Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |

1: Vuoden 1986
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 191-380
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 191-380
24: 
25: 
26:   191 Westerlund: Om uppgörande av pian för             204 Koivisto: Lääkäripulan poistamisesta Vaasan
27:   avvecklande av kärnkraften i Finland                  läänistä
28: 
29:   191 Westerlund: Suunnitelman laatimisesta Suo-        205 Nordman m.fl.: Om åtgärder för att bekämpa
30:   men luopumiseksi ydinvoiman käytöstä                  vattendragens försurning genom kalkning
31: 
32:   192 Kietäväinen: Hartolassa sijaitsevan Asevarikko    205 Nordman ym.: Toimenpiteistä vesistöjen hap-
33:   2:n varikko-osaston kehittämisestä                    pamoitumisen torjumiseksi kalkituksen avulla
34: 
35:                                                         206 Kokko ym.: Liikkumisen helpottamisesta raja-
36:   193 Sasi ym.: Ydinvoimaloiden kansainvälisen tur-
37:                                                         vyöhykkeellä
38:   vatarkastusjärjestelmän aikaansaamisesta
39:                                                         207 Kokko ym.: Mahdollisuudesta peruuttaa aJo-
40:   194 Hetemäki-Olander: Lähdeveron poistamisesta        kortti määräajaksi sairauden perusteella
41:   ulkomaisilta taiteilijoilta
42:                                                         208 Lahti-Nuuttila: Työttömien erityistarpeiden
43:   195 Hetemäki-Olander:      Freelance-taiteilijoiden   huomioon ottamisesta verotuksessa
44:   eläketurvasta
45:                                                         209 Lehtinen: Kriisitilannetta koskevan toiminta-
46:   196 Wasz-Höckert ym.: Vaihtoehtoisten energia-        oppaan jakamisesta joka kotiin
47:   muotojen kehittämisestä
48:                                                         210 Lehtinen ym.: Pitkäaikaissairaiden Ja vam-
49:   197 Pohto: Myrskyn aiheuttamien vahinkojen kor-       maisten kotihoidon tukemisesta
50:   vaamisesta kasvihuoneviljelijöille Pohjanmaalla
51:                                                         211 Särkijärvi ym.: Invalidiauran perhekäytöstä
52:   198 Pohto: Yksityisten mahdollisuudesta saada
53:                                                         212 Nordman m.fl.: Om tryggade verksamhets-
54:   haltuunsa nisäkkäitä ja lintuja täytettyinä
55:                                                         förutsättningar för de regionala idrottsinstituten
56:   199 Peltola ym.: Suomen turvallisuuspolitiikan        212 Nordman ym.: Alueellisten urheiluopistojen
57:   ajanmukaistamisesta                                   toimintaedellytysten turvaamisesta
58:   200 H. Kemppainen ym.: Postipalveluiden turvaa-       213 Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen
59:   misesta haja-asutusalueilla                           opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen ke-
60:                                                         hittämisestä
61:   201 Peruutettu
62:                                                         214 Riihijärvi: Kehitysaluerahasto Oy:n lainojen
63:   202 Perho ym.: Korkeimman maatalousopetuksen          myöntämisestä markkinointi- ja suunnitteluyrityk-
64:   kehittämisestä                                        sille
65: 
66:   203 H. Kemppainen ym.: Maaseudun sähköistä-           215 Koskinen: Ohikulkutien rakentamisesta Lovii-
67:   mlsen nopeuttamisesta                                 san kohdalle
68: 
69: 570205N
70: 4                                                  Sisällysluettelo
71: 
72:     216 Koskinen ym.: Ilta- ja yötyöstä maksettavien             233 Nordman m.fl.: Om utnyttjande av geologisk
73:     vuorotisien verottamisesta                                   sakkunskap
74: 
75:     217 Koskinen ym.: Vuorotyössä käyvien lastenhoi-             233 Nordman ym.: Geologisen asiantuntemuksen
76:     don järjestämisestä                                          hyödyntämisestä
77: 
78:     218 Alppi ym.: Nuorten vaihtoehtoisten asumis-               234 S. Mikkola ym.: Yleisten ammattikoulujen
79:     muotojen tukemisesta                                         rahoitustilanteen parantamisesta
80: 
81:     219 Sasi ym.: Valtionosuuksien lisäämisestä van-             235 Eklund: Muovin käytön vähentämisestä jättei-
82:     husten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin           den hyötykäytön ja kompostoinnin edistämiseksi
83:     Tampereella
84:                                                                  236 Roos ym.: Jätelasin keräystoiminnan tehosta-
85:     220 Norrback m.fl.: Om förbättrande av rädd-                 misesta
86:     ningsverksamheten i Kvarkenregionen
87:                                                                  237 Norrback: Om ersättning tili odlarna för den
88:     220 Norrback ym.: Merenkurkun alueen pelastus-               minskade åtgången på grönsaker på grund av
89:     toiminnan parantamisesta                                     rädsla för strålning
90: 
91:     221 Lähdesmäki: Nykytasoisen pikajunaliikenteen              23 7 Norrback: Säteilyn pelosta aiheutuneen vihan-
92:     säilyttämisestä keskeisillä rataosilla                       nesten menekin vähentymisen korvaamisesta vilje-
93:                                                                  lijöille
94:     222 Impiö ym.: Tenojoen kalastussopimuksen Ja
95:     -säännön tarkistaruistarpeista                               238 Zyskowicz ym.: Laajemman elintarvikevalikoi-
96:                                                                  man mahdollistamisesta torikaupassa
97:     223 Martikainen ym.:      Karjatalousteknikoiden
98:     palkkauksen parantamisesta                                   239 Urpilainen ym.: Parturi- ja kampaamoalan
99:                                                                  ammattisuojaan ja kilpailutilanteeseen liittyvistä
100:     224 Paavilainen: Työllisyyden parantamisesta Jy-             ongelmista
101:     väskylän työvoimatoimiston alueella
102:                                                                  240 Nyby m.fl.: Om lindring av förutsättningarna
103:     225 Paavilainen: Yksityisyyttä Ioukkaavan tiedon-            för studieavdrag vid beskattningen
104:     keruun estäruisestä valtionhallinnossa
105:                                                                  240 Nyby ym.: Verotuksen opiskelijavähennyksen
106:     226 H. Kemppainen: Turpeen hyötykäytön lisää-                saannin helpottamisesta
107:     misestä ja turvetutkimuksen kehittämisestä
108:                                                                  241 Norrback: Om analysering och begränsning av
109:     227 Könkkölä: Vammaisten erityistuotteiden tulli-            dioxinutsläpp
110:     ja verovapauden toteuttamisesta
111:                                                                  241 Norrback: Dioksiinipäästöjen tutkimisesta Ja
112:     228 Pesola ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta               rajoittamisesta
113:     meriturvallisuuteen ja työturvallisuuteen liittyviltä
114:     pelastusvälineiltä                                           242 Pokka: Virkapalkkojen sovittelujärjestelmän
115:                                                                  uudistamisesta
116:     229 Isohookana-Asunmaa ym.: Kotona pientä las-
117:     ta haitavien vanhempien äitiys-, isyys- ja vanhem-           243 Kietäväinen ym.: Myrskytuhoalueiden verova-
118:     painrahan korottamisesta                                     pausajan jatkamisesta Kaakkois-Suomessa
119: 
120:     230 Törnqvist ym.: Metsureiden oikeudesta kiel-              244 Pohjanoksa ym.: Tyrnimarjan poiminta-ajan
121:     täytyä vaarallisesta työstä vesakontorjunnassa               säätelystä
122: 
123:     231 Jouppila ym.: Kaikkien erityisluokan opetta-             245 Renlund m.fl.: Om fastställande av att
124:     jien mahdollisuudesta päästä eläkkeelle 55-vuotiaa-          teckenspråket är döv elevs undervisningsspråk och
125:     na                                                           modersmål
126: 
127:     232 Anttila: Maakaasuputken rakentamisesta Fors-             245 Renlund ym.: Viittomakielen määrinäruisestä
128:     san kautta Turkuun ja Uuteenkaupunkiin                       kuuron oppilaan opetus- ja äidinkieleksi
129:                                                Sisällysluettelo                                               5
130: 
131: 246 Säilynoja: Aurausautojen jättämien lumival-              262 Almgren: Katariinan koulun lukion ja yläas-
132: lien poistamisesta pihateiden liittymistä erityisesti        teen lakkauttamisen estäruisestä
133: vanhusten asuntojen kohdalla
134:                                                              263 Raudaskoski ym.: Naudanlihan tuotantoon
135: 24 7 Lehtinen ym.: Lapsiin ja vanhuksiin kohdistu-           erikoistuneiden viljelijöiden toimintaedellytysten
136: van väkivallan estäruisestä                                  parantamisesta
137: 
138: 248 Turunen: Maatalouskoulujen opettajien virka-             264 Raudaskoski ym.: Kesäyliopistossa järjestettä-
139: ehtojen jälkeenjääneisyydestä                                vän eläinsuojeluvalvontakurssin tuottamasta päte-
140:                                                              vyydestä
141: 249 Pohjanoksa ym.: Valtakunnallisen lastenkult-
142: tuurineuvoston asettamisesta                                 265 Nousiainen ym.: Musiikinopetuksen kehittä-
143:                                                              misestä Pohjois-Suomessa
144: 250 Roos ym.: ABC-ajokortin käyttöalan laajenta-
145: misesta                                                      266 Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien kou-
146:                                                              lutuksen saamisesta korkeakoulutasoiseksi
147: 251 Turunen ym.: Elatusmaksujen saamisesta vä-
148: hennyskelpoisiksi verotuksessa                               267 Aaltonen ym.: Liikkeen- ja ammatinharjoitta-
149:                                                              jien päivärahoista
150: 252 Väänänen     ym.:     Koulutoimen     valtion-
151: osuusrakentamiseen liittyvän ohjauksen ja valvon-            268 Skön: Kehitysvammaista hoitavan perhepäivä-
152: nan vähentämisestä                                           hoitajan sosiaaliturvan parantamisesta
153: 253 Lahti-Nuuttila: Opinto-ohjaajina toimivien               269 Komsi ym.: Pääkaupunkiseudulla opiskele-
154: entisten kansalaiskoulujen yleisaineiden opettajien          vien ulkopaikkakuntalaisten seutulipun hinnan
155: eläkkeelle pääsyn helpottamisesta                            su bventoimisesta
156: 254 Lahti-Nuuttila: Maakaasun jakeluputkistojen              270 Könkkölä ym.: Tutkimustoiminnan edellytys-
157: rakentamisen edistämisestä                                   ten parantamisesta korkeakouluissa
158: 255 Saarto ym.: Porvoonjoen puhdistamisesta vir-
159:                                                              271 Norrback m.fl.: Om tjänstemannastrejkens
160: kistyskäyttöön sopivaksi                                     menliga verkningar för medborgarna
161: 256 Helle ym.: Kotimaisen elävän tanssimusiikin
162:                                                              271 Norrback ym.: Virkamieslakon seurauksena
163: tukemisesta
164:                                                              kansalaisille aiheutuvien haittojen torjumisesta
165: 25 7 Väänänen ym.: Ulkomaisten         taiteilijoiden
166:                                                              272 Tuomaala ym.: Maatalousyrittäjiä koskevan
167: palkkioiden verottamisesta
168:                                                              lomituspalvelulain ulottamisesta koskemaan myös
169: 258 Westerlund m.fl.: Om specialstödområdets                 hevostaHien pitäjiä
170: status för Pernå kommun
171:                                                              273 Kalliomäki: Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn
172: 258 Westerlund ym.: Pernajan kunnan määräämi-                vaikeutumisesta
173: sestä erityistukialueeksi
174:                                                              274 Tennilä: Metsähallituksen Inarissa vuokraa-
175: 259 Bärlund ym.: Työntekijöiden osallistumis-                mien lomamajojen vuokramaiden vuokra-ajan pi-
176: mahdollisuuksien lisäämisestä yritysten myynti- ja           dentämisestä
177: rationalisointitilanteissa
178:                                                              275 Knuuttila ym.: Eräiden Jyväskylästä lähtevien
179: 260 Tennilä: Ounasjoen vartta seuraavan Rovanie-             postiautolinjojen säilyttämisestä
180: men-Hettan maantien kunnostamisesta
181:                                                              276 Lehtinen ym.: Liikuntavammaisille tarkoitet-
182: 261 Rehn m.fl.: Om anordnande av en tävling                  tujen autojen hankinnan helpottamisesta
183: smårovdjursfångst
184:                                                              277 Lehtinen ym.: Vaikeavammaisten hoitoon tar-
185: 261 Rehn ym.: Pienpetojen pyyntikilpailun järjes-            vittavien avustajien erikoiskoulutuksen järjestämi-
186: tämisestä                                                    sestä
187: 6                                                Sisällysluettelo
188: 
189:     278 Knuuttila ym.: Taloudellisen tuen lisäämises-          292 Aaltonen ym.: Virkamieslakon vaikutuksesta
190:     tä urheiluseuroille                                        työttömyyspäivärahan maksamiseen
191: 
192:     279 Tiuri: Tietotekniikan opetuksen ja tutkimuk-           293 Peltola ym.: Valmet Oy:n työsuhdeasunnoissa
193:     sen turvaamisesta Teknillisen korkeakoulun hallin-         asuvien vuokrasuhteen pysyvyydestä
194:     nonuudistuksessa
195:                                                                294 Kortesalmi: Nutriatarhauksen kehittämisestä
196:     280 Nordman m.fl.: Om villkoren för introduk-              erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa
197:     tionsstöd tili sysselsättande av unga
198:                                                                295 P. Leppänen ym.: Rakennushallituksen Keski-
199:     280 Nordman ym.: Nuorten työllistämisessä mak-             Suomen piirin erään työntekijän irtisanomisesta
200:     settavan perehdyttämistuen ehdoista
201:                                                                296 Kortesalmi: Perä-Posion ja Jumiskon välisen
202:     281 Almgren: Ulkomailta tuotujen ongelmajättei-            tieosuuden parantamisesta
203:     den hävittämisestä Riihimäen ongelmajätelaitok-
204:     sessa                                                      297 Peltola ym.: Aravarakentamisen hintatason
205:                                                                nousun estäruisestä
206:     282 Almgren: Suomen osallistumisesta yhteispoh-
207:     joismaiseen dioksiinitutkimukseen                          298 Könkkölä ym.: Ympäristökasvatuksen kehittä-
208:                                                                misestä
209:     283 Isohookana-Asunmaa ym.: Alle 16-vuotiaiden
210:     taito- ja taideaineiden opiskelun turvaamisesta            299 Komsi ym.: Saamelaisten ja romaanien kielen
211:     kansalais- ja työväenopistoissa                            ja kulttuurin turvaamisesta
212: 
213:     284 Nordman m.fl.: Om en lag för reglering av              300 Lahti-Nuuttila: Tampereen-Kuhmoisten-
214:     torvtäktverksamhet                                         Mäntän postiautolinjan lopettamissuunnitelmasta
215: 
216:     284 Nordman ym.: Turpeenottoa sääotelevän lain             301 Junnila: Hallituksen suhtautumisesta Etelä-
217:     aikaansaamisesta                                           Afrikan tasavallan kanssa käytävään kauppaan
218: 
219:     285 Nordman m.fl.: Om barnets rätt tili dagvård            302 Kortesalmi: Luonnomilaisten tunturien suoje-
220:     på sitt modersmål                                          lemisesta
221: 
222:     285 Nordman ym.: Lapsen oikeudesta saada päi-              303 Kortesalmi: Vähittäiskaupan aukioloaikoja
223:     vähoitoa omalla äidinkielellään                            koskevien säännösten lieventämisestä
224: 
225:     286 Aaltonen ym.: Oppilaskohtaisten lisäresurs-            304 Vainio: Humppilan-Jokioisten tien perus-
226:     sien antamisesta yksisarjaisille kouluille                 paramamisesta
227: 
228:     287 Dromberg: Ongelmajätteiden        ympäristöva-         305 Lehtinen ym.: Sosiaalitoimiston      antamien
229:     hinkojen estäruisestä                                      avustusten takaisinperinnästä
230: 
231:     288 Järvisalo-Kanerva: Poliisiradion varustamisesta        306 Koskinen ym.: Jätepaperin hyötykäytön lisää-
232:     salakuuntelun estävillä laitteilla                         misestä
233: 
234:     289 Helle: Seuratalon toimintaedellytysten turvaa-         307 Almgren: Kuljettajantutkinnon suorittamises-
235:     misesta Tervakaskeila                                      ta automaattivaihteisella autolla
236: 
237:     290 Pursiainen ym.: Tirvan kylän ranta-alueen              308 Kettunen ym.: Sydän- ja verisuonitauteja sai-
238:     säilyttäminen virkistyskäytössä Valkealassa                rastavien hoidon tehostamisesta
239: 
240:     291 Renlund m.fl.: Om medel för översättning av            309 Piipari: Liikevaihtoverotoimiston pysyttämises-
241:     museibroschyrer                                            tä Kotkassa
242: 
243:     291 Renlund ym.: Museoesineiden kääntämisen                310 Nyby m.fl.: Om beviljandet av fiskimportli-
244:     rahoittamisesta                                            censer
245:                                               Sisällysluettelo                                               7
246: 
247: 310 Nyby ym.: Kalan tuontilisenssien myöntämi-              328 Wasz-Höckert ym.:         Kotitaloustyöntekijän
248: sestä                                                       palkka- ja sosiaalikulujen saamisesta vähennyskel-
249:                                                             poisiksi verotuksessa
250: 311 Almgren: Kertausharjoituksista palaavan työt-
251: tömän karenssiajan poistamisesta                            329 Wasz-Höckert: Yrittäjäeläkelain     edunsaajaa
252:                                                             koskevien säännösten muuttamisesta
253: 312 Tenhiälä: Väkivaltarikollisuuden kasvun hillit-
254: semisestä                                                   330 Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille
255:                                                             annetuista eduista
256: 313 AilaJokinen ym.: Vuokra-asuntojen lukumää-
257: rän lisäämisestä                                            331 E. Laine ym.: Ydinasein varustettujen sota-
258:                                                             alusten pääsemisestä Suomen satamiin
259: 314 Roos ym.: Ilmaisaterian palauttamisesta Har-
260: javallan ja Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksissa           332 Rönnholm: Hoitohenkilökunnan lisäämisestä
261: opiskeleville                                               vanhainkodeissa
262: 
263: 315 E. Laine ym.: Laitilan ammattikurssikeskuksen           333 Rönnholm: Pienten kuntien koulurakentami-
264: opetustoiminnan turvaamisesta                               sen tukemisesta
265: 
266: 316 Kokko ym.: Edellytysten luomisesta sepelvalti-          334 Paavilainen ym.: Reumasairauksien hoidon
267: mokirurgian lisäämiseksi                                    parantamisesta
268: 
269: 317 Komsi ym.: Jätesäiliöiden rakentamisesta JU-            335 Anttila: Hausjärven kunnan määräämisestä
270: nakäymälöihin                                               erityisalueeksi
271: 
272: 318 Hilpelä: Lisäpisteiden saamisesta keskiasteen           336 Anttila: Maitotalouden tutkimuslaitoksen tut-
273: koulutuksen yhteisvalinnassa                                kimus- ja tuotekehittelytoiminnan kehittämisestä
274: 
275: 319 Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokei-         337 Norrback: Om främjande av den internatio-
276: den pitämisestä eri päivinä                                 nella forskningen kring ozonlagret i rymden
277: 
278: 320 Komsi ym.: Energiapoliittisia ratkaisuja val-           33 7 Norrback: Ilmakehän otsonikerrosta koskevan
279: mistelevien asiantuntijatyöryhmien kokoonpanon              kansainvälisen tutkimuksen edistämisestä
280: tasapuolisuudesta
281:                                                             338 Ranta: Ns. Wolkoffin talon suojelemisesta
282: 321 Väänänen ym.: Kansalaisuuden saannm no-                 Lappeenrannassa
283: peuttamisesta ruotsinsuomalaisten paluumuuton
284: helpottamiseksi                                             339 Könkkölä ym.: Kansalaisten ja tutkijoiden
285:                                                             välisten tiedekauppojen edistämisestä
286: 322 Astala ym.: Patsaan pystyttämisestä suojelus-
287: kuntajärjestölle                                            340 Peltola ym.: Ydinasein varustettujen sota-
288:                                                             alusten pääsyn estämisestä Suomen satamiin
289: 323 Lahtinen ym.: DiEfuusiotapauksia koskevien
290: osakeyhtiölain Ja yritysverotuksen säännösten               341 Renlund m.fl.: Om att primärproduktavdra-
291: muuttamisesta                                               get skall beaktas i konsumentpriset på fjärrvärme
292: 
293: 324 Rönnholm: Kevyen liikenteen tiestölle asetta-           341 Renlund ym.: Alkutuotevähennyksen siirtämi-
294: mista vaatimuksista                                         sestä kaukolämmön kuluttajahintaan
295: 
296: 325 Rönnholm: Asuntojen lisäämisestä yritysten              342 Puolanne ym.: Säteilyturvakeskuksen vOima-
297: työllistämismahdollisuuksien turvaamiseksi                  varojen lisäämisestä
298: 
299: 326 Rönnholm: Liikuntatilojen       rakentamisesta          343 Kortesalmi: Varanomien eläkeläisten asunto-
300: kaikkiin kouluihin                                          jen korjaamisesta
301: 
302: 327 Wasz-Höckert: Kivihiilivoimaloissa käytettä-            344 Impiö: Pyhäjärven-Mairijoen tienhaaran väli-
303: vistä puhdistuslaitteistoista                               sen tien peruskorjauksesta Pelkosenniemellä
304: 8                                                Sisällysluettelo
305: 
306:     345 Almgren: Kuntamuodon muuttumista koske-                363 Ratu: Merimieskatselmusjärjestelmän toimi-
307:     vista säännöksistä                                         vuuden turvaamisesta
308: 
309:     346 Viinanen: Mahdollisuudesta luovuttaa väes-             364 Tennilä: Turkiseläinten rehun hinnan alenta-
310:     törekisteritietoja seurakunnalle magneettinauhalla         misesta Lapissa
311:     tai linjasiirtona
312:                                                                365 Tennilä: Tarpeellisten tieyhteyksien rakenta-
313:     347 Sasi ym.: Mahdollisuudesta toimittaa valitus-          misesta Sokiin kaivoshankkeen toteutumisen edis-
314:     kirjelmä viranomaiselle telefax-laitteella                 tämiseksi
315:     348 Sasi ym.: Maksujen määräpäiväkäytännön yh-
316:     tenäistämisestä                                            366 Arranz: Pakkolaitoksia koskevan ohjesäännön
317:                                                                antamisesta
318:     349 Peltola ym.: Työsuojelun parantamisesta ra-
319:     kennusalalla                                               367 Eklund: Työsuojelun parantamisesta puolus-
320:                                                                tusvoimien Kaikun kuljetusvälinevarikolla Tampe-
321:     350 Impiö: Kantokykyluokituksen laskennallisista           reella
322:     perusteista
323:                                                                368 Eklund: Väkivaltarikollisuuden estämisestä
324:     351 Aaltonen:    Isojoen-Dagsmarkin      välisen
325:     maantien korjausaikataulun nopeuttamisesta
326:                                                                369 Anttila ym.: Perhepäivähoitajien aseman pa-
327:     352 Viinanen: Rattijuoppoudesta annettavien ran-           rantamisesta
328:     gaistusten koventamisesta
329:                                                                370 Anttila: Hämeen lääninvankilan rakentamises-
330:     353 Tykkyläinen: Ilmaisjakelulehtien vapauttami-           ta Kylmäkoskelie
331:     sesta liikevaihtoveron suorittamisesta
332:                                                                371 Anttila: Valtionosuuden saamisesta Lounais-
333:     354 Pokka: Turkistarhaajien taloudellisten vai-            Hämeen aluesairaalan eräiden virkojen palkkaus-
334:     keuksien helpottamisesta Lapissa                           kustannuksiin
335: 
336:     355 Kortesalmi: Asunto-osuuskunnan muuttami-
337:                                                                372 Anttila: Mustialan maatalousoppilaitoksen si-
338:     sesta asunto-osakeyhtiöksi
339:                                                                kalan peruskorjaamisesta
340:     356 Raudaskoski ym.: Postiautolinjan säilyttämi-
341:     sestä Iisalmen ja Ylivieskan välillä                       373 Renlund m.fl.: Om ersättning för diabetiker-
342:                                                                nas merkostnader för maten
343:     35 7 Lindroos ym.: Valtion tekstiilihankintojen
344:     suuntaamisesta kotimaahan tekstiilialan työllisyy-         373 Renlund ym.: Sokeritautia Sairastavan ruoka-
345:     den turvaamiseksi                                          kustannusten korvaamisesta
346: 
347:     358 Almgren: Kotkan poliisilaitoksen henkilömää-           374 Elo ym.: Eläkeläisten asumistukijärjestelmän
348:     rän säilyttämisestä                                        kehittämisestä
349:     359 Valtonen ym.: Toimeentuloturvan järjestämi-
350:                                                                375 Perho: Talouskoulujen antaman opetuksen ot-
351:     sestä työttömyyspäivärahaa saavan henkilön sairas-
352:                                                                tamisesta huomioon yhteisvalinnassa
353:     tuessa
354: 
355:     360 Pohjanoksa ym.: Yritystoimintaa koskevan               376 Kortesalmi: Korkotukiluottojen myöntämises-
356:     opetuksen lisäämisestä keskiasteen koulutuksessa           tä Pohjois-Suomen alueella toimiville kauppapuu-
357:                                                                tarhoille
358:     361 Pohjanoksa ym.: Iltakoulun perusasteen oppi-
359:     lasmäärävaatimusten pienentämisestä                        377 Koskinen: Pienyrittäjien vaimojen eläketurvan
360:                                                                parantamisesta
361:     362 P. Leppänen ym.: Metsätalouden suunnitel-
362:     mallisuuden parantamista koskevien esitysten anta-         378 Koskinen: Katumaksulain mukaisten maksu-
363:     misesta                                                    jen poistamisesta eläkeläisiltä
364:                                             Sisällysluettelo                                            9
365: 
366:   379 Skinnari ym.: Kuukausilippua käyttävien ase-        380 Raudaskoski: Ammattiliittoon kuulumatto-
367:   man parantamisesta junaliikenteessä välillä Kou-        man työntekijän työntekomahdollisuuksista lakko-
368:   vola-Lahti-Helsinki                                     tilanteissa
369: 
370: 
371: 
372: 
373: 570205N
374:                                                  1986 vp.
375: 
376: Skriftligt spörsmål nr 191
377: 
378: 
379: 
380: 
381:                                     Westerlund: Om uppgörande av pian för avvecklande av kärnkraf-
382:                                       ten i Finland
383: 
384: 
385:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
386: 
387:    Den tragiska olyckan vid kärnkraftverket Tjer-          Vad Hästholmens kärnkraftverk beträffar har
388: nobyl i Ukraina med följder vars dimensioner vi         kritiska synpunkter från utländska experters sida
389: ännu inte ens kan ana oss tili har fått en stor del     riktats i synnerhet gentemot Lovisa I:an såväl i
390: av världens nationer att tänka om då det gälier         slutet av år 1980 som under den alira senaste
391: kärnkraftens utnyttjande som energikälia i fort-        tiden. I synnerhet bristerna i svetsfogarna i
392: sättningen.                                             reaktortryckkärlet vid Lovisa I:an och enskilda
393:    Hitintilis har man i synnerhet från kärnkraftin-     onormalt kraftiga nedslitningsskador har i varje
394: dustrins sida velat göra gäliande att frånsett          fali under årens förlopp observerats. Ytterligare
395: smärre problem i samband med avfallshante-              bekräftas alarmerande uppgifter beträffande ma-
396: ringen är den egentliga driften praktiskt taget         terialbrister och undermåligt gods som före-
397: riskfri. Den bistra sanningen är dock en helt           kommit och utnyttjats i samband med byggandet
398: annan, vilket ett flertal av Europas Iänder bittert     av Lovisa I:an. En av informatörerna (det torde
399: fått erfara under de senaste dagarna. De alivarli-      vid behov finnas långt flere) avslöjar i tidningen
400: gaste skadorna på grund av Tjernobyl-olyckan            Hufvudstadsbladet i dag att en del av det
401: såväl för människorna som miljön ligger dock            centrala rörsystemet inte fylier konventionelia
402: framåt i tiden.                                         inhemska hålifasthetskrav.
403:    Det kan inte vara riktigt att ytterligare utveckla      Det vore helt säkert motiverat att förrätta en
404: ett system, som i huvudsak bygger på följder och        grundlig inspektion i synnerhet av Hästholmens
405: verkningar vi inte behärskar, och i arv tili följan-    kärnkraftverk och gärna i näevaro även av utländ-
406: de generationer lämna livshotande avfali med            ska kärnkraftsexperter.
407: tyåtföljande problem, som vi helier inte känner,           I dag är i varje fali situationen den att vi
408: men däremot nogsamt kan ana oss tili. Att man i         framför alit måste söka tryggare lösningar än vad
409: en stor del av världen blir alit mera reserverad        som innefattas i kärnkraftens utnyttjande.
410: gentemot kärnkraften som energikälia borde ju              Vi har egna utomordentliga alternativa energi-
411: även ge oss en hei del att tänka på.                    kälior och de konventionella kraftverkstyperna
412:    Det kommer inte heller mera att lyckas att           med numera synnerligen välutvecklade renings-
413: hemlighålia riskmomenten och olyckstilibuden            anläggningar och aggregat, och det är så vi bl.a. i
414: såsom man i alimänhet hitintilis gjort.                 framtiden bör ersätta kärnkraften. Den planerade
415:    För några år sedan förklarade ju kärnkraftsin-       kraftigt utökade importen av jordgas från Sovjet-
416: dustrin bl.a. att lättvattenreaktorerna var så säkra    unionen är likaså ett steg i rätt riktning och
417: att man endast i teorin kunde räkna med ett             denna energiform bör på alit sätt prioriteras. Vad
418: olycksfali (Rasmussens härdsmälta) på tio miljo-        vi nu främst är i behov av är alitså ingalunda
419: ner elier mera tilis Harrisburg-olyckan inträffa-       några nya kärnkraftverk utan i stäliet en avveck-
420:  de. Numera känner man tili att inte mindre än          lingsplan för att i forcerad takt kunna avsluta
421: ett drygt hundratal alivarliga tillbud inträffat        verksamheten vid våra fyra kärnkraftverk i Lovisa
422:  med dessa reaktorer, som av lugnande anled-            och Olkiluoto. En avvecklingsplan som i prakti-
423:  ningar hemlighållits.                                  ken innebär att vi inom en rimlig tid (högst
424:    Likaså har hävdats att de Sovjet-tiliverkade         8-10 år) definitivt kan nedlägga verksamheten
425:  reaktorerna är att betrakta som helt ofarliga tills    vid våra kärnkraftverk.
426:  en av Tjernobyl kärnkraftverkets reaktorer explo-         Vårt ansvar för kommande generationers lev-
427:  derade.                                                nadsbetingelser kräver att även vi i Finland vidtar
428:  260622K
429: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 191
430: 
431: de åtgärder och beslut vi varken får eller kan               Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
432: underlåta att göra. Med kärnkraften som energi-           eller ämnar den vidta för uppgörandet av
433: källa har vi tagit krafter i anspråk vilka vi i           en tidsmässigt kraftigt forcerad avveck-
434: krissituationer inte behärskar och detta faktum           lingsplan syftande till en slutlig nedlägg-
435: kan ingen mera i dag förnekas.                            ning av verksamheten vid våra kärnkraft-
436:    Det finns endast en definitiv lösning med              verk och inom viiken preliminär tidsram
437: tanke på kärnkraftens såväl kort som långsiktiga          beräknas den sista enheten kunna tas ur
438: riskproblem - vi måste slutgiltigt upphöra med            bruk, samt
439: att utnyttja denna energiform och ju förr vi kan             vilka åtgärder kommer Regeringen att
440: inleda avvecklingen desto bättre.                         vidta med anledning av de förekomman-
441:    Hänvisande till det ovan anförda får jag i den         de uppgifterna i offentligheten där det
442: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-           görs gällande att undermåligt material
443: ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa         och gods utnyttjats vid byggandet av
444: följande spörsmål:                                        Lovisa l:an?
445: 
446:     Helsingfors den 6 maj 1986
447: 
448:                                         Henrik Westerlund
449:                                          1986 vp. -- KJC n:o 191                                           3
450: 
451: Kirjallinen kysymys n:o 191                                                                     Suomennos
452: 
453: 
454: 
455: 
456:                                      Westerlund: Suunnitelman laatimisesta Suomen luopumiseksi ydin-
457:                                        voiman käytöstä
458: 
459: 
460:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
461: 
462:    Ukrainassa sijaitsevan Tshernobylin ydinvoima-        kunnes yksi Tshernobylin ydinvoimalan reakto-
463: lan traaginen onnettomuus, jonka seurausten              reista räjähti.
464: ulottuvuutta emme vielä arvaakaan, on saanut                Mitä tulee Hästholmenin ydinvoimalaan, ovat
465: suuren osan maailman kansakunnista arvioimaan            ulkomaiset asiantuntijat esittäneet kriittisiä näkö-
466: uudelleen ydinvoiman hyödyntämistä energian-             kohtia etenkin Loviisa 1 -reaktoria kohtaan sekä
467: lähteenä tulevaisuudessa.                                loppuvuodesta 1980 että aivan viime aikoina.
468:    Tähän saakka ovat etenkin ydinvoimateollisuu-         Vuosien mittaan on todettu etenkin puutteita
469: den edustajat yrittäneet tehdä tiettäväksi, että         reaktorin paineastian hitsaussaumoissa Loviisa 1
470: lukuun ottamatta jätteiden käsittelyyn liittyviä         -voimalassa ja yksittäisiä epänormaalin voimak-
471: pienehköjä ongelmia ydinvoimaloiden varsinai-            kaita kulumisvaurioita. Edelleen on vahvistettu
472: nen toiminta olisi käytännöllisesti katsoen riski-       hälyttäviä tietoja Loviisa 1 -voimalan rakentami-
473: töntä. Karu totuus on kuitenkin kokonaan toi-            sen yhteydessä esiintyneestä materiaalin puuttu-
474: nen, minkä useimmat Euroopan maat ovat saa-              misesta ja huonolaatuisen tavaran käyttämisestä.
475: neet katkerasti kokea viime päivinä. Tshernoby-          Eräs tietojen antajista (joita tarvittaessa löytynee
476: lin onnettomuuden aiheuttamat vakavimmat va-             paljon useampia) paljastaa tämänpäiväisessä Huf-
477: hingot ihmisille ja ympäristölle tulevat silti esiin     vudstadsbladet-sanomalehdessä, että osa laitok-
478: vasta tulevaisuudessa.                                   sen keskeisestä putkijärjestelmästä ei täytä tavan-
479:     Ei voi olla oikein kehittää edelleen järjestel-      omaisia kotimaisia lujuusvaatimuksia.
480: mää, joka pääasiassa perustuu sellaisiin seurauk-           Olisi varmasti perusteltua toimeenpanna eten-
481: siin ja vaikutuksiin, joita ei hallita, ja joka jättää   kin Hästholmenin ydinvoimalaitoksen perusteel-
482: seuraaville sukupolville perinnöksi hengenvaaral-        linen tarkastus, mielellään ulkomaisten ydin-
483: lisia jätteitä, jotka aiheuttavat ongelmia, joita ei     voima-asiantuntijoiden läsnäollessa.
484: myöskään tunneta, mutta jotka kyllä voidaan                 Nyt tilanne on joka tapauksessa sellainen, että
485: aavistaa. Sen, että suuressa osassa maailmaa suh-        on ennen kaikkea etsittävä turvallisempia ratkai-
486: taudutaan yhä varauksellisemmin ydinvoimaan              suja kuin ydinvoiman hyödyntäminen.
487: energianlähteenä, tulisi antaa myös meille koko             Suomella on omia erinomaisia vaihtoehtoisia
488: lailla ajateltavaa.                                      energianlähteitä ja perinteisiä voimalatyyppejä,
489:     Vaaratekijöiden ja onnettomuusuhan salassapi-        joihin on nykyisin kehitetty hyviä puhdistuslait-
490: to, jota cyleisesti on tähän saakka harjoitettu, ei      teita, ja muun muassa näillä tulee ydinvoima
491: myöskään tule enää onnistumaan.                          korvata tulevaisuudessa. Suunniteltu voimakkaas-
492:    Joitakin vuosia sitten ydinvoimateollisuus julis-     ti lisätty maakaasun tuonti Neuvostoliitosta on
493: ti muun ohessa, että kevytvesireaktorit ovat niin        niinikään askel oikeaan suuntaan, ja tätä energia-
494: turvallisia, että vain teoriassa voidaan olettaa         muotoa tulee kaikin tavoin suosia. Se, mitä nyt
495: onnettomuuden (Rasmussenin ytimensulamisil-              ennen kaikkea tarvitaan, ei suinkaan ole uudet
496: miö) todennäköisyydeksi yksi tapaus vähintään            ydinvoimalat, vaan suunnitelma Loviisan ja Olki-
497: kymmenestä miljoonasta, kunnes sitten sattui             luodon neljän ydinvoimalan toiminnan nopeaksi
498:  Harrisburgin onnettomuus. Nykyisin tiedetään jo         lopettamiseksi. Tarvitsemme purkusuunnitel-
499:  yli sata näiden reaktorien vakavaa uhkatilannetta,      man, joka käytännössä merkitsisi, että ydin-
500:  jotka väestön rauhoittamiseksi on pidetty salassa.      voimaloidemme toiminta voidaan pyvyvästi lo-
501:     Samoin on väitetty, että neuvostovalmisteisia        pettaa kohtuullisen ajan (enintään 8--10 vuotta)
502:  reaktoreita on pidettävä täysin vaarattomina,           kuluessa.
503: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 191
504: 
505:   Vastuumme tulevien sukupolvien elinehdoista         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
506: edellyttää, että myös Suomi ryhtyy niihin toi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
507: menpiteisiin ja tekee ne päätökset, joita emme
508: saa emmekä voi jättää tekemättä. Ydinenergiassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
509: ihminen on ottanut käyttöönsä voimia, joita hän              tynyt tai aikoo ryhtyä sellaisen ajallisesti
510: ei kriisitilanteissa pysty hallitsemaan. Tätä tosi-          hyvin nopean purkusuunnitelman laati-
511: asiaa ei kukaan voi nyt enää kiistää.                        miseksi, joka tähtäisi Suomen ydinvoima-
512:                                                              loiden toiminnan pysyvään lopettami-
513:   On vain yksi pysyvä ratkaisu ydinvoiman ly-                seen, ja millainen olisi tämän suunnitel-
514: hyen ja pitkän tähtäimen vaaratekijöihin- mei-               man alustava aikataulu viimeisen yksikön
515: dän on lopullisesti luovuttava tämän energia-                käytön lopettamiselle, sekä
516: muodon hyödyntämisestä. Mitä aikaisemmin                        mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
517: purkaminen voidaan aloittaa, sen parempi.                    niiden julkisuudessa olleiden tietojen
518:                                                              johdosta, joiden mukaan Loviisa I -ydin-
519:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
520:                                                              voimalan rakentamisessa on käytetty huo-
521: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
522:                                                              nolaatuista materiaalia ja tavaraa?
523:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
524: 
525:                                           Henrik Westerlund
526:                                         1986 vp. -      KK n:o 191                                          5
527: 
528: 
529: 
530: 
531:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
532: 
533:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kysymyksen perusteluissa esitetyt väitteet ovat
534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           varsin yleisluontoisia, ja kritiikki on kohdistettu
535: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-          ensisijaisesti ydinvoimateollisuudelle. Seuraavassa
536: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        esitetään kommentteja eräisiin näistä lukuisista
537: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         väitteistä.
538: Westerlundin kirjallisesta kysymyksestä n:o 191:            Ydinvoiman käytön riskejä ei ole nähdäkseni
539:                                                         tarkoituksellisesti pidetty salassa. Mielestäni Suo-
540:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       messa on tiedotettu laajasti ja runsaasti ydin-
541:         tynyt tai aikoo ryhtyä sellaisen ajallisesti
542:                                                         voimalaitosten toimintaan ja ydinjätehuoltoon
543:         hyvin nopean purkusuunnitelman laati-
544:                                                         liittyvistä riskeistä ja turvallisuuden varmistami-
545:         miseksi, joka tähtäisi Suomen ydinvoima-
546:                                                         seksi tehdyistä teknisistä ratkaisuista ja alan tutki-
547:         loiden toiminnan pysyvään lopettami-            mus- ja kehitystyöstä. Tietoa on jaettu niin
548:         seen, ja millainen olisi tämän suunnitel-
549:                                                         voimayhtiöiden, tutkimuslaitosten, viranomais-
550:         man alustava aikataulu viimeisen yksikön
551:                                                         ten kuin erilaisten asiantuntijaelinten toimesta.
552:         käytön lopettamiselle, sekä                     Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellun
553:            mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        uuden ydinenergialain yleisperusteluissa on tuotu
554:         niiden julkisuudessa olleiden tietojen          ydinvoiman riskit selvästi esiin, mistä syystä esitys
555:         johdosta, joiden mukaan Loviisa 1 -ydin-        sai kiitosta osakseen.
556:         voimalan rakentamisessa on käytetty huo-
557:                                                             Päätellen useiden vuosien ajan vilkkaana jatku-
558:         nolaatuista materiaalia ja tavaraa?
559:                                                         neesta ydinvoimakeskustelusta tiedotus on tavoit-
560:                                                         tanut hyvin poliittiset päättäjät ja myös tavalliset
561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kansalaiset. Mitä tulee Neuvostoliiton ydin-
562: seuraavaa:                                              voimaloihin, niin voidaan todeta, ettei Suomessa
563:    Maamme neljän ydinvoimalaitoksen tuotta-             tai yleensäkään Neuvostoliiton ulkopuolella ole
564: man sähkön osuus oli viime vuonna 3 5 prosenttia        sellaisia tietoja, joiden perusteella niiden turvalli-
565: maamme sähkön kulutuksesta ja 16 prosenttia             suutta olisi voitu arvioida. Minkään ydinreaktorin
566: energian kokonaiskulutuksesta. Tekniseltä käyt-         väittäminen täysin vaarattomaksi ei ole perus-
567: töiältään laitokset ovat vielä varsin nuoria, otet-     teltua, eivätkä asiantuntijat sellaisia väitteitä esi-
568: tiinhan maamme ensimmäinen ydinvoimalaitos              täkään.
569: Loviisa 1 kaupalliseen käyttöön noin yhdeksän              Kysymyksen perusteluissa viitataan ulkomais-
570: vuotta sitten eli toukokuussa 1977 ja nuorin eli        ten asiantuntijoiden esittämiin kriittisiin näkö-
571: TVO II noin neljä vuotta sitten, heinäkuussa            kohtiin Loviisa 1 -reaktorista. Suomen ydinturval-
572: 1982. Ydinvoiman varaan perustuu näin ollen             lisuudesta vastaaviita viranomaisilta saatujen tie-
573: merkittävä osa sekä sähköhuoliostamme että ko-          tojen mukaan heidän tiedossaan ei ole ulkomai-
574: ko energiahuoliostamme.                                 sia asiantuntijoita, jotka asettaisivat Loviisan tur-
575:    Maamme ydinvoimalaitokset ovat toimineet             vallisuuden kyseenalaiseksi.
576: hyvin ja ydinenergian tuotannosta saamamme                 Ehdotukseen ulkomaisten asiantuntijoiden läs-
577: kokemukset ovat sekä taloudellisessa että tekni-        näollessa tehtävästä Loviisan ydinvoimalaitoksen
578: sessä mielessä olleet myönteisiä. Laitosten käytön      tarkastuksesta liittyy yllättävää kotimaisen asian-
579: turvallisuutta valvovat turvallisuusviranomaiset.       tuntemuksemme aliarviointia, kun suomalainen
580: Tähänastiset kokemuksemme ydinvoiman turval-            asiantuntemus ja tarkkuus nauttivat maailmalla
581: lisuudesta eivät ole olleet sellaisia, että hallituk-   päinvastoin huomattavaa arvostusta. Tästä ehdo-
582: sella olisi ollut tähän mennessä mitään aihetta         tuksesta voidaan todeta lisäksi, että kertaluontei-
583: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tähtäisivät    sena tehty tarkastus jäisi pakostakin niin pinnalli-
584: maamme ydinvoimalaitosten toiminnan pysyvään            seksi, että sen merkitys jatkuvan järjestelmällisen
585: lopettamiseen aikaisemmin kuin niiden arvioitu          kotimaisen tarkastustoiminnan täydennyksenä
586: tekninen käyttöikä edellyttäisi.                        jäisi kyseenalaiseksi.
587: 6                                       1986 vp. -       KK n:o 191
588: 
589:    Kysymyksen toisessa osassa viitataan myös Lo-         set. Hallituksella ei ole näin ollen mitään aihetta
590: viisa I:llä mahdollisesti esiintyviin teknisiin heik-    uskoa siihen, että Loviisa I:n rakentamisessa olisi
591: kouksiin. Tähän voidaan todeta, että Säteilytur-         käytetty sellaisia rakennusaineita ja rakenteita,
592: vakeskuksen ennen käyttöönottoa ja käytön aika-          jotka eivät täyttäisi maamme turvallisuusviran-
593: na säännöllisin välein tekemissä tarkastuksissa ei       omaisten vaatimuksia. Hallituksella ei ole täten
594: ole havaittu esim. reaktorin paineastian hitsisau-       mitään aihetta ryhtyä hätäisiin toimenpiteisiin,
595: moissa laadullisia heikkouksia. Käytönvalvonnan          jotka johtaisivat näiden rakenteiden teknisiin
596: yhteydessä valvotaan kaikkien yksittäisten laittei-      uusimisiin tai uudelleentarkastuksiin enempää
597: den kuntoa. Myös rakenneaineiden valinnat on             kuin turvallisuusviranomaisten sinänsä ankarat
598: pääosin tehty oikein, ja rakenteet täyttävät lu-         vaatimukset jo nyt edellyttävät.
599: juustarkastelujen perusteella asetetut vaatimuk-
600: 
601:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
602: 
603:                                                         Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
604:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 191                                           7
605: 
606: 
607: 
608: 
609:                                 Till Riksdagens Herr Talman
610: 
611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De påståenden som framförs i motiveringen
612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         till spörsmålet är av rätt så allmän natur och
613: den 6 maj 1986 till vederbörande medlem av             kritiken riktas i första hand mot kärnkraftsindust-
614: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      rin. I det följande kommenteras vissa av de
615: dagsman Westerlund undertecknade spörsmål nr           många påståendena.
616: 191:                                                       Riskerna med användningen av kärnkraft har
617:                                                        enligt min åsikt inte med avsikt hållits hemliga.
618:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       Jag anser att i vårt land har getts omfattande och
619:        eller ämnar den vidta för uppgörandet av        riklig information beträffande de risker som är
620:        en tidsmässigt kraftigt forcerad avveck-        förenade med verksamheten vid kärnkraftverken
621:        lingsplan syftande till en slutlig nedlägg-     och med kärnavfallshanteringen och likaså om de
622:        ning av verksamheten vid våra kärnkraft-        tekniska lösningar som syftar till att trygga säker-
623:        verk och inom viiken preliminär tidsram         heten och beträffande forsknings- och utveck-
624:        beräknas den sista enheten kunna tas ur         lingsarbetet på området. Information har getts av
625:        bruk, samt                                      kraftbolagen, forskningsanstalterna, myndighe-
626:           vilka åtgärder kommer Regeringen att         terna och av olika expertorgan. I den allmänna
627:        vidta med anledning av de förekomman-           motiveringen till det vid handels- och industri-
628:        de uppgifterna i offentligheten där det         ministeriet beredda förslaget till en ny kärnkraft-
629:        görs gällande att undermåligt material          lag har riskerna i anslutning till kärnkraften klart
630:        och gods utnyttjats vid byggandet av            konstaterats, en sak som lagpropositionen fick
631:        Lovisa I:an?                                    beröm för.
632:                                                            Att döma av den livliga debatt om kärnkraft
633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som har förts i många år, har informationen nått
634: anföra följande:                                       de politiska beslutsfattarna och även de vanliga
635:                                                        medborgarna på ett tillfredsställande sätt. Vad
636:    De fyra kärnkraftverken i vårt land producera-      gäller kärnkraftverken i Sovjetunionen kan kon-
637: de senaste år 35 % av den elenergi och 16 % av         stateras att det inte i Finland och överhuvudtaget
638: den totala mängd energi som förbrukades. Kraft-        inte utanför Sovjetunionen finns tillgång till
639: verken är till sin tekniska driftstid ännu relativt    sådan information som gör det möjligt att bedö-
640: nya. Det första kärnkraftverket, Lovisa I, togs ju i   ma säkerheten i dem. Det är inte motiverat att
641: kommersiellt bruk för ungefär nio år sedan, dvs.       påstå att någon kärnreaktor är helt riskfri, och
642: i maj 1977, och det nyaste, TVO II, för ungefär        experterna framför heller inga sådana påståen-
643: fyra år sedan, dvs. i juli 1982. En betydande del      den.
644: av såväl elenergiförsörjningen som av den totala          I motiveringen till spörsmålet hänvisas till
645: energiförsörjningen baserar sig således på kärn-       kritiska synpunkter, som utländska experter har
646: kraften.                                               riktat mot Lovisa I -reaktorn. De myndigheter
647:    Kärnkraftverken i vårt land har fungerat bra        som ansvarar för kärnsäkerheten i vårt land
648: och erfarenheterna av produktionen av kärnener-        känner enligt egen uppgift inte till några utländ-
649: gi har varit positiva både i ekonomisk och i           ska experter som ifrågasätter säkerheten vid Lovi-
650: teknisk bemärkelse. Driftssäkerheten vid kraft-        sa l:an.
651: verken övervakas av myndigheterna. De erfaren-            Förslaget om kontroll av kärnkraftverket i Lovi-
652: heter man hittills har haft av säkerheten med          sa i närvaro av utländska experter återspeglar en
653: kärnkraften har inte heller gett regeringen anled-     överraskande undervärdering av vår inhemska
654: ning att vidta åtgärder i syfte att varaktigt lägga    sakkunskap, fast den finska sakkunskapen och
655: ned verksamheten vid kärnkraftverken i vårt land       omsorgen ute i världen tvärtom åtnjuter stor
656: i ett tidigare skede än vad deras beräknade            aktning. Beträffande detta förslag kan vidare
657: driftstid förutsätter.                                 konstateras att en engångskontroll nödvändigtvis
658: 8                                     1986 vp. -- FJ< n:o 191
659: 
660: blir så ytlig att dess betydelse såsom komplette-       tili största delen varit riktigt och konstruk-
661: ring tili den fortgående systematiska inhemsk~          tionerna uppfyller de krav som har ställts på basis
662: kontrollverksamheten kan ifrågasättas.                  av hållfasthetsundersökningar. Regeringen har
663:     I den senare delen av spörsmålet hänvisas även      således ingen anledning att anta att vid byggan-
664: tili de eventuella tekniska bristerna i Lovisa I:an.    det av Lovisa I:an skulle ha använts sådant
665: Här kan konstateras, att vid de kontroller som          byggnadsmaterial och sådana konstruktioner som
666: Strålsäkerhetscentralen med jämna intervaller           inte uppfyller de krav myndigheterna i vårt land
667: gjorde innan kraftverket togs i bruk och som den        ställer. Regeringen har därför ingen anledning
668: har gjort under driften har t.ex. inga brister i        att vidta hastiga åtgärder, som leder tili tekniskt
669: kvaliteten på svetsfogarna i reaktortryckkärlet         förnyande av dessa konstruktioner, eller tili nya
670: observerats. I samband med driftsövervakningen          kontroller i större utsträckning än vad myndighe-
671: kontrolleras skicket hos alla enskilda anord-           ternas i sig höga krav redan nu förutsätter.
672: ningar. Även valet av konstruktionsmaterial har
673: 
674:     Helsingfors den 12 juni 1986
675: 
676:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
677:                                                1986 vp.
678: 
679: Kirjallinen kysymys n:o 192
680: 
681: 
682: 
683: 
684:                                    Kietäväinen: Hartolassa sijaitsevan Asevarikko 2:n varikko-osaston
685:                                       kehittämisestä
686: 
687: 
688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
689: 
690:    Asevarikko 2:n Hartolan varasto-osasto sijaitsee   ministeri Pihlajamäen johdolla alueelle suorite-
691: Nokan kylässä kunnan itäosassa. Varikolla on          tussa tutustumiskäynnissä kävi ilmi, ovat nämä
692: tilava esikuntarakennus, isokokoinen varasto-kor-     suunnitelmat erittäin toteuttamiskelpoisia. Siksi
693: jaamorakennus lämpökeskuksineen ja erillinen          olisikin erittäin tärkeää, että varikko-osaston laa-
694: aidattu ja vartioitu varastorakennusalue. Alueella    jentamiseen ja kehittämiseen osoitettaisiin varat
695: sijaitsevan asuinkerrostalon 12 asunnosta on käy-     joko jossakin kuluvan vuoden lisäbudjetissa tai
696: tössä ollut noin puolet. Alueelle on myös hyvät       ensi vuoden budjetissa.
697: tieyhteydet.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
698:    Varikko-osaston esikuntarakennus ja asuntoti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
699: lat ovat kuitenkin vajaakäytössä varastojen käyt-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
700: töasteen ollessa 100 %. Varikon kehittäminen ja       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
701: laajentaminen olisi merkittävä tuki Hartolan No-
702: kan kylän elinvoimaisuuden säil yttämiselle sekä                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
703: lisäisi alueelle aikaisemmin suoritettujen inves-             tus aikoo ryhtyä Hartolan kunnan Nokan
704: tointien käyttöastetta. Varikon kehittämis- ja                kylässä sijaitsevan Asevarikko 2 :n kehittä-
705: laajentamissuunnitelmat ovat valmiina ja kuten                miseksi ja laajentamiseksi?
706: 
707:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1986
708: 
709:                                           Timo Kietäväinen
710: 
711: 
712: 
713: 
714: 2605432
715: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 192
716: 
717: 
718: 
719: 
720:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
721: 
722:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        osaston kehittäminen on erittäin tarpeellista, kos-
723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ka puolustusvoimille hankittavalle materiaalille
724: olette 7 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-         tarvitaan huomattava määrä lisää varastotiloja.
725: jeenne n:o 802 ohella toimittanut valtioneuvos-           Hartolan nykyinen varikko-osasto on rakennet-
726: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tu pääosin työllisyystöinä. Puolustusministeriö on
727: edustaja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjal-      usean vuoden ajan esittänyt myös varastoalueen
728: lisesta kysymyksestä n:o 192:                          laajennushanketta toteutettavaksi työllisyystöinä,
729:                                                        mutta alueella vallinneen kohtuullisen työllisyys-
730:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      tilanteen takia hankkeen rakentamiseen ei ole
731:          tus aikoo ryhtyä Hartolan kunnan Nokan        saatu varoja.
732:          kylässä sijaitsevan Asevarikko 2:n kehittä-      Puolustusministeriön toiminta- ja taloussuun-
733:          miseksi ja laajentamiseksi?                   nitelmassa on ohjelmoitu Hartolan varastoalueen
734:                                                        laajennushankkeen rakentaminen aloitettavaksi
735:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ensi vuonna, ja varastojen rakentamista varten
736: ti seuraavaa:                                          Hartolan varikko-osastolle puolustusministeriö
737:                                                        pyrkii saamaan määrärahan hallituksen esitykseen
738:     Hartolassa sijaitsevan Asevarikko 2:n varikko-     valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987.
739: 
740:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
741: 
742:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
743:                                    1986 vp. -     KK n:o 192                                        3
744: 
745: 
746: 
747: 
748:                              Tili Riksdagens Herr Talman
749: 
750:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      emedan den materiel som försvarsmakten anskaf-
751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr    far fordrar mycket extra lagerutrymme.
752: 802 av den 7 maj 1986 tili vederbörande medlem        Den depåavdelning som nu finns i Hartola
753: av statsrådet översänt avskrift av följande av    byggdes tili största delen som sysselsättningsarbe-
754: riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade        te. Försvarsministeriet har i flera års tid framfört
755: spörsmål nr 192:                                  att också utvidgningen av upplagsområdet skali
756:                                                   utföras som sysselsättningsarbete, men på grund
757:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      av att sysselsättningsläget i regionen har varit
758:        geringen vidta för att Vapendepå 2 i       tilifredsstäliande har medel inte beviljats för
759:        Nokka by i Hartola kommun skall kunna      detta byggande.
760:        utvecklas och utvidgas?                       1 försvarsministeriets verksamhets- och ekono-
761:                                                   mipian ingår planer på att byggnadsarbetena för
762:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   att utvidga upplagsområdet i Hartola skali inle-
763: anföra följande:                                  das nästa år, och i regeringens proposition angå-
764:                                                   ende statsförslaget för år 1987 försöker försvars-
765:   Det är i hög grad nödvändigt att utveckla       ministeriet få med ett anslag för byggande av
766: depåavdelningen vid Vapendepå 2 i Hartola         upplag vid depåavdelningen i Hartola.
767: 
768:     Helsingfors den 6 juni 1986
769: 
770:                                                             Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
771: 1
772: 1
773:     1
774:     1
775:      1
776:         1
777: 
778: 
779: 
780: 
781:             1
782:             1
783:                 1
784:                 1
785:                     1
786:                     1
787: 
788: 
789: 
790: 
791:                         1
792:                         1
793:                             1
794:                             1
795:                                                1986 vp.
796: 
797: Kirjallinen kysymys n:o 193
798: 
799: 
800: 
801: 
802:                                    Sasi ym.: Ydinvoimaloiden kansainvälisen turvatarkastusjärjestel-
803:                                       män aikaansaamisesta
804: 
805: 
806:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
807: 
808:   Lauantaina 26.4.1986 tapahtui Tshernobylissä           Kun nyt kokemusperäisesti voidaan osoittaa,
809: Neuvostoliiton Ukrainassa sijaitsevassa ydin-         että ydinvoimaan sisältyy vaaroja, jotka helposti-
810: voimalassa räjähdys, jonka aiheuttaman tapahtu-       kin voivat kohdistua toiseen valtioon kuin voima-
811: maketjun seurauksena voimalasta on kulkeutu-          lan sijaintivaltioon, voidaan pitää luonnollisena
812: nut radioaktiivista säteilyä mm. siten, että radio-   ja välttämättömänä, että ydinvoiman käyttö saa-
813: aktiiviset saasteet ovat saavuttaneet Suomen seu-     tetaan tiukan kansainvälisen kontrollin ja valvon-
814: raavana päivänä sunnuntaina. Suomessa ensim-          nan alaiseksi. Yhtä luonnollista on myös se, että
815: mäiset havainnot radioaktiivisuuden kohoamises-       valtioille asetetaan ehdoton velvollisuus antaa
816: ta tehtiin sunnuntaina, mutta vasta Ruotsissa         välittömästi tietoa muille valtioille ydinvoimala-
817: tehtyjen mittausten aiheuttaman julkisuuden           onnettomuuksista ja -päästöistä. Millään valtiolla
818: seurauksena myös Suomen tulokset tulivat julki-       ei ole myöskään oikeutta ottaa tarpeettomia tur-
819: suuteen. Vasta maanantaina illalla voimakkaim-        vallisuusriskejä, mistä syystä yhtenäisen korkea-
820: man radioaktiivisuuden jo ehdittyä Suomeen ja         tasoisen kansainvälisen turvallisuusnormiston
821: pitoisuuksien alettua laskea Neuvostoliitto il-       luominen on välttämätöntä.
822: moitti, että on tapahtunut ydinvoimalaonnetto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
823: muus.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
824:    Tshernobylin onnettomuuden vaikutukset             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
825: muissa kuin voimalan sijaintimaassa ovat olleet       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
826: merkittävät. Suomessa onnettomuuden on arvioi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
827: tu aiheuttavan syöpää ja viranomaiset ovat anta-             ryhtyä
828: neet kehotuksen olla juomatta sadevettä. Puolas-                - yhdenmukaisen, korkean vaatimus-
829: sa lapsille on jaettu joditabletteja ja useimmissa           tason käsittävän kansainvälisen turvalli-
830: Länsi-Euroopan maissa tuoreiden vihannesten                  suusnormiston luomiseksi kaikille ydin-
831: myynti on kielletty. Tämä onnettomuus on osoit-              voimaloille,
832: tanut, että suurimmassa vaaravyöhykkeessä on                    - kansainvälisen, kaikki ydinvoimalat
833: voimalan välitön ympäristö arviolta noin 100-                käsittävän aktiivisen kansainvälisen tar-
834: 200 kilometrin alueelta, mutta suurien vaikutus-             kastustoiminnan luomiseksi,
835: ten piiriin mm. tuulen suunnasta riippuen voivat                - välittömän kansainvälisen ilmoitta-
836: joutua kaukaisetkin alueet.                                  misvelvollisuuden toteuttamiseksi kaikis-
837:    Onnettomuusvoimala sijaitsi Suomesta lähes                ta ydinvoimaonnettomuuksista, ja
838: 1 000 kilometrin etäisyydellä. Suomessa on neljä                mikäli edellä mainitut tavoitteet eivät
839: ydinvoimalaa. Lähin ulkomainen ydinvoimala,                  ole nopeasti kansainvälisin sopimuksin
840: Forsmarkin ydinvoimala Ruotsissa, sijaitsee run-             saavutettavissa, aikooko Hallitus ryhtyä
841: saan 100 kilometrin etäisyydellä Suomesta. Leh-              edellä mainitun suuntaisiin kahdenkeski-
842: dissä olleiden tietojen mukaan Leningradin lähei-            siin neuvotteluihin niiden maiden kans-
843: syydessä eli noin 200 kilometrin etäisyydellä                sa, joiden voimalat saattaisivat merkitä
844: Suomesta on neljä Tshernobylin voimalan tyyp-                välitöntä turvallisuusriskiä Suomelle ja
845: pistä suojakuvulla suojaamatoota ydinvoimalaa.               Suomen kansalaisille?
846: 
847:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1986
848: 
849:             Kimmo Sasi                     Iiro Viinanen                   Kaarina Dromberg
850:  260613A
851: 2                                      1986 vp. -    KK n:o 193
852: 
853: 
854: 
855: 
856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
857: 
858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tuksia, mutta velvoitetta niiden noudattamiseen
859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ei ole. Nämä suositukset eivät myöskään kata
860: olette 7 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-        kaikkia nykyisin käytössä olevia reaktorilaitos-
861: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tyyppejä.
862: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          21 päivänä toukokuuta pidetyssä IAEA:n hal-
863: Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      lintoneuvoston ylimääräisessä kokouksessa, johon
864: sestä n:o 193:                                        myös Suomen edustajat osallistuivat, todettiin
865:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       yksimielisesti, että ydinenergian käytön mahdol-
866:         ryhtyä                                        listamiseksi jatkuvasti eräänä merkittävänä ener-
867:            - yhdenmukaisen, korkean vaatimus-         gianlähteenä ihmiskunnan tarpeisiin on huoleh-
868:         tason käsittävän kansainvälisen turvalli-     dittava korkean turvallisuustason säilymisestä. Sa-
869:         suusnormiston luomiseksi kaikille ydin-       malla päätettiin myös tehostaa järjestön piirissä
870:         voimaloille,                                  tehtävää turvallisuuden varmistamiseen tähtäävää
871:            - kansainvälisen, kaikki ydinvoimalat     työtä. Tällä hetkellä on vielä liian aikaista sanoa
872:         käsittävän aktiivisen kansainvälisen tar-    mitään siitä, miten pitkälle tässä tai eri valtioita
873:         kastustoiminnan luomiseksi,                   sitovissa järjestelyissä on mahdollisuuksia päästä.
874:            - välittömän kansainvälisen ilmoitta-      On jokaisen valtion oma asia päättää ydinvoima-
875:         misvelvollisuuden toteuttamiseksi kaikis-    laitostensa turvallisuusjärjestelyistä ja valvoa
876:         ta ydinvoimaonnettomuuksista, ja             asianomaisten määräysten noudattamista ja nii-
877:                                                      den riittävyyttä. Näin on asia myös kansainvälis-
878:            mikäli edellä mainitut tavoitteet eivät
879:                                                      ten turvallisuusnormistojen hyväksymisen ja
880:         ole nopeasti kansainvälisin sopimuksin
881:                                                      mahdollisen kansainvälisen tarkastustoiminnan
882:         saavutettavissa, aikooko Hallitus ryhtyä     sallimisen osalta.
883:         edellä mainitun suuntaisiin kahdenkeski-
884:         siin neuvotteluihin niiden maiden kans-          Edellä mainitussa IAEA:n hallintoneuvoston
885:         sa, joiden voimalat saattaisivat merkitä     kokouksessa päätettiin myös antaa kaikkien jä-
886:         välitöntä turvallisuusriskiä Suomelle ja     senten yksimielisellä päätöksellä järjestön pääjoh-
887:         Suomen kansalaisille?                        tajalle tehtäväksi valmistella lähemmin kansain-
888:                                                      välistä ilmoittamis- ja tiedotusjärjestelmää sekä
889:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- järjestelmää, joka voisi toimia hätäavun antami-
890:  ti seuraavaa:                                       seksi mahdollisissa yli rajojen ulottuvissa ydin-
891:     Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta on energiaonnettomuuksissa.
892:  käsitelty eduskunnassa varsin laajalti sekä juuri       Näitä kaikkia toimenpiteitä käsitellään jälleen
893:  käydyn välikysymyskeskustelun yhteydessä että 10.6. alkavassa hallintoneuvoston kokouksessa.
894:  hieman sitä aikaisemmin, jolloin valtioneuvoston Pyrkimyksenä on saada alustavat esitykset syys-
895:  jäsenet antoivat vastauksia aiheesta esitettyihin kuussa 1986 kokoontuvalle hallintoneuvostolle.
896:  kysymyksiin.                                            Mitä tulee edellä mainittujen asioiden käsitte-
897:     Edustaja Sasin ym. kysymyksen ensimmäiseen lyyn lähempien naapurimaittemme kanssa, to-
898:  osaan itse asiassa vastasin myös jo 15 päivänä tean, että on luonnollista, että näitä asioita
899:  toukokuuta, jolloin totesin, että "tällä hetkellä käsitellään myös kahdenvälisesti. Olemme kui-
900:  ei ole olemassa sellaista kansainvälistä järjestel- tenkin lähteneet siitä, että tässä vaiheessa pyrim-
901:  mää, joka veivoittaisi eri valtioita noudattamaan me keskustelemaan ja selvittämään asiaa ennen
902:  samoja tai edes minkäänlaisia vähimmäisvaati- muuta monenkeskisesti kansainvälisen Atomi-
903:  muksia turvallisuuden varmistamiseksi. Näin ei energiajärjestön IAEA:n piirissä. Tässä yhteydessä
904:  ole myöskään mitään järjestelmää olemassa, joka tulemme kuitenkin pitämään yhteyttä myös eri-
905:  oikeuttaisi kansainvälisen valvonnan suorittami- tyisesti naapurimaihimme, jotta voimme ottaa
906:  seen.''                                             huomioon erityistarpeet, joita mm. tiedonväli-
907:    Kansainvälisesti on kuitenkin mm. kansainvä- tyksen nopeus ja muut erityiskysymykset aiheut-
908: lisen Atomienergiajärjestön (IAEA) piirissä hy- tavat.
909: väksytty laajoja ja varsin perusteellisiakin Suosi-
910:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
911: 
912:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
913:                                      1986 vp. -      KK n:o 193                                         3
914: 
915: 
916: 
917: 
918:                                Tili Riksdagens Herr Talman
919: 
920:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          föreligger inte. Dessa rekommendationer täcker
921: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte helleralla typer av reaktoranläggningar, som
922: den 7 maj 1986 tili vederbörande medlem av            numera är i bruk.
923: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Vid IAEA:s styrelses extraordinarie möte, som
924: dagsman Sasi m.fl. undertecknade spörsmål nr          hölls den 21 maj och där representanter från
925: 193:                                                  Finland deltog, konstaterades enhälligt att för att
926:                                                       det skulle vara möjligt att även i fortsättningen
927:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       använda kärnenergi som en betydande energikäl-
928:           - för att enhetliga, internationella sä-    la för mänsklighetens behov bör man se tili att
929:        kerhetsnormer med höga krav skall ska-         en hög säkerhetsnivå bevaras. Samtidigt beslöt
930:        pas för alla kärnkraftverk,                    man även att effektivera det arbete för tryggande
931:           - för att en aktiv internationell kon-      av säkerheten som sker inom ramen för organet.
932:        trollverksamhet, som omfattar alla kärn-       För närvarande är det ännu för tidigt att säga
933:        kraftverk skall skapas, och                    något om hur långt det är möjligt att nå i detta
934:           - för att en omedelbar internationell       arbete eller i arrangemang som skulle binda olika
935:        anmälningsskyldighet där alla kärnkraft-       stater. Det är varje stats egen sak att besluta om
936:        verksolyckor skall åstadkommas, och            säkerhetsarrangemangen vid sina kärnkraftverk
937:           ifall ovan nämnda mål inte kan uppnås       och att övervaka att ifrågavarande bestämmelser
938:        snabbt genom internationella avtal, äm-        åtlyds och är tillräckliga. Så är fallet också
939:        nar Regeringen då inleda bilaterala            beträffande godkännande av internationella sä-
940:        förhandlingar i nämnda riktningar med          kerhetsnormer och tillåtande av eventuell inter-
941:        de Iänder vars kraftverk kan innebära          nationell inspektion.
942:        direkta säkerhetsrisker för Finland och de        Vid IAEA:s ovan nämnda styrelsemöte beslöt
943:        finska medborgarna?                            man också genom ett enhälligt beslut av alla
944:                                                       medlemmar att ge organets generaldirektör i
945:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
946:                                                       uppdrag att närmare förbereda ett internationellt
947: anföra följande:                                      anmälnings- och informationssystem samt ett
948:    Kärnkraftsverksolyckan i Tjernobyl har be-         system för givande av katastrofhjälp, som kunde
949: handlats rätt uttömmande i riksdagen både i           fungera vid eventuella kärnenergiolyckor, som
950: samband med den interpellationsdebatt som just        når över gränserna.
951: ägt rum och något tidigare, när statsrådets med-         Alla dessa åtgärder behandlas igen vid styrel-
952: lemmar svarade på frågor, som hade ställts om         sens möte som inleds 10.6. Avsikten är att avlåta
953: saken.                                                preliminära förslag tili styrelsen när den samman-
954:    I själva verket svarade jag också redan den        träder i september 1986.
955: 15 maj på första delen av riksdagsman Sasis m.fl.        Vad beträffar behandlingen av ovan nämnda
956: spörsmål, då jag konstaterade att det för närva-      frågor med våra närmaste grannländer konsta-
957: rande inte finns något sådant internationellt         terar jag att det är naturligt att dessa frågor även
958: system som skulle förplikta olika stater att följa    behandlas bilateralt. Vi har dock utgått ifrån att
959: samma eller ens några som helst minimikrav för        vi i detta skede främst försöker diskutera och
960: tryggande av säkerheten. Sålunda finns det inte       utreda frågan multilateralt inom det Internatio-
961: heller något system som skulle berättiga tili         nella atomenergiorganet IAEA. 1 detta samman-
962: internationell övervakning.                           hang kommer vi dock även att hålla kontakt
963:    Internationellt har man dock bl.a. inom Inter-     särskilt med våra grannländer, för att vi skall
964: nationella atomenergiorganet (IAEA) godkänt           kunna beakta de specialbehov som bl.a. snabb-
965: ornfattande och rentav rätt grundliga rekommen-       heten hos informationsförmedlingen och andra
966: dationer, men några förpliktelser att följa dem       specialfrågor föranleder.
967:      Helsingfors den 12 juni 1986
968:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
969:                                                                                                                         j
970:                                                                                                                     j
971:                                                                                                                 j
972:                                                                                                             j
973:                                                                                                         j
974:                                                                                                     j
975:                                                                                                 j
976:                                                                                             j
977:                                                                                         j
978:                                                                                     j
979:                                                                                 j
980:                                                                             j
981:                                                                         j
982:                                                                     j
983:                                                                 j
984:                                                             j
985:                                                         j
986:                                                     j
987:                                                 j
988:                                             j
989:                                         j
990:                                     j
991:                                 j
992:                             j
993:                         j
994:                     j
995:                 j
996:             j
997:         j
998:     j
999: j
1000:                                                   1986 vp.
1001: 
1002: Kirjallinen kysymys n:o 194
1003: 
1004: 
1005: 
1006: 
1007:                                      Hetemäki-Olander: Lähdeveron poistamisesta ulkomaisilta taiteili-
1008:                                        joilta
1009: 
1010: 
1011:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1012: 
1013:    Kulttuuritoiminta Suomessa vaatii ehdotto-            kelaki lisää kulttuuritapahtumien taloudellista
1014: masti kansainvälisyyttä. Kansainvälinen taiteilija-      rasitetta kohtuuttomasti.
1015: vaihto rikastuttaa kulttuurielämää. Se lisää rat-           Ratkaistaessa taiteilijoiden verotukseen liittyviä
1016: kaisevasti yleisön mielenkiintoa kulttuuritapahtu-       asioita on otettava huomioon myös pohjoismai-
1017: miin. Taiteilijavaihto lisää työmahdollisuuksia          nen kilpailutilanne. Muissa Pohjoismaissa kult-
1018: myös suomalaisille taiteilijoille. Sen koulutuksel-      tuuritilaisuudet on pääosin vapautettu lähdeve-
1019: linen ja innostava vaikutus on erityisen suuri           rosta. Suomessakin olisi pyrittävä yhtenäiseen
1020: nousevalle taiteilijapolvelle.                           menettelyyn ja yhtenäiseen verotuskäytäntöön
1021:    Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mu-            muiden Pohjoismaiden kanssa.
1022: kaan kulttuuritapahtuman järjestäiän on perittä-            Valtiovarainministeriössä     valmistui     viime
1023: vä ulkomaisen taiteilijan palkkio-osuudesta läh-         vuonna mietintö lähdeverosta ja sen keräämises-
1024: devero. Käytäntö on johtanut ulkomaisten taitei-         tä. Mietintö ei ole kuitenkaan parantanut sekavaa
1025: lijoiden kohdalla kaksinkenaiseen verotukseen,           käytäntöä. Nykyinen verotuskäytäntö vaarantaa
1026: sillä taiteilija on maksanut myös veroa kotimaan-        ja on jo vaarantanut ulkomaisten taiteilijoiden
1027: sa lainsäädännön edellyttämällä tavalla.                 vierailut Suomeen. Jotta Suomi ei menetä kan-
1028:                                                          sainvälisestikin merkittävää kulttuuritilaisuuksien
1029:     Kulttuuritilaisuuksien järjestäjien ulkomaisille
1030: esiintyjille maksamat palkkiokulut ovat lisäänty-        järjestäjän roolia, niin ainakin voittoa tavoittele-
1031:                                                          mattomien, valtionapua saavien kulttuuritapah-
1032: neet lähdeveron johdosta. Tämän lisäksi hallinto-
1033:                                                          tumien järjestäjät pitäisi pikaisesti vapauttaa läh-
1034: menot ovat kasvaneet. Erityisesti on korostettava,
1035:                                                          deverosta.
1036: että Suomi ei muutoinkaan ole houkutteleva maa
1037: kansainvälisille, korkeatasoisille taiteilijoille. Tä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1038: män vuoksi järjestäjien toimintaa ei pitäisi rasit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1039: taa raskaalla verotuksella.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1040:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1041:    Tämän vuoden vaihteessa voimaan tullut työ-
1042: suhteessa olevia taiteilijoita ja toimittajia koskeva              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1043: eläkelaki on vaikeuttanut tilannetta entisestään.                ryhtyä ulkomaisten taiteilijoiden lähdeve-
1044: Yhdistettynä lähdeverolain epäselvyyksiin elä-                   ron poistamiseksi?
1045: 
1046:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1047: 
1048:                                            Elsi Hetemäki-Olander
1049: 
1050: 
1051: 
1052: 
1053: 260542Y
1054:  2                                         1986 vp. -      KK n:o 194
1055: 
1056: 
1057: 
1058: 
1059:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1060: 
1061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Verosopimusten toisena päätarkoituksena on
1062:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             veron kiertämisen estäminen. Tarkoituksena on
1063:  olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-            siten, että sopimusvaltio myös käyttää sitä vero-
1064:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          tusoikeutta, joka sille verosopimuksen mukaan
1065:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           kuuluu. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen
1066:  Elsi Hetemäki-Olanderin näin kuuluvasta kirjalli-         järjestön (OECD) veroasiainkomitean heinäkuus-
1067:  sesta kysymyksestä n:o 194:                               sa 1982 hyväksymässä raportissa kehotetaankin
1068:                                                            jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että ne myös
1069:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            voivat käyttää niille kuuluvaa ulkomaisten taitei-
1070:          ryhtyä ulkomaisten taiteilijoiden lähdeve-        lijoiden esiintymispalkkioiden verotusoikeutta.
1071:          ron poistamiseksi?                                Jos valtiot eivät käytä tätä oikeuttaan, ne ovat
1072:                                                            omalta osaltaan edistämässä veron välttämistä ja
1073:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          veron kiertämistä.
1074:  ti seuraavaa:                                                Verotuksella kerätään varoja veronsaajien me-
1075:      Valtiot verottavat yleensä tuloa joko sen perus-      nojen kattamiseen. Näihin menoihin kuuluvat
1076:   teella, että tulo on saatu siinä valtiossa, tai sen      myös kulttuurille myönnettävät avustukset. Bud-
1077:   perusteella, että tulonsaaja asuu siinä valtiossa.       jetin bruttoperiaatteen mukaisesti budjetissa
1078:   Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen estä-          esiintyvien tulojen ja menojen olisi oltava brutto-
1079:   miseksi valtiot ovat tehneet verosopimuksia. Ve-         määräisiä. Tulot olisi siten perittävä täysimääräi-
1080:   rosopimuksessa sovitaan, kummalle valtiolle kuu-         sinä. Avustusten myöntäminen olisi hoidettava
1081:   luu erityyppisten tulojen yksinomainen tai ensisi-       budjetin menopuolella olevalla määrärahalla.
1082:   jainen verotusoikeus. Ulkomaisten taiteilijoiden         Tällöin myös kulttuurille myönnettävistä avus-
1083:   esiintymispalkkioiden osalta on yleensä sovittu,         tuksista vastaisi kulttuuripolitiikan hoidosta vas-
1084:   että joko yksinomainen tai ensisijainen verotusoi-       taava ministeriö eli opetusministeriö.
1085:   keus kuuluu esiintymisvaltiolle. Tällainen mää-             Valtiovarainministeriössä valmistellaan lähde-
1086:   räys on myös Suomen tekemissä verosopimuksis-            verolainsäädännön muuttamista koskevaa lainsää-
1087:   sa. Verosopimuksen määräyksen mukaan siten               däntöä. Ulkomaisten taiteilijoiden verotusta kos-
1088:   ulkomaisen taiteilijan, joka esiintyy Suomessa,          kevalta osalta valmistelun lähtökohtana on käy-
1089:   yksinomainen tai ensisijainen verotusoikeus kuu-         tetty lähdeverolainsäädännön tarkistaroistoimi-
1090:   luu yleensä Suomelle. Jos Suomi ei käytä tätä            kunnan mietintöä (Komiteanmietintö 198 5: 14)
1091:   verotusoikeuttaan, ulkomaisen taiteilijan saamas-        sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiovarainmi-
1092:   ta tulosta ei makseta veroa missään valtiossa tai        nisteriöiden virkamiesten muodostaman työryh-
1093:   Suomi täten luovuttaa sille verosopimuksen mu-           män 27.9.1984 valmistunutta, ulkomaisten tai-
1094:   kaan kuuluvan verotusoikeuden ulkomaisen tai-            teilijoiden verotusta koskevaa raporttia. Valmiste-
1095:   teilijan asuinvaltiolle.                                 lun yhteydessä on toimittu läheisessä yhteistyössä
1096:      Verovelvollisten tasapuolisen kohtelun periaate       erityisesti Norjan ja Ruotsin asianomaisten viran-
1097:   vaatii, että myös ulkomaisen taiteilijan esiinty-        omaisten kanssa.
1098:   mispalkkiosta maksetaan veroa. Jos ulkomaisten              Hallitus seuraa tiiviisti kansainvälisen vero-
1099: · taiteilijoiden esiintymispalkkioista ei perittäisi ve-   oikeuden alalla tapahtuvaa kehitystä. Erityistä
1100:   roa, ulkomaiset taiteilijat olisivat kotimaisia tai-     huomiota kiinnitetään Pohjoismaissa tapahtu-
1101:   teilijoita edullisemmassa asemassa.                      vaan kehitykseen.
1102: 
1103:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1986
1104: 
1105:                                                                                 Ministeri Pekka Vennamo
1106:                                         1986 vp. -      KK n:o 194                                        3
1107: 
1108: 
1109: 
1110: 
1111:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
1112: 
1113:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den andra huvudsakliga avsikten med skat-
1114: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          teavtalen är att förebygga kringgående av skatt.
1115: den 8 maj 1986 tili vederbörande medlem av              Avsikten är alitså att den avtalsslutande staten
1116: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       även använder sig av den beskattningsrätt som
1117: dagsledamot Elsi Hetemäki-Olander underteck-            den enligt skatteavtalet har. 1 den rapport som
1118: nade skriftliga spörsmål nr 194:                        godkänts i juli 1982 av organisationens för eko-
1119:                                                         nomiskt samarbete och utveckling (OECD) kom-
1120:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        mitte för skattefrågor uppmanas medlemsstater-
1121:         i syfte att avskaffa käliskatten för utländ-    na att se tili, att de även kan använda sig av sin
1122:         ska konstnärer?                                 beskattningsrätt i fråga om utländska konstnärers
1123:                                                         honorar. Om staterna inte använder sig av denna
1124:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sin rätt, bidrar de tili undvikande av skatt och
1125: anföra följande:                                        kringgående av skatt.
1126:    Staterna beskattar i regel inkomst antingen på           Genom beskattning insamlas medel för täck-
1127: grund av att inkomsten har förvärvats i staten          ande av skattetagarnas utgifter. Tili dessa utgifter
1128: eller att inkomsttagaren bor i denna stat. 1 syfte      hör även de understöd som beviljas kulturen. 1
1129: att undvika internationeli dubbelbeskattning har        enlighet med statsförslagets bruttoprincip bör
1130: staterna ingått skatteavtal. 1 skatteavtalet avtalas,   utgifterna och inkomsterna upptas i statsförslaget
1131: vilkendera staten som har uteslutande elier pri-        tili bruttobelopp. lnkomsterna bör sålunda indri-
1132: mär beskattningsrätt i fråga om olika typer av          vas tili fullt belopp. Beviljandet av understöd bör
1133: inkomster. Beträffande honorar tili utländska           skötas med anslag på statsförslagets utgiftssida. 1
1134: konstnärer har det i regel överenskommits att           detta fall skulle det ministerium som har ansvaret
1135: den stat där framträdandet anordnas har uteslu-         för kulturpolitiken, dvs. undervisningsminis-
1136: tande eller primär beskattningsrätt. En sådan           teriet, svara för understöd som beviljas kulturen.
1137: bestämmelse finns även i de skatteavtal som                1 finansministeriet bereds lagstiftning som gäl-
1138: Finland har ingått. Enligt bestämmelse i skat-          ler en ändring av käliskattelagstiftningen. Beträf-
1139: teavtal har Finland i regel uteslutande eller           fande beskattning av utländska konstnärer har
1140: primär beskattningsrätt i fråga om utländsk             utgångspunkten för beredningen varit kommis-
1141: konstnär som framträder i Finland. Om inte              sionens för översyn av käliskattelagstiftningen
1142: Finland använder sig av denna sin beskattnings-         (Kommittebetänkande 198 5: 14) betänkande
1143: rätt, utgår det inte i någon stat skatt på den          samt den rapport om beskattning av utländska
1144: inkomst som utländsk konstnär erhålier eller så         konstnärer som avgivits av en arbetsgrupp som
1145: överlåter Finland på detta sätt sin på skatteavtalet    bestod av tjänstemän vid de finska, norska och
1146: baserade beskattningsrätt tili den stat där ifråga-     svenska finansministerierna och som blev färdig
1147: varande utländska konstnär bor.                         27 .9.1984. Beredningen har skett i samarbete
1148:    Principen om jämlik behandling av de skatt-          särskilt med vederbörande myndigheter i Norge
1149: skyldiga förutsätter, att skatt skali utgå även på      och Sverige.
1150: utländsk konstnärs honorar. Skulle skatt inte               Regeringen följer noggrant med utvecklingen
1151: utgå på utländska konstnärers honorar, vore de          inom den internationella skatterätten. Särskild
1152: utländska konstnärerna i ett fördelaktigare läge        uppmärksamhet ägnas urvecklingen i de nordiska
1153: än de inhemska.                                         länderna.
1154: 
1155:      Helsingfors den 3 juni 1986
1156: 
1157:                                                                              Minister Pekka Vennamo
1158: 1
1159: 
1160: 1
1161: 
1162: 
1163: 
1164: 
1165:     1
1166: 
1167:     1
1168:                                                   1986 vp.
1169: 
1170: Kirjallinen kysymys n:o 195
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                                     Hetemäki-Olander: Freelance-taiteilijoiden eläketurvasta
1176: 
1177: 
1178:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1179: 
1180:    Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi laki työ-         niä musiikkiyhdistyksiä, joilla on hyvin rajallinen
1181: suhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien        taloudellinen liikkuma-ala, ei heidän useinkaan
1182: eläketurvasta. Laki koskee luovaa työtä tekeviä,        ole mahdollista lisätä palkkioihin 12,6 prosentin
1183: jotka nykyisten säännösten mukaan monesti jää-          eläkemaksua. Käytännössä tämä johtaa siihen,
1184: vät työsuhteiden katkonaisuuden ja lyhytaikai-          että muusikoiden palkkiot pienenevät tällä sum-
1185: suuden takia työeläketurvan ulkopuolelle.               malla. Tällainen pienennys palkkioihin tekee
1186:    Vaikka laki onkin tervetullut parannus suoma-        kansettoimisen Suomessa usein mahdottomaksi.
1187: laisten freelance-taiteilijoiden puutteelliseen sosi-      Lain aiheuttamien kustannusten nousu tekee
1188: aaliturvaan, se on ulkomaisten taiteilijoiden koh-      jo muutenkin erittäin kalliiden kansainvälisten
1189: dalla johtanut suuriin ongelmiin. Etenkin ulko-         vierailijoiden hankkimisen maamme kulttuurita-
1190: maisten muusikkojen osalta lakia on miltei mah-         pahtumiin yhä vaikeammaksi. Nostaahan laki
1191: doton käytännössä noudattaa. Ulkomaiset kon-            yhdessä lähdeveron kanssa suomalaisen järjeste-
1192: serttitoimistot eivät yleensä tiedusteluista huoli-     lyn kustannuksia esimerkiksi muihin pohjoismai-
1193: matta halua ilmoittaa omaa osuuttaan palkkioista        hin tai Suomen aikaisempaan käytäntöön verrat-
1194: liikesalaisuuteen vedoten. Tämä aiheuttaa sen,          tuna 82 %.
1195: että yksityisen taiteilijan saaman palkkion määrää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1196: ei tiedetä ja näin ollen eläkemaksua ei voida           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1197: suorittaa. Toinen mittava ongelma koskee ulko-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1198: maisia taiteilijaryhmiä. Ryhmien jäsenten palk-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1199: koja on mahdotonta selvittää, koska niitä ei
1200: suinkaan makseta suoraan taiteilijoille, vaan ky-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1201: seessä on hankintasopimus heidän konserttitoi-                 ryhtyä työsuhteessa olevien taiteilijoiden
1202: mistonsa tai muun työnantajan kanssa.                          ja toimittajien eläkelaista aiheutuvien
1203:    Kun konserttijärjestäjät ovat enimmäkseen pie-              epäkohtien korjaamiseksi?
1204: 
1205:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1206: 
1207:                                          Elsi Hetemäki-Olander
1208: 
1209: 
1210: 
1211: 
1212:  260570D
1213: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 195
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1219: 
1220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             15 7), joka koskee sosiaaliturvaoikeuksien säilyttä-
1221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            mistä koskevan kansainvälisen järjestelmän perus-
1222: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-           tamista. Suomen työeläkelainsäädäntö on jo pit-
1223: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kään ollut tällä linjalla. Täällä tehdystä työstä
1224: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kertynyt eläke lankeaa maksettavaksi eläketapah-
1225: Hetemäki-Olanderin näin kuuluvasta kirjallisesta         tuman sattuessa, eikä yleensä ole asetettu esteitä
1226: kysymyksestä n:o 195:                                    eläkkeen maksamiselle ulkomailla asuvalle eläk-
1227:                                                          keen saajalle.
1228:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1229:                                                              Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja
1230:         ryhtyä työsuhteessa olevien taiteilijoiden       toimittajien eläkelain piiriin kuuluvat, kuten jo
1231:         ja toimittajien eläkelaista aiheutuvien          lain nimestäkin ilmenee, vain työsuhteessa olevat
1232:         epäkohtien korjaamiseksi?
1233:                                                          henkilöt. Itsenäisesti toimiva taiteilija tai toimit-
1234:                                                          taja, jonka ei voida katsoa olevan toisen palveluk-
1235:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sessa, ei kuulu lain piiriin. Sellainen ulkomainen
1236: ti seuraavaa:                                            työntekijä, joka on ulkomaisen työnantajan pal-
1237:    Työeläkejärjestelmässä on lähdetty siitä, että        veluksessa ja tämän toimesta lähetetty Suomeen
1238: jokainen työntekijä ansaitsee myös eläketurvaa,          tilapäistä tehtävää varten, ei yleensä kuulu täällä
1239: jollei hänen työpanoksensa ole aivan vähäinen.           työeläkevakuutuksen piiriin vaan hänet on va-
1240: Esiintyville taiteilijoille sekä muille niin sanotuil-   kuutettu kotimaassaan. Tämä koskee esimerkiksi
1241: la freelance-aloilla työskenteleville työntekijöille     täällä vierailevia sinfoniaorkestereita ja balettiryh-
1242: on tyypillistä, että merkittävä osa heidän työpa-        miä. Sitä vastoin taiteilija, joka tulee esimerkiksi
1243: noksestaan muodostuu satunnaisista ja lyhyt-             suomalaisen oopperajuhlan palkkaamana tänne
1244: aikaisista työsuhteista, joilla kuitenkin on olen-       esiintymään, vakuutetaan Suomessa samoilla
1245: nainen vaikutus sekä toimeentulon että eläketur-         edellytyksillä kuin vastaavat kotimaiset taiteilijat.
1246: van kannalta. Koska tällaiset työsuhteet useim-          Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko meidän työelä-
1247: miten jäisivät niiden lyhyen keston vuoksi työn-         kelakejamme sovellettava tiettyyn henkilöön tai
1248: tekijäin eläkelain soveltamispiirin ulkopuolelle,        ryhmään, on hakemuksesta mahdollisuus saada
1249: säädettiin freelance-aloilla työskentelevien työn-       eläkejärjestelmää sitova soveltamisratkaisu Elä-
1250: tekijöiden eläketurvan järjestämiseksi eräiden           keturvakeskukselta.
1251: työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien          Kuten kysymyksen perusteluissakin on esitetty,
1252: eläkelaki, joka velvoittaa työnantajan huolehti-         eräiden työsuhteessa olevien esiintyvien taiteili-
1253: maan eläketurvan järjestämisestä. Kuten työelä-          joiden ja toimittajien eläkelain soveltaminen ul-
1254: kejärjestelmässämme yleensäkin myös sanotun              komaisiin työntekijöihin on käytännössä aiheut-
1255: lain mukaan ulkomaiset työntekijät ovat vakuut-          tanut ongelmia. Nämä ongelmat liittyvät lähinnä
1256: tamisvelvollisuuden suhteen samassa asemassa             sen selvittämiseen, kuka on sanotun lain tarkoit-
1257: kuin suomalaiset työntekijät, mikä merkitsee             tamassa mielessä työnantaja ja mikä on sellaista
1258: työnantajalle vakuuttamiskustannuksia myös ul-           palkkaa, jonka perusteella vakuutusmaksua on
1259: komaisten työntekijöiden osalta.                         suoritettava, sekä miten esimerkiksi esiintyjäryh-
1260:    Kansainvälisesti pyritään siihen, että työnteki-      mälle maksettu kokonaiskorvaus jakautuu työnte-
1261: jän työskennellessä useassa maassa hänet vakuu-          kijöiden kesken.
1262: tetaan pääsääntöisesti siinä maassa, missä työ               Muun muassa edellä mainittuja ja muita ulko-
1263: kulloinkin tehdään. Tämä periaate on hyväksytty          maisen työntekijän vakuuttamiseen liittyviä kysy-
1264: myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) muutama           myksiä selvitetään parhaillaan Eläketurvakeskuk-
1265: vuosi sitten hyväksymässä yleissopimuksessa (n:o         sen asettamassa työryhmässä, joka asianomaisia
1266:                                       1986 vp. -     KK n:o 195                                      3
1267: 
1268: tahoja kuultuaan selvittää myös ne toimenpiteet,     maista työvoimaa ole syytä asettaa kotimaista
1269: joihin ehkä on aihetta ryhtyä. Näin ollen tässä      edullisempaan asemaan. Hallitus seuraa tilannet-
1270: vaiheessa on ennenaikaista ryhtyä ulkomaisten        ta ja ryhtyy, mikäli aihetta ilmenee, tarvittaviin
1271: esiintyvien taiteilijoiden kohdalla erityistoimen-   toimenpiteisiin.
1272: piteisiin. On myös pidettävä mielessä, ettei ulko-
1273: 
1274:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
1275: 
1276:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
1277: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 195
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1283: 
1284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sedan, som gäller grundandet av ett internatio-
1285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nellt system för upprätthållande av socialskydds-
1286: den 8 maj 1986 till vederbörande medlem av             rättigheter. Finlands arbetspensionslagstiftning
1287: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      har redan länge följt denna linje. Pension som
1288: dagsledamot Hetemäki-Olander undertecknade             införtjänats genom arbete utfört i vårt land
1289: spörsmål nr 195:                                       förfaller till betalning när pensionsfallet inträffar,
1290:                                                        och i allmänhet finns inga hinder för utbetalning
1291:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av pension till pensionstagare som är bosatta i
1292:        för att avlägsna de missförhållanden som        utlandet.
1293:        orsakats av lagen om pension för vissa             Lagen om pension för vissa konstnärer och
1294:        konstnärer och redaktörer i arbetsförhål-       redaktörer i arbetsförhållande är, såsom av lagens
1295:        lande?                                          namn redan framgår, tillämplig endast på perso-
1296:                                                        neri arbetsförhållande. En självständigt arbetan-
1297:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de konstnär eller redaktör som inte kan anses
1298: anföra följande:                                       vara i annans tjänst berörs inte av lagen. En
1299:    I arbetspensionssystemet har man utgått från        utländsk arbetstagare, som är i tjänst hos en
1300: att varje arbetstagare också förtjänar pensions-       utländsk arbetsgivare och på dennes uppdrag
1301: skydd, om hans arbetsinsats inte är helt obetyd-       sänts till Finland för en tilifällig uppgift, tilihör i
1302: lig. Typiskt för utövande konstnärer och för           allmänhet i11.te vårt arbetspensionsförsäkringssys-
1303: andra arbetstagare inom de s.k. freelance-bran-        tem, utan han är försäkrad i sitt hemland. Detta
1304: scherna är att en betydande del av deras arbetsin-     gäller t.ex. symfoniorkestrar och balettgrupper
1305: sats består av tillfälliga och kortvariga arbetsför-   som gästar landet. En konstnär, som t.ex. avlönas
1306: hållanden, vilka ändå inverkar väsentligt på både      av en finsk operafest för att komma hit och
1307: utkomst och pensionsskydd. Eftersom sådana             uppträda, försäkras däremot i Finland på samma
1308: kortvariga arbetsförhållanden mestadels skulle         villkor som motsvarande inhemska konstnärer.
1309: falla utanför tillämpningsområdet för lagen om         Uppstår oklarhet om huruvida våra arbetspen-
1310: pension för arbetstagare, stiftades, för att erbjuda   sionslagar skall tillämpas på en viss person eller
1311: pensionsskydd för arbetstagare inom freelance-         grupp, är det möjligt att på anhållan få en för
1312: branscherna, en lag om pension för vissa konst-        pensionssystemet bindande tillämpningslösning
1313: närer och redaktörer i arbetsförhållande, vilken       från pensionsskyddscentralen.
1314: ålägger arbetsgivaren att ombesörja pensions-             Såsom framgår av frågans motivering har den
1315: skyddet. Liksom vårt arbetspensionssystem i all-       praktiska tillämpningen av lagen om pension för
1316: mänhet ger även sagda lag utländska arbetstagare       vissa konstnärer och redaktörer i arbetsförhållan-
1317: samma ställning som finländska arbetstagare när        de på utländska arbetstagare givit upphov tili
1318: det gäller försäkringsplikt, vilket för arbetsgiva-    problem. Dessa problem hänför sig närmast till
1319: ren innebär försäkringskostnader även för utländ-      klargörandet av vem som enligt sagda lag är
1320: ska arbetstagare.                                      arbetsgivare och för hurudana löner försäkrings-
1321:    lnternationellt eftersträvar man att arbetsta-      avgift skall erläggas, samt utredandet av sådana
1322: gare som arbetar i flera Iänder i regel skall          frågor som hur en totalersättning som betalts tili
1323: försäkras i det land där han för tillfället arbetar.   en artistgrupp skall fördelas mellan de olika
1324: Denna princip har även godkänts i en allmän            arbetstagarna.
1325: överenskommelse (nr 157), antagen av lnterna-             Dessa och andra liknande frågor som hänför
1326: tionella arbetsorganisationen (ILO) för några år       sig till försäkringen av utländska arbetstagare
1327:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 195                                         5
1328: 
1329: utreds just nu i en av pensionsskyddscentralen       utländska utövande konstnärer. Man bör också
1330: tillsatt arbetsgrupp, som efter att ha hört veder-   hålla i minnet att det inte är skäl att ge utländsk
1331: börande instanser även utreder vilka åtgärder        arbetskraft en förmånligare ställning än den
1332: som kanske är motiverade. Det är sålunda i detta     inhemska. Regeringen följer läget och vidtar, om
1333: skede för tidigt att vidta specialåtgärder rörande   skäl därtill föreligger, nödiga åtgärder.
1334: 
1335:     Helsingfors den 10 juni 1986
1336: 
1337:                                                                             Minister Matti Puhakka
1338:                                                1986 vp.
1339: 
1340: Kirjallinen kysymys n:o 196
1341: 
1342: 
1343: 
1344: 
1345:                                   Wasz-Höckert ym.: Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisestä
1346: 
1347: 
1348:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1349: 
1350:   Yhdessä 44 muun kansanedustajan kanssa                Kun viidennen ydinvoimalan toteuttaminen
1351: :eimme 17.6.1983 kirjallisen kysymyksen {105/        hallituksen tähänastisen aikataulun mukaisesti
1352: L983 vp.), jossa mm. kysyttiin: "Mihin toimen-       siirtyy tai jää kokonaan toteuttamatta, kansalai-
1353: )iteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta uuden ener-   silla ja myöskin kansanedustajilla on oikeus saada
1354: ~iaa säästävän teknologian hyödyntämiseen,           täsmennetty vastaus siihen, millä tavalla ener-
1355: :nergiansäästöön sekä ihmisen ja ympäristön          giantuotantoa aiotaan toteuttaa ja mihin tutki-
1356: cannalta turvallisiin energiamuotoihin kuten         muksiin ja valmistelutyöhön tämä perustuu.
1357: naakaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan energi-
1358: tan perustuvaa vaihtoehtoa alettaisiin maassam-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1359: ne toteuttaa?"                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1360:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1361:   Äsken tapahtuneen maassamme ja kansainväli-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1362: esti huolestumista herättäneen Tshernobylin on-
1363: lettomuuden johdosta kansalaisilla on oikeus                  Onko Hallituksen toimesta suoritettu
1364: ietää, mihin toimenpiteisiin kauppa- ja teolli-             tutkimustyötä vaihtoehtoisten energia-
1365: uusministeriö ryhtyi edellä mainitun kysyroyk-              muotojen kehittämiseksi, ja
1366: en johdosta, jossa nimenomaan tähdennettiin
1367: ·aihtoehtoisen energian kehittämisen tutkimusta                miten Hallitus aikoo toteuttaa tarpeel-
1368: a toteuttamista.                                            lisen energian saannin?
1369: 
1370:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1371: 
1372:            Ole Wasz-Höckert             Hannele Pokka                  Arja Alho
1373:            Hannu Kemppainen             ] ukka Vihriälä                Timo Kietäväinen
1374:            Pirkko Ikonen                Olavi Martikainen              Håkan Nordman
1375: 
1376: 
1377: 
1378: 
1379:  ~60561T
1380: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 196
1381: 
1382: 
1383: 
1384: 
1385:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1386: 
1387:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      kumääräkin on jo ylittämässä tuhannen rajan
1388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Energiansäästötutkimuksessa on systemaattisest
1389: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-      käyty läpi kaikki merkittävät kulutuskohteet ku
1390: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ten teollisuusprosessit, teollisuustoimialat, raken
1391: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     nustyypit, lämmitystapajärjestelmät, liikenne
1392: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    muodot jne. Kotimaisen energian osalta on kehi
1393: kysymyksestä n:o 196:                               tetty jyrsinturpeen ja palaturpeen ja hakkeet
1394:                                                     tuotantoa, pelletöintiä, märkähiiltoa, kaasutusta
1395:           Onko Hallituksen toimesta suoritettu      nesteytystä, polttolaitostekniikkaa, sen automaa
1396:        tutkimustyötä vaihtoehtoisten energia-       tiota jne. Myös uudet energiamuodot kuten tuu
1397:        muotojen kehittämiseksi, ja                  li, aurinko, biokaasu, lämpöpumput jne. ova
1398:           miten Hallitus aikoo toteuttaa tarpeel-   olleet mukana. Tietyiltä osin, erityisesti energiat
1399:        lisen energian saannin?                      säästön osalta, on päästy erittäin hyviin tuloksiin
1400:                                                     Myös kotimaisen energian kilpailukykyä on tutki
1401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       muksella pystytty kohentamaan. Toisissa asioissa
1402: seuraavaa:                                          esim. aurinko- ja tuulienergiassa, ei taas yrityksis
1403:    Kysymyksen johdannossa viitatmun aikaisem-       tä huolimatta ole ainakaan vielä päästy taloudel
1404: paan kirjalliseen kysymykseen 22.9.1983 anne-       lisesti kannattaviin tuloksiin.
1405: tussa hallituksen vastauksessa selvitettiin niitä      Tutkimusten tuloksista on säännönmukaisest
1406: toimenpiteitä, joihin hallitus aikoi ryhtyä ener-   raportoitu mm. kauppa- ja teollisuusministeriöt
1407: giahuollon turvaamiseksi. Näitä suunniteltuja       energiaosaston julkaisemassa Energiakatsauksessa
1408: toimenpiteitä olivat tuolloin mm. ydinenergia-         Hallituksen politiikkaa vaihtoehtoisen ener
1409: lain valmistelu, sähkön kysynnän ja tuotantome-     gian kehittämiseksi voidaan havainnollistaa ver
1410: netelmien selvittäminen, maakaasun käytön li-       taamalla energiatutkimusvarojen jakautumista er
1411: sääminen sekä energiatutkimuksen edistäminen.       kohteisiin Suomessa ja toisaalta OECD-maiss:
1412: Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta,          keskimäärin.
1413: että hallitus on nämä aikomuksensa toteuttanut.
1414:                                                     Tutkimusalue                                      Osuus % v. 1985
1415: Ydinenergialaki on annettu eduskunnan käsitel-
1416:                                                                                                       Suomi   OECD-
1417: täväksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö on suo-                                                                maat
1418: rittanut varsin perusteellisen selvitystyön 1990-
1419: luvun sähköhuollon turvaamisesta. Päätökset ja      Ydinvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     18       62
1420: toimenpiteet maakaasuverkoston laajentamisesta      Uudistuva energia (ml. turve).                      35        8
1421: on tehty. Energia-alan tutkimus- ja kehitystoi-     Energian säästö...............                      32        6
1422: mintaa on edelleen edistetty. Myös esitykset        Fossiiliset polttoaineet . . . . . . . .             3       34
1423: energiaverotuksen uudistamisesta on tehty.          Muu.........................                        12        9
1424:    Hallituksen toimesta on suoritettu tutkimus-                                                        100      100
1425: työtä vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittä-
1426: miseksi varsin laajassa mittakaavassa.                 Suomi siis panostaa energiatutkimuksest:
1427:    Vaihtoehtoisiksi energiamuodoiksi voitaneen      67 o/o vaihtoehtoisiin energiamuotoihin, kun vas
1428: tässä yhteydessä lukea kotimaisten polttoaineiden   taava luku teollistuneissa länsimaissa on keski
1429: ja uusiutuvan energian lisäksi myös energian        määrin vain 14 o/o. Yleisesti ottaen suomalainet
1430: säästö. Näiden kohdealueiden tutkimus- ja kehi-     teknologia edustaakin energian säästön ja tehok
1431: tystoiminta nostettiin 1970- ja 1980-lukujen        kaan käytön sekä biomassaperäisen energian alu
1432: vaihteessa huomattavasti aikaisempaa korkeam-       eilla kansainvälistä huipputasoa. Näistä Suomet
1433: malle tasolle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on   vahvoista energiateknologian osaamisalueista voi
1434: tällä vuosikymmenellä panostanut näiden ener-       daan mainita mm. metsäteollisuuden energian
1435: giavaihtoehtojen kehittämiseen jo useita satoja     käyttö ja sen automaatio, turveteknologia, kau
1436: miljoonia markkoja ja yksittäisten projektien lu-   kolämmitys ja muukin yhdistetty sähkön ja läm
1437:                                         1986 vp. -       KK n:o 196                                       3
1438: 
1439: mön tuotanto, leijukerrospoltto sekä rakennusten            Vaikka monista keskeisistä energiapoliittisista
1440: energiankäyttö.                                          linjaratkaisuista ei olekaan lopullisia ratkaisuja,
1441:    Äskettäisen ydinvoimalaonnettomuuden vai-             vo1daan kuitenkin todeta erityisesti hajautetun
1442: kutuksista energiapolitiikkaamme on eduskun-             sähköntuotannon ja sähkön säästön edistämisen
1443: nassa jo käyty keskustelua mm. suullisten kysy-          merkityksen korostuvan entisestään riippumatta
1444: mysten yhteydessä. Tällöin on hallituksen kanta-         siitä, mihin ratkaisuihin suurvoiman osalta aika-
1445: na ilmoitettu, että tarkoituksena on ottaa aikali-       naan tullaan päätymään. Samalla lienee selvää,
1446: sä, jolloin ainakaan ydinvoiman lisäämiseen liit-        että jo tehdyt perusteelliset selvitykset tullaan
1447: tyvää päätöksentekoa ei viedä eteenpäin. Uusia           tämän aikalisän aikana päivittämään ja tarvittaes-
1448: selvityksiä ja suunnitelmia muuttuneessa tilan-          sa uudelleen arvioimaan.
1449: teessa ei ole vielä luonnollisestikaan ehditty tehdä.
1450: 
1451:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
1452: 
1453:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
1454: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 196
1455: 
1456: 
1457: 
1458: 
1459:                                Till Riksdagens Herr Talman
1460: 
1461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skrida gränsen på ett tusen. 1 forskningen angå-
1462: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ende energisparande har man systematiskt ge-
1463: av den 8 maj 1986 till vederbörande medlem av        nomgått alla betydande förbrukningsobjekt så-
1464: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. underrecknade         som industriprocesser, industribranscher, bygg-
1465: spörsmål nr 196:                                     nadstyper, uppvärmningssätt, trafikformer osv. 1
1466:                                                      fråga om inhemsk energi har man främjat pro-
1467:           Har på uppdrag av Regeringen utförts       duktioneo av frästorv, stycketorv och flis, pellete-
1468:        forskning för utvecklande av alternativa      ring, våtkolning, förgasning, kondensering,
1469:        energiformer och                              bränningsanläggningsteknik och dess automation
1470:           hur ämnar Regeringen trygga till-          osv. Även nya energiformer såsom vind, sol,
1471:        gången till nödvändig energi?                 biogas, värmepumpar osv. har varit med om
1472:                                                      denna utveckling. Till vissa delar, särskilt i fråga
1473:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    om energisparande har man nått mycket goda
1474: följande:                                            resultat. Genom forskningen har också konkur-
1475:                                                      rensförmågan för inhemsk energi kunnat höjas.
1476:    1 regeringens svar av 22.9.1983 på det i          På vissa områden, t.ex. sol- och vindenergi, har
1477: inledningen till spörsmålet hänvisade tidigare       man trots försök åtminstone inte ännu nått
1478: spörsmålet redogjordes för de åtgärder som rege-     ekonomiskt lönsarnma resultat.
1479: ringen ämnade vidta för att trygga energiförsörj-       För forskningsresultaten har regelbundet rap-
1480: ningen. Sådana planerade åtgärder var bl.a.          porterats bl.a. i Energiöversikten, som utges av
1481: beredningen av kärnenergilagen, utredandet av        handels- och industriministeriets energiavdel-
1482: efterfrågan på och produktionsmetoderna för el,      ning.
1483: ökningen av förbrukningen av naturgas och
1484:                                                         Regeringens politik för utvecklandet av alter-
1485: främjandet av energiforskningen. Nu när tre år
1486:                                                      nativa energiformer kan åskådliggöras genom
1487: har gått kan man konstatera att regeringen har
1488:                                                      jämförelse av fördelningen av medel för olika
1489: genomfört dessa avsikter. Kärnenergilagen har
1490:                                                      energiforskningsobjekt i Finland och i OECD-
1491: avlåtits till riksdagen för behandling. Handels-
1492:                                                      länderna i genomsnitt.
1493: och industriministeriet har utfört en mycket
1494: grundlig utredning av tryggandet av dförsörj-        Forskningsområde                    Andel i % år 1985
1495: ningen på 1990-talet. Beslut har fattats och                                             Finland OECD-
1496: åtgärder vidtagits beträffande utbyggande av na-                                                  länderna
1497: turgasnätet. Forsknings- och utvecklingsverksam-
1498:                                                      Kärnkraft ................... .        18       62
1499: het på energiområdet har ytterligare främjats.
1500: Också förslag till reformering av energibeskatt-     Förnyelsebar energi (inkl. torv)       35        8
1501:                                                      Energisparande .............. .        32        6
1502: ningen har framlagts.
1503:                                                      Fossila bränslen .............. .       3       34
1504:    På uppdrag av regeringen har i mycket vid
1505:                                                      Övriga ...................... .        12        9
1506: skala utförts forskning för utvecklandet av alter-
1507: nativa energiformer.                                                                       100      100
1508:    Till alternativa energiformer kan i det här
1509: sammanhanget räknas utöver inhemska bränslen
1510: och förnyelsebar energi även energisparande. Ni-       Finland satsar alltså isin energiforskning 67 %
1511: vån på forskningsverksamheten på dessa områden       i alternativa energiformer, medan den motsva-
1512: höjdes vid övergången från 1970-talet till 1980-     rande sif&an i industrialiserade västländer är
1513: talet till en betydligt högre nivå än tidigare.      14 % . 1 allmänhet representerar den finländska
1514: Handels- och industriministeriet har under detta     tekoologin en internationell toppnivå på områ-
1515: årtionde redan satsat flera hundra miljoner mark     den för energibesparande och effektiv energian-
1516: i utvecklandet av dessa energialternativ, och        vändning samt energi av biomassa. Av dessa
1517: antalet enstaka projekt håller redan på att över-    energiteknologiska områden med starkt fin-
1518:                                       1986 vp. -     KK n:o 196
1519: 
1520: ländskt kunnande kan nämnas bl.a. energian-           vidare. Nya utredningar och planer har naturligt-
1521: vändningen inom skogsindustrin och automatio-         vis inte hunnits göra.
1522: nen inom den, torvteknologi, fjärrvärme och
1523: även annan kombinerad produktion av el och               Även om det inte har fattats slutliga avgöran-
1524: värme, flygbäddsbränning och byggnadernas             den i fråga om många energipolitiska linjelös-
1525: energianvändning.                                     ningar kan man dock konstatera att betydelsen av
1526:    Konsekvenserna av den nyligen i:nträffade          spridd dproduktion och elsparande kommer att
1527: kärnkraftverksolyckan för vå:r energipolitik har      ytterligare betonas oberoende av vilka lösningar i
1528: redan varit föremål för debatt i riksdagen bl.a. i    fråga om storkraft man på sin tid lrommer att
1529: sarnband med rnuntliga spörsmål. Då har som           välja. Det torde också vara klart att de redan
1530: regeringens syn meddelats att avsikten är att ta      gjorda grundliga utredningarna kom.mer under
1531: tilläggstid, under viiken åtminstone beslutsfat-      ci1läggstiden att a.jourföras och vid behov omprö-
1532: tandet angående ökningen av kärnkraft inte förs       vas.
1533: 
1534:      Helsingfors den 9 juni 1986
1535: 
1536:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
1537:                                                  1986 vp.
1538: 
1539: Kirjallinen kysymys n:o 197
1540: 
1541: 
1542: 
1543: 
1544:                                    Pohto: Myrskyn aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta kasvihuo-
1545:                                      neviljelijöille Pohjanmaalla
1546: 
1547: 
1548:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1549: 
1550:    Maaliskuussa riehui Pohjanmaalla huomattavia        myös lisäbudjettivaroista, mikäli apua ei ole
1551: tuhoja aiheuttanut myrsky. Koska kyseessä oli          muualta saatavissa.
1552: ennalta arvaamaton luonnon katastrofi, tulisi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1553: suuria vahinkoja kärsineille kasvihuoneviljelijöille   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1554: korvata vahingot täysimääräisenä. Vakuutusyhti-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1555: öiltä onkin täydellä syyllä odotettavissa myöntei-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1556: siä päätöksiä korvaustapauksista, koska arvioidut
1557: suorituskulut yhtiöille lienevät kuitenkin varsin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1558: kohtuullisia.                                                 ryhtyä, jotta Etelä-Pohjanmaalla maalis-
1559:    Etelä-Pohjanmaalla odottavat tuhoja kärsineet              kuussa riehuneen myrskyn kasvihuonevil-
1560: kasvihuoneviljelijät myös valtiovallan toimenpi-              jelijöille aiheuttamat vakuutusyhtiöiden
1561: teitä niissä tapauksissa, joissa vakuutukset eivät            korvaamatta jääneet vahingot korvattai-
1562: korvaa kaikkia kasvihuoneelle aiheutuneita va-                siin valtion toimesta, kuten yleensä sato-
1563: hinkoja. Kysymyksessä ovat satovahinkoihin ver-               vahinkojen korvaaminen viljelijöille ta-
1564: rattavat vahingot, jotka voitaisiin hyvin korvata             pahtuu?
1565: 
1566:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1567: 
1568:                                                Urho Pohto
1569: 
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 260700U
1574: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 197
1575: 
1576: 
1577: 
1578: 
1579:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1580: 
1581:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
1582: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seuraavaa:
1583: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-
1584: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Maa-
1585: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     talouden tutkimuskeskukselle tehtäväksi selvittää
1586: Pohdon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    kyseisen ja myös tammikuun 1986 myrskyn ai-
1587: tä n:o 197:                                         heuttamia vahinkoja ja taloudellisia menetyksiä
1588:                                                     Etelä-Pohjanmaan kasvihuoneviljelmillä. Tämän
1589:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työn yhteydessä tehdään tarvittaessa yrityskohtai-
1590:        ryhtyä, jotta Etelä-Pohjanmaalla maalis-     sia selvityksiä omavastuun suuruudesta ja seikois-
1591:        kuussa riehuneen myrskyn kasvihuonevil-      ta, jotka saattavat aiheuttaa vakuutuskorvausten
1592:        jelijöille aiheuttamat vakuutusyhtiöiden     epäämisiä. Selvitys laaditaan Martensin vihannes-
1593:        korvaamatta jääneet vahingot korvattai-      tutkimusasemalla. Vasta edellä mainittujen selvi-
1594:        siin valtion toimesta, kuten yleensä sato-   tysten valmistuttua saadaan arvio viljelijöiden
1595:        vahinkojen korvaaminen viljelijöille ta-     kannettavaksi tulleen vahingon suuruudesta ja
1596:        pahtuu?                                      voidaan harkita, tulisiko valtion osallistua myrs-
1597:                                                     kyvahinkojen korvaamiseen.
1598: 
1599:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1986
1600: 
1601:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
1602:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 197                                       3
1603: 
1604: 
1605: 
1606: 
1607:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
1608: 
1609:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Jord- och skogsbruksministeriet har gett Lant-
1610: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       brukets forskningscentral i uppdrag att utreda
1611: den 8 maj 1986 tili vederbörande medlem av           vilka skador och ekonomiska förluster den ifråga-
1612: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    varande stormen samt även stormen i januari
1613: dagsman Pohto undertecknade spörsmål nr 197:         1986 förorsakat växthusodlingarna i Sydösterbot-
1614:                                                      ten. I samband med detta arbete utreds vid
1615:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      behov företagsvis storleken av självrisken och
1616:        för att de skador som förorsakades av den     sådana omständigheter som kan leda till att
1617:        storm som i mars härjade i Sydösterbot-       försäkringsersättningar inte utbetalas. Utred-
1618:        ten, och för vilka växthusodlarna inte fått   ningen görs vid Martens grönsaksforskningssta-
1619:        ersättning från försäkringsbolagen, skall     tion. Först efter det att ovannämnda utredningar
1620:        kunna ersättas genom statens försorg så-      gjorts kan omfattningen av de skador som drab-
1621:        som fallet är då ersättning för skördeska-    bat odlarna uppskattas, och först då kan det
1622:        dor utges till odlare?                        övervägas om staten borde delta i ersättandet av
1623:                                                      stormskadorna.
1624:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1625: anföra följande:
1626: 
1627:      Helsingfors den 4 JUO! 1986
1628: 
1629:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
1630:                                                1986 vp.
1631: 
1632: Kirjallinen kysymys n:o 198
1633: 
1634: 
1635: 
1636: 
1637:                                   Pohto: Yksityisten mahdollisuudesta saada haltuunsa nisäkkäitä ja
1638:                                     lintuja täytettyinä
1639: 
1640: 
1641:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1642: 
1643:    Hyväksyessään 8.2.1983 hallituksen esityksen       töministeriö ei ole vieläkään antanut tarkempia
1644: luonnonsuojelulain muuttamiseksi eduskunta            säännöksiä luonnonsuojelulain täytäntöönpanos-
1645: edellytti, että uutta lakia sovelletaan siten, että   ta ja soveltamisesta, kuten laissa edellytetään.
1646: tieteellisten ja yksityisten kokoelmien mahdolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1647: suudet saada kuolleina tavattuja nisäkkäitä ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1648: lintuja täytettyinä haltuunsa säilyvät entisessä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1649: laajuudessaan ja hallituksen seuraavan tämän          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1650: luonnonsuojelulain sovellutusta ja epäkohtien
1651: mahdollisesti ilmaantuessa ryhtyvän kiireellisiin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1652: toimenpiteisiin korjausten aikaansaamiseksi. Laki            ryhtyä, jotta ympäristöministeriön päätös
1653: ei saa johtaa välinpitämättömyyteen vahingoittu-             kuolleina tavattujen eläinten kohtelusta
1654: neiden luonnon pieneläinten suhteen.                         olisi eduskunnan luonnonsuojelulain
1655:                                                              muutoksen yhteydessä ilmaiseman tah-
1656:    Onko hallitus tietoinen siitä, että ympäristö-            don mukainen, eikä johtaisi yksityisten
1657: ministeriö aikoo eduskunnan ilmaiseman tahdon                kansalaisten eläinten haltuunsaantimah-
1658: vastaisesti kaventaa yksityisten kansalaisten mah-           dollisuuksien kaventumiseen tai välinpi-
1659: dollisuutta saada kuolleina löydettyjä nisäkkäitä            tämättömyyteen vahingoittuneiden pien-
1660: ja lintuja täytettyinä haltuunsa, ja että ympäris-           eläinten suhteen?
1661: 
1662:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1663: 
1664:                                               Urho Pohto
1665: 
1666: 
1667: 
1668: 
1669:  260614B
1670: 2                                   1986 vp. -- KJ( n:o 198
1671: 
1672: 
1673: 
1674: 
1675:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1676: 
1677:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maarattatsHn, miten kuolleena löydetty rauhoi-
1678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tettu eläin voidaan ottaa talteen. Minkäänlaista
1679: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-     talteenottovelvollisuutta ei päätökseen sisältyisi.
1680: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
1681: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Luonnonsuojelulain muuttamisesta vuonna
1682: Pohdon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   1983 annetun lain 16 §:n mukaan kuolleena
1683: tä n:o 198:                                        löydetty rauhoitettu eläin voidaan ottaa talteen
1684:                                                    toimitettavaksi eläinlääkintöviranomaiselle kuo-
1685:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     linsyyn toteamiseksi tai yliopistolliselle luonnon-
1686:        ryhtyä, jotta ympäristöministeriön päätös   tieteelliselle museolle tai poliisille. Ympäristömi-
1687:        kuolleina tavattujen eläinten kohtelusta    nisteriön päätösluonnoksen perusteella eräiden
1688:        olisi eduskunnan luonnonsuojelulain         yleisten lajien yksilöitä voitaisiin luovuttaa myös
1689:        muutoksen yhteydessä ilmaiseman tah-        yksityisille. Tämä lisäisi yksityisten mahdollisuuk-
1690:        don mukainen, eikä johtaisi yksityisten     sia saada haltuunsa rauhoitettuja, kuolleina löy-
1691:        kansalaisten eläinten haltuunsaantimah-     dettyjä eläimiä.
1692:        dollisuuksien kaventumiseen tai välinpi-
1693:        tämättömyyteen vahingoittuneiden pien-         Korkeimman oikeuden tuomiossa S 82 1344
1694:        eläinten suhteen?                           N:o 3558/83/12.3.1984, joka koskee ennen mai-
1695:                                                    nittua lainmuutosta tapahtunutta haltuunottoa,
1696:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   oikeus on katsonut, ettei löytäjä löytämällä kuol-
1697: ti seuraavaa:                                      leen rauhoitetun eläimen ole tullut sen omista-
1698:    Ympäristöministeriön tarkoituksena on antaa     jaksi eikä hänellä ole laillista oikeutta saada sitä
1699: luonnonsuojelulain 16 §:n nojalla päätös, jossa    itselleen.
1700: 
1701:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986
1702: 
1703:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
1704:                                       1986 vp. -      KK n:o 198                                           3
1705: 
1706: 
1707: 
1708: 
1709:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1710: 
1711:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningn           stadgas om hur ett fridlyst djur som påträffas
1712: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dött kan tilivaratas. Beslutet skulle inte innefatta
1713: den 8 maj 1986 tili vederbörande medlem av            någon tilivaratagningsskyldighet.
1714: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
1715: dagsman Pohto undertecknade spörsmål nr 198:              Enligt 16 § lagen år 1983 angående ändring av
1716:                                                       lagen om naturskydd kan ett fridlyst djur, som
1717:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       påträffats dött, tilivaratas för att vidarebefordras
1718:        för att få miljöministeriets beslut om         tili veterinärmyndigheterna för faststäliande av
1719:        behandling av djur som påträffats döda         dödsorsaken eller för att tilistälias tili universitet
1720:        att överensstämma med riksdagens i an-         hörande naturvetenskapligt museum eller poli-
1721:        slutning tili ändringen av lagen om na-        sen. På basen av miljöministeriets utkast tili
1722:        turskydd uttalade vilja, och för att beslu-    beslut skulie exemplar av en del alimänna arter
1723:        tet inte skali leda tili inskränkningar i      även kunna överlåtas tili enskilda personer. Detta
1724:        den enskilda medborgarens möjligheter          skulle öka den enskildes möjligheter att förvärva
1725:        att förvärva djur elier tili nonchalans mot    fridlysta djur, som påträffats döda.
1726:        skadade djur?
1727:                                                          Högsta domstolen ansåg i sin dom S 82 1344 nr
1728:                                                       3558/83/12.3.1984, som rör tillvarataganden
1729:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som skett före nämnda lagändring, att upphitta-
1730: anhålia följande:                                     ren inte har blivit ägare tili ett dött fridlyst djur i
1731:    Miljöministeriets avsikt är att med stöd av 16 §   och med att han funnit det och att han inte har
1732: lagen om naturskydd utfärda ett beslut, där det       laglig rätt att själv behålla det.
1733: 
1734:     Helsingfors den 13 juni 1986
1735: 
1736:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
1737:                                                 1986 vp.
1738: 
1739: Kirjallinen kysymys n:o 199
1740: 
1741: 
1742: 
1743: 
1744:                                    Peltola ym.: Suomen turvallisuuspolitiikan ajanmukaistamisesta
1745: 
1746: 
1747:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1748: 
1749:    Parlamentaarinen puolustustoimikunta toteaa         jäsen jopa ajattelee, että Neuvostoliitto vo1s1
1750: mietinnössään, että Suomen puolustuskykyä ei           hyökätä Suomen kautta Pohjois-Norjaan. Tällais-
1751: voida mitoittaa ydinsotaa silmällä pitäen. Sen         ta tuskin kukaan kuitenkaan suostuisi kirjoitta-
1752: sijaan toimikunta sanoo, että Suomella on edelly-      maan mietintöön. Vaikea on uskoa, että kukaan
1753: tykset pyrkiä edistämään sellaisen kansainvälisen      toimikunnan jäsenistä kuvittelisi hyökkääjäksi
1754: järjestelyn syntymistä, joka antaa uskottavat ta-      Ruotsia tai Norjaa tai edes Yhdysvaltoja yksi-
1755: kuut ydinaseettomille maille ydinaseiden käyttöä       nään.
1756: ja niiden käytöllä uhkaamista vastaan. Näiden             Suomessa ollaan ilmeisen yksimielisiä siitä,
1757: edellytysten toimikunta sanoo liittyvän siihen         että Suomen joutuminen aseelliseen konfliktiin
1758: tosiasiaan, että Suomi ei omista ydinaseita ja että    edellyttää suurten eurooppalaisten sotilasliittojen
1759: Suomen alueella ei ole ydinaseita eikä näistä          välistä sotaa. Tällaista sotaa ei voi syntyä ilman
1760: aiheutuvia ydinasekohteita.                            ydinaseiden käyttöä. Tästä taas seuraa, että ta-
1761:     Samalla logiikalla voisi päätellä, että mikäli     vanomaisin asein varustettu Suomen armeija on
1762: Suomessa ei olisi tavanomaisia aseita, maassam-        käyttökelvoton.
1763: me ei olisi myöskään tavanomaisten aseiden koh-           Puolustuslaitoksen johto ja parlamentaarinen
1764: teita. Tässä tapauksessa Suomella olisi hyvät          puolustustoimikunta myöntävät, että Suomi ei
1765: mahdollisuudet pyrkiä sellaiseen kansainväliseen       pysty käymään ydinsotaa. Sen sijaan toimikunta
1766: järjestelyyn, joka antaisi uskottavat takuut aseet-    väittää, että maamme voimavarat huomioon ot-
1767: tamille maille aseiden käyttöä ja niillä uhkaamis-     taen on edelleen mahdollista kehittää järjestel-
1768: ta vastaan.                                            mää, joka on riittävä torjumaan rajoitetuin ta-
1769:     Puolustustoimikunnan enemmistö ei ole kui-         vanomaisin voimin suoritettu hyökkäys maatam-
1770: tenkaan käyttänyt logiikkaa miednnössään, vaan         me vastaan tai alueemme lävitse.
1771: perustaa sen pelkästään jatkuvuuteen. Kun Suo-            Puolustustoimikunta ei suostu kertomaan, ku-
1772: messa on yleiseen asevelvollisuuteen perustuva         ka tai ketkä olisivat hyökkäämässä Suomeen tai
1773: armeija ja tavanomainen aseistus, parlamentaari-       Suomen läpi rajoitetuin tavanomaisin voimin.
1774: nen puolustustoimikunta tekee esityksiä aseistuk-      Vastaukseksi kysymyksiin annetaan yleensä vain,
1775: sen lisäämisestä ja uudenaikaistamisesta. Perus-       että kaikkeen täytyy varautua. Toimikunta toteaa
1776:  teeksi otetaan väite, että Suomen sotilaspoliitti-    itse, että kaikkeen ei voi varautua. Suomella on
1777:  nen merkitys riippuu ensi sijassa siitä, missä        rahaa vain tarkasti rajattuun pieneen tavanomai-
1778:  määrin aluettamme voidaan käyttää sen ulkopuo-        seen sotaan. Miksi käyttää rahat siihen valmistau-
1779: lella sijaitsevien strategisten tavoitteiden saavut-   tumiseen, jos todennäköisyys sille on melko ole-
1780:  tamiseen mahdollisen kriisin tai sodan aikana.        maton ja jos kansainvälisin sopimuksin on saavu-
1781:     Suomeksi sanottuna toimikunta tarkoittaa sitä,     tettavissa parempi kansallinen turvallisuus?
1782:  että Pohjois-Atlantin puolustusliitto voisi käyttää      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1783:  Suomen aluetta hyökkäykseen Neuvostoliittoa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1784:  vastaan ja Neuvostoliitto vastavuoroisesti puolus-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1785:  tukseen NATOa vastaan. Ehkä joku toimikunnan          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1786: 
1787:  260597H
1788: 2                                 1986 vp. -     KK n:o 199
1789: 
1790:          Minkä maiden tai valtioryhmien Halli-           ajanmukaistamiseksi niin, että se perus-
1791:       tus arvelee hyökkäävän Suomeen rajoite-            tuu kansainvälisiin sopimuksiin suurval-
1792:       tuin tavanmaisin voimin, joiden torjumi-           tojen ja naapurimaiden kanssa tavan-
1793:       seen Suomen puolustuslaitos pystyisi, ja           omaisin asein aseistetun puolustuslaitok-
1794:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            sen sijasta?
1795:       ryhtyä Suomen turvallisuuspolitiikan
1796: 
1797:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1798: 
1799:        Kati Peltola                  Vappu Säilynoja               Tarja Halonen
1800:        Pekka Leppänen                Arvo Kemppainen               Lauha Männistö
1801:        Saara-Maria Paakkinen         Niilo Koskenniemi             Liisa Kulhia
1802:        Kalle Könkkölä                Arja Alho                     Paula Eenilä
1803:        Seppo Toiviainen              Ville Komsi                   Ulla-Leena Alppi
1804:                                      Heli Astala
1805:                                       1986 vp. -     KK n:o 199                                         3
1806: 
1807: 
1808: 
1809: 
1810:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1811: 
1812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koskemattomuutta sekä varautua kriisitilanteita
1813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ajatellen maahamme tai maamme kautta Neu-
1814: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn lähet-     vostoliittoon kohdistuvan hyökkäyksen torjumi-
1815: teenne n:o 826 ohella toimittanut valtioneuvos-      seen.
1816: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Suomi on aseidenriisuntapolitiikassaan ponnis-
1817: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kir-      tellut erityisesti ydinaseiden synnyttämän uhkan
1818: jallisesta kysymyksestä n:o 199:                     torjumiseksi sekä maailmanlaajuisesti että omalla
1819:           Minkä maiden tai valtioryhmien Halli-      lähialueellamme.
1820:        tus arvelee hyökkäävän Suomeen rajoite-          Ydinaseidenkaan aikakaudella tavanomaiset
1821:        tuin tavanomaisin voimin, joiden torju-       aseet eivät ole menettäneet merkitystään. Rajoi-
1822:        miseen Suomen puolustuslaitos pystyisi,       tettu ydinsota ei ole mahdollinen. Ydinsodassa ei
1823:        ja                                            olisi voittajia, vaan se johtaisi yleiseen tuhoon
1824:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koko maapallolla. Tietoisuuden kasvu ydinasei-
1825:        ryhtyä Suomen turvallisuuspolitiikan          den käytön mielettömyydestä on korostanut ja
1826:        ajanmukaistamiseksi niin, että se perus-      korostamassa tavanomaisen aseistuksen merkitys-
1827:        tuu kansainvälisiin sopimuksiin suurval-      tä.
1828:        tojen ja naapurimaiden kanssa tavan-              Suomen osalta kysymys on siitä, että meidän
1829:        omaisin asein aseistetun puolutuslaitok-      tulee voida kaikissa kriisitilanteissa huolehtia alu-
1830:        sen sijasta?                                  eemme puolustamisesta siten, ettemme joudu
1831:                                                      suurvaltojen väliseksi taistelutantereeksi emmekä
1832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     siten myöskään mahdolliseksi ydinaseiden käyttö-
1833: ti seuraavaa:                                        kohteeksi.
1834:    Suomen turvallisuuspolitiikassa on ensisijainen       Suomen puolustuspolitiikan linja on määritel-
1835: asema ulkopolitiikalla. Maamme tekee kaikkensa       ty parlamentaarisen puolustuskomitean mietin-
1836: rauhan lujittamiseksi ja aseidenriisunnan edistä-    nössä. Äskettäin valmistunut parlamentaarisen
1837: miseksi. Samoin teemme ennakolta kaiken mah-         puolustustoimikunnan lausunto noudattaa samo-
1838: dollisen, jotta maamme voisi pysyä mahdollisesti     ja puolustuspolitiikan periaatteita. Tämän linjan
1839: syntyvien aseellisten selkkausten ulkopuolella.      mukainen puolustusvoimien kehittäminen tukee
1840:    Suorituskykyiset puolustusvoimat ovat Suomen      parhaalla mahdollisella tavalla Suomen ulkopo-
1841: turvallisuuspolitiikan välttämätön osa. Niiden       liittista linjaa ja muodostaa yhdessä sen kanssa
1842: tehtävänä on valvoa rauhan aikana alueemme           oikean turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden.
1843: 
1844:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
1845: 
1846:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Vityrynen
1847: 4                                    1986 vp. ~ KK n:o 199
1848: 
1849: 
1850: 
1851: 
1852:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1853: 
1854:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          territoriella integritet samt att med tanke på
1855: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        krissituationer vara beredd att avvärja ett anfall
1856: nr 826 av den 8 maj 1986 tili vederbörande           riktat mot vårt land eller via vårt land mot
1857: medlem av stadsrådet översänt avskrift av följan-    Sovjetunionen riktat anfall.
1858: de av riksdagsledamot Kati Peltola m.fl. ställda        Finland har i sin nedrustningspolitik speciellt
1859: skriftliga spörsmål nr 199:                          strävat tili att avvärja såväl globalt som i vårt eget
1860:           Vilka Iänder eller statsgrupperingar är    när:område det hot som kärnvapen skapat.
1861:        det som Regeringen tror att kommer att           De konventionella vapnen har inte förlorat sin
1862:        angripa Finland med sådana begränsade,        betydelse ens under kärnvapeneran. Ett begrän-
1863:        konventionella krafter, att Finlands          sat kärnvapenkrig är inte möjligt. 1 ett kärnva-
1864:        försvarsmakt skulle kunna avvärja detta,      penkrig skulle det inte finnas vinnare, utan det
1865:        och                                           skulle leda tili en allmän förgörelse på hela
1866:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta      jordklotet. Den ökade medvetenheten om det
1867:        för tidsenliggörande av Finlands säker-       vanvettiga i bruket av kärnvapen har ökat och
1868:        hetspolitik, så att den grundar sig på        ökar alltfort betydelsen av den konventionella
1869:        internationella avtal med stormakter och      beväpningen.
1870:        grannländer i stället för på en försvars-        För Finlands del gäller frågan att vi i alla
1871:        makt med konventionell beväpning?             krissituationer bör kunna sörja för försvaret av
1872:                                                      vårt territorium så, att vi inte blir ett slagfält vid
1873:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     strid mellan stormakter och sålunda inte . heller
1874: anföra följande:                                     något möjligt bruksobjekt för kärnvapen.
1875:    lnom Finlands säkerhetspolitik har utrikespoli-      Finlands försvarspolitiska linje har definierats i
1876: tiken en förstahandsställning. Vårt land gör allt    den parlamentariska försvarskommittens betän.
1877: för att stärka freden och för att främja nedrust-.   kande. 1 det utlåtande som den padamentariska
1878: ningen. Samtidigt gör vi på förhand allt, så att     försvarskommissionen nyligen avgav följs de sam-
1879: vårt land kunde hållas utanför möjligen uppstå-      ma försvarspolitiska principerna. En utveckling
1880: ende väpnade konflikter.                             av försvarsmakten i linje med detta stöder på
1881:    En nödvändig del av Finlands säkerhetspolitik     bästa möjliga sätt Finlands utrikespolitiska linje
1882: är en prestationsduglig försvarsmakt. Dess upp-      och bildar tillsammans med den en riktig säker-
1883: gift är att under fredstid övervaka vårt lands       hetspolitisk helhet.                                ·
1884: 
1885:     Helsingfors den 12 juni 1986
1886: 
1887:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
1888:                                                   1986 vp.
1889: 
1890: Kirjallinen kysymys n:o 200
1891: 
1892: 
1893: 
1894: 
1895:                                     H. Kemppainen ym.: Postipalveluiden turvaamisesta haja-asutus-
1896:                                        alueilla
1897: 
1898: 
1899:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1900: 
1901:     Hyvinvointiyhteiskunnan tulee taata kansalai-       tärkeäksi, eikä sen järjestäminen olisi kohtuutto-
1902: sille peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta.          man vaikeata eikä kovin kallista. Kylä on varsin
1903: Viime vuosien kehitys on johtanut siihen, että          elinvoimainen ja lehtiä on jakelussa n. 40 kpl.
1904: haja-asutusalueilla syrjäseuduilla tiettyjen perus-     Taloutta ja kannettua lehteä kohti laskettuna
1905: palvelujen saatavuus on joutunut kyseenalaiseksi,       kustannukset eivät nousisi kovin suuriksi. Jos
1906: ja palvelut ovat jo oleellisesti heikentyneet. Pos-     jakelu järjestetään joko taksilla, jakeluautolla tai
1907: tin palvelut ja lehtien jakelu ovat eräs tärkeistä      muuten sopimaila kuljetuksesta 45-60 kilomet-
1908: peruspalveluista. Asutuksen väheneminen maa-            rin ajomatkan osalta, tulisi kustannuksiksi vain
1909: seudulla on asettanut postin organisaation uusien       2-2,5 mk.
1910: haasteiden eteen. Toisaalta postialueita on vä-            Postilaitoksen rationalisointitoimenpiteet ovat
1911: hennetty ja hiljaisia postitoimistoja suljettu, ja      varmasti osin pakon sanelemia ja osin tarkoituk-
1912: näin on saavutettu selviä kustannussäästöjä. Vali-      senmukaisiakin. Saneeraustoimenpiteitä ei pidä
1913: tettavasti rationalisointi on suoritettu siten, että    kuitenkaan suorittaa tavalla, jolloin tärkeimpinä
1914: eräillä alueilla palvelut ovat oleellisesti heikenty-   pidetyt peruspalvelut laajoillakin alueilla heikke-
1915: neet. Kustannussäästöjä pitäisi ohjata tärkeänä         nevät. Toimipaikkaverkoston rationalisoinnista
1916: pidettyjen peruspalveluiden turvaamiseen ja jär-        koituvaa hyötyä pitäisi ohjata myös palvelujen
1917: jestämiseen. Esimerkiksi joustavilla jakelujärjes-      heikkenemisestä kärsivien alueiden palvelujen
1918: telmillä, postipalveluautoilla tai käyttämällä          turvaamiseen. Ainakin elinvoimaisiin kyläkes-
1919: muita järjestelyjä, kuten sopimaila taksien tai         kuksiin postin peruspalvelujen järjestäminen tu-
1920: muiden yksityisten kanssa jakelusta, palvelut voi-      lee turvata, eikä se myöskään ole kohtuuton
1921: taisiin aivan kohtuuhintaan turvata ainakin elin-       taloudellinen rasitus.
1922: voimaisiin kyläkeskuksiin.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1923:     Perusteettarnasta ja vähän kustannuksia säästä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1924: västä postin palvelujen heikentämisestä voidaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1925: ottaa esimerkiksi Laakajärven kylä Sotkamossa,          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1926: joka sijaitsee n. 40 km Sotkamon asutustaajamas-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1927:  ta etelään Iisalmen suuntaan.                                  siin, jotta postin peruspalvelut elinvoi-
1928:     Aikaisemmin posti tuli kylälle viikon jokaisena             maisiin kyläkeskuksiin turvataan ja että
1929:  päivänä linja-autossa. Nykyisin posti tulee viitenä            postilaitoksen maaseudulla tapahtuvasta
1930:  päivänä linja-autossa. Lauantaisin postin tulo on              rationalisoinnista kertyvää hyötyä ohja-
1931:  järjestetty postijakeluautolla ja loppumatka tak-              taan peruspalveluiden turvaamiseen haja-
1932:  silla. Myös lehtien tulo sunnuntaisin koetaan                  asutusalueella?
1933: 
1934:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
1935: 
1936:            Hannu Kemppainen                Pentti Kettunen                 Aarno von Bell
1937:            Sakari Valli                    Heikki Mustonen                 Arvo Kemppainen
1938: 
1939: 
1940: 
1941: 
1942:  260592C
1943: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 200
1944: 
1945: 
1946: 
1947: 
1948:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1949: 
1950:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Posti- ja telelaitoksen postipalveluautoista saama
1951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        palaute on ollut myönteistä. Laitos kehittää edel-
1952: olette 8 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-       leen postipalveluautotoimintaa osana haja-asu-
1953: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tusalueiden asiakkaiden palvelua.
1954: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Posti- ja telelaitos on pyrkinyt turvaamaan
1955: H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      postipalvelujen säilymisen myös siten, että se on
1956: kysymyksestä n:o 200:                                tutkinut mahdollisuuksia nostaa haja-asutus-
1957:                                                      alueiden postitoimipaikkojen käyttöastetta. Lai-
1958:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tos on mm. toiminut aktiivisesti postin välitettä-
1959:        siin, jotta postin peruspalvelut elinvoi-     väksi soveltuvien julkisen sektorin palvelujen kes-
1960:        maisiin kyläkeskuksiin turvataan ja että      kittämiseksi postin hoidettavaksi.
1961:        postilaitoksen maaseudulla tapahtuvasta
1962:        rationalisoinnista kertyvää hyötyä ohja-         Posti- ja telelaitos on viime vuosina kehittänyt
1963:        taan peruspalveluiden turvaamiseen haja-      postinjakeluverkkoaan niin, että valtioneuvoston
1964:        asutusalueella?                               v. 1978 tekemässä periaatepäätöksessä haja-asu-
1965:                                                      tusalueiden postijakelun palvelutasotavoitteeksi
1966:                                                      asetettu enintään )00 metrin postinnoutomatka
1967:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sekä vähintään viitenä päivänä viikossa tapahtuva
1968: ti seuraavaa:                                        postinjakelu on käytännöllisesti katsoen saavutet-
1969:    Maassamme harjoitetun elinkeino- ja yhteis-       tu. Postinjakelun tehostamistoimenpiteet taaja-
1970: kuntapolitiikan seurauksena väestö on muuttanut      missa ovat toisaha mahdollistaneet sen, että vuo-
1971: kaupunkeihin ja maaseutukeskuksiin, joihin           sittain syntyvät n. 2) 000-40 000 postinsaaja-
1972: myös kauppa- ja muut palvelut ovat keskittyneet.     taloutta on voitu saattaa postinjakelun piiriin.
1973: Samalla maaseutukylien kauppoja, kouluja, pai-          Jakeluverkon laajentaminen on myös merkin-
1974: kallispankkien konttoreita ja postitoimipaikkoja     nyt parannusta sanomalehtien jakelupalvelun ta-
1975: on jouduttu väestö- ja asiakaskadon johdosta         soon maaseudulla. Peruspalvelun eli normaalin
1976: lakkauttamaan. Lakkautuneiden postitoimipaik-        postinjakelun yhteydessä viitenä päivänä viikossa
1977: kojen lukumäärä on viime vuosina ollut keski-        suoritettavan lehtijakelun lisäksi posti- ja telelai-
1978: määrin 80-100 vuodessa. Valtaosa lakkautuneis-       tos on järjestänyt lehtien kanssa tehtyihin jakelu-
1979: ta toimipaikoista on tosin ollut ns. postiasemia     sopimuksiin ja kustannusvastaavuuteen perus-
1980: II, jotka toimivat pääasiassa postin nouto- ja       tuvia uusia varhaisjakeluja ja viikonloppujakeluja
1981: jättöpaikkoina sekä postimerkkien myyntipisteinä.    erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Posti- ja tele-
1982:    Postitoimipaikkaverkon kehittämistä koskevan      laitoksen lauantai- ja sunnuntaijakeluissa jaettiin
1983: posti- ja telehallituksen periaatepäätöksen mu-      viime vuonna kaikkiaan n. 38,3 miljoonaa sano-
1984: kaan tilanteessa, jossa toimipaikan toiminnan        malehteä, näistä suurin osa maaseudulla. Sano-
1985: jatkaminen palvelujen kysynnän vähäisyyden           malehtien jakelupalvelun tasoa maaseudulla voi-
1986: vuoksi ei enää ole tarkoituksenmukaista, tarvitta-   daan näin ollen pitää kohtalaisen hyvänä.
1987: vat palvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään       Asetuksella säädetty sanomalehtien kuljetus-
1988: jonkin korvaavan toiminnan avulla.                   maksu, joka lehdistön yleisen kuljetustuen an-
1989:    Lähinnä kiinteää toimipaikkaverkkoa korvaa-       siosta on sanomalehtien julkaisijoille erittäin
1990: maan on tähän mennessä perustettu yhteensä           edullinen, riittää em. peruspalvelun ylläpitämi-
1991: 133 postipalveluautolinjaa. Postipalveluautot tar-   seen. Peruspalvelun täydentäminen lauantai- ja
1992: joavat jakelupalvelun lisäksi myös rahaliikenne-     sunnuntaijakeluilla katsotaan lisäpalveluksi, josta
1993: palvelua, joka useissa tapaksissa merkitsee ko.      sanomalehdiltä laskutetaan erillisjakelumaksut.
1994: palvelun parempaa saatavuutta kiinteään toimi-       Sanoma- ja aikakauslehtiä koskeva postimaksu-
1995: paikkaan verrattuna. Aikataulun mukaan kulke-        asetus edellyttää, että posti- ja telelaitoksen pe-
1996: vat postipalveluautot pysähtyvät jakelua varten      rustamista erillisjakeluista peritään kustannusvas-
1997: jokaisella postilaatikolla, jolloin käytännössä on   taavat maksut ilman valtion tukea. Erillisjakelu-
1998: mahdollista hoitaa myös muita postiasioita.          maksut vahvistaa liikenneministeriö.
1999:                                          1986 vp. -- RJ( n:o 200                                           3
2000: 
2001:    Posti- ja telelaitoksella on kykyä ja halua           keen linjavuorolla. Vuoro on ainoa Laakajärven
2002: viikonloppujakelujen laajentamiseen niille alueil-       kylää palveleva julkinen liikenneyhteys. Liiken-
2003: le, joille sanomalehdet ovat halukkaita sellaisen        teenharjoittajan lopetettua kesällä 1985 linjan
2004: palvelun saamaan ja kustantamaan. Posti- ja              lauantai- ja sunnuntaivuotojen liikennöinnin,
2005: telelaitoksen sanomalehtijakelujen laajentamista         Oulun postipiirikonttori järjesti linja-autoliik-
2006: harvaan asutulla maaseudulla rajoittaa kuitenkin         keelle maksetusta palkkiosta säästyneillä varoilla
2007: se, että pienistä lehtimääristä ja pitkistä välimat-     lauantaivuoron taksilla 21 kilometrin etäisyydeltä
2008: koista johtuen jakelun yksikkökustannukset muo-          Pirttimäen jättöpaikasta Laakajärven postiasemal-
2009: dostuvat suuremmiksi kuin lehtien omissa jake-           le I sekä näiden välillä sijaitsevaan kuuteen
2010: luissa kaupunkialueilla. Sanomalehdistö ei ole           jakelupisteeseen. Pirttimäen jättöpaikkaan sano-
2011: kiinnostunut järjestämään maaseudulle yhtä hy-           malehdet tulevat Kajaanin postikonttorin alaisen
2012: vää jakelupalvelua kuin kaupunkeihin, koska se           postinkuljetusautolinjan välityksellä. Sunnuntai-
2013: lisäisi huomattavasti jakelukustannuksia, mutta          jakelua järjestämiseen postipiirikonttorilla ei sen
2014: ei lisäisi vastaavasti lehtien levikkiä eikä ilmoitus-   sijaan kustannussyistä enää ollut mahdollisuutta.
2015: tuloja. Todettakoon, että eräissä tapauksissa kun-       Kun myöskään Kainuun Sanomat, jonka lehteä
2016: nat ovat osallistuneet erillisjakelun järjestämisestä    kuljetustarve koskee, ja Sotkamon kunta eivät
2017: aiheutuviin kustannuksiin.                               olleet halukkaita jakelua kustantamaan, on Laa-
2018:    Seitsemänpäiväisen sanomalehtijakelua järjes-         kajärven kylätoimikunta ryhtynyt järjestämään
2019: täminen kaikkialle maaseudulle valtion kustan-           jakelua.
2020: nuksella edellyttäisi valtion sanomalehdistölle an-         Linja-autoliikenteen heikko kannattavuus eri-
2021: tamaan tukeen usean kymmenen, ehkä usean                 tyisesti Pohjois-Suomen syrjäseuduilla on pakot-
2022: sadan miljoonan markan lisäystä. Valtion lehdis-         tanut liikennöitsijät lopettamaan vuoroja tai
2023: tötukea pohtinut parlamentaarinen lehdistötuki-          muutoin supistamaan liikennettä. Toimenpiteet
2024: komitea on äskettäin jättämässään mietinnössä            ovat Sotkamon tapauksesta ilmeneväliä tavalla
2025: ehdottanut tuen palauttamista vuoden 1985 ta-            huonontaneet myös postilaitoksen mahdollisuuk-
2026: solle. Ehdotettu korotus ei riitä po. erillisjakelu-     sia järjestää kohtuullisin kustannuksin erillisjake-
2027: jen järjestämiseen.                                      lujen edellyttämiä kuljetuksia. Posti- ja telehalli-
2028:    Kysymyksessä mainitun, Kajaanin posti-                tuksessa tehdään jatkuvasti selvitystyötä kohtuu-
2029:  alueeseen kuuluvan Laakajärven postiaseman I            hintaisten korvaavien kuljetusmuotojen löytämi-
2030:  postinkuljetus hoidetaan yksityisen linja-autoliik-     seksi.
2031: 
2032:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
2033: 
2034:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
2035: 4                                       1986 vp. -- KJ( n:o 200
2036: 
2037: 
2038: 
2039: 
2040:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
2041: 
2042:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på post- och televerkets kundtjänst via postbetjä-
2043: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ningsbilarna har varit positiv. Post- och televerket
2044: den 8 maj 1986 tili vederbörande medlem av              fortsätter att utveckla verksamheten med post-
2045: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       betjäningsbilar som en del av kundbetjäningen i
2046: dagsman H. Kemppainen m.fl. undertecknade               glesbygderna.
2047: spörsmål nr 200:                                           Post- och televerket har strävat tili att trygga
2048:                                                         postbetjäningen också genom att undersöka möj-
2049:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
2050:                                                         ligheterna att göra verksamhetsformerna mångsi-
2051:         att postens grundläggande tjänster i livs-
2052:                                                         digare vid glesbygdens postanstalter. Bland annat
2053:         kraftiga byacentrum skali tryggas och för
2054:                                                         har man aktivt arbetat för att sådana tjänster
2055:         att den vinst, som postverkets rationalise-     inom den offentliga sektorn som kan förmedlas
2056:         ringar på landsbygden inbringar, skali
2057:                                                         via posten skali koncentreras hos denna.
2058:         användas för att trygga de grundläggande
2059:         tjänsterna i områden med gles bebyggelse?          Post- och televerket har under de senaste åren
2060:                                                         utvecklat sitt postutdelningsnät så, att man prak-
2061:                                                         tiskt taget har nått de mål för postdistributionens
2062:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betjäningsnivå i glesbygder som statsrådet upp-
2063: anföra följande:                                        stälide i ett principbeslut år 1978. Som mål
2064:    Som en följd av den närings- och samhälispoli-       angavs högst 500 meters väg tili postavhämt-
2065: tik som bedrivits i vårt land har befolkningen          ningsstäliet och postutdelning minst fem dagar i
2066: flyttat tili städer och tili tätorter på landsbygden,   veckan. Dessutom har effektiveringsåtgärderna
2067: dit även affärs- och andra tjänster koncentrerats.      för postutdelningen i tätorter gjort det möjligt
2068: Samtidigt har affärer, skolor, lokala bankkontor        att tili postutdelningsnätet ansluta de ca
2069: och postanstalter i byar på landsbygden dragits in      25 000--40 000 nya postmottagarhushåll som år-
2070: på grund av befolknings- och kundminskningen.           ligen uppstår.
2071: Under de senaste åren har i medeltal 80--100               Utvidgningen av utdelningsnätet har också
2072: postanstalter per år indragits. Största delen av de     inneburit en förbättring av tidningsutdelnings-
2073: indragna postanstalterna har emeliertid varit s.k.      servicen på landsbygden. Utöver den grundläg-
2074: poststationer II, som i huvudsak fungerar som           gande utdelningstjänsten, dvs. den tidningsut-
2075: avhämtnings- och avlämningsstälien för post och         delning som sker fem dagar i veckan i samband
2076: som försäljningsstälien för frimärken.                  med den normala postutdelningen, har post- och
2077:    Enligt post- och telestyrelsens principbeslut om     televerket specielit i norra och Östra Finland
2078: utvecklande av nätet av postanstalter är avsikten       organiserat tidig utdelning och veckoslutsutdel-
2079: att i en situation, då det på grund av ringa            ning av tidningar på basen av kostnadsansvarig-
2080: efterfrågan på postal kundtjänst inte längre är         het och utdelningsavtal, som har slutits med
2081: ändamålsenligt att fortsätta en postanstalts verk-      tidningarna. Vid post- och televerkets lördags-
2082: samhet, försöka erbjuda nödig service genom             och söndagsutdelningar utdelades förra året sam-
2083: något slag av ersättande verksamhet.                    manlagt 38,3 miljoner tidningar, största delen på
2084:    Hittilis har grundats sammanlagt 133 postbe-         landsbygden. Utdelningsservicen för tidningar på
2085: tjäningsbiliinjer främst för att ersätta ett fast nät   landsbygden kan således anses stå på en rätt hög
2086: av postanstalter. Postbetjäningsbilarna erbjuder        nivå.
2087: utom utdelningsservice även service i form av              Den i förordning stadgade transportavgiften
2088: penningrörelse. Detta innebär i många fali en           för dagstidningar som tack vare pressens allmän-
2089: bättre tiligång på sådana tjänster än en fast           na transportstöd är mycket förmånligt för tid-
2090: postanstalt erbjuder. Postbetjäningsbilarna kör         ningsutgivarna, räcker för att upprätthålla den
2091: enligt tidtabeli och stannar för utdelning vid          tidigare nämnda grundläggande servicen. En
2092: varje postlåda. Då är det i praktiken också             komplettering av basservicen genom lördags- och
2093: möjligt att sköta andra postärenden. Reaktionen         söndagsutdelning anses som tilläggstjänst, för
2094:                                          1986 vp. -      KK n:o 200
2095: 
2096: viiken tidningarna betalar särutdelningsavgift.          stäliande av stödet tili 1985 års nivå. Den före-
2097: Förordningen om postavgifterna för tidningar             slagna höjningen skulie inte räcka tili för att
2098: och tidskrifter förutsätter att avgifter utan statligt   förverkliga en särutdelning av nämnda slag.
2099: stöd, vilka motsvarar kostnaderna, uppbärs för              Posttransporten vid den i spörsmålet nämnda
2100: särutdelning, som har inrättats av post- och             poststationen 1 i Laakajärvi inom Kajana postom-
2101: televerket. Särutdelningsavgifterna faststälis av        råde sköts via en privat bussrörelses linjetrafik.
2102: trafikministeriet.                                       Linjen är den enda koliektivtrafikförbindelsen tili
2103:    Post- och televerket har både förmåga och vilja       Laakajärvi. När trafikidkaren sommaren 1985
2104: att utvidga veckoslutsutdelningen tili de områ-          drog in Iinjens lördags- och söndagsturer ordnade
2105: den där tidningarna är viliiga att erbjuda och           Uleåborgs postdistriktskontor med hjälp av inbe-
2106: bekosta sådana tjänster. En utvidgning från post-        sparningar i det bidrag som har betalats tili
2107: och televerkets sida av tidningsutdelningen tili         bussbolaget en lördagstur med taxi från Pirttimä-
2108: glest bebodda områden på landsbygden begrän-             ki avlämningsstälie på 21 kilometers avstånd tili
2109: sas emeliertid av att kostnaderna per enhet för          Laakajärvi poststation 1 samt tili de sex utdel-
2110: utdelningen på grund av det låga antalet tid-            ningsstäliena mellan dessa orter. Tili Pirttimäki
2111: ningar och de långa avstånden blir större än vid         avlämningsstälie kommer tidningarna via en
2112: tidningarnas egen utdelning inom stadsområden.           posttransportbiliinje, som lyder under postkonto-
2113: Tidningspressen är inte intresserad av att erbjuda       rer i Kajana. Däremot hade postdistriktskontoret
2114: lika god utdelningsservice på landsbygden som i          av kosrnadsskäl inte möjlighet att ordna söndags-
2115: städerna, eftersom det skulie höja utdelnings-           utdelning. Eftersom varken Kainuun Sanomat,
2116: kostnaderna betydligt men inte i motsvarande             den tidning som transportbehovet gälier, elier
2117: grad öka tidningarnas upplaga och annonsintäk-           Sotkamo kommun är villig att bekosta utdel-
2118: ter. Det är värt att notera att kommunerna i en          ningen, har Laakajärvi byalag börjat sköta denna.
2119: del fall har deltagit i kostnaderna för särutdel-           Busstrafikens dåliga lönsamhet i synnerhet
2120: ning.                                                    inom avsides belägna områden i norra Finland
2121:    Ett förverkligande av sjudagarsutdelningen av         har tvingat trafikidkarna att dra in turer elier på
2122: tidningar överalit på landsbygden skulie förutsät-       annat vis begränsa trafiken. Sådana åtgärder har,
2123: ta en höjning av statens stöd tili tidningspressen       så som framgår av Sotkamofaliet, även försämrat
2124: med flera tiotals, kanske hundratals miljoner            postverkets möjligheter att tili skäliga kostnader
2125:  mark. Parlamentariska presskommitten, som har           ordna de transporter som särutdelningen fordrar.
2126:  utrett frågan om statens presstöd, har i sitt           Post- och telestyrelsen försöker finna ersättande
2127:  nyligen avgivna betänkande föreslagit ett åter-         trafikformer tili skäligt pris.
2128: 
2129:      Helsingfors den 10 juni 1986
2130: 
2131:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
2132:                               1986 vp.
2133: 
2134: Kirjallinen kysymys n:o 201
2135: 
2136: 
2137: 
2138: 
2139:                               Peruutettu
2140: 
2141: 
2142: 
2143: 
2144: 270366B
2145:                                                 1986 vp.
2146: 
2147: Kirjallinen kysymys n:o 202
2148: 
2149: 
2150: 
2151: 
2152:                                   Perho ym.: Korkeimman maatalousopetuksen kehittämisestä
2153: 
2154: 
2155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2156: 
2157:    Maamme korkein maatalousopetus on keskitet-        ole poistanut agronomien puutetta useilla aloilla.
2158: ty Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-     Suurempaan lisäykseen ei kuitenkaan ole mah-
2159: seen tiedekuntaan. Sen sijainti Helsingin kau-        dollisuuksia, ellei samaan aikaan lisätä opettaja-
2160: pungin kupeella Viikissä on edullinen. Laitosra-      voimia ja kehitetä sitä kautta opetuksen laajuutta
2161: kentaminenkin on pitkälle ehtinyt. Ylioppilasky-      ja laatua.
2162: lä tarjoaa asunnon suurelle joukolle opiskelijoita.      Opetuksen kehittämistä varten on laadittu oh-
2163: Kaupungin keskustan läheisyys antaa opiskelijoil-     jelma. Ellei tarkoitukseen kuitenkaan suoraan
2164: le mahdollisuuden osallistua ylioppilaskunnan         kohdisteta varoja, parannusta ei saada riittävän
2165: yhteisiin toimintoihin ja käyttää hyväkseen kau-      nopeasti aikaan. Vain opetusta kehittämällä voi-
2166: pungin kulttuuripalveluja.                            daan saada myös opiskeluaika nykyistä lyhyem-
2167:    Viikin laitosten pellot toimivat oivallisena vi-   mäksi ja valmistusprosentti nousemaan nykyiseltä
2168: heralueena kaupungin yksitoikkoisuudessa. Sa-         liian alhaiselta tasolta, kuten Argonomiliitto to-
2169: malla ne kasvukautena tuottavat suuret määrät         teaa.
2170: happea kaupunki-ilmastoon. Aluetta edelleen              Yhteiskunnan voimakkaiden muutospaineiden
2171: kehittämällä siitä voidaan sanan täydessä merki-      maataloutta kohtaan tulee nopeasti heijastua
2172: tyksessä saada pääkaupungin ''vihreä laakso''.        maamme korkeimpaan maatalousopetukseen.
2173:    Ulkoisista edellytyksistä huolimatta korkeinta     Sen tulee kouluttaa asiantuntijoita, jotka pysty-
2174: maatalousopetusta on selvästi syrjitty jo pitkään     vät ratkaisemaan alan nykyisen ja tulevan ajan
2175: korkeakouluja kehitettäessä. Agronomikoulutuk-        yhä monimutkaisemmiksi muuttuvat ongelmat.
2176: sen osuus korkeakoulubudjetista on vajaa pro-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2177: sentti. Se ei ole neljännestäkään siitä, mikä on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2178: maataloustulon osuus kansantuotteesta. Vuosina        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2179:  1974-84 agronomikoulutuksen rcaalimenot kas-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2180: voivat 10 prosenttia. Koko korkeakoulubudjetti
2181: kasvoi 50 prosenttia.                                          Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen yli-
2182:    Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on lisään-             opistollisen maatalousopetuksen kehitys-
2183: tynyt 50 prosenttia, mutta opettajien määrä vain             mahdollisuuksien nopeaksi lisäämiseksi ja
2184: vajaat 10 prosenttia. Opiskelijamäärän lisäys ei             parantamiseksi?
2185: 
2186:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
2187: 
2188:           Heikki Perho                   Toivo T. Pohjala               Sampsa Aaltio
2189:           Hannu Tenhiälä                 Jukka Vihriälä                 Tellervo Nousiainen
2190: 
2191: 
2192: 
2193: 
2194: 260615C
2195: 2                                     1986 vp. -- KJC n:o 202
2196: 
2197: 
2198: 
2199: 
2200:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2201: 
2202:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        piirtein tasapainotilanteessa vuoden 1986 lopus-
2203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa. Valtioneuvoston käsiteltävänä on parhaillaan
2204: olette 9 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-       opetusministeriön esitys uudeksi kehittämislaiksi.
2205: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tarkoituksena on, että nykyisen korkeakoululai-
2206: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      toksen kehittämislainsäädännön voimassaolon
2207: Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       päätyttyä korkeakoululaitoksen voimavaroja tul-
2208: myksestä n:o 202:                                    laan edelleen suunnitelmallisesti lisäämään. Voi-
2209:                                                      mavarojen lisäys kohdennetaan erityisesti tutki-
2210:          Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen yli-       muksen ja tutkijankoulutuksen tehostamiseen
2211:        opistollisen maatalousopetuksen kehitys-      sekä myös niille aloille, joilla opiskelijamäärät
2212:        mahdollisuuksien nopeaksi lisäämiseksi ja     kasvavat, kuten juuri maatalousalalla. Uusien
2213:        parantamiseksi?                               voimavarojen ohella tulee korkeakoulujen entistä
2214:                                                      aktiivisemmin uudelleen suunnata myös olemas-
2215:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       sa olevia voimavarojaan muuttuvien tarpeiden
2216: seuraavaa:                                           mukaisesti. Mikäli opetusministeriön esittämä
2217:    Maatalousopetusta maassamme annetaan Hel-         uusi korkeakoululaitoksen kehittämislaki sääde-
2218: singin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tie-   tään, antaa se entistä paremmat mahdollisuudet
2219: dekunnan maatalouden koulutusohjelmassa.             myös korkeimman maatalousopetuksen kehittä-
2220: Syyslukukaudella 1985 maatalous-metsätieteelli-      miselle.
2221: sessä tiedekunnassa aloitti opintonsa 287 opiske-
2222:                                                        Maatalous-metsätieteellisen alan opintojen on-
2223: lijaa kokonaisopiskelijamäärän ollessa runsaat       gelmista ja kehittämistarpeista on viime vuosina
2224: 2 500. Maatalousopiskelijain määrä oli 970, joista   tehty useita selvityksiä. Niitä ovat tehneet mm.
2225: uusia noin 120. Tiedekunnan opettajavoimien
2226:                                                      korkeakouluneuvosto, Helsingin yliopisto sekä
2227: kokonaismäärä oli 180, joista maatalousopetuk-
2228:                                                      Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö.
2229: sessa noin 60.                                       Selvitysten mukaan maatalousalan koulutuksen
2230:    Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa kor-      suurimpana ongelmana on opintojen pitkittymi-
2231: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuo-
2232:                                                      nen. Sen sijaan esim. opintojen keskeyttäminen
2233: sille 1985--86 maatalous-metsätieteellisen koulu-
2234:                                                      ja muulle alalle siirtyminen ovat määrältään
2235: tusalan aloituspaikkasuositus nostettiin aikaisem-   suhteellisen vähäisiä.
2236: masta 310:stä 350:een, josta maatalous-metsätie-
2237: teellisen tiedekunnan aloituspaikkasuositus on          Opetusministeriö esitti 21.1. 1986 toimenpide-
2238: 320 aikaisemman 280 sijaan. Lisäys kohdistettiin     ohjelman perustutkintoihin johtavan koulutuk-
2239: maatalousopetukseen ja elintarvikealalle. Arvio      sen kehittämiseksi. Tavoitteena on mm. opinto-
2240: vuoden 1990 aloituspaikkamääräksi on 380. Vas-       aikojen tuntuva lyhentäminen. Keinoina ovat
2241: taavaan aloituspaikkamäärään vuoteen 1995            mm. opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien
2242: mennessä päätyi vuoden 1986 alussa arvionsa          kehittäminen, opetettavan aineksen vähentämi-
2243: esittänyt koulutussuunnittelun neuvottelukunta.      nen ja tutkintoja koskevien säännösten jousta-
2244:     Korkeakoululaitoksen voimavarojen kehitty-       voittaminen sekä opiskeluedellytysten parantami-
2245: mistä on vuodesta 1967 vuoden 1986 loppuun           nen mm. opintotukea ja erityisesti opintorahaa
2246: ohjannut korkeakoululaitoksen kehittämislain-        korottamalla. Ohjeellisten opintoaikojen määrit-
2247: säädäntö, jossa opettajavoimien ja tilojen osalta    telyä selvittää maatalousalan osalta korkeakou-
2248: maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on suurin     luneuvoston luonnontieteellisen alan jaosto.
2249: 
2250:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986
2251: 
2252:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
2253:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 202                                           3
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2259: 
2260:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behandlar som bäst undervisningsministeriets
2261: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          förslag tili en ny utvecklingslag. Avsikten är att
2262: av den 9 maj 1986 tili vederbörande medlem av          en planmässig ökning av högskoleväsendets re-
2263: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   surser alitjämt skali ske även efter det att giltig-
2264: man Perho m.fl. undertecknade spörsmål nr 202:         hetstiden för den nuvarande utbyggnadslagstift-
2265:                                                        ningen har utlöpt. Ökningen av resurser anvisas
2266:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       isynnerhet för att effektivera forskningen och
2267:         för en snabb ökning och förbättring av         forskarutbildningen ävensom för områden där
2268:         utvecklingsmöjligheterna för jordbruks-        antalet studerande ökar, vilket är fallet inom
2269:         undervisningen på universitetsnivå?            jordbruksundervisningen. Jämte de nya resurser-
2270:                                                        na bör högskolorna aktivare än tidigare omförde-
2271:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       la sina existerande resurser i enlighet med ändra-
2272: framföra följande:                                     de behov. Ifali den av undervisningsministeriet
2273:    Jordbruksundervisningen ges inom utbild-            föreslagna nya lagstiftningen om utvecklingen av
2274: ningsprogrammet för lantbruk vid Helsingfors           högskoleväsendet ges, skapas bättre förutsätt-
2275: universitets agrikultur-forstvetenskapliga fakul-      ningar än tidigare också för den högsta jord-
2276: tet. Höstterminen 1985 inledde 287 studerande          bruksu t bildningen.
2277: studier vid fakulteten. Det totala antalet stude-         Under de senaste åren har flera utredningar
2278: rande var då drygt 2 500. Antalet jordbruksstu-        gjorts om problemen och utvecklingsbehoven
2279: derande var 970, varav ca 120 nya studerande.          inom de agrikultur-forstvetenskapliga studierna.
2280: Det totala antalet lärare vid fakulteten var 180,      Dylika utredningar har bl.a. gjorts av högskolerå-
2281: varav ca 60 inom jordbruksundervisning. I det          det, Helsingfors universitet och av Korkeakoulu-
2282: utvecklingsprogram för högskoleväsendet för åren       ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö. Det största
2283: 1985--86 som statsrådet faststälide den                problemet inom jordbruksområdets utbildning är
2284: 24.1.1985 ökades antalet nybörjarplatser inom          enligt utredningarna att studierna drar ut på
2285: det agrikulturforsrvetenskapliga utbildnings-          tiden. Däremot är t.ex. antalet avbrott i studier-
2286: området från 310 tili 350 platser. Av dessa            na och övergången tili studier inom andra områ-
2287: nybörjarplatser rekommenderas 320 platser för          den relativt ringa.
2288: agrikultur-forstvetenskaplig~ fakulteten i stäliet        Undervisningsministeriet       framlade      den
2289: för tidigare 280 platser. Okningen gälier jord-        21.1.1986 ett åtgärdsprogram för utvecklingen av
2290: bruksundervisningen och livsmedelsvetenskaper-         den utbildning som leder tili grundexamen.
2291: na. Det beräknade antalet nybörjarplatser för år       Målsättningen är bl.a. att studietiden kännbart
2292:  1990 är 380. Delegationen för utbildningsplane-       skall förkortas. Detta kan ske bl.a. genom att
2293: ring, som i början av år 1986 framlade sina            utveckla undervisningsplanerna och -metoderna,
2294:  beräkningar, kom tili motsvarande antal nybör-        att reducera undervisningsstoffet samt genom att
2295: jarplatser.                                            stadgandena om examina görs smidigare och
2296:     Från år 1967 tili slutet av år 1986 har utveck-    studieförutsättningarna förbättras bl. a. genom
2297: lingen av högskoleväsendets resurser styrts genom      större studiestöd, särskilt genom höjning av stu-
2298:  lagstiftningen om utbyggande av högskoleväsen-        diepenningen.
2299:  det. Då det gäller lärarkrafter och utrymmen är          Riktgivande studietiden för jordbruksområdet
2300:  agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten i slutet     utreds av högskolerådets naturvetenskapliga sek-
2301:  av år 1986 i stort sett i balans. Statsrådet          tion.
2302: 
2303:      Helsingfors den 13 juni 1986
2304: 
2305:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
2306:                                                  1986 vp.
2307: 
2308: Kirjallinen kysymys n:o 203
2309: 
2310: 
2311: 
2312: 
2313:                                     H. Kemppainen ym: Maaseudun sähköistämisen nopeuttamisesta
2314: 
2315: 
2316:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2317: 
2318:    Maaseudun sähköistämistyö on tällä hetkellä          sissa valtion avustusrajan ylittävä osuus voitaisiin
2319: pysähdyksissä. Tämä johtuu siitä, että kauppa- ja       hoitaa paikallisella rahoituksella. Tällaisten rajoi-
2320: teollisuusministeriöstä ei ole vielä annettu ulos       tusten asettaminen ei ole hallinnollisesti eikä
2321: kuluvan vuoden sähköistystä koskevia ohjeita.           taloudellisestikaan perusteltua. Esimerkiksi 3-4
2322:    Tällaista tilannetta on pidettävä hyvin valitet-     verkkoyksikön sähköistämättömiä talouksia on
2323: tavana. Sähköistämättömiä talouksia maassamme           maassa vain 29, 4-5 verkkoyksikön talouksia 27
2324: on enää n. 1 500 kappaletta, eikä maaseudun             ja yli viiden verkkoyksikön talouksia 50.
2325: sähköistämisen loppuun saattamista voida enää              Mietintö sisältää myös hyvin arveluttavan ja
2326: pitää kansantaloudellisesti suurena kysymyksenä.        vaikeasti toteutettavan valvonta- ja takaisinmak-
2327: Kuitenkin sähköä odottaville talouksille se on          suvelvoitteen. Jos avustuskohde vaihtaa omistajaa
2328: aivan keskeinen peruspalvelu, jonka viipymistä ei       tai sen käyttötarkoitus muuttuu viiden vuoden
2329: voida perustella hallinnon hitaudella.                  kuluessa sähköistyksestä, olisi avustuksen saajalla
2330:    Vuonna 1985 on valmistunut komiteanmietin-           ve~vollisuus palauttaa paikallisrahoituksen suu-
2331: tö maaseudun sähköistäiDisen loppuun saattami-          rutnen summa.
2332: sesta. Komitean ehdotukset pohjautuvat suurelta            Tällainen valvontavelvollisuus ja ''poliisitoi-
2333: osin aikaisemmalle käytännölle, joten siitäkään         mi" ei sovellu sähkönjakeluyhtiöiden toimenku-
2334: pohjalta ei uusien ohjeiden saamisessa aiheutu-         vaan, eikä siitä koituisi juuri mitään taloudellista
2335: nutta viivästymää voida perustella.                     hyötyä. Tilan käyttötarkoitus ei ole aina yksiselit-
2336:    Mietinnössä ehdotetaan ohjelmaa, joka mah-           teisesti määriteltävissä. Kun paikallinen rahoitus
2337: dollistaisi neljän vuoden aikana sähköistyksen          joutuu rajatapauksissa hoitamaan hankkeesta
2338: loppuun saattamisen. Tätä ohjelmaa pitäisi kui-         suuren osuuden, on se jo riittävä tae sähköistys-
2339: tenkin nopeuttaa.                                       kohteiden tarkoituksenmukaisuudesta.
2340:    Mietintö sisältää kuitenkin eräitä arveluttavia         Sähköistysohjeisiin on sisällytetty lisäksi sellai-
2341: piirteitä, joita ei voida perustella valtiontaloudel-   nen ehto, että jos tila on ollut jonkin aikaa
2342: lisin näkökohdin eikä myöskään hallinnon ja             asumattomana, sen sähköistämiseen ei voida
2343: valvonnan toimivuuden kannalta.                         myöntää avustusta. Tällainen ehto on myös täy-
2344:     Sähköistyksen avustusperustetsun esitetään          sin kohtuuton ja perusteeton. Tällaisissa tapauk-
2345: muutoksia, jotka eivät ole kaikilta osin tarkoituk-     sissa on hyvin usein kyse paluumuuttajista, jotka
2346: senmukaisia. Avustusta maksettaisiin vain kol-          ovat tuoneet kylälle elinvoimaa. Tällainen mää-
2347: men verkostoyksikön kustannuksiin (yksi ver-            räys estää myös uusien paluumuuttajien tulon.
2348: kostoyksikkö vastaa 1 km:ä pienjännitejohtoa,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2349: suurjännitejohtokilometri vastaa 1,3 verkostoyk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2350: sikköä ja muuntamo 0,5 verkostoyksikköä). Pe-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2351: rustelluista syistä avustusta voitaisiin maksaa nel-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2352:  jään verkostoyksikköön asti. Yli 200 000 markkaa
2353:  maksavia sähköistyshankkeita ei avustettaisi ol-                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
2354: lenkaan.                                                        toimenpiteisiin, jotta maaseudun säh-
2355:     Yli kolmen verkostoyksikön talouksia ja yli                 köistystoiminta saadaan jälleen käyntiin
2356:  200 000 markan hankkeita koskevat ehdotukset                   ja sen toteuttamisohjelmaa nopeutetaan,
2357:  ovan liian ehdottomia ja perusteettomia. Tällai-               sekä
2358: sista kohteista löytyy tapauksia, joiden sähköistä-                että ehdotetuista avustusrajoituksista
2359:  minen olisi hyvin perusteltua, ja useissa tapauk-              yli kolmen verkostoyksikön kohteiden ja
2360: 
2361: 2606160
2362: 2                                  1986 vp. -- KJ( n:o 203
2363: 
2364:       yli 200 000 markkaa maksavien kohtei-              muuttuessa luovutaan ja ehto, jos tila on
2365:       den osalta luovutaan, sekä                         ollut jonkin aikaa asumattomana, avus-
2366:          että palautusvelvollisuudesta avustus-          tuksen saannin esteenä poistetaan?
2367:       kohteen mahdollisen käyttötarkoituksen
2368: 
2369:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
2370: 
2371:        Hannu Kemppainen              Aarno von Bell                Sakari Valli
2372:        Timo Kietäväinen              Heikki Kokko                  Veikko Vennamo
2373:        Pentti Kettunen               Olavi Martikainen             Mauno Manninen
2374:        Tytti Isohookana-Asunmaa      Vieno Eklund                  Reino Karpola
2375:        Katri-Helena Eskelinen        Heimo Linna                   Heikki Mustonen
2376:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 203                                             3
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2382: 
2383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sähkölaitoksista on taloudellisesti vahvoja, niin
2384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että loppusähköistäminen saattaisi ehkä ainakin
2385: olette 9 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-        pääosin tapahtua vaikka ilman valtion avustuk-
2386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siakin, tosin kieltämättä aikaisempaa paljon hi-
2387: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taammin.
2388: Hannu Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-            Samalla kun maaseudun sähköistysaste on lä-
2389: sesta kysymyksestä n:o 203:                           hentynyt 100 % :a, sähköistykseen liittyvät kysy-
2390:                                                       mykset ja ongelmat ovat muuttuneet kauppa- ja
2391:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiirellisiin toi-
2392:                                                       teollisuusministeriölle luonteenomaisista energia-
2393:        menpiteisiin, jotta maaseudun sähköis-
2394:                                                       ja sähköhuolto-ongelmista asumiseen, maatalou-
2395:        tystoiminta saadaan jälleen käyntiin ja
2396:                                                       teen, kalastukseen ja muihin senkaltaisiin asioi-
2397:        sen toteuttamisohjelmaa nopeutetaan,
2398:                                                       hin liittyviin ongelmiin, joissa myös muiden
2399:        sekä
2400:                                                       ministeriöiden hallinnon aloilla löytyy kompe-
2401:           että ehdotetuista avustusrajoituksista      tenssia. Erästä osa-aluetta ko. avustuksista, nimit-
2402:        yli kolmen verkostoyksikön kohteiden ja        täin aggregaattiavustuksia, ollaankin siirtämässä
2403:        yli 200 000 markkaa maksavien kohtei-          maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alalle.
2404:        den osalta luovutaan, sekä
2405:                                                           Aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön
2406:           että palautusvelvollisuudesta avustus-
2407:                                                       soveltama avustusjärjestelmä on herättänyt kri-
2408:        kohteen mahdollisen käyttötarkoituksen         tiikkiä mm. valtiontalouden tarkastusviraston ta-
2409:        muuttuessa luovutaan ja ehto, jos tila on      holta, ja kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrki-
2410:        ollut jonkin aikaa asumattomana, avus-
2411:                                                       nyt parantamaan resurssiensa puitteissa aikaisem-
2412:        tuksen saannin esteenä poistetaan?
2413:                                                       min soveltamaansa avustusjärjestelmää. Vast-
2414:                                                       ikään on uusittu valtioneuvoston päätös maaseu-
2415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         dun sähköistämisen tukemiseen myönnettävän
2416: seuraavaa:                                            valtionavustuksen jakoperusteista sekä niiden pe-
2417:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahallisesti    rusteella laadittu uudet hakuohjeet. Myös henki-
2418: avustanut maaseudun sähköistystä 1940-luvulta         löstöresursseihin on tulossa parannusta lähitule-
2419: lähtien eduskunnan myöntämän vuotuisen mää-           vaisuudessa.
2420: rärahan puitteissa. Maaseudun sähköistysaste oli         Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin avustus-
2421: avustustoiminnan alkaessa n. 50 % (v. 1947), eli      ten enimmäisrajoihin niin verkostoyksikkömää-
2422: joka toinen maaseudun talous oli vailla sähköä.       rien kuin absoluuttisen kustannusylärajankin
2423: Tällä hetkellä sähköistyksen ulkopuolella on enää     osalta, voidaan todeta, että niitä tarvitaan avus-
2424: alle 1500 taloutta, mikä merkitsee sitä, että         tusten ohjaamiseen kustannuksiltaan halvempiin
2425: maaseudun sähköistysaste on yli 99 % , lähellä        kohteisiin. Kun sähköistetään halvimmat kohteet
2426: 100 %.                                                ensin, voidaan vuotuisella määrärahalla vuosit-
2427:    Maaseudun sähköistäminen on tapahtunut             tain sähköistää mahdollisimman monta kohdet-
2428: paikallisten sähkölaitosten toimesta ja lukuun.       ta. Kyseisiä rajoja muutetaan luonnollisesti tar-
2429: Näiden tehtäväpiiriin tämänlaatuinen toiminta         vittaessa sähköistyksen edetessä. Uusissa jakope-
2430: kuuluukin. Valtion osuus sähköistyksestä on ollut     rusteissa on absoluuttisen ylärajan kohdalla sitä
2431: toiminnan rahallinen tukeminen. Sähköistystä on       paitsi tehty jo poikkeus, sen ylittämiseen oikeut-
2432: tapahtunut sähkölaitosten toimesta sekä valtion       tavat tietyt perusteet saamelais- ja saaristoalueilla.
2433: avustuksella että ilman valtion avustusta. Paikal-       Palautusehtoa avustuskohteen käyttötarkoituk-
2434: listen sähkölaitosten alueilla on nykyisin jäljellä   sen muuttuessa pitää ministeriö luonnollisena,
2435: vähän sähköistämättömiä talouksia ja enemmistö        sillä yleisten periaatteiden mukaan avustus on
2436: 4                                  1986 vp. -      KK n:o 203
2437: 
2438: käytettävä siihen tarkoitukseen, johon se on        uusi asukas tilan haltuunottaessaan tietää, että se
2439: myönnetty.                                          on sähköistämätön, ja voi ottaa sen huomioon
2440:   Myös ehto, jonka mukaan autioitumaan pääs-        tilan hankintakustannuksia arvioidessaan.
2441: syttä tilaa ei avusteta, on luonnollinen, koska
2442: 
2443:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
2444: 
2445:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2446:                                       1986 vp. -      KK n:o 203                                       5
2447: 
2448: 
2449: 
2450: 
2451:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2452: 
2453:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i så fall onekligen ske mycket långsammare än
2454: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        hittills.
2455: den 9 maj 1986 tili vederbörande medlem av               Samtidigt som landsbygdens elektrifierings-
2456: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     grad har närmat sig 100 %, har de frågor och
2457: dagsman H. Kemppainen m.fl. undertecknade             problem som hör samman med elektrifieringen
2458: spörsmål nr 203:                                      förändrats från energi- och elförsörjningspro-
2459:                                                       blem, som handhas av handels- och industri-
2460:           Ämnar Regeringen vidta brådskande
2461:                                                       ministeriet, tili problem som rör boende, lant-
2462:        åtgärder för att på nytt igångsätta elektri-
2463:                                                       bruk, fiske och andra liknande frågor, för vilka
2464:        fieringen av landsbygden och påskynda
2465:                                                       kompetens finns även inom andra ministeriers
2466:        elektrifieringsprogrammet, samt för att        förvaltningsområden. Ett delområde när det gäl-
2467:        avskaffa de föreslagna understödsbegräns-
2468:                                                       ler ifrågavarande understöd, nämligen aggrega-
2469:        ningarna för projekt på över tre nätenhe-      tunderstöden, håller man just på att överföra tili
2470:        ter och för projekt på över 200 000 mark,      jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsom-
2471:        samt för att avskaffa återbäringsskyldig-      råde.
2472:        heten vid en eventuell förändring av det
2473:        understödda projektets användningssyfte,          Handels- och industriministeriets bidragssys-
2474:        samt för att undanröja det hinder för          tem har tidigare kritiserats av bl.a. statens revi-
2475:        utbetalning som består i villkoret att en      sionsverk, och handels- och industriministeriet
2476:        lägenhet för en tid har varit obebodd?         har försökt förbättra det tidigare tiliämpade bi-
2477:                                                       dragssystemet inom ramen for sina resurser. Helt
2478:                                                       nyligen förnyades statsrådets beslut om fördel-
2479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningsgrunderna för statsbidrag för understödan-
2480: anföra följande:                                      de av landsbygdens elektrifiering, och nya ansök-
2481:                                                       ningsanvisningar utarbetades på basen av det nya
2482:    Handels- och industriministeriet har sedan
2483:                                                       beslutet. Personresurserna kommer också att för-
2484: 1940-talet finansielit understött elektrifieringen
2485:                                                       bättras inom den närmaste framtiden.
2486: av landsbygden inom ramen för ett anslag som
2487: riksdagen årligen har beviljat. Landsbygdens             Vad beträffar de i spörsmålet nämnda maximi-
2488: elektrifieringsgrad var då understödsverksamhe-       gränserna för bidrag, både i fråga om antalet
2489: ten inleddes (år 1947) ca 50 %, vilket innebär att    nätenheter och angående den absoluta övre grän-
2490: vanannat hushåli på landsbygden då saknade            sen för kostnaderna, kan det konstateras att de
2491: elektricitet. I detta nu står mindre än 1500          behövs för att styra understöden tili billigare
2492: hushåll utanför elektrifieringen, vilket betyder      projekt. Om de billigaste projekten elektrifieras
2493: att landsbygdens elektrifieringsgrad är över          först, kan man med hjälp av de årliga anslagen
2494: 99 %, nära 100 %.                                     elektrifiera så många projekt per år som möjligt.
2495:    Elektrifieringen av landsbygden har skett ge-      Ifrågavarande gränser ändras naturligtvis vid be-
2496: nom forsorg av de lokala elverken och för deras       hov allt eftersom elektrifieringen fortsätter. I de
2497: räkning. Denna typ av verksamhet hör tili deras       nya fördelningsgrunderna har ett undantag dess-
2498: uppgiftsområde. Statens del i elektrifieringen har    utom redan gjorts beträffande den absoluta övre
2499: varit att stöda verksamheten finansiellt. Elektri-    gränsen. Dess överskridande kan i vissa fali vara
2500: fieringen har skett på elverkens initiativ både       berättigat inom samiska områden och skärgårds-
2501: med och utan statligt stöd. Inom de lokala            områden.
2502: elverkens områden finns numera endast få hus-           Återbäringsvillkoret vid en förändring av det
2503: håli som saknar elström och elverken är i de flesta   understödda projektets användningssyfte anser
2504: fall ekonomiskt starka. Resten av elektrifieringen    ministeriet vara naturligt, eftersom understöd
2505: kunde därför möjligen åtminstone i huvudsak           enligt de allmänna principerna bör användas för
2506: ske även utan statligt understöd. Den skulie dock     det ändamål för vilket det har beviljats.
2507: 6                                    1986 vp. -     KK n:o 203
2508: 
2509:   Även det villkor enligt vilket en lägenhet, som    övertagandet av denna vet att den inte är elektri-
2510: har tillåtits bli avfolkad, inte understöds är       fierad och kan beakta detta vid beräknandet av
2511: naturligt, eftersom lägenhetens nya invånare vid     anskaffningskostnaderna för lägenheten.
2512: 
2513:     Helsingfors den 12 juni 1986
2514: 
2515:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2516:                                                 1986 vp.
2517: 
2518: Kirjallinen kysymys n:o 204
2519: 
2520: 
2521: 
2522: 
2523:                                    Koivisto: Lääkäripulan poistamisesta Vaasan läänistä
2524: 
2525: 
2526:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2527: 
2528:    Erityisesti Vaasan läänin terveyskeskuksissa on     supistettaviksi. Varsinkin ruotsinkielisten lääkä-
2529: vakava lääkäripula. Vaasan lääninhallituksen te-       reiden vajaus on ollut tiedossa kuitenkin jo
2530: kemän selvityksen mukaan oli tämän vuoden              pitkään.
2531: alussa 2 57 terveyskeskuslääkärinvirasta 58 vailla        Lääkärikoulutuksen mitoittamisen perustana
2532: hoitajaa. Jo pitkään on lääkäreistä ollut pulaa        on käytetty mm. Lääkäri- ja hammaslääkärityö-
2533: Pohjanmaan ruotsinkielisissä rannikkokunnissa,         voiman laskentatyöryhmän kakkosmuistiossa vuo-
2534: mutta viime vuosina on myös saman alueen               delta 1983 esitettyjä laskelmia. Työryhmän muis-
2535: suomenkielisiin kuntiin ollut entistä vaikeampi        tiossa ei puututtu Vaasan läänin terveyskeskusten
2536: saada terveyskeskuslääkäreitä. Valtioneuvoston         lääkäritilanteeseen. Myöskään työryhmän esittä-
2537: vahvistamissa korkeakoulujen kehittämissuunni-         mät laskelmat virkojen ja lääkärimäärän suhteesta
2538: telmissa lääkäripulaa ei ole edes tunnustettu.         eivät olleet täysin vedenpitäviä.
2539: Opetusministeriön esityksissä vuoden 1985-                Viime vuosina Vaasan läänissä annettavaa kor-
2540: 1986 kehittämissuunnitelmaksi väläyteltiin jopa        keakouluopetusta on järjestetty uudelleen perus-
2541: yhden lääketieteellisen koulutusyksikön lakkaut-       tamalla Österbottens Högskola -niminen hallin-
2542: tamista. Valtioneuvoston tammikuussa 1985 vah-         toyksikkö. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen
2543: vistamassa kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan         järjestelyssä yleinen hallionoimi on valitettavasti
2544: joka tapauksessa lääketieteellisen koulutuksen         syrjäyttänyt todellisten ongelmien ratkaisemisen.
2545: aloituspaikkamääriä supistettavaksi suunnittelu-
2546:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2547: kaudella 520:stä 490:een. Samassa suunnitelmas-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2548: sa vuoden 1987 aloituspaikkamääräksi arvioidaan
2549:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2550: 450. Kehittämissuunnitelmassa painotetaan li-
2551:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2552: säksi, että ruotsinkielistä lääketieteellistä koulu-
2553: tusta ei ole tarkoitus vähentää.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2554:    Valtioneuvoston 1980-luvulla vahvistamissa ke-             ryhtyä Vaasan läänin lääkäripulan poista-
2555: hittämissuunriitelmissa lääketieteellisen koulu-              miseksi ja lääkäritarpeen kartoittamisen
2556: tuksen aloituspaikkamääriä on jatkuvasti esitetty             parantamiseksi?
2557: 
2558:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
2559: 
2560:                                              Juho Koivisto
2561: 
2562: 
2563: 
2564: 
2565:  260617E
2566: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 204
2567: 
2568: 
2569: 
2570: 
2571:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2572: 
2573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         net erikoistumaan aikovat lääkärit ovat tassa
2574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaiheessa hakeutuneet terveyskeskuksista sairaa-
2575: olette 9 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-         loiden erikoistumisvirkoihin voidakseen erikois-
2576: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tua vanhojen säännösten mukaisesti.
2577: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Viimeisten vuosien aikana lääkärien halukkuus
2578: Koiviston näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       hakeutua pieniin muutaman lääkärin terveyskes-
2579: sestä n:o 204:                                         kuksiin on vähentynyt. Näissä terveyskeskuksissa
2580:           Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo          äitiyslomat ja virkavapaudet saattavat yllättäen
2581:         ryhtyä Vaasan läänin lääkäripulan poista-      aikaansaada tilanteen, jossa työssä olevien lääkä-
2582:         miseksi ja lääkäritarpeen kartoittamisen       rien päivystysrasitus tulee kohtuuttomaksi. Per-
2583:         parantamiseksi?                                hesyistä monet nuoret lääkärit eivät hakeudu
2584:                                                        maaseudun terveyskeskuksiin.
2585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Terveyskeskuslääkärien työhönsidonnaisuutta
2586: ti seuraavaa:                                          on lisännyt myös sijaisten saannin vaikeus. Sijai-
2587:                                                        suuksia ilman hoitajaa oli 1.10.1985 Vaasan
2588:     Lääkintöhallituksen 1.10.1985 tekemän selvi-
2589:                                                        läänissä 21 eli 7,9 % lääkärien määrästä. Sijaisti-
2590: tyksen mukaan Vaasan läänin terveyskeskusten
2591:                                                        lanteen helpottamiseksi lääkintöhallitus on alen-
2592: 265 lääkärinvirasta oli ilman hoitajaa 57 eli
2593:                                                        tanut sijaisiksi kelpaavien opiskelijoiden kurssi-
2594: 21,5 % . Hoitamatta olevista viroista 19 oli uusia
2595:                                                        vaatimuksia ja kesäksi 1986 onkin suhteellisen
2596: ns. orientoivan vaiheen virkoja.
2597:                                                        runsaasti opiskelijoita hakeutumassa terveyskes-
2598:     Lääkärien vuosittainen koulutustuotos on yli
2599:                                                        kuslääkärien sijaisiksi. Opiskelijoiden avulla ei
2600: kaksinkertainen verrattuna vuosittain perustetta-      kuitenkaan aivan täysin voida sijaistarvetta tyy-
2601: viin uusiin terveyskeskus- ja sairaalalääkärien vir-   dyttää.
2602: koihin. Tämän hetken lääkäripulan ratkaisuun
2603: koulutusmäärien muutokset eivät ehdi vaikuttaa            Vaasan läänin rannikkokuntien kaksikielisyys
2604: ja pitkällä tähtäyksellä koulutusmäärää voidaan        vaikuttaa osaltaan suomenkielisten lääkärien ha-
2605: pitää riittävänä.                                      keutumiseen terveyskeskuksiin. Toisaalta myös
2606:     Tämän hetken lääkäripulaan vaikuttavat useat       ruotsinkieliset nuoret lääkärit eivat ole kovin
2607: samanaikaiset muutokset lääkärikoulutukseen            halukkaita hakeutumaan Vaasan läänin terveys-
2608: liittyvissä asioissa. Uusiin orientoivan vaiheen       keskuksiin.
2609: virkoihin ei ole saatu hakijoita pienemmissä ter-         Alkuvuodesta 1986 sosiaali- ja terveysministe-
2610: veyskeskuksissa, koska siirtymävaiheessa orientoi-     riön, lääkintöhallituksen, kunnallisen sopimus-
2611: van vaiheen palvelua on vielä voinut korvata           valtuuskunnan ja Suomen Lääkäriliiton yhteinen
2612: muulla palvelulla. Siirtymävaiheen mentyä ohi          työryhmä selvitti erityisesti Vaasan läänin lääkäri-
2613: tehdään selvitys orientoivan vaiheen virkojen tar-     vajausta. Mitään nopeasti vaikuttavia keinoja ti-
2614: peesta ja jos osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi,      lanteen korjaamiseksi työryhmä ei voinut esittää.
2615: voitaneen nimenomaan suurista kaupungeista vä-         Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei hyväksynyt
2616: hentää orientoivan vaiheen virkoja, jolloin mui-       neuvotteluissa ehdotettua erillistä virkaehtosopi-
2617: den terveyskeskusten virkoihin tulee enemmän           musta. Asiasta on sittemmin sosiaali- ja terveys-
2618: hakijoita.                                             ministeriön toimesta järjestetty jatkoneuvottelu,
2619:     Lääkärien erikoistumiskoulutusta koskevat          missä on asianomaisten tahojen kanssa sovittu
2620: säännökset muuttuvat 1.8.1986. Tästä syystä mo-        ongelman erityiskysymysten selvittelystä.
2621: 
2622:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
2623: 
2624:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
2625:                                        1986 vp. -      KK n:o 204                                       3
2626: 
2627: 
2628: 
2629:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2630: 
2631:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           specialisera sig i enlighet med de tidigare gälian-
2632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         de stadgandena.
2633: den 9 maj 1986 tili vederbörande medlem av                Under de senaste åren har läkarnas intresse för
2634: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      att söka anstälining vid små hälsovårdscenrraler
2635: dagsman Koivisto undertecknade spörsmål nr             med endast några läkare avtagit. Vid dessa hälso-
2636: 204:                                                   vårdscenrraler kan moderskapsledigheter och
2637:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tjänstledigheter överraskande skapa en situation
2638:        för avhjälpande av bristen på läkare i          där de tjänstgörande läkarna blir oskäligt betung-
2639:        Vasa Iän och för en förbättring av kart-        ade av jourtjänsten. Familjeskäl gör att många
2640:        läggningen av läkarbehovet?                     unga läkare inte söker anstälining vid hälsovårds-
2641:                                                        centraler på landsbygden.
2642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Bundenheten vid arbetet har, i fråga om
2643: anföra följande:                                       läkarna vid hälsovårdscentralerna, också ökat svå-
2644:                                                        righeterna att finna vikarier. 1 Vasa Iän fanns
2645:    Enligt en utredning som medicinalstyrelsen
2646:                                                        1.10.1985 21 vakanta vikariat. Denna siffra ut-
2647: gjorde 1.10.1985 saknade 57 stycken, dvs.              gjorde 7,9 % av antalet läkare. För att hjälpa
2648: 21,5 %, av de 265 läkartjänsterna vid hälsovårds-
2649:                                                        upp situationen i fråga om vikarier har medici-
2650: centralerna i Vasa Iän handhavare. Av de oskötta
2651:                                                        nalstyrelsen lindrat kursfordningarna för stude-
2652: tjänsterna var 19 nya tjänster inom det s.k.
2653:                                                        rande som godkänns som vikarier. Därför söker
2654: orienrerande skedet.                                   relativt många studerande inför sommaren 1986
2655:    Det antalläkare som årligen slutför sin utbild-
2656:                                                        läkarvikariat vid hälsovårdscentralerna. Behovet
2657: ning är mer än dubbelt så stort som det antal
2658:                                                        av vikarier kan dock inte helt tiligodoses med
2659: läkartjänster som varje år inrättas vid hälsovårds-
2660:                                                        hjälp av studerande.
2661: centraler och sjukhus. Ändringar i anralet utbil-
2662: dade läkare hinner inte påverka ett avhjälpande           Tvåspråkigheten inom kommunerna vid kus-
2663: av bristen på läkare i detta nu, och på lång sikt      ten i Vasa Iän är också av betydelse då det gälier
2664: kan nämnda antal anses tiliräckligt.                   finskspråkiga läkares benägenhet att söka anstäli-
2665:    Flera samtidiga förändringar i omständigheter       ning vid hälsovårdscentralerna. Å andra sidan är
2666: med anknytning tili läkarutbildningen är av            inte helier unga svenskspråkiga läkare särskilt
2667: betydelse i samband med den nu rådande läkar-          angelägna om att söka anstälining vid hälsovårds-
2668: bristen. Vid de mindre hälsovårdscentralerna har       centralerna i Vasa Iän.
2669: det inte gått att få sökande tili nya tjänster i det      1 början av år 1986 utredde en arbetsgrupp,
2670: orienterande skedet, emedan tjänstgöring i det         som hade tilisatts gemensamt av social- och
2671: nämnda skedet alltjämt under ett övergångssta-         hälsovårdsministeriet, medicinalstyrelsen, kom-
2672: dium har kunnat ersättas med annan tjänstgö-           munala avtalsdelegationen och Finlands Läkarför-
2673: ring. När övergångsstadiet är tili ända kommer         bund, specielit frågan om läkarbristen i Vasa Iän.
2674: en utredning att göras om behovet av tjänster i        Arbetsgruppen förmådde inte föreslå några
2675: det orienterande skedet. Om det visar sig ända-        snabbt verkande utvägar tili avhjälpande av si-
2676: målsenligt kan antalet tjänster i det orienterande     tuationen. Kommunala avtalsdelegationen accep-
2677: skedet sannolikt minskas just i de stora städerna.     terade inre ett förslag om ett separat tjänstekol-
2678: Därvid får tjänster vid andra hälsovårdscentraler      lektivavtal, som framfördes vid förhandlingarna.
2679: flera sökande.                                         Sedermera har fortsatta förhandlingar i saken
2680:    Stadgandena om specialiseringsutbildning för        ordnats genom försorg av social- och hälsovårds-
2681: läkare ändras 1.8.1986. Därför har många läkare,       ministeriet. Härvid har en överenskommelse träf-
2682: som står i beråd att specialisera sig, i detta         fats melian de berörda instanserna om att de
2683: stadium flyttat från hälsovårdscentralerna tili spe-   specielia frågor som problemet innefattar skali
2684: cialiseringstjänster vid sjukhusen för att kunna       utredas.
2685: 
2686:     Helsingfors den 9 juni 1986
2687: 
2688:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
2689:                                                                                                                 j
2690:                                                                                                             j
2691:                                                                                                         j
2692:                                                                                                     j
2693:                                                                                                 j
2694:                                                                                             j
2695:                                                                                         j
2696:                                                                                     j
2697:                                                                                 j
2698:                                                                             j
2699:                                                                         j
2700:                                                                     j
2701:                                                                 j
2702:                                                             j
2703:                                                         j
2704:                                                     j
2705:                                                 j
2706:                                             j
2707:                                         j
2708:                                     j
2709:                                 j
2710:                             j
2711:                         j
2712:                     j
2713:                 j
2714:             j
2715:         j
2716:     j
2717: j
2718:                                                1986 vp.
2719: 
2720: Skriftligt spörsmål nr 205
2721: 
2722: 
2723: 
2724: 
2725:                                    Nordman m.fl.: · Om åtgärder för att bekämpa vattendragens
2726:                                      försurning genom kalkning
2727: 
2728: 
2729:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2730: 
2731:    Mark och vatten utsätts sedan några årtionden      slag i Jandet och planeras och utförs i samråd
2732: för en kraftig tillförsel av försurande ämnen, och    med Vasa vattendistrikt. Åtgärderna, som tar
2733: skadorna breder ut sig i vån land. Det handlar        sikte på att återstälia fiskens reproduktionsområ-
2734: om en ökad användning av fossila bränslen såväl       den, den naturliga faunan och rekreationsvärden,
2735: inom som utom eget land, om näringslivets och         stöds av fiskeri- och miljöorganisationer. I båda
2736: hushållens utsläpp, regleringsarbeten och utdik-      falien kommer man att söka om statsstöd.
2737: ningar. Sjöar och vattendrag har en otillräcklig         Hittills har staten stött liknande åtgärder i
2738: försvarsförmåga mot försurning, och drastiska         obetydlig omfattning, och miljöministeriet har
2739: förändringar pågår. Minst 500 sjöar har konsta-       bara 700 000 mark för kalkning tili sitt förfogan-
2740: terats ha ett pH-värde som understiger 5.             de i år. Däremot har Sverige satsat mycket på
2741:    I vårt land har närmast de luftburna förore-       kalkning sedan slutet av 1970-talet. Uppskatt-
2742: ningarnas verkan på skog, mark, sjöar och vatten-     ningsvis 200 000 ton kalk sprids årligen i en
2743: drag uppmärksammats. Omfattande undersök-             fjärdedel av landets 18 000 försurade sjöar. Sta-
2744: ningar pågår som bäst inom ramen för det stora        tens kosrnader sträcker sig tili 70-80 miljoner
2745: försurningsprojektet HAPRO. Men det är inte           mark i året, eftersom bidrag på 85-100 procent
2746: bara de sura regnen som förstör vattendrag och        beviljas. Det kan inte anses försvarbart att bara
2747: tar död på fisk, kräftor ~~h andra djurgrupper.       invänta på HAPRO-projektets utredningar och
2748: De sura vattendragen i Osterbotten är framför         åtgärdsförslag och internationella framsteg i fråga
2749: allt en följd av ingrepp i de svavelrika markerna.    om luftföroreningar. Vatten- och miljömyndig-
2750:    Det räcker länge innan de sura regnen och          heterna i vårt land bör ges i uppdrag att ta i tu
2751: andra väsentliga orsaker har eliminerats, även om     med försurningsproblematiken i sjöar och vatten-
2752:  bestämmelserna skärps. Under tiden måste             drag och medel för kalkningsåtgärder anslås i
2753: försurningen mötas med ett upprätthållande            större utsträckning än hittilis.
2754: försvar och lindrande åtgärder.                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
2755:    På lokalt håll har man tvingats skrida tili        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2756: åtgärder, bl.a. i Kyro älvs vattendrag. I Kyro älvs   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2757: avrinningsområde, Lappsunds å med ett tillrin-        följande spörsmål:
2758: ningsområde om 61,5 km 2 påbörjas ett stort
2759: kalkningsprojekt i år. Starten bekostas helt av                 Är Regeringen beredd att låta utvärde-
2760:  Petsmo fiskelag. Vasa vattendistrikts vattenbyrå            ra verkningarna av kalkning av sjöar och
2761: följer noggrant med verkningarna från första                 vattendrag under en försöksperiod om
2762:  början. Ett liknande projekt finns för Södra                förslagsvis fem år och bevilja statsbidrag
2763: stadsfjärden i Vasa. Projekten är de största i sitt          för lokala projekt?
2764: 
2765:      Helsingfors den 9 maj 1986
2766: 
2767:            Håkan Nordman                 Håkan Malm                      Ole Norrback
2768: 
2769: 
2770: 
2771: 
2772:  2606231
2773: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 205
2774: 
2775: Kirjallinen kysymys n:o 205                                                                     Suomennos
2776: 
2777: 
2778: 
2779: 
2780:                                      Nordman ym.: Toimenpiteistä vesistöjen happamoitumisen torju-
2781:                                        miseksi kalkituksen avulla
2782: 
2783: 
2784:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2785: 
2786:    Maaperä ja vesistöt ovat muutaman vuosikym-            telu ja toteutus tapahtuvat yhteistyössä Vaasan
2787: menen ajan joutuneet happamoittavien aineiden             vesipiirin kanssa. Kalastus- ja ympäristöjärjestöt
2788: voimakkaan vaikutuksen alaisiksi, ja vahingot             tukevat toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pa-
2789: leviävät maassamme. Ilmiön taustalla ovat fossii-         lauttaa ennalleen kalojen uusiutumisalueet,
2790: listen polttoaineiden lisääntynyt käyttö sekä koti-       luonnollinen eläimistö ja vesien virkistysarvot.
2791: maassa että ulkomailla, elinkeinoelämän ja koti-          Kumpaankin hankkeeseen aiotaan hakea valtion-
2792: talouksien päästöt, säännöstelytyöt ja ojitukset.         apua.
2793: Järvien ja vesistöjen vastustuskyky happamoitu-              Toistaiseksi valtio on tukenut vastaavia toi-
2794: mista kohtaan on riittämätön, ja voimakkaat               menpiteitä vain merkityksettömässä laajuudessa,
2795: muutokset ovat menossa. Ainakin 500 järvessä              ja ympäristöministeriöllä on käytettävissään kal-
2796: pH-arvon on todettu laskeneen alle viiden.                kituksiin vain 700 000 markkaa kuluvana vuon-
2797:    Maassamme on kiinnitetty huomiota lähinnä              na. Sitä vastoin Ruotsi on panostanut paljon
2798: ilmateitse kantautuvien saasteiden vaikutukseen           kalkitukseen jo 1970-luvun lopulta lähtien. Arvi-
2799: metsiin, maaperään, järviin ja veistöihin. Parhail-       olta 200 000 tonnia kalkkia levitetään vuosittain
2800: laan on käynnissä laajoja tutkimuksia suuren              neljänteen osaan maan 18 000 happamoituneesta
2801: HAPRO-happamoitumisprojektin                puitteissa.   järvestä. Valtion kustannukset ovat 70--80 mil-
2802: Mutta vesistöjen pilaantumisen ja kalojen, rapu-          joonaa markkaa vuodessa, kun hankkeisiin
2803: jen ja muiden eläinten kuolemien taustalla ei ole         myönnetään 85--100 prosentin valtionapu.
2804: vain hapan sade. Pohjanmaan vesien happamoi-                 Ei voida puolustaa Jaamista odottamaan
2805: tuminen on ennen kaikkea seurausta kajoamises-            HAPRO-hankkeen selvityksiä ja toimenpide-
2806: ta rikkipitoiseen maaperään.                              ehdotuksia tai kansainvälisiä edistysaskeleita il-
2807:    Kestää kauan ennen kuin hapan sade ja muut             man pilaantumiskysymyksessä. Maamme vesi- ja
2808: keskeiset ilmiön syyt on poistettu, vaikka mää-           ympäristöviranomaisten tehtäväksi tulee antaa
2809: räyksiä kiristettäisiinkin. Sillä välin on happamoi-      paneutua järvien ja vesistöjen happamoitumi-
2810: tumista torjuttava ympäristön kunnossapidolla ja          seen, ja niille tulee antaa varoja kalkitukseen
2811: lieventävillä toimenpiteillä.                             enemmän kuin tähän saakka.
2812:    Paikallisesti on muun muassa Kyrönjoen vesis-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2813: tössä jouduttu pikaisiin toimenpiteisiin. Kyrön-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2814: joen valuma-alueella, Lappsundin joessa, jonka            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2815: valuma-alue on 61,5 km 2 , aloitettiin tänä vuonna        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2816: suuri kalkitushanke. Aloituksen kustantaa koko-
2817: naan Petsmon kalastuskunta. Vaasan vesipiirin                       Onko Hallitus valmis arvioimaan jär-
2818: vesitoimisto seuraa heti alusta tarkoin hankkeen                 vien ja vesistöjen kalkituksen vaikutuksia
2819: vaikutuksia. Vastaava hanke on laadittu Vaasan                   esimerkiksi viiden vuoden kokeilujakson
2820: Eteläistä kaupunginselkää varten. Hankkeet ovat                  ajan ja myöntämään valtionapua paikalli-
2821: lajissaan maamme suurimpia, ja niiden suunnit-                   siin hankkeisiin?
2822: 
2823:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
2824: 
2825:           Håkan Nordman                     Håkan Malm                      Ole Norrback
2826:                                        1986 vp. -- RJC n:o 205                                          3
2827: 
2828: 
2829: 
2830: 
2831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2832: 
2833:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kalkitustarvetta arvioitaessa on huomattava,
2834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että vaikka Suomen pikkujärvet ovatkin herkkiä
2835: olette 9 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-         happamoitumiselle, ei happamuustilannetta voi-
2836: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       da ainakaan nykytietojen perusteella rinnastaa
2837: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Ruotsin tilanteeseen. Kaksi kolmasosaa happa-
2838: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        mista järvistämme on vahvasti ruskeavetisiä.
2839: symyksestä n:o 205:                                    Useimmat niistä ovat happamoituneet jo tuhan-
2840:                                                        sia vuosia sitten soiden synnyn yhteydessä, eikä
2841:            Onko Hallitus valmis arv101maan Jar-        niitä kalkitsemalla poistettaisi mitään ihmisen
2842:         vien ja vesistöjen kalkituksen vaikutuksia     aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Jotkin kirkkaatkin
2843:         esimerkiksi viiden vuoden kokeilujakson        jä~et ovat maaperän takia luontaisesti happa-
2844:         ajan ja myöntämään valtionapua paikalli-       mta.
2845:         siin hankkeisiin?                                 Happamen laskeuman vakavasti happamoitta-
2846:                                                        mien järvien lukumäärä on nykyarvion mukaan
2847:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Suomessa n. 1 200, kun taas Ruotsissa vastaava
2848: ti seuraavaa:                                          luku on 4 000. Meillä ei ole toistaiseksi myöskään
2849:                                                        kaiartomiksi happamoituneita järviä.
2850:    Kirjallisessa kysymyksessä n:o 205 edustaja            Vaikka hallituksen toimien painopiste vast-
2851: Nordman ym. tiedustelevat hallituksen valmiutta        edeskin on ympäristöä pilaavien päästöjen pie-
2852: arvioida vesistöjen kalkituksen vaikutuksia ja         nentämisessä, voidaan vuoden 1988 tulo- ja me-
2853: myöntää valtionapua paikallisiin kalkitushank-         noarvioesitystä laadittaessa harkita määrärahaa
2854: keisiin. Kuten kysymyksen johdannosta käy ilmi,        paikallisten kalkitushankkeitten avustamiseen tä-
2855: kysyjät ovat tietoisia siitä, että Suomessa esiintyy   hänastista enemmän.
2856: sekä happamista sateista että ns. alunamaiden
2857:                                                           Alunamaiden eli sulfaattimaiden kuivatuksesta
2858: kuivatuksesta johtuvaa vesistöjen happamoitu-
2859:                                                        johtuva happamoituminen eroaa siinä määrin
2860: mista.
2861:                                                        happamien sateiden aiheuttamista vesien tilan
2862:    Happamien sateiden vaikutuksia ja niiden eh-        muutoksista, että se vaatii myös erilliset ympäris-
2863: käisyjä tutkitaan ympäristöministeriön ja maa- ja      töpoliittiset ratkaisunsa. Alunamaita on pitkin
2864: metsätalousministeriön HAPRO-projektissa. Ve-          koko Suomen rannikkoaluetta enintään noin 80
2865: sien kalkitsemismenetelmien ja kalkituksien            metrin korkeudelle nykyisestä merenpinnasta.
2866: suunnitteluperiaatteiden kehittämistä varten on        Vanhan merenpohjan rikki on märässä savessa
2867: maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt HAP-           hapenomassa tilassa ja siten veteen käytännölli-
2868: ROn esityksestä valtion teknillisen tutkimus-          sesti katsoen liukenemattomina yhdisteinä. Nä-
2869: keskuksen Oulun rakennuslaboratoriolle 75 000          mä hapettuvat kuitenkin rikkihapoksi, jos maa
2870: markan määrärahan, ja kalkituksen vaikutusten          kuivuu esimerkiksi viljelysmaiden ojituksessa tai
2871: ja niiden keston tutkimiseen Länsi-Uudenmaan           maa- ja vesirakennustöiden maansiirtomassojen
2872: vesiensuojeluyhdistykselle 20 000 markan määrä-        läjitysalueilla. Happamuushaitat ovat yleistyneet
2873: rahan.                                                 huomattavasti viime vuosikymmeninä. Pelkäs-
2874:    HAPROn yleissuunnitelman mukaan rahoitet-           tään Kyrönjoen sadealueelia on rikkipitoisia savi-
2875: tavien hankkeiden tulee ensisijaisesti lisätä tutki-   koira n. 350--400 km 2 , ja ne ovat keskittyneet
2876: mustietoa. Näin ollen varsinaisia rutiininomaisia      Seinäjoen alapuoliselle joenosalle. Rikkiä huuh-
2877: kalkituksia ei ole tarkoitus rahoittaa HAPROn          toutuu nykyään joen alaosan mailta noin 20
2878: määrärahasta. Vesihallinto sen sijaan on tukenut       kertaa niin paljon kuin joen yläosan mailta.
2879: tähän asti useita paikallisia kalkitushankkeita.       Kaikkiaan Etelä-Pohjanmaa on vaikeinta aluna-
2880: Tänä vuonna myös ympäristöministeriö on                maa-aluetta, joskin ongelma-alueita on muualla-
2881: myöntänyt ensimmäisen avustuksen erään happa-          kin, kuten Uudenkaupungin seudulla. Maaperäs-
2882: moituvan pikkujärven kalkitukseen.                     sä syntyy niin paljon happoa, esimerkiksi Kyrön-
2883: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 205
2884: 
2885: joen valuma-alueella noin 20 000 tonnia vuodes-       voidaan kalakantojen suojelemiseksi harkita
2886: sa, että vaikka happo osittain neutraloituukin jo     neutralointitoimia, jotka kuitenkin saatujen ko-
2887: ennen vesistöä, ei ongelmaa voida hoitaa vesistön     kemusten mukaan ovat huomattavan vaikeita.
2888: kalkituksin hyötyyn nähden järkevin kustannuk-           Hallitus aikoo vastedeskin pitää ja käsitellä
2889: sin. Lisäksi rikkihappo liuottaa maasta vesistöön     alunamaiden ja happaman laskeuman aiheutta-
2890: runsaasti alumiinia ja raskasmetalleja, jotka eivät   mat ympäristöhaitat erillään toisistaan. Vuoden
2891: poistu neutraloinnissa. Alunamaiden aiheutta-         1987 aikana on ympäristöministeriön tarkoitus
2892: miin vesistöjen happamuusongelmiin voidaan            perustaa toimikunta, joka tekisi esityksen siitä,
2893: parhaiten vaikuttaa maankuivatuksen, vesistöra-       mitä tutkimuksia sekä teknisiä, taloudellisia ja
2894: kentamisen ja vesistön säännöstelyn säätelyä pa-      lainsäädäntötoimia alunamaiden aiheuttamien
2895: rantamalla. Vain joissakin vähäisissä vesistöissä     vesistöongelmien ratkaiseminen vaatii.
2896: 
2897:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
2898: 
2899:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
2900:                                        1986 vp. -      KK n:o 205                                          5
2901: 
2902: 
2903: 
2904: 
2905:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2906: 
2907:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för tilifäliet står tili buds att försurningssituatio-
2908: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nen kan jämföras med motsvarande situation i
2909: den 9 maj 1986 tili vederbörande medlem av             Sverige. Två tredjedelar av våra sura sjöar har
2910: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      synnerligen brunt vatten. De flesta av dessa sjöar
2911: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs-             har försurats redan för tusentals år sedan i
2912: mål nr 205:                                            samband med karrens uppkomst, och genom
2913:                                                        kalkning av dessa sjöar skulie ingen av människor
2914:           Är Regeringen beredd att låta utvärde-       förosakad miljöskada elimineras. Även vissa klara
2915:        ra verkningarna av kalkning av sjöar och        sjöar är naturligt sura på grund av jordmånen.
2916:        vattendrag under en försöksperiod om
2917:                                                           1 detta nu beräknas att det i Finland finns ca
2918:        förslagsvis fem år och bevilja statsbidrag      1 200 sjöar som försurats på grund av sura
2919:        för lokala projekt?                             nedfali. Motsvarande siffra i Sverige är 4 000. Än
2920:                                                        så länge har vi inte helier några sjöar som har
2921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        försurats tili den grad att fisken har dött ut i
2922: anföra följande:                                       dem.
2923:    1 spörsmålet nr 205 frågar riksdagsman Nord-           När statsverkspropositionen för år 1988 upp-
2924: man m.fl. om huruvida regeringen är beredd att         görs kan man överväga möjligheten att bevilja
2925: låta utvärdera verkningarna av kalkning av vat-        understöd för lokala kalkningsprojekt i större
2926: tendrag och bevilja statsbidrag för lokala kalk-       utsträckning än hittills, även om regeringens
2927: ningsprojekt. Såsom framgår av spörsmålets in-         åtgärder även i fortsättningen främst kommer att
2928: ledning är spörsmålsstäliarna medvetna om att          syfta tili att minska miljöförstörande utsläpp.
2929: försurning av vattendrag förekommer i Finland             Den försurning som sker tili följd av torrlägg-
2930: både på grund av sura regn och på grund av             ning av alun- elier sulfatmarker skiljer sig tili den
2931: torrläggning av s.k. alunmarker.                       grad från de förändringar i vattendragens tili-
2932:    Verkningarna av sura regn samt möjligheterna        stånd vilka förorsakas av sura regn att den även
2933: att förebygga dessa undersöks vid jord- och            kräver separata miljöpolitiska lösningar. Längs
2934: skogsbruksministeriet inom ramen för HAPRO-            hela Finlands kustområde sträcker sig alunmar-
2935: projektet. På framstälining av HAPRO har jord-         kerna tili högst ca 80 meters höjd över den
2936: och skogsbruksministeriet beviljat statens teknis-     nuvarande havsytan. Det svavel som finns på den
2937: ka forskningscentrals byggnadslaboratorium i           gamla havsbottnen finns i våt lera i syrefritt
2938: Uleåborg ett anslag om 75 000 mk och ett anslag        tilistånd och ingår således i föreningar som
2939: om 20 000 mk tili Västra Nylands vattenskydds-         praktiskt taget inte löser sig i vatten. Dessa
2940: förening för undersökning av verkningarna av           föreningar oxideras dock tili svavelsyra om mar-
2941: kalkning och hur långvariga dessa verkningar är.       ken torkar t.ex. i samband med utdikning av
2942:    De projekt som finansieras enligt den alimän-       odlingsmark elier inom uppläggningsområden
2943: na planen för HAPRO bör i främsta rummet ge            för schaktningsrester som härrör från jord- och
2944: mera forskningsinformation. Avsikten är således        vattenbyggnadsarbeten. Försurningens skade-
2945: inte att med HAPRO:s anslag finansiera egentlig        verkningar har ökat avsevärt under de senaste
2946:  rutinmässig kalkning. Däremot har vattenförvalt-      decennierna. Enbart kring Kyro älvs regnområde
2947:  ningen hittilis understött ett flertal lokala kalk-   finns det ca 350- 400 km 2 svavelhaltig lermark,
2948:  ningsprojekt. Under innevarande år har även           huvudsakligen vid den del av älven som är
2949:  miljöministeriet beviljat det första understödet      belägen nedanom Seinäjoki. Från markerna vid
2950:  för kalkning av en liten sjö, som hålier på att       nedre delen av älven sköljs nuförtiden ca 20
2951: försuras.                                              gånger mera svavel än från markerna vid älvens
2952:     Vid en bedömning av behovet av kalkning bör        övre del. Allt som alit hör södra Österbotten tili
2953:  man beakta, att även om de små sjöarna i              det svåraste alunområdet, även om pro-
2954:  Finland lätt försuras, så visar de uppgifter som      blemområden även finns annorstäders, t.ex. i
2955: 6                                     1986 vp. -- KJ( n:o 205
2956: 
2957: Nystadstrakten. I jordmånen uppstår det så            lering. Endast när det gäller vissa mindre vatten-
2958: mycket syra, t.ex. inom Kyro älvs avrinningsom-       drag kan man överväga neutraliseringsåtgärder
2959: råde är det frågan om ca 20 000 ton per år, att       för att skydda fiskbeståndet. Enligt de erfarenhe-
2960: problemet inte kan lösas genom kalkning av            ter som har vunnits är sådana neutraliseringsåt-
2961: vattendraget till kostnader som i relation till       gärder dock synnerligen komplicerade.
2962: nyttan vore rimliga, trots att syran delvis neutra-      Regeringen ämnar även framdeles hålla isär
2963: liseras redan innan den kommer ut i vattendra-        och särskilt för sig behandla de miljöskador som
2964: gen. Dessutom löser svavelsyran en stor mängd         förorsakas av alunmarker och de som föranleds av
2965: aluminium och tungmetaller ur marken. Dessa           sura nedfall. Miljöministeriet ämnar år 1987
2966: tillförs vattendragen och försvinner inte genom       bilda en kommission, som skall utarbeta ett
2967: neutralisering. Man kan bäst påverka de problem       förslag om vilka undersökningar och vilka teknis-
2968: som är förknippade med föroreningen av vatten-        ka och ekonomiska åtgärder samt lagstiftningsåt-
2969: dragen och som förorsakas av alunmarker om            gärder som krävs för en lösning av de problem
2970: man förbättrar styrningen av torrläggning av          alunmarkerna förorsakar med tanke på vattendra-
2971: mark, av byggande i vattendrag och av vattenreg-      gen.
2972: 
2973:      Helsingfors den 12 juni 1986
2974: 
2975:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
2976:                                                1986 vp.
2977: 
2978: Kirjallinen kysymys n:o 206
2979: 
2980: 
2981: 
2982: 
2983:                                    Kokko ym.: Liikkumisen helpottamisesta rajavyöhykkeellä
2984: 
2985: 
2986:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2987: 
2988:    Valtakunnan rajaan liittyvä rajavyöhyke on            Rajavyöhyke helpottaa rajavartioiden työsken-
2989: leveydeltään Kaakkois- ja Itä-Suomessa n. 200-        telyä. Perusteltua olisi kuitenkin jättää toimivat
2990: 3 000 metriä. Rajavyöhykkeellä liikkuminen            talouskeskukset vyöhykealueen ulkopuolelle.
2991: edellyttää lain mukaista lupaa. Rajavyöhykkeellä      Näin helpottuisi alueella asuvien kansalaisten
2992: asuvan henkilön kulkulupa on voimassa toistai-        jokapäiväinen elämä.
2993: seksi. Tilapäiseen oleskeluun rajavyöhykkeellä lu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2994: van myöntää paikallinen rajavartiosto. Tämä ai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2995: heuttaa vyöhykkeellä asuville suuria hankaluuk-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2996: sia. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden huolto-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2997: miehet ja asentajat sekä lyhyellekin vierailulle
2998: tulevat tuttavat joutuvat hakemaan kulkuluvan                  Mitä Hallitus aikoo tehdä rajavyöhyk-
2999: rajavartiostosta, joka saattaa olla monien kilomet-          keellä asuvien kansalaisten jokapäiväisten
3000: rien päässä. Luvanvarainen liikkuminen hanka-                yhteyksien helpottamiseksi nykyisestään?
3001: loittaa kohtuuttomasti vyöhykkeellä asuvien yh-
3002: teydenpitoa tuttaviinsa ja sukulaisiinsa.
3003:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
3004: 
3005:            Heikki Kokko            Pentti Poutaneo                      Esko Almgen
3006:            Lea Sutinen             Sinikka Hurskainen-Leppänen          Riitta Uosukainen
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011:  260560S
3012: 2                                       1986 vp. -- HJC n:o 206
3013: 
3014: 
3015: 
3016: 
3017:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3018: 
3019:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           heuttavat siellä asuville. Vuoden 1982 alusta
3020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lukien liikkumis- ja oleskelulupa (rajavyöhykelu-
3021: olette 9 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-          pa) rajavyöhykkeelle on myönnetty maksuitta.
3022: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Vuoden 1985 alusta lukien rajavyöhykeluvan saa-
3023: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         miseksi ei ole välttämättömänä edellytyksenä vaa-
3024: Kokon ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:           dittu hakijan valokuvaa. Edelleen on pyritty
3025:                                                         joustamaan luvan myöntämismenettelyssä niin,
3026:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rajavyöhyk-         että luvan on voinut kiireeilisessä tapauksessa
3027:         keellä asuvien kansalaisten jokapäiväisten      saada myös paikalliselta rajavartioasemalta, vaik-
3028:         yhteyksien helpottamiseksi nykyisestään?        ka luvan myöntäjänä kaikissa tapauksissa Suomen
3029:                                                         kansalaiselle on asianomaisen poliisipiirin pääl-
3030:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        likkö. Tällä poliisin ja rajavartiolaitoksen keskei-
3031: ti seuraavaa:                                           sellä yhteistoiminnalla on luvan saaminen voitu
3032:    Rajavyöhykelain (403/47) tarkoituksena on ra-        järjestää riippumattomaksi virastojen yleisistä au-
3033: jarauhan ylläpitäminen ja tehostaminen raja-alu-        kioloajoista, ja samalla on tarjolla useita luvan-
3034: eella. Rajavyöhykelain 1 §:n mukaan rajavyöhyk-         saantipaikkoja.
3035: keen leveys on maarajan kohdalla kolme ja
3036: merirajan kohdalla neljä kilometriä, mutta sisä-           Kysymyksen perusteluissa esitettyä rajavyöhyk-
3037: asiainministeriö voi paikallisista olosuhteista riip-   keen kaventamista vielä nykyisestään niin, että
3038: puen määrätä sen kapeammaksikin. Rajavyöhyk-            rajavyöhykkeellä asuvien asukkaiden talous-
3039: keen laajuus on perusteellisen valmistelun tulok-       keskukset (noin 100 taloutta) jäisivät rajavyöhyk-
3040: sena kavennettu sisäasiainministeriön päätöksellä       keen ulkopuolelle, ei ole mahdollista toteuttaa,
3041: (702/79) 1.9.1979 lukien niin kapeaksi kuin se          koska osa niistä rajoittuu suorastaan valtakunnan
3042: on katsottu voitavan tehdä vaarantamatta raja-          rajaan. Näillä näkymillä voidaan esiintyneitä
3043: vyöhykelain tarkoitusta. Viime vuosina on muu-          hankaluuksia edelleen vähentää oikeuttamaila
3044: toinkin pyritty vähentämään niitä hankaluuksia,         nykyistä useampi rajavartioasema antamaan kii-
3045: joita rajavyöhykkeestä johtuvat rajoitukset ai-         reeilisessä tapauksessa rajavyöhykelupa.
3046: 
3047:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
3048: 
3049:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
3050:                                      1986 vp. -     KK n:o 206                                          3
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3056: 
3057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för för dem som bor där. Från ingången av 1982
3058: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      har avgiftsfria färdsel- och vistelsetillstånd (gräns-
3059: den 9 maj 1986 till vederbörande medlem av          zonstillstånd) beviljats för färdsel och vistelse
3060: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   inom gränszonen. Från ingången av 1985 har
3061: dagsman Kokko m.fl. undertecknade spörsmål nr       fotografi av sökanden inte varit en absolut
3062: 206:                                                förutsättning för erhållande av tillstånd. Vidare
3063:                                                     har man försökt vara flexibel vid beviljandet av
3064:          Vad ämnar Regeringen göra för att          tillstånd så, att de i brådskande fall även har
3065:        förbättra de dagliga förbindelserna för de   kunnat fås på den lokala gränsbevakningsstatio-
3066:        medborgare som bor i gränszonen?             nen, trots att de alltid skall beviljas finska
3067:                                                     medborgare av chefen för det ifrågavarande po-
3068:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    lisdistriktet. Genom att polisen och gränsbevak-
3069: anföra följande:                                    ningsväsendet har samarbetat på detta sätt har
3070:    Lagen om gränszon (403/47) syftar till att       tillståndsutfärdandet kunnat ordnas så, att det
3071: upprätthålla och effektivera gränsfreden inom       inte är beroende av ämbetsverkens allmänna
3072: gränsområdet. Enligt 1 § i sagda lag är gränszo-    öppethållningstider. Samtidigt har möjligheter
3073: nen invid landgräns tre och invid havsgräns fyra    att få tillstånd kunnat ordnas på flera ställen.
3074: kilometer bred, men inrikesministeriet kan be-         En ytterligare minskning av gränszonens bredd
3075: roende på de lokala förhållandena fastställa en     så, att gränszonsinvånarnas (ca 100 hushåll)
3076: smalare zon. Gränszonen gjordes, efter ett          driftscentra blir utanför zonen vilket föreslås i
3077: grundligt beredningsarbete, genom beslut av         motiveringen till spörsmålet, är inte genomför-
3078: inrikesministeriet (702/79) från och med            bar, eftersom en del av hushållen ligger aHdeies
3079: 1. 9.1979 smalare så, att den blev så smal som      invid riksgränsen. Som det nu ser ut kan de
3080: den ansågs kunna vara utan att syftet med lagen     olägenheter som förekommit ytterligare minskas
3081: om gränszon äventyras. Under de senaste åren        genom att ännu flera gränsbevakningsstationer
3082: har man även eljest försökt minska de olägenhe-     ges rätt att i brådskande fall bevilja gränszonstill-
3083: ter som begränsningarna inom gränszonen med-        stånd.
3084: 
3085:      Helsingfors den 10 juni 1986
3086: 
3087:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
3088:                                                1986 vp.
3089: 
3090: Kirjallinen kysymys n:o 207
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:                                    Kokko ym.: Mahdollisuudesta peruuttaa ajokortti määräajaksi sai-
3096:                                      rauden perusteella
3097: 
3098: 
3099:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3100: 
3101:    Voimassa olevan tieliikennelain (267 /81) mu-      monelta ylimääräiseltä vaivalta ja maksamasta
3102: kaan ajokortti on peruutettava kokonaan, mikäli       myös ajokortin leimaveroa sekä kuljettajantutkin-
3103: ajokortin halt~ja ei. tervey~ensä ~uolesta täy_tä     tomaksua.
3104: säädettyjä vaatlmuksta. Hyvtn momssa tapauksis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3105: sa sairaus voi kestää lyhyehkön ajan, ja jo peruut-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3106: tamishetkellä on melko varmaa, että henkilö           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3107: täyttää ajokortin myöntämisen edellytykset esi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3108: merkiksi puolen vuoden kuluttua. Tällaisissakaan
3109: tapauksissa ei nykyisin voim~sa olevan tieliik~n­               Onko Hallitus tietoinen siitä, että ajo-
3110: nelain mukaan ole mahdolhsta peruuttaa aJo-                  kortin peruuttaminen kokonaan sairaus-
3111: korttia määräajaksi. Tämä aiheuttaa tarpeetonta              tapauksissa aiheuttaa huomattavia vai-
3112: vaivaa ja kustannuksia. Kun henkilö sairaudesta              keuksia ja lisäkustannuksia ajokorttia uu-
3113: parannuttuaan haluaa saada ajokortin, on hänen               distettaessa, ja
3114: suoritettava noin 100 markkaa maksava kuljetta-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3115: jantutkinto ja maksettava ajokortin leima~eroa               ryhtyä, jotta ajokortti voitaisiin peruuttaa
3116: noin 300 markkaa. Lisäksi hänen on hankittava                myös määräajaksi tapauksissa, joissa lää-
3117: lääkärintodistus. Mikäli ajokortin peruuttaminen             käri arvioi, että tilanne korjaantuu tietyn
3118:  määräajaksi olisi mahdollista, säästyisi henkilö            lyhyehkön ajanjakson kuluessa?
3119: 
3120:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
3121: 
3122:            Heikki Kokko                  Esko Aho                       Timo Kietäväinen
3123:            Aapo Saari                    Juhani Alaranta                Sirkka-Liisa Anttila
3124: 
3125: 
3126: 
3127: 
3128:  260585U
3129: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 207
3130: 
3131: 
3132: 
3133: 
3134:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3135: 
3136:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä. Haki-
3137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jalle, jonka ajokortti on peruutettu kokonaan,
3138: olette kirjeellänne 13 päivältä toukokuuta 1986       saa myöntää uuden ajokortin vasta hakijan osoi-
3139: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       tettua olosuhteiden muuttuneen siten, että hän
3140: vastattavaksi kansanedustaja Kokon ym. tekemän        jälleen täyttää ajokortin saamisen edellytykset.
3141: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o      Ajokorttia uudelleen haettaessa on esitettävä sa-
3142: 207:                                                  mat selvitykset kuin yleensä ajokorttia haettaessa.
3143:                                                       Ajokortin peruuttaminen määräajaksi on mah-
3144:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ajo-    dollista vain laissa säädetyin rikkomusperustein.
3145:        kortin peruuttaminen kokonaan sairaus-         Puutteellisuudet ajokortin saantiedellytyksissä ei-
3146:        tapauksissa aiheuttaa huomattavia vai-         vät kuulu näihin.
3147:        keuksia ja lisäkustannuksia ajokorttia uu-        Mikäli ajokortin haltija ei enää täytä ajokortin
3148:        distettaessa, ja                               saamiselle säädettyjä terveysvaatimuksia, on ajo-
3149:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kortti aina peruutettava kokonaan. Näin on me-
3150:        ryhtyä, jotta ajokortti voitaisiin peruuttaa   neteltävä myös siinä tapauksessa, että kysymyk-
3151:        myös määräajaksi tapauksissa, joissa lää-      sessä on lääkärin arvion mukaan tietyn määräajan
3152:        käri arvioi, että tilanne korjaantuu tietyn    kuluessa ohimenevä terveydellinen este. Liiken-
3153:        lyhyehkön ajanjakson kuluessa?                 neministeriön tiedossa on kysymyksessä esitetty
3154:                                                       tilanne. Ministeriön tarkoituksena on vireillä ole-
3155:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      van ajokorttisäännösten uudistamisen yhteydessä
3156: ti seuraavaa:                                         selvittää tapaukseen liittyvät epäkohdat ja sen
3157:    Ajokortin peruuttamisperusteista on säädetty       pohjalta tehdä esitys ajokortin peruuttamisperus-
3158: tieliikennelaissa (267 /81). Lain mukaan ajokortti    teiden tarkistamisesta sikäli, kuin siihen havai-
3159: on peruutettava kokonaan, jos ajokortin haltija ei    taan olevan perusteltua syytä.
3160: 
3161:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1986
3162: 
3163:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
3164:                                       1986 vp. -     KK n:o 207                                        3
3165: 
3166: 
3167: 
3168: 
3169:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3170: 
3171:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de av körkort. Sökanden, vars körkort indragits
3172: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       helt och hållet, får beviljas nytt körkort först när
3173: den 13 maj 1986 tili vederbörande medlem av          han visat att omständigheterna förändrats så att
3174: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    han igen uppfyller kraven för erhållande av
3175: dagsman Kokko m.fl. undenecknade spörsmål nr         körkon. Vid anhållan om nytt körkort bör sam-
3176: 207:                                                 ma utredningar som i allmänhet vid anhållan om
3177:                                                      körkon framläggas. Indragning av körkort för viss
3178:           Är Regeringen medveten om att in-          tid är möjlig bara på i lag stadgade deliktsgrun-
3179:        dragning av körkort helt och hållet vid       der. Brister i förutsättningarna för erhållande av
3180:        sjukdomsfall förorsakar märkbara svårig-      körkon hör inte tili dessa.
3181:        heter och merkostnader vid förnyandet av
3182:        körkortet, och                                   Ifall körkortsinnehavaren inte längre uppfyller
3183:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      de för erhållande av körkort stadgade hälsokra-
3184:        i syfte att möjliggöra indragning av kör-     ven, bör körkortet alltid indras helt och hållet. Så
3185:        kort även för viss tid i fall, där läkare     bör förfaras även i fall, där det enligt läkares
3186:        beräknar att situationen kommer att åter-     uppfattning är fråga om ett inom viss tid övergå-
3187:        ställas inom kort?                            ende hälsohinder. Trafikministereriet är medve-
3188:                                                      tet om den i spörsmålet framförda situationen.
3189:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Ministeriet ämnar i samband med det aktuella
3190: anföra följande:                                     förnyandet av körkonsbestämmelserna utreda de
3191:   Grunderna för indragning av körkort är stad-       anknuta missförhållanden som ansluter sig fallet
3192: gade i vägtrafiklagen (267/81). Enligt lag bör       och på basen härav göra en framställning om
3193: körkortet indras hdt och hållet om körkortsinne-     justering av grunderna för indragning av körkort,
3194: havaren inte längre uppfyller kraven för erhållan-   ifall en sådan åtgärd befinns vara motiverad.
3195: 
3196:      Helsingfors den 5 juni 1986
3197: 
3198:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
3199:                                                 1986 vp.
3200: 
3201: Kirjallinen kysymys n:o 208
3202: 
3203: 
3204: 
3205: 
3206:                                    Lahti-Nuuttila: Työttömien erityistarpeiden huomioon ottamisesta
3207:                                      verotuksessa
3208: 
3209: 
3210:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3211: 
3212:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) sovelta-     deltava verotuksessa samanarvoisena kuin muita
3213: misessa ei ole otettu huomioon niitä erityismeno-      kansalaisia.
3214: ja, joita työttömille työttömyysturvan uudistami-         Toisena ongelmana on se, että työttömyyskas-
3215: sen jälkeen on tullut.                                 sat eivät ole vieläkään sopeutuneet työttömyys-
3216:                                                        turvan uudistukseen, minkä vuoksi työttömyys-
3217:    Työttömyysavustuksesta tuli uudistuksen. jäl-       avustusten maksaminen on viivästynyt. Erityisesti
3218: keen veronalaista tuloa, mutta työttömillä et ole      vuosityöansion selvittäminen vie työttömyyskas-
3219: oikeutta vähentää verotuksessaan niitä välttämät-      soissa paljon aikaa ja aiheuttaa avustusten maksa-
3220: tömiä menoja, joita työttömyysturvan saanti            tuksen myöhästymistä. Tämä myöhästyminen
3221: edellyttää. Työttömyystur:'an .sa.ada~seen työttö-     vuodenvaihteessa aiheuttaa työntekijälle verotuk-
3222: män on käytävä säännölhsestt dmotttautumassa           sellisesti erittäin epäedullisen tilanteen; mikäli
3223: työvoimatoimistossa, vaikka matka sinne voi olla       edellisen vuoden avustus maksetaan seuraavan
3224: pitkäkin. Samoin työttömille tulee huomattavia         vuoden puolella, peritään työttömältä avustuk-
3225: postikuluja siitä, että he joutuvat lähettämään        sesta 50 prosentin vero. Tällainen verotusmenet-
3226: tarvittavia asiapapereita ja selvityksiä työttömyys-   tely on vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan
3227: kassoille. Myös näitä selvityksiä hankkiessaan         työttömän kannalta täysin kohtuuton.
3228: työttömille voi tulla matka-, lunastus- ym. kulu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3229: ja. Näistä kuluista ei verottaja ole hyväksynyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3230: vähennysoikeutta, vaikka kysymyksessä ovat tu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3231: lon hankkimisesta johtuneet menot, jotka tulisi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3232: ottaa huomioon vähennyksenä. Työttömien oi-
3233: keusturvan toteuttaminen verotuksessa vaatiikin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3234: mielestäni hallituksen toimenpiteitä, joiden ei               ryhtyä, jotta perusteluissa tarkemmin
3235: välttämättä tarvitse olla lainmuutoksia, vaan yleis-          mainitut epäkohdat työttömien verotuk-
3236: ohjeita verottajalle siitä, että työtöntä on koh-             sessa voidaan poistaa?
3237: 
3238:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
3239: 
3240:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 
3245: 260571E
3246: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 208
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 
3251:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3252: 
3253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulosta, jota työttömyysturvaetuudet eivät luon-
3254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teensa vuoksi ole.
3255: olette 13 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn              Verotukseensa tyytymätön verovelvollinen voi
3256: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hakea siihen muutosta pyytämällä verolautakun-
3257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nalta oikaisua tai valittamalla lääninoikeuteen.
3258: taja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir-     Puuttuva selvitys tai esimerkiksi tositteet voidaan
3259: jallisesta kysymyksestä n:o 208:                     liittää myös muutoksenhakuasiakirjoihin.
3260:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Verohallitus määrää ennakkoperintälain ( 4181
3261:        ryhtyä, jotta perusteluissa tarkemmin         59) 11 §:n nojalla ennakonpidätyksen toimitta-
3262:                                                      mistavasta ja pidätyksen määrästä. Ennakonpidä-
3263:        mainitut epäkohdat työttömien verotuk-
3264:        sessa voidaan poistaa?                        tys on määrättävä sellaiseksi, että se mahdollisim-
3265:                                                      man tarkoin vastaa verovuoden koko palkasta tai
3266:                                                      muusta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta vero-
3267:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan
3268: ti seuraavaa:                                        suoritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää.
3269:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) säännös-      Jos työttömyyspäiväraha on verovelvollisen
3270: ten mukaan veronalaista tuloa ovat muun muassa       pääasiallinen ennakonpidätyksen alainen tulo,
3271: työttömyysturvalain (602/84) nojalla maksettavat     pidätys toimitetaan päätoimen verokorttiin mer-
3272: työttömyyspäivärahat, työllisyyskoulutuksesta an-    kityn pidätystunnuksen mukaan soveltaen kysei-
3273: netussa laissa (31176) tarkoitettu koulutustuki,     selle vuodelle vahvistettuja pidätystaulukoita.
3274: työvoimatoimiston myöntämä nuorten harjoitte-           Verohallituksen antamassa päätöksessä on li-
3275: luraha, jota suoritetaan nuorten yhteiskuntata-      säksi erikseen määrätty ennakonpidätyksen toi-
3276: kuusta annetun asetuksen (72 184) nojalla sekä       mittamistavasta silloin, kun henkilö saa työttö-
3277: yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle maksettava toi-   myyspäivärahan lisäksi samanaikaisesti jotakin
3278: meentulotuki, jota suoritetaan yrittäjäksi ryhty-    muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa. Tällöin
3279: vän työttömän tukemiskokeilusta annetun ase-         työttömyyspäiväraha katsotaan sivutulon luontei-
3280: tuksen (702/84) .mukaisesti.                         seksi tuloksi, josta päivärahan maksajan on toimi-
3281:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan        tettava ennakonpidätys henkilökohtaisen palkan-
3282: verovelvollisella on oikeus vähentää tulostaan sen   lisäprosentin tai maksettavaan määrään perus-
3283: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat kustan-    tuvien sivutuloprosenttien mukaan enintään 50
3284: nukset. Jos verovelvollinen osoittaa, että työttö-   prosentin suuruisena. Jos työttömyyspäivärahaa
3285: myysturvan hankkimisesta tai säilyttämisestä on      maksetaan esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennet-
3286: aiheutunut kustannuksia, ovat ne luonnollisina       tyä työviikkoa tekevälle henkilölle, maksajan on
3287: vähennyksinä myös verotuksessa vähennyskelpoi-       toimitettava ennakonpidätys sivutuloa koskevien
3288: sia. Se, että vähennysvaatimus jää verotuksessa      määräysten mukaisesti.
3289: hyväksymättä, saattaa johtua selvityksen riittä-        Ennakonpidätys toimitetaan palkanlisä- tai si-
3290: mättömyydestä, tositteiden puuttumisesta tai         vutuloprosentin mukaan myös silloin, kun työt-
3291: muusta sen kaltaisesta syystä. Verohallituksen       tömyyspäivärahaa suoritetaan takautuvasti ja päi-
3292: ohjeissa työttömyysturvasuorituksiin kohdistuvat     värahan maksu ajoittuu eri verovuodelle, kuin
3293: vähennykset kuitenkin mainitaan (V erohallinnon      miltä se on kertynyt. Tällainen työttömyyspäivä-
3294: käsikirja verovuodelle 198 5, Verohallituksen jul-   raha on kertymisajankohdasta riippumatta sen
3295: kaisu n:o 346, sivu 193).                            vuoden tuloa, jona se on maksettu verovelvolli-
3296:    Verohallituksen ohjeen mukaan kyseiset vä-        selle. Ennakonpidätys toimitetaan maksuvuonna
3297: hennykset tehdään, jos kustannuksia ei ole kor-      voimassa olevien ennakonpidätysperusteiden mu-
3298: vattu, tulonhankkimisvähennyksestä riippumat-        kaisesti. Takautuva työttömyyspäiväraha on luon-
3299: ta. Tulonhankkimisvähennys tehdään tulo- ja          teeltaan marginaalituloa, kun se maksetaan vero-
3300: varallisuusverolain 28 §:n mukaisesti vain palkka-   vuonna muiden tulojen lisäksi. Takautuvasti
3301:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 208                                        3
3302: 
3303: maksettavaan työttömyyspäivärahaan ei voida en-       pyytää pidätyksen tarkistamista. Ennakonpidätys
3304: nakonpidätystä toimitettaessa soveltaa esimerkik-     voidaan oikaista verovuoden lopullisia veroja vas-
3305: si taulukkopidätystä ja pidätyksestä tehtäviä vä-     taavaksi myöhemminkin kuin verovuoden alussa.
3306: hennyksiä, jos niitä sovelletaan jo maksuvuoden
3307: tammikuussa kertyvien työttömyyspäivärahojen             Työttömien henkilöiden verotuksessa ilmene-
3308: tai muiden tulojen ennakonpidätykseen. Jos en-        vät ongelmat koskevat yleensä myös muita tulo-
3309: nakonpidätys toimitettaisiin tällöin taulukon         ja varallisuusverolain säännösten mukaan verotet-
3310: mukaisena pidätyksenä, myönnettäisiin esimer-         tavia henkilöitä. Kysymyksen perusteluissa esitet-
3311: kiksi vähennykset kahteen kertaan, ja ennakonpi-      tyihin näyttökysymyksiin verotuksessa ei kuiten-
3312: dätys jäisi todennäköisesti liian pieneksi lopulli-   kaan voida hallituksen toimenpitein puuttua.
3313: seen verotukseen verrattuna.                          Työttömyysetuuksien maksuviiveitä voitaneen vä-
3314:    Ennakonpidätyksen oikea määrä on mahdollis-        hentää myös maksatusjärjestelmää kehittämällä
3315: ta todeta vasta silloin, kun verovuoden aikana        työttömyysturvauudistuksen aiheuttamien asia-
3316: kertyvän tulon kokonaismäärä on selvitetty. Jos       ruuhkien tultua selvitetyksi. Verohallinnossa ti-
3317: yksittäistapauksessa syntyy epäselvyyttä, verovel-    lannetta seurataan tarkoin, ja ennakkoperintäme-
3318: vollinen voi kääntyä verotoimistonsa puoleen ja       nettelyä pyritään jatkuvasti kehittämään.
3319: 
3320:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
3321: 
3322:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
3323: 4                                      1986 vp. -- RJC n:o 208
3324: 
3325: 
3326: 
3327: 
3328:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3329: 
3330:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vande göras endast på löneinkomsten, tili viiken
3331: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utkomstskyddsförmånerna för arbetslösa p.g.a.
3332: den 13 maj 1986 tili vederbörande medlem av            sin natur inte kan räknas.
3333: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Skattskyldig, som är missnöjd med sin beskatt-
3334: dagsman Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade            ning, kan söka ändring i den genom att be
3335: spörsmål nr 208:                                       skattenämnden om rättelse eller genom att be-
3336:                                                        svära sig hos länsrätten. Saknad utredning elier
3337:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       t.ex. verifikat kan även fogas tili handlingarna
3338:         för att de i motiveringarna preciserade        vid sökande av ändring.
3339:         missförhåliandena i beskattningen av ar-
3340:                                                            Skattestyrelsen bestämmer med stöd av 11 §
3341:         betslösa skali kunna avskaffas?
3342:                                                        lagen om förskottsuppbörd (418/59) hur för-
3343:                                                        skottsinnehåliningen skali verkstälias och belop-
3344:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pet av innehåliningen. Förskottsinnehållningen
3345: anföra följande:                                       skall fastställas så, att den så noga som möjligt
3346:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på in-          motsvarar det sammanlagda beloppet av de skat-
3347: komst och förmögenhet (1043/74) är skatteplik-         ter och avgifter som den skattskyldige, enligt de
3348: tig inkomst bl.a. arbetslöshetsdagpenning, som         skattegrunder som skali tillämpas under skatte-
3349: utbetalas med stöd av lagen om utkomstskydd            året, skall erlägga för sin totala lön eller för
3350: för arbetslösa (602/84), utbildningsbidrag enligt      annan, förskottsinnehållning underkastad in-
3351: lagen om sysselsättningsfrämjande utbildning           komst under skatteåret.
3352: (31 176), av arbetskraftsbyrån beviljad praktikant-        Om arbetslöshetsdagpenningen är den skatt-
3353: penning, som utbetalas med stöd av förord-             skyldiges huvudsakliga innehållningspliktiga in-
3354: ningen om samhälisgaranti för unga (72/84)             komst, verkstälis innehållningen enligt den i
3355: samt utkomstbidrag för arbetslös, som ämnar bli        skattekortet angivna innehållningskoden och en-
3356: företagare, enligt förordningen om försök med          ligt för ifrågavarande år faststälida innehålinings-
3357: stöd för arbetslösa som ämnar bli företagare           tabeller.
3358: (702/84).                                                  I skattestyrelsens beslut är det därtili särskilt
3359:    Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och           bestämt hur förskottsinnehåliningen skali verk-
3360: förmögenhet har den skattskyldige rätt att från        stälias, när personeo utom arbetslöshetsdagpen-
3361: sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens            ning samtidigt har annan innehållningspliktig
3362: förvärvande och bibehåliande. Om den skattskyl-        inkomst. Då anses arbetslöshetsdagpenningen
3363: dige visar, att förvärvande elier bibehåliande av      vara biinkomst, på viiken utbetalaren bör verk-
3364: utkomstskyddet för arbetslösa har förorsakat kost-     ställa förskottsinnehållning enligt ett biinkomst-
3365: nader, är de även i beskattningen avdragbara           procenttal, högst 50 %, som grundar sig på ett
3366: som naturliga avdrag. Om ett avdragsyrkande            personligt lönetiliäggsprocenttal eller på det be-
3367: inte godkänns vid beskattningen kan detta bero         lopp som utbetalas. Om arbetslöshetsdagpenning
3368: på att utredningen är otillräcklig, på att verifikat   betalas t.ex. tili en person, som arbetar på deltid
3369: saknas elier på andra dylika omständigheter.           eller med förkortad arbetsvecka, bör utbetalaren
3370: Avdrag för utkomstskydd för arbetslösa nämns           verkställa förskottsinnehållning enligt de bestäm-
3371: dock i skattestyrelsens direktiv (Handbok i per-       melser som gäller biinkomst.
3372: sonbeskattning 1985, Skattestyrelsens publika-             Förskottsinnehållningen verkställs enligt löne-
3373: tion).                                                 tilläggs- eller biinkomstprocenttal även när ar-
3374:    Enligt skattestyrelsens direktiv görs ifrågava-     betslöshetsdagpenningen betalas retroaktivt och
3375: rande avdrag om kostnaderna inte har ersatts,          under ett annat skatteår än det då den har
3376: oberoende av avdrag för inkomstens förvärvande.        influtit. Dylik arbetslöshetsdagpenning är, obe-
3377: Enligt 28 § lagen om skatt på inkomst och              roende av när den har influtit, inkomst för det år
3378: förmögenhet kan avdrag för inkomstens förvär-          då den har betalats tili den skattskyldige. För-
3379:                                       1986 vp. -      KK n:o 208                                       5
3380: 
3381: skottsinnehållningen verkställs enligt de inne-       kan den skattskyldige vända sig till sin skattebyrå
3382: hållningsgrunder som gäller för betalningsåret.       och be om kontroll av innehållningen. Förskotts-
3383: Retroaktiv arbetslöshetsdagpenning är tili sin        innehållningen kan även senare än i början av
3384: natur marginalinkomst, då den under skatteåret        skatteåret rättas, så att den motsvarar skatteårets
3385: betalas utöver övriga inkomster. Vid verkställan-     slutliga skatter.
3386: de av förskottsinnehållning på retroaktivt betalad
3387: arbetslöshetsdagpenning kan t.ex. tabellinnehåll-        De problem som förekommer i de arbetslösas
3388: ning och avdrag på innehållningen inte tilläm-        beskattning berör i allmänhet också andra perso-
3389: pas, om dessa tillämpas redan vi betalningsårets      ner, som beskattas enligt lagen om skatt på
3390: förskottsinnehållning på i januari influtna arbets-   inkomst och förmögenhet. Regeringen kan dock
3391: löshetsdagpenningar och övriga inkomster. Om          inte vidta åtgärder för att befatta sig med de
3392: förskottsinnehållningen härvid verkställdes enligt    bevisfrågor vid beskattningen som framfördes i
3393: tabell, skulle t.ex. avdragen beviljas två gånger     spörsmålets motiveringar. Dröjsmålet med att
3394: och förskottsinnehållningen skulle sannolikt bli      betala arbetslöshetsförmåner torde kunna förkor-
3395: alltför liten, jämförd med den slutliga beskatt-      tas genom att betalningssystemet utvecklas, se-
3396: mngen.                                                dan den anhopning av ärenden som har förorsa-
3397:    Det är möjligt att fastslå förskottsinnehåll-      kats av reformen av utkomstskyddet för arbets-
3398: ningens rätta belopp först när totalbeloppet av       lösa har blivit uppklarad. Skattestyrelsen följer
3399: den under skatteåret förvärvade inkomsten är          noga situationen och försöker hela tiden vidare-
3400: känd. Om det i enskilda fall uppstår oklarheter,      u tveckla förskottsinnehållningsförfarandet.
3401: 
3402:      Helsingfors den 10 juni 1986
3403: 
3404:                                                                            Minister Pekka Vennamo
3405:                                                 1986 vp.
3406: 
3407: Kirjallinen kysymys n:o 209
3408: 
3409: 
3410: 
3411: 
3412:                                    Lehtinen: Kriisitilannetta koskevan toimintaoppaan jakamisesta
3413:                                       joka kotiin
3414: 
3415: 
3416:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3417: 
3418:    Ukrainan ydinvoimaonnettomuuden seurauk-            roittavia tietoja muun muassa sadeveden käytös-
3419: sena radioaktiivista saastetta levisi myös Suo-        tä, hiekkalaatikolla leikkimisestä ja lehmien lai-
3420: meen. Asiasta vastaavien ministerien ja muiden         duntamisesta. Nämä tiedot olisivat kuitenkin
3421: viranomaisten suhtautuminen radioaktiivisten sä-       tulleet tositilanteessa liian myöhään.
3422: teilyarvojen ja niiden vaikutusten sekä vaatimien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3423: toimenpiteiden tiedottamiseen kansalaisille oli        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3424: täysin riittämätöntä, vähättelevää ja välinpitämä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3425: töntä. Osoittautui myös, että Suomessa ei ole          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3426: vastaavanlaisten kriisitilanteiden varalle tehty ei-
3427: kä jaettu jokaiseen talouteen kriisitilanteessa toi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3428: mimisen suppeata opas- ja neuvontakirjasta tai                siin suppean, kriisitilanteessa toimimisen
3429: -lehtistä. Nyt viranomaiset monta päivää kriisin              opas- ja neuvontalehtisen laatimiseksi ja
3430: puhkeamisen jälkeen esittivät päivälehdissä va-               jakamiseksi jokaiseen kotiin?
3431: 
3432:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
3433: 
3434:                                               Ulla Lehtinen
3435: 
3436: 
3437: 
3438: 
3439: 260618F
3440: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 209
3441: 
3442: 
3443: 
3444: 
3445:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3446: 
3447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keimmät ovat Suomen Punainen Risti, Suomen
3448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Väestönsuojelujärjestö ja Suomen Palontorjunta-
3449: olette 13 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            liitto, osallistuvat kansalaisten valistamiseen tuot-
3450: kirjeenne n:o 842 ohella lähettänyt valtioneuvos-     tamalla erilaista materiaalia ja järjestämällä kou-
3451: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        lutustilaisuuksia. Järjestöjen kursseille ja muihin
3452: edustaja Ulla Lehtisen tekemän seuraavan sisäl-       opastustilaisuuksiin osallistuu vuosittain yli
3453: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 209:                100 000 henkeä.
3454:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Valtio on tuottanut muun muassa Suojele
3455:        siin suppean, kriisitilanteessa toimimisen     itseäsi ja muita -nimisen opas- ja neuvontakirja-
3456:        opas- ja neuvontalehtisen laatimiseksi ja      sen, jonka levikki on tähän mennessä ollut noin
3457:        jakamiseksi jokaiseen kotiin?                  0,5 miljoonaa kappaletta. Kaikkiin maamme
3458:                                                       puhelinluetteloihin on painettu valtion kustan-
3459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nuksella keskeisimmät toimintaohjeet hätä- ja
3460: ti seuraavaa:                                         onnettomuustilanteiden varalta. Vajaa vuosi sit-
3461:                                                       ten jaettiin Väestönsuojelujärjestön tuottama Sä-
3462:    Kansanedustaja Lehtinen esittää kysymyksensä       teilysuojeluopas maaseutua varten -opaskirjanen
3463: johdannossa eräitä väitteitä, jotka pääministeri      kaikille Suomen maatiloille.
3464: vastatessaan 27.5.1986 kokoomuksen välikysy-             Kunnat ovat jakaneet kotitalouksiin kuntakoh-
3465: mykseen on osoittanut jo virheellisiksi. Tässä
3466:                                                       taisia tiedotteita ja ohjeita. Tietoa on siis tarjolla
3467: yhteydessä niihin ei puututa sen vuoksi enem-
3468:                                                       varsin runsaasti. Valtion ja kuntien viranomaiset
3469: pää.                                                  sekä alan vapaaehtoiset järjestöt ovat käytettävissä
3470:    Varsinainen kysymys koskee tärkeää asiaa. Olisi    olevin keinoin jakaneet sitä kansalaisille.
3471: hyvä, jos kansalaisilla olisi jo ennakolta tietoa
3472: erilaisten onnettomuuksien synty- ja vaikutusta-         Valitettava, tieteellisissä tutkimuksissakin ha-
3473: voista sekä tiedot, miten onnettomuuksien vaiku-      vaittu tosiasia kuitenkin on, että kansalaiset tor-
3474: tuksia voitaisiin omatoimisesti lieventää ja suo-     juvat helposti epämiellyttäviä ja ahdistusta herät-
3475: jautua niilta.                                        täviä tilanteita koskevan tiedon. Vasta sitten kun
3476:    Kansalaisten opastamista ja neuvomista pide-       onnettomuus on tapahtunut tai sen uhka on
3477: tään pelastushallinnon alalla niin tärkeänä, että     ilmeinen herää tiedonhalu.
3478: asiasta on palo- ja pelastustoimesta annetussa           Pelastusalan viranomaiset pyrkivät jatkuvasti
3479: laissa ja myöskin väestönsuojelulaissa erityiset      tehostamaan kansalaisten opastamista ja neuvo-
3480: säädökset. Kunnissa kansalaisten valistaminen on      mista. Muun muassa Väestönsuojeluneuvottelu-
3481: lähinnä palo- ja väestönsuojeluviranomaisten teh-     kunnassa on vuodesta 1985 alkaen ollut valmis-
3482: tävä. Valtakunnallisesta tiedottamisesta vastaa si-   teltavana nimenomaan kansalaisille tarkoitettua
3483: säasiainministeriö.                                   tiedotusmateriaalia. Neuvottelukunnan asiantun-
3484:    Viranomaisten toimeksiannosta ja osittain val-     tijat selvittävät myös koteihin jaettavan opas- ja
3485: tion rahoituksen turvin alan järjestöt, joista tär-   neuvontamateriaalin tarkoituksenmukaisuuden.
3486: 
3487:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
3488: 
3489:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
3490:                                        1986 vp. -      KK n:o 209                                       3
3491: 
3492: 
3493: 
3494: 
3495:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3496: 
3497:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tion och Finlands brandvärnsförbund, i medbor-
3498: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         garupplysningen genom att anskaffa materia! och
3499: 842 av den 13 maj 1986 till vederbörande               organisera utbildning. 1 organisationernas kurser
3500: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     och andra informationsevenemang deltar årligen
3501: av riksdagsledamot Ulla Lehtinen undertecknade         över 100 000 personer.
3502: spörsmål nr 209:                                          Staten har låtit utge bland annat handled-
3503:                                                        nings- och rådgivningsbroschyren Skydda dig
3504:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          själv och andra, vars upplaga hittills varit om-
3505:        utarbetande av en kortfattad handled-           kring 0,5 miljoner. 1 landets alla telefonkataloger
3506:        nings- och rådgivningsbroschyr om tillvä-       har på statens bekostnad tryckts de viktigaste
3507:        gagångssättet vid krissituationer och för       förhållningsreglerna för nöd- och olyckssituatio-
3508:        distribuerande av denna broschyr till var-      ner. För knappt ett år sedan utdelades befolk-
3509:        je hem?                                         ningsskyddsorganisationens broschyr Strålskydds-
3510:                                                        instruktioner speciellt för landsbygden och gles-
3511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bebyggda områden till alla landets gårdsbruksen-
3512: anföra följande:                                       heter.
3513:    Riksdagsledamot Lehtinen framför i inled-              Kommunerna har till alla hushåll delat ut
3514: ningen till sitt spörsmål vissa påståenden, som        information och anvisningar för varje enskild
3515: statsministern i sitt svar 2 7. 5. 1986 på samlings-   kommun. Det finns alltså ett rikligt utbud av
3516: partiets interpellation redan har påvisat vara         information. De statliga och kommunala myn-
3517: felaktiga.                                             digheterna samt de frivilliga organisationerna på
3518:    Det egentliga spörsmålet för en viktig sak. Det     området har genom de medel som står till buds
3519: vore bra, om medborgarna redan på förhand              spritt information till medborgarna.
3520: kände till hur olika slags olyckor uppkommer och          Ett beklagligt faktum, som också har observe-
3521: verkar, samt hur man på eget initiativ kan lindra      rats vid vetenskapliga undersökningar, är dock
3522: olyckornas verkningar och skydda sig mot dem.          att medborgarna lätt skjuter ifrån sig information
3523:    Handledning och rådgivning för medborgarna          om situationer, som upplevs som obehagliga och
3524: anses inom räddningsförvaltingen vara en så            som ger upphov till ångestkänslor. Först sedan
3525: viktig sak att det finns särskilda stadganden          olyckan redan har skett eller risken är uppenbar
3526: därom i lagen om brand- och räddningsväsendet          vaknar kunskapsbegäret.
3527: och likaså i lagen om befolkningsskydd. 1 kom-            Myndigheterna       inom       räddningssektorn
3528: munerna är upplysningen till medborgarna när-          försöker att ständigt effektivera handledningen
3529: mast brand- och befolkningsskyddsmyndigheter-          och rådgivningen bland medborgarna. Bland
3530: nas uppgift. För den statliga informationen sva-       annat har informationsmaterial speciellt för med-
3531: rar inrikesministeriet.                                borgarna varit under beredning inom befolk-
3532:    På uppdrag av myndigheterna och delvis med          ningsskyddsdelegationen sedan år 1985. Delega-
3533: finansiellt stöd av staten deltar organisationerna     tionens sakkunniga utreder också ändamålsenlig-
3534: på området, av vilka de viktigaste är Finlands         heten hos det handlednings- och rådgivningsma-
3535: Röda Kors, Finlands befolkninsskyddsorganisa-          terial som utdelas till hemmen.
3536: 
3537:      Helsingfors den 10 juni 1986
3538: 
3539:                                                                     lnrikesminister Kaisa Raatikainen
3540:                                                   1986 vp.
3541: 
3542: Kirjallinen kysymys n:o 210
3543: 
3544: 
3545: 
3546: 
3547:                                     Lehti~en ym.: Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotihoidon tuke-
3548:                                         misesta
3549: 
3550: 
3551:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3552: 
3553:    Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3554: hoito aiheuttaa kodille tavallisesti lisäkustannuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3555: sia ja erityisjärjestelyjä. Tällaisten, alle 16-vuo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3556: tiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi Kansan-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3557: eläkelaitos maksaa hakemuksesta sekä hoitotukea
3558: että hoito- ja kuntoutusavustusta. Viimeksi mai-                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
3559: nittua avustusta saavat lasten vanhemmat, joille               16 vuotta täyttäneiden vammaisten tai
3560: lapsen hoito tai kuntoutus aiheuttaa työstä                    sairaiden lasten kotihoidon aiheuttamiin
3561: poissaoloja ja siitä aiheutuvaa tulon menetystä.               suuriin kustannuksiin lasten vanhemmille
3562:    Sen sijaan 16 vuotta täyttäneiden vammaisten                ja harkinnut tukimuotoja vanhemmille
3563: tai sairaiden lasten kotihoidosta ei ole mahdollis-            kotihoidosta aiheutuneille kustannuksil-
3564: ta saada tukea Kansaneläkelaitoksesta tai muual-               le, ja
3565: ta. Koska 16 vuotta täyttäneillä lapsilla ei tavalli-            millä toimenpiteillä viranomaiset aiko-
3566: sesti ole itsellään pitkään aikaan minkäänlaisia               vat helpottaa ko. vanhempien taloudellis-
3567: tuloja, olisi kohtuullista saada tukea myös näiden             ta asemaa, sekä
3568: lasten vanhemmille. Eräänä tukimuotona olisi yli
3569: 16-vuotiaiden pitkäaikaisesti sairaiden tai vam-                 voisiko eräänä tukimuotona tulla kysy-
3570: maisten lasten vanhemmille myönnettävä koti-                   mykseen kotihoidosta aiheutuneiden kus-
3571: hoidon aiheuttamia kustannuksia vastaava vero-                 tannuksien suuruisen verovähennyksen
3572: vähennysmahdollisuus.                                          myöntäminen vanhemmille?
3573: 
3574:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
3575: 
3576:           Ulla Lehtinen                    Vieno Eklund                   Helvi Koskinen
3577: 
3578: 
3579: 
3580: 
3581: 260641F
3582: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 210
3583: 
3584: 
3585: 
3586: 
3587:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3588: 
3589:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        lapsen hoitajana toimii tavallisimmin jompi
3590: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kumpi lapsen vanhemmista. Tämä tukimuoto on
3591: olette 13 päivänä toukokuuta 1986 kirjatun kir-       saajalleen veronalaista tuloa, ja kunta suorittaa
3592: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siitä tarvittaessa ennakonpidätyksen.
3593: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          16 vuotta täyttäneet vammaiset tai pitkäaikais-
3594: Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      sairaat lapset eivät voi saada edellä mainittua
3595: myksestä n:o 210:                                     lapsen hoitotukea. Sen sijaan monet lapsen hoi-
3596:                                                       totukea saaneet lapset ryhtyvät saamaan kansan-
3597:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
3598:                                                       eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä täytet-
3599:        16 vuotta täyttäneiden vammaisten tai
3600:                                                       tyään 16 vuotta. Näin tapahtuu yleensä ns.
3601:        sairaiden lasten kotihoidon aiheuttamiin
3602:                                                       erityishoitotukea saaneiden lasten eli vaikeimmin
3603:        suuriin kustannuksiin lasten vanhemmille
3604:                                                       vammaisten ja sairaiden lasten kohdalla. Yksinäi-
3605:        ja harkinnut tukimuotoja vanhemmille
3606:                                                      sen henkilön täyden kansaneläkkeen määrä on
3607:        kotihoidosta aiheutuneille kustannuksil-
3608:                                                      vuoden 1986 alustaI kuntaryhmässä 1 828 mark-
3609:        le, ja
3610:                                                       kaa ja II kuntaryhmässä 1 750 markkaa kuukau-
3611:           millä toimenpiteillä viranomaiset aiko-     dessa. Milloin työkyvyttömyyseläkettä saava vam-
3612:        vat helpottaa ko. vanhempien taloudellis-      mainen tai pitkäaikaissairas henkilö on siinä
3613:        ta asemaa, sekä                                määrin avuton, ettei hän tule toimeen ilman
3614:           voisiko eräänä tukimuotona tulla kysy-      toisen henkilön apua, hän voi saada kansaneläke-
3615:        mykseen kotihoidosta aiheutuneiden kus-        laitoksen suorittamana joko apulisää tai hoitoli-
3616:        tannuksien suuruisen verovähennyksen          sää. Apulisän määrä on vuoden 1986 alusta
3617:        myöntäminen vanhemmille?                       293 markkaa ja hoitolisän määrä 432 markkaa
3618:                                                       kuukaudessa.
3619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Milloin 16 vuotta täyttänyt vammainen lapsi
3620: ti seuraavaa:                                        tai nuori tekee itsensä tai perheensä elättämiseksi
3621:    Kuten kansanedustaja Lehtisen ym. kirjallises-     kykyjensä mukaista työtä ja hän muutoinkin
3622: ta kysymyksestä käy ilmi, suorittaa Kansaneläke-      täyttää invaliidirahalain (374/51) mukaiset edel-
3623: laitos kotona hoidettavalle alle 16-vuotiaalle        lytykset, on hänellä mahdollisuus saada tämän
3624: vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle lap-    lain mukaista invaliidirahaa. Invaliidirahan suu-
3625: sen hoitotukea sekä vanhemmille hoito- ja kun-        ruus on vuonna 1986 enimmillään sakealle hen-
3626: toutusavustusta. Lapsen hoitotuesta annetun lain     kilölle 1 365 markkaa ja muulle invaliidirahalain
3627: (444/69) nojalla suoritettavan lapsen hoitotuen       tarkoittamalle henkilölle 949 markkaa kuukau-
3628: määrä vuonna 1986 on 621 markkaa kuukaudes-           dessa. Invaliidiraha on saajalleen verovapaa.
3629: sa, ja milloin lapsen hoidon ja kuntoutuksen            Luonnollisesti voidaan 16 vuotta täyttäneen
3630: tarve siitä aiheutuvine rasituksineen on erityisen   vammaisen tai sairaan lapsen vanhemmille suo-
3631: suuri, 931 markkaa kuukaudessa (ns. erityishoito-    rittaa edellä mainittua vanhuksen, vammaisen tai
3632: tuki). Lapsen hoitotuki on saajalleen verovapaa      pitkäaikaissairaan kotihoidontukea edellä kuva-
3633: tukimuoto.                                           tuin järjestelyin. Tämä tukimuoto on verrattain
3634:    Tämän lisäksi vaikeavammaisen lapsen van-         uusi sosiaalitoimen tukijärjestelmässä, ja sosiaali-
3635: hemmille voidaan suorittaa kuntien sosiaaliviran-    viranomaisten toimesta pyritään edelleen kehittä-
3636: omaisten toimesta sosiaalihuoltolain (710 /82)       mään sen toimivuutta vaikeavammaisten ja pit-
3637: nojalla vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissai-      käaikaissairaiden henkilöiden kotihoidon helpot-
3638: raan kotihoidontukea, jonka suuruus vuonna           tamiseksi.
3639: 1986 on enintään 2 200 markkaa kuukaudessa.              Eduskunnalle on annettu 6.6.1986 hallituksen
3640: Tuen maksaminen edellyttää hoitajan ja kunnan        esitys laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain
3641: sosiaaliviranomaisten välistä sopimusta, jossa       muuttamisesta. Lisäksi ministeriössä valmistel-
3642: määritellään hoitoa antavan henkilön oikeudet ja     laan hallituksen esitystä laiksi kansaneläkelain
3643: velvollisuudet. Vammaisen tai pitkäaikaissairaan     muuttamisesta sekä vammaistukilaiksi. Lapsen
3644:                                         1986 vp. -- RJC n:o 210                                           3
3645: 
3646: hoitotukijärjestelmässä, kansaneläkelain mukai-         muksissa on voitu todeta, että esitetyn kaltaisten
3647: sessa hoitotukijärjestelmässä ja invalidirahan tilal-   verohelpotusten kohtaauto on epäsosiaalinen eikä
3648: le tulevassa vammaistukijärjestelmässä on tarkoi-       useinkaan suuntaa taloudellista tukea niille per-
3649: tus pyrkiä kolmiportaiseen korvaustasoon, jolla         heille, joiden avun tarve on suurin. Veroviran-
3650: nykyistä paremmin pystyttäisiin ottamaan huo-           omaiset voivat myöntää tulo- ja varallisuusvero-
3651: mioon yksilölliset vammaisuudesta ja avuttomuu-         lain (1043/74) 31 §:n nojalla harkinnanvaraisena
3652: desta aiheutuvat erityistarpeet. Myös korvausta-        ns. veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen,
3653: soa nostettaisiin tuntuvasti. Kansaneläkelain mu-       jonka eräänä myöntämisperusteena on perheenjä-
3654: kaisessa hoitotukijärjestelmässä on tarkoitus en-       senen sairaus ja siitä johtuvien kustannusten
3655: tistä paremmin tukea vammaisten ja pitkäaikais-         aiheuttama veronmaksukyvyn olennainen alene-
3656: sairaiden kotona asumista ja kotihoitoa.                minen. Tämä sekä muut verovähennykset huo-
3657:    Edellä mainittujen uudistushankkeiden toteut-        mioon ottaen ei uusien verohelpotusten aikaan-
3658: taminen tulee olennaisella tavalla helpottamaan         saamista ole syytä pitää tavoiteltavana, vaan vam-
3659: kotonaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita lap-          maisia lapsia ja nuoria kotona hoitaville vanhem-
3660: siaan hoitavien vanhempien taloudellista asemaa         mille tulee turvata edellä mainittuja tukijärjestel-
3661: ja siten edesauttamaan kotona tapahtuvan hoi-           miä kehittämällä riittävä taloudellinen tuki. Tä-
3662: don onnistumista.                                       mä tuki tulee suunnata siten, että eniten tukea
3663:    Kirjallisessa kysymyksessä ehdotettujen vero-        saavat sellaiset perheet, joissa vammaisen tai
3664: helpotusten toteuttamista ei sen sijaan voida           pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tarve siitä aiheu-
3665: pitää tarkoituksenmukaisena. Lukuisissa tutki-          tuvine taloudellisine rasituksineen on suurin.
3666: 
3667:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
3668: 
3669:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
3670: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 210
3671: 
3672: 
3673: 
3674: 
3675:                                Till Riksdagens Herr Talman
3676: 
3677:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sjukt barn är oftast endera föräldern. Denna
3678: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av        bidragsform är skattepliktig inkomst, på viiken
3679: den 13 maj 1986 till vederbörande medlem av          kommunen vid behov verkställer förskottsinne-
3680: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    hållning.
3681: dagsledamot Lehtinen m.fl. undertecknade                16 år fyllda handikappade eller långvarigt
3682: spörsmål nr 210:                                     sjuka barn kan inte få ovannämnda vårdbidrag
3683:                                                      för barn. Däremot börjar många barn, som fått
3684:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet          vårdbidrag för barn, få invaliditetspension enligt
3685:        vid de stora kostnader hemvården av 16        folkpensionslagen sedan de har fyllt 16 år. Detta
3686:        år fyllda handikappade och sjuka barn
3687:                                                      gäller i allmänhet sådana barn som fått special-
3688:        förorsakar barnens föräldrar, och har Re-
3689:                                                      vårdbidrag, dvs. svårast handikappade och sjuka
3690:        geringen uttänkt bidragsformer åt föräld-
3691:                                                      barn. Full pension för ensamstående person är
3692:        rarna för de kostnader hemvården
3693:                                                      fr.o.m. början av år 1986 i I kommunblocket
3694:        förorsakar, och
3695:                                                      1 828 mark och i II kommunblocket 1 750 mark
3696:           genom vilka åtgärder ämnar myndig-         per månad. Om den handikappade eller långva-
3697:        heterna underlätta ifrågavarande föräld-      rigt sjuka personen, som får invaliditetspension,
3698:        rars ekonomiska situation samt                är så hjälplös att han inte klarar sig utan hjälp av
3699:           kunde en bidragsform i form av skat-       annan person, kan han från folkpensionsan-
3700:        teavdrag, som beviljas föräldrarna till ett   stalten få antingen hjälptillägg eller vårdtillägg.
3701:        belopp som motsvarar de kostnader hem-        Fr.o.m. början av år 1986 är hjälptillägget 293
3702:        vården förorsakat, komma i fråga?             mark och vårdtillägget 432 mark per månad.
3703:                                                         Om 16 år fylld, handikappad person utför
3704:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arbete enligt förmåga för att försörja sig själv
3705: anföra följande:                                     eller sin familj, och om han också i övrigt
3706:    Såsom framgår av det spörsmål som riksdagsle-     uppfyller villkoren i lagen om invalidpenning
3707: damot Lehtinen m.fl. har undertecknat, betalar       (374/51), har han möjlighet att få invalidpen-
3708: folkpensionsanstalten vårdbidrag för handikap-       ning som betalas enligt denna lag. År 1986 är
3709: pat eller långvarigt sjukt barn, som inte fyllt      maximibeloppet av invalidpenning för blind per-
3710: 16 år och som vårdas hemma, och vård- och            son 1 365 mark och för annan person, som avses i
3711: rehabiliteringsunderstöd till föräldrarna. Enligt    lagen om invalidpenning, 949 mark per månad.
3712: lagen om vårdbidrag för barn (444/69) är belop-      Invalidpenningen fås skattefritt.
3713: pet av vårdbidraget för barn 621 mark per månad         Föräldrar till 16 år fyllt handikappat eller sjukt
3714: år 1986, och när barnets behov av vård och           barn kan givetvis på ovannämnda sätt få förut
3715: rehabilitering jämte därav föranledd belastning      nämnda hemvårdsbidrag för åldringar, handi-
3716: är synnerligen stort, 931 mark per månad (s.k.       kappade eller långvarigt sjuka. Denna bidrags-
3717: specialvårdbidrag). Vårdbidraget för barn fås        form är relativt ny i socialväsendets bidragssys-
3718: skattefritt.                                         tem, och genom socialmyndigheternas försorg
3719:    Genom försorg av kommunernas socialmyn-           försöker man vidareutveckla dess ändamålsenlig-
3720: digheter kan föräldrarna till svårt handikappade     het för att underlätta hemvården av svårt handi-
3721: barn dessutom med stöd av socialvårdslagen           kappade och långvarigt sjuka personer.
3722: (710/82) få hemvårdsbidrag för åldringar, handi-        Regeringen avlät 6.6.1986 en proposition till
3723: kappade och långvarigt sjuka. Bidraget är år 1986    riksdagen med förslag till lag om ändring av
3724: högst 2 200 mark per månad. Betalningen av           lagen om vårdbidrag för barn. Därtill bereds vid
3725: bidraget förutsätter att vårdaren och kommunens      ministeriet en regeringsproposition till riksdagen
3726: socialmyndigheter har ingått ett avtal, som fast-    med förslag till lag om ändring av folkpensions-
3727: ställer vårdarens rättigheter och skyldigheter.      lagen samt till lag om handikappbidrag. I syste-
3728: Vårdaren till ett handikappat eller långvarigt       met med vårdbidrag för barn, i vårdbidragssyste-
3729:                                       1986 vp. -     KK n:o 210                                       5
3730: 
3731: met enligt folkpensionslagen och i systemet med      ger sådana familjer, vars behov av hjälp är störst,
3732: handikappbidrag, som kommer att ersätta inva-        något ekonomiskt understöd. Med stöd av 31 §
3733: lidpenningen, vill man nå en ersättningsnivå         lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
3734: med tre olika plan. Härigenom kan man bättre         (1043/74) kan skattemyndigheterna, beroende av
3735: än förut beakta de individuella specialbehov som     prövning, bevilja s.k. avdrag för nedsatt skatte-
3736: beror på handikappet och hjälplösheten. Ersätt-      betalningsförmåga. En grund för beviljande av
3737: ningsnivån skulle också märkbart höjas. Avsikten     detta avdrag är sjukdom inom familjen och därav
3738: är att med hjälp av vårdbidragssystemet i enlig-     förorsakade kostnader, vilka leder till en väsent-
3739: het med folkpensionslagen försöka bättre än          ligt nedsatt skattebetalningsförmåga. När man
3740: förut stöda handikappade och långvarigt sjuka,       tar i beaktande detta samt övriga skatteavdrag
3741: så att de kan bo och vårdas hemma.                   finns det ingen orsak till att sträva efter nya
3742:    Förverkligandet av ovan nämnda reformplaner       skattelättnader, utan ett tillräckligt ekonomiskt
3743: kommer på ett väsentligt sätt att underlätta de      understöd till de föräldrar som vårdar sina handi-
3744: föräldrars ekonomiska siruation, vilka vårdar sina   kappade barn och ungdomar hemma bör säkras
3745: handikappade och långvarigt sjuka barn hemma,        genom att det förut nämnda bidragssystemet
3746: och det kommer sålunda att främja hemvården.         utvecklas. Detta understöd bör fördelas så att
3747:    Det kan däremot inte anses vara ändamålsen-       dess belopp är störst när det ges till sådana
3748: ligt att genomföra de skattelättnader som föresla-   familjer, i vilka behovet av vård för handikappat
3749: gits i spörsmålet. Vid många undersökningar har      eller långvarigt sjukt barn jämte därav föranledd
3750: det kunnat konstateras att dylika skattelättnader    ekonomisk belastning är störst.
3751: inte främjar den sociala jämlikheten och ofta inte
3752: 
3753:     Helsingfors den 11 juni 1986
3754: 
3755:                                                                             Minister Matti Puhakka
3756:                                               1986 vp.
3757: 
3758: Kirjallinen kysymys n:o 211
3759: 
3760: 
3761: 
3762: 
3763:                                   Särkijärvi ym.: Invalidiauton perhekäytöstä
3764: 
3765: 
3766:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3767: 
3768:   Auto- ja moottoripyöräverolain (4821 67)             Lainkohdan päätarkoituksena on ollut talou-
3769: 17 §:n mukaan voidaan invalidin käyttöön tule-       dellisesti helpottamalla parantaa vammaisen
3770: vasta autosta suoritettua autoveroa palauttaa.       mahdollisuuksia saada käyttöönsä oma auto. Tä-
3771: Auton käyttöoikeus on kuitenkin tällöin rajoitet-    män kanssa ei olisi ristiriidassa se, että autoa
3772: tu sen omistajaan, ja vero joudutaan suoritta-       voitaisiin käyttää saman kotitalouden muihin
3773: maan, mikäli auto luovutetaan muuhun käyt-           ajoihin, milloin vammainen ei sitä itse tarvitse.
3774: töön.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3775:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3776:    Monissa tapauksissa invalidi on toinen perheen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3777: vanhemmista. Lapsiperheessä on monenlaista           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3778: matka- ja kuljetustarvetta, johon autoa tarvitaan.
3779: Lain tulkinta - ei sen kirjain - johtaa nykyisel-             Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että in-
3780: lään siihen, että vanhemmat eivät tällaisessa               validille rekisteröidyn auton, josta on saa-
3781: tapauksessa voi jakaa tarkoituksenmukaisesti lap-           tu autoveron palautusta, luvallinen käyt-
3782: sista aiheutuvia kuljetustehtäviä, vaan juuri vam-          tö rajoitetaan aina pelkästään asianomai-
3783: mainen puoliso joutuu ne hoitamaan.                         seen invalidiin?
3784: 
3785:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
3786: 
3787:                      Jouni ) . Särkijärvi                     Sirpa Pietikäinen
3788: 
3789: 
3790: 
3791: 
3792: 260593D
3793: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 211
3794: 
3795: 
3796: 
3797: 
3798:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3799: 
3800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kuljettajana tai matkustajanakaan autossa s1ta
3801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          käytettäessä. Tämän vuoksi invalidiautoa voidaan
3802: olette 13 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             käytännössä suhteellisen laajasti käyttää myös
3803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sellaiseen vammaisen perheen ajoon, joka vain
3804: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      välillisesti palvelee vammaista itseään. Mahdolli-
3805: taja Jouni J. Särkijärven ym. näin kuuluvasta          sia ovat mm. kaupassa käynti, perheen muu
3806: kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:                    asiointi taikka auton vieminen huoltoon ilman,
3807:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että in-     että vammainen olisi autossa mukana. Myös
3808:         validille rekisteröidyn auton, josta on saa-   kysymyksessä tarkoitettuun lasten hoitopaikkaan
3809:         tu autoveron palautusta, luvallinen käyt-      kuljettamiseen voi autoa käyttää muukin per-
3810:         tö rajoitetaan aina pelkästaan asianomai-      heenjäsen kuin autoveronpalautuksen saanut
3811:         seen invalidiin?                               vammainen itse. Tätä on pidettävä tarkoituksen-
3812:                                                        mukaisena, eikä voida edellyttää, että vammaisen
3813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       perheessä olisi pidettävä toista autoa perheen
3814: ti seuraavaa:                                          sellaisia ajoja varten, joissa vammainen ei välttä-
3815:                                                        mättä itse ole mukana.
3816:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
3817: 17 §:n nojalla palautetaan autoveroa autosta,             Veronpalautusta myöntäessään viranomaiset
3818: jonka omistajaksi tai haltijaksi on autoa ensi         kuitenkin selvittävät sen, että olosuhteet ovat
3819: kertaa rekisteröitäessä merkitty sellainen invalidi,   sellaiset, että auto tulee laissa tarkoitetulla tavoin
3820: jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py-         vammaisen käyttöön. Jos myöhemmin osoittau-
3821: syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia. Laissa    tuukin, että auton pääasiallinen käyttö on koko-
3822: on nimenomaisesti säädetty veron palauttamisen         naan toinen kuin veronpalautusta myönnettäessä
3823: edellytykseksi, että auto tulee invalidin henkilö-     edellytettiin, on periaatteessa mahdollista, että
3824: kohtaiseen käyttöön. Autoveroa voidaan palaut-         veronpalautus perittäisiin takaisin. Edellytyksenä
3825: taa myös pysyvältä haitta-asteeltaan vähintään 60      kuitenkin on, että annetut tiedot ja auton tosiasi-
3826: prosentin invalidille tai osittaisena vähintään 40     allinen käyttö poikkeavat toisistaan siinä määrin,
3827: prosentin alaraajainvalidille, jos auton hankinta      että viranomaisia olisi johdettu harhaan verovil-
3828: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis-        piksi katsottavalla tavalla. Käytännössä on varsin
3829: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek-        harvinaista, että veronpalautusta ryhdyttäisiin tä-
3830: si olennaisen tarpeellinen.                            tä kautta perimään takaisin. Toinen asia on, että
3831:    Autoveron palauttamisen tarkoituksena on            veronpalautuksen henkilökohtaisen käytön edel-
3832: vammaisten muutoin rajoittuneiden liikkumis-           lytyksen ei ehkä voitaisi palautushakemusta käsi-
3833: mahdollisuuksien parantaminen. Tästä syystä au-        teltäessä katsoa täyttyvänkään, jos auto tulee
3834: toverolain asiaa koskevat säännökset on kirjoitet-     esimerkiksi vammaisen terveen puolison jatku-
3835: tu pitäen lähtökohtana sitä, että auto tulee           vaan työmatka-ajoon taikka muuhun tällaiseen
3836: nimenomaan vammaisen itsensä käyttöön. Kun             tarkoitukseen, jossa auto ei palvele vammaisen
3837: kyseessä on markkamääräisesti usein huomattava         kuljetustarpeita.
3838: veronpalautus, tätä onkin pidettävä täysin oikea-         Invalidiautoa voidaan käytännössä suhteellisen
3839: na.                                                    joustavasti käyttää vammaisen perheen yhteisten
3840:    Autoverolain edellä selostettuihin kohtiin tai      kuljetusten hoitamiseen. Tiedossa ei ole tapauk-
3841: muihink~an säännöksiin ei kuitenkaan sisälly           sia, joissa epäkohtia olisi esiintynyt silloin kun
3842: määräyks1ä auton käytön rajoittamisesta esimer-        auto joka tapauksessa on ollut nimenomaan myös
3843: kiksi siten, että vammaisen itsensä tulisi aina olla   vammaisen itsensä käytössä.
3844: 
3845:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
3846:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
3847:                                        1986 vp. -- RJC n:o 211                                           3
3848: 
3849: 
3850: 
3851: 
3852:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3853: 
3854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           användningen av bilen t.ex. så, att den handi-
3855: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kappade själv alitid skali befinna sig i bilen
3856: den 13 maj 1986 tili vederbörande medlem av            antingen som förare elier som passagerare då den
3857: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      används. Därför kan invalidbilen i praktiken i
3858: dagsman Jouni]. Särkijärvi m.fl. undertecknade         ganska stor utsträckning användas av den handi-
3859: spörsmål nr 211 :                                      kappades familj för sådan körning som endast
3860:                                                        indirekt betjänar den handikappade själv. Bl.a.
3861:            Anser Regeringen det vara nödvändigt        kan man göra uppköp elier sköta familjens andra
3862:         att begränsa användningen av bil, för          ärenden elier föra bilen på service utan att den
3863:         vilken en invalid registrerats som ägare       handikappade själv är i bilen. En annan familje-
3864:         och för viiken bilskatteåterbäring erhål-      medlem än den handikappade, som erhåliit
3865:         lits, så att den är tiliåten endast för        återbäringen, kan även använda bilen för att föra
3866:         invaliden själv?                               barn tili dagvård, vilket tagits upp i spörsmålet.
3867:                                                        Detta bör anses vara ändamålsenligt, och man
3868:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan inte förvänta sig, att den handikappades
3869: anföra följande:                                       familj skali hålla sig med en annan bil för att
3870:    Med stöd av 17 § lagen om bil- och motorcy-         uträtta ärenden, då den handikappade inte nöd-
3871: kelskatt återbetalas bilskatt för bil, för vilken en   vändigtvis själv är med.
3872: invalid, vars av rörelse- elier synskada förorsakade       Vid beviljandet av skatteåterbäringen försäkrar
3873: varaktiga invaliditetsgrad är minst 80 procent,        sig myndigheterna emeliertid om att omständig-
3874: vid den första registreringen har registrerats som     heterna är sådana, att bilen kommer i den
3875: ägare elier innehavare. 1 lagen stadgas uttryckli-     handikappades användning på det sätt som avses
3876: gen om att en förutsättning för återbetalning av       i lagen. Om det senare visar sig, att den huvud-
3877: skatten är, att bilen skali komma i invalidens         sakliga användningen av bilen är en helt annan
3878: personliga bruk. Bilskatt kan även återbetalas tili    än vad som förutsattes då skatteåterbäringen
3879: en invalid, vars varaktiga invaliditetsgrad är         beviljades, är det i princip möjligt att skatteåter-
3880: minst 60 procent och delvis tili en invalid, vars      bäringen återindrivs. Förutsättningen för detta är
3881: invaliditetsgrad är minst 40 procent på grund av       emeliertid att de uppgifter som getts och den
3882: att han saknar det ena elier båda benen, om            faktiska användningen av bilen avviker från var-
3883: bilen fylier ett väsentligt behov för invaliden för    andra i så hög grad, att myndigheterna vilseförts
3884: att han skall kunna handha sin befattning elier        på ett sätt som kan betraktas som skattefusk. 1
3885: sköta sitt arbete elier sina yrkesutbildningsstu-      praktiken är det ytterst sälisynt att skatteåterbä-
3886: dier.                                                  ringen återindrivs på detta sätt. En annan sak är
3887:     Avsikten med återbetalningen av bilskatten är      att förutsättningen som gäller personligt bruk
3888: att förbättra de handikappades i övrigt begränsa-      inte kan anses bli uppfylid då ansökan om
3889: de rörelsefrihet. Därför har de stadganden i lagen     återbäring behandlas, om bilen varaktigt används
3890: om bilskatt som gälier detta utarbetats med den        av den handikappades friska make för arbetsresor
3891: utgångspunkten att bilen uttryckligen kommer i         elier något liknande ändamål, så att den inte
3892: den handikappades eget bruk. Då det är fråga           tiligodoser den handikappades transportbehov.
3893: om en skatteåterbäring som tili sitt belopp ofta           En invalidbil kan i praktiken användas för
3894: är berydande kan detta också anses vara helt           transporter som är gemensamma för den handi-
3895: riktigt.                                               kappade och hans familj på ett relativt smidigt
3896:     Varken i ovan nämnda punkter i lagen om            sätt. Något missbruk har inte uppdagats då bilen
3897:  bilskatt elieri de övriga stadgandena ingår emel-     i vilket fali som helst även använts uttryckligen
3898:  lertid några bestämmelser om begränsning av           av invaliden själv.
3899: 
3900:      Helsingfors den 11 juni 1986
3901: 
3902:                                                                             Minister Pekka Vennamo
3903:                                                 1986 vp.
3904: 
3905: Skriftligt spörsmål nr 212
3906: 
3907: 
3908: 
3909: 
3910:                                    Nordman m.fl.: Om tryggade verksamhetsförutsättningar för de
3911:                                      regionala idrottsinsti tu ten
3912: 
3913: 
3914:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3915: 
3916:     Undervisningsministeriet har kompletterat i        nebär tili exempe~, att Norrvalia idrottsinstitut
3917: lagen om statsstöd för idrottsinstitut avsedda         har erhållit bara 800 000 mark i lån och bidrag
3918: institut (tolv finns) med regionala institut i         för utrymmen, som kostar ungefär 8 000 000
3919: Joensuu, Haukipudas, Kokemäki och Vörå. Det-           mark, eftersom Vörå kommun har ungefär 4 000
3920: ta för att tillgodose behovet av regionala kurs-       invånare, medan institutet skali betjäna i första
3921: och träningscentra. De regionala idrottsinstituten     hand svenska Österbotten med ungefär 100 000
3922: kan erhålla statsstöd av det behovsprövade anslag      invånare.
3923: som finns reserverat för icke lagstadgade institut.       De regionala idrottsinstitutens betydelse ökar,
3924: Sedan tidigare finns Ypäjän Ratsastusopisto och        alit eftersom tävlingsidrotten kräver mera av sina
3925: Suomen Urheiluilmailuopisto. Grunderna för             utövare. Det behövs välutrustade idrottsinstitut
3926: prövningen har fastställts av statens idrottsråd.      runt omkring i landet. Detta förutsätter att de
3927: Tilldelningen får inte drabba redan verksamma          regionala institutens verksamhetsmöjligheter un-
3928: instituts verksamhet och statsstöd.                    derlättas genom ändrade statsbidragsgrunder.
3929:     1 stöd av lagstiftningen och faststälida grunder      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3930:  prioriteras således de lagstadgade instituten, som    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3931:  erhåller 60-80 procent i statsbidrag för sina         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
3932: godtagbara kostnader, och de gamla instituten.         följande spörsmål:
3933: De regionala instituten kan erhålla en mycket
3934:  liten andel statsbidrag: innevarande år finns 1, 5              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
3935:  miljon mark att fördela tili de sex ovannämnda               för att underlätta de regionala idrottsins-
3936:  instituten.                                                  titutens verksamhetsmöjligheter, samt
3937:     Vid byggande av utrymmen kan de regionala                    är Regeringen beredd att utreda hur de
3938:  idrottsinstituten erhålia statsstöd endast enligt            regionala idrottsinstitutens verksamhet
3939:  förläggningskommunens invånarantal. Detta in-                kan tryggas i lag?
3940: 
3941:      Helsingfors den 14 maj 1986
3942: 
3943:                       Håkan Nordman                             Boris Renlund
3944:                       Ole Norrback                              Håkan Malm
3945: 
3946: 
3947: 
3948: 
3949:  260659A
3950: 2                                      1986 vp. -- KJC n:o 212
3951: 
3952: Kirjallinen kysymys n:o 212                                                                  Suomennos
3953: 
3954: 
3955: 
3956: 
3957:                                    Nordman ym.: Alueellisten urheiluopistojen toimintaedellytysten
3958:                                      turvaamisesta
3959: 
3960: 
3961:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3962: 
3963:    Opetusministeriö on täydentänyt urheiluopis-        nan asukasluvun perusteella. Tämä merkitsee,
3964: tojen valtionavusta annetun lain tarkoittamia          että esimerkiksi Norrvallan urheiluopisto on saa-
3965: opistoja (joita on 12) Joensuun, Haukiputaan,          nut vain 800 000 markkaa lainaa ja avustusta
3966: Kokemäen ja Vöyrin alueellisilla opistoilla. Tämä      toimitiloihin, jotka maksavat noin 8 000 000
3967: on tapahtunut alueellisten kurssi- ja harjoittelu-     markkaa. Vöyrin kunnassa on nimittäin noin
3968: keskusten tarpeen tyydyttämiseksi. Alueelliset ur-     4 000 asukasta, vaikka opisto tulee palvelemaan
3969: heiluopistot voivat saada valtionapua ei-lakisää-      ensi sijassa ruotsinkielistä Pohjanmaata, jossa on
3970: teisiä opistoja varten varatusta tarveharkintaisesta   noin 100 000 asukasta.
3971: määrärahasta. Jo aikaisemmin ovat olleet olemas-          Alueellisten urheiluopistojen merkitys kasvaa,
3972: sa Ypäjän Ratsastusopisto ja Suomen Urheiluil-         kun kilpaurheilu vaatii harjoittajiltaan yhä enem-
3973: mailuopisto. Valtion urheiluneuvosto on vahvis-        män. Tarvitaan hyvin varustettuja urheiluopistoja
3974: tanut tarveharkinnan perusteet. Jako ei saa ta-        eri puolilla maata. Tämä edellyttää, että alueel-
3975: pahtua jo toiminnassa olevien opistojen toimin-        listen opistojen toimintaedellytyksiä helpotetaan
3976: nan ja valtionavun kustannuksella.                     muuttamalla valtionapupetusteita.
3977:    Lainsäädäntö ja määritellyt jakoperusteet aset-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3978: tavat siis etusijalle lakisääteiset opistot, jotka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3979: saavat 60--80 prosenttia valtionapua hyväksyttä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3980: viin kustannuksiinsa, samoin kuin vanhat opis-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3981: tot. Alueelliset opistot voivat saada vain hyvin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3982: pienen osuuden valtionapumäärärahasta: kuluva-                ryhtyä parantaakseen alueellisten urhei-
3983: na vuonna on kuudelle edellä mainitulle opistol-              luopistojen toimintamahdollisuuksia, ja
3984: le jaossa 1,5 miljoonaa markkaa.                                onko Hallitus valmis selvittämään, mi-
3985:   Toimitilojen rakentamisessa voivat alueelliset              ten alueellisten urheiluopistojen toiminta
3986: urheiluopistot saada valtionapua vain sijaintikun-            voidaan turvata lailla?
3987: 
3988:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1986
3989: 
3990:                       Håkan Nordman                             Boris Renlund
3991:                       Ole Norrback                              Håkan Malm
3992:                                       1986 vp. -     KK n:o 212                                       3
3993: 
3994: 
3995: 
3996: 
3997:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3998: 
3999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      opetusministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että
4000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ministeriön harkinnanvaraisella päätöksellä avus-
4001: olette 14 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn           tettavien urheiluopistojen toimintamääräraha säi-
4002: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lytettäisiin vähintään entisellä tasolla. Tämä mer-
4003: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kitsisi mainittujen opistojen toiminta-avustusten
4004: taja Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta             tason huomattavaa nousua nykyiseen verrattuna.
4005: kirjallisesta kysymyksestä n:o 212:                     Mitä tulee alueellisten urheiluopistojen toi-
4006:                                                      mintaedellytysten turvaamiseen lailla, opetusmi-
4007:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nisteriö katsoo, ettei siihen ole ainakaan lyhyellä
4008:        ryhtyä parantaakseen alueellisten urhei-      aikavälillä perusteltua syytä. Alueelliset opistot
4009:        luopistojen toimintamahdollisuuksia, ja       on perustettu erityisesti alueellisia koulutustar-
4010:          onko Hallitus valmis selvittämään, mi-      peita varten, eikä näiden opistojen avustaruiselia
4011:        ten alueellisten urheiluopistojen toiminta    pidä vaikeuttaa urheiluopistolain perusteella
4012:        voidaan turvata lailla?                       tuettavien opistojen asemaa.
4013:                                                         Opetusministeriö selvitti 1970-luvulla yhteis-
4014:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4015:                                                      työssä valtion urheiluneuvoston kanssa urheilu-
4016: ti seuraavaa:                                        opistojen koulutuspalvelujen alueellisesti tasa-
4017:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa      puolista jakaantumista koko maahan. Samalla
4018: on varattu 1,5 miljoonan markan määräraha            tutkittiin myös uusimuotoisten alueellisten lii-
4019: alueellisten urheiluopistojen toimintaan. Mainit-    kunnan ja urheilun koulutuslaitosten mahdollista
4020: tu määräraha on tarkoitus jakaa opetusministe-       tarvetta. Tässä yhteydessä opetusministeriö totesi,
4021: riön päätöksellä Ypäjän Ratsastusopistolle, Suo-     että uusimuotoisten urheiluopistojen pääasiallise-
4022: men Urheiluilmailuopistolle, Itä-Suomen, Sata-       na tehtävänä on luoda edellytykset alueelliselle ja
4023: kunnan ja Virpiniemen Liikuntaopistoille sekä        paikalliselle koulutustoiminnalle sekä kehittää
4024: Norrvallan urheiluopistolle.                         niitä. Selvitysten perusteella opetusministeriö hy-
4025:    Ypäjän Ratsastusopisto siirtyy 1.12 .1986 al-     väksyi Itä-Suomen Liikuntaopiston, Satakunnan
4026: kaen urheiluopistolain perusteella avustettavaksi    Liikuntaopiston, Virpiniemen Liikuntaopiston ja
4027: urheiluopistoksi, mikä merkitsee sitä, että vuon-    Norrvallan urheiluopiston alueellisiksi valtion-
4028: na 1987 opetusministeriön päätöksellä avustetta-     avustuksella vuosittain tuettaviksi urheiluopis-
4029: via ns. ei-lakisääteisiä opistoja on viisi. Vuoden   toiksi.
4030:  1987 tulo- ja menoarvioehdotusta valmisteltaessa
4031: 
4032:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1986
4033: 
4034:                                                                   Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
4035: 4                                     1986 vp. -- ~ n:o 212
4036: 
4037: 
4038: 
4039: 
4040:                                Till Riksdagens Herr Talman
4041: 
4042:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         teriet verka för att anslaget för verksamhet vid
4043: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sådana idrottsinstitut som skall understödjas en-
4044: av den 14 maj 1986 till vederbörande medlem av       ligt prövning av ministeriet åtminstone skulle
4045: statsrådet översänt en avskrift av följande av       bibehållas på samma nivå som förut. Detta
4046: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteckna-         innebär att nämnda institut får betydligt mer
4047: de spörsmål nr 212:                                  verksamhetsunderstöd än för tillfället.
4048:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Undervisningsministeriet anser att det åtmins-
4049:        för att underlätta de regionala idrotts-      tone inte på kort sikt finns någon motiverad
4050:        institutens verksamhetsmöjligheter, samt      orsak att i lag trygga förutsättningarna för verk-
4051:           är Regeringen beredd att utreda hur de     samheten vid de regionala idrottsinstituten. Det-
4052:        regionala idrottsinstitutens verksamhet       ta beror på att de regionala instituten är grun-
4053:        kan tryggas i lag?                            dade speciellt för att tillfredsställa regionala be-
4054:                                                      hov av utbildning, och situationen för de institut
4055:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     som understöds på grundval av idrottsinstitutsla-
4056: anföra följande:                                     gen får inte försämras på grund av understödjan-
4057:                                                      de av de förstnämnda instituten.
4058:    1 statsförslaget för innevarande år har ett
4059: anslag om 1,5 miljon mark reserverats för verk-         1 samarbete med statens idrottsråd utredde
4060: samhet inom de regionala idrottsinstituten. Av-      undervisningsministeriet på 1970-talet hur
4061: sikten är att nämnda anslag enligt undervisnings-    idrottsinstitutens utbildningsservice regionalt
4062: ministeriets beslut skall fördelas mellan Ypäjän     kunde fördelas på ett rättvist sätt inom hela
4063: Ratsastusopisto, Suomen U rheiluilmailuopisto,       landet. Samtidigt undersöktes också det eventu-
4064: Itä-Suomen Liikuntaopisto, Satakunnan Liikun-        ella behovet av regionala anstalter av ny typ för
4065: taopisto, Virpiniemen Liikuntaopisto och Norr-       undervisning i motion och idrott. 1 detta skede
4066: valla idrottsinstitut.                               konstaterade undervisningsministeriet att huvud-
4067:    På grundval av idrottsinstitutslagen blir Ypä-    uppgiften för idrottsinstitut av ny typ är att
4068: jän Ratsastusopisto fr.o.m. 1.12.1986 ett idrotts-   skapa förutsättningar för och vidareutveckla den
4069: institut, som skall understödjas, vilket innebär     regionala och lokala utbildningsverksamheten.
4070: att det år 1987 kommer att finnas 5 s.k. icke-       På basis av utredningarna godkände undervis-
4071: lagstadgade idrottsinstitut, som skall understöd-    ningsministeriet att Itä-Suomen Liikuntaopisto,
4072: jas enligt undervisningsministeriets beslut. Vid     Satakunnan Liikuntaopisto, Virpiniemen Liikun-
4073: beredningen av propositionen angående statsför-      taopisto och Norrvalla idrottsinstitut blir regiona-
4074: slaget för år 1987 försöker undervisningsminis-      la idrottsinstitut, som årligen får statsbidrag.
4075: 
4076:     Helsingfors den 23 juni 1986
4077: 
4078:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
4079:                                                   1986 vp.
4080: 
4081: Kirjallinen kysymys n:o 213
4082: 
4083: 
4084: 
4085: 
4086:                                     lsohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen opetus- Ja tutkimus-
4087:                                        henkilöstön virkarakenteen kehittämisestä
4088: 
4089: 
4090:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4091: 
4092:   Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja niis-          oleellisesti assistenttien tai yliassistenttien mää-
4093: sä annettavan korkeimman opetuksen merkitys              rää.
4094: kansantalouden ja maan kaikinpuolisen hyvin-                Korkeakouluissa suoritetaan vuosittain yli 700
4095: voinnin kannalta kasvaa jatkuvasti. Tätä taustaa         lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa. Kun korkea-
4096: vasten on jokseenkin käsittämätöntä, ettei valtio-       kouluissa tällä hetkellä on päätoimisia opetus- ja
4097: valta ole viime vuosina pystynyt turvaamaan              tutkimusvirkoja alle 6 000, voidaan laskea, että
4098: korkeakoulujen tyydyttävää resurssikehitystä edes        jatkotutkintoja suoritetaan alle kymmenessä vuo-
4099: korkeakoululaitoksen kehittämislain määrittele-          dessa määrä, joka vastaa koko nykyistä opetus- ja
4100: massa minimitahdissa. Lain voimassaoloaika               tutkimusvirkojen määrää. Jatkotutkintoja suorit-
4101: päättyy vuoden 1986 lopussa, eikä tällä hetkellä         taneiden on siis merkittävästi nykyistä enemmän
4102: näytä todennäköiseltä, että korkeakoulujen re-           sijoituttava korkeakoulujen tai muiden tutkimus-
4103: surssikehityksen turvaavaa uutta kehittämislakia         laitosten ulkopuolelle. Luotettavia selvityksiä sii-
4104: saadaan aikaan.                                          tä, missä määrin jatkotutkintoja suorittaneilla on
4105:                                                          kysyntää muualla yhteiskunnassa, ei ole. Selvitte-
4106:    Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen tehos-           lytarvetta on myös siinä, millä menetelmillä tai
4107: tamisen eräänä merkittävänä esteenä on korkea-           keinoilla korkeakoululaitoksen ulkopuolelle si-
4108: koulujen vääristynyt virkarakenne. Sellaisia virko-      joittamista voitaisiin edistää.
4109: ja ja toimia, joiden tehtäväkuva painottuu tutki-           Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilö-
4110: mukseen, tieteellisen jatkokoulutuksen ohjauk-           kunnan virkarakenneongelmien ja palkkaustason
4111: seen sekä muihin tutkimuksen ohjaus- ja johto-           ongelmien selvittäminen on kiireinen tehtävä.
4112: tehtäviin, on liian vähän. Tästä aiheutuu useilla        Samalla tulee selvittää lisensiaattien ja tohtorien
4113: aloilla ns. tohtoritulppa, joka haittaa sekä jatko-      sijoittumismahdollisuudet korkeakoululaitoksen
4114: tutkintoja suorittavia että jo väitelieitä tutkijoita.   ulkopuolelle. Luontevimmin selvitystyö voidaan
4115:                                                          tehdä eri osapuolia edustavassa työryhmässä tai
4116:   Väitelleet assistentit, yliassistentit ja dosentit     toimikunnassa, jollainen opetusministeriön tuli-
4117: kuuluvat ryhmään, jolla on riittävä pätevyys ja          sikin pikaisesti asettaa.
4118: kokemus tutkimuksen ohjaus- ja johtotehtäviin.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4119: Ongelma on se, ettei kelpoisuusehdoiltaan, toi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4120: menkuvaltaan ja palkkaukseltaan soveltuvia vir-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4121: koja tai toimia ole läheskään tarvetta vastaavasti.      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4122: Eri yhteyksissä on ratkaisuksi esitetty uuden,
4123: apulaisprofessorin ja yliassistentin väliin sijoittu-              Aikooko Hallitus asettaa pikaisesti työ-
4124: van virkatyypin kehittäminen. Uuden virkatyypin                  ryhmän selvittämään korkeakoulujen vir-
4125: vakanssit on kuitenkin perustettava vähentämättä                 karakenteen kehittämistä?
4126: 
4127:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4128: 
4129:           Tytti Isohookana-Asunmaa         Hannu Kemppainen                 Mauri Pekkarinen
4130: 
4131: 
4132: 
4133: 
4134: 260648N
4135: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 213
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4141: 
4142:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misesta, mikä edellyttäisi muun ohessa assistent-
4143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tien toimikauden lyhentämistä ja toisaalta vaati-
4144: olette kirjeellänne 15 päivänä toukokuuta 1986       mus nuorten tutkijoiden enenevästä rekrytoinnis-
4145: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      ta pysyväisluonteisempiin tehtäviin.
4146: vastattavaksi kansanedustaja Isohookana-Asun-           Valtion tulo- ja menoarviossa sekä ns. järjeste-
4147: maan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o          lyvaltuuksien nojalla (Valtion virkojen ja toimien
4148: 213:                                                 järjestelyvaltuuslaki 767/76) suoritetaan jatkuvas-
4149:          Aikooko Hallitus asettaa pikaisesti työ-    ti virkajärjestelyjä korkeakoulujen tekemien esi-
4150:        ryhmän selvittämään korkeakoulujen vir-       tysten pohjalta. Tällöin eräänä keskeisenä tavoit-
4151:        karakenteen kehittämistä?                     teena on tutkimukseen painottuneiden virka-
4152:                                                      tyyppien vahvistaminen.
4153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Alussa mainittu työryhmä katsoi, että sekä
4154: seuraavaa:                                           lisensiaattien että tohtorien siirtymistä korkea-
4155:                                                      kouluista muualle työelämään tulisi edistää.
4156:    Opetusministeriön asettama korkeakoulujen
4157:                                                      Vuorovaikutuksen lisääminen elinkeinoelämän ja
4158: henkilöstörakennetyöryhmä      jätti   esityksensä
4159:                                                      korkeakoulujen välillä on tärkeätä senkin vuoksi,
4160: 31.5.1982. Työryhmässä olivat mukana myös
4161:                                                      että korkeakoulujen ulkopuolella toimivat voivat
4162: korkeakoulun professorin, apulaisprofessorin,
4163:                                                      siirtyä työskentelemään korkeakouluihin.
4164: lehtorin ja assistentin virassa olevat henkilöt.
4165: Työryhmä totesi, että nykyiset virkatyypit vastaa-      Korkeakouluissa työskentelee tutkijoita paitsi
4166: vat pääpiirteissään opetuksen, tutkimuksen ja        varsinaisissa korkeakouluviroissa (noin 5 700),
4167: korkeakoulujen muun toiminnan tarpeita eikä          myös Suomen Akatemian tutkijantoimissa sekä
4168: työryhmä näin ollen ehdottanut uusia virkatyyp-      huomattavan suuri määrä lisäksi työsuhteisina
4169: pejä.                                                projektitutkijoina. Näissä tehtävissä on lähes
4170:    Ainakaan välitöntä tarvetta uusien virkatyyp-     2 000 henkilöä, millä on huomattava merkitys
4171: pien suunnitteluun ei näytä olevan olemassa.         nimenomaan nuorten tutkijoiden työllistäjänä.
4172:    Korkeakoulujen virkajärjestelytarpeissa on jos-      Edellä esitetyn nojalla on katsottava, ettei ole
4173: sain määrin vastakkaisia vaatimuksia. Muun mu-       välitöntä tarvetta kysymyksessä esitetyn työryh-
4174: assa toisaalta vaatimus tutkijakierron nopeutta-     män asettamiseen.
4175: 
4176:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1986
4177: 
4178:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
4179:                                        1986 vp. -      KK n:o 213                                        3
4180: 
4181: 
4182: 
4183: 
4184:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4185: 
4186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förekommer det behov att påskynda omsätt-
4187: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningen av forskarna, vilket förutsätter bl.a. att
4188: av den 15 maj 1986 till vederbörande medlem av         assistenternas anställningsperioder skall förkortas.
4189: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   Å andra sidan förekommer det behov att nya
4190: man Isohookana-Asunmaa m.fl. undertecknade             forskare allt mera skall rekryteras för uppgifter av
4191: spörsmål nr 213:                                       mera permanent karaktär.
4192:                                                           Genom statsförslaget samt med stöd av s.k.
4193:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         regleringsbefogenheter (lag om befogenhet att
4194:         att omgående tillsätta en arbetsgrupp          reglera statens tjänster och befattningar 767/76)
4195:         med uppgift att utreda utvecklandet av         genomförs hela tiden tjänsteregleringar på basen
4196:         tjänstestrukturen vid högskolorna?             av högskolornas förslag. I det sammanhanget har
4197:                                                        man uppställt som ett centralt mål att stärka de
4198:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tjänstetyper som är inriktade på forskningen.
4199: framföra följande:                                        Ovan nämnda arbetsgrupp ansåg att man
4200:    Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-       borde främja licentiaternas och doktorernas över-
4201: betsgruppen för utredning av personalstrukturen        gång från högskolorna till arbetslivet. Det är
4202: vid    högskolorna    inlämnade       sitt förslag     viktigt att öka växelverkan mellan näringslivet
4203: 31.5.1982. I arbetsgruppens arbete deltog även         och högskolorna även därför att de som arbetar
4204: de personer som innehade professorstjänster, bi-       utanför högskolorna har möjlighet att börja arbe-
4205: trädande professorstjänster, lektors- och assistent-   ta vid högskolorna.
4206: befattningar. Arbetsgruppen konstaterade att              Vid högskolorna arbetar forskare dels i egentli-
4207: nuvarande tjänstetyper i stort sett motsvarar be-      ga högskoletjänster dels i forskartjänster vid Fin-
4208: hoven inom undervisningen, forskningen och             lands Akademi. Ett relativt betydande antal
4209: den övriga verksamheten vid högskolorna. Ar-           arbetar dessutom som projektforskare i arbetsför-
4210: betsgruppen föreslog således inga nya tjänstety-       hållande. Ca 2 000 personer arbetar i dessa
4211: per.                                                   uppgifter, vilket är av stor betydelse uttryckligen
4212:    Det tycks således inte förekomma något akut         då unga forskare sysselsätts.
4213: behov att planera nya tjänster. Inom behoven för          På basen av det förut nämnda bör man anse
4214: högskolornas tjänsteregleringar förek~mmer i nå-       att det inte förekommer akut behov att tillsätta
4215: gon utsträckning motstridiga krav. A ena sidan         den i spörsmålet avsedda arbetsgruppen.
4216: 
4217:      Helsingfors den 20 juni 1986
4218: 
4219:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
4220:                                                  1986 vp.
4221: 
4222: Kirjallinen kysymys n:o 214
4223: 
4224: 
4225: 
4226: 
4227:                                    Riihijärvi: Kehitysaluerahasto Oy:n lainojen myöntämisestä markki-
4228:                                       nointi- ja suunnitteluyrityksille
4229: 
4230: 
4231:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4232: 
4233:    Kehitysaluelakien säätäminen on tuonut kehi-        myös MEC-KNACK Ky:n tapauksessa tulisi lai-
4234: tysalueen yrityksille monia mahdollisuuksia ke-        noituksen olla mahdollista.
4235: hittää toimintaansa. Toimenpiteiden tulokset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4236: ovat selvästi näkyvissä rakentamisena, konehan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4237: kintoina, koulutuksena ja yleensä tuotantotoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4238: minnan laajentamisena. Eräs hyvin tärkeä näkö-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4239: kohta tuntuu jääneen vähemmälle huomiolle, ja
4240: se on tuotetun tavaran menekki ja markkinat.                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että yri-
4241:    Kehitysaluelain (53 3 181) mukaan avustusta                  tysten markkinointia edistäville ja niiden
4242: voidaan myöntää yritykselle, joka aloittaa tai                  toimintaa suunnitteleville yrityksille ei
4243: laajentaa toimintaansa taikka uudistaa käyttö-                  myönnetä Kehitysaluerahasto Oy:n kehit-
4244: omaisuuttaan, hankkeelle, joka edistää tasapai-                 tämisrahoituksen periaatteiden mukaises-
4245: noisen alueellisen kehityksen edistämisestä anne-               ti avustusta tai lainoja, sekä
4246: tussa laissa säädettyjä tavoitteita, ja yritykselle,               miksi tästä vallitsevasta periaatteesta ei
4247: jolla katsotaan olevan edellytyksiä jatkuvaan ja                informoida muun kehitysalue-etuuksia
4248: kannattavaan toimintaan.                                        koskevan tiedotuksen yhteydessä, ja
4249:    Saamamme tiedon mukaan on Kehitys-                              kuka vastaa virheellisen tai puutteelli-
4250: aluerahasto hylännyt Siilinjärvellä toimivan kehi-              sen tiedon aiheuttamista vahingoista, joi-
4251: tysyhtiö 1palveluyrityksen anomuksen vedoten                    ta esim. siilinjärveläisen MEC-KNACK
4252: Keran ''periaatteeseen''. Lain tekstin mukaan                   Ky:n tapauksessa on aiheutunut?
4253: 
4254:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4255: 
4256:                                             Heikki Riihijärvi
4257: 
4258: 
4259: 
4260: 
4261: 260645K
4262: 2                                       1986 vp. -- FJ( n:o 214
4263: 
4264: 
4265: 
4266: 
4267:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4268: 
4269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            toimintaedellytyksiä parantava kehittämistoimin-
4270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ta. Näin säädettäessä on luonnollisesti tarkoitettu
4271: olette 15 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn                yrityksellä sitä yritystä, jonka investoinnista, ke-
4272: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              hittämishankkeesta tms. on kysymys. Tästä seu-
4273: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         raa, että rahoituksen kohteena eli lainan tai
4274: taja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      avustuksen saajana on hankkeen kohteena oleva
4275: myksestä n:o 214:                                         yritys. Hankkeen toteuttaja voi tietenkin käyttää
4276:                                                           apunaan esimerkiksi yritysten kehittämistoimin-
4277:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että yri-       taan perehtynyttä konsulttiyritystä. Tällaisesta
4278:         tysten markkinointia edistäville ja niiden        toimeksiannosta tilaajalle syntyvät kustannukset
4279:         toimintaa suunnitteleville yrityksille ei         voivat olla rahoituksen kohteena.
4280:         myönnetä Kehitysaluerahasto Oy:n kehit-              Edellä sanotun johdosta ei muodollisesti ot-
4281:         tämisrahoituksen periaatteiden mukaises-          taen ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksen-
4282:         ti avustusta tai lainoja, sekä                    mukaista myöntää ja maksaa esimerkiksi kehittä-
4283:            miksi tästä vallitsevasta periaatteesta ei     mishankkeeseen rahoitusta suoraan kehittämis-
4284:         informoida muun kehitysalue-etuuksia              hankkeen suunnitelleelle ja toteuttaneelle kon-
4285:         koskevan tiedotuksen yhteydessä, ja               sulttiyritykselle, vaan rahoituksen saajana voi olla
4286:            kuka vastaa virheellisen tai puutteelli-       vain asianomainen yritys, jota kehitetään. Mai-
4287:         sen tiedon aiheuttamista vahingoista, joi-        nittakoon, että nämä periaatteet koskevat myös
4288:         ta esim. siilinjärveläisen MEC-KNACK              kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen alaisten
4289:         Ky:n tapauksessa on aiheutunut?                   teollisuuspiirien myöntämiä aluepoliittisia avus-
4290:                                                           tuksia.
4291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Kehitysaluerahasto Oy on siten toiminut sitä
4292: ti seuraavaa:                                             koskevan lain ja vallitsevien yleisten periaatteiden
4293:    Kehitysaluerahasto Oy -- Utvecklingsområdes-           mukaisesti käsitellessään kysymyksen kohteena
4294: fonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain           ollutta asiaa. Saadun käityksen mukaan kyseisessä
4295: 2 §:n (842/81) mukaan yhtiön myöntämiä laino-             tapauksessa ilmennyt väärinkäsitys on muodostu-
4296: ja ja avustuksia voivat saada ns. tuotannollisten ja      nut Kehitysaluerahasto Oy:n rahoitusmuotoja
4297: työliikkeiden lisäksi myös näiden yritysten toi-          koskevasta yleisluonteisesta esitteestä. Tällaisissa
4298: mintaa välittömästi edistävät yritykset. Kysymyk-         esitteissä ei voida tyhjentävästi selvittää yksittäi-
4299: sessä tarkoitettua yritystä voidaan pitää viimeksi-       siin hankkeisiin liittyviä seikkoja. Tiedot tarkem-
4300: mainitunlaisena yrityksenä. Tältä osin yrityskoh-         mista hankekohtaisista rahoitusedellytyksistä on
4301: taiset rahoitusedellytykset ovat siten olleet ole-        saatavissa Kehitysaluerahasto Oy:stä ja sen alue-
4302: massa.                                                    konttoreista.
4303:    Rahoituksen hankekohtaisista edellytyksistä               Vahingonkorvausvastuuta ei saamatta jääneen
4304: säädetään Kehitysaluerahasto Oy:stä annetun               rahoituksen perusteella voi syntyä, koska hakijal-
4305: lain 3 §:ssä, jonka mukaan hankkeen kohteina              la ei ole subjektiivista oikeutta saada rahoitusta,
4306: voivat olla yritysten käyttöomaisuusinvestoinnit          jonka myöntäminen on puhtaasti harkinnanva-
4307: ja käyttöpääoma sekä tutkimus- ja tuotekehitys-           raista.
4308: toiminta, markkinoinnin edistäminen, liikkeen-               Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei katso, että
4309: johdon koulutus ja neuvonta sekä muu yritysten            asia antaisi aihetta toimenpiteisiin.
4310: 
4311:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
4312: 
4313:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
4314:                                         1986 vp. -- EJ< n:o 214                                           3
4315: 
4316: 
4317: 
4318: 
4319:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
4320: 
4321:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             företagens verksamhetsförutsättningar. När man
4322: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            har stiftat så, har man naturligtvis med företag
4323: av den 15 maj 1986 tili vederbörande medlem av           avsett det företag vars investering elier utveck-
4324: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift       lingsprojekt elier dylikt det är fråga om. Av detta
4325: av följande av riksdagsman Riihijärvi underteck-         följer att föremål för finansieringen, dvs. motta-
4326: nade spörsmål nr 214:                                    gare av lån elier understöd, är företaget som är
4327:                                                          föremål för projektet. Den som genomför projek-
4328:            Är Regeringen medveten om att såda-           tet kan naturligtvis anlita t.ex. ett konsultföre-
4329:         na företag som främjar företagens mark-          tag, som är insatt i företagens utvecklingsverk-
4330:         nadsföring och planerar deras verksamhet         samhet. Bestäliarens kostnader för ett sådant
4331:         inte beviljas understöd elier lån i enlighet     uppdrag kan bli föremål för finansieringen.
4332:         med principerna för Utvecklingsområdes-             Med anledning av vad ovan sagts är det inte
4333:         fondens utvecklingsfinansiering och var-         formelit möjligt och inte helier ändamålsenligt
4334:         för informeras det inte om denna princip         att bevilja och utbetala finansieringen för ett
4335:         i samband med annan information om               utvecklingsprojekt direkt tili ett konsultföretag
4336:         utvecklingsområdesförmåner, och vem är           som har planerat och genomfört projektet, utan
4337:         ansvarig för skadorna på grund av felak-         mottagare av finansieringen kan endast vara det
4338:         tig eller bristfäliig information, vilka har     företag som utvecklas. Det kan nämnas att dessa
4339:         uppstått bl.a. i fråga om kommanditbo-           principer är även tiliämpliga på regionalpolitiska
4340:         laget MEC-KNACK i Siilinjärvi?                   understöd som beviljas av handels- och industri-
4341:                                                          ministeriet och av ministeriet underlydande in-
4342:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        dustridistrikt.
4343: följande:                                                   Utvecklingsområdesfonden Ab har sålunda
4344:    Enligt 2 § (842 181) lagen om Kehitysaluera-          handlat inom ramen för lagen angående den och
4345: hasto Oy -- Utvecklingsområdesfonden Ab be-              gäliande alimänna principer, när den handlagt
4346: nämnda aktiebolag kan bolagets lån eller under-          den aktuelia frågan. Enligt den uppfattning som
4347: stöd fås utöver av s.k. produktions- och arbetsrö-       man fått har den förekommande missuppfatt-
4348: relser även av företag som omedelbart främjar            ningen uppstått på grund av en alimän broschyr
4349: dessa företags verksamhet. Det företag som               om Utvecklingsområdesfonden Ab:s finansi-
4350: nämns i spörsmålet kan anses representera de             eringsformer. 1 sådana broschyrer kan man inte i
4351: sistnämnda företagen. 1 det avseendet har det            detalj redogöra för faktorer som ansluter sig tili
4352: alitså existerat företagsvisa finansieringsförutsätt-    enstaka projekt. Uppgifter om närmare finansi-
4353: ningar.                                                  eringsförutsättningar projektvis kan erhålias av
4354:    Om finansieringens förutsättningar projektvis         Utvecklingsområdesfonden Ab och dess region-
4355: stadgas i 3 § lagen om utvecklingsområdesfon-            kontor.
4356: den, enligt viiken föremål för projekt kan vara             Det kan inte uppstå skadeståndsskyldighet på
4357: företagens investeringar i anläggningstiligångar         grund av utebliven finansiering, eftersom sökan-
4358: och företagens driftskapital samt forskning och          den inte har subjektiv rätt att få finansiering,
4359: produktutveckling, främjande av marknadsfö-              vars beviljande sker genom prövning.
4360: ringen, utbildning och rådgivning i affärsledning           Med hänvisning tili ovanstående anser rege-
4361: samt annan utvecklingsverksamhet som förbättrar          ringen att ärendet inte påkaliar några åtgärder.
4362: 
4363:      Helsingfors den 18 juni 1986
4364: 
4365:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
4366:                                                 1986 vp.
4367: 
4368: Kirjallinen kysymys n:o 215
4369: 
4370: 
4371: 
4372: 
4373:                                    Koskinen: Ohikulkutien rakentamisesta Loviisan kohdalle
4374: 
4375: 
4376:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4377: 
4378:    Loviisalaiset joutuvat sietämään kaupungin            Ohikulkutien saamista Loviisaan on lupailtu jo
4379: halki jyräävää läpikulkuliikennettä. Vilkas läpi-      useaan otteeseen, mutta hanke on lykkääntynyt
4380: kulkuliikenne ohjautuu ahdasta ajoväylää pitkin        vuosi toisensa jälkeen.
4381: läpi kaupungin keskustan. Tällaista epäkohtaa ei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4382: Etelä-Suomen muilla kaupungeilla enää ole. Lo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4383: viisalaisten sietokykyä koettelee erityisesti raskas   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4384: liikenne, joka myös tärisyttää viime vuosisadalla      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4385: rakennettujen talojen perustoja. Rekka-autoja
4386: Loviisan läpi kulkevalla E3-tiellä kulkee runsaas-               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
4387: ti, sillä tie on ainoa itään johtava valtaväylä.              miin, että Loviisan ohittava moottorilii-
4388: Oman riskinsä aiheuttavat teollisuuden kemikaa-               kennetie otettaisiin pian rakennettavaksi
4389: likuljetukset.                                                kaupungin liikenteen rauhoittamiseksi ja
4390:                                                               tien rakentamiseksi pois asutusalueelta?
4391: 
4392:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4393: 
4394:                                              Helvi Koskinen
4395: 
4396: 
4397: 
4398: 
4399:  260642G
4400: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 215
4401: 
4402: 
4403: 
4404: 
4405:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4406: 
4407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      don toimenpideohjelmassa. Hanke oli silloin tar-
4408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koitus toteuttaa vuosina 1984-87. Ns. toisen
4409: olette 15 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn          öljykriisin jälkeen tienpidon rahoitusta uudelleen
4410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vähennettiin, jolloin myös Loviisan ohikulkutietä
4411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   jouduttiin siirtämään. Vuosina 1983 ja 1984
4412: taja Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta   laadituissa toimenpideohjelmissa hanke oli ajoi-
4413: kysymyksestä n:o 215:                               tettu vuosiksi 1988-90.
4414:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
4415:        miin, että Loviisan ohittava moottorilii-       Kun tienpidon rahoitusta liikenneministeriön
4416:        kennetie otettaisiin pian rakennettavaksi    ja tie- ja vesirakennushallituksen esitysten mukai-
4417:        kaupungin liikenteen rauhoittamiseksi ja     sesti vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa lisättiin
4418:        tien rakentamiseksi pois asutusalueelta?     ja lisäykset näyttävät tulevina vuosina jatkuvan,
4419:                                                     on Loviisan ohikulkutien rakentamistakin voitu
4420:                                                     aikaistaa. Viimeisimmissä tienpidon toimenpide-
4421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ohjelmissa hanke on ajoitettu vuosiksi 1987-89.
4422: ti seuraavaa:                                       Tämän aikataulun toteuttamisesta päätetään vuo-
4423:   Loviisan ohikulkutie oli ensimmäisen kerran       sien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioiden yhtey-
4424: ajoitettuna 1970-luvun lopulla laaditussa tienpi-   dessä viime kädessä eduskunnassa.
4425: 
4426:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
4427: 
4428:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
4429:                                       1986 vp. -      KK n:o 215                                         3
4430: 
4431: 
4432: 
4433: 
4434:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4435: 
4436:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          projektet skulle genomföras åren 1984-87. Efter
4437: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        den s.k. andra oljekrisen skars finansieringen av
4438: den 15 maj 1986 tili vederbörande medlem av           väghållningen ned på nytt och då blev man också
4439: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tvungen att flytta fram Lovisa omfartsväg. 1 de
4440: dagsledamot Helvi Koskinen undertecknade              åtgärdsprogram som uppgjordes åren 1983 och
4441: spörsmål nr 215 :                                     1984 har projektet inplacerats med sikte på åren
4442:                                                       1988-90.
4443:           Ämnar Regeringen vidta brådskande
4444:        åtgärder för att en motortrafikled som går       Då finansieringen av väghållningen i enlighet
4445:        förbi Lovisa snart börjar byggas, så att       med trafikministeriets och väg- och vattenbygg-
4446:        trafiken i staden blir lugnare och för att     nadsstyrelsens förslag ökades i statsförslaget för år
4447:        vägen skall byggas utanför bostadsområ-        1986 och då ökningen ser ut att fortsätta under
4448:        det?                                           de kommande åren, har även byggandet av
4449:                                                       Lovisa omfartsväg kunnat tidigareläggas. 1 de
4450:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       senaste åtgärdsprogrammen för väghållningen
4451: anföra följande:                                      har projektet inplacerats under åren 1987-89.
4452:   Lovisa omfartsväg fanns första gången med i            1 sista hand är det riksdagen som i samband
4453: det åtgärdsprogram för väghållningen som upp-         med statsförslagen för åren 1987 och 1988 beslu-
4454: gjordes i slutet av 1970-talet. Avsikten var då att   tar om genomförandet av denna tidtabell.
4455: 
4456:      Helsingfors den 11 juni 1986
4457: 
4458:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
4459:                                               1986 vp.
4460: 
4461: Kirjallinen kysymys n:o 216
4462: 
4463: 
4464: 
4465: 
4466:                                  Koskinen ym.: Ilta- ja yötyöstä maksettavien vuorolisien verottami-
4467:                                    sesta
4468: 
4469: 
4470:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4471: 
4472:    Työntekijää verotetaan vuorolisistä 50 % :n        Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
4473: mukaan, vaikka kyseisten lisien tuntimäärä sisäl-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4474: tyy työtuntien määrään ja on näin ollen pakolli-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4475: nen työntekijälle. Näin on mm. hoitoalalla. Ilta-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4476: ja yötyö on vähäisen henkilökunnan vuoksi erit-
4477: täin vastuullista ja raskasta ja tuntuukin näin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4478: ollen kohtuuttomalta, että verotus on 50 %.                siin vuorolisien korkean verotuksen alen-
4479:                                                            tamiseksi vuorotyön ollessa työntekijälle
4480:                                                            pakollinen?
4481: 
4482:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4483: 
4484:                      Helvi Koskinen                          Ulla Lehtinen
4485: 
4486: 
4487: 
4488: 
4489:  260594E
4490: 2                                     1986 yp. -     KK n:o 2!1.6
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 
4495:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4496: 
4497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkemmin palkanlisän aiheuttamaa lopullisen
4498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        veron kasvua. Laissa ei ole määrätty, kumpaa
4499: olette 15 päivänä toukokuuta 1<)86 päivätyn          pidätystapaa työnantajan tulisi käyttää. Valittava-
4500: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         na on palkanmaksujärjestelmän kannalta tarkoi-
4501: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tuksenmukaisempi vaihtoehto.
4502: taja Helvi Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       Palkansaajille on verokoettiin palkanlisiä varten
4503: sesta kysymyksestä n:o 216:                          merkitty henkilökohtainen pidätysprosentti. Se
4504:                                                      on laskettu kunkin palkansaajan aikaisempien
4505:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       verotustietojen perusteella. Jos verotukseen vai-
4506:        siin vuorolisien korkean verotuksen alen-     kuttavat tiedot ovat muuttuneet, voidaan pidä-
4507:        tamiseksi vuorotyön ollessa työntekijälle     tysprosentti oikaista verotoimistossa verovelvolli-
4508:        pakollinen?                                   sen pyynnöstä. Veroasteikon rakenteesta johtuu,
4509:                                                      että vuorolisistä, kuten muistakin lisätuloista ai-
4510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     heutuva veron määrän lisäys (ns. marginaalivero),
4511: ti seuraavaa:                                        nousee säännöllistä palkkaa saavien osalta usein
4512:    Ennakkoperintälain (418/59) 11 §:n mukaan         lähelle 50 prosenttia.
4513: verohallitus määrää, miten enoakanpidätys on            Kysymyksen perusteluissa todetaan ilta- ja yö-
4514: palkasta toimitettava. Ennakonpidätyspetusteet       työn olevan hoitoaloilla erittäin vastuullista ja
4515: on määrätty sellaisiksi, että pidätettävät määrät    raskasta. Siksi kysymyksen mukaan on kohtuu-
4516: vastaavat mahdollisimman tarkoin verovelvollisen     tonta, että veroa peritään vuorolisistä '50 .prosent-
4517: verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärää.         tia. Verolla tarkoitettaneen kysymyksessä enna-
4518:    Työnantajien erilaisten palkanmaksujärjestel-     konpidätystä. Vuorolisiä ei kuitenkaan voida
4519: mien vuoksi on palkanlisiä varten käytössä kaksi     asettaa muista palkkatuloista poikkeavaan ,ase-
4520: erilaista ennakonpidätysmenettelyä. Enoakanpi-       maan edes enoakanpidätystä toimitettaessa. Se
4521: dätys päätoimen säännönmukaisen palkan lisäksi       on toimitettava ennakkoperintälain säännösten
4522: maksettavasta korvauksesta on toimitettava joko      mukaan siten, että pidätys vastaa lopullisessa
4523: korvauksen ja palkan yhteismäärästä tai verokoet-    verotuksessa verovelvolliselle määrättäviä veroja ja
4524: tiin palkanlisiä varten merkityn henkilökohtaisen    maksuja.
4525: prosenttiluvun mukaan (Verohallituksen päätös           Verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun peri-
4526: 19.12.1985/1080 2 §).Jos vuorolisät toistuvat lä-    aatetta loukkaamatta ei hoitoaloilla maksettavien
4527: hes samansuuruisina, on palkan ja vuorotisien        palkkojen verotuskohtelua voida muuttaa muun
4528: yhteissummasta taulukon mukaan toimitettu en-        palkkatulon verotuksesta poikkeavaksi. Hallitus
4529: nakonpidätys määrältään oikeampi kuin, jos en-       ei siten katso olevan syytä ryhtyä kysymyksessä
4530: nakonpidätys vuorolisistä toimitettaisiin ns. pal-   esitettyihin toimenpiteisiin. Hoitoalojen työolo-
4531: kanlisäprosentin mukaan. Jos vuorotyö ei ole         suhteissa ilmeneviin epäkohtiin voitaneen kui-
4532: säännöllisesti jatkuvaa, vastaa palkanlisäprosent-   tenkin pyrkiä etsimään parannuksia muilla tavoin
4533: tia käyttäen toimitettu enoakanpidätys yleensä       kuin verotuksellisin keinoin.
4534: 
4535:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
4536: 
4537:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
4538:                                        1986 vp. -      KK n:o 216                                         3
4539: 
4540: 
4541: 
4542: 
4543:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4544: 
4545:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           är möjligt att välja det alternativ som är ända-
4546: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mälsenligast med tanke på löneutbetalningssyste-
4547: den 15 maj 1986 till vederbörande medlem av            met.
4548: statsrädot översänt .avskrift a.v följande av riks-        För löntagare hae det i skat:tehM:tet antecknats
4549: dagsledamot Helvi Koskinen m.fl. underteckna-          .ett personJigt innehällnin~procenttal som gäller
4550: de spörsmäl nr 2M:                                     lönetillägg. Talet hae uttiiknats på basis av 'de
4551:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      tidigaee heskattningsuppgifterna om löntagaeen.
4552:         te att lindra den härda beskattningen av       Om de uppgifter som inverkar på beskattningen
4553:         skifttilläggen i de fall då skiftarbete är     har ändrats, kan innehällningsprocenten korrige-
4554:         obligatoriskt för arbetstagaren?               ras i skattebyrån på den skattsky'ldiges begäran.
4555:                                                        Av skatteskalans struktur följer att den ökning i
4556:    Såsom svae på detta spörsmäl får jag vördsamt       skattebeloppet som föranleds av skifttillägg och
4557: anföra foljande:                                       andra tilläggsinkomster (s.k. marginalskatt) -i frå-
4558:                                                        ga om skattskyldiga med ordinarie lön ofta kan
4559:    Enligt 11 § lagen om förskottsuppbörd (418/         vara upp till 50 procent.
4560: 59) bestämmer ska:ttesty,relsen hur försbttsinne-
4561: hållning skaU verkstiillas på lön. lnnehållnings-          I motiveringen tili spörsmålet konstateras d.et
4562: gnmderna hae fasts:tällts så, att ·de innehållna.       att kvälls- och nattarbetet .in0m vårdbranscherna
4563: bele1ppen så ex:akt som m0jligt metsvarae det           är synnerligen ansvaesfullt och tuagt. Därför är
4564: sammanlag.da bcloppet .av skatter ooh av:gifter        det, enligt spörsmålet, oskäligt att skatt på
4565: som den skattskyldige .skail-erlägga för skatteåret.   skifttillägg utgår mecl 50 procen:t. Med skatt
4566:    På grund av arbetsgivaenas olika löneutbetal-       torde i spörsmälet avses förskottsinnehållning.
4567: ningssystem finns det två olika förfaeingssätt som      Skifttilläggen kan dock inte behandlas på ett sätt
4568: tillämpas vid förskottsinnehållning på löne-            som avviker från behandlingen av andra lönein-
4569: tillägg. På ersättning som utöver ordinarie lön        komster - inte ens i samband med förskotts-
4570: betalas för huvudsyssla skall förskottsinnehäll-       innehållningen. Försk@ttsinnehållning måste, i
4571: ning verkställas eriligt ersättningens och lönens      enlighet med stadgandena i lagen om förskotts-
4572: sammanlagda belopp dler enligt det personliga          innehällning, verkställas så, att innehållningen
4573: procenttal som för lönetillägg antecknats i den        motsvaear de skatter och avgifter som påförs den
4574: skattskyldiges s:kattekort. (Skattestyrelsens beslut   skattskyldige vid den slutliga beskattningen.
4575: 19.12.19'85/1080, 2 §). Om skiftti:lläggen åter-           Utan att kränka principen om en jämlik be-
4576: kommer i det närmaste lika stora, är en förskotts-     handling av de skattskydliga kan den skattemäs-
4577: innehåilning, som enligt tabell verkställs på lö-      siga behandlingen a:v de löner som utbetalas
4578: n·ens och skiftti'lläggens sammanlagda bdopp, tili     inom värdbranscherna inte ändras så, att den
4579: storleken exaktare än en förskottsinnehällning         avviker från beskattningen av andra lönein-
4580: som verkställs på skifttilläggen enligt s.k. löne-     komster. Regeringen anser därför att det inte
4581: tilläggsprocent. Om skiftaebetet inte fortgår re-      föreligger skäl att vidta de åtgärder som för.esläs i
4582: gelbundet, motsvarae en forskottsinnehållning          spörsmålet. Det torde dock vara möjligt att
4583: enligt lönetiUäggsprocenten i regel exaktare den       försöka förbättta de missförhällanden. som före-
4584: av lönetillägget förorsakade ökningen i den slut-      kommer i aebetsföth:Ulandena inom vårdbran-
4585: liga skatten. I lagen har det inte fastslagits         $Cherna på annat sätt än genom åtgärder som
4586: vilketdera sättet arbetsgivaeen bör använda. Det       gäller beskattningen.
4587: 
4588:      Helsingfors den 11 juni 1986
4589: 
4590:                                                                              Minister Pekka Vennamo
4591:                                                1986 vp.
4592: 
4593: Kirjallinen kysymys n:o 217
4594: 
4595: 
4596: 
4597: 
4598:                                    Koskinen ym.: Vuorotyössä käyvien lastenhoidon järjestämisestä
4599: 
4600: 
4601:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4602: 
4603:    Vuorotyössä käyvien vanhempien lasten hoito        tykselle ole hyväksi, jos hän joutuu jatkuvasti
4604: kodin ulkopuolella on usein hyvin vaikeaa ja          olemaan eri ihmisten luona hoidossa.
4605: aiheuttaa ylimääräisiä kuluja. Kunnallisessa hoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4606: dossa olevista lapsista joudutaan maksamaan hoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4607: tomaksu viideltä päivältä viikossa, vaikka lapset     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4608: eivät olisikaan hoidossa, koska vuorotyössä käyvil-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4609: lä on usein arkipäivinä vapaapäiviä. Vanhemmat
4610: joutuvat lisäksi hankkimaan eri hoitajan ilta- ja               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
4611: yötyöhön, koska päiväkodit ovat tällöin kiinni.              jotta vuorotyössä käyvien perheiden las-
4612: Tämä käytäntö on hyvin kallis, eikä lapsen kehi-             tenhoito järjestettäisiin heidän tarpeiden-
4613:                                                              sa vaatimalla tavalla?
4614: 
4615:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4616: 
4617:                       Helvi Koskinen                           Ulla Lehtinen
4618: 
4619: 
4620: 
4621: 
4622:  260643H
4623: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 217
4624: 
4625: 
4626: 
4627: 
4628:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4629: 
4630:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lasten päivähoidossa toteutetaan ns. kuukausi-
4631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          korvausjärjestelmää.
4632: olette 15 päivänä toukokuuta 1986 kirjatun kir-           Maksukyvyn mukaan perittävä maksu määrä-
4633: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tään vuodeksi kerrallaan. Jollei hoito ole kestänyt
4634: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        koko kalenterikuukautta, maksusta peritään mää-
4635: Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       rä, joka vastaa hoitopäivien suhdetta kalenteri-
4636: myksestä n:o 217:                                      kuukauden päivien kokonaismäärään. Lasten päi-
4637:                                                        vähoidossa suhdelukuna käytetään kalenteripäi-
4638:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         vien sijasta kuitenkin lukua 20.
4639:         jotta vuorotyossa käyvien perheiden las-          Vaikka päivähoitomaksu peritään kuukausi-
4640:         tenhoito järjestettäisiin heidän tarpeiden-    maksuna, ei enintään viiden tilapäisen poissaolo-
4641:         sa vaatimalla tavalla?                         päivän ylittävältä ajalta peritä maksua.
4642:                                                           Tilapäisten     poissaolopäivien    määrittelyyn
4643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vuoro- ja osa-aikatyötä tekevien huoltajien osalta
4644: seuraavaa:                                             on liittynyt ongelmia.
4645:                                                           Vuorotyöstä johtuvia poissaoloja ei voida pitää
4646:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)
4647:                                                        asetuksessa tarkoitettuina tilapäisinä poissaoloi-
4648: mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että
4649:                                                        na, koska lapselle ei ole haettu päivähoitoa näiksi
4650: lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestä-
4651:                                                        päiviksi; toisin sanoen päivähoidon tarvetta ei ole
4652: mänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin
4653:                                                        olemassa.
4654: toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve
4655:                                                           Sosiaalihuoltolain 28 §:n mukaan sosiaalipal-
4656: edellyttää. Lisäksi lasten päivähoito on pyrittävä
4657:                                                        velusta määrätty maksu voidaan jättää perimättä
4658: järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle
4659:                                                        tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvol-
4660: ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan
4661:                                                        lisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset
4662: hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvi-
4663:                                                        näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
4664: taan.
4665:                                                        Kun pykälässä on mainittu erikseen toimeentulo-
4666:    Ilta- ja yöhoitoa on järjestetty lasten päivähoi-   edellytykset ja elatusvelvollisuus, on huollollisten
4667: tona vuoden 1983 lopussa noin 3 000 lapselle.          syiden katsottava tarkoittavan muutakin kuin
4668: Lasten päivähoitopaikkojen lisääntyessä myös           taloudellista asemaa koskevia näkökohtia.
4669: mahdollisuudet ilta- ja yöhoidon saamiseen ovat           Näillä perusteilla kunnan on mahdollista mää-
4670: parantuneet. Kuitenkaan ympäri vuorokauden             rätä maksut, toisin kuin asetus pääsääntöisesti
4671: hoitoa antavia hoitopaikkoja ei ole vielä tarpee-      edellyttää, myös vuorotyötä tekevien vanhempien
4672: seen nähden riittävästi.                               lasten hoidosta.
4673:    Päivähoidon kehittämisessä on jatkuvasti pai-          Mikäli kunta ei voi tarjota vuorotyössä käyvien
4674: notettu vanhempien työaikojen huomioon otta-           lapsille hoitoa sinä vuorokauden aikana jolloin
4675: mista niin, että hoitoa voidaan järjestää niinä        sitä tarvitaan, ja vanhemmat näin ollen joutuvat
4676: aikoina, jolloin sitä tarvitaan.                       käyttämään osaksi myös muita keinoja lapsen
4677:    Mitä sitten tulee lasten päivähoidosta perittä-     hoidon järjestämiseksi, on kunnalla sosiaalihuol-
4678: viin maksuihin, ne määräytyvät sosiaalipalveluis-      tolain 28 §:n mukaan huollolliset näkökohdat
4679: ta perittävistä maksuista annetun asetuksen (887 1     huomioon ottaen mahdollisuus alentaa määrää-
4680: 83) perusteella.                                       määnsä hoitomaksua tai jättää se kokonaan peri-
4681:    Lasten päivähoidon maksut peritään pääsään-         mättä.
4682: töisesti muilta kuin varattomilta ja vähävaraisilta       Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edelleen
4683: lapsen huoltajilta nettotulojen ja perheen jäsen-      kiinnittämään huomiota vuorotyötä tekevien
4684: ten lukumäärän mukaan määräytyvän korvaus-             vanhempien lasten päivähoidon ja maksujärjes-
4685: luokan perusteella. Korvausluokkia on seitsemän.       telmän kehittämiseen.
4686:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
4687: 
4688:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
4689:                                        1986 vp. -      KK n:o 217                                         3
4690: 
4691: 
4692: 
4693: 
4694:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4695: 
4696:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte har pågått under en hei kalendermånad,
4697: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         beräknas avgiften enligt förhåliandet melian an-
4698: den 15 maj 1986 tili vederbörande medlem av            talet vårddagar och totalantalet dagar i kalender-
4699: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      månaden. Som relationstal används dock inom
4700: dagsledamot Koskinen m.fl. undertecknade               barndagvården talet 20 i stäliet för antalet kalen-
4701: spörsmål nr 217:                                       derdagar.
4702:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Fastän dagvårdsavgiften uppbärs som månads-
4703:         för att barnavården i familjer med skiftar-    avgift, uppbärs ingen avgift för högst fem tilifäl-
4704:         bete kunde ordnas på ett sätt som tar          liga frånvarodagar.
4705:         hänsyn tili deras behov?                          Det har förekommit problem i samband med
4706:                                                        definieringen av tilifäliiga frånvarodagar för skift-
4707:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och deltidsarbetande försörjares del.
4708: anföra följande:                                          Frånvaro, som beror på skiftarbete, kan inte
4709:    Enligt lagen om barndagvård (36/73) bör             anses vara i förordningen avsedd, tillfäliig från-
4710: kommunen sörja för att av kommunen anordnad            varo, eftersom man inte för dessa dagar har
4711: elier övervakad barndagvård står tili buds i den       ansökt om barndagvård; det finns med andra ord
4712: omfattning och med sådana verksamhetsformer            inget behov av dagvård.
4713: som behovet därav inom kommunen förutsätter.              Enligt 28 § socialvårdslagen kan avgift, som
4714: Därtill skali barndagvården såvitt möjligt ordnas      fastställts för socialservice, lämnas oindriven elier
4715: så, att den erbjuder en lämplig vårdplats för vård     nedsättas, om skäl därtill föreligger med be-
4716: och fostran av barn samt fortgående vård under         aktande av vederbörandes försörjningsplikt och
4717: den del av dygnet då sådan vård behövs.                utkomstmöjligheter eller synpunkter på vården.
4718:    1 slutet av år 1983 har kvälis- och nattvård        Eftersom utkomstmöjligheter och försörjnings-
4719: ordnats som barndagvård för ungefär 3 000 barn.        plikt särskilt nämns i paragrafen, måste synpunk-
4720: Eftersom antalet barndagvårdsplatser har ökat,         ter på vården även anses syfta på andra synpunk-
4721: har också möjligheterna att få kvälis- och natt-       ter än på dem som berör den ekonomiska
4722: vård förbättrats. Antalet vårdplatser, som ger         situationen.
4723: vård dygnet runt, fylier dock inte ännu behovet.          På dessa grunder kan kommunen också för
4724:    Vid utvecklandet av dagvården har det hela          vård av barn, vars föräldrar har skiftarbete,
4725: tiden framhåliits att hänsyn bör tas tili föräldrar-   fastställa avgifterna på annat sätt än förord-
4726: nas arbetstider, så att vård kan ordnas under den      ningen i regel förutsätter.
4727: tid den behövs.
4728:    Vad beträffar avgifterna för barndagvård, be-          Om kommunen inte kan erbjuda barn, vars
4729: räknas de enligt förordningen om avgifter för          föräldrar har skiftarbete, vård under den del av
4730: socialservice (887 /83).                               dygnet då sådan vård behövs, och föräldrarna
4731:    Avgift för barndagvård uppbärs huvudsakli-          således delvis måste ordna barnavården på annat
4732: gen, hos andra än obemedlade eller mindre              sätt, har kommunen enligt 28 § socialvårdslagen
4733: bemedlade försörjare av barn, enligt en ersätt-        möjlighet att, med beaktande av synpunkter på
4734: ningsklass som bestäms enligt nettoinkomsterna         vården, nedsätta sin fastställda vårdavgift eller att
4735: och antalet familjemedlemmar. Det finns sju            helt lämna den oindriven.
4736: ersättningsklasser. lnom barndagvården används            Social- och hälsovårdsministeriet kommer fort-
4737: ett s.k. månadsersättningssystem.                      farande att rikta sin uppmärksamhet på att
4738:    Den avgift som uppbärs enligt betalningsför-        dagvården av barn, vars föräldrar har skiftarbete,
4739: mågan bestäms för ett år åt gången. Om vården          och likaså betalningssystemet utvecklas.
4740:       Helsingfors den 11 juni 1986
4741: 
4742:                                                                                Minister Matti Puhakka
4743:                                                1986 vp.
4744: 
4745: Kirjallinen kysymys n:o 218
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750:                                   Alppi ym.: Nuorten vaihtoehtoisten asumismuotojen tukemisesta
4751: 
4752: 
4753:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4754: 
4755:    Monet nuoret joutuvat kokemaan hankalia            mällä viihtyvyyttä, ihmisten yhteistoimintaa,
4756: tilapäisiä asumisratkaisuja, epäoikeudenmukaisia      omatoimisuutta ja sukupolvien välistä vuorovai-
4757: irtisanomisia ja jatkuvaa uuden asunnon etsimistä.    kutusta sekä luodaan uudenlaisia puitteita arki-
4758:    Valtaosalla nuoria ei ole mitään mahdollisuuk-     elämän kulttuurille.
4759: sia oman asunnon hankintaan eivätkä vuosikym-            Valtio ja kunnat voivat tukea nuorten vaihto-
4760: menien velkavankeuteen oman yksityisen asun-          ehtoisia asumismuotoja ja omatoimista asuntojen
4761: non saamiseksi ole halukkaita kaikki sellaisetkaan    korjausta luovuttamalla omistamiaan tyhjiä kiin-
4762: nuoret, joiden työpaikka ja ammatti mahdollista-      teistöjä ja taloja nuorten asuinyhteisöjen käyt-
4763: vat oman asunnon säästämisen. Monet nuoret            töön. Asuinyhteisöjen muodostumista tulisi tu-
4764: pitävät ihmissuhteita monin verroin tärkeämpinä       kea myös purkamalla asuntolainoituksessa ja
4765: itselleen ja lapsilleen kuin pankin kassakaapissa     asunto-osakeyhtiölainsäädännössä olevia yhteisö-
4766: velkojen panttina olevaa osakekirjaa ja siksi nuor-   asumisen esteitä.
4767: ten omat asuinyhteisöt edustavatkin nuorten uu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4768: denlaisia tavoitteita asumisen ja elämäntavan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4769: uudistamiselle.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4770:     Asuinyhteisössä nuorten asumiskustannukset        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4771: ovat pienemmät. Yhteishankinnoin myös elin-
4772: kustannukset jäävät pienemmiksi. Yhteisöasumi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten
4773: sessa ratkeavat lapsen hoitopulmat helpommin.                vaihtoehtoisten asumismuotojen tukemi-
4774: Yhteisöllisyydellä lisätään asumisen laatua edistä-          seksi?
4775: 
4776:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4777: 
4778:            Ulla-Leena Alppi              Vappu Säilynoja                Heli Astala
4779:            Inger Hirvelä                 Paula Eenilä                   Liisa Arranz
4780:            Liisa Kulhia                  Esko Aho                       Arja Alho
4781:            Sirpa Pietikäinen             Erkki Moisander                Mauri Pekkarinen
4782:            Liisa Jaakonsaari             Tarja Halonen                  Jouko Skinnari
4783:            Reijo Lindroos                Pekka Leppänen                 Sinikka Hurskainen-Leppänen
4784:            Mikko Kuoppa                  Marja-Liisa Löyttyjärvi        Heikki Mustonen
4785:            Ensio Laine                   Lauha Männistö                 Ville Komsi
4786:            Irma Rosnell                  Jouni ). Särkijärvi            Riitta Järvisalo-Kanerva
4787:            Marjatta Stenius-Kaukonen     Maija Rajantie                 Pirkko Valtonen
4788:            Kari Urpilainen               Matti Kautto                   Pentti Lahti-Nuuttila
4789:            Mikko Elo                     Kalle Könkkölä                 Niilo Koskenniemi
4790:            Helena Pesola                 Hannu Tenhiälä                 Reino Paasilinna
4791:                                          Anna-Liisa Jokinen
4792: 
4793: 
4794: 
4795: 
4796:  260650Q
4797: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 218
4798: 
4799: 
4800: 
4801: 
4802:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4803: 
4804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kasvalintaa vuokrataloihin koskevat säännökset
4805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          eivät estä yhteisöasumisen tukemista tai asuin-
4806: olette 15 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             yhteisön muodostavien henkilöiden valitsemista
4807: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           asukkaiksi vuokra-asuntoon. Asuntohallitus on
4808: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      myös toukokuussa 1985 tarkistanut uustuotan-
4809: taja Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     non suunnitteluohjeita niin, että ne mahdollista-
4810: myksestä n:o 218:                                      vat sellaisten asuintalojen rakentamisen, joissa on
4811:                                                         aikaisempaa enemmän yhteistiloja.
4812:            Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten              Yhteisöasuntojen järjestäminen nuorille on
4813:         vaihtoehtoisten asumismuotojen tukemi-         edennyt hitaasti lähinnä siksi, ettei vuokraustoi-
4814:         seksi?                                         mintaa ole organisoitu tehokkaasti. Vuokrasopi-
4815:                                                        ml,lksen tekeminen usean eri henkilön kanssa
4816:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       yhtä aikaa on käytännössä normaalia hankalam-
4817: ti seuraavaa:                                          paa. Vuokrausta voitaisiin edistää yhteistyössä
4818:    Yhteisölliset asumismuodot ovat viime vuosina       kuntien keskusjärjestöjen kanssa siten, että kun-
4819: tulleet esille vaihtoehtoina, joilla voitaisiin rat-   nissa olisi henkilö, joka neuvoisi ja ohjaisi nuoria
4820: kaista yksinäisyyteen liittyviä ongelmia ja tehdä      vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa ja voisi myös
4821: jokapäiväinen elämä järkevämmäksi ja taloudelli-       tarvittaessa välittää nuorille yhteisöasumiseen so-
4822: sesti edullisemmaksi. Yhteisöasuminen on kiin-         pivia asuntoja. Kuntien tulisi myös oma-aloittei-
4823: nostanut erityisesti nuoria.                           sesti toimia nykyistä aktiivisemmin, koska niillä
4824:    Suomen huoneenvuokra- ja asunto-osakeyhtiö-         on tietoa yhteisöasuntojen tarpeesta alueellaan.
4825: lainsäädäntö eivät aseta esteitä yhteisöasumiselle.       Ympäristöministeriössä on valmisteilla asumis-
4826: Huoneenvuokralainsäädännön uudistamista kos-           tukilain muutos, joka toteutuessaan tukisi myös
4827: kevaan esitykseen sisältyvä jälleenvuokraussään-       nuorten yhteisöasumista. Asumistukijärjestelmää
4828: nöstö tekisi asuinhuoneistoa hallussaan pitävän        on tarkoitus kehittää asteittain siten, että esimer-
4829: vuokralaisen aseman vielä nykyistä selkeämmäksi.       kiksi vuonna 1987 poistettaisiin kaikki ruokakun-
4830:    Nuorten asuntotilanteen parantaminen edel-          tatyyppejä ja muita asumismuotoja kuin omistus-
4831: lyttää vuokra-asuntojen määrän lisäämistä. Huo-        asuntoja koskevat rajoitukset. Asumistukeen oi-
4832: neenvuokralainsäädännön uudistamista koskeval-         keutetuiksi tulisivat tällöin kaikki lapsettomat
4833: la esityksellä ja omaisuustulovähennyksen tarkis-       avioparit, lapsettomat avoparit, muut aikuisruo-
4834: tamisella vuokratulon osalta on pyritty lisäämään       kakunnat sekä yhteis- ja alivuokralaisasunnoissa
4835: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa.          asuvat, jotka olisivat tulojensa ja varallisuutensa
4836: Kuntien ja yhteisöjen mahdollisuuksia vuokra-           puolesta oikeutettuja asumistukeen. Uudistus
4837: asuntojen hankintaan, rakentamiseen ja perus-           alentaisi erityisesti pienituloisten nuorten asumis-
4838: korjaukseen on parannettu uudistamalla vuokra-          menoja. Uudistus pyritään valmistelemaan siten,
4839: asuntojen korkotukijärjestelmää merkittävästi           että hallituksen esitys laiksi. asumistukilain muut-
4840: 1.3.1985 lukien.                                        tamisesta voitaisiin antaa vuoden 1987 valtion
4841:    Valtion asuntolainojen myöntämistä sekä asu-         tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
4842: 
4843:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986
4844: 
4845:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
4846:                                        1986 vp. -      KK n:o 218                                       3
4847: 
4848: 
4849: 
4850: 
4851:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
4852: 
4853:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i en hyresbostad. Bostadsstyrelsen justerade i maj
4854: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         1985 planeringsföreskrifterna för nyproduktion,
4855: den 15 maj 1986 tili vederbörande medlem av            så att de möjliggör byggande av bostadshus, som
4856: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      har flera gemensamma utrymmen än tidigare.
4857: dagsledamot Alppi m.fl. undertecknade spörs-              Anskaffningen av kollektivbostäder för unga
4858: mål nr 218:                                            har gått långsamt, främst på grund av att hyres-
4859:                                                        verksamheten inte har organiserats effektivt. Ett
4860:           Vad ämnar Regeringen göra för att            hyresavtal med flera enskilda personer är i prakti-
4861:         stöda de ungas alternativa boendeformer?       ken besvärligare att göra upp än ett normalt
4862:                                                        avtal. Hyresverksamheten kunde utvecklas i sam-
4863:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       arbete med kommunernas centralorganisationer
4864: anföra följande:                                       på så sätt att det i kommunerna skulie finnas en
4865:    Kollektiva boendeformer har under de senaste        person, som kunde ge ungdomar råd och hand-
4866: åren framträtt som ett alternativ som skulle           ledning i frågor som gälier hyresförhållanden,
4867: kunna lösa de problem som hör samman med               och som vid behov också kunde förmedla lämpli-
4868: ensamhet och göra vardagslivet vettigare och           ga bostäder för koliektivt boende tili de unga.
4869: ekonomiskt sett mera förmånligt. Kollektivt            Kommunerna borde på eget initiativ fungera
4870: boende har speciellt intresserat ungdomar.             aktivare än nu, eftersom de själva bäst känner
4871:    Finlands hyreslagstiftning och lagstiftningen       behovet av koliektivbostäder inom sina områden.
4872: om bostadsaktiebolag uppställer inga hinder för        Miljöministeriet hålier på att bereda en ändring
4873: kollektivt boende. De stadganden om uthyrning          av lagen om bostadsbidrag, som vid genomföran-
4874: i andra hand som ingår i ett förslag tili reforme-     det skulie stöda även unga personers koliektiv-
4875: ring av hyreslagstiftningen kan komma att bättre       boende. Avsikten är att utveckla bostadsbi-
4876: än för tilifället klarlägga viiken ställning en        dragssystemet gradvis, så att t.ex. alla bidrags-
4877: hyresgäst har, som innehar en bostadslägenhet.         begränsningar för olika typer av hushåli och för
4878:    En förbättring av de ungas bostadssituation         andra boendeformer än ägarbostäder skulie av-
4879: förutsätter en ökning av antalet hyresbostäder.        lägsnas år 1987. Bostadsbidrag skulie då kunna
4880: Genom nämnda förslag tili reformering av hyres-        beviljas alla barnlösa äkta par, barnlösa par i
4881: lagstiftningen och genom justering av förmögen-        samvetsäktenskap och andra hushåli, bestående
4882: hetsinkomstavdragen för hyresinkomst försöker          av vuxna, samt alla som bor i sambostad och
4883: man öka utbudet av hyresbostäder, som finansie-        underhyresbostad, om de på basen av sin in-
4884: rats med privatkapital. Kommuners och sam-             komst och förmögenhet är berättigade tili bo-
4885: manslutningars möjligheter att anskaffa, bygga         stadsbidrag. Reformen skulie sänka boendeutgif-
4886: och grundreparera hyresbostäder har förbättrats        terna i synnerhet för ungdomar med låg inkomst.
4887: märkbart sedan den 1 mars 1985, då räntestöds-         Avsikten är att försöka bereda reformen så, att
4888: systemet för hyresbostäder omarbetades.                regeringens proposition tili lag om ändring av
4889:    Föreskrifterna för beviljande av statens bo-        lagen om bostadsbidrag skulie kunna ges i sam-
4890: stadslån och vai av invånare tili hyreshus hindrar     band med propositionen tili statsförslag för år
4891: inte att koliektivt boende stöds elier att personer,   1987.
4892: som bildar ett bostadskoliektiv, väljs tili invånare
4893: 
4894:      Helsingfors den 13 juni 1986
4895: 
4896:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
4897:                                                         1986 vp.
4898: 
4899: Kirjallinen kysymys n:o 219
4900: 
4901: 
4902: 
4903: 
4904:                                       Sasi ym.: Valtionosuuksien lisäämisestä vanhusten sosiaali- ja ter-
4905:                                          veydenhuollon kustannuksiin Tampereella
4906: 
4907: 
4908:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4909: 
4910:   Vanhusväestön määrä lisääntyy maassamme lä-                   henkilökunta. Juuri n~ist.ä henkil.östö.ryhmistä
4911: hivuosina ja vuosikymmeninä erittäin voimak-                    terveyskeskuksella on entytsen suun vajaus.
4912: kaasti. Tampereen kaupungissa on vanhusväestön                     Vuoden 1987 toteuttamissuunnitelmassa kau-
4913: määrän kasvu arvioitu seuraavasti:                              punki esitti 40 uuden viran perustamista. Läänin-
4914:                                                                 hallitus on hyväksynyt ennakkoratkaisuna näistä
4915:                                           Ka":punj;in. _k()ko   26. Myös vuonna 1987 supistus tulee kohdistu-
4916:                   Vanhusväestön ikä         vaestomaara
4917:              65-74 vuotta     75 vuotta          yht.           maan eniten avustavaan henkilökuntaan. Tampe-
4918:                                5 705         166 016            reen kaupunki esitti toteuttamissuunnitelmassa
4919: 1976            13 399
4920:                                              166 228            rakennushankkeista       Marjatan      osastoryhmän
4921: 1980            14 050         7 056
4922:                                                                 Koukkuniemen osaston peruskorjausta (vanhus-
4923: 1985            13 599         9 242         168 500
4924:                 14 181        10 242         171 000            ten pitkäaikaissairaanhoito) uutena hankkeena.
4925: 1990
4926:                 15 655        10 495         173 500            Lääninhallitus ei mainitussa päätöksessään ole
4927: 1995                                                            hyväksynyt hanketta valtionosuuteen oikeutta-
4928: 2000            15 869        11 113         174 500
4929:                                                                 vaksi. Samassa yhteydessä lääninhallitus toteaa
4930:                                                                 myös, ettei sillä ole osoitettavissa hankkeen virka-
4931:    Tampereen kaupunki on omalta osaltaan pyr-                   lisäystä suunnitelmakaudelle.
4932: kinyt vanhusväestön määrän nopean kasvun joh-                      Käyttötalousmenojen osalta lääninhallitus on
4933: dosta terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa pai-               valtionapuun oikeuttavista menoista vähentänyt
4934: nottumaan entistä enemmän vanhusväestön pal-                    mm. sotaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvat
4935: velujen suuntaan. Kuntasuunnitelmassa vuosille                  kustannukset, 1 040 000 markkaa.
4936: 1986-1991 todetaankin, että "sosiaalitoimen                        Sairaanhoitolaitosten osalta kaupunki esittää
4937: painopisteet tulevat suunnitelmakaudella ole-                   toteuttamissuunnitelmassa Hatanpään psykiatri-
4938: maan vanhustenhuollon monipuolisessa ja koko-                   sen osastoryhmän uudisrakennuksen rakentamis-
4939: naisvaltaisessa kehittämisessä sekä eräiden erityis-            ta vuosina 1987-1989. Mainittu osastoryhmä
4940: ryhmien omaehtoisessa toimeentulon lisäämises-                  palvelee ensi sijassa henkiseltä toimintakyvyltään
4941: sä". Kuntasuunnitelman toimenpiteitä enem-                      heikentyneitä vanhuksia. Lääninhallitus ei ole
4942: mälti luettelematta voidaan todeta, että valtio-                hyväksynyt tätäkään hanketta valtionosuuteen oi-
4943: vallan osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuol-               keuttavaksi.
4944: lossa on valtionapujärjestelmän puitteissa Tam-                    Hämeen lääninhallitus on edellä mainitulla
4945: pereen osalta ollut kaikkein huonointa juuri                    päätöksellään sosiaalihuollon toteuttamissuunni-
4946: vanhusväestön palvelujen suhteen.                               telmasta vuosiksi 1986-1989 siirtänyt Tamme-
4947:    Tampereen kaupungin terveydenhuollon vuo-                    lan palvelukeskuksen (vanhusten palvelukeskus)
4948: sien 1986-1990 toteuttamissuunnitelmassa esi-                   hankkeen suunnitelmakauden ulkopuolelle, kos-
4949: tettiin 40 uuden viran perustamista vuodelle                    ka se ei sisälly valtakunnallisen suunnitelman
4950: 1986. Hämeen lääninhallitus on 24.2.1986 anta-                  kohtaan 3.2 merkittävien hankkeiden luetteloon.
4951: mallaan mainittua toteuttamissuunnitelma kos-                   Myös uutta vanhuksia palvelevaa sosiaalitoimen
4952: kevalla päätöksellä vahvistanut esitetyistä uusista             henkilöstöä on karsittu hoitohenkilöiden osalta
4953: viroista 27. Virkojen supistukset koskevat pää-                 anotusta 17:stä 11 :een ja avustavien hoitohenki-
4954: asiassa kiintiöryhmiä, joihin kuuluvat kotisai-                 löiden osalta 14:stä 7:ään.
4955: raanhoidon ja Marjatan osastoryhmän (vanhusten                     Lääninhallitus on varmaankin toteuttamis-
4956: pitkäaikaissairaanhoito) apuhoitajat sekä avustava              suunnitelmia vahvistaessaan toiminut sosiaali- ja
4957: 
4958: 260644]
4959: 2                                       1986 vp. -- NJ( n:o 219
4960: 
4961: terveysministeriön lääninhallituksille antamien         ryhmästä toiseen valtionapua menettämättä. Täl-
4962: ohjeiden mukaisesti. Tosiasia on kuitenkin se,          laiset siirrot olisivat kuitenkin kipeästi tarpeen,
4963: että juuri ne sosiaali- ja terveydenhoidon sektorit,    jotta saataisiin virkoja ensisijaisesti sinne, missä
4964: joilla kiistatta eniten tarvittaisiin lisäresursseja,   niitä eniten tarvitaan.
4965: jäävät niitä paitsi muiden sekroreiden kehityksen          Edellä olevan perusteella mielestämme on sel-
4966: ollessa kohtuullista. Suuri ongelma asiassa on se,      vää, ettei valtion resurssien painotus ole oikean-
4967: että valtion viranomaisten toimesta ei riittävästi      suuntaista ja varsinkaan riittävää vanhustenhuol-
4968: neuvotella kuntien kanssa, vaan pyritään ohjaile-       lon suuntaan ja että viime aikoina varsinkin
4969: maan vanhusten hoitoa neuvottelematta, huo-             vanhusten laitoshoito Tampereella on jäänyt riit-
4970: noin tuloksin. Neuvotteleminen olisi välttämä-          tämättömälle huomiolle.
4971: töntä, jotta Tampereen ja sosiaalihallinnon käsi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4972: tykset vanhusten huollosta saataisiin yhdensuun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4973: taisiksi. Se, että Tampereella on enemmän van-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4974: huksia laitoshoidossa kuin sosiaalihallituksen kaa-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4975: vailema prosenttiosuus edellyttäisi, ei saisi muo-
4976: dostua järkiperäisen vanhustenhuollon kehittä-                     Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
4977: misen esteeksi. Vanhainkotipaikkoja kuitenkin                   litus aikoo ryhtyä, jotta Tampereen kau-
4978: jonottaa tällä hetkellä Tampereella 800 ihmistä.                pungin saadessa sosiaali- ja terveyden-
4979: Merkittäväksi epäkohdaksi on havaittu myös se,                  huollon valtionosuuksia entistä parem-
4980: että virat on kiintiöity ammattiryhmittäin. Kau-                min otettaisiin huomioon vanhusten sosi-
4981: punki ei voi siten käytännössä siirtää virkoja                  aali- ja terveydenhuollon tarpeet?
4982: 
4983:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
4984: 
4985:           Kimmo Sasi                       Saara Mikkola                   Tuulikki Petäjäniemi
4986:           Helena Pesola                    Sampsa Aaltio                   Erkki Moisander
4987:                                            Anna-Kaarina Louvo
4988:                                        1986 vp. -- FUK n:o 219                                            3
4989: 
4990: 
4991: 
4992: 
4993:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4994: 
4995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suunnitelmassa voimavaralisäyksiä Hämeen lää-
4996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ninhallitus joutuu ottamaan huomioon valtakun-
4997: olette 15 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             nallisen suunnitelman asettamat voimavararaamit
4998: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ja lääkintöhallituksen valtakunnallisen suunnitel-
4999: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      man ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden
5000: taja Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     mukaisesti alueellistamat läänikohtaiset voimava-
5001: myksestä n:o 219:                                      rakiintiöt.
5002:                                                           Valtakunnallinen suunnitelma painottaa van-
5003:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    husten terveydenhuollossa erilaisten avohoidon
5004:         litus aikoo ryhtyä, jotta Tampereen kau-       palvelumuotojen voimakasta lisäämistä ja laitos-
5005:         pungin saadessa sosiaali- ja terveyden-        hoidon aktivoivaa ja kuntouttavaa kehittämistä.
5006:         huollon valtionosuuksia entistä parem-         Vanhustenhuollon kehittämisen suuntaviivoista
5007:         min otettaisiin huomioon vanhusten sosi-       käydään jatkuvasti laajamittaista keskustelua val-
5008:         aali- ja terveydenhuollon tarpeet?             tion ja kuntien viranomaisten kesken. Esimerkik-
5009:                                                        si Tampereen kaupungin Hatanpään psykiatrisen
5010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       osastoryhmän toiminnan järjestelyistä on käyty
5011: ti seuraavaa:                                          lukuisia neuvotteluja. Sosiaalihuollon osalta van-
5012:    Tampereen vanhusväestön kehitys ei poikkea          hustenhuollon pääpaino on avohuollon, lähinnä
5013: olennaisesti koko maan keskimääräisestä kehityk-       kotipalvelujen kehittämisessä.
5014: sestä. Vuonna 2000 on Tampereen väestöstä 65              Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteishankkeena
5015: vuotta täyttäneitä 15,45 %, koko maan vastaa-          oleva Tammelan palvelukeskus on esitetty otetta-
5016: van luvun ollessa 15,38 %. Iäkkäimpien vanhus-         vaksi seuraavaan valtakunnalliseen suunnitel-
5017: ten, jotka eniten tarvitsevat laitoshoitoa, suhteel-   maan vuodelle 1991. Varsinkin vanhuksille ra-
5018: linen osuus on Tampereella kyseessä olevana            kennettavat palveluyksiköt pyritään hajautta-
5019: ajankohtana lähes sama kuin maan keskiarvo tai         maan, jotta mahdollisimman moni vanhus voi ne
5020: pikemminkin hieman sen alle.                           liikuntakyvyn rajoituksistaan huolimatta saavut-
5021:    Vanhusten terveydenhuollon järjestämisestä          taa.
5022: Tampereella vastaa terveyslautakunnan alainen             Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti hoito-
5023: Tampereen kaupungin terveyskeskus. Hämeen              henkilökunnan ja avustavan henkilökunnan lisä-
5024: lääninhallituksen vahvistaman Tampereen kau-           virkojen kiintiöt eivät vastaa kuntien ja kuntain-
5025: pungin terveydenhuollon toteuttamissuunnitel-          liittojen esittämiä toiveita. Tästä syystä lääninhal-
5026: man mukaisiin kustannuksiin maksetaan lainmu-          litukset joutuvat karsimaan juuri näistä virkali-
5027: kainen valtionosuus. Vahvistaessaan toteuttamis-       sä ysehdotuksista.
5028: 
5029:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
5030: 
5031:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5032: 4                                    1986 vp. -- KJ( n:o 219
5033: 
5034: 
5035: 
5036: 
5037:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5038: 
5039:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nadernao När länsstyrelsen godkänner resursök-
5040: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningar i planen, måste den beakta den resursram
5041: den 15 maj 1986 tili vederbörande medlem av         som har angetts i en riksomfattande pian och
5042: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   likaså de resurskvoter för varje Iän som faststälits
5043: dagsman Sasi m.fl. undertecknade spörsmål nr        av medicinalstyrelsen i enlighet med den riksom-
5044: 219:                                                fattande planen och enligt direktiv från social-
5045:                                                     och hälsovårdsministeriet.
5046:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          I den riksomfattande planen framhålis det att
5047:        geringen vidta för att Tammerfors åld-       olika serviceformer inom den öppna åldringshäl-
5048:        ringars behov av social- och hälsovård       sovården kraftigt borde ökas, och att den aktive-
5049:        bättre än tidigare skall beaktas, när sta-   rande och rehabiliterande anstaltsvården borde
5050:        den får statsbidrag inom social- och häl-    utvecklaso Myndigheter inom staten och kommu-
5051:        sovården?                                    nerna för hela tiden sinsemelian omfattande
5052:                                                     diskussioner om riktlinjerna för utvecklandet av
5053:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    åldringsvårdeno Det har förhandlats många
5054: anföra följande:                                    gånger om toex. ordnandet av verksamheten i
5055:    Utvecklingen i fråga om inslaget av åldringar    Tammerfors stads psykiatriska avdelningsgrupp i
5056: inom befolkningen i Tammerfors skiljer sig inte     Hatanpääo För socialvårdens del ligger huvud-
5057: väsentligt från den genomsnittliga utvecklingen i   vikten inom åldringsvården på att utveckla den
5058: landet. Ar 2000 kommer 15,45 % av Tammer-           öppna vården, främst olika slag av hemservice.
5059: fors befolkning att bestå av personer, som har         Det har föreslagits att Tammela servicecenter,
5060: fyllt 65 år, medan motsvarande siffra för hela      ett samprojekt inom social- och hälsovården,
5061: landet är 15, 38 % Den relativa andelen av äldre
5062:                   0                                 skulie tas med i nästa riksomfattande pian för
5063: åldringar, vilka mest behöver anstaltsvård, är i    1991. Man strävar tili att decentralisera i synner-
5064: Tammerfors vid tidpunkten i fråga nästan den-       het de serviceenheter som byggs för åldringar, för
5065: samma som landets genomsnittliga andel, eller       att så många åldringar som möjligt, trots begrän-
5066: snarare något mindre  0                             sad rörelseförmåga, skall kunna nå dem.
5067:    Tammerfors stads hälsovårdscentral, som är          Inom social- och hälsovården fylier kvoterna
5068: understälid hälsovårdsnämnden, ordnar åldrings-     för ytterligare tjänster, i synnerhet för vårdperso-
5069: hälsovården i stadeno Lagenligt statsbidrag beta-   nal och assisterande personal, inte de önskningar
5070: las för de kostnader son ingår i Tammerfors stads   kommunerna och kommunalförbunden framförto
5071: pian för genomförandet av hälsovården i stadeno     På grund av detta är länsstyrelserna tvungna att
5072: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän godkänner kost-      galira just bland dessa förslag tili nya tjänster.
5073: 
5074:     Helsingfors den 17 juni 1986
5075: 
5076:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5077:                                                1986 vp.
5078: 
5079: Skriftligt spörsmål nr 220
5080: 
5081: 
5082: 
5083: 
5084:                                    Norrback m.fl.: Om förbättrande av räddningsverksamheten
5085:                                      Kvarkenregionen
5086: 
5087: 
5088:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5089: 
5090:    En tragisk olycka i Kvarkenregionen, som in-         Det är sarnhällets skyldighet att se tili att
5091: träffade redan i höstas, men vars händelseförlopp     kapaciteten vid olika räddningssituationer är till-
5092: kunnat konstateras först nu, har igen aktualiserat    räcklig. 1 Kvarkenregionen är den inte tiliräcklig
5093: beredskapen vid olyckor i Kvarkenregionen. Bris-      ännu.
5094: terna när det gälier oljeskydd avslöjades ju för        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5095: något år sedan vid den s.k. Eira-olyckan. De          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5096: bristerna har delvis avhjälpts, men inte helt.        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
5097:    Kvarkenregionen med sin särpräglade natur,         följande spörsmål:
5098: med sina steniga och stälivis grunda farvatten och
5099: med sin livliga båttrafik borde ha god kapacitet                Vad avser Regeringen att göra för att i
5100: att handla när en olycka inträffar. Det gamla                betydligt snabbare takt än planerat för-
5101: kravet på att förlägga en tung helikopter med                bättra den utrycknings- och räddningska-
5102: tiliräcklig utrustning tili regionen har bara skju-          pacitet i Kvarkenregionen som behövs vid
5103: tits på framtiden. Trots att samarbetet med de               haverier elier olyckor då människoliv kan
5104: svenska myndigheterna ofta betonas, borde det                stå på spel eller då stora miljövärden är i
5105: vara mera systematiskt än vad det är i dag, såväl            fara, och
5106: när det gäller haverier där miljön hotas som när
5107: det gälier olyckor där människoliv kan stå på                  vad avser Regeringen att göra för att
5108: spel.                                                        mera än nu systematisera utrycknings-
5109:     Ali båttrafik tili Bottenviken går ju genom              myndigheternas samarbete med motsva-
5110:                                                              rande myndigheter i Sverige, i synnerhet
5111: Kvarken. Småbåtstrafiken tilitar hela tiden. Den
5112: omfattande landhöjningen gör att farvattnen                  när det gäller samarbetet i Kvarkenregio-
5113:                                                              nen?
5114: snabbt förändras, och plötsligt kan det finnas
5115: stenar i farleder som betraktats som säkra.
5116: 
5117:      Helsingfors den 20 maj 1986
5118: 
5119:                       Ole Norrback                             Håkan Nordman
5120:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
5121: 
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 260651R
5126: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 220
5127: 
5128: Kirjallinen kysymys n:o 220                                                                     Suomennos
5129: 
5130: 
5131: 
5132: 
5133:                                     Norrback ym.: Merenkurkun alueen pelastustoiminnan parantami-
5134:                                       sesta
5135: 
5136: 
5137:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5138: 
5139:    Jo viime syksynä Merenkurkun alueella tapah-         vuoksi kulkuvedet muuttuvat nopeasti, ja yhtäk-
5140: tunut traaginen onnettomuus, jonka tapahtu-             kiä voi turvallisina pidetyissä väylissä olla kareja.
5141: main kulku on voitu selvittää vasta nyt, on                On yhteiskunnan velvollisuus huolehtia siitä,
5142: tehnyt jälleen ajankohtaiseksi varautumisen on-         että toimintakyky erilaisissa pelastustilanteissa on
5143: nettomuuksiin tuolla alueella. Öljyntorjunnan           riittävä. Merenkurkun alueella se ei vielä ole
5144: puutteet paljastuivat joitakin vuosia sitten ns.        riittävä.
5145: Eira-onnettomuuden yhteydessä. Puutteita on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5146: osaksi korjattu, mutta ei kokonaan.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5147:    Onnettomuuden sattuessa toimintakyvyn pi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5148: täisi olla hyvä luonnoltaan erikoislaatuisella          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5149: Merenkurkun alueella, jonka kulkuvedet ovat
5150: karikkoisia ja paikoitellen matalia, ja jonka laiva-               Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
5151: liikenne on vilkas. Vanhaa vaatimusta riittävästi               seen suunniteltua merkittävästi nopeam-
5152: varustetun raskaan helikopterin sijoittamisesta                 min Merenkurkun alueen hälytysvalmiut-
5153: alueelle on vain lykätty tulevaisuuteen. Vaikka                 ta ja pelastusvälineistöä, joita tarvitaan
5154: usein korostetaan yhteistyötä ruotsalaisten viran-              vahingoissa ja onnettomuuksissa, joissa
5155: omaisten kanssa, pitäisi sen olla nykyistä järjestel-           ihmishenget voivat olla uhattuina tai
5156: mällisempää sekä ympäristöä uhkaavien vahinko-                  suuret ympäristöarvot vaarassa, ja
5157: jen että ihmishenget alttiiksi panevien onnetto-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta pelas-
5158: muuksien osalta.                                                tusviranomaisten yhteistyö Ruotsin vas-
5159:    Kaikki laivaliikenne Perämerelle tapahtuu                    taavien viranomaisten kanssa tulisi eten-
5160: Merenkurkun kautta. Pienveneliikenne lisääntyy                  kin Merenkurkun alueella nykyistä järjes-
5161: jatkuvasti. Huomattavan maan kohoamisen                         telmällisemmäksi?
5162: 
5163:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
5164: 
5165:                        Ole Norrback                               Håkan Nordman
5166:                        Håkan Malm                                 Boris Renlund
5167:                                        1986 vp. -      KK n:o 220                                        3
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 
5172:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5173: 
5174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huomioon myös meripelastuspalvelun vaatimuk-
5175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          set. Lisäksi alueella on entuudestaan kevyt heli-
5176: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             kopteri.                           ;
5177: kirjeenne n:o 918 ohella lähettänyt valtioneuvos-         Suomi ja Ruotsi ovat 7.12:1982 solmineet
5178: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         meripelastussopimuksen. Sen 5 artiklan mukaan
5179: edustaja Ole Norrbackin ym. tekemän seuraavan          maiden välillä järjestetään vuosittain meripelas-
5180: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 220:            tusharjoitus. Harjoituksista saadut kokemukset
5181:           Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-         osoittavat, että yhteistoiminta maiden välillä su-
5182:        seen suunniteltua merkittävästi nopeam-         juu tarkoituksenmukaisella tavalla.
5183:        min Merenkurkun alueen hälytysvalmiut-             Lisäksi Vaasan ja Uumajan kaupungit pitävät
5184:        ta ja pelastusvälineistöä, joita tarvitaan      yhteyttä kaupunginjohtajiensa johdolla kokouk-
5185:        vahingoissa ja onnettomuuksissa, joissa         sissa, joita pidetään vuosittain. Vaasan läänin
5186:        ihmishenget voivat olla uhattuina tai           rannikkokaupungit yhtenäistävät öljyntorjunta-
5187:        suuret ympäristöarvot vaarassa, ja              kalustoaan keskenään hankkimalla esimerkiksi
5188:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta pelas-      samantyyppisiä puomeja.
5189:        tusviranomaisten yhteistyö Ruotsin vas-            Merenkurkun öljyntorjuntavalmiutta parantaa
5190:        taavien viranomaisten kanssa tulisi eten-       myös ympäristöministeriön vuonna 1987 valmis-
5191:        kin Merenkurkun alueella nykyistä järjes-       tuva Oili-luokan öljyntorjunta-alus (19 m). Alus
5192:        telmällisemmäksi?                               varustetaan tehokkaalla Lori-öljynkeräysjärjestel-
5193:                                                        mällä. Alus sijoitetaan Vaasan luotsipiiriin.
5194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Ympäristöministeriö on hankkinut öljyntor-
5195: ti seuraavaa:                                          juntamateriaalia m/s Eiran tapauksen jälkeen
5196:    Meripelastuspalvelusta annetun lain (628/82)        lisää. Materiaali on sijoitettu Vaasan luotsipiiriin
5197: mukaan rajavartiolaitos suorittaa meripelastuspal-     Vallgrundiin ja Valassaarille.
5198: velua sekä huolehtii meripelastuspalvelun suun-           Ympäristöministeriö on mukana merenkulku-
5199: nittelusta, johtamisesta ja valvonnasta samoin         hallituksen rakennusohjelmassa Vaasan alueella.
5200: kuin meripelastuspalveluun osallistuvien viran-        Vaasan Vaskiluotoon tullaan rakentamaan lähi-
5201: omaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovitta-        vuosina uusi ajanmukainen valtion öljyntorjunta-
5202: misesta.                                               varasto.
5203:    Mainitun lain perusteluna olevassa ministeri-          Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta on
5204: ryhmän kannanotossa määritetään meripelastus-          sijoitettu korkeimpaan mahdolliseen torjuntaka-
5205: palvelun kehittämisen puitteet. Kannanotossa           lustoluokkaan.
5206: annettuja tavoitteita ei ole henkilöstö- ja kalusto-      Edellä mainitun perusteella hallitus toteaa,
5207: kehityksen osalta kyetty täysin noudattamaan.          että Merenkurkun alueen öljyntorjuntavalmius
5208:    Merenkurkun alueen meripelastusvalmiutta on         on parantunut viime vuosien aikana aloitetuilla
5209: viime aikoina kyetty tehostamaan, kun uusi ran-        ja osin myös loppuun saatetuilla toimilla niin
5210: nikkolaiva Tiira saatiin käyttöön vuonna 1985 ja       ripeästi kuin se olosuhteet huomioiden on mah-
5211: sijoitettiin Merenkurkun alueelle. Kuluvana ke-        dollista. Valmius paranee merkittävästi lähim-
5212: väänä Valassaarten merivartioasemalle sijoitettiin     pien vuosien aikana, kun edellä luetellut toimet
5213: uusi partiovene. Alusten suunnittelussa on otettu      saatetaan kokonaisuudessaan loppuun.
5214: 
5215:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
5216: 
5217:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
5218: 4                                     1986 vp. -- ~ n:o 220
5219: 
5220: 
5221: 
5222: 
5223:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5224: 
5225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringen av fartygen har även sjöräddningstjänstens
5226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        krav beaktats. Dessutom finns det från tidigare
5227: 918 av den 20 maj 1986 till vederbörande              en lätt helikopter inom området.
5228: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       Finland och Sverige ingick 7.12.1982 ett avtal
5229: av riksdagsman Ole Norrback m.fl. underteckna-        om sjöräddning. Enligt den 5 artikeln i detta
5230: de spörsmål nr 220:                                   ordnar länderna årligen en gemensam sjörädd-
5231:                                                       ningsövning. Erfarenheterna från övningarna vi-
5232:           Vad avser Regeringen att göra för att i     sar att samarbetet mellan Iänderna Iöper på ett
5233:        betydligt snabbare takt än planerat för-       ändamålsenligt sätt.
5234:        bättra den utrycknings- och räddningska-          Dessutom håller städerna Vasa och Umeå kon-
5235:        pacitet i Kvarkenregionen som behövs vid       takt genom årliga sammankomster under Iedning
5236:        haverier eller olyckor då människoliv kan      av stadsdirektörerna. Kuststäderna i Vasa län
5237:        stå på spel eller då stora miljövärden är i    samordnar sinsemellan sin oljebekämpningsred-
5238:        fara, och                                      skap t.ex. genom att alla skaffar samma slags
5239:           vad avser Regeringen att göra för att       bommar.
5240:        mera än nu systematisera utrycknings-             Oljebekämpningsberedskapen i Kvarken för-
5241:        myndigheternas samarbete med motsva-           bättras också genom miljöministeriets oljebe-
5242:        rande myndigheter i Sverige, i synnerhet       kämpningsfartyg (19 m) i Oili-klassen, som blir
5243:        när det gäller samarbetet i Kvarkenregio-      färdigt år 1987. Fartyget utrustas med det effek-
5244:        nen?                                           tiva Lori-oljeuppsamlingssystemet. Fartyget sta-
5245:                                                       tioneras inom Vasa lotsfördelning.
5246:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Miljöministeriet har efter fallet med m/ s Eira
5247: anföra följande:                                      skaffat mera oljebekämpningsredskap. Redska-
5248:    Enligt Iagen om sjöräddningstjänst (628/82)        pen har placerats i Vallgrund och på Valsörarna
5249: svarar gränsbevakningsväsendet för sjöräddnings-      inom Vasa lotsfördelning.
5250: tjänsten samt omhänderhar planeringen, led-              Miljöministeriet deltar i sjöfartsstyrelsens bygg-
5251: ningen och övervakningen av den ävensom koor-         nadsprogram för Vasaområdet. lnom den när-
5252: dineringen av de i sjöräddningstjänsten deltagan-     maste framtiden kommer ett nytt modernt stat-
5253: de myndigheternas och samfundens verksamhet.          ligt oljebekämpningslager att byggas på Vasklot i
5254:    1 ett ställningstagande från en ministergrupp,     Vasa.
5255: vilket ligger tili grund för nämnda Iag, fastställs      Vasa stad Korsholms kommun har placerats i
5256: ramen för sjöräddningstjänstens utveckling. De        den högsta möjliga bekämpningsredskapsklassen.
5257: mål som har uppställts i ställningstagandet har          Med stöd av det ovan anförda konstaterar
5258: inte helt kunnat uppnås vad beträffar personal-       regeringen att oljebekämpningsberedskapen
5259: och redskapsutvecklingen.                             inom Kvarkenregionen har förbättrats i så rask
5260:    Under den senaste tiden har man lyckats            takt som det med beaktande av omständig-
5261: effektivera sjöräddningsberedskapen inom Kvar-        heterna genom åtgärder, som har påbörjats och
5262: kenregionen, då det nya kustfartyget Tiira togs i     delvis också slutförts under de senaste åren är
5263: bruk år 1985 och stationerades i nämnda region.       möjligt. Beredskapen förbättras betydande under
5264: På våren detta år stationerades en ny patrullbåt      de närmaste åren då ovan uppräknade åtgärder
5265: vid Valsörarnas sjöbevakningsstation. Vid plane-      slutförs i sin helhet.
5266: 
5267:     Helsingfors den 17 juni 1986
5268: 
5269:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
5270:                                                  1986 vp.
5271: 
5272: Kirjallinen kysymys n:o 221
5273: 
5274: 
5275: 
5276: 
5277:                                     Lähdesmäki: Nykytasoisen pikajunaliikenteen säilyttämisestä keskei-
5278:                                       sillä rataosilla
5279: 
5280: 
5281:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5282: 
5283:    VR:n kesäliikennekauden alkaessa 1.6.1986               Jos kerran nykyiselle pikajunatarjonnalle anne-
5284: otetaan Jyväskylästä Tampereen ja Hämeenlinnan          taan mahdollisuus säilyä nykyisenlaisena, miksi
5285: kautta Helsinkiin kulkevassa pikajunassa P 92           sitä ei sitten säilytetä? Tässä on VR:n toimien
5286: käyttöön 13 markan suuruinen paikanvarausmak-           ristiriita. Tavalliset pikajunat katoavat aina EP-
5287: su.                                                     tai express-junien tullessa käyttöön.
5288:     Ko. junan lähtöaika Helsinkiin on Hämeenlin-            Uusi aikataulu merkitsee myös sitä, että esim.
5289: nasta 8.43 ja Tampereelta 7. 50. Tätä junaa             Tampereelta pääsee Helsinkiin tavallisella pikaju-
5290: käyttävät erityisen runsaasti myös työmatkalaiset       nalla aamulla keskeiseen aikaan kahden tunnin
5291: ja opiskelijat väleillä Tampere-Hämeenlinna ja          välein (kello 6.55 ja 8.50), mutta kahdeksan
5292: Hämeenlinna-Helsinki.                                   aikaan lähtee lisämaksullisia junia kaksi, muuta-
5293:                                                         man minuutin välein.
5294:     Kun pakollinen paikanvarausmaksu otetaan
5295: käyttöön, se merkitsee päivittäin matkaavalle               Kun korvaavia "tavallisia" pikajunia ei siis
5296: kuukaudessa noin 280 markan lisäkustannuksia.           tule, mikä seikka näkyy VR:n virkamiestyöryh-
5297:                                                         män Juta-87 -suunnitelmassa, matkustajat -
5298:     Paikanvarauspakkoa voi jollakin tavalla perus-      erityisesti päivittäiset työmatkalaiset - pakote-
5299: tella, jos käytetään tilailtaan rajallista moottori-    taan ostamaan paikkaliput, mitä ei verotuksessa
5300: vaunu- tms. kalustoa. Mutta tämä juna on nor-           voi vähentää. Miksi ilman paikkalippupakkoa
5301: maalia teräsvaunustoa, jota voidaan tarpeen vaa-        toimivat junat halutaan muuttaa express-juniksi,
5302: tiessa lisätä.                                          koska sen ajoaikakaan ei ole ratkaisevasti nope-
5303:     Pakollinen paikanvarausmaksu lisää lyhyillä vä-     ampi?
5304: limatkoilla ja esimerkiksi juuri kuukausilippua            Jos erityisesti ja välttämättä halutaan saada
5305: käyttävillä oleellisesti matkakustannuksia. Tällai-     express- tai erikoispikajunia, joissa on paikanva-
5306: sen maksun käyttöönotto saattaa siirtää matkus-         rausmaksut, olisi kansantaloudellisesti edullisin
5307: tajia jopa toisiin liikennevälineisiin hintakilpailu-   vaihtoehto kytkeä tavalliseen pikajunaan näitä
5308: kyvyn heikentyessä.                                     "korkeamman palvelutason vaunuja" ja sulkea
5309:     Pikajunien muuttaminen viime aikoina ns.            näiden ja tavallisten vaunujen väliset ovet. Ra-
5310:  express-juniksi (paikanvarausmaksu niissä 20           kenteellisestihan vaunut eivät poikkea toisistaan.
5311:  markkaa) pohjautuu paljolti VR:n virkamiestyö-         Express-vaunuissa matkustavat maksaisivat luon-
5312:  ryhmän vuonna 1983 tekemään ns. Juta-87                nollisesti palveluistaan korkeamman hinnan. Esi-
5313:  -suunnitelmaan. Tämän suunnitelman tuloksena           merkiksi Hämeenlinnan-Helsingin välillä pika-
5314:  on nyt tulossa jo kolmas juna. Yhteistä niille on,     junan ja erikoispikajunan/ express-junan välinen
5315:  että samalla tavallinen pikajuna, jossa lisämaksua     matka-aika ei eroa käytännössä yhtään mitään.
5316:  ei ole, on jäänyt pois liikenteestä. Matkustajat           Paikanvarausmaksusta on tulossa uusi tapa ko-
5317:  toisin sanoen pakotetaan maksamaan lisämaksu.          rottaa VR:n tariffeja. Samaan aikaan ei kuiten-
5318:     ''Express-liikenteen laajentamisen tärkein          kaan ole muutettu verotuskäytäntöä, jonka mu-
5319:  edellytys on, että raiteille saadaan lisää matkusta-   kaan paikanvarausmaksut voisi täysimääräisesti
5320:  jia. Tämä antaa mahdollisuuden säilyttää tavalli-      vähentää verotuksessa.
5321:  nen pikajunatarjonta nykyisen tasoisena'', todet-          Monissa suurissa junaliikennemaissa mm.
5322:  tiin kaksi vuotta sitten eduskunnassa liikennemi-      Länsi-Saksan rautateillä kotimaan liikenteessä
5323:  nisterin tuolloin vastaavaan asiaan antamassa vas-     paikanvarausmaksua ei käytetä lainkaan. Kun
5324:  tauksessa.                                             paikanvarausmaksua ei ole, se sallii joustavan
5325: 
5326:  260683B
5327: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 221
5328: 
5329: matkojen järjestämisen lyhyelläkin harkinta-ajalla   taa kuitenkin karsia matkustajia lyhyemmillä
5330: kaikissa junissa. Hämeenlinnan--Helsingin väli-      matkustusosilla.
5331: nen junatiheys kaukojunien suhteen on Suomen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5332: kaupungeista eräs suurimpia, koska juna kulkee       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5333: sekä etelään että pohjoiseen keskimäärin kerran      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5334: tunnissa vilkkaimpina aikoina.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5335:    Kun paikanvarausmaksua käytetään lisäänty-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5336: västi, se sitoo lisää VR:n tietokonepohjaisia va-           ryhtyä nykytasoisen pikajunaliikenteen
5337: raussysteemejä. Toisaalta vaaditaan henkilökun-             säilyttämiseksi niillä keskeisillä rataosilla,
5338: taa lisää ainakin junien pääteasemilla lippujen             joilla junaa joudutaan käyttämään myös
5339: tarkastukseen.                                              runsaasti jokapäiväiseen työmatkaliiken-
5340:                                                             teeseen, ja
5341:    Matkustajan kannalta paikkalipun ostomah-                   aiotaanko verotuskäytäntöä muuttaa si-
5342: dollisuus on hyvä asia, mutta samalla myös                  ten, että paikkalippumaksut kokonaisuu-
5343: (taloudellinenkin) rasite. Paikkalippupakko saat-           dessaan tulevat vähennyskelpoisiksi?
5344: 
5345:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
5346: 
5347:                                           Martti Lähdesmäki
5348:                                         1986 vp. -- RJC n:o 221                                           3
5349: 
5350: 
5351: 
5352: 
5353:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5354: 
5355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ten voidaan paikkatarjontaa säädellä kysyntää
5356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vastaavaksi.
5357: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn                  Puheena olevat junat on suunniteltu nimen-
5358: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            omaan keskipitkien matkojen tarpeita varten, ja
5359: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       niiden saavuttama suuri suosio osoittaa toimenpi-
5360: taja Martti Lähdesmäen näin kuuluvasta kirjalli-        teiden oikeellisuuden. Koska kyseisen tyyppisiä
5361: sesta kysymyksestä n:o 221:                             junia käytetään jossain määrin myös lyhyillä
5362:                                                         matkoilla, on EP- ja Express-juniin lunastettavis-
5363:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sa toistuvia matkoja varten erillinen ja varsin
5364:        ryhtyä nykytasoisen pikajunaliikenteen           edullinen kuukausilippu, jonka käyttäjäitä ei
5365:        säilyttämiseksi niillä keskeisillä rataosilla,   vaadita paikanvarausmaksua.
5366:        joilla junaa joudutaan käyttämään myös
5367:        runsaasti jokapäiväiseen työmatkaliiken-             Kysymyksen perusteluissa mainittu Jyväskylän
5368:                                                         EP-juna otetaan käyttöön tulevan syyskuun 28
5369:        teeseen, Ja
5370:                                                         päivästä alkaen. Samasta ajankohdasta lukien
5371:           aiotaanko verotuskäytäntöä muuttaa si-
5372:                                                         aloittaa kulkuosa myös Kuopion EP-junapari,
5373:        ten, että paikkalippumaksut kokonaisuu-
5374:                                                         jolloin nykyinen "Savonia" muutetaan tavalli-
5375:        dessaan tulevat vähennyskelpoisiksi?
5376:                                                         seksi pikajunaksi. Uusia erikoisjunia ei tässä vai-
5377:                                                         heessa ole suunnitteilla, joten normaalit pikaju-
5378:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nat tulevat jatkossakin muodostamaan junatar-
5379: ti seuraavaa:                                           jonnan valtaenemmistön.
5380:   Rautatielaitoksen suorittamat selvitykset osoit-          Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1
5381: tavat, että noin neljännes (24 %) suoritetuista          momentin 5 kohdan mukaan verotuksessa vähen-
5382: kaukoliikennematkoista on luonteeltaan työ- ja           nyskelpoisia tulon hankkimisesta johtuneita me-
5383: virkamatkoja. Toisaalta on myös todettava, että          noja ovat muun ohessa matkakustannukset asun-
5384: rautateiden osuus näistä maamme merkittävim-             nosta työpaikkaan ja takaisin sen mukaan, mitä
5385: pien asutuskeskusten välisistä matkoista on varsin       matkat olisivat maksaneet halvinta kulkuneuvoa
5386: vähäinen. Ainoana keinona osuuden kasvattami-            käyttäen. Vähennyksen enimmäismäärä on koro-
5387: seen on nähty palvelutason oleellinen kohottami-         tettu 15 000 markasta 16 000 markkaan vuodelta
5388: nen, mikä on mahdollista vain lyhentämällä               1986 toimitettavaa verotusta varten. Työmatkan
5389: kokonaiskulkuaikoja ja parantamalla vaunukalus-         pituudella ei ole merkitystä vähennystä myönnet-
5390: ton tasoa.                                               täessä.
5391:    Tähän tavoitteeseen on pyritty asettamalla kul-          Halvimpana kulkuneuvona pidetään yleensä
5392: kuun tärkeimmille reiteille Express- ja EP-junia,       olosuhteista riippuen junaa, linja-autoa, raitio-
5393: joiden palvelutaso edustaa kansainvälistä luokkaa       vaunua tai laivaa. Jos verovelvollisella on jokseen-
5394: ja joiden aikataulut on suunniteltu siten, että ne      kin samanlainen mahdollisuus käyttää asunnon
5395: mahdollistavat sopivan asiointikäynnin pääkau-          ja työpaikan välisellä matkalla erilaisia yleisiä
5396: pungtssa.                                               kulkuneuvoja, esimerkiksi junaa tai linja-autoa,
5397:    Osoituksena siitä, ettei kysymys ole aivan mer-      vähennys myönnetään näistä halvimman vaihto-
5398: kityksettömistä parannuksista, todettakoon Bot-         ehdon mukaan laskettuna. Matkakustannus hy-
5399: nia-Expressin 47 min. ja Imatra-Expressin 30            väksytään halvimman matkustusluokan ja taksan
5400: min. nopeampi kulkuaika entisentasoisiin pika-          mukaisena, jona voidaan pitää kuukausilippua,
5401: juniin verrattuna. Tähän on päästy nostamalla           sarjalippua tai muuta alennuslippua, jos sellai-
5402: junien suurinta sallittua nopeutta ja poistamalla       nen on saatavissa.
5403: eräitä vähemmän merkityksellisiä pysähdyksiä.               Niin sanottujen paikkalippujen ei yleensä ole
5404:    Koska matkustusväljyys näissä junissa on eräs        katsottu sisältyvän halvimpaan matkustustapaan.
5405: oleellinen palvelutasotekijä, on pakollinen ennal-      Jos paikanvarausmaksu kuitenkin on pakollinen,
5406: ta tapahtuva paikanvaraus välttämätön. Vain tä-         on se myös verotuksessa vähennyskelpoinen me-
5407: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 221
5408: 
5409: no edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun        nä, esimerkiksi sivutuloon kohdistuvina kuluina.
5410: vähennysoikeuden kokonaismäärään sisältyvänä.          Vähennys tehdään silloin tulo- ja varallisuusvero-
5411: Paikkalipun hinta on vähennyskelpoinen kuiten-         lain 25 §:n nojalla eikä vähennettävää määrää ole
5412: kin vain sillä edellytyksellä, ettei verovelvollisen   rajoitettu, kuten päätoimen matkakustannuksia
5413: käytettävissä ole kohtuullisen ajan kuluessa hal-      vähennettäessä.
5414: vempaa matkustustapaa, jolla olisi mahdollista
5415: ehtiä työhön. Kysymyksen perustelujen mukaan              Molempien vähennysten edellytyksenä on, että
5416: junat Tampereelta Helsinkiin kulkevat noin tun-        verovelvollinen antaa riittävän selvityksen kustan-
5417: nin välein, joten vaihtoehtoista kulkuneuvoa ei        nusten muodostumisesta, puheena olevassa ta-
5418: liene. Hämeenlinnan ja Helsingin välillä saattaa       pauksessa muun ohessa siitä, että paikanvaraus-
5419: olla muitakin mahdollisuuksia kuin kysymyksen          maksu on pakollinen. Vähennysvaatimuksen tu-
5420: perusteluissa tarkoitettu juna.                        eksi on veroilmoitukseen lisäksi varminta liittää
5421:    Matkakustannukset voivat tulla verotuksessa         matkustajalle mahdollisesti jäävät lippujen kan-
5422: vähennettäviksi myös luonnollisina vähennyksi-         taosat tai muut tositteet sekä aikatauluselvitys.
5423: 
5424:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986
5425: 
5426:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
5427:                                         1986 vp. -- RJ( n:o 221                                            5
5428: 
5429: 
5430: 
5431: 
5432:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5433: 
5434:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ifrågavarande tåg har planerats uttryckligen för
5435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          behoven under medellånga resor och den popu-
5436: den 20 maj 1986 till vederbörande medlem av             laritet som de har vunnit är ett bevis på att
5437: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       åtgärderna har varit de rätta. Då tåg av denna
5438: dagsman Martti Lähdesmäki undertecknade                 typ i viss mån anlitas även på korta resor, kan det
5439: spörsmål nr 221:                                        till specialsnälltågen och expresstågen för uppre-
5440:                                                         pade resor inlösas en särskild, rätt förmånlig
5441:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        månadsbiljett, som inte förutsätter att innehava-
5442:         för att upprätthålla snälltågstrafiken på       ren betalar någon platsreserveringsavgift.
5443:         nuvarande nivå på de centrala bandelar              Det i motiveringen för spörsmålet nämnda
5444:         där tåg i stor utsträckning måste anlitas       specialsnälltåget från och till Jyväskylä kommer
5445:         även för de dagliga arbetsresorna och
5446:                                                         att tas i bruk från och med den 28 september
5447:            är det meningen att beskattningspraxis       innevarande år. Vid samma tidpunkt börjar även
5448:         skall ändras så att avgifterna för platsbil-    ett specialsnälltågspar trafikera rutten från och
5449:         jett blir helt avdragsgilla?                    till Kuopio, varvid det nuvarande "Savonia" blir
5450:                                                         ett vanligt snälltåg. I detta skede planeras det
5451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte några nya specialtåg. De normala snälltågen
5452: anföra följande:                                        kommer alltså att även i fortsättningen utgöra
5453:   Järnvägens utredningar utvisar, att ca en fjär-       största delen av tågutbudet.
5454: dedel (24 %) av de resor som görs inom fjärrtra-            Enligt 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt
5455: fiken är till typen arbets- och tjänsteresor. A         på inkomst och förmögenhet (1043/74) är ut-
5456: andra sidan bör det även konstateras att järnvä-        gifter för inkomstens förvärvande bland annat
5457: gens andel av dessa resor mellan vårt lands mest        kostnader för resa från bostaden till arbetsplatsen
5458: betydande bosättningscentra är rätt obetydlig.          och åter med anlitande av billigaste fortskaff-
5459: Det enda sättet att öka denna andel har ansetts         ningsmedel. Det maximala avdragsbeloppet har
5460: vara att väsentligt höja servicenivån. Detta är         höjts från 15 000 mk till 16 000 mk vid beskatt-
5461: möjligt endast genom att de totala färdtiderna          ningen för år 1986. Arbetsresans längd har inte
5462: förkortas och vagnmaterielens standard höjs.            någon betydelse då avdrag beviljas.
5463:    Denna målsättning har man försökt uppnå                  Som billigaste fortskaffningsmedel betraktas i
5464: genom att på de viktigaste rutterna sätta in            regel, beroende på omständigheterna, tåg, buss,
5465: express- och specialsnälltåg, i vilka servicenivån är   spårvagn eller båt. Har den skattskyldige tämli-
5466: av internationell klass och vilkas tidtabeller har      gen likadana möjligheter att på resan mellan
5467: planerats så att de möjliggör ett lämpligt besök i      bostaden och arbetsplatsen anlita olika allmänna
5468: huvudstaden för uppdragsresenärer.                      kommunikationsmedel, exempelvis tåg eller
5469:    Som bevis på att det inte är fråga om helt           buss, beviljas avdraget beräknat på basis av det
5470: obetydliga förbättringar kan påpekas att Botnia-        billigaste alternativet. Resekostnaden godkänns i
5471: Express har en 47 min. och Imatra-Express en 30         enlighet med den billigaste reseklassen och
5472: min. snabbare färdtid än de tidigare snälltågen.        taxan, vilket innebär månadsbiljett, seriebiljett
5473: Detta har kunnat åstadkommas genom att tågens           eller annan rabattbiljett, om sådan finns att
5474: största tillåtna hastighet har ökats och genom att      tillgå.
5475: vissa mindre betydelsefulla uppehåll har avskaf-            De s.k. platsbiljetterna har i regel inte ansetts
5476: fats.                                                   ingå i det billigaste sättet att resa. Om platsreser-
5477:    Då resekomforten i dessa tåg är en väsentlig         veringsavgift dock är obligatorisk, är den vid
5478: faktor inom sevicenivån, är det nödvändigt med          beskattningen en avdragbar avgift, då den ingår i
5479: en obligatorisk platsreservering på förhand. En-        det sammanlagda belopp för vilket avdragrätt
5480: dast på detta sätt kan utbudet av platser regleras      beviljas enligt ovannämnda lagrum. Platsbiljett-
5481: så att det motsvarar efterfrågan.                       priset är dock endast avdragsgillt under förutsätt-
5482: 6                                      1986 vp. -- KJ( n:o 221
5483: 
5484: ning att den skattskyldige inom rimlig tid inte        25 § lagen om skatt på inkomst och förmögen-
5485: har möjlighet att anlita ett billigare sätt att resa   het, och det avdragsgilla beloppet har inte be-
5486: för att i tid hinna till arbetsplatsen. Enligt         gränsats, vilket är fallet beträffande avdrag för
5487: motiveringen för spörsmålet går tågen från Tam-        resekostnader, som hänför sig till huvudsyssla.
5488: merfors till Helsingfors med ca en timmes inter-
5489: valler, varför det inte torde finnas något alterna-       En förutsättning för båda dessa avdrag är att
5490: tivt fortskaffningsmedel. Mellan Tavastehus och        den skattskyldige lämnar en tillräcklig utredning
5491: Helsingfors kan det finnas även andra möjlighe-        om kostnadsbildningen, i det aktuella fallet bl.a.
5492: ter än det tåg som avses i motiveringen för            om att platsreserveringsavgiften är obligatorisk.
5493: spörsmålet.                                            Det är säkrast att till deklarationen som stöd för
5494:    Resekostnaderna kan vid beskattningen vara          avdragsyrkan bifoga biljetternas stamdelar eller
5495: avdragsgilla även som naturliga avdrag, exempel-       andra verifikat, som resenären eventuellt har fått
5496: vis i form av kostnader som hänför sig tili            behålla, samt en utredning som gäller tidtabel-
5497: biinkomst. Avdraget görs i detta fall med stöd av      len.
5498: 
5499:      Helsingfors den 13 juni 1986
5500: 
5501:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
5502:                                                1986 vp.
5503: 
5504: Kirjallinen kysymys n:o 222
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509:                                   lmpiö ym.: Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön tarkistamis-
5510:                                     tarpeista
5511: 
5512: 
5513:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5514: 
5515:   Tenojoen kalastusta säädellään Suomen ja            ole kuin osaksi maksettu kalastuskunnille ja ka-
5516: Norjan välisellä Tenojoen kalastuspiirin yhteises-    lastusrajoitusten aiheuttamia menetyksiä isojako-
5517: tä kalastussäännöstä tehdyllä sopimuksella ja sii-    tiloille ei ole toistaiseksi korvattu lainkaan. Epä-
5518: hen liittyvällä kalastussäännöllä. Sopimusta ja       kohdat koettelevat ennen kaikkea saamelaisia.
5519: sääntöä on viimeksi tarkistettu vuonna 1982.             Maa- ja metsätalousministeri Yläjärvi vastauk-
5520: Vesipiirirajankäynnin tultua suoritetuksi loppuun     sessaan kansanedustaja Impiön suulliseen kysy-
5521: kävi selväksi, että yli 213 joen Suomen puoleises-    mykseen 2.1.1986 (n:o 404/1985 vp.) myöntää
5522: ta osasta kuuluu kylille ja vajaat 113 valtiolle.     käyneen ilmi, että voimassa oleva sopimus ja
5523: Tenojoen kalastusta koskevat määräykset on laa-       kalastuslain oikeustulkinta ovat jossakin määrin
5524: dittu ja niitä on vuosikymmenien aikana muutet-       keskenään ristiriidassa, ja tästä syystä sopimusta
5525: tu sen olettamuksen varassa, että joki kuului         on Suomen puolelta haluttu tarkistaa. Ministeri
5526: valtiolle. Tämä virheellinen käsitys on heijastu-     Yläjärven mukaan maa- ja metsätalousministe-
5527: nut kalastusmääräysten sisältöön.                     riön asettama Tenojoen kalastustoimikunta tuol-
5528:    Edellä kerrotusta virheellisyydestä voidaan ot-    loin valmisteli mainittujen varojen käyttöä koske-
5529: taa esiin sanonta hallituksen lakiesityksessä edus-   via uudelleenjärjestelyjä. Ministeri Yläjärven mu-
5530: kunnalle vuoden 1972 valtiopäivillä (n:o 97):         kaan on esiintynyt myös epätietoisuutta siitä,
5531: "kysymyksessä olevat vedet lienevät ainakin suu-      minkä nojalla kalastuksen lupamaksuja tulisi pa-
5532: rimmaksi osaksi valtiolle kuuluvia vesiä". Kui-       lauttaa kalastuskunnille. Aikaisemmin on vallalla
5533: tenkin Tenon sääntö sopimuksineen on tehty            ollut käsitys, että sopimus on ainoa tätä säätelevä
5534: tavallisena lakina siinä järjestyksessä kuin valtio   asiakirja. Nyt on ilmennyt korkeimman hallinto-
5535: normaalisti määrää kalastamisesta omistamaliaan       oikeuden tulkinnan jälkeen, että muunkinlainen
5536: vesialueella. Tällä tavoin Tenon kalastussääntö       tulkinta on mahdollinen, totesi ministeri Yläjärvi
5537: loukkaa tärkeällä tavalla yksityistä omistusoikeut-   vastauksessaan.
5538: ta ja samalla voimassa olevaa omaisuuden suojaa,         Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön osal-
5539: kuten Helsingin yliopiston maa- ja vesioikeuden       ta on edelleen useita selvittämättömiä asioita.
5540: professori, oikeustieteen ja tekniikan tohtori        Eduskunnan vuoden 1972 edellyttämät selvityk-
5541: Veikko 0. Hyvönen on asian ilmaissut esimerkik-       set vahingoista, jotka kalastussäännöstä johtuvat
5542: si Kauppalehdessä 1 päivänä helmikuuta 1984.          yksityisille patojen omistajille, ovat edelleen sel-
5543: Hyvösen mukaan lainsäädäntö on käsitelty perus-       vittämättä. Valtioneuvosto edellytti vuonna 1982
5544: tuslain vastaisessa järjestyksessä ja Tenon kalas-    lausumassaan, että Tenojoen kalastuskoneista
5545: tussääntö on perustuslain vastainen.                  saadut tulot pitäisi voida Suomessa jakaa vesialu-
5546:    Tenojoen kalastussopimukseen ja -sääntöön on       een omistajille ja että viipymättä tulisi selvittää,
5547: kohdistettu huomattavan paljon arvostelua. Kes-       miten Tenojoella toimivien kalastusyhteisöjen
5548: keisenä epäkohtana on pidettävä sitä, että kalas-     asemaa voitaisiin parantaa. Lisäksi valtioneuvos-
5549: tussopimusta ja -sääntöä ei ole alkuunkaan riittä-    ton oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota sii-
5550: vässä määrin sopeutettu Suomen lainsäädäntöön,        hen, että Tenojoen kalastussopimusta ja -sääntöä
5551: erityisesti kalastuslain johtavien periaatteiden      tarkistettaessa olisi huolehdittava siitä, että halli-
5552: mukaisiksi. Lakisääteisten kalastuskuntien pää-       tusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuus ja 6 §:n omai-
5553: tösvallan käyttäminen kalastuksen järjestämisessä     suuden suoja tulisivat kaikilta osin mahdollisim-
5554: on voimakkaasti rajoitettu erityisesti virkistyska-   man tarkoin huomioon otetuiksi. Tähän sekä
5555: lastuksen järjestämisen osalta, lupamaksutuloja ei    ulkoministeriölle että maa- ja metsätalousminis-
5556: 260628R
5557: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 222
5558: 
5559: teriölle osoitettuun kehotukseen yhtyi myös            tioneuvosto on nimennyt neuvotteluvaltuuskun-
5560: eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnos-           nan, ja neuvottelujen on suunniteltu käynnisty-
5561: saan vuodelta 1982.                                    vän kuluvan kevään aikana.
5562:    Vuonna 1984 maa- ja metsätalousministeriön             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5563: asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli selvit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5564: tää Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5565: epäkohtia sekä tehdä muutosehdotuksia epäkoh-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5566: tien korjaamiseksi, on saanut äskettäin työnsä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5567: päätökseen. Toimikunta sai aikaan kaksi eri mie-               ryhtyä, jotta Suomen ja Norjan välisissä
5568: tintöä, joihin sisältyy ehdotuksia, jotka poistaisi-           neuvotteluissa Tenojoen kalastussopi-
5569: vat toteutuessaan koko joukon nykyisin vallitsevia             muksesta ja -säännöstä Suomen puolelta
5570: epäkohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu- eli             otetaan huomioon Tenojoen vahvistettu-
5571: turistikalastuksen säätely muodostamaila osa-alu-              jen omistussuhteiden edellyttämät kalas-
5572: eita kalastuskorttikiintiöin. Turistilupien säätelyn           tussopimuksen ja -säännön tarkistustar-
5573: tehostamiseen norjalainen osapuolikin on kiin-                 peet, ja
5574: nittänyt huomiota.                                                millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
5575:   Suomen valtion puolelta on vuoden 1984 lo-                   tyä, jotta lakisääteisten kalastuskuntien
5576: pussa esitetty neuvottelupyyntö Norjan valtiolle               mahdollisuuksia toimia kalastuslain joh-
5577: Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön tarkis-                tavien periaatteiden mukaan tuntuvasti
5578: tamiseksi. Ulkoasiainministeriön esityksestä val-              tehostetaan?
5579: 
5580:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
5581: 
5582:          Lauri Impiö                      Aimo Ajo                       Hannele Pokka
5583:          Mikko Jokela                     Pentti Mäki-Hakola             Matti Viljanen
5584:                                        1986 vp. -- KJC n:o 222                                            3
5585: 
5586: 
5587: 
5588: 
5589:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5590: 
5591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sesta, myös maa- ja metsätalousministeriön vuon-
5592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          na 1984 asettaman Tenojoen kalastustoimikun-
5593: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             nan vuonna 1985 antamaan ensimmäiseen osa-
5594: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mietintöön ja siitä ulkoasiainministeriön toimesta
5595: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      pyydettyihin lausuntoihin. Neuvotteluissa tul-
5596: taja Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallises-     laan samalla tavalla ottamaan myös asianmukai-
5597: ta kysymyksestä n:o 222:                               sesti huomioon kalastustoimikunnan vuonna
5598:                                                        1986 antamassa toisessa osamietinnössä olevat
5599:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ehdotukset.
5600:        ryhtyä, jotta Suomen ja Norjan välisissä           Vuosina 1978--1979 Norjan kanssa käydyissä
5601:        neuvotteluissa Tenojoen kalastussopi-           neuvotteluissa vahvistettiin Tenojoen kalastusso-
5602:        muksesta ja -säännöstä Suomen puolelta          pimuksen kehittämistä koskevalle yhteistyölle
5603:        otetaan huomioon Tenojoen vahvistettu-
5604:                                                        seuraavat kolme tavoitetta. Ensinnäkin pidetään
5605:        jen omistussuhteiden edellyttämät kalas-        tärkeänä säilyttää ja lisätä Tenojoen lohikantaa,
5606:        tussop~muksen ja -säännön tarkistustar-
5607:                                                        erityisesti huolehtimalla lohen pääsyn turvaami-
5608:        peet, Ja                                        sesta mereltä jokeen aina lohen kutupaikoille
5609:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-       saakka. Toiseksi pidetään tärkeänä turvata paik-
5610:        tyä, jotta lakisääteisten kalastuskuntien       kakunnan väestön lohenkalastukseen perustuva
5611:        mahdollisuuksia toimia kalastuslain joh-        elinkeino. Kolmantena tavoitteena on kohtuulli-
5612:        tavien periaatteiden mukaan tuntuvasti          sen osan varaaminen lohenkalastuksesta urheilu-
5613:        tehostetaan?                                    kalastajille. Nämä tavoitteet on nyt aloitetuissa
5614:                                                        uusissa neuvotteluissa puolin ja toisin jälleen
5615:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vahvistettu.
5616: ti seuraavaa:                                             Edellä sanotuissa puitteissa tullaan käsittele-
5617:    Suomen ja Norjan välillä on vuodesta 1873           mään nyt tehtyjä muutosehdotuksia. Kummalla-
5618: lähtien voimassa Tenojoen kalastussääntö, jonka        kin puolella jokea Tenojoen vahvistetut omistus-
5619: puitteissa on kehitetty kansainvälinen yhteistyö       suhteet muodostavat sopimusjärjestelyn pohjan.
5620: Tenojoen lohen säilyttämiseksi ja sen kalastuksen      Suomen osalta on kuitenkin jouduttu rajoitta-
5621: yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Tämän yhteis-     maan kalastuspaineen kurissa pitämiseksi niiden
5622: työn tuloksena Tenojoki on tänä päivänä Euroo-         vesialueen omistajien kalastusoikeuden käyttöä,
5623: pan paras ja parhaiten hoidettu lohijoki. Kala-        jotka eivät vakinaisesti asu kalastuspiirin jokilaak-
5624: kannat pyritään tässä yhteisessä rajavesistössä tar-   soissa eivätkä ole tätä oikeutta saaneet perintönä.
5625: koituksenmukaisilla lohenkalastuksen säätelyä          Tämä kysymys on esillä neuvotteluissa. Todetta-
5626: koskevilla määräyksillä säilyttämään sellaisella ta-   koon, että nyt puheena olevat rajoitukset on
5627: solla, joka takaa niiden luonnollisen lisääntymi-      eduskunnassa käsitelty perustuslakivaliokunnan
5628: sen. Turvatakseen Tenojoen lohikantojen säilyt-        kannanoton mukaisesti tavallisessa lainsäätämis-
5629: tämistä koskevat etunsa Suomi on vuodesta 1984         järjestyksessä. Neuvotteluissa pyritään myös jär-
5630: lähtien mukana myös Pohjois-,Atlantin lohensuo-        jestelmään, jonka mukaan kalastuskorttitulot voi-
5631: jelujärjestössä (NASCO). Sekä Suomessa että            taisiin nopeammin ja joustavammin palauttaa
5632: Norjassa ollaan laajoissa piireissä tyytyväisiä ole-   kalastusoikeuden omistajille.
5633: massa olevaan kalastussopimukseen ja -sääntöön.           Kalastuskunnilla on Tenojoen kalastuspiirissä
5634:    Molempien maiden välillä on 15 päivänä tou-         jo tällä hetkellä monia mahdollisuuksia toimia
5635: kokuuta 1986 aloitettu neuvottelut Tenojoen            kalastuksen kehittämiseksi. Kalastuskunnat voi-
5636: kalastussopimukseen ja -sääntöön mahdollisesti         vat esimerkiksi -- yhdessä lääninhallituksen
5637: tarvittavista muutoksista ja tarkistuksista. Nämä      kanssa -- osallistua kalastuksen valvontaan, sopia
5638:  neuvottelut perustuvat, paitsi vanhaan käytän-        pyydysyksikkömääristä sekä valmistella urheiluka-
5639:  töön sopimusjärjestelmän ajoittaisesta tarkistami-    lastuksen rajoittamista jokiosuuskohtaisesti. Ur-
5640: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 222
5641: 
5642: heilukalastuksen sääteleminen veneen vuokrausta       ta ja sen valvonnasta Suomessa vastaavat viran-
5643: koskevin määräyksin on myös pitkälti kalastus-        omaiset, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
5644: kuntien käsissä. On kuitenkin selvää, että sekä       Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Tenojoella toimivat
5645: Suomen että Norjan valtiovallan yhteinen vastuu       kalastuskunnat. Neuvotteluvaltuuskunnalla tulee
5646: Tenojoen sopimusjärjestelmästä tulee säilymään.       olemaan keskeinen sija Suomen tämänkertaisten
5647:    Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa ovat edus-        neuvottelutavoitteiden yksityiskohtaisessa määrit-
5648: tettuina ulkoasiainministeriön lisäksi kalastukses-   telyssä.
5649: 
5650:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1986
5651: 
5652:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
5653:                                       1986 vp. -     KK n:o 222                                        5
5654: 
5655: 
5656: 
5657: 
5658:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5659: 
5660:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fisket i Tana älv, som tillsattes av jord- och
5661: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skogsbruksministeriet år 1984, och på utlåtanden
5662: den 20 maj 1986 till vederbörande medlem av          som utrikesministeriet har inbegärt om betän-
5663: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    kandet. Vid förhandlingarna kommer man att ta
5664: dagsman Lauri lmpiö m.fl. undertecknade spörs-       vederbörlig hänsyn också till förslagen i det andra
5665: mål nr 222:                                          delbetänkande som kommissionen avgav år 1986.
5666:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Vid förhandlingar 1978-1979 med Norge
5667:        för att man vid förhandlingarna mellan        uppställdes följande tre mål för det samarbete
5668:        Finland och Norge om fiskeriöverens-          som avser utvecklande av fiskeriöverenskommel-
5669:        kommelsen och -stadgan för Tana älv           sen. För det första anses det viktigt att bevara och
5670:        från finsk sida skall beakta de principer     öka laxbestånden i Tana älv, i synnerhet genom
5671:        för justering av överenskommelsen och         att trygga laxens väg från havet till älven ända
5672:        stadgan som förutsätts av de för Tana älv     fram till laxens lekplatser. För det andra anses
5673:        fastställda ägoförhållandena, och             det viktigt att trygga den lokala befolkningens på
5674:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      laxfångst baserade näring. Det tredje målet är att
5675:        för en märkbar effektivering av de lag-       reservera en skälig andel av laxfisket för sportfis-
5676:        stadgade fiskelagens möjligheter att verka    kare. Dessa mål har i de nu inledda förhandling-
5677:        i enlighet med de ledande principerna i       arna från bägge håll åter befästs.
5678:        lagen om fiske?                                  De ändringsförslag som nu framlagts kommer
5679:                                                      att behandlas inom ramen för vad ovan sagts. På
5680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vardera sidan om älven utgör de för Tana älv
5681: anföra följande:                                     fastställda ägoförhållandena grunden för avtals-
5682:    Sedan år 1873 är fiskeristadgan för Tana älv i    regleringen. För Finlands del har man dock för
5683: kraft mellan Finland och Norge. lnom ramen för       att tygla trycket på fisket varit tvungen att
5684: stadgan har utvecklats ett internationellt samar-    begränsa utnyttjandet av fiskerätten för de ägare
5685: bete för bevarande av laxen i Tana älv och för en    av vattenområden som inte är fast bosatta i
5686: närmare reglering av laxfisket. Som resultat av      fiskeområdets älvdalar och inte heller har förvär-
5687: detta samarbete är Tana älv idag den bästa och       vat denna rätt genom arv. Denna fråga tas upp
5688: bäst skötta laxälven i Europa. Med ändamålsen-       vid förhandlingarna. Det kan konstateras att de
5689: liga bestämmelser om reglering av laxfisket strä-    ifrågavarande begränsningarna, i enlighet med
5690: var man efter att i detta gemensamma gränsvat-       grundlagsutskottets ståndpunkt, har behandlats i
5691: tendrag bevara fiskbestånden på en sådan nivå        vanlig lagstiftningsordning i riksdagen. Vid
5692: att deras naturliga förökning säkerställs. För be-   förhandlingarna strävar man även efter ett system
5693: vakande av sina intressen angående laxbestånden      där intäkterna av fiskekorten snabbare och smidi-
5694: i Tana älv deltar Finland sedan år 1984 också i      gare än nu skulle kunna återföras till innehavarna
5695: Organisationen för bevarandet av laxbestånden i      av fiskerätt.
5696: Nordatlanten (NASCU). 1 både Finland och                Fiskelagen i Tana älvs fiskeområde har redan
5697: Norge är man i vida kretsar nöjd med den             nu flera möjligheter att verka för utvecklandet av
5698: befintliga fiskeriöverenskommelsen och -stadgan.     fisket. Fiskelagen kan t.ex. - tillsammans med
5699:    Mellan de två länderna inleddes den 15 maj        länsstyrelsen - delta i övervakningen av fisket,
5700: 1986 förhandlingar om eventuellt erforderliga        avtala om största tillåtna antal fångstredskap
5701: ändringar och justeringar i fiskeriöverenskommel-    samt bereda begränsningar av sportfisket för
5702: sen och -stadgan för Tana älv. Förutom på            olika älvavsnitt. Det står dem även relativt fritt
5703: gammal praxis att tidvis revidera avtalssystemet,    att reglera sportfisket genom bestämmelser om
5704: bygger förhandlingarna på det första delbetän-       båtuthyrning. Det är dock klart att den finska
5705: kande S9ffi år 1985 avgavs av kommissionen för       och den norska statsmaktens gemensamma ansvar
5706: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 222
5707: 
5708: för avtalssystemet gällande Tana älv kommer att       institutet, Utsjoki och Enare kommuner samt de
5709: bibehållas.                                           fiskelag som är verksamma i Tana älv. Förhand-
5710:    I den finska förhandlingsdelegationen är           lingsdelegationen kommer att inneha en central
5711: förutom utrikesministeriet de myndigheter före-       ställning när Finlands förhandlingsmål denna
5712: trädda som ansvarar för fisket och dess över-         gång formuleras i detalj.
5713: vakning i Finland samt vilt- och fiskeriforsknings-
5714: 
5715:      Helsingfors den 16 juni 1986
5716: 
5717:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
5718:                                               1986 vp.
5719: 
5720: Kirjallinen kysymys n:o 223
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725:                                  Martikainen ym.: Karjatalousteknikoiden palkkauksen parantami-
5726:                                    sesta
5727: 
5728: 
5729:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5730: 
5731:    Keskiasteen koulunuudistuksen tapahduttua        kokemuksen myötä pätevöityneet kaikkiin alan
5732: tulee neuvontajärjestöissä toimimaan karjatalous-   tehtäviin.
5733: neuvojina kahdenlaisen koulutuksen saaneita sa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5734: moissa tehtävissä. Kuitenkin karjatalousteknikoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5735: den lähtöpalkka on A8 ja keskipalkka A9. Karja-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5736: talousagrologien lähtöpalkka puolestaan on kol-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5737: me palkkaluokkaa korkeampi kuin karjatalous-
5738: teknikon. Karjatalousagrologin karjataloutta kos-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kar-
5739: kevat tiedot ja taidot ovat valmistumishetkellä            jatalousteknikoiden palkka karjatalousag-
5740: vähäisemmät kuin karjatalousteknikolla, joskin             rologeihin nähden on kolme palkkaluok-
5741: koulutuksen erilaisuudesta johtuen hänellä saat-           kaa alempi, ja
5742: taa olla enemmän tietoa maatalousaineista ja                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5743: metsäopista. Kuitenkin aikaisemmin koulutuk-               ryhtyä karjatalousteknikoiden ja karjata-
5744: sen saaneet karjatalousteknikot ovat pitkän työ-           lousagrologien palkkauksen yhtenäistämi-
5745:                                                            seksi?
5746: 
5747:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
5748: 
5749:                      Olavi Martikainen                       Sirkka-Liisa Anttila
5750:                      Heikki Kokko                            Hannele Pokka
5751: 
5752: 
5753: 
5754: 
5755:  260680Y
5756: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 223
5757: 
5758: 
5759: 
5760: 
5761:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5762: 
5763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eräiden maatalouden edistäruisjärjestöjen val-
5764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tionavun ehdoista annetun valtioneuvoston pää-
5765: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn           töksen (63/72) mukaan maatalouskeskusjärjestö-
5766: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jen ja Suomen Kotieläinjalostusyhdistyksen val-
5767: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tionaputoimien nimikkeet ja lukumäärät vahvis-
5768: taja Olavi Martikaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-   taa maa- ja metsätalousministeriö ja valtionapu-
5769: lisesta kysymyksestä n:o 223:                        palkkauksen valtiovarainministeriö. Maatilahalli-
5770:                                                      tus vahvistaa toimien kelpoisuusehdot. Palkkaus-
5771:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kar-   ten tarkistuksista päätetään toimiehtosopimusjär-
5772:        jatalousteknikoiden palkka karjatalousag-     jestelmän mukaisesti.
5773:        rologeihin nähden on kolme palkkaluok-           Nykyisin on kelpoisuusehtona karjataloustek-
5774:        kaa alempi, ja                                nikon toimeen karjatalousopistossa suoritettu tut-
5775:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kinto ja agrologin toimeen maatalousopistossa
5776:        ryhtyä karjatalousteknikoiden ja karjata-     suoritettu tutkinto. Maatalouskeskusjärjestöissä
5777:        lousagrologien palkkauksen yhtenäistämi-      karjatalousteknikkojen toimet sijoittuvat palk-
5778:        seksi?                                        kausluokkiin A8 -- All ja agrologien toimet
5779:                                                      palkkausluokkiin All -- A15. Toimiehtosopi-
5780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        muksen ns. epäpätevyysalennuksen mukaan suo-
5781: seuraavaa:                                           ritetaan toimihenkilölle, jolla ei ole vahvistettua
5782:                                                      toimeen vaadittavaa kelpoisuutta, palkkaus työn-
5783:    Keskiasteen koulunuudistuksen johdosta päät-      antajan harkinnan mukaan 1--3 palkkausluok-
5784: tyy vuonna 1987 karjatalousteknikoiden koulu-        kaa alempana kuin mitä toimesta muutoin suori-
5785: tus, joka on 1960-luvun lopulta lähtien ollut        tetaan.
5786: kaksivuotinen. Vuonna 1988 valmistuvat maata-           Hallitus katsoo, että maatalouden edistäruisjär-
5787: lousopistoista ensimmäiset karjatalouteen erikois-   jestöjen vakanssirakennetta, toimien kelpoisuus-
5788: tuneet agrologit, joiden koulutusaika on pitempi     ehtoja ja palkkausta tulee kehittää keskiasteen
5789: kuin karjatalousteknikoilla. Karjatalousteknikon     koulunuudistuksen edellyttämällä tavalla. Mitä
5790: tutkinto on huomattavasti agrologin tutkintoa        erityisesti tulee karjatalousneuvontaan, näyttää
5791: suppeampi maatalouden kannattavuuslaskennan          edellä selostettu huomioon ottaen ilmeiseltä, että
5792: ja taloussuunnittelun osalta. Kun agrologilla on     nykyisiä karjatalousteknikoita ja tulevia karjata-
5793: lisäksi laajemmat tiedot peltoviljelyksen alalta,    lousagrologeja ei voida palkkauksellisesti täysin
5794: on karjatalouteen erikoistuneen agrologin tutkin-    rinnastaa toisiinsa. Hallituksen tarkoituksena on
5795: to nykyistä karjatalousteknikon tutkintoa selvästi   kuitenkin selvittää, millä tavoin keskiasteen kou-
5796: parempi neuvontatyön kannalta, koska se antaa        lunuudistuksesta karjatalousagrologin ja karjata-
5797: paremmat valmiudet maatilojen talouden ja ko-        lousteknikon palkkaukseen kysymyksessä olevien
5798: konaistilanteen huomioon ottamiseen karjata-         tehtävien laatu huomioon ottaen mahdollisesti
5799: loussuunnittelun neuvonnassa.                        aiheutuva epäsuhde olisi korjattavissa.
5800: 
5801:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1986
5802: 
5803:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåj"årvi
5804:                                        1986 vp. -- RJC n:o 223                                         3
5805: 
5806: 
5807: 
5808: 
5809:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5810: 
5811:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bruksministeriet yrkesbeteckningarna för befatt-
5812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningar med statsunderstöd inom lantbrukets cen-
5813: den 20 maj 1986 tili vederbörande medlem av            tralorganisationer och Finlands husdjursavelsför-
5814: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ening och antalet sådana befattningar, medan
5815: dagsman Olavi Martikainen m.fl. undertecknade          finansministeriet faststälier avlöningarna med
5816: spörsmål nr 223:                                       statsunderstöd. Jordbruksstyrelsen fastställer be-
5817:                                                        hörighetsvilikoren för befattningarna. Om juste-
5818:           Är Regeringen medveten om att krea-          ring av avlöningarna besluts i enlighet med
5819:        turshushåliningsteknikernas löner är tre        systemet med funktionärskoliektivavtal.
5820:        löneklasser lägre än kreaturshushålinings-
5821:        agrologernas, och                                  För närvarande är behörighetsvilikoret för be-
5822:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        fattning för kreaturshushåliningstekniker examen
5823:        för förenhetligande av kreaturshushåll-         vid kreaturshushåliningsinstitut och för agrolog-
5824:        ningsteknikernas och kreaturshushåli-           befattning examen vid lanthushållningsinstitut. I
5825:        ningsagrologernas löner?                        lantbrukets centralorganisationer ligger befatt-
5826:                                                        ningarna för kreaturshushåliningsteknikerna
5827:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inom avlöningsklasserna A 8 -- A 11 och agro-
5828: anföra följande:                                       logbefattningarna inom avlöningsklasserna A 11
5829:                                                        -- A 15. Enligt funktionärskoliektivavtalets s.k.
5830:    Tili följd av melianstadiereformen upphör ut-
5831:                                                        inkompetensavdrag betalas tili funktionär, som
5832: bildningen av kreaturshushållningstekniker år
5833:                                                        inte har faststälid behörighet för befattningen,
5834: 1987. Utbildningen har sedan slutet av 1960-
5835:                                                        enligt arbetsgivarens övervägande 1--3 löneklas-
5836: talet varit tvåårig. År 1988 utexamineras vid
5837:                                                        ser lägre avlöning än vad som annars skulie
5838: lanthushåliningsinstituten de första agrologerna
5839:                                                        betalas för befattningen.
5840: som har specialiserat sig på kreaturshushålining
5841: och vilkas utbildningstid är längre än kreaturs-          Regeringen anser att vakansstrukturen inom
5842: hushåliningsteknikernas. Examen för kreaturs-          lantbrukets intresseorganisationer, behörighets-
5843: hushållningstekniker är betydligt snävare än ag-       vilikoren för befattningarna och avlöningen bör
5844: rologexamen i fråga om lönsamhetskalkylering           utvecklas på det sätt som skolreformen på mel-
5845: och ekonomisk planering av lantbruk. Då en             lanstadiet förutsätter. Särskilt beträffande krea-
5846: agrolog dessutom har större kunskap om åker-           turshushållningsrådgivningen verkar det, med
5847: bruk är en examen för en agrolog, som har              beaktande av det ovan anförda, uppenbart att
5848: specialiserat sig på kreaturshushålining, klart        nuvarande kreaturshushåliningstekniker och
5849: bättre än den nuvarade examen för kreaturshus-         kommande kreaturshushåliningsagrologer i fråga
5850: hållningstekniker med tanke på rådgivning, ef-         om avlöningen inte helt kan jämföras med var-
5851: tersom den ger en bättre beredskap att beakta          andra. Regeringen har dock för avsikt att utreda
5852: gårdbrukens ekonomi och hela situation vid             på vilket sätt det missförhåliande som meliansta-
5853: rådgivning i kreaturshushåliningsplanering.            diereformen med beaktande av ifrågavarande
5854:    Enligt statsrådets beslut om villkoren för stats-   uppgifters natur föranleder i kreaturshushåll-
5855: understöd tili organisationer för lantbrukets          ningsteknikernas och kreaturshushållningsagrolo-
5856: främjande (63/72) fastställer jord- och skogs-         gernas avlöning kan rättas tili.
5857: 
5858:      Helsingfors den 25 juni 1986
5859: 
5860:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
5861:                                                 1986 vp.
5862: 
5863: Kirjallinen kysymys n:o 224
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868:                                    Paavilainen: Työllisyyden parantamisesta Jyväskylän työvoimatoi-
5869:                                       miston alueella
5870: 
5871: 
5872:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5873: 
5874:     Viimeisimmän tilaston mukaan 28.2.1986 on         työntekijää irti. Oron luottamusmiehelle ilmoi-
5875: Jyväskylän työvoimapiirin työttömyysaste ollut        tettiin, että Rakentaja-Oron varastosta tullaan
5876: 8,3 prosenttia ja merkinnyt 10 105 henkilöä.          sanomaan irti kymmenen varastotyöntekijän työ-
5877: Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan työttö-         sopimukset, koska toimintaa siellä tehostetaan.
5878: myysprosentti oli 7 ,4. Jyväskylän työvoimatoimis-       Are-Center tavaratalossa on työssä 40 työnteki-
5879: ton alueella, joka kattaa Jyväskylän, Jyväskylän      jää, joiden irtisanomiset tulevat tapahtumaan
5880:  maalaiskunnan, Säynätsalon, Muuramen, Petäjä-        lähipäivinä, sillä uusi omistaja ei tule jatkamaan
5881: veden, Korpilahden ja Toivakan kunnat, työttö-        minkään tavaratalon osaston toimintaa. Kaik-
5882:  myysaste oli 9,0 prosenttia merkiten 4 585 työ-      kiaan n. 55 työntekijää menettää näin työpaik-
5883:  töntä, kun se edellisvuonna oli 7,6 prosenttia.      kansa, ellei tavaratalon toiminnalle löydy uutta
5884: Jyväskylän kaupungin työttömyysaste <:>li 8,9 pro-    yrittäjää.
5885: senttia ja edellisvuoden vastaavana aJankohtana          Näiden toimipaikkojen loppumisen lisäksi on
5886:  7, 3 prosenttia.                                     tiedossa, että lähikuukausien aikana Jyväskylän
5887:     Tilanne näyttää huolestuttavasti edelleen heik-   työvoimatoimiston alueella tullaan lopettamaan
5888:  kenevän, vaikka alueen ehkä vaikeimmat teolli-       useita kaupan toimipaikkoja, mm. SOK:n tuore-
5889:  suuden rakennemuutokset ovatkin takanapäin.          tavaravarasto, yksi R-rautakauppa, yksi market
5890:     Nyt on kaupan työllisyystilanne Jyväskylän alu-   sekä useita pienmyymälöitä. Odotettavissa on
5891:  eella vaikeassa murrosvaiheessa. Jyväskylässä toi-   myös eräiden suurten kaupan konttorien sanee-
5892:  miva Oro Oy, jonka toimipaikkoja olivat Are-         raustoimia. Näiden toimien johdosta menetetään
5893:  Center tavaratalo ja Rakentajan Oro, myytiin         taas useita kymmeniä kaupan alan työpaikkoja.
5894:  lahtelaiselle Starckjohann-Telko Oy:lle. Heti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5895:  omistajanvaihdoksen jälkeen uuden yrityksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5896:  johto ilmoitti henkilöstölle, että Rakentaja-Oran    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5897:  toimintaa tullaan jatkamaan ja kehittämään,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:        ·
5898:  mutta Are-Center tavaratalon toiminta tullaan
5899:  lopettamaan tämän vuoden kuluessa, koska täl-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5900:  lainen kauppatoiminta ei sovellu yrityksen toimi-             ryhtyä, jotta Jyväskylän työvoimatoimis-
5901:  alaan.                                                        ton alueelle saataisiin nopeasti uusia kor-
5902:     Samanaikaisesti ilmoitettiin myös, että toimin-            vaavia työpaikkoja ja että työvoimaminis-
5903:  taansa jatkavan Rakentaja-Oran konttoritoimin-                teriö ja työvoimaviranomaiset velvoitet-
5904:  toja tullaan siirtämään yrityksen pääkonttoriin               taisiin järjestämään uudelleenkoulutusta
5905:  Lahteen. Sen mukaisesti sanottiin viisi konttori-             kaupan alan työttömille työnhakijoille?
5906: 
5907:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
5908: 
5909:                                            Tuula Paavilainen
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 260678V
5915: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 224
5916: 
5917: 
5918: 
5919: 
5920:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5921: 
5922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         löytämään heille työpaikka avoimilta työmarkki-
5923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          noilta. Ellei tässä onnistuta kohtuullisessa ajassa,
5924: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             voivat kyseeseen tulla koulutustoimenpiteet.
5925: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Työvoima- ja ammattikasvatusviranomaisten
5926: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      yhteistyössä järjestämään työllisyyskoulutukseen
5927: taja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   voidaan osoittaa koulutukseen halukkaita ja sen
5928: myksestä n:o 224:                                      tarpeessa olevia henkilöitä. Koulutusta suunnitel-
5929:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taessa otetaan huomioon sekä työnhakijoista että
5930:        ryhtyä, jotta Jyväskylän työvoimatoimis-        työvoiman kysynnästä johtuva koulutustarve.
5931:        ton alueelle saataisiin nopeasti uusia kor-     Työllisyyskoulutuksen suunnittelemiseksi ja to-
5932:        vaavia työpaikkoja ja että työvoimaminis-       teuttamiseksi työvoimaviranomaiset seuraavat jat-
5933:        teriö ja työvoimaviranomaiset velvoitet-        kuvasti työllisyystilannetta ja sen kehitysnäkymiä.
5934:        taisiin järjestämään uudelleenkoulutusta        Myös kaupan alan työllisyystilanne otetaan huo-
5935:        kaupan alan työttömille työnhakijoille?         mioon Jyväskylän työvoimapiirin alueen työlli-
5936:                                                        syyskoulutuksessa.
5937:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Jyväskylässä toimii ammatillinen kurssikeskus,
5938: ti seuraavaa:                                          jolla on käytettävissä yli viisisataa oppilaspaikkaa.
5939:    Yksityisten yritysten vähentäessä työvoimaansa      Kurssikeskuksessa järjestetään jatkuvasti mm.
5940: jää työvoimahallinnon tehtäväksi löytää työttö-        myyntialan koulutusta. Alan työttömät voivat
5941: miksi jääville mahdollisimman nopeasti uusi työ-       halutessaan pyrkiä saamaan koulutusta joko
5942: paikka. Paikalliset työvoimaviranomaiset selvittä-     oman alansa eri tehtäviin tai koulutusta muille
5943: vät parhaillaan Oro Oy:n myynnin johdosta syn-         aloille.
5944: tynyttä tilannetta. Tämänhetkisten tietojen mu-          Ellei kaikkia työttömiksi jääneitä voida osoittaa
5945: kaan on mahdollista, että kaikki Are-Centerin          koulutukseen, voivat tilapäisratkaisuna tulla ky-
5946: työntekijät eivät jää työttömiksi, vaan osa voi        symykseen myös työllistämistukityöt, joilla työt-
5947: jatkaa entisenlaisissa tehtävissä.                     tömyyden seurauksia voidaan lieventää. Näin
5948:    Työttömiksi jäävät pyritään ensisijaisesti työl-    myös saadaan lisäaikaa sopivan työ- tai koulutus-
5949: listämään työnvälityksen tavanomaisin keinoin eli      paikan etsimiseen.
5950: 
5951:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1986
5952: 
5953:                                                                   Työvoimaministeri Urpo Leppänen
5954:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 224                                          3
5955: 
5956: 
5957: 
5958: 
5959:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5960: 
5961:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           detta inte lyckas inom en rimlig tid kan utbild-
5962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsåtgärder komma i fråga.
5963: den 20 maj 1986 tili vederbörande medlem av               Tili sysselsättningsfrämjande utbildning, som
5964: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      anordnas i samarbete melian arbetskrafts- och
5965: dagsledamot Tuula Paavilainen undertecknade            yrkesutbildningsmyndigheter, kan anvisas sådana
5966: spörsmål nr 224:                                       personer som är villiga att delta i utbildning och
5967:                                                        som är i behov av den. Vid utbildningens
5968:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        planering beaktas såväl det utbildningsbehov
5969:        för att inom Jyväskylä arbetskraftsbyrås        som är beroende av de arbetssökande som det
5970:        område skyndsamt få tili stånd nya ersät-       som är beroende av efterfrågan på arbetskraft.
5971:        tande arbetsplatser samt för att arbets-        Med tanke på planeringen och genomförandet av
5972:        kraftsministeriet och arbetskraftsmyndig-       sysselsättningsutbildningen bevakar arbetskrafts-
5973:        heterna skali förpliktas att ordna omskol-      myndigheterna fortlöpande sysselsättningssitua-
5974:        ning för arbetslösa arbetssökande inom          tionen och dess utvecklingsutsikter. Också affärs-
5975:        affärsbranschen?                                branschens sysselsättningssituation kommer att
5976:                                                        beaktas i den sysselsättningsfrämjande utbildning
5977:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som ordnas inom Jyväskylä arbetskraftsdistrikt.
5978: anföra följande:                                          I Jyväskylä verkar en yrkeskurscentral, som har
5979:    När privata företag minskar sin arbetskraft blir    över femhundra elevplatser tili sitt förfogande.
5980: det arbetskraftsförvaltningens uppgift att så          Vid kurscentralen arrangeras fortlöpande bl.a.
5981: snabbt som möjligt söka finna en ny arbetsplats        utbildning för försäljningsbranschen. De arbets-
5982: åt arbetslösa. Lokala arbetskraftsmyndigheter ut-      lösa inom branschen har möjlighet att, om de
5983: reder som bäst den situation som uppstått tili         vill, söka sig tili utbildning i uppgifter inom den
5984: följd av Oro Oy:s försäljning. Enligt de uppgifter     egna sektorn elier tili utbildning inom andra
5985: som föreligger är det möjligt att alla anställda vid   branscher.
5986: Are-Center inte kommer att bli arbetslösa utan            Om alla de som blivit arbetslösa inte kan
5987: att en del kan fortsätta i likadana uppgifter som      anvisas tili utbildning, kan som en tillfällig
5988: förut.                                                 lösning i deras fali komma i fråga sysselsättnings-
5989:    De som blir arbetslösa försöker man att i första    stödarbeten, genom vilka de konsekvenser som
5990: hand sysselsätta genom arbetsförmedlingens sed-        arbetslösheten medför kan lindras. Samtidigt får
5991: vanliga metoder, dvs. försöka finna dem en             de här personerna tilläggsfrist för att kunna söka
5992: arbetsplats på den öppna arbetsmarknaden. Om           sig en lämplig arbets- eller utbildningsplats.
5993: 
5994:      Helsingfors den 23 juni 1986
5995: 
5996:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
5997:                                                 1986 vp.
5998: 
5999: Kirjallinen kysymys n:o 225
6000: 
6001: 
6002: 
6003: 
6004:                                    Paavilainen: Yksityisyyttä Ioukkaavan tiedonkeruun estämisestä val-
6005:                                       tionhallinnossa
6006: 
6007: 
6008:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6009: 
6010:   Sosiaalihallituksen suunnitteluosasto on lähet-      nen asiakastyö kärsii. Ensisijaisesti puhdistustyö
6011: tänyt kuntien sosiaalivirastoihin 17.12.1985 päi-      pitäisi käynnistää yhteiskunnan palvelujärjestel-
6012: vätyn yleiskirjeen B 41 1985, joka koskee lomak-       mistä.
6013: keita ja täyttöohjeita vuoden 1985 toimeentulo-           Hallitus on vastikään antanut eduskunnalle
6014: tuki- ja sotilasavustustilastoja varten. Tietoja on    sinänsä tarpeellisen esityksen henkilörekisterilaik-
6015: pyydetty maaliskuun 1986 loppuun mennessä.             si. Sen 5 §:n toisessa momentissa mainitaan
6016:    Yleiskirjeellä kootaan sosiaalitoimen asiakkait-    mm.: "Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellai-
6017: ten yksityiskohtaisia henkilötietoja mm. henkilö-      sia henkilötietoja, jotka rekisterin käyttötarkoi-
6018: tunnuksen osalta, josta mainitaan: "Henkilötun-        tuksen kannalta ovat tarpeellisia (tarpeellisuus-
6019: nus on kirjoitettava mahdollisimman selkeästi,         vaatimus)."
6020: jotta vältyttäisiin virheiltä. Sukunimestä neljä          Jokaisesta ihmisestä lienee noin sata erilaista
6021: ensimmäistä kirjainta on otettu mukaan virhei-         rekisteriä. Kasautumaa tapahtuu erityisesti köy-
6022: den korjaamisen helpottamiseksi.''                     hien ja sairaitten osalta. Nämä ryhmät eivät
6023:    Aikaisemminkin tiedot ovat menneet sosiaali-        useinkaan ole itse tietoisia heistä koottavista
6024: hallitukseen jopa asiakaskortteina ainakin huolto-     tiedostoista, joita voidaan pitää myös vallankäy-
6025: apu-, lastensuojelu- ja PA V-asiakkaitten osalta.      tön välineenä.
6026: Ihmetystä herättää, miksi henkilötietoja tarvi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6027: taan. Miksi kerätään valtakunnallista rekisteriä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6028: sosiaalitoimen asiakkaista?                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6029:    On ymmärrettävää, että tutkitaan esimerkiksi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6030: toimeentulotukiasiakkaitten olosuhteita, toi-                     Onko Hallitus tietoinen mm. perus-
6031: meentulotuen tarpeeseen johtavia syitä sekä toi-               teluissa kerrotun tapaisesta tietojen ke-
6032: meentulotuen määriä. Mutta henkilötunnusten                    ruusta ja sen tarpeellisuudesta, ja
6033: käyttö po. tilastoinnissa tuntuu loukkaavalta.                    aikooko Hallitus vähentää valtionhal-
6034:    Niin valtion kuin kuntienkin hallinto tuntuu                linnosta ihmisten intimiteettiä loukkaa-
6035: hukkuvan kirjallisiin tehtäviin niin, että varsinai-           vaa tietojenkeruuta?
6036: 
6037:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
6038: 
6039:                                            Tuula Paavilainen
6040: 
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 260679X
6045: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 225
6046: 
6047: 
6048: 
6049: 
6050:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6051: 
6052:    Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:n 1 momentissa         meentulotuen ja sotilasavustuksen saajista saada
6053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vain lukumäärätietoina. Toimeentuloturvajärjes-
6054: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             telmän kehittämiseksi ja muun muassa sosiaali-
6055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           huollon valtakunnallisessa viisivuotissuunnitel-
6056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      massa asetettujen tavoitteiden ja ohjeiden toteu-
6057: taja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   tumisen seuraamiseksi sosiaalihallitus katsoo vält-
6058: myksestä n:o 225:                                      tämättä tarvittavan yksityiskohtaisempaa tietoa
6059:                                                        kuin mitä hallinnollisista aineistoista on mahdol-
6060:            Onko Hallitus tietoinen mm. perus-          lista saada. Vain yksilökohtaisiin tietoihin perus-
6061:         teluissa kerrotuo tapaisesta tietojen ke-      tuen voidaan selvittää ja seurata, missä kansalais-
6062:         ruusta ja sen tarpeellisuudesta, ja            ryhmissä ja mistä erityisistä syistä toimeentulovai-
6063:            aikooko Hallitus vähentää valtionhal-       keuksia esiintyy.
6064:         linnosta ihmisten intimiteettiä loukkaa-          Yksityiskohtaisten ja luotettavien tietojen saa-
6065:         vaa tietojenkeruuta?                           miseksi tiedot on kerättävä yksilötasolla. Tilasto-
6066:                                                        rekisterissä yksilötiedot toimivat tietoalkioina,
6067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       joiden perusteella voidaan aineiston luotettavuus
6068: ti seuraavaa:                                          testata ja suorittaa tarpeelliset korjaukset. Toi-
6069:    Sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuol-   saalta valmiista tilastoaineistosta voidaan yksilö-
6070: lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun         tietojen pohjalta tulostaa joustavasti erilaisia yh-
6071: lain voimaantulon yhteydessä vuoden 1984 alussa        distelmiä erilaisilla luokituksilla sekä vähentää
6072: lopetettiin useiden sosiaalihallituksen sosiaali-      moninkertaisen tiedonkeruun tarvetta samasta
6073: huoltoa koskevien tilastojen, muun muassa huol-        aihepiiristä. Henkilötunnuksen sisältämää tietoa
6074: toaputilaston, kerääminen. Viimeiset huoltoavun        on kysymyksen kohteena olevan tilaston muodos-
6075: saajia koskevat tiedot ovat näin vuodelta 1983.        tamisessa käytetty keskeisenä luokittelumuuttuja-
6076: Vuodelta 1984 toimeentulotuen saajista ei kerät-       na iän ja sukupuolen osalta tilastotietoja tulostet-
6077: ty tilastotietoa lainkaan. Koko sosiaalihuollon        taessa. Henkilötunnuksen avulla voidaan lisäksi
6078: tilastotuotanto on edelleen uudistusvaiheessa.         selvittää esimerkiksi erilaisten sosiaalipalvelujen
6079: Kysymyksen kohteena oleva vuoden 1985 toi-             käytön laajuutta eli palvelujen monikäyttöä. Yk-
6080: meentulotuen ja sotilasavustuksen saajia koskeva       silön henkilötunnuksen ja nimen käytöllä on vain
6081: tilastonkeruukin on näin koeluonteinen.                teknillistä merkitystä tilastoaineistoa koottaessa ja
6082:    Valtioneuvoston joka kolmas vuosi, viimeksi         muokattaessa. Valtion tilastovirastoja sitovat
6083: vuonna 1983 vahvistaman valtion tilastotoimen          useat erillislait ja ohjeet sekä lupamenettelyt
6084: kehittämisohjelman mukaan ihmisten elinoloja           yleisen virkamiehiä sitovan vaitiolovelvollisuuden
6085: koskevaa tilastotuotantoa on laajennettava. Edel-      lisäksi huolimatta siitä, että pitkään valmisteltua
6086: leen ohjelman mukaan tietojen hankinnassa on           tietosuojalakia ei ole vielä annettu.
6087: pyrittävä käyttämään hyväksi hallinnollisia tieto-        Sosiaali- ja terveysministeriö tulee omalta osal-
6088: aineistoja. Kuitenkin, jos tietoja näin ei voida       taan seuraamaan sosiaalihuollon tilastotuotannon
6089: saada, voidaan kehittämisohjelmankin mukaan            uudistusta sekä pyrkimään siihen, että henkilöi-
6090: tiedot hankkia suoralla tiedonkeruulla. Hallin-        den intimiteettiä koskevien tietojen keruuta voi-
6091: nollisista tietoaineistoista voidaan tietoja toi-      taisiin vähentää.
6092: 
6093:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
6094: 
6095:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
6096:                                         1986 vp. -- ~ n:o 225                                             3
6097: 
6098: 
6099: 
6100: 
6101:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6102: 
6103:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som får utkomststöd och militärunderstöd. För
6104: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          att kunna utveckla utkomstskyddssystemet och
6105: den 20 maj 1986 tili vederbörande medlem av             för att kunna kontrollera om bl.a. de mål nås och
6106: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       de direktiv följs vilka har ställts upp i en riksom-
6107: dagsledamot Paavilainen undertecknade spörsmål          fattande femårsplan för socialvård anser socialsty-
6108: nr 225:                                                 relsen sig nödvändigt behöva mer detaljerade
6109:                                                         uppgifter än det är möjligt att få ur administra-
6110:            Är Regeringen medveten om att upp-           tivt materia!. Man kan endast med uppgifter om
6111:         gifter samlas in bl.a. på ett sådant sätt       individen som grund reda ut och överblicka i
6112:         som beskrivs i motiveringen och om nöd-         vilka medborgargrupper och av vilka speciella
6113:         vändigheten av insamlandet, och ämnar           skäl utkomstsvårigheter förekommer.
6114:         Regeringen ingripa så att statsförvalt-
6115:         ningen minskar insamlandet av uppgifter            För att detaljerade och tillförlitliga uppgifter
6116:         som kränker människors imimitet?                skall fås måste de samlas in på individuell nivå. 1
6117:                                                         statistikregistret fungerar individuppgifterna som
6118:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dataelement, och på basen av dem kan man å
6119: anföra följande:                                        ena sidan testa materialets tillförlitlighet och
6120:                                                         utföra nödvändiga korrigeringar. A andra sidan
6121:    I samband med att socialvårdslagen och lagen
6122:                                                         kan man ur det färdiga statistiska materialet, på
6123: om planering av och statsandel för social- och
6124:                                                         basen av individuppgifterna, smidigt mata ut
6125: hälsovården trädde i kraft i början av 1984
6126:                                                         olika kombinationer med olika indelningar samt
6127: slopades många av de slag av statistik inom
6128:                                                         minska behovet av en mångfaldig insamling av
6129: socialvården som socialstyrelsen för, bl.a. statisti-
6130:                                                         uppgifter ur samma motivkrets. När den statistik
6131: ken över socialhjälp. De sista uppgifterna om
6132:                                                         som var föremål för spörsmålet har gjorts, har
6133: personer som fått socialhjälp är således från 1983.
6134:                                                         den information som personbeteckningen inne-
6135: För 1984 fördes över huvud taget ingen statistik
6136:                                                         håller använts som en central indelningsvariabel i
6137: över personer som fick utkomststöd. Hela statis-
6138:                                                         fråga om ålder och kön. Med hjälp av personbe-
6139: tikproduktionen inom socialvården befinner sig
6140:                                                         teckningen kan man dessutom se t.ex. i viiken
6141: fortfarande i ett reformskede. Statistikförandet
6142:                                                         utsträckning olika slag av social service utnyttjas.
6143: över personer som 1985 fick utkomststöd och
6144:                                                         Det är endast av tekniska skäl viktigt att använda
6145: militärunderstöd, vilket var föremål för spörsmå-
6146:                                                         individens personbeteckning och namn vid in-
6147: let, är således också experimentellt.
6148:                                                         samling och bearbetning av statistiskt materia!.
6149:    Enligt programmet för utvecklandet av statens
6150:                                                         Förutom att statens statistikmyndigheter har så-
6151: statistikväsen, vilket statsrådet fastställer vart
6152:                                                         dan allmän tystnadsplikt som gäller tjänstemän
6153: tredje år och som senast är fastställt 1983, bör
6154:                                                         är de bundna av många skilda lagar och direktiv
6155: den statistikproduktion som berör människors
6156:                                                         samt tillståndsförfaranden, trots att den datasek-
6157: levnadsförhållanden utvidgas.         Enligt pro-
6158:                                                         retesslag som länge har beretts inte ännu har
6159: grammet skall dessutom såvitt möjligt admini-
6160:                                                         stiftats.
6161: strativt kunskapsmaterial utnyttjas när uppgifter
6162: samlas in. Om man emellertid inte kan få                   Social- och hälsovårdsministeriet kommer för
6163: uppgifter på detta sätt kan man också enligt            egen del att följa förnyandet av statistikproduk-
6164: utvecklingsprogrammet få dem genom direkt               tionen inom socialvården samt försöka åstadkom-
6165: insamling. Ur administrativt kunskapsmaterial           ma att insamling av sådana uppgifter som krän-
6166: kan man bara få information om antalet personer         ker personers imimitet kunde minskas.
6167: 
6168:      Helsingfors den 18 juni 1986
6169: 
6170:                                                                                Minister Matti Puhakka
6171:                                                  1986 vp.
6172: 
6173: Kirjallinen kysymys n:o 226
6174: 
6175: 
6176: 
6177: 
6178:                                     H. Kemppainen: Turpeen hyötykäytön lisäämisestä ja turvetutki-
6179:                                       muksen kehittämisestä
6180: 
6181: 
6182:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6183: 
6184:    Turpeen hyötykäyttö kotimaisena energianläh-        viime vuosina päästy. Esimerkiksi vuonna 1985
6185: teenä sekä myös muu turpeen käyttö on voimak-          nykyisillä Geologian tutkimuskeskuksen turvetut-
6186: kaasti lisääntymässä. Myös soiden luonnonsuoje-        kimukseen ohjaamilla voimavamilla voitiin tutkia
6187: lulliset tarpeet tiedQStetaan entistä paremmin.        vain 95 000 ha:n suoala.
6188: Turpeen hyötykäyttö kotimaisena energianlähtee-           Kahteen eduskuntakyselyyn antamassaan vas-
6189: nä tuli voimakkaasti ajankohtaiseksi ensimmäisen       tauksessa (KK n:o 34411984 vp. sekä n:o 217/
6190: öljykriisin jälkeen. Viime aikojen tapahtumien         1985 vp.) kauppa- ja teollisuusministeriö on
6191: sekä energiapolitiikan linjatarkistuksen yhteydes-     edellyttänyt, että turvetutkimuksen voimavarat
6192: sä tehtyjen päätösten pohjalta turpeen hyötykäyt-      turvataan, ja että vuosittain päästään 120 000
6193: tö tulee edelleen lisääntymään.                        ha:n tutkimusalaan. Näin ei ·kuitenkaan ole ta-
6194:    Jotta turpeen hyötykäyttö olisi tarkoituksen-       pahtunut.
6195: mukaista, so. jotta energiankäyttöön ja muuhun
6196:                                                           Vuosina 1981-85 Geologian tutkimuskeskus
6197: hyötykäyttöön otettavat suot ennakkoon kartoite-
6198:                                                        on siirtänyt turvetutkimuksesta 28 henkilötyö-
6199: taan ja arvioidaan, ja myös hyötykäytön ympäris-
6200:                                                        vuoden työpanoksen muihin tehtäviin. Lisäksi on
6201: tohaitoilta vältytään, on suot ennen käyttöönot-
6202:                                                        aihetta arvostella Geologian tutkimuskeskusta
6203: toa ja soiden käyttöönoton suunnittelemiseksi
6204:                                                        paitsi voimavarojen kohdentamisesta eri tutki-
6205: tutkittava ja kartoitettava.
6206:                                                        musaloille myös voimavarojen keskittämisestä
6207:     Soidentutkimusohjelman toteuttamista ja jopa       Geologian tutkimuskeskuksen keskusyksikköön
6208: sen nopeuttamista edellyttävät lyhyellä tähtäi-        Otaniemeen.
6209: mellä jo tehdyt tai pitkå11e suunnitellut hankkeet
6210: turpeen hyötykäytöstä. Kajaaniin tuleva lämmi-            Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä onni-
6211: tysvoimalaitos tarvitsee n. 1,5 milj. m 3 jyrsintur-   menomaan maan ja maaperän tutkiminen, luon-
6212: vetta, Kemira ammoniakin valmistukseen tur-            nonrikkauksien etsiminen ja maaperän kartoitus
6213: peesta kaasuttamalla 1,5 milj. tonnia palaturvet-      ja inventointi. Tutkimuskohteet sij.aitsevat siten
6214: ta, Pohjolan voiman turvelauhdevoimala Pudas-          koko maassa. Näin ollen tutkimusresurssejakin
6215: järvellä 1,5 milj. m 3 sekä Pulkkilan-Haapave-         pitäisi 0hjata koko maahan.
6216: den-Pyhännän alueel:le suunniteltu turvevoima-            Eräissä komiteanmietinnöissä (Hallinnonhajau-
6217: la saman verran. Oulun kaupungin lämmitysvoi-          tuskomitea ja aluepoliittinen toimikunta) on ar-
6218: malan laajennus tarvitsee myös huomattavia lisä-       vioitu keskusvirastojen ja eräiden tutkimusyksik-
6219:  turvevaroja.                                          köjen toimintojen sijoittumista tarkoituksenmu-
6220:     Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus pakot-         kaisesti koko maahan. Tällöin on päädytty esittä-
6221: taa arvioimaan energiapoliittista linjaa vielä uu-     mään hallinnon, voimavarojen ja tutkimusyksik-
6222:  delleen. Sen takia uusia turpeenkäyttöön perus-       köjen hajasijoittamista eri puolille maata. Geolo-
6223:  tuvia energiahankkeita tullaan lähivuosina suun-      gian tutkimusyksikkö näyttää kuitenkin toimivan
6224:  nittelemaan ja ottamaan käyttöön.                     juuri päinvastoin. Eräänä esimerkkinä turvetutki-
6225:     Viime vuosina jo ennen nykyisiä uusia turpeen      musvoimavarojen kohdentamisen lisäksi voidaan
6226:  hyötykäytön tarpeita on turvetutkimuksen tavoit-      pitää sitä, että Geolmgian tutkimuskeskuksen
6227:  teeksi asetettu 120 000 ha:n tutkiminen vuosit-       Otaniemen toimitalon laajennus on ylimitoitettu
6228:  tain. Tälläkin tutkimusvauhdilla maamme suova-        35 hengdle.
6229:  rat tulisivat kartoitettua v:asta 40 vuodessa. Tä-       Edellä olevan perusteella ja valtiupäiväjärjes-
6230:  hänkään tutkimustavoitteeseen ei kuitenkaan ole       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6231: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 226
6232: 
6233: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tavoitetta vielä nostetaan lisääntyvää tur-
6234: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       peen hyötykäyttöä vastaavaksi ja että Ge-
6235:                                                           ologian tutkimuskeskuksen voimavarat
6236:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            suunnataan muillakin tutkimuskeskuksen
6237:        siin, että turvetutkimuksen voimavarat             toimialoilla koko maassa tapahtuvaa maa-
6238:        turvataan vähintään 120 000 ha:n vuosi-            perätutkimusta edistäväksi?
6239:        tutkimustavoitteen saavuttamiseksi ja että
6240: 
6241:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
6242: 
6243:                                         Hannu Kemppainen
6244:                                        1986 vp. -      KK n:o 226                                       3
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 
6249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6250: 
6251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näiden inventoimisesta ensisijaisesti, jolloin poh-
6252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toturvetuotantoon soveltuvat suot voitaisiin löy-
6253: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             tää ja inventoida huomattavasti 40 vuotta lyhy-
6254: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           emmässä ajassa. Kauppa- ja teollisuusministeriö
6255: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      on myöntänyt Geologian tutkimuskeskukselle
6256: taja Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli-        tutkimusrahoitusta menetelmän kehittämiseksi
6257: sesta kysymyksestä n:o 226:                            suon syvyyden mittaamiseksi nopeasti ja pienin
6258:                                                        kustannuksin. Kehitystyön tuloksena syntyneiden
6259:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        maatutkan ja suosondin edelleen kehittämistä ja
6260:         siin, että turvetutkimuksen voimavarat         käyttöönottoa tulisi mahdollisuuksien mukaan
6261:         turvataan vähintään 120 000 ha:n vuosi-        nopeuttaa.
6262:         tutkimustavoitteen saavuttamiseksi ja että
6263:                                                            Turvetuotannolle on ominaista erityisen suuri
6264:         tavoitetta vielä nostetaan lisääntyvää tur-
6265:         peen hyötykäyttöä vastaavaksi ja että          hitaus, joka aiheuttaa sen, että turvevarojen in-
6266:                                                        ventoinnin on tapahduttava huomattavan etupai-
6267:         Geologian tutkimuskeskuksen voimavarat
6268:                                                        noisesti. Geologian tutkimuskeskuksen inventoi-
6269:         suunnataan muillakin tutkimuskeskuksen
6270:                                                        mista soista tähan asti keskimäärin 20 % on
6271:         toimialoilla koko maassa tapahtuvaa maa-
6272:                                                        osoittautunut tuotantokelpoiseksi. Suon hankin-
6273:         perätutkimusta edistäväksi?
6274:                                                        ta, mikäli se halutaan suorittaa vapaaehtoisin
6275:                                                        kaupoin tai vuokrauksin, voi suon hyvinkin laa-
6276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          jasta omistuspohjasta johtuen olla varsin hidas ja
6277: seuraavaa:                                             vaivalloinen toimenpide. Mikäli hankittu suo on
6278:    Turvevarojen inventointia suorittavat maas-         täysin koskematon eikä sillä ole suoritettu metsä-
6279: samme pääasiassa Geologian tutkimuskeskus sekä         ojitusta, voi suon kuivatus kestää 3-5 vuotta.
6280: pohtoturvetuotantoa harjoittavat yritykset, Vapo       Suon kunnostuksen jälkeisinä kahtena ensimmäi-
6281: Oy ja Turveruukki Oy.                                  senä vuonna tuotantotulos on keskimäärin puolet
6282:    Suomen kokonaissuoala on 5,1 miljoonaa heh-         normaalista. Kun turve korjataan suosta normaa-
6283: taaria, josta vain osa on pohtoturvetuotantoon         listi 15 vuodessa, tulee tuottajilla olla ainakin
6284: soveltuvaa. Pohtoturvetuotantoon soveltuakseen         suuria kuluttajia varten hallussaan vara-alue ener-
6285: suon tulee olla vähintään 1,5-2,0 metrin syvyi-        giaa tuottavan laitoksen koko teknisen eliniän,
6286: nen, ojituskelpoinen ja sijainniltaan suhteellisen     25-30 vuoden ajaksi.
6287: lähellä kulutuskohdetta. Turpeen lämpöarvon                Koska maahamme on lähitulevaisuudessa
6288: tulee lisäksi olla riittävän korkea, eikä suossa saa   suunniteltu rakennettavan useita suurikokoisia
6289: myöskään olla kovin paksua vähän maatunutta            turvevastapainevoimalaitoksia ja turvelauhdutus-
6290: pintakerrosta.                                         voimalaitoksia, tulee jyrsinpolttoturpeen kysyntä
6291:    Edellä mainitusta 5, 1 miljoonan hehtaarin          voimakkaasti lisääntymään. Jyrsinturpeen kysyn-
6292: suoalasta on yli 2 metriä syviä soita arvioitu         nän merkittävää kasvua on kuitenkin vaikea tyy-
6293: olevan noin 980 000 hehtaaria, josta tuotantokel-      dyttää turvetuotannon aikaviiveidea vuoksi, mi-
6294: poista suoalaa noin 500 000 hehtaaria. Geologian       käli soita ei ole riittävässä määrin etupainoisesti
6295: tutkimuskeskus on inventoinut soita vuosittain         inventoituina ja esikuivatettuina. Näin ollen tur-
6296: noin 100 000 hehtaaria nykyisillä henkilö- ja          vetutkimuksen tulisi olla eräs Geologian tutki-
6297: kalustoresursseillaan. Vuoden 1985 lopussa oli         muskeskuksen toiminnan painopistealueista, eikä
6298: Geologian tutkimuskeskuksen inventoima suoala          turvetutkimukseen kohdistettuja voimavaroja tu-
6299: runsaat 1, 1 miljoonaa hehtaaria, joten soidemme       lisi ainakaan vähentää.
6300: järjestelmällinen inventointi veisi noin 40 vuotta        Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimus-
6301: nykyisin resurssein ja menetelmin.                     yksikön henkilökuntavahvuus oli vuonna 1981
6302:    Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on         kausiapulaiset huomioon ottaen 140 henkilötyö-
6303: esitetty ajatus syvien soiden paikallistamisesta ja    vuotta. Vuonna 1985 vastaava vahvuus oli enää
6304: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 226
6305: 
6306: 106 henkilötyövuotta. Suunniteltu voimavarojen         melle. Aluehallinnossa työskentelee nykyään tut-
6307: uudelleen kohdentaminen voisi jatkossa vähentää        kimuskeskuksen henkilöstöstä noin puolet. Alue-
6308: selvästi turvevarojen inventointimahdollisuuksia,      hallinnon toimintayksiköiden henkilöstöä ja tut-
6309: vaikka inventointimenetelmiä soiden syvyysmit-         kimuslaitteistoja on 1980-luvulla koko ajan mah-
6310: tausta kehittämällä tehostettaisiinkin.                dollisuuksien mukaan vähitellen lisätty ja lisätään
6311:    Edellisen perusteella Geologian tutkimus-           edelleenkin toimintamahdollisuuksien paranta-
6312: keskuksen on syytä vielä harkita suunnitelmiaan        miseksi entisestään. Tietyt toiminnot on katsottu
6313: siittää henkilökuntaa turveinventoinnista muihin       tarkoituksenmukaisimmaksi hoitaa Espoossa, ja
6314: tehtäviin.                                             näiden valtakunnallisten yksiköidenkin toimin-
6315:    Geologian tutkimuskeskus hajasijoitti voimak-       nan edellytykset on tasapuolisesti turvattava. Voi-
6316: kaasti toimintaansa 1970-luvulla Espoosta Väli- ja     mavarojen keskittäminen Otaniemeen ei kuiten-
6317: Pohjois-Suomeen. Alueellista toimintaa varten          kaan ole kysymyksessä.
6318: perustettiin aluetoimistot Kuopioon ja Rovanie-
6319: 
6320:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
6321: 
6322:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
6323:                                       1986 vp. -      KK n:o 226                                        5
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 
6328:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6329: 
6330:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vid det skulle bli möjligt att identifiera och
6331: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inventera de mossar som är lämpade till torvpro-
6332: den 20 maj 1986 tili vederbörande medlem av           duktion i en betydligt kortare tid än 40 år.
6333: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    Handels- och industriministeriet har beviljat
6334: av följande av riksdagsman Hannu Kemppainen           Geologiska forskningscentralen forskningsfinan-
6335: undertecknade spörsmål nr 226:                        siering för urvecklande av en metod som skulle
6336:                                                       tillåta en snabb och billig mätning av mossars
6337:           Har Regeringen för avsikt att vidta         djuplek. Vidareutvecklingen och ibruktagandet
6338:        åtgärder för att trygga resurserna för torv-   av den jordradar och den mossond, som utveck-
6339:        forskning så, att ett årligt mål på minst      lingsarbetet har bl. a. resulterat i, borde i mån av
6340:        120 000 ha uppnås vid forskningen och          möjlighet påskyndas.
6341:        att målet vidare hö;s så att det kommer
6342:                                                          Torvproduktion karakteriseras av en specieH
6343:        att motsvara nyttoförbrukningen och att
6344:        Geologiska forskningscentralens resurser       tröghet, vilket betyder att resursinventeringen
6345:                                                       måste ske rätt så tidigt. Av de mossar som
6346:        riktas så, att de främjar den riksomfattan-
6347:                                                       Geologiska forskningscentralen inventerat har i
6348:        de jordmånsundersökningen även på
6349:                                                       medeltal 20 % hittills visat sig produktionsdugli-
6350:        forskningscentralens andra verksamhets-
6351:                                                       ga. En mossanskaffning, om man vill utföra den
6352:        områden?                                       genom frivilligt köp elier legoavtal, kan tili följd
6353:                                                       av mossområdenas ofta rätt så breda ägobas bli
6354:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     en ganska långsam och besvärlig process. Om
6355: följande:                                             den anskaffade mossen är intakt och om ingen
6356:    lnventering av torvtillgångar utförs i vårt land   skogsdikning har utförts på området, kan torr-
6357: främst av Geologiska forskningscentralen samt de      läggningen ta 3 a 5 år. Under de första två åren
6358: företag som idkar bränntorvsproduktion, dvs.          efter upparbetningen är det genomsnittliga pro-
6359: Vapo Oy och Turveruukki Oy.                           duktionsresultatet bara hälften av det normala.
6360:    Finlands hela mossareal är 5, 1 miljoner hektar,   Då det i regel tar 15 år att bryta torvtillgångarna,
6361: varav bara en del lämpar sig till producering av      bör producenterna åtminstone med tanke på
6362: bränntorv. För att lämpa sig tiH sagda bruk bör       storkonsumenterna hela den tid på 25 a 30 år,
6363: mossen vara minst 1,5-2 meter djup, gå att            som en energiproducerande anläggning är tek-
6364: dika och ligga relativt nära förbrukningsplatsen.     niskt användbar, ha ett reservområde tili sitt
6365: Torven bör vidare ha ett tillräckligt högt värme-     förfogande.
6366: värde, och det föga multna ytlagret på mossen            Då det planerats att i vårt land redan i en nära
6367: får inte vara alltför tjockt.                         framtid bygga flera stora motkrafts- och konden-
6368:    Av ovan nämnda mossareal på 5,1 miljoner           sationskraftanläggningar med torv som bränsle,
6369: hektar består uppskattningsvis omkring 980 000        kommer efterfrågan på fräsbränntorv att kraftigt
6370: hektar av mer än 2 meter djupa mossar, och ca         öka. Denna radikala efterfrågeökning kommer
6371: 500 000 hektar av dessa lämpar sig tili produk-       dock att tili följd av de vänteperioder som
6372: tion. Geologiska forskningscentralen har med          torvproduktionen innebär vara svår att tiligodose,
6373: sina nuvarande personal- och utrustningsresurser      om inte mossområden i tillräckligt god tid kun-
6374: årligen inventerat ca 100 000 hektar mossar.          nat inventeras och preliminärt torrläggas. Därför
6375: Fram tili slutet av år 1985 hade centralen inven-     borde torvforskningen vara ett av Geologiska
6376: terat sammanlagt drygt 1, 1 miljoner hektar mos-      forskningscentralens tyngdpunktsområden, och
6377: sar, så att med dagens resurser och teknik skulle     resurser tili torvforskning borde åtminstone inte
6378: den systematiska inventeringen ta ca 40 år.           minskas.
6379:    Från handels- och industriministeriets sida har       Personalstyrkan vid Geologiska forskningscen-
6380: uttryckts taoken om att man i första hand skulie      tralens torvforskningsenhet uppgick år 1981 tili
6381: lokalisera och inventera de djupa mossarna, var-      140 manår, säsongbiträdena medräknade. Sedan
6382: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 226
6383: 
6384: har antalet minskat så, att det år 1985 var endast    triktsverksamhet grundades distriktsbyråer i
6385: 106 manår. Den tilltänkta nyallokeringen av           Kuopio och Rovaniemi. Distriktsverksamheten
6386: resurserna kunde i fortsättningen betydligt mins-     ger nu arbete åt omkring en hälft av forsknings-
6387: ka möjligheterna till torvtillgångarnas invente-      centralens personal. Personalen och forskningsap-
6388: ring, oaktat att inventeringsmetoderna genom          paraturen vid distriktsförvaltningens verksam-
6389: urveckling av djupleksmätningarna i fråga om          hetsenheter har hela tiden alltefter möjligheterna
6390: mossar skulle intensifieras.                          gradvis ökats och skall fortsättningsvis ökas för att
6391:     Med tanke på vad ovan sagts har Geologiska        verksamhetsmöjligheterna skall kunna vidare för-
6392: forskningscentralen skäl att ännu överväga sina       bättras. Det har ansetts ändamålsenligast att
6393: planer på överföringar av personai från torvinven-    sköta vissa funktioner i Esbo, och dessa riksenhe-
6394: teringen till andra uppgifter.                        ters verksamhetsbetingelser bör, de också, på ett
6395:     Geologiska forskningscentralen utlokaliserade     opartiskt sätt kunna tryggas. Någon resurskon-
6396: radikalt sin verksamhet på 1970-talet från Esbo       centrering på Otnäs är det dock inte fråga om.
6397: till Mellan-Finland och norra Finland. För dis-
6398: 
6399:     Helsingfors den 12 juni 1986
6400: 
6401:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
6402:                                                 1986 vp.
6403: 
6404: Kirjallinen kysymys n:o 227
6405: 
6406: 
6407: 
6408: 
6409:                                    Könkkölä: Vammaisten erityistuotteiden tulli- ja verovapauden
6410:                                      toteuttamisesta
6411: 
6412: 
6413:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6414: 
6415:    Esitin maaliskuussa 1984 hallituksen asian-         rainministeriön saaman tiedon mukaan hallituk-
6416: omaisen ministerin vastattavaksi suullisen kysy-       sen esitys on tarkoitus ulkoministeriöstä valtio-
6417: myksen, missä tiedustelin, milloin hallitus aikoo      neuvoston kautta saattaa eduskunnan hyväksyttä-
6418: saattaa voimaan Unescon sopimuksen vammais-            väksi kuluvan vuoden syksyllä.
6419: ten henkilöiden tarvitsemien erityistuotteiden            Ed. Könkkölä: Puhemies! Kysyn ministeri
6420: tulli- ja verovapaudesta.                              Vennamolta:
6421:     Suulliseen kysymykseeni vastasi ministeri Ven-        Kuinka kauan tämmöisten asioiden valmistelu
6422: namo ja muistin virkistykseksi seuraavassa on          vie aikaa?
6423: kyseinen keskustelu eduskunnan pöytäkirjoista             Ministeri Vennamo: Herra puhemies! Tällais-
6424: kokonaan:                                              ten asioiden valmistelu ei varsinaisesti kuulu
6425:     "24) N:o 124 Ed. Könkkölä: Vammaisten              valtiovarainministeriön toimialaan, joten minun
6426: erityistuotteiden tulli- ja verovapauden toteutta-     tietämykseni ei riitä siihen vastaamaan, kuinka
6427: misesta.                                               kauan ulkoasiainministeriässä tällaisten sopimus-
6428:     Ed. Könkkölä: Puhemies! Mihin toimenpitei-         ten valmistelu eduskunnalle esiteltäväksi vie ja
6429: siin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Unesco-sopimuk-      mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Mutta kuten
6430: sen (ns. Florence-agreement) Nairobin lisäpöytä-       varsinaisessa vastauksessani totesin, hallituksen
6431: kirjan liitteen E mukaisesti vammaisten henkilöi-      esitys tästä asiasta on tarkoitus antaa eduskunnal-
6432: den tarvitsemien erityistuotteiden tulli- ja verova-   le ensi syksynä, ja tällöin tarkoituksena on myös,
6433: pautus toteutuisi?                                     että liite E hyväksyttäisiin mainitun pöytäkirjan
6434:     Ministeri Vennamo: Herra puhemies! Vastaan         mukaisena, jolloin liitteessä tarkoitetut kaikki
6435: kansanedustaja Könkkölälie kunnioittaen seuraa-        tavarat voitaisiin tuoda maahan tullitta ja tasaus-
6436:                                                        verotta.
6437: vasti:
6438:                                                           Asia on loppuun käsitelty."
6439:     Kasvatus-, tiede- ja kulttuuriaineiston maa-
6440:                                                           Edellä mainittuun viitaten, koska ilmeisesti
6441: hantuontia koskevaan sopimukseen liittyvä Nai-
6442:                                                        sekä hallitus että allekirjoittanut pitävät ko. sopi-
6443: robissa 26. marraskuuta 1976 tehty pöytäkirja on
6444:                                                        muksen hyväksymistä tarpeellisena, ja ihmetellen
6445: tullut kansainvälisesti voimaan tammikuun 2
6446:                                                        hallituksen hitautta kyseisessä asiassa esitän val-
6447: päivänä 1982. Tämän pöytäkirjan liite E, jota
6448:                                                        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
6449: kysymyksessä tarkoitetaan, koskee näkö- ja muille
6450:                                                        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6451: vammaisille tarkoitettujen tarvikkeiden tulli- ja
6452:                                                        vaksi seuraavan kysymyksen:
6453: veroetuuksia, ja sillä laajennetaan näiden mainit-
6454:  tujen etuoksien nykyistä perussopimuksen mu-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
6455: kaista soveltamisaluetta.                                      jotta Unesco-sopimuksen (ns. Florence-
6456:     Suomi ei ole vielä liittynyt sopimuksen puhee-             agreement) Nairobin lisäpöytäkirjan liit-
6457: na olevaan pöytäkirjaan, mutta ulkoasiainminis-                teen E mukaisesti vammaisten henkilöi-
6458:  teriässä valmistellaan esitystä mainitun pöytäkir-            den tarvitsemien erityistuotteiden tulli- ja
6459:  jan voimaan saattamiseksi Suomessa. Valtiova-                 verovapautus toteutuisi?
6460: 
6461:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
6462: 
6463:                                              Kalle Könkkölä
6464: 
6465: 
6466: 2606295
6467: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 227
6468: 
6469: 
6470: 
6471: 
6472:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6473: 
6474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        jen laitosten tai järjestöjen toimesta. Lisäedelly-
6475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tyksenä on, ettei vastaavia tavaroita valmisteta
6476: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             tuontimaassa. E-liitteen tämä kohta laajentaa
6477: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           alkuperäisen sopimuksen nykyistä soveltamisalaa.
6478: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Edellä mainittu E-liite sisältyy osana pöytäkir-
6479: taja Kalle Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta     jan muodostamaan kokonaisuuteen, jonka kah-
6480: kysymyksestä n:o 227:                                  deksan liitettä koskevat näkö- ja muille vammai-
6481:                                                        sille tarkoitettujen tarvikkeiden lisäksi mm. jul-
6482:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       kaisuja, taideteoksia, katselu- ja kuunteluaineis-
6483:         jotta Unesco-sopimuksen (ns. Florence-         toa, tieteellisiä kojeita ja laitteita, urheiluvälinei-
6484:         agreement) Nairobin lisäpöytäkirjan liit-      tä, soittimia sekä julkaisujen valmistukseen käy-
6485:         teen E mukaisesti vammaisten henkilöi-         tettäviä materiaaleja ja koneita.
6486:         den tarvitsemien erityistuotteiden tulli- ja
6487:         verovapautus toteutuisi?                           Kuten edellä sanotusta ilmenee, pöytäkirja
6488:                                                        sisältää moninaisia tavararyhmiä koskevia mää-
6489:                                                        räyksiä. Pöytäkirjan liitteissä olevat tavaraluette-
6490:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lot, joita ei ole laadittu tullitariffinimikkeittäin,
6491: ti seuraavaa:                                          ovat omiaan aiheuttamaan käytännön soveltamis-
6492:    Suomi on liittynyt vuonna 1956 kasvatus-,           ongelmia mm. tullausmenettelyssä.
6493: tiede- ja kulttuuriaineiston maahantuontia kos-            Nämä vaikeudet lienevät osaltaan johtaneet
6494: kevaan vuoden 1950 sopimukseen. Sanotun sopi-          siihen, että pöytäkirjan osapuoliksi on sen teke-
6495: muksen E-liitteen mukaisesti on tiettyjä näkö-         misestä kuluneen runsaan yhdeksän vuoden aika-
6496: vammaisille tarkoitettuja tavaroita voinut eräin       na tullut vasta 15 maata, kun taas vuoden 1950
6497: edellytyksin tuoda maahan tullitta. Sopimusta          sopimuksen osapuolina on sen sijaan lähes 80
6498: koskevalla vuonna 1977 tehdyllä pöytäkirjalla on       maata. Pöytäkirjan osapuolten määrä ei olekaan
6499: E-liitteen soveltamisalaa laajennettu koskemaan        muodostunut odotetun kattavaksi, mm. vertailu-
6500: kaikkia tarvikkeita, jotka on erityisesti suunnitel-   kohteina pitämistämme pohjoismaista on pöytä-
6501: tu näkövammaisten kasvatuksellista, tieteellistä ja    kirjaan liittynyt vain Tanska muiden EEC-mai-
6502: kulttuurikehitystä silmällä pitäen. Edellytyksenä      den mukana. Todettakoon, että esimerkiksi Nor-
6503: on, että maahantuonti tapahtuu välittömästi nä-        ja ja Ruotsi sekä Itävalta ja Sveitsi ovat jättäneet
6504: kövammaisten kasvatuksesta tai opetuksesta huo-        liittymättä pöytäkirjaan, lähinnä juuri käytännön
6505: lehtivien laitosten tai järjestöjen toimesta, joille   merkityksen vähäisyyden ja soveltamisvaikeuksien
6506: tuontimaan viranomaiset ovat antaneet oikeuden         vuoksi. Useissa maissa on toisaalta jo sisäisessä
6507: tuoda tullitta tällaisia tarvikkeita. Pöytäkirjan      lainsäädännössä myönnetty tullittomuus etenkin
6508: E-liite vastaa menettelyn puolesta Suomen jo           vammaisten tarvitsemille erityistuotteille, jolloin
6509: nykyisinkin soveltamaa käytäntöä myöntää näkö-         tarvetta pöytäkirjaan liittymiseen ei tältä osin ole
6510: vammaisille keskusjärjestöjensä kautta oikeus          ollut.
6511: tuoda maahan tullitta ja tasausverotta tavaroita,         Valtiovarainministeri antoi ulkoasiainministe-
6512: jotka auttavat heitä selviytymään päivittäisessä       riötä kuultuaan maaliskuussa 1984 vastauksen
6513: elämässään.                                            kansanedustaja Könkkölän suulliseen kysymyk-
6514:    Pöytäkirjan E-liite koskee toisaalta myös kaik-     seen, jossa hän tiedusteli, milloin hallitus aikoo
6515: kia niitä tarvikkeita, jotka on erityisesti suunni-    saattaa voimaan kasvatus-, tiede- ja kulttuuriai-
6516: teltu muutoin henkisesti tai fyysisesti vammautu-      neiston maahantuontia koskevaan sopimukseen
6517: neiden henkilöiden kasvatusta, työskentelyä tai        liittyvän puheena olevan pöytäkirjan. Tuolloin
6518: sosiaalista kehitystä silmällä pitäen. Tuontioikeu-    esitettyä aikataulua asian saattamisesta eduskun-
6519: den edellytyksenä on tältäkin osin, että tuonti        nan käsiteltäväksi ei ole kuitenkaan käytännössä
6520: tapahtuu välittömästi vammaisten kasvatuksesta         voitu noudattaa. Pöytäkirjaan liittyminen oli sii-
6521: ja opetuksesta huolehtivien tuontiin oikeutettu-       nä vaiheessa vielä selvittelyvaiheessa ja myöhem-
6522:                                        1986 vp. -     KK n:o 227                                    3
6523: 
6524: min on ilmennyt vielä lisäselvityksen tarvetta        kuitenkin jo niin pitkällä, että valmius asian
6525: etenkin siltä osin, mitkä pöytäkirjan liitteet Suo-   esittelemiseksi eduskunnalle voitaneen saavuttaa
6526: mi voi hyväksyä. Tämä selvitystyö on nykyisellään     kuluvan vuoden syksyn aikana.
6527: 
6528:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1986
6529: 
6530:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
6531: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 227
6532: 
6533: 
6534: 
6535: 
6536:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6537: 
6538:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kas i importlandet. Denna punkt i bilaga E
6539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utvidgar den ursprungliga överenskommelsens
6540: den 20 maj 1986 till vederbörande medlem av            nuvarande tillärnpningsområde. Den nämnda bi-
6541: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lagan E är bara en del av hela protokollet, vars
6542: dagsman Kalle Könkkölä undertecknade spörs-            åtta bilagor förutom varor avsedda för synskada-
6543: mål nr 227:                                            de och andra handikappade gäller bl.a. publika-
6544:                                                        tioner, konstverk, visuellt och auditivt materia!,
6545:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för att    vetenskapliga instrument och apparater, sportar-
6546:         införa tull- och skattefrihet för specialar-   tiklar, musikinstrument samt materia! och maski-
6547:         tiklar som handikappade behöver, i en-         ner för tillverkning av publikationer.
6548:         lighet med bilaga E i Nairobiprotokollet
6549:                                                           Såsom framgår av vad som ovan sagts innehål-
6550:         till en UNESCO-överenskommelse (sk.
6551:                                                        ler protokollet bestämmelser om flera olika varu-
6552:         Florence agreement)?
6553:                                                        grupper. Varuförteckningarna i bilagorna till
6554:                                                        protokollet är inte uppgjorda enligt positionerna
6555:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i tulltariffen och torde därför medföra praktiska
6556: anföra följande:                                       tillämpningsproblem, bl.a. vid förtullningsförfa-
6557:    Finland anslöt sig år 1956 till 1950 års över-      randet. Dessa svårigheter torde ha medverkat till
6558: enskommelse om import av materia! för under-           att under de drygt nio år som förflutit sedan
6559: visning samt för vetenskapliga och kulturella          protokollet upprättades har det tillträtts av bara
6560: ändamål. Enligt bilaga Ei sagda överenskommel-         15 Iänder, medan närmare 80 Iänder är parter i
6561: se har vissa varor avsedda för synskadade under        1950 års överenskommelse. Antalet parter i pro-
6562: vissa förutsättningar kunnat importeras tullfritt.     tokollet har i själva verket inte blivit så täckande
6563: Genom ett år 1977 upprättat protokoll till över-       som var väntat, bl. a. har av de nordiska länder-
6564: enskommelsen utsträcktes tillämpningsområdet           na, som vi brukar jämföra oss med, bara Dan-
6565: för bilaga E till att omfatta alla varor som är        mark tillsammans med de övriga EEC-länderna
6566: särskilt utformade med tanke på de synskadades         anslutit sig till protokollet. Konstateras kan att
6567: utveckling inom undervisningen, vetenskapen el-        t.ex. Norge och Sverige samt Österrike och
6568: ler kulturen. En förutsättning är att varorna          Schweiz inte har anslutit sig till protokollet,
6569: införs direkt av institutioner eller organisationer,   närmast just på grund av den ringa praktiska
6570: som ägnar sig åt fostran eller undervisning av         betydelsen och svårigheterna vid tillämpningen.
6571: synskadade och som av myndigheterna i import-          A andra sidan har i flera Iänder redan i den
6572: landet har godkänts att införa dylika varor tull-      interna lagstiftningen beviljats tullfrihet för spe-
6573: fritt. I fråga om förfarandet motsvarar bilaga E i     cialartiklar som särskilt handikappade behöver,
6574: protokollet den praxis som Finland redan nu            varför det i detta avseende inte funnits behov av
6575: tillämpar att bevilja synskadade rätt att genom        att ansluta sig till protokollet.
6576: sina centralorganisationer tullfritt och utan ut-         Finansministeriet besvarade i mars 1984, efter
6577: jämningsskatt införa varor som hjälper dem att         att ha hört utrikesministeriet, ett muntligt spörs-
6578: klara sig i det dagliga livet.                         mål av riksdagsman Könkkölä, som frågade när
6579:    A andra sidan gäller bilaga E i protokollet         regeringen ämnar bringa i kraft ifrågavarande
6580: också alla sådana varor som har utformats särskilt     protokoll till överenskommelsen om import av
6581: med tanke på andra fysiskt eller psykiskt handi-       materia! för undervisning samt för vetenskapliga
6582: kappade personers utbildning, sysselsättning eller     och kulturella ändamål. Den tidtabell som då
6583: sociala utveckling. Även i detta fall är en            angavs för att förelägga ärendet riksdagen till
6584: förutsättning att varorna införs direkt av institu-    behandling har likväl inte kunnat följas i prakti-
6585: tioner eller organisationer som ägnar sig åt fos-      ken. Frågan om anslutning till protokollet höll
6586: tran eller undervisning av handikappade. Dess-         då ännu på att utredas, och senare har det
6587: utom förutsätts att motsvarande varor inte tillver-    dessutom framkommit behov av tilläggsutred-
6588:                                      1986 vp. -     KK n:o 227                                    5
6589: 
6590: ningar i synnerhet i fråga om vilka bilagor i       ärendet torde kunna bli färdigt att föreläggas
6591: protokollet som Finland kan godkänna. Utred-        riksdagen inkommande höst.
6592: ningsarbetet har dock nu framskridit så långt att
6593: 
6594:     Helsingfors den 16 juni 1986
6595: 
6596:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
6597:                                                   1986 vp.
6598: 
6599: Kirjallinen kysymys n:o 228
6600: 
6601: 
6602: 
6603: 
6604:                                      Pesola ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta meriturvallisuuteen Ja
6605:                                         työturvallisuuteen liittyviltä pelastusvälineiltä
6606: 
6607: 
6608:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6609: 
6610:    Ammattimaisessa merenkulussa ja vapaa-ajan            soihdut. Edellä mainittuja varusteita valmiste-
6611: veneilyssä on viranomaismääräyksillä pyritty tur-        taan pääosin kotimaassa ja joidenkin kohdalla on
6612: vaamaan riittävät hengenpelastusvälineet. Tällai-        valmius kotimaisen tuotannon aloittamiseen.
6613: sia ovat mm. pelastuslautat, pelastusliivit ja eri-         Edellytyksenä lvv:n poistolle olisi tarkoituksen-
6614: laiset kellumavälineet. Pelastusvälineiden hintaa        mukaista, että varusteet ovat merenkulkuhalli-
6615: rasittaa 16 % :n liikevaihtovero. Poistamalla liike-     tuksen hyväksymiä ja työturvallisuusvälineet vas-
6616: vaihtovero voitaisiin pelastusvälineiden hintaa          taavasti työsuojeluhallituksen hyväksymiä.
6617: alentaa ja näin lisätä niiden käyttöä ja kohottaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6618: laatutasoa.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6619:                                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6620:    Varusteet, joiden käyttöä voitaisiin tehostaa         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6621: lvv:n poistolla, olisivat mm. puhallettavat tai
6622: täytettävät pelastuslaitteet eli -lautat, pelastuslii-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6623: vit ja kelluntatakit, pelastautumispuvut, pelas-                 ryhtyä meriturvallisuuteen ja työturvalli-
6624: tuspuvut, helikopterinostoihin tarkoitetut paarit,               suuteen liittyvien pelastusvälineiden saat-
6625: käsisammuttimet, hätäraketit ja punaiset käsi-                   tamiseksi liikevaihtoverovapaiksi?
6626: 
6627:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
6628: 
6629:           Helena Pesola               Ben Zyskowicz                       Eeva Turunen
6630:           Iiro Viinanen               Matti Viljanen                      Väinö Raudaskoski
6631:           Pirjo Rusanen               Aapo Saari                          Jukka Vihriälä
6632:           Liisa Hilpelä               Rirva Laurila                       Päivi Varpasuo
6633:           Kaarina Dromberg            Kimmo Sasi                          Pekka Leppänen
6634:           Aarno von Bell              Vieno Eklund                        Lea Sutinen
6635:           Pirkko Ikonen               Riitta Uosukainen                   Aino Pohjanoksa
6636:                       Anna-Kaarina Louvo                          Saara Mikkola
6637: 
6638: 
6639: 
6640: 
6641: 2606525
6642: 2                                      1986 vp. -- EJC n:o 228
6643: 
6644: 
6645: 
6646: 
6647:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6648: 
6649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tettuja tavaroita ilman tullia ja näin ollen liike-
6650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaihtoverolain 26 §:n nojalla myös ilman liike-
6651: olette 20 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             vaihtoveroa.
6652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa
6653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      myös pelastusvälineiden hintaan sisältyy liike-
6654: taja Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      vaihtovero. Tämä johtuu siitä, että liikevaihtove-
6655: sesta kysymyksestä n:o 228:                            rotus on tarkoitettu luonteeltaan yleiseksi, kaik-
6656:                                                        kia tavaroita ja kaikkia vaihdannan vaiheita kos-
6657:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kevaksi. Verotuksen neutraliteettitavoitteen to-
6658:        ryhtyä meriturvallisuuteen ja työturvalli-      teuttamiseksi näistä periaatteista voidaan poiketa
6659:        suuteen liittyvien pelastusvälineiden saat-     vain tarkoin harkituissa poikkeustapauksissa. Ny-
6660:        tamiseksi liikevaihtoverovapaiksi?              kyisen liikevaihtoverolakimme tarkoituksena on
6661:                                                        lisäksi, että kaikki vähittäiskaupoissa myytävät
6662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tavarat ovat verollisia. Joidenkin vähittäiskaupois-
6663: ti seuraavaa:                                          sa myytävien tavaroiden säätäminen verottomiksi
6664:    Pelastusvälineiden myynti aluksille on jo voi-      vaikeuttaisi veron laskemista ja verovalvontaa.
6665: massa olevien liikevaihtoverolain säännösten no-          Vapaa-ajan veneilyssä käytettävien pelastusväli-
6666: jalla eräissä tapauksissa verotonta. Verottomaksi      neiden lisäksi liikevaihtovero rasittaa lukuisia
6667: ulkomaille myynniksi katsotaan oikeuskäytännön         muitakin tavaroita, jotka ovat tarpeellisia ihmis-
6668: mukaan myös toimitukset ulkomaan liikenteessä          ten hengen tai terveyden pelastamiseksi. Mainit-
6669: oleville aluksille, mikäli myyjä voi esittää myyn-     tujen tavaroiden säätäminen verottomiksi olisi
6670: nistä alukselle ns. kapteenin kuittauksen. Ulko-       ristiriidassa nykyisen liikevaihtoverojärjestelmäm-
6671: maan liikenteessä oleville aluksille myytävät pe-      me kanssa sekä rikkoisi vähittäiskaupassa myytä-
6672: lastusvälineet ovat siis liikevaihtoverolain 1 §:n 4   vien tavaroiden verollisuussäännön. Lisäksi yksit-
6673: momentin nojalla verottomia. Lisäksi pelastusvä-       täiset poikkeussäännökset lisäisivät lain tulkinta-
6674: lineiden myynti yli 10 metriä pitkän, muuhun           ongelmia ja monimutkaistaisivat verotusta koh-
6675: kuin huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetun vesi-       tuuttomasti, mikä ei voi olla minkään tahon
6676: aluksen mukana on lain 3 §:n vesialuksia koske-        edun mukaista. Tämän vuoksi, mikäli meritur-
6677: van yleissäännöksen nojalla verotonta, milloin         vallisuuteen ja työturvallisuuteen liittyvien pelas-
6678: pelastusvälineet sisältyvät uuden aluksen myynti-      tusvälineiden hankintaa halutaan edistää valtion
6679: hintaan. Puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella    tukitoimin, tulisi tuki antaa muussa muodossa
6680: on tulliverolain 15 §:n 3 a kohdan nojalla oikeus      kuin saattamalla pelastusvälineet liikevaihtovero-
6681: tuoda maahan vesialuksen varustamiseen tarkoi-         vapaiksi.
6682: 
6683:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
6684: 
6685:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
6686:                                         1986 vp. -- RJC n:o 228                                            3
6687: 
6688: 
6689: 
6690: 
6691:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6692: 
6693:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            angående omsättningsskatt även utan att betala
6694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          omsättningsskatt.
6695: den 20 maj 1986 tili vederbörande medlem av
6696: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          1 övriga fall än de ovan nämnda ingår omsätt-
6697:                                                         ningsskatt också i priset på räddningsredskap.
6698: dagsledamot Helena Pesola m.fl. undertecknade
6699:                                                         Detta beror på att omsättningsbeskattningen är
6700: spörsmål nr 228:
6701:                                                         avsedd att vara allmän, avsedd att gälla alla varor
6702:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        och alla skeden i omsättningen. Ett mål för
6703:         för att räddningsredskap som förbättrar         beskattningen är neutralitet, och för att detta
6704:         sjö- och arbetssäkerheten skall kunna be-       mål skall kunna nås är det endast i väl övervägda
6705:         frias från omsättningsskatt?                    undantagsfall möjligt att avvika från dessa princi-
6706:                                                         per. Syftet med vår nuvarande lag angående
6707:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        omsättningsskatt är därtill att alla varor, som säljs
6708: anföra följande:                                        i detaljhandeln, skall vara skattepliktiga. Om
6709:                                                         vissa av de varor som säljs i detaljhandeln blir
6710:    Enligt stadgandena i gällande lag angående
6711:                                                         skattefria, försvåras skatteuträkningen och skatte-
6712: omsättningsskatt är försäljning av räddningsred-
6713:                                                         övervakningen.
6714: skap tili fartyg redan i vissa fall skattefri. Enligt
6715: rättspraxis anses även leveranser tili fartyg i            Omsättningsskatten belastar inte bara rädd-
6716: utrikestrafik vara försäljning tili utlandet och den    ningsredskap för fritidsbåtar utan även många
6717: är skattefri om säljaren kan uppvisa s.k. kvitte-       andra varor, som är nödvändiga för räddning av
6718: ring av kaptenen över försäljningen tili fartyget.      människoliv eller människors hälsa. Om nämnda
6719: Försäljning av räddningsredskap tili fartyg i utri-     varor blir skattefria, står det i konflikt med vårt
6720: kestrafik är således skattefri med stöd av 1 § 4        nuvarande omsättningsskattesystem samt bryter
6721: mom. lagen angående omsättningsskatt. Med               mot den beskattningsregel som gäller för försälj-
6722: stöd av generalklausulen om vattenfarkoster i           ning av varor inom detaljhandeln. Dessutom
6723: lagens 3 § är dessutom försäljning av räddnings-        ökar enskilda undantagsstadganden problemen
6724: redskap tili vattenfarkost, som är minst 10 meter       vid lagtolkningen och komplicerar beskattningen
6725: lång och som inte är avsedd för nöjes- eller            oskäligt, vilket inte kan vara fördelaktigt för
6726: sportbruk, skattefri, om räddningsredskapen in-         någon part. Om man med hjälp av statliga
6727: går i det nya fartygets försäljningspris. Med stöd      stödåtgärder önskar främja anskaffning av rädd-
6728: av 15 § 3 a punkter tullskattelagen har försvars-       ningsredskap, som förbättrar sjö- och arbetssäker-
6729: makten och gränsbevakningsväsendet rätt att             heten, bör stödet därför ges i annan form än
6730: tullfritt importera varor för utrustande av vatten-     genom att befria räddningsredskapen från om-
6731: farkost och således med stöd av 26 § lagen              sättningsskatt.
6732: 
6733:      Helsingfors den 18 juni 1986
6734: 
6735:                                                                               Minister Pekka Vennamo
6736:                                                  1986 vp.
6737: 
6738: Kirjallinen kysymys n:o 229
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743:                                     Isohookana-Asunmaa ym.: Kotona pientä lasta hoiravien vanhem-
6744:                                        pien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan korottamisesta
6745: 
6746: 
6747:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6748: 
6749:    Vuoden 1985 lopussa eduskunta hyväksyi                  Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahan mää-
6750: pienten lasten hoidon kehittämistä koskevan             räytymisperusteiden epäkohtana on, että pitkät
6751: lakipaketin, lait lasten kotihoidon tuesta (24/85)      yhtäjaksoiset työstä poissaolokaudet saattavat
6752: ja lasten päivähoidosta annetun lain muutoksesta        alentaa päivä- ja äitiysrahan vähimmäisetuuden
6753: (28/85), jonka keskeinen sisältö oli, että vuonna       tasolle, vaikka työstä poissaolon syynä olisikin
6754: 1990 kaikille alle 3-vuotiaille lapsille voidaan        synnytys, pienten lasten kotihoito, sairaus, työt-
6755: järjestää vanhempainrahakauden jälkeen perheen          tömyys tai muu vakuutetusta riippumaton syy.
6756: valinnan mukaan joko kunnallinen päivähoito-            Vaikka vakuutettu olisikin edelleen oikeutettu
6757: paikka tai kotihoidon tuki. Työsopimuslakia             ansioon suhteutettuun etuuteen, voi äitiysraha-
6758: muutettiin lailla (30/ 85) siten, että työntekijöillä   kautta seuraavalla kotihoidon kaudella sairaus-
6759: on oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoito-             vakuutuksen päivärahan ja uuden äitiysrahan
6760: vapaata vanhempainrahakauden jälkeen siihen             määrä olla hyvinkin erilainen riippuen äitiysraha-
6761: saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.                  kauden aikaruisajankohdasta ja sairausajan ajoit-
6762:    Hyväksyessään edellä mainitut lait eduskunta         tumisesta.
6763: edellytti, että hoitovapaalla olevan vanhemman             Kotihoidon hoitomuodokseen valinneet per-
6764: sosiaaliturva järjestetään. Eduskunta edellytti         heet joutuvat muita hoitomuotoja käyttäviä per-
6765: myös, että hallitus selvittää tavat kehittää lasten     heitä huonompaan asemaan syystä, että sairaus-
6766: hoitomuotoja niin, että perheiden todellinen            vakuutuslain mukainen ansiosidonnainen toi-
6767: valinnan vapaus lisääntyy, ja antaa tarvittavat         meentuloturva ei kata kuin osan hoitovapaan ja
6768: esitykset eduskunnalle.                                 lasten kotihoidon tukeen oikeuttavasta ajasta.
6769:    Nykyisin lasten kotihoidon aikainen toimeen-         Sama koskee niitä nuoria perheitä, jotka ennen
6770: tuloturva on järjestetty siten, että lapsen äidillä     lapsen syntymää ovat joutuneet kärsimään pitkä-
6771: on lapsen syntymän perusteella sairausvakuutus-         aikaisesta työttömyydestä, sairaudesta tai työky-
6772: lain mukaan oikeus äitiysrahaan, jonka jälkeen          vyttömyydestä.
6773: joko äiti tai isä voivat hoitaa lasta kotona van-          Sairausvakuutuslain päivä- ja äitiysrahan nykyi-
6774: hempainrahan turvin. Vanhempainrahakauden               set määräytymisperusteet hankaloittavat järkevää
6775: jälkeen jompikumpi vanhemmista voi edelleen             perhesuunnittelua, mutta saattavat myös johtaa
6776: hoitaa lastaan kotona saaden kotihoidon tukea           keinotteluun, jonka avulla oikein ajoitettujen
6777: siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.           lyhyiden työsuhteiden avulla pyritään turvaa-
6778:    Sairausvakuutuksen päivä-, äitiys-, isyys- ja        maan ansiosidonnaisen äitiysrahan taso uudenkin
6779: vanhempainrahan ensisijaisena perusteena ovat           synnytyksen yhteydessä. Tämä voi kuitenkin on-
6780: vakuutetun verotuksessa todetut työtulot. Työ-          nistua vain niille vakuutetuille, jotka ovat kyen-
6781: tulona ei pidetä työtulon menetyksen vuoksi             neet hankkimaan pysyvän työsuhteen ja oikeu-
6782: maksettua sosiaalivakuutusetuutta, kuten työ-,          den hoitovapaaseen ennen äitiysrahaoikeuden al-
6783: tapaturma- ja kansaneläkettä, päivä-, äitiys-,          kua. Tällaisen keinottelun sallimista ei voida
6784: isyys- ja vanhempainrahaa tai työttömyyspäivära-        pitää tarkoituksenmukaisena niin työntekijän
6785: haa. Hakemuksesta voidaan työtulot arvioida             kuin työnantajankaan kannalta.
6786: päivärahaoikeuden alkamista edeltäneiden 6                 Nuorten työura ennen ensimmäistä synnytystä
6787: kuukauden työtulojen perusteella tai eräissä ta-        on usein vakiintumaton, ja työsuhteet saattavat
6788: pauksissa jopa kuukaudenkin tulojen perusteella,        olla lyhytaikaisia. Tämän seurauksena nuori per-
6789:  mikäli työtulojen katsotaan olevan jatkuvia.           he saattaa joutua muita toimeentuloturvaetuuk-
6790: 
6791: 260647M
6792: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 229
6793: 
6794: sia alhaisemman vähimmäistasoisen äitiys-, isyys-        Mainitut epäkohdat sairausvakuutuslain mu-
6795: ja vanhempainrahan tai verraten pienen ansioon        kaisessa toimeentuloturvassa heikentävät nuorten
6796: suhteutetun etuuden varaan. Äitiys-, isyys- ja        lapsiperheiden muutenkin rasitettua taloudellista
6797: vanhempainraha on vähimmäistasoltaan muita            toimeentuloa, johtavat kotihoidon hoitomuodok-
6798: toimeentuloturvaetuuksia matalampi ja siltikin        seen valinneet perheet muita hoitomuotoja käyt-
6799: veronalaista tuloa. Erityisen ongelmallista tämä      täviä perheitä huonompaan asemaan, vaikeutta-
6800: on siksi, että äidin kulutustarpeiden lisäksi sillä   vat toisen tai sitä useamman lapsen synnyttämistä
6801: olisi katettava myös lapsen aiheuttamasta lisäku-     ja voivat johtaa keinotteluun ansiosidonnaisen
6802: lutuksesta ainakin osa, koska yleinen perhetuki ei    äitiysrahan tason säilyttämiseksi.
6803: lapsen aiheuttamia kustannuksia korvaa kuin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6804: pieneltä osalta. Vähimmäistasoiseen äitiys-, isyys-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6805: ja vanhempainrahaan ei yleensä voi saada lapsi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6806: korotusta, koska sairausvakuutuslain mukaan lap-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6807: sikorotusta ei makseta vastasyntyneestä ja lapsi-
6808: korotus suoritetaan vain perheen pääsääntöisen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6809: huoltajan, enemmän ansaitsevan etuuteen.                     ryhtyä kotona pieniä lapsia hoitavien van-
6810: Yleensä hän ei ole lasta hoitava äiti. Lisäksi               hempien sairausvakuutuslain mukaisen
6811: sairausvakuutuksen lapsikorotuksen määrä on                  ansioon suhteutetun äitiys-, isyys- ja van-
6812: päivärahan korkean ansiosidonnaisuuden takia                 hempainrahan määräytymisperusteiden
6813: pienempi kuin useissa muissa toimeentuloturva-               puutteiden korjaamiseksi ja äitiys-, isyys-
6814: järjestelmissä.                                              ja vanhempainrahan vähimmäistason ko-
6815:                                                              rottamiseksi?
6816: 
6817:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
6818: 
6819:                      Tytti Isohookana-Asunmaa                  Kalevi Mattila
6820:                      Juhani Alaranta                           Riitta Jouppila
6821:                                       1986 vp. -     KK n:o 229                                       3
6822: 
6823: 
6824: 
6825: 
6826:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6827: 
6828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sosiaaliturvan selvitystyöryhmä on 27 päivana
6829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maaliskuuta 1986 jättämässään muistiossa (STM
6830: olette 22 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn           1986:8) tarkastellut kotona pientä, alle 3-vuotias-
6831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ta lastaan hoitavien henkilöiden sosiaaliturvaa ja
6832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sen puutteita. Työryhmä on katsonut keskeisem-
6833: taja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-         miksi ongelma-alueikseen eläketurvan sekä äi-
6834: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 229:          tiys-, isyys- ja Vanhempainloma-ajan toimeentu-
6835:                                                      loturvan. Työryhmä oli lähtenyt työskentelyssään
6836:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siitä, että sairausvakuutuksen äitiys- ja sairaus-
6837:        ryhtyä kotona pieniä lapsia hoitavien van-    päivärahajärjestelmää kehitettäessä on toisaalta
6838:        hempien sairausvakuutuslain mukaisen          syytä kiinnittää huomiota työsuhteessa olleiden
6839:        ansioon suhteutetun äitiys-, isyys- ja van-   äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahan
6840:        hempainrahan määräytymisperusteiden
6841:                                                      tason turvaamiseen kohtuullisen ajan lapsen syn-
6842:        puutteiden korjaamiseksi ja äitiys-, isyys-   tymän jälkeen ja toisaalta siihen, että kaikki alle
6843:        ja vanhempainrahan vähimmäistason ko-         3-vuotiasta lastaan kotona äitiys-, isyys- ja van-
6844:        rottamiseksi?                                 hempainlomalla tai hoitovapaalla olevat henkilöt
6845:                                                      saavat riittävän vähimmäistoimeentuloturvan.
6846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Pientä lasta hoitavan henkilön päivärahan an-
6847: ti seuraavaa:                                        siosidonnaisen tason säilymisen turvaamiseksi
6848:    Voimassa olevan sairausvakuutuslain (364/63)      työryhmä on esittänyt mallin, jonka mukaan
6849: säännösten mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempain-     äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalle ja sen jälkeen
6850: rahan määrä lasketaan vakuutetun viimeksi toi-       hoitovapaalle siirtyneelle turvattaisiin vähintään
6851: mitetussa verotuksessa todetusta työtulosta, joka    kolmeksi vuodeksi ansioon suhteutetun äitiys-,
6852: tarkistetaan siinä suhteessa kuin maksuvuodelle      isyys-, vanhampain- ja sairauspäivärahan säilymi-
6853: vahvistettu työntekijäin eläkelain 9 §:n mukai-      nen.
6854: nen palkkaindeksiluku poikkeaa edelliselle vuo-         Pientä lasta hoitavan henkilön vähimmäistoi-
6855: delle vahvistetusta palkkaindeksiluvusta. Jos ha-    meentuloturvan takaamiseksi työryhmä on kehit-
6856: kijan tulot ovat välittömästi ennen päiväraha-       tänyt lapsenhoitolisän. Työryhmä on ottanut
6857: oikeuden alkamista olleet olennaisesti suurem-       mallikseen lasten kotihoidon tuesta annetun lain
6858: mat kuin verotuksessa todetut, tarkistetut tulot,    (2418 5) mukaisen kotihoidon tuen sisaruskoro-
6859: voidaan päivärahan määrä laskea päivärahakautta      tuksen. Työryhmän esityksen mukaan lapsenhoi-
6860: edeltäneiden työtulojen perusteella. Äitiys-,        tolisän määrä olisi yhdestä lapsesta puolet ja
6861: isyys- ja vanhempainrahaan suoritetaan lisäksi       kustakin muusta lapsesta 20 prosenttia vähim-
6862: lapsikorotus, joka on yhdestä lapsesta 5,90 mark-    mäispäivärahasta. Korotus maksettaisiin kotona
6863: kaa päivältä ja kahdesta tai useammasta lapsesta     alle 3-vuotiasta lasta hoitavalle henkilölle.
6864: yhteensä 11,85 markkaa päivältä. Lapsikorotuk-          Kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan selvitys-
6865: sen voi saada suurempituloinen puoliso alle 16-      työryhmän muistio on parhaillaan lausuntokier-
6866: vuotiaasta lapsesta.                                 roksella. Kotona lastaan hoitavan vanhemman
6867:    Sosiaali- ja terveysministeriön 19 päivänä mar-   sosiaaliturvan kehittäminen on kokonaisuudes-
6868: raskuuta 1984 asettama kotona lastaan hoitavan       saan sosiaali- ja terveysministeriön tutkittavana.
6869: 
6870:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
6871: 
6872:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
6873: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 229
6874: 
6875: 
6876: 
6877: 
6878:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6879: 
6880:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           barn i hemmet. Arbetsgruppen har i sin PM av
6881: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         den 27 mars 1986 (STM 1986:8) granskat soci-
6882: den 22 maj 1986 till vederbörande medlem av            alskyddet och bristerna i detta för personer som
6883: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vårdar barn under tre år i hemmet. Arbetsgrup-
6884: dagsledamot Tytti Isohookana-Asunmaa m.fl.             pen ansåg att de största problemen var pensions-
6885: undertecknade spörsmål nr 229:                         skyddet samt utkomstskyddet under mo-
6886:                                                        derskaps-, faderskaps- och föräldraledigheten.
6887:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Den utgick i sitt arbete från att man vid utveck-
6888:         för att avhjälpa bristerna i bestämnings-      landet av sjukförsäkringens moderskaps- och
6889:         grunderna för den enligt förtjänsten av-       sjukdagpenningssystem bör beakta å ena sidan
6890:         vägda moderskaps-, faderskaps- och             att moderskaps-, faderskaps-, föräldra- och sjuk-
6891:         föräldrapenningen, som enligt sjukför-         dagpenningens nivå för personer som har varit
6892:         säkringslagen betalas till föräldrar som       anställda i arbetsförhållande tryggas för en skälig
6893:         sköter småbarn i hemmet, samt för att          tid efter barnets födelse, och å andra sidan att
6894:         höja moderskaps-, faderskaps- och föräld-      alla personer som är moderskaps-, faderskaps-,
6895:         rapenningens miniminivå?                       föräldra- eller vårdlediga för att vårda barn under
6896:                                                        tre år i hemmet får ett tillräckligt minimiut-
6897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komstskydd.
6898: anföra följande:                                          För att trygga den förtjänstbundna dagpen-
6899:     Enligt stadgandena i den gällande sjukförsäk-      ningen för personer som vårdar småbarn har
6900: ringslagen (364/63) beräknas moderskaps-, fa-          arbetsgruppen presenterat en modell, enligt vii-
6901: derskaps- och föräldrapenningens belopp enligt         ken det skulle säkerställas att personer som är
6902: den försäkrades arbetsinkomst vid den senast           moderskaps-, faderskaps- och föräldralediga och
6903: verkställda beskattningen. Inkomsten justeras i        därefter vårdlediga erhåller den enligt förtjänsten
6904: den mån det löneindextal som enligt 9 § lagen          avvägda moderskaps-, faderskaps-, föräldra- och
6905: om pension för arbetstagare har fastställts för        sjukdagpenningen för minst tre år.
6906: betalningsåret avviker från det löneindextal som          För att garantera minimiutkomstskyddet för
6907: fastställdes för föregående år. Om den sökandes        personer som vårdar småbarn har arbetsgruppen
6908: inkomst omedelbart innan rätten till dagpenning        utvecklat ett barnavårdstillägg. Som modell har
6909: har trätt i kraft har varit väsentligt större än den   arbetsgruppen haft syskonförhöjningen inom
6910: justerade inkomst som har konstaterats vid be-         hemvårdsstödet enligt lagen om stöd för vård av
6911: skattningen, kan dagpenningens belopp beräk-           barn i hemmet (24/85). Enligt arbetsgruppens
6912: nas på basen av arbetsinkomsten före dagpen-           framställning skulle barnavårdstilläggets belopp
6913: ningsperioden. I anslutning till moderskaps-,          för ett barn utgöra hälften och för vart och ett
6914: faderskaps- och föräldrapenningen utbetalas            övrigt barn 20 procent av minimidagpenningen.
6915: dessutom ett barntillägg, som är 5, 90 mk per dag      Höjningen skulle betalas till personer som i
6916: för ett barn och 11,85 mk per dag för två eller        hemmet vårdar barn under tre år.
6917: flera barn. Den av makarna som har högre                  Den PM som arbetsgruppen för utredande av
6918: inkomster kan få barntillägget för barn under 16       socialskyddet för personer som vårdar sina barn
6919: år.                                                    hemma har avgett är just nu ute på remiss.
6920:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den    Social- och hälsovårdsministeriet undersöker ut-
6921: 19 november 1984 en arbetsgrupp för utredande          vecklandet av socialskyddet i dess helhet för
6922: av socialskyddet för personer som vårdar sina          föräldrar som vårdar sina barn i hemmet.
6923: 
6924:      Helsingfors den 17 juni 1986
6925: 
6926:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
6927:                                                 1986 vp.
6928: 
6929: Kirjallinen kysymys n:o 230
6930: 
6931: 
6932: 
6933: 
6934:                                    Törnqvist ym.: Metsureiden oikeudesta kieltäytyä vaarallisesta työstä
6935:                                       vesakontorjunnassa
6936: 
6937: 
6938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6939: 
6940:    Vesakontorjunnan tarkoituksena on haitallis-        olemassa myös reppu- ja moottoriselkäruiskutusta
6941: ten lehtipuiden hävittäminen. Se on osa taimi-         suoritettaessa. Ilman lämpötilan ollessa korkea
6942: kon hoitoa, jonka avulla pyritään turvaamaan           torjunta-ainesumu saattaa myös kaasuuoma ja
6943: kullekin kasvupaikalle sopivien taimien kasvu          kaasuuntunut torjunta-aine joutua metsurin hen-
6944: käyttökelpoisiksi puiksi. Esimerkiksi männyn tai-      gitykseen. Terveydellisten haittojen ohella ruis-
6945: met kuolevat, jos ne jäävät tiheän lehtipuuvesa-       kutustyöstä aiheutuu metsureille myös muuta
6946: kon varjoon.                                           haittaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Torjunta-
6947:    Kemiallisen vesakontorjunnan parissa työsken-       aineen haju kulkeutuu metsureiden koteihin
6948: telee vuosittain 1 000-1 500 metsuria. Lisäksi         työssä käytettyjen haalareiden mukana ja haala-
6949: torjunta-aineiden levitystyöhön osallistuu suuri       reiden pesu on erityinen ongelma. Kaikki pesulat
6950: määrä omaa työtään tekeviä metsänomistajia.            eivät edes ota torjuntahaalareita pestäväkseen
6951: Vesakontorjuntatyössä työskennellään jaksoittain       hajuhaitan vuoksi.
6952: siten, että työjakson pituus vaihtelee parista vii-
6953:                                                           Terveyshaitoista huolimatta metsurin on tehtä-
6954: kosta muutamaan kuukauteen.
6955:                                                        vä työnantajan määräämä ruiskutus ja silloinkin,
6956:    Vesakontorjuntatyötä tehdään pääasiassa kol-        kun olosuhteet ovat terveydelle vaaralliset. Työ-
6957: mella menetelmällä; mekaanisesti, mekaanis-            lainsäädännöstämme puuttuvat selkeät säännök-
6958: kemiallisesti sekä puhtaasti kemiallisesti. Kemial-    set työntekijän oikeudesta kieltäytyä terveydelle
6959: lisessa vesakontorjunnassa pääpaino on maasta          vaarallisesta työstä, vaikka korkein oikeus onkin
6960: tapahtuvalla aineiden levityksellä ja vain osa         eräissä tuomioissaan (esim. KKO 1979 II 23 ja
6961: levityksesta tapahtuu lentolevityksenä. Maasta ta-     KKO 1981 II 146) todennut työntekijällä olevan
6962: pahtuva kemiallinen vesakontorjuntatyö on käy-         oikeuden kieltäytyä vaarallisesta työstä. Kieltäyty-
6963: tännössä torjunta-aineen levittämistä lehtipuiden      essään työntekijä ottaa kuitenkin aina riskin siitä,
6964: lehvistöön sekä erilaisia puunrunkoon kohdistu-        että työnantaja purkaa hänen työsopimuksensa
6965: via torjunta-ainekäsittelyjä. Levitys tapahtuu joko    työsopimuslain 43 §:ään vedoten. Koska Suomen
6966: traktoriruiskutuksella tai kannettavilla ruiskuilla.   lainsäädännössä ei ole toteutettu ns. jatkuvuus-
6967: Kannettavia ruiskuja on kahdenlaisia; reppu- ja        periaatetta, ei työntekijä saa takaisin työpaik-
6968: moottoriselkäruiskuja sekä ns. uturuiskuja.            kaansa, vaikka kieltäytymiselle olisi ollut riittävät
6969: Reppu- ja moottoriselkäruiskulla torjunta-aine         perusteet. Eräs tapa poistaa ruiskutusten aiheut-
6970: ruiskutetaan suoraan hävitettävien puiden lehdil-      tamat terveysriskit olisikin antaa metsurille työ-
6971: le. Uturuiskulla seos sumutetaan hyvin pienija-        suojelumääräyksiä täydentämällä oikeus kieltäy-
6972: koiseksi varren päässä olevalla sumuttimella ja        tyä ruiskutustyöstä silloin, kun hän toteaa ruisku-
6973: sumu kulkee tuulen mukana taimikkoon.                  msolosuhteiden olevan sellaiset, että ruiskutuk-
6974:     Maasta tapahtuvaan kemiallisten aineiden levi-     sesta saattaa aiheutua terveydellistä vaaraa. Kiel-
6975: tykseen liittyy merkittäviä terveydellisiä riskejä.    täytymisen jälkeen työsuojeluviranomainen voi
6976: Reppuruiskujen letkuliitokset voivat vuotaa, ellei     tutkia työolosuhteet ja päättää siitä, voidaanko
6977: niiden huoltoa suoriteta riittävän usein. Vuotaes-     työ suorittaa vai ei. Tärkeää kuitenkin olisi, että
6978: saan torjunta-aine valuu metsurin vaatteille ja        ennen työolosuhteiden tutkimista metsurilla olisi
6979: saattaa joutua ihon kautta elimistöön. Vaarati-        kieltäytymisoikeus, sillä kokemuksensa perusteel-
6980: lanteita syntyy myös tuulenpyörteistä, jotka voi-      la metsuri voi esim. todeta ilman lämpötilan tai
6981: vat erityisesti muruiskua käytettäessä tuoda tor-      tuulen sellaiseksi, että aineen levittäminen on
6982: junta-ainetta metsurin päälle. Sama vaara on           vaarallista.
6983: 
6984:  260649P
6985: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 230
6986: 
6987:    Oikeus kieltäytyä työstä on kuitenkin vain yksi    olla tasavertainen oikeus muiden työntekijöiden
6988: keino ruiskutustyön terveysvaarojen ja haittojen      kanssa turvallisiin työolosuhteisiin.
6989: poistamiseksi. Terveys- ja muut haitat voidaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6990: poistaa myös tiukentamalla ruiskutustyön ty~suo­      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6991: jelumääräyksiä sekä tehostamalla alan työsuojelu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6992: valvontaa. Koska haalareiden pesu on aiheutta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6993: nut metsureille ongelmia, tulisi työnantaja myös
6994: velvoittaa huolehtimaan metsureiden haalareiden                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6995: puhtaudesta. Keinoja on siis monia, mutta tällä              ryhtyä, jotta vesakontorjuntatyössä met-
6996: hetkellä viranomaiset eivät ole kiinnittäneet riit-          surit saavat oikeuden kieltäytyä vaaralli-
6997: tävää huomiota vesakontorjunnan terveys- ja                  sesta työstä ilman, että työsuhteen jatku-
6998: muihin haittoihin. Metsureilla tulee kuitenkin               minen vaarantuu?
6999: 
7000:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
7001: 
7002:          Kerttu Törnqvist          Aarno von Bell                      Tuulikki Hämäläinen
7003:                     Jorma Rantanen                             Kari Rajamäki
7004:                                       1986 vp. -      KK n:o 230                                        3
7005: 
7006: 
7007: 
7008: 
7009:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7010: 
7011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        däntötoimenpiteisiin. Myöskään hallituksen esi-
7012: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tykseen n:o 8111985 vp. eduskunnalle laeiksi
7013: olette 22 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            työturvallisuuslain ja eräiden siihen liittyvien la-
7014: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kien muuttamisesta ei sisälly ehdotuksia säännök-
7015: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     siksi työntekijän oikeudesta kieltäytyä vaarallises-
7016: taja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    ta työstä.
7017: kysymyksestä n:o 230:                                    Voimassa olevan oikeuden kanta työntekijän
7018:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oikeuteen kieltäytyä vaarallisesta työstä on selvä.
7019:        ryhtyä, jotta vesakontorjuntatyössä met-       Työntekijällä on tällainen oikeus, vaikkei asiasta
7020:        surit saavat oikeuden kieltäytyä vaaralli-     nimenomaista säännöstä olekaan. Työntekijän
7021:        sesta työstä ilman, että työsuhteen jatku-     työstäpidättäytymisen yleiset vähimmäispuitteet
7022:        minen vaarantuu?                               on ilmaistu työturvallisuuslain (299/58) 9 §:n
7023:                                                       1 momentissa ja työsopimuslain (320/70) 32 §:n
7024:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      1 momentissa. Työntekijäin pidättäytymisoikeus
7025: ti seuraavaa:                                         syntyy työnantajan jättäessä noudattamatta mai-
7026:                                                       nittujen lainkohtien mukaisia velvollisuuksiaan.
7027:    Työsuojeluviranomaiset huolehtivat työsuoje-
7028: lulainsäädännön noudattamisen valvonnasta, jota          Työsopimuslain 27 §:n 1 momentin mukaan
7029: työpaikan työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio      työntekijällä on oikeus palkan saamiseen, jos
7030: tukee omalla toiminnallaan. Työpaikoilla otetaan      työsuorituksen estyminen on johtunut työnanta-
7031: jatkuvasti käyttöön uusia koneita, laitteita, työ-    jasta riippuvasta syystä. Edellytyksenä on, että
7032: menetelmiä ja aineita, joiden turvallisuutta työ-     työntekijä on ollut työsopimuksen mukaisesti
7033: suojeluviranomaiset eivät voi jokaisessa tapauk-      työnantajan käytettävissä. Työnantajan rikkoessa
7034: sessa erikseen valvoa. Tämän vuoksi työsuojelun       työsuhteen ehtoja työstäpidättäytyminen on väli-
7035: valvonnasta annetussa laissa ( 131 173) on säädetty   tön seuraus työnantajan menettelystä, joten ti-
7036: työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta. Lain         lanteeseen voidaan soveltaa mainittua työsopi-
7037: mukaan työnantajan on asetettava työpaikalle          muslain säännöstä.
7038: työsuojelupäällikkö sekä työntekijöiden valittava        Kun työntekijän oikeus kieltäytyä vaarallisesta
7039: keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu edustamaan        työstä on jo voimassa olevan oikeuden mukaan
7040: heitä työsuojelun yhteistoiminnassa.                  toteutunut ja kun asiassa ei ole ilmennyt erityisiä
7041:    Työpaikan sisäisen työsuojeluyhteistoiminnan       epäkohtia, hallitus ei ole sisällyttänyt asiasta
7042: tehostamiseksi työsuojelukomitea ehdotti mietin-      ehdotuksia eduskunnan käsiteltävänä olevaan
7043: nössään (Komiteanmietintö 1974:123) paitsi työ-       edellä mainittuun hallituksen esitykseen n:o 811
7044: suojeluvaltuutetulle töiden keskeyttämisoikeutta      1985 vp. Hallitus seuraa kuitenkin jatkuvasti
7045: myös, että työturvallisuuslaissa tunnustettaisiin     työolojen kehittymistä vuonna 1984 tekemänsä
7046: voimassa olevan oikeuden hyväksymä periaate           valtakunnallista työympäristöohjelmaa koskevan
7047: työntekijän työstäpidättäytymisoikeudesta. Ko-        periaatepäätöksen pohjalta ja ryhtyy tarvittaessa
7048: mitean ehdotukset eivät ole johtaneet lainsää-        asianmukaisiin toimenpiteisiin.
7049: 
7050:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
7051: 
7052:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7053: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 230
7054: 
7055: 
7056: 
7057: 
7058:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7059: 
7060:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           der. lnte heller i regeringens proposltlon nr
7061: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         81/1985 rd. till riksdagen med förslag till lagar
7062: den 22 maj 1986 till vederbörande medlem av            om ändring av lagen om skydd i arbetet och till
7063: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lagar om ändring av vissa lagar som har samband
7064: dagsman Törnqvist m.fl. undertecknade spörs-           med sistnämnda lag ingår några förslag till
7065: mål nr 230:                                            stadganden om arbetstagares rätt att vägra utföra
7066:                                                        farligt arbete.
7067:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          1 gällande lagstiftning tas klart ställning till
7068:         för att skogsarbetare i slybekämpningsar-      arbetstagarens rätt att vägra utföra farligt arbete.
7069:         bete skall få rätt att vägra utföra farligt    Arbetstagaren har sådan rätt, trots att inget
7070:         arbete utan att deras anställningsförhål-      uttryckligt stadgande finns om detta. De allmän-
7071:         lande äventyras?                               na ramarna för arbetstagarens rätt att avhålla sig
7072:                                                        från arbete finns angivna i 9 § 1 mom. lagen om
7073:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skydd i arbetet (299/58) och i 32 § 1 mom. lagen
7074: anföra följande:                                       om arbetsavtal (320/70). Arbetstagaren har rätt
7075:    Efterlevnaden av arbetarskyddslagstiftningen        att avhålla sig från arbete då arbetsgivaren inte
7076: övervakas av arbetarskyddsmyndigheterna. Orga-         iakttar de skyldigheter som han har enligt nämn-
7077: nisationerna för arbetarskyddssamarbete på ar-         da lagrum.
7078: betsplatserna stöder genom sin verksamhet denna           Enligt 27 § 1 mom. lagen om arbetsavtal har
7079: övervakning. På arbetsplatserna tas hela tiden i       arbetstagaren rätt till lön om han av orsak som
7080: bruk nya maskiner, anordningar, arbetsmetoder          beror på arbetsgivaren har varit förhindrad att
7081: och ämnen, och arbetarskyddsmyndigheterna              utföra arbete. En förutsättning är att arbets-
7082: kan inte separat övervaka säkerheten hos dessa i       tagaren i enlighet med arbetsavtalet har stått till
7083: varje enskilt fall. Därför stadgas i lagen om          arbetsgivarens förfogande. Då arbetsgivaren bry-
7084: tillsynen över arbetarskyddet ( 131 173) om arbe-      ter mot villkoren för anställningsförhållandet är
7085: tarskyddssamarbete på arbetsplatsen. Enligt lag-       arbetstagarens vägran att utföra arbete en direkt
7086: en skall arbetsgivaren utse en arbetarskyddschef       följd av arbetsgivarens förfarande, varför nämnda
7087: för arbetsplatsen och arbetstagarna bland sig utse     stadgande i lagen om arbetsavtal kan tillämpas.
7088: en arbetarskyddsfullmäktig för att företräda dem          Då arbetstagarens rätt att vägra utföra farligt
7089: i arbetarskyddssamarbetet.                             arbete redan är ett faktum i den gällande lagstift-
7090:     För effektivering av arbetarskyddssamarbetet       ningen, och då inga speciella missförhållanden
7091: på arbetsplatsen föreslog arbetarskyddskommit-         blivit aktuella, har regeringen inte tagit in några
7092: ten i sitt betänkande (kommittebetänkande              förslag om detta i den ovan nämnda regerings-
7093: 197 4: 12 3) att arbetarskyddsfullmäktigen ges rätt    propositionen nr 81 1198 5 rd., som nu behandlas
7094: att avbryta arbetet och att den princip som            i riksdagen. Regeringen följer dock fortgående
7095: godkänns i gällande lagstiftning om arbetsta-          utvecklingen av arbetsförhållandena på basis av
7096: garens rätt att avhålla sig från arbete skall          sitt principbeslut från år 1984, vilket gäller ett
7097: erkännas i lagen om skydd i arbetet. Kommittens        riksomfattande arbetsmiljöprogram, och vidtar
7098: förslag har inte lett till några lagstiftningsåtgär-   vid behov tillbörliga åtgärder.
7099: 
7100:      Helsingfors den 17 juni 1986
7101: 
7102:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7103:                                                 1986 vp.
7104: 
7105: Kirjallinen kysymys n:o 231
7106: 
7107: 
7108: 
7109: 
7110:                                    Jouppila ym.: Kaikkien erityisluokan opettajien mahdollisuudesta
7111:                                       päästä eläkkeelle 55-vuotiaana
7112: 
7113: 
7114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7115: 
7116:    Lokakuun 12. pa1vana 1984 annetun perus-               Eduskunnan sivistysvaliokunta esittaa mietin-
7117: kouluasetuksen 12 5 §: ssä on säädetty, että "eri-     nössään n:o 18/1982 vp. hallituksen esityksen
7118: tyisluokanopettajan viran haltijan, joka on toimi-     johdosta peruskoululaiksi opettajien palvelussuh-
7119: nut peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta,          teen ehtojen yhtenäistämisestä muun muassa:
7120: eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun asetuksen          "Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että
7121: (165/72) 25 §:n tarkoittamana apukoulun tai            myös tältä osin pyritään jo lähitulevaisuudessa
7122: tarkkailuluokan opettajana tai tämän asetuksen         yhdenmukaisuuteen ... ''
7123: mukaisen vastaavan erityisluokan opettajana, elä-         Tämä hallituksen perustelujen ja sivistysvalio-
7124: keikä on 55 vuotta edellyttäen, etta hänellä on        kunnan mietinnön periaate toteutui eduskunnan
7125: vähintään 30 vuotta eläkeaikaa ja että hän on          säätämän peruskoululain (476/83) 72 §:ssä. Kos-
7126: toiminut mainittujen erityisluokkien opettajana        ka lain eläkepykälä säädettiin hallituksen esittä-
7127: vähintään 15 vuotta".                                  mässä muodossa, voidaan katsoa, että eduskunta
7128:    Koko koululainsäädännön valmistelun ajan            on hyväksynyt myös lain perustelut. Lokakuun 12
7129: kaavailtiin erityisluokanopettajien eläkeiäksi tie-    päivänä 1984 annetun peruskouluasetuksen
7130: tyin edellytyksin 55 vuotta. Tällainen oli tilanne     (718/84) 125 §:n 1 momentissa ei ole kuitenkaan
7131: vielä kesän 1984 asetusluonnoksissa.                   toteutunut lainsäätäjän tahto.
7132:     Kun apukoulujen ja tarkkailuluokkien opetta-          Sen lisäksi, että uuden peruskouluasetuksen
7133: jien eläkeikä aikoinaan säädettiin 55 vuodeksi,        125 §:n 1 momentin sanamuoto ei vastaa sitä,
7134: kunnallisessa koulutoimessa ei ollut muunlaista        mikä on ollut peruslähtökohtana koko koululain-
7135: luokkamuotoista erityisopetusta. Opetusalan ke-        säädännön valmistelun ajan ja josta syystä erityis-
7136: hittymisen myötä apu- ja tarkkailuopetuksen rin-       luokanopettajat eivät ole näiden vuosien aikana
7137: nalle on tullut mm. vajaaliikkeisten aivovaurio-       ryhtyneet vaatimaan muutosta eläkeikäänsä, ai-
7138: lasten sekä kuulovammaisten erityisluokkia ja          heuttaa asetuksessa säädetty sanamuoto 55 vuo-
7139: -kouluja. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan muutet-       den eläkeiän omaavista opettajista suuria tulkin-
7140: tu esimerkiksi opettajien eläkeikää koskevia sää-      tavaikeuksia ja eriarvoisuutta. Uusi koululainsää-
7141: döksiä, vaan luotettiin siihen, että koululainsää-     däntö ei nimittäin erittele eri erityisluokanopet-
7142: dännön kokonaisuudistuksen yhteydessä em.              tajaryhmiä. Keitä nämä apukoulun tai tarkkailu-
7143: epäkohtakin tulee korjatuksi.                          luokanopettajia vastaavat opettajat eläkekysymys-
7144:     Hallituksen peruskoululakiesityksen perus-         ten osalta tulevat olemaan, jää enemmänkin
7145: teluissa todetaan (HE n:o 30/1982 vp.):                erilaisten tulkintojen kuin tiedon varaan.
7146:     ''Erityisluokanopettajia käsitellään lakiehdo-        Tällä hetkellä erityisluokanopettajia toimii toki
7147: tuksessa kokonaisuutena. Kun laissa ei nimetä          monella muullakin sektorilla kuin vain apu- ja
7148: erityisluokkia niiden oppilaiden poikk~avuu~e~         tarkkailuopetuksessa. CP-vammaisten, aivovau-
7149:  perusteella, ei ole tarvetta puhua es1merklks1        riolasten, kuulovammaisten sekä harjaantumis-
7150: apukoulun tai tarkkailuluokan opettajist.a kuten       koulujen opettajina ja sairaaloissa psyykkisesti
7151: nykyisin. Virkatyypin perusteella enty1sluokan         sairaiden lasten opettajina toimii erityiskoulutuk-
7152:  opettajia ei myöskään tarvitse laissa eritellä.''     sen saaneita opettajia, joiden työn raskautta niin
7153:    Ja "tämän lain nojalla annettavana asetuksella      fyysiseltä kuin henkiseltä kannaltakaan ei voida
7154: on samoin palvelusaikaa koskevin edellytyksin          asettaa eriarvoiseen asemaan apu- ja tarkkailuluo-
7155:  tarkoitus säätää erityisluokan opettajien eläke- ja   kan opettajien kanssa. Esimerkiksi aivovaurioluo-
7156:  eroaruisikä 55 vuodeksi"                              kan oppilailla on usein vakava-asteisten tunne-
7157:  260716M
7158: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 231
7159: 
7160: elämän häiriöiden lisäksi kuulon heikkoutta,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-
7161: näön alueen erikoisuuksia, puhevikoja sekä erias-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7162: teista afasiaa. Jo tämän esimerkin valossa on
7163: vaikeaa ymmärtää, miksi ainoastaan tietyille eri-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7164: tyisluokan opettajille on säädetty 55 vuoden               ryhtyä    peruskouluasetuksen    125 §:n
7165: eläkeikä.                                                  muuttamiseksi niin, että kaikki erityis-
7166:                                                            luokanopettajaryhmät olisivat samanver-
7167:                                                            taisia 55 vuoden eläkeiän suhteen ja että
7168:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          näin toteutuisi myös eduskunnan asiassa
7169: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ilmaisema tahto?
7170: 
7171:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1986
7172: 
7173:          Riitta Jouppila                Jukka Vihriälä               Timo Kietäväinen
7174:          Anna-Kaarina Louvo             Aila Jokinen                Juhani Alaranta
7175:          Martti Tiuri                   Kaarina Dromberg             Saara Mikkola
7176:          Eva-Riitta Siitonen            Liisa Hilpelä                Pirjo Rusanen
7177:          Riitta Uosukainen              Eeva Turunen                 Sakari Valli
7178:                       Tapio Holvitie                         Helge Saarikoski
7179:                                       1986 vp. -- EJC n:o 231                                          3
7180: 
7181: 
7182: 
7183: 
7184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7185: 
7186:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Pykälän 2 momentin nojalla säädetään perus-
7187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kouluasetuksen (718/84) 125 §:n 1 momentissa,
7188: olette 23 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn           että erityisluokanopettajan viran haltijan, joka on
7189: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-   toiminut peruskoulun viranhaltijain palkkaukses-
7190: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         ta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun ase-
7191: Jouppilan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen         tuksen (165/72) 25 §:n tarkoittamana apukoulun
7192: n:o 231:                                             tai tarkkailuluokan opettajana tai tämän asetuk-
7193:                                                      sen mukaisen vastaavan erityisluokan opettajana,
7194:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      eläkeikä on 55 vuotta edellyttäen, että hänellä on
7195:         ryhtyä    peruskouluasetuksen    125 §:n     vähintään 30 vuotta eläkeaikaa ja että hän on
7196:         muuttamiseksi niin, että kaikki erityis-     toiminut mainittujen erityisluokkien opettajana
7197:         luokanopettajaryhmät olisivat samanver-      vähintään 15 vuotta. Esimerkiksi harjaantumis-
7198:         taisia 55 vuoden eläkeiän suhteen ja että    opetusta antavien erityisluokanopettajien sekä
7199:         näin toteutuisi myös eduskunnan asiassa      erityisopettajien eläkeikä on siten peruskoulun
7200:         ilmaisema tahto?                             opettajien normaali eläkeikä eli 60 vuotta.
7201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Viime vuosina on eläkeikää koskevia kysymyk-
7202: seuraavaa:                                           siä selvitetty valtioneuvoston asettamassa julkis-
7203:                                                      hallinnon eläkeikäkomiteassa. Komitean toimek-
7204:    Peruskoulun viranhaltijan ja tuntiopettajan
7205:                                                      siannossa on asetettu tavoitteeksi luoda julkiselle
7206: eläkeikä määräytyy peruskoululain (476/83)
7207:                                                      sektorille joustava eläkeikäjärjestelmä, jolloin ny-
7208: 72 §:n mukaan. Pykälän 1 momentin mukaan
7209:                                                      kyiset ammattikohtaiset eläkeiät kävisivät tar-
7210: viranhaltijan ja tuntiopettajan eläkeikä on 60
7211:                                                      peettomiksi. Joustava eläkeikä on jo osittain
7212: vuotta. Pykälän 2 momentissa todetaan kuiten-        toteutettu yksityisellä sektorilla vuoden 1986
7213: kin, että yleisaineiden aineenopettajan viranhal-
7214:                                                      alusta lukien.
7215: tijan, jolla on 30 vuotta eläkeaikaa ja joka on
7216: toiminut kansalaiskoulun ja peruskoulun yleisai-        Opetusministeriön käsityksen mukaan tulee
7217: neiden aineenopettajana elokuun 1 päivän 1958        erityisopetuksen eri osa-alueilla toimivien opetta-
7218: ja heinäkuun 31 päivän 1985 välisenä aikana          jien eläkeikäjärjestelmää yhtenäistää. Koska myös
7219: yhteensä vähintään 15 vuotta, eläkeikä on 55         kysymyksessä tarkoitettujen erityisopettajien elä-
7220: vuotta. Lisäksi asetuksella voidaan säätää, että     keikä kytkeytyy edellä todetun eläkeikäkomitean
7221: joissakin muissa rehtorin ja opettajan viroissa,     tehtäväalueeseen, hallitus ei ole katsonut tässä
7222: joiden laatu sitä vaatii, eläkeikä on 1 momentissa   vaiheessa tarkoituksenmukaiseksi muuttaa perus-
7223: säädettyä alempi, ei kuitenkaan alle 55 vuotta.      kouluasetuksen 125 §:n säännöstä.
7224: 
7225:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
7226: 
7227:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
7228: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 231
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 
7233:                                  Till Riksdagens Herr Talman
7234: 
7235:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             förordningen (718/84) att pensionsåldern för
7236: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder             innehavare av specialklasslärartjänst som har
7237: skrivelse av den 23 maj 1986 till vederbörande          verkat såsom i 2 5 § förordningen om tjänsteinne-
7238: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-      havares vid grundskolan avlöning och pension
7239: de av riksdagsman Jouppila m.fl. undertecknade          samt om familjepension efter dem (165/72)
7240: spörsmål nr 231:                                        avsedd lärare i hjälpskola eller i observationsklass
7241:                                                         eller såsom i denna förordning avsedd lärare i
7242:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        specialklass, är 55 år, förutsatt han har minst 30
7243:         för att 125 § grundskoleförordningen            pensionsår och att han verkat minst 15 år såsom
7244:         skall ändras så, att alla grupper av speci-     lärare i nämnda specialklasser. Pensionsåldern för
7245:         allärare skall bli likvärdiga med hänsyn        de specialklasslärare som t.ex. ger träningsunder-
7246:         till pensionsåldern 55 år, och för att          visning samt för speciallärare är således den
7247:         riksdagens i saken uttalade vilja skall         normala pensionsåldern för grundskolelärare,
7248:         förverkligas?                                   dvs. 60 år.
7249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Under de senaste åren har frågor i anslutning
7250: framföra följande:                                      till pensionsåldern utretts av kommitten för pen-
7251:                                                         sionsåldern inom den offentliga förvaltningen,
7252:    Pensionsåldern för tjänsteinnehavare och tim-
7253:                                                         som statsrådet tillsatt. Som mål för kommittens
7254: lärare vid grundskolor bestäms enligt 72 § grund-
7255:                                                         uppdrag har uppställts att skapa ett smidigt
7256: skolelagen (476/83). Enligt paragrafens 1 mom.
7257:                                                         pensionsålderssystem för den offentliga sektorn.
7258: är pensionsåldern för tjänsteinnehavare och tim-
7259:                                                         Härvid skulle de nuvarande pensionsåldrarna för
7260: lärare 60 år. I paragrafens 2 mom. konstateras
7261:                                                         varje yrke inte mera behövas. Från början av år
7262: det dock, att pensionsåldern är 55 år för en
7263:                                                         1986 har smidiga pensionsåldrar inom den priva-
7264: innehavare av ämneslärartjänst i allmänna äm-
7265:                                                         ta sektorn redan delvis införts.
7266: nen, som har en pensionstid om 30 år och som
7267: under tiden mellan den 1 augusti 1958 och den             Enligt undervisningsministeriets uppfattning
7268: 31 juli 198 5 tjänstgjort som ämneslärare i all-        bör pensionsålderssystemet för lärare inom speci-
7269: männa ämnen vid medborgarskola och grundsko-            alundervisningens olika områden förenhetligas.
7270: la sammanlagt minst 15 år. Därutöver kan ge-            Eftersom den i spörsmålet avsedda pensionsål-
7271: nom förordning stadgas att pensionsåldern i vissa       dern för speciallärare ansluter sig till kommittens
7272: rektors- och lärartjänster vilkas art kräver detta är   uppgifter, har Regeringen ansett, att det inte är
7273: lägre, dock ej under 55 år. Med stöd av paragra-        nödvändigt att i detta skede ändra 125 § grund-
7274: fens 2 mom. stadgas i 125 § 1 mom. grundskole-          skoleförordningen.
7275: 
7276:      Helsingfors den 16 september 1986
7277: 
7278:                                                                Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
7279:                                                 1986 vp.
7280: 
7281: Kirjallinen kysymys n:o 232
7282: 
7283: 
7284: 
7285: 
7286:                                    Anttila: Maakaasuputken rakentamisesta Forssan kautta Turkuun ja
7287:                                      Uuteenkaupunkiin
7288: 
7289: 
7290:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7291: 
7292:    Kanta-Hämeessä on ollut kiinnostusta maakaa-        Samaan suuntaan vaikuttaa lisäksi pyrkimys Neu-
7293: suun jo 1970-luvun alusta alkaen, jolloin ener-        vostoliiton kauppavaihdon vajeen täyttämiseen.
7294: gian kulutus oli kovassa kasvussa ja putkiston            Energian nettotuonti Neuvostoliiton kaupassa
7295: rakentaminen Kaakkois-Suomeen alkoi. Kaasu-            on erittäin merkittävä asia. Siksi onkin tutkitta-
7296: toimitusten alkaessa vuonna 1974 alkoi myös            va, miten voitaisiin täyttää hinnanalennuksen
7297: öljykriisi hinnankorotuksineen. Kulutus kasvoi         johdosta syntynyttä vajausta kauppavaihdossa.
7298: kuitenkin tasaisena, joskaan ei ennustetulla taval-    Tätä palvelisi runkoputken jatkaminen Länsi-
7299: la, vuoteen 1978 saakka, jolloin se kääntyi las-       Suomeen. Vaikka maakaasun osuus ei energian
7300: kuun paitsi uusien hinnankorotusten myös ener-         kaupassa olekaan merkittävä, voisi mahdollisten
7301: giansäästön ansiosta. Vasta vuodesta 1984 lähtien      laitehankintojen vuoksi vaikutus olla huomatta-
7302: maakaasun kulutus on kääntynyt nousuun. Vii-           vakin. Nesteen toiminta-ajatuksen mukaan put-
7303: mevuotinen huippukulutus johtuu poikkeukselli-         kiston pitäisi olla liiketaloudellisesti kannattava,
7304: sen kylmän talven lisäksi markkinoinnin tulokse-       toisaalta yhteiskunta voisi olla hankkeessa muka-
7305: na saaduista uusista asiakkaista Kaakkois-Suomen       na aivan samaan tapaan kuin teitä ja satamia
7306: kaasualueella. Vuonna 1983 käyttöön otettu uusi        rakennettaessakin. Maakaasu on tulevaisuuden
7307: hintarakenne on lisännyt kiinnostusta ja kymme-        polttoaine, kilpailukykyinen, puhdas ja helppo-
7308: nen vuoden aikana saadut kokemukset luotta-            käyttöinen.
7309: musta kaasua kohtaan.                                     Runkoputken rakentaminen akselilta Hel-
7310:    Käynnissä olevan runkoputken rakentamis-            sinki-Tampere länteen olisi Uudellamaalla ja
7311: hankkeen taustana on perusteellinen markki-            Varsinais-Suomessa arvioitujen kulutuspotentiaa-
7312: nointiselvitys ja verkkosuunnittelu, jonka pohja-      lien perusteella kannattavaa viimeistään vuoteen
7313: na on 80-luvun lopun tilanne mahdollisine uusi-        1990 mennessä. Välialueella ainoa merkittävä
7314: ne käyttäjineen. 235 kilometrin pituisesta runko-      kulutuspaikka on Forssa.
7315: putkesta on nyt jo valmiina 90 % ja kaasua                Nesteen suorittamassa markkinointiselvitykses-
7316: päästään käyttämään Hämeessä jo ensi syksynä.          sä on tutkittu vaihtoehtoisia reittejä Varsinais-
7317: Käyttösopimuksia tulevalla kaasualueelia on alle-      Suomeen. Kaksi päävaihtoehtoa kulkee Riihi-
7318: kirjoitettu 24. Pääkaupunkiseudun lisäksi on ti-       mäeltä Forssan kautta Turkuun ja Naantaliin.
7319: lanne auki vielä mm. Hattulassa. Kaasun käytön         Eteläisin vaihtoehto erkanee Järvenpään tasalla
7320: laajentamisessa on lähtökohtana taloudellinen          runkoputkesta ja kulkee Salon pohjoispuolitse
7321: kannattavuus. Kaasun puhtaudella ja ympäris-           Turun seudulle.
7322: töystävällisyydellä on myös oma painoarvonsa              Erillisen haaraputken rakentamista Forssaan on
7323: polttoainevalintoja tehtäessä erityisesti nyt Tsher-   selvitetty. Liiketaloudellisesti kannattavaa vaihto-
7324: nobylin ydinvoimalaonnettomuudenkin jälkeen.           ehtoa ei ole löytynyt. Forssan kaasun kulutuspo-
7325: Maakaasun merkitys on Neuvostoliitossa kasva-          tentiaaliksi on arvioitu 25 miljoonaa kuutiota.
7326: massa sekä omassa käytössä että viennissä.             Yksinomaan Forssaa palveleva putki edellyttäisi
7327:   USA:ssaeletään kaasun hyödyntämisessä uutta          noin 40 miljoonan kuution kulutusta.
7328: renessanssiaikaa, ja Keski-Euroopassa ennuste-            Forssan ja Finlaysonin yhteisen kiinteän voima-
7329: taan käytön lisääntyvän. Meidän energiatasees-         laitoksen polttoaineratkaisua on lykätty ja odotet-
7330: samme kaasun osuus on nyt vain 3 %. Kansain-           tu mahdollista maakaasupäätöstä. Kovin pitkälle
7331: välisten näkymien valossa näyttää selvältä, että       ei valintaa enää voida siirtää. Jos pohtoaineeksi
7332: sen osuus tulee jatkossa meilläkin kasvamaan.          valitaan kivihiili, tulee maakaasun tuonti Fors-
7333: 
7334:  260695P
7335: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 232
7336: 
7337: saan sen jälkeen tuskin enää kannattavaksi. Siksi     vaativan selkeästi putken rakentamista Varsinais-
7338: Forssan haaraputken rahoittaminen liiketaloudel-      Suomeen, vaikka sen rakentaminen nykyisillä
7339: lisuuden rajan ylittävien kustannusten osalta tuli-   käyttäjämäärillä näyttääkin kannattamattomalta.
7340: si olla nimenomaan valtion intressissä.               Käyttäjien huomattavakin lisäys on mahdollista
7341:    Kanta-Hämeen kokonaissuunnittelussa on             sen jälkeen, kun putki on tarkoituksenmukaisesti
7342: teollisuuden kehittämisen erityiseksi tavoitteeksi    linjattu ja rakennettu.
7343: asetettu Lounais-Hämeen teollisuuden tukemi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7344: nen sekä teollisuustyöpaikkojen säilyttäminen ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7345: lisääminen. Tätä tavoitetta tukisi kaasuputken        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7346: rakentaminen Forssan seudulle ja valtion mu-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7347: kaantulo hankkeeseen.
7348:    Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi varata               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7349: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen noin                ryhtyä turvatakseen maakaasuputken jat-
7350: 15 miljoonan markan määräraha Forssan seudun                 korakentamisen Forssan kautta Turkuun
7351: kaasuputken rakentamiseen osallistumista varten.             ja Uuteenkaupunkiin, sekä
7352:    Samalla on todettava, että Varsinais-Suomen                  aikooko Hallitus varata vuoden 1987
7353: kansanedustajat ovat vaatineet maakaasuputken                tulo- ja menoarvioesitykseen noin 15
7354: ulottamista Varsinais-Suomeen Turun seudulle ja              milj. markan määrärahan Forssan seudun
7355: Uuteenkaupunkiin. Kirjelmässä katsotaan kan-                 kaasuputken rakentamiseen osallistumista
7356: santaloudellisten ja ympäristöpoliittisten syiden            varten?
7357: 
7358:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1986
7359: 
7360:                                           Sirkka-Liisa Anttila
7361:                                       1986 vp. -- RJC n:o 232                                            3
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 
7366:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7367: 
7368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osaltaan ponnistellut kaasun tuonnin lisäämisek-
7369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          si. Edistämistoimenpiteistä voidaan mainita esi-
7370: olette 27 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeenne        merkiksi tuonnin lisäämismahdollisuuksien sel-
7371: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle      vittelyn rahoitus, pääputkistoinvestoinnin rahoi-
7372: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sirkka-Liisa     tusjärjestelyt sekä myönteisen ilmapiirin luomi-
7373: Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     nen maakaasulle.
7374: tä n:o 232:                                               Eri tahojen ponnistelut ja maakaasun kilpailu-
7375:                                                        kyvyn parantuminen ovatkin johtaneet tuloksiin.
7376:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Maakaasuverkostoa ollaan laajentamassa Tampe-
7377:        ryhtyä turvatakseen maakaasuputken jat-         reelle ja pääkaupunkiseudulle. Seurauksena maa-
7378:        korakentamisen Forssan kautta Turkuun           kaasun tuonti kaksinkertaistuu 1990-luvulle tul-
7379:        ja Uuteenkaupunkiin, sekä                       taessa.
7380:           aikooko Hallitus varata vuoden 1987             Ponnistelut eivät saa kuitenkaan jäädä tähän.
7381:        tulo- ja menoarvioesitykseen noin 15            Muuttunut energiatilanne, kaasun parantunut
7382:        milj. markan määrärahan Forssan seudun          kilpailukyky, ympäristökysymysten lisääntynyt
7383:        kaasuputken rakentamiseen osallistumista        tärkeys ja Neuvostoliiton kaupan kehittämisen
7384:        varten?                                         tarve vaativat maakaasua koskevien selvitysten
7385:                                                        jatkamista.
7386:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Maakaasuputken jatkamista Länsi-Suomeen on
7387: ti seuraavaa:                                          selvitetty ja suunniteltu varsin pitkälle. Ongel-
7388:    Maakaasun tuonti Neuvostoliitosta Suomeen           mana on hankkeen saaminen riittävän kannatta-
7389: alkoi vuonna 1974 Kaakkois-Suomeen rakenne-            vaksi. Tämä riippuu muun muassa siitä, miten
7390: tun putken kautta. Kaasun tuontimäärien suun-          putki-investointi rahoitetaan ja millaiseksi valtio-
7391: niteltiin nousevan 1,4 miljardiin kuutiometriin        vallan mahdollinen osuus siitä muodostuisi.
7392: vuoteen 1979 mennessä. Käytännössä tuontimää-             Valtiovalta on omaksunut tietyn linjan maa-
7393: rät ovat parhaimmillaan yltäneet noin 1 miljar-        kaasuverkoston investointien tukemisessa. Neste
7394: diin kuutiometriin vuodessa.                           Oy:n osakepääomaa korotetaan ja yhtiön ottamil-
7395:    Maakaasun tuonnin lisäämistä puoltavat mo-          le lainoille myönnetään korkotukea. Vastaavan
7396: net energiapoliittiset, kauppapoliittiset ja ympä-     tyyppinen tuki on ehkä ajateltavissa verkostoa
7397: ristölliset edut. Siksi valtiovalta onkin omalta       mahdollisesti edelleen laajennettaessa.
7398: 
7399:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1986
7400: 
7401:                                                      Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
7402: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 232
7403: 
7404: 
7405: 
7406: 
7407:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7408: 
7409:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           finansieringen av utredningar rörande möjlighe-
7410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         terna att öka importen, finansieringsarrange-
7411: den 27 maj 1986 tili vederbörande medlem av            mangen i fråga om huvudledningsinvesteringen
7412: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift     samt skapandet av ett positivt klimat för naturga-
7413: av följande av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila        sen.
7414: undertecknade spörsmål nr 232:                            Insatserna på olika håli samt naturgasens för-
7415:                                                        bättrade konkurrenskraft har även givit resultat.
7416:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        Naturgasnätet hålier på att utvidgas tili Tammer-
7417:        sikt att vidta för att trygga utbyggandet       fors och huvudstadsregionen. Tili följd härav
7418:        av naturgasledningen via Forssa tili Åbo        kommer naturgasimporten att inför 1990-talet
7419:        och Nystad, och                                 fördubblas.
7420:           ämnar Regeringen i propositionen för            Ansträngningarna får dock ingalunda lämnas
7421:        statsförslaget för år 1987 reservera ett        därhän. Den ändrade energisituationen, gasens
7422:        anslag på ca 15 miljoner mark för delta-        förbättrade konkurrenskraft, miljöfrågornas öka-
7423:        gande i byggandet av en naturgasledning         de betydelse och behovet att utveckla handeln
7424:        för Forssa med omnejd?                          med Sovjetunionen gör det nödvändigt att fort-
7425:                                                        sätta med utredningarna.
7426:    Som svar på spörsmalet får jag vördsamt anföra         Utredningarna och planerna angående utbyg-
7427: följande:                                              gandet av naturgasledningen tili västra Finland är
7428:    Naturgasimport från Sovjetunionen tili Fin-         rätt så långt framskridna. Problemet består i att
7429: land började år 1974 genom en ledning som              få projektet tiliräckligt lönsamt. Detta beror bl.a.
7430: byggdes i sydöstra Finland. Importens volym            på hur investeringen i ledningen finansieras och
7431: beräknades uppgå tili 1,4 mrd kubikmeter år            hur stor statsmaktens eventuelia andel av investe-
7432: 1979. I praktiken har importen maximalt upp-           ringen skulie bli.
7433: nått ca 1 mrd kubikmeter per år.                          Statsmakten har antagit en viss linje när det
7434:    Flera energipolitiska, handelspolitiska och mil-    gäller att stödja investeringar i naturgasnätet.
7435: jömässiga fördelar talar för en ökad import av         Neste Oy:s aktiekapital kommer att höjas och för
7436: naturgas. Statsmakten har för sin del därför ökat      de lån som bolaget upptar skali beviljas ränte-
7437: sina ansträngningar för en ökad gasimport. Som         stöd. Understöd av motsvarande typ kommer
7438: exempel på åtgärderna i detta syfte kan nämnas         kanske i fråga om nätet ytterligare byggs ut.
7439: 
7440:     Helsingfors den 9 september 1986
7441: 
7442:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
7443:                                              1986 vp.
7444: 
7445: Skriftligt spörsmål nr 233
7446: 
7447: 
7448: 
7449: 
7450:                                  Nordman m.fl.: Om utnyttjande av geologisk sakkunskap
7451: 
7452: 
7453:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7454: 
7455:    Miljöproblemen blir alit mera pockande och       tion borde användas mera vid byggnadsplane-
7456: kräver mera uppmärksamhet, kunskap och resur-       ring, resursplanering (sand- och grustag, grund-
7457: ser. Dagens mest uppmärksammade miljöfråga          vatteninventering), planering och övervakning av
7458: - försurningen - är ett bevis på behovet av         ingrepp i naturen (skogsdikningar, dammbyg-
7459: helhetssyn och långsiktighet i miljövårdsarbetet.   gen), bedömning och åtgärdande av miljöskador
7460: Miljöskador som inte är förnimbara i början av      (markförsurning,      grundvattenkvalitetsförsäm-
7461: förloppet kan få betydande ekologiska och eko-      ring) samt vid hantering av problemavfali.
7462: nomiska konsekvenser, om de inte förebyggs elier       För närvarande finns största delen av geologbe-
7463: samhäliet tar i tu med dem i tid.                   fattningarna vid Geologiska forskningscentralen,
7464:    Även om miljöforskningen behöver ökade re-       högskolorna och gruvbolagen. Dessa är i regel
7465: surser, finns det i dag betydande kunskap och       bundna tili grundforskning, kartering och malm-
7466: kännedom om vad olika åtgärder medför för           letning. Det växande krav som stälis på geolo-
7467: miljökonsekvenser som kan stälias tili det före-    giskt kunnande i samhäliet bör tillfredsstälias
7468: byggande arbetets förfogande. Men splittring        genom inrättande av geologtjänster vid miljömi-
7469: kännetecknar den finländska omsorgen om mil-        nisteriet, jord- och skogsbruksministeriet, hälso-
7470: jön: åtgärder vidtas inom olika områden utan att    vårdsministeriet, regionplaneförbunden och läns-
7471: åtgärderna sammanvägs och sammankopplas.            styrelserna.
7472: Helhetssyn på förhåliandet natur-människa-sam-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7473: hälie saknas i många sammanhang. Sakkunska-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7474: pen i ämbetsverk och myndigheter bör breddas.       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7475:    I Finland används drygt 200 miljoner mark        följande spörsmål:
7476: årligen, främst vid Geologiska forskningscent-
7477: ralen, för undersökning av bergets, jordlagrens               Är Regeringen medveten om behovet
7478: och vattnets sammansättning och egenskaper.                av geologisk sakkunskap vid planering
7479: Stora mängder information finns tiligänglig i              och utförande av olika åtgärder i naturen
7480: form av rapporter, kartor och databaser. Men               för att miljöskador skall kunna undvikas
7481: denna information urnyttjas inte aktivt av andra           och
7482: verksamhetsområden i samhäliet, främst på                     är Regeringen beredd att grunda geo-
7483:  grund av brist på geologer inom olika förvalt-            logtjänster vid ministerier och ämbets-
7484:  ningsgrenar. Geologisk sakkunskap och informa-            verk?
7485: 
7486:      Helsingfors den 27 maJ 1986
7487: 
7488:           Håkan Nordman                Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
7489:           Gunnar Jansson               Pähr-Einar Hellström           Ole Wasz-Höckert
7490:                     Jutta Zilliacus                           Boris Renlund
7491: 
7492: 
7493: 
7494: 
7495: 260735H
7496: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 233
7497: 
7498: Kirjallinen kysymys n:o 233                                                                  Suomenno'
7499: 
7500: 
7501: 
7502: 
7503:                                    Nordman ym.: Geologisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä
7504: 
7505: 
7506:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7507: 
7508:    Ympäristöongelmat tulevat yhä vaativammiksi         tamisen suunnittelussa, luonnonvarainsuunnitte-
7509: ja edellyttävät nykyistä enemmän huomiota, tie-        lussa (hiekan ja soran otto, pohjavesien arvioin-
7510: toa ja voimavaroja. Nykyisistä ympäristökysymyk-       ti), luontoa muuttavien töiden (metsien ojittami-
7511: sistä eniten huomiota vaatii happamoituminen,          nen, patojen rakentaminen) suunnittelussa ja
7512: joka osoittaa kokonaisnäkemyksen ja pitkäjäntei-       valvonnassa, ympäristövaurioiden (maaperän
7513: syyden tarpeen ympäristönsuojelutyössä. Sellaiset      happamoituminen, pohjavesien laadun heikke-
7514: ympäristövahingot, joita ei aluksi voida edes          neminen) arvioinnissa ja toimenpideharkinnassa
7515: havaita, voivat johtaa huomattaviin ekologisiin ja     sekä ongelmajätteiden käsittelyssä.
7516: taloudellisiin seurauksiin, ellei niitä ehkäistä en-      Nykyisin suurin osa geologin toimista on Geo-
7517: nalta tai ellei yhteiskunta tartu niihin ajoissa.      logian tutkimuskeskuksessa, korkeakouluissa ja
7518:    Vaikka ympäristötutkimus tarvitseekin lisää         kaivosyhtiöissä. He ovat yleensä sidottuja perus-
7519: voimavaroja, on jo nykyisin käytettävissä ennalta-     tutkimukseen, kartoitukseen ja malminetsintään.
7520: ehkäisevän työn kannalta tärkeää tietoa siitä,         Geologisen tietämyksen kasvava tarve yhteiskun-
7521: mitä ympäristövaikutuksia erilaisilla toimenpi-        nassa tulee tyydyttää perustamalla geologin vir-
7522: teillä voi olla. Silti hajanaisuus on tunnusomaista    koja ympäristöministeriöön, maa- ja metsätalous-
7523: suomalaiselle ympäristönsuojelulle: eri alojen toi-    ministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön,
7524: menpiteitä ei harkita yhdessä eikä yhteensoviteta.     seutukaavaliittoihin ja lääninhallituksiin.
7525: Kokonaisnäkemys luonto-ihminen-yhteiskunta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7526: suhteesta puuttuu usein. Virastojen ja viran-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7527: omaisten asiantuntemusta on laajennettava.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7528:    Suomessa, lähinnä Geologian tutkimuskeskuk-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7529: sessa, käytetään vuosittain yli 200 miljoonaa
7530: markkaa kallioperän, maakerrosten ja vesien                      Onko Hallitus tietoinen geologisen asi-
7531: koostumuksen ja ominaisuuksien tutkimiseen.                   antuntemuksen tarpeesta erilaisten luon-
7532: Raportit, kartat ja tietokannat sisältävät suuret             toon kohdistuvien toimenpiteiden suun-
7533: määrät informaatiota. Tätä tietoa ei kuitenkaan               nittelussa ja toteutuksessa, jotta ympäris-
7534: hyödynnetä aktiivisesti muilla yhteiskuntaelämän              tövauriot voitaisiin välttää, ja
7535: aloilla, lähinnä sen vuoksi, ettei eri hallinnon-                onko Hallitus valmis perustamaan geo-
7536: aloilla ole geologeja. Geologista asiantuntemusta             login virkoja ministeriöihin ja virastoi-
7537: ja tietoa tulisi käyttää nykyistä enemmän raken-              hin?
7538: 
7539:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
7540: 
7541:          Håkan Nordman                    Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
7542:          Gunnar Jansson                   Pähr-Einar Hellström           Ole Wasz-Höckert
7543:                    Jutta Zilliacus                               Boris Renlund
7544:                                        1986 vp. -     KK n:o 233                                        3
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 
7549:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7550: 
7551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menlahdella selvitetään parhaillaan merihiekan
7552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noston ympäristövaikutuksia. Geologian tutki-
7553: olette 27 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            muskeskus on hankkeen asiantuntijana. Selvityk-
7554: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          seen osallistuvat myös ympäristöministeriö, vesi-
7555: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     hallitus, Kymen vesipiiri, Riista- ja kalatalouden
7556: taja Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tutkimuslaitos, Kymenlaakson seutukaavaliitto ja
7557: kysymyksestä n:o 233:                                 Kotkan kaupunki. Maa-ainesten oton vaikutuksia
7558:                                                       pohjaveteen selvittävä yhteistyöprojekti käynnis-
7559:           Onko Hallitus tietoinen geologisen asi-     tyi vuonna 1983 ja jatkuu vuoteen 1988 saakka.
7560:        antuntemuksen tarpeesta erilaisten luon-       Projektiin osallistuvat Geologian tutkimuskeskus,
7561:        toon kohdistuvien toimenpiteiden suun-         ympäristöministeriö, vesihallitus ja tie- ja vesira-
7562:        nittelussa ja toteutuksessa, jotta ympäris-    kennushallitus. Ympäristöministeriön johdolla
7563:        tövauriot voitaisiin välttää, ja               selvitetään happamoitumisen vaikutuksia Suo-
7564:           onko Hallitus valmis perustamaan geo-       men luontoon. Happamoitumisprojektin eräs
7565:        login virkoja ministeriöihin ja virastoi-      osatutkimus on ympäristön happamoitumisen
7566:        hin?                                           geokemiallisia seurausvaikutuksia käsittelevä tut-
7567:                                                       kimus, jonka tekee Geologian tutkimuskeskus.
7568:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Geologisen asiantuntemuksen tarve on viime
7569: ti seuraavaa:                                         vuosina selvästi vahvistunut. Erityisesti maaperän
7570:    Ympäristöministeriön henkilörakenteessa on         suojelun hallinto ja tutkimus vaativat kehittämis-
7571: joka tapauksessa vielä puutteita, mitä henkilös-      tä. Maaperän suojeluun liittyviä ympäristöongel-
7572: tön koulutusrakenteeseen tulee. Asiantuntemus-        mia ovat muun muassa maaperän happamoitu-
7573: ta puuttuu nimenomaan geologian mutta myös            minen, raskasmetallien liukeneminen, maaperän
7574: lääketieteen, metsätieteiden ja taloustieteiden       ravinnetasapainon muuttuminen, maa-ainesten
7575: aloilla.                                              oton haitalliset vaikutukset, ympäristömyrkkyjen
7576:     Geologista asiantuntemusta tarvitaan erilaisten   pääsy luontoon sekä jätehuollon ongelmat. Alan
7577: toimintojen suunnittelussa ja ympäristövaikutus-      tutkimuksen ja suojelutoimien kehittäminen
7578: ten arvioinnissa. Tiedot kallio- ja maaperän omi-     edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisäämis-
7579: naisuuksista ovat välttämättömiä luonnon- ja          tä.
7580: ympäristönsuojelun kannalta.                              Ympäristöhallinnossa pyritään uusien virkojen
7581:     Geologisen tutkimuksen tekijöistä on tärkein      ja toimien nimikkeistä määrittelemään kulloin-
7582: Geologian tutkimuskeskus. Ympäristönsuojeluun         kin kyseessä olevan tehtävän mukaisesti. Tiukasti
7583: liittyvän soveltavan tutkimuksen kehittäminen         yliopistollisen opintosuunnan mukaisten virkojen
7584: Geologian tutkimuskeskuksessa on tärkeätä. Pe-        perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä
7585: rustutkimuksesta kantaa osaltaan vastuun korkea-      ympäristönsuojelun opetus ei ole vielä sillä tasol-
7586: koululaitos. Korkeakoulujen tulisi kehittää alan      la, että jonkin opintosuunnan mukainen koulu-
7587: opetusta siten, että geologien valmiudet selvittää    tus sellaisenaan voisi olla riittävä ja yksinomainen
7588: ympäristönsuojeluun liittyviä ongelmia edelleen       virkakelpoisuuden ehto. Tämän vuoksi erityisiä
7589: paranevat.                                            geologin virkoja ympäristöhallintoon tuskin tul-
7590:     Geologian tutkimuskeskus on yhdessä ministe-      laan perustamaan. Ympäristönsuojeluun ja geo-
7591: riöiden ja valtion keskusvirastojen kanssa jo osal-   logiaan liittyvien tehtävien lisääntyminen saattaa
7592: listunut useisiin tärkeisiin tutkimushankkeisiin.     aiheuttaa tarvetta ottaa virkoja täytettäessä huo-
7593: Vuosina 1971-1978 Geologian tutkimuskeskus            mioon geologisen asiantuntemuksen tarve. Uu-
7594: ja tie- ja vesirakennushallitus kartoittivat Suomen   sien virkojen tai toimien perustaminen suhteute-
7595: sora- ja hiekkavarat. Tutkimustuloksia käytettiin     taan ministeriön muihin kehittämistarpeisiin ja
7596: mm. harjujen suojelutarpeen selvitykseen, jonka       käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin. Ministe-
7597: pohjalta tehtiin vuonna 1985 valtioneuvoston          riön vastuulla on jo nyt useita tärkeitä sektoreita,
7598: päätös harjujensuojeluohjelmasta. Itäisellä Suo-      joiden lakisääteisiäkin tehtäviä joudutaan hoita-
7599: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 233
7600: 
7601: maan työsopimussuhteisin ja tilapäisin toimin.        tutkimuskeskuksessa. Jos tutkimuskeskuksessa va-
7602: Henkilöstön lisäämismahdollisuudet ovat keskus-       pautuu voimavaroja muilta tutkimusaloilta, tulisi
7603: hallinnossa yleensäkin vähäiset ja keskeisimmät-      niitä voida käyttää ympäristönsuojelua palvele-
7604: kin tarpeet joudutaan tyydyttämään kohdenta-          vaan tutkimukseen. Yhteistyön tiivistäminen ym-
7605: malla hallinnonalan voimavaroja uudelleen.            päristöministeriön, vesi- ja ympäristöhallituksen
7606:     Ympäristönsuojelun alalla tapahtuu merkityk-      ja Geologian tutkimuskeskuksen välillä tulee yhä
7607: sellinen uudistus 1. lokakuuta 1986, kun nykyi-       tärkeämmäksi. Voimavarojen niukkuus edellyttää
7608: sestä vesihallituksesta tulee ympäristöministeriön    tutkimuksen tehokasta suunnittelua ja koordi-
7609: alainen vesi- ja ympäristöhallitus. Uuden keskus-     nointia. Muun muassa tätä tarkoitusta varten on
7610: viraston tärkeänä tehtävänä on toimia alan asian-     valmisteilla Geologian tutkimuskeskuksen ja ym-
7611: tuntijavirastona. Hallinnonalan kehittämistyössä      päristöministeriön välinen puitesopimus.
7612: selvitetään erikseen, miten henkilöstön rakennet-
7613: ta muun muassa eri alojen asiantuntemuksen
7614: suhteen tulisi kehittää. Tällöin selvitetään myös,       Käynnissä olevassa hallinnon uudistuksessa
7615: pitäisikö viraston geologista asiantuntemusta lisä-   kasvaa lääninhallitusten ja vesi- ja ympäristöpii-
7616: tä.                                                   rien merkitys huomattavasti. Geologian asiantun-
7617:     Geologista tutkimusta tulisi myös ympäristön-     temuksen tarvetta väliportaan hallinnossa selvite-
7618: suojelua varten kehittää ensi sijassa Geologian       tään tehtävien kehityksen myötä.
7619: 
7620:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1986
7621: 
7622:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
7623:                                       1986 vp. -     KK n:o 233
7624: 
7625: 
7626: 
7627: 
7628:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7629: 
7630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett program för åsskyddet. På Östra Finska viken
7631: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       klarläggs som bäst miljöverkningarna av att sand
7632: den 27 maj 1986 tili vederbörande medlem av          lyfts ur havet. Geologiska forskningscenrralen
7633: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fungerar som sakkunnig för projektet. 1 utred-
7634: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs-           ningen deltae även miljöministeriet, vattensty-
7635: mål nr 233:                                          relsen, Kymmene vattendistrikt, Vilt- och fiskeri-
7636:                                                      forskningsinstitutet, Kymmenedalens region-
7637:           Är Regeringen medveten om behovet          planeförbund och Kotka stad. Ett samarbetspro-
7638:        av geologisk sakkunskap vid planering         jekt, som skall utreda marktäkternas inverkan på
7639:        och utförande av olika åtgärder i naturen     grundvattnet, startades år 1983 och fortsätter tili
7640:        för att miljöskador skali kunna undvikas      år 1988. I projektet deltar Geologiska forsknings-
7641:        och                                           cenrralen, mil jöministeriet, vattenstyrelsen och
7642:           är Regeringen beredd att grunda geo-       väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Under ledning
7643:        logtjänster vid ministerier och ämbets-       av miljöministeriet utreds försurningens inverkan
7644:        verk?                                         på Finlands natur. En undersökning, som utförs
7645:                                                      av geologiska forskningscentralen och som omfat-
7646:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tar de geokemiska följdverkningarna av miljöns
7647: anföra följande:                                     försurning, ingår som en delundersökning i
7648:    Inom miljöministeriets personstruktur finns       försurningsprojektet.
7649: ännu brister vad personalens utbildningsstruktur        Behovet av geologisk sakkunskap har under de
7650: beträffar. Sakkunskap fattas uttryckligen på geo-    senaste åren klart och tydligt stärkts. Det är
7651: logins, men även på medicinens, forstvetenska-       speciellt undersökningen och förvaltningen av
7652: pernas och de ekonomiska vetenskapernas områ-        markskyddet som kräver utveckling. Miljöproble-
7653: den.                                                 men i samband med markskyddet är bl.a. försur-
7654:    Geologisk sakkunskap behövs vid planeringen       ning av jordmånen, upplösning av tunga metal-
7655: av olika funktioner och vid bedömningen av           ler, förändring i jordmånens näringsbalans, skad-
7656: miljöns verkningar. Kunskap om berggrundens          liga verkningar av marktäkt, utsläpp av miljögif-
7657: och jordmånens egenskaper är nödvändiga ur           ter i naturen samt problem vid avfalishanrering.
7658: natur- och miljöskyddssynpunkt.                      Utvecklingen av forskningen inom branschen och
7659:    Geologiska forskningscenrralen är den viktigas-   av skyddsåtgärderna förutsätter att den geologis-
7660: te faktorn inom den geologiska forskningen. Det      ka sakkunskapen ökas.
7661: är viktigt att utvecklingen av tillämpad forskning      Inom miljöförvaltningen har man som mål att
7662: i anslutning tili miljöskyddet sker vid Geologiska   nomenklaturen i fråga om tjänster och befatt-
7663: forskningscentralen. Högskoleväsendet bär för sin    ningar skall definiera uppgiften i varje enskilt
7664: del ansvar för grundforskningen. Högskolorna         fall. Ett inrättande av tjänster, vilka stramt följer
7665: borde utveckla undervisningen inom branschen,        universitetets studieinriktning, är inre ändamåls-
7666: så att geologernas beredskap att klara av problem    enlig, ty undervisningen i miljöskydd är inre
7667: i samband med miljöskyddet alltjämt blir bättre.     ännu på den nivån att utbildningen enligt någon
7668:    Geologiska forskningscentralen har tillsam-       studieriktning i sig själv vore tillräcklig och
7669: mans med ministerieroa och statens centrala          kunde utgöra det enda villkoret för kompetens.
7670:  ämbetsverk redan deltagit i flera viktiga forsk-    På grund härav kommer några speciella geolog-
7671:  ningsprojekt. Åren 1971-1978 kartlade geolo-        tjänster för miljöförvaltningen knappast att inrät-
7672: giska forskningscenrralen och väg- och vatten-       tas. Ökningen av uppgifter i samband med
7673:  byggnadsstyrelsen Finlands grus- och sandtill-      miljöskydd och geologi kan föranleda ett behov
7674:  gånger. Forskningsresultaten användes bl.a. tili    av att beakta den geologiska sakkunskapen vid
7675:  utredningen av åsarnas skyddsbehov, som blev        besättandet av tjänster. Inrättandet av nya tjäns-
7676:  utgångspunkten för statsrådets beslut år 1985 om    ter elier befattningar stälis i relation tili ministe-
7677: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 233
7678: 
7679: riets övriga utvecklingsbehov och tili de möjlig-     ämbetsverkets geologiska sakkunskap borde ut-
7680: heter som står tili förfogande. Ministeriet bär       ökas.
7681: redan nu ansvar för flera viktiga sektorer, vilkas       Den geologiska forskningen borde i första
7682: lagstadgade uppgifter man är tvungen att sköta        hand utvecklas vid geologiska forskningscent-
7683: med arbetsavtalsförhållanden och tillfäliiga be-      ralen, även för miljöskyddets vidkommande. Om
7684: fattningar. Möjligheterna att öka personalen är i     det från andra forskningsbranscher frigörs resur-
7685: alimänhet små inom centralförvaltningen och           ser vid forskningscemralen, borde dessa kunna
7686: även de mest centrala behoven måste tillfredsstäl-    användas i den forskning som betjänar mil-
7687: las genom en omläggning av förvaltningens re-         jöskyddet. Att intensifiera samarbetet melian
7688: surser.                                               miljöministeriet, vatten- och miljöstyrelsen och
7689:                                                       geologiska forskningscentralen blir allt viktigare.
7690:    Inom miljöskyddet sker en betydelsefuli re-        De knappa resurserna förutsätter en effektiv
7691: form den 1 oktober 1986, då den nuvarande             planering och koordinering av forskningen. För
7692: vattenstyrelsen ombildas tili vatten- och miljösty-   detta ändamål finns bl.a. under beredning ett
7693: relsen, som lyder under miljöministeriet. Det nya     ramavtal melian geologiska forskningscentralen
7694: centrala ämbetsverket har ålagts den viktiga upp-     och miljöministeriet.
7695: giften att fungera som sakkunnigt ämbetsverk på          Länsstyrelsernas och vatten- och miljödistrik-
7696: sitt område. Vid utvecklingsarbetet inom förvalt-     tens betydelse ökar avsevärt vid den förvaltnings-
7697: ningen klarläggs separat hur personalens struktur     reform som har påbörjats. Behovet av geologisk
7698: bl.a. i fråga om sakkunskap inom olika branscher      sakkunskap i mellanledsförvaltningen klarläggs
7699: borde urvecklas. Härvid utreds även, huruvida         jämsides med utvecklingen av uppgifterna.
7700: 
7701:      Helsingfors den 17 september 1986
7702: 
7703:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
7704:                                                  1986 vp.
7705: 
7706: Kirjallinen kysymys n:o 234
7707: 
7708: 
7709: 
7710: 
7711:                                   S. Mikkola ym.: Yleisten ammattikoulujen rahoitustilanteen paran-
7712:                                      tamisesta
7713: 
7714: 
7715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7716: 
7717:   Yleiset ammattikoulut siirtyvät keskiasteen         arvioiden yhteydessä. Tämän vuoden ensimmäi-
7718: koulunuudistuksen mukaiseen peruslinjajärjestel-      sessä lisäbudjetissa yleisten ammattikoulujen
7719: mään syksyllä 1986. Uudistuksen onnistuminen          käyttöön osoitettiin ainoastaan noin 10 prosenttia
7720: on mitä suurimmassa määrin kiinni taloudellis-        keskusviraston esittämästä minimitarpeesta.
7721: ten resurssien riittävyydestä. Uudistuksen toteu-       Jollei kohennusta taloudellisiin resursseihin tu-
7722: tuminen on kuitenkin vakavasti vaarassa, sillä        le, niin uudistuksen toimeenpanoa on turha
7723: voimavarat uudistuksen täytäntöönpanoon puut-         jatkaa. Koulunuudistuksen tarkoituksena ei voi
7724: tuvat. Jos rahaa ei koulutukseen panosteta riittä-    olla pelkkä kulisseeraaminen.
7725: västi, niin koulutuksen laadullisia vaatimuksia on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7726: valitettavasti höllennettävä.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7727:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7728:    Arviot uudistuksen kustannusvaikutuksesta          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7729: vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, esittääkö
7730: niitä opetusministeri, keskusvirasto vai oppilai-               Onko Hallitus tietoinen yleisten am-
7731: tokset. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvio on                    mattikoulujen rahoitustilanteen jälkeen-
7732: yleisten ammattikoulujen sekä kalustohankinto-               jääneisyydestä, ja jos on,
7733: jen että koulurakentamisen osalta täydellinen                   mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
7734: pettymys. Tilannetta luvattiin korjata lisämeno-             korjaamiseksi?
7735: 
7736:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
7737: 
7738:            Saara Mikkola                Tapio Holvitie                  Martti Tiuri
7739:            Kaarina Dromberg             Ulla Puolanne                   Päivi Varpasuo
7740:            Riitta Uosukainen            Aila Jokinen                    Eva-Riitta Siitonen
7741:            Tuulikki Petäjäniemi         Aino Pohjanoksa                 Heikki Perho
7742:            Erkki Moisander              Eeva Turunen                    Lea Kärhä
7743:                                         Impi Muroma
7744: 
7745: 
7746: 
7747: 
7748:  2607611
7749: 2                                     1986 vp. -- EJC n:o 234
7750: 
7751: 
7752: 
7753: 
7754:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7755: 
7756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuluvan vuoden varsinaiseen menoarvioon verrat-
7757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuna. Osa käynnissä tai vireillä olevista rakennus-
7758: olette 27 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            hankkeista on ns. jälkirahoitteisia kohteita, jol-
7759: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          loin valtionosuus maksetaan hankkeen valmistu-
7760: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     mista seuraavan kalenterivuoden alusta lukien
7761: taja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     seitsemän vuoden aikana vuotuisina yhtä suurina
7762: sesta kysymyksestä n:o 234:                           erinä. Maksamattomalle valtionosuuden määrälle
7763:                                                       suoritetaan lisäksi Suomen Pankin peruskorkoa
7764:           Onko Hallitus tietoinen yleisten am-        vastaava vuotuinen korko. Jälkirahoitteisten
7765:        mattikoulujen rahoitustilanteen jälkeen-       hankkeiden vaikutus budjetin määrärahoihin nä-
7766:        jääneisyydestä, ja jos on,                     kyy vasta myöhemmin.
7767:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen            Kokonaisuutena ottaen tullaan kunnallisten
7768:        korjaamiseksi?                                 ammatillisten oppilaitosten rakentamisvolyymia
7769:                                                       lisäämään huomattavasti kuluvana ja ensi vuonna
7770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         aikaisempiin vuosiin verrattuna.
7771: seuraavaa:                                               Myös valtion keskusammattikoulujen raken-
7772:    Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1987        nushankkeita pyritään ensi vuonna lisäämään.
7773: tulo- ja menoarvioksi on ammattiopetus asetettu       Vuodelle 1987 esitetään tähän tarkoitukseen 24,6
7774: erääksi painopistealueeksi. Esityksen mukaan am-      milj. mk. Lisäys olisi 20,6 milj. mk kuluvaan
7775: mattiopetuksen määrärahat kasvaisivat 421 milj.       vuoteen verrattuna.
7776: mk eli 13 % kuluvan vuoden varsinaiseen tulo-            Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten laite-
7777: ja menoarvioon verrattuna. Hallituksen tarkoi-        hankintoihin myönnettäviin valtionosuuksiin ja
7778: tuksena on lisätä erityisesti kunnallisten ammatil-   -avustuksiin esitetään 87,2 milj. mk vuodelle
7779: listen oppilaitosten perustamiskustannuksiin          1987. Lisäys olisi 10,0 milj. mk eli 13 % kulu-
7780: myönnettäviä valtionosuus- ja -avustusmäärära-        vaan vuoteen verrattuna. Mainitusta määrärahas-
7781: hoja. Nämä määrärahat lisääntyisivät runsaat          ta on tarkoitettu ammattioppilaitosten kalusto-
7782: 31 %. Kunnallisten yleisten ammattikoulujen,          hankintoihin 67,5 milj. mk.
7783: jotka sisältyvät menoarvion käyttösuunnitelmassa         Edellä esitettyyn viitaten hallituksen tarkoituk-
7784: ammattioppilaitosten määrärahoihin, varsin huo-       sena on vuonna 1987 oleellisesti lisätä erityisesti
7785: mattavaa rakennusinvestointiohjelmaa varten esi-      yleisten ammattikoulujen, mutta myös muiden
7786: tetään 52,0 milj. mk eli lisäystä peräti 93 %         ammatillisten oppilaitosten määrärahoja.
7787: 
7788:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
7789: 
7790:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
7791:                                        1986 vp. -- KJC n:o 234                                         3
7792: 
7793: 
7794: 
7795: 
7796:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7797: 
7798:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            varande år. En del av de byggnadsprojekt som är
7799: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            under arbete eller planerade är sådana projekt
7800: skrivelse av den 27 maj 1986 till vederbörande        som finansieras i efterskott. Härvid betalas stats-
7801: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-    andelen under en tid av sju år i lika stora poster
7802: de av riksdagsman Saara Mikkola m.fl. under-          från början av det kalenderår som följer efter det
7803: tecknade spörsmål nr 234:                             att projektet blivit slutfört. På det obetalda
7804:                                                       statsandelsbeloppet erläggs härutöver årlig ränta
7805:           Är Regeringen medveten om att finan-        som motsvarar Finlands Banks grundränta. Verk-
7806:        sieringen släper efter i fråga om allmänna     ningarna av de i efterskott finansierade projekten
7807:        yrkesläroanstalter och om Regeringen är        kommer till synes i budgetens anslag först senare.
7808:        medveten härom,
7809:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Byggnadsvolymen av de kommunala yrkesläro-
7810:        för att råda bot på situationen?               anstalterna kommer som en helhet betraktat att
7811:                                                       öka betydligt under detta och nästa år jämfört
7812:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      med tidigare år.
7813: framföra följande:                                       Man strävar till att även öka antalet bygg-
7814:                                                       nadsprojekt för statens centralyrkesläroanstalter.
7815:    1 regeringens proposition angående statsför-
7816:                                                       Det föreslås att ett anslag om 24,6 milj. mark
7817: slaget för år 1987 har man särskilt fäst uppmärk-     skall upptas för detta ändamål under år 1987.
7818: samhet vid yrkesutbildningen. Enligt propositio-
7819:                                                       Enligt förslaget skall ökningen vara 20,6 milj.
7820: nen skall anslagen för yrkesutbildningen ökas
7821:                                                       mark jämfört med detta år.
7822: med 421 milj. mark, dvs. med 13 procent
7823: jämfört med det egentliga statsförslaget för inne-       Det föreslås att ett anslag om 87,2 milj. mark
7824: varande år. Regeringen har för avsikt att särskilt    skall under år 1987 upptas för de statsandelar och
7825: öka de statsandels- och -understödsanslag som         -understöd som beviljas för anläggningskostna-
7826: beviljas för anläggningskostnaderna för kommu-        derna för kommunala yrkesläroanstalter. Enligt
7827: nala yrkesläroanstalter. Dessa anslag skulle ökas     förslaget skall ökningen vara 10,0 milj. mark,
7828: med drygt 31 procent. Det föreslås att ett anslag     dvs. 13 % jämfört med detta år. Av nämnda
7829: om 52,0 milj. mark skall upptas för ett relativt      anslag är ett belopp av 67,5 milj. mark avsett för
7830: betydande investeringsprogram för kommunala,          anläggningskostnaderna för yrkesläroanstalterna.
7831: allmänna yrkesläroanstalter, vilka i dispositions-       Med hänvisning till det ovan anförda har
7832: planen för statsförsl~get _omfattas av anslagen för   regeringen för avsikt att under 1987 väsentligt
7833: yrkesläroanstalter. Okmngen är t.o.m. 93 %            öka anslagen särskilt för allmänna yrkesläroan-
7834: jämfört med det egentliga statsförslaget för inne-    stalter, men även för andra yrkesläroanstalter.
7835: 
7836:      Helsingfors den 26 september 1986
7837: 
7838:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
7839:                                                  1986 vp.
7840: 
7841: Kirjallinen kysymys n:o 235
7842: 
7843: 
7844: 
7845: 
7846:                                     Eklund: Muovin käytön vähentämisestä jätteiden hyötykäytön Ja
7847:                                        kompostoinnin edistämiseksi
7848: 
7849: 
7850:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7851: 
7852:    Yhtenä jätteiden kompostoitumisen ja hyöty-          että yleinen mielipide yhä laajemmin ymmärtää
7853: käytön pahimpana estee~ä ?n ~uovi~ su~ri ~ä~­           laajamittaisen muovinkäytön ympäristöhaitat.
7854: rä jäteaineksessa. Muovi et haJoa bwlogtsesu Ja
7855:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7856: sitä poltettaessa syntyy vaarallisia myrkkyjä.
7857:                                                         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7858:    Jotta jätteiden hyötykäytössä ja kompostoinnis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7859: sa voidaan edistyä, on muovin käyttöä pakkaus-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7860: materiaaleissa ja jätepusseissa ja -säkeissä jyrkästi
7861: 17ähennettävä. Ruotsissa tällä alalla on jo päästy                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7862: tuloksiin, mutta Suomessa muovin vähentämi-                    ryhtyä muovin käytön vähentämiseksi
7863: seksi ei vielä ole ryhdytty minkäänlaisiin toimen-             mm. pakkausmateriaaleista, kauppakas-
7864: piteisiin.                                                     seista sekä jätepusseista ja -säkeistä jättei-
7865:    Muovin vähentämiseksi tarvitaan nyt kiireelli-              den hyötykäytön ja kompostoinnin tehos-
7866: siä ratkaisuja, kun otetaan huomioon myös se,                  tamiseksi?
7867: 
7868:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
7869: 
7870:                                                Vieno Eklund
7871: 
7872: 
7873: 
7874: 
7875:  260737K
7876: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 235
7877: 
7878: 
7879: 
7880: 
7881:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7882: 
7883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rajoitustoimet olisi arvioitava lisäksi tuotteiden
7884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            käytön laajuuden, niiden käyttöiän sekä toisilla
7885: olette 27 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn               tuotteilla korvattavuuden kannalta. Olennaisina
7886: kirjeenne n:o 995 ohella lähettänyt valtioneuvos-        arviointiperusteina olisi myös otettava huomioon
7887: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-        tuotanto-, kauppa-, työllisyys- ja aluepoliittiset
7888: jennöksen kansanedustaja Vieno Eklundin kirjal-          näkökohdat. Rajoitustoimia harkittaessa on siten
7889: lisesta kysymyksestä n:o 235, jossa tiedustellaan:       tarkasteltava varsin monia seikkoja, ja ratkaisut
7890:                                                          punnittava kaikkien olennaisten seikkojen perus-
7891:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          teella.
7892:         ryhtyä muovin käytön vähentämiseksi
7893:         mm. pakkausmateriaaleista, kauppakas-               Tähän mennessä on katsottu voitavan puuttua
7894:         seista sekä jätepusseista ja -säkeistä jättei-   ainoastaan eräiden muovista valmistettujen kerta-
7895:         den hyötykäytön ja kompostoinnin tehos-          käyttöisten juomapakkausten käyttöön säätämällä
7896:         tamiseksi?                                       niiden käyttöä rajoittava lisävero, jonka suuruus
7897:                                                          on tällä hetkellä 1 markka litralta. Tämä on ollut
7898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           omiaan hillitsemään virvoitusjuomien ja oluen
7899: seuraavaa:                                               pakkaamista kertakäyttöisiin muovipakkauksiin
7900:                                                          ja ohjaamaan sitä palautuspulloihin.
7901:    Muovista valmistettujen tuotteiden käyttö et
7902: ole yksinomainen eikä edes tärkein jätteiden                 Koska pakkauskysymys kokonaisuudessaan on
7903: hyötykäytön ja kompostoinnin tehokkuutta estä-           erittäin laaja ja monitahoinen asia, on siihen
7904: vä syy, joskin näitä toimintoja haittaavana yhtenä       liittyviä kysymyksiä selvitetty viime vuosina laa-
7905: tekijänä sitä voidaan pitää. Kysymyksessä tarkoi-        jasti. Johtopäätösten tekemiseksi näistä perus-
7906: tetut haitat ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä        selvityksistä ja hallintoa palvelevan yleislinjan
7907: verrattuina niihin ilmeisiin etuihin, joita muovis-      muodostamiseksi on tarkoitus asettaa ministeriö-
7908: ta valmistetuilla tuotteilla on. Näistä syistä kovin     tason työryhmä. Vasta työryhmän valmistelun
7909: jyrkkiä rajoitustoimia ei voitane muovin käytölle        perusteella on mahdollista ottaa asiaan kantaa
7910: asettaa yksinomaan kysymyksessä tarkoitetuin pe-         riittävän perustellusti. Tämän vuoksi ei ole myös-
7911: rustein. Jos sen sijaan perusteisiin lisättäisiin        kään tarkoituksenmukaista, että tässä vaiheessa
7912: muovista valmistettujen tuotteiden ympäristöä            puututtaisiin yksipuolisin perustein kovin jyrkin
7913: saastuttava ja roskaava vaikutus, perusteita aina-       toimin vain yhden materiaalin, muovin, käyt-
7914: kin tietyissä tapauksissa saattaisi olla. Tällöinkin     töön.
7915: 
7916:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
7917: 
7918:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
7919:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 235                                           3
7920: 
7921: 
7922: 
7923: 
7924:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7925: 
7926:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fattningen av produkternas användning och deras
7927: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        livslängd samt möjligheterna att ersätta dem med
7928: 995 av den 27 maj 1986 tili vederbörande              andra produkter. Som väsentliga bedömnings-
7929: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    grunder borde också beaktas produktions-, han-
7930: av riksdagsledamot Vieno Eklund undertecknade         dels-, sysselsättnings- och regionalpolitiska syn-
7931: spörsmål nr 23 5:                                     punkter. Då man överväger begränsningsåtgärder
7932:                                                       bör man således undersöka synnerligen många
7933:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fakta och överväga besluten på basen av alla
7934:        för att minska användningen av plast           väsentliga omständigheter.
7935:        bl.a. som förpackningsmaterial, bu-               Hittills har det ansetts vara möjligt att ingripa
7936:        tikskassar samt avfallspåsar och avfalls-      endast i användningen av vissa engångsförpack-
7937:        säckar i syfte att effektivera återanvänd-     ningar av plast, avsedda för drycker, genom att
7938:        ning och kompostering av avfall?               införa en tilläggsskatt, som skall reglera använd-
7939:                                                       ningen av förpackningarna. Tilläggsskatten är i
7940:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      detta nu 1 mark per liter. Det här har varit ägnat
7941: anföra följande:                                      att hålla tilibaka tappningen av läskedrycker och
7942:    Användningen av produkter, tillverkade av          öl i engångsförpackningar av plast och styra in
7943: plast, är inte den enda och inte ens den viktigas-    den på användning av returflaskor.
7944: te orsaken om hindrar en effektiv återanvändning         Eftersom hela förpackningsfrågan är en synner-
7945: och kompostering av avfall, även om det anses         ligen omfattande och mångskiftande angelägen-
7946: som en faktor som utgör en nackdel för denna          het, har frågor i anslutning tili den utretts i stor
7947: verksamhet. De nackdelar som avses i spörsmålet       omfattning de senaste åren. För att slutsatser
7948: är emellertid relativt obetydliga, jämförda med       skali kunna dras om de här grundläggande
7949: de uppenbara fördelar som föremål tillverkade av      utredningarna och för att en alimän riktlinje,
7950: plast har. Av dessa orsaker kan knappast några        som betjänar förvaltningen, skali kunna utformas
7951: drastiska begränsningsåtgärder vidtas enbart av       är det meningen att en arbetsgrupp på ministe-
7952: de skäl som avses i spörsmålet när det gäller         rienivå skali tilisättas. Först på basen av arbets-
7953: användning av plast. Om man däremot tili              gruppens förberedande arbete är det möjligt att
7954: skälen lägger den nedsmutsande och nedskräpan-        ta stälining tili ärendet på tiliräckligt goda
7955: de inverkan på miljön som plastprodukterna har,       grunder. På grund härav är det inte helier
7956: kunde det åtminstone i vissa fall finnas orsak tili   ändamålsenligt i det här skedet att på ensidiga
7957: sådana åtgärder. Också då borde begränsningsåt-       grunder ingripa alitför radikalt bara när det
7958: gärderna dessutom bedömas utgående från om-           gälier användningen av ett material, dvs. plast.
7959: 
7960:      Helsingfors den 16 september 1986
7961: 
7962:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
7963:                                                  1986 vp.
7964: 
7965: Kirjallinen kysymys n:o 236
7966: 
7967: 
7968: 
7969: 
7970:                                    Roos ym.: Jätelasin keräystoiminnan tehostamisesta
7971: 
7972: 
7973:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7974: 
7975:    Lasinkeräys on yksi jätteiden hyötykäytön osa.      olisi kansantaloutemmekin kannalta arvokas asia.
7976: Viime aikoina se on kehittynyt maassamme mer-          Kuntien mukaantulo vaikuttaisi omalta osaltaan
7977: kittävästi. Nyt jätelasia kerätään jo lähes kuudel-    myös positiivisesti asiaan.
7978: lakymmenellä paikkakunnalla. Kiertopullojärjes-          Jotta jätelasista saatava hyöty olisi mahdolli-
7979: telmässä pullo saattaa kiertää kuluttajan ja teolli-   simman suuri, pitäisi jätelasin puhdistusasema
7980: suuden väliä jopa kolmekymmentä kertaa. Sen            mahdollisimman nopeasti saada maahamme.
7981: jälkeenkin se vielä on arvokasta uuden pullon          Vasta silloin olisimme tällä jätteiden hyötykäytön
7982: valmistukseen kelpaavaa raaka-ainetta. Jätelasia       saralla toteuttaneet jo lainkin edellyttämällä ta-
7983: voivat käyttää sekä lasitehtaat että myös lasivilla-   valla velvoitteemme.
7984: tehtaat.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7985:    Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että lasinkeräys on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7986: arvokas osa jätteiden hyötykäyttöä. Sen tehosta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7987: minen on osa kansalaisiin suunnattua säästäväi-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7988: syyskasvatusta muiden arvojensa ohella. Valtio-
7989: vallan valistavin, ehkäpä muunkinlaisin toimen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7990: pitein jätelasin keräysmäärä olisi helposti kasva-            ryhtyä jätelasin keräystoiminnan tehosta-
7991: tettavissa nykyistä paljon huomattavampiin lu-                miseksi ja erityisen jätelasin puhdistuslai-
7992: kuihin. Lasinkeräysverkoston laajentaminen siis               toksen saamiseksi maahamme?
7993: 
7994:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1986
7995: 
7996:           Timo Roos                      Marja-Liisa Tykkyläinen         Kerttu Törnqvist
7997:           Mikko Elo                      Pentti Lahti-Nuuttila           Pirkko Valtonen
7998:           Matti Kuusio                   Jussi Ranta                     Jorma Rantanen
7999:                                          Kari Rajamäki
8000: 
8001: 
8002: 
8003: 
8004: 260736]
8005: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 236
8006: 
8007: 
8008: 
8009: 
8010:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8011: 
8012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan lasi-
8013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jätteen talteenottoa on tarkoitus lisätä 3 000
8014: olette 28 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            tonnilla vuodessa vuoteen 1995 mennessä. Ta-
8015: kirjeenne n:o 999 ohella lähettänyt valtioneuvos-     voitteeseen pyritään tehostamalla suurkertymä-
8016: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     kohteissa tapahtuvaa keräystoimintaa ja lisäämäl-
8017: jennöksen kansanedustaja Timo Roosin ym. kir-         lä kunnissa keskeisille paikoille sijoitettavia ke-
8018: jallisesta kysymyksestä n:o 236, jossa tiedustel-     räysastioita. Toiminta edellyttää kuitenkin jon-
8019: laan:                                                 kinasteista taloudellista tukea, jota kunnat ovat
8020:                                                       tähänkin mennessä antaneet ammattimaisille ke-
8021:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rääjille. Valtio on puolestaan tukenut lasijätteen
8022:        ryhtyä jätelasin keräystoiminnan tehosta-      rautatiekuljetuksia 20 prosentin kuljetusmaksu-
8023:        miseksi ja erityisen jätelasin puhdistuslai-   alennuksella. Tätä tukea on tarkoitus jatkaa.
8024:        toksen saamiseksi maahamme?                       Lasijätettä käyttävä teollisuus on suunnitellut
8025:                                                       jätelasin puhdistuslaitoksen perustamista maa-
8026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hamme. Tarkoituksena on, että teollisuus vastaisi
8027: seuraavaa:                                            pääosin laitoksesta aiheutuvista kustannuksista.
8028:   Jätehuollon neuvottelukunnassa keväällä 1986        Tarvittaessa ympäristöministeriö on valmis käy-
8029: valmistuneen jätteiden hyödyntämisen kehittä-         tettävissä olevien määrärahojensa puitteissa tuke-
8030: misohjelman ja sen perusteella 3. 7.1986 tehdyn       maan investointia.
8031: 
8032:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
8033: 
8034:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
8035:                                       1986 vp. -      KK n:o 236                                       3
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8041: 
8042:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fram tili år 1995. Ansträngningar görs att nå
8043: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        målet genom att effektivera insamlingsverksam-
8044: 999 av den 28 maj 1986 tili vederbörande              heten vid de platser där det samlas in stora
8045: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    mängder glas och genom att öka antalet uppsam-
8046: av riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade          lingskärl, som utplaceras på centralt belägna
8047: spörsmål nr 236:                                      platser i kommunerna. Verksamheten förutsätter
8048:                                                       emeliertid en viss grad av ekonomiskt stöd, som
8049:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommunerna också hittilis har gett tili professio-
8050:        för att effektivera insamlingen av avfalis-    nelia insamlare. Staten har för sin del understött
8051:        glas och för att en särskild reningsanlägg-    järnvägstransport av avfalisglas med en transport-
8052:        ning för avfalisglas fås tili vårt land?       avgiftsrabatt på 20 % . Avsikten är att fortsätta
8053:                                                       med det här stödet.
8054:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8055: anföra följande:                                         Den industri som använder glasavfali har pla-
8056:    Enligt utvecklingsprogrammet för återvinning       nerat att grunda en reningsanläggning för glasav-
8057: av avfali, vilket våren 1986 har färdigstälits inom   fali i vårt land. Meningen är att industrin skali
8058: delegationen för avfalishantering, och enligt         svara för den största delen av de kostnader som
8059: statsrådets principbeslut 3.7.1986, som har fat-      anläggningen förorsakar. Vid behov är miljömi-
8060: tats på basen av programmet är avsikten att öka       nisteriet redo att inom ramen för sina tilibudsstå-
8061: återvinningen av glasavfali med 3 000 ton per år      ende anslag stöda investeringen.
8062: 
8063:     Helsingfors den 16 september 1986
8064: 
8065:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
8066:                                                1986 vp.
8067: 
8068: Skriftligt spörsmål nr 237
8069: 
8070: 
8071: 
8072: 
8073:                                   Norrback: Om ersättning till odlarna för den minskade åtgången på
8074:                                      grönsaker på grund av rädsla för strålning
8075: 
8076: 
8077:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8078: 
8079:    Den tragiska olyckan i Tjernobyl har lett till    gått in för att ersätta förluster som drabbat odlare
8080: att åtgången på inhemska grönsaker kännbart          oförskyllt.
8081: minskat. Också sådana grönsaker som odlats i            Odlingen av grönsaker i vårt land är mycket
8082: växthus, och som bevisligen inte innehållit mera     viktig såväl för folkhälsan som för sysselsätt-
8083: strålning än normalt, har köpts i mindre ut-         ningen. Därför bör åtgärder vidtas som uppmun-
8084: sträckning än tidigare år. Orsaken är rädsla för     trar tili fortsatt omfattande odling av grönsaker i
8085: att grönsakerna innehåller strålning som är farlig   vårt land.
8086: för hälsan.                                             Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
8087:                                                      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8088:                                                      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8089:   Enligt uppgifter bl.a. i offentligheten är         följande spörsmål:
8090: förlusterna för grönsaksodlarna i vårt land känn-
8091: bara. Det är inte rimligt att odlarna själva bär                Vad avser Regeringen att göra för att
8092: hela ansvaret för det inkomstbortfall de nu                  de odlare hålls skadeslösa som p.g.a.
8093: åsamkats. Samhället bär i liknande situationer               rädsla bland konsumenterna för hälsofar-
8094: huvudansvaret och den som oförskyllt lider känn-             lig strålning i grönsakerna, inte haft åt-
8095: bara ekonomiska förluster bör få en skälig och               gång för grönsakerna under de senaste
8096: kännbar ersättning. Sålunda har synbarligen                  veckorna och därmed lidit kännbara
8097: andra västeuropeiska Iänder, åtminstone Sverige              förluster?
8098: 
8099:     Helsingfors den 28 maj 1986
8100: 
8101:                                             Ole Norrback
8102: 
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 2606755
8107: 2                                        1986 vp. -- EJC n:o 237
8108: 
8109: Kirjallinen kysymys n:o 237                                                                     Suomennos
8110: 
8111: 
8112: 
8113: 
8114:                                      Norrback: Säteilyn pelosta aiheutuneen vihannesten menekin vä-
8115:                                        hentymisen korvaamisesta viljelijöille
8116: 
8117: 
8118:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8119: 
8120:    Tshernobylin traaginen onnettomuus on johta-             Vihannesten viljely maassamme on hyvin tär-
8121: nut kotimaisten vihannesten menekin tuntuvaan            keää sekä kansanterveyden että työllisyyden kan-
8122: laskuun. Myös kasvihuoneissa kasvatettuja vihan-         nalta. Siksi on ryhdyttävä toimiin, jotka kannus-
8123: neksia, jotka todistettavasti eivät sisällä tavallista   tavat jatkamaan laajaa vihannesviljelyä maassam-
8124: enempää säteilyä, on ostettu vähemmän kuin               me.
8125: aikaisempina vuosina. Syynä tähän on pelko                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8126: siitä, että vihanneksissa olisi terveydelle vaarallis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8127: ta säteilyä.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8128:    Muun muassa julkisuudessa olleiden tietojen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8129: mukaan maamme vihannesviljelijöiden menetyk-
8130: set ovat tuntuvia. Ei ole kohtuullista, että viljeli-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta niille
8131: jät itse joutuvat kantamaan koko vastuun aiheu-                 viljelijöille, joiden tuottamilla vihannek-
8132: tuneesta tulojensa menetyksestä. Vastaavissa ti-                silla ei kuluttajien terveydelle vaarallista
8133: lanteissa yhteiskunta kantaa päävastuun, ja tun-                säteilyä kohtaan tunteman pelon vuoksi
8134: tuvia taloudellisia tappioita ilman omaa syytään                viime viikkoina ole ollut menekkiä ja
8135: kärsivien tuleekin saada kohtuullinen ja tuntuva                jotka siksi ovat kärsineet tuntuvia mene-
8136: korvaus. Nähtävästi muut länsieurooppalaiset                    tyksiä, korvattaisiin aiheutuneet vahin-
8137: maat, ainakin Ruotsi, ovatkin lähteneet korvaa-                 got?
8138: maan syyttömästi kärsimään joutuneiden viljeli-
8139: jöiden menetyksiä.
8140: 
8141:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1986
8142: 
8143:                                                Ole Norrback
8144:                                       1986 vp. -- ~ n:o 237                                               3
8145: 
8146: 
8147: 
8148: 
8149:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8150: 
8151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sia. Tästä on tiedotettu yleisölle toistuvasti Ja
8152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erityisesti on korostettu kasvihuoneessa kasvaneen
8153: olette 28 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            sadon olleen hyvin suojassa radioaktiiviselta las-
8154: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keumalta.
8155: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Vastattavana oleva kirjallinen kysymys sisältää
8156: taja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta     väitteen, että kuluttajien tuntema säteilypelko
8157: kysymyksestä n:o 237:                                 olisi vähentänyt kotimaisten vihannesten kysyn-
8158:                                                       tää ja aiheuttanut siten liikatarjonnan tilanteen,
8159:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta niille     jolloin vihannesten hinnat alenevat helposti.
8160:        viljelijöille, joiden tuottamilla vihannek-    Mahdollisia säteilypelon vaikutuksia on kuitenkin
8161:        silla ei kuluttajien terveydelle vaarallista   varsin vaikeaa erottaa vihannesten kysyntä--tar-
8162:        säteilyä kohtaan tunteman pelon vuoksi         jonta-tilannetta säätävien muiden tekijöiden
8163:        viime viikkoina ole ollut menekkiä ja          vaikutuksista. Tällaisia tekijöitä ovat tuotanto-
8164:        jotka siksi ovat kärsineet tuntuvia mene-      määrien vaihtelu, eri tuotteiden väliset hintasuh-
8165:        tyksiä, korvattaisiin aiheutuneet vahin-       teet, kevään ja kesän säästä riippuva sadon ajoit-
8166:        got?                                           tuminen ja tuotteiden laatuvaihtelut. Nämä, ja
8167:                                                       varsinkin ensin mainittu, ovat olleet vaikuttamas-
8168:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sa vihannesten markkinatilanteeseen tänä kevää-
8169: seuraavaa:                                            nä.
8170:    Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäl-            Menetykset, joihin kysymyksessä viitataan,
8171: keen viranomaiset ovat tutkineet mm. vihannes-        ovat siis varsin vaikeasti -- jos ollenkaan --
8172: ten radioaktiivisuutta ja todenneet, että kotimai-    arvioitavissa, eikä tällaisten varalle ole korvausjär-
8173: set vihannekset ovat olleet täysin nautintakelpoi-    jestelmää.
8174: 
8175:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1986
8176: 
8177:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8178: 4                                       1986 vp. -- RJ< n:o 237
8179: 
8180: 
8181: 
8182: 
8183:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8184: 
8185:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skörd som har vuxit i växthus har varit väl
8186: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skyddad mot det radioaktiva nedfallet.
8187: den 28 maj 1986 tili vederbörande medlem av               Det skriftliga spörsmål som det nu är fråga om
8188: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      innehåller påståendet att konsumenternas rädsla
8189: dagsman Ole Norrback undertecknade spörsmål            för strålning skulle ha minskat efterfrågan på
8190: nr 237:                                                inhemska grönsaker och därigenom orsakat ett
8191:                                                        överutbud, varvid grönsakernas priser lätt sjun-
8192:              Vad avser Regeringen att göra för att     ker. Det är emellertid mycket svårt att skilja
8193:           de odlare hålls skadeslösa som p.g.a räds-   mellan möjliga verkningar av rädsla för strålning
8194:           la bland konsumenterna för hälsofarlig       och verkningar av andra faktorer som reglerar
8195:           strålning i grönsakerna, inte haft åtgång    tillgång och efterfrågan på grönsaker. Sådana
8196:           för grönsakerna under de senaste veckor-     faktorer är variationer i produktionsmängderna,
8197:           na och därmed lidit kännbara förluster?      prisförhållanden mellan olika produkter, tid-
8198:                                                        punkten för skörden som beror på vårens och
8199:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sommarens väder samt variationer i produkternas
8200: anföra följande:                                       kvalitet. Dessa faktorer, och speciellt då den
8201:   Efter kärnkraftverksolyckan i Tjernobyl har          förstnämnda, har inverkat på grönsakernas mark-
8202: myndigheterna undersökt bl.a. radioaktiviteten i       nadsläge denna vår.
8203: grönsaker och konstaterat att de inhemska grön-            De förluster som åberopas i spörsmålet är alltså
8204: sakerna har varit fullt dugliga som föda. Allmän-      mycket svåra -- om ens möjliga -- att uppskatta,
8205: heten har informerats om detta upprepade               och det finns inget ersättningssystem för sådana
8206: gånger, och det har speciellt betonats att den         förluster.
8207: 
8208:     Helsingfors den 26 juni 1986
8209: 
8210:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8211:                                                  1986 vp.
8212: 
8213: Kirjallinen kysymys n:o 238
8214: 
8215: 
8216: 
8217: 
8218:                                     Zyskowicz ym.: Laajemman elintarvikevalikoiman mahdollistami-
8219:                                        sesta torikaupassa
8220: 
8221: 
8222:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8223: 
8224:    Vuoden 1967 terveydenhoitoasetuksen 57 §             singin toreilla terveysviranomaisten toimesta sai
8225: määrittelee ne elintarvikkeet, joita torilla saadaan    aikaan esityksen tämän tuotteen lisäämiseksi ase-
8226: pitää kaupan. Asetuksen po. kohta kuuluu seu-           tukseen.
8227: raavasti:                                                   Tämä kehityksen hitaus torikaupan osalta on
8228:     ''Muualla ulkona kuin kiertomyymälänä käy-          hämmästyttävää, kun muistetaan se voimakas
8229: tettävässä kulkuneuvossa, kioskissa tai tarjoilukär-    kehitys, joka on tapahtunut yleensä elintarvike-
8230: ryssä saa elintarvikkeita pitää kaupan vain toreilla    kaupassa, oli kyse sitten myymälöistä tai kioskeis-
8231: tai muulla myyntipaikalla, jotka (terveyden-            ta.
8232: hoito )lautakunta on hyväksynyt. Tällaisessa               Torikauppatoiminta eri puolella Suomea on
8233: myyntipaikassa saa pitää kaupan seuraavia elin-         koettu tärkeäksi osaksi vähittäiskauppatoiminto-
8234: tarvikkeita:                                            ja. Torikauppatoimintaa ei koeta merkittävänä
8235:     1. perunoita, juureksia ja vihanneksia;             ainoastaan kaupankäynnin suhteen, vaan sillä on
8236:     2. hedelmiä, marjoja ja sieniä;                     sangen suuri matkailullinen, työllistävä ja ympä-
8237:     3. kynimättömiä lintuja ja nylkemätöntä riis-       ristöllinenkin vaikutus. Näin ollen tulee myös
8238: taa;                                                    torikauppatoimintoja pyrkiä kehittämään ja pois-
8239:    4. tuoretta ja savustettua kalaa, eläviä äyriäisiä   taa ne lainsäädännölliset esteet, jotka tätä kehi-
8240: sekä astioihin pakattua suola- ja maustekalaa;          tystä suotta jarruttavat.
8241:     5. munia;                                               Suoranaisia torikauppaa koskevia säännöksiä
8242:    6. ruoka- ja kahvileipää sekä piirakoita ja          löytyy tiettävästi ensimmäisen kerran jo 1300-
8243: kalakukkoja myyntipäällyksissä;                         luvulla annetusta kaupunkilaista, joten voi sa-
8244:     7. lautakunnan luvalla virvoitusjuomia, juo-        noa, että torikaupallakin on pitkät ja maineik-
8245: maksi valmistettua kahvia ja teetä sekä kahvilei-       kaat perinteet. Valitettavasti vain lainsäädännöl-
8246: pää (20.11.1970/714);                                   linen puoli terveydenhoitoasetuksen osalta on
8247:     8. hunajaa valmiissa vähittäismyyntipakkauk-        jäänyt jälkeen yleisestä alan kehityksestä.
8248: sessa (6. 5.1977135 7)                                     Aikoinaan torikauppa muodosti kaupunkien ja
8249:     Myytävät tuotteet ja myyntivälineet on myynti-      kuntien pääsääntöisen elintarvikkeiden hankinta-
8250: ajan ulkopuolella säilytettävä lautakunnan hyväk-       paikan. Myöh~mmin, hygienian vaatimusten kas-
8251: symällä tavalla.                                        vaessa ja vähittäiskauppaliikkeiden lisääntyessä,
8252:     Mitä edellä on säädetty, ei koske tilapäistä        torilla myytäväksi sallittuja artikkeleita karsittiin.
8253: ruokalan pitoa julkisten tilaisuuksien yhteydessä.      On luonnollisesti täysin ymmärrettävää, että ei
8254: Siitä on kuitenkin etukäteen ilmoitettava lauta-        torilla niinkuin ei muuallakaan voida pitää kau-
8255: kunnalle, joka voi antaa terveydelliseltä kannalta      pan sellaisia elintarvikkeita, mistä aiheutuu ter-
8256: tarpeelliseksi katsomiaan määräyksiä sellaisen          veydellistä haittaa tai vaaraa. Toisaalta ei myös-
8257: ruokalan tai kahvilan pitämisestä.''                    kään pitäisi terveydenhoitoviranomaisten toimes-
8258:     Kuten edellä olevasta selviää, ei po. asetusta      ta kieltää torilla pitämästä kaupan sellaisia elin-
8259: ole muutettu kuin kaksi kertaa eli vuonna 1970,         tarvikkeita, joita siellä hyvin voitaisiin ilman
8260:  jolloin asetukseen lisättiin kahvinmyyntipaikoille     terveydellistä vaaraa tahi haittaa pitää myytävä-
8261: virvoitusjuomat ja vuonna 1977, jolloin asetuk-         nä.
8262: seen lisättiin hunaja, jota tuotetta on aina pidet-        Terveydenhoitoasetuksen 57 §: n tulkinta vaih-
8263: ty toreilla kaupan, mutta joka on jäänyt pois           telee suuresti eri paikkakunnilla. Eräillä paikka-
8264:  asetuksesta. Hunajan myynnin kieltäminen Hel-          kunnilla asetusta tulkitaan ''joustavasti'', mikä
8265: 
8266:  260844B
8267: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 238
8268: 
8269: vastaavasti aiheuttaa painetta suurten paikkakun-     niin rajoitettu valikoima esim. valmiin ravinnon
8270: tien viranomaisille, koska mm. Helsingissä ase-       myynnin suhteen.
8271: tusta ei terveysviranomaisten puolelta ''tulkita''.      Iltatoreista vastaavat viranomaiset (muut kuin
8272: Toisaalta luottamusmieselimillä on ollut haluk-       terveydenhoitoviranomaiset) kokevat juuri tervey-
8273: kuutta pyrkiä joustavuuteen.                          denhoitoasetuksen 57 §:n esteeksi kehityksen
8274:    Viime vuosien aikana on esiintynyt halukkuut-      tiellä.
8275: ta pitää torilla kaupan mm. ryynejä, jauhoja,            Kuten edellä olevasta selviää, on ilmeistä tar-
8276: mehuja, hilloja, suolakurkkuja, pähkinöitä,           vetta muuttaa voimassa olevaa terveydenhoitoase-
8277: leipä- ja leipomotuotteita ilman vähittäismyynti-     tuksen 57 §:ää siten, että sallivuus torikaupassa-
8278: päällyksiä, muurinpohjalettuja, kreppejä, paikal-     kin lisääntyisi. Ellei muutoksia suoriteta, tulee
8279: la puristettavia tuoremehuja, valmiita moka-          torikauppatoiminta ajan myötä jäämään pahasti
8280: annoksia, kotitekoisia juustoja jne. vain eräitä      jalkoihin ja muuttumaan entistä enemmän rihka-
8281: tuoteryhmiä mainitaksemme.                            malinjalle.
8282:                                                          Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
8283:    Aivan lähimenneisyydessä on Suomeen tullut,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8284: nähtävästi jäädäkseen, iltatoritoiminta. Tiettäväs-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8285: ti iltatoritoimintaa harjoitetaan jo 53:lla Suomen    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8286: eri paikkakunnalla. Varsinkin iltatoreilla on
8287: esiintynyt halukkuutta laajempaan valikoimaan                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8288: myytäväksi sallittujen elintarvikkeiden osalta.              siin laajemman elintarvikevalikoiman
8289: Mm. ostava yleisö ei käsitä, miksi Suomessa on               mahdollistamiseksi torikaupassa?
8290: 
8291:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1986
8292: 
8293:          Ben Zyskowicz                   Einari Nieminen                Impi Muroma
8294:          Sirkka-Liisa Anttila            Iiro Viinanen                  Kati Peltola
8295:          Paula Eenilä                    Jukka Mikkola                  Arja Alho
8296:          Helena Pesola                   Kimmo Sasi                     Lea Kärhä
8297:          Kaarina Dromberg                Helge Saarikoski               Eva-Riitta Siitonen
8298:          Ritva Laurila                   Matti Lahtinen                 Jouni J. Särkijärvi
8299:          Martti Tiuri                    Anna-Kaarina Louvo             Ilkka Suominen
8300:                                          Ulla Puolanne
8301:                                       1986 vp. -     KK n:o 238                                         3
8302: 
8303: 
8304: 
8305: 
8306:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8307: 
8308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tapahtuneen kehityksen vuoksi, mihin kysy-
8309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myksessä viitataan, on eri yhteyksissä katsottu,
8310: olette 29 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn           että puheena olevaa elintarvikevalikoimaa tulisi
8311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tarkistaa. Tämän vuoksi lääkintöhallituksessa on
8312: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    parhaillaan valmisteltavana kysely lääninhallitus-
8313: taja Zyskowiczin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   ten kautta kunnallisille valvontaviranomaisille ja
8314: kysymyksestä n:o 238:                                alan yrittäjille tori- ja hallikauppaa sekä tarjoilu-
8315:                                                      kioskitoimintaa koskevan terveydenhoitolainsää-
8316:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       dännön kehittämistarpeista.
8317:        siin laajemman elintarvikevalikoiman
8318:        mahdollistamiseksi torikaupassa?                 Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee
8319:                                                      toimikunnan asettamista, jonka tehtävänä olisi
8320:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     selvittää koko terveydenhoitolainsäädännön uu-
8321: ti seuraavaa:                                        distamistarve ottaen huomioon muun muassa
8322:   Terveydenhoitoasetuksen 57 §: ssä luetellaan       yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittymisen.
8323: ne elintarvikkeet, joita torilla saadaan myydä.
8324: Myytäväksi sallittuja ovat tietyt tuotetavarat ku-      Kun edellä mainitut selvitykset ja toimenpide-
8325: ten perunat, hedelmät, juurekset, marjat ja sie-     ehdotukset on saatu, sosiaali- ja terveysministeri-
8326: net samoin kuin riistaeläimet, kalat ja munat ja     össä tullaan harkitsemaan, miten torikauppaa
8327: jotkut leipomotuotteet kuten piirakat ja kalaku-     koskevia säännöksiä tulisi muuttaa joko erikseen
8328: kat vähittäismyyntipäällyksessä.                     tai osana laajempaa kokonaisuutta.
8329: 
8330:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1986
8331: 
8332:                                             Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
8333: 4                                    1986 vp. -- RJ( n:o 238
8334: 
8335: 
8336: 
8337: 
8338:                               Till Riksdagens Herr Talman
8339: 
8340:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Till följd av den utveckling som åsyftas i
8341: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      spörsmålet har man i olika sammanhang ansett
8342: den 29 maj 1986 till vederbörande medlem av         att ifrågavarande livsmedelssortiment bör juste-
8343: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ras. Av den orsaken håller medicinalstyrelsen som
8344: dagsman Zyskowicz m.fl. undertecknade spörs-        bäst på att utarbeta en förfrågan, som skall gå via
8345: mål nr 238:                                         länsstyrelserna till de kommunala tillsynsmyndig-
8346:                                                     heterna och till företagarna inom branschen.
8347:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Förfrågan gäller behoven av att utveckla den del
8348:        att möjliggöra ett större tivsmedelssorti-   av hälsovårdslagstiftningen som rör torg- och
8349:        ment i torghandeln?                          hallhandel samt serveringsverksamhet i kiosk.
8350:                                                        Dessutom förbereder social- och hälsovårdsmi-
8351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    nisteriet tillsättandet av en kommitte, som skulle
8352: anföra följande:                                    få till uppgift att utreda behovet av att förnya
8353:    1 57 § hälsovårdsförordningen finns de livsme-   hela hälsovårdslagstiftningen med beaktande av
8354: del uppräknade som får säljas på torg. Tillåtna     bl.a. samhällets och näringslivets utveckling.
8355: för försäljning är vissa produkter såsom potatis,      När ovan nämnda utredningar och förslag till
8356: frukt, rotfrukter, bär och svamp, och likaså        åtgärder har avgetts kommer social- och hälso-
8357: villebråd, fisk och ägg och vissa bageriprodukter   vårdsministeriet att överväga hur stadgandena för
8358: såsom piroger och kalakukko i minutförsäljnings-    torghandeln borde ändras, antingen särskilt för
8359: förpackning.                                        sig eller som del av en större helhet.
8360: 
8361:     Helsingfors den 30 juni 1986
8362: 
8363:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
8364:                                                 1986 vp.
8365: 
8366: Kirjallinen kysymys n:o 239
8367: 
8368: 
8369: 
8370: 
8371:                                    Urpilainen ym.: Parturi- ja kampaamoalan ammattisuojaan p
8372:                                      kilpailutilanteeseen liittyvistä ongelmista
8373: 
8374: 
8375:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8376: 
8377:    Kuluttajavalituslautakunta on saanut vuosien        reiksi ja kampaajiksi, entistä lyhyemmässä ajassa.
8378: mittaan käsiteltäväkseen lukuisia parturi- ja kam-     Tämän takia tulee alalla toimiville antaa jatkossa
8379: paamaalaa koskevia valituksia. Suuri osa näistä        mahdollisuus täydentää ammattitaitoaan opisto-
8380: on syntynyt puutteellisen ammattitaidon johdos-        tasoisella koulutuksella. Tämä tulisi ottaa opetus-
8381: ta. Taloudellisten menetysten lisäksi kuluttajille     suunnitelmissa ja koulu-uudistuksessa välittömäs-
8382: on tullut terveyshaittoja työsuoritusten yhteydes-     ti huomioon. Ammattiin pääsemiseksi parturi- ja
8383: sä käytettävistä voimakkaista aineista. Parturi- ja    kampaamoliikkeenharjoittajalta tai vastaavalta
8384: kampaamoalalla käytettävien aineiden haitallisia       hoitajalta olisi vaadittava aina asianmukainen
8385: vaikutuksia nyttemmin vähentävät elintarvikelain       ammattitutkinto. Ammattitutkinnon edellyttä-
8386: pohjalta aikaansaadut muutokset kosmetiikka-           minen ei kohtuuttomasti rajoittaisi mahdolli-
8387: asetukseen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön       suutta ryhtyä parturi- tai kampaamoliikkeenhar-
8388: päätös kosmeettisista valmisteista. Elintarvikelain    joittajaksi, jos määräykset tulevat voimaan sopi-
8389: ja -asetuksen lisäksi parhaillaan eduskunnan kä-       van siirtymäkauden jälkeen.
8390: sittelyssä oleva tuoteturvallisuuslaki kuluttajaa         Parturi- ja kampaamoalalla näyttää vallitsevan
8391: suojaavana yleislakina mahdollistaa laajan puut-       myös hintakartelli. 1. 5.1983 toteutettu kampaa-
8392: tumisen kaikkiin kuluttajan terveyttä vaaranta-        momaksujen vapauttaminen hintasäännöstelystä
8393: viin tuotteisiin.                                      ei ole tuottanut haluttua tulosta alan kilpailuti-
8394:    Kuluttajan ja ammatinharjoittajankin ongel-         lanteeseen. Ammatillisen osaamisen rinnalla
8395: miksi parturi- ja kampaamoalalla jäävät edelleen       myös tämä muutos on kuluttajan kannalta ongel-
8396: ammatillinen osaaminen ja sitä sivuavat muut           mallinen. Hinnat ovat nousseet nopeasti, ja
8397: ammatinharjoittamiseen liittyvät ongelmat.             asiakkaat ovat sen johdosta yhä suuremmassa
8398:    Eräänä ongelmana on kontrolloimaton ammat-          määrin siirtyneet kotikampaamaiden piiriin.
8399: tiin pääsy ja siihen liittyen järjestäytymätön koti-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8400: kampaamotoiminta. Ammatinharjoittajan päte-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8401: vyys voitaneen varsin pitkälle varmistaa koulu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8402: tuksen ja siihen sisältyvän käytännön työharjoit-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8403: telun avulla. Nykyiset suunnitelmat opistotasoi-
8404: sen ammattikoulutuksen poisjättämisestä parturi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8405: ja kampaamoalan koulu-uudistuksessa tulee tuot-               ryhtyä parturi- ja kampaamoalan ammat-
8406: tamaan jatkossakin ammattitaito-ongelmia, joi-                tisuojaan, koulutukseen sekä hinta- ja
8407: den seurauksista kärsivät paitsi kuluttajat myös              kilpailutilanteeseen liittyvien ongelmien
8408: ammatinharjoittajat itse. Ammattikoulun muut-                 poistamiseksi ja mitä asiaa koskevaa sään-
8409: taminen kolmivuotiseksi antaa oppilaille mah-                 nöstöä on Hallituksen toimesta kehitteil-
8410: dollisuuden valmistua kahteen ammattiin, partu-                .. ?
8411:                                                               1a.
8412: 
8413:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1986
8414: 
8415:           Kari Urpilainen                Paula Eenilä                    Kerttu Törnqvist
8416:                       Reijo Lindroos                            Pentti Lahti-Nuuttila
8417: 
8418: 
8419: 
8420: 
8421: 260677U
8422: 2                                      1986 vp. -- NJC n:o 239
8423: 
8424: 
8425: 
8426: 
8427:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8428: 
8429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrin poistaa niin sanottuun kotikampaamotoi-
8430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mintaan liittyviä ongelmia.
8431: olette 29 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn                Kilpailuasiamies on selvittänyt parturi- ja kam-
8432: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           paamoalalla vallitsevaa kilpailutilannetta. Par-
8433: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      turi- ja kampaamoalan yrittäjiä on maassa kaik-
8434: taja Kari Urpilaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä    kiaan noin 6 350, joista noin 65 prosenttia kuu-
8435: n:o 239:                                               luu Suomen Kähertäjätyönantajaliittoon. Tämä
8436:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       liitto suosittaa jäsentensä noudatettavaksi yhden-
8437:        ryhtyä parturi- ja kampaamoalan ammat-          mukaisia maksuja parturi- ja kampaamoalalla.
8438:        tisuojaan, koulutukseen sekä hinta- ja          Tässä tarkoituksessa liitto on julkaissut hinnastot
8439:        kilpailutilanteeseen liittyvien ongelmien       Helsinkiä ja muuta Suomea varten. Uusista mak-
8440:        poistamiseksi ja mitä asiaa koskevaa sään-      suista liitto ilmoittaa kiertokirjeellä 53 paikallis-
8441:        nöstöä on Hallituksen toimesta kehitteil-       yhdistyksensä jäsenille.
8442:         .. ?
8443:        1a.                                                Suomen Kähertäjätyönantajaliiton mukaan
8444:                                                        30--35 prosenttia alan yrittäjistä alittaa liiton
8445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          suositushinnaston, noin 5--10 prosenttia ylittää
8446: seuraavaa:                                             hinnaston muiden noudattaessa suositushintoja.
8447:                                                        Ne elinkeinonharjoittajat, jotka eivät kuulu Suo-
8448:    Kuluttajien kannalta parturi- ja kampaamo-          men Kähertäjätyönantajaliittoon, perivät tiettä-
8449: alan elinkeinonharjoittajien ammattitaitovaati-        västi usein liiton suosituksia alempia maksuja,
8450: mus on tärkeää ja heillä tulee olla mahdollisuus       mutta niin tekee liiton mukaan myös osa sen
8451: varmistautua elinkeinonharjoittajan ammattitai-        jäsenistä. Kilpailuasiamies katsoi tämän johdosta
8452: dosta. Kuten kysymyksessä todetaan, ammatin-           12.11.1985 antamassaan päätöksessä, että tuol-
8453: harjoittajien pätevyys on varsin pitkälle varmis-      loin ei ollut aihetta ryhtyä asiassa enempiin
8454: tettavissa koulutuksen ja siihen liittyvän työhar-     selvityksiin, koska Suomen Kähertäjätyönantaja-
8455: joittelun avulla.                                      liiton aikaansaama kilpailunrajoitus ei näyttänyt
8456:    Erityisesti toimialalla työskentelevien järjestö-   aikaansaaneen sellaisia kilpailunedistämislain
8457: jen etujen mukaista on varmistua siitä, että           15 §:n 1 momentissa mainittuja vahingollisia
8458: jäsenyrityksissä on riittävää ammattitaitoa, sa-       vaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet kilpailu-
8459: moin kuin siitä, että asiakkaan suoja toteutuu,        asiamiehen toimenpiteitä.
8460: jollei työsuoritus ole asianmukainen. Nykyisin on
8461: huomattava osa alan yrittäjistä järjestöjen ulko-         Elinkeinohallituksessa selvitetään parhaillaan
8462: puolella, ja syntyneet ongelmatilanteet koskevat       parturi- ja kampaamoalan kilpailutilannetta. Sel-
8463: osaksi tällaisten yrittäjien toimintaa. Omin toi-      vityksen on arvioitu valmistuvan vuoden 1986
8464: menpitein voisivat järjestöihin kuuluvat yrittäjät     lopussa. Kilpailuasiamies ottaa selvityksen val-
8465: esimerkiksi pätevyystodistuksin ja asiakastiedo-       mistuttua alan kilpailunrajoituksen uudelleen
8466: tuksen avulla korostaa ammatillista osaamistaan.       tutkittavaksi.
8467: Tällaisella toiminnalla saattaisi olla huomattava         Elinkeinohallituksen hyödykkeiden hintamer-
8468: merkitys myös heidän kilpailuvalmiuteensa.             kinnöistä antama päätös, joka on ollut voimassa
8469:    Ammattipätevyyden parantamiseen tähtäävät           1.1.1975 lukien, määrää, että muun muassa
8470: ratkaisut voivat tietyin edellytyksin johtaa myös      parturi- ja kampaamomaksuista tulee olla asian-
8471: kuluttajan aseman heikkenemiseen. Esimerkiksi          omaisen liikkeen seinällä tai muussa sopivassa
8472: toimialan luvanvaraistaminen saattaa johtaa kil-       paikassa yleisön nähtävänä riittävän suurikokoisil-
8473: pailun rajoittamiseen. Tästä syystä ei voida pitää     la kirjaimillla painettu tai tekstattu hintaluettelo.
8474: riittävän perusteltuna ryhtyä parturi- ja kampaa-      Elinkeinohallituksessa on harkittavana uusi pää-
8475: moalalla erityisiin elinkeino-oikeudellisiin toi-      tös hintamerkinnöistä, jonka mukaan parturi- ja
8476: menpiteisiin, joilla tuskin voidaan myöskään val-      kampaamomaksut olisi saatava näkyville esimer-
8477: vonnallisista vaikeuksista johtuen olennaisessa        kiksi asianomaisen liikkeen ikkunaan.
8478:                                        1986 vp. -- ~ n:o 239                                          3
8479: 
8480:    Kuluttajan oikeussuojan osalta on mainittava,      on kuluttajalla riitatapauksessa mahdollisuus saa-
8481: että kulutuspalveluja koskevaa lainsäädäntöä on       da ratkaisusuositus kuluttajavalituslautakunnalta.
8482: valmisteilla oikeusministeriössä. Tälläkin hetkellä
8483: 
8484:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1986
8485: 
8486:                                                                               Ministeri jermu Laine
8487: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 239
8488: 
8489: 
8490: 
8491: 
8492:                                 Till Riksdagens Herr Talman
8493: 
8494:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           näringsrättsliga åtgärder, som på grund av över-
8495: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vakningsvårigheter knappast heller i någon vä-
8496: av den 29 maj 1986 till vederbörande medlem av         sentlig omfattning kan undanröja de svårigheter
8497: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift     som anknyter till den så kallade hemfriserings-
8498: av följande av riksdagsman Kari Urpilainen m.fl.       verksamhet.
8499: undertecknade spörsmål nr 239:                            Konkurrensombudsmannen har undersökt
8500:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       konkurrensläget inom rak- och frisörsalongsbran-
8501:         sikt att vidta för att undanröja de pro-       schen. Det finns cirka 6 350 företagare i bran-
8502:         blem som anknyter till skyddande av            schen, av vilka cirka 65 procent hör till Finlands
8503:                                                        Frisörförbund rf. Förbundet rekommenderar att
8504:         yrkesverksamhet, utbildning samt pris-
8505:         och konkurrenssituation inom rak- och          medlemmarna iakttar enhetliga avgifter inom
8506:         frisörsalongsbranschen och vilka stadgan-      rak- och frisörsalongsbranschen. För detta ända-
8507:         den på detta område bereds i Rege-             mål har förbundet gett ut prislistor -- en för
8508:         ringen?                                        Helsingfors och en annan för övriga Finland.
8509:                                                        Förbundet meddelar genom cirkulärbrev de nya
8510:                                                        avgifterna till medlemmarna i dess 53 lokalavdel-
8511:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      mngar.
8512: följande:
8513:                                                           Enligt Finlands frisörförbund debiterar ungefär
8514:    Det är viktigt för konsumenterna att man            30--35 procent av företagarna i branschen avgift-
8515: ställer krav på näringsidkarnas yrkeskunskaper i       er som underskrider den prislista förbundet re-
8516: rak- och frisörsalongsbranschen, och konsumen-         kommenderar, ungefär 5--10 procent avgifter
8517: terna skall ha möjlighet att försäkra sig om           som överstiger prislistan, medan resten av före-
8518: näringsidkarens yrkeskunskaper. Som i spörsmå-         tagarna iakttar de rekommenderade avgifterna.
8519: let konstateras, kan närigsutövarnas yrkeskunnig-      Veterligen har de företagare som inte hör till
8520: het bli försäkrad genom utbildning och därtill         Finlands frisörförbund ofta lägre avgifter än re-
8521: hörande arbetspraktik.                                 kommendationen men så har enligt förbundet
8522:    Det ligger särskilt i de organisationers intresse   också en del av förbundets medlemmar. På
8523: som har sin verksamhet i denna bransch att             grund av detta ansåg konkurrensombudsmannen
8524: försäkra sig om att medlemsföretagen har till-         i sitt beslut av den 12.11.1985 att det då inte
8525: räcklig kompetens och att kundens ställning är         förelåg skäl att företa ytterligare utredningar,
8526: skyddad, om arbetet inte utförs vederbörligt. En       eftersom den konkurrensbegränsning som Fin-
8527: betydande del av företagarna i branschen står          lands frisörförbund fått till stånd, inte visade sig
8528: utanför     branschorganisationerna och pro-           medföra sådana skadliga verkningar som avses i
8529: blemsituationer som uppkommit berör delvis             15 § 1 mom. lagen om främjande av ekonomisk
8530: sådana företagares verksamhet. Med sina egna           konkurrens och som skulle förutsätta åtgärder av
8531: åtgärder kunde de företagare som hör till              konkurrensom budsmannen.
8532: branschorganisationerna t.ex. genom kompetens-            Vid näringsstyrelsen utreds som bäst konkur-
8533: intyg och kundmeddelanden understryka sin yr-          rensläget inom rak- och frisörsalongsbranschen.
8534: keskunnighet. En sådan verksamhet kan ha bety-         Utredningen väntas bli färdig i slutet av år 1986.
8535: delse också för deras konkurrensberedskap.             Näringsstyrelsens beslut om prisbeteckning på
8536:    De lösningar som syftar till en förbättrad          nyttigheter som har varit i kraft fr.o.m. den
8537: yrkeskompetens kan också under vissa förutsätt-        1. 1. 197 5 bestämmer att en med tillräckligt stora
8538: ningar leda till att konsumentens ställning            bokstäver tryckt eller textad förteckning över
8539: försvagas. Kravet på koncession på något område        bl.a. barberar- och frisörsalongsavgifter bör fin-
8540: kan t.ex. leda till begränsad konkurrens. Därför       nas på väggen eller annat lämpligt ställe till
8541: kan det inte anses tillräckligt motiverat att inom     allmänt påseende i ifrågavarande affärslokal. Nä-
8542: rak- och frisörsalongsbranschen vidta särskilda        rigsstyrelsen överväger som bäst att utfärda ett
8543:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 239                                        5
8544: 
8545: nytt beslut om prisbeteckningar, enligt vilket       reds vid justitieministeriet. I en tvistesituation
8546: rak- och frisörsalongsavgifterna borde finnas till   har konsumenten även i dag möjlighet att få
8547: påseende t.ex. i fönstret till affärslokalen.        rekommendation till avgörande av konsument-
8548:    I fråga om konsumenters rättsskydd skall näm-     klagonämnden.
8549: nas att lagstiftningen om konsumenttjänster be-
8550: 
8551:     Helsingfors den 1 juli 1986
8552: 
8553:                                                                               Minister jermu Laine
8554:                                               1986 vp.
8555: 
8556: Skriftligt spörsmål nr 240
8557: 
8558: 
8559: 
8560: 
8561:                                   Nyby m.fl.: Om lindring av förutsättningarna för studieavdrag vid
8562:                                     beskattningen
8563: 
8564: 
8565:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8566: 
8567:    År 1986 kan en studerande bl. a. på grund av      derår. Därvid går han miste om studieavdraget.
8568: studieavdraget förtjäna 9 200 mk skattefritt. För    Inte helier under inryckningsåret kunde han
8569: att komma i åtnjutande av avdraget krävs att         studera under 7 månader.
8570: personen studerat minst 7 månader under året.           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8571: Vilka läroinrättningar som berättigar tili studie-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8572: avdrag definieras i inkomst- och förmögenhets-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8573: skattelagens 36 § 1 mom. 4 punkt.                    följande spörsmål:
8574:    Avtjänande av värnplikten förorsakar inte en-
8575: bart ett inkomstbortfali utan dessutom stora                   Har Regeringen för avsikt att avge en
8576: kostnader. Ändå medför militär- elier civiltjänst-          proposition tili ändring av inkomst- och
8577: göringen att studieavdraget bortfaller för minst            förmögenhetslagens 36 § som skulie jäm-
8578: ett år. En person som blir civil t.ex. i maj månad          stälia studier och avtjänande av värnplikt
8579: kan ime studera under 7 månader samma kalen-                i beskattningshänseende?
8580: 
8581:      Helsingfors den 29 maj 1986
8582: 
8583:            Mats Nyby                    Kari Urpilainen                Mikko Rönnholm
8584: 
8585: 
8586: 
8587: 
8588:  260739M
8589: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 240
8590: 
8591: Kirjallinen kysymys n:o 240                                                                Suomennos
8592: 
8593: 
8594: 
8595: 
8596:                                    Nyby ym.: Verotuksen opiskelijavähennyksen saannin helpottami-
8597:                                      sesta
8598: 
8599: 
8600:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8601: 
8602:    Vuonna 1986 opiskelija voi muun muassa             tuva henkilö ei voi opiskella seitsemää kuukautta
8603: opiskelijavähennyksen johdosta ansaita verotto-       kyseisenä kalenterivuotena, minkä seurauksena
8604: masti 9 200 markkaa. Opiskelijavähennyksen saa-       hän menettää opiskelijavähennyksen. Myöskään
8605: miseksi vaaditaan, että asianomainen on opiskel-      palvelukseenastumisvuotena ei hän ole voinut
8606: lut vähintään seitsemän kuukautta vuoden aika-        opiskella seitsemää kuukautta.
8607: na. Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momen-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8608: tin 4 kohta määrittelee, missä oppilaitoksissa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8609: opiskelu oikeuttaa opiskelijavähennykseen.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8610:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8611:   Asevelvollisuuden suorittaminen ei aiheuta
8612: vain tulojen menettämistä, vaan myös suuria                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
8613: kustannuksia. Silti asevelvollisuuden suorittami-            esityksen tulo- ja varallisuusverolain
8614: nen puolustusvoimissa tai siviilipalvelus aiheutta-          36 §:n muuttamisesta siten, että opiskelu
8615: vat opiskelijavähennyksen menettämisen ainakin               ja asevelvollisuuden suorittaminen asetet-
8616: yhdeltä vuodelta. Esimerkiksi toukokuussa kotiu-             taisiin verotuksessa samanarvoisiksi?
8617: 
8618:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1986
8619: 
8620:          Mats Nyby                       Kari Urpilainen                Mikko Rönnholm
8621:                                      1986 vp. -     KK n:o 240                                        3
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 
8626:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8627: 
8628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1986 opiskelija voi ansaita runsaat 9 000 markkaa
8629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verottomasti.
8630: olette 29 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             Opiskelijavähennyksen tarkoitus huomioon ot-
8631: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taen se haluttiin periaatteessa säätää vain koko
8632: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   verovuoden kestänyttä kokopäivätoimista opiske-
8633: taja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   lua koskevaksi. Koko kalenterivuoden kestävässä
8634: kysymyksestä n:o 240:                               opiskelussa opetusta saadaan tavallisesti kahdek-
8635:                                                     san-yhdeksän kuukauden ajan. Laissa on koko-
8636:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       vuotisen opiskelun vaatimuksesta tingitty niin,
8637:        esityksen tulo- ja varallisuusverolain       että seitsemän kuukautta täyttä ja säännöllistä
8638:        36 §:n muuttamisesta siten, että opiskelu    opetusta riittää vähennyksen saamiseen. Sitä vas-
8639:        ja asevelvollisuuden suorittaminen asetet-   toin vain toisen lukukauden kestänyt opiskelu ei
8640:        taisiin verotuksessa samanarvoisiksi?        oikeuta vähennyksen saamiseen, joten esimerkik-
8641:                                                     si asevelvollisuuden suorittaminen saattaa johtaa
8642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    siihen, että vähennys jää saamatta.
8643: ti seuraavaa:                                          Opiskelijavähennys kuuluu niihin tositteellista
8644:                                                     selvitystä vaativiin vähennyksiin, joiden myöntä-
8645:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin   misedellytykset on verotuksen toimittamisen yh-
8646: 4 kohdan mukaan suurimman osan verovuodesta         teydessä joka vuosi erikseen selvitettävä. Näin
8647: Suomessa asunut henkilö saa kunnallisverotukses-    ollen kaikki ne muutokset, jotka johtaisivat vä-
8648: sa tehdä opiskelijavähennyksen, jos hän on vero-    hennysvaatimusten määrän kasvuun, lisäisivät ve-
8649: vuonna saanut säännöllistä ja täyttä opetusta       rotustyötä ja monimutkaistaisivat tällä tavoin
8650: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-     verotusta. Tällainen muutos olisi myös asevelvol-
8651: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-     lisuuden suorittamisen rinnastaminen opiske-
8652: rattavassa oppilaitoksessa. Opiskelijavähennyksen   luun. Tämän vuoksi opiskelijavähennys olisi säi-
8653: määrä vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa    lytettävä periaatteessa kokovuotista opiskelua
8654: on 3 500 markkaa.                                   koskevana. Osan vuodesta opiskelleiden tuen
8655:    Opiskelijavähennyksen alkuperäisenä tarkoi-      tarve tulisi ottaa huomioon suoria tulonsiirtoja eli
8656: tuksena oli kunnallisverotuksen tuloverokynnyk-     lähinnä opintotukijärjestelmää kehitettäessä.
8657: sen nostaminen siten, ettei koululaisten ja opis-   Myös muutoin olisi pyrittävä siihen, että opiskeli-
8658: kelijoiden vähäisistä kesä- ym. ansioista mene      joille annettava yhteiskunnan tuki kanavoitaisiin
8659: veroa. Yhdessä tulonhankkimisvähennyksen ja         pääasiallisesti opintotukijärjestelmän kautta, jol-
8660: kunnallisverotuksen perusvähennyksen kanssa         loin todellinen tuen tarve voidaan ottaa parem-
8661: opiskelijavähennys mahdollistaa sen, että vuonna    min huomioon kuin verotuksen avulla.
8662: 
8663:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
8664: 
8665:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
8666: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 240
8667: 
8668: 
8669: 
8670: 
8671:                                 Till Riksdagens Herr Talman
8672: 
8673:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1986 på grund av studieavdraget förtjäna drygt
8674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        9 000 mk skattefritt.
8675: den 29 maj 1986 tili vederbörande medlem av               Med beaktande av avsikten med studieavdra-
8676: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     get var principen den att avdraget skulie faststäl-
8677: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-          las att gälia endast heltidsstudier under hela
8678: mål nr 240:                                           skatteåret. Studier som pågår under hela kalen-
8679:                                                       deråret omfattar i regel undervisning under en
8680:           Har Regeringen för avsikt att avge en       tid av åtta--nio månader. 1 lagen har kravet på
8681:        proposition tili ändring av inkomst- och       studier som pågår hela året lindrats så, att fuli
8682:        förmögenhetslagens 36 § som skulie jäm-        och regelbunden undervisning i minst sju måna-
8683:        ställa studier och avtjänande av värnplikt     ders tid berättigar tili avdrag. Däremot berättigar
8684:        i beskattningshänseende?                       studier under endast en termin inte tili avdrag,
8685:                                                       varför exempelvis militärtjänstgöringen kan leda
8686:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tili att avdrag inte erhålis.
8687: anföra följande:                                          Studieavdraget hör tili de avdrag som förutsät-
8688:                                                       ter utredning med hjälp av verifikat, och därför
8689:    Enligt 36 § 1 mom. 4 punkten lagen om skatt        måste förutsättningarna för beviljandet utredas
8690: på inkomst och förmögenhet får person, som            varje år särskilt i samband med verkstäliandet av
8691: största delen av skatteåret varit bosatt i Finland,   beskattning. Alla sådana ändringar som leder tili
8692: vid kommunalbeskattningen göra ett studieavd-         ett ökat antal avdragskrav, skulle sålunda förorsa-
8693: rag, om han under skatteåret har fått regelbun-       ka mera arbete i samband med beskattningen
8694: den och fuli undervisning i grundskola, gymna-        och därigenom göra den mera invecklad. En
8695: sium, kvälisgymnasium, yrkesskola, högskola el-       sådan ändring vore även jämställandet av militär-
8696: ler annan med dem jämförbar läroanstalt. Stu-         tjänstgöring med studier. Av denna orsak bör
8697: dieavdragsbeloppet vid beskattningen för år 1986      studieavdraget fortfarande i princip gälla studier
8698: är 3 500 mk.                                          som pågår hela året. Behovet av stöd för dem
8699:    Avsikten med studieavdraget var ursprungli-        som studerat under en del av året bör beaktas vid
8700: gen att höja inkomstskattetröskeln vid kommu-         utvecklandet av direkta inkomstöverföringar, dvs.
8701: nalbeskattningen så, att skatt inte behöver erläg-    främst studiestödssystemet. Strävan bör även i
8702: gas på skolelevers och studerandes små sommar-        övrigt vara att det samhällsstöd som utgår till
8703: och andra inkomster. Tilisammans med avdraget         studerande, kanaliseras i huvudsak genom stu-
8704: för inkomstens förvärvande och grundavdraget          diestödssystemet, varvid det faktiska stödbehovet
8705: vid kommunalbeskattningen kan studeranden år          beaktas bättre än genom beskattning.
8706: 
8707:      Helsingfors den 23 september 1986
8708: 
8709:                                                                            Minister Pekka Vennamo
8710:                                                 1986 vp.
8711: 
8712: Skriftligt spörsmål nr 241
8713: 
8714: 
8715: 
8716: 
8717:                                    Norrback: Om analysering och begränsning av dioxinutsläpp
8718: 
8719: 
8720:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
8721: 
8722:    Utsläppen av dioxiner har uppmärksammats i         man också hittat alarmerande höga dioxinhalter i
8723: flera Iänder som ett av de stora miljöproblemen i     komjölk.
8724: dag.                                                     Dioxinutsläppen bör kartläggas också i Fin-
8725:    Undersökningar har visat att endel dioxiner är     land. Ett utökat nordiskt samarbete inom miljö-
8726: bland de mest hälsofarliga ämnen som finns i vår      forskningen, bl.a. grundandet av ett nordiskt
8727: miljö. Totalt finns det över 200 olika dioxiner.      toxikologiskt institut med uppgift att undersöka
8728: Enligt uppgift är ett tiotal av dessa extremt         kemikaliers inverkan på människa och natur,
8729: giftiga, betydligt giftigare än t.ex. stryknin.       skulie här behövas.
8730: Dioxinet kan förorsaka cancer och genetiska ska-         Ovanstående påpekades också i ett skriftligt
8731: dor.                                                  riksdagsspörsmål i april 198 5. I regeringens svar
8732:                                                       betonades behovet av nordiskt forskningssamar-
8733:    Dioxiner är speciella inte bara för den extrema
8734: giftigheten utan också för att de likt miljögifter-   bete kring frågan. Trots detta har Finland inte
8735: na DDT och PCB är mycket svårlösliga i vatten.        tagit del i det nordiska kalibreringsprojekt som
8736: Detta gör att dioxiner upplagras i fettvävnader,      Nordiska rådet har beviljat medel för. De
8737: fettet i modersmjölken samt i levern. Även om         200 000 Nkr som beviljats, har reserverats för
8738: den mängd som individerna utsätts för i varje         analyser av bl.a. modersmjölk i Danmark, Norge
8739: ögonblick är låg sker en kontinuerlig uppsamling      och Sverige. Finland har däremot inte visat
8740: av giftet i kroppen med risk för framtida genetis-    uppmärksamhet vid fördelning av anslagen trots
8741:                                                       att beredskap och intresse för dioxinforskning
8742: ka skador.
8743:                                                       finns i landet.
8744:    Dioxiner bildas bl.a. vid förbränning av sopor        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8745: och annat avfall och släpps ut i miljön med           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8746: rökgaser och stoft. Trafiken och uttryckligen         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
8747: användningen av blyad bensin är en annan stor         följande spörsmål:
8748: källa. Åven industrielia processer bidrar tili di-
8749: oxinproblemet. I dagens läge kan man analysera                 Vad ämnar Regeringen göra för att
8750: mycket låga halter av olika kemiska ämnen såsom              analysera och begränsa skadeverkningar
8751: dioxiner. I Sverige har man funnit att dioxiner              av dioxinutsläpp, samt
8752: finns i både människor och djur. Enligt en dansk               varför tar Finland inte del i de sam-
8753: undersökning är avfalisförbränningsanläggningar              nordiska kalibreringsundersökningarna av
8754: den väsentligaste källan tili dioxinutsläpp och              dioxin i bl.a. modersmjölk, vilka Nordis-
8755: dioxinföroreningar i Danmark. I Danmark har                  ka rådet har beviljat anslag för?
8756: 
8757:      Helsingfors den 29 maj 1986
8758: 
8759:                                              Ole Norrback
8760: 
8761: 
8762: 
8763: 
8764: 260740N
8765: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 241
8766: 
8767: Kirjallinen kysymys n:o 241                                                                  Suomennos
8768: 
8769: 
8770: 
8771: 
8772:                                    Norrback: Dioksiinipäästöjen tutkimisesta Ja raJOittamisesta
8773: 
8774: 
8775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8776: 
8777:    Dioksiinipäästöt on monissa maissa todettu         kassa. Tanskassa on myös todettu hälyttävän
8778: erääksi nykyhetken suurista ympäristöongelmista.      korkeita dioksiinipitoisuuksia lehmänmaidossa.
8779:                                                          Dioksiinipäästöt tulee selvittää myös Suomes-
8780:    Tutkimukset ovat osoittaneet, että osa dioksii-
8781:                                                       sa. Tarvittaisiin pohjoismaisen yhteistyön lisää-
8782: neista kuuluu terveyden kannalta kaikkein vaa-
8783:                                                       mistä ympäristötutkimuksessa; olisi muun muas-
8784: rallisimpiin aineisiin ympäristössämme. Tiettä-
8785:                                                       sa perustettava pohjoismainen toksikologinen
8786: västi noin kymmenen niistä on äärimmäisen
8787:                                                       tutkimuslaitos selvittämään kemikaalien vaiku-
8788: myrkyllisiä, merkittävästi myrkyllisempiä kuin        tuksia ihmiseen ja luontoon.
8789: esimerkiksi strykniini. Dioksiini voi aiheuttaa
8790:                                                          Edellä sanottua korostettiin myös eräässä kirjal-
8791: syöpää ja perintötekijöiden vaurioita.
8792:                                                       lisessa kysymyksessä huhtikuussa 1985. Hallituk-
8793:    Dioksiineille on äärimmäisen myrkyllisyyden        sen vastauksessa painotettiin pohjoismaisen tutki-
8794: ohella tunnusomaista myös se, että ne ovat            musyhteistyön tarvetta. Tästä huolimatta Suomi
8795: ympäristömyrkkyjen DDT ja PCB tavoin hyvin            ei ole osallistunut Pohjoismaiden neuvoston ra-
8796: vaikealiukoisia veteen. Tästä johtuu, että dioksii-   hoittamaan pohjoismaiseen kalibrointiprojektiin.
8797: nit varastoituvat rasvakudoksiin, äidinmaidon         Myönnetyt 200 000 Norjan kruunua on varattu
8798: rasvaan ja maksaan. Vaikka yksilön hetkellinen        muun muassa äidinmaidon tutkimiseen Tanskas-
8799: altistus on alhainen, rikastuu myrkky kasautuvas-     sa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomi sitä vastoin ei ole
8800: ti elimistöön ja aiheuttaa myöhempien perintöte-      osoittanut kiinnostusta määrärahan jaon yhtey-
8801: kijämuutosten vaaran.                                 dessä, vaikka maassamme on valmiutta ja kiin-
8802:                                                       nostusta dioksiinitutkimukseen.
8803:    Dioksiineja muodostuu muun muassa roskien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8804: ja muiden jätteiden polttamisen yhteydessä, ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8805: ne pääsevät ympäristöön savukaasujen ja tuhkan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8806: mukana. Liikenne ja etenkin lyijypitoisen bensii-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8807: nin käyttö ovat toinen suuri dioksiinilähde. Myös
8808: teolliset prosessit ovat osallisina dioksiiniongel-              Mitä Hallitus aikoo tehdä tutkiakseen
8809: man synnyssä. Nykyisin kyetään analysoimaan                   ja rajoittaakseen dioksiinipäästöjen ai-
8810: kemiallisten aineiden, kuten dioksiinien, hyvin-              heuttamia vahinkoja, sekä
8811: kin alhaisia pitoisuuksia. Ruotsissa on todettu,                 miksi Suomi ei osallistu Pohjoismaiden
8812: että sekä ihmisten että eläinten elimistössä on               neuvoston rahoituksella toteutettaviin yh-
8813: dioksiineja. Erään tanskalaisen tutkimuksen mu-               teispohjoismaisiin kalibrointitutkimuk-
8814: kaan jätteenpohtolaitokset ovat dioksiinipäästö-              siin, jotka kohdistuvat muun muassa äi-
8815: jen ja dioksiinipitoisuuksien tärkein lähde Tans-             dinmaidon dioksiinipitoisuuksiin?
8816: 
8817:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1986
8818: 
8819:                                              Ole Norrback
8820:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 241                                            3
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8826: 
8827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dioksiinitutkimuksia ja selvityksiä koskevat tiedot
8828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja niiden tulokset tulevat mahdollisimman nope-
8829: olette 29 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             asti kaikkien Pohjoismaiden käyttöön. Samalla
8830: kirjeenne n:o 1027 ohella lähettänyt valtioneu-        pyritään välttämään päällekkäistä työtä. Dioksii-
8831: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        niyhteistyössä on tällä hetkellä kolme painopis-
8832: jäljennöksen kansanedustaja Norrbackin kirjalli-       tettä. Ensinnäkin vaihdetaan tietoja jätteenpoh-
8833: sesta kysymyksestä n:o 241, jossa tiedustellaan:       tolaitosten dioksiinipäästöistä, niiden syistä ja
8834:                                                        niihin vaikuttavista tekijöistä. Toiseksi pyritään
8835:           Mitä Hallitus aikoo tehdä tutkiakseen        selvittämään, mitä muita dioksiinilähteitä on
8836:        ja rajoittaakseen dioksiinipäästöjen ai-        jätteenpohtolaitosten lisäksi. Kolmanneksi suori-
8837:        heuttamia vahinkoja, sekä                       tetaan äidinmaidon dioksiinipitoisuuden määri-
8838:           miksi Suomi ei osallistu Pohjoismaiden       tysmenetelmien vertailututkimus. Suomi on mu-
8839:        neuvoston rahoituksella toteutettaviin yh-      kana kaikissa kolmessa osahankkeessa.
8840:        teispohjoismaisiin kalibrointitutkimuk-
8841:        siin, jotka kohdistuvat muun muassa äi-            On valitettavaa, että julkisuudessa on esitetty
8842:        dinmaidon dioksiinipitoisuuksiin?               väitteitä siitä, että Suomen viranomaiset ja tutki-
8843:                                                        muslaitokset eivät haluaisi osallistua Pohjoismai-
8844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den väliseen äidinmaidon ja dioksiinimääritysten
8845: ti seuraavaa:                                          vertailututkimukseen, "interkalibrointiin". Poh-
8846:                                                        joismainen dioksiinityöryhmä on varannut mää-
8847:    Kansanedustaja Norrback kysyy toistamiseen          rärahat myös Työterveyslaitoksen osallistumiseen.
8848: dioksiinipäästöjen tutkimisesta ja rajoittamisesta.    Pohjoismaista vertailututkimusta ei kuitenkaan
8849: Olen käsitellyt dioksiinikysymystä ja mahdollisia      vielä ole toteutettu. Työterveyslaitoksesta saadun
8850: dioksiinilähteitä ensimmäiseen kysymykseen             selvityksen mukaan osallistuminen tutkimukseen
8851: 31. 5. 198 5 antamassani vastauksessa.                 aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia
8852:    Dioksiinit ja dibentsofuraanit ovat yksi niistä     kuin ministerineuvoston osoittamin määrärahoin
8853: ympäristömyrkkyryhmistä, joiden päästöt ja             olisi tehtävissä. Tästä huolimatta laitos osallistuu
8854: esiintyminen ympäristössä selvitetään, jos siihen      yhteispohjoismaiseen tutkimukseen.
8855: on perusteltua syytä. Turun kaupungin jätteen-
8856: pohtolaitoksen dioksiinipäästöt on kartoitettu, ja        Maailman terveysjärjestö on aloittamassa laajaa
8857: niitä tarkkaillaan vastedeskin. Valtakunnallisen       tutkimusta äidinmaidon dioksiinipitoisuuksista.
8858: ongelmajätteiden käsittelylaitoksen lupaehdot          Lääkintöhallituksesta saadun selvityksen mukaan
8859: edellyttävät, että laitos seuraa myös dioksiini-       Suomesta kyseiseen tutkimukseen osallistuu Kan-
8860: päästöjä. Näiden laitosten dioksiinipäästöt ovat       santerveyslaitos. Usean vuoden kestävässä tutki-
8861: kuitenkin erittäin vähäiset ja huomattavasti pie-      muksessa määritettäisiin äidinmaidon dioksiini-
8862: nemmät kuin muiden Pohjoismaiden vastaavissa           pitoisuus vuosittain noin 50 näytteestä, jotka on
8863: laitoksissa.                                           otettu neljältä eri paikkakunnalta.
8864:    Dioksiineja ja dibentsofuraaneja on löydetty           Suomen viranomaiset seuraavat tarkoin dioksii-
8865:  sahojen ja eräiden romuliikkeiden maaperästä,         nia koskevaa kansainvälistä tutkimusta. Y mpäris-
8866:  mihin ne ovat joutuneet sahoilla kloorifenolin        töministeriö tukee omalta osaltaan suomalaisten
8867:  epäpuhtauksina ja romuliikkeissä PCB:n epäpuh-        tutkijoiden osallistumista alan kansainvälisiin ko-
8868:  tautena. Ympäristönäytteiden dioksiinimäärityk-       kouksiin, ja Suomi osallistuu jatkossakin alan
8869:  set on voitu rahoittaa ympäristöministeriölle osoi-   pohjoismaiseen yhteistyöhön. Dioksiinit ovat
8870:  tetuin määrärahoin.                                   liian vaarallinen aineryhmä jätettäväksi vaille riit-
8871:     Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen ym-       tävää huomiota, mutta tähän mennessä Suomes-
8872:  päristönsuojelun virkamieskomitean yhteyteen on       sa todettujen pitoisuuksien ja päästöjen perus-
8873:  perustettu pohjoismainen dioksiiniyhteistyöryh-       teella aineryhmän merkitystä ei ole syytä myös-
8874:  mä. Sen tarkoituksena on varmistua siitä, että        kään liioitella.
8875:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
8876:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
8877: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 241
8878: 
8879: 
8880: 
8881: 
8882:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8883: 
8884:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningar och utredningar så snabbt som möjlig1
8885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        blir tillgängliga för alla de nordiska länderna
8886: 1027 av den 29 maj 1986 tili vederbörande             Avsikten är samtidigt att undvika dubbelarbete
8887: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    Dioxinsamarbetet har för närvarande tre priori·
8888: av riksdagsman Norrback undertecknade spörs-          tetsområden. För det första utbyts uppgifter orr
8889: mål nr 241:                                           dioxinutsläppen från avfallsförbränningsanlägg·
8890:                                                       ningarna, orsakerna därtill och faktorer som in·
8891:          Vad ämnar Regeringen göra för att            verkar därpå. För det andra försöker man utreda
8892:        analysera och begränsa skadeverkningar         vilka andra dioxinkällor som förekommer utöve1
8893:        av dioxinutsläpp, samt                         avfallsförbränningsanläggningarna. För det tredjc
8894:          varför tar Finland inte del i de sam-        utförs en jämförande undersökning av bestäm
8895:        nordiska kalibreringsundersökningarna av       ningsmetoderna av dioxinhalter i modersmjölk
8896:        dioxin i bl.a. modersmjölk, vilka Nordis-      Finland deltar i alla tre delprojekt.
8897:        ka rådet har beviljat anslag för?                  Det är beklagligt att det i offentligheten ha:
8898:                                                       framförts påståenden om att de finska myndighe
8899:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      terna och forskningsinstitutionerna inte skullc
8900: anföra följande:                                      vilja delta i den samnordiska jämförande under
8901:    Riksdagsman Norrback frågar för andra gången       sökningen, "interkalibreringen" av modersmjöU
8902: om undersökningen och begränsningen av ut-            och dioxinbestämningarna. Den nordiska jämfö
8903: släppen av dioxiner. Jag har behandlat dioxinfrå-     rande undersökningen har likväl ännu intc
8904: gan och de eventuella dioxinkällorna i mitt svar      förverkligats. Enligt en utredning som erhållit:
8905: på det första spörsmålet 31. 5. 198 5.                från institutet för arbetshygien föranleder delta
8906:    Dioxiner och dibenzofuraner är en av de            gandet i den ifrågavarande undersökningen avse
8907: grupper av miljögifter i fråga om vilka utsläpp       värt mer kostnader än vad det anslag som minis
8908: och förekomst i miljön utreds om motiverad            terrådet anvisat skulle tillåta. Trots det delta
8909: anledning därtill föreligger. Dioxinutsläppen         institutet i den nordiska undersökningen.
8910: från Åbo stads sopförbränningsansläggning har             Världshälsoorganisationen håller på att sätta
8911: kartlagts och kontrolleras också framdeles. Till-     gång en vittomfattande undersökning av dioxin
8912: ståndsvillkoren för en riksomfattande avfallsbe-      halterna i modersmjölk. Enligt en utredning son
8913: handlingsanläggning för problemavfall förutsät-       erhållits från medicinalstyrelsen deltar folkhälso
8914: ter, att anläggningen följer med också utsläppen      institutet för Finlands del i den ifrågavarand<
8915: av dioxiner. Dessa anläggningars dioxinutsläpp är     undersökningen. I undersökningen, som kom
8916: likväl synnerligen obetydliga och anmärknings-        mer att pågå flera år, skulle dioxinhalten 1
8917: värt mindre än vid motsvarande anläggningar i         modersmjölk årligen fastställas i ca 50 prov, vilk~
8918: de övriga nordiska länderna.                          tagits på fyra olika orter.
8919:    Dioxiner och dibenzofuraner har upphittats i           Myndigheterna i Finland följer noga den inter
8920: marken kring sågar och vissa skrotaffärer. Vid        nationella forskningen gällande dioxiner. Miljö
8921: sågarna har de förekommit i form av föroreningar      ministeriet stöder för sin del finska forskare
8922: från klorfenol och vid skrotaffärerna i form av       deltagande i internationella möten på område
8923: föroreningar från PCB. Miljöprovens dioxinbe-         och Finland deltar också framdeles i det nordisk:
8924: stämningar har kunnat finansieras med anslag          samarbetet på området. Dioxinerna är en alltfö
8925: som anvisats miljöministeriet.                        farlig grupp av ämnen för att man skulle kunn:
8926:    I anslutning tili den ämbetsmannakommitte          underlåta att ägna dem tillräcklig uppmärksa:m
8927: för miljövårdsfrågor som underlyder Nordiska          het, men på basen av de hittills i Finlanc
8928: ministerrådet har en nordisk dioxinsamarbets-         konstaterade halterna och utsläppen är det int'
8929: grupp tillsatts. Avsikten med den är att säkerstäl-   heller skäl att överdriva ämnesgruppens betydel
8930: la att uppgifter och resultat från dioxinundersök-    se.
8931:     Helsingfors den 19 september 1986
8932: 
8933:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
8934:                                                 1986 vp.
8935: 
8936: Kirjallinen kysymys n:o 242
8937: 
8938: 
8939: 
8940: 
8941:                                    Pokka: Virkapalkkojen sovittelujärjestelmän uudistamisesta
8942: 
8943: 
8944:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8945: 
8946:    Seitsemän viikkoa kestänyt virkamieslakko ai-       alat. Valtion matalapaikkaisten virkamiesten
8947: heutti hankaluuksia ja ylimääräisiä kuluja suurel-     palkkaus olisi saatava vastaamaan sitä ammattipä-
8948: le osalle suomalaisia. Myös valtio menetti satoja,     tevyyttä ja ahkeruutta, joka näillä, suurelta osin
8949: jopa tuhansia miljoonia markkoja tuloina.              naispuolisilla työntekijöillä, on. Nykyisen virka-
8950:    Lakko on kansalaisille annettu oikeus taistella     palkkajärjestelmän tulosta on, että matalapaik-
8951: parempien työehtojen puolesta. Virkamiehet sai-        kaiset hyvinkoulutetut naiset seisoivat seitsemän
8952: vat tämän oikeuden vasta viime vuosikymmenen           viikkoa lakkovahteina tuodakseen ennestään hy-
8953: alussa. Virkamieslakko kuluneen kevään monien          vin palkatuille ammattiveljilleen prosenttikoro-
8954: muiden lakkojen tapaan osoitti, että Suomen            tuksen.
8955: kaltaisessa teollistuneessa sosiaalivaltiossa kärsi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8956: mään joutui eniten yhteiskunta, sen toiminta ja        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8957: jäsenet.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8958:    Virkamieslakon jälkeen on perusteltua edellyt-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8959: tää, että valtion työmarkkinalaitos ryhtyy viipy-
8960: mättä kehittämään sellaista virkapalkkojen sovit-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8961: telujärjestelmää, joka nykyistä joustavammin ot-              ryhtyä valtion virkapalkkojen sovittelujär-
8962: taisi huomioon valtion virkojen matalapalkka-                 jestelmän uudistamiseksi?
8963: 
8964:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
8965: 
8966:                                              Hannele Pokka
8967: 
8968: 
8969: 
8970: 
8971:  260791T
8972: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 242
8973: 
8974: 
8975: 
8976: 
8977:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8978: 
8979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rostettiin palkkausten jälkeenjääneisyyttä, luo-
8980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuttiin tästä argumentista lakon alkupuolella
8981: olette 30 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn            pankinjohtaja Reijo Marjasen johtamassa työryh-
8982: kirjeen ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-     mäselvityksessä. Valtion työmarkkinalaitoksen ta-
8983: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan-          holta tuossa yhteydessä esiin tuodut tilastoselvi-
8984: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tykset eivät lainkaan tukeneet väitettä palkkaus-
8985: myksestä n:o 242:                                     ten jälkeenjääneisyydestä Virkamiesliiton edusta-
8986:                                                       milla aloilla tai muillakaan valtion virkamiesten
8987:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       matalammilla palkkausaloilla. Kysymystähän sel-
8988:         ryhtyä valtion virkapalkkojen sovittelujär-   vitetään edelleen tämän vuoden virkaehtosopi-
8989:         jestelmän uudistamiseksi?                     musratkaisun yhteydessä 29.2.1988 päättyvän so-
8990:                                                       pimuskauden aikana ns. Niitamon toimikunnas-
8991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sa, jonka tehtävänä on 31.12.1987 mennessä
8992: ti seuraavaa:                                         selvittää valtion virkamiesryhmien ja yleisten työ-
8993:    Kysymyksen perusteluissa on edellytetty, että      markkinoiden ansiotaso eri tehtävätasoilla. Selvi-
8994: viipymättä ryhdytään kehittämään sellaista virka-     tyksessä on otettava huomioon palkkauksen lisäk-
8995: miespalkkausten sovittelujärjestelmää, joka ny-       si muut palvelussuhteen ehdot sekä palvelussuh-
8996: kyistä paremmin ottaisi huomioon matalapalkka-        teeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Mikä-
8997: alat. Valtion matalapaikkaisten virkamiesten          li selvitys osoittaisi korjattavia kohtia valtion
8998: palkkaus olisi saatava vastaamaan virkamiesten        virkamiesten ansiotasoissa eri tehtävätasoilla, ei
8999: ammattipätevyyttä ja ahkeruutta näillä suurelta       mielestäni ole mitään estettä sille, että tarvittavat
9000: osin naisvaltaisilla aloilla.                         muutokset toteutetaan olemassa olevan virkaeh-
9001:    Kysymyksessä on käytetty termiä sovittelujär-      tosopimusjärjestelmän puitteissa.
9002: jestelmä ilmeisesti tarkoittamaan muutakin kuin          Eduskunta on viime toukokuussa yksimielisesti
9003: mitä sovittelujärjestelmällä yleensä tarkoitetaan.    hyväksynyt hallituksen esityksen muun muassa
9004: Kysymyksessä lienee tarkoitettu pikemminkin           valtion virkaehtosopimusjärjestelmän muuttami-
9005: virkamiespalkkausten koko neuvottelujärjestel-        sen edellyttämistä lainsäädännön muutoksista,
9006: mää eikä vain työriitojen sovittelumenettelyä.        eikä tässä yhteydessä ole tullut esille kirjallisessa
9007:    Valtion virkaehtosopimusjärjestelmässä ovat        kysymyksessä tarkoitettuja järjestelmän muutta-
9008: neuvottelu- ja sopimusosapuolina toisaalta valtio-    mistarpeita. Lainmuutokset on tarkoitettu tule-
9009: varainministeriö ja toisaalta eri virkamiesryhmiä     maan voimaan 1.1.1988, ja niihin sisältyvän
9010: edustavat virkamiesjärjestöjen keskusjärjestöt.       virkaehtosopimustoiminnan osittaisen hajautta-
9011: Keskimäärin ottaen matalampia palkkausalueita         misen johdosta paranevat virastojen ja laitosten
9012: löytyy lähinnä Julkisten työalojen ammattijärjestö    mahdollisuudet ottaa huomioon omien erityisten
9013: ]TA ry:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V            henkilöstöryhmiensä palkkausongelmat. Näin ol-
9014: ry: n jäsenistöstä. Käsittääkseni virkaehtosopimus-   len perusteita virkamiespalkkausten neuvottelu-
9015: järjestelmän puitteissa käydyt virkaehtosopimus-      ja sopimusjärjestelmän huomattaville muutoksil-
9016: neuvottelut ovat olleet myös matalampien palk-        le kysymyksessä tarkoitetulla perusteella ei ole
9017: kausryhmien osalta oivallinen menettelytapa saa-      osoitettavissa. Komitean asettamista asian selvit-
9018: da takeet siitä, että palkkauskehitys niissä on       tämiseksi harkitaan. Matalapalkka-alojen erityis-
9019: hyvä.                                                 kysymyksiä voidaan ja niitä pitääkin tarkastella
9020:    Tässä yhteydessä voidaan todeta, että vaikka       virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa siten, et-
9021: Virkamiesliiton lakossa liiton taholta aluksi ko-     tä ansiokehitys näillä aloilla on asianmukainen.
9022: 
9023:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1986
9024: 
9025:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
9026:                                        1986 vp. -      KK n:o 242                                        3
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 
9031:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9032: 
9033:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           detta argument i strejkens begynnelseskede i den
9034: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utredning som gjordes av en arbetsgrupp, som
9035: den 30 maj 1986 tili vederbörande medlem av            leddes av bankdirektör Reijo Marjanen. De statis-
9036: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      tiska utredningar som i detta sammanhang pre-
9037: dagsledamot Pokka undertecknade spörsmål nr            senterades av Statens arbetsmarknadsverk bekräf-
9038: 242:                                                   tade överhuvudtaget inte påståendet om en ef-
9039:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tersläpning av avlöningarna inom de av Tjänste-
9040:         för att förlikningssystemet i fråga om         mannaförbundet representerade branscherna el-
9041:         lönerna i statens tjänster skali kunna         ler inom andra lågavlönade branscher med stats-
9042:         revideras?                                     anstälida tjänstemän. Frågan hålier fortfarande
9043:                                                        på att utredas i anslutning tili tjänstekoliektivav-
9044:   Såsom svar pa detta spörsmål får jag vördsamt        talsuppgörelsen för innevarande år under den
9045: anföra följande:                                       avtalsperiod som utlöper den 29.2.1988 av den
9046:                                                        s.k. Niitamo-kommissionen, som har tili uppgift
9047:    1 motiveringen för spörsmålet har det               att före den 31.12.1987 utreda förtjänstnivån på
9048: förutsätts, att ett sådant förlikningssystem i fråga   olika uppgiftsnivåer beträffande statens tjänste-
9049: om tjänstemannalönerna omedelbart skali börja
9050:                                                        mannagrupper och den alimänna arbetsmarkna-
9051: utformas som bättre än för närvarande skulie           den. Utom avlöning skali i utredningen även
9052: beakta låglönebranscherna. De statliga lågavlöna-      beaktas övriga vilikor i anstäliningsförhåliandet
9053: de tjänstemännens avlöning bör fås att motsvara
9054:                                                        samt med anstäliningsförhåliandet förknippade
9055: tjänstemännens yrkeskompetens och flit inom            rättigheter och förpliktelser. Om det av denna
9056: dessa tili stor del kvinnodominerade branscher.        utredning skulie framgå att det i fråga om
9057:    Termen förlikningssystem har i spörsmålet up-       storleken hos statstjänstemännens inkomster på
9058: penbarligen använts för att åsyfta även annat än       olika uppgiftsnivåer finns korrigeringsbehov, an-
9059: vad som i regel avses med förlikningssystem. 1         ser jag att det inte möter något hinder att de
9060: spörsmålet torde snarare ha avsetts förhandlings-      erforderliga ändringarna realiseras inom ramen
9061: systemet i fråga om tjänsteavlöningarna som en         för tjänstekoliektivavtalssystemet.
9062: helhet och inte enbart förlikningsförfarandet vid
9063: arbetskonflikter.                                         Riksdagen antog i maj i år enhäliigt en rege-
9064:     1 statens      tjänstekoliektivavtalssystem   är   ringsproposition, som bl.a. gäller ändringar i
9065: förhandlings- och avtalsparterna å ena sidan           lagstiftningen tili följd av en ändring av systemet
9066: finansministeriet och å andra sidan centralorgani-     med statens tjänstekoliektivavtal. I detta sam-
9067: sationerna för tjänstemannaorganisationerna,           manhang har det inte kommit fram sådana
9068: som företräder de olika tjänstemannagrupperna.         ändringsbehov som avses i det skriftliga spörsmå-
9069: 1 genomsnitt finns de lägsta avlöningsbranscher-       let. Lagändringarna är åsyftade att träda i kraft
9070:  na främst bland personalen inom Fackorganisa-         den 1.1.1988 och på grund av den panielia
9071:  tionen för offentliga arbetsområden FOA r.f. och      decentralisering av verksamheten med tjänstekol-
9072: TOC:s Tjänstemannaorganisationer TOC-T r .f.           lektivavtalen som ingår i lagändringarna förbätt-
9073:  Enligt min uppfattning har tjänstekoliektivavtals-    ras ämbetsverkens och inrättningarnas möjlighe-
9074:  förhandlingarna inom ramen för tjänstekoliektiv-      ter att beakta avlöningsproblemen hos särskilda
9075:  avtalssystemet även för de lägsta avlöningsgrup-      egoa personalgrupper inom dem. Det kan alltså
9076:  perna varit ett utmärkt förfarande, som garante-      inte, utgående från argumenten i spörsmålet,
9077:  rar att avlöningsutvecklingen för dessa är god.       påvisas några grunder för betydande ändringar i
9078:     I anslutning tili detta kan det konstateras att    det förhandlings- och avtalssystem som gäller
9079:  även om det under Tjänstemannaförbundets              tjänstemannaavlöningarna. Mao överväger tillsät-
9080:  strejk från förbundets sida tili en början fram-      tandet av en kommitte för att utreda saken. De
9081:  hölis att avlöningarna släpat efter, frångick man     specialfrågor som gäller låglönebranscherna kan
9082: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 242
9083: 
9084: och bör undersökas inom ramen för tjänstekol-        inom dessa branscher skall kunna ske på veder-
9085: lektivavtalssystemet, så att förtjänstutvecklingen   börligt sätt.
9086: 
9087:     Helsingfors den 9 oktober 1986
9088: 
9089:                                                                         Minister Pekka Vennamo
9090:                                                   1986 vp.
9091: 
9092: Kirjallinen kysymys n:o 243
9093: 
9094: 
9095: 
9096: 
9097:                                      Kietäväinen ym.: Myrskytuhoalueiden verovapausajan jatkamisesta
9098:                                         Kaakkois-Suomessa
9099: 
9100: 
9101:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9102: 
9103:    Kaakkois-Suomea, erityisesti Puumalaa vuonna          esityksen hallituksen käsittelyyn viime syksynä ja
9104: 1972 koetelleen myrskyn tuhoalueiden osalta              eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian
9105: metsän verovapausaika päättyy kuluvan vuoden             tämän jälkeen. Lakiesitystä ei kuitenkaan ole
9106: lopussa. Mikäli verovapautta ei pidennetä, nou-          vielä saatu eduskunnan käsittelyyn.
9107: see metsävero ensi vuonna huomattavasti tuho-               Verovapausaikojen pidentäminen olisi mah-
9108: alueen tiloilla. Ongelmaa lisää vielä se, että           dollista suorittaa joko vuoden 1972 myrskyä kos-
9109: useilla tiloilla metsästä tuhoutui valtaosa eikä         kevalla erillislailla tai metsätuhoaikojen yleisellä
9110: minkäänlaista puustoa ole myytävissä myrskyn             pidentämisellä. Tuhoalueen tilanteen huomioon
9111: jälkeen istutetuilta aloilta vielä lähes pariin vuosi-   ottaen olisi vähintäänkin kohtuullista pidentää
9112: kymmeneen. Lisääntyvä metsäverotus onkin                 verovapausaikaa myrskytuhoalueiden osalta kym-
9113: maksettava maatalouden tuloilla, jotka pienistä          menellä vuodella.
9114: peltopinta-aloista johtuen ovat ennestään niuk-
9115: koja. Tilanne on näin muodostumassa erittäin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9116: vaikeaksi, ja tilanpidon jatkaminen näissä ta-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9117: pauksissa on vaikeaa ja vaarassa loppua. Tällaisia       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9118: tiloja ovat tuhoalueelia sijaitsevat pientilat, joissa   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9119: peltopinta-ala on huomattavasti alle kymmenen
9120: hehtaaria.                                                          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9121:                                                                  tus aikoo ryhtyä pidentääkseen Kaakkois-
9122:   Veroministeri Vennamo lupasi viime vuoden                      Suomea vuonna 1972 koetelleen myrskyn
9123: heinäkuussa Puumalassa käydessään tuoda laki-                    tuhoalueiden metsien verovapausaikaa?
9124: 
9125:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
9126: 
9127:                        Timo Kietäväinen                           Pirkko Ikonen
9128:                        Heikki Kokko                               Pentti Poutaneo
9129: 
9130: 
9131: 
9132: 
9133: 260741P
9134: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 243
9135: 
9136: 
9137: 
9138: 
9139:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9140: 
9141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nykymetsien kasvutappiot vastaavat enimmillään
9142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noin 15 vuoden kuutiokasvua. Tämän suuruinen
9143: olette 30 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn          tappio syntyy, jos noin puolet metsän tuotto-
9144: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        puustosta on tuhoutunut. Enimmäistappiota vas-
9145: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   taava aika on katsottu myös verovapausajan ylära-
9146: taja Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjal-   jaksi. Samaa 15 vuoden määräaikaa sovelletaan
9147: lisesta kysymyksestä n:o 243:                       myös laskettaessa metsämaan uudistusalojen ve-
9148:                                                     ronhuojennusta Keski-Suomen alueella. Metsätu-
9149:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    hoalueiden veronhuojennussäännöstä täsmennet-
9150:        tus aikoo ryhtyä pidentääkseen Kaakkois-     tiin vuonna 1982 siten, että verovapausaika Ou-
9151:        Suomea vuonna 1972 koetelleen myrskyn        lun ja Lapin lääneissä pidennettiin 25 vuodeksi.
9152:        tuhoalueiden metsien verovapausaikaa?        Tällä tavoin Pohjois-Suomessa vallitsevat metsän
9153:                                                     huonommat kasvuolosuhteet tulivat huomioon
9154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    otetuiksi.
9155: ti seuraavaa:
9156:    Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ään sisälty-      Koska myrskytuhoalueiden veronhuojennus-
9157: vät säännökset metsäverotuksen huojentamisesta      säännökset perustuvat tutkimuksen antamien tie-
9158: silloin, kun metsämaan puuntuotos on olennai-       tojen perusteella laadittuihin keskiarvolukuihin,
9159: sesti vähentynyt metsäpalon, luonnontuhon tai       on selvää, ettei niiden avulla voida päätyä kasvu-
9160: muun siihen verrattavan tuhon vuoksi. Lainkoh-      tappiot kaikissa yksittäistapauksissa täysin oikein
9161: dan mukaan tuhoalueen puhdas tuotto jätetään        huomioon ottavaan lopputulokseen. Niinpä esi-
9162: huomioon ottamatta Oulun ja Lapin lääneissä         merkiksi kysyjän tarkoittaman Puumalan alueella
9163: enintään 25 vuoden ja muualla maassa enintään       vuonna 1972 riehuneen myrskyn jälkeen puuva-
9164: 15 vuoden aikana sen kalenterivuoden alusta         rasto on eräissä tämän tuhoalueen osissa elpynyt
9165: lukien, jona tuho on tapahtunut. Valtiovarain-      jonkin verran hitaammin kuin yleisen veronhuo-
9166: ministeriön edellä mainitun lainkohdan nojalla      jennusajan perusteella voidaan olettaa. On myös
9167: antamassa päätöksessä (14.1.1969/ 26, muut.         huomattava, että nyt puheena olevan myrskytu-
9168: 29.12.1982/ 1107) ovat tarkemmat ohjeet huo-        hon lisäksi vastaavanlaisia tapauksia on muitakin.
9169: jennuksen soveltamisesta ja verovapausajan pi-      Viimeisten 15 vuoden aikana huomattavia myrs-
9170: tuudesta, joka määräytyy metsän tuhoutumispro-      kytuhoja on Etelä-Suomessa sattunut muutaman
9171: sentin mukaan.                                      vuoden välein, ja ne ovat koskeneet tuhansia
9172:    Voimassa olevat metsätuhoalueiden verova-        metsänomistajia 50--100 kunnan alueella. Epäi-
9173: pautta koskevat säännökset perustuvat 1960-         lemättä näiden joukossa on nyt ja vastaisuudessa
9174: luvun alussa toimineen myrskytuholautakunnan        tapauksia, joissa veronhuojennusajan pidentämi-
9175: tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin nimen-    selle voitaisiin esittää vastaavanlaisia perusteita
9176: omaan myrskytuhoista metsille aiheutuvien kas-      kuin Puumalan alueen myrskytuhojen suhteen
9177: vutappioiden määrät ja kehitettiin niiden totea-    on esitetty. Veronhuojennussäännösten tarkista-
9178: miseksi tarvittavat arviointimenetelmät. Tutki-     minen on edelleen käsiteltävänä hallituksen vero-
9179: muksissa todettiin muun muassa, että Etelä-Suo-     poliittisessa ministeriryhmässä, minkä jälkeen
9180: men olosuhteissa puustoltaan keskimääräisten        hallitus tulee tekemään asiassa ratkaisun.
9181: 
9182:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
9183: 
9184:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
9185:                                       1986 vp. -     KK n:o 243                                         3
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
9191: 
9192:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förhållanden som råder i södra Finland är medel-
9193: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       måttiga vad trädbeståndet beträffar, på sin höjd
9194: den 30 maj 1986 tili vederbörande medlem av          motsvarar ca 15 års volymtillväxt. En förlust av
9195: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    denna storlek uppstår, om ca hälften av skogens
9196: dagsman Timo Kietäväinen m.fl. undertecknade         produktionsförråd förstörts. Den tid som motsva-
9197: spörsmål nr 243:                                     rar maximiförlusten har också betraktats som övre
9198:                                                      gräns ifråga om den tid för viiken skattefrihet
9199:           Viika brådskande åtgärder ämnar Re-        beviljas. Samma tid på 15 år tillämpas också vid
9200:        geringen vidta i syfte att förlänga den tid   beräkningen av skattelättnad för skogsmarkens
9201:        för viiken skattefrihet beviljats sådana      förnyelseyta inom mellersta Finland. Skattelätt-
9202:        områden som förstördes vid den storm          nadsstadgandet för förstörda skogsområden preci-
9203:        som år 1972 drabbade sydöstra Finland?        serades år 1982 så, att den tid för viiken skattefri-
9204:                                                      het beviljas förlängdes tili 25 år i Uleåborgs och
9205:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Lapplands Iän. Skogens sämre tillväxtbetingelser
9206: anföra följande:                                     i norra Finland blev på detta sätt beaktade.
9207:    I 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk ingår         Eftersom stadgandena om skattelättnad för
9208: stadganden om lättnader vid beskattningen av         områden som förstörts genom storm grundar sig
9209: skog i det fall att virkesavkastningen från skogs-   på medelvärden som uträknats på basen av
9210: mark genom skogsbrand, naturkatastrof eller an-      uppgifter som erhållits genom undersökningen,
9211: nan därmed jämförlig förstörelse väsentligt          är det klart att det inte är möjligt att på basen av
9212: minskats. Enligt lagrummet beaktas det förstörda     dem i alla enskilda fall komma fram tili ett
9213: områdets nettointäkt inte i Uleåborgs och Lapp-      slutresultat som på ett fullt riktigt sätt beaktar
9214: lands Iän under en tid av högst 25 år och            tillväxtförslusterna. Sålunda har t.ex. trädbe-
9215: annorstädes i landet under en tid av högst 15 år     ståndet på det av spörsmålsställaren avsedda
9216: från ingången av det kalenderår då förstörelsen      området i Puumala efter den storm som härjade
9217: ägde rum. I finansministeriets med stöd av           år 1972 i vissa delar av detta förstörda område
9218: ovannämnda         lagrum     utfärdade     beslut   återhämtat sig i någon mån långsammare än vad
9219: (14.1.1969/26, ändr. 29.12.1982/1107) finns          som kunde förutsättas på basen av den allmänna
9220: närmare anvisningar om tillämpningen av skatte-      tiden för skattelättnad. Det bör också beaktas,
9221: lättnaden och längden av den tid för viiken          att det utöver det här aktuella fallet av stormska-
9222: skattefrihet beviijas. Ifrågavarande tid bestäms     da också finns andra motsvarande fall. Under de
9223: enligt den skadeprocent som fastställts för sko-     senast 15 åren har betydande stormskador drab-
9224: gen.                                                 bat södra Finland med några års mellanrum och
9225:     Gällande stadganden om skattefrihet för          de har berört tusentals skogsägare på områden
9226: förstörda skogsområden grundar sig på en under-      som hör tili 50-100 kommuner. Otvivelaktigt
9227: sökning som utfördes av den i början av 1960-        förekommer bland dem nu och i framtiden fall i
9228: talet verksamma stormskadenämnden. I under-          vilka det vore möjligt att anföra motsvarande
9229: sökningen utreddes särskilt omfattningen av de       grunder för förlängning av tiden för skattefrihet
9230: tillväxtförluster som stormskadorna åsamkar sko-     som de vilka anförts i fråga om stormskadorna i
9231: garna och utvecklades sådana värderingsmetoder       Puumala. En justering av stadgandena om skatte-
9232: som behövs för att kunna konstatera förlusterna.     lättnad är alltjämt under behandling i regering-
9233: I undersökningarna konstaterades bl.a., att till-    ens skattepolitiska ministergrupp, varefter rege-
9234: växtförlusterna i de växande skogarna, viika i de    ringen fattar ett avgörande i saken.
9235: 
9236:      Helsingfors den 23 september 1986
9237: 
9238:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9239:                                                 1986 vp.
9240: 
9241: Kirjallinen kysymys n:o 244
9242: 
9243: 
9244: 
9245: 
9246:                                    Pohjanoksa ym.: Tyrnimarjan poiminta-ajan säätelystä
9247: 
9248: 
9249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9250: 
9251:    Satakunnan maakuntakasvi, tyrni, kasvaa                Tyrnin kasvualue on varsin rajattu, ja siksi
9252: luonnonvaraisena kapealla rannikkokaistaleella         tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta tämä Sata-
9253: länsirannikolla. Tyrni on todettu erittäin C-vita-     kunnan maakuntakasvi ei kokonaan tuhoutuisi.
9254: miinipitoiseksi marjaksi, joka näin on haluttu, ja
9255: ihmiset poimivat sitä innokkaasti.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9256:    Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että tyrnimar-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9257: jan poimijat aloittavat poimimisen varsin aikaisin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9258: syyskesällä, jopa marjojen ollessa vielä raakileina.   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9259:    Tyrnin C-vitamiinipitoisuuden on todettu ole-
9260: van korkeimmillaan vasta lokakuussa. Samoin                      Mitä Hallitus aikoo tehdä tyrnimarjo-
9261: aikainen poiminta vaurioittaa itse kasvin perus-              jen poiminta-ajan rajoittamiseksi, jotta
9262: rakenteita, jos poiminta suoritetaan marjoja pu-              marjapensaat eivät tuhoutuisi poiminnan
9263: ristamalla puristimella.                                      johdosta?
9264: 
9265:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
9266: 
9267:            Aino Pohjanoksa                Toivo T. Pohjala               Esko Almgren
9268:            Iiro Viinanen                  Päivi Varpasuo                 Sakari Valli
9269:            Liisa Hilpelä                  Ben Zyskowicz                  Helena Pesola
9270:            Saara Mikkola                  Heikki Järvenpää               Taisto Tähkämaa
9271:            Heikki Perho                   Ilkka Suominen                 Ulla Puolanne
9272:            Pertti Salolainen              Tuure Junnila                  Pentti Mäki-Hakola
9273:            Anna-Kaarina Louvo             Georg C. Ehrnrooth             Sirpa Pietikäinen
9274:            Helge Saarikoski               Tauno Valo                     Ilkka Kanerva
9275:            Irma Rosnell                   Katri-Helena Eskelinen         Elsi Hetemäki-Olander
9276:            Tellervo Nousiainen            Matti Kuusio                   Kerttu Törnqvist
9277:            Tuula Paavilainen              Anna-Liisa Piipari             Einari Nieminen
9278:            Matti Lahtinen                 Eeva Turunen                   Lea Kärhä
9279:            Eva-Riitta Siitonen            Pähr-Einar Hellström           Kaarina Dromberg
9280: 
9281: 
9282: 
9283: 
9284:  260676T
9285: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 244
9286: 
9287: 
9288: 
9289: 
9290:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9291: 
9292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        alla olevaan astiaan. Mikäli marjoja puristetaan
9293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          niiden ollessa vielä raakoja, joudutaan käyttä-
9294: olette 30 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn             mään puristettaessa niin paljon voimaa, että
9295: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           oksien kuori vaurioituu, josta seuraa kuivumi-
9296: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      nen. Myös sienitaudit iskeytyvät herkästi näin
9297: taja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjallises-      vioittuneisiin pensaisiin. Vahingoittuneisiin emi-
9298: ta kysymyksestä n:o 244:                               pensaan oksiin ei synny kukka-aiheita eikä myö-
9299:                                                        hemmin kukkia. Lisäksi aikaisin syyskesällä mar-
9300:           Mitä Hallitus aikoo tehdä tyrnimarjo-        jojen C-vitamiinipitoisuus on alhainen verrattuna
9301:         jen poiminta-ajan rajoittamiseksi, jotta       juuri kypsyvään marjaan syys-lokakuussa, jol-
9302:         marjapensaat eivät tuhoutuisi poiminnan        loin myös tyrnin puutuminen on jo edennyt niin
9303:         johdosta?                                      pitkälle, ettei puristimesta koidu oikein puristet-
9304:                                                        taessa tyrnipensaalle vaurioita. Seudulla, missä
9305:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pakkaset tulevat riittävän aikaisin syksyllä, voi-
9306: ti seuraavaa:                                          daan joskus saada marjat kerätyiksi jäätyneinä
9307:    Tyrnin, joka on ns. pioneerikasvi, luontaiset       pensasta ravistelemalla. Suomen eteläosissa pak-
9308: kasvupaikat ovat Pohjanlahden rannoilla kapealla       kaset tulevat kuitenkin niin myöhään, että mar-
9309: meren ja metsän välisellä vyöhykkeellä. Tyrni ei       jat ehtivät useimmiten sitä ennen ruveta käy-
9310: valokasvina menesty puun varjostamilla kasvupai-       mään. Ilman erityisiä apuneuvojakin voi tyrnin
9311: koilla, kuten metsittyvissä saarissa, vaan kasvaa      marjoja kerätä pensaasta melko kohtuullisessa
9312: parhaiten uloimmilla luodoilla, esimerkiksi Ah-        ajassa riittävän määrän. Myös saksia voi käyttää
9313: venanmaalla, Rauman ja Oulun saaristoissa. Tyr-        apuna, mikäli marjaperä ei ole mitättömän lyhyt.
9314: nin häviäminen sisäsaaristosta on todettu kahdes-         T yrnimarjan poiminta tarjoaa länsirannikon
9315: sa tutkimuksessa samoilta Rauman saariston saa-        marjanpoimijoille sievoisen lisätulon kilohinnan
9316: riita 35 vuoden aikavälillä.                           ollessa hyvä. Pellervo-Seuran Markkinatutkimus-
9317:    Tyrnin marjoja on vanhastaan käytetty erilai-       laitoksen suorittamassa marjojen ja sienien valta-
9318: siin lääkintätarkoituksiin. Tyrnimarjojen C-vita-      kunnallisessa satoarvioinnissa seurattiin v. 1984
9319: miinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. C-           ensimmäisen kerran tyrnin kauppaantulomääriä;
9320: vitamiini eli askorbiinihappo ei suinkaan ole          satoarviota tyrnistä ei tehdä. Tiedustelussa olleet
9321: ainoa arvokas eikä ehkä edes tärkein suojaravinto-     liikkeet vastasivat ostaneensa tyrnimarjaa 1 142
9322: aine, jota tyrnin marjat sisältävät. Marjat sisältä-   kg keskihinnan ollessa 39,10 markkaa. Vuonna
9323: vät useita arvokkaita rasvaliukoisia suojaravintoai-   1985 vastaavat luvut olivat 600 kg ja 45,99 mk.
9324: neita. Niissä on mm. A-vitamiinin esiasteena           Tyrnimarjakauppa lienee käytännössä paljon laa-
9325: toimivaa karoteenia, E-vitamiinia ja K 1-vitamii-      jempaa, mutta jää järjestyneen kaupan ulkopuo-
9326: nia. Marjoista saatavaa tyrniöljyä käytetään aina-     lelle. Liköörinvalmistukseen käytetään kotimaista
9327: kin Neuvostoliitossa lääkkeenä. Tyrnimarjan si-        tyrniä n. 1 000 kg vuodessa.
9328: sältämistä vesiliukoisista vitamiineista voidaan          Luonnonmarjojen raakana poimiminen on
9329: mainita P-vitamiini ja useita B-ryhmän vitamii-        epäkohta, johon eri yhteyksissä on kiinnitetty
9330: neja.                                                  huomiota. Suomessa luonnonmarjojen keräämi-
9331:    Kun rannikoittemme tyrniesiintymät ovat pie-        nen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Marjojen
9332: nialaisia ja herkästi haavoittuvia, niitä ei missään   poiminta-ajan rajoittamista säädösteitse ei voida
9333: tapauksessa ole varaa tuhota. Oksien katkomi-          pitää onnistuneena ratkaisuna. Marjojen kypsy-
9334: nen, jota on melko paljon käytetty keruumene-          misaika vaihtelee huomattavasti paikkakunnasta
9335: telmänä, on nimenomaan tyrnin kohdalla haital-         ja vuosittaisista sääolosuhteista riippuen. Lisäksi
9336: lista, varsinkaan vanhemmat tyrnipensaat eivät         rajoitusten noudattamista olisi lähes mahdoton
9337: kykene kasvattamaan leikattujen oksien tilalle         valvoa.
9338: uusia. Yksinkertaisen puristimen avulla on voitu          Mainittakoon, että nykyisin voimassa oleva
9339: hyvällä menestyksellä valuttaa tyrnimehua oksan        metsämarjoja koskeva rajoittava säädös - laki
9340:                                         1986 vp. -      KK n:o 244                                          3
9341: 
9342: luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen rajoitta-        julkaistava luonnonmarjaopas, jossa on korostet-
9343: misesta eräissä tapauksissa (332/55) - perustuu         tuna luonnonsuojelullinen näkökanta.
9344: lähinnä taloudelliseen merkitykseen väestön kan-           Suomessa olisi vastaisuudessa päästävä tyrnin
9345: nalta. Lain mukaan Lapin läänin kunnissa voi-           viljelyyn marjojen tehokkaaksi tuottamiseksi ja
9346: daan metsämarjojen keräily valtion maalta kieltää       korjuutyön helpottamiseksi. Jotta tyrniä voitaisiin
9347: muilta kuin kuntalaisilta.                              meillä ryhtyä viljelemään, olisi jalostustyössä py-
9348:    Edistysaskeleena suomalaisen ~~~~ipensaan            rittävä saamaan yhdistetyksi suomalaisten kanto-
9349: suojelemisen kannalta voidaan pttaa vuonna              jen talvenkestävyys ja satoisuus muiden kantojen
9350: 1974 annettua säädöstä. Asetuksessa eräiden har-        vähäpiikkisyyteen sekä marjojen irtaantumiseen.
9351: vinaisten kasvien rauhoittamisesta annetun ase-         Tähän päämäärään tähtäävää tutkimustyötä teh-
9352: tuksen muuttamisesta (434/74) kielletään luon-          dään ainakin Maatalouden tutkimuskeskuksen,
9353: nonvaraisen tyrnin (Hippophae rhamnoides)               Turun yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja
9354: marjojen kerääminen kasvin oksia katkaisemalla          metsähallituksen piirissä. Tyrnin jalostusta ja
9355: ja oksien kerääminen kaupan pitämistä varten            kaupallista viljelyä on haitannut myös perinteis-
9356: samoin kuin oksien kaupaksi tarjoaminen ja              ten lisäystapojen, kuten pistokaslisäyksen, hitaus
9357: myymmen.                                                ja epävarmuus. Tutkijoiden kehittämä soiukkoli-
9358:    Niin tyrnin kuin muidenkin luonnonmarjojen           säys näyttää ratkaisseen tämän ongelman. Met-
9359: hyödyntämisen kannalta on tärkeää korostaa yksi-        säntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasemalla
9360: tyisen kansalaisen vastuuta hänen käyttäessään          on tavoitteena selvittää, onko tyrnistä viljelykas-
9361: jokamiehen oikeuttaan marjanpoimijana. Tähän            viksi sellaisille alueille, joissa metsä- ja maatalou-
9362: pyritään jakamalla yleistä valistusta ja tiedotusta:    delliset näkökohdat eivät puolla esim. männyn
9363:    Maatilahallitus on laatinut 11.6.1986 marjojen       viljelyä. Erityisesti turvetuotannosta vapautuvien
9364: poimijoille ja kaupalle tarkoitetun ohjekirjeen.        alueitten käyttö voi olla mahdollinen. Tyrniä
9365: Siinä kiinnitetään huomiota marjojen poiminnas-         erityisominaisuuksiensa (mm. mikrobit juurissa)
9366: sa ja käsittelyssä tapahtuviin virheisiin. Kirjeen      takia voidaan ajatella myös erilaisten alueitten
9367: suosituksista ensimmäinen kuuluu: "Poiminta             maisemoinnissa.
9368: tulee aloittaa vasta sitten kun marjat ovat täysin         Tyrnin kasvualueen laajentaminen tekemällä
9369: kypsiä".                                                se viljelykasviksi rauhoittaisi osaltaan tyrnin ny-
9370:    Ammattikasvatushallitus puolestaan jakaa             kyisen kasvualueen säilymisen länsirannikollam-
9371: marjavalistusta pitämillään neuvontakursseilla.         me.
9372: Virasto on mm. laatinut julisteen tyrnimarjasta            Edellä lausutun perusteella voidaan katsoa,
9373:  "Kerää marjat oksia vahingoittamatta", jota jae-       että ongelmat on tiedostettu ja ryhdytty käytettä-
9374:  taan erilaisissa valistustilaisuuksissa. Ammattikas-   vissä oleviin toimenpiteisiin tyrnimarjan pelasta-
9375: vatushallituksessa on myös tekeillä ensi kesänä         miseksi.
9376: 
9377:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
9378: 
9379:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
9380: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 244
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9386: 
9387:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           press har man med gott resultat kunnat pressa
9388: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         saft ur bären ner i ett kärl under grenen. Om
9389: den 30 maj 1986 tili vederbörande medlem av            bären pressas ur medan de ännu inte är mogna,
9390: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      måste så mycket kraft användas att barken på
9391: dagsledamot Pohjanoksa m.fl. undertecknade             grenarna skadas, med den påföljd att de torkar.
9392: spörsmål nr 244:                                       En buske med sådana skador angrips också lätt av
9393:                                                        svampsjukdomar. På grenarna tili en skadad
9394:            Vad ämnar Regeringen göra för att           honbuske bildas inga blomämnen och senare
9395:         begränsa plockningstiden för havtornsbär       inga blommor. Dessutom är C-vitaminhalten låg
9396:         så att bärbuskarna inte skall förstöras tili   hos bären tidigt på förhösten jämfört med de
9397:         följd av plockningen?                          mognande bären i september-oktober. Då har
9398:                                                        också havtornen blivit så förvedad att press-
9399:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen inte ger upphov tili skador om den utförs
9400: anföra följande:                                       riktigt. I trakter där frosten kommer tillräckligt
9401:    De naturliga växtplatserna för havtorn, som är      tidigt om hösten kan man ibland samla in de
9402: en s.k. pionjärväxt, finns på Bottniska vikens         frusna bären genom att skaka busken. I landets
9403: stränder inom ett smalt bälte melian havet och         södra delar kommer frosten emeliertid så sent att
9404: skogen. Havtornen är en ljusälskande växt som          bären för det mesta hinner börja jäsa innan dess.
9405: inte klarar sig på växtplatser som skuggas av träd,    Också utan specielia hjälpmedel kan man samla
9406: såsom skogbevuxna öar, utan växer bäst på de           in havtornsbär från busken i tillräcklig mängd på
9407: yttersta skären, t.ex. på Åland och i Raumos och       rimlig tid. Man kan också använda en sax som
9408: Uleåborgs skärgårdar. Att havtornen försvinner         hjälpmedel ifall bärets fäste inte är mycket kort.
9409: från innerskärgården har konstaterats i två under-        Plockning av havtornsbär erbjuder bärplockar-
9410: sökningar med 35 års melianrum från samma öar          na på västkusten en ansenlig extrainkomst efter-
9411: i Raumo skärgård.                                      som kilopriset är högt. I de landsomfattande
9412:    Havtornens bär har sedan gammalt använts för        uppskattningar av bär- och svampskörden som
9413: olika medicinska ändamål. Deras halt av C-vita-        utförs av Peliervo-Säliskapets marknadsforsk-
9414: min är bland de högsta i växtriket. C-vitamin,         ningsinstitut följdes år 1984 för första gången
9415: elier askorbinsyra, är långt ifrån det enda värde-     mängden havtornsbär som salufördes. Uppskatt-
9416: fulia och kanske inte ens det viktigaste skyddsnä-     ningar av havtornsskörden utförs inte. De affärer
9417: ringsämne som finns i havtornens bär. Bären            som tilifrågades svarade att de hade köpt 1 142
9418: innehålier flera värdefulia fettlösliga skyddsnä-      kg havtornsbär då medelpriset var 39,10 mk. År
9419: ringsämnen. De innehålier bl.a. karotin, som är        1985 var motsvarande tai 600 kg och 45,99 mk.
9420: ett förstadium tili A-vitamin, samt E-vitamin och      Handeln med havtornsbär torde i praktiken vara
9421: K 1-vitamin. Havtornsolja, som kan utvinnas ur         mycket mera omfattande, men den står utanför
9422: bären, används åtminstone i Sovjetunionen som          den organiserade handeln. För likörframstälining
9423: läkemedel. Av de vattenlösliga vitaminerna som         används ca 1 000 kg inhemska havtornsbär om
9424: havtornsbäret innehålier kan nämnas P-vitamin          året.
9425: och flera vitaminer ur gruppen B-vitaminer.
9426:    Eftersom havtornsförekomsterna på våra kuster          Plockningen av omogna vilda bär är ett miss-
9427: är små till arealen och lätt tar skada har vi under    förhållande som har uppmärksammats i olika
9428: inga omständigheter råd att förstöra dem. En           sammanhang. I Finland hör insamling av vilda
9429: plockningsmetod som har använts ganska ofta är         bär tili aliemansrätten. En begränsning av plock-
9430: att bryta grenar. Specielit när det gälier havtorn     ningstiden för bär genom stadganden kan inte
9431: är denna metod skadlig. I synnerhet äldre hav-         anses vara en lyckad lösning. Bärens mognadstid
9432: tornsbuskar förmår inte utveckla nya grenar i          växlar märkbart beroende på orten och de årliga
9433: stäliet för de avklippta. Med hjälp av en enkel        väderleksförhåliandena. Dessutom skulle det vara
9434:                                      1986 vp. -     KK n:o 244                                      5
9435: 
9436: nästan omöjligt att övervaka att begränsningarna    handbok om vilda bär som skali ges ut nästa
9437: följs.                                              sommar och som betonar naturvårdens synpunk-
9438:    Det kan nämnas att de nu gällande stadgande-     ter.
9439: na om skogsbär - lagen om begränsning av                1 Finland borde man i framtiden få tili stånd
9440: insamlingen av naturprodukter i vissa fall (332 1   odling av havtorn för effektiv bärproduktion och
9441: 55) - närmast grundar sig på den ekonomiska         lättare skördearbete. För att havtorn skall kunna
9442: betydelsen för befolkningen. Enligt lagen kan       odlas hos oss borde man i förädlingsarbetet
9443: insamling av bär på statens marker i kommuner i     försöka kombinera de finska beståndens vinter-
9444: Lapplands Iän förbjudas andra än kommunernas        härdighet och avkastningsförmåga med andra
9445: medlemmar.                                          bestånd som har få taggar och bär som lossnar
9446:    Det stadgande som utfärdades år 1974 kan ses     lätt. Forskningsarbete med detta mål i sikte
9447: som ett framsteg när det gälier skyddandet av       pågår ~tminstone vid Lantbrukets forskningscen-
9448: den finska havtornsbusken. 1 förordningen angå-     tral, Abo Universitet, skogsforskningsinstitutet
9449: ende ändring av förordningen om fridlysning av      och forststyrelsen. Långsamheten och osäkerheten
9450: vissa sälisynta växter (434/74) förbjuds sådan      hos de traditionelia fortplantningssätten, t.ex.
9451: insamling av bär av vild havtorn (Hippophae         förökning med sticklingar, har också inverkat
9452: rhamnoides) som sker genom att bryta grenar av      menligt på förädlingen och den kommersielia
9453: växten och insamling av grenar för saluförande,     odlingen av havtorn. Forskarna har utvecklat
9454: liksom också salubjudande och försäljning av        cellvävnadsförökning, en metod som verkar ha
9455: grenar.                                             löst detta problem. Skogsforskningsinstitutets
9456:    1 fråga om utnyttjande av såväl havtorn som      forskningsstation i Joensuu har som mål att
9457: andra vilda bär är det viktigt att betona den       utreda om havtornen lämpar sig som odlingsväxt
9458: enskilde medborgarens ansvar när han som bär-       för sådana områden där skogs- och lantbrukseko-
9459: plockare utnyttjar aliemansrätten. Av denna or-     nomiska aspekter inte talar för odling av t.ex.
9460: sak sprids alimän upplysning och information:       tali. 1 synnerhet sådana områden som har fri-
9461:    Jordbruksstyrelsen har 11.6.1986 utarbetat an-   gjorts vid torvframställning kan vara möjliga att
9462: visningar avsedda för bärplockare och handel        använda. Havtornen kan på grund av sina speci-
9463: med bär. 1 anvisningarna uppmärksammas fel          ella egenskaper (bl.a. mikrober i rötterna) kom-
9464: som sker vid plockning och hantering av bär. 1      ma i fråga för att berika landskapet i olika
9465: den första av rekommendationerna sägs att           områden.
9466: plockningen bör påbörjas först då bären är helt         Att utvidga havtornens växtområde genom att
9467: mogna.                                              göra den tili odlingsväxt skulie för sin del bidra
9468:    Yrkesutbildningsstyrelsen ger för sin del upp-   tili att bevara havtornens nuvarande växtplats på
9469: lysning om bär på sina instruktionskurser. Bl.a.    vår västkust.
9470: har yrkesutbildningsstyrelsen gjort en affisch om       Med stöd av vad ovan anförts kan det anses att
9471: havtornsbäret med texten ''lnsamla bären utan       man är medveten om problemet och har börjat
9472: att skada grenarna'', som delas ut vid olika        vidta de åtgärder som står tili buds för att rädda
9473:  upplysningsevenemang. Dessutom utarbetas en        havtornsbären.
9474: 
9475:      Helsingfors den 24 juni 1986
9476: 
9477:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
9478:                                                  1986 vp.
9479: 
9480: Skriftligt spörsmål nr 245
9481: 
9482: 
9483: 
9484: 
9485:                                    Renlund m.fl.: Om fastställande av att teckenspråket är döv elevs
9486:                                      undervisningsspråk och modersmål
9487: 
9488: 
9489:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9490: 
9491:    Modersmålet kan definieras som det språk man        sätt: ''Vid undervisningen av hörselskadade kan i
9492: lär sig först. För de döva är teckenspråket det        enlighet med vad som närmare stadgas genom
9493: språk man lär sig först. Därför måste det c;>ckså      förordning teckenspråket anlitas som stöd för
9494: anses vara deras modersmål. Alla undersöknmgar         undervisningsspråket. '' Grundskoleförordningen
9495: och forskningar på området har kommit tili den         avviker inte från lagtexten för där stadgas: ''Un-
9496: slutsatsen att det är tryggt för ett barn att kunna    dervisningen av svårt hörselskadade elever skall
9497: ett språk ordendigt och med hjälp av detta göra        vid behov stödjas även genom teckenspråk.''
9498: sig förstådd.                                             Detta står i rätt skarp kontrast tili undervis-
9499:    För de döva är teckenspråket det språk man          ningen i Sverige, som prioriterat teckenspråket.
9500: naturligt lär sig av omgivningen. Teckenspråket        Där anser man, att teckenspråket skali vara
9501: blir det medel genom vilket man uttrycker sig,         elevens modersmål i läroplanen och undervis-
9502: lär sig olika saker och meddelar sig med sin           ningen i svenska ges som undervisning i det
9503: omgivning. Svenska eller finska är för de döva ett     andra språket. Detta medför också helt naturligt
9504: främmande språk enligt definitionen på moders-         att undervisningsspråket i skolor för de döva är
9505: målet.                                                 teckenspråket. Läroplanen strävar också tili att
9506:    Den döva måste leva i ett samhälie som              eleven hela tiden skali utveckla sin färdighet i
9507: använder finska eller svenska. Då läromedlen är        teckenspråket.
9508: skrivna på antingen finska eller svenska måste            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9509: man utgå ifrån det faktum, att den döva måste          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9510: bli tvåspråkig - teckenspråket och antingen            ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
9511: finska eller svenska. Mao bör också observera att      följande spörsmål:
9512: de dövas tvåspråkighet inte är lika naturlig som
9513: för den talande, som i en tvåspråkig miljö kan                   Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
9514: lära sig såväl svenska som finska. Den döva kan               taga för att göra teckenspråket tili under-
9515: endast lära sig teckenspråket på ett naturligt sätt.          visningsspråk i våra skolor för döva samt
9516:    I den av riksdagen godkända grundskoliagen                 fastställa att teckenspråket är modersmå-
9517: definieras teckenspråkets ställning på följande               let för den döva eleven?
9518: 
9519:      Helsingfors den 3 juni 1986
9520: 
9521:           Boris Renlund                   Elisabeth Rehn                 Gunnar Jansson
9522:           Jutta Zilliacus                 Henrik Westerlund              Håkan Nordman
9523:           Ole Wasz-Höckert                Håkan Malm                     Kimmo Sasi
9524:           Liisa Hil pelä                  Pirjo Rusanen                  Kaarina Dromberg
9525:           Hannu Tenhiälä                  Esko Aho                       Juhani Alaranta
9526:           Timo Laaksonen                  Olavi Ronkainen                Sakari Valii
9527:           Kari Urpilainen                 Saara-Maria Paakkinen          Anna-Liisa Piipari
9528:           Pirkko Turpeinen                Mats Nyby                      Kari Rajamäki
9529:           Martti Lähdesmäki               Kaj Bärlund                    ]. Juhani Kortesalmi
9530:           Georg C. Ehrnrooth              Heikki Järvenpää               Ritva Laurila
9531:           Ben Zyskowicz                   Ilkka Kanerva                  Pekka Leppänen
9532: 
9533: 260717N
9534: 2                             1986 vp. -   .KK n:o 245
9535: 
9536:     Kati Peltola                Antti Kalliomäki               Pekka Myllyniemi
9537:     Hannu Kemppainen            Heikki Kokko                   Impi Muroma
9538:     Tuulikki Petäjäniemi        Eeva Turunen                   Lea Kärhä
9539:     Martti Tiuri                Mauri Miettinen                 Iiro Viinanen
9540:     Liisa Kulhia                Pentti Skön                    Riitta Uosukainen
9541:     Riitta Jouppila             Sirkka-Liisa Anttila           Juhani Tuomaala
9542:     Vieno Eklund                Mikko Vainio                   Liisa Arranz
9543:                  Urho Pohto                            Ensio Laine
9544:                                          1986 vp. -- RJC n:o 245                                           3
9545: 
9546: Kirjallinen kysymys n:o 245                                                                     Suomennos
9547: 
9548: 
9549: 
9550: 
9551:                                      Renlund ym.: Viittomakielen määrittämisestä kuuron oppilaan
9552:                                        opetus- ja äidinkieleksi
9553: 
9554: 
9555:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9556: 
9557:    Ihmisen äidinkieleksi voidaan määritellä se               Eduskunnan hyväksymässä peruskoululaissa
9558: kieli, jonka asianomainen oppii ensiksi. Kuurot          määritellään viittomakielen asema seuraavasti:
9559: oppivat viittomakielen ensimm~isenä .ki.ele?ään.         ''Kuulovammaisten opetuksessa voidaan opetus-
9560: Siksi se on myös katsottava hetdän ätdmktelek-           kielen tukena käyttää viittomakieltä sen mukaan
9561: seen. Kaikissa alan tutkimuksissa ja selvityksissä       kuin asetuksella tarkemmin säädetään.'' Perus-
9562: on tultu johtopäätökseen, että on lapselle turval-       kouluasetus ei poikkea lakitekstistä, sillä siinä
9563: lista osata yksi kieli kunnolla ja tehdä sillä itsensä   säädetään: "Vaikeasti kuulovammaisten opetusta
9564: ymmärretyksi.                                            on tarpeen mukaan tuettava myös viittomakielel-
9565:                                                          lä ...
9566:   Kuurolle viittomakieli on se kieli, jonka hän              Tilanne poikkeaa varsin jyrkästi Ruotsista, mis-
9567: oppii luonnollisesti ympär~stös~ään. J~uri ~iitt~­       sä opetuksessa on suosittu viittomakieltä. Siellä
9568: makielestä muodostuu vähne ttsensä dmatsemt-             katsotaan, että viittomakieli on opetussuunnitel-
9569: seksi, erilaisten asioiden oppimiseksi i.a ympäris-      massa merkittävä oppilaan äidinkieleksi, ja ruot-
9570: tön kanssa kommunikoimiseksi. Aidinkielen                sin kielen opetus annetaan toisen kielen opetuk-
9571: määritelmän mukaan tuotsi tai suomi on kuurol-           sena. Täysin luonnollinen seuraus tästä on myös,
9572: le vieras kieli.                                         että kuurojen koulujen opetuskielenä on viitto-
9573:                                                          makieli. Opetussuunnitelman tavoitteena on
9574:    Kuurot joutuvat elämään yhteiskunnassa, joka          myös, että oppilas kehittäisi jatkuvasti valmiuksi-
9575: käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kun oppimate-         aan viittomakielessä.
9576: riaali on laadittu joko suomeksi tai ruotsiksi, on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9577: lähdettävä siitä tosiseikasta, että kuuron on opit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9578: tava kaksikieliseksi -- viittomakielen ohella hä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9579: nen on opittava joko suomea tai ruotsia. On              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9580: myös huomattava, että kuurojen kaksikielisyys ei
9581: ole yhtä luonnollinen asia kuin kuulevien, jotka                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9582: kaksikielisessä ympäristössä voivat oppia sekä                   ryhtyä, jotta viittomakieli otettaisiin ope-
9583: ruotsia että suomea. Kuurot voivat luonnollisella                tuskieleksi maamme kouluissa ja määri-
9584: tavalla oppia vain viittomakielen.                               teltäisiin kuuron oppilaan äidinkieleksi?
9585: 
9586:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1986
9587: 
9588:           Boris Renlund                     Elisabeth Rehn                  Gunnar Jansson
9589:           Jutta Zilliacus                   Henrik Westerlund               Håkan Nordman
9590:           Ole Wasz-Höckert                  Håkan Malm                      Kimmo Sasi
9591:           Liisa Hilpelä                     Pirjo Rusanen                   Kaarina Dromberg
9592:           Hannu Tenhiälä                    Esko Aho                        Juhani Alaranta
9593:           Timo Laaksonen                    Olavi Ronkainen                 Sakari Valli
9594:           Kari Urpilainen                   Saara-Maria Paakkinen           Anna-Liisa Piipari
9595:           Pirkko Turpeinen                  Mats Nyby                       Kari Rajamäki
9596:           Martti Lähdesmäki                 Kaj Bärlund                     J. Juhani Kortesalmi
9597:           Georg C. Ehrnrooth                Heikki Järvenpää                Ritva Laurila
9598:            Ben Zyskowicz                    Ilkka Kanerva                   Pekka Leppänen
9599:            Kati Peltola                     Antti Kalliomäki                Pekka Myllyniemi
9600: 4                             1986 vp. -   KK n:o 245
9601: 
9602:     Hannu Kemppainen            Heikki Kokko                    Impi Muroma
9603:     Tuulikki Petäjäniemi        Eeva Turunen                    Lea Kärhä
9604:     Martti Tiuri                Mauri Miettinen                 Iiro Viinanen
9605:     Liisa Kulhia                Pentti Skön                     Riitta Uosukainen
9606:     Riitta Jouppila             Sirkka-Liisa Anttila           Juhani Tuomaala
9607:     Vieno Eklund                Mikko Vainio                   Liisa Arranz
9608:                  Urho Pohto                            Ensio Laine
9609:                                         1986 vp. -      KK n:o 245                                        5
9610: 
9611: 
9612: 
9613: 
9614:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9615: 
9616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vat saada yhteyden lapseen, on pidettävä ensisi-
9617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jaisen tärkeänä, että lapsi oppii viittomakieltä jo
9618: olette 3 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-       ennen oppivelvollisuusikää, joka vaikeavammai-
9619: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        sen lapsen osalta alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi
9620: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Boris       täyttää kuusi vuotta. Koulun asiana on sitten
9621: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       kehittää oppilaan viittomakielen taitoa. Edus-
9622: myksestä n:o 245:                                       kunnan sivistysvaliokunta toteaakin peruskoulu-
9623:                                                         lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että viit-
9624:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tomakielineo kuntourus ja opetus painottuvat
9625:         ryhtyä, jotta viittomakieli otettaisiin ope-    varhaislapsuuteen, esikouluun ja peruskoulun
9626:         tuskieleksi maamme kouluissa ja määri-          alimmille luokille. Koska kuuron lapsen viitto-
9627:         teltäisiin kuuron oppilaan äidinkieleksi?       makielen taito kuitenkin saattaa olla puutteelli-
9628:                                                         nen hänen tullessaan kuulovammaisten koulun
9629:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        esiasteelle, koulun tulee opettaa oppilaalle viitto-
9630: ti seuraavaa:                                           makieltä ja käyttää sitä opetuksessa.
9631:    Suomessa on viime vuosien aikana käyty vilkas-
9632: ta keskustelua viittomakielen asemasta kuurojen            Opetusministeriö pitää tärkeänä, että viittoma-
9633: koulutuksessa. Peruskoululakia käsitellessään           kielen tutkimusta edistetään ja että tutkimuksen
9634: eduskunta otti lakiin pykälän (25 §), jonka mu-         tuloksia hyödynnetään viittomakielen aseman
9635: kaan kuulovammaisten opetuksessa voidaan ope-           vahvistamiseksi kuulovammaisten kouluissa. Täs-
9636: tuskielen tukena käyttää viittomakieltä. Sama           sä yhteydessä voidaan mainita, että kouluhalli-
9637: säädös koskee myös kuntien ja valtion kuulovam-         tuksen järjestämään kuulovammaisten erityis-
9638: maisten kouluja. Tämä edellyttää, että lapsi            opettajien täydennyskoulutukseen on sisällytetty
9639: hallitsee viittomakieltä. Syntymäkuurolle, joka         viiden päivän viittomakielen kursseja. Viittoma-
9640: siis ei ole oppinut puhumaan eikä kirjoittamaan,        kielen tutkimuksen ja opettajien koulutuksen
9641: viittomakieltä voidaan pitää äidinkielenä, jolla        tavoitteena on vahvistaa viittomakielen asemaa
9642: eri käsitteitä opitaan. Sen vuoksi on tärkeää, että     sekä opetuskielenä että opetettavana kielenä. Sen
9643: viittomakielen asemaa opetuksessa vahvistetaan.         jälkeen, kun on saatu lisää tietoa ja kokemusta
9644: Koska kuuron lapsen ensimmäinen kieli on viit-          viiuomakielestä opetuskielenä ja opetettavana
9645: tomakieli, jolla kuntouttaja sekä myöhemmässä           kielenä, voidaan harkita kysymyksessä tarkoitet-
9646: vaiheessa erityispäivähoitaja ja erityisopettaja voi-   tuja toimenpiteitä.
9647: 
9648:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
9649: 
9650:                                                                       Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
9651: 6                                     1986 vp. -- KJ{ n:o 245
9652: 
9653: 
9654: 
9655: 
9656:                                Till Riksdagens Herr Talman
9657: 
9658:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-          rare kan få kontakt med barnet, bör man anse
9659: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           det vara utomordentligt viktigt, att barnet lär sig
9660: skrivelse av den 3 juni 1986 till vederbörande       teckenspråket redan före läropliktsåldern, som
9661: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-   för ett svårt handikappat barn börjar det år då
9662: de av riksdagsman Boris Renlund m.fl. under-         barnet fyller sex år. Det är skolans uppgift att
9663: tecknade spörsmål nr 245:                            sedan utbilda elevens kunskaper i teckenspråket.
9664:                                                      Riksdagens kulturutskott konstaterar i sitt utlå-
9665:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      tande om regeringens proposition med förslag till
9666:        taga för att göra teckenspråket till under-   grundskolelag att rehabilitering och undervisning
9667:        visningsspråk i våra skolor för döva samt     i teckenspråk i huvudsak bör ske under den
9668:        fastställa att teckenspråket är modersmå-     tidigare barndomen, i förskolan och i grundsko-
9669:        let för den döva eleven?                      lans lägsta klasser. Eftersom ett dövt barns kun-
9670:                                                      skaper i teckenspråk ändå kan vara bristfälliga då
9671:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     han börjar studier i förskolestadiet i en skola för
9672: framföra följande:                                   hörselskadade, bör skolan ge eleven undervisning
9673:    Under de senaste åren har man i Finland fört      i _teckenspråk och använda det inom undervis-
9674: livlig debatt om teckenspråkets ställning inom       mngen.
9675: utbildningen för döva. Då riksdagen behandlade          Undervisningsministeriet anser det viktigt att
9676: grundskolelagen tog den in i lagen en 25 § enligt    forskningen i teckenspråket främjas och att forsk-
9677: viiken teckenspråket kan vid undervisningen för      ningsresultaten utnyttjas till stärkande av teck-
9678: hörselskadade anlitas som stöd för undervisnings-    enspråkets ställning i skolor för hörselskadade. I
9679: språket. Samma stadgande gäller även korumu-         detta sammanhang kan man nämna att femdag-
9680: nala och statliga skolor för hörselskadade. Detta    ars kurser i teckenspråk har inkluderats i den
9681: förutsätter att barnet behärskar teckenspråket.      kompletterande utbildning för speciallärare för
9682:    För den som är född döv och som alltså inte       hörselskadade som skolstyrelsen anordnat. Forsk-
9683: har lärt sig tala eller skriva, kan teckenspråket    ningen i teckenspråket samt utbildningen för
9684: anses vara modersmål med vilket man lär sig          lärare har som mål att stärka teckenspråkets
9685: olika begrepp. Därför är det viktigt att tecken-     ställning både som undervisningsspråk och som
9686: språkets ställning stärks inom undervisningen.       läroämne. Sedan man fått mera kunskaper om
9687: Eftersom teckenspråket är första språk för ett       och erfarenheter av teckenspråket som undervis-
9688: dövt barn med vilket rehabiliteringsvårdare och i    ningsspråk samt som läroämne kan man överväga
9689: ett senare skede specialdagvårdare och speciallä-    de åtgärder som avses i spörsmålet.
9690: 
9691:     Helsingfors den 16 september 1986
9692: 
9693:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
9694:                                                  1986 vp.
9695: 
9696: Kirjallinen kysymys n:o 246
9697: 
9698: 
9699: 
9700: 
9701:                                     Säilynoja: Aurausautojen jättämien lumivallien poistamisesta piha-
9702:                                        teiden liittymistä erityisesti vanhusten asuntojen kohdalla
9703: 
9704: 
9705:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9706: 
9707:    Kärsämäen kunnanhallitus on esittänyt Pyhä-             Koska yleisten teiden tienpitäjän resurssit ovat
9708: järven tiemestaripiirille, että TVL huolehtisi siitä,   lisäksi rajoitetut, ei piirillä ole mahdollisuutta
9709: että aurausautojen jättämät lumivallit TVL pois-        poistaa aurausvalleja pihateiden liittymistä.''
9710: taisi myös pihateiden liittymistä, koska aurauk-           Kärsämäen Eläkeläiset ry. puolestaan yhdistyk-
9711: sesta syntyneiden vallien poistaminen on ylivoi-        sen sihteerin laatimassa kirjeessä on asiasta lausu-
9712: maisen vaikeaa huonokuntoisille vanhuksille, jot-       nut näin:
9713: ka kylläkin muutoin saavat pidetyksi pihatiensä            "Oheen liittäen Keski-Pohjanmaan TVH:n
9714: kulkukelpoisina.                                        piiri-insinöörin kirjeen niin kysyisin saavatko tal-
9715:    Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri           vella lain mukaan täyttää eläkeläisten pihatiet 2
9716: on lumenpoistamisvelvollisuudesta todennut              m korkeilla ja 10 m leveillä aurausvalleilla. Kun
9717: 21.4.1986 päivätyssä kirjeessä kunnalle näin:           täällä on 10 % työttömänä talvella ja koneet
9718:                                                         seisomassa miksi tuollainen laki on voimassa.
9719:    "Yleisistä teistä annetun lain 49 §:n mukaan
9720:                                                         Nämä vallit pakottaa meidän siirtymään kirkon-
9721:    - Tienpitäjällä on oikeus tarvittaessa poistaa       kylälle 10 vuotta aikaisemmin mitä olisi muuten
9722: tiealueelta lunta alueen ulkopuolellekin.               tarvis.''
9723:    Saman lain 52 §:n mukaan                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9724:    - Ne rakenteet ja laitteet yleisen tien alueel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9725: la, jotka ovat tarpeen yksityisen tien liittämiseksi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9726: yleiseen, on yksityisen tien pitäjä velvollinen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9727: tekemään ja pitämään kunnossa tienpitoviran-                        Onko Hallitus tiedostanut TVL:n au-
9728: omaisen ohjeiden mukaan sillä tavoin, ettei niis-               rauskäytännön huonokuntoisille vanhuk-
9729: tä ole vaaraa yleisen tien liikenteelle tai sen                 sille tuottamia vaikeuksia, kun yksityis-
9730: kunnossapidolle ja saa tieviranomainen, milloin                 tien liittymän puhdistaminen siihen au-
9731: syytä siihen on, ottaa tehdäkseen tähän kuuluvan                rauksen työntämästä lumesta jää näille
9732: työn asianomaisen kustannuksella.                               vanhuksille, ja
9733:    Em. lainkohtia on tulkittu siten, että tienpitä-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin auraus-
9734: jällä ei ole velvollisuutta poistaa aurauksen tai               käytännön muuttamiseksi ainakin tällais-
9735: höyläyksen yhteydessä yksityisten teiden liitty-                ten vanhusten osalta tai kuntien veivoit-
9736: miin mahdollisesti kasautuvaa lunta, koska yksi-                tamiseksi puhdistamaan liittymät, vai
9737: tyisten teiden liittymien kunnossapito kuuluu                      katsooko Hallitus, ettei sen tarvitse
9738: yksityisen tien pitäjälle.                                      puuttua asiaan?
9739: 
9740:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1986
9741: 
9742:                                              Vappu Säilynoja
9743: 
9744: 
9745: 
9746: 
9747: 260696Q
9748: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 246
9749: 
9750: 
9751: 
9752: 
9753:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9754: 
9755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuri,   on    liittymien   kokonaismäärä      noin
9756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          150 000-200 000. Näiden puhtaana pitäminen
9757: olette 4 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-      lisäisi laitoksen lumenpoistokustannuksia arviolta
9758: ne n:o 1068 ohella toimittanut valtioneuvoston         30-50 % eli 50-80 milj. mk.
9759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Liittymien puhdistaminen on itse tien aurauk-
9760: taja Vappu Säilynojan näin kuuluvasta kirjallises-     seen nähden työlästä ja aikaa vievää työtä, mistä
9761: ta kysymyksestä n:o 246:                               johtuen niiden mahdollisen puhdistamisen vai-
9762:           Onko Hallitus tiedostanut tie- ja vesi-      kutus lumenpoistokustannuksiin on suhteellisen
9763:         rakennuslaitoksen aurauskäytännön huo-         suuri. Lisäksi se vaatisi oman erillisen tähän
9764:         nokuntoisille vanhuksille tuottamia vai-       tarkoitukseen soveltuvan kaluston tai liittymät
9765:         keuksia, kun yksityistien liittymän puh-       olisi puhdistettava useissa tapauksissa käsin. Tie-
9766:         distaminen siihen aurauksen työntämästä        ja vesirakennuslaitoksen raskas ja järeä kalusto ei
9767:         lumesta jää näille vanhuksille, ja             tällaiseen työhön sovellu.
9768:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin auraus-         Yhteiskunnan kannalta ei liene tarkoituksen-
9769:         käytännön muuttamiseksi ainakin tällais-       mukaista, että tielaitos tätä erillistä suhteellisen
9770:         ten vanhusten osalta tai kuntien veivoit-      harvoin tapahtuvaa tehtävää varten varaisi suuren
9771:         tamiseksi puhdistamaan liittymät, vai          määrän resursseja - määrärahaa ja koneita -
9772:           katsooko Hallitus, ettei sen tarvitse        kun samanaikaisesti itse yksityisteiden ja pihatei-
9773:         puuttua asiaan?                                den auraus toteutetaan yksityisten toimesta ja
9774:                                                        heidän kalustollaan, jotka paremmin soveltuvat
9775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       myös edellä mainittujen liittymien puhdistami-
9776: ti seuraavaa:                                          seen.
9777:    Yleisistä teistä annetun lain 49 ja 52 §:n             Tielaitoksen olisi varsin vaikea vetää rajaa,
9778: mukaan yleisen tien pitäjällä ei ole velvollisuutta    mitkä kaikki mahdolliset liittymät tulisi ottaa
9779: poistaa aurauksen tai höyläyksen yhteydessä yksi-      aurauksen piiriin, koska liittymät ovat käyttötar-
9780: tyisteiden ja tonttien liittymiin kertyvää lunta ja    peeltaan hyvin erilaisia. Sen selvittäminen, mitä
9781: jäätä. Tämä velvollisuus on yksityisen tien pitä-      liittymiä edellä mainituista sadoistatuhansista
9782: jällä ja tontin haltijalla. Tämä todetaan kysymyk-     liittymistä käyttävät huonokuntoiset vanhukset
9783: sen petusteluissakin. Myöskään kaupungit tai           tai muut vastaavat ryhmät, olisi käytännössä
9784: kunnat kaava-alueilla eivät yleensä poista aurauk-     mahdotonta.
9785: sen ja höyläyksen yhteydessä kertyvää lunta ja            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
9786: jäätä yksityisteiden ja tonttien liittymistä, jollei   valtion tielaitoksella ei ole käytännön mahdolli-
9787: ao. kunta ole ottanut huolehtiakseen koko yksi-        suuksia ryhtyä toimenpiteisiin koko maassa -
9788: tyisteiden kunnossapidosta.                            niin kuin sen pitäisi tasapuolisuuden takia tietys-
9789:    Valta- ja kantateiden varsilla on noin 25 000       ti tapahtua - kysymyksessä mainitussa asiassa.
9790: erilaista yksityistie- tai tonttiliittymää eli 2-3     Eri asia on se, että kunnilla on luonnollisesti
9791: liittymää kilometriä kohti. Tähän lukuun eivät         omalla alueellaan mahdollisuus selvittää toimen-
9792: sisälly pelloille tai metsiin menevät tiet. Liitty-    piteitä ja keinoja, joilla ongelmaa voitaisiin vä-
9793: mien määrä alemmalla tieverkolla ei ole tarkem-        hentää tai poistaa. Kuntienkaan veivoittamiseen
9794: min tiedossa, mutta jos oletetaan, että liittymäti-    tähän esim. lainsäädännöllä on kuitenkaan tus-
9795: heys alemmalla tieverkolla on vähintäänkin yhtä        kin perusteita.
9796: 
9797:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1986
9798: 
9799:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
9800:                                         1986 vp. -      KK n:o 246                                       3
9801: 
9802: 
9803: 
9804: 
9805:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9806: 
9807:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lägre vägnätet är minst lika stor, uppgår det
9808: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          torala antalet anslutningar tili 150 000-
9809: 1068 av den 4 juni 1986 tili vederbörande               200 000. Renhållningen av dessa skulle öka väg-
9810: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      och vattenbyggnadsverkets snöröjningskostnader
9811: av riksdagsledamot Vappu Säilynoja underteck-           med uppskattningsvis 30-50 %, dvs. med 50-
9812: nade skriftliga spörsmål nr 246:                        80 milj. mk.
9813:            Är Regeringen medveten om de svårig-            Renhållningen av anslutningarna är vad själva
9814:         heter som väg- och vattenbyggnadsver-           vägplogningen beträffar arbetsdryg och tidsödan-
9815:         kets plogningsförfarande åsamkar åld-           de. En eventuell renhållning vid dem inverkar
9816:         ringar i dåligt skick, då undanröjningen        därför i relativt hög grad på snöröjningskostna-
9817:         av snö, som hopat sig efter plogning, vid       derna. Dessutom skulle den kräva en egen spe-
9818:         anslutning tili privat väg måste utföras av     ciellt för detta ändamål lämpad materiel ellet
9819:         dessa åldringar, och                            också skulle man vara tvungen att i de flesta fall
9820:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          sköta renhållningen av anslutningarna för hand.
9821:         att ändra plogningsförfarandet åtminsto-        Väg- och vattenbyggnadsverkets tunga och grova
9822:         ne för dessa åldringars vidkommande el-         materiel lämpar sig inte för detta arbete.
9823:         ler för att ålägga kommunerna att sköta            Från samhällets synpunkt sett torde det inte
9824:         renhållningen vid anslutningarna ellet          vara ändamålsenligt att vägväsendet för denna
9825:            anser Regeringen, att den inte behöver       speciella, relativt sällan förekommande uppgift
9826:         befatta sig med saken?                          skulle reservera en stor mängd resurser - anslag
9827:                                                         och maskiner - då samtidigt själva plogningen
9828:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av privata vägar och vägar tili gårdar genomförs
9829: anföra följande:                                        på privat initiativ och med privat materiel, viiken
9830:                                                         bättte lämpar sig även för renhållning av ovan
9831:    Enligt lag om allmänna vägar 49 och 52 §§ har
9832:                                                         nämnda anslutningar.
9833: väghållare i fråga om allmän väg inte skyldighet
9834: att undanröja snö och is, som hopat sig vid                Det skulle vara synnerligen svått för vägväsen-
9835: anslutningar tili privata vägar och tomter i sam-       det att dra en gräns för vilka alla eventuella
9836: band med plogning och hyvling. Denna skyldig-           anslutningar som plogningen bör omfatta, efter-
9837: het ankommer på väghållare för enskild väg och          som användningsbehovet vid anslutningarna är
9838: tomtinnehavare. Detta konstateras även i motive-        mycket olika. Att utreda vilka av de ovan nämn-
9839: ringen tili spörsmålet. Varken städer ellet kom-        da anslutningarna som skulle användas av åld-
9840: muner undanröjer i allmänhet inom planområ-             ringar i dåligt skick ellet andra motsvarande
9841: den snö och is, som har anhopats vid anslut-            grupper skulle i praktiken vara omöjligt.
9842: ningar tili privata vägar och tomter i samband             På basen av det ovan anförda anser Regeringen
9843: med plogning och hyvling, såvida inte respektive        att statens vägväsende inte har praktiska möjlig-
9844: kommun har åtagit sig att sköta hela underhållet        heter att vidta åtgärder i hela landet - såsom i
9845: av de privata vägarna.                                  rättvisans namn borde ske vad ärendet i fråga
9846:    lnvid huvud- och stamvägar finns ca 25 000           bettäffar. En annan sak är att kommunerna
9847: olika anslutningar tili privatvägar ellet tomter,       naturligtvis inom sitt eget område har möjlighet
9848: dvs. 2-3 anslutningar per kilometer. 1 denna            att utteda de åtgärder och medel med vilka
9849: siffra ingår inte de vägar som leder tili åkrar ellet   problemet skulle kunna minskas ellet elimineras.
9850: skogar. Man vet inte exakt hur många anslut-            Det finns knappast grunder för att ålägga kom-
9851: ningar det finns inom det lägre vägnätet, men           munerna förpliktelser i denna fråga t.ex. via
9852: om man antar att anslutningstätheten hos det            lagstiftning.
9853: 
9854:      Helsingfors den 4 september 1986
9855: 
9856:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
9857:                                                1986 vp.
9858: 
9859: Kirjallinen kysymys n:o 247
9860: 
9861: 
9862: 
9863: 
9864:                                   Lehtinen ym.: Lapsiin ja vanhuksiin kohdistuvan väkivallan estärui-
9865:                                      sestä
9866: 
9867: 
9868:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9869: 
9870:   Julkisuudessa on viime aikoinakin todettu,                  Onko Hallitus tietoinen lapsiin ja van-
9871: miten lapsiin ja vanhuksiin kohdistunut väkivalta          huksiin kohdistuvien väkivaltatekojen li-
9872: on suuresti yleistynyt. Samanaikaisesti pyrkimyk-          sääntymisestä, ja
9873: set mielisairaiden avohoitoon ja vankien loma- ja             mitä viranomaiset aikovat tehdä mai-
9874: viikonloppuvapaisiin ovat lisääntyneet. Lisäksi on         nittujen väkivaltatekojen vähentämiseksi
9875: koettu, että yhteiskunta ja sen viranomaiset suh-          tai poistamiseksi vastaisuudessa, sekä
9876: tautuvat aika välinpitämättömästi väkivaltatekoi-             ovatko viranomaiset todenneet mieli-
9877: hin. Myös väkivallanteoista mahdollisesti seuraa-          sairaiden avohoidon ja vankien loma- ja
9878: vat rangaistukset ovat melko mitättömiä.                   viikonloppuvapaiden lisääntymisen vai-
9879:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kuttaneen ja missä määrin lapsiin ja van-
9880: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               huksiin kohdistuvien väkivaltatekojen li-
9881: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           sääntymiseen?
9882: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9883: 
9884:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1986
9885: 
9886:           Ulla Lehtinen                 Helvi Koskinen                Vieno Eklund
9887: 
9888: 
9889: 
9890: 
9891: 260682A
9892: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 247
9893: 
9894: 
9895: 
9896: 
9897:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9898: 
9899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          set tekemään lastensuojelulain mukaisen ilmoi-
9900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuksen lapsen hoidon laiminlyönnistä ja havai-
9901: olette 4 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-       tuista puutteista silloin, kun lapsen kasvuympä-
9902: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        ristössä on tekijöitä, jotka saattavat vakavasti
9903: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lehti-      vaarantaa hänen kasvuaan ja kehitystään.
9904: sen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-          Lapsiin ja vanhuksiin kohdistuva väkivalta voi
9905: tä n:o 247:                                             merkitä hyvin erilaisia asioita. Lapsiin kohdistu-
9906:                                                         vaa väkivaltaa on myös nuorten keskinäinen kou-
9907:            Onko Hallitus tietoinen lapsiin ja van-
9908:                                                         luväkivalta. Sitä on perheväkivalta, jossa lapsi
9909:         huksiin kohdistuvien väkivaltatekojen li-
9910:                                                         nimenomaan perheessään joutuu yleensä van-
9911:         sääntymisestä, ja                               hempiensa taholta väkivallan kohteeksi. Esiintyy
9912:            mitä viranomaiset aikovat tehdä mai-         myös perheväkivaltaa, jota aikuistuneet lapset
9913:         nittujen väkivaltatekojen vähentämiseksi        kohdistavat vanhempiinsa. Yksi tutkimusten mu-
9914:         tai poistamiseksi vastaisuudessa, sekä          kaan harvinaisimmista väkivallan muodoista on
9915:            ovatko viranomaiset todenneet mieli-         ulkopuolisten yksinäisiin vanhuksiin kohdistama
9916:         sairaiden avohoidon ja vankien loma- ja         väkivalta, vaikka näiden vanhusten tiedetään vä-
9917:         viikonloppuvapaiden lisääntymisen vai-          kivaltaa eniten pelkäävän.
9918:         kuttaneen ja missä määrin lapsiin ja van-          Väkivallan eri ilmenemismuotojen kehitykselle
9919:         huksiin kohdistuvien väkivaltatekojen li-       voi löytyä yhteisiä selittäjiä. Tilastoista ilmeneväl-
9920:         sääntymiseen?
9921:                                                         le väkivallan jonkinasteiselle yleistymiselle on
9922:                                                         esitetty moninaisia tulkintoja alkoholin kulutuk-
9923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           sen vaihtelusta eriarvoisuuden lisääntymiseen
9924: seuraavaa:                                              sekä viihdeväkivallan ilmentämiin kulttuurin
9925:    Eri viranomaisten käytettävissä ei ole tietoja,      muutoksiin. Toisaalta eri väkivallan ilmenemis-
9926: joista voitaisiin selvästi todeta, että vanhuksiin ja   muodoille voi löytyä niille yksin tyypillisiä seli-
9927: lapsiin kohdistuva väkivalta olisi viime aikoina        tyksiä. Siten vanhuksiin kohdistuva väkivalta ei
9928: lisääntynyt. Julkisuudessa on tosin eräiden ta-         välttämättä johdu samoista tekijöistä kuin koulu-
9929: pausten yhteydessä väitetty näin tapahtuneen.           väkivalta.
9930:    Viranomaisten yhteistyön yhteydessä on viime            Mitä sitten tulee kysymyksessä esitettyyn mieli-
9931: vuosina kuitenkin kiinnitetty huomiota väkival-         sairaiden avohoidon ja vankien loma- ja viikon-
9932: lan, erityisesti perheväkivallan, ehkäisemiseen ja      loppuvapaiden lisääntymisen vaikutuksiin voi-
9933: sen seurausten lieventämiseen. Tämä on osaltaan         daan todeta, että tutkimusten mukaan mielisai-
9934: tuonut esille monia sellaisia väkivaltatapauksia,       rauksien esiintyvyys aikuisväestössä on noin
9935: jotka aikaisemmin ovat jääneet viranomaisten            2,5 % :n luokkaa. Mielisairauksien hoitoon varat-
9936: tietoon tulematta. Muun muassa vanhuksiin koh-          tujen laitospaikkojen määrä Suomessa on kan-
9937: distuvaan perheväkivaltaan on kiinnitetty erityis-      sainvälisessä vertailussa erittäin korkea; maassam-
9938: tä huomiota sen jälkeen, kun turvakoteihin              me on noin 3, 7 psykiatrista sairaansijaa 1 000
9939: 1970-luvun lopulla alkoi hakeutua perheenäitien         asukasta kohti. Vastaava luku useissa Euroopan
9940: ja lasten lisäksi vanhuksia.                            maissa on alle 2. Mielenterveystyön komitea on
9941:    Lasten pahoinpitelyjen ehkäisystä, kohtaami-         suositellut mielisairaaloiden sairaansijojen laske-
9942: sesta ja hoidosta ovat sosiaalihallitus ja lääkintö-    mista vuoteen 2000 mennessä 2 paikkaan 1 000
9943: hallitus yhteistyössä antaneet ohjeita sosiaali- ja     asukasta kohti.
9944: terveydenhuollon henkilöstölle. Lastensuojelulaki          Suomessa kehitys kohti avohoitopainotteisem-
9945: velvoittaa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon        paa mielisairaanhoitoa on tapahtunut varsin hi-
9946: palveluja antavia kokonaisvaltaisesti harkitse-         taasti. Lääkintöhallitus on erityisesti korostanut
9947: maan perheen tilannetta sekä lapsen hoidon ja           sitä, että avohoidon toimintakapasiteetin riittävä
9948: huollon tarvetta. Laki velvoittaa myös viranomai-       kasvu on edellytys potilaiden siirtymiselle sairaa-
9949:                                         1986 vp. -- ~ n:o 247                                            3
9950: 
9951: lasta avohoitoon. Voimassa olevissa valtioneuvos-          Lääkintöhallitus on antamassaan lausunnossa
9952: ton hyväksymissä valtakunnallisissa suunnitelmis-       todennut, että mielisairaiden avohoidon kehittä-
9953: sa terveydenhuollon kehittämiseksi on toisaalta         minen on suunniteltu, painotettu ja toteutettu
9954: asetettu tavoitteeksi psykiatristen sairaansijojen      siten, että se ei aiheuta lapsiin tai vanhuksiin
9955: laskeminen 3,2 paikkaan 1 000 asukasta kohti            kohdistuvien väkivaltatekojen lisääntymistä.
9956: vuoteen 1989 mennessä ja toisaalta psykiatrisen            Mitä sitten tulee vankien lomiin, vankilomat
9957: avohoidon voimavarojen samanaikainen lisäämi-           suoritetaan yleensä rikkeettä. Oikeusministeriöstä
9958: nen siten, että vuoteen 1989 mennessä mielisai-         saadun lausunnon mukaan vain kolme prosenttia
9959: raanhuoltopiirin järjestämässä avohoidossa on vä-       käytetyistä poistumislomista käsittää lupaehtojen
9960: hintään 3,5 virkaa 10 000 asukasta kohti. Tällöin       törkeän rikkomisen.
9961: sairaalasta avohoitoon siirtyvälle potilaalle olisi        Väkivaltarikokseen syyllistyneelle vangille voi-
9962: turvattu hoitomahdollisuudet sairaalan ulkopuo-         daan poistumislupa myöntää vain, jos ehtojen
9963: lella.                                                  noudattamista voidaan pitää lähes varmana. Toi-
9964:                                                         sin sanoen jo nykyisessä käytännössä väkivaltari-
9965:    Mielisairauksiin liittyy varsin harvoin väkival-
9966:                                                         koksiin syyllistyneiden kohdalla toteutetaan lupa-
9967: taisuutta. Mielisairaiden turvautuminen väkival-
9968:                                                         menettelyssä poikkeuksellisen tiukkaa karsintaa.
9969: taan näyttäisi olevan harvinaisempaa kuin mui-
9970:                                                            Kysymys väkivaltarikosten ehkäisemisestä on
9971: den kansalaisten. Vaikka mielisairaaloiden sai-         oikeusministeriössä ajankohtainen muun muassa
9972: raansijamäärä maassamme onkin kansainvälisesti
9973:                                                         rikoslain kokonaisuudistuksen ja vaarallisten ri-
9974: korkealla tasolla, mielisairauksia potevasta väes-
9975:                                                         koksenuusijoiden eristämisjärjestelmän selvittelyn
9976: töstä yli 90 % on hoidossa sairaalalaitoksen ulko-
9977:                                                         yhteydessä. Lisäksi vankien poistumislupaehtojen
9978: puolella.                                               noudattamista seurataan jatkuvasti ja mikäli syytä
9979:    Mielisairaslaki velvoittaa terveyskeskuksen vas-     on, käytäntöä muutetaan ottaen huomioon oi-
9980: taavaa lääkäriä ryhtymään toimenpiteisiin mieli-        keusministeriön asettaman työryhmän selvitykset,
9981: sairaan potilaan toimittamiseksi terveyskeskuksen       miten ylipäätänsä voitaisiin kehittää rikosten eh-
9982: toimesta ja kustannuksella mielisairaalaan silloin,     käisyn suunnittelua.
9983: kun kyseessä on potilas, joka on mielisairautensa          Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä kiin-
9984: vuoksi välittömän mielisairaanhoidon tarpeessa          nitetään huomiota paitsi perheen sisäisen väkival-
9985: tai erityisen vahingollinen itselleen tahi muille.      lan vähentämiseen myös siihen, miten voidaan
9986: Ne potilaat, jotka mielisairautensa vuoksi saattai-     vähentää perheen .ulkopuolista väkivaltaa. Tämä
9987: sivat olla vaarallisia itselleen tahi muille, voivat    edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä väkivaltaa
9988: saada sairaalahoitoa tarvittaessa myös tahdostaan       ja sotaa vastustavien asenteiden voimistamiseksi.
9989: riippumatta. Avohoitopainotteisuus mielisairaan-           Vanhusten osalta on tarkoitus luoda erilaisia
9990: hoidossa ei merkitse itselleen tahi muille vaaral-      toimintamalleja väkivallan kohteeksi joutuneiden
9991: listen potilaiden jättämistä heitteille tahi muo-       vanhusten auttamiseksi Ensi-Kotien Liiton aloit-
9992: dostumista mahdollisesti vaaraksi ympäristölleen.       tamaa projektia hyödyntäen.
9993: Ongelmana avohoidon kehittämisessä pikemmin-               Sisäasiainministeriöitä saadun lausunnon mu-
9994: kin on ollut se, että sellaisille mielisairauksista     kaan poliisi pyrkii vaikuttamaan vanhuksiin ja
9995: kärsiville potilaille, jotka ovat rauhallisia eivätkä   lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen
9996: millään tavoin häiriöksi ympäristölleen, ei ole         monin tavoin, muun muassa yleisölle suuntautu-
9997: ollut riittäviä mahdollisuuksia elämiseen laitok-       valla ennalta ehkäisevällä tiedottamisella sekä
9998: sen ulkopuolella.                                       valvonnan tehostamisella häiriöpaikoilla.
9999: 
10000:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1986
10001: 
10002:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
10003: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 247
10004: 
10005: 
10006: 
10007: 
10008:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10009: 
10010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enligt barnskyddslagen anmäla om vården av
10011: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        barnet försummas och anmäla konstaterade bris-
10012: den 4 juni 1986 tili vederbörande medlem av           ter då det i barnets uppväxtmiljö finns faktorer
10013: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som alivarligt kan äventyra dess uppväxt och
10014: dagsman Lehtinen m.fl. undertecknade spörsmål         utveckling.
10015: nr 247:                                                 Våld riktat mot barn och åldringar kan betyda
10016:                                                       mycket olika saker. Våldet bland ungdomar i
10017:           Är Regeringen medveten om att anta-
10018:                                                       skolorna utgör också våld riktat mot barn. Famil-
10019:        let våldshandlingar riktade mot barn och
10020:                                                       jevåld är också det när barnet i sin egen familj
10021:        åldringar hela tiden ökar, och
10022:                                                       utsätts för våld av i alimänhet sina föräldrar. Det
10023:           vad ämnar myndigheterna göra för att        förekommer också familjevåld som vuxna barn
10024:        minska elier eliminera antalet våldshand-      utsätter sina föräldrar för. En av de sälisyntaste
10025:        lingar i framtiden samt                        formerna av våld enligt undersökningen är våld
10026:           har myndigheterna kunnat konstatera         som åldringar utsätts för av utomstående, fastän
10027:        att den ökade öppenvården av mentalpa-         man vet att dessa åldringar är mest rädda för
10028:        tienter och fångarnas ökade semester- och      våld.
10029:        weekendledigheter har inverkat på det             Det går att finna gemensamma förklaringar tili
10030:        ökade antalet våldshandlingar riktade          utvecklingen av våldets olika uttrycksformer. Det
10031:        mot barn och åldringar och i viiken            att våldet i någon mån har blivit allmännare,
10032:        utsträckning i så fali?                        såsom framgår av statistiken, har tolkats på
10033:                                                       många sätt, allt från variationer i alkoholkon-
10034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sumtionen tili ökad ojämlikhet samt de kulturel-
10035: anföra följande:                                      la förändringar som underhåliningsvåldet ger
10036:    De olika myndigheterna har inte tiligång tili      uttryck för. A andra sidan kan man för våldets
10037: uppgifter av vilka man klart kunde konstatera att     olika uttrycksformer finna förklaringar som är
10038: våldet riktat mot åldringar och barn har ökat den     typiska enbart för dem. Därigenom beror våldet
10039: senaste tiden. I offentligheten har det visserligen   riktat mot åldringar inte nödvändigtvis på sam-
10040: i samband med vissa fali hävdats att så har skett.    ma faktorer som våldet i skolorna.
10041:    I anslutning tili myndigheternas samarbete har        Beträffande inverkningarna av den ökade öp-
10042: man emeliertid de senaste åren fäst uppmärk-          penvården av mentalsjuka och de ökade semes-
10043: samhet vid förebyggandet av våld, i synnerhet         ter- och weekendledigheterna för fångar kan det
10044: familjevåld, och lindrandet av dess följder. Detta    konstateras att förekomsten av mentalsjukdomar
10045: har för sin del fört fram många sådana fali av        bland den vuxna befolkningen enligt undersök-
10046: våld, som tidigare inte har kommit tili myndig-       ningar är ca 2, 5 % . Antalet anstaltsplatser för
10047: heternas kännedom. Man har fäst specieli upp-         vård av mentalsjukdomar är i Finland synnerligen
10048: märksamhet vid familjevåld riktat mot bland           stort i en internationeli jämförelse. Det finns i
10049: annat åldringar efter det att förutom mödrar och      vårt land ca 3, 7 psykiatriska bäddplatser per
10050: barn också åldringar började söka sig tili skydds-    1 000 invånare. Motsvarande siffra i ett flertal
10051: hemmen i slutet av 1970-talet.                        europeiska Iänder är under 2. Kommitten för
10052:    Socialstyrelsen har i samarbete med medicinal-     mentalvårdsarbete har rekommenderat att antalet
10053: styrelsen meddelat social- och hälsovårdspersona-     bäddplatser på mentalsjukhusen skali minskas tili
10054: len anvisningar för hur man förebygger, konfron-      2 platser per 1 000 invånare fram tili år 2000.
10055: teras med och vårdar fali av barnmisshandel.             I Finland har utvecklingen mot en mer öppen-
10056: Lagen om barnskydd ålägger samtliga som arbe-         vårdbetonad mentalvård gått synnerligen lång-
10057: tar med social- och hälsovård att bedöma famil-       samt. Medicinalstyrelsen har specielit betonat att
10058: jens situation samt barnets behov av vård och         en tiliräcklig tillväxt av öppenvårdens verksam-
10059: omsorg. Lagen ålägger också myndigheterna att         hetskapacitet är en förutsättning för att patien-
10060:                                         1986 vp. -- RJC n:o 247                                           5
10061: 
10062: terna skali kunna flytta över från sjukhus tili         ligats så att den inte förorsakar en ökning av våld
10063:  öppenvård. 1 de gällande riksomfattande planer-        riktat mot barn elier åldringar.
10064:  na som godkänts av statsrådet har man å ena                Vad gäller fångarnas permissioner så avverkas
10065: sidan satt upp som mål att sänka antalet psyki-         de i allmänhet utan förseelser. Enligt ett utlåtan-
10066:  atriska bäddplatser till 3,2 platser per 1 000         de från justitieministeriet innefattar endast tre
10067:  invånare fram tili år 1989 och å andra sidan att       procent av de använda permissionerna grova
10068:  samtidigt öka den psykiatriska öppenvårdens re-        brott mot permissionsvilikoren.
10069:  surser på så sätt att mentalvårdsdistriktets öppen-        En fånge som gjort sig skyldig tili våldsbrott
10070:  vård har minst 3,5 tjänster per 10 000 invånare        kan beviljas tilistånd att avlägsna sig endast om
10071:  fram till år 1989. Då skulie en patient som flyttar    det kan anses så gott som säkert att villkoren
10072:  över från sjukhus tili öppenvård ha tryggade           uppfylis. Med andra ord tillämpas redan nu en
10073: vårdmöjligheter utanför sjukhuset.                      exceptionellt sträng gallring då personer som
10074:      Våld förekommer sälian i samband med men-          gjort sig skyldiga till våldsbrott beviljas permis-
10075:  talsjukdomar. Människor som lider av mental-           swner.
10076:  sjukdomar ser ut att .~illgripa våld mera sälian än        Frågan om att förhindra våldsbrott är aktuell i
10077:  övriga medborgare. Aven om antalet bäddplatser         justitieministeriet bland annat i samband med
10078:  på mentalsjukhusen är stort i vårt land i en           utredningen angående totalreformen av straffla-
10079:  internationeli jämförelse, så vårdas över 90 % av      gen och arrangemang för isolering av farliga
10080:  dem som lider av mentalsjukdomar utanför sjuk-         återfallsförbrytare. Dessutom följer man oavbru-
10081: ·husen.                                                 tet med att fångarna rättar sig efter de villkor
10082:      Sinnessjuklagen ålägger den ansvarige läkaren      som gäller rätten att avlägsna sig, och om det
10083:  vid en hälsocentral att vidta åtgärder för att         finns orsak ändras praxis med beaktande av den
10084:  genom hälsocentralens försorg och bekostnad se         av justitieministeriet tilisatta arbetsgruppens ut-
10085:  tili att en mentalsjuk patient kommer in på            redningar om hur man på det hela taget kunde
10086:  mentalsjukhus då det är fråga om en patient som        utveckla planeringen av brottsförebyggandet.
10087:  på grund av sin mentalsjukdom är i behov av                1 samarbetet melian social- och hälsovård fäster
10088:  omedelbar mentalvård eller är synnerligen farlig       man inte bara vikt vid att minska våldet inom
10089:  för sig själv eller andra. De patienter som på         familjen utan också vid hur man kan minska
10090:  grund av sin mentalsjukdom kan tänkas vara             våldet utanför familjen. Det här förutsätter ett
10091:  farliga för sig själva eller andra kan vid behov få    samarbete melian de olika myndigheterna för att
10092:  sjukhusvård också oberoende av sin egen vilja.         stärka attityderna mot våld och krig.
10093:  Att tonvikten i mentalvården läggs på öppenvård            För åldringarnas del är det meningen att man
10094:  betyder inte att patienter som är farliga för sig      genom att utnyttja det projekt som Ensi Kotien
10095:  själva elier andra lämnas vind för våg eller blir en   Liitto satt igång skall skapa olika verksamhets-
10096:  eventuell fara för sin omgivning. Ett problem vid      modeller för att hjälpa åldringar som blivit
10097:  utvecklandet av öppenvården har snarare varit          utsatta för våld.
10098:  det att sådana mentalpatienter som är lugna och            Enligt ett utlåtande från inrikesministeriet
10099:  inte på något sätt stör sin omgivning inte har         strävar polisen efter att på många sätt minska
10100:  haft tiliräckliga möjligheter att leva utanför en      våldet som åldringar och barn utsätts för, bland
10101:  anstalt.                                               annat genom förebyggande information riktad
10102:      Medicinalstyrelsen har i ett utlåtande konsta-     tili allmänheten samt genom effektiverad över-
10103:   terat att utvecklandet av mentalpatienternas öp-      vakning i oroliga områden.
10104:  penvård har planerats, understrukits och förverk-
10105:      Helsingfors den 21 juli 1986
10106: 
10107:                                                                                Minister Matti Puhakka
10108:                                                  1986 vp.
10109: 
10110: Kirjallinen kysymys n:o 248
10111: 
10112: 
10113: 
10114: 
10115:                                    Turunen: Maatalouskoulujen opettajien virkaehtojen jälkeenjäänei-
10116:                                       syydestä
10117: 
10118: 
10119:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10120: 
10121:    Maassamme on kuutisenkymmentä maatalous-           neisyyden korjaamiseen valtion työmarkkinalaitos
10122: alan oppilaitosta, joissa kouluasteen koulutus        on suhtautunut jyrkän kielteisesti.
10123: kestää pääsääntöisesti kaksi vuotta ja opistoasteen     Virkaehtojen eriarvoisuutta korostaa vielä se-
10124: koulutus 4-5 vuotta. Maatalouden oppimisessa          kin, että maatalouskoulujen ja yleisten ammatti-
10125: pyritään monipuoliseen elintarvikkeiden alkutuo-      koulujen opettajien palkkaus ei ole vertailukel-
10126: tannon ja siihen liittyvän teknologian ja ekono-      poinen. Maatalouskouluissa ylemmän opistotason
10127: mian tietojen ja taitojen hallintaan.                 suorittaneet opettajat rinnastetaan palkkauksessa
10128:    Maatalouskoulujen ammatti-, puutarha- ja           alemman opistotason opettajiin. Myös maata-
10129: työnopettajien virkaehdot ovat kuitenkin pysy-        louskoulujen opettajien vuotuinen työaika on 15
10130: västi olleet huomattavasti heikommat kuin mui-        päivää pitempi kuin peruskoulun opettajien ja
10131: den ammattikoulujen opettajien. Maatalous-            yhdeksän päivää pitempi kuin yleisten ammatti-
10132: koulujen opettajien, jotka pääosin työskentelevät     koulujen opettajien työaika.
10133: valtion omistamissa oppilaitoksissa, opetusvelvol-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10134: lisuus on merkittävästi suurempi kuin muilla          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10135: ammattikoulujen opettajilla. Esimerkiksi kahden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10136: erikoistumislinjan maatalousoppilaitoksissa, joita    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10137: oppilaitoksista on suurin osa, opetusvelvollisuus
10138: on 1 110 tuntia vuodessa. Vastaavasti yleisissä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10139: ammattikouluissa opetusvelvollisuus on 936 tun-              ryhtyä maatalouskoulujen opettajien vir-
10140: tia. Erotus vastaa yleisen ammattikoulun opetta-             kaehtojen jälkeenjääneisyyden korjaami-
10141: jan runsaan seitsemän viikon työmäärää. Maata-               seksi ja opettajien virkaehtosopimusten
10142: louskoulujen opettajien virkaehtojen jälkeenjää-             yhdenmukaistamiseksi?
10143: 
10144:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
10145: 
10146:                                              Eeva Turunen
10147: 
10148: 
10149: 
10150: 
10151: 260701V
10152: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 248
10153: 
10154: 
10155: 
10156: 
10157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10158: 
10159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ehtoja on selvitetty useissa toimikunnissa ja työ-
10160: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ryhmissä, viimeksi valtiovarainministeriön asetta-
10161: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen      massa ammatillisten oppilaitosten opettajien työ-
10162: ohessa toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      aikatoimikunnassa. Kyseinen toimikunta asetti
10163: le jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Turusen      erillisen jaoston, jonka tehtäväksi annettiin selvit-
10164: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        tää mahdollisuudet siirtää maatalousoppilaitos-
10165: 248:                                                  ten opettajat kokonaistyöaikaan ja kokonaispalk-
10166:                                                       kaukseen. Jaoston tekemän selvityksen pohjalta
10167:             Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo       käydyissä virka- ja toimiehtosopimusosapuolten
10168:          ryhtyä maatalouskoulujen opettajien vir-     välisissä neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yksi-
10169:          kaehtojen jälkeenjääneisyyden korjaami-      mielisyyteen maatalousoppilaitosten opettajien
10170:          seksi ja opettajien virkaehtosopimusten      palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta jaoston
10171:          yhdenmukaistamiseksi?                        saaman toimeksiannon mukaisesti. Kevään 1986
10172:                                                       virka- ja toimiehtosopimusten tarkistusneuvotte-
10173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      luissa, mukaan lukien Virkamiesliitto ry:n käy-
10174: ti seuraavaa:                                         män työtaistelun johdosta sovitut asiat, maata-
10175:    Maatalousoppilaitokset ovat joko valtion, kun-     lousoppilaitosten opettajien palvelussuhteen eh-
10176: nan tai yksityisten yhteisöjen ylläpitämiä. Oppi-     toja tarkistettiin.
10177: laitosten palveluksessa olevan henkilöstön, myös
10178: opettajien, palvelussuhteen ehdot määräytyvät            Eri oppilaitosmuotojen opettajien palvelussuh-
10179: omistajasta riippuen valtion virkaehtosopimuk-        teen ehdot eivät ole yhdenmukaiset eikä niitä ole
10180: sen, kunnallisen virkaehtosopimuksen tai yksi-        tarkoituksenmukaistakaan tehdä samanlaisiksi,
10181: tyisten valtionapulaitosten yleisen toimiehtosopi-    koska oppilaitosten luonne, toiminta ja tehtävien
10182: muksen perusteella. Käytännössä maatalousoppi-        laatu ovat hyvin erilaisia. Kunkin oppilaitosmuo-
10183: laitosten opettajien palvelussuhteen ehdot ovat       don opettajien palvelussuhteen ehtojen tulee
10184: samanlaiset omistajayhteisöstä riippumatta.           tukea toiminnallisia tarpeita. Nykyisen sopimuk-
10185:    Maatalousoppilaitosten opettajien virka- ja toi-   sen mukaiset palvelussuhteen ehdot ovat kehitty-
10186: miehtosopimuksin sovittu opetusvelvollisuus           neet juuri tältä pohjalta. Maatalousoppilaitosten
10187: pohjautuu maatalousoppilaitosten opettajien           opettajien ansiotasoa voidaan täysin verrata mui-
10188: opetus- ja työvelvollisuudesta annettuun asetuk-      den oppilaitosten opettajien ansiotasoon.
10189: seen (798/70). Virka- ja toimiehtosopimuksin on
10190: lisäksi sovittu useista luokan ulkopuolella suori-       Maatalousoppilaitosten opettajien palvelussuh-
10191: tettavista tehtävistä, jotka opettajat saavat lukea   teen ehdot ovat sopimuksenvaraisia asioita, joista
10192: opetusvelvollisuuteen.      Maatalousoppilaitosten    sovitaan virka- ja toimiehtosopimuksin. Maata-
10193: opettajien viikoittainen kokonaistyövelvollisuus      lousoppilaitosten ja muiden oppilaitosryhmien
10194: on 36 1/4 tuntia, ja heillä on oikeus kahden          opettajien palvelussuhteen ehtojen tarkistaminen
10195: kuukauden vuosilomaan joululoma mukaan lu-            ja mahdollinen yhdenmukaistaminen edellyttä-
10196: kien.                                                 vät siis virka- ja toimiehtosopimusneuvottelujen
10197:    Maatalousoppilaitosten opettajien työtehtäviä,     yhteydessä tapahtuvaa sopimusten muuttamista
10198: työaikaa, palkkausta ja muita palvelussuhteen         siten kuin sopijaosapuolet siitä erikseen sopivat.
10199: 
10200:        Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1986
10201: 
10202:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
10203:                                         1986 vp. -      KK n:o 248                                         3
10204: 
10205: 
10206: 
10207: 
10208:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10209: 
10210:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bruksläroanstalter har utretts i flera komisssioner
10211: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och arbetsgrupper, senast i den av finansministe-
10212: den 6 juni 1986 tili vederbörande medlem av             riet tillsatta arbetstidskommissionen för lärarna
10213: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       vid yrkesläroanstalter. Denna kommission tillsat-
10214: dagsledamot Eeva Turunen undertecknade spörs-           te en särskild sektion med uppgift att utreda
10215: mål nr 248:                                             möjligheterna att överföra lärarna vid lantbruks-
10216:                                                         läroanstalter tili total arbetstid och totalavlöning.
10217:           Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         Vid förhandlingar, som fördes mellan tjänste-
10218:        för att rätta tili eftersläpningen i tjänste-    och funktionärskollektivavtalsparterna utgående
10219:        villkoren för lärarna vid lantbruksläroan-       från sektionens utredning, nåddes dock inte
10220:        stalter och förenhetliga lärarnas tjänste-       enighet om en justering av anställningsförhållan-
10221:        kollektivavtal?                                  det för lärarna vid lantbruksläroanstalter i enlig-
10222:                                                         het med sektionens uppdrag. Vid de under våren
10223:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1986 förda granskningsförhandlingarna rörande
10224: anföra följande:                                        tjänste- och funktionärskollektivavtalen, inbe-
10225:    Lantbruksläroamt-.lterna upprätthålls av sta-        gripna de ärenden som överenskoms med anled-
10226: ten, kommuner ellet privata samfund. Anställ-           ning av Tjänstemannaförbundet rf:s arbetstvist,
10227: ningsvillkoren för läroanstalternas persona_l, även     justerades anställningsvillkoren för lärarna vid
10228: lärare, bestäms, beroende på ägaren, en!tgt sta-        lantbruksläroanstalter.
10229: tens tjänstekollektivavtal, det kommunala tjäns-           Anställningsvillkoren för lärare vid olika läro-
10230: tekollektivavtalet eller funktionärskollektivavtalet    anstaltsformer är inte enhetliga och det är inte
10231: för privata statsunderstödda institutioner. I prak-     heller ändamålsenligt att göra dem likadana,
10232: tiken är anställningsvillkoren för lärarna vid lant-    eftersom läroanstalternas karaktär och verksamhet
10233: bruksläroanstalter likadana, oberoende av om            samt uppgifternas natur är mycket olika. Anställ-
10234: läroanstalterna ägs av staten, kommun eller sam-        ningsvillkoren för lärarna vid varje enskild läro-
10235: fund.                                                   anstaltsform skall stöda de funktionella behoven.
10236:    Den genom tjänste- och funktionärskollektiv-         Anställningsvillkoren enligt det nuvarande avta-
10237: avtalen överenskomna undervisningsskyldigheten          let har utvecklats uttryckligen utgående från
10238: för lärarna vid lantbruksläroanstalter grundar sig      detta. Förtjänstnivån för lärarna vid lantbrukslä-
10239: på förordningen om lärarnas vid läroanstalter för       roanstalter är helt jämförbar med förtjänstnivån
10240: lambruk undervisnings- och arbetsskyldighet             för lärarna vid andra läroanstalter.
10241: (798 170 ). Genom tjänste- och funktionärskollek-
10242: tivavtalen har man vidare överenskommit om                 Anställningsvillkoren för lärarna vid lantbruks-
10243: flera uppgifter, som skall utföras utanför klass        läroanstalter är frågor som är beroende av avtal.
10244:  och som lärarna får räkna in i undervisningsskyl-      Överenskommelse om dem ingås genom tjänste-
10245:  digheten. Den totala arbetsskyldigheten per vec-       och funktionärskollektivavtalen. En justering och
10246:  ka för lärarna vid lantbruksläroanstalter är 36 114    ett eventuellt förenhetligande av anställningsvill-
10247:  timme och de har rätt tili två månaders semester,      koren förutsätter således att avtalen i samband
10248:  iullovet inberäknat.                                   med förhandlingarna om tjänste- och funktio-
10249:     Arbetsuppgifterna, arbetstiden, avlöningen          närskollektivavtalen ändras på det sätt som av-
10250:  och övriga anställningsvillkor för lärarna vid lant-   talsparterna överenskommer särskilt.
10251: 
10252:      Helsingfors den 15 september 1986
10253: 
10254:                                                                               Minister Pekka Vennamo
10255:                                                  1986 vp.
10256: 
10257: Kirjallinen kysymys n:o 249
10258: 
10259: 
10260: 
10261: 
10262:                                    Pohjanoksa ym.: Valtakunnallisen lastenkulttuurineuvoston asetta-
10263:                                        misesta
10264: 
10265: 
10266:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10267: 
10268:    Opetusministeriön asettama lastenkulttuuritoi-      vuosina. Toiminta on kuitenkin hajanaista, eikä
10269: mikunta, joka jätti mietintönsä vuonna 1979,           mm. kuntatasolla niillä kunnilla, joiden kulttuu-
10270: esitti mm. erityisen lastenkulttuuriin keskittyvän     rityössä lapset on huomioitu, ole juurikaan yh-
10271: valtakunnallisen elimen perustamista. Tämä esi-        teistyötä keskenään. Ei myöskään tiedotusväli-
10272: tys ei kuitenkaan vielä ole johtanut toimenpitei-      neistä tunnu kiinnittävän huomiota lastenkult-
10273: sun.                                                   tuuriin. Tämän vuoksi olisi koordinoiva työ pai-
10274:    Lastenkulttuurin merkitys on yhä korostumassa       kallaan.
10275: erityisesti nyt, kun tutkimukset osoittavat selväs-      Esitetyn lastenkulttuurineuvoston tulisi olla
10276: ti, että alati lisääntyvällä mielenkiinnolla televi-   suoraan kulttuurityöstä vastaavan ministerin alai-
10277: sion ja videofilmien katseluun vapaa-ajan lähes        nen valtakunnallinen elin.
10278: yksinomaisena viettotapana on negatiivinen vai-
10279: kutus lasten mielenterveyteen. Tämän sijasta olisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10280: pyrittävä edistämään sellaisia vapaa-ajanviettota-     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
10281: poja, jotka perustuisivat lasten spontaanille kult-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10282: tuuri-ilmaisulle ja luovalle aktiviteetille. Kult-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10283: tuuritoiminnasta tulisi muotoutua luonnollinen
10284: osa lasten omaa elinympäristöä, osa koulua ja                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten-
10285: esikoulua, osa vapaa-aikaa, osa asuinympäristöä.              kulttuuri saisi sille kuuluvan arvonsa, ja
10286:    Kaikesta huolimatta on lapsiin kohdistuva                    miten Hallitus aikoo koordinoida nyt
10287: kulttuurityö mennyt eteenpäin Suomessa viime                  hajallaan olevan lastenkulttuurityön?
10288: 
10289:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
10290: 
10291:           Aino Pohjanoksa                Riitta Uosukainen               Kaarina Dromberg
10292:           Pähr-Einar Hellström           Sirpa Pietikäinen               Georg C. Ehrnrooth
10293:           Tellervo Nousiainen            Jukka Vihriälä                  Timo Roos
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298: 260703Y
10299: 2                                      1986 vp. -- RJ( n:o 249
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10305: 
10306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa            Kuntien kulttuuritoimen lakisääteistäminen
10307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,          vuonna 1981 on vaikuttanut myönteisesti kun-
10308: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päiväty~ kirjee~­      tien suhtautumiseen lastenkulttuuriin. Useimmat
10309: ne ohella toimittanut valtioneuvoston astanomat-       kulttuurilautakunnat ovat ottaneet lasten kult-
10310: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Poh-       tuuriharrastusmahdollisuuksien ja kulttuuritar-
10311: janoksan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 249:       jonnan lisäämisen painopistealueeksi, jolle on
10312:                                                        suunnattu merkittävä osa lautakuntien toimenpi-
10313:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten-     teistä ja määrärahoista. Lastenkulttuurikysymys-
10314:         kulttuuri saisi sille kuuluvan arvonsa, ja     ten edistäminen soveltuukin erityisen hyvin pai-
10315:           miten Hallitus aikoo koordinoida nyt         kallisen kulttuuritoiminnan tehtäväksi, sillä kult-
10316:         hajallaan olevan lastenkulttuurityön?          tuurilautakunnat voivat toimia yhteistyössä kou-
10317:                                                        lujen, päivähoitolaitosten, kirjastojen ja muiden
10318:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kunnallisten elinten kanssa.
10319: ti seuraavaa:
10320:                                                           Harkittaessa lastenkulttuurin asemaa ja sen
10321:    Vuonna 1979 valmistui opetusministeriön aset-       edistämistä valtion taidehallinnon puitteissa on
10322: taman lastenkulttuuritoimikunnan mietintö.             eräänä keskeisenä kysymyksenä noussut esille se,
10323: Toimikunta teki mietinnössään useita kymmeniä          miten lastenkulttuurikysymysten hallinnon järjes-
10324: ehdotuksia, jotka koskivat muun muassa lasten          täminen valtion taidehallinnossa olisi tarkoituk-
10325: päivähoitoa, koululaitosta, kirjastoj_a, nuoriso-      senmukaisella tavalla toteutettavissa. Olen
10326: tointa, valtion taidehallintoa ja kunuen kulttuu-       20.4.1986 antamassani vastauksessa tätä koske-
10327: rilautakuntia sekä järjestöjä ja joukkotiedotuk-       vaan eduskuntakysymykseen todennut, että ope-
10328: sen, erityisesti radion ja television toiminta~.       tusministeriössä on tällöin harkittu lähinnä kahta
10329: Toimikunta esitti lisäksi, että lastenkulttuunn        vaihtoehtoa. Ensimmäinen näistä lähtee siitä,
10330: suunnittelu-, seuranta- ja määrärahanjakotehtä-        että lastenkulttuurikysymysten edistämistä varten
10331: viä varten perustettaisiin pysyvä valtion lasten-      asetettaisiin erityinen elin, joka voisi olla esimer-
10332: kulttuuritoimikunta, joka liitettäisiin valtion tai-   kiksi kirjallisessa kysymyksessä esitetyn lastenkult-
10333: dehallintoon.                                          tuurineuvoston kaltainen. Toisena vaihtoehtona
10334:    Suhtautuminen lasten ja nuorten kulttuuripal-       on harkittu sitä, että lastenkulttuurikysymyksiä
10335: veluihin on 1980-luvulla muuttunut selvästi            hoidettaisiin, kuten tähänkin asti, osana valtion
10336: myönteisempään suuntaan. Valtion taidebudje-           taidehallinnon, taiteen keskustoimikunnan, val-
10337: tissa on lastenkulttuurin edistämiseen pysyvä          tion taidetoimikuntien ja läänien taidetoimikun-
10338: määräraha, josta osa jaetaan lastenkulttuurin val-     tien tehtäviä. Mikäli lastenkulttuurin hallinnon
10339: tionpalkintona ansioituneille ~~kij~_ille ~~ toinen    tehostamisessa edetään tältä pohjalta, voitaisiin
10340: osa apurahoina lastenkulttuurnn luttyvun hank-         taiteen keskustoimikunnan yhteyteen voimassa
10341: keisiin eri taiteenaloilla. Määrärahan jakaminen       olevien säädösten puitteissa perustaa erityisjaosto
10342: on annettu taiteen keskustoimikunnan tehtäväksi        käsittelemään lastenkulttuuria koskevia asioita.
10343: ja keskustoimikunta myöntää valtion t~ideto~mi­        Jaostoon olisi mahdollista kutsua asiantuntijoita
10344: kuntien esityksestä myös lastenkulttuunn valtwn-       myös taiteen keskustoimikunnan ulkopuolelta.
10345: palkinnot. Samanlaisia määrärahoja _taidebu~je­
10346: tissa ovat lasten ja nuorten kuvatatdekoulutlle           Opetusministeriön tarkoituksena on asettaa
10347: osoitettu määräraha sekä kuluvan vuoden budje-         työryhmä, jonka tehtävänä olisi selvittää lasten-
10348: tissa ensimmäisen kerran lastenteattereiden toi-       kulttuurin hallinnon kehittämisvaihtoehtoja sekä
10349: mintaan osoitettu määräraha, jonka turvin on           tehdä selvitysten pohjalta opetusministeriölle eh-
10350: mahdollista käynnistää säännöllinen am~atti­           dotus lastenkulttuurin hallinnon järjestämiseksi.
10351: mainen lastenteatteritoiminta pääkaupunkiseu-          Lopullinen päätös asiassa tehdään opetusministe-
10352: dulla ja Tampereella.                                  riössä työryhmän ehdotusten valmistuttua.
10353: 
10354:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
10355:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
10356:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 249                                           3
10357: 
10358: 
10359: 
10360: 
10361:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10362: 
10363:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            rande år. Med stöd av detta anslag är det möjligt
10364: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             att igångsätta en regelbunden yrkesmässig barn-
10365: skrivelse av den 6 juni 1986 tili vederbörande         teaterverksamhet i huvudstadsregionen och i
10366: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     Tammerfors.
10367: de av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-             En lagstadgad kommunal kulturverksamhet se-
10368: nade spörsmål nr 249:                                  dan 1981 har positivt påverkat kommunernas
10369:                                                        instälining tili barnkulturen. De flesta kultur-
10370:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10371:                                                        nämnder har alit mera börjat fästa allt mera
10372:        för att barnkulturen skali tilimätas det
10373:                                                        uppmärksamhet vid att barnens möjligheter tili
10374:        värde som tilikommer den och                    kulturbetingade intressen ökas samt vid en utök-
10375:           på vilket sätt ämnar Regeringen sam-         ning av kulturutbudet. En betydande del av
10376:        ordna arbetet för barnkulturen, vilket          nämndernas åtgärder och anslag har anvisats
10377:        just nu är splittrat?                           härför. Främjande av barnkulturfrågor lämpar sig
10378:                                                        specielit väl för att skötas genom den lokala
10379:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kulturverksamheten. Kulturnämnderna kan sam-
10380: framföra följande:                                     arbeta med skolor, dagvårdsinrättningar, biblio-
10381:     År 1979 avgav den av undervisningsministeriet      tek och andra kommunala organ.
10382: tilisatta kommissionen för barnkultur sitt hetän-         Då man har dryftat barnkulturens stälining
10383: kande. Kommissionen framlade i sitt betänkande         och frågan om hur den inom ramen för statens
10384: flera tiotals förslag som gälide t.ex. dagvård för     konstförvaltning kan främjas, har den centrala
10385: barn, skolväsendet, bibliotek, ungdomsväsendet,        frågan blivit hur man inom statens konstförvalt-
10386: statens konstförvaltning och kommunernas kul-          ning på ett ändamålsenligt sätt kunde organisera
10387: turnämnder samt organisationer och dessutom            den förvaltning som gälier barnkulturfrågor. I
10388: massmediernas verksamhet, särskilt vid radio och       mitt svar av 20.4.1986 på det riksdagsspörsmål
10389: TV. Dessutom föreslog kommissionen att en              som berör detta har jag konstaterat att två
10390: permanent statlig kommission för barnkultur            alternativ har dryftats vid undervisningsminis-
10391: skall inrättas med uppgift att planera och uppföl-     teriet. Det första av dessa utgår från att ett
10392: ja barnkultur samt fördela anslagen härför. Kom-       särskilt organ skali tilisättas med uppgift att
10393: missionen skali enligt förslaget anslutas tili sta-    främja barnkulturfrågor. Ett sådant organ kunde
10394: tens konstförvaltning.                                 t.ex. likna det i spörsmålet föreslagna barnkul-
10395:     Inställningen tili kulturtjänster för barn och     turrådet. Som andra alternativ har man övervägt
10396: ungdom har på 1980-talet klart tagit en gynn-          att barnkulturfrågor kan skötas som hittilis, som
10397: sammare riktning. I statens konstbudget har ett        en del av de uppgifter som hör tili statens
10398: permanent anslag upptagits för främjande av            konstförvaltning, centralkommissionen för konst,
10399:  barnkulturen, varav en del beviljas i form av         de statliga konstkommissionerna och länskonst-
10400: statliga priser för barnkulturen tili förtjänstfulia   kommissionerna. Ifali man vid effektiveringen av
10401: författare och en del i form av understöd för          förvaltningen av barnkulturen vill bygga vidare
10402: projekt inom sådana konstområden som ansluter          på denna bas, kunde en särskild sektion inom
10403: sig tili barnkulturen. Centralkommissionen för         ramen för nugäliande stadganden inrättas i an-
10404:  konst har fått i uppdrag att fördela anslaget. På     slutning tili centralkommissionen för konst för
10405: framstälining av de statliga konstkommissionerna       att behandla de äranden som gäller barnkultur.
10406:  beviljar centralkommissionen för konst även stat-     Tili sektionen kunde även kalias sakkunniga
10407:  liga priser för barnkulturen. Likadana anslag i       utanför centralkommissionen för konst.
10408:  konstbudgeten är det anslag som beviljas för             Undervisningsministeriet har för avsikt att tili-
10409:  bildkonstskolor för barn och ungdom samt det          sätta en arbetsgrupp med uppgift att utreda olika
10410:  anslag som för första gången upptagits för barn-      alternativ för utvecklandet av barnkulturens
10411:  teatrarnas verksamhet i statsförslaget för inneva-    förvaltning samt på basen av utredningarna före-
10412: 4                                    1986 vp. -- KJ< n:o 249
10413: 
10414: lägga m1msteriet ett förslag till organisering av   nisteriet fattar det slutliga beslutet i ärendet efter
10415: förvaltningen av barnkulturen. Undervisningsmi-     att arbetsgruppen fått sina förslag färdiga.
10416: 
10417:     Helsingfors den 16 september 1986
10418: 
10419:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
10420:                                                 1986 vp.
10421: 
10422: Kirjallinen kysymys n:o 250
10423: 
10424: 
10425: 
10426: 
10427:                                    Roos ym.: ABC-ajokortin käyttöalan laajentamisesta
10428: 
10429: 
10430:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10431: 
10432:    Ajokorttiasetuksen (447/72) 3 §:n mukaan            mattuna yhteenlaskettava kokonaispaino edellyt-
10433: henkilö, jolla on AB-luokan ajokortti, saa kuljet-     tää kuljettajalta ABE-luokan ajokorttia.
10434: taa kokonaispainoltaan enintään 4 250 kiloa pai-          Toisena esimerkkinä mainittakoon avolavaisen
10435: navaa yhdistelmää. ABC-luokan ajokortti puoles-        HIACE-kuorma-auton kuljettaminen. Oletetaan,
10436: taan oikeuttaa kuljettamaan kuorma-autoja,             että kuorma-auton omapaino on 1 260 kiloa ja
10437: muita ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, joiden        avolavalla olevalla kuormalla on suurin sallittu
10438: kokonaispaino ylittää 3 500 kiloa ja joissa on         paino 1 140 kiloa. Kuorma-autoon on kytketty
10439: kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle hen-    perävaunu, jonka omapaino on 270 kiloa ja
10440: kilölle, paloautoja, joiden kokonaispaino ylittää      kantavuus 930 kiloa. Jos tässä perävaunussa halu-
10441: 3 500 kiloa, sekä ajoneuvoyhdistelmiä, joiden          taan kuljettaa esimerkiksi 800 kilon painoista
10442: vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinatta-      ralliautoa, ei ABC-kortti ole riittävä, koska perä-
10443: van ajoneuvon kokonaispaino on enintään 750            vaunun paino ylittää sallitun 750 kilon painora-
10444: kiloa. - Ajoneuvoyhdistelmien osalta säännös           jan. Tässä tapauksessa siis näinkin kevyt kuljetus
10445: johtaa käytännössä siihen, että edessä voi olla        vaatii ABE-luokan ajokortin.
10446: jopa 28 750 kilon painoinen neliakselinen veto-           Edellä olevat epäkohdat ja suoranaiset vääristy-
10447: auto, mutta siihen saa olla kytkettynä vain 750        mät voitaisiin korjata muuttamalla ajokorttiase-
10448: kilon painoinen perävaunu.                             tusta niin, että ABC-ajokortilla olisi sallittua ajaa
10449:    Kun ABC-luokan ajokortilla ei saa kuormattu-        kaikkia alemman ajokorttiluokan ajoneuvoja. Tä-
10450: na kuljettaa perävaunua, jonka kokonaispaino           hän alempaan ajokorttiluokkaan kuuluvat T-,
10451: ylittää 750 kiloa, ovat ABC-kortin käyttömahdol-       KT-, AB- ja ABE-luokan ajokortit. Toisena vaih-
10452: lisuudet sekä yksityisessä että ammattimaisessa        toehtona voitaisiin ajatella perävaunujen painora-
10453: liikenteessä liian rajalliset. Voimassa olevien        joitusten huomattavaa nostamista ABC-kortin
10454: säännösten mukaan ABC-kortilla saa tosin tila-         osalta.
10455: päisesti siirtää ja koeajaa kaikkia E-luokkaan            Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
10456: kuuluvia ajoneuvoja, mutta perävaunun painoon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10457: liittyvä painorajoitus aiheuttaa nurinkurisia tilan-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10458: teita. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10459: henkilöllä on ABC-ajokortti, ja hän kuljettaa
10460: nelivetoista maasturiautoa, johon on kytketty                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10461: perävaunu (autonkuljetustraileri). Ilman kuor-                 siin ABC-ajokortin käyttöalan laajentami-
10462: maa kyseessä on luvallinen kuljetus, mutta kuor-               seksi?
10463: 
10464:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
10465: 
10466:           Timo Roos                       Marja-Liisa Tykkyläinen         Kerttu Törnqvist
10467:           Reijo Lindroos                  Pentti Lahti-Nuuttila           Mikko Elo
10468:                                           Matti Kuusio
10469: 
10470: 
10471: 
10472: 
10473: 260764P
10474: 2                                    1986 vp. -- RJC n:o 250
10475: 
10476: 
10477: 
10478: 
10479:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10480: 
10481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naispaino ylittää 750 kg, jos näin yhdistettyjen
10482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ajoneuvojen yhteinen suurin sallittu kokonaispai-
10483: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-    no on enintään 3 500 kg. Sopimuksen mukaan
10484: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     C- ja D-luokkiin kuuluviin moottoriajoneuvoihin
10485: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Roo-     voidaan kytkeä kevyt perävaunu, kokonaispainol-
10486: sin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä   taan korkeintaan 750 kg, ilman että näin saatu
10487: n:o 250:                                             yhdistelmä lakkaa kuulumasta luokkaan C tai D.
10488:                                                      Muut ajoneuvoyhdistelmät edellyttävät asian-
10489:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       omaisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oi-
10490:        siin ABC-ajokortin käyttöalan laajentami-     keuttavaa E-luokan ajoneuvon ajo-oikeuden sisäl-
10491:        seksi?                                        tävää ajokorttia.
10492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Ajokorttivaatimus määräytyy ajoneuvon rekis-
10493: ti seuraavan:                                        teriin merkityn kokonaispainon perusteella. Ajo-
10494:                                                      neuvon kuormaamisella ei siten ole merkitystä
10495:    Ajokorttien luokitus Suomessa perustuu kan-       ajokorttivaatimuksen määräytymiseen lukuun ot-
10496: sainvälisten tieliikennesopimusten mukaisesti
10497:                                                      tamatta seuraavaa poikkeusta: Kansallisessa lain-
10498: ajoneuvojen luokitukseen. Vuonna 1968 tehdyn
10499:                                                      säädännössämme on poikettu E-luokan yhdistel-
10500: ja kuluvan vuoden huhtikuun alusta Suomen
10501:                                                      mäajoneuvon ajokorttia koskevasta vaatimuksesta
10502: osalta voimaan tulleen Wienin kansainvälisen         siten, että ABC-luokan ajokortti oikeuttaa koe-
10503: tieliikennesopimuksen mukaan B-luokkaan kuu-
10504:                                                      ajamaan ja tilapäisesti siirtämään D-luokkaan
10505: luvat A-luokan ajoneuvoja eli moottoripyöriä
10506:                                                      kuuluvaa ajoneuvoa ilman matkustajia ja E-luok-
10507: lukuun ottamatta moottoriajoneuvot, joiden ko-
10508:                                                      kaan kuuluvaa ajoneuvoa ilman kuormaa. Tällä
10509: konaispaino on enintään 3 500 kg ja joissa on        säännöksellä on pyritty helpottamaan etenkin
10510: tilaa enintään kahdeksalle henkilölle kuljettajan
10511:                                                      huolto- ja korjaamotoiminnan yhteydessä eteen
10512: lisäksi, ja C-luokkaan tavaran kuljetukseen tar-
10513:                                                      tulevia yllättäviä tilanteita.
10514: koitetut ajoneuvot, joiden kokonaispaino on yli
10515: 3 500 kg. Sopimuksen mukaan B-luokkaan kuu-             Kansainväliset sopimusmääräykset huomioon
10516: luvaan ajoneuvoon voidaan kytkeä kevyt eli kor-      ottaen liikenneministeriö ei näe tarvetta C-luo-
10517: keintaan 750 kg kokonaispainoinen perävaunu          kan ajokortin sisältämän ajo-oikeuden laajenta-
10518: tai myös perävaunu, jonka suurin sallittu koko-      miseen nykyisestä.
10519: 
10520:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
10521: 
10522:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
10523:                                       1986 vp. -     KK n:o 250                                       3
10524: 
10525: 
10526: 
10527: 
10528:                                Till Riksdagens Herr Talman
10529: 
10530:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vars tillåtna maximivikt överstiger 750 kg, om
10531: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fordonens sammanlagda tillåtna maximivikt ej
10532: den 6 juni 1986 till vederbörande medlem av          överstiger 3 500 kg. Enligt konventionen kan
10533: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fordon i kategori C eller D vara sammankopplat
10534: dagsledamot Roos m.fl. undertecknade spörsmål        med en lätt släpvagn, vars maximivikt är högst
10535: nr 250:                                              750 kg, utan att den kombination som bildas
10536:                                                      upphör att tillhöra kategorin C eller D. Övriga
10537:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        fordonskombinationer förutsätter ett körkort,
10538:        att utvidga tillämpningsområdet för kör-      som berättigar till framförande av vederbörande
10539:        kort av klass ABC?                            fordonskombination och som innefattar körrät-
10540:                                                      tighet, som gäller fordon av klass E.
10541:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
10542: anföra följande:                                        Kravet på körkort bestäms på basen av fordo-
10543:                                                      nets totalvikt, som har antecknats i registret.
10544:    Körkortsklassificeringen i Finland grundar sig,
10545:                                                      Fordonets last har sålunda ingen betydelse för
10546: i enlighet med de internationella konventionerna
10547:                                                      hur kravet bestäms, med följande undantag. 1
10548: om vägtrafik, på fordonsklassificering. Enligt den
10549:                                                      vår nationella lagstiftning har man avvikit från
10550: internationella konventionen om vägtrafik, som
10551:                                                      det krav som gäller körkort för fordonskombina-
10552: ingicks i Wien år 1968 och som för Finlands del
10553:                                                      tion av klass E så, att körkort av klass ABC
10554: trädde i kraft vid ingången av april, hör till
10555:                                                      berättigar till att provköra och tillfälligt flytta
10556: kategorin B, med undantag av fordon i kategorin
10557:                                                      fordon av klass D utan passagerare samt fordon
10558: A, dvs. motorcyklar, fordon vilkas maximivikt ej
10559:                                                      av klass E utan last. Genom detta stadgande har
10560: överstiger 3 500 kg och i vilka finns plats för
10561:                                                      man velat underlätta skötseln av de överraskande
10562: högst åtta personer utöver föraren. Till kategorin
10563:                                                      situationer som förekommer särskilt i samband
10564: C hör fordon, som används för godsbefordran
10565:                                                      med setvice och reparationer.
10566: och vilkas maximivikt överstiger 3 500 kg. Enligt
10567: konventionen kan fordon i kategorin B vara              Med beaktande av bestämmelserna i de inter-
10568: sammankopplat med en lätt släpvagn, dvs. släp-       nationella konventionerna ser trafikministeriet
10569: vagn, vars maximivikt ej överstiger 750 kg. Det      inte behov av att utvidga den körrättighet som
10570: kan också vara sammankopplat med en släpvagn,        körkort av klass C medför.
10571: 
10572:     Helsingfors den 29 september 1986
10573: 
10574:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
10575:                                                 1986 vp.
10576: 
10577: Kirjallinen kysymys n:o 251
10578: 
10579: 
10580: 
10581: 
10582:                                    Turunen ym.: Elatusmaksujen saamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
10583:                                      tuksessa
10584: 
10585: 
10586:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10587: 
10588:    Verotuksessa on epäkohtia, jotka koskevat           vuoksi hyväksyä kokonaan sekä kunnallisverotuk-
10589: suurta joukkoa elatusapua maksavia veronmaksa-         sessa että valtionverotuksessa siihen asti, kunnes
10590: jia, sekä miehiä että naisia. Tuoreimpien tietojen     elatusvelvollisuus oikeuden päätöksellä tai van-
10591: mukaan elatusvelvollisia on tällä hetkellä yli         hempien välisellä sopimuksella lakkaa, tavalli-
10592: 120 000.                                               simmin lapsen täyttäessä 18 vuotta. Vähennysoi-
10593:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 3 momentin      keuden laajentaminen olisi oikeudenmukaista ni-
10594: mukaan on elatusvelvollisuusvähennys kunnallis-        menomaan tunnollisesti elatusavut maksavia ela-
10595: verotuksessa enintään 3 500 markkaa alaikäistä         tusvelvollisia kohtaan.
10596: lasta kohti. Valtionverotuksessa (57§) verosta saa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10597: tällä hetkellä tehdä 875 markan vähennyksen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10598: lasta kohti. Elatusvelvollisuus vaikuttaa näistä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10599: vähennyksistä huolimatta heikentävästi elatusvel-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10600: vollisen vanhemman veronmaksukykyyn siihen                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10601: saakka kun elatusvelvollisuus kestää, yleisimmin              siin tunnollisesti elatusvelvollisuutensa
10602: 18 vuoden ikään saakka. Veronmaksukyvyn heik-                 suorittavien henkilöiden verotussäännös-
10603: keneminen voi mm. edistää halua pinnata mak-                  ten muuttamiseksi siten, että elatusmak-
10604: mista, jolloin maksuja joudutaan suorittamaan                 sut olisivat täysimääräisinä vähennyskel-
10605:  lasta hoitavalle huoltajalle yhteiskunnan varoista.          poisia sekä kunnallis- että valtionverotuk-
10606:     Elatusvelvollisuusvähennys pitäisikin sekä oi-            sessa siihen saakka kun lapsi täyttää 18
10607:  keudenmukaisuuden että johdonmukaisuuden                     vuotta?
10608: 
10609:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
10610: 
10611:            Eeva Turunen                  Jouko Tuovinen                  Lea Sutinen
10612:            Kerttu Törnqvist              Reino Jyrkilä                   Reino Karpola
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 
10617:  260733F
10618: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 251
10619: 
10620: 
10621: 
10622: 
10623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10624: 
10625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne
10626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuo lain (361/83) säännösten mukaan lapser
10627: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-     huolto voidaan aikaisemmasta poiketen määrät:
10628: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      myös molemmille vanhemmille yhteisesti. Täl
10629: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Eeva      löinkin verovähennykset myönnetään sille van
10630: Turusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       hemmista, jonka luona lapsi on tosiasiallisest
10631: myksestä n:o 251:                                     suurimman osan verovuodesta asunut. Jos lapser
10632:                                                       huolto uskotaan molemmille vanhemmille, tuo
10633:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mioistuin ei määrää elatusapua maksettavaksi
10634:        siin tunnollisesti elatusvelvollisuutensa      Sosiaalilautakunta sen sijaan voi tällöinkin vah
10635:        suorittavien henkilöiden verotussäännös-       vistaa vanhempien tekemän elatusapusopimuk
10636:        ten muuttamiseksi siten, että elatusmak-       sen, jolloin elatusvelvollisuusvähennykset myön-
10637:        sut olisivat täysimääräisinä vähennyskel-      netään verotuksessa tavanomaiseen tapaan. Van
10638:        poisia sekä kunnallis- että valtionverotuk-    hemmille yhteisesti asetettu huoltovelvoite or
10639:        sessa siihen saakka kun lapsi täyttää 18       käytännössä johtanut joihinkin tosiasioita vastaa
10640:        vuotta?                                        mattomiin vähennysvaatimuksiin verotuksessa.
10641:                                                          Lasta välittömästi huoltavalle henkilölle myön
10642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nettävät vähennykset valtionverotuksessa ova
10643: ti seuraavaa:                                         lapsenhoito- ja koulutusvähennys sekä verost:
10644:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 3    tehtävä huoltajavähennys. Kunnallisverotuksess:
10645: momentin mukaan verovelvollinen, joka on suo-         myönnetään lapsivähennys. Vähennykset saa teh
10646: rittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön       dä verotuksessaan toinen vanhemmista, jos last:
10647: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistet-      kasvatetaan yhteisessä kodissa tai, jos vanhemma
10648: tua elatusapua, saa vähentää vuodelta 1986 toi-       eivät asu yhdessä, se vanhemmista, jonka Juon:
10649: mitettavassa kunnallisverotuksessa verovuonna         lapsi on tosiasiallisesti suurimman osan verovuo
10650: suorittamaosa elatusavun maaran, kuitenkin            desta asunut. Sekä valtion- että kunnallisverotuk
10651: enintään 3 500 markkaa alaikäistä lasta kohden.       sessa myönnetään lisäksi yksinhuoltajavähennys
10652: Valtionverotuksessa      elatusvelvollisuusvähennys   jos lasta huoltavaan vanhempaan ei sovellet:
10653: tehdään tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n 3         tulo- ja varallisuusverolain puolisoita koskevi:
10654: momentin mukaisesti verosta. Vähennyksen              säännöksiä.
10655: enimmäismäärä kuluvalta vuodelta toimitettavas-          Vaikka alaikäisen lapsen huollosta johtuvi:
10656: sa valtionverotuksessa on 875 markkaa alaikäistä      veronmaksukykyyn vaikuttavia kustannuksia ote
10657: lasta kohden.                                         taan edellä mainituin vähennyksin lasta välittö
10658:    Alaikäisiksi katsotaan tulo- ja varallisuusvero-   mästi huoltavan vanhemman verotuksessa huo
10659: lain 3 §:n mukaisesti lapset, jotka eivät ennen       mioon, jää osa lapsen elantokustannuksista vero
10660: verovuoden alkua ole täyttäneet 16 vuotta.            tuksessa vähentämättä. Kysymyksessä ja sen pe
10661:    Elatusvelvollisuusvähennykset säädettiin 1 päi-    rusteluissa esitetty elatusapumaksujen täysimää
10662: vänä joulukuuta 1978 annetulla lailla (913/78).       räinen vähentäminen ei siten olisi lasta välittö
10663: Säännöstä sovellettiin ensimmäisen kerran vuo-        mästi huoltavia vanhempia kohtaan kovinkaar
10664: delta 1979 toimitetussa verotuksessa. Hallituksen     tasapuolista. Koska elatusavun määrä ja elatus
10665: esityksen (HE n:o 133/1978 vp.) perustelujen          velvollisten tulot ovat tapauksittain hyvinkin eri-
10666: mukaan oli syytä myöntää joitakin etuisuuksia         suuruiset, ei täysimääräinen vähentämisoikeu
10667: verotuksessa myös sille lapsen vanhemmista, joka      olisi elatusvelvollistenkaan kannalta tasapuolista
10668: osallistui lapsen elatukseen vain suorittamalla          Kysymyksessä on myös esitetty, että elatusapu
10669: elatusapua, koska lapsen elatuksen perusteella        maksujen vähennyskelpoisuutta laajennettaisiir
10670: myönnettävät verovähennykset sai lapsen van-          siten, että 16-18-vuotiaita lapsia varten suoritet
10671: hemmista se, jonka välittömässä huollossa lapsi       tu elatusapu tulisi verotuksessa vähennyskelpoi
10672: oli.                                                  seksi. Kun esimerkiksi huoltajavähennyksen saa
10673:                                     1986 vp. -- RJ( n:o 251                                        3
10674: 
10675: misen edellytyksenä on sama 16 vuoden ikäraja ja   vanhemman verotuskohtelu koulutusvähennyk-
10676: kaikkien lasten huoltajien verotuskohtelu tältä    sestä huolimatta ankarammaksi.
10677: osin on yhdenmukainen, ei yksinomaan elatus-          Elatusvelvollisuuden sekä lapsen huoltamisen
10678: velvollisuusvähennystä koskeva muutos verolain-    perusteella myönnettävien vähennysten määrät
10679: säädäntöön voi tulla kysymykseen.                  ovat vuosittain olleet hallituksen harkittavina
10680:    Koulutusvähennys, joka myönnetään 16 vuot-      vuotuisia tuloverotuksen perustemuutoksia kos-
10681: ta, mutta ei 18 vuotta täyttäneen säännöllistä     kevia esityksiä annettaessa, ja kuten vuotta 1987
10682: opetusta saavan koululaisen huoltajalle, tasaa     koskevasta tulo- ja varallisuusverolain muutosesi-
10683: peruskoulun jälkeen lisääntyvien koulutuskustan-   tyksestä ilmenee, lapsen elättämiseen liittyvät
10684: nusten vaikutusta huoltajan veronmaksukykyyn.      verokysymykset ovat olleet erityisen huomion
10685: Vähennyksen saa lasta välittömästi huoltava hen-   kohteena. Muihin toimenpiteisiin verosäännösten
10686: kilö. Kun lapsen elatuksen perusteella myönnetyt   muuttamiseksi tässä asiassa hallituksella ei ole
10687: muut vähennykset lakkaavat kuitenkin samaan        tarkoitus ryhtyä.
10688: aikaan vaikuttamasta, muuttuu lasta huoltavan
10689: 
10690:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1986
10691: 
10692:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
10693: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 251
10694: 
10695: 
10696: 
10697: 
10698:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10699: 
10700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt stadgandena i lagen angående vårdnad
10701: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         om barn och umgängesrätt ( 36118 3) kan vårdnad
10702: den 6 juni 1986 till vederbörande medlem av            om barn, i motsats till vad som tidigare var
10703: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      fallet, också anförtros båda föräldrarna gemen-
10704: dagsledamot Eeva Turunen m.fl. undertecknade           samt. Också härvid beviljas skatteavdragen den
10705: spörsmål nr 2 51:                                      av föräldrarna hos viiken barnet de facto har bott
10706:                                                        under största delen av skatteåret. Om barnets
10707:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vårdnad anförtros båda föräldrarna, förordnar
10708:         att ändra de beskattningsstadganden som        domstolen inget underhållsbidrag. Däremot kan
10709:         gäller personer, vilka samvetsgrant upp-       socialnämnden också härvid fastställa avtal om
10710:         fyller sin underhållsskyldighet, så att un-    underhållsbidrag. Då beviljas underhållsskyldig-
10711:         derhållsavgifterna i sin helhet vore av-       hetsavdragen i vanlig ordning vid beskattningen.
10712:         dragsgilla vid såväl kommunal- som stats-      När föräldrar har ålagts att gemensamt handha
10713:         beskattningen intill dess att barnet fyller    vårdnad om barn har det i praktiken lett till vissa
10714:         18 år?                                         krav på avdrag i beskattningen, som inte har
10715:                                                        svarat mot sakernas faktiska tillstånd.
10716:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           De avdrag som vid statsbeskattningen beviljas
10717: anföra följande:                                       person, som handhar barnets omedelbara vård,
10718:    Enligt 36 § 3 mom. lagen om skatt på inkomst        är barnavårdsavdrag och utbildningsavdrag samt
10719: och förmögenhet {1043/74) får skattskyldig, som        försörjaravdrag, som görs från skatten. Vid kom-
10720: har betalat underhållsbidrag, vilket har fastställts   munalbeskattningen beviljas barnavdrag. Avdra-
10721: genom avtal eller dom i enlighet med lagstift-         gen får vid beskattningen göras av den ena
10722: ningen om underhåll för barn, vid kommu-               föräldern, om barnet fostras i ett gemensamt
10723: nalbeskattningen för år 1986 avdra det belopp          hem eller, om föräldrarna inte bor tillsammans,
10724: han under skatteåret har betalat i dylikt bidrag,      av den förälder som barnet de facto har bott hos
10725: dock högst 3 500 mk för varje minderårigt barn.        under största delen av skatteåret. Vid både stats-
10726: I statsbeskattningen dras underhållsskyldighets-       och kommunalbeskattningen beviljas dessutom
10727: avdraget, i enlighet med 57 § 3 mom. lagen om          ensamförsörjaravdrag, om stadgandena om äkta
10728: skatt på inkomst och förmögenhet, av från skat-        makar i lagen om skatt på inkomst och
10729: ten. Avdragets maximibelopp vid den statsbe-           förmögenhet inte tillämpas på den förälder som
10730: skattning som förrättas för innevarande år är 875      har vårdnaden om barnet.
10731: mk per minderårigt barn.                                  Trots att de kostnader som föranleds av vård-
10732:    1 enlighet med 3 § lagen om skatt på inkomst        naden om minderårigt barn och som påverkar
10733: och förmögenhet anses barn, som inte har fyllt         skattebetalningsförmågan i form av ovan nämnda
10734: 16 år då skatteåret börjar, som minderåriga.           avdrag beaktas när den förälder beskattas som
10735:    Om underhållsskyldighetsavdrag stadgades ge-        handhar barnets omedelbara vård, avdras inte
10736: nom en lag, som gavs den 1 december 1978               alla kostnader för barnets underhåll vid beskatt-
10737: (913/78). Stadgandet tillämpades första gången         ningen. Sålunda vore det förfarande som föreslås
10738: vid den beskattning som förrättades för år 1979.       i spörsmålet och dess motivering, enligt vilket
10739: Enligt motiveringen till regeringens proposition       underhållsavgiften skulle avdras till fullt belopp,
10740: (RP nr 133/1978 rd.) var det skäl att bevilja vissa    inte särskilt opartiskt med tanke på föräldrar som
10741: förmåner i beskattningen också åt den av barns         handhar barnets omedelbara vård. Emedan un-
10742: föräldrar som deltog i barnets underhåll endast        derhållsbidraget och de underhållsskyldigas in-
10743: genom att erlägga underhållsbidrag, emedan de          komster i olika fall är mycket olika stora vore det
10744: skattelättnader som beviljas på grund av barns         inte heller från de underhållsskyldigas synpunkt
10745: underhåll tillföll den förälder, som handhar           sett opartiskt, om hela underhållsbidraget vore
10746: barnets omedelbara vård.                               avdragsgillt.
10747:                                        1986 vp. -      KK n:o 251                                        5
10748: 
10749:    1 spörsmålet föreslås också att avdragsrätten för   dan rätten att göra de övriga avdrag som beviljas
10750: underhålls avgifter utvidgas så, att det under-        på grund av barns underhåll dock upphör samti-
10751: hållsbidrag som erläggs för 16-18 år gamla barn        digt, kommer denna förälder att behandlas
10752: vore avdragsgillt vid beskattningen. Då förutsätt-     strängare vid beskattningen, trots utbildnings-
10753: ningen för att få räkna tili exempel försörjarav-      avdraget.
10754: drag tili godo är samma åldersgräns, 16 år, och           Då de propositioner som gäller de årliga änd-
10755: beskattningsbehandlingen av alla barns vård-           ringarna av grunderna för inkomstbeskattningen
10756: nadshavare tili denna del är enhetlig, kan det         avlåts har regeringen varje år prövat beloppen av
10757: inte komma i fråga att ändra skattelagstiftningen      de avdrag som beviljas på basis av underhållsskyl-
10758: endast i fråga om underhållsskyldighetsavdraget.       dighet samt vårdnad om barn. Och såsom det
10759:    Utbildningsbidraget, som beviljas vårdnadsha-       framgår av den proposition med förslag tili lag
10760: vare får skolbarn, som har fyllt 16 men inte 18 år     om ändring av lagen om skatt på inkomst och
10761: och som får regelbunden undervisning, utjämnat         förmögenhet som gäller år 1987 har skattefrågor-
10762: den inverkan som utbildningskostnaderna, vilka         na i samband med försörjning av barn varit
10763: stiger efter grundskolan, har på vårdnadshavarens      föremål för särskild uppmärksamhet. Regeringen
10764: skattebetalningsförmåga. Avdraget får göras av         har inte för avsikt att vidta andra åtgärder för att
10765: den som handhar barnets omedelbara vård. Eme-          ändra de skattestadganden som gäller denna sak.
10766: 
10767:      Helsingfors den 22 september 1986
10768: 
10769:                                                                             Minister Pekka Vennamo
10770:                                                1986 vp.
10771: 
10772: Kirjallinen kysymys n:o 252
10773: 
10774: 
10775: 
10776: 
10777:                                   Väänänen ym.: Koulutoimen valtionosuusrakentamiseen liittyvän
10778:                                     ohjauksen ja valvonnan vähentämisestä
10779: 
10780: 
10781:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10782: 
10783:   Koulutoimen valtionosuusrakentaminen on            kennushankkeet eivät tule lainkaan keskushallin-
10784: erittäin monimutkainen, valtion viranomaisten        non käsittelyyn. Vastaava raja peruskouluhank-
10785: monia lupia ja lausuntoja edellyttävä prosessi.      keissa on 170 000 mk ja kunnallisten ammatillis-
10786: Esimerkiksi kunnallisen ammatillisen oppilaitok-     ten oppilaitosten rakennushankkeissa 500 000
10787: sen rakennushanke, jonka valtionosuus ylittää 4      mk.
10788: miljoonaa markkaa, vaatii 20-25 päätöstä tai            Valtion valtionosuusrakentamiseen kohdistu-
10789: toimenpidettä eri viranomaisportaissa. Lisäksi       van ohjauksen ja valvonnan päätarkoituksena on
10790: kunnallisen oppilaitoksen rakentaminen edellyt-      toisaalta valtion menojen säätely, toisaalta raken-
10791: tää lukuisia kunnallisten elinten päätöksiä. Tästä   nushankkeiden rakennusteknisen ja toiminnalli-
10792: seuraa, että rakennushanketta koskevaan hallin-      sen tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen.
10793: nolliseen päätöksentekoon saattaa kulua useita       Ainakin suurehkoilla kunnilla on jälkimmäiseen
10794: vuosia. Palvelujen saanti viivästyy, vaikka rahoi-   tehtävään täysin riittävä asiantuntemus. Valtion-
10795: tuskin olisi olemassa.                               osuusrakentamiseen kohdistuvan ohjauksen ja
10796:    Valtionosuusrakentamista koskevissa säädöksis-    valvonnan päätehtäväksi on siten katsottava val-
10797: sä ei ole otettu huomioon sitä kehitystä, mikä on    tion menojen hillitseminen. Tässä mielessä olisi
10798: tapahtunut kuntien ja oppilaitosten henkilöstö-      tärkeää selvittää, vastaavatko rakentamiseen liit-
10799: voimavaroissa, eikä sitä, että valtion rahoitus-     tyvästä lupa- ja valvontamenettelystä valtiolle
10800: osuus ja valtion valvonta vastaisivat toisiaan.      koituvat hyödyt niitä lisäkustannuksia, joita mo-
10801: Erityisesti korkeisiin kantokykyluokkiin kuuluvis-   ninkertainen asioiden käsittely eri hallinnonpor-
10802: sa Uudenmaan kaupungeissa, joissa valtionosuus       taissa aiheuttaa ja olisiko sama tulos saavutetta-
10803: esimerkiksi peruskoulurakentamiseen 10. kanto-       vissa yksinkertaisemmallakin menettelyllä, esi-
10804: kykyluokassa on vain 5 %, tuntuu kohtuutto-          merkiksi normaalihintajärjestelmää kehittämällä.
10805: malta, että valtion vähäisen rahoituspanoksen        Kansliapäällikkö Aimo Pajusen johdolla työsken-
10806: vuoksi palvelupisteiden rakentaminen sidotaan        nellyt hallinnon hajauttamiskomitea on tehnyt
10807: valtion monimutkaiseen lupajärjestelmään. Niin       merkittäviä ehdotuksia mm. valtionosuusrakenta-
10808: peruskoulujen kuin kunnallisten ammatillisten        miseen liittyvän ohjaus- ja valvontamenettelyn
10809: oppilaitostenkin osalta lähes yksinomainen rahoi-    yksinkertaistamiseksi.
10810: tusmuoto on nykyisin ns. jälkirahoitus, jossa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10811: valtionosuus suoritetaan vuotuiserinä jälkikäteen.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10812: Myös jälkirahoitteinen rakentaminen edellyttää       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10813: pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta lähes saman      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10814: hallinnollisen päätöksenteon kuin rakennusaikai-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10815: nen valtionrahoitus.                                        ryhtyä koulutoimen valtionosuusrakenta-
10816:   Silmiinpistävän suuret ovat valtionosuusraken-            miseen liittyvän ohjauksen ja valvonnan
10817: tamisen ohjauksessa ja valvonnassa vallitsevat              yksinkertaistamiseksi, jotta kuntien jälki-
10818: hallinnonalojen väliset erot. Sosiaali- ja tervey-          rahoituksella tai omin varoin toteutetta-
10819: denhuollon alalla alle 11 miljoonan markan ra-              vat koulurakennushankkeet voidaan to-
10820: 
10821: 260718P
10822: 2                                  1986 vp. -- KJ( n:o 252
10823: 
10824:       teuttaa oleellisesti nykyistä vähäisemmin             hennys niitä lisäkustannuksia, joita val-
10825:       lupapäätöksin, ja                                     tionosuusrakentamisen yksityiskohtainen
10826:          vastaako nykyisestä valvontamenette-               valvonta aiheuttaa?
10827:       lystä valtiolle koituva kustannusten vä-
10828: 
10829:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
10830: 
10831:        Marjatta Väänänen             Seppo Pelttari                   Hannu Tenhiälä
10832:        Pentti Poutaneo               Sirkka-Liisa Anttila             Lea Sutinen
10833:        Mauri Pekkarinen              Reino Karpola                    Einari Nieminen
10834:        Kalevi Mattila                Esko Aho                         Tytti Isohookana-Asunmaa
10835:        Tellervo Nousiainen           Juhani Tuomaala                  Heikki Kokko
10836:        Juhani Alaranta               Jukka Vihriälä                   Mauno Manninen
10837:        Hannele Pokka                 Matti Maijala                    Hannu Kemppainen
10838:                                       1986 vp. -      KK n:o 252                                       3
10839: 
10840: 
10841: 
10842: 
10843:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10844: 
10845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       nössä katsottu kuuluvan valtionosuuden hakijalle
10846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eli kunnalle.
10847: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-        Perustamiskustannusten syntyä, tarpeellisuutta
10848: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      ja kohtuullisuutta valtionosuusviranomaiset val-
10849: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mar-      vovat ennakolta jo ennen hankkeen toteuttami-
10850: jatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      seen ryhtymistä. Tähän perustamiskustannusten
10851: kysymyksestä n:o 252:                                 ennakkovalvontaan kuuluu perustamissuunnitel-
10852:                                                       ma, silloin kun sen laatiminen on tarpeen,
10853:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luonnospiirustusten, pääpiirustusten ja rakennus-
10854:        ryhtyä koulutoimen valtionosuusrakenta-        tapaselostusten sekä toteuttamisohjelman toimit-
10855:        miseen liittyvän ohjauksen ja valvonnan        taminen asianomaisen viranomaisen hyväksyttä-
10856:        yksinkertaistamiseksi, jotta kuntien jälki-    väksi. Ennakkovalvonnan eri vaiheissa valtion-
10857:        rahoituksella tai omin varoin toteutetta-      osuusviranomaiset suorittavat suunnittelu- ja kus-
10858:        vat koulurakennushankkeet voidaan to-          tannusohjausta, jolla pyritään onnistuneisiin, toi-
10859:        teuttaa oleellisesti nykyistä vähäisemmin      miviin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Hankekoh-
10860:        lupapäätöksin, ja                              taista ohjausta annetaan mm. siten, että alusta-
10861:           vastaako nykyisestä valvontamenette-        vista luonnospiirustuksista järjestetään kunnan ja
10862:        lystä valtiolle koituva kustannusten vä-       kouluhallituksen edustajien välisiä neuvotteluja,
10863:        hennys niitä lisäkustannuksia, joita val-      joissa ratkaistaan, voidaanko suunnittelua jatkaa
10864:        tionosuusrakentamisen yksityiskohtainen        aloitetulta pohjalta ja minkälaisia tarkistuksia
10865:        valvonta aiheuttaa?                            tarvitaan.
10866:                                                          Kysymyksen perusteluissa on väitetty, ettei
10867:                                                       valtionosuusrakentamista koskevissa säädöksissä
10868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
10869:                                                       ole otettu huomioon sitä kehitystä, mikä on
10870: seuravaa:
10871:                                                       tapahtunut kuntien ja oppilaitosten henkilöstö-
10872:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja   voimavaroissa. Henkilöstövoimavaroissa tapahtu-
10873: -avustuksista annetun lain (35/73) 8 §:n 1 mo-        nut kehitys lienee ymmärrettävä siten, että kun-
10874: menttia sovelletaan asianomaisten erityislakien       nat ovat saaneet palvelukseensa entistä enemmän
10875: nojalla myös peruskoulun, lukion ja yleisen kir-      korkeasti koulutettua väkeä. Suurimmalta osalta
10876: jaston sekä ammatillisten oppilaitosten valtion-      maamme kunnista puuttuu edelleen kokemusta
10877: osuuksiin. Mainitun 8 §:n 1 momentin säännök-         ja tietoa nimenomaan koulurakennuksen raken-
10878: set, joiden mukaan valtionosuutta ei makseta          nuttajana. Siihen, että kunnilla on palvelukses-
10879: tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tar-       saan arkkitehtejä, on todettava, että kouluraken-
10880: peettorniin kustannuksiin eikä määrältään liialli-    nussuunnittelu on siinä määrin erikoistunut
10881: siksi tai kohtuuttoman korkeiksi katsottaviin kus-    omaksi alakseen, että kaikki arkkitehdit eivät
10882: tannuksiin, siltä osin kuin ne ylittävät tarpeelli-   ilman muuta ole päteviä koulurakennuksen
10883: sen määrän, velvoittavat opetushallinnon asian-       suunnittelijoita. Toisaalta on huomattava, että
10884: omaisia valtionosuusviranomaisia, kouluhallitusta     kun suunnittelun ohjausta suorinavilla valtion
10885: ja ammattikasvatushallitusta sekä opetusministe-      viranomaisilla on asiantuntemusta alansa toimin-
10886: riötä eräissä ammattioppilaitosten rahoitusta kos-    nallisissa sekä rakennusten taloudellisuuteen ja
10887: kevissa asioissa varmistautumaan kaikkien niiden      käyttökelpoisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ne
10888: kustannusten kohdalta, joihin valtionosuutta          voivat kokemustensa perusteella välittää tietoja
10889: haetaan, että ne todella ovat tarpeellisia eivätkä    eri hankkeissa saamistaan sekä hyvistä että huo-
10890: miltään osalta liiallisia tai kohtuuttomia. Mainit-   noista ratkaisuvaihtoehdoista. Juuri kustannusoh-
10891: tu valtionosuuslain säännös koskee sekä käyttö-       jauksen ansiosta kunnille on useissa tapauksissa
10892: kustannuksiin      että     perustamiskustannuksiin   koitunut huomattaviakin kustannussäästöjä.
10893: myönnettäviä valtionosuuksia. Kustannusten tar-          Hankkeeseen myönnetyn valtionosuuden mak-
10894: peellisuuden näyttövelvollisuus on oikeuskäytän-      saminen, maksettiinpa se rakennusaikaisena tai
10895: 4                                      1986 vp. -- NJ( n:o 252
10896: 
10897: jälkikäteen, ei ole lainkaan sidoksissa koulura-       suunnitteluun ja rakentamiseen kohdistuva en-
10898: kennushankkeen perustamiskustannusten ennak-           nakkovalvonta nimenomaan korkeimpiin kanto-
10899: kokäsittelyjärjestelmään eikä valtionosuuden           kykyluokkiin kuuluvien kuntien osalta olisi epä-
10900: myöntämistä koskevan päätöksen tekoon. Kysy-           suhteessa perustamiskustannuksiin myönnettä-
10901: myksen perusteluista luettava ajatus, että niiden      vään valtionrahoitusosuuteen nähden.
10902: hankkeiden viranomaiskäsittelyssä, joihin val-            Kysymyksen perusteluissa esitetty väite, että
10903: tionrahoitus maksetaan jälkikäteen, ei pitäisi         valtionosuusrakentamiseen kohdistuvan ohjauk-
10904: noudattaa samaa monivaiheista päätöksentekojär-        sen ja valvonnan päätehtäväksi on katsottava
10905: jestystä kuin rakennusaikaisen valtionrahoituksen      valtion menojen hillitseminen, on asiaton. Val-
10906: saavien hankkeiden kohdalla, ei opetusministe-         tionviranomaisten harjoittamasta kustannusoh-
10907: riön mielestä ole johdonmukainen. Opetusminis-         jauksesta ja rakentamisen valvonnasta koituu
10908: teriön käsityksen mukaan sillä seikalla, että pe-      hyötyä myös kunnille. Juuri kustannusohjauksen
10909: rustamiskustannuksiin myönnetty valtionosuus           ansiosta kunnille on useissa tapauksissa koitunut
10910: maksetaan jälkikäteen, ei voida perustella koulu-      suurimmillaan useiden, jopa miljoonien markko-
10911: rakennushankkeen käsittelyyn liittyvien hallin-        jen kustannussäästöjä.
10912: nollisten menettelytapojen keventämistä.
10913:                                                           Koulurakentamisen ohjauksen ja valvonnan
10914:    Sitä seikkaa, että koulurakennushankkeiden
10915:                                                        monivaiheisuutta ja hitautta arvosteltaessa unoh-
10916: kustannusohjaus ja toteuttamisohjelman hyväksy-
10917:                                                        detaan, että myös kunnallishallinnon päätöksen-
10918: miseen päättyvä ennakkovalvonta on ulotettu
10919:                                                        teko koulurakennushankkeen käsittelyssä on hi-
10920: kaikkiin koulurakennushankkeisiin siitä riippu-
10921:                                                        das ja monivaiheinen.
10922: matta, miten paljon kunta saa hankkeen toteut-
10923: tamiseen valtionosuutta, on pidetty perusteltuna          Peruskoulujen rakentamislupajärjestelmä ei
10924: koulurakennushankkeiden -- myös omakustan-             kuulu perustamiskustannusten ennakkovalvonta-
10925: teisten -- kustannustietojen keräämiseksi kustan-      järjestelmään. Tästä syystä rakentamislupajärjes-
10926: nustietorekisteriin. Rekisterin tietojen perusteella   telmää ei käsitellä tässä vastauksessa, vaan viita-
10927: valtioneuvosto vuosittain määrää normaalihinto-        taan sen osalta ministeri Suonion vastaukseen
10928: jen yleiset perusteet. Toteuttamisohjelman en-         edustaja Salolaisen ym. kirjalliseen kysymykseen
10929: simmäisen vaiheen hyväksymistä kaikkien -- siis        n:o 100 maaliskuun 17 päivältä 1986.
10930: myöskin omakustanteisten -- hankkeiden koh-               Ilmeistä on, että koulurakentamisen ohjausta
10931: dalta on pidetty välttämättömänä käyttökustan-         ja valvontaa koskevat säännökset kaipaavat tarkis-
10932: nuksiin myönnettävään valtionosuuteen sekä en-         tamista. Opetusministeriössä työskentelee ope-
10933: sikertaiseen kalustamiseen myönnettävään val-          tusministeriön, valtiovarainministeriön, koulu-
10934: tionosuuteen oikeuttavan hyötypinta-alan mää-          hallituksen ja kuntien keskusjärjestöjen edustajis-
10935: rittämiseksi. Kun otetaan toisaalta huomioon,          ta koottu työryhmä, joka valmistelee perus-
10936: että suunnitteluratkaisut pääkaupunkiseudulla          koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
10937: ovat muuta Suomea huomattavasti kalliimmat ja          osuuslain (1112 178) muuttamista koskevaa lakia.
10938: että rakennuskustannukset saattavat toteuttamis-       Tämä työryhmä on saanut tehtäväkseen myös
10939: ohjelman käsittelyn aikana nousta kunnan val-          tutkia, voidaanko ja millä tavoin peruskoulun
10940: tionosuusprosentin määrää enemmän, ja toisaalta        rakennushankkeen valtionosuusviranomaisissa ta-
10941: se, että koulurakennuksen rakennuskustannukset         pahtuvaa käsittelyä yksinkertaistaa, sekä millä
10942: säännönmukaisesti ovat suuremmat kuin hank-            tavoin rakentamista koskevia valtionosuuslain
10943: keelle vahvistettu normaalihinta, ei voida kieltää,    säännöksiä voitaisiin tässä tarkoituksessa muuttaa
10944: etteikö valtion harjoittama koulurakentamisen          vireillä olevan lainmuutoksen yhteydessä.
10945: 
10946:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
10947: 
10948:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
10949:                                        1986 vp. -- FUK n:o 252                                          5
10950: 
10951: 
10952: 
10953: 
10954:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10955: 
10956:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            ankommer på den som ansöker om statsandel,
10957: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             dvs. på kommunen.
10958: skrivelse av den 6 juni 1986 tili vederbörande
10959: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-        Statsandelsmyndigheterna kontrollerar anlägg-
10960: de av riksdagsman Marjatta Väänänen m.fl. un-          ningskostnadernas uppkomst, deras nödvändig-
10961: dertecknade spörsmål nr 252:                           het och skälighet på förhand, innan åtgärder
10962:                                                        vidtas för genomförande av projektet. Tili denna
10963:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förhandsövervakning av anläggningskostnaderna
10964:        för att handledningen och övervakningen         hör en anläggningsplan, då det är nödvändigt att
10965:        vid byggande med stöd av statsandelar           en sådan uppgörs, samt att skissritningar, huvud-
10966:        inom skolväsendet skall kunna förenklas         ritningar, beskrivningar över byggnadssätt samt
10967:        så att de projekt för skolbyggnader som         ett program för projektets genomförande tillställs
10968:        kommunerna finansierar i efterskott eller       vederbörande myndighet för godkännande. I de
10969:        med egoa medel, kan genomföras med              olika skeden som hänför sig tili förhandsövervak-
10970:        ett mindre antal beslut om tillstånd än         ningen styr statsandelsmyndigheterna planering
10971:        hittills och                                    och kostnader och avser härigenom att nå lycka-
10972:           motsvarar den kostnadsminskning som          de, fungerande, ekonomiska lösningar. Handled-
10973:        det nuvarande övervakningsförfarandet           ning för varje projekt ges bl.a. så att man ordnar
10974:        medför för staten, de merkostnader, som         förhandlingar om de preliminära skissritningarna
10975:        en detaljerad övervakning av byggande           mellan representanter för kommunen och för
10976:        med stöd av statsandelar föranleder?            skolstyrelsen, där man avgör, huruvida det är
10977:                                                        möjligt att fortsätta planeringen på den grund
10978:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som man utgått från och hurudana justeringar
10979: framföra följande:                                     som är påkallade.
10980:    8 § 1 mom. lagen om statsandelar och -under-           I spörsmålets motivering har påståtts, att den
10981: stöd åt kommuner och kommunalförbund (35/              utveckling som skett i fråga om personalresurser i
10982: 73) tillämpas med stöd av behöriga speciallagar        kommuner och vid yrkesläroanstalter inte beak-
10983: även på statsandelar åt grundskolor och gymna-         tats i stadgandena om byggande med statsande-
10984: sier, allmänna bibliotek och yrkesläroanstalter.       lar. Den utveckling som skett i fråga om perso-
10985: Stadgandena i nämnda 8 § 1 mom. enligt vilka           nalresurser torde böra uppfattas så, att kommu-
10986: statsandel inte erläggs för kostnader, som inte        nerna har fått i sin tjänst mera personai med hög
10987: bör anses vara av nöden för att uppgiften skall bli    utbildning än tidigare. Största delen av våra
10988: behörigen skött eller för kostnader som bör anses      kommuner saknar fortfarande erfarenhet och
10989: vara alltför stora eller oskäligt höga tili den del    kunskap just av att vara byggherrar för skolbygg-
10990: de överstiger det nödiga beloppet, förpliktigar        nader. Om det faktum att kommunerna har
10991: vederbörande statsandelsmyndigheter inom un-           arkitekter i sin tjänst bör konstateras, att plane-
10992: dervisningsförvaltningen, skolstyrelsen och yrkes-     ringen av skolbyggnader utgör ett så specialiserat
10993: utbildningsstyrelsen samt undervisningsminis-          område att alla dessa arkitekter inte utan vidare
10994: teriet, att i en del frågor, som gäller finansiering   är kompetenta att planera byggnader. Å andra
10995: av yrkesläroanstalter, beträffande alla de kost-       sidan bör man konstatera att då de statliga
10996: nader, för vilka ansöks om statsandel, försäkra sig    myndigheterna som styr planeringen är sakkun-
10997: om att de verkligen är av nöden påkallade och          niga i frågor, som ansluter sig tili aktiviteter
10998: tili inga delar alltför höga eller oskäliga. Nämnda    inom deras eget område samt tili förmånligheten
10999: stadgande i statsandelslagen gäller statsandelar       och användbarheten hos byggnader, kan de på
11000: för både driftskostnader och anläggningskostna-        basen av sina erfarenheter förmedla information
11001: der. Inom rättspraxis har man ansett att skyldig-      om både goda och dåliga lösningsalternativ som
11002: heten att bevisa att kostnaderna är av nöden           de fått av olika projekt. Genom kostnadsstyr-
11003: 6                                        1986 vp. -- KJ( n:o 252
11004: 
11005: ningen har kommunerna i de flesta fall kunnat            av byggande av skolor samt av uppförandet av
11006: göra t.o.m. betydande kostnadsinbesparingar.             dem uttryckligen i fråga om kommuner som hör
11007:     Utbetalningen av den starsandel som beviljats        till de högre bärkraftsklasserna är i obalans med
11008: för ett projekt är, även om den beviljas under           hänsyn till den starsandel som beviljas för an-
11009: byggnadstiden eller i efterskott, inte alls bunden       läggningskostnaderna. 1 spörsmålets motivering
11010: vid systemet med förhandsbehandling av anlägg-           har framförts påståendet, att huvuduppgiften för
11011: ningskostnader för skolbyggnader eller vid fat-          den styrning och övervakning som inriktas på
11012: tande av beslut om statsandelar. 1 motiveringen          byggande med stöd av statsandelar bör anses vara
11013: till spörsmålet kan utläsas tanken, att när myn-         att stävja statsutgifterna. Detta påstående bör
11014: digheterna behandlar projekt, för vilka statlig          anses vara osakligt.
11015: finansiering betalas i efterskott, borde det be-             Den kostnadsstyrning och den övervakning av
11016: slutsfattande i många skeden som kommer i                byggandet som utförs av statliga myndigheter
11017: fråga för projekt vilka får statlig finansiering         kommer även kommunerna till nytta. Just ge-
11018: under byggnadstiden, inte tillämpas. Denna tan-          nom kostnadsstyrningen har kommunerna i de
11019: ke är enligt undervisningsministeriets uppfatt-          flesta fall gjort stora inbesparingar t.o.m. på flera
11020: ning inkonsekvent. En förenkling av förvalt-             miljoner mark.
11021: ningsl1,ltinerna vid behandlingen av ett projekt,
11022:                                                              Då man kritiserar de många skedena i styr-
11023: som gäller ett skolbygge, kan enligt undervis-
11024:                                                          ningen och övervakningen av byggandet av sko-
11025: ningsministeriets uppfattning inte motiveras av
11026:                                                          lor samt anmärker om att de löper långsamt,
11027: den omständigheten att starsandel för anlägg-
11028:                                                          glömmer man lätt bort, att även beslutsfattandet
11029: ningskostnaderna betalas i efterskott.
11030:                                                          inom den korumunala förvaltningen, då det
11031:     Den omständigheten att kostnadsstyrningen i
11032:                                                          gäller behandlingen av projekt för skolbyggna-
11033: fråga om projekt för skolbyggnader och den
11034:                                                          der, är långsam och består av många olika
11035: förhandsövervakning som leder till att pro-
11036:                                                          skeden.
11037: grammet för genomförandet godkänns har ut-
11038: sträckts till alla projekt för skolbyggnader, obe-           Systemet med byggnadstillstånd för grundsko-
11039: roende av hur mycket kommunen erhåller i                 lor hör inte till systemet med förhandsövervak-
11040: starsandel för genomförande av projektet, har            ning av anläggningskostnader. Därför behandlar
11041: ansetts vara motiverad, för att uppgifter om             jag inte systemet med byggnadstillstånd i detta
11042: kostnader skall kunna insamlas i registret över          svar utan hänvisar till minister Suonios svar på
11043: kostnadsuppgifter, också om skolbyggena ge-              riksdagsman Salolainens m.fl. skriftliga spörsmål
11044: nomförs med självfinansiering. På basen av upp-          nr 100 av den 17 mars 1986.
11045: gifterna i registret fastställer statsrådet årligen de        Det är uppenbart, att stadgandena om styr-
11046: allmänna grunderna för normalpriset. För att den         ning och övervakning av byggande av skolor
11047: nyttoareal som berättigar till starsandel för drifts-    borde justeras. Vid undervisningsministeriet ar-
11048: kostnader och för den första inredningen skall           betar en arbetsgrupp, som består av representan-
11049: kunna fastställas har man ansett det vara nödvän-        ter för undervisningsministeriet, finansministe-
11050: digt att godkänna det första skedet i verkställig-       riet, skolstyrelsen och kommunernas centralorga-
11051: hetsprogrammet för alla projekt, alltså även för         nisationer. Arbetsgruppen har i uppgift att bere-
11052: sådana som genomförs med självfinansiering. Då           da en lag om ändring av lagen om statsandelar
11053: man dels tar hänsyn till att planeringslösningarna       och -understöd samt lån åt grundskolor, korumu-
11054: är mycket dyrare i huvudstadsregionen än på              nala gymnasier och allmänna bibliotek ( 1112 1
11055: andra håll i Finland och att byggnadskostnaderna         78). Arbetsgruppen har även fått i uppgift art
11056: under behandlingen av verkställighetsprogram-            undersöka om det är möjligt att förenkla den
11057: met kan stiga mera än statsandelsprocenten för           behandling av byggnadsprojekt för grundskolor
11058: den berörda kommunen, dels till att bygg-                som ankommer på de myndigheter som handhar
11059: nadskostnaderna för skolbyggnader i regel är             ärenden i anslutning till statsandelar och hur
11060: högre än det pris som normalt fastställs för             detta kan ske samt på vilket sätt stadganden i
11061: projektet, kan man inte förneka att den av staten        statsandelslagen i detta syfte kan ändras i sam-
11062: utövade förhandsövervakningen av planeringen             band med den anhängiga lagändringen.
11063: 
11064:      Helsingfors den 16 september 1986
11065: 
11066:                                                                 Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
11067:                                                 1986 vp.
11068: 
11069: Kirjallinen kysymys n:o 253
11070: 
11071: 
11072: 
11073: 
11074:                                    Lahti-Nuuttila: Opinto-ohjaajina toimivien entisten kansalaiskoulu-
11075:                                      jen yleisaineiden opettajien eläkkeelle pääsyn helpottamisesta
11076: 
11077: 
11078:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11079: 
11080:    Peruskoululain muuttamisesta annetussa laissa       alentaminen koske. Ainoastaan ne, jotka eivät
11081: (614/85) alennettiin (72 §) yleisaineiden aineen-      halunneet pätevöityä opinto-ohjaajiksi, pääsevät
11082: opettajan viran haltijan, jolla on 30 vuotta elä-      lainmuutoksen jälkeen normaalia aiemmin eläk-
11083: keaikaa ja joka on toiminut kansalaiskoulun ja         keelle.
11084: peruskoulun yleisaineiden aineenopettajana elo-           Koska mielestäni kaikkien yleisaineiden opet-
11085: kuun 1 päivän 1985 ja heinäkuun 31 päivän 1985         tajien tulee halutessaan päästä eläkkeelle 55-vuo-
11086: välisenä aikana yhteensä vähintään 15 vuotta,          tiaina riippumatta siitä, ovatko he halunneet
11087: eläkeikää 55 vuodeksi.                                 omalla kustannuksellaan pätevöityä opinto-
11088:                                                        ohjaajiksi, esitän kunnioittavasti valtiopäiväjärjes-
11089:    Edellä mainitun lainmuutoksen ulkopuolelle          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneu-
11090: jäi joukko opinto-ohjaajia, jotka ovat kansalais-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
11091: kouluissa tehneet raskasta ja vaativaa työtä varsin-   van kysymyksen:
11092: kin kaupunkien suurissa luokissa. Työnantajan
11093: kehotuksesta nämä nuorten parasta ajattelevat                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11094: yleisaineiden opettajat, joilla ennestään oli kan-             ryhtyä, että myös opinto-ohjaajiksi omål-
11095: sakoulun- ja kansalaiskoulun opettajan tutkin-                 la kustannuksellaan pätevöityneet yleisai-
11096: not, hakeutuivat vuoden kestävään opinto-ohjaa-                neiden aineenopettajat pääsisivät halutes-
11097: jien jatkokoulutukseen. Opiskelukustannukset he                saan eläkkeelle 55-vuotiaina samalla ta-
11098: suorittivat joko kokonaan tai osittain itse. Tällai-           voin kuin muutkin yleisaineiden aineen-
11099: sia opinto-ohjaajiksi koulutettuja ei eläkeiän                 opettajat?
11100: 
11101:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11102: 
11103:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
11104: 
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 260763N
11109: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 253
11110: 
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11115: 
11116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ne olivat aikoinaan alempia eläkeikiä säädettäes-
11117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sä. Toisaalta taas kehitys tuo mukanaan uusia
11118: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-      tehtäviä, jotka rasittavuudeltaan ylittävät jo ai-
11119: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kaisemmin määritellyt tehtävät. Kaavamaisen
11120: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pentti     eläkeiän muuttaminen jatkuvasti alemmaksi tai
11121: Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      korkeammaksi työolosuhteiden rasittavuuden ke-
11122: symyksestä n:o 253:                                    hitystä seuraten on mahdoton tehtävä. Muun
11123:                                                        muassa tästä syystä valtion eläkejärjestelmässä on
11124:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        selvää tarvetta siirtää eläkeikää koskevien kysy-
11125:         ryhtyä, että myös opinto-ohjaajiksi omal-      mysten painopistettä eläkkeenhakijan yksilölliset
11126:         la kustannuksellaan pätevöityneet yleisai-     olosuhteet huomioon ottavaan suuntaan.
11127:         neiden aineenopettajat pääsisivät halutes-
11128:                                                           Yleistä eläkeikää alempien eläkeikien epäjoh-
11129:         saan eläkkeelle 55-vuotiaina samalla ta-
11130:                                                        donmukaisuus aiheuttaa eriarvoisuutta eri virko-
11131:         voin kuin muutkin yleisaineiden aineen-
11132:                                                        jen ja tehtävien välillä. Se synnyttää tyytymättö-
11133:         opettajat?
11134:                                                        myyttä sellaisten ryhmien keskuudessa, joiden
11135:                                                        eläkeikää ei ole alennettu. Tämä puolestaan
11136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       aiheuttaa näissä ryhmissä toistuvia eläkeiän alen-
11137: ti seuraavaa:                                          tamisvaatimuksia. Yhtenäisiä ja kaikki työalat
11138:    Eläkeikäkysymykset muodostavat nykyisin var-        kattavia kriteereitä eläkeiän määrittämiseksi pys-
11139: sin monitahoisen ja vaikeasti ratkaistavan ongel-      tytään tuskin lainkaan oikeudenmukaisesti laati-
11140: man. Todettakoon, että esim. valtionhallinnon          maan virka- ja ammattinimikkeiden pohjalta.
11141: osalta on olemassa eläkeiän alentamisvaatimuk-             Myöskin valtiontilintarkastajat ovat kertomuk-
11142: sia, joiden piiriin kuuluu yli 50 000 valtion          sessaan vuodelta 1979 kiinnittäneet huomion
11143: palveluksessa olevaa. Valtionhallinnon osalta elä-     valtion eläkeikäjärjestelmässä oleviin puutteelli-
11144: keikäkysymys on ollut vireillä yli 20 vuoden ajan.     suuksiin ja epäkohtiin. Valtiontilintarkastajain
11145: Kysymyksen ratkaisemiselle ei kuitenkaan ole           mielestä tavanomaista aikaisemman eläkkeelle
11146: löydetty yleisesti hyväksyttäviä perusteita.           siirtymisen tulisi työkyvyttömyyden ohella ensi
11147:    Valtion eläkejärjestelmässä eläkeikä voi olla       sijassa perustua asianomaisen yksilöllisiin ominai-
11148: joko yleinen eläkeikä 63 vuotta tai erityinen          suuksiin ja kykyihin selviytyä hänelle annetuista
11149: eläkeikä 55, 58 tai 60 vuotta. Erityiset eläkeiät on   tehtävistä.
11150: porrastettu kaavamaisesti ammateittain. Perus-             Suoritetut tutkimukset osoittavat, että amma-
11151: koulun viranhaltijat kuuluvat myös valtion elä-        tilla, paremmin sanottuna työllä ja työolosuhteil-
11152: kejärjestelmän piiriin. Heidän eläkeikänsä on 60       la, on merkittävä, osittain varsin suurikin vaiku-
11153: vuotta, paitsi eräissä viroissa, joissa eläkeikä on    tus kohtuullista työstä selviytymistä ja eläkkeelle
11154: 55 vuotta.                                             siirtymisen tarvetta arvioitaessa. Kuitenkin kaikki
11155:    Yksinomaan 1an saavuttamiseen perustuva             käytettävissä olevat tiedot selvästi osoittavat, että
11156: eläkkeelle siirtymisen muoto ei ota huomioon           yksilöllinen vaihtelevuus on työn aiheuttamia
11157: edunsaajan yksilöllisiä eroavaisuuksia. Pelkkä         vaikutuksia suurempi. Tämän vuoksi ei ole näh-
11158: virka- tai työnimike kuvaa huonosti työn vaati-        tävissä perusteluja sellaisille järjestelmille, joissa
11159: muksia ja työolosuhteita, koska ne saattavat vaih-     ammatti olisi yksin ratkaiseva eläkeikäkriteeri,
11160: della hyvinkin paljon saman nimikkeen sisällä.         vaan on katsottava, että olennaista on ammatin
11161: Työolosuhteet muuttuvat myös työtapojen ja tek-        (työn) ja kaikkien muiden seikkojen kokonaisval-
11162: nologian kehittyessä paljon siitä, mitä ne ovat        tainen arviointi. Valtion eläkejärjestelmän am-
11163: olleet alempia eläkeikiä määriteltäessä jo vuosi-      mattinimikkeisiin perustuva porrastus on puut-
11164: kymmeniä sitten. Monia alemman eläkeiän pii-           teellinen sikäli, että yksilölliset erot -- siis tär-
11165: rissä olevia tehtäviä ei enää tästä syystä voidakaan   kein taustatekijä -- jäävät huomiotta. Nykyiseen
11166: pitää sillä tavoin rasittavina ja kuluttavina, kuin    valtion eläkejärjestelmän ammattiporrastukseen
11167:                                       1986 vp. -      KK n:o 253                                        3
11168: 
11169: liittyy lisäksi joukko soveltamisvaikeuksia ja mui-   vat eläkemuodot, kuin yksityisissä eläkejärjestel-
11170: takin epäkohtia. Ammattinimikkeillä on pitkä          missä on toteutettu.
11171: historiallinen tausta, mikä heijastuu nimikeluet-        Koska komitean vireillä olevassa selvitystyössä
11172: teloon. Työn sisällön ja yleisten olosuhteiden        tulevat pohdittavaksi koko nykyisen eläkeikäjär-
11173: muuttumisen vaikutusta ei ole juuri ensinkään         jestelmän perusteet ja mahdolliset muutostarpeet
11174: voitu ottaa huomioon. Mm. juuri mainitun his-         ja koska ratkaisuehdotukset ovat odotettavissa
11175: toriallisen kehityksen tuloksena ja myös nimik-       varsin pian, ei liene asianmukaista tässä vaiheessa
11176: keiden sijoittelun harkinnanvaraisuuden takia on      tehdä mitään erillisratkaisuja, kun ei tiedetä,
11177: syntynyt epäjohdonmukaisuuksia, jolloin tietyt        miten ne sopeutuvat tuleviin ratkaisuehdotuk-
11178: ryhmät katsovat olevansa yhtä oikeutettuja alem-      siin. Peruskoulun opinto-ohjaajien eläkeiän alen-
11179: paan eläkeikään kuin jotkut muut ryhmät. Sijoit-      tamisvaatimusta on perusteltu heidän työnsä,
11180: telussa ei juuri ole käytetty objektiivisia perus-    erityisesti aiemman kansalaiskoulun työn raskau-
11181: teita.                                                della ja vaativuudella. Vastaavilla perusteilla elä-
11182:    Julkishallinnon eläkkeellesiirtymisjärjestelmän    keikää on vaadittu aleunettavaksi monen muun
11183: kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä. Asia on     ryhmän taholta. Kun ei voi olla oikein ja koh-
11184: selvitettävänä valtioneuvoston asettamassa julkis-    tuullista, että asia ratkaistaisiin vain yhden ryh-
11185: hallinnon eläkeikäkomiteassa, jonka määräaika         män osalta ilman, että samalla otettaisiin kantaa
11186: on 30.9.1986. Komitean tehtävänä on selvittää,        myös muiden ryhmien osalta, tulisi opinto-ohjaa-
11187: miten valtion, kunnan ja muihin julkisiin elä-        jien eläkeikäkysymys ratkaista samassa yhteydessä
11188: kejärjestelmiin on mahdollista sisällyttää vastaa-    kun eläkeikäkysymys ratkaistaan yleisemmin.
11189: vat joustavan eläkkeelle siirtymisen mahdollista-
11190: 
11191:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11192: 
11193:                                                                     Valtiovarainministeri Esko Olizia
11194: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 253
11195: 
11196: 
11197: 
11198: 
11199:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11200: 
11201:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            slitsamma som de på sin tid var då det stadgades
11202: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         om lägre pensionsålder. Å andra sidan medför
11203: den 6 juni tili vederbörande medlem av statsrå-        utvecklingen nya arbetsuppgifter, som är mera
11204: det översänt avskrift av följande av riksdagsman       påfrestande än redan tidigare definierade uppgif-
11205: Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade spörsmål nr        ter. Det är omöjligt att fortgående schematiskt
11206: 253:                                                   ändra pensionsåldern så att den blir lägre eller
11207:                                                        högre i den takt arbetsförhållandena blir mera
11208:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ansträngande. Bl.a. av denna orsak föreligger ett
11209:         för att de ämneslärare i allmänna ämnen        tydligt behov att förskjuta tyngdpunkten beträf-
11210:         som på egen bekostnad skaffat sig behö-        fande frågorna i anslutning tili pensionsåldern i
11211:         righet för studiehandledare om de så vill      en riktning, där pensionssökandens individuella
11212:         skall kunna bli pensionerade som 55-           förhållanden beaktas.
11213:         åringar på samma sätt som övriga ämnes-
11214:                                                           Inkonsekvensen i de pensionsåldrar som är
11215:         lärare i allmänna ämnen?
11216:                                                        lägre än den allmänna förorsakar en rangskillnad
11217:                                                        mellan olika tjänster och arbetsuppgifter. Detta
11218:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föder missnöje inom sådana grupper, vilkas pen-
11219: anföra följande:                                       sionsålder inte sänkts. Detta å sin sida föranleder
11220:     Frågorna angående pensionsålder är nuförtiden      ett fortgående krav på sänkt pensionsålder inom
11221: synnerligen mångfasetterade och svårlösta. Det         dessa grupper. Enhetliga kriterier som täcker alla
11222: kan konstateras, att det t.ex. för statsförvaltning-   arbetsområden för fastställande av pensionsål-
11223: ens del existerar krav på sänkt pensionsålder.         dern kan knappast uppgöras rättvist utgående
11224: Denna sänkning berör över 50 000 statsanställda.       från tjänste- och yrkesbenämningar.
11225: För statsförvaltningens vidkommande har pen-              Även statsrevisorerna har i berättelse från år
11226: sionsåldern varit en aktuell fråga i mer än 20 år.     1979 fäst vikt vid brister och missförhållanden i
11227: Man har dock inte funnit allmänt godtagbara            statens pensionsystem. Enligt statsrevisorerna bör
11228: grunder för en lösning av problemet.                   pensionering vid en tidigare ålder än normalt vid
11229:    Ioom statens pensionssystem kan pensionsål-         sidan av arbetsoförmåga i första hand basera sig
11230: dern vara antingen den allmänna vid 63 år eller        på vederbörandes individuella egenskaper och
11231: en speciell sådan vid 55, 58 eller 60 år. De           förmåga att klara av de uppgifter som getts
11232: speciella pensionsåldrarna har schematiskt diffe-      honom.
11233: rentierats yrkesvis. Tjänsteinnehavarna vid               Undersökningar som gjorts visar att yrket,
11234: grundskolan omfattas även av statens pensions-         rättare sagt arbetet och arbetsförhållandena har
11235: system. Deras pensionsålder är 60 år utom i vissa      en betydande, delvis synnerligen stor inverkan
11236: tjänster, där pensionsåldern är 55 år.                 vid bedömningen av hur man måttligt klarar av
11237:    En pensioneringsform som enbart grundar sig         arbetet och behovet av pensionering. Dock visar
11238: på att åldern uppnås beaktar inte de individuella      alla tillgängliga uppgifter, att den individuella
11239: olikheterna hos förmånstagarna. Enbart benäm-          variationen är större än arbetets inverkningar på
11240: ningen på tjänsten eller arbetet ger en dålig bild     vederbörande. På grund detta kan man inte se
11241: av de krav arbetet ställer och av arbetsförhållan-     något motiv för sådana system, i vilka yrket vore
11242: dena, eftersom dessa kan variera ganska mycket         det enda avgörande kriteriet för pensionsålder,
11243: inom samma benämning. 1 och med att arbets-            utan en helhetsbedömning av yrket (arbetet) och
11244: metoderna och tekoologin utvecklas förändras           alla andra omständigheter bör anses vara det
11245: arbetsförhållandena mycket från vad de har varit       väsentliga. En differentiering som baserar sig på
11246: vid fastställande av lägre pensionsåldrar redan för    yrkesbenämningarna inom statens pensionssys-
11247: årtionden sedan. Många arbetsuppgifter som hör         tem är så tili vida bristfällig, att de individuella
11248: tili den lägre pensionsåldern kan inte längre av       skillnaderna -- den viktigaste bakgrundsfaktorn
11249: den orsaken anses vara så ansträngande och             -- blir obeaktade. Den nuvarande yrkesdifferen-
11250:                                       1986 vp. -- FUK n:o 253                                           5
11251: 
11252: uenngen inom statens pensionssystem är dess-         pensionssystem inkludera motsvarande smidiga
11253: utom förknippad med en mängd tillämp-                pensionsformer som genomförts i privata pen-
11254: ningssvårigheter och även andra missförhållan-       sionssystemen.
11255: den. Yrkesbenämningarna har en långvarig his-           Eftersom man i det aktuella utredningsarbetet
11256: torisk bakgrund, som återspeglas i förteckningen     inom kommitten kommer att dryfta grunderna
11257: över benämningar. Effekterna av förändringarna       för det nuvarande pensionsålderssystemet och
11258: i arbetets innehåll och i de allmänna förhållan-     eventuelia behov av ändringar och då förslagen
11259: dena har knappast alis kunnat beaktas. Inkonse-      tilllösningar är att vänta inom en kort tid, torde
11260: kvenser har uppstått bl.a. som ett resultat av den   det inte vara på sin plats att i detta skede fatta
11261: nyssnämnda historiska utvecklingen och även          några separata avgöranden då man inte vet, hur
11262: p.g.a. beroendet av prövning i fråga om place-       dessa anpassas tili kommande förslag tili lös-
11263: ringen av benämningarna. Därför anser vissa          ningar. Kravet på sänkt pensionsålder för studie-
11264: grupper att de är lika berättigade tili en lägre     handledare vid grundskolan är motiverat på
11265: pensionsålder som några andra grupper. Objekti-      grund av att deras arbete, speciellt i den tidigare
11266: va grunder har inte i nämnvärd mån använts vid       medborgarskolan, är tungt och krävande. På
11267: placeringen. En total reform av pensioneringssys-    liknande grunder har man krävt att pensionsål-
11268: temet inom den offentliga förvaltningen är just      dern skall sänkas för mången annan grupp. Då
11269: nu aktuell. Ärendet skali utredas inom kommit-       det inte kan vara rätt eller skäligt att frågan löses
11270: ten för pensionsåldern inom den offentliga           endast för en grupp utan att stälining samtidigt
11271: förvaltningen. Kommitten har tillsatts av statsrå-   tas även tili andra grupper, bör frågan beträffan-
11272: det och dess tidsfrist utgår 31.12.1986. Kommit-     de studiehandledarnas pensionsålder lösas samti-
11273: ten har fått i uppdrag att utreda, möjligheterna     digt som frågan om pensionsåldern överhuvudta-
11274: att i statens, kommunens och andra offentliga        get löses mera allmänt.
11275: 
11276:      Helsingfors den 29 september 1986
11277: 
11278:                                                                           Finansminister Esko Olizia
11279:                                                  1986 vp.
11280: 
11281: Kirjallinen kysymys n:o 254
11282: 
11283: 
11284: 
11285: 
11286:                                     Lahti-Nuuttila: Maakaasun jakeluputkistojen rakentamisen edistä-
11287:                                       misestä
11288: 
11289: 
11290:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11291: 
11292:    Useat kunnalliset kaukolämpöyhtiöt ovat ener-        myöskään teollisuuden ja energiahuollon ilman-
11293: gia- ja ympäristöpoliittisista syistä suunnitelleet     suojeluinvestointeihin tarkoitettuja korkotukilai-
11294: maakaasun käyttöönottoa omissa lämpökeskuk-             noja (ilmansuojelulainat).
11295: sissaan. Tämän lisäksi kunnalliset yhtiöt jakavat          Koska maakaasun käytön lisääminen ja tämän
11296: tai tulevat jakamaan kaasua alueellaan yksityisille     erinomaisen energiamuodon hyödyntäminen
11297: aluelämpöyhtiöille, pienteollisuudelle, asuntoyh-       mahdollisimman laajasti on monin tavoin tarkoi-
11298: tiöille ja jopa omakotitaloille.                        tuksenmukaista, hallituksen olisi syytä pikaisesti
11299:   Jotta maakaasun käyttö olisi myös pienille            ryhtyä edistämään kaikin tavoin mainitun tavoit-
11300: kunnallisille lämpöyhtiöille taloudellisesti kan-       teen toteuttamista.
11301: nattavaa sekä mahdollista muuallakin kuin maa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11302: kaasun siirtoputken välittömässä läheisyydessä,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11303: olisi energia- ja ympäristöpoliittisesti tärkeää,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11304: että tällaisia paikallisia jakeluputkistoinvestointe-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11305: ja kevennettäisiin valtion toimesta.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11306:    Nykyisen lainsäädännön mukaan lämpöyhtiö                    ryhtyä edistääkseen maakaasun paikallis-
11307: ei voi saada kaasun jakeluputkiston rakennuskus-               ten jakeluputkistojen rakentamista ja si-
11308: tannusten rahoittamiseen asuntohallitukselta                   ten vaikuttaakseen maakaasun käytön li-
11309: lämmityslaitoslainaa eikä korkotukilainoja. Jake-              säämiseen energia- ja ympäristöpoliittisis-
11310: luputkiston rakentamisen rahoittamiseen ei saa                 ta syistä?
11311: 
11312:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11313: 
11314:                                            Pentti Lahti-Nuuttila
11315: 
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 260758H
11320: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 254
11321: 
11322: 
11323: 
11324: 
11325:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11326: 
11327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nin tavoin. Mainittakoon tässä pari ajankohtaista
11328: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            toimenpidettä.
11329: olette 6 päivänä kesäkuuta päivätyn kirjeenne               Eduskunnan kesäkuussa 1986 hyväksymässä
11330: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle        energiaverouudistuksessa maakaasu on otettu eri-
11331: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pentti             tyisesti huomioon. Verouudistuksen jälkeen maa-
11332: Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        kaasun maahantuonti on verotonta. Maakaasun
11333: symyksestä n:o 254:                                      maahantuojalla on oikeus myyntinsä verotusarvoa
11334:                                                          laskiessaan vähentää kaasun veroton ostohinta.
11335:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11336:                                                          Vähennysoikeus merkitsee liikevaihtoverojärjes-
11337:         ryhtyä edistääkseen maakaasun paikallis-
11338:                                                          telmän avulla jaettavaa tukea maakaasulle. Lisäk-
11339:         ten jakeluputkistojen rakentamista ja si-
11340:                                                          si liikevaihtoverovelvollisella kaasun käyttäjällä
11341:         ten vaikuttaakseen maakaasun käytön li-
11342:                                                          on oikeus vähentää kaasun verollinen ostohinta
11343:         säämiseen energia- ja ympäristöpoliittisis-
11344:                                                          myyntinsä verotusarvoa laskiessaan.
11345:         ta syistä?
11346:                                                             Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon liittyen
11347:                                                          hallitus aikoo tehdä eduskunnalle esityksen luot-
11348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korko-
11349: ti seuraavaa:                                            tukilainoista annetun lain (1015/77) muuttami-
11350:     Suomen hallituksen energia- ja ympäristöpo-          sesta siten, että maakaasun jakelu- ja laitosinves-
11351: liittiset tavoitteet puoltavat maakaasun käytön          tointeja varten myönnettäville lainoille voitaisiin
11352: lisäämistä. Maakaasun, kuten muunkin energian,           maksaa korkohyvitystä.
11353: käytön tulee olla tehokasta ja taloudellista.               Maakaasun jakeluinvestointeihin korkotukea
11354:     Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on eräs              voitaisiin myöntää maakaasun runkoputken tai
11355: tehokkaimpia energian käyttötapoja. Maakaasu-            sen päähaarojen ja kuluttajan välisten jakeluput-
11356: laitoksetkin tulisi ensisijaisesti toteuttaa yhteis-     kistojen rakentamiseen. Korkotukea voisi saada
11357: tuotantolaitoksina silloin, kun se on mahdollista        maakaasun jakelua hoitava aluejakeluyhtiö tai
11358: ja taloudellista. Kaukolämmitysalueella, johon ei        kunnallinen energia- tai lämpölaitos. Lain (1015/
11359: liity sähköntuotantoa, kaasua on yleensä järkevää        77) mukaista korkotukea ei voitaisi kuitenkaan
11360: käyttää lämpökeskuksissa kaukolämmön energia-            myöntää Neste Oy:n maakaasuverkoston toteut-
11361: lähteenä.                                                tamiseen, sillä tätä varten on budjetissa erikseen
11362:     Maakaasun suora jakelu talokohtaiseen lämmi-         muuta rahoitusta.
11363: tykseen on perusteltua siellä, missä kaukolämpö-            Maakaasun laitosinvestointeina korkotuen pii-
11364: verkon rakentaminen tai laajentaminen ei ole             riin kuuluisivat yhdyskuntien omistamat alue-
11365: näköpiirissä. Rajanveto talokohtaisen maakaasu-          lämpökeskukset ja kaukolämpökeskukset, yhdis-
11366: lämmityksen ja kaukolämmityksen välillä on ta-           tetyt sähköä ja lämpöä tuottavat lämmitysvoima-
11367: paus kerrallaan tarkoin harkittava. Tämä on eräin        laitokset, yritysten voimalaitokset ja lämpökes-
11368: paikoin osoittautunut ongelmalliseksi tehtäväksi.        kukset sekä yritysten kiinteistöjen maakaasuläm-
11369:     Hallitus on edistänyt maakaasun käyttöä mo-          mitysjärjestelmät.
11370: 
11371:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1986
11372: 
11373:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
11374:                                       1986 vp. -      KK n:o 254                                         3
11375: 
11376: 
11377: 
11378: 
11379:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
11380: 
11381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          turgas på många sätt. Här nämns bara ett par
11382: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        aktuella åtgärder.
11383: den 6 juni 1986 tili vederbörande medlem av              I den energiskattereform som riksdagen god-
11384: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    kände i juni 1986 har naturgas beaktats särskilt.
11385: av följande av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila      Efter skattereformen är importen av naturgas
11386: undertecknade spörsmål nr 2 54:                       skattefri. Importör av naturgas har rätt att vid
11387:                                                       uträkning av försäljningens beskattningsvärde av-
11388:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       dra det skattefria inköpspriset på gas. Avdragsrät-
11389:        sikt att vidta för att främja byggandet av
11390:                                                       ten innebär ett stöd genom omsättningsskattesys-
11391:        lokala distributionsrörnät för naturgas
11392:                                                       temet tili naturgasen. Dessutom har en omsätt-
11393:        och därigenom bidra tili ökad använd-
11394:                                                       ningsskatteskyldig användare av naturgas rätt att
11395:        ning av naturgas av energi- och miljöpoli-
11396:                                                       avdra det skattebelagda inköpspriset på naturgas
11397:        tiska skäl?
11398:                                                       vid uträkning av försäljningens beskattnings-
11399:                                                       värde.
11400:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        I anslutning tili statsförslaget för år 1987 avser
11401: följande:                                             regeringen att tili riksdagen avlåta en proposition
11402:    De energi- och miljöpolitiska mål som Fin-         om ändring av lagen om vissa räntestödslån av
11403: lands regering har satt upp talar för en ökad         kreditanstalters medel (1015/77) så att för de lån
11404: användning av naturgas. Användningen av såväl         som beviljas för investeringar i naturgasdistribu-
11405: naturgas som övriga energiformer skali vara ef-       tion och naturgasanläggningar kan betalas ränte-
11406: fektiv och ekonomisk.                                 gottgörelse.
11407:    Kombinerad produktion av el och värme är ett          För distributionsinvesteringarna kan räntestöd
11408: av de effektivaste sätten att använda energi.         beviljas för byggande av distributionsrörnäten
11409: Naturgasanläggningar borde i första hand byggas       mellan konsumenterna och stamledningen eller
11410: i form av samproduktionsanläggningar, då detta        dess huvudförgreningar. Räntestöd kunde bevil-
11411: är möjligt och ekonomiskt. I regioner med fjärr-      jas regionala distributionsbolag elier korumunala
11412: värme utan elproduktion är det oftast förnuftigt      energi- och värmeverk. Räntestöd enligt lag
11413: att i värmecentraler använda gas som energikälia      (1015/77) kunde dock inte beviljas för genom-
11414: för fjärrvärme.                                       förande av Neste Oy:s naturgasnät, eftersom det
11415:    En direkt distribution av naturgas för upp-        finns särskilda anslag i budgeten för detta ända-
11416: värmning av hus är motiverad där byggandet            mål.
11417: elier utbyggandet av fjärrvärmenätet inte är aktu-       Investeringar i naturgasanläggningar skulie
11418: elit. Gränsdragningen melian naturgas eller fjärr-    omfatta regionala värmecentraler och fjärrvärme-
11419: värme i fråga om husuppvärmning skali ske             centraler som ägs av samhälien, kombinerade
11420: genom en noggrann prövning från fali tili fall.       värmekraftverk för el- och värmeproduktion,
11421: Denna uppgift har på några stälien visat sig vara     företagens kraftverk och värmecentraler samt na-
11422: problematisk.                                         turgasbaserade uppvärmningssystem för före-
11423:    Regeringen har främjat användningen av na-         tagens fastigheter.
11424: 
11425:      Helsingfors den 29 september 1986
11426: 
11427:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
11428:                                                1986 vp.
11429: 
11430: Kirjallinen kysymys n:o 255
11431: 
11432: 
11433: 
11434: 
11435:                                    Saarto ym.: Porvoonjoen puhdistamisesta virkistyskäyttöön sopivaksi
11436: 
11437: 
11438:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11439: 
11440:   Menneinä vuosisatoina Porvoonjoki oli elämi-        kistymiseen laajenisi, voitaisiin paremmin suun-
11441: sen välttämätön edellytys seudun asukkaille. Ny-      nitella ja valvoa rakentamista jokivarressa sekä
11442: kyäänkin se toimii henkireikänä merelle. Nykyi-       voitaisiin raivata pois rappeutuneet laiturit ym.
11443: aikainen yhteiskunta haittavaikutuksineen on          rakennelmat.
11444: kuitenkin supistanut asukkaiden mahdollisuuksia          Porvoonjoen puhdistaminen ja kehittäminen
11445: käyttää hyväkseen Porvoonjokea. Sen vesi ei ole       on kuitenkin niin suuri projekti, että sen toteut-
11446: puhdasta eivätkä rannat kaikilta osin kauniita.       taminen saattaa aiheuttaa taloudellisia ongelmia
11447:    Lahden kaupunki sekä jokivarren kunnat ja          jokivarren kunnille. Koska Porvoonjoki on merki-
11448: teollisuus laskevat Porvoonjokeen jätevesiään jo-     tykseltään kansallinen, myös valtion pitäisi osal-
11449: ko riittämättömästi puhdistettuina tai kokonaan       listua Porvoonjoen puhdistamisen aiheuttamiin
11450: puhdistamatta. Myös sikaloiden ja karjasuojien        kustannuksiin.
11451: sekä lannoitteiden aiheuttama Porvoonjoen kuor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11452: mitus on huomattava.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11453:    Puhdas vesi on kuitenkin Porvoonjoen hyväksi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11454: käytön kehittämisen välttämätön edellytys. Asuk-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11455: kailla olisi oltava oikeus uimiseen ilman ihottu-
11456: maa ja oikeus kalastamiseen ilman kalojen maku-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11457: haittoja. Kuntien tulisi lunastaa sopivia ranta-             ryhtyä Porvoonjoen puhdistamiseksi vir-
11458: alueita itselleen, jolloin mahdollisuus joesta vir-          kistyskäyttöön sopivaksi?
11459: 
11460:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11461: 
11462:            Veikko Saarto                 Kaarina Dromberg              Antti Kalliomäki
11463:                       Ville Komsi                              Helvi Koskinen
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:  260770V
11469: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 255
11470: 
11471: 
11472: 
11473: 
11474:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11475: 
11476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         virtaa savimaaperässä, sen vesi on luonnostaan
11477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sameaa. Tämä saattaa - sinänsä virheellisesti -
11478: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-      vielä vahvistaa likaisuuden vaikutelmaa.
11479: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-
11480: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Saar-          Porvoonjoen hygieeninen tila vaihtelee suuresti
11481:                                                        eri vuosina ja vuodenaikoina sekä eri osissa jokea.
11482: ron ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-
11483:                                                        Keskimäärin tilanne on parantunut ja mm.
11484: tä n:o 255:
11485:                                                        vuonna 1985 Porvoonjoen alajuoksu Vähäjoen
11486:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        liittymästä alaspäin oli touko-kesäkuun bakteeri-
11487:         ryhtyä Porvoonjoen puhdistamiseksi vir-        tulosten perusteella hyvää uimavettä. Hygieeniset
11488:         kistyskäyttöön sopivaksi?                      selvitykset ovat vaikeita ja ne ovat toistaiseksi
11489:                                                        olleet myös jonkin verran epävarmoja. Tämän
11490:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vuoksi Vantaanjoessa on aloitettu sellaiset mikro-
11491: ti seuraavaa:                                          biologiset tutkimukset, joiden tavoitteena on
11492:                                                        tähänastista luotettavampi menetelmä, jota voi-
11493:    Porvoonjoki on tärkeä muutoin vähävetisen
11494: alueen asukkaille. Joki pääsi huonoon kuntoon          taisiin käyttää myös Porvoonjoella. Täten mikro-
11495:                                                        biologinen tietämys joen bakteereista ja sen ui-
11496: 1960- ja 1970-luvulla. Vesiensuojelutoimien an-
11497:                                                        makelpoisuudesta saataneen tulevaisuudessa pa-
11498: siosta tilanne on sittemmin huomattavasti kor-
11499:                                                        ranemaan.
11500: jaantunut. Vesistöalueen yhdyskunnat puhdista-
11501: vat jätevetensä hyvin. Tämä tarkoittaa tehokasta          Kysymyksessä toivotaan Porvoonjoen puhdista-
11502: ravinteiden poistoa ja biologisen hapen kulutuk-       mista virkistyskäyttöön sopivaksi. Kysymyksen
11503: sen vähentäffiistä. Yksikään teollisuuslaitos ei       perusteluissa viitataan aivan oikein siihen, että
11504: laske jätevesiä suoraan Porvoonjokeen. Kaikki          myös alueen kunnilla on velvollisuus osallistua
11505: laitokset on liitetty kunnallisiin viemäriverkostoi-   tähän työhön. Osallistuminen voisi tapahtua lu-
11506: hin ja siten niiden jätevedet tulevat käsitellyiksi.   nastamalla sopivia ranta-alueita, raivaamaHa rap-
11507:    Porvoonjoki virtaa taajaan asutun alueen halki.     peutuneita rakennelmia ja kunnostamaHa ranto-
11508: Siten jokeen kertyy paljon jätevesiä. Tehokkaasta      ja. Nämä toimet ovat alkamassa. Valtio osallistuu
11509: käsittelystä huolimatta jätevesien jäännöskuormi-      niihin voimavarojensa rajoissa. Ensimmäinen ko-
11510: tusta jää sen verran, että joen tila heikentyy.        kous, johon osallistuivat mm. seutukaavaliitto,
11511: Lisäkuormitusta tulee maataloudesta ja erilaisista     kalastuspiiri ja vesipiiri, on jo pidetty. Ensimmäi-
11512: muista hajalähteistä, joiden vaikutusta on vaikea      nen selvitystehtävä on Porvoonjoen vesien ja
11513: torjua. Niinpä Porvoonjoen päähaara Lahden ja          rantojen käytön sekä suojelun tarpeen selvittämi-
11514: Porvoon välillä on vedenlaadultaan välttävä. Pa-       nen. Siinä kiinnitetään huomiota virkistykseen
11515: lojoen sivuhaara Nastolan-Orimattilan välillä          sekä kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja matkailu-
11516: on puolestaan vedenlaadultaan huono. Kun joki          mahdollisuuksien parantamiseen.
11517: 
11518:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1986
11519: 
11520:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
11521:                                       1986 vp. -     KK n:o 255                                         3
11522: 
11523: 
11524: 
11525: 
11526:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
11527: 
11528:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili sin natur. Detta kan - tili denna del
11529: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       felaktigt - ytterligare förstärka intrycket av
11530: den 6 juni 1986 tili vederbörande medlem av          förorening.
11531: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
11532: dagsman Saarto m.fl. undertecknade spörsmål nr          Det hygieniska läget i Borgå å varierar starkt
11533:                                                      under olika år och mellan olika årstider, samt
11534: 255:
11535:                                                      från en del av ån tili en annan. I medeltal har
11536:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     situationen förbättrats och bl.a. år 1985 var
11537:         för att Borgå å skall bli renad så att den   vattnet i det nedre loppet av Borgå å, nedan om
11538:         lämpar sig för rekreationsändamål?           den plats där Vähäjoki flyter samman med hu-
11539:                                                      vudfåran, enligt bakterieproven i maj - juni
11540:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gott badvatten. De hygieniska utredningarna är
11541: anföra följande:                                     svåra att göra, och hittills har de också varit något
11542:    Borgå å är viktig befolkningen inom. ett områ-    osäkra. På grund härav har man inlett sådana
11543: de, som annars har få vattendrag. An blev i          mikrobiologiska undersökningar i Vanda å vilkas
11544: dåligt skick under 1960- och 1970-talen. Tack        mål är att skapa en mera tillförlitlig metod, som
11545: vare vattenvårdsåtgärder har situationen sederme-    kunde tillämpas också på Borgå å. Sålunda torde
11546:                                                      de mikrobiologiska insikterna i fråga om åns
11547: ra förbättrats i betydande grad. Samhällena inom
11548:                                                      bakterier och dess lämplighet med tanke på bad
11549: Borgå ås vattendragsområde renar sitt avloppsvat-
11550:                                                      kunna förbättras i framtiden.
11551: ten väl, vilket betyder att näringsämnena avlägs-
11552: nas effektivt och konsumtionen av biologiskt syre       I spörsmålet framförs önskemålet att Borgå å
11553: minskar. Ingen industrianläggning släpper ut sitt    renas, så att den lämpar sig för rekreationsända-
11554: avloppsvatten direkt i Borgå å. Alla anläggningar    mål. I spörsmålets motivering hänvisas helt rik-
11555: är kopplade tili kommunala avloppsledningsnät,       tigt tili att också kommunerna på området är
11556: och sålunda genomgår deras avloppsvatten be-         skyldiga att delta i detta arbete. Deltagandet
11557: handling.                                            kunde ta formen av inlösning av lämpliga strand-
11558:    Borgå å rinner genom ett tätt bebyggt område,     områden, uppröjning av förfallna byggnader och
11559: vilket innebär att ån belastas kraftigt med av-      konstruktioner och upprustning av stränderna.
11560: loppsvatten. Trots den effektiva behandlingen        Dessa åtgärder håller på att inledas. Staten deltar
11561: belastar avloppsvattnen ån i så stor utsträckning    i dem inom ramen för sina resurser. Det första
11562: att dess skick försämras. Lantbtuket och vissa       mötet, i vilket bl.a. regionsplansförbundet, fiske-
11563: andra spridda källor tili föroreningar åstadkom-     ridistriktet och vattendistriktet tog del, har redan
11564: mer ytterligare en belastning, som är svår att       hållits. Det första uppdraget, som gäller utred-
11565: avvärja. Sålunda är kvaliteten på vattnet i Borgå    ningar, är att klarlägga utnyttjandet av Borgå ås
11566: ås huvudfåra mellan Lahtis och Borgå nöjaktig.       vatten och stränder samt behovet av skydd.
11567: Kvaliteten på vattnet i Palojoki sidofåra mellan     Härvid fästs uppmärksamhet vid rekreation samt
11568: Nastola och Orimattila är för sin del dålig. Då ån   vid bevarandet av kulturella värden och förbätt-
11569: flyter genom lermarker är dess vatten grumligt       ring av möjligheterna tili turism.
11570: 
11571:      Helsingfors den 17 september 1986
11572: 
11573:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
11574:                                                1986 vp.
11575: 
11576: Kirjallinen kysymys n:o 256
11577: 
11578: 
11579: 
11580: 
11581:                                    Helle ym.: Kotimaisen elävän tanssimusiikin tukemisesta
11582: 
11583: 
11584:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11585: 
11586:    Kunnon vanhan ajan tanssipaikkoja on nyky-            Valtion tuki säveltaiteelle kohdistuu pääasiassa
11587: ään yhä harvemmassa. Aikaisemmin kukoistanut          ns. vakavalle musiikille, jolla tarkoitettaneen lä-
11588: tanssilavakulttuuri on kuihtunut. Enää vain           hinnä klassista musiikkia. Valtion ja kuntien
11589: muutamat suuremmat tanssilavat ovat toiminnas-        tuella pidetään yllä lähes joka kaupungissa omaa
11590: sa. Pienemmät tanssipaikat ovat kaatuneet ko-         sinfoniaorkesteria. Ns. kevyt musiikki on jatku-
11591: honneen kustannustason ja vähentyneen kävijä-         vasti jäänyt varjoon niin valtion kuin kuntienkin
11592: määrän tuloksena. Tanssipaikkojen ahdingon            tuen jaossa.
11593: myötä on heikentynyt tanssimuusikoiden työlli-           Vuodesta 1983 lähtien toiminut Esittävän Sä-
11594: syys, ja tanssivan yleisön mahdollisuus saada         veltaiteen Edistämiskeskus on tässä suhteessa ol-
11595: tanssia ison ammattilaisorkesterin tahdittaessa on    lut ilahduttava poikkeus, vaikka sen käytössä
11596: kadonnut.                                             olleet varat ovat vielä melko vaatimattomat ja sen
11597:    Tanssilavatoiminnan alamäen alkaessa kuusi-        toimintaa tunnetaan huonosti. ESEK:n toiminta
11598: ja seitsemänkymmenlukujen vaihteessa tanssimu-        kohdistuu kuitenkin lähinnä musiikkitallentei-
11599: siikki siirtyi ravintoloihin. 70-luvun puolivälissä   den ja konserttitoiminnan tukemiseen. Tanssior-
11600: alkoivat tanssiravintolatkin kadota, ja elävän mu-    kesterien ja tanssipaikkojen tukemisesta ei huo-
11601: siikin tilalle tuli disko. Tämä kehitys on jatkunut   lehdi kukaan.
11602: tähän päivään saakka, ja yhä harvemmassa ravin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11603: tolassa voi enää tanssia elävän musiikin parissa.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11604:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11605:    Kysymys on omaleimaisen suomalaisen musiik-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11606: kikulttuurin taistelusta ulkomaista massaviihdet-
11607: tä vastaan. Korkeatasoisen kotimaisen tanssimu-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä kotimaisen
11608: siikin elämisen mahdollisuudet tulisi turvata.                elävän tanssimusiikin tukemiseksi?
11609: 
11610:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11611: 
11612:                       Esko Helle                               Ulla-Leena Alppi
11613: 
11614: 
11615: 
11616: 
11617: 2607042
11618: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 256
11619: 
11620: 
11621: 
11622: 
11623:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11624: 
11625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vokkaana ja sosiaalisesti antoisana vapaa-ajanviet-
11626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tomuotona - ei ainoastaan muuta toimintaa
11627: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-        tukevana tulonhankintamuotona. Paljon voitai-
11628: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         siin varmasti tehdä tanssitilaisuuksia koskevan
11629: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Hel-         tiedotustoiminnan, tilaisuuksien järjestelyorgani-
11630: teen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          saatioiden ja järjestäjien välisen yhteistyön kehit-
11631: sestä n:o 256:                                           tämiseksi.
11632:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kotimaisen             Eräänä tekijänä elävän tanssimusiikin aseman
11633:         elävän tanssimusiikin tukemiseksi?               vaikeutumisessa on mekaanisen musiikin runsas
11634:                                                          tarjonta ja käyttö. Mekaaninen musiikki on hal-
11635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            paa ja sitä on paljon. Sen kilpailuasema on
11636: seuraavaa:                                               esimerkiksi tanssitilaisuuksien järjestäjien kustan-
11637:                                                          nusten kannalta elävään musiikkiin verrattuna
11638:    Tanssitilaisuuksia ovat maassamme perinteises-        ylivoimainen. Vuonna 1984 säädetty tyhjien
11639: ti järjestäneet vapaat kansalaisjärjestöt kuten ur-      ääni- ja videokasettien valmistuksesta ja maahan-
11640: heiluseurat, työväenyhdistykset ja nuorisoseurat.        tuonnista perittävä kasettimaksu on ensimmäi-
11641: Tanssilavat ja muut tanssitilaisuudet ovat olleet        nen lainsäädännössä toteutettu taloudellisesti ta-
11642: monien yleishyödyllisten järjestöjen tärkeä tulon-       sapainottava keino elävän kulttuurin ja monistus-
11643: hankintamuoto. Viime vuosikymmeninä tanssiti-            ja jakelutekniikkojen välillä. Osa kasettimaksun
11644: laisuuksien suosio on eri syistä vähentynyt, ja          tuotoista käytetään opetusministeriön ja tekijän-
11645: tämä on johtanut tanssipaikkojen määrän vähe-            oikeusjärjestöjen päätöksillä tekijöiden yhteisiin
11646: nemiseen. Tästä on ollut seurauksena mm. koti-           tarkoituksiin. Näitä varoja voidaan käyttää myös
11647: maisten muusikkojen työllisyystilanteen vaikeu-          elävän tanssimusiikin ja tanssikulttuurin tukemis-
11648: tuminen, tilaisuuksia järjestävien yhteisöjen tulo-      ta tarkoittavien hyvin valmisteltujen hankkeiden
11649: jen väheneminen sekä orkesterin säestämien tans-         toteuttamiseen.
11650: sitilaisuuksien merkityksen väheneminen vapaa-
11651: ajanviettomuotona.                                          Tekijänoikeuslainsäädännön uudistusohjelmas-
11652:    Valtion toimenpitein on elävän tanssimusiikin         sa on parhaillaan harkittavana käyttökorvaus esit-
11653: ja tanssitilaisuuksien järjestäjien asemaa paran-        täville taiteilijoille äänitteiden julkisista esityksis-
11654: nettu poistamalla tanssitilaisuuksiin myytäviltä         tä. Tällaiset esitykset tapahtuvat usein kaupalli-
11655: pääsylipuilta leimavero. Vuoden 1981 alussa voi-         sessa tarkoituksessa. Esimerkkeinä voidaan maini-
11656: maan tulleella lainmuutoksella kumottiin leima-          ta diskoteekit ja ravintolat. Musiikin luoville
11657: verolain 9 luku, jonka perusteella huvi- ja viihde-      tekijöille korvausoikeus on vanhastaan tunnustet-
11658: tilaisuuksien pääsylipuista oli aikaisemmin jou-         tu. Esittävien taiteilijoiden kohdalla tämä oikeus
11659: duttu suorittamaan leimaveroa. Esimerkiksi tans-         vaikuttaisi suoranaisesti elävän tanssimusiikin
11660: sitilaisuuksissa leimavero korotuksineen oli 25 %        asemaan luomalla taloudellisia edellytyksiä sen
11661: pääsylipun hinnasta. Leimaveron poistaminen ei           edistämiseen ja tasapainottamalla edelleen kilpai-
11662: kuitenkaan näytä riittäneen kääntämään kehitys-          luasemaa mekaanisen ja elävän musiikin välillä.
11663: tä elävälle tanssimusiikille suotuisampaan suun-            Esitystilaisuuksien kysynnän lisäämisessä on pi-
11664: taan.                                                    simmän tähtäyksen keinona koulutus, kasvatus.
11665:    Elävän tanssimusiikin aseman parantaminen             Yhdeksi musiikkikasvatuksen päämääräksi onkin
11666: on mielestäni asia, josta tanssitilaisuuksia järjestä-   asetettava elävän esityksen arvostuksen nostami-
11667: vien kansalaisjärjestöjen tulisi edelleenkin pyrkiä      nen diskokulttuurin takaa. Lapset ja nuoret olisi
11668: huolehtimaan. Järjestöjen toiminnassa tanssitilai-       saatava sisäistämään elävän esityksen erityinen ja
11669: suudet olisi aikaisempaa selvemmin nähtävä ar-           korvaamaton arvo - myös tanssin yhteydessä.
11670:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
11671: 
11672:                                                                            Ministeri Gustav Björkstrand
11673:                                         1986 vp. -      KK n:o 256                                        3
11674: 
11675: 
11676: 
11677: 
11678:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
11679: 
11680:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-               Vid organisationernas verksamhet borde man
11681: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder                klarare än hittilis betrakta danstilistäliningarna
11682: skrivelse av den 6 juni 1986 tili vederbörande           som en värdefull och socialt sett givande form av
11683: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-       fritidssysselsättning - inte bara som en form för
11684: de av riksdagsman Helle m.fl. undertecknade               anskaffning av inkomster tili stöd för annan
11685: spörsmål nr 256:                                         verksamhet. Mycket kunde säkert göras för att
11686:                                                          utveckla informationsverksamheten vad gälier
11687:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11688:                                                          danstilistäliningar och samarbetet melian arran-
11689:         för att understöda den inhemska levande          görerna och arrangörsorganisationerna.
11690:         dansmusiken?
11691:                                                             Det rika utbudet och den omfattande använd-
11692:                                                          ningen av mekanisk musik har varit en av de
11693:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         faktorer som försvårat den levande musikens
11694: framföra följande:                                       stälining. Den mekaniska musiken är biliig och
11695:     Danstillställningar har i vårt land traditionelit    det finns mycket av den. Dess stälining som
11696: anordnats av fria medborgarorganisationer som            konkurrent är t.ex. med hänsyn tili kostnaderna
11697: t.ex. idrottsföreningar, arbetarföreningar och           för danstilistäliningsarrangörerna överlägsen jäm-
11698: ungdomsföreningar. Dansbanor och andra dans-             fört med den levande dansmusiken. Den år 1984
11699: tilistäliningar har varit en betydande form för          stiftade kassettavgift som gälier tiliverkning och
11700: anskaffning av inkomster för många allmännytti-          import av tomma ljud- och videokassetter är det
11701: ga föreningar. Under se senaste årtiondena har           första medlet som man i lagstiftningen tiligripit
11702: danstiliställningarnas popularitet av olika orsaker      för att uppnå ekonomisk balans melian den
11703: sjunkit och detta har lett tili att antalet dansstäl-    levande kulturen och kopierings- och distribu-
11704: len minskat. Som en följd av detta har arbetslä-         tionstekniken. En del av kassettavgifternas intäk-
11705: get för inhemska musiker försvårats, inkomsterna         ter används genom undervisningsministeriets och
11706: för     de    arrangerande      sammanslutningarna       upphovsrättsorganisationernas beslut för upp-
11707: minskat och danstillställningarna med levande            hovsrättsmännens gemensamma syften. Dessa
11708: musik minskat i betydelse som en form av                 medel kan även användas för att de välförbered-
11709: fritidssysselsättning.                                   da projekten för stödjande av dansmusik och
11710:     Genom statens åtgärder har dansmusikens och          danskultur skall kunna genomföras.
11711: danstilistäliningsarrangörernas stälining förbätt-          1 det reformprogram som ingår i lagstiftningen
11712: rats i och med att stämpelskatten på inträdesbil-       om upphovsrätt övervägs som bäst en brukser-
11713: jetter tili danstillstäliningar har slopats. Genom      sättning t~li utövande konstnärer med anledning
11714: den lagändring som trädde i kraft i början av år        av offentltga framföranden av ljudupptagningar.
11715: 1981, upphävdes det nionde kapitlet i lagen             Dylika framföranden sker ofta i ett kommersielit
11716: angående stämpelskatt, enligt vilket erläggande         syfte. Som exempel kan nämnas diskotek och
11717: av stämpelskatt på inträdesbiljetter tili nöjes- och    restauranger. Ioom musiken är rätt tili ersättning
11718: underhåliningstilistäliningar var obligatoriskt.        för skapande konstnärer sedan länge erkänd. Då
11719: Vid t.ex. danstillställningar utgjorde stäm-            det gälier utövande konstnärer skulie denna rätt
11720: pelskatten inklusive förhöjningar 25 % av priset        direkt påverka den levande dansmusikens stäli-
11721: på inträdesbiljetten. Slopandet av stämpelskatten       ning genom att skapa ekonomiska förutsättning-
11722: har dock inte visat sig vara en tillräcklig åtgärd      arna för musikens främjande och genom att
11723: för att den levande dansmusiken skulle ha ut-           fortsättningsvis balansera konkurrensen melian
11724: vecklats i en gynnsammare riktning.                     den mekaniska och levande musiken.
11725:    Jag anser att förbättringen av den levande               Utbildningen och uppfostran utgör medel på
11726: dansmusikens ställning är något som de medbor-          längsta sikt då det gäller att öka efterfrågan på
11727: garorganisationer som arrangerar danstillstäli-         framföranden. Man bör uppstälia som ett mål
11728: ningar även i fortsättningen bör försöka främja.        inom musikfostran att ge ett större värde åt
11729: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 256
11730: 
11731: levande framföranden och ge företräde åt dem          levande framförande    även    samband med
11732: framom diskokulturen. Barn och unga borde fås         dans.
11733: att inse det särskilda och oersättliga värdet i ett
11734: 
11735:      Helsingfors den 16 september 1986
11736: 
11737:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
11738:                                                 1986 vp.
11739: 
11740: Kirjallinen kysymys n:o 257
11741: 
11742: 
11743: 
11744: 
11745:                                    Väänänen ym.: Ulkomaisten taiteilijoiden palkkioiden verottamises-
11746:                                      ta
11747: 
11748: 
11749:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11750: 
11751:    Hallituksella on saatujen tietojen mukaan tar-     duttaessa luopumaan ulkomaisista taiteilijoista
11752: koitus antaa eduskunnalle esitys ns. lähdevero-       kansainvälinen kulttuurivaihto vaikeutuu erityi-
11753: laiksi. Ulkomaisista taiteilijavieraista maksettava   sesti sillä taholla, jota nimenomaan tulisi kehit-
11754: lähdevero saattaa saatujen tietojen mukaan nos-       tää.
11755: taa taiteilijan esiintymisestä aiheutuvat kulut jo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11756: pa 80 % suuremmiksi kuin ne muutoin olisivat.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11757:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11758:    Suurille valtakunnallisille musiikkitapahtumil-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11759: le aiheutuvat lisäkustannukset valtio voinee kor-
11760: vata korottamalla vastaavasti avustustaan, mutta                Miten Hallitus aikoo ulkomaisten tai-
11761: maakunnalliset ja paikalliset musiikkijuhlat, jot-           teilijoitten lähdeverouudistusta suunni-
11762: ka käyttävät ulkomaisia taiteilijoita ja saavat              tellessaan turvata kansainvälisen kulttuu-
11763: lähinnä muodollisen valtion tuen, joutuvat koh-              rivuorovaikutuksen mahdollisuudet ei
11764: tuuttomiin rahoitusvaikeuksiin. Alueellisen tasa-            vain valtakunnallisten, vaan myös maa-
11765: arvon ja maakuntien kulttuuritoiminnan kannal-               kunnallisten ja paikallisten kulttuurita-
11766: ta laki merkitsisi toteutuessaan taka-askelta. Jou-          pahtumien kyseessä ollen?
11767: 
11768:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
11769: 
11770:           Marjatta Väänänen              Jukka Vihriälä                 Sirkka-Liisa Anttila
11771:           Heikki Kokko                   Mauno Manninen                 Lea Sutinen
11772: 
11773: 
11774: 
11775: 
11776: 260730C
11777: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 257
11778: 
11779: 
11780: 
11781: 
11782:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11783: 
11784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tosiasia, että itse taiteilija on verovelvollinen.
11785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Järjestäjän velvollisuutena on periä taiteilijan tu-
11786: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-     losta maksettava lähdevero. Kysymys on siis tai-
11787: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      teilijan eikä järjestäjän verosta.
11788: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mar-         Valtiovarainministeriön tehtävänä on huoleh-
11789: jatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tia siitä, että Suomi noudattaa verotuksen alalla
11790: kysymyksestä n:o 257:                                 tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. Suomen teke-
11791:           Miten Hallitus aikoo ulkomaisten tai-       missä verosopimuksissa on yleensä määräys, jonka
11792:        teilijoitten lähdeverouudistusta suunni-       mukaan taiteilijoiden esiintymisestä saamia tulo-
11793:        tellessaan turvata kansainvälisen kulttuu-     ja verotetaan siinä valtiossa, jossa esiintyminen
11794:        rivuorovaikutuksen mahdollisuudet ei           tapahtuu. Jos Suomi esiintymisvaltiona ei käytä
11795:        vain valtakunnallisten, vaan myös maa-         verotusoikeuttaan, voi seurauksena olla, että ky-
11796:        kunnallisten ja paikallisten kulttuurita-      seistä tuloa ei veroteta missään valtiossa.
11797:        pahtumien kyseessä ollen?                         Hallitus on vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
11798:                                                       tyksessään esittänyt 2 500 000 markan suuruisen
11799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      määrärahan ottamista momentille 28.99. 58 (Eräi-
11800: ti seuraavaa:                                         den kulttuuritapahtumien tukeminen). Hallitus
11801:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan rajoite-   on esittänyt, että määrärahaa saataisiin käyttää
11802: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot-   taiteellisesti merkittävien kulttuuritapahtumien
11803: tamisesta annetun lain (627 /78) eli niin sanotun     järjestäjille lähdeverolain säännösten soveltami-
11804: lähdeverolain muuttamista koskevaa lainsäädän-        sesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
11805: töä. Valmistelutyö pohjautuu huhtikuussa 1985            Hallituksen pyrkimyksenä on, että kulttuurita-
11806: annettuun lähdeverolainsäädännön tarkistamis-         pahtumia tuetaan menoarvioon otettavalla mää-
11807: taimikunnan mietintöön (komiteanmietintö              rärahalla. Hallitus ei pidä oikeana, että kulttuuri-
11808: 1985: 14).                                            tapahtumien järjestäjien tukeminen järjestettäi-
11809:    Nykyisin voimassa olevan lähdeverolain mu-         siin siten, että Suomi luopuisi sille kansainvälis-
11810: kaan ulkomaisen taiteilijan Suomessa tehdystä         ten sopimusten mukaan kuuluvasta ulkomaisten
11811: työstä saadusta palkkiosta maksetaan 35 prosen-       taiteilijoiden verotusoikeudesta, mistä voisi olla
11812: tin lähdevero. Lähdeverolainsäädännön tarkista-       seurauksena, että kyseisten ulkomaisten taiteili-
11813: mistaimikunta toteaa mietinnössään, että lähde-       joiden Suomesta saamia tuloja ei verotettaisi
11814: veron verokantaa voitaisiin kyseisissä tapauksissa    missään valtiossa. Hallitus pitää tärkeänä, että
11815: alentaa muutamalla prosenttiyksiköllä.                Suomessa on verojärjestelmä, jossa tulonsaajia
11816:    Lähdeverolainsäädännön tarkistamistaimikun-        kohdellaan mahdollisimman yhdenvertaisesti ja
11817: nan mietinnössä tuodaan korostetusti esille se        tasapuolisesti.
11818: 
11819:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
11820: 
11821:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
11822:                                       1986 vp. -- KJC n:o 257                                         3
11823: 
11824: 
11825: 
11826: 
11827:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11828: 
11829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         betalas på artistens inkomst. Det är alltså fråga
11830: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       om artistens skatt och inte arrangörens skatt.
11831: den 6 juni 1986 tili vederbörande medlem av             Finansministeriets uppgift är att se tili att
11832: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Finland följer de internationelia avtal som ingåtts
11833: dagsledamot Marjatta Väänänen m.fl. underteck-       på området för beskattningen. I Finlands skat-
11834: nade skriftliga spörsmål nr 257:                     teavtal ingår vanligen en bestämmelse enligt
11835:           Hur ämnar Regeringen vid planeringen       viiken inkomst som artister förvärvar på grund av
11836:        av reformen av käliskatten för utländska      framträdande beskattas i den stat där fram-
11837:        artister trygga möjligheterna tili interna-   trädandet sker. Om Finland såsom den stat där
11838:        tionelit kulturutbyte, inte enbart på riks-   framträdandet sker inte använder sig av sin
11839:        planet, utan även i fråga om kulturevene-     beskattningsrätt kan följden vara att ifrågavaran-
11840:        mang på landskapsnivå och på det lokala       de inkomst inte beskattas i någon som helst stat.
11841:        planet?                                          Regeringen har i statsförslaget för år 1987
11842:                                                      föreslagit upptagandet av ett anslag om
11843:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     2 500 000 mark under moment 28.99.58 (Un-
11844: anföra följande:                                     derstöd tili vissa kulturevenemang). Regeringen
11845:   Vid finansministeriet bereds lagstiftning om       har föreslagit, att anslaget skulie få användas för
11846: ändring av lagen om beskattning av begränsat         att ersatta kostnader som på grund av tiliämp-
11847: skattskyldig för inkomst och förmögenhet (627/       ningen av käliskattelagstiftningens stadganden
11848: 78), den så kaliade käliskattelagen. Beredningsar-   förorsakas arrangörer av konstnärligt betydelse-
11849: betet grundar sig på kommissionens för översyn       fulia kulturevenemang.
11850: av käliskattelagstiftningen betänkande som av-          Regeringens strävan är att stöda kulturevene-
11851: gavs i april 1985 (Kommittebetänkande                mang genom anslag som upptas i statsförslaget.
11852: 1985: 14).                                           Regeringen anser det inte vara riktigt att under-
11853:    Enligt nu gäliande käliskattelag betalas 35       stödet tili arrangörer av kulturevenemang skulie
11854: procent käliskatt på honorar som utländsk artist     ordnas på så sätt att Finland skulle avstå från den
11855: förvärvar på grund av arbete utfört i Finland.       rätt att beskatta utländska artister som enligt
11856: Kommissionen för översyn av käliskattelagstift-      internationelia avtal tilikommer Finland. Ett av-
11857: ningen konstaterar i sitt betänkande att käliskat-   stående från denna rätt kunde ha tili följd att
11858: tesatsen i ifrågavarande fali kunde sänkas med       inkomster som ifrågavarande utländska artister
11859: några procentenheter.                                förvärvar i Finland inte skulie beskattas i någon
11860:    I betänkandet av kommissionen för översyn av      som helst stat. Regeringen anser det vara viktigt
11861: käliskattelagstiftningen framhävs det faktum att     att Finland har ett skattesystem som medger
11862: artisten själv är den skattskyldige. Arrangörens     inkomsttagarna en så jämlik och objektiv be-
11863: skyldighet är att uppbära käliskatt som skali        handling som möjligt.
11864: 
11865:      Helsingfors den 19 september 1986
11866: 
11867:                                                                           Minister Pekka Vennamo
11868:                                                1986 vp.
11869: 
11870: Skriftligt spörsmål nr 258
11871: 
11872: 
11873: 
11874: 
11875:                                   Westerlund m.fl.: Om specialstödområdes status för Pernå kom-
11876:                                     mun
11877: 
11878: 
11879:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11880: 
11881:    Enligt 2 § 2 a-c punkten i lagen om främjan-       Nyland. Svårigheten att erhålia arbete utgör den
11882: de av en balanserad regional utveckling               främsta orsaken tili att folk (särskilt yrkesutbilda-
11883: 10.7.19811532 syftar regionalpolitiken tili att i     de personer) flyttar bort från detta område.
11884: hela landet skali befolkningen inom de olika          Enligt regionplansförbundets statistik har befolk-
11885: områdena opartiskt tryggas möjlighet tili varaktig    ningen i Lappträsk, Liljendal och Pernå kommu-
11886: arbetsplats, höjning av inkomstnivån och tiligång     ner under tio år (1970-1980) minskat med ca
11887: på viktig service. Med stöd av denna lag har          1 100 personer ( 11 %) och antalet arbetsplatser
11888: statsrådet 24.9.1981 (653/81) beslutat om baszo-      med ca 500 (13 % ). Enligt kommunernas egna
11889: ner, varvid kommunerna i Nylands Iän hänförs          beräkningar har befolkningen minskat med ytter-
11890: tili 4:e baszonen.                                    ligare nästan 300 personer och antalet arbetsplat-
11891:    På grund av den avsevärda förändring av            ser med ca 40 tili slutet av år 1983. Antalet
11892: industristrukturens volym som inträffat i Pernå       arbetsplatser i regionens centralort, Lovisa stad,
11893: kommun genom att hela aktiestocken i det av           minskade från ca 7 500 år 1975 tili 4 690 år
11894: Rauma-Repola Oy och Swedish Match Ab ägda             1983, och under 1980-talet har även befolknings-
11895: företaget RR-Ikkunakeskus Oy övergått i annan         utvecklingen varit negativ i staden.
11896: ägo, har kommunens såväl ekonomiska som sys-
11897: selsättningspolitiska situation med en gång kraf-       Under de senaste åren har ett stort antal
11898: tigt försämrats.                                      företag i regionen antingen lagts ned elier bytt
11899:                                                       ägare. I vartdera faliet har detta medfört såväl en
11900:     De nya ägarna tili RR-Ikkunakeskus Oy har
11901:                                                       betydande minskning av antalet arbetsplatser
11902: nämligen meddelat att verksamheten vid före-
11903:                                                       som en för ortens penninginrättningar kännbar
11904: taget kommer att helt nedläggas redan inom            kapitalflykt från området.
11905: förloppet av några månader. Nedläggningen av
11906: verksamheten vid fönsterfabriken i Forsby i Pernå        Pernå är en liten lantbruksdominerad kust-
11907: innebär att ca 115 personer blir arbetslösa och att   kommun mellan Borgå och Lovisa. Kommunens
11908: arbetslöshetsgraden i kommunen stiger från nu-        invånarantal är drygt 3 600 och har under senare
11909: varande ca 3, 5 % tili över 10 % . Samtidigt          år kontinuerligt nedgått (den genomsnittliga
11910: försvinner ca 30 % av samtliga industriarbets-        folkminskningen har varit 30-50 personer/år).
11911: platser i kommunen. Åtgärdens inverkan på             Arbetsplatssjälvförsörjningsgraden är låg (ca
11912: flyttningsrörelsen från kommunen, kommunens           60 %) och kommunen är i mycket stor utsträck-
11913: ekonomi mm. kan ännu ej överblickas.                  ning beroende av en enda arbetsgivare. Av de
11914:     Östra Nyland är i ekonomiskt avseende ett         sammanlagt ca 370 industriarbetsplatserna i
11915: svagt utvecklat område, där näringslivet är rätt      kommunen finns ca 240 i Rauma-Repola Oy:s
11916:  ensidigt och arbetslösheten synnerligen hög för      och dess dotterbolags RR-Ikkunakeskus Oy:s pro-
11917: nyländska förhålianden. Regionens servicenivå är      duktionsanläggningar i Isnäs och Forsby. Största
11918: rätt låg, vilket delvis förklaras av att området      delen av industriarbetsplatserna finns inom den
11919:  befinner sig melian kraftiga ekonomiska centra.      synnerligen kriskänsliga mekaniska träförädlings-
11920:     Sysselsättningsläget i Östra Nyland är dystert.   branschen. Befolkningens åldersstruktur är
11921:  De högsta arbetslöshetssiffrorna i Nylands Iän       ogynnsam (över 65-åringarnas andel av hela be-
11922:  uppmäts i Lovisa stad, men även i de fyra            folkningen är ca 20 % liksom i de övriga små
11923:  kringliggande lantbruksdominerade kommuner-          landskommunerna i Östra Nyland). Unga yrkes-
11924:  na Lappträsk, Liljendal, Pernå och Strömfors         utbildade personer utgör den största gruppen
11925:  ligger andelen arbetslösa bland de tio högsta i      bortflyttare.
11926: 
11927:  260760K
11928: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 258
11929: 
11930:    Ytterligare bör observeras att skatteörets prisni-   inom ramen för de resursbetingelser och övrig
11931: vå för nyländska förhållanden redan nu är hög,          förutsättningar som står tili buds, men uta
11932: 17 p.                                                   konkreta statliga åtgärder av olika slag kommc
11933:    Situationen vad sysselsättningsläget i Pernå         resultatet trots allt att bli tämligen blygsamt.
11934: beträffar går alltså mot bakgrunden av den                 Som en första åtgärd skulle krävas att Pern
11935: nämnda företagsförsäljningen mot en avsevärd            kommun i sin helhet med samma motiverin
11936: försämring vilket innebär att även kommunens            som gäller inom ramen för regionlagarna kund
11937: ekonomiska situation blir tili ytterlighet försvå-      förklaras som specialstödområde. Vi har reda
11938: rad. För närvarande kan man dessvärre knappast          tidigare även i Nyland positiva exempel på de
11939: utgå ifrån att produktionsverksamhet av ett eller       stora betydelse en sådan förändring kan medföra
11940: annat slag i den gamla produktionsenhetens                 Hänvisande tili det ovan anförda får vi i de
11941: utrymmen kan åstadkommas i sådan utsträckning           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskr
11942: som skulle trygga arbetsplatserna för alla dem          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställ
11943: som nu hotas av friställning.                           följande spörsmål:
11944:    I denna situation synes den enda realistiska
11945: och framkomliga utvägen för att trygga sysselsätt-                Vilka åtgärder har Regeringen vidtag.
11946: ningsbetingelserna för så många som möjligt                    eller kommer den att vidtaga med anlec
11947: ligga i olika slag av enskilda initiativ och delåt-            ning av det försvårade sysselsättningsläg
11948: gärder, som kunde stimulera mindre företag och                 som redan inom förloppet av några m~
11949: enskilda företagare att etablera sig inom såväl                nader är ett faktum i Pernå kommun ocl
11950: produktions- som servicenäringen.                                 kommer Regeringen att vidtaga erfo1
11951:    Pernå kommuns egoa tillsatta arbetsgrupper                  derliga åtgärder så att Pernå kommu
11952: kommer helt säkert att göra allt som står att göras            erhåller specialstödområdes status?
11953: 
11954:      Helsingfors den 6 juni 1986
11955: 
11956:          Henrik Westerlund                Kaj Bärlund                     Ole Wasz-Höcker
11957:          Kaarina Dromberg                 Elisabeth Rehn                  Pähr-Einar Hellström
11958:          Elsi Hetemäki-Olander            Tuulikki Hämäläinen             Tauno Valo
11959:          Lea Kärhä                        Jutta Zilliacus                 Veikko Saarto
11960:                                        1986 vp. -- ~ n:o 258                                          3
11961: 
11962: Kirjallinen kysymys n:o 258                                                                 Suomennos
11963: 
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                    Wes.terlund ym.: Pernajan kunnan määräämisestä erityistukialueek-
11968:                                       SI
11969: 
11970: 
11971: 
11972: 
11973:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11974: 
11975:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-     tää, ovat kymmenen työttömyysasteeltaan kor-
11976: ;estä annetun lain (532/81) 2 §:n 2 kohdan            keimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työn-
11977: aJakohtien a--c mukaan aluepolitiikan tavoittee-      saannin vaikeus on lähin syy siihen, että väkeä
11978: aa on turvata koko maassa tasapuolisesti kunkin       (lähinnä ammatillisen koulutuksen saaneita ih-
11979: ~lueen väestölle pysyvä työpaikka, tulotason nou-     misiä) muuttaa pois alueelta. Seutukaavaliiton
11980: ;u ja tärkeiden palveluiden saatavuus. Lain nojal-    tilastojen mukaan Lapinlahden, Liljendalin ja
11981: la on annettu valtioneuvoston päätös perus-           Pernajan väkiluku on kymmenessä vuodessa
11982: i'yöhykkeistä (653/81), jonka mukaan Uuden-           (1970--1980) laskenut 1 100 ihmisellä (11 %),
11983: maan läänin kunnat kuuluvat neljänteen perus-         ja työpaikkojen lukumäärä noin 500:lla (13 %).
11984: i'yöhykkeeseen.                                       Kuntien omien laskelmien mukaan väestö laski
11985:    Rauma-Repola Oy:n ja Swedish Match Ab:n            vuoden 1983 loppuun mennessä edelleen lähes
11986: uemmin omistaman RR-Ikkunakeskus Oy:n ko-             300 ihmisellä ja työpaikkojen määrä noin 40:llä.
11987: ko osakekanta on siirtynyt toiseen omistukseen.       Työpaikkojen määrä alueen keskuspaikkakunnal-
11988: Tästä on seurannut Pernajan kunnan teollisen          la, Loviisan kaupungissa, laski vuoden 1975
11989: toiminnan määrän huomattava muutos, jonka             7 500:sta vuoteen 1983 mennessä 4 690:een, ja
11990: i'uoksi kunnan taloudellinen ja työllisyyspoliitti-   1980-luvulla myös kaupungin väestönkehitys on
11991: nen tilanne on äkillisesti heikentynyt voimak-        ollut aleneva.
11992: kaasti.                                                 Viime vuosina suuri määrä alueen yrityksiä on
11993:    RR-Ikkunakeskus Oy:n uudet omistajat ovat          joko lakkautettu tai vaihtanut omistajaa. Kum-
11994: nimittäin ilmoittaneet, että yrityksen koko toi-      massakin tilanteessa tämä on merkinnyt sekä
11995: minta lopetetaan muutaman kuukauden kulues-           työpaikkojen merkittävää vähenemistä että alu-
11996: sa. Pernajan kunnan Koskenkylässä sijaitsevan         een rahalaitosten kannalta tuntuvaa pääomien
11997: ikkunatehtaan toiminnan lopettaminen merkit-          pakoa alueelta.
11998: see, että noin 115 ihmistä joutuu työttömiksi ja         Pernaja on pieni maatalousvaltainen rannikko-
11999: että kunnan työttömyysaste kohoaa nykyisestä          kunta Porvoon ja Loviisan välissä. Kunnan asu-
12000: noin 3,5 prosentista yli 10 prosenttiin. Samalla      kasluku on runsaat 3 600, ja luku on viime
12001: häviää noin 30 % kaikista teollisista työpaikoista    vuosina ollut jatkuvasti laskussa (keskimääräinen
12002: kunnassa. Ratkaisun vaikutuksia muuttoliikkee-        väestön aleneroa on ollut 30--50 asukasta vuo-
12003: seen kunnasta, kunnan talouteen ym. ei vielä          dessa). Työpaikkaomavaraisuus on alhainen (noin
12004: voida arvioida.                                       60 % ), ja kunta on hyvin pitkälle riippuvainen
12005:    Itäinen Uusimaa on taloudellisesti heikosti        yhdestä ainoasta työnantajasta. Kunnan kaik-
12006: kehittynyt alue, jossa elinkeinoelämä on melko        kiaan noin 370 teollisesta työpaikasta noin 240
12007: yksipuolinen ja työttömyys uusmaalaisen mitta-        on Rauma-Repola Oy:n ja sen tytäryhtiön RR-
12008: puun mukaan poikkeuksellisen korkea. Alueen           Ikkunakeskus Oy:n tuotantolaitoksissa Isnäsissä ja
12009: palvelutaso on melko alhainen, mikä osittain          Koskenkylässä. Suurin osa teollisista työpaikoista
12010: selittyy alueen sijainnilla voimakkaiden talous-      on erityisen kriisialttiin mekaanisen puunjalos-
12011: keskusten välissä.                                    tuksen piirissä. Väestön ikäjakautuma on epä-
12012:    Itäisen Uudenmaan työllisyystilanne on synk-       edullinen (yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on
12013: kä. Uudenmaan läänin korkeimmat työttömyys-           noin 20 %, kuten muissakin Itä-Uudenmaan
12014: luvut on kirjattu Loviisan kaupungissa, mutta         pienissä maaseutukunnissa). Nuoret ammatilli-
12015: myös neljä ympäröivää maatalousvaltaista kun-         sesti koulutetut ihmiset ovat suurin poismuutta-
12016:  taa, Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyh-   jien ryhmä.
12017: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 258
12018: 
12019:    Edelleen on huomattava, että veroäyrin hinta         muiden edellytystensä pohjalta, mutta ilman
12020: on uusmaalaisen mittapuun mukaan jo nyt kor-            erilaisia konkreettisia valtion toimenpiteitä tulok-
12021: kea, 17 penniä.                                         set jäänevät kuitenkin melko vaatimattomiksi.
12022:    Edellä mainittu yrityskauppa huomioon ottaen            Ensimmäisenä toimenpiteenä pitäisi vaatia
12023: Pernajan työllisyystilanne on siis tuntuvasti heik-     Pernajan kunnan määrittelemistä kokonaisuudes-
12024: kenemässä, mikä merkitsee, että myös kunnan             saan erityistukialueeksi kehitysaluelainsäädännön
12025: taloudellinen tilanne vaikeutuu äärimmäisyyteen         perusteiden nojalla. Jo aikaisemmin on Uudella-
12026: saakka. Tällä hetkellä voidaan sitä paitsi tuskin       maalla saatu myönteisiä esimerkkejä tuollaisen
12027: lähteä siitä, että jonkinlainen tuotannollinen toi-     muutoksen suuresta vaikutuksesta.
12028: minta jatkuisi vanhan tuotantoyksikön tiloissa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12029: sellaisessa laajuudessa, että kaikille irtisanomisten   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12030: nyt uhkaamille työntekijöille voitaisiin turvata        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12031: työpaikat.                                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12032:    Tässä tilanteessa näyttää ainoa realistinen ja
12033: toteuttamiskelpoinen tie työllisyyden turvaami-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
12034: seksi mahdollisimman monille olevan yksittäiset                 tynyt tai aikoo ryhtyä Pernajan kunnan jo
12035: aloitteet ja osatoimenpiteet, jotka voisivat roh-               lähikuukausina vaikeutuvan työllisyysti-
12036: kaista pienyrityksiä ja yksinyrittäjiä aloittamaan              lanteen takia, ja
12037: toimintoja sekä tuotanto- että palvelualoilla.                     aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin toi-
12038:    Pernajan kunnan asettamat työryhmät tekevät                  miin Pernajan kunnan määräämiseksi eri-
12039: varmasti kaiken mitä voivat voimavarojensa ja                   tyistukialueeksi?
12040: 
12041:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
12042: 
12043:          Henrik Westerlund                Kaj Bärlund                      Ole Wasz-Höckert
12044:          Kaarina Dromberg                 Elisabeth Rehn                   Pähr-Einar Hellström
12045:          Elsi Hetemäki-Olander            Tuulikki Hämäläinen              Tauno Valo
12046:          Lea Kärhä                        Jutta Zilliacus                  Veikko Saarto
12047:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 258                                           5
12048: 
12049: 
12050: 
12051: 
12052:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12053: 
12054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtioneuvosto on maarannyt erityisalueiksi
12055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          edellä olevin perustein vuodesta 1982 lähtien
12056: olette 6 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-      yhteensä 83 kuntaa ja 6 kunnanosaa. Näistä 34
12057: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kunnan määräaika päättyy vuoden 1986 lopussa
12058: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Wes-       ja kaikkien muiden vuoden 1987 lopussa.
12059: terlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Pernajan kunta kuuluu IV perusvyöhykkee-
12060: myksestä n:o 258:                                      seen. Kunnan työttömyysaste on ollut ja on
12061:                                                        edelleen alhaisempi kuin vyöhykkeen keskimää-
12062:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       rin. Viime vuosina Pernajan työttömyysaste on
12063:        tynyt tai aikoo ryhtyä Pernajan kunnan jo       ollut keskimäärin 2,8 % ja IV perusvyöhykkeen
12064:        lähikuukausina vaikeutuvan työllisyysti-        4,1 %. Viimeisin 12 kuukauden (1.7.85--
12065:        lanteen takia, ja                               30.6.86) työttömyysaste oli 3,0 % ja heinäkuun
12066:           aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin toi-    3, 1 %. Kunnan merkittävin teollinen työnantaja
12067:        miin Pernajan kunnan määräämiseksi eri-         on ollut RR-Ikkunakeskus Oy. Rauma-Repola
12068:        tyistukial ueeksi?                              Oy:n ja Swedish Match Ab:n myytyä osuutensa
12069:                                                        ikkunatehtaasta uudet omistajat ilmoittivat lo-
12070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pettavansa tehtaan Koskenkylän yksikön syksyn
12071: ti seuraavaa:                                          1986 aikana. Mikäli yksikön 110 työntekijää
12072:                                                        jäisivät työttömiksi, nousisi Pernajan työttömyys-
12073:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-      aste nykyisestä noin 3 % :sta 5 %-yksikköä eli
12074: sestä annetun lain perusteella valtioneuvosto voi      noin 8 % :iin. Tämä olisi lähes kaksinkertainen
12075: sisäasiainministeriön esityksestä määrätä kunnan       IV perusvyöhykkeen keskimääräiseen verrattuna.
12076: erityisalueeksi, jos kunnassa                             Ikkunatehtaan toiminta jatkuu kuitenkin edel-
12077:    -- on rakenteellisista syistä pysyvä korkea työt-   leen ja kunnan saamien tietojen mukaan ainakin
12078: tömyys,                                                vuoden loppuun. Kunta etsii aktiivisesti uusia
12079:    -- on syntynyt äkillinen poikkeuksellisen kor-      yrittäjiä ja on myös mahdollista, että Rauma-
12080: kea työttömyys tai                                     Repola Oy, joka omistaa tehdasrakennukset, siir-
12081:    -- elinkeinotoiminnan       kehittämismahdolli-     täisi jotakin toimintaa Koskenkylään.
12082: suudet ovat muutoin osoittautuneet poikkeuksel-           Edellä olevan perusteella ei ainakaan toistai-
12083: lisen vaikeiksi.                                       seksi ole ollut perusteltua määrätä Pernajaa eri-
12084:    Edellytyksenä on lisäksi, että kunta on joutu-      tyisalueeksi. Sisäasiainministeriön aluepoliittinen
12085: nut em. syistä muuta perusvyöhykettä selvästi          osasto seuraa jatkuvasti kunnan tilannetta ja
12086: huonompaan asemaan. Vastaavin edellytyksin             tekee tarvittaessa esityksen erityisalueeksi määrää-
12087: voidaan erityisalueeksi määrätä kunnan osa.            misestä.
12088: 
12089:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
12090: 
12091:                                                                               Ministeri Toivo Yläjärvi
12092: 6                                       1986 vp. -      KK n:o 258
12093: 
12094: 
12095: 
12096: 
12097:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12098: 
12099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            områden. I fråga om 34 kommuner utlöper tiden
12100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          för förordnandet i slutet av år 1986 och i fråga
12101: den 6 juni 1986 tili vederbörande medlem av             om alla de övriga i slutet av år 1987.
12102: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Pernå kommun hör tili den fjärde baszonen.
12103: dagsman Westerlund m.fl. undertecknade spörs-           Kommunens arbetslöshetsgrad har varit och är
12104: mål nr 258:                                             alltjämt lägre än zonens i medeltal. Under de
12105:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       senaste åren har arbetslöshetsgraden i Pernå i
12106:         eller kommer den att vidtaga med anled-         medeltal varit 2,8 % och medan den varit 4,1 i
12107:         ning av det försvårade sysselsättningsläge      IV baszonen. Arbetslöshetsgraden under de se-
12108:         som redan inom förloppet av några må-           naste 12 månaderna (1.7.85-30.6.86) var 3,0 %
12109:         nader är ett faktum i Pernå kommun och          och i juli 3,1 %. Kommunens mest betydande
12110:            kommer Regeringen att vidtaga erfor-         arbetsgivare på det industriella området har varit
12111:         derliga åtgärder så att Pernå kommun            RR-Ikkunakeskus Oy. Efter det Rauma-Repola
12112:         erhåller specialstödområdes status?             Oy och Swedish Match Ab sålt sin andel av
12113:                                                         fönsterfabriken meddelade de nya ägarna att de
12114:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lägger ner fabrikens enhet i Forsby hösten 1986. I
12115: anföra följande:                                        det fall att enhetens 110 arbetstagare skulle bli
12116:                                                         arbetslösa, skulle arbetslöshetsgraden i Pernå från
12117:    På basen av lagen om främjande av en balanse-        nuvarande ca 3 o/o stiga med 5 o/o-enheter, dvs.
12118: rad regional utveckling kan statsrådet på fram-         tili ca 8 %. Denna procent är nästan dubbelt så
12119: ställning av inrikesministeriet förordna en kom-        stor som motsvarande procent i medeltal inom IV
12120: mun att utgöra ett specialområde, om i kommu-           baszonen.
12121: nen
12122:    - av strukturella orsaker förekommer hög                Verksamheten vid fönsterfabriken pågår likväl
12123: arbetslöshet som är bestående,                          alltjämt och fortsätter enligt uppgifter som kom-
12124:    - plötsligt uppstått exceptionellt hög arbets-       munen erhållit åtminstone tili årets slut. Kom-
12125: löshet eller                                            munen söker aktivt nya företagare och det är
12126:    - eljest visat sig exceptionellt svårt att utveck-   också möjligt att Rauma-Repola Oy, som äger
12127: la näringsverksamheten.                                 fabriksbyggnaderna, kommer att flytta något slag
12128:    Förutsättningen är ytterligare att kommunen          av verksamhet tili Forsby.
12129: på grund av de ovannämnda orsakerna råkat i en              Med stöd av vad som anförts ovan har det
12130: väsentligt sämre ställning än baszonen i övrigt.        åtminstone inte tillsvidare varit motiverat att
12131: På motsvarande grunder kan en del av en kom-            förordna Pernå tili att utgöra ett specialområde.
12132: mun förordnas att utgöra specialområde.                 Inrikesministeriets regionalpolitiska avdelning
12133:    Statsrådet har på ovannämnda grunder från            följer fortgående med situationen i kommunen
12134: och med år 1982 förordnat sammanlagt 83 kom-            och gör vid behov en framställning om förord-
12135: muner och 6 kommundelar tili att utgöra special-        nande tili specialområde.
12136: 
12137:      Helsingfors den 30 september 1986
12138: 
12139:                                                                                Minister Toivo Yläjärvi
12140:                                                 1986 vp.
12141: 
12142: Kirjallinen kysymys n:o 259
12143: 
12144: 
12145: 
12146: 
12147:                                    Bärlund ym.: Työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämi-
12148:                                      sestä yritysten myynti- ja rationalisointitilanteissa
12149: 
12150: 
12151:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12152: 
12153:    Viime aikoina tapahtuneet yrityskaupat ja yri-      rota edellä kuvatuista muutossuunnitelmista.
12154: tysten toimialarationalisoinnit ovat hätkähdyttä-      Yhteistoimintamenettelylain tiedottamisvelvolli-
12155: vällä tavalla tuoneet julkisuuteen työntekijän         suus menettääkin merkityksensä, mikäli työnteki-
12156: turvanoman aseman markkinatalousyhteiskun-             jöille ei anneta totuudenmukaista tietoa yrityksen
12157: nassa. Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita            suunnitelmista. Lisäksi on otettava huomioon,
12158: Rauma-Repolan toteuttama RR Ikkunakeskuksen            että silloin kun suunnitelmat ovat niin pitkällä
12159: osakekannan myynti viidelle muulle alalla toimi-       kuin edellä mainitussa Wärtsilän ja Valmetin
12160: valle yritykselle. Yhtiön ostaneet yritykset eivät     toimialarationalisoinnissa, tulevat myöhemmin
12161: jatka tehtaiden toimintaa ja tämän seurauksena         käytävät yt-lain 6 §:n mukaiset neuvottelut työ-
12162: RR Ikkunakeskuksen 200 työntekijää Joensuussa          voiman vähentämisestä olemaan pelkkiä muodol-
12163: ja runsaita 100 työntekijää Pernajan Koskenkyläs-      lisuuksia. Niissä työnantaja vain ilmoittaa työnte-
12164: sä odottaa irtisanominen syksyllä.                     kijöille lähiaikoina tapahtuvista työvoiman vä-
12165:    Toisena esimerkkinä on mainittava viime kuun        hentämisistä eikä työntekijäpuoli voi vaikuttaa
12166: lopussa tapahtunut Valmetin ja Wärtsilän tuo-          muuhun kuin siihen, keihin irtisanomiset tulevat
12167: tannon yhdistäminen. Valmet ja Wärtsilä yhdis-         kohdistumaan, mikäli kaikkia ei irtisanota.
12168: tävät telakka- ja paperikonetuotantonsa kahdeksi          RR Ikkunakeskuksen myyntitapauksessa olisi
12169: suureksi suuryhtiöksi. Julkisuudessa olleiden tie-     työntekijöille pitänyt tiedottaa yhtiön myyntiai-
12170: tojen mukaan telakkateollisuudessa uuden jätti-        keista huomattavasti ennen kaupantekoa, jotta
12171: yhtiön perustaminen merkitsee noin 4 000 työ-          he olisivat riittävän pitkällä aikavälillä voineet
12172: töntä parin seuraavan vuoden kuluessa. Wärtsi-         varautua tulevaan työttömyyteen ja hakeutua
12173: lällä ja Valmetilla ei ole suunnitelmia työttömäk-     uusiin työpaikkoihin niiden tullessa avoimiksi.
12174: si jäävien auttamiseksi. Ne sysäävät vastuun valti-    Nyt työntekijät joutuvat lyhyellä varoitusajalla
12175: olle ehdottaen, että valtion tulee lisätä työllistä-   hakemaan itselleen uutta työpaikkaa.
12176: miskoulurusta sekä kohdistaa työllisyys- ja alue-
12177:                                                           On syytä kiireellisesti alkaa valmistella lainsää-
12178: poliittisia tukitoimia paikkakunnille, joissa ihmi-
12179:                                                        däntöä, jolla työntekijöiden mahdollisuus vaikut-
12180: siä jää työttömiksi.                                   taa yrityksen toimialarationalisointiin turvataan
12181:     Kummassakaan edellä mainituista tapauksista
12182:                                                        jo suunnitteluvaiheessa yhteistoimintalakia kehit-
12183:  ei työntekijäpuolella ollut ennakolta mitään tie-
12184:                                                        tämällä tai luomalla kokonaan uutta lainsäädän-
12185:  toa työnantajansa suunnitelmista. Työntekijät
12186:                                                        töä. Tällöin otettaisiin nykyistä paljon paremmin
12187: saivat julkisten tiedotusvälineiden kautta tietää      huomioon rationalisoinnin henkilöstövaikutukset
12188:  työpaikkaansa kohtaavista suurista muutoksista.
12189:                                                        ja aloitettaisiin ajoissa esimerkiksi työntekijöiden
12190:     Kokemus on osoittanut, että yhteistoimintala-
12191:                                                        uudelleenkoulutus.
12192:  ki (725/78) ei anna työntekijäpuolelle riittävää
12193:  suojaa yritysten rationalisointitilanteissa. Vaikka      Edella olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12194:  lain 11 §:n mukaan työnantajalla onkin tiedotta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12195:  misvelvollisuus mm. yrityksen henkilöstösuunni-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12196:  telmasta, ei tässä suunnitelmassa normaalisti ker-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12197: 
12198:  260734G
12199: 2                                     1986 vp. -   KK n:o 259
12200: 
12201:          Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo              tyksen toimialarationalisointiin ja että
12202:       ryhtyä, jotta yrityksen henkilöstö pääsee           työntekijät nykyistä olennaisesti aiemmin
12203:       jo suunnitteluvaiheessa vaikuttamaan yri-           saavat tiedon yrityksen myyntiaikeista?
12204: 
12205:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1986
12206: 
12207:        Kaj Bärlund                      Peter Muurman              Antti Kalliomäki
12208:        Riitta Järvisalo-Kanerva         Mats Nyby                  Arja Alho
12209:        Mikko Rönnholm                   Tuulikki Hämäläinen        Juhani Surakka
12210:        Pirkko Valtonen                  Timo Roos                  Jukka Mikkola
12211:        Jussi Ranta                      Risto Ahonen               Jouko Skinnari
12212:        Liisa Jaakonsaari                Anna-Liisa Piipari         Olli Helminen
12213:        Erkki Liikanen                   Kari Rajamäki              Paavo Lipponen
12214:        Lea Savolainen                   Kari Urpilainen            Pentti Lahti-Nuuttila
12215:        Reino Paasilinna                 Tarja Halonen              Markus Aaltonen
12216:        Tuula Paavilainen                Matti Kuusio                Maija Rajantie
12217:        Aarno von Bel!                   Mikko Elo                  Pekka Starast
12218:        Kerttu Törnqvist                 Reijo Lindroos             Paula Eenilä
12219:        Saara-Maria Paakkinen            Aimo Ajo                   Pekka Myllyniemi
12220:                      Pertti Hietala                        Sinikka Hurskainen-Leppänen
12221:                                       1986 vp. -      KK n:o 259                                         3
12222: 
12223: 
12224: 
12225: 
12226:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12227: 
12228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vallitseva yritysrakenne ja toteutetut osallistumis-
12229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muodot. Komitean toimeksiannosta seuraa, että
12230: olette 5 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kirjeen-     selvitystyön kohteina ovat kysymyksessä tarkoite-
12231: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tuissa asioissa eli yritysten rationalisointi- ja
12232: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Bär-      myyntitilanteissa tapahtuvan henkilöstön osallis-
12233: lundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     tumisen tehostaminen.
12234: sestä n:o 259:                                            Hallitus on niin ikään 20.2.1986 asettanut
12235:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo        komitean, jonka tehtävänä puolestaan on selvit-
12236:                                                       tää uusien yhteistoimintamuotojen mahdolli-
12237:        ryhtyä, jotta yrityksen henkilöstö pääsee      suuksia taloudellisen demokratian ja kilpailuky-
12238:        jo suunnitteluvaiheessa vaikuttamaan yri-
12239:                                                       kyisen tuotantotoiminnan edistämiseksi yrityksis-
12240:        tyksen toimialarationalisointiin ja että
12241:                                                       sä. Komitean on saamaansa tehtävää suorittaes-
12242:        työntekijät nykyistä olennaisesti aiemmin
12243:                                                       saan erityisesti kiinnitettävä huomiota muun
12244:        saavat tiedon yrityksen myyntiaikeista?
12245:                                                       muassa henkilöstön mahdollisuuksiin vaikuttaa
12246:                                                       taloudellisissa asioissa työpaikkansa päätöksente-
12247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      koon. Kun komitean on edellä sanotun mukai-
12248: ti seuraavaa:                                         sesti kiinnitettävä huomiota henkilöstön vaiku-
12249:    Hallituksen talous- ja yhteiskuntapolitiikan       tusmahdollisuuksiin yrityksen taloudellisissa asi-
12250: keskeisenä tavoitteena on muun ohella työolo-         oissa, ovat nämä mahdollisuudet komitean selvi-
12251: suhteiden kehittäminen maassa. Hallituksen oh-        teltävinä toimeksiannon piiriin kuuluvina asioina
12252: jelman mukaan työelämän lainsäädäntöä pyri-           myös rationalisointi- ja myyntitilanteita varten.
12253: tään tässä mielessä kehittämään siten, että työn-         Hallituksen ohjelmaa työelämän yhteistoimin-
12254: tekijöiden turvallisuutta, tasa-arvoa ja osallistu-   takysymyksissä muuten täytäntöön pantaessa on
12255: mismahdollisuuksia lisätään. Tavoitteena on tuo-      voitu todeta, että keskeisten työmarkkinajärjestö-
12256: tantoelämän kilpailukyvyn turvaamisen lisäksi         jen taholta on jatkuvasti voimakkaasti korostettu
12257: työn inhimillistäminen.                               yhteistoiminta-asioiden kehittämistä ensisijaisesti
12258:    Ohjelmansa toteuttamiseksi hallitus on muun        järjestöjen välisin sopimuksin. Järjestöt ovat ku-
12259: ohella selvittänyt taloudellisen ja teknologisen      luvana vuonna tehdyillä yhteistoimintasopimuk-
12260: kehityksen aiheuttamia vaatimuksia yhteiskun-         silla uusineet ja laajentaneet vuonna 1981 teke-
12261: nalle. Eduskunnalle 12.9. 198 5 annetussa valtio-     miään alan sopimuksia. Uusissa sopimuksissa,
12262: neuvoston tiede- ja teknologiapoliittisessa selon-    jotka tulevat voimaan 1.10.1986, on lisätty työn-
12263: teossa on todettu olevan eduksi, että yrityksissä     antajan tiedonantovelvollisuutta yrityksen talou-
12264: työnantajan ja henkilöstön yhteistyö on hyvää ja      dellisesta tilasta samoin kuin yrityksen henkilös-
12265: että henkilöstö voi osallistua asioiden käsittelyyn   tösuunnitelmasta. Yhteistoiminta on tällöin aloi-
12266: yrityksissä jo niiden suunnitteluvaiheessa. Selon-    tettava asiain sellaisessa vaiheessa, jossa työnanta-
12267: teon mukaan yhteistoiminnan edistämisen tulee         jan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus eli yh-
12268: tapahtua ensisijaisesti sopimuksin ja tarvittaessa    teistoiminta voi toteutua. Sopimuksia on sovel-
12269: työmarkkinaosapuolten ja valtion toimin.              lettava myös yritysten rationalisointi- ja myyntiti-
12270:    Yrityksen henkilöstön osallistumismahdolli-        lanteessa. Käytännössä sopimukset merkitsevät
12271: suuksien lisäämiseksi hallitus on käynnistänyt        asiain laajempaa käsittelyä jo suunnitteluvaihees-
12272: osallistumiseen liittyvien kysymysten selvittämi-     sa.
12273: sen. Hallitus on 13.12.1984 asettanut komitean,           Kirjallisen kysymyksen johdosta antamissaan
12274: jonka tehtävänä on selvittää yritysten toiminnan      lausunnoissa työmarkkinajärjestöistä työnanta-
12275: kehittämiseksi sekä työnantajien ja henkilöstön       japuoli on katsonut, että voimassa oleva yhteis-
12276: välisen yhteistoiminnan tehostamiseksi palkan-        toimintalainsäädäntö on nykyisellaan riittävä ja
12277: saajien edustajien osallistumismahdollisuudet yri-    toimiva yritysten rationalisointi- ja myyntitilan-
12278:  tysten hallintoon. Työssään komitean on otettava     teissa. Kun työmarkkinoiden osapuolet lisäksi
12279:  huomioon alan kansainvälinen kehitys, Suomessa       ovat kuluvana vuonna uudistaneet yhteistoimin-
12280: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 259
12281: 
12282: tasopimuksensa muun ohella mainittuja tilantei-      nut, ettei se tässä vaiheessa lausu asiasta enem-
12283: ta varten, ei työnantajapuolen mukaan ole tarvet-    pää.
12284: ta hallituksen taholta ryhtyä asiassa toimenpitei-
12285: siin. Työntekijäpuolelta SAK on esittänyt, että         Hallitus on mahdollisia lainsäädännöllisiä uu-
12286: kysymyksessä esitetyt parannusehdotukset yhteis-     distuksia varten käynnistänyt selvitystyön tavan-
12287: toimintamenettelyyn vastaavat SAK:n esittämiä        omaisia yhteistoimintakysymyksiä laajemmalti.
12288: yhteistoimintalain parannuksia. TVK on lausun-       Hallitus on tässä tarkoituksessa ollut yhteistyössä
12289: nossaan esittänyt, että hallituksen olisi työmark-   työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotka ovat toistu-
12290: kinoilla tehdyistä sopimuksista huolimatta ryh-      vasti korostaneet harjoittamansa sopimuspolitii-
12291: dyttävä yhteistoimintalainsäädäntöä koskeviin tai    kan ensisijaista merkitystä yhteistoimintakysy-
12292: muihin toimenpiteisiin henkilöstön aseman tur-       mysten edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministe-
12293: vaamiseksi yritysten rationalisointi- ja myyntiti-   riö seuraa tarkasti kehitystä yhteistoimintakysy-
12294: lanteissa. STTK on korostanut irtisanomissuojan      myksissä ja tulee ryhtymään toimenpiteisiin, joi-
12295: lisäämisen tarvetta ja Akava puolestaan on, viita-   hin työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävissä neu-
12296: ten tapahtuneeseen sopimustoimintaan, ilmoitta-      votteluissa ilmenee olevan edellytyksiä.
12297: 
12298:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
12299: 
12300:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12301:                                       1986 vp. -      KK n:o 259                                       5
12302: 
12303: 
12304: 
12305: 
12306:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12307: 
12308:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         heten i företagen och effektivera samarbetet
12309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mellan arbetsgivare och personal. Kommitten
12310: den 5 juni 1986 tili vederbörande medlem av           skall i sitt arbete beakta den internationelia
12311: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     utvecklingen på området, den finländska före-
12312: dagsman Bärlund m.fl. undertecknade spörsmål          tagsstrukturen och de former av medverkan som
12313: nr 259:                                               genomförts. Av kommittens uppdrag följer att
12314:                                                       föremål för utredning är effektiveringen av perso-
12315:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nalens möjligheter att delta i frågor som avses i
12316:        för att personalen vid ett företag redan i     spörsmålet, dvs. att medverka vid rationalisering
12317:        planeringsskedet skali ha möjlighet att        och försäljning av företag.
12318:        påverka branschrationaliseringen i före-          Dessutom tilisatte regeringen 20.2.1986 en
12319:        taget och arbetstagarna i ett betydligt
12320:                                                       kommitte som har i uppdrag att utreda hur nya
12321:        tidigare skede än för närvarande skali få
12322:                                                       samarbetsformer kan främja ekonomisk demokra-
12323:        information om en planerad försäljning         ti och konkurrenskraftig produktion inom före-
12324:        av företaget?                                  tagen. Kommitten skali i sitt arbete särskilt
12325:                                                       beakta bl.a. personalens möjligheter att i ekono-
12326:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       miska frågor påverka beslutsfattandet på sin
12327: anföra följande:                                      arbetsplats. Eftersom kommitten i enlighet med
12328:    Ett av de centrala målen för regeringens eko-      det ovan sagda skali fästa uppmärksamhet vid
12329: nomiska politik och för dess socialpolitik är att     personalens möjligheter att påverka ekonomiska
12330: utveckla arbetsförhåliandena i landet. Enligt re-     frågor, som berör företaget, omfattar kommittens
12331: geringens program är det meningen att i detta         uppdrag även en utredning av dessa möjligheter
12332: syfte utveckla lagstiftningen om arbetslivet så att   vid rationalisering elier försäljning av företaget.
12333: arbetstagarnas trygghet, jämstälidhet och möjlig-        Då regeringens program i övrigt har verkställts
12334: heter tili påverkan ökas. Målet är att trygga         i frågor som gäller samarbetet inom arbetslivet
12335: produktionens konkurrenskraft och samtidigt gö-       har det kunnat konstateras att från de centrala
12336: ra arbetet mänskligare.                               arbetsmarknadsorganisationernas sida har man
12337:    Regeringen har, för att fuligöra sitt program,     hela tiden kraftigt betonat vikten av att utveckla
12338: bl.a. utrett vilka krav den ekonomiska och tekno-     samarbetsfrågorna i första hand genom avtal
12339: logiska utvecklingen stälier på samhäliet. I stats-   mellan organisationerna. Organisationerna har
12340: rådets redogörelse om vetenskaps- och teknologi-      genom samarbetsavtal, som har ingåtts under
12341: politiken, som överlämnades tili riksdagen            innevarande år, förnyat och utvidgat de avtal
12342: 12.9.198 5, har det konstaterats att det är tili      som år 1981 ingicks på detta område. Genom de
12343: fördel om samarbetet i företagen melian arbetsgi-     nya avtalen, som träder i kraft 1.10.1986, har
12344: vare och personai är gott och om personalen kan       arbetsgivaren tilldelats en större skyldighet än
12345: delta i behandlingen av ärendena redan i plane-       förut att informera om företagets ekonomiska
12346: ringsskedet. Enligt redogörelsen skall samarbetet     ställning och om företagets personalplan. Samar-
12347: i första hand främjas genom avtal och vid behov       betet skall härvid inledas i ett sådant skede att
12348: genom åtgärder av arbetsmarknadsparterna och          växelverkan mellan arbetsgivare och personai,
12349: staten.                                               dvs. samarbete, är möjligt. Avtalen skall tilläm-
12350:    Regeringen har, för att ge personalen i före-      pas även vid rationalisering och försäljning av
12351: tagen större möjligheter tili medbestämmande,         företagen. 1 praktiken innebär avtalen att frågor-
12352: inlett ett utredningsarbete, som gäller hithöran-     na behandlas mera omfattande redan under
12353:  de frågor. Regeringen tilisatte 13. 12. 1984 en      planeringsskedet.
12354: kommitte, som har i uppdrag att utreda möjlig-           1 de uttalanden som arbetsmarknadsorganisa-
12355: heterna för löntagarnas representanter att delta i    tionerna har avgett med anledning av spörmålet
12356:  administrationen i syfte att utveckla verksam-       anser arbetsgivarparten att gällande lagstiftning
12357: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 259
12358: 
12359: om samarbete är tillräcklig redan i sin nuvarande    har poängterat behovet av ett ökat uppsägnings-
12360: form och att den fungerar vid rationalisering och    skydd och Akava har för sin del, med hänvisning
12361: försäljning av företag. Eftersom arbetsmarknads-     till tidigare avtalsverksamhet, meddelat, att orga-
12362: parterna dessutom i år har förnyat sina samar-       nisationen i denna fråga inte har mera att säga i
12363: betsavtal bl.a. med tanke på nämnda situationer,     detta skede.
12364: menar arbetsgivarparten att det inte föreligger          Regeringen har med tanke på eventuella lag-
12365: behov av regeringsåtgärder i saken. På arbets-       stiftningsreformer inlett ett u tredningsarbete,
12366: tagarsidan har FFC anfört att de förbättringsför-    som går utöver de vanliga samarbetsfrågorna. I
12367: slag som tagits upp i spörsmålet beträffande         detta syfte har regeringen samarbetat med arbets-
12368: samarbetsförfarandet motsvarar de förslag till       marknadsorganisationerna,       vilka  upprepade
12369: förbättring av samarbetslagen som FFC fört fram.     gånger har betonat den primära betydelsen av sin
12370: TOC har i sitt utlåtande menat att regeringen        avtalspolitik. Social- och hälsovårdsministeriet
12371: borde, trots de avtal som ingåtts, vidta åtgärder,   följer omsorgsfullt utvecklingen i samarbetsfrågor
12372: som gäller samarbetslagstiftningen, eller andra      och kommer att vidta de åtgärder för vilka
12373: åtgärder för att trygga personalens ställnig vid     förutsättningar yppar sig vid förhandlingarna
12374: rationalisering och försäljning av företag. FTFC     med arbetsmarknadsparterna.
12375: 
12376:     Helsingfors den 19 september 1986
12377: 
12378:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12379:                                              1986 vp.
12380: 
12381: Kirjallinen kysymys n:o 260
12382: 
12383: 
12384: 
12385: 
12386:                                 Tennilä: Ounasjoen vartta seuraavan Rovaniemen-Hettan maan-
12387:                                    tien kunnostamisesta
12388: 
12389: 
12390:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12391: 
12392:    Ounasjoki on maamme kauneimpiin kuuluva            Näiden tieosuuksien ja Kaukosen sillan lisäksi
12393: joki. Ounasjokilain varmistettua joen vapaana      tietyöt tulee saada kiireesti käyntiin myös välillä
12394: säilymisen joesta tulee muodostumaan myös mat-     Ketomella-Peltovuoma, Tepasto-Raattama ja
12395: kailun kannalta hyvin suosittu. Jpkea ja sen       Köngäs-Tepasto. Ketomellan ja Tapion lossit
12396: lukuisia koskia tullaan katsomaan ja\Ounasjoelle   tulee pitää ympärivuorokautisessa käytössä silto-
12397: tullaan soutamaan, melomaan, laskemaan koskia      jen rakentamiseen saakka.
12398: ja kalastamaan.                                       Ounasjokitien kunnostaminen on tärkeätä jo-
12399:                                                    kivarren asukkaiden ja matkailijoiden vuoksi,
12400:                                                    mutta samalla tietyöt ja siltatyöt parantavat myös
12401:   Ounasjokivarren väestön ja matkailijoiden kan-   etenkin autoilijoiden vaikeata työttömyystilan-
12402: nalta on välttämätöntä, että Ounasjokitie kun-     netta.
12403: nostetaan. Kunnostamisen tulee koskea koko            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12404: väliä Rovaniemi-Kittilä-Sirkka-Raattama-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12405: Hetta. Perusparannussuunnitelmat ovatkin saatu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12406: jen tietojen mukaan valmiina jo välille Meltaus-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12407: Tolonen      Rovaniemen    maalaiskunnassa    ja
12408: Sirkka-Köngäs Kittilässä. Valmiina _yn myös                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12409: suunnitelma Kaukosen sillan korjaamisesta. Tar-           ryhtyä Rovaniemeltä Hettaan Ounasjoki-
12410: peellista on myös Tepaston ja Ketomellan silto-           vartta seurailevan maantien saattamiseksi
12411: jen rakentaminen.                                         hyvään kuntoon kaikilta osiltaan?
12412: 
12413:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
12414: 
12415:                                        Esko-Juhani Tennilä
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 
12420:  260697R
12421: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 260
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12427: 
12428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toteuttaminen välillä Sirkka-Köngäs. Hankkeel-
12429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        le on rahat myönnetty tämän vuoden syksyn
12430: olette 10 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-       lisätyöllisyysohjelmassa.
12431: jeenne n:o 1162 ohella toimittanut valtioneuvos-        Ketomellan-Peltovuoman polkutie paranne-
12432: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    taan laadittavana olevan tienpidon toimenpide-
12433: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta        ohjelman 1986-92 mukaan vuosina 1988-
12434: kirjallisesta kysymyksestä n:o 260:                  1990. Ketomellan silta rakennetaan vuosina
12435:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1989-1990.
12436:        ryhtyä Rovaniemeltä Hettaan Ounasjoki-           Kaukosen ja Murto-ojan sillat parannetaan
12437:        vartta seurailevan maantien saattamiseksi     vuosina 1988-1989.
12438:        hyvään kuntoon kaikilta osiltaan?                Perusteluissa mainituista kohteista tulee jää-
12439:                                                      mään 1990-luvulle maantie välillä Köngäs-
12440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Tepasto, polkutie välillä Tepasto-Raattama sekä
12441: ti seuraavaa:                                        Tepaston ja Tapionkylän sillat.
12442:    Kysymyksessä mainitulla useammista teistä            Tie- ja vesirakennushallituksen tarkoituksena
12443: koostuvalla Ounasjokivartta noudattavalla reitillä   on saada parannettu tieyhteys aikaan ensin reitil-
12444: on tehty tienparannustoimenpiteitä lähes jatku-      lä     Sirkka-Rauhala-Kutuniva-Pallasjärvi-
12445: vasti. Kantatiellä 79 valmistui Marraskosken-        Raattama. Tämä yhteys valmistuu toimenpideoh-
12446: Meltauksen tien parantaminen vuonna 198 5.           jelman mukaan vuonna 1993.
12447: Kuluvan vuoden aikana valmistuu Lohinivan               Lapin tiepiirille tulisi myöntää alueen huonon
12448: kohdalle silta Ounasjoen yli. Tepaston-Raatta-       työllisyystilanteen vuoksi lisätyöllisyysohjelmissa
12449: man polkutielle on keväällä rakennettu Saivojo-      lisärahoitusta suunnitteluun, jolloin myöhempi-
12450: kisuun silta, jonka viimeistelytyöt ovat valmistu-   nä vuosina on mahdollista nopeuttaa edellä esi-
12451: neet tänä kesänä. Hanke on rahoitettu työllisyys-    tettyä hankkeiden toteuttamisaikataulua joko li-
12452: varoin.                                              sätyöllisyysohjelmilla tai lisäämällä tienpidon
12453:    Perusteluosassa on todettu Meltauksen-Tolo-       omaa rahoitusta suunniteltua enemmän. Myös
12454: sen välin suunnitelman valmistuminen. Suunni-        Lapin tiepiirin alueella on kuitenkin ensisijaisesti
12455: telmaa on alettu toteuttaa viime elokuussa ni-       turvattava päätieverkon kunto. Se on koko Lapin
12456: mellä Meltaus-Korinttee. Samoin elokuussa            matkailun kannalta vielä ''Ounasjokitien'' pi-
12457: 1986 on alkanut toisenkin valmiin suunnitelman       kaista kunnostamista tärkeämpi tavoite.
12458: 
12459:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1986
12460: 
12461:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
12462:                                       1986 vp. -- KJC n:o 260                                           3
12463: 
12464: 
12465: 
12466: 
12467:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12468: 
12469:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för projektet har beviljats i höstens tilläggssyssel-
12470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       sättningsprogram.
12471: 1162 av den 10 juni 1986 tili vederbörande               Gångstigen Ketomella--Peltovuoma förbättras
12472: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   under åren 1988--1990 enligt åtgärdsprogram-
12473: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-        met för väghållningen 1986--92, som håller på
12474: nade skriftliga spörsmål nr 260:                     att utarbetas. Ketomella bro byggs åren 1989--
12475:                                                      1990.
12476:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Kaukonen och Murto-oja broar förbättras un-
12477:        för att få landsvägen från Rovaniemi tili     der åren 1988--1989.
12478:        Hetta utmed övre loppet av Ounasjoki              Av de projekt som nämns i motiveringen
12479:        tili alla delar i gott skick?                 kommer landsvägen mellan Köngäs--Tepasto,
12480:                                                      gångstigen Tepasto--Raattama samt Tepasto och
12481:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Tapionkylä broar att stå över tili 1990-talet.
12482: anföra följande:                                         Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens avsikt är att
12483:   På den i spörsmålet nämnda rutten utmed            först få tili stånd en bättre vägförbindelse på
12484: övre loppet av Ounasjoki, viiken består av flera     rutten     Sirkka--Rauhala--Kutuniva--Pallasjär-
12485: vägar, har så gott som oavbrutet vidtagits vägför-   vi--Raattama. Denna förbindelse blir enligt åt-
12486: bättringsåtgärder. På stamväg nr 79 blev vägför-     gärdsprogrammet klar år 1993.
12487: bättringen på sträckan Marraskoski--Meltaus klar         Lapplands vägdistrikt borde på grund av det
12488: år 1985. Under innevarande år blir bron över         dåliga sysselsättningsläget inom området i
12489: Ounasjoki vid Lohiniva klar. På gångstigen Te-       tilläggssysselsättningsprogrammet beviljas medel
12490: pasto--Raattama har Saivojokisuu bro byggts på       för tilläggsfinansiering för planeringen. Då blir
12491: våren. De avslutande arbetena på bron har blivit     det under senare år möjligt att påskynda genom-
12492: klara i sommar. Projektet har finansierats med       förandet av tidigare framlagda projekt, antingen
12493: sysselsättningsmedel.                                med tilläggssysselsättningsprogram eller genom
12494:    1 motiveringsdelen har konstaterats att planen    att öka den speciella finansieringen för väghåll-
12495: för sträckan Meltaus--Tolonen är klar. Planen        ningen mera än planerat. Även inom Lapplands
12496: har börjat förverkligas senaste augusti under        vägdistrikt bör dock huvudvägnätets skick i första
12497: namnet Meltaus--Korinttee. Likaså har förverkli-     hand tryggas. Detta är med hänsyn tili turismen i
12498: gandet även av en annan färdig pian för sträckan     hela Lappland ett ännu viktigare mål än ett
12499: Sirkka--Köngäs inletts i augusti 1986. Pengarna      snabbt iståndsättande av "Ounasjokivägen".
12500: 
12501:      Helsingfors den 4 september 1986
12502: 
12503:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
12504:                                                1986 vp.
12505: 
12506: Skriftligt spörsmål nr 261
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                                   Rehn m.fl.: Om anordnande av en tävling          smårovdjursfångst
12512: 
12513: 
12514:                                Till Riksdagens Herr Talman
12515: 
12516:   Jägarnas centralorganisation har beslutat utlysa   10 poäng var, och fattas det poäng så kan man
12517: en tävling i fångst av mindre rovdjur och skade-     fylla på med att avliva kråkor och måsfåglar, där
12518: djur, vars bestånd kraftigt ökat och som utgör en    plockar man ett poäng per exemplar.
12519: fara för den naturliga balansen bland våra små-         En tävling i dödande, utan annan kontroll än
12520: djur. Speciella föremål för denna tävling, där       normala jakttillstånd, är inte etiskt försvarlig,
12521: man samlar poäng under tiden 1.8.1986 -              den står i bjärt kontrast mot den allt allmännare
12522: 30.4.1987, är mink och mårdhund. Det är helt         omfattade djurskyddsaspekten. Om intet till-
12523: riktigt att anordna effektiv jakt på dessa djur då   stånd behövs för att anordna dylik jakt är detta
12524: deras stammar ökat oproportionerligt, det be-        en omständighet som med det snaraste bör rättas
12525: tänkliga ligger i den tävlingsform man nu tänkt      till, om åter tillstånd erfordras och har beviljats
12526: Slg.                                                 är situationen minst sagt betänklig.
12527:   Att dödandet med användande av olika meto-             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
12528: der skall kunna rendera i "furstliga" pris som       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12529: man lockar med, står inte i samklang med             ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
12530: djurskyddets målsättningar, härvid ligger ett        följande spörsmål:
12531: klart nedvärderande av djuren.
12532:    Att tävlingen dessutom poängsätter fångsten,                Är Regeringen medveten om att en
12533: där målsättningen för att kunna få ett Valmet               pristävling i dödande av mindre rovdjur
12534: 412 hagelgevär är 60 uppnådda poäng, gör                    med poängsättning av dessa skall anord-
12535: denna hantering knappast etiskt högre motive-               nas, och om så är,
12536: rad. Som exempel kan nämnas poängen: mård-                     vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-
12537: hund och mink ger 20 poäng, andra ofredade                  ga med anledning av tävlingen som står i
12538: mindre rovdjur såsom räv, grävling och mård ger             klar motsättning till djurskyddets etik?
12539: 
12540:        Helsingfors den 10 juni 1986
12541: 
12542:           Elisabeth Rehn                Ole Wasz-Höckert                Håkan Nordman
12543:           Jutta Zilliacus               Gunnar Jansson                  Pähr-Einar Hellström
12544:                                         Ole Norrback
12545: 
12546: 
12547: 
12548: 
12549: 2606812
12550: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 261
12551: 
12552: Kirjallinen kysymys n:o 261                                                                  Suomennos
12553: 
12554: 
12555: 
12556: 
12557:                                    Rehn ym.: Pienpetojen pyyntikilpailun järjestämisestä
12558: 
12559: 
12560:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12561: 
12562:    Metsästäjäin Keskusjärjestö on päättänyt julis-    kukin; ja jos pisteitä jää puuttumaan, voi variksia
12563: taa kilpailun pienpetojen ja tuhoeläinten pyyn-       ja lokkilintuja surmaamaHa saada täydennykseksi
12564: nissä, joiden eläinten kannat ovat kasvaneet voi-     yhden pisteen päätä kohti.
12565: makkaasti ja muodostavat vaaran maamme pien-             Kilpailu tappamisessa ilman muuta valvontaa
12566: eläinten luonnolliselle tasapainolle. Kilpailussa     kuin tavalliset metsästysluvat ei ole eettisesti
12567: kerätään pisteitä ajalla 1.8.1986-30.4.1987, ja       puolustettavissa, vaan on silmäänpistävässä risti-
12568: sen erityisinä kohteina ovat minkki ja supikoira.     riidassa yhä yleisemmin omaksutun eläinsuojelu-
12569: On aivan oikein järjestää kyseisten eläinten teho-    näkökohdan kanssa. Ellei tällaisen metsästyksen
12570: kas metsästys silloin, kun niiden kannat ovat         järjestämiseen tarvita mitään lupaa, on kyseessä
12571: kasvaneet epäsuhtaisesti. Sen sijaan arveluttavaa     tilanne, joka on korjattava mitä pikimmin. Jos
12572: on nyt kaavailtu kilpailumuoto.                       taas lupa tarvitaan ja sellainen on myönnetty, on
12573:    Eläinsuojelun päämäärien kanssa sopusoinnus-       tilanne vähintäänkin arveluttava.
12574: sa ei ole se, että eri menetelmillä tapahtuva            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12575: tappaminen pannaan tuottamaan "ruhtinaalli-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12576: sia'' palkintoja, joilla houkutellaan osanottajia     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12577: kilpailuun. Kysymys on selvästi eläinten halven-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12578: tamisesta.
12579:    Menettelyä tuskin tekee eettisesti paremmin                  Onko Hallitus tietoinen, että maas-
12580: perusteiloksi se, että kilpailussa saalis pisteyte-          samme aiotaan järjestää pienpetojen tap-
12581: tään siten, että Valmet 412 -haulikon voittami-              pamiskilpailu, jossa jaetaan palkintoja ja
12582: seksi on saatava 60 pistettä. Esimerkkinä mainit-            jossa eläimet pisteytetään, ja jos on,
12583: takoon pisteet: supikoira ja minkki tuottavat 20                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12584: pistettä; muut rauhoittamattomat pienpedot ku-               ryhtyä eläinsuojelun etiikan kanssa selväs-
12585: ten kettu, mäyrä ja näätä antavat 10 pistettä                sä ristiriidassa olevan kilpailun johdosta?
12586: 
12587:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
12588: 
12589:          Elisabeth Rehn                  Ole Wasz-Höckert                Håkan Nordman
12590:          Jutta Zilliacus                 Gunnar ] ansson                 Pähr-Einar Hellström
12591:                                          Ole Norrback
12592:                                       1986 vp. -     KK n:o 261                                         3
12593: 
12594: 
12595: 
12596: 
12597:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12598: 
12599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tavallisimpia haittoja ovat tarttuvien tautien
12600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        leviäminen (mm. vesikauhu ja kettukapi) tai
12601: olette kesäkuun 10 päivänä 1986 päivätyn kir-        kaatopaikkahygieniaan liittyvät haaskalintujen
12602: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     massaesiintymät sekä luonnonvaraisten lintu- ja
12603: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nisäkäslajien kasvaneet pesä- ja poikastuhot.
12604: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Metsästäjäin Keskusjärjestö on neuvontatyössä
12605: myksestä n:o 261:                                    erillisenä kysymyksenä kiinnittänyt viime aikoina
12606:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-        metsästäjien huomiota eräiden runsastuneiden
12607:        samme aiotaan järjestää pienpetojen tap-      eläinkantojen vähentämiseen kohtuulliselle tasol-
12608:        pamiskilpailu, jossa jaetaan palkintoja ja    le. Kampanjassa on lisäksi kiinnitetty huomiota
12609:        jossa eläimet pisteytetään, ja jos on,        turkisriistan hyödyntämiseen korostamalla oikeita
12610:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pyyntiaikoja ja nahkojen oikeaa käsittelyä.
12611:        ryhtyä eläinsuojelun etiikan kanssa selväs-      Petoeläinten tai ns. vahinkoeläinten vähentä-
12612:        sä ristiriidassa olevan kilpailun johdosta?   minen on jo aikaisemmin ollut osana riistanhoi-
12613:                                                      don kilpailutoiminnassa, jonka valvontaan järjes-
12614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tön toiminnassa on pitkäaikainen kokemus. Huo-
12615: ti seuraavaa:                                        mion kohdistaminen järjestön neuvontatyössä
12616:                                                      luonnon- ja ympäristönhoidon tehtäväkenttään
12617:    Asutuksen ja ihmiskulttuurin kasvava voima-       on perusteltua. Kilpailujen järjestäminen erilai-
12618: kas vaikutus luonnon kiertokulkuun elinympäris-      sissa painopistesuunnissa on eräs toiminnan tun-
12619: töjä muuttamalla on vaikuttanut eri eläinlajien      netuksi tekemisen keino, jonka käyttöarvo kui-
12620: elinehtojen muuttumiseen. Toisten lajien taantu-     tenkin lienee suhteellisen lyhytaikainen kussakin
12621: essa toiset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Jouk-    kohteessa.
12622: koon on tullut myös kokonaan uusia luonnollem-
12623: me vieraita lajeja. Luonnonturkisten nahkojen           Kilpailusäännöt eivät sisällä yksityiskohtia, joi-
12624: alhainen hintataso sekä niistä maksettavien tap-     den voitaisiin arvioida aiheuttavan haittaa luon-
12625: porahojen poistaminen jo vuosikymmeniä sitten        nonsuojelu- tai eläinsuojelunäkökohdille.
12626: ovat yhdessä monien samanaikaisten metsästys-           Kun kysymyksessä olevan kilpailutoiminnan
12627: menetelmiin kohdistuneiden säätelytoimenpitei-       tavoite on hyväksyttävä eikä sen toteuttamisen
12628: den lisääntymisen kanssa vaikuttaneet siihen,        ole todettu aiheuttavan konkreettisia haittoja ja
12629: että eräiden eläinten kannat ovat runsastuneet       kun kysymyksessä lienee ohimenevä tietoiskun
12630: haitallisella tavalla sekä ihmisasutuksen että       kaltainen kampanja, ei kilpailuun hallituksen
12631: luonnon tasapainon kannalta.                         taholta ole tarvetta puuttua.
12632: 
12633:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1986
12634: 
12635:                                                                                 Ministeri Esko Ollila
12636: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 261
12637: 
12638: 
12639: 
12640: 
12641:                                  Till Riksdagens Herr Talman
12642: 
12643:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eller massförekomst av asfåglar, som försämrat
12644:   anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         avstjälpningsplatsernas hygien, samt ökad åver-
12645:   den 10 juni 1986 till vederbörande medlem av           kan på i naturtillstånd levande fågel- och dägg-
12646: · statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      djursarters bon och ungar.
12647:   dagsledamot Rehn m.fl. undertecknade spörsmål             Jägarnas Centralorganisation har under den
12648:   nr 261:                                                senaste tiden som en särskild fråga i sitt rådgiv-
12649:            Är Regeringen medveten om att en              ningsarbete fäst jägarnas uppmärksamhet vid att
12650:         pristävling i dödande av mindre rovdjur          vissa djurstammar som förökat sig kraftigt bör
12651:         med poängsättning av dessa skall anord-          minskas till måttlig nivå. I kampanjen har man
12652:         nas, och om så är,                               dessutom fäst uppmärksamhet vid utnyttjandet
12653:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-        av pälsviltet genom att betona rätta fångsttider
12654:         ga med anledning av tävlingen som står i         och rätt behandling av skinnen.
12655:         klar motsättning till djurskyddets etik?            En minskning av vilddjuren eller de s.k. ska-
12656:                                                          dedjuren har redan tidigare utgjort en del av
12657:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          viltvårdens    tävlingsverksamhet.     Av    över-
12658: anföra följande:                                         vakningen av denna verksamhet har man redan
12659:                                                          långvarig erfarenhet inom organisationen. Det är
12660:    Bosättningens och den mänskliga kulturens             motiverat att i organisationens rådgivningsarbete
12661: växande och starka inverkan på naturens krets-           rikta uppmärksamheten på natur- och miljövår-
12662: lopp genom förändringar av livsmiljön har lett           dens uppgiftsområde. Att anordna tävlingar
12663: till att de olika djurarternas livsvillkor har föränd-   inom olika aktuella områden är ett sätt att göra
12664: rats. Medan vissa arter har minskat har andra            verksamheten känd, men det praktiska värdet
12665: ökat kraftigt. Det har även kommit helt nya arter        torde dock bli rätt kortvarigt i varje hänseende.
12666: som är främmande för vår natur. Den låga
12667: prisnivån på skinn av vilda pälsdjur samt avskaf-           Tävlingsreglerna innehåller inga detaljer som
12668: fandet av skottpenningarna för dem redan för             kunde antas vara till skada från naturvårds- eller
12669: tiotals år sedan har tillsammans med det ökade           djurskyddssynpunkt.
12670: antalet samtidiga regleringsåtgärder riktade mot            Då målet för ifrågavarande tävlingsverksamhet
12671: jaktmetoderna bidragit till att vissa djurstammar        kan godkännas och genomförandet av denna inte
12672: har ökat på ett sätt som är skadligt både för den        har konstaterats orsaka konkreta skador och då
12673: mänskliga bosättningen och jämvikten i naturen.          det torde vara fråga om en övergående informa-
12674:     De vanligaste skadorna är spridning av smitt-        tionskampanj, föreligger det inget behov av att
12675: samma sjukdomar (bl.a. rabies och rävskabb)              från regeringens sida ingripa i tävlingen.
12676: 
12677:      Helsingfors den 10 juli 1986
12678: 
12679:                                                                                    Minister Esko Olizia
12680:                                                1986 vp.
12681: 
12682: Kirjallinen kysymys n:o 262
12683: 
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                                    Almgren: Katariinan koulun lukion Ja yläasteen lakkauttamisen
12688:                                      estämisestä
12689: 
12690: 
12691:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12692: 
12693:    Maassamme siirrytaan tietyn aikataulun mu-         kiasteen opintoihin ja oppilaat ovat pysyneet
12694: kaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen           keskiasteen opinnoissa ilman keskeytystä.
12695: opetukseen. On selvää, että vielä ei ole kokemus-        Kokemus osoittaa, että mikään ei uudessa
12696: ta siitä, mitä muutos tulee lopulta merkitsemään      opetussuunnitelmassa puolusta suurten yläastei-
12697: opetuksessa ja kasvatuksessa tai opetustilojen tar-   den perustamista.
12698: peessa. Kokemukset uuden opetussuunnitelman              Kaikesta huolimatta on Kotkassa tehty suunni-
12699: vaikutuksista opetus- ja kasvatustyöhön tulevat       telma, jonka mukaan Katariinan koulun yläaste
12700: esiin vasta 4-5 vuoden kuluttua ja johtopäätök-       ja lukio lakkautettaisiin ja oppilaat siirrettäisiin
12701: set voidaan tehdä vasta senkin jälkeen.               paikkakunnan muihin oppilaitoksiin. Näin on
12702:                                                       tapahtunut, vaikka virallisiin oppilasennusteisiin
12703:    Esimerkiksi Kotkassa uuden opetussuunnitel-        perustuvat laskelmat osoittavat, että oppilas-
12704: man mukainen opetus alkaa vasta 1.8.1986 ja
12705:                                                       määrä ei tämän vuosikymmenen aikana laske
12706: vasta vuonna 1989 se toimii koko yläasteella. Sen
12707:                                                       juuri lainkaan. Tuntikehysjärjestelmän soveltami-
12708: jälkeen aletaan tehdä johtopäätöksiä uuden jär-       nen lisää Kotkan kaupungin yläasteilla yhteistun-
12709: jestelmän vaikutuksista lukioon ja yleensä keski-
12710:                                                       timäärää lähes 900 viikkotuntia eli lisäys on
12711: asteen koulutukseen. Ennen muuta tarvitaan tie-
12712:                                                       saman verran kuin kahdella paikkakunnan yläas-
12713: toa tilantarpeesta. Valtakunnallisten kokeilutu-
12714:                                                       teella on tällä hetkellä tunteja yhteensä.
12715: losten mukaan tilantarve kasvaa 25-30 %.
12716:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12717:   Eräässä kotkalaisessa koulussa on verrattu syys-    tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12718: lukukautta 1984 ja syyslukukautta 1985 toisiinsa.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12719: Oppilasmäärä aleni seitsemänsillä luokilla tunti-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12720: kehysjärjestelmää sovellettaessa 30:stä 22:een eli
12721: 27 %. Koulukohtainen selvitys osoitti, että kun                 Onko hyvin toimivan Kotkan Katarii-
12722: opetusryhmän koko pieneni 27 %, rangaistukset                nan koulun lukion ja yläasteen lakkautta-
12723: vähenivät 22 %, poissaolot 25 % ja tukiopetuk-               minen, oppilaiden siirtäminen muihin
12724: sen tarve 25 %. Opetus- ja ennen muuta kasva-                kouluihin ja ylisuurten yläasteiden muo-
12725: tustyö onnistui paremmin. Edellytyksenä on, että             dostaminen pedagogisesti perusteltu ja
12726: opetustiloja on riittävästi.                                 oikea ratkaisu, kun tiedetään, miten tun-
12727:                                                              tikehysjärjestelmän soveltaminen täydessä
12728:   Suurilla yläasteilla työrauhaongelmat pahene-              laajuudessaan lisää viikkotuntien määrää
12729: vat. Yläasteiden tuntikehysjärjestelmä suosii pie-           ja opetustilojen tarvetta ja miten suuret
12730: niä kouluyksiköitä. On myös osoitettavissa, että             kouluyksiköt ovat alttiita koulutyötä häi-
12731: pienemmiitä yläasteilta on päästy paremmin kes-              ritseville ilmiöille?
12732: 
12733:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
12734: 
12735:                                              Esko Almgren
12736: 
12737: 
12738: 
12739: 
12740: 260719Q
12741: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 262
12742: 
12743: 
12744: 
12745: 
12746:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12747: 
12748:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säännössä määrätään muun muassa peruskoulun
12749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yläasteen piirijako eli koulupiirien rajat ja koulu-
12750: olette kirjeellänne 11 päivänä kesäkuuta 1986         jen paikat. Mikäli Kotkan kaupunginvaltuusto
12751: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       päättää muuttaa nykyistä piirijakoa siten, että
12752: vastattavaksi kansanedustaja Esko Almgrenin te-       Katariinan koulun yläaste lakkaisi, on johto-
12753: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 262:       säännön muutos tältä osin alistettava Kymen
12754:                                                       lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kymen lää-
12755:           Onko hyvin toimivan Kotkan Katarii-         ninhallituksen tehtävänä on tällöin selvittää, on-
12756:        nan koulun lukion ja yläasteen lakkautta-      ko koulun lakkauttamista koskeva johtosäännön
12757:        minen, oppilaiden siirtäminen muihin           muutos voimassa olevien säädösten mukainen.
12758:        kouluihin ja ylisuurten yläasteiden muo-       Lääninhallitus voi myös jättää päätöksen vahvis-
12759:        dostaminen pedagogisesti perusteltu ja         tamatta, mikäli pitää koulun lakkauttamista epä-
12760:        oikea ratkaisu, kun tiedetään, miten tun-      tarkoituksenmukaisena.
12761:        tikehysjärjestelmän soveltaminen täydessä
12762:        laajuudessaan lisää viikkotuntien määrää          Mikäli Kotkan kaupungissa päädytään lukio-
12763:        ja opetustilojen tarvetta ja miten suuret      koulutuksen järjestämiseen siten, että Katariinan
12764:        kouluyksiköt ovat alttiita koulutyötä häi-     lukio lakkautetaan tai yhdistetään toiseen luki-
12765:        ritseville ilmiöille?                          oon, on uudelleenjärjestely lukiota koskevan
12766:                                                       lainsäädännön mukaan mahdollista. Lukiolain
12767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        (477/83) 56 §:n mukaan opetusministeriö antaa
12768: seuraavaa:                                            luvan lukion lakkauttamiseen tai samassa kun-
12769:                                                       nassa sijaitsevien lukioiden yhdistämiseen.
12770:    Kymen lääninhallituksesta saadun tiedon mu-
12771: kaan Kotkan kaupungissa laaditaan selvityksiä            Hallituksen käsityksen mukaan Kotkan Kata-
12772: peruskoulun yläasteen ja lukion opetusjärjeste-       riinan koulun yläasteen ja lukion lakkauttamisen
12773: lyistä siten, että Katariinan koulun yläaste ja       seurausvaikutukset on ennalta tarkoin selvitettä-
12774: lukio voitaisiin lakkauttaa. Peruskoululain (476/     vä. Siinä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä
12775: 83) 7 §:n mukaan peruskoulun yläastetta varten        huomiota opetusjärjestelyiden toteuttamiseen
12776: kunnan alue on jaettava koulupiireihin tai pidet-     tuntikehysjärjestelmän sallimissa puitteissa, kou-
12777: tävä koko kunta yhtenä yläasteen piirinä. Piirin      lutilojen rakentamistarpeeseen sekä kouluhenki-
12778: muodostamiseen vaadittavasta oppilasmäärästä          löstön virkajärjestelyihin. Vasta laadittavien selvi-
12779: on säädetty peruskouluasetuksen (718/84)              tysten perusteella voidaan arvioida, onko Katarii-
12780: 1 §:ssä. Tämän mukaisesti peruskoulun yläasteen       nan koulun lakkauttaminen tarkoituksenmukais-
12781: piiri saadaan muodostaa, jos yläasteen kullekin       ta ja Kotkan kaupungin peruskoulun ja lukion
12782: vuosiluokalle tulee vähintään 90 samankielistä        opetusjärjestelyiden kehittämisen kannalta perus-
12783: oppilasta. Milloin asutuksen sijoittuminen tai        teltua.
12784: liikenteelliset syyt sekä jo olevien koulurakennus-      Lopuksi on syytä kiinnittää huomiota siihen,
12785: ten tarkoituksenmukainen ja taloudellinen käyttö      että peruskoulun järjestämisvastuu kuuluu kun-
12786: sitä edellyttävät, saadaan yläasteen piiri muodos-    nille. Kunnat järjestävät lainsäädännössä määri-
12787: taa myös, jos kullekin vuosiluokalle tulee vähin-     tellyillä ehdoilla palveluja omille asukkailleen ja
12788: tään 40 samankielistä oppilasta.                      osallistuvat palvelujen tuottamisesta aiheutuviin
12789:    Kunnan kouluhallinnosta annetun lain (479/         kustannuksiin. Näin ollen kunnille on voitava
12790: 83) 12 §:n mukaan kunnan koululautakuntaa ja          määrätyissä rajoissa jättää vapaata harkintavaltaa
12791: sen alaista koulutointa varten kunnanvaltuuston       siitä, millä tavoin ne täyttävät lakisääteiset tehtä-
12792: on hyväksyttävä koulutoimen johtosääntö. Johto-       vänsä.
12793:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
12794: 
12795:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
12796:                                         1986 vp. -- NJ( n:o 262                                           3
12797: 
12798: 
12799: 
12800:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12801: 
12802:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tion för skolväsendet. I instruktionen bestäms
12803: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           bl.a. om distriktsindelningen i fråga om grund-
12804: av den 11 juni 1986 tili vederbörande medlem av         skolans högstadium, dvs. gränser för skoldistrik-
12805: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-      ten och skolornas läge. Ifall stadsfullmäktige i
12806: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål             Kotka stad beslutar ändra den nuvarande dis-
12807: nr 262:                                                 triktsindelningen så, att högstadiet vid Katarii-
12808:                                                         nan koulu indras, bör ändringen i instruktionen
12809:           Är indragandet av det välfungerande           tili dessa delar underställas länsstyrelsen i Kym-
12810:         gymnasiet och högstadiet vid Katariinan         mene Iän för fastställelse. Länsstyrelsen i Kym-
12811:         koulu benämnda skola i Kotka stad,              mene Iän har då i uppgift att utreda om änd-
12812:         överföringen av elever tili andra skolor,       ringen i instruktionen, som innebär att skolan
12813:         varav foljer överstora högstadier, en peda-     skall indras, överensstämmer med gällande stad-
12814:         gogiskt motiverad och riktig lösning, då        ganden. Länsstyrelsen kan även låta bli att fast-
12815:         man vet hur tiliämpningen av timresurs-         ställa beslutet ifall den anser att det är oända-
12816:         systemet i full utsträckning ökar antalet       målsenligt att indra skolan.
12817:         veckotimmar samt behovet av undervis-               Ifall Kotka stad dock beslutar att gymna-
12818:         ningsutrymmen och då man är medveten            sieutbildningen skali anordnas så att gymnasiet
12819:         om hur lätt stora skolenheter är utsatta        vid Katariinan koulu skali indras elier att det
12820:         för företeelser som stör skolarbetet?           skall införlivas med något annat gymnasium, är
12821:                                                         omorganiseringen enligt gymnasielagstiftningen
12822:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        möjlig. Enligt 56§ gymnasielagen (477/83) be-
12823: framföra följande:                                      viljas tillstånd tili indragning av gymnasium elier
12824:    Enligt uppgift från länsstyrelsen i Kymmene          sammanslagning av gymnasier i samma kommun
12825: Iän, gör Kotka stad utredningar om undervis-            av undervisningsministeriet.
12826: ningsarrangemang i fråga om grundskolans hög-               Enligt regeringens uppfattning bör man på
12827: stadium och gymnasiet så att högstadiet och             förhand noggrant utreda eventuelia följdverk-
12828: gymnasiet vid Katariinan koulu kunde indras.            ningar ifali högstadiet och gymnasiet vid Katarii-
12829: Enligt 7 § grundskolelagen (476/83) skall kom-          nan koulu i Kotka stad indras. I detta samman-
12830: mun för grundskolans högstadium indelas i skol-         hang bör man särskilt fästa uppmärksamhet vid
12831: distrikt eller hela kommunen skall anses såsom          genomförandet av undervisningsarrangemang
12832: ett distrikt för högstadiet. I 1 § grundskoleför-       inom ramen för timresurssystemet, vid behovet
12833: ordningen (718 184) stadgas om antalet elever           att bygga skolutrymmen samt vid tjänsteregle-
12834: som krävs för att ett distrikt får bildas. I enlighet   ringarna av undervisningspersonal. Först på ba-
12835: med den får distrikt för grundskolans högsta-           sen av de gjorda utredningarna kan man bedöma
12836: dium bildas, om varje årskurs på högstadiet             om det är ändamålsenligt att indra Katariinan
12837: kommer att omfatta minst 90 elever med samma            koulu och om det med hänsyn tili utvecklande av
12838: språk. När bosättningens struktur och läge eller        undervisningsarrangemang i fråga om grundsko-
12839: orsaker som hänför sig tili trafiken samt ett           lan och gymnasiet i Kotka stad är motiverat.
12840: ändamålsenligt och ekonomiskt utnyttjande av                Tili slut bör man fästa uppmärksamhet vid att
12841: förefintliga skolbyggnader det förutsätter, får         ansvaret för organisering av grundskolorna an-
12842: distrikt för grundskolans högstadium även bildas        kommer på kommunerna. Kommunerna anord-
12843: om varje årskurs kommer att omfatta minst 40            nar på vilikor varom bestäms genom lagstiftning
12844: elever med samma språk.                                 tjänster för sina invånare och deltar i de kost-
12845:    Enligt 12 § lagen om kommunal skolförvalt-           nader som produktioneo av tjänster medför.
12846:  ning (479/83) skall kommunfullmäktige för              Således bör kommunerna inom vissa gränser ges
12847: kommuns skolnämnd och för det under nämn-               fri prövningsrätt då det gäller att fylia lagstadga-
12848:  den lydande skolväsendet godkänna en instruk-          de uppgifter.
12849:      Helsingfors den 16 september 1986
12850:                                                                Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
12851:                     1
12852: 
12853: 
12854: 
12855: 
12856:                 1
12857: 
12858:                 1
12859: 
12860:             1
12861: 
12862:             1
12863: 
12864: 
12865: 
12866: 
12867:         1
12868: 
12869:         1
12870: 
12871:     1
12872: 
12873:     1
12874: 
12875: 
12876: 
12877: 
12878: 1
12879:                                                1986 vp.
12880: 
12881: Kirjallinen kysymys n:o 263
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                                   Raudaskoski ym.: Naudanlihan tuotantoon erikoistuneiden viljeli-
12887:                                     jöiden toimintaedellytysten parantamisesta
12888: 
12889: 
12890:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12891: 
12892:    Vuoden 1984 valtiopäivillä maa- ja metsäta-       liokunnankaan mielestä. Vasikkapula on muut-
12893: lousvaliokunta hyväksyi hallituksen esitykset mai-   tumassa krooniseksi ja hinnat ovat nousseet kes-
12894: don kaksihintajärjestelmään siirtymistä tarkoitta-   kimäärin noin 400-500 markkaa kappaleelta.
12895: viksi laeiksi. Hyväksyessään lait valiokunta edel-   Kun välitysvasikoista on lisäksi ajoittain ja alueit-
12896: lytti, että "hallitus seuraa mitä vaikutuksia mai-   tain hyvinkin suurta pulaa, sen seurauksena moni
12897: don kaksihintajärjestelmän toteuttamisella mah-      navetta on pitkiäkin aikoja vajaakäynnillä. Mikäli
12898: dollisesti tulee olemaan erityisesti naudanlihan     lähitulevaisuudessa ei saada tilanteeseen selkeää
12899: tuotannon toimintaedellytyksiin, ja ryhtyy tar-      korjausta, tilanne naudanlihan tuotannon suun-
12900: peellisiin toimenpiteisiin, ettei minkään ryhmän     nalla varsinkin siihen erikoistuneiden ja pienem-
12901: toimeentulo vaarannu maidon kaksihintajärjes-        pien tilojen kohdalla muodostuu aivan pian
12902: telmän seurauksena".                                 kestämättömäksi.
12903:    Naudanlihan tuotannon kannattavuuden on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12904: todettu laskeneen jo usean vuoden ajan, mistä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12905: syystä tilanne on käymässä kestämättömäksi nau-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12906: danlihan tuotantoon erikoistuneiden viljelijöiden    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12907: kohdalla. Erityisesti maidon kaksihintajärjestel-
12908: män on todettu vaikeuttaneen naudanlihan tuo-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä naudanlihan
12909: tannosta toimeentulonsa saavien asemaa, vaikka               tuotantoon erikoistuneiden viljelijöiden
12910: näin ei olisi saanut käydä maa- ja metsätalousva-            tukalan tilanteen helpottamiseksi?
12911: 
12912:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
12913: 
12914:            Väinö Raudaskoski            Jukka Vihriälä                  Aapo Saari
12915:            Seppo Pelttari               Tellervo Nousiainen             Kalevi Mattila
12916:                                         Matti Maijala
12917: 
12918: 
12919: 
12920: 
12921:  260784L
12922: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 263
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12928: 
12929:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joiden piiriin on tullut myös naudanlihan tuo-
12930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tantoon erikoistuneita tiloja. Näitä sopimuksia
12931: olette 11 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-       voidaan tehdä kuluvana vuonna suunnilleen so-
12932: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pimushalukkuutta vastaavasti.
12933: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kevään 1986 maataloustuloneuvotteluissa arvi-
12934: Väinö Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-     oitiin, että edellä mainitut toimenpiteet eivät ole
12935: sesta kysymyksestä n:o 263:                          riittäviä erikoistuneen naudanlihan tuotannon
12936:                                                      ongelmien ratkaisemiseksi. Tästä syystä neuvotte-
12937:          Mitä Hallitus aikoo tehdä naudanlihan       luissa päätettiin asettaa asiaa selvittämään työryh-
12938:        tuotantoon erikoistuneiden viljelijöiden      mä, joka jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalous-
12939:        tukalan tilanteen helpottamiseksi?            ministeriölle ja tuloneuvottelijoille 25. 8.1986.
12940:                                                         Työryhmä ehdotti kotieläintuotannon lupajär-
12941:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       jestelmän muuttamista siten, että siirtyminen
12942: seuraavaa:                                           välitysvasikoiden kasvatuksesta ns. emolehmätuo-
12943:    Maidon kaksihintajärjestelmä on lisännyt jon-     tantoon tulisi nykyistä helpommaksi. Naudanli-
12944: kin verran vasikoiden kasvatusta maidontuotan-       han tuotantosopimusjärjestelmää työryhmä eh-
12945: toon erikoistuneilla maatiloilla. Tämä on vähen-     dotti jatkettavaksi ja laajennettavaksi. Lisäksi työ-
12946: tänyt vasikkavälitykseen tarjottavien eläinten       ryhmä ehdotti muutoksia naudanlihan tuotanto-
12947: määrää, jolloin vasikoiden kasvatukseen erikois-     palkkion porrastukseen sekä maataloustuotannon
12948: tuneet tilat eivät ole aina saaneet vasikoita yhtä   vähentämissopimusten kohdentamista erityisesti
12949: joustavasti kuin aiemmin. Niukkuus on myös           iäkkäille naudanlihantuottajille.
12950: nostanut vasikoiden hintaa.                             Kotieläintuotannon lupajärjestelmän muutta-
12951:    Vasikoiden niukkuuteen on pyritty vaikutta-       mista koskeva lakiesitys, jossa on otettu huo-
12952: maan toimenpiteillä, jotka vähentävät vasikoiden     mioon työryhmän ehdotus, tultaneen antamaan
12953: kysyntää. Tästä syystä valtioneuvoston päätöksellä   eduskunnalle lähiviikkojen aikana. Naudanlihan
12954: (90/86) on säädetty, että vuonna 1986 ei myön-       tuotantosopimusjärjestelmän jatkaminen ja maa-
12955: netä lupia nautakarjatalousyritysten perustami-      taloustuotannon vähentämissopimusten kohden-
12956: seen tai laajentamiseen. Vuoden 1985 osalta          taminen tulevat esille valmistettaessa ensi tammi-
12957: lupien myöntäminen ei ollut lain (1011184)           kuussa annettavia valtioneuvoston päätöksiä maa-
12958: mukaan mahdollista. Iäkkäiden henkilöiden luo-       taloustuotannon ohjaamisesta. Toteutetuilla ja
12959: pumista maataloustuotannosta on edistetty mm.        valmisteilla olevilla toimenpiteillä voidaan halli-
12960: yli 55-vuotiaiden viljelijöiden kanssa tehtävillä    tuksen mielestä parantaa selvästi naudanlihan
12961: maataloustuotannon        vähentämissopimuksilla,    tuotantoon erikoistuneiden viljelijöiden asemaa.
12962: 
12963:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1986
12964: 
12965:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12966:                                       1986 vp. -     KK n:o 263                                       3
12967: 
12968: 
12969: 
12970: 
12971:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12972: 
12973:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         omfattning som i stort sett motsvarar intresset för
12974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       att ingå sådana avtal.
12975: den 11 juni 1986 tili vederbörande medlem av             Det bedömdes vid förhandlingarna om lant-
12976: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    bruksinkomsten för år 1986 att åtgärderna inte är
12977: dagsman Väinö Raudaskoski m.fl. undertecknade        tiliräckliga för att lösa problemen i samband med
12978: spörsmål nr 263:                                     specialiserad produktion av nötkött. Därför be-
12979:                                                      slöts det vid nämnda förhandlingar att en arbets-
12980:           Vad ämnar Regeringen göra för att          grupp skulie tilisättas för att utreda ärendet.
12981:        underlätta den brydsamma situationen          Arbetsgruppen överlämnade sitt förslag tili jord-
12982:        för lantbtukare, som specialiserat sig på     och skogsbruksministeriet och tili inkomst-
12983:        produktion av nötkött?                        förhandlarna 25.8.1986.
12984:                                                          Arbetsgruppen föreslog att systemet för tili-
12985:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stånd för husdjursproduktion skulie ändras så att
12986: anföra följande:                                     det skulie bli lättare än nu att gå över från
12987:    Lagstiftningen angående tvåprissystemet för       uppfödning av förmedlingskalvar tili s.k. pro-
12988: mjölk har i någon mån ökat uppfödningen av           duktion av amkor. Arbetsgruppen föreslog att
12989: kalvar på jordbrukslägenheter, som specialiserat     systemet för avtalet rörande produktion av nöt-
12990: sig på mjölkproduktion. Det här har minskat          kött skulie fortsättas och utvidgas. Dessutom
12991: amalet kalvar, som förmedlas tili försäljning,       föreslog arbetsgruppen förändringar i sprid-
12992: varvid lägenheter, specialiserade på kalvuppföd-     ningen av produktionspremier för nötkött samt
12993: ning, inte alitid har fått kalvar lika smidigt som   att avtakm om minskad lambruksproduktion
12994: tidigare. Den knappa tiligången på kalvar har        skali inriktas i synnerhet på nötköttsproducenter i
12995: också höjt priset på dem.                            hög ålder.
12996:    Försök har gjorts att påverka den knappa              En pr<:~position om ändring av systemet för
12997: tiligången på kalvar genom åtgärder som minskar      tilistånd för husdjursproduktion torde komma att
12998: efterfrågan på dem. Därför har det genom stats-      avlåtas tiU riksdagen inom de närmaste veckorna.
12999: rådets beslut (90/ 86) stadgats att inga tilistånd   I propositionen kommer arbetsgruppens förslag
13000: beviljas år 1986 för grundande och utvidgning av     att beaktas. Fortsättandet av systemet för avtalet
13001: företag för nötboskapshushålining. För år 1985       rörande produktion av nötkött och inriktningen
13002: var det enligt lagen (1011184) inte möjligt att      hos avtalet om minskad lantbruksproduktion
13003: bevilja tilistånd. Personer i hög ålder har upp-     kommer upp vid beredningen av de statsrådsbe-
13004: muntrats att avstå från jordbruksproduktion, bl.a    slut om styrningen av lantbruksproduktionen
13005: genom avtal om minskad lantbruksproduktion,          som kommer att utfärdas i januari nästa år. Med
13006: vilka ingås med lantbrukare över 55 år. Dessa        de genomförda åtgärderna och med de åtgärder
13007: avtal har kommit att gälia också lägenheter som      som utarbetas kan enligt regeringens åsikt ställ-
13008: specialiserat sig på produktion av nötkött. Avtal    ningen kJart förbättras för de lambrukare som
13009: av detta slag kan under innevarande år ingås i en    specialiserat sig på produktion av nötkött.
13010: 
13011:      Helsingfors den 6 oktober 1986
13012: 
13013:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
13014:                                                   1986 vp.
13015: 
13016: Kirjallinen kysymys n:o 264
13017: 
13018: 
13019: 
13020: 
13021:                                      Raudaskoski ym.: Kesäyliopistossa järjestettävän eläinsuojeluvalvon-
13022:                                        takurssin tuottamasta pätevyydestä
13023: 
13024: 
13025:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13026: 
13027:    Eläinsuojelulain mukaan eläinsuojelun valvon-         virallisten, mutta varsinaisesti alalle peruskoulut-
13028: ta jakaantuu virallisille eläinsuojeluvalvojille, joi-   tamattomien eläinsuojeluvalvojien lisäkoulutuk-
13029: ta ovat eläinlääkäri, poliisi ja terveystarkastaja ja    sena. Sen sijaan on syytä vahvasti epäillä, saavu-
13030: vapaaehtoisille, lähinnä eläinsuojelujärjestöjen         tetaanko viiden päivän mittaisella kurssilla sel-
13031: piirissä toimiville henkilöille. Jälkimmäisten ase-      laista perehtyneisyyttä eläinsuojelukysymyksiin,
13032: ma on määritelty lain 11 a §:ssä, jonka mukaan           että kurssin suorittaneelle henkilölle voitaisiin
13033: lääninhallitus voi määräämillään ehdoilla myön-          antaa lääninhallituksen päätöksellä eläinsuojelu-
13034: tää maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-        kysymyksissä osittaiset poliisivaltuudet, tarkastus-
13035: osaston hyväksymän koulutuksen saaneelle hen-            oikeus ja oikeus huomautusten antamiseen. Näi-
13036: kilölle oikeuden suorittaa eräitä saman lain             tä valtuuksia vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja
13037: 12 §:ssä määriteltyjä eläinten hoitoon liittyviä         voisi vielä käyttää ilman minkäänlaista virkavas-
13038: tarkastuksia sekä oikeuden antaa kehotuksia epä-         tuuta. Näin kevyillä perusteilla ei ole oikeuden-
13039: kohtien korjaamiseksi.                                   mukaista puuttua minkään ryhmän, tässä ta-
13040:    Vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien koulutus-        pauksessa karjankasvattajien, ammatin harjoitta-
13041: ta ei ole julkisten viranomaisten toimesta suunni-       misen edellytyksiin. On syytä vielä todeta, että
13042: teltu tai määritelty, mistä johtuen mikä hyvänsä         viljelijät karjankasvattajina ovat alan ammattilai-
13043: yhteisö tai taho voi suunnitella kurssin ja tarjota      sia, joiden toimintaan voitaisiin siis puuttua
13044: sitä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-       harrastelijoiden tunnepitoisten reaktioiden poh-
13045: osastolle hyväksyttäväksi. Kun vahvistettuja kri-        jalta.
13046: teerejä koulutuksen pituudesta tai sisällöstä ei            Mikäli kurssi saa maa- ja metsätalousministe-
13047: ole, on vaarana että alaan liittyvä kirjava kurssi-      riön eläinlääkintöosaston hyväksynnän, lyödään
13048: toiminta saa hallitsemattomat puitteet. Näin eri-        samalla korvalle koko maatalousalan koulutusta.
13049: tyisesti, jos koulutus tapahtuu organisaatioissa tai     Suomessa on noin 60 maatalousoppilaitosta, jois-
13050: oppilaitoksissa, joiden valvonta on ylimalkaista         ta useissa annetaan kotieläinten hoidon opetusta.
13051: tai puutteellisesti järjestetty.                         Yliopistotasolla alan koulutus kestää noin viisi
13052:    Tutun kesäyliopisto järjestää 25.-29. elokuu-         vuotta. Ei liene oikein, että alalla annettava
13053: ta 1986 eläinsuojeluvalvojille kurssin, jota on          pitkäkestoinen ammattikoulutus syrjäytetään
13054:                                                          muutaman päivän kursseilla.
13055: esitetty maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
13056: kintöosastolle vahvistettavaksi uudistetun eläin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13057: suojelulain 11 a §:n tarkoittamaksi koulutuksek-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13058: si. Kurssi on suunniteltu viisipäiväiseksi, ja sen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13059: sisältö koostuu erityisesti kotieläinten hoitoon ja      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13060: tuokimaan sekä eläinsuojelun juridiikkaan liitty-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13061: vistä alustuksista.                                              ryhtyä, jotta eläinsuojelun valvonta säily-
13062:    Viralliset eläinsuojeluvalvojat, erityisesti polii-           tetään jatkossakin alan hallitsevien ja riit-
13063: sit ja terveystarkastajat, epäilemättä tarvitsevat               tävän pitkän ammatillisen koulutuksen
13064: tällaistakin koulutusta. Koulutus voidaan nähdä                  saaneiden viranomaisten hallinnassa?
13065:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
13066: 
13067:           Väinö Raudaskoski               Aapo Saari                       Kalevi Mattila
13068:           Jukka Vihriälä                  Seppo Pelttari                   Matti Maijala
13069: 2606921
13070: 2                                       1986 vp. -       KK n:o 264
13071: 
13072: 
13073: 
13074: 
13075:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13076: 
13077:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            rittaja kehotuksen epäkohtien korjaamiseen mää-
13078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            räajassa. Mikäli tätä korjauskehotusta ei noudate-
13079: olette 11 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-           ta tai siihen muutoin on syytä, toimittaa poliisi
13080: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         katselmuksen käyttäen apunaan eläinlääkäriä.
13081: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Lääninhallituksen mahdollisuus antaa jollekin
13082: Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           henkilölle oikeus tiettyjen tarkastusten tekemi-
13083: kysymyksestä n:o 264:                                    seen edellyttää, että tällä henkilöllä on maa- ja
13084:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston hy-
13085:         ryhtyä, jotta eläinsuojelun valvonta säily-      väksymä koulutus. Lisäksi maa- ja metsätalousmi-
13086:         tetään jatkossakin alan hallitsevien ja riit-    nisteriön eläinlääkintöosasto voi antaa oikeuksien
13087:                                                          myöntämisestä muutoinkin ohjeet. Henkilön
13088:         tävän pitkän ammatillisen koulutuksen
13089:                                                          koulutuksen tulee sisältää kotieläinten anatomiaa
13090:         saaneiden viranomaisten hallinnassa?
13091:                                                          ja fysiologiaa, kotieläinten asianmukaisen hoidon
13092:                                                          perusedellytykset, erilaiset eläintenpitomuodot
13093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         niihin liittyvien eläinsuojelunäkökohtien kannal-
13094: ti seuraavaa:                                            ta, eläinten terveydenhuoltoa ja rehuhygieniaa,
13095:    Laki eläinsuojelulain muuttamisesta (777 185)         kotieläinten tavallisimpia eläinsuojeluvalvonta-
13096: annettiin 30 päivänä syyskuuta 1985, ja se tuli          työn kannalta huomioon otettavia sairauksia
13097: voimaan 1.1.1986. Eläinsuojelulain 11 §:ssä              turkiseläinten kasvatusta, sirkuseläimien pitämis~
13098: (777 185) on säädetty eläinsuojelun johdosta ja          tä sekä eläinten kuljetusta. Tämän lisäksi koulu-
13099: valvonnasta. Eläinsuojelun ylin johto ja valvonta        tukseen tulee kuulua eläinsuojelulainsäädäntöä,
13100: kuuluu maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-          tietoja valvojan asemasta ja vastuusta sekä eläin-
13101: kintöosastolle. Apuna eläinsuojeluasioiden käsit-        suojeluviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Vielä
13102: telyssä voi olla eläinsuojeluneuvottelukunta, jon-       lisäksi maa- ja metsätalousministeriö antaa lää-
13103: ka kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään asetuk-         ninhallitukselle ohjeet lupaa anovilta vaadittavas-
13104: sella. Eläinsuojeluvalvonnasta läänissä huolehtii        ta muusta soveltuvasta koulutuksesta ja eläinten
13105: lääninhallitus, jossa eläinsuojeluun perehtyneitä        pitoon liittyvästä kokemuksesta. Henkilöillä tulee
13106: viranhaltijoita ovat läänineläinlääkäri tai apulais-     olla aikaisempaa kokemusta myös eläinsuojelus-
13107: läänineläinlääkäri. Kuntatasolla eläinsuojeluval-        ta. Monet vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat
13108: vonta kuuluu kunnan- tai kaupungineläinlääkä-            ovatkin joko terveystarkastajia tai poliiseja. Lää-
13109: rille, terveystarkastajalle ja poliisille. Eläinsuoje-   ninhallitus voi antaa eläinsuojelulaissa sanotun
13110: lulain 11 a §:n (777 /85) perusteella lääninhalli-       oikeuden asettamillaan ehdoilla ja määräajaksi.
13111: tus voi määräämillään ehdoilla myöntää maa- ja           Lisäksi lääninhallitus voi asettaa tällaiselle valvo-
13112: metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston hy-          ialle velvollisuuden tehdä toiminnastaan ilmoi-
13113: väksymän koulutuksen saaneelle henkilölle oi-            tuksia varsinaiselle eläinsuojeluvalvontaviran-
13114: keuden suorittaa lain 12 §:n 1 momentissa tar-           omaiselle, esimerkiksi kunnaneläinlääkärille. Lää-
13115: koitettuja tarkastuksia sekä oikeuden antaa sa-          ninhallituksella on myös oikeus peruuttaa anta-
13116: man pykälän 2 momentissa tarkoitettuja keho-             mansa lupa, mikäli siihen aihetta ilmenee. Oi-
13117: tuksia epäkohtien korjaamiseksi. Tällainen tar-          keuksia anovalta henkilöltä on tarkoitus vaatia
13118: kastus voidaan karjankasvattajan eläinsuojiin teh-       myös vakuus, vakuutus tai takaus, josta voidaan
13119: dä ainoastaan silloin, jos on syytä epäillä, että        suorittaa ne vahingonkorvaukset, joihin valvoja
13120: koti- tai tarhaeläintä tai muuta hoidossa olevaa         voidaan mahdollisesti tuomita tai muutoin vel-
13121: eläintä kohdellaan, hoidetaan tai käytetään eläin-       voittaa.
13122: suojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten           Eläinsuojelulain muutoksen mukanaan tuoma
13123: tai määräysten vastaisesti. Mikäli tarkastuksessa        mahdollisuus, että lääninhallitus voi määräämil-
13124: taikka muutoin todetaan eläinsuojelusäännöksiä           lään ehdoilla antaa maa- ja metsätalousministe-
13125: tai -määräyksiä rikotun, antaa tarkastuksen suo-         riön eläinlääkintöosaston hyväksymän koulutuk-
13126:                                        1986 vp. -     KK n:o 264                                          3
13127: 
13128: sen saaneelle henkilölle oikeuden tiettyjen eläin-    sa. Eläinsuojelulain 11 §:n 3 momentin (777 /85)
13129: suojelutarkastusten tekemiseen, ei siirrä eläinsuo-   mukaan eläinsuojeluvalvonta kunnassa kuuluu
13130: jelun valvontaa ja vastuuta tällaiselle henkilölle,   kunnan tai kansanterveyslain 5 §:n 2 momentissa
13131: vaan valvonta säilyy edelleenkin eläinsuojeluun       tarkoitetun kuntainliiton kunnan- tai kaupun-
13132: perehtyneiden ja riittävän pitkän ammatillisen        gineläinlääkärille ja terveystarkastajalle sekä polii-
13133: koulutuksen saaneiden viranomaisten hallinnas-        sille.
13134: 
13135:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1986
13136: 
13137:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
13138: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 264
13139: 
13140: 
13141: 
13142: 
13143:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13144: 
13145:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gen har överträtts, skall den som verkställer
13146: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         besiktningen uppmana djurets ägare eller inne-
13147: den 11 juni 1986 till vederbörande medlem av           havare att avhjälpa missförhållandena inom ut-
13148: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      satt tid. Om denna uppmaning inte följs eller
13149: dagsman Raudaskoski m.fl. undertecknade spörs-         om det föreligger annan anledning att verkställa
13150: mål nr 264:                                            besiktning, skall polisen, biträtt av veterinär,
13151:                                                        förrätta sådan.
13152:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13153:         för att tillsynen över djurskyddet också i        En förutsättning för att länsstyrelsen skall kun-
13154:         fortsättningen skall kunna kontrolleras av     na bevilja en person rätt att verkställa vissa
13155:         myndigheter som behärskar området och          besiktningar är att denna person erhållit sådan
13156:         som fått tillräcklig yrkesutbildning?          utbildning som jord- och skogsbruksministeriets
13157:                                                        veterinäravdelning godkänt. Därtill kan jord- och
13158:                                                        skogsbruksministeriets veterinäravdelning också i
13159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
13160:                                                        övrigt utfärda anvisningar om beviljande av så-
13161: anföra följande:
13162:                                                        dan rätt. Denna persons utbildning skall inne-
13163:    Lagen om ändring av djurskyddslagen (777 1          hålla kunskap om husdjursanatomi och husdjurs-
13164: 85) gavs den 30 september 1985 och trädde i            fysiologi, om grundförutsättningarna för ända-
13165: kraft den 1 januari 1986. 1 11 § djurskyddslagen       målsenlig vård av husdjur, om olika djurhåll-
13166: (777 185) är det stadgat om ledningen av och           ningsfortner ur sådan djurskyddssynpunkt som
13167: tillsynen över djurskyddet. Den högsta ledningen       anknyter till dem, om djurhälsovård och foderhy-
13168: av och tillsynen över djurskyddet ankommer på          gien, om ur djurskyddstillsynens synpunkt beak-
13169: jord- och skogsbruksministeriets veterinäravdel-       tansvärda, vanligaste husdjurssjukdomar, om
13170: ning. 1 handläggningen av djurskyddsärenden            uppfödning av pälsdjur, om innehav av cirkus-
13171: kan en djurskyddsdelegation, angående vars sam-        djur samt om djurtransporter. Härtill skall ut-
13172: mansättning och uppgifter stadgas genom                bildningen bestå av djurskyddslagstiftning, kun-
13173: förordning, biträda. Tillsynen över djurskyddet        skap om övervakarens ställning och ansvar samt
13174: inom länet handhas av länsstyrelsen, där länsve-       samarbetet mellan olika djurskyddsmyndigheter.
13175: terinären och biträdande länsveterinären är såda-      Dessutom utfärdar jord- och skogsbruksministe-
13176: na tjänsteinnehavare som är insatta i djurskyd-        riet direktiv åt länsstyrelsen om hurudan annan
13177: det. På kommunnivå ankommer tillsynen över             lämplig utbildning och erfarenhet av djurhåll-
13178: djurskyddet på kommunal- eller stadsveterinä-          ning som skall fordras av dem som ansöker om
13179: ren, hälsoinspektören och polisen. Enligt 11 a §       tillstånd. Personerna skall ha tidigare erfarenhet
13180: djurskyddslagen (777 185) kan länsstyrelsen på         även av djurskydd. Många frivilliga djurskydds-
13181: villkor som den föreskriver bevilja en person som      övervakare är antingen hälsoinspektör eller polis.
13182: erhållit av jord- och skogsbruksministeriets veteri-   Länsstyrelsen kan på villkor som den uppställer
13183: näravdelning godkänd utbildning rätt att verk-         och för utsatt tid bevilja rätten enligt djurskydds-
13184: ställa besiktningar och inspektioner som avses i       lagen. Därtill kan länsstyrelsen bestämma att
13185: 12 § 1 mom. samt rätt att i enlighet med samma         denna övervakare är skyldig att rapportera om sin
13186: paragrafs 2 mom. uppmana vederbörande att              verksamhet till den egentliga tillsynsmyndighe-
13187: avhjälpa missförhållanden. Dylik besiktning i          ten för djurskyddsärenden, till exempel till kom-
13188: boskapsuppfödares stall kan göras endast om det        munalveterinären. Länsstyrelsen har också rätt att
13189: finns skäl att befara att husdjur, djur i djurgård     indra det tillstånd den gett, om dylikt förfarande
13190: eller annat djur som är i någons vård sköts eller      är befogat. Avsikten är att av den som ansöker
13191: brukas i strid med djurskyddslagen eller med           om sådan rätt kräva säkerhet, försäkring eller
13192: stöd av den utfärdade stadganden eller bestäm-         borgen, med vilken man kan betala sådant
13193: melser. Konstateras vid besiktning eller annars        skadestånd som övervakaren möjligen kan dömas
13194: att stadganden eller bestämmelser i djurskyddsla-      till eller som han annars kan förpliktas till.
13195:                                        1986 vp. -      KK n:o 264                                     5
13196: 
13197:    Ändringen av djurskyddslagen gör det möjligt        mer fortfarande på myndigheter som behärskar
13198: för länsstyrelsen att på villkor som den föreskriver   området och som fått tillräcklig yrkesutbildning.
13199: bevilja en person som erhållit av jord- och            Enligt 11 § 3 mom. djurskyddslagen (777 185)
13200: skogsbruksministeriets veterinäravdelning god-         ankommer tillsynen över djurskyddet inom en
13201: känd utbildning rätt att verkställa vissa              kommun på kommunal- eller stadsveterinären i
13202: djurskyddsbesiktningar. Detta innebär dock inte        kommunen eller det kommunalförbund som av-
13203: att tillsynen över och ansvaret för djurskyddet        ses i 5 § 2 mom. folkhälsolagen samt på hälsoin-
13204: överförs på denna person, utan tillsynen ankom-        spektörerna och polisen.
13205: 
13206:      Helsingfors den 30 juli 1986
13207: 
13208:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
13209:                                               1986 vp.
13210: 
13211: Kirjallinen kysymys n:o 265
13212: 
13213: 
13214: 
13215: 
13216:                                   Nousiainen ym.: Musiikinopetuksen kehittämisestä Pohjois-Suo-
13217:                                     messa
13218: 
13219: 
13220:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13221: 
13222:    Oulun ja Lapin läänien alueilla on pysyvä         von tasolle sekä lisätä harkinnanvaraisia valtion-
13223: puute ammattitaitoisista ja pätevistä musiikkiop-    avustuksia Kemijärven musiikkikoululle, Kuusa-
13224: pilaitoksista, kansalais- ja työväenopistojen kou-   mon musiikkikoululle ja Liminganseudun mu-
13225: lujen musiikinopettajista sekä orkesterimuusi-       siikkikoululle. Pysyvään ja pitkäjänteiseen tulok-
13226: koista. Pohjois-Suomen musiikkiopistotoimintaa       seen päästään, mikäli avustukset saadaan lakisää-
13227: tulisi tukea mm. laajentamalla Oulun kaupungin       teisiksi ko. koulujen ja opistojen osalta.
13228: konservatorion opettaja-, orkesterimuusikko- ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13229: musiikinohjaajakoulutusta sekä lisäämällä mu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13230: siikkialan keskiasteen ammattikoulutukseen va-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13231: rattavien aloituspaikkojen määrää Oulun kau-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13232: pungin konservatoriossa. Samanaikaisesti tulisi
13233: kohottaa Oulun ja Lapin läänien musiikkikoulu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13234: jen ja musiikkiopistojen valtionosuuteen oikeut-            ryhtyä Pohjois-Suomen musiikkielämän
13235: tavia viikkotuntimääriä valtakunnallisen keskiar-           kohentamiseksi perusteluissa mainittujen
13236:                                                             asiakohtien osalta?
13237: 
13238:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
13239: 
13240:           Tellervo Nousiainen           Väinö Raudaskoski              Kalevi Mattila
13241:           Riitta Jouppila               Sakari Valli                   Hannu Kemppainen
13242:           Seppo Pelttari                Hannele Pokka                  Marjatta Väänänen
13243:                                         Mauno Manninen
13244: 
13245: 
13246: 
13247: 
13248: 260705A
13249: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 265
13250: 
13251: 
13252: 
13253: 
13254:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13255: 
13256:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           musiikkikasvatuksen kandidaatin tutkinnon suo-
13257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rittaneet eivät mene tai jää koululaitoksen palve-
13258: olette 11 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          lukseen. Hallitus katsoo, että pikaisiin toimenpi-
13259: jeen ohella toimittanut asianomaiselle valtioneu-       teisiin taideaineiden opettajien työolosuhteiden
13260: voston jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            kehittämiseksi ja toimenkuvan muuttamiseksi on
13261: Nousiaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o           ryhdyttävä. Opetusministeriö ja kouluhallitus
13262: 265, joka kuuluu seuraavasti:                           käynnistävät lähiaikoina toimenpiteet ongelman
13263:                                                         kartoittamiseksi ja ratkaisemiseksi.
13264:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Musiikinopettajien vajausta on pyritty täyttä-
13265:         ryhtyä Pohjois-Suomen musiikkielämän            mään myös poikkeuskoulutuksen avulla. Sibe-
13266:         kohentamiseksi perusteluissa mainittujen        lius-Akatemia on järjestänyt yhteistyössä asian-
13267:         asiakohtien osalta?                             omaisten yliopistojen ja musiikkioppilaitosten
13268:                                                         kanssa musiikinopettajien poikkeuskoulutusta
13269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Turussa ja Oulussa. Tulokset koulutustoiminnas-
13270: seuraavaa:                                              ta ovat olleet rohkaisevia. Tarkoituksena on jat-
13271:     Hallitus on tietoinen siitä pulasta, joka vallit-   kaa poikkeuskoulutusta tässä muodossaan vuo-
13272: see musiikkialan eri ammattiryhmien työvoima-           den 1989 loppuun saakka.
13273: tarjonnassa. Erityisen vaikea on musiikkiopettaja-         Musiikkioppilaitosten valtionapujärjestelmässä
13274: pula koululaitoksen piirissä juuri Lapin ja Oulun       ei viime vuosina ole juurikaan tapahtunut kehi-
13275: lääneissä. Sama koskee myös musiikkioppilaitos-         tystä. Edellytyksiä lisätä oppilaitosten lakisäätei-
13276: ten ja kansalais- ja työväenopistojen musiikin-         seen valtionosuuteen oikeuttavia viikkotuntimää-
13277: opettajia.                                              riä ei ole ollut. Eduskunnan vuoden 1986 tulo- ja
13278:     Musiikkialan työvoimapulan helpottamiseksi          menoarvioon lisäämät 150 uutta oppilaspaikkaa
13279: on valtioneuvoston 3.4.1986 tekemällä päätöksel-        ovat tuoneet vain hieman lievennystä suureen
13280: lä, joka koskee kouluhallituksen alaisen ammatil-       oppilaspaikkojen ja opetustuntimäärien lisäystar-
13281: lisen koulutuksen kehittämisohjelmaa vuosille           peeseen.
13282: 1986-88, lisätty musiikkialan sisäänottoa kon-             Opetusministeriössä on valmisteltu musiikki-
13283: servatorioissa lähes kaksinkertaiseksi. Täysimää-       oppilaitosten valtionosuuslainsäädännön uudis-
13284: räisenä koulutus käynnistyy kuitenkin vasta luku-       tusta. Asiaa valmistelleen työryhmän ehdotuksen
13285: vuoden 1987-88 alusta. Oulun konservatoriossa           mukaan ammatillista opetusta antavien oppilai-
13286: käynnistettävistä linjoista kouluhallitus tekee         tosten menot suoritettaisiin tulo- ja menoarvio-
13287: päätöksensä oppilaitoksen hakemuksen perusteel-         määrärahoista ja perusopetusta antavien laitosten
13288: la.                                                     veikkausvoittovaroista. Tämä ratkaisu vapauttaisi
13289:     Musiikkialan työvoimapulaa ei ole mahdollista       veikkausvoittovaroja, joita olisi mahdollista käyt-
13290: helpottaa nopein toimenpitein. Alan ammatilli-          tää mm. harkinnanvaraista valtionosuutta saavien
13291: nen koulutus on kestoltaan pitkä. Toisaalta mu-         oppilaitosten avustusten lisäämiseen ja uusien
13292: siikkialan opetustyövoiman kysyntä näyttää mu-          oppilaitosten ottamiseen lakisääteisen valtion-
13293: siikkiharrastuksen myötä jatkuvasti kasvavan.           osuuden piiriin. Hallitus tulee antamaan tältä
13294:     Peruskoulun ja lukion musiikinopettajapula on       pohjalta lakiesityksen eduskunnalle syysistunto-
13295: jo kauan ollut hallituksen tiedossa. Koulutustar-       kaudella.
13296: velaskelmien mukaan Sibelius-Akatemian ja Jy-              Edellä esitellyillä toimenpiteillä on jo edistetty
13297: väskylän yliopiston koulutusyksikköjen sisäänotto       ja tullaan edistämään myös Pohjois-Suomen mu-
13298: on riittävä. Ongelma onkin lähinnä siinä, että          siikkielämää.
13299: 
13300:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
13301: 
13302:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
13303:                                         1986 vp. -- RJC n:o 265                                           3
13304: 
13305: 
13306: 
13307: 
13308:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13309: 
13310:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-              kandidatexamen för musikfostran inte träder el-
13311: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder              let förblir i skolväsendets tjänst. Regeringen anser
13312: skrivelse av den 11 juni 1986 tili vederbörande         att man bör vidta snabba åtgärder för att arbets-
13313: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-      förhåliandena för lärare i konstämnen skali kun-
13314: de av riksdagsman Nousiainen m.fl. underteck-           na utvecklas samt för att deras befattnings-
13315: nade spörsmål nr 265:                                   beskrivning skali kunna ändras. Undervisnings-
13316:                                                         ministeriet och skolstyrelsen kommer inom den
13317:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        närmaste framtiden att vidta åtgärder för att
13318:         för att musiklivet i norra Finland skali        kartlägga och lösa problemet.
13319:         kunna främjas på de punkter som fram-               Man har även strävat tili att med hjälp av
13320:         förts i motiveringen?                           undantagsutbildning eliminera bristen på musik-
13321:                                                         lärare. Sibelius-Akademin har i samarbete med
13322:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vederbörande universitet och musikläroanstalter
13323: framföra följande:                                      ll;nordnat undantagsutbildning för musiklärare i
13324:    Regeringen är medveten om den brist som              Abo och Uleåborg. Resultaten av utbildnings-
13325: råder på utbudet på arbetskraft då det gälier           verksamheten har varit uppmuntrande. Man har
13326: olika yrkesgrupper inom musiken. Bristen på             för avsikt att fortsätta undantagsutbildningen i
13327: musiklärare är särskilt stor uttryckligen inom          denna form ända tili slutet av år 1989.
13328: skolväsendet i Lapplands och Uleåborgs Iän.                 Under de senaste åren har systemet med stats-
13329: Detsamma gälier även musiklärare vid musikläro-         andelar tili musikläroanstalter inte nämnvärt ut-
13330: anstalter och vid medborgar- och arbetarinstitut.       vecklats. Det har inte förelegat förutsättningar
13331:    Genom statsrådets beslut av 3.4.1986 om ut-          för att öka antalet veckotimmar som berättigar
13332: vecklingsprogrammet för den yrkesinriktade ut-          tili lagstadgad statsandel för läroanstalter. De
13333: bildning för åren 1986--88, som lyder under             150 nybörjarplatser som riksdagen upptagit i
13334: skolstyrelsen har intagningen av elever tili mu-        statsförslaget för 1986 har endast i ringa grad
13335: sikstudier vid konservatorier nästan fördubblats,       kunnat tiligodose det stora tiliäggsbehovet av
13336: för att bristen på arbetskraft inom musiken skali       elevplatser och antalet undervisningstimmar.
13337: kunna minskas. Utbildningen inleds dock i full             Undervisningsministeriet har berett en reform
13338: utsträckning först i början av läsåret 1987--88.        av lagstiftningen om statsandelar tili musikläro-
13339: Skolstyrelsen fattar sitt beslut om de linjer som       anstalter. Enligt arbetsgruppens förslag skali ut-
13340: skali inledas vid konservatoriet i Uleåborg på          gifterna för de musikläroanstalter som ger yrkes-
13341: basen av läroanstaltens ansökan.                        inriktad undervisning utbetalas ur anslagen i
13342:    Det är inte möjligt att med snabba åtgärder          statsförslaget och utgifterna för de läroanstalter
13343: underlätta bristen på arbetskraft inom musiken.         som ger grundläggande undervisning ur tipp-
13344: Den yrkesinriktade utbildningstiden inom områ-          ningens vinstmedel. Denna lösning skulie frigöra
13345: det är lång. Å andra sidan tycks efterfrågan på         tipps-vinstmedel, vilka bl.a. kunde användas för
13346: arbetskraft inom musiken öka med musikintres-           ökade anslag tili de läroanstalter som erhålier
13347: set.                                                    statsandel beroende av prövning samt för upp-
13348:    Regeringen har redan länge varit medveten om         tagning av nya läroanstalter bland dem som
13349:  bristen på musiklärare vid grundskolor och gym-        beviljas lagstadgad statsandel. 1 enlighet härmed
13350: nasier. Enligt beräkningar över utbildningsbeho-        kommer regeringen att under höstsäsongen avlå-
13351: vet är antagningen av elever tili studier vid           ta ett lagförslag tili riksdagen.
13352: Sibelius-Akademin och vid utbildningsenheterna              Genom ovan anförda åtgärder har musiklivet i
13353:  i anslutning tili Jyväskylä universitet tiliräcklig.   norra Finland redan främjats och kommer även i
13354:  Problemet ligger närmast däri att de som avlagt        fortsättningen att främjas.
13355: 
13356:      Helsingfors den 16 september 1986
13357: 
13358:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
13359:                                                1986 vp.
13360: 
13361: Kirjallinen kysymys n:o 266
13362: 
13363: 
13364: 
13365: 
13366:                                   Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien koulutuksen saamisesta
13367:                                     korkeakoulutasoiseksi
13368: 
13369: 
13370:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13371: 
13372:     Lastentarhanopettajan työ on hyvin monipuo-           Pyrkimykset läheiseen yhteyteen opettajankou-
13373: ista jo nykyisellään päiväkodeissa. Esiopetuksen      lutuksen kanssa ja koulutusajan pidentämiseen
13374: rleistyttyä tarvitaan myös lastentarhanopettajan      ovat kummatkin olleet johtamassa siihen, että
13375: )aoosta opetuksen järjestämiseksi. Tällöin perus-     lastentarhanopettajakoulutuksen eräs keskeisistä
13376: wulunopettajien ja lastentarhanopettajien työ-        kehittämispaineista on ollut sen liittäminen en-
13377: centtä eräässä kohdassa voi olla jopa päällekkäis-    tistä kiinteämmin korkeakouluorganisaatioon.
13378: :ä. Tämä sekä yleinen koulutustason kohoaminen        Maamme päivähoidon kehittämisen kannalta lä-
13379: naassamme edellyttää, että lastentarhanopetta-        heisimmät esimerkit löytyvät Ruotsista ja Norjas-
13380:  an koulutuksen tulee olla korkeakoulutasoista.       ta.
13381:     Perusteluina tälle voidaan esittää seuraavaa:        Lastentarhanopettajakoulutuksen kiinteä ank-
13382:     Lapsi on päivähoidossa kehityksensä kannalta      kuroituminen opettajankoulutukseen on tärkeää
13383: nerkittävät ensimmäiset ikävuotensa sekä vireim-      erityisesti kasvatuksen jatkuvuuden kannalta. Mi-
13384:  nän ja vastaanottavimman ajan päivästä. Nämä         käli lastentarhanopettajien ja erityisesti perus-
13385:  eikat asettavat päivähoidon kasvatustyölle erityi-   koulun alkuopettajien kouluttaminen eivät tue
13386:  iä vaatimuksia. Lapsen kehityksen kannalta on        toisiaan, lapsen siirtyminen päiväkodista perus-
13387:  ~eskeisen tärkeää, että päivähoidon kasvatustyö      koulun alkuopetukseen tuottaa vaikeuksia. Ta-
13388:  m laadullisesti riittävän korkeatasoista ja johtaa   pahtuu kasvatuksellisen siirtymän katkos, joka ei
13389:  nyönteiseen kehitystapahtumaan.                      ole omiaan edistämään lapsen kokonaispersoo-
13390:                                                       nallisuuden myönteistä kehittymistä. Kasvatuk-
13391:     Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisen      sen jatkuvuuden kaikenpuoliseen turvaamiseen
13392:  nyötä pystytään entistä paremmin vastaamaan          ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi Euroo-
13393:  hteiskunnan päivähoidolle asettamiin vaatimuk-       pan neuvoston jäsenvaltiot vuonna 1979.
13394:  iin ja odotuksiin.
13395:                                                          Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisel-
13396:     - Toimiessaan kasvatus- ja opetustehtävässä       le on olemassa useita varhaiskasvatuksellisia pe-
13397:  lStentarhanopettajalta edellytetään toisaalta        rusteita. Koulutuksen pidentämisen, sijoittami-
13398:   ankkaa teoreettista tietoa, toisaalta kykyä ja      sen osaksi opettajankoulutusta ja vakinaistamisen
13399:   minaisuuksia soveltaa tätä tietoa työssään.         opettajankoulutusyksiköissä      välttämättömyyttä
13400:      - Erityisesti kehitysviivästymien ja -häiriöi-   tukevat etenkin lapsen kehitystarpeista lähtevät
13401:   .en mahdollisimman varhainen toteaminen, kor-       perustelut, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitse-
13402:   taminen ja hoitaminen vaativat laaja-alaisia tie-   vien lasten integrointipyrkimykset sekä oppimis-
13403:   )ja lapsen kehityksestä.                            vaikeuksien mahdollisimman varhainen totea-
13404:     Jo yli kymmenen vuoden ajan maassamme,            minen ja korjaaminen.
13405:   uten useimmissa teollistuneissa maissa, on esiin-      Valtakunnan tasolla on maassamme paasty
13406:   royt voimakasta painetta liittää lastentarhao-      suureen yksimielisyyteen lastentarhanopettaja-
13407:    pettajakoulutus opettajankoulutuksen läheiseen     koulutuksen kehittämisestä. Valtioneuvoston
13408:    bteyteen (esim. opettajanvalmistustoimikunta       1.2.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaan las-
13409:    967, vuoden 1973 opettajankoulutustoimikun-        tentarhanopettajakoulutus tulee pidentää kolmi-
13410:    L, valtioneuvoston periaatepäätös 1979). Pyrki-    vuotiseksi ja lastentarhanopettajille tulee korkea-
13411:    lyksenä on ollut pidentää lastentarhanopettaja-    kouluissa järjestää mahdollisuus edetä kasvatus-
13412:    oulutus kolmivuotiseksi ja myöhemmin nelivuo-      tieteellisen koulutusalan perustutkintoon siten,
13413:    seksi.                                             että lastentarhanopettajan tutkintoon johtavat
13414:  i0706B
13415: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 266
13416: 
13417: opinnot otetaan huomioon koulutusaikaa lyhen-        sa, joissa sitä nyt järjestetään väliaikaisena. My<
13418: tävänä tekijänä.                                     opettajankoulutusneuvosto on lausunnossaa
13419:                                                      26.10.1981 päivähoidon opetussuunnitelmato
13420:    Opetusministeriön asettama päivähoidon hen-       mikunnan mietinnössä esittänyt, että em. op1
13421: kilöstön opetussuunnitelmatoimikunta jätti ke-       tusministeriön esittämää aikataulua tulisi nm
13422: väällä 1981 yksimielisen mietinnön, josta saatu-     dattaa.
13423: jen lausuntojen pohjalla koulutuksen pidentämi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje
13424: nen voi tapahtua periaatteessa opetussuunnitel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämrr
13425: matoimikunnan ehdotusten mukaisesti. Opetus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j:
13426: ministeriö onkin kirjeessään 28.8.1981 kehotta-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13427: nut, että korkeakoulujen opettajankoulutuslai-
13428: toksissa järjestettävä lastentarhanopettajien kou-             Mitä Hallitus aikoo tehdä lastentarha!
13429: lutus pidennetään kolmivuotiseksi 1.8.1983 al-               opettajien koulutuksen kehittämisek
13430: kaen. Samalla vakinaistettaisiin lastentarhanopet-           korkeakoulutasoiseksi, kuten peruskOI
13431: tajien koulutus niissä opettajankoulutuslaitoksis-           luoopettajan tutkinto on?
13432: 
13433:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
13434: 
13435:          Aino Pohjanoksa                Heli Astala                     Sirkka-Liisa Anttila
13436:          Olavi Ronkainen                Antti Kalliomäki                Riitta Uosukainen
13437:          Tellervo Nousiainen            Sakari Valli                    Sirpa Pietikäinen
13438:          Georg C. Ehrnrooth             Mikko Elo                       Eeva Turunen
13439:          Päivi Varpasuo                 Lea Kärhä                       Erkki Moisander
13440:          Eva-Riitta Siitonen            Iiro Viinanen                   Kaarina Dromberg
13441:                                         Martti Tiuri
13442:                                        1986 vp. -     KK n:o 266                                           3
13443: 
13444: 
13445: 
13446: 
13447:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13448: 
13449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        olla yhteistyössä keskenään. Yhteistyö onkin al-
13450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kanut myönteisesti, mutta koulutus- ja tutkimus-
13451: olette 12 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          työtä pyritään kehittämään edelleen.
13452: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Opetusministeriön päätöksen mukaan lasten-
13453: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tarhanopettajan tutkintoon johtava koulutus lo-
13454: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         petettaisiin korkeakouluissa. Päivähoidon henki-
13455: sesta kysymyksestä n:o 266:                            löstön tarpeen tyydyttämiseksi Itä- ja Lounais-
13456:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lastentarhan-      Suomeen perustettaisiin uudet lastentarhanopet-
13457:         opettajien koulutuksen kehittämiseksi          tajaopistot paikkakunnille, joissa järjestetään
13458:                                                        opettajankoulutusta. Pääkaupunkiseudun erityis-
13459:         korkeakoulutasoiseksi, kuten peruskou-
13460:         lunopettajan tutkinto on?                      tarpeet huomioon ottaen koulutusta laajennetaan
13461:                                                        Helsingissä. Helsingin lastentarhanopettajaopis-
13462:                                                        ton toimintaa onkin laajennettu 1.8.1986 lukien.
13463:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
13464:                                                           Opetusministeriön päätöksen mukaan korkea-
13465: ti seuraavaa:
13466:                                                        kouluissa koulutus muutettaisiin 160 opintovii-
13467:    Lastentarhanopettajan tutkintoon johtavaa           kon laajuiseksi, kasvatustieteiden kandidaatin
13468: koulutusta järjestetään vakinaisena viidessä las-      tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. Se olisi tar-
13469: tentarhanopettajaopistossa ja väliaikaisena neljän     koitettu lähinnä lastentarhanopettajien jatkokou-
13470: korkeakoulun kuudessa opettajankoulutuslaitok-         lutusväyläksi. Koulutus suunnitellaan päätöksen
13471: sessa. Koulutuksesta on säädetty lastentarhan-         mukaan siten, että lastentarhanopettajan tutkin-
13472: opettajaopistoista annetussa asetuksessa (365 1        non korkeakoulutasoiset ja muut soveltuvat opin-
13473: 77), jota on muutettu 15 päivänä huhtikuuta            not otetaan huomioon koulutusta lyhentävänä
13474: 1983 annetulla asetuksella (379/83), sekä lasten-      tekijänä. Opettajankoulutusneuvoston varhais-
13475: tarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta järjestä-     kasvatuksen jaosto on laatinut yleissuunnitelman
13476: misestä eräissä yliopistoissa annetussa asetuksessa    tätä koulutusta varten, ja suunnittelua on jatket-
13477: (512/84). Viimeksi mainitun asetuksen mukaan           tu korkeakouluissa. Tätä koulutusta ei ole kui-
13478: korkeakoulujen koulutuksesta on soveltuvin osin        tenkaan toistaiseksi aloitettu. Tarkoitus on ollut,
13479: voimassa, mitä lastentarhanopettajaopistoista an-      että valtion tulo- ja menoarvion momentille
13480: netussa asetuksessa on säädetty. Opistoissa ja        29.99. 28 (Lastentarhanopettajien väliaikaisen
13481: korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen perus-     koulutuksen järjestäminen) merkittyjä varoja siir-
13482: teet ja sen tuottama kelpoisuus ovat siis samat.      rettäisiin aikanaan kasvatustieteiden kandidaatin
13483: Koulutus on pidennetty kolmivuotiseksi opistois-      tutkintoon johtavaan koulutukseen.
13484: sa vuonna 1983 ja korkeakouluissa vuonna 1984.            Opetusministeriön päätöksessä esitetyistä ta-
13485:    Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistaman kor-         voitteista on esitetty erilaisia käsityksiä, eikä kou-
13486: keakoululaitoksen          kehittämissuunnitelman     lutuksen järjestelyistä ole tämän vuoksi toistaisek-
13487: 1985-1986 mukaan väliaikaista lastentarhan-           si tehty lopullisia ratkaisuja.
13488: opettajien koulutusta kehitetään valtioneuvoston          Nykyinen kolmivuotinen, opistotasoinen las-
13489: 1.2.1979 lasten päivähoidon henkilöstön koulu-        tentarhanopettajan tutkinto antaa hyvät mahdol-
13490: tuksen kehittämisestä antaman periaatepäätöksen       lisuudet koulutuksen kehittämiseen lasten päivä-
13491: ja opetusministeriön 2. 5.1983 lastentarhanopet-      hoidon tarpeiden mukaisesti. Opistojen ja kor-
13492: tajien koulutuksen kehittämisestä antaman pää-        keakoulujen koulutus- ja tutkimusyhteistyön vä-
13493: töksen pohjalta.                                      lityksellä lastentarhanopettajien koulutuksella on
13494:    Opetusministeriön edellä mainitun päätöksen        kiinteä yhteys muuhun opettajankoulutukseen.
13495: mukaan kolmivuotinen koulutus suunnitellaan ja        Koulutuksen suunnittelussa on painotettu myös
13496: toteutetaan siten, että merkittävä osa opinnoista     yhteyksiä muuhun päivähoidon henkilöstön kou-
13497: - noin 30 opintoviikkoa lähinnä kasvatustieteen       lutukseen valtioneuvoston 1.2.1979 antaman pe-
13498: ja psykologian opintoja - on korkeakoulutasois-       riaatepäätöksen mukaisesti. Nykyinen koulutus
13499: ta. Tätä varten opistojen ja korkeakoulujen tulee     on tasoltaan ja laajuudeltaan kansainvälisesti hy-
13500: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 266
13501: 
13502: vinkin vertailukelpoinen. Kun kirjallisen kysy-        Yhteenvetona voidaan todeta, että lastentar-
13503: myksen perusteluissa Norja ja Ruotsi on mainittu    hanopettajien koulutusta tullaan joka tapaukses-
13504: esimerkkeinä, voidaan todeta, että Norjassa vas-    sa kehittämään lasten päivähoidon tarpeiden mu-
13505: taava koulutus on kolmivuotinen. Ruotsissa esi-     kaisesti ja siten, että sen yhteydet lasten päivä-
13506: koulunopettajien koulutus on suppeampi, sen         hoidon muun henkilöstön koulutukseen ja opet-
13507: laajuus on opiskelijain pohjakoulutuksesta ja ko-   tajankoulutukseen säilyvät.
13508: kemuksesta riippuen 100 tai 80 taikka 50 pistet-
13509: tä.
13510: 
13511:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
13512: 
13513:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
13514:                                        1986 vp. -      KK n:o 266
13515: 
13516: 
13517: 
13518: 
13519:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13520: 
13521:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            loma samarbeta med varandra. Samarbetet har
13522: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            börjat gynnsamt, men man strävar tili att ytterli-
13523: skrivelse av den 12 juni 1986 tili vederbörande        gare utveckla utbildnings- och forskningsarbetet.
13524: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-        Enligt undervisningsministeriets beslut kom-
13525: de av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. under-         mer den utbildning som leder tili barnträdgårds-
13526: tecknade spörsmål nr 266:                              lärarexamen slopas vid högskolorna. För att be-
13527:                                                        hovet av dagvårdspersonal skali kunna tilifreds-
13528:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        stälias grundas i Östra och sydvästra Finland nya
13529:        för att utbildningen för barnträdgårdslä-       barnträdgårdslärarinstitut på orter, där lärarut-
13530:        rare höjs tili högskolenivå på samma sätt       bildning anordnas. Med beaktande av de särskil-
13531:        som grundskoliärarexamen?                       da behoven i huvudstadsregionen, kommer ut-
13532:                                                        bildningen att urvidgas i Helsingfors. Verksam-
13533:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       het vid Barnträdgårdslärarinstitutet i Helsingfors
13534: framföra följande:                                     har sålunda utvidgats från 1.8.1986.
13535:    Den utbildning som leder tili barnträdgårdslä-          Enligt undervisningsministeriets beslut skulie
13536: rarexamen ges som ordinarie utbildning vid fem         utbildningen vid högskolorna ändras så att den
13537: barnträdgårdslärarinstitut och som interimistisk       omfattar 160 veckor och leda tili kandidatexamen
13538: utbildning vid sex lärarutbildningsinstitutioner i     i pedagogik. Den är närmast avsedd som en
13539: anslutning tili fyra högskolor. Stadganden om          utbildningsmöjlighet för fortsatta studier för
13540: denna utbildning ingår i förordningen om barn-         barnträdgårdslärare. Enligt beslutet planeras ut-
13541: trädgårdslärarinstitut (365/77), ändrad genom          bildningen så att studierna på högskolenivå samt
13542: förordning av den 15 april 1983 (379/83) samt i        övriga lämpliga studier för barnträdgårdslärarexa-
13543: förordningen om temporärt anordnande av barn-          men beaktas som faktorer som förkortar utbild-
13544: trädgårdslärarexamen vid vissa universitet ( 512/      ningstiden. Lärarutbildningsrådets sektion för
13545: 84). Enligt den sistnämnda förordningen gälier         förskolpedagogik har utarbetat en alimän pian
13546: för utbildning vid högskolor i tiliämpliga delar,      för denna utbildning och planeringen har fortsatt
13547: vad som stadgats i förordningen om barnträd-           vid högskolorna. Hittilis har denna utbildning
13548: gårdslärarinstitut. Grunderna för utbildningen         dock inte inletts. Man har avsett att de medel
13549: vid instirut och högskolor samt den kompetens          som upptagits under momentet 29.99.28 i stats-
13550: som utbildningen leder tili är således desamma.        förslaget (Anordnande av interimistisk barnträd-
13551: Ar 1983 har utbildningen förlängts tili tre år vid     gårdslärarutbildning) i sinom tid skali överföras
13552: institut och år 1984 tili tre år även vid högskolor.   tili den utbildning som leder tili kandidatexa-
13553:    Enligt den urvecklingsplan för högskoleväsen-       men i pedagogik.
13554: det för 1985-86 som statsrådet faststälit                  Det har framförts olika uppfattningar om de
13555: 24.1.1985, utvecklas den interimistiska utbild-        mål som uppstälits i undervisningsministeriets
13556: ningen för barnträdgårdslärare enligt det princip-     beslut och därför har man inte fattat slutliga
13557: beslut om utbildning för dagvårdspersonal för          beslut om arrangemang i fråga om utbildningen.
13558: barn som statsrådet utfärdat 1.2.1979 och på               Den nuvarande treåriga barnträdgårdslärarexa-
13559: basen av det beslut om urvecklande av barnträd-        men på institutsnivå ger goda möjligheter att
13560: gårdsläraru tbildningen som undervisningsminis-        utveckla utbildningen så att den skali motsvara
13561: teriet utfärdat 2.5.1983.                              behoven inom dagvården. Tack vare utbildnings-
13562:    Enligt undervisningsministeriets ovan nämnda        och forskningssamarbetet melian instituten och
13563:  beslut kommer den treåriga utbildningen att           högskolorna har utbildningen för barnträdgårds-
13564: planeras och genomföras så att en betydande del        lärare fasta kontakter med den övriga lärarutbild-
13565: av studierna - ca 30 studieveckor, närmast             ningen. Ioom utbildningsplaneringen har man i
13566: studier i pedagogik och psykologi - bedrivs på         enlighet med statsrådets principbeslut av
13567:  högskolenivå. Därför bör instituten och högsko-       1.2.1979 även betonat sambandet med den övri-
13568: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 266
13569: 
13570: ga utbildning som anordnas för dagvårdspersona-      de erfarenheter som studeranden har, består den
13571: len. Den nuvarande utbildningens nivå och om-        av 100, 80 eller 50 poäng.
13572: fattning tål mycket väl internationell jämförelse.      Som sammandrag kan man konstatera, att
13573: Då Norge och Sverige givits som exempel i            utbildningen för barnträdgårdslärare i alla fall
13574: spörsmålet, kan man konstatera att den motsva-       kommer att utvecklas så att den motsvarar beho-
13575: rande utbildningen i Norge är treårig. Utbild-       ven inom dagvården och så att kontakten till
13576: ningen för förskollärare i Sverige är mera in-       utbildningen av den övriga dagvårdspersonalen
13577: skränkt. Beroende på den grundutbildning och         för barn samt med lärarutbildningen kan he-
13578:                                                      varas.
13579: 
13580:     Helsingfors den 16 september 1986
13581: 
13582:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
13583:                                                1986 vp.
13584: 
13585: Kirjallinen kysymys n:o 267
13586: 
13587: 
13588: 
13589: 
13590:                                   Aaltonen ym.: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien päivärahoista
13591: 
13592: 
13593:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13594: 
13595:    Yritysmuoto ratkaisee sen, kuinka yrittäjän       verotuksessaan vastaavan alan virka- tai työehto-
13596: päivärahoja käsitellään verotuksessa. Jos yrittäjä   sopimuksen mukaiset määrät.
13597: voi maksaa palkkaa itselleen, eli kysymyksessä on       Edellä mainittu kahtiajako eri liikkeenharjoit-
13598: yhtymä tai yhteisö, häneen sovelletaan verohalli-    tajien kesken yhtiömuodosta riippuen ei voi olla
13599: tuksen päätöstä matkakustannusten korvauksista       paikallaan. Epäkohta on korjattavissa muutta-
13600: ja päivärahoista. Jos sen sijaan kysymyksessä on     malla verohallituksen vuosittain antamaa päätös-
13601: liikkeen- tai ammatinharjoittaja, häneen sovelle-    tä verotuksessa verosta vapaaksi katsotravien mat-
13602: taan verohallituksen yhtenäistämisohjeita liik-      kakustannusten ja korvausten perusteista ja mää-
13603: keen- ja ammatinharjoittajan matkoista aiheutu-      ristä siten, että päätöksen soveltamispiiriin sisäl-
13604: neista erityiskuluista.                              lytetään myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat.
13605:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13606:   Esimerkiksi vieraalle paikkakunnalle suorite-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13607: tusta 11 tuntia kestäneestä työmatkasta yksityi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13608: nen liikkeenharjoittaja voi verovapaana päivära-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13609: hana maksaa itselleen 27,50 markkaa ja yrittäjä,
13610: jonka yritysmuoto on osakeyhtiö, 114 markkaa.                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
13611: Kuitenkin molemmissa tapauksissa lainsäätäjän                toimiin, jotta verohallituksen päätöstä ve-
13612: lähtökohtana on ollut se, että päivärahalla kate-            rotuksessa verosta vuosittain vapaaksi kat-
13613: taan lisääntyneet elantokustannukset.                        sotravien matkakustannusten ja korvaus-
13614:                                                              ten perusteista ja määristä muutetaan
13615:   Jos kysymyksessä on ulkomaille suuntautuva                 siten, että päätöksen soveltamispiiriin si-
13616: matka, saa yksityinen liikkeen- tai ammatinhar-              sällytetään myös liikkeen- ja ammatinhar-
13617: joittaja muun selvityksen puuttuessa vähentää                joittajat?
13618: 
13619:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1986
13620: 
13621:                       Markus Aaltonen                         Jouko Tuovinen
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626: 260707C
13627: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 267
13628: 
13629: 
13630: 
13631: 
13632:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13633: 
13634:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1985 toimitettavaa verotusta varten antamissa
13635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtenäistämisohjeissa, jotka eivät ole verolauta-
13636: olette 12 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         kuntaa sitovia, on esitetty, että liikkeen- tai
13637: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ammatinharjoittaja saa vähentää liike- tai am-
13638: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mattitoimintaan liittyvästä matkasta aiheutunei-
13639: Markus Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      na lisääntyneinä elantokustannuksina muun sel-
13640: kysymyksestä n:o 267:                                  vityksen puuttuessa tositteellisten majoittumis-
13641:                                                        menojen lisäksi 60 markkaa päivältä tai 30 mark-
13642:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       kaa päivältä siinä tapauksessa, että matka ei ole
13643:         toimiin, jotta verohallituksen päätöstä ve-    vaatinut yöpymistä.
13644:         rotuksessa verosta vuosittain vapaaksi kat-
13645:         sottavien matkakustannusten ja korvaus-           Hallitus on 13 päivänä kesäkuuta 1986 antanut
13646:         ten perusteista ja määristä muutetaan          eduskunnalle yritysverotuksen uudistamiseen liit-
13647:         siten, että päätöksen soveltamispiiriin si-    tyvän esityksen laiksi elinkeinotulon verottami-
13648:         sällytetään myös liikkeen- ja ammatinhar-      sesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE n:o
13649:         joittajat?                                     8 311986 vp.). Tässä esityksessä ehdotetaan, että
13650:                                                        yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja
13651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tämän puolison tekemästä työmatkasta aiheutu-
13652: ti seuraavaa:                                          nut elantokustannusten lisäys olisi elinkeinotoi-
13653:    Verohallituksen eri vuosina antama päätös ve-       minnan tulosta vähennyskelpoista sen mukaan
13654: rosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten          kuin verohallitus siitä tarkemmin määräisi. Esi-
13655: korvausten perusteista ja määristä on annettu          tyksen mukaan ehdotettua lainmuutosta sovellet-
13656: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8       taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1987 toimi-
13657: kohdan sekä sanotun pykälän 2 momentin anta-           tettavassa verotuksessa. Jos esitys hyväksytään,
13658: min valtuutuksin. Sanottujen lainkohtien nojalla       verohallitus tullee antamaan vuodelta 1987 toi-
13659: verohallitus määrää tarkemmin työnantajan mää-         mitettavasta verotuksesta alkaen sitovat määräyk-
13660: räyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saadun       set työmatkoista aiheutuvien elantokustannusten
13661: korvauksen, päivärahan ja muun nimisenä suori-         lisäyksen vähennyskelpoisuudesta yksityisen liik-
13662: tetun matkakustannusten korvauksen verovapau-          keen- ja ammatinharjoittajan ja tämän puolison
13663: den perusteista ja määristä. Sitä vastoin työsuh-      osalta. Koska elinkeinonharjoittajain verotuksessa
13664: teeseen liittymättämistä matkoista, kuten kyse-        noudatettavat säännökset ja ennakkoperintäme-
13665: lyssä tarkoitettujen yksityisen elinkeinonharjoitta-   nettely poikkeavat olennaisesti palkansaajan vero-
13666: jan omasta työmatkasta aiheutuneiden kustan-           tuksessa sovellettavista, saattaa osoittautua epä-
13667: nusten verotuksessa vähennyskelpoisesta määrästä       tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää molempia ve-
13668: ei verohallituksella nykyisellään ole valtuutta an-    ronmaksajaryhmiä koskevia määräyksiä samaan
13669: taa sitovia määräyksiä. Verohallituksen vuodelta       verohallituksen päätökseen.
13670: 
13671:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1986
13672: 
13673:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
13674:                                        1986 vp. -      KK n:o 267                                         3
13675: 
13676: 
13677: 
13678: 
13679:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13680: 
13681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsdirektiv för beskattningen för år 198 5, vilka
13682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         inte binder skattenämnderna, har anförts att en
13683: den 12 juni 1986 tili vederbörande medlem av           affärsidkare eller yrkesutövare på grund av ökade
13684: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      levnadskostnader, föranledda av resa i anslutning
13685: dagsman Markus Aaltonen m.fl. undertecknade            tili affärs- elier yrkesverksamhet, i brist på annan
13686: spörsmål nr 267:                                       utredning i tillägg tili verifierade inkvarteringsut-
13687:                                                        gifter får avdra 60 mark per dag elier 30 mark per
13688:           Ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-         dag i det fali att resan inte har krävt övernatt-
13689:        der för att skattestyrelsens beslut angåen-     mng.
13690:        de grunderna för och storleken på rese-
13691:        kostnader och ersättningar, som i beskatt-          Regeringen har den 13 juni 1986 i anslutning
13692:        ningen årligen skali anses skattefria, änd-     tili reformen av företagsbeskattningen tili Riks-
13693:        ras så att beslutet också kan tiliämpas på      dagen avlåtit en proposition med förslag tili lag
13694:        affärsidkare och yrkesutövare?                  om ändring av lagen om beskattning av inkomst
13695:                                                        av näringsverksamhet (reg. prop. 83/1986 rd.). I
13696:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        propositionen föreslås att en ökning av lev-
13697: anföra följande:                                       nadskostnaderna, som föranleds av en arbetsresa,
13698:    Skattestyrelsens beslut om grunderna för och        viiken företas av en privat affärsidkare elier
13699: storleken på resekostnadsersättningar, som skali       yrkesutövare och dennes maka skali få avdras från
13700: anses skattefria, vilket har utfärdats under olika     inkomst av näringsverksamhet enligt vad skatte-
13701: år, har getts med de fulimakter som har utfärdats      styrelsen närmare bestämmer. Enligt propositio-
13702: i 22 § 1 mom. 8 punkten samt i 2 mom. i                nen skulie den föreslagna lagändringen för första
13703: samma paragraf lagen om skatt på inkomst och           gången tiliämpas vid beskattningen för år 1987.
13704: förmögenhet. Med stöd av ovan nämnda lagrum            Om propositionen antas, torde skattestyrelsen fr.
13705: ger skattestyrelsen närmare anvisningar om             o.m. den beskattning som verkställs för år 1987
13706: grunderna för och storleken på skattefriheten för      utfärda bindande bestämmelser om avdragsrätten
13707: ersättning, dagtraktamente elier under annan           för ökade levnadskostnader, som föranleds av
13708: benämning betald gottgörelse för tjänste- elier        arbetsresor för privat affärsidkares och yrkesut-
13709: arbetsresa, som har gjorts på uppdrag av arbetsgi-     övares och dennes makas del. Eftersom praxis vid
13710: varen. Däremot har skattestyrelsen i dagens läge       förskottsuppbörd och de stadganden som iakttas
13711: ingen fulimakt att ge bindande anvisningar om i        vid beskattning av idkare av näringsverksamhet
13712: viiken utsträckning kostnader, som föranleds av        väsentligt avviker från vad som tillämpas vid
13713: resor som inte hör tili ett arbetsförhåliande, t.ex.   beskattning av löntagare, kan detvisa sig oända-
13714: i spörsmålet avsedda kostnader, föranledda av          målsenligt att innefatta bestämmelser angående
13715: privat näringsidkares egen arbetsresa, är avdrags-     bägge skattebetalargrupperna i samma beslut
13716: gilla vid beskattningen. I skattestyrelsens samord-    från skattestyrelsen.
13717: 
13718:      Helsingfors den 9 september 1986
13719: 
13720:                                                                              Minister Pekka Vennamo
13721:                                                1986 vp.
13722: 
13723: Kirjallinen kysymys n:o 268
13724: 
13725: 
13726: 
13727: 
13728:                                    Skön: Kehitysvammaista hoitavan perhepäivähoitajan sosiaaliturvan
13729:                                       parantamisesta
13730: 
13731: 
13732:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13733: 
13734:    Perhehoitajien sosiaaliturvan heikkoudet ovat      nämä kehitysvammaiset etvat pysty itsenatseen
13735: tällä hetkellä kehitysvammaisten perheissä tapah-     elämään, kun he eivät ole saaneet opetusta. He
13736: tuvan yksilöllisen hoidon esteenä. Nykyinen yrit-     ovat syntyneet aikakautena, jolloin heidän van-
13737: täjäeläkejärjestelmä ei täytä sosiaaliturvan vaati-   hempiensa annettiin ymmärtää, että kehitysvam-
13738: muksia, jotta esim. pätevät, hyvin koulutetut         mainen (aiemmin vajaamielinen) on "ikuinen
13739: hoitajat, jotka eivät enää jaksa suoriutua koko-      lapsi''. Vammaisten vanhemmat eivät voineet
13740: päiväisessä laitoshoidossa tapahtuvassa työssä,       uskoa, että heidän vammainen lapsensa edes
13741: voisivat auttaa kehitysvammaisia yksilöllisen hoi-    oppisi. Ja nyt on ajauduttu sellaiseen tilanteeseen
13742: don osalla normaalissa perheympäristössä. Myös-       vammaisten ikääntyessä, että vammainen on vai-
13743: kään heikko sosiaaliturva ei tuo halukkaita alalle,   kea opettaa itsenäiseksi. Nyt ollaan tilanteessa,
13744: josta on saatu hyviä kokemuksia.                      että vanhenevilla vammaisten vanhemmilla on
13745:    Perhehoitajien sosiaaliturvaan tulee kiinnittää    huomattava määrä vanhenevia, keski-ikäisiä kehi-
13746: huomiota ja saada korjaus mahdollisimman no-          tysvammaisia lapsia kotonaan, ja on enää muuta-
13747: peasti, koska kehitysvammaisten laitospaikkoja        mien vuosien kysymys, milloin yhteiskunnan on
13748: vähennetään koko ajan. Haaveillaan '' minilaitok-     otettava heistä vastuu ja huolehdittava kokonais-
13749: sista'', joihin tarvitaan enemmän henkilökuntaa       valtaisesti. On pakko kysyä, mihin heidät sijoite-
13750: kuin laitoksissa, mistä on seurauksena erittäin       taan, kun laitokset ovat täynnä ja laitospaikkoja
13751: kallis järjestelmä.                                   vähennetään koko ajan. Vammaiskysymys on
13752:    Nykyisenä tavoitteena on kehitysvammaisten         myös työllisyyskysymys.
13753: hoidossa normalisointi eli yksilöllinen hoito. Kun
13754: perheeseen on sijoitettu kehitysvammaisia, he            Jos perhepäivähoitajilla olisi riittävä sosiaalitur-
13755: saavat yksilöllisen hoidon normaalissa perheym-       va, hoitajien määrä varmasti kasvaisi. Koska kaik-
13756: päristössä, samat hoitajat (perhe) koko ajan lisää-   kia ei voida sijoittaa asuntaloihin ja keskuslaitok-
13757: vät turvallisuutta. Yhteiskunnan kannattaa kehit-     siin (eivätkä he välttämättä edes sovellukaan
13758: tää ja tukea perhehoitoa. Perhehoito on halpa         kumpaankaan), on järjestettävä jokin muu hoito-
13759: hoitomuoto, esim. Vaalialan keskuslaitoksen hoi-      muoto. Perhehoitoa täytyisi ehdottomasti kehit-
13760: topaikasta vain 1/4 (v. 1985 309,09 mk), perhe-       tää, jotta se lisääntyisi. Lähivuosien ongelmana
13761: hoidossa (76,22 mk) päivässä. Perhehoidossa saa-      on vanhojen ja keski-ikäisten kehitysvammaisten
13762: vutetaan asetetut tavoitteet, normaali ympäristö      sijoittaminen. Näiden vammaisten vanhemmat
13763: ja yksilöllisyys. Perhehoidon kehittäminen on         kuormittavat siten terveyskeskusten vuodeosasto-
13764: kiireellinen, sillä esim. Vaalialan kuntainliiton     ja. Kuinka vammaiset, jotka ovat aina asuneet
13765: alueella on 31-55-vuotiaista kehitysvammaisista       kotona perheen kanssa, edes sopeutuisivat laitok-
13766: kotona 1 025 kehitysvammaista. Yli 56-vuotiaista      seen, vaikka tilaa olisikin? Asuntolassa he eivät
13767: on kotihoidossa 330 kehitysvammaista. Koska           pärjää, joten perhehoito olisi hyvä ja halpa
13768: 1 355 keski-ikäistä ja vanhaa kehitysvammaista        ratkaisu. Kainuun keskuslaitoksen laitospaikka
13769: on jo pelkästään Vaalialan kuntainliiton alueella,    maksoi vuonna 1985 414,10 mk/vrk, kun yksityi-
13770: niin tilanne on hälyttävä. Koko maata ajatellen       nen paikka maksoi vain noin 80 mk/vrk.
13771: 260742Q
13772: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 268
13773: 
13774:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         hittämisen osalta, jotta turvattaisiin kehi-
13775: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           tysvammaisten yksilöllinen perheissä ta-
13776: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         pahtuva hoito, joka on yhteiskunnan
13777: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       edun mukaista ja samalla palvelee kehi-
13778:                                                           tysvammaisia ja heidän omaisiaan?
13779:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13780:        ryhtyä perhehoitajien sosiaaliturvan ke-
13781: 
13782:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
13783: 
13784:                                             Pentti Skön
13785:                                       1986 vp. -      KK n:o 268                                         3
13786: 
13787: 
13788: 
13789: 
13790:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13791: 
13792:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tun lain (677 /82) säännökset. Sosiaalihuollon
13793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valtakunnallisissa suunnitelmissa on kiinnitetty
13794: olette 17 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-        erityistä huomiota asumispalveluiden järjestämi-
13795: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seen. Tarkoituksena on, että erityishuoltopiirit
13796: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       yhdessä kuntien kanssa selvittävät asumispalve-
13797: Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     luiden ja niihin liittyvien tukipalveluiden tar-
13798: n:o 268:                                              peen ja tason. Palvelut on tarkoitus järjestää
13799:                                                       ensisijaisesti kotipaikkakunnalla.
13800:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13801:                                                          Yhtenä vaihtoehtona kehitysvammaisten hen-
13802:        ryhtyä perhehoitajien sosiaaliturvan ke-
13803:                                                       kilöiden asumiseen liittyvissä järjestelyissä on per-
13804:        hittämisen osalta, jotta turvattaisiin kehi-
13805:                                                       hehoito. Perhehoito on suositeltava ennen kaik-
13806:        tysvammaisten yksilöllinen perheissä ta-
13807:                                                       kea sellaisten lasten pitkäaikaisena hoitomuoto-
13808:        pahtuva hoito, joka on yhteiskunnan
13809:                                                       na, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Toinen
13810:        edun mukaista ja samalla palvelee kehi-
13811:                                                       tärkeä perhehoidon käyttötarkoitus on tilapäisen
13812:        tysvammaisia ja heidän omaisiaan?
13813:                                                       kotihoitoa tukevan hoidon järjestäminen. Perhe-
13814:                                                       hoitoa suunniteltaessa ei aikuisia kehitysvammai-
13815:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sia pääsääntöisesti tulisi ohjata perhehoitoon,
13816: ti seuraavaa:                                         vaan heidän edellytystensä mukaiseen itsenäisem-
13817:     Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja      pään, tuettuun asumisen muotoon. Perhehoitoa
13818: laitospaikkoja on maassamme noin 5 000. Hoi-          tulisikin pyrkiä lisäämään vain lasten sijoituksia
13819: dettavien olosuhteet laitoksissa vaihtelevat riip-    varten.
13820: puen mm. laitoksen iästä. Hoidon tasoa pyritään          Laitoshuollon kustannukset ovat huomattavasti
13821: parantamaan vähentämällä laitospaikkoja. Vä-          korkeammat kuin perhehoidossa. Vuonna 1986
13822: hentäminen on tarkoitus toteuttaa lisäämällä          keskimääräiset kustannukset laitoshuollon osalta
13823: huomattavasti eri tavoin tuettuja asumispalvelui-     olivat 330 markkaa vuorokaudessa perhehoidon
13824: ta.                                                   kustannusten ollessa noin 105 markkaa vuoro-
13825:     Normaalisuusperiaatteen toteuttaminen kehi-       kaudessa. On kuitenkin otettava huomioon, että
13826: tysvammahuollossa edellyttää, että vammaisen          laitoshuollon korvauksiin sisältyvät myös laitok-
13827: henkilön asuminen ja jokapäiväisen elämän toi-        sessa asuville järjestettävät päivätoiminnot. Mai-
13828: minnot ja palvelut turvataan samalla tavalla kuin     nittakoon, että vuonna 1986 työtoiminnan keski-
13829: muunkin väestön. Niinpä kehitysvammaisen              määräiseksi hoitopäivän hinnaksi on arvioitu lä-
13830: henkilön asuminen tulee järjestää niin, että hä-      hes 170 markkaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon,
13831: nellä on edellytykset itsenäistymiseen ja irtaantu-   että laitoshoidossa olevat ovat yleensä monivam-
13832: miseen lapsuudenkodista.                              maisia ja niin paljon hoitoa ja samalla hoitohen-
13833:     Mahdollisuudet itsenäiseen elämään voidaan        kilökuntaa vaativia, ettei ole mahdollisuuksia
13834: turvata vain järjestämällä riittävästi eritasoisia    kohtuudella heitä hoitaa perhehoidossa. Näin
13835: asumispalveluita. Asumispalveluiden järjestämi-       ollen perhehoitoa ei voi useissa tapauksissa pitää
13836: nen onkin kehitysvammaisten erityishuollon kes-       laitoshoidon vaihtoehtona. Asumispalveluiden
13837: keisin tehtävä lähivuosina. Ikääntyvien vanhem-       keskimääräisiksi hoitomenoiksi arvioidaan vuon-
13838: piensa luona asuvia kehitysvammaisia on maas-         na 1986 noin 123 markkaa vuorokaudessa.
13839: samme arviolta 5 000. Heistä suuri osa on lähi-          Mitä perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämi-
13840: vuosina asumiseen liittyvien palveluiden tarpees-     seen tulee, on asiaa selvitetty sosiaali- ja terveys-
13841: sa.                                                   ministeriön asettamassa perhehoitajatoimikun-
13842:     Kehitysvammaisten erityishuollon suunnittelua     nassa. Toimikunta ehdotti 31.10.1984 jättämäs-
13843: ja voimavaroja koskevat sosiaali- ja terveyden-       sään mietinnössä (1984:57) perhehoitajien työoi-
13844: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-      keudellisen aseman ja eläketurvan järjestämistä
13845: 4                                     1986 vp. -    KK n:o 268
13846: 
13847: sekä perhehoitajille maksettavien palkkioiden pe-   tusten vaatima jatkoselvitystyö on edelleen kes-
13848: rusteiden ja verotuksen selkiinnyttämistä. Ehdo-    ken sosiaali- ja terveysministeriössä.
13849: 
13850:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1986
13851: 
13852:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
13853:                                         1986 vp. -      KK n:o 268                                       5
13854: 
13855: 
13856: 
13857: 
13858:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13859: 
13860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            riksomfattande planerna för socialvården har sär-
13861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          skild uppmärksamhet fästs vid att ordna boende-
13862: den 17 juni 1986 tili vederbörande medlem av            service. Avsikten är att specialomsorgsdistrikten
13863: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tilisammans med kommunerna utreder behovet
13864: dagsman Skön undertecknade spörsmål nr 268:             av boendeservice och den stödservice som hör
13865:                                                         samman med denna ävensom nivån på dessa.
13866:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Avsikten är att i första hand ordna servicen på
13867:         för att utveckla familjevårdarnas soci-         den behövandes hemort.
13868:         alskydd så, att man kunde säkerstälia den
13869:         individuelia familjevården av utvecklings-          Ett alternativ för utvecklingsstördas boende är
13870:                                                         familjevård. Familjevård är att rekommendera
13871:         störda, viiken är fördelaktig för samhället
13872:                                                         särskilt som en långvarig vårdform för sådana
13873:         och samtidigt betjänar de utvecklingsstör-
13874:                                                         barn som inte kan bo i sitt eget hem. En annan
13875:         da och deras anhöriga?
13876:                                                         viktig funktion för familjevården är att erbjuda
13877:                                                         ett tilifäliigt stöd för vård som ges i hemmet. Vid
13878:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         planering av familjevård borde man i regel inte
13879: anföra följande:                                        utgå från att vuxna utvecklingsstörda tar del av
13880:    I vårt land finns i vårdanstalter ca 5 000 platser   denna vårdform, utan i fråga om dem bör man
13881: som är avsedda för utvecklingsstörda. Om-               eftersträva ett mera självständigt boende där stöd
13882: ständigheterna för dem som vårdas i dessa anstal-       ges och som svarar mot vederbörandes förutsätt-
13883: ter varierar bl. a. beroende på anstaltens ålder.       ningar. Målet bör vara att utöka familjevården
13884: Avsikten är att förbättra vårdens nivå genom att        endast för utvecklingsstörda barn.
13885: minska antalet anstaltsplatser. Enligt planerna             Kostnaderna för anstaltsvård är betydligt högre
13886: skall minskningen verkstälias genom att i bety-         än kostnaderna vid familjevård. År 1986 uppgick
13887: dande grad öka de olika former av boendesetvice         de genomsnittliga kostnaderna vid anstaltsvård
13888: genom vilka man stöder boendet.                         tili 330 mk per dygn medan kostnaderna vid
13889:    Om normalitetsprincipen skall kunna genom-           familjevård var ca 105 mk per dygn. Man bör
13890: föras vid omsorgen om de utvecklingsstörda mås-         dock beakta att ersättningarna för anstaltsvård
13891: te den handikappades boende och dagliga livs-           innefattar också de dagliga aktiviteter som ordnas
13892: fuktioner och tjänster säkerstälias liksom i fråga      föt dem som bor i anstalt. Det må nämnas att
13893: om den övriga befolkningen. Sålunda bör den             det genomsnittliga priset på en vårddag i arbets-
13894: utvecklingsstördas boende ordnas så, att han har        terapi år 1986 har beräknats vara nästan 170 mk.
13895: förutsättningar för att bli självständig och frigöra    Vidare bör man beakta att de som erhålier
13896: sig från sitt barndomshem.                              anstaltsvård i alimänhet är multihandikappade
13897:    Möjligheterna tili ett självständig liv kan tryg-    och kräver så mycket vård och samtidigt så
13898: gas endast genom att man ordnar tillräcklig             mycket vårdpersonal, att det inte rimligtvis är
13899: boendesetvice på olika nivåer Att ordna boende-         möjligt att ha dem i familjevård. Sålunda kan
13900: service är också den mest centrala uppgiften för        man i många fali inte anse familjevården som ett
13901: specialomsorgerna om de utvecklingsstörda under         alternativ tili anstaltsvård. Vårdutgifterna för
13902: de närmaste åren. Det finns uppskattningsvis            boendeservicen beräknas uppgå tili i genomsnitt
13903: 5 000 utvecklingsstörda i vårt land som bor hos         ca 123 mk i dygnet år 1986.
13904: sina åldrande föräldrar. Av dessa står en stor del         Utvecklandet av familjevårdarnas socialskydd
13905: under de närmaste åren i behov av tjänster i            har utretts vid den familjevårdskommission som
13906: anslutning tili boendet.                                social- och hälsovårdsministeriet har tilisatt.
13907:    Stadgandena i lagen om planering av och              Kommissionen föreslog i sitt betänkande 31.10.
13908: statsandel för social- och hälsovården (677 /82)        1984 (1984:57) att familjevårdarnas arbetsrättsli-
13909: gälier planeringen av specialomsorgerna om ut-          ga ställning och pensionsskydd skali ordnas samt
13910: vecklingsstörda liksom resurserna för detta. I de       att grunderna för de atvoden som betalas tili
13911: 6                                   1986 vp. -     KK n:o 268
13912: 
13913: familjevårdarna och beskattningen skall klarläg-   förutsätter pågår vid social- och hälsovårdsminis-
13914: gas. De fortsatta utredningarna som förslagen      teriet.
13915: 
13916:     Helsingfors den 24 september 1986
13917: 
13918:                                                                           Minister Matti Puhakka
13919:                                                 1986 vp.
13920: 
13921: Kirjallinen kysymys n:o 269
13922: 
13923: 
13924: 
13925: 
13926:                                     Komsi ym.: Pääkaupunkiseudulla opiskelevien ulkopaikkakuntalais-
13927:                                       ten seutulipun hinnan subventoimisesta
13928: 
13929: 
13930:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13931: 
13932:    Liikenneministeriön päätös pääkaupunkiseu-          lee taata mahdollisuus kohtuuhintaiseen joukko-
13933: dulla opiskelevien ja väliaikaisesti asuvien seutu-    liikenteen käyttöön, koska opiskelijat eivät voi
13934: lipun hinnan alentamisesta 200 mk:aan herätti          edes vähentää matkakulujaan verotuksessa. Kui-
13935: närää pääkaupunkiseudulla. Päätöksen katsottiin        tenkin olisi kohtuutonta velvoittaa ne pääkau-
13936: Ioukkaavan kunnallista itsehallintoa.                  punkiseudun kunnat, joihin ko. opiskelijat eivät
13937:    Seutulipun rakentaminen pääkaupunkiseudul-          maksa verojaan, kustantamaan seutulippualen-
13938: le kehittänee tämän ydinalueen joukkoliikennet-        nuksesta aiheutuvat kulut.
13939: tä ympäristöystävällisempään ja järkevämpään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13940: suuntaan. Koko Suomenkaan kannalta pääkau-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13941: punkiseudun liikenneratkaisut eivät ole yhdente-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13942: keviä vaan seurauksiltaan kauaskantoisia. Vaikka       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13943: aluepoliittisin perustein voidaan vauras pääkau-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13944: punkiseutu velvoittaa hoitamaan liikennejärjeste-             ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulla opis-
13945: lyjensä kaikki kustannukset itse, ei valtiovallan             kelevien ulkopaikkakuntalaistenkin opis-
13946: tulisi samanaikaisesti asettaa seudulle lisävelvoit-          kelijoiden seutulippualennus taattaisiin
13947: teita ottamatta itse kantaa niiden taloudelliseen             niin, etteivät näistä alennuslipuista ai-
13948: järjestämiseen.                                               heutuvat kustannukset koituisi pelkäs-
13949:    Katsomme, että myös ulkopaikkakunnilta pää-                tään pääkaupunkiseudun kuntien mak-
13950: kaupunkiseudulle opiskelemaan muuttaneille tu-                settaviksi?
13951: 
13952:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
13953: 
13954:                       Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
13955: 
13956: 
13957: 
13958: 
13959:  260674R
13960: 2                                   1986 vp. -     KK n:o 269
13961: 
13962: 
13963: 
13964: 
13965:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13966: 
13967:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
13968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ti seuraavaa:
13969: olette 17 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-
13970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Koska kysymyksessä olevasta taksapäätöksestä
13971: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja
13972: Komsin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on
13973: myksestä n:o 269:                                  päättänyt lykätä valituksen takia opiskelijalippu-
13974:                                                    jen käyttöön ottamista, jää vasta korkeimman
13975:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen nähtäväksi,
13976:        ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulla opis-     tuleeko opiskelijalippu käyttöön lainkaan.
13977:        kelevien ulkopaikkakuntalaistenkin opis-       Koska myös on täysin näyttämättä, aiheutuuko
13978:        kelijoiden seutulippualennus taattaisiin    opiskelijalipuista po. kaupungeille rasitteita, joi-
13979:        niin, etteivät näistä alenuusiipuista ai-   ta kohtuudella pitäisi korvata, ei hallituksella ole
13980:        heutuvat kustannukset koituisi pelkäs-      tarkoitus ryhtyä asiassa mihinkään toimenpitei-
13981:        tään pääkaupunkiseudun kuntien mak-         sun.
13982:        settaviksi?
13983: 
13984:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1986
13985: 
13986:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
13987:                                     1986 vp. -- RJ( n:o 269                                        3
13988: 
13989: 
13990: 
13991: 
13992:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13993: 
13994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
13995: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av      anföra följande:
13996: den 17 juni 1986 tili vederbörande medlem. av          Eftersom ifrågavarande beslut gällande taxor
13997: statsrådet översänt avskrift av följande av nks-   har överklagats hos högsta förvaltningsdomsto!en
13998: dagsman Komsi m.fl. undertecknade spörsmål nr      och då huvudstadsregionens samarbetsdelegatton
13999: 269:                                               på grund av detta har beslutat uppskjuta ibrukta-
14000:                                                    gandet av biljetten för studerande vet man först
14001:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     efter högsta förvaltningsdomstolens utslag, o~
14002:        för att rabatten på regionbiljetter skall   biljetten för studerande överhuvudtaget tas 1
14003:        kunna garanteras också ~ör utso~knes ~tu­   bruk.
14004:        derande i huvudstadsregwnen sa, att mte        Eftersom det också är fullständigt opåvisat att
14005:        enbart kommunerna i huvudstadsregio-        biljetten för studerande förorsakar ifrågavarande
14006:        nen måste stå för de kostnader som          städer en belastning som skäligen borde ersättas!
14007:        förorsakas av dessa rabattbiljetter?        ämnar regeringen inte vidta några åtgärder 1
14008:                                                    frågan.
14009: 
14010:     Helsingfors den 5 augusti 1986
14011: 
14012:                                                                    Trafikminister Matti Luttinen
14013:                                                  1986 vp.
14014: 
14015: 
14016: Kirjallinen kysymys n:o 270
14017: 
14018: 
14019: 
14020: 
14021:                                     Könkkölä ym.: Tutkimustoiminnan edellytysten parantamisesta
14022:                                       korkeakouluissa
14023: 
14024: 
14025:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14026: 
14027:    Suomessa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että   den hankkinut tutkija joutuu usein Suomessa
14028: laaja-alainen ja kansainvälisesti korkeatasoinen        olemaan lyhytaikaisissa ja tilapäisissä työ- ja vir-
14029: korkeakoululaitos on maan tulevalle kehitykselle        kasuhteissa ilman varmuutta tehtävien jatkuvuu-
14030: olennaisen tärkeä. Huolta on viime aikoina eri-         desta.
14031: tyisesti kannettu aivoviennistä, jolloin päähuo-           4. Suurelta osin edellä esitetyistä tekijöistä
14032: mio on kiinnitetty huipputiedemiesten siirtymi-         johtuen korkeakoulu-uran arvostus on jyrkästi
14033: seen Suomesta ulkomaille. Suuren ongelman               laskenut viime vuosina.
14034: muodostaa myös ns. uusaivovienti eli se, ettei
14035: korkeakoulu-ura useilla tieteenaloilla enää hou-
14036: kuttele kyvykkäintä ainesta kilpailemaan viroista       Huippututkimusta pilkkahintaan
14037: - kyvykkäät tutkijat sijoittuvat suoraan perus-
14038: tutkinnon jälkeen teollisuuteen ja liike-elämään.          Tilastokeskuksen raportissa Tutkimustoiminta
14039:    Jo tällä hetkellä ollaan sellaisessa tilanteessa,    1983 on laskettu, että korkeakoulut joutuivat
14040: että kaikista korkeakoulujen professorien viroista      tuottamaan tutkimusta paljon halvemmalla kuin
14041: on koko ajan täyttämättä hieman vajaa viidennes         yrityssektori; tutkimustyövuoden hinta korkea-
14042: ja apulaisprofessorien viroista runsas viidennes.       kouluissa v. 1983 oli n. 140 000 mk, kun se
14043: Tilanne on viime vuosina pahentunut ja erityisen        yrityssektorilla oli yli 210 000 mk.
14044: uhanalaisia näyttävät olevan teknilliset ja kaupal-        Tilastokeskuksen raportissa arvioitiin korkea-
14045: liset korkeakoulut, joilla on ollut vaikeuksia päte-    kouluissa tehtävän tutkimuksen v. 1983 olleen
14046:  vien henkilöiden saamisessa assistenttien toimiin.     vain n. 115 Suomen tutkimusmenoista. Valtion
14047: Tutkijan ja opettajan ura korkeakouluissa ei siis       muissa tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimuksen
14048: enää houkuttele.                                        osuudeksi laskettiin niin ikään 115 ja yrityssekto-
14049:                                                         rin tutkimuksen ja tuotekehittelyn osuudeksi
14050:                                                         31 5. Koska korkeakoulut vastaavat kaikkein pit-
14051: Miksi tutkijan ura ei houkuttele?                       käjänteisimmästä tieteellisestä tutkimuksesta, oli-
14052:                                                         si korkeakoulujen tutkimusrahoitusosuuden syytä
14053:    Siihen, miksi tutkijanura ei nykypäivänä hou-        olla nykyistä paljon suurempi.
14054: kuttele eteviä nuoria henkilöitä, on useita syitä,
14055: joista keskeisimpinä voidaan pitää seuraavia:
14056:    1. Korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla ei ole     Kunnon työstä kunnon palkka
14057: mahdollisuutta maksaa etevimmillekään tiede-
14058: miehille sellaista palkkaa, johon yrityssektori pys-       Tieteentekijän elinikäinen palkka jää aina hy-
14059: tyy. (Palkkauksesta ks. Liite 1.)                       vin pieneksi. Tämä aiheutuu paitsi pitkästä päte-
14060:    2. Korkeakoulujen tutkimusresurssit ovat liian       vöitymisajasta (professorilla yleensä n. 15 vuotta
14061: vähäiset eikä tutkimukselle välttämättömiä lait-        perustutkinnon suorittamisen jälkeen) myös siitä,
14062: teita kyetä sen vuoksi hankkimaan riittävästi.          että tiedemiehen ura alkaa poikkeuksetta heikosti
14063:    3. Tutkijanura korkeakouluissa sisältää sellaisia    palkatuista assistenttien ja nuorempien tutkijoi-
14064: huomattavia epävarmuustekijöitä, joita ei ole           den toimista, joissa joudutaan olemaan vuosikau-
14065: yritysmaailmassa eikä valtionhallinnon tutkimus-        sia. On selvää, että nykyisillä palkoilla ja korkea-
14066: tehtävissä. Jopa tohtorintutkinnon suorittanut ja       koululaitoksen tarjoamilla muilla työsuhteen eh-
14067: alallaan huomattavan kansainvälisenkin pätevyy-         doilla korkeakoulut eivät voi tehokkaasti kilpailla
14068: 260708D
14069: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 270
14070: 
14071: opintojaan päättävistä opiskelijoista. (Palkkauk-      sen rahoitusosuuden kaventuessa on tutkimuksen
14072: sesta ks. Liite 1. )                                   määrä ja etenkin tarve kuitenkin kasvanut voi-
14073:    On välttämätöntä, että korkeakoulujen opetta-       makkaasti korkeakouluissakin. Yliopistojen ope-
14074: jien ja tutkijoiden palkkaukseen tehdään pikai-        tuksesta ja tutkimuksesta vastaaville professoreille
14075: sesti tuntuva peruskorjaus. Sen lisäksi on harkit-     ja assistenteille on kasautunut yhä lisää tehtäviä.
14076: tava muitakin käytettävissä olevia keinoja korkea-     Korkeakoulujen laitos-, kirjasto- ja laitehankinta-
14077: koulujen palkkauksen tekemiseksi houkuttele-           määrärahat ovat samaan aikaan lisääntyneet tun-
14078: vammaksi. Osan palkkauksesta voisivat muodos-          tuvasti hitaammin kuin laitteiden ja julkaisujen
14079: taa kannustavat palkanlisät, jotka määräytyisivät      hankintahinnat ovat nousseet. Korkeakoulujen
14080: asianomaisen henkilön ominaisuuksien ja saavu-         mahdollisuudet kansainvälisesti merkittävän tie-
14081: tusten mukaan. Tällaisten kannustuslisien pää-         teellisen tutkimuksen tekemiseen ovat kaventu-
14082: kriteerinä tulisi olla henkilön tieteellinen aktivi-   neet huolestuttavasti.
14083: teetti, myös opetukselliset ja tiedehallinnolliset        Ulkopuolisen rahoituksen turvin toimivien
14084: kyvyt tulisi ottaa huomioon.                           määräaikaisten tutkimushankkeiden määrä ja
14085:    Korkeakoulujen palkkausjärjestelmän tulisi ta-      merkitys on jatkuvasti kasvanut yliopistoissa ja
14086: soittaa myös alakohtaisia eroja korkeakoulututki-      korkeakouluissa. Suomen Akatemian, talous-
14087: joiden ja vastaavan pätevyystason omaavien yksi-       elämän, valtionhallinnon ja yksityisten säätiöiden
14088: tyissektorilla työskentelevien henkilöiden palk-       rahoittamiin tutkimushankkeisiin palkattuina
14089: kauksen kesken.                                        korkeakouluissa työskentelee jo noin 3 000 tutki-
14090:                                                        jaa ja tutkimusapulaista, joiden toimenkuvana
14091:                                                        on pelkästään tutkimus (ks. Liitteet 2 ja 3).
14092: Hukkakoulutuksen vaara                                 Projektitutkimuksen saavuttamaa pysyvää asemaa
14093:                                                        ja tutkimushankkeiden palveluksessa olevan hen-
14094:    Jos korkeakoulujen virkajärjestelyissä ei ryhdytä   kilöstön suurta määrää ei silti ole tiedostettu
14095: pikaisiin toimiin muutosten toteuttamiseksi, pä-       suunniteltaessa laitosresursseja ja korkeakoulujen
14096: tevän tutkijakunnan hakeutuminen muihin teh-           henkilöstöpolitiikkaa.
14097: täviin tulee jatkumaan. Heikon palkkauksen ja
14098: urakehityksen epävarmuuden vuoksi jopa kan-
14099: sainvälisen huipputason tutkijat hakeutuvat kou-       Proiektitutkimus otettava huomioon
14100: lutustaan vastaamattomiin, mutta taloudellisesti       korkeakoulujen resursseja miiäriteltå·essii
14101: turvatumpiin ja luonteeltaan pysyvämpiin virkoi-
14102: hin korkeakoululaitoksen ulkopuolelle. On koh-            Tutkimusjärjestelyjen selkiintymättömyydestä
14103: tuutonta vaatia, että tohtorin tutkinnon suoritta-     aiheutuu huomattavaa haittaa niin laitosten toi-
14104: nut, keski-ikäinen, perheellinen tutkija toimisi       minnalle kuin tutkimuksen sujumisellekin. Ope-
14105: vuodesta toiseen lyhytkestoisissa, määräaikaisissa     tusministeriön asettaman Suomen Akatemian ja
14106: tehtävissä huonolla palkalla odottaen alansa           korkeakoulujen välisiä käytännön ongelmia sel-
14107: mahdollisesti ainoan professuurin vapautumista.        vittäneen työryhmän muistiossa (Opetusministe-
14108: Kun kaikki hakijat eivät loppujen lopuksikaan          riön työryhmien muistiaita 1984:34) todettiin,
14109: voi sijoittua korkeakoulujen harvoihin ylempiin        että "kaikki korkeakouluissa tehtävä tutkimustyö
14110: opettajanvirkoihin, on ymmärrettävää, että paine       on korkeakoulujen omaa tutkimusta, onpa sen
14111: siirtymiseen korkeakoulun ulkopuolelle on suuri,       rahoittaja sitten akatemia tai jokin muu korkea-
14112: vaikka seurauksena saattaa olla korvaamaton me-        koulun ulkopuolinen taho.'' Samalla työryhmä
14113: netys Suomen tieteelle. Tämänkaltainen tutkijoi-       korosti mietinnössään, että tutkimuksen perus-
14114: den hukkakoulutus on paitsi hyödytöntä myös            edellytyksiin varattavat resurssit tulisi mitoittaa
14115: yhteiskunnalle äärettömän kallista. On syytä ko-       korkeakoulujen tulo- ja menoarvioissa niin, että
14116: rostaa, että tutkijoista on korkeakouluissa jatkuva    korkeakouluissa työskentelevien korkeakoulun ul-
14117: tarve, virkoja ei sen sijaan ole mitoitettu sitä       kopuolisin varoin palkattujen tutkijoiden resurs-
14118: vastaavaksi.                                           sitarpeet otetaan huomioon.
14119:                                                           Käytännössä työryhmän muistutus näyttaa
14120:                                                        unohtuneen, sillä laitosmäärärahojen kasvuun sil-
14121: Korkeakoulu/en tutkimustoiminta kriisissä              lä ei viime vuosina ole ollut minkäänlaista vaiku-
14122:                                                        tusta. Ulkopuolisen rahoituksen turvin toimivien
14123:   Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen kriisi          tutkimushankkeiden palveluksessa työskentele-
14124: on ollut selvästi näkyvissä jo pitkään. Tutkimuk-      vien tutkijoiden määrää ja projektien laite- ym.
14125:                                         1986 vp. -      KK n:o 270                                          3
14126: 
14127: tarpeita ei yleensä ole otettu huomioon suunni-         taan joudutaan etsimään uusia tutkijoita. Järjes-
14128: teltaessa laitosten resursseja, vaikka ne ovat esim.    telyjä tehostamalla ja keskittämällä olisi sen
14129: Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen saami-             vuoksi mahdollista saada nykyistä selvästi enem-
14130: seen sisältyvä ehto (ks. Liite 4).                      män hyötyä yhteiskunnan tutkimukseen sijoitta-
14131:     Perimmältään kysymys on pyrkimyksestä kai-          mista varoista.
14132: kin keinoin turvata tutkimuksen jatkuminen ja
14133: edes jonkinlainen taso, kun valtiovalta ei kykene
14134: riittäviin toimiin sen turvaamiseksi korkeakou-         Korkeakouluihin on heti perustettava
14135: lujen oman budjettirahoituksen avulla. Menette-         tieteellisten sihteerien virkoja
14136: ly on kuitenkin kääntymässä tarkoitusperiensä
14137: vastaiseksi: Projektitutkimuksen määrän ja mer-            Opetusministeriössä tulisi harkita toimia kor-
14138: kityksen lisääntyessä ollaan ajautumassa yhä va-        keakoulujen tutkimustoiminnan suunnittelun ja
14139: kavampaan resurssikriisiin. Se heijastuu koko           hallinnon järkiperäistämiseksi, esimerkiksi perus-
14140: korkeakoulualan toimintaan ja ennen muuta tut-          tamalla korkeakouluihin tieteellisten sihteerien
14141: kijoiden asemaan ja työskentelymahdollisuuksiin.        virkoja.
14142:    Vaikeuksista huolimatta korkeakoulujen koke-
14143: mukset projektitutkimuksen opetuksellisesta ja             Tieteellisenä sihteerinä voisi toimia lisensiaa-
14144:                                                         tin- tai tohtorintutkinnon suorittanut henkilö
14145: tutkimuksellisesta arvosta ovat olleet pääosin
14146:                                                         jolla on kokemusta niin tutkimustyöstä kui~
14147: myönteisiä. Tutkimusryhmissä työskentely on vil-
14148:                                                         tutkimushankkeiden rahoituksesta ja hallinnosta.
14149: kastuttanut tutkijoiden välistä vuorovaikutusta.
14150: Myös professorit ja assistentit ovat voineet osallis-   Tieteellisen sihteerin tehtäviin kuuluisi hoitaa
14151:                                                         keskitetysti tutkimustoiminnan suunnittelu ja
14152: tua tieteelliseen työhön tutkimusryhmissä, mikä
14153:                                                         hallinto laajemmissa yksiköissä, kuten tiedekun-
14154: on tukenut opetustyötä suoranaisesti ja välillises-
14155:                                                         nissa, vastata tila- ja laiteresurssien mitoittamises-
14156: ti. Erityisen suuri merkitys tutkimusprojekteilla
14157: on ollut korkeakoulujen perustutkintojen jälkei-        ta tutkimuksen tarpeita vastaaviksi, osallistua
14158: sille jatko-opinnoille, mutta myös opiskelijoille       suunnitteluun tutkimuksen niveltämiseksi kor-
14159:                                                         keakoulun opetukseen ja jatkokoulutukseen, pi-
14160: osallistuminen laitoksella käynnissä oleviin tutki-
14161: mushankkeisiin on tarjonnut mahdollisuuden              tää yhteyttä ulkomaisiin tutkimusyksiköihin ja
14162: opinnäytetöiden valmistamiseen ja harjaantumi-          tutkijoihin sekä vastata ulkomaisista tutkija-
14163:                                                         vaihto-ohjelmista.
14164: seen tutkimustyössä. On käynyt ilmeisen selväksi,
14165: että edellä esitetyn kaltainen tutkimuksen ja
14166: opetuksen yhdistäminen on nykyään välttämä-
14167: töntä korkeakoulutasoisessa koulutuksessa.              TutkiJaopetta;ien tehtävät arvioitava uudelleen
14168: 
14169:                                                            Korkeakoulunopettajien tehtävät tulisi ottaa
14170: Tutkimustoiminnan johtaminen ja hallinto                perusteellisen uudelleenmäärittelyn kohteeksi -
14171:                                                         perinteiset opetusmuodot sopivat huonosti nyky-
14172:    Opetusministeriön asettama Perustutkintotyö-         ajan korkeakouluopetuksen vaatimuksiin. Lu-
14173: ryhmä II totesi muistiossaan (Opm:n työryhmien          ento-opetusta tulisi korvata pienryhmä- ja yksilö-
14174: muistioita 1984:20), että korkeakoulujen omien          opetuksella, jatko-opiskelijoiden ohjausta tulisi
14175: tutkimushankkeiden johtaminen on laitostasolla          tehostaa ja tutkimuksen ja opetuksen vuorovai-
14176: heikosti jäsentynyt ja että päävastuun tulisi olla      kutusta tiivistää.
14177: varttuneilla ja vakinaisilla tieteenharjoittajilla.        Kaikki korkeakoulujen opetusviroissa olevat
14178: Sama pätee myös ulkopuolisen rahoituksen tur-           tulisi määräajoin vapauttaa kokonaan heille kuu-
14179: vin tehtävään tutkimukseen.                             luvista muista virkatehtävistä tutkimustyön teke-
14180:    Projektien hallinto on jätetty tutkimuksesta         mistä varten. Tämä voisi tapahtua laajentamalla
14181: vastuullisten johtajien harteille, vaikka heillä ei     Suomen Akatemian apurahajärjestelmää ja/ tai
14182: aina ole siihen riittävää koulutusta ja kokemusta.      luomalla korkeakoulujen tutkijaopettajille vir-
14183: Vastuullisena johtajana toimivia professoreja ra-       kaan kuuluva tutkimuskausijärjestelmä.
14184: sittavat lisäksi tavallinen opetustyö ja laitoksen         Kansainvälisiä kontakteja tulee edistää huo-
14185: toiminnan johtaminen. Koordinaation puutteen            mattavasti lisäämällä korkeakoulujen matkustus-
14186: vuoksi tutkija saattaa esimerkiksi joutua hakeutu-      määrärahoja tuntuvasti ja varaamaila riittävät
14187: maan muihin tehtäviin, vaikka samaan aikaan             määrärahat ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi
14188: käynnistyy uusi tutkimushanke, johon vuoros-            Suomeen.
14189: 4                                       1986 vp.        KK n:o 270
14190: 
14191: Korkeakoulujen virkarakenne vääristynyt                 fessuurista tulisi olla joustava mahdollisuus siirtyä
14192:                                                         ylemmän palkkausluokan virkaan asianomaisen
14193:    Korkeakoulujen kehittämislain voimassa olles-        viranhaltijan tieteellisen pätevyyden karttumisen
14194: sa on kuluneina vuosina pääpaino korkeakou-             myötä. Tätä mahdollisuutta ei nykyään yleensä
14195: lujen virkarakenteen kehittämisessä kiinnitetty         ole, mikä on omiaan vähentämään apulaisprofes-
14196: korkeakoulujen opettaja/ oppilassuhteen paranta-        sorien tutkimusmotivaatiota etenemismahdolli-
14197: miseen ja virkalisäykset on erityisesti kohdistettu     suuksien puuttuessa.
14198: sellaisiin virkatyyppeihin, joissa opetus muodos-         . Korkeakouluihin tai Suomen Akatemiaan tuli-
14199: taa pääosan virkavelvollisuuksista.                     si lisäksi perustaa suppeahko määrä määräaikai-
14200:                                                         sia, sopimuspaikkaisia professorin virkoja sellaisia
14201:    Korkeakoulujen opetustoiminnan täytyy perus-         huippututkijoita varten, joille on syytä maksaa
14202: tua korkeakoulussa harjoitettavaan tieteelliseen        normaalia professorin palkkaa huomattavasti kor-
14203: tutkimustyöhön. Virkalisäyksissä tulisi nyt erityi-     keampaa palkkaa.
14204: sesti painottaa sellaisia virkoja, joissa tutkimustyö
14205:                                                             Varsinaisten tutkijanvirkojen lisäksi korkeakou-
14206: tai siinä avustaminen on päätehtävänä.
14207:                                                         luissa on kova puute tutkimusta avustavasta hen-
14208:    Olemassa oleva virkarakenne on tutkimus-             kilökunnasta. Jokaiselle korkeakoulun laitokselle
14209: virkojen osalta vääristynyt. Professorien ja apu-       tulisi taata sellainen tutkimusta avustava henki-
14210: laisprofessorien virkojen lisäksi tarvittaisiin vart-   löstö, että varsinaiset tutkijat ja tutkijaopettajat
14211: tuneita tutkijoita varten sellaisia virkoja, joiden     voidaan vapauttaa heitä nyt rasittavista teknisistä
14212: kelpoisuusehtona olisi tohtorin tutkinto ja joiden      työtehtävistä.
14213: virkatehtävät painottuisivat syventävään opetuk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14214: seen, jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen ja projek-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14215: titutkimukseen osallistumiseen.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14216:    Näitä välivirkoja voitaisiin perustaa dosentin       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14217: tai yliassistentin nimikkeellä. Osa viroista voisi
14218: olla määräaikaisia. Nykyisiä assistentin toimia                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14219: tulisi voida muuttaa tällaisiksi uusiksi viroiksi.              ryhtyä korkeakoulujen tutkimustoimin-
14220:    Professorien ja apulaisprofessorien virat tulisi             nan edellytysten parantamiseksi ja erityi-
14221: yhdistää ylemmän ja alemman palkkausluokan                      sesti nuorten tutkijoiden aseman paranta-
14222: professuureiksi. Alemman palkkausluokan pro-                    miseksi?
14223: 
14224:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1986
14225: 
14226:                        Kalle Könkkölä                             Arja Alho
14227:                        Ville Komsi                                Riitta Uosukainen
14228:                                               Sten Söderström
14229:                                               1986 vp. -      KK n:o 270                                                 5
14230: 
14231:                                                                                                                   Liite 1
14232: Eräiden korkeakouluissa työskentelevien tutkzjoiden palvelussuhteen ehdoista
14233: Virka, toimi tai tehtävä             Toimikauden pituus      Alkupalkka, 1 kr      Palkka 5 vuoden jälkeen ottaen
14234:                                                                                    ~uomioon mahdolliset pätevyyslisät
14235:                                                                                    Ja tehtävän hoitoon perustuvat
14236:                                                                                    määrävuosikorotukset sekä tehtävän
14237:                                                                                    hoidon aikana kertyneet ikälisät
14238:                                                               pl         mk/kk         FK         LIS.        TRI
14239: Assistentti                          5 vuotta                A 17         5528        6523         7260           8095
14240:                                      (TKK 3 v.)
14241: Yliassistentti 1)                    5 vuotta                A 21         6862                     8095           9758
14242: Suomen Akatemian tutkimus-           Enintään 3 vuotta       A 17         5528        6523         6871           6871
14243: assistentti                          kerrallaan, max. 6
14244:                                      v. yhteensä
14245: Suomen Akatemian nuorempi            Enintään 3 v. ker-      A 19      6154                        7260        7642
14246: tutkija 2 )                          rallaan, max. 7 v.      A 20      6477                        7642        7642
14247:                                                              A 22      7898                        9318        9318
14248: Suomen Akatemian vanhempi            Enintään 3 v. ker-      A 23      8271                                     9758
14249: tutkija3 )                           rallaan                 A 24      8788                                    10368
14250:                                                              A 25      9402                                    11092
14251: Suomen Akatemian työsopi-            Sopimuksen mu-        Sopimuksen mukaan,         5400        6400          7200
14252: mussuhteinen tutkija (projekti-      kaan, useimmiten      vähintään
14253: tutkija)                             1 v. tai vähemmän
14254: Muu ulkopuolisella rahoituksel-      Kuten edellä          Sopimuksen mukaan
14255: la työskentelevä työsopimussuh-
14256: teinen tutkija (projektitutkija)
14257: Apulaisprofessori                    Vakinainen virka        A 25         9402                                 11092
14258: Professori                           Vakinainen virka        A27         11049                                 13036
14259: 1
14260:     Kelpoisuusehtona lisensiaatin tutkinto. Poikkeuksellisesti muutama yliassistentuuri on vakinainen virka.
14261:     )
14262: 2
14263:     Kelpoisuusehtona lisensiaatin tutkinto. Sijoituspalkkaluokka vaihtelee.
14264:     )
14265: 3 ) Kelpoisuusehtona tohtorin tutkinto tai oppiarvo. Sijoituspalkkaluokka vaihtelee.
14266: 
14267: 
14268: 
14269: 
14270:                                                                                                                   Liite 2
14271: Merkittävimmät opetta;i'en ja tutkzjoiden ryhmät korkeakouluissa:
14272: 
14273: Korkeakoulujen opettaja-tutkijat
14274: (vakinaiset: professorit, apulaisprofessorit) ........................................ .              n. 1610
14275: (määräaikaiset: assistentit, yliassistentit) .......................................... .             n. 2130
14276: Korkeakoulujen päätoimiset tuntiopettajat ....................................... .                   n. 1930
14277: (lehtorit, yliopettajat, apulaisopettajat, päätoimiset tuntiopettajat)
14278: Dosentit ja sivutoimiset tuntiopettajat
14279: (dose'!tt~ope~us ja sivutoimisten tuntiopetus laskennallisesti
14280: päätotmtsekst muunnettuna) ..................................................... .                    n. 1060
14281: Suomen Akatemian tutkimustoimissa olevat
14282: (virkasuhteiset tutkimusassistentit, tutkijat ja tutkijaprofessorit)                                  n.    470
14283: Työsopimussuhteiset tutkijat
14284: (Suomen Akatemian määrärahoin palkatut, ...................................... .                      n. 2000
14285: tilaustutkimuksiin palkatut) ..................................................... .                  n.  400
14286:        Lisäksi laitoksilla työskentelee säätiöiden rahoittamissa tutkimushankkeissa olevia, henkilökohtaisten apurahojen
14287:     turvin työtään tekeviä ja ulkopuolisella rahoituksella teknistä tutkimuksen apuhenkilökuntaa.
14288: 6                                       1986 vp. -- KJ( n:o 270
14289: 
14290:                                                                                                     Ltite 3
14291: Korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen merkittävimpiä ulkopuolisia rahoitta;i'a:
14292: 
14293:    Suomen Akatemia                                      Työsopimusten pituus ja laatu
14294:    Valtion virastot ja laitokset, erityisesti kauppa-
14295: ja teollisuusministeriö                                    Tutkimusprojekteihin palkattujen tutkijoiden
14296:                                                         työsopimukset ovat määräaikaisia. Suurin osa
14297:     Kunnat                                              niistä tehdään vuodeksi tai sitä lyhyemmäksi
14298:     Teollisuus ja muu yksityinen elinkeinoelämä         ajaksi. Vaikka esimerkiksi Suomen Akatemian
14299:                                                         projekteihin työsopimus on mahdollista tehdä
14300:    Säätiöt                                              pidemmäksi ajaksi, tätä mahdollisuutta ei aina
14301:   Toisinaan samaan hankkeeseen saadaan rahoi-           edes osata ottaa huomioon. Suuri osa akatemian-
14302: tusta useista eri lähteistä, mahdollisesti samaan       kin projekteihin palkatuista työskentelee jopa
14303: tutkimushankkeeseen osallistuvia eri tutkimus-          2--6 kuukauden sopimuksilla. Kuitenkin samal-
14304: ryhmiä varten. Tällainen tilanne on hallinnolli-        la henkilöllä saattaa olla useita työsopimuksia
14305: sesti erityisen hankala kunkin organisaation eri-       peräkkäin samassa tai saman laitoksen projekteis-
14306: tahtisen päätöksenteon ja erilaisten käytäntöjen        sa. Toisinaan taas työsuhteeseen tulee esim.
14307: vuoksi sekä hankkeen kokonaisrahoituksen enna-          muutaman kuukauden katkoja tutkimusrahoi-
14308: koimattomuuden vuoksi.                                  tuksen järjestelyihin liittyvien hankaluuksien
14309:                                                         vuoksi, jotka usein ovat laadultaan puhtaasti
14310:                                                         hallinnollisia.
14311:                                                            Osoituksena siitä, että epätyydyttävän tilan-
14312:                                                         teen syynä usein on tottumattomuus hoitaa pro-
14313:                                                         jektin hallintoon liittyviä asioita on se, että on
14314: Rahoituskauden pituus                                   sellaisiakin yksiköitä, joissa työsopimukset sään-
14315:                                                         nönmukaisesti ovat verraten pitkiä, jos niitä ver-
14316:                                                         rataan yleiseen tilanteeseen. Näissäkin tapauksis-
14317:    Määrärahat projektitutkimukseen myönnetaan           sa sopimuksen keskimääräinen kesto on noin 2
14318: vaihtelevan pituisiksi kausiksi. Osittain se on         vuotta, joskin 3--5 vuoden mittaisia sopimuksia
14319: yhteydessä tutkimuksen luonteeseen, mutta en-           tunnetaan.
14320: nen kaikkea budjettikäytäntöihin ja muihin hal-
14321:                                                            Työsopimuksia ei useinkaan tehdä kirjallisesti,
14322: linnollisiin menettelyihin.                             eikä työehtoja ja tutkijan oikeuksia näin ollen ole
14323:    Suomen Akatemian määrärahat voidaan                  aina täsmällisesti määritelty. Palkkaus ja muut
14324: myöntää korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerral-            ehdot saattavat vaihdella projektista toiseen, eikä
14325: laan. Muu valtion tutkimusrahoitus on ainakin            työlainsäädännön määräyksiä välttämättä tunneta
14326: muodollisesti sidoksissa kalenterivuoteen.               ja noudateta.
14327: 
14328: 
14329: 
14330: 
14331:                                                                                             Liite 4
14332: Suomen Akatemia on määritellyt seuraavat ehdot, jotka (yliopiston tai korkeakoulun) laitoksen tulee
14333: täyttää saadakseen tutkimusrahoitusta:
14334: 
14335:    "Suomen Akatemia voi aloittaa uusien tutki-          voidaan pttaa tavanomalSla huoneisto-, laite-,
14336: mushankkeiden rahoituksen vain silloin, kun             laboratorio-, puhelin-, kopio- sekä atk-kustan-
14337: tutkimuksen suorituspaikka turvaa hankkeelle            nuksia. Näistä suorituspaikalle aiheutuvat menot
14338: perusedellytykset. Tutkimushankkeiden perus-            eivät siis kuulu akatemian rahoitettaviksi tuleviin
14339: edellytykset määräytyvät tutkimuksen luonteen           tutkimusmenoihin. ''
14340: perusteella, mutta yleisinä perusedellytyksinä
14341:                                        1986 vp. -     KK n:o 270                                         7
14342: 
14343: 
14344: 
14345: 
14346:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14347: 
14348:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hitaammin. Jännitteitä tutkimusjärjestelmäämme
14349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on aiheutunut myös siitä, että korkeakoulujen
14350: olette 17 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         oma budjettirahoitus ei ole kehittynyt yhtä edul-
14351: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-        lisesti kuin ns. ulkopuolinen rahoitus.
14352: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              Juuri näihin seikkoihin kiinnitti hallitus huo-
14353: Könkkölän ym. tekemän kirjallisen kysymyksen           miota tiedepoliittisessa selonteossaan viime syksy-
14354: n:o 270:                                               nä. Hallituksen tarkoituksena on tiedepoliittisen
14355:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        selonteon mukaisesti edelleen kasvattaa tutki-
14356:                                                        musrahoitusta yhtenä menotalouden prioriteetti-
14357:         ryhtyä korkeakoulujen tutkimustoimin-
14358:         nan edellytysten parantamiseksi ja erityi-     alueena. Tämä käy ilmi myös viimeisestä talous-
14359:         sesti nuorten tutkijoiden aseman paranta-      poliittisesta selonteosta. Lähivuosien tärkeimpänä
14360:         miseksi?                                       tehtävänä hallitus pitää korkeakoulujen tutki-
14361:                                                        mustoiminnan edellytysten parantamista.
14362:                                                           Avainasemassa tässä on opetusministeriössä
14363:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:
14364:                                                        valmisteltu esitys uudeksi korkeakoululaitoksen
14365:    Suomessa tutkimusrahoitus on 1970-luvun lo-         kehittämislaiksi, jonka tarkoituksena on turvata
14366: pulta lähtien kehittynyt varsin suotuisasti.           korkeakoulujen voimavarojen tasainen ja ennus-
14367: Maamme tutkimuspanoksen bruttokansantuote-             tettavissa oleva kasvu. Hallituksen tarkoituksena
14368: osuus on vuodesta 1979 kasvanut 1,1 prosentista       on pitkällä aikavälillä lisätä korkeakoululaitoksen
14369: nykyiseen noin 1,5 prosenttiin. Kehitys on ollut       määrärahoja valtion menojen keskimääräistä kas-
14370: OECD-maiden nopeimpia. Olemme kokonais-               vua enemmän siten, että korkeakoululaitoksen
14371: tutkimuspanoksen suhteen päässeet sellaisten           tuloksellinen toiminta voidaan turvata. Rahoi-
14372: Suomeen verrattavien maiden kuten Tanskan,             tuksen lisäys kohdistetaan pääasiassa tutkimuksen
14373: Itävallan, Belgian ja Norjan kanssa samaan jouk-       ja tutkijankoulutuksen kannalta keskeisiin mää-
14374: koon. Nykyisellä kasvuvauhdilla saavutamme tut-       rärahoihin kuten avustavan henkilöstön palk-
14375: kimusmenoissa tavoitteeksi asetetun runsaan kah-      kausmäärärahoihin, laitos-, kirjasto- ja atk-mää-
14376: den prosentin bruttokansantuoteosuuden vuonna         rärahoihin sekä tutkimusvälinemäärärahoihin -
14377: 1990.                                                 siis juuri niihin kohteisiin, joihin kysymyksen
14378:    Vaikka korkeakoululaitoksen voimavarojen           tekijätkin kiinnittivät huomiota.
14379: kasvu on ollut Suomessa hitaampaa kuin muilla             On selvää, että korkeakoulujen yleisten tutki-
14380: tutkimusjärjelmän osa-alueilla, on sekin moniin       musedellytysten parantaminen vaikuttaa myön-
14381: muihin OECD-maihin verrattuna ollut kuitenkin         teisesti myös nuorten tutkijoiden asemaan. Toi-
14382: myönteistä. Nyt viimeistä vuotta voimassa olevan      nen tärkeä tekijä on meneillään oleva jatkotut-
14383: korkeakoulujen kehittämislain tavoitteet saavute-     kintojärjestelmän uudistus. Opetusministeriön
14384: taan. Eräiden määrärahojen, kuten laitehankinta-      tarkoituksena on edistää tutkijankoulutusta mm.
14385: varojen, kasvu on ollut viime vuosina erittäin        kehittämällä jatko-opiskelun rahoitusta, lisäämäl-
14386: nopeaa. Korkeakoulusektorillakaan ei voida pu-        lä korkeakoulujen ja Suomen Akatemian tutki-
14387: hua kysymyksen laatijoiden tavoin tutkimuksen         jankoulutuspaikkoja, selkeyttämällä jatkokoulu-
14388: kriisistä.                                            tusta koskevat määräykset ja lisäämällä tutkimus-
14389:    Vakavia ongelmia kuitenkin edelleen on. Ylei-      työn henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on
14390: sesti ottaen tutkimukseen tarvitaan lisää varoja.     edelleen korkeakoulujen virkarakenteen kehittä-
14391: Kysymyksen laatijat kiinnittävät aiheellisesti huo-   minen siten, että tutkimuksen ja tutkijankoulu-
14392: miota tutkimusrahoituksen vinoutuneeseen ra-          tuksen kannalta tärkeitä virkoja ja toimia lisä-
14393: kenteeseen. Perustutkimuksen voimavarat, joita        tään.
14394: ovat nimenomaan korkeakoulujen varat, ovat                Äskettäin mm. OECD:n asiantuntijat ovat
14395: kasvaneet soveltavan tutkimuksen sekä teolli-         todenneet, että tarvittavat ehdotukset tilanteen
14396: suuden tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta       korjaamiseksi ovat olemassa ja on niiden toi-
14397: 8                                      1986 vp. -     KK n:o 270
14398: 
14399: meenpanon aika. Hallituksen talouspoliittisesta       tarkoituksenmukaisesti SIJOittunut. Tieteellisen
14400: linjasta tietysti riippuu, missä määrin ja kuinka     jatkokoulutuksen saaneista liian pieni osa työs-
14401: nopeasti näitä ehdotuksia voidaan toteuttaa.          kentelee korkeakoululaitoksen ulkopuolella. Eri-
14402: Huomattava osa voidaan kuitenkin panna toi-           tyisen niukasti pätevää tutkijakuntaa on yritysten
14403: meen korkeakoulujen omin päätöksin, yhteistyö-        tutkimus- ja kehitystyötehtävissä. Myös korkea-
14404: tä ja työnjakoa kehittämällä.                         koulujen vakinaisen opettaja-tutkijakunnan ikä-
14405:    Lopuksi on aiheellista puuttua erääseen kysy-      rakenne on sellainen, että tutkijakunnan liikku-
14406: myksen perustelujen kohtaan. Puhuessaan ns.           vuutta ja sijoittumista korkeakoululaitoksen ul-
14407: uusaivoviennistä kysyjät näyttävät ajattelevan, et-   kopuolelle on syytä lisätä ja kannustaa. Korkea-
14408: tä kyvykkäiden tutkijoiden siirtyminen korkea-        kouluille on varmasti muutoinkin hyödyksi, että
14409: koululaitoksen ulkopuolelle valtionhallinnon tai      elinkeinoelämässä ja valtionhallinnossa työsken-
14410: yritysmaailman palvelukseen olisi hukkakoulu-         telee tieteen toimintaperiaatteet ja korkeakou-
14411: tusta. Tällainen näkemys on virheellinen. Kor-        lujen tarpeet tuntevaa väkeä, jolla on myös
14412: keakouluopetuksen ja tieteellisen jatkokoulutuk-      omakohtaista kokemusta tutkimustyöstä.
14413: sen tavoitteena ei ole turvata vain korkeakoulujen       Tiivistäen voi todeta, että syyskuussa 1985
14414: ja tutkimuslaitosten tarvitseman työvoiman saan-      annettu hallituksen selonteko tiedepolitiikasta
14415: tia. Yhteiskunta tulee vastaisuudessa tarvitse-       sisältää vastauksen kysymykseen. Hallitus pyrkii
14416: maan entistä enemmän korkeasti koulutettua            usein eri toimenpitein parantamaan korkeakou-
14417: työvoimaa. Tutkimustyön määrällistä jakaumaa          lujen ja niissä työskentelevien tutkijoiden tutki-
14418: ajatellen ei jatkokoulutettu tutkijakuntamme ole      musedellytyksiä.
14419: 
14420:      Helsingssä 16 päivänä syyskuuta 1986
14421: 
14422:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
14423:                                        1986 vp. -- RJ< n:o 270                                          9
14424: 
14425: 
14426: 
14427: 
14428:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14429: 
14430:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sieringen av tillämpad forskning samt av indust-
14431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         rins forsknings- och utvecklingsverksamhet. Ock-
14432: den 17 juni 1986 tili vederbörande medlem av           så det att högskolornas egen budgetfinansiering
14433: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      inte har utvecklats lika gynnsamt som den s.k.
14434: dagsman Könkkölä m.fl. undertecknade spörs-            utomstående finansieringen har förorsakat spän-
14435: mål nr 270:                                            ningar i vårt forskningssystem.
14436:                                                           Regeringen fäste uppmärksamhet just vid
14437:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
14438:                                                        dessa detaljer i sin vetenskaplig-politiska redogö-
14439:         för att förbättra förutsättningarna för        relse förra hösten. Det är regeringens avsikt att
14440:         högskolornas forskningsverksamhet och i        enligt den vetenskaplig-politiska redogörelsen yt-
14441:         synnerhet för att förbättra situationen för    terligare öka forskningsfinansieringen som ett av
14442:         unga forskare?                                 prioritetsområdena inom utgiftshushållningen.
14443:                                                        Det här framgår också av den senaste ekonomisk-
14444:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        politiska redogörelsen. Regeringen anser att en
14445: anföra följande:                                       förbättring av förutsättningarna för högskolornas
14446:    Forskningsfinansieringen i Finland har sedan        forskningsverksamhet är en av de närmaste årens
14447: slutet av 1970-talet utvecklats synnerligen gynn-      viktigaste uppgifter.
14448: samt. Den andel av bruttonationalprodukten                En nyckelställning härvidlag innehar den pro-
14449: som kommer vårt lands forskningsinsats tili godo       position om en ny lag för utvecklandet av
14450: har sedan 1979 stigit från 1, 1 % tili nuvarande       högskoleväsendet som har beretts inom undervis-
14451: 1,5 %. Utvecklingen har varit en av de snabbaste       ningsministeriet. Avsikten med lagen är att tryg-
14452: i OECD-länderna. Vi har när det gäller den             ga en jämn och förutsägbar tillväxt av högskolor-
14453: sammanlagda forskningsinsatsen uppnått samma           nas resurser. Regeringen avser att på lång sikt öka
14454: nivå som sådana med Finland jämförbara Iänder          anslagen för högskoleväsendet mer än den ge-
14455: som Belgien, Danmark, Norge och Österrike.             nomsnittliga ökningen av statens utgifter på så
14456: Med nuvarande tillväxttakt uppnås år 1990 det          sätt att en framgångsrik verksamhet för högsko-
14457: för forskningsutgifterna uppställda målet på           lornas del kan tryggas. Den ökade finansieringen
14458: drygt 2 % av bruttonationalprodukten.                  kommer i huvudsak att inriktas på anslag, som är
14459:    Fastän resursökningen för högskoleväsendet i        viktiga med tanke på forskningen och forskarut-
14460: Finland har varit långsammare än på forsknings-        bildningen, t.ex. anslag för avlönande av biträ-
14461: systemets övriga delområden, har den ändå varit        dande personal, anstalts-, biblioteks- och ADB-
14462: gynnsam, jämfört med läget i många andra               anslag samt anslag för forskningsutrustning. Här
14463: OECD-länder. De mål som har angetts i lagen            är det alltså just fråga om de områden som också
14464: om utvecklande av högskolorna, viiken nu är i          spörsmålsställarna fäste uppmärksamhet vid.
14465: kraft sista året, kommet att nås. Tillväxten i fråga      Det är klart att en förbättring av de allmänna
14466: om vissa anslag, t.ex. för anskaffning av appara-      förutsättningarna för forskningen vid högskolor-
14467: tur, har varit synnerligen snabb de senaste åren.      na inverkar gynnsamt också på unga forskares
14468: Inte heller kan man för högskolesektorns del tala      situation. En annan viktig faktor är den pågåen-
14469: om någon kris för forskningen, såsom spörsmåls-        de reformen av systemet för påbyggnadsexamina.
14470: ställarna gör.                                         Undervisningsministeriet avser att främja forskar-
14471:     Det finns emellertid fortfarande allvarliga pro-   utbildningen bl.a. genom att utveckla finansi-
14472:  blem. Allmänt taget behövs det mera medel för         eringen av fortsatta studier, öka antalet platser
14473: forskningen. Spörsmålsställarna fäster med fog         för forskarutbildningen vid högskolorna och Fin-
14474:  uppmärksamhet vid den snedvridna strukturen           lands akademi, förenkla bestämmelserna angåen-
14475:  för forskningsfinansieringen. Resurserna för          de vidareutbildning och öka den personliga
14476:  grundforskningen, som uttryckligen är resurser        handledningen i forskningsarbetet. Ett ytterligare
14477:  för högskolorna, har ökat långsammare än finan-       mål är att utveckla strukturen hos tjänsterna vid
14478: 
14479:  2   260708D
14480: 10                                        1986 vp. -      KK n:o 270
14481: 
14482: högskolorna så att antalet tjänster och befatt-           mer högt utbildad arbetskraft. Med tanke på
14483: ningar, som är viktiga med tanke på forskningen           forskningsarbetets kvantitativa fördelning är inte
14484: och forskarutbildningen, ökas.                            vår vidareutbildade forskarkår ändamålsenligt
14485:    Nyligen har bl.a. OECD-experterna konsta-              placerad. Av dem som fått vetenskaplig vidareut-
14486: terat att de förslag som behövs för att rätta till        bildning är en allför liten del verksam utanför
14487: situationen finns, och att det är dags att genom-         högskoleväsendet. 1 synnerhet är det ont om
14488: föra dem. Det beror naturligtvis på regeringens           kompetenta forskare i företagens forsknings- och
14489: ekonomiskpolitiska linje i viiken utsträckning och        utvecklingsarbetsuppgifter. Också åldersstruktu-
14490: hur snabbt dessa förslag kan förverkligas. En             ren bland högskolornas ordinarie lärare och fors-
14491: betydande del kan emeliertid genomföras med               kare är sådan att det är skäl att sporra forskarkå-
14492: hjälp av högskolornas egoa beslut, genom att              ren tili att vara rörlig och placera sig utanför
14493: samarbetet och arbetsfördelningen utvecklas.              högskoleväsendet. Det är säkert också i övrigt tili
14494:    Tili slut är det befogat att ta tili tals en punkt i   nytta för högskolorna att det i näringslivet och
14495: motiveringen tili spörsmålet. När spörsmålsstäl-          statsförvaltningen arbetar människor, som känner
14496: larna talar om en ny typ av forskarflykt ser de ut        tili forskningens verksamhetsprinciper och hög-
14497: att tänka att det är bortkastad utbildning om             skolornas behov och som också har personlig
14498: duktiga forskare lämnar högskoleväsendet och tar          erfarenhet av forskningsarbete.
14499: anstälining hos statsförvaltningen elier i företags-
14500: världen. En sådan uppfattning är felaktig. Mål-              Sammanfattningsvis kan det konstateras att
14501: sättningen för högskoleutbildningen och den               regeringens redogörelse för vetenskapspolitiken i
14502: vetenskapliga vidareutbildningen är inte att tryg-        september 1985 innehålier svaret på spörsmålet.
14503: ga enbart tiligången på den arbetskraft som               Regeringen försöker ofta med olika åtgärder
14504: högskolorna och forskningsanstalterna behöver.            förbättra betingelserna för forskning vid högsko-
14505: Samhället kommer i framtiden att behöva alit-             lorna och för de forskare som arbetar vid dem.
14506: 
14507:      Helsingfors den 16 september 1986
14508: 
14509:                                                                             Minister Gustav Björkstrand
14510: 
14511: 
14512: 
14513: 
14514:                                                               •
14515:                                                1986 vp.
14516: 
14517: Skriftligt spörsmål nr 271
14518: 
14519: 
14520: 
14521: 
14522:                                   Norrback m.fl.: Om tjänstemannastrejkens menliga verkningar för
14523:                                     medborgarna
14524: 
14525: 
14526:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14527: 
14528:    Den långa tjänstemannastrejken har fått kon-         Särskilda direktiv bör ges av mmtsterier och
14529: sekvenser som delvis varit svåra att förutse. Så-    centrala ämbetsverk, eftersom de tjänstemän som
14530: lunda har skattskyldiga krävts på övertidsränta      betjänar allmänheten inte har fullmakter att gå
14531: för t.ex. omsättningsskatt, också om den betalts     emot tidigare givna direktiv. Att låta de tjänste-
14532: inom utsatt tid, men på grund av strejken inte       män som strejkat ta emot aggressionerna är inte
14533: registrerats av pasten.                              ansvarsfull arbetsgivarpolitik.
14534:                                                         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
14535:    Det måste anses vara oskäligt att kräva med-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14536: borgare på ersättning när försumlighet från deras    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
14537: sida inte ens förekommit. Också om det i de          följande spörsmål:
14538: flesta fall inte rör sig om stora belopp, så retar
14539: det plikttrogna medborgare och skapar onödiga                  Vad avser Regeringen att göra för att
14540: aggressioner riktade mot förvaltningen. 1 ett               oskyldiga medborgare inte skall lida oför-
14541: smidigt fungerande servicesamhälle får inte                 skyllt i efterskott för att förvaltningen och
14542: oskyldiga medborgare lida för försumligheter de             statens serviceinrättningar inte fungerade
14543: inte ens gjorts sig skyldiga tili.                          under tjänstemannastrejken?
14544: 
14545:      Helsingfors den 18 juni 1986
14546: 
14547:                      Ole Norrback                             Boris Renlund
14548:                      Pähr-Einar Hellström                     Håkan Malm
14549: 
14550: 
14551: 
14552: 
14553: 2607920
14554: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 271
14555: 
14556: Kirjallinen kysymys n:o 271                                                                 Suomennos
14557: 
14558: 
14559: 
14560: 
14561:                                   Norrback ym.: Virkamieslakon seurauksena kansalaisille aiheutu-
14562:                                     vien haittojen torjumisesta
14563: 
14564: 
14565:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14566: 
14567:    Pitkä virkamieslakko on johtanut seurauksiin,        Ministeriöiden ja keskusvirastojen tulee antaa
14568: joita on osittain ollut vaikea ennakoida. Verovel-   erityisiä ohjeita, koska yleisöä palvelevilla virka-
14569: vollisilta on vaadittu muun muassa viivästyskor-     miehillä ei ole valtuuksia toimia aikaisemmin
14570: koa liikevaihtoverolle, vaikka vero olisi maksettu   annettuja määräyksiä vastaan. Lakossa olleiden
14571: määräajassa, mutta jäänyt lakon takia kirjaamatta    virkamiesten paneminen vihamielisyyden ilmaus-
14572: postissa.                                            ten vastaanottajiksi ei ole vastuullista työnanta-
14573:                                                      japolitiikkaa.
14574:    On pidettävä kohtuuttomana, jos kansalaisia          Edellä olevan perusteell_~ ja _yaltiopäi~äjärjes­
14575: vaaditaan maksamaan, vaikka heidän puoleltaan        tyksen 37 §:n 1 momenttlln vutaten esitämme
14576: ei edes ole tapahtunut laiminlyöntiä. Vaikka         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14577: useimmissa tapauksissa kysymys ei olekaan suu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14578: rista markkamääristä, ärsyttää tällainen velvolli-
14579: suudentuotoisia kansalaisia ja aikaansaa tarpee-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta syyttö-
14580: tonta vihamielisyyttä hallintoa kohtaan. Sujuvasti           mät kansalaiset eivät joutuisi aiheetto-
14581: toimivassa palveluyhteiskunnassa eivät syyttömät             masti kärsimään jälkikäteen siitä, etteivät
14582: kansalaiset saa joutua kärsimään laiminlyönneis-             hallinto ja valtion palvelulaitokset toimi-
14583: tä, joihin he eivät itse edes ole syyllistyneet.             neet virkamieslakon aikana?
14584: 
14585:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
14586: 
14587:                      Ole Norrback                             Boris Renlund
14588:                      Pähr-Einar Hellström                     Håkan Malm
14589:                                         1986 vp. -       KK n:o 271                                         3
14590: 
14591: 
14592: 
14593: 
14594:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14595: 
14596:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Muiden verosuoritusten, muun muassa enoa-
14597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kanpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun
14598: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-            suorituksia ottavat vastaan Postipankit ja posti-
14599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          siirtoliikettä välittävät postitoimipaikat. Näiden
14600: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           suoritusten maksamista vaikeutti työnseisauksen
14601: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          aikana se, että postitoimipaikat olivat suljettuina.
14602: kysymyksestä n:o 271:                                     Postipankin konttorit ja postiasemat ottivat kui-
14603:                                                           tenkin suorituksia vastaan. Näihin maksupaikkoi-
14604:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta syyttö-        hin työnantajasuoritukset oli mahdollista maksaa
14605:         mät kansalaiset eivät joutuisi aiheetto-          vielä eräpäivänä.
14606:         masti kärsimään jälkikäteen siitä, etteivät          Jos puheena olevien suoritusten käsittelystä
14607:         hallinto ja valtion palvelulaitokset toimi-       huolehtii liike-, säästö- tai osuuspankki maksu-
14608:         neet virkamieslakon aikana?                       palveluna, on suoritusten oltava lääninveroviras-
14609:                                                           ton postisiirtotilillä viimeistään eräpäivänä. Mak-
14610:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         supalveluna suoritettavat työnantajasuoritukset
14611: ti seuraavaa:                                             on jätettävä liike-, säästö- ja osuuspankin hoidet-
14612:     Kysymyksen perusteluista käy ilmi, että vero-         tavaksi niin ajoissa ennen eräpäivää, että pankki
14613: velvollisilta on vaadittu viivästyskorkoa muun            voi viimeistään eräpäivänä siirtää vastaanotta-
14614: muassa liikevaihtoverolle, vaikka vero olisi mak-         maosa varat lääninveroviraston postisiirtotilille.
14615: settu määräajassa, mutta jäänyt työnseisauksen            Työnseisaus ei vaikuttanut edellä mainittuun
14616: takia kirjaamatta postissa.                               menettelyyn.
14617:     Verosuoritusten maksupaikoista on säädetty               Työnseisauksen johdosta tieto maksuunpan-
14618: veronkantoasetuksen (903/78) 2 §:ssä sekä eräi-           nusta verosta on eräissä tapauksissa saatu toimite-
14619: den verojen ja maksujen suorittamisesta rahalai-          tuksi verovelvolliselle vasta veron eräpäivän jäl-
14620: toksiin annetussa valtiovarainministeriön päätök-         keen. Verohallitus on antanut Iääninverovirastoii-
14621: sessä (942/78). Mainittujen säännösten mukaan             le työnseisauksen johdosta ohjeet muun muassa
14622: liikevaihtovero, kuten myös verotuslaissa tarkoi-         siitä, miten verovelvollisia on ohjattava ja avus-
14623: tetut verot, kansaneläkevakuutusmaksu, sairaus-           tettava myöhästyneen veron maksamisessa.
14624: vakuutusmaksu, metsänhoitomaksu, ennakkope-                  Työnseisauksesta riippumatta viivästymisestä
14625: rintälain nojalla kannettavaksi määrätty ennakko          johtuvia korko- ja muita viivästysseuraamuksia
14626: sekä perintö- ja lahjavero saadaan suorittaa nii-         koskevia säännöksiä noudatetaan verolainsäädän-
14627: den kantoaikana Postipankin ja postisiirtoliikettä        nössä säädetyllä tavalla, eikä työnseisaus ole ai-
14628: välittävän postitoimipaikan lisäksi myös liike-           heuttanut muutosta maksuunpantujen tai eräpäi-
14629: pankkiin, säästöpankkiin ja osuuspankkiin.                vän jälkeen laskertavien viivästysseuraamusten
14630: Liike-, säästö- ja osuuspankit sekä Postipankin           käsittelyyn veronkannossa. Veronkorotuksia mää-
14631: konttorit ovat vastaanottaneet maksuja työnsei-           rättäessä on työnseisauksen kuitenkin katsottu
14632: sauksesta riippumatta. Verohallituksen ohjeissa           verohallituksen antamien ohjeiden mukaan ole-
14633:  rahalaitoksille on korostettu sitä, että rahalaitok-     van peruste lieventää korotuskäytäntöä.
14634:  sen on merkittävä verovelvollisen tositteeseen              Yksittäistapauksessa voidaan työnseisauksesta
14635: veron todellinen maksupäivä ja huolehdittava              aiheutuneita viivästysseuraamuksia hakea koh-
14636: siitä, että se vastaa Iääninverovirastolie ilmoitetta-    tuussyistä poistettavaksi eri verolaeissa olevien
14637:  vaa maksupäivätietoa. Työnseisaus ei siten ole           verosta vapauttamista koskevien säännösten mu-
14638: voinut johtaa viivästysseuraamusten perimiseen,           kaan. Myös leimaverolle määrätyistä korotuksista
14639:  jos edellä mainitut verot on suoritettu viimeis-         ja veronlisäyksistä voidaan samoin edellytyksin
14640:  tään eräpäivänä johonkin mainituista rahalaitok-         myöntää huojennusta. Viimeksi mainittu muutos
14641:  sista. Samoin veron suorittaminen postisiirron           toteutettiin 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetul-
14642:  tilisiirtona ei ollut työnseisauksen vuoksi estynyt.     la lailla (542 186).
14643: 
14644:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
14645: 
14646:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
14647: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 271
14648: 
14649: 
14650: 
14651: 
14652:                                  Till Riksdagens Herr Talman
14653: 
14654:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Övriga skatteinbetalningar, som t.ex. betalning
14655: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          av förskottsinnehållning och arbetsgivares soci-
14656: den 18 juni 1986 till vederbörande medlem av            alskyddsavgift, tas emot av Postbaoken och av
14657: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       postanstalter som har postgirorörelse. Dessa inbe-
14658: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade                talningar försvårades under arbetsnedläggelsen av
14659: spörsmål nr 271:                                        att postanstalterna var stängda. Postbankens kon-
14660:                                                         tor och poststationer tog emellertid emot inbetal-
14661:            Vad avser Regeringen att göra för att        ningar. Det var möjligt för arbetsgivarna att göra
14662:         oskyldiga medborgare inte skall lida oför-      inbetalningar vid dessa betalningsställen ännu på
14663:         skyllt i efterskott för att förvaltningen och   förfallodagen.
14664:         statens serviceinrättningar inte fungerade          Om inbetalningarna handhas av en affärs-,
14665:         under tjänstemannastrejken?                     spar- eller andelsbank som betalningsservice,
14666:                                                         skall inbetalningarna finnas på länsskatteverkets
14667:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        postgirokanto senast på förfallodagen. De inbe-
14668: anföra följande:                                        talningar från arbetsgivare vilka sköts som betal-
14669:    Av motiveringen till spörsmålet framgår att          ningsservice bör inlämnas till en affärs-, spar-
14670: skattskyldiga har krävts på dröjsmålsränta t.ex.        eller andelsbank i så god tid före förfallodagen
14671: för omsättningsskatt, också om den betalts inom         att baoken senast på förfallodagen kan överföra
14672: utsatt tid, men på grund av strejken inte registre-     pengarna tilllänsskatteverkets postgirokonto. Ar-
14673: rats av posten.                                         betsnedläggelsen inverkade inte på det förfaran-
14674:    Om inbetalning av skatter stadgas i 2 § förord-      det.
14675: ningen om skatteuppbörd (903/78) samt i fi-                 Till följd av arbetsnedläggelsen har uppgift om
14676: nansministeriets beslut om inbetalning av vissa         skattedebitering i vissa fall tillställts skattepliktig
14677: skatter, premier och avgifter i penninginrätt-          person först efter förfallodagen. Skattestyrelsen
14678: ningar (942/78). Enligt stadgandena kan omsätt-         har till följd av arbetsnedläggelsen gett direktiv
14679: ningsskatt ävensom i beskattningslagen avsedda          till länsskatteverken bl. a. för hur skattepliktiga
14680: skatter, folkpensionspremie, sjukförsäkringspre-        personer skall instrueras och bistås vid betalning
14681: mie, skogsvårdsavgift, förskott som påförts med         av försenad skatt.
14682: stöd av lagen om förskottsuppbörd samt skatt på             Oberoende av arbetsnedläggelsen följs stad-
14683: arv och gåva under uppbördstiden inbetalas              gandena om räntor och andra påföljder för
14684: utom i Postbaoken och i postanstalt som har             försening på det sätt som anges i skattelagstift-
14685: postgirorörelse även i affärsbank, sparbank och         ningen, och arbetsnedläggelsen har inte i skatte-
14686: andelsbank. Affärs-, spar- och andelsbankerna           uppbörden orsakat förändringar i handlägg-
14687: samt Postbankens kontor har mottagit inbetal-           ningen av debiterade påföljder för försening eller
14688: ningar oberoende av arbetsnedläggelsen. I skat-         de påföljder som skall räknas ut efter förfalloda-
14689: testyrelsens direktiv till penninginrättningarna        gen. Vid bestämmande av skattehöjningar har
14690: har betonats att penninginrättningen i skattskyl-       arbetsnedläggelsen ändå enligt skattestyrelsens
14691: dig persons verifikat bör anteckna den verkliga         direktiv ansetts vara en grund för att lindra
14692: skattebetalningsdagen och se till att den motsva-       förhöjningspraxis.
14693: rar den betalningsdag som skall uppges åt läns-             I enskilda fall kan man ansöka om att påfölj-
14694: skatteverket. Arbetsnedläggelsen har således inte       derna för försening på grund av arbetsnedläggel-
14695: kunnat leda till inkassering av dröjsmålsränta,         sen av rimlighetsskäl avskrivs enligt stadgandena
14696: om ovannämnda medel senast på förfallodagen             om befrielse från skatt i olika skattelagar. Också
14697: har inbetalats till någon av de nämnda penning-         för förhöjningar av och skattetillägg till stäm-
14698: inrättningarna. Inbetalning av skatten per postgi-      pelskatt kan under samma förutsättningar bevil-
14699: ro förhindrades inte heller till följd av arbetsned-    jas lättnader. Den sistnämnda ändringen genom-
14700: läggelsen.                                              fördes med en lag (542/86) av den 11 juli 1986.
14701: 
14702:      Helsingfors den 7 oktober 1986
14703: 
14704:                                                                                 Minister Pekka Vennamo
14705:                                                 1986 vp.
14706: 
14707: Kirjallinen kysymys n:o 272
14708: 
14709: 
14710: 
14711: 
14712:                                    Tuomaala ym.: Maatalousyrittäjiä koskevan lomituspalvelulain ulot-
14713:                                      tamisesta koskemaan myös hevostaHien pitäjiä
14714: 
14715: 
14716:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14717: 
14718:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluista sääde-       yrityksen ulkopuolella työssä kolmea kuukautta
14719: tään laissa maatalousyrittäjän lomituspalveluista.     enempää lomanmääritysvuoden aikana. Loma-
14720: Sen perusteella on annettu asetus maatalousyrit-       lautakunnalla on oikeus tietyissä tapauksissa sa-
14721: täjän lomituspalveluista.                              notuista ehdoista poikkeamiseen.
14722:    Lomituspalveluilla tarkoitetaan lain mukaan            Kotieläinyksikkönä pidetään yhtä lehmää tai
14723: maatalouslomittajan järjestämistä maatalousyrit-       sonnia, kolmea emakkoa, neljää karjua, hiehoa,
14724: täjälle vuosiloman, sijaisavun ja viikkovapaan         lihamullia tai vuohta, seitsemää uuhta, viittätois-
14725: ajaksi. Lakia sovelletaan vuosilomaa ja viikkova-      ta muuta sikaa taikka sataa kanaa tai muuta
14726: paata järjestettäessä maatalousyrittäjään, joka itse   vastaavaa eläintä. Jos yrityksessä muutoin on
14727: työhön osallisruen omaan lukuunsa, yhteiseen           vähintään yksi kotieläinyksikkö, sellaiseksi yksi-
14728: lukuun tai perheenjäsenenä harjoittaa karjata-         köksi katsotaan myös yksi hevonen.
14729: loutta saaden siitä pääasiallisen toimeentulonsa ja       Kuten edellä olevasta huomataan, sellaista he-
14730: jolla yrityksen karjatalouteen kuuluvien välttä-       vostallin pitäjää, joka hevosten valmentajana,
14731: mättömien tehtävien vuoksi ei ole mahdollisuut-        kasvattajana tai kouluttajana taikka maa- tai
14732: ta ilman tässä laissa säädettyjä palveluja vapaurua    asuntotilan omistajana harjoittaa hevostaloutta,
14733: tehtävistään vuosiloman tai viikkovapaan ajaksi.       voidaan täysin verrata lain ja asetuksen tarkoitta-
14734:    Sijaisapua järjestetään edellä tarkoitetulle maa-   miin maatalousyrittäjiin.
14735: talousyrittäjälle, jolla sairauden, tapaturman,           Siitä huolimatta käytännössä hevostalouden
14736: synnytyksen tai muun niihin verrattavan tilapäi-       harjoittajat vain harvoissa tapauksissa pääsevät
14737: sen syyn vuoksi ei ole mahdollisuutta huolehtia        osallisiksi valtion ja kuntien tarjoamista lomitus-
14738: maatilataloutensa töistä ilman sijaisapua.             palveluista.
14739:    Myös sellainen maatalousyrittäjä, jolla on pal-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14740: veluksessaan yksi perheen ulkopuolinen, palkattu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14741: työntekijä, poikkeustapauksessa myös maatalous-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14742: yrittäjä, jolla on palveluksessaan kaksi työnteki-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14743: jää, voi saada kyseisiä lomituspalveluja.
14744:    Lomituspalveluasetus puolestaan täsmentää                     Koskevatko lomituspalvelulaki ja -ase-
14745: lain piiriä siten, että mikäli karjatalous on käsit-          tus hevostallien pitäjiä, ja elleivät koske,
14746: tänyt tai käsittää vähintään kaksi kotieläinyksik-               aikooko Hallitus ulottaa lomituspalve-
14747: köä (yksi maatalousyrittäjä) tai vähintään kah-               lut koskemaan kaikkia hevostallien pitä-
14748: deksan kotieläinyksikköä (kaksi maatalousyrittä-              jiä, joilla ei ilman edellä mainittujen
14749: jää) karjatalouden katsotaan antavan asianomai-               säädösten suomia lomituspalveluja ole
14750: selle tai asianomaisille pääasiallisen toimeentu-             mahdollisuutta päästä vuosilomalle tai
14751: lon. Ehtona on myös se, ettei palvelujen saaja ole            viikkovapaalle?
14752: 
14753:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
14754: 
14755:                       Juhani Tuomaala                           Paavo Vesterinen
14756: 
14757: 
14758: 
14759: 
14760: 260775B
14761: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 272
14762: 
14763: 
14764: 
14765: 
14766:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14767: 
14768:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           karjataloutta harjoittavalle maatalousyrittäjälle
14769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           void;~.an vuosiloma- ja viikkovapaaoikeutta har-
14770: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          kittaessa laskea hevonen kotieläinyksiköksi aino-
14771: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        astaan siinä tapauksessa, että hänellä on muuta
14772: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         karjaa vähintään yhden kotieläinyksikön verran.
14773: Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-            Maataloustulolaissa (629/82) säädetään maata-
14774: symyksestä n:o 272:                                     loustulon kehittämisestä. Saman lain 2 §:n mu-
14775:            Koskevatko lomituspalvelulaki ja -ase-       kaisessa maataloustuloneuvottelussa voidaan so-
14776:         tus hevostallien pitäjiä, ja elleivät koske,    pia myös siitä, missä määrin vuosiloma-, viikko-
14777:            aikooko Hallitus ulottaa lomituspalve-       vapaa- ja sijaisaputoiminnan järjestämisestä valti-
14778:         lut koskemaan kaikkia hevostaHien pitä-         olle aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon
14779:         jiä, joilla ei ilman edellä mainittujen         maataloustulolain tarkoittamana tulona.
14780:         säädösten suomia lomituspalveluja ole              Lomituspalvelulain 29 §:n 2 momentissa sää-
14781:         mahdollisuutta päästä vuosilomalle tai          detään, että lomakaudesta 198111982 alkaen
14782:         viikkovapaalle?                                 lomapäivien lisäyksen edellyttämästä vuosittaises-
14783:                                                         ta määrärahojen lisäyksestä luetaan maatalouden
14784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        saamaksi tuloksi puolet ja muusta vuosiloma- ja
14785: ti seuraavaa:                                           sijaisaputoimintaan käytettävien määrärahojen
14786:                                                         vuosittaisesta lisäyksestä neljännes sekä vuoden
14787:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluja koskevas-
14788:                                                         1985 alusta lukien viikkovapaatoimintaan käytet-
14789: sa laissa (2/85) säädetty vuosiloma- ja viikkova-
14790:                                                         tävien määrärahojen lisäys, ellei maataloustulo-
14791: paaoikeus edellyttää, että maatalousyrittäjä har-
14792:                                                         neuvotteluissa toisin sovita.
14793: joittaa karjataloutta saaden siitä pääasiallisen toi-
14794: meentulonsa. Lomituspalveluasetuksen 2 §:ssä                Hevostallien pito ei ole sellaista karjataloustuo-
14795: on määritelty, milloin yrittäjän voidaan katsoa         tantoa, joka edellä tarkoitetulla tavalla osallistuisi
14796: saavan pääasiallisen toimeentulonsa karjatalou-         maataloustulolain tarkoittaman tulon muodostu-
14797: desta. Sen mukaan maatalousyrityksen karjata-           miseen. Hevostallien pitäjien lomituspalveluja ei
14798: louden katsotaan antavan pääasiallisen toimeen-         siis voida tukea maatalousyrittäjien lomituspalve-
14799: tulon maatalousyrittajälle, mikäli yrityksessä lo-      luihin varatuilla varoilla. On katsottu tarpeelli-
14800: manmääräytymisvuoden aikana harjoitettu karja-          seksi kehittää sellaisten maatalousyrittäjien lomi-
14801: talous on käsittänyt ja loma- sekä viikkovapaa-         tuspalveluja, jotka tuotannollaan osallistuvat toi-
14802: ajankohtana edelleen käsittää vähintään kaksi           minnan rahoitukseen.
14803: kotieläinyksikköä, ja kahdelle maatalousyrittäjäl-          Mikäli hevostallien pitäjille aionaisiin järjestää
14804: le, milloin karjatalous käsittää vähintään kahdek-      lomituspalveluja, se edellyttäisi uutta lainsäädän-
14805: san kotieläinyksikköä.                                  töä. Lomituspalveluja koskevaa lainsäädäntöä ke-
14806:    Kotieläinyksiköt määritellään lomituspalvelu-        hitettäessä tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös
14807: asetuksen (46/85) 3 §:ssä. Mainitun säännöksen          muut maatalouden liitännäiselinkeinot sekä sel-
14808: mukaan myös hevonen katsotaan yhdeksi koti-             laiset ammatinharjoittajat, joiden mahdollisuu-
14809: eläinyksiköksi, mikäli yrityksessä on muutoin           det vuosiloman ja viikkovapaan pitämiseen ovat
14810: vähintään yksi kotieläinyksikkö. Toisin sanoen          nykyisellään rajalliset.
14811: 
14812:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
14813: 
14814:                                                Sosiaali- Ja terveysmtmsteri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
14815:                                       1986 vp. -      KK n:o 272                                       3
14816: 
14817: 
14818: 
14819: 
14820:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14821: 
14822:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bruksföretagare, som bedriver kreatursskötsel,
14823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kan en häst alitså beaktas som en husdjursenhet
14824: den 18 juni 1986 tili vederbörande medlem av          endast om lantbruksföretagaren har annan bo-
14825: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     skap, som utgör minst en husdjursenhet.
14826: dagsman Tuomaala m.fl. undertecknade spörs-              1 lantbruksinkomstlagen (629/82) stadgas om
14827: mål nr 272:                                           utvecklande av lantbruksinkomsten. Vid lant-
14828:           Gäller lagen och förordningen om av-        bruksinkomstförhandlingar, som åsyftas i lagens
14829:        bytarservice för lantbruksföretagare perso-    2 §, kan parterna även komma överens om i
14830:        ner, som upprätthåller häststall, och om       viiken utsträckning statens kostnader tili följd av
14831:        så ej är fallet,                               ordnandet av semester, veckoledighet och vika-
14832:           ämnar Regeringen utsträcka avbytarser-      riehjälp skall beaktas som inkomst enligt lant-
14833:        vicen att gälla samtliga upprätthållare av     bruksinkomstlagen:
14834:        häststall, som utan den avbytarservice            1 29 § 2 mom. lagen om avbytarservice för
14835:        som nämnda stadganden medger, inte             lantbruksföretagare stadgas det, att hälften av
14836:        har möjlighet att ta semester eller vecko-     den årliga anslagssökning som förutsätts av det
14837:        ledighet?                                      ökade antalet semesterdagar och en fjärdedel av
14838:                                                       den övriga årliga ökningen av de anslag som
14839:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       används tili semester- och vikariehjälpsverksam-
14840: anföra följande:                                      het samt från ingången av år 1985 ökningen av
14841:                                                       de anslag som används tili veckoledighetsverk-
14842:    Den i lagen om avbytarservice för lantbruksfö-
14843:                                                       samhet från och med semesterperioden 19811
14844: retagare (2/85) stadgade rätten tili semester och
14845:                                                       1982 räknas såsom inkomst för lantbruket, om
14846: veckoledighet förutsätter, att lantbruksföretaga-
14847:                                                       inte annat avtalas vid lantbruksinkomstförhand-
14848: ren själv bedriver kreatursskötsel och får sin
14849:                                                       lingarna.
14850: huvudsakliga utkomst därav. 1 2 § förordningen
14851: om avbytarservice för lantbruksföretagare har det        Upprätthållande av häststall är inte sådan
14852: definierats, i vilka fali företagaren kan anses få    kreatursskötsel som på det ovan avsedda sättet
14853: sin huvudsakliga utkomst av kreatursskötsel. En-      bidrar tili inkomstbildningen enligt lantbruksin-
14854: ligt paragrafen anses lantbruksföretags kreaturs-     komstlagen. Avbytarservice för upprätthållare av
14855: skötsel ge huvudsaklig utkomst åt en lantbruks-       häststall kan därför inte stödjas med medel, som
14856: företagare, såvida den inom företaget bedrivna        reserverats för avbytarservice för lantbruksföreta-
14857: kreatursskötseln under det kvalifikationsår, enligt   gare. Det har ansetts vara nödvändigt att utveck-
14858: vilket semestern fastställs, omfattat och vid tid-    la avbytarservice för sådana lantbruksföretagare,
14859: punkten för semestern och veckoledigheten allt-       som genom sin produktion deltar i finansie-
14860: jämt omfattar minst två husdjursenheter och åt        ringen av verksamheten.
14861: två lantbruksföretagare, då kreatusskötseln om-          Förutsättningen för att avbytarservice kan ord-
14862: fattar minst åtta husdjursenheter.                    nas för upprätthållare av häststali är en ny
14863:    Husdjursenheterna definieras i 3 § förord-         lagstiftning. Då lagstiftningen i fråga om avby-
14864: ningen om avbytarservice för lantbruksföretagare      tarservice utvecklas bör det dock beaktas, att det
14865: (46/85). Enligt nämnda stadgande anses också en       finns även andra näringar i anslutning tili lant-
14866: häst en husdjursenhet, om det inom företaget          bruket samt sådana yrkesutövare, vilkas möjlig-
14867: eljest finns minst en husdjursenhet. 1 fråga om       heter att ta semester eller veckoledighet för
14868: rätt tili semester eller veckoledighet för lant-      närvarande är begränsade.
14869: 
14870:      Helsingfors den 2 oktober 1986
14871: 
14872:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
14873:                                                1986 vp.
14874: 
14875: Kirjallinen kysymys n:o 273
14876: 
14877: 
14878: 
14879: 
14880:                                    Kalliomäki: Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeutumisesta
14881: 
14882: 
14883:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14884: 
14885:    Vuosi vuodelta on yhä selvemmin ollut todet-       sään pyrkii hakemuksen lisäksi ottamaan huo-
14886: tavissa, että eläkelaitokset ovat käytännön tasolla   mioon ihmisen ja työn yhteyden; selvittämään
14887: kiristäneet kriteereitään työkyvyttömyyseläkkeitä     työterveyslääkärin näkemyksen, hakijan omat
14888: koskevien hakemusten käsittelyssä. Työpaikallaan      tuntemukset, työn vaatimustason ja esimiehen
14889: työkyvyttömäksi osoittautuneen henkilön pääsy         arvion työstä selviytymisestä.
14890: eläkkeelle näyttää vaikeutuvan samassa tahdissa,         Tästä huolimatta on vastaus oudoksuttavan
14891: kuin yhteiskunnan kokonaishyvinvointi kasvaa.         usein kielteinen, minkä seurauksena työntekijä ja
14892:    Mitä ilmeisimmin kyse on rahasta, joka en-         työnantaja joutuvat noidankehään, jonka seu-
14893: nemmin kohdistetaan joihinkin muihin tarkoi-          raukset kohdistuvat sekä asianomaisiin että yh-
14894: tuksiin kuin hädänalaisessa asemassa olevien it-      teiskuntaan pelkästään kielteisesti.
14895: sensä ja myös työnantajiensa työkyvyttömiksi to-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14896: teamien ihmisten auttamiseen. Olisi kuitenkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14897: voitava muistaa työkyvyttömäksi tulleen ihmisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14898: ainutkertainen elämä ja elämäntilanteeseen liian      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14899: usein liittyvä ahdistus ja epävarmuus.                           Onko Hallitus tietoinen kiristyneistä
14900:    On vähintäänkin oikeutettua, että henkilö,                 kriteereistä johtuvista vaikeuksista työky-
14901: joka työelämänsä ajan on valmistautunut elä-                  vyttömyyseläkkeelle pääsyssä ja tästä ai-
14902: kemaksuin riskitilanteisiin, saa työkyvyttömyyden             heutuneista kohtuunomista ongelmista
14903: sattuessa elantonsa eläkkeestä eikä sosiaalihuol-             asianomaisen ihmisen elämäntilanteelle,
14904: losta. Silti eläkkeiden hylkäyspäätökset ovat var-            Ja
14905: sin tavallisia ja valitustien käyttö näin ollen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14906: yleinen.                                                      ryhtyä tai on ryhtynyt kyseisen selvästi
14907:    On täysin selvää, että esimerkiksi kunnallinen             nähtävissä olevan epäkohdan poistami-
14908: työnantaja eläkehakemusta tai valitusta tehdes-               seksi?
14909: 
14910:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
14911: 
14912:                                            Antti Kalliomäki
14913: 
14914: 
14915: 
14916: 
14917: 260785M
14918: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 273
14919: 
14920: 
14921: 
14922: 
14923:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14924: 
14925:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen työ-
14926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kyvyttömyyseläkeratkaisuja koskevista tilastoista,
14927: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         joiden mukaan myönnettyjen työkyvyttömyys-
14928: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       eläkkeiden lukumäärä on jatkuvasti nousussa.
14929: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Jos yksilöllisenä varhaiseläkkeenä myönnetyt
14930: Kalliomäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         työkyvyttömyyseläkkeet jätetään ottamatta huo-
14931: myksestä n:o 273:                                      mioon, työeläkejärjestelmästä myönnettyjen työ-
14932:                                                        kyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä oli vuoden
14933:            Onko Hallitus tietoinen kiristyneistä
14934:                                                        1986 alkupuoliskolla 10 587, kun vastaava määrä
14935:         kriteereistä johtuvista vaikeuksista työky-    oli esimerkiksi vuoden 1980 alkupuoliskolla
14936:         vyttömyyseläkkeelle pääsyssä ja tästä ai-
14937:                                                        9 542. Tämän lisäksi vuoden 1986 alkupuolella
14938:         heutuneista kohtuuttomista ongelmista
14939:                                                        myönnettiin yksilöllisiä varhaiseläkkeitä 2 663
14940:         asianomaisen ihmisen elämäntilanteelle,
14941:                                                        kappaletta. Myös muiden ennenaikaisten eläkkei-
14942:         Ja                                             den kuten työttömyyseläkkeiden, rintamaveteraa-
14943:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nien varhaiseläkkeiden, sukupolvenvaihdoseläk-
14944:         ryhtyä tai on ryhtynyt kyseisen selvästi       keiden ja luopumiseläkkeiden määrissä on kulu-
14945:         nähtävissä olevan epäkohdan poistami-          vana vuonna tapahtunut selvää kasvua. Kaikkien
14946:         seksi?                                         uusien työeläkkeiden määrä oli vuoden 1986
14947:                                                        alkupuolella 28 722 vastaavan luvun ollessa vuo-
14948:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den 1980 ja vuoden 1985 alkupuoliskolla 16 932
14949: ti seuraavaa:                                          ja 20 062. Hylättyjä työkyvyttömyyseläkehake-
14950:    Työkyvyttömyyseläkejärjestelmää on jatkuvasti       muksia oli vuoden 1986 alkupuoliskolla 10,9 %,
14951: kehitetty sekä lainsäädännöllä että käytännössä        kun niitä oli vuonna 1980 16,1 % kaikista elä-
14952: siten, että eläkeratkaisuissa kiinnitetään lääketie-   kehakemuksista. Sanottu prosenttimäärä on kan-
14953: teellisten seikkojen ohella entistä enemmän huo-       sainvälisestikin katsottuna erittäin matala.
14954: miota eläkkeenhakijan sosiaalisiin olosuhteisiin.         Kansaneläkelaitoksessa tehtiin vuonna 1980
14955: Työkyvyttömyyseläkeratkaisu pyritään perus-            työkyvyttömyyseläkeasioissa 37 100 ratkaisua ja
14956: tamaan jokaisen eläkkeenhakijan yksilölliseen ti-      47 500 ratkaisua vuonna 1985. Työkyvyttömyys-
14957: lanteeseen. Kuluvana vuonna työkyvyttömyys-            eläkeratkaisujen hylkäysten osuus on vuodesta
14958: eläkejärjestelmään on merkittävällä tavalla vai-       1980 lukien vaihdellut hyvin vähän. Tästä voi-
14959: kuttanut joustavaan eläkeikäjärjestelmään liittyvä     daan päätellä, että ratkaisuperusteet ovat pysy-
14960: yksilöllinen varhaiseläke, jota koskevat säännök-      neet samanlaisina viimeksi kuluneiden vuosien
14961: set tulivat voimaan vuoden 1986 alusta. Yksilölli-     aikana. Hylkäysten osuus oli 10 % vuonna 1980
14962: nen varhaiseläke täydentää työkyvyttömyyseläke-        ja vuoden 1986 heinäkuuhun mennessä 8,5 %.
14963: järjestelmää siten, että 55 vuotta täyttäneellä        Viime vuoden lopussa työkyvyttömyyseläkkeen
14964: työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyys-          saajia oli kansaneläkejärjestelmässä 241 000. Tä-
14965: eläkettä yksilöllisenä varhaiseläkkeenä työn rasit-    män vuoden heinäkuussa työkyvyttömyyseläkettä
14966: tavuuden ja ikääntymisestä johtuvan suoritusky-        saavien määrä oli 239 500. Lisäksi yksilöllisenä
14967: vyn alentumisen perusteella. Yksilöllinen var-         varhaiseläkkeenä maksettavaa työkyvyttömyys-
14968: haiseläke on siten uusi eläkemuoto täyden työky-       eläkettä sai heinäkuussa 3 600 henkilöä, joten
14969: vyttömyyseläkkeen ja osaeläkkeen rinnalla.             työkyvyttömyyseläkettä saavien kokonaismäärä on
14970:    Lainsäädännössä ei ole sen sijaan tapahtunut        kansaneläkejärjestelmässä lisääntynyt 2 100 hen-
14971: mitään sellaista, joka olisi heikentänyt työnteki-     kilöllä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattu-
14972: jän mahdollisuuksia päästä työkyvyttömyyseläk-         na.
14973: keelle. Myöskään eläkelaitosten käytännössä ei            Koska yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän toi-
14974: ole havaittavissa työkyvyttömyyseläkkeen saami-        meenpano on vasta alkuvaiheessaan, on ratkaisu-
14975: sen ehtojen kiristymistä. Tämä ilmenee myös            käytännössä ymmärrettävistä syistä esiintynyt jos-
14976:                                      1986 vp. -     KK n:o 273                                     3
14977: 
14978: sain määrin epätasaisuutta. Näin ollen tässä vai-      Hallitus seuraa työkyvyttömyyseläkejärjestel-
14979: heessa on tärkeää kiinnittää huomiota eläkelai-     män kehitystä ja ryhtyy, mikäli aihetta ilmenee,
14980: tosten yhteistoimintaan mahdollisimman yhte-        tarpeellisiin toimenpiteisiin.
14981: näisen ratkaisukäytännön aikaansaamiseksi.
14982: 
14983:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
14984: 
14985:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
14986: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 273
14987: 
14988: 
14989: 
14990: 
14991:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14992: 
14993:   I det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen            de av invaliditetspension. Detta framgår också ur
14994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         pensionsskyddscentralens och folkpensionsan-
14995: den 18 juni tili vederbörande medlem av statsrå-       staltens statistik över besluten gällande invalidi-
14996: det översänt avskrift av följande av riksdagsman       tetspension. Enligt ifrågavarande statistik stiger
14997: Kalliomäki undertecknade spörsmål nr 273:              antalet beviljade invaliditetspensioner fortgåen-
14998:                                                        de.
14999:            Är Regeringen medveten om de av de
15000:         skärpta kriterierna föranledda svårigheter-       Om de i form av individuell förtidspension
15001:         na att erhålla invaliditetspension och de      beviljade invaliditetspensionerna inte beaktas var
15002:         därav följande oskäliga problemen i de         de inom arbetspensionssystemet beviljade invali-
15003:         ifrågavarande mänskornas livssituation,        ditetspensionernas antal under förra hälften av år
15004:         och                                            1986 10 587, medan motsvarande antal under
15005:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förra hälften av t.ex. år 1980 var 9 542. Därut-
15006:         eller har Regeringen vidtagit i syfte att      över beviljades under förra hälften av år 1986
15007:         eliminera den ifrågavarande tydligt iakt-      2 663 individuella förtidspensioner. Också när
15008:         tagbara olägenheten?                           det gäller andra förtida pensioner såsom arbets-
15009:                                                        löshetspension, förtidspension för frontveteraner,
15010:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        generationsväxlingspension och avträdelsepension
15011: anföra följande:                                       har en klar ökning av dessa pensioners antal skett
15012:                                                        under innevarande år. Alla nya arbetspensioners
15013:    Systemet för invaliditetspension har fortgående     antal var under förra hälften av år 1986 28 722
15014: utvecklats såväl genom lagstiftning som i prakti-      medan motsvarande antal under förra hälften av
15015: ken på så sätt, att man vid pensionsavgörandena        år 1980 och 1985 var 16 932 och 20 062. De
15016: alltmer fäster uppmärksamhet förutom vid medi-         förkastade ansökningarna om invalidetetspension
15017: cinska faktorer också vid pensionssökandens socia-     var under förra hälften av år 1986 10,9 % medan
15018: la förhållanden. Man försöker grunda det avgö-         de år 1980 utgjorde 16,1 % av alla pensionsan-
15019: rande som gäller invaliditetspension på envar          sökningar. Ifrågavarande procenttal är även inter-
15020: pensionssökandes individuella situation. Under         nationellt sett synnerligen lågt.
15021: innevarande år har systemet för invaliditetspen-
15022: sion på ett betydande sätt påverkats av den tili          Vid folkpensionsanstalten gavs år 1980 37 100
15023: systemet med flexibel pensionsålder anslutna           och år 1985 47 500 utslag i frågor gällande
15024: individuella förtidspensionen. Stadgandena gäl-        invaliditetspension. Andelen avgöranden som in-
15025: lande denna form av pension trädde i kraft             nebär förkastande av ansökan om invalidetets-
15026: räknat från början av år 1986. Den individuella        pension har, räknat från år 1980, varierat mycket
15027: förtidspensionen kompletterar systemet för inva-       litet. Härav kan dras den slutsatsen, att grunder-
15028: liditetspension så, att en arbetstagare som fyllt 55   na för avgörande har förblivit desamma under de
15029: år har rätt att få invaliditetspension i form av       senast förflutna åren. Andelen förkastade ansök-
15030: individuell förtidspension om hans arbetsförmå-        ningar var år 1980 10 % och fram tili juli 1986
15031: ga på grund av slitsamt arbete samt faktorer           8, 5 %. I slutet av förra året var antalet personer
15032: förknippade med åldrandet har nedgått. Den             som erhöll invaliditetspension inom folkpen-
15033: individuella förtidspensionen är sålunda en ny         sionssystemet 241 000. I juli innevarande år var
15034: pensionsform vid sidan av invaliditetspension och      antalet personer som erhåller invaliditetspension
15035: delpension.                                            239 500. Därjämte erhöll i juli 3 600 personer
15036:    lnom lagstiftningen har däremot inte skett          invaliditetspension i form av individuell förtids-
15037: något som skulle ha försvagat arbetstagarens           pension, varför totalantalet personer som erhåller
15038: möjligheter att erhålla invaliditetspension. lnte      invaliditetspension ökat inom folkpensionssyste-
15039: heller i pensionsanstalternas förfarande kan iakt-     met med 2 100 personer jämfört med situationen
15040: tas någon tillstramning av villkoren för erhållan-     i slutet av förra året.
15041:                                       1986 vp. -- ~ n:o 273                                            5
15042: 
15043:    Eftersom systemet med individuell förtidspen-     få tili stånd möjligast enhetliga praxis för avgö-
15044: sion endast befinner sig i begynnelseskedet, har i   randena.
15045: praktiken då avgörandena gjorts av förståeliga
15046: skäl i viss mån förekommit ojämlikhet. Sålunda         Regeringen följer utvecklingen beträffande sys-
15047: är det i detta skede viktigt att fästa uppmärksam-   temet för invaliditetspension och vidtar, ifall skäl
15048: het vid pensionsanstalternas samarbete i syfte att   därtill föreligger, nödvändiga åtgärder.
15049: 
15050:      Helsingfors den 30 september 1986
15051: 
15052:                                                                             Minister Matti Puhakka
15053:                         j
15054:                         j
15055:                     j
15056:                     j
15057:                 j
15058:                 j
15059:             j
15060:             j
15061:         j
15062:         j
15063:     j
15064:     j
15065: j
15066: j
15067:                                               1986 vp.
15068: 
15069: Kirjallinen kysymys n:o 274
15070: 
15071: 
15072: 
15073: 
15074:                                   Tennilä: Metsähallituksen Inarissa vuokraamien lomamajojen vuok-
15075:                                      ramaiden vuokra-ajan pidentämisestä
15076: 
15077: 
15078:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15079: 
15080:    Metsähallitus vuokraa valtion maita asukkaille    dä ne julkisella huutokaupalla". Vuokrasopi-
15081: lomamajojen paikaksi Inarissa. Vuokraajien mie-      muksiin on lisätty myös määräyksiä siitä, ettei
15082: lestä vuokra-ajat ovat kuitenkin liian lyhyitä,      vuokra-alueelle saa vuokra-aikana rakentaa uusia
15083: mikä aiheuttaa tiettyä epävarmuutta vuokraajissa     rakennuksia.
15084: ja voi estää lomapaikan suunnitelmallisen kehit-        Vuokrasopimuksista näkyy läpi mennyt aika,
15085: tämisen.                                             jolloin vuokranantaja oli ylivertaisessa asemassa
15086:                                                      vuokralaiseen verrattuna.
15087:    Vuokrasopimuksiin on lisäksi sisällytetty sää-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15088: döksiä, joissa vuokraaja jätetään hyvin heikkoon     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15089: asemaan. Vuokrasopimuksissa nimittäin muun           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15090: muassa määrätään, että vuokrasuhteen päättyessä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15091: vuokranantaja voi lunastaa vuokramiehen raken-
15092: nuksen. Milloin '' vuokranantaja ei Junasta raken-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15093: nusta tai laitosta, on vuokramiehen kuuden kuu-             ryhtyä metsähallituksen Inarissa vuokraa-
15094: kauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä                 mien      lomamajojen      vuokramaiden
15095: siirrettävä se pois". Jollei näin tapahdu vuokran-          vuokra-ajan pidentämiseksi vähintäänkin
15096: antajalla on ''oikeus vuokramiehen lukuun myy-              30 vuoteen?
15097: 
15098:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15099: 
15100:                                          Esko-Juhani Tennilä
15101: 
15102: 
15103: 
15104: 
15105:   260691K
15106: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 274
15107: 
15108: 
15109: 
15110: 
15111:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15112: 
15113:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kysymykseen ja aikaisemmin vuokratut yhtenäi-
15114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sellä valtion maa-alueella sijaitsevat yksittäiset
15115: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         lomamajapalstat pyritään mahdollisuuksien mu-
15116: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaan palauttamaan metsähallituksen käyttöön si-
15117: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tä mukaa kuin se on mahdollista.
15118: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-          Lomamaja-alueiden vuokra-aika on metsähalli-
15119: ta kysymyksestä n:o 274:                               tuksen vahvistaman vuokrausohjeen mukaisesti
15120:                                                        5-25 vuotta. Uusia sopimuksia tehtäessä
15121:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vuokra-aika on 20-25 vuotta ja vanhoja sopi-
15122:         ryhtyä metsähallituksen Inarissa vuokraa-      muksia uusittaessa 10 vuotta edellyttäen, että
15123:         mien     lomamajojen       vuokramaiden        asianomainen kunta puoltaa uudelleen vuokraus-
15124:         vuokra-ajan pidentämiseksi vähintäänkin        ta, kuten valtion maan luovutuslain (687/78) 9 §
15125:         30 vuoteen?                                    edellyttää.
15126:                                                            Lomamaja-alueen vuokran suuruus määritel-
15127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lään vuokrausajankohdan käyvän vuokratason
15128: seuraavaa:                                             mukaiseksi ja sidotaan se lain sallimalla tavalla
15129:    Metsähallituksen lomamaja-alueiden vuokraus         indeksiin ja tarkistetaan vuosittain. Käypä vuokra
15130: perustuu maanvuokralain (258/ 66) ja lain oikeu-       on kuusi prosenttia alueen käyvästä arvosta.
15131: desta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa-            Metsähallituksen vuokrauksissa on pyritty maa-
15132: tuottavia oikeuksia (687/78) säännöksiin, joita        pohjan vuokrausajankohdan nykyarvoa vastaa-
15133: täydentävät maa- ja metsätalousministeriön anta-       vaan vuokratasoon. Vanhoissa pitkäaikaisissa so-
15134: mat yleisohjeet vuodelta 1984 ja metsähallituk-        pimuksissa, joissa aikaruisajankohdan maanarvo
15135: sen maanvuokrausohje vuodelta 1972.                    on alhainen nykyarvoon verrattaessa ja joissa
15136:    Säännösten ja määräysten mukaan valtion             sopimuksissa indeksinkäytön rajoittamislain mu-
15137: maaomaisuuden vuokraaminen lomamaja- ja vir-           kaan useina vuosina vuokraa ei voitu tarkistaa
15138: kistystarkoituksiin on mahdollista vain, jos omai-     indeksin nousua vastaavasti, vuokra on jäänyt
15139: suutta ei tarvita valtion omiin tarkoituksiin välit-   tuntuvasti käypää tasoa alhaisemmaksi. Vaikka
15140: tömästi tai vastaisuudessa ja mikäli vuokraami-        lomamaja-alueiden vuokrasopimukset nykyään
15141: nen on omaisuuden käytön kannalta tarkoituk-           uudistetaan 10 vuodeksi kerralla, sopimusaikaa
15142: senmukaista ottaen erityisesti huomioon se käyt-       jatketaan tämän ajankohdan jälkeenkin, mikäli
15143: tötarkoitus, johon omaisuus on osoitettu raken-        edellä mainittujen säädösten ja määräysten mu-
15144: nuslain (370/58) mukaisissa vahvistetuissa kaa-        kaiset edellytykset ovat olemassa.
15145: voissa. Vuokraaminen ei saa aiheuttaa haittaa              Hallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia ta-
15146: luonnon- ja rakennustensuojelulle. Valtion maan        pauksia, joissa sanottuja sääntöjä ja määräyksiä
15147: vuokraaminen lomamaja- ja virkistyskäyttöön on         noudattamalla vuokra-aikojen asettaminen olisi
15148: poikkeuksellinen mahdollisuus ja edellyttää vah-       johtanut kohtuuttomuuksiin vuokraajien kannal-
15149: vistettua alueen käyttösuunnitelmaa, kaavoitusvi-      ta. Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta, ja mikäli
15150: ranomaisten hyväksymää rakennus- tai rantakaa-         nykyisestä vuokrakäytännöstä aiheutuu epäkoh-
15151: vaa tai muuta alueen yksityiskohtaista maankäy-        ti.a, sä~nnöksiä ja määräyksiä tarkistetaan tarvitta-
15152: tön suunnitelmaa. Hajavuokraukset eivät tule           vm osm.
15153: 
15154:     Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1986
15155: 
15156:                                                          Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15157:                                       1986 vp. -- RJC n:o 274                                          3
15158: 
15159: 
15160: 
15161: 
15162:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
15163: 
15164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utarrenderade enskiida stugparcelier på ett sam-
15165: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av       manhängande jordområde ägt av staten strävar
15166: den 18 juni 1986 tili vederbörande mediem av         man i mån av möjiighet efter att återbörda tili
15167: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-    forststyrelsen alit efter som det biir möjiigt.
15168: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               Arrendetiden för stugområdena är 5--25 år
15169: spörsmåi nr 274:                                     eniigt de av forststyrelsen faststälida arrendean-
15170:                                                      visningarna. Vid ingåendet av nya avtai är arren-
15171:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      detiden 20--25 år och vid förnyandet av gamia
15172:        för att förlänga arrendetiden tili minst 30   avtai 10 år under förutsättning att kommunen
15173:        år för de stugor som forststyrelsen utar-     fortfarande är för ny arrendering, såsom 9 §
15174:        renderar i Enare?                             Iagen om överlåtande och uppiåtande av statens
15175:                                                      jordegendom (687 /78) förutsätter.
15176:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        Storleken på arrendet för stugområdet faststälis
15177: anföra föijande:                                     eniigt den arrendenivå som gälier vid tidpunkten
15178:    Forststyrelsens utarrendering av områden för      för utarrenderingen och indexbinds på ett sätt
15179: stugor grundar sig på stadgandena i jordiegoia-      som Iagen tiliåter och justeras årligen. Gängse
15180: gen (258/66) och Iagen om rätt att överlåta och      arrende är sex procent av områdets gäliande
15181: uppiåta statens jordegendom och inkomstgivan-        värde.
15182: de rättigheter (687 /78), viika kompietterar jord-      Forststyrelsen har i sina utarrenderingar strävat
15183: och skogsbruksministeriets alimänna anvisningar      efter en arrendenivå som motsvarar nuvärdet vid
15184: från 1984 och forststyreisens arrendeanvisningar     tidpunkten för utarrenderingen. Arrendet har
15185: från 1972.                                           kommit att stanna kännbart under gängse nivå i
15186:    Eniigt stadgandena och bestämmelserna är          gamia Iångfristiga avtai, där jordvärdet vid be-
15187: utarrendering av statens jordegendom för stugor      gynnelsetidpunkten är Iågt jämfört med nuvärdet
15188: och rekreation möjiig endast om egendomen inte       och i viika avtai arrendet eniigt Iagen om be-
15189: behövs för statens egna behov omedelbart elier i     gränsning av användningen av indexvilikoe under
15190: framtiden och om utarrendering är ändamåisen-        ett flertai år inte har kunnat justeras eniigt
15191: Iig med tanke på vad egendomen används tili          indexförhöjningen. Även om arrendeavtalen för
15192: med särskilt beaktande av det användningsända-       stugområdena numera förnyas för 10 år åt
15193: måi egendomen har anvisats tili i de faststälida     gången, fortsätts avtaistiden också efter denna
15194: pianeroa eniigt byggnadsiagen (370/58). Utar-        tidpunkt, om förutsättningar eniigt ovan nämn-
15195: rendering får. inte förorsaka men för natur- och     da stadganden och bestämmeiser finns.
15196: byggnadsskyddet. Utarrendering av statens jord-         Det har inte tili regeringens kännedom kom-
15197: egendom för stugor och rekreation är en undan-       mit fali, där utsättandet av arrendetider med
15198: tagsmöjiighet och förutsätter en faststälid pian     iakttagande av nämnda stadganden och bestäm-
15199: för användning av området, en byggnads- elier        melser har Iett tili orimiigheter för arrendatorer-
15200: strandpian som godkänts av de pianiäggande           nas del. Regeringen föijer emeliertid situationen,
15201: myndigheterna elier en annan detaijpian för          och om nuvarande arrendepraxis förorsakar oiä-
15202: områdets jordanvändning. Enstaka fali av utar-       genheter, justeras stadgandena och bestämmel-
15203: rendering kommer inte i fråga och tidigare           serna tili de delar det behövs.
15204: 
15205:     Helsingfors den 2 5 augusti 1986
15206: 
15207:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15208: 1
15209: 
15210: 
15211: 1
15212: 
15213: 
15214: 1
15215: 
15216: 
15217:     1
15218: 
15219:     1
15220: 
15221:     1
15222: 
15223: 
15224:         1
15225: 
15226: 
15227:         1
15228: 
15229: 
15230:         1
15231: 
15232:             1
15233: 
15234:             1
15235: 
15236: 
15237:             1
15238: 
15239: 
15240:                 1
15241: 
15242: 
15243:                 1
15244:                                                   1986 vp.
15245: 
15246: Kirjallinen kysymys n:o 275
15247: 
15248: 
15249: 
15250: 
15251:                                      Knuuttila ym.: Eräiden Jyväskylästä lähtevien postiautolinjojen
15252:                                        säilyttämisestä
15253: 
15254: 
15255:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15256: 
15257:    Sisä-Suomen postipiirin suunnitelmissa on lak-        hennuttua on näillä seikoilla yhä keskeisempi
15258:  kauttaa muutamia Keski-Suomea koskevia posti-           merkitys.
15259: autolinjoja. Tällaisia linjoja ovat muun muassa             Näiden linjojen tehokkuutta voidaan kyllä pa-
15260: Jyväskylästä Lappeenrantaan, Kalajoelle, Kokko-          rantaa aikatauluja kehittämällä ja myös järjestä-
15261: laan, Viitasaarelle, Helsinkiin ja Kannonkoskelie        mällä niille koululaiskuljetuksia. Myös Keski-
15262: suuntautuvat linjat. Lakkautussuunnitelmien to-          Suomen läänissä on henkilöliikennesuunnitel-
15263: teuttaminen merkitsisi erityisesti maaseudulla           massa paljon kehittämisen varaa. Näissä suunni-
15264: asuvien ihmisten matkustuspalvelujen huomatta-           telmissa tulee valvoa myös postikuljetusten edut.
15265: vaa vähenemistä ja joissakin tapauksissa niiden             Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
15266: lähes kokonaan loppumista. Tällöin myös postin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15267:  kuljetus jouduttaisiin järjestämään uudelleen si-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15268:  ten, ettei hallitusmuodon takaamaa kirjesalai-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15269:  suutta voitaisi aina turvata.
15270:                                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15271:    Postiautot ovat olleet yleensä kotimaista val-               ryhtyä postiautolinjojen lakkautussuun-
15272: mistetta, ja näin on voitu ylläpitää myös työpaik-              nittelun lopettamiseksi sekä posti- ja tele-
15273: koja alityöllisyysalueilla. Kuljetusten siirtyessä yk-          hallituksen ja postipiirien voimavarojen
15274: sityisille ei näitä etuja voida aina säilyttää. Jo              suuntaamiseksi postiautoliikenteen myön-
15275: parlamentaarinen liikennekomitea kiinnitti näi-                 teiseen kehittämiseen sekä matkustuspal-
15276: hin vaikutuksiin huomiota. Työttömyyden pa-                     velujen parantamiseen?
15277: 
15278:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15279: 
15280:           Sakari Knuuttila                 Pekka Starast                   Reijo Lindroos
15281:           Arja Alho                        Kari Rajamäki                   Jussi Ranta
15282:           Antti Kalliomäki                 Paula Eenilä                    Liisa Jaakonsaari
15283: 
15284: 
15285: 
15286: 
15287: 260712H
15288: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 275
15289: 
15290: 
15291: 
15292: 
15293:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15294: 
15295:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            linja-autoliikenteen tarjoamat palvelut ylittävät
15296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kysynnän. Samalla linjoja on pyritty hyödyntä-
15297: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-           mään entistä enemmän postinkuljetuksissa.
15298: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Toimenpiteillä onkin saavutettu huomattavia
15299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mahdol-
15300: Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       listanut postin linja-autoliikenteen jatkuvuuden
15301: myksestä n:o 275:                                        niillä alueilla ja tieosilla, joilla ko. liikenteellä on
15302:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          matkustajien ja postinkuljetuksen kannalta mer-
15303:         ryhtyä postiautolinjojen lakkautussuun-          kitystä.
15304:         nittelun lopettamiseksi sekä posti- ja tele-        Kysymyksessä esiin tuotujen Jyväskylästä lähte-
15305:         hallituksen ja postipiirien voimavarojen         vien postin linja-autovuotojen reiteillä on run-
15306:         suunraamiseksi postiautoliikenteen myön-         saasti muita linja-autovuoroja, jolloin postin vuo-
15307:         teiseen kehittämiseen sekä matkustuspal-         rojen taloudellisesti kannattavien ja tarkoituksen-
15308:         velujen parantamiseen?                           mukaisten reitti- ja aikataulumuutosten toteutta-
15309:                                                          minen ei käytännössä ole mahdollista, vaan lii-
15310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kenne on sopeutettava muihin vuoroihin.
15311: ti seuraavaa:                                               Linjojen matkustajakeskikuormitus, 2,9-3,8
15312:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-    matkustajaa/ km, on ainoastaan noin 114 mat-
15313: kenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.           kustajaliikenteen kannattavuusrajasta. Näiden
15314: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 milj. mk.          linjojen alijäämä oli vuonna 1985 yhteensä n. 4
15315:     Valtiontilintarkastajat ovat viime vuosina tois-     milj. mk.
15316: tuvasti kiinnittäneet huomiota postin linja-auto-           Kyseiset postin vuorot ovat tyypiltään pitkiä
15317: liikenteen tappiollisuuteen sekä kehottaneet             vakiovuoroja, joiden matkustajaliikenne on pai-
15318: posti- ja telehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin       kallista taajamien molemmin puolin tapahtuvaa
15319: kannattamauoman linja-autoliikenteen karsimi-            lyhyttä asiointiliikennettä. Näillä linjoilla ei ole
15320: seksi.                                                   nykyisin sanottavaa merkitystä postinkuljetuksen
15321:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä posti-    kannalta, sillä postit kyetään kuljettamaan pää-
15322: piirikonttoreiden kanssa laadittu kehittämissuun-        asiassa jo olemassa olevilla postin muilla kulje-
15323: nitelmat vuosille 1981-1985 ja 1985-1989                 tuksilla, jatkamalla ja muuttamalla niiden reitte-
15324: linja-autoliikenteen tervehdyttämiseksi ja parem-        jä sekä joissakin tapauksissa ostamalla kuljetus-
15325: man taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi pit-          palvelu yksityiseltä liikenteenharjoittajalta. Täl-
15326: källä aikavälillä.                                       laisilla postinkuljetusjärjestelyillä palvelutaso pos-
15327:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen          tinkuljetusten osalta on useassa tapauksessa jopa
15328: liikennetulojen lisäämisellä on erittäin vaikeaa,        parantunut.
15329: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustajamää-            Hallituksen tietoon ei ole saatettu yhtään sel-
15330: rät ovat vähentyneet vuosittain noin 5 %. Näin           laista tapausta, jossa yksityisen hoitaman kulje-
15331: ollen liikenteestä aiheutuvia kustannuksia on            tuksen aikana olisi loukattu kirjesalaisuutta. Sisä-
15332: pyritty vähentämään ensisijaisesti reitti- ja aika-      Suomen postipiirin alueella on nykyisin yksityi-
15333: taulumuutoksilla sekä karsimalla tappiollisimpia         sen hoitamia postinkuljetuksia noin 130 kappa-
15334: linja-autovuoroja niillä alueilla ja tieosilla, joilla   letta.
15335: 
15336:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
15337: 
15338:                                                                         Liikenneministeri Matti Luttinen
15339:                                       1986 vp. -- RJC n:o 275                                          3
15340: 
15341: 
15342: 
15343: 
15344:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15345: 
15346:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i form av busstrafik överstiger efterfrågan. Samti-
15347: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        digt har man mer än tidigare försökt utnyttja
15348: den 18 juoi 1986 till vederbörande medlem av          linjerna vid postbefordringen.
15349: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Geoom åtgärderna har man också uppnått
15350: dagsman Knuuttila m.fl. undertecknade spörs-          betydande kostnadsinbesparingar, vilket för sin
15351: mål nr 275:                                           del har gjort det möjligt för pasten att fortsätta
15352:          Vilka åtgärder ämoar Regeringen vidta        med busstrafiken på de områden och vägavsnitt
15353:        för att stoppa planerna på att dra in          där trafiken är viktig för passagerarna och postbe-
15354:        postbilsliojer samt för att inrikta post-      fordriogen.
15355:        och telestyrelsens och postdistriktens re-        På de av postens bussrutter från Jyväskylä som
15356:        surser på ett positivt utvecklande av post-    berördes i spörsmålet trafikerar också ett stort
15357:        bilstrafiken samt på förbättrande av pas-      antal andra bussar. Därför är det i praktiken inte
15358:        sagerarservicen?                               möjligt att genomföra ekonomiskt lönsamma och
15359:                                                       ändamålsenliga ändringar i rutterna och tidtabel-
15360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lerna, uran trafiken måste anpassas till de övriga
15361: anföra följande:                                      turerna.
15362:    Post- och televerkets busstrafik har redan länge      Det genomsnittliga antalet passagerare på lin-
15363: varit förlustbringande. Ar 1985 var förlusten ca      jerna har varit 2,9--3,8 passagerare/km. Detta är
15364: 40 milj. mk.                                          endast ca 114 av vad som är gränsen för lönande
15365:    Statsrevisorerna har under de senaste åren         passagerartrafik. Underskottet för dessa linjer var
15366: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid att           sammanlagt ca 4 milj. mk år 1985.
15367: postens busstrafik är förlustbringande samt upp-         De ifrågavarande postturerna är till sin natur
15368: manat post- och telestyrelsen att vidta åtgärder      långa reguljära rurer, och passagerartrafiken be-
15369: för att minska den olönsamma busstrafiken.            står av lokal trafik för uträttande av ärenden till
15370:    Post- och telestyrelsen har tillsammans med        och från tätorteroa. Linjerna har inte längre
15371: postdistriktskontoren uppgjort utvecklingsplaner      någon större betydelse för postbefordringen, ef-
15372: för åren 1981--1985 och 1985--1989 i syfte att        tersom pasten huvudsakligen kan befordras med
15373: sanera busstrafiken och uppnå ett bättre ekono-       sådana rurer som pasten redan har då rutteroa
15374: miskt resultat på längre sikt.                        för dem förlängs och ändras, samt i en del fall
15375:    Det är ytterst svårt att minska underskottet i     genom att man köper befordringsservice av en
15376: busstrafiken genom att öka intäkteroa av trafi-       privat trafikidkare. Tack vare sådana postbeford-
15377: ken, eftersom passagerarantalet i busstrafiken i      ringsarrangemang har servicenivån i många fall
15378: vårt land har minskat med ca 5 % årligen. Mao         rentav stigit då det gäller postbefordringen.
15379: har således i första hand försökt minska de              Regeringen käoner inte till ett enda sådant fall
15380: kostnader som trafiken ger upphov till genom          där det skulle ha brutits mot brevhemligheten
15381: ändringar i rutter och tidtabeller samt genom att     under en tur som körts av en privat trafikidkare.
15382: minska på de mest förlustbringande bussturerna        Ioom Inre Finlands postdistrikt sköts numera ca
15383: på områden och vägavsnitt där utbudet på service      130 postbefordriogsrutter av privata trafikidkare.
15384: 
15385:      Helsingfors den 16 september 1986
15386: 
15387:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
15388:                                                 1986 vp.
15389: 
15390: Kirjallinen kysymys n:o 276
15391: 
15392: 
15393: 
15394: 
15395:                                    lehtinen ym.: Liikuntavammaisille tarkoitettujen autojen hankin-
15396:                                       nan helpottamisesta
15397: 
15398: 
15399:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15400: 
15401:    Pyörätuolilla liikkuvan vaikeavammaisen siirty-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-
15402: minen paikasta toiseen edellyttää asianmukaisilla     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15403: laitteilla varustettua autoa. Tällaisia invatakseja
15404: onkin käytössä, mutta ei riittävästi. Sellaisen
15405: vaikeavammaisen, joka työnsä puolesta tarvitsee                  Onko Hallitus tietoinen pyörätuolilla
15406: usein autokuljetusta, on vaikea sitä saada ilman              liikkuvien vaikeavammaisten käyttöön so-
15407: ennakkovarausta. Monet vaikeavammaiset pitä-                  veltuvien autojen suuresta tarpeesta ja
15408: vätkin oman, asianmukaisilla laitteilla varustetun            tämän tarpeen tyydyttämiseen soveltu-
15409: auton hankintaa oikeana ratkaisuna. Tällaisen                 vien autojen korkeasta hinnasta, sekä
15410: auton, mahdollisesti käytetynkin, hankinta on                    mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-
15411: kuitenkin kallista. Hankintaa helpottaisi, jos au-           seen tällaisten pyörätuolilaitteilla varus-
15412: tolta poistettaisiin autovero.                               tettujen autojen hankintaa esimerkiksi
15413:                                                              autoveroa alentamalla tai sen poistamisel-
15414:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            la?
15415: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15416: 
15417:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15418: 
15419:                       Ulla Lehtinen                           Helvi Koskinen
15420: 
15421: 
15422: 
15423: 
15424: 26082IB
15425: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 276
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15431: 
15432:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkomailla henkilöautoksi muutettuna autona
15433: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Helsingin piiritullikamari käsittelee veronpalau
15434: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-       tusasian samalla tavoin kuin muitakin verollisen:
15435: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     maahan tuotuja autoja koskevat hakemukset
15436: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Käytännössä pakettiautosta rakennettua auto:
15437: Ulla Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tarvitsevat vammaiset kuitenkin hankkivat useit
15438: kysymyksestä n:o 276:                                kotimaassa pakettiautosta pyörätuolin kuljettami
15439:                                                      seen soveltuvaksi muutetun auton. Autoon jou
15440:           Onko Hallitus tietoinen pyörätuolilla      dutaan tällöin tekemään rakennemuutoksia, joi
15441:        liikkuvien vaikeavammaisten käyttöön so-      den johdosta auto katsotaan verolliseksi henkilö
15442:        veltuvien autojen suuresta tarpeesta ja       autoksi. Autoveron maksuunpanevana viran
15443:        tämän tarpeen tyydyttämiseen soveltu-         omaisena on Autorekisterikeskus. Autoverolait
15444:        vien autojen korkeasta hinnasta, sekä         17 §:ssä ei ole säännöstä, jonka mukaan autove
15445:           mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-      roa voitaisiin palauttaa invaliditeetin johdost:
15446:        seen tällaisten pyörätuolilaitteilla varus-   myös Autorekisterikeskuksen ollessa veron mak
15447:        tettujen autojen hankintaa esimerkiksi        suunpaneva viranomainen. Auton hankkinee
15448:        autoveroa alentamalla tai sen poistamisel-    vammaiset ovat kuitenkin voineet tehdä näiss:
15449:        la?                                           tapauksissa hakemuksen verosta vapauttamisest:
15450:                                                      autoverolain 18 §:ssä olevan yleisen veronhuojen
15451:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nussäännöksen nojalla. Hakijat on verohallituk
15452: ti seuraavaa:                                        sen päätöksillä asetettu samaan asemaan, jonk:
15453:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain        he olisivat saaneet, jos asianomainen olisi hankki
15454:                                                      nut sellaisen auton, josta tulli- tai liikevaihtove
15455:  17 §:ssä on säännös autoveron palauttamisesta
15456: mm. vaikeasti liikuntavammaisille invalideille.      roviranomaiset voivat myöntää invalidipalautuk
15457: Kysymyksessä tarkoitetut pyörätuolia käyttämään      sen. Pyörätuolia käyttäville vammaisille veronpa
15458: joutuvat vammaiset on yleensä invaliditeetin laa-    lautusta on yleensä myönnetty autoverolait
15459: dun ja haitta-asteen puolesta katsottu laissa sää-   17 §:ssä säädettyjä enimmäismääriä vastaavasti.
15460: dettyyn palautukseen oikeutetuiksi vammaisiksi.         Pyörätuoli-invalidin kuljettamiseen asian
15461: Jos auto tulee tällaisen vammaisen henkilökohtai-    omaisten muutostöiden jälkeen soveltuvista pa
15462: seen käyttöön, autoveroa palautetaan siten           kettiautoista rakennemuutoksen johdosta mak
15463: 21 900 markan enimmäismäärään asti, taikka           suunpantavan autoveron määrä yleensä ylittäi
15464: enintään 28 900 markkaa, jos asianomainen jou-       veronpalautuksen enimmäismäärän. Toisaalt:
15465: tuu käyttämään automaattivaihteistolla varustet-     näistä autoista ei kanneta autoverolle laskettava:
15466: tua autoa.                                           liikevaihtoveroa, jota muiden invalidiautojen ky
15467:    Autoverolain mukaan palautuksen voi saada         symyksessä ollessa ei autoveron palautuksen yh
15468: vain verollisena hankitusta uudesta autosta. Jos     teydessä alenneta. Tämä huomioon ottaen lop
15469: tulliviranomainen on kantanut veron, palautus-       putulos on pyörätuoli-invalidien kohdalla vero
15470: asia käsitellään Helsingin liikevaihtoverotoimis-    tuksen kannalta lähellä sitä, mihin autoverolait
15471: tossa. Kotimaassa valmistettuja autoja koskevat      17 §:n mukainen menettely johtaa muiden vam
15472: veronpalautusasiat ratkaistaan Turun liikevaihto-    maisten hankkimien tavanomaisten henkilöauto
15473: verotoimistossa.                                     jen kohdalla. Kotimaassa tehdyt auton muutos
15474:    Vammaiset, jotka tarvitsevat pyörätuolin käy-     työt ja pyörätuolin käyttöön tarvittavat apuväli
15475: tön tai muun tällaisen syyn vuoksi tavallista        neet, kuten pyörätuolinosturi tai ajosillat, eivä
15476: henkilöautoa tilavamman ajoneuvon, hankkivat         käytännössä ole autoveron alaisia.
15477: käyttöönsä myös pakettiautoista rakennettuja au-        Vaikka niissä tapauksissa, joissa pyörätuoli:
15478: toja, joihin voidaan asentaa kysymyksessä tarkoi-    käyttävä vammainen hankkii sellaisen auton, jos
15479: tettuja auton käyttöä helpottavia apuvälineitä.      ta Autorekisterikeskus maksuunpanee autoveron
15480: Jos auto on maahan tuotu verollisena eli jo          menettely poikkeaa muusta invalidipalautusme
15481:                                   1986 vp. -- ~ n:o 276                                      3
15482: 
15483: nettelystä, pyörätuolia käyttämään joutuvien   käytännössä ottaa huomioon edellä sanotulla ta-
15484: vammaisten erityistarpeet on kuitenkin voitu   vow.
15485: 
15486:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
15487: 
15488:                                                                   Ministeri Pekka Vennamo
15489: 4                                       1986 vp. -- KJ( n:o 276
15490: 
15491: 
15492: 
15493: 
15494:                                  Till Riksdagens Herr Talman
15495: 
15496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det har omkonstruerats till personbil, behandlas
15497: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skatteåterbäringsärendet av Helsingfors distrikts-
15498: den 18 juni 1986 till vederbörande medlem av          tullkammare på samma sätt som i fråga om andra
15499: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     bilar, som har importerats som skattepliktigao
15500: dagsledamot Ulla Lehtinen m.fl. undertecknade         Handikappade, som behöver en omkonstruerad
15501: spörsmål nr 276:                                      paketbil, anskaffar dock ofta i praktiken en i
15502:                                                       hemlandet omkonstruerad paketbil, som lämpar
15503:           Är Regeringen medveten om det stora         sig för transport av rullstol. 1 detta fall måste
15504:        behovet av bilar, som lämpar sig för svårt     bilen genomgå omkonstruktioner, varefter den
15505:        handikappade personer som rör sig med          betraktas som skattepliktig personbil. Den myn-
15506:        rullstol, och att priset på sådana bilar       dighet som verkställer debiteringen av bilskatten
15507:        som är lämpliga för tryggandet av detta        är bilregistercentraleno 1 17 § lagen om bil- och
15508:        behov är högt, samt                            motorcykelskatt finns det inte något stadgande,
15509:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       enligt vilket bilskatt kan återbetalas på grund av
15510:        för att anskaffningen av sådana bilar med      invaliditet även i sådant fall, att bilregistercentra-
15511:        rullstolsutrustning skall kunna underlät-      len är den myndighet som verkställer debite-
15512:        tas exempelvis genom att bilskatten sänks      ringeno 1 dessa fall har dock de handikappade
15513:        eller avskaffas?                               som har anskaffat en bil haft möjlighet att med
15514:                                                       stöd av ett allmänt stadgande om skattelättnad i
15515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       18 § lagen om bil- och motorcykelskatt göra en
15516: anföra följande:                                      ansökan om befrielse från skatto Sökandena har
15517:     1 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt finns    genom skattestyrelsens beslut ställts i samma läge
15518: det ett stadgande om återbäring av bilskatt bl.ao     som skulle råda om de hade anskaffat en sådan
15519: till svårt rörelsehindrade invalider 1 spörsmålet
15520:                                     0
15521:                                                       bil, för vilken tull- eller omsättningsskattemyn-
15522: avsedda rullstolsbundna handikappade har med          digheterna kan bevilja invalidåterbäringo 1 regel
15523: avseende på arten av invaliditet och invaliditets-    har handikappade, som använder rullstol, bevil-
15524: graden i allmänhet ansetts vara berättigade till      jats skatteåterbäring till ett belopp som motsvarar
15525: den i lagen stadgade återbäringen. Kommer             maximibeloppen i 17 § lagen om bil- och motor-
15526: bilen i sådan invalids personliga bruk, återbetalas   cykelskatto
15527: i bilskatt sålunda ett belopp som uppgår till            Beloppet av den bilskatt som debiteras på
15528: högst 21 900 mk, eller till högst 28 900 mk, om       grund av en omkonstruktion av paketbilar, vilka
15529: vederbörande behöver en bil med automatväxel.         efter denna ändring lämpar sig för transport av
15530:    Enligt lagen om bil- och motorcykelskatt kan       rullstolsbunden invalid, överstiger i regel maxi-
15531: återbäring erhållas endast för en ny bil, som har     mibeloppet av skatteåterbäringeno Å andra sidan
15532: anskaffats som skattepliktig Har tullmyndighet
15533:                              0                        debiteras för dessa bilar inte någon omsättnings-
15534: uppburit skatten, behandlas återbäringsärendet        skatt på bilskatten, som i fråga om andra invalid-
15535: vid Helsingfors omsättningsskattebyrå. Skatte-        bilar inte sänks i samband med återbäringen av
15536: återbäringsärenden, som gälle~ i hemlandet till-      bilskatto Med beaktande av detta är den slutliga
15537: verkade bilar, avgörs vid Aho omsättnings-            följden för de rullstolsbundna invalidernas del i
15538: skattebyrå.                                           det närmaste en sådan beskattning, som förfaran-
15539:    lnvalider, som är beroende av rullstol eller av    det enligt 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt
15540: annan liknande orsak behöver ett rymligare for-       medför beträffande normala, av handikappade
15541: don än en vanlig personbil, anskaffar i sitt bruk     anskaffade personbilaro 1 hemlandet utförda änd-
15542: även omkonstruerade paketbilar, som kan förses        ringsarbeten på bilar och de hjälpmedel som
15543: med sådan i spörsmålet avsedd hjälputrustning         behövs för användningen av rullstol, såsom rull-
15544: som underlättar användningeno Har bilen impor-        stolslyft och -ramper är i praktiken inte belagda
15545: terats som skattepliktig, dvso den redan i utlan-     med bilskatto
15546:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 276                                       5
15547: 
15548:    Även om förfarandet i sådana fall, då handi-        om invaiidåterbäring, har det dock varit möjiigt
15549: kappad som använder rollstoi anskaffar en bii,         att i praktiken på ovan nämnda sätt beakta de
15550: för viiken biiregistercentraien debiterar biiskat-     rullstoisbundna invaiidernas speciaibehov.
15551: ten, avviker från de övriga förfaringssätten i fråga
15552: 
15553:      Helsingfors den 10 oktober 1986
15554: 
15555:                                                                            Minister Pekka Vennamo
15556:                                                  1986 vp.
15557: 
15558: Kirjallinen kysymys n:o 277
15559: 
15560: 
15561: 
15562: 
15563:                                    Lehtinen ym.: Vaikeavammaisten hoitoon tarvittavien avustajien
15564:                                      erikoiskoulutuksen järjestämisestä
15565: 
15566: 
15567:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15568: 
15569:    Nykyään esim. Helsingin kaupunki kustantaa          tarvetta silmällä pitäen. Toistaiseksi tällaisia kurs-
15570: vaikeavammaiselle invalidille kodinhoitajan palk-      seja ei ole järjestetty.
15571: kausta nauttivan avustajan. Avustajat ovat pää-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15572: asiassa terveydenhoitokoulutuksen saaneita, jos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15573: kus opiskelijoita tai harjoittelijoita.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15574:    Vammaisen, etenkin vaikeavammaisen hoito ja         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15575: muun muassa pyörätuolin käsittely vaatii erikois-
15576: tietoja ja -taitoja. Ajan mittaan vakituinen avus-                Onko Hallitus tietoinen vaikea-
15577: taja oppii tarvittavat tiedot ja taidot käytännössä.           vammaisten hoitoon soveltuvien avusta-
15578: Parasta näyttäisi kuitenkin olevan, jos vammaisen              jien erikoiskoulutuksen tarpeesta ja tällai-
15579: avustajat saisivat vammaishoitoon soveltuvan eri-              sen koulutuksen puuttumisesta maastam-
15580: koiskoulutuksen esimerkiksi suppeilla kursseilla.              me, sekä
15581: Tällaisia kursseja voitaisiin mm. pätevän opetta-                 mitä viranomaiset aikovat tehdä tämän
15582: jakunnan saamisen kannalta järjestää koko maan                 epäkohdan poistamiseksi?
15583: 
15584:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15585: 
15586:                       Ulla Lehtinen                              Helvi Koskinen
15587: 
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 260765Q
15592: 2                                      1986 vp. -- RJC n:o 277
15593: 
15594: 
15595: 
15596: 
15597:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15598: 
15599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Mainittakoon tässä yhteydessä, että pääkau-
15600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          punkiseudulla on kiinnitetty viranomaisten huo-
15601: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 kirjatun kir-         miota myös vammaisia lapsia hoitavien vanhem-
15602: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pien vapaa-ajantarpeeseen ja tarpeeseen saada ns.
15603: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        erikoislastenvahteja, joiden koulutus tulisi järjes-
15604: Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       tää. Tähän liittyviä kysymyksiä selvitellään sosiaa-
15605: myksestä n:o 277:                                      lihallituksessa parhaillaan.
15606:                                                           Kysymyksen johdosta sosiaalihallituksen ja am-
15607:            Onko Hallitus tietoinen vaikea-             mattikasvatushallituksen edustajien käymän neu-
15608:         vammaisten hoitoon soveltuvien avusta-         vottelun tuloksena voidaan yhteenvetona todeta
15609:         jien erikoiskoulutuksen tarpeesta ja tällai-   seuraavaa:
15610:         sen koulutuksen puuttumisesta maastam-            Nuorisoasteen koulutuksen opetussuunnitel-
15611:         me, sekä                                       missa on paljonkin vammaisuuteen liittyvää ope-
15612:            mitä viranomaiset aikovat tehdä tämän       tusaineistoa, mutta kysymyksen tarkoittama eri-
15613:         epäkohdan poistamiseksi?                       koiskoulutus ei voisi olla nuorisoasteen koulutus-
15614:                                                        ta. Aikuiskoulutusta järjestetään kurssimuotoise-
15615:                                                        na mm. ammatillisissa kurssikeskuksissa. Kou-
15616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lunkäyntiavustajan kurssimuotoista koulutusta on
15617: ti seuraavaa:                                          järjestetty vuodesta 1979 lukien 1--3 kuukauden
15618:    Vaikeavammaisten henkilöiden kotona tapah-          pituisena. Ammattikasvatushallinnon viranomai-
15619: tuvan hoidon tukeminen henkilökohtaisen avus-          set eivät vielä tässä vaiheessa, kun henkilökohtai-
15620: tajan avulla on sosiaalitoimen piirissä toistaiseksi   sella avustajatoiminnalla ei ole lainsäädännöllistä
15621: kokeiluasteella ja vailla varsinaista lainsäädäntö-    pohjaa, ole ryhtyneet toimenpiteisiin kurssien
15622: pohjaa. Kysymyksessä viitataan Helsingin kau-          järjestämiseksi. Jo tässä vaiheessa voidaan kuiten-
15623: pungin vaikeavammaisille invalideille kustanta-        kin todeta, että kursseja ei voida järjestää kovin
15624: maan avustajaan. Helsingin kaupungin sosiaalivi-       eriytyneesti, esim. vammakohtaisesti.
15625: rastosta saadun tiedon mukaan kysymyksessä on             Nykyisen invaliidihuoltolain (907 /46) mukaan
15626: 1.9.1985 aloitettu kokeilu, joka jatkuu ainakin        toteutettaviin erilaisiin tuki- ja palvelumuotoihin
15627: tämän vuoden loppuun. Helsingin kaupunki               ei sisälly mahdollisuutta korvata vammaisen avus-
15628: antaa kokeilun puitteissa avustusta vaikea-            tajasta aiheutuvia kustannuksia. Ainoan poik-
15629: vammaisten itsensä valitsemalle henkilölle, joka       keuksen muodostaa invaliidihuoltolain 9 b §:n
15630: auttaa vammaista tämän itsensä esittämien tar-         mukainen sopeutumisvalmennustoiminta, jonka
15631: peiden ja toiveiden mukaan. Avustus voi olla           perusteella vaikeavammaiselle oppilaalle voidaan
15632: tänä vuonna enintään 3 765 markkaa kuukaudes-          korvata koulunkäyntiavustajasta aiheutuvat kus-
15633: sa, ja se edellyttää 40 viikkotunnin työskentelyä.     tannukset opiskelun aikana. Kyseinen toiminta
15634: Avustus on siten kodinhoitajan peruspalkkaa pie-       on 1.8.1985 lukien siirtynyt pääosiltaan kouluvi-
15635: nempi, eli toisin kuin kysymyksessä on esitetty.       ranomaisten vastuulle, koska peruskoululain
15636: Avustajat ovat usein vammaisen henkilön omai-          51 §:n mukaan koulu on velvollinen kustanta-
15637: sia tai tuttavia. Jonkin verran avustajia on saatu     maan vammaisen oppilaan tarvitsemasta avusta-
15638: myös lehti-ilmoitusten avulla. Kokeilun piirissä       jasta aiheutuvat kustannukset. Tällä hetkellä in-
15639: on ollut tähän mennessä noin 35 vaikeasti vam-         valiidihuoltolain mukainen koulunkäyntiavusta-
15640: maista henkilöä. Tämän vuoden lokakuussa val-          jatoiminta koskee siis ainoastaan muita koulu-
15641: mistuu kokeilun seurantaraportti, jonka perus-         muotoja kuin peruskoulua.
15642: teella jatkotoimenpiteistä sovitaan. Helsingin            Yksi huomioon otettava kehittämisalue myös
15643: kaupungin sosiaalivirastosta saadun tiedon mu-         avustajatoiminnan osalta on sopeutumisvalmen-
15644: kaan erikoiskoulutusta ei ole avustajille kokeilun     nustoiminta. Sosiaalihallituksen sopeutumisval-
15645: puitteissa järjestetty, mutta koulutuksen mahdol-      mennuksen kehittämistä selvittävä työryhmä saa
15646: linen tarve on tarkoitus selvittää.                    työnsä valmiiksi syksyn 1986 aikana. Ehdotuksis-
15647:                                         1986 vp. -- EJ< n:o 277                                          3
15648: 
15649: sa korostetaan sosiaaliviranomaisten vastuuta ke-       henkilö toimisi esityksen mukaisessa järjestelmäs-
15650: hittää kuntoutuksena toteutettavaa sopeutumis-          sä avustajan työnantajana.
15651: valmennusta. Tällöin eräänä kehittämisalueena              Tässä vaiheessa ei vielä ole selvitetty tarkem-
15652: voisi olla kurssitoiminnan järjestäminen myös           min avustajan pätevyyteen tai koulutukseen
15653: henkilökohtaisia avustajia käyttäville vammaisille      mahdollisesti asetettavia ehtoja. Asian yksityis-
15654: henkilöille, jolloin kurssien osanottajina voisivat     kohtaiseen selvittämiseen on tarkoitus ryhtyä sen
15655: olla myös avustajat. Tämänkaltaisesta kurssitoi-        jälkeen, kun lain voimaantulo on varmistunut.
15656: minnasta on saatu myönteistä kokemusta eräissä          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kuitenkin tär-
15657: muissa ma1ssa.                                          keänä, että erillisiä koulutusjärjestelmiä nimen-
15658:    Hallituksella on tarkoitus antaa syysistuntokau-     omaan henkilökohtaista avustajajärjestelmää var-
15659: den aikana eduskunnalle esitys laiksi vammaisuu-        ten ei luotaisi, vaan tätä toimintaa mlisi toteut-
15660: den perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki-   taa yhdessä kotipalvelutoimintaa koskevan oh-
15661: toimista. Tällä lailla on tarkoitus mahdollistaa        jauksen kanssa tai kunnan palvelujärjestelmiin
15662: niiden kustannusten korvaaminen, jotka vaikea-          muutoin läheisesti liittyvien toimintojen ohjauk-
15663: vammaiselle henkilölle aiheutuvat henkilökohtai-        sen, kuten vapaaehtoistoiminnan ohjauksen
15664: sen avustajan paikkaamisesta. Vaikeavammainen           kanssa.
15665: 
15666:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
15667: 
15668:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
15669: 4                                     1986 vp. -- RJC n:o 277
15670: 
15671: 
15672: 
15673: 
15674:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15675: 
15676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avsikten är att utreda ett eventuellt behov av
15677: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utbildning.
15678: den 18 juni 1986 till vederbörande medlem av             I detta sammanhang kan nämnas, att inom
15679: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     huvudstadsregionen myndigheternas uppmärk-
15680: dagsledamot Lehtinen m.fl. undertecknade              samhet också har fästs vid att föräldrar som sköter
15681: spörsmål nr 277:                                      handikappade barn har behov av fritid och vid
15682:                                                       behovet av s.k. specialbarnvakter, för vilka ut-
15683:           Är Regeringen medveten om behovet
15684:                                                       bildning borde ordnas. Härtill anslutna frågor
15685:         av specialutbildning för medhjälpare som
15686:                                                       utreds för närvarande i socialstyrelsen.
15687:         skall kunna vårda svårt handikappade och
15688:         om att sådan utbildning saknas i vårt            Som resultat av de rådplägningar som på
15689:         land samt                                     grund av spörsmålet har förts med representanter
15690:           vad har myndigheterna för avsikt att        för socialstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen
15691:         göra för att avhjälpa detta missförhållan-    kan i sammandrag konstateras följande:
15692:         de?                                              I läroplanerna för utbildningen av unga finns
15693:                                                       mycket undervisningsmaterial som gäller handi-
15694:                                                       kapp, men den i spörsmålet nämnda specialut-
15695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bildningen kan inte vara utbildning för unga.
15696: anföra följande:                                      Vuxenutbildning ordnas som kursformad utbild-
15697:    Stödet för vård av svårt handikappade personer     ning bl.a. vid yrkeskurscentralerna. Den kursfor-
15698: i hemmet med hjälp av en personlig medhjälpare        made utbildningen av skolgångsbiträden har se-
15699: är fortfarande inom socialväsendet på försökssta-     dan år 1979 ordnats vid kurser av 1--3 månaders
15700: diet och saknar egentlig lagstiftningsgrund. I        längd. Myndigheterna inom yrkesutbildningsför-
15701: spörsmålet hänvisas till de medhjälpare som           valtningen har inte ännu i detta skede, så länge
15702: Helsingfors stad bekostar för svårt handikappade      verksamheten med personliga medhjälpare inte
15703: invalider. Enligt uppgifter från Helsingfors stads    har lagstiftningsgrund, vidtagit några åtgärder
15704: socialverk är det fråga om ett försök som har         för att ordna sådana kurser. Redan i detta skede
15705: inletts 1.9.1985 och som fortsätter åtminstone till   kan dock konstateras att kurserna inte kan göras
15706: utgången av detta år. Inom ramen för försöket         särskilt differentierade, t.ex. enligt typ av handi-
15707: ger Helsingfors stad understöd till personer som      kapp.
15708: de svårt handikappade själva har valt och som            I de olika former av stöd och tjänster som
15709: hjälper de handikappade enligt behov och önske-       enligt lagen om invalidvård (907 146) numera
15710: mål som de själva uttrycker. Understödet kan          kan ges ingår inte möjligheten att ersätta de
15711: detta år vara högst 3 765 mk per månad och det        kostnader som föranleds av medhjälpare åt en
15712: förutsätter 40 timmars arbete per vecka. Under-       handikappad. Det enda undantaget utgörs av
15713: stödet är således lägre än grundlönen för en          den anpassningsträning som ingår i 9 b § lagen
15714: hemvårdare, i motsats till vad som anförs i           om invalidvård. För denna verksamhet kan en
15715: spörsmålet. Medhjälparna är ofta anhöriga eller       svårt handikappad elev ersättas för kostnaderna
15716: bekanta till de handikappade. I någon mån har         för ett skolgångsbiträde under studietiden. Verk-
15717: också medhjälparna engagerats via tidningsan-         samheten i fråga har från 1.8.1985 i huvudsak
15718: nonser. Hittills har ca 35 svårt handikappade         övergått till skolmyndigheterna, eftersom skolan
15719: personer berörts av försöket. I oktober i år blir     enligt 51 § grundskolelagen är skyldig att bestri-
15720: försökets uppföljningsrapport färdig och på ba-       da de kostnader som föranleds av nödvändiga
15721: sen av den kommer man överens om fortsatta            medhjälpare för en handikappade elever. För
15722: åtgärder. Enligt uppgifter från Helsingfors stads     närvarande gäller således verksamheten med skol-
15723: socialverk har specialutbildning inte ordnats för     gångsbiträden i enlighet med lagen om invalid-
15724: medhjälparna inom ramen för försöket, men             vård endast andra skolformer än grundskolan.
15725:                                       1986 vp. -     KK n:o 277                                       5
15726: 
15727:    Verksamheten med anpassningstranmg är ett         avlönandet av en personlig medhjälpare medför
15728: beaktansvärt utvecklingsområde också i fråga om      för den handikappade. En svårt handikappad
15729: medhjälpare. En arbetsgrupp vid socialstyrelsen      person skulie i det i propositionen föreslagna
15730: som utreder utvecklandet av anpassningsträ-          systemet vara medhjälparens arbetsgivare.
15731: ningen blir färdig med sitt arbete hösten 1986. I
15732: förslagen betonas socialmyndigheternas ansvar           I detta skede har ännu inte närmare utretts
15733: när det gäller att utveckla den anpassningsträ-      vilka krav som eventuelit bör stälias på medhjäl-
15734: ning som skali genomföras som rehabilitering.        parens kompetens eller utbildning. Avsikten är
15735: Ett utvecklingsområde kunde då vara att ordna        att den frågan skali utredas i detalj efter det att
15736: kursverksamhet för handikappade som använder         lagens ikraftträdande har bekräftats. Social- och
15737: personliga medhjälpare, och då kunde också           hälsovårdsministeriet anser det dock viktigt att
15738: medhjälparna delta i kurserna. Av detta slag av      separata utbildningssystem specielit för systemet
15739: kursverksamhet har man haft positiva erfarenhe-      med personliga medhjälpare inte skapas, utan att
15740: ter i vissa andra Iänder.                            denna verksamhet skulie genomföras i samband
15741:    Regeringen har för avsikt att under höstsessio-   med handledningen för hemsetviceverksamheten
15742: nen förelägga riksdagen ett förslag tili lag om      elier i samband med handledning för verksamhet
15743: tjänster och stödformer som ordnas på grund av       som annars nära ansluter sig tili de kommunala
15744: handikapp. Genom denna lag har man för avsikt        servicesystemen, såsom t.ex. handledningen för
15745: att göra det möjligt att ersätta de kostnader som    den friviliiga verksamheten.
15746: 
15747:      Helsingfors den 30 september 1986
15748: 
15749:                                                                             Minister Matti Puhakka
15750: 1
15751: 1
15752:  1
15753:   1
15754:   1
15755:    1
15756:     1
15757:     1
15758:      1
15759:       1
15760:       1
15761:        1
15762:         1
15763:         1
15764:          1
15765:           1
15766:           1
15767:            1
15768:             1
15769:             1
15770:              1
15771:               1
15772:               1
15773:                1
15774:                 1
15775:                 1
15776:                  1
15777:                   1
15778:                   1
15779:                                                  1986 vp.
15780: 
15781: Kirjallinen kysymys n:o 278
15782: 
15783: 
15784: 
15785: 
15786:                                     Knuuttila ym.: Taloudellisen tuen lisäämisestä urheiluseuroille
15787: 
15788: 
15789:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15790: 
15791:     Urheilutoiminta muodostaa yhden suurimmis-          korvaaminen. Näitä kustannuksia ovat muun
15792: ta vapaaehtoisen kansalaistoiminnan alueista.           muassa joukkueiden matka- ja majoituskustan-
15793: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan on ur-        nukset. Myös vilkkaimmin toimivien seurojen
15794: heiluseuroilla noin 150 000 harjoitusohjaajaa.          seuraohjaajien palkkaamiseen pitäisi saada riittä-
15795: Tätä toimintaa yhteiskunta tukee muun muassa            vä avustus. Tämä puoli rahoituksesta voitaisiin
15796: seura-avustuksin, mutta usein siitä huolimatta          hoitaa alityöllisyysalueilla myös työllistämisperus-
15797:  seurojen talous on kohtuuttomasti rasitettu. Lisä-     teisena.
15798:  rahoitusta seurat joutuvat hankkimaan mitä mo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15799:  ninaisimmilla tavoilla. Erittäin tavallista on se,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15800:  että liikeyritykset mainoksia maksamalla tai suo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15801:  ranaisella tuella pitävät seuroja pystyssä taloudel-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15802:  lisesti. Tällainen tuki voi jakauma kuitenkin
15803:  hyvin epätasaisesti.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15804:                                                                 ryhtyä urheiluseurojen, ensi vaiheessa
15805:   Laajassa urheilutoiminnassa on niin suuria                    palloiluseurojen taloudellisen tuen lisää-
15806: myönteisiä tekijöitä, että tämän toiminnan talou-               miseksi niin, että ainakin joukkueiden
15807: dellinenkin puoli olisi nykyistä paremmin yhteis-               sarjaotteluiden matka- ja majoituskustan-
15808: kunnan toimesta turvattava. Ensimmäisenä aske-                  nukset sekä seuraohjaajien palkkauskus-
15809: leena voisi tällöin kysymykseen tulla palloiluseu-              tannukset suoritettaisiin yhteiskunnan
15810: rojen sarjakilpailuista aiheutuvien kustannusten                toimesta?
15811: 
15812:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15813: 
15814:                        Sakari Knuuttila                          Pertti Hietala
15815: 
15816: 
15817: 
15818: 
15819:  260720R
15820: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 278
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15826: 
15827:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määräyksiksi ja ohjeiksi todetaan, että urheilu-
15828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuran avustuksen tarve voidaan määritellä mm.
15829: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-       seuran taloudellisen tilan ja muualta saatavissa
15830: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     olevan tuen perusteella. Avustuksen myöntämis-
15831: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      perusteita harkittaessa tulisi pyrkiä siihen, ettei
15832: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-   yhteisön liikuntatoiminnan kannalta tarkoituk-
15833: ta kysymyksestä n:o 278:                             senmukainen omatoimisuus vaikuttaisi avustusta
15834:                                                      vähentävänä seikkana. Avustukset voidaan myön-
15835:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tää vuosi-, perus- tai toiminta-avustuksina, joilla
15836:        ryhtyä urheiluseurojen, ensi vaiheessa        tarkoitetaan niitä avustuksia, joita kunta myön-
15837:        palloiluseurojen taloudellisen tuen lisää-    tää vuosittain urheiluseurojen yleisen sääntömää-
15838:        miseksi niin, että ainakin joukkueiden        räisen toiminnan tukemiseen edellä mainituin
15839:        sarjaotteluiden matka- ja majoituskustan-     perustem.
15840:        nukset sekä seuraohjaajien palkkauskus-          Kunnat voivat itsenäisesti päättää harkintansa
15841:        tannukset suoritettaisiin yhteiskunnan        mukaan liikuntalain, liikunta-asetuksen ja ope-
15842:        toimesta?                                     tusministeriön päätösten rajoissa, millaisille ur-
15843:                                                      heiluseuroille ja minkälaiseen liikuntatoimintaan
15844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     avustuksia myönnetään.
15845: ti seuraavaa:                                           Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn tavoittee-
15846:    Liikuntalain tultua voimaan vuoden 1980 alus-     seen palloiluseurojen taloudellisen tuen lisäämi-
15847: ta lukien kunnille on myönnetty valtionosuutta       sestä sekä seuraohjaajien palkkauskustannusten
15848: urheiluseurojen toimintaan. Valtion kuluvan          suorittamisesta yhteiskunnan toimesta, opetusmi-
15849: vuoden tulo- ja menoarviossa on kunnille osoitet-    nisteriö toteaa, että nykyinen liikuntatoimen val-
15850: tu 35 700 000 markkaa käytettäväksi urheiluseu-      tionosuusjärjestelmä mahdollistaa urheiluseuro-
15851: rojen toimintaan sekä liikuntatoimen yleiseen        jen tukemis~n ku~t~en toimesta vuosittaisen tulo-
15852: toiminnalliseen kehittämiseen ja kuljetuskustan-     Ja menoarvwn raJOissa.
15853: nuksiin. Valtioneuvoston päätöksen mukaan               Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioehdotusta val-
15854: mainitusta summasta on enintään 10,5 mk asu-         misteltaessa opetusministeriö on pitänyt urheilun
15855: kasta kohden käytettävä urheiluseuroille myön-       ja liikuntakasvatuksen yhtenä tärkeimmistä pai-
15856: nettäviin avustuksiin.                               nopistealueista kunnille urheiluseurojen toimin-
15857:    Opetusministeriön päätöksessä liikuntalain no-    taan ~yönnettävien valtionosuuksien tason ko-
15858: jalla myönnettäviä valtionosuuksia koskeviksi        rottamista.
15859: 
15860:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
15861: 
15862:                                                                   Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
15863:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 278                                          3
15864: 
15865: 
15866: 
15867: 
15868:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15869: 
15870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          faststälias t.ex. på basen av föreningens ekono-
15871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         miska situation och de understöd som föreningen
15872: av den 18 juni 1986 tili vederbörande medlem av       kan erhålia från annat håli. Då grunder för
15873: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-    beviljande av understödet övervägs, borde man
15874: dagsman Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade          sträva tili, att egen aktivitet, som är ändamålsen-
15875: spörsmål nr 278:                                      lig med tanke på en sammanslutnings idrottsvä-
15876:                                                       sen, inte inverkar reducerande på understödet.
15877:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Understöden kan beviljas i form av års-, grund-
15878:        för att öka det ekonomiska stödet tili         eller verksamhetsunderstöd, med vilka man avser
15879:        idrottsföreningar, och i främsta rummet        de understöd som kommunerna med stöd av
15880:        tili bolisportsföreningar så att åtminstone    ovan nämnda grunder årligen beviljar för stöd-
15881:        rese- och inkvarteringskostnaderna för         jande av den alimänna stadgeenliga verksam-
15882:        lagens seriematcher samt avlöningskost-        heten inom idrottsföreningar.
15883:        naderna för föreningsinstruktörer betalas
15884:        av samhäliet?                                     Kommunerna kan självständigt inom ramen
15885:                                                       för idrottslagen och -förordningen samt undervis-
15886:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsministeriets beslut enligt egen prövning
15887: framföra följande:                                    besluta hurudana idrottsföreningar och för vilket
15888:                                                       slags idrottsverksamhet understöd beviljas.
15889:    Sedan idrottslagen trätt i kraft i början av år
15890: 1980 har kommunerna beviljats starsandel för             Vad beträffar det i spörsmålet avsedda målet
15891: verksamheten inom idrottsföreningar. I statsför-      att öka det ekonomiska stödet tili bollsportsföre-
15892: slaget för innevarande år har ett belopp av           ningar samt att betala avlöningskostnaderna för
15893: 35 700 000 mark anvisats kommunerna för att           föreningsinstruktörer ur samhällets medel, kon-
15894: användas för verksamheten inom idrottsföre-           staterar undervisningsministeriet att det nuvaran-
15895: ningar samt för den alimänna funktionelia ut-         de systemet med statsandelar för idrottsväsendet
15896: vecklingen inom idrottsväsendet och för trans-        gör det möjligt för kommunerna att understöda
15897: portkostnaderna. Enligt statsrådets beslut bör av     idrottsföreningarna inom ramen för det årliga
15898: nämnda belopp, högst 10,5 mark per invånare,          statsförslaget.
15899: användas för de understöd som beviljas idrottsfö-        Vid beredningen av statsverkspropositionen för
15900: reningarna.                                           år 1987 har undervisningsministeriet ansett att
15901:    I undervisningsministeriets beslut om anvis-       ett viktigt tyngdpunktsområde inom idrott och
15902: ningar och direktiv angående statsandClar som         fysisk fostran är att höja nivån på de statsandelar
15903:  beviljas med stöd av idrottslagen, konstateras att   som beviljas kommunerna för verksamheten
15904:  behovet av understödet tili idrottsförening kan      inom idrottsföreningar.
15905: 
15906:      Helsingfors den 16 september 1986
15907: 
15908:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
15909:                                                   1986 vp.
15910: 
15911: Kirjallinen kysymys n:o 279
15912: 
15913: 
15914: 
15915: 
15916:                                     Tiuri: Tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen turvaamisesta Tek-
15917:                                        nillisen korkeakoulun hallinnonuudistuksessa
15918: 
15919: 
15920:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15921: 
15922:     Teknillisessä korkeakoulussa ollaan parhaillaan      ulkomaille vietäväksi. Teknillisen korkeakoulun
15923: toteuttamassa hallinnonuudistusta. Sen yhteydes-         ensisijainen velvollisuus on huolehtia siitä, että
15924: sä olisi välttämätöntä tehdä myös organisaatiouu-        laitteiden ja järjestelmien tekeminen osataan.
15925: distus, joka takaisi korkeakoulun uudistumisen.              Tietotekniikkaan kuuluvat tietoliikennelaitteet
15926: Valitettavasti korkeakoulussa nyt kaavaillut muu-        ja -järjestelmät sekä tietojenkäsittelyyn liittyvät
15927: tokset eivät siihen johda. Niiden tuloksena kor-         laitteet ja järjestelmät. Tietotekniikka edellyttää
15928: keakoulua uhkaa jälkeenjääminen tärkeiden tek-           tietämystä puolijohdetekniikasta, mikroelektro-
15929: niikan alojen ja erityisesti elektroniikkateollisuu-     niikasta, suurtaajuustekniikasta, radiotekniikasta,
15930: den ja konepajateollisuuden insinööri- ja tutkija-       tietoliikennetekniikasta,     tietokonetekniikasta,
15931: koulutuksessa sekä tutkimuksessa.                        tietojenkäsittelytekniikasta sekä elektroniikan
15932:     Tekniikka tieteellistyy yhä enemmän ja uudet         materiaali- ja valmistustekniikasta. Niiden opetus
15933: tekniikan sovellutukset edellyttävät entistä tuke-       ja tutkimus on sähköosaston tehtävä.
15934: vampaa teoreettista pohjaa. TKK:ssa on jo pit-               Konepaja-automaation ja robottitekniikan ke-
15935: kään ollut haittana, että itsenäinen yleinen osas-       hittäminen TKK:ssa edellyttää, että koneosaston
15936: to, joka vastaa perustieteistä, on yhä enemmän           tehtäväksi tulee koneenrakennukseen liittyvien
15937: eristäytynyt tekniikasta ja tekniikan osastot alansa     tietotekniikan sovellutusten ja automaation ope-
15938:  tekniikan perusteista. Nyt kaavaillaan yleisen          tus ja tutkimus. Prosessitekniikan osaston tehtä-
15939: osaston laajentamista entisestään muuttamalla            vänä on vastaavasti huolehtia myös prosessiauto-
15940: sen nimi tietotekniikan osastoksi ja liittämällä         maation opetuksesta ja tutkimuksesta samoin
15941: siihen tietotekniikan sovellutusten opetus ja tut-       kuin yhdyskuntatekniikan osaston yhdyskunta-
15942:  kimus. "Tietotekniikan" osasto uhkaa lopullises-        tekniikassa tarvittavien tietotekniikan sovellutus-
15943:  ti eristää tekniikan osastot alansa uuden teknii-       ten opetuksesta ja tutkimuksesta.
15944:  kan kehittämisestä.                                         Tulevaisuuden turvaava uudistus saadaan ai-
15945:     Tietotekniikka-sanaa käytetään nykyään useas-        kaan jakamalla korkeakoulu tekniikan pääalojen
15946:  sa merkityksessä, mikä on omiaan aiheuttamaan           mukaan neljään osastoon: sähkö- (ja tieto )teknii-
15947:  väärinkäsityksiä. Usein sillä tarkoitetaan tietotek-    kan osastoon, konetekniikan osastoon, prosessi-
15948:  niikan käyttämistä (automaattista tietojenkäsitte-      tekniikan osastoon ja yhdyskuntatekniikan osas-
15949:  lyä). Tekniikan kannalta nykyaikainen elektro-          toon (lisäksi voi olla erillinen arkkitehtiosasto ).
15950:  niikkaan perustuva tietotekniikka on eräs sähkö-        Kukin neljästä osastosta on niin suuri, että ne
15951:  tekniikan pääaloista.                                   joka tapauksessa tarvitsevat omat opettajat mate-
15952:     Väärinkäsitykset ovat vaarallisia, kun niihin        matiikkaan, fysiikkaan ja tietojenkäsittelyyn. Ny-
15953:  nojautuen kehitetään korkeakouluopetusta ja             kyisen yleisen osaston opettajat on edullista jakaa
15954:  tutkimusta. Vaarana on, että opetusministeriö ja        osastoille tukemaan eri tekniikan alojen teoreet-
15955:  tietotekniikan käyttäjät, jotka näkevät vain käyt-      tista pohjaa ja tutkimusta. Samalla he osaston
15956:  täjien suuren tarpeen, unohtavat varsinaisen tie-       tutkimukseen osallistuessaan saavat elävän kon-
15957:   totekniikan. Jos siitä ei pidetä huolta Teknillises-   taktin alan tarpeisiin.
15958:  sä korkeakoulussa, Suomesta tulee työttömyyttä              Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli Teknil-
15959:  maahan tuova maa, kun ulkomaisilla laitteilla           lisen korkeakoulun hallinnonuudistuslakia v.
15960:   automatisoidaan työpaikkoja pois. Työpaikkojen          1985 ja lausui mietinnössään mm. seuraavaa:
15961:   turvaamiseksi Suomessa on pystyttävä myös val-          '' Osastorajoista aiheutuneiden haittojen poista-
15962:   mistamaan tietotekniikan laitteita ja järjestelmiä     miseksi useissa asiantuntijalausunnoissa on ehdo-
15963: 
15964:  260709E
15965: 2                                    1986 vp. -- RJ( n:o 279
15966: 
15967: tettu Teknillisen korkeakoulun osastojen määrän               Miten Hallitus aikoo huolehtia suta,
15968: vähentämistä. Valiokunta pitää ehdotuksia pe-              että eduskunnan päätös toteutuu Teknil-
15969: rusteltuina ja edellyttää, että osastojen määrä            lisen korkeakoulun hallintoa uudistetta-
15970: supistetaan 4--5 tekniikan ja arkkitehtuurin pää-          essa, ja että hallinnonuudistuksen jälkeen
15971: aloja edustavaan osastoon.'' Eduskunta yhtyi va-           Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan
15972: liokunnan kantaan.                                         ja yleensä elektroniikan opetus ja tutki-
15973:                                                            mus vastaavat elektroniikkateollisuuden,
15974:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          konepajateollisuuden ja prosessiteollisuu-
15975: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            den tarpeita?
15976: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15977: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15978: 
15979:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
15980: 
15981:                                             Martti Tiuri
15982:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 279                                           3
15983: 
15984: 
15985: 
15986: 
15987:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15988: 
15989:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          viisi insinööriosastoa eli tietotekniikan osasto,
15990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sähkötekniikan osasto, konetekniikan osasto, pro-
15991: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         sessi- ja materiaalitekniikan osasto ja rakennus- ja
15992: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       maanmittaustekniikan osasto sekä näiden lisäksi
15993: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        arkkitehtiosasto.
15994: Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä          Hallinnon uudistamisessa on pyritty ottamaan
15995: n:o 279:                                               huomioon tietotekniikan koulutuksen ja tutki-
15996:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        muksen kehittäminen. Uuden tietotekniikan
15997:        että eduskunnan päätös toteutuu Teknil-         osaston perustamisella ei tulla pelkästään jatka-
15998:        lisen korkeakoulun hallintoa uudistetta-        maan nykyisen perusopetusta antavan yleisen
15999:        essa, ja että hallinnonuudistuksen jälkeen      osaston toimintaa, vaan se tulisi olemaan yksi
16000:        Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan         korkeakoulun diplomi-insinöörejä valmistavista
16001:        ja yleensä elektroniikan opetus ja tutki-       osastoista.    Korkeakoulun      opettajaneuvoston
16002:        mus vastaavat elektroniikkateollisuuden,        12.6.1986 tekemän päätöksen mukaisesti tieto-
16003:        konepajateollisuuden ja prosessiteollisuu-      tekniikan osastoon tulisi kuulumaan neljä laitos-
16004:        den tarpeita?                                   ta: teknillisen matematiikan laitos, teknillisen
16005:                                                        fysiikan laitos, tietojenkäsittelytekniikan laitos
16006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          sekä automaatiotekniikan laitos. Osasto huolehti-
16007: seuraavaa:                                             si tietotekniikan koulutusohjelmasta ja teknilli-
16008:                                                        sen fysiikan koulutusohjelmasta. Korkeakoulun
16009:   Teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinä-       sisäisillä päätöksillä tullaan varmistamaan, että
16010: kuuta 1985 annettu laki (684/85) tulee voimaan         myös muiden osastojen tarpeet otetaan huo-
16011: 1 päivänä tammikuuta 1987. Eduskunta hyväksyi          mioon tietotekniikan osaston opetuksessa.
16012: (1985 vp. -- Eduskunnan vastaus -- Esitys n:o
16013: 8711984 vp.) lain hallituksen esittämässä muo-             Korkeakoulu pyrkii ilmoituksensa mukaan
16014: dossa lukuun ottamatta lain 1 §:ää, jossa mainit-      myös tietotekniikan laitteistojen valmistukseen
16015: tuihin korkeakoulun tehtäviin eduskunta lisäsi         liittyvän opetuksen ja tutkimuksen tehostami-
16016: maininnan arkkitehtuurin opetuksesta. Eduskun-         seen. Tätä silmällä pitäen on sähkötekniikan
16017: nan sivistysvaliokunta edellytti hallituksen esityk-   osastoon tarkoitus perustaa tietokone- ja tietolii-
16018: sen johdosta antamassaan mietinnössä (SiVM n:o         kennetekniikan laitos, johon mm. tultaisiin si-
16019: 2), että korkeakoulun osastojen määrä supiste-         joittamaan korkeakouluun 1.9.1986 lukien pe-
16020: taan 4--5 tekniikan ja arkkitehtuurin pääaloja         rustettu tietotekniikan professorin virka. Viran
16021: edustavaan osastoon.                                   opetusala on korkeakoulun päätöksellä suunnattu
16022:    Lakiin perustuvaa asetusta on valmisteltu ope-      nimenomaan laitteistotekniikkaan.
16023: tusministeriössä yhteistyössä Teknillisen korkea-          Asetus teknillisestä korkeakoulusta tullaan an-
16024: koulun johdon kanssa ottaen huomioon edus-             tamaan lähiaikoina. Tällöin hallitus ja tasavallan
16025: kunnan sivistysvaliokunnan mietinnössä esitetyt        presidentti ratkaisevat lopullisesti myös kysymyk-
16026: näkemykset. Käytyjen neuvottelujen pohjalta on         sen korkeakoulun osastoista. Tässä yhteydessä on
16027: päädytty siihen, että korkeakoulussa tulisi olla       tarkoitus turvata myös tietotekniikan asema.
16028: 
16029:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
16030: 
16031:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
16032: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 279
16033: 
16034: 
16035: 
16036: 
16037:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
16038: 
16039:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          materialteknik och en avdelning för byggnads-
16040: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och lantmäteriteknik samt dessutom en arkitekt-
16041: den 18 juni 1986 till vederbörande medlem av          avdelning.
16042: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Vid reformen av förvaltningen har avsikten
16043: dagsman Tiuri undertecknade spörsmål nr 279:          varit att beakta utvecklingen av utbildning och
16044:                                                       forskning inom datatekniken. Genom att grunda
16045:           Hur ämnar Regeringen sörja för att          en ny avdelning för ADB-teknik kommer man
16046:        rikdsdagens beslut förverkligas vid refor-     inte enbart att fortsätta med verksamheten vid
16047:        men av tekniska högskolans förvaltning,        den nuvarande allmänna avdelningen, som ger
16048:        och för att undervisningen och forsk-          grundläggande undervisning, utan den nya av-
16049:        ningen i datateknik och elektronik i all-      delningen skulle bli en av de avdelningar vid
16050:        mänhet vid tekniska högskolan efter            högskolan som utbildar diplomingenjörer. Enligt
16051:        förvaltningsreformen motsvarar elektro-        det beslut som högskolans lärarråd fattade
16052:        nikindistustrins, verkstadsindustrins och      12.6.1986 skulle avdelningen för ADB-teknik
16053:        processindustrins behov?                       bestå av fyra institutioner: institutionen för tek-
16054:                                                       nisk matematik, institutionen för teknisk fysik,
16055:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      institutionen för databehandlingsteknik samt in-
16056: anföra följande:                                      stitutionen för automationsteknik. Avdelningen
16057:    Lagen den 26 juli 1985 om tekniska högskolan       skulle sköta utbildningsprogrammet för datatek-
16058: (684/85) träder i kraft den 1 januari 1987.           nik och utbildningsprogammet för teknisk fysik.
16059: Riksdagen antog (1985 rd. -- Riksdagens svar--        Genom beslut inom högskolan kommer det att
16060: RP nr 8711984 rd.) lagen i den form den               säkerställas att också övriga avdelningars behov
16061: föreslagits av regeringen frånsett 1 § i lagen, där   beaktas i undervisningen vid avdelningen för
16062: riksdagen till högskolans uppgifter fogade ett        ADB-teknik.
16063: omnämnande av arkitekturundervisningen. Riks-            Högskolan avser enligt vad den uppger också
16064: dagens kulturutskott förutsatte i sitt betänkande     att effektivera undervisningen och forskningen i
16065: (KuUB nr 2) med anledning av regeringens              anslutning till tillverkningen av utrustning. Med
16066: proposition att antalet avdelningar vid högskolan     tanke härpå är det meningen att vid avdelningen
16067: minskas till 4--5 avdelningar, som representerar      för elektroteknik inrätta en institution för dator-
16068: huvudområdena inom teknik och arkitektur.             och telekommunikationsteknik. Där skulle bl.a.
16069:    Den på lagen grundade förordningen har be-         placeras en professur i ADB-teknik, som har
16070: retts hos undervisningsministeriet i samarbete        iorättats räknat från 1.9.1986. Professurens un-
16071: med tekniska högskolans ledning med beaktande         dervisningsområde är enligt högskolans beslut
16072: av de synpunkter som har anförts i betänkandet        uttryckligen inriktat på utrustningsteknik.
16073: från riksdagens kulturutskott. På basen av               Förordningen om tekniska högskolan kommer
16074: förhandlingarna har man kommit fram till att          att ges inom en snar framtid. Då avgör rege-
16075: det vid högskolan bör finnas fem ingenjörsavdel-      ringen och republikens president slutgiltigt också
16076: ningar, dvs. en avdelning för ADB-teknik, en          frågan om högskolans avdelningar. I det sam-
16077: avdelning för elektroteknik, en avdelning för         manhanget är det meningen att trygga också
16078: maskinteknik, en avdelning för process- och           ADB-teknikens ställning.
16079: 
16080:     Helsingfors den 16 september 1986
16081: 
16082:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
16083:                                                1986 vp.
16084: 
16085: Skriftligt spörsmål nr 280
16086: 
16087: 
16088: 
16089: 
16090:                                   Nordman m.fl.: Om villkoren för introduktionsstöd till sysselsättan-
16091:                                     de av unga
16092: 
16093: 
16094:                                Till Riksdagens Herr Talman
16095: 
16096:    Tack vare en rad stödåtgärder har de ungas         rats, eftersom en del arbetsgivare förutsätter
16097: ställning på arbetsmarknaden kunnat förbättras        introduktionsstöd för inlärningsperioden. En så-
16098: de senaste åren. Ungdomsarbetslösheten är be-         dan gallring är speciellt beklaglig i de fall, där
16099: tydligt lägre än när den var som högst på             arbetssökande arbetslös har yrkesutbildning, vil-
16100: 1970-talet. Men så länge som var fjärde arbetslös     ket är förhållandevis vanligt i åldern 16-19.
16101: arbetssökande är under 25 år, är situationen          Bäst elimineras ungdomsarbetslösheten om flera
16102: otillfredsställande.                                  alternativ är tillämpbara vid placering på arbets-
16103:    Till de viktigaste åtgärderna hör att underlätta   marknaden.
16104: 16-24-åringarnas övergång från utbildning till           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
16105: yrkesarbete. I den avsikten beviljas arbetsgivare,    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16106: som anställer arbetslös arbetssökande i åldern        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
16107: 20-24, s.k. introduktionsstöd om 1 000 mark i         följande spörsmål:
16108: månaden, och arbetslös arbetssökande i åldern                   Är Regeringen medveten om de svårig-
16109: 16-19 själv s.k. praktikantpenning om 70 mark                heter som begränsningen av introduk-
16110: per dag.                                                     tionsstödet till 20-24-åringar innebär
16111:    En betydande ändring gjordes i förordningen               och
16112: för samhällsgaranti för unga fr.o.m. 1986, enligt               är Regeringen beredd att ändra villko-
16113: viiken introduktionsstöd inte längre kan beviljas            ren, så att introduktionsstöd kan beviljas
16114: 16-19-åringar. Detta innebär att placeringen av              även för arbetslös arbetssökande i åldern
16115: de yngsta arbetssökande ungdomarna har försvå-               16-19?
16116: 
16117:      Helsingfors den 18 juni 1986
16118: 
16119:                       Håkan Nordman                            Håkan Malm
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:  260672P
16125: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 280
16126: 
16127: Kirjallinen kysymys n:o 280                                                                Suomennos
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 
16132:                                  Nordman ym.: Nuorten työllistämisessä maksettavan perehdyttä-
16133:                                    mistuen ehdoista
16134: 
16135: 
16136:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16137: 
16138:    Erilaisten tukitoimenpiteiden ansiosta on        työnantajista edellyttää saavansa perehdyttämis-
16139: nuorten asemaa työmarkkinoilla kyetty viime         tukea opetteluajalta. Kyseinen karsinta on erityi-
16140: vuosina parantamaan. Nuorisotyöttömyys on           sen valitettava tapauksissa, joissa työttömällä
16141: merkittävästi alhaisempi kuin ollessaan korkeim-    työnhakijalla on ammatillinen koulutus, mikä on
16142: millaan 1970-luvulla. Mutta niin kauan kuin         suhteellisen tavallista 16--19-vuotiaiden joukos-
16143: joka neljäs työtön työnhakija on alle 25-vuotias,   sa.
16144: tilanne on epätyydyttävä.                               Parhaiten nuorisotyöttömyyttä voidaan poistaa,
16145:    Tärkeimpiin toimenpiteisiin kuuluu 16--24-       jos on käytettävissä useita vaihtoehtoja nuoren
16146: vuotiaiden koulutuksesta ammattiin siirtymisen      sijoittamiseksi työmarkkinoille.
16147: helpottaminen. Tässä tarkoituksessa myönnetään          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16148: työnantajalle, joka ottaa palvelukseensa 20--24-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16149: vuotiaan työttömän työnhakijan, niin sanottua       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16150: perehdyttämistukea 1 000 markkaa kuukaudessa,       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16151: ja 16--19-vuotias työtön työnhakija itse saa niin
16152: sanottua harjoittelurahaa 70 markkaa päivässä.                 Onko Hallitus tietoinen niistä vaikeuk-
16153:    Nuorten yhteiskuntatakuusta annettuun ase-               sista, joita perehdyttämistuen rajoittami-
16154: tukseen tehtiin vuodesta 1986 lähtien merkityk-             nen 20--24-vuotiaisiin merkitsee, ja
16155: sellinen muutos, jonka mukaan perehdyttämistu-                 onko Hallitus valmis muuttamaan pe-
16156: kea ei enää voida myöntää 16--19-vuotiaille.                rehdyttämistuen ehtoja niin, että tukea
16157: Tämä merkitsee, että nuorimpien työtä hakevien              voitaisiin myöntää myös 16--19-vuotiail-
16158: nuorten sijoittaminen on vaikeutunut, koska osa             le?
16159: 
16160:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1986
16161: 
16162:                      Håkan Nordman                           Håkan Malm
16163:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 280                                        3
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16169: 
16170:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telmää kehitettäessä siihen, että ainakin tassa
16171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaiheessa on tarkoituksenmukaisinta ohjata alle
16172: olette 18 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-      20-vuotiaat nuoret ensisijaisesti normaaliin am-
16173: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    matilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulu-
16174: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tukseen sekä ohjata ja perehdyttää heidät nor-
16175: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       maaliin työelämään vasta sen jälkeen, kun riittä-
16176: sesta kysymyksestä n:o 280:                         vä ammatillisen koulutuksen perustaso on saavu-
16177:                                                     tettu. Ikärajan valinta on yhdenmukainen muun
16178:           Onko Hallitus tietoinen niistä vaikeuk-   muassa työllisyyskoulutuksessa sovellettavan ikä-
16179:        sista, joita perehdyttämistuen rajoittami-   rajan kanssa.
16180:        nen 20--24-vuotiaisiin merkitsee, ja
16181:           onko Hallitus valmis muuttamaan pe-          Harjoittelurahan osalta tilanne on sikäli toi-
16182:        rehdyttämistuen ehtoja niin, että tukea      nen, että tämä toimenpide kytkeytyy läheisesti
16183:        voitaisiin myöntää myös 16--19-vuotiail-     ammatinvalinnanohjaukseen ja edeltää näin ol-
16184:        le?                                          len ammatillista koulutusta. Tällöin on tarkoi-
16185:                                                     tuksenmukaista, että harjoittelurahaa saavien ikä-
16186:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ryhmä on nuorempi kuin jo ammatillisen perus-
16187: ti seuraavaa:                                       koulutuksen saaneiden ja tiettyihin työmarkki-
16188:    Nuorten yhteiskuntatakuuksi kutsuttu toimen-     noilla oleviin työtehtäviin perehtyvien henkilöi-
16189: pidekokonaisuus muodostuu useista eri toimen-       den ikäryhmä.
16190: piteistä ja sisältää työvoimahallinnon toimenpi-
16191: teiden lisäksi myös opetusministeriön hallinnon-       Lopuksi voidaan todeta, että kuten jo edellä
16192: alalle kuuluvia toimenpiteitä. Järjestelmää on      on todettu, nuorten yhteiskuntatakuujärjestel-
16193: vuosien varrella pyritty kehittämään sen käytän-    mää on jatkuvasti pyritty kehittämään käytännön
16194: töön soveltamisesta saatujen kokemusten perus-      kokemusten perusteella. Näin ollen työvoimami-
16195: teella. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet eri     nisteriö on omalta osaltaan valmis parantamaan
16196: hallinnonalojen edustajat sekä osittain myös kun-   järjestelmän yksityiskohtia, jos näissä havaitaan
16197: tien keskusjärjestöt ja merkittävimmät työmark-     epäkohtia. Vuoden 1986 aikana eivät tähän men-
16198: kinajärjestöt.                                      nessä saadut kokemukset kuitenkaan anna aihet-
16199:    Vuoden 1985 loppupuolella päädyttiin työvoi-     ta ikärajojen välittömään muuttamiseen, vaan
16200: maministeriössä nuorten yhteiskuntatakuujärjes-     kokemuksia on syytä hankkia pidemmältä ajalta.
16201: 
16202:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1986
16203: 
16204:                                                                Työvoimaministeri Urpo Leppänen
16205: 4                                     1986 vp. -- RJ( n:o 280
16206: 
16207: 
16208: 
16209: 
16210:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16211: 
16212:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utveckla försöket med samhällsgaranti för arbets-
16213: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        platser för unga, att det åtminstone i det här
16214: den 18 juni 1986 till vederbörande medlem av          skedet är ändamålsenligt att i första hand erbju-
16215: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     da personer under 20 år en normal yrkesutbild-
16216: dagsman Håkan Nordman m.fl. ställda skriftliga        ning och utbildning enligt läroavtal. Först då en
16217: spörsmål nr 280:                                      tillräcklig grundnivå inom yrkesutbildningen har
16218:                                                       uppnåtts bör de införas i det normala arbetslivet.
16219:           Är Regeringen medveten om de svårig-        Valet av åldersgräns sammanfaller med bl.a. den
16220:        heter som begränsningen av introduk-           åldersgräns som tillämpas inom sysselsättningsut-
16221:        tionsstödet till 20--24-åringar innebär        bildningen.
16222:        och
16223:           är Regeringen beredd att ändra villko-         Vad beträffar praktikantpenningen är situa-
16224:        ren, så att introduktionsstöd kan beviljas     tionen såtillvida en annan, att utbetalningen av
16225:        även för arbetslös arbetssökande i åldern      det här stödet är nära anknuten till yrkesvägled-
16226:        16--19?                                        ningen och således föregår yrkesutbildningen.
16227:                                                       Det är därför ändamålsenligt att den åldersgrupp
16228:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som får praktikantpenningen är yngre än den
16229: anföra följande:                                      som redan erhållit grundläggande yrkesutbild-
16230:    Den helhet av åtgärder som går under benäm-        ning samt den åldersgrupp som redan är insatt i
16231: ningen samhällsgaranti för unga består av många       vissa arbetsuppgifter på arbetsmarknaden.
16232: olika åtgärder och innefattar, förutom åtgärder
16233: som hör till arbetskraftsförvaltningen, också åt-        Slutligen kan man än en gång konstatera, att
16234: gärder som hör till undervisningsministeriets         man ständigt strävar till att utveckla systemet
16235: förvaltningsområde. Man har under årens lopp          med samhällsgaranti för unga med hjälp av
16236: strävat till att förbättra systemet på basen av       praktisk erfarenhet. Arbetskraftsministeriet är så-
16237: erfarenheterna av dess praktiska tillämpning.         ledes för egen del redo att förbättra enskilda
16238: Representanter för olika förvaltningsgrenar har       detaljer i systemet, ifall man observerar missför-
16239: deltagit i det här utvecklingsarbetet, liksom också   hållanden. Under år 1986 har de erfarenheter
16240: delvis de kommunala centralorganisationerna och       som hittills har gjorts i alla fall inte gett anled-
16241: de viktigaste arbetsmarknadsorganisationerna.         ning till att omedelbart ändra åldersgränserna.
16242:    I slutet av år 1985 beslöt man inom arbets-        Det är i stället skäl att samla erfarenheter under
16243: kraftsministeriet, i samband med arbetet för att      en längre tid.
16244: 
16245:     Helsingfors den 5 augusti 1986
16246: 
16247:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
16248:                                                1986 vp.
16249: 
16250: Kirjallinen kysymys n:o 281
16251: 
16252: 
16253: 
16254: 
16255:                                   Almgren: Ulkomailta tuotujen ongelmajätteiden hävittämisestä
16256:                                     Riihimäen ongelmajätelaitoksessa
16257: 
16258: 
16259:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16260: 
16261:    Alkuperäisen suunnitelman mukaan Riihimä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16262: elle perustettuun ongelmajätelaitokseen piti tuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16263: da jätteitä vain Suomesta.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16264:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16265:    Saadun tiedon mukaan Riihimäen ongelmajä-
16266: telaitokselle tuodaan kuitenkin jätteitä hävitettä-
16267: väksi myös ulkomailta, ainakin Norjasta. Julki-                 Onko Riihimäen ongelmajätelaitoksen
16268: suudessa on esitetty, että Oy Ekokem Ab tuo                  toiminnan ja ympäristön kannalta oikein
16269: maahan ja käsittelee 30 tonnia torjunta- ja suo-             ja välttämätöntä tuoda Suomeen hävitet-
16270: jausaineita. Jäte tulee Riihimäelle useassa erässä           täväksi ongelmajätteitä ulkomailta, kun
16271: kesän 1986 kuluessa. Jo aikaisemmin on Ekokem                otetaan huomioon se mahdollisuus, että
16272: tuonut maahan 55 tonnia syanideja sisältäviä                 laitoksesta voi ympäristöön joutua päästö-
16273: jätteitä Ruotsista.                                          jä, jotka ovat haitallisia?
16274: 
16275:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
16276: 
16277:                                              Esko Almgren
16278: 
16279: 
16280: 
16281: 
16282:  260823D
16283: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 281
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16289: 
16290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jeille. Pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjoismaiden
16291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            välistä työnjakoa ongelmajätteiden käsittelyssä on
16292: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-           pitkään pidetty tarkoimksenmukaisena ja tavoit-
16293: jeenne n:o 1264 ohella lähettänyt valtioneuvos-          telemisen arvoisena.
16294: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-           Ongelmajätteiden tuonti on ollut myös tar-
16295: jennöksen kansanedustaja Esko Almgrenin kirjal-          peellista siksi, että Ekokem Oy Ab:n käsittelylai-
16296: lisesta kysymyksestä n:o 281, jossa tiedustellaan:       tos on toiminut koko kaksi vuotta kestäneen
16297:                                                          toimintansa ajan selvästi vajaalla kapasiteetilla.
16298:            Onko Riihimäen ongelmajätelaitoksen           Laitoksen ongelmajätteiden käsittelyluvan mu-
16299:         toiminnan ja ympäristön kannalta oikein          kainen vuosittainen vastaanottokapasiteetti on
16300:         ja välttämätöntä tuoda Suomeen hävitet-          noin 60 000 tonnia ongelmajätettä. Vertailun
16301:         täväksi ongelmajätteitä ulkomailta, kun          vuoksi voidaan todeta, että asukasluvultaan lähes
16302:         otetaan huomioon se mahdollisuus, että           samankokoisessa Tanskassa arvioidaan maan on-
16303:         laitoksesta voi ympäristöön joutua päästö-       gelmajätelaitokseen toimitettavan käsiteltäväksi
16304:         jä, jotka ovat haitallisia?                      vuonna 1986 yli 100 000 tonnia ongelmajätettä.
16305:                                                             Ongelmajätteiden tuottajat eivät Suomessa ole
16306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vielä sopeutuneet ongelmajätteiden asianmukai-
16307: ti seuraavaa:                                            sesta käsittelystä väistämättä aiheutuviin kohon-
16308:    Vuonna 1979 perustetun valtakunnallisen on-           neisiin kustannuksiin. Tätä osoittaa muun muas-
16309: gelmajätelaitosyhtiön Ekokem Oy Ab:n (aikai-             sa se, että monet suomalaiset yritykset vievät
16310: semmin Oy Suomen Ongelmajäte - Finlands                  ongelmajätteitä ulkomaille, vaikka niille voitai-
16311: Problemavfall Ab) yhtiöjärjestyksen mukaan yh-           siin järjestää asianmukainen käsittely Suomessa.
16312: tiön tehtävänä on ongelmajätteiden keräilyn,             Vienti on siten osaltaan vaikeuttanut ongelmajä-
16313: kuljetuksen ja käsittelyn järjestämisen ohella           telaitoksen toimintaa ja kapasiteetin saamista
16314: huolehtia alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Yh-        täyteen käyttöön, mikä olisi laitoksen talouden
16315: tiö onkin pyrkinyt yhteistyöhön muiden maiden,           kannalta välttämätöntä. Toimiminen vajaalla ka-
16316: erityisesti Pohjoismaiden vastaavien yhtiöiden           pasiteetilla on omiaan aiheuttamaan korotuspai-
16317: kanssa. Ekokem Oy Ab:lle on näin tarjoutunut             netta yhtiön perimiin käsittelymaksuihin. Maksu-
16318: mahdollisuus toimittaa ulkomaisiin käsittelylai-         jen korottaminen olisi vuorostaan omiaan vähen-
16319: toksiin käsiteltäviksi sellaisia ongelmajätteitä, joi-   tämään laitokselle toimitettavan jätteen määrää
16320: ta ei ole voitu tehdä vaarattamiksi Suomessa.            ja lisäämään jätteiden tuottajien alttiutta vientiin
16321:    Ekokem Oy Ab on vastavuoroisesti myös tuo-            tai jätteiden epäasianmukaiseen käsittelemiseen.
16322: nut maahan jonkin verran ongelmajätteitä. Esi-              Edellä esitetyistä syistä ja koska Ekokem Oy
16323: merkiksi Ruotsin ongelmajätelaitos ei ole muun           Ab:n käsittelylaitokselle on asetettu erittäin tiu-
16324: muassa riittämättömän kapasiteettiosa takia voi-         kat ympäristönsuojeluvaatimukset, ei ole ollut
16325: nut käsitellä kaikkia vastaanottamiaan ongelma-          asiallisia syitä rajoittaa ongelmajätteiden tuontia
16326: jätteitä. Ongelmajätteiden tuonnissa Ruotsista on        laitokselle. Tähän ei ole ollut myöskään laillisia
16327: osin ollut myös kysymys muotoutumassa olevasta           edellytyksiä. Jätehuoltolain mukaan ongelmajät-
16328: ongelmajätelaitosyhtiöiden välisestä yhteistyöstä,       teiden tuonti voidaan kieltää vain, jos on perus-
16329: jonka tarkoituksena on sekä käsittelykapasiteetin        teltua syytä epäillä, että jäte ei tule kuljetetuksi
16330: mahdollisimman järkiperäinen käyttö että asian-          tai käsitellyksi jätehuollon järjestämisen tai ym-
16331: mukaisen ongelmajätehuollon edistäminen mo-              päristönsuojelun kannalta hyväksyttävällä tavalla.
16332: lemmissa maissa. Pienehköjä määriä ongelmajä-               Suomessa on Ekokem Oy Ab:n toiminnan
16333: tettä on tuotu maahan myös Norjasta, jossa ei ole        alkamisen jälkeen hyvät edellytykset järjestää on-
16334: koko maata palvelevaa ongelmajätelaitosta ja jos-        gelmajätehuolto asianmukaisesti. Valtion, kun-
16335: sa ei siitä syystä voida nykyisin järjestää asianmu-     tien ja teollisuuden yksimielisin päätöksin aika-
16336: kaista käsittelyä läheskään kaikille ongelmajätela-      naan luotua, pääosin keskitettyyn käsittelyyn pe-
16337:                                      1986 vp. -     KK n:o 281                                      3
16338: 
16339: rustuvaa ongelmajätehuollon järjestelmää on kui-    sen edellytyksiä. Hallitus on antanut hiljattain
16340: tenkin edelleen kehitettävä. Hallituksen käsitel-   eduskunnalle esityksen laiksi öljyjätemaksusta.
16341: täväksi tulee lähiaikoina ehdotus jätehuoltolain    Maksulain nojalla myönnettävin avustuksin voi-
16342: muuttamista koskevaksi laiksi, jolla täsmennet-     taisiin myös turvata ongelmajätteiden kotimaisen
16343: täisiin ongelmajätteiden käsittelyluvan sovelta-    peruskäsittelykapasiteetin käyttöä ja vähentää on-
16344: misalaa koskevia rajoituksia ja tiukennettaisiin    gelmajätteiden kansainvälisten kuljetusten tarvet-
16345: ongelmajätteiden tuonnin ja viennin hyväksymi-      ta.
16346: 
16347:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1986
16348: 
16349:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
16350: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 281
16351: 
16352: 
16353: 
16354: 
16355:                                Till Riksdagens Herr Talman
16356: 
16357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nordiska samarbetet och arbetsfördelningen mel-
16358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       lan de nordiska länderna i fråga om behand-
16359: 1264 av den 24 juni 1986 till vederbörande           lingen av prblemavfall har länge ansetts vara
16360: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ändamålsenligt och eftersträvansvärt.
16361: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade               lnförsel av problemavfall har även varit nöd-
16362: spörsmål nr 281:                                     vändig därför att Ekokem Oy Ab:s behandlings-
16363:                                                      anläggning varit verksam i hela två år med
16364:           Är det med hänsyn till miljön och till     tydligt bristfällig kapacitet. Enligt anläggningens
16365:        verksamheten vid Riihimäki problemav-         behandlingstillstånd för problemavfall utgör den
16366:        fallsanläggning riktigt och nödvändigt att    årliga mottagningskapaciteten ca 60 000 ton pro-
16367:        till Finland införa problemavfall från ut-    blemavfall. För jämförelsens skull kan man kon-
16368:        landet för förstörning, när man beaktar       statera, att i Danmark, där invånarantalet är lika
16369:        möjligheten att skadliga utsläpp från an-     stort, uppskattas den mängd problemavfall som
16370:        läggningen kan hamna i omgivningen?           levereras till problemavfallsanläggningen uppgå
16371:                                                      till mer än 100 000 ton år 1986.
16372:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          De som producerar problemavfall har inte
16373: anföra följande:                                     ännu i Finland anpassat sig till de höjda kost-
16374:    Enligt det år 1979 grundade riksomfattande        naderna som oundvikligen föranleds av en veder-
16375: problemavfallsbolaget Ekokem Oy Ab:s (tidigare       börlig hantering av problemavfall. Detta bevisas
16376: Oy Suomen Ongelmajäte - Finlands Problem-            bl. a. av att många finländska företag för pro-
16377: avfall Ab) bolagsordning har bolaget i uppgift       blemavfall utomlands, fastän en sakenlig be-
16378: att vid sidan av ordnandet av insamling, trans-      handling av det skulle ha kunnat ordnas i
16379: port och behandling av problemavfall, omhän-         Finland. Exporten har sålunda för sin del försvå-
16380: derha det internationella samarbetet inom bran-      rat problemavfallsanläggningens verksamhet och
16381: schen. Bolaget har också eftersträvat samarbete      ett fullt utnyttjande av kapaciteten, vilket vore
16382: med motsvarande bolag i andra länder, särskilt       nödvändigt med hänsyn till anläggningens eko-
16383: de nordiska länderna. Ekokem Oy Ab har sålun-        nomi. Om inte hela kapaciteten utnyttjas är
16384: da erbjudits möjlighet att till utländska behand-    detta ägnat att höja de behandlingskostnader
16385: lingsanläggningar leverera sådant problemavfall      som bolaget uppbär. En höjning av avgifterna
16386: som inte kunnat oskadliggöras i Finland.             skulle i sin tur bidra till att minska mängden
16387:    Ekokem Oy Ab har i sin tur även infört till       avfall som levereras till anläggningen och öka
16388: landet problemavfall i någon mån. Problemav-         avfallsproducenternas benägenhet för export eller
16389: fallsanläggningen i Sverige har bland annat på       för en otillbörlig hantering av avfall.
16390: grund av otillräcklig kapacitet inte kunnat be-          Av ovan anförda skäl och eftersom det ställts
16391: handla allt det avfall som tagits emot. Vid          synnerligen stränga krav på Ekokem Oy Ab:s
16392: utförsel av problemavfall från Sverige har det       behandlingsanläggning vad miljöskyddet beträf-
16393: delvis även varit fråga om att utforma ett samar-    far, har det inte funnits några sakliga skäl för att
16394: bete mellan problemavfallsbolagen. Syftet med        begränsa införseln av problemavfall till anlägg-
16395: detta har varit att främja såväl en så förnuftig     ningen. Det finns inte heller lagliga förutsätt-
16396: användning av behandlingskapaciteten som möj-        ningar för detta. Enligt lagen om avfallshante-
16397: ligt som en vederbörlig problemavfallshantering i    ring kan införsel av problemavfall förvägras en-
16398: båda länderna. Rätt små mängder problemavfall        dast, om det finns motiverade skäl att betvivla,
16399: har införts i landet även från Norge, där en         att avfallet inte blir transporterat eller behandlat
16400: problemavfallsanläggning som betjänar hela lan-      på ett med hänsyn till anordnandet av avfalls-
16401: det saknas och där man av den orsaken inte           hanteringen och miljöskyddet acceptabelt sätt.
16402: nuförtiden kan anordna en vederbörlig hantering         1 Finland är förutsättningarna att anordna
16403: för närmelsevis alla slag av problemavfall. Det      problemavfallshantering på vederbörligt sätt
16404:                                     1986 vp. -     KK n:o 281                                      5
16405: 
16406: goda alit sedan Ekokem Oy Ab inlett sin ve.rk-     för behandlingstillstånd för problemavfali och
16407: samhet. Systemet för problemavfallshantenng        skärps förutsättningarna för godkännande av in-
16408: som på sin tid skapats genom enhälliga beslut av   försel och utförsel av problemavfall. Regeringen
16409: staten, korumuneroa och industrin och som i        har nyligen tili riksdagen avlåtit en proposition
16410: huvudsak grundar sig på en centraliserad be-       med förslag tili lag om oljeavfallsavgift. Med de
16411: handling bör dock fortfarande utvecklas. Inom      bidrag som beviljas med stöd av avgiftslagen
16412: en snar framtid kommer ett förslag tili lag om     kunde även användningen av inhemsk basbe-
16413: ändring av lagen om avfallshantering att behand-   handlingskapacitet beträffande problemavfall
16414: las av regeringen. I och med denna preciseras      tryggas och behovet av internationella transporter
16415: begränsningarna angående tiliämpningsområdet       av problemavfall minskas.
16416: 
16417:     Helsingfors den 30 september 1986
16418: 
16419:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
16420:                                                 1986 vp.
16421: 
16422: Kirjallinen kysymys n:o 282
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427:                                    Almgren: Suomen osallistumisesta yhteispohjoismaiseen dioksiini-
16428:                                      tutkimukseen
16429: 
16430: 
16431:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16432: 
16433:   Dioksiinia pidetään yhtenä vaarallisimmista            Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mu-
16434: ympäristömyrkyistä. Se saa aikaan muutoksia            kaan Suomi ei osallistu yhteispohjoismaiseen pro-
16435: ihossa, hermoissa ja maksassa. Dioksiini on myös       jektiin, vaikka kyseessä on vaarallinen ympäristö-
16436: syöpää aiheuttava myrkky.                              myrkky.
16437:    Dioksiinia muodostuu liikenteessä, teolli-
16438: suudessa ja jätteenpolttolaitoksissa. Myös eräitä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16439: ruoka-aineita pidetään sellaisina, että niissä saat-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16440: taa esiintyä dioksiinia.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16441:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16442:    Pohjoismaiden neuvosto on myöntänyt määrä-
16443: rahoja, jotta voitaisiin edistää yhteispohjoismaista
16444: dioksiinitutkimusta. Tutkijoiden tarkoituksena                   Mistä johtuu, että Suomi ei osallistu
16445: on ollut, että he voisivat analysoida ja vertailla            yhteispohjoismaiseen dioksiinitutkimuk-
16446: tutkimustuloksia eri tahoilla, kaikkialla Pohjois-            seen, vaikka Pohjoismaiden neuvosto on
16447: maissa. Tutkimusprojektin yhteydessä vertaillaan              myöntänyt varoja tutkimusta varten ja
16448: kokeita ja tutkimustuloksia Ruotsin, Norjan ja                vaikka tutkimuksesta olisi hyötyä myös
16449: Tanskan kesken.                                               Suomelle?
16450: 
16451:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
16452: 
16453:                                               Esko Almgren
16454: 
16455: 
16456: 
16457: 
16458: 260824E
16459: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 282
16460: 
16461: 
16462: 
16463: 
16464:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16465: 
16466:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         den väliseen äidinmaidon dioksiinimääritysten
16467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vertailututkimukseen, '' interkalibrointiin''. Poh-
16468: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-        joismainen dioksiinityöryhmä on varannut mää-
16469: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rärahat myös Työterveyslaitoksen osallistumiseen.
16470: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Pohjoismaista vertailututkimusta ei kuitenkaan
16471: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      vielä ole toteutettu teknisten vaikeuksien vuoksi.
16472: sestä n:o 282:                                        Työterveyslaitoksesta saadun selvityksen mukaan
16473:                                                       osallistuminen tutkimukseen aiheuttaa huomat-
16474:          Mistä johtuu, että Suomi ei osallistu        tavasti enemmän kustannuksia kuin mitä minis-
16475:        yhteispohjoismaiseen dioksiinitutkimuk-        terineuvostolta saadaan. Tästä huolimatta laitos
16476:        seen, vaikka Pohjoismaiden neuvosto on         osallistuu yhteispohjoismaiseen tutkimukseen.
16477:        myöntänyt varoja tutkimusta varten ja             Lisäksi on tässä yhteydessä syytä mainita, että
16478:        vaikka tutkimuksesta olisi hyötyä myös         Maailman terveysjärjestö on aloittamassa laajaa
16479:        Suomelle?                                      tutkimusta äidinmaidon dioksiinipitoisuuksista.
16480:                                                       Lääkintöhallitukselta saadun selvityksen mukaan
16481:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Kansanterveyslaitos osallistuu Suomesta kyseiseen
16482: ti seuraavaa:                                         tutkimukseen. Useamman vuoden kestävässä tut-
16483:    On valitettavaa, että julkisuudessa on esitetty    kimuksessa määritettäisiin äidinmaidon dioksiini-
16484: väitteitä siitä, että Suomen viranomaiset ja tutki-   pitoisuus vuosittain noin 50 näytteestä, jotka on
16485: muslaitokset eivät haluaisi osallistua Pohjoismai-    otettu neljältä eri paikkakunnalta.
16486: 
16487:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
16488: 
16489:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
16490:                                       1986 vp. -      KK n:o 282                                       3
16491: 
16492: 
16493: 
16494: 
16495:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16496: 
16497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dioxinbestämning. Den nordiska dioxinarbets-
16498: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gruppen har reserverat anslag så att också Institu-
16499: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av          tet för arbetshygien skall kunna delta. Den
16500: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     nordiska jämförande undersökningen har likväl
16501: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr             ännu inte kunnat genomföras på grund av tek-
16502: 282:                                                  niska svårigheter. Enligt en utredning från Insti-
16503:                                                       tutet för arbetshygien medför deltagandet i un-
16504:          Varför tar Finland inte del i de sam-        dersökningen kostnader, som är betydligt större
16505:        nordiska dioxinundersökningarna, fastän        än vad det anslag som ministerrådet anvisat
16506:        Nordiska rådet har beviljat anslag för         skulle tillåta. Trots det deltar institutet i den
16507:        undersökningarna och också Finland             nordiska undersökningen.
16508:        skulle ha nytta av dem?                           1 detta sammanhang är det dessutom skäl att
16509:                                                       nämna att Världshälsoorganisationen står i beråd
16510:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att påbörja omfattande undersökningar av diox-
16511: anföra följande:                                      inhalterna i modersmjölk. Enligt en utredning
16512:    Det är beklagligt att det i offentligheten har     från medicinalstyrelsen deltar för Finlands del
16513: framförts påståenden om att myndigheterna och         Folkhälsoinstitutet i dessa undersökningar. Vid
16514: forskningsinstitutionerna i Finland inte vill delta   undersökningarna, som utsträcks över flere år,
16515: i den samnordiska jämförande undersökningen,          bestäms dioxinhalten i modersmjölk årligen i ca
16516: "interkalibreringen", av modersmjölk och dess         50 prov, som har tagits på fyra olika orter.
16517: 
16518:      Helsingfors den 19 september 1986
16519: 
16520:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
16521:                                                    1986 vp.
16522: 
16523: Kirjallinen kysymys n:o 283
16524: 
16525: 
16526: 
16527: 
16528:                                      Isohookana-Asunmaa ym.: Alle 16-vuotiaiden taito- ja taideainei-
16529:                                         den opiskelun turvaamisesta kansalais- ja työväenopistoissa
16530: 
16531: 
16532:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16533: 
16534:    Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisoppilai-       netuissa, sinänsä ilmeisen sattumanvaratstssa
16535: toksia, mutta niissä järjestetään merkittävä määrä        kiintiöissä oppilaskiintiö on ollut suhteessa suu-
16536: opetusta taito- ja taideaineissa myös alle 16-vuo-        rempi kuin kokonaistuntimääräkiintiö, mikä
16537: tiaille. Tällä järjestelyllä on kyetty turvaamaan         merkitsee toimintamahdollisuuksien supistumista
16538: mm. musiikin opetukselle kohtuulliset puitteet            ja jopa käynnissä olevien monivuotisten opetus-
16539: sellaisillakin alueilla, joilla ei ole varsinaisia alan   ohjelmien karsimista esimerkiksi musiikin ope-
16540: oppilaitoksia. Toiminnasta on eri puolilla maata          tuksessa, jossa pienet opetusryhmät ovat käytän-
16541: ja erityisesti kehitysalueilla myönteisiä kokemuk-        nön välttämättömyys. Esimerkkejä tällaisista pää-
16542: sta.                                                      töksistä on löydettävissä monien opistojen osalta
16543:                                                           mm. Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta.
16544:    Kansalais- ja työväenopistot ovat kouluhalli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16545: tuksen alaisia oppilaitoksia. Näyttää siltä, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16546: kouluhallitus on omaksunut toiminnassaan lin-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16547: lan, joka merkitsee jopa olemassa olevan toimin-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16548: ~an supistamista alle 16-vuotiaiden opetuksessa.
16549: Kouluhallitus määrittelee opistoille prosentuaali-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16550: ;en kiintiön, kuinka paljon opiskelijoista saa olla              ryhtyä alle 16-vuotiaiden taito- ja taideai-
16551: tlle 16-vuotiaita. Lisäksi kouluhallitus määrää                  neiden opetuksen turvaamiseksi kansa-
16552: )piston kokonaistuntimäärän. Viime aikoina an-                   lais- ja työväenopistoissa?
16553: 
16554:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
16555: 
16556:                         Tytti Isohookana-Asunmaa                   Hannele Pokka
16557: 
16558: 
16559: 
16560: 
16561:  !607215
16562: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 283
16563: 
16564: 
16565: 
16566: 
16567:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16568: 
16569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         se saa vaarantaa opiston varsmatsen tehtävän
16570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suorittamista.
16571: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-            Lupia myönnettäessä jouduttiin ratkaisemaan,
16572: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       miten paljon alle 16-vuotiaita voidaan opistoon
16573: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ottaa opiskelijoiksi, jotta yllä mainitut opetusmi.
16574: Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta kir-           nisteriön ehdot opiston aikuisoppilaitosluontees·
16575: jallisesta kysymyksestä n:o 283:                       ta ja sen varsinaisesta tehtävästä toteutuisivat.
16576:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Toinen näkökohta oli 16 vuotta nuoremmill{
16577:         ryhtyä alle 16-vuotiaiden taito- ja taideai-   annettavaan opetukseen osoitettavien tuntien
16578:         neiden opetuksen turvaamiseksi kansa-          määrä. Silloin kun kuuttatoista vuotta nuorem·
16579:         lais- ja työväenopistoissa?                    mat osallistuvat opetukseen varttuneiden ryhmis.
16580:                                                        sä, ei opetustuntien määrän osalta ole ongelmia,
16581:                                                        koska opetuksessa ei synny lisäkustannuksia. Sen
16582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
16583:                                                        sijaan kun opetusta halutaan järjestää yksin.
16584: ti seuraavaa:                                          omaan alle 16-vuotiaille omissa opetusryhmissä.
16585:    Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta        aiheutuu tästä lisäkustannuksia. 1980-luvulh
16586: annetun lain muuttamisesta annetun lain (642/          määrärahojen kasvu - jos inflaatiovaikutus ote·
16587: 85) 4 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan kansa-            taan huomioon - on pysähtynyt. Kun opistojer
16588: lais- ja työväenopiston valtionosuuden ja -avus-       opiskelijoiden määrä on kuitenkin yhtä työvuow
16589: tuksen sekä korkotukilainan myöntämisen ehtona         lukuun ottamatta samanaikaisesti koko ajar
16590: on, että opiskelijat ovat suorittaneet oppivelvolli-   noussut, on syntynyt yhä suurempaa painett~
16591: suutensa tai muussa tapauksessa täyttäneet kuusi-      opetustuntien maaran lisäämiseen opistoissa.
16592: toista vuotta, jollei kouluhallitus, siten kuin        Määrärahojen rajoissa kouluhallitus onkin ope·
16593: asetuksella säädetään, ole antanut lupaa jonkin        tusministeriön ohjeiden mukaisesti joutunu1
16594: taide- tai taitoaineen opetuksen antamiseen            määräämään opistojen opetustuntien enimmäis-
16595: kuuttatoista vuotta nuoremmille.                       määrän työvuosittain tietylle tasolle, joka or
16596:    Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta        käytännöllisesti katsoen ollut sama kuin edelliser
16597: annetun asetuksen muuttamisesta annetun ase-           työvuoden opetustuntien määrä. Vain erityisist~
16598: tuksen (643/85) 7 §:n 4 ja 5 momentin mukaan           syistä on voitu opistoille myöntää vähäinen mää-
16599: luvan myöntämisen edellytyksenä tarkoitetun            rä lisätunteja.
16600: taide- tai taitoaineen opetuksen järjestämiseen           Alle 16-vuotiaiden opetuksen laajentaminer
16601: opistossa on, että asianomaisen taide- tai taitoai-    1.8.1985 lukien myös muihin taideaineisiin j~
16602: neen opetuksen antamista opistossa kuuttatoista        taitoaineisiin lisää entisestään painetta lisätuntier
16603: vuotta nuoremmille on pidettävä kyseisen aineen        saamiseen, koska opiskelijoiden määrät nyt kas-
16604: opetuksen järjestelyn kannalta tarpeellisena ja        vavat opistoissa huomattavasti. Todettakoon, ett~
16605: tarkoituksenmukaisena. Säännöksen mukaan tai-          tähän mennessä opistoissa on työvuosittain ollUI
16606: deaineilla tarkoitetaan opetusaineita, joiden ta-      n. 34 000 alle 16-vuotiasta musiikin opiskelijaa.
16607: voitteena on taiteellisen luomisen tai esittämisen     Musiikin opetuksesta huomattava osa (erityisest
16608: kehittäminen. Taitoaineisiin luetaan liikunnan,        pianonsoiton opetus) on toteutettu alle 16-vuoti·
16609: käden taitojen sekä muiden käytännön taitojen          aiden erillisopetuksena.
16610: kehittäminen. Opetusministeriö antaa tarkem-             Jos nyt hyväksyttäisiin rajoituksetta erillisii
16611: mat ohjeet hyväksyttävistä taide- ja taitoaineista.    lasten ja nuorten ryhmiä, merkitsisi se tuntier
16612:    Opetusministeriö antoi mainitut tarkemmat           oleellista vähenemistä aikuisopiskelijoilta. Kur
16613: ohjeet 19.9.1985.                                      paine tuntien lisäämiseen muutoinkin opistoiss~
16614:    Opetusministeriö totesi yleisohjeissa mm., että     on suuri, lasten ja varhaisnuorten omien ryhmier
16615: kansalais- ja työväenopisto on aikuiskasvatuslaitos    määrällisesti laajamittaisempi opetus rajoittais
16616: ja että alle 16-vuotiaiden opetus on poikkeus eikä     opiston omaa varsinaista tehtävää.
16617:                                         1986 vp. -      KK n:o 283                                       3
16618: 
16619:    Kouluhallituksen hallinnollisissa ratkaisuissa       on annettu, toiminut niin, että kyseinen opetus
16620: on säännösten ja opetusmmtstenon ohjeiden li-           on tukenut peruskoulussa annettua taideopetus-
16621: säksi otettu huomioon myös hallituksen kulttuu-         ta. Tämän vuoksi kouluhallitus on asettanut
16622: ripoliittisessa selonteossa eduskunnalle 7.10.1982      alaikärajaksi seitsemän vuotta. Tukea tälle kan-
16623: esitetyt näkökohdat sekä se, että opistojen musii-      nanotolleen kouluhallitus on saanut aikaisemmin
16624: kinopetus voisi jatkua nykyisellä tasolla. On syytä     mainitusta hallituksen kulttuuripoliittisesta se-
16625: todeta, että alle 16-vuotiaiden opetus parantaa         lonteosta sekä siitä, että musiikkioppilaitosten
16626: erityisesti haja-asutusalueiden aikuiskoulutuspal-      musiikkileikkikouluosastot antavat nimenomaan
16627: veluja, sillä nyt voidaan entistä paremmin säilyt-      lapsille musiikin alkuopetusta.
16628: tää ja perustaa opintoryhmiä, jotka muutoin                Kun otetaan huomioon kansalais- ja työväen-
16629: olisivat vaarassa lakata tai eivät voisi tulla kysee-   opistojen valtionavusta annetun lain ( 521/62)
16630: seen voimassa olevien opiskelijoiden vähimmäis-         1 §:ssä määritelty tehtävä ja tarkoitus sekä toi-
16631: määriä koskevien säännösten vuoksi.                     saalta ne mahdollisuudet, joita kuntien perus-
16632:    Kouluhallitus on katsonut, että kuuttatoista         koulujen ja muiden oppilaitosten, kulttuuri- ja
16633: vuotta nuorempien enimmäismäärä voi olla opis-          nuorisotoimen sekä seurakuntien ja liikunta- ym.
16634: tossa - ellei erityistä syytä ole - enintään 20         järjestöjen toiminta tarjoavat, voidaan lapsille ja
16635: prosenttia opiston kokonaisopiskelijamäärästä ja        varhaisnuorille osoittaa varsin hyvät mahdollisuu-
16636: erillisissä opintoryhmissä opetustunnit enintään        det taide- ja taitoaineiden oppimiseen. Mikäli
16637: 15 prosenttia opiston vuosittaisesta kokonaistun-       määrärahoja lisätään, voidaan alle 16-vuotiaille
16638: timäärästä. Näin voidaan opiston aikuisoppilai-         järjestää enemmän taide- ja taitoaineiden opetus-
16639: tosluonne turvata ja riittävän laaja-alainen taide-     ta. Samoin heitä voitaisiin nykyistä enemmän
16640: ja taitoaineiden opetus järjestää.                      myös lukumääräisesti ottaa opistoihin, sillä
16641:     Kouluhallituksessa on käsitelty 10.7.1986           opistojen tuntimäärien lisäys nostaa ilmeisesti
16642: mennessä saapuneet asiaa koskevat 185 hakemus-          opistojen aikuisopiskelijoiden ja siten myös lasten
16643: ta (opistoja yhteensä 278).                             ja varhaisnuorten määriä. Valtion vuoden 1987
16644:    Lupahakemusten käsittely on osoittanut, että         tulo- ja menoarvioon opistojen määrärahoihin
16645: prosenttimäärien ylärajan asettaminen on ollut          tarvittaisiin lisäyksenä 1 500 000 markan määrä-
16646: oikeaan osunut ja tarkoituksenmukainen toimen-          raha, jotta voitaisiin aloitettua 16 vuotta nuorem-
16647: pide. Muutamaa hakemusta lukuun ottamatta on            pien opetusta edistää muun opetuksen kärsimät-
16648: asia voitu ratkaista opiston esittämällä tavalla tai    tä.
16649:  niin, että kouluhallitus on nostanut opiston il-           Kansalais- ja työväenopistoille myönnettyjen
16650: moittamia prosenttimääriä.                              taide- ja taitoaineiden opetuslupia ja niiden
16651:     Lupahakemuksista on käynyt ilmi, että joissa-       vaikutusta seurataan kouluhallituksen ja läänin-
16652: kin opistoissa on musiikin opetusta annettu ja          hallitusten ohjannassa, jolloin mahdolliset yksit-
16653:  esitetty annettavaksi alle 7-vuotiaille. Kouluhalli-   täistapauksia koskevat oikaisut voidaan tehdä
16654:  tus on koko sen ajan, jolloin musiikin opetusta        seurantatiedon perusteella.
16655: 
16656:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
16657: 
16658:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
16659: 4                                        1986 vp. -       KK n:o 283
16660: 
16661: 
16662: 
16663: 
16664:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
16665: 
16666:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                och att undervisningen för personer under 16 år,
16667: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder                är en avvikelse, som inte får äventyra institutets
16668: skrivelse av den 24 juni 1986 till vederbörande           egentliga uppgift.
16669: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-           Då tillstånd beviljades, blev det nödvändigt
16670: de av riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl.                att avgöra, hur stort antal studerande under 16 år
16671: undertecknade spörsmål nr 283:                            som kunde antas till studier vid instituten så att
16672:                                                           instituten verkligen - såsom undervisningsmi-
16673:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
16674:                                                           nisteriet har stipulerat - har karaktären av
16675:         för att undervisningen i konst- och fär-
16676:                                                           utbildningsanstalter för vuxna och kan fylla sin
16677:         dighetsämnen vid medborgar- och ar-               egentliga uppgift.
16678:         betarinstituten skall kunna tryggas för
16679:         personer under 16 år?                                En annan synpunkt var antalet timmar som
16680:                                                           skall anvisas för undervisning av personer yngre
16681:                                                           än 16 år. Då personer under sexton år deltar i
16682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          studier inom de grupper som är avsedda för
16683: framföra följande:                                        vuxna, förekommer det inga problem med anta-
16684:    Enligt 4 § 1 mom. 9 punkten lagen om                   let timmar eftersom undervisningen inte medför
16685: ändring av lagen om statsunderstöd åt medbor-             merkostnader. Då undervisning däremot anord-
16686: gar- och arbetarinstitut (642185) är förutsättning        nas enbart för personer under sexton år i egoa
16687: för beviljande av starsandel och -understöd samt          undervisningsgrupper, medför detta merkostna-
16688: räntestödslån, att studerandena fullgjort sin lä-         der. Under 1980-talet har ökningen av anslag
16689: roplikt eller i annat fall fyllt sexton år, såvida inte   stagnerat - ifall verkningarna av inflationen
16690: skolstyrelsen på det sätt som stadgas genom               beaktas. Då antalet studerande vid instituten
16691: förordning givit tillstånd till att undervisning i        dock samtidigt hela tiden med undantag av ett
16692: något konst- eller färdighetsämne får meddelas            arbetsår ökat, har det uppstått ett allt större
16693: studerande som ej fyllt sexton år.                        behov att öka antalet undervisningstimmar vid
16694:    Enligt 7 § 4 och 5 mom. ändringen av förord-           instituten. Det har ankommit på skolstyrelsen att
16695: ningen om statsunderstöd åt medborgar- och                enligt     undervisningsministeriets      anvisningar
16696: arbetarinstitut (643/85) förutsätts för beviljande        inom ramen för anslagen fastslå för maximianta-
16697: av tillstånd att anordna avsedd undervisning i            let undervisningstimmar under varje arbetsår vid
16698: konst eller färdighetsämne vid institutet, att det        instituten en viss nivå, där antalet timmar i
16699: med hänsyn till organiserandet av undervis-               praktiken varit detsamma som under föregående
16700: ningen ifråga bör anses vara behövligt och ända-          arbetsår. Endast av särskilda skäl har instituten
16701: målsenligt att personer som ej fyllt sexton år            kunnat beviljas ett ringa antal tilläggstimmar.
16702: meddelas undervisning i konst- eller färdig-                 Utvidgningen av undervisningen för personer
16703: hetsämnet. Enligt stadgandet avses med konst-             under 16 år till också andra konst- och färdig-
16704: ämnen, läroämnen vilkas målsättning är att ut-            hetsämnen från 1.8.1985 ökar ytterligare behovet
16705: veckla konstnärligt skapande eller framförande.           av tilläggstimmar, eftersom antalet studerande
16706: Till färdighetsämnena hänförs fysisk fostran, ut-         nu avsevärt ökar vid instituten. Man kan konsta-
16707: vecklande av handens färdigheter samt andra               tera att antalet musikstuderande under 16 år
16708: praktiska färdigheter. U ndervisningsministeriet          hittills varit ca 34 000 vid instituten. En betydan-
16709: utfärdar närmare anvisningar om konst- och                de del av musikundervisningen (särskilt undervis-
16710: färdighetsämnen.                                          ningen i pianospel) har getts i form av separat
16711:    Undervisningsministeriet         utfärdade     ovan    undervisning för personer under 16 år.
16712: nämnda noggrannare anvisningar 19.9. 198 5.                  Om separata grupper för barn och unga utan
16713:    Undervisningsministeriet konstaterade i de all-        begränsningar godkändes, skulle detta innebära,
16714: männa anvisningarna bl.a. att medborgar- och              att antalet timmar väsentligt minskar då det
16715: arbetarinstituten är vuxenutbildningsanstalter            gäller vuxna studerande. Då behovet att öka
16716:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 283
16717: 
16718: antalet timmar vid instituten även i övrigt är        getts och föreslagits för barn under sju år.
16719: stort, skulle en kvantitativt mera omfattande         Skolstyrelsen har hela den tid då musikundervis-
16720: undervisning i egna grupper för barn och unga         ning getts, verkat för att undervisningen har stött
16721: begränsa institutets egentliga uppgift.               den konstundervisning som ges vid grundskolor.
16722:    1 skolstyrelsens förvaltningsmässiga lösningar     Därför har skolstyrelsen fastställt sju år som en
16723: har beaktats å ena sidan stadganden och under-        undre åldersgräns. Skolstyrelsen har fått stöd i
16724: visningsministeriets anvisningar, å andra sidan de    sitt synsätt genom regeringens tidigare nämnda
16725: synpunkter som 7.10.1982 framförts i regering-        kulturpolitiska redogörelse samt genom att mu-
16726: ens kulturpolitiska redogörelse tili riksdagen.       siklekskolsavdelningar vid musikläroanstalter ger
16727: Man har samtidigt förutsatt att musikundervis-        nybörjarundervisning i musik uttryckligen för
16728: ningen vid instituten kan fortsätta på sin nuva-      barn.
16729: rande nivå. Man bör konstatera att undervis-
16730: ningen för personer yngre än 16 år förbättrar            Då den uppgift och det syfte som avses i 1 §
16731: speciellt servicen i form av vuxenutbildning i        lagen om statsunderstöd åt medborgar- och ar-
16732: glesbygder, för nu kan man bättre än hittills         betarinstitut (521162) samt å andra sidan de
16733: bibehålla och inrätta undervisningsgrupper som        möjligheter, som verksamheten vid kommuner-
16734: annars vore utsatta för risken att bli indragna       nas grundskolor och andra läroanstalter, inom
16735: eller som på grund av gällande stadganden om          kultur- och ungdomsväsendet, inom församlingar
16736: minimiantalet studerande inte kunde komma i           och idrottsföreningar m.fl. föreningar erbjuder,
16737: fråga.                                                kan barn och unga beredas rätt goda möjligheter
16738:    Skolstyrelsen har ansett, att antalet personer     att lära sig konst- och färdighetsämnen. Om
16739: yngre än 16 år vid institutet kan vara -- om          anslagen ökas, blir det möjligt att anordna mera
16740: särskilda skäl inte föreligger -- högst 20 % av       undervisning i konst- och färdighetsämnen för
16741: det totala antalet studerande vid institutet och      personer under 16 år. Samtidigt skulle det bli
16742: att undervisningstimmarna inom separata studie-       möjligt att anta ett större antal studerande under
16743: grupper kan högst utgöra 15 % av det årliga           16 år tili studier vid instituten, ty ökningen av
16744: totala antalet timmar vid institutet. På detta sätt   antalet timmar vid instituten ökar uppenbarligen
16745: är det möjligt att trygga institutets karaktär av     antalet vuxenstuderande vid instituten och såle-
16746: vuxenutbildningsanstalt och att anordna en till-      des även antalet barn och unga. Ett tilläggsanslag
16747: räckligt omfattande undervisning i konst- och         om 1 500 000 mark borde upptas i statsförslaget
16748: färdighetsämnen.                                      för år 1987 under anslagen för institut, för att
16749:     De 185 ansökningar om ärendet som inläm-          det skall bli möjligt att främja den påbörjade
16750:  nats före 10.7 .1986 har behandlats av skolstyrel-   undervisningen för personer under 16 år utan att
16751: sen (antalet institut är sammanlagt 278).             den övriga undervisningen lider därav.
16752:     Behandlingen av ansökningarna om tillstånd
16753: har visat, att fastställandet av en övre gräns för       Under skolstyrelens och länsstyrelsernas led-
16754:  procentandelarna har varit en riktig och ända-       ning kommer de tillstånd som beviljats medbor-
16755:  målsenlig åtgärd. Frånsett ett par ansökningar       gar- och arbetarinstituten för att de skall kunna
16756:  har ärendet kunnat avgöras på sätt som institutet    anordna undervisning i konst- och färdighetsäm-
16757: föreslagit eller så att skolstyrelsen har höjt de     nen samt verkningarna av tillstånden att noteras.
16758:  procentandelar som institutet angett.                Härvid kan eventuella rättelser göras i enskilda
16759:     Av ansökningar om tillstånd har det framgått      fall på grundval av de informationer som har
16760:  att musikundervisning vid en del institut har        inhämtats under arbetets gång.
16761: 
16762:      Helsingfors den 16 september 1986
16763: 
16764:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
16765:                                               1986 vp.
16766: 
16767: Skriftligt spörsmål nr 284
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772:                                  Nordman m.fl.: Om en lag för reglering av torvtäktverksamhet
16773: 
16774: 
16775:                               Till Riksdagens Herr Talman
16776: 
16777:    När en mångsidig användning av naturen och          Omfattande myrskyddsprogram har uppgjorts
16778: naturtillgångar eftersträvas måste de ekologiska    och delvis förverkligats och vattenlagen kan åbe-
16779: verkningarna av ingrepp beaktas. Detta för att      ropas i samband med betydande täktverksamhet.
16780: naturens mångsidighet och produktionsförmåga        Men allmänhetens och myndigheters påverk-
16781: skall kunna bevaras. Förnyelsebara naturtill-       ningsmöjligheter är trots allt otillräckliga. Liksom
16782: gångar bör tili exempel utnyttjas bara inom de      för användning av gtus behövs det en lagstift-
16783: gränser som deras regenereringsförmåga medger.      ning, som förpliktar den som önskar inleda
16784: Detta kan befrämjas genom planering och lag-        torvbrytning att ansöka om tillstånd och fram-
16785: stiftning som reglerar skydd och användning.        lägga sina planer tili offentlig granskning.
16786:    Myrmarker utgör ett dominerande drag i na-          1 de fall där markägare avstår eller tvingas avstå
16787: turlandskapet i vårt land. Fötutom ekologiska       från torvtäktverksamhet tili förmån för allmänna
16788: värden representerar dessa market betydande         intressen bör staten stå för skälig ersättning.
16789: ekonomiska värden, sedan torven blivit en efter-       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16790: traktad energikälla. Även om inhemska bränslen      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16791: gynnas i energipolitiken, bör exploateringen        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16792: kunna styras och begränsas. T orvtäktverksamhet     följande spörsmål:
16793: medför bestående förändringar i landskapet, ef-
16794: tersom torvens tillväxt är mycket låg, och skador              När är Regeringen beredd att reglera
16795: på vattendrag samt flora och fauna kan svårligen            torvtäktverksamhet i särskild lag?
16796: undvikas i samband med torrläggning och torv-
16797: brytning.
16798:     Helsingfors den 23 juni 1986
16799: 
16800:                      Håkan Nordman                           Elisabeth Rehn
16801:                      Gunnar Jansson                          Pähr-Einar Hellström
16802: 
16803: 
16804: 
16805: 
16806: 260825F
16807: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 284
16808: 
16809: Kirjallinen kysymys n:o 284                                                                  Suomennos
16810: 
16811: 
16812: 
16813: 
16814:                                    Nordman ym.: Turpeenottoa sääntelevän lain aikaansaamisesta
16815: 
16816: 
16817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16818: 
16819:    Kun pyritään luonnon ja luonnonvarojen mo-             On laadittu ja osittain toteutettukin laajoja
16820: nipuoliseen käyttöön, on otettava huomioon             soidensuojeluohjelmia, ja merkittävän turpeenot-
16821: luontoon hajoamisen ekologiset vaikutukset, jot-       totoiminnan yhteydessä voidaan soveltaa vesila-
16822: ta luonnon monipuolisuus ja tuottavuus kyettäi-        kia. Silti kansalaisten ja viranomaisten vaikutus-
16823: siin ylläpitämään. Esimerkiksi uusiutuvia luon-        mahdollisuudet ovat riittämättömät. Tarvittaisiin
16824: nonvaroja tulee hyödyntää vain niiden uusiutu-         -- kuten soranotossa -- lainsäädäntöä, joka vel-
16825: miskyvyn sallimissa rajoissa. Tämän periaatteen        voittaa turpeenottoa suunnittelevan hakemaan
16826: toteutumista voidaan edistää suunnittelulla sekä       lupaa ja esittämään suunnitelmansa julkisesti
16827: luonnon suojelua ja käyttöä sääntelevällä lainsää-     tutkittaviksi.
16828: dännöllä.                                                Jos maanomistaja pidättyy tai pakotetaan luo-
16829:    Rämemaat muodostavat hallitsevan piirteen           pumaan turpeenotosta yleisen edun hyväksi, tu-
16830: maamme maisemakuvassa. Ekologisten arvojen             lee valtion huolehtia kohtuullisesta korvauksesta.
16831: ohella nämä maat edustavat merkittäviä taloudel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16832: lisia arvoja, kun turpeesta on tullut tavoiteltu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16833: energianlähde. Vaikka energiapolitiikassa suosi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16834: taan kotimaisia polttoaineita, täytyy riistaa voida    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16835: ohjata ja rajoittaa. Turpeenotto aiheuttaa tur-
16836: peen kasvun hitauden vuoksi pysyviä muutoksia                   Milloin Hallitus on valmis sääntele-
16837: maisemassa, ja vesistöille, kasvistolle ja eläimille          mään turpeenottoa erityisen lain avulla?
16838: aiheutuvia vahinkoja on vaikea välttää kuivatuk-
16839: sissa ja turpeenotossa.
16840: 
16841:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1986
16842: 
16843:                       Håkan Nordman                             Elisabeth Rehn
16844:                       Gunnar Jansson                            Pähr-Einar Hellström
16845:                                         1986 vp. -      KK n:o 284                                          3
16846: 
16847: 
16848: 
16849: 
16850:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16851: 
16852:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           säädännöllisiä järjestelyjä turvesoiden varaaminen
16853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja käyttöönotto energiantuotantoon ja teollisen
16854: olette 23 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          jalostuksen raaka-aineeksi suunnitelmallisesti to-
16855: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        teutettuna edellyttää. Komitea päätyi kuitenkin
16856: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         siihen, ettei ole tarpeen ottaa lainsäädäntöön
16857: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         turpeen ottamista koskevia säännöksiä eikä tä-
16858: symyksestä n:o 284:                                     män vuoksi valmistellut mitään lakiehdotusta
16859:                                                         asiassa (Turvekomitean mietintö. Komiteanmie-
16860:          Milloin Hallitus on valmis sääntele-           tintö 1983:4).
16861:         mään turpeenottoa erityisen lain avulla?
16862:                                                            Lausunnossaan hallituksen kertomuksesta vuo-
16863:                                                         delta 1981 eduskunnan toinen lakivaliokunta
16864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
16865:                                                         kiirehti hallitusta antamaan turpeenoton säänte-
16866: ti seuraavaa:                                           lyä koskevan esityksen eduskunnalle. Valiokunta
16867:    Hallitus on tietoinen kysymyksessä esitetyistä       totesi tuolloin, ettei lainsäädännön valmistelussa
16868: turpeenoton vaikutuksista. Turpeen laajamittai-         ollut edetty sillä ripeydellä, jota eduskunnan
16869: nen ottaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä             lausumassa edellytetään. Lausunnossaan hallituk-
16870: muutoksia luonnontalouden tasapainoon. Erityi-          sen kertomuksesta vuodelta 1982 (Lausunto n:o
16871: sesti ottamisen vaikutukset vesistöön voivat olla       1 12 5. 11. 198 3) toinen lakivaliokunta toisti aikai-
16872: huomattavat ja useimmiten haitalliset. Turpeen          semman kannanottonsa. Se seikka, että vesihalli-
16873: ottaminen merkitsee myös yleensä huomattavaa            tuksen antamilla ojitusohjeilla on voitu edistää
16874: luonnonmaiseman mullistusta. Tämän vuoksi               vesistöjen suojelua turpeenottoalueilla, ei valio-
16875: maisemanhoitotoimenpiteet        ottamistoiminnan       kunnan mielestä poista lainsäädännön kiireelli-
16876: päätyttyä ovat yhtä tarpeellisia kuin soranotossa.      syyttä. Perustuslakivaliokunta puolestaan edellyt-
16877: Myös naapureille turpeenotosta aiheutuvien hait-        ti lausunnossaan, että hallitus ottaa asianmukai-
16878: tojen vähentäminen saattaa edellyttää tiettyjä          sesti huomioon erikoisvaliokuntien lausuntoihin
16879: toimenpiteitä. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi         sisältyvät toimenpiteitä edellyttävät huomautuk-
16880: on tarpeen, että turpeen ottamiseen vaaditaan           set.
16881: lupa, jolloin lupamääräyksillä voitaisiin edellä           Tämän vuoksi ympäristöministeriössä on virka-
16882: mainitut haitat poistaa tai niitä lievittää.            työnä valmisteltu esitys turvelaiksi, jolla toteutet-
16883:    Hyväksyessään vuonna 1981 maa-aineslain              taisiin eduskunnan edellä mainituissa lausumissa
16884: eduskunta edellyttikin, että hallitus viipymättä        ilmaisema tahto turpeen ottamisen kiireellisestä
16885: valmistelee ja antaa eduskunnalle esityksen tur-        lainsäädännöllisestä järjestämisestä. Ehdotuksesta
16886: peen ottamista koskevaksi laiksi, jonka nojalla         on hankittu tarpeelliset lausunnot. Lausuntojen
16887: voidaan toteuttaa soiden suojelun ja turpeen            johdosta esitys vaatii kuitenkin tarkistamista. Tä-
16888: tarkoituksenmukaisen hyväksikäytön tavoitteet.          mä työ on paraikaa meneillään. Käytettävissä
16889:    Valtioneuvosto asetti vuonna 1980 turvekomi-         olevan niukan ajan vuoksi ei esitystä kuitenkaan
16890: tean, jonka tehtävänä oli, ottaen huomioon val-         ehditä antaa nyt istuvalle eduskunnalle niin, että
16891: takunnallisen energiahuollon tarpeen sekä ympä-         sillä olisi mahdollisuus se käsitellä kuluvan istun-
16892: ristö- ja aluepoliittiset näkökohdat, selvittää,        tokauden aikana.
16893: minkälaisia organisatorisia, hallinnollisia tai lain-
16894: 
16895:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
16896: 
16897:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
16898: 4                                    1986 vpo -- RJ( n:o 284
16899: 
16900: 
16901: 
16902: 
16903:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16904: 
16905:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        skulle förutsättas för att planmässigt kunna reser-
16906: anger har Ni, Herr Talman, med en skrivelse av      vera och ta i bruk torvmossar för energiproduk-
16907: den 23 juni 1986 tili vederbörande medlem av        tionen och tili råvara för industriell förädlingo
16908: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Kommitten kom dock tili att det inte behövs
16909: dagsman Nordman moflo undertecknade spörs-          några stadganden i lag om tagande av torv och
16910: mål nr 284:                                         beredde därför inget lagförslag i ärendeto (Torv-
16911:                                                     kommittens betänkandeo Kommittebetänkande
16912:          När är Regeringen beredd att reglera       1983:4)0
16913:        torvtäktverksamheten i särskild lag?            I sitt utlåtande med anledning av regeringens
16914:                                                     berättelse för år 1981 påskyndande riksdagens
16915:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     andra lagutskott regeringen att tili riksdagen
16916: anföra följande:                                    avlåta en proposition om reglering av tagandet av
16917:    Regeringen är medveten om de i spörsmålet        torvo Utskottet ansåg då att man vid beredningen
16918: påtalade verkningarna av torvtäktverksamheto Ta-    av lagstiftningen inte gått fram med den raskhet
16919: gande av torv i stor skala kan medföra betydande    som förutsätts i riksdagens uttalandeo I sitt utta-
16920: ekologiska förändringar Torvtäktsverksamhetens
16921:                        0                            lande över regeringens berättelse för år 1982
16922: inverkan särskilt på vattendragen kan vara stor     {Uttalande nr 1/25 011.1983) upprepade andra
16923: och oftast skadlig I alimänhet medför tagandet
16924:                  0                                  lagutskottet sitt stäliningstagandeo Det faktum
16925: av torv även betydande förändringar i natur-        att man med stöd av de anvisningar som vatten-
16926: landskapeto Därför är landskapsvårdande åtgär-      styrelsen utfärdat om dikning har kunnat främja
16927: der efter avslutad torvtäktverksamhet lika nöd-     vården av vattendragen på torvtäktsområdena
16928: vändiga som vid tagande av gruso Det kan även       eliminerar enligt utskottets uppfattning inte be-
16929: behövas vissa åtgärder för att minska de olägen-    hovet av lagstiftning i brådskande ordning I sitt
16930:                                                                                                 0
16931: 
16932: 
16933: 
16934: 
16935: heter torvtagning medför för grannaro På grund      utlåtande förutsatte grundlagsutskottet å sin sida
16936: av alla dessa orsaker är det nödvändigt att         att regeringen sakenligt beaktar de anmärkningar
16937: tillstånd krävs för tagande av torv, varvid ovan-   som framförts i specialutskottens utlåtanden och
16938: nämnda olägenheter skulie kunna elimineras el-      som förutsätter åtgärder.
16939: ler minskas med tillståndsbestämmelsero                En proposition med förslag tili torvlag har
16940:    När riksdagen antog marktäktslagen år 1981       därför beretts såsom tjänsteuppdrag vid miljömi-
16941: förutsatte den även att regeringen utan dröjsmål    nisterieto Med lagförslaget skall regeringens i
16942: bereder och tili riksdagen överlåter en proposi-    ovannämnda utlåtanden framförda önskan om
16943: tion med förslag tililag om tagande av torv, med    en skyndsam reglering i lag av torvtäkt uppfyllaso
16944: stöd av viiken målen för myrskyddet och för ett     Behövliga utlåtanden om förslaget har inbegärtso
16945: ändamålsenligt utnyttjande av torven kan nåso       Med anledning av utlåtandena krävs dock en
16946:    År 1980 tilisatte statsrådet en torvkommitte     revidering av propositioneno Detta arbete pågår
16947: med uppdrag att, med beaktande av behovet av        som bästo På grund av den korta tid som står tili
16948: landsomfattande energiförsörjning samt av miljö-    buds kan propositionen dock inte avlåtas tili den
16949: och regionalpolitiska synpunkter, utreda huruda-    för närvarande sammankommande riksdagen så
16950: na organisatoriska elier administrativa arrange-    att denna skulie ha möjligheter att behandla
16951: mang elier hurudana lagstiftningsåtgärder det       lagförslaget under innevarande sessiono
16952: 
16953:     Helsingfors den 14 oktober 1986
16954: 
16955:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
16956:                                                1986 vp.
16957: 
16958: Skriftligt spörsmål nr 285
16959: 
16960: 
16961: 
16962: 
16963:                                   Nordman m.fl.: Om barnets rätt tili dagvård på sitt modersmål
16964: 
16965: 
16966:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16967: 
16968:    Behovet av barndagvård är långtifrån tillgodo-     ter. En uppdelning av barndagvårdsförvaltningen
16969: sett. Särskilt i stora och växande tätorter är        på språklig grund skulie underlätta ansvarsfördel-
16970: köerna tili den kommunala barndagvården               ningen och bidra tili bättre resultat.
16971: långa. 1 glesbygden igen försvårar avstånden             Bevakningen försvåras av att statistik över den
16972: alternativa arrangemang.                              språkliga uppdelningen saknas. Sedan den s.k.
16973:    Barnet har rätt tili vård på sitt modersmål. Det   Valtava-lagstiftningen trädde i kraft 1984 inne-
16974: är viktigt att denna princip uppfylis med tanke       håller de kommunala barndagvårdsplanerna inte
16975: på barnets språkliga utveckling och perso~liga        längre statistik om språkgruppernas specielia si-
16976: identitet. Valet av skola avgörs ofta av vdket        tuation. Kommunerna själva avgör i viiken ut-
16977: språk som varit dagvårdsspr~k   oc?    är av~örande   sträckning de ägnar sig åt att den riksomfattande
16978: viktigt för språk- och kulturttlihöngheten 1 vuxen    planens målsättning uppfylis. lnte helier uppgif-
16979: ålder. Utbudet av dagvård bör med andra ord           ter om användningen av transportstödet finns
16980: anpassas tili efterfrågan i språkligt hänseende.      samlat i officiell statistik.
16981:    Denna princip erkänns sedan några år tilihaka         Avsikten har varit att förenkla planeringen och
16982: i den riksomfattande planen för barndagvården,        minska kraven på uppgifter som skali tilistälias
16983: även on inte barndagvårdslagen särskilt upp-          överordnade myndigheter. Men knappast har
16984: märksammar språktilihörigheten. Sedan 1980 har        avsikten varit att försvåra arbetet för svensk- och
16985: kommuner rätt att använda s.k. transportstöd för      tvåspråkigheten i vårt land.
16986: transport av sådana barn, som hör tili språklig          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16987: minoritet. Transportstödet möjliggör skapande         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16988: av enspråkiga svenska daghem, lika väl som            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16989: finskspråkiga på orter med svenska som majori-        följande spörsmål:
16990: tetsspråk.
16991:    Men dessa goda föresatser är långtifrån upp-                 Vad är Regeringen beredd att göra för
16992: fylida. På grund av otillräckligt utbud och över-            att avhjälpa bristen på uppgifter om den
16993: stigliga praktiska problem måste svenska barn                språkliga tillhörigheten i barndagvården,
16994: placeras i finska daghem. Den kommunala barn-                och
16995:  dagvården på svenska för svensk- och tvåspråkiga               vilka ytterligare åtgärder har Rege-
16996:  barn måste ägnas större uppmärksamhet.                      ringen för avsikt att vidta för att trygga
16997:    Detta förutsätter god vilja och målmedvetet               barnets rätt tili dagvård på sitt moders-
16998:  arbete i kommuner och överordnade myndighe-                 mål?
16999: 
17000:      Helsingfors den 24 juni 1986
17001: 
17002:           Håkan Nordman                  Boris Renlund                   Gunnar Jansson
17003:           Elisabeth Rehn                 Pähr-Einar Hellström            Henrik Westerlund
17004:                                          Håkan Malm
17005: 
17006: 
17007: 
17008: 
17009: 260699T
17010: 2                                      1986 vp. -- RJ( n:o 285
17011: 
17012: Kirjallinen kysymys n:o 285                                                                     Suomennos
17013: 
17014: 
17015: 
17016: 
17017:                                    Nordman ym.: Lapsen oikeudesta saada päivähoitoa omalla äidin-
17018:                                      kielellään
17019: 
17020: 
17021:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17022: 
17023:    Lasten päivähoidon tarvetta ei ole lähestul-          Tämä edellyttää hyvää tahtoa ja määrätietoista
17024: koonkaan tyydytetty. Etenkin suurissa ja kasvavis-     työtä kunnissa ja valvontaviranomaisissa. Lasten
17025: sa taajamissa jonot kunnalliseen päivähoitoon          päivähoidon hallinnon jakaminen kielellisin pe-
17026: ovat pitkiä. Haja-asutusalueilla puolestaan etäi-      rustein helpottaisi vastuunjakoa ja edesauttaisi
17027: syydet vaikeuttavat vaihtoehtoisia järjestelyjä.       parempien tulosten aikaansaamista.
17028:    Lapsella on oikeus saada hoitoa äidinkielel-           Valvontaa vaikeuttaa se, ettei kielellisestä ja-
17029: lään. Tämän periaatteen toteuttaminen on tär-          kautumasta ole tilastoja. Vuonna 1984 tapahtu-
17030: keää lapsen kielellisen kehityksen ja henkilökoh-      neesta VALTAVA-lainsäädännön voimaantulosta
17031: taisen identiteetin kannalta. Koulu valitaan usein     saakka kunnalliset päivähoitosuunnitelmat eivät
17032: päivähoitokielen mukaan, ja koulun valinta on          enää sisällä tilastotietoja kieliryhmien erityistilan-
17033: ratkaisevan tärkeä aikuisiän kielellisen ja kulttuu-   teesta. Kunnat itse päättävät, missä laajuudessa
17034: risen yhteenkuuluvuuden kannalta. Päivähoidon          ne huolehtivat valtakunnallisen suunnitelman ta-
17035: tarjonta tulee toisin sanoen kielellisessä suhteessa   voitteiden toteutumisesta. Myöskään kuljetus-
17036: sopeuttaa kysyntään.                                   tuen käytöstä ei ole koottu virallisia tilastoja.
17037:    Tämä periaate on muutaman vuoden ajan
17038:                                                           Tarkoituksena on ollut suunnittelun yksinker-
17039: tunnustettu lasten päivähoidon valtakunnallisessa
17040:                                                        taistaminen ja valvoville viranomaisille esitettä-
17041: suunnitelmassa, vaikka lasten päivähoidosta an-        vien tietojen vaatimisen vähentäminen. Tarkoi-
17042: nettu laki ei kiinnitä erityistä huomiota kieliryh-
17043:                                                        tuksena on tuskin kuitenkaan ollut vaikeuttaa
17044: miin jakautumiseen. Vuodesta 1980 kunnilla on
17045:                                                        työtä ruotsin- ja kaksikielisyyden puolesta maas-
17046: oikeus käyttää niin sanottua kuljetustukea kielel-     samme.
17047: liseen vähemmistöön kuuluvien lasten kuljetuk-
17048: seen. Kuljetustuki mahdollistaa ruotsinkielisten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17049: päiväkotien perustamisen, samoin kuin suomen-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17050: kielisten päiväkotien perustamisen paikkakunnil-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17051: le, joilla ruotsi on enemmistökielenä.                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17052:    Näiden hyvien päämäärien toteuttamiseen on
17053: kuitenkin vielä pitkä matka. Riittämättömän tar-                  Mitä Hallitus on valmis tekemään pois-
17054: jonnan ja ylittämättömien käytännöllisten ongel-               taakseen lasten päivähoidon kielellistä ja-
17055: mien takia joudutaan ruotsinkielisiä lapsia sijoit-            kautumaa koskevien tietojen puutteen, ja
17056: tamaan suomenkielisiin päiväkoteihin. Ruotsin-                    mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
17057: kieliselle kunnalliselle päivähoidolle ruotsinkieli-           aikoo ryhtyä turvatakseen lapsen oikeu-
17058: siä ja kaksikielisiä lapsia varten on omistettava              den saada päivähoitoa omalla äidinkielel-
17059: enemmän huomiota.                                              lään?
17060: 
17061:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17062: 
17063:          Håkan Nordman                    Boris Renlund                    Gunnar Jansson
17064:          Elisabeth Rehn                   Pähr-Einar Hellström             Henrik Westerlund
17065:                                           Håkan Malm
17066:                                         1986 vp. -- RJ< n:o 285                                           3
17067: 
17068: 
17069: 
17070: 
17071:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17072: 
17073:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kunnissa, joissa enemmistön kieli on suomi, on
17074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ruotsinkielisen väestön melko ongelmallista saada
17075: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          äidinkielellään päivähoitopalveluja.
17076: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Kunnilla on ollut vaikeuksia arvioida ruotsin-
17077: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kieliste~ päiväho.ito~a~velujen tarvetta, koska yhä
17078: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         useampten ruotstnkteltsten perheiden on käytän-
17079: symyksestä n:o 285:                                     nössä katsottu olevan kaksikielisiä perheitä. Arvi-
17080:                                                         o~ntia on vaikeuttanut myös se, että perheet ovat
17081:            Mitä Hallitus on valmis tekemään pois-
17082:                                                         pt~äneet t~rkeämpänä, että päivähoitopaikka si-
17083:         taakseen lasten päivähoidon kielellistä ja-
17084:                                                         JaitSe~ ko~hn lähellä kuin että palveluja saataisiin
17085:         kautumaa koskevien tietojen puutteen, ja
17086:            mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus        ruotsin ktelellä hieman kauempana sijaitsevassa
17087:         aikoo ryhtyä turvatakseen lapsen oikeu-         päivähoitopaikassa. Ruotsinkielisten päivähoito-
17088:         den saada päivähoitoa omalla äidinkielel-       palvelujen kehittämisen esteenä on paitsi pää-
17089:                                                         kaupunkiseudun yleinen päivähoitohenkilöstön
17090:         lään?
17091:                                                         vaikea saatavuus, myös ruotsinkielisten perhepäi-
17092:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vähoitajien puute.
17093: seuraavaa:                                                 Sosiaalihuollon uudessa suunnittelujärjestel-
17094:                                                         mässä ei lasten päivähoidosta valtakunnallisesti
17095:     Lapsen kielelliselle kehitykselle on tärkeää        kerätä niin yksilöityä tietoa kuin aikaisemmin.
17096: oman äidinkielen käyttö varhaislapsuudessa.
17097:                                                         Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus tilastoida
17098: Myös lasten päivähoidosta annetussa laissa on           kielellistä jakautumaa koskevaa tietoa muun mu-
17099: kiinnitetty tähän erityistä huomiota säätämällä         assa päivähoitohakemuksista kerättävällä tiedolla
17100: kunnan velvollisuudeksi huolehtia siitä, että las-      tai erilliskyselyillä.
17101: ten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkiele-
17102: nä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä.           Päivähoitopalveluja lisättäessä tulee palvelujen
17103: Sosiaalihuollon järjestämistä koskevissa valtakun-      saatavuus taata myös ruotsin kielellä. Ruotsinkie-
17104: nallisissa suunnitelmissa on mahdollistettu niin        listä päivähoitoa voidaan etenkin haja-asutusalu-
17105: ikään valtionosuuteen oikeuttavien kuljetusten          eilla ja pääkaupunkiseudulla kehittää joustavin
17106: järjestäminen kielelliseen vähemmistöön kuulu-          päiväkotiratkaisuin, joiden kehittämiseksi sosiaa-
17107: ville lapsille, jotta he voisivat saada päivähoitoa     lihall.itus. on i.lmoittan~t tekevänsä yhteistyötä
17108: omalla äidinkielellään.                                 kunuen Ja mmden tahojen kanssa. Ruotsinkieli-
17109:     Omalla äidinkielellä annettavien päivähoito-        sen päivähoitohenkilöstön saatavuus on ensisijai-
17110: palvelujen saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä      nen edellytys ruotsinkielisen päivähoidon järjes-
17111: huomiota, koska viimeistään vuoden 1990 alusta          tämiseksi. Opetusviranomaisten kanssa käydyissä
17112: kaikilla alle 3-vuotiailla lapsilla on oikeus pienten   keskusteluissa on ruotsinkielisen koulutuksen tar-
17113: lasten hoidon järjestämistä koskevan lainsäädän-        peeseen kiinnitetty huomiota niin päivähoitaja-
17114: nön mukaan saada vanhempien valinnan mu-                koul~tuksen kuin lastentarhanopettajakoulutuk-
17115: kaan joko kunnallinen päivähoitopaikka tai las-         senkm osalta. Ruotsinkielisen päivähoidon tarvet-
17116:  ten kotihoidon tukea.                                  ta pyritään selvittämään edelleen kuntiin tehtä-
17117:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman oma-      villä kyselyillä.
17118:  kielisten sosiaalipalvelujen saatavuutta selvittä-        Lisäksi valtioneuvoston 24.7.1986 asettaman
17119:  neen työryhmän (työryhmämuistio 1985:41 STM)           lasten päivähoidon neuvottelukunnan eräänä
17120:  tekemän selvityksen mukaan päivähoitopalveluja         tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita päivä-
17121:  on yleensä saatavilla ruotsin kielellä ruotsinkieli-   hoidon käyttäjien kannalta muun muassa lapsen
17122:  sissä ja kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmis-     äidinkieleen liittyvät kysymykset huomioon ot-
17123:  tön kieli on ruotsi. Sen sijaan kaksikielisissä        taen.
17124: 
17125:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1986
17126:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
17127: 4                                      1986 vp. -- RJ( n:o 285
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17133: 
17134:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           folkningen att få dagvårdsservice på sitt moders-
17135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mål.
17136: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av               Kommunerna har haft svårigheter att uppskat-
17137: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ta behovet av svenskspråkig dagvårdsservice, ef-
17138: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs-             tersom allt flera svenskspråkiga familjer i prakti-
17139: mål nr 285:                                            ken ansetts vara tvåspråkiga. Bedömningen har
17140:                                                        också försvårats av att familjerna har ansett det
17141:            Vad är Regeringen beredd att göra för       vara viktigare, att dagvårdsplatsen är belägen
17142:         att avhjälpa bristen på uppgifter om den       nära hemmet än att servicen skall kunna fås på
17143:         språkliga tillhörigheten i barndagvården,      svenska på en dagvårdsplats, som ligger litet
17144:         och                                            längre borta. Förutom att det i allmänhet är svårt
17145:            vilka ytterligare åtgärder har Rege-        med tillgången på dagvårdspersonal i huvud-
17146:         ringen för avsikt att vidta för att trygga     stadsregionen är även bristen på svenskspråkiga
17147:         barnets rätt till dagvård på sitt moders-      familjedagvårdare ett hinder för utvecklandet av
17148:         mål?                                           svenskspråkig dagvårdsservice.
17149:                                                            1 det nya planeringssystemet för socialvården
17150:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        insamlas inte på riksnivå så individualiserade
17151: anföra följande:                                       uppgifter som tidigare. Kommunerna har dock
17152:                                                        möjlighet att statistikföra uppgifter om den
17153:    För ett barns språkliga utveckling är det viktigt   språkliga fördelningen bl.a. genom att insamla
17154: att använda dess eget modersmål i den tidiga           uppgifter från dagvårdsansökningar eller genom
17155: barndomen. Även i lagen om barndagvård har             separata enkäter.
17156: man fäst speciell vikt vid detta genom att ålägga          Vid en ökning av dagvårdsservicen bör till-
17157: kommunerna förpliktelse att se till att barndag-       gången på service garanteras även på svenska.
17158: vård kan ges på barnets modersmål, finska,             Den svenskspråkiga dagvården kan främst inom
17159: svenska eller samiska. 1 de riksomfattande pianer-     glesbygdsområden och i huvudstadsregionen ut-
17160: oa för socialvården har transportarrangemang,          vecklas genom smidiga dagvårdslösningar. Social-
17161: som berättigar tili statsbidrag, möjliggjorts för      styrelsen har meddelat att den i syfte att utveckla
17162: barn som tillhör den språkliga minoriteten, så att     dessa har samarbetat med kommunerna och med
17163: de kan få dagvård på sitt eget modersmål.              andra instanser. Tillgång på svenskspråkig dag-
17164:    Speciell uppmärksamhet bör fästas vid till-         vårdspersonal är i första hand en förutsättning för
17165: gången på dagvårdsservice, eftersom alla barn          ordnandet av svenskspråkig dagvård. Vid de
17166: under 3 år senast fr.o.m. början av år 1990 enligt     diskussioner som förts med undervisningsmyn-
17167: lagstiftningen om ordnande av vård för småbarn         digheterna har uppmärksamhet fästs vid såväl
17168: har rätt tili en dagvårdsplats eller tili hemvårds-    dagvårdarutbildning som vid barnträdgårdslärar-
17169: stöd för barn. Enligt en utredning, som har            utbildning. Man försöker vidare utreda behovet
17170: gjorts av en arbetsgrupp (arbetsgruppspromemo-         av svenskspråkig dagvård genom förfrågningar
17171: ria 1985:41 STM), viiken hade tillsatts av social-     tili kommunerna.
17172: och hälsovårdsministeriet, är dagvårdsservicen i          Dessutom har delegationen för barndagvård,
17173: allmänhet tillgänglig på svenska i de svensksprå-      som statsrådet tillsatte 24.7 .1986, i uppgift att
17174: kiga och tvåspråkiga kommuner där majoritetens         uppgöra förslag och komma med initiativ från de
17175: språk är svenska. Däremot är det i tvåspråkiga         personers synpunkt sett som anlitar dagvården
17176: kommuner, där majoritetens språk är finska,            bl.a. med beaktande av frågor i anslutning tili
17177: ganska problematiskt för den svenskspråkiga be-        barnets modersmål.
17178: 
17179:      Helsingfors den 9 september 1986
17180: 
17181:                                                                              Minister Matti Puhakka
17182:                                                  1986 vp.
17183: 
17184: Kirjallinen kysymys n:o 286
17185: 
17186: 
17187: 
17188: 
17189:                                     Aaltonen ym.: Oppilaskohtaisten lisäresurssien antamisesta yksisar-
17190:                                       jaisille kouluille
17191: 
17192: 
17193:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17194: 
17195:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-         missa lukioissa kehyksen suuruus on 29 tuntia +
17196: tun lain 3 §:n mukaan lukion oppilasmäärä mi-           0,9 tuntia x oppilasmäärä.
17197: toitetaan asteittain siten, että ammatillisesti eriy-     Jos yksisarjainen lukio ylittää 1 luokalla läänin-
17198: tyvään koulutukseen siirtyvien ylioppilaiden            hallituksen luvalla 36 oppilaan perusopetusryh-
17199: määrä vastaa likimäärin ammatillisissa oppilai-         män rajan esimerkiksi kolmella oppilaalla, sen
17200: toksissa ja korkeakouluissa olevia ylioppilaspoh-       käytössä oleva tuntikehys - 49 tuntia - ei
17201: jaisia aloituspaikkoja. Valtioneuvoston hyväksy-        muutu oppilasmääräylityksestä huolimatta. Jos
17202: mä keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma            toisaalta lääninhallitus myöntäisi tällaiselle kou-
17203: säätelee lukion 1 luokan perusopetusryhmien             lulle luvan ottaa kouluun kaksi perusopetusryh-
17204: määrät läänikohtaisesti.                                mää, niin koulun käytössä oleva kehys olisi 29
17205:                                                         tuntia + (0,9 tuntia x 39) = 29 tuntia + 35,1
17206:   Lääninhallitukset puolestaan hyväksyvät keski-        tuntia, eli yhteensä 64,1 tuntia. Näissä kahdessa
17207: asteen koulutuksen kehittämisohjelmasta anne-           tapauksessa resurssien erotus on siis 15, 1 tuntia.
17208: tun asetuksen 4 §:n mukaisesti oppilaskohtaisesti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17209: lukion 1 luokan perusopetusryhmien määrät. Lu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17210: kioasetuksen 36 §:n 1 momentin mukaan perus-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17211: opetusryhmän koko on 36 oppilasta. Lääninhalli-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17212: tuksen luvalla ryhmän koko voi olla mainittua
17213: lukua suurempikin.                                                 Aikooko Hallitus - lisäämättä perus-
17214:                                                                 opetusryhmien määrää - antaa oppilas-
17215:    Lukiolain 21 §:ssä säädetään koulussa käytettä-              kohtaista lisäresurssia niille yksisarjaisille
17216: vän tuntiresurssin, jota kutsutaan tuntikehyksek-               kouluille, joissa lääninhallituksen luvalla
17217: si, suuruus. Yksisarjaisessa lukiossa tämän suu-                ylitetään säädetty perusopetusryhmän
17218: ruus on 49 tuntia vuosiluokkaa kohti. Suurem-                   määrä?
17219: 
17220:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17221: 
17222:            Markus Aaltonen                 Riitta Järvisalo-Kanerva        Kari Urpilainen
17223: 
17224: 
17225: 
17226: 
17227:  260722T
17228: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 286
17229: 
17230: 
17231: 
17232: 
17233:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17234: 
17235:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          valinnat jakautuvat laajemmalle alueelle kuin
17236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tämä kehys riittää, koulun on mahdollista tehdä
17237: olette kirjeellänne 24 päivänä kesäkuuta 1986           karsintoja tarpeen mukaan yhtä hyvin ensimmäi-
17238: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         sen luokan kuin kolmannen luokan opetuksesta.
17239: vastattavaksi kansanedustaja Markus Aaltosen               Koulun oppilasmäärästä johtuen eräissä kou-
17240: ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 286:             luissa tuntikehys on suurempi kuin edellisenä
17241:                                                         lukuvuonna toteutettu opetus, kun taas joissakin
17242:           Aikooko Hallitus - lisäämättä perus-          kouluissa voimavarat ovat vähentyneet. Tämän
17243:        opetusryhmien määrää - antaa oppilas-            johdosta osa tuntikehyksestä on asetuksella sää-
17244:        kohtaista lisäresurssia niille yksisarjaisille   detty koululautakunnan käyttöön, jotta koulu-
17245:        kouluille, joissa lääninhallituksen luvalla      lautakunta voisi tasata tuntikehystä tarpeen mu-
17246:        ylitetään säädetty perusopetusryhmän             kaan eri koulujen kesken. Tämä koululautakun-
17247:        määrä?                                           nan käytössä oleva tuntimäärä on tarkoitettu
17248:                                                         paitsi edellä mainitun epäkohdan poistamiseen
17249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          myös käytettäväksi kielenopetuksen ja erilaisten
17250: seuraavaa:                                              valintojen toteuttamiseen.
17251:    Lukiolain 21 §:n mukaisesti lukiossa saadaan            Tuntikehyksen käytöstä päätettäessä on koulu-
17252: lukuvuoden työpäivien aikana käyttää opetus-            kohtaisesti huolehdittava siitä, että oppilaat voi-
17253: suunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opet-        vat kolmannella luokalla opiskella riittävän laajan
17254: tamiseen vuosiluokkaa kohti enintään 29 tuntia          ohjelman menestyäkseen ylioppilastutkinnossa.
17255: viikossa sekä kutakin oppilasta kohti enintään 0,9      Se on mahdollista muun muassa yhdistämällä
17256: tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla on vain yksi     pienet C- ja D-kielen ryhmät samassa kielessä
17257: perusopetusryhmä, saadaan tällaista vuosiluokkaa        sekä ohjaamalla jatko-oppimäärien valintoja.
17258: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 49 tuntia.               Edellä todetun lisäksi hallitus pitää tärkeänä,
17259:    Opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut           että lukion tuntikehyksen käyttöön liittyvät ope-
17260: riippuvat oppilaiden valinnoista. Niiden toteut-        tusjärjestelyt toteutetaan ottaen huomioon paik-
17261: tamisessa ei enää ole hallinnollisesti määrättyjä       kakuntakohtaiset olosuhteet. Opetusviranomais-
17262: vähimmäisoppilasmääriä. Nyt kouluissa voidaan           ten tehtävänä on kerätä hallituksen tietoon tunti-
17263: käyttää koko tuntikehystä mahdollisimman tar-           kehyksen käytöstä saatavat kokemukset. Vasta
17264: koituksenmukaisesti minkä tahansa luokka-               sen jälkeen on tarpeen arvioida tuntikehysjärjes-
17265: asteen tai oppiaineen opetukseen. Jos oppilaiden        telmän kehittämistarvetta.
17266: 
17267:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
17268: 
17269:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
17270:                                        1986 vp. -      KK n:o 286                                       3
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17276: 
17277:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             räcker tili för, är det möjligt för skolan att göra
17278: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             gallringar i fråga om undervisningen både i första
17279: skrivelse av den 24 juni 1986 tili vederbörande        och tredje klassen.
17280: medlem av statsrådet avsänt en avksrift av följan-        Beroende på antalet elever i skolan, är timre-
17281: de av riksdagsman Markus Aaltonen m.fl. under-         surserna i en del skolor större än den undervis-
17282: tecknade spörsmål nr 286:                              ning som gavs under föregående läsår, medan
17283:                                                        resurserna vid en del skolor har minskat. Därför
17284:            Ämnar Regeringen - utan att öka             har en del av timresurserna genom förordning
17285:        antalet basundervisningsgrupper - ge            stadgats att stå tili skolnämndens förfogande, för
17286:        tilläggsresurser för varje elev tili de ense-   att skolnämnden kunde jämna ut timresurserna
17287:        rieskolor, där det stadgade antalet basun-      enligt behov mellan skolorna. Detta antal tim-
17288:        dervisningsgrupper med länsstyrelsens           mar som skolnämnden har tili sitt förfogande är
17289:        tillstånd överskrids?                           avsett förutom för att avlägsna ovan nämnda
17290:                                                        olägenhet även för att användas för språkunder-
17291:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       visningen och för olika vai.
17292: framföra följande:                                        Då beslut fattats om användningen av timre-
17293:    Enligt 21 § gymnasielagen får gymnasiet under       surser bör man för varje skola sörja för, att
17294: läsårets arbetsdagar för undervisning i de i läro-     eleveroa i tredje klassen kan inhämta ett tillräck-
17295: planen fastställda läroämnena använda högst 29         ligt omfattande program för att ha framgång i
17296: timmar i veckan för varje årskurs samt högst 0,9       studentexamen. Detta är möjligt genom att sam-
17297: timmar i veckan för varje elev. Finns i en årskurs     manslå bl.a. små C-och D-grupper i samma
17298: endast en basgrupp, får dock sammanlagt 49             språk samt genom att ge handledning då det
17299: timmar i veckan användas för en sådan årskurs.         gäller fortsatta lärokurser.
17300:    Lösningar då det gäller att organisera undervis-       Förutom det ovan anförda anser regeringen att
17301: ningen beror på elevernas ämnesval. Dessa vai          det är viktigt att undervisningsarrangemangen i
17302: kan numera ske utan att förvaltningsmässiga            anslutning tili användningen av timresurser vid
17303: bestämmelser om minimiantalet elever behöver           gymnasier genomförs med beaktande av de Ioka-
17304: tillämpas. Numera kan timresurser användas i           la förhållandena. Undervisningsmyndighetens
17305: skolorna så ändamålsenligt som möjligt i vilket        uppgift är att insamla erfarenheter av använd-
17306: klasstadium som helst eller i vilket ämne som          ningen av timresurser och underrätta regeringen
17307: helst. Ifall elevernas ämnesval fördelar sig på ett    därom. Först sedan är det påkallat att bedöma
17308: mera omfattande område än denna timresurs              behovet att utveckla timresurssystemet.
17309: 
17310:      Helsingfors den 16 september 1986
17311: 
17312:                                                               Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
17313:                                                1986 vp.
17314: 
17315: Kirjallinen kysymys n:o 287
17316: 
17317: 
17318: 
17319: 
17320:                                   Dromberg: Ongelmajätteiden ympäristövahinkojen estämisestä
17321: 
17322: 
17323:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17324: 
17325:    Jätehuoltolain 3 §:n mukaan jätteellä tarkoite-   pystyisivät turvaamaan kansalaisille heille perus-
17326: taan käytöstä paistettua vähäarvoista tai arvoton-   tuslain 6 §:ssä säädettyä oikeushyvää.
17327: ta esinettä tai ainetta. Tämän säännöksen piiriin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17328: kuuluvat myös sisäasiainministeriön päätöksessä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17329: 26.6.1979/5 76 mainitut ongelmajätteet.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17330:    Käytännön valvontatyössä on havaittu, että        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17331: ongelmajätteitä on jätetty heitteille ympäristöön,             Miten Hallitus aikoo estää jäteöljyn
17332: jolloin mm. päätöksessä mainittuja öljyjätteitä on          maahan laskemisen sekä luvattoman polt-
17333: päässyt maaperään ja sitä kautta pohja- ja pinta-           tamisen moottoriajoneuvojen remontti-
17334: vesistöön. Edelleen on valvontatyössä havaittu,             paikoilla, jotka ovat usein sijoittuneet
17335: että ongelmajätteitä poltetaan luvattomasti.                luvattomasti toisen maalle, ja
17336:     Lokakuun alusta tulee voimaan laki kuntien                 katsooko Hallitus, että maanomistaja
17337: ympäristöhallinnosta. Laki ei kuitenkaan poista             on velvollinen siivoamaan tällaisen luvat-
17338: näitä ongelmia, koska sen sisältö on lähinnä                toman remonttipaikan öljyjätteistä, akku-
17339: hallinnollinen eikä se nimenomaan kiellä tavallis-          romusta ja muista ongelmajätteistä, vaik-
17340: ta kansalaista tiettyyn toimenpiteeseen ryhtymi-            ka hän on syytön ja vaikka hän itse ei ole
17341: sestä (esim. Vesilaki 19 §). Sitä paitsi laki ei            aiheuttanut ympäristön pilaantumista,
17342: sellaisenaan sovellu pääkaupunkiseudulle, vaan              sekä
17343: sitä on muutettava.                                            aikooko Hallitus, sen lisäksi mitä
17344:     Näin ollen on perusteltua syytä epäillä, että           muualla laissa on säädetty (esim. laki
17345: lain voimaantulon myötä palkattavat pitkäaikais-            maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen
17346:  ta valvontatyökokemusta ja ympäristöjuridista oi-          torjumisesta 24.5 .1974), kriminalisoida
17347: keuskäytännön tuntemusta vailla olevat henkilöt             ongelmajätteiden heitteillejätön?
17348: 
17349:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17350: 
17351:                                           Kaarina Dromberg
17352: 
17353: 
17354: 
17355: 
17356: 260771X
17357: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 287
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17363: 
17364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        lähiaikoina ehdottaa säädettäväksi laki, jonka
17365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nojalla voiteluöljystä voitaisiin ryhtyä perimään
17366: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         erityistä maksua ja näin koottavin varoin ryhtyä
17367: jeenne n:o 1268 ohella lähettänyt valtioneuvos-        tukemaan jäteöljyn asianmukaista käsittelyä tar-
17368: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      koituksena tehdä se jätteen tuottajan kannalta
17369: jennöksen kansanedustaja Kaarina Drombergin            taloudellisesti mahdollisimman edulliseksi. Uu-
17370: kirjallisesta kysymyksestä n:o 287, jossa tiedustel-   distuksen odotetaan ratkaisevasti vähentävän tar-
17371: laan:                                                  vetta luvattomaan toimintaan. Samaan aikaan on
17372:                                                        tarkoitus yksiselitteisesti kieltää jäteöljyn erilai-
17373:            Miten Hallitus aikoo estää jäteöljyn        nen pienpohto ilmansuojelulain nojalla annetta-
17374:         maahan laskemisen sekä luvattoman polt-        valla valtioneuvoston päätöksellä.
17375:         tamisen moottoriajoneuvojen remontti-             Kysymyksen toinen osa koskee maanomistajan
17376:         paikoilla, jotka ovat usein sijoittuneet       velvollisuutta siivota luvattoman toiminnan joh-
17377:         luvattomasti toisen maalle, ja                 dosta pilaantunut alue ongelmajätteistä, vaikkei
17378:            katsooko Hallitus, että maanomistaja        hän itse ole pilaantumista aiheuttanut. Luvano-
17379:         on velvollinen siivoamaan tällaisen luvat-     masta toiminnasta voidaan rangaista jätehuolto-
17380:         toman remonttipaikan öljyjätteistä, akku-      lain 35-37 §:n nojalla, jolloin rangaistus koh-
17381:         romusta ja muista ongelmajätteistä, vaik-      distetaan luvattoman toiminnan harjoittajaan.
17382:         ka hän on syytön ja vaikka hän itse ei ole     Kunnan jätehuoltoviranomaisella tai 1 päivästä
17383:         aiheuttanut ympäristön pilaantumista,          lokakuuta 1986 lukien ympäristönsuojelulauta-
17384:         sekä                                           kunnalla on jätehuoltolain 38 §:n 1 momentin
17385:            aikooko Hallitus, sen lisäksi mitä          nojalla oikeus siivota tai siivotuttaa lain säännös-
17386:         muualla laissa on säädetty (esim. laki         ten vastaisesti pilattu alue toiminnan harjoittajan
17387:         maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen        kustannuksella. Lääninhallituksella on puoles-
17388:         torjumisesta 24.5.1974), kriminalisoida        taan lain 38 §:n 2 momentin nojalla oikeus
17389:         ongelmajätteiden heitteillejätön?              velvoittaa toiminnan harjoittaja siihen sakon
17390:                                                        uhalla. Useisiin kysymyksessä kuvatmihin ta-
17391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          pauksiin voidaan soveltaa myös jätehuoltolain 5
17392: seuraavaa:                                             luvussa tarkoitettuja roskaamista koskevia sään-
17393:    Kysymyksen ensimmäinen osa koskee luvaton-          nöksiä. Viimeksi mainittuja säännöksiä on tarkoi-
17394: ta toimintaa. Tällaista toimintaa ehkäistään neu-      tus lähiaikoina ehdottaa muutettaviksi siten, että
17395: voin, ohjein, määräyksin ja rangaistuksin. Kaik-       ne sovel~uisivat näihin tapauksiin vielä nykyistä
17396: kia näitä keinoja käytetään myös kysymyksessä          paremmm.
17397: tarkoitetuissa tapauksissa. Kun jäteöljyn muodos-         Kysymyksen kolmannessa osassa tiedustellaan,
17398: tumispaikkoja on moottoriajoneuvot sekä erilai-        aikooko hallitus kriminalisoida ongelmajätteiden
17399: set tuotantotoiminnassa käytettävät koneet ja          heitteillejätön. Vastauksena voidaan todeta, että
17400: laitteet huomioon ottaen useita miljoonia ja kun       hallituksen mielestä heitteillejättö tarkoittaa sa-
17401: jäteöljyn asianmukaisesta käsittelystä aiheutuu        maa kuin jätteiden toimittaminen ympäristöön
17402: jätteen tuottajalle kustannuksia, luvatoma toi-        muualle kuin niille kulloinkin laissa tarkoitet-
17403: mintaa tapahtuu ehkäisevistä toimista huolimat-        tuun paikkaan. Tällainen toiminta on jo krimi-
17404: ta. Tästä syystä hallituksen tarkoituksena on          nalisoitu jätehuoltolain 35-37 §:n nojalla.
17405: 
17406:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
17407: 
17408:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
17409:                                       1986 vp. -      KK n:o 287                                        3
17410: 
17411: 
17412: 
17413: 
17414:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17415: 
17416:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ja och på så sätt börja stöda en vederbörlig
17417: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        hantering av spiliolja i syfte att göra denna
17418: 1268 av den 24 juni 1986 tili vederbörande            ekonomiskt så fördelaktigt som möjligt för av-
17419: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    falisproducenten. Reformen väntas på ett avgö-
17420: av riksdagsledamot Kaarina Dromberg under-            rande sätt minska behovet av olovlig verksamhet.
17421: tecknade spörsmål nr 287:                             Samtidigt avser man att med ett statsrådsbeslut,
17422:                                                       som fattas med stöd av luftvårdslagen, entydigt
17423:           Hur ämnar Regeringen förhindra att          förbjuda särskilt brännande av spillolja i små
17424:        spiliolja släpps ut på marken samt bränns      mängder.
17425:        olovligt på reparationsställen för motor-
17426:        fordon, vilka ofta är olovligt placerade på       Spörsmålets andra del gälier markägares skyl-
17427:        annans mark, och                               dighet att städa upp problemavfali från ett
17428:           anser Regeringen att markägaren är          område, som blivit nedsmutsat tili följd av
17429:        skyldig att städa upp oljespili, ackumula-     olovlig verksamhet, fastän han inte själv förorsa-
17430:        torskrot och annat problemavfali från ett      kat nedsmutsningen. Olovlig verksamhet kan
17431:        dylikt olovligt reparationsställe, fastän      bestraffas med stöd av 35-37 §§ lagen om
17432:        han är oskyldig och inte själv har förpes-     avfallshantering, varvid straffet riktas mot den
17433:        tat miljön samt                                som utövat olovlig verksamhet. Kommunens av-
17434:           ämnar Regeringen i tiliägg tili vad som     fallshanteringsmyndigheter, eller fr.o .m. den 1
17435:        på annat stälie i lagen är stadgat (t.ex.      oktober 1986 miljövårdsnämnden, har med stöd
17436:        lagen om bekämpande av oljeskador som          av 38 § 1 mom. lagen om avfallshantering rätt
17437:        uppkommer på land 24.5.1974) krimina-          att städa upp elier låta städa upp ett område,
17438:        lisera att problemavfall lämnas vind för       som nedsmutsats i strid mot lagens stadganden.
17439:        våg?                                           Länsstyfelsen har för sin del med stöd av 38 § 2
17440:                                                       mom. såmma lag rätt att förplikta den som
17441:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utövar verksamheten därtili vid hot om vite. På
17442: anföra följande:                                      flera av de fali som har beskrivits i spörsmålet
17443:                                                       kan mari också tiliämpa stadgandena om ned-
17444:    Spörsmålets första del gälier olovlig verksam-     skräpnirig i 5 kapitlet lagen om avfallshantering.
17445: het. En dylik verksamhet förhindras med råd,          Avsikten är att de sistnämnda stadgandena inom
17446: anvisningar, bestämmelser och straff. Samtliga        en nära framtid skali föreslås ändrade så, att de
17447: dessa medel används också i de fall som avses i       ännu bättre kan tillämpas på dessa fali än i
17448: spörsmålet. Eftersom spiliolja, om man beaktar        dagens läge.
17449: motorfordon samt olika slag av maskiner som
17450: används i produktionsverksamhet, bildas på mil-           1 spörsmålets tredje del frågas det huruvida
17451: jontals stälien och eftersom en vederbörlig hante-    regeringen ämnar kriminalisera att problemavfali
17452: ring av spilioljan förorsakar utgifter för avfalis-   lämnas vind för våg. Som svar kan konstateras att
17453: producenten, förekommer det olovlig verksamhet        övergivande av avfall är liktydigt med att föra det
17454: trots förebyggande åtgärder. Av denna orsak är        tili en annan plats än vad som i varje särskilt fall
17455: det regeringens avsikt att i en nära framtid          avses i lagen. En dylik verksamhet är redan
17456: föreslå att en lag stiftas, med stöd av viiken man    kriminaJiserad med stöd av 35-37 §§ lagen om
17457: kunde börja indriva en särskild avgift för smörjol-   avfallshantering.
17458: 
17459:      Helsingfors den 16 september 1986
17460: 
17461:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
17462:                                                 1986 vp.
17463: 
17464: Kirjallinen kysymys n:o 288
17465: 
17466: 
17467: 
17468: 
17469:                                    Järvisalo-Kanerva: Poliisiradion varustamisesta salakuuntelun estä-
17470:                                        villä laitteilla
17471: 
17472: 
17473:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17474: 
17475:    Vuodesta 1975 vuoteen 1986 toteutetut val-          mellä on poliisille lähetetty postia, jossa on
17476: tionhallinnon säästötoimenpiteet ovat koko polii-      mainintoja joistakin radion välityksellä tapahtu-
17477: sihallinnon osalta johtaneet siihen, että poliisin     neista keskusteluista.
17478: toimintaa ei ole tänä aikana voitu suunnitella            Salakuuntelusta on joissakin tapauksissa erityi-
17479: toiminnallisista tarpeista, vaan määrärahoista kä-     sen suurta haittaa poliisitaktiselle toiminnalle ja
17480: sm.                                                    vaaraa jopa poliisin työturvallisuudelle, mutta
17481:     Niin kansliatehtävät kuin kenttätyö kärsivät       erityisen vaaran salakuuntelu muodostaa jokaisen
17482: sekä palkkausta koskevista että kaluston ja väli-      kansalaisen intimiteettisuojalle, sillä lähes poik-
17483: neiden hankkimista koskevista määrärahasäästöis-       keuksetta radion välityksellä suoritetaan erilaisia
17484: tä.                                                    tiedusteluja aina, kun joku kansalainen joutuu
17485:     Kun toimintavälineitten hankintamäärärahalla       kentällä poliisin kanssa tekemisiin. Aina ei suin-
17486: ei riittävässä määrin pystytä edes korvaamaan          kaan ole kyse rikoksesta tai rikkomuksesta, kuten
17487: käytöstä poistettua kalustoa, on vuosien myötä         asiaa tuntematon, sanoman kuullut henkilö voi
17488: päädytty tilanteeseen, jossa sekä toiminnalliset       luulla.
17489: välttämättömyydet että henkilöstön työturvalli-           Salakuuntelun poistaminen on nykytekniikalla
17490: suusnäkökohdat ovat jääneet toissijaiseksi asiaksi.    suhteellisen helppoa liittämällä lähettimiin ja
17491:                                                        vastaanottimiin sekoittajat. Valmius laitteissa on
17492:     Yksi tällainen räikeä epäkohta on se, että
17493:                                                        jo olemassa.
17494: poliisin radioverkon salakuuntelun estäviä laittei-
17495:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17496: ta ei ole voitu hankkia edes niillä alueilla, joilla
17497: salakuuntelu on tullut erityisen suureksi haitaksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17498:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17499: poliisityölle ja poliisin työturvallisuudelle.
17500:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17501:     Poliisiradion salakuunteluun sopivien radio-
17502: laitteiden helpon saatavuuden myötä tällaisten                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17503: laitteiden määrä ja käyttö on viime aikoina                   siin, jotta poliisin työturvallisuutta voitai-
17504: huomattavasti lisääntynyt. Vallitseva tila on tul-            siin parantaa varustamalla poliisin radio-
17505: lut ilmi useassa eri yhteydessä ja jopa niin, että            verkko salakuuntelun estävillä laitteilla jo
17506: Tampereen poliisilaitoksen radiotunnuksen ni-                 vuoden 1987 aikana?
17507: 
17508:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17509: 
17510:                                          Riitta Järvisalo-Kanerva
17511: 
17512: 
17513: 
17514: 
17515:  260781H
17516: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 288
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 
17521:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17522: 
17523:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           radiokaluston varustamiseksi puheensalaajilla.
17524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Eräitä ulkomaisia salaajatyyppejä on parhaillaan-
17525: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          kin koekäytössä.
17526: jeenne n:o 1269 ohella lähettänyt valtioneuvos-
17527: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-          Koko radiokaluston varustaminen salaajilla on
17528: jennöksen kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kaner-        useisiin kymmeniin miljooniin markkoihin nou-
17529: van kirjallisesta kysymyksestä n:o 288, jossa tie-      sevien kustannusten takia taloudellisestikin varsin
17530: dustellaan:                                             merkittävä toimenpide. Vertailun vuoksi mainit-
17531:                                                         takoon, että poliisin kaikkiin moottoriajoneuvo-
17532:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          hankintoihin käytetään vuosittain noin 22 mil-
17533:        siin, jotta poliisin työturvallisuutta voitai-   joonaa markkaa. Taloudellisten seikkojen johdos-
17534:        siin parantaa varustamalla poliisin radio-       ta ja kun poliisin radiokalusto on lähes kokonaan
17535:        verkko salakuuntelun estävillä laitteilla jo     kotimaista valmistetta, on pidetty välttämättö-
17536:        vuoden 1987 aikana?                              mänä selvittää myös kotimaisen teollisuuden
17537:                                                         mahdollisuudet puheensalaajien toimittamiseksi.
17538:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Nämä selvitykset ovat parhaillaan käynnissä. Ra-
17539: ti seuraavaa:                                           joitettu koeverkko pyritään saamaan kokeilukäyt-
17540:   Poliisin käyttöön rakennetaan parhaillaan uut-        töön vielä tämän vuoden aikana. Selvitysten
17541: ta lähiradioverkkoa, jonka viimeinen vaihe val-         valmistuttua sisäasiainministeriö tulee harkitse-
17542: mistunee tämän vuoden kuluessa. Uuden radio-            maan, missä laajuudessa puheensalaajatekniikan
17543: verkon ja sen rinnalle vielä käyttöön jäävä entisen     käyttöönotto poliisin radioliikenteessä on tarkoi-
17544: verkon kalusto käsittää yhteensä noin 4 000 liik-       tuksenmukaista ja missä aikataulussa se on mah-
17545: kuvaa ja kiinteää radioasemaa. Rakentamisen             dollista toteuttaa, ottaen huomioon myös muut
17546: yhteydessä on jatkuvasti tutkittu mahdollisuuksia       poliisin välineistön uudistamistarpeet.
17547: 
17548:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
17549: 
17550:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
17551:                                       1986 vp. -     KK n:o 288                                         3
17552: 
17553: 
17554: 
17555: 
17556:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
17557: 
17558:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligt undersökts. Vissa utländska typer av talkryp-
17559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tererare används även som bäst på prov.
17560: 1269 av den 24 juni 1986 tili vederbörande
17561: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Anskaffningen av talkryptererare för hela ra-
17562: av riksdagsman RiittaJärvisalo-Kanervas skriftliga   dioutrustningen är en även i ekonomiskt hänse-
17563: spörsmål nr 288:                                     ende synnerligen betydande åtgärd, eftersom
17564:                                                      kostnaderna för detta stiger tili flera tiotal miljo-
17565:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder, för       ner mark. För jämförelsens skull kan nämnas att
17566:        att poliseos skydd i arbetet skall kunna      årligen ca 22 miljoner mark används för poliseos
17567:        förbättras redan år 1987 genom att poli-      alla anskaffningar av motorfordon. Av ekono-
17568:        seos radionät förses med anordningar          miska skäl och eftersom poliseos radioutrustning
17569:        som förhindrar tjuvlyssning?                  nästan helt och hållet tillverkas i Finland, har det
17570:                                                      ansetts nödvändigt att utreda vilka möjligheter
17571:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     den inhemska industrin har att leverera talkryp-
17572: anföra följande:                                     tererare. Dessa utredningar görs som bäst. Mao
17573:    Ett nytt närradionät, vars slutskede torde bli    försöker att ännu i år ta i bruk ett försöksnät i
17574: färdigt i år, byggs som bäst för poliseos räkning.   experimentsyfte. Sedan utredningarna blivit kla-
17575: Det nya radionätet och den tidigare nätutrust-       ra kommer inrikesministeriet att överväga, i vii-
17576: ningen, som fortfarande kommer att användas          ken utsträckning det är ändamålsenligt att ta i
17577: vid sidan av den nya, omfattar sammanlagt ca         bruk talkryptererarteknik i poliseos radiotrafik
17578: 4 000 rörliga och fasta radiostationer. I samband    och inom vilket tidsschema det är möjligt att
17579: med byggandet har möjligheterna att förse ra-        införa den, med beaktande även av övriga behov
17580: dioutrustningen med talkryptererare kontinuer-       att förnya poliseos utrustning.
17581: 
17582:      Helsingfors den 2 oktober 1986
17583: 
17584:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
17585:                                                 1986 vp.
17586: 
17587: Kirjallinen kysymys n:o 289
17588: 
17589: 
17590:                                    Helle: Seuratalon toimintaedellytysten turvaamisesta T ervakoskella
17591: 
17592: 
17593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17594: 
17595:    Vuonna 1983 Suomen Pankin omistama Ter-             esittänyt huolestumisensa tilanteesta lausuen
17596: vakoski Oy ryhtyi laajoihin saneeraustoimiin.          mm. seuraavaa:
17597: Tehtaan työntekijämäärää uhattiin vähentää                '' Tervakoskelaisten runsaasta vuorotyöstä joh-
17598: muutamassa kuukaudessa noin kolmanneksella             tuen opisto tarvitsee päivä- ja viikonloppuryhmiä
17599: (380).                                                 varten tiloja, joita kunnalla ei ole muualla Terva-
17600:    Janakkalan kunnan ja valtion eri viranomaisten      kaskeila tarjota. Esim. kangaspuiden ja keramiik-
17601: toimesta perustettiin projektiryhmä, joka pyrki        kauunin sijoitus ja kuljetus muualle olisivat on-
17602: Tervakosken kylää ja Janakkalan kuntaa koskevan        gelmallisia. Mm. paikkakunnan musiikkielämän
17603: katastrofin välttämiseen.                              tason säilyttämiseksi ja kehittämiseksi myös Seu-
17604:                                                        ratalon juhlasali olisi saatava opiston ja kunnan
17605:    Ammattijärjestöjen ponnistuksin työntekijävä-       muun kulttuuritoiminnan palvelukseen. On
17606: hennykset siirrettiin vuoden 1984 syksyyn. Työ-        myös muistettava, että Patalan koulu tulee vuo-
17607: ryhmän työn tuloksena saatiin Tervakoski juliste-      den kuluttua saneerattavaksi, jolloin Seurataloa
17608: tuksi lainmuutoksen jälkeen erityistukialueeksi.       erityisesti tarvitaan.
17609: Valtiovallan taholta annettiin lupauksia erilaisista
17610:                                                          Janakkalan kansalaisopiston Tervakosken osas-
17611: muistakin tukimuodoista.                               ton nykyiset hallintotilat ovat hyvät. Kunnan
17612:     Kuitenkaan valtiovalta ei tullut mukaan lain-      taholta Seuratalon menettämisen varalle ehdote-
17613: kaan Tervakoskelie perustettuun Tervakosken            tut TK-talon vapaana olevat toimistotilat ovat
17614: Teollisuusalue Oy:öön, joka jäi käytännössä kun-       pohjakerroksen tiloina sekä puutteellisen ilmas-
17615: nan yksin rahoitettavaksi. Kunta omistaa nyt           tointinsa ja kokolattiamattonsa vuoksi kansalais-
17616: TTA Oy:stä n. 96 %.                                    opistotyön vaatimaan asiakaspalveluun vähem-
17617:     Tervakosken Seuratalon kohtalosta on keskus-       män sopivat ... ''
17618: teltu kuluneen kolmen vuoden ajan. Seuratalo              "Oppilaskunnan mielestä Seuratalon mahdol-
17619: on Tervakoski Oy:n omistama rakennus, jossa            linen jääminen pois kansalaisopistokäytöstä hei-
17620: toimivat mm. Janakkalan kunnan kansalaisopis-          kentäisi oleellisesti Janakkalan kansalaisopiston
17621: ton Tervakosken toimipiste (syksyyn 1984 asti          toimintaedellytyksiä kulloistenkin vaatimusten ja
17622: Tervakosken kansanopisto), Taiderengas sekä            tarpeiden mukaan joustavasti kehittyvänä aikuis-
17623: useat yhdistykset. Lisäksi talossa on mm. keilailu-    oppilaitoksena. ''
17624: halli ja elokuvateatteri.                                 Tervakoski Oy on siirtynyt tämän vuoden aika-
17625:     Seuratalon käyttöä parinkin valtakunnallisen       na valtionyhtiö Enso-Gutzeitin omistukseen.
17626: oppilaitoksen tarpeisiin on tutkittu, mutta mi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17627: tään ei ole kehkeytynyt. Tervakoski Oy on pari         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17628: kolme kertaa uhannut jättää talon kylmilleen,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17629:  mutta on kuitenkin tehnyt sopimuksen kunnan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17630:  kanssa kansalaisopistokäytöstä, josta kunta on                   Katsooko Hallitus tehneensä kaiken
17631:  maksanut kunnon vuokran.                                      tarpeellisen ja lupaamansa Tervakoski
17632:     Yhtiö on jälleen kerran tehnyt päätöksen talon             Oy:n saneerausten jälkeen, ja
17633:  sulkemisesta. Janakkalan kunnan kansalaisopis-                   aikooko Hallitus osallistua millään ta-
17634:  ton kannalta toimitilakysymys Seuratalon mah-                 voin TTA Oy:n toiminnan tukemiseen
17635:  dollisesti sulkeutuessa on erittäin vaikea.                   tai Seuratalon jatkuvan käytön turvaami-
17636:    Janakkalan kansalaisopiston oppilaskunta on                 seen?
17637:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17638: 
17639:                                                Esko Helle
17640: 260786N
17641: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 289
17642: 
17643: 
17644: 
17645: 
17646:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17647: 
17648:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          letta ajanjaksolla 1.2.1984-25.7.1986. Janakka-
17649: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       lan kunnan työttömyysprosentti (noin 4 %) on
17650: mies, 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          Hämeen läänin pienimpiä.
17651: jeenne n:o 1270 ohella toimittanut valtioneuvos-          Tervakosken Teollisuusalue Oy:n toiminta-
17652: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      edellytyksiä on edesautettu ja autetaan edelleen
17653: edustaja Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta         mainittujen erityisalue-etuuksien kautta. Yhtiön
17654: kysymyksestä n:o 289:                                  toiminnan voidaan sanoa lähteneen käyntiin hy-
17655:                                                        vin, koska se on rakennuttanut viisi hallia ja
17656:           Katsooko Hallitus tehneensä kaiken           hankkinut niihin yrittäjät, jotka työllistävät nyky-
17657:        tarpeellisen ja lupaamaosa Tervakoski           ään 75 henkilöä.
17658:        Oy:n saneerausten jälkeen, ja                      Tervakoski Oy on ilmoittanut, että ns. Seura-
17659:           aikooko Hallitus osallistua millään ta-      talon myymisestä Janakkalan kunnalle neuvotel-
17660:        voin TTA Oy:n toiminnan tukemiseen              laan parhaillaan. Toinen vaihtoehto on talon
17661:        tai Seuratalon jatkuvan käytön turvaami-        vuokraaminen kunnalle, koska kiinteistö ei sovel-
17662:        seen?                                           lu teollisuuskäyttöön.
17663:                                                           Opetusministeriö myöntää avustuksia erilaisten
17664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       yhteisöjen omistamien, kansalaistaimimaan tar-
17665: ti seuraavaa:                                          koitettujen seurantalojen korjaamiseen. Tätä
17666:    Janakkalan kunnan Tervakosken kylän raken-          avustusta on myös Tervakosken seurantalon mah-
17667: nuskaava-alueelle myönnettiin vuonna 1984 eri-         dollista saada. Avustusta ei voida käyttää kuiten-
17668: tyisalue-etuudet, jotka ovat voimassa vuoden           kaan talon varsinaiseen toimintaan. Mikäli talo
17669: 1987 loppuun asti. Myönnetyillä avustuksilla, jot-     vuokrataan kunnan käyttöön ja siinä jatketaan
17670: ka esimerkiksi vuonna 1985 olivat 25 prosenttia        kansalaisopistotoimintaa, on tällöin mahdollista
17671: Hämeen läänin aluepoliittisista tuista, on lasket-     saada valtionapua mm. maksettuihin vuokriin 70
17672: tu edesautetun runsaan 200 henkilön työllistä-         prosenttia kansalais- ja työväenopistojen valtion-
17673: mistä ja uusia yrityksiä on perustettu 21 kappa-       avusta annetun lain 3 §:n perusteella.
17674: 
17675:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1986
17676: 
17677:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
17678:                                      1986 vp. -      KK n:o 289                                          3
17679: 
17680: 
17681: 
17682: 
17683:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
17684: 
17685:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Janakkala kommun (ca 4 %) är en av de minsta i
17686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Tavastehus Iän.
17687: nr 1270 av den 24 juni 1986 tili vederbörande             Verksamhetsförutsättningarna för Tervakosken
17688: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      Teollisuusalue Oy har främjats och kommer att i
17689: sänt avskrift av följande av riksdagsman Helle        fortsättningen främjas genom ovan nämnda spe-
17690: undertecknade spörsmål nr 289:                        cialområdesförmåner. Det kan anses att bolagets
17691:           Anser Regeringen att den har gjort allt     verksamhet har fått en god start, eftersom det
17692:        som är nödvändigt och som den !ovat            har låtit bygga fem hallar och skaffat företagare
17693:        efter saneringen av Tervakoski Oy, och          tili hallarna. Dessa företag sysselsätter för närva-
17694:           avser Regeringen att på något sätt cldta    rande 75 personer.
17695:        i stödjandet av TTA Oy:s verksamhet                 Tervakoski Oy har meddelat att förhandlingar-
17696:        eller i tryggandet av den fortsatta an-         na om försäljningen av Seuratalo tili Janakkala
17697:        vändningen av Seuratalo (föreningshu-          kommun pågår. Ett annat alternativ är att huset
17698:        set)?                                          uthyrs tili kommunen, eftersom fastigheten inte
17699:                                                        är lämplig för industribruk.
17700:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Undervisningsministeriet beviljar understöd
17701: anföra följande:                                       för reparation av föreningshus som ägs av olika
17702:    Byggnadsplaneområdet i byn Tervakoski i Ja-         samfund och som är avsedda för medborgerlig
17703: nakkala kommun beviljades år 1984 specialområ-        verksamhet. Tervakoski föreningshus kan också få
17704: desförmåner som gäller ända tili slutet av år          sådant understöd. Understödet kan dock inte
17705: 1987. Genom beviljade understöd, som t.ex.             användas för husets egentliga verksamhet. Om
17706: 1985 uppgick tili 25 procent av alla regionalpoli-    huset uthyrs tili kommunen och medborgarinsti-
17707: tiska understöd i Tavastehus Iän, har enligt           tutet fortsätter i huset, är det möjligt att med
17708: beräkningarna drygt 200 personer fått sysselsätt-      stöd av 3 § lagen om statsundestöd åt medbor-
17709: ning, och 21 nya företag har grundats                 gar- och arbetarinstitut erhålla 70 procent i
17710: 1.2.1984-25.7.1986. Arbetslöshetsprocenten i           statsunderstöd bl.a. för betalade hyror.
17711: 
17712:      Helsingfors den 6 oktober 1986
17713: 
17714:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
17715:                                                1986 vp.
17716: 
17717: Kirjallinen kysymys n:o 290
17718: 
17719: 
17720: 
17721: 
17722:                                   Pursiainen ym.: Tirvan kylän ranta-alueen säilyttäminen virkistys-
17723:                                      käytössä Valkealassa
17724: 
17725: 
17726:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17727: 
17728:    Enso-Gutzeit Oy on viime keväänä myynyt              Kyläläisten saamien tietojen mukaan virkistys-
17729: Valkealan Tirvan kylässä Tirvanjoen varrella ole-    alue uhataan sulkea. Waterpumpsin mahdolli-
17730: via maa-alueitaan Opettajien Ammattijärjestölle,     nen voimalarakentaminen uhkaa tuhota myös
17731: helsinkiläiselle Waterpumps Oy:lle ja sen toimi-     toisen koskista.
17732: tusjohtajalle Martti Pirttiniemelle.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
17733:    Kauppaan kuuluu valtakunnallisen kanootti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17734: reitin kulkuteitä ja kyläläisten virkistyskäytössä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17735: ollut Tirvan koskien alapuolineo alue, joka tiet-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17736: tävästi on myyty Pirttiniemelle.                               Mitä Hallitus aikoo tehdä Valkealan
17737:    Alueelle on olemassa virkistysaluekaava, jota            Tirvan kylän Tirvanjoen varrella sijaitse-
17738: kuitenkaan ei ole Kymen lääninhallituksessa vah-            vien virkistysalueiden säilyttämiseksi
17739: vistettu.                                                   asukkaiden käytössä?
17740: 
17741:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17742: 
17743:                      Terho Pursiainen                         Olli Helminen
17744: 
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 260826G
17749: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 290
17750: 
17751: 
17752: 
17753: 
17754:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17755: 
17756:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kuntia ja neuvottelemalla tarvittaessa suoraan
17757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            maanomistajien, erityisesti ranta-alueita laajalti
17758: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-           omistavien metsäteollisuusyhtiöiden kanssa.
17759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Kirjallisen kysymyksen perusteluissa yksityis-
17760: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kohtaisemmin selostettu ongelma liittyy Valkea-
17761: Pursiaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       lan kunnassa hyväksyttyyn ja Kymen lääninhalli-
17762: myksestä n:o 290:                                        tuksen 14.8.1986 vahvistamaan Tirvan rantakaa-
17763:                                                          vaan. Kyseisen rantakaavan alistuskäsittely on
17764:            Mitä Hallitus aikoo tehdä Valkealan           rakennuslain mukaan yksinomaan Kymen läänin-
17765:         Tirvan kylän Tirvanjoen varrella sijaitse-       hallituksen tehtävä, eikä ympäristöministeriö voi
17766:         vien virkistysalueiden säilyttämiseksi           siirtää asian käsittelyä itselleen.
17767:         asukkaiden käytössä?                                Kyseisessä rantakaavassa oli osoitettu Tirvan
17768:                                                          kylän virkistysalueet pääosin säilymään erityyppi-
17769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sinä yleisinä alueina. Näiltä osin kaavan toteutta-
17770: ti seuraavaa:                                            minen kuuluu rakennuslain 123 e §:n mukaan
17771:    Hallitus on hyvin tietoinen niistä vaikeuksista,      kunnalle, jonka velvollisuudesta ja oikeudesta
17772: joita liittyy virkistysalueiden säilyttämiseen erityi-   lunastaa yleinen alue on tällöin soveltuvin osin
17773: sesti maamme vesistöjen rannoilla. Tämän joh-            voimassa, mitä rakennuslain 110 ja 111 §:ssä on
17774: dosta hallitus on keskustellut rantarakentamista         säädetty. Tiettävästi kunta aikoo toteuttaa osan
17775: koskevan rakennuslain osittaisuudistusesityksen          yleisistä alueista lähiaikoina solmittavalla kaupal-
17776: antamisesta eduskunnalle. Hallituksen esitykseen         la maanomistajan kanssa.
17777: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioksi sisältyy erityi-          Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on viitattu
17778: nen, vaikkakin vähäinen, määräraha valtionavus-          alueella viime aikoina tehtyihin maakauppoihin.
17779: tuksesta niille kunnille, jotka pyrkivät yleiskaa-       Näiltä osin hallituksella ei ole mahdollisuuksia
17780: voittamaan valtakunnallisesti arvokkaita luon-           puuttua tilanteeseen, mutta nyt lainvoimaiseksi
17781: nonsuojelualueita. Tämän lisäksi pyrimme ny-             vahvistunut rantakaava mahdollistaa näihin maa-
17782: kyistä aktiivisemmin rantojen käytön suunnitel-          kauppoihin kuuluvien yleisten alueiden lunas-
17783: malliseen ohjaukseen opastamalla ja tukemalla            tuksen Valkealan kunnalle.
17784: 
17785:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
17786: 
17787:                                                                         Ympäristöministeri Matti Ahde
17788:                                       1986 vp. -     KK n:o 290                                      3
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17794: 
17795:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med de skogsindustribolag som äger vidsträckta
17796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       strandområden.
17797: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av            Det problem som i detalj beskrivits i motive-
17798: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ringarna tili spörsmålet hänför sig tili Tirva
17799: dagsman Pursiainen m.fl. undertecknade spörs-        strandplan som godkänts i Valkealakonmun och
17800: mål nr 290:                                          fastställts av länsstyrelsen i Kymmene Iän
17801:                                                      14.8.1986. Enligt byggnadslagen hör underställ-
17802:          Vad ämnar Regeringen göra för att           ningshandläggningen av ifrågavarande strand-
17803:        rekreationsområdena vid Tirvanjoki i Tir-     plan enbart tili länsstyrelsens i Kymmene Iän
17804:        va by i Valkeala skall bevaras i invånarnas   uppgifter, och miljöministeriet kan inte åta sig
17805:        bruk?                                         behandlingen av frågan.
17806:                                                         1 ifrågavarande strandplan hade antytts att
17807:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      rekreationsområdena i Tirva by i huvudsak skall
17808: anföra följande:                                     bevaras som allmänna områden av olika typ.
17809:                                                      Härvidlag ankommer enligt 123 e § i bygg-
17810:    Regeringen är mycket medveten om de svårig-       nadslagen genomförandet av planen på kommu-
17811: heter som ansluter sig tili bevarandet av rekrea-    nen, om vars skyldighet och rättighet att inlösa
17812: tionsområdena specielit vid stränderna av vatten-    allmänt område i tiliämpliga delar gäller vad som
17813: dragen i vårt land. På grund härav har regeringen    stadgas i 110 och 111 § i byggnadslagen.
17814: diskuterat avlåtandet av en proposition tili riks-      Kommunen har veterligen för avsikt att inlösa
17815: dagen med förslag tili en delreform av bygg-         en del av de allmänna områdena genom att inom
17816: nadslagen för strandbyggandets del. 1 regering-      en snar framtid göra upp affärer med mark-
17817: ens proposition angående statsförslaget föl' år      ägaren.
17818: 1987 ingår ett speciellt, fastän ringa anslag för       1 motiveringarna tili det skriftliga spörsmålet
17819: statsbidrag tili de kommuner som eftersträvar att    har hänvisats tili de markaffärer som den senaste
17820: göra upp generalpian över naturskyddsområden         tiden gjorts på området. Härvidlag har rege-
17821: som är värdefulia ur riksomfattande synvinkel.       ringen inte några möjligheter att ingripa i situa-
17822: Dessutom är vårt mål att mera aktivt än hittilis     tionen, men den strandplan vars lagliga giltighet
17823: planenligt styra utnyttjandet av stränderna ge-      nu fastställts gör det möjligt för Valkeala kom-
17824: nom att instruera och stöda kommunerna och vid       mun att lösa in allmänna områden i samband
17825: behov rådgöra direkt med markägarna, specielit       med dessa markköp.
17826: 
17827:      Helsingfors den 14 oktober 1986
17828: 
17829:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
17830:                                                 1986 vp.
17831: 
17832: Skriftligt spörsmål nr 291
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                    Renlund m.fl.: Om medel för översättning av museibroschyrer
17838: 
17839: 
17840:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17841: 
17842:    I Finland finns över hundra museer som hålls        detta språk, bör man konstatera att många har
17843: öppna året om. Många av museerna har dess-             tyska som modersmål eller kan franska bättre än
17844: utom olika avdelningar, t.ex. kultur- och natur-       engelska. Särskilt specialmuseerna kunde beakta
17845: historiska avdelningar. Presentationen av sam-         detta.
17846: lingarna varierar från tryckta handledningar med          Många museer upprätthålls av föreningar och
17847: fotografier och teckningar på flera språk tili enkla   stiftelser. Deras ekonomi tillåter ibland endast en
17848: texter vid föremålen.                                  presentation, på ett språk. Samlingarna är dock
17849:    Tili museernas uppgifter hör bl. a. att forska      många gånger av sådan kvalitet och karaktär att
17850: och sprida kunskaper genom utställningar. Arli-        en flerspråkig framställning skulle vara behövlig.
17851: gen besöks Finlands museer av över 3 miljoner             En diger engelskspråkig broschyr finns om
17852: besökare (enl. publ. 29. Finlands museiförbund).       Finlands museer, men ingen på svenska, tyska
17853: Under sommarmånaderna är 314 av besökarna              eller franska. Museiförbundet håller nära kontak-
17854: turister. Besöken föranleds bl. a. av intresse för     ter till Sverige så att ett intresse för översättning
17855: äldre tider och specialutställningar. När det gäl-     av olika skrifter inom branschen finns säkert.
17856: ler utlänningar vill man få en inblick i den lokala       Olika samarbetsorgan i Norden har också tagit
17857: kulturen, jämföra med egoa hemförhållanden             upp nomenklatur och översättningar tili diskus-
17858: osv.                                                   sion. Vederbörande myndighet borde därför vid-
17859:    Besökarna betonar att de önskar klara över-         taga åtgärder så att tillräckligt med statsmedel
17860: blickar med redliga förklaringar tili olika feno-      beviljas både för statliga, kommunala och privata
17861: men.                                                   museer så att de kan översätta och sprida kun-
17862:    Eftersom det är viktigt att kunna ge rätta          skap som de förvaltar.
17863: bakgrundsuppgifter, även när det inte är möjligt          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17864: med personlig guidning, är tryckta skrifter vä-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17865: sentliga. Dessa ger också möjlighet tili närmare       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17866: studier i lugn och ro. Vili man nå publiken blir       följande spörsmål:
17867: var och en självfallet bäst betjänad på sitt mo-
17868: dersmål, därför bör texterna utformas med tanke                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17869: på besökarnas språk. Det överlägset största be-                för att bevilja tillräckligt med statsmedel
17870: söksantalet talar antingen finska eller svenska.               för översättning av museibroschyrer tili
17871: Även om de flesta utlänningar har en viss                      flere språk och på så sätt sprida kunska-
17872: kunskap i engelska och kan ta del av texten på                 per om vårt kulturarv?
17873: 
17874:      Helsingfors den 24 juni 1986
17875: 
17876:           Boris Renlund                   Elisabeth Rehn                Henrik Westerlund
17877:                      Jutta Zilliacus                            Gunnar Jansson
17878: 
17879: 
17880: 
17881: 
17882: 260710F
17883: 2                                      1986 vp. -- RJ< n:o 291
17884: 
17885: Kirjallinen kysymys n:o 291                                                                     Suomennos
17886: 
17887: 
17888: 
17889: 
17890:                                    Renlund ym.: Museoesitteiden kääntämisen rahoittamisesta
17891: 
17892: 
17893:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17894: 
17895:    Suomessa on yli sata ympäri vuoden avoinna          englantia ja voivat tutustua teksteihin tällä kielel-
17896: pidettävää museota. Monilla museoilla on lisäksi       lä, on todettava, että monien äidinkieli on saksa
17897: erilaisia osastoja, esimerkiksi kulttuuri- ja luon-    tai he osaavat ranskaa paremmin kuin englantia.
17898: nonhistorialliset osastot. Kokoelmien esittelytapa     Et~nkin erityismuseoiden tulisi ottaa tämä huo-
17899: vaihtelee monikielisistä valokuvia ja piirroksia       mwon.
17900: sisältävistä painetuista oppaista yksinkertaisiin         Yhdistykset ja säätiöt pitävät yllä monia muse-
17901: teksteihin esineiden vieressä.                         oita. Niiden talous sallii joskus vain yhden esitte-
17902:    Museoiden tehtäviin kuuluu muun muassa              lyn yhdellä kielellä. Silti kokoelmat ovat usein
17903: tutkimus ja tiedon levittäminen näyttelyiden           laadultaan ja luonteeltaan sellaisia, että esittely
17904: avulla. Vuosittain Suomen museoissa käy yli 3          usealla kielellä olisi tarpeen.
17905: miljoonaa vierasta (Suomen museoliiton julkai-            Suomen museoista on mahtava englanninkieli-
17906: sun nro 29 mukaan). Kesäkuukausina 314 vie-            nen esite, mutta ei ruotsiksi, saksaksi eikä rans-
17907: raista on matkailijoita. Museokäyntien syynä ovat      kaksi. Museoliitto on läheisessä yhteistyössä Ruot-
17908: muun muassa kiinnostus menneitä aikoja koh-            sin suuntaan, joten varmasti on olemassa tarve
17909: taan sekä erityisnäyttelyt. Ulkomaalaiset museo-       alan erilaisten kirjoitusten kääntämiseen.
17910: vieraat haluavat saada kuvan paikallisesta kult-          Myös erilaiset Pohjolan yhteistoimintaelimet
17911: tuurista, tehdä vertailuja kotioloihin jne.            ovat ottaneet keskusteluun nomenklatuurin ja
17912:    Vierailijat korostavat, että he toivovat selkeitä   käännökset. Asianomaisen viranomaisen tulisi
17913:                                                        siksi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta sekä valtiollisil-
17914: yleiskatsauksia, joissa on johdonmukaiset selityk-
17915: set eri ilmiöille.                                     le, kunnallisille että yksityisille museoille myön-
17916:                                                        nettäisiin kylliksi valtion varoja, jotta ne voisivat
17917:    Koska on tärkeää voida antaa oikeat taustatie-      kääntää ja levittää hallitsemaansa tietoa.
17918: dot, myös silloin kuin henkilökohtainen opastus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17919: ei ole mahdollinen, painetut tekstit ovat ratkaise-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17920: van tärkeitä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17921: lähempään tutustumiseen kaikessa rauhassa. Jot-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17922: ta yleisö voitaisiin tavoittaa, palveliaan jokaista
17923: kävijää tietysti parhaiten tämän omalla äidinkie-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17924: lellä, mistä syystä tekstit tulee laatia kävijöiden            ryhtyä myöntääkseen riittävästi valtion
17925: kieltä ajatellen. Kävijöistä ylivoimaisesti suurin             varoja museoesitteiden kääntämiseen eri
17926: osa puhuu joko suomea tai ruotsia. Vaikka                      kielille ja levittääkseen siten tietoa kult-
17927: useimmat ulkomaalaiset osaavat jonkin verran                   tuuriperinnöstämme?
17928: 
17929:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
17930: 
17931:          Boris Renlund                    Elisabeth Rehn                 Henrik Westerlund
17932:                     Jutta Zilliacus                              Gunnar Jansson
17933:                                         1986 vp. -- KJ( n:o 291                                            3
17934: 
17935: 
17936: 
17937: 
17938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17939: 
17940:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           deta, että määrärahatilanteen tuntien museot
17941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           eivät juurikaan ole hakeneet avustuksia kyseiseen
17942: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          tarkoitukseen.
17943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Ammatillisesti hoidettujen museoiden yhä li-
17944: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sääntyessä avustuksia myönnettäessä on viime
17945: Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       vuosina entistä enemmän kohdistettu huomiota
17946: kysymyksestä n:o 291:                                   myös museoiden palvelutoimintaan, kuten esi-
17947:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         merkiksi perusnäyttelyiden uudistamiseen ja
17948:         ryhtyä myöntääkseen riittävästi valtion         näyttelyiden kautta saatavaan informaatioon. Vii-
17949:         varoja museoesitteiden kääntämiseen eri         me kädessä näyttelyihin muodossa tai toisessa
17950:         kielille ja levittääkseen siten tietoa kult-    liittyviin tutkimus- ja julkaisuprojekteihin on
17951:         tuuriperinnöstämme?                             kuluvana vuonna myönnetty edellä mainitulta
17952:                                                         momentilta valtionavustuksia noin 700 000
17953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          markkaa, mikä on lähes kolmannes museoiden
17954: seuraavaa:                                              oman toiminnan tukemiseen myönnetyistä avus-
17955:                                                         tuksista.
17956:    Museoiden          valtionavustusten        (mom.
17957: 29.88.53.30 ja 29.90.52.14) myöntäminen perus-              Näyttelyiden tason vähitellen noustessa olisi
17958: tuu museoiden valtionavustuksen perusteista an-         tietenkin toivottavaa, että näyttelyihin liittyvät
17959: nettuun valtioneuvoston päätökseen (404/79).            julkaisut ja luettelot olisivat useampikielisiä. Ky-
17960: Kyseinen päätös ei sinänsä aseta esteitä valtion-       symys on kuitenkin puhtaasti taloudellisista re-
17961: avustuksen myöntämiseksi esimerkiksi museoesit-         sursseista. Mikäli valtionavustuksia ja muita mää-
17962: teiden kääntämiseen. Museoiden perustehtävät            rärahoja voidaan olennaisesti lisätä, ei liene estet-
17963: (kokoelmien kerääminen ja säilyttäminen) sekä           tä . myöskään museoesitteiden kääntämiseen ny-
17964: määrärahojen niukkuuden huomioon ottaen pää-            kyiStä enemmän.
17965: osa avustuksista on jouduttu kohdistamaan sellai-           Museoiden toimintaedellytysten parantamiseen
17966: siin, usein kiireellisiin hankkeisiin, joilla voidaan   tähtää opetusministeriössä valmisteltu esitys mu-
17967: turvata museokokoelmien säilyminen (esim. esi-          seoiden valtionapulaiksi. Ministeriön pyrkimykse-
17968: neiden hoitoon, konservointiin sekä säilytysolo-        nä on kyseisen lain toteuttaminen ensi vuoden
17969: suhteiden parantamiseen). Toisaalta voidaan to-         tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
17970: 
17971:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
17972: 
17973:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
17974: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 291
17975: 
17976: 
17977: 
17978: 
17979:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17980: 
17981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har museerna nästan inte alls ansökt om under-
17982: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stöd för det ändamålet.
17983: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av             1 takt med att antalet professionellt skötta
17984: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     museer alltmer ökar har man de senaste åren vid
17985: dagsman Boris Renlund m.fl. undertecknade             beviljandet av understöd alltmer riktat uppmärk-
17986: spörsmål nr 291:                                      samheten också mot museernas serviceverksam-
17987:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       het, t.ex. förnyandet av basutställningar och
17988:        för att bevilja tillräckligt rned statsmedel   information, som fås via utställningarna. 1 år har
17989:        för översättning av museibroschyrer tili       i sista hand för forsknings- och publikationspro-
17990:        flere språk och på så sätt sprida kunska-      jekt, som i en eller annan form ansluter sig tili
17991:        per om vårt kulturarv?                         utställningar, beviljats cirka 700 000 mark i stats-
17992:                                                       understöd av anslaget under ovan nämnda mo-
17993:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ment, vilket är närmare en tredjedel av de
17994: anföra följande:                                      understöd som har beviljats för att stöda museer-
17995:                                                       nas egen verksamhet.
17996:    Beviljandet av statsunderstöd för museer
17997: (mom. 29.88.53.30 och 29.90.52.14) baserar sig           1 takt med att nivån på utställningarna så
17998: på statsrådets beslut om grunderna för statsun-       småningom stiger vore det naturligtvis önskvärt
17999: derstöd för museer (404/79). Beslutet uppställer      att publikationer och kataloger i anslutning tili
18000: inte i sig hinder för beviljande av statsunderstöd    utställningarna vore flerspråkiga. Det är emeller-
18001: t.ex. för översättning av museibroschyrer. Med        tid fråga om rent ekonomiska resurser. Om
18002: beaktande av museernas grundläggande uppgif-          statsunderstöd och övriga anslag väsentligt kan
18003: ter (hopbringande och förvaring av samlingar)         ökas torde det inte finnas något hinder för att
18004: samt de knappa anslagen har man varit tvungen         översätta museibroschyrer mer än tidigare.
18005: att styra den största delen av understöden tili          Den inom undervisningsministeriet beredda
18006: sådana, ofta brådskande, projekt med vilka mu-        propositionen om statsunderstöd tili museer tar
18007: seisamlingarna kan bevaras, t.ex. tili vård av        sikte på att förbättra förutsättningarna för mu-
18008: föremål, konserveri?g samt förbättring av förva-      seernas verksamhet. Ministeriet avser att lagen
18009: ringsförhållanden. A andra sidan kan det konsta-      skall kunna träda i kraft i samband med statsför-
18010: teras att med kännedom om anslagssituationen          slaget för nästa år.
18011: 
18012:     Helsingfors den 16 september 1986
18013: 
18014:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
18015:                                                 1986 vp.
18016: 
18017: Kirjallinen kysymys n:o 292
18018: 
18019: 
18020: 
18021: 
18022:                                    Aaltonen ym.: Virkamieslakon vaikutuksesta työttömyyspäivärahan
18023:                                      maksamiseen
18024: 
18025: 
18026:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18027: 
18028:    Virkamieslakon päätyttyä on käynyt ilmi, että          Lakon päättymisen jälkeen työvoimatoimistois-
18029: työttömille koituu lakosta edunmenetyksiä.             ta on tullut työvoimapoliittisia lausuntoja, joihin
18030: Edunmenetykset voitaisiin estää, mikäli työvoi-        on ohjeiden mukaisella tavalla kirjattu kirjallinen
18031: maministeriö antaisi työvoimatoiroistoille uudet       ilmoittautumispäivä ja henkilökohtainen käynti-
18032: ohjeet. Osittain edunmenetyksiä on tullut, koska       päivä. On myös lausuntoja, joihin on näiden
18033: sosiaali- ja terveysministeriön työllisyysvakuutus-    lisäksi kirjattu työsuhteen päättymispäivä tai lo-
18034: yksikkö ei tiedottanut työttömyyskassoille työ-        mautuksen aikaruispäivä tms. Viimeksi maini-
18035: voimaministeriön ennen lakkoa työvoimatoirois-         tuissa tapauksissa kassa on katsonut oikeuden
18036: toille antamista ohjeista.                             työttömyysturvaan alkavan heti ensimmäisestä
18037:                                                        työttömyyspäivästä lukien eli työsuhteen päätty-
18038:    Työvoimaministeriö on 11.4.1986 päivätyllä
18039:                                                        misen jälkeen ja lomautuksen alkaessa.
18040: kirjeellä antanut menettelytapaohjeita työvoima-
18041: piirien toiroistoille ja työvoimatoimistoille. Näis-
18042:                                                          Jos kirjallinen ilmoittautuminen puuttuu tai
18043: sä ohjeissa todetaan, että työvoimatoimistoihin        kirjallinen ilmoittautumispäivä on myöhempi
18044: on järjestettävä työnhakijoille mahdollisuus il-       kuin ensimmäinen työttömyyspäivä, menettää
18045: moittautua lakon aikana kirjallisesti. Ilmoittautu-    työtön päivärahaoikeutensa niiltä päiviltä, joilta
18046: misaika merkitään ylös tai sitten otetaan vastaan      ei ole työvoimapoliittista lausuntoa. Tämä on
18047: kirjallisia ilmoittautumisia. Lisäksi on neuvottava    työttömyyskassojen mielestä kohtuutonta. Ei ole
18048: ilmoittautumaan työvoimatoimistoon uudelleen           voitu osoittaa, että työvoimatoimistot ja työvoi-
18049: viimeistään 5. päivänä lakon päättymisestä lu-         mapiirit olisivat tiedottaneet kirjallisesta ilmoit-
18050: kien.                                                  tautumisvelvollisuudesta niin tehokkaasti, että se
18051:    Ohjeiden mukaan silloin, kun työvoimapoliit-        olisi tullut kaikkien tietoon. Useissa tapauksissa
18052: tinen lausunto lakon päättymisen jälkeen anne-         tiedon on voinut lukea vain työvoimatoimiston
18053: taan, on siinä todettava mahdollinen kirjallinen       ovelta pienestä lapusta.
18054: ilmoittautumispäivä sekä henkilökohtainen il-
18055: moittautumispäivä. Työttömyyskassat ratkaisevat           Työvoimaministeriöstä ei kentälle ole mennyt
18056: lopullisesti, mistä päivästä lukien työttömyystur-     sellaisia selviä ohjeita, joita noudattaen työttö-
18057: vaa maksetaan.                                         mien edunmenetykset voitaisiin välttää ja työvoi-
18058:                                                        matoimistojen sekä työvoimapiirien käytäntö olisi
18059:    Vastuu ohjeiden tiedottamisesta annetaan työ-       yhtenäinen. Tällainen selvä ohje olisi se, että
18060: voimapiirien päälliköille. Ohjeissa todetaan, että     ensimmäiseksi työttömyyspäiväksi merkittäisiin
18061: tieto täytyy välittää ennen lakon alkamista mah-       työsuhteen päättymisen jälkeinen päivä, ensim-
18062: dollisimman tehokkaasti.                               mäinen lomautuspäivä tai muu sellainen. Tiettä-
18063:    Tiedottamisvelvollisuudesta huolimatta kirjettä     västi työvoimaministeriön virkamiehillä on ollut
18064: ei toimitettu työttömyyskassoille, eikä myöskään       asiasta eriäviä kantoja. Toiset ovat olleet sitä
18065: sen sisällöstä muutenkaan tiedotettu. Työttö-          mieltä, että tällainen menettely olisi mahdollista,
18066: myyskassat eivät siis voineet liittojensa lehdissä     ja toiset taas, että menettely edellyttäisi poik-
18067: kertoa jäsenilleen kirjallisesta ilmoittautumisvel-    keuslain säätämistä. Työttömyyspäivärahaabao
18068: vollisuudesta. Myöskään radio, televisio ja valta-     voidaan työttömyysturvalain 4 §:n mukaan mak-
18069: kunnalliset päivälehdet eivät maininneet työvoi-       saa siitä päivästä lukien, kun työtön on ilmoit-
18070: matoimistojen toiminnasta muuta kuin sen, että         tautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoi-
18071: ne olivat lakossa.                                     mistoon.
18072: 
18073: 260693M
18074: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 292
18075: 
18076:    Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut työvoi-   tä lukien henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa,
18077: maministeriön ohjeet työvoimatoimistoille ennen       hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan siitä
18078: lakon alkua. Siitä huolimatta niistä ei tiedotettu    päivämäärästä alkaen, kun hän on jäänyt työttö-
18079: työttömyyskassoille. Syy on ehkä siinä, että sosi-    mäksi, mikäli muut työvoimapoliittiset edellytyk-
18080: aali- ja terveysministeriö ei ollut samaa mieltä      set täyttyvät.
18081: kirjeessä esitetyn menettelyn kanssa.                    Ehdotettu menettely selkeyttäisi lakon aikaisen
18082:    Tilanne selviäisi parhaiten siten, että kumo-      tilanteen jälkiselvittelyä työvoimatoimistoissa ja
18083: taan työvoimaministeriön kirjeessään 11.4.1986        työttömyyskassoilla eikä johtaisi työttömän hen-
18084: edellyttämä virkamieslakon aikana työttömäksi         kilön osalta oikeudenmenetyksiin, joihin hän itse
18085: joutuneen henkilön kirjallinen ilmoittautumis-        ei ole millään tavoin syypää.
18086: velvollisuus työvoimatoimistoon työttömyystur-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18087: van saamisen työvoimapoliittisena ehtona. Ko.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18088: ilmoittautumisvelvollisuudesta eivät työttömäksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18089: joutuneet ole saaneet useinkaan tietää, ja tämä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18090: näin ollen aiheuttaa työttömälle kohtuuttomia
18091: päivärahan menetyksiä lakon vuoksi.                             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
18092:    Työvoimaministeriön olisi annettava uudet oh-             litus aikoo ryhtyä, jotta työttömät eivät
18093: jeet, joiden mukaan silloin, jos työtön on ilmoit-           joudu kärsimään kohtuuttomia oikeu-
18094: tautunut viiden päivän sisällä lakon päättymises-            denmenetyksiä virkamieslakon johdosta?
18095: 
18096:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
18097: 
18098:          Markus Aaltonen                Jorma Rantanen                  Esko Helle
18099:                                       1986 vp. -      KK n:o 292                                        3
18100: 
18101: 
18102: 
18103: 
18104:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18105: 
18106:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mistojen ovilla. Työvoimapiireistä tehdyn tiedus-
18107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telun mukaan kaikki virkamiesliiton lakon aikana
18108: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-        työttömäksi joutuneet eivät ole ohjeista olleet
18109: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tietoisia, ja joitakin edunmenetyksiä on tapahtu-
18110: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nut.
18111: Markus Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        Kysymyksen tekijät ovat esittäneet, että työvoi-
18112: kysymyksestä n:o 292:                                 maministeriön tulisi antaa työvoimatoiroistoille
18113:                                                       uusi ohje (kysymyksen perustelujen kolmanneksi
18114:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    viimeinen kappale).
18115:        litus aikoo ryhtyä, jotta työttömät eivät         Työvoimaministeriö ei voi kuitenkaan esitetyn-
18116:        joudu kärsimään kohtuuttomia oikeu-            laista ohjetta antaa, koska se olisi työttömyystur-
18117:        denmenetyksiä virkamieslakon johdosta?         valain (602/84) 4 §:n vastainen. Ainoa mahdolli-
18118:                                                       suus olisi jälkeenpäin säädettävä poikkeuslaki,
18119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mikä ei liene mahdollista, etenkin kun kyseeseen
18120: ti seuraavaa:                                         tulevat työttömyysturvapäätökset on jo laillisessa
18121:    Työvoimaministeriö on antanut työvoimapii-         järjestyksessä tehty. Päätöksiin tyytymättömät
18122: rien toiroistoille ja työvoimatoiroistoille ohjeet    ovat valittaneet, ja valituspäätökset ovat tekemät-
18123: virkamiesliiton lakon aikana työttömiksi joutu-       tä työttömyysturvalautakunnassa. Työvoimami-
18124: neiden ilmoittautumisesta kuten kysymyksen pe-        nisteriö lähtee siitä, että lautakunta voisi korjata
18125: rusteluissa (2-4 kappale) on kerrottu. Asiasta        päätökset niin, että edunmenetyksiä työttömille
18126: annettiin vastaavanlainen lehdistötiedote, ja siitä   ei tapahtuisi.
18127: on kerrottu myös alueradioissa ja paikallisissa          Tämä kysymys ja vastaus saatetaan työttömyys-
18128: sanomalehdissä sekä ilmoituksilla työvoimatoi-        turvalautakunnan tietoon.
18129: 
18130:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1986
18131: 
18132:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
18133: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 292
18134: 
18135: 
18136: 
18137: 
18138:                                 Till Riksdagens Herr Talmao
18139: 
18140:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetskraftsdistrikten har alla de som blivit ar-
18141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        betslösa under tjänstemannaförbundets strejk in-
18142: den 24 juni 1986 till vederbörande medlem av          te fått information om de här direktiven, och det
18143: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     här har i några fall lett till förmånsförluster.
18144: dagsman Markus Aaltonen m.fl. undertecknade              Spörsmålsställarna har föreslagit att arbets-
18145: spörsmål nr 292:                                      kraftsministeriet ger ett nytt direktiv åt arbets-
18146:                                                       kraftsbyråerna (det tredje avsnittet från slutet i
18147:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          motiveringen).
18148:        geringen vidta för att de arbetslösa inte         Arbetskraftsmioisteriet kan dock inte ge ett
18149:        skall drabbas av oskäliga rättsförluster på    sådant direktiv, eftersom det här skulle strida
18150:        grund av tjänstemannastrejken?                 mot 4 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa
18151:                                                       ( 602184 ). Som enda möjlighet återstår att i
18152:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       efterhand stifta en undantagslag, vilket dock inte
18153: anföra följande:                                      torde komma i fråga särskilt som de ifrågavaran-
18154:    Såsom det framgår av motiveringen för spörs-       de besluten om utkomstskydd för arbetslösa
18155: målet (avsnitten 2-4), har arbetskraftsministe-       redan har fattats i laglig ordning. De som har
18156: riet gett arbetskraftsdistriktsbyråerna och arbets-   varit missnöjda med beslutet har sökt ändring
18157: kraftsbyråerna direktiv angående anmälning av         däri, men arbetslöshetsnämnden har ännu inte
18158: de personer som blivit arbetslösa under tjänste-      fattat sitt beslut i frågan. Arbetskraftsministeriet
18159: mannastrejken. Det gavs också ut ett pressmed-        utgår från att nämnden kunde rätta till besluten
18160: delande om saken, och vidare har man informe-         på så sätt att de arbetslösa inte skulle lida
18161: rat om frågan både via lokalradio och i lokaltid-     förmånsförluster.
18162: ningar och genom meddelanden utanför arbets-             Detta spörsmål och svaret på det kommer att
18163: kraftsbyråerna. Enligt en utredning som gjorts i      bringas arbetslöshetsnämnden till kännedom.
18164: 
18165:     Helsingfors den 29 augusti 1986
18166: 
18167:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
18168:                                                1986 vp.
18169: 
18170: Kirjallinen kysymys n:o 293
18171: 
18172: 
18173: 
18174: 
18175:                                   Peltola ym.: Valmet Oy:n työsuhdeasunnoissa asuvien vuokrasuh-
18176:                                      teen pysyvyydestä
18177: 
18178: 
18179:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18180: 
18181:    Valtion omistaman Valmetin telakkateollisuu-       estaa Valmetin työntekijöiden hakeutumisen
18182: den myyminen yksityiselle Wärtsilälie aiheuttaa       mahdollisimman nopeasti muihin työpaikkoihin.
18183: työntekijöille suurta epävarmuutta. Kaupan syyk-         Kun työsuhdeasunnon menettäminen johtuu
18184: si on ilmoitettu tarve vähentää tuntuvasti telak-     työpaikkojen lakkauttamisesta, oikeus vuokraso-
18185: kateollisuuden henkilöstöä. Valmetin laivanra-        pimukseen tulisi muuttaa pysyväksi. Näiden
18186: kentajilla ei ole vieläkään mitään tietoa tulevasta   asuntojen rakentamista on tuettu valtion varoin,
18187: kohtalostaan. Valtioneuvosto on hyväksynyt kau-       jotta telakkateollisuus saisi riittävästi työvoimaa.
18188: pan ja luvannut tukea sitä 700 miljoonan markan       Nyt kun tämä peruste lakkaa, työntekijöiden
18189: verohelpotuksin. Tuelie ei ole asetettu ehtoa         tulisi saada säilyttää asumisoikeutensa, jotta he
18190: kaikkien työntekijöiden työllistämisestä uudel-       pystyvät hakeutumaan niille aloille, joilla tällä
18191: leenkoulutuksen avulla tai edes sellaista ehtoa,      hetkellä on työvoimapulaa. Vaihtoehtona voi olla
18192: että henkilöstön vähenemisen on tapahduttava          vaikkapa paluu työttömyysalueille, joilla asuntoja
18193: luonnollisen poistuman kautta. Nämä vaihtoeh-         on paremmin saatavissa. Tämä ei ole kenenkään
18194: dot ovat kuitenkin täysin realistisia ja eduskun-     edun mukaista.
18195: nan onkin asetettava työllisyyden hoitaminen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18196: verohelpotuksen ehdoksi.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18197:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18198:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18199:   Valmetilla on 600 työsuhdeasuntoa, joilla on
18200: houkuteltu väkeä muualta laivanrakentamiseen.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18201: Nyt kun työtä ei ole tarjolla, näissä asunnoissa              ryhtyä, jotta Valmetin työsuhdeasunnois-
18202: asuville tarjotaan vain epämääräisesti pidennystä             sa asuvat työpaikan lakkauttamisen vuok-
18203: työsuhdeasumiseensa      heidän    hakeutuessaan              si työpaikkansa menettävät saavat työsuh-
18204: muualle työhön. Pääkaupunkiseudulla vuokra-                   deasunnoissa oikeuden pysyvään vuokra-
18205: asunnon saaminen on erittäin vaikeata. Tämä                   suhteeseen?
18206: 
18207:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
18208: 
18209:           Kati Peltola                   Osmo Vepsäläinen                Pekka Leppänen
18210:           Esko Helle                     Arja Alho                       Liisa Kulhia
18211:           Pekka Myllyniemi               Tarja Halonen                   Liisa Jaakonsaari
18212:           Niilo Koskenniemi              Marjatta Stenius-Kaukonen       Timo Laaksonen
18213:           Heli Astala                    Juhani Vähäkangas               Veikko Saarto
18214:           Lauha Männistö                 Reijo Lindroos                  Vappu Säilynoja
18215:           Mikko Elo                      Pentti Lahti-Nuuttila           Arvo Kemppainen
18216:           Ulla-Leena Alppi               Paula Eenilä                    Pirkko Valtonen
18217: 
18218: 
18219: 
18220: 
18221: 260694N
18222: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 293
18223: 
18224: 
18225: 
18226: 
18227:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18228: 
18229:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaan työpaikkojen lakkauttamisesta. On tarkoi-
18230: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tus, että suunnitelmien ja vaihtoehtojen laatimi-
18231: mies, 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-          nen käynnistyy alkusyksystä normaalien yhteistoi-
18232: jeenne n:o 1273 ohella toimittanut valtioneuvos-       minta- ja muiden neuvottelujen pohjalta.
18233: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
18234:                                                           Työsuhdeasunnot, joita kysymyksessä tarkoite-
18235: edustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallises-
18236:                                                        taan, omistaa Valmet Oy:n Eläkesäätiö s.r. tai
18237: ta kysymyksestä n:o 293:
18238:                                                        Eläkesäätiön Asunnot Oy. Asunnot ovat säätiön
18239:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sijoitusomaisuutta ja eläkevastuiden katteena.
18240:        ryhtyä, jotta Valmetin työsuhdeasunnois-        Sääntöjensä mukaan säätiön tulee sijoittaa omai-
18241:        sa asuvat työpaikan lakkauttamisen vuok-        suutensa tuottavalla ja turvaavalla tavalla. Telak-
18242:        si työpaikkansa menettävät saavat työsuh-       kayhtiön perustamiseen tähtäävissä neuvotteluis-
18243:        deasunnoissa oikeuden pysyvään vuokra-          sa ei ole ollut vielä esillä, kuka tulee omistamaan
18244:        suhteeseen?                                     kyseiset työsuhdeasunnot. Asia ratkaistaan lopul-
18245:                                                        lisesti myöhemmin syksyn kuluessa käytävissä
18246:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittavasti        sopimusneuvotteluissa.
18247: seuraavaa:                                               Koska neuvottelut ovat kesken sekä telakoiden
18248:   Valmet Oy:llä eikä myöskään uudella telakka-         toiminnan järjestelyiden että työsuhdeasuntojen
18249: yhtiöllä ei ole vielä suunnitelmia, miten telakoi-     omistuksen osalta, on tässä vaiheessa ennenai-
18250: den toiminta tullaan järjestämään, puhumatta-          kaista ryhtyä valmistelemaan toimenpiteitä.
18251: 
18252:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1986
18253: 
18254:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
18255:                                      1986 vp. -      KK n:o 293                                      3
18256: 
18257: 
18258: 
18259: 
18260:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18261: 
18262:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          planer och alternativ börjar utarbetas i början av
18263: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        hösten på basis av normala samarbets- och andra
18264: av den 24 juni 1986 nr 1273 tili vederbörande        förhandlingar.
18265: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-         Bostäder i arbetsförhållandena som avses i
18266: sänt avskrift av följande av riksdagsman Peltola     spörsmålet ägs av Valmet Oy:n eläkesäätiö s.r.
18267: m.fl. undertecknade spörsmål nr 293:                 (Valmet Oy:s Pensionsstiftelse) eller Eläkesäätiön
18268:                                                      Asunnot Oy (Pensionsstiftelsens Bostäder). Bo-
18269:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      städerna utgör både stiftelsens placeringstill-
18270:        sikt att vidta för att de som bor i Valmets   gångar och täckning för stiftelsens placera sina
18271:        bostäder i arbetsförhållande och som på       tillgångar på ett lönsamt och tryggt sätt. I
18272:        grund av nedskärningar förlorar sitt arbe-    förhandlingarna om grundande av varvsbolaget
18273:        te får rätt tili ett permanent hyresförhål-   har frågan angående ägandet av ifrågavarande
18274:        lande i sina bostäder?                        bostäder i arbetsförhållande ännu inte tagits
18275:                                                      upp. Frågan kommer att avgöras slutligt i avtals-
18276:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    förhandlingarna under hösten.
18277: följande:                                                Eftersom förhandlingarna både angående orga-
18278:    Varken Valmet Oy eller det nya varvsbolaget       niseringen av varvsverksamheten och ägandet av
18279: har ännu några planer på hur varvsverksamheten       bostäderna i arbetsförhållande inte har slutförs,
18280: kommer att organiseras, for att inte tala om en      är det för tidigt att i det här skedet vidta
18281: nedläggning av arbetsplatserna. Avsikten är att      åtgärder.
18282: 
18283:     Helsingfors den 4 september 1986
18284: 
18285:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
18286:                                                                                                                     j
18287:                                                                                                                 j
18288:                                                                                                             j
18289:                                                                                                         j
18290:                                                                                                     j
18291:                                                                                                 j
18292:                                                                                             j
18293:                                                                                         j
18294:                                                                                     j
18295:                                                                                 j
18296:                                                                             j
18297:                                                                         j
18298:                                                                     j
18299:                                                                 j
18300:                                                             j
18301:                                                         j
18302:                                                     j
18303:                                                 j
18304:                                             j
18305:                                         j
18306:                                     j
18307:                                 j
18308:                             j
18309:                         j
18310:                     j
18311:                 j
18312:             j
18313:         j
18314:     j
18315: j
18316:                                                   1986 vp.
18317: 
18318: Kirjallinen kysymys n:o 294
18319: 
18320: 
18321: 
18322: 
18323:                                     Kortesalmi: Nutriatarhauksen kehittämisestä erityisesti Pohjois- ja
18324:                                       Itä-Suomessa
18325: 
18326: 
18327:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18328: 
18329:   Nutriatarhaus on yleistynyt maassamme huo-             kustannukset. Nahasta saatava tuotto jää tällöin
18330: mattavasti viimeisten kolmen vuoden aikana kui-          tarhaajan työpalkaksi.
18331: vatarhauksen kehittämisen myötä. Tarhattavana               Nutriatarhauksessa ei esiinny voimakkaita työ-
18332: nutria eli rämemajava on muita tarhaeläimiä              huippuja, kuten muussa turkistarhauksessa pari-
18333: helppohoitoisempi. Nutriatarhat eivät myöskään           tus-, vieroitus- ja nahoitusaikoina, vaan toimin-
18334: ole ongelmallisia luonnolle, sillä tarhakarkulaisis-     not ovat käynnissä pitkin vuotta. Näin vältytään
18335: ta ei ole lainkaan haittaa, koska ne kasvissyöjinä       päällekkäisyyksiltä maatalouden muiden töiden
18336: menehtyvät talvella.                                     kanssa.
18337:    Nutrian kasvattamiseen ei tarvita kallista eläin-        Nutriatarhauksen leviäminen ja tarhausinnos-
18338: valkuaista. Niitä voidaan kasvattaa täysin koti-         tuksen kasvaminen olisi erittäin suotavaa Pohjois-
18339: maisella rehulla, sillä eläin on kasvissyöjä. Re-        ja Itä-Suomessa, koska siellä olisi käytettävissä jo
18340: huksi kelpaavat juurekset, peruna, vilja, kuiva ja       valmiita tuotantotiloja. Nutriatarhauksen aloitta-
18341: tuore heinä, paju ja muut pehmeät puulajit sekä          minen on myös kustannuksiltaan varsin edullista
18342: jopa voikukat ja maitohorsmat. Eläin ei tarvitse         verrattuna muihin maatalousalojen investointei-
18343: mitään erikoishoitoa tai erikoisruokaa. Rämema-          hin. Kansantaloudellisesti katsottuoakio nutrian
18344: javaa voidaan tuottaa siis pelkästään kotimaassa         tarhaus on muita tarhausmuotoja ajatellen kan-
18345: tuotettujen rehujen avulla. Näin ostorehuihin ei         nattavampaa, koska liha voidaan käyttää ihmisra-
18346: tarvitse turvautua.                                      vinnoksi. Pohjois- ja Itä-Suomessa nutriatarhauk-
18347:                                                          sen avulla voitaisiin elinkeinoalaa maataloudessa
18348:    Nutrian tarhaus soveltuu erityisesti Pohjois- ja      monipuolistaa ja samalla syrjä- ja sivukylille voi-
18349: Itä-Suomen maatalouden sivuelinkeinoksi, koska           taisiin saada uusia elämisen mahdollisuuksia.
18350: sivu- ja syrjäkylillä on lukuisia navetta- ja tallira-   Nutriatarhaus on yksi sellainen työmuoto, jolla
18351: kennuksia tyhjinä. Tarhaustoiminta on yksi mer-          kylät voidaan saada jälleen elämään.
18352: kittävä lisäansiolähde pienviljelystiloille.                Keinoja nutriatarhauksen levittämiseksi ja
18353:   Perusluonteeltaan rämemajava on rauhallisen            edistämiseksi ovat esim. halvan viljan saaminen
18354: säyseä. Eläinten käsittely on hyvin helppoa ver-         tarhoille, maatilalainojen saannin helpottaminen
18355: rattuna esimerkiksi kettuihin tai minkkeihin.            uusille nutriatarhaajille, tuotannonmuutossopi-
18356: Lisäksi nutria liikuu vesieläimenä maalla varsin         musmenettelyjen laajentaminen koskemaan myös
18357: kömpelösti. Tämän ja eläimen kesyn luonteen              nutriatarhoja sekä lihantarkastuksen tehostami-
18358: vuoksi tarhoilta mahdollisesti karanneet yksilöt         nen nutriatarhoja ajatellen.
18359: saadaan helposti kiinni yleensä oman koppiosa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18360: läheisyydestä.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18361:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18362:    Nutria on hyvin monipuolinen kotieläin, sillä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18363: siitä voidaan käyttää hyväksi lähes kaikki. Tär-
18364: kein tuote on nahka, mutta nutriasta voidaan                       Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo
18365: käyttää myös liha, joka on herkullisen makuista.                 ryhtyä nutria- eli rämemajavatarhauksen
18366: Omalta tilalta saatavilla rehuilla ruokittaessa li-              kehittämiseksi erityisesti Pohjois- ja Itä-
18367: hasta saatavalla tulolla katetaan nutrian ruokinta-              Suomessa?
18368: 
18369:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
18370:                                             J. Juhani Kortesalmi
18371:  260673Q
18372: 2                                      1986 vp. -- RJ( n:o 294
18373: 
18374: 
18375: 
18376: 
18377:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18378: 
18379:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Ennen nutriatarhauksen edistämistoimenpitei-
18380: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tä on tärkeää selvittää tuotteiden menekkimah-
18381: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         dollisuudet, jotta nutriatarhaajat välttyisivät hy-
18382: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vässä uskossa tehdyiltä virheinvestoinneilta. Tar-
18383: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     haukseen liittyvä tutkimustoiminta keskittyy tällä
18384: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       hetkellä ns. nutria-projektiin, jota toteutetaan
18385: kysymyksestä n:o 294:                                  kuuden itähämäläisen kunnan sekä Kuopion yli-
18386:                                                        opiston sovelletun eläintieteen laitoksen ja Hel-
18387:           Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo      singin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutus-
18388:         ryhtyä nutria- eli rämemajavatarhauksen        keskuksen yhteistyönä. Tuotantoteknisten kysy-
18389:         kehittämiseksi erityisesti Pohjois- ja Itä-    mysten ohella projektissa tullaan selvittämään
18390:         Suomessa?                                      myös nutriatuotteiden markkinointia.
18391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Ensimmäiset suomalaiset nutrianahat tullevat
18392: seuraavaa:                                             turkishuutokauppoihin vuoden 1987 aikana, jol-
18393:                                                        loin saadaan tietoa nahkojen kysynnästä ja hinta-
18394:    Periaatteessa nutrian tarhaaminen soveltuu hy-      tasosta. Nurmeksessa on aloittanut toimintansa
18395: vin ansiolähteeksi tiloille, joilla on valmiina esi-   keskusnahoittamo, joka helpottaa nutrian lihan-
18396: merkiksi nautakarjataloudesta vapautunutta ra-         tarkastusta alueella. Samalla saadaan kokemuksia
18397: kennuskapasiteettia. Nutrian tarhaaminen onkin         nutrian lihan menekistä. Vastaava keskusnahoit-
18398: laajentunut varsin nopeasti. Tällä hetkellä Suo-       tamo on perusteilla Hartolaan.
18399: messa arvioidaan olevan noin 400 nutriatarhaa.
18400: Siitoseläimiä tarhoissa on keskimäärin noin 30.           Hallitus tulee harkitsemaan nutriatarhauksen
18401: Suurimmissa tarhoissa siitoseläimiä on 100--300        edistämistä sen jälkeen, kun edellä selostetulla
18402: kpl. Tähän saakka huomattava osa nutrioiden            tavalla on saatu kokemuksia tuotteiden markki-
18403: poikastuotannosta on käytetty siitoseläimiksi tar-     noinnista. Nutriatarhausta on mahdollista kehit-
18404: hauksen laajentuessa. Tämän takia kokemuspe-           tää mm. maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
18405: räistä tietoa nutrian nahkojen ja lihan markki-        toiminnan edistämislakiin sisältyvillä tukimuo-
18406: noista ei ole juuri olemassa.                          doilla, mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen.
18407: 
18408:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1986
18409: 
18410:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjiirvi
18411:                                      1986 vp. -      KK n:o 294                                       3
18412: 
18413: 
18414: 
18415: 
18416:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18417: 
18418:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili avsättning för produkterna, så att nutriafar-
18419: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       merna lyckas undvika i god tro gjorda felinveste-
18420: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av         ringar. Forskningen i anslutning tili uppföd-
18421: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ningen av nutria koncentreras för närvarande tili
18422: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           ett s.k. nutriaprojekt, som utförs gemensamt av
18423: spörsmål nr 294:                                     sex kommuner i östra Tavastland, institutet för
18424:                                                      tiliämpad zoologi vid Kuopio universitet och
18425:           Vilka specialåtgärder ämnar Rege-          Helsingfors universitets forsknings- och utbild-
18426:        ringen vidta för att utveckla uppföd-         ningscentral i Lahtis. Vid sidan av de produk-
18427:        ningen av nutria d.v.s. sumpbäver speci-      tionstekniska frågorna kommer man inom ramen
18428:        ellt i norra och Östra Finland?               för projektet att utreda även marknadsföringen
18429:                                                      av nutriaprodukter.
18430:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18431: anföra följande:                                        De första finska nutriaskinnen torde komma
18432:                                                      tili pälsauktionerna under år 1987. Då får man
18433:    1 princip är nutriauppfödning en mycket           kännedom om efterfrågan och prisnivån på skin-
18434: lämplig fötvärvskälla för gårdar som har färdig      nen. En pälsningscentral har inlett sin verksam-
18435: byggnadskapacitet t.ex. efter nötboskapsskötsel.
18436:                                                      het i Nurmes, vilket underlättar köttkontrolien
18437: Nutriauppfödningen har även expanderat syn-          av nutria på området. Samtidigt erhålls erfaren-
18438: nerligen snabbt. För närvarande uppskattas anta-     heter av åtgången på nutriakött. En motsvarande
18439: let nutriafarmer i Finland vara ca 400. Antalet      pälsningscentral planeras i Hartola.
18440: avelsdjur på farmerna är i medeltal ca 30. De
18441: största farmerna har 100-300 avelsdjur. Hittills        Regeringen kommer att överväga hur nutria-
18442: har en betydande del av de producerade nutria-       uppfödningen skali främjas sedan erfarenheter av
18443: ungarna använts som avelsdjur vid utvidgning av      marknadsföringen erhåliits på ovan anfört sätt.
18444: farmer. På grund härav finns det knappt någon        Det är möjligt att utveckla uppfödningen av
18445: erfarenhetsmässig kunskap om marknadsföring          nutria bl.a. genom de stödformer som ingår i
18446: av skinn och kött av nutria.                         lagen om främjande av näringsverksamhet i liten
18447:    lnnan åtgärder vidtas för att främja nutriaupp-   skala på landsbygden, såframt riksdagen godkän-
18448: födningen är det viktigt att utreda möjligheterna    ner lagförslaget.
18449: 
18450:      Helsingfors den 28 juli 1986
18451: 
18452:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylä/ärvi
18453:                                                                                                             j
18454:                                                                                                         j
18455:                                                                                                     j
18456:                                                                                                 j
18457:                                                                                             j
18458:                                                                                         j
18459:                                                                                     j
18460:                                                                                 j
18461:                                                                             j
18462:                                                                         j
18463:                                                                     j
18464:                                                                 j
18465:                                                             j
18466:                                                         j
18467:                                                     j
18468:                                                 j
18469:                                             j
18470:                                         j
18471:                                     j
18472:                                 j
18473:                             j
18474:                         j
18475:                     j
18476:                 j
18477:             j
18478:         j
18479:     j
18480: j
18481:                                                   1986 vp.
18482: 
18483: Kirjallinen kysymys n:o 295
18484: 
18485: 
18486: 
18487: 
18488:                                      P. Leppänen ym.: Rakennushallituksen Keski-Suomen piirin erään
18489:                                         työntekijän irtisanomisesta
18490: 
18491: 
18492:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18493: 
18494:    Rakennushallituksen Keski-Suomen piirin ra-           talonmiehen tuuraus). Mikäli irtisanomisen syynä
18495: kennusviraston työt ovat keskittymässä Jyväskyläs-       on rahoituksen loppuminen, kannattaisi mieles-
18496: tä käsin tehtäviksi. Pohjoisen Keski-Suomen työ-         tämme selvittää, onko linjaorganisaatio sopivan
18497: kunnasta on jäänyt eläkkeelle kaksi henkeä ja            kokoinen.
18498: yhdelle on annettu lopputili 19.6.1986 lähtien              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18499: tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanot-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18500: tu Veikko Hänninen on ollut työsuhteessa raken-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18501: nusvirastoon yli 8 vuotta. Työtä hänelle on              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18502: tarjottu Jyväskylästä, mutta sitä hän ei ole otta-
18503: nut vastaan, vaan katsoo, että pohjoisessa Keski-                  Onko perusteluissa mainittua raken-
18504: Suomessa olisi edelleenkin hänelle sopivaa työtä.               nushallituksen Keski-Suomen piirissä
18505: Irtisanomisperuste tuntuukin epäilyttävältä, kun                suoritettua irtisanomista pidettävä kaikki
18506: Hännisen irtisanomisajan kuluessa ja työsuhteen                 seikat huomioon ottaen oikeana, ja
18507: päättymisen jälkeen uusia työntekijöitä on otettu                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18508: töihin, jotka sopisivat myös irtisanotulle (esim.               työn osoittamiseksi irtisanotulle työnteki-
18509:                                                                 jälle pohjoisesta Keski-Suomesta?
18510: 
18511:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1986
18512: 
18513:                        Pekka Leppänen                             Inger Hirvelä
18514: 
18515: 
18516: 
18517: 
18518: 260811Q
18519: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 295
18520: 
18521: 
18522: 
18523: 
18524:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18525: 
18526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päivittäisten matkakustannusten korvaukset. Sa-
18527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mat tyoehdot on sovittu muidenkin Jyväskylän
18528: olette 24 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-         ulkopuolelta palkattujen kunnossapitotyönteki-
18529: jeen ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-         jöiden kanssa.
18530: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan-              Kysymyksessä tarkoitettu työntekijä kieltäytyi
18531: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-       kuitenkin tulemasta Jyväskylään töihin, ellei hä-
18532: lisesta kysymyksestä n:o 295:                          nelle maksettaisi valtion työntekijöiden matka-
18533:                                                        kustannusten korvaamisesta annetun valtioneu-
18534:            Onko perusteluissa mainittua raken-         voston päätöksen mukaista päivärahaa ja kilomet-
18535:         nushallituksen Keski-Suomen piirissä           rikorvausta Saarijärven ja Jyväskylän välisiltä koti-
18536:         suoritettua irtisanomista pidettävä kaikki     matkoilta. Työnantaja ei voinut hyväksyä tällaista
18537:         seikat huomioon ottaen oikeana, ja             mainitun valtioneuvoston päätöksen ja alalla va-
18538:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kiintuneen käytännön vastaista menettelyä.
18539:         työn osoittamiseksi irtisanotulle työnteki-       Asiasta neuvoteltiin useampaan kertaan helmi
18540:         jälle pohjoisesta Keski-Suomesta?              - huhtikuun välisenä aikana. Mukana neuvotte-
18541:                                                        luissa olivat myös piiriluottamusmies ja työnteki-
18542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jän ammattijärjestön palkkasihteeri. Kun asiassa
18543: seuraavaa:                                             ei päästy yksimielisyyteen, pyysi työntekijä, että
18544:    Keski-Suomen piirirakennustoimiston alueella        työnantaja irtisanoisi hänet tuotannollisesta ja
18545: on kunnossapitohenkilöstöä keskitetty Jyväsky-         taloudellisesta syystä, jotta hän saisi työttömyys-
18546: lään töiden mahdollisimman taloudellista ja ra-        korvauksen ilman karenssiaikaa. Työsopimus irti-
18547: tionaalista suorittamista varten. Jyväskylän ulko-     sanottiinkin kirjallisesti 18.4.1986 ja työsuhde
18548: puolella on ollut vain yksi työkunta, jossa oli        päättyi 19.6.1986. Kun työntekijä kuitenkin
18549: kaksi ammattimiestä ja yksi apumies, kysymyk-          myöhemmin otti asian uudelleen esille, työnan-
18550: sessä tarkoitettu työntekijä. Työkunnan sijoitus-      taja antoi 28.4.1986 hänelle alan työehtosopi-
18551: paikkana on ollut Saarijärvi, josta se on tehnyt       mukseen liittyvän irtisanomissuojasopimuksen
18552: lyhyitä työkomennuksia myös muihin kuntiin.            mukaisen menettelytapaohjeen, jos työntekijä
18553: Vuosien mittaan työkunnan jatkuva työllistämi-         halusi vielä riitauttaa asian. Kun työntekijä ei
18554: nen on tullut entistä vaikeammaksi mielekkäiden        kuitenkaan tehnyt ohjeissa annetun kahden vii-
18555: ja määrärahapuitteisiin sopivien korjaustöiden         kon kuluessa vaadittua ilmoitusta, on hänen
18556: vähetessä tuolla alueella. Työkunta lopetettiin        katsottava tälläkin menettelyllään hyväksyneen
18557: sen työllistämisvaikeuksista huolimatta vasta vuo-     irtisanomisen perusteen. Noudatetun menettelyn
18558: den 1986 alkupuolella, kun sen molemmat am-            laillisuudesta on osoituksena myös se, ettei työn-
18559: mattimiehet jäivät eläkkeelle. Jäljelle jääneen        tekijän ammattijärjestö ole vienyt asiaa paikallis-
18560: työntekijän töiden järjestämiseksi piirirakennus-      neuvottelujen jälkeen rakennushallitukseen työ-
18561: toimisto selvitti työtilanteen pohjoisessa Keski-      ehtosopimuksen osapuolten välisiin neuvottelui-
18562: Suomessa. Tällöin todettiin, ettei alueella ollut      hin.
18563: hänelle pysyvästi tarjolla korjaustöitä tai muuta-        Nyt puheena olevan irtisanomisen jälkeen ei
18564: kaan sopivaa työtä. Työntekijälle ilmoitettiin ti-     Saarijärven alueelle ole otettu muita uusia työn-
18565: lanne ja irtisanomisen sijaan työnantaja tarjosi       tekijöitä kuin kesän ajaksi palkattu puutarhuri.
18566: vastaavaa apumiehen työtä Jyväskylässä, johon          Tämän tehtävän edellyttämää ammattitaitoa ei
18567: hänen pysyvä työpaikkansa siirtyisi. Mikäli Saari-     irtisanotulla työntekijällä ole.
18568: järven alueelle tulisi sopivaa työtä, osoitettaisiin      Kysymyksessä tarkoitetusta asiasta saamani sel-
18569: se hänen suoritettavakseen. Järjestelyä ei voitu       vityksen perusteella on esillä olevassa tapauksessa
18570: pitää työntekijän kannalta kohtuuttomana, koska        menetelty työsopimuslain, asianomaisen työehto-
18571: hänelle olisi maksettu ko. tehtävissä sovellettavan    sopimuksen ja valtion henkilöstöpolitiikassa
18572: rakennusalan työehtosopimuksen mukaiset työ-           omaksuttujen periaatteiden mukaisesti.
18573: 
18574:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
18575: 
18576:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
18577:                                         1986 vp. -       KK n:o 295                                         3
18578: 
18579: 
18580: 
18581: 
18582:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
18583: 
18584:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              arbete skulie detta anvisas åt honom. Arrange-
18585: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            manget kunde inte betraktas som oskäligt från
18586: den 24 juni 1986 tili vederbörande medlem av              arbetstagarens synpunkt, emedan han skulie ha
18587: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         erhåliit ersättning för resekostnaderna per arbets-
18588: dagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade                   dag enligt koliektivavtalet för byggnadsbran-
18589: spörsmål nr 295:                                          schen, som tillämpas på ifrågavarande uppgifter.
18590:                                                           Samma arbetsvilikor har man kommit överens
18591:            Skall den i motiveringen nämnda upp-           om även med andra anstälida arbetstagare från
18592:         sägning som verkställdes inom bygg-               områden utanför Jyväskylä, som utför underhålls-
18593:         nadsstyrelsens distrikt för meliersta Fin-        arbeten.
18594:         land anses vara riktig med beaktande av
18595:                                                              Den i spörsmålet avsedda arbetstagaren vägra-
18596:         samtliga omständigheter, och
18597:                                                           de dock att komma tili Jyväskylä för att arbeta
18598:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          där, om han inte skulle få i statsrådets beslut om
18599:         för att arbete skali kunna anvisas åt den         resekostnadsersättning tili statens arbetstagare av-
18600:         uppsagda arbetstagaren inom norra delen           sedd dagpenning och kilometerersättning för
18601:         av mellersta Finland?                             resorna mellan hemmet i Saarijärvi och arbets-
18602:                                                           platsen i Jyväskylä. Arbetsgivaren kunde inte
18603:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           godkänna ett sådant förfarande, emedan detta
18604: anföra följande:                                          strider mot statsrådets nyssnämnda beslut och
18605:     Inom Meliersta Finlands distriktsbyggnadsby-          vedertagen praxis på området.
18606: rås område har underhålispersonalen koncentre-               Ärendet dryftades ett flertal gånger under
18607: rats i Jyväskylä för att arbetena skall kunna             tiden februari - april. Med vid förhandlingarna
18608: utföras så ekonomiskt och rationelit som möjligt.         var även förtroendemannen i distriktet och sekre-
18609: Utanför Jyväskylä har det funnits endast ett              teraren för lönefrågor i arbetstagarens fackorgani-
18610: arbetslag med två fackmän och en hjälpkarl den i          sation. Då man inte kunde nå enighet i saken
18611: spörsmålet avsedda arbetstagaren. Arbetslaget             bad arbetstagaren att arbetsgivaren skulle säga
18612: har varit förlagt tili Saarijärvi och har därifrån        upp honom av produktionsskäl och på ekono-
18613: färdats på korta arbetskommenderingar även tili           miska grunder, så att han skulie få arbetslöshets-
18614: andra kommuner. Under årens lopp har det                  ersättning utan karenstid. Arbetsavtalet sades
18615: blivit alit svårare att sysselsätta arbetslaget konti-    upp skriftligen 18.4.1986 och arbetsförhållandet
18616: nuerligt, då meningsfulia reparationsarbeten,             upphörde 19.6.1986. Emedan arbetstagaren dock
18617: som kan anpassas tili föreliggande anslag har             senare tog upp saken på nytt, gav arbetsgivaren
18618: minskat inom det berörda området. Trots syssel-           honom 28.4.1986 direktiv för åtgärder med an-
18619: sättningssvårigheterna upplöstes arbetslaget först        ledning av uppsägning enligt avtalet om uppsäg-
18620: i början av år 1986, då de båda fackmännen blev           ningsskydd och permittering i anslutning tili
18621: pensionerade. För att arbete för den återstående          branschens koliektivavtal, om han ännu ville göra
18622: arbetstagaren skulie kunna ordnas utredde dis-            saken stridig. Då arbetstagaren inom den i direk-
18623:  triktsbyggnadsbyrån arbetssituationen i norra de-        tivet faststälida tiden av två veckor dock inte
18624: len av meliersta Finland. Det konstaterades då            gjorde erforderlig anmälan, kan det anses att han
18625:  att det inom området fanns varken reparations-           även genom detta sitt förfarande har godkänt
18626: arbeten elier annat lämpligt arbete av bestående          grunden för uppsägningen. Ett bevis för att det
18627:  natur som kunde erbjudas honom. Arbetstagaren            tillämpade förfaringssättet har varit lagligt är
18628:  informerades om läget och i stäliet för uppsäg-          även det faktum att arbetstagarens fackorganisa-
18629:  ning erbjöd arbetsgivaren honom ett motsvaran-           tion efter de lokala förhandligarna inte har fört
18630:  de hjälpkarlsarbete i Jyväskylä, dit hans perma-         ärendet vidare tili byggnadsstyrelsen för att upp-
18631:  nenta arbetsplats skulie överflyttas. Om det inom        tas tili förhandling melian parterna i kollektivav-
18632:  Saarijärvi området skulie yppa sig ett lämpligt          talet.
18633: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 295
18634: 
18635:   Efter den aktuella uppsägningen har det i           Utgående från den utredning som gäller det i
18636: Saarijärvitrakten inte anställts några andra nya    spörsmålet avsedda ärendet anser jag att förfaran-
18637: arbetstagare än en trädgårdsmästare för sommar-     det i det aktuella fallet har skett i enlighet med
18638: månaderna. Den uppsagda arbetstagaren har inte      lagen om arbetsavtal, ifrågavarande kollektivavtal
18639: någon sådan yrkesskicklighet som denna uppgift      och de principer som brukar tillämpas i statens
18640: förutsätter.                                        personalpolitik.
18641: 
18642:     Helsingfors den 14 oktober 1986
18643: 
18644:                                                                          Minister Pekka Vennamo
18645:                                                1986 vp.
18646: 
18647: Kirjallinen kysymys n:o 296
18648: 
18649: 
18650: 
18651: 
18652:                                   Kortesalmi: Perä-Posion ja Jumiskon välisen tieosuuden parantami-
18653:                                     sesta
18654: 
18655: 
18656:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18657: 
18658:    Perä-Posion ja Jumiskon välisen tienvarren          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18659: asukkaat ovat jo kauan odottaneet tieosuuden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18660: korjaamista. Keväällä 1986 kelirikko oli tällä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18661: tieosuudella pahin vuosikymmeneen. Valitetta-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18662: vasti tienkorjaushanke on TVL:nkin ohjelmassa
18663: siirtynyt 1990-luvulle. Tilanne on kuitenkin niin
18664: kestämätön, että paikallisten asukkaiden kärsiväl-
18665:                                                                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
18666: lisyys on loppunut ja he ovat jopa ryhtyneet
18667:                                                             miin Perä-Posion ja Jumiskon välisen tie-
18668: keräämään laajaa kansalaisadressia tien kunnosta-
18669:                                                             osuuden perusparannuksen toteuttami-
18670: misen vauhdittamiseksi. Myös Posion kunta on                seksi ja varata tietyötä varten ensi tilassa
18671: useana vuonna kiirehtinyt suunnittelutyön aloit-
18672:                                                             riittävät määrärahat jo vuoden 1986 lisä-
18673: tamista tämän tieosuuden parantamiseksi.                    talousarvioon?
18674: 
18675:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1986
18676: 
18677:                                         ]. Juhani Kortesalmi
18678: 
18679: 
18680: 
18681: 
18682: 2606985
18683: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 296
18684: 
18685: 
18686: 
18687: 
18688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18689: 
18690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vajaa puolet koko Perä-Posion--Jumiskon osuu-
18691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         desta. Tienpidon toimenpideohjelmissa hanke
18692: olette 25 päivänä kesäkuuta 1986 päivätyn kir-        ajoittuu vasta 1990-luvulle.
18693: jeenne n:o 1276 ohella toimittanut valtioneuvos-         Tie- ja vesirakennuslaitos keskittyy myös Lapis-
18694: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sa lähivuosina päätieverkon liikennöitävyyden
18695: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta        turvaamiseen. Tierahoitus kohdistetaan liiken-
18696: kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:                   teellisesti tärkeiden pääteiden ja muiden päällys-
18697:                                                       tettyjen teiden peruskorjauksiin. Vähäliikenteis-
18698:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      ten kokooja- ja yhdysteiden peruskorjaukset jää-
18699:        miin Perä-Posion ja Jumiskon välisen tie-      vät lähes kokonaan työllisyysrah~ituksen varaan
18700:        osuuden perusparannuksen toteuttami-           varsinaisten tiemäärärahojen riittämättömyyden
18701:        seksi ja varata tietyötä varten ensi tilassa   vuoksi.                         .
18702:        riittävät määrärahat jo vuoden 1986 lisä-         Posion työttömyysprosentti/ on viimeisen vuo-
18703:        talousarvioon?                                 den aikana ollut 17,1 %, jot~n on mahdollista,
18704:                                                       että hankkeen toteuttamista työllisyysperustein
18705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      voidaan nopeuttaa. Tie- ja vesirakennuslaitoksel-
18706: ti seuraavaa:                                         la on tähän tiesuunnitelmavalmius. Tiehankkeen
18707:    Vuonna 1940 rakennettu Perä-Posion--Jumis-         mahdollinen aloittaminen työllisyysvaroilla rat-
18708: kon maantie n:o 945 on kantavuudeltaan varsin         keaa vuosittaisten työllisyys- ja lisätyöohjelmien
18709: heikko, kuten kysymyksen perusteluissakin esite-      laatimisen ja vahvistamisen yhteydessä. Lisäme-
18710: tään. Lisäksi soratien näkemäolosuhteet ovat          noarvioasia ei tällainen tiehanke ole.
18711: huonot mäkisyyden ja kaarteisuuden vuoksi.               Helpottaakseen erityisesti Jumiskon kylän lii-
18712: Vain 5,0 metrin levyisen tien liikennemäärä on        kenneyhteyksiä kuntakeskukseen Posiolle on tie-
18713: keskimäärin 140--170 autoa/ vrk.                      ja vesirakennuslaitoksen Lapin piit::in tarkoitukse-
18714:    Perä-Posion--Luksuan paikallistiehaaran väli-      na jo kesän 1986,aikana parantaa U!Jdella sidotul-
18715: sen osuuden parantamiseksi on laadittu tiesuun-       la kulutuskerroksella (soratien pintaus) Ristilän--
18716: nitelma, joka valmistuu vielä kuluvan vuoden          Niirokummun paikallistie, jonka kantavuus on
18717: aikana. Suunniteltu tiepituus on 13,8 km eli          merkittävästi maantien kantavuutta parempi.
18718: 
18719:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1986
18720: 
18721:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
18722:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 296                                           3
18723: 
18724: 
18725: 
18726: 
18727:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18728: 
18729:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Väg- och vattenbyggnadsverket koncentrerar
18730: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sig även i Lappland under de närmaste åren på
18731: 1276 av den 25 juni 1986 tili vederbörande            att trygga framkomligheten inom huvudvägnä-
18732: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tet.    Finansieringen av vägarna inriktas på ge-
18733: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        nomgripande förbättringar av trafikmässigt vikti-
18734: nade skriftliga spörsmål nr 296:                      ga huvudvägar och andra vägar med beläggning.
18735:                                                       Genomgripande förbättringar av uppsamlings-
18736:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          och förbindelsevägar med liten trafik överförs
18737:        ning vidta åtgärder för att genomföra en       nästan helt och håliet tili sysselsättningsfinansie-
18738:        grundförbättring på vägsträckan melian         ringen på grund av att de egentliga väganslagen
18739:        Perä-Posio och Jumisko och i första hand       är otiliräckliga.
18740:        reservera tiliräckligt med anslag för vägar-
18741:        bete redan i tiliäggsbudgeten för år              Arbetslösheten i Posio har under det senaste
18742:        1986?                                          året varit 17, 1 % . Det är därför möjligt att
18743:                                                       utförandet av projektet kan påskyndas på syssel-
18744:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sättningsgrunder. Väg- och vattenbyggnadsverket
18745: anföra följande:                                      har vägplaneringsberedskap för detta. Frågan
18746:                                                       huruvida förverkligandet av vägprojektet even-
18747:    Landsväg nr 945 melian Perä-Posio och Ju-          tuellt skall inledas med sysselsättningsmedel
18748: misko, som byggts år 1940, är tili sin bärighet       kommer att avgöras i samband med uppgörandet
18749: svag, såsom även anförs i motiveringen för spörs-     och fastställandet av de årliga sysselsättnings- och
18750: målet. Dessutom är siktförhållandena på grusvä-       tilläggsarbetsprogrammen. Ett dylikt vägprojekt
18751: gen dåliga på grund av backar och kurvor.             hör inte hemma i tilläggsbudgeten.
18752: Trafikmängden på den endast 5,0 meter breda
18753: vägen är i medeltal 140--170 bilar/ dygn.                1 syfte att underlätta trafikförbindelserna spe-
18754:    För att förbättra sträckan melian Perä-Posio       ciellt från Jumisko by tili Posio kommuncentrum
18755: och Luksua bygdevägskäl har en vägplan utarbe-        har väg- och vattenbyggnadsverket i Lapplands
18756: tats. Planen blir färdig redan under innevarande      distrikt för avsikt att redan under sommaren
18757: år. Den planerade vägens längd är 13,8 km, dvs.       1986 med ett nytt, bundet slitlager (ytbelägg-
18758: knappt hälften av hela sträckan Perä-Posio--          ning för grusväg) förbättra bygdevägen Ristilä--
18759: Jumisko. 1 åtgärdsprogrammen för väghåliningen        Niirokumpu, vars bärighet är betydligt bättre än
18760: framskjuts projektet tidsmässigt tili 1990-talet.     landsvägens.
18761: 
18762:      Helsingfors den 4 september 1986
18763: 
18764:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
18765:                                                1986 vp.
18766: 
18767: Kirjallinen kysymys n:o 297
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772:                                   Peltola ym.: Aravarakentamisen hintatason nousun estämisestä
18773: 
18774: 
18775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18776: 
18777:    Helsingissä arava-asuntojen rakentaminen on           Rakennusalalla puhutaan jatkuvasti tarjouskar-
18778: erittäin vaikeata sen vuoksi, että rakennuskustan-    telleista. Kilpailuasiamiehen tulisi tehdä perus-
18779: nukset nousevat yli asuntohallituksen hyväksy-        teellinen selvitys rakennusalan kartelleista ja
18780: mien hintojen. Aravakohteita jää jatkuvasti to-       maan hallituksen tulisi huolehtia siitä, että lain-
18781: teuttamatta tai ne muutetaan kovan rahan koh-         säädännöllä ja yhteiskunnan omalla rakentami-
18782: teiksi vastoin hyväksyttyä asunto-ohjelmaa. Hel-      sella estetään kartellien toiminta.
18783: singin tauti on levinnyt jo eri puolille maata.
18784: Varsinkin Jyväskylässä hintataso on noussut häm-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18785: mästyttävän korkeaksi.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18786:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18787:    Valtion tulisi perustaa oma asuntorakennusyri-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18788: tys, jonka avulla rakentamisen hintaan voitaisiin
18789: vaikuttaa käytännössä ja saada samalla tarpeeksi
18790: tietoa asuntolainoituksen hintasäännöstelyyn. Ra-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18791: kennusalan jatkuva keskittyminen ensin paikalli-             ryhtyä aravarakentamisen hintatason hil-
18792: sille ja alueellisille ja sitten valtakunnallisille          litsemiseksi valtion oman rakennusyrityk-
18793: yrityksille uhkaa jättää aravarakentamisen koko-             sen perustamisen ja rakennusalan kartel-
18794: naan näiden yritysten armoille.                              lien estämisen avulla?
18795: 
18796:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
18797: 
18798:           Kati Peltola                   Pekka Leppänen                  Timo Laaksonen
18799:           Arvo Kemppainen                Esko Helle                      Heli Astala
18800:           Ulla-Leena Alppi               Niilo Koskenniemi               Vappu Säilynoja
18801: 
18802: 
18803: 
18804: 
18805: 260863X
18806: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 297
18807: 
18808: 
18809: 
18810: 
18811:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18812: 
18813:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          syy ei anna aihetta hänen syrjäyttämiseensä. Hal-
18814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vimman tarjouksen hylkäämiseen on myös saata-
18815: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-          va asuntohallituksen lupa.
18816: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Urakkakilpailun tulos on aina toimitettava
18817: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         asuntohallituksen hyväksyttäväksi. Tällöin asun-
18818: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tohallitus valvoo myös kilpailumenettelyä sille
18819: kysymyksestä n:o 297:                                   toimitettujen tarjouspyyntöasiakirjojen ja tarjous-
18820:                                                         ten avaamisesta laaditun pöytäkirjan pohjalta.
18821:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18822:         ryhtyä aravarakentamisen hintatason hil-           Jos rakennuskustannukset ylittävät asuntohalli-
18823:         litsemiseksi valtion oman rakennusyrityk-       tuksen hyväksymän kustannustason, tulee lainan-
18824:         sen perustamisen ja rakennusalan kartel-        hakijan neuvotella halvimman tarjouksen teh-
18825:         lien estämisen avulla?                          neen urakoitsijan kanssa urakkahinnan tarkista-
18826:                                                         misesta. Ellei kustannuksia saada hyväksyttävälle
18827:                                                         tasolle, asuntohallitus on edellyttänyt, että ra-
18828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kennuttaja järjestää uuden kilpailun muutettujen
18829: ti seuraavaa:                                           suunnitelmien pohjalta.
18830:    Ympäristöministeriön ja asuntohallituksen               U takkakilpailumenettelystä voidaan asuntohal-
18831: tehtävänä on asuntotuotantolain (247 166) 3 §:n         lituksen antamien ohjeiden mukaan poiketa, kun
18832: 2 momentin mukaisesti valvoa, että valtion asun-        rakennusliike perustajaurakoitsijana rakentaa asi-
18833: tolainoittaman tuotannon osalta noudatetaan             anmukaisesti hankkimallaan maalla, jos raken-
18834: asuntolainoitetun tuotannon rakentamisessa an-          nusliike asuntolainaa haettaessa on taloyhtiön
18835: nettuja määräyksiä ja ohjeita.                          perustajaosakkaana ilmoittautunut rakennustyön
18836:    Rakentajan valinnan valtion lainaittamassa           suorittajaksi. Kuntien luovuttaessa maata raken-
18837: asuntotuotannossa tulee pääsääntöisesti tapahtua        nusliikkeille valtion lainoittamaa asuntotuotan-
18838: urakkakilpailun kautta. Tällöin noudatetaan             toa varten edellytetään kuitenkin pääsääntöisesti
18839: asuntohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti          kilpailumenettelyä noudatettavaksi. Riippumatta
18840: seuraavia periaatteita.                                 siitä, tapahtuuko rakentajan valinta valtion lai-
18841:    Rakennuttajan on pyydettävä tarjoukset sa-           noinamassa asuntotuotannossa urakkakilpailun
18842: mansanaisilla ja -sisältöisillä tarjouspyynnöillä       perusteella tai poikkeustapauksessa muutoin,
18843: mahdollisimman monelta vakavaraiselta ja hy-            asuntohallitus joka tapauksessa valvoo rakennus-
18844: väksi tunnetulta rakennusurakoitsijalta. Tarjouk-       ja myös asumiskustannusten kohtuullisuutta val-
18845: set on pyydettävä yleensä kaikilta paikkakunnalla       tion lainoitettavissa kohteissa. Valtion asuntolai-
18846: rakentavilta suorituskyvyltään riittäväksi katsotta-    nan myöntämisen eräänä edellytyksenä on, että
18847: viha rakennusliikkeiltä ja sen lisäksi vähintään        asunnot muodostuvat hankinta- ja asumiskustan-
18848: kahdelta muulla paikkakunnalla toimivalta ra-           nuksiltaan kohtuullisiksi.
18849: kennusliikkeeltä. Milloin rakennuttajayhteisön             Rakennuskustannusten kohoamiseen joillakin
18850: osakkeina on rakennusliikkeitä, sen tulee urakka-       paikkakunnilla on vaikuttanut paikkakuntakoh-
18851: kilpailuun kutsua vähintään kolme ulkopuolista          tainen rakennustöiden määrä ja rakennusalan
18852: riittävän suorituskykyistä urakoitsijaa. Pääurakka-     suhdannetilanne, joka on myös heijastunut urak-
18853: tarjoukset on aina pyydettävä vähintään viideltä        kakilpailun tuloksena saatuihin hintoihin. Mikäli
18854: rakennusliikkeeltä ja sivu-urakkatarjoukset vähin-      asuntohallitus havaitsee urakkakilpailusta annet-
18855: tään kolmelta alan yrittäjältä. Kaikille suoritusky-    tujen ohjeiden kiertämistä ja tämän seurauksena
18856: vyltään riittäväksi katsottaville pää- ja sivu-ura-     tai muutoin rakennuskustannusten kohoamista,
18857: kaitsijoille on lisäksi annettava näiden niin halu-     asuntohallitus puuttuu myös tapauskohtaisesti
18858: tessa tilaisuus osallistua järjestettävään urakkakil-   tilanteeseen valtion asuntolainoituksen ja siihen
18859: pailuun.                                                kiinteästi liittyvän kustannusvalvonnan suomin
18860:    Halvimman tarjouksen tehnyt urakoitsija on           keinoin. Asuntohallituksen suorittaman hintaval-
18861: valittava työn suorittajaksi, mikäli jokin erityinen    vonnan avulla voidaan tällöin estää rakennuskus-
18862:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 297                                       3
18863: 
18864: tannusten kohoaminen kohtuuttomuuksiin val-         kehittämisohjelmassa. Asuntotilanteen korjaami-
18865: tion lainaittamassa asuntotuotannossa.              nen vaatii muutoinkin kuntien määrätietoisia
18866:    Valtiolla ei ole suunnitelmia oman rakennus-     toimenpiteitä. On myös syytä todeta, että kan-
18867: liikkeen perustamiseksi. Hallitus pitää kuitenkin   santaloudessa vallitsevia hintasidonnaisuuksia ja
18868: rakennusalan kilpailun edistämistä tärkeänä.        niiden purkamismahdollisuuksia selvitetään par-
18869: Koska rakennusmaan keskittyminen on yksi kes-       haillaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-
18870: keinen syy rakennusalan hintakilpailun vähenty-     massa työryhmässä. Sen määräaika päättyy
18871: miseen, olisi kuntien maapolitiikkaa nykyisestään   31.12. 1986. Samoin kilpailulainsäädännön uu-
18872: huomattavasti tehostettava. Tähän asiaan on         distamista selvittää kilpailu- ja hintakomitea.
18873: kiinnitetty huomiota valtioneuvoston kuluvan        Myös sen määräaika päättyy 31.12.1986.
18874: vuoden syyskuussa vahvistamassa asunto-olojen
18875: 
18876:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1986
18877: 
18878:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
18879: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 297
18880: 
18881: 
18882: 
18883: 
18884:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18885: 
18886:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förbigås på grund av någon särskild orsak. Om
18887: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det billigaste anbudet förkastas, skall bostads-
18888: den 16 september 1986 tili vederbörande med-          styrelsens tillstånd därtill inhämtas.
18889: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av        Resultatet av entreprenadtävlingen skall alltid
18890: riksdagsledamoten Kati Peltola m.fl. underteck-       tillställas bostadsstyrelsen för godkännande. Här-
18891: nade spörsmål nr 297:                                 vid övervakar bostadsstyrelsen även tävlingsförfa-
18892:                                                       randet på basis av offertförfrågningshandlingaroa
18893:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och det protokoll som fördes då offerterna öpp-
18894:        för att hålia nere prisnivån hos aravabyg-
18895:                                                       nades.
18896:        gena genom att grunda ett eget statligt
18897:        byggföretag och hindra uppkomsten av               Om byggnadskostnaderoa överstiger den av
18898:        en karteli inom byggbranschen?                 bostadsstyrelsen godkända kostnadsnivån, skall
18899:                                                       lånesökanden underhandla om justering av ent-
18900:                                                       reprenadpriset med den entreprenör som har
18901:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt
18902:                                                       lämnat den billigaste offerten. Om kostnaderoa
18903: anföra följande:
18904:                                                       inte kan fås att motsvara en godtagbar nivå, har
18905:     Det åligger miljöministeriet och bostadsstyrel-   bostadsstyrelsen förutsatt att byggherren inbegär
18906: sen att i enlighet med 3 § 2 mom. lagen om            nya offerter utgående från ändrade planer.
18907: bostadsproduktion (247 166) övervaka att bestäm-          Avvikelse från förfarandet med entreprenad-
18908: melseroa och direktiven om produktion av bostä-       tävling kan enligt bostadsstyrelsens direktiv gö-
18909: der med bostadslån efterlevs i fråga om bostads-      ras, då byggnadsfirman i egenskap av grun-
18910: produktion, som finansieras med statliga bo-          dareotreprenör bygger på mark som den har
18911: stadslån.                                             förvärvat på behörigt sätt, om byggnadsfirman
18912:     Valet av byggare vid bostadsproduktion, som       vid ansökan om bostadslån såsom stittande del-
18913: finansieras med statliga lån, skali i regel ske       ägare i bolaget anmält att den önskar utföra
18914: genom anbudsförfarande. Härvid iakttas följande       byggnadsarbetet. Då kommunerna överlåter
18915: principer enligt de direktiv som utfärdats av         mark tili byggnadsfirmor för bostadsproduktion,
18916: bostadsstyrelsen.                                     som finansieras med statliga lån, förutsätts dock i
18917:    Byggherren skali begära offerter med tili orda-    regel att det sedvanliga tävlingsförfarandet
18918: lydelsen och innehåliet likadana offertförfråg-       tillämpas. Oberoende av om valet av byggare vid
18919: ningar från så många solida och välkända bygg-        bostadsproduktion, som beviljas statliga lån, sker
18920: nadsentreprenörer som möjligt. Offerter skall i       på grundvalen av en eotreprenadtävlan eller i
18921: allmänhet inbegäras från alla byggnadsfirmor,         undaotagsfall på annat sätt, övervakar bostads-
18922: som bygger på orten och som kan anses ha              styrelsen i varje händelse att byggnadskostnader-
18923: tillräcklig kapacitet, och därtill från minst två     na och även andra kostnader hålls på en skälig
18924: byggnadsfirmor, som verkar på annan ort. Har          nivå, såvida statliga lån beviljats för ändamålet.
18925: det samfund som är byggherre byggnadsfirmor           En förutsättning för beviljande av statligt bo-
18926: som delägare skall det begära offert från minst       stadslån är att bostäderoas anskaffnings- och
18927: tre utomstående entreprenörer med tillräcklig         boendekostnader blir skäliga.
18928: kapacitet. Huvudentreprenörsofferter skall alitid         Tili att byggnadskostnaderoa har stegrats på
18929: begäras från minst fem byggnadsfirmor och bi-         vissa orter har också medverkat antalet bygg-
18930: entreprenörsofferter från minst tre företagare        nadsarbeten på orten och byggnadsbranschens
18931: inom branschen. Alla huvud- och bientreprenö-         konjunkturläge, vilket även återspeglats i de pris
18932: rer, som bör anses ha tillräcklig kapacitet, skall    som erhållits som resultat av entreprenadtäv-
18933: dessutom, om de så önskar, beredas tillfälie att      lingen. Om bostadsstyrelsen observerar att direk-
18934: del ta i en entreprenadtävling.                       tiven om entreprenadtävlan kringgås och att
18935:    Den entreprenör som har lämnat den billigaste      byggnadskostnaderoa som en följd härav stiger,
18936: offerten skall utses för arbetet, om han inte bör     kommer bostadsstyrelsen att ingripa i situationen
18937:                                       1986 vp. -- ~ n:o 297                                          5
18938: 
18939: i varje enskilt fall, med de medel som erbjuds vid   det program för utvecklande av bostadsförhållan-
18940: beviljandet av statliga lån och den därmed intimt    dena som statsrådet fastställde i september i år.
18941: förknippade kostnadsövervakningen. Med hjälp         Korrigeringen av bostadsläget förutsätter även
18942: av den kostnadsövervakning som utförs av bo-         annars målinriktade åtgärder av kommunerna.
18943: stadsstyrelsen kan man härvid förhindra en oskä-     Det är också på sin plats att påpeka att frågan om
18944: lig stegring av byggnadskostnaderna i den bo-        de prisbindningar som förekommer inom sam-
18945: stadsproduktion som finansieras med statliga lån.    hällsekonomin och möjligheterna att avveckla
18946:    Staten har inga planer på att grunda något        dem just nu håller på att utredas av en arbets-
18947: eget byggföretag. Regeringen finner det dock         grupp, som har tillsatts av handels- och industri-
18948: angeläget att konkurrensen inom byggbranschen        ministeriet. Arbetsgruppens mandattid går till
18949: främjas. En koncentration av byggnadsmarken är       ända 31.12.1986. Frågan om en revision av
18950: en viktig orsak till att priskonkurrsensen inom      lagstiftningen om konkurrens utreds av konkur-
18951: byggbranschen avtar. Markpolitiken i korumu-         rens- och priskommitten. Också dess mandattid
18952: neroa borde därför göras avsevärt effektivare än     går till ända 31.12.1986.
18953: den nu ·är. Frågan har ägnats uppmärksamhet i
18954: 
18955:      Helsingfors den 22 oktober 1986
18956: 
18957:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
18958:                                                 1986 vp.
18959: 
18960: Kirjallinen kysymys n:o 298
18961: 
18962: 
18963: 
18964: 
18965:                                    Könkkölä ym.: Ympäristökasvatuksen kehittämisestä
18966: 
18967: 
18968:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18969: 
18970:    Viime vuosikymmenten muutokset ympäristös-             5. korostaa maailman rauhan ja kansojen väli-
18971: sä sekä yhdyskuntarakenteessa ovat herättäneet         sen solidaarisuuden perustavaa laatua olevaa mer-
18972: monia kysymyksiä lasten ja nuorten suhteesta           kitystä yh te iskun ta-ympäristö-suhteen aikaansaa-
18973: ympäristöönsä. Ympäristön tapahtumien aktiivi-         miselle.
18974: nen ymmärtäminen ja tiedostaminen voivat edis-            Kaiken kaikkiaan ympäristökasvatuksen tehtä-
18975: tää luonnon kunnioittamista ja vastuuntuntoa ja        vänä on kokonaiskuvan antaminen ihmisen, yh-
18976: estää kärjistyviä ympäristökriisejä.                   teiskunnan ja ympäristön välisistä riippuvuus- ja
18977:                                                        vuorovaikutussuhteista. Paitsi tietojen ja taitojen
18978:                                                        opettaminen myös asenteiden ja toimintaval-
18979:            Ympäristökasvatuksen käsite                 miuksien kehittyminen korostuu ympäristökasva-
18980:                                                        tuksessa. Ympäristökasvatuksen tulee olla elin-
18981:    Pohjoismaissa ympäristökasvatuksen on katsot-       ikäinen prosessi, jonka pitäisi toteutua kotikasva-
18982: tu kattavan seuraavia aloja: alkuperäisen luonnon      tuksessa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä
18983: suojelu, maisemanhoito, ympäristönhoito, luo~­         ja aikuiskasvatuksessa.
18984: non virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Anglosaksi-
18985: sissa maissa käytettävä termi '' environmental
18986: education'' on laajempi, ja siihen liitetään kou-            Ympäristökasvatuksen nykytzfanne ja
18987: lutyöskentelyssä mm. omaan paikkakuntaan tu-                         ongelmat Suomessa
18988: tustuminen ja esteettiset kokemukset. Ympäris-
18989: tökasvatustoimikunta (1978:2) on määritellyt              Peruskoulun opetussuunnitelman mukaan ym-
18990: ympäristökasvatuksen seuraavasti:                      päristökasvatus on läpäisyaine, jota käsitellään eri
18991:     "Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kiin-         oppiaineiden yhteydessä. Ympäristökasvatuksen
18992: nostuksen ja vastuuntunnon herättäminen muita          kehittämistoimikunta (1982:32) on kuitenkin eh-
18993: ihmisiä, yhteiskuntaa ja koko ihmiskuntaa koh-         dottanut ympäristökasvatuksesta omaa ainetta,
18994: taan jakamalla tietoa luonnosta ja sen suojelusta      joka muodostettaisiin nykyisen ympäristöopin
18995: sekä luonnon ja ihmisen välisestä vuorovaikutuk-       pohjalle.
18996: sesta. Ympäristökasvatuksella pyritään motivoi-           Luonnonsuojelujärjestöillä on ollut huomatta-
18997: maan lapsi toimintaan ja tiedon hankintaan."           va merkitys ympäristökasvatuksen kehittämisessä
18998:    Vastaavasti ympäristökasvatuksen kehittämis-        vapaassa kansalaistoiminnassa. Luonnonsuojelu-
18999: toimikunnan (1982:32) mielestä ympäristökasva-         järjestöt ovat järjestäneet runsaasti kursseja, ret-
19000: tus:                                                   kiä ja leirejä sekä tuottaneet valistusmateriaalia.
19001:     1. pyrkii ympäristöongelmien syiden selvittä-         Suomalainen ympäristökasvatus on jäljessä
19002: miseen, ymmärtämiseen ja poistamiseen,                 mm. Ruotsissa ja Englannissa tapahtuvasta ympä-
19003:     2. painottaa viihtyisän, esteettisen, kulttuuri-   ristökasvatuksesta. Näissä maissa on perustettu
19004: arvot huomioon ottavan ja terveellisen elinympä-       useita ympäristökasvatuksen toimintakeskuksia,
19005: ristön merkitystä elämisen laadun yhtenä osateki-      joissa koululuokat, nuorisokerhot ja yksittäiset
19006: jänä,                                                  nuoret voivat havainnollisesti tutustua ympäröi-
19007:     3. ottaa huomioon kansojen oikeuden itse           vään luontoon ja saada asiantuntevaa opastusta.
19008: määrätä yhteiskunta-ympäristö-suhteestaan esim.        Ruotsissa myös valtionhallinto on alkanut pää-
19009: luonnonvarojen käytössä,                               määrätietoisesti kehittää ympäristökasvatusmate-
19010:     4. aktivoi ihmisiä aloitteelliseen toimintaan      riaalia sekä koordinoida eri alojen ympäristökas-
19011:  ympäristön parantamiseksi ja kehittämiseksi,          vatustyötä.
19012: 
19013:  260902P
19014: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 298
19015: 
19016:    Suomessa nuorison ympäristökasvatuksen koor-          Ympäristökasvatuksen pedagogiikka ja didak-
19017: dinoinnista ovat toistaiseksi ottaneet huomatta-      tiikka kävelevät vielä lapsenkengissään. Erityisen
19018: van vastuun vapaat luonnonsuojelujärjestöt. Es-       pedagogiikan kehittäminen on erityisen tärkeää,
19019: poon kaupunki on edistänyt oman ympäristöva-          koska ympäristökasvatuksessa lapsen ja nuoren
19020: listuskeskuksensa toimintaa, ja Helsingin nuori-      suhde ympäristöön on toiminnallinen ja vuoro-
19021: soasiainkeskuksessa aloittanee lokakuussa työnsä      vaikutuksellinen. Myös opettajien ohjaajien kou-
19022: ympäristökasvatusohjaaja.                             lutuksessa tulisi ottaa huomioon ympäristökasvat-
19023:    Kouluhallitus lähestyy ryhmäkirjeessään (R         tajalta edellytettävä tietämys ja kyky kasvattaa
19024: 259/ 1986) koululautakuntia ja yksityiskoulujen       toiminnan avulla.
19025: johtokuntia ja kertoo opetusministeriön, ympä-
19026: ristöministeriön,       ammattikasvatushallituksen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19027: sekä kouluhallituksen yhdessä käynnistävän kou-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19028: lujen ympäristökasvatuksen kehittämishankkeen,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19029: joka perustuu koulujen ja kuntien omaan kehit-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19030: tämistyöhön. Kirjeessä viitataan ympäristökasva-
19031: tuksen asemaan läpäisyaineena eri oppiaineissa,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19032: ja yhteistyötä alan järjestöjen kanssa korostetaan.          ryhtyä, jotta ympäristökasvatuksen pää-
19033:    Ympäristökasvatuksen ongelmaksi voi nousta                vastuullinen hallinnonala valtion- ja kun-
19034: kysymys käsitteen laajuudesta niin kohderyhmien              nallishallinnossa selkeytettäisiin ja jotta
19035: iän kuin käsiteltävän ongelmakentän laajuuden-               ympäristökasvatuksen laaja-alaiselle peda-
19036: kin suhteen. Myöskään ympäristökasvatuksesta                 gogiselle ja didaktiselle kehittämiselle
19037: vastaavasta hallinnonalasta valtion- ja kunnallis-           luotaisiin riittävät aineelliset ja henkiset
19038: hallinnossa ei ole vielä päätöstä.                           resurssit?
19039: 
19040:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
19041: 
19042:                       Kalle Könkkölä                           Ville Komsi
19043:                                        1986 vp. -      KK n:o 298                                       3
19044: 
19045: 
19046: 
19047: 
19048:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19049: 
19050:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           suuksia päättää opetussuunnitelman sisällöstä.
19051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Opetussuunnitelmissa otetaan erityisesti huo-
19052: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-          mioon paikalliset olot, jolloin myös ympäristö-
19053: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kasvatuksen kysymyksiä tarkastellaan oppilaan
19054: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         oman elinympäristön näkökulmasta. Kuntien
19055: Kalle Könkkölän ym. näin kuuluvasta kirjallises-        vastuulla on myös niiden oman opetussuunnitel-
19056: ta kysymyksestä n:o 298:                                man jatkuva ajan tasalla pitäminen. Näin ollen
19057:                                                         kuntien ja koulujen tulee etsiä ympäristökasva-
19058:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tukselle soveliaimmat toimintamuodot ja sisällöt.
19059:         ryhtyä, jotta ympäristökasvatuksen pää-
19060:                                                            Ammatillisissa oppilaitoksissa ympäristökasva-
19061:         vastuullinen hallinnonala valtion- ja kun-
19062:                                                         tus on työnopetuksen osa, jossa arvioidaan työn
19063:         nallishallinnossa selkeytettäisiin ja jotta
19064:                                                        vaikutuksia ympäristöön. Koska ammatillisten
19065:         ympäristökasvatuksen laaja-alaiselle peda-
19066:                                                        koulutusalojen sisällöt poikkeavat toisistaan, so-
19067:         gogiselle ja didaktiselle kehittämiselle
19068:                                                        vellukset on suunniteltava ammattialakohtaisesti.
19069:         luotaisiin riittävät aineelliset ja henkiset
19070:                                                        Näin tässäkin ratkaisee koulujen oma suunnitte-
19071:         resurssit?
19072:                                                        lu.
19073:                                                           Koska nyt käynnistetyssä ympäristökasvatuksen
19074:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kehittämishankkeessa on erityisesti tarkoituksena
19075: ti seuraavaa:                                          rohkaista oppilaita osallistumaan, tulisi koulu-
19076:    Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan koulutus-       työssä ottaa huomioon kuntien omat ympäristö-
19077: järjestelmässä ja sen ulkopuolella tapahtuvaa          kehityksen tavoitteet. Näin lisätään koulutyön
19078: opetusta ja kasvatusta, jolla pyritään vaikutta-       motivoivuutta ja aktivoivuutta. Kokemus on
19079: maan ihmisten tietoihin, asenteisiin ja toiminta-      osoittanut, että ympäristökysymykset kiinnosta-
19080: haluun siten, että he toimisivat ympäristöongel-       vat oppilaita ja että he tarttuvat niihin innok-
19081: mien poistamisen ja ehkäisemisen sekä ympäris-         kaasti, mikäli heille vain tarjotaan siihen mah-
19082: tönsuojelun edistämiseksi. Tämä kasvatus on            dollisuus. Todellisista ympäristökysymyksistä läh-
19083: elinikäinen prosessi, joka kuuluu oleellisena osa-     temistä on pidettävä suotavana siitäkin syystä,
19084: na koulutusjärjestelmän kaikille tasoille, myös        että yhteisöt saavat näin käyttöönsä koulun eri
19085: aikuiskoul u tukseen.                                  tiedonalojen laajan asiantuntemuksen.
19086:    Ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa on             Nyt käynnistetty ympäristökasvatuksen kehit-
19087: välttämätöntä lisätä kansalaisten valmiuksia ym-       tämishanke saa tukea kesällä 1987 järjestettävästä
19088: märtää niitä perusteita, joiden varassa tehdään        Ympäristö 87 Miljö -tapahtumasta. Siinä tarkas-
19089: ympäristön suojelemiseksi ja kehittämiseksi tar-       tellaan ympäristökasvatuksen tilannetta sekä kan-
19090: peelliset päätökset. Samoin on tarpeen lisätä          sallisesta että yhteispohjoismaisesta näkökulmas-
19091: kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ympäris-       ta. Tapahtuman valmistelua varten opetusminis-
19092: tökeskusteluun ja antaa heille sellaisia tietoja ja    teriö on asettanut johtoryhmän ja valmistelutyö-
19093: taitoja, joiden varassa he voivat vaikuttaa ympä-      ryhmän, joissa on mukana edustajia opetus- ja
19094: ristön kehitykseen myönteisesti. Tästä syystä ovat     ympäristöhallinnosta. Tätä hanketta varten voita-
19095: opetusministeriö, ympäristöministeriö, ammatti-        neen vuoden 1987 aikana käyttää yhteensä n. 1,3
19096: kasvatushallitus ja kouluhallitus yhdessä lähte-       milj. markkaa. Lääninhallitusten osuus koulujen
19097: neet kehittämään koulun ympäristökasvatusta.           ja kuntien tukemisessa, innostamisessa ja tulos-
19098:    Nykyisin ympäristökasvatus jo kuuluu koulu-         ten keruussa on keskeinen.
19099: jen opetussuunnitelmiin. Peruskoulujen ja luki-           On tärkeää saada myös opettajankoulutus mu-
19100: oiden osalta on voitu lisätä kuntien mahdolli-         kaan sekä ympäristökasvatuksen kehittämistyö-
19101: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 298
19102: 
19103: hön että järjestettävään pohjoismaiseen tapahtu-      litus, edelleenkin pedagogisina asiantuntijaviras-
19104: maan. Opetusministeriö on tässä asiassa käänty-       toina olisivat päävastuussa ympäristökasvatuksen
19105: nyt opettajanvalmistuslaitosten puoleen.              kehittämisestä. Yhteistyössä ympäristöministe-
19106:    Ympäristökasvatuksessa ei ole vakiintuneita        riön ja lääninhallitusten kouluosastojen, ympäris-
19107: käytäntöjä. Erilaisille ratkaisuille on siis tilaa.   töosastojen ja ympäristöhallintoon liittyvien toi-
19108: Tulevaisuudessakaan opetusministeriön käsityk-        mistojen kanssa valtio voi tukea sitä työtä, jota
19109: sen mukaan ei ympäristökasvatusta tulisi jäykis-      ympäristökasvatuksen alalla tulee tehdä kuntien
19110: tää vain joihinkin hallinto- ja toimintamalleihin,    koulu- ja ympäristöhallinnossa. Näin ollen tehtä-
19111: vaan tarkoituksena on, että opetushallinnon kes-      väjako ympäristökasvatuksen pedagogisen ja di-
19112: kusvirastot, kouluhallitus ja ammattikasvatushal-     daktisen kehittämisen kannalta on jo selkeytetty.
19113: 
19114:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
19115: 
19116:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
19117:                                         1986 vp. -     KK n:o 298                                          5
19118: 
19119: 
19120: 
19121: 
19122:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
19123: 
19124:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             att deras egen läroplan fortlöpande hålls aktuell.
19125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Således skall kommuneroa och skoloroa söka de
19126: den 16 september 1986 tili vederbörande med-             bäst anpassade verksamhetsformeroa och det
19127: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        lämpligaste innehållet för miljöfostran.
19128: man Kalle Könkkölä m.fl. undertecknade spörs-              1 yrkesutbildningsanstalteroa är miljöfostran
19129: mål nr 298:                                             en del av arbetsundervisningen, där man bedö-
19130:             Vilka åtgärder har Regeringen för av-       mer arbetets inverkan på miljön. Eftersom inne-
19131:         sikt att vidta för att klarlägga vilket         hållet i de olika yrkesinriktade utbildningsområ-
19132:         förvaltningsområde inom stats- och kom-         dena skiljer sig från varandra måste tillämp-
19133:         munalförvaltningen som skall ha huvud-          ningaroa planeras för vart och ett yrkesområde
19134:         ansvaret för miljöfostran och för att skapa     särskilt för sig. Således kommer också i detta fall
19135:         tillräckliga materiella och andliga resurser    skoloroas egen planering att vara avgörande.
19136:         för en pedagogisk och didaktisk utveck-            Eftersom det i de utvecklingsprojekt i miljö-
19137:         ling av miljöfostran på bred bas?               fostran som nu har igångsatts framförallt är
19138:                                                         meningen att uppmuntra eleveroa att delta,
19139:                                                         borde i skolarbetet målsättningen för kommuner-
19140:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19141:                                                         nas egen miljöutveckling beaktas. På detta sätt
19142: anföra följande:
19143:                                                         ökas skolarbetets möjligheter att motivera och
19144:    Med miljöfostran avses sådan undervisning och        aktivera. Erfarenheten har visat att miljöfrågoroa
19145: fostran inom och utanför utbildningssystemet,           intresserar eleveroa och att de ivrigt tar itu med
19146: genom viiken man försöker påverka männi-                dem, om de bara erbjuds möjlighet att göra det.
19147: skoroas kunskaper, attityder och verksamhetsiver        Det är att rekommendera att man utgår från
19148: så, att de vill verka för att avlägsna och förebygga    verkliga miljöfrågor också därför att samfunden
19149: miljöproblem och främja miljövården. Denna              på detta sätt får tili sitt förfogande den omfattan-
19150: fostran är en livslång process och hör som en          de sakkunskap som skolan har inom olika
19151: väsentlig del tili alla nivåer inom utbildnings-       kunskapsområden.
19152: systemet, också tili vuxenutbildningen.                    Det utvecklingsprojekt i miljöfostran som nu
19153:    Då miljöfrågoroas betydelse växer är det ound-      har igångsatts får stöd av evenemanget Y mpäris-
19154: gängligt att öka medborgaroas beredskap att            tö 87 Miljö, som ordnas sommaren 1987. Där
19155: förstå de grunder enligt vilka de nödvändiga           granskas situationen för miljöfostran både ur
19156: besluten för att skydda och utveckla miljön            nationell och samnordisk synvinkel. För att
19157: fattas. Likaså är det nödvändigt att öka medbor-       förbereda evenemanget har undervisningsminis-
19158: garoas möjligheter att delta i miljödebatten och       teriet tillsatt en ledningsgrupp och en arbets-
19159: att ge dem sådana kunskaper och färdigheter            grupp för det förberedande arbetet, med repre-
19160: med hjälp av vilka de kan påverka miljöutveck-         sentanter för undervisnings- och miljöförvalt-
19161: lingen på ett positivt sätt. Av denna anledning        ningen. För detta projekt torde man år 1987
19162: har undervisningsministeriet, miljöministeriet,        kunna använda sammanlagt ca 1,3 milj. mk.
19163: yrkesutbildningsstyrelsen och skolstyrelsen till-      Länsstyrelseroa har en central insats att göra för
19164: sammans börjat utveckla skolans miljöfostran.          att stöda skolor och kommuner, för att inspirera
19165:    Numera hör redan miljöfostran tili skoloroas        och för att samla in medel.
19166: läroplaner. För grundskoloroas och gymnasieroas           Det är viktigt att också få lärarutbildningen
19167: del har man kunnat öka kommuneroas möjlighe-           med både i arbetet med att utveckla miljöfostran
19168: ter att fatta beslut om läroplanens innehåll. I        och i det nordiska evenemang som skall ordnas.
19169: läroplaneroa beaktas särskilt de lokala förhållan-     Undervisningsministeriet har i detta ärende vänt
19170: dena, varvid också de frågor som gäller miljö-         sig tili lärarutbildningsanstalteroa.
19171: fostran granskas utgående från elevens egen livs-         Ioom miljöfostran finns ingen hävdvunnen
19172: miljö. Det ligger också på kommuneroas ansvar          praxis. Det finns alltså rum för olika slag av
19173: 6                                    1986 vp. -     KK n:o 298
19174: 
19175: lösningar. Inte heller i framtiden borde man        samarbete med miljöministeriet och länsstyrelser-
19176: enligt undervisningsministeriets uppfattning göra   nas skolavdelningar, miljöavdelningar och de tili
19177: miljöfostran stelbent genom att binda den vid       miljöförvaltningen anslutna kanslierna kan staten
19178: vissa förvaltnings- och verksamhetsmodeller, utan   stöda det arbete som på området för miljöfostran
19179: syftet är att de centrala ämbetsverken inom         bör göras inom skol- och miljöförvaltningen.
19180: undervisningsförvaltningen, dvs. skolstyrelsen      Således är uppgiftsfördelningen med tanke på
19181: och yrkesutbildningsstyrelsen, fortfarande som      den pedagogiska och didaktiska utvecklingen av
19182: pedagogiskt sakkunniga ämbetsverk skulle ha         miljöfostran redan klarlagd.
19183: huvudansvaret för utvecklandet av miljöfostran. I
19184: 
19185:     Helsingfors den 24 oktober 1986
19186: 
19187:                                                           Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
19188:                                                1986 vp.
19189: 
19190: Kirjallinen kysymys n:o 299
19191: 
19192: 
19193: 
19194: 
19195:                                    Komsi ym.: Saamelaisten ja romaanien kielen ja kulttuurin turvaa-
19196:                                      misesta
19197: 
19198: 
19199:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19200: 
19201:    Suomessa ei ole monta etnistä vähemmistöryh-        Vallitsevalle valtarakenteelle tuskin on mitään
19202: mää. Suurimman etnisen vähemmistön eli ruot-        klassista hyötyä vähemmistökulttuureista. Silti
19203: sinkielisten asema ja kulttuurin jatkuvuus on       vähemmistöjen olemassaolon oikeutus on yleises-
19204: taat.tu mm. kielilaissa. Vastaavia takuita vähem-   ti hyväksytty kulttuurisesti merkitykselliseksi.
19205: mistöasemansa jatkuvuudesta ei ole maamme           Koska vähemmistökielen katoaminen edistää
19206: pienillä etnisillä vähemmistöillä, romaaneilla ja   myös koko etnisen vähemmistön hajaannusta ja
19207: saamelaisilla.                                      tuhoutumista, olisi välttämätöntä luoda vähem-
19208:    Kielen merkitys kulttuurin välittäjänä on kes-   mistökielille todelliset hengissä pysymisen mah-
19209: keinen. Kulttuurien assimilaatio saattaa heiken-    dollisuudet. Nämä ulkoiset mahdollisuudetkaan
19210: tää kielellisen vähemmistön asemaa, varsinkin jos   eivät välttämättä takaa etnisen vähemmistön säi-
19211: enemmistökulttuuri edustaa valtakulttuuria, jolla   lymistä, jos muut kulttuuriset paineet ovat liian
19212: on tukenaan vankka, standardisoiva asema ja         yhdenmukaistavat.
19213: runsaasti viestintäkanavia.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19214:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19215:    Suomenkielinen enemmistö edustaa tekno-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19216: kulttuuria, joka uhkaa saamelaisten perinteisiä     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19217: elinkeinoja. Romaani- ja suomalaiskulttuurin ris-
19218: tiiiidat lienevät monelle enemmistökulttuurin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19219: edustajalle epäselviä: niin vähän on romaanien              ryhtyä saamelaisten ja romaanien vähem-
19220: tutkimus vaikuttanut todelliseen tietämykseen               mistökielen aseman parantamiseksi ja
19221: romaaneista.                                                kulttuurin jatkuvuuden takaamiseksi?
19222: 
19223:     Helsingissä 16 päivänä s~yskuuta 1986
19224: 
19225:                      Ville Komsi                             Kalle Könkkölä
19226: 
19227: 
19228: 
19229: 
19230: 260900M
19231: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 299
19232: 
19233: 
19234: 
19235: 
19236:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19237: 
19238:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         kääntäminen saamen kielelle mahdollistettaisiin.
19239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Saamen kielen asemaa pyritään valmisteltavana
19240: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         olevalla ehdotuksella muutoinkin vahvistamaan.
19241: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kouluissa saamen kielen käyttö on lisääntynyt
19242: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        uuden koululainsäädännön myötä. Vuonna 1985
19243: Komsin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         voimaan tulleen uuden koululainsäädännön mu-
19244: myksestä n:o 299:                                      kaan opetusta on annettava saamen kielellä, jos
19245:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa on
19246:         ryhtyä saamelaisten ja romaanien vähem-        saamenkielisiä oppilaita. Äidinkielen oppiainee-
19247:         mistökielen aseman parantamiseksi ja           na voidaan opettaa saamen kieltä ja suomen
19248:         kulttuurin jatkuvuuden takaamiseksi?           kieltä. Lisäksi saamen kieltä voidaan opettaa
19249:                                                        ala-asteella vapaaehtoisena aineena ja yläasteella
19250:                                                        valinnaisaineena. Saamen kielen ja saamenkielis-
19251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tä opetusta on peruskoulun ala-asteella tuettu
19252: seuraavaa:                                             ylimääräisillä luokanopettajanviroilla. Opetusmi-
19253:    Saamelaisten keskuudessa havaittava verraten        nisteriö voi näet peruskouluasetuksen (718/84)
19254: suuri kielellinen suomalaistuminen on saamelais-       82 §:n 5 momentin säännöksen mukaan myöntää
19255: ten, ei tosin koko saamelaisväestön, mielestä          valtionapuisen luokanopettajan palkkauksen val-
19256: suurimmaksi osaksi aiheutunut saamen kielen            tionosuuden edellytykseksi säädetystä oppilas-
19257: heikosta asemasta virallisessa kielenkäytössä ja       määrästä poikkeuksia saamenkielisen ja äidinkie-
19258: tiedonvälityksessä. Saamen kielen asemaa paran-        lenä opetettavan suomen ja saamen kielen ope-
19259: tamalla on katsottu edistettävän saamelaisten          tuksen järjestämiseksi. Näitä poikkeuslupia on
19260: sivistyksellistä asemaa sekä saamelaiskulttuurin       myönnetty sellaisissakin tapauksissa, jolloin ope-
19261: säilymistä ja kehittymistä omana erilliskulttuuri-     tukseen on ilmoitettu tulevan vain neljä oppilas-
19262: na. Keinona saamen kielen aseman parantami-            ta. Koululaitoksen osalta voidaan edellä olevan
19263: seksi on nähty vain lainsäädäntö, jolla saamen         perusteella todeta, että peruskoulussa saamen
19264: kielelle annetaan virallinen asema maan muiden         kielelle ja saamelaisuudelle on lainsäädännössä
19265: virallisten kielten rinnalla.                          annettu sille kuuluva asema. Myös on katsottava,
19266:    Ruotsin kielen asemaa Suomessa esikuvana            että sen jälkeen kun saamenkielisen oppimateri-
19267: pitäen valtioneuvoston kanslian alaisena toimiva       aalin tuotanto on saatu järjestettyä riittävän laa-
19268: saamelaisvaltuuskunta on vuonna 1983 laatinut          jaksi, myös saamen kielen ja saamelaiskulttuurin
19269: ehdotuksen laiksi saamen kielen asemasta. La-          säilyminen on koululaitoksen osalta turvattu.
19270: kiehdotuksen mukaan saamen kieli tulisi viralli-          Mustalaisväestön ongelmia on ajan mittaan
19271: seksi kieleksi, jolloin saamelaisten kotiseutualu-     selvitetty ja tutkittu melko paljon. Selvityksiin ja
19272: een virka- ja itsehallintoalueet olisivat suomen ja    tutkimuksiin perustuvat toimenpiteet ovat koh-
19273: saamen kielen kannalta kaksikielisiä. Oikeus-          distuneet pääosin mustalaisten asunto-olojen ja
19274: ministeriö on antanut valtuuskunnalle lausunnon        toimeentuloturvan parantamiseen sekä koulutus-
19275: mainitusta ehdotuksesta. Tämän lausunnon joh-          tason nostamiseen. Hoidettaessa näitä mustalais-
19276: dosta saamelaisvaltuuskunnan asettama työryhmä         ten elinolosuhteiden parantamisen perusedelly-
19277: on ryhtynyt asiaa koskevaan jatkovalmisteluun.         tyksiä mustalaiskielen säilyttäminen on jäänyt
19278: Työhön osallistuu myös oikeusministeriön edus-         huomiotta. Mustalaiskieli onkin jo varsin kauan
19279: taja. Työ tähtää siihen, että saamen kielen käyt-      ollut heikossa asemassa. Lainsäädännössä ei ole
19280: tämisestä tuomioistuimissa ja muissa viranomai-        mitään säädöksiä mustalaiskielestä ja sen käyttä-
19281: sissa saamelaisten kotiseutualueella säädettäisiin     misestä. Koululaitoksessa mustalaiskieli ei ole
19282: erityinen laki. Lailla luotaisiin tarpeellinen kään-   opetuskielenä eikä oppiaineena. On todettu, että
19283: tämis- ja tulkitsemisjärjestelmä, jolla saamen kie-    mustalaiskielen taitaminen mustalaisväestön kes-
19284: len käyttö viranomaisissa ja toimituskirjojen          kuudessa ei enää ole kovin hyvä. Kielen opetus
19285:                                         1986 vp. -      KK n:o 299                                       3
19286: 
19287: olisi useimmiten aloitettava aikeista opiskelijoi-      vissä mustalaiskielen ja -kulttuurin oppilas-
19288: den iästä huolimatta. Nekin mustalaisväestön            kerhoissa, lukioissa koulukohtaisilla mustalaiskie-
19289: edustajat, jotka taitavat mustalaiskieltä, varsin       len erikoiskursseilla, ammatillisessa koulutuksessa
19290: harvoin osaavat kirjoittaa sitä, koska kieli on ollut   työllisyyskurssien oheisaineena mustalaiskieltä
19291: lähes pelkästään puhuttua. Näin ollen mustalais-        opiskeltaessa sekä aikuiskoulutuksessa opiskelta-
19292: kielen aseman parantaminen on vaikea tehtävä.           essa mustalaiskieltä opintokeskusten opintoker-
19293:     Opetusministeriön asettama mustalaiskielityö-       hossa tai kansalais- ja työväenopistojen opinto-
19294: ryhmä on muistiossaan (1984:25) ehdottanut              ryhmissä. Työryhmän ehdottamasta mustalaiskie-
19295: säädettäväksi, että romaanilasten päivähoitoa voi-      len oppimateriaalin tuotannosta on tähän men-
19296: daan antaa myös mustalaiskielellä, ja että musta-       nessä valmistunut Lasten lukukirja, Aapinen pe-
19297: laiskieli ja -kulttuuri olisi oppiaine peruskoulus-     ruskoulun yläasteen kerhotyössä käytettäväksi
19298: sa. Mustalaiskielen ja -kulttuurin opetuksen toi-       sekä Kielen oppikirja (sisältää myös lukemiston).
19299: meenpanoa varten työryhmä on tehnyt ehdotuk-            Vuoden 1986 loppuun mennessä valmistunee
19300: sen mustalaiskielen oppimateriaalin tuottamisek-        mustalaiskielen sanakirja.
19301: si vuosina 1984-86 ja mustalaiskielen opettajien            Opetusministeriö on 22.1.1986 asettanut työ-
19302: koulutuksen sekä täydennyskoulutuksen aloitta-          ryhmän, jonka tehtävänä on mm. tehdä suunni-
19303: misesta. Työryhmän ehdotuksista mustalaiskielen         telma mustalaisväestön ammatillisen koulutuksen
19304: käyttämisestä lasten päivähoidossa sekä musta-          järjestämisestä ottamalla huomioon toisaalta ny-
19305: laiskielen ottamisesta oppiaineeksi peruskoulussa       kyisen koulutusjärjestelmän ja toisaalta musta-
19306: on todettava, että niiden toteuttamista olisi har-      laisväestön erityistarpeita palvelevan koulutus-
19307: kittava, mikäli mustataiskielellä olisi yhtä vahva      yksikön tarjoamat mahdollisuudet. Työryhmän
19308: asema kotikielenä ja opetuskielenä sekä kirjalli-       tulee kiinnittää erityistä huomiota myös täyden-
19309: suudessa kuin saamen kielellä. Mustalaiskielisen        tävän yleissivistävän opetuksen ja mustalaiskielen
19310: oppimateriaalin tuottaminen on mustalaiskielen          opetuksen järjestämiseen ammatillisen koulutuk-
19311: säilyttämisen kannalta perusteltua, koska musta-        sen yhteydessä. Työryhmän tulee saada työnsä
19312:  laiskielistä oppimateriaalia voidaan käyttää jo nyt    valmiiksi 30 päivään marraskuuta 1986 mennes-
19313:  säädöksiä muuttamatta peruskoulussa järjestettä-       sä.
19314: 
19315:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
19316: 
19317:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
19318: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 299
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 
19323:                                 Till Riksdagens Herr Talman
19324: 
19325:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och att översätta expeditioner till samiska. Också
19326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         på andra sätt försöker man genom det förslag
19327: den 16 september 1986 till vederbörande med-           som är under beredning att stärka samiskans
19328: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande     ställning.
19329: av riksdagsman Komsi m.fl. undertecknade                  1 skolorna har användningen av samiska ökat
19330: spörsmål nr 299:                                       genom den nya skollagstiftningen. Enligt den
19331:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nya skollagstiftningen, som trädde i kraft år
19332:         för att förbättra ställningen för samernas     1985, skall undervisning ges på samiska om det i
19333:         och romanernas minoritetsspråk och ga-         grundskolan inom samernas hembygdsområde
19334:         rantera kontinuiteten i deras kultur?          finns elever som talar samiska. Läroämnet mo-
19335:                                                        dersmål kan vara antingen samiska eller finska.
19336:                                                        Dessutom kan samiska undervisas på lågstadiet
19337:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som frivilligt ämne och i högstadiet som tillvals-
19338: anföra följande:                                       ämne. Undervisningen i och på samiska har på
19339:     Den tämligen stora språkliga förfinskning som      grundskolans lågstadium stötts genom extraordi-
19340: kan iakttas bland samerna beror enligt samernas,       narie klasslärartjänster. U ndervisningsministeriet
19341: dock inte hela den samiska befolkningens, åsikt        kan nämligen enligt stadgandet i 82 § 5 mom.
19342: på det samiska språkets svaga ställning i det          grundskoleförordningen (718/84) bevilja undan-
19343: officiella språkbruket och informationsförmed-         tag från det elevantai som enligt stadgandena
19344: lingen. Genom att förbättra samespråkets ställ-        krävs för statsandel för avlöning av klasslärare
19345: ning har man ansett sig kunna främja samernas          med statsunderstöd, för att kunna ordna under-
19346: kulturella ställning samt samekulturens möjlig-        visning i samiska och undervisning i finska och
19347: heter att bevaras och utvecklas som en egen            samiska som modersmål. Sådana undantagstill-
19348: speciell kultur. Som enda medel att förbättra          stånd har beviljats också i sådana fall, då endast
19349: samespråkets ställning har man sett en lagstift-       fyra elever har varit anmälda till undervisningen.
19350: ning, som ger samiskan en officiell ställning vid      För skolväsendets del kan man på grundval av
19351: sidan av landets övriga officiella språk.              ovanstående konstatera att i grundskolan har
19352:     Med det svenska språkets ställning i Finland       samespråket och samekulturen fått den ställning
19353: som förebild har samedelegationen, som är un-          som tillkommer dem. Man kan också anse att
19354: derställd statsrådets kansli, år 1983 utarbetat ett    efter det att produktionen av läromedel på
19355: förslag till lag om det samiska språkets ställning.    samiska har organiserats i tillräcklig omfattning
19356: Enligt lagförslaget skulle samiskan bli officiellt     kommer bevarandet av samespråket och den
19357: språk, varvid ämbetsdistrikt och självstyrelseom-      samiska kulturen också för skolväsendets del att
19358: rådena inom samernas hembygdsområden skulle            vara tryggad.
19359: vara tvåspråkiga med hänsyn till finska och               Zigenarbefolkningens problem har genom ti-
19360: samiska. Justitieministeriet har till delegationen     derna utretts och undersökts tämligen mycket.
19361: avgett ett utlåtande om det nämnda förslaget.          Åtgärder, som har byggt på utredningarna och
19362: Utgående från detta utlåtande har en av samede-        undersökningarna, har i huvudsak inriktats på att
19363: legationen tillsatt arbetsgrupp inlett en fonsatt      förbättra zigenarnas bostadsförhållanden och ut-
19364: beredning av ärendet. 1 arbetet deltar också en        komstskydd samt höja deras utbildningsnivå. Då
19365: representant för justitieministeriet. Arbetet syftar   man har ägnat sig åt dessa grundförutsättningar
19366: till att en särskild lag skulle stiftas om använd-     för förbättrandet av zigenarnas levnadsvillkor har
19367: ningen av samiska vid domstolar och andra              bevarandet av zigenarnas språk försummats. Zi-
19368: myndigheter inom samernas hembygdsområde.              genarspråket, romani, har redan ganska länge
19369: Genom lagen skulle skapas ett behövligt översätt-      haft en svag ställning. 1 lagstiftningen finns inga
19370: nings- och tolkningssystem, som skulle göra det        stadganden om romani och användningen av
19371: möjligt att använda samiska hos myndigheterna          det. lnom skolväsendet är romani varken under-
19372:                                        1986 vp. -     KK n:o 299                                      5
19373: 
19374: visningsspråk eller läroämne. Man har konstaterat     del på romani redan nu, utan att stadgandena
19375: att romani inte längre behärskas särskilt väl bland   ändras, kan användas i elevklubbar för zigenar-
19376: zigenarbefolkningen. Vid språkundervisningen          nas språk och kultur i grundskolan, i gymnasiet
19377: vore det oftast nödvändigt att börja från början,     vid specialkurser i romani som ordnas skolvis, i
19378: oberoende av de studerandes ålder. Också de           yrkesutbildningen som tilläggsämne vid syssel-
19379: representanter för zigenarbefolkningen som kan        sättningskurser då studier i romani bedrivs vid
19380: romani kan tämligen sällan skriva det, eftersom       dem samt inom vuxenutbildningen, då romani
19381: språket nästan uteslutande har talats. Det är         studeras vid studiecentralernas studieklubbar el-
19382: således en svår uppgift att förbättra ställningen     ler i medborgar- och arbetarinstitutens studie-
19383: för zigenarnas språk.                                 grupper. Av den produktion av läromedel på
19384:    Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-      romani som arbetsgruppen föreslog har hittills
19385: betsgruppen för zigenarspråket har i sin prome-       färdigställts en läsebok för barn, en abc-bok att
19386: moria (1984:25) föreslagit stadganden om att          användas i högstadiets klubbverksamhet samt en
19387: dagvård för romanbarn skall kunna ges också på        lärobok i språket (innehåller också läsmaterial).
19388: zigenarspråket, och att zigenarnas språk och          Vid utgången av år 1986 torde en ordbok i
19389: kultur skulle vara läroämne i grundskolan. Med        romani bli färdig.
19390: tanke på att en undervisning i zigenarnas språk          Undervisningsministeriet tillsatte 22.1.1986 en
19391: och kultur skall kunna förverkligas har arbets-       arbetsgrupp, som har i uppdrag att bl.a. uppgöra
19392: gruppen utarbetat ett förslag till produktion av      en plan för hur yrkesutbildningen för zigenarbe-
19393: läromedel på romani åren 1984-86 och till             folkningen skall ordnas med beaktande av de
19394: inledande av utbildning och fortbildning för          möjligheter som dels det nuvarande utbildnings-
19395: lärare i romani. Beträffande arbetsgruppens för-      systemet och dels en utbildningsenhet, som be-
19396: slag om att använda romani i barnens dagvård          tjänar zigenarbefolkningens speciella behov, kan
19397: samt om att ta in romani som ett läroämne i           erbjuda. Arbetsgruppen skall fästa särskild vikt
19398: grundskolan kan konstateras att genomförande          vid ordnandet av kompletterande allmänbildan-
19399: av dem borde prövas, om romani skall haen lika        de utbildning och undervisning i romani i sam-
19400: stark ställning som hemspråk och undervisnings-       band med yrkesutbildningen. Arbetsgruppen
19401: språk samt i litteraturen som samiskan. Produk-       skall ha sitt arbete färdigt den 30 november
19402: tion av läromedel på romani är motiverad med          1986.
19403: tanke på bevarandet av språket, eftersom lärome-
19404: 
19405:      Helsingfors den 24 oktober 1986
19406: 
19407:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
19408:                                                    1986 vp.
19409: 
19410: 
19411: Kirjallinen kysymys n:o 300
19412: 
19413: 
19414: 
19415: 
19416:                                      Lahti-Nuuttila: Tampereen - Kuhmoisten -          Mäntän postiautolin-
19417:                                        jan lopettamissuunnitelmasta
19418: 
19419: 
19420:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19421: 
19422:    Posti- ja telelaitoksen toiminta on valtiolle          rin laskelmissa korvaavana kuljetuksena on osit-
19423: hyvin kannattavaa. Esimerkiksi vuonna 1985 lai-           tain käytetty yksityistä linja-autoa. Postimäärät ja
19424: toksen toiminta tuotti voittoa 811 miljoonaa              postien sijaionit huomioon ottaen yksityisen
19425: markkaa. Erityisen tuottoisaa oli teletoiminta,           linja-auton käyttö ei ko. linjan korvaavana kulje-
19426: jonka osalta voittoa kertyi 753 miljoonaa mark-           tuksena ole toteuttamiskelpoinen. - Osaston
19427: kaa. Postitoiminta tuotti viime vuonna voittoa 58         omien laskelmien mukaan korvaavien kuljetusten
19428: miljoonaa markkaa. Postin osa-alueista kirjeen-           todelliseksi kustannukseksi tulee 479 390 mark-
19429: kanto oli kannattavaa toimintaa ja lehtien kulje-         kaa/ vuosi, ja linjan lakkauttamisesta tuleva sääs-
19430: tus suurin piirtein tasapainossa. Postin erityispal-      tö PTL:IIe olisi tällöin vain 415 692 markkaa/
19431: velut sekä postiautoliikenne olivat posti- ja len-        vuosi. Kun tästä summasta vähennetään linjan
19432: nätinlaitoksen antamien tietojen mukaan viime             lopettamisen vuoksi menetettävät matkustaja- ja
19433: vuonna tappiollisia, joskaan tappion suuruutta ei         rahtitulot, niin todellinen säästö on vain 255 852
19434: laitos ole suostunut kertomaan.                           markkaa/vuosi.
19435:      Huolimatta toimintansa merkittävästä kannat-            Painavin syy ammattiosaston linjan lopettamis-
19436:  tavuudesta ei posti- ja telelaitoksella ole työllistä-   ta vastustavaan kannanottoon on kuitenkin työl-
19437:  misvelvoitteita. Päinvastoin toiminnan ohjenuo-          lisyys. Tampereen työvoimapiirin alueella työttö-
19438:  rana näyttää olevan yksityisen liike-elämän nou-         myysprosentti on korkeampi kuin maan keskita-
19439:  dattama kovakätinen kustannusten karsiminen,             so. Tampereen - Kuhmoisten - Mäntän linja
19440:  jonka seurauksena työpaikat alalla vähenevät.            on työllistänyt 2, 5 autonkuljettajaa sekä noin 1, 5
19441:  Erityisen huolestuttavaa on se, että posti- ja           työntekijää autovarikolla. Kun ko. linjan lasken-
19442:  telelaitos vähentää työpaikkoja juuri sellaisilla        nallinen tappio 255 852 markkaa jaetaan näiden
19443:  alueilla, joissa työllisyystilanne muutoinkin on         4 työntekijän kesken, saadaan yhden työpaikan
19444:  vaikea. Tästä valtion laitokselle sopimattomasta         kustannuksiksi 63 964 markkaa/vuosi. Kun edel-
19445:  toiminnasta voidaan mainita esimerkkinä viime            leen otetaan huomioon ko. postiautolinjan työl-
19446:  keväänä julkisuuteen tullut Tampereen - Kuh-             listävä vaikutus postitoimen sekä autovarikon
19447:  moisten - Mäntän postiautolinjan lakkautus-              muuhun henkilöstöön sekä vaikutukset jopa au-
19448:  hanke. Posti- ja telehallitus aikoo lopettaa linjan      tokoriteollisuuteen ja renkaiden valmistukseen ja
19449:  vuoden 1987 alussa, ja perusteluksi se esittää           näistä toiminnoista valtiolle tulevat verotulot,
19450:   linjan kannattamattomuuden. Liikenteen alijää-          linjan liikennöintiä voidaan pitää jopa kannatta-
19451:   mä vuonna 1985 oli Sisä-Suomen postipiirikont-          vana.
19452:   torin laskelman mukaan 546 000 markkaa. Lin-               Kuten edellä jo todettiin, posti- ja telelaitok-
19453:   jan lakkauttamisella oletetaan saavutettavan vas-       sella ei ole työllistämisvelvollisuutta, mikä
19454:   taavan suuruinen säästö.                                maamme työllisyystilanteen huomioon ottaen
19455:      Postiliiton paikallisosasto Postiliiton Tampe-       tuntuu nurinkurise!ta. Kun esimerkiksi tänä syk-
19456:   reen automiehet ry. on jyrkästi vastustanut kysei-      synä eduskunta yksimielisesti vaatii hallitukselta
19457:   sen linjan lakkautusesitystä. Kannanotossaan            työllisyysbudjettia, hävittää valtion laitos saman-
19458:   osasto on todennut, että Sisä-Suomen postipiiri-        aikaisesti mielekkäitä työpaikkoja postiautolii-
19459:   konttorin laskelma linjan lakkautuksella saavutet-      kenteessä. Henkilöt lakkautettavi!ta Iinjoilta siir-
19460:   tavasta 546 000 markan vuosisäästöstä on epärea-        retään PTL:ssä noudatetun käytännön mukaan
19461: . listinen eikä perustu esim. korvaavien kuljetusten      muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Työpaikat posti-
19462:   kustannusten osalta PTL:n laskentaohjeisiin. Pii-       autoliikenteessä on tällöin lopullisesti menetetty.
19463: 
19464: 260853L
19465: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 300
19466: 
19467: Samanaikaisesti suunnataan valtion työllisyysva-        tuottaa kokonaisuudessaan 811 miljoonan mar-
19468: roja usein paljon epämielekkäämpien työpaikko-          kan voiton vuodessa, pystyy laitos vaikeuksitta
19469: jen luomiseen kuin postiautotoiminta on. Posti-         ylläpitämään jonkin verran tappiollisen postiau-
19470: auto on Etelä- ja Keski-Suomen syrjäseutujen            totoiminnan nykyisessä laajuudessaan ilman tuki-
19471: autottomalle väestölle tärkeä ja jopa ainut kulku-      toimiakin. Mielekkäiden ja tavallisten kansalais-
19472: neuvo. Jos postin ei kannata reittiä ajaa, tuskin       ten kannalta tärkeiden palvelujen ylläpitäminen,
19473: samaa reittiä ajaa yksityinen liikennöitsijäkään        mikä koskee myös postinkantoa, jota posti- ja
19474: ilman huomattavia yhteiskunnan tukitoimia.              telelaitos on niin ikään heikentämässä eri puolilla
19475: Postiautotoiminta on siis mitä tärkeintä palvelu-       maata, on valtion kannalta järkevämpää työlli-
19476: toimintaa.                                              syyspolitiikkaa kuin työllisyysrahojen jakaminen
19477:    Edellä olevan perusteella onkin välttämätöntä        useinkin melko summittaisesti yksityisille yrityk-
19478: ja valtiontalouden kannalta järkevintä, että posti-     sille, joiden osalta ei voida aina valvoa, että rahat
19479: ja telelaitos ei supistaisi enää lainkaan postiauto-    tulevat oikein käytetyiksi.
19480: linjojaan sekä luopuisi Tampereen - Kuhmois-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19481: ten - Mäntän linjan lopettamissuunnitelmasta.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19482: Linjojen laskennalliset tappiot tulisi korvata          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19483: posti- ja telelaitokselle valtion työllistämisrahois-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19484: ta, mikäli sellainen korvaaroistoimi ylipäätään
19485: katsotaan tarpeelliseksi. Valtiontalouden kannal-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19486: ta mielekkäintä olisi käsitellä asiaa hallituksessa             ryhtyä, jotta posti- ja telehallitus saatai-
19487: ja kieltää hallituksen päätöksellä posti- ja telelai-           siin luopumaan suunnittelemistaan posti-
19488: tosta lopettamasta työpaikkoja nykyisen vaikean                 autolinjojen supistuksista nykyisessä vai-
19489: työllisyystilanteen aikana. Kun laitoksen toiminta              keassa työllisyystilanteessa?
19490: 
19491:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
19492: 
19493:                                            Pentti Lahti-Nuuttila
19494:                                           1986 vp. -       KK n:o 300                                        3
19495: 
19496: 
19497: 
19498: 
19499:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19500: 
19501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Kysymyksessä tarkoitetun postiautolinjan Tam-
19502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              pere - Mänttä lakkauttamisesitys on parhaillaan
19503: olette syyskuun 16 päivänä 1986 päivätyn kir-              liikenneministeriön käsiteltävänä. Posti- ja tele-
19504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           laitoksen esityksen mukaan linjan liikennöinti on
19505: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            tällä hetkellä huomattavan tappiollista. Linjan
19506: Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjalli-           matkustajaliikenteellinen merkitys on rajoittunut
19507: sesta kysymyksestä n:o 300:                                lähinnä sen alku- ja loppupäähän, joten koko-
19508:                                                            naismatkustajamäärät ja vastaavasti matkustajatu-
19509:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            lot ovat jääneet vähäisiksi. Matkustajien keski-
19510:         ryhtyä, jotta posti- ja telehallitus saatai-       kuorma linjalla on enää vain 2, 5 matkustajaa/
19511:         siin luopumaan suunnittelemistaan posti-           kilometri, kun liikenneministeriö arvioidessaan
19512:         autolinjojen supistuksista nykyisessä vai-         matkustajalinjaliikenteen      tarpeellisuutta   on
19513:         keassa työllisyystilanteessa?                      yleensä edellyttänyt vähintään 6 matkustajan kes-
19514:                                                            kikuormitusta. Myöskään postinkuljetuksissa nyt
19515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kysymyksessä olevaa linjaa ei ole voitu hyödyntää
19516:                                                            samalla tavalla kuin aikaisemmin kuljetuksille
19517: ti seuraavaa:
19518:                                                            asetettujen uusien palvelutasovaatimusten vuok-
19519:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-      si. Huolimatta kannattavuuden parantamiseksi
19520: kenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.             suoritetuista toimenpiteistä, mm. yksinajoon siir-
19521: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 miljoonaa            tymisestä ja aikataulumuutoksista, linjan talou-
19522: markkaa. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-            dellinen tulos on jatkuvasti heikentynyt.
19523: kastajat ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittä-            Posti- ja telelaitoksessa tehdyn laskelman mu-
19524: neet asiaan huomiota ja kehottaneet posti- ja              kaan postiautolinjan Tampere - Mänttä lak-
19525: telelaitosta ryhtymään toimenpiteisiin kannatta-           kauttamisesta saatava säästö on vuosittain
19526: mattoillan linja-autoliikenteen karsimiseksi.              546 500 mk. Linjan liikennöintikustannukset
19527:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-       ovat 801 400 mk ja matkustaja- ja rahtitulot
19528: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden            155 500 mk vuodessa. Linjan lakkauttamisen
19529: kanssa laadittu kehittämissuunnitelmat vuosille            yhteydessä postin kuljetukset on tarkoitus korvata
19530: 1981-1985 ja 1985-1989 linja-autoliikenteen                pääasiassa postin jo olemassa olevia alue- ja
19531: tervehdyttämiseksi ja paremman taloudellisen tu-           paikalliskuljetuksia uudelleen järjestämällä. Yksi-
19532: loksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.               tyisillä linja-autoilla hoidetaan ainoastaan kol-
19533:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen            men toimipaikan jakelukuljetukset sekä iltapäi-
19534: ei ole mahdollista liikennetuloja lisäämällä, sillä        vien postimääriltään vähäiset keräilykuljetukset.
19535: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät vä-           Korvaavien postinkuljetusten kustannukset ovat
19536: henevät vuosittain noin 5 %. Näin ollen liiken-            laskelman mukaan yhteensä n. 99 400 mk. Liike-
19537: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-           taloudellinen säästö on tässä tapauksessa niin
19538: tämään ensisijaisesti reitti- ja aikataulumuutoksil-       huomattava, ettei liikennöinnin jatkamista ny-
19539: la sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuo-          kyisillä tappioilla voida pitää mielekkäänä.
19540: roja niillä alueilla ja tieosilla, joilla linja-autolii-      Kuten kysymyksessä on todettu, posti- ja tele-
19541: kenteen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän.             laitokselle ei ole asetettu työllistämisvelvoitetta.
19542: Samalla linjoja on pyritty hyödyntämään entistä            Posti- ja telelaitoksen taloudenhoidosta annettu
19543: enemmän postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä on-            laki sen sijaan edellyttää, että laitoksen taloutta
19544: kin saavutettu huomattavia kustannussäästöjä,              hoidetaan terveiden liikeperiaatteiden mukaan
19545: mikä puolestaan on mahdollistanut postin linja-            laitoksen kannattavuutta ja maan yleistä etua
19546: autoliikenteen jatkuvuuden niillä alueilla ja tie-         silmällä pitäen. Laitoksen toimintaa kehitettäessä
19547: osilla, joilla ko. liikenteellä on matkustajien ja         lähtökohtana on kuitenkin aina pidetty sitä, että
19548: postinkuljetuksen kannalta merkitystä.                     kehittämistoimenpiteillä ei heikennetä henkilös-
19549: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 300
19550: 
19551: tön asemaa. Myöskin Mäntän - Tampereen             jeuajaresurssit on tarkoitus siirtää posut01men
19552: linjan lakkauttamisen yhteydessä vapautuvat kul-   muihin kuljetustehtäviin.
19553: 
19554:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
19555: 
19556:                                                                 Liikenneministeri Matti Luttinen
19557:                                       1986 vp.   ~    KK n:o 300                                        5
19558: 
19559: 
19560: 
19561: 
19562:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
19563: 
19564:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligt post- och televerket går trafiken på linjen för
19565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        närvarande med en avsevärd förlust. Linjens
19566: den 16 september 1986 tili vederbörande med-          betydelse för passagerartrafiken har begränsats
19567: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    tili dess begynnelse- och slutsträckor. Därför har
19568: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila underteckna-        det torala passagerarantalet och motsvarande pas-
19569: de spörsmål nr 300:                                   sagerarinkomster blivit små. Den genomsnittliga
19570:                                                       passagerarbelastningen på linjen är numera en-
19571:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       dast 2, 5 passagerare 1kilometer. Trafikministeriet
19572:        för att förmå post- och telestyrelsen att      har emeliertid vid sin bedömning av huruvida en
19573:        avstå från att indra postbusslinjer i det      passagerarlinje är nödvändig elier inte i alimän-
19574:        nuvarande svåra sysselsättningsläget?          het förutsatt minst en genomsnittsbelastning på
19575:                                                       6 passagerare. Vad posttransporterna beträffar
19576:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har ifrågavarande linje inte helier kunnat utnytt-
19577: anföra följande:                                      jas på samma sätt som tidigare på grund av de
19578:     Den busstrafik som post- och tejeverket idkat     nya krav som stälits på betjäningsstandarden.
19579: har länge varit förlustbringande. Aret 198 5 var      Trots de åtgärder som har vidtagits för att
19580: förlusten ca 40 miljoner mark. De av riksdagen        förbättra lönsamheten, bl.a. genom övergång tili
19581: utsedda statsrevisorerna har under de senaste         ensamkörning och ändringar av tidtabelien, har
19582: åren upprepade gånger fäst vikt vid saken och         Iinjens ekonomiska resultat alitjämt försvagats.
19583: uppmanat post- och televerket att vidta åtgärder          Enligt den kalkyl post- och televerket gjort
19584: i syfte att galira bort olönsam busstrafik.           uppgår inbesparingen av indragningen av post-
19585:     Vid post- och telestyrelsen har i samarbete       busslinjen Tammerfors - Mänttä tili 546 500
19586: med de för områdestransporterna ansvariga post-       mk per år. Trafikeringskostnaderna för linjen
19587: distriktskontoren utarbetats utvecklingsplaner för    uppgår tili 801 400 mk och inkomsterna av
19588: åren 1981-1985 och 1985-1989 i syfte att              passagerare och frakter tili 15 5 500 mk per år. 1
19589: sanera busstrafiken och för att uppnå ett bättre      samband med indragningen av linjen är det
19590: ekonomiskt resultat under en lång tidsintervali.      meningen att i huvudsak ersätta postens trans-
19591:     Genom att underskottet inom busstrafiken          porter med en omläggning av postens redan
19592: nedbringas nås inte någon ökning av trafikin-         befintliga regionala och lokala transporter. Post-
19593: komsterna, ty passagerarantalet inom busstrafi-       utdelning sköts med privata bussar endast för tre
19594: ken i landet minskar med ca 5 % per år. Därför        postanstalters vidkommande samt används även
19595: har försök gjons att minska trafikkostnaderna         för insamling av de små postmängderna på
19596: genom att i första hand ändra rutter och tidtabel-    eftermiddagarna. Kostnaderna för de ersättande
19597: ler samt genom att galira bort de mest förlust-       posttransporterna uppgår enligt kalkylen tili sam-
19598: bringande bussrurerna inom de områden och på          manlagt ca 99 400 mk. Den företagsekonomiska
19599: de vägavsnitt där postbusstrafikens service över-     inbesparingen är i detta fali så betydande, att en
19600: stiger efterfrågan. Samtidigt har man i högre         fortsatt trafik med nuvarande förluster inte kan
19601: grad än förut försökt utnyttja linjerna vid post-     anses vara rationeli.
19602:  transporter. Med dylika åtgärder har betydande           Såsom i spörsmålet har konstaterats har post-
19603:  inbesparingar uppnåtts. Det har å sin sida möj-      och televerket inte några förpliktelser i fråga om
19604:  liggjort att postens busstrafik har kunnat fonsät-   sysselsättning. Den lag som har getts om post-
19605:  tas inom de områden och på de vägavsnitt där         och televerkets ekonomi förutsätter däremot, att
19606:  den ifrågavarande trafiken har betydelse för pas-    verkets ekonomi sköts enligt suoda affärsprinci-
19607:  sagerare och posttransporter.                        per med beaktande av lönsamheten och landets
19608:     Förslaget om indragning av den i spörsmålet       alimänna fördel. Vid utvecklandet av verksam-
19609:  avsedda postbusslinjen Tammerfors - Mänttä           heten vid verket har man dock alitid haft som
19610:  behandlas som bäst inom rrafikministeriet. En-       utgångspunkt att utvecklingsåtgärderna inte skali
19611: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 300
19612: 
19613: försvaga personalens ställning. Avsikten är att de   tas tili andra transportuppgifter inom postväsen-
19614: chaufförer som friställts i samband med indrag-      det.
19615: ningen av linjen Tammerfors - Mänttä överflyt-
19616: 
19617:     Helsingfors den 14 oktober 1986
19618: 
19619:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
19620:                                                 1986 vp.
19621: 
19622: Kirjallinen kysymys n:o 301
19623: 
19624: 
19625: 
19626: 
19627:                                   Junnila: Hallituksen suhtautumisesta Etelä-Afrikan tasavallan kans-
19628:                                      sa käytävään kauppaan
19629: 
19630: 
19631:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19632: 
19633:     Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekir-     poikettu, tämä on tapahtunut osapuolten kesken
19634: joitetun ja eduskunnan samana keväänä hyväksy-         käytyjen neuvottelujen jälkeen hyvässä yhteisym-
19635: män rauhansopimuksen 30. artiklassa Suomi              märryksessä.
19636: mm. sitoutui "olemaan ryhtymättä minkäänlai-              Noiden kummankin sopimuksen, sekä Pariisin
19637: seen mielivaltaiseen syrjintään Yhdistyneiden          rauhansopimuksen että GATT-sopimuksen, jo-
19638: Kansakuntien joltakin alueelta peräisin olevaan        hon Suomi myöhemmin edellä tarkoitetulla ta-
19639: tai sinne menevään tavaraan nähden verrattuna          valla liittyi, yhtenä allekirjoittajavaltiona oli
19640: jonkin muun Yhdistyneiden Kansakuntien maan            Etelä-Afrikan Unioni (vuodesta 1961 lähtien
19641: alueelta jostakin muusta vieraasta maasta peräisin     Etelä-Afrikan tasavalta). Sekä näiden sopimusten
19642: olevaan tahi sinne menevään tavaraan''. Gene-          allekirjoittamisen aikana että sen jälkeisinä vuosi-
19643: vessä lokakuussa 1947 tehty tullitariffeja ja kaup-    kymmeninä Etelä-Afrikka on omassa maassaan
19644: paa koskeva yleissopimus eli ns. GATT-sopimus,         soveltanut ns. apartheid- eli rotuerottelupolitiik-
19645: johon Suomi pari vuotta myöhemmin useiden              kaa. Tämä politiikka on vuosikymmenien mit-
19646: muiden valtioiden kanssa liittyi hyväksymällä ns.      taan eräissä suhteissa jonkin verran lieventynyt,
19647: Anneeyn pöytäkirjan, sisältää puolestaan 11. ar-       mutta kieltää yhä maan mustalta väestöitä länti-
19648: tiklassaan määräyksen, jonka mukaan "mikään            sissä demokratioissa normaaleina pidetyt poliitti-
19649: sopimuspuoli ei saa määrätä eikä ylläpitää tul-        set oikeudet. Tämä Etelä-Afrikan tasavallan har-
19650: lien, verojen tai muiden sellaisten määräysten         joittama rotuerottelupolitiikka on eri puolilla
19651: lisäksi mitään kieltoja tai rajoituksia, jotka toi-    maailmaa herättänyt voimakasta moraalista pa-
19652: meenpannaan kiintiöiden, tuonti- ja vientilisens-      heksuntaa.
19653: sien tai muiden toimenpiteiden muodossa, kun              Tästä huolimatta Suomi on näihin asti kunni-
19654: on kyseessä jonkin tuotteen tuonti jonkin toisen      oittanut noiden perussopimusten säädöksiä eikä
19655: sopimuspuolen alueelta tai sellaisen alueelle tar-    ole niin ollen soveltanut Etelä-Afrikan kauppaan
19656: koitettu vienti tai vientiä varten tapahtuva myyn-    noiden sopimusten kanssa ristiriidassa olevia syr-
19657: ti". Saman sopimuksen 13. artiklassa määrätään        jintätoimenpiteitä. Vasta suunnilleen vuosi sitten
19658: edelleen, että "mikään sopimuspuoli ei saa so-        tässä suhteessa tapahtui muutos erään ammatti-
19659: veltaa mitään kieltoa tai rajoitusta minkään tuot-    liiton julistettua Etelä-Afrikan kaupassa kulkevat
19660: teen tuonnille jonkin toisen sopimuspuolen alu-       tavarat kuljetusboikottiin. Tämä toimenpide on
19661: eelta tai minkään tuotteen viennille, jonka pää-      johtanut Suomen ja Etelä-Afrikan välisen kaupan
19662: määränä on jonkin toisen sopimuspuolen alue,          suureen supistumiseen, milteipä tyrehtymiseen.
19663: jollei samanlaisen tuotteen tuonnille mistä hy-          Vaikka tämä boikotti onkin siis ollut ammatti-
19664: vänsä kolmannesta maasta tai sen viennille sellai-    yhdistysliikkeen toimeenpanema, Suomen halli-
19665: seen maahan ole asetettu samanlaisia kieltoja tai     tus on tosiasiallisesti omaksunut nämä boikotti-
19666: rajoituksia''.                                        toimenpiteet omaksi politiikakseen ensinnäkin
19667:     Nämä Suomen allekirjoittamat kaksi sopimus-       siinä mielessä, ettei hallitus ole ryhtynyt mihin-
19668:  ta ovat olleet yhdessä eräiden muiden valtiosopi-    kään toimenpiteisiin kuljetusboikotin lopettami-
19669:  musten kanssa Suomen sodanjälkeisen ulkopoli-        seksi. Mutta hallitus on ottanut suojelukseensa ja
19670:  tiikan ja ulkomaankauppapolitiikan perussopi-        samalla vastuulleen tämän politiikan myös siinä
19671:  muksia, joita Suomi on pyrkinyt huolellisesti        mielessä, että hallituksen johtavat ministerit,
19672:  noudattamaan. Milloin eräistä Pariisin rauhanso-     pääministeri ja ulkoministeri, ovat osoittaneet
19673:  pimuksen aseistusta koskevista rajoituksista on      julkisissa    puheenvuoroissaan      ymmärtämystä
19674: 
19675: 
19676: 26087?K
19677: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 301
19678: 
19679: kauppaboikotille ja ovat samalla viitanneet mah-              naan uuden politiikan, jonka mukaan
19680: dollisuuteen, että hallitus lähiaikoina esittäisi             näiden sopimusten säädöksiä ei tarvitse
19681: lakia Suomen ja Etelä-Afrikan välisen kaupan                  noudattaa, jos sopimusten toinen osa-
19682: kieltämisestä. Ammattiyhdistysliikkeen toimeen-               puoli harjoittaa oman maansa asukkaita
19683: paneroa kauppaboikotti saisi tällöin virallisestikin          tai toisia maita ja niiden asukkaita koh-
19684: hallitusvallan pyhityksen.                                    taan moraalisesti ja yleisten ihmisoikeuk-
19685:     Suomen politiikassa Etelä-Afrikan suhteen on              sien kannalta epäilyttävää politiikkaa;
19686: siis viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut                  tai jos näin ei ole asianlaita, vaan
19687: selvä käänne verrattuna siihen, minkälaista poli-             hallitus aikoo edelleenkin noudattaa pre-
19688: tiikkaa Suomi on noudattanut vuosikymmeniä eli                sidenttien Paasikiven ja Kekkosen virka-
19689: presidenttien Paasikiven ja Kekkosen pitkinä vir-             kausina vakiintunutta sopimuspolitiik-
19690: kakausina 1940-luvun loppuvuosista lähtien.                   kaa,
19691:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19692: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19693: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             ryhtyä, jotta erään ammattiliiton toi-
19694: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                           meenpaneroa Pariisin rauhansopimuksen
19695:                                                               ja GATT-sopimuksen eräiden säännösten
19696:           Onko Hallitus omaksumassa Suomen                    kanssa ilmeisessä ristiriidassa oleva Suo-
19697:         solmimien kansainvälisten sopimusten                  men Etelä-Afrikan kauppaan kohdistettu
19698:         noudattamisen suhteen sellaisen koko-                 kauppasaarto saataisiin päättymään?
19699: 
19700:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
19701: 
19702:                                               Tuure Junnila
19703:                                        1986 vp. -      KK n:o 301                                         3
19704: 
19705: 
19706: 
19707: 
19708:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19709: 
19710:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          roiden sisäisen verotuksen osalta sekä syrjimättö-
19711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myyden periaate.
19712: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-            Nämä periaatteet sisältyvät myös Genevessä 30
19713: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       päivänä lokakuuta 1947 tehtyyn tullitariffeja ja
19714: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kauppaa koskevaan yleissopimukseen (GATT),
19715: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     johon Suomi vuonna 1950 liittyi ja jonka voidaan
19716: myksestä n:o 301:                                      katsoa olevan rauhansopimuksen 30 artiklan tar-
19717:                                                        koittama Suomen ja Etelä-Afrikan tasavallan väli-
19718:           Onko Hallitus omaksumassa Suomen             nen kauppasopimus.                           '
19719:        solmimien kansainvälisten sopimusten               GATT-yleissopimuksen XXI artikla sallii sopi-
19720:        noudattamisen suhteen sellaisen koko-           muspuolen poiketa yleissopimuksesta mm. sil-
19721:        naan uuden politiikan, jonka mukaan             loin, kun tämä katsoo toimenpiteet välttämättä-
19722:        näiden sopimusten säädöksiä ei tarvitse         miksi oleellisten turvallisuusetujen suojaamiseksi
19723:        noudattaa, jos sopimusten toinen osa-           sodan tai muun hätätilan aikana kansainvälisissä
19724:        puoli harjoittaa oman maansa asukkaita          suhteissa tai YK-velvoitteiden soveltamiseksi kan-
19725:        tai toisia maita ja niiden asukkaita koh-       sainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämi-
19726:        taan moraalisesti ja yleisten ihmisoikeuk-      seksi. Suomen hallitus noudattaa tekemiään kan-
19727:        sien kannalta epäilyttävää politiikkaa;         sainvälisiä sopimuksia. Se on toiminut läheisessä
19728:           tai jos näin ei ole asianlaita, vaan         yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa mm.
19729:        hallitus aikoo edelleenkin noudattaa pre-       tukemalla pyrkimyksiä saada aikaan Etelä-Afri-
19730:        sidenttien Paasikiven ja Kekkosen virka-        kan tasavaltaa vastaan kohdistuvia laaja-alaisia
19731:        kausina vakiintunutta sopimuspolitiik-          turvallisuusneuvoston hyväksymiä pakotteita. Tä-
19732:        kaa,                                            hän mennessä YK:n turvallisuusneuvosto on teh-
19733:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nyt peruskirjan 7 luvun mukaisen jäsenmaita
19734:        ryhtyä, jotta erään ammattiliiton toi-          sitovan päätöksen aseidenvientikiellosta, joka on
19735:        meenpanema Pariisin rauhansopimuksen            Suomessa pantu täytäntöön asetuksella (1000/
19736:        ja GATT-sopimuksen eräiden säännösten           77).
19737:        kanssa ilmeisessä ristiriidassa oleva Suo-         Pohjoismaat tutkivat viime vuonna jo vuodelta
19738:        men Etelä-Afrikan kauppaan kohdistettu          1978 peräisin olevan toimintaohjelman tehosta-
19739:        kauppasaarto saataisiin päättymään?             miseen liittyviä kysymyksiä ja hyväksyivät loka-
19740:                                                        kuussa 198 5 uudistetun, turvallisuusneuvoston
19741:                                                        suosituksiin perustuvan laajemman toimintaoh-
19742:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19743:                                                        jelman. Tämän täytäntöönpanemiseksi eduskun-
19744: ti seuraavaa:                                          ta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi eräistä
19745:    Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekir-      Etelä- Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä.
19746: joitetun rauhansopimuksen (SopS 19-20/ 1947)           Laissa kielletään lainojen ja takausten antaminen
19747: 30 artiklan 1 kohdassa sanotaan mm.: "Kunnes           Etelä-Afrikalle sekä uusien patenttien ja valmis-
19748: kauppasopimuksia eri Yhdistyneiden Kansakun-           tusoikeuksien myynti. Sijoitukset ja leasing-toi-
19749: tien ja Suomen välillä solmitaan, Suomen halli-        minta on kielletty lain perusteella annetulla ase-
19750: tuksen on kahdeksantoista kuukauden aikana             tuksella.
19751: tämän sopimuksen voimaantulosta myönnettävä               Etelä-Afrikan tilanteen edelleen kiristyttyä ja
19752: seuraava kohtelu jokaiselle Yhdistyneiden Kansa-       pohjoismaiden selvittäessä uusia apartheid-poli-
19753: kuntien maalle, joka vastavuoroisuuden perus-          tiikan vastaisia painostustoimia hallitus esitti vii-
19754: teella tosiasiallisesti myöntää Suomelle vastaavissa   me kesäkuussa elinkeinoelämän järjestöille, että
19755: tapauksissa vastaavan kohtelun". Mainitun artik-       nämä kehottaisivat jäsenyrityksiään välittömästi
19756: lan alakohdissa määritellään artiklan sisältö kuten    lopettamaan kaiken suoran ja epäsuoran kaupan-
19757: suosituimmuus tullien, maksujen ja tuontitava-         käynnin Etelä-Afrikan kanssa. Hallituksen ulko-
19758: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 301
19759: 
19760: asiainvaliokunnan esityksestä saatettiin Etelä-          Todettakoon, että mm. Euroopan talousyhtei-
19761: Afrikasta tapahtuva tuonti valvontalisensioinnin      sö, ~tävalta, Japani, Kanada ja Yhdysvallat, jotka
19762: piiriin 15.7.1986 lukien. Samoin saatettiin Suo-      nektn ovat GATT-sopimuspuolia, ovat ryhtyneet
19763: mesta Etelä-Afrikkaan suuntautuva vienti vienti-      samansuuntaisiin toimenpiteisiin. Ne ovat asteit-
19764: tarkkailujärjestelmän piiriin.                        tain koventaneet tai ovat edelleen tehostamassa
19765:    Etelä-Afrikan tilannetta käsiteltiin pohjoismai-   toimiaan talous- ja kauppasuhteidensa rajoitta-
19766: den ulkoministerikokouksessa 13.-14.8. 1986.          miseksi Etelä-Afrikkaan.
19767: Ministerikokouksen julkilausumassa kiinnitettiin         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
19768: vakavaa huomiota Etelä-Afrikan tulenarkaan ti-        Suomen hallituksen toteuttamat toimet Etelä-
19769: lanteeseen ja korostettiin kansainvälisen yhteisön    Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan eivät ole
19770: ponnistelujen tehostamisen tarvetta Etelä-Afri-       ristiriidassa kansainvälisten sopimusvelvoittei-
19771: kan järkyttävän kehityksen kääntämiseksi. Julki-      demme kanssa. Nämä hallituksen toimenpiteet
19772: lausumassa todetaan mm.: ''Pohjoismaat tulevat        ja suomalaisten yritysten laajasti soveltamat va-
19773: voimassa olevan yhteispohjoismaisen Etelä-Afri-       paaehtoiset kaupan ja muiden taloussuhteiden
19774: kan vastaisen toimintaohjelman pohjalta edelleen      rajoitustoimet ovat johtaneet siihen, että kysy-
19775: vahvistamaan panostaan apartheid-järjestelmän         myksessä mainitut ''ammattiliiton'' kauppasaarto-
19776: poistamiseksi rauhanomaista tietä. Ne tulevat         toimet ovat asiallisesti katsoen menettäneet mer-
19777: tehostamaan entisestaan toimintaansa, jotta           kityksensä. Niiden muodollisen oikeellisuuden
19778: YK:n turvallisuusneuvosto mitä pikimmin päät-         arviointiin ei näistä syistä ole tässä yhteydessä
19779: täisi tehokkaitten pakotteiden aikaansaamises-        enemmälti aihetta.
19780: ta.''
19781: 
19782:         Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
19783: 
19784:                                                                               Ministeri jermu Laine
19785:                                       1986 vp. -      KK n:o 301
19786: 
19787: 
19788: 
19789: 
19790:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19791: 
19792:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Dessa principer ingår även i det alimänna avtal
19793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rörande tulltariffer och handel som ingicks i
19794: den 16 september 1986 tili vederbörande med-          Geneve den 30 oktober 1947 (GATT), tili vilket
19795: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    Finland anslöt sig år 1950 och som kan anses vara
19796: riksdagsman Tuure Junnila undertecknade spörs-        ett sådant handelsfördrag melian Finland och
19797: mål nr 301:                                           Sydafrikanska republiken som avses i 30 artikeln i
19798:                                                       fredsfördraget.
19799:           Hålier Regeringen på att anta en helt
19800:                                                          Den XXI artikeln i GATT-avtalet ger de
19801:        ny politik i fråga om iakttagandet av de
19802:                                                       fördragsslutande parterna rätt att avvika från
19803:        internationelia fördrag som Finland har
19804:                                                       avtalet bl.a. då de anser att det är nödvändigt att
19805:        ingått, enligt viiken stadgandena i dessa
19806:                                                       vidta åtgärder för att skydda väsentliga säkerhets-
19807:        fördrag inte behöver följas, om den andra
19808:                                                       intressen i krigstid eller vid andra krislägen i de
19809:        fördragsslutande panen då det gälier in-
19810:                                                       internationelia förbindelserna eller för att fuliföl-
19811:        vånarna i det egna landet elier andra
19812:                                                       ja förpliktelser enligt FN-stadgan för upprätthål-
19813:        Iänder och deras invånare bedriver en
19814:                                                       lande av internationeli fred och säkerhet. Fin-
19815:        politik, som är tvivelaktig moraliskt sett
19816:                                                       lands regering följer de internationelia avtal som
19817:        och med tanke på de alimänna mänskliga
19818:                                                       den har ingått. Regeringen har verkat i nära
19819:        rättigheterna;                                 samarbete med de övriga nordiska länderna bl.a.
19820:           elier, om så inte är faliet, utan Rege-     genom att stöda strävandena att få tili stånd av
19821:        ringen har för avsikt att alitjämt iaktta      säkerhetsrådet godkända omfattande sanktioner
19822:        den fördragspolitik som blivit vedertagen      mot Sydafrikanska republiken. Hittilis har FN:s
19823:        under presidenterna Paasikivis och Kek-        säkerhetsråd i enlighet med 7 kapitlet i stadgan
19824:        konens ämbetstid,                              fattat ett för medlemsstaterna bindande beslut
19825:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       om förbud mot expon av vapen. Detta har i
19826:        för att få ett slut på den handelsblockad      Finland verkstälits genom förordning (1000/77).
19827:        mot Sydafrika som ett visst fackförbund
19828:                                                          De nordiska länderna behandlade senaste år
19829:        infört och som klart strider mot vissa
19830:                                                       frågor, som hänför sig tili en effektivering av det
19831:        stadganden i fredsavtalet i Paris och i
19832:                                                       handlingsprogram som utarbetades redan år 1978
19833:        GA TT-avtalet?
19834:                                                       och godkände i oktober 1985 ett nytt, mera
19835:                                                       omfattande handlingsprogram baserat på säker-
19836:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hetsrådets rekommendationer. För verkstäliighet
19837: anföra följande:                                      av detta godkände riksdagen regeringens proposi-
19838:    I 30 artikeln 1 punkten i det fredsfördrag som     tion med förslag tili lag om vissa åtgärder mot
19839: undertecknades i Paris den 10 februari 1947           Sydafrika. I lagen förbjuds givande av lån tili
19840: (Fördragsserien 19-20/ 1947) sägs bl.a. följande:     Sydafrika och ställande av borgen. Likaså
19841: "Innan handelsfördrag melian någon av de För-         förbjuds försäljning av nytt patent och av tili-
19842: enta Nationerna och Finland ingåtts, skall Fin-       verkningsrätt. Investeringar och leasing-verksam-
19843: lands regering under en tid av aderton månader        het förbjuds i den förordning som har getts med
19844: från detta fördrags ikraftträdande bevilja följande   stöd av lagen.
19845: behandling åt envar av de Förenta Nationer, som          Då situationen i Sydafrika har blivit alit mera
19846: på basen av ömsesidighet faktiskt beviljar Fin-       kritisk och då de nordiska länderna överväger nya
19847: land motsvarande behandling.'' I artikelns un-        påtryckningsåtgärder mot apartheidpolitiken,
19848: derpunkter definieras artikelns innehåll, t.ex.       föreslog regeringen i juni organisationerna inom
19849: mest-gynnad nationsprincip i fråga om tuliar,         näringslivet att de skulie uppmana sina med-
19850: avgifter och den interna beskattningen av im-         lemsföretag att omedelbart avbryta all direkt och
19851: portvaror samt principen att undvika ali slags        indirekt handel med Sydafrika. På framstälining
19852: diskriminering.                                       av regeringens utrikesutskott underkastades im-
19853: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 301
19854: 
19855: porten från Sydafrika övervakningslicensiering        nada och Förenta Staterna, vilka även de är
19856: fr. o. m. 15.7. 1986. Likaså infördes beträffande     fördragsparter i GATT har börjat vidta åtgärder i
19857: exporten från Finland tili Sydafrika ett system för   samma syfte. De har gradvis skärpt eller hålier på
19858: exportövervakning.                                    att ytterligare effektivera sina åtgärder för att
19859:     Situationen i Sydafrika behandlades vid ett       begränsa sina ekonomiska kontakter och sina
19860: nordiskt utrikesministermöte 13-14.8.1986. Mi-        handelsförbindelser med Sydafrika.
19861: nistrarna fäste i sin kommunike allvarlig upp-           På basis av vad som anförts ovan konstaterar
19862: märksamhet vid det eldfängda läget i Sydafrika        regeringen att de åtgärder som Finlands regering
19863: och betonade vikten av att det internationelia        har vidtagit mot den sydafrikanska apartheidpoli-
19864: samfundets ansträngningar effektiveras för att en     tiken inte står i konflikt med förpliktelserna
19865: ändring av den upprörande utvecklingen i Sydaf-       enligt våra internationelia fördrag. Regeringens
19866: rika skali fås tili stånd. 1 kommuniken konstate-     åtgärder och de omfattande friviliiga begräns-
19867: ras bl.a. följande: "De nordiska länderna kom-        ningsåtgärder som finländska företag har vidtagit
19868: mer i enlighet med gäliande nordiska handlings-       inom handeln och de övriga ekonomiska förbin-
19869: program mot Sydafrika att ytterligare öka sina        delserna har lett tili att den handelsblockad som
19870: insatser för att bidra tili apartheidssystemets       det i spörsmålet avsedda ''fackförbundet'' har
19871: avskaffande på fredlig väg. De kommer att öka         infört praktiskt taget har förlorat sin betydelse.
19872: sina ansträngningar för att FN: s säkerhetsråd        Därför finns det inga skäl att i detta samman-
19873: snarast fattar beslut om effektiva sanktioner."       hang desto vidare bedöma den formella riktighe-
19874:     Det förtjänar påpekas att bl.a. den Europeiska    ten hos denna.
19875: ekonomiska gemenskapen, Österrike, Japan, Ka-
19876: 
19877:     Helsingfors den 24 oktober 1986
19878: 
19879:                                                                                Minister jermu Laine
19880:                                                  1986 vp.
19881: 
19882: Kirjallinen kysymys n:o 302
19883: 
19884: 
19885: 
19886: 
19887:                                     Kortesalmi: Luonnontilaisten tunturien suojelemisesta
19888: 
19889: 
19890:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19891: 
19892:    Olen sitä mieltä, että jo riittää Pohjois-Suo-       hävittää kaikkea luonnontilaista tästä valtakun-
19893: men tunturien tehokäyttö massamatkailun ja              nasta.
19894: yltiörakentamisen alttarille. Esimerkiksi Kuusa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19895: mon Iivaara ja Valtavaara sekä Taivalkosken Pyhi-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19896: tystunturi Oulun läänissä on jätettävä luonnonti-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19897: laisiksi ja vain vaeltajia ja luonnonihailijoita var-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19898: ten.
19899:                                                                   Tietääkö Hallitus, että Pohjois-Suomen
19900:    Täyteen rakennetut, mastoja ja hyppyreitä,                  luonnontilaiset tunturit ovat vaarassa yksi
19901: koppeja ja mökkejä törröttävät tunturit ja vaaran-             toisensa perään joutua massamatkailun ja
19902: rinteet ovat kyllä tehokkaita rahankerääjiä, mutta             y_lti?rakentamisen uhreiksi ja tärvelemik-
19903: eivät tyydytä luonnosta nauttijan silmää.                      sr, Ja
19904:                                                                   aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
19905:   Meidän on säästettävä jäljellä olevat rakenta-               miin jäljellä olevien vielä luonnontilais-
19906: manomat Pohjois-Suomen tunturit jälkipolville                  ten tunturiemme suojelemiseksi rakenta-
19907: luonnontilaisina eikä tuhottava niitä kaikkia älyt-            miselta ja tehokäytöitä tätä tarkoitusta
19908: tömästi, kuten on tapahtunut maamme lähes                      varten laadittavan suunnitelman mukai-
19909: kaikelle koskiluonnolle. Yksi sukupolvi ei saa                 sesti?
19910: 
19911:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
19912: 
19913:                                           ]. Juhani Kortesalmi
19914: 
19915: 
19916: 
19917: 
19918: 260866A
19919: 2                                      1986 vp. -- EJ( n:o 302
19920: 
19921: 
19922: 
19923: 
19924:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19925: 
19926:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Nykyaikainen viestintätekniikka on tuonut
19927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukanaan korkeille mäille, vaaroille ja tuntureil-
19928: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         le uudenlaisen maisemarasitteen. Televisio- ja
19929: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       puhelinliikenteen vaatimat linkit, tornit ja mas-
19930: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tot on toiminnan luonteen takia aina pystytettävä
19931: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        maaston korkeimpiin kohtiin. Tässä suhteessa ei
19932: myksestä n:o 302:                                      yleensä ole vaihtoehtoja. Sama koskee lentolii-
19933:                                                        kenteen vaatimia tutka-asemia. Tällaisista hank-
19934:            Tietääkö Hallitus, että Pohjois-Suomen      keista ympäristönsuojeluviranomaiset voivat aino-
19935:         luonnontilaiset tunturit ovat vaarassa yksi    astaan esittää rakenneimien muotoa tai väritystä
19936:         toisensa perään joutua massamatkailun ja       koskevia huomautuksia.
19937:         yltiörakentamisen uhreiksi ja tärvelemik-         Kansallis- ja luonnonpuistoverkko Lapissa on
19938:         Sl, Ja                                         jo varsin kehittynyt. Kaikkia tunturialueita ei
19939:            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      voida suojella luonnonsuojelulain nojalla. Luon-
19940:         miin jäljellä olevien vielä luonnontilais-     nonsuojelulain mukaista suojelua tulee yleensä
19941:         ten tunturiemme suojelemiseksi rakenta-        käyttää vain sellaisissa tapauksissa, joissa alueen
19942:         miselta ja tehokäytöitä tätä tarkoitusta       luonnonarvot antavat siihen erityisesti aihetta.
19943:         varten laadittavan suunnitelman mukai-         Esimerkiksi Ruotsissa on suurin osa tunturialuees-
19944:         sesti?                                         ta suojeltu kaavoituksen keinoin.
19945:                                                           Luonnonsuojelun kannalta arvokkaita rauhoit-
19946:                                                        tamattomia alueita, joita koskeva matkailuelin-
19947:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keinon mielenkiinto on kasvamassa, ovat ennen
19948: ti seuraavaa:                                          kaikkea Käsivarren Lapin suurtunturit ja Pallas-
19949:    Hallitus on tietoinen matkailuelinkeinon ja         Ounastunturien kanssa samaan tunturijaksoon
19950: ympäristönsuojelun välisistä ristiriidoista tunturi-   kuuluva Ylläs-Aakenustunturien alue. Näiden
19951: alueillamme. Kansallis- ja luonnonpuistot suoje-       alueiden suojelemista luonnonsuojelulain nojalla
19952: levat hyvin arvokasta tunturiluontoa. Tässä mie-       on tärkeätä selvittää. Käsivarren Lapin suurtuntu-
19953: lessä arvokkaita suojelualueita ovat Kevon, Mal-       teihin kuuluvan Saanan uhanalaisten lajien suo-
19954: lan, Sompion ja Värriön luonnonpuistot sekä            jelun kannalta arvokkaimman osan, etelärinteen,
19955: Lemmenjoen, Pallas-Ounastunturin, Urho Kek-            rauhoittamista vastustetaan jo matkailusyihin ve-
19956: kosen, Pyhätunturin ja Riisitunturin kansallis-        doten.
19957: puistot. Mainituista alueista Pallas-Ounastuntu-          Varsinkin eteläisten tunturien ja vaarojen suo-
19958: rin ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa on kui-       jeluun on etsittävä muitakin keinoja kuin rau-
19959: tenkin kummassakin yhdellä tunturilla laskette-        hoittaminen luonnonsuojelulain nojalla. Y mpä-
19960: lurinteitä ja hiihtohissejä. Lisäksi Enontekiön        ristöministeriössä selvitetään parhaillaan niitä
19961: kunta on tehnyt hakemuksen hiihtohissin ja             säädösmuutoksia, jotka olisivat tarpeen, jotta
19962: laskettelurinteen saamiseksi Ounastunturin Pyhä-       laskettelurinteiden ja hiihtohissien rakentaminen
19963: kerolle sekä Pelkosenniemen kunta vastaavan            saataisiin nykyistä tarkemman suunnittelun pii-
19964: hakemuksen Pyhätunturin Kultakerolle. Nämä             riin. Tällä hetkellähän ei tällaiseen toimintaan
19965: asiat ovat kuitenkin ratkaisematta. Etenkin Pal-       yksityisellä maalla tarvita edes rakennuslupaa.
19966: las-Ounastunturin kansallispuistoa koskeva hanke       Useat hissi- ja rinnehankkeet ovatkin puutteelli-
19967: on luonnonsuojelun kannalta kyseenalainen.             sen suunnittelun takia turmelleet luontoa ja
19968: Ympäristöministeriö on asettanut 6.8.1986 toi-         ympäristöä.
19969: mikunnan, jonka tehtävänä on kokonaissuunni-              Muita keinoja ovat alueiden käytön suunnitte-
19970: telman laatiminen Pallas-Ounastunturin kansal-         lun tehostaminen tukemalla kuntien kaavoitusta
19971: lispuiston Enontekiön puoleisen osan mahdolli-         sekä vaikuttaminen matkailuelinkeinon harjoitta-
19972: sesta käyttämisestä talviurheiluun.                    jiin. Valtion tulo- ja menoarvioon on nyt ensim-
19973:                                        1986 vp. -- EJC n:o 302                                           3
19974: 
19975: mäistä kertaa esitetty määrärahaa kuntien yleis-       riita on viime vuosina kasvanut. Kuitenkin poro-
19976: kaavoituksen tukemiseksi erityisesti siksi, että       talous on elinkeino, joka parhaimmillaan on
19977: suojelunäkökohdat otettaisiin paremmin huo-            sopusoinnussa      tunturiluonnon      järjestelmien
19978: mioon alueiden käytön suunnittelussa. Tämä             kanssa. Koskematon ja toimintakykyinen tunturi-
19979: antaa mahdollisuuden myös siihen, että tunturi-        luonto on luonnonvara, johon matkailuelinkei-
19980: alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua tehostet-       nokin perustuu. Luonnon ja matkailun rinnak-
19981: taisun.                                                kainelo on mahdollista, mutta edellyttää toimi-
19982:    Lapin matkailun vetovoima perustuu ennen            mista luonnon ehdoilla.
19983: kaikkea luonnon arvoihin. Matkailuelinkeino               Useilla kansallispuistoalueilla on esitetty mat-
19984: saattaa hallitsemattomaila laajentumisellaan syö-      kailupalveluiden määrän lisäämistä. Näihin yri-
19985: dä omia kehittymisedellytyksiään. Maisemaan so-        tyksiin suhtaudutaan ympäristöministeriössä va-
19986: pimaton rakentaminen ja keinotekoiset, usein           rauksellisesti. Luonnonsuojelualueille eivät sovi
19987: muotivaihteluille alttiit palvelumuodot eivät voi      luontoa voimakkaasti muuttavat matkailupalve-
19988: olla vaihtoehtona aidolle tunturiluonnolle, jonka      lut, kuten hiihtohissit ja laskettelurinteet. Luon-
19989: kokeminen tuo sekä koti- että ulkomaisia matkai-       nonsuojelualueita hoidetaan ja niiden käyttöä
19990: lijoita yhä uudelleen Lappiin.                         suunnitellaan ennen kaikkea luonnonsuojelun
19991:    Matkailutoiminnan tuen jakamisessa tulee pa-        lähtökohdista. Moninaiskäyttö on mahdollista
19992: rantaa ympäristönsuojelun huomioon ottamista.          vain, jos luonnon käyttö on sopusoinnussa luon-
19993: Ei ole järkevää rahoittaa valtion tuella sellaista     non kanssa. Matkailupalvelut tulee sijoittaa --
19994: matkailutoimintaa, joka pilaa ympäristöä ja sa-        eräretkeilyä ja yleisön luonnonharrastusta varten
19995: malla aiheuttaa vaikeuksia muille alueen elinkei-      järjestettyjä vaatimattomia palveluja lukuun otta-
19996: noille. Erityisesti porotalouden ja matkailun risti-   matta -- luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle.
19997: 
19998:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
19999: 
20000:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
20001: 4                                        1986 vp. -- RJ( n:o 302
20002: 
20003: 
20004: 
20005: 
20006:                                   Till Riksdagens Herr Talman
20007: 
20008:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             med höga backar, skogbevuxna fjäll och berg. De
20009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           länkar, torn och master som televisions- och
20010: den 16 september 1986 till vederbörande med-             telefontrafiken kräver måste alltid på grund av
20011: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       verksamhetens natur resas på de högsta platserna
20012: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål            i terrängen. I detta avseendet finns det i allmän-
20013: nr 302:                                                  het inte några alternativ. Detsamma gäller för de
20014:                                                          radarstationer som flygtrafiken kräver. Angående
20015:               Är Regeringen medveten om, att de          dylika projekt kan miljöskyddsmyndigheterna in-
20016:           fjäll i norra Finland som befinner sig i       te göra annat än framlägga anmärkningar beträf-
20017:           naturtillstånd det ena efter det andra         fande anläggningarna eller färgsättningen.
20018:           löper risk att bli offer för massturism och       Nationalparks- och naturparksnätet i Lappland
20019:           hejdlöst byggande och därmed fördärvas,        är redan synnerligen utbyggt. Alla fjällområden
20020:           och                                            kan inte skyddas med stöd av lagen om na-
20021:               ämnar Regeringen snabbt skrida till        turskydd. Enligt lagen om naturskydd bör na-
20022:           åtgärder för att skydda de fjäll vi har kvar   turskyddet i allmänhet användas endast i sådana
20023:           och som fortfarande befinner sig i natur-      fall där områdets naturvärden ger speciell anled-
20024:           tillstånd för byggande och effektiv exploa-    ning till det. I Sverige har t.ex. största delen av
20025:           tering i enlighet med en plan, som             fjällområdet skyddats med hjälp av planering.
20026:           uppgörs för ändamålet?
20027:                                                             lntresset för en del områden, som är värdefulla
20028:                                                          ur naturskyddssynpunkt och håller på att öka
20029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inom turistnäringen. Till dessa områden hör
20030: anföra följande:                                         framför allt de stora fjällen i Lapplandsarmen och
20031:    Regeringen är medveten om konflikterna mel-           området Ylläs-Aakenustunturi, som hör till sam-
20032: lan turistnäringen och miljöskyddet inom våra            ma fjällkedja som Pallas-Ounastunturi. Det är
20033: fjällområden. National- och naturparkerna skyd-          viktigt att genom lagen om naturskydd utreda
20034: dar en mycket värdefull fjällnatur. I denna              hur dessa områden skall skyddas. En fredning av
20035: mening utgör Kevo, Malla, Sompio och Värriö              den sydliga sluttningen av Saana, som hör till de
20036: naturparker samt Lemmenjoki, Pallas-Ounastun-            stora fjällen i Lapplandsarmen och som i fråga
20037: turi, Urho Kekkonens, Pyhätunturi och Riisitun-          om hotade arter utgör den från naturskyddssyn-
20038: turi nationalparker värdefulla skyddsområden.            punkt värdefullaste delen, har stött på motstånd
20039: Av de nämnda områdena finns det dock vid ett             redan av skäl som hänför sig till turismen.
20040: fjäll i Pallas-Ounastunturi och ett i Urho Kekko-           Det är nödvändigt att söka andra medel i
20041: nens nationalpark slalombackar och skidliftar.           synnerhet för att skydda skogsfjäll och andra fjäll
20042: Dessutom har Enontekiö kommun ansökt om att              i söder på annat sätt än genom fridlysning med
20043: få skidlift och slalombacke till Pyhäkero i Ounas-       stöd av lagen om naturskydd. Inom miljöminis-
20044: tunturi. Pelkosenniemi kommun har likaså läm-            teriet utreds som bäst frågan om vilka ändringar i
20045: nat in en motsvarande ansökan för Kultakera i            stadgandena som är nödvändiga för att anläggan-
20046: Pyhätunturi. Dessa frågor är dock olösta. I syn-         det av slalombackar och skidliftar i högre grad än
20047: nerhet är det projekt som gäller Pallas-Ounastun-        hittills skall kunna inordnas inom ramen för en
20048: turi nationalpark tvivelaktigt, från miljöskydds-        noggrannare planering. För närvarande behövs
20049: synpunkt sett. Miljöministeriet tillsatte 6.8.1986       inte ens byggnadslov för sådan verksamhet på
20050: en kommitte, vars uppgift är att uppgöra en              privat mark. Flera lift- och backprojekt har även
20051: helhetsplan för en eventuell användning av den           på grund av bristfällig planering skadat naturen
20052: inom Enontekiö belägna delen av Pallas-Ounas-            och miljön.
20053: tunturi nationalpark för vintersport.                       Andra åtgärder för att skydda naturen är att
20054:    Den moderna kommunikationstekniken har                göra planeringen för användningen av områdena
20055: medfört en ny typ av belastning på landskap              effektivare genom att stöda kommunernas plane-
20056:                                        1986 vp. -      KK n:o 302                                        5
20057: 
20058: ring samt genom att påverka dem som utövar             konflikten mellan renskötsel och turism ökat.
20059: turistnäringar. 1 statsförslaget har nu för första     Dock är renskötseln den näring, som i bästa fall
20060: gången reserverats ett anslag för att stöda kom-       är i balans med fjällnaturens system. Den orörda
20061: munernas generalplanering speciellt därför, att        och funktionsdugliga fjällnaturen är en naturre-
20062: skyddssynpunkterna bättre skall bli beaktade vid       surs, som även turistnäringen baserar sig på. Det
20063: planeringen av områdesexploateringen. Detta            är möjligt för naturen och turismen att existera
20064: möjliggör även en effektiverad planering av ut-        sida vid sida, men detta förutsätter en verksam-
20065: nyttjandet av fjällområderna.                          het på naturens villkor.
20066:    Lapplands turismens dragningskraft ligger
20067: framför allt i naturvärdena. Turistnäringen kan           Inom flera naturparksområden har en ökning
20068: genom en okontrollerad utvidgning tära på              av turistservicen föreslagits. Ioom miljöministe-
20069: förutsättningarna för sin egen utveckling. Ett         riet förhåller man sig reserverat till dessa försök.
20070: olämpligt byggande i landskapet och kontsgjorda        Turistservice, som skidliftar och slalombackar,
20071: serviceformer, som ofta är benägna för modeväx-        vilka kraftigt förändrar naturen, är inte lämpliga
20072: lingar, kan inte vara något alternativ till den äkta   för naturskyddsområden. Naturskyddsområdena
20073: fjällnaturen, som gång efter annan lockar till sig     sköts och utnyttjandet av dem planeras framför
20074: såväl utländska som inhemska turister.                 allt utgående från naturskyddet. En mångsidig
20075:    Vid utdelningen av stödet för turistverksamhet      användning är möjlig endast om exploateringen
20076: bör större vikt fästas vid miljöskyddet. Det är        är i balans med naturen. Turistservicen bör -
20077: inte förnuftigt att med statsstöd finansiera sådan     med undantag av sådan anspråkslös service som
20078: turistverksamhet, som skadar miljön och samti-         anordnats för ödemarksvandringar och allmänhe-
20079: digt förorsakar svårigheter för andra näringar på      tens naturintresse          placeras uranför na-
20080: området. Under de senaste åren har speciellt           turskyddsområdena.
20081: 
20082:      Helsingfors den 10 oktober 1986
20083: 
20084:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
20085:                                                 1986 vp.
20086: 
20087: Kirjallinen kysymys n:o 303
20088: 
20089: 
20090: 
20091: 
20092:                                    Kortesalmi: Vähittäiskaupan aukioloaikoja koskevien säännösten
20093:                                      lieven tämisesta
20094: 
20095: 
20096:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20097: 
20098:    Maamme vähittäiskaupan kehittyminen kärsii         viikonlopputyöpaikkoja kuin katsella alistuneena
20099: liian tiukoista asetuksista ja lain määräyksistä.     alan heikkeneviä työllisyysnäkymiä.
20100: Korjausta pitäisi saada erityises~i v~hittäiskaupan      Kaupan työnantajat ovat varmasti itsekin ha-
20101: aukioloaikoihin. Erityisesti vähittäiskaupalle ase-   lukkaita kunnollisesti korvaamaan työntekijöil-
20102: tetut sunnuntain aukioloaikojen rajoitukset hait-     leen nykyistä vapaampien aukioloaikojen poik-
20103: taavat suuresti kotimaisia matkailuelinkeinoja,       keukselliset työaikajärjestelyt, sillä kun kaupante-
20104: minkä vuoksi kaupalta ja matkailuelinkeinoilta        ossa raha liikkuu nopeammin, myös liiketyöväki
20105: jää kymmeniä miljoonia markkoj~ saamatta ulko-        pystyy varmasti ottamaan siitä oman lisäosuuten-
20106: maisilta matkaajilta ostosmarkkoma.                   sa. Näin nykyistä vapaampien vähittäiskaupan
20107:    Joustavien aukioloaikojen merkitys matkailulle     aukioloaikojen tuoma hyöty koituu koko talous-
20108: on ymmärretty hyvin monissa etelän )oukkoturis-       elämämme ja yhteiskuntamme hyväksi.
20109: min maissa ja nyt myös naapunmaassamme                   SMP pitää kaupan byrokraattisten rajoitusten,
20110: Ruotsissa, jossa mm. Tukholmassa kauppiaat saa-       joista ovat kärsineet suuresti myös maaseudun
20111: vat itse päättää sunnuntain aukioloajoistaan.         pienet kyläkaupat ja kioskit, poistamista tärkeänä
20112: Suomessa sitä vastoin jokainen poikkeuslupa on        niin kaupan palvelun parantamisen kuin myös
20113: haettava kauppa- ja teollisuusministeriöltä, joka     yrittämisen vapauden laajentamisen kannalta.
20114: tunnetusti varsin kitsaasti myöntää poikkeuslu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20115: pia.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20116:    Vapaampien ja joustavampien aukioloaikojen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20117: esteenä ei ole kuitenkaan yksistään lainsäädäntö      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20118: eikä valtiovallan byrokratia. Myös suomalainen
20119: ammattiyhdistysliike on vastustanut kaupan va-                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
20120: paampia aukioloaikoja mm. työaikakysymyksiin                 miin vähittäiskaupan ja eräiden työliik-
20121: vedoten. SMP:n mielestä vähittäiskauppaaukio                 keiden aukioloaikojen haitallisten rajoi-
20122: olisi parempi luoda muutamia tuhansia uusia                  tusten poistamiseksi?
20123: 
20124:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
20125: 
20126:                                         J. Juhani Kortesalmi
20127: 
20128: 
20129: 
20130: 
20131: 260841Y
20132: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 303
20133: 
20134: 
20135: 
20136: 
20137:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20138: 
20139:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käämistä hallitus päätti peruuttaa ko. esity_ksen
20140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        18.5 .1984. Valiokunnan suuren enemmtstön
20141: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir.       kannan mukaan:
20142: jeenne n:o 1338 ohella lähettänyt valtioneuvos-         "Voimassa oleva liikeaikalaki on osoittautunut
20143: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    pääosin tarkoitustaan vastaavaksi, ja tutkimusten
20144: jennöksen kansanedustaja Kortesalmen kirjalli-       mukaan kuluttajien suuri enemmistö on tyytyväi-
20145: sesta kysymyksestä n:o 303:                          nen nykyisiin myymälöiden aukioloaikoihin.
20146:                                                      Näin ollen ehdotetut aukioloaikojen muutokset
20147:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      eivät ole välttämättömiä kuluttajien tarpeiden
20148:        miin vähittäiskaupan ja eräiden työliik-      tyydyttämiseksi. Lisäksi aukioloaikojen laajenta-
20149:        keiden aukioloaikojen haitallisten rajoi-     minen saattaisi kilpailusta johtuen vaarantaa
20150:        tusten poistamiseksi?                         pienten palveluyksiköiden elinmahdollisuudet
20151:                                                      etenkin haja-asutusalueilla. Ehdotettujen muu-
20152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tosten seurauksena myös kaupan osa-aikatyövoi-
20153: seuraavaa:                                           ma tulisi mahdollisesti lisääntymään ja alalla
20154:    Hallitus antoi eduskunnalle 9 päivänä joulu-      työskentelevien työntekijöiden toimeentuloturva
20155: kuuta 1983 vähittäiskaupan liikeaikoja koskevien     heikentymään.
20156: rajoitusten lieventämiseen tähtäävän esityksen          Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotuk-
20157: (HE n:o 2131 1983 vp.) vähittäiskaupan ja eräi-      sen hyväksymisestä aiheutuvat haitat olisivat suu-
20158: den työliikkeiden liikeajasta annetun lain muut-     remmat kuin siitä saatava hyöty, joten valiokunta
20159: tamiseksi. Hallituksen esityksen tarkoituksena oli   on asettunut lakiehdotuksen hylkäämisen kan-
20160:    - pidentää eräiden aattopäivien aukioloaiko-      nalle.''
20161: ja yhteensä 15 tuntia vuodessa                          Uudistuspakettiin liittyneet kioskiasetuksen ja
20162:    - siirtää elintarvikehuoneiston aukiolo use-      majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun kauppa-
20163: amman perättäisen pyhäpäivän yhteydessä vii-         ja teollisuusministeriön päätöksen muutokset to-
20164: meiseksi pyhäpäiväksi sekä siirtää aukioloaika       teutettiin kuitenkin ja uusitut säädökset tulivat
20165: tuntia nykyistä myöhemmäksi                          voimaan maaliskuussa 1985. Nämä päätökset
20166:    - poistaa taidemyyntinäyttelyt lain sisältä-      mm. laajensivat kioskikaupan tuotevalikoimaa ja
20167: mien aukiolorajoitusten piiristä sekä                poistivat eräitä tulkinnanvaraisuuksia.
20168:    - rinnastaa taimien ja vastaavien myynti kuk-        Kioskikauppa on selvästi vahvistanut asemiaan
20169: kien myyntiin ja sallia näin myynti myös sunnun-     kioskiasetuksen uudistamisen jälkeen. Vähittäis-
20170: tatsm.                                               kaupan liikeaikoja koskevien poikkeuslupahake-
20171:    Hallituksen esitys perustui kauppa- ja teolli-    musten määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Vuonna
20172: suusministeriön asettaman kioski- ja liikeaikatyö-   1980 kauppa- ja teollisuusministeriölle tehtiin
20173: ryhmän mietintöön, jossa ehdotettiin myös kios-      noin 100 poikkeuslupahakemusta, vuonna 1982
20174: kien tavaravalikoimaan eräitä laajennuksia. Liike-   hakemuksia oli yli 200 ja viime vuonna hake-
20175: aikalaki, kioskiasetus ja kauppa- ja teollisuusmi-   muksia tehtiin 347. Näistä 314 hyväksyttiin ja 33
20176: nisteriön päätös majoitus- ja ravitsemisliikkeistä   hylättiin. Hakemusten määrä on tänä vuonna
20177: tapahtuvasta myynnistä muodostavat yhtenäisen        jatkunut vähintään viime vuoden tasolla. Hake-
20178: kokonaisuuden kaupan eri muotojen keskinäisen        muksista on hylätty alle 10 %.
20179: kilpailuasetelman kannalta.                             Edellä olevan johdosta hallitus ei pidä tarkoi-
20180:    Liikeaikalain muutosesitys kohtasi kuitenkin      tuksenmukaisena uudistaa liikeaikalain muutos-
20181: eduskunnassa yllättävän laajaa vastustusta. Ta-      esitystä nykyisen eduskunnan toimikauden aika-
20182: lousvaliokunnan ehdotettua lakiehdotuksen hyl-       na.
20183: 
20184:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
20185: 
20186:                                                                             Ministeri jermu Laine
20187:                                       1986 vp. -      KK n:o 303                                          3
20188: 
20189: 
20190: 
20191: 
20192:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20193: 
20194:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            riksdagen. Sedan ekonomiutskottet föreslagit att
20195: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          lagförslaget skall förkastas beslöt regeringen
20196: nr 1338 av den 16 september 1986 tili vederbö-         18.5.1984 att dra tillbaka propositionen. Enligt
20197: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar       utskottets stora majoritet:
20198: översänt avskrift av riksdagsman Kortesalmi un-           ''Den gällande affärstidslagen har i huvudsak
20199: dertecknade spörsmål nr 303:                           visat sig motsvara sitt syfte, och enligt undersök-
20200:           Har Regeringen för avsikt att i              ningar är majoriteten av konsumenterna tillfreds
20201:        brådskande ordning vidta åtgärder i syfte       med affärernas nuvarande öppethållningstider.
20202:        att avlägsna negativa begränsningar i mi-       Sålunda är de föreslagna ändringarna av öppet-
20203:        nuthandelns och vissa arbetsrörelsers öp-       hållningstiderna inte nödvändiga för att tillgo-
20204:        pettider?                                       dose konsumenternas behov. Dessutom kan en
20205:                                                        utvidgning av öppethållningstiderna på grund av
20206:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     konkurrensen äventyra små serviceenheters exis-
20207: följande:                                              tensmöjligheter i synnerhet på glesbygdsområde-
20208:                                                        na. Som en följd av de föreslagna ändringarna
20209:     Regeringen gav den 9 december 1983 tili            kan också de deltidsanställda inom handeln
20210: riksdagen en proposition med förslag tili lag          eventuellt bli flera och utkomsttryggheten för
20211: angående ändring av lagen om minuthandelns             arbetstagarna i branschen försvagas.
20212: och vissa arbetsrörelsers affärstid (RP nr 213/1983
20213: rd. ), som syftade tili att lindra begränsningarna       Enligt utskottets uppfattning skulle de olägen-
20214: av minuthandelns affärstider. Propositionen av-        heter lagförslaget medför vara större än nyttan,
20215: såg                                                    varför utskottet har beslutat avböja lagförslaget. ''
20216:     - att förlänga öppettiderna vissa dagar före          Ändringen av kioskförordningen och handels-
20217: helg med sammanlagt 15 timmar om året,                 och industriministeriets beslut om försäljning i
20218:     - att flytta öppethållningen av livsmedelslo-      härbärgerings- och förplägnadsrörelser, vilka an-
20219: kaler under helgdagar som följer efter varandra        slöt sig tili reformeringspaketet, genomfördes
20220: tili den sista av dem och flytta öppethållningen       dock, och de reviderade författningarna trädde i
20221: en timme senare än vad var fallet då,                  kraft i mars 1985. Dessa beslut bl.a. utvidgade
20222:     - att konstförsäljningsutställningarna inte        kioskhandelns sortiment och lämnade mindre
20223: skall omfattas av de öppethållningsbegränsningar       utrymme för tolkning.
20224: som lagen innehöll och
20225:     - att jämställa försäljningen av plantor och         Kioskhandeln har klart stärkt sin ställning efter
20226: motsvarande med försäljningen av blommor och           revideringen av kioskförordningen. Ansökningar-
20227: tillåta försäljningen sålunda även på söndagar.        na om undantag av affärstiderna för minuthan-
20228:     Regeringens proposition baserade sig på ett        deln har ökat hela tiden. År 1980 inlämnades tili
20229:  betänkande av arbetsgruppen för kioskhandels-         handels- och industriministeriet ca 100 ansök-
20230:  och affärstidsfrågor, tillsatt av handels- och in-    ningar om undantag, år 1982 uppgick antalet
20231:  dustriministeriet. I betänkandet föreslogs en viss    ansökningar tili över 200 och i fjol inkom 347
20232:  ökning av kioskernas sortiment. Affärstidslagen,      ansökningar. Av dessa godkändes 314 och avslogs
20233:  kioskförordningen och handels- och industri-          33. Antalet ansökningar har i år varit på minst
20234:  ministeriets beslut om försäljning i härbärge-        samma nivå som i fjol. Mindre än 10 % av
20235:  rings- och förplägnadsrörelser utgör en samman-       ansökningarna har avslagits.
20236:  hängande helhet med tanke på en inbördes                 Med stöd av vad ovan anförts anser regeringen
20237:  konkurrensställning för handelns olika former.        att det inte är ändamålsenligt att avge en ny
20238:     Propositionen om ändring av affärstidslagen        proposition om ändring av affärstidslagen under
20239:  mötte dock ett förvånansvärt brett motstånd i         den nuvarande riksdagens mandatperiod.
20240: 
20241:     Helsingfors den 17 oktober 1986
20242:                                                                                  Minister jermu Laine
20243:                                                1986 vp.
20244: 
20245: Kirjallinen kysymys n:o 304
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 
20250:                                     Vainio: Humppilan-Jokioisten tien perusparantamisesta
20251: 
20252: 
20253:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20254: 
20255:    Humppilan-Jokioisten välisen tieosuuden n:o        kaksinkertainen määrä. Tien perusparantaminen
20256: 2813 perusparantaminen on ollut käynnissä jo          ja päällystäminen olisi saatettava loppuun todella
20257: lähes 20 vuotta. Suunnitelmat ovat olleet valmii-     kiireellisesti.
20258: na jo pitkään, mutta vasta 113 tieosuudesta on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20259: peruskorjattu ja päällystetty. Tieosuus on erittäin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20260: huonokuntoinen ja jopa vaarallinen. Jokioisten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20261: suunnasta kulkee päivittäin lukuisa määrä henki-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20262: löitä Humppilaan töihin. He joutuvat nykyisel-
20263: lään ajamaan työmatkansa Forssan kautta; koska                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
20264: Humppilan-Jokioisten tieosuus on lähes ajokel-               menpiteisiin Humppilan-Jokioisten vä-
20265: vottomassa kunnossa. Näin ollen matkaa kertyy                lisen tien n:o 2813 perusparannuksen ja
20266:                                                              päällystyksen loppuun saattamiseksi?
20267:                              '
20268:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
20269: 
20270:                                              Mikko Vainio
20271: 
20272: 
20273: 
20274: 
20275:  260812R
20276: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 304
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20282: 
20283:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Iisen tien n:o 2813 perusparannuksen ja
20284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 päällystyksen loppuun saattamiseksi?
20285: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-
20286: jeenne n:o 1339 ohella toimittanut valtioneuvos-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20287: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   ti   seuraavaa:
20288: edustaja Mikko Vainion näin kuuluvasta kirjalli-
20289:                                                        Hallitus on esityksessään vuoden 1987 tulo- ja
20290: sesta kysymyksestä n:o 304:
20291:                                                     menoarvioksi ehdottanut tieosan Minkiö-Kaup-
20292:                                                     pila alkurahoitukseksi 2,0 Mmk. Hankkeen arvi-
20293:         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      oidaan valmistuvan vuonna 1988. Näin ollen
20294:        menpiteisiin Humppilan-Jokioisten vä-        tietyöt ko. tiellä aloitetaan ensi vuoden aikana.
20295: 
20296:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
20297: 
20298:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
20299:                                       1986 vp. -     KK n:o 304                                      3
20300: 
20301: 
20302: 
20303: 
20304:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
20305: 
20306:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
20307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr
20308: 1339 av den 16 september 1986 tili vederbörande        Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20309: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   anföra följande:
20310: av riksdagsman Mikko Vainio undertecknade
20311: spörsmål nr 304:                                        Regeringen har i sin proposmon angående
20312:                                                      statsförslaget för år 1987 som begynnelsefinansie-
20313:          Ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-        ring för vägavsnittet Minkiö - Kauppila före-
20314:        der för att få grundförbättringen och         slagit 2,0 milj. mk. Projektet beräknas bli slut-
20315:        beläggningen av väg nr 2813 mellan            fört år 1988. Således inleds vägarbetet på denna
20316:        Humppila och Jockis slutförd?                 väg nästa år.
20317: 
20318:       Helsingfors den 7 oktober 1986
20319: 
20320:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
20321:                                                  1986 vp.
20322: 
20323: Kirjallinen kysymys n:o 305
20324: 
20325: 
20326: 
20327: 
20328:                                     Lehtinen ym.: Sosiaalitoimiston antamien avustusten takaisinperin-
20329:                                       nästä
20330: 
20331: 
20332:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20333: 
20334:    Moni pienituloinen ja eläkeläinen joutuu tur-        ollen syntyy kierre. On taas haettava apua sosiaa-
20335: vautumaan      sosiaalitoimiston      taloudelliseen    liturvan kautta, joka jälleen vähennetään eläk-
20336: apuun esim. eläkepäätöstä odottaessaan. Sama            keestä jne. ja tätä kierrettä kokevat monet jatku-
20337: tilanne on myös konkurssin vuoksi palkkaturva-          van loputtomiin.
20338: saataviaan odottavilla irtisanotuilla työntekijöillä.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20339: Koska em. päätösten odottaminen saattaa kestää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20340: kuukausia, ovat Sosiaalitoimistosta vuokran mak-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20341: suun, sähköön, ruokaan yms. saadut avustukset           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20342: usein varsin suuna.
20343:    Kun päätös eläkkeestä tai palkkaturvasaatavat                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20344: tulevat sitä hakeneelle henkilölle, vähennetään                ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitetun so-
20345: näistä maksuista sosiaaliturvan kautta aiemmin                 siaalitoimiston antaman avustuksen takai-
20346: saadut avustukset niin, että henkilö saakin erit-              sinperinnästä aiheutuvia taloudellisen ah-
20347: täin pienen summan kerralla käyttöönsä, jopa                   dingon kierteitä voitaisiin helpottaa ja
20348: vain muutaman sata markkaa kuukaudessa. Näin                   kokonaan poistaa?
20349: 
20350:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
20351: 
20352:                        Ulla Lehtinen                             Helvi Koskinen
20353: 
20354: 
20355: 
20356: 
20357: 260842Z
20358: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 305
20359: 
20360: 
20361: 
20362: 
20363:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20364: 
20365:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ie tulevia etuuksia, on lautakunnan sosiaalihuol-
20366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toasetuksen 15 §:n mukaisesti annettava henki-
20367: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-        lölle ymmärrettävä selvitys varojen käytöstä.
20368: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Toimeentulotuen takaisinperimisen edellytyk-
20369: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       senä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettä-
20370: Ulla Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       essä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia
20371: kysymyksestä n:o 305:                                 tuloja tai sellaista omaisuutta, josta korvaus voi-
20372:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        daan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai
20373:        ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitetun so-    sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää
20374:        siaalitoimiston antaman avustuksen takai-      huolta tai on velvollinen pitämään huolta (Sosi-
20375:        sinperinnästä aiheutuvia taloudellisen ah-     aalihuoltoL 36 §).
20376:        dingon kierteitä voitaisiin helpottaa ja          Sosiaalihallitus on toimeentulotukea koskevas-
20377:        kokonaan poistaa?                              sa yleiskirjeessään (A3/ 1986/hu) todennut, että
20378:                                                       perimää ei tule suorittaa, jos henkilö perinnän
20379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         johdosta joutuu turvautumaan toimeentulotu-
20380: seuraavaa:                                            keen lyhyen ajan sisällä ja, että taannehtivasti
20381:                                                       maksettavasta etuudesta ei tule siten automaatti-
20382:    Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin.
20383:                                                       sesti periä ennakkona annettua toimeentulotukea
20384: Sosiaalihuoltolaissa on mainittu erikseen ne tilan-
20385:                                                       takaisin, vaan yksilön ja perheen toimeentulo-
20386: teet, joissa takaisinperiminen on mahdollista.
20387:                                                       edellytykset tulee selvittää.
20388:    Sosiaalilautakunnalla on sosiaalihuoltolain
20389: 38 §:n perusteella valta periä ja nostaa tuen            Ensisijaista etuutta, kuten työttömyys-, sairaus-
20390: saajalle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut,     tai eläketurvaa odottavan kannalta tilanne on
20391: avustukset tai muut jatkuvat tai kertaluonteiset      sikäli vaikea, ettei hän voi varmuudella tietää,
20392: tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta kuin      tullaanko ennakkona annettu toimeentulotuki
20393: tukea on annettu ennakkona sekä käyttää niitä         lopulta perimään vai luovutaanko perinnästä.
20394: ennakkona annetun tuen takaisinmaksamiseen.              Etuuden viivästymisen vuoksi toimeentulotu-
20395: Muussa laissa oleva maksukielto ei vaikuta lauta-     kea saa runsas viidennes kaikista toimeentulotuen
20396: kunnan perimisoikeuteen. Edelleen pykälän mu-         saajista. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edel-
20397: kaan sosiaalilautakunnan on välittömästi suoritet-    leen selvittämään mahdollisuuksia nopeuttaa en-
20398: tava toimeentulotuen takaisinperimään käytetty-       sisijaisten toimeentuloturvajärjestelmien etuuk-
20399: jen varojen jälkeen jäljelle jäävät varat tuen        sien maksatusta ja mahdollisuutta maksaa etuut-
20400: saajalle. Jos sosiaalilautakunta on sosiaalihuolto-   ta ennakonluonteisena näiden järjestelmien pii-
20401: lain 38 §:n mukaan perinyt ja nostanut henkilö!-      rissä.
20402: 
20403:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1986
20404: 
20405:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
20406:                                       1986 vp. -     KK n:o 305                                         3
20407: 
20408: 
20409: 
20410: 
20411:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20412: 
20413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         socialvårdsförordningens 15 § ge vederbörande
20414: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       person en förståelig utredning över använd-
20415: den 16 september 1986 tili vederbörande med-         ningen av medlen.
20416: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      Föruts~ttning för återindrivning av utkomst-
20417: riksdagsman Ulla Lehtinen m.fl. undertecknade        stöd är att den ersättningsskyldige, när beslut i
20418: spörsmål nr 305:                                     saken fattas eller senare, har rätt att erhålla
20419:                                                      sådana inkomster eller sådan förmögenhet varur
20420:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ersättningen kan indrivas utan att den ersätt-
20421:        för att den ekonomiskt onda cirkel som        ningsskyldiges utkomst eller utkomsten för per-
20422:        föranleds av återindrivningen av det i        son, om viiken han drar eller är pliktig att dra
20423:        motiveringen avsedda bidraget som bevil-      försorg, äventyras. (Socialvårdslagen 36 §).
20424:        jats av socialbyrån, skall kunna lindras         Socialstyrelsen har i ett cirkulär (A3 1 19861 hu)
20425:        och helt och hållet elimineras?               som gäller utkomststöd konstaterat att indrivning
20426:                                                      inte bör ske, om vederbörande person på grund
20427:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     av indrivning måste ty sig tili utkomststöd inom
20428: anföra följande:                                     en kort tid och, att av den förmån som skall
20429:    Utkomststöd återindrivs i allmänhet inte. I       betalas retroaktivt bör således inte automatiskt
20430: socialvårdslagen har särskilt omnämnts de situa-     återindrivas utkomststöd som beviljats i förskott,
20431: tioner, i vilka återindrivning är möjlig.            utan individens och familjens utkomst förutsätt-
20432:    På basen av 38 § i socialvårdslagen har social-   ningar bör utredas.
20433: nämnden befogenhet att uppbära och lyfta tili           Situationen är så tili vida svår från den persons
20434: urkomststödtagaren hörande pensioner, livrän-        synpunkt sett som väntar på en primär förmån,
20435: tor, underhållsbidrag, understöd eller andra fort-   såsom utkomstskydd på grund av arbetslöshet
20436: löpande eller i ett för allt inflytande inkomster,   eller sjukdom eller på pension, att han inte med
20437: ersättningar eller tillgodohavanden för den tid      säkerhet kan veta, om man tili slut kommer att
20438: stöd iämnats i förskott samt använda dem för         indriva det utkomststöd som beviljats i förskott
20439: återbetalning av det i förskott beviljade stödet.    eller avstå från att göra det.
20440: Betalningsförbud i annan lag inverkar inte på           Drygt en femtedel av alla utkomststödstagare
20441: nämndens indrivningsrätt. Vidare skall enligt        får utkomststöd på grund av dröjsmål i samband
20442: paragrafen socialnämnden omedelbart tili under-      med förmån. Social- och hälsovårdsministeriet
20443: stödstagaren betala de medel som återstår efter      kommer att fortsätta med att utreda möjligheter-
20444: indrivningen av utkomststödet ur nämnda till-        na att påskynda utbetalningen av utkomststöd
20445: gångar. Om socialnämnden enligt socialvårdsla-       enligt de primära urkomststödssystemen och
20446: gens 38 § har indrivit och lyft förmåner som         möjligheterna att utbetala förmånen i förskott
20447: tillkommer en person, skall nämnden enligt           inom ramen för dessa system.
20448: 
20449:      Helsingfors den 15 oktober 1986
20450: 
20451:                                                                              Minister Matti Puhakka
20452:                                                 1986 vp.
20453: 
20454: Kirjallinen kysymys n:o 306
20455: 
20456: 
20457: 
20458: 
20459:                                    Koskinen ym.: Jätepaperin hyötykäytön lisäämisestä
20460: 
20461: 
20462:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20463: 
20464:   Eri paperinkerääjäjärjestöt ovat huolissaan jat-     Syntynyt tilanne asettaa yhdistysten mielestä jäte-
20465: kuvasti kasvavasta jätepaperivuoresta. Yhdistyk-       huoltolain keskeisen hyötykäyttötavoitteen toteu-
20466: set toivovatkin valtiovallalta ja teollisuudelta ri-   tumisen kyseenalaiseksi.
20467: peitä toimia alaa uhkaavan katastrofin torjumi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20468: seksi.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20469:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20470:   Jätepaperin ylitarjonta on ollut jo useiden          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20471: vuosien ajan 60 000-80 000 tonnin luokkaa ja
20472: on jatkuvasti kasvamassa. Tähän asti paperivuori                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20473: on pystytty markkinoimaan ulkomaille, mutta                   ryhtyä jätepaperin käytön laajentamiseksi
20474: maailmanmarkkinatilanne on jatkuvasti vaikeu-                 Suomessa ja näin ollen alaa uhkaavan
20475: tunut ja kotimaan varastot ovat jo täyttymässä.               katastrofin torjumiseksi?
20476: 
20477:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
20478: 
20479:                        Helvi Koskinen                           Ulla Lehtinen
20480: 
20481: 
20482: 
20483: 
20484: 2608562
20485: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 306
20486: 
20487: 
20488: 
20489: 
20490:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20491: 
20492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - tehostetaan nykyisin käytössä olevien koti-
20493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keräyspaperia käyttävien tuotantolaitosten vas-
20494: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         taanottokykyä,
20495: jeenne n:o 1341 ohella lähettänyt valtioneuvos-           - tehostetaan jätepaperin vientiä siihen asti,
20496: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      kunnes tarvittava kotimaisen käytön turvaava
20497: jennöksen kansanedustaja Helvi Koskisen ym.            lisäkapasiteetti on saatu rakennetuksi,
20498: kirjallisesta kysymyksestä n:o 306, jossa tiedustel-      - pyritään perustamaan uusia integroituja jä-
20499: laan:                                                  tepaperin käsittely-yksikköjä toiminnassa olevien
20500:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo         tuotantolaitosten yhteyteen,
20501:         ryhtyä jätepaperin käytön laajentamiseksi         - pyritään lisäämään jätepaperin käyttöä sa-
20502:         Suomessa ja näin ollen alaa uhkaavan           nomalehtipaperin valmistuksessa,
20503:         katastrofin torjumiseksi?                         - pyritään aloittamaan uusiamassasta valmis-
20504:                                                        tettujen paperituotteiden valmistus,
20505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             - pyntaan lisäämään jätepaperin käyttöä
20506: seuraavaa:                                             eriste- ja kuivikeaineena,
20507:                                                           - pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin teolli-
20508:    Hallitus on hyvin tietoinen jätepaperin tämän-
20509:                                                        suuden, kuntien, paperinkerääjien ja valtion kes-
20510: hetkisestä ylitarjontatilanteesta ja siitä johtuvien
20511:                                                        ken,
20512: seurausten merkityksestä. Sen tavoitteet ja toi-
20513: menpiteet asiassa petustuvat niihin kannanot-             - tehostetaan jätepaperin lajittelua sekä
20514: toihin, jotka valtioneuvosto on hyVäksynyt                - selvitetään jätepaperin käytön lisäämismah-
20515: 3. 7. 1986 tekemässään jätteiden hyödyntämisen         dollisuudet energiantuotannossa.
20516: kehittämistä koskevassa periaatepäätöksessä. Tä-          Näistä keinoista näyttäisivät tällä hetkellä neljä
20517: män päätöksen mukaan jätepaperin ja -pahvin            ensin mainittua olevan toteuttamiskelpoisimpia
20518: talteenottoa on tarkoitus lisätä vuoteen 1995          ja vaikuttavimpia, joskin muitakin mahdollisia
20519: mennessä 450 000 tonniin vuodessa ja ns. kotike-       keinoja on.
20520: räyspaperin käyttöä teollisuudessa samana aikana          Ympäristöministeriön ja kauppa- ja teollisuus-
20521: 100 000-120 000 tonnilla vuodessa. Peri-               ministeriön kutsusta on hiljattain pidetty asiaa
20522: aatepäätöksen perustana olleen jätehuollon neu-        koskeva neuvottelutilaisuus metsäteollisuuden
20523: vottelukunnan keväällä 1986 hyväksymän jättei-         ylimmän johdon kanssa. Tässä yhteydessä on
20524: den hyödyntämisen kehittämisohjelman mukaan            saatettu metsäteollisuuden johdon tietoon jäte-
20525: viimeksi mainitusta lisäyksestä on tarpeen toteut-     paperin ylitarjontatilanteesta aiheutuvat ongel-
20526: taa 50 000-60 000 tonnin vuotuinen lisäys              mat ja keskusteltu metsäteollisuuden mahdolli-
20527: 1980-luvun loppupuolella. Viennin supistuttua          suuksista vaikuttaa nopeasti myönteisten ratkai-
20528: kansainvälisen ylitarjontatilanteen johdosta jyr-      sujen aikaansaamiseen. Neuvottelussa sovitun pe-
20529: kästi vuoden 1986 aikana arvioidaan kotimaisen         rusteella asetetaan työryhmä valmistelemaan tar-
20530: lisäkysynnän tarve tällä hetkellä jo 70 000-           vittavat toimenpide-ehdotukset vuoden 1986
20531: 80 000 tonniksi vuodessa.                              loppuun mennessä. Hallitus on tarvittaessa val-
20532:    Jätepaperin käytön lisäämistä koskevat tavoit-      mis harkitsemaan soveltuvien ohjauskeinojen
20533: teet pyritään saavuttamaan ja alalla esiintyvät        käyttöönottoa myönteisten ja pikaisten ratkaisu-
20534: ongelmat ratkaisemaan seuraavin keinoin:               jen aikaansaamiseksi.
20535: 
20536:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
20537: 
20538:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
20539:                                       1986 vp. -     KK n:o 306                                       3
20540: 
20541: 
20542: 
20543: 
20544:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20545: 
20546:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen          tionsanläggningar som använder returpapper från
20547: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse nr        hemmen effektiveras,
20548: 1341 av den 16 september 1986 tili vederbörande          - exporten av avfalispapper effektiveras tills
20549: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   den nödvändiga tilläggskapacitet som tryggar
20550: av riksdagsledamot Helvi Koskinen m.fl. under-       användningen i hemlandet har byggts upp,
20551: tecknade spörsmål nr 306:                                - man strävar efter att grunda nya integrera-
20552:                                                      de enheter för behandling av avfalispapper i
20553:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      samband med verksamma produktionsanlägg-
20554:        för att användningen av avfalispapper         ningar,
20555:        skali öka i Finland och för att sålunda för       - man strävar efter att öka användningen av
20556:        förhindra den katastrof som hotar bran-       avfalispapper vid tillverkningen av tidningspap-
20557:        schen?                                        per,
20558:                                                          - man strävar efter att påbörja tillverkningen
20559:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av pappersprodukter som tillverkas av återvin-
20560: anföra följande:                                     ningsmassa,
20561:                                                          - man strävar efter att öka användningen av
20562:   Regeringen är mycket medveten om det :.å?an-       avfallspapper som isoleringsmaterial och tili strö,
20563: de överutbudet på avfallspapper och vad foljder-         - man strävar efter att ingå långvariga avtal
20564: na därav imnebär. Regeringens mål och åtgärder       mellan industrin, kommunerna, pappersinsam-
20565: baserar sig på de stäliningsstaganden som statsrå-   larna och staten,
20566: det har godkänt 3. 7.1986 i principbeslut ~m                sorteringen av avfalispapper effektiveras
20567: utvecklande av återvinningen av avfali. Enltgt       samt
20568: detta beslut är avsikten att öka tilivaratagandet           möjligheterna att öka användningen av
20569: av avfallspapper och -papp fram tili år 1995 tili    avfalispapper i energiproduktionen utreds.
20570: 450 000 ton om året och användningen av s.k.             Av dessa medel verkar de fyra förstnämnda för
20571: returpapper från hemmen inom industrin med           närvarande vara de mest genomfärbara och effek-
20572: 100 000-120 000 ton per år under samma tid.          tivaste även om det finns andra möjliga medel.
20573: Enligt det utvecklingsprogram f~r ~tervinning av         På inbjudan av miljöministeriet och handels-
20574: avfall som utgjorde grund fär pnnopbeslutet och      och industriministeriet har i denna fråga nyligen
20575: som våren 1986 godkändes av delegationen för         förts förhandlingar med den högsta ledningen
20576: avfallshantering är det nödvändigt att i fråga om    för skogsindustrin. 1 detta sammanhang har led-
20577: den sistnämnda ökningen genomföra en årlig           ningen för skogsindustrin informerats om de
20578: ökning om 50 000-60 000 ton i slutet av 1980-        problem som föranleds av överutbudet på avfalls-
20579: talet. Sedan exporten markant minskat under år       papper och samtidigt diskuterades även möjlig-
20580: 1986 på grund av det internationelia öv~rutbudet     heterna för skogsindustrin att snabbt vidta åtgär-
20581: beräknas behovet av att öka efterfrågan 1 hemlan-    der för åstadkommande av en positiv läsning. 1
20582: det för närvarande uppgå tili redan 70 000-          enlighet med vad som enades om vid förhand-
20583: 80 000 ton om året.                                  lingarna tilisätts en arbetsgrupp med uppgift att
20584:    Syftet är att med följande me~el uppnå de mål     tili utgången av år 1986 bereda förslag tili
20585: mm gäller ökandet av användnmgen av avfalls:         nödvändiga åtgärder. Regeringen är vid behov
20586: papper och läsa de problem som förekommer 1          redo att överväga ibruktagandet av lämpliga
20587: branschen:                                           medel för styrning av verksamheten för åstad-
20588:    - mottagningsförmågan för sådana produk-          kommande av positiva och snabba lösningar.
20589: 
20590:      Helsingfors den 21 oktober 1986
20591: 
20592:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
20593:                                                 1986 vp.
20594: 
20595: Kirjallinen kysymys n:o 307
20596: 
20597: 
20598: 
20599: 
20600:                                    Almgren: Kuljettajantutkinnon suorittamisesta automaattivaihtei-
20601:                                      sella autolla
20602: 
20603: 
20604:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20605: 
20606:    Liikenneministeriölle on lähetetty 10. 7. 1986      tarkoittamassa tapauksessa. Ministeriö viittaa
20607: anomus, jossa anoja pyytää saada lupaa suorittaa       kielteisessä päätöksessään siihen, että kuljettajan-
20608: AB-ajokortin       automaattivaihteisella   autolla.   tutkinnossa käytettäviä ajoneuvoja koskevien
20609: Anomus on liikenneministeriössä päivätty saapu-        määräysten mukaan automaattivaihteisen auton
20610: neeksi 11.7 .1986.                                     käyttö kuljettajantutkinnon ajokokeessa on mah-
20611:    Anomuksensa tueksi anoja esittää seuraavat          dollista vain, jos opetus on annettu tällaisella
20612: syyt:                                                  autolla.
20613:    1. Anoja on jo varsin korkeassa iässä.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20614:    2. Perheessä on automaattivaihteinen auto eri-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20615: tyisesti siitä syystä, että aviopuoliso on vaikeasti   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20616: invalidisoitunut. Hän on menettänyt sodassa toi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20617: sen kätensä. Vaikean kuolion vuoksi on molem-                     Onko liikenneministeriössä sovellettu
20618: mat jalat jouduttu amputoimaan.                                kuljettajantutkintoa koskevia säännöksiä
20619:    3. Anoja on Keuruulla autokoulussa, jossa hän               oikealla tavalla, kun lupa suorittaa AB-
20620: on voinut opetella ajamaan automaattivaihteisel-               ajokortti automaattivaihteisella autolla on
20621: la autolla. Autokoululla on automaattivaihteinen               evätty, vaikka anoja on esittänyt anomuk-
20622: auto invalidien koulutusta varten.                             sensa tueksi erityisen painavia syitä ja
20623:    Heinäkuun 2 päivänä 1986 antamallaan pää-                   ajo-opetus autokoulussa on tapahtunut
20624: töksellä liikenneministeriö toteaa, että luvan                 nimenomaan automaattivaihteisella au-
20625: myöntäminen ei ole mahdollista hakemuksen                      tolla?
20626: 
20627:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1986
20628: 
20629:                                              Esko Almgren
20630: 
20631: 
20632: 
20633: 
20634: 260827H
20635: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 307
20636: 
20637: 
20638: 
20639: 
20640:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20641: 
20642:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan antaa ja kuljettajantutkinnon ajokoe
20643: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suorittaa automaattivaihteisella ajoneuvolla vain
20644: olette 16 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-       jos oppilaalla on sellainen vamma, joka edellyt-
20645: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tää tällaisen ajoneuvon käyttöä.
20646: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Liikenneministeriön vastaus, johon kysymyk-
20647: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     sessä viitataan, on annettu kirjeeseen, jossa ajo-
20648: sestä n:o 307:                                       opetus kerrottiin saaduksi autokoulussa auto-
20649:                                                      maattivaihteistolla vatustetulla autolla. Koska au-
20650:           Onko liikenneministeriössä sovellettu      tokoulussa annettavaa opetusta koskevat omat
20651:        kuljettajantutkintoa koskevia säännöksiä      määräyksensä, on tällöin edellytetty autokoulun
20652:        oikealla tavalla, kun lupa suorittaa AB-      toimineen määräysten mukaisesti, eli todenneen
20653:        ajokortti automaattivaihteisella autolla on   oppilaalla olevan sellaisen vamman, joka on
20654:        evätty, vaikka anoja on esittänyt anomuk-     edellyttänyt automaattivaihteista autoa, ja tällä
20655:        sensa tueksi erityisen painavia syitä ja      perusteella antaneen säädetyn ajo-opetuksen
20656:        ajo-opetus autokoulussa on tapahtunut         mainitulla tavalla. Mikäli autokoulu on määräys-
20657:        nimenomaan automaattivaihteisella au-         ten vastaisesti antanut opetusta automaattivaih-
20658:        tolla?                                        teisella autolla, kuljettajantutkinto on kuitenkin
20659:                                                      suoritettava normaalirakenteisella autolla.
20660:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Liikenneministeriö ei katso tarkoituksenmukai-
20661: ti seuraavaa:                                        seksi muutoin kuin vammaistapauksessa sitoa
20662:   Kuljettajaopetuksen antamista ja kuljettajan-      ajokortin voimassaoloa ajoneuvon tiettyyn raken-
20663: tutkintoa koskevien ajokorttiasetuksen (447 /72)     teelliseen ominaisuuteen. Tästä määräyksestä ei
20664: säännösten ja sen soveltamispäätöksen (4 71 172)     ole varattu erityistä poikkeamismahdollisuutta
20665: määräysten mukaan ajo-opetus ajokorttia varten       eikä siitä ole poikkeuksia annettu.
20666: 
20667:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
20668: 
20669:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
20670:                                       1986 vp. -     KK n:o 307                                       3
20671: 
20672: 
20673: 
20674: 
20675:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20676: 
20677:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         amen avläggas med automatväxlat fordon endast
20678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       om eleven har sådant lyte som förutsätter att
20679: den 16 september 1986 tili vederbörande med-         dylikt fordon används.
20680: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av
20681:                                                         Det svar från trafikministeriet som spörsmåls-
20682: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål nr
20683:                                                      stäliarna hänvisar tili har lämnats på ett brev i
20684: 307:                                                 vilket det berättades att körundetvisning i bilsko-
20685:           Har trafikministeriet tillämpat stad-      la erhåliits med bil som hade automatväxling.
20686:        gandena om förarexamen riktigt då man i       Eftersom den undervisning som meddelas i
20687:        fråga om AB-körkort inte beviljat tili-       bilskola har sina egna bestämmelser har man
20688:        stånd för avläggande av körprov med bil       härvid utgått från att bilskolan efterlevt bestäm-
20689:        med automatväxling, trots att den som         melserna, dvs. konstaterat att eleven har sådant
20690:        sökt om tilistånd anfört synnerligen vä-      lyte som förutsätter bil med automatväxling och
20691:        gande skäl för sin anhållan och körunder-     på denna grund meddelat föreskriven körunder-
20692:        visningen i bilskolan uttryckligen skett      visning på nämnda sätt. Har bilskolan i strid mot
20693:        med automatväxlad bil?                        bestämmelserna meddelat undetvisning med
20694:                                                      automatväxlad bil, skali förarexamen dock avläg-
20695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gas med bil av normal konstruktion.
20696: anföra följande:                                        Trafikministeriet anser det vara oändamålsen-
20697:   Enligt de stadganden i förordningen om kör-        ligt att binda körkortets giltighet vid någon viss
20698: kort (447 /72) som gälier meddelande av förarut-     egenskap hos fordonets konstruktion annat än i
20699: bildning och avläggande av förarexamen och           fall av handikapp. Någon särskild möjlighet att
20700: bestämmelserna i beslutet angående tiliämpning       avvika från denna bestämmelse har inte reserve-
20701: av förordningen (471/72) kan körundetvisning         rats och inga avvikelser från bestämmelsen har
20702: för körkort meddelas och körprov för förarex-        tiliåtits.
20703: 
20704:      Helsingfors den 14 oktober 1986
20705: 
20706:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
20707:                                               1986 vp.
20708: 
20709: Kirjallinen kysymys n:o 308
20710: 
20711: 
20712: 
20713: 
20714:                                  Kettunen ym.: Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien hoidon tehos-
20715:                                    tamisesta
20716: 
20717: 
20718:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20719: 
20720:    Sepelvaltimo-. verisuoni- ja sydänsairauksia        Tämä on epänormaali tilanne maamme kaltai-
20721: hoidetaan ainakin yliopistollisissa keskussairaa-   selle vauraalle ja sivistyneelle maalle. Kun yhteis-
20722: loissa eri puolilla maatamme. Hoitotarve ylittää    kunnalla on varaa sijoittaa vuosittain satoja mil-
20723: huomattavasti sen määrän, mihin tällä hetkellä      joonia markkoja verovaroja kerskakulttuuriin ja
20724: sairaaloilla on käytettävissä niin henkilökunta-    moneen muuhun toisarvoiseen, olisi toivottavaa
20725: kuin laitekapasiteettiakin.                         ja välttämätöntä, että kuitenkin ihmiselämä ja
20726:    Mm. vuotuinen ohitusleikkaustarve on lähes       välttämätön toimeentulo asetettaisiin etutilalle.
20727: 2 500 potilasta, mutta kapasiteetin puutteesta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20728: johtuen voidaan suorittaa kuitenkin vain 700-       tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20729: 800 operaatiota vuosittain. Tämä on johtanut        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20730: siihen, että potilaat joutuvat jonottamaan jopa     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20731: pari vuotta hoitoon pääsyyn, ja tutkimusjonakin
20732: mm. Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan on
20733:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin ja
20734: n. 1 vuosi.                                                tehokkaisiin toimiin sydän- ja verisuoni-
20735:    Esimerkiksi Kainuun keskussairaalan potilaista          tautien vaikeasti ruuhkautuneen hoitoti-
20736: on leikattu vuonna 1985 35 potilasta ja 48                 lanteen poistamiseksi niin, että tutki-
20737: odottaa hoitoon pääsyä sekä jatkotutkimuksia.              muksia ja leikkauksia suorinaville sairaa-
20738: KAKS:n potilaat operoidaan OYKS:ssa.                       loille järjestetään riittävät laite-, henkilö-
20739:    Asiantuntijatietojen mukaan tilanne on yhtä             ja muut resurssit, jolloin tehokkaasti eh-
20740: hankala koko maassa. Arvioiden mukaan odo-                 käistään ennenaikaiset ja hoidon puut-
20741: tusjonoissa menehtyy n. 10 % potilaista, jotka             teesta johtuvat ihmishenkien menetyk-
20742: voitaisiin leikkauksen avulla pelastaa.                    set?
20743: 
20744:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1986
20745: 
20746:                      Pentti Kettunen                         Pentti Skön
20747:                      Pekka Leppänen                          Aarno von Bell
20748: 
20749: 
20750: 
20751: 
20752:  260854M
20753: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 308
20754: 
20755: 
20756: 
20757: 
20758:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20759: 
20760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          tiin yliopistosairaaloihin sepelvaltimokirurgiaan
20761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            97 virkaa. Koska tietämys sepelvaltimokirurgian
20762: olette 17 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-           tuloksellisuudesta on viime aikoina lisääntynyt
20763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         nopeasti, lääkintöhallitus Suomen Kardiologisen
20764: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          seuran aloitteesta ja yhteistyössä Sairaalaliiton
20765: Kettusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         sekä Sydäntautiliiton kanssa järjesti Helsingissä
20766: myksestä n:o 308:                                        asiantuntijakokouksen 12. - 13.12.1985. Asian-
20767:                                                          tuntijakokous jätti maaliskuussa 1986 kannanot-
20768:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin ja          tonaan ehdotuksen sepelvaltimokirurgian tar-
20769:         tehokkaisiin toimiin sydän- ja verisuoni-        peesta ja järjestelyistä Suomessa. Ehdotuksen
20770:         tautien vaikeasti ruuhkautuneen hoitoti-         mukaan Suomessa tarvitaan vuosittain edellä esi-
20771:         lanteen poistamiseksi niin, että tutki-
20772:                                                          tetyt noin 2 400 sydänverisuonten ohitusleik-
20773:         muksia ja leikkauksia suorinaville sairaa-       kausta. Leikkaustoimintaan ja sen edellyttämiin
20774:         loille järjestetään riittävät laite-, henkilö-   tutkimuksiin tarvitaan 426 uutta virkaa yliopis-
20775:         ja muut resurssit, jolloin tehokkaasti eh-       tollisiin keskussairaaloihin sekä leikkaussali- ja
20776:         käistään ennenaikaiset ja hoidon puut-           tehostetun hoidon kapasiteettia.
20777:         teesta johtuvat ihmishenkien menetyk-
20778:         set?                                                Valtioneuvoston 25. 9. 1986 vahvistamassa ter-
20779:                                                          veydenhuollon järjestämistä koskevassa valtakun-
20780:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nallisessa suunnitelmassa on erikoissairaanhoidon
20781: ti seuraavaa:                                            virkakiintiöitä koko viisivuotiskauden ajan lisätty
20782:                                                          aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna. Huo-
20783:    Terveydenhuollon järjestämistä koskevan valta-        mattava osa lisäviroista ohjataan sydänkirurgian
20784: kunnallisen suunnitelman mukaan erityistason             kehittämiseen, jolloin asiantuntijatyöryhmän
20785: sairaanhoidon palvelut, joihin kuuluu mm. se-            esittämä virkatarve tulee tyydytettyä vuoteen
20786: pelvaltimokirurgia, keskitetään yliopistosairaaloi-      1991 mennessä. Lisäksi erillisillä ratkaisuilla huo-
20787: hin. Yliopistolliset keskussairaalaliitot ovat voi-      lehditaan siitä, että yliopistollisten keskussairaa-
20788: neet kehittää toimintaansa valtioneuvoston vuo-          loiden tarvitsema leikkaussalien ja tehohoito-
20789: sittain vahvistamissa terveydenhuollon järjestä-         osastojen lisäkapasiteetti voidaan turvata.
20790: mistä koskevissa valtakunnallisissa suunnitelmissa
20791:                                                             Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa on
20792: annettujen voimavarojen mukaan.
20793:                                                          varattu 2 miljoonan markan määräraha ohitus-
20794:    Arvio tarvittavien sydänverisuonten ohitusleik-
20795:                                                          leikkauskirurgian kehittämiseen. Tällä määrära-
20796: kausten vuosittaisesta lukumäärällisestä tarpeesta
20797:                                                          halla on 1. 7. - 31. 12. 1986 voitu yliopistosairaa-
20798: on nopeasti muuttunut. Kun asiantuntijat vielä
20799:                                                          loihin palkata määräaikaisina yhteensä 87 viran-
20800: viisi vuotta sitten arvioivat tarvittavan 1 000 ohi-
20801:                                                          haltijaa.
20802: tusleikkausta vuodessa, on arvio uusimman asian-
20803: tuntijakannanoton mukaan 2 400 ohitusleikkaus-              Maan rajojen ulkopuolelta ostettavia sydänveri-
20804: ta vuodessa (500 leikkausta/miljoona asukasta).          suonten ohitusleikkauksia tulisi hankkia vain po-
20805: Vuonna 1985 tehtiin 723 ohitusleikkausta, joten          tilaskohtaisesti yksilöidyin päätöksin silloin, kun
20806: arvioimun tarpeeseen nähden on nykyinen leik-            vastuualueen yliopistollinen keskussairaala on an-
20807: kauskapasiteetti riittämätön.                            tanut puoltavan lausuntonsa.
20808:    Tilanne ennakoitiin jo 1980-luvun alussa, jol-           Olennaisen tärkeää on, että Suomessa yliopis-
20809: loin valtakunnalliseen suunnitelmaan tuli lausu-         tollisten keskussairaaloiden ohitusleikkauskapasi-
20810: ma sepelvaltimokirurgian tehostamisesta. Lääkin-         teettia lisätään siinä määrin, että valtakunnalli-
20811: töhallituksen lääninhallituksille antamassa eri-         nen omavaraisuus on turvattu. Näin voidaan
20812: koissairaanhoidon alueellisten suunnitelmien             parhaiten turvata kansalaisten tasavertaisuus ohi-
20813: vahvistamisohjeessa vuosille 1986-1990 ohjat-            tusleikkauspalvelujen saannissa.
20814: 
20815:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
20816: 
20817:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20818:                                       1986 vp. -      KK n:o 308                                       3
20819: 
20820: 
20821: 
20822: 
20823:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20824: 
20825:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tersom kunskapen om kranskärlskirurgins fram-
20826: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gång de senaste åren har snabbt ökat, arrangera-
20827: den 17 september 1986 tili vederbörande med-          de medicinalstyrelsen på initiativ av Kardiologis-
20828: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ka föreningen i Finland och i samråd med
20829: riksdagsman Kettunen m.fl. undertecknade              Sjukhusförbundet och Hjärtsjukdomsförbundet i
20830: spörsmål nr 308:                                      Finland rf ett möte i Helsingfors på expertnivå
20831:                                                       12. - 13.12.1985. Expertmötet framlade i mars
20832:           Ämnar Regeringen vidta snabba och           1986 som sitt ställningstagande ett förslag om
20833:        effektiva åtgärder för att avlägsna den        behovet av kransartärskirurgi och anordnandet av
20834:        svåra köbildningen vid vården av hjärt-        sådan i Finland. Enligt förslaget är behovet av
20835:        och blodkärlssjukdomar, så att tiliräckliga    by-pass-operationer som redan nämnts ca 2 400.
20836:        person- och apparaturresurser tilihanda-       För operationsverksamheten och de undersök-
20837:        hålis de sjukhus som utför undersökning-       ningar som denna förutsätter behövs 426 nya
20838:        arna och operationerna, varvid det effek-      tjänster vid centralsjukhusen samt kapacitet för
20839:        tivt förhindras att människor i brist på       operationssals- och intensivvård.
20840:        vård går en förtidig död tili mötes?              I den riksomfattande planen för anordnandet
20841:                                                       av hälsovården, som statsrådet faststälide
20842:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      25 .9.1986, har tjänstekvoterna för specialsjuk-
20843: anföra följande:                                      vården under hela femårsperioden ökat jämfört
20844:    Enligt den riksomfattande planen för anord-        med den tidigare planen. En betydande del av
20845: nandet av hälsovården koncentreras sjukvårds-         de extra tjänsterna anvisas för utvecklande av
20846: tjänsterna på specialnivå, som omfattar bl.a.         hjärtkirurgin. Då blir det behov av tjänster, som
20847: kransartärskirurgin, tili universitetssjukhusen.      har frarrilagts av en arbetsgrupp, bestående av
20848: Universitetscentralsjukhusförbunden har kunnat        experter, tillfredsställt före år 1991. Dessutom
20849: utveckla sin verksamhet enligt de resurser som        kommer det med hjälp av separata lösningar att
20850: beviljats i de av statsrådet årligen fastställda      ses tili att den ökade kapacitet som behövs vid
20851: planerna för anordnande av hälsovård.                 universitetscentralsjukhusens operationssalar och
20852:    Det beräknade antalet by-pass-operationer av       intensivvårdsavdelningar kan tryggas.
20853: kransartärerna, som måste utföras per år, har            I statsförslaget för år 1986 har ett anslag på 2
20854: snabbt förändrats. Då experter ännu för fem år        miljoner mark reserverats för utvecklandet av
20855: sedan uppskattade behovet av by-pass-operatio-        by-pass"kirurgin. Med detta anslag har samman-
20856: ner tili 1 000 per år, beräknas antalet dylika        lagt 87 ·tjänsteinnehavare kunnat avlönas i tids-
20857: operationer enligt experternas senaste stälinings-    bundna tjänsteförhålianden vid universitetssjuk-
20858: tagande uppgå tili 2 4QO per år (500 operarioneri     husen för tiden 1.7.- 31.12.1986.
20859: 1 miljon invånare). Ar 1985 utfördes 723 by-             De by-pass-operationer som köps utanför lan-
20860: pass-operationer av kransartärerna. M.a.o. är den     dets gränser bör anordnas endast genom indivi-
20861: nuvarande operationskapaciteten otiliräcklig med      duella beslut för varje patient då universitetscen-
20862: tanke på det uppskattade behovet.                     tralsjukhuset inom ansvarsområdet har förordat
20863:    Situationen förutspåddes redan i början av         detta i sitt utlåtande.
20864:  1980-talet, då ett utlåtande om en effektivering        Det är mycket viktigt, att kapaciteten för
20865: av kransartärskirurgin togs med i den riksomfat-      by-pass-operationer ökas vid universitetscentral-
20866: tande planen. I det direktiv medicinalstyrelsen       sjukhusen i Finland i sådan omfattning att kapa-
20867: har utfärdat för länsstyrelserna och där planerna     citeten att uföra dessa i hela landet tryggas.
20868: för den regionala specialsjukvården har fastställts   Härigenom kan medborgarnas jämstälidhet i frå-
20869: för åren 1986-1990 anvisades 97 tjänster för          ga om tillgången på by-pass-operationer bäst
20870: kransartärskirurgin vid universitetssjukhusen. Ef-    säkerstifflas.
20871: 
20872:      Helsingfors den 17 oktober 1986
20873: 
20874:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20875:                                                  1986 vp.
20876: 
20877: Kirjallinen kysymys n:o 309
20878: 
20879: 
20880: 
20881: 
20882:                                     Piipari: Liikevaihtoverotoimiston pysyttämisestä Kotkassa
20883: 
20884: 
20885:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20886: 
20887:    Verotuksen piirihallinnon kehittämistyöryh-          vaihtoverotoimiston siirtäminen Kouvolaan mer-
20888: män muistiossa on enemmistön kantana esitetty,          kitsisi.
20889: että liikevaihtoverotoimistot yhdistetään hallin-          Liikevaihtoverotoimistot ovat korostetusti pal-
20890: nollisesti lääninverovirastoihin ja siirretään läänin   velutoimistoja, jotka antavat liikevaihtoverolain-
20891: pääkaupunkeihin.                                        säädännöstä hyvinkin yksityiskohtaista neuvon-
20892:    Kotkan kaupunki on useissa yhteyksissä esittä-       taa. Nykyisen järjestelmän toiminnassa ei ole
20893: nyt edellä mainittuun suunnitelmaan kielteisen          havaittavissa sellaisia epäkohtia, jotka edellyttäi-
20894: kantansa Kotkan liikevaihtoverotoimiston siirtä-        sivät organisatorisia muutoksia.
20895: misestä Kouvolaan. Kotkan kaupunki on perus-               Päin vastoin voi olettaa, että nykyinen hyvä
20896: tellut kielteistä kantaansa mm. seuraavilla sei-        palveluasenne voisi kärsiä, jos toimistot yhdiste-
20897: koilla:                                                 tään suuriin välitöntä verotusta hoitaviin virastoi-
20898:    Aikavälillä 1970-1985 on työpaikkojen netto-         hin. Myös asukkaiden määrällisen sijainnin kan-
20899: vähennys Kotkassa ollut yli 5 000 työpaikkaa,           nalta katsoen liikevaihtoverotoimiston sijainti on
20900: mikä kehitys näyttää jatkuvan huolimatta kau-           oikea. Kotka naapurikuntineen muodostaa alu-
20901: pungin tehostuneista elinkeinopoliittisista toi-        een, jossa liikevaihtoverovelvollisia on eniten.
20902: menpiteistä. Työttömyys pysyttelee jatkuvasti              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20903: 9-11 prosentin lukemissa. Valtiovalta on myön-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20904: tänyt Kotkan elävän elinkeinojen rakenteellisen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20905: muutoksen aiheuttamaa kriisivaihetta ja on suun-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20906: nannut eräitä tukitoimia alueelle.
20907:    Tätä taustaa vasten tuntuu nurinkuriselta, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20908: valtion toimenpitein oltaisiin valmiit poistamaan                ryhtyä liikevaihtoverotoimiston pysyttä-
20909: Kotkasta noin 40 työpaikkaa, mitä Kotkan liike-                  miseksi Kotkassa?
20910: 
20911:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1986
20912: 
20913:                                             Anna-Liisa Piipari
20914: 
20915: 
20916: 
20917: 
20918: 260876L
20919: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 309
20920: 
20921: 
20922: 
20923: 
20924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20925: 
20926:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta lääninverovirastojen tehtäväksi. Kun lääninve-
20927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rovirastot jo toimivat liikevaihtoveron kantoviran-
20928: olette 18 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-        omaisena, huolehtisivat ne työryhmän ehdotuk-
20929: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sen mukaan koko liikevaihtoverotustoiminnoista.
20930: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Ehdotuksen toteutuessa liikevaihtoverotoimistot
20931: Piiparin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    lakkaisivat.
20932: tä n:o 309:                                              Työryhmän käsityksen mukaan liikevaihtovero-
20933:                                                       tusmenettelyn uudistus tulisi toteuttaa vuoden
20934:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1989 alusta lukien. Työryhmä on ehdottanut,
20935:         ryhtyä liikevaihtoverotoimiston pysyttä-      että sen ehdottamat uudet virat lääninveroviras-
20936:         miseksi Kotkassa?                             toihin perustettaisiin jo 1.9.1988 lukien. Liike-
20937:                                                       vaihtoverotoimistojen nykyisille viran- ja toimen-
20938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      haitijoille säilytettäisiin työpaikka nykyisillä työs-
20939: ti seuraavaa:                                         kentelypaikkakunnillaan. Ennen uuteen verotus-
20940:    Valtiovarainministeriössä on vuosina 1983--        menettelyyn siirtymistä verohallituksessa tulee
20941:  1986 selvitelty ja valmisteltu muun muassa liike-    valmistella organisaationmuutoksen edellyttämät
20942: vaihtoverotuksen organisaation kehittämistä lii-      hallintoa koskevat säännökset.
20943: kevaihtoverotusmenettelyn vireillä olevien uudis-        Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuoden
20944: tushankkeiden yhteydessä. Vuonna 1984 vero-           1986 syyskuussa antamassaan lausunnossa toden-
20945: tuksen piirihallinnon kehittämistyöryhmä esitti       nut, että verohallinnon organisaation kehittämi-
20946: muistiossaan (työryhmämuistio 1984: VM 5) liike-      seksi ja tehostamiseksi liikevaihtoverotoimistot
20947: vaihtoverotoimistojen lakkauttamista ja liikevaih-    tulisi valtiovarainministeriössä vireillä olevien
20948: toverotoimen organisointia kaikkiin lääninverovi-     suunnitelmien mukaisesti lakkauttaa ja siirtää
20949: rastoihin. Siirrettäessä liikevaihtoverotoimi lää-    niiden tehtävät lääninverovirastoille, jotka jo ny-
20950: ninveroviraston tehtäväksi nykyinen liikevaihto-      ~yisin toimivat liikevaihtoveron kantoviranomai-
20951: vero-organisaatio purettaisiin. Nykyisin liikevaih-   sma.
20952: toverotoimistot Tamperetta ja Kotkaa lukuun              Myös valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvio-
20953: ottamatta sijaitsevat samoilla paikkakunnilla kuin    esityksen verohallintoa koskevan luvun yleispe-
20954: lääninverovirastot. Liikevaihtoverotusmenettelyn      rusteluissa on todettu, että liikevaihtoverotusme-
20955: kehittämistoimikunta ei ottanut kantaa organi-        nettelyä on tarkoitus uudistaa .vuoden 1989 alus-
20956: saation muutoskysymyksiin. Toimikunta otti kui-       ta lukien. Tämän johdosta hallitus tulee mainit-
20957: tenkin säännösehdotuksia laatiessaan huomioon         tujen yleisperustelujen mukaan antamaan asiaa
20958: mainitun verotuksen piirihallinnon kehittämis-        koskevan lakiesityksen eduskunnalle ennen vuo-
20959: työryhmän ehdotukset verotuksen yhtenäisen pii-       den 1987 loppua. Ehdotettava uudistus edellyt-
20960: rihallinnon toteuttamiseksi ja liikevaihtoveroteh-    tää liikevaihtoverohallinnon organisaation kehit-
20961: tävien siirtämiseksi lääninverovirastoihin. Toimi-    tämistä.
20962: kunnan selvitys valmistui vuonna 1985 (komi-             Asia on tarkoitus saattaa hallituksen ratkaista-
20963: teanmietintö 1985:28).                                vaksi keväällä 1987. Henkilöstöä koskevat ehdo-
20964:    Muun muassa edellä mainittuihin selvityksiin       tukset tullaan sisällyttämään valtion vuoden 1988
20965: nojautuen valtiovarainministeriön vuonna 1985         tulo- ja menoarvioesitykseen. Valmistelussa on
20966: asettama työryhmä päätyi väliraportissaan (työ-       kuitenkin koko ajan lähdetty siitä, että liikevaih-
20967: ryhmämuistio 1986:VM 5) puoltamaan sitä, että         toverohallinnon viran- ja toimenhaitijoille myös
20968: liikevaihtoveron määrääminen ja veron suoritta-       Tampereella ja Kotkassa turvataan työpaikan säi-
20969: misen valvonta siirtyvät liikevaihtoverotoimistoil-   lyminen nykyisillä työskentelypaikkakunnilla.
20970: 
20971:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
20972: 
20973:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
20974:                                        1986 vp. -     KK n:o 309                                      3
20975: 
20976: 
20977: 
20978: 
20979:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20980: 
20981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tersom länsskatteverken redan fungerar som upp-
20982: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        bördsmyndighet för omsättningsskatt skall de,
20983: den 18 september 1986 till vederbörande med-          enligt arbetsgruppens förslag, ombesörja all om-
20984: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    sättningsbeskattningsverksamheto Förslaget inne-
20985: riksdagsman Piipari undertecknade spörsmål nr         bär att omsättningsskattebyråerna skulle indraso
20986: 309:                                                     Enligt arbetsgruppens uppfattning bör revide-
20987:                                                       ringen av omsättningsbeskattningsförfarandet
20988:             Vilka åtgärder har Regeringen för av-     verkställas räknat från ingången av år 1989 0
20989:          sikt att vidta för att hålla kvar omsätt-    Arbetsgruppen har föreslagit att de nya tjänster
20990:          ningsskattebyrån i Kotka?                    som den föreslår vid länsskatteverken skall inrät-
20991:                                                       tas redan räknat från 1. 9 01988 0 De nuvarande
20992:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      innehavarna av tjänster och befattningar vid
20993: anföra följande:                                      omsättningsskattebyråerna bör garanteras arbets-
20994:     Åren 1983-1986 har bl.ao omsättnings-             platser på de orter där de nu arbetar 0 lnnan det
20995: beskattningen varit föremål för orgamsauons-          nya beskattningsförfarandet införs skall de
20996: översyn vid finansministeriet i samband med de        förvaltningsstadganden som organisationsföränd-
20997: aktuella projekten om en revidering av omsätt-        ringen förutsätter beredas inom skattestyrelseno
20998: ningsbeskattningsförfarandet. År 1984 anförde            Statens revisionsverk har i ett utlåtande, som
20999: arbetsgruppen för utvecklande av beskattningens       gavs i september 1986, konstaterat att det för att
21000: distriktsförvaltning i sin promemoria (arbets-        utveckla och effektivera skatteförvaltningsorgani-
21001: gruppspromemoria 1984:FM 5) att omsättnings-          sationen är nödvändigt att förverkliga de planer
21002: skattebyråerna skulle indras och omsättnings-         på en indragning av omsättningsskattebyråerna
21003: skatteväsendet organiseras vid alla länsskatteverk.   som är under beredning vid finansministeriet och
21004: 1 samband med överföringen av omsättnings-            att överföra uppgifterna till länsskatteverken,
21005: skatteväsendet till länsskatteverken skulle den       som redan för närvarande fungerar som upp-
21006: nuvarande omsättningsskatteorganisationen av-         bördsmyndigheter för omsättningsskatto
21007: vecklas. 1 dag är omsättningsskattebyråerna, med         Även i den allmänna motiveringen angående
21008: undantag av dem i Tammerfors och Kotka,               skatteförvaltningen i statsverkspropositionen för
21009: placerade på samma orter som länsskatteverken.        år 1987 har det konstaterats att man har för
21010: Kommissionen för utvecklande av omsättnings-          avsikt att revidera omsättningsbeskattningsförfa-
21011: beskattningsförfarandet har inte tagit ställning      randet, räknat från ingången av år 19890 På
21012: till frågorna om organisationsförändringar 0 Vid      grund av detta kommer regeringen, enligt moti-
21013: uppgörandet av förslag till stadganden beaktade       veringen i statsverkspropositionen, att avlåta en
21014: dock kommissionen den tidigare nämnda arbets-         proposition i saken till riksdagen före utgången
21015: gruppens förslag om införande av en enhetlig          av år 1987 0 Den reform som kommer att föreslås
21016: distriktsförvaltning och om överföring av omsätt-     förutsätter en utveckling av omsättningsskatteför-
21017: ningsskatteuppgifterna till länsskatteverken.         val tningsorganisationen.
21018: Kommissionens utredning förelåg färdig år 1985           Avsikten är att frågan skall avgöras i rege-
21019: (kommittebetänkande 1985 :28)0                        ringen på våren 1987 0 De förslag som gäller
21020:     Bl.ao på grund av dessa utredningar stödde        personalen kommer att intas i statsverksproposi-
21021: den arbetsgrupp som tillsattes av finansministe-      tionen för år 19880 Vid beredningen har man
21022: riet år 1985 isin mellanrapport (arbetsgruppspro-     dock hela tiden utgått från att innehavarna av
21023: memoria 1986:FM 5) en överföring av uppgifter-        tjänster och befattningar inom omsättnings-
21024: na beträffande påförande av omsättningsskatt          skatteförvaltningen, även de i Tammerfors och
21025: och övervakning av skattebetalningen från om-         Kotka, skall garanteras arbetsplatser på de nuva-
21026: sättningsskattebyråerna till länsskatteverkeno Ef-    rande orternao
21027:        Helsingfors den 21 oktober 1986
21028: 
21029:                                                                           Minister Pekka Vennamo
21030:                                                1986 vp.
21031: 
21032: 
21033: Skriftligt spörsmål nr 310
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                                    Nyby m.fl.: Om beviljandet av fiskimportlicenser
21039: 
21040: 
21041:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21042: 
21043:    Regeringen införde genom förordning vissa          landas. Kvaliteten på den importerade siken är
21044: begränsningar av laxfisket för år 1986. 1 prakti-     knappast ägnad att stimulera tili en större fisk-
21045: ken innebar förordningen också kraftiga begräns-      konsumtion.
21046: ningar av sikfisket. Inkomstbortfallet för fiskarna      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21047: i Vasa Iän beräknas därför uppgå tili 2 miljoner      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21048: mark. Sommaren 1986 beviljade licensverket im-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21049: portlicens för 9 miljoner mark viiken möjliggjor-     följande spörsmål:
21050: de import av 1 000 ton kanadensisk sik. Fisk-
21051: marknadskommissionen (Kalamarkkinatoimikun-                     Anser Regeringen sikimporten somma-
21052: ta) som verkar inom jord- och skogsbruksministe-             ren 1986 vara motiverad och
21053: riet har inte sammanträtt under året. Importen                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
21054: av sik från Kanada medförde att marknaden var                för att nya importlicenser inte skall bevil-
21055: mättad då de stora inhemska fångsterna kunde                 jas utan Fiskmarknadskommissionens hö-
21056:                                                              rande?
21057: 
21058:      Helsingfors den 18 september 1986
21059: 
21060:                       Mats Nyby                                Kaj Bärlund
21061: 
21062: 
21063: 
21064: 
21065:  260843A
21066: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 310
21067: 
21068: Kirjallinen kysymys n:o 310                                                               Suomennos
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                                   Nyby ym.: Kalan tuontilisenssien myöntämisestä
21074: 
21075: 
21076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21077: 
21078:    Hallitus saattoi asetuksella voimaan eräitä lo-   maiset saaliit voitiin tuoda maihin. Maahantuo-
21079: henkalastusta koskevia rajoituksia vuodeksi 1986.    dun siian laatu on tuskin ollut omiaan lisäämään
21080: Käytännössä asetus sisältää myös siiankalastusta     kalankulutusta.
21081: koskevia voimakkaita rajoituksia. Vaasan läänin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21082: kalastajien tulonmenetysten lasketaan tämän joh-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21083: dosta nousevan 2 miljoonaan markkaan. Kesällä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21084: 1986 lisenssivirasto myönsi 9 miljoonan markan       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21085: tuontilisenssin, joka teki mahdolliseksi tuoda
21086: maahan 1 000 tonnia kanadalaista siikaa. Maa- ja              Pitääkö Hallitus kesällä 1986 tapahtu-
21087: metsätalousministeriön piirissä toimiva kalamark-           nutta siiantuontia aiheellisena, ja
21088: kinatoimikunta ei ole kokoontunut tämän vuo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21089: den aikana. Siian tuonti Kanadasta aiheutti sen,            ryhtyä, jotta uusia tuontilisenssejä ei
21090: että markkinat olivat tyydytetyt, kun suuret koti-          myönnettäisi    kalamarkkinatoimikuntaa
21091:                                                             kuulematta?
21092: 
21093:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1986
21094: 
21095:                       Mats Nyby                               Kaj Bärlund
21096:                                        1986 vp. -      KK n:o 310                                        3
21097: 
21098: 
21099: 
21100: 
21101:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21102: 
21103:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lisenssivirasto on tänä vuonna myöntänyt vuo-
21104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den ensimmäiselle neljänneksellä lisenssejä pa-
21105: olette 18 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         kastetun siian tuontiin 2 milj. markan arvosta.
21106: jeenne n: o 13 73 ohella lähettänyt valtioneuvos-      Maaliskuussa 1986 lisenssivirasto myönsi isojen ja
21107: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      keskikokoisten siikojen tuontiin savustuksen
21108: jennöksen kansanedustaja Nybyn ym. kirjallisesta       raaka-aineeksi 3 milj. markan lisävaluuttakiintiön
21109: kysymyksestä n:o 310:                                  kalamarkkinatoimikunnan puollettua lisätuontia.
21110:                                                           Suomen Kalakauppiasliitto r.y. esitti tämän
21111:           Pitääkö Hallitus kesällä 1986 tapahtu-       vuoden kesäkuussa lisenssivirastolle, että lisenssi-
21112:         nutta siiantuontia aiheellisena, ja            virasto myöntäisi vielä 4 milj. markkaa lisävaluut-
21113:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taa siian tuontiin. Maa- ja metsätalousministe-
21114:         ryhtyä, jotta uusia tuontilisenssejä ei        riön kalastus- ja metsästysosasto, joka on edustet-
21115:         myönnettäisi kalamarkkinatoimikuntaa           tuna kalamarkkinatoimikunnassa, puolsi lisä-
21116:         kuulematta?                                    tuontia, koska kalasavustamoiden raaka-aineeksi
21117:                                                        käytettävää suurta siikaa ei ollut kotimaassa va-
21118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rastoissa. Lisenssivirasto myönsi 19.6.1986 4 milj.
21119: seuraavaa:                                             markan lisäkiintiön ison ja keskikokoisen siian
21120:                                                        tuontiin lähinnä juhannuksen kulutuskysynnän
21121:    Lisensioinnin muodossa tapahtuva tuonnin            tyydyttämiseksi ja koska maa- ja metsätalousmi-
21122: määrällinen rajoittaminen on lisenssiviraston teh-     nisteriön mukaan määrältään varsin rajoitettu
21123: tävänä. Lisenssiviraston työskentelyyn osallistuvat    siikaerä ei häirinnyt silloisten kotimaisten siika-
21124: sen johtokunnassa ulkoasiainministeriön, valtio-       saaliiden markkinointia.
21125: varainministeriön, maa- ja metsätalousministe-            Lisenssivirasto on tänä vuonna myöntänyt siian
21126: riön ja kauppa- ja teollisuusministeriön sekä          tuontilisenssejä yhteensä 9 milj. markan arvosta.
21127: Suomen Pankin edustajat. Valtioneuvosto voi            Kalamarkkinatoimikunta on puolestaan kokoon-
21128: antaa virastolle lisenssitoimen hoitoa koskevia        tunut tänä vuonna kaksi kertaa. Kalamarkkina-
21129: yleisiä ohjeita, mutta ei sen sijaan puuttua yksit-    toimikunnan puheenjohtaja on lisenssiviraston
21130: täisten lisenssiasioiden käsittelyyn.                  johtokunnan jäsen ja osallistuu siten myös kalan
21131:    Kalan tuonti Suomeen kuuluu nk. globaalili-         tuontilisenssihakemusten käsittelyyn. Lisenssivi-
21132: sensioinnin piiriin. Tämä tarkoittaa, että lisenssi-   raston tulee siian kulloistakin tuontitarvetta mää-
21133: virasto myöntää lupia tuontiin tietyn valuutta-        riteltäessä ottaa huomioon toisaalta kotimainen
21134: määrän puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriö       tarjonta ja sen riittävyys kysynnän ja savustarnoi-
21135: on asettanut vuonna 1983 työryhmän, jonka              den toimintamahdollisuuksien säilymisen kan-
21136: tehtävänä on mm. toimia lisenssiviraston apuna         nalta.
21137: kalojen tuontitarvetta määriteltäessä. Tällä kala-        Sekä kalastuselinkeino että kalakauppiaat ovat
21138: markkinatoimikunnalla ei ole virallista asemaa         viranomaisten lisäksi edustettuina kalamarkkina-
21139: lisenssitoimen hoidossa, vaan lisenssivirasto voi      toimikunnassa. Lisenssivirasto tulee vastaisuudes-
21140: harkintansa mukaan hankkia toimikunnan kan-            sakin kuulemaan toimikuntaa kalan tuontimääriä
21141: nanoton kalan tuontitarpeesta.                         käsiteltäessä.
21142: 
21143:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
21144: 
21145:                                                                                 Ministeri jermu Laine
21146: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 310
21147: 
21148: 
21149: 
21150: 
21151:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21152: 
21153:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Licensverket har under årets första kvartal be-
21154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         viljat licenser för import av djupfryst sik för ett
21155: nr 1373 av den 18 september 1986 tili vederbö-        värde av 2 milj. mark. I mars 1986 beviljade
21156: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar      licensverket en tilläggskvot på 3 milj. mark för
21157: översänt avskrift av följande av riksdagsman Ny-      import av stor och medelstor sik som råvara tili
21158: by m.fl. undertecknade spörsmål 310:                  rökerierna sedan fiskmarknadskommissionen
21159:                                                       förordat tilläggsimporten.
21160:           Anser Regeringen sikimporten somma-            Finlands Fiskhandlarförbund r.f. föreslog li-
21161:        ren 1986 vara motiverad, och                   censverket i juni att verket skulle ytterligare
21162:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bevilja 4 milj. mark tilläggsvaluta för sikimport.
21163:        för att nya importlicenser inte skall bevil-   Jord- och skogsbruksministeriets avdelning för
21164:        jas uran Fiskmarknadskommissionens hö-         jakt och fiske, som är representerad i fiskmark-
21165:        rande?                                         nadskommissionen, förordade tilläggsimporten,
21166:                                                       eftersom stor sik som används som råvara i
21167:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     rökerierna fanns inte på lager i hemlandet.
21168: följande:                                             Licensverket beviljade 19.6.1986 en tilläggskvot
21169:                                                       på 4 milj. mark för import av stor och medelstor
21170:    En kvantitativ begränsning av importen i form      sik närmast för att efterfrågan under midsomma-
21171: av licensiering ankommer på licensverket. I li-       ren kunde tillfredsställas, och eftersom jord- och
21172: censverkets arbete deltar i dess direktion före-      skogsbruksministeriet ansåg att ett tili mängden
21173: trädare för utrikesministeriet, finansministeriet,    ganska begränsat sikparti inte störde marknadsfö-
21174: jord- och skogsbruksministeriet, handels- och         ringen av inhemska sikfångsterna vid tidpunk-
21175: industriministeriet och Finlands Bank. Statsrådet     ten.
21176: kan ge licensverket allmänna anvisningar angåen-         Licensverket har i år beviljat importlicenser för
21177: de skötseln av licensväsendet, men däremot inte       sik tili ett värde av sammanlagt 9 milj. mark.
21178: ingripa i handläggningen av enstaka licensären-       Fiskmarknadskommissionen har sammanträtt två
21179: den.                                                  gånger i år. Ordförande i fiskmarknadskommis-
21180:    Fiskimporten tili Finland omfattas av en s. k.     sionen är medlem i licensverkets direktion och
21181: globallicensiering. Detta innebär att licensverket    deltar sålunda också i behandlingen av ansök-
21182: meddelar tillstånd för import inom ramen för ett      ningarna om importlicenser för fisk. Licensverket
21183: visst valutabelopp. Jord- och skogsbruksministe-      skall vid definieringen av det rådande importbe-
21184: riet tillsatte 1983 en arbetsgrupp som har tili       hovet av sik beakta det inhemska utbudet så att
21185: uppgift att bl. a. bistå licensverket vid definie-    det räcker med tanke på efterfrågan och bevaran-
21186: ringen av importbehovet av fisk. Denna fisk-          det av rökeriernas verksamhetsmöjligheter.
21187: marknadskommission har inte en officiell ställ-          Både fiskerinäringen och fiskhandlarna är ut-
21188: ning vid skötseln av licensväsenqet, utan licens-     över myndigheterna representerade i fiskmark-
21189: verket kan enligt sitt övervägande inhämta kom-       nadskommissionen. Licensverket kommer att
21190: missionens ställningstagande i fråga om import-       också framöver höra kommissionen vid behand-
21191: behovet av fisk.                                      lingen av importmängder för fisk.
21192: 
21193:     Helsingfors den 17 oktober 1986
21194: 
21195:                                                                                 Minister Jermu Laine
21196:                                               1986 vp.
21197: 
21198: Kirjallinen kysymys n:o 311
21199: 
21200: 
21201: 
21202: 
21203:                                  Almgren: Kertausharjoituksista palaavan työttömän kateossiajan
21204:                                    poistamisesta
21205: 
21206: 
21207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21208: 
21209:   Työtön henkilö saa työttömyyden perusteella       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21210: päivärahaa Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Hä-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21211: net voidaan määrätä kertausharjoituksiin. Niihin
21212: osallistuminen on lakisääteinen velvollisuus. Kun             Onko työttömyyspäivärahan maksami-
21213: kertausharjoitukset päättyvät, työtön ei saa hä-           sessa kertausharjoituksista palaavalle työt-
21214: nelle ennen kertausharjoituksiin lähtöä makset-            tömälle esiintyvää viiden päivän karenssia
21215: tua työttömyyspäivärahaa, vaan hän joutuu ole-             pidettävä oikeana ja oikeudenmukaisena,
21216: maan viiden päivän karenssilla. Tätä on pidettävä          kun ottaa huomioon sen, että kertaushar-
21217: kohtuuttomana ja vääränä.                                  joituksiin osallistuminen on lakisääteistä,
21218:                                                            ja
21219:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             mitä Hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
21220: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            miseksi?
21221: 
21222:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1986
21223: 
21224:                                            Esko Almgren
21225: 
21226: 
21227: 
21228: 
21229: 2608595
21230: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 311
21231: 
21232: 
21233: 
21234: 
21235:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21236: 
21237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lä on alkanut, taikka kun omavastuuaika ajoittuu
21238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kahdelle kalenterivuodelle.
21239: olette 18 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-           Mainitun lainkohdan mukaan kertausharjoi-
21240: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tuksista palaavalta ei oteta uutta omavastuuaikaa,
21241: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jos se on jo aikaisemmin saman kalenterivuoden
21242: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      aikana hankittu.
21243: symyksestä n:o 311:                                      Kysymyksen tarkoittama tilanne syntyy silloin,
21244:                                                       kun kertausharjoituksiin määrätyllä henkilöllä ei
21245:           Onko työttömyyspäivärahan maksami-          ole sen kalenterivuoden aikana hankittua oma-
21246:        sessa kertausharjoituksista palaavalle työt-   vastuuaikaa ja hän on saanut työttömyyspäivära-
21247:        tömälle esiintyvää viiden päivän karenssia     haa yhdenjaksoisesti edellisen kalenterivuoden
21248:        pidettävä oikeana ja oikeudenmukaisena,        puolelta. Kun työttömyyspäivärahan yhdenjak-
21249:        kun ottaa huomioon sen, että kertaushar-       soinen saaminen kertausharjoitusten johdosta
21250:        joituksiin osallistuminen on lakisääteistä,    katkeaa, kertausharjoituksista palaavalta joudu-
21251:        Ja                                             taan ottamaan uusi omavastuuaika.
21252:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian korjaa-        Hallitus on todennut, että työttömyysturvalain
21253:        miseksi?                                       omavastuusäännökset eivät kaikilta osin ole tar-
21254:                                                       koituksenmukaisia, ja on antanut eduskunnalle
21255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      esityksen lain muuttamiseksi. Hallituksen esityk-
21256: ti seuraavaa:                                         sen mukaan uutta omavastuuaikaa ei edellytetä,
21257:                                                       jos oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa uudelleen
21258:   Työttömyysturvalain 12 §:n 4 momentin mu-           14 päivän kuluessa edellisen työttömyyspäivä-
21259: kaan omavastuuaika on voimassa sen kalenteri-         rahaoikeuden päättymisestä. Kertausharjoitusten
21260: vuoden loppuun, jona se on kokonaan hankittu.         pituuden huomioon ottaen omavastuuaika ei
21261: Myöskään uuden alkavan kalenterivuoden aikana         lainmuutoksen voimaantulon jälkeen enää kat-
21262: uutta omavastuuaikaa ei edellytetä niin kauan         kea, vaan kertausharjoituksista palaavalle työttö-
21263: kuin henkilö yhdenjaksoisesti on edelleen työttö-     mälle voidaan tällöin välittömästi jatkaa työttö-
21264: mänä ja saa työttömyyspäivärahaa, tai kun oma-        myyspäivärahan maksamista. Lainmuutos on esi-
21265: vastuuaika on kalenterivuoden päättyessä täytty-      tetty tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta
21266: nyt ilman, että työttömyyspäivärahan maksu vie-       1987.
21267: 
21268:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
21269: 
21270:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
21271:                                        1986 vp. -     KK n:o 311                                       3
21272: 
21273: 
21274: 
21275: 
21276:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21277: 
21278:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt nämnda lagrum krävs inte någon ny
21279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        självrisktid för den som återvänder från reservöv-
21280: den 18 september 1986 tili vederbörande med-          ningar, om självrisktiden har uppkommit redan
21281: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    tidigare under samma kalenderår.
21282: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-
21283:                                                          Den situation som avses i spörsmålet uppstår
21284: mål nr 311:
21285:                                                       då det för den som har kommenderats tili
21286:           Skall den karenstid på fem dagar som        reservövningar inte finns någon sådan självrisktid
21287:        förekommer vid utbetalning av arbetslös-       som har uppkommit under kalenderåret i fråga
21288:        hetsdagpenning tili arbetslös person, som      och han har erhållit arbetslöshetsdagpenning
21289:        återvänder från reservövningar, anses vara     utan avbrott för det föregående kalenderåret.
21290:        riktig och rättvis, då man beaktar att         När utbetalningen av arbetslöshetsdagpenning,
21291:        deltagandet i reservövningar är lagstadgat     som har erhållits utan avbrott, avbryts på grund
21292:        och                                            av reservövningar, måste den som återvänder från
21293:           vad ämnar Regeringen göra för att           reservövningar räkna med en ny självrisktid.
21294:        rätta tili saken?
21295:                                                           Regeringen har konstaterat att stadgandena
21296:                                                       om självrisk i lagen om utkomstskydd för arbets-
21297:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lösa inte tili alla delar är ändamålsenliga och har
21298: anföra följande:                                      tili riksdagen avlåtit en proposition med förslag
21299:    Enligt 12 § 4 mom. lagen om utkomstskydd           om ändring av lagen. Enligt regeringens proposi-
21300: för arbetslösa är självrisktiden i kraft tili ut-     tion förutsätts inte någon ny självrisktid, om
21301: gången av det kalenderår under vilket den i sin       rätten tili arbetslöshetsdagpenning börjar på nytt
21302: helhet uppkommit. Inte heller under det följan-       inom 14 dagar efter det att den föregående
21303: de kalenderåret förutsätts ny självrisktid så länge   rätten tili arbetslöshetsdagpenning har upphört.
21304: som vederbörande utan avbrott fortfarande är          Med beaktande av reservövningarnas längd av-
21305: arbetslös och erhåller arbetslöshetsdagpenning,       bryts inte längre självrisktiden efter lagändring-
21306: eller då självrisktiden vid kalenderårets utgång      ens ikraftträdande, utan utbetalning av arbetslös-
21307: har gått tili ända utan att utbetalningen av          hetsdagpenning tili den arbetslöse kan ske utan
21308: arbetslöshetsdagpenning ännu har inletts eller då     avbrott. Lagändringen har föreslagits träda i kraft
21309: självrisktiden fördelar sig på två kalenderår.        den 1 april 1987.
21310: 
21311:      Helsingfors den 21 oktober 1986
21312: 
21313:                                                                              Minister Matti Puhakka
21314:                                                1986 vp.
21315: 
21316: Kirjallinen kysymys n:o 312
21317: 
21318: 
21319: 
21320: 
21321:                                   Tenhiälä: Väkivaltarikollisuuden kasvun hillitsemisestä
21322: 
21323: 
21324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21325: 
21326:    Parin viime vuoden aikana on väkivaltarikolli-     väkivallasta aiheutuvat muut menot, niin kysei-
21327: suus kasvanut maassamme. Tilanne on pian sa-          nen summa moninkertaistuu.
21328: manlainen kuin heti viime sotien jälkeen, jolloin        Yhteiskunta ei kuitenkaan saisi olla voimaton
21329: rikollisuus sai hetkessä laajan ja hyvin raa' an      tällaisen kehityksen edessä, vaan sillä olisi oltava
21330: sisällön. Pahoinpitelyt, jotka vielä 1970-luvulla     keinoja väkivaltakierteen pysäyttämiseksi.
21331: vähenivät, ovat taas lisääntyneet jyrkästi. Kym-         Erityisesti ehdollisten tuomioiden sijaan pitäisi
21332: menen vuotta sitten pahoinpitelyjä oli n. 11 000      kehittää uusia vaihtoehtoja, jotka ehkä saattaisi-
21333: ja viime vuonna yli 16 000.                           vat saada nuoren rikoksentekijän ajattelemaan
21334:                                                       enemmän tekojensa seurauksia.
21335:    Väkivalta on saanut myös selvästi uusia muoto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21336: ja. Entistä enemmän potkitaan ja käytetään terä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21337: aseita. Yhteiskuntatieteilijät ovat paljon pohti-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21338: neet, mistä väkivallan lisääntyminen on johtu-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21339: nut. Toisten mielestä väkivaltateot eivät ole lain-
21340: kaan lisääntyneet, ne vain paljastuvat enemmän                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21341: kuin ennen ja tulevat viranomaisten tietoon pa-               ryhtyä väkivallan kasvun hillitsemiseksi,
21342: remmin kuin aikaisemmin.                                      Ja
21343:                                                                  olisiko Hallituksen mielestä eräänä kei-
21344:    Väkivallasta johtuvat menot ovat myös tavatto-            ·nona mahdollista esimerkiksi korvata
21345: man suuret. Pelkiksi sairaalamenoiksi on arvioitu             nuorille rikoksentekijöille annetut ehdol-
21346: liki 10 milj. markkaa. Kun otetaan huomioon                   liset tuomiot muilla seuraamuksilla?
21347: 
21348:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1986
21349: 
21350:                                            Hannu Tenhiälä
21351: 
21352: 
21353: 
21354: 
21355:  260858R
21356: 2                                        1986 vp. -- RJ< n:o 312
21357: 
21358: 
21359: 
21360: 
21361:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21362: 
21363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            pienempi, mitä vakavammasta väkivallasta on
21364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kysymys.
21365: olette 18 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-               Lievästä pahoinpitelystä seuraa sakkorangais-
21366: jeenne n:o 1375 ohella toimittanut valtioneuvos-          tus. Kaksi kolmannesta tavallisestakin pahoinpi-
21367: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         telystä tuomituista rangaistuksista on sakkoja.
21368: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-             Pahoinpitelyistä ja törkeistä pahoinpitelyistä ( tör-
21369: jallisesta kysymyksestä n:o 312:                          keästä pahoinpitelystä seuraa aina vankeutta),
21370:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tuomituista vankeusrangaistuksista runsaat puo-
21371:         ryhtyä väkivallan kasvun hillitsemiseksi,         let tuomitaan ehdollisina. Ehdollisen rangaistuk-
21372:         Ja                                                sen käyttö pahoinpitelyissä vastaa suunnilleen
21373:            olisiko Hallituksen mielestä eräänä kei-       käytäntöä muiden rikosten yhteydessä.
21374:         nona mahdollista esimerkiksi korvata                 Ehdollista rangaistusta pidetään yleisesti ottaen
21375:         nuorille rikoksentekijöille annetut ehdol-        hyvänä seuraamuksena. Siten pahoinpitelyrikok-
21376:         liset tuomiot muilla seuraamuksilla?              sista nuoriliekaan tuomittuja ehdollisia vankeus-
21377:                                                           rangaistuksia ei voida pitää kovin ongelmallisina.
21378:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Ainakin ehdottomaan vankeusrangaistukseen
21379: ti seuraavaa:                                             verrattuna ehdollinen rangaistus on yleensä olen-
21380:    Tilastoitu väkivaltarikollisuus on lisääntynyt         naisesti parempi seuraamus. Oikeusministeriössä
21381: 1970-luvun viimeisinä vuosina ja 1980-luvulla.            käynnissä olevan, rikoslain kokonaisuudistukseen
21382: Myös pahoinpitelyrikosten tekotavat näyttäisivät          tähtäävän hankkeen yhteydessä toimiva seuraa-
21383: oireellisesti muuttuneen. Esimerkiksi potkiminen          mustyöryhmä onkin sille vuonna 1985 annetun
21384: on yleistynyt. On kuitenkin liioiteltua puhua             erillistoimeksiannon mukaisesti pohtinut ns.
21385: "väkivaltakierteestä". Suomi on lisäksi toistai-          vaihtoehtoisia seuraamuksia ensisijaisesti vaihto-
21386: seksi varjeltunut sellaiselta välineelliseltä väkival-    ehdoiksi ehdottomille, ei ehdollisille vankeusran-
21387: lalta ja väkivaltaisilta alakulttuureilta, jotka useis-   gaistuksille.
21388: sa muissa länsimaissa ovat olleet ajankohtaisen              Tämä työryhmä selvittää esimerkiksi rikoksen-
21389: huolen aiheena.                                           tekijän ja uhrin välistä sovittelua ja yhdyskunta-
21390:    Nuoret ovat yliedustettuina katsottaessa niin          palvelua. Työryhmä selvittää myös tarvetta ja
21391: pahoinpitelyjen tekijöiden kuin uhrien ikäjakau-          mahdollisuutta ottaa käyttöön aresti uutena seu-
21392: tumaa. Pahoinpitelyrikollisuus ei kuitenkaan ole          raamuksena. Ennen tämän selvitystyön valmistu-
21393: erityisesti nuorten rikollisuutta. Vain noin nel-         mista ei ole syytä ottaa kantaa siihen, missä
21394: jännes kaikista selvitetyistä pahoinpitelyistä on         määrin olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista
21395: 15--20-vuotiaiden tekemiä. Osuus on hieman                korvata väkivaltarikoksista nuorille tuomittavat
21396: kasvanut 1970-luvulta. Nuorten osuus on sitä              ehdolliset rangaistukset muilla seuraamuksilla.
21397: 
21398:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
21399: 
21400:                                                                        Oikeusministeri Christoffer Taxell
21401:                                       1986 vp. -     KK n:o 312                                         3
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
21407: 
21408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nas andel minskar i samma mån som misshan-
21409: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        delns grovhet ökar.
21410: nr 1375 av den 18 september 1986 tili vederbö-          Lindrig misshandel bestraffas med böter. Ock-
21411: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av      så vid vanlig misshandel utgörs straffet i två
21412: följande, av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-       tredjedelar av falien av böter. Drygt hälften av de
21413: tecknade spörsmål nr 312:                            fängelsestraff som ådöms för misshandel och grov
21414:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      misshandel är vilikorliga (för grov misshandel
21415:        för att hejda det tilitagande våldet och      ådöms alitid fängelsestraff). Tillämpningen av
21416:           anser Regeringen att en möjlighet vore     vilikorliga straff vid misshandel är i huvudsak
21417:        t.ex. att ersätta de vilikorliga straff som   densamma som vid andra brott.
21418:        ådöms unga förbrytare med andra påfölj-          Ett villkorligt straff anses i alimänhet vara en
21419:        der?                                          bra påföljd. Inte helier för ungdomar kan vilikor-
21420:                                                      liga fängelsestraff ådömda för misshandelsbrott
21421:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         sålunda anses utgöra ett alltför stort problem.
21422: följande:                                            Åtminstone jämfört med ett ovillkorligt fängelse-
21423:    De statistikförda våldsbrotten har ökat under     straff är ett villkorligt straff i allmänhet en
21424: 1970-talets sista år och 1980-talet. Också sätten    avsevärt bättre påföljd. En påföljdsarbetsgrupp
21425: på vilka misshandelsbrotten förövas förefalier att   som tillsatts i samband med det projekt tili
21426: ha undergått en symptomatisk förändring. T.ex.       helhetsreform av strafflagen som håller på att
21427: sparkandet har blivit alit alimännare. Det är        utarbetas på justitieministeriet har i enlighet
21428: emellertid överdrivet att tala om en "våldsspi-      med det specialuppdrag som den tilldelades år
21429: ral''. Finland har dessutom hittilis besparats det   1985 diskuterat s.k. alternativa påföljder, i främs-
21430: slags våld, utfört med olika tilihyggen, och de      ta hand som alternativ tili ovilikorliga, inte tili
21431: våldsamma subkulturer som i de flesta andra          vilikorliga straff.
21432: västländer har varit aktuelia anledningar tili be-      Denna arbetsgrupp utreder t.ex. möjligheterna
21433: kymmer.                                              att införa förlikning mellan förbrytaren och offret
21434:    En granskning av åldersfördelningen utvisar att   eller samhälistjänst. Arbetsgruppen utreder också
21435: ungdomen är överrepresenterad såväl bland dem        behovet och möjligheten att ta i bruk arrest som
21436: som misshandlar som bland deras offer. Misshan-      en ny påföljdsform. Innan detta utredningsarbe-
21437: delsbrotten är emellertid inga typiska ungdoms-      te är klart, är det inte skäl att ta ställning tili i
21438: brott. Bara en fjärdedel av de utredda misshan-      viiken mån det vore möjligt och ändamålsenligt
21439: delsfallen har förövats av 15-20-åringar. Ande-      att ersätta de villkorliga straff som ådöms unga
21440: len har ökat något sedan 1970-talet. Ungdomar-       förbrytare med andra påföljder.
21441: 
21442:      Helsingfors den 17 oktober 1986
21443: 
21444:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
21445:                  j
21446:                 j
21447:                j
21448:               j
21449:              j
21450:             j
21451:            j
21452:           j
21453:          j
21454:         j
21455:        j
21456:       j
21457:      j
21458:     j
21459:    j
21460:   j
21461:  j
21462: j
21463:                                               1986 vp.
21464: 
21465: J.rjallinen kysymys n:o 313
21466: 
21467: 
21468: 
21469: 
21470:                                  Aila Jokinen ym.: Vuokra-asuntojen lukumäärän lisäämisestä
21471: 
21472: 
21473:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21474: 
21475:   Aravavuokra-asuntokanta käsittää tällä hetkellä      Pääkaupunkiseudun ongelmia on pyritty hel-
21476: Ii 200 000 asuntoa. Asuntojen uustuotanto on        pottamaan soveltamalla alueella alempien tulora-
21477: 0 000 asuntoa vuodessa. Vuokra-asuntojen suh-       jojen sijasta ylempien ja alempien tulorajojen
21478: ~ellinen osuus asuntokannasta on kuitenkin jat-     välistä keskiarvoa. Tämä ei ole tuottanut kuiten-
21479: uvasti alentunut "kovan rahan" vuokra-asunto-       kaan merkittävää helpotusta aktiiviväestön
21480: :n poistumasta johtuen. Vuokra-asuntojen ko-        vuokra-asuntotarpeeseen. Esimerkiksi monet sai-
21481: onaismäärä ei edes kasva, sillä poistuma on         raalat kärsivät suurta henkilöstöpulaa, kun työ-
21482: ihes aravauustuotannon luokkaa. Oleellisinta        voimalle ei löydy vuokra-asuntoja.
21483: LJokra-asuntojen tarjonnassa on se, että vuokra-
21484: ;untoa hakeville ja tarvitseville ei käytännössä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21485: le tarjolla muita kuin aravavuokra-asuntoja.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21486:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21487:  Aravavuokra-asunnot jaetaan valtioneuvoston        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21488: Liosittain hyväksymien valintaperusteiden mu-
21489: aisesti. Tämä ns. tulorajapäätös on viime vuosi-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21490: a merkinnyt sitä, että varsin moni vuokra-asun-            tynyt aravavuokra-asuntojen määrän li-
21491: >a hakeva on todennut olevansa ylituloinen                 säämiseksi ja kovan rahan asuntojen pois-
21492: ravavuokra-asuntoon, mutta samanaikaisesti ha-             tuman vähentämiseksi, ja
21493: ijalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia
21494: ankkia omaa asuntoa omistusasuntojen kalleu-                  miten Hallitus aikoo taata ns. väliinpu-
21495: en tähden. Näin erityisesti pääkaupunkiseudul-             toajien asunnonsaannin jatkossa erityises-
21496: L.                                                         ti pääkaupunkiseudulla?
21497: 
21498:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
21499: 
21500:           Aila Jokinen               Ritva Laurila                   Ben Zyskowicz
21501:           Tuulikki Petäjäniemi        Päivi Varpasuo                 Eva-Riitta Siitonen
21502:                       Kaarina Dromberg                       Erkki Moisander
21503: 
21504: 
21505: 
21506: 
21507:  ;os64Y
21508: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 313
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21514: 
21515:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teytysjärjestelmä. Parhaillaan pisteytyspqeste
21516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        män tarkemmat yksityiskohdat ovat selvitettäv
21517: olette 19 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-       nä. Vuokra-asunnon haun helpottamiseksi sel
21518: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hakijoiden tasapuolisen kohtelun edistämisek
21519: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kunnissa tullaan kehittämään myös keskitett~
21520: Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       hakumenettelyä.
21521: kysymyksestä n:o 313:                                   Valtion lainoittaman aravavuokratalotuotal
21522:                                                      non suhteellisen osuuden noususta huolimat
21523:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     on tarpeen edelleen jatkaa ja lisätä toimia vapa:
21524:        tynyt aravavuokra-asuntojen määrän li-        rahoitteisten vuokra-asuntojen vähenemisen est
21525:        säämiseksi ja kovan rahan asuntojen pois-     miseksi ja tarjonnan elvyttämiseksi. Tähän pyt
21526:        tuman vähentämiseksi, ja                      tään vuokraustoiminnan kannattavuutta parant
21527:           miten Hallitus aikoo taata ns. väliinpu-   malla. Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykses:
21528:        toajien asunnonsaannin jatkossa erityises-    vuodelle 1987 omaisuustulovähennys vuokratulj
21529:        ti pääkaupunkiseudulla?                       jen osalta ehdotetaan korotettavaksi 7 200 marl
21530:                                                      kaan.
21531:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Korotusyleisohjeen laskentaperusteita on ta
21532: ti seuraavaa:                                        koitus muuttaa siten, että kiinteistökustannuk~
21533:    Väestö- ja asuntolaskennan mukaan vuokra-         na otettaisiin huomioon varsinaiset hoitomenj
21534: asuntojen kokonaismäärä oli vuonna 1980 noin         sekä pääomakustannukset, joihin nyt laskettaisi:
21535: 537 000. Näistä aravavuokra-asuntojen osuus oli      myös vuokraan sisältyvä kohtuullinen keskimä
21536: noin 195 000. Valtion lainoittama vuokra-asun-       räinen tuotto. Kohtuullisena tuottona on pidet
21537: totuotanto on viime vuosina ollut 7 000-10 000       n. 4 % :n tuottoa. Ehdotus sisältyy hallitukse
21538: asuntoa vuodessa. Aravavuokra-asuntoja on nyt        esitykseen huoneenvuokralainsäädännön uudist
21539: noin 240 000. Myös uusia vapaarahoitteisia           misesta. Eduskunta äänesti 15.5. 1986 lakiehdj
21540: vuokra-asuntoja on tullut lisää tarjolle, mutta      tuksen lepäämään yli vaalien, joten tätä uudi
21541: samanaikaisesti asuntomarkkinoilta on arvioitu       tusta joudutaan nyt sen tärkeydestä huolimat
21542: poistuneen noin 10 000 vapaarahoitteista vuokra-     odottamaan.
21543: asuntoa vuosittain. Vuokra-asuntojen kokonais-          Hallitus on 29.8.1986 antanut. eduskunnal
21544: määrä ei siten liene kasvanut. Sen arvioidaan nyt    esityksen laiksi asuintalovarauksesta verotukses~
21545: olevan edelleen runsaat 500 000.                     (HE n:o 100). Esityksen tavoitteena on erityise~
21546:    Valtioneuvosto on 22.9.1986 hyväksynyt            aravavuokratalojen taloudellisen tilan parantam
21547: asunto-olojen     kehittämisohjelman      vuosille   nen sekä peruskorjausmahdollisuuksien lisääm
21548: 1987-1991. Ohjelmakauden aikana tavoitteena          nen asuinyhteisöissä. Esitys helpottaisi sekä v.
21549: on asuntojen uustuotannon kokonaismäärän hal-        paarahoitteisten että valtion lainoittamien vuol
21550: littu, tuotantotarpeen mukainen lasku. Ohjel-        ratalojen ylläpitoa myös siten, että se mahdolli
21551: man mukaan supistumisen ei kuitenkaan tulisi         taa tuloksen tasauksen yleensä.
21552: koskea vuokra-asuntotuotantoa. Tulo- ja menoar-         Valtion varoista on jo muutaman vuoden aja
21553: vioesityksessään vuodelle 1987 hallitus on arvioi-   myönnetty korkotukea vuokra-asuntojen hanki!
21554: nut valtion lainoittamia aravavuokra-asuntoja        taan. Vuoden 1985 maaliskuun alusta laajenne
21555: alettavan rakentaa noin 10 000 kappaletta vuon-      tiin korkotuen saajien piiriä ja alettiin myönti
21556: na 1987.                                             korkotukea myös vuokra-asuntojen rakentam
21557:    Asunto-olojen kehittämisohjelman mukaan           seen ja peruskorjaukseen. Korkotuen avulla c
21558: aravavuokratalojen asukkaiden valinnassa tullaan     mahdollista lisätä vuokra-asuntotarjontaa nime1
21559: entistä enemmän painottamaan asunnon tarvetta        omaan ns. väliinputoajille.
21560: ja muita sosiaalisia tekijöitä. Jotta päästäisiin       Kohtuuvuokraisten vuokra-asuntojen puu
21561: yhtenäiseen asunnonhakijoiden vertailuun, ke-        tuntuu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tällai
21562: hittämisohjelman mukaan otetaan käyttöön pis-        ten asuntojen tarjonnan lisäämisen ja niide
21563:                                      1986 vp. -     KK n:o 313                                      3
21564: 
21565: poistuman vähentämisen lisäksi on kiinnitettävä     kea reaalikorko ja myymatta olevat vapaarahoit-
21566: huomiota työvoiman kysynnän kasvuun pääkau-         teiset omistusasunnot ovat osasyynä siihen, että
21567: punkiseudulla. Lisäksi tarvitaan kuntien aktiivi-   muun muassa aravavuokratalojen rakentamiseen
21568: suutta maa- ja tonttipolitiikassa. Viime vuosien    myönnettyjä lainoja on pääkaupunkiseudulla
21569: vuokra-asuntovaikeudet pääkaupunkiseudulla ei-      toistaiseksi käyttämättä. Valtiovallan toimenpi-
21570: vät ole johtuneet aravamäärärahojen vähäisyydes-    teitten lisäksi kohtuuvuokraisten vuokra-asunto-
21571: tä, vaan lähinnä asuntorakentamiseen soveltuvan     jen riittävän tarjonnan aikaansaamiseksi tarvitaan
21572: tonttimaan puutteesta sekä kaavoituksen hitau-      myös kuntien aktiivista panosta.
21573: desta. Myös korkeat rakennuskustannukset, kor-
21574: 
21575:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1986
21576: 
21577:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
21578: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 313
21579: 
21580: 
21581: 
21582: 
21583:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21584: 
21585:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bruk ett poängsättningssystem. De närmare de-
21586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        taljerna i poängsättningssystemet håller som bäst
21587: den 19 september 1986 till vederbörande med-          på att utredas. För att underlätta bostadssökan-
21588: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    det och för främjandet av en rättvis behandling
21589: riksdagsledamot Aila Jokinen m.fl. underteckna-       av sökandena kommer det dessutom att utvecklas
21590: de spörsmål nr 313:                                   ett centraliserat ansökningsförfarande i kommu-
21591:                                                       nerna.
21592:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
21593:        för att antalet aravahyresbostäder skall          Trots en ökning av den med statliga lån
21594:        kunna ökas och bortfallet av självfinan-       finansierade aravahyreshusproduktionens propor-
21595:        sierade bostäder minskas och                   tionella andel är det nödvändigt att fortfarande
21596:           hur ämnar Regeringen i fortsättningen       fortsätta med och utveckla åtgärderna i syfte att
21597:        trygga de missgynnades möjligheter att få      hindra minskningen av frittfinansierade hyres-
21598:         bostad särskilt inom huvudstadsregionen?      bostäder och att stimulera utbudet. Detta efter-
21599:                                                       strävar man genom att förbättra uthyrningsverk-
21600:                                                       samhetens lönsamhet. I regeringens statsverks-
21601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       proposition för år 1987 föreslås förmögenhetsin-
21602: anföra följande:                                      komstavdraget gällande hyresintäkter bli höjt till
21603:    Enligt folk- och bostadsräkningen var det sam-     7 200 mk.
21604: manlagda antalet hyresbostäder år 1980 ca                Avsikten är att ändra beräkningsgrunderna i
21605: 537 000. Av dessa var aravahyresbostädernas an-       de allmänna anvisningar om förhöjning av hyror
21606: del ca 195 000. Under de senaste åren har den         så, att de egentliga underhållskostnaderna samt
21607: med statliga lån finansierade hyresbostadspro-        kapitalkostnaderna, till vilka nu skulle räknas
21608: duktionen uppgått till 7 000--10 000 bostäder         även en i hyran ingående skälig genomsnittlig
21609: per år. För närvarande finns det ca 240 000           avkastning, skulle beaktas som fastighetskostna-
21610: aravahyresbostäder. Även utbudet på nya fritt         der. Som en skälig avkastning har ansetts vara ca
21611: finansierade hyresbostäder har ökat, men samti-       4 %. Detta förslag ingår i regeringens proposi-
21612: digt har bortfallet av fritt finansierade hyresbo-    tion angående revidering av hyreslagstiftningen.
21613: städer på bostadsmarknaden beräknats uppgå till       Riksdagen röstade 15.5. 1986 lagförslaget vilande
21614: ca 10 000. Det sammanlagda antalet hyresbostä-        över nyval, varför denna revidering nu fördröjs
21615: der torde alltså inte ha ökat. Det beräknas           trots att den är viktig.
21616: alltjämt uppgå till drygt 500 000.
21617:    Statsrådet godkände 22.9.1986 ett program för         Regeringen avlät 29.8.1986 till Riksdagen en
21618: urvecklande av bostadsförhållandena åren 1987--       proposition med förslag till lag om bostadshusre-
21619: 1991. Målet under programperioden är en be-           servering vid beskattningen (RP nr 100). Syftet
21620: härskad sänkning av totalantalet nya bostäder i       med propositionen är att förbättra särskilt arava-
21621: enlighet med produktionsbehovet. Enligt pro-          hyreshusens ekonomiska ställning samt att öka
21622: grammet skall inskränkningen dock inte gälla          grundreparationsmöjligheterna inom bostads-
21623: hyres bostadsproduktionen. I statsverkspropositio-    samfunden. Propositionen skulle underlätta un-
21624: nen för år 1987 har regeringen beräknat, att          derhållet av såväl fritt finansierade som med
21625: byggandet av ca 10 000 aravahyresbostäder med         statliga lån finansierade hyreshus även så, att
21626: statliga lån påbörjas år 1987.                        detta möjliggör en utjämning av resultatet över-
21627:    Enligt programmet för utvecklande av bostads-      huvudtaget.
21628: förhållandena åren 1987--1991 kommer bostads-           Redan under några års tid har av statens medel
21629: behovet och andra sociala faktorer att betonas allt   beviljats räntestöd för anskaffning av hyresbostä-
21630: mera vid valet av hyresgäster till aravahyreshus.     der. Vid ingången av mars månad 1985 utvidga-
21631: För att uppnå en enhetlig jämförelse av bostads-      des räntestödet till att gälla även byggande och
21632: sökandena tas enligt utvecklingsprogrammet i          grundreparation av hyresbostäder. Med hjälp av
21633:                                        1986 vp. -      KK n:o 313                                        5
21634: 
21635: räntestöd är det möjligt att öka utbudet på            på bristen av tomtmark som lämpar sig för
21636: hyresbostäder framför allt för de missgynnade.         bostadsbyggande samt på långsamt framskriden
21637:    Bristen på hyresbostäder med skälig hyra är         planläggning. Även de höga byggkostnaderna,
21638: kännbar särskilt inom huvudstadsregionen. Ut-          en hög realränta och de osålda frittfinansierade
21639: över att utbudet på sådana bostäder ökas och att       ägarbostäderna utgör en bidragande orsak tili att
21640: bortfaliet av dessa minskas skali dessutom den         lån som beviljats bl.a. för byggande av aravahy-
21641: ökade efterfrågan på arbetskraft inom huvud-           reshus fortfarande är outnyttjade inom huvud-
21642: stadsregionen beaktas. Dessutom behövs det ak-         stadsregionen. Vid sidan av statsmaktens åtgärder
21643: tivitet från kommunernas håli beträffande mark-        behövs det även från kommunernas håli en aktiv
21644: och tomtpolitiken. De senaste årens hyresbo-           insats för att ett tiliräckligt utbud på hyresbostä-
21645: stadssvårigheter inom huvudstadsregionen har in-       der med skälig hyra kan fås tili stånd.
21646: te berott på otiliräckliga aravaanslag, u tan främst
21647: 
21648:      Helsingfors den 22 oktober 1986
21649: 
21650:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
21651:                                                1986 vp.
21652: 
21653: Kirjallinen kysymys n:o 314
21654: 
21655: 
21656: 
21657: 
21658:                                   Roos ym.: Ilmaisaterian palauttamisesta Harjavallan Ja Kaarinan
21659:                                     sosiaalialan oppilaitoksissa opiskeleville
21660: 
21661: 
21662:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21663: 
21664:    Harjavallan sosiaalialan oppilaitos aloitti toi-   seen suuntaan, kun jo myönnetyt edut varoituk-
21665: mintansa 1.8.1986. Sitä ennen Harjavallassa an-       setta viedään pois.
21666: nettiin koulutusta sosiaalialalla Tampereen ko-          Aivan oppilaitoskohtaisina huolina koetaan
21667: dinhoitajaopiston Harjavallan osastossa. Opiskeli-    Harjavallassakin mm. se, mitä tehdään jo paine-
21668: joiden opintososiaalisiin etuihin kuului tuolloin     mille 40 000 ruokalipulle, mitä tehdään opiskeli-
21669: päivittäinen ilmaisateria. Kyseistä etuisuutta jat-   jaruokailua hoitamaan otetun keittiöapulaisen
21670: kettiin oppilaitoksen itsenäistyttyä lain (498183)    työsuhteelle, miten hoidetaan vastuu tehdystä
21671: mukaisesti.                                           ruokailusopimuksesta, kun irtisanomisaika kahvi-
21672:     Huomattava on, että sekä sosiaalialan että        lan kanssa tehdyssä sopimuksessa on yksi kuukau-
21673: sairaanhoito-oppilaitoksen toiminta on oppilai-       si ja mitä tehdään oppilaitoksen n. 20 opetusken-
21674: tosten itsenäistyttyä saumatonta jatkoa edeltä-       tän omistajayhteisön kanssa opiskelijaruokailuso-
21675: neelle koulutukselle. Yhteensä 80 jo aiemmin          pimuksille.
21676: ilmaisaterian saanutta opiskelijaa jatkoi koulutus-      Ongelmia siis on, kaikki yhtäkkiä syntyneitä ja
21677: taan oppilaitosten siirryttyä kaupungin omistuk-      vaikutuksiltaan negatiivisia. Opiskelijat kokevat
21678: seen.                                                 olonsa ahdistuneeksi, mikä puolestaan näkyy
21679:     Nyt kuitenkin on ammattikasvatushallituksesta     opiskeluilmapiirin huonontumisena.
21680: 19.8.1986 puhelimitse ilmoitettu, että ilmaisate-        Esimerkkitapauksena tässä on käytetty Harja-
21681: ria päättyy seuraavana päivänä. 2.9. sitten saapui    vallassa sijaitsevaa laitosta. Samassa läänissä on
21682: samaa asiaa koskeva AKH:n kirje. Kuitenkin            toinenkin vastaava tapaus, Kaarinan kunnassa.
21683: todettakoon, että väliaikaisten opintolinjojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21684: kustannusarviot oli ennen opetuksen alkua hy-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21685: väksytty AKH:ssa ja ne sisälsivät määrärahava-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21686: rauksen opiskelijoiden ilmaisateriaan.                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21687:     Kuten edellä olevasta käy ilmi, on syntynyt
21688: tilanne yllättävä kesken oppilaitoksen toimikaut-               Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
21689: ta tapahtuneena aiheuttaen tästäkin johtuen toi-             litus aikoo ryhtyä, jotta Harjavallan ja
21690: minnassa monenlaisia ongelmia. Opiskelijoille                Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksissa opis-
21691: tulee ylimääräisiä menoja, joihin ei ennalta ole             keleville palautettaisiin     tähänastisiin
21692:  tiennyt valmistautua, opiskelijoiden suhtautumi-            opintososiaalisiin etuihin kuulunut päi-
21693:  nen uuteen oppilaitokseen muuttuu epäedulli-                vittäinen ilmaisateria?
21694: 
21695:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986
21696: 
21697:           Timo Roos                      Pirkko Valtonen               Mikko Elo
21698:           Mikko Rönnholm                 Paula Eenilä                  Aino Pohjanoksa
21699:           Einari Nieminen                Matti Kuusio                  Timo Laaksonen
21700:           Irma Rosnell                   Jukka Mikkola                 Tapio Holvitie
21701:                      Aila Jokinen                              Toivo T. Pohjala
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 
21706: 260918G
21707: 2                                        1986 vp. -- KJ( n:o 314
21708: 
21709: 
21710: 
21711: 
21712:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21713: 
21714:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            1.8.1986 lukien. Sitä ennen Harjavallassa annet-
21715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tiin sosiaalialan koulutusta Mannerheimin lasten-
21716: olette 19 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-           suojeluliiton omistaman yksityisen Tampereen
21717: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kodinhoitajaopiston alaisessa Harjavallan osastos-
21718: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          sa.
21719: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta                Kodinhoitajien ja muun sosiaalihuoltoalan
21720: kysymyksestä n:o 314:                                    henkilöstön ammatillisesta koulutuksesta anne-
21721:            Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-        tun lain (270/66) 18 §:n 1 momentin mukaan
21722:         litus aikoo ryhtyä, jotta Harjavallan ja         saivat kodinhoitajia kouluttavat oppilaitokset val-
21723:         Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksissa opis-      tionapua 65 % asetuksella tarkemmin määrättä-
21724:         keleville   palautettaisiin   tähänastisiin      vistä vuosimenoistaan 31 päivään joulukuuta
21725:         opintososiaalisiin etuihin kuulunut päi-         1985 saakka. Kunnallisesta kodinhoitoavusta an-
21726:         vittäinen ilmaisateria?                          netun asetuksen (675/66) 12 §:n mukaan kodin-
21727:                                                          hoitajia kouluttavan oppilaitoksen valtionapuun
21728:                                                          oikeuttaviin vuosimenoihin luettiin opintososiaa-
21729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
21730:                                                          lisia etuja koskevan lain voimaan tullessa kuulu-
21731: seuraavaa:
21732:                                                          viksi muun muassa oppilaiden ravinnosta aiheu-
21733:    Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-          tuvat menot. Näiden säännösten nojalla esimer-
21734: tososiaaliset edut yhtenäistettiin vuoden 1986           kiksi Tampereen kodinhoitajaopistolle on suori-
21735: alusta lukien ammatillisten oppilaitosten oppilai-       tettu valtionapua oppilaiden ilmaiseen oppilas-
21736: den opintososiaalisista eduista annetulla lailla         ruokaan. Vuoden 1986 alusta muun muassa
21737: (498/83). Laki sisältää säännökset muun ohella           edellä mainitut valtionapusäännökset kumottiin.
21738: maksuttomasta kouluruokailusta. Lain voimaan-            Nykyisin sosiaalialan oppilaitoksille myönnetään
21739: tulosäännöksen mukaan kuitenkin niissä oppilai-          valtionosuutta ammatillisten oppilaitosten rahoi-
21740: toksissa, joissa ei lain voimaantuloon mennessä          tuksesta annetun lain (494/83) mukaan. Valtion-
21741: ole valtion varoin tai valtionapuun oikeuttavana         osuuteen oikeuttaviin kustannuksiin sisältyvät
21742: järjestetty tai annettu kyseisessä laissa tarkoitettu-   myös ammatillisten oppilaitosten oppilaiden
21743: ja opintososiaalisia etuja, tulevat lain säännökset      opintososiaalisista eduista annetun lain (493183)
21744: oppilasmaksujen poistamisen ja oppilaille järjes-        mukaisista eduista aiheutuvat kustannukset.
21745: tettävän maksuuoman kouluaterian osalta voi-                 Kodinhoitajaoppilaitoksena ja sitemmin sosi-
21746: maan porrastetusti seuraavasti:                          aalialan oppilaitoksella on ollut ennen ammatil-
21747:    1) vuonna 1987 Lapin, Oulun, Vaasan, Keski-           listen oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
21748: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä            eduista annetun lain (498183) voimaantuloa sil-
21749: sijaitsevissa oppilaitoksissa; sekä                      loin voimassa olleiden säännösten mukaan mah-
21750:    2) vuonna 1988 muissa lääneissä sijaitsevissa         dollisuus valtionapuun oikeuttavana järjestää op-
21751: oppilaitoksissa.                                         pilaille ilmainen kouluateria. Vastaavanlainen ti-
21752:    Kodinhoitajaoppilaitoksia koskevaa kunnalli-          lanne on ollut myös muun muassa kunnallisten
21753: sesta kodinhoitoavusta annettua lakia (270 166)          yleisten ammattikoulujen, kunnallisten ja yksi-
21754: muutettiin 1.8.1985 lukien lailla (627/85), jotta        tyisten maatalous-, koti talous- ja kotiteollisuus-
21755: voitaisiin perustaa kodinhoitajien ohella myös           oppilaitosten kohdalla. Näissä tapauksissa ope-
21756: muuta sosiaalihuoltoalan henkilöstön ammatillis-         tusministeriön käsityksen mukaan lain (498183)
21757: ta koulutusta järjestäviä oppilaitoksia. Lain nimi-      voimaantulosäännöksen sanamuotoa ''niissä op-
21758: ke muutettiin myös vastaavasti. Tämän mukaises-          pilaitoksissa'' on tulkittava siten, että sillä tarkoi-
21759: ti on perustettu kahdeksan uutta kunnallista ja          tetaan kaikkia saman oppilaitosmuodon oppilai-
21760: yksityistä sosiaalialan oppilaitosta, joiden toimin-     toksia. Lain tarkoituksena ei ole ollut kohdella
21761: ta on alkanut 1.8.1986 lukien.                           saman oppilaitosmuodon eri oppilaitoksia eri
21762:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu Harjaval-      tavalla. Muunlainen tulkinta johtaisi myös koh-
21763: lan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa          tuuttamuuteen ja asettaisi eri oppilaitoksissa
21764:                                        1986 vp. -      KK n:o 314                                       3
21765: 
21766: piskelevat oppilaat eri asemaan. Mikäli siis jon-      tuvalle oppilaalle samat opintososiaaliset edut
21767: in oppilaitosmuodon valtionapusäännökset ovat          kuin muille ammatillisessa peruskoulutuksessa
21768: tahdollistaneet ilmaisen kouluaterian järjestämi-      oleville oppilaille. Näin ollen myös Harjavallan ja
21769: :n oppilaille valtionapuun oikeuttavana jo en-         Kaarinan sosiaalialan oppilaitosten väliaikaisilla
21770: en 1.1.1986, sovelletaan uuteen saman alan             opintolinjoilla maksuuoman kouluaterian järjes-
21771: ppilaitokseen, joka perustetaan mainitun ajan-         täminen määräytyy siten kuin edellä on todettu.
21772: ohdan jälkeen, lain (498/83) 5 §:n säännöksiä          Tämän mukaisesti myös näiden linjojen oppilaat
21773: taksuttoman kouluruokailun järjestämisestä jo          saavat maksuuoman kouluaterian jo vuonna
21774: 1oden 1986 alusta ja kustannuksiin suoritetaan         1986.
21775: lltionosuutta ammatillisten oppilaitosten rahoi-          Koska ammattikasvatushallituksella on ollut
21776: Iksesta annetun lain säännösten mukaan.                erilainen näkemys kysymyksessä olevasta amma-
21777:   Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-         tillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaali-
21778: >sosiaalisista eduista annetun lain 3 §:n mukaan       sista eduista annetun lain soveltamisesta, opetus-
21779: mmatillisen oppilaitoksen ylläpitäjän, joka val-       ministeriö tulee toimittamaan tämän vastauksen
21780: oneuvoston vahvistamien perusteiden mukaises-          viipymättä ammattikasvatushallituksen tietoon
21781:  järjestää ammatillista peruskoulutusta väliaikai-     tarvittavia toimenpiteitä varten.
21782: :sti, on järjestettävä tai annettava siihen osallis-
21783: 
21784:    Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1986
21785: 
21786:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
21787: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 314
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21793: 
21794:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den i spörsmålet nämnda Harjavallan sosiaali
21795: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         alan oppilaitos började sin verksamhet 1.8.1986
21796: den 19 september 1986 till vederbörande med-           Därförinnan gavs i Harjavalta utbildning inon
21797: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande     det soriala området vid avdelningen i Harjavalt:
21798: av riksdagsman Timo Roos m.fl. underterknade           av Tampereen kodinhoitajaopisto, som ägdes a'
21799: spörsmål nr 314:                                       Mannerheims barnskyddsförbund.
21800:            Vilka omedelbara åtgärder har Rege-            Enligt 18 § 1 mom. lagen om yrkesutbildnin!
21801:         ringen för avsikt att vidta för att de som     för hemvårdare orh annan personai inom sorial
21802:         studerar vid Harjavalta orh S:t Karins         vården (270/66) fick de läroanstalter som utbil.
21803:         sorialläroanstalter skall återfå rätten till   dade hemvårdare 65 % i statsunderstöd av sina
21804:         den avgiftsfria dagliga måltid som har         förordning närmare fastställda årsutgifter fran
21805:         ingått i de hittills gällande studiesoriala    till den 31 december 1985. Vid en läroanstalt
21806:         förmånerna?                                    som utbildade hemvårdare, räknades, då lager
21807:                                                        om studiesociala förmåner trädde i kraft, enlig
21808:                                                        12 § förordningen om kommunal hemvårdshjälr
21809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       (675/66), bl.a. utgifterna för elevernas kost til
21810: framföra följande:
21811:                                                        de årliga utgifter som berättigade till statsunder·
21812:    De studiesoriala förmånerna för eleverna vid        stöd. Med stöd av dessa stadganden har t.ex
21813: yrkesläroanstalter förenhetligades räknat från in-     Tampereen kodinhoitajaopisto erlagts statsunder
21814: gången av år 1986 genom lagen om studiesoriala         stöd för avgiftsfria skolmåltider till eleverna. Frår
21815: förmåner för yrkesläroanstalternas elever (498/        början av år 1986 upphävdes bl.a. de ovar
21816: 83). Lagen innehåller stadganden bl.a. om av-          nämnda stadgandena om statsunderstöd. Nume
21817: giftsfria skolmåltider. 1 lagens ikraftträdelsestad-   ra beviljas läroanstalter inom det sociala område1
21818: ganden är det dork stadgat att i de läroanstalter      statsandel i enlighet med lagen om finansierin!
21819: där man inte före denna lags ikraftträdande har        av yrkesläroanstalter (494/83 ). 1 de till statsande
21820: ordnat eller gett i lagen avsedda studiesoriala        berättigande kostnaderna ingår också kost
21821: förmåner åt eleverna, av statens medel eller med       naderna för förmånerna i enlighet med lagen orr
21822: rätt till statsunderstöd, skall lagens stadganden      studiesociala förmåner för yrkesläroanstalterna:
21823: om slopande av elevavgifter orh ordnande av en         elever (493/83 ).
21824: avgiftsfri skolmåltid åt eleverna stegvis träda i         Läroanstalterna för hemvårdare och sedermer~
21825: kraft som följer:                                      läroanstalterna inom det sociala området had(
21826:    1) år 1987 i de läroanstalter som är belägna i      innan lagen om studiesociala förmåner för yrkes.
21827: Lapplands, Uleåborgs, Vasa, Mellersta Finlands,        läroanstalternas elever (498/8 3) trädde i kraft
21828: Kuopio orh Norra Karelens län; samt                    enligt då gällande stadganden möjlighet att ord.
21829:    2) år 1988 i de läroanstalter som är belägna i      na en kostnadsfri, till statsunderstöd berättigan.
21830: andra Iän.                                             de skolmåltid för eleverna. Motsvarande ha1
21831:    Lagen om kommunal hemvårdshjälp (270/66),           situationen varit också bl.a. i fråga om kommu·
21832: som gäller läroanstalter för hemvårdare, ändrades      nala allmänna yrkesskolor, kommunala och pri.
21833: räknat från 1.8.1985 genom en lag (627/85) för         vata lantbruksläroanstalter, läroanstalter för hus.
21834: att man skulle kunna inrätta läroanstalter som         lig ekonomi och hemslöjdsläroanstalter. 1 dess;;
21835: kunde ordna yrkesutbildning dels för hemvårda-         fall skall enligt undervisningsministeriets upp·
21836: re, dels för annan personai inom sorialvården.         fattning uttrycket ''1 de läroanstalter'' i ikraftträ·
21837: Lagens namn ändrades orkså på motsvarande              delsestadgandet till lagen (498/83) toikas så, at1
21838: sätt. 1 enlighet härmed har åtta nya kommunala         därmed avses alla läroanstalter av samma läroan·
21839: orh privata läroanstalter inom det soriala områ-       staltstyp. Lagens syfte har inte varit att behandb
21840: det inrättats orh deras verksamhet har inletts,        olika läroanstalter av samma typ på olika sätt. En
21841: räknat från 1.8.1986.                                  annan tolkning skulle också leda till orimligheteJ
21842:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 314                                          5
21843: 
21844: och placera elever, som studerar vid olika läroan-    grundläggande yrkesutbildning, ordna för eller
21845: stalter, i olika ställning. Om således stadgandena    ge en elev, som deltar i utbildningen, samma
21846: om statsunderstöd för någon typ av läroanstalt        studiesociala förmåner som ges till de övriga
21847: har gjort det möjligt att ordna en avgiftsfri         eleverna som deltar i grundläggande yrkesutbild-
21848: skolmåltid med rätt till statsunderstöd för elever-   ning. Således bestäms ordnandet av avgiftsfri
21849: na redan före 1. 1.1986, skall på en ny läroanstalt   skolmåltid för eleverna på de temporära studie-
21850: inom samma område, som inrättas efter den             linjerna vid socialläroanstalterna i Harjavalta och
21851: nämnda tidpunkten, stadgandena i lagens (498/         S:t Karins på det sätt som ovan har konstaterats.
21852: 83) 5 § om anordnande av en avgiftsfri skolmål-       1 enlighet härmed får också eleverna på dessa
21853: tid tillämpas redan från ingången av år 1986 och      linjer en avgiftsfri skolmåltid redan år 1986.
21854: för kostnaderna erläggs statsandel enligt stadgan-       Eftersom yrkesutbildningsstyrelsen har haft en
21855: dena i lagen om finansiering av yrkesläroanstal-      avvikande uppfattning om hur den nämnda
21856: ter.                                                  lagen om studiesociala förmåner för yrkesläroan-
21857:    Enligt 3 § lagen om studiesociala förmåner för     stalternas elever skall tillämpas, kommer under-
21858: vrkesläroanstalternas elever skall upprätthållaren    visningsministeriet ofördröjligen att sända detta
21859: av en yrkesläroanstalt, som i enlighet med av         svar tili yrkesutbildningsstyrelsen för kännedom
21860: ;tatsrådet fastställda grunder tillfälligt ordnar     och för nödvändiga åtgärder.
21861: 
21862:      Helsingfors den 31 oktober 1986
21863: 
21864:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
21865:                                                  1986 vp.
21866: 
21867: Kirjallinen kysymys n:o 315
21868: 
21869: 
21870: 
21871: 
21872:                                     E. Laine ym.: Laitilan ammattikurssikeskuksen opetustoiminnan
21873:                                        turvaamisesta
21874: 
21875: 
21876:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21877: 
21878:    Laitilan ammattikurssikeskuksen toimintaan ei        rärahan varaamista kuluvan vuoden lisätalousar-
21879: ole varattu varoja riittävästi. Niinpä tällä hetkellä   vioon. Vaikka sanotusta määrärahasta on 1 ,9
21880: on viisi vakinaista kurssikeskuksen opettajaa lo-       milj. markkaa kesäkuussa myönnetty, on vajausta
21881: mautettuna epämääräiseksi ajaksi. Mikäli riittäviä      vielä 1,3 milj. markkaa.
21882: määrärahoja ei saada, on olemassa uhka uusista-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21883: kin lomautuksista.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21884:    Kurssikeskuksessa on koulutustarvetta ja sitä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21885: lisäävät mm. telakkateollisuuden vaikeudet Uu-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21886: dessakaupungissa, Raumalla ja Turussa. Kustan-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21887: nukset työpäivää kohti ovat Laitilan ammatti-                   ryhtyä Laitilan ammattikurssikeskuksen
21888: kurssikeskuksessa valtakunnallisia keskiarvoja                  opetustoiminnan turvaamiseksi koulutus-
21889: alemmat.                                                        tarvetta vastaavassa laajuudessa ja siten,
21890:    Laitilan ammattikurssikeskus on esittänyt am-                että opettajien lomautuksista voidaan
21891: mattikasvatushallitukselle 3,2 milj. markan mää-                luopua?
21892: 
21893:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
21894: 
21895:           Ensia Laine                      Anna-Liisa Jokinen             Heli Astala
21896: 
21897: 
21898: 
21899: 
21900: 260919H
21901: 2                                     1986 vp. -- RJC n:o 315
21902: 
21903: 
21904: 
21905: 
21906:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21907: 
21908:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ammattikasvatushallitus on vahvistanut työlli-
21909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syyskoulutuksesta annetun asetuksen (206/76)
21910: olette 23 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-        51 §: n nojalla Laitilan ammatillisen kurssikes-
21911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kuksen työllisyyskoulutusta varten seuraavat ta-
21912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lousarviot
21913: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
21914: kysymyksestä n:o 315:                                 24.2.1986                        7 365 000
21915:                                                       19.6.1986                        1 900 000
21916:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        18.9.1986                          400 000
21917:        ryhtyä Laitilan ammattikurssikeskuksen                                 Yhteensä 9 665 000 mk
21918:        opetustoiminnan turvaamiseksi koulutus-
21919:        tarvetta vastaavassa laajuudessa ja siten,        Ammattikasvatushallitus on jälkimmäistä lisä-
21920:        että opettajien lomautuksista voidaan          talousarviota vahvistaessaan ottanut huomioon
21921:        luopua?                                        Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen kustannus-
21922:                                                       kehityksen sekä opetusministeriön 15.9.1986 ar-
21923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         viomäärärahan ylittämistä koskevassa päätöksessä
21924: seuraavaa:                                            edellytetyt säästötavoitteet.
21925:                                                          Ammattikasvatushallitus on, saatuaan työvoi-
21926:    Ammatillisia kurssikeskuksia on maassamme          maministeriön lausunnon, vahvistanut Laitilan
21927: kaikkiaan 42 ja niiden alaisia sivuosastoja 10.       ammatillisen kurssikeskuksen vuoden 1986 kou-
21928: Työllisyyskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi      lutussuunnitelman seuraavasti:
21929: on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa asetettu
21930: 33 000 koulutettavaa eli koulutuksessa olisi jat-       Pääkoulutusalat:
21931: kuvasti keskimäärin 16 500 oppilasta. Valtioneu-
21932: vosto on 9.10.1986 päättänyt, että kuluvan vuo-          metallityö, sähkötyö, hotelli- ja ravintolatyö,
21933: den kahden viimeisen kuukauden aikana lisätään        kiinteistönhoito- ja siivoustyö, joissa vaihtuvalin-
21934: työllisyyskoulutuksen määrällistä tavoitetta keski-   jainen koulutus mukaan lukien on käytössä 264
21935: määrin 500 oppilaalla. Kurssikeskuksissa on pe-       oppilaspaikkaa.
21936: rustamispäätösten mukaan vahvistettuja pysyviä           Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
21937: oppilaspaikkoja yhteensä 11 915. Näiden pysy-         otetun määrärahan puitteissa ammattikasvatus-
21938: vien paikkojen ohella kurssikeskuksissa järjeste-     hallitus on vahvistanut kaikkien ammatillisten
21939: tään myös erilliskurssitoimintaa. Kurssikeskusten,    kurssikeskusten talousarviot. Kuluvan vuoden
21940: ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen ym.       valtion tulo- ja menoarvioon otetut määrärahat
21941: järjestämillä erilliskursseilla on keskimäärin yh-    528 885 000 mk sekä kaksi arviomäärärahan yli-
21942: teensä noin 5 000 oppilasta.                          tyslupaa yhteensä 78 000 000 mk edellyttävät
21943:                                                       kuluvana vuonna, että ammatillisten kurssikes-
21944:    Ammattikasvatushallitus vahvistaa vuosittain
21945:                                                       kusten yksikkökustannusten kasvu pysähtyy.
21946: työvoimaministeriön esityksestä valtion tulo- ja
21947:                                                       Opetusministeriön kuluvalle vuodelle edellä mai-
21948: menoarvion perustelujen ja osoitettujen määrära-
21949:                                                       nittujen ylityslupien yhteydessä asettamat säästö-
21950: hojen perusteella kurssikeskusten vuosisuunnitel-
21951:                                                       tavoitteet koskevat tässä vaiheessa lähinnä ope-
21952: mat, jotka sisältävät oppilaspaikkojen määrän eli
21953:                                                       tuksen suunnittelukustannuksia.
21954: ns. runkopaikat ja erilliskurssipaikat sekä pääkou-
21955: lutusalat. Runkopaikat muodostuvat kurssikes-            Ammatillisten kurssikeskusten koulutusalat ja
21956: kusten perustamispäätösten mukaisista oppilas-        koulutusalakohtaiset oppilaspaikkamäärät vaihte-
21957:                                                       levat vuosittain työvoimapoliittisten tarpeiden
21958: paikoista. Ammattikasvatushallitus on vuosi-
21959:                                                       mukaisesti. Myös tästä johtuen ammatillisen
21960: suunnitelmissa jakanut vuoden 1986 koko-
21961:                                                       kurssikeskuksen opettajien palvelussuhde ei ole
21962: naispaikkamäärästä 16 500:sta kurssikeskuksille
21963:                                                       samalla tavoin pysyvä kuin ammatillisen oppilai-
21964: 13 899 paikkaa.                                       toksen opettajan palvelussuhde. Mikäli jonain
21965:                                       1986 vp. -- RJC n:o 315                                          3
21966: 
21967: ajankohtana opettajan opetusalaan liittyviä kurs-     kurssikeskukselle on myönnetty työvoimahallin-
21968: seja ei pidetä, eikä hänelle voida järjestää suun-    non ns. jakamattomista oppilaspaikoista 24 paik-
21969: nittelu- ym. tehtäviä, opettaja joudutaan lo-         kaa lisää, joihin ammattikasvatushallitus on
21970: mauttamaan.                                           myöntänyt tarvittavat varat, minkä johdosta ku-
21971:    Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen osalta       luvana vuonna opetustoimintaa voidaan toteut-
21972: oppilaspaikkamäärät ovat 1980-luvulla voimak-         taa suurin piirtein koulutustarvetta vastaavassa
21973: kaasti laskeneet. Vuonna 1982 kurssikeskuksessa       laajuudessa.
21974: oli 394 oppilaspaikkaa ja kuluvana vuonna enää           Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden
21975: 264 oppilaspaikkaa. Kolmenkymmenen prosen-            1987 tulo- ja menoarvioksi hallitus on asettanut
21976: tin oppilaspaikkojen vähennys vaikuttaa luonnol-      tavoitteeksi, että työllisyyskoulutuksessa toteute-
21977: lisesti myös kurssikeskuksen opettajien työllisyy-    taan säästö- ja rationalisointitoimia mm. kurssi-
21978: teen.                                                 keskusten työnjakoa kehittämällä. Hallituksen
21979:    Laitilan ammatilliselle kurssikeskukselle hyväk-   tarkoituksena on työllisyyskoulutuksen tehokkuu-
21980: sytyt edellä mainitut lisätalousarviot merkitsevät    den ja taloudellisuuden parantamiseksi selvittää
21981: kuitenkin sitä, ettei kurssikeskuksen rahoitukses-    mahdollisuudet muuttaa työllisyyskoulutuksen
21982: sa kuluvana vuonna ole enää vajausta. Lisäksi         hallinnollista järjestelyä.
21983: 
21984:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1986
21985: 
21986:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
21987: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 315
21988: 
21989: 
21990: 
21991: 
21992:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21993: 
21994:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utbildning (296/76) för sysselsättningsutbild-
21995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen vid Laitila yrkeskurscentral fastställt föl-
21996: den 23 september 1986 till vederbörande med-           jande budgeter:
21997: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
21998: man Ensio Laine m.fl. undertecknade spörsmål           24.2.1986                       7 365 000
21999: nr 315:                                                19.6.1986                       1 900 000
22000:                                                        18.9.1986                         400 000
22001:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-
22002:        sikt att vidta för att trygga undervis-                              Sammanlagt 9 665 000 mk
22003:        ningen vid Laitila yrkeskurscentral i den
22004:        utsträckning som utbildningsbehovet                Y rkesutbildningsstyrelsen har vid fastställandet
22005:        förutsätter och så, att man inte behöver        av den senaste tilläggsbudgeten beaktat kost-
22006:        permittera lärarna?                             nadsutvecklingen vid Laitila yrkeskurscentral
22007:                                                        samt den sparmålsättning som förutsätts i under-
22008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        visningsministeriets beslut 15.9.1986 om över-
22009:                                                        skridande av förslagsanslag.
22010: anföra följande:
22011:                                                           Efter att ha fått arbetskraftsministeriets utlå-
22012:    Det finns i vårt land sammanlagt 42 yrkeskurs-      tande har yrkesutbildningsstyrelsen fastställt
22013: centraler och under dem 10 filialavdelningar.          1986 års utbildningsplan för Laitila yrkeskurscen-
22014: Det kvantitativa målet för sysselsättningsutbild-      tral på följande sätt:
22015: ningen har i statsförslaget för detta år satts vid
22016: 33 000 utbildade, dvs. i fortbildning skulle fort-       Viktigaste utbildningsområden:
22017: löpande delta i genomsnitt 16 500 elever. Stats-
22018: rådet beslöt 9.10.1986 att under de två sista             metallarbete, elarbete, hotell- och restaurang-
22019: månaderna detta år öka det kvantitativa målet          arbete, fastighetsskötar- och städningsarbete; då
22020: för sysselsättningsutbildningen med i medeltal         utbildning enligt varierande linjer räknas med
22021: 500 elever. Vid kurscentralerna finns enligt be-       används 264 utbildningsplatser.
22022: sluten om inrättandet av dem sammanlagt                   Inom ramen för det anslag som har intagits i
22023: 11 915 fastställda bestående elevplatser. Vid si-      statsförslaget för innevarande år har yrkesutbild-
22024: dan av dessa bestående platser försiggår också en      ningsstyrelsen fastställt budgeterna för alla yrkes-
22025: verksamhet med specialkurser vid kurscentraler-        utbildningscentraler. De anslag om 528 885 000
22026: na. Vid de specialkurser som kurscentralerna,          mk som har intagits i statsförslaget för detta år
22027: yrkesläroanstalterna och universiteten m.fl. ord-      samt två tillstånd till överskridningar av anslaget
22028: nar deltar i genomsnitt ca 5 000 elever.               om sammanlagt 78 000 000 mk förutsätter i år
22029:    Yrkesutbildningsstyrelsen fastställer årligen, på   att kostnaderna per enhet vid yrkeskurscentraler-
22030: framställning av arbetskraftsministeriet och utgå-     na inte mera ökar. De sparmål som undervis-
22031: ende från motiveringen i statsförslaget och anvi-      ningsministeriet har uppställt för innevarande år
22032: sade anslag, årsplanerna för kurscentralerna. 1        i samband med de ovan nämnda överskridnings-
22033: årsplanerna ingår antalet elevplatser, dvs. de s.k.    tillstånden gäller i detta skede närmast kost-
22034: basplatserna och specialkursplatserna, samt de         naderna för planeringen av undervisningen.
22035: viktigaste utbildningsområdena. Basplatserna ut-          Yrkeskurscentralernas utbildningsområden och
22036: görs av de elevplatser som anges i besluten om         antalet elevplatser enligt utbildningsområde va-
22037: inrättande av kurscentralerna. Yrkesutbild-            rierar år från år enligt de arbetskraftspolitiska
22038: ningsstyrelsen har i årsplanerna av det totala         behoven. Också av denna anledning är anställ-
22039: antalet om 16 500 år 1986 fördelat 13 899 platser      ningsförhållandena för yrkeskurscentralernas lära-
22040: på kurscentralerna.                                    re inte på samma sätt bestående som anställ-
22041:    Y rkesutbildningsstyrelsen har med stöd av          ningsförhållandet för en lärare vid en yrkesläro-
22042: 51 § förordningen om sysselsättningsbefrämjande        anstalt. Om det vid någon tidpunkt inte hålls
22043:                                       1986 vp. -     KK n:o 315
22044: 
22045: kurser inom lärarens undervisningsområde och         ningens icke fördelade platser beviljats 24 platser
22046: planerings- o.a. uppgifter inte kan ordnas för       till, för vilka yrkesutbildningsstyrelsen har bevil-
22047: honom, måste läraren permitteras.                    jat de behövliga medlen, så att undervisningen
22048:    För Laitila yrkeskurscentrals del har antalet     detta år kan genomföras i stort sett i den
22049: elevplatser under 1980-talet kraftigt gått ned. År   utsträckning som utbildningsbehovet förutsätter.
22050: 1982 fanns det vid kurscentralen 394 elevplatser        Regeringen har i sin proposition till riksdagen
22051: och i år bara 264 elevplatser. En minskning av       angående statsförslaget för år 1987 uppställt
22052: elevplatserna med 30 % inverkar naturligrvis         målet att man inom sysselsättningsutbildningen
22053: också på sysselsättningen för kurscentralens lära-   bör genomföra inbesparings- och rationaliserings-
22054: re.                                                  åtgärder bl.a. genom att arbetsfördelningen mel-
22055:     De ovan nämnda tilläggsbudgeterna som har        lan kurscentralerna utvecklas. För att förbättra
22056: godkänts för Laitila yrkeskurscentral innebär dock   effektiviteten och lönsamheten inom sysselsätt-
22057: att det inte mera råder underskott i finansie-       ningsutbildningen har regeringen för avsikt att
22058: ringen av kurscentralen för innevarande år. Dess-    utreda möjligheterna att ändra de administrativa
22059: utom har kurscentralen av arbetskraftsförvalt-       arrangemangen för sysselsättningsutbildningen.
22060: 
22061:     Helsingfors den 3 november 1986
22062: 
22063:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
22064:                                                  1986 vp.
22065: 
22066: Kirjallinen kysymys n:o 316
22067: 
22068: 
22069: 
22070: 
22071:                                    Kokko ym.: Edellytysten luomisesta sepelvaltimokirurgian lisäämi-
22072:                                      seksi
22073: 
22074: 
22075:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22076: 
22077:    Sydän- ja verisuonisairauksissa tarpeellisten ns.   tuksesta ei ko. tarkoitukseen saa lainkaan kor-
22078: ohitusleikkausten tarve on huutava kaikkialla          vausta. Vaikka ulkomaiseen sairaanhoitoon ei ole
22079: maassamme. Tämänhetkinen vuotuinen tarve on            laajassa mielessä tarvetta turvautua, ohitusleik-
22080: arvioitu 2 400 ohitusleikkaukseksi, mutta käytet-      kausten osalta jokainen ulkomailla leikattu pa-
22081: tävissä olevilla resursseilla kyetään vain 700-800     rantaa joootustilannetta ja saattaa pelastaa leik-
22082: leikkaukseen vuosittain (v. 1985 723 ohitusleik-       kausjonossa odottavan potilaan hengen.
22083: kausta). Ohitusleikkauskirurgian resurssien lisää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22084: minen on tärkein keino pitkien, jopa vuosien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22085: mittaisten leikkausjonojen poistamiseksi.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22086:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22087:    Eräissä tapauksissa vaikeasti sairaat potilaat
22088: ovat hakeutuneet ohitusleikkaukseen ulkomaisiin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22089: sairaaloihin. Esimerkiksi Ruotsin sairaaloissa ohi-           ryhtyä sepelvaltimokirurgian resurssien
22090: tusleikkauksen kustannukset ovat kuitenkin n.                 nopeaksi lisäämiseksi sekä ulkomailla
22091: 70 000 markkaa, mikä summa kokonaisuudes-                     suoritettujen leikkausten saattamiseksi
22092: saan jää potilaan kustannettavaksi. Sairausvakuu-             sairausvakuutuksen piiriin?
22093: 
22094:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
22095: 
22096:            Heikki Kokko                   Tytti Isohookana-Asunmaa       Jukka Vihriälä
22097:            Esko Almgren                   Sirkka-Liisa Anttila           Juhani Alaranta
22098: 
22099: 
22100: 
22101: 
22102:  260855N
22103: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 316
22104: 
22105: 
22106: 
22107:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22108: 
22109:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         sekä Sydäntautiliiton kanssa järjesti Helsingissä
22110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asiantuntijakokouksen 12. - 13.12. 1985. Asian-
22111: olette 23 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         tuntijakokous jätti maaliskuussa 1986 kannanor-
22112: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tonaan ehdotuksen sepelvaltimokirurgian tar-
22113: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        peesta ja järjestelyistä Suomessa. Ehdotuksen
22114: Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       mukaan Suomessa tarvitaan vuosittain edellä esi-
22115: sestä n:o 316:                                         tetyt noin 2 400 sydänverisuonten ohitusleik-
22116:                                                        kausta. Leikkaustoimintaan ja sen edellyttämiin
22117:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tutkimuksiin tarvitaan 426 uutta virkaa yliopis-
22118:           ryhtyä sepelvaltimokirurgian resurssien      tollisiin keskussairaaloihin sekä leikkaussali- ja
22119:           nopeaksi lisäämiseksi sekä ulkomailla        tehostetun hoidon kapasiteettia.
22120:           suoritettujen leikkausten saattamiseksi
22121:           sairausvakuutuksen piiriin?                     Valtioneuvoston 25.9.1986 vahvistamassa ter-
22122:                                                        veydenhuollon järjestämistä koskevassa valtakun-
22123:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nallisessa suunnitelmassa on erikoissairaanhoidon
22124: tl   seuraavaa:                                        virkakiintiöitä koko viisivuotiskauden ajan lisätty
22125:                                                        aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna. Huo-
22126:    Terveydenhuollon järjestämistä koskevan valta-      mattava osa lisäviroista ohjataan sydänkirurgian
22127: kunnallisen suunnitelman mukaan erityistason           kehittämiseen, jolloin asiantuntijatyöryhmän
22128: sairaanhoidon palvelut, joihin kuuluu mm. se-          esittämä virkatarve tulee tyydytettyä vuoteen
22129: pelvaltimokirurgia, keskitetään yliopistosairaaloi-    1991 mennessä. Lisäksi erillisillä ratkaisuilla huo-
22130: hin. Yliopistolliset keskussairaalaliitot ovat voi-    lehditaan siitä, että yliopistollisten keskussairaa-
22131: neet kehittää toimintaansa valtioneuvoston vuo-        loiden tarvitsema leikkaussalien ja tehohoito-
22132: sittain vahvistamissa terveydenhuollon järjestä-       osastojen lisäkapasiteetti voidaan turvata.
22133: mistä koskevissa valtakunnallisissa suunnitelmissa        Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa on
22134: annettujen voimavarojen mukaan.                        varattu 2 miljoonan markan määräraha ohitus-
22135:    Arvio tarvittavien sydänverisuonten ohitusleik-     leikkauskirurgian kehittämiseen. Tällä määrära-
22136: kausten vuosittaisesta lukumäärällisestä tarpeesta     halla on 1.7.- 31.12.1986 voitu yliopistosairaa-
22137: on nopeasti muuttunut. Kun asiantuntijat vielä         loihin palkata määräaikaisina yhteensä 87 viran-
22138: viisi vuotta sitten arvioivat tarvittavan 1 000 ohi-   haltijaa.
22139: tusleikkausta vuodessa, on arvio uusimman asian-
22140: tuntijakannanoton mukaan 2 400 ohitusleikkaus-            Maan rajojen ulkopuolelta ostettavia sydänveri-
22141: ta vuodessa (500 leikkausta/miljoona asukasta).        suonten ohitusleikkauksia tulisi hankkia vain po-
22142: Vuonna 1985 tehtiin 723 ohitusleikkausta, joten        tilaskohtaisesti yksilöidyin päätöksin silloin, kun
22143: arvioimun tarpeeseen nähden on nykyinen leik-          vastuualueen yliopistollinen keskussairaala on an-
22144: kauskapasiteetti riittämätön.                          tanut puoltavan lausuntonsa.
22145:    Tilanne ennakoitiin jo 1980-luvun alussa, jol-         Sairausvakuutuksen laajentamista muun muas-
22146: loin valtakunnalliseen suunnitelmaan tuli lausu-       sa ulkomailta hankittavien palvelujen osalta poh-
22147: ma sepelvaltimokirurgian tehostamisesta. Lääkin-       ditaan parhaillaan sairausvakuutuksen kehittä-
22148: töhallituksen lääninhallituksille antamassa eri-       mistoimikunnassa, jonka määräaika päättyy
22149: koissairaanhoidon alueellisten suunnitelmien           31.3.1987.
22150: vahvistamisohjeessa vuosille 1986-1990 ohjat-             Olennaisen tärkeää on, että Suomessa yliopis-
22151: tiin yliopistosairaaloihin sepelvaltimokirurgiaan      tollisten keskussairaaloiden ohitusleikkauskapasi-
22152: 97 virkaa. Koska tietämys sepelvaltimokirurgian        teettia lisätään siinä määrin, että valtakunnalli-
22153: tuloksellisuudesta on viime aikoina lisääntynyt        nen omavaraisuus on turvattu. Näin voidaan
22154: nopeasti, lääkintöhallitus Suomen Kardiologisen        parhaiten turvata kansalaisten tasavertaisuus ohi-
22155: seuran aloitteesta ja yhteistyössä Sairaalaliiton      tusleikkauspalvelujen saannissa.
22156: 
22157:        Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
22158: 
22159:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22160:                                       1986 vp. -      KK n:o 316                                        3
22161: 
22162: 
22163: 
22164:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22165: 
22166:     I det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen         Finland rf ett möte i Helsingfors på expertnivå
22167: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        12. - 13.12.1985.
22168: den 23 september 1986 tili vederbörande med-             Expertmötet framlade i mars 1986 som sitt
22169: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ställningstagande ett förslag om behovet av
22170: riksdagsman Kokko m.fl. undertecknade spörs-          kransartärskirurgi och anordnandet av sådan i
22171: mål nr 316:                                           Finland. Enligt förslaget är behovet av by-pass-
22172:                                                       operationer som redan nämnts ca 2 400. För
22173:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       operationsverksamheten och de undersökningar
22174:        för att snabbt öka resurserna för kransar-     som denna förutsätter behövs 426 nya tjänster
22175:        tärskirurgin samt för att införliva opera-     vid centralsjukhusen samt kapacitet för opera-
22176:        tioner, som utförts utomlands, med sjuk-       tionssals- och intensivvård.
22177:        försäkringssystemet?                              I den riksomfattande planen för anordnandet
22178:                                                       av hälsovården, som statsrådet fastställde
22179:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      25.9.1986, har tjänstekvoterna för specialsjuk-
22180: anföra följande:                                      vården under hela femårsperioden ökat jämfört
22181:    Enligt den riksomfattande planen för anord-        med den tidigare planen. En betydande del av
22182: nandet av hälsovården koncentreras sjukvårstjäns-     de extra tjänsterna anvisas för utvecklande av
22183: terna på specialnivå, som omfattar bl.a kransar-      hjänkirurgin. Då blir det behov av tjänster som
22184: tärskirurgin, tili universitetssjukhusen. Universi-   har framlagts av en arbetsgrupp, bestående av
22185: tetscentralsjukhusförbunden har kunnat utveckla       experter, tillfredsställt före år 1991. Dessutom
22186: sin verksamhet enligt de resurser som beviljats i     kommer det med hjälp av separata lösningar att
22187: de av statsrådet årligen fastställda planerna för     ses tili att den ökade kapacitet som behövs vid
22188: anordnande av hälsovård.                              universitetscentralsjukhusens operationssalar och
22189:    Det beräknade antalet by-pass-operationer av       intensivvårdsavdelningar kan tryggas.
22190: kransartärerna, som måste utföras, per år, har           I statsförslaget för år 1986 har ett anslag på 2
22191: snabbt förändrats. Då experter ännu för fem år        miljoner mark reserverats för utvecklandet av
22192: sedan uppskattade behovet av by-pass-operatio-        by-pass-kirurgin. Med detta anslag har samman-
22193: ner tili 1 000 per år, beräknas antalet d ylika       lagt 87 tjänsteinnehavare kunnat avlönas i tids-
22194: operationer enligt experternas senaste ställnings-    bundna tjänsteförhållanden vid universitetssjuk-
22195: tagande uppgå tili 2 4QO per år ( 500 operationer 1   husen för tiden 1.7. - 31.12.1986.
22196: 1 miljon invånare). Ar 1985 utfördes 723 by-             De by-pass-operationer som köps utanför lan-
22197: pass-operationer av kransartärerna. M.a.o är den      dets gränser bör anordnas endast genom indivi-
22198: nuvarande operationskapaciteten otillräcklig med      duella beslut för varje patient, då universitetscen-
22199: tanke på det uppskattade behovet.                     tralsjukhuset inom ansvarsområdet har förordat
22200:     Situationen förutspåddes redan i början av        detta i sitt utlåtande.
22201:  1980-talet, då ett utlåtande om en effektivering        En utvidgning av sjukförsäkringen bl.a. vad de
22202: av kransartärskirurgin togs med i den riksomfat-      tjänster som skaffas från utlandet beträffar dryf-
22203: tande planen. I det direktiv medicinalstyrelsen       tas som bäst inom komissioneo för utvecklande
22204: har utfärdat för länsstyrelserna och där planerna     av sjukförsäkringen. Komissioneo skall ha sitt
22205: för den regionala specialsjukvården har fastställts   arbete klart 31.3.1987.
22206: för åren 1986-1990 visades 97 tjänster för               Det är mycket viktigt, att kapaciteten för
22207: kransartärskirurgin vid universitetssjukhusen. Ef-    by-pass-operationer ökas vid universitetscentral-
22208:  tersom kunskapen om kranskärlskirurgins fram-        sjukhusen i Finland i sådan omfattning att kapa-
22209: gång de senaste åren snabbt har ökat, arrangera-      citeten att utföra dessa i hela Jandet tryggas.
22210:  de medicinalstyrelsen på initiativ av Kardiologis-   Härigenom kan medborgarnas jämställdhet i frå-
22211:  ka föreningen i Finland och i samråd med             ga om tillgången på by- pass-operationer bäst
22212:  Sjukhusförbundet och Hjärtsjukdomsförbundet i        säkerställas.
22213:      Helsingfors den 17 oktober 1986
22214: 
22215:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
22216:                                                 1986 vp.
22217: 
22218: Kirjallinen kysymys n:o 317
22219: 
22220: 
22221: 
22222: 
22223:                                     Komsi ym.: Jätesäiliöiden rakentamisesta junakäymälöihin
22224: 
22225: 
22226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22227: 
22228:   Junien kulkunopeuden lisäännyttyä ja radan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22229: varsien asuintiheyden tiivistyttyä on junakäymä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22230: löiden saaste käynyt entistä hankalammaksi ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22231: epäterveellisemmäksi. Vain pieni osa VR:n juna-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22232: kalustosta on varustettu käymäläjätesäiliöillä, jot-
22233: ka estävät tauteja kuljettavien mikrobien kulkeu-
22234: tumisen ja leviämisen käymälän kautta lähiympä-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
22235: ristöön. Ongelma on ilmeisin tiheästi asutulla               siin jätesäiliöiden rakentamiseksi juna-
22236: pääkaupunkiseudulla.                                         käymälöihin, jotta tartuntatautien leviä-
22237:                                                              miseltä vältyttäisiin?
22238: 
22239:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1986
22240: 
22241:                       Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
22242: 
22243: 
22244: 
22245: 
22246: 260901N
22247: 2                                     1986 vp. -- EJC n:o 317
22248: 
22249: 
22250: 
22251: 
22252:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22253: 
22254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       alun perin ilman käymälää) sekä useissa erikois-
22255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaunuissa. Uudentyyppiset matkustajavaunut,
22256: olette 23 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-        joista ensimmäiset valmistuvat vuonna 1987, va-
22257: jeenne n:o 1405 ohella toimittanut valtioneuvos-      rustetaan myös suljetun järjestelmän mukaisilla
22258: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     WC-laitteilla.
22259: edustaja Ville Komsin ym. näin kuuluvasta kir-
22260: jallisesta kysymyksestä n:o 317:                         Avoimista WC:istä aiheutuvaan ongelmaan on
22261:                                                       kiinnittänyt huomiota myös kansainvälinen rau-
22262:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tatieliitto UIC, jonka tutkimus- ja kehityslaitos
22263:        siin jätesäiliöiden rakentamiseksi juna-       ORE on julkaissut asiasta useita tutkimusraport-
22264:        käymälöihin, jotta tartuntatautien leviä-      teja. Raportissa n:o 3, syyskuu 1982, on selostet-
22265:        miseltä vältyttäisiin?                         tu myös tutkimuksia, jotka koskevat käymäläjät-
22266:                                                       teen mukana leviävistä bakteereista aiheutuvaa
22267:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tartuntavaaraa. Johtopäätös kokeista on, että tar-
22268: ti seuraavaa:                                         tuntavaaran vuoksi ei ole tarpeen siirtyä käyttä-
22269:    Valtionrautatiet on 1970-luvun alusta lähtien      mään suljettua WC-järjestelmää rautateillä. Sul-
22270: etsinyt keinoja, joilla voitaisiin vähentää matkus-   jettua WC-järjestelmää puoltavia tekijöitä ovat
22271: tajavaunujen avoimista käymälöistä aiheutuvia         mm. kaluston alustojen likaantumisen estämi-
22272: haittoja. Kokeilut vaunuihin asennetuilla laitteis-   nen, huoltohenkilökunnan ja huoltopaikkojen
22273: toilla aloitettiin vuonna 1973 päämääränä löytää      työhygienian paraneminen, WC:n käyttömah-
22274: rautatiekalustoon soveltuva, riittävän luotettavas-   dollisuus myös junan seistessä sekä yleinen mieli-
22275: ti toimiva WC-järjestelmä, jossa jätteitä ei pääs-    pide.
22276: tettäisi radalle. Kuitenkin vasta Wärtsilän kehit-
22277: tämä laitteisto, jonka ensimmäiset prototyypit          WC-laitteiston rakentaminen vanhaan vau-
22278: asennettiin vaunuihin vuonna 1979, on tämän-          nuun maksaa noin 200 000 mk/vaunu. Hallitus
22279: hetkisessä muodossaan osoittautunut teknisesti        katsoo, että vanhojen, poistuvien vaunujen sa-
22280: vaatimukset täyttäväksi.                              neeraaminen ei ole tältä osin tarkoituksenmu-
22281:    Tällä hetkellä ns. suljettu WC-järjestelmä on      kaista, vaan uuteen WC-tyyppiin tulee siirtyä
22282: käytössä 42 sähköjunassa (näistä 40 rakennettiin      vaunujen normaalin uusiutumisen yhteydessä.
22283: 
22284:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
22285: 
22286:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
22287:                                         1986 vp. -- BJC n:o 317                                         3
22288: 
22289: 
22290: 
22291: 
22292:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
22293: 
22294:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ursprungligen utan toalett) samt i många special-
22295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          vagnar. Nya passagerarvagnar, av vilka de första
22296: 1405 av den 23 september 1986 tili vederbörande         blir färdiga år 1987, förses även med WC-anlägg-
22297: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ningar enligt det slutna systemet.
22298: av riksdagsman Ville Komsi m.fl. undertecknade
22299: skriftliga spörsmål nr 317:                                Det internationella järnvägsförbundet UIC,
22300:                                                         vars forsknings- och utvecklingsinstitut ORE har
22301:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          publicerat flera forskningsrapporter i ämnet, har
22302:         att inmontera latrincisterner på tågtoalet-     fäst vikt vid problemet med öppna WC:n. I
22303:         terna, så att spridningen av smittosamma        rapport nr 3, september 1982, har även redo-
22304:         sjukdomar kunde undvikas?                       gjorts för undersökningar om den smittofara som
22305:                                                         förorsakas av bakterier, som sprids med toalettav-
22306:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fall. Slutsatsen av testningarna är, att det på
22307: anföra följande:                                        grund av smittofaran inte är nödvändigt att
22308:                                                         införa ett slutet WC-system på järnvägarna. De
22309:    Statens järnvägar har sedan böran av 1970-talet      faktorer som talar för ett slutet WC-system är
22310: sökt finna lösningar, varigenom de olägenheter          bl.a. att nedsmutsning av materielens underre-
22311: som föranleds av passagerarvagnarnas öppna toa-         den förhindras, att arbetshygienen för under-
22312: letter kunde minskas. Ar 1973 påbörjades försök         hållspersonalen och på de platser där underhållet
22313: med anläggningar, som inmonterades i vagnar-            sker förbättras, att WC:t kan användas även då
22314: na. Målet var att finna ett WC-system, som              tåget står samt att man tillmötesgår den allmän-
22315: fungerar tillräckligt säkert och passar för järnvägs-   na opinionen.
22316: materielen och som inte låter latrinen falla ner på
22317: järnvägsspåret. Det var dock först en anläggning,          Kostnaderna för inmontering av WC-anlägg-
22318: som har arbetats fram av Wärtsilä och vars första       ning i en gammal vagn uppgår tili ca 200 000
22319: prototyper inmonterades i vagnarna år 1979, som         mk/ vagn. Regeringen anser att en sanering av
22320: i sin nuvarande form tekniskt sett visat sig fylla      gamla vagnar, som skall tas ur bruk, inte härvid-
22321: kraven.                                                 lag är ändamålsenlig, utan att den nya WC-
22322:    För närvarande är ett s.k. slutet WC-system i        typen bör införas i samband med att vagnarna
22323: användning i 42 eltåg (av dessa byggdes 40              normalt moderniseras.
22324: 
22325:      Helsingfors den 24 oktober 1986
22326: 
22327:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
22328:                                                  1986 vp.
22329: 
22330: Kirjallinen kysymys n:o 318
22331: 
22332: 
22333: 
22334: 
22335:                                    Hilpelä: Lisäpisteiden saamisesta keskiasteen koulutuksen yhteisva-
22336:                                       linnassa
22337: 
22338: 
22339:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22340: 
22341:     Ammattikasvatushallitus päätti 4.9.1986 tule-        - Talouskoulun käymisestä on hyötyä paitsi
22342: van lukuvuoden yhteisvalinnan perusteista, jotka      asianomaiselle itselleen ja hänen tulevalle kodil-
22343: siis ovat käytössä ensi keväänä. Niihin tehtiin       leen ja perheelleen myös kansantaloudellisesti,
22344: huomattavia muutoksia. Eräs muutos on se, että        sillä käytettävissä olevasta rahasta kulkee peräti
22345: niin sanotut lisäkoulutuspisteet poistuvat valinta-   213 kotitalouksien kautta, joten niissä tulisi teh-
22346: perusteista muiden kuin peruskoulun lisäluokan        dä mahdollisimman järkeviä ostopäätöksiä. Ta-
22347: ja kansanopisto-opintojen osalta, joista annetaan     louskoulu antaa valmiuksia kuluttajana ja yhteis-
22348: kaksi lisäpistettä.                                   kunnan jäsenenä toimimiseen.
22349:     Talouskoulun käyminen on tähän asti antanut          - Talouskoulussa annettava koulutus on erit-
22350: oppilaalle lisäpisteen hänen pyrkiessään muuhun       täin käytännöllistä, käytännöllisempää kuin kan-
22351: ammatilliseen koulutukseen. Sen vuoksi AKH:n          sanopistossa tai peruskoulun lisäluokalla annettu
22352: päätös tulee epämieluisana yllätyksenä mm. par-       opetus, joten se voitaisiin rinnastaa lisäpisteiden
22353: haillaan talouskoulussa oleville oppilaille, jotka    saannissa jopa työkokemukseen.
22354: ovat hakeutuneet sinne uskoen saavansa siitä
22355:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22356: lisäkoulutuspisteen myös kevään 1987 yhteisva-
22357:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22358: linnassa. Näin lyhyellä aikavälillä tapahtuva tä-
22359:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22360: mänkaltainen muutos yhteisvalintaperusteissa ka-
22361:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22362: ventaa oppilaiden oikeusturvaa.
22363:     On olemassa monia syitä, jotka puhuvat sen                  Mitkä syyt puoltavat sitä, että yhteisva-
22364: puolesta, että talouskoulun suorittamista tulisi             linnassa annettavien lisäkoulutuspistei-
22365: pitää lisäpisteiden saannin suhteen ainakin sa-              den saanti rajoitetaan koskemaan ainoas-
22366: manvertaisena peruskoulun kymmenennen luo-                   taan kansanopisto-opiskelua ja perus-
22367: kan ja kansanopisto-opintojen kanssa. Seuraavas-             koulun lisäluokkaa, ja aiotaanko se epä-
22368: sa joitakin näistä syistä:                                   kohta, jota talouskoulun puuttuminen
22369:     - Talouskoulu ei valmista mihinkään ammat-               lisäkoulutuspisteitä autavasta koulutuk-
22370:  tiin, joten sen käyminen ei merkitse ammatillista           sesta merkitsee, korjata ja sisällyttää ta-
22371: päällekkäiskoulutusta.                                       louskoulu tähän ryhmään?
22372: 
22373:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
22374: 
22375:                                              Liisa Hilpelä
22376: 
22377: 
22378: 
22379: 
22380: 260920)
22381: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 318
22382: 
22383: 
22384: 
22385: 
22386:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22387: 
22388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Ammattikasvatushallituksen vuodelle 1987
22389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vahvistamat valintaperusteet on laadittu edellä
22390: olette 25 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         mainittujen periaatteiden pohjalta. Yhteisvalin-
22391: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       taperusteiden rakennetta on muutettu edellis-
22392: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vuosiin verrattuna mm. siten, että peruskoulun
22393: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ja lukion suorittamisen jälkeen hankitusta muus-
22394: myksestä n:o 318:                                      ta koulutuksesta annettavat ns. lisäkoulutuspis-
22395:                                                        teet on pääsääntöisesti poistettu valintaperusteis-
22396:            Mitkä syyt puoltavat sitä, että yhteisva-   ta. Edellisvuosina yhteisvalinnassa on annettu
22397:         linnassa annettavien lisäkoulutuspistei-       hakijoille lisäpisteitä peruskoulun ja lukion jäl-
22398:         den saanti rajoitetaan koskemaan ainoas-       keisestä muusta koulutuksesta. Käytännössä lisä-
22399:         taan kansanopisto-opiskelua ja perus-          koulutuspisteet johtivat siihen, että koulutukseen
22400:         koulun lisäluokkaa, ja aiotaanko se epä-       pyrkivät nuoret suosimille aloille päästäkseen
22401:         kohta, jota talouskoulun puuttuminen           ensin hankkivat muuta koulutusta saadakseen
22402:         lisäkoulutuspisteitä antavasta koulutuk-       lisäpisteitä ja parantaakseen pääsymahdollisuuk-
22403:         sesta merkitsee, korjata ja sisällyttää ta-    siaan. Kun tavoitteena on tarjota ammatillinen
22404:         louskoulu tähän ryhmään?                       koulutus koko ikäluokalle ja kun koulutusajat
22405:                                                        koulunuudistuksen myötä muutenkin pitenevät,
22406:                                                        ei enää ole tarkoituksenmukaista lisätä koulutus-
22407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       väyliin lähes pakollisia mutkia.
22408: ti seuraavaa:
22409:                                                           Yhteisvalinnan vuoden 1987 valintaperusteissa
22410:    Läänin oppilasvalintalautakunnasta annetun          annetaan kuitenkin edelleen lisäpisteitä perus-
22411: asetuksen (293 177, muutettu 6271 79) mukaisesti       koulun lisäluokan ja kansanopiston peruskoulu-
22412: ammattikasvatushallitus päättää yhteisvalinnassa       linjan tai yleislinja I:n hyväksyttävästä suorittami-
22413: noudatettavista ammatillisten oppilaitosten oppi-      sesta. Tämä perustuu siihen, että valintajärjestel-
22414: lasvalinnan perusteista. Valtioneuvosto antoi          mällä pyritään edellä tarkoitetun valtioneuvoston
22415: 22.5.1986 päätöksellään vuosille 1986-88 hy-           päätöksen mukaisesti edistämään nuorison yleis-
22416: väksytyn keskiasteen koulutuksen kehittämisoh-         sivistyksen tason kohottamista peruskoulun lisä-
22417: jelman muuttamisesta ohjeet oppilasvalinnan ke-        opetuksella ja kansanopistojen perusopetuksella.
22418: hittämisestä. Ammattikasvatushallituksen vuo-             Peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettavat
22419: delle 1987 vahvistamat yhteisvalinnan valintape-       lisäopinnot esim. ammatillisissa oppilaitoksissa,
22420: rusteet perustuvat tähän valtioneuvoston päätök-       talouskouluissa ja kansanopistoissa parantavat si-
22421: seen.                                                  nänsä oppilaiden valmiuksia ammatillisen koulu-
22422:   Valtioneuvoston päätöksen mukaan oppilas-            tuksen kannalta. Aikaisempi ammatillinen kou-
22423: valintajärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi ase-   lutus luetaan edelleen hakijoille eduksi silloin,
22424: tetaan mahdollisuuden tarjoaminen yhden am-            kun valitaan oppilaita suoraan peruslinjojen eri-
22425: matillisen tutkinnon suorittamiseen kaikille pe-       koistumislinjoille ilman yleisjakson suoritusta.
22426: ruskoulussa ja lukiossa opintonsa päättäville. Täs-    Koti- ja laitostalouden peruslinjan erikoistumis-
22427: sä tarkoituksessa oppilasvalinnan perusteet laadi-     linjoille pyrittäessä otetaan näissä tapauksissa ta-
22428: taan sellaisiksi, että peruskoulusta ja lukiosta       louskouluopetus huomioon ammatilliseen koulu-
22429: vuosittain pääsevät voivat pääsääntöisesti siirtyä     tukseen rinnastettavana koulutuksena. Kun siis
22430: välittömästi ammatilliseen koulutukseen. Samal-        peruskoulun suorittanut nuori pyrkii yleisjaksoa
22431: la kuitenkin turvataan ammatillista koulutusta         suorittamatta suoraan erikoistumislinjoille, ta-
22432: vailla olevien, vanhempien hakijoiden pääsymah-        louskouluopetus vähentää pituutensa verran vaa-
22433: dollisuudet ja taataan osalle ammatillisen tutkin-     dittua työkokemuksen määrää.
22434: non suorittaneista mahdollisuudet edetä seuraa-           Lisäpisteistä on edellä esitetyllä tavalla luovut-
22435: valle koulutusasteelle tai vaihtaa alaa.               tu yhteisvalinnassa - siis otettaessa oppilaita
22436:                                        1986 vp. -- FUK n:o 318                                         3
22437: 
22438: mm. yleisjaksolle -- sen takia, että muusta           tuksen arvoa ja merkitystä eikä tällaisen koulu-
22439: koulutuksesta annettavat lisäpisteet ovat ristirii-   tuksen arvo ja merkitys voikaan olla kiinni sellai-
22440: dassa koko ikäluokan koulutustavoitteen ja kou-       sesta toissijaisesta tekijästä kun lisäkoulutuspis-
22441: lutusväylien avaamisen kanssa. Lisäpisteiden          teistä. Näin ollen hallituksella ei ole huomautta-
22442: poistamisella ei haluta vähentää talouskoulujen,      mista ammattikasvatushallituksen tekemään pää-
22443: kansanopistojen eikä muunkaan vastaavan koulu-        tökseen nähden.
22444: 
22445:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1986
22446: 
22447:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
22448: 4                                      1986 vp. -- RJC n:o 318
22449: 
22450: 
22451: 
22452: 
22453:                                 Till Riksdagens Herr Talman
22454: 
22455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utgående från nämnda principer. Strukturen i
22456: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         den gemensamma elevantagningens grunder har
22457: den 25 september 1986 till vederbörande med-           jämfört med tidigare år ändrats bl.a. så, att de
22458: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande     s.k. poäng för tilläggsutbildning som getts för
22459: av riksdagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade         annan utbildning, viiken har förvärvats efter
22460: spörsmål nr 318:                                       genomgången grundskola och gymnasium, i re-
22461:                                                        gel har slopats ur urvalsgrunderna. Under tidiga-
22462:           Vilka är skälen till att erhållandet av      re år har sökandena vid den gemensamma elev-
22463:        poäng för tilläggsutbildning vid den ge-        antagningen fått tilläggspoäng för annan utbild-
22464:        mensamma elevantagningen begränsas              ning efter grundskolan och gymnasiet. 1 prakti-
22465:        till att gälla endast folkhögskolestudier       ken ledde poängen för tilläggsutbildning till att
22466:        och grundskolans tionde skolår, och har         de ungdomar som sökte till populära områden
22467:        man för avsikt att rätta det missförhållan-     först skaffade sig en annan utbildning för att få
22468:        de som det innebär att hushållsskolorna         tilläggspoäng och förbättra sina möjligheter att
22469:        inte ingår i den utbildning som ger             bli antagna. Då målet är att erbjuda hela årsklas-
22470:        tilläggspoäng och ta med hushållsskolor-        sen yrkesutbildning och då utbildningstiderna i
22471:        na i denna grupp?                               och med utbildningsreformen också i övrigt
22472:                                                        förlängs, är det inte längre ändamålsenligt att
22473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        foga så gott som obligatoriska krökar till utbild-
22474: anföra följande:                                       ningsvägarna.
22475:    1 enlighet med förordningen om elevantag-              1 urvalsgrunderna för den gemensamma ele-
22476: ningsnämnder i länen (293/77, ändrad 627/79)           vantagningen år 1987 ges dock fortfarande
22477: besluter yrkesutbildningsstyrelsen om vilka            tilläggspoäng för godkänd genomgång av grund-
22478: grunder som i den gemensamma elevantag-                skolans tionde skolår och folkhögskolans grund-
22479: ningen skall iakttas vid yrkesläroanstalternas elev-   skollinje eller allmänna linje 1. Detta beror på att
22480: urval. Statsrådet gav 22.5.1986 genom sitt beslut      man i enlighet med det statsrådsbeslut som
22481: om ändring av programmet för utvecklande av            nämns ovan genom urvalssystemet försöker främ-
22482: utbildningen på mellanstadiet för åren 1986--88        ja en högre nivå på de ungas allmänbildning
22483: anvisningar om utvecklandet av elevantagningen.        genom grundskolans påbyggnadsundervisning
22484: De urvalsgrunder för den gemensamma elevan-            och folkhögskolornas grundundervisning.
22485: tagningen som yrkesutbildningsstyrelsen har fast-
22486: ställt för år 1987 bygger på detta statsrådsbeslut.       Tilläggsstudier efter grundskolan och gymna-
22487:    Enligt statsrådets beslut är det främsta målet      siet, t.ex. i yrkesläroanstalter, hushållsskolor och
22488: för elevantagningssystemet att erbjuda alla som        folkhögskolor, förbättrar i sig elevernas bered-
22489: avslutar sina studier i grundskola och gymnasium       skap för yrkesutbildning. Tidigare yrkesutbild-
22490: möjligheten att avlägga en yrkesexamen. 1 detta        ning räknas fortfarande sökandena till godo när
22491: syfte uppgörs grunderna för elevantagningen så,        eleverna antas direkt till grundlinjernas speciali-
22492: att de som årligen går ut grundskola eller gymna-      seringslinjer utan att de har genomgått den
22493: sium i regel omedelbart kan påbörja någon              allmänna perioden. När man söker till specialise-
22494: yrkesutbildning. Samtidigt tryggar man möjlig-         ringslinjerna inom grundlinjen för huslig ekono-
22495: heterna att bli antagna för sådana äldre sökande       mi beaktas i dessa fall hushållsskoleundervisning
22496: som saknar yrkesutbildning och garanterar möj-         såsom utbildning, som jämställs med yrkesut-
22497: ligheterna för en del av dem som avlagt yrkesexa-      bildning. Då någon, som genomgått grundsko-
22498: men att gå vidare till följande utbildnings-           lan, söker direkt till specialiseringslinjerna utan
22499: stadium eller byta område.                             att ha genomgått den allmänna perioden, kan
22500:    De urvalsgrunder som yrkesutbildningsstyrel-        alltså hushållsskoleundervisningen i sin helhet
22501: sen har fastställt för år 1987 har utarbetats          avdras från den arbetspraktik som krävs.
22502:                                     1986 vp. -- RJ< n:o 318                                      5
22503: 
22504:    På det sätt som ovan framförs har man avstått   hållsskolornas, folkhögskolornas och inte heller
22505: från tilläggspoäng i den gemensamma elevantag-     annan motsvarande utbildnings värde och bety-
22506: ningen -- alltså när elever antas bl.a. tili den   delse. Denna utbildnings värde och betydelse
22507: allmänna perioden -- av den orsaken att det står   kan dock inte sitta i en sådan andrarangsfaktor
22508: i strid med utbildningsmålet och öppnandet av      som tilläggsutbildningspoäng. Sålunda har rege-
22509: utbildningsvägar för hela åldersklassen att ge     ringen inget att anmärka med avseende på det
22510: tilläggspoäng för annan utbildning. Slopandet av   beslut yrkesutbildningsstyrelsen fattat.
22511: tilläggspoängen syftar inte tili att minska hus-
22512: 
22513:     Helsingfors den 31 oktober 1986
22514: 
22515:                                                          Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
22516:                                               1986 vp.
22517: 
22518: Kirjallinen kysymys n:o 319
22519: 
22520: 
22521: 
22522: 
22523:                                   Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeiden pitämisestä en
22524:                                      päivinä
22525: 
22526: 
22527:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22528: 
22529:    Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeisiin osal-   koe jätetään kesken. Siksi tulisi ylimääräisten
22530: listuville merkitsee huomattavaa haittaa se, että    kielten koetilaisuudet järjestää eri päivinä, jolloin
22531: kaikki ylimääräiset kokeet pidetään samana päi-      ylioppilaskokelaat voisivat koetilaisuudessa kes-
22532: vänä. Vaikka ne ylioppilaskokelaat, jotka halua-     kittyä vain yhden kielen tehtäviin ja näin saavut-
22533: vat kirjoittaa kaksi ylimääräisen kielen koetta,     taa parhaan mahdollisen tuloksen.
22534: ovatkin tietysti kielilahjakkaita, on kuitenkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22535: kohtuutonta, että heidän on jaksettava yhden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22536: koesuorituksen tehtyään aloittaa vielä toinen koe    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22537: - edellisestä ehkä suurestikin poikkeavalla kie-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22538: lellä - samassa koetilaisuudessa välittömästi en-
22539: simmäisen kokeen jälkeen. Niinpä aina silloin                   Aiotaanko ylimääräisten kielten yliop-
22540: tällöin tapahtuukin niin, että väsymys voittaa ja            pilaskokeissa vastaisuudessa varata kulle-
22541:                                                              kin kielelle oma koesuorituspäivänsä?
22542: 
22543:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
22544: 
22545:                                              Liisa Hilpelä
22546: 
22547: 
22548: 
22549: 
22550: 260921K
22551: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 319
22552: 
22553: 
22554: 
22555: 
22556:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22557: 
22558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ylioppilastutkinto on hyvin kielipainotteinen.
22559: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Neljästä pakollisesta kokeesta kolme edustaa kie-
22560: olette 25 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-         liä. Kokelas voi osallistua ylioppilastutkintoon
22561: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kirjoittamalla enintään kuusi koetta, joista peräti
22562: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        viisi voi edustaa kieliä. Tämän johdosta voidaan
22563: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     katsoa, että ylioppilastutkinto siitä huolimatta,
22564: myksestä n:o 319:                                      että kaksi lyhyttä kieltä kirjoittava joutuu kirjoit-
22565:                                                        tamaan ne samana päivänä, varsin suuressa mää-
22566:            Aiotaanko ylimääräisten kielten yliop-      rin on ottanut huomioon kieliin erikoistuneet
22567:         pilaskokeissa vastaisuudessa varata kulle-     kokelaat.
22568:         kin kielelle oma koesuorituspäivänsä?
22569:                                                           On myös todettava, että kielikokeisiin liittyvä
22570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          puheen ymmärtämistä osoittava osa suoritetaan
22571: seuraavaa:                                             eri päivänä, mitä aikaa ei lasketa ylimääräisiä
22572:                                                        kielikokeita varten varattuun kuuteen tuntiin.
22573:    Lyhyiden kielten ylimääräiset kokeet järjeste-
22574: tään seuraavissa kielissä: englanti, saksa, ranska,       Edellä olevan perusteella voidaan lähteä siitä,
22575: venäjä, latina, espanja, italia ja tarvittaessa myös   että koepäivien lisääminen vaatisi ylioppilastut-
22576: kreikan, saamen ja portugalin kieli.                   kinnon toimeenpanaan myös muita muutoksia.
22577:    Vanhastaan on ylimääräiset kielikokeet, eli         Asiaa viimeksi tutkineen ylioppilastutkintotyö-
22578: lyhyiden kielten kokeet, suoritettu samana koe-        ryhmän ehdotuksen mukaan jokaiselle kielelle,
22579: päivänä. Kokeiden järjestämistä eri päivinä onkin      siis pitkänä, puolipitkänä ja lyhyenä, voitaisiin
22580: aika ajoin esitetty. Esityksiin ei ole kuitenkaan      varata oma päivänsä, jolloin kahden lyhyen kie-
22581: voitu suostua erityisesti sen johdosta, että yliop-    len kokeen järjestäminen samana päivänä pois-
22582: pilastutkinnon toimeenpano kymmenenä eri päi-          tuisi. Näin päivien osalta laajeneva tutkinto toi-
22583: vänä sekä keväällä että syksyllä aiheuttaa monia       meenpantaisiin ehdotuksen mukaan tässä laajuu-
22584: katkoja säännölliseen koulutyöhön, eikä päivien        dessa vain keväisin, jolloin syksyn kirjoitukset
22585: lukumäärää näin ollen ole haluttu lisätä. Koska        järjestettäisiin supistetussa muodossa eli etupääs-
22586: lyhyiden kielten kokeita järjestetään seitsemässä      sä vain tutkinnossa hylätyille. Tätäkään järjestel-
22587: ja tarvittaessa jopa kymmenessä eri kielessä, ko-      mää ei ole voitu kaikilta osin pitää hyvänä. Koska
22588: kelaiden kieliyhdistelmät voivat suuresti vaihdel-     parempaa ratkaisua ei ole löydetty, ei voida tässä
22589: la, jolloin kaksi koepäivää ei riittäisi, vaan tähän   vaiheessa ryhtyä toimenpiteisiin koepäivien
22590: olisi varattava useita koepäiviä.                      muuttamiseksi.
22591: 
22592:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1986
22593: 
22594:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
22595:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 319                                          3
22596: 
22597: 
22598: 
22599: 
22600:                                Till Riksdagens Herr Talman
22601: 
22602:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 studentexamen fästs stor vikt vid språk. Av
22603: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fyra obligatoriska prov representerar tre språk.
22604: den 25 september 1986 till vederbörande med-         Abiturienten kan delta i studentexamen genom
22605: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande   att skriva högst sex prov, av vilka rent av fem kan
22606: av riksdagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade       vara språk. På grund härav kan anses att de
22607: spörsmål nr 319:                                     abiturienter som specialiserat sig i språk i synner-
22608:                                                      ligen stor utsträckning har beaktats i student-
22609:          Är det meningen att i framtiden reser-      examen, trots att den som skriver två korta språk
22610:        vera en särskild dag för avläggande av        är tvungen att skriva dem samma dag.
22611:        prov i de extra språken i studentskriv-
22612:        ningarna?                                       Det kan också konstateras att den del av
22613:                                                      språkproven som anvisats för hörförståelse avläggs
22614:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     på en särskild dag, som inte räknas med i de sex
22615: anföra följande:                                     timmar som reserverats för de extra språkproven.
22616:    Extra prov i korta språk anordnas i följande
22617: språk: engelska, tyska, franska, ryska, latin,           På grund av det ovan anförda kan man utgå
22618: spanska, italienska och vid behov även i grekiska,   ifrån att en ökning av provdagarna även kräver
22619: samiska och portugisiska.                            andra ändringar i verkställandet av student-
22620:    Sedan gammalt har de extra språkproven, dvs.      examen. Enligt förslaget från studentexamensar-
22621: proven i de korta språken, avlagts under en och      betsgruppen, som senast forskat i saken, kunde
22622: samma provdag. Förslag att anordna prov under        en särskild dag reserveras för varje språk, alltså
22623: olika dagar har även sporadiskt framförts. Dock      med beaktande av en lång, halvlång eller kort
22624: har förslagen inte kunnat godkännas speciellt av     språkkurs. Då vore det inte nödvändigt att ordna
22625: den orsaken att verkställandet av studentexamen      två korta prov under samma dag. En med hänsyn
22626: under tio olika dagar såväl om våren som om          till antalet dagar sålunda utvidgad examen skulle
22627: hösten föranleder många avbrott i det regelbund-     enligt förslaget verkställas i denna form endast
22628: na skolarbetet, och man har därför inte velat öka    om vårarna. M.a.o. höstens skrivningar skulle
22629: antalet dagar. Eftersom prov i korta språk anord-    arrangeras i begränsad omfattning, dvs. främst
22630: nas i sju och vid behov t.o.m. i tio olika språk,    endast för dem som har underkänts. lnte ens
22631: kan abiturienternas språkkombinationer variera i     detta system har kunnat anses vara bra på alla
22632: stor utsträckning. Då vore det inte tillräckligt     punkter. Eftersom en bättre lösning inte har
22633: med två provdagar utan flera provdagar måste         funnits, kan åtgärder i syfte att ändra provdagar-
22634: reserveras för detta.                                na inte vidtas i detta skede.
22635: 
22636:      Helsingfors den 31 oktober 1986
22637: 
22638:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
22639:                                                 1986 vp.
22640: 
22641: ~rjallinen    kysymys n:o 320
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646:                                     Komsi ym.: Energiapoliittisia ratkaisuja valmistelevien asiantuntija-
22647:                                       työryhmien kokoonpanon tasapuolisuudesta
22648: 
22649: 
22650:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22651: 
22652:    Kauppa- ja teollisuusministeri kertoi kesäkuus-     Kuitenkin sosiaalidemokraattien johtama kauppa-
22653: :a eduskunnassa ydinenergialain käsittelyn yhtey-      ja teollisuusministeriö kiirehtii hiiltä ja turvetta
22654: lessä että ministeriössä valmistellaan korkean         käyttävien suurvoimalaitosten rakentamista.
22655:  ason' energia-asiantuntijatyöryhmän asettamista.         Vaikka viimekeväinen energiaratkaisuja koske-
22656: ~yhmän tehtävänä olisi selvittää eri. c;nergiavai~­    van kansalaismielipiteen jyrkkä muutos edellyt-
22657:  oehtojen ympäristöllisiä, terveydellistä yms. vat-    täisi, että kaikki saatava tieto hyödynnetään ja
22658: ~utuksia. Selvityksen tuloksena voitaisiin päätyä      keskenään ristiriitaisia näkemyksiä vertaillaan
22659: lmeisesti suosittelemaan ääritapauksissa joko          kriittisesti, ei näytä siltä, että energiapolitiikkaan
22660: rdinvoimasta luopumista tai ydinvoiman lisära-         lainkaan haluttaisiin viitoittaa uutta suuntaa.
22661: ~entamista.
22662:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22663:   Työryhmän tulos määräytyy tällaisessa asiassa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22664: >itkälti nimitettävien asiantuntijoiden sekä työ-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22665: yhmän puheenjohtajan ja sihteerin arvomaail-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22666: nan mukaan. On pelättävissä, että työryhmä
22667: niehitetään ns. kovien arvojen edustajilla, vaikka                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22668: nonet nimekkäät ja ansiokkaat energia-asiantun-                ryhtyä turvatakseen korkean tason ener-
22669: ijat kannattavat ns. pehmeitä arvoja energiapoli-              gia-asiantuntijatyöryhmän monipuolisuu-
22670: iikassa.                                                       den ja tasapuolisuuden myös asiantunti-
22671:   Neuvoa-antavan energia-asiantuntijatyöryhmän                 joiden arvomaailman suhteen ja taatak-
22672: settamiseen liittyy myös SDP:n puoluetoimi-                    seen, että uusia suurvoimalapäätöksiä ei
22673: :unnan kannanotto, jonka mukaan mitään uusia                   tehdä ennen työryhmän raportin valmis-
22674: uurvoimalaitospäätöksiä ei saa tehdä, ennen                    tumista?
22675:  uin työryhmä on saattanut työnsä loppuun.
22676: 
22677:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
22678: 
22679:                       Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
22680: 
22681: 
22682: 
22683: 
22684:  60877M
22685: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 320
22686: 
22687: 
22688: 
22689: 
22690:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22691: 
22692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhteiskunnallisista arvostuksista käsin - edellyt
22693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           täen tietysti, että osataan myös hyödyntää käytet
22694: olette 25 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-          tävissä oleva faktatieto.
22695: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Näitä kysymyksiä selvittämään kauppa- ja teol
22696: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         lisuusministeriö on valmistellut korkeatasoiser
22697: Komsin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          asiantuntijaelimen asettamista. Tämän ryhmär
22698: myksestä n:o 320:                                       tehtävänä olisi paneutua käytettävissä olevaar
22699:                                                         tietoon eri energiamuotojen riskeistä ja vaikutuk
22700:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sista. Näitä riskejä tulisi pyrkiä vertaamaan seki
22701:         ryhtyä turvatakseen korkean tason ener-         keskenään että muilla yhteiskuntaelämän aloilh
22702:         gia-asiantuntijatyöryhmän monipuolisuu-         ilmeneviin riskitekijöihin. Tarkastelun pohjalt;
22703:         den ja tasapuolisuuden myös asiantunti-         asiantuntijaelimen tulisi pyrkiä hahmottamaar
22704:         joiden arvomaailman suhteen ja taatak-          kokonaiskäsitys siitä, minkälaisia energiantuotan·
22705:         seen, että uusia suurvoimalapäätöksiä ei        toon liittyviä riskejä ja haittavaikutuksia voidaar
22706:         tehdä ennen työryhmän raportin valmis-          pitää yhteiskunnallisesti hyväksyttävinä ja miti
22707:         tumista?                                        ei. Komitea tai toimikunta toimisi kauppa- j;
22708:                                                         teollisuusministeriön yhteydessä ja se olisi määrä·
22709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           aikainen. Erityistä painoa työssä tulisi asetta<
22710: seuraavaa:                                              arvioille siitä, miten eri sähköntuotannon vaihto
22711:    Energian merkitys keskeisenä tekijänä talou-         ehtoisiin teknologioihin liittyviin riskeihin ja vai·
22712: dellisessa kehityksessä on myös nostanut esiin          kutuksiin tulisi suhtautua yhtäältä energiapoliit·
22713: energiantuotannon monet kytkennät muuhun                tisesta näkökulmasta ja toisaalta yhteiskunnalli·
22714: yhteiskunnan toimintaan. Tämä on pakottanut             sesta näkökulmasta.
22715: miettimään eri energiantuotantomuotojen vaiku-             Hallitus on tietoinen asiantuntijaelimen ko·
22716: tuksia ja suorittamaan keskinäistä vertailua. Mo-       koonpanoon liittyvistä näkökohdista ja pyrki
22717: net akuuteista vaikutuksista on nykyään ymmär-          omasta puolestaan tasapainoiseen ja objektiivi·
22718: retty ns. ympäristövaikutuksina, mutta myös             seen lopputulokseen. Asian valmistelussa onkir
22719: muut yhteiskunnalliset vaikutukset ovat alkaneet        lähdetty siitä, ettei toimikunta olisi rajoittunw
22720: korostua.                                               vain energia-alan asiantuntemukseen, vaan edus·
22721:    Energiantuotantoon kuten muuhunkin teolli-           taisi myös korkeatasoista yleistä yhteiskunnallista.
22722: seen toimintaan liittyy aina erityyppisiä riskejä,      oikeustieteellistä, lääketieteellistä sekä ympäristö·
22723: joiden hyväksyttävyyteen yhteiskunta joutuu ot-         tieteellistä asiantuntemusta.
22724: tamaan kantaa. Tällöin näitä riskejä on verrattava         Kauppa- ja teollisuusministeriössä tehtyjen sel-
22725: yhtäältä siihen merkitykseen, joka energiantuo-         vitysten mukaan sähkönhankintatilanne on jc
22726: tannolla arvioidaan olevan yhteiskunnalle, ja toi-      lähivuosina tiukka. Tämän johdosta joudutaar
22727: saalta niihin riskeihin, joita ollaan valmiita otta-    ensimmäisten uusien lauhdutusvoimalaitoster
22728: maan muilla yhteiskuntaelämän aloilla.                  käyttöönotossa etenemään nopeasti. Kauppa- j~
22729:    Eri energiavaihtoehtojen vaikutukset ja riskit       teollisuusministeriö on jo julkisuudessa esittäny1
22730: ovat hyvin erityyppisiä, mikä hankaloittaa niiden       näkemyksensä uusien hiili- ja turvelauhdutusvoi-
22731: keskinäistä vertailua. Jos eri energiamuotojen          malaitosten sijoituspaikoista ja aikataulusta. Hal-
22732: paremmuus tässä mielessä olisi yksikäsitteisesti ja     lituksessa on sovittu siitä, että kauppa- ja teolli-
22733: tieteellisesti ratkaistavissa, olisi se jo ratkaistu.   suusministeriö jatkaa asian valmistelua siten, ett~
22734: Näin ei kuitenkaan ole. Johtopäätökset eri riskien      syksyllä 1986 hallituksessa voidaan tehdä kon·
22735: merkityksestä ja yhteiskunnallisesta hyväksyttä-        kreettisia päätöksiä sähköhuollon turvaamiseks
22736: vyydestä ovat ilmeisestikin tehtävissä ensi sijassa     1990-luvulla.
22737:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
22738: 
22739:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
22740:                                        1986 vp. -       KK n:o 320                                         3
22741: 
22742: 
22743: 
22744: 
22745:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22746: 
22747:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ende från samhälleliga värderingar - naturligtvis
22748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            under förutsättning att tillgängliga fakta kan
22749: av den 25 september 1986 tili vederbörande               utnyttjas.
22750: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-            Handels- och industriministeriet har berett
22751: sänt avskrift av följande av riksdagsman Komsi           tilisättandet av ett sakkunnigorgan på hög nivå
22752: m.fl. undertecknade spörsmål nr 320:                     som skall utreda dessa frågor. Gruppen skulle ha
22753:                                                          i uppgift att sätta sig i tillgängliga fakta om de
22754:           Vilka åtgärder avser Regeringen att            risker och verkningar som olika energiformer har.
22755:        vidta för att garantera att arbetsgruppen         Riskerna borde jämföras såväl sinsemellan som
22756:        bestående av energisakkunniga på hög              med riskfaktorerna på andra områden av sam-
22757:        nivå blir mångsidig och objektiv även i           hällslivet. På basis av den granskning som görs
22758:        fråga om de sakkunnigas värderingar och           borde sakkunnigorganet försöka skissa en helhet-
22759:        att nya beslut om storkraftverk inte fat-         lig bild av vilka risker och negativa effekter i
22760:        tas, innan arbetsgruppen har kommit               anslutning tili energiproduktionen som kan god-
22761:        med sin rapport?                                  tas från samhällets sida och vilka som inte kan
22762:                                                          godtas. Kommitten eller korumissioneo skulie
22763:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        verka i anslutning tili handels- och industriminis-
22764: följande:                                                teriet och ha en viss mandattid. En särskild vikt i
22765:    Energins betydelse som en central faktor i den        arbetet borde läggas på bedömningar av hur man
22766: ekonomiska utvecklingen har också lyft fram de           borde instälia sig tili de risker och effekter som
22767: många samband som energiproduktionen har                 olika alternativa teknologier i anslutning tili
22768: med den övriga verksamheten i samhället. Detta           elproduktionen har dels ur energipolitisk synvin-
22769: har tvingat oss att tänka på de verkningar som           kel dels ur samhällets synvinkel.
22770: olika energiformer har och göra jämförelser mel-            Regeringen är medveten om synpunkterna i
22771: lan dem. Många av de akuta verkningarna förstås          samband med sammansättningen av sakkunnig-
22772: i dag som s.k. miljöeffekter, men också andra            organet och eftersträvar för sin del ett balanserat
22773: samhälleliga verkningar har börjat accentueras.          och objektivt resultat. Utgångspunkten för be-
22774:    Såväl energiproduktionen som den övriga in-           redningen har också varit att korumissioneo inte
22775: dustrielia verksamheten är alltid förknippad med         skulle begränsas endast tili sakkunniga på ener-
22776: olika slags risker, och samhället måste ta ställning     giområdet, utan den skulle representera alimän
22777: tili, om dessa risker kan godtas. 1 en sådan             samhällelig, juridisk, medicinsk och miljöveten-
22778: situation måste riskerna jämföras dels med den           skaplig expertis på hög nivå.
22779: betydelse som energiproduktionen uppskattas ha              Enligt de utredningar som gjons vid handels-
22780: för samhället och dels med de risker som vi är           och industriministeriet kommer situationen inom
22781:  beredda att ta på andra områden av samhälisli-          elanskaffningen redan under de närmaste åren
22782: vet.                                                     att vara svår. Därför bör de första nya kondens-
22783:     Verkningarna och riskerna avolika energialter-       kraftverken tas snabbt i bruk. Handels- och
22784:  nativ är av mycket olika slag, vilket gör jämförel-     industriministeriet har redan offentligt uttalat sig
22785:  sen melian dem svår. Om rangordningen melian            om förläggningsorterna och tidsplanen för de nya
22786: olika enegiformer i det här avseendet kunde lösas        koi- och torvkondenskraftverken. Ioom rege-
22787:  entydigt och vetenskapligt, hade den redan blivit       ringen har överenskommits att beredningen vid
22788:  löst. Så är dock inte faliet. Slutsatserna av de        handels- och industriministeriet fortsätter så att
22789:  olika riskernas betydelse och samhälleliga godtag-      regeringen kan hösten 1986 fatta konkreta beslut
22790:  barhet skali uppenbarligen dras framför allt utgå-      för tryggande av elförsörjningen på 1990-talet.
22791: 
22792:      Helsingfors den 23 oktober 1986
22793:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
22794:                                                    1986 vp.
22795: 
22796: Kirjallinen kysymys n:o 321
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 
22801:                                      Väänänen ym.: Kansalaisuuden saannin nopeuttamisesta ruotsin-
22802:                                        suomalaisten paluumuuton helpottamiseksi
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22807: 
22808:     Suomesta Ruotsiin suuntautuneessa siirtolaisuu-          Paluumuuttoa harkitsevien ruotsinsuomalaisten,
22809: dessa päähuomio on vuosien ajan kohdistunut               mukaan lukien myös eläkeikäiset ja eläkeikää lähes-
22810: lasten ja nuorten sekä työikäisen väestön asemassa        tyvät, tiellä on kuitenkin esteitä, joiden poistami-
22811: esiintyneisiin ongelmiin ja niiden poistamiseen.          seen Suomen viranomaisten tulisi ryhtyä. Osittain
22812: Erityisesti ruotsinsuomalaisten koulu- ja kielenope-      on paluumuuttoa harkitsevien asemaa jo helpotet-
22813: tuskysymykset ovat olleet huomion kohteina.               tu. Eräät suomalaiset rahalaitokset ovat aloittaneet
22814:    Ruotsin-siirtolaisuus on joutunut uuteen vaihee-       toiminnan Ruotsissa ja voivat palvella paluumuut-
22815: seen monien ruotsinsuomalaisten muuttaessa takai-         tajia. Muuttoa helpottaa myös se, että ruotsinsuo-
22816: sin entiseen kotimaahansa. Siirtolaisväestön kes-         malaisilla on useimmiten riittävä eläke ansaittuna ja
22817: kuudessa sitä paitsi eläkeikäisten osuus kasvaa. Kun      että he näin ollen voivat ostaa Suomessa itselleen
22818: vielä vuonna 1980 Suomessa syntyneitä, 65 vuotta          tarvitsemiaan palveluita.
22819: täyttäneitä ruotsinsuomalaisia oli tilastojen mukaan         Merkittävin este kuitenkin on, että kiinteän
22820: vajaat 20 000, lasketaan heidän määränsä lähim-           omaisuuden, kuten esimerkiksi maan ja omakotita-
22821: män 13 vuoden aikana eli vuoteen 2000 mennessä            lon, hankkiminen nykyisten säädösten vallitessa ei
22822: nousevan n. 50 OOO:een.                                   ole mahdollista, kun asianomainen on Ruotsin
22823:     Tutkimusta siitä, missä nykyiset ruotsinsuomalai-     kansalainen. Paluumuuttaja voi saada nykyisten
22824: set haluavat viettää eläkevuotensa, ei toistaiseksi ole   säädösten vallitessa mahdollisuudet ostoon vasta
22825: tehty. Sen sijaan selvityksessä '' Äldre finländska       kolmen vuoden kuluttua paluustaan saatuaan Suo-
22826: invandrare i Sverige'', jonka professori Elina Haa-       men kansalaisuuden. Aika on pitkä kaikkia, mutta
22827: vio-Mannila on laatinut Ruotsin sosiaalihallitukselle     etenkin eläkeikäisiä muuttajia ajatellen.
22828: (Socialstyrelsen 1986:5 ), osoitetaan, että ne elä-
22829: keikään tulleet suomalaiset, jotka muuttivat Ruot-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22830: siin lastensa mukana suhteellisen iäkkäinä, tuntevat      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22831: olonsa Ruotsissa ongelmallisemmaksi kuin ne suo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22832: malaiset, jotka lähtivät Ruotsiin nuorella iällä 1950-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22833:  ja 1960-luvuilla. Nuorena muuttaneilla ei yhteyksiä
22834: Suomeen enää erityisen paljon ole, vaan he ovat                      Onko Hallituksen tarkoituksena ryhtyä
22835: kotiutuneet Ruotsiin varsin perusteellisesti eivätkä              toimenpiteisiin ruotsinsuomalaisten paluu-
22836: liene kiinnostuneita Suomeen paluusta eläkevuosi-                 muuton helpottamiseksi entiseen kotimaa-
22837:  naan. Edelliseen, iäkkäinä muuttaneiden ryhmään                  hansa siten, että heidän mahdollisuuksiaan
22838: sen sijaan kuuluu Suomeen muuttoa harkitsevia.                    saada takaisin Suomen kansalaisuus nopeu-
22839: Em. selvityksen mukaan haastatteluotokseen kuu-                   tettaisiin, jolloin kolmen vuoden odo-
22840:  luneista 20 prosenttia ilmoitti halunsa muuttaa                  tusaika kiinteän omaisuuden hankkimiseksi
22841:  eläkevuosiksi takaisin Suomeen.                                  jäisi pois?
22842: 
22843: 
22844: 
22845: 
22846:  260893E
22847: 2                                1986 vp. -   KK n:o 321
22848: 
22849:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1986
22850: 
22851:        Marjatta Väänänen            Juhani Alaranta        Jukka Vihriälä
22852:        Matti Maijala                Paavo Vesterinen       Sirkka-Liisa Anttila
22853:        Esko Aho                     Mauri Pekkarinen       Pirkko Ikonen
22854:        Hannu Tenhiälä               Einari Nieminen        Tellervo Nousiainen
22855:        Timo Kietäväinen             Väinö Raudaskoski      Seppo Pelttari
22856:        Aapo Saari                   Taisto Tähkämaa        Mauno Manninen
22857:        Katri-Helena Eskelinen       Pentti Poutaneo        Reino Karpola
22858:        Juhani Tuomaala              Hannele Pokka          Hannu Kemppainen
22859:                                        1986 vp. -     KK n:o 321                                       3
22860: 
22861: 
22862: 
22863: 
22864:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22865: 
22866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomessa, hän on elänyt kunniallisesti sekä hä-
22867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nen ja hänen perheensä toimeentulo katsotaan
22868: olette 25 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-          turvatuksi. Henkilöltä, joka on aiemmin ollut
22869: jeenne n:o 1438 ohella toimittanut valtioneuvos-        Suomen kansalainen, ei mainittua viiden vuoden
22870: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      asumisaikaa kuitenkaan vaadita, vaan hänet voi-
22871: edustaja Marjatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta         daan ottaa hakemuksesta Suomen kansalaiseksi
22872: kirjallisesta kysymyksestä n:o 321:                     heti, kun hän on muuttanut pysyvästi maahan
22873:                                                        asumaan. Kansalaisuushakemuksen voi tehdä en-
22874:           Onko Hallituksen tarkoituksena ryhtyä         tinen Suomen kansalainen riippumatta nykyises-
22875:        toimenpiteisiin ruotsinsuomalaisten paluu-       tä kansalaisuudestaan.
22876:        muuton helpottamiseksi entiseen kotimaa-           Ruotsinsuomalaiselta paluumuuttajalta ei siis
22877:        hansa siten, että heidän mahdollisuuksiaan     edellytetä mitään asumisaikaa ennen kansalai-
22878:        saada takaisin Suomen kansalaisuus nopeu-      suusilmoituksen tai -hakemuksen tekemistä, vaan
22879:        tettaisiin, jolloin kolmen vuoden odo-          hän voi tehdä ilmoituksen tai hakemuksen heti
22880:        tusaika kiinteän omaisuuden hankkimiseksi       takaisin Suomeen muutettuaan. Ilmoitusten kä-
22881:        jäisi pois?                                     sittely on nopeata, joten paluumuuttaja saa ta-
22882:                                                        kaisin menettämänsä Suomen kansalaisuuden
22883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       varsin pian siitä lukien, kun hän on muuttanut
22884: ti seuraavan:                                          takaisin Suomeen. Kansalaisuuspäätöksen saatu-
22885:    Kansalaisuuslain 10 §:n 5 momentin mukaan           aan hän voi hankkia omistukseensa kiinteää
22886: entinen Suomen kansalainen, joka Suomen kan-           omaisuutta, kuten esimerkiksi omakotitalon,
22887: salaisuuden menetettyään on keskeytyksettä ollut       niinkuin muutkin Suomen kansalaiset.
22888: toisen pohjoismaan kansalainen, saa ilmoitukses-          Paluumuuttajalla, joka yhä on Ruotsin kansa-
22889: ta Suomen kansalaisuuden takaisin muutettuaan         lainen, on mahdollisuus hankkia kiinteää omai-
22890: pysyvästi maahan asumaan. Kansalaisuuslain            suutta, kuten kesähuvila, omakotitalo, ynnä
22891: 12 §:n mukaan kansalaisuus katsotaan saaduksi         muuta, valtioneuvoston luvalla. Paluumuuttajan
22892: sinä päivänä, jolloin ilmoitus on kirjattu sisäasi-   lupahakemukseen suostutaan lähes poikkeukset-
22893: ainministeriössä.                                     ta, ja luvan saanti kestää kahdesta kuuteen
22894:    Kansalaisuuslain 4 §:n mukaan ulkomaalainen        kuukautta. Lupaa voi hakea jo ennen Suomeen
22895: voidaan hakemuksesta ottaa Suomen kansalaisek-        muuttoa, hankittavan kiinteistön on oltava kui-
22896: si, jos hän on täyttänyt kahdeksantoista vuotta,      tenkin jo lupahakemusta tehtäessä tiedossa. Lei-
22897: hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa viimeksi       mavero luvasta on 15 5 markkaa.
22898: kuluneet viisi vuotta on ollut ja edelleen on
22899: 
22900:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1986
22901: 
22902:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatzkainen
22903: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 321
22904: 
22905: 
22906: 
22907: 
22908:                                Till Riksdagens Herr Talman
22909: 
22910:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            familjs utkomst anses tryggad. Av en person som
22911: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         tidigare har varit finsk medborgare krävs det
22912: 1438 av den 25 september 1986 till vederbörande        emellertid inte att han har bott i landet i fem år,
22913: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     utan han kan på ansökan upptas till finsk
22914: av riksdagsledamot Marjatta Väänänen m.fl. un-         medborgare så snart han varaktigt har bosatt sig i
22915: dertecknade spörsmål nr 3 21:                          landet. En före detta finsk medborgare får ansö-
22916:                                                        ka om medborgarskap oberoende av sitt nuvaran-
22917:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       de medborgarskap.
22918:        te att göra det lättare för sverigefinlända-       En sverigefinländsk återflyttare förutsätts alltså
22919:        re att flytta tillbaka till sitt gamla hem-    inte ha bott i landet en viss tid innan han har
22920:        land så, t. ex. genom att göra det möjligt     gjort anmälan om eller ansökt om medborgar-
22921:        för dem att återfå sitt finska medborgar-      skap, utan han kan göra anmälan om eller
22922:        skap snabbare, varvid en väntetid på tre       ansöka om medborgarskap genast efter att ha
22923:        år för förvärv av fast egendom skulle          återflyttat till Finland. Handläggningen av an-
22924:        bortfalla?                                     mälningarna är snabb, och efter återflyttningen
22925:                                                        till Finland behöver återflyttaren inte vänta länge
22926:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på att återfå sitt förlorade finska medborgarskap.
22927: anföra följande:                                      Efter att ha fått beslutet om medborgarskap kan
22928:    Enligt 10 § 5 mom. medborgarskapslagen åter-        han, i likhet med övriga finska medborgare,
22929: får en före detta finsk medborgare, som efter att     förvärva fast egendom, såsom t.ex. ett egnahems-
22930: ha förlorat sitt finska medborgarskap utan av-         hus.
22931: brott varit medborgare i ett annat nordiskt land,         En återflyttare som ännu är svensk medborgare
22932: genom anmälan sitt finska medborgarskap efter         kan med statsrådets tillstånd skaffa sig fast egen-
22933: det att han varaktigt har bosatt sig i landet.        dom såsom sommarvilla, egnahemshus m.m. En
22934: Enligt 12 § medborgarskapslagen anses medbor-         sådan återflyttares ansökan om tillstånd god-
22935: garskap förvärvat den dag anmälan registrerats i      känns nästan utan undantag, och det tar mellan
22936: inrikesministeriet.                                   två och sex månader att få tillståndet beviljat. En
22937:    Enligt 4 § medborgarskapslagen kan utlänning       återflyttare kan ansöka om tillstånd redan innan
22938: på ansökan upptas till finsk medborgare om han        han flyttar tilihaka tili Finland, men ansökan
22939: har fyllt aderton år, om han under de senast          måste gälla en fastighet, om vilken återflyttaren
22940: förflutna fem åren haft och fortfarande har sitt      redan har vetskap. Stämpelskatten för tillståndet
22941: egentliga bo och hemvist i Finland, om han har        är 155 mk.
22942: fört en hederlig vandel samt om hans och hans
22943: 
22944:     Helsingfors den 28 oktober 1986
22945: 
22946:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
22947:                                                 1986 vp.
22948: 
22949: Kirjallinen kysymys n:o 322
22950: 
22951: 
22952: 
22953: 
22954:                                    Astala ym.: Patsaan pystyttämisestä suojeluskuntajärjestölle
22955: 
22956: 
22957:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22958: 
22959:   Joukko julkisuudessakin tunnettuja henkilöitä        "maanpuolustuksellisuuden" kaapuun, ei tähän
22960: on ryhtynyt puuhaamaan välirauhansopimuksen            harhautukseen tule kenenkään uskoa.
22961: nojalla fasistisena järjestönä lakkautetun suojelus-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22962: kuntajärjestön muistomerkkiä. Se sijoitettaisiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22963: Helsinkiin näkyvälle paikalle.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22964:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22965:    Muistomerkin pystyttäminen merkitsee sodan                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22966: jälkeisen uuden ulkopolitiikan suuntauksen,                   sen johdosta, että maassamme puuhataan
22967: Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimukseen ja                 julkiselle paikalle sijoitettavaa muisto-
22968: YY A-sopimukseen perustuvan naapuriystävyy-                   merkkiä suojeluskuntajärjestölle, jonka
22969: den uhmaamista ja tunnustusta sotapolitiikalle.               toiminta lopetettiin välirauhansopimuk-
22970: Hanke on vakava varoitus siitä, mihin uhmak-                  sen nojalla ja jonka uudelleen perustami-
22971: kuuteen jotkut piirit näyttävät olevan halukkaita.            nen olisi vastoin varsinaista rauhansopi-
22972: Siihen on mielestämme välittömästi puututtava.                musta?
22973: Vaikka hanketta on yritetty verhota yleisen
22974: 
22975:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
22976: 
22977:           Heli Astala                     Vappu Säilynoja                Timo Laaksonen
22978:           Heikki Mustonen                 Osmo Vepsäläinen               Veikko Saarto
22979:           Pekka Leppänen                  Ulla-Leena Alppi               Kati Peltola
22980:           Arvo Kemppainen                 Inger Hirvelä                  Esko Helle
22981:                       Lauha Männistö                            Anna-Liisa Jokinen
22982: 
22983: 
22984: 
22985: 
22986: 260904R
22987: 2                                      1986 vp. -- FJ( n:o 322
22988: 
22989: 
22990: 
22991: 
22992:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22993: 
22994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lähdössä lausuntokierrokselle kaupunginhallin-
22995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          non piirissä.
22996: olette 26 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-            Syyskuun 19 päivänä 1944 tehdyn välirauhan-
22997: jeenne n:o 1454 ohella lähettänyt valtioneuvos-        sopimuksen perusteella Suomi on lailla
22998: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      3.11.1944 lakkauttanut suojeluskuntajärjestön.
22999: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjai-      Pariisin rauhansopimuksessa Suomi on sitoutu-
23000: lisesta kysymyksestä n:o 322:                          nut olemaan vastaisuudessa sallimatta sen luon-
23001:                                                        teisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joi-
23002:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         den tarkoituksena on kieltää kansalta sen demok-
23003:         sen johdosta, että maassamme puuhataan         raattiset oikeudet. Kun ko. patsashanke ei mer-
23004:         julkiselle paikalle sijoitettavaa muisto-      kitse tällaisen järjestön perustamista, hanke ei ole
23005:         merkkiä suojeluskuntajärjestölle, jonka        Pariisin rauhansopimuksen vastainen.
23006:         toiminta lopetettiin välirauhansopimuk-           Hallituksen näkemyksen mukaan tulee välttää
23007:         sen nojalla ja jonka uudelleen perustami-      sellaisia toimia, jotka antaisivat aiheen epäillä
23008:         nen olisi vastoin varsinaista rauhansopi-      Suomen vilpittömyyttä kansainvälisissä sitou-
23009:         musta?                                         muksissaan.
23010:                                                           Erilaisten kansalaisjärjestöjen ja yksityisten
23011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       henkilöiden aloitteesta ja toimesta on ilman
23012: ti seuraavaa:                                          valtiovallan myötävaikutusta toteutettu maassam-
23013:                                                        me monia patsashankkeita. Aloitteellisuus patsai-
23014:    Hallituksen tietoon on tullut, että eräät kansa-    den pystyttämiseen kuuluu Suomessa perinteises-
23015: laispiirit ovat käynnistäneet hankkeen sijoittaa       ti vapaan kansalaistoiminnan piiriin ja niiden
23016: muistomerkki suojeluskuntajärjestölle Helsingin        käytännön toteuttaminen kunnalliselle itsehallin-
23017: kaupungin alueelle. Tiettävästi aloite tässä asiassa   nolle. Näin ollen hallitus ei lain mukaan voi
23018: on jätetty Helsingin kaupunginkanslialle ja on         ratkaista, pystytetäänkö patsas vai ei.
23019: 
23020:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
23021: 
23022:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
23023:                                       1986 vp. -      KK n:o 322                                         3
23024: 
23025: 
23026: 
23027: 
23028:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
23029: 
23030:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Med stöd av avtalet om vapenstiliestånd den
23031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         19 september 1944 upplöste Finland genom en
23032: nr 1454 av den 26 september 1986 tili vederbö-        lag av 3.11.1944 skyddskårsorganisationen. 1
23033: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       fredsfördraget i Paris förband sig Finland att i
23034: följande, av riksdagsman Heli Astala m.fl. un-        framtiden inte tiliåta förekomst och verksamhet
23035: dertecknade skriftliga spörsmål nr 322:               av sådana organisationer, vilkas syftemål är att
23036:                                                       förvägra folket dess demokratiska rättigheter.
23037:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lfrågavarande statyprojekt innebär inte att en
23038:        i anledning av att det i vårt land pågår
23039:                                                       sadan organisation upprättas och strider sålunda
23040:        verksamhet för att på offentlig plats resa     inte mot fredsfördraget i Paris.
23041:        ett minnesmärke över skyddskårsorganisa-
23042:                                                          Regeringen anser att sådana åtgärder bör und-
23043:        tionen, vars verksamhet nedlades med
23044:                                                       vikas som kan ge anledning att betvivla Finlands
23045:        stöd av avtalet om vapenstiliestånd och
23046:                                                       uppriktighet i fråga om sina internationelia
23047:        vars återupprättande skulie strida mot det     åtaganden.
23048:        egentliga fredsfördraget?                         1 vårt land har många statyprojekt genomförts
23049:                                                       på initiativ och föranstaltande av medborgarorga-
23050:    Som svar på spörsmålet anför pg vördsamt           nisationer och privatpersoner utan statsmaktens
23051: följande:                                             medverkan. 1 Finland faller initiativ tili nya
23052:    Tili regeringens kännedom har kommit att           statyer av tradition inom ramen för den fria
23053: vissa medborgarkretsar har inlett verksamhet för      medborgarverksamheten och det praktiska ge-
23054: att resa ett minnesmärke över skyddskårsorganisa-     nomförandet inom ramen för den kommunala
23055: tionen på Helsingfors område. Ett förslag i saken     självstyrelsen. Regeringen kan sålunda enligt lag
23056: har veterligen lämnats tili Helsingfors stadskansli   inte avgöra om en staty skall resas elier inte.
23057: och skali skickas på remiss inom stadsförvalt-
23058: nmgen.
23059: 
23060:      Helsingfors den 17 oktober 1986
23061: 
23062:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
23063:                                                  1986 vp.
23064: 
23065: Kirjallinen kysymys n:o 323
23066: 
23067: 
23068: 
23069: 
23070:                                     Lahtinen ym.: DiEfuusiotapauksia koskevien osakeyhtiölain ja yritys-
23071:                                       verotuksen säännösten muuttamisesta
23072: 
23073: 
23074:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23075: 
23076:    Yhtiöitä on maassamme fuusioitu paljon myös          yksinomaan Valmetia Ja Wärtsilää, vaan koko
23077: verotuksellisista syistä. Konsernin verotus muo-        yritysmaailmaa.
23078: dostuu ankarammaksi kuin yhdeksi yhtiöksi yh-              Yritysverotuksen uudistamista olisi pikaisesti
23079: distetyn yhtiön niissä tapauksissa, joissa samaan       jatkettava tekemällä yritysten jakaminen mahdol-
23080: konserniin kuuluu sekä voitollisia että tappiollisia    liseksi. Yritysverotuksen kehi ttämislin jakomi tea
23081: yhtiöitä. Fuusioitua yhtiötä käsitellään verotuk-       ehdotti, että elinkeinoverolain fuusiosäännöksiä
23082: sessa yhtenä yhtiönä, ja sen jonkin osan mahdol-        tarkistettaisiin. Tarkistamisen yhteydessä tulisi
23083: linen tappio kuittaamuu muiden toimintahaaro-           selvittää, millä tavoin elinkeinoverolakia tulisi
23084: jen voittoja vastaan.                                   muuttaa, jotta yhteisö voitaisiin jakaa kahdeksi
23085:     Toisaalta liiketaloudellisesti on todistettu toi-   tai useammaksi yhteisöksi niin, ettei elinkeinove-
23086: minnan olevan tehokkaampaa, jos esim. ostettu           rolain 51 § :n 3 momentin säännös tulisi sovellet-
23087: yhtiö saa säilyä itsenäisenä yrityksenä. Niin ikään     tavaksi ja etteivät tuloon tehdyt varaukset siten
23088: liiketaloudelliset syyt saattaisivat puoltaa moni-      purkautuisi verotettavaan tuloon.
23089: toimialayrityksen pilkkomista itsenäisiin yksiköi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23090: llin.                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23091:     Monitoimialayritysten hajoittamisen verotuk-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23092: sellisena esteenä on se, että tällainen yhden           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23093: toimialan erottaminen katsotaan luovutukseksi,                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23094:  joka realisoi piilovarauksia. Tämä verotuskäytän-             siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
23095: tö on tehokkaana esteenä yhtiöiden jakamiselle.                että osakeyhtiölakiin otettaisiin säännök-
23096:     Tekeillä oleva lex Valmet-Wärtsilä on nostanut             set cliffuusiosta ja vastaavat korjaukset
23097:  ~siin korjausta kaipaavan epäkohdan lainsäädän-               tehtäisiin myös verolainsäädäntöön, sekä
23098:  tlössämme. Ongelmat eivät kuitenkaan koske                    mikä olisi uudistusten aikataulu?
23099: 
23100:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
23101: 
23102:            Matti Lahtinen                  Kimmo Sasi                      Liisa Hilpelä
23103:            Pirjo Rusanen                   Iiro Viinanen                   Tauno Valo
23104:            Sakari Valli                    Eeva Turunen                    Lea Kärhä
23105:            Ben Zyskowicz                   Helena Pesola                   Helge Saarikoski
23106:            Aino Pohjanoksa                 Martti Tiuri                    Ulla Puolanne
23107:            Heikki Perho                    Pertti Salolainen               Heikki Järvenpää
23108:                         Erkki Moisander                          Eva-Riitta Siitonen
23109: 
23110: 
23111: 
23112: 
23113:  !60903Q
23114: 2                                      1986 vp. -- RJC n:o 323
23115: 
23116: 
23117: 
23118: 
23119:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23120: 
23121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tekisi selvityksen perusteella tarkoituksenmukai-
23122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siksi katsomansa ehdotukset.
23123: olette 26 päivänä syyskuuta 1986 päivätyn kir-            Sen jälkeen kun osakeyhtiölaki oli tullut voi-
23124: jeenne n:o 1455 ohella lähettänyt valtioneuvos-        maan, seurattiin oikeusministeriössä sen sovelta·
23125: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mista käytännössä ja pyrittiin mahdollisimmar
23126: edustaja Matti Lahtisen ym. näin kuuluvasta            tarkasti selvittämään uuden lainsäädännön epä-
23127: kirjallisesta kysymyksestä n:o 323:                    kohtia ja puutteellisuuksia. Tässä työssä kuultiir
23128:                                                        laajalti yritysmaailman edustajia ja saatiin run·
23129:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-        saasti näkökohtia lainsäädännön kehittämiseksi
23130:         siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,        Yhtiön jakautumista koskevien nimenomaister
23131:         että osakeyhtiölakiin otettaisiin säännök-     säännösten puuttumista laista ei tämän selvityk
23132:         set cliffuusiosta ja vastaavat korjaukset      sen valossa pidetty puutteena lain soveltajier
23133:         tehtäisiin myös verolainsäädäntöön, sekä       keskuudessa. Selvitystyö johti sittemmin osakeyh
23134:         mikä olisi uudistusten aikataulu?              tiölain tarkistamiseen vuonna 1983.
23135:                                                           Myös pohjoismaisessa lainsäädäntöyhteistyöss:
23136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       on pohdittu kysymystä yhtiöiden jakamista hel
23137: ti seuraavaa:                                          pottavien säännösten sisällyttämisestä yhteispoh
23138:                                                        joismaiseen osakeyhtiölainsäädäntöön.
23139:    Osakeyhtiölaki ei sisällä nimenomaisia sään-           Kun yhtiön jakaminen tänä päivänä on mah
23140: nöksiä osakeyhtiöiden jakautumisesta. Yh-              dollista eikä painavaa syytä menettelyn muutta
23141: tiöoikeudellinen lainsäädäntö ei kuitenkaan estä       miseksi ole esitetty, ovat sallittavan ja elinkeino
23142: yhtiötä erottamasta osaa toiminnastaan erilliseksi     elämän tehokkuutta lisäävän jakamisen estee
23143: yhtiöksi taikka luovuttamasta omaisuuttaan ap-         lähinnä vero-oikeudellisia.
23144: porttina toiseen taikka perustettavaan yhtiöön.           Antaessaan eduskunnalle esityksen laiksi erää1
23145: Kuten hallituksen esityksessä uudeksi osakeyhtiö-      konsernijärjestelyn verohuojennuksista (HE n:1
23146: lainsäädännöksi (HE n:o 271 1977 vp.) todetaan,        136) hallitus on esityksen perusteluissa todennut
23147: on myös mahdollisuus jakaa yhtiö osakepääomaa          että yritysverotusuudistusta koskevan selvitystyö!
23148: alentamalla osakeyhtiölakia uudistettaessa säily-      yhteydessä selvitetään erikseen, miten verosään
23149: tetty. Uudistusta eduskunnassa käsiteltäessä laki-     nöksiä olisi yleisesti kehitettävä yritysten uudel
23150: valiokunta piti tarpeellisena, että hallitus selvit-   leenjärjestelyjen osalta. Selvitysten valmistuttu
23151: täisi mahdollisuudet osakeyhtiöiden jakautumista       hallituksen tarkoituksena on antaa asiaa koskev
23152: koskevien säännösten sisällyttämiseksi lakiin ja       esitys eduskunnalle.
23153: 
23154:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1986
23155: 
23156:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
23157:                                         1986 vp. -- ~ n:o 323                                              3
23158: 
23159: 
23160: 
23161: 
23162:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23163: 
23164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen lägga fram de förslag den anser vara
23165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          ändamålsenliga.
23166: 1455 av den 26 september 1986 tili vederbörande            Efter det lagen om aktiebolag trädde i kraft
23167: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      följde man vid justitieministeriet med hur lagen
23168: av riksdagsman Matti Lahtinen m.fl. underteck-          började tiliämpas i praktiken och man försökte så
23169: nade spörsmål nr 323:                                   noggrant som möjligt reda ut olägenheter och
23170:                                                         brister i den nya lagstiftningen. 1 detta arbete
23171:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           hördes ett stort antal företrädare för företagsvärl-
23172:        att ändra lagstiftningen så, att stadgan-        den, och man fick rikligt med synpunkter på hur
23173:        den om diffusion skulie fogas tili lagen         lagstiftningen kunde utvecklas. Denna utredning
23174:        om aktiebolag och så att motsvarande             gav vid handen att lagtiliämparna inte uppfatta-
23175:        justeringar skulie göras även i skattelag-       de det som en brist att lagen saknar uttryckliga
23176:        stiftningen, och viiken är tidtabelien för       stadganden om delning av bolag. Utredningsar-
23177:        reformerna?                                      betet ledde sedan tili att lagen om aktiebolag
23178:                                                         sågs över år 1983.
23179:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra           Även inom det nordiska lagstiftningssamarbe-
23180: följande:                                               tet har man övervägt frågan om stadganden som
23181:                                                         underlättar delning av bolag borde tas in i de
23182:    Lagen om aktiebolag innehålier inte uttryckli-       nordiska aktiebolagslagarna.
23183: ga stadganden om delning av aktiebolag. Den                Då det i dag är möjligt att dela ett bolag och
23184: bolagsrättsliga lagstiftningen hindrar dock inte        det inte har anförts några vägande skäl för att
23185: att ett bolag avskiljer en del av sin verksamhet tili   ändra förfarandet, är hindren för delningar som
23186: ett separat bolag elier att det överlåter en del av     ökar näringslivets effektivitet närmast skatterätts-
23187: sin egendom som apport tili ett annat bolag elier       liga.
23188: tili ett bolag skali grundas. Som det konstateras i        När propositionen med förslag tili lag om
23189: regeringens propostion med förslag tili ny lag-         skattelättnader i anslutning tili ett visst koncern-
23190: stiftning om aktiebolag (RP nr 2711977 rd.) har         arrangemang (RP nr 136) överlämnades tili riks-
23191: också möjligheten att dela ett bolag genom              dagen, konstaterade regeringen i motiveringen
23192: nedsättning av aktiekapitalet bibehåliits vid re-       att det i samband med utredningen av reformen
23193: formen av lagen om aktiebolag. När reformen             av företagsbeskattningen särskilt kommer att un-
23194: behandlades i riksdagen ansåg lagutskottet det          dersökas hur man borde utveckla skattereglerna
23195: vara nödvändigt att regeringen skulie utreda            för omorganisering av företag. Regeringen avser
23196: möjligheterna att i lagen ta in stadganden om           att överlämna en proposition i saken tili riks-
23197: delning av aktiebolag och på grundval av utred-         dagen när utredningarna har blivit klara.
23198: 
23199:      Helsingfors den 29 oktober 1986
23200: 
23201:                                                                      Justitieminister Christoffer Taxell
23202:                                                  1986 vp.
23203: 
23204: Kirjallinen kysymys n:o 324
23205: 
23206: 
23207: 
23208: 
23209:                                    Rönnholm: Kevyen liikenteen tiestölle asettamista vaatimuksista
23210: 
23211: 
23212:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23213: 
23214:    Pyöräillessäni menneenä kesänä Varsinais-Suo-       tenkin kuukausia, olla erittäin karkea ja terävä-
23215: men lähes jokaisessa kunnassa tein seuraavia           särmäinen se peli.
23216: havaintoja:                                              - Tieverkoston rakenteellisen kunnon heik-
23217:    - Jalankulku- ja polkupyöräteillä on huomat-        keneminen näytti olevan riippuvainen tien koko-
23218: tavia epätasaisuuksia. Erityisen pahoja paikkoja       naisleveydestä.
23219: ovat rummut ja ylikäytävät, joita ei korjata kuten       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23220: ajoradan kohdalta tehdään (esim. Naantalin -           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23221: Turun - Piikkiön tie).                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23222:    - Maantie voi olla mitättömällä pientareella        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23223: varustettu, vaikka 100 km/h nopeus sallitaan.
23224:    - Ajoradan uudelleen päällystys on rajoitettu                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23225: vain ajokaistaan, mikä aiheuttaa helposti vaarati-            ryhtyä teiden pientareitten levittämiseksi
23226: lanteita pyöräilijän liikkuessa juuri uuden pääl-             ja päällystämiseksi, sekä
23227: lysteen reunakohdalla.                                           miten Hallitus tulee huolehtimaan sii-
23228:    - Tietöiden yhteydessä voidaan jättää vilkas-              tä, että kevyen liikenteen väylien pinta ei
23229: kin kevyen liikenteen yhteys väliaikaisesti asfal-            vaikeuta niiden käyttöä ja että tietöiden
23230: toimatta pitkäksi aikaa. Korjauksen alaisilla teillä          yhteydessä otetaan kevyt liikenne huo-
23231: voi pinnoitteena, tosin väliaikaisena mutta kui-              mioon?
23232: 
23233:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
23234: 
23235:                                             Mikko Rönnholm
23236: 
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 260949Q
23241: 2                                     1986 vp. -- RJC n:o 324
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 
23246:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23247: 
23248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Epätasaisuudet ja vauriot kevyen liikenteen
23249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         väylillä ovat tulleet näkyviin vähitellen viime
23250: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     vuosina. Eritoten pahoina pakkastalvina on syn-
23251: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tynyt pysyviä epätasaisuuksia ja vaurioita. Vauri-
23252: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mikko     oiden ja epätasaisuuksien poistaminen edellyttäi-
23253: Rönnholmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        si monin paikoin väylän täydellistä uudelleenra-
23254: myksestä n:o 324:                                     kentamista, mikä on erittäin kallista. Vuosina
23255:                                                       1983--1985 tarkistettiin ja lähetettiin tiepiireihin
23256:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        uusitut kevyen liikenteen väylien päällysraken-
23257:        ryhtyä teiden pientareitten levittämiseksi     teen suunnitteluohjeet. Niissä on rakennepak-
23258:        ja päällystämiseksi, sekä                      suuksia ja routavarmuutta kauttaaltaan lisätty
23259:           miten Hallitus tulee huolehtimaan sii-      tuntuvasti ja erityisesti kiinnitetty huomiota epä-
23260:        tä, että kevyen liikenteen väylien pinta ei    tasaisuuksien ja vaurioiden torjumiseen rumpu-
23261:        vaikeuta niiden käyttöä ja että tietöiden      jen ja alikulkukäytävien kohdalla. Näillä toimen-
23262:        yhteydessä otetaan kevyt liikenne huo-         piteillä vauriot tulevat vastaisuudessa vähene-
23263:        mioon?                                         mään merkittävästi.
23264:                                                          Tietyömaan alaisilla tieosilla rakentaminen
23265:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      haittaa tienkäyttäjiä ja yleinen liikenne rakennus-
23266: ti seuraavaa:                                         töitä. Yleinen liikenne lisää tienpitäjän työnai-
23267:                                                       kaisia kunnossapitokustannuksia ja vaikeuttaa
23268:    Kevyen liikenteen turvallisuutta ja liikkumis-     työn suorittamista hankkeella. Rakentajan liiken-
23269: olosuhteita tullaan lähivuosina parantamaan eri-      teelle aiheuttama haitta riippuu tien rakennus-
23270: tyisesti taajaan asutuilla seuduilla rakentamalla     vaiheesta. Harmina voivat olla keskeneräinen
23271: vuosittain yli 200 km uusia kevyen liikenteen         karkea tienpinta, irtokivet, kuopat ja yleensä tien
23272: väyliä. Vuoden 1986 alussa erillisiä kevyen liiken-   epätasaisuus. Samoin raiteet, kaventuneet kaistat
23273: teen väyliä oli 2 535 km.                             sekä leikkausten jyrkänteet huonontavat tietyön
23274:    Tien liikenneturvallisuuden, ajo-olosuhteiden      aikaista liikennöitävyyttä. Kaikkia näitä haittoja
23275: ja kantavuuden parantamiseksi valta- ja kantatei-     on mahdoton välttää.
23276: tä on tarpeen leventää vähintään metrillä noin           Tietöiden aikaisen liikennöitävyyden paranta-
23277: 3 500 km ja muita teitä noin 2 600 km vuoteen         miseksi on tie- ja vesirakennushallituksessa kui-
23278: 2000 mennessä. Nämä toimenpiteet tulevat to-          tenkin valmistunut ohje, jossa esitetään keinoja
23279: teutumaan pääosin 1990-luvulla ja parantavat          ko. tilanteen korjaamiseksi. Niillä tieosilla, joilla
23280: toteutuessaan myös kevyen liikenteen turvalli-        pyörä- ja jalankulkuliikenne on erityisen suurta,
23281: suutta pientareiden leventyessä.                      tullaan myös kevyt liikenne ottamaan huomioon
23282:    Tien leveyden mitoitusohjeet on tarkistettu ja     tietöiden yhteydessä. Työnaikaisen liikenteen
23283: otettu käyttöön v. 1985. Uusitut ohjeet merkitse-     hoito otetaan huomioon jo tiesuunnittelun alku-
23284: vät etenkin pääteiden levenemistä aikaisempaan        vaiheessa. Suunnitelmissa esitetään tarvittavat
23285: verrattuna. Ohjeissa on erityisesti otettu huo-       työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä annetaan oh-
23286: mioon kevyt liikenne ja riittävän pientareen ra-      jeet, minkätasoinen väylä tulee työn aikana olla
23287: kentaminen nopeilla ja vilkasliikenteisillä teillä.   liikenteen käytössä.
23288: 
23289:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
23290: 
23291:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
23292:                                         1986 vp. -- RJC n:o 324                                          3
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23298: 
23299:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de senaste åren. Särskilt under mycket stränga
23300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          vintrar har det uppkommit bestående ojämnhe-
23301: den 1 oktober 1986 till vederbörande medlem av          ter och skador. Att avlägsna ojämnheterna och
23302: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       skadorna skulle på många platser förutsätta att
23303: dagsman Mikko Rönnholm undertecknade spörs-             leden helt byggs om, vilket är mycket dyrt. Åren
23304: mål nr 324:                                             1983--1985 justerades planeringsdirektiven för
23305:                                                         ytbeläggningen på lederna för lätt trafik och de
23306:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förnyade direktiven sändes till vägdistrikten. 1
23307:         för breddning och permanentbeläggning           dem har tjockleken på konstruktionerna och
23308:         av vägrenarna samt                              tjälsäkerheten genomgående ökats kännbart och
23309:            hur kommer Regeringen att sörja för          särskilt har vikt fästs vid undvikande av ojämnhe-
23310:         att vägytan på lederna för lätt trafik inte     ter och skador vid trummor och underfarter.
23311:         försvårar användningen av dem och att           Genom dessa åtgärder kommer skadorna i fram-
23312:         den lätta trafiken beaktas i samband med        tiden att märkbart minska.
23313:         vägarbeten?                                        På de vägdelar som är under arbete är byggan-
23314:                                                         det till förfång för dem som använder vägen och
23315:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den allmänna trafiken till förfång för bygg-
23316: anföra följande:                                        nadsarbetena. Den allmänna trafiken ökar väg-
23317:     Säkerheten och trafikförhållandena för den          hållarens underhållskostnader för den tid arbetet
23318: lätta trafiken kommer under de närmaste åren att        varar och försvårar möjligheterna att ge ut arbetet
23319: förbättras, särskilt i områden med tät bosättning,      på entreprenad. De olägenheter som byggaren
23320: genom att det årligen byggs över 200 km nya             förorsakar trafiken varierar med byggnadsskedet.
23321: leder för lätt trafik. 1 början av år 1986 fanns det    Förargelse kan vållas av en halvfärdig grov väg-
23322: 2 535 km särskilda leder för lätt trafik.               yta, lösa stenar, gropar och av ojämnheter hos
23323:     För att förbättra trafiksäkerheten, körförhållan-   vägen i allmänhet. Likaså försämrar spår, smalare
23324: dena och bärigheten är det nödvändigt att bred-         filer samt branterna på skärningar trafikerbarhe-
23325: da ca 3 500 km huvud- och stamvägar och 2 600           ten under den tid vägarbetet varar. Alla dessa
23326: km andra vägar med minst en meter före år               olägenheter är omöjliga att undvika.
23327: 2000. Dessa åtgärder kommer i huvudsak att                 För att trafikerbarheten medan vägarbetena
23328: genomföras under 1990-talet och när vägrenarna          pågår skall kunna förbättras, har vid väg- och
23329: blir bredare förbättras också säkerheten för den        vattenbyggnadsstyrelsen dock utarbetats direktiv,
23330: lätta trafiken.                                         där utvägar att rätta till situationen föreslås. På
23331:     Direktiven för dimensionering av vägbredden         de vägdelar där cykel- och fotgängartrafiken är
23332: har justerats och tagits i bruk år 198 5. De            särskilt stor kommer också den lätta trafiken att
23333: förnyade direktiven innebär framför allt att hu-        beaktas i samband med vägarbeten. Handhavan-
23334: vudvägarna breddas i jämförelse med tidigare. 1         det av trafiken under tiden för arbetet beaktas
23335: direktiven har man särskilt beaktat den lätta           redan i vägplaneringens begynnelseskede. 1 pla-
23336: trafiken och byggandet av en tillräcklig vägren på      nerna föreslås behövliga trafikarrangemang för
23337:  snabba och livligt trafikerade vägar.                  den tid arbetet pågår samt ges anvisningar om
23338:     Ojämnheterna och skadorna på lederna för lätt       nivån hos den färdled som under arbetet skall stå
23339:  trafik har kommit till synes så småningom under        till trafikens förfogande.
23340: 
23341:      Helsingfors den 4 november 1986
23342: 
23343:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
23344:                                                1986 vp.
23345: 
23346: Kirjallinen kysymys n:o 325
23347: 
23348: 
23349: 
23350: 
23351:                                   Rönnholm: Asuntojen lisäämisestä yritysten työllistämismahdolli-
23352:                                     suuksien turvaamiseksi
23353: 
23354: 
23355:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23356: 
23357:    Varsinais-Suomessa on kuntia, joissa uutta yrit-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23358: teliäisyyttä esiintyy niin paljon, että työvoima on   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23359: pullonkaulana. Vanhastaan tuttu ilmiö pääkau-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23360: punkiseudulla on levinnyt maakuntaan, missä ei        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23361: taatusti ole vielä tuuhkaa. Laitilan tuore kaupun-
23362: ki ja Mynämäen kunta sopinevat hyviksi esimer-
23363: keiksi. Ko. kuntien kohdalla asunto-olosuhteet                  Mihin toimenptteisnn Hallitus aikoo
23364: eivät kuitenkaan vastaa uuden työvoiman tarpei-              ryhtyä asunto-olojen kehittämiseksi siten,
23365: ta. Kaavamainen ja joustamaton lainakiintiöimi               että yritysten työllistämismahdollisuudet
23366: johtaa resurssien tuhlaukseen ja on samalla este             käytettäisiin hyväksi myös Varsinais-Suo-
23367: työllisyyden kehitykselle.                                   men alueella?
23368: 
23369:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
23370: 
23371:                                            Mikko Rönnholm
23372: 
23373: 
23374: 
23375: 
23376: 260908V
23377: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 325
23378: 
23379: 
23380: 
23381: 
23382:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23383: 
23384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asuntolainakiintiön ohella asuntolainamäärä-
23385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rahojen alueelliseen jakoon vaikuttaa myös
23386: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-      alueellisten kiintiöiden ulkopuolella jaettavan
23387: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       ns. erityistarvemäärärahan käyttö. Tätä määrära-
23388: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mikko      haa jaettaessa on pyritty ottamaan, asuntojen
23389: Rönnholmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         kysyntätekijöiden ohella, huomioon ao. alueiden
23390: myksestä n:o 325:                                      ja kunnan työpaikkakehitys. Kysymyksen perus-
23391:                                                        teluissa mainitut kunnat asuntohallituksen ilmoi-
23392:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksen mukaan ovat viime vuosina saaneet suh-
23393:         ryhtyä asunto-olojen kehittämiseksi siten,     teellisen hyvin asuntolainamäärärahoja. Laitilan
23394:         että yritysten työllistämismahdollisuudet      kunta on saanut koko 1980-luvun vuosittain yli
23395:         käytettäisiin hyväksi myös Varsinais-Suo-      kiintiöidyn määrärahaosuutensa ja Mynämäen
23396:         men alueella?                                  kunta myös yhtä vuotta lukuun ottamatta.
23397:                                                           Asuntomarkkinatilanne vaihtelee nykyään ai-
23398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kaisempaa enemmän eri läänien ja paikkakuntien
23399: seuraavaa:                                             välillä. Vuokra-asuntojen huono saatavuus on
23400:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-    ongelmana monessa kunnassa, ja vuokra-asunto-
23401: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain        jen kierrossa on suuria alueittaisia eroja. Toisaalta
23402: (247/66) 3§:ssä, jonka mukaan "päätettäessä            on ilmaantunut sellaisia paikkakuntia, joilla ara-
23403: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-         vavuokra-asuntoja on tyhjillään. Tyhjien asunto-
23404: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri        jen käyttöön saamiseksi on kuntien toimittava
23405: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen     määrätietoisesti. Kun asuntojen tyhjilleen jään-
23406: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-      tiin on vaikuttamassa osaltaan vuokratalojen huo-
23407: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-       no sijainti, on uusien rakentamiskohteiden sijoit-
23408: jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen         tamiseen kiinnitettävä aiempaa enemmän huo-
23409: vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit-     miota.
23410: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on            Uustuotannon ohella asumistasoa parannetaan
23411: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön          myös vanhojen asuntojen perusparantamisella.
23412: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-        Perusparantamiseen tarkoitettuja määrärahoja on
23413: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta        tarkoitus vuosittain korottaa. Mutta myös perus-
23414: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-          parannustoiminta edellyttää kunnalta suunnitel-
23415: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-        mallisia toimenpiteitä.
23416: tioneuvostossa ja väliportaanhallintotasolla pääte-       Asuntotilanteen korjaaminen vaatii kuntien
23417: tyt väestösuunnitteet.                                 määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kunnalli-
23418:    Läänin- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on         nen vuokra-asuntotuotanto on tässä suhteessa
23419: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-   keskeisessä asemassa. Kunnat ovat osoittaneet
23420: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-        liian vähän huomiota tulo- ja menoarvion mo-
23421: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen       mentille 35.45.63 osoitettujen vuokra-asuntojen
23422: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-           hankintaan myönnettävien korkotukilainojen
23423: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt.               mahdollisuuksiin.
23424: 
23425:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1986
23426: 
23427:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
23428:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 325                                          3
23429: 
23430: 
23431: 
23432: 
23433:                                Till Riksdagens Herr Talman
23434: 
23435:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Användningen av det s.k. anslaget för specielia
23436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        behov, vilket skali fördelas utanför de regionala
23437: den 1 oktober 1986 till vederbörande medlem av        kvoterna, inverkar vid sidan av bostadslånekvoten
23438: statsrådet översänt en avskrift av följande av        på den regionala fördelningen av bostadslånean-
23439: riksdagsman Mikko Rönnholm undertecknade              slagen. Vid fördelningen av detta anslag har man
23440: skriftliga spörsmål nr 325:                           försökt beakta såväl de faktorer som bestämmer
23441:                                                       efterfrågan på bostäder som utvecklingen i fråga
23442:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       om arbetsplatser inom de berörda områdena och
23443:        för att utveckla bostadsförhållandena så,      inom kommunen. De kommuner som nämnrs i
23444:        att företagens möjligheter att ge syssel-      motiveringen tili spörsmålet har enligt uppgift
23445:        sättning kunde utnyttjas även i Egentliga      från bostadsstyrelsen relativt lätt fått anslag för
23446:        Finland?                                       bostadslån under de senaste åren. Laitila kom-
23447:                                                       mun har under hela 1980-talet årligen fått sin
23448:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       andel av det anslag som överstiger kvoterna och
23449: anföra följande:                                      likaså Mynämäki kommun, dock med undantag i
23450:                                                       fråga om ett år.
23451:     De grunder som gäller den regionala fördel-          Läget på bostadsmarknaden varierar i detta nu
23452: ningen av statens bostadslån fastställs i 3 § lagen   mer än tidigare melian olika län och orter. Den
23453: om bostadsproduktion (247 /66), enligt viiken         dåliga tiligången på hyresbostäder är ett problem
23454: '' det i olika kommuner och inom olika områden        i många kommuner och vad omsättningen på
23455: förekommande bostadsbehov skali beaktas, vilket       hyresbostäder beträffar finns det stora regionala
23456: uppskattas med ledning av bostadsunderskottet,        skillnader. Å andra sidan har sådana orter, där
23457: boendetätheten, folkmängden och föränd-               aravabostäder står tomma, förekommit. För att få
23458: ringarna i denna, behovet av bostäders förnyande      disponera över toroma bostäder måste kommu-
23459: samt andra på bostadsbehovet inverkande fakto-        nerna handla målmedvetet. Eftersom det faktum
23460: rer, då beslut fattas om beviljande av lån och        att hyreshusen förblir toroma i en del fali delvis
23461: andra stödåtgärder''. Utgångspunkten för bo-          är beroende på deras dåliga läge, bör större vikt
23462: stadslånekvoterna per län och kommun är beho-         än tidigare fästas vid placeringen av nya bygg-
23463: vet av bostadsproduktion, vilket består av beho-      nadsprojekt.
23464: vet att öka bostadsbeståndet och att ersätta              Vid sidan av nyproduktionen förbättras även
23465: bostadsbortfali tili följd av den utveckling som      boendestandarden genom renovering av gamla
23466: sker i fråga om folkmängden och befolknings-          bostäder. Avsikten är att årligen höja de anslag
23467: strukturen samt boendestandarden. Grunden för         som avsetts för ombyggnad. En sådan verksamhet
23468: det regionala bostadsbeståndsbehovet utgörs av        förutsätter emeliertid även planmässiga åtgärder
23469: de av statsrådet och inom melianinstansförvalt-       från kommunens sida.
23470: ningen faststälida folkplaneringstalen.                   En förändring av bostadssituationen kräver
23471:     Som utgångspunkt för läns- och kommunkvo-         målmedvetna åtgärder från kommuner. 1 detta
23472: terna har använts på ovannämnda sätt uppgjorda        hänseende är det viktigt att den kommunala
23473: kalkyler över produktionsbehovet. På grundval av      hyresbostadsproduktionen är tiliräcklig. Kommu-
23474: dem har statsrådet i samband med behandlingen         nerna har fäst alitför liten vikt vid möjligheterna
23475: av den årliga dispositionsplanen beträffande be-      tili de under momenret 35.45.63 i statsförslaget
23476: villningsfullmakten för bostadslån faststälit kvo-    anvisade ränrestödslånen, som har beviljats för
23477: terna per län.                                        anskaffning av hyresbostäder.
23478: 
23479:      Helsingfors den 31 oktober 1986
23480: 
23481:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
23482:                      j
23483:                     j
23484:                    j
23485:                   j
23486:                  j
23487:                 j
23488:                j
23489:               j
23490:              j
23491:             j
23492:            j
23493:           j
23494:          j
23495:         j
23496:        j
23497:       j
23498:      j
23499:     j
23500:    j
23501:   j
23502:  j
23503: j
23504:                                                 1986 vp.
23505: 
23506: Kirjallinen kysymys n:o 326
23507: 
23508: 
23509: 
23510: 
23511:                                    Rönnholm: Liikuntatilojen rakentamisesta kaikkiin kouluihin
23512: 
23513: 
23514:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23515: 
23516:    Koululaitos on eräs tärkeimmistä keinoista          lat on sisustettu ahtaasti. Liikuntaa on harras-
23517: kansalaisten tasa-arvon toteuttamisessa. Koulun        tettava ulkona kaikkina vuodenaikoina. Koulun
23518: tulisikin olla kaikkialla samantasoista myös kou-       liikuntatila olisi myös kylän tarpeisiin tervetullut.
23519: lutilojen osalta. Luonnollista on, että on eri-ikäi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23520: siä koulutiloja ja varustuskin voi olla erilainen.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23521: Sen sijaan on vaikeaa ymmärtää, että koulut             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23522: ilman liikuntatiloja voisivat olla nykyaikana mah-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23523: dollisia. Näin kuitenkin on. Esimerkiksi Pyhäran-
23524: nan Ihoden peruskoulun ala-aste toimii vanhassa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23525: koulurakennuksessa, jossa kaikki pienet luokkati-              ryhtyä liikuntatilojen rakentamiseksi
23526:                                                                kaikkiin kouluihin?
23527: 
23528:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
23529: 
23530:                                             Mikko Rönnholm
23531: 
23532: 
23533: 
23534: 
23535: 260925P
23536: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 326
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 
23541:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23542: 
23543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rakentamisen. Muun muassa kuluvana vuonna
23544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kouluhallituksessa on hyväksytty 2-3-opettajai-
23545: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     sen koulun huonetilaohjelmia 12 kappaletta.
23546: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      Yhtä lukuun ottamatta näihin kaikkiin tullaan
23547: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Rönn-     rakentamaan vähintään normien mukaiset ja jois-
23548: holmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     sakin hankkeissa niitäkin suuremmat liikuntati-
23549: n:o 326:                                              lat.
23550:                                                          Saadakseen valtionosuuden koulurakennuksen
23551:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rakentamiskustannuksiin kunnan on saatava ra-
23552:        ryhtyä liikuntatilojen rakentamiseksi          kennushankkeen toteuttamiseen opetusministe-
23553:        kaikkiin kouluihin?                            riön rakennuslupa. Valtion tulo- ja menoarviossa
23554:                                                       peruskoulujen rakentamiseen osoitetun valtion-
23555:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        osuusmäärärahan jako tapahtuu opetusministe-
23556: seuraavaa:                                            riön toimesta rakentamislupajärjestelmän avulla.
23557:    Maassamme on noin 3 800 peruskoulun ala-           Rakentamisluvat opetusministeriö myöntää vuo-
23558: asteen koulua, joista noin 2/3 on pieniä 1-2-         sittain yhdellä kertaa sitten, kun kouluhallitus on
23559: opettajaisia kyläkouluja. Varsin monen kyläkou-       tehnyt yhtenäisen ehdotuksen rakentamislupien
23560: lun koulurakennus on peräisin 1930-luvulta tai        myöntämisestä ja asia on ollut valmistavasti käsi-
23561: sitäkin aikaisemmalta ajalta. Silloisten kansakou-    teltävänä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnas-
23562: lurakennusten tilanormien mukaan maataiskun-          sa. Mainitussa kouluhallituksen ehdotuksessa, jo-
23563: tien kansakoulurakennuksiin ei voitu rakentaa         ka on laadittu lääninhallitusten kouluosastojen
23564: voimistelua (liikuntaa) varten erillistä luokkahuo-   lausuntojen perusteella, kuntien rakentamislupa-
23565: netta eli voimistelusalia.                            hakemukset on asetettu valtakunnalliseen kiireel-
23566:    Kun kuntien taloudelliset voimavarat ja val-       lisyysjärj estykseen.
23567: tion mahdollisuudet koulurakentamisen tukemi-            Pyhärannan kunnan Ihoden koulun lisäraken-
23568: seen ovat jo kymmenien vuosien ajan olleet            nushanke, jonka huonetilaohjelmaan sisältyvät
23569: rajoitetut, kunnat ovat yleensä asettaneet etusi-     mm. liikuntatilat aputiloineen, on vuosille
23570: jalle kunnan koulukeskuksen lisärakennus- sekä        1987-1992 laaditun Turun ja Porin läänin kou-
23571: muutos- ja perusparannushankkeet. Tämän               lurakennushankkeiden toteuttamissuunnitelmas-
23572: vuoksi pienet kyläkoulut ovat joutuneet odotta-       sa sijoitettu 27. sijalle, ja hankkeen toteuttamis-
23573: maan lisärakennushankkeensa toteuttamista kau-        ajankohdaksi on arvioitu vuosi 1990.
23574: ankin. Näin on mahdollista, että maassamme               Voimassa olevien peruskoulun tilanormien
23575: vielä on peruskoulun käytössä koulurakennuksia,       mukaan jokaisella peruskoululla tulee olla liikun-
23576: joista puuttuu liikunnan opetustila. Juuri tällai-    tatilat joko itse koulurakennuksessa tai sen lähei-
23577: nen vanha kyläkoulu on kysymyksessä mainittu          syydessä olevassa muussa rakennuksessa. Perus-
23578: Pyhärannan kunnan Ihoden ala-asteen koulura-          koulurakennusten huonetilaohjelmia hyväksyes-
23579: kennus.                                               sään kouluhallitus valvoo, että ellei koululla ole
23580:    Kyläkouluilla suoritettavien peruskorjausten       liikuntatilaa käytettävissään, liikuntatila on otet-
23581: yhteydessä toteutetaan yleensä myös lisäraken-        tava vireillä olevan hankkeen huonetilaohjel-
23582: nushanke, joka käsittää pääasiassa liikuntatilojen    maan.
23583: 
23584:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
23585: 
23586:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
23587:                                       1986 vp. -      KK n:o 326                                      3
23588: 
23589: 
23590: 
23591: 
23592:                                Till Riksdagens Herr Talman
23593: 
23594:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          men. Så har bl.a. detta år i skolstyrelsen god-
23595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        känts 12 rumsprogram för skolor med 2-3
23596: den 1 oktober 1986 tili vederbörande medlem av        lärare. Med ett undantag kommer man att i alla
23597: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dessa fall bygga gymnastikutrymmen som åt-
23598: dagsman Rönnholm undertecknade spörsmål nr            minstone motsvarar normerna och i vissa fall
23599: 326:                                                  t.o.m. är större.
23600:                                                          För att få statsandel för skolbyggnadens bygg-
23601:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       nadskostnader måste kommunen ha undervis-
23602:        sikt att vidta för att utrymmen för gym-       ningsministeriets byggnadstillstånd för projektet.
23603:        nastik skulle byggas i alla skolor?            Det statsandelsanslag som i statsförslaget har
23604:                                                       anvisats för uppförande av grundskolbyggnader
23605:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fördelas på åtgärd av undervisningsministeriet
23606: anföra följande:                                      med hjälp av systemet med byggnadstillstånd.
23607:    1 vårt land finns ca 3 800 skolor för grundsko-    Byggnadstillstånden beviljas årligen och alla på
23608: lans lågstadium, av vilka 213 är små byskolor         en gång av undervisningsministeriet sedan skol-
23609: med 1-2 lärare. Tämligen många byskolors              styrelsen har gjort upp ett enhetligt förslag för
23610: skolbyggnader härstammar från 1930-talet eller        beviljandet av byggnadstillstånd och ärendet har
23611: tidigare. Enligt de dåtida rumsnormerna för           genomgått förberedande behandling i statsrådets
23612: förskolbyggnader kunde man inte i folkskolbygg-       finansutskott. 1 det nämnda skolstyrelseförslaget,
23613: naderna bygga särskilda klassrum, d.v.s. gymnas-      som har utarbetats på basen av utlåtanden från
23614: tiksalar för gymnastik.                               länsstyrelsernas skolavdelningar, har kommuner-
23615:    Eftersom kommunernas ekonomiska resurser           nas ansökningar om byggnadstillstånd placerats i
23616: och statens möjligheter att stöda byggandet av        en skyndsamhetsordning som omfattar hela riket.
23617: skolor redan i tiotals år har varit begränsade, har      Tilläggsbyggnadsprojektet vid lhode skola i
23618: kommunerna i allmänhet prioriterat tillbygg-          Pyhäranta kommun, vars rumsprogram bl.a. om-
23619: nads- samt ändrings- och grundförbättringspro-        fattar gymnastiklokaliteter med hjälputrymmen,
23620: jekt i kommunens skolcentrum. Därför har de           är i realisationsplanen för skolbyggnadsprojekt i
23621: små byskolorna blivit tvungna att vänta t.o.m.        Åbo och Björneborgs Iän för åren 1987-1992
23622: länge på att få se sina tillbyggnadsplaner förverk-   placerad på plats 27 och projektet beräknas bli
23623: ligade. Därför är det möjligt att i vårt land ännu    genomfört år 1990.
23624: i grundskolbruk finna skolbyggnader som saknar           Enligt gällande rumsnormer för grundskolan
23625: undervisningsutrymmen för gymnastik. Skol-            skall varje grundskola ha gymnastikutrymmen
23626:  byggnaden för den i spörsmålet nämnda lhode          antingen i själva skolbyggnaden eller i en annan
23627:  lågstadium i Pyhäranta kommun är just en sådan       byggnad i närheten. Vid godkännandet av rums-
23628: gammal byskola.                                       programmen för grundskolbyggnader övervakar
23629:    1 samband med grundreparationer som utförs i       skolstyrelsen, att om skolan inte har gymnastik-
23630:  byskolorna uppförs i allmänhet också en tillbygg-    utrymmen tili sitt förfogande skall de tas in i
23631:  nad, som i huvudsak omfattar gymnastikutrym-         rumsprogrammet för det aktuella projektet.
23632: 
23633:      Helsingfors den 4 november 1986
23634: 
23635:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
23636:                                               1986 vp.
23637: 
23638: Kirjallinen kysymys n:o 327
23639: 
23640: 
23641: 
23642: 
23643:                                   Wasz-Höckert: Kivihiilivoimaloissa käytettävistä puhdistuslaitteis-
23644:                                     toista
23645: 
23646: 
23647:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23648: 
23649:    Tshernobyl-onnettomuuden jälkeen on sähkö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23650: energiakeskustelu kärjistynyt. Hiilivoimaloiden      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23651: käytön odotetaan lisääntyvän ja uusien suunnit-
23652: telu on päivän polttava kysymys.
23653:                                                                Mikä pohtotekniikka ja mitkä poltto-
23654:    Kirjalliseen kyselyyn (KK n:o 8711985 vp.),              kaasupuhdistuslaitteistot ovat käytössä ki-
23655: joka koski Inkoon hiilivoimalan puhdistusjärjes-            vihiilivoimaloissamme ja millaisia koke-
23656: telyjä, saimme epätyydyttävän vastauksen.                   muksia on saatu kotimaassa valmistetusta
23657:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          uudenaikaisimmasta puhdistusteknolo-
23658: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             giasta?
23659: 
23660:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
23661: 
23662:                                           Ole Wasz-Höckert
23663: 
23664: 
23665: 
23666: 
23667: 260952T
23668: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 327
23669: 
23670: 
23671: 
23672: 
23673:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23674: 
23675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suurissa pölypolttoa käyttävissä voimalaitoksis-
23676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sa pölynpoisto savukaasuista hoidetaan yleensä
23677: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-       sähkösuodattimin. Erotustehokkuus on vanhah-
23678: ne n:o 1474 ohella toimittanut valtioneuvoston          koissakin kivihiilivoimalaitoksissa keskimäärin 98
23679: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       prosenttia ja uusimmissa yli 99,5 prosenttia.
23680: taja Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta       Viimeksi mainittu erotusteho merkitsee, että saa-
23681: kysymyksestä n:o 327:                                   vutetaan pitoisuuksia, jotka lähes aina ovat alle
23682:                                                         100 milligrammaa kuutiometrissä. Tämä puhdis-
23683:            Mikä pohtotekniikka ja mitkä poltto-         tusteho on nykyisen käsityksen mukaan riittävä.
23684:         kaasupuhdistuslaitteistot ovat käytössä ki-
23685:         vihiilivoimaloissamme ja millaisia koke-           Suomen kivihiilivoimalaitoksissa ei ole vielä
23686:         muksia on saatu kotimaassa valmistetusta        käytössä rikinpoistoa. Helsingin kaupungin ener-
23687:         uudenaikaisimmasta puhdistusteknolo-            gialaitoksen Salmisaaren voimalaitokseen raken-
23688:         giasta?                                         netaan kuitenkin jo rikinpoistolaitteistoa, jonka
23689:                                                         pitäisi valmistua vuoden 1987 loppupuolella.
23690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Käynnistyessään se alentaa savukaasujen rikkipi-
23691: seuraavaa:                                              toisuutta niin, että se on noin 400 milligrammaa
23692:                                                         kuutiossa savukaasua, mikä on kansainvälisesti
23693:    Kivihiilivoimaloiden päästöjä voidaan vähen-         varsin hyvä taso. Lisäksi rikinpoistoa on jo käytet-
23694: tää periaatteessa kolmella eri tavalla. Voidaan         ty lähinnä kokeilun takia Keravan kaupungin
23695: puhdistaa polttoainetta, voidaan sitoa epäpuh-          leijukerroskattilassa. Rikinpoisto on myös tulossa
23696: tauksia itse poltossa ja voidaan puhdistaa synty-       Espoon Suomenojan uuteen (leijukerros )kattilaan
23697: neitä savukaasuja. Suomessa tulevat kysymykseen         ja Lohjan kaupungin leijukerroskattilaan.
23698: kaksi jälkimmäistä tapaa. Suomeen tuodun kivi-
23699: hiilen keskimääräinen rikkipitoisuus on nyt 0,8-           Rikkitoimikunta esitti kivihiilivoimalaitoksille
23700: 0,9 prosenttia. Äskettäin jätti mietintönsä rikki-      vastedes selkeitä rikkipäästörajoituksia. Uusille,
23701: toimikunta, jonka tehtävänä oli laatia yksityis-        kesän 1987 jälkeen toimintansa a1oittaville kivi-
23702: kohtainen ohjelma rikkipäästöjen vähentämiseksi         hiilivoimalaitoksille, joiden polttoaineteho on
23703: 50 prosentilla vuodesta 1980 vuoteen 1993 men-          50-150 MW, toimikunta esitti päästötasoa enin-
23704: nessä. Toimikunta esitti, että kivihiilen rikki-        tään 650 milligrammaa normaalikuutiometrissä,
23705: pitoisuus ei saisi olla sanottavasti tätä suurempi      mikä edellyttää 70 prosentin rikinpoistotehoa, jos
23706: muualla kuin sellaisissa voimalaitoksissa, joissa       kivihiilessä on yksi prosentti rikkiä. Uusille, polt-
23707: on polttoon liittyvä tai savukaasujen rikinpoisto.      toaineteholtaan yli 150 MW:n voimalaitoksille
23708:    Isoissa kivihiilivoimalaitoksissa kivihiili polte-   sallittu päästö olisi enintään 400 milligrammaa
23709: taan pölypolttona. Pienissä ja keskisuurissa            normaalikuutiometrissä. Tämä edellyttää jo
23710: voima- ja lämpölaitoksissa kivihiilen leijukerros-      80 prosentin rikinpoistotehoa, jos kivihiilessä on
23711: poltto on yleistymässä. Tekniikaltaan Suomessa          yksi prosentti rikkiä. Olemassa olevien polttoai-
23712: kehitetty lähes 300 megawatin leijukerroskattila,       neteholtaan yli 200 MW :n kivihiilivoimalaitok-
23713: joka siis on jo verraten suuri teholtaan, on            sien rikkipäästöt saisivat olla korkeintaan 400
23714: rakenteilla Yhdysvalloissa. Leijukerrospolton etu-      milligrammaa normaalikuutiometrissä vuoden
23715: ja ovat muuta pohtotekniikkaa pienemmät typen           1994 alusta, ellei voimalaitoksen jäljellä oleva
23716: oksidien päästöt. Lisäksi syntyvä rikkidioksidi         käyttöaika ole alle 15 000 tuntia. Tämäkin vaati-
23717: voidaan sitoa tulipesään syötettävällä kaikilla tai     mus edellyttää 70 prosentin rikinpoistotehoa,
23718: kalkkikivellä. Savukaasujen pölynpoisto tavan-          kun kivihiilessä on yksi prosentti rikkiä. Vaati-
23719: omaisin keinoin on myös leijukerrospoltossa suh-        mus on laadittu niin, että se voidaan täyttää
23720: teellisen helppoa niinkin tiukoin vaatimuksin           suomalaisella leijukerrostekniikalla, jos rikinpois-
23721: kuin korkeintaan 50 milligrammaa kuutiomet-             to lisätään polttoon, tai Suomessa äsken kehite-
23722: rissä, mikä on erittäin hyvä arvo.                      tyllä savukaasujen rikinpoistomenetelmällä.
23723:                                       1986 vp. -- RJC n:o 327                                          3
23724: 
23725:    Viimeksi mainittua kotimaista niin kutsuttua       voimalaitoksissa, JOissa harvoin on ylimääräistä
23726: LIFAC-tekniikkaa on kokeiltu viime vuosien            tilaa muiden menetelmien suurille reaktoreille.
23727: aikana erikokoisissa voimalaitoksissa, yhdessä pie-      Kivihiilivoimalaitoksista pääsee ilmaan myös
23728: nessä öljyvoimalaitoksessa ja kahdessa isossa kivi-   typen oksideja. Maamme typen oksidien päästö-
23729: hiilivoimalaitoksessa. Viimeisimmät kokeet tä-        jen kehitys on erittäin epätyydyttävä, ellei niitä
23730: män vuoden aikana on tehty Imatran Voima              vähentäviin toimiin ryhdytä. Päästöt saattavat
23731: Osakeyhtiön Inkoon voimalaitoksessa, jossa yh-        kasvaa niin, että ne vuoden 1995 tienoilla ovat
23732: teen sähköteholtaan 250 MW:n yksikköön on             suuremmat kuin rikkidioksidipäästöt. Liikenteen
23733: asennettu täysi kalkkikiven syöttö tulipesään.        osuus päästöistä on nyt noin 60 prosenttia ja
23734: Savukaasuista kuitenkin vain puolet johdetaan         energiantuotannon noin 30 prosenttia.
23735: menetelmän toiseen vaiheeseen, savukaasukana-            Energiahuollossa joudutaan päästöjen kasvun
23736: vassa sijaitsevaan aktivaattoriin, mutta tämänkin     pysäyttämiseksi vaatimaan parasta tekniikkaa eli
23737: osan polttoaineteho on noin 330 MW.                   vähän typen oksideja synnyttäviä polttimia kai-
23738:    Menetelmällä saadut tulokset ovat olleet hyvin     kissa uusissa kivihiili-, maakaasu- ja turvevoima-
23739: lupaavia, ja ne ovat herättäneet jo kansainvälistä-   laitoksissa. Suurimmissa vanhoissa voimalaitoksis-
23740: kin mielenkiintoa. Käytännön sovellutuksia aja-       sa tulee myös selvittää mahdollisuudet asentaa
23741: tellen täysin riittävällä kalkkikiven syötöllä on     tällaiset polttimet jälkikäteen. Suurilta uusilta
23742: saavutettu noin 70 prosentin rikinpoistotehok-        hiilikäyttöisiltä perusvoimalaitoksilta saatetaan
23743: kuus. Eräiden yhteensattumien vuoksi Inkoon           joutua vaatimaan savukaasujen puhdistusta tai
23744: voimalaitosta ei ole tänä vuonna käytetty niin        muuta tehokasta typen oksidien päästöjen vähen-
23745: paljon kuin oli toivottu, mutta alustavien kokei-     tämiskeinoa.
23746: den perusteella siellä olevaa laitteistoa paranne-       Suomen uusimmissa kivihiilivoimalaitoksissa
23747: taan vielä suomisampien tulosten saavuttamisek-       käytetään ajanmukaista ilmansuojelutekniikkaa.
23748: si. Tavoitteena on varmistua 70 prosentin rikin-      Myös vastedes rakennettaviin voimalaitoksiin on
23749: poistoasteesta ja parhaimmassa tapauksessa saa-       saatavissa uutta, parasta käytettävissä olevaa tek-
23750: vuttaa 80 prosentin rikinpoisto. Menetelmän etu-      niikkaa. Vaikka kivihiilivoimalaitosten kokonais-
23751: ja ovat lyhyt toimitus- ja asennusaika, joka on       päästöt ovat huomattavia, voidaan nykyaikaisin
23752: vähemmän kuin puolet muiden maiden menetel-           menetelmin vähentää niiden päästöjä niin, että
23753: mien vaatimasta eli yhteensä selvästi alle vuoden,    päästöt ovat sekä paikallisten vaikutusten että
23754: pienet investointikustannukset ja vähäinen tilan      koko maan ilmansuojelun kehityksen kannalta
23755: tarve. Tämä on tärkeätä etenkin olemassa olevissa     hyväksyttäviä.
23756: 
23757:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1986
23758: 
23759:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
23760: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 327
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 
23765:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23766: 
23767:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid stora kraftverk med pulvereldning sköts
23768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            stoftavskiljningen från rökgaserna i allmänhet
23769: nr 1474 av den 1 oktober 1986 till vederbörande        med hjälp av elfilter. Avskiljningsgraden är också
23770: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     vid gamla koleldade kraftverk i genomsnitt 98 %
23771: av riksdagsman Wasz-Höckert undertecknade              och vid de nyaste över 99,5 %. Den sistnämnda
23772: spörsmål nr 327:                                       avskiljningsgraden innebär att man når halter
23773:                                                        som nästan alltid är under 100 milligrarn per
23774:           Viiken förbränningsteknik och viiken         kubikmeter. Denna reningseffekt är tillräcklig
23775:         rökgasreningsteknik används vid våra kol-      enligt nutida uppfattning.
23776:         eldade kraftverk och vilka erfarenheter
23777:         har man av den modernaste reningstek-             Vid de koleldade kraftverken i Finland an-
23778:         nik som utvecklats i vårt land?                vänds inte ännu avsvavling. Vid Sundholmens
23779:                                                        kraftverk, som tillhör Helsingfors stads energi-
23780:                                                        verk, byggs dock redan avsvavlingsanläggningar,
23781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som torde bli färdiga i slutet av år 1987. Då
23782: anföra följande:                                       anläggningarna kommer i gång minskar de sva-
23783:    Utsläppen från koleldade kraftverk kan i prin-      velhalten i rökgaserna till 400 milligram per
23784: cip renas på tre olika sätt. Bränslet kan renas,       kubikmeter rökgas, vilket är en mycket bra nivå
23785: orenheter kan bindas under själva förbränningen        internationellt sett. Vidare har avsvavling redan
23786: och rökgaserna kan renas. I Finland kommer de          använts närmast i experimentsyfte i samband
23787: två sistnämnda sätten i fråga. Den genomsnitt-         med Kervo stads fluidiserade bäddar. Avsvavling
23788: liga svavelhalten i det stenkoi som har importe-       kommer att införas också i samband med de nya
23789: rats till Finland är nu 0,8-0,9 %. Svavelkom-          fluidiserade bäddarna vid Finnå kraftverk i Esbo
23790: missionen, som hade till uppgift att utarbeta ett      och i samband med Lojo stads fluidiserade
23791: detaljerat program för minskning av svavelutsläp-      bäddar.
23792: pen med 50 % från år 1980 fram till år 1993,              Svavelkommissionen föreslog klara gränser för
23793: avgav nyligen sitt betänkande. Kommissionen            svavelutsläpp från koleldade kraftverk i fram-
23794: föreslog att svavelhalten i stenkoi inte borde få      tiden. För nya koleldade kraftverk med en bräns-
23795: vara nämnvärt större än annanstans än vid sådana       leeffekt av 50-150 MW, som tas i bruk efter
23796: kraftverk där avsvavling sker i samband med            sommaren 1987, föreslog kommissionen att ut-
23797: förbränningen eller där rökgaserna avsvavlas.          släppsnivån skulle få vara högst 650 milligram
23798:    Vid stora koleldade kraftverk förbränns sten-       per normalkubikmeter, vilket förutsätter en av-
23799: kolet genom pulvereldning. Vid små och medel-          svavlingseffekt om 70 %, om stenkolet innehål-
23800: stora kraft- och värmeverk börjar fluidiserad          ler 1 % svavel. Vid nya kraftverk med en
23801: förbränning av stenkoi bli allmännare. I Förenta       bränsleeffekt, som är högre än 150 MW, vore det
23802: Staterna byggs för närvarande fluidiserade bäd-        tillåtna utsläppet högst 400 milligram per nor-
23803: dar med en relativt stor effekt, dvs. närmare          malkubikmeter. Detta förutsätter redan en av-
23804: 300 megawatt. Tekniken för dessa har utvecklats        svavlingseffekt om 80 %, om stenkolet innehål-
23805: i Finland. Fördelarna med fluidiserad förbrän-         ler 1 % svavel. Svavelutsläppen från existerande
23806: ning är att utsläppen av kvävedioxid är mindre         koleldade kraftverk med en bränsleeffekt, som
23807: än vid annan förbränningsteknik. Vidare kan den        överstiger 200 MW, skulle få vara högst 400
23808: svaveldioxid som uppstår vid förbränningen bin-        milligram per normalkubikmeter från ingången
23809: das med kalk- eller kalkstensinjektioner i pan-        av år 1994, om den återstående användnings-
23810: nan. Stoftavskiljningen från rökgaserna med sed-       tiden för kraftverket inte understiger 15 000
23811: vanliga metoder är också relativt lätt vid fluidise-   timmar. Också detta krav förutsätter en avsvav-
23812: rad förbränning även med så stränga krav som           lingseffekt om 70 %, om stenkolet innehåller
23813: högst 50 milligram per kubikmeter, vilket är ett       1 % svavel. Kravet har utarbetats så, att det kan
23814: mycket gott värde.                                     uppfyllas med den finländska tekniken med
23815:                                         1986 vp. -- ~ n:o 327                                            5
23816: 
23817: fluidiserade bäddar, om avsvavling fogas tili           kostnader och ett litet utrymmesbehov. Detta är
23818: förbränningen, eller med en i Finland nyligen           viktigt särskilt vid de existerande kraftverken som
23819: utvecklad metod för avsvavling av rökgaser.             övriga metoder kräver.
23820:    Den sistnämnda inhemska s.k. LIFAC-tekni-               Från koleldade kraftverk kommer även kväve-
23821: ken har prövats de senaste två åren vid kraftverk       oxidutsläpp. Utvecklingen i fråga om kväveoxid-
23822: av olika storlek, vid ett litet oljekraftverk och två   utsläppen är mycket otillfredsställande i vårt
23823: stora koleldade kraftverk. De senaste försöken          land, om man inte vidtar åtgärder för att minska
23824: detta år har gjorts vid Imatran Voima Oy:s              dem. Utsläppen kan växa så, att de kring år 1995
23825: kraftverk i Ingå, där man vid en enhet med              är större än svaveldioxidutsläppen. Trafikens an-
23826: eleffekt om 250 MW har installerat full kalk-           del av utsläppen är nu ca 60 % och energipro-
23827: stensinjektion i pannan. Av rökgaserna leds dock        duktionens andel ca 30 % .
23828: endast hälften tili metodens andra skede, som               I energiförsörjningen måste man för att stoppa
23829: innebär aktivisering av kaiken i rökgaskanalen,         tillväxten i fråga om utsläppen kräva den bästa
23830: men bränsleeffekten också i denna del är ca             tekniken, dvs. brännare som ger små mängder
23831: 330 MW.                                                 kväveoxider vid alla nya koleldade kraftverk,
23832:    Resultaten av metoderna har varit mycket             naturgaskraftverk och totvkraftverk. Vid de
23833: lovande och de har redan väckt internationellt          största gamla kraftverken bör även utredas vilka
23834: intresse. Med tanke på tillärnpningarna i prakti-       möjligheter det finns att installera sådana brän-
23835: ken har man med en fullt tillräcklig kalkstens-         nare i efterhand. I fråga om stora nya koleldade
23836: injektion nått en avsvavlingseffekt om ca 70 %.         kraftverk, som producerar basenergi, kan det bli
23837: På grund av vissa sammanträffanden har kraftver-        nödvändigt att kräva rökgasrening eller någon
23838:  ket i Ingå i år inte använts så mycket som man         annan effektiv metod att minska kväveutsläppen.
23839:  hade önskat, men på basis av preliminära försök            Vid de nyaste koleldade kraftverken i Finland
23840:  kommer kraftverkets anläggningar att förbättras        används tidsenlig luftvårdsteknik. Även tili de
23841: för att man skall nå ännu gynnsammare resultat.         kraftverk som byggs i framtiden kan man få ny
23842:  Målet är att säkerställa en avsvavlingsgrad om         teknik av bästa tänkbara slag. Även om de totala
23843:  70 % och att i bästa fall åstadskomma en 80-pro-       utsläppen från de koleldade kraftverken är avse-
23844:  centig avsvavling. Fördelarna med metoden är en        värda, kan man med moderna metoder minska
23845:  kort leverans- och installationstid, som är mindre     utsläppen så att de är godtagbara med hänsyn tili
23846:  än hälften av den tid som övriga länders metoder       såväl de lokala effekterna som tili luftvårdens
23847:  kräver, dvs. klart under ett år, små investerings-     utveckling i hela landet.
23848: 
23849:      Helsingfors den 5 november 1986
23850: 
23851:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
23852:                       j
23853:                      j
23854:                     j
23855:                    j
23856:                   j
23857:                  j
23858:                 j
23859:                j
23860:               j
23861:              j
23862:             j
23863:            j
23864:           j
23865:          j
23866:         j
23867:        j
23868:       j
23869:      j
23870:     j
23871:    j
23872:   j
23873:  j
23874: j
23875:                                                   1986 vp.
23876: 
23877: Kirjallinen kysymys n:o 328
23878: 
23879: 
23880: 
23881: 
23882:                                      Wasz-Höckert ym.: Kotitaloustyöntekijän palkka- ja sosiaalikulujen
23883:                                        saamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa
23884: 
23885: 
23886:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23887: 
23888:    Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 80-vuotis-         koulutuksen saaneilla työpaikan saanti olisi var-
23889: päivänä 1.10.1986 Naisjärjestöjen Keskusliitto-          maa. Peruskoulussa kodinhoitoalaa tulisi suositel-
23890: Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. esit-         la varmasti työpaikkoja tarjoavana alana.
23891: ti seuraavan asian pikaista korjaamista Suomessa:           c) Sosiaaliturva
23892:    Tulo- ja varallisuusverolakia on muutettava              Työnantajan verovähennysoikeus lisäisi kotita-
23893: siten, että kotitaloustyöntekijän palkka- ja sosiaali-   loustyöntekijän sosiaaliturvaa, kun palkka ja
23894: kulut tulevat vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa.      luontaisedut otettaisiin täysimääräisinä huo-
23895:                                                          mioon sosiaaliturvaan vaikuttavina tekijöinä.
23896: PERUSTELUT                                                  d) Työllisyys
23897:                                                             Muuttamalla tulo- ja varallisuusverolakia siten,
23898:    a) Verotus                                            että kotitaloustyöntekijän palkka- ja sosiaalikulut
23899:   Julkisuudessa esitetyistä vattteista huolimatta        olisivat vähennyskelpoisia, voitaisiin maahamme
23900: verovähennysoikeus ei lisäisi yhteiskunnan meno-         luoda huomattava määrä uusia työpaikkoja. Las-
23901: ja, vaan päinvastoin muodostuisi yhteiskunnalle          ten, vammaisten ja vanhusten hoidosta vastaavat
23902: edulliseksi vaihtoehdoksi säästyvien työttömyys-         perheet saatettaisiin näin tasa-arvoiseen asemaan
23903: korvausten ja kotitaloustyöntekijöistä sekä yksi-        eri hoitomuotojen valinnanmahdollisuuksissa.
23904: tyisistä perhepäivähoitajista koituvien verotulojen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23905: muodossa, samalla kun se vähentäisi paineita             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23906: kunnallisten päiväkotien perustamiseen. Kotita-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23907: louksissa työpaikat ja lasten päivähoitopaikat ovat      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23908: valmiina ilman perustamiskustannuksia, samoin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23909: hoitopaikat vammaisia ja vanhuksia varten.                      ryhtyä, jotta tulo- ja varallisuusverolakia
23910:    b) Koulutus                                                  muutettaisiin siten, että kotitaloustyön-
23911:    Verovähennysoikeuden lisäksi tulisi kiinnittää               tekijän palkka- ja sosiaalikulut tulevat
23912: huomiota kotitaloustyöntekijöiden koulutukseen.                 vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa si-
23913: Alan arvostus lisääntyisi koulutuksen myötä ja                  ten, että vähennys suoritettaisiin verosta?
23914: 
23915:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
23916: 
23917:                        Ole Wasz-Höckert                           Marjatta Väänänen
23918:                        Päivi Varpasuo                             Mauri Pekkarinen
23919: 
23920: 
23921: 
23922: 
23923: 260950R
23924: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 328
23925: 
23926: 
23927: 
23928: 
23929:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23930: 
23931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa olevien vähennystenkin tarkoituksenmukais
23932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          karsimista ja kaavamaistamista, on uusien vähe
23933: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-      nysten ottamista verolainsäädäntöön pikemmi
23934: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kin vältettävä kuin lisättävä.
23935: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ole           Kotitaloustyöntekijäin palkan vähennyskelp<
23936: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       suuden työllistävää vaikutusta on vaikea arvioid
23937: kysymyksestä n:o 328:                                  kotitaloudessa työskentelyn suosio kun on kaik1
23938:                                                        aikaa vähenemässä, erityisesti naisten hakeutw
23939:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23940:                                                        sa muihin ammatteihin. Monilla paikkakunnil
23941:         ryhtyä, jotta tulo- ja varallisuusverolakia
23942:                                                        on myös käytännössä todettu, että alan työntel
23943:         muutettaisiin siten, että kotitaloustyön-
23944:                                                        jöiden kysyntä on tarjontaa suurempi. Varmaa
23945:         tekijän palkka- ja sosiaalikulut tulevat
23946:                                                        ole, että kotiapulaisen palkan säätäminen vähe
23947:         vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa si-
23948:                                                        nyskelpoiseksi nostaisi alan arvostusta ja palkk
23949:         ten, että vähennys suoritettaisiin verosta?
23950:                                                        tasoa siinä määrin, että työntekijöiden mää
23951:                                                        lisääntyisi kysyntää vastaavaksi.
23952:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
23953:                                                           Vaikka kotitaloustyöntekijän palkkauskusta
23954: ti seuraavaa:
23955:                                                        nusten vähennyskelpoisuudelle ei siihen liittyvi,
23956:    Tulo- ja varallisuusverotuksessamme noudate-        epäkohtien vuoksi olekaan katsottu olevan riitl
23957: taan periaatetta, jonka mukaan verovelvollisen ja      vän painavia perusteita, kotona tehtävää hoi1
23958: hänen perheensä elantokustannukset eivät ole           työtä on muutoin alettu viime vuosina yhteisku
23959: verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Esimerk-        nan toimin tukea erilaisten kotihoidontuki,
23960: kinä elantomenoista laki mainitsee kotiapulaisen       muodossa. Käytössä ovat paitsi lasten, myös va
23961: palkkamenot.                                           husten ja vammaisten kotihoidontukijärjesti
23962:    Kotona tehtävästä työstä aiheutuvien palkka-        mät. Näiden tukimuotojen kehittäminen on e1
23963: ja sosiaaliturvamenojen säätäminen vähennyskel-        sijalla, koska tuen tarve on kotihoitotukien piir
23964: poisiksi menoiksi merkitsisi luopumista edellä         sä tapauksittainkin arvioitavissa. Verotuksen k'
23965: mainitusta periaatteesta. Se saattaisi myös esi-       nojen on massamenettelyyn soveltuvina olta
23966: merkiksi erilaiset lastenhoitomuodot verotuksessa      riittävän kaavamaisia.
23967: keskenään eriarvoiseen asemaan, toisin kuin kysy-         Lasten hoidosta ja elatuksesta aiheutuneid
23968: myksen perusteluissa on esitetty. Valinnanmah-         kustannusten huomioon ottaminen tiettyyn 1
23969: dollisuus olisi käytännössä vain hyvätuloisilla per-   jaan saakka kuuluu verojärjestelmämme pen
23970: heillä, koska pieni- tai edes keskituloiset perheet    teisiin, ja tällä perusteella myönnetään useita ,
23971: eivät voisi verovähennysoikeudesta huolimatta          vähennyksiä.       Erityisesti  valtionverotukse:
23972: palkata kotitaloustyöntekijää. Verovähennysoi-         myönnettävän lapsenhoitovähennyksen tark,
23973: keus ja toisaalta tulon ilmoittamisvelvollisuus        tuksena on ottaa huomioon lastenhoidosta aihe
23974: nostaisivat todennäköisesti kotitaloustyöntekijäin     tuneita kustannuksia perheen ainoan huoltaj
23975: palkkatasoa, mikä vielä vaikeuttaisi pieni- ja         tai lapsen molempien vanhempien käydessä ~
23976: keskituloisten perheitten mahdollisuutta koti-         siotyössä. Vähennys myönnetään alle 17 -vuotia
23977: apulaisen palkkaamiseen. Jos vähennys lisäksi          lapsen elatuksen perusteella yksinhuoltajille
23978: tehtäisiin verosta, kuten kysymyksessä on esitetty,    puolisoista vähemmän ansainneelle. Vuode
23979: jäisivät varsin monet lapsiperheet vähennysoikeu-      1979 alkaen vähennys on myönnetty korotettu
23980: den piiristä pois jo sillä perusteella, ettei tulo     alle 8-vuotiaan eli päivähoitoikäisen lapsen e
23981: muiden vähennysten jälkeen nouse valtionvero-          tuksen perusteella. Koska lapsenhoitoväheni
23982: tuksessa verotettavaan määrään.                        kohdistlJI.l korotettuna juuri niihin perheisi
23983:    Todellisiin kustannuksiin perustuva vähennys        joilla yleensä on kustannuksia lasten päivähoid
23984: lisää verotustyötä ja monimutkaistaa siten vero-       järjestämisestä, on sen laajentaminen myös ve
23985: tusta. Kun pyrkimyksenä on verojärjestelmän            tuksessa luontevinta uusien vähennysten säätär
23986: yksinkertaistaminen, mikä edellyttäisi jo olemas-      sen sijasta. Vuodelta 1987 toimitettavaa verotu
23987:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 328                                        3
23988: 
23989: varten lapsenhoitovähennyksen määrää onkin           lapsivähennystä on niin ikään ehdotettu korotet-
23990: tulo- ja varallisuusverolain muutosesityksessä eh-   tavaksi 3--30 prosenttia. Myös ne perusteet,
23991: dotettu korotettavaksi 8--16-vuotiaan lapsen         joiden vuoksi kotitaloustyöntekijän palkkaus-
23992: elättämisen perusteella 5 300 markasta 7 000         menoja on vaadittu vähennyskelpoisiksi, on halli-
23993: markaan ja alle 8-vuotiaan osalta 6 600 markasta     tuksen esityksessä siten osittain otettu huomioon.
23994: 12 000 markkaan. Kunnallisverotuksessa myön-         Muihin toimenpiteisiin tässä asiassa hallituksella
23995: nettävää lasten lukumäärän mukaan porrastettua       ei ole tarkoitus ryhtyä.
23996: 
23997:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
23998: 
23999:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
24000: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 328
24001: 
24002: 
24003: 
24004: 
24005:                                Till Riksdagens Herr Talman
24006: 
24007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den sålunda mera komplicerad. Eftersom det är
24008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       meningen att förenkla skattesystemet, vilket
24009: den 1 oktober 1986 till vederbörande medlem av       skulle förutsätta att också redan existerande av-
24010: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    drag gallras och schematiseras på ett ändamålsen-
24011: dagsledamot Ole Wasz-Höckert m.fl. underteck-        ligt sätt, bör man snarare undvika än främja att
24012: nade spörsmål nr 328:                                nya avdrag tas in i skattelagstiftningen.
24013:                                                         Det är svårt att bedöma den sysselsättnings-
24014:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24015:                                                      främjande effekt som skulle följa av att hem-
24016:        för att lagen om skatt på inkomst och
24017:                                                      biträdens löner blev avdragbara vid beskattning-
24018:        förmögenhet skall ändras så, att löneut-
24019:                                                      en, då hushållsarbetets popularitet fortgående
24020:        gifter och sociala utgifter för hembiträde
24021:                                                      minskar, särskilt emedan kvinnorna söker sig till
24022:        får avdras i inkomstbeskattningen sålun-
24023:                                                      andra yrken. På många orter har det också i
24024:        da, att avdraget görs från skatten?
24025:                                                      praktiken konstaterats att efterfrågan på arbetsta-
24026:                                                      gare i branschen är större än utbudet. Det är inte
24027:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      säkert att en lagstiftningsåtgärd, som gör hembi-
24028: anföra följande:                                     trädens löner avdragsbara ökar uppskattningen av
24029:    I vår inkomst- och förmögenhetsbeskattning        branschen och höjer dess lönenivå så mycket att
24030: följs en princip enligt viiken den skattskyldiges    antalet arbetstagare ökar, så att det kommer att
24031: och hans familjs levnadskostnader inte är av-        motsvara efterfrågan.
24032: dragbara utgifter vid beskattningen. Som exem-          Fastän det, på grund av missförhållandena i
24033: pel på levnadskostnader anger lagen löneutgifter     anslutning därtill, inte har ansetts föreligga till-
24034: för hembiträde.                                      räckligt vägande skäl för att göra avlöningskost-
24035:    Om lagstiftningen ändras så, att löne- och        naderna för hembiträden avdragbara vid beskatt-
24036: socialskyddsutgifter, som föranleds av arbete i      ningen, har man under de senaste åren på andra
24037: hemmet, blir avdragbara utgifter innebär det att     sätt börjat stöda vårdarbete i hemmet genom
24038: man frångår ovan nämnda princip. Detta skulle        samhälleliga åtgärder, detta i form av olika
24039: också, i motsats till vad som anförs i spörsmålets   hemvårdsstöd. Som bäst tillämpas system med
24040: motivering, innebära att t.ex. de olika formerna     hemvårdsstöd, inte bara för barn också för åld-
24041: för barnavård inte behandlas jämlikt vid beskatt-    ringar och handikappade. Utvecklandet av dessa
24042: ningen. I praktiken skulle endast familjer med       stödformer kommer i första hand därför att
24043: goda inkomster ha en valmöjlighet, eftersom          behovet av stöd kan bedömas också från fall till
24044: familjer med små eller rentav medelstora in-         fall inom ramen för hemvårdsstöden. De beskatt-
24045: komster inte, trots skatteavdragsrätten, skulle      ningstekniska metoderna måste, emedan de läm-
24046: kunna anställa ett hembiträde. Rätten till skat-     par sig för massförfarande, vara tillräckligt sche-
24047: teavdrag och å andra sidan skyldigheten att          matiska.
24048: deklarera inkomsten skulle sannolikt höja löneni-       Grunderna för vårt skattesystem innefattar att
24049: vån för hembiträden.                                 de kostnader som vård och försörjning av barn
24050:    Detta skulle göra det ännu svårare för familjer   föranleder beaktas till en viss gräns, och flera
24051: med små och medelstora inkomster att anställa        olika avdrag beviljas på dessa grunder. Särskilt
24052: ett hembiträde. Om avdraget dessutom görs från       det barnavårdsavdrag som beviljas vid statsbe-
24053: skatten, såsom föreslås i spörsmålet, utesluts       skattningen har tili ändamål att beakta de kost-
24054: många barnfamiljer från avdragsrätten redan där-     nader som barnavården föranleder då familjens
24055: för att inkomsten inte efter övriga avdrag uppnår    enda försörjare eller barnets båda föräldrar
24056: det belopp som skall beskattas vid statsbeskatt-     förvärvsarbetar. Avdraget beviljas ensamförsörjare
24057: ningen.                                              eller den av makarna vars förvärvsinkomster är
24058:    Ett avdrag, som grundar sig på faktiska kost-     mindre, på den grund att den skattskyldige har
24059: nader, ökar arbetet med beskattningen och gör        försörjt ett barn som är under 17 år gammalt.
24060:                                       1986 vp. -     KK n:o 328                                     5
24061: 
24062: Från och med år 1979 har avdraget beviljats höjt,    jas från 5 300 tili 7 000 mk då det beviljas på
24063: om den skattskyldige har försörjt ett barn, som är   grund av att den skattskyldige har försörjt ett
24064: under 8 år gammalt, dvs. ett barn i dagvårdsål-      barn i åldern 8-16 år, och från 6 600 mk tili
24065: dern. Emedan barnavårdsavdraget beviljas höjt        12 000 mk då det beviljas för barn under 8 år.
24066: just tili de familjer som i alimänhet har kost-      Det har också föreslagits att det barnavdrag som
24067: nader för ordnande av barnens dagvård är det         beviljas vid kommunalbeskattningen och som
24068: naturligare att vid beskattningen utvidga detta      graderas enligt antalet barn höjs med 3-30 %.
24069: avdrag än att stadga om nya avdrag. I propositio-    Sålunda har också de grunder på vilka det har
24070: nen med förslag tili lag om ändring av lagen om      krävts att avlöningsutgifterna för hembiträden
24071: skatt på inkomst och förmögenhet har även,           skali vara avdragbara beaktats i regeringens pro-
24072: beträffande den beskattning som förrättas för år     position. Regeringen ämnar inte vidta övriga
24073: 1987, föreslagits att barnavårdsavdraget skali hö-   åtgärder i saken.
24074: 
24075:      Helsingfors den 7 november 1986
24076: 
24077:                                                                          Minister Pekka Vennamo
24078:                                                  1986 vp.
24079: 
24080: Kirjallinen kysymys n:o 329
24081: 
24082: 
24083: 
24084: 
24085:                                    Wasz-Höckert: Yrittäjäeläkelain edunsaajaa koskevien säännösten
24086:                                      muuttamisesta
24087: 
24088: 
24089:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24090: 
24091:     Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 80-vuotis-         Yrittäjä maksaa itse eläkkeensä myös sellaisissa
24092: päivänä 1.10.1986 Naisjärjestöjen Keskusliitto -       yrityksissä, missä aviopuolisot ovat tasavertaisina
24093: Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. esit-       yrittäjinä mukana. Vaimon kuoltua eläkkeeseen
24094: ti, että yrittäjäeläkelakia tulee pikaisesti muuttaa   oikeutettuja ovat kuitenkin ainoastaan alaikäiset
24095: siten, että lainmukaisena edunsaajana voisi olla       lapset miehen jäädessä ilman eläkettä. On koh-
24096: yrittäjän puoliso sukupuolesta riippumatta.            tuutonta ja tasa-arvolain hengen vastaista, että
24097:     Työeläkelakien mukaisiin etuuksiin lisättiin       vuosia maksetut eläkemaksut jäävät eläkevakuu-
24098: perhe-eläke vuoden 1967 alussa. Saman vuoden           tusyhtiön hyödyksi niissä tapauksissa, joissa
24099: lokakuussa tuli voimaan myös kansaneläkkeisiin         edunjättäjänä on nainen eikä perheessä ole ala-
24100: liittyvä perhe-eläkejärjestelmä. Tuolloin pidettiin    ikäisiä lapsia.
24101: oikeana sitoa oikeus leskeneläkkeeseen nimen-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24102: omaan sukupuoleen. Leskeneläke tarkoitettiin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24103: perheelle taloudelliseksi tueksi ja perheen toi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24104: meentulon katsottiin olevan useimmissa tapauk-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24105: sissa miehen työtulon varassa, joten miesleski ei
24106: saa leskeneläkettä.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24107:     Voimassa oleva eläkejärjestelmä ei enää vastaa            ryhtyä, jotta yrittäjäeläkelakia muutettai-
24108: tämän hetken tilannetta, koska nykyään nainen                 siin siten, että lainmukaisena edunsaaja-
24109: on usein erittäinkin korkeasti koulutettu ja vastaa           na voisi olla yrittäjän puoliso sukupuoles-
24110: monasti perheen pääasiallisesta toimeentulosta.               ta riippumatta?
24111: 
24112:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1986
24113: 
24114:                                            Ole Wasz-Höckert
24115: 
24116: 
24117: 
24118: 
24119: 260928S
24120: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 329
24121: 
24122: 
24123: 
24124: 
24125:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24126: 
24127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määräytyvällä eläkkeellä. Yhä edelleen on kui-
24128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tenkin myös niitä perheitä, joissa toinen avio-
24129: olette 1 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-      puolisoista on perheen pääasiallinen elättäjä.
24130: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       Valtioneuvosto asetti 14.4.1983 komitean selvit-
24131: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ole        tämään perhe-eläkkeen saajien toimeentulotur-
24132: Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       van ja kulutuksen rakenteen erikokoisissa, eri-
24133: symyksestä n:o 329:                                    ikäisissä ja erilaisissa oloissa elävissä perheissä,
24134:                                                        sekä miten toisen tai molemman perheenhuolta-
24135:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jan kuolema on muuttanut edellä mainittuja
24136:         ryhtyä, jotta yrittäjäeläkelakia muutettai-    rakenteita. Tutkimustulokset huomioon ottaen
24137:         siin siten, että lainmukaisena edunsaaja-      komitean on selvitettävä nykyisen perhe-eläkejär-
24138:         na voisi olla yrittäjän puoliso sukupuoles-    jestelmän tarkoituksenmukaisuus ja laadittava
24139:         ta riippumatta?                                ehdotus perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi
24140:                                                        eri edunsaajien kesken.
24141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Komitea jätti 28.6.1985 osamietintönsä (Ko-
24142: seuraavaa:                                             miteanmietintö 1985:37) sosiaali- ja terveysmi-
24143:    Yksityisen     sektorin    työeläkejärjestelmässä   nisteriölle. Siinä komitea on esittänyt perhe-elä-
24144: perhe-eläketurvan piiriin kuuluvat työ- tai virka-     keturvan tavoitteet sekä selvittänyt useiden vaih-
24145: suhteessa olleen taikka itsenäisenä yrittäjänä toi-    toehtoisten uudistusmallien vaikutuksia eri per-
24146: mineen henkilön 18 vuotta nuoremmat lapset ja          heiden toimeentuloturvaan ja eläketurvan kus-
24147: naisleski. Miesleski voi saada perhe-eläkettä sa-      tannuksiin. Osamietinnön erään uudistusmallin
24148: moin edellytyksin kuin naisleski ainoastaan val-       mukaan perhe-eläkettä suoritettaisiin samojen
24149: tion eläkejärjestelmästä ja liikennevakuutuksesta.     perusteiden mukaan sekä nais- että miesleskelle.
24150: Kuntien, kirkon ja merimiesten eläkejärjestel-            Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt osa-
24151: mässä sekä tapaturmavakuutuksessa miesleski voi        mietinnöstä lasunnot 15.11.1985 mennessä niiltä
24152: saada perhe-eläkkeen, jos tietyt edunsaajan työ-       tahoilta, joita uudistus koskee taloudellisesti tai
24153: kykyä ja varallisuutta koskevat edellytykset täytty-   periaatteellisesti. Lausunnoista toivottiin muun
24154: vät. Liitettäessä perhe-eläkettä yksityisen sektorin   ohella käyvän ilmi käsitykset perhe-eläketurvan
24155: työeläkejärjestelmään lähdettiin siitä, että mies-     keskeisimpien periaatteiden ja tavoitteiden tär-
24156: leski saa toimeentulonsa omasta ansiotyöstään tai      keysj ärj esty ksestä.
24157: omasta eläkkeestään eikä siten yleensä ole perhe-         Osamietinnöstä saaduissa lausunnoissa on ylei-
24158: eläkkeen tarpeessa. Mieslesken jättämistä elä-         sesti lähdetty siitä, että mieslesket ja naislesket
24159: keturvan ulkopuolelle yleistä perhe-eläkelakia         olisi perhe-eläkkeiden saajina saatettava samaan
24160: säädettäessä perusteltiin sillä, että aiheettomien     asemaan.
24161: kustannusten rajoittamiseksi on pyrittävä välttä-         Komitea on katsonut, ettei ole mahdollista
24162: mään eläkkeitä, jotka ovat tarpeettomia vähim-         laatia perhe-eläketurvaa koskevia ehdotuksia ot-
24163: mäistoimeentulon turvaamiseksi.                        tamatta huomioon 1983 käynnistyneen Eläketur-
24164:    Viimeisen parin vuosikymmenen aikana perhe-         vakeskuksen tutkimuksen tuloksia myös niiltä
24165: eläketurvaan liittyvät taustatekijät ovat merkittä-    osin, jotka eivät vielä ole olleet komitean käytet-
24166: västi muuttuneet, mistä on aiheutunut paineita         tävissä. Eläketurvakeskuksen tutkimus koskee les-
24167: perhe-eläketurvan kehittämiseen. Nykyisin on           kitalouksien taloudellista ja sosiaalista hyvinvoin-
24168: yhä useammin kummankin puolison oma toi-               tia. Komitea ei ole vielä saanut tästä tutkimuk-
24169: meentulo turvattu ansiotyöllä tai sen perusteella      sesta perheiden tulojen muutokseen liittyviä tut-
24170:                                        1986 vp. -     KK n:o 329                                     3
24171: 
24172: kimustuloksia. Edellä mainituilla perusteilla ko-     eläkekomitean työhön. Sen vuoksi tässä vaiheessa
24173: mitean työn valmistumiselle asetettua määräaikaa      on syytä odottaa komitean työn valmistumista,
24174: pidennettiin 31.5.1987 saakka.                        minkä jälkeen hallitus päättää tarvittavista toi-
24175:    Kysymys mieslesken perhe-eläketurvasta yrittä-     menpaerstä.
24176: jien eläkejärjestelmässä liittyy keskeisesti perhe-
24177: 
24178:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
24179: 
24180:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
24181: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 329
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24187: 
24188:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          satte 14.4.1983 en kommitte med uppdrag att
24189: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utreda strukturen hos familjepensionstagarnas ut-
24190: den 1 oktober 1986 till vederbörande medlem av        komstskydd och konsumtion i familjer av olika
24191: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     storlek och ålder och i familjer som lever i olika
24192: dagsledamot Ole Wasz-Höckert undertecknade            förhållanden, samt utreda hur den ena familje-
24193: spörsmål nr 329:                                      försörjarens eller båda familjeförsörjarnas död har
24194:                                                       ändrat ovannämnda strukturer. Kommitten skall
24195:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       med beaktande av resultatet från undersök-
24196:        för att ändra på lagen om pension för          ningen utreda om det nuvarande familjepen-
24197:        företagare så att företagares make kan         sionssystemet är ändamålsenligt och lägga fram
24198:        vara lagenlig förmånstagare oberoende av       förslag till lämplig nivå för familjepensionen
24199:        kön?                                           samt till hur pensionen skall fördelas mellan
24200:                                                       olika förmånstagare. Kommitten inlämnade
24201:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       28.6.1985 sitt delbetänkande (Kommittebetän-
24202: anföra följande:                                      kande 1985:37) till social- och hälsovårdsministe-
24203:                                                       riet. 1 det har kommitten lagt fram målen för
24204:    Till familjepensionsskyddet inom den privata
24205:                                                       familjepensionsskyddet samt klarlagt hur flera
24206: sektorns arbetspensionssystem hör barn under 18
24207:                                                       alternativa revideringsmodeller påverkar olika fa-
24208: år och änka till person som varit i arbets- eller
24209:                                                       miljers utkomstskydd och kostnaderna för pen-
24210: tjänsteförhållande eller som verkat som privat
24211:                                                       sionsskyddet. Enligt en revideringsmodell i del-
24212: företagare. En änkling kan erhålla familjepension
24213:                                                       betänkandet utbetalas familjepension på enahan-
24214: under samma förutsättningar som en änka endast
24215:                                                       da grunder både till änkor och änklingar.
24216: inom statens pensionssystem och inom trafikför-
24217: säkringen. Ioom kommunernas, kyrkans och sjö-            Social- och hälsovårdsministeriet har inbegärt
24218: männens pensionssystem samt inom olycksfalls-         utlåtanden om delbetänkandet senast 15.11.1985
24219: försäkringen kan en änkling erhålla familjepen-       från de håll som berörs av revideringen ekono-
24220: sion, om vissa förutsättningar som gäller             miskt eller principiellt. Önskemålet var att av
24221: förmånstagarens arbetsförmåga och förmögenhet         utlåtandena skulle framgå remissinstansens åsikt
24222: uppfylls. Då familjepensionen togs med i den          om prioriteringen av de viktigaste principerna
24223: privata sektorns arbetspensionssystem var ut-         och målen för familjepensionsskyddet.
24224: gångspunkten den att änkling får sin utkomst av
24225: eget förvärvsarbete eller egen pension och att han       I de utlåtanden som erhållits om delbetänkan-
24226: således i allmänhet inte är i behov av familjepen-    det är utgångspunkten i allmänhet den att änk-
24227: sion. Att änklingar lämnades utanför pensions-        lingen och änkan skall vara jämbördiga som
24228:                                                       famil jepensionstagare.
24229: skyddet vid stiftandet av den allmänna familje-
24230: pensionslagen motiverades med att pensioner,             Kommitten har ansett att det inte är möjligt
24231: som är onödiga för tryggande av en minimiut-          att lägga fram förslag som gäller familjepensions-
24232: komst, bör försöka undvikas för att begränsa          skydd utan att beakta resultaten av Pensions-
24233: onödiga utgifter.                                     skyddscentralens undersökning, som sattes i gång
24234:    Under de senaste 20 åren har familjepensions-      198 3, också till de delar som ännu inte stått tili
24235: skyddets bakgrundsfaktorer förändrats kraftigt,       kommittens förfogande. Pensionsskyddscentra·
24236: vilket har föranlett behov att ändra familjepen-      lens undersökning gäller änkors och änklingan
24237: sionsskyddet. Nuförtiden är båda makarnas egen        ekonomiska och sociala välfärd. Kommitten ha1
24238: utkomst allt oftare tryggad med förvärvsarbete        ännu inte av den här undersökningen fått under·
24239: eller med pension som baserar sig på förvärvsar-      sökningsresultat gällande förändringar i familjer·
24240: betet. Det finns emellertid fortfarande också         nas inkomster. Den fastslagna tidsfristen för nä1
24241: sådana familjer, där den ena av makarna är            kommittens arbete skall vara färdigt förlängde~
24242: familjens huvudsakliga försörjare. Statsrådet till-   på ovannämnda grunder till den 31. 5. 1987.
24243:                                    1986 vp. -    KK n:o 329                                     5
24244: 
24245:  Frågan om änklings familjepensionsskydd         te. Därför är det skäl att i detta skede vänta på
24246: nom pensionssystemet för företagare utgår en     att kommitten slutför sitt arbete varefter rege-
24247: entral punkt i familjepensionskommittens arbe-   ringen beslutar om nödvändiga åtgärder.
24248: 
24249:    Helsingfors den 4 november 1986
24250: 
24251:                                                                        Minister Matti Puhakka
24252:                                                  1986 vp.
24253: 
24254: Kirjallinen kysymys n:o 330
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                                     Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille annetuista eduista
24260: 
24261: 
24262:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24263: 
24264:    Vuoden 1985 valtiopäivillä joulukuun 10 päi-         suoraan apteekkitavaratukkukaupoista ja lääke-
24265: vänä 1985 jätettyyn kirjalliseen kysymykseen n:o        tehtaista, on maassa edelleenkin sairaaloita, joi-
24266: 427 (Varpasuo ym.) tammikuun 10 päivänä 1986            den sijaintipaikkakunnilta apteekkitavaratukku-
24267: antamassaan vastauksessa sosiaali- ja terveysmi-        kaupat ja lääketehtaat sijaitsevat varsin kaukana
24268: nisteri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa totesi, että            ja jotka ostavat siksi lääkkeet lähimmästä aptee-
24269:    ''hallitus tulee keväällä 1986 antamaan edus-        kista. Tästä syystä Yliopiston Apteekin toiminta-
24270: kunnalle esityksen lääkelaiksi. Tässä yhteydessä        mahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta se voisi perus-
24271: tulee hallituksen ratkaistavaksi myös Helsingin         taa lääkevarastoja perustettaviin sairaaloihin tai
24272: yliopiston apteekkia koskevien säännösehdotus-          niiden läheisyyteen. Vielä hallitus totesi, että
24273: ten sisältö. "                                          näistä lääkevarastoista tulisi myydä lääkkeitä
24274:    Sanottu kysymys n:o 427 oli sisällöltään koko-       myöskin yleisölle, jotta viranomaisvalvonta lääk-
24275: naisuudessaan seuraava:                                 keiden kustannusten suhteen helpottuisi.
24276:     "Helsingin yliopiston apteekki on merkittävä           Eduskunnan talousvaliokunta asettui vastusta-
24277: poikkeus maamme muusta apteekkilaitoksesta,             maan hallituksen esitystä. Se katsoi, että tukku-
24278: jota ylläpitävät yksityiset apteekkarit heille myön-    liikkeiden ja lääketehtaiden verkko oli jo siinä
24279: nettyjen apteekkioikeuksien nojalla. Yliopiston         määrin laajentunut, että sairaalat voivat niistä
24280: Apteekin nykyinen asema on peräisin siitä ap-           saada haluamansa lääkkeet ilman viivytystä. Va-
24281: teekkiprivilegiosta, joka myönnettiin Helsingin         liokunnan kannan mukaan ei ollut asianmukaista
24282: yliopiston edeltäjälle, Turun akatemialle, vuonna       pyrkiä laajentamaan Helsingin yliopiston aptee-
24283: 17 55. Erioikeuden myöntäminen akatemialle pe-          kin toimintamahdollisuuksia hallituksen ehdotta-
24284: rustui siihen, että akatemian apteekissa annettiin      maila tavalla, koska Yliopiston Apteekki nautti-
24285: opiskelijoille ohjausta. Tähän liittyen akatemialla     maosa verovapauden johdosta on muihin apteek-
24286: oli tarvetta ylläpitää omaa apteekkia.                  keihin nähden huomattavasti edullisemmassa
24287:     Helsingin yliopistossa on sen apteekin toiminta     asemassa. Lisäksi Helsingin yliopiston apteekki
24288: saanut sellaisia muotoja, jotka eivät vastaa lain-      on vapautettu apteekkimaksun suorittamisesta,
24289: kaan alkuperäistä erioikeutta. Yliopistoa koskevat      mistä aiheutuu sanotulle apteekille huomattava
24290: säännökset ovat kuitenkin edelleen entisellä poh-       taloudellinen etu.
24291: jalla. Helsingin yliopistoa koskeva asetus (228/           Eduskunta asettui kuitenkin kannattamaan
24292: 24) nimittäin säätää 3 §:n 2 momentissa, että           hallituksen esitystä, mutta edellytti vastaukses-
24293: yliopistolla on erioikeus yhden apteekin pitämi-        saan hallituksen esitykseen, että 'Hallitus ryhtyy
24294: seen Helsingin kaupungissa. Samalla kannalla oli        kiireellisesti toimenpiteisiin Yliopiston Apteekin
24295: myös apteekkilaitoksesta vuonna 1928 annettu            saattamiseksi tämän lain mukaisesta liiketoimin-
24296: laki (4/28). Tätä lakia kuitenkin muutettiin            nasta verotuksen ja maksujen osalta vastaavaan
24297: vuonna 1953 (301153) säätämällä sen 10 §:n 3            asemaan kuin kaikki muut maan apteekit'.
24298: momentissa, että Helsingin yliopiston apteekilla
24299: olkoon oikeus lääkintöhallituksen kussakin ta-             Lainmuutoksen jälkeen Yliopiston Apteekki
24300: pauksessa antamalla luvalla pitää lääkevarastoja        on perustanut 16 sivuapteekkia (aik. lääkevaras-
24301: sellaisilla paikkakunnilla, joilla on suuria sairaa-    toja). Näiden lisäksi yliopistolla on Helsingissä
24302:  loita. Muutosta tarkoittavan hallituksen lakiesi-      pääapteekki ja toimintakeskus. Yliopiston Aptee-
24303:  tyksen perusteluissa mainittiin, että vaikka sairaa-   kin sivuapteekeille ei muista apteekeista poiketen
24304: lat vuoden 1949 apteekkitavaralain ja -asetuksen        ole määrätty sijaitsemisaluetta, joten ne on voitu
24305: muutoksella oikeutettiin ostamaan lääkkeensä            perustaa asutuskeskusten parhaille liikepaikoille.
24306: 
24307: 260937C
24308: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 330
24309: 
24310:    Sivuapteekkeja Helsingin yliopiston apteekilla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24311: on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (3 ), Joen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24312: suu, Jyväskylä (2), Kemi, Kuopio, Lahti, Lap-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24313: peenranta, Oulu, Pori, Salo, Savonlinna, Tampe-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24314: re ja Turku.
24315:                                                                  Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-
24316:     Muualla kuin Helsingissä toimivien sivuap-                gin yliopiston vero- ja apteekkimaksuva-
24317: teekkien liikevaihto reseptuurin perusteella arvi-            paus sekä sivuapteekkien perustamisoi-
24318: oituna näyttäisi olevan yli kolminkertainen Hel-              keus on antanut sanotulle apteekille koh-
24319: singin toimipaikkojen liikevaihtoon verrattuna                tuuttoman suuren kilpailuedun maan
24320: (1984).                                                       muihin apteekkeihin nähden, ja
24321:    Yliopiston Apteekin sivuapteekit ovat keski-                  onko Hallitus tietoinen tämän kilpailu-
24322: kooltaan selvästi suurempia kuin muut apteekit                aseman aiheuttamasta vähennyksestä val-
24323: keskimäärin. Ne eivät olekaan verrattavissa mui-              ti~n ja kuntien verokertymään, ja jos on,
24324: den apteekkien sivuapteekkeihin, joiden liike-                nnn
24325: vaihto on yleensä vaatimaton. Jos yksityisen ap-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24326: teekin sivuapteekin liikevaihto nousee samoihin               ryhtyä Helsingin yliopiston saattamiseksi
24327: lukuihin kuin Yliopiston Apteekin sivuapteek-                 normaalin verotuskäytännön ja apteekki-
24328: kien, muutetaan kyseinen sivuapteekki itsenäi-                maksun piiriin sekä sen sivuapteekkien
24329: seksi apteekiksi (ks. apteekkilaitoslain 10 c §).             toiminta-alueiden rajaamiseksi?''
24330:     Kaiken kaikkiaan voi todeta, että Yliopiston
24331: Apteekin päätarkoitus on apteekkiliikkeen har-           Hallitus on kesäkuun 13 päivänä 1986 antanut
24332: joittaminen yleisiä liikeperiaatteita noudattaen,     em. vastauksessa tarkoitetun esityksen uudeksi
24333: niinkuin apteekin johtosäännön 1 §:ssä sanotaan-      lääkelaiksi (v. 1986 valtiopäivien esitys n:o 87).
24334: kin. Opetustarkoitus on tullut toissijaiseksi. Sa-    Tässä yhteydessä ei ole puututtu Yliopiston Ap-
24335: notussa johtosäännössä sanotaankin, että aptee-       teekin verotukselliseen asemaan eikä myöskään
24336: kissa voidaan varata tilaisuus farmaseuttisen ope-    sen velvollisuuteen suorittaa apteekkimaksua.
24337: tuksen antamiseen.                                       Lääkelakiesityksen mukaan Helsingin yliopis-
24338:    Edellä kerrotusta seuraa, ettei ole enää perus-    tolla on oikeus edelleen pitää Helsingin kaupun-
24339: teita myöntää Yliopiston Apteekille verovapauk-       gissa yhtä apteekkia (42 §). Yliopiston Apteekin
24340: sia. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Kun-         mahdollisuutta perustaa lisää sivuapteekkeja on
24341: nallisverotoimikunta, joka vuonna 1976 jättämäs-      laajennettu. Lakiesityksen 52 §:n 2 momentin
24342: sään mietinnössä (Komiteanmietintö 1976:91)           mukaan yliopisto voi asianomaisella luvalla pitää
24343: totesi apteekin verotuksellisen erityisaseman ja      sivuapteekkeja, jos se farmasian tai farmaseutin
24344: piti tarpeellisena tuon aseman muuttamista kos-       tutkintoihin liittyvän harjoittelun tai lääkehuol-
24345: kevan selvityksen tekemistä. Tällaisen selvityksen    lon kehittämisen kannalta on tarpeen. Yliopisto
24346: tekemiseen ei ole tiettävästi vieläkään ryhdytty.     voi tosiasiassa itse päättää, kuinka laajaa sivuap-
24347: Yliopiston Apteekin verovapaus koetaan epäoi-         teekkiverkostoa se tarvitsee harjoittelua varten.
24348: keudenmukaiseksi kunnissa, joiden verotuspohja           Lakiesityksen 54 §:n 1 momentin mukaan si-
24349: on muutenkin liian kapea.                             vuapteekin liikevaihdon ollessa niin suuri, että
24350:    Yliopiston Apteekki nauttii etua muihin ap-        sivuapteekilla katsotaan olevan hyvät edellytykset
24351: teekkeihin nähden siinä, ettei sen tarvitse maksaa    toimia itsenäisenä apteekkina, lääkintöhallitus
24352: apteekkimaksulain (148/46) 8 §:n mukaan ap-           voi muuttaa sivuapteekin apteekiksi. Tämä vastaa
24353: teekkimaksua. Vaikka Yliopiston Apteekin joh-         voimassa olevan apteekkilain 10 c §:n säännöstä.
24354: tosäännön 13 §:n mukaan apteekin tulisi suorit-       Käytännössä on katsottu, että jos sivuapteekin
24355: taa yliopistolle apteekkimaksua vastaava suoritus,    liikevaihto on 2/3 maan apteekkien keskimääräi-
24356: ei näin kuitenkaan näytä tapahtuvan. Vuoden           sestä liikevaihdosta, on se muutettava itsenäiseksi
24357: 1984 tilinpäätösasiakirjojen mukaan Yliopiston        apteekiksi. Tätä mittapuuta noudattaen Yliopis-
24358: Apteekki näyttäisi suorittavan vain noin puolet       ton Apteekin sivuapteekit yhtä lukuun ottamatta
24359: siitä maksusta, minkä muut apteekit vastaavan-        ylittävät sanotun rajan. Itse asiassa Yliopiston
24360: laisesta toiminnasta suorittavat apteekkimaksua.      Apteekilla onkin 16 apteekkia ja ne ovat maan
24361: Tältäkin osin Yliopiston Apteekki saa perus-          suurimpia.
24362: teetonta kilpailuetua muihin apteekkeihin näh-           Viitaten alussa mainitun kysymyksen perus-
24363: den.                                                  teluihin ja nyt esittämiimme näkökohtiin kat-
24364:                                       1986 vp. -     KK n:o 330                                     3
24365: 
24366: somme, että tasapuolisuus ja kilpailunäkökohdat            roista ja apteekkimaksusta antaa yliopis-
24367: vaativat edelleenkin Yliopiston Apteekkia koh-              ton harjoittamalle apteekkiliikkeelle mer-
24368: deltavan verotuksellisesti ja apteekkimaksun osal-         kittävän kilpailuedun maan muihin ap-
24369: ta samoin kuin muita apteekkeja.                            teekkeihin nähden, ja jos on,
24370:   Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24371: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat-
24372: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           tamiseksi samojen verotus- ja apteekki-
24373: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  maksusäännösten alaiseksi kuin muutkin
24374:                                                            apteekit?
24375:          Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-
24376:        gin yliopiston vapautus välittömistä ve-
24377: 
24378:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
24379: 
24380:          Päivi Varpasuo                 Tapio Holvitie                Liisa Hilpelä
24381:          Helena Pesola                  Lea Kärhä                     Pirjo Rusanen
24382:          Pirkko Ikonen                  Lea Mäkipää                   Ritva Laurila
24383: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 330
24384: 
24385: 
24386: 
24387: 
24388:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24389: 
24390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
24392: olette 2 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-       Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että halli-
24393: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    tuksen esityksessä eduskunnalle lääkelaiksi (HE
24394: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Var-    n:o 87), joka on annettu 13.6.1986, hallitus on
24395: pasuon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ottanut kantaa Yliopiston Apteekin asemaan.
24396: myksestä n:o 330:                                   Hallituksen esityksen mukaan Helsingin yliopis-
24397:                                                     ton vapautus välittömistä veroista ja apteekki-
24398:           Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-     maksusta ei anna yliopiston harjoittamalle ap-
24399:        gin yliopiston vapautus välittömistä ve-      teekkiliikkeelle sellaista kilpailuetua maan mui-
24400:        roista ja apteekkimaksuista antaa yliopis-    hin apteekkeihin nähden, että siihen olisi syytä
24401:        ton harjoittamalle apteekkiliikkeelle mer-    puuttua.
24402:        kittävän kilpailuedun maan muihin ap-           Näin ollen sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä
24403:        teekkeihin nähden, ja jos on,                tarpeellisena ryhtyä toimenpiteisiin Helsingin yli-
24404:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       opiston apteekin saattamiseksi samojen verotus-
24405:        ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat-   ja apteekkimaksusäännösten alaiseksi kuin muut-
24406:        tamiseksi samojen verotus- ja apteekki-      kin apteekit.
24407:        maksusäännösten alaiseksi kuin muutkin
24408:        apteekit?
24409: 
24410:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1986
24411: 
24412:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24413:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 330                                         5
24414: 
24415: 
24416: 
24417: 
24418:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24419: 
24420:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
24421: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
24422: den 2 oktober 1986 tili vederbörande medlem av          Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
24423: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
24424:                                                      fattning har regeringen i sin proposition tili
24425: dagsledamot Varpasuo m.fl. undertecknade
24426:                                                      riksdagen med förslag tili läkemedelslag (RP nr
24427: spörsmål nr 330:                                     87), som avläts 13.6.1986, tagit stälining tili
24428:                                                      universitetsapotekets position. Enligt regeringens
24429:           Är Regeringen medveten om att eme-         proposition ger det faktum, att Helsingfors uni-
24430:        dan Helsingfors universitet är befriat från   versitet är befriat från direkta skatter och apo-
24431:        direkta skatter och apoteksavgifter ger       teksavgifter, inte den apoteksrörelse som univer-
24432:        detta den apoteksrörelse som universite-      sitetet bedriver en sådan fördel vid konkurrensen
24433:        tet bedriver en betydande förmån vid          med övriga apotek att det vore skäl att ingripa i
24434:        konkurrensen med landets andra apotek,        saken.
24435:        och om så är fallet,                             Sålunda anser social- och hälsovårdsministeriet
24436:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       det inte etforderligt att vidta åtgärder för att
24437:        för att Helsingfors universitets apotek       understälia Helsingfors universitets apotek sam-
24438:        skall underställas samma beskattnings-        ma beskattnings- och apoteksavgiftsstadgandena
24439:        och apoteksavgiftsstadganden som övriga       som gälier övriga apotek.
24440:        apotek?
24441: 
24442:      Helsingfors den 5 november 1986
24443: 
24444:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24445:                                                 1986 vp.
24446: 
24447: Kirjallinen kysymys n:o 331
24448: 
24449: 
24450: 
24451: 
24452:                                    E. Laine ym.: Ydinasein varustettujen sota-alusten pääsemisestä
24453:                                       Suomen satamiin
24454: 
24455: 
24456: 
24457:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24458: 
24459:    Yhdysvaltain laivaston hävittäjä USS Thorn         kielteisesti laivastovierailuihin, jos ei ole saatu
24460: aloitti keskiviikkona 1.10.1986 viisipäiväisen epä-   takeita siitä, että laivassa ei ole ydinaseita. Kun
24461: virallisen laivastovierailun Helsingissä.             tällaisia takeita ei ole saatu, on laivastovierailu
24462:    USS Thorn on Yhdysvaltain laivaston uuden          kielletty. Näin on tapahtunut mm. Uudessa
24463: sukupolven hävittäjiä, joiden aseistuksessa on        Seelannissa ja jokin aika sitten Göteborgissa
24464: normaalisti mm. sukellusveneiden torjuntaan           Ruotsissa.
24465: käytettä_viä ydinräjähteellä varustettuja syvyys-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24466: pommeJa.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24467:    Suomen ulkopolitiikka tähtää Pohjolan ydin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24468:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24469: aseettoman vyöhykkeen muodostamiseen. Se tur-
24470: vaisi rauhanomaiset olot Pohjolassa ja edistäisi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24471: toimia ydinaseiden poistamiseksi Euroopasta ja               ryhtyä osana ydinaseettoman Pohjolan
24472: koko maailmasta.                                             turvaamisen prosessia varmistuakseen sii-
24473:    Niissä maissa, missä pyritään ydinaseettomien             tä, ettei Suomen satamiin saavu ydin-
24474: vyöhykkeiden muodostamiseen, on suhtauduttu                  asein varustettuja sota-aluksia?
24475: 
24476:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1986
24477: 
24478:           Ensio Laine                    Marjatta Stenius-Kaukonen       Pirkko Turpeinen
24479:           Sten Söderström                Esko-Juhani Tennilä             Marja-Liisa Löyttyjärvi
24480: 
24481: 
24482: 
24483: 
24484: 260916E
24485: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 331
24486: 
24487: 
24488: 
24489: 
24490:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24491: 
24492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mainittu ydinaseettomuutta koskeva lauseke. Li-
24493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säksi ilmoituksessa nimenomaan huomautetaan,
24494: olette 2 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     että Suomen hallitus edellyttää, että tätä mää-
24495: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      räystä tarkasti noudatetaan.
24496: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ensio
24497:                                                          Suomen hallituksella on oikeus luottaa siihen,
24498: Laineen ym. näin kuulHvasta kirjallisesta kysy-
24499:                                                       että Suomeen tapahtuvien laivasto- ja muiden
24500: myksestä n:o 331:                                     asevoimien vierailujen yhteydessä Suomen alueel-
24501:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        le ei tuoda ydinaseita. Vaikka ydinasevallat ovat
24502:        ryhtyä osana ydinaseettoman Pohjolan           noudattaneet sellaista periaatekantaa, jonka mu-
24503:        turvaamisen prosessia varmistuakseen sii-      kaan ne eivät vahvista eivätkä kiellä ydinaseiden
24504:        tä, ettei Suomen satamiin saavu ydin-          mukanaoloa sota-aluksissaan, Suomella ei ole
24505:        asein varustettuja sota-aluksia?               mitään syytä epäillä, ettei sen asettamia vierailu-
24506:                                                       ehtoja kunnioiteta.
24507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Osana ydinaseettoman Pohjolan turvaamisen
24508: ti seuraavaa:                                         prosessia on jo nyt kaikilla pohjoismailia -
24509:    Kaikkiin Suomeen suoritettaviin vieraan val-       ydinaseettomuuspolitiikkansa mukaisesti - kiel-
24510: tion sota-alusten laivastovierailuihin sovelletaan    teinen kanta ydinasein varustettujen alusten vie-
24511: määräystä, että ydinaseiden tai muiden ydin-          railuihin satamissaan. Kaikki pohjoismaat edel-
24512: räjähteiden tuonti Suomen alueelle ei ole väliai-     lyttävät, ettei niiden satamissa vierailevissa ulko-
24513: kaisestikaan sallittu. Vieraan valtion sota-alusten   valtain sota-aluksissa ole ydinaseita, ja lähtevät
24514: käyntejä Suomeen koskeviin ulkoasiainministe-         siitä, että tämä kanta on ulkovaltain tiedossa ja
24515: riön lupailmoituksiin sisällytetään aina edellä       että sitä kunnioitetaan.
24516: 
24517:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1986
24518: 
24519:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24520:                                       1986 vp. -      KK n:o 331                                        3
24521: 
24522: 
24523: 
24524: 
24525:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24526: 
24527:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lande om tillstånd för främmande stats krigsfar-
24528: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tyg att besöka Finland. Dessutom påpekas alltid i
24529: av den 2 oktober 1986 tili vederbörande medlem        meddelandet att Finlands regering utgår från att
24530: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      denna bestämmelse strikt iakttages.
24531: skrift av följande av riksdagsman Ensio Laine            Finlands regering är berättigad tili att kunna
24532: m.fl. undertecknade spörsmål nr 331:                  Iita på att kärnvapen inte införs tili finländskt
24533:                                                       territorium i samband med flottbesök och besök
24534:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av andra stridskrafter. Trots att kärnvapenmak-
24535:        taga för att försäkra sig om att, såsom ett    terna har följt principen att varken bekräfta eller
24536:        led i processen att trygga ett kärnvapen-      förneka förekomsten av kärnvapen ombord på
24537:        fritt Norden, inga kärnvapenbestyckade         krigsfartyg har Finland ingen orsak att misstänka
24538:        krigsfartyg besöker Finlands hamnar?           att fastställda besöksföreskrifter inte respekteras.
24539:                                                          1 enlighet med sin kärnvapenfria politik och
24540:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     som ett led i processen att bevara ett kärnvapen-
24541: anföra följande:                                      fritt Norden, haralla de nordiska länderna redan
24542:    Bestämmelsen, att införandet av kärnvapen          intagit en negativ ståndpunkt tili besök av kärn-
24543: eller andra kärnladdningar tili finländskt territo-   vapenbestyckade fartyg. Alla nordiska Iänder
24544: rium inte ens temporärt är tillåtet, tillämpas på     förutsätter att andra staters krigsfartyg inte med-
24545: alla flottbesök av krigsfartyg från främmande stat    för kärnvapen vid hamnbesök samt att utländska
24546: tili Finland. Ovannämnda klausul om kärnva-           stater känner tili och respekterar denna stånd-
24547: penfrihet ingår alltid i utrikesministeriets medde-   punkt.
24548: 
24549:      Helsingfors den 3 november 1986
24550: 
24551:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
24552:                                               1986 vp.
24553: 
24554: Kirjallinen kysymys n:o 332
24555: 
24556: 
24557: 
24558: 
24559:                                  Rönnholm: Hoitohenkilökunnan lisäämisestä vanhainkodeissa
24560: 
24561: 
24562:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24563: 
24564:   Varsinais-Suomen pienissä kunnissa on van-        hukset tulevat repäistyä omasta ympäristostaan,
24565: husten hoito suuri inhimillinen ongelma. Kari-      mikä tehnee elämän ehtoon synkäksi.
24566: naisten-Tarvasjoen vanhainkodin 40 asukkaasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24567: 38 tarvitsee tavanomaisiin tarpeisiinsa henkilö-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24568: kunnan apua, mistä seuraa, että nykyisellä henki-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24569: lökunnan määrällä, joka lienee mitoitettu ter-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24570: veempien mukaan, pystytään tekemään vain vält-
24571: tämättömät toimet. Vanhusten kanssa seuruste-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24572: luun ei ole mitään mahdollisuuksia, mitä on                ryhtyä vanhainkotien hoitohenkilökun-
24573: pidettävä epäinhimillisenä.                                nan määrän nostamiseksi inhimillisen
24574:                                                            palvelun vaatimalle tasolle, ja
24575:                                                               miten Hallitus aikoo taata vanhuksille
24576:   Auran vanhukset joutuvat Yläneelle vanhain-              laitospalvelut omassa tutussa kotipaikka-
24577: kotiin, vastaavasti vahtolaiset Nousiaisiin. Van-          ympäristössään?
24578: 
24579:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
24580: 
24581:                                          Mikko Rönnholm
24582: 
24583: 
24584: 
24585: 
24586: 260976U
24587: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 332
24588: 
24589: 
24590: 
24591: 
24592:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24593: 
24594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       toa tukevien palvelumuotojen järjestämisen
24595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuoksi.
24596: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-        Kysymyksessä mainitun Karinaisten-Tarvasjoen
24597: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      vanhainkodin henkilökuntatilanne ei kuitenkaan
24598: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mikko     ole kaikkein heikoimpia, vaan asettuu valtakun-
24599: Rönnholmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        nallisessa vertailussa hieman keskitason yläpuolel-
24600: myksestä n:o 332:                                     le. Vuosia 1987--1991 koskevan valtakunnallisen
24601:                                                       suunnitelman hoitohenkilökunnan virkalisäykset
24602:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ovat sosiaalihuollon osalta 230 uutta virkaa vuo-
24603:        ryhtyä vanhainkotien hoitohenkilökun-          sittain eli suunnitelmakaudella yhteensä 1 150
24604:        nan määrän nostamiseksi inhimillisen           virkaa.
24605:        palvelun vaatimalle tasolle, ja                   Vanhainkotien henkilöstötilanteeseen voidaan
24606:           miten Hallitus aikoo taata vanhuksille      pyrkiä paikkakuntakohtaisesti saamaan helpotus-
24607:        laitospalvelut omassa tutussa kotipaikka-      ta myös kehittämälla tarkoituksenmukaista yh-
24608:        ympäristössään?                                teistyötä terveydenhuollon ja kotipalvelun kanssa
24609:                                                       lisäämällä esim. henkilökunnan yhteiskäyttöä.
24610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Hoidon tarpeen lisääntyessä voidaan henkilökun-
24611: seuraavaa:                                            tatilanteessa saada helpotusta käyttämällä ter-
24612:    Vanhusten palvelujen järjestäminen on sosiaa-      veyskeskusten henkilökuntaa sairaanhoidollisten
24613: lihuoltolain mukaan kunnan velvollisuutena.           tehtävien hoitamisessa.
24614: Vuoden 1984 alusta sosiaalihuolto kokonaisuu-            Vanhusten palveluja järjestettäessä on ensisijai-
24615: dessaan siirtyi uuteen suunnittelu- ja valtion-       sesti tavoitteena tukea vanhusten selviytymistä
24616: osuusjärjestelmään, jossa kehittämistavoitteet ja     omassa kodissaan ja tutussa elinympäristössään
24617: uudet voimavarat määritellään valtakunnallisessa      niin kauan kuin se suinkin on mahdollista.
24618: suunnitelmassa.                                       Palveluissa pyritään pienimuotoisuuteen ja alu-
24619:    Vanhainkotien henkilökunnan määrässä on hy-        eelliseen palvelujen järjestämiseen, niin ettei
24620: vin suuria eroja laitoskohtaisesti. Vuoden 1983       vanhusten tarvitsisi siirtyä pois tutusta ympäris-
24621: tilaston mukaan kunnallisten vanhainkotien ko-        töstään.
24622: konaishenkilökunnan määrä vaihteli 29--129               Valtaosa maamme kunnista on järjestänyt van-
24623: henkilöä 100 hoitopaikkaa kohti. Vastaavat luvut      husten laitoshoidon oman kunnan vanhainkodis-
24624: hoitohenkilökunnan osalta olivat 2--93.               sa, jolloin yhteydenpito entiseen elinympäristöön
24625:    Sosiaalihallitus on suositellut yleiskirjeessään   ja läheisiin ihmisiin ei muodostu kohtuuttoman
24626: vanhainkotien henkilökunnan mitoitusperusteek-        vaikeaksi. Maamme hieman yli 400 kunnallisesta
24627: si 52 osastolla työskentelevää henkilöä 100 hoito-    vanhainkodista noin 30 toimii vielä useamman
24628: paikkaa kohti. Tähän henkilöstöön ei sisälly ta-      kunnan muodostaman kuntainliiton ylläpitämi-
24629: lous-, hallinto- ja huoltohenkilöstöä. Lähiajan       nä. Vanhusten avohuoltoa kehittämällä pyritään
24630: tavoitteena on nostaa kaikkien vanhainkotien          kaikkien vanhusten kohdalla siirtämään pitkäai-
24631: hoitohenkilökunnan määrä tämänhetkiseen val-          kaiseen laitoshoitoon sijoittamista mahdollisim-
24632: takunnaliseen keskiarvoon 34 hoitohenkilökun-         man pitkään. Myös perustamalla palveluasuntoja
24633: taan kuuluvaa työntekijää 100 hoitopaikkaa koh-       oman kunnan alueelle voidaan joissakin tapauk-
24634: den. Tämän toteuttamiseksi käytettävissä olevat       sissa korvata laitoshoitoa ja auttaa esim. lyhyt-
24635: uudet virat pyritään suuntaamaan niihin laitok-       aikaisen vanhainkotihoidon tuella vanhuksia sel-
24636: siin, joiden henkilökuntatilanne on kaikkein vai-     viytymään normaaleista asumisolosuhteista.
24637: kein. Vanhainkotien henkilökuntamääriä joudu-            Kaikessa vanhustenhuollon kehittämisessä py-
24638: taan vastaisuudessa lisäämään hoidettavana ole-       ritään vanhusten yksilöllisten tarpeiden huo-
24639: vien vanhusten huonokuntoisuuden ja avohuol-          mioon ottamiseen.
24640: 
24641:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
24642:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
24643:                                         1986 vp. -- RJC n:o 332                                          3
24644: 
24645: 
24646: 
24647: 
24648:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
24649: 
24650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            serviceformer skall kunna ordnas som stöd för
24651: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          den öppna vården.
24652: den 3 oktober 1986 tili vederbörande medlem av             Läget för personalen vid det i spörsmålet
24653: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       nämnda åldringshemmet i Karinaio en-Tarvasjoki
24654: dagsman Mikko Rönnholm undertecknade spörs-             är dock inte det alira sämsta, dvs. hemmet
24655: mål nr 332:                                             placerar sig i en riksomfattande jämförelse på en
24656:                                                         nivå något över genomsnittet. Ökningen av anta-
24657:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        let tjänster for vårdpersonalen innebär enligt den
24658:         för att vårdpersonalstyrkan vid åldrings-       riksomfattande pianeo för åren 1987--1991 230
24659:         hem skali kunna höjas tili den nivå som         nya tjänster årligen inom socialvården, vilket är
24660:         en human service förutsätter, och               sammanlagt 1 150 tjänster under planeperioden.
24661:            hur ämnar Regeringen garantera åld-             Mao kan försöka underlätta läget för persona-
24662:         ringarna anstaltsservice i egen bekant he-      len vid åldringshem ortvis även genom att ut-
24663:         mortsmiljö?                                     veckla ett ändamålsenligt samarbete mellan häl-
24664:                                                         sovård och hemservice. Dettakan ske exempelvis
24665:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        så att man i allt större utsträckning anlitar
24666: anföra följande:                                        gemensam personal. Då vårdbehovet ökar kan
24667:    Enligt socialvårdslagen är det kommunernas           läget för personalen underlättas genom att perso-
24668: skyldighet att anordna service för ål~ringar: Från      nalen vid hälsovårdscentralerna anlitas för sjuk-
24669: och med ingången av år 1984 övergiCk soctalvår-         vårdsuppgifter.
24670: den i sin helhet tili ett nytt planerings- och             Den främsta målet för åldringsservice är att
24671: statsandelssystem, i vilket utvecklingsmålen och        stödja åldringarna så att de klarar sig i sitt eget
24672: de nya resurserna definieras inom ramen för en          hem och i sin bekanta livsmiljö så länge som
24673: riksomfattande pian.                                    möjligt. Det bör i mån av möjlighet ordnas
24674:    Antalet anstälida vid åldringshem varierar           service av mindre format och på lokal nivå, så att
24675: kraftigt vid olika anstalter. Enligt statistiska upp-   åldringarna inte skall behöva lämna den bekanta
24676: gifter från år 1983 varierade den sammanlagda           miljön.
24677: personalstyrkan vid kommunala åldringshem                  Den övervägande delen av vårt lands kommu-
24678: melian 29 och 129 personer per 100 vårdplatser.         ner har ordnat anstaltsvården för åldringar vid
24679: Motsvarande siffror för vårdpersonalens del var         åldringshem i den egoa kommunen. Härigenom
24680: 2--93.                                                  blir det inte orimligt svårt att upprätthålia kon-
24681:    Socialstyrelsen har i sitt cirkulär rekommende-      takten med den tidigare livsmiljön och med
24682: rat, att dimensioneringsgrunden för personalen          närastående. Av de något över 400 kommunala
24683: vid åldringshem bör vara 52 på avdelningen              åldringshemmen i vårt land upprätthålis ännu ca
24684: arbetande personer per 100 vårdplatser. Denna           30 av kommunalförbund bestående av flera kom-
24685: personai omfattar inte ekonomi-, förvaltnings-          muner. Genom att den öppna vården utvecklas
24686: och underhållspersonal. Målet under den när-            försöker man i fråga om samtliga åldringar så
24687: maste framtiden är att höja vårdpersonalstyrkan         långt som möjligt undvika att placera dem i
24688: vid samtliga åldringshem tili det nuvarande riks-       långtidsvård på anstalt. I vissa fall kan an-
24689: omfattande genomsnittet, dvs. tili 34 tili vård-        staltsvården även ersättas genom att servicebostä-
24690: personalen hörande arbetstagare per 100 vård-           der byggs på den egoa kommunens område och
24691: platser. För att kunna uppnå detta försöker man         åldringar får hjälp med att klara av de normala
24692: placera de disponibla nya tjänsterna i de anstalter     boendeförhållandena t.ex. med stöd av kortvarig
24693: där personalsituationen är allra svårast. I fram-       vård på åldringshem.
24694: tiden är det nödvändigt att öka personalstyrkan            Utvecklandet av hela åldringsvården skall så
24695: vid åldringshem på grund av att de åldringar som        långt som möjligt utgå från att åldringarnas
24696:  vårdas där är i dålig kondition och för att            individuelia behov beaktas.
24697: 
24698:      Helsingfors den 7 november 1986
24699:                                                                                Minister Matti Puhakka
24700: \
24701:     \
24702:                                                1986 vp.
24703: 
24704: Kirjallinen kysymys n:o 333
24705: 
24706: 
24707: 
24708: 
24709:                                   Rönnholm: Pienten kuntien koulurakentamisen tukemisesta
24710: 
24711: 
24712:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24713: 
24714:   Turun ympäristössä on pieniä kuntia, mm.           on kuitenkin pienille kunnille ylivoimainen ny-
24715: Vahto ja Rusko, joiden peruskoulun yläaste on        kyisillä rahoitusjärjestelyillä.
24716: muissa kunnissa: Ruskon Turussa ja Vahdon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24717: Nousiaisissa. Koululaisille järjestely on epämiel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24718: lyttävä matka-aikojen ja odotuksen vuoksi. Kou-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24719: lukuormituksen kasvaessa voitaisiin rakentaa näil-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24720: le kunnille yhteinen yläaste Ruskolle, mikä olisi
24721: sijoitukseltaan luonnollinen paikka. Investointi               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24722:                                                             ryhtyä pienten kuntien kouluinvestoin-
24723:                                                             tien mahdollistamiseksi?
24724: 
24725:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
24726: 
24727:                                           Mikko Rönnholm
24728: 
24729: 
24730: 
24731: 
24732: 260982B
24733: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 333
24734: 
24735: 
24736: 
24737: 
24738:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24739: 
24740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kasmäärän ja taloudellisten voimavarojen vähäi-
24741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syyden vuoksi muodostuisi kunnan taloudelle
24742: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-    erityisen rasittavaksi, myönnetty valtionosuus
24743: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     opetusministeriön määräämin perustein maksaa
24744: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Rönn-    rakennusaikaisena.
24745: holmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       Edellä mainitusta valtionosuuden maksamises-
24746: n:o 333:                                             ta pienelle ja vähävaraiselle kunnalle on tarkem-
24747:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       min määrätty 26 päivänä helmikuuta 1986 anne-
24748:        ryhtyä pienten kuntien kouluinvestoin-        tussa opetusministeriön päätöksessä. Päätöksen
24749:        tien mahdollistamiseksi?                      mukaan kuntaa on pidettävä asukasmäärältään
24750:                                                      pienenä, jos kunnan asukasluku vuoden 1985
24751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       alussa oli enintään 5 000, ja kunnan taloudellisia
24752: seuraavaa:                                           voimavaroja vähäisinä, jos veroäyrimäärä asukasta
24753:                                                      kohden vuodelta 1984 toimitetussa verotuksessa
24754:    Kunnat rahoittavat kouluinvestointinsa vero-      ei ollut suurempi kuin 3. kantokykyluokkaan
24755: tuksella tai muutoin keräämillään varoilla, laina-   kuuluvien kuntien asukasta kohden laskettujen
24756: rahoituksella sekä valtionosuudella. Valtion toi-    veroäyrien keskimäärä. Tämä opetusministeriön
24757: menpiteet rahoitusosuutensa osalta ovat valtion-     päätös on voimassa vuoden 1986 loppuun. Vuot-
24758: osuuden myöntäminen rakennuksen perustamis-          ta 1987 varten annetaan uusi opetusministeriön
24759: kustannuksiin ja myönnetyn valtionosuuden            päätös.
24760: maksaminen kunnalle.                                    Niin kuin edellä on esitetty, asukasmäärältään
24761:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-     pienien kuntien vaikeudet kouluinvestointiensa
24762: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
24763:                                                      rahoituksessa on uudessa lainsäädännössä otettu
24764: (1112/78) 2 §:n mukaan, sellaisena kuin sanottu
24765:                                                      huomioon.
24766: lainkohta on 20 päivänä joulukuuta 1985 anne-
24767: tussa laissa (986/85 ), peruskoulun perustamis-         Edellä olevan perusteella ja kun edellä maini-
24768: kustannuksiin myönnettävän valtionrahoituksen        tun lain (986/85) säännökset valtionosuuden
24769: suuruus määräytyy kunnan kantokykyluokan mu-         maksamisesta rakennusaikaisena ovat olleet voi-
24770: kaan. Kunnan kokoa, mitattiinpa sitä kunnassa        massa niin lyhyen ajan, ettei niiden soveltamises-
24771: asuvan väestön määrällä tai kunnan pinta-alalla,     ta ole ehditty saada kokemusperäistä tietoa, halli-
24772: ei siten voimassa olevan peruskoululainsäädän-       tus ei pidä enempiin toimenpiteisiin ryhtymistä
24773: nön mukaan voida ottaa huomioon perustamis-          tässä vaiheessa tarpeellisena. Kuitenkin hallitus
24774: kustannuksiin myönnettävän valtionrahoituksen        seuraa valtionosuuden maksattamissäännösten ja
24775: suuruutta määrättäessä.                              -määräysten soveltamista ja sen jälkeen kun on
24776:    Sen sijaan perustamiskustannuksiin myönne-        saatu enemmän kokemusperäistä tietoa, harki-
24777: tyn valtionrahoituksen maksamisessa kunnalle voi     taan, onko ja millä tavalla valtionosuuden mak-
24778: kunnan pienuudella olla joissakin tapauksissa        sattamisperusteista annettuja määräyksiä muutet-
24779: ratkaiseva merkitys. Pääsääntöisesti maksetaan       tava.
24780: perustamiskustannuksiin myönnetty valtionosuus          Lopuksi mainittakoon, että edustaja Rönnhol-
24781: 1--2 kantokykyluokkiin kuuluville rakennusai-        min kysymyksessä mainittu Vahdon kunta, joka
24782: kaisena ts. ennakkona sekä loppueränä, ja kanto-     kuuluu 4. kantokykyluokkaan ja jonka asukaslu-
24783: kykyluokkiin 3--10 kuuluville kunnille seitse-       ku vuoden 1985 alussa oli 1 371, vähentää tänä
24784: män vuoden aikana vuotuisina yhtä suurina erinä      vuonna Laukolan ala-asteen lisärakennuksen,
24785: rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tästä pää-        jonka normaalihinta on 5 684 000 markkaa.
24786: säännöstä poiketen voidaan, sellaiselle kantoky-     Hankkeen perustamiskustannuksiin myönnettävä
24787: kyluokkaan 3--10 kuuluvalle kunnalle, jolle          valtionosuus maksetaan kunnalle rakennusaikai-
24788: koulurakennuksen rahoitus kunnan pienen asu-         sena.
24789: 
24790:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
24791: 
24792:                                                                   Opetusministeri Pir.fo Ala-Kapee
24793:                                       1986 vp. -      KK n:o 333                                        3
24794: 
24795: 
24796: 
24797: 
24798:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24799: 
24800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          invånarantal och obetydliga ekonomiska resurser
24801: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skulie bli särskilt betungande för kommunens
24802: den 3 oktober 1986 tili vederbörande medlem av        ekonomi, betalas under byggnadstiden enligt
24803: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     grunder som undervisningsministeriet bestämmer
24804: dagsman Rönnholm undertecknade spörsmål nr            närmare.
24805: 333:                                                     Om den ovan nämnda betalningen av statsan-
24806:                                                       del tili små och ekonomiskt svaga kommuner
24807:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bestäms närmare i undervisningsministeriets be-
24808:        för att möjliggöra skolinvesteringar i små     slut av den 26 februari 1986. Enligt beslutet skall
24809:        kommuner?                                      en kommun betraktas som liten tili sitt invånar-
24810:                                                       antal, om dess invånarantal vid ingången av år
24811:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1985 var högst 5 000, och kommunens ekono-
24812: anföra följande:                                      miska resurser som obetydliga, om antalet skatt-
24813:    Kommunerna finansierar sina skolinvesteringar      ören per invånare vid beskattningen för år 1984
24814: med medel som de fått genom beskattningen             inte var större än medeltalet av antalet skattören
24815: elier på annat sätt, med lånefinansiering samt        per invånare i kommunerna i den tredje bär-
24816: med statsandel. Staten deltar i finansieringen        kraftsklassen. Undervisningsministeriets beslut är
24817: genom att bevilja starsandel för anläggningskost-     i kraft tili utgången av år 1986. För år 1987
24818: naderna för byggnader och betala den beviljade        utfärdar undervisningsministeriet ett nytt beslut.
24819: statsandelen tili kommunerna.                            Såsom ovan anförts har svårigheterna i finan-
24820:    Enligt 2 § lagen om statsandelar och statsun-      sieringen av skolinvesteringar i kommuner med
24821: derstöd tili grundskolor, gymnasier och alimänna      e~t litet invånarantal beaktats i den nya lagstift-
24822: bibliotek (1112/ 78), sådant lagrummet lyder i        mngen.
24823: Iag av den 20 december 1985 (986/85), bestäms            På grund av det ovan anförda och då de
24824: storleken av den statsfinansiering som beviljas för   stadganden om betalning av starsandel under
24825: anläggningskostnaderna för grundskola enligt          byggnadstiden som ingår i den ovan nämnda
24826: kommunens bärkraftsklass. Kommunens storlek,          lagen (986/ 85) har varit i kraft en så kort tid att
24827: oberoende av om den mäts enligt invånarantalet        man inte hunnit få någon erfarenhet av deras
24828: elier arealen, kan därmed enligt den nu gäliande      tiliämpning, anser regeringen att det inte är
24829: grundskolelagstiftningen inte beaktas då storle-      nödvändigt att vidta ytterligare åtgärder i detta
24830: ken av den statsfinansiering som beviljas för         skede. Regeringen bevakar dock tillämpningen
24831: anläggningskostnaderna bestäms.                       av stadgandena och bestämmelserna om betal-
24832:     Däremot kan en kommuns ringa storlek i vissa      ning av starsandel och då man har fått mera
24833: fali ha avgörande betydelse då statsfinansiering      erfarenhet överväger man om och på vilket sätt
24834: som beviljats för anläggningskostnader betalas        bestämmelserna om grunderna för betalning av
24835: tili kommunen. 1 regel betalas starsandel som         starsandel bör ändras.
24836: beviljats för anläggningskostnader tili kommuner         1 riksdagsman Rönnholms spörsmål nämns
24837: i bärkraftsklasserna 1-2 under byggnadstiden,         Vahto kommun, för vars del det slutligen kan
24838: dvs. som förskott samt som slutrat, samt tili         framhålias att kommunen, som hör tili bärkrafts-
24839: kommuner i bärkraftsklasserna 3-10 under sju          klass 4 och som vid ingången av år 198 5 hade
24840: år i lika stora årliga rater efter det byggnaden      1 371 invånare, i år bygger ett annex tili Laukola
24841: blivit färdig. Med avvikelse från denna huvud-        lågstadium för ett normalpris av 5 684 000 mk.
24842: regel kan starsandel som beviljats sådan kommun       Den starsandel som beviljas för anläggningskost-
24843: i bärkraftsklasserna 3-10, i viiken finansieringen    naderna för projektet betalas tili kommunen
24844: av skolbyggnaden tili följd av kommunens ringa        under byggnadstiden.
24845: 
24846:      Helsingfors den 7 november 1986
24847: 
24848:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
24849:                                                   1986 vp.
24850: 
24851: Kirjallinen kysymys n:o 334
24852: 
24853: 
24854: 
24855: 
24856:                                     Paavilainen ym.: Reumasairauksien hoidon parantamisesta
24857: 
24858: 
24859:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24860: 
24861:     Reumasairaudet ovat geneettisistä ja ilmastolli-    yliopistosta haittaa alan tieteellistä tutkimusta,
24862: sista syistä johtuen yleisempiä Suomessa kuin           joka Suomessa on perinteisesti ollut vahvaa. Suo-
24863: useimmissa muissa maissa. Suomessa on kuiten-           mi on ollut eräillä reumatologian ja reumakirur-
24864: kin reumatauteja hoitavien erikoislääkäreiden,          gian alueilla edelläkävijänä koko maailmassa.
24865: reumatologien, määrä pienempi kuin muissa               Pienelle maalle ovat kapeallakin saralla saavute-
24866: Pohjoismaissa. Islannissa on 24, Tanskassa 21,          tut kansainväliset voitot arvokkaita, eikä niiden
24867: Norjassa 12, Ruotsissa 11 ja Suomessa 7 reumato-        hedelmiä tulisi päästää tukahtumaan resurssien
24868: logian erikoislääkärin virkaa miljoonaa asukasta        puutteeseen.
24869: kohti. Vaikka luvut eivät ole täysin vertailukel-          Opetusministeriön asettama Lääketieteen ope-
24870: poisia mm. sen vuoksi, että erikoisalan sisältö on      tusresurssien kehittämistyöryhmä esitti vuonna
24871: erilainen eri maissa, ovat ne suuntaa antavia.          1981, että jokaiseen koulutusyksikköön tulisi pe-
24872: Sama koskee sairaansijoja. Esimerkiksi Uumajan          rustaa sisätautiopin yhteyteen reumatologian
24873: yliopistosairaalan vastuualueella on 2 31 sairaan-      apulaisprofessuurit ja Helsingin yliopistoon pro-
24874: sijaa reumatologian käytössä, kun sitä suurem-          fessuuri. Tämä kannanotto ei ole johtanut
24875: massa HYKS:n keskussairaalapiirissä on vain 42          mihinkään.
24876: sairaansijaa. Suomessa kyllä hoidetaan reumatau-           Vaikka lääkärin koulutusaika reumatologian
24877:  teja myös yleisillä sisätautien sairaansijoilla ja     erikoislääkäriksi on Suomessa pisin kaikista Poh-
24878: kuntoutumislaitoksissa, mutta niiden valmiudet          joismaista, siihen sisältyy vähiten itse reumatau-
24879: eivät luonnollisista syistä ole yhtä hyviä kuin alan    tien opiskelua. Pitkä ja osaksi epätarkoituksen-
24880:  erikoisosastoilla.                                     mukainen sekä muista Pohjoismaista poikkeava
24881:     Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmä esitti        erikoistumiskoulutus yhdessä puuttuvien etene-
24882: vuonna 1980, että keskussairaalapiireihin tulisi        mismahdollisuuksien kanssa keskussairaaloissa on
24883:  perustaa 1-2 reumatologian erikoislääkärin vir-        aiheuttanut pakoa alalta. Lyhyen ajan sisällä on
24884:  kaa ja 20 sairaansijaa 100 000 asukasta kohti.         useita kokeneita erikoislääkäreitä siirtynyt parem-
24885:  Esimerkiksi HYKS:n piirissä on tällä hetkellä          min palkatmihin virkoihin muille erikoisaloille
24886:  neljä erikoislääkärin virkaa ja jo mainitut 42         tai reumatologian ylilääkäreiksi Ruotsiin.
24887:  sairaansijaa miljoonaa asukasta kohti. Lapin lää-         Näin ollen on selvää, ettei reumatologian ope-
24888:  nin kahdessa keskussairaalapiirissä ei ole min-        tus yliopistoissa eikä reumatauteja sairastavien
24889:  käänlaisia reumatologian erikoislääkäritasoisia        potilaiden hoito ole Suomessa yhtä hyvin järjes-
24890:  palveluja.                                             tetty kuin muissa Pohjoismaissa.
24891:     Reumatologian opetus yliopistoissa on vähäistä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24892:  ja se on järjestetty yleensä tilapäisin voimin.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24893:  Tästä johtuen valmistuvien lääkäreiden tiedot ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24894:  taidot reumasairauksien hoidosta ovat puutteelli-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24895:  sia. Ruotsin ja Norjan lääketieteellisissä tiedekun-
24896:  nissa on reumatologian professuurit Uppsalaa ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24897:  Trondheimia lukuun ottamatta. Suomessa on                     ryhtyä reumasairauksien hoito- ja opetus-
24898:  professuuri vain Tampereen yliopistossa. Reuma-               resurssien kiireelliseksi parantamiseksi
24899:  tologian opettajien puuttuminen maan neljästä                 Suomessa?
24900: 
24901:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
24902: 
24903:            Tuula Paavilainen               Sinikka Hurskainen-Leppänen           Antti Kalliomäki
24904:  2609515
24905: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 334
24906: 
24907: 
24908: 
24909: 
24910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24911: 
24912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusi leikkaussaliyksikkö valmistui vuonna 1985.
24913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Laitos toimii tällä hetkellä yhteistyössä Tampe-
24914: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-    reen yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Yh-
24915: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     teistyötä koordinoi Tampereen yliopiston reuma-
24916: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Paavi-   sairauksien professori. Tampereen, Helsingin ja
24917: laisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    Kuopion yliopiston lääketieteen opiskelijoiden
24918: sestä n:o 334:                                       koulutukseen kuuluu koulutusjakso Reumasää-
24919:                                                      tiön sairaalassa.
24920:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24921:        ryhtyä reumasairauksien hoito- ja opetus-        Reumasäätiön sairaala on järjestänyt myös ter-
24922:        resurssien kiireelliseksi parantamiseksi      veyskeskuslääkäreiden reumasairauksien jatko-
24923:        Suomessa?                                     koulutusta. Lisäksi Reumasäätiön sairaalassa on
24924:                                                      alaan erikoistumista varten apulaislääkärin virkoja.
24925:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Myös lasten reumasairauksien hoitoa on tehos-
24926: ti seuraavaa:                                        tettu. Reumasäätiön sairaalassa lasten reumaosas-
24927:    Vuosien 1980-84 valtakunnallisen sairaanhoi-      toa on tänä vuonna peruskorjattu ja laajennettu.
24928: tolaitosten suunnitelman mukaan reumasairauk-        Turun yliopistollista keskussairaalaa varten on
24929: sien hoidon tehostamiseksi tuli keskussairaaloihin   vuodelle 1986 osoitettu lääkärin ja kaksi avusta-
24930: perustaa viimeistään vuoden 1984 aikana reuma-       van henkilökunnan virkaa lasten reumayksik-
24931: erikoislääkärin virat. Virat on perustettu ohjel-    köön. Lasten reumasairauksien suhteellisen pie-
24932: man mukaisesti.                                      nen määrän vuoksi kaksi edellä mainittua hoito-
24933:    Tällä hetkellä reumatauteihin erikoistuneita      keskusta pystyvät kattamaan lasten reumahoidon
24934: lääkäreitä on noin puolessa keskussairaaloista.      erityistarpeet. Reumalapsia hoidetaan luonnolli-
24935: Kaikkien yliopistosairaaloiden vaikutuspiirissä      sesti jokaisen keskussairaalan lastentautien osas-
24936: toimii reumatautien osasto, jossa voidaan antaa      toilla. Pohjois-Suomen lasten reumasairauksien
24937: opetusta lääketieteen opiskelijoille.                hoidon kehittäminen on Oulun yliopistollisen
24938:    Keskussairaaloiden lisäksi maassamme on reu-      keskussairaalan vastuulla.
24939: mapotilaiden erikoissairaala, Reumasäätiön sai-         Reuma ei ole viime vuosina lisääntynyt Suo-
24940: raala Heinolassa. Sen 317 sairaansijasta omistaa     messa. Reumasairauksien osastoja on perustettu
24941: valtio noin kolmanneksen, Kansaneläkelaitos kol-     eri puolelle Suomea myös tuberkuloosin hoidosta
24942: manneksen ja kunnat noin kolmanneksen. Peri-         vapautuneisiin vuodeosastoihin. Reumasairauk-
24943: aatteessa kaikki Suomen kunnat voivat lähettää       sien tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ovat olen-
24944: Reumasairaalaan potilaitaan. Reumasairaalan          naisesti parantuneet viime vuosina maassamme.
24945: 
24946:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
24947: 
24948:                                             Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
24949:                                       1986 vp. -     KK n:o 334                                         3
24950: 
24951: 
24952: 
24953: 
24954:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24955: 
24956:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1985. Ansta!ten verkar för närvarande i samarbe-
24957: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       te med Tammerfors universitetscentralsjukhus.
24958: den 3 oktober 1986 tili vederbörande medlem av       Samarbetet koordineras av professorn i reuma-
24959: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sjukdomar vid Tammerfors universitet. Tili ut-
24960: dagsledamot Paavilainen m.fl. undertecknade          bildningen för medicine studerande vid Tam-
24961: spörsmål nr 334:                                     merfors, Helsingfors och Kuopio universitet hör
24962:                                                      en utbildningsperiod vid Reumasäätiös sjukhus.
24963:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Reumasäätiös sjukhus har också anordnat fort-
24964:        för en brådskande förbättring av resurser-    bildning i reumasjukdomar för läkare vid hälso-
24965:        na för behandling av och undervisning         vårdscentralerna. Vid sjukhuset finns dessutom
24966:        om reumasjukdomar i Finland?                  assistentläkartjänster för specialisering inom om-
24967:                                                      rådet.
24968:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Även behandlingen av reumasjukdomar hos
24969: anföra följande:                                     barn har effektiverats. Vid Reumasäätiös sjukhus
24970:     Enligt den riksomfattande planen för sjuk-       har barnens reu.maavdelning i år grundreparerats
24971: vårdsanstalterna under åren 1980-1984 skulle         och utvidgats. Abo universitetscentralsjukhus har
24972: vid centralsjukhusen senast år 1984 inrättas         för år 1986 anvisats en läkartjänst och två tjänster
24973: reumaspecialisttjänster för förbättrande av be-      inom den biträdande personalen vid barnens
24974: handlingen av reumasjukdomar. Tjänsterna har         reumaenhet. På grund av att antalet fali av
24975: inrättats in enlighet med programmet.                reumasjukdomar hos barn är relativt litet förmår
24976:     För närvarande finns läkare, som har speciali-   de två ovan nämnda vårdcentralerna täcka spe-
24977:  serat sig på reumasjukdomar, vid ungefär hälften    cialbehoven inom reumavården för barn. Barn
24978: .av centralsjukhusen. Inom verksamhetsområdet        med reuma vårdas naturligtvis på avdelningarna
24979: för varje universitetssjukhus finns en avdelning     för barnsjukdomar vid varje centralsjukhus. Uleå-
24980: för reumasjukdomar, där medicine studerande          borgs universitetscentralsjukhus ansvarar för ut-
24981:  kan undervisas.                                     vecklandet av behandlingen av reumasjukdomar
24982:     Utöver centralsjukhusen finns i Finland ett      hos barn i norra Finland.
24983:  specialsjukhus för reumapatienter, Reumasäätiös        Reuman har inte ökat i Finland under de
24984:  sjukhus i Heinola. Av dess 317 vårdplatser äger     senaste åren. Avdelningar för reumasjukdomar
24985:  staten ungefär en tredjedel, Folkpensionsan-        har dessutom inrättats i olika delar av Jandet vid
24986:  sta!ten en tredjedel och kommunerna ungefär en      bäddavdelningar, som har frigjorts från tuber-
24987:  tredjedel. Alla Finlands kommuner kan i princip     kulosvården. Möjligheterna tili undersökning och
24988:  sända sina patienter tili reumasjukhuset. Reuma-    behandling av reumasjukdomar har förbättrats
24989:  sjukhusets nya operationsavdelning blev klar år     avsevärt i vårt land under de senaste åren.
24990: 
24991:      Helsingfors den 7 november 1986
24992: 
24993:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
24994:                          j
24995:                         j
24996:                        j
24997:                       j
24998:                      j
24999:                     j
25000:                    j
25001:                   j
25002:                  j
25003:                 j
25004:                j
25005:               j
25006:              j
25007:             j
25008:            j
25009:           j
25010:          j
25011:         j
25012:        j
25013:       j
25014:      j
25015:     j
25016:    j
25017:   j
25018:  j
25019: j
25020:                                                 1986 vp.
25021: 
25022: ~rjallinen   kysymys n:o 335
25023: 
25024: 
25025: 
25026: 
25027:                                   Anttila: Hausjärven kunnan määräämisestä erityisalueeksi
25028: 
25029: 
25030:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25031: 
25032:   Hausjärven kunnanhallitus on esittänyt, että        järvelle uuden yrityksen sijaintipaikkaa hakies-
25033: fausjärven kunta määrättäisiin tuotantotoimin-        saan, koska kunnan rajan toisella puolella on
25034: tan alueellisesta tukemisesta annetun lain mu-        mahdollisuus saada erityistukialue-etuudet tai
25035: aisesti erityisalueeksi. Hausjärven kunta on          teollisuuskyläetuudet. Hausjärven kunta on
25036: dustanut elinkeinorakenteeltaan keskiarvokun-         omalla toiminnallaan aktiivisesti viimeisten 2 5
25037: aa Kanta-Hämeessä. Maatalouden osuus on ollut         vuoden aikana investoinut teollisuushallien ra-
25038: tieman yli keskiarvon ja palveluiden osuus vas-       kentamiseen ja asuntotuotantoon. Yli puolet
25039: aavasti hieman alle. Kunnan työpaikkaomavarai-        kunnan teollisista työpaikoista sijaitsee rakennuk-
25040: uus on ollut maakunnan muihin kuntiin verrat-         sissa, jotka kunta on rakentanut tai muutoin
25041: una alhainen. Kunnallistalouden kannalta on           ollut osallisena hankkeessa.
25042:  unnan kolmen taajaman kehittäminen vaatinut             Viimeisimmät konkurssit työpaikkamenetyksi-
25043: unsaasti voimavaroja. Hausjärvi onkin viime           neen aiheuttavat kunnan työttömyysasteen nou-
25044: uosina pyrkinyt panostamaan kunnan kehittä-           sun yli 7 % :iin, mikä merkitsee kunnan olevan
25045: niseksi asumiskuntana omaa perinteistä teolli-        pahimpia työttömyysalueita Helsingin työvoima-
25046: uutta unohtamatta.                                    piirissä. Aiemmin työttömyysaste on vaihdellut
25047:    Hausjärven kunnan elinkeinopolitiikka on kui-      2-5 %:n välillä.
25048: enkin kokenut viimeisten vuosien aikana takais-          Kauppa- ja teollisuusministeriön Hämeen lää-
25049: :uja ja kunta on menettänyt yhteensä noin 300         nin teollisuuspiiri on antanut lausuntonsa Haus-
25050: yöpaikkaa. Viimeisimpänä näistä kesäkuussa ta-        järven kunnan erityisalueanomuksesta ja pitää
25051: ,ahtuneet Oittivalu Oy:n ja Kuljetuskone Oy:n         perusteltuna Hausjärven nimeämistä erityisalu-
25052: :onkurssit. Kunnan tänä vuonna Makrotalo Oy:n         eeksi. Edelleen Hämeen maakuntaliitto puoltaa
25053: :anssa tekemä teollistamissopimus tuo kuntaan         Hausjärven kunnan määräämistä erityisalueeksi.
25054: nsi vuoden aikana noin 50 työpaikkaa, mutta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25055: iittävästi korvaavia työpaikkoja ei nyt tehdyillä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25056: opimuksilla ole näköpiirissä. Kunnan aktiivinen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25057: eollistamispolitiikka on nostanut myös lainojen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25058: :okonaismäärän tänä vuonna yli 4 000 markkaan
25059: .sukasta kohti laskettuna, kun se Hausjärvellä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25060: -iime vuosina on ollut valtakunnallista keskita-             ryhtyä ja missä aikataulussa Hausjärven
25061: oa. Hausjärven asemaa ja kehitystä tarkasteltaes-            kunnan määräämiseksi tuotantotoimin-
25062: a on myös huomioitava että kunnan naapureina                 nan alueellisesta tukemisesta annetun
25063: ,vat Riihimäki teollisuuskylineen sekä Janakkalan            lain mukaiseksi erityisalueeksi ja
25064: ~ervakoski erityisalue-etuineen. Tämän kohdalla                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25065: :ulminoituvat nykyisen aluepolitiikan epäkohdat              ryhtyä poistaakseen nykyisen aluepoliitti-
25066: ,ahimmillaan, kun ottaa huomioon sen, että                   sen tuen kunnan aluesidonnaisuuden,
25067: -:lausjärven kunnan naapureina molemmin puo-                 jolla luodaan Etelä-Suomessa kuntien
25068: in ovat erityistukialue-etuuksista nauttivat alu:            kesken epätervettä kilpailua tilanteessa,
25069: ·et. Kun aluepoliittinen tuki on sidottuna maan-             jossa vain osa maakunnan alueesta on
25070: ieteelliseen alueeseen ja kun koko alue ei kuulu             kyseisten aluepoliittisten etujen piirissä,
25071: .luepoliittisen tuen piiriin, vääristyy kuntien vä-          ja tilanteessa, jossa aluepoliittinen etui-
25072: inen kilpailu yritystoiminnasta kohtuuttomasti.              suus ohjaa hyvin voimakkaasti yritysten
25073: ~urha on kuvitella, että yrittäjä pysähtyy Haus-             sijoittamista?
25074:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
25075: :60964G
25076:                                            Sirkka-Liisa Anttila
25077: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 335
25078: 
25079: 
25080: 
25081: 
25082:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25083: 
25084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suudet ovat muutoin osoittautuneet poikkeuksel
25085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Iisen vaikeiksi.
25086: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-         Edellytyksenä on lisäksi, että kunta on joutu
25087: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       nut em. syistä muuta perusvyöhykettä selväst
25088: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Antti-     huonompaan asemaan. Vastaavin edellytyksir
25089: lan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     voidaan erityisalueeksi määrätä kunnan osa.
25090: 335:                                                      Kysymyksessä tarkoitettu Hausjärven kunt:
25091:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuuluu IV perusvyöhykkeeseen. Kunnan työttö
25092:         ryhtyä ja missä aikataulussa Hausjärven        myysaste on ollut ja on edelleen alhaisempi kuit
25093:         kunnan määräämiseksi tuotantotoimin-           vyöhykkeen keskimäärin. Viime vuosina Hausjär
25094:         nan alueellisesta tukemisesta annetun          ven työttömyysaste on ollut vakaa eli keskimäärit
25095:         lain mukaiseksi erityisalueeksi ja             3,8% ja IV perusvyöhykkeen 4,1 %. Syyskuw
25096:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työttömyysaste oli 3, 7 %. Kunnassa viime vuosi
25097:                                                        na tapahtuneet konkurssit eivät ole kohottanee
25098:         ryhtyä poistaakseen nykyisen aluepoliitti-
25099:         sen tuen kunnan aluesidonnaisuuden,            työttömyysastetta. Myös väestönmuutos on ollu
25100:                                                        positiivin~n ja kunta on saanut viime vuosin
25101:         jolla luodaan Etelä-Suomessa kuntien
25102:                                                        muuttovOlttoa.
25103:         kesken epätervettä kilpailua tilanteessa,
25104:         jossa vain osa maakunnan alueesta on              Hausjärven kunta ei siten täytä erityisalueek5
25105:         kyseisten aluepoliittisten etujen piirissä,    määräämisen edellytyksiä eikä se ole joutunu
25106:         ja tilanteessa, jossa aluepoliittinen etui-    muuta perusvyöhykettä selvästi huonompaan ase
25107:         suus ohjaa hyvin voimakkaasti yritysten        maan. Naapurikunnista Janakkalan kunnan Tet
25108:         sijoittamista?                                 vakosken taajama on määrätty erityisalueek~
25109:                                                        vuoden 1987 loppuun. Riihimäki ei nauti mitää
25110:                                                        erityisalue-etuisuuksia.
25111:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
25112: ti seuraavaa:                                             Aluepoliittiset aluejaot ovat aluepoliittise
25113:                                                        tuen kohdentamisen väline. Perusvyöhyke- j
25114:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-      tukialuejako muodostetaan lain mukaan kuntie
25115: sestä annetun lain perusteella valtioneuvosto voi      kehittyneisyyserojen perusteella. Lisäksi määr~
25116: sisäasiainministeriön esityksestä määrätä kunnan       tään erityisalueet edellä olevin perustein ja niill
25117: erityisalueeksi, jos kunnassa                          myönnetään aluepoliittista tukea korotettuna.
25118:    -- on rakenteellisista syistä pysyvä korkea työt-      Aluejaot kuuluvat olennaisena osana aluepc
25119: tömyys,                                                litiikkaan eikä niistä ole tarkoitus luopua, vaa
25120:    -- on syntynyt äkillinen poikkeuksellisen kor-      aluepoliittista tukea kohdennetaan kuntiin ja1
25121: kea työttömyys tai                                     kossakin aluejakojen ja erityisaluemenettely
25122:    -- elinkeinotoiminnan        kehittämismahdolli-    avulla.
25123: 
25124:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
25125: 
25126:                                                                               Ministeri Toivo Yläjärvi
25127:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 335                                           3
25128: 
25129: 
25130: 
25131: 
25132:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25133: 
25134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Förutsättningen är dessutom att kommunen av
25135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ovan nämnda skäl råkat i en klart sämre ställning
25136: den 3 oktober 1986 tili vederbörande medlem av       än baszonen i övrigt. Under motsvarande
25137: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    förutsättningar kan det förordnas att en del av en
25138: dagsledamot Anttila undertecknade spörsmål nr        kommun skali utgöra ett specialområde.
25139: 335:                                                    Hausjärvi kommun, som avses i spörsmålet,
25140:                                                      hör tili IV baszonen. Arbetslöshetsgraden i kom-
25141:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      munen har varit och är fortfarande lägre än i
25142:        och enligt viiken tidtabeli för att förord-   zonen i genomsnitt. Under de senaste åren har
25143:        na Hausjärvi kommun tili ett sådant           arbetslöshetsgraden i Hausjärvi varit stabil, dvs. i
25144:        specialområde som avses i lagen om främ-      genomsnitt 3,8 % och i hela IV baszonen
25145:        jande av en balanserad regional utveck-       4,1 %. Arbetslöshetsgraden var i september
25146:        ling och                                      3, 7 % . De konkurser som under de senaste åren
25147:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      inträffat i kommunen har inte höjt arbetslös-
25148:        för att avlägsna den nuvarande bunden-        hetsgraden. Även befolkningsrörelsen har varit
25149:        heten vid ett visst område för kommuner       positiv och kommunen har under de senaste åren
25150:        som det regionalpolitiska stödet medför       erhållit flyttningsvinst.
25151:        och varigenom en osund konkurrens ska-           Hausjärvi kommun uppfylier således inte
25152:        pas mellan kommunerna i södra Finland i       förutsättningarna för att det skali kunna förord-
25153:        en situation, där endast en del av lands-     nas att kommunen skall utgöra ett specialområ-
25154:        delens område omfattas av ifrågavarande       de. Inte helier har Hausjärvi råkat i någon klart
25155:        regionalpolitiska förmåner, och i en si-      sämre stälining än baszonen i övrigt. I fråga om
25156:        tuation, där regionalpolitisk fördelaktig-    grannkommunerna har det förordnats att Terva-
25157:        het mycket kraftigt styr företagens place-    koski tätort i Janakkala kommun skali utgöra
25158:        ring?                                         specialområde tili utgången av år 1987. Riihimä-
25159:                                                      ki åtnjuter inga specialområdesförmåner.
25160:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         De regionalpolitiska områdesindelningarna är
25161: anföra följande:                                     ett medel vid inriktningen av det regionalpolitis-
25162:                                                      ka stödet. Indelningen i baszoner och stödområ-
25163:    Utgående från lagen om främjande av en            den görs enligt lagen på grundval av skilinaderna
25164: balanserad regional utveckling kan statsrådet på     i utvecklingsnivån melian kommunerna. Dess-
25165: framstälining av inrikesministeriet förordna att     utom förordnas specialområdena på ovanstående
25166: kommunen skall utgöra ett specialområde, om          grunder och de beviljas höjt regionalpolitiskt
25167: det i kommunen                                       stöd.
25168:    -- förekommer stor bestående arbetslöshet,           Områdesindelningarna utgör en väsentlig del
25169: som har strukturella orsaker,                        av regionalpolitiken och avsikten är inte att avstå
25170:    -- plötsligt har uppkommit exceptionelit stor     från dem. Det regionalpolitiska stödet kommer
25171: arbetslöshet elier                                   tvärtom även i fortsättningen att fördelas mellan
25172:    -- eljest har visat sig exceptionelit svårt att   kommunerna med hjälp av områdesindelningar-
25173: utveckla näringsverksamheten.                        na och specialområdesförfarandet.
25174: 
25175:      Helsingfors den 11 november 1986
25176: 
25177:                                                                              Minister Toivo Yläjärvi
25178:                                                 1986 vp.
25179: 
25180: Kirjallinen kysymys n:o 336
25181: 
25182: 
25183: 
25184: 
25185:                                    Anttila: Maitotalouden tutkimuslaitoksen tutkimus- ja tuotekehit-
25186:                                        telytoiminnan kehittämisestä
25187: 
25188: 
25189:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25190: 
25191:     Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksen toi-       keskukseen. Valtion tutkimuslaitoksista VELL
25192: minnan kehittämiseksi on laadittu suunnitelma,         suorittaa lähinnä hygieenisen laadun valvontaan
25193: joka jakautuu maidon ~ut~imustoiminn~n kehi~­          liittyvää tutkimustoimintaa mutta ei elintarvike-
25194: tämiseen ja maitovalmisteiden tuotekehittelytOI-       teknologista tutkimusta.
25195: minnan aloittamiseen sekä laitoksen toiminta-              Suunnitellun kananmuniin ja kananmunaval-
25196: alueen laajentamiseen kattamaan rajatusti myös         misreisiin kohdistuvan tutkimus- ja tuotekehitte-
25197: kananmuniin ja lihaan liittyvän teknologisen tut-      lytoiminnan tavoitteena olisi ensisijaisesti koti-
25198: kimuksen ja tuotekehittelyn. Suunnitelmaan liit-       maan markkinoille sopivien kananmunavalmis-
25199: tyvät myöskin henkilöstölisäysehdotukset ja ra-        teiden kehittäminen ja kananmunan ainesosien
25200: hoitussuunnitelma. Valtion maitotalouden tutki-        hyödyntäminen elintarviketeollisuuden tarpeita
25201: muslaitoksen, joka toimii Jokioisissa, toiminta-       varten.
25202: mahdollisuuksia on viimeisten parinkymmenen                Lisäksi tulisi samalla ottaa huomioon myös
25203: vuoden aikana olennaisesti parannettu. Kuiten-         muun teollisuuden mahdollisuudet käyttää hy-
25204: kin henkilöstöresurssien niukkuus, erityisesti hy-     väksi kananmunia ja niiden ainesosia. Kyseisen
25205: vin koulutetun tutkijahenkilöstön puuttuminen,         tutkimus- ja tuotekehittelytoiminnan aloittami-
25206: estää olennaisesti tutkimustoiminnan edelleen          seksi edellytetään, että laitokseen perustetaan
25207: kehittämisen.                                          suunnittelukaudella tutkijaryhmä, jonka kokoon-
25208:     Elintarvikkeiden tuotanto on nykyisin hyvin        pano olisi yksi tutkija, yksi elintarviketeknikko ja
25209: suurelta osalta toimintaa, jossa eri peruselintar-     yksi laborantti.
25210: vikkeiden ainesosia yhdistetään keskenään. Tästä           Lihan ja lihavalmisteiden tutkimus- ja tuoteke-
25211: syystä maidon, lihan ja kananmunien lisäksi            hittelytoiminnan ensisijaisena tarkoituksena olisi
25212: markkinoilla on lukuisia näiden elintarvikkeiden       laajentaa laitoksen toimialaa siten, että laitoksen
25213: yhdistelmiä, joita pyritään kehittämään jatkuvas-      tuotekehittelytoiminnassa voitaisiin tehokkaasti
25214:  ti lisää. Tämä johtuu siitä, että peruselintarvik-    hyödyntää erilaisten animaalisten peruselintarvik-
25215: keiden ainesosia pystytään nykyisin erottamaan         keiden yhdistämismahdollisuuksia elintarvikkeis-
25216:  toisistaan, yhdistelemään uudelleen ehkä perin-       sa. Tästä syystä lihaan ja lihavalmisreisiin kohdis-
25217:  teisiä elintarvikkeita paremmiksi ja nykyisiin        tuva toiminta olisi lähinnä soveltavaa tutkimusta
25218:  käyttömuotoihin soveltuvammiksi tuotteiksi.           ja tuotekehittelytoimintaa, joka tukeutuisi yli-
25219:  Tarkoituksena on siis parantaa uusien valmistei-      opiston lihateknologian laitoksessa suoritettavaan
25220:  den teknologisia valmistusmahdollisuuksia sekä        tutkimustoimintaan. Näin lihan ja lihavalmistei-
25221:  samalla tuotteiden fysikaalisia, kemiallisia ja ra-   den tutkimuksissa vallitsisi samanlainen yhteistyö
25222:  vitsemuksellisia ominaisuuksia.                       kuin mitä jo vuosia on toteutettu maidon ja
25223:     Maassamme ei ole yhtään sellaista valtion tut-     maitovalmisteiden tutkimuksissa yliopiston mai-
25224:  kimuslaitosta, jonka tehtäväksi olisi selvästi mää-   totalouslaitoksen kanssa.
25225:  ritelty kananmunien ja kananmunavalmisteiden              Lihaan ja lihavalmisreisiin kohdistuvan tutki-
25226:  tutkimus, eikä kyseistä tutkimusta suoriteta          mus- ja tuotekehittelytoiminnan aloittaminen
25227:  myöskään missään systemaattisesti.                    edellyttää, että suunnittelukaudella perustettai-
25228:     Lihan ja lihavalmisteiden opetus ja tutkimus-      siin tutkijaryhmä, jonka muodostaisi yksi tutkija,
25229:  toiminta suoritetaan Helsingin yliopistossa. Var-     yksi elintarviketeknikko ja yksi laborantti.
25230:  smamen tutkimustoiminta on keskittynyt teolli-            Edellä esitetyn toiminnan laajentamiskustan-
25231:  suuden ylläpitämään lihateolliseen tutkimus-          nukset olisivat vuodessa n. 2 000 000 markkaa,
25232: 
25233:  260980Z
25234: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 336
25235: 
25236: joista palkkauskustannuksiin menisi 920 000           tutkija, yksi mestari ja laborantti. Näiden palkka-
25237: markkaa, tarvikekustannuksiin 500 000 markkaa         kustannukset sisältyvät em. 920 000 markkaan.
25238: ja laitekustannuksiin 500 000 markkaa.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25239:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25240:    Edelleen maitovalmisteisiin kohdistuvan perus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25241: ja sovelletun tutkimuksen lisäksi pitäisi pystyä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25242: suorittamaan myös tuotekehittelyä palvelevaa
25243: teknologista tutkimustoimintaa, jonka tarkoituk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25244: sena on löytää maidolle ja sen eri ainesosille                ryhtyä ja missä aikataulussa Jokioisilla
25245: uusia käyttömuotoja sekä kehittää uusia maito-                toimivan Valtion maitotalouden tutki-
25246: valmisteita. Tämä tuotekehittelytoiminta palveli-             muslaitoksen toiminnan laajentamiseksi
25247: si paitsi meijeriteollisuutta myös muuta elintarvi-           kattamaan rajatusti myöskin kananmu-
25248: keteollisuutta samoin kuin elintarviketeollisuu-              niin ja lihaan liittyvää teknologista tutki-
25249: den koneita valmistavaa metalliteollisuutta. Mai-             mus- ja tuotekehittelyä sekä maidon- ja
25250: tovalmisteiden tuotekehittelytoiminnan aloitta-               maitovalmisteiden tuotekehittelytoimin-
25251: minen vaatisi työryhmän, johon kuuluisi yksi                  taa?
25252: 
25253:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
25254: 
25255:                                           Sirkka-Liisa Anttila
25256:                                        1986 vp. -- KJ< n:o 336                                              3
25257: 
25258: 
25259: 
25260: 
25261:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25262: 
25263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työryhmässä ovat edustettuina maa- ja metsä-
25264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          talousministeriö, valtiovarainministeriö, maatila-
25265: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-      hallitus sekä maataloudelliset tutkimus- ja tarkas-
25266: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       tuslaitokset. Työryhmän on suoritettava tehtä-
25267: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            vänsä 28.2.1987 mennessä.
25268: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta
25269: kysymyksestä n:o 336:                                     Valtion maitotalouden tutkimuslaitos kuuluu
25270:                                                        edellä mainitun työryhmän tehtäväalueeseen si-
25271:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sällytettyihin maataloudellisiin tutkimus- ja tar-
25272:         ryhtyä ja missä aikataulussa Jokioisilla       kastuslaitoksiin. Työryhmä on käsitellyt kansan-
25273:         toimivan Valtion maitotalouden tutki-          edustaja Anttilan kysymyksessä tarkoitetun li-
25274:         muslaitoksen toiminnan laajentamiseksi         haan, kananmuniin, maitoon ja maitovalmistei-
25275:         kattamaan rajatusti myöskin kananmu-           siin kohdistuvan tutkimus- ja tuotekehittelytoi-
25276:         niin ja lihaan liittyvää teknologista tutki-   minnan nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä keskus-
25277:         mus- ja tuotekehittelyä sekä maidon- ja        tellut siitä, miten kyseinen toiminta tulisi vastai-
25278:         maitovalmisteiden tuotekehittelytoimin-        suudessa järjestää. Työryhmä on myös kuullut
25279:         taa?                                           asiantuntijana Valtion maitotalouden tutkimus-
25280:                                                        laitoksen edustajaa.
25281:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
25282:                                                            Hallitus katsoo, että esillä olevassa kirjallisessa
25283: ti seuraavaa:                                          kysymyksessä tarkoitetut tutkimuksen ja tuoteke-
25284:    Maa- ja metsätalousministeriö on 3.2.1986           hittelyn edistämis- ja laajentamiskysymykset voi-
25285: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä          daan käsitellä vasta edellä mainitun maa- ja
25286: selvitys maataloudellisten tutkimus- ja tarkastus-     metsätalousministeriön työryhmän selvitysten ja
25287: laitosten tehtävien kehitysnäkymistä ja painopis-      ehdotusten pohjalta. Samassa yhteydessä tulee
25288: tealueista sekä niiden palvelutoiminnan kehittä-       käsiteltäväksi Valtion maitotalouden tutkimus-
25289: misestä. Selvityksen perusteella työryhmän tulee       laitoksen tehtävät eläinperäisiin elintarvikkeisiin
25290: tehdä tarvittavat ehdotukset toimenpiteiksi sekä       liittyvässä tutkimus- ja tuotekehittelytoiminnas-
25291: myös mahdollisiksi organisaatiomuutoksiksi.            sa.
25292: 
25293:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
25294: 
25295:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
25296: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 336
25297: 
25298: 
25299: 
25300: 
25301:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25302: 
25303:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förslag tili åtgärder samt tili eventuella organisa-
25304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tionsändringar. I arbetsgruppen är jord- och
25305: den 3 oktober 1986 tili vederbörande medlem av      skogsbruksministeriet, finansministeriet, jord-
25306: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   bruksstyrelsen samt forsknings- och kontrolian-
25307: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade      stalterna inom lantbruket företrädda. Arbets-
25308: spörsmål nr 336:                                    gruppen skall slutföra sitt arbete tili 28.2.1987.
25309:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Statens forskningsanstalt för mjölkhushålining
25310:        och med viiken tidtabeli för att utvidga     hör tili de forsknings- och kontrolianstalter inom
25311:        verksamheten vid Statens forskningsan-       lantbruket som ingår i den ovan nämnda arbets-
25312:        stalt för mjölkhushålining, som verkar i     gruppens uppgiftsområde. Arbetsgruppen har
25313:        Jockis, så att den begränsat täcker även     behandlat nuläget och utsikterna beträffande
25314:        den tekniska forsknings- och produktut-      utvecklingen inom den forskning och produktut-
25315:        vecklingen i sam band med hönsägg och        veckling i fråga om kött, hönsägg, mjölk och
25316:        kött samt produktutvecklingsverksamhe-       mjölkprodukter som avses i riksdagsledamot Ant-
25317:        ten i fråga om mjölk och mjölkproduk-        tilas spörsmål samt diskuterat hur verksamheten
25318:        ter?                                         bör organiseras i framtiden.
25319:                                                        Regeringen anser att de i det aktuelia spörsmå-
25320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    let avsedda frågorna om främjande och utvidg-
25321: anföra följande:                                    ning av forskningen och produktutvecklingen
25322:   Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte         kan behandlas först på basis av den av jord- och
25323: 3.2.1986 en arbetsgrupp med uppgift att utreda      skogsbruksministeriet tilisatta arbetsgruppens ut-
25324: utvecklingsutsikterna och tyngdpunktsområdena       redningar och förslag. I samband härmed kom-
25325: i fråga om uppgifterna vid forsknings- och kon-     mer också frågan om forskningsanstaltens uppgif-
25326: trolianstalterna inom lantbruket samt utvecklan-    ter inom den forskning och produktutveckling
25327: det av deras service. På grundvalen av utred-       som hänför sig tili animaliska produkter att
25328: ningen skali arbetsgruppen framlägga behövliga      behandlas.
25329: 
25330:     Helsingfors den 7 november 1986
25331: 
25332:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
25333:                                                  1986 vp.
25334: 
25335: Skriftligt spörsmål nr 337
25336: 
25337: 
25338: 
25339: 
25340:                                     Norrback: Om främjande av den internationella forskningen kring
25341:                                       ozonlagret i rymden
25342: 
25343: 
25344:                                  Till Riksdagens Herr Talman
25345: 
25346:   Jorden omges av ett tunt lager av ozon.               Freon, som kommer ut i atmosfären, reagerar
25347: Ozonlagret filtrerar bort skadlig ultraviolett strål-   inte med några andra ämnen, utan endast med
25348: ning ur solstrålningen, och förhindrar att sådan        ozon, som under påverkan av freongaser bryts
25349: strålning når jordytan. Ozonskiktet är nödvän-          ner.
25350: digt för att de nuvarande livsformerna på jorden           Den dramatiska upptäckten att ozonlagret över
25351: skall kunna fortsbestå utan störningar av den           Antarktis drabbats av ett växande hål, är ägnad
25352: skadliga UV-strålningen.                                att oroa. Forskning om orsak och verkan till detta
25353:    Emellertid har under senare tid rapporter in-        fenomen bör intensifieras med sikte på att angri-
25354: kommit om att man upptäckt att ozonlagret över          pa orsakerna.
25355: Antarktis har ett hål, som dessutom tenderar att           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
25356: utvidgas med tiden.                                     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25357:    Ozon i atmosfären bildas mycket långsamt.            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
25358: Däremot finns det flera omständigheter, som             följande spörsmål:
25359: härrör ur mänskliga aktiviteter, som kan utgöra
25360: ett hot mot ozonlagret. Ozonlagret är nämligen                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
25361: mycket tunt. Ett av de största hoten mot ozon-                 taga för att på internationell nivå främja
25362: lagret har bedömts vara freongaser. Freon an-                  forskningen kring ozonlagret och med-
25363: vänds bl.a. som drivmedel i spray-burkar, i                    verka till att användningen av freongaser
25364: kylanläggningar, i vissa plastmaterial, m.m.                   minimeras eller om möjligt helt upphör?
25365: 
25366:      Helsingfors den 3 oktober 1986
25367: 
25368:                                                Ole Norrback
25369: 
25370: 
25371: 
25372: 
25373: 260959B
25374: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 337
25375: 
25376: Kirjallinen kysymys n:o 337                                                                    Suomennos
25377: 
25378: 
25379: 
25380: 
25381:                                     Norrback: Ilmakehän otsonikerrosta koskevan kansainvälisen tutki-
25382:                                        muksen edistämisestä
25383: 
25384: 
25385:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25386: 
25387:    Maata ympäröi ohut otsonikerros. Otsonikerros        Ilmakehään tuleva freon ei reagoi muiden ainei-
25388: suodattaa auringonsäteilystä pois vahingollisen         den kuin otsonin kanssa, joka freonkaasujen
25389: ultraviolettisäteilyn ja estää vahingollisen säteilyn   vaikutuksesta hajoaa.
25390: pääsyn maanpinnalle. Otsonikerros on välttämä-             Dramaattinen havainto Antarktiksen yläpuo-
25391: tön, jotta nykyiset elämänmuodot maan päällä            lella olevaan otsonikerrokseen tulleesta kasvavasta
25392: voivat säilyä entisellään vahingollisen UV -säteilyn    reiästä on huolestuttava. Tämän ilmiön syiden ja
25393: vaurioittamatta niitä.                                  vaikutusten tutkimusta tulee tehostaa, jotta pääs-
25394:    Kuitenkin viime aikoina on tullut viestejä,          tään käsiksi ilmiön syihin.
25395: joiden mukaan Antarktiksen yläpuolella olevassa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25396: otsonikerroksessa on havaittu reikä, joka sitä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25397: paitsi laajenee ajan myötä.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25398:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25399:    Otsonia muodostuu ilmakehässä hyvin hitaas-
25400: ti. Sitä vastoin on useita inhimillisestä toiminnas-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25401: ta johtuvia tekijöitä, jotka voivat olla uhkana                 ryhtyä edistääkseen kansainvälisellä tasol-
25402: otsonikerrokselle. Otsonikerros on nimittäin hy-                la otsonikerrosta koskevaa tutkimustyötä
25403: vin ohut. Freonkaasuja pidetään yhtenä pahim-                   ja vaikuttaakseen freonkaasujen käytön
25404: mista uhkista otsonikerrokselle. Freonia käyte-                 vähentämiseksi mahdollisimman vähiin,
25405: tään mm. spray-pullojen, jäähdytyslaitteistojen,                tai jos mahdollista, lopettamiseksi koko-
25406: tiettyjen muoviaineiden ym. käyttöaineena.                      naan?
25407: 
25408:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1986
25409: 
25410:                                                Ole Norrback
25411:                                       1986 vp. -      KK n:o 337                                          3
25412: 
25413: 
25414: 
25415: 
25416:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25417: 
25418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koska otsonikerroksen suojelusopimus on pui-
25419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tesopimus, joka sisältää yleiset velvoitteet, on
25420: olette 3 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     UNEP:n alaisuudessa aloitettu sopimukseen lii-
25421: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tettävän pöytäkirjan valmistelu. Valmisteltavalla
25422: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Norr-     pöytäkirjalla rajoitettaisiin kloorifluorihiilivetyjen
25423: backin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     (CFC; "Freon" on yhden yhtiön kloorifluorihiili-
25424: n:o 337:                                              vedyistä käyttämä kauppanimi) päästöjä ilmaan.
25425:                                                          Suomi on ollut aktiivinen tässä työssä ja pyrki-
25426:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nyt jouduttaruaan pöytäkirjaneuvotteluja ja tuke-
25427:        ryhtyä edistääkseen kansainvälisellä tasol-    maan ehdotuksia, jotka sisältäisivät jo nyt tekni-
25428:        la otsonikerrosta koskevaa tutkimustyötä       sesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja kloorifluo-
25429:        ja vaikuttaakseen freonkaasujen käytön         rihiilivetypäästöjen rajoittamiseksi. Hyvänä esi-
25430:        vähentämiseksi mahdollisimman vähiin,          merkkinä toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista
25431:        tai jos mahdollista, lopettamiseksi koko-      on siirtyä käyttämään aerosoleissa ponneaineena
25432:        naan?                                          muita aineita kuin kloorifluorihiilivetyjä. Suo-
25433:                                                       messa aerosoleja valmistava teollisuus on tehnyt
25434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      näin sangen laajasti. Tällä on ollut suuri merkitys
25435: ti seuraavaa:                                         Suomen näiden yhdisteiden käytön kehitykselle,
25436:                                                       koska niiden aerosolikäyttö on aiemmin ollut
25437:    Suomi on osallistunut koko 1980-luvun ajan         huomattava osa kokonaiskäytöstä. Pöytäkirjan
25438: aktiivisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäris-      valmistelussa tarkastellaan myös muita kloori-
25439: töohjelmassa (UNEP) maapallonlaajuisen otsoni-        fluorihiilivetyjen käyttötapoja kuten vaahtomuo-
25440: kerroksen suojelusopimuksen valmisteluun. Suo-        vien valmistusta sekä niiden käyttöä LVI- ja
25441: mi allekirjoitti puitesopimuksen 22.3.1985 ja         kylmälaitteissa ja puhdistusaineena. Suomessa
25442: ratifioi sen 26.9.1986. Sopimus tulee voimaan,        selvitetään, kuinka paljon kloorifluorihiilivetyjä
25443: kun 20 maata on ratifioinut sen.                      tuodaan maahan, missä niitä käytetään, miten
25444:     Sopimus asettaa yleisen velvollisuuden suojella   käytön arvioidaan kehittyvän ja miten käyttöä
25445: otsonikerrosta. Sopimuksen liitteissä on määritel-    voitaisiin taloudellisimmin rajoittaa. Selvitys val-
25446: ty tutkimuksen painopisteet ja sovittu tietojen       mistuu vuoden 1987 lopussa. Koska selvitys teh-
25447: vaihdosta.                                            dään toimialoittain, voidaan sen tuloksia käyttää
25448:     Suomi kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvos-       hyväksi jo valmistauduttaessa pöytäkirjaneuvotte-
25449: ton työryhmään, joka käsittelee ilmastokysymyk-       luihin. Kotimaisen selvityksen lisäksi Suomi osal-
25450: siä. Työryhmä tekee esityksensä kevään 1987           listuu myös selvitykseen, jossa yhteisin toimin
25451: aikana muun muassa siitä, mitä otsonikerrokseen       tutkitaan Pohjoismaiden tilannetta.
25452: kohdistuvaa tutkimusta Pohjoismaissa tulisi teh-         Kloorifluorihiilivetyjä käytetään kaikkialla
25453: dä. Suomen panosta otsonikerroksen suojeluun          maailmassa.      Suomen       kloorifluorihiilivetyjen
25454: liittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan tämän työ-    CFC-11 ja CFC-12 kokonaiskäyttö on alle puoli
25455: ryhmän selvityksien perusteella. Suomessa selvi-      prosenttia maailman kokonaiskäytöstä. Tämän
25456: tetään mahdollisuutta aloittaa yläilmakehän otso-     vuoksi näiden yhdisteiden käytön rajoittaminen
25457: nikerroksen mittaukset. Ilmakehän mallien sovel-      vaatii ennen kaikkea kansainvälisiä toimia. Suo-
25458: taminen yhteistyössä muiden Pohjoismaiden             men lähtökohdat pöytäkirjaneuvotteluissa ovat,
25459: kanssa tarjoaa kuitenkin tätä laaja-alaisemman        että käyttöä tulee kansainvälisesti rajoittaa ja että
25460: tarkastelukulman tilanteen arviointiin. Tällaiset     Suomi joka tapauksessa tekee ainakin sille käyttö-
25461: tutkimukset vaativat henkilöstöä ja tehokkaita        määrien perusteella kuuluvan osan tarvittavista
25462: tietokoneita.                                         suojelutoimenpiteistä.
25463: 
25464:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1986
25465: 
25466:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
25467: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 337
25468: 
25469: 
25470: 
25471: 
25472:                                 Till Riksdagens Herr Talman
25473: 
25474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          koll skulle utsläppen av klorfluorkarboner (CFC;
25475: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ''Freon är av ett bolag använt handelsnamn på
25476: den 3 oktober 1986 till vederbörande medlem av        klorfluoralkaner) kunna begränsas.
25477: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Finland har medverkat aktivt i detta arbete och
25478: dagsman Norrback undertecknade spörsmål nr            försökt påskynda protokollförhandlingarna samt
25479: 337:                                                  stödja sådana förslag som skulle innebära redan
25480:                                                       nu tekniskt realiserbara alternativ, så att utsläp-
25481:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pen av klorfluoralkaner skall kunna begränsas.
25482:        taga för att på internationell nivå främja     Ett bra exempel på realiserbara alternativ är att i
25483:        forskningen kring ozonlagret och med-          aerosoler övergå till andra drivmedel än klor-
25484:        verka till att användningen av freongaser      fluorkarboner. 1 Finland har den aerosoltillver-
25485:        minimeras eller om möjligt helt upphör?        kande industrin gått in för detta i rätt stor
25486:                                                       utsträckning. Detta har varit av stor betydelse för
25487:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utvecklingen av dessa föreningars användning i
25488: anföra följande:                                      Finland, emedan en betydande del av den totala
25489:    Finland har under hela 1980-talet inom ramen       användningen har skett vid aerosoltillverkning. 1
25490: för Förenta nationernas miljöprogram (UNEP)           samband med upprättandet av protokollet kom-
25491: aktivt deltagit i beredningen av en global kon-       mer man att undersöka även andra användnings-
25492: vention för skydd av ozonskiktet. Finland under-      sätt beträffande klorfluorkarboner, exempelvis
25493: tecknade ramkonventionen 22.3.1985 och ratifi-        användningen av dessa vid tillverkningen av
25494: cerade den 26.9.1986. Konventionen träder i           skumplast samt i VVS- och kylanläggningar och i
25495: kraft så snart 20 Iänder har ratificerat den.         form av rengöringsmedel. 1 Finland håller det på
25496:    Konventionen innebär en allmän förpliktelse        att utredas, hur stora mängder klorfluorkarboner
25497: att skydda ozonskiktet. 1 bilagorna till konventio-   som importeras, var dessa används, vilken ut-
25498: nen har tyngdpunkterna inom forskningen defi-         veckling användningen kan tänkas få och hur
25499: nierats och en överenskommelse träffats om in-        användningen kunde begränsas på det mest eko-
25500: formationsutbyte.                                     nomiska sättet. Utredningen blir färdig vid ut-
25501:    Finland hör till en arbetsgrupp inom Nordiska      gången av år 1987. Emedan det är fråga om en
25502: ministerrådet, som behandlar klimatfrågor. Ar-        branschvis genomförd utredning kan resultaten
25503: betsgruppen kommer under våren 1987 att fram-         utnyttjas redan i samband med förberedelserna
25504: lägga sitt förslag bl.a. om vilken forskning be-      för protokollförhandlingarna. Utöveren inhemsk
25505: träffande ozonskiktet som bör ske i de nordiska       utredning kommer Finland att delta även i en
25506: länderna. Finlands insats i den forskning som         utredning, där läget i de nordiska länderna
25507: ansluter sig till skyddet av ozonskiktet kommer       undersöks genom gemensamma åtgärder.
25508: att granskas utgående från denna arbetsgrupps            Klorfluorkarboner används överallt i världen.
25509: utredningar. 1 Finland utreds möjligheten att         Den totala användningen i Finland av klorfluor-
25510: inleda mätningar av ozonskiktet i den övre            karbonerna CFC-11 och CFC-12 utgör under en
25511: atmosfären. Att i samarbete med de övriga             halv procent av den totala användningen i värl-
25512: nordiska länderna tillämpa atmosfärmodeller gör       den. Av denna orsak krävs framför allt inter-
25513: det dock möjligt att bedöma läget från en vidare      nationella åtgärder för att användningen av dessa
25514: synpunkt. För denna typ av forskning behövs           föreningar skall kunna begränsas. Finlands ut-
25515: personai och effektiva datorer.                       gångspunkt vid protokollförhandlingarna är att
25516:    Emedan konventionen för skydd av ozonskik-         användningen bör begränsas internationellt sett
25517: tet är en ramkonvention, som innehåller allmän-       och att Finland i varje fall kommer att vidta
25518: na förpliktelser, har det under UNEP:s överin-        åtminstone sådana nödvändiga skyddsåtgärder
25519: seende inletts en beredning av det protokoll som      som det är förpliktat att vidta på grund av de
25520: skall bifogas konventionen. Genom detta proto-        använda mängderna.
25521:      Helsingfors den 5 november 1986
25522: 
25523:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
25524:                                                1986 vp.
25525: 
25526: Grjallinen kysymys n:o 338
25527: 
25528: 
25529: 
25530: 
25531:                                   Ranta: Ns. Wolkoffin talon suojelemisesta Lappeenrannassa
25532: 
25533: 
25534:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25535: 
25536:     Wolkoff-suku on omistanut Lappeenrannan           muistona keskustan alueen ruutuasemakaava-
25537: ~eskustassa    Ainonkadun ja Kauppakadun kul-         alueesta. Kaupunki on parhaillaan valmistele-
25538: nauksessa tontin, jonka voimassa oleva asema-         massa vanhan puisen raatihuoneen ( 1828) säilyt-
25539: ~aavan mukainen rakennusoikeus on 2 400 ker-          tävää peruskorjausta ja mainitut W olkoffin ja
25540: osalaneliömetriä. Vireillä on asemakaavan muu-        Tasihinin puiset kauppiastalot sijaitsevat raati-
25541: os, jossa tontista erotettaisiin määräala, jolla on   huoneen välittömässä läheisyydessä, mikä osal-
25542: minen päärakennus sekä vajat ja aitat, ja tämä        taan vaikuttaa kokonaistilanteen eheyteen. Raati-
25543: akennuskanta suojeltaisiin asemakaavassa. Jäljel-     huoneen eteläpuolella on modernina rakennus-
25544: ä olevalle tontille on esitetty 1 840 kerros-         massana uusi seurakuntakeskus, mutta pohjois-
25545: Llaneliömetriä rakennusoikeutta.                      puolella on vanha rakennuskanta säilynyt yhte-
25546:     Rakennuskanta on Lappeenrannan muuttu-            näisenä. Jos Wolkoffin talon ja raatihuoneen
25547: teessa ydinkeskustassa poikkeuksellisen hyvin         väliin jäävän tontin rakennuskantaa uudistettaes-
25548: anhaa puukaupunkimiljöötä edustavaa, raken-           sa otetaan viisaasti miljöökokonaisuus kaavoituk-
25549: tettu 1826, jatkettu 1848. Katufasadia on ikku-       sessa ja rakennussuunnittelussa huomioon, koko-
25550: toiden osalta muutettu 1896 ja kivijalkaan avat-      naisuus tuskin nykyisestä vähän kirjavastakin ra-
25551: u pieni myymälätila 1923. Pääosa rakennuksesta        kennuskannasta johtuen huononee uudisraken-
25552: ,n kaksikerroksinen siten, että asuinrakennus         nuksen myötä, vaan päin vastoin säilytettävien
25553: tlottuu koko rakennuksen läpi käsittäen keittiön,     arvorakennusten merkitysarvo korostuu.
25554: uuren ruokasalin, salin, kauppiaan työhuoneen,
25555:  irjastotyöhuoneen sekä kolme makuuhuonetta.             Wolkoffin talon säilymisen eraana perusteena
25556: Jllakolla, joka on korkea, on kevytrakenteisia        on ollut sijainnin ja rakennuskannan lisäksi ta-
25557:  esähuoneita, joita perheen nuoret ovat aikoi-        loon liittyvä poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja
25558: taan käyttäneet asumiseen ja jotka nyt ovat           monipuolinen koti-irtaimisto, jota esitettiin kau-
25559:  sittain irtaimiston varastotilana.                   pungille lunastettavaksi ja säilytettäväksi kotimu-
25560:                                                       seona sanotussa kiinteistössä. Museolla on ollut
25561:     Lappeenrannan kaupunki osti säilytettäväksi
25562:                                                       tilaisuus tutustua irtaimistoon jo silloin, kun se
25563: :auppakadun kulmauksessa vastapäätä nyt pu-
25564:                                                       oli yhtenäinen ja vielä senkin jälkeen, kun peri-
25565:  eena olevaa Wolkoffin taloa toisen venäläissyn-
25566:                                                       kunnan jäsenet ovat vieneet henkilökohtaiset
25567:  visen kauppiassuvun omistuksessa olleen nk.
25568:                                                       muisto- ja perintöesineensä (mm. omat nimik-
25569:  'asihinin talon v. 1978. Kaupan valmistelujen
25570:                                                       koikoninsa) pois, ja talo on jäänyt asumattomaksi
25571:  hteydessä museo- ja kuvataidelautakunta kiin-
25572:                                                       viimeisten asukkaiden kuoleman ja poissiirtymi-
25573:   itti huomiota merkittävään miljöökokonaisuu-
25574:                                                       sen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten. Esineistö on
25575:  ~en ja "painotti tulevaisuudessa Wolkoffin ta-
25576:                                                       museaalisesti poikkeuksellinen sekä laatunsa,
25577:  m hankkimisen tärkeyttä, kun se joskus ehkä
25578:                                                       runsautensa että historiallisen autenttisuutensa
25579:   lisi kaupungille saatavissa''.
25580:                                                       vuoksi.
25581:     Molemmat rakennukset kuuluvat kaupunki-
25582:  ;unnittelutoimiston viimeksi julkistamaan in-           Museo on inventoinut esineet kiinteistöön liit-
25583:  entointiin Lappeenrannan merkittävistä raken-        tyvän irtaimiston ostamista varten ja museoirtai-
25584:   uksista suojeltavien rakennusten joukkoon.          mistona hinta sovittiin perikunnan kesken
25585:     Yhdessä rakennukset muodostavat kulmaton-         520 000 markan arvoiseksi, antiikkikaupan arvio-
25586:   ~illaan Kauppakadun keskustaan päin nousevas-       na 850 000 markkaa. Kokonaisuudessaan poik-
25587:  l rinteessä merkittävän kokonaismiljöön, jonka       keuksellinen dokumenttiarvo alkuperäisellä pai-
25588:   ertaisia ei kaupungissa muualla ole enää säilynyt   kallaan säilyneenä on kiistaton ja museotarkoi-
25589: 
25590:  60989]
25591: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 338
25592: 
25593: tuksessa valtakunnallisesti ainutlaatuisen arvokas          Valtion vuoden 1987 budjettiesityksessä esite·
25594: ja myös harvinainen.                                     tään menokohdalle 35. 30.38 valtionavustukseks
25595:     Kaikkiin huoneisiin liittyy täydellinen kalus-       kunnille rakennussuojelukohteisiin 2 500 OOC
25596: tus, joka pääosin on vuosisadan vaihteesta tai           markan määrärahaa, jossa lisäystä tälle vuodell<
25597: alkupuolelta, mutta myös Lappeenrannassa puu-            on 500 000 markkaa. Perustelujen mukaisest
25598: seppä Hallikaisen valmistama 1930-luvun kalusto          momentin määrärahaa saadaan käyttää myö:
25599: on runsas ja kiintoisa. Koti-irtaimistoon liittyvät      kunnan omistaman suojelukohteen kustannuk
25600: esineet ovat varakkaan ja sivistyneen kauppiasko-        siin myönnettäviin avustuksiin suojelun turvaa
25601: din esineitä, venäläinen ja ortodoksinen perinne         miseksi niissä tapauksissa, jolloin suojelun toteut
25602: näkyy kuitenkin monissa yksityiskohdissa, kuten          tamisesta aiheutuvat kustannukset muodostuvai
25603: aikoinaan Pietarista hankituissa juhlapuvuissa ja        kunnan taloudelliseen asemaan nähden kohtuut
25604: kodin tekstiileissä, venäläisissä posliiniastioissa ja   tomiksi sekä avustuksena kunnalle rakennussuo
25605: messinkisissä ja kuparisissa täkäläisistä poikkea-       jelun kannalta tarkeiden kohteiden hankkimisek
25606: vissa keittoastioissa, joita ullakolla on runsas         si kunnan omistukseen silloin, kun suojelua e
25607: kokoelma.                                                voida muuten turvata. Kuten edellä esitetystä vo
25608:                                                          päätellä tämän määrärahan käytölle on nyt ole
25609:     Tämäntapaisia kohteita eivät museot ole maas-
25610:                                                          massa täydet perusteet ja asianmukaiset anomuk
25611: samme usein saaneet haltuunsa, vaan ovat kau-
25612:                                                          set tultaneen jättämään lähiaikoina.
25613: punkimuseoihinsa joutuneet kokoamaan inte-
25614:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
25615: riöörit ja tarve- ja käyttöesineet useista eri kokoel-
25616: mista. Suojelutarve on siis kaikilta osiltaan mitä       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun
25617: ilmeisin.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsener
25618:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25619:     Lappeenrannan kaupunginvaltuusto ei ole kat-
25620: sonut voivansa ainakaan pelkästään omin varoin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikO<
25621: suojella ja museoida W olkoffin kiinteistöä joh-                 ryhtyä po. Wolkoffin kiinteistön suojele
25622: tuen lähinnä kiinteistön huonoksi päässeestä                     miseksi ja onko momentin 35.30.38 mää
25623: kunnosta sekä uuden museotoiminnan kalleudes-                    räraha Hallituksen käsityksen mukaar
25624: ta.                                                              käytettävissä kiinteistön kunnostukseen?
25625: 
25626:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
25627: 
25628:                                                  Jussi Ranta
25629:                                      1986 vp. -     KK n:o 338                                        3
25630: 
25631: 
25632: 
25633: 
25634:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25635: 
25636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrärahaa, jota voidaan käyttää kunnalle avus-
25637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksena kunnan rakennuslain 135 §:n 3 momen-
25638: olette 7 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-   tin nojalla omistajalle maksamiin rakennussuoje-
25639: ne n:o 1566 ohella toimittanut valtioneuvoston      lusta johtuviin korvauksiin. Vuoden 1987 tulo- ja
25640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   menoarvioesityksessä on lisäksi ehdotettu, että
25641: taja Jussi Rannan kirjallisesta kysymyksestä n:o    momentin määrärahaa saadaan käyttää myös
25642: 338, jossa tiedustellaan:                           kunnan omistaman suojelukohteen kustannuk-
25643:                                                     siin myönnettäviin avustuksiin suojelun turvaa-
25644:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      miseksi niissä tapauksissa, jolloin suojelun toteut-
25645:        ryhtyä po. Wolkoffin kiinteistön suojele-    tamisesta aiheutuvat kustannukset muodostuvat
25646:        miseksi ja onko momentin 35.30.38 mää-       kunnan taloudelliseen asemaan nähden kohtuut-
25647:        räraha Hallituksen käsityksen mukaan         tamiksi sekä avustuksena kunnalle rakennussuo-
25648:        käytettävissä kiinteistön kunnostukseen?     jelun kannalta tärkeiden kohteiden hankkimisek-
25649:                                                     si kunnan omistukseen silloin, kun suojelua ei
25650:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      voida muutoin turvata.
25651: seuraavaa:
25652:    Asemakaavan muutos, jonka mukaan Wolkof-            Mikäli Lappeenrannan kaupunki maksaa kaa-
25653: fin talo suojellaan, on hyväksytty kaupunginhal-    voituksesta johtuvasta kohtuuttomaksi katsotta-
25654: lituksessa 3 päivänä marraskuuta 1986. Asia tulee   vasta suojelusta omistajalle korvauksen, voi ym-
25655: käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa kaupunginval-    päristöministeriö myöntää momentilta 35. 30.38
25656: tuustossa. Lääninhallitus on asettanut rakennuk-    Lappeenrannan kaupungille avustuksen raken-
25657: sen 22 päivänä lokakuuta 1986 toimenpidekiel-       nussuojelukustannuksiin. Mikäli vuoden 1987
25658: toon, joten rakennuksen purkaminen on nyt           tulo- ja menoarvioesityksen momentin 35. 30.38
25659: estetty.                                            perustelut hyväksytään, kaupungille voidaan
25660:    Ympäristöministeriön käytettävissä on vuoden     myös suorittaa valtionavustusta rakennuksen
25661: 1986 tulo- ja menoarvion momentilla 35.30.38        hankkimisesta kunnan omistukseen.
25662: 
25663:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1986
25664: 
25665:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
25666: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 338
25667: 
25668: 
25669: 
25670: 
25671:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25672: 
25673:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessa anslag kan användas tili bidrag, som utgör
25674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tili kommunen för ersättningar som denna med
25675: 1566 av den 7 oktober 1986 tili vederbörande         stöd av 135 § 3 mom. byggnadslagen betalat tili
25676: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ägaren med anledning av byggnadsskydd. I stats-
25677: av riksdagsman Jussi Ranta undertecknade spörs-      verkspropositionen för år 1987 har dessurom
25678: mål nr 338:                                          föreslagits att anslagen under momentet, tili
25679:                                                      tryggande av skyddet, även skali få användas tili
25680:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      bidrag för täckande av kostnaderna för skydd av
25681:        för att skydda den ifrågavarande Wol-         kommunalt ägda skyddsobjekt, ifali kostnaderna
25682:        koffska fastigheten och kan anslaget un-      för genomförandet av skyddet blir oskäliga i
25683:        der moment 3 5. 30.38 enligt Regeringens      förhåliande tili kommunens ekonomiska situa-
25684:        uppfattning användas för iståndsättning       tion, samt tili bidrag tili kommunen för förvärv
25685:        av fastigheten?                               av i byggnadsskyddshänseende viktiga objekt,
25686:                                                      såvida skyddet inte kan tryggas på annat sätt.
25687:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25688: anföra följande:
25689:   En ändring i stadsplanen, enligt viiken Wol-          Om Vilimanstrands stad tili ägaren betalar en
25690: koffska huset skyddas, har godkänts i stadsstyrel-   ersättning för skydd som anses oskäligt och som
25691: sen den 3 november 1986. Saken kommer inom           följer av planläggningen, kan miljöministeriet ur
25692: en nära framtid att behandlas i stadsfulimäktige.    anslagen under moment 35.30.38 bevilja Vili-
25693: Länsstyrelsen har den 22 oktober 1986 belagt         manstrands stad bidrag för kostnader för bygg-
25694: byggnaden med åtgärdsförbud så, att rivning av       nadsskydd. Om motiveringarna för moment
25695: byggnaden nu har förhindrats.                        3 5. 30.38 i statsverkspropositionen för år 1987
25696:   Miljöministeriet har tili sitt förfogande anslag   godkänns, kan staden också få statsbidrag för
25697: under moment 35.30.38 i 1986 års statsförslag.       förvärv av byggnad i kommunens ägo.
25698: 
25699:     Helsingfors den 10 november 1986
25700: 
25701:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
25702:                                                  1986 vp.
25703: 
25704: Kirjallinen kysymys n:o 339
25705: 
25706: 
25707: 
25708: 
25709:                                     Könkkölä ym.: Kansalaisten ja tutkijoiden välisten tiedekauppojen
25710:                                        edistämisestä
25711: 
25712: 
25713:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25714: 
25715:    Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä           ten arvioimisvälineenä. Myös niillä, jotka eivät
25716: kasvaa jatkuvasti. Tähän kehitykseen on reagoitu        voi rahoittaa kalliita tutkimushankkeita tai tarjo-
25717: esittämällä maamme tieteellisen tutkimuksen             ta taloudellisia etuja, tulisi olla mahdollisuus
25718: voimavarojen varsin mittava kasvuohjelma. Kui-          tieteellisen tiedon hankkimiseen.
25719: tenkin samanaikaisesti on mietittävä tieteen yh-           Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
25720: teiskunnallisen käytön rakenteita. Kuka suuntaa         vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä oleva
25721: tutkimuksen kysymyksenasettelut? Kenellä on             tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaa kaikille
25722: mahdollisuus saada tutkimukseen perustuvaa tie-         kansalaisille ja taloudellista voittoa tuottamatto-
25723: toa keskeisistä yhteiskunnallisista ongelmista?         mille yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimuk-
25724:    Tiedepoliittista keskustelua on ohjannut pyrki-      sia yliopistoilta. Tänä vuonna on käynnissä mm.
25725: mys tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Tieteen          Helsingin tiedekaupan edistämä saaristotutki-
25726: merkitystä on perusteltu vain taloudellisen hyö-        mus.
25727: dyn kautta. Käsitys tieteen yhteiskunnallisesta            Mikäli maamme tutkimuksen ei haluta sitou-
25728: merkityksestä saattaa näin kaventua kohtalok-           tuvan vain kapeaan taloudelliseen hyötyyn, on
25729: kaasti.                                                 tiedekauppatyyppisten hankkeiden edistäminen
25730:    Monet merkittävät yhteiskunnalliset ongelmat         välttämätöntä. Tällaiset hankkeet ovat myös omi-
25731: ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voi arvioida   aan demokratisoimaan tieteellisen tiedon saata-
25732:                                                         vuutta ja laajentamaan tieteellisten kysymysten
25733: vain välittömän hyödyn näkökulmasta. Esimer-
25734: kiksi luonnonsuojelu, työn inhimillistäminen ja         piirissä toimivien ihmisten kenttää silti vähentä-
25735: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ovat eetti-         mättä tieteellisen tiedon luotettavuutta.
25736: sestikin merkittäviä asioita, joita ei ole tarpeeksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25737: monipuolisesti tutkittu. Myös tieteen sisäinen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25738: kehityslogiikka on sellainen, että tutkimuksen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25739: todellista hyötyä - eri arvomaailmoistakin tar-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25740: kasteltuna - on mahdoton arvioida.                                Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään
25741:    Tiedepolitiikassa olisi kyettävä luomaan raken-             toimiin tieteellisen tutkimuksen saata-
25742: teita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryhmille              vuuden demokratisoimiseksi esim. edistä-
25743: mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutkimusta                 mällä uusia kansalaisten ja tutkijoiden
25744: keskeisiksi koettujen yhteiskunnallisten kysymys-              yhteyksiä luovia tiedekauppoja?
25745: 
25746:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
25747: 
25748:                        Kalle Könkkölä                            Ville Komsi
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:  261042R
25754: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 339
25755: 
25756: 
25757: 
25758: 
25759:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25760: 
25761:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laajempi ja perusteellisempi kuva tieteestä ja sen
25762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edellytyksistä. Kokonaisvaltainen tieto osaltaan
25763: olette kirjeellänne 7 päivänä lokakuuta 1986          lisää kansalaisten mahdollisuuksia sellaisten pe-
25764: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       rusteltujen eettisten ratkaisujen tekemiseen, joi-
25765: vastattavaksi kansanedustaja Könkkölän ym. te-        hin ed. Könkkölä ym. kysymyksessään viittaavat.
25766: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 339:
25767:                                                          Tieteellisen tutkimuksen saatavuutta voidaan
25768:             Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään         parantaa myös tutkimusrekistereitä kehittämällä.
25769:          toimiin tieteellisen tutkimuksen saata-      Tieteellisen informoinoin neuvosto on selvittänyt
25770:          vuuden demokratisoimiseksi esim. edistä-     Suomessa käynnissä olevan tutkimuksen rekiste-
25771:          mällä uusia kansalaisten ja tutkijoiden      röinnin nykytilaa. Piakkoin valmistuvan selvityk-
25772:          yhteyksiä luovia tiedekauppoja?              sen pohjalta tehdään ehdotus tutkimusrekisterei-
25773:                                                       den suunnitteluun, ylläpitoon ja käyttöön liitty-
25774:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        vistä toimista.
25775: 
25776:    Tieteellisen tutkimuksen saatavuudella voi-           Hallitus suhtautuu myönteisesti palvelututki-
25777: daan tarkoittaa paitsi varsinaisia tutkimuspalvelu-   mukseen. Korkeakoulujen tutkimustoiminnan
25778: ja myös tietoa tutkimustuloksista, tieteen periaat-   yleiseen suuntautumiseen sopivien tutkimus-
25779: teista, menetelmistä, merkityksestä ja edellytyk-     palveluiden tuottaminen vahvistaa korkeakou-
25780: sistä.                                                lujen tutkimuksellista kokonaiskuvaa. Ulkopuoli-
25781:    Hallitus on monin tavoin edistänyt tutkimus-       nen kiinnostus korkeakoulujen tutkimustoimin-
25782: tiedotusta sekä tieteen ja muun yhteiskunnan          taa kohtaan antaa myönteisiä virikkeitä korkea-
25783: vuorovaikutusta. Opetusministeriö on vuodesta         koulun omalle tutkimukselle ja parantaa tutki-
25784: 1973 lähtien myöntänyt tiedon julkistamisen           mustyön ja tutkijankoulutuksen kytkentää käy-
25785: kohdeapurahoja. Vuoden 1987 tulo- ja menoar-          tännön ongelmien ratkaisuun. Tämä koskee
25786: vioesityksessä tähän tarkoitukseen on varattu         myös tiedekauppa-muotoista palvelututkimusta.
25787: 580 000 markkaa. Eri alojen asiantuntijoita pal-      Tiedekauppaorganisaation kehittäminen on kui-
25788: velevat tieteellisten seurojemme julkaisut, joita     tenkin pääasiassa kansalaisten, heidän järjestöjen-
25789: tuetaan tänä vuonna valtion varoin noin 13            sä ja korkeakoulujen välinen asia. Korkeakoulut
25790: miljoonalla markalla.                                 ja akateemista perustutkimusta harjoittavat lai-
25791:                                                       tokset ovat meillä perinteisesti suoneet jäsenil-
25792:    Suomen Akatemia käynnisti kesäkuussa 1985
25793: kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on luoda        leen vapauden valita itse tutkimusaiheensa. Kan-
25794: kanavia tiedon välittämiseksi asiantuntijoita laa-    salaisten ja yhteiskunnan tarpeet ovat sangen
25795: jemmille piireille. Tutkimustiedotuksen kehittä-      usein perusteena tutkimushankkeiden suunnitte-
25796: mishankkeessa parannetaan tutkijoiden ja jouk-        lussa ja aiheiden valinnassa ilman erityisiä välittä-
25797: koviestimien välisiä yhteyksiä ja järjestetään tut-   viä rakenteita.
25798: kimustiedotukseen liittyvää koulutusta tutkijoil-        Hallituksen käsityksen mukaan tiedekauppaor-
25799: le, toimittajille ja muille tutkimustiedotuksen       ganisaatio tai muu palvelututkimus ei voi olla
25800: vastuuhenkilöille. Lisäksi on järjestetty tiedotus-   pääasiallinen tieteellisen tiedon hankkimisen
25801: kokeiluja perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolisten     muoto. Palvelututkimus on kohtuullisesti ja kon-
25802: tahojen, kuten museoiden, kirjastojen ja kansan-      trolloidusti harjoitettuna hyvä tapa tehostaa kor-
25803: sivistysjärjestöjen kanssa.                           keakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välistä
25804:    Suomen Akatemialla on erillisiä tutkimus-          vuorovaikutusta. Mutta sen laajentaminen mer-
25805: tiedotukseen tarkoitettuja määrärahoja sekä tut-      kitsee myös painopisteen siirtymistä soveltavan
25806: kijoille ja yhteisöille että joukkoviestimille ja     tutkimuksen suuntaan. Tuloksena voi olla rajal-
25807: toimittajille. Näillä määrärahoilla tuetaan mm.       listen voimavarojen yhä laajempi sitominen tie-
25808: suurelle yleisölle suunnattuja hankkeita, joiden      teen edistymisen kannalta toisarvoiseen, perus-
25809: tarkoituksena on antaa yksittäisiä erillistietoja     tutkimuksen ulkopuolelle kuuluvaan toimintaan.
25810:                                       1986 vp. -- RJC n:o 339                                        3
25811: 
25812:   Hallituksen esityksellä laiksi korkeakoululai-     peita. On ilmeistä, ettei korkeaa tutkimuksen
25813: toksen kehittämisestä ja siihen liittyvällä tutki-   tasoa voida saavuttaa, elleivät korkeakoulut ja
25814: musvarojen kehittämisohjelmalla tähdätään juuri      tutkijat ole riittävän itsenäisiä suuntaamaan tut-
25815: perustutkimuksen aseman vahvistamiseen. Kor-         kimustaan käytettävissä olevien voimavarojen
25816: keatasoinen ja merkittävä tutkimus palvelee par-     puitteissa.
25817: haiten myös kansalaisten erilaisia käytännön tar-
25818: 
25819:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
25820: 
25821:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
25822: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 339
25823: 
25824: 
25825: 
25826: 
25827:                                 Till Riksdagens Herr Talman
25828: 
25829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          användas av såväl forskare och samfund som
25830: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        massmedier och redaktörer. Med dessa anslag
25831: den 7 oktober 1986 till vederbörande medlem av        stöds bl.a. projekt, som gäller den stora allmän-
25832: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     heten och vars mål är att ge en mera omfattande
25833: dagsman Könkkölä m.fl. undertecknade spörs-           och exakt bild av vetenskapen och dess förutsätt-
25834: mål nr 339:                                           ningar än enskilda specialuppgifter. Den genom-
25835:                                                       gripande informationen ökar medborgarnas möj-
25836:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ligheter att fatta sådana motiverade etiska beslut,
25837:        för att demokratisera tillgången på veten-     som riksdagsman Könkkölä m.fl. hänvisar till i
25838:        skaplig forskning t.ex. genom att främja       spörsmålet.
25839:        vetenskapsbutiker, varigenom nya kon-
25840:                                                          Tillgången på vetenskaplig forskning kan för-
25841:        takter skapas mellan medborgare och
25842:        forskare?                                      bättras även genom att forskningsregistren ut-
25843:                                                       vecklas. Rådet för den vetenskapliga informatio-
25844:                                                       nen har utrett nuläget i fråga om den registrering
25845:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av forskning som pågår i Finland. Utgående från
25846: anföra följande:                                      den utredning som snart blir färdig uppgörs
25847:    Tillgången på vetenskaplig forskning kan           förslag till åtgärder i anslutning till planering,
25848: utom den egentliga forskningsservicen även inne-      ~nderhåll och användning av forskningsregistre-
25849: bära information om forskningsresultat, om ve-        nng.
25850: tenskapens principer, metoder, betydelse och             Regeringen förhåller sig positiv till service-
25851: förutsättningar.                                      forskningen. Produktionen av serviceforskning
25852:    Regeringen har på många sätt främjat informa-      som lämpar sig för högskolornas forskningsverk-
25853: tionen om forskning samt den växelverkan som          samhet med allmän inriktning, stärker helhets-
25854: finns mellan vetenskapen och det övriga samhäl-       bilden av forskningen vid högskolorna. Det
25855: let. Undervisningsministeriet har sedan år 1973       utomstående inrresset för högskolornas forskning
25856: beviljat projektstipendier för publicering av in-     ger positiv stimulans åt högskolans egen forsk-
25857: formation. I statsverkspropositionen för år 1987      ning och förbättrar sambandet mellan forsk-
25858: har 580 000 mk reserverats för detta ändamål.         ningsarbetet och forskarutbildningen med tanke
25859: Publikationer, som utges av våra vetenskapliga        på lösningen av praktiska problem. Detta gäller
25860: samfund och för vilka ca 13 miljoner mark             även serviceforskning av typen vetenskapsbutik.
25861: beviljats i statsstöd, betjänar experter inom olika   Utvecklandet av vetenskapsbutiksorganisationen
25862: branscher.                                            är dock i huvudsak en fråga som berör medbor-
25863:    Finlands Akademi startade i juni 1985 ett          garna, deras organisationer och högskolorna. De
25864: utvecklingsprojekt, vars mål är att skapa kanaler     högskolor och institutioner som bedriver akade-
25865: för förmedling av information till bredare kretsar    misk grundforskning har traditionellt gett sina
25866: än experterna. Enligt projektet för utvecklandet      medlemmar frihet att själv välja sitt forsknings-
25867: av forskningsinformationen förbättras konrakter-      ämne. Medborgarnas och samhällets behov utgör
25868: na mellan forskare och massmedier. Likaså an-         ganska ofta grunden för planeringen av forsk-
25869: ordnas utbildning i anslutning till forskningsin-     ningsobjekt och för val av ämnen utan speciella
25870: formationen för forskare, redaktörer och andra        förmedlande strukturer.
25871: personer som är ansvariga för forskningsinforma-         Enligt regeringens uppfattning kan en ve-
25872: tionen. Dessutom har informationsförsök anord-        tenskapsbutiksorganisation eller annan service-
25873: nats med inrättningar som står utanför de tradi-      forskning inre utgöra den huvudsakliga formen
25874: tionella vetenskapssamfunden, såsom museer,           för anskaffning av vetenskaplig information. Ser-
25875: bibliotek och folkbildningsorganisationer.            viceforskningen har en god effekt på den växel-
25876:    Finlands Akademi förfogar över särskilda an-       verkan som finns mellan högskolorna och det
25877: slag avsedda för forskningsinformation vilka kan      omgivande samhället, ifall den bedrivs i rimlig
25878:                                       1986 vp. -- RJC n:o 339                                            5
25879: 
25880: omfattning och under kontroll. Men utvidg-           na programmet för utvecklandet av forskningsre-
25881: ningen av denna betyder även en förskjutning av      surserna syftar tili att stärka grundforskningens
25882: tyngdpunkten i riktning mot tiliämpad forsk-         stälining. En högklassig och betydande forskning
25883: ning. Resultatet kan vara att de begränsade          betjänar bäst även medborgarnas praktiska be-
25884: resurserna i alit större utsträckning binds vid en   hov. Det är uppenbart, att en hög forskningsnivå
25885: sekundär verksamhet, som med hänsyn tili främ-       inte kan uppnås, om inte högskolorna och
25886: jandet av forskningen står utanför grundforsk-       forskarna är tiliräckligt självständiga för att inrik-
25887: nmgen.                                               ta sin forskning inom ramen för de resurser som
25888:    Regeringens proposition angående utvecklan-       står tili förfogande.
25889: det av högskolväsendet samt det därmed anslut-
25890: 
25891:      Helsingfors den 20 november 1986
25892: 
25893:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
25894: 1
25895: 1
25896:  1
25897:   1
25898:   1
25899:    1
25900:     1
25901:     1
25902:      1
25903:       1
25904:       1
25905:        1
25906:         1
25907:         1
25908:          1
25909:           1
25910:           1
25911:            1
25912:             1
25913:             1
25914:              1
25915:               1
25916:               1
25917:                1
25918:                 1
25919:                 1
25920:                  1
25921:                   1
25922:                   1
25923:                                                  1986 vp.
25924: 
25925: Kirjallinen kysymys n:o 340
25926: 
25927: 
25928: 
25929: 
25930:                                      Peltola ym.: Ydinasein varustettujen sota-alusten pääsyn estämisestä
25931:                                         Suomen satamiin
25932: 
25933: 
25934:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25935: 
25936:    Yhdysvaltain laivaston sota-aluksen vierailu        nostaan ydinaseriisunnan ja ydinaseettomien vyö-
25937: Helsingissä nosti esiin kysymyksen siitä, miten        hykkeiden luomiseksi.
25938: Suomi voi estää ydinaseiden tuomisen alueelleen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25939: laivastovierailujen yhteydessä. Suomen turvalli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25940: suuspoliittinen linja ja aktiivinen toiminta ydin-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25941: aseettoman Pohjolan puolesta edellyttää, että          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25942: Suomi ei missään oloissa salli sellaisia vierailuja,
25943: joiden osalta ydinasettomuutta ei voida tarkistaa.                Miten Suomen Hallitus takaa sen, että
25944:    Neuvostoliittolaisen ydinsukellusveneen up-                 tästä lähtien Suomen alueelle ei vastaan-
25945: poaminen Atlantilla osoittaa, että ydinasevarus-               oteta laivasto- tai muita asevoimien vie-
25946: telu tuottaa vakavaa ympäristöuhkaa myös rau-                  railuja, joihin saattaa sisältyä ydinaseiden
25947: han aikana. Suomen tulisi lisätä tuntuvasti pa-                tuominen maamme rajojen sisäpuolelle?
25948: 
25949:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
25950: 
25951:           Kati Peltola                     Arvo Kemppainen               Osmo Vepsäläinen
25952:           Timo Laaksonen                   Pekka Leppänen                 Saara-Maria Paakkinen
25953:           Seppo Toiviainen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi        Anna-Liisa Jokinen
25954:           Liisa Kulhia                     Pentti Skön                    Reino Paasilinna
25955:           Mikko Elo                        Niilo Koskenniemi              Sakari Knuuttila
25956:                        Heli Astala                               Pentti Lahti-Nuuttila
25957: 
25958: 
25959: 
25960: 
25961: 260917F
25962: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 340
25963: 
25964: 
25965: 
25966: 
25967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25968: 
25969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       määräystä, että ydinaseiden tai muiden ydin-
25970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         räjähteiden tuonti Suomen alueelle ei ole väliai-
25971: olette 7 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     kaisestikaan sallittua. Vieraan valtion sota-alusten
25972: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      käyntejä Suomeen koskeviin ulkoasiainministe-
25973: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kati      riön lupailmoituksiin sisällytetään aina edellä
25974: Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      mainittu ydinaseettomuutta koskeva lauseke. Li-
25975: myksestä n:o 340:                                     säksi ilmoituksessa nimenomaan huomautetaan,
25976:                                                       että Suomen hallitus edellyttää, että tätä mää-
25977:           Miten Suomen Hallitus takaa sen, että       räystä tarkasti noudatetaan.
25978:        tästä lähtien Suomen alueelle ei vastaan-         Suomen hallituksella on oikeus luottaa siihen,
25979:        oteta laivasto- tai muita asevoimien vie-      että Suomeen tapahtuvien laivasto- ja muiden
25980:        railuja, joihin saattaa sisältyä ydinaseiden   asevoimien vierailujen yhteydessä Suomen alueel-
25981:        tuominen maamme rajojen sisäpuolelle?          le ei tuoda ydinaseita. Vaikka ydinasevallat ovat
25982:                                                       noudattaneet sellaista periaatekantaa, jonka mu-
25983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kaan ne eivät vahvista eivätkä kiellä ydinaseiden
25984: ti seuraavaa:                                         mukanaoloa sota-aluksissaan, Suomella ei ole
25985:    Kaikkiin Suomeen suoritettaviin vieraan val-       mitään syytä epäillä, ettei sen asettamia vierailu-
25986: tion sota-alusten laivastovierailuihin sovelletaan    ehtoja kunnioiteta.
25987: 
25988:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1986
25989: 
25990:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
25991:                                       1986 vp. -      KK n:o 340                                        3
25992: 
25993: 
25994: 
25995: 
25996:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25997: 
25998:   1 det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen           rium inte ens temporärt är tillåtet, tillämpas på
25999: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         alla flottbesök av krigsfartyg från främmande stat
26000: av den 7 oktober 1986 tili vederbörande medlem        tili Finland. Ovannämnda klausul om kärnva-
26001: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      penfrihet ingår alltid i utrikesministeriets medde-
26002: skrift av följande av riksdagsman Kati Peltola        lande om tillstånd för främmande stats krigsfar-
26003: m.fl. undertecknade spörsmål nr 340:                  tyg att besöka Finland. Dessutom påpekas alltid i
26004:                                                       meddelandet att Finlands regering utgår från att
26005:           På vilket sätt garanterar Finlands Rege-    denna bestämmelse strikt iakttages.
26006:        ring att flottbesök eller besök av andra
26007:        stridskrafter, som kan innebära att kärn-         Finlands regering är berättigad tili att kunna
26008:        vapen introduceras inom vårt lands grän-       Iita på att kärnvapen inte införs tili finländskt
26009:        ser, hädanefter inte mottages på fin-          territorium i samband med flottbesök och besök
26010:        ländskt territorium?                           av andra stridskrafter. Trots att kärnvapenmak-
26011:                                                       terna har följt principen att varken bekräfta eller
26012:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förneka förekomsten av kärnvapen ombord på
26013: anföra följande:                                      krigsfartyg har Finland ingen orsak att misstänka
26014:                                                       att fastställda besöksföreskrifter inte respekteras.
26015:    Bestämmelsen, att införandet av kärnvapen
26016: eller andra kärnladdningar tili finländskt territo-
26017: 
26018:     Helsingfors den 3 november 1986
26019: 
26020:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
26021:                                                 1986 vp.
26022: 
26023: Skriftligt spörsmål nr 341
26024: 
26025: 
26026: 
26027: 
26028:                                    Renlund m.fl.: Om att primärproduktavdraget skali beaktas
26029:                                      konsumentpriset på fjärrvärme
26030: 
26031: 
26032:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26033: 
26034:    Lagändringen angående energibeskattningen             Lagändringen avsåg att åstadkomma en rättvi-
26035: som trädde i kraft den 1 augusti i år har visat sig   sare beskattningsfördelning samtidigt som man
26036: innehålia några punkter där lagens anda icke          ville ge, via primärproduktavdragsmöjligheten,
26037: uppfylits. En sådan, som på flera håli skapat ett     en fördel för fjärrvärmeproduktion och konsum-
26038: icke önskvärt motsatsförhåliande melian energip-      tion baserad på inhemskt bränsle.
26039: roducenterna och kommunerna är frågan om
26040: med inhemskt bränsle producerad fjärrvärme,             Lagskrivningen säger heller inte att, ifall pri-
26041: som säljs tili ett kommunalt energiverk.              märproduktavdrag kan göras, detta skall komma
26042:                                                       konsumenten tili godo, vilket också borde vara
26043:    I ändringen av lagen angående omsättnings-         avsikten. Oklarheten i de ovan relaterade frågor-
26044: skatt, paragraf 18 moment 1 punkt d stadgas att       na har även föranlett ett i flera fall besvärligt
26045: ett primärproduktavdrag för inhemska bränslen         motsatsförhållande mellan energiproducent och
26046: kan göras då den omsättningsskatteskyldige själv      kommunalt energiverk.
26047: använder energiverket i huvudsak tili fjärrvär-
26048: meproduktion. I flera fali i landet där ett energi-      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26049: samarbete melian korumun och producent tidi-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26050: gare ingåtts, ofta med statliga energibidrag,         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26051: medför lagändringen att primärproduktavdraget         följande spörsmål:
26052: icke kan göras eftersom fjärrvärmeproduktionen
26053: icke utgör huvudsaklig verksamhet. Så är faliet                 Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
26054: ofta när energileverantören är stor och kommu-               taga, för att primärproduktavdraget kan
26055: nen förhållandevis liten.                                    beaktas även i de fall där fjärrvärmepro-
26056:    Den uppkomna situationen har medfört pro-                 duktionen icke är den huvudsakliga ener-
26057:  blem för de korumunala energiverken, vars utför-            giproduktionen i en anläggning, samt för
26058: säljningstariffer för fjärrvärme huvudsakligen är            att primärproduktavdraget skall komma
26059:  bundna tili den tunga brännoljans pris.                     fjärrvärmekonsumenten tili godo?
26060: 
26061:      Helsingfors den 7 oktober 1986
26062: 
26063:           Boris Renlund                  Håkan Malm                     Mauri Miettinen
26064: 
26065: 
26066: 
26067: 
26068: 260977V
26069: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 341
26070: 
26071: Kirjallinen kysymys n:o 341                                                                   Suomennos
26072: 
26073: 
26074: 
26075: 
26076:                                    Renlund ym.: Alkutuotevähennyksen siirtämisestä kaukolämmön
26077:                                      kuluttajahintaan
26078: 
26079: 
26080:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26081: 
26082:    Elokuun 1 päivänä tänä vuonna voimaan tul-            Lainmuutoksen tarkoituksena oli luoda oikeu-
26083: leessa energiaverotusta koskevassa lainmuutokses-      denmukaisempi veronjako samanaikaisesti kun
26084: sa on osoittautunut olevan muutamia sellaisia          haluttiin      alkutuotevähennysmahdollisuuden
26085: kohtia, joiden osalta lain henki ei ole toteutunut.    avulla antaa tietty etu kotimaisille polttoaineille
26086: Tällainen kohta, joka on useilla tahoilla luonut       perustuvalle kaukolämmön tuotannolle ja kulu-
26087: ei-toivottuja vastakkainasetteluja energiantuotta-     tukselle.
26088: jien ja kuntien kesken, on kysymys kotimaisella
26089: polttoaineelia tuotetun kaukolämmön myynnistä             Lain sanamuodosta ei myöskään ilmene, että
26090: kunnalliselle energialaitokselle.                      jos alkutuotevähennys voidaan tehdä, vähennyk-
26091:                                                        sen tulee lain tarkoituksen mukaisesti hyödyttää
26092:    Liikevaihtoverolain muuttamisesta annetun           myös kuluttajaa. Epäselvyys edellä kuvatuissa
26093: lain 18 §:n 1 momentin d-kohdassa säädetään,           kysymyksissä on johtanutkin useissa tapauksissa
26094: että kotimaisia polttoaineita koskevan alkutuote-      vaikeaan vastakkainasettelutilanteeseen energian-
26095: vähennyksen saa tehdä silloin, kun liikevaihtove-      tuottajien ja kunnallisten energialaitosten kes-
26096: rovelvollinen itse käyttää energialaitosta pääasial-   ken.
26097: lisesti kaukolämmön tuotantoon. Lainmuutos
26098: merkitsee, että useissa tapauksissa, joissa on ai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26099: kaisemmin tehty energiayhteistyötä kunnan ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26100: tuottajan kesken, usein valtion energia-avustuk-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26101: sen turvin, alkutuotevähennystä ei voida tehdä,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26102: koska kaukolämmön tuottaminen ei ole pääasial-
26103: lista toimintaa. Tällainen on tilanne usein, kun                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26104: energiantoimittaja on suuri ja kunta suhteellisen              ryhtyä, jotta alkutuotevähennys voidaan
26105: pieni.                                                         ottaa huomioon myös niissä tapauksissa,
26106:    Syntynyt tilanne on aiheuttanut ongelmia                    joissa kaukolämmön tuotanto ei ole lai-
26107: kunnallisille energialaitoksille, joiden kaukoläm-             toksen pääasiallista energiantuotantoa, ja
26108: mön myyntitariffit on pääasiallisesti sidottu ras-             jotta alkutuotevähennys tulee kaukoläm-
26109: kaan polttoöljyn hintaan.                                      mön kuluttajan hyödyksi?
26110: 
26111:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
26112: 
26113:          Boris Renlund                    Håkan Malm                      Mauri Miettinen
26114:                                       1986 vp. -      KK n:o 341                                         3
26115: 
26116: 
26117: 
26118: 
26119:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26120: 
26121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toiselta verovelvolliselta verollisena tapahtuneet
26122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ostot. Tällöin kuluttajan ostamasta hyödykkeestä
26123: olette 7 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-     kertyy valtiolle kaupan eri portaista yhteensä 16
26124: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      prosentin liikevaihtovero. Kotimaisten polttoai-
26125: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ren-      neiden osalta tästä pääsäännöstä kuitenkin poi-
26126: lundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     kettiin energiaverouudistuksen yhteydessä. Nor-
26127: sestä n:o 341:                                        maalista liikevaihtoverotuksesta poikkeava alku-
26128:                                                       tuotevähennysmenettely onkin jo sen lyhyenä
26129:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        voimassaoloaikana osoittautunut vaikeasti sovel-
26130:        ryhtyä, jotta alkutuotevähennys voidaan        lettavaksi ja ongelmatilanteita aiheuttavaksi.
26131:        ottaa huomioon myös niissä tapauksissa,
26132:                                                          Teollisuusyritysten kohdalla alkutuotevähen-
26133:        joissa kaukolämmön tuotanto ei ole lai-
26134:                                                       nystä koskevaa lainkohtaa on sovellettu lain edel-
26135:        toksen pääasiallista energiantuotantoa, ja
26136:                                                       lyttämällä tavalla siten, että yrityksen täytyy tuot-
26137:        jotta alkutuotevähennys tulee kaukoläm-
26138:                                                       taa pääasiassa ulkopuolisille myytävää kaukoläm-
26139:        mön kuluttajan hyödyksi?
26140:                                                       pöä, jotta alkutuotevähennys kotimaisesta poltto-
26141:                                                       aineesta voidaan tehdä. Teollisuuslaitokset käyt-
26142:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tävät kuitenkin useissa tapauksissa suurimman
26143: ti seuraavaa:                                         osan tuotetusta lämpöenergiasta itse tuotantopro-
26144:    Osa kuluttajien käyttämästä kaukolämmöstä          sessissaan, kunnallisille lämpölaitoksille myytä-
26145: tuotetaan kotimaisilla pohtoaineilla teollisuusyri-   vän kaukolämmön osuuden ollessa tätä vähäi-
26146: tyksissä niiden oman energiantuotannon ohessa.        sempi. Koska kotimaiset polttoaineet ovat jo
26147: Kunnallinen lämpölaitos ostaa tällaisen kauko-        aikaisemminkin olleet verottomia ja kun alkutuo-
26148: lämmön yritykseltä ja myy sen edelleen kulut-         tevähennystä ei näissä tapauksissa päästä teke-
26149: taja-asiakkailleen. Kotimaisten polttoaineiden        mään, seurauksena on, että tällä tavoin tuotetun
26150: kilpailuaseman parantamiseksi on niillä tuotetun      kaukolämmön hintaa on energiaverouudistuksen
26151: kaukolämmön kuluttajahinnan sisältämää liike-         yhteydessä ollut nostettava täyden liikevaihtove-
26152: vaihtoveroa ja sitä kautta kaukolämmön kulutta-       ron verran.
26153: jahintaa pyritty alentamaan alkutuotevähennys-           Pääasiallisuuskriteeristä luopuminen on ongel-
26154: menettelyllä. Alkutuotevähennyksen avulla koti-       mallista. Siitä seuraisi, että samalla kun kauko-
26155: maisten polttoaineiden osuus kaukolämmön hin-         lämpö tulisi aina alkutuotevähennysmenettelyn
26156: nasta jää liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle.         piiriin, saman edun saisi kotimaisilla pohtoai-
26157:    Kotimaisten polttoaineiden alkutuotevähen-         neilla tuotettu prosessienergia. Muutoksen val-
26158: nyksestä säädetään uudessa liikevaihtoverolain        tiontaloudelliset vaikutukset olisivat mittavat.
26159: 18 §:n 1 momentin d kohdassa. Sen mukaan              Ongelmallista olisi niin ikään koettaa myöntää
26160: liikevaihtoverovelvollinen yritys saa myynnin ve-     alkutuotevähennys vain siltä osin kuin yrityksen
26161: rotusarvoa laskettaessa vähentää muun muassa          myymän kaukolämmön valmistukseen todella on
26162: pääasiallisesti kaukolämmön tuotannossa käyttä-       käytetty kotimaisia polttoaineita. Hankalaksi tä-
26163: mänsä polttohakkeen ja polttoaineena yleisesti        män alkutuotevähennysperusteen tekee se, että
26164: käytettävien teollisuuden jäteaineiden ostohin-       yrityksen energiantuotanto on usein kokonaisuus,
26165: nan. Mainittujen kotimaisten polttoaineiden           jossa käytetään useita energialähteitä. Kun tuote-
26166: myynti on kuitenkin liikevaihtoverolain 3 §:n 1       tusta kokonaisenergiasta osa myydään kaukoläm-
26167: momentin b kohdan mukaan verotonta, joten             pönä, ei juuri voida sanoa, mikä osa kaukoläm-
26168: niiden ostohinnat eivät sisällä lainkaan liikevaih-   möstä on tuotettu kotimaisilla polttoaineilla.
26169: toveroa.                                                 Niissäkin tapauksissa, joissa yritys on saanut
26170:    Pääsääntö liikevaihtoverotuksen vähennysme-        alkutuotevähennyksen kautta veroedun, se ei
26171: nettelyssä on, että verovelvolliselle ovat myynnin    ehkä aina ole mennyt lopullisen kuluttajan hy-
26172: verotusarvoa laskettaessa vähennyskelpoisia vain      väksi. Yritykset eivät ehkä kaikissa tapauksissa ole
26173: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 341
26174: 
26175: alentaneet kaukolämmön hintaa saamansa vero-            Kotimaisten polttoaineiden alkutuotevähen-
26176: edun verran, vaan ovat itse käyttäneet sanotun       nysmenettely on erityisen ongelmallinen siltä
26177: edun hyväkseen. Tämä on mahdollista, koska           osin kuin kaukolämpö tuotetaan teollisuusyrityk-
26178: kaukolämpö ei ole hintavalvontamenettelyn pii-       sissä. Liikevaihtoverotus soveltuu verojärjestelmä-
26179: rissä. Mikään ei myöskään velvoita kunnallista       nä huonosti energiapoliittiseksi tukimenettelyksi.
26180: energialaitosta alentamaan kuluttajahiotaansa,       Liikevaihtoverojärjestelmää edelleen kehitettäessä
26181: vaikka se saisikin yritykseltä hankittua kaukoläm-   tullaan selvittämään, miten tarvittavat tuet voi-
26182: pöä alkutuotevähennyksen avulla alennettuun          taisiin antaa tarkoituksenmukaisemmin sekä tu-
26183: hintaan.                                             kemistarkoituksen että verojärjestelmän selkey-
26184:                                                      den ja johdonmukaisuuden kannalta.
26185: 
26186:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
26187: 
26188:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
26189:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 341                                          5
26190: 
26191: 
26192: 
26193: 
26194:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
26195: 
26196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beräkning av försäljningens beskattningsvärde
26197: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       endast får avdra inköp, som gjorts hos annan
26198: den 7 oktober 1986 tili vederbörande medlem av       skattskyldig och härvid varit skattepliktiga. Från
26199: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    den nyttighet som konsumenten inköpt inflyter
26200: dagsman Renlund m.fl. undertecknade spörsmål         på så sätt ur handelns olika led sammanlagt
26201: nr 341:                                              16 % omsättningsskatt tili staten. Beträffande de
26202:                                                      inhemska bränslena gjordes emeliertid undantag
26203:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      från denna huvudregel i samband med änd-
26204:        taga, för att primärproduktavdraget kan       ringen av energibeskattningen. Primärprodukt-
26205:        beaktas även i de fali där fjärrvärmepro-     avdragsförfarandet, som avviker från den norma-
26206:        duktionen icke är den huvudsakliga ener-      la omsättningsbeskattningen, har redan under
26207:        giproduktionen i en anläggning, samt för      sin korta giltighetstid visat sig vara svårt att
26208:        att primärproduktavdraget skali komma         tiliämpa och skapat problemsituationer.
26209:        fjärrvärmekonsumenten tili godo?
26210:                                                         Beträffande industriföretag har det lagrum
26211:                                                      som gälier primärproduktavdrag tiliämpats såsom
26212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lagen förutsätter på så sätt att företaget i huvud-
26213: anföra följande:                                     sak måste producera fjärrvärme för försäljning tili
26214:    En del av den fjärrvärme som konsumenterna        utomstående för att kunna göra primärprodukt-
26215: använder produceras med inhemska bränslen i          avdrag för inhemska bränslen. Industriföretagen
26216: industriföretag vid sidan om dessas egen energi-     använder dock i många fali själva i sin produk-
26217: produktion. Det kommunala värmeverket på             tionsprocess största delen av den värmeenergi de
26218: respektive ort köper sådan fjärrvärme av företag     producerar, medan den andel av fjärrvärmen som
26219: och säljer den vidare tili sina kunder. För att      säljs tili kommunala värmeverk är mindre än så.
26220: förbättra de inhemska bränslenas konkurrensläge      Eftersom de inhemska bränslena redan förut har
26221: har genom primärproduktavdragsförfarandet ef-        varit skattefria, och eftersom primärproduktav-
26222: tersträvats en sänkning av den omsättningsskatt      drag inte kan göras i dessa fall, har följden blivit
26223: som ingår i konsumentpriset för sådan fjärrvärme     att man i samband med energiskattereformen har
26224: som producerats med inhemska bränslen och            tvingats höja priset på fjärrvärme, som har pro-
26225: därigenom också av konsumentpriset för fjärrvär-     ducerats på detta sätt, lika mycket som fuli
26226: me. Genom primärproduktavdraget blir de in-          omsättningsskatt skulie ha medfört.
26227: hemska bränslenas andel av fjärrvärmepriset inte        Det är problematiskt att avstå från kriteriet att
26228: berörda av omsättningsbeskattningen.                 fjärrvärmeproduktionen skali utgöra den primära
26229:     Om primärproduktavdraget för inhemska            verksamheten. Följden vore att samtidigt som
26230: bränslen stadgas i den nya 18 § 1 mom. d             primärproduktavdraget alltid finge göras för
26231: punkten lagen angående omsättningsskatt. En-         fjärrvärme, skulie processenergi producerad med
26232: ligt den får omsättningsskattskyldigt företag vid    inhemska bränslen få samma förmån. Änd-
26233:  beräkning av försäljningens beskattningsvärde av-   ringens inverkan på statshushåliningen vore bety-
26234: dra bl.a. inköpspriset för brännflis och sådant      dande. Likaså skulie det bli problematiskt att
26235:  industriavfali som alimänt utnyttjas såsom bräns-   försöka bevilja primärproduktavdrag andast i den
26236: le, då dessa varor huvudsakligen används vid         utsträckning som inhemska bränslen verkligen
26237: produktion av fjärrvärme. Försäljning av nämnda      har använts för produktion av fjärrvärme som
26238: inhemska bränslen är dock enligt 3 § 1 mom. b        företaget säljer. Det som gör denna grund för
26239:  punkten lagen angående omsättningsskatt skat-       primärproduktavdraget besvärlig är att företagets
26240:  tefri. Inköpsprisen på dem innehålier därför        energiproduktion ofta utgör en helhet, där flera
26241:  ingen omsättningsskatt.                             energikälior används. När en del av den totala
26242:     Huvudregeln för avdragsförfarandet i fråga om    mängden producerad energi säljs som fjärrvärme
26243:  omsättningsbeskattningen är att skattskyldig vid    är det knappast möjligt att avgöra viiken del av
26244: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 341
26245: 
26246: fjärrvärmen som har producerats med inhemska           avdraget skulie få fjärrvärme från företag tili
26247: bränslen.                                              nedsatt pris.
26248:    Även i de fall då ett företag har fått skatteför-     Primärproduktavdragsförfarandet beträffande
26249: måner genom primärproduktavdraget har dessa            inhemska bränslen är specielit problematiskt tili
26250: kanske inte alltid kommit den slutliga konsu-          de delar som fjärrvärmen produceras i industri-
26251: menten tili godo. Företagen har kanske inte            företag. Omsättningsbeskattningen som skatte-
26252: alltid sänkt fjärrvärmepriset så mycket som skat-      system lämpar sig dåligt som energipolitisk stöd-
26253: teförmånen skulle medge, utan själva utnyttjat         metod. Vid en vidareutveckling av omsättnings-
26254: nämnda förmån. Detta är möjligt, eftersom fjärr-       skattesystemet kommer det att utredas hur erfor-
26255: värmen inte inbegrips i prisövervakningsförfaran-      derliga understöd skulle kunna ges på ett mera
26256: det. Det finns heller ingenting som förpliktar de      ändamålsenligt sätt i fråga om tydligheten och
26257: kommunala energiverken att sänka sina konsu-           följdriktigheten hos både stödändamålet och
26258: mentpriser även om de genom primärprodukt-             skattesystemet.
26259: 
26260:      Helsingfors den 11 november 1986
26261: 
26262:                                                                            Minister Pekka Vennamo
26263:                                                   1986 vp.
26264: 
26265: Kirjallinen kysymys n:o 342
26266: 
26267: 
26268: 
26269: 
26270:                                      Puolanne ym.: Säteilyturvakeskuksen voimavarojen lisäämisestä
26271: 
26272: 
26273:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26274: 
26275:    Mihin toimenpttetsHn hallitus aikoo ryhtyä            ten viljelytuotteiden valvonta on jo tutkimuksel-
26276: kriisitapahtumien toimintavalmiuden ja tiedotta-         lisestikin tärkeää.
26277: misen parantamiseksi? Tämän kysymyksen ko-                  Tshernobylin onnettomuus osoitti konkreetti-
26278: koomuksen eduskuntaryhmä esitti viime touko-             sesti, että voidakseen suoriutua poikkeuksellisen
26279: kuussa maamme hallitukselle. Tuolloin ministe-           tilanteen asettamista tehtävistä Säteilyturvakeskus
26280: rit kilvan ehdottivat Säteilyturvakeskuksen voi-         tarvitsee yhtenäiset ja toimivat tilat. Myös Sätei-
26281: mavaroja lisättäväksi, jotta keskuksen toiminta-         lyturvakeskuksen johtotehtävien yhdistäminen on
26282: valmius on riittävä.                                     pikaisesti toteutettava, sillä keskus toimii vaati-
26283:                                                          valla erikoisalalla ja sille kuuluva operatiivinen
26284:    Hallitus ei ole kuitenkaan tulo- ja menoarvio-        päätöksenteko on erityisen vastuunalaista. Tsher-
26285: esityksessään vuodelle 1987 ottanut huomioon             nobyl-tapahtuman opetusten hyödyntäminen
26286: Säteilyturvakeskuksen työmäärän voimakasta kas-          vaatii myös tehokasta tutkimustyötä. Tähän tut-
26287: vua. Hallituksen antamien lupausten kuoleentu-           kimustyöhön on varattava määrärahat ja resurssit
26288: misaika on valitettavasti perin lyhyt.                   siten kuin opetusministeriön virkamiestyöryhmä
26289:                                                          on Säteilyturvakeskuksen osalta esittänyt.
26290:    Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus on ai-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26291: heuttanut Säteilyturvakeskuksessa täysin normaa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26292: lista poikkeavan työtilanteen. Onnettomuuden             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26293: jälkihoito, erityisesti jatkuva tehostettu säteilyval-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26294: vonta on vaatinut poikkeuksellisen intensiivistä,
26295: virkailijoista riippumatonta työskentelyä. On var-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26296: muudella ennakoitavissa, että valvonnan tarve                   ryhtyä Säteilyturvakeskuksen voimavaro-
26297: jatkuu ainakin vuonna 1987. Varsinkin kotimais-                 jen lisäämiseksi?
26298: 
26299:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1986
26300: 
26301:           Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Mauri Miettinen
26302:           Sampsa Aaltio                    Elsi Hetemäki-Olander           Tapio Holvitie
26303:           Aila Jokinen                     Ilkka Kanerva                   Lea Kärhä
26304:           Ritva Laurila                    Saara Mikkola                   Pentti Mäki-Hakola
26305:           Kaarina Dromberg                 Liisa Hilpelä                   Lauri Impiö
26306:           Riitta Jouppila                  Heikki Järvenpää                Juho Koivisto
26307:           Matti Lahtinen                   Anna-Kaarina Louvo              Erkki Moisander
26308:           Helena Pesola                    Tuulikki Petäjäniemi            Toivo T. Pohjala
26309:           Pirjo Rusanen                    Pertti Salolainen               Eva-Riitta Siitonen
26310:           Jouni ]. Särkijärvi              Eeva Turunen                    Sakari Valli
26311:           Päivi Varpasuo                   Matti Viljanen                  Sirpa Pietikäinen
26312:           Aino Pohjanoksa                  Helge Saarikoski                Kimmo Sasi
26313:           Ilkka Suominen                   Martti Tiuri                    Riitta Uosukainen
26314:           Tauno Valo                       Iiro Viinanen                   Ben Zyskowicz
26315: 
26316: 
26317: 
26318: 
26319: 260978X
26320: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 342
26321: 
26322: 
26323: 
26324: 
26325:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26326: 
26327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1986 antamassaan kuluvan vuoden kolmannessa
26328: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lisämenoarvioesityksessä kahden miljoonan mar-
26329: olette 7 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-      kan lisäystä ydinvoimalalaitosonnettomuuteen
26330: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       liittyviin valvonta- ja tutkimustehtäviin.
26331: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ulla
26332:                                                           Vaikka Tshernobylin ydinvoimalalaitosonnet-
26333: Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-
26334:                                                        tomuus ei missään vaiheessa aiheuttanut maas-
26335: symyksestä n:o 342:                                    samme välitöntä terveysvaaraa, eikä tilanne joh-
26336:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tanut vakavan poikkeustilanteen varalta suunni-
26337:         ryhtyä Säteilyturvakeskuksen voimavaro-        tellun organisaation mukaiseen toimintaan, ta-
26338:         jen lisäämiseksi?                              pahtumien seurauksena on käynnistynyt Säteily-
26339:                                                        turvakeskuksen toimintojen huolellinen tarkaste-
26340:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lu keskuksen kaikilla toimintasektoreilla. Kehit-
26341: ti seuraavaa:                                          tämistarve koskee ensinnäkin Säteilyturvakeskuk-
26342:                                                        sen omaa operatiivista ja materiaalista valmiutta
26343:    Tshernobylissä sattunut ydinvoimalaonnetto-
26344:                                                        poikkeavassa säteilytilameessa. Toiseksi se koskee
26345: muus on aiheuttanut Säteilyturvakeskuksessa
26346:                                                        sitä yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa, joka on
26347: runsaasti valvonta- ja tutkimustehtäviä, jotka
26348:                                                        välttämätöntä keskuksen ja muiden viranomais-
26349: eivät ole olleet ennakoitavissa. Tshernobylin on-
26350:                                                        organisaatioiden välillä normaalista poikkeavassa
26351: nettomuuden seurauksena jouduttiin nopeasti
26352:                                                        säteilytilanteessa. Kolmas tarkastelukohde on ti-
26353: käynnistämään monia kiireellisiä toimia, kuten
26354:                                                        lanteesta tiedottaminen tiedotusvälineille sekä
26355: tehostettu elintarvikkeiden aktiivisuusvalvonta ja
26356:                                                        su:uren yleisön suoraan tiedontarpeeseen vastaa-
26357: väeston säteilyaltistuksen seuranta. Ydin- ja sätei-   mmen.
26358: lyturvallisuuskysymysten merkitystä on ylipäätän-
26359: sä jouduttu arvioimaan vakavasti uudelleen.               Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion
26360:    Seuranta- ja tutkimustyö on järjestetty Säteily-    tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 hallitus on
26361: turvakeskuksen henkilöstövoimavaroja uudelleen         ehdottanut myös lisäystä Säteilyturvakeskuksen
26362: kohdeotamaila sekä osoittamalla vuoden 1986            voimavaroihin. Hallitus seuraa tilanteen kehitty-
26363: tulo- ja menoarvion momentilta 28.80.02 määrä-         mistä ja ryhtyy tarvittaessa pikaisiin toimenpitei-
26364: rahaa yhteensä kymmenen tutkijan ja tutkimus-          siin lisäresurssien osoittamiseen Säteilyturvakes-
26365: apulaisen palkkaamiseen. Lisäksi hallitus on eh-       kukselle, mikäli ydinturvallisuuden valvonta sitä
26366: dottanut eduskunnalle 24 päivänä lokakuuta             vaatii.
26367: 
26368:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
26369: 
26370:                                                                                 Ministeri Matti Ahde
26371:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 342                                            3
26372: 
26373: 
26374: 
26375: 
26376:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
26377: 
26378:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          budgetpropositionen för innevarande år, som
26379: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avläts tili riksdagen den 24 oktober 1986, före-
26380: den 7 oktober 1986 tili vederbörande medlem av        slagit en ökning om 2 milj. mk för övervaknings-
26381: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     och undersökningsuppgifter i samband med
26382: dagsledamot Ulla Puolanne m.fl. undertecknade         kärnkraftverksol yckan.
26383: spörsmål nr 342:                                          Fastän kärnkraftverksolyckan i Tjernobyl inte i
26384:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       något skede medförde direkt fara för hälsan i vårt
26385:        för att öka Strålsäkerhetscentralens resur-    land och situationen inte ledde tili några åtgär-
26386:                                                       der enligt den organisation som planerats för en
26387:        ser?                                           allvarlig undamagssituation, har händelserna
26388:                                                       medfört en omsorgsfull granskning av Strålsäker-
26389:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26390:                                                       hetscentralens funktioner inom alla verksamhets-
26391: anföra följande:                                      sektorer. Utvecklingsbehovet gäller för det första
26392:    Kärnkraftverksolyckan i Tjernobyl har för          Strålsäkerhetscentralens egen operativa och mate-
26393: Strålsäkerhetscentralen medfört ett stort antal       riella beredskap i en exceptionell strålningssitua-
26394: övervaknings- och undersökningsuppgifter, som         tion. För det andra gäller det kontakter och
26395: man ime har kunnat förutse. Tili följd av olyckan     samarbete, som är nödvändiga mellan centralen
26396: i Tjernobyl måste Strålsäkerhetscentralen vidta       och övriga myndighetsorganisationer i en strål-
26397: många brådskande åtgärder, t.ex. intensifiera         ningssituation som avviker från det normala. Det
26398: övervakningen av radioaktivitet i livsmedel och       tredje granskningsobjektet är informationen om
26399: kontrollera i viiken mån befolkningen utsätts för     situationen tili massmedia samt ansvaret för till-
26400: strålning. Man har över huvud taget varit             godoseendet av allmänhetens direkta informa-
26401: tvungen att allvarligt ompröva betydelsen av          tionsbehov.
26402: kärn- och strålsäkerhetsfrågor.                          I regeringens proposition tili riksdagen angå-
26403:    Uppföljningen och undersökningsarbetet har        ende statsförslaget för år 1987 har regeringen
26404: organiserats genom omfördelning av Stålsäker-        även föreslagit ett tillägg tili Strålsäkerhetscentra-
26405: hetscentralens persanella resurser samt med hjälp    lens resurser. Regeringen följer utvecklingen och
26406: av ett anslag under momentet 28.80.02 i statsför-    vidtar vid behov snabba åtgärder för att anvisa
26407: slaget för år 1986, som har anvisats för avlönande   Strålsäkerhetscentralen ytterligare resurser, om
26408: av sammanlagt tio forskare och forskningsbiträ-      övervakningen av kärnsäkerheten kräver det.
26409: den. Vidare har regeringen i den tredje tilläggs-
26410: 
26411:      Helsingfors den 11 november 1986
26412: 
26413:                                                                                  Minister Matti Ahde
26414:                                                  1986 vp.
26415: 
26416: Kirjallinen kysymys n:o 343
26417: 
26418: 
26419: 
26420: 
26421:                                    Kortesalmi: Varanomien eläkeläisten asuntojen korjaamisesta
26422: 
26423: 
26424:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26425: 
26426:    Eläkeläisten useissa yhteydenotoissa on tullut      varaton eläkeläinen saisi varoja myös rakennus-
26427: esille se seikka, että eläkeläiset toivovat muutosta   materiaalien hankkimiseen.
26428: lakiin eläkeläisten asuntojen korjaamiseksi. Mo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26429: nella varattomalla eläkeJäisellä jää asunnon kor-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26430: jaaminen pelkäksi haaveeksi rakennusmateriaa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26431: lien korkeiden hintojen vuoksi.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26432:    Koska varattomilla eläkeläisillä ei ole varaa
26433: ostaa rakennusmateriaaleja asuntojensa korjaami-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-
26434: seksi, jääkin nykyisen lain perusteella valtion               keläisten asuntojen korjaamista koskevan
26435: myöntämiä varoja käyttämättä. Näin ollen tun-                 lain muuttamiseksi sellaiseksi, että vara-
26436: tuisikin kohtuulliselta, että lakia eläkeläisten              ton eläkeläinen saisi valtion varoja myös
26437: asuntojen korjaamiseksi muutettaisiin siten, että             rakennusmateriaalien hankintaan?
26438: 
26439:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1986
26440: 
26441:                                           ] . Juhani Kortesalmi
26442: 
26443: 
26444: 
26445: 
26446: 260990K
26447: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 343
26448: 
26449: 
26450: 
26451: 
26452:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26453: 
26454:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      nuslainoituksella rahoitetaan koko hanketta eli
26455: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös rakennusmateriaalien hankintaa.
26456: olette 8 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-         Ympäristöministeriön hallinnonalalla voidaan
26457: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      varattomien eläkeläisten asuntojen korjaamista
26458: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja]. Ju-     tukea myös energiataloudelliseen korjaustoimin-
26459: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        taan myönnettävillä avustuksilla. Avustusta
26460: kysymyksestä n:o 343:                                 myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä ole-
26461:                                                       vien asuinrakennusten tai asuntojen korjausra-
26462:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-
26463:                                                       kentamisen suunnitteluun sekä sellaiseen kor-
26464:        keläisten asuntojen korjaamista koskevan       jaustoimintaan, joka edistää näiden asuntojen
26465:        lain muuttamiseksi sellaiseksi, että vara-
26466:                                                       lämpötaloutta ja säästää asunnoissa käytettävää
26467:        ton eläkeläinen saisi valtion varoja myös
26468:                                                       energiaa ja joka on tarpeellista myös työllisyyden
26469:        rakennusmateriaalien hankintaan?
26470:                                                       hoitamisen kannalta. Vuonna 1985 avustuksia
26471:                                                       myönnettiin 69 milj. markkaa. Vuonna 1986
26472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         avustuksiin on varattu 44 milj. markkaa. Avus-
26473: seuraavaa:                                            tukset myöntää kunta.
26474:    Vuosia 1987-1991 koskevan asunto-olojen ke-            Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä
26475: hittämisohjelman mukaan yhteiskunnan tuki             avustus ehdotetaan muutettavaksi avustukseksi
26476: asuntojen korjaamiseen on tarkoitus suunnata          korjaustoimintaan. Esityksen mukaan määräraha
26477: ensisijaisesti puutteellisimmin asuville ja eniten    olisi 30 milj. markkaa ja sen yksi käyttötarkoitus
26478: tuen tarpeessa oleville. Erityistä huomiota kiinni-   olisi nimenomaan vanhusväestön asuntojen kor-
26479: tetään vanhusten ja vammaisten asunto-olojen          jaustoiminnan avustaminen sosiaalisin perustein.
26480: parantamiseen sekä mahdollisuuksiin näin edis-        Valtioneuvosto määräisi tarkemmin avustusten
26481: tää kotona asumista ja avohuollon toimintaedel-       myöntämisperusteet.
26482: lytyksiä.                                                 Työvoimaministeriön hallinnonalan määrära-
26483:    Tällä hetkellä valtio tukee varanomien elä-        hoista on useita vuosia myönnetty avustusta elä-
26484: keläisten asuntojen korjaamista useilla eri tuki-     keläisten omien asuntojen korjaustoimintaan.
26485: muodoilla eri hallinnonaloilla. Kuluvan vuoden        Vaikka määräraha on ollut työllisyyspoliittinen,
26486: tulo- ja menoarviossa tähän tarkoitukseen on          sillä on ollut huomattava merkitys varsinkin syr-
26487: varattu määrärahoja ympäristöministeriön, työ-        jäseutujen vanhusten asumistason parantamises-
26488: voimaministeriön sekä sosiaali- ja terveysministe-    sa.
26489: riön pääluokassa. Tuki myönnetään joko avus-              Kuluvana vuonna eläkeläisten asuntojen kor-
26490: tuksina tai matalakorkoisina lainoina.                jauksiin on myönnetty avustusta määrärahasta,
26491:    Ympäristöministeriön      hallinnonalalla elä-     joka on varattu investointeihin annenavaan työl-
26492: keläisten asuntojen korjaustoimintaa tuetaan          lisyysperusteiseen valtionapuun.      Avustuksen
26493: asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/       myöntämiseen ovat vaikuttaneet laki työllisyys-
26494: 79) mukaisella lainoituksella. Lain mukaan lai-       lain muuttamisesta (1009/85) sekä asetus työlli-
26495: nan voi saada joko pitkä- tai lyhytaikaisena.         syysasetuksen muuttamisesta ( 1010/85 ), jotka
26496: Pitkäaikainen laina on tarveharkintaista. Jos ky-     edellyttävät mm. kuntien omavastuuosuutta. Tä-
26497: seessä on 65 vuotta täyttänyt heikossa taloudelli-    mä uudistus on vähentänyt valtionapuhankkeita.
26498: sessa asemassa oleva henkilö, laina voidaan           Työvoimaministeriöstä saadun tiedon mukaan
26499: myöntää sellaisena, ettei vanhuksen tarvitse mak-     työvoimaviranomaiset eivät enää pidä suositelta-
26500: saa siitä korkoja eikä lyhennyksiä.                   vana kyseisten määrärahojen käyttämistä elä-
26501:    Vuonna 1985 avustusluonteisia perusparannus-       keläisten asuntojen korjaamiseen, koska rahoitus-
26502: lainoja myönnettiin 453 kpl. Lainojen keskimää-       ta tähän tarkoitukseen on saatavissa muiltakin
26503: räinen suuruus oli 37 629 markkaa ja lainojen         sektoreilta. Näin ollen vuoden 1987 tulo- ja
26504: yhteismäärä noin 17 milj. markkaa. Perusparan-        menoarvioesityksessä ei kyseisen momentin pe-
26505:                                      1986 vp. -      KK n:o 343                                      3
26506: 
26507: 1steluissa enää erikseeen mamtta eläkeläisten        myöntaa, on tulo- ja varallisuusharkintainen Ja
26508: untojen peruskorjausta.                              kattaa myös materiaalikustannukset.
26509:                                                         Vaikeavammaiset invalidit voivat invaliidihuol-
26510:  Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla     tolain (907 146) nojalla saada avustusta asunnon
26511: rjestetään sosiaalihuoltolain (710 182) mukaisia     muutostöihin. Avustuksen myöntää kunta ja ker-
26512: umispalveluja, joilla voidaan tarkoittaa paitsi      takorjauksen kustannukset saavat olla enintään
26513: unnon hankintaa tai rakentamista, myös asun-         34 000 markkaa. Myös tämä avustusmuoto on
26514: jen korjaus- ja muutostöitä tai muita toimenpi-      tulo- ja varallisuusharkintainen. Avustuksen saa-
26515: itä, jotka ovat välttämättömiä kotona asumisen       jista huomattava osa on ollut vanhusväestöä.
26516: rvaamiseksi. Asumispalveluina järjestetään pie-         Lisäksi avustusta asunnon muutostöihin voi
26517: muotoisia korjaus- ja muutostöitä silloin, kun       saada sotilasvammalain (404/48) nojalla. Kulu-
26518: untoa kunnostamaila ja varustamalla mahdol-          van vuoden alussa voimaan tulleen lainmuutok-
26519: ;tetaan asukkaan, vanhuksen tai vammaisen            sen perusteella asuntojen muutostyöt voidaan
26520: >tioloissa selviytyminen ja näin vältetään pitkä-    korvata sotainvalidille, jonka sotilasvammalain
26521: kaineo laitossijoitus. Sosiaalihuollon järjestämi-   mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 30
26522: stä vuosina 1987-1991 annetun valtakunnalli-         prosenttia. Avustuksen myöntämisessä tapatur-
26523: n suunnitelman mukaan tällaisten hankkeiden          mavirasto noudattaa soveltuvin osin invaliidi-
26524: Istannukset asuntoa kohden saavat olla enin-         huoltolain periaatteita. Avustuksen myöntämi-
26525: än 32 000 markkaa. Avustus, jonka kunta              seen eivät vaikuta hakijan tulot ja varallisuus.
26526: 
26527:    Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
26528: 
26529:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
26530: 4                                          1986 vp. -       KK n:o 343
26531: 
26532: 
26533: 
26534: 
26535:                                     Tili Riksdagens Herr Taimao
26536: 
26537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                grundförbättringslån finansieras hela projektet
26538: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av              dvs. även anskaffningen av byggmaterial.
26539: den 8 oktober 1986 tili vederbörande medlem av                 Ioom miljöministeriets förvaltningsområde kar
26540: statsrådet översänt avskrift av följande av riks·           reparationen av medellösa pensionärers bostäde1
26541: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade                  stödas även med understöd som beviljas fö1
26542: spörsmål nr 343:                                            reparationsverksamhet i energihushållningssyfte
26543:                                                             Understödet beviljas för planering av reparations·
26544:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             byggnad i bostadsbyggnader eller bostäder sorr
26545:          att ändra lagen som gäller reparation av           året om används för boende och för sådam
26546:          pensionärers bostäder så, att medellösa            reparationer vilka främjar bostädernas värmehus·
26547:          pensionärer kunde få statsmedel även för           hållning och sparar energi som används i bostä·
26548:          anskaffning av byggmaterial?                       derna och vilka är behövliga även med tanke p~
26549:                                                             skötseln av sysselsättningen. År 1985 beyiljade!
26550:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             understöd tili ett belopp av 69 milj. mk. Ar 198(
26551: anföra följande:                                            har för understöd reserverats 44 milj. mk. Under·
26552:                                                             stöden beviljas av kommun.
26553:    Enligt programmet för utvecklande av bostads-               1 statsverkspropositionen för år 1987 föreslå!
26554: förhållandena åren 1987-1991 är samhällets                  understödet bli ändrat tili understöd för repara·
26555: stöd för reparation av bostäder avsett att riktas           tionsverksamhet. Enligt propositionen skulle an·
26556: främst tili bristfälligt boende personer och tili           slaget vara 30 milj. mk och ett användningssyfte
26557: personer som mest behöver stöd. Särskild. upp-              uttryckligen stödjande av reparation av åldringar·
26558: märksamhet ägnas förbättrandet av åldnngars                 nas bostäder på sociala grunder. Statsrådet skulh
26559: och handikappades bostadsförhållanden samt                  närmare bestämma om grunderna för beviljand(
26560: möjligheterna att på detta sätt frärr;tja boen.det i        av understöd.
26561: eget hem och verksamhetsförutsättnmgarna mom
26562:                                                                Av anslag inom miljöministeriets förvaltnings·
26563: den öppna vården.
26564:                                                             område har det under flera års tid beviljat!
26565:    För närvarande stöder staten reparationer av             understöd för reparation av pensionärers egm
26566: medellösa pensionärers bostäder med flera olika             bostäder. Trots att det varit fråga om ett syssel·
26567: stödformer inom skilda förvaltningsområden. I               sättningspolitiskt anslag, har det haft stor bety·
26568: statsförslaget för innevarande år har för detta             delse särskilt vid förbättrandet av åldringar!
26569: ändamål reserverats ett anslag under miljöminis-            boendestandard i avsides belägna trakter.
26570: teriets, arbetskraftsministeriets och social- och
26571:                                                                Under innevarande år har det för reparation a'
26572: hälsovårdsministeriets huvudtitel. Stödet beviljas
26573:                                                             pensionärers bostäder beviljats understöd av etl
26574: antingen som understöd eller som lågräntelån.
26575:                                                             anslag vilket har reserverats för statsunderstöc
26576:    Inom miljöministeriets förvaltningsområde                som på sysselsättningsgrunder utgår tili investe·
26577: stöds reparationer av pensionärers bostäde.r med            ringar. På beviljandet av understöd har inverka1
26578: lån som avses i lagen om grundförbättnng av                 lagen om ändring av lagen om sysselsättning
26579: bostäder (34/79). Enligt lagen kan lånen vara               (1009/85) och förordningen om ändring a'
26580: långfristiga eller kortfristiga ... Ett_ långfristigt lån   förordningen om sysselsättning ( 10101 8 5), vilh
26581: förutsätter behovsprövning. Ar det fråga om e~              förutsätter bl.a. självriskandel av kommunerna.
26582: person som har fyllt 65 år och har svag.ekono.mt,           Denna reform har reducerat antalet statsunder·
26583: kan lånet beviljas i sådan form att åldnngen tnte           stödda projekt. Enligt uppgifter från arbetskrafts·
26584: behöver betala räntor och amorteringar på lånet.            ministeriet anser arbetskraftsmyndigheterna del
26585:    År 1985 var antalet beviljade grundförbätt-              inte längre vara lämpligt att använda ifrågavaran·
26586: ringslån av understödskaraktär 453. Lånens ge-              de anslag för reparation av pensionärers bostäder.
26587: nomsnittliga storlek var 37 629 mk och det                  då finansiering för detta ändamål kan erhålla~
26588: sammanlagda beloppet ca 17 milj. mk. Med                    även från andra sektorer. Av denna orsak har
26589:                                       1986 vp. -      KK n:o 343                                       5
26590: 
26591: tatsverkspropositionen för år 198 7 i motive-         komst- och förmögenhetsprövning och täcker
26592: ingen för ifrågavarande moment inte längre            även materialkostnaderna.
26593: ärskilt nämnts grundreparation av pensionärers           Med stöd av lagen om invalidvård (907 146)
26594: >OStäder.                                             kan svårt handikappade invalider få understöd
26595:    Inom social- och hälsovårdsministeriets förvalt-   för ändringsarbeten i bostaden. Understödet be-
26596: lingsområde ordnas i socialvårdslagen (710/82)        viljas av kommunen, och kostnaderna för en
26597: 1nsedd boendeservice, varmed avses såväl an-          understödsform       förutsätter  inkomst-      och
26598: kaffning eller byggande av bostad som repara-         förmögenhetsprövning. En betydande del avun-
26599: ions- och ändringsarbeten i bostad eller andra        derstödstagarna har varit åldringar.
26600: 1tgärder, som är nödvändiga för tryggandet av            Y tterligare kan understöd för ändringsarbeten
26601: nöjligheterna att bo i eget hem. Som boendeser-       i bostad erhållas med stöd av lagen om skada,
26602: ·ice ordnas smärre reparations- och ändringsar-       ådragen i militärtjänst (4041 48). På grundval av
26603: >eten, då det genom reparation och utrustning         den lagändring, som trädde i kraft vid ingången
26604: >lir möjligt för invånaren, en åldrig eller en        av innevarande år, kan ändringsarbeten i bostad
26605: 1andikappad person, att klara sig i hemförhål-        ersättas sådan invalid vars invaliditetsgrad enligt
26606: anden och en långvarig anstaltsvistelse på detta      lagen om skada, ådragen i militärtjänst, är minst
26607:  ätt kan undvikas. Enligt den riksomfattande          30 procent. Olycksfallsverket iakttar i tillämpliga
26608:  >lanen för ordnande av socialvården under åren       delar principerna i lagen om invalidvård då
26609:  987-1991 får kostnaderna för sådana projekt          understöd beviljas. Sökandens inkomster och
26610: 1ppgå tili högst 32 000 mk per bostad. Det av         förmögenhet inverkar inte på beviljandet av
26611:  ~ommun beviljade understödet förutsätter in-         understöd.
26612: 
26613:     Helsingfors den 13 november 1986
26614: 
26615:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
26616: 1
26617: 
26618: 1
26619: 
26620: 1
26621: 
26622:     1
26623: 
26624:     1
26625: 
26626:     1
26627: 
26628:         1
26629: 
26630:         1
26631: 
26632:         1
26633: 
26634:             1
26635: 
26636:             1
26637: 
26638:             1
26639: 
26640:                 1
26641: 
26642:                 1
26643: 
26644:                 1
26645: 
26646:                     1
26647:                                              1986 vp.
26648: 
26649: Kirjallinen kysymys n:o 344
26650: 
26651: 
26652: 
26653: 
26654:                                  Impiö: Pyhäjärven-Mairijoen tienhaaran välisen tien peruskorjauk-
26655:                                    sesta Pelkosenniemellä
26656: 
26657: 
26658:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26659: 
26660:    Koillis-Lapissa oleva pieni Pelkosenniemen       kailupalvelupisteet täydentävät tolSlaan. Tiestön
26661: kunta on verrattain suurissa vaikeuksissa veron-    tasapuolinen kehittäminen kunkin matkailun
26662: maksajakunnan kapeuden vuoksi. Viime vuosina        palvelupisteen osalta on välttämätön kunnolli-
26663: on yritetty panostaa matkailuun, johon kunnan       sen, ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ja
26664: alueella antaa mahdollisuuden Pyhätunturin ja       viihtymiseksi, palvelujen monipuolistamiseksi,
26665: Pyhäjärven ympäristö. Yhteyksiä on parannettu       oheispalvelujen kehittämiseksi ympäristössä, ku-
26666: ja niin tapahtuu jatkossakin sekä Sodankylän        ten Suvannon, Luiron ja Saunavaaran kylissä jne.
26667: Luoston suuntaan että Kemijärvelle. Viime mai-      Heikkojen yhteyksien vuoksi matkailualan yrittä-
26668: nitussa suunnassa on matkailukeskuksia ja yhä       jät eivät rohkene riittävästi panostaa kehittämi-
26669: paranevat yhteydet etelään. Pyhätunturin alueen     seen. Kunta seuraa helposti esimerkkiä varsinkin,
26670: kehittyminen ja kehittäminen voisivat tuoda         kun sen taloudelliset edellytykset ovat vähäiset.
26671: merkittävästi uusia työpaikkoja ja verotuloja.      Monien mielestä Pelkosenniemen kunnan ole-
26672: Alueen väestö on kuitenkin saanut huomata,          massaolo itsenäisenä kuntana on uhattu ellei
26673: miten paha kehityksen jarru on tieyhteyden heik-    nimenomaan saada luontaisia matkailullisia edel-
26674: ko kunto Pyhäjärven kylän ja kuntakeskuksen         lytyksiä täysimääräisenä kaiken muun kehittämi-
26675: välillä, nimenomaan yhdystie Pyhäjärvi-Mairijo-     sen ohella mukaan.
26676: ki. Pyhäjärven kylä on kiinteän asutuksen keskus
26677: alueella ja se on osoittanut kasvun merkkejä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26678:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26679: panostaen matkailuun. Heikko tieyhteys kunta-
26680:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26681: keskukseen on kuitenkin pysäyttänyt kehittämi-
26682:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26683: sen halun, koska huonon soratien välittämä yh-
26684: teys ei tänä päivänä enää vedä matkailijoita eikä
26685: liioin palvele kunnolla paikallista väestöä.                  Minkälaisen aikataulun puitteissa Hal-
26686:                                                            litus aikoo ryhtyä Pelkosenniemen kun-
26687:   Tällä erää Koillis-Lapissa nähdään matkailu              nassa Pyhäjärven-Mairijoen tienhaaran
26688: entistä paremmin yhtenä kokonaisuutena. Mat-               välisen tien peruskorjaamiseen?
26689: 
26690:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1986
26691: 
26692:                                             Lauri Impiö
26693: 
26694: 
26695: 
26696: 
26697:  260924N
26698: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 344
26699: 
26700: 
26701: 
26702: 
26703:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26704: 
26705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     kiireellisyyden mukaisesti. Lapin tie- ja vesiraken-
26706: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nuspiirin ohjelmassa ei maantielle n:o 9621 välil-
26707: olette 8 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-   lä Pyhäjärvi-Mairijoki ole investointirahoja riit-
26708: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    tänyt. Hankkeen toteutus on siis tämän suunni-
26709: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lauri   telman mukaan jäämässä 1990-luvun puoliväliin.
26710: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä   Tämän toteutusajan mukaisesti on hankkeen
26711: n:o 344:                                            suunnittelukin ajoitettu vuosikymmenen vaihtee-
26712:                                                     seen. Suunnitteluakaan ei siis vielä ole aloitettu.
26713:           Minkälaisen aikataulun puitteissa Hal-       Pyhätunturin alueella Pelkosenniemellä on tar-
26714:        litus aikoo ryhtyä Pelkosenniemen kun-       koitus toteuttaa ensin Pyhäjärven - Luostan tien
26715:        nassa Pyhäjärven-Mairijoen tienhaaran        parantaminen vuosina 1987-1989, mikäli hank-
26716:        välisen tien peruskorjaamiseen?              keelle osoitetaan työllisyysmäärärahoja. Sen jäl-
26717:                                                     keen on vuorossa Vuostimon - Pyhätunturin tie
26718:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    vuosina 1989-1991. Myös valtatie n:o 5 välillä
26719: ti seuraavaa:                                       Kemijärvi - Pelkosenniemi on tarpeen parantaa
26720:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen laatiman tienpi-   1990-luvun alussa. Kaikki nämä tiehankkeet ovat
26721: don vuosia 1986-1992 koskevan toimenpideoh-         tärkeitä Lapin matkailun kehittämisen kannalta.
26722: jelman investoinnit on ajoitettu pääsääntöisesti    Tämän jälkeen olisi vuorossa kysymyksessä mai-
26723: paikallisen tie- ja vesirakennuspiirin arvioiman    nittu tie.
26724: 
26725:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
26726: 
26727:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
26728:                                      1986 vp. -     KK n:o 344                                       3
26729: 
26730: 
26731: 
26732: 
26733:                               Till Riksdagens Herr Taiman
26734: 
26735:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Iands väg- och vattenbyggnadsdistrikts program
26736: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      har investeringsmedien inte räckt tili för Iandsvä-
26737: den 8 oktober 1986 tili vederbörande mediem av      gen nr 9621 mellan Pyhäjärvi och Mairijoki.
26738: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-   Genomförandet av projektet kommer eniigt den-
26739: dagsman Lauri lmpiö undertecknade spörsmåi nr       na pian att få anstå tili mitten av 1990-talet. 1
26740: 344:                                                eniighet med denna tidpunkt har även piane-
26741:                                                     ringen tidsmässigt hänförts tili siutet av decen-
26742:          lnom viiken tid ämnar Regeringen vid-      niet. Pianeringen har såiedes inte ännu påbör-
26743:        ta åtgärder för att genomföra en grund-      jats.
26744:        Iäggande förbättring av vägen på sträckan       lnom Pyhätunturi området i Pelkosenniemi är
26745:        mellan Pyhäjärvi och Mairijoki vägskäl i     det meningen att först förbättra vägen mellan
26746:        Pelkosenniemi kommun?                        Pyhäjärvi och Luosto under åren 1987-1989,
26747:                                                     såframt sysselsättningsansiag anvisas för projek-
26748:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt    tet. Därefter står sträckan Vuostimo-Pyhätuntu-
26749: anföra föijande:                                    ri i tur under åren 1983-1991. Det är nödvän-
26750:   Eniigt väg- och vattenbyggnadsverkets åtgärds-    digt att även förbättra huvudväg 5 på sträckan
26751: program för vägunderhåll åren 1986-1992 har         Kemijärvi - Pelkosenniemi i början av 1990-
26752: investeringarna i huvudsak gjorts i eniighet med    talet. Med tanke på utveckiandet av turismen i
26753: ett preferensschema, som har uppgjorts av det       Lappiand är alla dessa vägprojekt viktiga. Häref-
26754: Iokala väg- och vattenbyggnadsdistriktet. 1 Lapp-   ter står den i spörsmåiet nämnda vägen i tur.
26755: 
26756:     Helsingfors den 24 oktober 1986
26757: 
26758:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
26759:                                                1986 vp.
26760: 
26761: Kirjallinen kysymys n:o 345
26762: 
26763: 
26764: 
26765: 
26766:                                   Almgren: Kuntamuodon muuttumista koskevista säännöksistä
26767: 
26768: 
26769:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26770: 
26771:   Voimassa olevan kunnallislain 156 §:n 2 mo-        den jakolain kiinteistönmuodostus- Ja rekiste-
26772: mentti kuuluu seuraavasti: "Muissa laeissa olevia    röintisäännöksillä.
26773: säännöksiä, joissa eri kuntamuotojen välillä on         Viimeksi on perustettu kymmenen uutta kau-
26774: tehty ero, sovelletaan kuntiin sen mukaan, mikä      punkia. Niillä on eräissä suhteissa kuitenkin vain
26775: niiden kuntamuoto oli tämän lain tullessa voi-       kaupungin nimi. Eräiden toimintojen osalta ne
26776: maan.''                                              ovat edelleen maalaiskuntia. Pysyvä tilanne, josta
26777:                                                      laki ei salli mitään poikkeusta, on luonnoton.
26778:    Eräissä tapauksissa on voitu todeta, että lain    Näyttääkin siltä, että lakiin olisi saatava lisäys.
26779: sanamuoto jäykistää kunnallisen organisaation           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26780: kehittämistä. Uusia kaupunkeja perustettaessa on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26781: todettu, että kunnallislain 156 §:n 2 momentin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26782: takia ei voida perustaa enää sellaisia kaupunkeja,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26783: joita vanhemmat kaupungit olivat. Syynä on se,
26784: että uusissa kaupungeissa ei voida soveltaa mui-               Tulisiko Hallituksen mielestä kunnal-
26785: den kuin kunnallislain kaupunkisäännöksiä. Käy-             lislain 156 §:n 2 momenttiin tehdä lisäys:
26786: tännössä suurin vaikutus lienee rakennuslain kaa-           ... ''ellei valtioneuvosto kunnan tai kau-
26787: voitus- ja rakennusvalvonnan sekä kaavoitusaluei-           pungin anomuksesta toisin päätä''?
26788: 
26789:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1986
26790: 
26791:                                             Esko Almgren
26792: 
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 2609221
26797: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 345
26798: 
26799: 
26800: 
26801: 
26802:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26803: 
26804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           asemaan. Tämän mukaisesti kunnallislain nojalla
26805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            perustettaviin kaupunkeihin sovelletaan raken-
26806: olette 9 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-        nuslain ja kaavoitusalueiden jakolain (101/60)
26807: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         maalaiskuntia koskevia säännöksiä. Kun kunnat
26808: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Esko         ovat tehneet aloitteita kaupungiksi perustamises-
26809: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         ta, lähtökohtana on luonnollisesti voimassa ole-
26810: sestä n:o 345:                                           van lainsäädännön mukainen kaupungin asema.
26811:                                                          Kysymys on kaupunkinimityksestä ja niistä odo-
26812:               Tulisiko Hallituksen mielestä kunnal-      tuksista, joita kunnilla nimityksen tarjoamaan
26813:          lislain 156 §:n 2 momenttiin tehdä lisäys:      arvostukseen ja paikkakunnan kehittymiseen on .
26814:          . . . " ellei valtioneuvosto kunnan tai kau-       Nykyinen rakennuslaki on siinä suhteessa jous-
26815:          pungin anomuksesta toisin päätä''?              tava, että lain 116 § mahdollistaa asemakaavan
26816:                                                          laatimisen myös muuhun kuntaan kuin kaupun-
26817:     Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:        kiin. Päätösvalta siinä, laatiiko muu kunta raken-
26818:    Kuntamuotoon perustuvat erot on poistettu             nuskaavan vai asemakaavan, on kunnalla. Käy-
26819: kunnallislaista (953/76). Myös muusta lainsää-           tännössä asemakaavoja on muihin kuntiin kuin
26820: dännöstä on jo pitkähkön ajan poistettu kunta-           kaupunkeihin laadittu varsin vähän.
26821: muotoon perustuvia eroja, mutta muun muassa                 Kysymyksessä on kunnallislakiin ehdotettu li-
26822: rakennuslainsäädännössä eroja on. Kunnallislain          säystä, jonka mukaan valtioneuvosto voi kunnan
26823: 156 §:n 2 momentin nojalla muissa laeissa olevia         tai kaupungin anomuksesta päättää kunnallislain
26824: säännöksiä, joissa eri kuntamuotojen välillä on          156 §:n 2 momentin soveltamisesta. Tällainen
26825: tehty ero, sovelletaan kuntiin sen mukaan, mikä          muutos merkitsisi, että myös kunnallislain voi-
26826: niiden kuntamuoto oli tämän lain tullessa voi-           maantulon jälkeen perustettujen uusien kaupun-
26827: maan. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE            kien välillä olisi eroavuuksia sen suhteen, mitä
26828: n:o 140/1975 II vp.) todettiin, että säännös             säännöksiä niihin sovelletaan. Tällöin tilanne
26829: koskisi paitsi kauppaloita, joista lain nojalla tulisi   saattaisi olla oikeudellisesti ja hallinnollisesti vie-
26830: kaupunkeja, myös kuntia, jotka lain voimaantu-           lä nykyistäkin sekavampi. Kun kuntamuotojen
26831: lon jälkeen perustettaisiin kaupungiksi. Esityksen       välisiä eroja poistetaan lainsäädännöstä sitä mu-
26832: perustelujen mukaan niihin ei sovellettaisi uusis-       kaa kuin lakeja uudistetaan, ei näyttäisi olevan
26833: ta kaupungeista voimassa olevia säännöksiä.              aihetta kysymyksessä tarkoitettuun lain muutok-
26834:    Kunnan perustaminen kaupungiksi merkitsee             seen. Sisäasiainministeriön tavoitteena on kunta-
26835: kaupungin nimityksen antamista kunnalle, mut-            muotojen erojen poistaminen kaikesta lainsää-
26836: ta se ei merkitse muutosta kunnan oikeudelliseen         dännöstä.
26837: 
26838:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
26839: 
26840:                                                                    Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
26841:                                      1986 vp. -      KK n:o 345                                       3
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 
26846:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26847: 
26848:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ka stälining. 1 enlighet härmed tillämpas stad-
26849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gandena om landskommuner i byggnadslagen
26850: den 9 oktober 1986 tili vederbörande medlem av       och i lagen om skifte inom planläggningsområde
26851: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    (101/60) på städer, som grundas med stöd av
26852: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål          kommunaliagen. När kommuner har tagit initia-
26853: nr 345:                                              tiv tili att bli städer, är utgångspunkten natur-
26854:                                                      ligtvist ställningen som stad in enlighet med
26855:           Borde enligt Regeringens åsikt ett tili-   gällande lagstiftning. Frågan gäller benämningen
26856:        lägg med följande lydelse fogas tili 156 §    stad och de förväntningar som kommunerna
26857:        2 mom. i kommunaliagen: "om inte              stälier på den auktoritet som benämningen inne-
26858:        statsrådet på kommunens eller stadens         bär samt på ortens utveckling.
26859:        anhålian besluter annorlunda''?
26860:                                                         Den nuvarande byggnadslagen är härvidlag så
26861:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     smidig, att 116 § i lagen möjliggör uppgörande
26862: anföra följande:                                     av stadsplan även för annan kommun än stad.
26863:                                                      Beslutanderätten i fråga om huruvida en annan
26864:    De skilinader som baserar sig på kommunform
26865:                                                      kommun uppgör byggnadsplan elier stadsplan
26866: har avskaffats i kommunaliagen (953/76). Skili-
26867:                                                      tillkommer kommunen. 1 praktiken har stadspla-
26868: nader, som baserar sig på kommunform, har
26869:                                                      ner i mycket liten utsträckning uppgjorts för
26870: redan under en längre tid avlägsnats ur den
26871:                                                      andra kommuner än städer.
26872: övriga lagstifningen, men skilinader förekommer
26873: bl.a. i byggnadslagstiftningen. Med stöd av             1 spörsmålet har föreslagits ett tiliägg tili
26874: 156 § 2 mom. kommunallagen tillämpas, när det        kommunallagen. Enligt detta kunde statsrådet
26875: gäller kommunerna, stadganden i andra lagar, i       på anhålian av kommun elier stad besluta om
26876: vilka det gjorts skillnad melian olika kommun-       tillämpningen av 156 § 2 mom. kommu-
26877: former i enlighet med den kommunform som de          naliagen. En sådan förändring skulie innebära,
26878: berörda kommunerna hade vid tidpunkten för           att det även efter kommunallagens ikraftträdan-
26879: denna lags ikraftträdande. 1 motiveringen tili       de finns skilinader melian de nu grundade stä-
26880: regeringens proposition (RP nr 1401 197 5 II rd.)    derna i fråga om de stadganden som tiliämpas på
26881: konstaterades, att stadgandet gäller dels kö-        dem. Härvid kunde situationen vara ännu mera
26882: pingar, som med stöd av lag blir städer, dels        komplicerad i rättsligt avseende och med tanke
26883: även sådana kommuner som efter lagens ikraft-        på förvaltningen. Emedan skillnaderna melian
26884: trädande blir städer. Enligt motiveringen för        kommunformerna avskaffas i lagstiftningen allt
26885: propositionen skall de stadganden som gälier i       efter som lagar revideras, förefalier det inte att
26886: fråga om nya städer inte tiliämpas på dessa.         finnas anledning tili någon sådan lagändring som
26887:    När en kommun blir stad betyder det att           avses i spörsmålet. lnrikesministeriet har föresatt
26888: benämningen stad ges åt kommunen, men det            sig att avlägsna skilinaderna melian kommunfor-
26889: innebär inte en förändring i kommunens juridis-      merna i all lagstiftning.
26890: 
26891:      Helsingfors den 4 november 1986
26892: 
26893:                                                                   lnrikesminister Kaisa Raatikainen
26894:                                                1986 vp.
26895: 
26896: Grjallinen kysymys n:o 346
26897: 
26898: 
26899: 
26900: 
26901:                                   Viinanen: Mahdollisuudesta luovuttaa väestörekisteritietoja seura-
26902:                                      kunnalle magneettinauhalla tai linjasiirtona
26903: 
26904: 
26905:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26906: 
26907:   Väestökirjahallinnosta annetun lain (76/ 84)       neettinauhalla, levykkeellä tai linjasiirtona vaan
26908: ; §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seura-    ainoastaan paperitulosteena.
26909: :unta on väestökirjan pitämistä koskevissa asiois-      Nykyinen tietojenkäsittelytekniikka tarjoa1st
26910: a kunkin siihen kuuluvan kunnan osalta sen           kuitenkin jo nyt mahdollisuudet joustavaan ja
26911: 'äestökirjahallinnon paikallisviranomaisen oh-       työtä säästävään tietojenkäsittelytapaan, mikäli
26912: auksessa ja valvonnassa, jonka virka-alueeseen       tiedot voidaan saada esimerkiksi magneettinau-
26913: :unta kuuluu.                                        han muodossa seurakunnille, kuten kunnat ja
26914:                                                      kuntainliitotkin jo tänä päivänä saavat.
26915:   Seurakunnalla itsellään on väestökirjan pitäjä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26916: lä seurakuntansa läsnä- ja poissaolevasta väes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26917: östä kaikki ne tiedot, jotka ovat myös Väestöre-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26918: :isterikeskuksen atk-rekisterissä. Tämän rekiste-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26919: in tietoja seurakunnilla on mahdollisuus eri
26920: 1akemuksesta saada kertaluontoisena tulostukse-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26921: la kirkon toimialaan kuuluvia tehtäviä varten.              ryhtyä, jotta Väestörekisterikeskus voisi
26922:                                                             luovuttaa väestörekisteritiedot seurakun-
26923:   Näitä tietoja ei Väestörekisterikeskus kuiten-            nille nykykäytännöstä poiketen magneet-
26924: :aan katso voivansa luovuttaa seurakunnille mag-            tinauhalla, levykkeellä tai linjasiirtona?
26925: 
26926:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1986
26927: 
26928:                                             Iiro Viinanen
26929: 
26930: 
26931: 
26932: 
26933: 60985E
26934: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 346
26935: 
26936: 
26937: 
26938: 
26939:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26940: 
26941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kapoimintoja, joissa tiedot on tulostettu tarral
26942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pukkeille tai atk-listalle.
26943: olette 9 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjeen-
26944: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Ei ole lainsäädännöllistä eikä myöskään per
26945:                                                        aatteellista estettä sille, että väestön keskusreki
26946: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Viina-
26947:                                                        teristä luovutetaan seurakunnille tietoja koneeli
26948: sen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o
26949:                                                        sesti käsiteltävässä muodossa kuten magneett
26950: 346:
26951:                                                        nauhalla tai levykkeellä, jos tietojenluovutukse
26952:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         edellytykset muutoin ovat olemassa. Seurakunn:
26953:        ryhtyä, jotta Väestörekisterikeskus voisi       eivät ole toistaiseksi tehneet hakemuksia tietoje
26954:        luovuttaa väestörekisteritiedot seurakun-       saamiseksi esimerkiksi magneettinauhalle tulo
26955:        nille nykykäytännöstä poiketen magneet-         tettuna. Näin ollen Väestörekisterikeskus ei o
26956:        tinauhalla, levykkeellä tai linjasiirtona?      voinut ilmaista kantaansa tietojen luovuttamise
26957:                                                        ta seurakunnille magneettinauhaa tai levyket1
26958:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       käyttäen.
26959: ti seuraavaa:                                             Väestökirjalain 26 §:n mukaan evankelis-lut'
26960:    Kun väestön keskusrekisteristä luovutetaan tie-     rilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokunta~
26961: toja, tietojenluovutuspäätöksen yhtenä keskeise-       kuuluvien väestörekisterinä ovat· asianomaise
26962: nä perusteena on tietojen käyttötarkoitus. Vastat-     seurakunnan kirkonkirjat. Niiden pitämisestä c
26963: tavana olevassa kysymyksessä ei ole erikseen yksi-     soveltuvin osin ja huomioon ottaen asianomais
26964: löity, minkälaista seurakuntien käyttötarvetta ky-     kirkkokuntaa koskevat säännökset noudatettav
26965: symyksessä tarkoitetaan. Kysymys koskee teknisiä       mitä väestökirjalaissa ja väestökirja-asetukses
26966: mahdollisuuksia luovutettaessa yleensä väestöre-       (198/70) säädetään. Väestökirjahallinnosta ann
26967: kisteritietoja seurakunnille.                          tun lain (76/84) 6 §:n nojalla seurakunta c
26968:    Koska seurakunnat voimassa olevan lainsää-          väestörekisterin pitämistä koskevissa asioissa kw
26969: dännön mukaisesti pitävät väestörekisteriä jäse-       kin siihen kuuluvan kunnan osalta sen väestöki
26970: nistään, asiaa voidaan tarkastella sekä tietojen       jahallintoon kuuluvan paikallisviranomaisen ol
26971: luovuttamisena väestökirjalain (141169) 12 §:n         jauksessa ja valvonnassa, jonka virka-alueesec
26972: perusteella että myös väestörekisterin pitämiseen      kunta kuuluu. Väestökirjahallinnon paikallis'l
26973: liittyvältä kannalta.                                  ranomaisina ovat kihlakuntien rekisteritoimisto
26974:    Väestökirjalain 12 §:n mukaan jokaisella on            Väestökirja-asetuksen 37 ja 38 §:n muka~
26975: oikeus hyväksyttävää tarkoitusta varten saada          väestörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitett
26976: väestökirjoista ja niihin kuuluvista asiakirjoista     va väestön keskusrekisteriin jokainen tieto, joi
26977: todistuksia, otteita, jäljennöksiä ja muita tietoja.   on ilmoitettu merkittäväksi väestörekisterii:
26978: Väestörekisterikeskus tekee tietojenluovutuspää-       Väestörekisterikeskuksen on puolestaan ilmoite
26979: töksensä kirjallisen hakemuksen perusteella. Pää-      tava asianomaiselle paikallisen väestökirjan pit
26980: tökseen haetaan muutosta korkeimmalta hal-             jälle jokainen tieto, joka on otettu väestön ke
26981: linto-oikeudelta. Väestön keskusrekisteristä luo-      kusrekisteriin. Käytännössä seurakunnat toimitt
26982: vutettavista tiedoista perittävistä maksuista sääde-   vat muuttuneesta väestörekisteritiedosta ao.
26983: tään väestörekisterikeskuksen maksuasetuksessa         moituslomakkeen rekisteritoimistolle, joka tarki
26984: (802/83).                                              tuksen jälkeen toimittaa sen edelleen Väestör
26985:    Seurakunnat ovat tähän mennessä käyttäneet          kisterikeskukselle. Palautteena tietojen rekisteri
26986: niille väestön keskusrekisteristä luovutettuja tie-    tymisestä kirjoitetaan väestön keskusrekisteris
26987: toja kirkolliseen toimintaan kuuluvien erilaisten      atk-listalle ns. muutostenluettelot, jotka toimit
26988: tehtävien hoitamiseen, esimerkiksi diakonia-,          taan rekisteritoimistoille. Seurakunnat saavat 1
26989: rippikoulu- ja pyhäkoulutyöhön sekä kirkollisiin       tämäänsä väestörekisteriä koskevat muutosten!
26990: vaaleihin. Tavallisimmin on luovutettu ikäluok-        ettelot asianomaiselta rekisteritoimistolta. Mu
26991:                                       1986 vp. -- EJ( n:o 346                                            3
26992: 
26993: tosluettelot ovat nykyisellään paperitulosteen           Rekisteritoiroistoille säädetyn kirkollisten väes-
26994: muodossa.                                             törekisterin pitäjien ohjaus- ja valvontatehtävän
26995:    Väestörekisterikeskus pyrkii väestökirjahallin-    mukaisesti automatisointi tullaan toteuttamaan
26996: non keskusviranomaisena eri tavoin kehittämään        ensin väestökirjahallinnossa ja sen jälkeen, kun-
26997: väestökirjatointa ja edistämään väestön keskusre-     kin seurakunnan halukkuudesta riippuen, väes-
26998: kisterin tietojen hyväksikäyttömahdollisuuksia        tökirjahallinnon ja seurakuntien välillä. Tämä
26999: yhteiskunnan tarpeisiin. Tähän kuuluu tärkeänä        eteneminen on hallinnollisesti voimassa olevan
27000: osana rekisteritoimistojen tietojenkäsittelyn auto-   lainsäädännön mukainen ja muutoin toiminnalli-
27001: matisointi. Automatisoinnissa päästään merkittä-      sesti perusteltu. Se on tärkeä myös kansalaisten
27002: vään alkuun, kun Helsingin kihlakunnan rekiste-       yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi. Tällä tavoin
27003: ritoimiston tehtävissä toteutetaan automatisointi     edeten väestökirjanpidon kehittäminen hyödyt-
27004: kuluvan ja ensi vuoden aikana. Tämän johdosta         tää tasapuolisesti kunnan kaikkia asukkaita riip-
27005: automatisointia on jo voitu aloittaa myös Helsin-     pumatta näiden uskontokunnasta.
27006: gin evankelis-luterilaisten seurakuntien seurakun-
27007: tayhtymässä, jonka kanssa Väestörekisterikeskus
27008: on käynyt neuvotteluja väestön keskusrekisterin         Edellä esitetyn perusteella katson, ettei asta
27009: kysely-yhteyden teknisestä toteuttamisesta.           anna puoleltani aihetta toimenpiteisiin.
27010: 
27011:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
27012: 
27013:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
27014: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 346
27015: 
27016: 
27017: 
27018: 
27019:                                Till Riksdagens Herr Talman
27020: 
27021:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dagsskolearbete samt i samband med kyrkliga
27022: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        val. Vanligen har det varit fråga om urval efter
27023: den 9 oktober 1986 till vederbörande medlem av        åldersgrupper, med uppgifterna utskrivna på
27024: statsrådet översäot avskrift av följande av riks-     etiketter eller på ADB-lista.
27025: dagsman Viinanen undertecknade spörsmål nr               Det finns varken något lagstiftningshinder el-
27026: 346:                                                  ler principiellt hinder för sådant förfarande att
27027:                                                       det från centrala befolkningsregistret lämnas
27028:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
27029:                                                       uppgifter till församlingarna i maskinellt be-
27030:        för att befolkningsregistercentralen med
27031:                                                       handlingsbar form, såsom på magnetband eller
27032:        avvikelse från nuvarande praxis skall kun-     på diskett, om det i övrigt finns förutsättningar
27033:        na överlämna befolkningsregisteruppgif-        för överföring av sådana uppgifter. Församlingar-
27034:        terna till församlingarna på magnetband,
27035:                                                       na har hittills inte ansökt om att få uppgifter
27036:        diskett eller som linjeöverföring?
27037:                                                       utskrivna exempelvis på magnetband. Befolk-
27038:                                                       ningsregistercentralen har därför iote kunnat ta
27039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ställning till frågan som gäller lämnandet av
27040: anföra följande:                                      uppgifter till församlingarna i form av magnet-
27041:    Då uppgifter lämnas från centrala befolknings-     band eller diskett.
27042: registret, är användningssättet en av de viktigaste      Enligt 26 § lagen om befolkningsböcker är
27043: grunderna för beslutet om lämnandet av uppgif-        vederbörande församlings kyrkoböcker befolk-
27044: ter. I det spörsmål som skall besvaras har det inte   ningsregister i fråga om personer som hör till den
27045: särskilt individualiserats, vilket användningsbe-     evangelisk-lutherska eller den ortodoxa kyrkan.
27046: hov som avses hos församlingarna. Spörsmålet          Vid förandet av dessa skall det i tillämpliga delar
27047: gäller generellt sett de tekniska möjligheterna i     och med beaktande av stadgandena om vederbö-
27048: samband med att befolkningsregisteruppgifter          rande kyrkosamfund tillämpas, vad som stadgas i
27049: lämnas till församlingarna.                           lagen om befolkningsböcker och i förordningen
27050:    Emedan församlingarna i enlighet med gällan-       om befolkningsböcker (198/70). Med stöd av 6 §
27051: de lagstiftning för befolkningsregister över sina     i lagen om folkbokföringsförvaltningen (76/ 84)
27052: medlemmar, kan saken betraktas såväl utgående         står församlingen i ärenden som gäller förandet
27053: från lämnande av uppgifter med stöd av 12 §           av befolkningsregister för varje till den hörande
27054: lagen om befolkningsböcker ( 141169) som utgå-        kommuns del under ledning och övervakning av
27055: ende från förande av befolkningsregister.             den lokala myndigheten inom folkbokföringsför-
27056:    Enligt 12 § lagen om befolkningsböcker har         valtningen, i vars ämbetsdistrikt kommunen in-
27057: var och en rätt att i godtagbart syfte från           går. Folkbokföringsförvaltningens lokala myndig-
27058: befolkningsböcker och till dem hörande hand-          heter är häradernas registerbyråer.
27059: lingar få intyg, utdrag, avskrifter och andra            Enligt 37 och 38 §§ förordningen om befolk-
27060: uppgifter. Befolkningsregistercentralen fattar be-    ningsböcker skall befolkningsregisterförare oför-
27061: slut om lämnandet av uppgifter på grundvalen          dröjligen till centrala befolkningsregistret anmäla
27062: av skriftlig ansökan. Ändring i beslutet söks hos     varje uppgift som lämnats för införande i befolk-
27063: högsta förvaltningsdomstolen. Beträffande av-         ningsregistret. Befolkningregistercentralen skall i
27064: gifter som uppbärs för uppgifter från centrala        sin tur underrätta vederbörande förare av lokala
27065: befolkningsregistret stadgas i förordningen om        befolkningsböcker om varje uppgift som intagits
27066: avgifter till befolkningsregistercentralen (802 1     i centrala befolkningsregistret. I praktiken till-
27067: 83).                                                  ställer församlingarna registerbyrån ifrågavarande
27068:    Församlingarna har hittills använt de uppgifter    anmälningsblanketter med ändrade befolknings-
27069: som centrala befolkningsregistret lämnat vid          registeruppgifter, varefter registerbyrån efter ge-
27070: skötseln av olika till kyrkans verksamhet hörande     nomförd granskning vidarebefordrar dessa till
27071: uppgifter, såsom diakoni-, skriftskole- och sön-      befolkningsregistercentralen. För kontroll av att
27072:                                        1986 vp. -- FUK n:o 346                                        5
27073: 
27074: uppgifterna har blivit inregistrerade uppgör cen-     förhandlat om det tekniska genomförandet av
27075: trala befolkningsregistret som utskrift listor över   centrala befolkningsregistrets förfrågningar ge-
27076: uppgifter som ändrats, varefter dessa tillställs      nom terminalkontakt.
27077: registerbyrån. Församlingarna får av vederböran-         I enlighet med att ledningen och över-
27078: de registerbyrå listor över ändringar i de befolk-    vakningen av de kyrkliga befolkningsregisterfö-
27079: ningsregister som de för. Dessa uppgörs för           rarna stadgats ankomma på registerbyråerna,
27080: närvarande i form av utskrift på papper.              kommer automationen att genomföras först inom
27081:    Befolkningsregistercentralen försöker i egen-      folkbokföringsförvaltningen och därefter, be-
27082: skap av folkbokföringsförvaltningens centralmyn-      roende på församlingarnas villighet, mellan folk-
27083: dighet på olika sätt utveckla folkbokföringen och     bokföringsförvaltningen och församlingarna.
27084: främja möjligheterna att för samhällets behov         Detta framskridande motsvarar i administrativt
27085: lämna uppgifter från centrala befolkningsregist-      hänseende den gällande lagstiftningen och är i
27086: ret. En viktig del av detta är automationen av        övrigt motiverat med tanke på funktionen. Det
27087: registerbyråernas behandling av uppgifter. En         är viktigt även på grund av principen om med-
27088: beaktansvärd inledning av automationen sker då        borgarnas likställighet. Då utvecklandet av folk-
27089: uppgifterna vid registerbyrån i Helsingfors härad     bokföringen framskrider på detta sätt har samtli-
27090: automatiseras under innevarande och nästa år.         ga invånare i kommunen lika stor nytta av denna
27091: Av denna orsak har det varit möjligt att inleda       utveckling oberoende av trossamfund.
27092: automatiseringen även inom Helsingfors evange-           Med stöd av det ovan anförda anser jag att
27093: lisk-lutherska församlingars kyrkliga samfällighet,   ärendet inte föranleder några åtgärder från min
27094: med viiken befolkningsregistercentralen har           sida.
27095: 
27096:      Helsingfors den 13 november 1986
27097: 
27098:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
27099:                               J
27100:                              J
27101:                             J
27102:                            J
27103:                           J
27104:                          J
27105:                         J
27106:                        J
27107:                       J
27108:                      J
27109:                     J
27110:                    J
27111:                   J
27112:                  J
27113:                 J
27114:                J
27115:            J
27116:            J
27117:           J
27118:          J
27119:         J
27120:        J
27121:       J
27122:      J
27123:     J
27124:    J
27125:   J
27126:  J
27127: J
27128:                                                  1986 vp.
27129: 
27130: Kirjallinen kysymys n:o 347
27131: 
27132: 
27133: 
27134: 
27135:                                      Sasi ym.: Mahdollisuudesta toimittaa valituskirjelmä viranomaiselle
27136:                                         telefax-laitteella
27137: 
27138: 
27139:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27140: 
27141:    Viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksistä         Silloin kun valituskirjelmään on liitettävä leima-
27142: valitettaessa edellyttävät lainsäännökset valituk-      merkit, ei telefax-laitteella vastaanottava viran-
27143: sen perilleajamisesta, että asianosaisen on toimi-      omainen saa alkuperäisiä leimamerkkejä mitätöi-
27144: tettava valituskirjelmä valituksen käsittelevälle tai   täväkseen. Leimamerkkien liimaaminen asiakir-
27145: muulle erikseen mainitulle viranomaiselle. Vali-        joihin on muodoltaan äärimmäisen vanhentunut
27146: tuskirjelmän toimittaminen on ymmärretty siten,         menettely.
27147: että valituskirjelmä on toimitettava joko henkilö-          Kun telefax-laitteita on jo käytössä lähes 5 000
27148: kohtaisesti tai asiamiehen tai lähetin välityksellä     kappaletta ja niiden määrä kasvanee 50 prosentil-
27149: tai postitse.                                           la vuosittain, olisi tarkoituksenmukaista hyväksyä
27150:    Kun äskettäin Kuopion lääninoikeuteen tuli           valituskirjelmän toimitustavaksi myös telefax-lai-
27151: nykyaikaisella telefax-laitteella valitus, niin lää-    te.
27152: ninoikeus hylkäsi valituksen juuri sillä periaat-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27153: teella, ettei valitusta oltu oikealla tavalla toimi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27154: tettu lääninoikeudelle.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27155:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27156:    Valituskirjelmiä telefax-laitteella toimitettaessa
27157: ongelmaksi voitaisiin ajatella alkuperäisen nimi-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27158: kirjoituksen puuttuminen. Kun kuitenkin nykyi-                  siin eri lainsäännösten muuttamiseksi si-
27159: sin sähkevaltakirja on hyväksytty, ei alkuperäistä              ten, että valituskirjelmät voitaisiin toi-
27160: allekirjoitusta liene pidettävä välttämättömänä.                mittaa viranomaisille telefax-laitteella?
27161: 
27162:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1986
27163: 
27164:           Kimmo Sasi                       Iiro Viinanen                 Saara Mikkola
27165:           Matti Viljanen                   Päivi Varpasuo                Eeva Turunen
27166:           Kaarina Dromberg                 Lauri Impiö                   Eva-Riitta Siitonen
27167:           Riitta Jouppila                  Riitta Uosukainen             Tuulikki Petäjäniemi
27168:           Lea Kärhä                        Helge Saarikoski              Tapio Holvitie
27169:                       Martti Tiuri                               Heikki Perho
27170: 
27171: 
27172: 
27173: 
27174: 261057H
27175: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 347
27176: 
27177: 
27178: 
27179: 
27180:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27181: 
27182:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vali-
27183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuskirjelmät ja muut asiakirjat viranomaisille ja
27184: olette 9 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjel-        tuomioistuimelle on toimitettava henkilökohtai-
27185: männe ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         sesti, lähetin välityksellä taikka postitse. Käytän-
27186: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nössä ei liene aiheutunut ongelmia siitä, että
27187: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           valituskirjelmiä tai muita asiakirjoja ei voi toimit-
27188: kysymyksestä n:o 347:                                   taa viranomaisille muulla tavoin. Muutoksenha-
27189:                                                         kemusten osalta on lisäksi huomattava, että vali-
27190:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tusaika viranomaisen päätöksestä on säännönmu-
27191:         siin eri lainsäännösten muuttamiseksi si-       kaisesti niin pitkä, että valituskirjelmä aina ennä-
27192:         ten, että valituskirjelmät voitaisiin toi-      tetään toimittaa valitusviranomaiselle postitse.
27193:         mittaa viranomaisille telefax-laitteella?
27194:                                                            Kysymyksessä on puututtu vain valituskirjel-
27195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mien toimittamiseen viranomaisille telefax-lait-
27196: ti seuraavaa:                                           teella. Vastaavanlainen tarve telefax-laitteiden
27197:    Tietotekniikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi       käyttöön voi koskea myös viranomaisille osoitet-
27198: asiakirjojen nopean siirron lähettäjäitä vastaanot-     tavia hakemuksia, vastauksia ja erilaisia muita
27199: tajalle telefax-laitteen välityksellä. Jo pitkään on    asiakirjoja. Kirjelmien toimittamista viranomai-
27200: ollut mahdollista lähettää asiakirjoja vastaanotta-     sille onkin tarkasteltava laajemmin ottamalla
27201: jalle sähkeenä tai kaukokirjoitinta käyttäen. Myös      huomioon viranomaisten ja kansalaisten välinen
27202: tällöin vastaanottaja saa asiakirjan sisällön käytet-   tietoliikenne kokonaisuudessaan.
27203: täväkseen kirjallisessa muodossa.                          Telefax-laitteiden käytön salliminen kansalais-
27204:    Oikeudenkäyntivaltakirja voidaan totmtttaa           ten ja viranomaisten välisessä tietoliikenteessä
27205: sähkeitse niin kuin kansanedustaja Sasin ynnä           edellyttäisi viranomaisten vatustamista asianmu-
27206: muiden kysymyksessä todetaan. Tätä koskeva              kaisilla laitteistoilla. Viime vuosina onkin myös
27207: säännös otettiin oikeudenkäymiskaareen jo vuon-         valtionhallinnossa voitu merkittävästi lisätä viran-
27208: na 1938. Asiakirjain lähettämisestä annetun lain        omaisten tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtolaitteis-
27209: (74/54) mukaan kirjallinen hakemus, valitus,            toja. Telefax-laitteiden hankintaa tulevaisuudessa
27210: selitys ja muu asiakirja, jonka voi valtion hallin-     joudutaan epäilemättä harkitsemaan myös viran-
27211: toviranomaiselle antaa valtuutetun asiamiehen           omaisten keskinäistä tiedonsiirtoa silmällä pi-
27212: välityksellä, saadaan myös lähettää sille postitse      täen.
27213: tai lähetin välityksellä. Eräiden asiakirjain lähet-
27214: tämisestä tuomioistuimille ( 24816 5) annetun lain         Koska ei ole aiheutunut merkittäviä ongelmia
27215: mukaan muutoksenhakemus, vastaus siihen ja              siitä, että valituskirjelmää ei voida toimittaa
27216: muu asiakirja, jonka voi valtuutetun asiamiehen         viranomaiselle muutoin kuin henkilökohtaisesti
27217: välityksellä antaa hovioikeuteen tai korkeimpaan        taikka lähetin tai postin välityksellä, ei erillinen
27218: oikeuteen, saadaan lähettää niille postitse tai         lainsäädäntö, joka mahdollistaisi valituskirjel-
27219: lähetin välityksellä. Sama koskee myös asiakirjaa,      mien toimittamisen viranomaisille telefax-lait-
27220: joka sisältää tyytymättömyyden ilmoituksen ylei-        teella, ole ainakaan tässä vaiheessa tarpeellista.
27221: sen alioikeuden päätökseen. Hakemusasioiden             Sitä vastoin pidän aiheellisena, että jo verrattain
27222: käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun,           läheisessä tulevaisuudessa laaja-alaisesti selvite-
27223: 1.5.1987 voimaan tulevan lain (307 /86) mukaan          tään, voidaanko ja millä edellytyksillä viran-
27224: hakemusasiassa saadaan hakemus toimittaa tuo-           omaisten ja kansalaisten välisessä tietoliikenteessä
27225: mioistuimille myös postitse.                            käyttää nykyaikaisia uusia tiedonsiirtolaitteita.
27226: 
27227:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
27228: 
27229:                                                                                   Ministeri jermu Laine
27230:                                          1986 vp. -- RJC n:o 347                                            3
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27236: 
27237:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och domstolarna personligen, genom ombud
27238: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            elier med pasten. I praktiken torde inga problem
27239: av den 9 oktober 1986 tili vederbörande medlem           ha uppstått tili följd av att besvärsskrifter och
27240: av statsrådet översänt avskrift av följande, av          andra handlingar inte kan tilistälias myndighe-
27241: riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade               terna på något annat sätt. Dessutom måste i
27242: spörsmål nr 347:                                         fråga om ändringsansökningar beaktas att be-
27243:                                                          svärstiden när det gälier myndighetsbeslut i regel
27244:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           är så lång att en besvärsskrift alitid hinner skickas
27245:         att ändra vissa lagstadganden så att be-         tili besvärsmyndigheten med pasten.
27246:         svärsskrifter kan tilistälias myndigheterna
27247:         med telefax-apparat?                                Spörsmålet gälier enbart översändande av be-
27248:                                                          svärsskrifter tili myndigheterna med Telefax-
27249:    Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt             apparat. Ett motsvarande behov att använda
27250: följande:                                                telefax-apparat kan gälla också ansökningar, be-
27251:    Genom datateknikens utveckling har det blivit         mötanden och olika slags andra handlingar som
27252: möjligt att snabbt överföra handlingar från av-          skali riktas tili myndigheterna. Frågan om hur
27253: sändaren tili mottagaren med hjälp av en telefax-        skrivelser skali tilistälias myndigheterna måste
27254: apparat. Det har redan länge varit möjligt att           undersökas i större omfattning genom att beakta
27255: skicka handlingar tili mottagaren i form av              hela datakommunikationen melian myndigheter-
27256: telegram elier per telex. Också då får mottagaren        na och medborgarna.
27257: innehållet tili sitt förfogande i skriftlig form.           En förutsättning för att telefax-apparater skali
27258:    En rättegångsfulimakt kan skickas per tele-           få användas i datakommunikationerna mellan
27259: gram, såsom det konstateras i spörsmålet som             medborgarna och myndigheterna är att myndig-
27260: riksdagsman Sasi m.fl. har framstälit. Ett stad-         heterna förses med lämpliga apparater. Under
27261: gande om detta intogs i rättegångsbalken så              senaste år har också inom statsförvaltningen ett
27262: tidigt som 1938. Enligt lagen om översändande            avsevärt större antal databehandlings- och data-
27263: av handlingar (74/54) kan skriftlig ansökan,             överföringsapparater än tidigare kunnat anskaffas
27264: besvär, förklaring och annan handling som få             åt myndigheterna. I framtiden kommer det utan
27265: ingivas tili statens förvaltningsmyndighet genom         tvivel att bli nödvändigt att överväga anskaffning
27266: befulimäktigat ombud också insändas tili myn-            av telefax-apparater också med tanke på data-
27267: dighet med pasten elier genom bud. Enligt lagen          överföring myndigheterna emelian.
27268: om insändande av vissa handlingar tili domstolar
27269: (248/65) kan ändringsansökan, bemötande därav               Emedan inga större problem har uppstått på
27270: samt annan handling, som genom befulimäkti-              grund av att besvärsskrifter inte kan tilistälias
27271: gat ombud kan ingivas tili hovrätt elier högsta          myndigheterna på annat sätt än personligen,
27272: domstolen, insändas tili dem med pasten elier            med pasten elier genom ombud, är någon sepa-
27273: genom bud. Detsamma gälier handling som                  rat lagstiftning som skulie göra det möjligt att
27274: innehålier anmälan av missnöje med alimän                tilistälia myndigheterna besvärsskrifter med tele-
27275: underrätts beslut. Enligt den lag om behandling          fax-apparat åtminstone för närvarande inte av
27276:  av ansökningsärenden vid alimän underrätt (307 1        nöden. Däremot finner jag det motiverat att det
27277:  86) som träder i kraft 1.5.1987 får en ansökan i        redan inom en jämförelsevis nära framtid utförs
27278:  ett ansökningsärende också tillstälias domstolen        en omfattande utredning av om och under vilka
27279: med pasten.                                              förutsättningar de nya dataöverföringsapparater-
27280:     Enligt gäliande lagstiftning skali besvärsskrifter   na kan användas i datakommunikationen mellan
27281:  och andra handlingar tilistälias myndigheterna          myndigheterna och medborgarna.
27282: 
27283:      Helsingfors den 20 november 1986
27284: 
27285:                                                                                   Minister jermu Laine
27286:                                                 1986 vp.
27287: 
27288: Kirjallinen kysymys n:o 348
27289: 
27290: 
27291: 
27292: 
27293:                                      Sasi ym.: Maksujen määräpäiväkäytännön yhtenäistämisestä
27294: 
27295: 
27296:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27297: 
27298:    Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään          oikea-aikaiseksi suorittamiseksi. Tämän vuoksi
27299: 16.6.1986 T.2475 todennut seuraavat tapahtu-         olisikin tarkoituksenmukaista, että kaikki eri
27300: mat: Verovelvollinen oli saatuaan lykkäystä lo-      säännökset muutettaisiin siten, että maksu vii-
27301: pullisen veron suorittamiseen maksanut veron         meisenä määräpäivänä mihin tahansa rahalaitok-
27302: lykkäyspäätöksessä mainittuna viimeisenä määrä-      seen olisi maksusuorituksena oikea-aikainen.
27303: päivänä Säästöpankkiin, jolloin suoritus oli kir-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27304: jattu saapuneeksi Postipankkiin lääninveroviras-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27305: ton tilille seuraavana päivänä. Korkein hallinto-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27306: oikeus tulkitsi lakia siten, että koska kysymys ei   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27307: ollut verojen säännönmukaisena kantoaikana ta-
27308: pahtuneesta suorituksesta, suorituksen katsottiin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27309: myöhästyneen ja verovelvollisen oli suoritettava            ryhtyä laissa olevien maksujen määräpäi-
27310: säädetty viivästyskorko ja jäämämaksu.                      väkäytännön yhtenäistämiseksi siten, että
27311:    Tavalliset kansalaiset ymmärtävät maksukäy-              viimeisenä määräpäivänä mihin tahansa
27312: tännön olevan sen, että määräpäivänä maksami-               rahalaitokseen suoritettu maksu on oikea-
27313: nen johonkin rahalaitokseen on riittävää maksun             aikainen?
27314: 
27315:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1986
27316: 
27317:            Kimmo Sasi                     Iiro Viinanen                Saara Mikkola
27318:            Matti Viljanen                 Heikki Perho                 Helge Saarikoski
27319:            Päivi Varpasuo                 Eeva Turunen                 Kaarina Dromberg
27320:            Jouni ] . Särkijärvi           Martti Tiuri                 Tapio Holvitie
27321:            Lauri Impiö                    Eva-Riitta Siitonen          Riitta Jouppila
27322:            Riitta Uosukainen              Tuulikki Petäjäniemi         Lea Kärhä
27323: 
27324: 
27325: 
27326: 
27327:  261058)
27328: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 348
27329: 
27330: 
27331: 
27332: 
27333:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27334: 
27335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den 1987 alussa voimaan tulevassa ulosottolain
27336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           muutoksessa (470/86, 4 luvun 33 §).
27337: olette 9 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kirjel-           Keskuskauppakamarin välityslautakunta on
27338: männe n:o 1575 ohella lähettänyt valtioneuvos-          niin ikään eräässä lausunnossaan katsonut vallit-
27339: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sevaksi kauppatavaksi, että maksu hyväksytään
27340: edustaja Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kir-           oikea-aikaisesti suoritetuksi, jos se on tapahtunut
27341: jallisesta kysymyksestä n:o 348:                        erääntymispäivänä minkä tahansa pankin kontto-
27342:                                                         riin missä tahansa Suomessa.
27343:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Veronkantoasetuksen (903/78, 2.1 §) nojalla
27344:         ryhtyä laissa olevien maksujen määräpäi-        annetun valtiovarainministeriön päätöksen mu-
27345:         väkäytännön yhtenäistämiseksi siten, että       kaan myös verot voidaan niiden kantoaikana
27346:         viimeisenä määräpäivänä mihin tahansa           suorittaa mihin tahansa pankkiin (Vvm:n päätös
27347:         rahalaitokseen suoritettu maksu on oikea-       eräiden verojen ja maksujen suorittamisesta raha-
27348:         aikainen?                                       laitoksiin, 942/78, 1.1 §). Jos vero kuitenkin
27349:                                                         maksetaan muuna kuin sen kantoaikana, tämä
27350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        erityismääräys ei sovellu. Verolainsäädännön on
27351: ti seuraavaa:                                           katsottu tällöin johtavan siihen, että maksun on
27352:                                                         saavuttava verottajalle eräpäivänä; maksun suorit-
27353:    Velkakirjalaki (622/47) koskee nimenomaisesti        taminen esimerkiksi omaan liikepankkiin ei riitä.
27354: vain velkasuhteita, joista on annettu velkakirja.       Korkein hallinto-oikeus on koko uuden veron-
27355: Sitä on kuitenkin sovellettu analogisesti kaikkiin      kantolainsäädännön ajan noudattanut tätä tul-
27356: rahavelkasuhteisiin. Velkakirjalaissa ei ole varsi-     kintalinjaa. Postisiirron välityksellä tapahtuvasta
27357: naista maksuhetkeä koskevaa säännöstä, sillä sitä       maksusta on otettu postipankkilakiin (511/69)
27358: valmisteltaessa maksut suoritettiin yleensä kätei-      erityissäännös (18 §), jonka mukaan valtiolle tu-
27359: sellä eikä pankkisiirtojärjestelmää ollut otettu        levat maksut katsotaan suoritetuiksi, kun ne on
27360: käyttöön.                                               maksettu postiin tai tilisiirto on veiotettu maksa-
27361:    Velkakirjalain 3 §:n mukaan maksu on suori-          jan tililtä.
27362: tettava velkojan luona. Tämän mukaisesti kor-              Käytännössä on sääntöjen epäyhtenäisyydestä
27363: kein oikeus on katsonut (KKO 1972 II 80 ja              ja yleisen, kaikkia maksuja koskevan säännön
27364: KKO 1984 II 144), että pankkisiirrolla suoritettu       puuttumisesta aiheutunut kohtuuttomalta tuntu-
27365: maksu on tapahtunut vasta, kun rahat ovat               via tilanteita erityisesti silloin, kun on ollut
27366: vastaanottajan käytettävissä.                           kysymys verojen tai eräiden julkisten maksujen
27367:    Eräissä laeissa on säännöksiä rahasuorituksen        suorittamisesta.
27368: maksupaikasta ja -tavasta. Työsopimuslain (320/            Valtiovarainministeriö on parhaillaan sopimas-
27369: 70) 24 §:n 1 momentissa säädetään, että jos             sa rahalaitosten kanssa maksujen edelleen siirtoa
27370: palkka on maksettava pankkitilille taikka pankki-       koskevista järjestelyistä, jotka luovat pohjaa mah-
27371: tai postisiirron välityksellä, maksu- tai siirtomää-    dollisuudelle yhtenäistää säännöksiä siten, että
27372: räys on lähetettävä niin ajoissa, että palkan           myös verojen ja julkisten maksujen maksaminen
27373: voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työnte-         määräpäivänä mihin tahansa rahalaitokseen voi-
27374: kijän käytettävissä. Eräiden erityissäännösten mu-      taisiin katsoa oikeassa ajassa tapahtuneeksi. Lisäk-
27375: kaan maksu katsotaan kuitenkin suoritetuksi oi-         si oikeusministeriö selvittää parhaillaan yhteis-
27376: keaan aikaan, jos se on määräajan kuluessa tai          työssä muiden pohjoismaiden kanssa tarvetta teh-
27377: määräpäivänä maksettu johonkin pankkiin tai             dä muutoksia rahasuorituksia koskeviin säännök-
27378: postiin sieltä edelleen siirrettäväksi velkojalle.      siin maksutekniikan muuttumisen johdosta. Täs-
27379: Tällaisia säännöksiä on huoneenvuokralaissa (82/        sä yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet
27380: 61, 25.2 §), maanvuokralaissa (258/66, 8.2 §),          yhtenäistää oikea-aikaista maksun suorittamista
27381: investointivarauslaissa ( 1094/7 8, 5. 2 §) sekä vuo-   koskevia säännöksiä.
27382: 
27383:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
27384: 
27385:                                                                                  Ministeri jermu Laine
27386:                                       1986 vp. -      KK n:o 348                                        3
27387: 
27388: 
27389: 
27390:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
27391: 
27392:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samt i den ändring av utsökningslagen (470/86,
27393: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         4 kap. 33 §) som träder i kraft i början av 1987.
27394: ne 1575 av den 9 oktober 1986 tili vederbörande          Centralhandelskammarens skiljenämnd har li-
27395: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     kaså i ett utlåtande ansett att en betalning som
27396: de, av riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. underteck-        erlagts på förfallodagen i vilket bankkontor som
27397: nade spörsmål ne 348:                                 helst var som helst i Finland enligt rådande
27398:                                                       handelsbruk anses vara erlagd i rätt tid.
27399:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Enligt finansministeriets beslut, som givits
27400:        för att förenhetliga tillämpningen av          med stöd av fårordningen om skatteuppbörd
27401:        förfallodagar för lagstadgade betalningar      (903/78, 2.1 §), kan också skatter under upp-
27402:                                                       bördstiden betalas i viiken bank som helst (Fi-
27403:        så att en betalning som erlagts den sista
27404:        förfallodagen i viiken som helst penning-      nansministeriets beslut om inbetalning av vissa
27405:        inrättning har erlagts i rätt tid?             skatter, premier och avgifter i penninginrätt-
27406:                                                       ningar, 942/78, 1.1 §). Om emellertid skatten
27407:                                                       betalas vid någon annan tidpunkt än under
27408:                                                       uppbördstiden, är denna specialbestämmelse inte
27409:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          tillämplig. Skattelagstiftningen har då ansetts
27410: följande:                                             leda tili att betalningen skall nå beskattaren på
27411:                                                       förfallodagen; att betalningen erläggs t.ex. i den
27412:    Lagen om skuldebrev (622/47) gäller uttryckli-     egoa affärsbanken är inte tillräckligt. Högsta
27413: gen enbart sådana gäldsfårhållanden över vilka        förvaltningsdomstolen har under hela den tid
27414: skuldebrev har utfärdats. Den har emellertid          som den nya skattelagstiftningen varit i kraft
27415: tillämpats analogt på alla penninggäldsförhållan-     följt denna tolkningslinje. I lagen om Postban-
27416: den. Lagen om skuldebrev innehåller inga egent-        ken ( 511169) har intagits ett särskilt stadgande
27417: liga stadganden om betalningstidpunkten, eme-          om betalning genom postgiro, enligt vilket en
27418: dan betalningar i allmänhet erlades kontant vid        för staten avsedd betalning anses verkställd då
27419: den tid då lagen bereddes och bankgirosystemet         den har inbetalats på posten eller då gireringen
27420: ännu inte hade tagits i bruk.                          har debiterats betalarens räkning.
27421:    Enligt 3 § lagen om skuldebrev skall betal-           På grund av oenhetligheten i reglerna och
27422: ningen erläggas hos borgenären. I enlighet här-       avsaknaden av en allmän regel som skulle gälla
27423: med har högsta domstolen ansett (HD 1972 II 80        alla betalningar, har i praktiken uppstått situa-
27424: och HD 1984 II 144) att en betalning som              tioner som har förefallit orimliga, i synnerhet då
27425: erläggs med postgiro har verkställts först då         frågan har gällt betalning av skatter och vissa
27426: pengarna står tili mottagarens förfogande.            allmänna avgifter.
27427:    I vissa lagar finns stadganden om platsen och         Finansministeriet håller för närvarande på att
27428: sättet för betalning av en penningprestation. I       avtala med penninginrättningarna om arrange-
27429: 24 § 1 mom. lagen om arbetsavtal (320/70)             mang för vidare girering av betalningar för att
27430: stadgas att om en lön skall inbetalas på bankkon-     därigenom skapa en grund för möjligheten att
27431: to eller genom förmedling av bank- eller postgi-      förenhetliga stadgandena så att också skatter och
27432: rorörelse, skall betalningen eller giroordern expe-   allmänna avgifter som inbetalas på förfallodagen
27433: dieras i så god tid att lönen kan beräknas stå tili   i viiken penninginrättning som helst kan anses
27434: arbetstagarens förfogande på förfallodagen. En-       vara betalda i rätt tid. Dessutom utreder justitie-
27435: ligt vissa särskilda stadganden anses en betalning    ministeriet i samarbete med de övriga nordiska
27436: emellertid vara erlagd i rätt tid, om den inom        länderna behovet att ändra stadgandena om
27437: utsatt tid eller på förfallodagen har inbetalats i    penningprestationer tili följd av den ändrade
27438: någon bank eller post för girering tili borgenä-      betalningstekniken. Inom detta samarbete un-
27439: ren. Sådana stadganden finns i hyreslagen (82/        dersöks också möjligheterna för att förenhetliga
27440: 61, 25.2 §), jordlegolagen (258/66, 8.2 §), lagen     stadgandena om erläggande av betalning i rätt
27441: om investeringreserveringar (1094/78, 5.2 §)          tid.
27442:       Helsingfors den 20 november 1986
27443: 
27444:                                                                                 Ministt>r Jermu Laine
27445:                                                                                         j
27446:                                                                                     j
27447:                                                                                 j
27448:                                                                             j
27449:                                                                         j
27450:                                                                     j
27451:                                                                 j
27452:                                                                 j
27453:                                                             j
27454:                                                         j
27455:                                                     j
27456:                                                 j
27457:                                                 j
27458:                                             j
27459:                                         j
27460:                                     j
27461:                                 j
27462:                             j
27463:                         j
27464:                     j
27465:                 j
27466:             j
27467:         j
27468:     j
27469: j
27470:                                                1986 vp.
27471: 
27472: Kirjallinen kysymys n:o 349
27473: 
27474: 
27475: 
27476: 
27477:                                    Peltola ym.: Työsuojelun parantamisesta rakennusalalla
27478: 
27479: 
27480:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27481: 
27482:    Vuonna 1985 sattui yli 100 000 työsuojeluhal-     Myyrmäkeen rakentaman IVO:n pääkonttorin
27483: lituksen rekisteröimää työtapaturmaa. Joka viides    työmaan, jossa tapahtui hiljattain putoaminen
27484: tapaturma sattui rakennustoiminnassa, jossa ti-      kaiteenomalta telineeltä harjateräkseen. Juuri
27485: lanne on huonontunut useina vuosina. Raken-          tällä työmaalla oli keväällä jätetty uudistamatta
27486: nustyöntekijöille sattuukin 2, 5 kertaa useammin     työsuojeluvaltuutetun määräaikainen työsopi-
27487: työtapaturma kuin palkansaajille keskimäärin.        mus, koska valtuutettu yritti aktiivisesti korjata
27488:    Työn vaarallisuuden lisäksi rakennusalan tapa-    työmaan turvallisuutta.
27489: turmien takana on muitakin tekijoitä. Yksi on-         Työturvallisuuden paraneminen edellyttää työ-
27490: gelma on lukuisat yrittäjät samalla työmaalla,       suojeluvaltuutetun aseman turvaamista ja laimin-
27491: mikä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia        lyöntien korjaamista ja työnantajien valvonnan ja
27492: järjestää yhteisesti työsuojeluvalvonta ja vaatia    vastuun lisäämistä.
27493: tehokkaasti työsuojelun toteuttamista. Toinen te-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27494: kijä on työsuojeluvaltuutettujen riittämättömät
27495:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27496: valtuudet ja kolmas työsuhdeturvan heikkous.
27497:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27498:    Eduskunnassa päätösvaiheessa oleva työturval-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27499: lisuuslain ja siihen liittyvien lakien muutos ei
27500: takaa edes sosiaalivaliokunnan ehdottamassa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27501: muodossa työntekijöille riittäviä oikeuksia valvoa          ryhtyä työturvallisuuslain parantamiseksi
27502: itse työpaikkansa turvallisuutta ja puuttua välit-          niin, että myös rakennusalalla saataisiin
27503: tömästi vaarallisiin tilanteisiin.                          aikaan työolosuhteiden tuntuva parane-
27504:    Esimerkkinä työntekijöiden suojattomuudesta              mmen ja onnettomuuksien vähenemi-
27505: vo1 mainita vaikkapa Puolimatkan ja Hakan                   nen?
27506: 
27507:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
27508: 
27509:            Kati Peltola                 Ulla-Leena Alppi               Lauha Männistö
27510:            Inger Hirvelä                Arja Alho                      Pekka Leppänen
27511:            Anna-Liisa Jokinen           Niilo Koskenniemi              Osmo Vepsäläinen
27512:            Juhani Vähäkangas            Arvo Kemppainen                Vappu Säilynoja
27513:            Paula Eenilä                 Ensio Laine                    Timo Laaksonen
27514:                                         Reijo Lindroos
27515: 
27516: 
27517: 
27518: 
27519:  260991L
27520: 2                                     1986 vp. -- KJC n:o 349
27521: 
27522: 
27523: 
27524: 
27525:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27526: 
27527:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teluissa todetaan nimenomaisesti, '' että eri työt
27528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja työvaiheet on ajoitettava ja yhteensovitettava
27529: olette 10 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti. Täl-
27530: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lainen yhteensovitus on erityisen välttämätöntä
27531: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      silloin, kun useat työnantajat suorituttavat työtä
27532: Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     yhteisellä työpaikalla tai samoissa tiloissa. Monis-
27533: myksestä n:o 349:                                    sa tapauksissa vaaran torjuminen tällöin edellyt-
27534:                                                      tää, että työnantajat sopivat keskenään töiden
27535:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       järjestelyistä ja niiden yleisjohdosta' '.
27536:        ryhtyä työturvallisuuslain parantamiseksi        Työsuojelun kannalta rakennushankkeiden
27537:        niin, että myös rakennusalalla saataisiin     suunnittelu on yksi avainkysymyksiä. Suunnittelu
27538:        aikaan työolosuhteiden tuntuva parane-        on pirstoutunut kahdella tavalla. Toisaalta tuo-
27539:        minen ja onnettomuuksien vähenemi-            tannon suunnittelu ja työsuojelun suunnittelu
27540:        nen?                                          elävät erillistä elämää. Toisaalta tuotannon suun-
27541:                                                      nittelukin koostuu monesta erillisestä palasesta:
27542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     rakenne-, sähkö-, vesi-, ilmastointi- ym. suunni-
27543: ti seuraavaa:                                        telmista. Tästä pirstoutumisesta seuraa, että työ-
27544:    On yleisesti tunnustettu tosiasia, että raken-    suojelun tekijöitä ei oteta huomioon tuotannon
27545: nusalalla on varsin kattavat työturvallisuuslakiin   suunnittelussa. Ne eivät edes sisälly käytettyihin
27546: perustuvat määräykset. Rakennusalan määräyksiä       suunnittelu järjestelmiin.
27547: ja standardeja on yleisesti ottaen riittävästi ja        Myös suunnittelun keskeinen asema on otettu
27548: niiden laatukin on hyvä. Työsuojeluviranomais-       huomioon eduskunnan käsiteltävänä olevassa
27549: ten käsityksenä on, että lisäsäädöstyksellä tuskin   työturvallisuuslain uudistusesityksessä. Lakiesitys
27550: saadaan olennaisesti parannusta rakennusalan ti-     lisää suunnittelijan työsuojeluvastuuta ja korostaa
27551: lanteeseen.                                          työympäristön ja työn suunnittelua siten, että
27552:    Pääongelmana on, miten yritykset saadaan          työt voidaan suorittaa turvallisesti. Lakiesitykseen
27553: noudattamaan ohjeita, määräyksiä ja tunnettuja       liittyy myös alemmanasteisten säädösten muutta-
27554: turvallisia työtapoja, miten ne saadaan otetuksi     mista työpaikan työsuojeluolojen suunnittelun
27555: huomioon suunnitelmissa ja miten saman työ-          osalta.
27556: maan monta eri yrittäjää panevat ne käytännössä          Hallitus katsoo, että työturvallisuuslain muu-
27557: toimeen.                                             tosesitys, joka parhaillaan on eduskunnan käsitel-
27558:    Hallituksen esityksessä (n:o 81/1985 vp.), joka   tävänä, antaa hyvät edellytykset myös rakennus-
27559: koskee työturvallisuuslain muutosta, on otettu       alan työturvallisuuden parantamiseen. Ennen
27560: huomioon useasta samalla työmaalla toimivasta        kuin sen sovellutuksesta on saatu käytännön
27561: yrittäjästä työsuojelun järjestämiselle aiheutuvat   kokemuksia, hallitus ei pidä perusteltuna uuden
27562: vaikeudet. Työturvallisuuslain 9 a §:n perus-        muutosesityksen valmistelua.
27563: 
27564:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1986
27565: 
27566:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
27567:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 349                                           3
27568: 
27569: 
27570: 
27571: 
27572:                                 Till Riksdagens Herr Talman
27573: 
27574:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         manjämkas så att de kan utföras säkert. En dylik
27575: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sammanjämkning är särskilt nödvändig när flera
27576: den 10 oktober 1986 till vederbörande medlem          arbetsgivare låter utföra arbeten på en gemensam
27577: av statsrådet översänt avskrift av följande av        arbetsplats eller i samma utrymmen. I många fall
27578: riksdagsledamot Peltola m.fl. undertecknade           förutsätter förebyggande av faror hätvid att ar-
27579: spörsmål nr 349:                                      betsgivarna sinsemellan kommer överens om hur
27580:                                                       arbetena ordnas och om den allmänna led-
27581:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningen."
27582:        för att förbättra lagen om skydd i arbete
27583:        så, att en kännbar förbättring av arbets-         Med tanke på arbetarskyddet utgör plane-
27584:        förhållandena och en minskning av olyck-       ringen av byggnadsprojekt en av nyckelfrågorna.
27585:        orna fås till stånd även inom bygg-            Planeringen är splittrad på två sektorer. A ena
27586:        nadsbranschen?                                 sidan fungerar produktionsplaneringen och arbe-
27587:                                                       tarskyddsplaneringen var på sitt håll. Å andra
27588:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sidan består också produktionsplaneringen av
27589: anföra följande:                                      många olika delar, dvs. av konstruktions-, el-,
27590:                                                       vatten-, ventilations- o.a. planer. Denna splitt-
27591:    Det är ett allmänt känt faktum, att det inom       ring leder till att arbetarskyddsfaktorer inte beak-
27592: byggnadsbranschen finns mycket täckande be-           tas i produktionsplaneringen. De ingår inte ens i
27593: stämmelser, som baserar sig på lagen om skydd i       de använda planeringssystemen.
27594: arbete. Bestämmelserna och standarderna inom
27595: byggnadsbranschen är allmänt taget tillräckliga          Planeringens centrala betydelse har även beak-
27596: och av hög kvalitet. Arbetarskyddsmyndigheter-        tats i förslaget till reform av lagen om skydd i
27597: nas uppfattning är att någon väsentlig förbätt-       arbete, som är under behandling i riksdagen.
27598: ring inom byggnadsbranschen knappast kan              Lagförslaget ökar planerarens ansvar för arbe-
27599: åstadkommas med ytterligare föreskrifter.             tarskyddet och framhäver planeringen av arbets-
27600:    Det huvudsakliga problemet är, hur man skall       miljön och arbetet så, att arbetena kan utföras
27601: få företagen att iaktta anvisningar, bestämmelser     tryggt. I förslaget ingår även en ändring av
27602: och erkända, säkra arbetsmetoder, hur de skall        föreskrifter på lägre nivå vad planeringen av
27603: beaktas i planerna och hur flera olika företagare     arbetarskyddsförhållandena beträffar.
27604: på samma arbetsplats genomför dem i praktiken.           Regeringen anser att förslaget till ändring av
27605:    I regeringens proposition (nr 81/1985 rd.),        lagen om skydd i arbete, som för nätvarande är
27606: som gäller en ändring av lagen om skydd i             under behandling av riksdagen, ger goda
27607: arbete, har de svårigheter som föranletts av          förutsättningar för en förbättring av arbetarskyd-
27608: ordnandet av arbetarskydd för flera företagare,       det även inom byggnadsbranschen. Regeringen
27609: som är verksamma på samma arbetsplats, beak-          anser det inte vara motiverat att bereda något
27610: tats. I motiveringen till 9 a § i lagen om skydd i    nytt förslag till ändring förrän erfarenheter av
27611: arbete konstateras uttryckligen, '' att olika arbe-   tillämpningen av de aktuella ändringarna har
27612: ten och arbetsskeden skall tidsordnas och sam-        erhållits i praktiken.
27613: 
27614:      Helsingfors den 12 november 1986
27615: 
27616:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
27617:                                                 1986 vp.
27618: 
27619: (irjallinen kysymys n:o 350
27620: 
27621: 
27622: 
27623: 
27624:                                    Impiö: Kantokykyluokituksen laskennallisista perusteista
27625: 
27626: 
27627:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27628: 
27629:   Vuonna 1985 muuttui Lapin läänissä Rovanie-          kuin varsinainen palkkatulo. Ivalossa esimerkiksi
27630: nen ja Kemijärven kaupunkien sekä Rovaniemen           maksetaan 24 % :n syrjäseutulisä, joka johtuu
27631: naalaiskunnan kantokykyluokka. Tänä vuonna             pelkästään alun perin ja myös tänään elinkustan-
27632: •astaava tapahtui Tornion kaupungissa. Yhteensä        nusten kalleudesta. On selvää, että äyrien määrä
27633: e merkitsi 31 milj. markan siirtymistä valtion         näin nousee, mutta että nousu on näennäistä. Se
27634: ~assaan. Summa on suurempi kuin mitä kuluva-           kompensoi kalliimpaa elämistä ja asumista, mikä
27635: la vuonna tulee Lappiin pienyritystoiminnan            on tosiasia Lapissa. Ja kaiken lisäksi sama syrjä-
27636: ~okeiluun budjettivaroja uusien työtilaisuuksien       seutulisä on vaikuttanut kautta vuosien kielteises-
27637: uomiseksi. Ensi vuonna on tarkoitus nostaa Ina-        ti moniin muihin asioihin, kun syrjäseutulisän
27638: in, Kemin, Kemijärven ja Sodankylän kunnissa           luonnetta ei ole tunnustettu. Näin on asianlaita
27639: ~antokykyluokkaa.                                      muun muassa ns. aravalainoituksessa. Syrjäseutu-
27640:    Viime vuosina Lapissa on ollut hallituksen          lisän takia tuloraja on kohonnut - jälleen näen-
27641: ,eriaatepäätösten vastaisesti suurempi työttömyys      näisesti rakentamista ajatellen - niin korkealle,
27642: :uin milloinkaan aikaisemmin. Se on tapahtunut         ettei monilla ihmisillä ole ollut säännösten mu-
27643: .jankohtana, jolloin työttömyyden ei tulisi olla       kaisesti lainansaantimahdollisuuksia Ylä-Lapissa .
27644: nissään yli puolitoistakertainen maan keskimää-        Mahdollisuudet lainaan olisivat olleet samoilla
27645: äiseen työttömyyteen nähden. Kuitenkin se on           ihmisillä etelämpänä, jopa Etelä-Lapissa.
27646: 1llut pahimmillaan nelinkertainen ja on tänään-           Edellä olevan lisäksi on syytä painottaa, että
27647: :in eräissä kunnissa kolminkertainen. Vaikka se        Lapissa veroäyri on tunnetusti korkeampi kuin
27648:  eskimääräisesti on noin kaksinkertainen, on vai-      muualla maassa. Se merkitsee sitä, että veroäyrin
27649:  easti ymmärrettavlSSa, että kantokykyluokan           hinnan korottamiseen ei ole mahdollisuuksia,
27650: tostamisen asemesta Lapissa muualla maassa             ellei suostuta seurauksiin, joista pahin on muut-
27651: :antokykyluokka laskee ensi vuonna 58 kunnan           toliike. Tulopuoli otetaan siis tarkoin huomioon,
27652: ,salta. Onko laki oikeudenmukainen, on pakko           jopa sellainenkin tulo, joka on alun alkaen
27653:  ysyä, kun suurtyöttömyysalueelta tapahtuu tu-         tarkoitettu vain peittämään kalliimpia elinkus-
27654:  :msiirtoa kuntiin, joissa työttömyys on voitu         tannuksia. On hämmästyttävää, ettei vastaavasti
27655:  ,itää ainakin lähellä valtakunnallista keskimää-      oteta huomioon pohjoisen korkeampia kustan-
27656:  ää. Tämä on tapahtunut nimenomaan sen jäl-            nuksia eikä palvelusten tuottamisen korkeampaa
27657:  een, kun työttömyyskorvauksia on alettu verot-        hintaa. Kouriintuntuvana esimerkkinä voidaan
27658:  aa. Ja kuitenkin pohjoisten työttömyyskuntien         mainita, että Inarin kunta joutuu pitämään yllä
27659:  n pitänyt omavastuisesti huolehtia työttömistä        11 kaatopaikkaa. Vastaavasti on tiedossa, että
27660:  nemmän kuin Etelä-Suomessa. Tässä on ensim-           Etelä-Suomessa pienten kuntien kesken saattaa
27661:  läinen esimerkki kustannustekijästä, joka jää         olla yhteisesti ylläpidettävä kaatopaikka. Kun
27662:  1erkittävässä määrässä sivuun kantokykyluokasta       ajankohtainen esimerkki kantokykyluokan korot-
27663:  'äätettäessä.                                         tamisen suunnitelmista on Inarin kunnassa, on
27664:    Lapin läänissä arvioidaan vuosina 1985-1987         syytä ottaa esille muutamia tunnuslukuja ja tosi-
27665:  1enetettävän 140 milj. markkaa kantokykyluo-          asioita edellä olevan lisäksi.
27666:   an korotuksen takia. Monissa yhteyksissä on            Inarin kunnassa syrjäseutulisä on Ivalossa
27667:   lettu arvostella niitä laskennallisia perusteita,    24 %, mutta se kohoaa kunnan syrjäalueilla yli
27668:   >ita kantokykyluokituksessa käytetään. Merkittä-     30 % :n. On selvää, että syrjäseutulisää saavien
27669:   in niistä on ainakin Pohjois-Lapissa syrjäseutuli-   määrä noudattaa Inarin kunnassa kuntien keski-
27670:   in laskeminen mukaan samanlaisena tulona             arvoa, ja näin ollen syrjäseutulisän vaikutus kun-
27671: 
27672:  61035]
27673: 2                                      1986 vp. -- BJ( n:o 350
27674: 
27675: nallisessa äyrikertymässä on laskettavissa. Inarin     joka ei ota palvelusten tuottamisen kustannuksi
27676: kunnassa arvioidaan 10 % verotuloista kertyvän         ja muita merkittäviä kustannuksia huomioon j
27677: syrjäseutulisästä. Nykyinen kantokykylainsäädän-       toisaalta liian vähäinen harkintamahdollisuude
27678: tö ei voi näin ollen olla tasapuolinen maan eri        käyttäminen silloin, kun on kysymys niin erilai
27679: osien kesken. Inarin kunta joutuu karsimaan            sista valtakunnan osista kuin pohjoinen ja etel
27680: 3--4 milj. markkaa tulossa olevan kantokykyluo-        Suomessa ovat.
27681: kan muutoksen takia. Kunta olisi joutunut ilman           On hämmästyttävää, että kantokykyluokituk
27682: muutosta jo karsimaan noin 4 milj. markkaa.            sen lainsäädännössä ei oteta huomioon jo enne
27683: Kunta on julkisuuteen esittänyt äskettäin neljä        huomioon otettua syrjäseutulisää, jolla on tur
27684: sivua (A4) tekstiä, mitä supistaminen kaikkiaan        nustettu asumis- ja elinkustannusten erilaisuu
27685: merkitsee. Tyydyn toteamaan vain lyhyesti: kah-        valtakunnan eri osissa. Nyt se jää kantokykylue
27686: den vuoden aikana toiminta pysytetään nykyta-          kitusta määriteltäessä huomioon ottamatta, kosk
27687: soisena eli talousarvion markkamäärät eivät muu-       se on samanlaista palkkatuloa muun palkkatulo
27688: tu vuosina 1987 ja 1988 tämän vuoden luvuista.         kanssa ja lisää äyrikertymää, joka äyrimäärä
27689: Sosiaalitoimen alalla uusia virkoja ei perusteta       painotteisuus on kantokykyluokituksen määrä~
27690: kahtena seuraavana vuotena. Nykyiset vapaat            misen peruspilari.
27691: virat ja toimet jätetään täyttämättä ja kunnalli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~
27692: nen opintotuki poistetaan. Koulutoimen osalta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kur
27693: kolme ala-asteen koulupiiriä lakkautetaan ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsene
27694: suunniteltu kolttien tarvetta varten oleva Sevetti-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27695: järven yläasteen perustaminen toteutetaan aikai-
27696: sintaan 1.8.1989. Toimenpiteet merkitsevät noin                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että kar
27697: 30 työpaikan menettämistä, joka on 1 % kunnan                 tokykyluokituksen muutoksia tehtäessä c
27698: ammatissa toimivasta väestöstä.                               laskelmissa oteta huomioon 1) syrjäseun
27699:    Erityisesti on syytä painottaa, että harkinnan             lisän äyrimäärään vaikuttavia tuottoj
27700: käyttö, minkä laki sallii, voisi tuoda nykyisen lain          kalliimpien elinkustannusten tasauksek
27701: voimassa ollessa helpotuksia laskennalliseen tu-              tarkoitettuina vaan tavallisena palkkan:
27702: lokseen. Inarin, Sodankylän ja Kemijärven osalta              2) käyttötalouden kiinteistömenoja te.
27703: ei ole epäilystäkään siitä, että asutuksen hajanai-           veydenhuollon, sosiaali- ja sivistystoime
27704: suus tai pitkäaikainen työttömyys ei olisi käyttö-            huoneistojen ilmastollisesti erilaisis~
27705: kelpoinen harkinnan peruste. Työttömyys ja asu-               lämmönkulutuksen olosuhteissa ja 3) pa
27706: tuksen hajanaisuus sopivat perusteeksi liki kaikki-           velusten tuottamisen erilaisia kustannul
27707: alle Lappiin. Niitä olisi myös käytettävä, koska              sia maan eri osissa, ja jos on,
27708: ne ovat tosiasioita. Niitä olisi käytettävä myös                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aika
27709: siksi, ettei ajauduta tilanteeseen, joka johti suu-           ryhtyä, jotta maan pohjoisosissa olev:
27710: reen muuttoaaltoon 1960-luvun lopulla ja verrat-              kalliimmat elinkustannukset ja palvelu
27711: tain kalliisiin paluumuuttokustannuksiin 1980-                ten tuottamiskustannukset huomioidaa
27712: luvun alkupuolella. Tuskin mikään on kohtalok-                kantokykyluokituksen perusteena olevis~
27713: kaampaa kuin yhtäältä puhdas matematiikka,                    laskelmissa?
27714: 
27715:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
27716: 
27717:                                               Lauri Impiö
27718:                                       1986 vp. -      KK n:o 350                                        3
27719: 
27720: 
27721: 
27722: 
27723:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27724: 
27725:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sisällytetään kunnalle myönnettyä verotulojen
27726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         täydennysta vastaavat veroäyrimäärät. Muita tar-
27727: olette 10 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        kempia lain säännöksiä verotulojen huomioon
27728: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ottamisesta ei ole. Näin ollen kunnan verotulot
27729: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ovat samassa asemassa riippumatta siitä, minkä-
27730: Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      laisesta tulosta ne on määrätty. Esimerkiksi palk-
27731: myksestä n:o 350:                                     kaukseen sisältyvien syrjäseutulisien luonne palk-
27732:                                                       kauksen osana ei lain nojalla vaikuta verotulojen
27733:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kan-    huomioon ottamiseen. Myöskään satunnaiset te-
27734:        tokykyluokituksen muutoksia tehtäessä ei       kijät eivät vaikuta arviointiin, koska lain 4 § :n 5
27735:        laskelmissa oteta huomioon 1) syrjäseutu-      momentin mukaan kantokykyä arvioitaessa tar-
27736:        lisän äyrimäärään vaikuttavia tuottoja         kasteluajanjaksona pidetään luokituksen toimit-
27737:        kalliimpien elinkustannusten tasaukseksi       tamisvuotta edeltäneitä kolmea vuotta.
27738:        tarkoitettuina vaan tavallisena palkkana,
27739:                                                          Inarin kunnan veroäyrimäärän poikkeama luo-
27740:        2) käyttötalouden kiinteistömenoja ter-        kan keskiarvosta on ollut jo useampia vuosia
27741:        veydenhuollon, sosiaali- ja sivistystoimen     merkittävä, minkä vuoksi tämä ensisijainen ar-
27742:        huoneistojen ilmastollisesti erilaisissa
27743:                                                       viointiperuste on johtanut luokan korottamiseen.
27744:        lämmönkulutuksen olosuhteissa ja 3) pal-       Kunnan äyrimäärä asukasta kohden oli 5 963
27745:        velusten tuottamisen erilaisia kustannuk-      äyriä suurempi kuin muissa saman luokan kun-
27746:        sia maan eri osissa, ja jos on,                nissa keskimäärin. Kemin kaupungin kantokyky-
27747:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luokan korotus tapahtui samalla perusteella. Ke-
27748:        ryhtyä, jotta maan pohjoisosissa olevat        min äyrimäärä asukasta kohden oli 8 864 äyriä
27749:        kalliimmat elinkustannukset ja palvelus-       suurempi kuin muissa saman luokan kunnissa
27750:        ten tuottamiskustannukset huomioidaan          keskimäärin.
27751:        kantokykyluokituksen perusteena olevissa
27752:                                                          Muina tekijöinä, jotka otetaan huomioon arvi-
27753:        laskelmissa?
27754:                                                       oitaessa kunnan taloudellista kantokykyä, lain
27755:                                                       4 §:ssä luetellaan kunnan terveydenhuollon, sosi-
27756:   Esitän vastauksena kunnioittavasti seuraavaa:       aalitoimen ja sivistystoimen käyttömenoista kun-
27757:    Kuntien kantokykyluokitus suoritetaan vuosit-      nan taloudelle aiheutunut rasitus, jolloin kiinni-
27758: tain kuntien kantokykyluokituksesta annetun           tetään huomiota myös palvelujen tasoon, sekä
27759: lain (649/85) mukaisesti. Lain mukaan kunta           kunnan saaristoisuudesta, taajamarakenteesta,
27760: sijoitetaan sille edelliseksi vuodeksi vahvistettua   asutuksen hajanaisuudesta, alueellisten palvelu-
27761: kantokykyluokkaa lähinnä alempaan tai ylem-           jen tuottamisesta tai kustantamisesta, kaksikieli-
27762: pään luokkaan, milloin kunta on sen taloudellis-      syydestä tai näihin verrattavasta tekijästä kunnan
27763: ta kantokykyä mittaavien tekijöiden perusteella       taloudelle aiheutunut keskimääräisestä poikkeava
27764: arvioiden olennaisesti heikommassa tai vahvem-        rasitus. Arvioinnissa otetaan huomioon myös
27765: massa asemassa kuin muut saman kantokykyluo-          kunnassa vallinnut pitkäaikainen vaikea kunnan
27766: kan kunnat ja taloudelliselta kantokyvyltään ver-     taloutta rasittava työttömyys sekä kunnan väes-
27767: rattavissa lähinnä alemman tai ylemmän kanto-         törakenteessa tai elinkeinoelämän kehityksessä
27768: kykyluokan kuntiin. Lain 4 §:n 1 momentin             tapahtunut sellainen muutos, joka ei muutoin
27769: mukaan kunnan taloudellista kantokykyä arvioi-        tule otetuksi huomioon luokkaa määrättäessä.
27770: taessa otetaan ensisijaisesti huomioon kunnan         Lisäksi otetaan huomioon muista saman kantoky-
27771: asukasta kohti laskettu veroäyrimäärä verrattuna      kyluokan kunnista huomattavasti poikkeava ra-
27772: saman kantokykyluokan muiden sekä kantokyky-          hoitusasema.
27773: luokkaa lähinnä ylemmän ja alemman luokan                Kunnan työttömyystilanne ja asutuksen haja-
27774: kuntien vastaavaan veroäyrimäärään. Lain mu-          naisuus ovat olleet sellaisia olosuhteita, joita
27775: kaan asukasta kohti lasketmun veroäyrimäärään         Inarin kunnan osalta on tarkasteltu. Kun veroäy-
27776: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 350
27777: 
27778: ripoikkeama on kuitenkin ollut suuri, ratkaisu on    nan kustannusrakenteesta johtuen käytetty perus-
27779: tapahtunut tämän ensisijaisen arviointiperusteen     te ei ole oikea, sellaisia ylimääräisiä kustannuk-
27780: mukaan. Kuntien kantokykyluokituksesta anne-         sia, joita järjestelmä ei ota huomioon, on mah-
27781: tun asetuksen (700/85) 3 §:n 2 momentin mu-          dollista korjata harkinnanvaraisin muin avustuk-
27782: kaan laskettaessa terveydenhuollon, sosiaalitoi-     sin. Sen sijaan ei voida pitää mahdollisena eikä
27783: men ja sivistystoimen nettomenoja asukasta ja        laillisena, että kunta jättäisi lakisääteisiä palvelu-
27784: veroäyriä kohti vähennetään kunnan tilinpäätök-      ja järjestämättä kantokykyluokan korotuksen joh-
27785: sen mukaisista käyttömenoista, joista on vähen-      dosta. Kunnassa mahdollisesti tarvittavat säästä-
27786: netty laskennalliset korot, poistot ja huoneisto-    mistoimenpiteet tulee suorittaa siten, että kunta
27787: menot, asianomaisen hallinnonalan tulot lu-          niistä huolimatta huolehtii lakisääteisten palvelu-
27788: kuun ottamatta vuokratuloja. Laskelmat on tehty      jen asianmukaisesta järjestämisestä.
27789: asetuksen mukaisesti ja näin ollen käyttömenois-
27790: ta on vähennetty mm. huoneistomenot. Asetuk-            Vuoden 1987 vahvistettu kantokykyluokitus
27791: sen selostetun säännöksen tarkoituksena on saat-     perustuu kantokykyluokitustoimikunnan yksi-
27792: taa käytettävät luvut keskenään vertailukelpoisik-   mieliseen ehdotukseen. Kun luokkien alennukset
27793: si. Aikaisemmin voimassa olleiden kantokykyluo-      ja korotukset lain nojalla on tehtävä niin, etteivät
27794: kitusperusteiden nojalla kiinnitettiin huomiota      luokituksessa alennettavien ja korotettavien kun-
27795: kustannuksiin, joita valtionosuustoiminnoista ai-    tien yhteenlasketut asukasluvut poikkea olennai-
27796: heutui ja niihin tulevaan valtionosuuden tai         sesti toisistaan, kuntien kantokykyluokkia vahvis-
27797: -avustuksen määrään. Näillä perusteilla suoritet-    tettaessa ratkaisua ei voida tehdä yhden kunnan
27798: tujen kantokykyluokitusten katsottiin synnyttä-      kohdalta irrallisena ratkaisuna, vaan eri arviointi-
27799: neen vääristymiä luokitukseen, joita nyt voimassa    perusteiden nojalla kuntia toisiinsa vertailtaessa
27800: olevien luokitusperusteiden nojalla on voitu kor-    joudutaan myös korottamaan kuntien luokkia.
27801: jata. Nykyinen järjestelmä perustuu paljolti kun-    Kun luokitus vuodeksi 1987 on toimitettu voi-
27802: nan verotuloihin, joiden katsotaan parhaiten ku-     massa olevan lain nojalla, asia ei anna tassa
27803: vaavan kunnan taloudellista kantokykyä. Jos kun-     vaiheessa aihetta puoleltani toimenpiteisiin.
27804: 
27805:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
27806: 
27807:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
27808:                                       1986 vp. -- RJC n:o 350                                          5
27809: 
27810: 
27811: 
27812: 
27813:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27814: 
27815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          elier högre. Enligt lagen inbegrips i det antal
27816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skattören som beräknats per invånare i kommu-
27817: den 10 oktober 1986 tili vederbörande medlem          nen de antal skattören som motsvarar den kom-
27818: av statsrådet översänt avskrift av följande av        plettering av skatteintäkterna som beviljas kom-
27819: riksdagsledamot Lauri Impiö undertecknade             munen. Andra närmare stadganden om beaktan-
27820: spörsmål nr 350:                                      de av skatteintäkterna ingår inte i lagen. Sålunda
27821:                                                       är en kommuns skatteintäkter i samma stälining
27822:           Är Regeringen medveten om att då            oberoende av hurudan typ av inkomst de fast-
27823:        ändringar görs i bärkraftsklassificeringen     ställs av. Tili exempel karaktären av de fjärrorts-
27824:        beaktas i kalkylerna inte 1) de intäkter av    tillägg som ingår i avlöningen påverkar inte, med
27825:        fjärrortstillägg som påverkar antalet skatt-   stöd av lagen, beaktandet av skatteintäkterna.
27826:        ören såsom avsedda för utjämning av            lnte heller slumpmässiga faktorer påverkar be-
27827:        levnadskostnaderna utan som vanlig lön,        dömningen, emedan enligt lagens 4 § 5 mom.
27828:        2) driftshushållningens fastighetsutgifter     bärkraften bedöms utgåeode från en gransk-
27829:        för hälsovårdens, social- och bildningsvä-     ningsperiod som utgörs av de tre åren som
27830:        sendets lokaliteter i enlighet med det         närmast föregår det år då klassificeringen verk-
27831:        faktum att värmekonsumtionen varierar          ställs.
27832:        enligt klimatet och 3) variationen i kost-
27833:        naderna för serviceproduktion i landets           Antalet skattören i Enare kommun har under
27834:        olika delar, och om detta är fallet,           flera år i betydande grad avvikit från genomsnit-
27835:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tet i klassen, och denna primära bedömnings-
27836:        för att de högre levnadskonstnaderna och       grund har lett tili att kommunen har placerats i
27837:        produktionskonstnaderna för service i          en högre bärkraftsklass. Antalet skattören i kom-
27838:        landets nordliga delar skall beaktas i de      munen översteg genomsnittet i klassen med
27839:        kalkyler som utgör bärkraftsklassificering-    5 963. Kemi stad placerades i en högre bärkrafts-
27840:        ens grund?                                     klass på samma grunder. Antalet skattören per
27841:                                                       invånare i Kemi översteg genomsnittet i de andra
27842:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommunerna i klassen med 8 864.
27843: anföra följande:
27844:                                                          Såsom andra faktorer som beaktas vid bedöm-
27845:     Bärkraftsklassificeringen av kommunerna fast-     ning av kommunens ekonomiska bärkraft upp-
27846: stälis årligen i enlighet med lagen om bärkrafts-     räknas i lagens 4 § den belastning som driftsut-
27847: klassificering av kommunerna (649/85). Enligt         gifterna för hälsovården, socialväsendet och bild-
27848: lagen placeras en kommun i en bärkraftsklass          ningsväsendet i kommunen innebär för kommu-
27849: som är närmast lägre eller högre än den klass som     nens ekonomi, varvid uppmärksamhet fästs också
27850: faststälits för kommunen det föregående året, om      vid servicens nivå. Vidare beaktas en sådan från
27851: kommunen på basen av de faktorer som mäter            genomsnittet avvikande belastning på kommu-
27852: dess ekonomiska bärkraft bedöms vara i en             nens ekonomi som föranleds av skärgård i kom-
27853: avsevärt svagare elier starkare stälining än de       munen, tätortsstruktur, spridd bosättning, pro-
27854: andra kommunerna i samma bärkraftsklass, och          duktion eller bekostande av regional service,
27855: tili sin ekonomista bärkraft kan jämföras med         tvåspråkighet eller därmed jämförbar faktor. Vid
27856: kommunerna i närmast lägre elier högre bär-           bedömningen beaktas även långvarig och svår
27857: kraftsklass. Enligt 4 § 1 mom. lagen beaktas vid      arbetslöshet som belastar kommunens ekonomi
27858: bedömning av en kommuns ekonomiska bärkraft           samt en sådan förändring av kommunens befolk-
27859: främst antalet skattören per invånare i kommu-        ningsstruktur eller i utvecklingen av kommunens
27860: nen jämfört med motsvarande antal skattören i         näringsliv som inte annars blir beaktad då kom-
27861: de andra kommunerna i bärkraftsklassen samt i         munens bärkraftsklass bestäms. Vidare beaktas
27862: kommunerna i den klass som är närmast lägre           kommunens finansielia ställning, om den avviker
27863: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 350
27864: 
27865: avsevärt från de andra kommunerna i samma             ringsgrunderna. Det nuvarande systemet baseras
27866: bärkraftsklass.                                       i stor utsträckning på kommunens skatteintäkter,
27867:    Arbetslöshetssituationen och den spridda bo-       som anses ge den bästa bilden av kommunens
27868: sättningen har varit omständigheter som har           ekonomiska bärkraft. Om den bedömningsgrund
27869: granskats i fråga om Enare kommun. Då avvikel-        som, används inte, till följd av kommunens
27870: sen från det genomsnittliga antalet skattören         kostnadsstruktur, är den rätta, är det möjligt att
27871: emellertid har varit stor, har avgörandet fattats i   korrigera sådana extra kostnader som systemet
27872: enlighet med denna primära bedömningsgrund.           inte beaktar med hjälp av andra, av prövning
27873: Enligt 3 § 2 mom. förordningen om bärkrafts-          beroende understöd. Däremot kan det inte anses
27874: klassificering av kommunerna (700/ 85) avdras         möjligt eller lagligt att kommunen underlåter att
27875: vid beräkning av nettoutgifterna för kommunens        anordna lagstadgad service till följd av att den
27876: hälsovård, socialväsende och bildningsväsende         har placerats i en högre bärkraftsklass. De even-
27877: per invånare och skattöre från driftsutgiftema        tuella sparåtgärder som behövs i kommunen skall
27878: enligt kommunens bokslut, med avdrag av kalky-        ordnas så, att kommunen trots dem i vederbörlig
27879: lerade räntor och avskrivningar samt utgifter för     ordning sköter anordnandet av lagstadgad servi-
27880: lokaliteter inkomsterna inom vederbörande             ce.
27881: förvaltningsområde, frånsett hyresinkomsterna.           Den bärkraftsklassificering som fastställdes för
27882: Kalkylerna har gjorts i enlighet med förord-          år 1987 grundar sig på bärkraftsklassificerings-
27883: ningen och sålunda har bl.a. utgifterna för           kommissionens enhälliga förslag. Då sänkningar-
27884: lokaliteter avdragits från driftsutgifterna. Syftet   na och höjningarna av klasserna med stöd av
27885: med det stadgande i förordningen som ovan             lagen måste utföras så, att de sammanlagda
27886: hänvisas till är att göra de siffror som används      invånarantalen i de kommuner som vid klassifice-
27887: jämförbara sinsemellan. Enligt de grunder för         ringen sänks eller höjs inte avviker från varandra i
27888: bärkraftsklassificeringen som tidigare gällde fäs-    väsentlig grad, kan vid fastställandet av kommu-
27889: tes uppmärksamhet vid kostnader föranledda av         nernas bärkraftsklasser avgörandet inte för en
27890: funktioner, för vilka statsandel erhölls, och vid     enskild kommuns del fattas separat, utan då
27891: belopp av statsandel eller -understöd som erhölls     kommunerna med stöd av olika bedömnings-
27892: för dessa.                                            grunder jämförs med varandra tvingas man också
27893:    Det ansågs att en bärkraftsklassificering som      höja kommunernas klasser. Emedan klassifice-
27894: utfördes på dessa grunder gav upphov till en          ringen för år 1987 är utförd med stöd av gällande
27895: deformering av klassificeringen, som har kunnat       lag ger saken inte i detta skede anledning till
27896: korrigeras med hjälp av de nu gällande klassifice-    åtgärder från min sida.
27897: 
27898:      Helsingfors den 18 november 1986
27899: 
27900:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
27901:                                               1986 vp.
27902: 
27903: Kirjallinen kysymys n:o 351
27904: 
27905: 
27906: 
27907: 
27908:                                  Aaltonen: Isojoen - Dagsmarkin välisen maantien korjausaikatalun
27909:                                    nopeuttamisesta
27910: 
27911: 
27912:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27913: 
27914:   Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon          Valtaosa Isojoen raskaasta maantieliikenteestä
27915: toimenpideohjelmassa esitettY. hanke n:o 10153      suuntautuu kyseistä tietä pitkin mm. puutavara-,
27916: Mt 664 Isojoki- Dagsmark Os/kp-tien paranta-        hake- ja sorakuljetusten muodossa. Tie on vaaral-
27917: minen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen      lisen mutkainen ja kapea nykyiselle järeälle täys-
27918: on siirretty toteutettavaksi vuosina 1989-91,       perävaunulliselle kuljetuskalustolle. Tiemäärära-
27919: kun se edellisessä toimenpideohjelmassa oli tar-    hojen huomattavan lisääntymisen huomioon ot-
27920: koitus toteuttaa jo vuosina 1988-90.                taen hanketta n:o 10153 pitäisi voida kiirehtiä.
27921:    Isojoen kunnanhallitus on useampaan ottee-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27922: seen kiirehtinyt ko. tiehankkeen toteuttamista.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27923: Siirto on huonosti perusteltu, koska mm. Isojoen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27924: kunta kuuluu Suomenselän kuntiin. Niiden tie-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27925: olojen parantamiseksi on valtioneuvoston kanslia-
27926: kin ottanut kantaa Suomenselkäprojektin yhtey-               Aikooko Hallitus kiirehtiä Isojoen-
27927: dessä.                                                     Dagsmarkin maantien (mt n:o 664) pa-
27928:                                                            rantamista ja kevyen liikenteen väylän
27929:                                                            rakentamista?
27930:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
27931: 
27932:                                          Markus Aaltonen
27933: 
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 261036K
27938: 2                                     1986 vp. -- RJC n:o 351
27939: 
27940: 
27941: 
27942: 
27943:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27944: 
27945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kee eduskunta tulo- ja menoarvion yhteydessä ja
27946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toteuttamispäätöksen valtioneuvosto työohjelmaa
27947: olette 10 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       käsiteltäessä. Toimenpideohjelma on suunnitel-
27948: jeenne n:o 1603 ohella toimittanut valtioneuvos-     ma, jota joudutaan muuttamaan, jos siihen ai-
27949: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    hetta on. Näitä aiheita ovat 1980-luvulla olleet
27950: edustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjal-     mm. rahoituskehysten muuttuminen, liikenteen
27951: lisesta kysymyksestä n: o 351:                       ennakoitua suurempi kasvu etenkin päätieverkol-
27952:                                                      la ja uusin lähtötiedoin laadittu Tieverkon hoito,
27953:             Aikooko Hallitus kiirehtiä Isojoen--     ylläpito ja kehittäminen -suunnitelma vuosiksi
27954:           Dagsmarkin maantien (mt n:o 664) pa-       1986--2000.
27955:           rantamista ja kevyen liikenteen väylän        Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen si-
27956:           rakentamista?                              sältyvien hankkeiden jatkorahoitustarve Vaasan
27957:                                                      tiepiirissä vuonna 1988 on noin 95 Mmk. Lisäksi
27958:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     pienehköihin hankkeisiin on tarpeen varata noin
27959: ti seuraavaa:                                        30 Mmk. Yhteensä jatkorahoitustarve vuonna
27960:                                                      1988 on siis noin 125 Mmk eli lähes saman
27961:     Maantien n:o 664 parantaminen välillä Isojoki
27962: --Dagsmark ja siihen liittyvät kevyen liikenteen     verran kuin vuodelle 1987 on esitetty piirille
27963:                                                      yhteensä. Vuonna 1988 aloitettavien uusien
27964: väylät Isojoen keskustassa ovat olleet eri tienpi-
27965:                                                      hankkeiden määrä on erittäin suuresti riippuvai-
27966: don toimenpideohjelmissa ajoitettuina seuraavas-
27967:                                                      nen siitä, paljonko Vaasan tiepiirin rahoitusta
27968: ti:
27969:                                                      voidaan lisätä.
27970: ohjelma                       toteutusvuodet            Tienpidon 5-vuotisohjelmassa on vuonna 1988
27971:                                                      suunniteltu aloitettavaksi Vaasan tiepiirissä 9
27972: 1982--88                        1988--90             kustannusarvioitaan alle 10 Mmk:n hanketta.
27973: 1983--89                        1988--90             Isojoen--Dagsmarkin kustannusarvioitaan 24
27974: 1984--90                        1988--90             Mmk:n hankkeen sijoittaminen vuonna 1988
27975: 1985--91                        1989--91             alkavaksi edellyttäisi 2--3 muun yhtä tarpeellisen
27976: 1986--92                        1989--91             hankkeen siirtämistä, mitä tieviranomaiset eivät
27977:                                                      pidä perusteltuna.
27978:    Hankkeen ajoitusmuutokset ovat olleet selvästi       Edellä olevan perusteella näyttää tällä hetkellä
27979: keskimääräistä vähäisemmät eli samoissa ohjel-       siltä, ettei Vaasan piirin tieinvestointien rahoitus-
27980: missa on monia muita hankkeita jouduttu lyk-         ta voida lisäta vuonna 1988 niin paljon, että
27981: käämään vielä enemmän.                               Isojoen--Dagsmarkin tien parantamista voitaisiin
27982:    Tienpidon toimenpideohjelma on suunnitelma        kiirehtiä viimeisimmästä suunnitellusta aloitta-
27983: eri hankkeiden toteuttamisaikatauluista. Ohjel-      misajankohdasta eli vuodesta 1989. Asia jää kui-
27984: ma käsitellään tie- ja vesirakennuslaitoksessa,      tenkin viime kädessä riippumaan vuoden 1988 ja
27985: mutta se ei ole sitova päätös, koska varsinaisen     1989 tulo- ja menoarvioihin tulevien tiemäärära-
27986: rahoituspäätöksen kunkin tiehankkeen osalta te-      hojen suuruudesta.
27987: 
27988:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
27989: 
27990:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
27991:                                        1986 vp. -    KK n:o 351                                        3
27992: 
27993: 
27994: 
27995: 
27996:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27997: 
27998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genomförandet i samband med behandlingen av
27999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       arbetsprogrammet. Åtgärdsprogrammet är en
28000: 1603 av den 10 oktober 1986 tili vederbörande        pian, som måste ändras om det finns skäl därtill.
28001: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   Sådana skäl har på 1980-talet varit bl.a. en
28002: av riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade         förändring av finansieringsramarna, en större
28003: spörsmål nr 351:                                     trafikökning än väntat främst i huvudvägnätet
28004:                                                      samt publikationen ''Tieverkon hoito, ylläpito ja
28005:              Ämnar Regeringen påskynda förbätt-      kehittäminen vuosiksi 1986-2000" dvs. en pian
28006:           ringen av landsvägen på sträckan Storå-    med nya utgångsuppgifter för väghåliningen un-
28007:           Dagsmark (lv nr 664) och utbyggnaden       der åren 1986-2000.
28008:           av en led för lätt trafik?
28009:                                                          Det fortsatta finansieringsbehovet år 1988
28010:                                                      inom Vasa vägdistrikt för de projekt som ingår i
28011:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      statsförslaget år 1987 uppgar tili ca 95 Mmk.
28012: anföra följande:                                     Dessutom är det nödvändigt att reservera ca 30
28013:    En förbättring av landsväg 664 på sträckan        Mmk för mindre projekt. Sammanlagt uppgår
28014: Storå-Dagsmark och anslutningslederna för lätt       det fortsatta finansieringsbehovet år 1988 såiedes
28015: trafik i Storå centrum har upptagits i olika         tili ca 125 Mmk, dvs. nästan lika mycket som
28016: åtgärdsprogram för väghåliningen enligt följan-      föreslagits totalt för distriktet för år 1987. Anta-
28017: de:                                                  let nya projekt, som inleds år 1988, är i mycket
28018:                                                      hög grad beroende på hur mycket finansieringen
28019: program                    förverkligas under åren   för Vasa vägdistrikt kan ökas.
28020: 1982-88                          1988-90                 1 5-årsprogrammet för väghåliningen har pla-
28021: 1983-89                          1988-90             nerats att nio projekt, som vart och ett beräknas
28022: 1984-90                          1988-90             kosta under 10 Mmk, skall pabörjas inom Vasa
28023: 1985-91                          1989-91             vägdistrikt under år 1988. Om projektet Storå-
28024: 1986-92                          1989-91             Dagsmark, som beräknats kosta 24 Mmk, upp-
28025:                                                      skjuts tili början av år 1988 förutsätter dettai sin
28026:    Ändringarna i projektets tidsschema har tyd-      tur uppskov med 2-3 andra, lika nödvändiga
28027: ligt varit färre än i genomsnitt, dvs. inom samma    projekt, vilket vägmyndigheterna inte anser vara
28028: program har man varit tvungen att ännu mera          motiverat.
28029: framskjuta flera andra projekt.                          På basis av det ovan nämnda ser det för
28030:    Åtgärdsprogrammet för väghåliningen utgör         nätvarande ut som om finansieringen av vägin-
28031: en pian för de tidsscheman enligt vilka olika        vesteringarna inom Vasa distrikt inte under år
28032: projekt skali genomföras. Programmet behandlas       1988 kan ökas så mycket, att en förbättring av
28033: vid väg- och vattenbyggnadsverket. Det är emel-      sträckan Storå-Dagsmark kunde påskyndas
28034: lertid inte fråga om något bindande beslut,          fr.o.m. den senaste planerade tidpunkten för
28035: eftersom riksdagen fattar det egentliga beslutet     inledandet, dvs. år 1989. Saken blir dock i sista
28036: om finansieringen för varje vägprojekt i samband     hand beroende av storleken hos de väganslag som
28037: med statsförslaget och statsrådet fattar beslut om   upptas i statsförslagen år 1988 och 1989.
28038: 
28039:      Helsingfors den 6 november 1986
28040: 
28041:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
28042:                                                 1986 vp.
28043: 
28044: Kirjallinen kysymys n:o 352
28045: 
28046: 
28047: 
28048: 
28049:                                    Viinanen: Rattijuoppoudesta annettavien rangaistusten koventami-
28050:                                       sesta
28051: 
28052: 
28053:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28054: 
28055:    Moottoriajoneuvojen kuljettaminen alkoholin         koventaa tuomioita, jotta höltynyt asenne ratti-
28056: vaikutuksen alaisena on viime vuosina lisääntynyt      juoppouteen saadaan korjaantumaan.
28057: hälyttävästi. Erityisesti törk~än. r~tt~juol?umuksen     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28058: rajan ylitykset ovat jok.apät~ätstä J~ atheuttavat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28059: jatkuvasti kuolemaanktn JOhtaneita onnetto-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28060: muuksia. Autoilijat kokevat kiinnijäämisen mah-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28061: dollisuuden vähäiseksi ja kun lisäksi useimmiten
28062: seuraamuksena kiinnijäämisestä on vain sakko-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28063: rangaistus, ei rangaistusuhka ol~ omiaa~ enna~ta:             siin rattijuoppouden rangaistavuusrajojen
28064: ehkäisemään rattijuoppouden hsääntymtstä. Stkst               alentamiseksi ja rangaistuksen koventa-
28065: olisikin paikallaan tiukentaa rangaistusrajoja ja             miseksi nykyisestään?
28066: 
28067:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
28068: 
28069:                                               Iiro Viinanen
28070: 
28071: 
28072: 
28073: 
28074:  60992M
28075: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 352
28076: 
28077: 
28078: 
28079: 
28080:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28081: 
28082:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vankeusrangaistusten suhteellinen osuus ratt
28083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         juoppousrangaistuksista on vähentynyt. Ku
28084: olette 14 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        1960-luvulla rattijuoppo tuomittiin lähes air
28085: jeenne n:o 1628 ohella lähettänyt valtioneuvos-       ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja heitä o
28086: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kaikista vankeusrangaistusta suorittavista noi
28087: edustaja Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallises-   kolmannes, on heidän osuutensa tämän päivä
28088: ta kysymyksestä n:o 352:                              vankimäärästä 15 prosenttia.
28089:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Poliisin tietoon tuli vuonna 1977 19 814 ratt
28090:        siin rattijuoppouden rangaistavuusrajojen      juopumustapausta. Viime vuonna vastaava luk
28091:        alentamiseksi ja rangaistuksen koventa-        oli 21 262. Ilmitullut rattijuopumusrikollism
28092:        miseksi nykyisestään?                          on siis tänä aikana kasvanut noin 10 prosentill:
28093:                                                       Kasvu johtuu paitsi rangaistavuuden alan laajet
28094:                                                       tumisesta siitä, että liikenne on samaan aika~
28095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lisääntynyt melkein puolella ja poliisin liikenn
28096: ti seuraavaa:                                         valvonta voimakkaasti tehostunut. Valvonnan t,
28097:    Liikennejuopumuslainsäädäntöä uudistettaessa       hostumista kuvaa se, että kun vuonna 19~
28098: eduskunta päätyi perusteellisen harkinnan jäl-        poliisi suoritti noin 10 000 puhallutusta, c
28099: keen voimassa oleviin 0,5 ja 1,5 promillen ran-       puhallutusten määrä viime vuonna yli 700 001
28100: gaistavuusrajoihin. Kansainvälisessä vertailussa      Arvioiden mukaan rattijuoppojen kiinnijouti
28101: 0, 5 promillen raja on alhaisin yleisesti käytössä    misriski on tätä nykyä kaksinkertainen vuod(
28102: oleva raja. Esimerkiksi Pohjoismaista Islannissa,     1979 tilanteeseen. Uudellamaalla suoritetuis
28103: Norjassa ja Ruotsissa rajana on 0, 5 promillea,       ratsiatutkimuksissa on todettu, että alkohoi
28104: kun taas Tanskassa se on 0,8 promillea.               nauttineiden kuljettajien osuus liikenteessä <
28105:    Uusi liikennejuopumuslainsäädäntö tuli voi-        kuudessa vuodessa laskenut alle puoleen siit
28106: maan 1.4.1977. Lainuudistukselle asetetut tavoit-     mikä se oli vuonna 1979. Myös rattijuopumuso
28107: teet ovat pääosin toteutuneet. Uudistuksella ran-     nettomuuksissa kuolleiden määrä on uuden 1
28108: gaistavuus ulotettiin aikaisempaa lievempiin ta-      kennejuopumuslainsäädännön voimassa olles
28109: pauksiin, sillä vanhan lain aikana rangaistavuu-      vähentynyt noin puolella. Liikenneraittius <
28110: den raja oli käytännössä 1,0--1,2 promillen vai-      siten kehittynyt myönteiseen suuntaan ja Su
28111: heilla. Laki teki mahdolliseksi entistä tehokkaam-    men liikenne kuuluu nykyään Ruotsin ja Norj:
28112: man liikennevalvonnan, niin että rattijuoppojen       ohella teollistuneen maailman raitteimpiin.
28113: kiinnijoutumisriski on olennaisesti lisääntynyt.         Edellä mainittu suotuisa kehitys ei anna aih(
28114: Myös tuomioistuinten rangaistuskäytäntö on yh-        ta lainsäädännön tai rangaistuskäytännön tark
28115: tenäistynyt.                                          tamiseen. Rattijuopoille nykyisin tuomitta'
28116:    Rangaistavuuden alan laajentumisen myötä on        rangaistuksia ei voida pitää lievinä, kun nii
28117: sakkorangaistuksen käyttö rattijuopumuksen seu-       verrataan toisen ihmisen tahalliseen vahingoitt
28118: raamuksena lisääntynyt. Tämä koskee erityisesti       miseen tähtääviin rikoksiin. Silti on edelleenk
28119: aikaisemmin rankaisemattomiksi jääneitä lievem-       aiheellista pohtia keinoja, joilla rattijuopumu
28120: piä tapauksia. Törkeästä rattijuopumuksesta tuo-      sen määrää voitaisiin edelleen vähentää. Oiket
28121: mitaan lähes aina vankeutta, joka kuitenkin           ministeriön asettama, viime vuonna mietintön
28122: ensikertalaisen kohdalla määrätään yleensä eh-        jättänyt laajapohjainen liikennejuopumustyöry
28123: dollisena, mutta oheissakolla tehostettuna. Noin      mä on esittänyt useita alkoholipolitiikkaa, alk
28124: kolmasosa törkeistä rattijuopumuksista johtaa eh-     holivalistusta ja liikenneturvallisuustutkimw
28125: dottomaan vankeusrangaistukseen. Rangaistusjär-       koskevia suosituksia, joista osa on jo toteutum
28126: jestelmä on sikäli lieventynyt, että ehdottomien      Eräänä konkreettisena esimerkkinä mainittako'
28127:                                          1986 vp. -- RJ( n:o 352                                        3
28128: 
28129: taman vuoden alusta oikeuslääketieteellisissä          gaistavuuden raja on käytössä alentunut 0,1 pro-
28130: päihdetutkimuksissa käyttöön otettu aikaisempaa        millella. Se tulee aiheuttamaan jonkin verran
28131: pienempi virheriskiarvo, jonka seurauksena ran-        lisäystä tämän vuoden rattijuopumustilastoihin.
28132: 
28133:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
28134: 
28135:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
28136: 
28137: 
28138: 
28139: 
28140:                                                                                                     Liite
28141: 
28142: Vuosi       Kuolleet                                                 Poliisin           Puhallus-
28143:                                                                      tietoon             kokeet
28144:                                                                      tulleet              (LP)
28145:                         Kuljettaja                                 rattijuopu-
28146:                         nauttinut                                    mukset
28147:                         alkoholia
28148:                                            Rattijuopumus-
28149:                                      1
28150:                                              tapauksissa
28151: 
28152: 1975            910        215                  140                 17 918
28153: 1976            804        151                  105                 16 781
28154: 1977            709        163                  103                 19 814                8 000
28155: 1978            610        135                   92                 19 504               16 000
28156: 1979            650        129                   92                 19 940               80 000
28157: 1980            551         98                   61                 20 436              119 000
28158: 1981            555         98                   64                 20 479              155 000
28159: 1982            569        102                   68                 20 804              165 000
28160: 1983            604        112                   74                 21 749              165 000
28161: 1984            541        103                   68                 21 407              234 000
28162: 1985            541         93                   54                 21 262
28163:         ---------------------------
28164: 1986            257          41                  32                 11 035
28165: I vuosi-
28166: puolisko
28167: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 352
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 
28172:                                  Till Riksdagens Herr Talman
28173: 
28174:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             av straffen för rattfylleri har minskat. På 1960-
28175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           talet dömdes en rattfyllerist så gott som alltid till
28176: nr 1628 av den 14 oktober 1986 till vederbörande        ovillkorligt fängelsestraff och cirka en tredjedel
28177: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       av alla dem som avtjänade fängelsestraff utgjor-
28178: de, av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade          des av rattfyllerister, medan deras andel av da-
28179: skriftliga spörsmål nr 352:                             gens fångantal utgör 15 procent.
28180:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              År 1977 kom 19 814 fall av rattfylleri till
28181:         att sänka straffbarhetsgränserna för ratt-      poliseos kännedom. Senaste år var motsvarande
28182:         fylleri och införa en skärpning av det          siffra 21 262. Den uppdagade rattfylleribrottslig-
28183:         nuvarande straffet?                             heten har alltså under denna tid ökat med cirka
28184:                                                         10 procent. Ökningen beror, förutom på att
28185:                                                         straffbarhetsområdet har utvidgats, också på att
28186:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            trafiken under samma tid har ökat med nästan
28187: följande:                                               hälften och poliseos övervakning av trafiken
28188:     Då lagstiftningen om trafikfylleri förnyades        kraftigt effektiverats. Den effektiverade över-
28189: stannade riksdagen, efter att noggrant ha över-         vakningen framgår av att då polisen 1977 lät
28190: vägt frågan, för de straffbarhetsgränser som nu är      utföra cirka 10 000 blåsningsprov, var blåsnings-
28191: i kraft, dvs. 0,5 och 1,5 promille. En internatio-      provens antal senaste år över 700 000. Mao har
28192: nell jämförelse ger vid handen att 0, 5 är den          beräknat att risken för en rattfyllerist att råka fast
28193: lägsta gränsen i allmänt bruk. T.ex. i de nordiska      i dag är dubbelt så stor som 1979. Vid razzior i
28194: länderna går gränsen vid 0,5 promille i Island,         Nyland har det konstaterats att de alkoholpåver-
28195: Norge och Sverige, medan den i Danmark går              kade förarnas antal i trafiken på sex år har
28196: vid 0,8 promille.                                       minskat till mindre än hälften av vad det var
28197:     Den nya lagstiftningen om trafikfylleri trädde i    1979. Också antalet förolyckade i olyckor till
28198: kraft 1.4.1977. De mål som uppställdes för              följd av rattfylleri har under den tid den nya
28199: lagstiftningsreformen har i huvudsak nåtts. Ge-         rattfyllerilagstiftningen varit i kraft minskat med
28200: nom reformen utsträcktes straffbarheten tilllind-       ungefär hälften. Trafiknykterheten har sålunda
28201: rigare fall än tidigare, emedan straffbarhetsgrän-      utvecklats i positiv riktning och Finland hör i dag
28202: sen under den gamla lagens giltighetstid i prakti-      tillsammans med Sverige och Norge till de länder
28203: ken gick vid 1,0-1,2 promille. Genom lagen              i den industrialiserade världen som har den
28204: blev det möjligt att effektivare än tidigare över-      nyktraste trafiken.
28205: vaka trafiken, så att risken för en rattfyllerist att       Den ovan nämnda gynnsamma utvecklingen
28206: bli fast väsentligen har ökat. Också domstolarnas       ger inte anledning till någon justering av lagstift-
28207: straffpraxis har blivit enhetligare.                    ningen eller straffpraxisen. De straff som i dag
28208:    1 samma mån som straffbarhetsområdet har             ådöms rattfyllerister kan inte anses vara lindriga
28209: utvidgats, har tillämpningen av bötesstraff som         om man jämför dem med brott som syftar till att
28210: påföljd för rattfylleri ökat. Detta gäller framför      avsiktligt skada en annan människa. Det är
28211: allt sådana lindrigare fall som tidigare inte be-       emellertid fortfarande skäl att överväga metoder
28212: straffades. För grovt rattfylleri ådöms nästan          varigenom rattfylleriets omfattning ytterligare
28213: alltid fängelsestraff, vilket emellertid första         kunde minska. Den trafikfylleriarbetsgrupp på
28214: gången i allmänhet förordnas bli villkorligt, men       bred bas som justitieministeriet har tillsatt och
28215: skärpt med tilläggsböter. Av de grova fallen av         som senaste år överlämnade sitt betänkande har
28216: rattfylleri leder ungefär en tredjedel till ovillkor-   avgett flera rekommendationer om alkoholpoli-
28217: ligt fängelsestraff. Straffsystemet har lindrats så-    tik, alkoholupplysning och trafiksäkerhetsforsk-
28218: tillvida att de ovillkorliga fängelsestraffens andel    ning. En del av dessa har redan genomförts. Som
28219:                                            1986 vp. -- RJ< n:o 352
28220: 
28221: ett konkret exempel kan nämnas den mindre                   sänkts med 0,1 promille. Detta kommer att ge
28222: felmarginal som har tagits i bruk och som i                 upphov tili en viss statistisk ökning av rattfylle-
28223: praktiken har lett tili att straffbarhetsgränsen har        riet.
28224: 
28225:      Helsingfors den 13 november 1986
28226: 
28227:                                                                         Justitieminister Christoffer Taxell
28228: 
28229: 
28230: 
28231: 
28232:                                                                                                             Bilaga
28233: 
28234: 
28235: År            Döda                                                     Rattfyllerifall         Blåsnings-
28236:                                                                             som                   prov
28237:                                                                           kommit                  (TP)
28238:                            Föraren                                     tili polisens
28239:                            förtärt                                      kännedom
28240:                            alkohoi
28241:                                                I rattfylleri-
28242:                                        1
28243:                                                     fall
28244: 
28245: 1975              910         215                  14<>                   17 918
28246: 1976              804         151                  105                    16 781
28247: 1977              709         163                  103                    19 814                 8 000
28248: 1978              610         135                   92                    19 504                16 000
28249: 1979              650         129                   92                    19 940                80 000
28250: 1980              551          98                   61                    20 436               119 000
28251: 1981              555          98                   64                    20 479               155 000
28252: 1982              569         102                   68                    20 804               165 000
28253: 1983              604         112                   74                    21 749               165 000
28254: 1984              541         103                   68                    21 407               234 000
28255: 1985              541          93                   54                    21 262
28256:      -----------------------------
28257: 1986              257           41                   32                   11 035
28258: I halv-
28259: året
28260: 1
28261: 1
28262:  1
28263:   1
28264:   1
28265:    1
28266:     1
28267:     1
28268:      1
28269:       1
28270:       1
28271:        1
28272:         1
28273:         1
28274:          1
28275:           1
28276:           1
28277:            1
28278:             1
28279:             1
28280:              1
28281:               1
28282:               1
28283:                1
28284:                 1
28285:                 1
28286:                  1
28287:                   1
28288:                                                 1986 vp.
28289: 
28290: Kirjallinen kysymys n:o 353
28291: 
28292: 
28293: 
28294: 
28295:                                    Tykkyläinen: Ilmaisjakelulehtien vapauttamisesta liikevaihtoveron
28296:                                      suorittamisesta
28297: 
28298: 
28299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28300: 
28301:    Ilmaisjakelulehtien liikevaihtoverotus on ilman     maan ja neutraliteettiperiaatteeseen vedoten lain-
28302: lainmuutosta ratkaisevasti muuttunut korkeim-          muutosta, jolla ilmaisjakelulehdet selkeästi va-
28303: man hallinto-oikeuden annettua ratkaisut               pautettaisiin tästä uudesta verosta.
28304: 23.8.1985 n:o 3452 ja 4.12.1985 n:o 5625.                 Veron periminen kuluvalta vuodelta on sikäli-
28305:    Niiden mukaan ilmaisjakelulehden kustantaja,        kin kohtuutonta, ettei veroa vastaavaa määrää ole
28306: joka vain toimittaa lehden, on tavanomaisena           voitu laskutuksessa ottaa huomioon, minkä vuok-
28307: myyntituotteena pidettävän tavaran valmistaja,         si tämä vero vastoin liikevaihtoverolain tarkoitus-
28308: jonka on maksettava liikevaihtoveroa tästä val-        ta jäisi veronkantajien maksettavaksi. Myös liike-
28309: mistustoiminnasta.                                     vaihtoverotoimistojen lehdille aikaisemmin anta-
28310:    Verohallitus on ilmoittanut liikevaihtoverotoi-     mat ennakkotiedot ovat olleet verosta vapautta-
28311: mistoille, että tätä uutta tulkintaa sovelletaan       VIa.
28312: vuoden 1986 alusta alkaen. Ilmaisjakelulehdille          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28313: ei ole annettu tarkempia ohjeita asiasta eikä          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28314: esimerkiksi selvitystä siitä, miten verollinen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28315: myynti olisi laskettava. Sen sijaan liikevaihtovero-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28316: toimistot ovat vaatineet lehdiltä veroilmoituksia
28317: ajalta 1.1.-30.6.1986 ja uhanneet arvioverotuk-                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
28318: sella, ellei tietoja anneta.                                  litus aikoo ryhtyä liikevaihtoverolain
28319:    Kaupunkilehtien Liitto r.y. on jo 19.3.1986                muuttamiseksi siten, että ilmaisjakeluleh-
28320: toimittanut valtiovarainministeriölle laajan kir-             tien liikevaihtoverokohtelua ei kiristetä ja
28321: jeen asiasta ja pyytänyt mm. sanomalehtien ase-               ettei näitä veroja vuodelta 1986 määrätä?
28322: 
28323:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
28324: 
28325:                                         Marja-Liisa Tykkyläinen
28326: 
28327: 
28328: 
28329: 
28330:  261059K
28331: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 353
28332: 
28333: 
28334:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28335: 
28336:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luettava myös toimitustyöstä aiheutuneet kustan-
28337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nukset. Verohallituksen ohjeet ovat perustuneet
28338: olette 14 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         korkeimman hallinto-oikeuden 23.8.1985 (taltio
28339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       3452) ja 4.12.1985 (taltio 5625) antamiin pää-
28340: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        töksiin, joilla on muutettu ilmaisjakelulehtien
28341: Tykkyläisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        verotuskäytäntöä.
28342: myksestä n:o 353:                                          Verohallituksen ohjeiden mukaan muuttunut-
28343:                                                        ta laintulkintaa on sovellettava vuoden 1986
28344:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
28345:                                                        alusta lukien. Kun korkein hallinto-oikeus muut-
28346:        litus aikoo ryhtyä liikevaihtoverolain
28347:                                                        taa laintulkintaa, muuttunutta laintulkintaa on
28348:        muuttamiseksi siten, että ilmaisjakeluleh-      sovellettu viimeistään seuraavan vuoden alusta
28349:        tien liikevaihtoverokohtelua ei kiristetä ja    lukien. Verohallitus ei voi määrätä soveltamis-
28350:        ettei näitä veroja vuodelta 1986 määrätä?       ajankohtaa myöhäisemmäksi.
28351:                                                            Verohallituksen ohjeen saatuaan liikevaihtove-
28352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rotoimistot ovat lähettäneet kaikille tiedossa ole-
28353: ti seuraavaa:                                          ville ilmaisjakelulehden kustantajille aloittamisil-
28354:    Liikevaihtoverolain 1 §:n 2 momentin mukaan         moituksen.      Liikevaihtoverotoimistot antavat
28355: tavaran myyntinä pidetään myös tavaran ottamis-        myös pyydettäessä ohjausta ja ennakkotietoja
28356: ta käytettäväksi sen myynnin tai muun liiketoi-        liikevaihtoverolain soveltamisesta.
28357: minnan harjoittamisen yhteydessä muuhun kuin               Sellaisen säännöksen ottamista lakiin, jonka
28358: myyntitarkoitukseen. Itse valmistetun tavaran ot-       mukaan ilmaisjakelulehden toimittamista ei pi-
28359: taminen käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-           dettäisi tavaran valmistamisena, ei voida pitää
28360: koitukseen on aiemmin vakiintuneesti jätetty            tarkoituksenmukaisena. Toimialakohtaisia poik-
28361: liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle silloin, kun         keuksia liikevaihtoverolakiin voidaan yhtä paina-
28362: tavaran valmistaja ei harjoita liikevaihtoverolaissa   vin perustein esittää hyvin monelta alalta. Toimi-
28363: tarkoitettua liiketoimintaa.                            alakohtaisten poikkeussäännösten sisällyttäminen
28364:    Ilmaisjakelulehden kustantaminen on liiketoi-        lakiin lisää lain tulkintaongelmia ja monimm-
28365: mintaa, jossa tulo hankitaan mainostilaa myy-           kaistaa verotusta.
28366: mällä. Pelkästään ilmaisjakelulehden kustanta-             Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamistaimi-
28367: mista harjoittavat ovat olleet aiemman verotus-         kunta on mietinnössään (1983:87) esittänyt liike-
28368: käytännön mukaan velvollisia suorittamaan liike-        vaihtoverolain 1 §:n 2 momentin säännöstä muu-
28369: vaihtoveroa lehden ottamisesta käytettäväksi            tettavaksi siten, että tavaran myyminä pidettäi-
28370: muuhun kuin myyntitarkoitukseen vain, jos he           siin tavaran ottamista muuhun kuin myyntitar-
28371: ovat itse painaneet lehden. Jos ilmaisjakeluleh-        koitukseen ainoastaan silloin, kun käytettäväksi
28372: den painatus on teetetty ulkopuolisella yrityksel-      ottaminen tapahtuu liikevaihtoverolaissa tarkoi-
28373: lä, ei lehden kustantaja ole aiemmin ollut liike-       tetun liiketoiminnan yhteydessä. Lainmuutoksen
28374: vaihtoverovelvollinen. Tällöin kustantaja on suo-       toteuttaminen merkitsisi myös ilmaisjakeluleh-
28375: rittanut liikevaihtoveroa ainoastaan painotyön os-      tien kustantajien jäämistä liikevaihtoverotuksen
28376: tohintaan sisältyvänä.                                  ulkopuolelle. Tällöin ilmaisjakelulehtien verotus
28377:    Verohallitus on 22.1.1986 antanut liikevaihto-       ~alautuisi aiemman verotuskäytännön mukaisek-
28378: verotoimistoille ohjeen ilmaisjakelulehtien vero-       Si.
28379: tuskäytännön muuttamisesta. Verohallituksen              Valtiovarainministeriössä selvitetään ilmaisja-
28380: ohjeiden mukaan ilmaisjakelulehden kustanta-           kelulehtien liikevaihtoverotusta lähinnä liikevaih-
28381: mista harjoittavat ovat velvollisia suorittamaan       toverolainsäädännön tarkistamistaimikunnan esi-
28382: veroa lehden ottamisesta käytettäväksi muuhun          tysten pohjalta. Selvitysten valmistuttua hallitus
28383: kuin myyntitarkoitukseen silloinkin, kun lehden        tulee tekemään tarkoituksenmukaiseksi havaitse-
28384: painatus suoritetaan muualla. Lehden käypään           mansa korjausehdotukset liikevaihtoverolainsää-
28385: myyntihintaan on vastoin aikaisempaa käytäntöä         däntöön.
28386: 
28387:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
28388: 
28389:                                                                     Valtiovarainministeri Esko Ollila
28390:                                       1986 vp. -     KK n:o 353                                         3
28391: 
28392: 
28393: 
28394: 
28395:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28396: 
28397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen trycks på annat håll. 1 motsats tili tidigare
28398: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       praxis skali i det gängse försäljningspriset även
28399: den 14 oktober 1986 tili vederbörande medlem         inkluderas kostnaderna för redigeringsarbetet.
28400: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Skattestyrelsens direktiv är baserade på högsta
28401: riksdagsledamot Tykkyläinen undertecknade            förvaltningsdomstolens utslag av 23.8.1985 (lig-
28402: spörsmål nr 353:                                     gare 3452) och av 4.12.1985 (liggare 5625),
28403:                                                      genom vilka beskattningspraxis i fråga om gratis-
28404:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        tidningar har ändrats.
28405:        geringen vidta för att lagen angående            Enligt skattestyrelsens direktiv skali den ändra-
28406:        omsättningsskatt skali kunna ändras så,       de lagtolkningen tiliämpas från och med ingång-
28407:        att behandlingen av gratistidningar i om-     en av år 1986. Då högsta förvaltningsdomstolen
28408:        sättningsskattehänseende inte skärps och      ändrat lagtolkningen har den ändrade tolkningen
28409:        att dessa skatter inte faststälis för år      tiliämpats senast från och med ingången av
28410:        1986?                                         följande år. Skattestyrelsen kan inte uppskjuta
28411:                                                      tiliämpningen tili en senare tidpunkt.
28412:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Sedan omsättningsskattebyråerna fått skatte-
28413: anföra följande:                                     styrelsens direktiv har de tili samtliga kända
28414:    Enligt 1 § 2 mom. lagen angående omsätt-          förläggare för gratistidningar sänt meddelande
28415: ningsskatt anses även varans ibruktagande i sam-     om begynnelsetidpunkten. Omsättningsskatteby-
28416: band med dess försäljning eller annan rörelse för    råerna ger på begäran även ledning och förhands-
28417: annat ändamål än försäljning såsom försäljning       uppgifter om tiliämpningen av lagen angående
28418: av vara. lbruktagandet av vara av egen tillverk-     omsättningsskatt.
28419: ning för annat ändamål än försäljning har enligt         Det kan inte anses vara motiverat att i lagen
28420: vedertagen praxis inte underkastats omsättnings-     inta ett sådant stadgande enligt vilket förläggan-
28421: beskattning i sådant fali då tiliverkaren av en      de av gratistidning inte skali betraktas som
28422: vara inte bedriver i lagen angående omsättnings-     tiliverkning av vara. Branschvisa undantag i lagen
28423: skatt avsedd affärsrörelse.                          angående omsättningsskatt kan av lika vägande
28424:    Förläggande av gratistidning är affärsrörelse,    skäl föreslås i fråga om ett mycket stort antal
28425: där inkomsten förvärvas genom försäljning av         områden. Om branschvisa undantagsstadganden
28426: reklamutrymme. Enligt tidigare beskattnings-         intas i lagen kommer tolkningsproblemen att öka
28427: praxis har personer, som endast förlägger gratis-    och beskattningen att bli mera komplicerad.
28428: tidningar, varit förpliktade att erlägga omsätt-        Korumissioneo för justering av lagstiftningen
28429: ningsskatt på ibruktagandet av tidning för annat     angående omsättningsskatt (1983:87) har i sitt
28430: ändamål än försäljning endast i det fall, att de     betänkande föreslagit att 1 § 2 mom. lagen
28431: själva har tryckt tidningen. Om en gratistidning     angående omsättningsskatt skali ändras så, att
28432: har tryckts hos något utomstående företag har        ibruktagande av vara tili annat ändamål än
28433: förläggaren inte tidigare varit skyldig att betala   försäljning skulie betraktas som försäljning av
28434: omsättningsskatt. Förläggaren har då erlagt om-      vara endast om varan tas i bruk i samband med
28435: sättningsskatt endast i den mån den ingår i          affärsrörelse, som avses i lagen angående omsätt-
28436: inköpspriset för tryckningsarbete.                   ningsskatt. Om en sådan lagändring verkställs,
28437:     Skattestyrelsen utfärdade 22.1.1986 direktiv     kommer även förläggarna för gratistidningar att
28438: tili omsättningsskattebyråerna om en ändring av      undgå omsättningsbeskattning. Detta innebär att
28439: beskattningspraxis beträffande gratistidningarna.    man i så fali vid beskattningen av gratistidning-
28440: Enligt skattestyrelsens direktiv är personer, som    arna återgår tili tidigare beskattningspraxis.
28441: förlägger gratistidningar, förpliktade att erlägga      1 finansministeriet utreds omsättningsbeskatt-
28442: skatt för ibruktagandet av tidning för annat         ningen av gratistidningarna främst på basis av de
28443: ändamål än försäljning även i det fall att tid-      förslag som framlagts av korumissioneo för juste-
28444: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 353
28445: 
28446: ring av lagstiftningen angående omsättnings-        sådana korrigeringar i omsättningsskattelagstift-
28447: skatt. Sedan dessa utredningar blivit klara kom-    ningen som den har konstaterat vara motiverade.
28448: mer regeringen att framlägga sina förslag tili
28449: 
28450:     Helsingfors den 20 november 1986
28451: 
28452:                                                                        Finansminister Esko Olizia
28453:                                                  1986 vp.
28454: 
28455: Kirjallinen kysymys n:o 354
28456: 
28457: 
28458: 
28459: 
28460:                                     Pokka: Turkistarhaajien taloudellisten vaikeuksien helpottamisesta
28461:                                        Lapissa
28462: 
28463: 
28464:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28465: 
28466:    Lapissa tuotetaan noin 140 000 turkisnahkaa          Rehun hinta on keskimäärin 20 penniä/kg korke-
28467: vuosittain. Tämä vastaa noin neljää prosenttia          ampi kuin Pohjanmaalla ja kallein rehu on peräti
28468: koko maan nahkatuotoksesta. Kaikkiaan tarhoja           36 penniä/kg kalliimpaa kuin Pohjanmaan tar-
28469: on 200. Lapin tarhat ovat myös erittäin velkaan-        hoissa. Tämä merkitsee, että rehukustannukset
28470: tuneita. Turkisten hinnan romahtaminen ja kor-          ovat 25 mk korkeammat nahkaa kohti Lapin
28471: kealla päiväkorolla kalliiksi hinnoiteltu lainaraha     tarhoissa kuin muualla maassa. Rehukustannus-
28472: koettelee erityisesti pohjoisen vasta toimintansa       ten kalleus heikentää lappilaisten tarhojen kilpai-
28473: aloittaneita tarhoja.                                   lukykyä.
28474:    Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto esit-        Lapin lääninhallituksen suorittamien laskel-
28475: ti maan hallitukselle vuoden 1987 tulo- ja meno-        mien mukaan rehuista maksettu rahti aiheuttaa
28476: arvion valmistelun yhteydessä, että valtio auttaisi     vuosittain noin 3, 5 milj. markan ylimääräisen
28477: turkistuottajia selviytymään tämän hetken tilan-        kustannuksen lappilaisille turkistarhoille. Tilan-
28478: teesta Iainaamalla kahdeksi vuodeksi 150 milj.          teen korjaamiseksi Lapin turkistuottajat ovat esit-
28479: mk ja antamalla 15 milj. markan avustuksen              täneet, että valtio varaisi syksyn 1986 lisämenoar-
28480: korkotukeen.                                            vioon määrärahan hintatuen maksamiseksi turkis-
28481:    Esitystä on sittemmin käsitellyt maa- ja metsä-      eläinten rehun hankkimiseen.
28482: talousministeriön asettama kriisityöryhmä. Työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28483: ryhmän mielestä valtion varoja ei voida käyttää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28484: tähän tarkoitukseen, vaan rahoittajina toimisivat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28485: Kehitysaluerahasto, teollistamisrahasto ja pankit.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28486: Tukea ei haluttaisi ohjata ollenkaan kaikkein
28487: huonoimmin menestyneille yrityksille. Työryh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28488: män esityksistä ei siten näyttäisi olevan lainkaan             ryhtyä Lapin turkistarhaajien tämän het-
28489: hyötyä pohjoisen tarhoille, jotka tarvitsevat val-             ken taloudellisten vaikeuksien helpotta-
28490: tion halpakorkoista lainaa ja korkotukea.                      miseksi ja hintatukijärjestelmän aikaan-
28491:    Lappilaisia turkistarhoja rasittaa lisäksi ylimää-          saamiseksi Lapin turkistarhojen käyttä-
28492: räisenä kustannuksena rehusta perittävä rahti.                 mälle rehulle?
28493: 
28494:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
28495: 
28496:                                               Hannele Pokka
28497: 
28498: 
28499: 
28500: 
28501: 261010G
28502: 2                                      1986 vp. -- EJC n:o 354
28503: 
28504: 
28505: 
28506: 
28507:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28508: 
28509:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ulkomaisen viljan cif-hinnan. Viljan maailman-
28510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          markkinahintojen laskettua alennettu hinta kos-
28511: olette 14 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         kee loka--joulukuussa sakoluvultaan alle 150
28512: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       olevaa vehnää. Vuoden 1986 toisessa lisämenoar-
28513: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vioesityksessä hallitus ehdottaa 15 milj. mk käy-
28514: Hannele Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tettäväksi kertaluonteisina avustuksina turkista-
28515: myksestä n:o 354:                                      louden poikkeuksellisen heikon kannattavuuden
28516:                                                        johdosta turkistarhaajien käyttöpääoman korko-
28517:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kustannusten alentamiseen.
28518:         ryhtyä Lapin turkistarhaajien tämän het-          Turkiselinkeino joutuu kilpailemaan avoimilla
28519:         ken taloudellisten vaikeuksien helpotta-       maailmanmarkkinoilla. Valtion turkiselinkeinoon
28520:         miseksi ja hintatukijärjestelmän aikaan-       kohdistamat tukitoimet saattavat johtaa kilpaili-
28521:         saamiseksi Lapin turkistarhojen käyttä-        jamaiden taholta vastareaktioihin. Esimerkiksi
28522:         mälle rehulle?                                 turkisten tärkeässä ostajamaassa Yhdysvalloissa
28523:                                                        tuettujen elinkeinojen tuontiartikkeleihin saate-
28524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          taan soveltaa korotettuja maahantuontitulleja.
28525: seuraavaa:                                             Kauppapoliittisista syistä turkiselinkeinon tuki-
28526:     Vuoden 1985 alussa alkanut turkisnahkojen          muotoja tuleekin harkita aina erityisellä huolella.
28527: hintojen lasku on oleellisesti heikentänyt tarhaus-    Elinkeinon harjoittamiselle suotuisten olosuhtei-
28528: elinkeinon kannattavuutta. Huonosta kannatta-          den luominen on yhteiskunnan luonnollinen
28529: vuudesta on ollut seurauksena tarhaajien omara-        tehtävä. Tämänkaltaista tukea tulee suunnata
28530: hoitusmahdollisuuksien tuntuva kaventuminen.           tarhaajien neuvontaan ja koulutukseen. Myös eri
28531: Tämä on saattanut elinkeinon pahoihin taloudel-        järjestelmien kautta ohjattu mm. aluepoliittiset
28532: lisiin vaikeuksiin, koska tarhausalan kausiluontei-    näkökohdat huomioon ottava investointien ra-
28533: suudesta johtuen käyttöpääoman tarve on suuri          hoitustuki on Suomessa kuulunut osana turkis-
28534: ja kierto hidasta.                                     elinkeinon edistämiseen.
28535:     Suhdanteista johtuvat vaihtelut ovat turkiselin-      On syytä uskoa, että vallinnut suhdannetaan-
28536: keinolle varsin ominaisia piirteitä. On syytä us-      tuma on satuttanut Itä- ja Pohjois-Suomen tur-
28537: koa, että lamakausi jää tilapäiseksi. Esimerkiksi      kiselinkeinoa keskimääräistä ankarammin. Yhte-
28538: öljyn hinnan voimakas lasku on lisännyt turkisten      nä syynä tähän on rehukustannusten korkeus.
28539: tärkeimpien ostajamaiden kulutuskysyntää, min-         Onkin etsittävä kaikki ne keinot, joilla rationali-
28540: kä ennustetaan heijastuvan myös turkisten kysyn-       sointia hyväksi käyttäen rehukustannuksia voi-
28541: tään.                                                  daan alentaa. Tällöin huomiota on kiinnitettävä
28542:     Vallitsevassa tilanteessa on oleellista auttaa     esimerkiksi rehukeskusten ja tarhojen tarkoituk-
28543: tarhaajat selviämään suhdannetaantuman yli.            senmukaiseen sijoittumiseen. Hallitus ei aina-
28544: Hallitus onkin pyrkinyt tukemaan turkiselinkei-        kaan tässä vaiheessa pidä tarkoituksenmukaisena
28545: noa siten, ettei lamakausi aiheuttaisi konkurssi-      erityisen hintatukijärjestelmän luomista rehun
28546: aaltoa tarhauksen piirissä. Rehukustannusten pie-      hinnan alentamiseksi. Hallituksen tarkoituksena
28547: nentämiseksi hallitus alensi kuluvan vuoden            on kuitenkin seurata turkistuotannon kannatta-
28548: kesä--syyskuun ajaksi turkiseläimille myytävän         vuuskehitystä ja laatia tarpeelliset ehdotukset
28549: kotimaisen viljan hinnan 5 penniä kilolta alle         mahdollisista tukitoimista.
28550: 
28551:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
28552: 
28553:                                                         Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
28554:                                       1986 vp. -      KK n:o 354                                       3
28555: 
28556: 
28557: 
28558: 
28559:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28560: 
28561:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          djursfarmerna, så, att det kom att ligga 5 penni
28562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        per kilo under cif-priset på utländsk spannmål.
28563: den 14 oktober 1986 tili vederbörande medlem          Efter att världsmarknadspriserna på spannmål
28564: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sjunkit, gälier det sänkta priset under oktober-
28565: riksdagsledamot Hannele Pokka undertecknade           december vete med ett falltal under 150. 1 den
28566: spörsmål nr 354:                                      andra tilläggsbudgeten för år 1986 föreslår rege-
28567:                                                       ringen på grund av den exceptionelit dåliga
28568:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lönsamheten inom pälsdjursskötseln 15 milj. mk
28569:        för att underlätta de ekonomiska svårig-       att såsom understöd av engångsnatur användas
28570:        heter som för tilifäliet drabbat pälsdjurs-    för en sänkning av räntekostnaderna i anslutning
28571:        uppfödarna i Lappland och för att åstad-       tili pälsdjursuppfödarnas driftkapital.
28572:        komma ett prisstödssystem för det foder            Pälsdjursnäringen blir tvungen att tävla på den
28573:        som används av pälsdjursfarmerna i             öppna världsmarknaden. Statliga stödåtgärder tili
28574:        Lappland?                                      förmån för pälsdjursnäringen kan leda tili mot-
28575:                                                       reaktioner i konkurrentländerna. T.ex. i Förenta
28576:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      staterna, som är en viktig köpare av skinn, kan
28577: anföra följande:                                      höjda importtuliar tillämpas på importartiklar
28578:    Den nedgång i pälsskinnspriserna som fortgått      som hör tili området för stödda näringar. Av
28579: sedan början av 1985 har i väsentlig grad försäm-     handelspolitiska orsaker bör formerna för stöd tili
28580: rat pälsdjursuppfödarnäringens lönsamhet. Den         pälsdjursnäringen alitid övervägas specielit om-
28581: dåliga lönsamheten har lett tili att pälsdjursupp-    sorgsfullt. Att skapa gynnsamma omständigheter
28582: födarnas självfinansieringsmöjligheter minskat        för utövande av näringen är en naturlig uppgift
28583: kännbart. Detta har försatt näringen i stora          för samhället. Stöd av denna typ skali styras tili
28584: ekonomiska svårigheter, eftersom behovet av           rådgivning och utbildning för farmarna. Också
28585: driftkapital är stort och omsättningen långsam på     ett investeringsfinansieringsstöd, som styrs via
28586: grund av att pälsdjursbranschen är så säsongbeto-     olika system och som beaktar bl.a. regionalpoli-
28587: nad.                                                  tiska synpunkter, har i Finland utgjort en del av
28588:    Variationer tili följd av konjunkturerna är ett    främjandet av pälsdjursnäringen.
28589: mycket typiskt drag för pälsdjursnäringen. Det            Det finns skäl att tro att konjukturnedgången
28590: finns skäl att tro att depressionsperioden blir       har drabbat pälsdjursnäringen i östra och norra
28591: tilifäliig. Så har t.ex. den kraftiga sänkningen av   Finland hårdare än i landet i genomsnitt. En
28592: oljepriset ökat konsumtionsefterfrågan i de Iän-      orsak härtill är de höga foderkostnaderna. Det
28593: der som är de viktigaste köparna av skinn och         gäller att finna alla de medel, med vilka man
28594: man räknar med att detta skali avspegla sig också     genom rationaliseringar kan sänka foderkostna-
28595: i efterfrågan på pälsverk.                            derna. Härvid måste uppmärksamhet ägnas t.ex.
28596:     1 den rådande situationen är det viktigt att      frågan om en ändamålsenlig placering av foder-
28597: hjälpa farmarna att klara sig över konjunkturned-     centralerna och farmerna. Regeringen anser det
28598: gången. Regeringen har också försökt stöda päls-      åtminstone inte i detta skede ändamålsenligt att
28599: djursnäringen så, att depressionsperioden inte        skapa något särskilt prisstödssystem för sänkande
28600: skall förorsaka en konkursvåg bland farmerna.         av foderpriset. Regeringen har dock för avsikt att
28601: För att minska foderkostnaderna sänkte rege-          följa lönsamhetsutvecklingen inom skinnproduk-
28602: ringen för tiden juni-september innevarande år        tionen och utarbeta erforderliga förslag tili even-
28603: priset på inhemsk spannmål, som säljs tili päls-      tuelia stödåtgärder.
28604: 
28605:      Helsingfors den 13 november 1986
28606: 
28607:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
28608:                                                1986 vp.
28609: 
28610: Kirjallinen kysymys n:o 355
28611: 
28612: 
28613: 
28614: 
28615:                                    Kortesalmi: Asunto-osuuskunnan         muuttamisesta    asunto-osake-
28616:                                        yhtiöksi
28617: 
28618: 
28619:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28620: 
28621:    Monissa kansalaisten, erityisesti sotiemme vete-   puolisonsa tai perillisensä saisi halutessaan lunas-
28622: raanien, yhteydenotoissa on tullut esille epäkoh-     taa asunto-osuuskunta-asuntonsa omakseen.
28623: tia, jotka vaativat muutosta osuuskuntalakiin.        Myös olisi voitava yksinkertaisella äänten enem-
28624: Erityisen hankalana pulmana koetaan asunto-           mistöllä tai edes kahta kolmatta osaa edustavan
28625: osuuskunnan muuttaminen asunto-osakeyhtiök-           enemmistön yksinkertaisella päätöksellä muuttaa
28626: si, koska jo yhden jäsenen vastustus pystyy estä-     osuuskunta asunto-osakeyhtiöksi.
28627: mään enemmistön muutoin yksimielisen päätök-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28628: senteon.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28629:    Koska päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28630: purkamisesta, selvitystilaan saattamisesta ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28631: muuttamisesta osakeyhtiöksi ei ole pätevä, ellei-
28632: vät kaikki osuuskunnan jäsenet ole sitä yksimieli-               Tietääkö Hallitus, että osuuskuntalain
28633: sesti kannattaneet, voi enemmistön esitys kaatua              määräys, jossa yhden jäsenen vastustus
28634: yhden jäsenen vastustukseen. Kuitenkin nykyään                pystyy estämään enemmistön muutoin
28635: mm. kunnan ja yksityistenkin omistamissa vuok-                yksimielisen päätöksenteon, aiheuttaa
28636: rataloissa saa vuokra-asuntoja lunastaa omakseen.             ongelmia erityisesti sotiemme veteraanien
28637:    Onkin kohtuutonta, että veteraanien omista-                omistamissa osuuskuntamuotoisissa vuok-
28638: missa osuuskuntamuotoisissa vuokrataloissa on                 rataloissa, ja
28639: laissa epäoikeudenmukainen momentti, ovathan                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asunto-
28640: veteraanit omatoimisesti rakennuttaneet osuus-                osuuskuntalain edellä selvitetyn epäkoh-
28641: kuntataloja, hankkineet rahoituksen jäsenosuus-               dan poistamiseksi esimerkiksi niin, että
28642: maksuilla ja lainoilla sekä hoitavat niiden kirjan-           päätökset voitaisiin tehdä yksinkertaisella
28643: pidon ja hallinnon. Olisikin oikein, että kuka                äänten enemmistöllä tai kahta kolmatta-
28644: tahansa yksityinen osuuskunnan jäsen, hänen                   osaa edustavan enemmistön päätöksellä?
28645: 
28646:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1986
28647: 
28648:                                         J. Juhani Kortesalmi
28649: 
28650: 
28651: 
28652: 
28653: 2610601
28654: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 355
28655: 
28656: 
28657: 
28658: 
28659:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28660: 
28661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      talon rakentamista, laajentamista tai perus-
28662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korjausta varten on myönnetty valtion asuntolai-
28663: olette 15 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       naa. Jotta omaksilunastaminen voisi tapahtua ja
28664: jeenne n:o 1681 ohella lähettänyt valtioneuvos-      asunto-osuuskunnan jäsenet voisivat saada hallit-
28665: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    semansa asunnot omikseen, tulee asunto-osuus-
28666: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       kunta ensin muuttaa asunto-osakeyhtiöksi. Sen
28667: kirjallisesta kysymyksestä n:o 355:                  jälkeen asunto-osuuskuntatalon rakentamista,
28668:                                                      laajentamista tai peruskorjausta varten myönnet-
28669:           Tietääkö Hallitus, että osuuskuntalain     ty asuntolaina voidaan siirtää perustettavalle
28670:        määräys, jossa yhden jäsenen vastustus        asunto-osakeyhtiölle. Siirto voi tapahtua kuiten-
28671:        pystyy estämään enemmistön muutoin            kin vain, jos asunto-osakeyhtiö on yksimielisellä
28672:        yksimielisen päätöksenteon, aiheuttaa         päätöksellä perustettu jatkamaan asunto-osuus-
28673:        ongelmia erityisesti sotiemme veteraanien     kunnan      toimintaa.    Asunto-osuuskuntatalon
28674:        omistamissa osuuskuntamuotoisissa vuok-       muuttamisen asunto-osakeyhtiötaloksi hyväksyy
28675:        rataloissa, ja                                ja lainan siirtää asuntohallitus.
28676:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asunto-       Asunto-osakeyhtiön on maksettava sille edellä
28677:        osuuskuntalain edellä selvitetyn epäkoh-      mainituin tavoin siirretty asuntolaina vuoden
28678:        dan poistamiseksi esimerkiksi niin, että      kuluessa siirtämisestä takaisin valtiolle. Tällöin
28679:        päätökset voitaisiin tehdä yksinkertaisella   jokaisen osakkaan on suoritettava kauppahintana
28680:        äänten enemmistöllä tai kahta kolmatta-       huoneiston osuus takaisin maksettavasta asunto-
28681:        osaa edustavan enemmistön päätöksellä?        lainasta. Jos osakas täyttää omaksilunastamislai-
28682:                                                      nan saamisen edellytykset, voi hän kuitenkin
28683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     saada omaksilunastamislainaa asuntolainaosuu-
28684: ti seuraavaa:                                        den takaisinmaksamiseen. Osakkaalle saattaa
28685:    Vuodelta 1954 olevan osuuskuntalain säännök-      muutettaessa asunto-osuuskunta asunto-osakeyh-
28686: set, joita sovelletaan myös asunto-osuuskuntiin,     tiöksi aiheutua myös eräissä tapauksissa verotuk-
28687: eivät välttämättä vaadi jokaisen jäsenen suostu-     sellisia seuraamuksia.
28688: musta päätettäessä osuuskunnan purkamista siinä         Edellä todetmun perustuen on muutoksen
28689: tarkoituksessa, että sen toimintaa jatkamaan pe-     hyväksymisen edellytykseksi asetetulla yksimieli-
28690: rustetaan asunto-osakeyhtiö. Tällaisen päätöksen     sellä päätöksellä pyritty siihen, ettei asunto-
28691: tekemiselle on osuuskuntalain 103 §:ssä asetettu     osuuskunnan jäsenten etua loukattaisi, ja siihen,
28692: kaksi mahdollisuutta. Päätös voidaan tehdä yh-       että voitaisiin turvata kaikkien osuuskunnan jä-
28693: dessä kokouksessa, jolloin osuuskunnan jokaisen      senten asumismahdollisuus talossa myös muutok-
28694: jäsenen tulee yhtyä päätökseen, tai asia käsitel-    sen jälkeen.
28695: lään kahdessa kokouksessa, joista ensimmäisessä         Asunto-osuuskunta voi myös maksaa sille
28696: äänten enemmistön ja toisessa kahden kolmas-         myönnetyn asuntolainan noudattamatta vuokra-
28697: osan äänistä on tullut kannattaa päätöstä. Osuus-    asuntojen omaksilunastamislain mukaista menet-
28698: kunnan säännöissä voidaan tällaisten päätösten       telyä ennenaikaisesti takaisin valtiolle. Lainan
28699: tekemiselle asettaa ankarampia vaatimuksia, ku-      takaisinmaksun jälkeen ei enää sovelleta omaksi-
28700: ten että niihin aina vaaditaan jokaisen jäsenen      lunastamislain säännöksiä, vaan päätös osuuskun-
28701: suostumus. Yksimielisyyttä saatetaan vaatia myös     nan purkamisesta tapahtuu osuuskuntalain sään-
28702: sen johdosta, että osuuskuntaan sovelletaan jäl-     nösten mukaisesti siten kuin vastauksen alussa on
28703: jempänä käsiteltävää vuodelta 1982 olevaa            esitetty.
28704: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annettua          Asunto-osuuskuntatalojen rakentamista tai laa-
28705: lakia.                                               jentamista varten ei ole myönnetty asuntolainaa
28706:    Mainittu vuokra-asuntojen omaksilunastami-        vuoden 1980 alusta voimaan tulleen asuntotuo-
28707: sesta annettu laki koskee niitä tapauksia, joissa    tantolain muutoksen jälkeen. Todettakoon, että
28708:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 355                                     3
28709: 
28710: asuntolainoitetuista asunto-osuuskuntataloista on   kunnasta 91 osuuskunnalla oli vuoden 1985 lo-
28711: jo suurin osa muutettu asunto-osakeyhtiöiksi.       pussa jäljellä asuntolainaa.
28712: Yhteensä 299 asuntolainoitetusta asunto-osuus-
28713: 
28714:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
28715: 
28716:                                                                  Ympäristöministeri Matti Ahde
28717: 4                                     1986 vp. -- EJC n:o 355
28718: 
28719: 
28720: 
28721: 
28722:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28723: 
28724:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostadsaktiebolag. Därefter kan det bostadslån
28725: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        som beviljats för uppförande, utvidgning eller
28726: 1681 av den 15 oktober 1986 till vederbörande         ombyggnad av bostadsandelslagshuset överföras
28727: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    J?.å det. bostadsaktiebolag som skall grundas.
28728: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        Overförmgen kan dock ske endast om aktiebola-
28729: nade spörsmål nr 355:                                 get grundats genom enhälligt beslut för att
28730:                                                       fortsätta bostadsandelslagets verksamhet. Bo-
28731:           Är Regeringen medveten om att den           stadsstyrelsen överför lånet och godkänner över-
28732:        bestämmelse i lagen om andelslag genom         gången från bostadsandelslagshus till bostads-
28733:        viiken en person kan förhindra majorite-       aktiebolagshus.
28734:        tens i övrigt enhälliga beslut förorsakar          Bostadsaktiebolaget skall till staten återbetala
28735:        problem speciellt i hyreshus av andels-        det bostadslån som på ovan anfört sätt överförts
28736:        lagstyp som ägs av våra krigsveteraner och     på det. Återbetalningen skall ske inom ett år från
28737:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         överföringen. Härvid skall varje aktieägare som
28738:        att avhjälpa missförhållandet t.ex. så, att    köpeskilling erlägga lägenhetens andel av det
28739:        beslut kan fattas med enkel röstmajoritet      bostadslån som skall återbetalas. Om aktieägaren
28740:        eller med två tredjedelars majoritet?          uppfyller villkoren för erhållande av inlösnings-
28741:                                                       lån, kan han dock få ett inlösningslån för att
28742:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       återbetala andelen av bostadslånet. Delägaren
28743: anföra följande:                                      kan vid ombildandet av bostadsandelslag till
28744:    Stadgandena i lagen om andelslag, som gavs år      bostadsaktiebolag också i vissa fall åsamkas be-
28745: 1954 och som även tillämpas på bostadsandels-         skattningspåföljder.
28746: lag, kräver nödvändigtvis inte samtycke av varje          På basen av det ovan anförda har med det
28747: medlem då beslut fattas om upplösning av              enhälliga beslut som är förutsättning för godkän-
28748: andelslaget i avsikt att grunda ett bostadsaktiebo-   nande av en ändring eftersträvats att bostads-
28749: lag, för att fortsätta dess verksamhet. Enligt        andelslagets medlemmars fördel inte skall krän-
28750: 103 § lagen om andelslag har två möjligheter          kas och att möjligheterna att bo i huset även
28751: getts för ett sådant beslut. Beslut kan fattas vid    efter ändringen skall kunna tryggas för alla
28752: en stämma, då varje medlem i andelslaget skall        medlemmar i andelslaget.
28753: förena sig om beslutet, eller ärendet behandlas           Bostadsandelslaget kan även i förtid till staten
28754: vid två stämmor, vid vilka beslutet skall biträdas    återbetala bostadslån som beviljats det utan att
28755: med majoriteten av de avgivna rösterna vid den        iaktta förfarandet enligt lagen om inlösen av
28756: första stämman och med två tredjedelars majori-       hyresbostäder. Efter återbetalningen av lånet
28757: tet vid den andra stämman. 1 andelslagets stad-       tillämpas inte längre inlösningsstadgandena,
28758: gar kan strängare krav ställas på sådana beslut,      utan beslutet om en upplösning av andelslaget
28759: såsom att samtycke alltid krävs av varje medlem.      sker i enlighet med stadgandena i lagen om
28760: Enhällighet kan krävas även av den anledningen        andelslag på det sätt som anförts i början av
28761: att lagen om inlösen av hyresbostäder, som gavs       svaret.
28762: år 1982 och som behandlas nedan, tillämpas på             För uppförande eller utvidgning av bostads-
28763: andelslaget.                                          andelslagshus har bostadslån inte beviljats efter
28764:    Lagen om inlösen av hyresbostäder gäller i de      den ändring av lagen om bostadsproduktion som
28765: fall där statens bostadslån beviljats för uppfö-      trädde i kraft år 1980. Det kan framhållas att av
28766: rande, utvidgning eller ombyggnad av hus. För         de bostadsandelslagshus som beviljats bostadslån
28767: att inlösen av hyresbostäder skall kunna ske och      har största delen redan ombildats till bostads-
28768: medlemmarna i bostadsandelslaget skall kunna          aktiebolag. Av de sammanlagt 299 bostads-
28769: bli ägare till de bostäder som de förfogar över,      andelslag som beviljats bostadslån hade 91 an-
28770: bör bostadsandelslaget först ombildas till ett        delslag bostadslån kvar i slutet av år 1985.
28771:      Helsingfors den 21 november 1986
28772: 
28773:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
28774:                                                1986 vp.
28775: 
28776: Kirjallinen kysymys n:o 356
28777: 
28778: 
28779: 
28780: 
28781:                                   Raudaskoski ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä Iisalmen ja Ylivies-
28782:                                     kan välillä
28783: 
28784: 
28785:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28786: 
28787:    Edestakainen postiautoliikenne välillä li-        tävän luonteen vuoksi. Korvaava liikennejärjeste-
28788: salmi-Ylivieska aiotaan kannattamattomana            ly maksaa sekin valtiolle, mutta postipalvelu
28789: lakkauttaa 1.1.1987. Lehtitietojen mukaan ko.        heikkenee ainakin linjan Oulun läänin päässä ja
28790: linjan tuottama tappio viime vuonna oli 360 000      tuskin paranee muuallakaan. Lisäksi viikonvaih-
28791: markkaa. Itä-Suomen postipiiri ei aio jatkaa         deliikenne jää kokonaan pois, jolloin vanhemmat
28792: liikennettä vuoden vaihteen jälkeen, jolloin ny-     sitä erityisesti tarvitsevat. Varsin monia työnteki-
28793: kyinen liikennelupa linjalle päättyy.                jöitä tulee jäämään myös työttömäksi. Mieles-
28794:    Me allekirjoittaneet emme kuitenkaan mielel-      tämme ei ole olemassa riittäviä syitä mainitun
28795: lämme näkisi, että linja loppuu. Postipalvelujen     postiautolinjan lakkauttamiseksi.
28796: lisäksi postiauton toinen erittäin tärkeä palvelu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28797: tehtävä on vanhusten, vammaisten ja muiden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28798: autottomien liikkumispalvelu haja-asutusalueel-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28799: la. Kun terveydenhuoltoakio vanhusten palvelus-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28800: sa tullaan lähivuosina ohjaamaan siihen suun-
28801: taan, että he voisivat asua pitkään kodeissaan,                 Mitä Hallitus aikoo tehdä postiautolin-
28802: linjaa ei tulisi lakkauttaa. Postiauton ei välttä-           jan Iisalmi-Ylivieska toiminnan turvaa-
28803: mättä tarvitse olla erityisen kannattava, sen teh-           miseksi myös vuodenvaihteen jälkeen?
28804: 
28805:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
28806: 
28807:                      Väinö Raudaskoski                        Juhani Alaranta
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 
28812: 261072Z
28813: 2                                         1986 vp. -- ~ n:o 356
28814: 
28815: 
28816: 
28817: 
28818:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28819: 
28820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Kysymyksessä tarkoitetun postiautolinjan Ii-
28821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              salmi--Ylivieska liikennöiori on ollut varsin kan-
28822: olette lokakuun 17 päivänä 1986 päivätyn kir-              nattamatonta. Kuten kysymyksessä on todettu,
28823: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           linjan tappio tulee posti- ja telelaitoksen arvion
28824: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            mukaan kuluvana vuonna olemaan n. 360 000
28825: Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             mk. Huono kannattavuus johtuu matkustajamää-
28826: kysymyksestä n:o 356:                                      rien olennaisesta vähentymisestä ja siitä, että
28827:                                                            linjan reitillä on varsin paljon muutakin linja-
28828:           Mitä Hallitus aikoo tehdä postiautolin-          autoliikennettä. Myöskään postinkuljetuksissa
28829:         jan Iisalmi--Ylivieska toiminnan turvaa-           nyt kysymyksessä olevaa linjaa ei ole voitu hyö-
28830:         miseksi myös vuodenvaihteen jälkeen?               dyntää samalla tavalla kuin aikaisemmin, koska
28831:                                                            postinjakelulle erityisesti harvaan asutuilla alueil-
28832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           la asetetut uudet palvelutasotavoitteet ovat edel-
28833: ti seuraavaa:                                              lyttäneet postinkuljetusten järjestämistä muulla
28834:    Posti- ja telehallituksen harjoittama linja-auto-       tavoin.
28835: liikenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.             Postitoimen edustajat ovat tehneet selkoa
28836: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 miljoonaa            postiautolinjan Iisalmi--Ylivieska lakkauttamis-
28837: markkaa. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-            suunnitelmista asianomaisten kuntien edustajille
28838: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat        järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa. Neuvotte-
28839: viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan             lussa osapuolet ovat yhteisesti todenneet, että
28840: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta             linjalla on matkustajaliikenteen kannalta vain
28841: ryhtymään toimenpiteisiin kannattamauoman                  vähän merkitystä ja että mahdollisuuksia linjan
28842: linja-autoliikenteen karsimiseksi.                         kehittämiseen ei juurikaan ole.
28843:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-          Iisalmen--Ylivieskan linjan lakkauttamisen
28844: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden            yhteydessä tarvittavat postinkuljetukset on tarkoi-
28845: kanssa laadittu kehittämissuunnitelmat vuosille            tus korvata osaksi olemassa olevia postinkuljetuk-
28846: 1981--1985 ja 1985--1989 linja-autoliikenteen              sia uudelleen järjestämällä ja osaksi yksityisen
28847: tervehdyttämiseksi ja paremman taloudellisen tu-           kuljetuksen avulla. Linjan lakkauttaminen ei si-
28848: loksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.               ten merkitse postipalvelujen heikkenemistä.
28849:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen               Myöskään työpaikkojen määrä ei linjan lak-
28850: liikennetuloja lisäämällä on erittäin vaikeaa, sillä       kauttamisen vuoksi vähene. Posti- ja telelaitoksen
28851: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät vä-           toimintaa kehitettäessä on periaatteena pidetty
28852: henevät vuosittain noin 5 %. Näin ollen liiken-            sitä, että henkilöstön asema ei kehittämistoimen-
28853: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-           piteiden vuoksi saa heikentyä. Periaatteen mu-
28854: tämään ensisijaisesti reitti- ja aikataulumuutoksil-       kaisesti Iisalmen--Ylivieskan linjan kolme kuljet-
28855: la sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuo-          tajaa on tarkoitus siirtää muihin laitoksen tehtä-
28856: roja niillä alueilla ja tieosilla, joilla linja-autolii-   viin. Kuljettajat ovat suostuneet järjestelyihin.
28857: kenteen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän.                Kysymyksessä on erityisesti painotettu postiau-
28858: Samalla linjoja on pyritty hyödyntämään entistä            toliikenteen merkitystä vanhuksille ja vammaisil-
28859: enemmän postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä on             le. Ottaen huomioon posti- ja telelaitoksen ta-
28860: saavutettu huomattavia kustannussäästöjä, mikä             loudenhoitoa koskevan lain velvoitteet posti- ja
28861: puolestaan on mahdollistanut postin linja-auto-            telelaitoksella ei ole mahdollisuutta pelkästään
28862: liikenteen jatkuvuuden niillä alueilla ja tieosilla,       sosiaalisin perustein ylläpitää sinänsä kannatta-
28863: joilla ko. liikenteellä on matkustajien ja postin-         matonta palvelua, ellei sille esim. valtion tulo- ja
28864: kuljetuksen kannalta merkitystä.                           menoarviossa osoiteta tarkoitukseen erityistä
28865:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 356                                         3
28866: 
28867: määrärahaa. Tässä yhteydessä todettakoon myös,       ten ja vammaisten tarvitsemia koti- ja yhteyspal-
28868: että posti- ja telelaitos on tarjonnut harvaan       veluja, laitoksen postinjakeluverkon välityksellä.
28869: asuttujen alueiden kunnille mahdollisuutta hoi-      Kuntien kiinnostus em. yhteistoimintaan on kui-
28870: taa eräitä sosiaalitoimen palveluja, esim. vanhus-   tenkin ollut melko vähäistä.
28871: 
28872:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
28873: 
28874:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
28875: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 356
28876: 
28877: 
28878: 
28879: 
28880:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28881: 
28882:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mycket olönsam. Såsom i spörsmålet konstateras,
28883: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kommer förlusten på linjen enligt post- och
28884: den 17 oktober 1986 till vederbörande medlem          televerkets uppskattning att uppgå till ca
28885: av statsrådet översänt avskrift av följande av        360 000 mk under innevarande år. Den dåliga
28886: riksdagsman Raudaskoski m.fl. undertecknade           lönsamheten beror på en betydande minskning
28887: spörsmål nr 356:                                      av passagerarantalet och på att Iinjens rutter
28888:                                                       trafikeras också av ett rätt stort antal andra
28889:            Vad ämnar Regeringen göra för att          bussar. lnte heller i fråga om postbefordringen
28890:         säkerställa verksamheten på postbilslinjen    har den här ifrågavarande linjen kunnat utnyttjas
28891:         ldensalmi-Ylivieska också efter årsskif-      på samma sätt som tidigare, eftersom de nya
28892:         tet?                                          målen för servicenivån särskilt i fråga om glesbyg-
28893:                                                       derna har förutsatt att postbefordringen ordnas
28894:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på annat sätt.
28895: anföra följande:                                         Postens representanter har vid förhandlingar
28896:    Post- och televerkets busstrafik har länge varit   med vederbörande kommuners representanter re-
28897: förlustbringande. År 1985 var förlusten ca 40         dogjort för planerna på att dra in postbilslinjen
28898: milj. mk. De av riksdagen valda statsrevisorerna      ldensalmi-Ylivieska. Vid förhandlingarna kon-
28899: samt statens revisionsverk har under de senaste       staterade parterna samfällt att linjen har endast
28900: åren upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid          ringa betydelse med tanke på passagerartrafiken
28901: denna omständighet och uppmanat post- och             och att det knappast finns några möjligheter att
28902: televerket att vidta åtgärder i syfte att slopa       utveckla trafiken.
28903: olönsam busstrafik.                                      De posttransporter som blir nödvändiga i sam-
28904:    Post- och telestyrelsen har tillsammans med de     band med indragningen av linjen Idensalmi-
28905: postdistriktskontor som svarar för de regionala       Ylivieska skall enligt planerna delvis ersättas med
28906: transporterna uppgjort utvecklingsplaner för åren     omorganisering av existerande posttransporter
28907: 1981-1985 och 1985-1989 i syfte att sanera            och delvis med hjälp av privat transport. lndrag-
28908: busstrafiken och uppnå ett bättre ekonomiskt          ningen av linjen innebär på så sätt inte någon
28909: resultat på längre sikt.                              försämring av postens service.
28910:    Det är ytterst svårt att minska underskottet i        lnte heller minskar antalet arbetsplatser på
28911: busstrafiken genom att öka intäkterna från trafi-     grund av att linjen indras. Vid utvecklandet av
28912: ken, eftersom passagerarantalet i busstrafiken i      post- och televerkets verksamhet har principen
28913: vårt land minskar med ca 5 % årligen. Man har         varit att personalens ställning inte får försämras
28914: således i första hand försökt minska de kostnader     som följd av utvecklingsåtgärderna. 1 enlighet
28915: trafiken ger upphov till genom förändringar i         med denna princip förflyttas de tre chaufförerna
28916: rutter och tidtabeller samt genom att minska på       på linjen ldensalmi-Ylivieska till andra uppgif-
28917: de mest förlustbringande bussturerna på områ-         ter inom verket. Chaufförerna har samtyckt till
28918: den och vägavsnitt där utbudet av service i form      arrangemangen.
28919: av busstrafik överstiger efterfrågan. Samtidigt har      1 spörsmålet har postbilstrafikens betydelse för
28920: man mer än tidigare försökt utnyttja linjerna vid     åldringar och handikappade särskilt betonats.
28921: postbefordringen. Genom dessa åtgärder har be-        Med beaktande av förpliktelserna i lagen om de
28922: tydande kostnadsinbesparingar nåtts, vilket för       allmänna grunderna för post- och televerkets
28923: sin del har gjort det möjligt för posten att          hushållning är det inte möjligt för post- och
28924: fortsätta med busstrafiken på de områden och          televerket att enbart på sociala grunder upprätt-
28925: vägavsnitt där trafiken är viktig för passagerarna    hålla olönsam service, såvida inte ett särskilt
28926: och postbefordringen.                                 anslag för ändamålet anvisas i statsförslaget. 1
28927:    Trafikeringen på den i spörsmåler avsedda          detta sammanhang kan också konstateras att
28928: postbilslinjen ldensalmi-Ylivieska har varit          post- och televerket erbjudit kommunerna i gles-
28929:                                    1986 vp. -     KK n:o 356
28930: 
28931: bygderna en möjlighet att sköta vissa former av   förmedling av verkets postdistributionsnät. Kom-
28932: service som hör tili socialvården, t.ex. sådan    munernas intresse för det ovannämnda samarbe-
28933: hem- och kontaktservice som åldringar och han-    tet har likväl vari t rätt li tet.
28934: dikappade behöver, vilket skulle ske genom
28935: 
28936:     Helsingfors den 21 november 1986
28937: 
28938:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
28939:                                                   1986 vp.
28940: 
28941: Kirjallinen kysymys n:o 357
28942: 
28943: 
28944: 
28945: 
28946:                                       Lindroos ym.: Valtion tekstiilihankintojen suuntaamisesta kotimaa-
28947:                                          han tekstiilialan työllisyyden turvaamiseksi
28948: 
28949: 
28950:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28951: 
28952:    Tekstiiliteollisuudesta on maassamme vähenty-            Maamme tekstiiliteollisuudessa työskentelee
28953: nyt 10 000 työpaikkaa kymmenen vuoden aika-              naisia enemmän kuin millään muulla teolli-
28954: na. Rationalisointi ja tekniikan kehittyminen            suudenalalla. Työpaikkojen menettäminen ai-
28955: vievät edelleen työpaikkoja alalta. Myös Neuvos-         heuttaa siis ennen kaikkea naisiin kohdistuvaa
28956: toliiton kaupan supistuminen vaikuttaa kieltei-          työttömyyttä. On myös valittaen todettava, että
28957: sesti alan työllisyyteen. Kotimaan kulutus yksin         vielä nykyäänkään eivät palkkaus, työtehtävien
28958: ei kykene turvaamaan työpaikkoja.                        jako ja osallistumismahdollisuudet ole työpaikoil-
28959:    Vaivilla on Suomen ainoa merkittävä villakan-         la tasavertaiset miesten ja naisten kesken. Valtio-
28960: kaan valmistaja. Eduskunta perusti Vaivillan toi-        vallan tulisi mielestämme erityisesti kiinnittää
28961: saalta turvaamaan kriisiaikojen villakangastuotan-       huomiota siihen, ettei sen omin toimenpitein
28962: toa maassamme, toisaalta puolustusvoimien kan-           lisätä maassamme jo muutenkin vaikeata nais-
28963: gashankintoja varten. Jos alan ammattitaitoa ei          työttömyyttä. Onkin sen vuoksi välttämätöntä,
28964: pidetä yllä, ei perustamiskirjan tämä kohta tule         että valtion omat hankinnat ohjataan kotimaa-
28965: täytettyä. Tällöin ammattityöntekijöitä villakan-        han, koska kotimaassa on mahdollisuus saada
28966: kaan valmistukseen ei tarvittaessa enää ole.             kohtuuhinnalla puolustusvoimien tarvitsemaa
28967:                                                          kangasta.
28968:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on
28969: osoitettu määrärahoja varusmiesten vaatehankin-
28970:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28971: toihin. Kotimaan työn arvostamisen sekä työlli-
28972:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28973: syyden ja kotimaisen villakangastuotannon edis-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28974: tämisen kanssa on ristiriidassa se, että puolustus-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28975: voimat aikoo hankkia 30 000 metriä kangasta
28976: Ranskasta. Vaivilla on tänä syksynä 1omauttanut
28977: työntekijöitään, ja muutenkin yhtiö kamppailee                     Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
28978: olemassaolostaan. Ranskasta ostettavaksi suunni-                litus aikoo ryhtyä suunniteltujen puolus-
28979: tellulla kangaserällä olisi voitu työllistää Vaivillan          tusvoimien kangashankintojen suuntaa-
28980: molempien tehtaiden kaikki työntekijät viideksi                 miseksi kotimaahan sekä tekstiiliteolli-
28981: päiväksi. Näin heille olisi syntynyt mahdollisuus               suuden työpaikkojen vähenemisen estä-
28982: täysipäiväiseen työviikkoon viideksi viikoksi.                  miseksi?
28983: 
28984:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1986
28985: 
28986:            Reijo Lindroos                   Paula Eenilä                    Tarja Halonen
28987:            Aarno von Bell                   Mikko Rönnholm                  Sakari Knuuttila
28988:            Kaj Bärlund                      Pentti Lahti-Nuuttila           Kari Rajamäki
28989:            Liisa Jaakonsaari                Maija Rajantie                  Saara-Maria Paakkinen
28990:            Riitta Järvisalo-Kanerva         Martti Lähdesmäki               Pekka Starast
28991:            Kari Urpilainen                  Reino Paasilinna                Pirkko Valtonen
28992:            Kerttu Törnqvist                 Timo Roos                       Risto Ahonen
28993: 
28994: 
28995: 
28996: 
28997:  261073A
28998: 2                                       1986 vp. -- RJC n:o 357
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29004: 
29005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ottaen voitu kohtuuttoman kalliina hyväksyä. On
29006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           todettava, että hankittavasta kankaasta on tarkoi-
29007: olette 14 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-          tus valmistaa mm. varusmiesten lomapukuja,
29008: jeenne n:o 1683 ohella toimittanut valtioneuvos-        joita Valvilla Oy:n tarjous hyväksymällä olisi
29009: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       saatu yli puolet vähemmän kuin ulkomaisen
29010: edustaja Reijo Lindroosin ym. näin kuuluvasta           kankaan valmistajalta. Työllistävä vaikutus teks-
29011: kirjallisesta kysymyksestä n:o 357:                     tiiliteollisuudessa kankaan puvuiksi valmistuksen
29012:                                                         yhteydessä olisi tässä tapauksessa jäänyt myös
29013:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     puolet pienemmäksi.
29014:         litus aikoo ryhtyä suunniteltujen puolus-
29015:                                                            Edellä olevan johdosta ja jotta voitaisiin var-
29016:         tusvoimien kangashankintojen suuntaa-
29017:                                                         mistua ulkomaisten kankaiden laatutasosta ja
29018:         miseksi kotimaahan sekä tekstiiliteolli-        varata aikaa lopullisen päätöksen tekemiseen,
29019:         suuden työpaikkojen vähenemisen estä-
29020:                                                         puolustusministeriö oikeutti pääesikunnan tilaa-
29021:         miseksi?
29022:                                                         maan 2 000 metrin suuruiset koe-erät neljältä
29023:                                                         edullisimman tarjouksen tehneeltä ulkomaiselta
29024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           yritykseltä. Näiden koe-erien toimitukset ajoittu-
29025: seuraavaa:                                              vat vuoden 1987 alkupuolelle, ja tilauksiin sisäl-
29026:    Puolustusvoimat on tilannut pääosan puku-            tyy lisähankintaoikeus täysimääräisestä n. 30 000
29027: kankaistaan perinteisesti Valvilla Oy:ltä. Näiden       metrin kangaserästä. Lopullinen päätös asiasta
29028: tilausten arvo on ollut vuosina 1980--1985 keski-       tehdään kangaskokeilujen päätyttyä, jolloin myös
29029: määrin 9, 5 Mmk/vuosi. Valvilla Oy:n liikevaihto        Valvilla Oy:ltä tullaan pyytämään uusi tarjous.
29030: vuonna 1985 oli yli 200 Mmk.                            Tällöin Valvilla Oy voi halutessaan tarkistaa hin-
29031:    Pääesikunta käynnisti keväällä 1986 30 000           noitteluperusteitaan. Tämä ajoittunee vuoden
29032: m:n pukukangaserän hankinnan. Koska valtion             1987 alkukevääseen.
29033: vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa hankintaan               Hallitus on myös esittänyt kuluvan vuoden
29034: varattujen määrärahojen perusteluissa ei edellyte-      toiseen lisämenoarvioon vaatetusmomentille
29035: tä hankintojen automaattista suuntaamista koti-         12 000 000 markkaa tekstiili- ja vaatetusteolli-
29036: maahan, eivätkä varat myöskään ole tarkoitettu          suuden heikentyneen työllisyyskehityksen helpot-
29037: varsinaisesti kotimaan vaatetusteollisuuden työlli-     tamiseksi, ja varat on tarkoitus kohdentaa ker-
29038: syyden ylläpitämiseen, pyysi pääesikunta valtion        tausharjoitus- ja varusmieskoulutuksessa käytettä-
29039: voimassa olevien hankintamääräysten mukaisesti          vän vaatetuksen sekä kankaiden hankintaan.
29040: tarjouksia myös tiedossa olevilta ulkomaisilta val-        Hallituksen esityksen johdosta pääesikunta on
29041: mistajilta. Kankaan laatuvaatimukset täyttävät          pyytänyt ja saanut Valvilla Oy:ltä tarjouksen
29042: tarjoukset saatiin Valvilla Oy:n tarjouksen lisäksi     35 000 metrin pukukangaserästä. Tämän hankin-
29043: kolmelta englantilaiselta yritykseltä, yhdeltä          nan puolustusministeriö ratkaisee kuluvan vuo-
29044: sveitsiläiseltä yritykseltä ja yhdeltä ranskalaiselta   den aikana edellyttäen, että eduskunta lisämeno-
29045: yritykseltä. Saatuja tarjouksia vertailtaessa todet-    arviossa myöntää tarkoitukseen varat.
29046: tiin, että Valvilla Oy:n tarjous oli oleellisesti          Valvilla Oy:llä on kriisiaikana tärkeä merkitys
29047: ulkomaisia tarjouksia kalliimpi ja verrattuna           maan ainoana villakampalankojen tuottajana.
29048: esim. halvimpaan ranskalaisen yrityksen tarjouk-        Tämän vuoksi tehtaan kriisivalmiutta tulee yllä-
29049: seen oli hinnanero 114 % .                              pitää, ja puolustusvoimat on tähän osaltaan pyr-
29050:    Koska puolustusvoimien hankintamäärärahoil-          kinytkin käyttämällä jatkuvasti Valvilla Oy:n val-
29051: la vaatetuksen hankintaan tarkoitetut varat mu-         mistamia kankaita. Puolustusministeriö ymmär-
29052: kaan lukien tulee pyrkiä saamaan laadulliset            tää myös, että kriisivalmiuden ylläpitäminen ai-
29053: vaatimukset täyttävää materiaalia valtiolle edulli-     heuttaa ylimääräisiä kustannuksia, ja on valmis
29054: silla ehdoilla, ei Valvilla Oy:n tarjousta kriisival-   ne kohtuullisessa määrin hyväksymään. Tämä ei
29055: mius- ja kotimaisuusnäkökohdatkaan huomioon             kuitenkaan voi johtaa siihen, että puolustusvoi-
29056:                                        1986 vp. -     KK n:o 357                                     3
29057: 
29058: mien rajallisia hankintaresursseja automaattisesti    maailmanmarkkinoilla kulloinkin v01massa ole-
29059: suunnattaisiin kotimaahan niissä tapauksissa,         vaan hintatasoon.
29060: joissa kotimainen tuote on selvästi ylihinnoiteltu,      Puolustusvoimat tulee jatkossakin niin vaate-
29061: ja ulkomaista, nyt kyseessä olevassa tapauksessa      kuin muissakin hankinnoissaan pyrkimään mah-
29062: länsieurooppalaista, keskimääräistä hintatasoa yli    dollisimman suureen kotimaisuuteen, milloin se
29063: puolet kalliimpi. Näin etenkin kun raaka-ainee-       hankittavan materiaalin, voimassa olevien han-
29064: na käytettävän puuvillan joutuvat Vaivilla Oy         kintamääräysten sekä käytettävien taloudellisten
29065: samoin kuin ulkomaiset yrityksetkin hankkimaan        resurssien mukaan on mahdollista.
29066: 
29067:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1986
29068: 
29069:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
29070: 4                                     1986 vp. -- ~ n:o 357
29071: 
29072: 
29073: 
29074: 
29075:                                 Till Riksdagens Herr Talman
29076: 
29077:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hemska andelen godkännas genom att det var
29078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        oskäligt dyrt. Det bör framhållas att man av tyget
29079: 1683 av den 14 oktober 1986 till vederbörande         kommer att tillverka bl.a. permissionsuniformer
29080: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    för beväringarna. Om anbudet från Valvilla Oy
29081: av riksdagsman Reijo Lindroos m.fl. underteck-        hade antagits, skulle man ha fått mer än hälften
29082: nade spörsmål nr 357:                                 färre uniformer än av tyget från den utländska
29083:                                                       tillverkaren. Sysselsättningseffekten inom textil-
29084:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          industrin i samband med att uniformerna sys av
29085:        geringen vidta för att göra de planerade       tyget hade i detta fall även blivit hälften mindre.
29086:        tyganskaffningarna till försvarsmakten i           På grund av det ovan anförda och för att man
29087:        hemlandet samt för att hindra att arbets-      skulle kunna försäkra sig om kvaliteten hos de
29088:        platserna inom textilindustrin minskar?        utländska tygerna och reservera tid för det slutli-
29089:                                                       ga beslutsfattandet berättigade försvarsministe-
29090:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       riet huvudstaben att beställa provpartier om
29091: anföra följande:                                      2 000 meter hos de fyra utländska företag som
29092:    Försvarsmakten har av tradition beställt största   gjort de förmånligaste anbuden. Leveranserna av
29093: del en av sina uniformstyger hos Valvilla Oy.         detta provparti sker i början av år 1987 och i
29094: Värdet av dessa beställningar har under åren          beställningarna ingår en rätt att ytterligare an-
29095: 1980--1985 uppgått tilli medeltal 9,5 Mmk/år.         skaffa ett fullt tygparti om ca 30 000 meter. Det
29096: Valvilla Oy:s omsättning år 1985 var över 200         slutliga beslutet i saken fattas då provningen av
29097: Mmk.                                                  tyget har slutförts. 1 det skedet kommer man
29098:    Huvudstaben inledde våren 1986 anskaff-            också att inbegära ett nytt anbud av Valvilla Oy.
29099: ningen av ett pani uniformstyg, sammanlagt            Då kan bolaget om det så önskar justera grunder-
29100: 30 000 meter. Eftersom det i motiveringen till de     na för sin prissättning. Detta torde ske i början
29101: anslag som i statsförslaget för år 1986 reserverats   av våren 1987.
29102: för anskaffningen inte förutsätts att anskaff-            Regeringen har även föreslagit att i den andra
29103: ningen automatiskt sker i hemlandet och medlen        tilläggsbudgeten för innevarande år skall beviljas
29104: inte i egentlig mening är avsedda till att upprätt-   12 000 000 mk under beklädnadsmomentet för
29105: hållä sysselsättningen inom beklädnadsindustrin,      lindrande av den försvagade sysselsättningsut-
29106: inbegärde huvudstaben i enlighet med statens          vecklingen inom textil- och beklädnadsindust-
29107: gällande anskaffningsbestämmelser anbud också         rin. Avsikten är att medlen skall reserveras för
29108: av kända utländska tillverkare. Huvudstaben fick      anskaffning av beklädnad, avsedd att användas
29109: anbud, som uppfyller kvalitetskraven på tyget,        vid reservövningar och beväringsutbildning, samt
29110: dels av Valvilla Oy, dels av tre engelska, ett        av tyger.
29111: schweiziskt och ett franskt företag. Vid en jämfö-        På grund av regeringens förslag har huvud-
29112: relse mellan anbuden konstaterades det att Val-       staben inbegärt och fått ett anbud av Valvilla Oy
29113: villa Oy:s anbud var betydligt dyrare än de           på ett 35 000 meter stort parti uniformstyg.
29114: utländska och i jämförelse med t.ex. de billigaste    Beslut om denna anskaffning träffas vid försvars-
29115: anbudet från det franska företaget var prisskillna-   ministeriet innevarande år, förutsatt att riks-
29116: den 114 %.                                            dagen beviljar medel för ändamålet i tilläggs-
29117:    Då man med försvarsmaktens anskaffningsan-         budgeten.
29118: slag, inbegripet de medel som är avsedda för              Valvilla Oy har med tanke på kristider stor
29119: beklädnadsanskaffningar, bör sträva efter att få      betydelse som landets enda kamgarnsproducent.
29120: materia! som uppfyller kvalitetskraven på villkor     Därför bör fabrikens krisberedskap upprätthållas,
29121: som är fördelaktiga för staten, kunde Valvilla        och försvarsmakten har även sökt medverka här-
29122: Oy:s anbud inte ens med beaktande av synpunk-         till genom att fortlöpande använda tyger som
29123: terna beträffande krisberedskapen och den in-         tillverkats av Valvilla Oy. Försvarsministeriet
29124:                                         1986 vp. -      KK n:o 357                                      5
29125: 
29126: förstår även att upprätthåliandet av en krisbered-      bomulisråvaran tili de priser som för tilifäliet
29127: skap medför extra kostnader och är berett att           råder på världsmarknaden.
29128: godta dem i skälig utsträckning. Dettakan dock
29129: inte leda tili att försvarsmaktens begränsade an-          Försvarsmakten vill även i förtsättningen såväl
29130: skaffningsresurser automatiskt skall användas i         vid sina beklädnadsanskaffningar som vid övriga
29131: hemlandet i de fali då ett klart överpris begärs        anskaffningar nå största tänkbara inhemska an-
29132: för den inhemska produkten och priset är mer än         del, om detta är möjligt med beaktande av det
29133: hälften högre än prisnivån utomlands, i det             materia! som anskaffas, gäliande anskaffnings-
29134: aktuelia faliet Västeuropa, särskilt då såväl Vaivil-   bestämmelser samt tili buds stående ekonomiska
29135: la Oy som de utländska företagen måste anskaffa         resurser.
29136: 
29137:      Helsingfors den 24 november 1986
29138: 
29139:                                                                   Försvarsminister Vezkko Pihlajamäki
29140:                                                 1986 vp.
29141: 
29142: Kirjallinen kysymys n:o 358
29143: 
29144: 
29145: 
29146: 
29147:                                    Almgren: Kotkan poliisilaitoksen henkilömäärän säilyttämisestä
29148: 
29149: 
29150:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29151: 
29152:    Eräissä Kymen lääniä koskevissa suunnitelmissa     punkilaiset tuntevat turvallisuutta luovaksi, vähe-
29153: esiintyy poliisitoimen osalta uudelleenkohdenta-      nee entisestään. Kotka on Kymen läänin suurin
29154: missuunnitelmia, jotka käytännössä merkitsisivät      kaupunki. Häiriöt voivat kasaantua helpommin.
29155: Kotkan poliisitoimen voimavarojen heikentämis-        Näyttää siltä, että pelkkä suhdeluku, jolla polii-
29156: tä. Tarkoituksena on vähentää Kotkan poliisilai-      sien lukumäärä ilmaistaan tiettyä asukasmäärää
29157: tokselta kolme vanhempaa ja yksi nuorempi             kohti, ei ole ainoa oikea mittari osoittamaan
29158: konstaapeli.                                          tarvetta. Tulossa oleva esitutkintalaki asettaa po-
29159:    Aikaisempina vuosina on Kotkan poliisivah-         liisille uusia haasteita. Uusia virkoja saadaan,
29160: vuutta vähennetty kaksi kertaa. Vahvuudesta on        mutta poliisin mielestä riittämätön määrä.
29161: poistettu toistakymmentä virkaa. Poliisitoimen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29162: hoitamista on haitannut myös Haminan liikku-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29163: van poliisin komennuskunnan lakkauttaminen.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29164: Samassa yhteydessä merialueen valvonta heikke-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29165: ni, kun nopeakulkuinen moottorivene siirrettiin                 Onko suunnitelmia Kotkan poliisivah-
29166: toisiin tehtäviin.                                           vuuden vähentämiseksi pidettävä oikei-
29167:    Kotkassa ovat tietyt erityisolosuhteet. Merialu-          na, kun otetaan huomioon kaupungin
29168: een valvonta on hoidettava olemassa olevalla                 erityisolosuhteet ja tulossa olevan esitut-
29169: kalustolla. Kesäaikana on veneen miehitys vai-               kintalain luomat, poliisiin kohdistuvat
29170: keaa lomien vuoksi. Jalkapartiointi, jonka kau-              haasteet?
29171: 
29172:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
29173: 
29174:                                              Esko Almgren
29175: 
29176: 
29177: 
29178: 
29179: 261033G
29180: 2                                     1986 vp. -- NJ( n:o 358
29181: 
29182: 
29183: 
29184: 
29185:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29186: 
29187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Poliisissa on vuoden 1984 alkupuolelta ollut
29188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voimassa valtion henkilöstövoimavarojen uudel·
29189: olette 17 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       leenkohdentamista koskeviin säännöksiin perus·
29190: jeenne n:o 1684 ohella lähettänyt valtioneuvos-      tuva toimien täyttökielto ja lupamenettely, job
29191: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    on koskenut osaa poliisipiireistä ja niissä vain
29192: jennöksen kansanedustaja Esko Almgrenin kirjal-      toimistohenkilöstön toimia. Kun henkilöstövoi·
29193: lisesta kysymyksestä n:o 358, jossa tiedustellaan:   mavaroja ei ole voitu lisätä siinä laajuudessa,
29194:                                                      mitä poliisin tehtäväalueilla tapahtuneet määräl·
29195:           Onko suunnitelmia Kotkan poliisivah-       Iiset ja laadulliset muutokset olisivat edellyttä·
29196:        vuuden vähentämiseksi pidettävä oikei-        neet, vähäisten voimavarojen tasaamiseksi on
29197:        na, kun otetaan huomioon kaupungin            jouduttu jossakin määrin suorittamaan myös toi-
29198:        erityisalasuhteet ja tulossa olevan esitut-   mien siirtoja yksiköistä toisiin. Ilmeistä on, ett2
29199:        kintalain luomat, poliisiin kohdistuvat       tätä uudelleenkohdentamista joudutaan jatka·
29200:        haasteet?                                     maan tulevailakin suunnittelukaudella ja sovelta·
29201:                                                      maan sitä silloin myös poliisimiehiin.
29202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
29203: seuraavaa:                                              Ennen kunkin yksittäisen siirtopäätöksen teke·
29204:    Kysymyksen perusteluosassa tarkoitettu suun-      mistä selvitetään tarkoin luovuttavan ja vastaan·
29205: nitelma eräiden Kotkan poliisilaitokseen sijoitet-   ottavan piirin henkilöstötarve ja toimintaolosuh-
29206: tujen toimien uudelleenkohdentamisesta sisältyy      teet. Piirien väkilukujen ohella kiinnitetään huo·
29207: Kymen lääninhallituksen poliisin toiminta- ja        miota paikkakunnan erityisalasuhteisiin ja tulos-
29208: taloussuunnitelmaan vuosiksi 1988--1992. Sisä-       sa olevan uuden lainsäädännön aiheuttamiin teh·
29209: asiainministeriö ei ole ottanut kantaa ehdotuk-      täviin ottamalla varteen myös ne seikat, joit2
29210: seen.                                                kysymyksen perusteluosassa on esitetty.
29211: 
29212:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
29213: 
29214:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
29215:                                       1986 vp. -- ~ n:o 358                                          3
29216: 
29217: 
29218: 
29219: 
29220:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
29221: 
29222:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gandena angående omfördelning av statens per-
29223: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       sonalresurser och som har gälit en del av polisdi-
29224: 1684 av den 17 oktober 1986 tili vederbörande        strikten och där endast befattningar för kontors-
29225: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   personal. Då man inte har kunnat öka personal-
29226: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade            resurserna i den omfattning som skulie ha
29227: spörsmål nr 358:                                     förutsatts av de kvantitativa och kvalitativa änd-
29228:                                                      ringar som skett inom poliseos uppgiftsområden,
29229:          Kan pianeroa på att minska polisstyr-       har man för att utjämna de ringa resurserna i viss
29230:        kan i Kotka anses riktiga, då man beaktar     mån blivit tvungen att också överföra befatt-
29231:        de specielia förhåliandena i staden och de    ningar från en enhet tili en annan. Det är
29232:        utmaningar för polisen som den kom-           uppenbart att man blir tvungen att fortsätta
29233:        mande förundersökningslagen innebär?          denna omfördelning även under den kommande
29234:                                                      planeperioden och då tiliämpa den även på
29235:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     polismännen.
29236: anföra följande:                                        Innan varje enskilt beslut om överföring fattas
29237:    Den pian som avses i spörsmålets motiverings-     utreder man noggrannt personalbehovet och
29238: del gällande omfördelning av vissa befattningar      verksamhetsförhåliandena i det överlåtande och
29239: vid polisinrättningen i Kotka ingår i länsstyrel-    mottagande distriktet. Vid sidan av distriktens
29240: sens i Kymmene Iän verksamhets- och ekonomi-         befolkningssiffror fäster man uppmärksamhet vid
29241: pian för polisen åren 1988--1992. Inrikesminis-      de speciella förhållandena på orten och de upp-
29242: teriet har inte tagit ställning tili förslaget.      gifter som föranleds av den kommande nya
29243:    Inom polisen har sedan början av 1984 gälit       lagstiftningen genom att beakta även sådana
29244: ett förbud mot besättande av befattningar och        faktorer som framförts i spörsmålets motiverings-
29245: ett tillståndsförfarande som grundar sig på stad-    del.
29246: 
29247:      Helsingfors den 14 november 1986
29248: 
29249:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
29250:                                               1986 vp.
29251: 
29252: Kirjallinen kysymys n:o 359
29253: 
29254: 
29255: 
29256: 
29257:                                   Valtonen ym.: Toimeentuloturvan järjestämisestä työttömyyspäivä-
29258:                                     rahaa saavan henkilön sairastuessa
29259: 
29260: 
29261:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29262: 
29263:    Henkilön joutuessa työttömäksi työttömyyspäi-     vakuutuslain mukaisen omavastuuajan eli sairas-
29264: värahaa aletaan maksaa, kun hän on ollut työttö-     tumispäivän ja seitsemän sitä seuraavan arkipäi-
29265: mänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä       vän ajaksi. Kesken työttömyyskauden tällainen
29266: viisi päivää. Tähän omavastuuaikaan katsotaan        vailla toimeentuloturvaa oleva jakso on työttö-
29267: kuuluvan myös sellaiset päivät, jotka työtön on      mälle kohtuuton.
29268: ollut sairauden johdosta työkyvytön saamatta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29269: tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivä-     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
29270: rahaa.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29271:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29272: myyspäivärahaan ei ole oikeutta sellaisella henki-
29273: löllä, joka sairauden, vian tai vamman johdosta                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29274: on työkyvytön tai jolla on oikeus saada sairaus-            ryhtyä, etteivät työttömyyspäivärahan
29275: vakuutuslain mukaista päivärahaa. Tästä on seu-             saajat saitastuessaan jäisi vaille toimeen-
29276: rauksena, että vaikka sairauspäivärahat rinnaste-           tuloturvaa sairausvakuutuslain mukaisen
29277: taan työttömyyden kestoa laskettaessa omavas-               päivärahan omavastuuaikana,           jolloin
29278: tuuaikaan, niin työttömyyden jatkuessa pitem-               myöskään työttömyysturvalain mukaista
29279: pään työtön jää vaille toimeentuloturvaa sairaus-           päivärahaa ei makseta?
29280: 
29281:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
29282: 
29283:           Pirkko Valtonen               Paula Eenilä                   Vappu Säilynoja
29284:           Liisa ] aakonsaari            Vieno Eklund                   Tellervo Nousiainen
29285:           Esko Almgren                  Aino Pohjanoksa                Kati Peltola
29286:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
29287: 
29288: 
29289: 
29290: 
29291: 261037L
29292: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 359
29293: 
29294: 
29295: 
29296: 
29297:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29298: 
29299:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevan
29300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hallituksen esityksen n:o 172 työttömyysturvalain
29301: olette 17 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         muuttamiseksi mukaan hallitus esittää työttö-
29302: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mien toimeentulon turvaamiseksi muun muassa,
29303: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        että työttömyyspäivärahaa voitaisiin maksaa sen
29304: Valtosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hen-
29305: myksestä n:o 359:                                      kilö täyttää 65 vuotta. Tällöin työttömyysturva-
29306:                                                        ja vanhuuseläkejärjestelmä niveltyvät aukotto-
29307:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         masti toisiinsa. Hallitus pitää tarkoituksenmukai-
29308:        ryhtyä, etteivät työttömyyspäivärahan           sena selvittää, olisiko vastaavanlainen järjestelmä
29309:        saajat saitastuessaan jäisi vaille toimeen-     mahdollista toteuttaa myös työttömyysturva- ja
29310:        tuloturvaa sairausvakuutuslain mukaisen         sairausvakuutusjärjestelmän välillä siten, että siir-
29311:        päivärahan omavastuuaikana,           jolloin   tyminen toisesta sosiaaliturvajärjestelmästä toi-
29312:        myöskään työttömyysturvalain mukaista           seen tapahtuisi myös kysymyksen tarkoittamassa
29313:        päivärahaa ei makseta?                          tilanteessa aukottomasti. Tällöin on otettava
29314:                                                        huomioon myös päivärahojen erilainen taso ja se,
29315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       että niiden päivien määrä viikossa, joilta päivära-
29316: ti seuraavaa:                                          haa maksetaan, määräytyy näissä järjestelmissä eri
29317:    Sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa tar-        tavoin. Tämän vuoksi hallitus tulee ensi tilassa
29318: koitettu omavastuuaika, jolta ajalta sairausvakuu-     tutkimaan työttömyysturvan ja sairausvakuutus-
29319: tuslain mukaista päivärahaa ei makseta, koskee         turvan yhteensovituksen työttömän sairastuessa
29320: kaikkia päivärahan saajia. Kun työtön henkilö          ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveysministe-
29321: sairastuu työttömyyspäivärahaa saadessaan, niin        riön asettaman sairausvakuutustoimikunnan kan-
29322: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan so-         nanotot ja perustoimeentulotyöryhmän sosiaali-
29323: veltaminen aiheuttaa työttömälle toimeentulo-          ja terveysministeriölle 15 päivänä tammikuuta
29324: vaikeuksia.                                            1986 antamasta muistiosta saadut lausunnot.
29325: 
29326:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1986
29327: 
29328:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
29329:                                       1986 vp. -     KK n:o 359                                         3
29330: 
29331: 
29332: 
29333: 
29334:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29335: 
29336:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lösa, viiken proposition nu behandlas i riks-
29337: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dagen, föreslår regeringen för att trygga utkoms-
29338: den 17 oktober 1986 tili vederbörande medlem         ten för arbetslösa bl.a. att arbetslöshetsdagpen-
29339: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ning skall kunna utbetalas tili utgången av den
29340: riksdagsledamot Valtonen m.fl. undertecknade         kalendermånad under viiken vederbörande fyller
29341: spörsmål nr 359:                                     65 år. På så vis skulle systemet med utkomst-
29342:                                                      skydd för arbetslösa direkt ansluta sig tili ålder-
29343:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      domspensionssystemet. Regeringen finner det
29344:        sikt att vidta för att inte mottagarna av     ändamålsenligt att utreda om det vore möjligt att
29345:        arbetslöshetsdagpenning vid sjukdomsfall      iaktta en motsvarande princip också i fråga om
29346:        skall gå miste om sitt utkomstskydd un-       systemet med utkomstskydd för arbetslösa och
29347:        der den i sjukförsäkringslagen stadgade       sjukförsäkringssystemet så, att övergången från
29348:        självrisktiden, en tid under viiken inte      det ena socialskyddssystemet tili det andra också i
29349:        heller dagpenning i enlighet med lagen        den situation som tas upp i spörsmålet kunde ske
29350:        om utkomstskydd för arbetslösa betalas?       utan glapp. 1 detta fall måste också dagpenning-
29351:                                                      arnas olika nivå beaktas liksom det faktum att
29352:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     det antal dagar i veckan för vilka dagpenning
29353: anföra följande:                                     betalas fastställs på olika sätt i de olika systemen.
29354:     Den självrisktid, som avses i 19 § 1 mom.        Regeringen kommer därför att med det snaraste
29355: sjukförsäkringslagen och under viiken tid dag-       undersöka möjligheten att sammanjämka ut-
29356: penning i enlighet med sjukförsäkringslagen inte     komstskyddet och sjukförsäkringsskyddet för en
29357: betalas, gäller alla mottagare av dagpenning. Om     arbetslös som insjuknar. Härvid kommer man
29358: en arbetslös person insjuknar medan han lyfter       också att beakta de synpunkter som har framförts
29359: arbetslöshetsdagpenning leder tillämpningen av       av den av social- och hälsovårdsministeriet tillsat-
29360: självrisktiden i enlighet med sjukförsäkringslagen   ta sjukförsäkringskommissionen samt utlåtande-
29361: till utkomstsvårigheter för den arbetslöse.          na om basutkomstarbetsgruppens PM, som den
29362:     1 regeringens proposition nr 172 med förslag     15 januari 1986 överlämnades tili social- och
29363: tili ändring av lagen om utkomstskydd för arbets-    hälsovårdsministeriet.
29364: 
29365:     Helsingfors den 17 november 1986
29366: 
29367:                                                                              Minister Matti Puhakka
29368:                                                   1986 vp.
29369: 
29370: Kirjallinen kysymys n:o 360
29371: 
29372: 
29373: 
29374: 
29375:                                      Pohjanoksa ym.: Yritystoimintaa koskevan opetuksen lisäämisestä
29376:                                         keskiasteen koulutuksessa
29377: 
29378: 
29379:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29380: 
29381:   Suomen työllisyysnäkymät ovat yhä heikkene-               Yrittäjiksi aikovien koulutusta tulee antaa jo
29382: mässä. Monin tutkimuksin on todettu, että ainut          hyvissä ajoin ennen varsinaisen yrityksen perus-
29383: keino työllisyyden parantamiseen nykynäkymin             tamista. Yritystietoutta tulee lisätä erityisesti kes-
29384: on yritystoiminnan ja erityisesti pienyritysten toi-     kiasteen koulutusaloille, jotta yritystoiminnasta
29385: mintaedellytysten parantaminen.                          kiinnostuneet nuoret saisivat perustiedon ja
29386:    Yrittäjäkoulutusta on järjestetty monin tavoin.       oman koulutuksensa ohella osaisivat jatkossa ha-
29387: Mm. täydennyskoulutuskeskukset ovat ottaneet             keutua tarvitsemansa tiedon pariin.
29388: yrittäjäkoulutuksen koulutusohjelmiinsa. Turun
29389:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29390: yliopiston järjestäminä on toteutettu neljä yrittä-
29391:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29392: jäkurssia: Laitilassa, Perniössä ja kaksi Raumalla.
29393:                                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29394: Näille kursseille haki 226 jo yrityksessä toimivaa
29395:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29396: henkilöä ja kursseille voitiin ottaa vain 80. Yri-
29397: tyksissä toimivat henkilöt tietoisesti etsivät yritys-
29398: toimintaansa tukevaa tietoa. Näin on meneteltä-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yritys-
29399: vä, sillä lehtitietojen perusteella yrityksissä toimi-           toiminnan aloittamista edistetään lisää-
29400: vien vähäinen tietomäärä on syynä useimpiin                      mällä yritystietoutta keskiasteen koulu-
29401: konkursseihin maassamme.                                         tusaloille?
29402: 
29403:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
29404: 
29405:           Aino Pohjanoksa                   Iiro Viinanen                  Sakari Valli
29406:           Juho Koivisto                     Matti Lahtinen                 Pirkko Valtonen
29407:           Toivo T. Pohjala                  Impi Muroma                    Riitta Uosukainen
29408:                      Matti Kuusio                                  Ilkka Suominen
29409: 
29410: 
29411: 
29412: 
29413: 261074B
29414: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 360
29415: 
29416: 
29417: 
29418: 
29419:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29420: 
29421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyksen perustamiseen liittyviä as101ta ja proble-
29422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          matiikkaa. Näin on tapahtunut mm. Lahden
29423: olette 17 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         ammattikoulussa.
29424: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Ammattikasvatushallitus on vahvistanut yrittä-
29425: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        jäkoulutusta varten useita erilaisia ja erimittaisia
29426: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         opetusohjelmia. Yrittäjyys- ja yrittäjäkoulutuksen
29427: sesta kysymyksestä n:o 360:                            edistämiseksi on tarkoituksenmukaista, että ly-
29428:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yritys-    hyiden kurssien opetusohjelmat muokataan tar-
29429:         toiminnan aloittamista edistetään lisää-       vetta vastaaviksi paikallisesti. Pitkät, yli 100 tun-
29430:         mällä yritystietoutta keskiasteen koulu-       nin mittaiset opetusohjelmat, hyväksyy edelleen
29431:         tusaloille?                                    ammattikasvatushallitus.
29432:                                                           Ammattikasvatushallituksessa          on      tekeillä
29433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kauppaoppilaitoksille erityinen yrittäjäkoulutus-
29434: ti seuraavaa:                                          ohjelma, joka koostuu useista 20 tunnin mittai-
29435:                                                        sista jaksoista. Näitä yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat
29436:    Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.1986 tekemäs-          voivat oman valintansa mukaan suorittaa ammat-
29437: sään päätöksessä vuosille 1986-88 laaditun kes-        tikoulutuksen tai työn ohella.
29438: kiasteen koulutuksen kehittämisohjelman muut-
29439: tamisesta periaatteen, jonka mukaan ammatilli-            Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1987
29440: sen peruskoulutuksen opetussisältöjen ja oppima-       tulo- ja menoarvioksi esitetään maksullisen palve-
29441: teriaalin kehittämisessä huolehditaan siitä, että      lutoiminnan momentille (29.60.28) 1,5 milj.
29442: opetussuunnitelmat sisältävät riittävät tiedot ja      markan suuruista määrärahaa hankekohtaisena
29443: taidot yrittäjätoiminnan perusteista. Päätös mer-      tukena yrityspalvelutoiminnan käynnistämistä
29444: kitsee yrittäjätietouden opetuksen lisäämistä am-      varten valtion teknillisissä oppilaitoksissa. Teknil-
29445: matillisessa peruskoulutuksessa.                       listen oppilaitosten yrityspalvelutoiminnasta on
29446:    Niiden ammattialojen, joilta perinteisesti on       tarkoitus kehittää sekä opetusta että yrityksiä
29447: siirrytty yrittäjiksi, opetussuunnitelmat ja myös      tukeva uusi palvelumuoto, jolla odotetaan olevan
29448: oppimateriaalit sisältävät jo nyt perustiedot yrit-    huomattava merkitys pienelle ja keskisuurelle
29449: täjätoiminnasta ja yrityksen perustamisesta. Täl-      teollisuudelle. Toiminta tähtää toisaalta koulu-
29450: laisia aloja ovat mm. parturi-kampaajat, käsi- ja      tuksen laadun parantamiseen ja toisaalta uuden
29451: taideteollisuuden ammatit sekä ravintola- ja ho-       tekniikan tietämyksen siirtoon pieniin ja keski-
29452: tellialan ammatit. Lisäksi kauppaoppilaitoksissa       suuriin yrityksiin.
29453: on aina niiden luonnollisen tehtävän mukaisesti           Myöskin kunnallisten ammatillisten oppilaitos-
29454: annettu yrittäjäkoulutusta. Kauppaoppilaitokset        ten palvelutoiminta käynnistetään vuonna 1987.
29455: ovat osallistuneet toisten ammatillisten oppilai-      Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilai-
29456: tosten yrittäjäkoulutuksen kehittämiseen teke-         tosten yrityspalvelutoiminnan käynnistämistä var-
29457: mällä yhdessä niiden kanssa näille soveltuvia          ten on vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä
29458: yrittäjäkoulutuksen opetussuunnitelmia. Kaup-          momentille 29.65.34 ehdotettu ylimääräisenä
29459: paoppilaitokset ovat järjestäneet myös runsaasti       hankekohtaisena valtionavustuksena 1,6 milj.
29460: yrityksen jo perustaneille tai yrittäjiksi aikoville   markkaa. Ammatillisille kurssikeskuksille ehdote-
29461: henkilöille täydennys- ja jatkokoulutusta.             taan vastaavaan tarkoitukseen 1,5 milj. markkaa.
29462:    Ammattikoulujen opetussuunnitelmat sisältä-            Oppilaitosten yrityspalvelutoiminnan käynnis-
29463: vät alakohtaisen liikkumavaran, minkä puitteissa       täminen ja kehittäminen edistää omalta osaltaan
29464: voidaan paikallisten tarpeiden mukaan antaa op-        yritystoimintaa ja yritysten ja oppilaitosten vuo-
29465: pilaille myös yrittäjyyskasvatusta ja käsitellä yri-   rovaikutusta.
29466: 
29467:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
29468:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
29469:                                       1986 vp. -     KK n:o 360                                       3
29470: 
29471: 
29472: 
29473: 
29474:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
29475: 
29476:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Yrkesskoiornas Iäropianer har för varje bransch
29477: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av       en marginai, inom vars ram det är möjiigt att
29478: den 17 oktober 1986 tili vederbörande mediem         utgående från Iokaia behov även ge eleverna
29479: av statsrådet översänt en avskrift av föijande av    utbiidning i att bii företagare och att behandia
29480: riksdagsiedamot Aino Pohjanoksa m.fl. under-         frågor som hänför sig tili grundandet av ett
29481: tecknade spörsmåi nr 360:                            företag samt problematiken häri. Detta har varit
29482:                                                      faliet bl.a. vid yrkesskolan i Lahtis.
29483:          Vad ämnar Regeringen göra för att              Yrkesutbiidningsstyrelsen har för företagarut-
29484:        iniedandet av företagsverksamheten skali
29485:                                                      biidningen faststälit ett flertai undervisningspro-
29486:        kunna främjas genom ökad kunskap om           gram med oiika innehåli och Iängd. För främjan-
29487:        företagsverksamheten inom utbiidnings-        det av utbildningen i kunskap om företagsamhet
29488:        områdena på melianstadiet?                    och företagarutbiidningen är det motiverat att
29489:                                                      undervisningsprogrammen för korta kurser bear-
29490:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      betas så att de motsvarar det Iokaia behovet.
29491: anföra föijande:                                     Långa undervisningsprogram med mer än 100
29492:    Statsrådet godkände i sitt besiut av 22.5.1986    timmar godkänns av yrkesutbiidningsstyrelsen.
29493: om en ändring av programmet för utveckiandet            Vid yrkesutbiidningsstyreisen hålier man på att
29494: av utbiidningen på melianstadiet för åren 1986-      för handelsiäroverken uppgöra ett särskilt före-
29495: 88 en princip, eniigt viiken det vid utveckiandet    tagarutbiidningsprogram, som består av ett fler-
29496: av undervisningens innehåli och Iäromedel inom       tai avsnitt om 20 timmar i varje. Företagare elier
29497: den grundläggande yrkesutbildningen tilises, att     personer, som har för avsikt att bii företagare,
29498: Iäropianerna innehålier tiliräckiiga uppgifter och   kan efter eget vai genomföra dessa vid sidan av
29499: kunskaper om grunderna för företagsverksamhe-        yrkesutbiidning elier arbete.
29500: ten. Detta besiut innebär att undervisningen i          I regeringens proposition angående statsför-
29501: kunskap om företagsverksamheten ökas inom            siaget för år 1987 föresiås under moment
29502: den grundiäggande yrkesutbiidningen.                 29.60.28 (Avgiftsbelagd kundtjänst) ett ansiag
29503:     Läropianerna och även Iäromedien för de yr-      om 1,5 miij. mk som ett projektstöd för iniedan-
29504: kesområden vilka sedan gammalt har förts vidare      det av kundtjänstverksamhet för företag vid sta-
29505: tili företagsverksamhet innehålier redan nu eie-     tens tekniska Iäroanstalter. Avsikten är att av
29506: mentära kunskaper om företagsverksamheten och        kundtjänstverksamheten för företag vid tekniska
29507: grundandet av företag. Sådana branscher är bl.a.     läroanstaiter utveckia en ny serviceform, som
29508: barberar-frisörer, yrken inom hantverks- och         stöder både undervisningen och företagen och
29509: konstindustrin samt yrken inom restaurang- och       som väntas ha en stor betydelse för småindustrin
29510: hotelibranschen. Dessutom har undervisning i         och den medeistora industrin. Måiet för denna
29511: företagarutbiidning som en naturlig uppgift          verksamhet är att å ena sidan förbättra utbiid-
29512: alitid getts vid handelsläroverken. Handeisiäro-     ningens kvaiitet och att å andra sidan överföra
29513: verken har deltagit i utveckiandet av företagarut-   kunskap om ny teknik tili små och medelstora
29514: biidningen vid andra yrkesiäroanstalter genom        företag.
29515: att tilisammans med dessa uppgöra Iämpiiga              År 1987 startar kundtjänstverksamheten även
29516: Iäropianer för företagarutbiidning. Handeisiäro-     vid de kommunaia yrkesiäroanstaiterna. I stats-
29517: verken har även i stor utsträckning anordnat         försiaget för år 1987 har det under moment
29518: fortbiidning och vidareutbildning för personer       29.65.34 föresiagits ett extra statsunderstöd om
29519: som redan har grundat ett företag elier som har      1,6 miij. mk för individuelia projekt i syfte att
29520: för avsikt att bii företagare.                       sätta i gång kundtjänst för företag vid de kom-
29521: 4                                   1986 vp. -- ~ n:o 360
29522: 
29523: munala och privata yrkesläroanstalterna. För yr-     Inledandet och utvecklandet av kundtjänst-
29524: kesläroanstalterna föreslås för samma ändamål      verksamheten vid läroanstalterna främjar i sin tur
29525: 1,5 milj. mk.                                      företagsverksamheten och växelverkan mellan
29526:                                                    företagen och läroanstalterna.
29527: 
29528:     Helsingfors den 20 november 1986
29529: 
29530:                                                           Undetvisningsminister Pirjo Ala-Kapee
29531:                                                  1986 vp.
29532: 
29533: Kirjallinen kysymys n:o 361
29534: 
29535: 
29536: 
29537: 
29538:                                    Pohjanoksa ym.: Iltakoulun perusasteen oppilasmäärävaatimusten
29539:                                      pienentämisestä
29540: 
29541: 
29542:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29543: 
29544:    Iltalukioasetuksessa ( 16 §) todetaan, että ilta-   nempiä. Ryhmän perustamiseen tarvitaan kuusi
29545: koulun perusasteella tulee valtioneuvoston päät-       opiskelijaa.
29546: tämien perusteiden mukaisesti olla keskimäärin           Epätasaisesta toiminnasta aiheutuu iltakoululle
29547: 12-20 oppilasta.                                       ongelmia. Opettajille ei voida taata jatkuvaa
29548:    Varsin suureksi ongelmaksi on noussut se, että      työllisyyttä, koska opetusvelvollisuusmääriä ei
29549: pienehköillä paikkakunnilla, joissa edelleen on        saada täyteen, ja näin myös opettaja-aines heik-
29550: piilevää tarvetta aikuisväestön parissa perus-         kenee.
29551: koulun tutkinnon suorittamiseen, ei joka vuosi
29552:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29553: löydy niin monta aloittajaa, että oppilasmäärän        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29554: keskikokovaatimus toteutuisi.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29555:    Tilanne on hankala aikuiselle opiskelijalle,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29556: joka haluaisi aloittaa opiskelunsa, mutta ei voi
29557: sitä tehdä. Hän on motivoitunut opiskeluun ja                    Miten Hallitus aikoo turvata sille ai-
29558: mahdollisesti tarvitsisi välttämättä peruskoulun              kuisväestölle, joka ei ole suorittanut pe-
29559: tutkintoa. Mahdollisuus opiskeluun ei ehkä enää               ruskoulututkintoa, iltakouluissa mahdol-
29560: toistu.                                                       lisuuden vuosittain aloittaa opiskelu,
29561:    Kansalais- ja työväenopistojen peruskoulutut-              vaikka nykyiset määräykset oppilas-
29562: kintoon tähtäävät opetusryhmät voivat olla pie-               määrän keskikoosta eivät toteutuisi?
29563: 
29564:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986
29565: 
29566:           Aino Pohjanoksa                Tapio Holvitie                  Martti Tiuri
29567:           Olavi Ronkainen                Katri-Helena Eskelinen          Timo Roos
29568:           Heikki Riihijärvi              Jukka Vihriälä                  Aarno von Bell
29569:           Liisa ] aakonsaari             Pekka Myllyniemi                Marja-Liisa Tykkyläinen
29570:           Sirpa Pietikäinen              Elsi Hetemäki-Olander           Iiro Viinanen
29571:           Lea Kärhä                      Liisa Hilpelä                   Sakari Valli
29572:           Georg C. Ehrnrooth             Riitta Uosukainen               Pirkko Valtonen
29573:                                          Ilkka Suominen
29574: 
29575: 
29576: 
29577: 
29578: 261075C
29579: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 361
29580: 
29581: 
29582: 
29583: 
29584:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29585: 
29586:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hintään 12 oppilasta kurssia kohti. Kouluhall
29587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuksella on aikaisemmin ollut mahdollism
29588: olette 17 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         myöntää poikkeuslupia opetusryhmien muodo!
29589: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tamiseen. Uuden koululainsäädännön myöt
29590: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kouluhallituksella ei enää ole tätä mahdollisuw
29591: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         ta. Toisaalta voitaneen tulkita peruskoulun, lt
29592: sesta kysymyksestä n:o 361:                            kion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista j
29593:                                                        -avustuksista annetun asetuksen 5 c §: n 2 me
29594:            Miten Hallitus aikoo turvata sille ai-      menttia ja 8 a §:ää, sellaisina kuin nämä ov~
29595:         kuisväestölle, joka ei ole suorittanut pe-     12.10.1984 annetussa asetuksessa (723/84) niir
29596:         ruskoulututkintoa, iltakouluissa mahdol-       että opetusministeriöllä olisi oikeus myös iltaluk
29597:         lisuuden vuosittain aloittaa opiskelu,         oli~ myöntää poikkeuksen oppilaiden vähirr
29598:         vaikka nykyiset määräykset oppilas-            mätsmäärästä.
29599:         määrän keskikoosta eivät toteutuisi?
29600:                                                           Perusasteen opiskelumahdollisuuksia on keh
29601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tetty myös kansalais- ja työväenopistoissa, jois~
29602: seuraavaa:                                             on mahdollista pienemmillä oppilasmäärillä p<
29603:                                                        rustaa opetusryhmiä. Kansalais- ja työväenopistc
29604:    Iltalukion perusasteen opiskelijoiden määrä on      jen toiminta ulottuu nykyisin käytännöllises
29605: selvästi laskenut viime vuosina. Kun perusasteen       katsoen kaikkiin kuntiin.
29606: oppilasmäärä oli 5 004 syksyllä 198 3, se oli 4 311
29607: syksyllä 1984 ja 3 564 syksyllä 1985. Perusasteet         Uuden iltalukiolain (478/83) myötä on iltah
29608: todennäköisesti häviävät sitä mukaa kuin kansa-        kiossa mahdollisuus suorittaa osa opetuksest
29609: laiset yleisesti saavat peruskoulusivistyksen. Sii-    etäopetuksena, mikä saattaa mahdollistaa op<
29610: hen saakka tulee iltalukion kuitenkin turvata          tuksen järjestämisen pienillä perusasteilla.
29611: mahdollisuus peruskoulututkinnon suorittami-              Kouluhallitus on päättänyt kerätä tietoja ilt~
29612: seen sille aikuisväestölle, jolta ko. tutkinto puut-   opiskeluun liittyvistä ongelmista. Vasta näide
29613: tuu ja jolla kuitenkin on tarve tai motivaatio sen     tietojen perusteella voidaan arvioida iltalukiot
29614: suorittamiseen.                                        koskevien säännösten kehittämistarvetta. Opetu:
29615:    Iltalukioasetuksen (721184) 16 §:n mukaan tu-       ministeriössä tullaan kiinteästi seuraamaan iltah
29616: lee oppilasmäärän pienillä perusasteilla olla vä-      kion perusasteen kehitystä.
29617: 
29618:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
29619: 
29620:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
29621:                                       1986 vp. -     KK n:o 361                                       3
29622: 
29623: 
29624: 
29625: 
29626:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
29627: 
29628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dier vara minst 12 elever per kurs. Det var
29629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tidigare möjligt för skolstyrelsen att bevilja un-
29630: den 17 oktober 1986 tili vederbörande medlem         damagstillstånd vid bildandet av undervisnings-
29631: av statsrådet översänt en avskrift av följande av    grupper. I och med den nya skollagstiftningen
29632: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. under-         har skolstyrelsen inte längre denna möjlighet. Å
29633: tecknade spörsmål nr 361:                            andra sidan torde det vara möjligt att tolka 5 c §
29634:                                                      2 mom. och 8 a § förordningen om statsandelar
29635:           På vilket sätt ämnar Regeringen, då        och -understöd samt lån åt kommunala grund-
29636:        det gäller den del av den vuxna befolk-       skolor, gymnasier och allmänna bibliotek, sådana
29637:        ningen som inte avlagt grundskoleexa-         dessa lagrum lyder i förordning av den 12
29638:        men, garantera möjligheten att årligen        oktober 1984 (723/84) så, att undervisningsmi-
29639:        inleda srudier vid aftonskolorna, även om     nisteriet skulle ha rätt bevilja också kvällsgymna-
29640:        de nuvarande bestämmelserna om elev-          sium undantag i fråga om minimiantalet elever.
29641:        antalets genomsnittliga storlek inte skulle      Srudiemöjligheterna på grundskolestadiet har
29642:        förverkligas?                                 utvecklats också vid medborgar- och arbetarinsti-
29643:                                                      tuten, där det är möjligt att bilda undervisnings-
29644:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     grupper på basis av ett mindre elevantal. Nume-
29645: anföra följande:                                     ra omfattas praktiskt taget alla kommuner av
29646:    Antalet studerande vid kvällsgymnasiernas         medborgar- och arbetarinstitutens verksamhet.
29647: grundskolestadium har tydligt sjunkit under de          I och med den nya lagen om kvällsgymnasier
29648: senaste åren. Medan grundskolestadiets elevantai     (478/83) är det möjligt att fullgöra en del av
29649: på hösten 1983 var 5 004, var det på hösten 1984     undervisningen vid kvällsgymnasium i form av
29650: 4 311 och på hösten 1985 3 564. Grundskolesta-       fjärrundervisning, vilket kan tänkas göra det
29651: dierna försvinner uppenbarligen i den takt med-      möjligt att anordna undervisning i små grundsta-
29652: borgarna allmänt erhåller skolbildning i grund-      diegrupper.
29653: skolan. Ditintills bör kvällsgymnasierna likväl         Skolstyrelsen har beslutat samla in uppgifter
29654: säkerställa möjligheten att avlägga grundskole-      om problemen i anslutning tili kvällsstudier.
29655: examen när det gäller den del av den vuxna           Först på basis av dessa uppgifter är det möjligt
29656: befolkningen som saknar ifrågavarande examen         att bedöma behovet av att utveckla stadgandena
29657: men som likväl har behov av eller motivation för     om kvällsgymnasierna. Vid undervisningsminis-
29658: att avlägga den.                                     teriet kommer man att noga följa med utveck-
29659:    Enligt 16 § förordningen om kvällsgymnasier       lingen i fråga om kvällsgymnasiets grundskolesta-
29660: (721184) skall elevantalet på små grundskolesta-     dium.
29661: 
29662:      Helsingfors den 20 november 1986
29663: 
29664:                                                             Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
29665:                                                 1986 vp.
29666: 
29667: Kirjallinen kysymys n:o 362
29668: 
29669: 
29670: 
29671: 
29672:                                    P. Leppänen ym.: Metsätalouden suunnitelmallisuuden parantamis-
29673:                                       ta koskevien esitysten antamisesta
29674: 
29675: 
29676:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29677: 
29678:    Kehitys maamme metsäteollisuudessa on eri-          suunnittelu voi vastaisuudessa parantaa työllisyyt-
29679: tyisesti viimeaikaisen talouspolitiikan aikana huo-    tä. Suunnittelun piiriin olisi lisäksi saatava met-
29680: nontunut. Etenkin mekaanisessa metsäteollisuu-         sätalous sekä yritysten tuki- ja verotuspolitiikka.
29681: dessa työttömyys on voimakkaasti lisääntynyt.          Samalla tulisi puuttua siihen, että tähän asti niin
29682: Yhtiöille annetut verohelpotukset ja muu tuki          koti- kuin ulkomainenkin pääoma on saanut
29683: eivät ole suinkaan turvanneet työpaikkoja, vaan        vapaasti lopettaa toimipaikkoja yhteiskunnan sii-
29684: työpaikkojen vähentäminen näyttää vain kiihty-         hen puuttumatta. Liioin ei ole valvottu yrityskau-
29685: neen. Hallitsemattomat pääomaliikkeet, myynnit         poissa saadun rahan käyttöä työpaikkojen luomi-
29686: ja lopettamiset sekä ulkomaisen pääoman lisään-        seen kotimaassa.
29687: tynyt valta ovat tyypillisiä ilmiöitä. Suunnittelun       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29688: sijasta talouselämää ohjataan sen mukaan, miten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29689: kunkin yrityksen johto arvelee saavansa parhaan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29690: voiton lyhyellä aikavälillä; yhteiskunnallisista nä-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29691: kökohdista ei piitata. Metsäteollisuudessa valta
29692: on keskittynyt yhtä harvempien monopolien hal-                    Tunnustaako Hallitus metsäteollisuu-
29693: tuun.                                                          den ja -talouden suunnitelmallisuuden
29694:                                                                tarpeen tasaisen ja korkean työllisyyden
29695:   Työttömyydestä huolestunut Puutyöväen Liitto                 edistämiseksi, ja
29696: on usein esittänyt julkisuudessa erityisen metsäta-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tässä
29697: louden suunnitteluneuvoston perustamista. Liitto               tarkoituksessa antamalla tarvittavat esi-
29698: on tehnyt siitä myös aloitteita valtioneuvostolle              tykset eduskunnalle metsätalouden suun-
29699: valtioneuvoston kuitenkaan vaivautumatta vas-                  nitteluneuvoston perustamiseksi inves-
29700: taamaan liitolle. Neuvoston tarpeellisuutta Puu-               tointien ohjaamista, raaka-aineen saannin
29701: työväen Liitto on perustellut sillä, että vain                 tasaista turvaamista ja alan rakennemuu-
29702: investointien ja raaka-aineen saannin parempi                  toksen yhteiskunnallista valvontaa varten?
29703: 
29704:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1986
29705: 
29706:                       Pekka Leppänen                            Esko Helle
29707:                       Inger Hirvelä                             Ulla-Leena Alppi
29708: 
29709: 
29710: 
29711: 
29712: 261132P
29713: 2                                      1986 vp. -- NJ( n:o 362
29714: 
29715: 
29716: 
29717: 
29718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29719: 
29720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teuttaa työpaikkoja säilyttäviä uusintainvestointe-
29721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja. j_a työpa~kkoj_a lisääviä laajennusinvestointeja
29722: olette 21 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         oltstvat enttstäktn epävarmempia. Metsävarojen
29723: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       puolesta metsäteollisuuden laajentamiseen on
29724: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        olemassa hyviä mahdollisuuksia, kuten Metsä
29725: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          2000 -ohjelmastakin selviää.
29726: kysymyksestä n:o 362:                                     Kuluvan vuoden aikana toteutetut yritys- ja
29727:            Tunnustaako Hallitus metsäteollisuu-        energiaverouudistukset ovat osaltaan tukemassa
29728:         den ja -talouden suunnitelmallisuuden          metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Uudis-
29729:         tarpeen tasaisen ja korkean työllisyyden       tuksen vaikutukset eivät ole vielä tällä hetkellä
29730:         edistämiseksi, ja                              konkreettisina nähtävissä. Puun hintatason alen-
29731:            aikooko Hallitus ryhtyä totmlln tassa       tumi~en parantaa. os~ltaan metsäteollisuusyritys-
29732:         tarkoituksessa antamalla tarvittavat esi-      ten ktlpatl~ky~yä Ja stten tuotannon ja työllisyy-
29733:         tykset eduskunnalle metsätalouden suun-        den ylläpttämtstä. Metsätalouden puolella on
29734:         nitteluneuvoston perustamiseksi inves-         metsätaloussuunnittelun tehostamisella, johon
29735:         tointien ohjaamista, raaka-aineen saannin      valtion . toimest_a on suunnattu voimavaroja,
29736:         tasaista turvaamista ja alan rakennemuu-       puuntaqontaa ltsäävää ja vakaannuttavaa vaiku-
29737:         toksen yhteiskunnallista valvontaa var-        tusta.
29738:         ten?                                              Metsäteollisuusyritysten ja niiden puunhankin-
29739:                                                        taorganisaatioiden uudelleenjärjestelyjen tulisi
29740:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tapahtua ennen muuta työntekijöitä koskettavien
29741: seuraavaa:                                             seurausvaikutusten vuoksi mahdollisimman halli-
29742:                                                        tusti. Kun vastuu yritysten toiminnasta on ensisi-
29743:     Suomen metsäteollisuus myy tuotteensa valta-
29744:                                                        jaisesti yrityksillä itsellään, ei valtioneuvostolla
29745: osaltaan kansainvälisille markkinoille, joilla val-
29746:                                                        ole läheskään aina keinoja ohjata yrityskohtaisia
29747: litsevaan tuotteiden kysyntään ja hintatasoon on
29748:                                                        ratkaisuja. Hallitus on kuitenkin kehittänyt edel-
29749: meillä hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa.
29750:                                                        lytyksiään seurata metsäteollisuuden ja -talouden
29751: Metsäteollisuuden tuotanto- ja kehittämismah-
29752:                                                        kehitystä tarvittavien toimenpiteiden valmistelua
29753: dollisuudet riippuvat siten oleelliselta osin koti-
29754:                                                        varten.
29755: maisesta kustannuskehityksestä ja siihen vaikutta-
29756: vista talous-, vero-, tulo- ja hintapoliittisista         Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee
29757: ratkaisuista. Metsäteollisuuden hintakilpailukyky      mm. metsäteollisuusyritysten investointiasioita
29758: ja kannattavuus on viime vuosina ollut riittämä-       erityisesti valtion yhtiöiden osalta sekä seuraa
29759: töntä ylläpitämään tuotantokapasiteetin kehittä-       Metsä 2000 -ohjelman toteuttamista seurantaa
29760: misinvestointeja. Erityisesti sahateollisuus on jou-   varten asetetun erityistoimikunnan valmistelun
29761: tunut supistamaan tuotantoaan, mikä on lisännyt        pohjalta. Puumarkkinoiden seurantaa varten on
29762: työllisyyden hoito-ongelmia.                           asetettu myös toimikunta, jossa on edustettuna
29763:     Metsäteollisuusyritysten uudelleenjärjestelyt,     ~m. P_aperilii_tt? ja. Puutyöväen Liitto. Kauppa-
29764: jotka ovat lyhyellä aikavälillä johtaneet myös         Ja teolltsuusmmtstenö on teettänyt asiantuntijoil-
29765: työpaikkojen epävarmuuteen, ovat ilmeisen vält-        la selvityksiä metsäteollisuuden tilasta, näkymistä
29766: tämättömiä turvaamaan metsäteollisuuden kil-           ja kehittämistarpeista. Viimeisin selvitys on val-
29767: pailu- ja investointiedellytyksiä hieman pitem-        mistunut äskettäin. Kauppa- ja teollisuusministe-
29768: mällä aikavälillä. Ilman tämänsuuntaista kehitys-      riössä valmistellaati myös sahateollisuuden kehit-
29769: tä metsäteollisuusyritysten mahdollisuudet to-         tämisprojektin toteuttamista.
29770:                                     1986 vp. -     KK n:o 362                                      3
29771: 
29772:    Hallitus on hyvin tietoinen metsätalouden ja    sävarat tarjoavat. Kun lisäksi on toteutettu monia
29773: -teollisuuden nykyisistä ja edessä olevista vai-   toimenpiteitä, jotka tukevat ajan mittaan metsä-
29774: keuksista muun muassa työpaikkojen säilyttämi-     taloutta ja -teollisuutta, hallituksen mielestä ei
29775: seksi. Mutta hallitus on myös tietoinen niistä     ole välitöntä metsätalouden suunnitteluneuvos-
29776: kehittämismahdollisuuksista, joita maamme met-     ton perustamistarvetta.
29777: 
29778:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
29779: 
29780:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
29781: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 362
29782: 
29783: 
29784: 
29785: 
29786:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29787: 
29788:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bevara arbetsplatserna och expansionsinveste-
29789: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ringar för att öka antalet arbetsplatser vara osäk-
29790: den 21 oktober 1986 till vederbörande medlem           rare än förut. Med avseende på skogstillgångarna
29791: av statsrådet översänt avskrift av följande av         finns det goda möjligheter att utvidga skogsin-
29792: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade            dustrin, vilket även framgår av programmet Skog
29793: spörsmål nr 362:                                       2000.
29794:                                                           De reformer av företags- och energiskatterna
29795:            Medger Regeringen behovet av plan-
29796:                                                        som har verkställts under innevarande år stöder i
29797:         mässighet inom skogsindustrin och -hus-
29798:                                                        sin tur förutsättningarna för skogsindustrins verk-
29799:         hållningen för främjandet av en jämn och       samhet. Någon konkret verkan av reformen kan
29800:         hög sysselsättning och                         ännu inte skönjas. En sänkning av prisnivån
29801:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i det-      beträffande virke ökar i sin tur skogsindustriföre-
29802:         ta syfte genom att till riksdagen avlåta       tagens konkurrenskraft och ger därmed bättre
29803:         nödvändiga propositioner angående till-        möjligheter att upprätthålla produktionen och
29804:         sättandet av skogsbrukets planeringsråd        sysselsättningen. Inom skogsbruket medför effek-
29805:         för att investeringarna skall kunna styras,    tiveringen av skogsbruksplaneringen, som genom
29806:         en jämn tillgång på råvaror tryggas och        statens försorg har tilldelats nya resurser, en
29807:         strukturförändringen inom branschen            ökning och stabilisering av virkesutbudet.
29808:         övervakas av samhället?
29809:                                                           Omställningarna inom skogsindustriföretagen
29810:                                                        och deras organisationer för anskaffning av virke
29811:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        borde ske så kontrollerat som möjligt, framför
29812: anföra följande:                                       allt med tanke på de följder som drabbar arbets-
29813:    Skogsindustrin i Finland säljer till övervägande    tagarna. Emedan företagen själva i första hand
29814: del sina produkter på den internationella mark-        svarar för sin verksamhet, har statsrådet långt
29815: naden, och våra möjligheter att påverka efterfrå-      ifrån alltid möjligheter att styra avgörandena vid
29816: gan på produkter och prisnivån är mycket små.          de enskilda företagen. Regeringen har dock ut-
29817: Därför är skogsindustrins produktions- och ut-         vecklat sina förutsättningar att följa med skogsin-
29818: vecklingsmöjligheter i huvudsak beroende av den        dustrins och -hushållningens utveckling för att
29819: inhemska kostnadsutvecklingen och de eko-              nödvändiga åtgärder skall kunna beredas.
29820: nomi-, skatte-, inkomst- och prispolitiska avgö-          Finanspolitiska ministerutskottet behandlar
29821: randen som påverkar denna. Under de senaste            bl.a. de frågor som gäller skogsindustriföretagens
29822: åren har skogsindustrins konkurrenskraft i fråga       investeringar, främst för statsbolagens del, samt
29823: om prissättning samt dess lönsamhet varit otill-       följer verkställandet av programmet Skog 2000,
29824: räckliga för att investeringar skall kunna upprätt-    utgående från den beredning som utförs av en
29825: hållas för ett utvecklande av produktionskapaci-       ~~rskild kommission, tillsatt för uppföljningen.
29826: teten. Särskilt sågindustrin har varit tvungen att     Aven för observation av virkesmarknaden har en
29827: inskränka sin produktion, vilket har medfört           kommission tillsatts, i viiken bl.a. Paperiliitto
29828: ytterligare problem för skötseln av sysselsätt-        och Träarbetarnas förbund är representerade.
29829: mngen.                                                 Handels- och industriministeriet har låtit sakkun-
29830:    Om ställningarna inom skogsindustriföreta-          niga utföra utredningar om skogsindustrins läge,
29831: gen, som på kort sikt även har lett till osäkerhet i   utsikter och utvecklingsbehov. Den senaste ut-
29832: fråga om arbetsplatserna, är på något längre sikt      redningen blev nyss färdig. I handels- och in-
29833: ofrånkomligt nödvändiga för att skogsindustrins        dustriministeriet bereds även frågan om verkstäl-
29834: förutsättningar att bedriva konkurrens och att         landet av ett projekt för utvecklande av sågindu-
29835: investera skall kunna tryggas. Utan en sådan           strin.
29836: urveckling skulle skogsindustriföretagens möjlig-         Regeringen är väl medveten om skogshushåll-
29837: heter att genomföra nyinvesteringar i syfte att        ningens och -industrins nuvarande och föreståen-
29838:                                       1986 vp. -     KK n:o 362                                       5
29839: 
29840: de svårigheter bl.a. beträffande möjligheterna att   kommer att stöda skogshushållningen och
29841: bevara arbetsplatserna. Men regeringen är också      -industrin, anser regeringen, att det inte finns
29842: medveten om de utvecklingsmöjligheter som våra       något direkt behov att tillsätta ett råd för skogs-
29843: skogstillgångar erbjuder. Då det dessutom har        brukets planering.
29844: vidtagits ett flertal åtgärder, som med tiden
29845: 
29846:     Helsingfors den 27 november 1986
29847: 
29848:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
29849:                                               1986 vp.
29850: 
29851: Kirjallinen kysymys n:o 363
29852: 
29853: 
29854: 
29855: 
29856:                                  Ratu: Merimieskatselmusjärjestelmän toimivuuden turvaamisesta
29857: 
29858: 
29859:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29860: 
29861:   Merikelpoisen aluksen tulee täyttää neljä eh-     nen merimieskatselmusjärjestelmä vaatii ehdotto-
29862: toa; sen on oltava niin rakennettu, varustettu,     masti viranomaisvalvonnan, jonka on toimittava
29863: miehitetty ja lastattu, että ihmishenki ja omai-    ennen uuden merimieskatselmuslain voimaantu-
29864: suus voidaan katsoa turvatuiksi.                    loa. Suomessa ei kuitenkaan tällaista viranomais-
29865:   Tämän varmistamiseksi on valtioiden välillä       ten hoitamaa valvoantajärjestelmää vielä ole, eikä
29866: tehty kansainvälisiä sopimuksia, jotka Suomikin     edes virkoja sen toteuttamiseksi.
29867: on tunnustanut. Näihin sopimuksiin kuuluu tie-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29868: tyt alusten katsastukset ja tarkastukset, jotka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29869: kohdistuvat alusten rakenteeseen, varustukseen ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29870: miehitykseen.                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29871:    Uusi merimieskatselmuslaki tulee kuitenkin                 Onko Hallitus tietoinen, että uusi me-
29872: toteutuessaan romuttamaan em. merikelpoisuus-              rimieskatselmuslaki toteutuessaan vaatii
29873: vaatimuksista kaikkein tärkeimmän, nimittäin               viranomaisvalvonnan, ja
29874: alusten miehityksen lukumäärän ja pärevyyksien                aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
29875: valvonnan, sekä suo mahdollisuuden loputtomiin             miin valvontajärjestelmän luomiseksi ja
29876: väärinkäytöksiin. Tästä syystä uuden lain mukai-           sen vaatimien virkojen perustamiseksi?
29877: 
29878:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1986
29879: 
29880:                                             Martti Ratu
29881: 
29882: 
29883: 
29884: 
29885: 261062N
29886: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 363
29887: 
29888: 
29889: 
29890: 
29891:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29892: 
29893:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maisista aluksista. Tämän ns. Pariisin Memoran-
29894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dum of Understanding -sopimuksen piiriin kuu-
29895: olette 22 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        luvia tarkastuksia suoritettiin 357 kappaletta eli
29896: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Suomessa suoritettiin vuonna 1985 yhteensä
29897: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       1 531 tarkastusta. Näiden tarkastusten yhtenä
29898: Martti Radun kirjallisesta kysymyksestä n:o 363:      osana on myös alusten miehitysten valvonta.
29899:                                                          Edellä mainittua miehitystodistusta käyttävät
29900:            Onko Hallitus tietoinen, että uusi me-     hyväkseen vastavuoroisesti myös ulkomaiden me-
29901:         rimieskatselmuslaki toteutuessaan vaatii      renkulkuviranomaiset tarkastaessaan suomalaisia
29902:         viranomaisvalvonnan, ja                       kauppa-aluksia sekä niiden miehityksiä pistokoe-
29903:            aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     luontaisesti.
29904:         miin valvontajärjestelmän luomiseksi ja          Vaikka tarkastuksia suomalaisilla aluksilla suo-
29905:         sen vaatimien virkojen perustamiseksi?
29906:                                                       ritetaankin suhteellisen runsaasti, tapahtuu aluk-
29907:                                                       silla lomien, sairastumisten, työsuhteen lopetta-
29908:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         misen yms. seikkojen takia muutoksia henkilö-
29909:    Eduskunnan kuluvana syksynä hyväksymä uusi         kunnassa, jotka eivät tapahdu suoranaisesti viran-
29910: merimieskatselmuslaki ei heikennä alusten mie-        omaisten valvonnassa. Näitä muutoksia silmällä
29911: hityksen lukumäärän ja pätevyyksien valvontaa.        pitäen on uudessa merimieskatselmuslaissa mää-
29912: Lain mukaan ottokatselmus suoritetaan meri-           rätty laivanisännälle ilmoitusvelvollisuus, jonka
29913: mieskatselmusmiehen valvonnassa samoin kuin           mukaan hänen on tällaisista muutoksista määrä-
29914: tähänkin asti. Katselmustoimituksessa tarkiste-       ajassa ilmoitettava merenkulkuhallituksen ylläpi-
29915: taan henkilön lääkärintodistus ja pätevyys toimia     tämään, tietokonepohjaiseen merimiesrekisteriin.
29916: niissä tehtävissä, jotka työsopimuksessa on sovit-    Tämän rekisterin avulla merenkulkuhallituksella
29917: tu. Merimieskatselmusmies saa myös tiedon siitä       on mahdollisuus vertailla aluksen miehitystodis-
29918: aluksesta tai aluksista, joita työsopimus koskee,     tusta ja rekisteriin ilmoitettuja tietoja ja siten
29919: liikennealueista, katsastuksista yms. tarpeen mu-     valvoa miehitysten lukumäärää ja pätevyyksiä.
29920: kaan.                                                    Tehostaakseen alusten miehitysten valvontaa
29921:    Aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan        entisestään merenkulkuhallitus on esittänyt, että
29922: pätevyydestä annetun asetuksen (250/ 84) mu-          merenkulkupiireihin perustettaisiin kahdeksan
29923: kaan jokaisella yli 10 metrin pituisella aluksella    uutta apulaismerenkuluntarkastajan virkaa.
29924: on oltava ns. miehitystodistus. Tästä todistukses-       Virkojen perustamiseen ei ole toistaiseksi ollut
29925: ta ilmenee, kuinka paljon ja minkä pätevyyden         valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Tavoitteena
29926: omaavaa henkilökuntaa aluksella tulee olla. Tätä      kuitenkin on, että ainakin osa nykyisistä päätoi-
29927: todistusta käyttävät hyväkseen merenkuluntarkas-      misista merimieskatselmusmiehistä palkataan lä-
29928: tajat suorittaessaan alustarkastuksia satamissa.      hivuosina valtion palvelukseen apulaismerenku-
29929: Suomi on jaettu kuuteen merenkulkupiiriin, jois-      luntarkastajiksi joko valtion tulo- ja menoarvion
29930: sa kussakin on merenkuluntarkastaja sekä pää-         kautta tai virkajärjestelyteitse.
29931: sääntöisesti yksi apulaistarkastaja.                     Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
29932:     Merenkulkupiirien vuosikertomusten mukaan         uuden merimieskatselmuslain voimaantulo ei tu-
29933: vuonna 1985 suoritettiin yleisiä tarkastuksia aluk-   le heikentämään alusten miehityksen lukumää-
29934: silla 1 174 kappaletta. Näiden tarkastusten lisäksi   rän ja pätevyyksien valvontaa, vaan tästä valvon-
29935: neljäntoista Euroopan rannikkovaltion kesken          nasta huolehtivat edelleen merimieskatselmus-
29936: tehty yhteisymmärryspöytäkirja velvoittaa tarkas-     miehet suorittaessaan ottokatselmuksia ja meren-
29937: tamaan vähintään 25 % satamissa käyvistä ulko-        kulkuhallituksen merenkulun tarkastajat suoritta-
29938:                                      1986 vp. -- ~ n:o 363                                         3
29939: 
29940: essaan aluksiin kohdistuvaa yleistä tarkastus- ja   organisaatiota esittämällä merenkulkupiireihin
29941: valvontatoimintaa. Kauppa- ja teollisuusministe-    tarvittava määrä uusia apulaismerenkuluntarkas-
29942: riön lähivuosien tavoitteena on entisestään vah-    tajien virkoja.
29943: vistaa merenkulun yleistä tarkastus- ja valvonta-
29944: 
29945:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
29946: 
29947:                                                                            Ministeri Jermu Laine
29948: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 363
29949: 
29950: 
29951: 
29952: 
29953:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29954: 
29955:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           europeiska kuststater att besiktiga minst 25 % av
29956: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          utländska fartyg som anlöper hamn. Antalet
29957: av den 22 oktober 1986 tili vederbörande med-          besiktningar, som omfattas av detta så kaliade
29958: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt       Paris Memorandum of Understanding -avtal,
29959: följande av riksdagsman Martti Ratu underteck-         uppgick tili 357, vilket innebär att i Finland
29960: nade spörsmål nr 363:                                  utfördes sammanlagt 1 531 besiktningar år 1985.
29961:                                                        Övervakningen av fartygsbemanningen ingår som
29962:            Är Regeringen medveten om att det           ett led i dessa besiktningar.
29963:         för genomförandet av den nya mönst-               Det ovannämnda bemanningsintyget används
29964:         ringslagen krävs myndighetsövervakning         på motsvarande sätt även av utländska sjöfarts-
29965:         och                                            myndigheter när de stickprovsvis utför besikt-
29966:            har Regeringen för avsikt att i             ningar av finska handelsfartyg och bemanningen
29967:         brådskande ordning vidta åtgärder i syfte      på dem.
29968:         att skapa ett övervakningssystem och in-
29969:                                                           Även om det utförs relativt mycket besikt-
29970:         rätta de tjänster som behövs för detta
29971:                                                        ningar på finska fartyg, sker det på fartygen på
29972:         ändamål?
29973:                                                        grund av semester, insjuknande, upphörande av
29974:                                                        arbetsförhåliande och motsvarande omständig-
29975:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      heter sådana förändringar i personalen som inte
29976: följande:                                              direkt omfattas av myndighetsövervakningen.
29977:    Den nya mönstringslagen, som riksdagen an-          Med tanke på dessa förändringar har det i den
29978: tog i höst, försvagar inte övervakningen av be-        nya mönstringslagen ålagts redaren en anmäl-
29979: manningens storlek och personalens behörighet          ningsplikt, enligt viiken han skall inom föreskri-
29980: på fartyg. Enligt lagen sker påmönstring såsom         ven tid anmäla sådana förändringar tili det
29981: även hittills under övervakning av mönstringsför-      datorbaserade sjömansregistret som förs av sjö-
29982: rättare. Vid mönstringen kontrolleras sjömannens       fartsstyrelsen. Med hjälp av registret har sjöfarts-
29983: läkarintyg och hans behörighet för de uppgifter        styrelsen möjlighet att jämföra fartygets beman-
29984: som avtalats i arbetsavtalet. Mönstringsförrätta-      ningsintyg med de uppgifter som lämnats tili
29985: ren får också uppgifter om det fartyg elier de         registret och sålunda övervaka storleken av be-
29986: fartyg som arbetsavtalet avser, trafikområden,         manningen samt personalens behörighet.
29987: besiktningar osv. alltefter behov.                        För att ytterligare effektivera övervakningen av
29988:    Enligt förordningen om fartygsbemanning och         bemanningen har sjöfartsstyrelsen föreslagit att
29989: fartygspersonalens behörighet (250/84) skall det       det skall inrättas åtta nya biträdande sjöfartsin-
29990: på varje fartyg som är längre än tio meter finnas      spektörstjänster i sjöfartsdistrikten.
29991: ett s.k. bemanningsintyg. Av intyget framgår hur          Starsekonomin har tills vidare inte gett möjlig-
29992: stor fartygets personai skall vara och viiken behö-    heter tili inrättandet av tjänsterna. Målet är dock
29993: righet den skall ha. lntyget används av sjöfarts-      att åtminstone en del av de nuvarande mönst-
29994: inspektörer när de utför besiktningar av fartyg i      ringsförrättarna i huvudsyssla anställs under de
29995: hamn. Finland har indelats i sex sjöfartsdistrikt      närmaste åren av staten som biträdande sjöfarts-
29996: med en sjöfartsinspektör och i regel en biträdan-      inspektörer antingen genom statsförslaget eller
29997: de inspektör i varje distrikt.                         genom tjänsteregleringar.
29998:    Enligt sjöfartsdistriktens årsberättelser gjordes      Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
29999: det 1 17 4 allmänna besiktningar på fartyg år          regeringen att den nya mönstringslagen inte
30000: 1985. Utöver dessa besiktningar förpliktar det         kommer att försvaga övervakningen av storleken
30001: samförståndsprotokoll som undertecknats av 14          av fartygens bemanning och personalens behörig-
30002:                                      1986 vp. -- ~ n:o 363                                              5
30003: 
30004: het, utan denna övervakning kommer även fram-       åren ytterligare förstärka sjöfartens allmänna be-
30005: deles att handhas av mönstringsförrättarna vid      siktnings- och övervakningsorganisation genom
30006: påmönstringen och av sjöfartsstyrelsens sjöfarts-   att föreslå att ett behövligt antal nya biträdande
30007: inspektörer när de utför allmänna besiktningar      sjöfartsinspektörstjänster inrättas i sjöfartsdistrik-
30008: och allmän övervakning av fartyg. Handels- och      ten.
30009: industriministeriet avser att under de närmaste
30010: 
30011:     Helsingfors den 21 november 1986
30012: 
30013:                                                                                Minister jermu Laine
30014:                                                 1986 vp.
30015: 
30016: Kirjallinen kysymys n:o 364
30017: 
30018: 
30019: 
30020: 
30021:                                    Tennilä: Turkiseläinten rehun hinnan alentamisesta Lapissa
30022: 
30023: 
30024:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30025: 
30026:   Turkistarhat ovat ajautuneet taloudellisiin vai-       Lapissa on jo muutoinkin paha suurtyöttömyys
30027: keuksiin turkisten hintojen pudottua. Monia tur-      ja turkistarhojen konkurssiin ajautuminen pahen-
30028: kistarhoja uhkaa konkurssi, jollei valtiovalta ryh-   taisi tilannetta tietysti entisestäänkin, sillä Lapin
30029: dy toimenpiteisiin niiden auttamiseksi.               yli 200 turkistarhaa työllistävät noin 400 työnte-
30030:                                                       kijää.
30031:   Lapissa turkistarhojen vaikeudet ovat vielä kes-
30032: kimääräistäkin pahemmat, koska rehun hinta on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30033: pohjoisessa pitkistä kuljetusmatkoista johtuen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30034: korkeampi. Kettujen ja muiden turkiseläinten
30035:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30036: rehu on Lapissa jopa useita kymmeniä pennejä
30037:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30038: korkeampi kilolta kuin muualla maassa. Näin
30039: vuosittaiset kustannukset tarhojen osalta poikkea-
30040: vat Lapissa ja muualla maassa suuresti toisistaan.               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30041: Erotus tulee poistaa maksamalla kuljetustukea                 siin turkiseläinten rehun hinnan alenta-
30042: Lapissa toimiville rehusekoittamoille myös ns.                miseksi Lapissa muun maan tasolle kulje-
30043: kuivalle rehulle.                                             tustukea maksamalla?
30044: 
30045:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1986
30046: 
30047:                                           Esko-Juhani Tennilä
30048: 
30049: 
30050: 
30051: 
30052:  261093X
30053: 2                                        1986 vp. -       KK n:o 364
30054: 
30055: 
30056: 
30057: 
30058:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30059: 
30060:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Edellä mainituissa säädöksissä on määritelty,
30061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              millä perusteilla ja mistä tuotteista kuljetustukea
30062: olette 22 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-             maksetaan.
30063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-              Lain mukaan säännökset edellyttävät tuen
30064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            maksamista kaikille kuljetustuen hakijoille sa-
30065: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-            manarvoisesti samojen perusteiden mukaisesti.
30066: sestä n:o 364:                                             Lapissa sijaitsevia yrityksiä laki ei määrittele ase-
30067:                                                            tettavaksi poikkeavaan asemaan.
30068:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-               Kuljetustukilain 9 §:ssä on mainittu kuljetus-
30069:         siin turkiseläinten rehun hinnan alenta-           tukeen oikeuttavat tuotteet, joiden joukkoon
30070:         miseksi Lapissa muun maan tasolle kulje-           eivät sisälly eläinten rehujen kuljetukset. Tämä
30071:         tustukea maksamalla?                               on katsottu aiheelliseksi sen vuoksi, että vältettäi-
30072:                                                            siin mahdollisuudet päällekkäisistä tukitoimenpi-
30073:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:              teistä muiden ministeriöiden kanssa. Esimerkiksi
30074:    Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun           maa- ja metsätalousministeriö maksaa kuljetus-
30075: lain (954/81) perusteella maksetaan kuljetus-              tukea valtioneuvoston päätöksen (VNP 743/86)
30076: tukea vähintään 266 kilometrin pituisista rauta-           mukaisista rehusilakan kuljetuksista.
30077: tie- tai kuorma-autokuljetuksista sekä laivalla               Kuljetustukilaki on voimassa vuoden 1989 lop-
30078: suoritettavista rannikkokuljetuksista ja ulkomaille        puun saakka. Lain tarkistamista on käsitelty mm.
30079: suoritettavista vientikuljetuksista. Jos rautatie- tai     sisäasiainministeriön asettamassa komiteassa. Eri
30080: kuorma-autokuljetus liittyy laivakuljetukseen,             yhteyksissä on myös kiinnitetty huomiota lain
30081: kuljetustukea maksetaan vähintään 101 kilomet-             toteuttamisessa ilmenneisiin tulkinnanvaraisiin
30082: rin matkalta. Kuljetustuen suuruus riippuu kul-            kohtiin, jotka ovat liittyneet ensi sijassa kuljetus-
30083: jetettavasta matkasta vaihdellen 5: stä 46: een pro-       tukeen oikeuttavien tuotteiden määrittelyyn ja
30084: senttiin.                                                  kuljetusmuodon valintaan. Kokonaisuudessaan
30085:    Maakuljetustuen lisäksi maksetaan laivakulje-           kuljetustukea koskevat säädökset ovat osoittautu-
30086: tustukea Merikarvian kunnassa tai sen pohjois-             neet tarkoituksenmukaisiksi eikä suurempaa tar-
30087: puolella olevista satamista alkavista laivakuljetuk-       vetta yksityiskohtien tarkistamiseen ennen lain
30088: sista samoin kuin Saimaan kanavan kautta tapah-            voimassaolon päättymistä ole ilmennyt. Kuiten-
30089: tuvista kuljetuksista.                                     kin ennen sitä tultaneen lain sisältö käymään
30090:    Kuljetustukea maksetaan kehitysalueilla ja nel-         perusteellisesti läpi ja siinä yhteydessä ottamaan
30091: jännen perusvyöhykkeen tukialueella jalostettu-            huomioon mahdolliset epäkohdat sekä ryhty-
30092: jen tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuk-        mään niiden vaatimiin toimenpiteisiin.
30093: sesta. Tukea ei makseta alkuperäistä arvoa vain               Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei katso tar-
30094: vähän lisäävästä jalostuksesta.                            koituksenmukaiseksi ryhtyä tässä vaiheessa toi-
30095:    Saaristokuljetusten tukemisesta on annettu              menpiteisiin kirjallisessa kysymyksessä mainittu-
30096: erilliset säännökset valtioneuvoston päätöksillä.          jen muutosten toteuttamiseksi.
30097: 
30098:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
30099: 
30100:                                                          Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
30101:                                       1986 vp. -      KK n:o 364                                         3
30102: 
30103: 
30104: 
30105: 
30106:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30107: 
30108:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni.ngen           stödjandet av skärgårdstransporter genom statsrå-
30109: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse           dets beslut.
30110: av den 22 oktober 1986 tili vederbörande med-              I ovan nämnda författningar har definierats
30111: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt       grunderna för transportstödet och för vilka pro-
30112: avskrift av riksdagsman Tennilä undertecknade          dukter stöd betalas.
30113: spörsmål nr 364:                                           Enligt lagens stadganden skali stöd betalas
30114:                                                        likvärdigt tili alla sökanden enligt samma
30115:          Har Regeringen för avsikt att vidta           grunder. Företag i Lappland anses inte ha en
30116:        åtgärder för att sänka priset på pälsdjurs-     avvikande stälining enligt lagens definition.
30117:        foder i Lappland tili samma nivå som i              I 9 § transportstödslagen har uppräknats de
30118:        det övriga landet genom att betala trans-       produkter som berättigar tili transportstöd. Djur-
30119:        portstöd?                                       foder ingår inte i dem. Detta har ansetts vara
30120:                                                        erforderligt för att en överlappning av stödsåtgär-
30121:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      derna med andra ministerier kan undvikas. Jord-
30122: följande:                                              och skogsbruksministeriet t.ex. betalar transport-
30123:                                                        stöd för transporter av foderströmming enligt
30124:    Enligt lagen om regionalt stödjande av trans-       statsrådets beslut (743/86).
30125: porter (954 181) betalas transportstöd för minst
30126:                                                            Transportstödslagen gälier tili utgången av år
30127: 266 kilometer långa järnvägs- och lastbilstrans-
30128:                                                        1989. Revideringen av lagen har behandlats bl.a.
30129: porter samt för kusttransporter med fartyg och         av en kommitte tilisatt av inrikesministeriet. I
30130: exporttransporter tili utlandet. 0~ iä.rnvägs- el-     olika sammanhang har uppmärksamhet i fråga
30131: ler lastbilstransporten ansluter s1g uli fartygs-
30132:                                                        om lagens genomförande fästs vid de omständig-
30133: transporten, betalas transportstöd för en sträcka      heter som ger utrymme för tolkning och som
30134: på minst 101 kilometer. Transportstödets storlek       framför alit anslutit sig tili definieringen av de
30135: beror på transportsträckans längd och stödet
30136:                                                        produkter som berättigar tili transportstöd samt
30137: varierar från 5 tili 46 procent.                       tili valet av transportform. I det hela har författ-
30138:    Utöver landtransporter betalas stöd för fartygs-    ningarna om transportstöd visat sig ändamålsen-
30139: transporter från hamnar i Merikarvia kommun            liga, och det har inte funnits något större behov
30140: eller norr om denna ävensom för transporter            att justera detaljerna innan lagen upphör att
30141: genom Saima kanal.                                     gälia. Dock torde man före denna tidpunkt
30142:    Transponstöd betalas för transporter av sådana      grundligt gå igenom lagens innehåll och i detta
30143: produkter från förädlingsplatsen som förädlats         sammanhang beakta eventuelia missförhållanden
30144: inom utvecklingområdet elier fjärde baszonens          och vidta behövliga åtgärder.
30145: stödområde. Stöd betalas inte för transporter av           Med hänvisning tili det som sagts ovan anser
30146: sådana produkter vars ursprungliga värde endast i      regeringen att det inte är ändamålsenligt att i det
30147: ringa omfattning ökats genom förädling.                här skedet vidta åtgarder för genomförandet av
30148:    Det har utfärdats särskilda bestämmelser om         ändringar som nämnts i spörsmålet.
30149: 
30150:      Helsingfors den 26 november 1986
30151: 
30152:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
30153:         1
30154: 
30155: 
30156: 
30157: 
30158:     1
30159: 
30160: 
30161:     1
30162: 
30163: 
30164: 
30165: 
30166: 1
30167: 
30168: 
30169: 1
30170:                                                1986 vp.
30171: 
30172: Kirjallinen kysymys n:o 365
30173: 
30174: 
30175: 
30176: 
30177:                                   Tennilä: Tarpeellisten tieyhteyksien rakentamisesta Sokiin kaivos-
30178:                                     hankkeen toteutumisen edistämiseksi
30179: 
30180: 
30181:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30182: 
30183:   Savukosken kunnassa Soklissa on läntisen Eu-          Näihin kaivoksen avaamista valmisteleviin töi-
30184: roopan rikkain fosfaattiesiintymä. Esiintymä on      hin kuuluu mm. Sokli-tien peruskorjaus Martilta
30185: tutkittu tarkkaan neuvostoliittolaisten tiedemies-   eteenpäin ja rautatien rakentamissuunnitelman
30186: ten osallistuessa tutkimustyöhön. Myös koerikas-     valmistaminen malmikuljetusten turvaamiseksi.
30187: tusta on suoritettu.                                 Lappi odottaa ja vaatii, että Sokli-tien kunnosta-
30188:                                                      minen aloitetaan jo tulevana talvena työllisyysra-
30189:   Sokiin alue oli aiemmin Rautaruukki Oy:n           hoilla. Myös Kemijärven ja Kelloselän välisen
30190: omistuksessa. Rautaruukilla ei kuitenkaan ollut      rautatien peruskorjaus tulee käynnistää heti ja
30191: edes aitoa pyrkimystä Sokiin avaamiseen. Myös        muistaa myös tulevan Kuola-projektin tarpeet.
30192: hallituksilta on puuttunut poliittinen tahto sii-    Pelkkiin Sokiin avaamiseen myönteisesti suhtau-
30193: hen, että Sokli avattaisiin ja Lapin pahaa suur-     tuviin sanoihin Lapissa ei luoteta, vaan hallituk-
30194: työttömyyttä näin vähennettäisiin.                   selta odotetaan välittömiä päätöksiä ja Sokiin
30195:    Sokiin kaivosalue on siirtynyt Kemira Oy:n        kaivoksen avaamisen valmistelutöiden käynnistä-
30196: omistukseen. Kemira on jatkanut kaivosalueella       mistä jo ennen vaaleja.
30197: tutkimuksia ja jatkaa myös koerikastuksia Siilin-       Sokiin kaivoksen avaaminen ja siihen liittyvän
30198: järvellä. Kemiraila on selvästikin pyrkimyksenä      rikastamon rakentaminen edesauttavat myös Suo-
30199: Sokiin avaaminen ja saaduista tiedoista päätellen    men ja Neuvostoliiton kaupan laajentamista.
30200: vieläpä varsin Jaajana hankkeena.                    Kaivoksen ja rikastamon koneita, laitteita ja
30201:                                                      muuta tekniikkaa voidaan hankkia Neuvostolii-
30202:    Kemira tarvitsee Sokiin avaamiselle valtion       tosta, joka puolestaan on kiinnostunut mm.
30203: tuen. Pääministeri Kalevi Sorsa onkin vieraillut     fosforihapon saannista Suomesta.
30204: Sokiin alueella, ja lausunnossaan hän on suhtau-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30205: tunut Sokiin avaamiseen myönteisesti, mutta on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30206: samalla kuitenkin ilmoittanut, ettei nykyinen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30207: hallitus Sokli-päätöstä tee. Lapissa pääministerin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30208: ilmoitusta ei hyväksytä. Erityisesti Lapin nuoret
30209: ovat toimineet hyvin näkyvästi Sokiin puolesta ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30210: jatkavat tätä toimintaa saadakseen työtä ja toi-            ryhtyä Sokiin kaivoshankkeen edistämi-
30211: meentuloa kotiseudullaan. Lapin nuorten ja mui-             seksi siten, että kaivoksen avaamiselle
30212: den Lapin ihmisten täysin yhtenäinen vaatimus               välttämätön Sokli-tien ja Kemijärven-
30213: on se, että jo nykyisen hallituksen on tehtävä              Kelloselän rautatien peruskorjaus saadaan
30214: myönteinen päätös Soklista ja aloitettava Sokiin            käyntiin jo tulevana talvena työllisyysva-
30215: kaivoksen avaamisen edellyttämät valmistelutyöt.            roilla?
30216: 
30217:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
30218: 
30219:                                          Esko-Juhani Tennilä
30220: 
30221: 
30222: 
30223: 
30224: 261108N
30225: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 365
30226: 
30227: 
30228: 
30229: 
30230:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30231: 
30232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Koko tiehankkeen Martti--Sokli pituus on
30233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             noin 57 km ja karkea kustannusarvio 60 milj.
30234: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-            mk. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Lapin piirin
30235: jeenne n:o 1743 ohella toimittanut valtioneuvos-          ilmoituksen mukaan hanke on mahdollista to-
30236: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         teuttaa kahdessa ja puolessa vuodessa edellyt-
30237: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta             täen, että siihen osoitetaan riittävä rahoitus tie-
30238: kirjallisesta kysymyksestä n:o 365:                       piirin normaalin rahoituksen lisäksi. Jos työ voi-
30239:                                                           daan aloittaa suotuisana ajankohtana ja se saa-
30240:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           daan tehdä keskeytyksettä, on hanke toteutetta-
30241:         ryhtyä Sokiin kaivoshankkeen edistämi-            vissa jopa kahdessa vuodessa.
30242:         seksi siten, että kaivoksen avaamiselle              Sokiin radan suunnittelu on Valtionrautateillä
30243:         välttämätön Sokli-tien ja Kemijärven--            käynnissä. Radan suunnitteluaikataulu noudattaa
30244:         Kelloselän rautatien peruskorjaus saadaan         Kemira Oy:n toivomuksia ja tähtää siihen, että
30245:         käyntiin jo tulevana talvena työllisyysva-        suunnitelmien puolesta radan rakentaminen voi-
30246:         roilla?                                           daan ajoittaa koko hankkeen toteutuksen kannal-
30247:                                                           ta parhaalla mahdollisella tavalla.
30248:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Sekä tiehanke että rautatiehanke Sokliin ovat
30249: ti seuraavaa:                                             molemmat sellaisia, että kumpaakaan ei toteute-
30250:                                                           ta ilman Sokiin kaivoshankkeen toteutumista.
30251:    Sokiin kaivosalueelle johtavan tien parantami-         Eikä kaivoshanketta edistetä eikä voida edistää -
30252: seksi on sen alkupäässä välille Martti--Rovala jo         niin kuin kysymyksessä esitetään -- sillä, että
30253: vahvistettu tiesuunnitelma (20,9 km, 20 milj.             tehtäisiin päätökset liikenneväylien toteuttami-
30254: mk), jonka toteuttaminen on mahdollista käyn-             sesta irrallaan itse kaivoshankkeen toteuttamis-
30255: nistää heti, kun työhön osoitetaan määräraha.             päätöksestä. Kuten edellä esitetystä selviää, lii-
30256: Sama koskee tien loppuosalla välillä Rovala--             kenneministeriön hallinnonalalla on valmiudet
30257: Sokli sijaitsevia Tulppionjoen ja Nuorttijoen sil-        aloittaa tien ja radan rakentaminen heti tarvit·
30258: toja ja niihin liittyviä tiejärjestelyjä (3, 1 km, 4, 5   taessa. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia
30259: milj. mk). Koko loppuosa on myös ilmakuvattu              perusteita, että liikenneministeriö voisi tai sen
30260: ja pohjakartat ovat valmiina. Tiesuunnitelman             tulisi tehdä työllisyys- tai muita määrärahaesityk-
30261: laatiminen vielä puuttuvilta osiltaan on näin             siä kyseisten liikenneväylähankkeiden aloittami-
30262: ollen mahdollista käynnistää heti tarvittaessa.           seksi jo tulevana talvikautena.
30263: 
30264:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
30265: 
30266:                                                                         Liikenneministeri Matti Luttinen
30267:                                         1986 vp. -      KK n:o 365                                        3
30268: 
30269: 
30270: 
30271: 
30272:                                  Till Riksdagens Herr Taimao
30273: 
30274:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             milj .mk. Enligt uppgift från Lapplands distrikt
30275: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           inom väg- och vattenhyggnadsverket är det möj-
30276: L743 av den 23 oktoher 1986 tili vederhörande           ligt att genomföra projektet inom två och ett
30277: nedlem av statsrådet översänt avskrift av följande      halvt år under förutsättning, att för ändamålet
30278: tv riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-           anvisas tillräcklig finansiering utöver vägdistrik-
30279: 1ade spörsmål nr 365:                                   tets normala finansiering Om arhetena kan inle-
30280:                                                                                   0
30281: 
30282: 
30283: 
30284: 
30285:                                                         das vid en fördelaktig tidpunkt och får utföras
30286:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         utan avbrott, kan projektet genomföras t.oom. på
30287:        i syfte att främja gruvprojektet i Sokli på      två år.
30288:        så sätt att grundreparationen av den för
30289:        öppnandet av gruvan nödvändiga Sokli-               Planeringen av Soklihanan pågår vid Statsjärn-
30290:        vägen och järnvägen mellan Kemijärvi             vägarnao Planeringstidtabellen iakttar Kemira
30291:        och Kelloselkä påhörjas med hjälp av             Oy:s önskemål och syftar tili, att hyggandet av
30292:        sysselsättningsmedel redan inkommande            hanan vad pianeroa heträffar kan tidsmässigt
30293:        vinter?                                          anpassas så hra som möjligt med tanke på
30294:                                                         förverkligandet av hela projektet.
30295:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30296: mföra följande:                                            Både vägprojektet och projektet angående en
30297:    I syfte att förhättra den väg som leder tili Sokli   järnväg tili Sokli är av den karaktären, att de inte
30298: :ruvområde har för avsnittet Martti-Rovala i            förverkligas om inte gruvprojektet i Sokli förverk-
30299: 'ägens hörjan redan fastställts en vägplan (20,9        ligas. Och gruvprojektet gynnas inte av, och kan
30300: :m, 20 milj mk), vars förverkligande kan igång-
30301:             0                                           inte heller - på det sätt som anförs i spörsmålet
30302: ättas genast då anslag för arhetet anvisas. Det-        - gynnas av att hesluten om trafiklederna skulle
30303: amma gäller de på vägens slutsträcka på avsnit-         förverkligas separat från besluten om förverkli-
30304: et Rovala - Sokli helägna hroarna över Tulp-            gande av själva gruvprojektet. Såsom av det ovan
30305: >ionjoki och Nuorttijoki och de därtill hörande         anförda framgår finns det inom trafikministeriets
30306: ·ägarrangemangen (3,1 km, 4,5 milj. mk). Hela           förvaltningsområde beredskap att genast då be-
30307:  lutsträckan har också flygfotograferats och            hov därav föreligger inleda hyggandet av vägen
30308: :rundkartorna föreligger i färdigt skicko Det är        och hanan För närvarande existerar inte sådana
30309:                                                                    0
30310: 
30311: 
30312: 
30313: 
30314:  ålunda möjligt att omedelhart då hehov därav           grunder, att trafikministeriet skulle kunna eller
30315:  oreligger igångsätta utarhetandet av vägplanen         horde göra framställningar om sysselsättnings-
30316:  ör de resterande avsnitteno                            eller andra anslag i syfte att inleda de ifrågava-
30317:    Längden av hela vägprojektet Martti-Sokli är         rande projekten angående trafikleder redan in-
30318:  a 57 km och en grov kostnadsheräkning 60               kommande vintersäsongo
30319: 
30320:     Helsingfors den 25 novemher 1986
30321: 
30322:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
30323: 1
30324: 1
30325:  1
30326:  1
30327:   1
30328:   1
30329:    1
30330:    1
30331:     1
30332:     1
30333:      1
30334:      1
30335:       1
30336:       1
30337:        1
30338:        1
30339:         1
30340:         1
30341:          1
30342:          1
30343:           1
30344:           1
30345:            1
30346:            1
30347:             1
30348:             1
30349:              1
30350:              1
30351:               1
30352:                                                 1986 vp.
30353: 
30354: Kirjallinen kysymys n:o 366
30355: 
30356: 
30357: 
30358: 
30359:                                    Arranz: Pakkolaitoksia koskevan ohjesäännön antamisesta
30360: 
30361: 
30362:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30363: 
30364:    Laissa vaarallisten rikoksenuusijain eristämises-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30365: tä vuodelta 1953 on 12 §:ssä säännös, jonka            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30366: mukaan pakkolaitosta varten tulee laatia erityi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30367: nen ohjesääntö, jossa laitoksen järjestyksestä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30368: määrätään.
30369:     Samoin asetuksessa pakkolaitoksesta on                       Onko Hallitus tietoinen, että jo vuo-
30370: 13.6.1975 voimaan tulleessa 13 §:ssä säännös,                 den 1953 laissa vaarallisten rikoksenuusi-
30371: että oikeusministeriö vahvistaa pakkolaitoksen                jain eristämisestä sekä asetuksessa pakko-
30372: ohjesäännön, jossa annetaan tarkemmat mää-                    laitoksesta vuodelta 1975 on määräys oh-
30373: räykset eristettyjen oikeuksista ja velvollisuuksis-          jesäännön antamisesta pakkolaitosta var-
30374: ta.                                                           ten ja että ohjesääntöä ei nyt vuosikym-
30375:     Laissa ja asetuksessa annettua määräystä ohje-            mentenkään jälkeen ole annettu, ja
30376: säännön laatimisesta ei ole kuitenkaan vieläkään
30377: toteutettu. Kuitenkin vuosittain eristetään pak-                aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin toi-
30378: kolaitokseen henkilöitä, joiden oikeusturva ohje-             miin lain ja asetuksen määräyksen täyttä-
30379: säännön puuttumisen vuoksi on puutteellinen.                  miseksi?
30380: 
30381:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
30382: 
30383:                                                Liisa Arranz
30384: 
30385: 
30386: 
30387: 
30388: 261222M
30389: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 366
30390: 
30391: 
30392: 
30393: 
30394:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30395: 
30396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tettyyn ohjesäännön lisäksi sovellettava, mitä
30397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta on sää-
30398: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         detty.
30399: jeenne n:o 1744 ohella toimittanut valtioneuvos-          Pakkolaitosasetuksen uusimisen jälkeen ei uut-
30400: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ta pakkolaitoksen ohjesääntöä ole vahvistettu.
30401: edustaja Liisa Arranzin kirjallisesta, pakkolaitok-    Vuoden 1954 pakkolaitoksen ohjesääntö sisältää
30402: sia koskevan ohjesäännön antamisesta tehdystä          yksityiskohtaisia määräyksiä eristetyn kohtelusta.
30403: kysymyksestä n:o 366:
30404:                                                           Nykyinen pakkolaitosasetus sisältää määräykset
30405:           Onko Hallitus tietoinen, että jo vuo-        pakkolaitokseen eristettyjen sijoittamisesta pak-
30406:        den 1953 laissa vaarallisten rikoksenuusi-      kolaitoksen eri osastoihin, heidän sijoittamises-
30407:        jain eristämisestä sekä asetuksessa pakko-      taan yksinäis- tai yhteishuoneisiin, työnteosta,
30408:        laitoksesta vuodelta 1975 on määräys oh-        vapaa-ajan vietosta ja vaatetuksesta. Eristettyihin
30409:        jesäännön antamisesta pakkolaitosta var-        sovelletaan muilta osin rangaistusten täytäntöön-
30410:        ten ja että ohjesääntöä ei nyt vuosikym-        panosta annetun asetuksen (RT A) määräyksiä.
30411:        mentenkään jälkeen ole annettu, ja              Vuonna 1975 voimaan tulleen RTA:n 2 luvussa
30412:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin toi-   on yleiset säännökset rangaistusten täytäntöönpa-
30413:        miin lain ja asetuksen määräyksen täyttä-       nosta ja 3 luvussa säännökset täytäntöönpanosta
30414:        miseksi?                                        vankilassa. Nämä luvut sisältävät yksityiskohtaiset
30415:                                                        säännökset vankien kohtelusta sekä heidän oi-
30416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          keuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lain nojalla on
30417: seuraavaa:                                             myös annettu määräyksiä mm. poistumisluvista,
30418:                                                        kirjeenvaihdosta ja hallussapidosta. Näissä on
30419:    Vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä an-
30420:                                                        myöskin huomioitu pakkolaitokseen eristetyt.
30421: netun lain mukaan on pakkolaitos sanotun lain
30422: määrittelemä vaarallisia rikoksenuusijoita varten         Pakkolaitosasetus ja RTA ovat asiallisesti kor-
30423: perustettu laitos tai laitoksen osasto. Pakkolaito-    vanneet vuonna 1954 vahvistetun pakkolaitoksen
30424: sasetuksen mukaan oikeusministeriö määrää tar-         ohjesäännön. Eristettyjen oikeusturva on täten
30425: koitukseen tarpeelliset laitokset ja osastot. Ne       pysynyt vähintään aikaisemmalla tasolla. Ennen
30426: ovat oikeusministeriön alaisia ja niiden hallinto      tänä vuonna tehtyä päätöstä pakkolaitososastojen
30427: ja hoito kuuluvat laitoksen johtokunnalle ja joh-      sijoittelusta toimi pakkolaitos vain Hämeenlin-
30428: tajalle.                                               nan ja Turun keskusvankiloissa. Näin ollen ei
30429:    Oikeusministeriö on tämän vuoden lokakuussa         pakkolaitoksen samanarvoiseen osastoon sijoitet-
30430: määrännyt, että 1 päivästä marraskuuta 1986            tujen kohtelussa ole syntynyt laitoskohtaisia ero-
30431: lukien toimii miespuolisia pakkolaitokseen eris-       avaisuuksia.
30432: tettyjä varten avoin osasto Hämeenlinnan keskus-          Oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa on
30433: vankilassa, puoliavoin osasto Turun keskusvanki-       4.1.1985 asetettu työryhmä, joka laatii pakkolai-
30434: lassa ja suljettu osasto Turun, Helsingin ja Riihi-    tosasetuksen edellyttämän ohjesäännön. Laati-
30435: mäen keskusvankiloissa. Naispuolisille eristetyille    mista on kuitenkin ollut tarkoituksenmukaista
30436: on osasto Hämeenlinnan keskusvankilassa.               siirtää, koska odotettavissa oli pakkolaitoksen eri
30437:    Vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä an-     osastojen uudelleensijoittaminen: Kun pakkolai-
30438: netun lain mukaan pakkolaitoksella on ohjesään-        toksen osastoja toimii nyt kolmessa keskusvanki-
30439: tö. Oikeusministeriö on 29 päivänä kesäkuuta           lassa, työryhmä tulee laatimaan pakkolaitoksia
30440: 1954 vahvistanut pakkolaitoksen ohjesäännön.           varten ohjesäännön, johon kootaan eristettyjen
30441:    Pakkolaitosasetuksen 13 §:n 2 momentin mu-          oikeuksia ja velvollisuuksia yms. kysymyksiä kos-
30442: kaan on pakkolaitokseen ja siellä olevaan tai          kevat määräykset. Työryhmä saanee työnsä val-
30443: pakkolaitoksesta ehdonalaiseen vapauteen pääs-         miiksi ensi vuoden kevääseen mennessä.
30444:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1986
30445: 
30446:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
30447:                                        1986 vp. -      KK n:o 366                                        3
30448: 
30449: 
30450: 
30451:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30452: 
30453:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gen eller från tvångsinrättning villkorligt frigi-
30454: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ven, utöver reglementet, också tillämpas vad som
30455: nr 1744 av den 23 oktober 1986 tili vederbörande       är stadgat om verkställighet av straff.
30456: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-         Sedan förordningen om tvångsinrättning
30457: de, av riksdagsledamot Liisa Arranz underteckna-       förnyades har något nytt reglemente för tvångsin-
30458: de spörsmål nr 366 om fastställande av ett             rättningar inte fastställts. 1954 års reglemente
30459: reglemente för tvångsinrättningar:                     innehåller detaljerade bestämmelser om behand-
30460:            Är Regeringen medveten om att redan         lingen av internerade.
30461:         i 195 3 års lag om internering av farliga         I den nuvarande förordningen om tvångsin-
30462:         återfallsförbrytare och i förordningen av      rättning ingår bestämmelser om placeringen av
30463:         år 1975 om tvångsinrättning ingår en           internerade på tvångsinrättningens olika avdel-
30464:         bestämmelse om att ett reglemente skall        ningar, placeringen av dem i enrum eller i
30465:         fastställas för tvångsinrättningar och att     gemensamt rum, arbete, fritid och kläder. Tili
30466:         inget sådant reglemente ännu, flera år-        övriga delar tillämpas på de internerade bestäm-
30467:         tionden senare, har fastställts och            melserna i förordningen om verkställighet av
30468:            ämnar Regeringen vidta brådskande           straff (SV). I 2 kap. i SV, som trädde i kraft
30469:         åtgärder för att verkställa bestämmelsen i     1975, finns allmänna stadganden om verkställig-
30470:         lagen och förordningen?                        het av straff och i 3 kap. stadganden om verkstäl-
30471:                                                        lighet i fängelse. Dessa kapitel innehåller detalje-
30472:                                                        rade stadganden om behandlingen av fångarna
30473:    Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt           och om deras rättigheter och skyldigheter. Med
30474: följande:                                              stöd av lagen har dessutom utfärdats bestämmel-
30475:                                                        ser om tillstånd att avlägsna sig från straffanstal-
30476:    Enligt lagen om internering av farliga återfalls-   ten, brevväxling och innehav. I dessa har också
30477: förbrytare är en tvångsinrättning en i lagen           beaktats internerade i tvångsinrättningar.
30478: definierad, för farliga återfallsförbrytare grundad       Förordningen om tvångsinrättning och SV har
30479: särskild inrättning eller avdelning vid inrättning.    i sakligt hänseende ersatt 1954 års reglemente för
30480: Enligt förordningen om tvångsinrättning förord-        tvångsinrättning. De internerades rättsskydd har
30481: nar justitieministeriet nödvändiga inrättningar        sålunda bibehållits på minst samma nivå som
30482: och avdelningar för ändamålet. Dessa står under        tidigare. Före detta års beslut om placeringen av
30483: justitieministeriets ledning och deras förvaltning     tvångsinrättningsavdelningar fanns det tvångsin-
30484: och skötsel ankommer på inrättningens direktion        rättningar bara i centralfängelserna i Tavastehus
30485: och direktör.                                          och Åbo. Det har sålunda inte uppstått skillna-
30486:   Justitieministeriet har i oktober i år bestämt att   der i behandlingen av internerade på motsvaran-
30487: det från den 1 november 1986 skall finnas en           de avdelningar i olika tvångsinrättningar.
30488: öppen avdelning för manliga internerade i                 På justitieministeriets fångvårdsavdelning har
30489: tvångsinrättningar i Tavaste~us centralfängelse,       4.1.1985 tillsatts en arbetsgrupp som utarbetar
30490: en halvöppen avdelning i •Abo centralfängelse          ett sådant reglemente för tvångsinrättning som
30491: och en sluten avdelning i Abo, Helsingfors och         avses i förordningen om tvångsinrättning. Utar-
30492: Riihimäki centralfängelser. För kvinnliga interne-     betandet uppsköts emellertid av ändamålsenlig-
30493: rade finns det en avdelning i Tavastehus central-      hetsskäl, emedan en omplacering av de olika
30494: fängelse.                                              avdelningarna var att vänta. Nu då det finns
30495:    Enligt lagen om internering av farliga återfalls-   tvångsinrättningsavdelningar i tre cenrralfängel-
30496: förbrytare skall det finnas ett reglemente för         ser, kommer arbetsgruppen att uppgöra ett regle-
30497: tvångsinrättningar. Justitieministeriet har den 29     mente för tvångsinrättningar, i vilket intas be-
30498: juni 1954 fastställt ett sådant reglemente.            stämmelser om de internerades rättigheter och
30499:    Enligt 13 § 2 mom. förordningen om tvångs-          skyldigheter m.m. Arbetsgruppens arbete torde
30500: inrättning skall på tvångsinrättning och där inta-     vara avslutat i vår.
30501:      Helsingfors den 3 december 1986
30502: 
30503:                                                                     Justitieminister Chnstoffer Taxell
30504:                                                   1986 vp.
30505: 
30506: Kirjallinen kysymys n:o 367
30507: 
30508: 
30509: 
30510: 
30511:                                     Eklund: Työsuojelun parantamisesta puolustusvoimien Kaikun kul-
30512:                                        jetusvälinevarikolla Tampereella
30513: 
30514: 
30515:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30516: 
30517:    Tampereella sijaitsevalla puolustusvoimien            l~tettua tila~ formaldehydin poistamiseksi saapu-
30518: Kaikun kuljetusvälinevarikolla on ilmennyt usei-         vlsta tavarmsta. Varikon korjaamo kaipaa myös
30519: ta työsuojelu- ja luonnonsuojeluepäkohtia.               pikaista korjausta. Kiireellisiä ovat puutyöhuo-
30520:    Epäkohdista kannattaa mainita mm. seuraavat:          neen palonarkuuden poistaminen, raepuhalluk-
30521: Kuljetusvälinevarikoita puuttuu pesupaikka. Pe-          sen toimintaan saaminen sekä puutyöhuoneen
30522: supaikka estäisi pesuaineiden joutumisen maape-          laajentaminen. Lisäksi varikolla ei ole lainkaan
30523: rään. Vaarana on myös öljyn joutuminen maape-            rautavarastoa.
30524: rään ja sitä kautta pohjaveteen.                            Kun edellä mainittuja epäkohtia lukee, tulee-
30525:    Varikoita puuttuu autohuoltola. Autot huolle-         kin mieleen ajatus, miten kukaan voi työskennel-
30526: taan sopimattomissa oloissa, mm. paloasemalla.           lä näin epäajanmukaisissa ja jopa vaarallisissa
30527: Lisäksi puuttuvat kuljetushenkilöstön sosiaaliti-        työoloissa. Olisikin syytä mitä pikimmin kiinnit-
30528: lat, autojen ja panssarivaunujen ympärivuotiseen         tää huomiota kuljetusvälinevarikko Kaikun epä-
30529: pesuun soveltuvat tilat sekä uuden kaluston ruos-        kohtiin ja saattaa korjaustyöt pikaisesti alkuun.
30530: teenestokäsittelytilat. Alueella ei myöskään voida          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30531: suorittaa uuden kaluston naamiomaalausta eikä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30532: varustelua. Öljyvarastotilat ovat erittäin huono-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30533: kuntoiset ja jäteöljykeräilytilat, samoin kuin säi-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30534: lytystilat puuttuvat kokonaan.                                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30535:    Varikon työmaaruokala on ahdas ja vanhentu-                  Tampereella sijaitsevan puolustusvoimien
30536: nut. Osalta varastohenkilöstöä puuttuvat sosiaali-              kuljetusvälinevarikko Kaikun lukuisten
30537: tilat täysin. Samoin tarvittaisiin kiireellisesti tuu-          työsuojeluepäkohtien poistamiseksi?
30538: 
30539:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
30540: 
30541:                                                Vieno Eklund
30542: 
30543: 
30544: 
30545: 
30546: 261150)
30547: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 367
30548: 
30549: 
30550: 
30551: 
30552:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30553: 
30554:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           laan tulevat mm. henkilöstön sosiaalitilat, auto-
30555: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jen ja panssarivaunujen huoltoon ja pesuun so-
30556: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-          veltuvat tilat sekä maalaus- ja ruosteenestokäsit-
30557: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        telytilat. Myöskin kysymyksessä mainitut naamio-
30558: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         maalaus- ja varustelutilat sekä öljyvarastotilat
30559: Vieno Eklundin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        sisältyvät huoltolaan. Uuden ajoneuvohuoltolan
30560: symyksestä n:o 367:                                     arvioidaan valmistuvan vuoden 1989 kuluessa.
30561:                                                            Kuljetusvälinevarikolla on edellä mainittujen
30562:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           toimenpiteiden lisäksi lisätilojen ja rakennusten
30563:         Tampereella sijaitsevan puolustusvoimien        kunnostamisen tarvetta. Puolustusministeriö tu-
30564:         kuljetusvälinevarikko Kaikun lukuisten          leekin käytettävissä olevien korjausmäärärahojen
30565:         työsuojeluepäkohtien poistamiseksi?             puitteissa suorittamaan varikon muiden työtilo-
30566:                                                         jen korjaustoimenpiteitä.
30567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Kuljetusvälinevarikon      työpaikkaruokailutilat
30568: ti seuraavaa:                                           vastaavat kunnoltaan tyydyttävää tasoa viimeisten
30569:    Kuljetusvälinevarikon työympäristö- ja työsuo-       korjausten jälkeen. Työpaikkaruokalan tilojen
30570: jeluepäkohtien poistamiseksi on laadittu puolus-        uudelleen suunnittelu tulee esille korjaamon sa-
30571: tusministeriössä suunnitelmat ja aloitettu niiden       neerauksen yhteydessä.
30572: toteuttaminen seuraavasti:                                  Ongelmajätteitä varten hankkii varikko jo ku-
30573:    Nykyinen ajoneuvojen ulkopesupaikka korjaa-          luvana vuonna ongelmajätekontin.
30574: mon edustalla varustetaan asianmukaisilla öljyn-           Yhteenvetona todetaan, että kuljetusvälineva-
30575: ja hiekanerotuslaitteilla, joilla estetään pesuainei-   rikolla on puolustusministeriön toimesta käynnis-
30576: den ja öljyn joutuminen maaperään ja pohjave-           tynyt rakentamis- ja korjaustoimenpiteet, joiden
30577: teen. Nokian kaupungin viranomaiset ovat tar-           myötä varikon työympäristöön ja työsuojeluun
30578: kastaneet ja hyväksyneet suunnitelmat. Pesupai-         liittyvät epäkohdat tulevat lähivuosina poistu-
30579: kan rakentaminen on käynnissä ja hanke valmis-          maan.
30580: tuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.                        Kuljetusvälinevarikon henkilöstön työturvalli-
30581:    Kuljetusvälinevarikon tilakysymyksiä tulee           suutta nykyisissä työtiloissa tullaan seuraamaan ja
30582: merkittävästi helpottamaan rakenteilla oleva ja         valvomaan työsuojelutarkastusten muodossa. Mi-
30583: vuoden 1987 aikana valmistuva yli 5 000 m 2             käli aihetta ilmaantuu, tullaan työskentelyä vari-
30584: käsittävä kalliovarasto.                                kon työpisteissä rajoittamaan, ettei henkilökun-
30585:    Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvioesityk-        nan ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaa-
30586: seen sisältyy määräraha autohuoltolan rakennus-         rantuisi. Tarvittaessa tullaan myöskin varikon
30587: töiden aloittamista varten kuljetusvälinevarikolle.     toimialaan liittyviä palveluksia ostamaan ulko-
30588: Rakennettavaan, laajatoimiseen ajoneuvohuolto-          puolelta.
30589: 
30590:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1986
30591: 
30592:                                                                 Puolustusministeri Vezkko Pthlajamå'kz'
30593:                                       1986 vp. -     KK n:o 367                                      3
30594: 
30595: 
30596: 
30597: 
30598:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30599: 
30600:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inrymmas bl.a. socialutrymmen för personalen,
30601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utrymmen som lämpar sig för service och tvätt av
30602: den 23 oktober 1986 tili vederbörande medlem         fordon och pansarvagnar samt utrymmen för
30603: av statsrådet översänt avskrift av följande av       målning och rostskyddsbehandling. Även de i
30604: riksdagsledamot Vieno Eklund undertecknade           spörsmålet nämnda utrymmena för maskerings-
30605: spörsmål nr 367:                                     målning och utrusrning samt utrymmen för olje-
30606:                                                      upplagring innefattas i serviceverkstadsbyggna-
30607:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      den. Den nya serviceverkstaden för fordon beräk-
30608:        för att de talrika missförhåliandena be-      nas bli färdig under år 1989.
30609:        träffande arbetarskyddet vid försvarsmak-        Utöver de ovannämnda åtgärderna är Trans-
30610:        tens Transportmaterieldepå Kalkku i           portmaterieldepån dessutom i behov av tiliäggs-
30611:        Tammerfors skali kunna avhjälpas?             utrymmen och dess byggnader behöver repareras.
30612:                                                      lnom ramen för de disponibla anslagen kommer
30613:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      försvarsministeriet att låta renovera även andra
30614: anföra följande:                                     arbetsutrymmen vid depån.
30615:    1 försvarsministeriet har det uppgjorts planer       Efter de senaste reparationerna är Transport-
30616: för att avskaffa missförhåliandena beträffande       materieldepåns personalmatsalsutrymmen i tili-
30617: arbetsmiljön och arbetarskyddet vid Transport-       fredsstäliande skick. 1 samband med en sanering
30618: materieldepån, och planerna har redan börjat         av verkstaden blir en omplanering av personal-
30619: verkstälias som följer:                              matsalutrymmena aktuell.
30620:    Den nuvarande utetvätten för fordon framför          Redan under innevarande år kommer depån
30621: verkstaden förses med moderna olje- och sandfil-     att anskaffa en container för problemavfali.
30622: ter, som hindrar att tvättmedel och olja tränger        Som ett sammandrag kan det konstateras, att
30623: in i marken och i grundvattnet. Myndigheterna i      det vid Transportmaterieldepån genom försorg av
30624: Nokia stad har granskat och godkänt planerna.        försvarsministeriet har inletts byggnads- och re-
30625: En tvättplats hålier på att byggas och projektet     parationsåtgärder, genom vilka missförhållande-
30626: blir färdigt före utgången av innevarande år.        na i anslutning tili depåns arbetsmiljö och arbe-
30627:    U trymmesbristen vid T ransportmaterieldepån      tarskydd under de närmaste åren kan avhjälpas.
30628: kommer märkbart att reduceras då byggnadsar-            Arbetarskyddet för Transportmaterieldepåns
30629: betet på ett drygt 5 000 m 2 stort bergrumsförråd    personai i de nuvarande arbetsutrymmena kom-
30630: blir slutfört år 1987.                               mer att iakttas och övervakas i form av inspektio-
30631:    1 statsverkspropositionen för år 1987 har det     ner. Om det finns anledning kommer arbetet på
30632: intagits ett anslag för att byggnadsarbetena skali   depåns olika arbetsplatser att begränsas, så att
30633: kunna inledas på en serviceverkstad för fordon       personalens och arbetstagarnas hälsa och säkerhet
30634: för Transportmaterieldepåns behov. 1 den servi-      inte äventyras. Vid behov kommer även tjänster,
30635: ceverkstad som nu skali byggas och där det           som hör tili depåns verksamhetsområde, att kö-
30636: kommer att finnas ett flertal funktioner, skali      pas från utomstående.
30637: 
30638:      Helsingfors den 3 december 1986
30639: 
30640:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
30641:                                                1986 vp.
30642: 
30643: ~irjallinen   kysymys n:o 368
30644: 
30645: 
30646: 
30647: 
30648:                                   Eklund: Väkivaltarikollisuuden estämisestä
30649: 
30650: 
30651:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30652: 
30653:    Maassamme ja etenkin suurissa kaupungeissa          Väkivallantekoja ja ilkivaltaa on maassamme
30654: JVat väkivalta ja väärinkäytökset lisääntyneet       pyritty ehkäisemään monin toimenpitein. Toi-
30655: molestuttavan nopeasti. Raiskaukset, puukotuk-       met eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, koska
30656: ;et ja muut karmeat väkivallanteot ovat lehdistös-   väkivalta koko ajan lisääntyy.
30657: ;ä jokapäiväistä luettavaa. Ihmisten yhä suurempi
30658: rieraantuminen toisistaan, ahdistuneisuus, alko-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30659: 1oliongelma sekä huumeiden käyttö lisäävät ko-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30660: w ajan väkivallan- ja ilkitekoja maassamme.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30661: ~ksityinen kansalainen ei kohta uskalla yksin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30662:  iikkua kaupunkiemme kaduilla eikä maaseutu-
30663: (aan ole jäänyt paitsi näistä hirmuteoista. Väki-
30664: railan kasvua on pitkään pidetty vain nk. ''suu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30665: :en maailman'' ongelmana, joka ei kosketa Suo-              ryhtyä, jotta maassamme yhä lisääntyvät
30666: nea. Näin ei kuitenkaan ole.                                väkivallanteot saadaan tehokkaasti estet-
30667:                                                             tyä ja vähennettyä?
30668: 
30669:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
30670: 
30671:                                         Vieno Eklund
30672: 
30673: 
30674: 
30675: 
30676: 61034H
30677: 2                                           1986 vp. -    KK n:o 368
30678: 
30679: 
30680: 
30681: 
30682:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30683: 
30684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittav~
30685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ti seuraavaa:
30686: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-               Vuonna 1985 tilastoitiin 117 murhaa ja tapp'
30687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          sekä 181 murhan tai tapon yritystä. Viime vuo:
30688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           na murhien ja tappojen lukumäärä on vuosina
30689: Eklundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-           vaihdellut varsin vähän ja ollut hieman runsa
30690: sestä n:o 368:                                            sata tapausta vuodessa. Poliisin tietoon tuli vuo
30691:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        na 1985 pahoinpitelyrikoksia 16 425 eli sam:
30692:            ryhtyä, jotta maassamme yhä lisääntyvät        verran kuin vuonna 1984. Pahoinpitelyrikost1
30693:            väkivallanteot saadaan tehokkaasti estet-      muutokset prosentteina edellisestä vuodes
30694:            tyä ja vähennettyä?                            1976-1985 ovat seuraavat:
30695: 
30696: 
30697: 
30698:     1976        1977     1978       1979         1980      1981      1982        1983            1984    1985
30699: -     14       + 3         0       +   15        + 4       + 6       +      7    -   3           + 8       0
30700: 
30701: 
30702: 
30703:    Ryöstörikoksia tuli vuonna 1985 poliisin tie-          Vuosi      Tuomioita              Näistä törkeitä
30704: toon 1 532, jossa on lisäystä edellisestä vuodesta                   kaikkiaan           huumausainerikoksia
30705: 1, 5 prosenttia. Rahalaitoksiin kohdistuneet ryös-        1976            474                      37
30706: törikokset ovat vuosina 1976-1985 vaihdelleet             1977            461                      25
30707: 7-34 tapauksen välillä. Vuonna 1985 tehtiin               1978            467                      37
30708: Suomessa 12 posti- ja 4 pankkiryöstöä, kun                1979            543                      12
30709: rahalaitosryöstöjä Ruotsissa tehtiin 226 ja Tans-         1980            449                      19
30710: kassa 229. Väkisinmakaamistapauksia tuli vuon-            1981            369                      21
30711: na 1985 poliisin tietoon 300. Vuosina 1976-               1982            640                      16
30712: 1985 sanottu poliisin tietoon tullut rikollisuus on       1983            819                      31
30713: vaihdellut 300-417 rikoksen välillä. Koska tilas-         1984            922                      40
30714: tollisista syistä poliisin tietoon tullut huumaus-
30715: ainerikollisuus soveltuu huonosti rikollisuuden              Vahingonteot ovat viime vuosina olleet vaja
30716: lukumäärän kuvaamiseen, on seuraavassa käytet-            kymmenen prosenttia rikoslakia vastaan tehdyis
30717: ty huumausainerikosten tuomioistuintilastoa               rikoksista. Tosin arvioidaan, että vain pieni c
30718: 1976-1984:                                                vahingonteoista ilmoitetaan poliisille. Vuon:
30719:                                                           1985 tuli poliisin tietoon 25 342 vahingonteko
30720:                                                           kosta ja niiden määrä kasvoi edellisestä vuodes
30721:                                                           15 %.
30722:                                                              Kansainvälisesti ja Pohjoismaiden välillä v<
30723:                                                           taillen Suomen poliisin rikosten selvitysprosen
30724:                                                           on korkea. Selvitysprosentit vuonna 1982 oliva
30725: 
30726: 
30727:                                                  Ruotsi             Norja                 Tanska         Suomi
30728: Pahoinpitelyt .......................             38                 56                     73             81
30729: Väkisinmakaamiset .................               44                 33                     61             77
30730: Ryöstörikokset ......................             21                 31                     47             54
30731:                                         1986 vp. -      KK n:o 368                                        3
30732: 
30733:     Suomen hyvän tilanteen on katsottu selittyvän       väkivallan syiden poistaminen, tarjota kasvatus-
30734: muun muassa yhteiskuntarakenteesta sekä rikos-          työhön menetelmiä ja materiaalia väkivaltaisen
30735: ten tutkima- ja kontrollointijärjestelmästä.            asennoitumisen vähentämiseksi, muokata yhteis-
30736:     Tyypillisiä henkirikosten lähes välttämättömiä      kunnan ja yksilöiden asenteita kohti empatiaa,
30737: syitä ovat juopottelun yhteydessä syntyneet kiis-       tarjota kansalaisille kriisien ratkaisumalleja, us-
30738: tat ja perheen sisäiset ristiriidat. Törkeän väkival-   koa huomiseen, uskoa itseensä ja lähimmäiseen.
30739: lan uhri ja rikoksentekijä ovat usein toisilleen           Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja
30740: entuudestaan tuttuja. Vuonna 1980 Tilastokes-           lyhyen tähtäyksen toimintasuunnitelmassa paino-
30741: kuksen selvityksen mukaan yli puolet poliisin           tetaan ennalta estävää toimintaa, korostetaan
30742: tietoon tulleista törkeistä pahoinpitelyistä tapah-     jalkapartioinnin lisäämistä taajamissa ja teräväite-
30743: tui tuttavien, sukulaisten ja perheenjäsenten kes-      tään esitutkintaa.
30744: ken. Sama kuvastuu myös väkivallantekojen ta-              Poliisin ennalta estävän toiminnan tavoitteiden
30745: pahtumapaikkaan, sillä lähes puolet tapahtui            toteuttaminen muun muassa väkivaltarikollisuu-
30746: uhrin kotona tai muussa asuinhuoneistossa ja            den vähentämiseksi on perustellusti riippuvainen
30747: vajaa kolmannes oli ns. katuväkivaltaa.                 muista yhteiskunnan ratkaisuista. Monet yhteis-
30748:     Vuonna 1986 poliisilla on menossa eri viran-        kunnalliset virtaukset, taloudellinen ja tekninen
30749: omaisten ja yhteisöjen kanssa koko maan kattava         kehitys, lisääntyvä kansainvälistyminen, maa- ja
30750: eri vaikuttajaryhmiin, lasten vanhempiin ja nuo-        metsätalouden vapauttama väestö ja sen sijoittu-
30751: risoon suunnattu monimenetelmäinen huumaus-             minen, tuotannon tehostuminen, työttömyys,
30752: aineitten vastustamiskampanja. Vuonna 1987 po-          palvelualan uusjako jne. ovat vaikuttaneet hyvin-
30753: liisi aloittaa yhdessä eri tahojen kanssa väkivallan    vointivaltion elämisen ehtoihin. Myös perheen
30754: vastustamiskampanjan, jonka alustavina tavoit-          asema on muuttunut molempien vanhempien
30755: teina on muun muassa selvittää suomalaisen              kodin ulkopuolella työssäkäynnin lisääntyessä.
30756: väkivallan olemusta ja tilannetta, tarjota päättä-         Ihmiset tarvitsevat ympärilleen nykyisinkin lä-
30757: jille ja vaikuttajille pohjatietoja pyrkimyksenä        hiyhteisön, joka luo heille turvallisuutta.
30758: 
30759:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1986
30760: 
30761:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
30762: 4                                               1986 vp. -     KK n:o 368
30763: 
30764: 
30765: 
30766: 
30767:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
30768: 
30769:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                 anföra följande:
30771: den 23 oktober 1986 tili vederbörande medlem
30772: av statsrådet översänt avskrift av följande av                    År 1985 infördes i statistiken 117 mord och
30773: riksdagsledamot Eklund undertecknade spörsmål                  dråp samt 181 försök tili mord eller dråp. Under
30774: nr 368:                                                        de senaste åren har antalet mord och dråp
30775:                                                                varierar mycket litet från år tili år och rört sig
30776:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-               kring drygt etthundra fall i året. År 1985 kom
30777:          ta, för att de allt mer ökande våldsdåden             16 425 misshandelsbrott tili polisens kännedom,
30778:          i vårt land skall kunna förhindras och fås            dvs. ungefär lika många som år 1984. Uttryckta i
30779:          att minska?                                           procent är ändringarna i misshandelsbrotten se-
30780:                                                                dan föregående år under åren 1976-1985 följan-
30781:                                                                de:
30782: 
30783: 1976          1977      1978            1979         1980       1981      1982          1983           1984       1985
30784: -   14       +   3       0             +   15        +    4     + 6        + 7          -   3          + 8         0
30785: 
30786:    Antalet rån, som kom tili polisens kännedom,                År        Domar totalt            Av dessa grova
30787: var år 1985 1 532, vilket är en ökning med                                                       narkotikabrott
30788: 1, 5 % jämfört med föregående år. Antalet rån                  1976            474                      37
30789: riktade mot penninginrättningar har åren, 1976-                1977            461                      25
30790: 1985 varierat mellan 7 och 34 fall. Ar 1985                    1978            467                      37
30791: utfördes 12 postrån och 4 bankrån i Finland,                   1979            543                      12
30792: medan antalet rån av penninginrättningar i Sve-                1980            449                      19
30793: rige var 226 och i Danmark 229. År 1985 !<om                   1981            369                      21
30794: 300 våldtäktsfall tili polisens kännedom. Aren                 1982            640                      16
30795: 1976-1985 har antalet dylika brott, som kom-                   1983            819                      31
30796: mit tili polisens kännedom, varierat mellan 300                1984            922                      40
30797: och 417. Eftersom den narkotikabrottslighet som
30798: kommit tili polisens kännedom av statistiska skäl                 Skadegörelserna har under de senaste åren
30799: lämpar sig dåligt för att beskriva antalet brott               utgjort knappt tio procent av de brott som begås
30800: används här domstolsstatistiken över narkotika-                mot strafflagen. Dock antar man, att endast en
30801: brott 1976-1984:                                               liten del av skadegörelserna anmäls tili polisen.
30802:                                                                År 1985 kom 25 342 fall av skadegörelse tili
30803:                                                                polisens kännedom, vilket är en ökning med
30804:                                                                15 % jämfört med föregående år.
30805:                                                                   Vid en internationell jämförelse och jämfört
30806:                                                                med de nordiska länderna är den finska polisens
30807:                                                                brottsutredningsprocent hög. Utredningsprocen-
30808:                                                                terna år 1982 var följande:
30809: 
30810: 
30811:                                                      Sverige             Norge                  Danmark       Finland
30812: Fall av misshandel ..................                    38               56                      76               81
30813: Våldtäkter   •••••••••••••   0   •••••••••••             44               33                      61               77
30814: Rån ................................                     21               31                      47               54
30815:                                       1986 vp. -      KK n:o 368                                         5
30816: 
30817:    Man har ansett att den goda situationen i          grundläggande kunskaper i syfte att avlägsna
30818: Finland kan förklaras bl.a. av samhälisstrukturen     orsakerna tili våldet, erbjuda fostringsarbetet me-
30819: samt av systemet för undersökning och kontrolie-      toder och materia! för att minska våldsattityder-
30820: ring av brott.                                        na, få samhällets och individernas attityder att
30821:    Typiska, nästan oundvikliga skäl tili brotten      närma sig empati, erbjuda medborgarna lös-
30822: mot liv utgörs av stridigheter och konflikter inom    ningsmodelier för kriser, tro på morgondagen,
30823: familjen, som uppstar i samband med drycken-          tro på sig själv och sin nästa.
30824: skap. Offret för grovt våld och förövaren av             I polisens verksamhets- och ekonomipian och i
30825: brottet är ofta bekanta med varandra sedan            verksamhetsplanen på kort sikt accentueras den
30826: tidigare. Enligt statistikcentralens utredning        förebyggande verksamheten, betonas ökningen
30827: skedde hälften av de fali av grov misshandel som      av fotpatrullering i tätorterna och skärps
30828: kom tili polisens kännedom 1980 melian bekan-         förundersökningen.
30829: ta, släktingar och familjemedlemmar. Detsamma            Uppnåendet av målen för poliseos förebyggan-
30830: avspeglar sig också i skådeplatsen för våldsdåden     de verksamhet bl.a. i syfte att minska våldsbrot-
30831: eftersom nästan hälften skedde i offrets hem elier    ten är med fog beroende av övriga lösningar i
30832: i någon annan bostadslägenhet, medan en knapp         samhäliet. Många samhälleliga strömningar, den
30833: tredjedel utgjordes av s.k. gatuvåld.                 ekonomiska och tekniska utvecklingen, den till-
30834:    År 1986 driver polisen tilisammans med olika       tagande internationaliseringen, befolkningen
30835: myndigheter och samfund en mångsidig kam-             som frigjorts från jord- och skogsbruket och dess
30836: panj mot narkotika, som täcker hela landet och        placering, den effektiverade produktionen, ar-
30837: som riktar sig tili olika p~verkningsgrupper, tili    betslösheten, nyindelningen av servicebranschen
30838: föräldrar och ungdomar. Ar 1987 inleder polisen       osv. har påverkat levnadsvilikoren i välfärdsstater-
30839: tillsammans med olika grupper en kampanj mot          na. Också familjens stälining har ändrats då båda
30840: våld, där de preliminära målen är bl. a. att utreda   föräldrarna alit oftare arbetar utanför hemmet.
30841: arten av och situationen i fråga om våldet i          Människorna behöver också nu omkring stg en
30842: Finland, erbjuda beslutsfattarna och påverkarna       närmiljö som ger dem trygghet.
30843: 
30844:     Helsingfors den 19 november 1986
30845: 
30846:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
30847:                                               1986 vp.
30848: 
30849: Kirjallinen kysymys n:o 369
30850: 
30851: 
30852: 
30853: 
30854:                                   Anttila ym.: Perhepäivähoitajien aseman parantamisesta
30855: 
30856: 
30857:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30858: 
30859:    Työaikalaki määrittelee normaaliksi työajaksi     hepäivähoitaja lomautetuksi jäädessään voikaan
30860: suurelle osalle ansiotyötä tekevistä 8 tuntia vuo-   saada työttömyysavustusta, koska hyvin helposti
30861: rokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisäksi laki       työtulot jäävät alle 1 506 markan kuukaudessa,
30862: määrää rajat säännöllisen työajan ylityksestä ja     mikä on edellytyksenä avustuksen suorittamisel-
30863: niistä maksettavista korvauksista. Perhepäivähoi-    le. Näin ollen sosiaalihallituksen ohjeita tulisikin
30864: tajat tekevät miltei kaikki työtään kotonaan.        tarkistaa siten, että osa-aikaisia lapsia sijoitettai-
30865: Työaikalain säätäjät eivät lakia hyväksyessään       siin kaksi yhden kokopäiväisen lapsen paikalle.
30866: noin 40 vuotta sitten ole osanneet kuvitellakaan     Tämä olisi sekä työnantajan ja hoitopaikan haki-
30867: sellaista kotona tapahtuvaa palveluammattia kuin     joiden että hoitajienkin etu.
30868: perhepäivähoito nykyisin on. Nykyisen lain 1 §:n        Työttömyysturvajärjestelmää on viimeisten
30869: määräys on, ettei kotona tehty työ ole työaikalain   kahden vuoden aikana mittavasti kehitetty, mut-
30870: alaista työtä.                                       ta perhepäivähoitajat ovat oiva esimerkki niistä
30871:    Työehtosopimuksella on sovittu, että perhepäi-    väliinputoajaryhmistä, joita on muitakin. Työttö-
30872: vähoitajan työaika on 90 tuntia kahden viikon        myysturvan kehittäminen yhä enemmän ansioon
30873: jaksossa määrättynä aikana, joka voi päivittäin      suhteutetuksi lisää entisestään ihmisten välistä
30874: alkaa aamuvarhaisella ja päättyä iltamyöhällä.       eriarvoisuutta työttömyystilanteessa.
30875: Sopimuksella on myös sovittu epämukavista työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30876: ajoista maksettavista korvauksista, mitkä ovat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30877: lauantai- ja sunnuntaityötä lukuun ottamatta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30878: nimellisiä verrattuna lainalaisiin työntekijöihin.   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30879: Perhepäivähoitajan työn erikoisolosuhteet edel-
30880: lyttävät toki erityismääräyksiä, mutta samanarvoi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30881: suutta muihin työntekijäryhmiin nähden on li-                ryhtyä ja missä aikataulussa antaakseen
30882: sättävä.                                                     eduskunnalle työaikalain muutoksen, jol-
30883:    Maassamme on tällä hetkellä 23 000 perhepäi-              la 23 000 perhepäivähoitajaa saatetaan
30884: vähoitajaa, ja heillä on hoidettavanaan lähes                samanarvoiseen asemaan muiden työnte-
30885: 70 000 lasta.                                                kijäryhmien kanssa työajan, ylityön ja
30886:    Toisena yhtä polttavana ongelmana perhepäi-               epämukavasta työajasta maksettavien kor-
30887: vähoitajat kokevat työsuhteen epävarmuuden sen               vausten suhteen, ja
30888: vuoksi, että perhepäivähoitajan palkkaus on täy-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30889: sin riippuvainen hoidettavana olevien lasten lu-             ryhtyä ja missä aikataulussa perhepäivä-
30890: kumäärästä. Näin ollen lasten vanhemmat pitkäl-              hoitajien työttömyysturvan parantamisek-
30891: ti määräävät sen tulon, mikä perhepäivähoitajalle            si, sekä
30892: maksetaan. Tämä perhepäivähoitajien työtulojen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30893: vaihtelu perhepäivähoitajista itsestään riippumat-           ryhtyä osa-aikaisten hoitolasten yleistymi-
30894: tomista syistä heijastuu myöskin suoraan perhe-              sen aiheuttamien ongelmien vähentämi-
30895: päivähoitajien työttömyysturvaan. Osa-aikaisten              seksi esim. sijoittamalla kaksi osa-aikaista
30896: hoitolasten yleistyminen aiheuttaa sen, ettei per-           lasta yhden kokopäiväisen hoitopaikalle?
30897: 
30898:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
30899: 
30900:           Sirkka-Liisa Anttila          Kerttu Törnqvist                Reino Jyrkilä
30901:           Helvi Koskinen                Aarno von Bell                  Juhani Alaranta
30902: 261133Q
30903: 2                                     1986 vp. -- NJC n:o 369
30904: 
30905: 
30906: 
30907: 
30908:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30909: 
30910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarvitsevien lasten hoitosuunnitelmien laadintaan
30911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osallistuminen sekä perhepäivähoitajien työko-
30912: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        kouksiin osallistuminen tapahtuivat hoitoajan ul-
30913: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kopuolella eivätkä siis oikeuttaneet palkkauk-
30914: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       seen. Lasten vanhemmat kokivat epäoikeuden-
30915: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   mukaiseksi sen, että lasten poissaolo heikensi
30916: sesta kysymyksestä n:o 369:                           perhepäivähoitajien ansiotasoa. Myös kunnan
30917:                                                       kannalta perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmä
30918:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oli epätarkoituksenmukainen. Kunnalle tuli kal-
30919:        ryhtyä ja missä aikataulussa antaakseen        liiksi monimutkainen laskentajärjestelmä, joka
30920:        eduskunnalle työaikalain muutoksen, jol-       merkitsi suuressa kunnassa usean palkanlaskijan
30921:        la 23 000 perhepäivähoitajaa saatetaan         paikkaamista. Palkkausjärjestelmän osalta sosiaa-
30922:        samanarvoiseen asemaan muiden työnte-          lihallitus on ollut mukana kehitettäessä perhepäi-
30923:        kijäryhmien kanssa työajan, ylityön ja         vähoitajan kuukausipalkkajärjestelmää.
30924:        epämukavasta työajasta maksettavien kor-
30925:                                                          Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on Espoossa
30926:        vausten suhteen, ja                            suoritetun perhepäivähoitajien kokonaispalkka-
30927:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kokeilun jälkeen 25.6.1986 antanut kuukausi-
30928:        ryhtyä ja missä aikataulussa perhepäivä-       paikkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen
30929:        hoitajien työttömyysturvan parantamisek-       ehtoja koskevat soveltamisohjeet. Niiden tarkoi-
30930:        si, sekä                                       tuksena on mahdollistaa nykyistä yksinkertaisem-
30931:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paan, kiinteään kuukausipalkkaan siirtyminen.
30932:        ryhtyä osa-aikaisten hoitolasten yleistymi-
30933:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriö on 22.8.1986
30934:        sen aiheuttamien ongelmien vähentämi-
30935:                                                       asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 28.2.
30936:        seksi esim. sijoittamalla kaksi osa-aikaista
30937:                                                       1987 mennessä selvittää työaikalainsäädännön so-
30938:        lasta yhden kokopäiväisen hoitopaikalle?
30939:                                                       veltaminen kunnalliseen kotipalvelutoimintaan
30940:                                                       kuten kodinhoitajien, kotiavustajien ja perhepäi-
30941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vähoitajien työhön sekä tehdä selvityksensä pe-
30942: seuraavaa:                                            rusteella ehdotuksensa työaikalainsäädännön so-
30943:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot pe-      veltamisessa mahdollisesti havaittujen epäkohtien
30944: rustuvat perhepäivähoitajien työehtosopimuk-          poistamiseksi.
30945: seen. Kunnilla oli Kunnallisen sopimusvaltuus-           Kunnallinen sopimusvaltuuskunta teki touko-
30946: kunnan 12.5.1981 kunnanhallituksille lähettä-         kuussa 1985 selvityksen perhepäivähoitajien palk-
30947: män kirjeen mukaan mahdollisuus osallistua per-       kauksesta, työajoista ym. (Kunnallisen sopimus-
30948: hepäivähoitajien kuukausipalkkajärjestelmän ko-       valtuuskunnan muistio n:o B 22/22.5.1986).
30949: keiluun ajalla 1. 7.--31.12.1981. Kokeiluun osal-     Selvityksen mukaan perhepäivähoitajilla oli kes-
30950: listui noin 20 erikokoista kuntaa. Kokeilu ei         kimäärin 3, 7 lasta, sovittu hoitoaika oli keski-
30951: kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, sillä         määrin 7,2 tuntia/ päivä. Yhdeksän tuntia ylittä-
30952: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta totesi kuukau-        viä hoitoaikoja oli 26,3 % :lla lapsista. Lasten
30953: sipalkkajärjestelmän olevan epäoikeudenmukai-         poissaolopäiviä oli keskimäärin hoitajaa kohti 5,4
30954: nen perhepäivähoitajille. Palkkausjärjestelmä, jo-    ja palkattornia keskeytyspäiviä vain 0,2. Työpäi-
30955: ka huomioi ainoastaan lasten päivittäisen hoito-      viä oli keskimäärin 21. Perhepäivähoitajan keski-
30956: ajan ja lasten lukumäärän merkitsi sekä ansioiden     määräinen kokonaisansio oli 3 399,15 mk/kk.
30957: määrän että työn jatkuvuuden kannalta epävar-         Vähintään neljää lasta hoitaneiden keskimääräi-
30958: muutta. Perhepäivähoitajan työn kokonaisuus ei        nen kokonaisansio oli 3 753,89 mk/kk. Palk-
30959: tullut huomioitua, koska työhön keskeisesti kuu-      kaukseen sisältyi arkipyhäkorvaus, jonka osuus oli
30960: luvat toimenpiteet, kuten toiminnan suunnitte-        4,1 % ja iltatyölisä + mahdollinen syrjäseutulisä
30961: lu, yhteistyö vanhempien ja perhepäivähoidon          0,1 %. Tämän lisäksi perhepäivähoitajille mak-
30962: ohjaajan kanssa, erityistä hoitoa ja kasvatusta       settiin kustannuskorvausta keskimäärin 1 010,23
30963:                                         1986 vp. -      KK n:o 369                                          3
30964: 
30965: mk/ kk. Selvitys suoritettiin otantana ja otossuh-      julkaisujensa avulla ovat ohjanneet perhepäivä-
30966: de oli 20,4 %.                                          hoitajien koulutusta.
30967:    Edellä kerrottuun viitaten perhepäivähoitajien
30968:                                                            Perhepäivähoitoa on pyritty kehittämään myös
30969: työehdot ovat aikaisempaan verrattuna parantu-
30970:                                                         lisäämällä perhepäivähoitajien ohjausta ja tukea.
30971: neet. Mainittakoon, että Kunnallisessa sopimus-
30972:                                                         Tämä toteutuu lisäämällä perhepäivähoidonoh-
30973: valtuuskunnassa on valmistunut myös muistio
30974:                                                         jaajien määrää.
30975: 5.2.1986 perhepäivähoitajien hoidosta aiheutu-
30976: vien välittömien kustannusten korvausten perus-             Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia
30977: teista, minkä perusteella tätäkin aluetta pyritään       perhepäivähoitajien työn vastuullisuudesta ja sik-
30978: kehittämään entistä paremmaksi.                          si onkin pyritty monin tavoin vaikuttamaan per-
30979:    Mitä tulee siihen, että osa-aikaisia lapsia sijoi-    hepäivähoitajien työolosuhteiden ja koulutuksen
30980: tettaisiin kaksi yhden kokopäiväisen lapsen pai-         kehittämiseen. Palvelussuhteen ehtojen edelleen
30981: kalle, on ollut mahdollista aina päivähoitolain          kehittäminen on ensisijaisesti riippuvainen Kun-
30982: voimaantulosta lähtien näin menetellä. Lain              nallisen sopimusvaltuuskunnan eli kuntien ja
30983: 5 §:n mukaan samanaikaisesti hoidettavien lasten         työntekijäjärjestöjen tahdosta ja kyvystä sopia
30984: luku saa olla korkeintaan neljä, eli kokopäiväisen       mahdollisista korjauksista. Sosiaali- ja terveysmi-
30985: lapsen asemesta voi olla yksi osa-aikainen lapsi         nisteriö osaltaan pitää perusteltuna perhepäivä-
30986: aamupäivän ja toinen iltapäivän. Viidentenä lap-         hoitajien palkkaukseen, työaikaan ja kustannus-
30987: sena voi 31.12.1985 (1119/ 85) annetun lainmuu-          korvaukseen liittyvien ongelmien pikaista ratkai-
30988: toksen perusteella olla oppivelvollisuusikäinen          sua. Kunnallinen perhepäivähoito on tärkeä osa
30989: lapsi.                                                   lasten päivähoitojärjestelmää ja siksi on tärkeää,
30990:    Perhepäivähoitoa ovat selvittäneet ja kehittä-        että sen jatkuvuus sekä edelleen kehittäminen
30991: neet monet sosiaalihallituksen työryhmät, jotka          turvataan.
30992: 
30993:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
30994: 
30995:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
30996: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 369
30997: 
30998: 
30999: 
31000: 
31001:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31002: 
31003:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        te melian föräldrarna och ledaren av familjedag-
31004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      vården, deltagande i utarbetandet av vårdplaner
31005: den 23 oktober 1986 tili vederbörande medlem        för barn, som är i behov av specieli vård och
31006: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fostran, samt deltagande i arbetsmöten för famil-
31007: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-   jedagvårdare inte innefattades i vårdtiden, var-
31008: tecknade spörsmål nr 369:                           igenom de inte berättigade tili avlöning. Barnens
31009:                                                     föräldrar upplevde det som orättvist att barnens
31010:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     frånvaro försämrade familjedagvårdarnas in-
31011:        och med viiken tidtabeli för att avlåta en   komstnivå. Också från kommunernas synpunkt
31012:        proposition tili riksdagen med ett förslag   sett var familjedagvårdarnas avlöningssystem oän-
31013:        tili en sådan ändring av arbetstidslagen     damålsenligt. För kommunerna blev det dyrt
31014:        att 23 000 familjedagvårdare försätts i      med det komplicerade beräkningssystemet, som i
31015:        samma ställning som andra grupper av         stora kommuner innebar att flere löneuträknare
31016:        arbetstagare i fråga om arbetstid och        måste avlönas. Vad avlöningssystemet beträffar
31017:        ersättningar för övertidsarbete och för      har social- och hälsovårdsministeriet medverkat
31018:        obekväm arbetstid, samt                      tili att utveckla systemet med månadslön för
31019:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     famil jedagvårdare.
31020:        och med viiken tidtabeli i syfte att för-        Kommunala Avtalsdelegationen gav 2 5. 6. 1986
31021:        bättra utkomstskyddet för arbetslösa fa-     efter det i Esbo genomförda försöket med total-
31022:        miljedagvårdare, och                         lön för familjedagvårdare tiliämpningsanvis-
31023:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ningar för vilikoren i anställningsförhållandet vad
31024:        i syfte att minska de problem som är en      beträffar familjedagvårdare med månadslön. Av-
31025:        följd av att allt fler barn är i dagvård     sikten med anvisningarna är att möjliggöra en
31026:        halva dagen, t.ex. genom att placera två     övergång tili en fast månadslön, som är enklare
31027:        halvdagsbarn på en vårdplats som är          än den nuvarande.
31028:        avsedd för hela dagen?
31029:                                                         Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
31030:                                                     22.8.1986 en arbetsgrupp med uppgift att före
31031:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     28.2.1987 utreda frågan om tiliämpningen av
31032: anföra följande:                                    arbetstidslagstiftningen på den kommunala hem-
31033:    Vilikoren i familjedagvårdarnas anstälinings-    servicen, t.ex. på det arbete som utförs av
31034: förhåliande grunder sig på familjedagvårdarnas      hemvårdare, hemhjälpare och familjedagvårdare
31035: koliektivavtal. Enligt ett brev som Kommunala       samt att på grundval av sin utredning framlägga
31036: Avtalsdelegationen 12.5.1981 sände tili kom-        ett förslag om eliminering av de olägenheter som
31037: munstyrelserna kunde kommunerna under tiden         eventuellt iakttagits vid tiliämpningen av arbets-
31038: 1. 7.-31. 12 .1981 delta i ett experiment med       tidslagen.
31039: månadslön för familjedagvårdare. I experiment           Kommunala Avtalsdelegationen företog i maj
31040: deltog ca 20 kommuner av olika storlek. Experi-     1985 en utredning av familjedagvårdarnas avlö-
31041: mentet medförde likväl inte önskat resultat,        ning, arbetstider m.m. (Kommunala Avtalsdele-
31042: eftersom Kommunala Avtalsdelegationen konsta-       gationens promemoria nr B 22/22.5.1986). En-
31043: terade att systemet med månadslön var orättvist     ligt utredningen vårdade familjedagvårdarna i
31044: för familjedagvårdarna. Avlöningssystemet, vil-     medeltal 3, 7 barn, den överenskomna vårdtiden
31045: ket beaktade endast barnens dagliga vårdtid och     var i medeltal 7,2 timmar/dag och 26,3 % av
31046: antalet barn, innebar osäkerhet såväl i fråga om    barnen hade vårdtider som översteg 9 timmar.
31047: förtjänstens storlek som arbetets kontinuitet.      Barnens frånvarodagar var i medeltal 5,4 per
31048: Den helhet familjedagvårdarnas arbete utgör be-     vårdare och de oavlönade inhiberade dagarna
31049: aktades inte, eftersom sådana centrala arbetsåt-    endast 0,2. Arbetsdagarna var i medeltal 21.
31050: gärder som planering av verksamheten, samarbe-      Familjedagvårdarnas genomsnittliga totalförtjänst
31051:                                          1986 vp. -- RJ( n:o 369                                          5
31052: 
31053: var 3 399,15 mk/mån. Den genomsnittliga total-           ändring, som gavs 31.12.1985, vårdas ett barn i
31054: förtjänsten för dem som skötte minst fyra barn           läropliktsåldern.
31055: var 3 753,89 mk/mån. 1 avlöningen ingick ersätt-            Familjedagvården har utretts och utvecklats av
31056: ning för söckendagshelg, vars andel var 4, 1 %           många arbetsgrupper vid socialstyrelsen, och
31057: och kvälisarbetstiliägg + eventuelit fjärrortstili-      dessa arbetsgrupper har med hjälp av sina publi-
31058: lägg 0, 1 %. Därutöver betalades tili familjedag-        kationer lett familjedagvårdarnas utbilding.
31059: vårdarna i medeltal 1 010,23 mk/mån. i kost-                Man har försökt utveckla familjedagvården
31060: nadsersättning. Utredningen företogs som samp-           också genom att öka handledningen av och
31061: ling och samplingsfraktionen var 20,4 %.                 stödet för familjedagvårdarna. Detta förverkligas
31062:                                                          genom att öka antalet ledare av familjedagvår-
31063:    Med hänvisning tili vad som ovan berättats har        den.
31064: familjedagvårdarnas arbetsvilikor förbättrats jäm-          Man är inom social- och hälsovårdsministeriet
31065: fört med vad de tidigare varit. Det bör nämnas           medveten om hur ansvarsfulit familjedagvårdar-
31066: att Kommunala Avtalsdelegationen också                   nas arbete är och därför har man också på många
31067: 5. 2 .1986 har färdigstälit en promemoria om             sätt försökt inverka på utvecklandet av familje-
31068: grunderna för ersättning av de direkta kostnader         dagvårdarnas arbetsförhålianden och utbildning.
31069: som familjedagvårdarnas vårdarbete medför. På            Det fortsatta utvecklandet av vilikoren i anstäli-
31070: basis av promemorian försöker man utveckla               ningsförhåliandet är i första hand beroende av
31071: också detta område så att det skali bli bättre än        kommunala avtalsdelegationens, dvs. kommu-
31072: hittills.                                                nernas, och arbetstagarorganisationernas vilja och
31073:    Vad beträffar frågan om placering av två              förmåga att överenskomma om eventuelia korri-
31074: halvdagsbarn på en plats, som reserverats för ett        geringar. Social- och hälsovårdsministeriet anser
31075: heldagsbarn, har detta förfarande varit möjligt          det för sin del vara motiverat att problemen i
31076: alitsedan lagen om barndagvård trädde i kraft.           anslutning tili familjedagvårdarnas avlöning, ar-
31077: Enligt lagens 5 § får antalet barn, som samtidigt        betstid och kostnadsersättning får en snabb lös-
31078: erhålier vård, vara högst fyra, dvs. i stäliet för ett   ning. Den kommunala familjedagvården är en
31079: heldagsbarn är det möjligt att ha ett halvdags-          viktig del av dagvårssystemet för barn och det är
31080: barn på förmiddagen och ett annat på eftermid-           därför viktigt att dess kontinuitet och fortsatta
31081: dagen. Såsom femte barn kan enligt en lag-               utveckling tryggas.
31082: 
31083:      Helsingfors den 28 november 1986
31084: 
31085:                                                                                Minister Matti Puhakka
31086: 1
31087: 1
31088:  1
31089:   1
31090:   1
31091:    1
31092:     1
31093:     1
31094:      1
31095:       1
31096:       1
31097:        1
31098:         1
31099:         1
31100:          1
31101:          1
31102:           1
31103:            1
31104:            1
31105:             1
31106:              1
31107:              1
31108:               1
31109:                                                   1986 vp.
31110: 
31111: Kirjallinen kysymys n:o 370
31112: 
31113: 
31114: 
31115: 
31116:                                      Anttila: Hämeen lääninvankilan rakentamisesta Kylmäkoskelie
31117: 
31118: 
31119:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31120: 
31121:    Hämeen lääninvankilan sijoittamisesta Kylmä-          kyisessä eduskunnassa alueellisesti laskettuna
31122: kaskelle on eduskunta tehnyt periaatepäätöksen           kansanedustajien enemmistö on Etelä-Suomesta.
31123: jo vuonna 1979. Kylmäkosken kunta on oikeus-             Mikäli Etelä-Suomen alueen hankkeiden eteen-
31124: ministeriölle jättämällään kirjelmällä kiirehtinyt       päinviemisessä ei päästä järkevään, tarpeiden sa-
31125: hankkeen aloittamista jo vuonna 1986, kuten              nelemaan tärkeysjärjestykseen toteuttamista aja-
31126: Hämeen läänin investointimuistiossakin tode-             tellen, lienevät Etelä-Suomen kansanedustajat
31127: taan. Hämeen nykyisen lääninvankilan kunto on            pakotettuja perustamaan oman Etelä-Suomi-liik-
31128: sellainen, että ne jotka ovat kyseiseen laitokseen       keen ja käyttämään tätä voimaa myöskin hyväksi
31129: tutustuneet, ovat todenneet sen todella surkea-          päätöksenteossa.
31130: kuntoiseksi, ihmisen asumiseen kelpaamattomak-              Hämeen lääninvankilan rakentamishanke on
31131: si. Hämeen lääninvankilan perustamissuunnitel-           huomioon ottaen lääninvankilan nykyiset todella
31132: ma on hyväksytty rakennusasiain neuvottelukun-           surkeat tilat varmasti perusteltu, ja sen toteutta-
31133: nassa kesällä 1986. Perustamissuunnitelman tul-          misen lykkäämiseen ei ole ymmärrettävissä mi-
31134: tua näin hyväksytyksi tarvitsee hanke toteutuak-         tään järkeviä perusteita.
31135: seen suunnittelumäärärahan valtion vuoden 1987              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31136: tulo- ja menoarvioon.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31137:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31138:    Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1987         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31139: ehdotetaan vankiloiden suunnittelumäärärahaksi
31140: miljoonaa markkaa, mikä on tarve huomioon                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31141: ottaen aivan liian pieni. Kylmäkosken kunta                     ryhtyä ja missä aikataulussa lisämäärära-
31142: hämäläisenä kuntana on ollut varsin pitkämieli-                 han hankkimiseksi lääninvankiloiden
31143: neo lääninvankilahanketta odottaessaan. Nyt                     suunnitteluun ottaen huomioon vankila-
31144: kuitenkin alkaa jo olla selviä merkkejä siitä, että             rakentamisen mittavat tarpeet ja vireillä
31145: hankkeen toteutuminen on viivästymässä turhan                   olevat hankkeet, sekä
31146: pitkään johtuen siitä, että liian usein aluepoliitti-             missä aikataulussa Hallituksen on to-
31147: sista ja työllisyyssyistä eteläsuomalaiset järkevät ja          della tarkoitus toteuttaa kohta lähes 10
31148: välttämättömät rakennushankkeet joutuvat väis-                  vuotta siirretyn Hämeen lääninvankilan
31149: tymään kehitysalueiden hankkeiden tieltä. Ny-                   rakentaminen Kylmäkosken kuntaan?
31150: 
31151:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
31152: 
31153:                                             Sirkka-Liisa Anttila
31154: 
31155: 
31156: 
31157: 
31158: 2612211
31159: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 370
31160: 
31161: 
31162: 
31163: 
31164:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31165: 
31166:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taloussuunnitelmiin. Vuonna 1984 tehtiin oi-
31167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keusministeriössä periaatepäätös siitä, että Hä-
31168: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       meen lääninvankila rakennettaisiin työsiirtolatyö-
31169: jeenne n:o 1748 ohella toimittanut valtioneuvos-     nä. Tästä päätöksestä on seurannut, että hanketta
31170: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    on pystytty aikaistamaan jonkin verran siitä, mitä
31171: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan kirjallisesta, Hä-    rakentamisen alkuperäinen aikataulu olisi edel-
31172: meen lääninvankilan rakentamisesta Kylmäkos-         lyttänyt.
31173: kelie tehdystä kysymyksestä n:o 370:                    Hämeen lääninvankilan rakentaminen ajoittuu
31174:                                                      vankeinhoitolaitoksen investointisuunnitelmassa
31175:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siten, että vankilan suunnittelu alkaisi vuonna
31176:        ryhtyä ja missä aikataulussa lisämäärära-     1988 ja vankila olisi valmis käyttöön otettavaksi
31177:        han hankkimiseksi lääninvankiloiden           vuonna 1993. Tämä rakentamisaikataulu merkit-
31178:        suunnitteluun ottaen huomioon vankila-        see vuotuista 10 milj. markan keskimääräistä
31179:        rakentamisen mittavat tarpeet ja vireillä     investointia. Oikeusministeriö pitää Hämeen lää-
31180:        olevat hankkeet, sekä                         ninvankilan rakentamista hyvin tärkeänä nykyi-
31181:           missä aikataulussa Hallituksen on to-      sen vankilan ikääntyneisyyden ja huonon kunnon
31182:        della tarkoitus toteuttaa kohta lähes 10      vuoksi.
31183:        vuotta siirretyn Hämeen lääninvankilan           Uudisrakennushankkeista saadut kokemukset
31184:        rakentaminen Kylmäkosken kuntaan?             osoittavat, että uuden vankilarakennuksen suun-
31185:                                                      nittelu on varsin aikaa vievää. Tämän vuoksi
31186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        oikeusministeriössä onkin tutkittu mahdollisuuk-
31187: seuraavaa:                                           sia nopeuttaa vankeinhoitolaitoksen rakennus-
31188:    Hämeen lääninvankilan rakentamista Kylmä-         kohteiden suunnittelua siten, että Hämeen lää-
31189: kaskelle koskeva hanke on jo useiden vuosien         ninvankilan suunnittelu voitaisiin aloittaa jo ensi
31190: ajan sisältynyt vankeinhoitolaitoksen toiminta- ja   vuonna.
31191: 
31192:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
31193: 
31194:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
31195:                                      1986 vp. -      KK n:o 370                                         3
31196: 
31197: 
31198: 
31199: 
31200:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31201: 
31202:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samhetsplaner och ekonomiska projekt. År 1984
31203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fattades på justititieministeriet ett principbeslut
31204: nr 1748 av den 23 oktober 1986 tili vederbörande     om att Tavastehus länsfängelse skall uppföras
31205: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    som ett arbetskoloniarbete. Detta beslut har lett
31206: de, av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila un-      tili att projektet har kunnat förläggas tili en
31207: dertecknade spörsmål nr 370 om byggandet av          något tidigare tidpunkt än den ursprungliga
31208: Tavastehus länsfängelse i Kylmäkoski:                tidtabellen hade förutsatt.
31209:                                                          Enligt fångvårdsväsendets investeringsplan
31210:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skall byggandet av Tavastehus länsfängelse ske så
31211:        och viiken tidtabell ämnar den följa för      att planeringen av fängelset skall påbörjas 1988
31212:        att anskaffa tilläggsanslag för planeringen   och fängelset vara klart att tas i bruk 1993.
31213:        av länsfängelser med beaktande av det         Denna byggnadstidtabell innebär ett årligt inves-
31214:        stora behovet av nya fängelser och de         teringbelopp på i medeltal 10 miljoner mark.
31215:        aktuella projekten, samt                      Justitieministeriet anser att det är mycket viktigt
31216:           enligt viiken tidtabell har Regeringen     att Tavastehus länsfängelse byggs, på grund av
31217:        för avsikt att faktiskt genomföra det snart   det nuvarande fängelsets höga ålder och dåliga
31218:        i 10 års tid uppskjutna byggandet av          skick.
31219:        Tavastehus länsfängelse i Kylmäkoski              Erfarenheterna av tidigare nybyggnadsprojekt
31220:        kommun?                                       visar att planeringen av ett nytt fängelse tar lång
31221:                                                      tid. Därför har justitieministeriet undersökt möj-
31222:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ligheterna att påskynda planeringen av fång-
31223: följande:                                            vårdsväsendets byggnadsprojekt, så att plane-
31224:   Uppförandet av Tavastehus länsfängelse har         ringen av Tavastehus länsfängelse kunde påbörjas
31225: under flera år ingått i fångvårdsväsendets verk-     redan nästa år.
31226: 
31227:     Helsingfors den 2 december 1986
31228: 
31229:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
31230:                                                   1986 vp.
31231: 
31232: Kirjallinen kysymys n:o 371
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 
31237:                                      Anttila: Valtionosuuden saamises~a Lounais-Hämeen aluesairaalan
31238:                                        eräiden virkojen palkkauskustannuksiin
31239: 
31240: 
31241:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31242: 
31243:    Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu            erikoissairaanhoito, ja valtio vastaavasti omalta
31244: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikkajakoa      osaltaan ei olekaan pystynyt järjestämään riittä-
31245: siitä syystä, että kuormitusprosentit eri osastoilla     vää määrää virkoja valtionosuuden piiriin.
31246: vaihtelevat hyvin suuresti. Erityisen suurta kuor-          Lounais-Hämeen aluesairaalaan on perustettu
31247: mitusta on ollut sisätautien osastolla, kun saman-       seuraavat uudet virat 1. 3.1987 lukien valtion-
31248: aikaisesti synnytysosaston kuormitus on ollut vain       avun ulkopuolisina: kaksi sairaanhoitajan virkaa
31249: noin 59 prosenttia. Lisääntyvä vanhusväestömme           Y 22 -palkkaluokka, yksi apuhoitajan virka Y 18
31250: ja erityisesti terveyskeskuksen t~rvitsemat. erikoi~­    -palkkaluokka, yksi sisätautien osastojen osaston-
31251: sairaanhoidon palvelut ovat lisänneet stsätautl-         lääkärin virka Y 36 -palkkaluokka. Näiden edellä
31252: osaston kuormitusta. Tämän johdosta on liitto-           mainittujen virkojen kokonaiskustannukset vuo-
31253: valtuustossa päätetty muuttaa sairaalan erikois-         sitasolla sosiaalikuluineen ovat yli 500 000 mark-
31254: alakohtaista sairaansijajakoa sillä tavalla, että syn-   kaa, mistä valtionosuus on noin puolet.
31255: nytys- ja naistentautien sairaansijoista vähen?e-
31256:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31257: tään yhdeksän sairaansijaa, j~tk~ osoitetaa? s.tsä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31258: tautiosaston käyttöön. Tämä Jäqestely vaatll hsää
31259:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31260: henkilökuntaa, joka ainakin Hämeen lääninhalli-
31261:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31262: tuksesta saatujen tietojen mukaan joudutaan
31263: aluksi palkkaamaan kuntainliiton omalla ~ustan­                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31264: nuksella, koska Kanta-Hämeen keskussairaalan                    ryhtyä ja missä aikataulussa kahden sai-
31265: aluesairaalalle osoittamasta virkakiintiöstä ei ai-             raanhoitajan, yhden apuhoitajan sekä yh-
31266: nakaan vuonna 1987 ole annettu toiveita saada                   den sisätautien osaston osastonlääkärin
31267: kyseisiä virkoja valtionosuuden piiriin. Samanai-               viran saamiseksi valtionosuuden piiriin
31268: kaisesti tuntuu täysin kohtuuttomalta se, että                  Lounais-Hämeen aluesairaalassa Forssassa
31269: kunnilla on lainmukainen velvollisuus järjestää                 1.3.1987 lukien?
31270: 
31271:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
31272: 
31273:                                              Sirkka-Liisa Anttila
31274: 
31275: 
31276: 
31277: 
31278: 2611061
31279: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 371
31280: 
31281: 
31282: 
31283: 
31284:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31285: 
31286:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kanta-Hämeen keskussairaalapiirin erikoissai-
31287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raanhoidon alueellisessa suunnitelmassa vuosille
31288: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       1986-1990 ei ole käsitelty kyseessä olevia Lou-
31289: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nais-Hämeen aluesairaalan virkoja. Hämeen lää-
31290: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ninhallitukselta saatujen tietojen mukaan Lou-
31291: Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   nais-Hämeen aluesairaalan kuntainliittosuunni-
31292: tä n:o 371:                                          telma vuosiksi 1987-1991 ei liioin sisällä edus-
31293:                                                      kuntakyselyn kohteena olevia virkoja. Valtion
31294:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    viranomaisilla ei ole vielä käytettävissään Kanta-
31295:           ryhtyä ja missä aikataulussa kahden sai-   Hämeen keskussairaalapiirin erikoissairaanhoidon
31296:           raanhoitajan, yhden apuhoitajan sekä yh-   alueellista suunnitelmaa vuosiksi 1987-1991.
31297:           den sisätautien osaston osastonlääkärin       Hämeen läänille alueellistetut virkojen lisäyk-
31298:           viran saamiseksi valtionosuuden piiriin    set vuodelle 1987 on sidottu ennakkoratkaisuin.
31299:           Lounais-Hämeen aluesairaalassa Forssassa   Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa lääninhal-
31300:           1.3.1987 lukien?                           lituksille suunnitelmien vahvistamiseksi vuodelle
31301:                                                      1987 alueellistetut virkojen lisäykset edellä mai-
31302:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   nitun lisäksi on osoitettu erityistason sairaanhoi-
31303: ti   seuraavaa:                                      toon.
31304: 
31305:        Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
31306: 
31307:                                              Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31308:                                      1986 vp. -     KK n:o 371                                         3
31309: 
31310: 
31311: 
31312: 
31313:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
31314: 
31315:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I den regionala pianeo för specialiserad sjuk-
31316: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      vård inom centrala Tavastlands centralsjukhus-
31317: den 23 oktober 1986 tili vederbörande medlem        distrikt för åren 1986-1990 har ifrågavarande
31318: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tjänster vid Lounais-Hämeen aluesairaala inte
31319: riksdagsledamot Anttila undertecknade spörsmål      behandlats. Enligt uppgifter från länsstyrelsen i
31320: nr 371:                                             Tavastehus Iän ingår de i riksdagsspörsmålet
31321:                                                     nämnda tjänsterna inte heller i kommunalför-
31322:                                                     bundets för Lounais-Hämeen aluesairaala pian
31323:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      för åren 1987-1991.
31324:       för att starsandel skall kunna erläggas          Statsmyndigheterna har ännu inte tillgång tili
31325:       för två sjukskötartjänster, en hjälpskötar-   den regionala pianeo för specialiserad sjukvård
31326:       tjänst samt en avdelningsläkartjänst på       inom centrala Tavastlands centralsjukhusdistrikt
31327:       inremedicinska avdelningen vid Lounais-       för åren 1987-1991. Ökningen av antalet tjäns-
31328:        Hämeen aluesairaala i Forssa, räknat från    ter inom Tavastehus Iän för år 1987 är fastslagen
31329:        1.3.1987 och vilket tidsschema ämnar         genom förhandsavgörande. I social- och hälso-
31330:       Regeringen härvid använda?                    vårdsministeriet direktiv tili länsstyrelserna, vilka
31331:                                                     gäller fastställande av pianeroa för år 1987, har
31332:                                                     ökningen av antalet tjänster, förutom den ovan-
31333:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nämnda, anvisats regionvis för sjukvården på
31334: anföra följande:                                    specialnivå.
31335: 
31336:     Helsingfors den 28 november 1986
31337: 
31338:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
31339:                                                  1986 vp.
31340: 
31341: Kirjallinen kysymys n:o 372
31342: 
31343: 
31344: 
31345: 
31346:                                     Anttila: Mustialan maatalousoppilaitoksen sikalan peruskorjaami-
31347:                                       sesta
31348: 
31349: 
31350:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31351: 
31352:    Mustialassa Tammelan kunnassa toimii maam-           Ilmastoinnin säätömahdollisuudet ovat olematto-
31353: me ainoa sikalanhoitajan erikoistumislinja. Vas-        mat. Lietesäiliö on sikalan alla, jolloin säiliötä
31354: taavia sisäoppilaitoksia Euroopassakaan ei liene        tyhjennettäessä on vaarana myrkyllisten kaasujen
31355: kuin yksi ainoa Mustialan lisäksi. Sikatalouden         joutuminen sikalaan. Rakennuksen oma ilmas-
31356: osuus maatalouden kokonaistuotosta on koko              tointi ei riitä, vaan joudutaan käyttämään lisäpu-
31357: maassamme 18,8 % ja kotieläintalouden tuotan-           haltimia. Sikojen juomavesijärjestelmä puuttuu
31358: nosta noin 27 %. Mustiala toimii alueella, jossa        kokonaan. Sikojen lastaus ja karanteenitilat
31359: vastaavat luvut ovat 19,2 % ja 32,5 %, eli täällä       puuttuvat kokonaan. Rehukeskus sijaitsee kauka-
31360: sikataloudella on varsin keskeinen asema. Sika-         na. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat aivan puut-
31361: lanhoitajalinjalta valmistuvilla ei ole työllisyyson-   teelliset. Oppilailta puuttuvat kokonaan sosiaali-
31362: gelmia. Ammattitaitoisista sikalanhoitajista on         tilat, jolloin työvaatteita joudutaan säilyttämään
31363: jatkuvasti pulaa, vaikka heidän palkkatasonsakin        oppilasasuntolassa, mistä aiheutuu erittäin run-
31364: on karjatalousalan kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi        saasti mm. hajuhaittaa. Sikalasta puuttuvat
31365: käynyt opetussikala Mustialassa vaikuttaa negatii-      myöskin havainto-opetustilat.
31366: visesti opiskelijoiden haluun hakeutua sikalan-            Ilmeisesti ainutlaatuisena järjestelmänä Suo-
31367: hoitajalinjalle. Tästä on selkeää näyttöä viime         messa Mustialan sikalassa lietelantaJa joudutaan
31368: vuosilta. Samoin on ollut vaikeuksia täyttää mm.        2-3 vuoden välein tyhjentämään siten, että yksi
31369: karjatalousopettajan virkaa, koska opetusolosuh-        IantaJan seinä puretaan ja syntyneestä aukosta
31370: teet ovat niin kehnot sikalanhoitajalinjalla. Sika-     pienellä pyöräkuormaajalla ajetaan lanta pois.
31371: larakennuksen pahimpia epäkohtia ovat mm. se,           Tyhjennyksen jälkeen purettu seinä rakennetaan
31372: että porsitus- ja lihoitussiat joutuvat osittain        uudestaan ja seinää tukemaan kuljetetaan maa-
31373: olemaan samalla osastolla, jolloin yhdenmukai-          penger takaisin seinustalle. Kaikista varotoimen-
31374: sen ruokinnan, ilmastoinnin ja Iannanpoisron            piteistä huolimatta lietettä pääsee enemmän tai
31375: järjestäminen on mahdotonta. Karsinoita ei voi-         vähemmän valumaan vesistöön.
31376: da muunnella tarpeiden mukaan, mikä johtaa                 Sikalan peruskorjausta puoltavat näin ollen
31377: epäasiallisiin karsinaratkaisuihin. Karsinoiden         sekä opetukselliset, taloudelliset että työturvalli-
31378: lattioiden klinkkerilaatoitukset ovat erittäin liuk-    suuteen ja eläinten viihtyvyyteen liittyvät tekijät,
31379: kaana lattiaratkaisuna aiheuttaneet runsaasti           mutta myöskin ympäristönsuojelulliset näkökoh-
31380: emakoiden ja porsaiden jalka- ja nivelsairauksia.       dat. Edellä kerrottu esimerkki lienee lajissaan
31381: Porsituskarsinoiden ilmanvaihto on suunniteltu          pohjanoteeraus nykyisten opetustilojen tasosta,
31382: väärin, mikä on johtanut emakoiden toistuviin           samoin kuin suunnittelun todella mittavasta epä-
31383: utaresairauksiin. Karsinoita on vaikea puhdistaa,       onnistumisesta. Viimeisten 20 vuoden aikana
31384: koska ne ovat kiinteitä. Joutilasosastolla lantajär-    maamme opetushallinnossa maatalousoppilaitos-
31385: jestelmä on suunniteltu lietelantajärjestelmäksi.       ten kehittämisessä on ollut päällä valitettavasti
31386: Käytännössä lanta on lähinnä kuivaa lantaa,             tietty jarru, mitä todennäköisimmin ns. poliitti-
31387: jonka käsittely lietelantakourun kautta lietesäili-     nen tarkoituksenmukaisuusjarru. Tänä aikana on
31388: öön on hankalaa, jopa vaarallista. Kuivalannan          kerääntynyt sellainen suma, joka ei kovin pienillä
31389: käsittelykoneet ovat vanhanaikaiset. Ilmastoinnin       määrärahojen lisäyksillä ole purettavissa.
31390: 
31391: 261142A
31392: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 372
31393: 
31394:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mihin toimenpltelslln Hallitus aikoo
31395: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            ryhtyä ja missä aikataulussa Mustialan
31396: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          maatalousoppilaitoksen sikalan perus-
31397: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        korjaamiseksi?
31398: 
31399:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1986
31400: 
31401:                                         Sirkka-Liisa Anttila
31402:                                       1986 vp. -     KK n:o 372                                        3
31403: 
31404: 
31405: 
31406: 
31407:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31408: 
31409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja sen
31410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suunnittelijaksi on valittu Etelä-Pohjanmaan
31411: olette 23 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       maatalouskeskuksen rakennustoimisto. Suunnit-
31412: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     telijan valinnassa on erityisesti otettu huomioon
31413: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sikalan suunnittelutaito. Suunnittelutyöhön osal-
31414: Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   listuvat myös ammattikasvatushallituksen maa- ja
31415: tä n:o 372:                                          metsätalousopetuksen osaston kotieläintalouden
31416:                                                      ammattihenkilöt sekä Mustialan maatalousoppi-
31417:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laitoksen sikatalousopetuksesta vastaavat.
31418:        ryhtyä ja missä aikataulussa Mustialan           Ammattikasvatushallituksen mukaan myös
31419:        maatalousoppilaitoksen sikalan perus-         Mustialan koulutilan edellisen peruskorjauksen
31420:        korjaamiseksi?                                suunnittelussa käytettiin parasta käytettävissä ole-
31421:                                                      vaa asiantuntemusta. Kahdessakymmenessä vuo-
31422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        dessa sikaloiden niin kuin muidenkin kotieläinra-
31423: seuraavaa:                                           kennusten rakenteet ja käytettävät materiaalit
31424:    Mustialan koulutilan sikala on rakennettu         sekä rakennustekniikka ovat kuitenkin kehitty-
31425: vuonna 1873. Viimeisin peruskorjaus on saatu         neet nopeasti.
31426: valmiiksi vuonna 1968. Parhaillaan valmisteilla         Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on mainit-
31427: olevassa opetusministeriön hallinnonalan toi-        tu vaikeuksista täytettäessä Mustialan maatalous-
31428: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1988-        oppilaitoksen karjatalousopettajan avointa virkaa.
31429: 1992 on Mustialan koulutilan sikalan perus-          Ammattikasvatushallituksesta saadun tiedon mu-
31430: korjaushanke suunniteltu toteutettavaksi vuosina     kaan tämä ei niinkään johdu sikalan puutteelli-
31431: 1988-89. Hanketta on aikaistettu viimeisessä         sista tiloista vaan enemmänkin agronomeiksi
31432: KTS-suunnitelman tarkistuksessa. Hankkeen            koulutettavien vähäisestä määrästä.
31433: 
31434:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
31435: 
31436:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
31437: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 372
31438: 
31439: 
31440: 
31441: 
31442:                               Till Riksdagens Herr Talman
31443: 
31444:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rån vid Södra Österbottens lantbrukscentral har
31445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      valts till planerare. Vid valet av planerare har
31446: den 23 oktober 1986 till vederbörande medlem        särskild uppmärksamhet fästs vid förmågan att
31447: av statsrådet översänt avskrift av följande av      planera en svingård. Också den fackpersonal som
31448: riksdagsledamot Anttila undertecknade spörsmål      handhar undervisningen i husdjursskötsel vid
31449: nr 372:                                             yrkesutbildningsstyrelsens avdelning för under-
31450:                                                     visning i jord- och skogsbruk samt de som
31451:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ansvarar för undervisningen i svinskötsel vid
31452:        för att totalreparera svingården vid lant-   Mustiala lantbruksläroanstalt deltar i planerings-
31453:        bruksläroanstalten Mustialan maatalous-      arbetet.
31454:        oppilaitos, och viiken är tidtabellen för
31455:        arbetet?                                       Enligt yrkesutbildningsstyrclsen anlitades den
31456:                                                     bästa till buds stående fackkunskapen också vid
31457:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    planeringen av den förra grundreparationen på
31458: anföra följande:                                    skollägenheten. På tjugo år har emellertid svin-
31459:                                                     gårdarnas konstruktion och de materia! som an-
31460:    Svingården på Mustiala skollägenhet byggdes
31461:                                                     vänds i dem, liksom också byggnadstekniken,
31462: år 1873. Den senaste grundreparationen blev
31463:                                                     urvecklats snabbt. Detta gäller också andra hus-
31464: färdig år 1968. I den ekonomi- och verksamhets-
31465:                                                     djursbyggnader.
31466: plan för undervisningsministeriets förvaltnings-
31467: område för åren 1988-1992 som är under be-             I spörsmålets motivering nämns svårigheterna
31468: redning har det planerats, att grundreparations-    att besätta den lediga tjänsten som lärare i
31469: projektet för skollägenhetens svingård skall ge-    kreaturshushållning vid Mustiala lantbruksläro-
31470: nomföras åren 1988-89. I den senaste juste-         anstalt. Enligt uppgift från yrkesutbildningssty-
31471: ringen av ekonomi- och verksamhetsplanen på         relsen beror detta inte så mycket på de bristfälli-
31472: medellång sikt har projektet påskyndats. Projek-    ga utrymmena i svingården som på att antalet
31473: tets planering pågår som bäst, och byggnadsby-      personer som utbildas till agronomer är så litet.
31474: 
31475:     Helsingfors den 27 november 1986
31476: 
31477:                                                            Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
31478:                                              1986 vp.
31479: 
31480: kriftligt spörsmål nr 373
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485:                                  Renlund m.fl.: Om ersättning för diabetikernas merkostnader för
31486:                                    maten
31487: 
31488: 
31489:                               Till Riksdagens Herr Talman
31490: 
31491:  Diabetes är en kronisk sjukdom som kräver             Trots olika framställningar till skattestyrelsen
31492: ~gelbunden vård. En viktig del av vården utgör      från diabetesförbundet har detta inte lett till
31493: ieten. I synnerhet diabetiker, som vårdas med       önskat resultat. De cirkulär som skattestyrelsen
31494: 1sulin, kräver en noggrann diet. Då dieten är       skickat ut till skattenämnderna i detta ärende
31495: imförbar med medicinsk vård borde den således       med uppmaning att inta en positiv inställning
31496: iknas som sjukdomskostnad till den del den          till denna fråga, har i de flesta fall gett ett
31497: verstiger normala matkostnader. Diabetikers         negativt resultat om man bortser från ett fåtal
31498: 1erkostnader för maten har i allmän beskatt-        kommuner. Då diabetiker bevisligen har rätt
31499: ingspraxis tyvärr inte accepterats såsom enligt     avsevärda merkostnader för att klara sin sjukdom
31500: <SkL 29 § avdragbara kotsnader. Mao har inte        borde avdrag för en del av matkostnaderna
31501: eller godkänt att dietmaten räknas som utgifter     belviljas vid beskattningen.
31502: llhörande inkomstens förvärvande med hänvis-
31503:                                                       Ett schablonavdrag för diabetiker och andra i
31504: ing till IFSkL 25 § och samma lags 27 §.
31505:                                                     motsvarande situation kunde införas. Avdraget
31506:   Enligt IFSkL 31 § kan om den skattskyldiges       skulle beviljas på basen av läkarintyg.
31507: ~attebetalningsförmåga väsentligen   nedgått be-
31508:                                                        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
31509: :ljas ett avdrag för nedsatt skattebetalningsför-
31510:                                                     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31511: låga med beaktande av de inkomster och den
31512:                                                     ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
31513: irmögenhet, som står till hans och hans familjs
31514:                                                     följande spörsmål:
31515: irfogande. Detta stadgande förutsätter en pröv-
31516: ing, som i de flesta fall har lett till att inget
31517: rdrag har beviljats för diabetikernas merkostna-               Är Regeringen medveten om de mer-
31518:                                                             kostnader, som diabetiker har så som en
31519: ~r för maten. Endast ett fåtal kommuner i vårt
31520:                                                             följd av sin sjukdom, och
31521:  nd har godkänt dessa avdrag. Skattenämnderna
31522: 1t ofta som motivering till sina beslut framfört               vilka åtgärder avser Regeringen vidtaga
31523: :t de inte har laglig rätt att schematiskt utan             för att bevilja diabetikerna rätt till avdrag
31524: :rkställande av i lag stipulerade bedömningar               vid beskattningen för maten till den del
31525: ~vilja detta avdrag.                                        det överstiger normala matkostnader?
31526: 
31527:    Helsingfors den 24 oktober 1986
31528: 
31529:          Boris Renlund                 Ole Wasz-Höckert                Pähr-Einar Hellström
31530:          Ole Norrback                  Elisabeth Rehn                  Henrik Westerlund
31531:          Håkan Malm                    Gunnar Jansson                  Jutta Zilliacus
31532: 
31533: 
31534: 
31535: 
31536:  1143B
31537: 2                                      1986 vp. -- RJ( n:o 373
31538: 
31539: Kirjallinen kysymys n:o 373                                                                    Suomenn
31540: 
31541: 
31542: 
31543: 
31544:                                    Renlund ym.: Sokeritautia sairastavan ruokakustannusten korvaan
31545:                                      sesta
31546: 
31547: 
31548:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31549: 
31550:    Sokeritauti on krooninen tauti, joka vaatii         seen ei ole päästy. Verohallituksen taman asi:
31551: säännöllistä hoitoa. Ruokavalio on tärkeä osa          johdosta verolautakunnille lähettämiin kiertok
31552: hoidosta. Varsinkin insuliinia käyttävät sokeritau-    jeisiin, joissa kehotetaan ottamaan myönteinc
31553: tiset tarvitsevat hyvin tarkan ruokavalion. Kun        kanta tähän asiaan, on useimmiten otettu kieltc
31554: ruokavalio on verrattavissa lääkehoitoon, sen tuli-    nen kanta harvoja kuntia lukuun ottamatt
31555: si kuulua sairauskustannuksiin siltä osin kuin se      Koska sokeritautia sairastavilla todistettavasti c
31556: ylittää tavanomaiset ravintokustannukset. Sokeri-      tuntuvia ylimääräisiä kuluja sairautensa hoidost
31557: tautisen ylimääräisiä ravintokustannuksia ei vali-     osasta ravintokustannuksia tulisi myöntää vähe
31558: tettavasti yleisen verotuskäytännön mukaisesti         nys verotuksessa.
31559: hyväksytä tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n mu-
31560:                                                           Sokeritautisia ja muita vastaavanlaisessa tila
31561: kaisina vähennyskelpoisina menoina.
31562:                                                        teessa olevia varten voitaisiin ottaa käyttöön '
31563:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan          hennys, joka ei olisi harkinnanvarainen va
31564: voidaan verovelvolliselle myöntää vähennys alen-       myönnettäisiin lääkärintodistuksen perusteella
31565: tuneen veronmaksukyvyn nojalla, jos verovelvol-
31566: lisen veronmaksukyky on olennaisesti alentunut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjc
31567: ottaen huomioon hänen tulonsa ja omaisuutensa,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämr
31568: joka on hänen ja hänen perheensä käytössä.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31569: Tämä säännös edellyttää harkintaa, joka useim-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31570: missa tapauksissa on johtanut siihen, ettei sokeri-
31571: tautisille ole myönnetty verovähennystä heidän                    Onko Hallitus tietoinen niistä ylim~
31572: ylimääräisistä ravintokustannuksistaan. Vain har-              räisistä kustannuksista, joita sokeritau
31573: vat maamme kunnat ovat hyväksyneet nämä                        sairastavilla on sairautensa johdosta, ja ,
31574: vähennykset. Verolautakunnat ovat usein perus-                 on,
31575: teluinaan päätöksilleen esittäneet, ettei niillä ole             mihin toimenpiteisiin Hallitus aik
31576: mitään laillista oikeutta kaavamaisesti myöntää                ryhtyä verovähennyksen myöntämise
31577: laissa sääntelemättömiä harkinnanvaraisia vähen-               sokeritautia sairastaville henkilöille h
31578: nyksiä.                                                        dän ravintokustannuksistaan siltä o:
31579:    Sokeritauliliiton verohallitukselle tekemistä               kuin ne ylittävät tavanomaiset ravin1
31580: useista esityksistä huolimatta toivottuun tulok-               kustannukset?
31581: 
31582:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
31583: 
31584:          Boris Renlund                    Ole Wasz-Höckert                Pähr-Einar Hellström
31585:          Ole Norrback                     Elisabeth Rehn                  Henrik Westerlund
31586:          Håkan Malm                       Gunnar Jansson                  Jutta Zilliacus
31587:                                        1986 vp. -- EJC n:o 373                                           3
31588: 
31589: 
31590: 
31591: 
31592:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31593: 
31594:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voi tulla kysymykseen, kun tarvetta siihen harki-
31595: Gainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taan olevan.
31596: lette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-
31597: ~enne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Erityisinä vähennysperusteina laki mainitsee
31598: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nimenomaan elatusvelvollisuuden, työttömyyden
31599: loris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ja sairauden. Nämä perusteet ovat vain esimerk-
31600: ysymyksestä n:o 373:                                   kejä, mutta niiden merkitystä voidaan pitää ko-
31601:                                                        rostettuna harkittaessa vähennyksen myöntämis-
31602:          Onko Hallitus tietoinen niistä ylimää-        tä. Sairauden perusteella voidaan myöntää vä-
31603:       räisistä kustannuksista, joita sokeritautia      hennystä, mikäli sairaudesta on aiheutunut huo-
31604:       sairastavilla on sairautensa johdosta, ja jos    mattavia kustannuksia tai tulon alenemista. Poik-
31605:       on,                                              keuksellisen suurista sairauskuluista voidaan ottaa
31606:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vähennyksenä huomioon sairauskuluvähennyksen
31607:       ryhtyä verovähennyksen myöntämiseksi             enimmäismäärän ylittävä osa. Kustannukset so-
31608:       sokeritautia sairastaville henkilöille hei-      keritaudin, keliakian tai muun sairauden edellyt-
31609:       dän ravintokustannuksistaan siltä osin           tämästä ruokavaliosta voivat niin ikään olla pe-
31610:       kuin ne ylittävät tavanomaiset ravinto-          rusteena vähennyksen myöntämiselle. Niissäkin
31611:       kustannukset?                                    tapauksissa tulee kuitenkin erikseen tutkia, onko
31612:                                                        vähennyksen myöntäminen kohtuullista verovel-
31613:                                                        vollisen tuloihin ja varallisuuteen nähden.
31614:  Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
31615:  seuraavaa:                                               Veronmaksukyvyn alentamisvähennyksen tar-
31616:                                                        koituksena on kaavamaisessa vähennysjärjestel-
31617:  Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön              mässämme antaa verolautakunnille mahdollisuus
31618: ~ronmaksukyky     on hänen ja hänen perheensä          itsenäistä harkintavaltaa käyttäen ottaa huo-
31619: iytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
31620:                                                        mioon tilanteet, joissa jokin erityinen syy on
31621: ttaen erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuu-
31622:                                                        vaikuttanut verovelvollisen talouteen siinä mää-
31623: en, työttömyyden tai sairauden johdosta olen-
31624:                                                        rin, että hänen kykynsä verojensa maksamiseen
31625: aisesti alentunut, vähennetään tulosta kohtuul-        on todella merkittävästi alentunut. Vähennyksen
31626: Gen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 5 300            luonteesta johtuu, etteivät vähennyksen myöntä-
31627: tarkkaa. Tätä tulo- ja varallisuusverolain (1043/      misen perusteet verohallituksen yhtenäistämisoh-
31628: 1) 31 § :ssä tarkoitettua veronmaksukyvyn alen-        jeista huolimatta ole samat kaikkialla maassa.
31629: tmisvähennystä on ehdotettu korotettavaksi             Lisäksi tapaukset ovat varsin erilaisia silloinkin,
31630:  000 markkaan vuodelta 1987 toimitettavassa
31631:                                                        kun vähennystä pyydetään samoilla perusteilla.
31632: :rotuksessa (HE n:o 113).                              Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden pää-
31633:   Verohallitus on ohjeissaan lausunut veronmak-        töksistä voidaan todeta, että sokeritaudin sairas-
31634: tkyvyn alentumisvähennyksen myöntämisperus-            taminen ja siitä johtuvat kulut eivät sinänsä
31635:  ista muun ohessa seuraavaa:                           oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
31636:   Säännöksen mukaan veronmaksukyvyn tulee              seen, vaan perheen käytettävissä olevat tulot on
31637:  la olennaisesti alentunut, jotta vähennys voitai-     erityisesti otettava huomioon (KHO 24.4.1979
31638:  in myöntää. Tämä on harkittava kussakin ta-           n:o 1900, 4.3.1982 n:o 850). Vähennyksen
31639:  mksessa erikseen. Veromaksukyky riippuu ensi-         myöntämisen esteenä saattaa olla myös puutteel-
31640:  laisesti verovelvollisen ja hänen perheensä käy-      linen selvitys veronmaksukykyyn vaikuttavista te-
31641:  ttävissä olevista tuloista ja varallisuudesta. Täl-   kijöistä. Koska sokeritaudin aiheuttamat erityis-
31642:  in otetaan huomioon myös verovapaat tulot ja          menot johtuvat ruokavaliosta, eivätkä tosittein
31643:  ilaiset sosiaaliavustukset. Säännöksen sovelta-       osoitettavista lääkekuluista, saattaa niiden selvit-
31644:   inen ei välttämättä edellytä säälittävien syiden     täminen ja erottelu tavanomaisista muista elanto-
31645:  emassaoloa, vaan vähennyksen myöntäminen              menoista olla hankalaa.
31646: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 373
31647: 
31648:    Kysymyksessä ja sen perusteluissa on esitetty,      sa ei ole merkitystä sillä, onko tulo ans10- v:
31649: että sokeritautia ja muita vastaavia, myös ruoka-      eläketuloa.
31650: valiota vaativia sairauksia sairastavia varten otet-      Invalidivähennyksen tarkoituksena on ottaa V(
31651: taisiin käyttöön vähennys, joka ei olisi harkin-       rotuksessa huomioon sairauden tai vamman a
31652: nanvarainen, kuten veronmaksukyvyn alentumis-          heuttamia kustannuksia. Niissä tapauksissa, joi:
31653: vähennys, vaan myönnettäisiin aina määrätyn            sa esimerkiksi lääkehoitoon tarvittavat lääkke(
31654: suuruisena lääkärintodistuksen perusteella. Vä-        ovat sairausvakuutuslain perusteella kokonaa
31655: hennysjärjestelmäämme kuitenkin sisältyy jo            korvattavia, kuten sokeritaudissa, vähennys tas2
31656: myös tällainen vähennys. Invalidivähennys, josta       esimerkiksi juuri ruokavaliosta johtuvia erityise
31657: säädetään tulo- ja varallisuusverolain 36 ja           suuria kustannuksia. Jos verolautakunta hylb
31658: 57 §:ssä, myönnetään tietyn suuruisena lääkärin-       esitetyn veronmaksukyvyn alentumisvähenny:
31659: todistuksen perusteella, jos sairaudesta, viasta tai   vaatimuksen, syynä saattaa olla, että verovelvoll
31660: vammasta on aiheutunut pysyvä haitta. Invalidi-        selle myönnetään myös invalidivähennys, eik
31661: vähennyksen enimmäismäärä kunnallisverotuk-            sen määrän ylittäviä sairaudesta johtuvia menoj
31662: sessa on 2 600 markkaa, jos sairaudesta johtuva        ole esitetty olleen. Korkeimman hallinto-oiket
31663: haitta esitetyn selvityksen mukaan on 100-pro-         den julkaistuissa päätöksissäkin näyttäisi verot
31664: senttinen. Jos haitta-aste on vähäisempi, mutta        maksukyvyn alentumisvähennys usein myönnc
31665: kuitenkin vähintään 30 prosenttia, on vähennyk-        tyn silloin, kun sokeritautia sairastaa verovelvoll
31666: sen määrä prosenttimäärän osoittama osuus              sen lapsi, jolla ei ole omia tuloja ja siten mahdo
31667: 2 600 markasta. Invalidivähennyksen suuruus            lisuutta invalidivähennyksen tekemiseen.
31668: määrätään valtionverotuksen muun ansiotulon               Tarkan ruokavalion noudattaminen saattaa a
31669: kuin eläketulon perusteella, josta on vähennetty       heuttaa ylimääräisiä elantomenoja. Kun myi
31670: luonnolliset vähennykset. Invalidivähennys teh-        terveitten henkilöitten ruokailutottumuksissa o
31671: dään vielä kuluvana ja ensi vuonna kunnallisve-        kuitenkin huomattavia eroavaisuuksia, voitanee
31672: rotuksessa myös eläketulosta tulo- ja varallisuus-     vähennysjärjestelmäämme jo sisältyvillä, edel
31673: verolain 36 §:ään säädetyn väliaikaisen lisäyksen      selostetuilla vähennyksillä riittävästi tasata sairat
31674: perusteella. Valtionverotuksessa invalidivähennys      desta johtuvia ravintokustannuksia. Vähennyste
31675: vähennetään verosta. Sen enimmäismäärä on 660          lukumäärää verotuksessa ei siten ole tällä peru
31676: markkaa. Jos haitta-aste on pienempi kuin 100          teella tarkoituksenmukaista lisätä. Muihin to
31677: prosenttia, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-          menpiteisiin kuin jo alussa mainittuun ver01
31678: senttia, on vähennyksen suuruus prosenttimäärän        maksukyvyn alentumisvähennyksen korotusehdc
31679: osoittama osuus 660 markasta. Valtionverotukses-       tukseen hallitus ei tässä asiassa aio ryhtyä.
31680: 
31681:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
31682: 
31683:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
31684:                                      1986 vp. -       KK n:o 373                                      5
31685: 
31686: 
31687: 
31688: 
31689:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
31690: 
31691:  1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            men de kan anses ha en framhävd betydelse då
31692: 1ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         frågan om att bevilja avdraget prövaso Avdraget
31693: en 24 oktober 1986 tili vederbörande medlem           kan beviljas på grund av sjukdom, om sjukdo-
31694: r statsrådet översänt avskrift av följande av         men har medfört märkbara kostnader elier en
31695: ksdagsman Boris Renlund m.fl. undertecknade           minskning av inkomsteno Vid exceptionelit höga
31696: >Örsmål nr 373:                                       sjukdomskostnader kan den del som överstiger
31697:                                                       maximibeloppet för sjukdomskostnadsavdraget
31698:         Är Regeringen medveten om de mer-             beaktas som avdrago Kostnaderna för diet, som
31699:      kostnader, som diabetiker har så som en          diabetes, celiaki eller någon annan sjukdom
31700:      följd av sin sjukdom, och                        förutsätter, kan likaså utgöra en grund för bevil-
31701:         vilka åtgärder avser Regeringen vidtaga       jande av avdraget. Även i dessa fali måste man
31702:      för att bevilja diabetikerna rätt tili avdrag    emeliertid särskilt pröva om det är skäligt att
31703:      vid beskattningen för maten tili den del         avdraget beviljas med avseende på den skattskyl-
31704:      det överstiger normala matkostnader?             diges inkomster och förmögenheto
31705:                                                          Syftet med avdraget för nedsatt skattebetal-
31706:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsförmåga är att i vårt schematiska avdragssys-
31707: tföra följande:                                       tem ge skattenämnderna möjlighet att med hjälp
31708: Har under skatteåret i Finland bosatt persons         av en självständig prövningsrätt beakta sådana
31709: attebetalningsförmåga med beaktande av de             fall där någon särskild orsak har påverkat den
31710: komster och den förmögenhet, som står tili            skattskyldiges ekonomi tili den grad att hans
31711: ms och hans familjs förfogande, av särskild           förmåga att betala sina skatter faktiskt märkbart
31712: sak, såsom försörjningsplikt, arbetslöshet elier      har nedgåtto Att grunderna för beviljande av
31713: 1kdom, väsentligen nedgått, avdras från in-           avdraget trots skattestyrelsens samordningsdirek-
31714: msten ett skäligt belopp, dock ej mera än             tiv inte är de samma i hela landet är en följd av
31715: 300 mark. Det har föreslagits att detta avdrag        avdragets natur Det är dessutom fråga om fall av
31716:                                                                      0
31717: 
31718: 
31719: 
31720: 
31721: r nedsatt skattebetalningsförmåga, som avses i        mycket olika slag, även när det anhålis om
31722:   § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet         avdrag på samma grundero Av högsta förvalt-
31723: 043/74), skali höjas tili 6 000 mark vid be-          ningsdomstolens beslut kan man toexo konstatera
31724: attningen för år 1987 (RP nr 113).                    att diabetes och de kostnader denna sjukdom
31725:  Skattestyrelsen nämner i sina anvisningar om         medför inte i och för sig ger rätt tili avdrag för
31726: Jnderna för beviljande av avdrag för nedsatt          nedsatt skattebetalningsförmåga, utan de in-
31727: lttebetalningsförmåga bl.a. följande:                 komster som står tili familjens förfogande måste
31728:  Enligt stadgandet skali skattebetalningsförmå-       särskilt beaktas (HFD 2404.1979 nr 1900,
31729:  n väsentligen ha nedgått för att avdraget skali      4.301982 nr 850). Även en bristfäliig utredning
31730:  nna beviljas. Detta måste prövas särskilt från       om de faktorer som inverkar på skattebetalnings-
31731:  1 tili fali. Skattebetalningsförmågan är i första    förmågan kan utgöra ett hinder för beviljande av
31732:  nd beroende av de inkomster och den                  avdrageto Eftersom de särskilda kostnader som
31733:  :mögenhet som står tili den skattskyldiges och       sjukdomen diabetes medför förorsakas av dieten
31734:  ns familjs förfogande Härvid beaktas även
31735:                         0
31736:                                                       och inte av läkemedelskostnader, vilka kan påvi-
31737:  tttefria inkomster och olika sociala understöd   0
31738:                                                       sas med hjälp av kvitton, kan det vara svårt att
31739:  : tiliämpande av stadgandet förutsätter inte         utreda dem och skilja dem från de vanliga andra
31740:  dvändigtvis att ömkansvärda skäl föreligger,         levnadskostnaderna.
31741:  tn ett beviljande av avdraget kan komma i               1 spörsmålet och motiveringen tili det föreslås
31742:   ga om det prövas att behov härav föreligger.        att för diabetiker och andra som lider av någon
31743:   Som särskilda avdragsgrunder nämner lagen           motsvarande sjukdom, som också kräver en diet,
31744:  :ryckligen försörjningsplikt, arbetslöshet och       kunde införas ett avdrag, vilket inte skulie vara
31745:   kdomo Dessa grunder utgör endast exempel,           underkastat prövning såsom avdraget för nedsatt
31746: 6                                        1986 vp. -      KK n:o 373
31747: 
31748: skattebetalningsförmåga, utan vilket alltid skulle       som förorsakas av sjukdom eller skada, beakt;
31749: beviljas till ett visst belopp på basis av läkarintyg.   vid beskattningen. 1 sådana fall då t.ex. d
31750: Det ingår dock redan också ett sådant avdrag i           läkemedel som den medicinska vården krävc
31751: vårt avdragssystem. lnvalidavdrag, varom stadgas         ersätts i sin helhet med stöd av sjukförsäkringsh
31752: i 36 och 57 §§ lagen om skatt på inkomst och             gen, såsom vid diabetes, jämnar avdraget t
31753: förmögenhet, beviljas till ett visst belopp på basis     speciellt höga kostnader, vilka förorsakas av t.e
31754: av läkarintyg, om den skattskyldige genom sjuk-          just dieten. Om skattenämnden avslår ett fran
31755: dom, lyte eller kroppsskada har åsamkats bestå-          fört krav på avdrag för nedsatt skattebetalning.
31756: ende men. Vid kommunalbeskattningen är inva-             förmåga, kan orsaken vara den att den skattsky
31757: lidavdragets maximibelopp 2 600 mark, om inva-           dige också beviljas invalidavdrag och att det in1
31758: liditetsgraden för det men som sjukdomen åsam-           har påvisats att sjukdomen har medfört utgiftl
31759: kar enligt företedd utredning är 100 procent.            till ett belopp som överstiger invalidavdrage
31760: Om invaliditetsgraden är lägre, men likväl minst         belopp. Även i de beslut som högsta förval
31761: 30 procent, utgör avdragets belopp en mot                ningsdomstolen har publicerat ser det ut som 01
31762: procenttalet svarande del av 2 600 mark. Storle-         avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga ofi
31763: ken av invalidavdraget bestäms enligt det vid            har beviljats i sådana fall då den skattskyldig1
31764: statsbeskattningen tillämpade begreppet annan            barn lider av diabetes, eftersom barnet inte h:
31765: förvärvsinkomst än pensionsinkomst, sedan de             egna inkomster och sålunda inte möjligheter a
31766: naturliga avdragen avdragits härifrån. Ännu vid          göra invalidavdrag.
31767: kommunalbeskattningen för innevarande och                    Om någon måste hålla sträng diet kan det1
31768: nästa år görs invalidavdraget även från pensions-        medföra extra levnadskostnader. Då emellerti
31769: inkomsten i enlighet med ett temporärt tillägg           även friska människors matvanor märkbart skilj·
31770: till 36 § lagen om skatt på inkomst och                  sig från varandra, torde de avdrag som red~
31771: förmögenhet. Vid statsbeskattningen avdras inva-         ingår i vårt avdragssystem och för vilka h:
31772: lidavdraget från skatten. Maximibeloppet är 660          redogjorts ovan i tillräckligt hög grad kunr
31773: mark. Om invaliditetsgraden är lägre än 100              jämna ut de matkostnader som förorsakas ;
31774: procent, men likväl minst 30 procent, utgör              någon sjukdom. Det är således inte ändamålse1
31775: avdragets belopp en mot procenttalet svarande            ligt att på denna grund öka antalet avdrag v:
31776: del av 660 mark. Vid statsbeskattningen har det          beskattningen. Andra åtgärder än det förslag t
31777: ingen betydelse om inkomsten är förvärvs- eller          en höjning av avdraget för nedsatt skattebet~
31778: pensionsinkomst.                                         ningsförmåga vilket nämndes redan i börj;
31779:     Syftet med invalidavdraget är att kostnader,         ämnar regeringen inte vidta i denna fråga.
31780: 
31781:      Helsingfors den 28 november 1986
31782: 
31783:                                                                               Minister Pekka Vennamo
31784:                                                 1986 vp.
31785: 
31786: Kirjallinen kysymys n:o 374
31787: 
31788: 
31789: 
31790: 
31791:                                     Elo ym.: Eläkeläisten asumistukijärjestelmän kehittämisestä
31792: 
31793: 
31794:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31795: 
31796:    Eläkeläisten asumistukijärjestelmä uus1tt11n        loin kaavailemassa muodossa. Ne rahat, joita
31797: vuonna 1982. Silloin oli tarkoituksena saattaa         käytetään eläkeläisten asumistukeen, palautuvat
31798: omakotitalossa asuvat eläkeläiset asumistuen pii-      varmasti takaisin siinä muodossa, että eläkeläiset
31799: riin. Hallituksen antamassa lakiesityksessä kuvat-     pyrkivät asumaan mahdollisimman pitkään
31800: tiin tulevaa kehitystä niin, että tänä vuonna saisi    omassa kodissaan turvautumatta yhteiskunnan
31801: jo 86 000 omakotitalossa asuvaa eläkeläistä asun-      järjestämään laitoshoitoon.
31802: totukea ja että asumistukeen käytettäisiin 52
31803: miljoonaa markkaa vuoden 1981 rahassa laskien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31804: enemmän varoja kuin vuonna 1982.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31805:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31806:    Kehitys asumistuen osalta ei ole ollut lainkaan     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31807: toivotun mukaista. Vain 9 000 omakotitalossa
31808: asuvaa eläkeläistä saa tällä hetkellä asuntotukea,
31809: joten hallituksen lakiesityksen tavoitteet eivät ole             Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei voi-
31810: läheskään toteutuneet. Eläkeläisten asuntorukiin              massa oleva eläkeläisten asumistukilaki
31811: käytettävä rahamäärä on reaalisesti oleellisesti              ole täyttänyt läheskään niitä odotuksia,
31812: alentunut. Tämän lisäksi arviolta 22 000 elä-                 joita siihen asetettiin lain säätämisen ai-
31813: keläistä on kokonaan menettänyt oikeutensa asu-               koihin, ja jos on,
31814: mistukeen uusitun asumistukilain perusteella.                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31815: Niinpä asumistukea vuonna 1982 sai 17 3 000 ja                ryhtyä erityisesti omakotitaloissa asuvien
31816: nyt enää 151 000 eläkeläistä.                                 eläkeläisten asumistukilain toteuttami-
31817:    On välttämätöntä, että vuonna 1982 uusittu                 seksi hallituksen vuonna 1982 lupaamalla
31818: asumistukilaki pannaan toimeen hallituksen sil-               tavalla?
31819: 
31820:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
31821: 
31822:            Mikko Elo                      Mikko Jokela                  Anssi Joutsenlahti
31823:                        Esko Helle                               Pirkko Valtonen
31824: 
31825: 
31826: 
31827: 
31828:  261134R
31829: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 374
31830: 
31831: 
31832: 
31833: 
31834:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31835: 
31836:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tai perusparannettu ennen vuotta 197 4, korote-
31837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taan sekä lämmitys- että kunnossapitonormeja 30
31838: olette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        prosentilla. Vahvistetut normit on sidottu eläk-
31839: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keensaajien asumistukilain 13 §:n perusteella
31840: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kansaneläkeindeksiin. Valtioneuvoston on kui-
31841: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          tenkin vuosittain tarkistettava, vastaavatko kan-
31842: kysymyksestä n:o 374:                                 saneläkeindeksillä tarkistetut normit riittävässä
31843:                                                       määrin asumiskustannuksissa yleensä tapahtunei-
31844:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei voi-   ta muutoksia.
31845:        massa oleva eläkeläisten asumistukilaki
31846:        ole täyttänyt läheskään niitä odotuksia,          Eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
31847:        joita siihen asetettiin lain säätämisen ai-    annetun lain voimaantulosäännöksen mukaan
31848:        koihin, ja jos on,                             omakotitalossa asuvien eläkkeensaajien normin-
31849:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mukaisista asumiskustannuksista otetaan vuosina
31850:        ryhtyä erityisesti omakotitaloissa asuvien     1984 ja 1985 huomioon 80 prosenttia, vuosina
31851:        eläkeläisten asumistukilain toteu ttami-       1986 ja 1987 90 prosenttia ja vuodesta 1988
31852:        seksi hallituksen vuonna 1982 lupaamalla       lukien 100 prosenttia. Kasvavat eläkemenot aset-
31853:        tavalla?                                       tivat kuitenkin eräitä rajoituksia sosiaaliturvan
31854:                                                       kehittämiselle. Hallituksen näkemyksen mukaan
31855:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ensisijaisena tavoitteena sosiaaliturvaa kehitettä-
31856: ti seuraavaa:                                         essä tuli olla kansaneläkeuudistuksen II B- ja
31857:    Kansaneläkejärjestelmän     kokonaisuudistusta     III-vaiheen toteutuminen. Tästä syystä oli muun
31858: koskevan II A -vaiheen {lait 103-1111 82) yhtey-      muassa eläkkeensaajien asumistukijärjestelmää
31859: dessä eläkkeensaajien asumistukilakia muutettiin      rajoitettava. Eduskunta hyväksyi 29.12.1983 lain
31860: siten, että asumistukijärjestelmän piiriin tulivat    eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
31861: entistä laajemmin myös omakotitalossa asuvat          annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami-
31862: eläkkeensaajat. Laki eläkkeensaajien asumistuki-      sesta (1128/83). Sen mukaan otetaan hoitome-
31863: lain muuttamisesta (112/82) antoi mahdollisuu-        noina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuk-
31864: den ottaa huomioon vuoden 1984 alusta omako-          sista huomioon vuosina 1984 ja 1985 80 prosen-
31865: titalossa asuvien eläkkeensaajien asumiskustan-       tin sijasta 60 prosenttia ja vuosina 1986 ja 1987
31866: nuksissa myös asunnon hoitomenot. Hoitomenot          90 prosentin sijasta 70 prosenttia. Vuodesta 1988
31867: jaetaan lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustan-       ne hyväksytään täysimääräisinä. Omakotitalojen
31868: nuksiin. Valtioneuvosto vahvistaa hoitomenot          hoitomenoina hyväksyttävät keskimääräiset kus-
31869: keskimääräisten kustannusten mukaisina eli niin       tannukset otetaan siten vuonna 1988 huomioon
31870: sanottuina normeina. Jos asunto on rakennettu         hallituksen vuonna 1982 esittämällä tavalla.
31871: 
31872:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
31873: 
31874:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31875:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 374                                        3
31876: 
31877: 
31878: 
31879: 
31880:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
31881: 
31882:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1974, höjs norrnerna för såväl uppvärmnings-
31883: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som underhåliskostnader med 30 procent. På
31884: den 24 oktober 1986 tili vederbörande medlem         basis av 13 § lagen om bostadsstöd för pensions-
31885: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tagare är de faststälida normerna bundna vid
31886: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade            folkpensionsindex. Statsrådet skali dock årligen
31887: spörsmål nr 374:                                     kontrollera, att de normer som justerats med
31888:                                                      folkpensionsindex tillräckligt väl motsvarar de
31889:           Är Regeringen medveten om att den          förändringar som boendekostnaderna alimänt har
31890:        gäliande lagen om bostadsbidrag för pen-      undergått.
31891:        sionstagare inte på långt när har uppfylit       Enligt ikraftträdelsestadgandet i lagen angåen-
31892:        de förväntningar som stälides på lagen då     de ändring av lagen om bostadsbidrag för pen-
31893:        den stiftades och om så är faliet,            sionstagare beaktas för pensionstagare, som bor i
31894:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      egnahemshus, 80 procent av de normenliga
31895:        för att lagen om bostadsbidrag för pen-       boendekostnaderna under åren 1984 och 1985,
31896:        sionstagare skali genomföras på det sätt      90 procent under åren 1986 och 1987 och 100
31897:        som Regeringen lovade år 1982?                procent fr.o.m. år 1988. Ökningen i pensionsut-
31898:                                                      gifterna begränsar dock i viss mån utbyggnaden
31899:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     av socialskyddet. Enligt regeringens uppfattning
31900: anföra följande:                                     borde genomförandet av skedena II B och III av
31901:    I samband med II A-skedet i den övergripande      folkpensionsreformen vara det främsta målet vid
31902: revideringen av folkpensionssystemet (lagarna        utbyggandet av socialskyddet. Av denna orsak
31903: 10 3--111182) ändrades lagen om bostadsbidrag        måste bl.a. systemet med bostadsstöd för pen-
31904: för pensionstagare så, att även sådana pensionsta-   sionstagare begränsas. Riksdagen godkände
31905: gare som bor i egnahemshus i större utsträckning     29.12.1983 en lag om ändring av ikraftträdelse-
31906: än tidigare inlemmades i bostadsbidragssystemet.     stadgandet i lagen angående ändring av lagen
31907: Lagen angående ändring av lagen om bostadsbi-        om bostadsbidrag för pensionstagare (1128/83). I
31908: drag för pensionstagare (112/82) gav möjlighet       enlighet härmed beaktas under åren 1984 och
31909: att fr.o.m. ingången av år 1984 beakta även          1985 80 procent i stäliet för 60 procent av de
31910: utgifterna för skötsel av bostad som boendekost-     godtagbara genomsnittliga kostnaderna såsom
31911: nader för de pensionstagare som bor i egnahems-      utgifter för skötsel av bostad och 90 procent i
31912: hus. Utgifterna för skötsel av bostad uppdelas i     stäliet för 70 procent under åren 1986 och 1987.
31913: uppvärmnings-, vatten- och underhåliskostnader.      Fr.o.m. år 1988 godkänns nämnda kostnader tili
31914: Statsrådet faststälier utgifterna för skötsel av     fulit belopp. De godtagbara genomsnittliga kost-
31915: bostad tili belopp, som motsvarar kostnaderna i      naderna beaktas m.a.o. år 1988 såsom utgifter
31916: genomsnitt, dvs. som s.k. normer. Om bostaden        för skötsel av egnahemshus på det sätt som
31917: är byggd eller genomgripande renoverad före år       regeringen föreslog år 1982.
31918: 
31919:      Helsingfors den 28 november 1986
31920: 
31921:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
31922:                                                1986 vp.
31923: 
31924: Kirjallinen kysymys n:o 375
31925: 
31926: 
31927: 
31928: 
31929:                                   Perho: Talouskoulujen antaman opetuksen ottamisesta huomioon
31930:                                      yhteisvalinnassa
31931: 
31932: 
31933:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31934: 
31935:    Valtioneuvosto antoi muuttaessaan keskiasteen     tarpeellisempaa nykyään, jolloin kodin tehtäviin
31936: kehittämisohjelmaa 22.5.1986 ohjeet ammatillis-      perehdyttäminen ei kulje perintönä vanhemmilta
31937: ten oppilaitosten oppilasvalintaperusteista. Tä-     lapsille molempien vanhempien ollessa usein
31938: män päätöksen pohjalta ammattikasvatushallitus       töissä kodin ulkopuolella. Bruttokansantulosta
31939: vahvisti vuoden 1987 oppilasvalintakriteerit. Ai-    käytetään noin 70 % kotitalouksien kautta. Ei
31940: kaisemmin valintaperusteina käytetyt lisäkoulu-      ole siis yhdentekevää, kuinka tämä raha kulute-
31941: tuspisteet poistuvat. Ainoastaan yleissivistävistä   taan. Kaiken kaikkiaan talouskoulussa annettava
31942: lisäopinnoista, joiksi lasketaan peruskoulun lisä-   opetus palvelee kaikkia kansalaisia, ja siitä koitu-
31943: luokan hyväksytty suorittaminen sekä kansan-         va hyöty tulee koko yhteiskunnan hyväksi.
31944: opiston peruskoululinjan tai kansanopiston yleis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31945: linjan hyväksytty suorittaminen, saa 2 pistettä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31946:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31947:   Talouskoulua ei kuitenkaan lasketa yleissivistä-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31948: väksi koulutukseksi, vaikka talouskoulun opetus-
31949: suunnitelma on käytännön työhön suuntautuva.                   Aikooko Hallitus muuttaa yhteisvalin-
31950: Yhden lukukauden mittaisen talouskoulun ta-                  nan valintaperusteita siten, että talous-
31951: voitteena on antaa valmiudet oman kodin tehtä-               koulun antama opetus ja työkokemus
31952: vien hoitoon. Tällainen opiskelu on entistäkin               otettaisiin huomioon lisäpisteinä?
31953: 
31954:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
31955: 
31956:                                             Heikki Perho
31957: 
31958: 
31959: 
31960: 
31961: 261144C
31962: 2                                      1986 vp. -- RJ< n:o 375
31963: 
31964: 
31965: 
31966: 
31967:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31968: 
31969:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja lukion suorittamisen jälkeen hankitusta muus-
31970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta koulutuksesta annettavat ns. lisäkoulutuspis-
31971: olette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-         teet on pääsääntöisesti poistettu valintaperusteis-
31972: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ta. Edellisvuosina yhteisvalinnassa on annettu
31973: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        hakijoille lisäpisteitä peruskoulun ja lukion jäl-
31974: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      keisestä muusta koulutuksesta. Käytännössä lisä-
31975: myksestä n:o 375:                                      koulutuspisteet johtivat siihen, että koulutukseen
31976:                                                        pyrkivät nuoret suosituille aloille päästäkseen
31977:           Aikooko Hallitus muuttaa yhteisvalin-        ensin hankkivat muuta koulutusta saadakseen
31978:         nan valintaperusteita siten, että talous-      lisäpisteitä ja parantaakseen pääsymahdollisuuk-
31979:         koulun antama opetus ja työkokemus             siaan. Kun tavoitteena on tarjota ammatillinen
31980:         otettaisiin huomioon lisäpisteinä?             koulutus koko ikäluokalle ja kun koulutusajat
31981:                                                        koulunuudistuksen myötä muutenkin pitenevät,
31982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ei enää ole tarkoituksenmukaista lisätä koulutus-
31983: ti seuraavaa:                                          väyliin lähes pakollisia mutkia. Tällaiseksi voisi
31984:    Läänin oppilasvalintalautakunnasta annetun          muodostua talouskoulukin eräille aloille, jos sen
31985: asetuksen (A 293177, muutettu A 6271 79) mu-           käymistä voimakkaasti tuettaisiin lisäpisteillä.
31986: kaisesti ammattikasvatushallitus päättää yhteisva-
31987:                                                           Peruskoulun ja lukion jälkeen suoritettavat
31988: linnassa noudatettavista ammatillisten oppilaitos-
31989:                                                        lisäopinnot esim. ammatillisissa oppilaitoksissa,
31990: ten oppilasvalinnan perusteista. Valtioneuvosto
31991:                                                        talouskouluissa ja kansanopistoissa parantavat si-
31992: antoi 22.5.1986 päätöksellään vuosille 1986--88
31993:                                                        nänsä oppilaiden valmiuksia ammatillisen koulu-
31994: hyväksytyn keskiasteen koulutuksen kehittämis-
31995:                                                        tuksen kannalta. Aikaisempi ammatillinen kou-
31996: ohjelman muuttamisesta ohjeet oppilasvalinnan
31997:                                                        lutus luetaan edelleen hakijoille eduksi silloin,
31998: kehittämisestä. Ammattikasvatushallituksen vuo-
31999:                                                        kun valitaan oppilaita suoraan peruslinjojen eri-
32000: delle 1987 vahvistamat yhteisvalinnan valintape-
32001:                                                        koistumislinjoille ilman yleisjakson suoritusta.
32002: rusteet perustuvat tähän valtioneuvoston päätök-       Koti- ja laitostalouden peruslinjan erikoistumis-
32003: seen.                                                  linjoille pyrittäessä otetaan näissä tapauksissa ta-
32004:    Valtioneuvoston päätöksen mukaan oppilas-
32005:                                                        louskouluopetus huomioon ammatilliseen koulu-
32006: valintajärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi ase-
32007:                                                        tukseen rinnastettavana koulutuksena. Kun siis
32008: tetaan mahdollisuuden tarjoaminen yhden am-
32009:                                                        peruskoulun suorittanut nuori pyrkii yleisjaksoa
32010: matillisen tutkinnon suorittamiseen kaikille pe-
32011:                                                        suorittamatta suoraan erikoistumislinjoille, ta-
32012: ruskoulussa ja lukiossa opintonsa päättäville. Täs-
32013:                                                        louskouluopetus vähentää pituutensa verran vaa-
32014: sä tarkoituksessa oppilasvalinnan perusteet laadi-
32015:                                                        dittua työkokemuksen määrää.
32016: taan sellaisiksi, että peruskoulusta ja lukiosta
32017: vuosittain pääsevät voivat pääsääntöisesti siirtyä        Lisäpisteitä on edellä esitetyllä tavalla luovuttu
32018: välittömästi ammatilliseen koulutukseen. Samal-        yhteisvalinnassa -- siis otettaessa oppilaita mm.
32019: la kuitenkin turvataan ammatillista koulutusta         yleisjaksolle -- sen takia, että muusta koulutuk-
32020: vailla olevien, vanhempien hakijoiden pääsymah-        sesta annettavat lisäpisteet ovat ristiriidassa koko
32021: dollisuudet ja taataan osalle ammatillisen tutkin-     ikäluokan koulutustavoitteen ja koulutusväylien
32022: non suorittaneista mahdollisuudet edetä seuraa-        avaamisen kanssa. Lisäpisteiden poistamisella ei
32023: valle koulutusasteelle tai vaihtaa alaa.               haluta vähentää talouskoulujen arvoa ja merkitys-
32024:    Ammattikasvatushallituksen vuodelle 1987            tä, eikä talouskoulun arvo ja merkitys voikaan
32025: vahvistamat valintaperusteet on laadittu edellä        olla kiinni sellaisesta toissijaisesta tekijästä kuin
32026: mainittujen periaatteiden pohjalta. Yhteisvalin-       lisäkoulutuspisteistä. Näin ollen hallituksella ei
32027: taperusteiden rakennetta on muutettu edellis-          ole huomauttamista ammattikasvatushallituksen
32028: vuosiin verrattuna mm. siten, että peruskoulun         tekemään päätökseen nähden.
32029: 
32030:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
32031: 
32032:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
32033:                                       1986 vp. -- EJ( n:o 375                                            3
32034: 
32035: 
32036: 
32037: 
32038:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32039: 
32040:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          per. Principerna för den gemensamma elevantag-
32041: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningen har, jämfört med tidigare år, ändrats
32042: den 24 oktober 1986 tili vederbörande medlem          bl.a. så att man i huvudsak har slopat de extra
32043: av statsrådet översänt avskrift av följande av        poäng som de sökande har kunnat få för utbild-
32044: riksdagsledamot Heikki Perho undertecknade            ning efter grundskolan och gymnasiet. Under
32045: spörsmål nr 375:                                      tidigare år gavs de sökande extra poäng för annan
32046:                                                       utbildning, som de hade genomgått efter grund-
32047:           Ämnar Regeringen ändra principerna          skolan och gymnasiet. I praktiken ledde detta tili
32048:        för gemensam elevantagning så, att un-         att de ungdomar som sökte sig tili utbildning
32049:        dervisning och arbetserfarenhet som er-        först, i syfte att skaffa sig tillträde tili populära
32050:        hålls vid hushållsskola, räknas tili godo      områden, skaffade sig annan utbildning för att få
32051:        som extra poäng?                               extra poäng och förbättra sina möjligheter att
32052:                                                       vinna inträde. Då målet är att erbjuda hela
32053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       årsklassen yrkesutbildning och då utbildnings-
32054: anföra följande:                                      tiden också annars förlängs på grund av skolrefor-
32055:    I enlighet med förordningen om elevantag-          men, är det inte längre ändamålsenligt att tili
32056: ningsnämnder i länen (F 293/77, ändrad F 6271         utbildningsvägarna foga sådana nära nog obliga-
32057: 79) besluter yrkesutbildningsstyrelsen om grun-       toriska omvägar. Också hushålisskolan kunde bli
32058: derna för antagning av elever tili yrkesläroanstal-   en sådan omväg tili vissa områden, om genom-
32059: terna.                                                gång av hushållsskola kraftigt skulie stödas med
32060:                                                       extra poäng.
32061:    Statsrådet gav 22.5.1986 genom sitt beslut om
32062: ändring av det för åren 1986--88 godkända                 Tilläggsstudier t.ex. vid yrkesläroanstalter,
32063: utvecklingsprogrammet för mellanstadieutbild-         hushålisskolor och folkhögskolor efter grundsko-
32064: ningen anvisningar om utvecklande av elevantag-       lan och gymnasiet förbättrar i sig elevernas kapa-
32065: ningen. De principer som yrkesutbildningsstyrel-      citet med tanke på yrkesutbildningen. Tidigare
32066: sen har fastställt för den gemensamma elevantag-      yrkesutbildning räknas alitjämt de sökande tili
32067: ningen år 1987 grundar sig på detta statsrådsbe-      godo i de fall där man antar elever direkt tili
32068: slut.                                                 grundlinjernas specialiseringslinjer utan att kräva
32069:    Enligt statsrådets beslut ställs som elevantag-    att den alimänna perioden genomgås. I fråga om
32070: ningssystemets primära mål att erbjuda alla dem       sökande tili specialiseringslinjerna vid grundlin-
32071: som avslutar sina studier vid grundskola och          jen för hem- och anstaltsekonomi beaktas i dessa
32072: gymnasium möjlighet att avlägga en yrkesexa-          fali undervisning vid hushålisskola såsom en med
32073: men. I detta syfte utformas principerna för           yrkesutbildning jämförbar utbildning. Då alitså
32074: elevantagningen så att huvudregeln blir den att       en ung person, som har genomgått grundskolan,
32075: de som årligen går ut grundskolan och gymnasiet       söker direkt tili specialiseringslinjerna utan att
32076: direkt kan övergå tili yrkesutbildning. Samtidigt     genomgå den alimänna perioden förkortar sådan
32077: tryggas dock möjligheterna för äldre sökande,         undervisning, som vederbörande har erhåliit vid
32078: som saknar yrkesutbildning, att erhålla en studie-    hushållsskola längden av den arbetserfarenhet
32079: plats. Dessutom tillförsäkras en del av den som       som erfordras med den tid undervisningen i fråga
32080: avlagt yrkesexamen möjligheten att gå vidare tili     har pågått.
32081: följande utbildningsnivå eller byta bransch.              Inom den gemensamma elevantagningen har
32082:     De principer för elevantagningen som yrkesut-     man frångått de extra poängen på det ovan
32083:  bildningsstyrelsen har fastställt för år 1987 är     angivna sättet -- således vid antagning av elever
32084: uppgjorda på grundval av ovan anförda princi-         tili bl.a. den alimänna perioden -- därför att
32085: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 375
32086: 
32087: extra poäng, som ges för annan utbildning, står i   skolornas värde och betydelse vilka ime heller
32088: strid med målet att ge hela årsklassen utbildning   kan bero på en sådan sak som de extra poängen.
32089: och öppna utbildningsvägarna. Genom att slopa       Sålunda har regeringen ingenting att anmärka på
32090: de extra poängen vill man inte minska hushålls-     yrkesutbildningsstyrelsens beslut i saken.
32091: 
32092:     Helsingfors den 27 november 1986
32093: 
32094:                                                           Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
32095:                                                  1986 vp.
32096: 
32097: Kirjallinen kysymys n:o 376
32098: 
32099: 
32100: 
32101: 
32102:                                    Kortesalmi:   Korkotukiluottojen myöntämisestä Pohjois-Suomen
32103:                                       alueella toimiville kauppapuutarhoille
32104: 
32105: 
32106:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32107: 
32108:    Pohjois-Suomen alueella olevat kauppapuutar-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32109: hat ovat iältään nuoria ja niitä rasittavat raskaat   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32110: perustamiskustannukset. Lisäksi kauppapuutar-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32111: hat Pohjois-Suomen alueella ovat alityöllistetty-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32112: jen sijaintipaikkakuntiensa huomattavia työllistä-
32113: jiä.
32114:    Puutarha-ala ei kuulu halpakorkoisten lainojen               Mihin toimenpuetsun Hallitus aikoo
32115: piiriin ja on riskialtis. Ammattikunnan jatkuvuus            ryhtyä pitkäaikaisten korkotukiluottojen
32116: on turvattava ja kauppapuutarhojen toiminta-                 myöntämiseksi Pohjois-Suomen alueella
32117: edellytyksiä parannettava.                                   toimiville kauppapuutarhoille?
32118: 
32119:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
32120: 
32121:                                          J. Juhani Kortesalmi
32122: 
32123: 
32124: 
32125: 
32126: 261107M
32127: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 376
32128: 
32129: 
32130: 
32131: 
32132:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32133: 
32134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              1980-luvun alussa suhtauduttiin kasvihuone-
32135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           viljelyalan laajentamisen tukemiseen pidättyvästi
32136: olette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-          sen johdosta, että markkinoilla oli syntynyt liika-
32137: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tarjonnan aiheuttamia häiriöitä.
32138: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.
32139: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta           Hallitus on kuluvana vuonna antanut edus-
32140: kysymyksestä n:o 376:                                   kunnalle esityksen laiksi maaseudun pienimuo-
32141:                                                         toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä. Lain
32142:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tarkoituksena on edistää liitännäiselinkeinojen
32143:         ryhtyä pitkäaikaisten korkotukiluottojen        harjoittamista koko maassa. Tuen myöntämisen
32144:         myöntämiseksi Pohjois-Suomen alueella           edellytyksenä olisi yritystoiminnan pienimuotoi-
32145:         toimiville kauppapuutarhoille?                  suus. Yritystoiminta katsottaisiin pienimuotoi-
32146:                                                         seksi, jos se työllistää alkutuotanto mukaan lu-
32147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kien yrittäjän lisäksi keskimäärin enintään kolme
32148: ti seuraavaa:                                           henkilöä. Pienimuotoiseksi katsottaisiin aina yri-
32149:    Maatilalain nojalla voidaan myöntää halpakor-        tystoiminta, jota harjoitetaan yksinomaan yrittä-
32150: koisia lainoja varsin pitkillä takaisinmaksuajoilla     jän ja hänen perheensä työllä. Lain mukaisina
32151: myös sellaista puutarhaviljelyä varten, jota pää-       rahoitusmuotoina tulisi kysymykseen mm. aloit-
32152: asiallisesti hoidetaan yksityisen viljelijän ja hänen   taville ja laajentaville yrityksille myönnettävät
32153: perheenjäsentensä työllä. Kasvihuoneviljelyä var-       valtion- ja korkotukilainat käyttöomaisuusinves-
32154: ten voidaan lainaa myöntää edellyttäen, että            tointeihin. Lainaa voitaisiin myöntää myös pysy-
32155: kasvihuoneala on enintään 4 000 m 2 •                   väisluonteiseksi käyttöpääomaksi.
32156:    Viiden viime vuoden aikana on Pohjois-Suo-
32157: meen myönnetty kasvihuoneiden rakentamiseen                Lain säätäminen esityksen mukaisena mahdol-
32158: ja peruskorjaukseen kymmenen korkotukilainaa.           listaisi tuen maksamisen puutarhajiljelmille yri-
32159: Näistä puolet on myönnetty Oulun eteläiseen             tysmuodosta riippumatta. Ehdotetun rahoitus-
32160: maatalouspiiriin. Kehitysaluerahasto on rahoitta-       tuen luonteesta johtuen tuki suuntautuisi ensi
32161: nut myös useita puutarhayrityksiä Lapissa.              sijassa haja-asutusalueille.
32162: 
32163:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
32164: 
32165:                                                           Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
32166:                                       1986 vp. -      KK n:o 376                                        3
32167: 
32168: 
32169: 
32170: 
32171:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32172: 
32173:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lingen av den anledningen att störningar upp-
32174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stått på marknaden tili följd av överutbud.
32175: den 24 oktober 1986 tili vederbörande medlem
32176: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Regeringen har under innevarande år tili riks-
32177: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade        dagen avlåtit en proposition med förslag tili lag
32178: spörsmål nr 3 76:                                     om främjande av näringsverksamhet i liten skala
32179:                                                       på landsbygden. Avsikten med lagen är att
32180:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       främja utövandet av näringar som ansluter sig tili
32181:        för att handelsträdgårdarna i norra Fin-       gårdsbruket och annan primärproduktion i hela
32182:        land skali beviljas långfristiga räntestöds-   landet. En förutsättning för att stöd skall beviljas
32183:        krediter?                                      är att företagsverksamheten bedrivs i liten skala.
32184:                                                       Företagsverksamheten anses vara bedriven i liten
32185:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skala om den, primärproduktionen inbegripen,
32186: anföra följande:                                      utöver företagaren sysselsätter i genomsnitt högst
32187:    Med stöd av lagen om gårdsbruksenheter kan         tre personer. Företagsverksamheten anses alitid
32188: lån mot låg ränta och med rätt långa återbetal-       vara bedriven i liten skala, om den baserar sig
32189: ningstider beviljas även för sådan trädgårdsodling    uteslutande på arbete, som utförs av företagaren
32190: som i huvudsak sköts med en enskild odlares och       och hans familj. Finansieringsformer, som enligt
32191: hans familjemedlemmars arbete. För växthusod-         lagen kommer i fråga, är statliga lån och ränte-
32192: ling kan lån beviljas under förutsättning att         stödslån för investeringar i anläggningstiligångar,
32193:                                    2
32194: växthusarealen är högst 4000 m •                      vilka beviljas bl.a. den som startar eller utvidgar
32195:    Under de fem senaste åren har tio räntestöds-      ett företag. Lån kan också beviljas för driftskapi-
32196: lån för uppförande och ombyggnad av växthus           tal av varaktig natur.
32197: beviljats tili norra Finland. Av dessa har hälften
32198: beviljats tili Uleåborgs södra lantbruksdistrikt.        Stiftandet av lagen i enlighet med propositio-
32199: Utvecklingsområdesfonden har också finansierat        nen möjliggör betalning av stöd tili trädgårdsod-
32200: flera trädgårdsföretag i Lappland.                    lingar oberoende av företagsform. På grund av
32201:    I början av 1980-talet var man återhålisam         det föreslagna finansieringsstödets natur riktar sig
32202: med att stödja utvidgningar inom växthusod-           stödet främst tili glesbygderna.
32203: 
32204:      Helsingfors den 27 november 1986
32205: 
32206:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
32207:                                                 1986 vp.
32208: 
32209: Kirjallinen kysymys n:o 377
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 
32214:                                    Koskinen: Pienyrittäjien varmoJen eläketurvan parantamisesta
32215: 
32216: 
32217:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32218: 
32219:    Tietooni on saatettu tapaus, jossa henkilö on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32220: jäänyt eläkejärjestelmien ulkopuolelle.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32221:    Kyseessä olevassa tapauksessa kuorma-autoyrit-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32222: täjän vaimo on toiminut palkatta puhelinpäivys-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32223: täjänä. Nyt vaimon sairastuttua ja jäätyä eläk-
32224: keelle on hän jäänyt eläkelakien ulkopuolelle ja
32225: saa vain pienen kansaneläkkeen.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32226:    Tällaisia tapauksia, joissa pienyrittäjän perheen          ryhtyä, jotta voitaisiin taata se, etteivät
32227: jäsenet palkatta toimivat yrityksen hyväksi, on               pienyrittäjien vaimot toimittuaan palkat-
32228: useita. Yhtä usein nämä perheenjäsenet, lähinnä               ta perheyrityksen hyväksi jäisi eläkejärjes-
32229: vaimot, jäävät eläkejärjestelmien ulkopuolelle.               telmien ulkopuolelle?
32230: 
32231:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
32232: 
32233:                                              Helvi Koskinen
32234: 
32235: 
32236: 
32237: 
32238: 2611355
32239: 2                                       1986 vp. -- KJ( n:o 377
32240: 
32241: 
32242: 
32243: 
32244:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32245: 
32246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           täen, että hänelle ei makseta palkkaa yrityksessä
32247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tekemästään työstä. Jos perheenjäsen työskente-
32248: olette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-          lee yrityksessä palkkaa vastaan, on kysymyksessä
32249: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        työsuhde ja hänen työnsä kuuluu työntekijäin
32250: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         eläkelain piiriin.
32251: Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Jos aviopuolisot toimivat yhdessä yrittäjinä, ts.
32252: myksestä n:o 377:                                       jos kumpikin täyttää lain yrittäjämääritelmän,
32253:                                                         koskee sanottu laki heitä molempia, vaikka yritys
32254:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         olisi vain toisen puolison nimissä. Käytännössä
32255:         ryhtyä, jotta voitaisiin taata se, etteivät     saattaa esiintyä tapauksia, joissa yrittäjän avio-
32256:         pienyrittäjien vaimot toimittuaan palkat-       puoliso työskentelee palkatta yrittäjän apuna,
32257:         ta perheyrityksen hyväksi jäisi eläkejärjes-    mutta ei siitä huolimatta ole yrittäjien eläkelain
32258:         telmien ulkopuolelle?                           piiriin kuuluva yrittäjä. Näin voi käydä, jos
32259:                                                         hänen työtulonsa ei voida arvioida olevan keski-
32260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           määrin laissa säädettyä vähimmäismäärää. Tällai-
32261: seuraavaa:                                              sissa tapauksissa voidaan henkilön eläketurva jär-
32262:    Yrittäjien eläkelain mukaan Suomessa asuva           jestää ottamalla hänelle vapaaehtoinen elä-
32263: yrittäjä on vakuutettava vanhuuden, työkyvyttö-         kevakuutus.
32264: myyden ja kuoleman varalta. Mainitussa laissa on           Jos yrittäjän aviopuolison työtulo on keskimää-
32265: yrittäjän käsite määritelty siten, että yrittäjällä     rin laissa säädetty vähimmäismäärä ja myös muut
32266: tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka tekee ansio-      yrittäjämääritelmän edellytykset täyttyvät, on täl-
32267: työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai           lainen henkilö vakuuttamisvelvollinen. Jos va-
32268: muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.            kuuttamisvelvollisuus laiminlyödään eikä vakuu-
32269:    Yrittäjän kuulumiseksi yrittäjien eläkelain pii-     tusta oteta kehotuksesta huolimatta, ottaa Elä-
32270: riin edellytetään yllä mainitun lisäksi, että yrittä-   keturvakeskus vakuutuksen yrittäjän puolesta jos-
32271: jä on iältään 18--64-vuotias, että yrittäjätoiminta     tain eläkelaitoksesta. Tällöin eläkelaitos vahvistaa
32272: on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuu-        yrittäjälle työtulon joko hankitun selvityksen tai
32273: kautta yrittäjän täytettyä 18 vuotta ja että yrittä-    arvion perusteella. Yrittäjäeläkevakuutus voidaan
32274: jän työtulo on keskimäärin laissa säädetty vähim-       tehdä jälkikäteen takautuvasti kulumassa olevalle
32275: mäismäärä. Tämä on vuonna 1986 1 477 mark-              ja viidelle sitä edeltävälle vuodelle.
32276: kaa kuukaudessa.                                           Kansaneläkejärjestelmä turvaa toimeentulon
32277:    Yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on            mm. sellaisille yrittäjien aviopuolisoille, jotka
32278: myös mainitun lain tarkoittama yrittäjä edellyt-        jäävät ansioeläkejärjestelmän ulkopuolelle.
32279: 
32280:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
32281: 
32282:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
32283:                                        1986 vp. -      KK n:o 377                                         3
32284: 
32285: 
32286: 
32287: 
32288:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
32289: 
32290:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i företaget mot lön, är det fråga om ett arbetsför-
32291: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ~åliande och arbetet omfattas av lagen om pen-
32292: den 24 oktober 1986 tili vederbörande medlem           swn för arbetstagare  0
32293: 
32294: 
32295: 
32296: 
32297: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Om äkta makar gemensamt arbetar som före-
32298: riksdagsledamot Helvi Koskinen undertecknade           tagare, dvso båda uppfylier kraven i lagens defi-
32299: spörsmål nr 377:                                       nition på företagare, gälier nämnda lag dem
32300:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        båda, även om företaget endast står i den enas
32301:        för att garantera att småföretagares hust-      namno I praktiken kan det förekomma fali där
32302:        rur inte stälis utanför pensionssystemen        företagarens make arbetar utan lön som hjälp åt
32303:        efter att de utan lön har arbetat tili          företagaren, men trots det inte är sådan företaga-
32304:        förmån för familjeföretag?                      re som omfattas av lagen om pension för före-
32305:                                                        tagare. Så här kan det gå om arbetsinkomsten för
32306:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ~ersonen i !r~g~ inte i ruedeltai kan uppskattas
32307: anföra följande:                                       uli det m1mm1belopp som anges i lagen. I
32308:                                                        sådana fali kan pensionsskyddet ordnas genom
32309:    Enligt lagen om pension för företagare skali        att en friviliig pensionsförsäkring tecknas för
32310: företagare, som är bosatt i Finland, försäkras för     personeo i frågao
32311: ålderdom, invaliditet och dödsfalio I lagen defi-
32312: nieras begreppet "företagare" så här: "Med                Om arbetsinkomsten för en företagares make i
32313:                                                        ~edeltal uppgår tili de mi~imibelopp som anges
32314: företagare avses person, som utför förvärvsarbete
32315: utan att härvid stå i arbetsförhåliande elier i        1 lagen och om även de övnga kraven i definitio-
32316: tjänste- elier annat offentligträttsligt anstäli-      nen på företagare uppfylis, är en sådan person
32317: ningsförhåliande 0''                                   försäkringsskyldig Om försäkringsskyldigheten
32318:                                                                          0
32319: 
32320: 
32321: 
32322: 
32323:    För att en företagare skali omfattas av lagen       förs~mmas och försäkrin~ inte tecknas trots upp-
32324: om pension för företagare förutsätts dessutom att      mamng, tecknar penswnsskyddscentralen en
32325: företagaren är 18-64 år, att företagarverksamhe-       f?rsäkring på föreotagarens vägnar i någon pen-
32326: ten utan avbrott har fortgått minst fyra månader       swnsanstalto Penswnsanstalten faststälier härvid
32327: sedan företagaren har uppnått 18 års ålder och         en oarbetsinkomst för företagaren, antingen på
32328: att företagarens arbetsinkomst i ruedeltai uppgår      bas1s ~v anskaffad utredning elier enligt upp-
32329:                                                        skattmn~. En företagarpensionsförsäkring kan
32330: tili det minimibelopp som anges i lageno År 1986
32331: var detta belopp 1 477 mk per månad.                   tecknas 1 efterhand retroaktivt för det löpande
32332:     En familjemedlem, som arbetar i företaget, är      året och de fem närmast föregående åreno
32333: också sådan företagare som avses i nämnda lag,            Folkpensionssystemet tryggar utkomsten bl.a.
32334: förutsatt att personeo i fråga inte får lön för sitt   för företagares make, som inte omfattas av
32335: arbete i företaget. Om en familjemedlem arbetar        förtjänstpensionssystemeto
32336: 
32337:      Helsingfors den 28 november 1986
32338: 
32339:                                                                                  Minister Matti Puhakka
32340:                                                1986 vp.
32341: 
32342: Kirjallinen kysymys n:o 378
32343: 
32344: 
32345: 
32346: 
32347:                                   Koskinen: Katumaksulain mukaisten maksujen poistamisesta elä-
32348:                                     keläisiltä
32349: 
32350: 
32351:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32352: 
32353:   Katumaksulain nojalla perittävät katumaksut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32354: ovat laajalti väärämielisiä ja kohtuuttomia.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32355:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32356:    Katumaksulain seurauksena ovat varsinkin pie-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32357: nituloiset eläkeläiset ja muut vähävaraiset joutu-
32358: massa ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32359: koska pienomistukseen kohdistetaan aina vain                ryhtyä katumaksulain mukaisten maksu-
32360: lisää kunnallisia maksuja ja velvoituksia.                  jen poistamiseksi eläkeläisiltä ja muilta
32361:                                                             vähävaraisilta?
32362:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986
32363: 
32364:                                            Helvi Koskinen
32365: 
32366: 
32367: 
32368: 
32369: 261122D
32370: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 378
32371: 
32372: 
32373: 
32374: 
32375:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32376: 
32377:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta myöntää lykkäystä katumaksun suorittami-
32378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seen. Jos kiinteistölle määrättyä katumaksua on
32379: olette 24 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-       erittäin painavasta syystä pidettävä ilmeisen koh-
32380: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuuttomana, kunta voi niin ikään hakemuksesta
32381: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      alentaa katumaksua. Edellä mainittua kunnalle
32382: Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   suoritettavasta katumaksusta annetun lain 20 §:n
32383: myksestä n:o 378:                                    säännöksiä voidaan soveltaa yksittäistapauksit-
32384:                                                      tain. Katumaksulakiin ei sisälly säännöstä, jonka
32385:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nojalla katumaksut voitaisiin yleisesti poistaa esi-
32386:        ryhtyä katumaksulain mukaisten maksu-         merkiksi sosiaalisten syiden perusteella.
32387:        jen poistamiseksi eläkeläisiltä ja muilta
32388:        vähävaraisilta?                                  Marraskuun 14 päivänä 1986 annettuun halli-
32389:                                                      tuksen esitykseen laiksi kunnalle suoritettavasta
32390:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       katumaksusta annetun lain muuttamisesta (HE
32391: seuraavaa:                                           n:o 223) ei sisälly säännöstä, jolla katumaksut
32392:    Kunta voi harkintansa mukaan hakemuksesta         voitaisiin poistaa eläkeläisiltä tai muilta vähäva-
32393: myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen       raisilta. Tällaista säännöstä ei pidetty tarkoituk-
32394: katumaksusta, jos kiinteistön omistajan tai halti-   senmukaisena, koska kuntien tulee edelleenkin
32395: jan maksukyky sairauden, tapaturman tai muun         päättää katumaksuista myönnettävistä alennuk-
32396: sellaisen syyn takia on olennaisesti vähentynyt.     sista tai vapautuksista tapauskohtaisesti katumak-
32397: Vastaavin perustein kunta voi myös hakemukses-       sulain 20 §:n mukaisesti.
32398: 
32399:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
32400: 
32401:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
32402:                                       1986 vp. -      KK n:o 378                                        3
32403: 
32404: 
32405: 
32406: 
32407:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32408: 
32409:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av ansökan, bevilja uppskov med betalningen av
32410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse den       gatuavgiften. Om den gatuavgift som ålagts en
32411: 24 oktober 1986 tili vedebörande medlem av            fastighet av synnerligen vägande skäl måste anses
32412: statsrådet översänt avskrift av riksdagsman Helvi     uppenbart oskälig, kan kommunerna på basis av
32413: Koskinens skriftliga spörsmål nr 378, som lyder       ansökan sänka gatuavgiften. Stadgandena i 20 §
32414: som följer:                                           den tidigare nämnda lagen om gatuavgift tili
32415:                                                       kommun kan tiliämpas i särskilda fali. Gatuav-
32416:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       giftslagen innehålier inte något stadgande om att
32417:        för att slopa avgifterna enligt lagen om       gatuavgifterna allmänt kan slopas exempelvis av
32418:        gatuavgifter för pensionärer och andra         sociala skäl.
32419:        mindre bemedlade?
32420:                                                           Regeringens proposmon med förslag tili lag
32421:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om ändring av lagen om gatuavgift tili kommun
32422: anföra följande:                                      (RP nr 223), som gavs den 14 november 1986,
32423:   Kommunerna kan enligt egen prövning på              innehålier inte heller något stadgande om att
32424: ansökan bevilja partieli elier total befrielse från   gatuavgifterna för pensionärer elier andra mindre
32425: gatuavgiften, om ägaren tili elier innehavaren av     bemedlade kan slopas. Ett sådant stadgande
32426: fastigheten på grund av sjukdom, olycksfali eller     ansågs inte ändalmålsenligt eftersom kommuner-
32427: annan sådan orsak råkat ut för en väsentlig           na alltjämt enligt 20 § gatuavgiftslagen från fali
32428: sänkning av sin betalningsförmåga. På motsva-         tili fali bör besluta om sänkning av elier befrielse
32429: rande grunder kan kommunerna, likaså på basis         från gatuavgift.
32430: 
32431:      Helsingfors den 28 november 1986
32432: 
32433:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
32434:                                                1986 vp.
32435: 
32436: Kirjallinen kysymys n:o 379
32437: 
32438: 
32439: 
32440: 
32441:                                   Skinnari ym.: Kuukausilippua käyttävien aseman parantamisesta
32442:                                       junaliikenteessä välillä Kouvola-Lahti-Helsinki
32443: 
32444: 
32445:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32446: 
32447:    Työmatkoihinsa säännöllisesti junaa käyttävien    milla toimenpiteillä on suorastaan ajettu vuosi-
32448: asema Kouvolan-Lahden-Helsingin välillä on           kausia junaa työmatkoilla käyttäneitä henkilö- tai
32449: jatkuvasti heikentynyt. Junien aikataulu on tehty    linja-autojen matkustajiksi. On vaikea kuvitella,
32450: työaikoja silmällä pitäen epäkäytännölliseksi. Li-   miten VR aikoo saada näin menettämiensä mat-
32451: säksi työmatkojen kannalta parhaimmin sopivista      kustajien sijaan satunnaisista junankäyttäjistä yh-
32452: junista on tehty erikois- tai expressjunia.          tä paljon matkustajia ja lipputuloja. Työmatkalii~
32453:    Kuukausilippu välillä Lahti-Helsinki-Lahti        kenteen tilanne välillä Kouvola-Lahti-Hel-
32454: maksaa pikajunassa 704 markkaa ja välillä Kou-       sinki-Lahti-Kouvola on todella huolestuttava.
32455: vola-Helsinki 844 markkaa kuukaudessa. Eri-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32456: koispikajunien paikkalisä kuukausilippulaisille      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32457: on 130 markkaa ja expressjunalisä 200 markkaa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32458: kuukaudessa. Viimeisimpänä huononnuksena             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32459: työmatkaliikenteen kannalta oli Helsingistä klo                Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
32460: 17.10 lähtevän pikajunan muuttaminen Savonia-               litus aikoo ryhtyä työmatkoilla junaa va-
32461: erikoispikajunaksi.                                         kituisesti käyttävien kuukausilippulaisten
32462:    Rautatiehallituksen suhtautuminen vakituisiin            aseman parantamiseksi välillä Kouvola-
32463: junankäyttäjiin ihmetyttää. VR:n harkitsematto-             Lahti-Helsinki?
32464: 
32465:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1986
32466: 
32467:                      Jouko Skinnari                           Pekka Starast
32468: 
32469: 
32470: 
32471: 
32472: 261166B
32473: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 379
32474: 
32475: 
32476: 
32477: 
32478:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32479: 
32480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Junien aikatauluja suunniteltaessa on otettav
32481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         huomioon mahdollisimman monien matkustaj2
32482: olette 28 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-        ryhmien tarpeet. Työssä käyvien työajat vaihtel{
32483: jeenne n:o 1765 ohella toimittanut valtioneuvos-      vat, eivätkä aikataulut tahdo aina sopia saumat
32484: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tomasti työpaikkojen noudattamiin aikoihin
32485: edustaja Jouko Skinnarin ym. näin kuuluvasta          Liukuvan työajan käyttöönotto on kuitenkin jon
32486: kirjallisesta kysymyksestä n:o 379:                   kin verran pienentänyt näitä ongelmia. Kun viel
32487:                                                       on pyrittävä sovittamaan aikataulut esim. Kouvc
32488:           Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-      lasta ja Lahdesta Helsinkiin asioimaan tulevi
32489:        litus aikoo ryhtyä työmatkoilla junaa va-      palveleviksi, joudutaan tekemään kompromisse
32490:        kituisesti käyttävien kuukausilippulaisten     ja, jotka eivät sataprosenttisesti tyydytä kaikkia
32491:        aseman parantamiseksi välillä Kouvola--        Rautatiehallitus seuraa jatkuvasti junien matkm
32492:        Lahti--Helsinki?                               tajamääriä ja aikataulujen soveltuvuutta, ja ju
32493:                                                       nien aikataulullista palvelukykyä pyritään kehit
32494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tämään matkustuskysyntää vastaavaksi.
32495: ti seuraavaa:                                            Kuukausilippu välillä Lahti--Helsinki maksa
32496:                                                       pikajunassa 704 mk, erikoispikajunassa 794 mk j
32497:    Rautatielaitoksen suorittamat selvitykset osoit-   expressjunassa 864 mk. Päivittäisen työmatka!
32498: tavat, että noin neljännes (24 %) suoritetuista       hinnaksi yhteen suuntaan tulee pikajunass
32499: kaukoliikennematkoista on luonteeltaan työ- ja        16,00 mk, erikoispikajunassa 18,05 mk ja ex
32500: virkamatkoja. Toisaalta on todettava, että rauta-     pressjunassa 19,65 mk kuukausilipulla matkus
32501: teiden osuus näistä maamme merkittävimpien            tettaessa. Välin Kouvola--Helsinki kuukausilip
32502: asutuskeskusten välisistä matkoista on varsin vä-     pu pikajunaan maksaa 844 mk, erikoispikaju
32503: häinen. Ainoana keinona osuuden kasvattami-           naan 934 mk ja expressjunaan 1 004 mk. Vastaa
32504: seen on nähty palvelutason oleellinen kohottami-      vat yhden matkan hinnat ovat pikajunassa 19,21
32505: nen, mikä on mahdollista vain lyhentämällä            mk, erikoispikajunassa 21,20 mk ja expressjunas
32506: kokonaiskulkuaikoja ja parantamalla vaunukalus-       sa 22,80 mk.
32507: ton tasoa.                                               Linja-auton yhden matkan hinta 50 matka1
32508:    Tähän tavoitteeseen on pyritty asettamalla kul-    sarjalipulla pikavuorossa matkustettaessa välill:
32509: kuun tärkeimmille reiteille erikoispika- ja ex-       Lahti--Helsinki on 29,50 mk ja välillä Kou
32510: pressjunia, joiden palvelutaso edustaa kansainvä-     vola--Helsinki 36,50 mk. Vastaavat matkahinna
32511: listä luokkaa. Esimerkkinä siitä, ettei kysymys ole   henkilöautoa käytettäessä vain käyttökustannuk
32512: aivan merkityksettömistä parannuksista, mainit-       set huomioon ottaen ovat Lahdesta Helsinkiit
32513: takoon Botnia-Expressin 47 minuuttia ja Imatra-       76,95 mk ja Kouvolasta Helsinkiin 102,10 ml
32514: Expressin 30 minuuttia nopeampi kokonaiskul-          Autoliiton antamien tietojen mukaan.
32515: kuaika entisentasoisiin pikajuniin verrattuna. Tä-       Edellä laskettuja hintoja vertailemalla voita
32516: hän on päästy nostamalla junien suurinta sallit-      neen todeta junan käytön olevan edelleen varsir
32517: tua nopeutta ja poistamalla eräitä vähemmän           edullista linja-auton tai henkilöauton käyttöör
32518: merkityksellisiä pysähdyksiä.                         nähden.
32519: 
32520:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
32521: 
32522:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
32523:                                       1986 vp. -- RJC n:o 379                                           3
32524: 
32525: 
32526: 
32527: 
32528:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32529: 
32530:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och tidtabellerna kan inte alltid fullständigt
32531: nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         anpassas tili de tider som arbetsplanerna iakttar.
32532:  765 av den 28 oktober 1986 tili vederbörande         Införandet av flexibel arbetstid har dock i någon
32533: aedlem av statsrådet översänt avskrift av följande    mån minskat dessa problem. När man därutöver
32534: v riksdagsman Jouko Skinnari m.fl. underteck-         måste försöka anpassa tidtabellerna så att de
32535: tade spörsmål nr 3 79:                                betjänar exempelvis dem som från Kouvola och
32536:                                                       Lahti kommer för att sköta sina angelägenheter i
32537:          Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-          Helsingfors så är man tvungen att göra kompro-
32538:        geringen vidta för att förbättra ställ-        misser som inte hundraprocentigt tillfredsställer
32539:        ningen för dem som regelbundet åker tåg        alla. Järnvägsstyrelsen följer kontinuerligt utveck-
32540:        med månadskort på sträckan Kouvola--           lingen av antalet passagerare på tågen och tidta-
32541:        Lahtis--Helsingfors?                           bellernas lämplighet, och tågens service när det
32542:                                                       gäller tidtabellerna utvecklas i proportion tili
32543:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       efterfrågan .
32544: .nföra följande:
32545:                                                          Ett månadskort på sträckan Lahtis--Helsing-
32546:    Statsjärnvägarnas utredningar visar att cirka en   fors kostar 704 mark för snälltåg, 794 mark för
32547: järdedel (24 %) av resorna i fjär~trafik tili sin     specialsnälltåg och 864 mark för expresståg.
32548: tatur är arbets- eller tjänsteresor. A andra sidan    Priset för den dagliga arbetsresan, enkel bil-
32549: >Ör det konstateras att järnvägarnas andel av         jett, blir 16 mark i snälltåg, 18,05 mark i
32550: lessa resor mellan vårt lands mest betydande          specialsnälltåg och 19,65 mark i expresståg vid
32551: >osättningscentra är synnerligen liten. Det enda      resor med månadskort. Ett månadskort för snäll-
32552: ättet att utöka andelen har ansetts vara att          tåg på sträckan Kouvola--Helsingfors kostar 844
32553: 'äsentligt höja servicenivån, vilket är möjligt       mark, för specialsnälltåg 934 mark och för ex-
32554: ~ndast genom att den sammanlagda restiden             presståg 1 004 mark. Motsvarande priser för enkel
32555: orkortas och att standarden hos vagnmaterielen        biljett är 19,20 mark för snälltåg, 21,20 mark för
32556: töjs.                                                 specialsnälltåg och 22,80 mark för expresståg.
32557:    Man har försökt nå det här målet genom att på
32558: le viktigaste rutterna sätta in specialsnälltåg och       Priset för enkel resa med en seriebiljett för
32559: ~xpresståg, vilkas servicenivå är i internationell    femtio resor vid resa med snabbtur på sträckan
32560: ~lass. Som ett exempel på att det inte är fråga       Lahtis--Helsingfors är 29,50 mark och mellan
32561: >m helt betydelselösa förbättringar kan nämnas,       Kouvola och Helsingfors 36,50 mark. Motsvaran-
32562: ttt Botnia-Express har 47 minuter och Imatra-         de priser då personbil används är, om endast
32563: ~xpress 30 minuter kortare sammanlagd restid          driftskostnaderna beaktas, 76,95 mark från Lahtis
32564: ämfört med konventionella snälltåg. Det här har       tili Helsingfors och 102,10 mark från Kouvola tili
32565: rppnåtts genom att den högsta tillåtna tåghastig-     Helsingfors, enligt uppgifter från Automobilför-
32566: leten har höjts och genom att vissa mindre            bundet.
32567: riktiga hållplatser har indragits.                        Genom en jämförelse mellan ovan uträknade
32568:    När tågens tidtabeller planeras måste behoven      priser kan det konstateras att det fortfarande är
32569: 10s så många resenärgrupper som möjligt beak-         synnerligen förmånligt att resa med tåg jämfört
32570: as. Arbetstiderna för dem som arbetar varierar,       med att resa med buss eller personbil.
32571: 
32572:     Helsingfors den 28 november 1986
32573: 
32574:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
32575:                                                   1986 vp.
32576: 
32577: Kirjallinen kysymys n:o 380
32578: 
32579: 
32580: 
32581: 
32582:                                      Raudaskoski: Ammattiliittoon kuulumattoman työntekijän työnte-
32583:                                        komahdollisuuksista lakkotilanteissa
32584: 
32585: 
32586:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32587: 
32588:    Kansalaisten työvoima on hallitusmuodon mu-           seen ja uusrakentamiseen sekä yleiseen valtakun-
32589: kaan valtakunnan erityisessä suojeluksessa. Siis         nan pääomien vähentymiseen tuotantotoiminnan
32590: yhdenkin työntekijän oikeus tehdä työtä silloin,         ja muun tarpeellisemman investoinnin suunnas-
32591: kun sitä hänellä on, on kiistaton. Hallitusmuo-          sa.
32592: don 6 § 2 mom. oikein varmistaa asian sanomal-              Kun ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ei ole
32593: la, että valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää   onnistunut nykyisillä neuvottelujärjestelmillään
32594: Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä.           turvaamaan tarpeellista työrauhaa ja laillisuutta
32595:    Pääkaupunkiseudun bussilakkojen aikana tätä           järjestöelämässä, esitän valtiopäiväjärjestyksen
32596: kansalaisten perusoikeutta on vakavasti loukattu.        37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
32597: Erittäin monissa tapauksissa kuljettajat ja asenta-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32598: jat olisivat halunneet tehdä työtä sillä perusteel-      seuraavan kysymyksen:
32599: la, että kun he eivät ole Auto- ja kuljetustyönte-                 Toteutuuko Hallituksen mielestä halli-
32600: kijäin liiton jäseniä, niin heidän oman esityksen-              tusmuodon 6 §:ssä säädetty kansalaisen
32601: sä mukaan heillä tulisi olla oikeus häiriöttömään               perusoikeus työnteon tekemiseen käytän-
32602: työntekoon. Tämä on kuitenkin monissa tapauk-                   nössä oikein, kun ammattiliitot tai am-
32603: sissa estetty Auto- ja kuljetustyöntekijäin liiton              mattiliittoihin kuuluvat työntekijät ovat
32604: lakossa olevien työntekijöitten taholta erilaisin               lakkotilanteissa estäneet tai ainakin huo-
32605: uhkauksin ja jopa ilkivaltaa muistuttavin toimen-               mattavasti hankaloittaneet ammattiliit-
32606: pitein.                                                         toon kuulumattomien työntekijöiden
32607:    Tämä Auto- ja kuljetustyöntekijäin liiton halli-             mahdollisuutta työntekoon, kuten tällä-
32608: tusmuodon 10 §:n tarkoittaman lain ja hyvien                    kin hetkellä näyttää julkisuudessa esiinty-
32609: tapojen vastainen käyttäytyminen työtaistelujen                 neiden tietojen perusteella tapahtuvan
32610: yhteydessä on viime vuosina ollut selvästi lisään-              pääkaupunkiseudun Iin ja-autoliikenteen
32611: tymään päin, eikä tällaista kehitystä voida pitää               lakoissa, ja
32612: hyvänä monestakaan syystä, vähiten työntekijäin                    mihin työn tekemisen oikeutta tai yh-
32613: puolelta. Monien haittojen lisäksi usein toistuva               distyslainsäädäntöä koskeviin lainsäädän-
32614: sekava, jopa laiton ja vastuuton tilanne johtaa                 nöllisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32615: joukkoliikenteen vaikeuksiin mm. yksityisen hen-                asiassa ryhtyä siinä tapauksessa, että edel-
32616: kilöautokannan voimakkaan kasvun vuoksi. Se                     lä esitetyllä tavalla työntekijän työnteke-
32617: johtaa myös liikennetapaturmien voimakkaaseen                   misen oikeutta on loukattu tai louka-
32618: kasvuun, teiden rasituksen suureen lisääntymi-                  taan?
32619: 
32620:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1986
32621: 
32622:                                              Väinö Raudaskoski
32623: 
32624: 
32625: 
32626: 
32627: 261136T
32628: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 380
32629: 
32630: 
32631: 
32632: 
32633:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32634: 
32635:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kansalaisena on yhdistykseen kuulumisen, liitty-
32636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           misen ja siinä toimimisen ohella myös oikeus olla
32637: olette 30 päivänä lokakuuta 1986 päivätyn kir-          yhdistykseen kuulumatta, liittymättä ja siinä toi-
32638: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        mimatta. Tämä oikeus johtuu kuitenkin jo edellä
32639: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         esitetystä hallitusmuotoon perustuvasta yhdistys-
32640: Raudaskosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        misvapauden käsitteestä. Samaten yhdistyslain-
32641: myksestä n:o 380:                                       säädäntöön sisältyy säännös yhdistyksen jäsenen
32642:                                                         oikeudesta erota yhdistyksestä. Näin ollen yhdis-
32643:            Toteutuuko Hallituksen mielestä halli-       tykseen liittymättä jättäminen, yhdistyksestä
32644:         tusmuodon 6 §:ssä säädetty kansalaisen          eroaminen tai sen toiminnasta pidättyminen ovat
32645:         perusoikeus työnteon tekemiseen käytän-         kunkin kansalaisen vapaassa, lainsäädännön
32646:         nössä oikein, kun ammattiliitot tai am-         suojaamassa harkinnassa.
32647:         mattiliittoihin kuuluvat työntekijät ovat
32648:         lakkotilanteissa estäneet tai ainakin huo-         Suomi on ratifioinut kaksi Kansainvälisen työ-
32649:         mattavasti hankaloittaneet ammattiliit-         järjestön (ILO) yleissopimusta ammatillisesta jär-
32650:         toon kuulumattomien työntekijöiden              jestäytymisvapaudesta. Nämä ovat yleissopimus
32651:         mahdollisuutta työntekoon, kuten tällä-         ammatillisen järjestäytymisvapauden ja järjestäy-
32652:         kin hetkellä näyttää julkisuudessa esiinty-     tymisoikeuden suojelusta (n:o 871 1948) ja yleis-
32653:                                                         sopimus järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen
32654:         neiden tietojen perusteella tapahtuvan
32655:         pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen          neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta
32656:         lakoissa, ja                                    (n:o 98/ 1949). Näiden kansainvälisten yleissopi-
32657:                                                         musten ratifiointi merkitsee jäsenvaltiolle velvol-
32658:            mihin työn tekemisen oikeutta tai yh-        lisuutta ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpitei-
32659:         distyslainsäädäntöä koskeviin lainsäädän-       siin turvatakseen työelämän osapuolille, niin
32660:         nöllisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työnantajille kuin työntekijöille, ammatillisen
32661:         asiassa ryhtyä siinä tapauksessa, että edel-
32662:                                                         järjestäytymisoikeuden vapaa harjoittaminen.
32663:         lä esitetyllä tavalla työntekijän työn teke-
32664:                                                         Näillä kansainvälisillä yleissopimuksilla ei kuiten-
32665:         misen oikeutta on loukattu tai louka-           kaan mitenkään puututa ammatillisesti järjestäy-
32666:         taan?                                           tymättömien työntekijöiden oikeuksiin, jotka ku-
32667:                                                         ten edellä on esitetty, perustuvat Hallitusmuo-
32668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        don säännöksiin.
32669: ti seuraavaa:
32670:                                                            Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa
32671:    Hallitusmuodon 10 § takaa kansalaisille yhdis-       pitäminen on poliisilain (84/66) mukaan poliisin
32672: tymisvapauden ja sallii kaikenlaisen järjestäyty-       tehtävänä. Poliisitoimen ylin johto ja valvonta
32673: misen, jonka tarkoitus on luvallinen ja joka ei ole     kuuluu sisäasiainministeriölle. Mikäli järjestäyty-
32674: vastoin hyviä tapoja. Tästä oikeudesta on tarkem-       mättömien työntekijöiden mahdollisuutta työn-
32675: pia säännöksiä yhdistyslaissa ( 1 119). Työnanta-       tekoon on kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetulla
32676: jain ja työntekijäin järjestäytymisvapautta koske-      tavalla estetty, asian käsittely tältä osin kuuluu
32677: vat säännökset ovat työsopimuslain (320/70)             poliisin toimivaltaan. Hallitus on myös tietoinen
32678: 52 §:ssä. Näiden säännösten mukaan työnantaja           työelämän neuvottelujärjestelmien ja pelisääntö-
32679: ja työntekijä eivät saa estää toisiaan eikä työnteki-   jen kehittämisen tarpeellisuudesta. Kun kuiten-
32680: jä toista työntekijää kuulumasta tai liittymästä        kin työmarkkinaosapuolet itse parhaillaan ovat
32681: luvalliseen yhdistykseen tai siinä toimimasta.          kehittämässä keskinäistä neuvottelujärjestelmään-
32682: Työsopimuslain 52 §:ssä ei ole nimenomaisesti           sä, hallitus ei pidä tarpeellisena ainakaan tässä
32683: säädetty siitä, että työnantajana tai työntekijällä     vaiheessa ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.
32684:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 380                                            3
32685: 
32686:    Edellä esitetty työntekemisen oikeutta ja järjes-   sella ei ole aihetta ryhtyä kirjallisessa kysymykses-
32687: täytymisvapautta turvaava lainsäädäntö ja kan-         sä esitetyssä asiassa lainsäädäntötoimiin.
32688: sainväliset sopimukset huomioon ottaen hallituk-
32689: 
32690:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
32691: 
32692:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
32693: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 380
32694: 
32695: 
32696: 
32697: 
32698:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32699: 
32700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rätt att inte höra till, ansluta sig till eller verka i
32701: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         en förening. Denna rätt följer dock av det redan
32702: den 30 oktober 1986 till vederbörande medlem           tidigare presenterade begreppet om föreningsfri-
32703: av statsrådet översänt avskrift av följande av         het, som bygger på regeringsformen. Likaså ingår
32704: riksdagsman Raudaskoski undertecknade spörs-           i lagstiftningen om föreningar ett stadgande om
32705: mål nr 380:                                            rätten för en medlem att utträda ur föreningen.
32706:                                                        Att inte ansluta sig till en förening, att utträda
32707:            Anser Regeringen att den i 6 § rege-        ur en förening eller att avhålla sig från att verka i
32708:         ringsformen stadgade medborgerliga all-        den är således angelägenheter som fritt och med
32709:         männa rättigheten att arbeta i praktiken       skydd av lag avgörs av den enskilda medborga-
32710:         uppfylls på ett riktigt sätt när fackförbun-   ren.
32711:         den eller till fackförbunden anslutna ar-
32712:         betstagare i strejksituationer har hindrat        Finland har ratificerat två av den internatio-
32713:         eller åtminstone kännbart försvårat möj-       nella arbetsorganisationens (ILO) koventioner om
32714:         ligheterna att arbeta för de arbetstagare      friheten att organisera sig fackligt, nämligen
32715:         som inte är anslutna till fackförbundet,       konventionen angående facklig föreningsfrihet
32716:         något som t.ex. just nu enligt uppgifter i     och skydd för facklig organisationsrätt (nr 871
32717:         offentligheten tycks ske i samband med          1948) och konventionen angående tillämpningen
32718:         busstrafikstrejkerna i huvudstadsregio-        av principerna för organisationsrätten och den
32719:         nen, och                                       kollektiva förhandlingsrätten (nr 98/ 1949). Rati-
32720:                                                        ficeringen av dessa internationella konventioner
32721:            vilka lagstiftningsåtgärder, som gäller     innebär för medlemsstaten en förpliktelse att
32722:         rätten att arbeta eller åtgärder i fråga om    vidta alla nödvändiga årgärder för att garantera
32723:         föreningslagstiftningen, ämnar Rege-           parterna i arbetslivet, såväl arbetsgivare som
32724:         ringen vidta i denna fråga i det fall att      arbetstagare, rätten till fri facklig organisation.
32725:         arbetstagarens rätt att arbeta på ovan         Genom dessa internationella konventioner ingri-
32726:         nämnt sätt har kränkts eller kränks?"          per man dock inte på något sätt i de fackligt icke
32727:                                                        organiserade arbetstagarnas rättighet, vilka som
32728:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ovan har anförts bygger på stadgandena i rege-
32729: anföra följande:                                       ringsformen.
32730:    Regeringsformens 10 § garanterar medborgar-            Upprätthållandet av allmän ordning och säker-
32731: na rätt att sammansluta sig och tillåter all slags     het är enligt polislagen (84/ 66) polisens uppgift.
32732: organisering, som har ett tillåtet syfte och som       Den högsta ledningen av och tillsynen över
32733: inte strider mot god sed. Om denna rätt finns          polisväsendet ankommer på inrikesministeriet.
32734: närmare stadganden i lagen om föreningar ( 11          Om möjligheterna för de icke organiserade ar-
32735: 19). Stadganden om arbetsgivares och arbetsta-         betstagarna att arbeta har hindrats på det sätt
32736: gares rätt att organisera sig ingår i 52 § lagen om    som avses i spörsmålet, hör handläggningen av
32737: arbetsavtal (320/70). Enligt dessa stadganden får      frågan till denna del till polisens befogenheter.
32738: inte arbetsgivare och arbetstagare hindra varand-      Regeringen är också medveten om nödvändighe-
32739: ra och en arbetstagare inte hindra en annan            ten av att utveckla förhandligssystemen och spel-
32740: arbetstagare att höra till eller ansluta sig till en   reglerna för arbetslivet. Eftersom arbetsmark-
32741: tillåten förening eller att verka i den. I 52 §        nadsparterna själva dock för tillfället är i färd
32742: lagen om arbetsavtal finns inget uttryckligt stad-     med att utveckla sitt system för inbördes
32743: gande om att arbetsgivaren eller arbetstagaren         förhandlingar anser regeringen det åtminstone
32744: som medborgare förutom rätten att höra till,           inte ännu i detta skede nödvändigt att vidta
32745: ansluta sig till och verka i en förening också har     åtgärder i frågan.
32746:                                      1986 vp. -- ~ n:o 380                                          5
32747: 
32748:    Med beaktande av den lagstiftning och de         har regeringen inte anledning att vidta lagstift-
32749: internationella avtal som finns och som tryggar     ningsåtgärder i de frågor som framläggs i spörs-
32750: rätten att arbeta och friheten att organisera sig   målet.
32751: 
32752:     Helsingfors den 28 november 1986
32753: 
32754:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
32755:                     j
32756: 
32757:                     j
32758: 
32759:                 j
32760: 
32761:                 j
32762: 
32763:             j
32764: 
32765:             j
32766: 
32767:         j
32768: 
32769:         j
32770: 
32771:     j
32772: 
32773:     j
32774: 
32775: j
32776: 
32777: j
32778: