Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |

1: Vuoden 1986
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 381-564
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 381-564
24: 
25: 
26:    381 Vihriälä: Alkoholiyhtiön velvollisuudesta kun-    394 Jouppila ym.: Äitiysloman ajalta kertyvän lo-
27:    nallisveron maksamiseen                               maoikeuden korvaamisesta työntekijälle julkisista
28:                                                          varoista maksettavana korvauksena
29:    382 Impiö: Matkailuelinkeinon edistämiseksi tar-
30:    vittavista toimenpiteistä Ounastunturin Pyhäkerol-    395 Varpasuo ym.: Valtion hankintakeskuksen toi-
31:    la                                                    minnan laajentumisesta
32: 
33:    383 Salolainen ym.: Elintarvikkeiden hintoja kos-     396 Salolainen ym.:      Pernunnummen-Kerityn
34:    kevan tiedotuksen oikeellisuudesta ja lisäämisestä    alueen suojelemisesta
35: 
36:    384 Urpilainen ym.: Toimeentulon turvaamisesta        397 Kortesalmi: Kärsämäen Välikylän ja Pyhännän
37:    kuntoutuksen aikana                                   rajan välisen tien perusparamamisesta
38: 
39:    385 Tennilä: Työkyvyttömyyseläkeha'kemusten kä-       398 Astala: Ulkomaanliikenteessä olevaa autohen-
40:    sittelyn nopeuttamisesta                              kilökuntaa koskevista tullimääräyksistä
41: 
42:    386 Ikonen ym.: Osa-aikatyön tekemisen helpotta-      399 Almgren: Kotkan luotsipiirikonttorin säilyttä-
43:    misesta kunnallisella sektorilla                      misestä
44: 
45:    387 Dromberg: Orimattilan seudun kansanterveys-       400 Eklund: Valtakunnallisen tietotekniikan ja tie-
46:    työn kuntainliiton rakennushankkeen toteuttami-       toliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta
47:    sesta
48:                                                          401 Vähäkangas ym.: Postiautolinjan säilyttämi-
49:    388 Eklund: Katastrofilääketieteen opetuksen li-      sestä Oulun ja Iisalmen välillä
50:    säämisestä
51:                                                          402 Koskinen: Vesiensuojeluun erikoistuneen tut-
52:                                                          kijan viran perustamisesta Helsingin vestpmun
53:    389 Sasi ym.: lääninverovirastojen suorittamien
54:    yritysten konkurssivalvontojen tehostamisesta
55:                                                          403 Ahonen: liikennekasvatuksen        lisäämisestä
56:                                                          keskiasteen oppilaitoksissa
57:    390 Kuoppa ym.: Ulkomailta palaavien eläketur-
58:    van parantamisesta                                    404 Valo: Nuorten asunnonostajien korkotukijär-
59:                                                          jestelmän kehittämisestä
60:    391 Könkkölä:   Hallituksen   liikennepoliittisesta
61:    linjasta                                              405 Roos ym.: Marjastajien ja sienestäjien oikeu-
62:                                                          desta käyttää metsäautoteitä
63:    392 Kortesalmi: Peruskorjattujen paikallisteiden
64:    leveyden lisäämisestä                                 406 Puolanne ym.: luvanomasta televisionkatse-
65:                                                          lusta aiheutuvista rangaistusseuraamuksista
66:   393 Miettinen ym.: Valtion varoista maksettavien
67:   todistelukustannusten korvausmäärien korottami-        407 Kärhä: Kehitysvammaisia hoitavan perhehuol-
68:   sesta                                                  tajan eläketurvan parantamisesta
69: 
70: 570206P
71: 4                                                 Sisällysluettelo
72: 
73:     408 Kärhä: Vammaisen lapsen ja hänen perheensä              423 Almgren: Ääntenlaskennan          oikeellisuuden
74:     varhaisvalmennusohjelman toteuttamisesta                    varmistamisesta
75: 
76:     409 E. Laine ym.: Suomalaisten yritysten ulko-              424 Valli ym.: Rikosvahinkolakiin liittyvän tiedot-
77:     maille suuntautuvan sijoitustoiminnan rajoittami-           tamisen tehostamisesta
78:     sesta
79:                                                                 425 Hirvelä ym.: Eläkkeensaajapuolisoiden ase-
80:     410 Skinnari ym.: Tasa-arvolain vaikutuksesta elä-          man parantamisesta
81:     ke-etuuksiin
82:                                                                 426 Jansson: Om kommunal konsumentrådgiv-
83:     411 Eklund: Kotitalousjätteiden käsittelylaitoksen          ning på Åland
84:     ostamisesta Neuvostoliitosta
85:                                                                 426 Jansson: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan jär-
86:     412 Norrback m.fl.: Om betalning med statliga
87:                                                                 jestämisestä Ahvenanmaalla
88:     medel av transportkostnaderna för insamlade varor
89:     som sänds tili utvecklingsländer                            427 Eklund: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä
90:                                                                 Tampere-Kuhmoinen-Mänttä
91:     412 Norrback ym.: Kehitysmaihin lähetettävien
92:     keräystavaroiden kuljetuskustannusten maksamises-
93:                                                                 428 Almgren: Juoman todellisen alkoholipitoisuu-
94:     ta valtion varoista
95:                                                                 den merkitsemisestä pullojen etiketteihin
96:     413 Junnila: Suomen 70. itsenäisyyspäivän juhlal-
97:     lisuuksien viettämisestä                                    429 Kärhä: Viljatilojen puolisoiden ansiotulojen
98:                                                                 jakamisesta verotuksessa
99:     414 Kortesalmi: Maidontuottajien tuotantokiin-
100:     tiöiden korottamisesta Pudasjärvellä                        430 Kärhä: Veronmaksukyvyn alentamisvähennyk-
101:                                                                 sen myöntämisestä erityisesti vammaista lasta hoi-
102:     415 E. Laine ym.: Outokumpu Oy:n ulkomailta                 tavalle perheelle
103:     tarvitseman kuparirikasteen hankkimisesta
104:                                                                 431 Turunen ym.: Rintamalisän maksamisesta rin-
105:     416 Hilpelä: Ennakkoveroluvan epäämisestä                   tamaveteraanien varhaiseläkkeellä oleville
106: 
107:     417 Jaakonsaari: Osa-aikatyötä tekevien työnteki-           432 Paasilinna ym.: Liikevaihtoverotuksen huo-
108:     jöiden työttömyysturvan parantamisesta                      mioon ottamisesta maatalouden vientikustannuksia
109:                                                                 laskettaessa
110:     418 Koskinen: Korttelipoliisitoiminnan laajenta-
111:     misesta                                                     433 Koskinen: Postiautolinjan säilyttämisestä välil-
112:                                                                 lä Myrskylä-Artjärven kirkonkylä
113:     419 Säilynoja ym.: Terveydenhuollon ja sosiaali-
114:     huollon suunnittelujärjestelmien kehittämisestä             434 Rusanen: Ulkomaisten taiteilijoiden esiinty-
115:                                                                 mispalkkioihin liittyvien kustannusten vähentämi-
116:     420 Roos ym.: Eläkkeellä olevien matkustusetujen
117:                                                                 sestä
118:     lisäämisestä Valtionrautateillä
119: 
120:     421 Norrback m.fl.: Om ökad information om                  435 Zyskowicz: Poliisin sivutoimilupia koskevien
121:     riskerna för idrottsskador                                  säännösten uudistamisesta
122: 
123:     421 Norrback ym.: Urheiluvammojen syntyyn vai-              436 Arranz ym.: Ulkomaalaisten Suomessa oleske-
124:     kuttavia tekijöitä koskevan tiedotuksen lisäämisestä        luun oikeuttavien lupien myöntämismenettelyn
125:                                                                 yksinkertaistamisesta
126:     422 Jansson: Om försäljning av inhemskt spann-
127:     mål tili nedsatt pris tili fiskodlare tili den del          437 Rehn: Om de problem små företag åsamkas av
128:     fisken exporteras                                           att anställda kallats tili reservövningar
129: 
130:     422 Jansson: Kotimaisen viljan myymisestä alen-             437 Rehn: Työntekijöiden kertausharjoituksiin
131:     nettuun hintaan kalankasvattajille vientiin mene-           kutsumisesta pienille yrityksille aiheutuvista ongel-
132:     vän tuotannon osalta                                        mista
133:                                               Sisällysluettelo                                                5
134: 
135: 438 Nyby m.fl.: Om att göra FN-dagen tili en                451 Miettinen:    Metsätaloustilojen   perustamisen
136: officiell flaggningsdag                                     edistämisestä
137: 
138: 438 Nyby ym.: YK:n päivän saamisesta viralliseksi           452 Valli ym.: Varanomien kuolinpesien vapaut-
139: liputuspäiväksi                                             tamisesta perunkirjoitusvelvollisuudesta
140: 
141: 439 Nyby m.fl.: Om införande av jämförpriser på             453 Aaltonen ym.: Erorahalain merkityksestä
142: livsmedelsförpackningar                                     työntekijän irtisanomissuojan täydentäjänä
143: 
144: 439 Nyby ym.: Vertailuhintajärjestelmän toteutta-           4 54 S. Mikkola ym.: Ammattikoulukuntainliitto-
145: misesta elintarvikkeiden pakkauksissa                       jen säilyttämisestä
146: 
147: 440 Jansson: Om användande av Åland som exem-               455 Paavilainen: Ulkomailla toimivien matkaop-
148: pel för lösning av motsättningar mellan Iänder och          paiden yhteiskunnallisen tietouden lisäämisestä
149: folkgrupper på fredlig väg
150:                                                             456 Eklund: Elintarvikkeen säteilyttämisen merkit-
151: 440 Jansson: Ahvenanmaan käyttämisestä esimerk-             semisestä tuotteen päällykseen
152: kinä maiden ja kansanryhmien välisten vastakoh-
153: taisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta                 457 Törnqvist: Tulonhankkimisvähennyksen anta-
154:                                                             misesta perhepäivähoitajina toimiville
155: 441 Skinnari ym.: Muusikoiden työtilaisuuksien
156:                                                             458 Anttila: Määrärahojen saamisesta teiden ra-
157: lisäämisestä erityisesti anniskeluravintoloissa
158:                                                             kentamiseen Hämeessä
159: 442 Skinnari ym.: Ylitöiden vähentämisestä työl-
160:                                                             459 Tennilä: Syrjäseutulisän säilyttämisestä      Ja
161: lisyyden parantamiseksi
162:                                                             maksamisesta myös työsuhteessa oleville
163: 443 Tuomaala: Turkistarhojen rehukustannusten
164:                                                             460 Zilliacus: Taidegallerian välityksellä tapahtu-
165: alentamisesta                                               vasta taideteosten myynnistä perittävästä liikevaih-
166:                                                             toverosta
167: 444 Elo ym.: Valtionavun lisäämisesta Porin Jazz
168: ry:lle                                                      461 Löyttyjärvi ym.: Lohjan työväentalon suojele-
169:                                                             misesta
170: 445 Männistö ym.: Osaeläkkeelläolon aikana saa-
171: dun ansion ottamisesta huomioon työkyvyttömyys-             462 Impiö ym.: Siviilipalvelun suorittaneiden saa-
172: ja vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa                      mista lisäpisteistä luokanopettajakoulutuksen opis-
173:                                                             kelijavalinnoissa
174: 446 Riihijärvi: Virvoitusjuoma- ja oluttölkkien pa-
175: lautusjärjestelmän toteuttamisesta                          463 Uitto: Erorahajärjestelmän epäkohtien korjaa-
176:                                                             misesta
177: 447 Anna-Liisa Jokinen: Kirkkoon kuulumatto-
178: mien kansanedustajien mahdollisuudesta osallistua           464 Anttila ym.: Kehitysvammaista hoitavan per-
179: kirkkolain käsittelyyn eduskunnassa                         hehoitajan työsuhde- ja sosiaaliturvan parantami-
180:                                                             sesta
181: 448 Anna-Liisa Jokinen: Maataloustuotannon ra-
182: joittamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                  465 Könkkölä: Hallituksen toimenpiteistä 67. ja
183:                                                             69. kansainvälisen työkonferenssin eräiden päätös-
184: 449 Jansson: Om avhjälpande av bristerna i anslut-          ten johdosta
185: ning tili tillämpningen av den nordiska konventio-
186: nen om social trygghet                                      466 Alaranta ym.: Vihannin Lampinsaaren kaivok-
187:                                                             sen työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
188: 449 Jansson: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-
189: sen soveltamiseen liittyvien epäkohtien korjaami-           467 Alaranta: Peruskoulussa annettavan erityisope-
190: sesta                                                       tuksen aseman vahvistamisesta
191: 
192: 450 Kortesalmi: Kalastuksenhoitomaksun suoritta-            468 Astala ym.: Telakkatyöläisten toimeentulotur-
193: misvelvollisuudesta                                         van parantamisesta
194: 6                                              Sisällysluettelo
195: 
196: 
197:     469 Koskinen: Väestönsuojien määrästä                    487 Impiö: Kansanäänestyksen suorittamisesta
198:                                                              eräiden Koillis-Lapin kuntien alueella Vuotoksen
199:     470 Tuomaala: Pakkasen aiheuttamien menetysten           altaan rakentamisesta
200:     korvaamisesta perunanviljelijöille Etelä-Pohjan-
201:     maalla                                                   488 Renlund m.fl.: Om avhjälpande av orättvisor-
202:                                                              na i systemet med fjärrortstillägg
203:     471 Elo ym.: Eurajoen yleisradioaseman varavoi-
204:     matehon lisäämisestä                                     488 Renlund ym.: Syrjäseutulisäjärjestelmän epä-
205:                                                              kohtien korjaamisesta
206:     472 Astala ym.: Ammattitanssiteatteri Aurinkoba-
207:     letin saamisesta alueteatterilain piiriin                489 Nordman m.fl.: Om kommunernas kostnader
208:                                                              med anledning av lagen om ungdomsarbete
209:     473 Lehtinen ym.: Luonnonmukaisten hoitokeino-
210:     jen korostamisesta terveydenhoitojärjestelmässä          489 Nordman ym.: Nuorisotyölain kunnille ai-
211:                                                              heuttamista kustannuksista
212:     474 Isohookana-Asunmaa: Oulun yliopiston atk-
213:     laitehankintamäärärahojen riittävyydestä                 490 Kietäväinen: Yksityistielossien hoitokunnille
214:                                                              maksettavien valtionapujen maksaruismenettelystä
215:     475 Isohookana-Asunmaa: Sotilasmusiikin opetuk-
216:     sen turvaamisesta Oulussa                                491 Tykkyläinen ym.: Kuopion ja muiden posti-
217:                                                              vaunupiirien säilyttämisestä
218:     476 Koskinen: NMT-puhelimien toimivuuden pa-
219:     rantamisesta                                             492 Tykkyläinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusteolli-
220:                                                              suuden tuotteiden idänkaupan turvaamisesta
221:     477 E. Laine ym.: Ulkomaista osakeomistusta kos-
222:     kevien rajoitussäännösten ulottamisesta koskemaan        493 Kortesalmi: Yleiskalastusoikeuden turvaami-
223:     myös vakuutusyhtiöitä                                    sesta jokaiselle kansalaiselle
224:     478 Könkkölä ym.: Voimalaitosten typpioksidi-
225:                                                              494 Bärlund ym.: Talousrikosten tutkinnan tehos-
226:     päästöjen alentamisesta
227:                                                              tamisesta atk:n avulla
228:     479 Bärlund ym.: Energian liikevaihtoveron ker-
229:                                                              495 Väänänen: Läänien taidetoimikuntien henki-
230:     tautumisen estäruisestä
231:                                                              löstön hallinnollisen aseman turvaamisesta
232:     480 Anttila: Ypäjän maatalousoppilaitoksen oppi-
233:                                                              496 Kuusio ym.: Erikoislääkäri en virkojen täyttä-
234:     lasasuntolan rakentamisesta
235:                                                              miseen liittyvistä vaikeuksista
236:     481 Rajamäki ym.: Itäkosken suojelemisesta Var-
237:     paisjärvellä                                             497 Jansson: Om regeringens åtgärder för att åter-
238:                                                              börda två finländska pojkar i USA tili Finland
239:     482 Törnqvist: Kuorma-autoilijoiden oikeudesta
240:     saada ansioturvaa                                        497 Jansson: Hallituksen toimenpiteistä USA:ssa
241:                                                              olevien kahden suomalaispojan saamiseksi Suo-
242:     483 Turunen: Työllisyysmäärärahoja koskevien ha-         meen
243:     kemusten käsittelyn nopeuttamisesta työvoimami-
244:     nisteriössä                                              498 Westerlund m. fl.: Om forcerad avveckling av
245:                                                              kärnkraftverken
246:     484 Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien kou-
247:     lutustason turvaamisesta                                 498 Westerlund ym.: Ydinvoimasta luopumisen
248:                                                              nopeuttamisesta
249:     485 E. Laine ym.: Lääketeollisuuden ja apteekki-
250:     toiminnan ottamisesta valtion haltuun                    499 Jansson: Om åtgärder för att förhindra famil-
251:                                                              jevåld
252:     486 Tykkyläinen ym.: Sodan aikana kotirintamalla
253:     toimineiden naisten kuntoutusmahdollisuuksien li-        499 Jansson: Toimenpiteistä perheväkivallan estä-
254:     säämisestä                                               miseksi
255:                                                Sisällysluettelo                                               7
256: 
257: 500 Liikanen: Saimaan syväväylän luotsien ja luot-           518 Anttila: Yksityisteiden tienhoitokustannuksiin
258: sikutterinhoitajien eläkeiän alentamisesta                   myönnettävästä valtionavusta
259: 
260: 501 E. Laine ym.: Asetuotannon yksityistämisen               519 Kärhä: Liikennelupahakemuksen hylkäämisen
261: estämisestä                                                  perusteista
262: 
263: 502 P. Leppänen: Työttömyyspäivärahan maksa-                 520 Tiuri: Aloitetoiminnan edistämisestä
264: misesta kunnallisella työllistämistuella työllistetyn
265: lomapäiviltä                                                 521 Dromberg: Merialueiden sääpalvelujen kehit-
266:                                                              tämisestä
267: 503 Könkkölä ym.: Siviilipalvelusmiesten sosiaalis-
268: ten etujen parantamisesta                                    522 Komsi: Suojeltavien rakennusten tuhoutumi-
269:                                                              sesta aiheutuvan hyödyn epäämisestä rakennuslakia
270: 504 Wasz-Höckert ym.: Kalaportaiden rakentami-               tai sen soveltamiskäytäntöä muuttamalla
271: sesta vaelluskalakantojen turvaamiseksi
272:                                                              523 Komsi ym.: Pudasjärven työllisyystilanteen
273: 505 Norrback m.fl.: Om bibehållande av Närpes
274:                                                              parantamisesta muilla keinoin kuin turvevoimalan
275: vägmästardistrikts huvuddepå i Pörtom
276:                                                              rakentamisella
277: 505 Norrback ym.: Närpiön tiemestaripiirin pää-
278:                                                              524 Komsi ym.: Mahdollisen turvevoimalan jäte-
279: varikon säilyttämisestä Pirttikylässä
280:                                                              lämmön hyödyntämisestä Pudasjärvellä
281: 506 Miettinen ym.: Lämpökameravarustuksen saa-
282: misesta rajavartiolaitoksen helikoptereihin                  525 Ranta ym.: Tulevaisuuden uhkien ja mahdol-
283:                                                              lisuuksien tutkimisesta
284: 507 Wasz-Höckert: Ohjeiden antamisesta HIV-
285: näytteiden ottamisesta                                       526 von Bel!: Liikennevakuutuskorvausten reaali-
286:                                                              arvon turvaamisesta
287: 508 Väänänen ym.: Rattijuoppoudesta annetta-
288: vien rangaistusten koventamisesta                            527 Sasi: Pakkaskauden aikana furfuroitua polt-
289:                                                              toainetta käyttäneiden autoilijoiden vapauttamises-
290: 509 Almgren: Eläkkeen maksamisesta eräälle ulko-             ta moottoriajoneuvoverolain mukaisista seuraa-
291: mailla asuvalle Suomen kansalaiselle                         muksista
292: 
293: 510 Elo ym.: Satakuntaprojektin käynnistämisestä             528 Aaltonen: Vesilain mukaisten lupahakemus-
294: työllisyys- ja koulutusongelmien poistamiseksi               ten käsittelyn nopeuttamisesta
295: 
296: 511 Arranz: Toisen apteekin SaamisestaJärvenpää-             529 Aaltonen ym.: Postin luukkuunkannon to-
297: hän                                                          teuttamisesta kaikissa taajamissa
298: 512 Paavilainen: Varastokirjaston perustamisesta             530 Raudaskoski ym.: Suomeen otettavien pako-
299: Jyväskylään                                                  laisten määrästä
300: 513 Valtonen ym.: Ruoka-aineiden säteilyttämisen
301:                                                              531 Ranta: Eteläisen Saimaan pilaantumisen estä-
302: estämisestä                                                  misestä
303: 514 Linna ym.: Verotuksen oikeudenmukaisuuden
304:                                                              532 Rusanen ym.: Ulkomailla oleskelevien Suo-
305: turvaamisesta
306:                                                              men kansalaisten mahdollisuudesta äänestää val-
307: 515 Saari: Maatilojen asuinrakennusten kustannus-            tiollisissa vaaleissa
308: arvioiden alimi toi tuksesta
309:                                                              533 Vihriälä ym.: Maatalouden tuotannonrajoitus-
310: 516 Perho: Ammatillisten oppilaitosten rakennus-             ten vaikutuksesta maatalousyrittäjän lomaoikeu-
311: hankkeiden käsittelystä                                      teen
312: 
313: 517 Könkkölä: Säteilytetyn ruoan terveellisyyden             534 Tuomaala: Laihian nimismiespiirin Jurvan toi-
314: selvittämisestä                                              mipisteen säilyttämisestä
315: 8                                                Sisällysluettelo
316: 
317:     535 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lasten käyttämisestä           550 Viinanen: Parlamentaarisen maantieliikenne-
318:     kaupankäynnin kohteena                                     komitean asettamisesta
319: 
320:     536 Anna-LiisaJokinen ym.: Asuntojen järjestämi-           551 Karkinen: Vammaisten        kuljetuspalvelujen
321:     sestä asunnottomille                                       saannin parantamisesta
322: 
323:     53 7 Paavilainen: Tilastohaastattelijoina toimivien        552 Paasilinna ym.: Venäjän kielen opiskelun li-
324:     palvelussuhteen ehtojen parantamisesta                     säämisestä
325: 
326:     538 Karpola ym.: Joensuun lentokentän saamises-            553 Aho ym.: Maakuntakorkeakoulujärjestelmän
327:     ta normaalisti liikennöitävään kuntoon                     toteuttamisesta
328:     539 Norrback: Om tryggande av rätten att fritt             554 Kortesalmi: Asumisen tukemiseen tarkoitettu-
329:     röra sig på isen                                           jen määrärahojen kohdentamisesta vähävaraisille
330: 
331:     539 Norrback:    Vapaan    jäälläliikkumisoikeuden         555 Piipari: Vaarallisten aineiden varastoinnin p
332:     turvaamisesta                                              käsittelyn valvonnan tehostamisesta
333: 
334:     540 Vihriälä: Maatalousalan koulutuksen kehittä-           556 Kuusio: Tampereen-Porin/Rauman rataosan
335:     misestä perustamalla maatalousyrittäjän jatkolinja         perusparantamisesta
336: 
337:     541 Ahonen: Kehitysyhtiön perustamisesta Turun             557 Nieminen ym.: Metsäveroperusteiden tarkista-
338:     talousalueelle                                             misesta
339: 
340:     542 Kortesalmi: Petäjäselän-Kurkijärven        tien        558 Löyttyjärvi ym.: Postipalvelujen parantamises-
341:     peruskorjaamisesta Kuusamossa                              ta postikonttoreita lisäämällä
342: 
343:     543 Tennilä: Eläkekaton säätämisestä suurten eläk-         559 Löyttyjärvi ym.: Postiautoliikenteen supistus-
344:     keiden leikkaamiseksi                                      ten estämisestä
345: 
346:     544 Tennilä: Sillan rakentamisesta Kemijoen yli            560 Anttila ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen
347:     Tennilän kylän kohdalla                                    toimintaedellytysten kehittämisestä
348: 
349:                                                                561 Kortesalmi:    Eläkeläisten    linja-autoalen-
350:     545 Valo: Sotilasvammalain mukaisen koeotetun
351:                                                                nuskorttien voimassaolaajan pidentämisestä
352:     elinkoron maksuajan pidentämisestä
353: 
354:     546 Elo ym.: PoroJan paikallistien kunnostamises-          562 Vepsäläinen ym.: Elohopean käytöstä ham-
355:                                                                mashoidossa
356:     ta Kokemäellä
357: 
358:     547 Muroma: Ulkomailla tehtyjen proteettisten              563 Nyby m.fl.: Om beviljandet av studieavdrag
359:     töiden valvonnasta                                         vid beskattningen
360: 
361:     548 Riihijärvi ym.: Lääkintöhallituksen toimesta           563 Nyby ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämi-
362:     suoritetun aids-tiedotuksen sisällöstä                     sestä verotuksessa
363: 
364:     549 Kuusio: Rauman sataman sisääntuloväylän sy-            564 Karkinen: Eläkkeellä olevien henkilöiden
365:     ventämisestä                                               maksettavaksi tulevien verojen määrästä
366:                                                1986 vp.
367: 
368: Kirjallinen kysymys n:o 381
369: 
370: 
371: 
372: 
373:                                   Vihriälä: Alkoholiyhtiön velvollisuudesta kunnallisveron maksami-
374:                                      seen
375: 
376: 
377:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
378: 
379:    Alkoholiyhtiön kunnallisverovelvollisuudesta      palautettava maksettuja kunnallisveroja useita
380: on säädetty laissa alkoholiyhtiön verovelvollisuu-   miljoonia markkoja korkoineen. Lopputulos on
381: desta kunnallisverotuksessa (26. 7.1968/ 466). Sen   paitsi kohtuuton, myös ilmiselvästi eduskunnan
382: mukaan on kunnallisverotuksessa verotettavaksi       tahdon vastainen.
383: tuloksi katsottava 5 % alkoholin valmistuskus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
384: tannuksista.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
385:    Oy Alko Ab:n Koskenkorvan tehtaat valmista-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
386: vat alkoholin lisäksi rehua. Rehun valmistuksen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
387: on yhtiö selittänyt virheinvestoinniksi. Yhtiön                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
388: mukaan rehunvalmistus tuottaa vuosittain suuria             ryhtyä, että alkoholiyhtiön verovelvolli-
389: tappioita.                                                  suudesta kunnallisverotuksessa annettua
390:    Toisin kuin veroviranomaiset, ovat lainkäyttö-           lakia tulkittaisiin ja sovellettaisiin niin,
391: viranomaiset vähentäneet tappion eriliisiaio sää-           että alkoholiyhtiön tulisi eduskunnan
392: tämästä kunnan tulo-osuudesta. Tämän vuoksi                 tahdon mukaisesti vastaisuudessakin suo-
393: yhtiö vapautuu kokonaan kunnallisverosta.                   rittaa kunnallisvero-osuutensa ja että tätä
394:    Lainkäyttöviranomaisten päätöksiä on lähiai-             velvollisuutta ei voitaisi kiertää perus-
395: koina odotettavissa taannehtivasti kaikkiaan kym-           teluissa esitetyllä tavalla, ja
396: meneltä vuodelta, ja mikäli ne ovat asiasisällöl-              miten korvataan Ilmajoen kunnalle ja
397: tään samanlaisia kuin jo tehdyt päätökset vuosilta          seurakunnalle valtionyhtiön virheinves-
398: 1976, 1977 ja 1978, niin Ilmajoen kunnan on                 toinnista aiheutunut vahinko?
399: 
400:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
401: 
402:                                            Jukka Vihriälä
403: 
404: 
405: 
406: 
407:  261123E
408: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 381
409: 
410: 
411: 
412:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
413: 
414:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nojalla. Lainkohdan mukaan tulona pidetään
415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuloa, joka on 5 prosenttia teollisuuslaitoksessa
416: olette 4 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-         valmistettujen ja sieltä edelleen myytäviksi tai
417: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        jalostettaviksi toimitettujen alkoholipitoisten ai-
418: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         neiden valmistusarvosta, josta on vähennetty
419: Jukka Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     raaka-aineiden tullimaksut.
420: myksestä n:o 381:                                          Alkoholin valmistusarvoon luetaan märän ran-
421:                                                         kin valmistuksesta aiheutuneet kustannukset,
422:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mutta ei sen kuivauksesta aiheutuneita kustan-
423:         ryhtyä, että alkoholiyhtiön verovelvolli-
424:                                                         nuksia. Kun kuivattu rankki voidaan myydä
425:         suudesta kunnallisverotuksessa annettua         rehusekoittamolle edelleen jalostettavaksi, on tä-
426:         lakia tulkittaisiin ja sovellettaisiin niin,
427:                                                         mä tuotanto katsottu itsenäiseksi, voittoa tavoit-
428:         että alkoholiyhtiön tulisi eduskunnan
429:                                                         televaksi toiminnaksi. Korkein hallinto-oikeus on
430:         tahdon mukaisesti vastaisuudessakin suo-        katsonut, että Oy Alko Ab:llä ei ole ollut eri
431:         rittaa kunnallisvero-osuutensa ja että tätä
432:                                                         tulolähdettä erityislain 2 §:ssä tarkoitetun valmis-
433:         velvollisuutta ei voitaisi kiertää perus-
434:                                                         tustoiminnan ja toisaalta samojen teollisuuslai-
435:         teluissa esitetyllä tavalla, ja                 tosten muun valmistustoiminnan ja myynnin
436:            miten korvataan Ilmajoen kunnalle ja         osalta. Näin ollen yhtiö saa vähentää rankin
437:         seurakunnalle valtionyhtiön virheinves-         kuivauksesta aiheutuneen tappion muusta tulos-
438:         toinnista aiheutunut vahinko?                   taan.
439:                                                            Alkoholiyhtiön verovelvollisuudesta kunnallis-
440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        verotuksessa annettua lakia ei ole sen antamisen
441: ti seuraavaa:                                           jälkeen tarkistettu, eivätkä nykyiset olosuhteet
442:     Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 12 §:n 1     enää täysin vastaa lain antamisen aikana vallin-
443:  momentin 1 kohdan mukaan Oy Alko Ab on                 neita olosuhteita. Lain säännökset ovat myös
444: verovelvollinen tulon perusteella vain kunnallis-       melko niukat eikä laissa ole tarkemmin säännel-
445: verotuksessa. Saman pykälän 4 momentin mu-              ty, mitä valmistusarvolla tarkoitetaan. Myöskään
446:  kaan alkoholiyhtiön velvollisuudesta suorittaa ve-     lain 3 §: n nojalla ei ole annettu asetusta.
447: roa kunnalle on voimassa, mitä siitä on erikseen           Koskenkorvan tehtaiden tuotanto on tällä het-
448:  säädetty. Tulo- ja varallisuusverolain 14 §:n 1        kellä pysähdyksissä. Ennen tuotannon käynnistä-
449:  momentin 1 kohdan mukaan Oy Alko Ab on                 mistä vuonna 1988 olisi ryhdyttävä toimenpitei-
450: varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta       siin joko tarkistamaHa lakia tai määrittelemällä
451: vapaa.                                                  lain 3 §:n nojalla annettavassa asetuksessa alko-
452:     Oy Alko Ab:n verotus toimitetaan alkoholiyh-        holin valmistusarvon perusteet nykyistä käytäntöä
453:  tiön verovelvollisuudesta kunnallisverotuksessa        täsmällisemmin siten, että nykyinen tilanne tulisi
454: annetun lain (466/68) nojalla. Lain 1 §:n mu-           huomioon otetuksi ja alkoholiyhtiön verovelvolli-
455: kaan yhtiö on velvollinen suorittamaan kunnallis-       suus kunnallisverotuksessa vastaisi lain alkupe-
456: veroa ainostaan niistä tuloista, jotka yhtiö saa        räistä tarkoitusta. Koska lain tulkinta perustuu
457: teollisuuslaitoksistaan ja kiinteistöistään sekä har-   korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, hal-
458: joittamastaan alkoholijuomien anniskelusta. Ve-         linnollisilla ohjeilla ei ole mahdollista puuttua
459: rotus toimitetaan todellisen tulon perusteella          tappion vähentämisoikeuteen.
460: lukuun ottamatta alkoholin valmistuksesta saatua           Oy Alko Ab:n ilmoituksen mukaan korkeim-
461: tuloa ja kiinteistötuloa. Kiinteistötulo voidaan        man hallinto-oikeuden päätökset koskevat vuosia
462: vahvistaa myös harkintaverotuksin.                      1976-1978 ja 1981 eivätkä kymmentä vuotta.
463:     Teollisuuslaitoksista kertyvä tulo on pääasial-     Päätösten perusteella palautettava määrä on vain
464:  lisesti alkoholin valmistuksesta ja myynnistä ker-     enintään 0,5 miljoonaa markkaa, joten sen vai-
465:  tyvää tuloa. Tätä tuloa ei kuitenkaan veroteta         kutus Ilmajoen kunnan verotuloihin ei todennä-
466:  tuloslaskelman osoittaman voiton perusteella,           köisesti ole kovin merkittävä.
467:  vaan alkoholiyhtiötä koskevan erityislain 2 §: n
468:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
469: 
470:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
471:                                       1986 vp. -      KK n:o 381                                        3
472: 
473: 
474: 
475:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
476: 
477:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den speciallag som gäller alkoholbolaget. Enligt
478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lagrummet anses såsom inkomst sådan inkomst,
479: den 4 november 1986 tili vederbörande medlem          som utgör 5 % av de i inrättningen tillverkade
480: av statsrådet översänt avskrift av följande av        och därifrån tili försäljning eller förädling vidare
481: riksdagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörs-       befordrade alkoholhaltiga ämnenas tillverknings-
482: mål nr 381:                                           värde, efter avdrag av tullavgifter för råvaran.
483:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta             alkoholens tillverkningsvärde inberäknas
484:        för att lagen om alkoholbolagets skatt-        kostnaderna för tillverkning av våt drank, men
485:        skyldighet vid kommunalbeskattningen           inte kostnaderna för torkning av den. Då torkad
486:        skall toikas och tillämpas så, att alko-       drank kan säljas tili foderfabrikerna för ytterliga-
487:        holbolaget i enlighet med riksdagens vilja     re förädling, har denna produktion betraktats
488:        även framdeles erlägger sin andel av           som en självständig verksamhet, som bedrivs i
489:        kommunalskatten och att denna skyldig-         vinstsyfte. Högsta förvaltningsdomstolen har an-
490:        het inte kan kringgås på det sätt som          sett att Oy Alko Ab inte har haft olika förvärvs-
491:        anförts i motiveringen, och                    källor för den tillverkning som avses i specialla-
492:           hur ersätts den skada som Ilmajoki          gens 2 § och för samma industriinrättningars
493:        korumun och församling åsamkats av             övriga tillverkning och försäljning. Därmed får
494:        statsbolagets felinvestering?                  bolaget dra av förlusten för torkning av drank
495:                                                       från sin övriga inkomst.
496:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Lagen om alkoholbolagets skattskyldighet vid
497: anföra följande:                                      kommunalbeskattningen har inte ändrats sedan
498:                                                       den gavs, och de nuvarande förhållandena mot-
499:    Enligt 12 § 1 mom. 1 punkten lagen om skatt        svarar inte längre helt de förhållanden som rådde
500: på inkomst och förmögenhet (1043/74) är Oy            då lagen gavs. Lagens stadganden är även rätt
501: Alko Ab skyldigt att erlägga skatt på inkomst         knapphändiga. 1 lagen har inte heller närmare
502: endast vid kommunalbeskattningen. Enligt 4            angetts vad som avses med tillverkningsvärde.
503: mom. i samma paragraf gäller angående alko-           Dessutom har ingen förordning getts med stöd
504: holbolagets skyldighet att erlägga skatt tili koru-   av lagens 3 §.
505: mun vad därom är särskilt stadgat. Enligt 14 § 1
506: mom. 1 punkten är Oy Alko Ab fritt från skatt            Produktionen vid fabrikerna i Koskenkorva
507: på förmögenhet.                                       ligger för närvarande nere. lnnan produktionen
508:    Beskattningen av Oy Alko Ab verkställs med         startas år 1988 bör åtgärder vidtas antingen
509: stöd av lagen om alkoholbolagets skattskyldighet      genom en lagändring eller genom att man med
510: vid kommunalbeskattningen (466/68). Enligt            en förordning, som ges med stöd av lagens 3 §,
511: lagens 1 § är bolaget skyldigt att erlägga kommu-     anger grunderna för alkoholens tillverkningsvär-
512: nalskatt endast för de inkomster bolaget erhåller     de exaktare än nu så, att den rådande situationen
513: av sina industriinrättningar och fastigheter samt     beaktas och att alkoholbolagets skattskyldighet
514: av sin utskänkning av alkoholdrycker. Beskatt-        vid kommunalbeskattningen motsvarar lagens ur-
515: ningen verkställs på grund av den verkliga in-        sprungliga syfte. Då tolkningen av lagen grundar
516: komsten med undantag av inkomsten av ut-              sig på högsta förvaltningsdomstolens utslag är
517: skänkningen av alkoholdrycker och inkomsten av        ?et . int~ möjligt att med förvaltningsdirektiv
518: fastigheter. lnkomsten av fastigheter kan faststäl-   mgnpa 1 rätten att dra av en förlust.
519: las även genom beskattning enligt prövning.              Enligt uppgift från Oy Alko Ab gäller högsta
520:     De inkomster som bolaget erhåller av sina         förvaltningsdomstolens utslag åren 1976-1978
521: industriinrättningar är huvudsakligen inkomst av      och 1981, inte tio år. Det belopp som skall
522: tillverkning och försäljning av alkohol. Denna        återbäras är endast högst 0,5 milj. mk. Dess
523: inkomst beskattas dock inte på grund av vinsten       effekt på Ilmajoki kommuns skatteintäkter är
524: enligt resultaträkningen, utan med stöd av 2 § i      sannolikt inte särskilt betydande.
525: 
526:     Helsingfors den 27 november 1986
527: 
528:                                                                            Minister Pekka Vennamo
529:                                                1986 vp.
530: 
531: Kirjallinen kysymys n:o 382
532: 
533: 
534: 
535: 
536:                                   lmpiö: Matkailuelinkeinon edistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
537:                                     Ounastunturin Pyhäkerolla
538: 
539: 
540:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
541: 
542:     Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perus-       alueen matkailun kehittämisen kannalta hissi vie
543: tettiin vuonna 1939. Sitä ennen oli valmistunut       talvimatkailua sillä tavalla eteenpäin, että kun-
544: Pallakselle hotelli, joka otettiin käyttöön kevät-    nan ainutlaatuisen heikko työllisyystilanne voi
545: talvella 1938. Ounastunturin Pyhäkeralie Pyhä-        merkittävästi kohentua. Verotustietoihin pereh-
546: järven rannalle oli rakennettu jo edellisenä vuon-    tyminen asettaa eri elinkeinojen kehittämistar-
547: na obligaatiolainavaroilla retkeilymaja, jossa oli    peet arvojärjestykseen, jossa on vain yksi pää-
548: kaksi suurta majoitushuonetta, toinen miehille,       suunta, ellei haluta palata luonnontalouteen ja
549: toinen naisille käsinäen yhteensä 36 makuusijaa.      väestömuuttoon. Palvelujen kehittämisen ydin-
550: Lisäksi oli henkilökunnan, talonmiehen ja emän-       kysymys on matkailupalvelujen kehittämisessä.
551: nän asunto, keittiö ja yhteinen ruokailutila sekä        Suomen Ladut ja Rinteet konsultin Jorma
552: sauna erillisessä rakennuksessa. Molemmat Pallas-     Suvikkaan Enontekiön kunnalle antamasta asian-
553: Ounastunturiryhmän matkailun tukikohdat tu-           tuntijalausunnosta Hetan laskettelukeskuksen si-
554: hottiin vuonna 1944. Pallaksella on jälleenraken-     jaintipaikasta käyvät ilmi ne perusteet, miksi
555: nustyö suoritettu, ja hotellin läheisyyteen on        rinnehiihtokeskus tulee sijoittaa Pyhäkeran rin-
556: rakennettu asianmukainen hissipalvelu. Ounas-         teelle. Lausunnosta ilmenee myös se, että hanke
557: tunturin Pyhäkeran laelle ei ole suunnitteilla        toteutetaan luonnonsuojelu- ja kansallispuisto-
558: retkeilymajan paikalle uutta majaa eikä hotellia.     alueelle asetettavat erikoisvaatimukset täyttäen.
559: Sen sijaan Hetan kylään rakennettujen hotellien       Matkailun Edistämiskeskus tiettävästi yhtyy en-
560: ja lukuisten muiden matkailualan yrittäjien ja        nen mainittuun lausuntoon ja painottaa lisäksi
561: majoittajien toimesta pyritään saamaan Enonte-        tasapuolisuusnäkökohtaa. Kun kansallispuiston
562:  kiön kunnan myötävaikutuksella tie tunturin          eteläpäähän Pallakselle on saatu rakentaa matkai-
563: juurelle ja moottorikeikkareitti Pyhäkerolle. Sin-    lupalveluja, ei voi olla oikein asettaa esteitä
564:  ne on tarkoituksena rakentaa hissi noin puolen       Ounastunturin alueelle samassa puistossa. Mie-
565:  kilometrin päähän aikanaan sijainneesta retkeily-    lestämme tasa-arvon vuoksi saman kansallispuis-
566:  majasta. Tämä hanke on saanut myös vastustajia,      ton alueen kuntien ei tulisi valtiovallan toimen-
567:  joilla perusteena ovat matkailusta ai~eutu~at hai-   piteiden vuoksi olla niin eri tavoin kohdeltavina
568:  tat porotaloudelle sekä luonnonsuojelulhset nä-      kuin nyt tapahtuu Enontekiön ja Muonion kun-
569:  kökohdat.                                            nissa. Erityisesti valtiovallan näkökulmasta tulisi
570:     Täysin kestämätön on perustelu, jossa vedo-       ottaa huomioon, että kaikista tähänastisista toi-
571:  taan kansallispuistolakiin, koska retkeilymaja on    menpiteistä huolimatta Enontekiön työttömyys
572:  ollut Ounastunturilla sekä ennen lakia että lain     on edelleen valtakunnan pahinta ja kroonisinta.
573:  aikana. Nyt ei edes ole tarkoituksena rakentaa          Matkailun investointeihin uhratut kymmenet
574:  majaa, koska majoitustilat ovat Hetassa ja retkei-   miljoonat pääsevät parhaaseen tuottoonsa, kuten
575:  lijöiden kahvitupa tunturin juurella. Hissin ra-     kauppa- ja teollisuusministeriön tilastot kiistatta
576:  kentaminen pohjoiselle rinteelle ei häiritse poro-   osoittavat niissä hiihtokeskuksissa, joissa on hisse-
577:  jen varhaista saapumista kevättalvella pälvipai-     jä. On painotettava sitä, että Enontekiölle alue-
578:  koille, koska ensimmäiset päivipaikat ovat Ou-       poliittisin perustein elinkeinojen edistämiseen
579:  nastunturin eteläpäässä.                             myönnetyistä määrärahoista viimeisten kymme-
580:     Hissin tarpeellisuus on matkailun kehittämisen    nen vuoden ajalta on matkailuun sijoitettu 70
581:  ja sitä tietä keskeisimmän enontekiöläisen yritys-   prosenttia eli noin 47 miljoonaa markkaa. Niistä
582:   toiminnan kannalta elinehto. Kunnan ja sen          Hetan matkailuinvestointeihin on sijoitettu yli 37
583: 
584:  261130M
585: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 382
586: 
587: miljoonaa markkaa. Siitä taas merkittävin osuus                 Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-
588: on Hetta hotellin rakentamiseen käytetty raha-               sä Pallas-Ouoastunturio kansallispuistossa
589: määrä.                                                       on ollut ennen puiston perustamista Ou-
590:    Olemme siitä tietoisia, että Enontekiön mat-              oastuoturio Pyhäkerolla retkeilymaja, jo-
591: kailua palvelevaa hissikysymystä selvittelee pa-             ta ei ole jälleenrakennettu kuten Pallas-
592: rastaikaa työryhmä. Työryhmän kannanotto on                  tuoturio hotelli sekä sen yhteyteen koko-
593: varmaan merkityksellinen. Valtioneuvosto ei kui-             naan uutena hissi, ja jos on,
594: tenkaan voi näin merkittävässä periaatteellisessa               aikooko Hallitus kansalaisten, yrittä-
595: ja syvästi kansalaisten ja kuntien keskinäistä tasa-         jien ja kuntien tasa-arvoisen kohtelun
596: arvoa koskettavassa kysymyksessä mennä yksin-                nimissä sallia työttömyydestä kärsivälle
597: omaan minkään toimikunnan taakse.                            Enontekiön kunnalle oikeuden rakentaa
598:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tie Ouoastuoturio juurelle ja yrittäjille
599: tyksen 37 §:o 1 momeottiio viitaten esitän kun-              oikeuden kehittää hissitasoista matkailu-
600: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            palvelua lähelle Ouoastuoturio Pyhäke-
601: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                          ran tuhottua retkeilymaja-aluetta?
602: 
603:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
604: 
605:                                                Lauri Impiö
606:                                       1986 vp. -      KK n:o 382                                        3
607: 
608: 
609: 
610: 
611:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
612: 
613:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuneen tilalle, koska alueen matkailupalveluja
614: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oltiin jo siinä vaiheessa keskittämässä Hettaan.
615: olette 4 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-          Suomessa arvioidaan olevan noin 500 000 las-
616: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kettelun harrastajaa ja määrän arvioidaan kaksin-
617: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kertaistuvan lähimmän kymmenen vuoden aika-
618: Lauri Impiön kirjallisesta kysymyksestä n:o 382:      na. Lasketteluharrastuksen lisääntyessä tarvitaan
619:                                                       maahamme sekä uusia laskettelukeskuksia että
620:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-
621:                                                       nykyisten keskusten laajennuksia.
622:        sä Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa
623:        on ollut ennen puiston perustamista Ou-           Ounastunturin Pyhäkeran laskettelukeskuksen
624:        nastunturin Pyhäkerolla retkeilymaja, jo-      rakentamisesta on keskusteltu ja käyty neuvotte-
625:        ta ei ole jälleenrakennettu kuten Pallas-      luja jo joitakin vuosia. Toteutuessaan Pyhäkeran
626:        tunturin hotelli sekä sen yhteyteen koko-      laskettelukeskus olisi rinteiden teknisiltä ominai-
627:        naan uutena hissi, ja jos on,                  suuksiltaan eräs maamme mittavimmista ja esi-
628:                                                       merkiksi korkeuseroltaan maamme toiseksi suu-
629:           aikooko Hallitus kansalaisten, yrittä-
630:                                                       rin. On selvää, että Pyhäkeran laskettelukeskus
631:        jien ja kuntien tasa-arvoisen kohtelun
632:                                                       lisäisi Hetan majoitusliikkeiden käyttöä.
633:        nimissä sallia työttömyydestä kärsivälle
634:        Enontekiön kunnalle oikeuden rakentaa             Ounastunturin Pyhäkeran soveltuvuutta las-
635:        tie Ounastunturin juurelle ja yrittäjille      kettelutarkoituksiin selvittää parhaillaan ympäris-
636:        oikeuden kehittää hissitasoista matkailu-      töministeriön asettama Pallas-Ounas-toimikunta.
637:        palvelua lähelle Ounastunturin Pyhäke-         Toimikunnassa on edustettuna ympäristöministe-
638:        ran tuhottua retkeilymaja-aluetta?             riön lisäksi mm. Metsäntutkimuslaitos ja Enonte-
639:                                                       kiön kunta, minkä ohella toimikunnassa on
640:                                                       luonnonsuojelijoiden sekä poromiesten edustus.
641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
642:                                                       Toimikunta saanee työnsä valmiiksi vuoden lop-
643: seuraavaa:                                            puun mennessä.
644:    Matkailuelinkeinon taloudellinen ja työllistävä       Toimikunnan tähänastisten selvitysten mukaan
645: merkitys Enontekiön kunnassa on huomattava.           Pyhäkeran alue soveltuu laskettelutarkoituksiin,
646:    Enontekiön kunnassa sijaitseville yrityksille on   eivätkä luonnonsuojelulliset näkökohdat muo-
647: myönnetty aluepoliittista tukea vuosina 1976-         dostune hankkeen toteuttamisen esteeksi. Alu-
648: 1986 yhteensä noin 67 miljoonaa markkaa, josta        een ilmastolliset olosuhteet saattavat kuitenkin
649: matkailun osuus on noin 47 miljoonaa markkaa          asettaa erityisiä vaatimuksia hankkeen toteutumi-
650: eli kaksi kolmannesta. Tästä pääosa on kohdistu-      selle. Pyhäkeran alue on toimikunnan alustavien
651: nut Hetan alueelle.                                   selvitysten mukaan varsin tuulista, mikä vaikut-
652:    Hetassa sijaitsevien majoitusliikkeiden talvi-     taa olennaisesti laskettelumahdollisuuksiin, koska
653: matkailu rakentuu nykyisellään murtomaahiih-          tuuliolosuhteet on otettava huomioon sekä ra-
654: don varaan. Hetan alueen hotellien kannatta-          kentamisessa että hissien käytössä. Voimakas tuu-
655: vuuskehitys on ollut viime vuosina selvästi huo-      li vie rinteiltä lumen, jolloin lumetusjärjestelmä
656: nompi kuin niiden hotellien, jotka sijaitsevat        sekä riittävät lumiaidat tulevat tarpeellisiksi. Tä-
657: laskettelukeskusten yhteydessä. Tätä taustaa vas-     mä taas nostaa investointikustannuksia. Kovan
658: ten Hetan alueelle tarvittaisiin riittävän voimakas   tuulen vallitessa hissien ja rinteiden käyttö ei
659: vetovoimakohde, jotta majoitusliikkeiden käyttö-      myöskään turvallisuussyistä ole mahdollista, mikä
660: astetta ja kannattavuutta saataisiin parannetuksi.    taas vähentää tehollisia laskettelupäiviä ja hei-
661:    Todettakoon, että nyt vastattavana olevan ky-      kentää toiminnan kannattavuutta.
662: symyksen yhteydessä mainitun, Ounastunturin              Pallas-Ounas-toimikunnan eräänä keskeisenä
663: Pyhäkerolla olleen retkeilymajan omistanut Suo-       tehtävänä on selvittää, millä tavoin alueen luon-
664: men Matkailuliitto r. y. on ilmoittanut aikanaan      nonsuojelulliset, matkailulliset ja porotaloudelli-
665: luopuneensa uuden majan rakentamisesta tuhou-         set vaatimukset voidaan yhteensovittaa. Koska
666: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 382
667: 
668: selvitystyöt ovat vielä kesken, ei periaatteellisten   maankäyttökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa
669: päätösten tekeminen Pyhäkeran lasketteluhank-          mahdollista.
670: keesta enempää kuin muistakaan siihen liittyvistä
671: 
672:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
673: 
674:                                                                               Ministeri jermu Laine
675:                                       1986 vp. -      KK n:o 382                                       5
676: 
677: 
678: 
679: 
680:                                Tili Riksdagens Herr Talman
681: 
682:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att bygga ett nytt vandrarhem i stäliet för det
683: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         förstörda, eftersom turistservicen i regionen re-
684: av den 4 november 1986 tili vederbörande med-         dan i den dåvarande situationen var på väg att
685: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      koncentreras tili Hetta.
686: avskrift av följande av riksdagsman Lauri Impiö          Det uppskattas att det finns ca 500 000 sla-
687: undertecknade spörsmål nr 382:                        lomentusiaster i Finland och att antalet fördubb-
688:                                                       las under de närmaste tio åren. I och med att
689:           Är Regeringen medveten om att i nu-
690:                                                       utförsåkningen ökar behövs det i vårt land både
691:        varande Pallas-Ounastunturi nationalpark       nya slalomcentra och att de nuvarande centra
692:        har före parkens grundande funnits ett         utvidgas.
693:        vandrarhem på Pyhäkero i Ounastunturi
694:        som inte har återuppbyggts såsom Pallas-          Om byggande av ett slalomcentrum på Pyhä-
695:        tunturi hoteli och i anslutning tili hotel-    kero i Ounastunturi har diskuterats och förhand-
696:        let en helt ny lift, och om så är fallet,      lats redan under några års tid. Om slalomcentret
697:                                                       på Pyhäkero blir verklighet skulie centret i fråga
698:            har Regeringen för avsikt att med tan-
699:                                                       om sluttningarnas tekniska egenskaper vara ett av
700:        ke på medborgarnas, företagarnas och
701:                                                       de mest omfattande och t.ex. i fråga om höjd-
702:        kommunernas likvärdiga behandling ge
703:                                                       skilinaden det näst största i vårt land. Det är
704:        tili Enontekis korumun som plågas av
705:                                                       klart att slalomcentret på Pyhäkero skulie öka
706:        arbetslösheten rätt att bygga väg tili foten
707:                                                       utnyttjandet av härbärgeringsrörelser i Hetta.
708:        av Ounastunturi och tili företagarna rätt
709:        att utveckla turistservice med liftar nära        Lämpligheten av Pyhäkero i Ounastunturi för
710:        det förstörda vandrarhemområdet på Py-         utförsåkning utreds för närvarande av en Palias-
711:        häkero i Ounastunturi?                         Ounas-kommission som tilisatts av miljöministe-
712:                                                       riet. I korumissioneo finns utöver miljöministe-
713:                                                       riet representanter för bl.a. skogsforskningsinsti-
714:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra
715:                                                       tutet och Enontekis kommun. Dessutom finns
716: följande:                                             både miljövårdarna och renägarna representerade
717:    Turistnäringens ekonomiska betydelse och sys-      i kommissionen. Korumissioneo torde få sitt
718: selsättande verkan är avsevärd i Enontekis koru-      arbete slutfört tili årets slut.
719: mun.                                                     Enligt kommissionens utredningar hittilis är
720:    Företag i Enontekis korumun har beviljats i        Pyhäkeroområdet lämpligt för utförsåkning och
721: regionalpolitiskt stöd under åren 1976-1986           synpunkter i anslutning tili naturskyddet torde
722: sammanlagt ca 67 miljoner mark, varav turis-          inte utgöra hinder för genomförandet av projek-
723: mens andel är ca 47 miljoner mark, dvs. två           tet. Områdets klimatologiska förhålianden kan
724: tredjedelar. Huvuddelen av detta har riktats tili     dock ställa särskilda krav på projektets genomfö-
725: Hettaområdet.                                         rande. Enligt preliminära utredningar är Pyhäke-
726:    Vinterturismen för härbärgeringsrörelser i Het-    roområdet mycket blåsigt, vilket i hög grad
727: ta vilar för närvarande på terrängskidning. Lön-      påverkar möjligheterna tili åkning, eftersom
728: samhetsutvecklingen för hotellen i Hettaområdet       vindförhållandena skali beaktas både när det
729: har under de senaste åren varit klart sämre än för    gälier byggandet och användningen av liftar. En
730: hotelien i anslutning tili slalomcentra. Mot bak-     hård vind tar snön från sluttningen och då
731: grund av detta skulle i Hettaområdet behövas ett      behövs det ett system för att betäcka sluttningar
732: dragplåster för att härbärgeringsrörelsernas ut-      med snö samt snöstaket. Detta i sin tur höjer
733: nyttjande och lönsamhet kan förbättras.               investeringskostnaderna. Vid hård vind är det av
734:    Det är skäl att konstatera att Finlands Turist-    säkerhetsskäl inte möjligt att åka i sluttningarna
735: förbund r.f. som ägt det vandrarhem på Pyhäke-        elier använda liftarna, vilket i sin tur minskar
736: ro i Ounastunturi som nämnts i det aktuelia           antalet dagar för en effektiv utförsåkning och
737: spörsmålet har på sin tid meddelat att det avstår     försämrar verksamhetens lönsamhet.
738: 6                                      1986 vp. -     KK n:o 382
739: 
740:    En central uppgift för Pallas-Ounas-kommis-        det inte möjligt att i detta skede fatta ett
741: sionen är att utreda hur kraven i fråga om            principbeslut om slalomprojektet på Pyhäkera
742: naturskydd, turism och renskötsel kan samord-         och inte heller om andra jorddispositionsfrågor i
743: nas. Eftersom utredningsarbetet inte är slutfört är   anslutning tili det.
744: 
745:      Helsingfors den 28 november 1986
746: 
747:                                                                               Minister jermu Laine
748:                                                 1986 vp.
749: 
750: Kirjallinen kysymys n:o 383
751: 
752: 
753: 
754: 
755:                                    Salolainen ym.: Elintarvikkeiden hintoja koskevan tiedotuksen
756:                                       oikeellisuudesta ja lisäämisestä
757: 
758: 
759:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
760: 
761:   Julkisuudessa on viime aikoina käyty alati           tuottajilta kuluttajille saattaa olla tarpeetonta
762: vilkastuvaa keskustelua kotimaisten elintarvikkei-     "klappia". Kaiken yllä kummittelee kansliapääl-
763: den hinnoista ja hinnanmuodostuksesta sekä             likkö Bror Wahlroosin lausunto, jossa koko maa-
764: maatalouspolitiikkamme perusteista. Keskuste-          talouspolitiikka on leimattu lähinnä sosiaali-
765: lussa on eri tahoilta ja jopa valtion viranomaisten    apuun rinnastettavaksi tukijärjestelmäksi.
766: toimesta annettu keskenään ristiriitaisia tietoja         Erilaisten spekulaatioiden lisääntyessä kulutta-
767: elintarvikkeiden hintavertailusta Suomen ja mui-       jien tarve saada oikeaa ja vääristelemätöntä tietoa
768: den maiden hintatasojen välillä sekä maatalou-         on mitä ilmeisin. Kuluttajilla onkin oikeus edel-
769: temme hinta- ja tukirakenteesta.                       lyttää, että he saavat valtiovallalta oikeaa ja
770:    Julkisessa sanassa esitetyissä hintavertailuissa    puolueetonta tietoa kaikista elintarvikkeiden hin-
771: on väitetty, että suomalainen kuluttaja syö Poh-       toihin ja maatalouden tukeen liittyvistä kysymyk-
772: jois-Euroopan kalleinta ruokaa. Keskustelussa on       sistä.
773: puhuttu jopa viennin subventointiin nojaavan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
774: tavoitehintajärjestelmän maailmanlaajuisesta um-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
775: pikujasta. Samoin on esitetty, että kotimainen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
776: elintarviketuotanto korvattaisiin ulkomailla tuo-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
777: tettujen ylijäämäerien tuomisella maahamme
778: maailmanmarkkinahintaan. Toisaalta elintarvik-                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
779: keiden hintavertailujen oikeellisuus on kiistetty              selonteon elintarvikkeiden hinnoista ja
780: ja on esitetty, että hintavertailut on tehty virhed-           ellei,
781: lisin perustein. Kuluttajat seuraavat kiihtyvää                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
782: keskustelua hämmentyneinä. Pääministerin hil-                  ryhtyä, jotta kuluttajat saisivat viipymättä
783: jattain antamaa lausumaa on tulkittu niin, että                oikeita tietoja elintarvikkeiden hinnoista
784: tuottajat saisivat tuotteistaan liian korkean hin-             ja hinnanmuodostuksesta ja siis myös sii-
785: nan. Pääoppositiopuolueen puheenjohtaja taas                   tä, syökö suomalainen kuluttaja Pohjois-
786: on epäillyt, että elintarvikkeiden siirtoketjussa              Euroopan kalleinta ruokaa?
787: 
788:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
789: 
790:            Pertti Salolainen             Erkki Moisander                  Eva-Riitta Siitonen
791:            Riitta Uosukainen             Sirpa Pietikäinen                Aino Pohjanoksa
792:            Liisa Hilpelä                 Kaarina Dromberg                 Martti Tiuri
793:            Ritva Laurila                 Ben Zyskowicz                    Heikki Järvenpää
794:            Matti Lahtinen                Kimmo Sasi                       Aila Jokinen
795:            Saara Mikkola                 Tapio Holvitie                   Tuure Junnila
796:            Elsi Hetemäki-Olander         Jouni J. Särkijärvi              Matti Viljanen
797: 
798: 
799: 
800: 
801:  261094Y
802: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 383
803: 
804: 
805: 
806: 
807:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
808: 
809:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aiheuttanut eräiden keskeisten alkutuotteiden
810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ylituotantoa, jonka vientikustannukset rasittavat
811: olette 4 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-        valtiontaloutta.
812: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kilpai-
813: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        levaa tuontia on pyritty rajoittamaan erityyppisil-
814: Pertti Salolaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä       lä tuonnin esteillä. Tuontisuoja koostuu välittö-
815: n:o 383:                                               mistä määrällisistä rajoituksista, kuten tuonnin
816:                                                        lisenssioinnista, välillisistä rajoituksista ja ei-tulli-
817:            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         muotoisista kauppaesteistä. Korkeahintalinjan
818:         selonteon elintarvikkeiden hinnoista ja        johdosta maataloustuotteiden tuontisuojalla on
819:         ellei,                                         ollut ratkaiseva merkitys kotimaisen maatalous-
820:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuotannon ja elintarviketuotannon turvaamisen
821:         ryhtyä, jotta kuluttajat saisivat viipymättä   kannalta. Tuontisuoja on käytännössä estänyt
822:         oikeita tietoja elintarvikkeiden hinnoista     useimpien       kilpailevien     maataloustuotteiden
823:         ja hinnanmuodostuksesta ja siis myös sii-      tuonnin.
824:         tä, syökö suomalainen kuluttaja Pohjois-          Maataloustulolainsäädäntö ja maatalouspoli-
825:         Euroopan kalleinta ruokaa?                     tiikkaan liittyvä tuontisuoja ovat yhdessä ratkaise-
826:                                                        vasti vaikuttaneet elintarvikkeiden hintatasoon
827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Suomessa. Elintarvikkeiden suhteellisen korkea
828: seuraavaa:                                             hintataso on siten seurausta tietoisesti tehdyistä
829:   Julkisuudessa on toisinaan esitetty, että elintar-   poliittisista päätöksistä.
830: vikkeiden hintataso olisi Suomessa korkeampi              Elintarviketeollisuus on pitkälti riippuvainen
831: kuin muissa Pohjoismaissa, jopa Pohjois-Euroo-         kotimaisesta maataloustuotannosta. Raaka-ainei-
832: pan korkein. Elintarvikkeiden hinnanmuodos-            den ja puolivalmisteiden osuus alan tuotannon
833: tukseen on meillä voimakkaasti vaikuttanut har-        bruttoarvosta on huomattavan korkea, keskimää-
834: joitettu maatalouspolitiikka tulotakuineen ja          rin runsaat 70 prosenttia, josta lähes 90 prosent-
835: tuontiesteineen. Myös elintarviketeollisuus ja         tia on kotimaista alkuperää. Maatalouden alku-
836: -kauppa on meillä voimakkaasti keskittynyttä.          tuotteiden hintakehitys vaikuttaa siten ratkaise-
837:    Maatalouspolitiikalle Suomessa - kuten myös         vasti myös jalosteiden hintakehitykseen.
838: Norjassa ja Ruotsissa - on tunnusomaista maata-           Elintarviketeollisuus on Suomessa voimakkaasti
839: loustuottajien tulokehityksen turvaaminen, kor-        keskittynyttä. Elintarviketeollisuuden eri sekto-
840: kea omavaraisuusaste ja osittain aluepoliittiset       reiden korkea keskittymisaste sekä puutteellinen
841: tavoitteet. Tärkeä väline näiden tavoitteiden saa-     tai kokonaan puuttuva kilpaileva tuonti ei ole
842: vuttamiseksi on ollut maatalouden alkutuottei-         voinut olla vaikuttamatta alan hintatasoon ja
843: den ns. korkeahintalinja eli harjoitetusta maata-      -kehitykseen. Käytännön kilpailu- ja hintaval-
844: louspolitiikasta johtuva vapaakauppajärjestelyä        vonnassa on viime aikoina pyritty kiinnittämään
845: korkeampi hintataso. Maataloustuottajille mak-         erityistä huomiota toiminnan tehokkuuteen eri
846: settavien tavoitehintojen tasoon ovat vaikuttaneet     toimialoilla.
847: nostavasti varsinaisen tulotavoitteen lisäksi myös        Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa on
848: epäedullisesta maantieteellisestä sijainnista johtu-   elintarviketeollisuuden tavoin erittäin keskitty-
849: vat tekijät ja maataloutemme pientilavaltaisuus.       nyttä. Neljä kaupparyhmittymää ovat jo pitkään
850: Osaksi viimeksi mainituista syistä pääomakustan-       hallinneet yli 90 prosenttia elintarvikekaupan
851: nukset rasittavat Suomen maataloustuotannon            myynnistä. Kaupparyhmittymien syntyminen on
852: hintoja enemmän kuin yleensä muissa maissa.            hämärtänyt tukku- ja vähittäiskaupan välistä ra-
853: Tähän on myötävaikuttanut myös pääoman käyt-           jaa. Vähittäisporras on melko sidottu keskusliik-
854: töä suosiva maatalouden verojärjestelmä. Maata-        keiden osto-, hinnoittelu- ja kampanjatoimin-
855: loustuen ohjautuminen tavoitehintojen kautta on        taan.
856:                                          1986 vp. -      KK n:o 383                                          3
857: 
858:    Kauppa käyttää hinnoittelussaan paasaantol-           keiden laatuerot, kustannusrakenteen rajauson-
859: sesti prosenttipalkkioita, mikä automaattisesti          gelmat, kustannuskäsitteiden sisältöerot, valuut-
860: nostaa kaupan tuottoja hankintahinnan noustes-           takurssien vaikutukset sekä tarkastelukulman va-
861: sa. Koko hinnoittelujärjestelmä perustuu enem-           linta ottaen huomioon yritysten markkinointiin
862: män perinteisiin kuin kaupan todelliseen kustan-         liittyvä markkinoiden viipaloimi pieniin lohkoi-
863: nusrakenteeseen.                                         hin.
864:    Hintakilpailua harrastetaan tilapäisillä, usein           Parhaillaan on valmistumassa pohjoismaisten
865: lähes päivittäin vaihtuvilla erikoistarjouksilla, joi-   hinta- ja kilpailuviranomaisten yhteistyönä elin-
866: hin liittyy ylikorostunut mainonta. Kauppa ei            tarvikkeiden tuotantoa ja kauppaa Pohjoismaissa
867: pyri pysyväisesti alhaiseen hintatasoon. Erikois-        koskeva tutkimus. Tutkimuksessa käsitellään
868: tarjoushintojen ja mainonnan vaikutusta kulutta-         myös esimerkinomaisesti 20 elintarvikkeen hinto-
869: jien ruokamenoihin on vaikea arvioida. Alituises-        ja Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Tarkoitukse-
870: ti muuttuvat elintarvikkeiden hinnat ovat kuiten-        na ei ole ollut niinkään hintatasoerojen vaan
871: kin vähentäneet kuluttajien hintatietoisuutta.           hinnanmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden
872: Pysyväisesti alhaista hintatasoa noudattavat ns.         selvittäminen.
873: laatikkomyymälät sekä merkittömät tuotteet te-               Hallitus katsoo, ettei tässä vaiheessa ole aiheel-
874: kevät kuitenkin tuloaan myös elintarvikekaup-            lista antaa eduskunnalle erillistä selontekoa elin-
875: paan. Elintarvikekauppa joutunee lähivuosina             tarvikkeiden hinnoista. Näin mm. siitä syystä,
876: harkitsemaan uudelleen hinnoittelupolitiikkaan-          että
877: sa.                                                          - GATTin puitteissa neuvotellaan maata-
878:    Ristiriitaisia tietoja elintarvikkeiden hinnoista     loustuotteiden kansainvälistä kauppaa koskevista
879: ja hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä on epäi-       asioista,
880: lemättä esiintynyt viime aikoina. Tähän on osal-             - OECD:ssä on valmisteilla maatalouspoli-
881: taan saattanut vaikuttaa ensinnäkin se, mihin            tiikkaa ja -kauppaa koskeva selvitys,
882: tarkoituksiin, mistä lähtökohdista ja kenen toi-             - kotimaista maatalouspolitiikkaa selvittää
883: mesta laskelmat on laadittu. Lisäksi hinta- ja           maatalous 2 000 -komitea,
884: kustannustiedoissa on eräitä yleisiä mittausteknil-          - kilpailu- ja hintalainsäädännön tarkistamis-
885: lisiä ongelmia kuten hintatiedon valinta, julkis-        ta selvitellään kilpailu- ja hintakomiteassa sekä
886: ten rahoitustukien ja veronhuojennusten huo-                 - kauppa- ja teollisuusministeriön asettamas-
887: mioon ottaminen, julkiset ja yritysten väliset           sa työryhmässä selvitetään ministeriön hallinnoi-
888: tuloksentasausjärjestelmät, siirtohinnat ja -alen-       man maataloustuotteiden vientituen hinnoittelu-
889: nukset yms.                                              ja maksatusperusteita ja -käytäntöä, järjestelmän
890:     Elinkeinohallituksen selvityksissä on havaittu       säädöstämistarpeita ja hallintomenettelyä.
891: samalla paikkakunnalla eri myymälöiden kesken               Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa,
892: jopa yli 10 prosentin hintatasoeroja. Mahdolli-          että maatalouden hinta- ja tukipolitiikkaa tulee
893:  simman luotettavaan hintatasoselvitykseen pääse-        jatkossa muuttaa siihen suuntaan, että sääntely-
894: miseksi vertailun perusteena olevan hyödykekorin         järjestelmää asteittain puretaan ja että järjestel-
895: tulee olla niin kattava, etteivät eräiden hintojen       män yksityiskohtien tunnistaminen ja niiden vai-
896: satunnaisvaihtelut ratkaisevasti vaikuta lopputu-        kutusten arviointi paranee, mitkä toimenpiteet
897:  lokseen. Ainoastaan tilastollisen otoksen perus-        osaltaan vähentäisivät hintaerojen tulkintamah-
898: teella voidaan yleistää johtopäätökset koskemaan         dollisuuksia. Hintaviranomaisten tulee muuttaa
899:  muitakin kuin tutkittuja tapauksia. Valitettavan        toimintansa myös enenevässä määrin tutkimus- ja
900:  harvoin julkisuudessa esitetyt hintatasovertailut       selvityspainotteiseksi, jolloin yritysten ja markki-
901:  täyttävät nämä vaatimukset.                             noiden toimintatapojen ja -perusteiden selvittä-
902:     Kansainvälisiä hyödykkeiden hinta- ja kustan-        misellä pyritään mm. löytämään ja julkituomaan
903:  nusrakennevertailuja tehtäessä esiintyy mainittu-       niitä tekijöitä ja riippuvuuksia, jotka rajoittavat
904:  jen yleisten mittausongelmien lisäksi vielä eräitä      tai suoranaisesti estävät kilpailuvoimien tehok-
905:  erityisongelmia, joista keskeisimpiä ovat hyödyk-       kaan vaikutuksen hintatasoon.
906: 
907:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
908: 
909:                                                                                    Ministeri jermu Laine
910: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 383
911: 
912: 
913: 
914: 
915:                                Till Riksdagens Herr Talman
916: 
917:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        met för beskattning av lantbruket, som gynnar
918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       användningen av kapital, har även bidragit här-
919: den 4 november 1986 till vederbörande medlem         till. Styrningen av lantbruksstödet via normpri-
920: av statsrådet översänt avskrift av följande av       serna har föranlett överproduktion av vissa vikti-
921: riksdagsman Pertti Salolainen m.fl. underteckna-     ga primärprodukter, vilkas exportkostnader be-
922: de spörsmål nr 383:                                  lastar statshushållningen.
923:           Ämnar Regeringen till riksdagen avge          Mao har försökt begränsa den konkurrerande
924:        en rapport om livsmedelspriserna och om       importen av lantbruksprodukter och livsmedel
925:        så inte är fallet,                            genom olika slag av importhinder. Importskyd-
926:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,     det består av direkta kvantitativa begränsningar,
927:        för att konsumenterna utan dröjsmål           t.ex. i form av importlicenser, indirekta begräns-
928:        skall få riktiga uppgifter om livsmedels-     ningar och handelshinder i andra former än
929:        priserna och om prisbildningen och såle-      tullar. På grund av högprislinjen har importskyd-
930:        des även få veta om konsumenten i             det för lantbruksprodukter haft en avgörande
931:        Finland äter Nordeuropas dyraste mat?         betydelse för tryggandet av den inhemska lant-
932:                                                      bruksproduktionen och livsmedelsproduktionen.
933:                                                      Importskyddet har i praktiken hindrat importen
934:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av de flesta konkurrerande lantbruksprodukter-
935: anföra följande:                                     na.
936:    I offentligheten har då och då framförts, att        Lagstiftningen i fråga om lantbruksinkomsten
937: prisnivån för livsmedel är högre i Finland än i de   och importskyddet i anslutning tilllantbrukspoli-
938: övriga nordiska länder, t.o.m. högst i Nordeuro-     tiken har tillsammans i avgörande grad påverkat
939: pa. Hos oss har lantbrukspolitiken med sin           livsmedelsprisernas nivå i Finland. Den relativt
940: inkomstgaranti och sitt importhinder inverkat        höga prisnivån på livsmedel är sålunda en följd
941: kraftigt på prisbildningen i fråga om livsmedel.     av medvetet fattade politiska beslut.
942: Även livsmedelsindustrin och -handeln har kraf-
943: tigt centraliserats hos oss.                            Livsmedelsindustrin är i hög grad beroende av
944:    Tryggandet av inkomstutvecklingen för lant-       den inhemska lantbruksproduktionen. Råvaror-
945: bruksproducenterna en hög självförsörjningsgrad      nas och halvfabrikatens andel av produktionens
946: och delvis regionalpolitiska mål är karakteriska     bruttovärde är anmärkningsvärt stor, d.v.s. i
947: drag hos lantbrukspolitiken i Finland - såsom        medeltal drygt 70 procent. Därav är nästan 90
948: även i Norge och i Sverige. Ett viktigt medel för    procent av inhemskt ursprung. Prisutvecklingen i
949: att uppnå dessa mål har varit den s.k. högprislin-   fråga om lantbrukets primärprodukter påverkar
950: jen för lantbrukets primärprodukter, d.v.s. en       sålunda även prisutvecklingen beträffande
951: högre prisnivå än inom frihandelsarrangemanget       förädlade produkter avsevärt.
952: på grund av den jordbrukspolitik som förts.             Livsmedelsindustrin har kraftigt centraliserats i
953: Utom det egentliga inkomstmålet har även fakto-      Finland. Det har inte kunnat undgås att den
954: rer, som beror på det ofördelaktiga geografiska      höga centraliseringsgraden inom livsmedelsindu-
955: läget samt dominansen av småbruk i lantbruket,       strins olika sektorer samt det faktum att den
956: medverkat till att höja nivån på de normpriser       konkurrerande importen är bristfällig eller helt
957: som skall betalas till lantbruksproducenterna.       saknas påverkat prisnivån och prisutvecklingen
958: Delvis av sistnämnda skäl belastar kapitalkostna-    inom branschen. Vid den praktiska över-
959: derna produktionspriserna inom lantbruket i Fin-     vakningen av konkurrensen och priserna har
960: land mera än i andra länder i allmänhet. Syste-      under den senaste tiden speciell uppmärksamhet
961:                                         1986 vp. -      KK n:o 383                                       5
962: 
963: fästs vid effektiviteten hos verksamheten inom          sällan som de prisnivåjämförelser som framförts i
964: olika branscher.                                        offentligheten uppfyller dessa krav.
965:     Livsmedelsindustrins parti- och minuthandel            Vid internationella jämförelser i fråga om
966: är i likhet med livsmedelsindustrin synnerligen         strukturerna hos priser och kostnader för
967: centraliserad. Fyra handelsgrupperingar har re-         förnödenheter förekommer utom de nämnda,
968: dan länge behärskat över 90 procent av försälj-         allmänna mätningsproblemen ytterligare vissa
969: ningen inom handeln med livsmedel. Uppkoms-             speciella problem, av vilka de viktigaste är kvali-
970: ten av handelsgrupperingar har fördunklat grän-         tetsskillnader mellan förnödenheterna, problem
971: sen mellan parti- och minuthandel. Minuthan-            som begränsar kostnadsstrukturen, betydelseskill-
972: delsledet är ganska bundet vid centralaffärernas        nader hos kostnadsbegreppen, valutakursernas
973: inköps-, prissättnings- och kampanjverksamhet.          inverkan samt valet av granskningssynvinkel med
974:     Handeln använder vid sin prissättning i hu-         beaktande av den fördelning av marknaden i små
975: vudsak procentprovisioner, vilket automatiskt hö-       sektorer som är förknippad med företagens mark-
976: jer handelns intäkter då anskaffningspriset stiger.     nadsföring.
977: Hela prissättningssystemet baserar sig i högre             En undersökning av livsmedelsproduktionen
978:  grad på traditioner än på handelns verkliga            och handeln med livsmedel i de nordiska länder-
979: kostnadsstruktur.                                       na, viiken har utförts i samarbete mellan de
980:     Priskonkurrens utövas med tillfälliga extrapris,    nordiska pris- och konkurrensmyndigheterna,
981:  som ofta varierar nästan dagligen och är förenade      håller just på att bli klar. I undersökningen
982:  med en överdriven reklam. Handeln eftersträvar         behandlas även priserna på 20 livsmedel i form
983:  inte någon varaktigt låg prisnivå. Det är svårt att    av exempel, valda i de nordiska huvudstäderna.
984:  bedöma extraprisernas och reklamens effekt på          Avsikten har inte främst varit att utreda de
985:  konsumenternas matutgifter. Livsmedelspriserna,        faktorer som påverkar skillnaderna i prisnivån
986:  som ·ständigt ändras, har dock minskat konsu-          uran snarare att utreda de omständigheter som
987:  menternas prismedvetenhet. De s.k. lådaffärer-         inverkar på prisbildningen.
988:  na, som håller en varaktigt låg prisnivå, samt            Regeringen anser att det i det här skedet inte
989:  icke-märkesvaror är på frammarsch även inom            är motiverat att tili riksdagen avge någon separat
990:  livsmedelshandeln. Livsmedelshandeln blir san-         rapport om priserna på livsmedel därför att
991:  nolikt under de närmaste åren tvungen att på              - det inom ramen för GATT förhandlas om
992:  nytt överväga sin prissättningspolitik.                frågor som gäller den internationella handeln
993:     Motstridiga uppgifter om livsmedelspriserna         med lantbruksprodukter,
994:  och om de faktorer som påverkar prissättningen            - en utredning som gäller lantbrukspolitiken
995:  har otvivelaktigt förekommit under de senaste          och -handeln håller på att utarbetas inom
996:  tiderna. Härtill har främst syftet med kalkylerna,     OECD,
997:  utgångspunkterna för dem och frågan vem som               - Lantbruk 2000-kommitten utreder den in-
998:  låtit göra dem eventuellt delvis medverkat. I          hemska lantbrukspolitiken,
999:  fråga om pris- och kosrnadsuppgifterna före-              - frågan om en justering av konkurrens- och
1000:  kommer dessutom vissa alimännna mätningstek-           prislagstiftningen utreds av konkurrens- och
1001:  niska problem, t.ex. valet av prisuppgift, be-         priskommitten samt
1002:  aktandet av offentligt finansieringsstöd och skat-        - prissätrnings- och utbetalningsgrunderna
1003:  telättnader, offentliga inkomstutjämningssystem        samt rådande praxis, behovet av föreskrifter och
1004:  och sådana som förekommer melian företagen,            förvaltningsförfarandet beträffande systemet i
1005:  interna priser och interna rabatter mm.                fråga om exportstödet för lantbruksprodukter,
1006:      I näringsstyrelsens utredningar har prisskillna-   vilket administreras av handels- och industri-
1007:  der på mer än 10 procent observerats melian            ministeriet, utreds i en arbetsgrupp, som tillsatts
1008:  olika butiker på samma ort. För att en så              av ministeriet.
1009:  tillförlitlig prisnivåutredning som möjligt skall         I detta sammanhang är det dock skäl att
1010:   kunna åstadkommas bör den förnödenhetskorg            betona, att pris- och stödpolitiken för lantbruket
1011:   som ligger tili grund för jämförelsen vara så         i fortsättningen bör ändras därhän att reglerings-
1012:  fullständig att de tillfälliga variationerna i vissa   systemet gradvis avvecklas och att identifieringen
1013:   priser inte i avgörande grad inverkar på slutresul-   av detaljerna i systemet och bedömningen av
1014:   tatet. Endast på basen av ett statistiskt stickprov   deras verkningar förbättras. Dessa åtgärder skulle
1015:   kan man generalisera slutsatserna tili att gälla      medverka tili att minska tolkningsmöjligheterna
1016:   även andra undersökta fall. Det är beklagansvärt      när det gälier prisskillnaderna. Prismyndigheter-
1017: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 383
1018: 
1019: na bör även ändra sin verksamhet så att den i allt   hetssätt och -grunder bl.a. försöka finna och
1020: större utsträckning blir undersöknings- och ut-      komma fram med faktorer och beroenden, som
1021: redningsorienterad. Härvid borde man genom att       begränsar eller direkt förhindrar konkurrenskraf-
1022: klarlägga företagens och marknadernas verksam-       ternas effektiva inverkan på prisnivån.
1023: 
1024:     Helsingfors den 26 november 1986
1025: 
1026:                                                                              Minister jermu Laine
1027:                                              1986 vp.
1028: 
1029: Kirjallinen kysymys n:o 384
1030: 
1031: 
1032: 
1033: 
1034:                                  Urpilainen ym.: Toimeentulon turvaamisesta kuntoutuksen aikana
1035: 
1036: 
1037:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1038: 
1039:   Kuntoutuksen tämän hetken keskeisimpiä on-        litseva tilanne on pakottanut monet luopumaan
1040: gelmia on toimeentuloturvan puutteellisuus ja       työkyvyn säilyttämiseksi välttämättömästä hoi-
1041: epäyhtenäisyys. Toimeentulo on lakisääteisesti      dosta. Taloudellisen turvan puuttuessa vammais-
1042: turvattu ainoastaan tapaturma- ja liikennevakuu-    ten henkilöiden kuntoutus on ajautumassa kestä-
1043: tuskorvauksen piiriin kuuluvien osalta. Heidän-     mättömään tilanteeseen.
1044: kin toimeentuloturvansa on sidoksissa vahingoit-        Kuntoutuksen toimeentuloturvaongelmaa on
1045: tumista edeltäneeseen ansiotasoon ja sen vuoksi     selvitellyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama
1046: epätasainen ja osiltaan riittämätön. Muiden kuin    kuntoutusrahatoimikunta, joka antoi mietintönsä
1047: korvauslakien piiriin kuuluvien toimeentulo on      30.11.1983. Toimikunnan esittämää kuntoutus-
1048: sattumanvaraista.                                   rahalakia ja muita lainsäädännöllisiä toimenpitei-
1049:                                                     tä ei ole kuulunut, vaan asia näyttää kokonaan
1050:    Ammatillisen kuntoutuksen osalta toimeentu-      hautautuneen.
1051: loturva on eläkelakien työkyvyttömyyssäännösten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1052: tai harkinnanvaraisten kuntoutussäännösten va-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1053: rassa. Invaliidihuoltolain suoma toimeentulotur-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1054: va on aina ollut hyvin heikko. Lääkinnällisessä     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1055: kuntoutuksessa huolestuttavin tilanne on työssä
1056: käyvillä vammaisilla. Laitoskuntoutushoidon ai-                Onko Hallitus tietoinen kuntoutuksen
1057: kana heillä ei ole lainkaan toimeentuloturvaa.              aikaisen toimeentuloturvan puutteelli-
1058: Kuntoutuslaitoshoitoa saavaa ei katsota työkyvyt-           suuksista, sekä
1059: tömäksi eikä hänen hoitoaikaansa sairausajaksi.                mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
1060: Näin hän jää tältä ajalta vaille palkkaa eikä ole           litus aikoo ryhtyä epäkohdan korjaami-
1061: oikeutettu sairausvakuutuksen päivärahaan. Vai-             seksi?
1062: 
1063:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1986
1064: 
1065:                      Kari Urpilainen                         Risto Ahonen
1066:                      Lea Savolainen                          Arja Alho
1067:                      Jouko Skinnari                          Liisa Jaakonsaari
1068: 
1069: 
1070: 
1071: 
1072: 261220K
1073: 2                                     1986 vp. -- RJ( n:o 384
1074: 
1075: 
1076: 
1077: 
1078:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1079: 
1080:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kansaneläke- ja sairausvakuutuslakiin samoin
1081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuin työeläkelakeihin ei sisälly yksityiskohtaisia
1082: olette 4 päivänä marraskuuta 1986 kirjatun kir-      säännöksiä kuntoutuksen aikaisesta toimeentulo-
1083: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     turvasta. Näiden lakien perusteella järjestettyyn
1084: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuntoutukseen liittyen on harkinnan mukaan
1085: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kuitenkin suoritettu toimeentuloturvaetuuksia
1086: myksestä n:o 384:                                    joko työkyvyttömyyseläkkeen muodossa tai toi-
1087:                                                      meentuloturvaetuutena, joka ei edellytä työky-
1088:           Onko Hallitus tietoinen kuntoutuksen       vyttömyyttä.
1089:        aikaisen toimeentuloturvan puutteelli-           Viimesijaisena toimeentuloturvan järjestämis-
1090:        suuksista, sekä                               tapana voi tulla kysymykseen myös sosiaalihuol-
1091:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   tolain nojalla suoritettava toimeentulotuki. Eri-
1092:        litus aikoo ryhtyä epäkohdan korjaami-        tyisesti ehkäisevää toimeentulotukea voisi ajatella
1093:        seksi?                                        käytettäväksi silloin kun muiden toimeentulotur-
1094:                                                      van muotojen puute uhkaa muodostua esteeksi
1095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kuntoutuksen toteuttamiselle.
1096: ti seuraavaa:                                           Tietoisena kuntoutuksen aikaisen toimeentulo-
1097:                                                      turvan puutteista asetti sosiaali- ja terveysministe-
1098:    Kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaa-      riö vuonna 1981 toimikunnan, jonka tehtävänä
1099: kuntoisen henkilön palaamista tai SlJOlttumista      oli suunnitella, miten kuntoutusajan toimeentu-
1100: työelämään sekä parantaa hänen omatoimista           lo olisi järjestettävä ja valmistella tarpeelliset
1101: suoriutumistaan.                                     säädösehdotukset. Toimikunnan ehdotukset esi-
1102:    Kuntoutustoiminnan kokonaisuuden voidaan          tettiin kuntoutusrahatoimikunnan mietinnössä
1103: hallinnollisesti katsoa muodostuvan kolmesta         (komiteamietintö 1983:93).
1104: tehtäväryhmästä. Nämä ovat kuntoutuspalvelu-            Toimikunta esitti erityisen kuntoutusrahalain
1105: jen tuottaminen, vammaiselle henkilölle kuntou-      säätämistä. Esityksen mukaisesti kuntoutettavalla
1106: tuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen        olisi lakiin perustuva oikeus kuntoutusrahaan
1107: sekä toimeentuloturvan järjestäminen kuntou-         lähinnä ammatillisen kuntoutuksen ajalta kun-
1108: tuksen ajalta.                                       toutusrahalaissa säädettyjen edellytysten täyttyes-
1109:    Kuten kysymyksessä todetaan, muodostaa kun-       sä. Sen sijaan kuntoutus säilyisi toimikunnan
1110: toutuksen aikaisen toimeentuloturvan puutteelli-     esityksen mukaisesti edelleen harkinnanvaraisena
1111: suus ja epäyhtenäisyys keskeisen kuntoutustoi-       etuutena, johon kuntoutettavalla ei olisi lakisää-
1112: minnan tämänhetkisen epäkohdan.                      teistä oikeutta.
1113:    Eri sosiaaliturvajärjestelmien kuntoutuksen          Ehdotuksen mukaan kuntoutusraha olisi yhtä
1114: ajalta maksamat toimeentuloturvaetuudet ovat         suuri kuin kuntoutettavan sairausvakuutuslain
1115: pääosiltaan harkinnanvaraisia ja niiden määräyty-    mukainen päiväraha. Vuoden kuluttua kuntou-
1116: misen perusteet vaihtelevat. Lainsäädäntöön pe-      tusraha tarkistettaisiin kansaneläkkeen suuruisek-
1117: rustuva oikeus kuntoutuksen aikaiseen toimeen-       si, jos kuntoutettavaa on pidettävä työkyvyttömä-
1118: tuloturvaan on henkilöllä, kun kyseessä on soti-     nä.
1119: lasvammalain mukainen taikka tapaturma- tai             Toimikunnan ehdotuksen mukaisesti kuntou-
1120: liikennevakuutuslainsäädäntöön perustuva kun-        tusrahajärjestelmästä aiheutuvat kustannukset
1121: toutus. Invaliidihuoltolain nojalla voidaan myön-    suoritettaisiin valtion varoista.
1122: tää tuloharkintaisia toimeentuloetuuksia, joiden        Lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta toimikunta
1123: merkitys on kuitenkin vähäinen. Edelleen suori-      ehdotti suoritettavaksi sairausvakuutuslain mu-
1124: tetaan työvoimahallinnon toimesta toimeentulo-       kaista päivärahaa, milloin lääkinnällinen kuntou-
1125: turvaetuuksia taman hallinnonalan järjestämän        tus tapahtuisi sairaalassa tai lääkintöhallituksen
1126: kuntoutuksen osalta.                                 tähän tarkoitukseen hyväksymässä kuntoutuslai-
1127:                                        1986 vp. -     KK n:o 384                                        3
1128: 
1129: toksessa. Kuntoutuksen tavoitteena olisi lisäksi      työ- ja toimintakyvyn parantamiseen tähtääväksi
1130: oltava henkilön työkyvyn palauttaminen, paran-        kokonaisuudeksi.
1131: taminen tai ylläpitäminen.                               Edellä esitettyjen ongelmien selvittämisen
1132:                                                       vuoksi asian valmistelu on vielä kesken. Asiaa
1133:    Toimikunnan mietintöön sisältyi useita eriäviä     valmistellaan kuntoutusasiain neuvottelukunnas-
1134: mielipiteitä. Muun muassa tästä johtuen toimi-        sa. Valmistelun yhteydessä on käynyt ilmeiseksi,
1135: kunnan ehdotusten jatkovalmistelu on osoittau-        että kuntoutustoimenpiteiden ja kuntoutuksen
1136: tunut odotettua pulmallisemmaksi. Jatkovalmis-        aikaisen toimeentuloturvan tulee muodostaa
1137: telua suoritettaessa on käynyt ilmi, että kuntou-     kiinteä kokonaisuus, mistä syystä yksin kuntou-
1138: tusrahalakiluonnoksen mukaiset säännökset joh-        tuksen aikaiseen toimeentuloon liittyvät ratkaisut
1139: taisivat monissa tapauksissa kansaneläkelaitoksen     eivät kuntoutuksen nykytilanteessa ole perus-
1140: nykyisin maksaman toimeentuloturvan tasoa al-         teltuja. Kuntoutusasiain neuvottelukunnassa vi-
1141: haisempiin etuuksiin. Lisäksi on todettu, että        reillä olevan selvitystyön valmistuttua sosiaali- ja
1142: toimikunnan esitykset eivät riittävän joustavasti     terveysministeriö tulee tekemään tarpeelliset esi-
1143: kytke tosiasiallista erilaisten kuntoutuspalvelujen   tykset kuntoutusjärjestelmän ja siihen liittyvän
1144: aikaista toimeentuloturvaa riittävän yhtenäiseksi     toimeentuloturvan kehittämiseksi.
1145: 
1146:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1986
1147: 
1148:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1149: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 384
1150: 
1151: 
1152: 
1153: 
1154:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1155: 
1156:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gäller rehabilitering, som ordnas inom detta
1157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         förvaltningsområde.
1158: den 4 november 1986 till vederbörande medlem              Varken folkpensionslagen, sjukförsäkringsla-
1159: av statsrådet översänt avskrift av följande av         gen eller arbetspensionslagarna innehåller några
1160: riksdagsman Urpilainen m.fl. undertecknade             detaljerade stadganden om en persons utkomst-
1161: spörsmål nr 384:                                       skydd under den tid han erhåller rehabilitering. I
1162:                                                        anslurning till rehabilitering, som ordnats på
1163:            Är Regeringen medveten om bristerna
1164:                                                        basis av dessa lagar, har likväl utkomstskydd
1165:         i det utkomstskydd som betalas under
1166:                                                        betalats enligt prövning, antingen i form av
1167:         tiden för rehabilitering, samt
1168:                                                        invalidpension eller som utkomstskydd, som inte
1169:            vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-       förutsätter arbetsoförmåga.
1170:         ringen vidta för att rätta till detta miss-
1171:         förhållande?                                      I sista hand kan som ett sätt att ordna ut-
1172:                                                        komstskydd även utkomststöd, som betalas med
1173:                                                        stöd av socialvårdslagen, komma i fråga. Särskilt
1174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det förebyggande utkomststödet kunde tänkas
1175: anföra följande:                                       bli utnyttjat då bristen på övriga former av
1176:    Avsikten med rehabilitering är att förbättra        utkomstskydd hotar att bli ett hinder för rehabi-
1177: möjligheterna för personer med handikapp att           literingen.
1178: återvända till arbetslivet eller att finna sin plats      Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
1179: där samt att göra det lättare för dem att klara sig    om bristerna i det utkomstskydd som betalas till
1180: på egen hand.                                          en person under den tid han erhåller rehabilite-
1181:    Förvaltningsmässigt kan rehabiliteringsverk-        ring. Därför tillsatte ministeri et år 1981 en
1182: samheten anses bestå av tre olika slag av uppgif-      kommission med uppgift att planera hur ut-
1183: ter. Dessa är tillhandahållande av rehabiliterings-    komstskyddet borde ordnas under rehabilite-
1184: service, ersättande av de kostnader som rehabili-      ringstiden och bereda de förslag till författningar
1185: teringen förorsakar handikappade personer samt         som behövs härför. Kommissionens förslag fram-
1186: ordnande av utkomstskydd under den tid rehabi-         lades i rehabiliteringspenningskommissionens be-
1187: literingen pågår.                                      tänkande (kommittebetänkande 1983:93).
1188:    Som det konstateras i spörsmålet utgör det             Kommissionen föreslog att en särskild lag om
1189: otillräckliga urkomstskyddet under den tid då          rehabiliteringspenning skulle stiftas. Enligt för-
1190: rehabiliteringen pågår och bristen på koordine-        slaget skall personer, som rehabiliteras, ha lag-
1191: ring av detsamma för närvarande ett stort miss-        stadgad rätt till rehabiliteringspenning, närmast
1192: förhållande i rehabiliteringsverksamheten.             under den tid då de erhåller yrkesinriktad rehabi-
1193:    Då förmåner i form av urkomstskydd som de           litering, när de förutsättningar som är stadgade i
1194: olika systemen för socialskydd betalar under           lagen om rehabiliteringspenning är uppfyllda.
1195: rehabiliteringstiden är huvudsakligen beroende         Däremot skall rehabiliteringen enligt kommissio-
1196: av prövning och grunderna för bestämmandet av          nens förslag alltjämt vara en förmån, som är
1197: dem varierar. Den, som rehabiliteras på basis av       underkastad prövning och till vilken personer
1198: lagen om skada, ådragen i militärtjänst eller          som rehabiliteras inte har lagstadgad rätt.
1199: olycksfalls- eller trafikförsäkringslagstiftningen,       Enligt föreslaget skall rehabiliteringspenningen
1200: har enligt lag rätt till utkomstskydd under reha-      vara lika stor som den dagpenning som den som
1201: biliteringstiden. Med stöd av lagen om invalid-        rehabiliteras hade erhållit enligt sjukförsäkrings-
1202: vård kan förmåner i form av inkomstprövat              lagen. Efter ett år justeras rehabiliteringspen-
1203: utkomstskydd beviljas. De är likväl av liten           ningen, så att den blir lika stor som folkpensio-
1204: betydelse. Vidare betalar arbetskraftsförvalt-         nen, om den som rehabiliteras bör anses vara
1205: ningen förmåner i form av urkomstskydd då det          arbetsoförmögen.
1206:                                       1986 vp. -      KK n:o 384                                         5
1207: 
1208:    1 enlighet med kommissionens förslag skali de      förslag inte kopplar samman de former av fak-
1209: kostnader som systemet med rehabiliteringspen-        tiskt utkomstskydd som betalas under den tid
1210: ning föranleder erläggas av statens medel.            olika slag av rehabilitering ges tili en tillräckligt
1211:    Kommissionen föreslog att dagpenning enligt        smidig och enhetlig helhet, vars syfte är att
1212: sjukförsäkringslagen skali betalas under den tid      förbättra arbets- och verksamhetsförmågan.
1213: medicinsk rehabilitering pågår, om den medi-
1214: cinska rehabiliteringen ges på sjukhus elier vid en      På grund av att de ovan nämnda problemen
1215: rehabiliteringsanstalt, som godkänts för detta        måste redas ut pågår beredningen av ärendet
1216: ändamål av medicinalstyrelsen. Syftet med reha-       ännu. Ärendet bereds av delegationen för rehabi-
1217: biliteringen skall dessutom vara att återstälia,      literingsärenden. 1 samband med beredningen
1218: förbättra elier bevara den berörda personens          har det blivit uppenbart att rehabiliteringsåtgär-
1219: arbetsförmåga.                                        derna och utkomstskyddet under rehabiliterings-
1220:    Kommissionens       betänkande      innefattade    tiden måste utgöra en fast helhet. Lösningar,
1221: många reservationer. Bl.a. på grund härav har         som hänför sig enbart tili utkomsten under
1222: den fortsatta beredningen av kommissionens för-       rehabiliteringstiden, är därför inte motiverade så
1223: slag visat sig vara mera problematisk än väntat.      länge som läget då det gälier rehabiliteringen ser
1224: Vid den fortsatta beredningen har det kommit          ut som det gör i dag. Då det utredningsarbete
1225: fram att stadganden enligt utkastet tili lag om       som utförs av delegationen för rehabiliterings-
1226: rehabiliteringspenning i många fali kommer att        ärenden har slutförts kommer social- och hälso-
1227: leda tili att de förmåner som utbetalas blir          vårdsministeriet att göra de framstäliningar som
1228: mindre än nivån hos det utkomstskydd som              behövs för ett utvecklande av rehabiliteringssyste-
1229: folkpensionsanstalten för närvarande betalar.         met och det utkomstskydd som hänför sig tili
1230: Dessutom har det konstaterats att kommissionens       detta.
1231: 
1232:      Helsingfors den 8 december 1986
1233: 
1234:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vz'katmaa
1235:                                                1986 vp.
1236: 
1237: Kirjallinen kysymys n:o 385
1238: 
1239: 
1240: 
1241: 
1242:                                   Tennilä: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn nopeuttami-
1243:                                     sesta
1244: 
1245: 
1246:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1247: 
1248:    Tavallisen ihmisen on vaikeuksiin jouduttuaan     Rytköselle tälle lisäksi kuuluvaa noin 600 markan
1249: vaikea saada apua ja oikeutta. Korkeiden herro-      kansaneläkettä suostunut maksamaan. Kansan-
1250: jen kasvoton byrokratia kohtelee pientä ihmistä      eläkelaitokselle Tuula Rytkönen on lähettänyt
1251: usein hyvinkin nurjasti lakipykälien viidakon        jopa kolmen eri lääkärin samansisältöisiksi muo-
1252: suojaan tukeutuen.                                   dostuneet tutkimustulokset, mutta mikään ei ole
1253:    Kemiläisen Tuula Rytkösen kokemukset osoit-       auttanut. Hylkäyspäätöksen tekijät eivät itse ole
1254: tavat hätkähdyttävällä tavalla, miten kylmästi       koskaan Tuula Rytkösta edes nähneet, saatikka
1255: myös eläkelaitosten päättäjät voivat jopa tervey-    että olisivat hänet tutkineet.
1256: tensä menettänyttäkin sortaa.                           Tuula Rytköselle on jatkuvasti sanottu, että
1257:    Tuula Rytkönen toimi koululla keittiöapulaise-    päätöksistähän voi aina valittaa. Näin Tuula
1258: lla, mutta sitten kipeytynyt selkä esti työnteon.    Rytkönen onkin joutunut jo yli viiden vuoden
1259: Lääkäri totesi tutkimuksissaan vuonna 1981, että     ajan tekemään. Valittaa voi, mutta myös valitus-
1260: selässä on vakava sairaus, skolioosi, ja määräsi     ten käsittelyajan pituus aiheuttaa suunnattomia
1261: Tuula Rytkösen työkyvyttömyyseläkkeelle.             ongelmia terveytensä menettäneille. Tuula Ryt-
1262:    Työeläkelaitoksille ja Kelalle osoitetut työky-   kösellä on nytkin valitus Kansaneläkelaitoksen
1263:                                                      hylkäyspäätöksestä korkeimmassa hallinto-oikeu-
1264: vyttömyyseläkehakemukset käsitellään lopullisesti
1265: kuitenkin Helsingissä, jossa Tuula Rytkösen ha-      dessa, jossa sitä on käsitelty jo yli vuosi päätöstä
1266: kemukset hylättiin lääkärin lausunnosta huoli-       vieläkään antamatta.
1267: matta.                                                  Mielivallasta on tehtävä loppu. Työkyvyttö-
1268:                                                      myyseläkehakemusten käsittelyn osalta hakijoille
1269:    Tuula Rytkönen ei tietenkään voinut mielival-
1270:                                                      saadaan oikeutta vain siten, että päätöksenteko
1271: taisia hylkäyspäätöksiä hyväksyä vaan valitti pää-
1272:                                                      siirretään paikallistasolle.
1273: töksistä. Kuitenkin vasta kolmen vuoden loput-
1274:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1275: toman soittelun ja yhä uusien valitusten tekemi-
1276:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1277: sen jälkeen työeläkelaitos hänelle eläkkeen vih-
1278:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1279: doin vuonna 1984 myönsi. Tuula Rytkönen alkoi
1280:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1281: saada työeläkettä, joka on nyt vajaat pari tuhatta
1282: markkaa. Kolme vuotta Tuula Rytkönen oli ollut                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1283: kokonaan tulottomana perheen joutuessa elä-                  ryhtyä työkyvyttömyyseläkehakemusten
1284: mään koko sen ajan miehen tuloilla. Takautuvas-              käsittelyn ja päättämisen siirtämiseksi
1285: ri kerralla maksetusta työeläkkeestä perittiin               paikallistasolle niiden lääkäreiden lausun-
1286: 50 % veroa.                                                  tojen perusteella tapahtuvaksi, jotka ovat
1287:    Työeläkelaitos myöntyi lopulta, mutta Kansan-             terveytensä menettäneen henkilön tutki-
1288: eläkelaitos ei vielä tänä päivänäkään ole Tuula              neet?
1289: 
1290:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1986
1291: 
1292:                                          Esko-Juhani Tennilä
1293: 
1294: 
1295: 
1296: 
1297: 2612332
1298: 2                                      1986 vp. -- RJ< n:o 385
1299: 
1300: 
1301: 
1302: 
1303:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1304: 
1305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ointiin perehtyneen oman asiantuntijalääkärinsä
1306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          apua.
1307: olette 5 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-           Eläkkeenhakijaa tutkineen lääkärin lausunto
1308: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         on luonnollisesti tärkeä perusaineisto työkyvyttö-
1309: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        myyseläkettä ratkaistaessa. Se ei kuitenkaan ole
1310: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        ainoa tiedonlähde. Lisäksi eläkelaitos tarvitsee
1311: sestä n:o 385:                                         tiedot hakijan työstä, työkokemuksesta ja koulu-
1312:                                                        tuksesta samoin kuin hänen olosuhteistaan muu-
1313:            Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo         toinkin. Osa näistä tiedoista on eläkelaitoksessa
1314:         ryhtyä työkyvyttömyyseläkehakemusten           jo taltioituna, osa saadaan hakijalta itseltään ja
1315:         käsittelyn ja päättämisen siirtämiseksi        hänen työnantajaltaan. On aivan luonnollista,
1316:         paikallistasolle niiden lääkäreiden lausun-    ettei hakijaa tutkivalla lääkärillä ole kaikkia näitä
1317:         tojen perusteella tapahtuvaksi, jotka ovat     asiaan vaikuttavia tietoja. Juuri niissä tapauksissa,
1318:         terveytensä menettäneen henkilön tutki-        joissa työkyvyttömyys ei ole aivan ilmeinen,
1319:         neet?                                          muilla kuin lääketieteellisillä seikoilla on usein
1320:                                                        huomattava merkitys. Sen vuoksi on varsin ym-
1321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       märrettävää, että eläkelaitos ratkaisussaan saattaa
1322: ti seuraavaa:                                          rajatapaustilanteessa tulla eri tulokseen kuin ha-
1323:    Vaikka kansaneläkelain ja eri työeläkelakien        kijaa hoitanut lääkäri. Myös hakijoiden oikeus-
1324: sisältämät työkyvyttömyysmääritelmät poikkeavat        turvan ja tasapuolisen kohtelun kannalta on
1325: jonkin verran toisistaan, työkyvyttömyyseläkkeen       tarpeen, että ratkaisuvalta pysytetään eläkelaitok-
1326: myöntämisen perussyynä on aina eläkkeenhaki-           sella eikä hakijoiden käyttämillä lääkäreillä, joi-
1327: jan sairaus, vika tai vamma. Tämän johdosta            den subjektiivinen näkemys saattaa suuresti vaih-
1328: hakijan terveydentilasta saadut selvitykset ovat       della.
1329: keskeisessä asemassa ratkaistaessa eläkehakemus-          Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee, kan-
1330: ta. Lääkärinlausunnossa annetaan tiedot lääkärin       saneläkejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän työ-
1331: havaitsemista objektiivisista oireista samoin kuin     kyvyttömyysmääritelmät eivät kuitenkaan aina
1332: laboratoriokokeista ja muista seikoista, joiden        johda samaan tulokseen. Eri eläkejärjestelmien
1333: perusteella voidaan päätellä sairauden olemassa-       välisten ristikkäisten ratkaisujen välttämiseksi on
1334: olo ja vaikeusaste. Lääkäriltä pyydetään myös          vuonna 1983 otettu kansaneläkejärjestelmän ja
1335: henkilökohtainen näkemys potilaan työkyvystä ja        työeläkejärjestelmän välillä käyttöön ennakkoil-
1336: kuntoutusmahdollisuuksista. Viimeksi mainitut          moitus- ja neuvottelumenettely, jonka ansiosta
1337: tiedot ovat tarpeen ennen kaikkea sairausvakuu-        ristikkäisten eläkeratkaisujen määrä on olennai-
1338: tusta varten, mutta ne antavat arvokkaita lisäviit-    sesti vähentynyt.
1339: teitä myös eläkehakemusta ratkaistaessa. Lähtö-           Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan parantami-
1340: kohtana on kuitenkin, ettei eläkkeenhakijan oma        seksi hallitus pyrkii selvittämään mahdollisuudet
1341: lääkäri ratkaise eläkeasiaa, vaan hän antaa asian-     eri eläkejärjestelmien välisen yhteistyön edelleen
1342: tuntijatodistajana hakemuksen ratkaisemiseen           kehittämiseksi siten, että eläkehakemusten käsit-
1343: tarvittavat objektiiviset tiedot. Itse ratkaisun te-   tely nopeutuisi ja eläkepäätökset muodostuisivat
1344: kee eläkelaitos käyttäen työkyvyttömyyden arvi-        mahdollisimman yhtenäisiksi.
1345: 
1346:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
1347: 
1348:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
1349:                                       1986 vp. -      KK n:o 385                                        3
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1355: 
1356:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utlåtandet från den läkare som undersökt
1357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        pensionssökanden utgör naturligtvis ett viktigt
1358: den 5 november 1986 tili vederbörande medlem          basmaterial när beslut fattas om invalidpension.
1359: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Det är dock inte den enda kunskapskällan.
1360: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr         Pensionsanstalten behöver dessutom uppgifter
1361: 385:                                                  om sökandens arbete, arbetserfarenhet och ut-
1362:                                                       bildning liksom om hans förhållanden i övrigt.
1363:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        En del av dessa uppgifter finns redan färdigt
1364:        för att handläggningen och bedöm-              dokumenterade vid pensionsanstalten, en del fås
1365:        ningen av ansökningar om invalidpension        från sökanden själv och från hans arbetsgivare.
1366:        skall överföras tili lokalnivå och tili att    Det är alldeles naturligt att den läkare som
1367:        ske på basis av udåtanden från de läkare       undersöker sökanden inte förfogar över alla dessa
1368:        som undersökt den person som mist sin          uppgifter, som inverkar på saken. Just i sådana
1369:        hälsa?                                         fall, då arbetsoförmågan inte är alideles uppen-
1370:                                                       bar, har andra än medicinska faktorer ofta en
1371:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anmärkningsvärd betydelse. Därför är det rätt
1372: anföra följande:                                      förståeligt att pensionsanstalten i gränsfallssitua-
1373:    Trots att definitionerna på arbetsoförmåga i       tioner kan komma tili ett annat resultat i sin
1374: folkpensionslagen och de olika arbetspensionsla-      bedömning än den läkare som vårdat sökanden.
1375: garna i någon mån avviker från varandra, utgörs       Ä ven med tanke på sökandenas rättsskydd och
1376: grundorsaken tili att invalid- och invaliditetspen-   opartiska behandling är det nödvändigt att rätten
1377: sion beviljas alltid av pensionssökandens sjuk-       att avgöra saken ligger hos pensionsanstalten och
1378: dom, lyte elier skada. Av denna orsak intar de        inte ligger hos de läkare som anlitats av sökande-
1379: utredningar som erhållits om sökandens hälsotili-     na och vilkas subjektiva syn kan variera storligen.
1380: stånd en central ställning när en pensionsansökan        Såsom framgår av motiveringen tili spörsmålet
1381: bedöms. I läkarutlåtandet ges uppgifter om ob-        leder dock folkpensionssystemets och arbetspen-
1382: jektiva symptom, som läkaren iakttagit, samt om       sionssystemets definitioner på arbetsoförmåga in-
1383: laboratorieprov och andra faktorer, på basis av       te alltid tili samma resultat. För att motstridiga
1384: vilka man kan fastställa sjukdomens förefintlig-      lösningar mellan olika pensionssystem skali und-
1385: het och svårighetsgrad. Av läkaren begärs också       vikas infördes år 1983 ett förfarande med
1386: hans personliga syn på patientens arbetsförmåga       förhandsanmälningar och underhandlingar mel-
1387: och rehabiliteringsmöjligheter. De sistnämnda         lan folkpensionssystemet och arbetspensionssyste-
1388: uppgifterna behövs främst för sjukförsäkringen        met. Härigenom har antalet motstridiga pen-
1389: men de ger också värdefulla tilläggsvinkar för        sionsbeslut väsentligen minskat.
1390: bedömningen av pensionsansökningen. Utgångs-             För att pensionssökandenas rättsskydd skall bli
1391: punkten är dock att pensionssökandens egen            bättre försöker regeringen utreda möjligheterna
1392: läkare inte avgör pensionsärendet, utan han ger i     att vidareutveckla samarbetet melian olika pen-
1393: egenskap av sakkunnig vittne de objektiva upp-        sionssystem så att behandlingen av pensionsan-
1394: gifter som behövs för bedömningen av ansök-           sökningarna påskyndas och pensionsbesluten blir
1395: ningen. Själva avgörandet fattas av pensionsan-       så enhetliga som möjligt.
1396: stalten med hjälp av dess egen expertläkare, som
1397: är förtrogen med att bedöma arbetsoförmåga.
1398: 
1399:      Helsingfors den 9 december 1986
1400: 
1401:                                                                              Minister Matti Puhakka
1402:                                                   1986 vp.
1403: 
1404: Kirjallinen kysymys n:o 386
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409:                                      Ikonen ym.: Osa-aikatyön tekemisen helpottamisesta kunnallisella
1410:                                         sektorilla
1411: 
1412: 
1413:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1414: 
1415:    Halukkuus osa-aikatyöhön on viime aikoina             tunnilla viikossa aiheutuneet ylimääräiset palkka-
1416: lisääntynyt erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Näitä   kustannukset ovat kuitenkin valtionosuuteen oi-
1417: ovat muun muassa kuntainliittojen ja kuntien             keuttamattomia kustannuksia. Nämä ovat am-
1418: terveydenhoitoalan virat. Viranhaltijoiden pala-         mattinimikkeestä        riippuen     19 500-28 000
1419: tessa äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen virantoi-       markkaa vuodessa henkilöä kohden. Keski-Suo-
1420: mitustaan jatkamaan on esimerkiksi Keski-Suo-            men perheneuvolain kuntainliiton liittovaltuusto
1421: men perheneuvolan kuntainliitolta haettu 1-2             on päättänyt hyväksyä nämä valtionosuuteen oi-
1422: kertaa vuodessa lupaa hoitaa virkaa väliaikaisesti       keuttamattomat palkkakustannukset jäsenkun-
1423: osa-aikaisena, eli 20 tuntia viikossa. Perusteluina      tien maksettavaksi vuoden 1987 ajan.
1424: ovat olleet yleensä vaikeudet lastenhoitojärjeste-          Jotta mahdollisuus jakaa alle 40-tuntinen pää-
1425: lyissä.                                                  virka väliaikaisesti kahteen 20-viikkotuntiseen
1426:    Kunnallisella sektorilla työaika poikkeaa usein       virkaan pitemmällä tähtäimellä turvattaisiin, tu-
1427: 40-tuntisesta työviikosta, jolloin työaika on esi-       lisi kuntainliitoille ja kunnille aiheutuvat ylimää-
1428: merkiksi 35 tuntia viikossa. Jos tällaisen viran         räiset    palkkakustannukset saattaa valtion-
1429: vakinaiselle viranhaltijalle myönnetään lupa hoi-        osu uskelpoisiksi.
1430: taa virkaansa väliaikaisesti osa-aikaisesti 20 tuntia       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1431: viikossa, on jäljelle jäävää viran toista puolta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1432: vaikeaa täyttää. Syynä tähän on lähinnä se, että         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1433:  15 viikkotunnin virkaa väliaikaisesti osa-aikaisena     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1434: hoitava henkilö menettää palvelussuhteeseen liit-
1435: tyviä etujaan.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1436:    Tämän ongelman ratkaisemiseksi on Keski-                      siin väliaikaisen osa-aikatyön helpottami-
1437: Suomen perheneuvolan kuntainliitossa hyväksyt-                   seksi kunnallisella sektorilla myöntämällä
1438: ty vuodeksi 1987 seuraava menettelytapa: jos                     valtionosuuden ylimääräisiin palkkakus-
1439:  35-tuntinen päävirka jaetaan, tehtävään voidaan                 tannuksiin, jotka aiheutuvat alle 40-tun-
1440:  palkata kaksi 20 tuntia viikossa työskentelevää                 tisen pääviran puolittamisesta kahteen
1441: viranhaltijaa. Työajan pidentymisestä viidellä                   20-viikkotuntiseen virkaan?
1442: 
1443:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1986
1444: 
1445:           Pirkko Ikonen                Seppo Pelttari                    Jukka Vihriälä
1446:           Timo Kietäväinen             Hannele Pokka                      Marjatta Väänänen
1447:           Sirkka-Liisa Anttila         Heikki Kokko                      Impi Muroma
1448:                        Aino Pohjanoksa                            Lea Mäkipää
1449: 
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 261234A
1454: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 386
1455: 
1456: 
1457: 
1458: 
1459:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1460: 
1461:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja ter-
1462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veydenhuollon        toteuttamissuunnitelmakaavaa
1463: olette 5 päivänä marraskuuta 1986 kirjatun kir-     koskee ohjekirje (15.10.1986 n:o 2908/02/86
1464: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ST). Ohjekirjeen mukaan kokovuotisen viran tai
1465: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tehtävän työajan ollessa enintään 50 % säännölli-
1466: Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   sestä työajasta se katsotaan toteuttamissuunnitel-
1467: sestä n:o 386:                                      massa 0,5 viraksi tai tehtäväksi. Jos työaika on yli
1468:                                                     50 % säännöllisestä työajasta, tällöin on kyseessä
1469:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      koko virka tai tehtävä. Jos virka tai tehtävä on
1470:        siin väliaikaisen osa-aikatyön helpottami-   jaettu useammalle henkilölle, virka tai tehtävä
1471:        seksi kunnallisella sektorilla myöntämällä   käsitellään toteuttamissuunnitelmassa kokonais-
1472:        valtionosuuden ylimääräisiin palkkakus-      työajan perusteella.
1473:        tannuksiin, jotka aiheutuvat alle 40-tun-
1474:        tisen pääviran puolittamisesta kahteen          Osa-aikatyö on usein tarkoituksenmukainen
1475:        20-viikkotuntiseen virkaan?                  vaihtoehto mm. pienten lasten vanhempien tai
1476:                                                     esimerkiksi vanhusta tai vammaista kotona hoita-
1477:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    van henkilön kohdalla. Sosiaali- ja terveysminis-
1478: ti seuraavaa:                                       teriö selvittää mahdollisuuksia sisällyttää seuraa-
1479:   Valtionosuus sosiaalihuollon henkilöstöstä ai-    vaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
1480: heutuviin kustannuksiin maksetaan kunnalle tai      seen viisivuotissuunnitelmaan ohje, jolla mahdol-
1481: kuntainliitolle vahvistetun toteuttamissuunnitel-   listettaisiin valtionosuuden suorittaminen lisäkus-
1482: man mukaisin kustannuksin. Varsinaisen henki-       tannuksin, jotka aiheutuvat alle 40-tuntisen viran
1483: lökunnan lisäykset toteutetaan valtakunnallisessa   puolittamisesta kahteen 20-viikkotuntiseen vir-
1484: suunnitelmassa osoitettujen kiintiöiden puitteis-   kaan.
1485: 
1486:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
1487: 
1488:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
1489:                                      1986 vp. -- KJ( n:o 386                                           3
1490: 
1491: 
1492: 
1493: 
1494:                                Till Riksdagens Herr Talman
1495: 
1496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lär för realiseringsplan för social- och hälsovården
1497: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ingår i ett instruktionsbrev (15.10.1986 nr 2908/
1498: den 5 november 1986 till vederbörande medlem         02/86 ST). Då arbetstiden i en tjänst eller
1499: av statsrådet översänt avskrift av följande av       uppgift som gäller hela året är högst 50 % av
1500: riksdagsledamot Ikonen m.fl. undertecknade           den ordinarie arbetstiden, betraktas tjänsten eller
1501: spörsmål nr 386:                                     uppgiften enligt instruktionsbrevet som en 0,5
1502:                                                      tjänst eller uppgift. Om arbetstiden överstiger
1503:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        50 % av den ordinarie arbetstiden är det fråga
1504:        att underlätta tillfälligt deltidsarbete      om en hel tjänst eller uppgift. Om tjänsten eller
1505:        inom den kommunala sektorn genom att          uppgiften har delats mellan flera personer, be-
1506:        bevilja statsandel för de extra lönekostna-   handlas tjänsten eller uppgiften i realiseringspla-
1507:        der som uppstår då en huvudtjänst om-         nen på basis av den totala arbetstiden.
1508:        fattande mindre än 40 timmar delas i två
1509:        tjänster omfattande 20 veckotimmar?              Deltidsarbete är ofta ett ändamålsenligt alter-
1510:                                                      nativ bl.a. för småbarnsföräldrar eller för perso-
1511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ner som sköter t.ex. åldringar eller handikappade
1512: anföra följande:                                     hemma. Social- och hälsovårdsministeriet utreder
1513:    Statsandel för kostnaderna för personalen         möjligheterna att i nästa riksomfattande femårs-
1514: inom socialvården erläggs till en kommun eller       plan för socialvården och hälsovården ta in ett
1515: ett kommunalförbund enligt kostnaderna i den         direktiv genom vilket det kunde bli möjigt att
1516: fastställda realiseringsplanen. Ökningen av den      betala statsandel för sådana merkostnader som
1517: egentliga personalen genomförs inom ramen för        orsakas av att en tjänst omfattande mindre än
1518: de kvoter som har anvisats i den riksomfattande      40 timmar delas i två tjänster omfattande 20
1519: planen. Social- och hälsovårdsministeriets formu-    veckotimmar.
1520: 
1521:     Helsingfors den 9 december 1986
1522: 
1523:                                                                             Minister Matti Puhakka
1524:                                                  1986 vp.
1525: 
1526: Kirjallinen kysymys n:o 387
1527: 
1528: 
1529: 
1530: 
1531:                                     Dromberg: Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntainliiton
1532:                                        rakennushankkeen toteuttamisesta
1533: 
1534: 
1535:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1536: 
1537:    Orimattilan seudun kansanterveystyön kun-               - arkistotilat ovat ahtaat ja kaukana vastaan-
1538: tainliiton muodostavat Artjärven, Myrskylän,            ottopisteistä
1539: Orimattilan ja Pukkilan kunnat, joiden yhteinen            - neuvonnan ja asiakaspalvelun kannalta toi-
1540: asukasluku on n. 19 000. Kuntainliiton nykyinen         minnot sijoittuvat hajanaisesti useihin eri raken-
1541: pääterveysasema sijaitsee Orimattilan kunnan            nuksiin.
1542: kuntakeskuksessa entisissä Orimattilan kunnan-             Pääterveysaseman saneerausta ja laajentamista
1543: sairaalan tiloissa. Kunnansairaala on valmistunut       sen nykyiselle tontille suunniteltiin jo 1970-
1544: vuonna 1956. Terveyskeskuksen toimintaa on              luvulla. Valtiovallan hankesuunnitelmissa sanee-
1545: hajallaan myös muissa sairaala-alueen kiinteis-         raus ja laajennus on ollut mukana vuodesta 1977
1546: töissä, jotka omistaa Orimattilan kunta. Lisäksi        lähtien. Laajennus- ja saneeraussuunnittelu oli
1547: terveyskeskuksella on avoterveydenhuollon toimi-        varsin pitkällä 1980-luvun alkupuolella, jolloin
1548: pisteet kaikissa muissakin kuntainliiton kunnissa       Orimattilan kunnan taholta otettiin esille kysy-
1549: (Artjärvi, Myrskylä ja Pukkila). Näissä toiminta        mys mahdollisesta yhteishankkeesta terveyskes-
1550: tapahtuu peruskuntien omistamissa kiinteistöis-         kuskuntainliiton ja Orimattilan kunnan sosiaali-
1551: sä, jotka on vuokrattu kuntainliiton käyttöön.          toimen kesken.
1552:    Huomattavasta tilanahtaudesta ja toimintojen            Orimattilan kunnan aloitteesta laadittiin kus-
1553: hajallaanoiosta johtuen pääterveysaseman sanee-         tannusvertailu sekä toiminnallinen suunnitelma,
1554: rausta ja laajennusta on suunniteltu jo vuodesta        jossa verrattiin nykyisen terveysaseman ja nykyi-
1555: 1977 lähtien. Vanhaa kunnansairaalaa, nykyistä          sen vanhainkodin saneerausta ja laajentamista
1556: pääterveysasemaa ei ole saneerattu perusteellisesti     uudisrakennuksena toteutettavaan yhteishank-
1557: lainkaan sen toiminta-aikana. Pääterveysasema           keeseen. Sekä Orimattilan kunnan hallintoeli-
1558: vuodeosastoineen sekä sairaala-alueen muut ra-          missä että Orimattilan seudun kansanterveystyön
1559: kennukset ovat heikkokuntoisia, erittäin ahtaita        kuntainliitossa päädyttiin yhteneväisesti yhteis-
1560: ja toiminnan kannalta epäkäytännöllisiä. Nykyis-        hankkeen kannalle.
1561: ten tilojen jatkokäyttö vaatisi erittäin raskaan
1562: saneerauksen mm. seuraavien seikkojen vuoksi:              Suunnitelmien mukaisesti on tarkoitus raken-
1563:                                                         taa kokonaan uudet toimitilat pääterveysasemalle
1564:    - vesi- ja viemäriputkisto on syöpynyttä ja          sekä niiden yhteyteen Orimattilan kunnan sosiaa-
1565: toistuvasti vuotoja aiheuttavaa                         litoimen tarvitsemat vanhainkoti- ja päiväkeskus-
1566:    - vesipisteet puuttuvat suuresta osasta poti-        tilat. Lisäksi hankkeeseen on tulossa mukaan
1567: lashuoneita                                             Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, joka rakentaa
1568:    - koneellinen ilmastointi puuttuu                    Orimattilaan 16 sairaansijaa ja 4 päiväpaikkaa
1569:    - keskushappijärjestelmä puuttuu.                    käsittävät aluepsykiatriset sairaansijat sekä mie-
1570:     Huomattavaa toiminnallista haittaa aiheutuu         lenterveyskeskuksen.
1571: mm. seuraavista seikoista:                                 Orimattilan seudun kansanterveystyön kun-
1572:    - vuodeosaston potilashuoneet ovat erittäin          tainliitossa on laadittu ja hyväksytty vuonna 1985
1573: ahtaita ja aputiloja on riittämättömästi                uuden terveysaseman perustamissuunnitelma.
1574:    - ensiapupoliklinikka toimii varsin puutteel-        Tämän mukaisesti kansanterveystyön kuntainliit-
1575: lisissa ja huonosti toimivissa tiloissa, joista tark-   to rakentaa 90 sairaansijaa sekä tarvittavat avo-
1576: kailutilat puuttuvat kokonaan                           hoitotilat ja ympäristöterveydenhuollon tarvitse-
1577:    - lääkärinvastaanotat ovat toisessa päässä           mat tilat. Orimattilan kunnan sosiaalitoimi laatii
1578: kiinteistöä kaukana ensiaputiloista                     parhaillaan perustaruissuunnitelmaa vanhainko-
1579: 
1580: 261224P
1581: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 387
1582: 
1583: din sekä päiväkeskuksen tiloista. Terveyskeskuk-     aikana ei ole toteutettu perustamiskustannuksia
1584: sen osalta rakennushanke on tarkoitus käynnistää     vaativia saneerauksia tai laajennuksia. Rakennus-
1585: vuonna 1990. Välittömästi terveysaseman valmis-      hankkeen toteuttamisen jatkuva siirtyminen yhä
1586: tumisen jälkeen toteuttaminen jatkuu vanhain-        pitemmälle aiheuttaa perusterveydenhuollon toi-
1587: kodin rakentamisella.                                minnalle ja sen kehittämiselle kohtuutonta hait-
1588:    Edellisessä kansanterveystyön valtakunnallises-   taa. Tarvittaessa kuntainliitto on valmis kiristä-
1589: sa suunnitelmassa rakennushanke oli sijoitettu       mään suunnitteluaikataulua ja aloittamaan ra-
1590: vuodelle 1990. Uudessa syksyllä 1986 julkistetus-    kennushankkeen toteuttamisen esim. jo vuonna
1591: sa kansanterveystyön valtakunnallisessa suunni-      1989.
1592: telmassa hanke on siirretty aloitettavaksi vuonna       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1593: 1991 ja sairaansijamäärä esitetty supistettavaksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1594: 90:stä 70:een, vaikka anottu sairaansijamäärä on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1595: perusteltu runsaalla vanhusväestön osuudella,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1596: vanhainkotipaikkojen vähenemisellä sekä psykiat-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1597: risten sairaansijojen merkittävällä vähenemisellä.          ryhtyä, jotta Orimattilan seudun kansan-
1598:    Orimattilan seudun terveyskeskus on Uuden-               terveystyön kuntainliiton rakennushanke
1599: maan läänissä ainoa ja koko maassa ilmeisesti               voitaisiin toteuttaa liiton esittämässä laa-
1600: lähes ainoa terveyskeskus, jossa kansanterveyslain          juudessa ja aikataulussa?
1601: 
1602:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
1603: 
1604:                                          Kaarina Dromberg
1605:                                       1986 vp. -- ~ n:o 387                                              3
1606: 
1607: 
1608: 
1609: 
1610:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1611: 
1612:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hanke vahvistettiin ensimmäisen kerran vuosten
1613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1977--1981 toimintasuunnitelmassa vuodelle
1614: olette 6 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-       1980, oli tarkoituksena rakentaa nykyisen sairaa-
1615: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lan yhteyteen laajennusosa, jonka kustannukset
1616: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       olisivat tämän päivän kustannustasossa noin 8
1617: Drombergin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        milj. markkaa. Sittemmin Uudenmaan läänin-
1618: myksestä n:o 387:                                     hallitus vahvisti 1980-luvun alussa laajennusosan
1619:                                                       lisäksi määrärahan vanhan sairaalan peruskorjaus-
1620:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1621:                                                       ta varten. Kuntainliitto ei kuitenkaan ollut halu-
1622:        ryhtyä, jotta Orimattilan seudun kansan-       kas kehittämään suunnitelmaa, vaikka valtion
1623:        terveystyön kuntainliiton rakennushanke        viranomaiset olivat vahvistaneet toiminta- ja to-
1624:        voitaisiin toteuttaa liiton esittämässä laa-   teuttamissuunnitelmat kuntainliiton esittämällä
1625:        juudessa ja aikataulussa?                      tavalla.
1626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Hankkeen toteuttamistapa oli siinä maann
1627: ti seuraavaa:                                         epäselvä, ettei hanke sisältynyt valtioneuvoston
1628:    Orimattilan seudun kansanterveystyön kun-          vahvistamiin vuosien 1984--1988 ja 1985--1989
1629: tainliiton pääterveysaseman rakentaminen on hy-       valtakunnallisiin suunnitelmiin lainkaan. Vasta
1630: väksytty terveydenhuollon valtakunnallisessa          vuosien 1986--1990 suunnitelmassa hanke esiin-
1631: suunnitelmassa vuosiksi 1987--1991 vuodelle           tyy laajennuksen ja saneerauksen nimikkeellä
1632: 1991 30,8 milj. markan määräisenä. Hyväksymi-         vuodelle 1990.
1633: sen sanamuoto ''Orimattilan pää terveysasema,
1634: 70 korvaavaa sairaansijaa" on ensimmäinen val-           Hankkeen rakentamisen aloittamisajankohta
1635: tion taholta tullut myönteinen kannanotto sille       on siirtynyt osittain hankkeen sisällöllisen selkiin-
1636: näkemykselle, että nykyisistä pääterveysaseman        tymättömyyden ja valtion taloudellisten voimava-
1637: tiloista voidaan kokonaan luopua ja rakentaa          rojen niukkuuden johdosta. Hyväksyttyjen suun-
1638: aivan uudet tilat.                                    nitelmien mukaan rakentaminen voi alkaa vuon-
1639:    Orimattilan kunnan aikomuksena on rakentaa         na 1991. Sairaansijojen lukumäärää vastaa ny-
1640: myös vanhainkoti kyseisen pääterveysaseman yh-        kyistä määrää eli noin 4 sairaansijaa 1 000 asukas-
1641: teyteen. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että        ta kohti. Valtion hyväksymissä suunnitelmissa ei
1642: molemmat osat on suunniteltava samanaikaisesti.       ole missään vaiheessa hyväksytty useampien sai-
1643:    Kun Orimattilan seudun kansanterveystyön           raansijojen rakentamista, joten sairaansijojen su-
1644: kuntainliiton toimitilojen laajentamista koskeva      pistumista ei ole tapahtunut.
1645: 
1646:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
1647: 
1648:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1649: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 387
1650: 
1651: 
1652: 
1653: 
1654:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1655: 
1656:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dens folkhälsoarbete första gången i verksamhets-
1657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         planen för åren 1977-1981 hänfördes till år
1658: den 6 november 1986 till vederbörande medlem           1980, var avsikten att i samband med det nuva-
1659: av statsrådet översänt avskrift av följande av         rande sjukhuset skulle uppföras en tillbyggnad,
1660: riksdagsledamot Dromberg undertecknade spörs-          vars kostnader enlig dagens kostnadsnivå uppgick
1661: mål nr 387:                                            till ca 8 milj. mk. Sedermera fastställde länssty-
1662:                                                        relsen i Nylands län i början av 1980-talet utöver
1663:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tillbyggnaden ett anslag för grundlig reparation
1664:         för att det byggnadsprojekt som kommu-         av det gamla sjukhuset. Kommunalförbundet
1665:         nalförbundet för Orimattilanejdens folk-       ville dock inte utveckla planen, fastän de statliga
1666:         hälsoarbete planerat skall kunna genom-        myndigheterna hade fastställt verksamhets- och
1667:         föras i den omfattning och enligt den          realiseringsplanerna på det sätt som kommu-
1668:         tidtabell som förbundet föreslagit?            nalförbundet hade föreslagit.
1669:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Sättet att genomföra projektet var så oklart att
1670: anföra följande:                                       projektet inte alls ingick i de av statsrådet
1671:     Byggnadsprojektet gällande den primärä häl-        fastställda riksomfattande planerna för åren
1672: sostation som kommunalförbundet för Orimatti-          1984-1988 och 1985-1989. Först i planen för
1673: lanejdens folkhälsoarbete planerat har godkänts i      åren 1986-1990 förekommer projektet under
1674: den riksomfattande planen för åren 1987-1991           benämningen utvidgning och sanering för år
1675: till år 1991 till ett belopp av 30,8 milj. mk.         1990.
1676: Lydelsen för godkännandet, "Orimattila, primär
1677: hälsostation, 70 ersättande vårdplatser'', är det         Tidpunkten för inledandet av byggnadsprojek-
1678: första positiva ställningstagandet från statens sida   tet har framskjutits dels på grund av att projektet
1679: till att den primära hälsostationens nuvarande         varit oklart till sitt innehåll, dels på grund av
1680: lokaliteter till alla delar skall ersättas med helt    statens knappa ekonomiska resurser. Enligt de
1681: nya lokaliteter.                                       godkända planerna kan byggandet inledas år
1682:     Orimattila kommun har för avsikt att även          1991. Antalet vårdplatser motsvarar det nuvaran-
1683: bygga ett ålderdomshem i samband med hälso-            de antalet, dvs. ca 4 vårdplatser per 1 000
1684: stationen i fråga. Detta innebär i praktiken att       invånare. I de av staten godkända planerna har i
1685: vardera delen måste planeras samtidigt.                inget skede godkänts att flera vårdplatser skulle
1686:     Då projektet gällande utvidgning av lokalite-      byggas. Antalet vårdplatser har därmed inte
1687: terna för kommunalförbundet för Orimattilanej-         minskat.
1688: 
1689:      Helsingfors den 10 december 1986
1690: 
1691:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1692:                                                   1986 vp.
1693: 
1694: Kirjallinen kysymys n:o 388
1695: 
1696: 
1697: 
1698: 
1699:                                      Eklund: Katastrofilääketieteen opetuksen lisäämisestä
1700: 
1701: 
1702:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1703: 
1704:    Keväällä sattunut Tshernobylin ydinonnetto-           tusta lääketieteellisissä tiedekunnissa on lisättävä.
1705: muus herätti kansalaiset huomaamaan ydin-                Samoin aiheesta on järjestettävä kursseja jo val-
1706: voiman vaarat. Uhka ydinonnettomuudesta on               mistuneille lääkäreille. Pikaista uusimista vaativat
1707: jokapäiväinen ja aiheuttaa pelkoa ja epävarmuut-         myös sairaaloissa, terveyskeskuksissa yms. olevat
1708: ta. Tällöin kansalaisiamme helpottaisi tieto, että       erityisohjeet. En myöskään katsoisi hätävarjelun
1709: lääkärikuntamme on tiedoissaan ja taidoissaan            liioitteluksi sitä, että suojautumista yms. ydin-
1710: ydinonnettomuuksien varalta ajan tasalla.                katastrofin varalta opetettaisiin kouluissa ja työ-
1711:    Ennen Tshernobylin onnettomuutta oltiin ka-           paikoilla. Onhan aina parasta varautua pahim-
1712: tastrofilääketieteen opetusta lääketieteellisissä tie-   paan, niin että jos onnettomuus sattuu, osataan
1713: dekunnissa jopa vähentämässä. Katastrofilääke-           silloin myös toimia oikein.
1714: tieteen opetus ei kuitenkaan sellaisenakaan kuin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1715: se nykyään on ole riittävää. Ydinonnettomuudet           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1716: vaativat lääkärikunnalta petusteellista säteilyn         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1717: biologisten vaikutusten tuntemusta.                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1718:    Myöskin suuronnettomuuksia varten tarkoite-                      Onko Hallitus tietoinen, että sairaa-
1719: tut erityisohjeet, kuten mm. nk. punainen kirja,                 loissa yms. käytössä olevat erityisohjeet
1720: ovat osittain vanhentuneet, ja ohjeet eivät ole                  katastrofien, kuten ydinonnettomuuden
1721: sovellutettavissa käytäntöön.                                    varalle ovat vanhentuneita ja että katas-
1722:    Me kansalaiset - eivätkä varmasti lääketieteen                trofilääketieteen opetus ei maassamme
1723: edustajatkaan - emme halua, että ydinonnetto-                    ole riittävää, ja
1724: muuden tai muun suuren joukkokatastrofin sat-                       aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
1725: tuessa joudutaan tilanteeseen, jossa kukaan ei                   miin asian korjaamiseksi kansalaistemme
1726: tiedä miten toimia. Katastrofilääketieteen ope-                  turvallisuuden tätä vaatiessa?
1727: 
1728:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1986
1729: 
1730:                                                Vieno Eklund
1731: 
1732: 
1733: 
1734: 
1735: 261251T
1736: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 388
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 
1741:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1742: 
1743:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lääkärien ammatillisessa jatkokoulutuksessa on
1744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erikoislääkärin tutkinnon eräänä tavoitteena, että
1745: olette 6 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-       erikoislääkäri kykenee oman erikoisalansa alueella
1746: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toimimaan myös hätätilanteessa ja jakamaan
1747: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       alansa erikoistietoutta muulle terveydenhuolto-
1748: Vieno Eklundin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      henkilöstölle. Erityistä katastrofilääketieteen alan
1749: symyksestä n:o 388:                                   koulutusta sisältyykin käytännön palveluna tai
1750:                                                       kurssimuotoisena koulutuksena muun muassa
1751:            Onko Hallitus tietoinen, että sairaa-      anestesiologian ja terveydenhuollon koulutus-
1752:         loissa yms. käytössä olevat erityisohjeet     ohjelmiin.
1753:         katastrofien, kuten ydinonnettomuuden            Parhaillaan vireillä olevaan erikoislääkärikoulu-
1754:         varalle ovat vanhentuneita ja että katas-     tuksen uudistukseen liittyen on erikoislääkäri-
1755:         trofilääketieteen opetus ei maassamme
1756:                                                       koulutusohjelmia kuluvan vuoden aikana ajan-
1757:         ole riittävää, ja                             mukaistettu. Tämän johdosta on myös katastrofi-
1758:            aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     lääketieteen osuus erikoislääkärikoulutusohjel-
1759:         miin asian korjaamiseksi kansalaistemme       missa voitu tässä yhteydessä tarkistaa.
1760:         turvallisuuden tätä vaatiessa?
1761:                                                          Lääkärintutkinnon suorittaneelle annetaan ter-
1762:                                                       veysviranomaisten toimesta katastrofilääketieteen
1763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      opetusta täydennyskoulutuksena. Täydennyskou-
1764: ti seuraavaa:                                         lutusta järjestetään koko terveydenhuoltohenki-
1765:    Lääketieteen peruskoulutuksessa annetaan ka-       löstölle muun muassa lääneittäin.
1766: tastrofilääketieteen opetusta opintojen eri vai-         Terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten poik-
1767: heissa. Yleisopintojen opintokokonaisuudessa          keusolojen suunnittelu- ja toimintavalmiudesta
1768: opetus annetaan omana opintojaksona tai yhdis-        on terveysviranomaisten toimesta laadittu useita
1769: tettynä ensiapu-, ensihoito- tai muun hätätilalää-    ohjeita ja asiakirjoja sekä ryhdytty muun muassa
1770: ketieteen opetukseen. Aineopintojen opintoko-         seuraaviin toimenpiteisiin:
1771: konaisuudessa opetus tapahtuu eri oppiaineiden           Lääkintöhallitus antoi vuonna 1973 alaisuudes-
1772: yhteydessä.                                           saan toimiville lääninhallituksen sosiaali- ja ter-
1773:    Lääkärien peruskoulutuksen sisältöä selvitetään    veysosastoille suunnitteluohjeet kansanterveys-
1774: kokonaisuudessaan parhaillaan korkeakouluneu-         työn ja sairaanhoidon sekä ympäristöterveyden-
1775: vostossa. Tässä yhteydessä on erityisesti otettu      huollon suunnittelua ja työn tehostamista varten
1776: huomioon ympäristölääketieteen opetus ja siinä        poikkeusolojen varalta.
1777: ympäristökatastrofien aiheuttamien terveysvaaro-         Myös lääkintähuollon neuvottelukunta on sel-
1778: jen hoitamiseen tarvittavat valmiudet.                vittänyt terveydenhuoliolle poikkeusoloissa ase-
1779:    Lääketieteellisen peruskoulutuksen sisältöjä       tettavia erityisvaatimuksia, ja lääkintähuollon
1780: tullaan tarkistamaan korkeakouluneuvoston val-        neuvottelukunnan työn tulokset on kirjattu kirja-
1781: mistelutyön perusteella myös edellä mainittujen       seen ''Poikkeusolojen terveydenhuolto 1980-
1782: ympäristökatastrofien aiheuttamien terveysvaaro-      luvun alkupuolella''. Edellä mainittu kirjanen on
1783: jen hoitamiseen tarvittavien valmiuksien osalta.      parhaillaan uusittavana, ja se ilmestyy vuoden-
1784:    Hallituksen käsityksen mukaan lääketieteelli-      vaihteessa 1986-87 nimellä "Poikkeusolojen
1785: sen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa lääkä-      terveydenhuollon suunnittelun perusteita''.
1786: reille yleiset valmiudet katastrofitilanteiden hoi-      Lääkintöhallitus on 1980-luvulla antanut ter-
1787: tamiseen ja niistä selviytymiseen. Sen sijaan lää-    veyskeskuksille ja sairaanhoitolaitoksille ohjeet
1788: käreiden ammatillisen jatkokoulutuksen ja erityi-     säteilyä saaneiden henkilöiden hoidon järjestämi-
1789: sesti täydennyskoulutuksen tehtävänä on myös          sestä poikkeusoloissa. Ohje on annettu 14.9.1982
1790: katastrofilääketieteen opetuksen ja monipuolis-       ja lähetetty kaikille terveyskeskuksille ja sairaa-
1791: ten ammatillisten valmiuksien antaminen.              loille. Terveysviranomaisten mukaan julkaisun
1792:                                        1986 vp. -      KK n:o 388                                      3
1793: 
1794: ohjeet ovat täysin ajanmukaiset. Vuoden 1985           keusolojen terveydenhuollon toimintaharjoituk-
1795: lopulla on terveyskeskuksille lähetetty lääkintö-      sia. Tänä vuonna harjoitus on tapahtunut Vaasas-
1796: hallituksen julkaisu n:o 72, Kemikaalionnetto-         sa. Aikaisemmin harjoitukset on suoritettu muun
1797: muudet ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Oh-         muassa Oulun, Kymen ja Pohjois-Karjalan lää-
1798: jeissa käsitellään mahdollisia kemikaalionnetto-       neissä. Vuonna 1987 harjoitus tullaan suoritta-
1799: muusvaaratilanteita ja annetaan ohjeita myös           maan Lapin läänissä.
1800: kemikaalionnettomuuksiin varautumisesta.
1801:                                                           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
1802:    Edellä mainittujen ohjeiden lisäksi terveyskes-
1803:                                                        lääketieteellinen koulutus antaa jo nykyisellään
1804: kuksille on annettu ohjeet terveydenhoitolain ja
1805:                                                        riittävän pohjan myös katastrofitilanteisiin val-
1806: -asetuksen nojalla ympäristöterveydenhuollon
1807:                                                        mentautumista varten. Edellä mainitut toimen-
1808: järjestämisestä kemiallisissa vaaratilanteissa. Niin
1809:                                                        piteet lääketieteellisen peruskoulutuksen ja alan
1810: ikään on ohjeet lääkinnällisen ensiavun antami-
1811:                                                        erikoiskoulutuksen opetusmäärien tarkistamiseen
1812: sesta onnettomuuspaikalla, terveyskeskuksessa ja
1813:                                                        tulevat omalta osaltaan vielä lisäämään valmistu-
1814: työpaikoilla. Myös sairaankuljetuksesta on annet-
1815:                                                        vien lääkäreiden asianmukaisia valmiuksia.
1816: tu erilliset ohjeet.
1817:    Edellä mainittujen suunnitteluohjeiden perus-          Myös terveysviranomaisten edellä mainitut
1818: teella terveyskeskukset ja sairaanhoitolaitokset       suunnitelmat ja toimenpiteet tulevat omalta osal-
1819: ovat laatineet suunnitelmat toiminnasta poik-          taan huomattavasti tehostamaan ja parantamaan
1820: keuksellisten olojen aikana. Näiden suunnitel-         terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten poik-
1821: mien pohjalta on läänikohtaisesti suoritettu poik-     keusolojen toimintavalmiuksia.
1822: 
1823:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
1824: 
1825:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
1826: 4                                     1986 vp. -- KJ( n:o 388
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1832: 
1833:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          yrkesfärdigheter samt undervisning i katastrofme-
1834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dicin.
1835: den 6 november 1986 till vederbörande medlem             Vid den yrkesinriktade vidareutbildningen för
1836: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     läkare är ett av målen för specialistexamen att
1837: riksdagsledamot Vieno Eklund undertecknade            specialisten inom sitt eget område förmår handla
1838: spörsmål nr 388:                                      även i en nödsituation samt dela med sig av
1839:                                                       specialkunskaperna från sitt område till den övri-
1840:           Är Regeringen medveten om, att de           ga hälsovårdspersonalen. Specialutbildning i ka-
1841:        speciella anvisningar som är i bruk bl.a.      tastrofmedicin ingår även som praktisk tjänstgö-
1842:        på sjukhus med tanke på katastrofer,           ring eller som kursbunden utbildning i utbild-
1843:        t.ex. kärnkraftsolyckor, är föråldrade och     ningsprogrammen för bl.a. anestesiologi och häl-
1844:        att undervisningen i katastrofmedicin in-      sovård.
1845:        te är tillräcklig i vårt land och
1846:                                                          1 samband med den aktuella reformen av
1847:           ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-        specialistutbildningen har utbildningsprogram-
1848:        der för att rätta till saken i den händelse    men för specialister gjorts tidsenliga under inne-
1849:        att säkerheten för våra medborgare kräver      varande år. På grund härav har även katastrofme-
1850:        det?                                           dicinens andel av utbildningsprogrammen för
1851:                                                       specialister kunnat få en översyn i detta samman-
1852:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hang.
1853: anföra följande:                                         Hälsovårdsmyndigheterna ger dem som avlagt
1854:    lnom ramen för den medicinska grundutbild-         läkarexamen undervisning i katastrofmedicin i
1855: ningen ges undervisning i katastrofmedicin i          form av kompletteringsutbildning. Komplette-
1856: olika skeden av studierna. lnom studiehelheten        ringsutbildning anordnas för hela hälsovårdsper-
1857: allmänna studier ges undervisning i form av en        sonalen bl.a. länsvis.
1858: egen studieperiod eller kombinerad med under-            1 fråga om beredskapen för hälsocentralerna
1859: visningen i första hjälp, förstavård eller annan      och sjukvårdsanstalterna beträffande planeringen
1860: undervisning i katastrofmedicin. lnom studiehel-      och verksamheten har hälsovårdsmyndigheterna
1861: heten ämnesstudier sker undervisningen i sam-         utarbetat flera anvisningar och dokument samt
1862: band med olika läroämnen.                             vidtagit bl.a. följande åtgärder:
1863:    lnnehållet i grundutbildningen för läkare ut-         Medicinalstyrelsen gav år 1973 planeringsanvis-
1864: reds som bäst i sin helhet i högskolerådet. 1 detta   ningar för länsstyrelsens social- och hälsovårdsav-
1865: sammanhang har undervisningen i miljömedicin          delningar, vilka är underställda medicinalstyrel-
1866: speciellt beaktats och den beredskap som behövs       sen, angående planeringen av folkhälsoarbetet
1867: vid skötseln av hälsorisker, som förorsakats av       och sjukvården samt miljöhälsovården och effek-
1868: miljökatastrofer.                                     tiveringen av arbetet i händelse av undantagsför-
1869:    lnnehållet i den medicinska grundutbild-           hållanden.
1870: ningen kommer att ändras på basis av högskole-           Även Medicinaldelegationen har utrett de spe-
1871: rådets beredningsarbete även i fråga om den           ciella krav som ställts på hälsovården i undan-
1872: beredskap som behövs för skötseln av hälsorisker      tagsförhållanden och resultaten av Medicinaldele-
1873: som förorsakats av ovan nämnda miljökatastrofer.      gationens arbete finns i broschyren ''Poikkeus-
1874:    Enligt regeringens uppfattning är målet för        olojen terveydenhuolto 1980-luvun alkupuolel-
1875: medicinsk grundutbildning att ge läkarna all-         la''. Ovan nämnda broschyr håller som bäst på
1876: männa färdigheter för skötseln av katastrofsitua-     att förnyas och den utkommer vid årsskiftet
1877: tioner och för hur dessa skall klaras av. Däremot     1986--87 under namnet "Poikkeusolojen ter-
1878: hör det till den yrkesinriktade vidareutbild-         veydenhuollon suunnittelun perusteita''.
1879: ningen och speciellt till den kompletterande             Medicinalstyrelsen har på 1980-talet gett anvis-
1880: utbildningen för läkare att även ge mångsidiga        ningar åt hälsocentralerna och sjukvårdsanstalter-
1881:                                       1986 vp. -      KK n:o 388                                      5
1882: 
1883: na angående anordnande av vård i undantagsför-        terna uppgjort planer för verksamheten under
1884: hållanden för personer, som fått strålning. Anvis-    kristider. Utgående från dessa planer har öv-
1885: ningarna har utfärdats 14.9.1982 och har sänts        ningar i hälsovård under undantagsförhållanden
1886: till alla hälsocentraler och sjukhus. Enligt hälso-   utförts länsvis. I år har övningen skett i Vasa.
1887: vårdsmyndigheterna är anvisningarna i publika-        Tidigare har övningarna utförts bl.a. i Uleåborg,
1888: tionen helt tidsenliga. 1 slutet av år 1985 har       Kymmene och Norra Karelens län. År 1987
1889: medicinalstyrelsens publikation nr 72: Kemikaa-       kommer övningen att utföras i Lapplands Iän.
1890: lionnettomuudet ja lääkinnällinen pelastustoi-
1891: minta sänts till hälsocentralerna. I anvisningarna       På basis av det ovan nämnda konstaterar
1892: behandlas eventuella riskfyllda situationer vid       regeringen, att den medicinska utbildningen re-
1893: kemikalieolycksfall och ges anvisningar för bered-    dan för närvarande ger en tillräcklig grund även
1894: skap mot dessa.                                       för beredskap i katastrofsituationer. Ovan nämn-
1895:                                                       da åtgärder för en översyn av undervisningsstoffet
1896:    Utom vad som anförts ovan har anvisningar
1897:                                                       för den medicinska grundutbildningen och spe-
1898: getts till hälsocentralerna med stöd av hälsovårds-
1899:                                                       cialistundervisningen i ämnet kommer att för
1900: lagen och -förordningen om anordnande av häl-
1901:                                                       egen del ytterligare öka den behöriga beredska-
1902: sovård i kemiska risksituationer. Likaledes har
1903:                                                       pen för de blivande läkarna.
1904: anvisningar getts om medicinsk förstahjälp på
1905: olycksplatsen, hälsocentralen och på arbetsplat-         Även hälsovårdsmyndigheternas ovan nämnda
1906: serna. Särskilda anvisningar har även getts om        planer och åtgärder kommer att för egen del
1907: sjuktransport.                                        märkbart effektivera och förbättra beredskapen
1908:     På basis av ovan nämnda planeringsanvis-          för hälsocentralerna och sjukvårdsanstalterna att
1909: ningar har hälsocentralerna och sjukvårdsanstal-      handla i undantagsförhållanden.
1910: 
1911:      Helsingfors den 12 december 1986
1912: 
1913:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
1914:                                                1986 vp.
1915: 
1916: Kirjallinen kysymys n:o 389
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:                                   Sasi ym.: Lääninverovirastojen suorittamien yritysten konkurssival-
1922:                                      vontojen tehostamisesta
1923: 
1924: 
1925:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1926: 
1927:     Kevään virkamieslakon alkamisajankohta ja la-       päätökset antavat aiheen olettaa, että lääninvero-
1928: kon vaikutukset olivat pääteltävissä hyvissä ajoin      virastojen kanteet tullaan myös muualla maassa
1929: ennen lakon alkamista. Tästä huolimatta läänin-         hylkäämään. Yksinomaan Helsingin HO:n käsit-
1930: verovirastot laiminlöivät konkurssivalvontojen          telemissä tapauksissa laiminlyöntien vuoksi verot-
1931: suorittamisen kymmenissä konkursseissa eri puo-         tajan valvontoja hylättiin liian myöhään tehtyinä
1932: lilla maata. Valvonnan oikea-aikaisen suorittami-       yli 10 miljoonan markan arvosta.
1933: sen laiminlyöntejä on julkisuudessa selitetty mm.          Verohallinnon puutteellisen koordinaatio- ja
1934: sillä, että lakon vuoksi ei voitu noudattaa läänin-     organisointikyvyn vuoksi valtiolle uhkaa koko
1935: verovirastojen työjärjestysten ja vakiintuneen käy-     maata ajatellen aiheutua kymmenien miljoonien
1936: tännön mukaista menettelyä.                             markkojen suoranaiset menetykset, sillä yleensä
1937:     Alioikeuksien suhtautuminen myöhästyneinä           verottaja saa etuoikeutensa nojalla valtaosan kon-
1938: suoritettuihin valvontoihin on vaihdellut eri puo-      kurssipesien varoista.
1939: lilla maata. Toiset alioikeudet ovat katsoneet,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1940: että lakon muodostamat vaikeudet valvontojen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1941: suorittamisessa olivat nk. laillinen este, joka         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1942: oikeutti valvomaan saatavan myös myöhässä. Val-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1943: taosa alioikeuksista on kuitenkin ollut sillä kan-                Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka
1944: nalla, että työhön jääneellä työvoimalla valvon-               suuret menetykset konkurssivalvontojen
1945: nat olisi voitu suorittaa.                                     laiminlyöminen aiheuttaa valtiolle, ja
1946:   Helsingin hovioikeus on 22.10.1986 hylännyt                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1947: Uudenmaan lääninveroviraston ajamat kuusi                      ryhtyä, jotta myös verohallinto voisi toi-
1948: kannetta, joissa virasto oli vaatinut valvontojensa            mia joustavasti niin, ettei valtiolle aiheu-
1949: hyväksymistä. Hovioikeuden laajasti perustellut                tuisi tarpeettomia menetyksiä?
1950: 
1951:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
1952: 
1953:           Kimmo Sasi                     Martti Tiuri                     Eva-Riitta Siitonen
1954: 
1955: 
1956: 
1957: 
1958: 261235B
1959: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 389
1960: 
1961: 
1962: 
1963: 
1964:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1965: 
1966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tot esittävät työnseisauksen vuoksi valvomatta
1967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jääneet verosaatavat jälkivalvottaviksi esiinhuu-
1968: olette 7 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-       doissa konkurssisäännön 30 §: n nojalla vetoamal-
1969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      la työnseisauksen aiheuttamaan esteeseen.
1970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
1971:                                                          Alioikeuksien päätökset siitä, onko lääninvero-
1972: Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
1973:                                                       virastojen virkamiesten työnseisausta pidettävä
1974: kysymyksestä n:o 389:
1975:                                                       laillisena esteenä konkurssivalvonnan suorittami-
1976:           Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka       selle, ovat olleet sisällöltään vastakkaisia. Helsin-
1977:        suuret menetykset konkurssivalvontojen         gin hovioikeus on ensimmäisenä muutoksenha-
1978:        laiminlyöminen aiheuttaa valtiolle, ja         kutuomioistuimena katsonut, ettei kysymyksessä
1979:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ollut laillinen este. Siitä, onko työnseisausta
1980:        ryhtyä, jotta myös verohallinto voisi toi-     pidettävä laillisena esteenä, ei ole ollut oikeus-
1981:        mia joustavasti niin, ettei valtiolle aiheu-   käytäntöä eikä tyhjentävää oikeussäännöstä, mitä
1982:        tuisi tarpeettomia menetyksiä?                 myös tuomioistuinten erilaiset ratkaisut osoitta-
1983:                                                       vat. Korkein oikeus ratkaissee viime vaiheessa,
1984:                                                       miten lakia on tulkittava.
1985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1986: ti seuraavaa:                                            Verohallituksen kokoamien tietojen mukaan
1987:     Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan       työnseisauksen vuoksi on verosaatavia jäänyt val-
1988: valtionhallinnossa 18.-19.3. ja 2.4.-17.5.1986        vomatta koko maassa 24 konkurssitapauksessa.
1989: välisinä aikoina olleen työnseisauksen vuoksi kai-    Valvomatta jääneiden saatavien määrä oli noin
1990: kissa lääninverovirastoissa ei ole voitu määräaika-   35 miljoonaa markkaa. Vertailun vuoksi voidaan
1991: na suorittaa muun muassa konkurssivalvontoihin        todeta, että vuoden 1986 ensimmäisen vuosipuo-
1992: liittyviä toimia eikä käyttää valtion puhevaltaa      liskon aikana verosaatavia valvottiin 448 konkurs-
1993: konkurssissa. Konkurssivalvonnat suoritettiin         sissa yhteensä noin 500 miljoonaa markkaa.
1994: työnseisauksen aikana määräaikana kuudessa lää-          Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan
1995: ninverovirastossa, koska näissä osa valvontatehtä-    valvomatta jääneet verosaatavat eivät ole niin
1996: viä hoitavista virkamiehistä oli työtaistelun ulko-   sanottuja lopullisia menetyksiä, jotka olisi mene-
1997: puolella.                                             tetty työnseisauksen vuoksi. Konkursseissa valvo-
1998:     Ennen lakon alkamista oli tiedossa mahdolli-      tuista verosaatavista jako-osuutena kertyy vain
1999: sen lakon alkamisajankohta. Sen sijaan ei ollut       noin 5-10 prosenttia kaikista konkurssisaamisis-
2000: varmuutta siitä, alkaisiko lakko ja miten pitkään     ta. Kun ottaa huomioon muiden veronsaajien
2001: se tulisi kestämään. Verohallitus katsoo, että        osuudet, voisi kirjallisessa kysymyksessä tarkoitet-
2002: tämän vuoksi ja kun ottaa huomioon verotukseen        tu menetys valtion osalta olla verohallituksen
2003: liittyvien kaikkien tehtävien hoitamisen, kon-        käsityksen mukaan enintään 2 miljoonaa mark-
2004: kurssivalvontoja olisi ollut mahdotonta suorittaa     kaa. Tämäkään ei ole välttämättä lopullisesti
2005: ennakolta edes ylitöinä, joiden tekeminen mah-        menetetty. Jos verosaatavien jälkivalvontoja ei
2006: dollisen lakon varalta ei olisi ollut perusteltua     hyväksytä, selvitetään mahdollisuudet konkurssis-
2007: eikä yleisten työoikeudellisten periaatteiden mu-     sa valvomatta jääneiden verojen perimiseksi
2008: kaista.                                               muilla keinoin. Tällöin tulee kysymykseen vero-
2009:     Verohallitus on kirjeessään 23.5.1986 antanut     jen periminen niiltä yksityisiltä henkilöiltä, jotka
2010: lääninverovirastoille ohjeet siitä, miten työnsei-    ovat verosta vastuussa verolainsäädännön sään-
2011: sauksen vaikutukset olisi otettava huomioon ve-       nösten nojalla. Veroja voidaan periä myös vahin-
2012: rojen perinnässä. Näissä ohjeissa verohallitus on     gonkorvaustuomion perusteella esimerkiksi osa-
2013: muun muassa edellyttänyt, että lääninveroviras-       keyhtiön hallituksen jäseniltä ennakonpidätysten
2014:                                     1986 vp. -     KK n:o 389                                      3
2015: 
2016: litysrikkomusten yhteydessä vaadittavilla vahin-   tuksen toimiin verohallinnon toiminnan tehosta-
2017: onkorvauskanteilla.                                miseksi tästä syystä ja ottaen huomioon verohalli-
2018:   Kysymyksessä tarkoitetut menetykset virka-       tuksen toiminnan näissä asioissa ei ole pidettävä
2019: liesten työnseisauksen vuoksi eivät ole kovin      perusteltuna. Verohallinnon toiminta sinänsä on
2020: lUria, varsinkin kun niitä vertaa työnseisauksen   jatkuvan voimakkaan kehittämisen kohteena.
2021: iheuttamiin muihin menetyksiin. Aihetta halli-
2022: 
2023:    Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
2024: 
2025:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
2026: 4                                     1986 vp. -- ~ n:o 389
2027: 
2028: 
2029: 
2030: 
2031:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2032: 
2033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ken med stöd av 30 § konkursstadgan vid upprop
2034: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skulle framlägga för efterbevakning sådana skat-
2035: den 7 november 1986 tili vederbörande medlem          tefordringar som på grund av arbetsnedläggelse
2036: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lämnats obevakade med åberopande av förfall på
2037: riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade            grund av arbetsinställelse.
2038: spörsmål nr 389:                                          Underrätternas beslut om huruvida arbetsned-
2039:                                                       läggelse som ämbetsmännen vid länsskatteverken
2040:            Är Regeringen medveten om hur stora
2041:                                                       företar skall betraktas som laga förfall vid kon-
2042:         förluster försummade konkursbevak-
2043:         ningar åsamkar staten, och                    kursbevakning har varit sinsemellan motstridiga
2044:                                                       tili innehållet. Helsingfors hovrätt har som första
2045:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
2046:                                                       fullföljdsdomstol ansett, att det inte har varit
2047:         för att också skatteförvaltningen skall       fråga om laga förfall. Det har inte funnits någon
2048:         kunna fungera smidigt på ett sådant sätt
2049:                                                       rättspraxis eller något uttömmande rättsinstitut
2050:         att staten inte åsamkas onödiga utgifter?     som gällt frågan om arbetsnedläggelse bör be-
2051:                                                       traktas som laga förfall, och detta utvisas också av
2052:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       domstolarnas sinsemellan olika utslag. Högsta
2053: anföra följande:                                      domstolen torde i sista hand avgöra hur lagen
2054:    Enligt en utredning som erhållits från skatte-     skall tolkas.
2055: styrelsen har det på grund av arbetsinställelsen          Enligt de uppgifter som skattestyrelsen samlat
2056: inom statsförvaltningen under tiden 18.--19.3.        ihop har skattefordringar i 24 konkursfall i hela
2057: och 2.4.--17.5.1986 inte varit möjligt att vid alla   landet lämnats obevakade på grund av arbets-
2058: länsskatteverk inom utsatt tid vidta de åtgärder      nedläggelsen. Beloppet av de fordringar som inte
2059: som ansluter sig tili konkursbevakningarna eller      bevakats var ca 35 milj. mk. Som jämförelse kan
2060: att föra statens talan i konkurs. Konkursbevak-       konstateras, att under första hälften av år 1986
2061: ningar utfördes inom utsatt tid vid sex länsskatte-   bevakades skattefordringar vid 448 konkurser tili
2062: verk under den tid arbetsnedläggelsen pågick,         ett sammanlagt belopp av ca 500 milj. mk.
2063: eftersom en del av de tjänstemän som handhade            Enligt en utredning som skattestyrelsen erhållit
2064: bevakningsuppgifter vid dessa länsskatteverk stod     är de skattefordringar som lämnats uran bevak-
2065: utanför arbetsstriden.                                ning inte s.k. slutliga förluster, som skulle ha
2066:    Innan strejken inleddes kände man tili tid-        gått förlorade på grund av arbetsnedläggelsen.
2067: punkten för inledandet av den eventuella strej-       Av de skattefordringar som bevakats vid konkur-
2068: ken. Däremot visste man inte med säkerhet om          ser inflyter i utdelning endast ca 5--10 % av alla
2069: strejken skulle börja och hur länge den skulle        konkursfordringar. Med beaktande av de övriga
2070: komma att vara. Skattestyrelsen anser att det på      skattetagarnas andelar skulle den i spörsmålet
2071: grund därav och med beaktande av skötseln av          avsedda förlusten för statens del enligt skattesty-
2072: alla uppgifter i anslutning tili beskattningen        relsens uppfattning kunna vara högst 2 milj. mk.
2073: skulle ha varit omöjligt att företa konkursbevak-     Inte heller denna summa har nödvändigtvis gått
2074: ningar i förväg ens som övertidsarbete, att det       förlorad. Om efterbevakningarna av skatteford-
2075: inte skulle ha varit motiverat att utföra övertids-   ringarna inte godkänns, utreds möjligheterna att
2076: arbete med tanke på en eventuell strejk och att       indriva de skatter som lämnats utan bevakning
2077: detta inte skulle ha överensstämt med de allmän-      vid konkurs på annat sätt. Det blir härvid fråga
2078: na arbetsrättsliga principerna.                       om indrivning av skatter hos de enskilda personer
2079:    Skattestyrelsen meddelade i sitt brev 23.5.1986    som är ansvariga för skatten med stöd av skatte-
2080: länsskatteverken anvisningar om hur verkningar-       lagstiftningens stadganden. Skatter kan indrivas
2081: na av arbetsnedläggelsen skulle beaktas vid in-       också med stöd av skadeståndsdom t.ex. hos
2082: drivningen av skatter. I dessa anvisningar            medlemmarna i ett aktiebolags styrelse genom
2083: förutsatte skattestyrelsen bl.a. att länsskattever-   skadeståndstalan, som krävs i samband med
2084:                                     1986 vp. -     KK n:o 389                                      5
2085: 
2086: örseelser vilka gäller redovisning av förskotts-   denna orsak och med beaktande av skattestyrel-
2087: nnehållning.                                       sens verksamhet i dessa frågor kan det inte anses
2088:   De i spörsmålet avsedda förlusterna på grund     vara motiverat att regeringen vidtar åtgärder i
2089: iV tjänstemännens arbetsnedläggelse är inte sär-   syfte att effektivera skattestyrelsens verksamhet.
2090: kilt stora i synnerhet om de jämförs med andra     Skattestyrelsens verksamhet är som sådan föremål
2091: orluster som arbetsnedläggelsen medförde. Av       för fortgående och kraftig utveckling.
2092: 
2093:     Helsingfors den 9 december 1986
2094: 
2095:                                                                         Minister Pekka Vennamo
2096:                                                1986 vp.
2097: 
2098: Kirjallinen kysymys n:o 390
2099: 
2100: 
2101: 
2102: 
2103:                                   Kuoppa ym.: Ulkomailta palaavien eläketurvan parantamisesta
2104: 
2105: 
2106:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2107: 
2108:    Kansaneläkettä pidetään kansalaisten keskuu-      lättiin ja ilmoitettiin, että hänelle tulee elä-
2109: dessa yleisesti jokaiselle 65 vuotta täyttäneelle    keoikeus vasta 1.4.1989. Työeläkettä hän saa
2110: suomalaiselle itsestään selvyytenä kuuluvana oi-     USA:sta noin 300 dollaria kuukaudessa, mikä on
2111: keutena. Kansaneläkelaissa on kuitenkin säädetty     täysin riittämätön toimeentuloon.
2112: tästä poikkeuksia, ja ne ovat muodostuneet mo-          Tällaisessa tapauksessa laki ei anna Suomen
2113: nelle täydeksi yllätykseksi heidän täyttäessään 65   kansalaiselle perustoimeentulon turvaa, vaan
2114: vuotta. Kansaneläkehakemukseen on saattanut          henkilö joutuu suuriin toimeentulovaikeuksiin.
2115: tulla kielteinen päätös, vaikka henkilö on jo        Asian tekee vielä kohtuuttomammaksi se, että
2116: täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.        henkilö joutuu kärsimään siitä, että hän on
2117:    Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muutta-          halunnut säilyttää Suomen kansalaisuuden. Jos
2118: neelle henkilölle kansaneläkelain 23 §:n mukaan      hän olisi luopunut siitä ja siirtynyt USA:n kansa-
2119: vasta sen jälkeen, kun hän on asunut Suomessa        laiseksi, hän saisi kansaneläkkeen välittömästi ja
2120: yhtämittaisesti viisi vuotta. Tämä lainkohta koi-    jopa riippumatta siitä missä maassa hän asuisi,
2121: tuu monen sellaisen Suomen kansalaisen kohta-        koska tällöin voitaisiin soveltaa Suomen ja USA:n
2122: loksi, joka on esimerkiksi 1960-luvulla lähtenyt     välistä eläkesopimusta. Sen mukaan kansaneläke
2123: työnhakuun ulkomaille. Jos kyseinen henkilö on       voidaan myöntää USA:n kansalaiselle, joka on
2124: ollut vaikka USA:ssa ja hän on koko ajan Suo-        asunut 16 vuotta täytettyään vähintään viisi vuot-
2125: men kansalainen, hän voi joutua odottamaan           ta Suomessa.
2126: kansaneläkettä viisi vuotta takaisin Suomeen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2127: muuttamisen jälkeen.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2128:    On esiintynyt tapauksia, jolloin muuttaneen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2129: henkilön toimeentulo on muodostunut vaikeaksi,       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2130: koska hän ei saa kansaneläkettä, ja esimerkiksi
2131: USA:sta maksettava työeläke on täysin riittämä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2132: tön toimeentuloon. Eräs vuonna 1921 syntynyt                ryhtyä sen tavoitteen toteuttamiseksi, että
2133: henkilö muutti työhön USA:han 21.3.1963, ja                 kaikille 65 vuotta täyttäneille Suomessa
2134: USA: sta takaisin Suomeen 21. 3.1986. Hän oli               asuville Suomen kansalaisille voitaisiin
2135: näin ollen USA:ssatasan 23 vuotta. Aikaisemmin              maksaa heille kuuluva kansaneläke, niin
2136: hän työskenteli muun muassa laivoilla Suomen                vanhuus- kuin työkyvyttömyyseläkekin,
2137: Höyrylaiva Oy:n palveluksessa. Muutettuaan                  jos ulkomailta maksettava työeläke on
2138: Suomeen hän haki kansaneläkettä. Hakemus hy-                vähäinen tai sitä ei makseta lainkaan?
2139: 
2140:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
2141: 
2142:                      Mikko Kuoppa                             Irma Rosnell
2143:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Marjatta Stenius-Kaukonen
2144: 
2145: 
2146: 
2147: 
2148: 261223N
2149: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 390
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2155: 
2156:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saada kansaneläkettä, vaan kansaneläkelain
2157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        23 §:n mukaan eläke voidaan myöntää vasta
2158: olette 7 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-      tietyn odotusajan kuluttua. Tämä odotusaika on
2159: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       yleensä viisi vuotta, mutta jos kysymyksessä oleva
2160: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      henkilö on 16 vuotta täytettyään asunut Suomes-
2161: Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sa yli puolet ajasta ja vähintään viisi vuotta,
2162: myksestä n:o 390:                                    voidaan eläke myöntää, kun vuosi on kulunut
2163:                                                      viimeisestä maahan muutosta. Säännöstä sovelle-
2164:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taan sekä vieraan valtion että Suomen omiin
2165:        ryhtyä sen tavoitteen toteuttamiseksi, että   kansalaisiin.
2166:        kaikille 65 vuotta täyttäneille Suomessa
2167:        asuville Suomen kansalaisille voitaisiin         Käytännössä on havaittu, että edellä kuvattu
2168:        maksaa heille kuuluva kansaneläke, niin       odotusaika soveltuu huonosti maahan palaaviin
2169:        vanhuus- kuin työkyvyttömyyseläkekin, jos     Suomen kansalaisiin, jotka eräissä tapauksissa
2170:        ulkomailta maksettava työeläke on vähäi-      saattavat jäädä pitkähkönkin ajan eläketurvaa
2171:        nen tai sitä ei makseta lainkaan?             vaille. Asiaa on tutkittu sosiaali- ja terveysminis-
2172:                                                      teriön työryhmässä, joka suunnittelee muitakin
2173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     korjauksia kansaneläke-, perhe-eläke- ja sairaus-
2174: ti seuraavaa:                                        vakuutuslainsäädännön kansainvälisiä kysymyksiä
2175:    Kansaneläke on tarkoitettu vain maan oman         koskeviin säännöksiin. Työryhmä on päätynyt
2176: väestön toimeentulon turvaksi. Ulkomailla asu-       ehdottamaan, että kysymyksessä oleva odotusaika
2177: valle henkilölle ei pääsäännön mukaan voida          poistettaisiin kokonaan Suomen kansalaisilta.
2178: myöntää kansaneläkettä. Jos henkilö asuttuaan        Asiaa koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan
2179: ulkomailla muuttaa Suomeen, hän ei heti voi          parhaillaan.
2180: 
2181:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
2182: 
2183:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2184:                                        1986 vp. -      KK n:o 390                                       3
2185: 
2186: 
2187: 
2188: 
2189:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2190: 
2191:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finland kan han inte genast få folkpension, utan
2192: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         pensionen kan enligt 23 § folkpensionslagen be-
2193: den 7 november 1986 till vederbörande medlem           viljas först efter det att en viss väntetid har
2194: av statsrådet översänt avskrift av följande av         förflutit. Denna väntetid är i allmänhet fem år,
2195: riksdagsman Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-          men om den ifrågavarande personeo sedan han
2196: mål nr 390:                                            fyllt 16 år har varit bosatt i Finland över hälften
2197:                                                        av tiden och minst fem år, kan pension beviljas
2198:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sedan ett år förflutit efter den senaste inflytt-
2199:        i syfte att förverkliga målet att till alla i   ningen till landet. Stadgandet tillämpas på såväl
2200:        Finland bosatta finska medborgare, som          främmande stats som Finlands egoa medborgare.
2201:        fyllt 65 år, kunna betala den folkpension
2202:        som tillkommer dem, såväl ålderdoms-               I praktiken har man konstaterat, att den ovan
2203:        som invaliditetspension, om en arbets-          beskrivna väntetiden lämpar sig illa för finska
2204:        pension, som betalas från utlandet, är          medborgare, som återvänder tilllandet och som i
2205:        obetydlig eller om sådan pension inte alls      vissa fall även en längre tid kan sakna pensions-
2206:        betalas?                                        skydd. Frågan har undersökts i en av social- och
2207:                                                        hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som
2208:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       också planerar andra rättelser i de stadganden i
2209: anföra följande:                                       folkpensions-, familjepensions- och sjukförsäk-
2210:    Avsikten med folkpensionen är att den skall         ringslagstiftningen som gäller internationella frå-
2211: utgöra ett utkomstskydd endast för landets egen        gor. Arbetsgruppen har beslutat föreslå att den
2212: befolkning. En utomlands bosatt person kan i           ifrågavarande väntetiden helt skall slopas när det
2213: regel inte beviljas folkpension. Om en person          gäller finska medborgare. Regeringens proposi-
2214: efter att ha varit bosatt utomlands flyttar till       tion i saken är som bäst under beredning.
2215: 
2216:     Helsingfors den 10 december 1986
2217: 
2218:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
2219:                         j
2220:                        j
2221:                       j
2222:                      j
2223:                     j
2224:                    j
2225:                   j
2226:                  j
2227:                 j
2228:                j
2229:               j
2230:              j
2231:             j
2232:            j
2233:           j
2234:          j
2235:         j
2236:        j
2237:       j
2238:      j
2239:     j
2240:    j
2241:   j
2242:  j
2243: j
2244:                                                   1986 vp.
2245: 
2246: Kirjallinen kysymys n:o 391
2247: 
2248: 
2249: 
2250: 
2251:                                      Könkkölä: Hallituksen liikennepoliittisesta linjasta
2252: 
2253: 
2254:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2255: 
2256:    Useat kansalaisjärjestöt jättivät yhteistyössä kir-   liikenneongelmiin Ja niihin peruste1s11n, miksi
2257: jelmän liikennepolitiikasta valtioneuvostolle elo-       liikennepolitiikan suunnan muuttammen on
2258: kuussa 1986. Kirjelmän perustelumuistio oli erit-        välttämätöntä.
2259: täin perusteellinen ja kattava katsaus Suomen
2260: 
2261: 
2262: 
2263: PERUSTELUMUISTIO
2264: 
2265: 
2266:                            SUUNNANMUUTOS LIIKENNEPOLITIIKKAAN
2267: 
2268: 1. Muistion tarkoitus                                    määräisesti tienpidon kustannuksiin. Propagan-
2269:                                                          dakampanjaa on johdettu autojärjestöistä, Neste
2270:    Tämän muistion tarkoituksena on tarkastella           Oy:stä sekä asfaltti- ja tienrakennusyrityksistä
2271: valtakunnallista liikennepolitiikkaa ja liikenteen       käsin, ja sitä on tehokkaasti tukenut TVH:n
2272: kehitysnäkymiä sekä osoittaa suuntaviivoja uu-           virkakoneisto. Ulospäin on käytetty ''puolueetto-
2273: delle ihmis- ja ympäristöystävälliselle liikennepo-      mia'' aatteellisia järjestöjä, kuten Suomen Tieyh-
2274: litiikalle. Siinä tarkoituksessa tarkastellaan ensin     distystä ja Liikenneturvaa. Propaganda on ollut
2275: mennyttä kehitystä viimeisten 5-10 vuoden ai-            varsin taitavaa ja tehokasta. Tunteisiin vetoavalla
2276: kana ja arvioidaan, mitä tapahtuu, jos nykylinjaa        tavalla on luotu kuva siitä, että Suomen tiestö on
2277: jatketaan. Sen jälkeen katsotaan, millainen olisi        surkeassa tilassa ja syynä lukuisiin liikenneonnet-
2278: tavoitehava kehitys ja millaisin keinoin siihen          tomuuksiin. Varsinaisena tarkoituksena on ollut
2279: suuntaan voitaisiin päästä. Tulevaisuutta pyritään       hankkia huomattava korotus valtion tiemäärära-
2280: hahmoaelemaan 20-25 vuoden aikatähtäyksel-               hoihin laajan moottori- ym. teiden rakennusoh-
2281: lä. Lähtökohdat ovat selkeästi ympäristön suoje-         jelman toteuttamiseksi.
2282: lua ja ihmisten tasa-arvoa korostavat.
2283:                                                             Pääteiden kunto on kieltämättä eräin paikoin
2284:                                                          huono, mutta sitäkin - ja erityisesti sen vaiku-
2285:                                                          tuksia - on liioiteltu. Monin paikoin, etenkin
2286: 2. Liikenteen vume vuosten kehi-                         Pohjois- ja Itä-Suomessa on kansainvälisesti tar-
2287:    tyskuva                                               kastellen erinomainen tiestö. Myös useat Etelä-
2288:                                                          Suomen päätiet ovat aivan tyydyttävässä kunnos-
2289: 2.1. Teiden kuluminen, tienrakennusohjelman              sa. Urapaikkauksista ei ole osoitettavissa haittoja
2290:       kiihtyminen, ympäristö- ja asukaskonfliktit        tai liikenneturvallisuuden vaarantumista. Tutki-
2291:                                                          muksissa on voitu osoittaa, ettei edes teiden
2292:                                                          urautuminen ole lisännyt henkilövahinko-onnet-
2293:   Viime vuosien liikennepoliittista keskustelua          tomuuksia (Veli-Pekka Kallberg: Tien pinnan
2294: hallinnut teema on ollut pääteiden väitetty sur-         ominaisuuksien vaikutus liikenneturvallisuuteen,
2295: kea kunto, urapaikkaukset, tienpidon määrära-            Liikenne n:o 3185 ). Tämän arvioidaan johtuvan
2296: hojen nostaminen (tasokorotus) ja autoilijoilta          siitä, että urautuneilla teillä ajetaan varovaisem-
2297: "kiskotut" liialliset verot, joita ei käytetä täysi-     min ja hitaammin.
2298: 
2299: 261252U
2300: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 391
2301: 
2302:    Teiden huonoon kuntoon vedoten TVH ja em.          suuri organisaatio, joka ei osaa tehdä muuta kuin
2303: auto- ja tiejärjestöt onnistuivat saamaan läpi        suunnitella ja rakentaa teitä. Tämä organisaatio
2304: vuodelle 1986 jopa 315 Mmk:n tasokorotuksen           oli ilmeisen tarpeellinen lähimpinä sotien jälkei-
2305: tienpidon määrärahoihin (vaatimus oli 300             sinä vuosikymmeninä, kun luotiin maamme ny-
2306: Mmk). Tärkeää on kuitenkin havaita, että tästä        kyinen tieverkko. TVH tulee kuitenkin syytä-
2307: ainoastaan pieni osa menee olemassa olevien           mään hihastaan uusia tiehankkeita vielä senkin
2308: teiden uudelleen päällystämiseen ja muuhun            jälkeen, kun kaikki tarpeelliset tiet jo on raken-
2309: kunnossapitoon. Kunnossapitomomentille nimit-         nettu, aivan samalla tavoin kuin vesirakennusin-
2310: täin osoitettiin vain 81 Mmk ja valtaosa, 234         sinöörit tekivät suunnitelmia ja kampanjoivat
2311: Mmk teiden tekemiseen.                                viimeisten koskien rakentamiseksi vielä pitkään
2312:    Mitä lähivuosina on odotettavissa, käy selvästi    sen jälkeen, kun rakentamisen tarpeettomuus ja
2313: ilmi liikenneministeriön muistiosta 14.6. 198 5       haitallisuus oli todettu. Tämän vuoksi olisikin
2314:  "Tienpito ja sen rahoitustarve vuoteen 2000".        kiireellisesti toteutettava valtioneuvoston peri-
2315: Siinä päädytään siihen, että tiemäärärahoihin         aatepäätös vuodelta 1978, jonka mukaan TVH:n
2316: pitää saada miljardin markan lisäys 1990-luvun        organisaatio supistetaan asteittain lähivuosina
2317: alkuun menessä (v. 1985 tiemäärärahat olivat 2,8      vastaamaan laitoksen supistuneita tehtäviä.
2318: miljardia markkaa). Tästä pääosa, n. 600 Mmk,            Uudet tienrakennushankkeet ovat jo synnyttä-
2319: katsotaan tarvittavan tieverkon kehittämiseen.        neet eräitä konfliktejä ympäristöväen ja paikallis-
2320: Muistiossa asiaa perustellaan sillä, että pääteillä   ten asukkaiden kanssa. Oulunjärven ylitystie on
2321: esiintyy ruuhkia ja ruuhkautuvat tieosuudet li-       saanut vastaansa laajan, lähinnä ekologisista pe-
2322: sääntyvät. Tämän välttämiseksi tulisi rakentaa        rusteista lähtevän opposition. Hailuodon silta-
2323: vuoteen 2000 mennessä uusia moottori- ja moot-        hanke, joka perusteellisesti olisi muuttanut saari-
2324: toriliikenneteitä yli 500 km sekä leventää ja oikoa   yhdyskunnan luonteen, on toistaiseksi menestyk-
2325: teitä yli 1 500 km. Tähän ne sadat miljoonat          sekkäällä taistelulla torjuttu. Turun-Lohjanhar-
2326: uppoavat, eivät suinkaan nykyisten teiden kun-        jun moottoritietä vastaan on koottu laaja kansa-
2327: nossapitoon.                                          laistaimikunta '' Moottoritierahat rantarataan' ',
2328:    Liikenneministeriön KTS:ssa vuosille 1987-90       jossa on mukana Varsinais-Suomen ja Uuden-
2329: on tarkemmin hahmoteltu lähivuosien tienraken-        maan luonnonsuojelujärjestöjä, asukas- ja oma-
2330: nusohjelmaa. Siihen sisältyvät mm. seuraavat          kotiyhdistyksiä, ylioppilaskuntia, Enemmistö-
2331: moottori- tai moottoriliikennetiehankkeet:            yhdistyksiä ja rautatieläisten ammattiyhdistyksiä.
2332:      Helsinki-Hämeenlinna 1 044 Mmk (tarkoi-             On selvää, että nämä ristiriidat tulevat lähi-
2333:      tus rakentaa moottoritie Tampereelle asti)       vuosina lisääntymään ja saamaan jyrkempiä muo-
2334:      Turku-Paimio 267 Mmk (tarkoitus rakentaa         toja. Ihmiset yleensä "heräävät" vasta sitten,
2335:      moottoritie välille Lohjanharju-Turku)           kun tietä ryhdytään rakentamaan. Eräät tieosuu-
2336:      Lahti-Lusi 387 Mmk                               det, varsinkin Lohjanharju-Turku ja Hämeen-
2337:      Tuusulan moottoritie 307 Mmk                     linna-Tampere, tulevat kulkemaan luonnonar-
2338:      Haaransilta-Haukipudas 249 Mmk                   voiltaan ja kulttuurimaisemaltaan niin hienojen
2339:                                                       alueiden läpi, että "hyviä" ratkaisuja ei löydy ja
2340:      Porvoo-Koskenkylä 178 Mmk
2341:                                                       konfliktit näyttävät väistämättömiltä. Laaja tien-
2342:      Vuorela-Siilinjärvi 160 Mmk
2343:                                                       rakennusohjelma tulee myös lisäämään soran ky-
2344:      Järvenpää-Mäntsälä 148 Mmk.
2345:                                                       syntää, jolloin viimeiset ehjät soraharjut Etelä-
2346:    Edellä lueteltujen joukossa on eräitä jo käyn-     Suomessa ovat vaarassa. Soran hinta nousee,
2347: nissä olevien hankkeiden loppuunsaattamisia,          mikä heijastuu rakennuskustannuksiin yleisesti-
2348: jotka ovat perusteltuja. Suurimmat summat nie-        kin.
2349: lee kuitenkin kaksi uutta hanketta, moottoritie
2350: Helsingistä Tampereelle, joka kokonaisuudessaan
2351: vienee noin 2,5 miljardia, ja moottoritie Lohjan-
2352: harjulta Turkuun, jonka kustannusarvio lienee         2.2. Öljytuotteiden hintapolitiikka
2353: noin 1,1 miljardia mk. Lisäksi on TVH:n kaavai-
2354: luissa lukuisia muita hankkeita, kuten Oulunjär-         Laajaa tienrakennusohjelmaa perustellaan lii-
2355: ven ylitystie, jotka eivät vielä ole mahtuneet        kenteen ennakoitua suuremmalla kasvulla. Kun
2356: KTS:aan.                                              vielä joitakin vuosia sitten laskettiin tieliikenteen
2357:    Edellä selostettu mahtava tienrakennusohjelma      kasvavan 3 % vuodessa, se onkin viime vuonna
2358: selittyy osin sillä, että TVH:lla on huomattavan      kasvanut yli 6 %. Liikenteen kasvusta aiheutuu
2359:                                          1986 vp. -      KK n:o 391                                        3
2360: 
2361: teiden ruuhkautumista, mikä halutaan välttää             minen. Vaihtoehtojen kehittäminen autonkäytöl-
2362: rakentamalla uusia teitä, ennen kaikkea mootto-          le on tyystin laiminlyöty. Rautateiden suhteelli-
2363: riteitä.                                                 nen osuus tavarankuljetuksissa on koko ajan
2364:    Mikä sitten on aiheuttanut tämän tieliikenteen        laskenut. Henkilöliikenteessä tapahtui viime
2365: kasvun? On perusteltua aihetta väittää, että sen         vuonna jo määrällinenkin 2 % :n vähennys. Hen-
2366: on aiheuttanut valtiovalta itse omilla toimenpi-         kilöpaikallisliikennettä pääkaupunkiseudun ulko-
2367: teillään. Jonkin verran on ehkä vaikuttanut jo se,       puolella uhkaa surkastuminen.
2368: että autoveroa on useampaan otteeseen alennet-              Tässä tilanteessa olisi kuvitellut, että olisi
2369: tu. Uusia autoja ostettiinkin v. 1985 ennätysmää-        käynnistetty huomattavat toimenpiteet rautatei-
2370: rä, 138 000 (kaikkiaan meillä on nyt 1, 5 miljoo-        den kehittämiseksi ja sen kilpailukyvyn paranta-
2371: naa henkilöautoa). Aikaisempina vuosina käydys-          miseksi. Mutta onkin menetelty juuri päinvas-
2372: sä liikennepoliittisessa keskustelussa oli usein esil-   toin. Rautateiden kehittämiselle välttämättömiä
2373: lä malli, jonka mukaan autoveroa alennettaisiin,         investointeja on vähennetty niin, että ne ovat
2374: mutta vastapainoksi bensiiniveroa nostettaisiin.         enää vajaa puolet siitä, mitä ne olivat 10 vuotta
2375: Tällaisesta ei kuitenkaan enää ole ollut puhetta-        sitten. Sähköistyksen jatkamisesta sen jälkeen,
2376: kaan. Päinvastoin raakaöljyn hinnan alenemisen           kun nyt käynnissä olevat työt on saatu päätök-
2377: myötä bensiinin hinta on alennettu niin, että se         seen, ei ole päätöksiä. Sen seurauksena uhkaa
2378: reaalihinnaltaan on jo halvempaa kuin ennen              sähköistyksen rakentamisorganisaation purkami-
2379: ensimmäistä öljykriisiä v. 1973. Tämä on ollut           nen.
2380: tieliikenteen kasvun kannalta ratkaiseva tekijä.            Paikallisliikennettä aiotaan liikenneministeriön
2381: Halpa bensiini on tehnyt autonkäytön suhteelli-          suunnitelmien mukaan vuoteen 1990 mennessä
2382: sesti edullisemmaksi kuin joukkoliikenteen käyt-         supistaa kolmanneksella. VR:llä on myös suunni-
2383: tämisen ja edistänyt tarpeetonta autonkäyttöä.           telmat liikenteen lopettamiseksi ns. vähäliiken-
2384: Muistettakoon, että kun bensiinin hinta v. 1973          teisillä rataosilla, joita katsotaan olevan lähes
2385: hyppäyksenomaisesti nousi, se aiheutti välittö-          1 000 km eli noin 16 % rataverkon pituudesta.
2386: mästi autonkäytön huomattavan vähenemisen.               Tämä merkitsee sitä, että nämä rataosat nopeasti
2387: Ihmiset välttivät turhaa ajamista ja käyttivät           rappeutuvat niin, ettei liikenteen aloittaminen
2388: autoa vain todella tarpeellisiin ajoihin.                uudestaan myöhemminkään ole mahdollista.
2389:    Myös dieselöljyn hinta on pudonnut reaalisesti        Rautateiden oma jobtakin näyttää hyväksyvän
2390: samalle tasolle kuin ennen vuoden 197 3 öljykrii-        tämän kehityskulun. VR:n pääjohtaja toteaa leh-
2391: siä. Tämä on puolestaan oleellisesti parantanut          tihaastattelussa, että ''nyt on tieliikenteen vuoro
2392: rekka-, kuorma- ja pakettiautojen kilpailuasemaa         oikeutetusti saaada rahaa" (HS 29.12.1985).
2393: junakuljetukseen verrattuna. Seurauksena on ol-             Rautateiden kehittämisen pahimpana esteenä
2394: lut tavarankuljetusten siirtyminen rautateiltä           on ollut valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvion
2395: maanteille.                                              perusteluihin sisällytetty lausuma, jonka mukaan
2396:    Mitään pakkoa ei luonnollisesti olisi ollut siir-     VR:npitää vähentää tilinpidollista "tappiotaan"
2397: tää raakaöljyn hinnan alentumista suoraan kulut-         500 Mmk:lla (vuoden 1982 hintatasossa) vuoteen
2398: tajahintoihin. Esimerkiksi Tanskassa on tässä ti-        1991 mennessä. Kun VR:n menoihin, toisin kuin
2399: lanteessa korotettu liikenteen polttonesteiden ve-       muiden liikennemuotojen kohdalla, lasketaan
2400: roja niin, että kuluttajahinta pysyi entisenä.           myös radanpidon kustannukset, on selvää, että
2401: Samansuuntaisesti on toimittu Norjassa. Suomes-          VR:n tulos aina saadaan näyttämään tappiollisel-
2402: sa onkin tällä hetkellä Euroopan neljänneksi             ta. Tätä valtiovarainministeriö vielä lisää muutte-
2403: halvin bensiini. Litra bensiiniä maksaa jo vähem-        lemalla laskennallista eläkerasitusprosenttia VR:n
2404: män kuin litra maitoa' Elokuun 1986 alusta               vahingoksi. Jos radanpidon kustannukset, n. 750
2405: polttoaineiden verotus siirtyi liikevaihtoveropoh-       Mmk, poistettaisiin VR:n tilinpidosta ja elä-
2406: jalle. Se tulee edelleen heikentämään linja-auto-        kerasitus palautettaisiin ennalleen, ei laitos tuot-
2407:  jen kilpailuasemaa yksityisautoihin nähden ja           taisi tappiota ollenkaan.
2408: aiheuttaa selvää korotuspainetta lipun hintoihin.           Radanpidon kustannusten laskeminen meno-
2409:                                                          puolelle on jarruttanut VR:n välttämättömiä in-
2410:                                                          vestointeja, koska niiden poistot ovat näkyneet
2411: 2.3. Rautateiden rappeutuminen                           ns. alijäämän lisääntymisenä VR:n taseissa. Sen
2412:                                                          sijaan lentokenttärakentamisen investoinnit eivät
2413:   Rinnan autonkäytön kasvun kanssa on kulke-             tunnu Finnairin taseissa, laivanväylien ruoppaa-
2414: nut joukkoliikenteen heikentyminen ja vaikeutu-          minen ja satamien aukipitäminen talvella varus-
2415: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 391
2416: 
2417: tamojen taseissa eikä uusien moottoriteiden ra-       Euroopan parhaiten hoidettuja maita. Nyt mat-
2418: kentaminen maantiekuljetuksia harjoittavien yri-      kustajamäärät putoavat 3-4 % vuosittain. Suur-
2419: tysten taseissa. Vaikka eduskunta ei ole koskaan      ten kaupunkien välinen kaukoliikenne kannattaa
2420: nimenomaisesti hyväksynyt VR:n "alijäämää"            vielä jotenkuten, mutta maaseudun paikallislii-
2421: koskevaa kannanottoa ja vaikka se päinvastoin on      kenteestä 50 % on kannattamatonta. Toisaalta
2422: vaatinut VR:n investointitason nostamista, lausu-     54 % matkustajista on sellaisia, joille bussi on
2423: ma ilmestyy aina uudestaan liikenneministeriön        ainoa mahdollinen kulkumuoto.
2424: KTS:iin ja ohjaa käytännössä VR:n toimintaa.             Vaikka kannattavalla kaukoliikenteellä jossain
2425:    Rautateiden rappiotilaa kuvaa hyvin Helsin-        määrin voi ylläpitää myös kannattamatonta pai-
2426: gin-Turun rantaradan surkea kunto. Hitautensa         kallisliikennettä, ei nykyinen tilanne voi jatkua
2427: vuoksi rata kykenee ottamaan vain n. 10 % :n          pitkään. Maaseudun bussivuoroja onkin viime
2428: markkinaosuuden tämän välin henkilöliikentees-        vuosina jo huomattavasti harvennettu; eräitä lin-
2429: tä (välillä Helsinki-Tampere 40 % ). Siitä huoli-     joja on poistettu kokonaan. Jollei mitään tehdä,
2430: matta rataa perusparannetaan niin hitaasti, että      on bussiliikenteen ratkaiseva romahdus odotetta-
2431: se nykyisillä suunnitelmilla olisi valmis vasta       vissa lähivuosina.
2432: vuonna 1995.                                             Tämän kehityksen yhteiskuntapoliittisia seu-
2433:    VR:n epäedulliseen kilpailuasemaan ja mat-
2434:                                                       rauksia ei ole vielä lainkaan oivallettu. Bussikuo-
2435: kustajamäärien vähenemiseen on vaikuttanut
2436:                                                       lemien myötä on uhkaamassa maaseudun elin-
2437: myös valtion harjoittama hinta- ja veropolitiikka.
2438:                                                       olojen ja kehitysedellytysten olennainen huono-
2439: Vuodesta 1982 lähtien junalippujen hintoja on
2440:                                                       neminen. Vanhuksista, lapsista ja nuorista tulee
2441: joka vuosi korotettu enemmän kuin mitä inflaa-
2442:                                                       B-luokan kansalaisia, joiden mahdollisuudet
2443: tio olisi edellyttänyt. Kun samaan aikaan bensii-
2444:                                                       päästä liikkumaan jäävät riippuvaisiksi hyväntah-
2445: nin hintaa on roimasti alennettu, on selvää, että
2446:                                                       toisista, auton omistavista keski-ikäisistä. Bussi-
2447: auton käyttäminen on tullut suhteellisesti huo-
2448:                                                       kuolemat vaikuttavat myös maaseudun asutus- ja
2449: mattavasti edullisemmaksi.
2450:                                                       yhdyskuntarakenteeseen edistäen maaltapakoa.
2451:    Kotimaan lentoliikenteen osalta liikenneminis-
2452:                                                       Etenkin eläkeläiset, jotka ovat riippuvaisia ter-
2453: teriön virkamies on laskenut, että lentolippujen
2454:                                                       veys- ym. palveluista, muuttavat lähimpään kau-
2455: hintoja pitäisi korottaa n. 30 %, jotta lentolii-
2456:                                                       punkiin tai kirkonkylään. Syrjäkylät ja alueet,
2457: kenne vastaisi aiheuttamistaan kustannuksista
2458:                                                       jonne ei enää aja ainuttakaan päivittäistä bussi-
2459: (Mikko Talvitie: Kustannusvastaavuus liikenne-
2460:                                                       vuoroa, menettävät eniten, ja väestöpohjan su-
2461: politiikan keinona, Liikenne 111983 ). Tällöin ei
2462:                                                       pistuessa tulee vaikeaksi ylläpitää muitakaan pal-
2463: vielä ympäristökustannuksia ole laskettu mu-
2464:                                                       veluja.
2465: kaan. Lentoliikenteen matkustajamäärät ovatkin
2466: viime vuosina melkoisesti nousseet (v. 1985 koti-
2467: maan liikenteessä 4 % ). Rautateiden on tässä
2468: tilanteessa yhä vaikeampi kilpailla alihinnoiteltu-   3. Liikennepolitiikan tavoitteet
2469: jen lentomatkojen kanssa.
2470:    Tavaraliikenteen puolella taas valtiovalta tukee      Liikenneministeriöllä ei ole minkäänlaista
2471: verotuksen kautta huomattavasti raskasta rekka-       määrätietoista liikennepolitiikkaa. Ministeriössä
2472: liikennettä. Tätä kautta maantiekuljetukset ovat      lähdetään vain siitä, että autoliikenne kasvaa
2473: saaneet merkittävän kilpailuedun rautateihin          määrätyllä tavalla ja sen tarpeet tulee tyydyttää.
2474: nähden. Myös alueellista kuljetustukea koskevia       Vastaavasti lähdetään siitä, että joukkoliikenne
2475: määräyksiä on viime vuosina muutettu rautateille      supistuu ja sille ilmiölle ei kannata tai tarvitse
2476: epäedulliseen suuntaan. Muutoksilla on siirretty      tehdä mitään. Liikenneministeriö on lähtenyt
2477: tavarankuljetuksia maanteille ja vesiteille.          tahdonomana seuraamaan niitä trendejä, jotka
2478:                                                       tällä hetkellä liikenteen muotoutumiseen vaikut-
2479:                                                       tavat, kysymättä, johtavatko nuo trendit hyvään
2480: 2.4. Maaseudun bussiliikenteen surkastuminen          lopputulokseen. ''Politiikka on tahdon asia'' on
2481:                                                       Ruotsin edesmenneen pääministeri Olof Palmen
2482:   Vielä rautateitäkin surullisempi luku liikenne-     tunnetuimpia iskulauseita. Yhteiskuntapolitiikka
2483: poliittisessa kehityksessä on maaseudun linja-        on sitä, että yhteiskunnan käytettävissä olevin
2484: autoliikenteen surkastuminen ja odotettavissa         keinoin pyritään vaikuttamaan kehitykseen,
2485: oleva täydellinen näivettyminen. Vielä 1980-          kääntämään sitä sellaiseen suuntaan, jota pide-
2486: luvun alussa Suomi oli bussiliikenteen osalta         tään toivottavana.
2487:                                        1986 vp. -      KK n:o 391                                        5
2488: 
2489:    Tieliikenteen kasvu ja joukkoliikenteen surkas-     ovat erityisesti vanhukset Ja lapset, nuoret Ja
2490: tuminen eivät ole mikään ennalta määrätty asia,        vähävaraiset.
2491: jolle ei mitään mahdeta. Liikennevälineen valinta         5. Taloudellisuus
2492: riippuu ihmisten päätöksistä, ja ihmisten päätök-         Se on tällöin ymmärrettävä, toisin kuin nyky-
2493: siin vaikutetaan yhteiskuntapoliittisin toimenpi-      ään yleisesti ymmärretään, laajasti yhteiskuntata-
2494: tein. Kun ihminen päättää, tekeekö hän matkan          loudellisuuteena ( tuhlauksen välttäminen), jossa
2495: junalla, bussilla, lentokoneella vai omalla autol-     otetaan huomioon myös ympäristökustannukset
2496: la, tähän päätökseen vaikuttavat keskeisesti mat-      ja jossa ihmisten fyysiselle ja henkiselle kärsimyk-
2497: kan nopeus ja hinta. Kun yrittäjä joutuu päättä-       selle asetetaan riittävän korkea ''hinta''.
2498: mään, kuljettaako hän tavaraerän perille maan-
2499: tie-, rautatie- vai vesitiekuljetuksena, siihen vai-
2500: kuttavat keskeisesti hinta ja kuljetusvarmuus.         4. Miten eri liikennemuodot täyt-
2501: Ainakin nopeuteen ja hintaan vaikutetaan yhteis-          tävät asetetut tavoitteet
2502: kuntapoliittisin toimenpitein, ennen kaikkea ke-
2503: hittämällä eri liikennemuotoja (investoinnit) sekä     4.1. Luonnonvarojen säästäminen
2504: verotuksella ja maksupolitiikalla. Itse asiassa tie-
2505: liikenteen viime vuosien kasvu on, kuten edellä           Tässä rajoitutaan käytännössä tärkeimpään ky-
2506: on osoitettu, valtiovallan omien toimenpiteiden,       symykseen eli siihen, mikä on eri liikennemuoto-
2507: ennen kaikkea väärän polttonesteiden hintapoli-        jen energiataloudellisuus. Tällöin täytyy erottaa
2508: tiikan seurausta.                                      liikennevälineiden käytöstä kuluva energia sekä
2509:    Tämän vuoksi tulee ensin pohtia, mitkä ovat         liikennevälineiden ja niiden tarvitseman väyläs-
2510: ne yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, joita myös       tön valmistamiseen menevä energia. Ensin mai-
2511: liikennepolitiikalla tulisi edistää. Sen jälkeen pi-   nitusta on selviä tutkimustuloksia, jälkimmäisistä
2512: tää tarkastella, miten eri liikennemuodot vastaa-      voidaan vain karkeasti hahmotella.
2513: vat näitä tavoitteita. Sen perusteella päädytään          Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimes-
2514: siihen, että joitakin liikennemuotoja on syytä         ta on tutkittu eri liikennemuotojen energianku-
2515: edistää ja toisten käyttöä on pyrittävä vähentä-       lutusta (Kallberg: Henkilöliikenteen 1tavaralii-
2516: mään. Lopuksi joudutaan miettimään, millä kei-         kenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla,
2517: noin haluttuun tulokseen päästäisiin.                  VTT 1982, tiedotteet 159 ja 160). Henkilöliiken-
2518:    Käsityksemme mukaan liikennepolitiikan tulisi       teen osalta voidaan todeta, että kaukoliikenteessä
2519: edistää seuraavia tavoitteita:                         on juna selvästi edullisin, lentokone eniten ener-
2520:    1. Luonnonvarojen säästäminen                       giaa tuhlaava. Keskimääräisen matkustajamäärän
2521:    Se koskee etenkin uusiutumattomia luonnon-          mukaan laskettuna linja-auto kuluttaa matkusta-
2522: varoja, kuten öljyä. Tiedossa olevien öljyvarojen      jaa kohti 2,1-kertaisen, henkilöauto 5,5-kertaisen
2523: on nykyisellä kulutuksella arvioitu riittävän vain     ja lentokone 8, 7 -kertaisen energiamäärän diesel-
2524: parin sukupolven ajan. Ennen loppumistaan öljy         vetoiseen junaan verrattuna.
2525: tulee kallistumaan huomattavasti.                         Tavaraliikenteen osalta on vertailun tekeminen
2526:    2. Ympäristön- ja luonnonsuojelu                    vaikeampaa. Vaunukuormina kuljetettavien tava-
2527:    Liikennevälineet aiheuttavat ennen kaikkea il-      roiden kohdalla kuorma-auto kuluttaa tavaralajis-
2528: man saastumista ja melua. Huomattava osa hap-          ta riippuen 1, 3-2,7 -kertaisen energiamäärän
2529: pamoitumista aiheuttavista typen oksideista on         dieselveroiseen junaan verrattuna. Sähkövetoinen
2530: peräisin liikenteestä. Happamoituminen taas joh-       juna on vielä tätäkin edullisempi.
2531: taa metsävaurioihin, järvien kuolemiseen jne.             Kuorma-autojen ja sähköjunien energiankulu-
2532:    3. Turvallisuus                                     tusten suhde vaihtelee tavaralajista riippuen
2533:    Liikennejärjestelmän tulisi olla sellainen, että    1,4-3,0, jos sähköenergian muuntolaskelmissa
2534: henkilövahinkoja tulee mahdollisimman vähän.           käytetään 3 % :n hyötysuhdetta. Jos hyötysuh-
2535: Tällöin ei saa tuijottaa vain liikenteessä kuollei-    teeksi otetaan 75 %, ovat luvut 3,0-6,4. Kap-
2536: siin. Vakavat loukkaantumiset ovat lähes yhtä          paletavaran osalta ei juna ole juuri kuorma-autoa
2537: vakava asia.                                           edullisempi. Laivan energiankulutus vastaa säh-·
2538:    4. Tasavertaisuus                                   követoista junaa.
2539:    Liikennejärjestelmän tulisi turvata mahdolli-          Energiansäästö on hallitusohjelmassa ja liiken-
2540: simman tasavertaisesti liikkumismahdollisuudet         neministeriön KTS:ssakin hyväksytty tavoite. Jos
2541: kaikille ihmisryhmille. Ryhmiä, joiden liikkumis-      siihen todella pyritään, pitäisi siis yrittää saada
2542: mahdollisuudet viime vuosina ovat kaventuneet,         ihmiset käyttämään kaukoliikenteessä junaa,
2543: 6                                       1986 vp. -       KK n:o 391
2544: 
2545: välttämään autoa ja ehdottomasti olemaan käyt-           mituksella, joten linja-autoliikenteen matkustaja-
2546: tämättä lentokonetta. Yritykset pitäisi saada lä-        määrän lisääntyminen ei lisäisi juuri lainkaan
2547: hettämään ainakin muut kuin kappaletavaransa             päästöjen määrää.
2548: rautateitse, ja radat, joilla on merkittävästi tava-        Dieselkäynöiset junat aiheuttavat typpioksidi-
2549: raliikennettä, kannattaisi sähköistää.                   päästöjä matkustajaa kohden vain vajaat puolet
2550:    Tämä kuva käy vielä selkeämmäksi, jos kuvitel-        siitä mitä auto. Tämä johtuu luonnollisesti suu-
2551: laan, miten paljon eri liikennevälineiden ja lii-        remmista matkustajamääristä. Myös junissa on
2552: kenneväylien valmistamiseen kuluu energiaa.              runsaasti tilaa lisämatkustajille ilman että saasteet
2553: Voitaneen arvioida, että matkustajaa kohti las-          lisääntyisivät, tarvittaessahan voidaan junaan liit-
2554: kettu energiankulutus on suurin yksilöllisempiä          tää lisävaunuja. Sähköjuna ei aiheuta välittömiä
2555: liikennevälineitä, autoja valmistettaessa. Jos aja-      päästöjä lainkaan. Sähköjunien tarvitseman säh-
2556: tellaan liikenneväylästön rakentamiseen käytettä-        kön tuottaminenkaan ei mainittavasti lisää ilman
2557: vää energiaa, on kai myös aika selvää, että              saastekuormitusta. VR:n osuus koko maan säh-
2558: autojen tarvitseman tieverkoston rakentamiseen           könkulutuksesta oli v. 1985 vain 0,8 %. Rauta-
2559: kuluu huomattavasti enemmän energiaa ja muita            teiden kuluttama sähkö jakautuu myös tasaisesti
2560: raaka-aineita kuin linja-autojen tai junien tarvit-      eri vuodenajoille ja tavaraliikenteen sähkönkulu-
2561: seman väylästön rakentamiseen.                           tus sattuu suurelta osin yöaikaan, joten se ei
2562:                                                          rasita sähkönkulutuksen huippuja.
2563:                                                             Lentoliikenteen päästöjä on vaikea verrata pin-
2564: 4.2. Ympäristön- ja luonnonsuojelu                       taliikenteen päästöihin, mutta typpioksidipäästö-
2565:                                                          jen kokonaismäärän perusteella voidaan arvioida,
2566: 4. 2.1. Ilmansaasteet ja melu                            että niiden saastevaikutus matkustajaa kohti on
2567:                                                          huolimatta erittäin suuresta energiankulutuksesta
2568:    Liikennevälineiden aiheuttamat ilmansaasteet          pienempi kuin linja-autolla (mikä johtuu erilai-
2569: ovat hyvin pitkälle suoraan verrannollisia niiden        sesta moottorista ja täydemmästä kuormitukses-
2570: kuluttamaan energiaan, joten se, mitä edellisessä        ta), mutta selvästi suurempi kuin dieselkäyttöi-
2571: jaksossa on todettu energiankulutuksesta, pitää          sellä junalla.
2572: suurelta osin paikkansa myös ilmansaasteiden                Hiilimonoksidin osalta ovat bensiinikäyttöiset
2573: osalta.                                                  autot ylivoimaisesti suurin ilmansaasteen aiheut-
2574:    Liikennevälineiden käytöstä aiheutuvat tär-           taja. Ne aiheuttavat kulutettua polttoainekiloa
2575: keimmät ilmansaasteet ovat typen oksidit ja hiili-       kohti viisi kertaa niin paljon päästöjä kuin diesel-
2576: monoksidi eli häkä. Myös hiilivedyillä sekä hiuk-        käyttöinen bussi. Näidenkin päästöjen osalta die-
2577: kasilla ja niissä olevalla lyijyllä on merkitystä. Sen   seljuna on vielä huomattavasti vähemmän saas-
2578: sij~an liikenteen rikkipäästöt ovat merkityksettö-       tuttava ja sähköjuna saasteeton.
2579: miä.                                                        Edellä olevasta voidaan vetää se johtopäätös,
2580:    Typen oksidit aiheuttavat happamoitumista,            että ilmansaasteiden kannalta kannattaisi liiken-
2581: josta seuraa metsävaurioita, kalakannan häviä-           nepolitiikassa suosia erityisesti junaa ja jatkaa
2582: mistä ym. Happamoitumisessa typpioksidien vai-           rautateiden sähköistämistä voimaperäisesti. Linja-
2583: kutus on noin kolmasosa, siitä valtaosa (50-             autot eivät ole kovin paljon edullisempia kuin
2584: 70 %) on peräisin liikenteestä. Vaikutuksia met-         yksityisautot, mutta jos niiden matkustajamäärät
2585: siin lisää typpioksidien, hiilivetyjen ja auringon-      saadaan korkeammiksi, tulee edullisuus heti nä-
2586: valon yhdistelmä, joka aikaansaa haitallisia valo-       kyviin. Lentoliikennettä ei ole syytä tältäkään
2587: kemiallisia oksidantteja (esim. otsonia) alempiin        kannalta erityisemmin suosia.
2588: ilmakerroksiin.                                             Melun osalta on vaikea tehdä vertailuja. Maan-
2589:    Jos tarkastellaan, miten eri liikennelajit aiheut-    tieliikenteen aiheuttama melu lienee kuitenkin
2590: tavat haitallisia päästöjä, voidaan ensin typpioksi-     pahin ja siinä yksityisauto useiden melua aiheut-
2591: dien osalta todeta, että OECD:n vuodelta 1984            tavien yksikköjen vuoksi suurin aiheuttaja. Myös
2592: olevien tilastojen mukaan kulutettua polttoaine-         lentomelu on hyvin merkittävä, paitsi lentokent-
2593: kiloa kohden dieselkäynöiset bussit aiheuttavat          tien läheisyydessä, myös lentoreittien alla. Rauta-
2594: jonkin verran enemmän päästöjä kuin bensiini-            teillä sähköllä käyvät henkilöjunat ovat melko
2595: käyttöiset autot. Nykyisillä keskimääräisillä mat-       meluttomia, muut junat aiheuttavat selviä melu-
2596: kustajamäärillä ovat päästöt matkustajaa kohden          haittoja.
2597: hieman alemmat liikuttaessa bussilla. Linja-autot           Sekä ilmansaasteiden että erityisesti melun
2598: kulkevat kuitenkin nykyään hyvin vajaalla kuor-          osalta on huomattava, että niin kauan kuin
2599:                                        1986 vp. -     KK n:o 391                                          7
2600: 
2601: tullaan toimeen olemassa olevalla infrastruktuu-      vetta, mikä aiheuttaisi samoja haittoja kuin auto-
2602: rilla, on liikenteen lisäyksestä aiheutuva haitta     liikenteen kasvu.
2603: vielä suhteellisen vähäinen. Mutta heti kun jou-         Johtopäätöksenä kaikesta edellä olevasta voi-
2604: dutaan rakentamaan esim. uusi tie, tulevat uu-        daan todeta, että ympäristön- ja luonnonsuoje-
2605: det, ennen rauhallisina säilyneet alueet melu- ja     lun kannalta juna on selvästi edullisin liikennevä-
2606: saastevaikutusten piiriin. Melun ja saasteen vähe-    line. Linja-autokin on kohtuullisen edullinen,
2607: neminen vanhalla väylällä on yleensä osoittautu-      kun taas auto ja lentokone ovat vähiten suositel-
2608: nut väliaikaiseksi.                                   tavia.
2609: 
2610: 
2611: 4.2.2. Vaikutukset luontoon ja kulttuurimaise-        4.3. Turvallisuus
2612:        maan
2613:                                                           Tieliikenteessä on viime vuosina kuollut noin
2614:    Tieliikenteen huomattava lisääntyminen johtaa      550 ihmistä vuodessa, ja luku on pysynyt samalla
2615: uusien moottori- ym. teiden rakentamistarpee-         tasolla koko 1980-luvun ( 5 51 v. 1980 ja 541 v.
2616: seen. Rakentaminen vaatii paljon soraa tai muita      1985). Loukkaantuneiden määrä on sen sijaan
2617: kiviaineksia, jolloin erityisesti Etelä-Suomen har-   noussut (8 442 v. 1980 ja 9 563 v. 1985). Ennak-
2618: jut ovat uhattuina. Eräin seuduin uhka kohdis-        kotiedot vuoden 1986 ensi puoliskolta kertovat,
2619: tuu jo kallioalueisiinkin.                            että nyt liikennekuolematkin ovat kääntyneet
2620:                                                       jyrkkään nousuun. Kuolleita oli 252 eli 22 %
2621:    Uusien väylien rakentamisessa menetetään vil-      enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna
2622: javia peltoja ja tuottoisia metsäalueita. Usein       ja loukkaantuneita 4 762, jossa nousua 15 %.
2623: uudet väylät pirstovat myös arvokkaita, rauhalli-     Tilasto ei erittele bussiliikenteen onnettomuuksia
2624: sia luonnonalueita ja tuhoavat hienoa kulttuuri-      erikseen, mutta ne ovat kuljetettuun matkustaja-
2625: maisemaa. Kaupungeissa ja taajamissa menete-          määrään nähden varsin vähälukuisia. Junassa ja
2626: tään paljon rakentamiskelpoista tai muutoin ar-       lentokoneessa matkustaminen on hyvin turvallis-
2627: vokasta maata. Etenkin moottoritiet pirstovat         ta; matkustaja on käytännöllisesti katsoen turvas-
2628: yhdyskuntarakennetta ja rikkovat hyvää kaupun-        sa onnettomuuksilta. 1980-luvulla ei Suomessa
2629: kiympäristöä. Teiden tieltä joudutaan purka-          ole sattunut huomattaviin henkilövahinkoihin
2630: maan käyttökelpoista rakennuskantaa. Lisääntyvä       johtaneita juna- tai !emo-onnettomuuksia.
2631: liikenne tappaa myös suuren määrän luonnon-              Jos turvallisuutta ajatellaan, pitäisi siis saada
2632: eläimiä vuosittain (esim. v. 1970 n. 1,5 miljoo-      ihmiset käyttämään junaa, lentokonetta tai bus-
2633: naa !imua).                                           sia ja välttämään autonkäyttöä mahdollisimman
2634:    Koskemattomien luonnonalueiden kannalta            paljon. Myös tavaraliikenteen siirtyminen maan-
2635: haitallista on myös liiallinen metsäautoteiden        teiltä rautateille vähentäisi onettomuuksia. Se,
2636: rakentaminen. Kun se tapahtuu suurimmaksi             että autonkäytön väheneminen todella vaikuttaa
2637: osaksi yhteiskunnan varoin, näitä teitä rakenne-      ratkaisevasti turvallisuuteen, tuli sitovasti todiste-
2638: taan aika huolettomasti tarpeesta ja kustannuk-       tuksi ensimmäisen energiakriisin yhteydessä.
2639: sista välittämättä. Metsäautoteitä suunnitellaan      Vuoden 1973 syksyllä bensiinin hinta nousi hyp-
2640: myös niin, että uusia alueita myöhemmin joita-        päyksenomaisesti. Seuraavana vuonna liikenne-
2641: kin vuosia hakkuiden päättymisen jälkeen voi-         määrät maamme maanteillä pienenivät huomat-
2642: daan ottaa kesämökkirakentamisen piiriin. Käy-        tavasti. Saman vuoden onnettomuustilastoissa tä-
2643: tännössä metsäautoteiden rakentaminen on mah-         mä heijastuu niin, että kuolemaan johtaneet
2644: dollistanut kesämökkien leviämisen yhtenäisille,      onnettomuudet vähenivät yli 20 %. 200 suoma-
2645: luonnonvaraisina säilyneille metsäisille ramaalu-     laista saa kiittää arabeja hengestään. Tehokkain
2646: eille, ja siten se toimii myös rannansuojelutavoit-   ja halvin tapa parantaa liikenneturvallisuutta on
2647: teiden vastaisesti.                                   siis yksinkertaisesti - bensiinin hinnan shokki-
2648:    Linja-auto- ja rautatieliikenne eivät aiheuta      korotus.
2649: mainittavasti edellä mainittuja haittoja, koska
2650: niiden osalta tullaan toimeen pääasiassa jo oleval-
2651: la väylästöllä, vaikka matkustajamäärät huomat-       4.4. Tasavertaisuus
2652: tavasti lisääntyisivätkin. Lentoliikenteen osalta
2653: aiheuttaisivat merkittävästi lisääntyvät matkusta-      Tasa-arvon kannalta on merkittävintä, että
2654:  jamäärät uusien kiitoratojen ja lentokenttien tar-   huomattavat väestöryhmät eivät voi kuljettaa
2655: 8                                      1986 vp. -      KK n:o 391
2656: 
2657: yksityisautoa. Näitä ovat lapset, alle 18-vuotiaat     määrättävää arvoa, on yleensä johtanut siihen,
2658: nuoret ja vanhukset, joiden huomiokyky usein           että ne on kokonaan sivuutettu taloudellisuuslas-
2659: on sillä lailla heikentynyt, etteivät he voi tai       kelmissa.
2660: halua käyttää autoa. Sen lisäksi tulee yhteiskun-         Aikakustannuksia ei ole laskettu oikein. Au-
2661: nan köyhin väestönosa, se jolla ei ole varaa ostaa     tossahan kuljettajan aika menee täysin hukkaan,
2662: autoa. Tähän ryhmään kuuluu esim. suurin osa           koska hänen täytyy keskittyä kuljettamiseen. Sen
2663: opiskelevaa nuorisoa.                                  sijaan junassa henkilö voi käyttää matkustami-
2664:    Tämän ihmisryhmän osuus tulee lähivuosi-            seen kuluvan ajan hyödyllisesti hyväkseen esim.
2665: kymmeninä huomattavasti nousemaan. Se joh-             lukemalla tai kirjoittamalla. Tätä ei ole otettu
2666: tuu ennen kaikkea vanhusten määrän kasvusta.           huomioon rautatietaloudellisissa kannattavuus-
2667: Kun yli 65-vuotiaita nyt on 12,7 % väestöstä,          laskelmissa. Jos merkittävä määrä ihmisiä saadaan
2668: lasketaan heitä vuonna 2000 olevan jo lähes            siirtymään autosta junaan, merkitsee se samalla
2669: neljännes väestöstä (ks. tarkemmin jaksossa 6.2.).     huomattavia säästöjä aikakustannuksissa.
2670:    Jos tavoitteena on turvata tasavertaiset liikku-       Myöskään onnettomuuskustannuksia ei ole ar-
2671: mismahdollisuudet kaikille väestöryhmille, olisi       vioitu oikein. Tuomioistuinten tuomitsemat tai
2672: tietysti suosittava sellaisia liikennemuotoja, joita   vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset eivät
2673: kaikki voivat käyttää. Tältä kannalta ovat kaikki      vastaa lähestulkoonkaan sitä, miten korkealle
2674: joukkoliikennevälineet hyviä. Lentokoneen käyt-        ihmiset arvostavat oman ja lähiomaisen hengen
2675: tö on tosin niin kallista, etteivät vähävaraiset voi   ja terveyden. Oikeampaan tulokseen päästäisiin,
2676: sitä käyttää. Ihmisethän eivät yleensäkään reitti-     jos selvitettäisiin, miten paljon ihmiset olisivat
2677: lennoilla lennä omalla kustannuksellaan, vaan          valmiit maksamaan esimerkiksi saadakseen lii-
2678: niin että joku toinen sen maksaa.                      kenneonnettomuudessa kuolleen aviopuolison tai
2679:                                                        lapsen takaisin taikka päästäkseen kulkemasta
2680:                                                        loppuikäänsä pyörätuolissa. Näin tarkasteltuna
2681: 4.5. Taloudellisuus                                    ne kustannukset, joita lasketaan koituvan liiken-
2682:                                                        nekuolemasta ja pysyvästä vammautumisesta,
2683:    Yhteiskuntataloudellisesti tarkastellen lienee      voitaisiin huoletta tuhatkertaistaa ja todennäköi-
2684: aika selvää, että sellainen liikennejärjestelmä,       sesti ne olisivat senkin jälkeen liian pieniä. Sekin
2685: joka rakentuu voimakkaasti yksityisauton käytön        olisi kuitenkin parempi kuin nykyinen laskutapa.
2686: varaan, on kaikista kallein, vaikka ei ympäristö-         Johtopäätökset edellisestä ovat luonnollisesti,
2687: kustannuksia ja inhimillisen kärsimyksen arvoa         että pyrittäessä taloudellisuuteen ja tuhlauksen
2688: mitattaisikaan. Tätä kuvastaa hyvin se, että jo        välttämiseen kannattaisi voimakkaasti suosia
2689: pelkästään valtion tienpidon kustannuksiin tarvi-      joukkoliikennettä. Erityisesti kannattaisi käyttää
2690: taan neljässä vuodessa miljardi mk lisää, jos          hyväksi jo rakennettua liikenteen infrastruktuuria
2691: nykysuuntausta jatketaan. Teli- ja akselipainojen      ja parantaa sitä.
2692: korotukset sekä tavarankuljetusten siirtäminen
2693: enemmän maanteille johtavat lisäksi siihen, että
2694: tiet täytyy aina säännöllisin väliajoin ''rakentaa
2695:                                                         4.6. Yhteiset johtopäätökset
2696: uudelleen''. Nykyinen liikennepolitiikka muo-
2697: dostaa valtiontaloudellisen aikapommin.
2698:                                                           Luonnonvarojen säästämisen, ennen kaikkea
2699:    Liikenteen taloudellisuus- ja kustannusvastuu-
2700:                                                        energiansäästön kannalta juna on edullisin, len-
2701: laskelmissa ei toistaiseksi lainkaan ole otettu
2702: lukuun ympäristökustannuksia, vaikka tänä päi-         tokone epäedullisin ja auto lähes yhtä epäedulli-
2703: vänä tuskin kukaan enää kiistää sitä, etteikö          nen.
2704: ympäristöllä olisi ihmisten käsityksissä arvoa.           Y mpäristöile aiheutettujen saasteiden kannalta
2705: Ympäristökustannuksiin tulisi ottaa huomioon           juna on taaskin edullisin ja lentokone epäedulli-
2706: mm. ilman saastumisesta johtuva metsän kasvun          sin. Myös auto ilman katalyyttistä pakokaasun-
2707: heikentyminen, lähellä maantietä olevien pelto-        puhdistusta on huomattavan epäedullinen.
2708: jen tuottamien maataloustuotteiden saastuminen            Turvallisuuden kannalta juna ja lentokone
2709: sekä saasteista, melusta ja tärinästä aiheutuva        ovat parhaat, bussi lähes yhtä hyvä, auto ylivoi-
2710: viihtyvyyden vähentyminen. Tieliikenteen ohella        maisesti huonoin.
2711: myös lentomelu on merkittävä. Edelleen olisi              Tasa-arvon kannalta kaikki joukkoliikenne-
2712: laskettava arvo luonnon- ja kulttuurimaisemalle.       muodot ovat hyviä, auto huono.
2713: Se, että näille arvoille on vaikea osoittaa rahassa       Taloudellisuuden kannalta juna ja bussi ovat
2714:                                         1986 vp. -     KK n:o 391                                        9
2715: 
2716: ylivoimaisia, auto kaikista epätaloudellisin ja len-      Kaikki tämä vaatii investointeja. Rautatiet ei-
2717: tokone melko epätaloudellinen.                         vät voi kehittyä ja parantaa kilpailukykyään au-
2718:    Yhteisenä johtopäätöksenä edellä olevasta voi-      toon ja lentokoneeseen verrattuna, ellei niihin
2719: taneen todeta, että yhteiskunnan kannattaisi kai-      investoida. Kuitenkin rautateiden investointitaso
2720: kin tavoin pyrkiä siihen, että mahdollisimman          on viimeisen vuosikymmenen aikana pudonnut
2721: moni ihminen käyttäisi henkilöliikenteessä junaa       niin, että se on enää vajaa puolet vuoden 1975
2722: ja bussia. Autonkäyttö pitäisi saada vähenemään        tasosta. Tätä onkin pidettävä eräänä maamme
2723: ja myös lentoliikenteen matkustajamäärät putoa-        liikennepolitiikan ratkaisevimmista virheistä. Sen
2724: maan. Samoin kannattaisi pyrkiä siihen, että           sijaan, että rautateitä olisi kehitetty ja ajanmu-
2725: tavarankuljetukset suoritettaisiin mahdollisim-        kaistettu, ne on päästetty rappeutumaan. Nyt
2726: man pitkälle rautateitse ja vähennettäisiin maan-      olisi suuntaa jyrkästi käännettävä.
2727: tiekuljetuksia. Liikennepoliittiset toimenpiteet          Samalla täytyy kiinnittää huomiota kilpaile-
2728: niin hyvin investointien suuntaamisessa kuin           vien liikennemuotojen nopeuteen. Jos esim. ra-
2729: vero- ja maksupolitiikassakin olisi niin toteutetta-   kentamalla moottoritie tehdään matkanteko au-
2730: va, että ne tukevat näitä pyrkimyksiä.                 tolla kahden kaupungin välillä entistä nopeam-
2731:                                                        maksi, saattaakin olla, että ihmiset kaikesta huo-
2732:                                                        limatta valitsevat auton, ja rautatien parantami-
2733: 5. Miten tavoitteet voitaisiin saa-                    seen sijoitetut varat tavallaan menevät hukkaan.
2734:    vuttaa                                              Onko esim. laskettu, miten paljon moottoritien
2735:                                                        rakentaminen välille Helsinki-Tampere vähen-
2736: 5 .1. Henkilöliikenne                                  tää rautateiden kuljetusosuutta, joka nyt on
2737:                                                        40 % henkilömatkoista? Eikö moottoritien ra-
2738: 5.1.1. Nopeus                                          kentaminen Helsingin ja Turun välille vie pohjaa
2739:                                                        pois rantaradan parantamiselta ja vähennä patan-
2740:   Jos pohditaan, miten saataisiin ihmiset useam-       netun radan tulevia matkustajamääriä?
2741: min valitsemaan matkustusvälineekseen junan,              Myös bussiliikenteen nopeutta voitaisiin paran-
2742: voidaan todeta, että ihmisten valintoihin vaikut-      taa. Nykyisin linja-autot saavat vain moottoriteil-
2743: tavat ennen kaikkea kaksi tekijää: matkan nopeus       lä ja Lapin läänissä ajaa 100 kmlt. Muualla on
2744: ja sen hinta. Nopeus on näistä kahdesta merkit-        ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus 80 kmlt. Tä-
2745: tävämpi. Yhteiskunnan tulisi siis harjoittaa sel-      mä voitaisiin poistaa, koska linja-autokalusto on
2746: laista liikennepolitiikkaa, että junat saataisiin      jo varsin hyvää ja nopeuserot aiheuttavat vaarati-
2747: kulkemaan nopeammin. Mitä mahdollisuuksia              lanteita. Tiekohtaiset nopeusrajoitukset säätelisi-
2748: tähän on?                                              vät silloin yhtäläisesti autojen ja bussien vauhtia.
2749:    Ensisijaisena - ja vielä vaatimattomana -           Kaupunkien keskeisiin osiin voitaisiin myös jär-
2750: tavoitteena voitaneen pitää sitä, että junien no-      jestää busseille omia kaistoja. Linja-autoasemat
2751: peus kaikilla radoilla, joilla on henkilökaukolii-     tulee sijoittaa mahdollisimman keskelle kaupun-
2752: kennettä, saataisiin nostetuksi 160 km:iin tunnis-     kia tai ainakin niin, että reitti kulkee kaupungin
2753: sa. Tämä puolestaan edellyttää tasoristeysten          keskustan läpi.
2754: poistamista, mikä parantaa myös liikenneturvalli-
2755: suutta. Tasoristeysten muuttaminen eritasoisiksi
2756: tai varustaminen automaanisin varoituslaittein         5.1.2. Hinta
2757: palvelisi siis samalla kahta asiaa, liikenteen no-
2758: peuttamista ja liikenneturvallisuutta. Tasoristeys-       Toinen tekijä ihmisten harkitessa kulkuväli-
2759: ten poistaruisohjelmaa kannattaisi näin ollen rat-     neen valintaa on hinta. Ne, joilla on valinnan
2760: kaisevasti nopeuttaa.                                  varaa, so. autonomistajat, eivät tällöin kiinnitä
2761:    Nopeuden nostaminen 160 km:iin/ t vaatii            huomiota muuhun kuin bensiinikuluihin, auton
2762: usein radan perusparantamista. Se lisää samalla        hankinnasta aiheutuneet kulut unohdetaan autu-
2763: mukavuutta. Edelleen rautateiden kilpailukyvyn         aasti.
2764: parantaminen edellyttää, että hankitaan uutta,           Jos tarkastellaan, miten matkustamisen suh-
2765: mahdollisimman nykyaikaista kalustoa. Rautatei-        teellinen hinta on kehittynyt viime vuosina,
2766: den sähköistysohjelman jatkaminen palvelisi osal-      voidaan ottaa esimerkiksi tilanne, jossa henkilö
2767: taan henkilöliikenteen nopeuttamista ja muka-          matkustaa Helsingistä Turkuun. Vuonna 1983
2768: vuutta, vaikka sen pääasiallinen motiivi onkin         edestakainen junalippu II luokassa maksoi 82
2769: tavaraliikenteen kustannussäästöissä.                  mk. Jos oletetaan, että auto kuluttaa bensiiniä 7
2770: 
2771: 2   261252U
2772: 10                                    1986 vp. -     KK n:o 391
2773: 
2774: litraa/ 100 km, tuli edestakainen matka Turkuun      että myös hyvin toimivasta ja halvasta junaliiken-
2775: tuolloin (2x164 km) maksamaan bensiinikuluina        teestä, joka pystyy menestyksellä kilpailemaan
2776: saman verran eli 82 mk (99-okt. bensan hinta         matkustajista haitallisempien liikennemuotojen
2777: 3,70 mk/1). Tänä päivänä edestakainen matka          kanssa, on niin paljon yleistä yhteiskunnallista
2778: Turkuun junalla maksaa 108 mk. Sen sijaan            etua, että olisi perusteltua kattaa vaikkapa 50 %
2779: matkan tekeminen autolla on tullut huomatta-         VR:n menoista verovaroilla.
2780: vasti halvemmaksi. Bensiinikuluina menee enää           Linja-autoliikenteen osalta tilanne on aivan
2781: 66 mk (99-okt. bensan hinta 3,02 mk/1).              samanlainen. Lippuhintojen ja yksityisautojen
2782:    Matkan suorittaminen omalla autolla on siis       bensiinikulujen hintasuhde on muuttunut viime
2783: tullut huomattavasti edullisemmaksi kuin mitä se     vuosina linja-autoille huomattavasti epäedulli-
2784: oli vielä kolme vuotta sitten. Itse asiassa auton-   semmaksi, ja tämä on ollut eräs matkustajakatoa
2785: omistajan ei kannata matkustaa junalla edes          aiheuttanut tekijä. Myös linja-autoliikenteessä
2786: silloin, kun hän on ainoa autossa. Tilanne tulee     hintasuhde pitäisi palauttaa 1980-luvun tasolle.
2787: vielä monin verroin autolle edullisemmaksi sil-         Linja-autoliikenteen kohdalla on välttämätön-
2788: loin, kun matkassa on mukana esim. perheenjä-        tä, että valtio ryhtyy tukemaan kannattamatonta
2789: seniä. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu?         liikennettä. Tämä voisi tapahtua erityisen sopi-
2790: Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin, sen jälkeen       musliikenteen kautta. Valtion tulisi ensin määri-
2791: kun vuoden 1982 budjetin perusteluissa oli hy-       tellä riittävän korkea joukkoliikenteen perus-
2792: väksytty VR:n säästötavoite, on rautateiden tarif-   palvelutaso, joka on täytettävä kaikkialla, myös
2793: feja vuosittain korotettu jopa inflaatiota enem-     maaseudun syrjäkylissä. Kunta tekisi liikenteen-
2794: män (budjetissa ilmaistu tavoite on ollut 1 %        harjoittajan kanssa sen jälkeen sopimuksen, jossa
2795: inflaatiota enemmän). Toisaalta on bensiinin         tämä sitoutuu ajamaan nuo vuorot tiettyä valtion
2796: hinta vuosina 1985-86 romahtanut.                    takaamaa korvausta vastaan. Tämänkaltaista
2797:    Kun tavoitteena on, että ihmiset saataisiin       järjestelmää onkin jo hahmoteltu Goukkoliiken-
2798: mieluummin valitsemaan juna kuin auto, ei            teen säännöstyöryhmän loppuraportti, LM
2799: tällainen hintasuhteiden muutos ole perusteltu.      13.11.1985). Myös Ruotsissa ja muualla Euroo-
2800: Liikennepoliittisesti järkevänä on pidettävä sel-    passa on toimivia malleja. Ruotsissa joukkoliiken-
2801: laista hinta- ja maksupolitiikkaa, ettei junalippu   teen järjestämisestä vastaa lääni, joka ostaa lii-
2802: maksa ainakaan enempää kuin saman matkan             kennepalvelut rautateiltä ja bussiyhtiöiltä. Ruot-
2803: bensiinikulut. Junalipun ja bensiinin hintasuhde     sin joukkoliikenteen subventiot kokonaisuudes-
2804: on sen vuoksi palautettava 1980-luvun alun tasol-    saan (SJ mukaan luettuna) ovat 6-7 mrd mk ja
2805: le. Tämä voi tapahtua joko niin, että bensiinive-    subventioaste yli 50%. Olennaista on, että maa-
2806: roa nostetaan rai niin, että junalippujen hintoja    seudun joukkoliikenteen tukijärjestelmän luomi-
2807: alennetaan taikka käyttämällä osin kumpaakin         sella on kiire, mikäli halutaan estää bussiliiken-
2808: keinoa.                                              teen näivettyminen ja siitä seuraavat muutokset
2809:    Kun ryhdytään puhumaan VR:n tariffien alen-       maaseudun matkustustottumuksissa ja asutusra-
2810: tamisesta, sanotaan herkästi, ettei se ole mahdol-   kenteessa.
2811: lista huomioon ottaen laitoksen ns. alijäämäisyys       Maaseudun harvaan asutuimmissa osissa liiken-
2812: ja em. säästöpäätös. Tätäkin asiaa pitäisi kuiten-   nepalvelusten kysyntä on kuitenkin sen verran
2813: kin ryhtyä tarkastelemaan uudesta näkökulmasta.      vähäistä, että linja-auton kierrättäminen tuntuu
2814: Esim. Helsingin, Turun ja Tampereen liikenne-        usein ylimitoitetulta. Lakkautettuja linja-auto-
2815: laitokset tuottavat "tappiota". Vielä 20 vuotta      reittejä onkin eräissä tapauksissa korvattu linja-
2816: sitten sitä pidettiin epäterveenä olotilana, josta   taksilla tai kutsutaksilla, joilla järjestetään muu-
2817: piti päästä eroon. Nyt asiaa pidetään jo täysin      tamana päivänä viikossa asiointimahdollisuus lä-
2818: hyväksyttävänä. Esim. Helsinki on tehnyt päätök-     himmässä kaupungissa tai taajamassa, joskus
2819: sen, jonka mukaan lipputuloilla on katettava         myös työmatkaliikennettä. Matkustaja maksaa
2820: 50 % laitoksen kustannuksista (eivätkä "radan-       linja-autotaksan mukaan ja taksinomistaja saa
2821: pidon'' kustannukset ole siinä mukana), kun taas     erotuksen kunnalta, joka puolestaan saa keski-
2822: toiset 50 % on katettava verovaroilla. Tämä pe-      määrin 80 % kustannuksistaan korvatuksi val-
2823: rustuu siihen, että hyvin toimivan ja suhteellisen   tionapuna. Järjestelmä on käytössä n. 300 kun-
2824: halvan joukkoliikenteen katsotaan tuovan yhtei-      nassa, ja sen kustannukset valtiolle ovat olleet
2825: sölle niin paljon muita etuja, että laitosta kan-    vain 5-6 Mmk/v. Tätä järjestelmää kannattaisi
2826: nattaa pyörittää "tappiolla". Sama tilanne on        voimakkaasti laajentaa ja kehittää. Linja- tai
2827: VR:n osalta valtakunnan tasolla. Voidaan sanoa,      kutsutaksilla tulisi voida olla yksi vuoro päivit-
2828:                                        1986 vp. -     KK n:o 391                                       11
2829: 
2830: täin, taksien kokoa tulisi voida tarvittaessa suu-    ja aikaansaisi ehkä 500 milj. tkm:n siirtymisen
2831: rentaa ja järjestelmää olisi tehtävä paremmin         rautateille. Tienpitokustannukset pienenisivät n.
2832: tunnetuksi.                                           40 Mmk/v ja VR:n alijäämä n. 60 Mmk/v.
2833:    Tekijä, johon ei voi olla puuttumatta, jos         Valtion rahoitusasema paranisi kaikkiaan n. 200
2834: halutaan oikaista liikennevälineen valintaan liit-    Mmk:lla, joka voitaisiin suunnata uudelleen jär-
2835: tyvät vääristymät, on työsuhdeautojen verotus.        kevämpiin kuljetusinvestointeihin (Mikko Talvi-
2836: Henkilölle, jolla on työsuhdeauto, sen käyttö on      tie: Kustannusvastaavuus liikennepolitiikan kei-
2837: ilmaista. Niinpä työsuhdeautoilija käyttää au-        nona, Liikenne 111983 ).
2838: toaan aina, vaikka juna tai bussi olisivat järke-        Lisäksi alueellista kuljetustukea koskevia mää-
2839: vämpiä vaihtoehtoja. Jos hän saisi palkkansa          räyksiä on viime vuosina muutettu maantiekulje-
2840: rahana ja maksaisi itse autoilustaan, jokapäiväiset   tuksia suosivaan suuntaan. Aikaisemmat edelly-
2841: valinnat menisivät toisin. Suomessa jo noin puo-      tykset, joiden mukaan ainakin osan kuljetuksesta
2842: let myytävistä uusista autoista tulee työsuhdeau-     tuli tapahtua rautateitse siellä, missä se on mah-
2843: toiksi. Sen seuraukset näkyvät erityisesti suurten    dollista, on poistettu.
2844: kaupunkien vaikutusalueilla pahenevina ruuhki-           Rautatiet eivät ulotu maan kaikille seuduille.
2845: na ja harventuvana joukkoliikenteenä.                 Liikennepolitiikassa pitäisi kuitenkin pyrkiä sii-
2846:    Työsuhdeauton verotus ei vastaa läheskään          hen, että etenkin raskaissa kuljetuksissa käytetään
2847: tämän edun käypää arvoa. Kun työsuhdeauto             hyväksi mahdollisimman pitkälle rautateiden
2848: johtaa tarpeettomaan autonkäyttöön ja aiheuttaa       muodostamaa infrastruktuuria, jolloin teihin
2849: haitallisia liikennepoliittisia seurauksia, ei ole    kohdistuva rasitus pienenee. Tämä merkitsee si-
2850: mitään syytä subventoida sitä verotuksessa. Työ-      tä, että esim. Ilomantsista pitäisi tavara kuljettaa
2851: suhdeautoedun verotus on siis nostettava käypää       maanteitse Joensuun asemalle, siellä lastata ju-
2852: arvoa vastaavaksi, mieluimmin vielä niin, että        naan, joka vie sen Kotkan tai Haminan sata-
2853: verotus perustuisi ajettuihin kilometreihin.          maan, sen sijaan että rekka ajaisi suoraan Ilo-
2854:                                                       mantsista satamakaupunkiin. Oikaisemalla vero-
2855:                                                       tuksen vääristymät ja muuttamalla alueellista
2856: 5.2. Tavaraliikenne                                   kuljetustukea koskevia säännöksiä tämä on vau-
2857:                                                       nukuormaliikenteen osalta suhteellisen helposti
2858:   Jos sitten pohditaan, miten yritykset saataisiin    saavutettavissa oleva tavoite. Mikäli verotusta ei
2859: siirtämään tavarankuljetuksiaan maanteiltä rauta-     poliittisista syistä pystytä kiristämään, voidaan
2860: teille, voitaneen todeta, että tärkeimmät tekijät     rautatiet saattaa tasavertaiseen kilpailuasemaan
2861: yritysten valitessa kuljetusmuotoa ovat kuljetuk-     käänteiselläkin keinolla, VR:n tavarankuljetusta-
2862: sen hinta ja kuljetusvarmuus, so. että tavara         riffeja alentamalla.
2863: saadaan ehjänä perille. Nopeus ei tavarankulje-          Kappaletavaraliikenteen osalta korostuu hin-
2864: tuksissa näyttele niin tärkeää osaa kuin henkilö-     nan lisäksi myös kuljetusvarmuus. Ilmeisesti pi-
2865: kuljetuksissa.                                        täisi kehittää järjestelmä, jossa tavarankuljetus-
2866:    Tavarankuljetusten hintatekijän osalta kehitys     kontit ajetaan suoraan junanvaunuun tai koko
2867: on viime vuosina mennyt samalla tavoin vika-          ajoneuvo ajetaan junaan ja kuljetetaan raiteitse
2868: suuntaan kuin henkilöliikenteen kohdalla. Maan-       määränpäätä lähinnä olevalle asemalle. Termi-
2869: tiekuljetusten suhteellinen edullisuus on lisäänty-   naalitekniikkaa tulisikin kehittää ottaen oppia
2870: nyt. Tämä johtuu eräältä osin siitä, että VR:n        satamatoiminnasta, jossa lähes täysin on siirrytty
2871: tavarankuljetustariffejakin on useana vuonna ko-      konttikuljetuksiin. Tämänkaltaisen menettelyn
2872: rotettu jopa inflaatiota enemmän.                     tiellä olevat hinta- ja hallinnolliset esteet (esim.
2873:    Merkittävämpää on kuitenkin se, että raskasta      liikennelupien osalta) tulisi poistaa.
2874: tavaraliikennettä maanteillä suositaan voimak-
2875: kaasti verotuksessa. Liikenneministeriön omien
2876: laskelmien mukaan raskaimpien kuorma-autojen          6. Tulevaisuuden näkymiä
2877: verotus ei lähestulkoonkaan vastaa näiden ajo-
2878: neuvojen aiheuttamia kustannuksia tieverkolle,           Nykyinen liikennepoliittinen suuntaus, joka
2879: ne vastaavat vain 30-60 % :sta aiheuttamiaan          näkee tärkeimmäksi asiaksi tiemäärärahojen ja
2880: kustannuksia. Verotus on viime vuosina laskenut       tienrakennusohjelman paisuttamisen, on hyvin
2881: niin, että verotuksen palauttamiseksi reaaliarvol-    lyhytnäköistä. Se saattaa vaikuttaa oikealta, jos
2882: taan vuoden 1978 tasolle tulisi sitä kiristää noin    asiaa tarkastellaan 5-10 vuoden aikatähtäimellä
2883: 35 %. Tämä merkitsisi n. 4 % :n taksatarkistusta      ja samalla unohdetaan muilla yhteiskuntaelämän
2884: 12                                     1986 vp. -      KK n:o 391
2885: 
2886: sektorilla tapahtuvat muutokset. Sen sijaan, jos        nykyistä suurempi, mutta elintarviketuotanto ei
2887: asioita tarkastellaan vaikkapa vain keskipitkällä       ole noussut läheskään samassa suhteessa. Nälän-
2888: (20-25 v.) tähtäyksellä, kuva muuttuu olennai-          hätä on useimmissa maapallon osissa tosiasia.
2889: sesti. Vuonna 2010 monet seikat ovat muuttu-            Voidaanko olla varmoja siitä, että teollisuusmaat
2890: neet niin, että on hyvin kyseenalaista, onko laaja      tuossa tilanteessa voivat käyttää ruokaa autojensa
2891: tienrakennusohjelma ja joukkoliikenteen näivet-         polttoaineen valmistamiseen?
2892: täminen ollenkaan mielekästä ja järkevää.
2893:    Sellaisia tekijöitä, jotka mitä suurimmalla var-
2894: muudella ovat muuttuneet vuonna 2010, ovat              6.2. Vanhusten määrä Ja suhteellinen osuus
2895: ainakin seuraavat:                                           lisääntyy
2896: 
2897:                                                            Kansaneläkelaitoksen tuoreen väestöennusteen
2898: 6.1. Öljyvarat pienentyvät Ja öljy kallistuu            mukaan (julkaisu T9:27, 1986) vanhusten määrä
2899:                                                         ja suhteellinen osuus väestöstämme tulee nouse-
2900:    Öljy on uusiutumaton luonnonvara. Arviot             maan seuraavasti:
2901: siitä, miten kauan öljyä vielä riittää, vaihtelevat.
2902: Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että se loppuu                        Vähintään             Osuus
2903: viimeistään parin sukupolven kuluttua. Maail-                            65-vuotiaita       koko väestöstä
2904: man tunnetut öljyreservit loppuvat nykyisellä           1985               623 000            12,7 %
2905: kulutusvauhdilla jo v. 2010-2030, mutta toi-            2010               867 000            17,3 %
2906: saalta on jatkuvasti löydetty myös uusia öljyreser-     2020             1 085 000            22,4 %
2907: vejä. Helposti hyödynnettävät öljyvarat on kui-         2030             1 137 000            24,8 %
2908: tenkin jo löydetty ja jatkossa löydettävien hyö-
2909: dyntäminen tulee olemaan yhä kalliimpaa.                   Vanhusten määrän ja suhteellisen osuuden
2910:    Öljyn tapahtunut reaalihinnan alentuminen            lisääntyminen tulisi ottaa huomioon jo nyt lii-
2911: tulee johtamaan öljyn kulutuksen kasvuun, suo-          kennepoliittisessa päätöksenteossa. Vanhuksilla-
2912: ranaiseen öljyn tuhlaukseen ja energiansäästö-          han ovat usein aistit ja huomiokyky sillä lailla
2913: ponnistuksista luopumiseen. Sen seurauksena öl-         heikentyneet, etteivät he voi ajaa autoa tai aina-
2914: jyvarat hupenevat entistä nopeammin. Tämä taas          kaan se ei ole suositeltavaa. Lisäksi useat vanhuk-
2915: tulee varmuudella johtamaan öljyn kallistumi-           set eivät tahtoisi enää ajaa autoa, jos vain joukko-
2916: seen. Onkin ilmeistä, että öljyreservien supistu-       liikenteen palvelukset olisi kunnolla järjestetty.
2917: minen tulee johtamaan öljyn huomattavaan kal-
2918:                                                         Näistä syistä ei liikennepolitiikkaa enää saa har-
2919: listumiseen jo paljon ennen kuin öljy kokonaan          joittaa vain terveen keski-ikäisen miehen näkö-
2920: loppuu.                                                 kulmasta. Liikennejärjestelmä on suunniteltava ja
2921:    On oletettavaa, että vuoteen 2010 saavuttaessa       rakennettava sellaiseksi, että se palvelee myös
2922: tämä kehitys on jo ehtinyt aimo askeleen eteen-         maamme kasvavaa vanhusväestöä ja sen ohella
2923: päin. Bensiini on siis tuolloin huomattavasti           lapsia ja alle ajokortti-iän olevia nuoria.
2924: kalliimpaa kuin nyt, ehkäpä peräti säännösteltyä.
2925: Ennen pitkää tulee bensiinin kallistuminen joh-
2926: tamaan myös siihen, että autonomistajat ja yri-
2927: tykset ryhtyvät tarkemmin miettimään, mihin             6.3. Tietotekniikka kehittyy ja yleistyy
2928: matkaan kannattaa käyttää autoa, mihin ei, ts.
2929: tieliikenne vähenee. Tämä seikka olisi otettava            Elämme tietotekniikan vallankumouksen ai-
2930: huomioon jo nyt eikä kuviteltava, että tieliiken-       kaa. Tietokoneet ovat jo löytäneet tiensä useaan
2931: teen kasvu voi jatkua loputtomiin.                      kotiin. Tietojen siirto on käynyt olennaisesti
2932:    Voidaan jopa kysyä, mitä tehdään kaikilla            aikaisempaa yksinkertaisemmaksi ja halvemmak-
2933: moottoriteillä sen jälkeen kun öljy on loppunut         si. On lähes varmaa, että tietotekniikan kehitty-
2934: tai käynyt ylivoimaisen kalliiksi? Tällöin viitataan    minen tulee jatkumaan ja tietotekniikka tulee
2935: usein siihen, että tullaan keksimään uusia tapoja       yleistymään vähitellen jokaisen kansalaisen ulot-
2936: valmistaa polttoainetta autoihin. Esim. viljasta        tuville. Paikallisverkot laajenevat ja monikaista-
2937: tehdäänkin jo eräissä maissa etyylialkoholia, joka      verkko, jolla hetkessä voidaan siirtää sekä puhetta
2938: käy autojen polttoaineeksi. Mutta voidaanko tä-         että kuvaa, tulee olemaan arkielämän todelli-
2939: mänkään ratkaisun varaan tukeutua? Vuonna               suutta 2000-luvun alussa samoin kuin puhelin
2940: 2010 maapallon ihmismäärä on huomattavasti              tänään.
2941:                                           1986 vp. -      KK n:o 391                                      13
2942: 
2943:    On arvwltu, että tämä tulee mullistamaan                  Myös Länsi-Saksassa on kehitetty uus1a huip-
2944: nykyiset elämäntottumuksemme ja liikkumistar-             punopeita junia. Eräiden suurten kaupunkien
2945: peemme. On hahmoteltu tulevaisuuden malleja,              väliä kulkevat ICE-junat (Intercity Experimental)
2946: joissa ihmiset tekevät työtä kotonaan tietokoneen         ajavat käytännössä 250 kmlt, mutta voivat ylittää
2947: ääressä tai omalla asuinalueellaan olevissa työkes-        300 km:n tuntinopeuden, tulevaisuudessa jopa
2948: kuksissa, joissa eri työantajan palveluksessa olevat      450 km/t. Myös ICE-junat voivat kulkea sekä
2949: ihmiset hoitavat tietokoneeliaan kukin omia teh-          uusilla että kunnostetuilla vanhoilla radoilla.
2950: täviään. Tämän seurauksena liikkumistarve olen-           Liittotasavallassa on kehitetty vieläkin nopeampi
2951: naisesti vähenisi ja aamu- ja iltapäiväruuhkat            junatyyppi. Transrapid, jonka kulku perustuu
2952: olisivat historiaa. Vaikka ei uskoisikaan tämän           sähkömagneettiseen leijumiseen, kulkee täysin
2953: kehitysmallin toteutumiseen sellaisenaan, on il-          äänettömästi ja voi saavuttaa jopa 400 km:n
2954: meistä, että tietotekniikan kehittyminen tulee            tuntinopeuden. Se ei vielä ole vakituisessa liiken-
2955: vaikuttamaan liikennetarvetta vähentävästi. Sa-           teessä.
2956: maan suuntaan vaikuttaa tietoliikenneyhteyksien              Näistä junista puhuttaessa on viitattu siihen,
2957: (esim. kaukopuhelut) halpeneminen.                        ettei Suomen kaupunkien välillä ole sellaisia
2958:    Toinen hyvin todennäköinen kehityssuunta on            matkustajamääriä, että TGV- tai ICE-junien ra-
2959: työ- ja vapaa-aikojen eriytyminen yksilöllisten           kentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
2960: tarpeiden ja toivomusten mukaan. Tulevaisuu-              Näin ilmeisesti ainakin toistaiseksi on, mutta
2961: dessa eivät kaikki tule töihin klo 8 ja lopeta sitä       toisaalta on myös selvää, että VR:n on seurattava
2962: klo 16, eikä viikonloppuvapaa ole aina perjantai-         muun Euroopan rautatieteknologian kehitystä ja
2963: iltapäivästä sunnuntai-iltaan. Liukuvat työajat,          mahdollisimman pitkälle pyrittävä hyödyntä-
2964: osa-aikatyö ja erilaiset yksilölliset vapaa-ajat yleis-   mään niitä keksintöjä ja nopeutta lisääviä paran-
2965: tyvät. Tämä tulee vaikuttamaan ruuhkia tasoitta-          nuksia, joita muissa maissa tehdään. Suomi uh-
2966: vasti. Laajaa tienrakennusohjelmaa on perusteltu          kaa nyt pahasti jäädä jälkeen muista maista. Sen
2967: teiden ruuhkautumisella, jota kuitenkin on ha-            vuoksi valtiovallan olisi panostettava voimakkaas-
2968: vaittavissa lähinnä kesäisinä viikonloppuina ja           ti rautatieteknologian kehittämiseen, suunnatta-
2969: suurimpien kaupunkien lähiympäristössä töiden             va liikenteen tutkimusresursseja siihen ja myön-
2970: alkamis- ja päättymisaikaan. Tieverkkoon ei var-          nettävä varoja myös erilaisiin kokeiluihin.
2971: mastikaan kannata uhrata yhtä miljardia lisää                Pitemmällä tähtäyksellä tarkasteltuna on Suo-
2972: vuosittain, vain jotta kesämökiltä palaavat pääsi-        messakin yksi rataosuus, Turku-Helsinki-
2973: sivät sunnuntai-iltana puolta tuntia aikaisemmin          Leningrad, jolla on kansainvälistä merkitystä ja
2974: television ääreen. Suurten kaupunkien työmatka-           jonka liikennettä huippunopeat junat saattaisivat
2975: liikenne taas on hoidettava joukkoliikenteellä.           huomattavasti lisätä. Se edellyttää kuitenkin ns.
2976: Näin ollen nämäkin tekijät tekevät laajan tienra-         HELI-radan rakentamista. Siitä voitaisiin raken-
2977: kennusohjelman kyseenalaiseksi.                           taa ''uuden sukupolven'' rata, jossa sovellettai-
2978:                                                           siin viimeistä teknologista tietämystä. Nopealla
2979:                                                           itään suuntautuvalla rautatiellä voitaisiin huo-
2980: 6.4. Rautatieteknologia kehittyy                          mattavasti vähentää Helsingistä Leningradiin, eh-
2981:                                                           kä Moskovaankin suuntautuvaa lentoliikennettä
2982:    Länsi- ja Keski-Euroopassa on jo nähty, että           ja käytännöllisesti katsoen lopettaa Helsingin-
2983: autolla ei voida ratkaista liikenneongelmia, ja sen       Lappeenrannan lentoliikenne. Autonkäyttö Ky-
2984: vuoksi onkin useissa maissa panostettu voimak-            menlaaksoon ja Etelä-Karjalaan matkustettaessa
2985: kaasti vaihtoehtoihin, ennen kaikkea rautatietek-         saataisiin huomattavasti vähentymään. Näin ol-
2986: nologian kehittämiseen. Ranskassa on jo käytössä          len sillä saavutettaisiin huomattavia yhteiskun-
2987: TGV-junia (Train a Grande Vitesse), joiden kes-           nallisia etuja, jotka eivät näy suoraan liiketalou-
2988: kimääräinen matkanopeus on 270 km/t. Pariisin             dellisissa kannattavuuslaskelmissa. HELI-radan
2989: ja Lyonin väli taittuu alle kahdessa tunnissa. Juna       rakentaminen tulisikin käynnistää välittömästi
2990: on selvästi sekä auto- että lentokonematkaa no-           sen jälkeen, kun rantarata on parannettu eli
2991: peampi. TGV-junista onkin tullut sekä tekninen            1990-luvun alussa.
2992: että taloudellinen menestys, niinpä uusien rata-             Muualla Euroopassa on myös kehitetty uutta,
2993: osuuksien rakentaminen on paraikaa käynnissä.             kevyttä paikallisliikennekalustoa (mm. englanti-
2994: TGV-junia voidaan kuitenkin liikennöidä myös              lainen "Railbus" ja tsekkiläinen "Bzmot" ). Täl-
2995: vanhoilla rataosuuksilla, joskaan ei aivan samaa          laista kalustoa on käytössä mm. Ruotsissa. Edulli-
2996: vauhtia kuin uusilla.                                     simpien vaunutyyppien kustannukset ovat selväs-
2997: 14                                      1986 vp. -       KK n:o 391
2998: 
2999: ti nykytyyppistä kalustoa pienemmät ja liikenne-          sallittuja enimmäispainoja tulee asteittain alen-
3000: palvelujen myyntihinta ainakin puolet halvempi            taa.
3001: kuin VR:n laskelmien mukainen paikallisjunan                 5. Kotimaan lentoliikenteen tukeminen ja tar-
3002: kilometrihinta. Näin ollen VR:n laskelmat pai-            peeton paisuttaminen sitä suosivalla vero- ja
3003: kallisliikenteen kannattamattomuudesta perus-             maksupolitiikalla on lopetettava.
3004: tuvat väärille lähtökohdille. Tärkeätä olisikin teh-         6. Joukkoliikenteen kilpailuasema on turvat-
3005: dä välittömästi päätös uuden paikallisliikenneka-         tava palauttamaHa bensiinin ja juna- ja bussilip-
3006: luston hankkimisesta ja ryhtyä aktiivisesti kehit-        pujen keskinäinen hintasuhde 1980-luvun alun
3007: tämään paikallisliikennettä nykyisen supistuslin-         tasolle. Tämä voidaan toteuttaa bensiiniveroa
3008: jan sijasta.                                              nostamalla ja/ tai juna- ja bussilippujen hintoja
3009:    Johtopäätöksenä kaikesta edellä selostetusta           alentamalla.
3010: voidaan todeta, että pitemmällä tähtäyksella tar-            7. Työsuhdeautoedun verotus on saatettava
3011: kastellen on liikennepolitiikan ja -investointien         vastaamaan edun käypää arvoa.
3012: suuntaaminen voittopuolisesti vain autonkäyttöä              8. Valtion tienrakennusohjelmia tulee huo-
3013: palvelemaan virheellistä ja resursseja tuhlaavaa.         mattavasti karsia. Kokonaan uusien moottori- ja
3014: Kaikki em. tekijät - öljyn kallistuminen, van-            moottoriliikenneteiden, samoin kuin muiden
3015: husten määrän lisääntyminen, tietotekniikan lä-           luonnon tai kulttuurimaiseman kannalta arvelut-
3016: pimurto ja rautatieteknologian kehittyminen -             tavien teiden rakentamisesta on luovuttava. Tie-
3017: puoltavat voimakkaasti sitä, että panostettaisiin         määrärahat on käytettävä olemassa olevan tiestön
3018: ensi sijassa joukkoliikenteen kehittämiseen, jol-         kunnossapitoon ja parantamiseen erityisesti ke-
3019: loin rautatiet ovat keskeisessä asemassa.                 vyen liikenteen tarpeet huomioon ottaen. Metsä-
3020:                                                           autoteiden rakentamista on huomattavasti vähen-
3021:    Edellä olevan muistion perusteella Suomen              nettävä.
3022: luonnonsuojeluliitto ry., Natur och Miljö r.f.,              9. Todelliseen tierakennustarpeeseen nähden
3023: Yhteiskuntasuunnittelun seura ry. ja Liikennepo-          ylisuurta TVH:n organisatiota on valtioneuvoston
3024: liittinen Yhdistys Enemmistö ry. esittävät kirjel-        vuoden 1978 periaatepäätöksen mukaisesti olen-
3025: mässään seuraavia todellisia muutoksia Suomen             naisesti supistettava ja TVH:n päätöksenteko saa-
3026: Iiikennepoli tiikkaan:                                    tettava demokraattiseen valvontaan.
3027:     1. Rautateiden investointeihin on vuoden                 10. Liikenneonnettomuudet on saatava vähe-
3028: 1987 valtion tulo- ja menoarviossa saatavan. 200          nemään puoleen nykyisestä. Tämän tavoitteen
3029: Mmk:n tasokorotus. Sen jälkeen tulee investoin-           saavuttamiseksi on mm. otettava käyttöön vaih-
3030: teja vuosittain nostaa 1990-luvun alkuun men-             tuvat nopeusrajoitukset siten, että suurimpia sal-
3031: nessä vuoden 1975 tasolle.                                littuja ajonopeuksia vaarallisen syys- ja talvikau-
3032:                                                           den aikana alennetaan.
3033:    2. Valtion vuoden 1982 budjetin perustelui-
3034:                                                              11. Nykyisestä liikenteen kustannusvastuulas-
3035: hin sisältynyt lausuma VR:n säästötavoitteesta
3036:                                                           kentatavasta on luovuttava ja kehitettävä uusi
3037: tulee välittömästi kumota, koska se on laskenta-
3038:                                                           järjestelmä, jossa painotetaan olennaisesti enem-
3039: tavaltaan rautateille epäoikeudenmukainen ja              män ympäristövaikutuksia ja liikenneonnetto-
3040: osaltaan jarruttaa välttämättömiä investointeja ja        muuksista aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä.
3041: tariffimuutoksia.                                            Perustelumuistiossa esitetyt tiedot tekijöistä,
3042:     3. Valtion on kiireellisesti luotava paikallislii-    jotka pitäisi vakavasti ottaa huomioon liikenne-
3043: kenteen tukijärjestelmä, jolla turvataan riittävä         politiikkaa luotsattaessa, ovat vielä pitkään ajan-
3044: joukkoliikenteen peruspalvelutaso myös maaseu-            kohtaisia. Siksi olisi erittäin tärkeätä saada liiken-
3045: dulla. Linja-autoliikenteen tukemiseen on vuo-            neministeriöitä ja hallitukselta perusteellinen vas-
3046: den 1987 tulo- ja menoarvioon otettava n. 100             tine edellä olevaan mietintöön ja tehtyihin ehdo-
3047: Mmk:n määräraha ja linja-autojen liikevaihtovero          tuksiin.
3048: poistettava.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3049:    4. Rekkaliikenteen verotusta ja alueellista kul-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3050: jetustukea koskevia määräyksiä on muutettava              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3051: niin, että ne ohjaavat raskasta tavaraliikennettä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3052: maanteiltä rautateille. Samassa tarkoituksessa on
3053: tehostettava ajoneuvojen painorajoitusten valvon-                   Mikä on Hallituksen lähintä kymmentä
3054: taa. Pyrkimykset teli- ja akselipainojen korotta-                 vuotta koskeva perusteltu liikennepoliitti-
3055: miseen on ehdottomasti torjuttava, pikemminkin                    nen linja?
3056: 
3057:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
3058: 
3059:                                                 Kalle Könkkölä
3060:                                       1986 vp. -      KK n:o 391                                       15
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 
3065:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3066: 
3067: 
3068:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikenneministeriön liikennepoliittinen linja
3069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ilmenee juuri valmistuneesta hallinnonalan yleis-
3070: olette 7 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-       suunnitelmasta vuosille 1987-1992. Suunnitel-
3071: jeenne n:o 1882 ohella toimittanut valtioneuvos-      man mukaan liikennepolitiikan painopistealueita
3072: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     seuraavalla viisivuotiskaudella ovat liikennetur-
3073: edustaja Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta      vallisuuden parantaminen, tierahoituksen lisää-
3074: kysymyksestä n:o 391:                                 minen ja sen suuntaaminen päätieverkon kehittä-
3075:                                                       miseen, joukkoliikenteen toimintaedellytysten
3076:          Mikä on Hallituksen lähintä kymmentä         parantaminen ja erityisesti sen peruspalvelutason
3077:        vuotta koskeva perusteltu liikennepoliitti-    turvaaminen sekä rautateiden taloudellisen tu-
3078:        nen linja?                                     loksen ja kilpailukyvyn parantaminen. Lisäksi
3079:                                                       pääkaupunkiseudun liikenneongelmat vaativat
3080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      erityistoimenpiteitä.
3081: ti seuraavaa:                                            Tieliikenteessä kuoli 541 henkilöä v. 1985,
3082:    Kysymykseen on liitetty taustamuistiaksi luon-     mikä on yli puolet vähemmän kuin onnetto-
3083: nonsuojelujärjestöjen valtioneuvostolle elokuussa     muuksien pahimpana vuotena 1972. Liikenne-
3084: jättämä muistio, jossa kritisoidaan nykyistä lii-     turvallisuuden tasainen paraneminen on kuluva-
3085: kennepolitiikkaa ja vaaditaan siihen suuria muu-      na vuonna pysähtynyt. Liikenneministeriö on
3086: toksia. Erityisesti muistiossa vaaditaan liikenne-    laatinut 24-kohtaisen ohjelman liikenneturvalli-
3087: turvallisuuden parantamista, tienrakennusohjel-       suuden parantamiseksi ja asettanut tavoitteeksi
3088: man karsimista, joukkoliikenteen kehittämistä,        alentaa liikenteessä kuolleiden ja loukkaantunei-
3089: Valtionrautateille asetetusta saastatavoitteesta      den määrää ainakin 15 % : lla vuoden 1986 mää-
3090: luopumista ja Valtionrautateiden investointitason     rästä. Ohjelma sisältää lainsäädännön kehittämis-
3091: nostamista 200 Mmk:lla. Lisäksi vaaditaan muu-        tä, koulutusta ja tiedotusta sekä ajoneuvoteknisiä
3092: toksia liikenteen nykyiseen vero-, maksu- ja tarif-   ja tienpidollisia toimenpiteitä.
3093: fipolitiikkaan.                                          Nykyinen tienpidon rahoitustaso vastaa suun-
3094:    Taustamuistion tavoitteet: liikenneturvallisuu-    nilleen tierakenteiden pitkäaikaista kulumistah-
3095: den parantaminen, joukkoliikenteen kehittämi-         tia. Rahoitus ei riitä tiestön kehittämiseen liiken-
3096: nen ja liikenteen verotuksen kehittäminen otta-       teen kasvua vastaavaksi. Seurauksena on ollut
3097: maan huomioon myös eri liikennemuotojen yh-           erityisesti pääteiden rakenteiden ja liikenteenväli-
3098: teiskuntataloudelliset vaikutukset ovat tavoitteina   tyskyvyn heikkeneminen, mitä ei liikenneturval-
3099: myös hallituksen liikennepoliittisissa pyrkimyk-      lisuuden eikä liikennetalouden kannalta voida
3100: sissä. Sen sijaan hallitus ei pyri luopumaan          pitää yhteiskuntapoliittisesti hyväksyttävänä. Lii-
3101: Valtionrautateiden talouden parantamisohjel-          kenneministeriössä on laadittu eduskunnan edel-
3102: masta eikä myöskään aio karsia tienrakennusoh-        lyttämä ohjelma päätiestön kunnon palauttami-
3103: jelmia. Päinvastoin. - Tieverkon kehittäminen         seksi. Tämän ohjelman toteuttaminen vaatii vuo-
3104: ja Valtionrautateiden kilpailukyvyn parantami-        sittain 150-200 Mmk:n lisärahoitusta tienpi-
3105: nen ovat liikennepolitiikan painopistealueita.        toon.
3106:    Toisaalta kysymyksen taustamuistiossa esitetyt        Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteestä on
3107: keinot liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen       noin 24 %. Sen toimintaedellytysten turvaami-
3108: ja verotuksen kehittämiseksi ovat monelta osin        nen ja parantaminen on useasta liikenne- ja
3109: yliampuvia ja puutteelliseen tietoon perustuvia,      yhteiskuntapoliittisesta syystä johtuen välttämä-
3110: eikä niitä voida pitää demokraattisesti vastuulli-    töntä. Joukkoliikenteestä noin 70 % on linja-
3111: sen liikennepolitiikan lähtökohtina.                  autoliikennettä ja 25 % rautatieliikennettä. Ih-
3112: 16                                    1986 vp. -      KK n:o 391
3113: 
3114: misten pälVlttäisten tehtävien kannalta linja-        toimintansa osalta selkeään kilpailuasemaan mui-
3115: autoliikenteellä on oleellinen merkitys. Valtaosaa    den kuljetusyritysten kanssa, mihin liittyy välttä-
3116: linja-autoliikenteestä hoidetaan yritysmuotoises-     mättä ns. tiemallin toteuttaminen Valtionrauta-
3117: ti, joten sen kannattavuudesta huolehtiminen on       teiden taloudellisessa ohjauksessa. Tämä tarkoit-
3118: tärkein tehtävä pyrittäessä ylläpitämään hyvä         taa sitä, että Valtionrautatiet saa valtion budjetis-
3119: joukkoliikenteen palvelutaso. Harvaan asuttujen       sa määrärahat vain rataverkon ylläpitoon ja kehit-
3120: alueiden peruspalvelutasoa ei kuitenkaan ole          tämiseen ja varsinainen kuljetustoiminta on hoi-
3121: mahdollista saavuttaa aina ilman tukitoimenpi-        dettava liikeperiaatteella. Eduskunta viime kä-
3122: teitä.                                                dessä päättäisi, missä määrin tuettaisiin esim.
3123:    Liikenneministeriön tarkoituksena on säilyttää     kannattamatonta henkilöpaikallisliikennettä.
3124: linja-autoliikenteellä polttoaineveron palautusta        Valtionrautateille asetettu tulostavoite merkit-
3125: vastaava yleinen toimintatuki sekä selvittää muita    see sitä, että kuljetustoiminnan tulos olisi tasa-
3126: mahdollisia veropoliittisia keinoja edistää toimin-   painossa vuonna 1989 ja että laitos pystyisi suun-
3127: nan kannattavuutta.                                   nittelukauden lopulla maksamaan valtiolle n.
3128:    Vuoden 1988 alusta on lisäksi tarkoitus saattaa    200 Mmk:n ratamaksun.
3129: voimaan uusi joukkoliikennelaki, joka muun
3130: ohella sisältäisi myös säädökset peruspalvelutasoi-      Valtionrautateiden liikennepoliittista asemaa
3131: sen liikenteen ylläpitämisen avustamisesta.           selvittää parhaillaan parlamentaarinen komitea,
3132:    Valtionrautateiden taloudellisen tuloksen pa-      jonka ehdotusten käsittely alkaa ensi vuonna.
3133: rantaminen on perusedellytys sen kilpailukyvyn           Pääkaupunkiseudun liikenneolot poikkeavat
3134: parantamiselle ja kuljetusosuuksien lisäämiselle.     merkittävästi muun maan olosuhteista. Seudun
3135: Valtionrautateiden kirjanpidollinen alijäämä          kaupunki- ja aluerakenne asettavat liikenneväylil-
3136: vuonna 1985 oli 854 Mmk, ja tuotoilla katettiin       le ja joukkoliikenteelle erityisvaatimuksia, joiden
3137: 78 % laitoksen kuluista. Tätä suhdetta pyritään       huomioon ottaminen edellyttää valtion ja seudun
3138: eri keinoin parantamaan 1, 7 %-yksikköä vuosit-       kuntien kiinteää yhteistyötä. Keskeisiä selvitys-
3139: tain.                                                 kohteita ovat metron jatkaminen ja ns. Pasilan
3140:    Valtionrautateiden asemassa tapahtuu lähivuo-      väylän rakentaminen. Tavoitteena on löytää
3141: sina paljon myönteisiä muutoksia valtion uuden        suunnittelukaudella seudun liikennehankkeille
3142: liikelaitosmallin toteutuessa. Uudistus merkitsee     yhteisesti hyväksyttävissä olevat laajuus- ja rahoi-
3143: mm. Valtionrautateiden saattamista kuljetus-          tusratkaisut.
3144: 
3145:      Helsingi.ssä 8 päivänä joulukuuta 1986
3146: 
3147:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
3148:                                        1986 vp. -      KK n:o 391                                        17
3149: 
3150: 
3151: 
3152: 
3153:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3154: 
3155:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            läggs tyngdpunkten under de följande fem åren
3156: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        på en förbättring av trafiksäkerheten, en ökning
3157: 1882 av den 7 november 1986 tili vederbörande          av vägfinansieringen och en inriktning på utveck-
3158: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     landet av huvudvägnätet, en förbättring av verk-
3159: av riksdagsman Könkkölä undertecknade spörs-           samhetsförutsättningarna för kollektivtrafiken
3160: mål nr 391:                                            och speciellt tryggandet av dess grundservicenivå,
3161:                                                        samt en förbättring av järnvägarnas ekonomiska
3162:            Viiken är Regeringens motiverade tra-       resultat och konkurrenskraft. Dessutom kräver
3163:         fikpolitiska linje under de närmaste tio       huvudstadsregionens trafikproblem speciella åt-
3164:         åren?                                          gärder.
3165:                                                            År 198 5 dog 541 personer i vägtrafiken, vilket
3166:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        är mer än hälften mindre än år 1972 som var
3167: anföra följande:                                       värst ur trafikolyckssynpunkt sett. Den jämna
3168:    Tili spörsmålet har som bakgrundsmaterial           utvecklingen i rikting mot en förbättrad trafiksä-
3169: fogats en promemoria som naturskyddsorganisa-          kerhet har avstannat under innevarande år. Tra-
3170: tionerna lämnade tili statsrådet i augusti. I den      fikministeriet har gjort upp ett program omfat-
3171: kritiseras den nuvarande trafikpolitiken och krävs     tande 24 punkter för en förbättring av trafiksä-
3172: stora förändringar. I promemorian krävs speciellt      kerheten och uppställt som mål att sänka antalet
3173: en förbättring av trafiksäkerheten, en nedskär-        döda och sårade i trafiken med åtminstone 15 %
3174: ning av vägbyggnadsprogrammet och utvecklan-           från antalet år 1986. Programmet omfattar en
3175: de av kollektivtrafiken. Dessutom krävs att man        utveckling av lagstiftningen, utbildning och in-
3176: avstår från det sparmål som uppställts för Statens     formation samt fordonstekniska och väghåll-
3177: Järnvägar och att dess investeringsnivå höjs med       ningsmässiga åtgärder.
3178: 200 Mmk. Dessutom krävs förändringar i trafi-              Den nuvarande finansieringsnivån på väghåll-
3179: kens nuvarande skatte-, avgifts- och tariffpolitik.    ningen motsvarar ungefär en långvarig förslit-
3180:     Målen i bakgrundspromemorian är att förbätt-       ningstakt för vägkonstruktionerna. Finansi-
3181: ra trafiksäkerheten, utveckla kollektivtrafiken och    eringen räcker inte tili för en utveckling av
3182: trafikbeskattningen samt beakta de olika trafik-       vägnätet så att den motsvarar trafikökningen.
3183: formernas samhälleliga verkningar. Dessa är även       Följden har varit en försvagning av speciellt
3184: regeringens trafikpolitiska mål. Däremot efter-        huvudvägarnas struktur och trafikkapaciteten,
3185: strävar regeringen inte att avstå från programmet      vilket varken med tanke på trafiksäkerheten eller
3186: som gäller att förbättra statsjärnvägarnas ekono-      trafikekonomiskt sett kan anses vara samhällspo-
3187: mi och har inte heller för avsikt att skära ned        litiskt godtagbart. lnom trafikministeriet har
3188: vägbyggnadsprogrammet. Tvärtom. Utvecklan-             uppgjorts ett av riksdagen förutsatt program för
3189: det av vägnätet och förbättrandet av statsjärnvä-      återställande av huvudvägnätets skick. Genomfö-
3190: garnas konkurrenskraft prioriteras inom trafikpo-      randet av detta program kräver årligen 150-200
3191: litiken.                                               Mmk i tilläggsfinansiering för väghållningen.
3192:     Å andra sidan är de i bakgrundspromemorian             Kollektivtrafikens andel av persontrafiken är ca
3193: tili spörsmålet, nämnda medlen, genom vilka            24 %. Det är nödvändigt att trygga och förbättra
3194: trafiksäkerheten, kollektivtrafiken och beskatt-       dess verksamhetsförutsättningar av flera trafik-
3195: ningen skall utvecklas, i många avseenden över-        och samhällspolitiska skäl. Av kollektivtrafiken
3196: drivna och baserar sig på bristfälliga uppgifter       utgör busstrafiken ca 70 % och 25 % av järn-
3197: och dessa kan inte anses utgöra utgångspunkter         vägstrafik. Med tanke på människornas dagliga
3198: för en trafikpolitik med demokratiskt ansvar.          sysslor spelar busstrafiken en väsentlig roll. Störs-
3199:     Trafikministeriets trafikpolitiska linje framgår   ta delen av busstrafiken sköts i form av företag,
3200: ur den allmänna förvaltningsplanen för åren            så att ombesörjandet av dess lönsamhet är den
3201:  1987-1992, som just blivit färdig. Enligt planen      viktigaste uppgiften då man eftersträvar att upp-
3202: 
3203: 3   261252U
3204: 18                                    1986 vp. -      KK n:o 391
3205: 
3206: rätthålla en god betjäningsnivå i fråga om kollek-    randet av en sk. vägmodell i statsjärovägaroas
3207: tivtrafiken. Det är emellertid inte alltid möjiigt    ekonomiska regi. Detta innebär att statsjärovä-
3208: att uran stödåtgärder uppnå grundbetjäningsni-        garoa får ansiag i statsbudgeten endast för under-
3209: vån i giesbygder.                                     håll och utvecklande av bannätet och den egent-
3210:    Trafikministeriets avsikt är att bevara det all-   iiga transportverksamheten måste skötas med
3211: männa verksamhetsstödet som motsvarar bräns-          affärsprincipen. Riksdagen besiuter i sista hand
3212: ieskatten i busstrafiken samt kiarlägga andra         om i viiken mån t.ex. oiönsam personiokaltrafik
3213: eventuella skattepoiitiska medel för att främja       skall stödas.
3214: verksamhetens iönsamhet.                                 Det måi för resuitatet som upp ställts för
3215:    Vid ingången av år 1988 skall eniigt pianeroa      statsjärovägaroa innebär att resuitatet av trans-
3216: dessutom en ny iag om kollektivtrafik träda i         portverksamheten skall vara i baians år 1989 och
3217: kraft. Lagen skall förutom annat också innehålla      att järovägaroa i siutet av pianeringsperioden till
3218: stadganden om bidrag för upprätthållandet av          staten skall förmå betaia ca 200 Mmk i banavgift.
3219: trafik med grundbetjäning. Förbättrandet av              Statsjärovägaroas trafikpoiitiska ställning kiar-
3220: statsjärovägaroas ekonomiska resultat är en           görs som häst av en parlamentarisk kommitte,
3221: grundförutsättning för förbättrandet av dess kon-     vars försiag börjar behandias nästa år.
3222: kurrensunderskott eniigt bokföringen var 854             Huvudstadsregionens trafikförhållanden avvi-
3223: Mmk år 1985 och inkomsteroa täcker utgifteroa         ker avsevärt från förhållandena i det övriga
3224: till 78 %. Mao försöker att förbättra detta för-      iandet. Regionens stads- och regionstruktur stäi-
3225: hållande med 1, 7 procentenheter årligen med          ler speciella krav på trafikieder och kollektivtra-
3226: oiika medel.                                          fik. Beaktandet av dessa krav förutsätter ett fast
3227:     Statsjärovägaroa genomgår under det närmaste      samarbete mellan staten och korumuneroa i re-
3228: året många positiva förändringar då den nya           gionen. En utbyggnad av metron och byggandet
3229: trafikverksmodellen biir en verkiighet. Reformen      av den sk. Fredriksbergsieden är centraia urred-
3230: innebär bl.a. att statsjärovägaroa ges en kiar        ningsprojekt. Måiet är att under pianeringsperio-
3231: konkurrensställning vad transportverksamheten         den finna gemensamt godtagbara iösningar i
3232: beträffar jämfört med andra transportföretag. En      fråga om omfattningen och finansieringen av
3233: nödvändig förutsättning för detta är genomfö-         trafikprojekten.
3234: 
3235:      Helsingfors den 8 december 1986
3236: 
3237:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
3238:                                               1986 vp.
3239: 
3240: Kirjallinen kysymys n:o 392
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 
3245:                                   Kortesalmi: Peruskorjattujen paikallisteiden leveyden lisäämisestä
3246: 
3247: 
3248:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3249: 
3250:    Kun uusien ja peruskorjattujen paikallisteiden    sinkin kun on kysymys pitkistä yhdistelmäajo-
3251: leveys aikanaan pudotettiin 5 metristä 4 metriin     neuvoista.
3252: kustannussyistä, tämä on johtanut liikenneturval-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3253: lisuuden heikkenemiseen näillä teillä, mm. kola-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3254: rit ovat lisääntyneet. Myös linja- ja kuorma- sekä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3255: erikoisautojen kuten kirjasto-, maito- ja myymä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3256: läautojen sekä karjankuljetusautojen leveys on
3257: lisääntynyt niin, että ne tarvitsevat lähes koko               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin uusien
3258: tien. Siten ohitus ja sivuutus ovat vaikeita, var-          ja peruskorjattujen paikallisteiden levey-
3259:                                                             den nostamiseksi 4 metristä 5 metriin?
3260: 
3261:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
3262: 
3263:                                         ]. Juhani Kortesalmi
3264: 
3265: 
3266: 
3267: 
3268: 261165A
3269: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 392
3270: 
3271: 
3272: 
3273: 
3274:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3275: 
3276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuonna 1985 käyttöön otettujen poikkileik-
3277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kauksen valintaa koskevien ohjeiden mukaan on
3278: olette 7 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-         tie sitä parannettaessa tehtävä vähintään 6 metrin
3279: jeenne n:o 1914 ohella toimittanut valtioneuvos-        levyiseksi.
3280: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kun yksityinen tie muutetaan yleiseksi tieksi,
3281: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta          on edellytyksenä, että sen ajoradan leveys on
3282: kirjallisesta kysymyksestä n:o 392:                     4,0-6,0 m. Paikallisteiksi voidaan siten ottaa
3283:                                                         myös teitä tai tien osia, joiden nykyinen ajoradan
3284:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin uusien       leveys on noin 4,0 metriä. Tällainen ratkaisu
3285:         ja peruskorjattujen paikallisteiden levey-      tulee kysymykseen kuitenkin vain, kun tien lii-
3286:         den nostamiseksi 4 metristä 5 metriin?          kennemäärä on hyvin vähäinen ja tie sijaitsee
3287:                                                         riittävän helpossa, avoimessa maastossa, jossa
3288:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        huomattavalla osalla tiestä on hyvät näkemäolo-
3289: ti seuraavaa:                                           suhteet.
3290:                                                            Kapeita paikallisteitä peruskorjataan ja samalla
3291:     Yleisiä teitä oli kuluvan vuoden alussa 76 061      levennetään sitä mukaa, kuin liikennetarp·eet sitä
3292: km. Paikallisteitä tästä oli 35 158 km. Yleisistä       edellyttävät ja käytettävissä olevat määrärahat sen
3293: teistä alle 5 metrin levyisiä oli 5 723 km (7 ,5 % ),   sallivat. Edellä mainittujen uusien ohjeiden mu-
3294: mistä noin 5 000 km vähäliikenteisiä paikallistei-      kaisesti näin parannettujen paikallisteiden levey-
3295: tä.                                                     deksi tulee siis 6 metriä.
3296: 
3297:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
3298: 
3299:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
3300:                                       1986 vp. -     KK n:o 392                                       3
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 
3305:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3306: 
3307:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt de anvisningar för vai av tvärsektion
3308: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       som infördes år 1985 skali en väg då den
3309: 1914 av den 7 november 1986 tili vederbörande        förbättras göras minst 6 meter bred.
3310: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
3311: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-           Då en enskild väg ändras tili en alimän väg
3312: nade spörsmål nr 392:                                förutsätts att dess körbana är 4,0-6,0 m bred.
3313:                                                      Därmed kan även vägar elier vägsträckor, vilkas
3314:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        nuvarande körbana är ca 4,0 meter bred tas i
3315:        att öka bredden på nya och grundligt          bruk som bygdevägar. En sådan lösning kommer
3316:        reparerade bygdevägar från 4 meter tili 5     dock i fråga endast då trafikmängden på vägen är
3317:        meter?                                        mycket liten och vägen är belägen i en tiliräckligt
3318:                                                      lätt, öppen terräng med goda siktförhållanden på
3319:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      en avsevärd del av vägen.
3320: anföra följande:
3321:   Våra alimänna vägar omfattade i början av             Smala bygdevägar repareras grundligt och
3322: innevarande år 76 061 km. Bygdevägarnas andel        breddas samtidigt enligt trafikbehoven och i den
3323: härav var 35 158 km. De alimänna vägarna hade        mån de tili buds stående anslagen tiliåter detta. I
3324: en bredd under 5 meter på en sträcka av 5 723        enlighet med de ovan nämnda nya anvisningarna
3325: km (7, 5 % ). Därav utgjorde ca 5 000 km bygde-      blir bredden på de bygdevägar som förbättrats på
3326: vägar med liten trafik.                              detta sätt således 6 meter.
3327: 
3328:      Helsingfors den 2 december 1986
3329: 
3330:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
3331:                                                1986 vp.
3332: 
3333: Kirjallinen kysymys n:o 393
3334: 
3335: 
3336: 
3337: 
3338:                                    Miettinen ym.: Valtion varoista maksettavien todistelukustannusten
3339:                                      korvausmäärien korottamisesta
3340: 
3341: 
3342:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3343: 
3344:    Valtion varoista maksettavista todistelukustan-    lukustannuksista annetussa asetuksessa säädettyjä
3345: nuksista annetun lain mukaan tuomioistuimeen          korvausmääriä, sillä kustannukset jäävät yleensä
3346: saapuneella todistajalla, asianomistajalla ja hänen   yksityisen asianosaisen maksettavaksi. Kun val-
3347: laillisella edustajallaan sekä heidän saattajallaan   tion varoista maksettavaa päivärahan markkamää-
3348: on eräin edellytyksin oikeus saada valtion varoista   rää ei ole vuoden 1982 eikä taloudellisen mene-
3349: kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toi-    tyksen enimmäismäärää vuoden 1980 jälkeen
3350: meentulokustannuksistaan sekä heille aiheutu-         lainkaan tarkastettu, on valtion varoista ja yksi-
3351: neista taloudellisista menetyksistä. Toimeentulo-     tyisen asianosaisen varoista maksettavien korvaus-
3352: kustannusten korvauksena suoritetaan päivärahaa       ten markkamääräinen ero koko ajan jatkuvasti
3353: ja majoittumiskorvausta. Korvauksena taloudelli-      kasvanut.
3354: sesta menetyksestä suoritetaan lain mukaan enin-         Etenkin taloudellisesta menetyksestä suoritet-
3355: tään määrä, minkä korvaukseen oikeutettu osoit-       tavan korvauksen enimmäismäärä, 120 markkaa
3356: taa uskottavasti menettävänsä.                        vuorokaudelta, on osoittautunut täysin riittämät-
3357:    Tarkemmat määräykset valtion varoista mak-         tömäksi. Enimmäismäärän puitteissa ei kyetä kor-
3358: settavista todistelukustannuksista on annettu ase-    vaamaan todistajalle todellisuudessa taloudellise-
3359: tuksessa. Asetuksen mukaan päivärahan maara           na menetyksenä aiheutunutta ansio- tai muun
3360: matkavuorokaudelta on, jos matka sen aikana           tulon menettämistä eikä sijaiselle tahi kodin- tai
3361: kestää,                                               lastenhoitajalle suoritettua palkkaa tai muuta
3362:    enintään 6 tuntia, 27 markkaa,                     aineellista menetystä, joka korvaukseen oikeute-
3363:    yli 6 ja enintään 12 tuntia, 40 markkaa tai        tulle on aiheutunut tuomioistuimeen saapumi-
3364:                                                       sesta, vaan todistajalle syntyy taloudellisia mene-
3365:    yli 12 ja enintään 24 tuntia, 55 markkaa.
3366:                                                       tyksiä, jotka jäävät korvaamatta.
3367:    Taloudellisena menetyksenä korvataan ansio-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3368: tai muun tulon menettäminen, aiheellisesti sijai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3369: selle tahi kodin- tai lastenhoitajalle suoritettu
3370:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3371: palkka tai muu aineellinen menetys, joka kor-
3372:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3373: vaukseen oikeutetulle on aiheutunut tuomiois-
3374: tuimeen saapumisesta. Taloudellisesta menetyk-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3375: sestä suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on              siin valtion varoista maksettavista todiste-
3376: kuitenkin 120 markkaa vuorokaudelta.                         lukustannuksista annetussa asetuksessa
3377:    Todistajanaolo on kansalaisvelvollisuus. Jokai-           säädettyjen päivärahan markkamäärien
3378: nen on velvollinen saapuroaan tuomioistuimeen                sekä taloudellisesta menetyksestä suoritet-
3379: ja eräin poikkeuksin todistamaan asiassa. Siviili-           tavan korvauksen enimmäismäärien ko-
3380:  oikeudellisissa riita-asioissa ei pääsääntöisesti           rottamiseksi niin, ettei todistelu tosiasias-
3381: noudateta valtion varoista maksettavista todiste-            sa tapahdu todistajan kustannuksella?
3382: 
3383:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1986
3384: 
3385:           Mauri Miettinen                Sampsa Aaltio                   Kaarina Dromberg
3386:           Elsi Hetemäki-Olander          Liisa Hilpelä                   Tapio Holvitie
3387:           Lauri Impiö                    Aila Jokinen                    Riitta Jouppila
3388:           Tuure Junnila                  Heikki Järvenpää                Ilkka Kanerva
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 270034Q
3393: 2                                 1986 vp. -   KK n:o 393
3394: 
3395:     Juho Koivisto                  Lea Kärhä                     Matti Lahtinen
3396:     Ritva Laurila                  Anna-Kaarina Louvo            Saara Mikkola
3397:     Erkki Moisander                Pentti Mäki-Hakola            Helena Pesola
3398:     Tuulikki Petäjäniemi           Sirpa Pietikäinen             Toivo T. Pohjala
3399:     Aino Pohjanoksa                Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski
3400:     Pertti Salolainen              Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen
3401:     Ilkka Suominen                 Jouni ]. Särkijärvi           Martti Tiuri
3402:     Eeva Turunen                   Riitta Uosukainen             Sakari Valli
3403:     Tauno Valo                     Päivi Varpasuo                Iiro Viinanen
3404:                  Matti Viljanen                          Ben Zyskowicz
3405:                                         1986 vp. -- RJ( n:o 393                                          3
3406: 
3407: 
3408: 
3409: 
3410:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3411: 
3412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           neuvotteluissa on sovittu siitä, että asetuksen
3413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nykyisestä kiinteään, porrastettuun päivärahan
3414: olette 7 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn kir-         määrään perustuvasta järjestelmästä luovuttaisiin
3415: jeenne n:o 1915 ohella toimittanut valtioneuvos-        ja että päivärahan määrä kytkettäisiin valtion
3416: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       virkamiehille maksettaviin päivärahoihin. Jos vir-
3417: edustaja Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kamatka kestäisi yli 8 tuntia, päivärahan määrä
3418: sesta kysymyksestä n:o 393:                             matkavuorokaudelta olisi kokopäivärahan suurui-
3419:                                                         nen, muissa tapauksissa osapäivärahan suurui-
3420:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         nen. Päivärahan enimmäismäärä nousisi voimassa
3421:         siin valtion varoista maksettavista todiste-    olevan virkaehtosopimuksen mukaan täten 55
3422:         lukustannuksista annetussa asetuksessa          markasta 123 markkaan. Järjestelmällä olisi lisäk-
3423:         säädettyjen päivärahan markkamäärien            si se etu, että päivärahan määrää ei erikseen
3424:         sekä taloudellisesta menetyksestä suoritet-     tarvitse tarkistaa yleisen kustannustason muuttu-
3425:         tavan korvauksen enimmäismäärien ko-            essa.
3426:         rottamiseksi niin, ettei todistelu tosiasias-      Taloudellisesta menetyksestä suoritettavan kor-
3427:         sa tapahdu todistajan kustannuksella?           vauksen enimmäismäärä on muutettu viimeksi
3428:                                                         vuonna 1980. Tarkoituksena on indeksikorotuk-
3429:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sin tarkistaa korvauksen enimmäismäärä ottaen
3430: ti seuraavaa:                                           vuosi 1980 lähtökohtatasoksi.
3431:    Hallituksen tiedossa on, että valtion varoista          Valtion varoista maksettavista todistelukustan-
3432: maksettavista todistelukustannuksista annetun           nuksista annetun asetuksen muuttamisen yhtey-
3433: asetuksen (813/72) mukaan maksettavat päivära-          dessä on tarkoitus muuttaa myös korvauksen
3434: han ja taloudellisesta menetyksestä suoritettavan       suorittamisesta toisesta pohjoismaasta Suomen
3435: korvauksen määrät ovat nykyisin riittämättömät.         tuomioistuimeen kutsutulle henkilölle annettua
3436: Oikeusministeriössä onkin tämän vuoksi ryhdytty         asetusta (715/82) samoja periaatteita noudat-
3437: toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.                    taen, kuitenkin niin, että päivärahan määrä olisi,
3438:    Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityk-        jos matka kestää yli 8 tuntia, valtion virkamiehil-
3439: sessä on momentille 25.45.22 (eräät oikeuden-           le maksettava kokopäiväraha kaksi ja puolikertai-
3440: hoitomenot) ehdotettu lisäystä lähinnä todista-         sena.
3441: jainpalkkioiden korotusta varten. Oikeusministe-           Edellä mainitut asetukset on tarkoitus antaa
3442: riön ja valtiovarainministeriön välisissä alustavissa   vuoden 1987 alkupuolella.
3443: 
3444:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
3445: 
3446:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
3447: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 393
3448: 
3449: 
3450: 
3451: 
3452:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3453: 
3454:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningens nuvarande system, som är baserat på ett
3455: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          fast, graderat dagtraktamente, skali slopas och
3456: nr 1915 av den 7 november 1986 tili vederböran-        dagtraktamentets belopp förbindas med de dag-
3457: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           traktamenten som utbetalas åt statstjänstemän.
3458: följande, av riksdagsman Miettinen m.fl. under-        Om en tjänsteresa varar över 8 timmar, skali
3459: tecknade spörsmål nr 393:                              dagtraktamentets belopp per resedygn vara lika
3460:                                                        stort som ett heldagstraktamente, i annat fali lika
3461:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         stort som ett halvdagstraktamente. Dagtrakta-
3462:         att höja beloppet av de dagtraktamenten        mentes maximibelopp stiger sålunda enligt gäl-
3463:         och de maximibelopp för ersättning av          lande tjänstekoliektivavtal från 55 mark tili 123
3464:         ekonomisk förlust som stadgas i förord-        mark. Systemet har dessutom den fördelen att
3465:         ningen om bestridande av bevisnings-           dagtraktamentets belopp inte behöver särskilt
3466:         kostnader med statens medel, så att be-        justeras, när den alimänna kostnadsnivån ändras.
3467:         visningen inte i själva verket sker på
3468:         vittnets bekostnad?                               Maximibeloppet för ersättning för ekonomisk
3469:                                                        förlust har senast ändrats 1980. A vsikten är att
3470:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt         genom indexförhöjningar justera maximibe-
3471: följande:                                              loppet för ersättningarna med utgångspunkt från
3472:                                                        1980.
3473:    Regeringen är medveten om att dagtraktamen-
3474: tena och ersättningarna för ekonomisk förlust             Det är meningen att i samband med änd-
3475: enligt förordningen om bestridande av bevis-           ringen av förordningen om bestridande av bevis-
3476: ningskostnader med statens me del (813 172) är         ningskostnader med statens medel också förord-
3477: otiliräckliga i dagens läge. Justitieministeriet har   ningen angående ändring av förordningen om
3478: därför vidtagit åtgärder för att korrigera situa-      utgivande av ersättning tili den som inkaliats tili
3479: tionen.                                                finsk domstol från annat nordiskt land (715/82)
3480:    Det har föreslagits att i moment 25.45.22           skali ändras enligt samma principer, dock så att
3481: (särskilda rättsvårdsutgifter) i statsförslaget för    dagtraktamentets belopp, om resan varar längre
3482: 1987 skali införas ett tiliägg, närmast avsett för     än 8 timmar, skali vara två och en halv gånger
3483: höjning av vittnesarvodena. Justitieministeriet        heldagstraktamentet för statstjänstemän.
3484: och finansministeriet har i sina preliminära             Dessa förordningar avses träda i kraft i början
3485: förhandlingar kommit överens om att förord-            av 1987.
3486: 
3487:       Helsingfors den 6 januari 1987
3488: 
3489:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
3490:                                                 1986 vp.
3491: 
3492: Kirjallinen kysymys n:o 394
3493: 
3494: 
3495: 
3496: 
3497:                                    Jouppila ym.: Äitiysloman ajalta kertyvän lomaoikeuden korvaami-
3498:                                       sesta työntekijälle julkisista varoista maksettavana korvauksena
3499: 
3500: 
3501:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3502: 
3503:    Välillisten työvoimakustannusten osuus aktiivi-        Yrittäjän kannalta kohtuuttomuus korostuu
3504: selta työajalta maksetuista palkoista on noussut ja    sen vuoksi, että hän joutuu samanaikaisesti kus-
3505: ne ovatkin muodostaneet vakavan esteen työlli-         tantamaan samat edut sijaiseksi otetulle työnteki-
3506: syyden parantamiselle.                                 jälle. Tällaisen rasitteen asettamista ainakaan ko-
3507:                                                        konaisuudessaan yrittäjän kannettavaksi ei voida
3508:    Tällä hetkellä pienet yritykset ovat lähes ainoi-   pitää perusteltuna.
3509: ta, joilla näyttää olevan mahdollisuuksia lisätyöl-
3510:                                                           Selvää on, että edellä mainitut kustannusteki-
3511: listämiseen. Kuitenkin välillisten työvoimakus-
3512:                                                        jät ja muut ongelmat vähentävät yrittäjien haluk-
3513: tannusten vaikutus on tuntuvin juuri pienissä          kuutta nuorten naistyöntekijöiden työllistämi-
3514: yrityksissä.                                           seen, mikä luonnollisesti merkitsee viimeksi mai-
3515:   Pienet naistyövoimaa työllistävät yritykset ko-      nittujen työttömyyden lisääntymistä.
3516: kevat lisäesteenä työllistämiselle synnytyslomasta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3517: työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Nainen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3518: työnhakijana on epäedullisessa asemassa.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3519:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3520:    Vuosilomalain 5 §:n 5 kohdan mukaan vuosi-
3521: loman pituutta määrättäessä työssäolopäivien ve-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3522: roisina otetaan huomioon työsopimuslaissa sääde-              ryhtyä, että äitiysloman ajalta kertyvä
3523: tystä synnytyslomasta johtuva poissaolo. Synny-               lomaoikeus korvattaisiin lomaan oikeute-
3524: tysloman pidentyessä ja vuosiloman pituuden                   tulle äitiysrahan yhteydessä taikka muus-
3525: lisäännyttyä voi yrittäjä joutua maksamaan yli                sa muodossa julkisista varoista maksetta-
3526: kuukauden palkkasummaa vastaavan vuosiloma-                   valla korvauksella, joka ei nykyisellä ta-
3527: palkan tai lomakorvauksen ilman vastaavaa työ-                valla kohdistuisi rasitteena työllistävään
3528: suoritusta.                                                   yritykseen?
3529: 
3530:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
3531: 
3532:           Riitta Jouppila              Helena Pesola                   Helge Saarikoski
3533:           Elisabeth Rehn               Ole Wasz-Höckert                Saara Mikkola
3534:           Matti Lahtinen               Riitta Uosukainen               Impi Muroma
3535:           Esko Almgren                 Juho Koivisto                   Iiro Viinanen
3536:           Pirkko Ikonen                Eva-Riitta Siitonen             Kimmo Sasi
3537:           Ben Zyskowicz                Sakari Valli                    Sirkka-Liisa Anttila
3538:           Lea Kärhä                    Eeva Turunen                    Matti Viljanen
3539:           Tauno Valo                   Taisto Tähkämaa                 Jukka Vihriälä
3540:                       Tellervo Nousiainen                       Aapo Saari
3541: 
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 261255Y
3546: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 394
3547: 
3548: 
3549: 
3550: 
3551:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3552: 
3553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         omista lähtökohdistaan ilman automaattlSla sl-
3554: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhemies,          donnaisuuksia muihin etuuslajeihin.
3555: olette 11 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn                Työntekijän kannalta vuosiloman kertyminen
3556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            puheena olevilta 1omilta merkitsee tosiasiassa
3557: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       noin yhden paikallisen kuukauden saamista lap-
3558: taja Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        sen hoitamista varten. On itsestään selvää, ettei
3559: kysymyksestä n:o 394:                                   tätä etuutta voida ottaa työntekijäitä pois kom-
3560:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          pensoimatta sitä jollakin vastaavalla etuudella.
3561:         ryhtyä, että äitiysloman ajalta kertyvä         Yhtenä kompensaatiomahdollisuutena olisi van-
3562:         lomaoikeus korvattaisiin lomaan oikeute-        hempainloman ja vanhempainrahakauden piden-
3563:         tulle äitiysrahan yhteydessä taikka muus-       täminen ajalla, joka vastaa työntekijän vuosilo-
3564:         sa muodossa julkisista varoista maksetta-       makertymisen rajoittamista esimerkiksi siten, että
3565:         valla korvauksella, joka ei nykyisellä ta-      sitä kertyisi kohtuulliselta sairauslomaan rinnas-
3566:         valla kohdistuisi rasitteena työllistävään      tettavalta ajalta.
3567:         yritykseen?                                        Tällä hetkellä vastuu työvoiman uudistamisesta
3568:                                                         kohdistuu valikoidusti yksittäisiin työnantajiin ja
3569:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pääasiassa naisia työllistäviin työnantajiin, olivat-
3570: ti seuraavaa:                                           pa nämä sitten suuria tai pieniä. Lapsen synty-
3571:    Vuosilomalain 3 §:n mukaan vuosilomaa mää-           mästä aiheutuvia kustannuksia ja vaikeuksia
3572: rättäessä työssäolopäivien veroisina päivinä pide-      työnantajalle ei ole voitu tasata pelkästään sillä,
3573: tään mm. niitä päiviä, jotka työntekijä on työso-       että lapsen hoitoon liittyviä poissaolo-oikeuksia
3574: pimuslain mukaan oikeutettu äitiys-, isyys- tai         on viime vuosina laajennettu koskemaan myöskin
3575: vanhempainlomaan. Näiden lomien ajalta työn-            lasten isiä.
3576: tekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
3577: mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, jonka        kaan työntekijän lapsen syntymästä työnantajalle
3578: tarkoituksena on turvata vanhempien toimeentu-          aiheutuvien kustannusten tasaaminen työnanta-
3579: lo, lähinnä välittömän työansion menetyksen             jien kesken vaikuttaisi merkittävästi sukupuolten
3580: osalta, puheena olevien lomien aikana.                  välistä tasa-arvoa lisäävästi yhteiskunnassa. Sosi-
3581:    Äitiys-, isyys- ja vanhempainloman pidentymi-        aali- ja terveysministeriö tuleekin selvittämään,
3582: nen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ai-             voitaisiinko eri työnantajien kesken tasata lasten
3583: kana on herättänyt kysymyksen, olisiko vuosilo-         syntymisestä työnantajille aiheutuvia kustannuk-
3584: man kertymistä näiden lomien ajalta rajoitettava.       sia. Selvityksen yhtenä osana tulee olemaan vaih-
3585: Erityisesti työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat eri   toehtoisten keinojen etsiminen yhdessä työmark-
3586: yhteyksissä kiinnittäneet huomiota siihen, että         kinajärjestöjen kanssa puheena olevan rasituksen
3587: vuosilomaetuuksien tasoa olisi voitava tarkastella      tasaamiseksi yritysten kesken.
3588: 
3589:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
3590: 
3591:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3592:                                       1986 vp. -      KK n:o 394                                      3
3593: 
3594: 
3595: 
3596: 
3597:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3598: 
3599:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utan automatiska bindningar tili andra slag av
3600: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förmåner.
3601: den 11 november 1986 tili vederbörande medlem            Från arbetstagarens synpunkt innebär den se-
3602: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mester som intjänas under de nämnda ledighe-
3603: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade          terna i själva verket erhåliande av ungefär en
3604: spörsmål nr 394:                                      månad med lön för att sköta barnet. Det är
3605:                                                       självklart att denna förmån inte kan tas ifrån
3606:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       arbetstagaren utan att den kompenseras med
3607:        för att den semesterrätt som uppkommer         någon motsvarande förmån. En kompensations-
3608:        under moderskapsledigheten skulie ersät-       möjlighet skulie vara att förlänga föräldraledig-
3609:        tas ur alimänna medel, i samband med           heten och den period då föräldrapenning betalas
3610:        moderskapspenningen tili den semester-         med en tid som motsvarar begränsningen av den
3611:        berättigade elier i någon annan form, så       intjänade semestern, t.ex. så att denna tid skulie
3612:        att den inte på samma sätt som nu skulie       hopräknas under en skälig tidsperiod som kunde
3613:        innebära en belastning för det sysselsät-      jämstälias med sjukledighet.
3614:        tande företaget?                                  För närvarande vilar ansvaret för förnyandet av
3615:                                                       arbetskraften selektivt på enskilda arbetsgivare
3616:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och i huvudsak på arbetsgivare som sysselsätter
3617: anföra följande:                                      kvinnor, dessa arbetsgivare må sedan vara stora
3618:                                                       elier små. De kostnader och problem som ett
3619:    Enligt 3 § semesterlagen skali vid faststäliande   barns födelse innebär för arbetsgivaren har inte
3620: av semester bl.a. de dagar, då arbetstagaren          kunnat utjämnas bara därigenom att rätten att
3621: enligt lagen om arbetsavtal är berättigad tili        vara frånvarande för vård av barn under de
3622: moderskaps-, faderskaps- elier föräldraledighet,      senaste åren har utvidgats tili att gälia också
3623: anses likstälida med arbetsdagar. För dessa ledig-    barnens fäder.
3624: heter är arbetstagaren berättigad att få mo-             Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
3625: derskaps-, faderskaps- elier föräldrapenning i        fattning skulie en utjämning arbetsgivarna emel-
3626: enlighet med sjukförsäkringslagen och syftet är       lan av de kostnader som åsamkas arbetsgivaren
3627: att, närmast tili den del föräldrarna direkt          då en arbetstagare får barn, i betydande grad
3628: förlorar förvärvsinkomst, trygga deras utkomst        medverka tili en ökad jämlikhet melian könen i
3629: under ledigheten.                                     vårt samhälie. Social- och hälsovårdsministeriet
3630:    Då moderskaps-, faderskaps- och föräldraledig-     kommer också att utreda om man olika arbetsgi-
3631: heterna under de senaste tio åren har blivit          vare emelian kunde utjämna de kostnader som
3632: längre, har frågan väckts om den intjänade            barnafödslar medför för arbetsgivarna. En del av
3633: semestern för dessa ledigheter borde begränsas.       denna utredning kommer också att utgöras av
3634: Särskilt arbetstagar- och företagarorganisationer-    försök att tilisammans med arbetsmarknadsorga-
3635: na har i olika sammanhang fäst uppmärksamhe-          nisationerna finna alternativa metoder för ut-
3636: ten vid att nivån på semesterförmånerna borde         jämnande av ifrågavarande belastning företagen
3637: kunna granskas från sina egna utgångspunkter          emellan.
3638: 
3639:      Helsingfors den 11 december 1986
3640: 
3641:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3642:                                                  1986 vp.
3643: 
3644: Kirjallinen kysymys n:o 395
3645: 
3646: 
3647: 
3648: 
3649:                                     Varpasuo ym.: Valtion hankintakeskuksen toiminnan laajentumi-
3650:                                       sesta
3651: 
3652: 
3653:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3654: 
3655:    Valtion hankintakeskuksen tehtäväksi on sitä         hallintokustannuksia jää valtion veronmaksajain
3656: koskevan lain (265/41) mukaan annettu valvoa ja         niskoille. Valtion keskitetty myyntitoiminta ka-
3657: k:eskitetysti hoitaa yhteistoiminnassa valtion viras-   ventaa paikallisten liikkeiden toimintaedellytyk-
3658: tojen ja laitosten kanssa niiden tavaranhankintoja      siä ja sitä kautta vaikuttaa siellä heikentävästi
3659: ja edistää hankintojen taloudellista hoitoa. Han-       mm. työllisyyteen.
3660: kintakeskuksen toiminnan lähtökohtana onkin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3661: Jllut hoitaa keskitetysti valtion hankintoja. Tästä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3662: huolimatta se on ulottanut toimintansa laajasti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3663: myös kuntien, kuntainliittojen ja eräiden mui-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3664: denkin yhteisöjen hankintoihin. Näille ulkopuo-
3665: lisille tapahtuvan myynnin osuus on jatkuvasti                    Onko Hallitus tietoinen, että Valtion
3666: k:asvanut. Vuonna 1964 se oli noin 10 % hankin-                hankintakeskus on lain säännösten vastai-
3667: takeskuksen liikevaihdosta, vuonna 1975 vastaa-                sesti ulottanut toimintansa muuallekin
3668: v-asti yli 17 %, vuonna 1976 noin 20 % ja                      kuin valtion virastojen ja laitosten han-
3669: vuonna 1985 jo lähes 26 % liikevaihdosta.                      kintoihin, ja jos on,
3670:    Elinkeinoelämän taholla koetaan Valtion han-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3671: k:intakeskuksen ulkopuolisille tapahtuvan myyn-                ryhtyä Valtion hankintakeskuksen toi-
3672: mn järkyttävän kilpailuolosuhteita. Toiminnan                  minnan saattamiseksi oikeille raiteille?
3673: 
3674:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
3675: 
3676:           Päivi Varpasuo                   Sakari Valli                   Pirjo Rusanen
3677:           Esko Almgren                     Matti Viljanen                 Tauno Valo
3678:           Ulla Puolanne                    Kimmo Sasi                    Juho Koivisto
3679:           Eeva Turunen                     Liisa Hilpelä                  Lea Kärhä
3680:                       Matti Lahtinen                             Heikki Järvenpää
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685: 261303A
3686: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 395
3687: 
3688: 
3689: 
3690: 
3691:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3692: 
3693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laitoksia. Kuluneiden 45 vuoden aikana tilann
3694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on olennaisesti muuttunut. Useat aiemmin vaJ
3695: olette 11 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           tion toimesta hoidetut palvelut kuuluvat n)
3696: kirjeenne n:o 1926 ohella toimittanut valtioneu-      kunnallisten laitosten tehtäviin. Valtion läänir
3697: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     sairaaloiden tilalle ovat tulleet kuntainliittoje
3698: sanedustaja Varpasuon ym. kirjallisen kysymyk-        keskussairaalat ja entiset valtion oppikoulut OVf
3699: sen n:o 395, jossa tiedustellaan:                     nyt osa kunnallista peruskoulua. Valtaosa terve)
3700:                                                       denhoidon, huoltotoimen ja perus- sekä amma1
3701:           Onko Hallitus tietoinen, että Valtion       tiopetuksen laitoksista on kuntien ja kuntainlii1
3702:        hankintakeskus on lain säännösten vastai-      tojen hallinnassa. Valtio osallistuu niiden toimir
3703:        sesti ulottanut toimintansa muuallekin         nan ylläpitoon rahoitusvastuun kantajana.
3704:        kuin valtion virastojen ja laitosten han-
3705:        kintoihin, ja jos on,                             Valtionosuutta tai valtionavustusta saavat kur
3706:                                                       tien ja kuntainliittojen laitokset tulivat Valtio
3707:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3708:                                                       hankintakeskuksen asiakkaiksi jo varhain 194C
3709:        ryhtyä Valtion hankintakeskuksen toi-
3710:                                                       luvulla. Hankintakeskuksen hankintapalveluje
3711:        minnan saattamiseksi oikeille raiteille?
3712:                                                       käyttö on vuosikymmenten kuluessa muodostu
3713:                                                       nut vakiintuneeksi käytännöksi. Samalla kun va:
3714:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-           tionosuutta saavien laitosten merkitys ja asem
3715: nioittaen seuraavaa:                                  julkisessa hallinnossa on kasvanut, on niide
3716:    Valtion hankintakeskuksen toimesta valtion-        suhteellinen osuus hankintakeskuksen kautta t~
3717: osuutta saaville laitoksille tapahtuvasta myynnistä   pahtuvista tavarantoimituksista myös kasvanU1
3718: on useasti ja eri yhteyksissä annettu selvityksiä     Tämä kasvu on painottunut viimeisten noin 2
3719: eduskunnalle, viimeksi vuonna 1977. Yleisesti         vuoden ajalle, jolloin on suoritettu laajat terve)
3720: omaksutun vakiintuneen tulkinnan mukaan               denhuolto- ja koulutusjärjestelmien uudistukse1
3721: VHK:n kyseistä toimintaa ei katsota valtion han-         Valtionosuutta saavilla kuntien ja kuntainlii1
3722: kintakeskuksesta v. 1941 annetun lain (265/41)        tojen laitoksilla ei ole minkäänlaista valtionosm.:
3723: vastaiseksi. Lain sanamuoto ei sisällä säännöksiä,    den saamiseen liittyvää velvoitetta käyttää Va
3724: jotka estäisivät päätoimintaa tukevia ja valtion      tion hankintakeskuksen palveluja. Aloite tavaro
3725: yleiselle hankintatoimene etua tuottavia tehtäviä.    den ostamiseen hankintakeskuksen välityksell
3726: Lakitekstissä mainitsemattomia, hankintakeskuk-       on aina tullut kunnallisten laitosten taholt~
3727: sen nykyisin hoitamia, sen päätoimintaa tukevia       Syynä hankintakeskuksen palvelujen kysyntää
3728: ja valtiontalouden kannalta tarkoituksenmukaisia      on ennen muuta tosiseikka, että hankintakesku1
3729: toimintoja ovat, paitsi tavaroiden välittäminen       sen tarjoamia ostajan näkökohdista lähteviä har
3730: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuutta saaville   kintapalveluja ei kunnallissektorille tarjoa m
3731: laitoksille, myös valtion laitosten tarvitsemien      kään muu taho maassamme. VHK:ta on käytett
3732: erikoistavaroiden ostaminen niiden toimeksian-        erityisesti perustettavien tai laajennettavien la
3733: nosta, projektiluontoiset toiminnot kuten valtion     tosten tarvitseman irtaimiston perushankintoj
3734: äitiysavustusmääräerän pakkaaminen ja jakelu,         suoritettaessa. Antamalla hankintoihin liittyv~
3735: tavaroiden hankkiminen Suomen kehitysavun             kaupalliset tehtävät hankintakeskukselle kunt
3736: tarpeita varten ja toimittaminen kohdemaihin          tai kuntainliitto on monessa tapauksessa välttyn)
3737: sekä tavaroiden vuokraamisen järjestäminen.           oman hankintaelimen perustamiselta. Valtio
3738: Vuonna 1974 annetussa asetuksessa valtion han-        hankintakeskuksen palvelujen hyväksikäyttö me1
3739: kintakeskuksesta (741174) tehtävänasettelua on-       kitsee siten kunnille säästöjä hankintahinnoissa j
3740: kin täydennetty lisäämällä siihen hankintojen         hallintokustannuksissa ja vahvistaa kunnallissd
3741: taloudellisen hoidon edistäminen.                     torin asemaa suhteessa erikoistavaroiden toimitt<
3742:    Valtion hankintakeskus perustettiin vuonna         jina oleviin harvalukuisiin ja pitkälle erikoistt
3743: 1941. Tuolloin ei juuri ollut kuntien ja kuntain-     neisiin yrityksiin. Valtionosuussektorin ostot edi~
3744: liittojen hallinnassa valtion tuella rahoitettuja     tävät siirtymistä pitkiin hankintasarjoihin. Va
3745:                                        1986 vp. -      KK n:o 395                                       3
3746: 
3747: tionosuussektorin ostot hankintakeskukselta tu-        nuksista välitysmyyntinsä kulut, jotka vuodelta
3748: kevat usein samalla kotimaista tuotantoa.              1985 olivat 1,14 % liikevaihdosta. Varastotoimi-
3749:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuutta saa-     tustensa osalta hankintakeskus hinnoittelee myy-
3750: vat laitokset ostavat hankintakeskuksen välityk-       mänsä tavarat toiminnasta aiheutuvia kustannuk-
3751: sellä tarvitsemiaan erikoistavaroita, kuten sairaan-   sia vastaavasti. Hankintakeskuksen toimintaa ei
3752: hoidon tutkimuslaitteita ja -välineitä, sairaalaka-    ole tarvinnut tukea verovaroin, vaan laitos on
3753: lusteita, potilastarvikkeita, työstökoneita, opetus-   aina kuulunut niihin valtion liikelaitoksiin, joi-
3754: välineitä ja koulutarvikkeita. Nämä ovat pääosin       den osalta valtion tilinpäätökseen on voitu mer-
3755: tavaroita, joita paikalliset vähittäisliikkeet eivät   kitä positiivinen käyttötulos.
3756: yleensä pidä varastossaan tai muutoin säännölli-          Valtion hankintakeskuksen toimintaa on vii-
3757: sesti välitä. Elintarvikkeita ja muita päivittäista-   meksi selvittänyt tämän vuoden huhtikuussa
3758: varoita kuntien ja kuntainliittojen laitokset sen      mietintönsä jättänyt materiaalihallintotoimikun-
3759: sijaan eivät yleensä tilaa hankintakeskukselta,        ta (Komiteanmietintö 1986: 17). Toimikunta kat-
3760: vaan niiden tärkeimpinä toimittajina ovat eri          soi, että Valtion hankintakeskuksen toiminnan
3761: tukkukaupparyhmien alueelliset suurkuluttaja-          tehokkuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi
3762: palvelut.                                              tulisi kilpailutilanteessa tapahtuvaa myyntiä val-
3763:    Valtion hankintakeskuksen toiminnan välilli-        tionapusektorille edelleen jatkaa. Kuntasektorille
3764: nen vaikutus ulottuu kylläkin myös sen omien           tapahtuva myynti lisää VHK:n toiminnan tehok-
3765: tavarantoimitusten ulkopuolelle, sillä silloinkin      kuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankinta-
3766: kun tavara hankitaan ilman hankintakeskuksen           menettelytoimikunta katsoi (Komiteanmietintö
3767: myötävaikutusta, kuntien ja kuntainliittojen os-       198 5:2 5), että valtionosuushankinnoissa voidaan
3768: tajat vertaavat heille tarjottuja hintoja hankinta-    Valtion hankintakeskuksen palveluja käyttää
3769: keskuksen hintatasoon. Valtion hankintakeskus          edelleen yhtenä vaihtoehtoisena toimittajana.
3770: toimii siten varsin merkittävästi julkisten hankin-    Toiminnan tulee perustua kuntien ja kuntainliit-
3771: tojen hintajohtajana. Jos kuntien laitoksilla ei       tojen puolelta vapaaehtoisuuteen.
3772: olisi oikeutta käyttää hankintakeskuksen palvelu-         Laki valtion hankintakeskuksesta on vanhin
3773: ja, seurauksena varsin todennäköisesti olisi kun-      voimassa oleva valtion viraston tai laitoksen pui-
3774: nallisten hankintojen hintatason kohoaminen,           telaki. Se ei enää kaikilta osin vastaa valtionhal-
3775: mikä puolestaan aiheuttaisi paineita sekä valtion-     linnon ja valtiontalouden nykyisiä tarpeita, vaan
3776: osuuksien lisäämiseen että veroäyrien korottami-       on ilmeisen puutteellinen paitsi hankintakeskuk-
3777: seen.                                                  sen tehtävänasettelun myös taloudellisten tavoit-
3778:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty väite, että     teiden määrittämisen ja seurannan osalta.
3779: "toiminnan hallintokustannuksia jää valtion ve-        Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena
3780: ronmaksajain niskoille'', on myös perusteeton ja       onkin vuoden 1987 aikana valmistella esitys uu-
3781: virheellinen. Valtion hankintakeskus toimii liike-     deksi laiksi valtion hankintakeskuksesta. Uudessa
3782: periaattein ja kattaa suurostajana saamistaan kes-     laissa tulisi selventää VHK:n asemaa suhteessa
3783: kitettyyn ostotoimintaan perustuvista lisäalen-        kunnalliseen sektoriin.
3784: 
3785:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
3786: 
3787:                                                                                 Ministeri jermu Laine
3788: 4                                     1986 vp. -- FJ< n:o 395
3789: 
3790: 
3791: 
3792: 
3793:                                Till Riksdagens Herr Talman
3794: 
3795:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           nom att främjandet av en ekonomisk skötsel av
3796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        anskaffningarna fogats till förordningeno
3797: 1926 av den 11 november 1986 till vederbörande           Statens upphandlingscentral grundades år
3798: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    1941. Vid den tidpunkten hade kommunerna
3799: av riksdagsledamot Varpasuo moflo underteckna-        och kommunalförbunden i sin förvaltning endast
3800: de spörsmål nr 395:        '                          ett fåtal sådana inrättningar som finansierades
3801:                                                       med statens stödo Under de 45 år som förflutit
3802:           Är Regeringen medveten om, att sta-         har situationen väsentligt förändratso En stor del
3803:        tens upphandlingscentral i strid mot la-       av den service som förut ombesörjdes av staten
3804:        gens stadganden utsträckt sin verksamhet       ankommer nu på de kommunala inrättningarnao
3805:        också till andra anskaffningar än sådana       I stället för statens länssjukhus har kommit
3806:        som gäller statens ämbetsverk och inrätt-      kommunalförbundens centralsjukhus och de tidi-
3807:        ningar, och, om så är fallet,                  gare statliga läroverken är nu en del av den
3808:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommunala grundskolano Den övervägande de-
3809:        för att styra in statens upphandlingscen-      len av inrättningarna inom hälsovården, vårdvä-
3810:        trals verksamhet på rätta spår?                sendet samt grund- och yrkesutbildningen inne-
3811:                                                       has av kommunerna och kommunalförbundeno
3812:                                                       Staten deltar i upprätthållandet av deras verk-
3813:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       samhet som bärare av finansieringsansvareto
3814: anföra följande:                                         De av kommunernas och kommunalförbun-
3815:     Om den försäljning som sker genom statens         dens inrättningar som erhåller statsandel eller
3816: upphandlingscentral till inrättningar som erhåller    statsunderstöd blev statens upphandlingscentrals
3817: statsandel har vid flera tillfällen och i olika       kunder redan tidigt på 1940-taleto Utnyttjandet
3818: sammanhang lämnats redogörelser till riksdagen,       av upphandlingscentralens anskaffningsservice
3819: senast år 1977 0 Enligt den allmänna tolkning         har under årtiodenas förlopp utformat sig till
3820: som har blivit vedertagen praxis anses det inte att   vedertagen praxiso Samtidigt som de inrättning-
3821: statens upphandlingscentrals ifrågavarande verk-      ars betydelse som erhåller statsandel och dessa
3822: samhet strider mot lagen av år 1941 om statens        inrättningars ställning inom den offentliga
3823: upphandlingscentral (265/41)0 Lagens ordalydel-       förvaltningen blivit allt viktigare, har deras relati-
3824: se innehåller inte stadganden, som skulle utgöra      va andel av de varuleveranser som sker via
3825: hinder för sådana uppgifter som stöder den            upphandlingscentralen också ökato Denna ök-
3826: huvudsakliga verksamheten och gagnar statens          ning hänför sig huvudsakligen till de senaste 20
3827: allmänna upphandlingsverksamheto Sådana upp-          åren, dvso den tid under viiken de stora reformer-
3828: handlingscentralens funktioner som inte nämns i       na inom hälsovården och utbildningsväsendet
3829: lagtext och som stöder dess huvudsakliga verk-        har genomförtso
3830: samhet och är ändamålsenliga med tanke på                De inrättningar inom kommunerna och kom-
3831: statsekonomin är, utöver förmedlingen av varor        munalförbunden som erhåller statsandel är på
3832: till kommunernas och kommunalförbundens in-           intet sätt förpliktade att anlita statens upphand-
3833: rättningar som erhåller statsandel, också köp av      lingscentrals tjänster. Initiativet till köp av varor
3834: specialvaror till statens inrättningar på uppdrag     genom förmedling av upphandlingscentralen har
3835: av dem, funktioner av projektnatur som                alltid kommit från de kommunala inrättningar-
3836: förpackandet och distributionen av moderskaps-        nao Orsaken till efterfrågan på upphandlingscen-
3837: understödet, anskaffning av varor för Finlands        tralens tjänster har å ena sidan varit upphand-
3838: utvecklingshjälp och distribution till mottagar-      lingscentralens fördelaktiga pris- och leveransvill-
3839: länderna samt anordnandet av hyrning av varor 0 I     kor, å andra sidan det faktum, att den kommu-
3840: förordningen av år 1974 om statens upphand-           nala sektorn inte på annat håll i landet erbjuds
3841: lingscentral (741/74) har uppgifterna ökats ge-       sådan anskaffningsservice som baserar sig på
3842:                                        1986 vp. -      KK n:o 395                                        5
3843: 
3844: köparens synpunkter och som erbjuds av upp-               Det i det skriftliga spörsmålet framförda påstå-
3845: handlingscentralen. Statens upphandlingscentral        endet om att ''förvaltningskostnader för verk-
3846: har anlitats särskilt vid grundanskaffningar av        samheten kommer att helasta betalare av stats-
3847: lösöre, som behövs vid inrättningar, vilka             skatt'' är också ogrundat och felaktigt. Statens
3848: grundas eller utvidgats. Genom att överlåta de         upphandligscentral verkar enligt affärsprinciper
3849: kommersiella uppgifterna i anslutning till an-         och täcker kostnaderna för sin förmedlingsförsälj-
3850: skaffningarna till upphandlingscentralen har           ning med de tilläggsrabatter som grundar sig på
3851: kommunen eller kommunalförbundet i många               centraliserad inköpsverksamhet och som den er-
3852: fall kunnat undgå att inrätta egna upphandlings-       håller i egenskap av storköpare. De ifrågavarande
3853: organ. Utnyttjandet av statens upphandlingscen-        kostnaderna utgjorde 1, 14 % av omsättningen år
3854: trals tjänster innebär sålunda för kommunerna          1985. 1 fråga om sina lagerleveranser prissätter
3855: inbesparingar vid anskaffningarna och i fråga om       upphandlingscentralen de varor som den sålt så
3856: förvaltningskostnader och förstärker den korumu-       att de motsvarar de kostnader verksamheten
3857: nala sektorns ställning i förhållande till det ringa   medför. Upphandlingscentralens verksamhet har
3858: antalet långt specialiserade företag som levererar     inte behövt stödjas genom skattemedel, utan
3859: specialvaror. Inköpen inom statsandelssektorn          centralen har alltid tillhört de statliga affärsverk
3860: främjar en övergång till långa anskaffningsserier      för vilka i statsbokslutet har kunnat antecknas ett
3861: och gagnar på så sätt också statens inrättningar       positivt driftsresultat.
3862: och ämbetsverk genom förmånliga inköpspris.               Statens upphandlingscentral verkar enligt af-
3863: Statsandelssektorns inköp hos upphandlingscen-         färsprinciper och täcker kostnaderna för sin
3864: tralen stöder ofta också den inhemska produktio-       förmedlingsförsäljning med de tilläggsrabatter
3865: nen.                                                   som grundar sig på centraliserad inköpsverksam-
3866:     De av kommunernas och kommunalförbun-              het och som den erhåller i egenskap av storköpa-
3867: dens inrättningar som erhåller statsandel köper        re. De ifrågavarande kostnaderna utgjorde år
3868: genom upphandlingscentralens förmedling såda-          1985 1,14 % av omsättningen. Sina lagerleveran-
3869: na specialvaror som de behöver, såsom forsk-           ser prissätter upphandlingscentralen så att den
3870: ningsapparatur och -materiel för sjukvården,           motsvarar de kostnader verksamheten medför.
3871: sjukhusinredningar, patientförnödenheter, verk-           De varor som upphandlingscentralen levererar
3872: tygsmaskiner, undervisningsmateriel och skoltill-      har beräknats bli 10-15 % förmånligare för
3873: behör. Detta är till största delen varor som den       statens upphandlingscentrals kunder än varor
3874: lokala minuthandeln i allmänhet inte håller i          som anskaffas på annat sätt. Kunderna gör
3875: lager eller eljest regelbundet förmedlar. Livsme-      dessutom besparingar i sin egen verksamhet ge-
3876: del och andra dagligvaror beställer kommunernas        nom den anskaffningsservice de erhåller. Inbe-
3877: och kommunalförbundens inrättningar däremot i          sparingar av denna storleksklass kommer skatte-
3878: allmänhet inte hos upphandlingscentralen, utan         betalarna till godo.
3879: de viktigaste leverantörerna av sådana varor är de        Statens upphandlingscentrals verksamhet har
3880: olika parti~andelsgruppernas regionala storkon-        senast utretts i det betänkande som i april detta
3881: sumentservlce.                                         år lämnades av materialförvaltningskommissio-
3882:     Den indirekta verkningen av statens upphand-       nen (Kommittebetänkande 1986: 17). Kommis-
3883:  lingscentrals verksamhet sträcker sig också utan-     sionen ansåg, att det syfte att säkra effektiviteten
3884: för centralens egna varuleveranser, ty även i de       och lönsamheten hos den verksamhet som statens
3885: fall där varor skaffas utan medverkan av upp-          upphandlingscentral bedriver är påkallat att allt-
3886: handlingscentralen jämför kommunernas och              jämt fortsätta med den försäljning till statsan-
3887: kommunalförbundens köpare de priser som er-            delssektorn som sker i en konkurrenssituation.
3888:  bjudits dem med upphandligscentralens prisnivå.       Försäljningen till kommunsektorn ökar effektivi-
3889:  Statens upphandlingscentral fungerar sålunda i        teten i upphandlingscentralens verksamhet.
3890:  betydande omfattning som prisledare för offent-       Kommissionen för upphandlingsförfarandet
3891:  liga anskaffningar. Om de korumunala inrätt-          inom social- och hälsovården ansåg (Kommitte-
3892:  ningarna inte hade rätt att anlita den service som    betänkande 198 5:2 5), att då det är fråga om
3893:  upphandlingscentralen erbjuder, skulle följden        statsandelsanskaffningar kan statens upphand-
3894:  mycket sannolikt bli höjningen av prisnivån för       lingscentral alltjämt anlitas som en alternativ
3895:  korumunala anskaffningar, vilket i sin tur skulle     leverantör av tjänster. Verksamheten bör från
3896:  öka trycket på både att öka statsandelarna och        kommunernas och kommunalförbundens sida
3897:  höja skatteöret.                                      grunda sig på frivillighet.
3898: 6                                     1986 vp. -- KJ( n:o 395
3899: 
3900:    Lagen om statens upphandlingscentral är den        len, dels i fråga om definition och uppföljningen
3901: äldsta i kraft varande ramlagen för något av          av de ekonomiska målen. Handels- och industri-
3902: statens ämbetsverk eller dess inrättningar. Den       ministeriet har också för avsikt att under år 1987
3903: motsvarar inte längre till alla delar statsförvalt-   förbereda en proposition med förslag till ny lag
3904: ningens och statshushållningens nuvarande be-         om statens upphandlingscentral. I den nya lagen
3905: hov, utan är uppenbart bristfällig, dels i fråga      bör upphandlingscentralens ställning i förhållan-
3906: om de uppgifter som åläggs upphandlingscentra-        de till den kommunala sektorn förtydligas.
3907: 
3908:     Helsingfors den 5 december 1986
3909: 
3910:                                                                                Minister jermu Laine
3911:                                                 1986 vp.
3912: 
3913: Kirjallinen kysymys n:o 396
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:                                       Salolainen ym.: Pernunnummen-Kerityn alueen suojelemisesta
3919: 
3920: 
3921:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3922: 
3923:    Lopen ja Tammelan kunnan alueilla kaavaillun       tyksen kannalta tärkeitä yhtenäisiä rantoja ei
3924: Pernunnummen-Kerityn suojelualueen kaikkia            juuri ole muualla kuin suunnitelmissa ja ohjel-
3925: rantoja ollaan rantakaavoittamassa. Etelä-Suo-        missa varatuilla alueilla. Tämän tilanteen on
3926: men oloissa ainutlaatuinen noin 1 700 hehtaarin       synnyttänyt erityisesti se, että loma-asutus on
3927: suojelualueeksi kaavailtu lähes 50 kilometriä va-     sijoittunut vapaasti pääosin ilman kaavoitusta tuh-
3928: paata rantaa sisältävä alue Tammelan ylängöllä,       lailevan rannankäytön periaatteella ranta-alueille.
3929: alle 100 kilometrin etäisyydellä Helsingin seudus-       Näissä olosuhteissa Pernunnummen-Kerityn
3930: ta, on siirtymässä loma-asuntokäyttöön. Alueella      alueen rantojen säilyttäminen rakentamattomina
3931: on yhtä aikaa vireillä kaikkien neljän maanomis-      ja alueen suojelun toteuttaminen on kiireellinen
3932: tajan, Oy Kymi-Strömberg Ab:n, Oy Finlayson-          ja tärkeä asia.
3933: Forssa Ab:n, Suomen Työväen Säästöpankin ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3934: Riitalan yhteismetsän rantakaavahankkeet. Nämä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3935: merkitsevät ilmeisesti noin 250 loma-asunnon          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3936: tuloa alueelle, jolla tällä hetkellä niitä on vain    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3937: VllSl.
3938:    Pernunnummen-Kerityn alue sisältyy seuraa-                    Onko Hallitus tietoinen, että Lopen ja
3939: viin suunnitelmiin ja ohjelmiin:                              Tammelan alueella sijaitsevan Pernun-
3940:                                                               nummen-Kerityn kaavaillun suojelu-
3941:    - Kansallispuistokomitean mietintöön 1977                  alueen laajat rakentamattomat rannat on
3942:    - vahvistettuun seutukaavaan kahtena suoje-                otettu kokonaisuudessaan rantakaavoi-
3943: lualueena, vahvistus 1985                                     tuksen kohteeksi ja että rakentamishank-
3944:    - keskiosa, Purinsuo, valtakunnalliseen soi-               keet uhkaavat tuhota tämän keskellä
3945: densuojelun perusohjelmaan, valtioneuvostossa                 Etelä-Suomea olevan ainutlaatuisen har-
3946: 1979                                                          jurantoja ja luonnonrantoja sisältävän
3947:    - pohjoisosa, Pernunnummen alue, valta-                    alueen luonnontilan ja että mikäli valtio-
3948: kunnalliseen harjuohjelmaan, valtioneuvostossa                valta ei ryhdy toimenpiteisiin alueen to-
3949: 1984.                                                         teuttamiseksi, tullaan rantakaavoituksen
3950:    Rantojen rakentamishankkeet tekee erittäin                 myötä alueen rannat palstoittamaan
3951: huolestuttavaksi se, että näillä alueilla Kanta-              loma-asuntotonteiksi, ja
3952: Hämeessä valtakunnallisten suojeluohjelmien ja                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3953: seutukaavasuunnitelmien ulkopuoliset ranta-alu-               ryhtyä Pernunnummen-Kerityn alueen
3954: eet alkavat olla varsin täyteen rakennettuja. Va-             rantojen suojelemiseksi ja suojelualueen
3955: paita, jokamiehen oikeuden, suojelun tai virkis-              toteuttamiseksi?
3956: 
3957:          Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
3958: 
3959:             Pertti Salolainen              Reino Paasilinna              Mauno Manninen
3960:             Marja-Liisa Löyttyjärvi        Esko Helle                    Esko Almgren
3961:                                            Elisabeth Rehn
3962: 
3963: 
3964: 
3965: 
3966:  261280A
3967: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 396
3968: 
3969: 
3970: 
3971: 
3972:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3973: 
3974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                ryhtyä Pernunnummen-Kerityn alueen
3976: olette 11 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn                  rantojen suojelemiseksi ja suojelualueen
3977: kirjeenne n:o 1925 ohella toimittanut valtioneu-             toteuttamiseksi?
3978: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-
3979: sanedustaja Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
3980: lisesta kysymyksestä n:o 396:                        seuraavaa:
3981:                                                         Ympäristöministeriö on 26.8.1985 vahvistanut
3982:           Onko Hallitus tietoinen, että Lopen ja     seutukaavan, jossa mainitut alueet on varattu
3983:        Tammelan alueella sijaitsevan Pernun-         suojelualueeksi kaavamerkinnällä SU1, mikä
3984:        nummen-Kerityn kaavaillun suojelu-            merkitsee, että alue on varattu luonnonsuojelu-
3985:        alueen laajat rakentamattomat rannat on       alueen perustamiseen luonnonsuojelulain nojalla.
3986:        otettu kokonaisuudessaan rantakaavoi-            Riitalan yhteismetsän osakaskunta on valitta-
3987:        tuksen kohteeksi ja että rakentamishank-      nut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristö-
3988:        keet uhkaavat tuhota tämän keskellä           ministeriön päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus
3989:        Etelä-Suomea olevan ainutlaatuisen har-       on antanut 10.11.1986 päätöksen, jossa se hylkää
3990:        jurantoja ja luonnonrantoja sisältävän        Riitalan yhteismetsän osakaskunnan valituksen.
3991:        alueen luonnontilan ja että mikäli valtio-       Ympäristöministeriö aikoo lähiaikoina ryhtyä
3992:        valta ei ryhdy toimenpiteisiin alueen to-     neuvottelemaan kaikkien maanomistajien kanssa
3993:        teuttamiseksi, tullaan rantakaavoituksen      luonnonsuojelualueen perustamiseksi tälle san-
3994:        myota alueen rannat palstoittamaan            gen merkitykselliselle alueelle. Tarkoitus on, että
3995:        loma-asuntotonteiksi, ja                      alue säilytetään rakentamattomana.
3996: 
3997:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
3998: 
3999:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
4000:                                      1986 vp. -- RJ( n:o 396                                        3
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4006: 
4007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               nunnummi--Keritty området och för att
4008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr             göra området tili skyddsområde?
4009: 192 5 av den 11 november 1986 tili vederbörande
4010: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4011: följande av riksdagsman Salolainen m.fl. under-     anföra följande:
4012: tecknade spörsmål nr 396:
4013:                                                        Miljöministeriet fastställde den 26.8.1985 en
4014:                                                     regionplan, där nämnda områden har reserverats
4015:           Är Regeringen medveten om att de          som skyddsområde med planebeteckningen SU1,
4016:        vidsträckta obebyggda stränderna på Per-     vilket betyder att området har reserverats för ett
4017:        nunnummi--Keritty planerade skydds-          naturskyddsområde, som inrättas med stöd av
4018:        område i Loppis och Tammela i sin            lagen om naturskydd.
4019:        helhet har blivit föremål för strandplane-      Riitala samfällda skogs delägarlag har anfört
4020:        ring och att byggnadsprojekten hotar att     besvär över miljöministeriets beslut hos högsta
4021:        förstöra naturtillståndet på detta unika     förvaltningsdomstolen. Högsta förvaltningsdom-
4022:        område beläget mitt i södra Finland med      stolen förkastade med ett utslag givet den
4023:        åsstränder och naturliga stränder och att    10.11.1986 besvären, som Riitala samfällda skogs
4024:        om statsmakten inte vidtar åtgärder för      delägarlag anfört.
4025:        att skydda området kommer stränderna i
4026:                                                        Miljöministeriet ämnar inom den närmaste
4027:        och med strandplaneringen att parcelleras    framtiden inleda överläggningar med alla mark-
4028:        i fritidsbostadstomter,
4029:                                                     ägare om inrättandet av ett naturskyddsområde
4030:          och vilka åtgärder ämnar Regeringen        på detta synnerligen betydelsefulla område. Av-
4031:        vidta för att skydda stränderna på Per-      sikten är att bevara området obebyggt.
4032: 
4033:     Helsingfors den 11 december 1986
4034: 
4035:                                                                         Miljöminister Matti Ahde
4036:                                                   1986 vp.
4037: 
4038: Kirjallinen kysymys n:o 397
4039: 
4040: 
4041: 
4042: 
4043:                                      Kortesalmi: Kärsämäen Välikylän Ja Pyhännän rapn välisen tien
4044:                                        perusparantamisesta
4045: 
4046: 
4047:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4048: 
4049:    Kärsämäen Välikylän-Miilurannan pohjois-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4050: puolen-Sydänmaan kylän ja Pyhännän rajan yli             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4051: kulkeva tie on pituudeltaan noin 25 km. Tie on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4052: erittäin vilkkaasti liikennöity. Aikojen kuluessa        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4053: tie on tullut erittäin huonokuntoiseksi ja vaara-
4054: tilanteita syntyy. Tielle olisi tehtävä perusparan-               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
4055: nustöitä ja se olisi asfaltoitava, jotta se saataisiin          miin Kärsämäen Välikylän-Miilurannan
4056: liikenneturvallisuuden vaatimuksia vastaavaksi.                 pohjoispuolen-Sydänmaan kylän-Py-
4057:                                                                 hännän rajan välisen tien perusparanta-
4058:                                                                 miseksi ja asfaltoimiseksi?
4059: 
4060:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
4061: 
4062:                                            ]. Juhani Kortesalmi
4063: 
4064: 
4065: 
4066: 
4067: 261196)
4068: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 397
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 
4073:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4074: 
4075:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kulkeva tie on sorapintainen paikallistie (pt
4076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       18439). Tien liikennemäärä vaihtelee välillä 60-
4077: olette 11 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn         190 autoa/vrk, eli tie on varsin vähäliikenteinen.
4078: kirjeenne n:o 1924 ohella toimittanut valtioneu-    Vähäisimmillään liikenne on Miilurannan ja Py-
4079: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   hännän rajan välisellä osuudella.
4080: sanedustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuulu-
4081: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 397:
4082:                                                        Tie- ja vesirakennushallituksen paikallisteiden
4083:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     parantamistavoitteena on 1980-luvun loppupuo-
4084:        miin Kärsämäen Välikylän-Miilurannan         lella ja 1990-luvun alkupuolella kohdentaa toi-
4085:        pohjoispuolen -      Sydänmaan kylän-        menpiteet ensisijaisesti parantamistarpeessa ole-
4086:        Pyhännän rajan välisen tien perusparan-      viin vilkkaimpiin paikallisteihin. Koska ko. tien
4087:        tamiseksi ja asfaltoimiseksi?                liikennemäärä on vähäinen, sen parantaminen
4088:                                                     tullee ajankohtaiseksi vasta 1990-luvun lopulla.
4089:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    Tie tullaankin pitämään liikennettä tyydyttävässä
4090: ti seuraavaa:                                       kunnossa kunnossapitotoimenpitein sekä paran-
4091:    Kärsämäen Välikylän-Miilurannan pohjois-         tamalla 1990-luvun alkupuolella Koposenperän
4092: puolen-Sydänmaan kylän ja Pyhännän rajan yli        ja Sydänojan sillat.
4093: 
4094: 
4095:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
4096: 
4097:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
4098:                                       1986 vp. -     KK n:o 397                                      3
4099: 
4100: 
4101: 
4102: 
4103:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4104: 
4105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bygdeväg (bv 18439). Trafikvolymen på vägen
4106: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       varierar mellan 60 och 190 bilar/ dygn, dvs.
4107: 1924 av den 11 november 1986 tili vederbörande       vägen är föga trafikerad. Trafiken är minst på
4108: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   avsnittet mellan Miiluranta och gränsen mot
4109: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        Pyhäntä.
4110: nade spörsmål nr 397:
4111:                                                         Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens mål för en
4112:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-       förbättring av bygdevägarna är att i slutet av
4113:        der för att genomföra en genomgripande        1980-talet och i början av 1990-talet inrikta
4114:        förbättring och asfaltering av vägen på       åtgärderna i första hand på de bygdevägar som är
4115:        sträckan Välikylä i Kärsämäki - norra         livligast trafikerade och som främst behöver för-
4116:        sidan av Miiluranta-Sydänmaa by -             bättras. Eftersom trafikvolymen på den ifrågava-
4117:        gränsen mot Pyhäntä?                          rande vägen är ringa, torde en förbättring av den
4118:                                                      bli aktuell först i slutet av 1990-talet. Vägen
4119:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kommer även att hållas i ett från trafiksynpunkt
4120: anföra följande:                                     sett tillfredsställande skick med hjälp av under-
4121:   Vägen som går mellan Välikylä i Kärsämäki,         hållsåtgärder samt genom att broarna i Koposen-
4122: norr om Miiluranta, genom Sydänmaa by och            perä och Sydänoja förbättras i början av 1990-
4123: över gränsen mot Pyhäntä är en grusbelagd            talet.
4124: 
4125:     Helsingfors den 2 december 1986
4126: 
4127:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
4128:     1
4129: 
4130: 
4131:     1
4132: 
4133: 
4134: 
4135: 
4136: 1
4137: 
4138: 
4139: 1
4140:                                                 1986 vp.
4141: 
4142: Kirjallinen kysymys n:o 398
4143: 
4144: 
4145: 
4146: 
4147:                                    Astala: Ulkomaanliikenteessä olevaa autohenkilökuntaa koskevista
4148:                                       tullimääräyksistä
4149: 
4150: 
4151:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4152: 
4153:    Autonkuljettajat, autoemännät ja matkanjoh-        taa tavallisiin matkustavaisiin 24 tunnin säännön
4154: tajat joutuvat muihin ulkomaille matkustaviin         puitteissa.
4155: nähden sikäli eriarvoiseen asemaan, että he saa-
4156: vat ulkomailta tuoda Suomeen tullessaan vain            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4157: yhden kerran kuukaudessa rajatun määrän alko-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4158: holijuomia, tupakkaa, rasvatuotteita ym. tavaraa.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4159:    Nämä henkilöt on ilmeisesti virheellisesti rin-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4160: nastettu merellä työskenteleviin, jotka saavat tul-
4161: litta ja veroitta ulosvientihinnoin tuoda kerran                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ulko-
4162: kuukaudessa määräeränsä. Toisaalta muiden ul-                maanliikenteessä olevan autohenkilökun-
4163: komaille matkustavien kohdalla on voimassa ai-               nan (kuljettajat, autoemännät ja matkan-
4164: noastaan 24 tunnin sääntö, jonka umpeuduttua                 johtajat) rinnastamiseksi eräiden tavaroi-
4165: he voivat tuoda uuden erän maahan.                           den tuonnissa tavallisiin matkustavaisiin
4166:    Autohenkilökunta kokee asemansa epäoikeu-                 niin, että heitäkin koskisi vain 24 tunnin
4167: denmukaiseksi ja katsoo, että heidät tulisi rinnas-          sääntö?
4168: 
4169:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1986
4170: 
4171:                                               Heli Astala
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176: 261178P
4177: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 398
4178: 
4179: 
4180: 
4181: 
4182:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4183: 
4184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on kohtuullisena pidetty, että edellä mamltut
4185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          henkilökuntaryhmät saavat kalenterikuukausit-
4186: olette 12 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            tain tuoda tullitta tuomisia vastaavan määrän
4187: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kuin matkustajat yleensä.
4188: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Henkilökunnan tuoruisoikeutta koskevat tulli-
4189: taja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta        verolain nykyiset säännökset tulivat voimaan
4190: kysymyksestä n:o 398:                                   1.9.1986. Tärkeimmät muutokset verrattuna en-
4191:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ulko-       tiseen lainsäädäntöön olivat, että tuoruisoikeu-
4192:         maanliikenteessä olevan autohenkilökun-        den edellytyksenä oli kotipaikka Suomessa sekä
4193:         nan (kuljettajat, autoemännät ja matkan-       että maa- ja reittikohtaiset rajoitukset poistettiin.
4194:         johtajat) rinnastamiseksi eräiden tavaroi-     Tulliton tuoruisoikeus on siten kaikilla niillä
4195:         den tuonnissa tavallisiin matkustavaisiin      Suomessa asuvilla henkilöillä, jotka kuuluvat ul-
4196:         niin, että heitäkin koskisi vain 24 tunnin     komaanliikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-
4197:                                                        kuntaan.
4198:         sääntö?
4199:                                                           Tulliveroasetuksen muutoksella on yksinker-
4200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          taistettu ja nopeutettu tulliselvitystä siten, että
4201: seuraavaa:                                             tuontikertojen määrä on rajoitettu yhteen ker-
4202:                                                        taan kalenterikuukaudessa. Tästä myönnetään
4203:    Tulliverolain 12 §:n (361186) mukaan saa ul-        poikkeusta ainoastaan erityisistä syistä.
4204: komaanliikenteessä olevan aluksen, ilma-aluksen
4205: tai ajoneuvon henkilökuntaan kuuluva, jonka               On tosin sellaisia muita Suomessa asuvia hen-
4206: kotipaikka on Suomessa, tuoda tullitta matkata-        kilöitä, jotka työnsä puolesta matkustavat ulko-
4207: varoita ja tuomisia sen mukaan kuin mitä muis-         maille keskimääräistä useammin, jotkut heistä
4208: takin matkustajista on säädetty. Tuomisten mää-        joskus jopa useammin kuin kerran kuukaudessa.
4209: rä ei kuitenkaan kalenterikuukauden aikana saa         Ulkomaanmatkojen tiheys on kuitenkin yksilöl-
4210: ylittää sitä määrää, joka matkustajalla on oikeus      listä ja voi yksilönkin osalta vaihdella. Ne henki-
4211: kerralla tuoda tullittomina tuomisina. Tullivero-      löt, jotka matkustavat ulkomaille työ- tai virka-
4212: lain 13 a §:n (361/86) mukaan henkilökunnan            matkalle keskimäärin useammin kuin kerran
4213: tuoruisoikeus ei koske tavaroita, joita tuodaan        kuukaudessa, ovat kuitenkin harvalukuiset. Heis-
4214: luovutettaviksi vastiketta vastaan tai käytettäväksi   tä ei siten voida vetää yleisiä johtopäätöksiä
4215: ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen. Tullive-       ulkomaanliikenteessä olevien kulkuneuvojen
4216: roasetuksen 12 §:n (573/86) mukaan on henkilö-         henkilökunnan suhteen.
4217: kunnan tullittoman tuonnin yhteydessä esitettävä          Mainitun henkilökunnan osalta on pidettävä
4218: tullauskirja. Tuomisten tuonti on rajoitettava         mielessä, että sen jäsenillä on samat oikeudet
4219: yhteen kertaan kuukaudessa, jollei tulliviran-         kuin muilla matkustajilla, milloin he matkusta-
4220: omainen erityisistä syistä myönnä poikkeusta.          vat yksityishenkilön ominaisuudessa eivätkä työn-
4221:    Edellä selostettujen säännösten tarkoitus on        sä puolesta. Yksityismatkustajan tuoruisoikeus
4222: asettaa kohtuulliset puitteet sellaisten ammatti-      heillä on tulliverolain 12 §:ssä säädetyn oikeuden
4223: ryhmien oikeudelle tullitta tuoda matkatavaraa ja      lisäksi.
4224: tuomisia, jotka jatkuvasti työnsä puolesta mat-           Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten katson,
4225: kustavat ulkomaille. Laissa mainitaan ulkomaan-        että kirjallisessa kysymyksessä esitetyt seikat eivät
4226: liikenteessä olevan aluksen, ilma-aluksen ja/ tai      anna aihetta myöntää ulkomaanliikenteessä ole-
4227: ajoneuvon henkilökunta. Vastaava säännös oli jo        vien kulkuneuvojen henkilökunnalle oikeutta
4228: nykyistä, vuonna 1978 säädettyä tulliverolakia         tullittomaan matkatavaroiden tai tuomisten
4229: edeltävässä vuoden 19 39 tullilaissa. Perinteisesti    tuontiin nykyistä useammin.
4230:        Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
4231: 
4232:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
4233:                                         1986 vp. -      KK n:o 398                                         3
4234: 
4235: 
4236: 
4237: 
4238:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
4239: 
4240:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det ansetts skäligt att ovannämnda personalgrup-
4241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          per per kalendermånad får tullfritt införa en
4242: den 12 november 1986 tili vederbörande medlem           motsvarande mängd hemkomstgåvor som resan-
4243: av statsrådet översänt avskrift av följande av          de i allmänhet.
4244: riksdagsledamoten Heli Astala undertecknade                Tullskattelagens nuvarande bestämmelser om
4245: skriftliga spörsmål nr 398:                             personalens införselrätt trädde i kraft den
4246:                                                          1.9.1986. De viktigaste ändringarna jämfört med
4247:            Avser Regeringen att vidta åtgärder för      tidigare lagstiftning var att förutsättningen för
4248:         att jämnstälia bilpersonal i utrikestrafik      införselrätt var hemort i Finland samt att be-
4249:         (chaufförer, bussvärdinnor och reseleda-        gränsningarna i fråga om fordons rutter och de
4250:         re) med vanliga resande i fråga om inför-       Iänder de besökt avskaffades. Rätt tili tulifri
4251:         sel av vissa varor så att endast 24 timmars     införsel har sålunda alla de i Finland bosatta
4252:         regeln skulie gälia även dem?                   personer som tilihör personalen på fordon i
4253:                                                         u trikestrafik.
4254:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Genom en ändring av tullskatteförordningen
4255: anföra följande:                                        har tuliklareringen förenklats och försnabbats så
4256:    Enligt 12 § tullskattelagen (361/86) får den         att anralet införseltilifällen har begränsats tili en
4257: som är anställd på fartyg, luftfartyg eller fordon i    gång per kalendermånad. Undantag härifrån be-
4258: utrikesfart och har sin hemort i Finland tulifritt      viljas endast av särskilda skäl.
4259: införa resgods och hemkomstgåvor enligt vad                Visserligen finns det andra i Finland bosatta
4260: som stadgas om resande. Mängden hemkomstgå-             personer, vilka på arbetets vägnar reser utom-
4261: vor får dock inte under en kalendermånad över-          lands oftare än genomsnittet, vissa av dem tili
4262: stiga den mängd som en resande har rätt att på          och med oftare än en gång per månad. Utlands-
4263: en gång medföra som tullfria hemkomstgåvor.             resornas frekvens är dock individueli och kan
4264: Enligt 13 a § tuliskattelagen ( 361/86) gäller den      variera för en och samma individ. De personer
4265: nämnda tulifriheten inte vara som införs för att        som gör arbets- elier tjänsteresor utomlands i
4266: överlåtas mot vederlag elier för användning vid         medeltal oftare än en gång i månaden är dock
4267: yrkes- elier näringsutövning. Enligt 13 § tuliskat-     fåtaliga. Utgående från dem kan man inte dra
4268: teförordningen (57 3 186) skall i sam band med          allmänna slutsatser i fråga om personalen på
4269: införseln företes förtuliningsbok. Införseln av         fordon i utrikestrafik.
4270: hemkomstgåvor skall begränsas tili en gång per             I fråga om nämnda personai måste man hålla i
4271: månad, om inte tullmyndighet av särskilda skäl          minnet att dess medlemmar har samma rätt som
4272: medger undantag från detta.                             andra resande då de reser i egenskap av privat-
4273:    Avsikten med ovan beskrivna bestämmelser är          person och inte pa arbetets vägnar. De har en
4274: att uppställa skältga gränser för sådana yrkes-         privatresandes införselrätt, utom den rätt varom
4275: gruppers rätt att tullfritt införa resgods och          stadgas i 12 § tuliskattelagen.
4276: hemkomstgåvor, vilka fortgående på arbetets                På grund av ovannämnda omständigheter an-
4277: vägnar reser utomlands. I lagen nämns persona-          ser jag att de orsaker som nämns i det skriftliga
4278: len på fartyg, luftfartyg eller fordon i utrikesfart.   spörsmålet inte ger anledning att bevilja persona-
4279: Motsvarande bestämmelse fanns redan i tuliagen          len på fordon i utrikesfart rätt att införa resgods
4280: av år 1939, viiken föregick den nuvarande, år           eller hemkomstgåvor oftare än vad som nu är
4281: 1978 stiftade tuliskattelagen. Traditionellt har        fallet.
4282: 
4283:      Helsingfors den 5 december 1986
4284: 
4285:                                                                               Minister Pekka Vennamo
4286:                                                1986 vp.
4287: 
4288: Kirjallinen kysymys n:o 399
4289: 
4290: 
4291: 
4292: 
4293:                                    Almgren: Kotkan luotsipiirikonttorin säilyttämisestä
4294: 
4295: 
4296:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4297: 
4298:   Julkisuudessa on esitetty tieto, jonka mukaan       den alueella. Nykyistä luotsipiirijakoa pitäisi te-
4299: Kotkan luotsipiirikonttoria uhkaa lakkauttami-        hostaa tuomalla atk-toimintoja luotsipiiriin, li-
4300: nen ja toiminnan siirtäminen Helsinkiin. Kotkan       säämällä koulutusta ja mahdollisesti yhdistämällä
4301: luotsipiirin rajat on määrätty kauppa- ja teolli-     merenkulkupiiri luotsipiiriin. Julkisuudessa esite-
4302: suusministeriön päätöksellä 1.10.1979. Siinä yh-      tyt suunnitelmat johtaisivat toimintojen heikke-
4303: teydessä Kotkan luotsipiiri laajeni käsittämään       nemiseen. Asialla on lisäksi kuntakohtainen mer-
4304: Emäsalon luotsiaseman alueen. Näin ollen Kot-         kitys. Kotkan kaupungin työpaikkakehitys on
4305: kan luotsipiirin alueella tuli sijaitsemaan Suomen    ollut niin kielteinen, että ainakaan julkinen sek-
4306: suurin tuontisatama, Sköldvik, sekä kaksi johta-      tori ei saa omilla toimenpiteillään enää heikentää
4307: vaa vientisatamaa, Kotka ja Hamina.                   kehitystä.
4308:    Kotkan luotsipiirin henkilökunta on maan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4309: luotsipiireistä toiseksi suurin. Siihen kuuluu n.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4310: 120 henkeä. Lisäksi Kotkan luotsipiirin käyttöön      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4311: on määrätty väyläalus Suunta, jossa on 17 hen-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4312: keä.                                                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että on
4313:    Kotkan luotsipiirin alueella on arvioitu luot-            esitetty ajatuksia Kotkan luotsipiirikont-
4314: sausten lukumääräksi n. 7 100 vuodessa, kun                  torin lakkauttamisesta ja jos on,
4315: vastaava luku koko maassa on n. 27 000.                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4316:    On pääteltävissä, että suunnitellulla organisaa-          ryhtyä työpaikkojen turvaamiseksi ja Kot-
4317: tiouudistuksella ei saada tehostetuksi luotsipii-            kan luotsipiirikonttorin säilyttämiseksi
4318: reille määrättyjä toimintoja ainakaan Suomenlah-             Kotkassa?
4319: 
4320:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1986
4321: 
4322:                                              Esko Almgren
4323: 
4324: 
4325: 
4326: 
4327: 261253V
4328: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 399
4329: 
4330: 
4331: 
4332: 
4333:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4334: 
4335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhdistämistä yhdeksi merenkulkulaitoksen pun-
4336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         organisaatioksi ja toisaalta piirien lukumäärän
4337: olette 12 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           vähentämistä nykyisestä. Etelä-Suomen alueen
4338: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          osalta eräänä mahdollisuutena on ollut esillä
4339: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vaihtoehto, jonka mukaan Kotkan ja Helsingin
4340: taja Esko Almgrenin kirjallisesta kysymyksestä        luotsi- ja merenkulkupiirit liitetään toisiinsa yh-
4341: n:o 399:                                              deksi merenkulkuhallituksen alaiseksi piiriksi.
4342:                                                       Vaihtoehtoisina piirin hallinnon sijoituspaikkoi-
4343:            Onko Hallitus tietoinen suta, että on      na ovat olleet esillä Kotka ja Helsinki. Työryh-
4344:         esitetty ajatuksia Kotkan luotsipiirikont-    män työn ollessa kesken on ennenaikaista ottaa
4345:         torin lakkauttamisesta, ja jos on,            kantaa siihen, pitäisikö piirejä ylipäätään yhdis-
4346:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tää ja etenkin siihen, mikä on tulevan piirin
4347:         ryhtyä työpaikkojen turvaamiseksi ja Kot-
4348:                                                       keskuspaikka, jos yhdistämiseen päädytään. Jo
4349:         kan luotsipiirikonttorin säilyttämiseksi      tässä vaiheessa voitaneen kuitenkin pitää selvänä,
4350:         Kotkassa?                                     että työryhmä tulee esittämään Kymenlaakson
4351:                                                       alueelle jonkinlaista merenkulkuhallituksen toi-
4352:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         mipistettä ottaen huomioon alueen merkittävän
4353:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on 17.3.1986       satamaverkoston ja alusliikenteen.
4354: tekemällään päätöksellä asettanut työryhmän te-
4355: kemään ehdotuksen merenkulkuhallinnon orga-              Kotkan kaupungin vaikea työllisyystilanne on
4356: nisaation uudistamisesta. Toimeksiantoosa mu-         luonnollisesti otettava asianmukaisesti huomioon
4357: kaisesti työryhmän on kiinnitettävä erityistä huo-    myös edelläkerrotunlaisia organisatorisia järjeste-
4358: miota muun muassa merenkulkuhallituksen joh-          lyjä toteutettaessa. Tässä vaiheessa on kuitenkin
4359: tamistapaan ja piirihallintoon sekä päätösvallan      tärkeätä, että kauppa- ja teollisuusministeriön
4360: mahdolliseen siirtämiseen keskusvirastosta piiri-     asettama työryhmä voi saattaa työnsä päätökseen
4361: organisaatiolle.                                      ottaen huomioon merenkulkulaitoksen toimin-
4362:   Työryhmä on työssään todennut, että päätän-         nalliset uudistamisvaatimukset ja samalla asian-
4363: tävallan nykyistä laajempi siirtäminen piiriorga-     mukaisesti myös aluepoliittiset näkökohdat sekä
4364: nisaatiolle näyttäisi edellyttävän yhtäältä nykyis-   työntekijöiden aseman turvaamiseen liittyvät sei-
4365: ten merenkulku- ja luotsipiiriorganisaatioiden        kat.
4366: 
4367:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
4368: 
4369:                                                                                Ministeri Jermu Laine
4370:                                         1986 vp. -- ~ n:o 399                                             3
4371: 
4372: 
4373: 
4374: 
4375:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
4376: 
4377:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             strikts- och lotsfördelningsorganisationerna tili en
4378: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           distriktsorganisation under sjöfartsväsendet och
4379: av den 12 november 1986 tili vederbörande               dels en minskning av antalet distrikt från det
4380: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        nuvarande. 1 fråga om södra Finland har som en
4381: sänt avskrift av följande av riksdagsman Esko           möjlighet framförts ett alternativ, enligt vilket
4382: Almgren undertecknade spörsmål nr 399:                  Kotka och Helsingfors lotsfördelningar och sjö-
4383:                                                         fartsdistrikt slås samman tili ett distrikt under
4384:            Är Regeringen medveten om att det            sjöfartsstyrelsen. Såväl Kotka som Helsingfors har
4385:         har framförts tankar om en nedläggning          varit aktuelia som alternativa förläggningsorter
4386:         av Kotka lotsfördelningskontor och om så        för distriktsförvaltningen. Eftersom arbetsgrup-
4387:         är faliet,                                      pen ännu inte har slutfört sitt arbete, är det för
4388:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         tidigt att ta stälining över huvud taget tili frågan
4389:         för att trygga arbetsplatserna och bevara       om distriktens sammanslagning och särskilt om
4390:         Kotka lotsfördelningskontor i Kotka?            det kommande distriktets förläggningsort, om
4391:                                                         man nu går in för en sammanslagning. Redan i
4392:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       det här skedet torde det vara klart att arbetsgrup-
4393: följande:                                               pen kommer att föreslå verksamhetsstälie av
4394:    Handels- och industriministeriet har genom           något slag för sjöfartsstyrelsen i Kymmenedalen
4395: sitt beslut av 17.3.1986 tilisatt en arbetsgrupp        med hänsyn tili områdets betydande hamnnät
4396: med uppdrag att lägga fram ett förslag om               och fartygstrafik.
4397: reformeringen av sjöfartsförvaltningens organisa-
4398: tion. Enligt sitt uppdrag skali arbetsgruppen             Det svåra sysselsättningsläget i Kotka stad skali
4399: särskilt beakta sjöfartsstyrelsens roli i ledandet av   naturligtvis vederbörligen beaktas också när ovan
4400: sjöfartsförvaltningen samt styrelsens distriktsför-     nämnda organisatoriska arrangemang genomförs.
4401: valtning och en eventueli delegering av beslutan-       1 det här skedet är det dock viktigt att den av
4402: derätten från ämbetsverket tili distriktsorganisa-      handels- och industriministeriet tilisatta arbets-
4403: tionen.                                                 gruppen kan slutföra sitt arbete med utgångs-
4404:    Arbetsgruppen har under arbetets gång kon-           punkt i kraven på reformeringen av sjöfartsväsen-
4405: staterat att en delegering av beslutanderätten i        dets verksamhet och samtidigt även behörigen
4406: större omfattning tili distriktsorganisationen än       beakta regionalpolitiska omständigheter och syn-
4407: vad fallet är i dag förefalier förutsätta dels en       punkter i anslutning tili tryggandet av arbetsta-
4408: sammanslagning av de nuvarande sjöfartsdi-              garnas stälining.
4409: 
4410:      Helsingfors den 10 december 1986
4411: 
4412:                                                                                   Minister jermu Laine
4413: 1
4414: 1
4415: 1
4416:     1
4417:     1
4418:     1
4419:         1
4420:         1
4421:         1
4422:             1
4423:             1
4424:             1
4425:                 1
4426:                 1
4427:                 1
4428:                     1
4429:                     1
4430:                     1
4431:                         1
4432:                         1
4433:                         1
4434:                             1
4435:                             1
4436:                             1
4437:                                                  1986 vp.
4438: 
4439: Kirjallinen kysymys n:o 400
4440: 
4441: 
4442: 
4443: 
4444:                                     Eklund: Valtakunnallisen tietotekniikan ja tietoliikenteen kehittä-
4445:                                        misohjelman laatimisesta
4446: 
4447: 
4448:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4449: 
4450:    Tietotekniikan ja sen eri osa-alueiden kehitys       siirtymässä tietotekniikan opetukseen. Myös päi-
4451: tulevat olemaan yksi lähitulevaisuuden merkittä-        väkodeissa ovat lapset saaneet tutustua tietoko-
4452: vimmistä yhteiskuntaa muuttavista toiminnoista.         nelsun.
4453: Tietotekniikka ja uusi teknologia tulevat vaikut-          Hallituksen tulisikin aktiivisesti ja ennakkoluu-
4454: tamaan työelämään, työpaikkoihin ja työn sisäl-         lottomasti ryhtyä selvittämään tietotekniikan ja
4455: töön, vapaa-ajanviettoon, yritys- ja tuotantotoi-       tietoliikenteen kehityksen näkymiä ja vaikutuk-
4456: minnan sijoittumiseen jne. Uusi teknologia mah-         sia.
4457: dollistaa uusien tietoliikennepalvelujen kehittä-          Hallituksen tulisi selvittää tietoliikenteen ja
4458: misen, mutta toisaalta kehittyneet tietoliikenne-       informaatioteknologian kehityssuuntia ja paino-
4459: ja viestintäyhteydet ovat myös uuden teknologian        pisteitä.
4460: käyttöönoton edellytys.                                    Hallituksen tulisi hahmottaa kehittyvän tieto-
4461:    Tietotyö on jatkuvasti lisääntymässä. Tieto on       liikenteen ja informaatioteknologian muotoja ja
4462: ottanut sen aseman, joka energialla on höyrynä,         rakenteita, niiden infrastruktuurirakentei~a ja
4463: sähkönä jne. teollisuusyhteiskunnassa. Työ ja           vaikutuksia sekä kytkentöjä aluerakenne- ja aluei-
4464: työnjako on voimakkaasti muuttumassa. Uusi              den käytön suunnitteluun.
4465: tuotantoteknologia vaikuttaa työmatkaliikentee-            Hallituksen tulisi arvioida tietoliikenteen ja
4466: seen, kaupunkirakentamiseen, asumistapoihin,            informaatioteknologian kehityksen yhteiskunnal-
4467: yhteisöjen kulttuuriin jne. Uusi teknologia mah-        le kohdistamia odotuksia ja haasteita niin ulkoi-
4468: dollistaa työajan uudelleenjärjestelyn ja työn siir-    sessa kuin sisäisessäkin toimintaympäristössä.
4469: tämisen tai ainakin osan siitä tehtäväksi jälleen          Hallituksen tulisi saada aikaiseksi tietotekniik-
4470: kodeissa tai ainakin entistä hajautetuimmissa           kaa, tietoliikennettä ja informaatioteknologiaa
4471: pisteissä. Päätetyöhuone vaatii vain n. 15 neliö-       koskeva selvitys- ja valmistelutyö tavoitteena val-
4472: metrin tilat.                                           takunnallinen tietotekniikan ja tietoliikenteen
4473:    Tietotyön lisääntyvä tekeminen kodissa tai ha-       kehittämisohjelma tarpeellisine toteuttamistoi-
4474: jautetusti korttelituvissa johtaa siihen, että nykyi-   menpiteineen.
4475: senkaltainen liikennejärjestelmä menettää osan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4476: tuloistaan, yhdyskuntarakenne muuttuu, maan-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4477: hinta nousee äärialueilla ja laskee kalleimmilla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4478: alueilla.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4479:    Tietotekniikan ja tietoliikenteen kehitys tulee
4480: siis väistämättä koskettamaan laajalti vuosikym-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen tie-
4481: menien kehityksen tuloksena syntyneitä yhteis-                  totekniikkaa, tietoliikennettä ja infor-
4482: kunnan perusrakenteita ja verkostoja. Tietolii-                 maatioteknologiaa koskevaan selvitys- ja
4483: kenteen ja informaatioteknologian kehityksen                    valmistelutyöhön, jonka tavoitteena olisi
4484: seurauksena myös nämä rakenteet ja verkostot                    valtakunnallinen tietotekniikan ja tieto-
4485: tulevat olemaan uudentyyppisten muutospainei-                   liikenteen kehittämisohjelma tarpeellisi-
4486: den kohteina ja alaisina. Peruskouluissa ollaan                 ne toteuttamistoimenpiteineen?
4487: 
4488:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
4489: 
4490:                                               Vieno Eklund
4491: 
4492: 270009N
4493: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 400
4494: 
4495: 
4496: 
4497: 
4498:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4499: 
4500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mietintöä on pidettävä ensimmäisenä valtakun-
4501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nallisena tietotekniikan kehittämisohjelmana
4502: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            Suomessa. Esitettyjen toimenpiteiden laajem-
4503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           paan käsittelyyn, saati läpiviemiseen ei tällöin
4504: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kuitenkaan löytynyt riittäviä valmiuksia.
4505: taja Eklundin kirjallisesta kysymyksestä n:o 400,         Valtiovarainministeriön esityksestä valtioneu-
4506: joka kuuluu seuraavasti:                               vosto asetti vuonna 1975 atk-alan neuvottelukun-
4507:                                                        nan valtiovarainministeriön asiantuntijaelimeksi
4508:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen tie-
4509:                                                        automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvissä val-
4510:         totekniikkaa, tietoliikennettä ja infor-
4511:                                                        takunnallisissa kysymyksissä. Neuvottelukunta
4512:         maatioteknologiaa koskevaan selvitys- ja
4513:                                                        toimii edelleen, nykyisin tietotekniikan neuvotte-
4514:         valmistelutyöhön, jonka tavoitteena olisi
4515:                                                        lukunta -nimisenä.
4516:         valtakunnallinen tietotekniikan ja tieto-
4517:         liikenteen kehittämisohjelma tarpeellisi-         Neuvottelukunnan 10 vuoden aikana tuotta-
4518:         ne toteuttamistoimenpiteineen?                 mien asiakirjojen joukossa on kolme keskeistä
4519:                                                        mietintöä: Atk-politiikkaa Suomessa (1978),
4520:                                                        Atk-poliittinen ohjelma 1980 sekä Suomi ja tie-
4521:    Esitän vastauksena kysymykseen kunnioittavas-
4522:                                                        totekniikka, joka jätettiin valtiovarainministeriöl-
4523: ti seuraavaa:
4524:                                                        le viime vuonna. Näissä mietinnöissä, jotka on
4525:    Tietokoneiden käyttö alkoi maassamme vajaat         jaettu tiedoksi myös kansanedustajille, neuvotte-
4526: 30 vuotta sitten. Vielä pitkään se oli laajuudel-      lukunta on pyrkinyt määrittelemään kokonaisuu-
4527: taan melko vaatimatonta, mutta on varsinkin            den huomioon ottavaa toimintaohjelmaa, jonka
4528: viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kehit-          avulla Suomi kykenisi vastaamaan tietotekniikan
4529: tynyt ja yleistynyt niin, että se on tänä päivänä      haasteeseen. Vaikka valtioneuvosto ei ole käsitel-
4530: muuttamassa kansantaloutemme ja yhteiskun-             lyt neuvottelukunnan ehdottamia toimenpideoh-
4531: tamme rakenteita ja toimintatapoja.                    jelmia, sen esitykset ovat johtaneet toimiin san-
4532:    Valtiovarainministeriön hallinnonalalla tata        gen monilla hallinnonaloilla. Myös uusia sanoja
4533: kehitystä on seurattu alusta alkaen kiinteästi jo      ja käsitteitä, kuten tietotekniikka, tietotyö ja
4534: senkin takia, että se on ollut yksi edelläkävijäistä   tietoteollisuus, on tullut neuvottelukunnan mie-
4535: tietotekniikan soveltamisessa. Kun valtion tieto-      tinnöistä yleiseen käyttöön.
4536: konekeskus vuonna 1964 perustettiin, se oli               Teollisuusautomaation tullessa Suomeen 1970-
4537: maamme ensimmäisiä atk-palvelukeskuksia. Val-          luvulla alettiin monella taholla tuntea huolta sen
4538: tionhallinnon tietokoneiden hankintaa ja käytön        tuomista vaikutuksista talouselämään, työllisyy-
4539: kehittämistä on koordinoitu valtiovarainministe-       teen ja työympäristöön. Tältä pohjalta valtioneu-
4540: riön toimesta jo 1960-luvulta lähtien.                 vosto asetti teknologiakomitean, joka jätti mie-
4541:    Näissä yhteyksissä kävi pian ilmeiseksi auto-       tintönsä vuonna 1980. Mietinnön esitykset ovat
4542: maattisen tietojenkäsittelyn keskeiseksi muodos-       suoraan tai epäsuorasti johtaneet mm. valtioneu-
4543: tuva merkitys samoin kuin tästä johtuva kansal-        voston periaatepäätökseen teknologiapolitiikasta,
4544: listen toimenpiteiden tarve. Suurelta osin valtio-     hallituksen teknologiapoliittiseen selontekoon
4545: varainmmlstenon hallinnonalalta lähteneiden            eduskunnalle runsas vuosi sitten, Teknologian
4546: aloitteiden ansiosta käynnistyi maassamme sekä         kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä lukui-
4547: opistotason että yliopistollinen atk-alan tutkin-      siin selvityksiin ja hankkeisiin eri hallinnonaloil-
4548: toon tähtäävä koulutus. Myös kotimaisen tieto-         la. Näistä laajin lienee liikenneministeriön tutki-
4549: teollisuuden kehittämistä pidettiin välttämättö-       musohjelma joukkoviestintätekniikan kehitykses-
4550: mänä. Näitä ja muita tietotekniikan kehittämis-        tä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toi-
4551: kysymyksiä käsittelemään valtioneuvosto asetti         menpiteiden sarjaan kuuluu myös tiedeneuvos-
4552: tietokonepolitiikkakomitean, joka jätti mietin-        ton laajentaminen tiede- ja teknologianeuvostok-
4553: tönsä vuonna 1974 valtiovarainministeriölle. Tätä      si, jota koskeva asetus on annettu.
4554:                                       1986 vp. -      KK n:o 400                                           3
4555: 
4556:    Seikkaperäinen luettelo hallituksen tähänasti-     antavat lähinnä neuvontaa ja koulutusta tietotek-
4557: sista toimista tietotekniikan kehittämiseksi muo-     niikan soveltamisessa käytännön tarpeisiin.
4558: dostuisi pitkäksi, eikä sellaisen esittäminen olisi      Tietotekniikan soveltava tutkimus ja tuoteke-
4559: tässä yhteydessä tarpeellistakaan. Vaikka yhtä,       hitys on saanut vauhditusta Teknologian kehittä-
4560: kaiken kattavaa toimintaohjelmaa ei ole, eikä         miskeskuksen tietotekniikan alan ohjelmasta.
4561: sellaiseen ehkä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä-      Vaikka ohjelman pääpaino on laitteissa ja elek-
4562: kään, toimet ovat olleet suunnitelmallisia. Nii-      troniikassa, ovat myös ohjelmistokehitykseen ja
4563: den perustana ovat olleet tietotekniikan neuvot-      mm. tekoälytutkimukseen osoitetut projektivarat
4564: telukunnan esitykset, edellä mainitut teknologia-     lisääntyneet merkittävästi.
4565: politiikan asiakirjat sekä eri hallinnonalojen omat      Tietotekniikan ja muiden tuotannossa käytet-
4566: kehittämissuunnitelmat. Seuraavassa tarkastel-        tyjen tekniikoiden aiheuttamat elinkeinoelämän
4567: laan viimeaikaisia toimia lähinnä tietotekniikan      rakennemuutos ja uudistuminen, työolosuhtei-
4568: ja valtiovarainministeriön näkökulmasta.              den muuttuminen, työllisyyden kehitys sekä ym-
4569:    Perinteisesti korkeaa lukutaitoprosenttiamme       päristövaikutukset ovat käynnistäneet hallinnossa
4570: ja tästä johtuvaa Suomen kansan korkeaa tiedon        laajalti selvitys- ja kehittämistyötä, joka on jo
4571: ja sivistyksen tasoa on pidettävä yhtenä keskeise-    johtamassa käytännön toimiin. Tiedeneuvoston
4572: nä syynä siihen, että olemme saavuttaneet ja          sihteeristö on äskettäin julkaissut seurantarapor-
4573: voineet säilyttää asemamme itsenäisenä maana.         tin niistä toimista, joihin tiede- ja teknologiapo-
4574: Kansamme menestyminen jatkossa edellyttää, et-        liittiset selonteot ovat johtaneet.
4575: tä se oppii myös toisen lukutaidon: tietoteknii-          Systemaattisesti talletettu ja järjestetty tieto on
4576: kan välineiden käytön sekä systemaattisen tiedon      tunkeutumassa yhä näkyvämmin työn ja pää-
4577: hankinnan ja hallinnan menetelmät.                    oman rinnalle talouden voimavaraksi. Uusi tuo-
4578:    Tietotekniikan neuvottelukunnan tekemien           tannontekijä on kuitenkin sopeutettava taloudel-
4579: esitysten mukaisesti tietotekniikan opetuksen         liseen ja yhteiskunnalliseen ympäristöönsä ennen
4580: määrällinen ja laadullinen kehittäminen onkin         kuin sitä voidaan täysipainoisesti hyödyntää. Tä-
4581: ollut viime vuosina yksi opetusalan kehittämis-       hän kuuluu lukuisa joukko tekijöitä, joiden sel-
4582: suunnitelmien painoalueista. Lähtökohtana on          vittämiseksi tietotekniikan neuvottelukunta on
4583: vuosia 1985-90 koskeva valtioneuvoston peri-          tehnyt merkittäviä aloitteita.
4584: aatepäätös tietotekniikan koulutuksen kehittämi-         Näiden pohjalta tilastokeskuksessa on käynnis-
4585: sestä. Korkeakouluissa resurssien lisäykset ovat      tynyt työ tietotekniikan, tietotoimintojen ja tie-
4586: johtaneet tietojenkäsittelyopin aloituspaikkojen      totuotteiden kehitystä kuvaavien mittareiden ai-
4587: huomattavaan kasvuun maan eri korkeakouluis-          kaansaamiseksi. Ilman tilastoja emme tunne ke-
4588: sa. Tietotekniikan neuvottelukunnan kiinnitettyä      hitystä emmekä voi sitä ohjata.
4589: huomiota alan jatko- ja tutkijakoulutuksen vä-           Julkisen hallinnon systemaattisesti keräämä tie-
4590: hyyteen määrärahoja on myös varattu tietoteknii-      tovaranto muodostaa kirjastojen ja tieteellisten
4591:  kan tohtorinkoulutusohjelmia varten.                 tietokantojen ohella yhteiskunnan tiedontarjon-
4592:                                                       nan päälähteen. Tiedepoliittisessa selonteossaan
4593:     ''Toisen lukutaidon'' peruskoulussa antami-       hallitus kiinnitti erityistä huomiota tietohuollon
4594: seen tarvittavia valmiuksia on ryhdytty suunnitel-    kehittämistarpeeseen. Tieteellisen informoinoin
4595:  mallisesti kehittämään. Tähän kuuluu mm. pa-         neuvosto valmistelee kirjastojen ja tieteellisen
4596:  nostuksia opettajien täydennyskoulutukseen, atk-     tietohuollon kehittämisen toimenpideohjelmaa.
4597: laitteiden ja -ohjelmistojen hankintaan sekä tie-     Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion yhteydessä
4598:  totekniikkapohjaisten oppimateriaalien tuottami-     hallitus on ehdottanut suoritettavaksi uudelleen-
4599: seen.                                                 järjestelyjä, joiden tarkoituksena on parantaa val-
4600:     Ammatillisten oppilaitosten lukusuunnitelmis-     tiovarainministeriön järjestelyosaston valmiuksia
4601: sa tietotekniikka on nyt pakollisena aineena.         hallinnollisen tiedon saatavuuden parantamiseen
4602:  Työvoimaministeriön työvoimapiireille antamien       sekä tietohallinnon kehittämiseen.
4603:  ohjeiden mukaan tietotekniikan opetusta sisälly-        Konekielisten tietojen ja ohjelmistojen omis-
4604:  tetään kaikkiin työllisyyskoulutuksen opetus-        tusoikeutta on niiden helpon kopioitavuuden
4605:  suunnitelmiin.                                       takia vaikea suojata. Tällä hetkellä oikeudet on
4606:     Työvoimaministeriön alun perin esittämiä tie-     pyritty turvaamaan lähinnä sopimusteitse. Tie-
4607:  totekniikkakeskuksia on pääasiassa Teknologian       don tuotannon ja kaupan kehittyminen edellyt-
4608:  kehittämiskeskuksen hallinnoimalla valtion tuella    tää kuitenkin säädöspohjaisia järjestelyjä. Tieto-
4609:  perustettu tusinan verran eri puolille maata. Ne     tekniikan neuvottelukunnan kiirehdittyä asiaa te-
4610: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 400
4611: 
4612: kijänoikeuskomitea on juuri valmistuneessa mie-       teltu integroidun monipalveluverkon aikaansaa-
4613: tinnössään tehnyt näistä ehdotuksensa.                miseksi maahamme. Alan kehittämistoiminta
4614:    Tietotekniikan yleistyminen on mahdollistanut      kestänee kansainvälisen vertailun. Työnjako toi-
4615: uusia rikosten tekotapoja. Useimmin ovat kysees-      milupalaitosten ja posti- ja telelaitoksen välillä
4616: sä perinteisten varallisuusrikosten "nykyaikaiset"    tietoliikenteen rakenteiden ja niihin perustuvien
4617: muodot. On myös jouduttu harkitsemaan, tulisi-        uusien telepalvelujen kehittämisessä ei ole kui-
4618: ko määritellä uudenlaisia, tietoon ja tietojärjes-    tenkaan selvä. Syynä on maamme teletoiminnan
4619: telmiin kohdistuvia rikoksi;t ja rikkomuksia. Nä-     vanhentunut säädöspohja. Sen saattamiseksi ajan
4620: mä näkökohdat huomioon ottava rikoslain uudis-        vaatimusten tasalle hallitus antoi keväällä esityk-
4621: tuksen valmistelu on jo pitkällä.                     sen teletoimintalaiksi. Lailla on tarkoitus luoda
4622:    Ei pelkästään tieto, vaan usein myös tiedon        edellytykset yhtenäisen ja suunnitelmallisen tie-
4623: kohde kaipaa erityissuojelua. Yhteiskunnan tie-       toliikennepolitiikan harjoittamiselle. Päävastuu
4624: tovarantojen laajaa hyväksikäyttöä ei voine ajatel-   eri tahojen suunnitelmien yhteensovittamisesta
4625: lakaan toteutettavaksi ellei yksityisasioiden ja      sekä mahdollisen kansallisen kehittämisohjelman
4626: liikesalaisuuksien joutumista asiaankuulumatto-       laatimisesta kuuluisi tämän mukaan liikennemi-
4627: mien haltuun voida ehkäistä. Pitkälti tietoteknii-    nisteriölle. Lakiehdotus on hyväksytty eduskunta-
4628: kan neuvottelukunnan toistuvien aloitteiden ja        käsittelyssä.
4629: ehdotusten ansiosta välillä useita vuosia lukkiutu-      Edellä kuvatut, lähinnä tietotekniikan kehityk-
4630: nut tietosuojalainsäädännön kehittämistyö saatiin     sen kannalta olennaiset ongelmakokonaisuudet ja
4631: uudelleen käyntiin. Tietosuojakomiteassa ja oi-       tähänastiset toimenpiteet antavat kuvan tehtävä-
4632: keusministeriössä valmisteltu esitys henkilörekis-    kentän laajuudesta. Tietotekniikan kehitys vai-
4633: terilaiksi on parast' aikaa eduskuntakäsittelyssä.    kuttaa voimallisesti kaikkiin yhteiskuntalohkoi-
4634:    Tietoalan tuotanto ja jakelu ovat luoneet uusia    hin ja täten kaikkien hallinnonalojen toimintaan.
4635: tuotteita ja markkinapiirteitä. Tietoteknisten
4636: tuotteiden käyttäjien kuluttajansuoja edellyttää         Vastauksesta ilmenee myös, että hallinto on jo
4637: sopimusmenettelyjen ja liiketapojen sekä mah-         sangen varhain ja laajalla rintamalla käynnistänyt
4638: dollisesti lainsäädännön kehittämistä. Hallitus       tätä kehitystä koskevan selvitys- ja suunnittelu-
4639: seuraa tätä kehitystä ja tulee esittämään tarvitta-   työn. Sen tuloksena on laadittu keskeisten alojen
4640: essa toimenpiteitä.                                   toimintaohjelmia ja konkreettisia kehittämis-
4641:    Käynnissä oleva yhteiskunnallinen rakenne-         suunnitelmia. On myös saatu tietoa siitä, missä
4642: muutos tulee muuttamaan yksilöiden ja ryhmien         suhteissa tietoa ja ymmärrystä tarvitaan lisää
4643: asemaa suhteessa toisiinsa ja julkiseen valtaan.      ennen kuin toimintavaihtoehtoja voidaan harki-
4644: Hallitus lähtee siitä, että tietotekniikka ei saa     ta. Eräiltä osin kehittämistoimiin voidaan ryhtyä
4645: vaarantaa tasa-arvon ja oikeusturvan toteutumis-      vasta kun lainsäädäntö on uudistettu.
4646: ta, vaan mikäli mahdollista, edesauttaa niitä.           Tietotekniikan ja tietoliikenteen nopea, yhteis-
4647:    Yhteiskunnan säädöspuitteiden edellä kuvatun       kunnan rakenteita koetteleva kehitys jatkuu lähi-
4648: kaltainen kehittäminen on hallituksen mielestä        vuosina, ehkä vielä nykyisestäänkin nopeutuen.
4649: välttämätöntä, jotta uudentyyppisille, tietotek-      Hallitus tulee lisäämään toimiaan kehityksen seu-
4650: niikkaan ja tietoon pohjaaville talouden ja hallin-   raamiseksi ja ohjaamiseksi kokonaisuuden kan-
4651: non toiminnoille voidaan antaa kehittymisen           nalta suoruisaan suuntaan. Niiden osana valtio-
4652: edellytykset. Eräiden OECD:ssä tehtyjen selvitys-     varainministeriö antaa tietotekniikan neuvottelu-
4653: ten mukaan teollisuumaiden tulevan talouskehi-        kunnalle tehtäväksi valmistella toimintaohjelmia
4654: tyksen kannalta keskeinen kehittämiskohde on          ajankohtaisten tietotekniikan kehitykseen liitty-
4655: tietoliikenne ja siihen perustuvat moninaiset pal-    vien valtakunnallisten ongelmien käsittelemiseksi
4656: velut. Niiden avulla voidaan parantaa yritysten       sekä näkemyksiä pitemmällä aikavälillä esiin
4657: kilpailukykyä ja tuottaa hyötyä myös yksityisille.    nousevista kysymyksistä. Edustaja Eklundin kysy-
4658:    Valtion ja yksityisten toimilupalaitosten edus-    myksessä mainitut, tietotekniikan ja kehittyvän
4659: tajista koottu puhelintoiminnan yhteistyöryhmä        tietoliikenteen    vaikutukset     aluerakenteisiin,
4660: tarjoaa tällä hetkellä puitteet valtakunnalliselle    maankäyttöön ja liikenteen verkostoihin ovat
4661: suunnittelulle tietoliikenteen infrastruktuurin ke-   erittäin tärkeitä näkökohtia selvitettäessä tieto-
4662: hittämiseksi. Investointisuunnitelmia on valmis-      tekniikan pitkän aikavälin vaikutuksia.
4663: 
4664:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
4665: 
4666:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
4667:                                        1986 vp. -- RJC n:o 400                                            5
4668: 
4669: 
4670: 
4671: 
4672:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4673: 
4674:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          informationsteknikens utveckling. Kommitten
4675: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avgav ett betänkande till finansministeriet år
4676: den 13 november 1986 till vederbörande medlem         1974. Detta betänkande bör anses vara det första
4677: av statsrådet översänt avskrift av följande av        riksomfattande programmet för utvecklande av
4678: riksdagsledamot Eklund undertecknade spörsmål         informationstekniken i Finland. Beredskapen för
4679: nr 400:                                               en mera omfattande behandling av de föreslagna
4680:                                                       åtgärderna, för att inte tala om vidtagande av
4681:            Ämnar Regeringen i fråga om informa-       dessa, var dock inte tillräcklig i det skedet.
4682:        tionstekniken, telekommunikationen och
4683:                                                           På förslag av finansministeriet tillsatte statsrå-
4684:        datatekniken inleda ett sådant utred-
4685:                                                       det år 1975 en delegation för ADB-branschen
4686:        nings- och beredningsarbete som leder
4687:                                                       som sakkunnigorgan åt finansministeriet i riks-
4688:        till ett riksomfattande utvecklingspro-
4689:                                                       omfattande frågor som hade samband med auto-
4690:        gram för informationstekniken och tele-
4691:                                                       matisk databehandling. Delegationen verkar allt-
4692:        kommunikationen jämte behövliga åtgär-
4693:                                                       jämt, numera under namnet delegationen för
4694:        der för genomförandet?
4695:                                                       informationstekniken.
4696:                                                           Bland de skrifter som delegationen publicerat
4697:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4698:                                                       finns tre centrala betänkanden: Datapolitik i
4699: anföra följande:
4700:                                                       Finland (1978), Datapolitiskt program 1980 samt
4701:    Datorer började användas i vårt land för           Finland och informationstekniken, som avgavs
4702: knappt 30 år sedan. Användningen var länge rätt       till finansministeriet i fjol. I dessa betänkanden,
4703: anspråkslös till sin omfattning, men har särskilt     som delats ut till riksdagsmännen för kännedom,
4704: under de senaste tio åren utvecklats och blivit så    har delegationen strävat efter att utforma ett
4705: allmän att den i dag håller på att ändra vår          verksamhetsprogram som beaktar helheten. Tan-
4706: samhällsekonomis och vårt samhälles strukturer        ken är att Finland med programmet skall kunna
4707: och funktionssätt.                                    svara på informationsteknikens utmaningar.
4708:    Inom finansministeriets förvaltningsområde         Även om statsrådet inte har behandlat de åt-
4709: har man följt denna utveckling intensivt från         gärdsprogram som delegationen föreslagit, har
4710: början redan därfor att ministeriet har varit en av   delegationens förslag dock lett till åtgärder inom
4711: föregångarna i tillämpningen av informationstek-      tämligen många förvaltningsområden. Också nya
4712: nik. Då Statens datamaskincentral inrättades år       ord och begrepp, t.ex. "tietotekniikka" (infor-
4713: 1964 var den en av vårt lands första servicebyråer    mationsteknik), '' tietotyö'' (informationsarbete)
4714: på området. Anskaffningen av datorer inom             och "tietoteollisuus" (dataindustri) har genom
4715: statsförvaltningen och utvecklandet av deras an-      delegationens betänkanden vunnit insteg i det
4716: vändning har koordinerats av finansministeriet        allmänna finska språkbruket.
4717: redan från och med 1960-talet.                            Då industriautomationen nådde Finland på
4718:    I samband med detta blev det snart uppenbart       1970-talet började man på många håll oroa sig
4719: att den automatiska databehandlingen skulle           för dess verkningar på näringslivet, sysselsätt-
4720: komma att spela en central roll i samhället och       ningen och arbetsmiljön. Utgående från detta
4721: att det behövdes nationella åtgärder till följd av    tillsatte statsrådet en teknologikommitte, som
4722: detta. Tack vare initiativ, som till stor del togs    avgav betänkande år 1980. Förslagen i betänkan-
4723: inom finansministeriets förvaltningsområde, in-       det har direkt eller indirekt lett till bl.a. statsrå-
4724: leddes i vårt land både på institutnivå och vid       dets principbeslut om teknologipolitiken, rege-
4725: universitet utbildning för examina inom ADB-          ringens redogörelse till riksdagen om teknologi-
4726: branschen. Det ansågs även nödvändigt att ut-         politiken, för ett drygt år sedan, inrättandet av
4727: veckla den inhemska dataindustrin. Statsrådet         Teknologiska utvecklingscentralen samt ett stort
4728: tillsatte en datorpolitikkommitte med uppgift att     antal utredningar och projekt inom olika förvalt-
4729: utveckla dessa frågor och andra frågor som gällde     ningsområden. Det mest omfattande av dessa
4730: 6                                     1986 vp. -- KJ( n:o 400
4731: 
4732: torde vara trafikministeriets forskningsprogram           I yrkesläroanstalternas läsplaner är informa-
4733: för utvecklande av massmediatekniken och dess         tionsteknik numera ett obligatoriskt ämne. En-
4734: verkningar på samhället. Tili åtgärderna hänförs      ligt de anvisningar arbetskraftsministeriet givit
4735: också utvidgningen av vetenskapsrådet tili ve-        arbetskraftsdistrikten skall undervisning i infor-
4736: tenskaps- och teknologirådet, om vilket en            mationsteknik tas in i alla läroplaner för syssel-
4737: förordning har urfärdats.                             sättningsfrämjande utbildning.
4738:    En utförlig förteckning över de åtgärder som          Ett dussin sådana datateknikcentraler som ur-
4739: regeringen hittills vidtagit för utvecklande av       sprungligen föreslogs av arbetskraftsministeriet
4740: informationstekniken skulle bli för lång, och det     har, huvudsakligen med ett statligt stöd som
4741: är inte heller nödvändigt att i detta samband         administreras av Teknologiska utvecklingscenrra-
4742: lägga fram en sådan. Även om det inte finns ett       len, inrättats på olika håll i landet. De ger
4743: enda heltäckande verksamhetsprogram, som det          närmast rådgivning och utbildning i tillämp-
4744: kanske inte ens är ändamålsenligt att eftersträva,    ningen av informationsteknik för praktiska be-
4745: har åtgärderna varit metodiska. Grunden för           hov.
4746: dem har utgjorts av förslag som framställts av            Den tillämpade forskningen i och produktut-
4747: delegationen för informationstekniken, ovan           vecklingen av informationsteknik har tagit fart
4748: nämnda skrifter rörande teknologipolitiken samt       genom Teknologiska utvecklingscentralens pro·
4749: de olika förvaltningsområdenas egna utvecklings-      gram för den datatekniska branschen. Även om
4750: planer. Nedan granskas den senaste tidens åtgär-      tyngdpunkten i programmet ligger på utrustning
4751: der närmast ur informationsteknikens och finans-      och elektronik, har projektmedlen också för ut-
4752: ministeriets synvinkel.                               vecklandet av programvara och bl.a. konstgjord
4753:    Vår traditionellt höga procent läskunniga och      intelligens ökat märkbart.
4754: Finlands folks höga kunskaps- och bildningsnivå           Strukturomvandlingen och fornyelsen inom
4755: tili följd härav bör anses som en viktig orsak till   näringslivet, förändringen i arbetsförhållandena,
4756: att vi har nått och kunnat bevara vår ställning       sysselsättningens utveckling samt miljöeffekterna
4757: som självständigt land. För att vårt folk skall       till följd av informationstekniken och annan
4758: klara sig i fortsättningen krävs också ett annat      teknik som används i produktionen har i stor
4759: slags läskunnighet: att kunna använda informa-        omfattning ino•n forvaltningen satt i gång ett
4760: tionsteknikens medel samt att behärska metoder        utrednings- ocrt utvecklingsarbete som redan hål-
4761: för systematisk anskaffning och hantering av          ler på att leda till praktiska åtgärder. I detta
4762: information.                                          samband hänvisar jag till den uppföljningsrap-
4763:     I enlighet med de förslag som framställts av      port som Vetenskapsrådets sekretariat nyligen
4764: delegationen för informationstekniken har den         publicerade om de åtgärder som redogörelserna
4765: kvantitativa och kvalitativa utvecklingen av un-      om vetenskaps- och teknologipolitiken lett till.
4766: dervisningen i informationsteknik under de se-            Systema>:iskt lagrad och ordnad information
4767: naste åren varit ett av tyngdpunktsområdena i         håller allt mer på att bli en ekonomisk resurs vid
4768: utvecklingsplanerna för undervisningsområdet.         sidan av arbete och kapital. Den nya produk-
4769: Utgångspunkten har varit statsrådets principbe-       tionsfakrorn bör dock anpassas tili sin ekono-
4770: slut om urvecklande av utbildningen i informa-        miska och samhälleliga omgivning innan den kan
4771: tionsteknik för åren 1985--90. Resursökningarna       utnyttjas fullt. Till detta hör ett stort antal
4772: har lett tili en avsevärd ökning av antalet nybör-    faktorer. För utredning av dessa faktorer har
4773: jarplatser i databehandlingslära vid landets olika    delegationen för informationstekniken tagit bety-
4774: högskolor. Sedan delegationen för informations-       dande initiativ.
4775: tekniken fäst uppmärksamhet vid de begränsade            Utgående från dessa har vid statistikcentralen
4776: möjligheterna tili vidareutbildning och forskarut-    inletts ett arbetc genom vilket man försöker
4777: bildning har anslag också reserverats för program     åstadskomma mätare som be~krivr:r informations-
4778: för utbildning av doktorer i informationsteknik.      teknikens, informationsfunktionemas och infor-
4779:    En planmässig utveckling av de förursättningar     mationsprodukternas utveckling. Utan statisrik
4780: som behövs för att grundskoleeleverna skall bi-       känner vi inte utvccklingcn 8Ch kan därrned inte
4781: bringas '' den andra läskunnigheten'' har inletts.    styra den.
4782: Detta innebär bl.a. att man satsat på komplette-          Den informationsrcsurs som den offentliga
4783: rande utbildning för lärare, anskaffning av ADB-      förvaltningen samlat in systcmatsikt utgör vid
4784: enheter och ADB-program samt produktion av            sidan av bibliotekens databaser och de vetenskap-
4785: läromedel som baserar sig på informationsteknik.      liga databaserna huvudbllan för samhällets in-
4786:                                        1986 vp. -      KK n:o 400                                       7
4787: 
4788: formationsutbud.         sin redogörelse om ve-            Den pågående samhälleliga strukturomvand-
4789: tenskapspolitiken fäste regeringen särskild upp-       lingen kommer att ändra individernas och grup-
4790: märksamhet vid behovet att utveckla informa-           pernas ställning i förhållande till varandra och
4791: tionsförsörjningen. Rådet för den vetenskapliga        den offentliga makten. Regeringen utgår från att
4792: informationsförsörjningen gör upp ett åtgärds-         informationstekniken inte får äventyra jämställ-
4793: program för bibliotekens informationsförsörjning       dheten och rättsskyddet. I stället bör den främja
4794: och den vetenskapliga informationsförsörjningen.       dem i mån av möjlighet.
4795: I samband med statsförslaget för år 1987 har               En sådan utveckling av lagstiftningsramen i
4796: regeringen föreslagit omorganiseringar, som är         vårt samhälle som beskrivits ovan är enligt rege-
4797: avsedda att förbättra finansministeriets organisa-     ringens uppfattning nödvändig för att ekono-
4798: tionsavdelnings förutsättningar att utveckla till-     miska och administrativa funktioner av ny typ,
4799: gången på administrativ information samt infor-        baserade på informationteknik och information,
4800: mationsförvaltningen.                                  skall kunna ges förutsättningar att utvecklas.
4801:    Det är svårt att skydda äganderätten tili maski-    Enligt vissa utredningar som gjorts inom OECD
4802: nellt läsbart data och programvara genom att           är telekommunikationen och de mångahanda
4803: dessa är lätta att kopiera. För närvarande har man     serviceformer som grundar sig på den ett centralt
4804: strävat efter att trygga rättigheterna närmast         utvecklingsobjekt för de industrialiserade länder-
4805: avtalsvägen. Informationsutvecklingen och han-         nas framtida ekonomiska utveckling. Med deras
4806: delns utveckling förutsätter dock arrangemang          hjälp kan företagens konkurrensförmåga förbätt-
4807: som är grundade på lagstiftning. Sedan delega-         ras och de kan även gagna enskilda.
4808: tionen för informationstekniken påskyndat ären-            Telefonverksamhetens samarbetsgrupp, som
4809: det kommer upphovsrättskommitten i sitt betän-         består av representanter för staten och privata
4810: kande att framställa förslag som gäller dessa          koncessionsinrättningar, erbjuder för närvarande
4811: arrangemang.                                           en ram för en riksomfattande planering av ut-
4812:    Då informationstekniken blivit allt allmännare      vecklandet av telekommunikationens infrastruk-
4813: har nya sätt att begå brott dykt upp. Oftast är        tur. Investeringsplaner har utarbetats för åstad-
4814: det fråga om '' moderna'' former av traditionella      kommande av ett integrerat digitalt multitjänst-
4815: egendomsbrott. Det har även varit nödvändigt           nät i vårt land. Utvecklingen inom branschen
4816: att överväga om man bör definiera en ny typ av         torde tåla en internationell jämförelse. Arbetsför-
4817: brott och förseelser som gäller information och        delningen mellan koncessionsinrättningarna och
4818: informationssystem. Beredningen av en revision         post- och televerket i fråga om utvecklandet av
4819: av strafflagen som beaktar dessa synpunkter är         telekommunikationens strukturer och nya tele-
4820: redan långt hunnen.                                    tjänster som grundar sig på dessa är dock inte
4821:    lnte enbart information uran ofta även den          klar. Otsaken till detta är att lagstiftningsunder-
4822: som informationen gäller kräver specialskydd.          laget för televerksamheten är föråldrat. För att
4823: Man torde inte ens kunnan tänka sig att i stor         det skulle fås att motsvara tidens krav avlät
4824: utsträckning utnyttja samhällets informationsre-       regeringen i våras en proposition med förslag till
4825: surser om man inte kan förebygga att privata           lag om televerksamhet. Avsikten med lagen är
4826: angelägenheter och affärshemligheter råkar i obe-      att skapa förutsättningar för bedrivande av en
4827: hörigas händer. Långt tack vare upprepade initia-      enhetlig och planmässig telekommunikationspo-
4828: tiv och förslag från delegationen för informa-         litik. Huvudansvaret för koordineringen av de
4829: tionstekniken kom utvecklandet av datasekretess-       olika parternas planer samt för uppgörandet av
4830: lagstiftningen åter i gång, efter att läget flera år   ett eventuellt nationellt utvecklingsprogram vilar
4831: varit låst i denna fråga. Den proposition med          enligt den föreslagna lagen på trafikministeriet.
4832: förslag till personregisterlag som beretts av da-      Lagförslaget har godkänts i riksdagen.
4833: taskyddskommitten och justitieministeriet är för           Ovan skildrade problemhelheter, som är vä-
4834: närvarande föremål för riksdagsbehandling.             sentliga närmast med tanke på informationstek-
4835:    Datasektorns produktion och distribution har        nikens utveckling, och de åtgärder som vidtagits
4836: skapat nya produkter och marknadsdrag. Konsu-          hittills ger en bild av uppgiftsfältets omfattning.
4837: mentskyddet för dem som använder datatekniska          Informationsteknikens utveckling inverkar starkt
4838: produkter förutsätter att avtalsförfarandena och       på alla samhällssektorer och därmed på verksam-
4839: affärssederna samt eventuellt lagstiftningen ut-       het inom alla förvaltningsområden.
4840: vecklas. Regeringen bevakar denna utveckling               Av svaret framgår även att förvaltningen redan
4841: och kommer att vid behov föreslå åtgärder.             mycket tidigt och på bred front inlett ett utred-
4842: 8                                     1986 vp. -     KK n:o 400
4843: 
4844: nings- och planeringsarbete som gäller denna         som är gynnsam med tanke på helheten. Som en
4845: utveckling. Som ett resultat av arbetet har man      del av dessa åtgärder ger finansministeriet dele-
4846: gjort upp åtgärdsprogram och utarbetat konkreta      gationen för informatiostekniken i uppdrag att
4847: utvecklingsplaner för centrala sektorer. Man har     göra upp verksamhetsprogram för behandlingen
4848: även fått kännedom om i vilka proportioner det       av aktuella riksomfattande problem i samband
4849: behövs mera kunskap och insikt innan verksam-        med utvecklandet av informationstekniken samt
4850: hetsalternativ kan övervägas. Tili vissa delar kan   att anlägga olika aspekter på frågor som dyker
4851: utvecklingsåtgärder vidtas först då lagstiftningen   upp på längre sikt. De i riksdagsledamot Eklunds
4852: har förnyats.                                        spörsmål nämnda verkningarna av informations-
4853:    Informationsteknikens och telekommunikatio-       tekniken och den allt mer avancerade telekom-
4854: nens snabba utveckling, som sätter samhälls-         munikationen på regionala strukturer, markan-
4855: strukturerna på prov, fortgår under de närmaste      vändning och trafiknät är mycket viktiga syn-
4856: åren, kanske i ännu snabbare takt än nu. Rege-       punkter då det gäller att utreda informationstek-
4857: ringen kommer att öka sina åtgärder för att          nikens verkningar på långt sikt.
4858: bevaka utvecklingen och styra den i en riktning
4859: 
4860:       Helsingfors den 23 december 1986
4861: 
4862:                                                                          Minister Pekka Vennamo
4863:                                                1986 vp.
4864: 
4865: 
4866: Kirjallinen kysymys n:o 401
4867: 
4868: 
4869: 
4870: 
4871:                                   Vähäkangas ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä Oulun ja Iisalmen
4872:                                     välillä
4873: 
4874: 
4875:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4876: 
4877:    Lehtitietojen mukaan posti- ja telelaitos on       kaikilla ei ole eikä koskaan tule olemaan käytös-
4878: lakkauttamassa Oulun ja Iisalmen välisen posti-       sään henkilöautoa. Siten postin yhteiskunnallista
4879: linja-autovuoron. Vuoro on ainoa Oulun ja Iisal-      palvelutehtävää ei tule rajata vain liiketaloudelli-
4880: men välin vanhoja teitä ja sivukyliä kiertävä         seen kannattavuuteen. Liikenneyhteyksien hei-
4881: vuoro. Se kulkee seuraavien kuntien kautta:           kentäminen on osaltaan autioittamassa syrjäkyliä.
4882: Oulu, Kempele, Liminka, Temmes, Rantsila,                Postiautovuoron lakkauttamisesta huolestunee-
4883: Pulkkila, Piippola ja Pyhäntä Oulun läänissä sekä     na ovat kylätoimikunnat kääntyneet liikennemi-
4884: Vieremä ja Iisalmi Kuopion läänissä. Rantsilan ja     nisterin puoleen. Kirjelmän on allekirjoittanut
4885: Pyhännän kuntien alueella on kyliä ja tieosuuk-       2 003 henkeä.
4886: sia, joilla ei muuta joukkoliikennettä ole kuin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4887: postiauto. Linjan varrella olevat kauppiaat saavat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4888: päivittäiset elintarviketoimituksensa tässä autos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4889: sa. Linjan lakkauttaminen vaikeuttaisi siten myös     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4890: tavaratoimituksia.
4891:                                                                  Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
4892:    Linjaa sanotaan kannattamattomaksi. Postin                 mainitusta kylätoimikuntien vetoomuk-
4893: liikennöinnillä maaseudulla tulee olla myös mui-              sesta ja aikooko Hallitus taata Oulun ja
4894: ta tavoitteita kuin vain liiketaloudellinen kannat-           Iisalmen välisen postilinja-autovuoron
4895: tavuus. Autokannan lisääntymisestä huolimatta                 kulun jatkumisen myös tulevina vuosina?
4896: 
4897:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1986
4898: 
4899:                      Juhani Vähäkangas                         Osmo Vepsäläinen
4900: 
4901: 
4902: 
4903: 
4904:  261254X
4905: 2                                          1986 vp. -- ~ n:o 401
4906: 
4907: 
4908: 
4909: 
4910:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4911: 
4912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              joilla ko. liikenteellä on matkustajien ja postin-
4913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               kuljetuksen kannalta merkitystä.
4914: olette marraskuun 11 päivänä 1986 päivätyn                     Kysymyksessä tarkoitetun linjan Oulu--Iisalmi
4915: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                liikenneluvan voimassaoloaikaa on poikkeukselli-
4916: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           sesti jatkettu kaksi kertaa kahdella vuodella, jona
4917: taja Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjallises-           aikana on pyritty kehittämään linjan liikennettä
4918: ta kysymyksestä n:o 401:                                    ja taloutta. Tänä aikana on linjalla siirrytty
4919:                                                             kustannuksia säästävään kulj ettaj arahastukseen
4920:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa            sekä muutettu aikataulua matkustustarpeita vas-
4921:         mainitusta kylätoimikumien vetoomuk-                taavaksi niiltä osin kuin muu samalla reitillä
4922:         sesta ja aikooko Hallitus taata Oulun ja            oleva liikenne on sen mahdollistanut. Kerrotuista
4923:         Iisalmen välisen postilinja-autovuoron              toimenpiteistä huolimatta linjan postaalinen ja
4924:         kulun jatkumisen myös tulevina vuosina?             matkustajaliikenteellinen merkitys on jatkuvasti
4925:                                                             vähentynyt. Matkustajamäärät ovat pienentyneet
4926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            haja-asutusalueiden linja-autoliikenteen trendin
4927: ti seuraavaa:                                               mukaisesti ja postaaliset tehtävät on palvelutason
4928:                                                             ylläpitämiseksi ja postinkulun nopeustavoitteiden
4929:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-       saavuttamiseksi yhä enenevässä määrin hoidetta-
4930: kenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.              va muilla tavoin.
4931: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 miljoonaa                Posti- ja telelaitoksen taholta on otettu yhteyt-
4932: markkaa. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-             tä niihin Oulun läänin kuntiin, joiden alueella
4933: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat         po. linjaa ajetaan mahdollisen asiaimiliikenteen
4934: viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan              tai koululaisliikenteen tuen saamiseksi liiken-
4935: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta              nöinnistä posti- ja telelaitokselle aiheutuvien tap-
4936: ryhtymään toimenpiteisiin kannattamauoman                   pioiden pienentämiseksi. Kyseiset kunnat eivät
4937: linja-autoliikenteen karsimiseksi.                          ole halunneet tukea valtion harjoittamaa linja-
4938:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-        autoliikennettä, vaan näkevät tuelleen ensisijai-
4939: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden             sempia kohteita. Samaa kantaa tässä asiassa edus-
4940: kanssa laadittu kehittämissuunnitelmat vuosille             taa myös Oulun lääninhallituksen henkilöliiken-
4941: 1981--1985 ja 1985--1989 linja-autoliikenteen               netyöryhmä alustavassa kannanotossaan.
4942: tervehdyttämiseksi ja paremman taloudellisen tu-               Vuonna 1985 linjan Oulu--Iisalmi tappio oli
4943: loksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.                643 000 mk. Matkustajien keskikuormitus oli
4944:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen             2,35 henkilöä/kilometri. Edellä tarkoitetun yh-
4945: liikennetuloja lisäämällä on erittäin vaikeaa, sillä        teiskunnan maksaman tuen enimmäismäärä olisi
4946: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät vä-            167 000 mk, mikä kattaisi vain osan liikenteen
4947: henevät vuosittain noin 5 %. Näin ollen liiken-             tappiosta.
4948: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-               Edellä kerrotuista syistä posti- ja telehallitus on
4949: tämään ensisijaisesti reitti- ja aikataulumuutoksil-        esittänyt linjan Oulu--Iisalmi liikenteen lopetta-
4950: la sekä karsimalla tappiollisimpia linjaautovuoro-          mista liikenneluvan voimassaolaajan päättymi-
4951: ja niillä alueilla ja tieosilla, joilla linja-autoliiken-   sen, 31.12.1986, jälkeen.
4952: teen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän. Sa-                Lakkautettavaksi esitetyn linjan 111 km:n pi-
4953: malla linjoja on pyritty hyödyntämään entistä               tuisen linjanosan Pyhämä--lisalmi liikennetar-
4954: enemmän postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä on              peen tyydyttämiseksi posti- ja telehallitus on
4955: saavutettu huomattavia kustannussäästöjä, mikä              esittänyt, että sille myönnettäisiin liikennelupa
4956: puolestaan on mahdollistanut postin linja-auto-             lisalmi--Pyhäntä linjalle. Hakemusta ei ole vielä
4957: liikenteen jatkuvuuden niillä alueilla ja tieosilla,        liikenneministeriössä ratkaistu.
4958: 
4959:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
4960: 
4961:                                                                          Liikenneministeri Matti Luttinen
4962:                                        1986 vp. -      KK n:o 401                                         3
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 
4967:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4968: 
4969:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            spörsmålet avsedda linjen Uleåborg-Idensalmi
4970: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          har exceptionelit förlängts två gånger med två år,
4971: den 11 november 1986 tili vederbörande medlem           och under den tiden har man försökt utveckla
4972: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Iinjens trafik och ekonomi. Under denna tid har
4973: riksdagsman Vähäkangas m.fl. undertecknade              man övergått tili en kostnadsinbesparande
4974: spörsmål nr 401:                                        förarinkassering samt ändrat tidtabelien så att
4975:                                                         den motsvarar resebehoven tili den del den
4976:            Är Regeringen medveten om den i              övriga trafiken på samma rutt har erbjudit möj-
4977:         motiveringen nämnda vädjan av byarå-            ligheter därtill. Trots de ovan relaterade åtgärder-
4978:         den och ämnar Regeringen garantera att          na har Iinjens betydelse för post- och passagerar-
4979:         postbussturen melian Uleåborg och !den-         trafik ständigt minskat. Passagerarantalet har
4980:         salmi fortsätter att trafikera även under       minskat i enlighet med trenden för busstrafiken
4981:         kommande år?                                    inom glesbygden och de postala uppgifterna
4982:                                                         måste i alit större grad skötas med andra medel
4983:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för att servicenivån skali kunna upprätthålias och
4984: anföra följande:                                        målsättningen för snabb postgång uppnås.
4985:    Post- och televerkets busstrafik har länge varit         I syfte att minska de förluster upprätthållandet
4986: förlustbringande. År 1985 var förlusten ca 40           av trafiken åsamkar post- och televerket har man
4987: milj. mk. De av riksdagen valda statsrevisorerna        kontaktat de kommuner i Uleåborgs Iän inom
4988: samt statens revisionsverk har under de senaste         vilkas område ifrågavarande linje trafikeras, för
4989: åren upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid            att erhålia eventuelit stöd för upprätthåliande av
4990: detta och uppmanat post- och televerket att vidta       trafik för skötande av angelägenheter elier för
4991: åtgärder i syfte att slopa olönsam busstrafik.         skolskjuts.
4992:    Post- och telestyrelsen har tilisammans med de          Ifrågavarande kommuner har inte velat stöda
4993: postdistriktskontor som svarar för de regionala         busstrafik som idkas av staten, utan anser att det
4994: transporterna uppgjort utvecklingsplaner för åren      finns mera behjärtansvärda objekt för de stöd de
4995: 1981-1985 och 1985-1989 i syfte att sanera              beviljar. Samma ståndpunkt omfattas även av
4996: busstrafiken och uppnå ett bättre ekonomiskt           persontrafikarbetsgruppen inom länsstyrelsen i
4997: resultat på längre sikt.                               Uleåborgs Iän i arbetsgruppens preliminära stäli-
4998:    Det är ytterst svårt att minska underskottet i      ningstagande.
4999: busstrafiken genom att öka intäkterna från trafi-          År 1985 var förlusten för linjen Uleåborg-
5000: ken, eftersom passagerarantalet i busstrafiken i       Idensalmi 643 000 mk. Den genomsnittliga pas-
5001: vårt land minskar med ca 5 % årligen. Man har          sagerarbelastningen är 2,35 personer/km. Maxi-
5002: således i första hand försökt minska de kostnader      mibeloppet av det ovan avsedda stödet, som
5003: trafiken ger upphov tili genom förändringar i          skulie betalas av samhäliet, vore 167 000 mk,
5004: rutter och tidtabelier samt genom att minska på        vilket endast skulie täcka en del av den förlust
5005: de mest förlustbringande bussturerna inom såda-        trafiken medför.
5006: na områden och på sådana vägavsnitt där utbu-              På grund av ovan relaterade skäl har post- och
5007: det av service i form av busstrafik överstiger         telestyrelsen föreslagit att trafiken på linjen Uleå-
5008: efterfrågan. Samtidigt har man mer än tidigare         borg-Idensalmi skali upphöra när trafiktilistån-
5009: försökt utnyttja linjerna vid postbefordringen.        dets giltighetstid går ut 31.12.1986.
5010: Genom dessa åtgärder har betydande kostnadsin-             I syfte att tilifredsstälia trafikbehovet på den
5011: besparningar nåtts, vilket för sin del har gjort det   111 km långa sträckan Pyhäntä-Idensalmi på
5012: möjligt för posten att fortsätta med busstrafiken      den linje som föreslås upphöra har post- och
5013: inom de områden och på de vägavsnitt där               telestyrelsen föreslagit att post- och telestyrelsen
5014: trafiken är viktig för passagerarna och postbe-        skulle beviljas trafiktilistånd för linjen Iden-
5015: fordringen.                                            salmi-Pyhäntä. Ansökan har inte ännu avgjorts
5016:   Giltighetstiden för trafiktiliståndet för den i      vid trafikministeriet.
5017:     Helsingfors den 12 december 1986
5018: 
5019:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
5020:                                                   1986 vp.
5021: 
5022: Kirjallinen kysymys n:o 402
5023: 
5024: 
5025: 
5026: 
5027:                                      Koskinen: Vesiensuojeluun erikoistuneen tutkijan viran perustami-
5028:                                        sesta Helsingin vesipiiriin
5029: 
5030: 
5031:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5032: 
5033:   Uudenmaan-Hämeen pienvesistöt ovat saas-               olisi tärkeätä ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toi-
5034: tumisen vuoksi joutumassa uhanalaisiksi. Nämä            menpiteisiin näiden pienvesistöjen säästämiseksi.
5035: pienvesistöt ovat erittäin tärkeitä myös virkistys-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5036: käytön kannalta.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5037:   Pienvesistöjen happamuus on noussut liian              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5038: korkeaksi monilla alueilla ja määrätyt kemikaalit        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5039: aiheuttavat liiallista rehevöitymistä. Lisäksi sinile-
5040: vän esiintyminen on aiheuttanut myrkytyksiä ja                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
5041: vaikeuksia alueen karjataloudelle.                              miin vesiensuojeluun erikoistuneen tutki-
5042:   Ennen kuin menetämme nämä pienvesistöt,                       jan viran perustamiseksi Helsingin vesi-
5043:                                                                 piiriin?
5044:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
5045: 
5046:                                               Helvi Koskinen
5047: 
5048: 
5049: 
5050: 
5051: 261311)
5052: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 402
5053: 
5054: 
5055: 
5056: 
5057:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5058: 
5059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös jatkuvasti tiedon tarvetta. Yhteiskunnan
5060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         näihin selvitys- ja tutkimustehtäviin osoittamat
5061: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           varat ovat kuitenkin olleet ja ovat edelleen verra-
5062: kirjeenne n:o 1964 ohella toimittanut valtioneu-      ten rajoitetut.
5063: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        Erilaisten kuormitustekijöiden vaikutusten sel-
5064: sanedustaja H. Koskisen näin kuuluvasta kirjalli-     vittely ja kertyneiden havaintoaineistojen käsitte-
5065: sesta kysymyksestä n:o 402:                           ly edellyttäisivät lisää työvoimaa. Useiden vesi- ja
5066:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     ympäristöpiirien tutkimusyksikköihin tarvittaisiin
5067:         miin vesiensuojeluun erikoistuneen tutki-     välittömästi 1-2 tutkijaa jo pelkästään tulosten
5068:         jan viran perustamiseksi Helsingin vesi-      käsittelyyn. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri kuu-
5069:         piiriin?                                      luu näiden piirien joukkoon. Asian hoitaminen
5070:                                                       lähitulevaisuudessa vaatisi lisämäärärahoja.
5071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Tällä hetkellä Helsingin vesi- ja ympäristöpii-
5072: ti seuraavaa:                                         rin tutkimuksen toimialalla on kaksi limnologia,
5073:    Vesi- ja ympäristöhallinnon tehtävien hoito        joista toinen on tutkimuksen toimialapäällikkö.
5074: edellyttää vesistöjen tilan ja siihen kohdistuvien    Vesiensuojelu- ja vesihuollon toimialalla on poh-
5075: uhkatekijöiden mahdollisimman hyvää tunte-            javesiselvitys-, valvonta-, suunnittelu- ja katsel-
5076: musta. Tätä tarkoitusta varten virastolla on mm.      mustehtäviä varten yksi limnologi, yksi geologi,
5077: vesientutkimuslaitos sekä jokaisessa vesi- ja ym-     yksi kemian luonnontieteiden kandidaatti ja yksi
5078: päristöpiirissä tutkimusyksikkö laboratorioineen.     kala-asioihin perehtynyt iktyonomi. Nämä voi-
5079: Hallinnon ylläpitämään vedenlaaturekisteriin          mavarat eivät kuitenkaan riitä, vaan jo melko
5080: kertyy vuosittain noin 500 000 veden laatua kos-      pian olisi tarpeen eri toimialoja avustava biologi.
5081: kevaa havaintoa.                                         Koko ympäristöhallinnossa tapahtuu parhail-
5082:    Vesistöjen tilaa muuttavat erilaiset rakentamis-   laan uudelleen järjestelyä ja tässä yhteydessä
5083: toimet ja vesistöjen veden laatua teollisuudesta,     myös voimavarojen uudelleen kohdentamista.
5084: asutuskeskuksista ja maataloudesta tulevat kuor-      Tarkoituksena on siirtää sekä tehtäviä että henki-
5085: mitukset. Viime vuosina on todettu myös ilma-         löitä piirihallintoon. Tällä tavoin pyritään lisää-
5086: teitse tuleva laskeuma merkittäväksi tekijäksi.       mään piirihallinnon voimavaroja sekä mahdolli-
5087: Lukuisten uusien kemikaalien käyttöönotto lisää       suuksia tehtäviensä hoitamiseksi.
5088: 
5089:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
5090: 
5091:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
5092:                                        1986 vp. -     KK n:o 402                                        3
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5098: 
5099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anvisar för dessa utrednings- och forskningsupp-
5100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gifter har Iikväl varit och är alitjämt relativt
5101: den 13 november 1986 tili vederbörande medlem         begränsade.
5102: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Utredningen av de olika belastningsfaktorernas
5103: riksdagsledamot H. Koskinen undertecknade             verkan och behandlingen av insamlat observa-
5104: spörsmål nr 402:                                      tionsmaterial skulie förutsätta ytterligare arbets-
5105:                                                       kraft. Vid de flesta vatten- och miljödistrikts
5106:          Ämnar Regeringen vidta skyndsamma            forskningenheter skulie omedelbart behövas 1-2
5107:        åtgärder för inrättande av en tjänst vid       forskare redan för behandlingen av resultaten.
5108:        Helsingfors vattendistrikt för en forskare     Helsingfors vatten- och miljödistrikt hör tili dessa
5109:        som är specialiserad på vattenskydd?           distrikt. Skötseln av denna fråga inom en nära
5110:                                                       framtid skulie kräva ytterligare anslag.
5111:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          För närvarande finns inom Helsingfors vatten-
5112: anföra följande:                                      och miljödistrikts forskningssektor två Iimnolo-
5113:    Skötseln av de uppgifter som ankommer på           ger, av vilka den ena är chef för forskningssek-
5114: vatten- och miljöförvaltningen förutsätter så god     torn. Inom den sektor som omfattar vattenvård
5115: kännedom som möjligt om vattendragens tili-           samt vatten och avlopp finns för uppgifter som
5116: stånd och de faktorer som utgör ett hot mot det.      gäller grundvattenutredningar, övervakning, pla-
5117: För detta ändamål har ämbetsverket bl.a. ett          nering och syneförrättningar en Iimnolog, en
5118: vattenforskningsinstitut, och vid varje vatten- och   geolog, en kandidat i naturvetenskaperna med
5119: miljödistrikt finns en forskningsenhet med labo-      kemi som huvudämne och en iktyonom som är
5120: ratorium. I det register över vattnets kvalitet som   förtrogen med frågor som gälier fisk. Dessa
5121: förs inom förvaltningen införs årligen ca 500 000     resurser räcker likväl inte tili, utan behov före-
5122: observationer som gälier vattnets kvalitet.           ligger rätt snart av en biolog som kan fungera
5123:    Vattendragens tilistånd förändras genom olika      som medhjälpare inom olika sektorer.
5124: slag av byggnadsåtgärder och kvaliteten på vatt-         Inom hela miljöförvaltningen företas för närva-
5125: net av belastningar från industri, bosättningscen-    rande nya arrangemang och i detta sammanhang
5126: tra och lantbruk. Under de senaste åren har också     omdisponeras också resurserna. Avsikten är att
5127: det nedfall som kommer via Iuften visat sig vara      överföra både uppgifter och personer tili di-
5128: en betydelsefuli faktor. Ibruktagandet av ett         striktsförvaltningen. På detta sätt försöker man
5129: flertal nya kemikalier ökar också fortgående be-      öka distriktsförvaltningens resurser och möjlighe-
5130: hovet av kunskap. De medel som samhället              ter att sköta sina uppgifter.
5131: 
5132:      Helsingfors den 19 december 1986
5133: 
5134:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
5135:                                                 1986 vp.
5136: 
5137: Kirjallinen kysymys n:o 403
5138: 
5139: 
5140: 
5141: 
5142:                                    Ahonen:     Liikennekasvatuksen    lisäämisestä   keskiasteen    oppi-
5143:                                      laitoksissa
5144: 
5145: 
5146:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5147: 
5148:    Pitkään jatkuneen myönteisen kehityskauden         oppilaitoksessa. Liikennekasvatus läpäisyaineena
5149: jälkeen on liikenneturvallisuuskehitys maassam-       päättyy peruskouluun. Esimerkkinä voidaan mai-
5150: me kääntynyt huolestuttavaan suuntaan. Kuole-         nita, että maamme ammattikouluissa annetaan
5151: maan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat li-         läpäisyaineena koulutusta kansainvälisyydessä, ta-
5152: sääntyneet merkittävästi, liikennekuri erityisesti    loudellisuudessa ja kuluttajavalistuksessa, ympä-
5153: nopeusrajoitusten noudattamisen osalta on hölty-      ristökasvatuksessa, sukupuolten välisessä tasa-
5154: nyt ja liikenneonnettomuudet yleensäkin ovat          arvossa sekä työsuojelussa, mutta ei liikennekas-
5155: lisääntyneet, ja niitten seuraamukset ovat vaka-      vatuksessa, vaikka nuori, opiskeleva ihminen juu-
5156: vampia kuin aikaisemmin.                              ri tässä iässä on tulossa vaiheeseen, jolloin hän
5157:    Liikenneturvallisuudesta vastuussa olevien vi-     itse ajaa joko ajokortin taikka muulla tavalla
5158: ranomaisten käsityksen mukaan erityisesti nuor-       osallistuu aktiivisena osapuolena liikennetapah-
5159: ten, juuri ajokorttinsa saaneiden kuljettajien        tumaan.
5160: osuus liikenneonnettomuuksissa osapuolena sekä           Liikennekurissa ja liikenneonnettomuuksissa
5161: myöskin liikennemääräysten noudattamatta jättä-       tapahtunut huolestuttava negatiivinen kehitys
5162: neiden joukossa on merkittävästi kasvanut viime       antaa aihetta sellaisen johtopäätöksen tekemi-
5163: vuosina. Tämä antaa aihetta sellaisen epäilyn         seen, että koulutuksessamme oleva asennekasva-
5164: julkituomiseen, että maassamme annettu lii-           tuksen puute on omalta osaltaan edesauttamassa
5165: kenne- ja asennekasvatus ei vastaa niille asetettu-   väärien liikenneasenteiden muodostumista.
5166: ja tavoitteita.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5167:     Maamme peruskouluissa annetaan liikennekas-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5168: vatusta ns. läpäisyaineena. Tämä on erittäin hyvä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5169: asra.                                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5170:    Tosiasia on kuitenkin se, että yhä harvemmin
5171: nuori tulee suoraan peruskoulusta sellaiseen ti-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5172: lanteeseen, jossa hän on liikenteessä sen toimiva-           ryhtyä sisällyttääkseen keskiasteen oppi-
5173: na osapuolena. Useimmat nuoret jatkavat opin-                laitoksissa annettaviin läpäisyaineisiin lii-
5174:  tojaan peruskoulun jälkeen jossakin keskiasteen             kennekasvatuksen?
5175: 
5176:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
5177: 
5178:                                              Risto Ahonen
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183: 270045C
5184: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 403
5185: 
5186: 
5187: 
5188: 
5189:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5190: 
5191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tuksen ja kasvatuksen toteuttamiseen liittyvä
5192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           asia. Ammatillisissa oppilaitoksissa on järjestetty
5193: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             teemapäiviä ja -tilaisuuksia, rehtorit ovat nk.
5194: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            rehtorintunneilla käsitelleet asiaa, ja uusille oppi-
5195: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       laille on selvitetty myös koulumatkaliikenteeseen
5196: taja Risto Ahosen näin kuuluvasta kirjallisesta         liittyviä kysymyksiä. Paikallisesti on myös järjes-
5197: kysymyksestä n:o 403:                                   tetty poliisin vierailuja oppilaitoksissa teemana
5198:                                                         liikennekasvatus.
5199:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Ammattikasvatushallitus on Auto - sillä kul-
5200:         ryhtyä sisällyttääkseen keskiasteen oppi-       kee kaikki -kampanjaan liittyen toimittanut alai-
5201:         laitoksissa annettaviin läpäisyaineisiin lii-   silleen oppilaitoksille keväällä 1985 Suomen tie-
5202:         kennekasvatuksen?                               dotuspalvelun tuottaman nuorten liikennekasva-
5203:                                                         tusaineiston, jonka laatimisessa myös ammatti-
5204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kasvatushallitus on ollut mukana. Aineiston nimi
5205: seuraavaa:                                              on ''tuleeko sinusta hyvä autonajaja'', ja se
5206:    Aikaisemmin lukion valtakunnallisessa opetus-        käsittää ajokortti-ikäisille tarkoitetun keskustelua
5207: suunnitelmassa liikennekasvatus on ollut varsin         virittävän kalvosarjan sekä äänikasetin. Aineisto
5208: vähäistä rajoittuen lähinnä eräisiin kuljettajatut-     on saanut hyvän vastaanoton ammatillisissa oppi-
5209: kintoon tähtääviin kokeiluihin.                         laitoksissa. Autoalan ammattilaisten liikennekas-
5210:    Uuden lukiolain (477/83) nojalla on lukion           vatusmateriaalia ovat lisäksi tuottaneet sekä am-
5211: tuntijako valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu       mattikasvatushallitus että kaupalliset kustantajat.
5212: sellaiseksi, että lukion ylläpitäjän päätöksellä           Edellä sanottuun viitaten opetusministeriö to-
5213: opetukseen voidaan sisällyttää oppilaille vapaaeh-      teaa, että avainasemassa liikennekasvatuksen to-
5214: toisia oppiaineita ja työkursseja kuntakohtaista        teuttamisessa ovat opettajat. Erityisesti tämä ko-
5215: opetussuunnitelmaa laadittaessa. Eri aineiden           rostuu noudatettaessa ns. läpäisyperiaatetta ope-
5216: opetuksen yhteydessä on lukio-opetuksessa mah-          tuksessa. Opettajien lisäkoulutuksen mahdolli-
5217: dollista käsitellä liikennekasvatuksen keskeisiä si-    suudet liikennekasvatuksessa paranevat nykyises-
5218: sältöjä ns. aihekokonaisuuksien muodossa.               tä, mikäli maahan perustetaan liikenneopisto,
5219:    Ammatillisissa oppilaitoksissa liikennekasva-        jonka eräänä tehtävänä olisi juuri liikenneope-
5220: tusta annetaan kaikille oppilaille mm. kansalais-       tuksen antaminen sekä yleissivistävän koulun että
5221: tiedon oppimäärässä käsiteltäessä aikuistumiseen        ammatillisten oppilaitosten opettajille. Liikenne-
5222: ja täysivaltaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Myös        ministeriö on asettanut 5.12.1986 työryhmän,
5223: oppilaanohjauksessa on liikennekasvatusta tuke-         jonka tehtävänä on 16.1.1987 mennessä selvittää
5224: vaa ainesta.                                            liikenneopiston perustamiseen liittyvät kysymyk-
5225:    Liikennekasvatuksen toteuttaminen ammatilli-         set sekä tehdä ehdotus opiston perustamiseksi
5226: sessa opetuksessa on paljolti koulukohtainen ope-       tarpeellisista toimenpiteistä.
5227: 
5228:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
5229: 
5230:                                                                       Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
5231:                                        1986 vp. -     KK n:o 403                                         3
5232: 
5233: 
5234: 
5235: 
5236:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5237: 
5238:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hör samman med hur undervisning och fostran
5239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        genomförs i respektive skola. Vid yrkesläroanstal-
5240: den 13 november 1986 tili vederbörande medlem         terna har det ordnats temadagar och -evene-
5241: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mang, rekrorerna har under de s.k. rektorstim-
5242: riksdagsledamot Risto Ahonen undertecknade            marna behandlat frågan, och för nya elever har
5243: spörsmål nr 403:                                      man också utrett frågor i anslutning tili skolresor-
5244:                                                       na och trafiken. Lokalt har också polisbesök med
5245:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       trafikfostran som tema ordnats i läroanstalterna.
5246:        för att trafikfostran skall intas som ett         Yrkesutbildningsstyrelsen har i anslutning tili
5247:        tvärundervisningsämne i läroanstalterna        kampanjen ''Bilen för framåt'' våren 1985 till-
5248:        på mellanstadiet?                              ställt sina läroanstalter materia! om de ungas
5249:                                                       trafikfostran. Materialet har producerats av före-
5250:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       taget Suomen Tiedotuspalvelu Oy och också
5251: anföra följande:                                      yrkesutbildningsstyrelsen har medverkat vid utar-
5252:    Tidigare har trafikfostran i mycket obetydlig      betandet. Materialet kallas "kommer du att bli
5253: mån ingått i den riksomfattande läroplanen för        en god bilist'' och det innehåller en serie diskus-
5254: gymnasiet. Närmast har den begränsats tili vissa      sionsväckande stordior samt en ljudkassett, allt
5255: experiment med sikte på förarexamen.                  avsett för ungdomar i körkortsåldern. Materialet
5256:    Med stöd av den nya gymnasielagen (477/83)         har fått ett gott mottagande i yrkesläroanstalter-
5257: har gymnasiets timfördelning genom statsrådets        na. Såväl yrkesutbildningsstyrelsen som kommer-
5258: beslut fastställts så, att det vid uppgörandet av     siella förläggare har därtill producerat sådant
5259: den korumunala läroplanen är möjligt att i            materia! om trafikfostran som är avsett för yrkes-
5260: undervisningen innefatta läroämnen och ar-            folk inom bilbranschen.
5261: betskurser som är frivilliga för eleverna. Detta         Med hänvisning tili det ovan sagda konstaterar
5262: sker genom beslut av den som upprätthåller            undervisningsministeriet att lärarna är i nyckel-
5263: gymnasiet. I samband med undervisningen i             ställning vid meddelandet av trafikfostran. Detta
5264: olika läroämnen är det möjligt att inom gymna-        poängteras särskilt då man iakttar om s.k. inte-
5265: sieundervisningen behandla det centrala innehål-      grerad undervisning. Lärarnas möjligheter tili
5266: let i trafikfostran i form av ett s.k. genomgående    tilläggsutbildning i trafikfostran förbättras om
5267: tema.                                                 man i vårt land grundar ett trafikinstitut. En av
5268:    Vid yrkesläroanstalterna ges alla elever trafik-   detta instituts uppgifter vore att meddela trafik-
5269: fostran bl.a. inom ramen för lärokursen i med-        fostran för både den allmänbildande skolans och
5270: borgarkunskap, i samband med att frågor i             yrkesläroanstalternas lärare. Trafikministeriet till-
5271: anslutning tili vuxenblivande och myndighet           satte 5.12.1985 en arbetsgrupp med uppgift att
5272: behandlas. Också inom elevhandledningen finns         före 16.1.1987 utreda frågorna i anslutning tili
5273: det stoff som stöder trafikfostran.                   grundandet av ett trafikinstitut, samt att uppgö-
5274:    Meddelandet av trafikfostran inom yrkesut-         ra förslag tili de åtgärder som behövs för att
5275: bildningen är i stor utsträckning en fråga som        grunda institutet.
5276: 
5277:      Helsingfors den 23 december 1986
5278: 
5279:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
5280:                                                1986 vp.
5281: 
5282: Kirjallinen kysymys n:o 404
5283: 
5284: 
5285: 
5286: 
5287:                                    Valo: Nuorten asunnonostajien korkotukijärjestelmän kehittämises-
5288:                                       tä
5289: 
5290: 
5291:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5292: 
5293:    Valtio ei ole tukenut riittävästi nuoria ensim-    on kymmenen vuotta ja korko vain 3 prosenttia.
5294: mäistä asuntoaan hankkivia. Tämän seurauksena         Nuorten asuntojen hankintaa tulisi helpottaa
5295: yhä useammat nuoret parit kamppailevat asun-          antamalla heille vastaavan kaltaisia luottoja.
5296: non hankkimiseen liittyvien vaikeuksien kanssa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5297: Kun nuorilla perheillä ei ole riittäviä mahdolli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5298: suuksia ensiasunnon hankkimiseen, ei myöskään         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5299: asuntojen tarjonta voi kehittyä toivotulla tavalla.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5300: Osittain myös tästä on seurauksena rakennusalan
5301: vaikea työllisyystilanne. Kun yhä harvempi hank-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5302: kii asunnon, voivat yhä harvemmat niitä raken-               ryhtyä nuorten perheiden asuntojen han-
5303: taa.                                                         kinnan tukemiseksi niin, että nuoret per-
5304:    Valtio antaa tukea tien tekemiseen antamalla              heet voisivat jatkossa saada entistä edulli-
5305: lainaa, jonka ehtojen mukaan kaksi ensimmäistä               sempia ja joustavampia lainoja ensiasun-
5306: vuotta ovat lyhennysvapaita, takaisinmaksuaika               non hankkimista varten?
5307: 
5308:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
5309: 
5310:                                               Tauno Valo
5311: 
5312: 
5313: 
5314: 
5315: 261310H
5316: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 404
5317: 
5318: 
5319: 
5320: 
5321:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5322: 
5323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ten, että arava-asuntojen hintataso pidetään
5324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           asuntohallituksen suorittaman kustannus- ja laa-
5325: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             tuvalvonnan avulla kohtuullisena. Jotta arava-
5326: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            asuntoja olisi riittävästi saatavilla pienituloisten
5327: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       asunnonhankkijoiden tarpeisiin, aloitetaan vuo-
5328: taja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta          den 1987 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan
5329: kysymyksestä n:o 404:                                   ensi vuonna 19 000 valtion lainoittaman asunnon
5330:                                                         rakentaminen. Asunto-olojen kehittämisohjel-
5331:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          massa vuosille 1987-1991 hallitus on asettanut
5332:         ryhtyä nuorten perheiden asuntojen han-         tavoitteeksi vuotuisen aravatuotannon pitämisen
5333:         kinnan tukemiseksi niin, että nuoret per-       keskimäärin noin 18 000 asunnon tasolla ohjel-
5334:         heet voisivat jatkossa saada entistä edulli-    makauden loppuun saakka.
5335:         sempia ja joustavampia lainoja ensiasun-
5336:                                                            Ensiasunnon hankintaa tuetaan lisäksi nimen-
5337:         non hankkimista varten?
5338:                                                         omaan nuorille suunnatun asuntosäästöpalkkio-
5339:                                                         ja korkotukijärjestelmän avulla. Tätä tukea voivat
5340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           saada tuloista riippumatta kaikki ensimmäistä
5341: seuraavaa:                                              omistusasuntoaan hankkivat 18-34-vuotiaat
5342:    Nuorten perheiden asuntojen hankinnan tuke-          nuoret. Asuntosäästöpalkkiolain (862 180) mu-
5343: miseksi on asuntopoliittisina keinoina käytettä-        kaan 18-34-vuotiaat ensiasunnon hankkijat voi-
5344: vissä toisaalta yleinen aravajärjestelmä ja toisaalta   vat tehdä pankin kanssa asuntosäästösopimuksen,
5345: ensiasunnon hankkijoiden asuntosäästöpalkkio-           jonka mukaan säästöosuus on 20 % arvioidusta
5346: ja korkotukijärjestelmä.                                hankittavan asunnon hinnasta, ja jossa pankki
5347:    Pienituloiset nuoret perheet, ja yleensäkin pie-     sitoutuu myöntämään 80 % :n lainan. Tavoit-
5348: nituloiset henkilöt, voivat saada henkilökohtaista      teensa saavuttaneelle asuntosäästäjälle valtio
5349: valtion asuntolainaa osakehuoneiston ostamiseen         maksaa säästöpalkkion, jonka suuruus on vuoden
5350: aravalainoituksen piiriin hyväksytystä uudesta          1987 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan ensi
5351: asunto-osakeyhtiötalosta tai omakotitalon raken-        vuoden alusta korotettu 4 500 markaksi, lisättynä
5352: tamista varten. Aravalainaa myönnetään tuloista         500 markalla jokaista lasta kohden.
5353: riippuen 30-60 % asunnon hankinta-arvosta.                 Tavoitteensa saavuttanut asuntosäästäjä voi
5354: Näissä lainoissa viisi ensimmäistä vuotta ovat          saada pankin myöntämälle vastaantulolainalle
5355: lyhennysvapaita, korko on ensimmäisenä vuonna           valtion korkotukea 5 % kuutena ensimmäisenä
5356: 0 % ja nousee tämän jälkeen asteittain ollen            lainavuonna. Lainansaajan maksettavaksi jäävä
5357: vielä seitsemäntenä vuonna 3 %. Tämän jälkeen           korko on tällöin 3 % vuodessa. Laina-ajan pituus
5358: korko nousee 9,25 % :iin ja 12. lainavuotena            on voimassa olevan korkotukiasetuksen (6721 82)
5359: 9, 5 % :iin. Parhaillaan on valmisteilla asuntotuo-     mukaan neljä kertaa säästöaika, eli 8-12 vuotta.
5360: tantoasetuksen muutos, jonka mukaan loppu-                 Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vuosille
5361: vuosien (8. vuodesta alkaen) korkotaso alenisi          1987-1991 hallitus on asettanut tavoitteeksi
5362: 7,25 %:iin.                                             nuorten asuntosäästöpalkkio- ja korkotukijärjes-
5363:    Aravalainoihin liittyvien rahalaitosten myöntä-      telmän kehittämisen siten, että säästöpalkkiota
5364: mien ensisijaislainojen ehdot on pyritty pitämään       korotetaan, asuntosäästäjäitä vaadinavaa säästö-
5365: kohtuullisina neuvottelemalla pankkien kanssa.          osuutta alennetaan ja korkotukilainan laina-aikaa
5366: Esimerkiksi aravaomakotirakentajalle edellytetään       pidennetään. Säästöosuus alennettaisiin ohjel-
5367: pankin myöntävän ensisijaislainaa, jonka laina-         man mukaan asteittain 10 prosenttiin asunnon
5368: aika on 15 vuotta, lyhennys enintään 7 % vuo-           hinnasta ja laina-aika pidennettäisiin viisinkertai-
5369: dessa ja korko tällä hetkellä enintään 8,0 %.           seksi säästöaikaan verrattuna.
5370:    Aravajärjestelmässä pienituloisen asunnon-              Hallitus on tietoinen nuorten perheiden asun-
5371: hankkijan asema pyritään turvaamaan myös si-            nonhankinnan vaikeudesta. Tästä syystä on mm.
5372:                                        1986 vp. -      KK n:o 404                                   3
5373: 
5374: asunto-olojen      kehittämisohjelmassa     vuosille   Kuitenkin myös valtion lainoittaman vuokra-
5375: 1987-1991 yhdeksi asunto-olojen kehittämisen           asuntotuotannon pitäminen riittävän korkealla
5376: painopisteeksi asetettu nuorten, perheenperusta-       tasolla on nimenomaan nuorten asuntotilanteen
5377: jien ja yleensä kiireeilisessä asunnontarpeessa ole-   kannalta tärkeää. Tästä syystä on vuoden 1987
5378: vien asuntotilanteen parantaminen. Nuorten             tulo- ja menoarvioesityksen mukaan tarkoitus
5379: asuntosäästöpalkkio- ja korkotukijärjestelmän ke-      ensi vuonna lainaittaa 10 000 aravavuokra-asun-
5380: hittäminen edellä kuvatulla tavalla on tässä suh-      non rakentaminen.
5381: teessa erittäin tärkeä toimenpidekokonaisuus.
5382: 
5383:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1986
5384: 
5385:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
5386: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 404
5387: 
5388: 
5389: 
5390: 
5391:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5392: 
5393:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           far hostad även så, att aravahostäderoas prisnivå
5394: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         hihehålls skälig med hjälp av den kostnads- och
5395: den 13 novemher 1986 tili vederhörande medlem          kvalitetsövervakning som hostadsstyrelsen utövar.
5396: av statsrådet översänt avskrift av följande av         För att ett tillräckligt stort antal aravahostäder
5397: riksdagsledamot Tauno Valo undertecknade               skall finnas att tillgå för småinkomsttagare som
5398: spörsmål nr 404:                                       skaffar hostad inleds nästa år, enligt propositio-
5399:                                                        nen angående statsförslaget för år 1987, hyggan-
5400:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
5401:                                                        det av 19 000 statligt helånade bostäder. I pro-
5402:         för att stödja unga familjers anskaffning      grammet för utvecklande av bostadsförhållande-
5403:         av hostäder så, att de i fortsättningen        na åren 1987-1991 har regeringen ställt som
5404:         kunde få förmånligare och mera flexihla        mål att den årliga aravaproduktioneo bibehålls i
5405:         lån för anskaffning av första hostad?          genomsnitt på en nivå av ca 18 000 hostäder tili
5406:                                                        programperiodens slut.
5407:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5408: anföra följande:                                          Anskaffningen av första bostad stöds därtill
5409:    De hostadspolitiska medel som finns att tillgå      med hjälp av det bostadssparpremie- och ränte-
5410: för stödjande av unga familjers anskaffning av         stödssystem som är avsett uttryckligen för unga
5411: hostad är å ena sidan det allmänna aravasystemet       personer. Alla 18-34-åringar som skaffar sin
5412: och å andra sidan hostadssparpremie- och ränte-        första ägarbostad kan, oberoende av inkomster,
5413: stödssystemet för dem som skaffar sin första           erhålla detta stöd. Enligt lagen om hostadsspar-
5414: hostad.                                                premier (862/80) kan 18-34-åringar som skaffar
5415:    Unga familjer med små inkomster, och i              sin första bostad ingå ett bostadssparavta:l med
5416: allmänhet personer med små inkomster, kan få           banken, enligt vilket sparandelen är 20 % av det
5417: personligt statligt hostadslån för köp av en aktie-    kalkylerade priset på bostaden, och där baoken
5418: lägenhet i ett nytt hostadsaktieholag som har          förbinder sig tili att bevilja lån på 80 %. Tili
5419: godkänts för aravalångivning, eller för hyggande       bostadssparare som har uppnått sitt mål betalar
5420: av ett egnahemshus. Aravaiän heviljas, heroende        staten en sparpremie som enligt propositionen
5421: på inkomsteroa, tili 30-60 % av hostadens              angående statsförslaget för år 1987 höjs tili 4 500
5422: anskaffningsvärde. Dessa lån är hefriade från          mk vid ingången av nästa år, ökat med 500 mk
5423: avkortningar under de fem första låneåren. Rän-        för varje baro.
5424: tan under det första året är 0 % och stiger
5425:                                                           Bostadssparare som har uppnått sitt mål kan
5426: därefter gradvis så, att den ännu under det
5427:                                                        under de sex första låneåren få ett statligt ränte-
5428: sjunde året är 3 %. Därefter stiger räntan tili
5429:                                                        stöd om 5 % på det reciprocitetslån som baoken
5430: 9, 2 5 % och under det tolfte låneåret tili 9, 5 % .
5431:                                                        beviljar. Den ränta som låntagaren härvid betalar
5432: En ändring av förordningen om hostadsproduk-
5433:                                                        blir 3 % per år. Lånetidens längd är enligt
5434: tion är som häst under heredning. Enligt denna
5435:                                                        gällande förordning om räntestödslån (672/82)
5436: minskar räntenivån för slutåren (från och med
5437:                                                        fyra gånger spartiden, dvs. 8-12 år.
5438: det åttonde låneåret) tili 7,25 %.
5439:    Mao har genom förhandlingar med hankeroa               I programmet för utvecklande av bostads-
5440: strävat efter att villkoren för de primärlån som       förhållandena åren 1987-1991 har regeringen
5441: penningrättningaroa heviljar i anslutning tili ara-    ställt som ett mål att utveckla de ungas bostads-
5442: valånen skulle förhli rimliga. Tili exempel            sparpremie- och räntestödssystem så, att sparpre-
5443: förutsätts hankeroa hevilja den som hygger ara-        mien höjs, den sparandel som fordras av bostads-
5444: vaegnahemshus primärlån vars lånetid är 15 år,         spararen sänks och räntetödslånets lånetid
5445: avkortningen högst 7 % i året och räntan för           förlängs. Enligt programmet skulle sparandelen
5446: ögonhlicket högst 8,0 %.                               gradvis sänkas tili 10 % av bostadens pris och
5447:    Inom aravasystemet eftersträvar man att säker-      lånetiden förlängas så att den blir fem gånger
5448: ställa ställningen för småinkomsttagare som skaf-      spartiden.
5449:                                      1986 vp. -     KK n:o 404                                     5
5450: 
5451:   Regeringen är medveten om de unga familjer-       beskrivna sätt utgör en i detta hänseende mycket
5452: nas svårigheter att skaffa bostad. På grund härav   viktig helhet av åtgärder. Uttryckligen med tanke
5453: har man bl.a. utsett förbättrandet av bostadssi-    på de ungas bostadssituation är det dock viktigt
5454: tuationen för unga, för personer som bildar         att bibehålla också den statligt belånade produk-
5455: familj och i allmänhet för dem som är i             tionen av hyresbostäder på en tillräckligt hög
5456: brådskande behov av bostad till en tyngdpunkt i     nivå. På grund härav är avsikten enligt proposi-
5457: programmet för utvecklande av bostadsförhållan-     tionen angående statsförslaget för år 1987 att
5458: dena åren 1987-1991. Utvecklandet av de ungas       nästa år ge lån för byggande av 10 000 aravahy-
5459: bostadssparpremie- och räntestödssystem på ovan     resbostäder.
5460: 
5461:     Helsingfors den 22 december 1986
5462: 
5463:                                                                         Miljöminister Matti Ahde
5464:                                                 1986 vp.
5465: 
5466: Kirjallinen kysymys n:o 405
5467: 
5468: 
5469: 
5470: 
5471:                                    Roos ym.: Marjastajien ja sienestäjien oikeudesta käyttää metsäauto-
5472:                                       teitä
5473: 
5474: 
5475:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5476: 
5477:    Jo lähes jokasyksyiseen tapaan on jälleen kes-      olla tienkäytön esteenä. Runsaimmillaankin sie-
5478: kusteltu siitä, kuka saa ajaa metsäautotiellä au-      nestäjien ja marjastajien tienkäyttö jäisi vähäisek-
5479: tolla. Erityisen kiusallista epävarmuus on lukui-      si ja rajoittuisi vain pieneen osaan vuotta. Marjas-
5480: sille marjastajille ja sienestäjille.                  tajat ja sienestäjät keräävät arvokasta metsänviljaa
5481:    Metsäautoteiden päässä on puomeja, erilaisia        tehden näin kansantaloudellisestikin arvokasta
5482: kieltotauluja yms. mutta täyttä selvyyttä nekään       työtä. Metsäautoteiden vapaampi käyttö lisäisi
5483: eivät ole asiaan tuoneet. Lehdistössä näet eri         tätä toimintaa ja näin olisi yhteiseksi hyödyksi.
5484: tahoja edustavat asiantuntijat ovat antaneet toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5485: sistaan paljonkin poikkeavia lausuntoja.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5486:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5487:    Kieltojen ja rajoitusten esilläolo ei aina riitä
5488:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5489: vakuuttamaan halukasta tienkäyttäjää niiden oi-
5490: keutuksesta varsinkaan, kun esim. tauluista ei                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5491: aina käy ilmi, onko tie yksityinen, onko tie                   ryhtyä metsäautoteiden käytön helpotta-
5492: saanut valtionavustusta jne. Jokamiehen oikeus                 miseksi marjastus- ja sienestysaikoina,
5493: antaa oikeuden metsässä liikkumiseen. Antaako                  sekä
5494: se luvan laillisessa marjastus- tai sienestystarkoi-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5495: tuksessa metsäautotien käyttämiseen?                           ryhtyä metsäautoteiden käyttöä koskevien
5496:     On myös esitetty, että esim. viikonvaihteessa              määräysten selventämiseksi ja niistä laa-
5497: eivät ainakaan kuormaliikenteen vaatimukset voi                jasti tiedottamiseksi?
5498: 
5499:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
5500: 
5501:            Timo Roos                      Liisa Jaakonsaari            Mikko Rönnholm
5502:            Tuula Paavilainen              Pentti Lahti-Nuuttila        Anna-Liisa Piipari
5503:            Aarno von Bell                 Matti Kuusio                 Jukka Mikkola
5504:                       Mikko Elo                                Pirkko Valtonen
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509: 261301 y
5510: 2                                         1986 vp. -- RJC n:o 405
5511: 
5512: 
5513: 
5514: 
5515:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5516: 
5517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuk-
5518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              siin ei saa kieltää. Myös silloin, kun valtio tai
5519: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn                kunta on antanut avustusta yksityisen tien teke-
5520: kirjeenne n:o 1967 ohella toimittanut valtioneu-           miseen, tien käyttämistä ei saa mainitulla tavoin
5521: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          rajoittaa kymmenen vuoden ajan viimeisen avus-
5522: sanedustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta                tuserän nostamisesta lukien. Näin ollen niillä
5523: kirjallisesta kysymyksestä no 405:                         yksityisillä teillä, jotka sanottujen säädösten no-
5524:                                                            jalla ovat saaneet valtion ja/ tai kunnan avustusta
5525:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            rakentamiseen ja/ tai kunnossapitoon, marjasta-
5526:         ryhtyä metsäautoteiden käytön helpotta-            jien ja sienestäjien moottoriajoneuvoilla liikku-
5527:         miseksi marjastus- ja sienestysaikoina,            misoikeutta ei voida rajoittaa. Sama koskee myös
5528:         sekä                                               metsäautoteitä, mikäli ne saavat kunnossapitoan-
5529:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            sa valtion ja/ tai kunnan avustusta.
5530:         ryhtyä metsäautoteiden käyttöä koskevien              Selvää on, että yksityistielain 96 §:ssä tarkoi-
5531:         määräysten selventämiseksi ja niistä laa-          tettuja valtion avustuksia ovat ne varat, jotka
5532:         jasti tiedottamiseksi?                             liikenneministeriö käytettävissä olevien määrära-
5533:                                                            hojen puitteissa myöntää. Sitä vastoin toisistaan
5534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           poikkeavia käsityksiä on esitetty siitä, tarkoite-
5535: ti seuraavaa:                                              taanko valtionavustuksilla lain kohdassa myös
5536:    Yksityiset tiet voidaan jakaa yksityisistä teistä       muita valtionavustuksia, esimerkiksi metsänpa-
5537: annetun lain (358/62) alaisiin teihin ja muihin            rannuslain (413/67) nojalla myönnettyjä avus-
5538: yksityisiin teihin. Yksityisistä teistä annetun lain       tuksia tien tekemiseen. Sitä tulkintaa, että avus-
5539: 1 ja 3 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä 3 § on          tukset tarkoittaisivat vain liikenneministeriön
5540: muutettu 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla               myöntämiä varoja, tukee se, että yksityistielain
5541: lailla (251175 ), yksityistielakia sovelletaan myös        96 § sisältyy sanotun lain 13 lukuun, jossa ei
5542: metsäautoteihin. Yksityistielain alaisia teitä ovat        mainita muita valtionavustusvaroja. Vastakkaista
5543: kaikki yksityiset tiet, sellaisia teitä lukuunotta-        tulkintaa tukee taas se, että kyseinen 96 § on
5544: matta, joita vain asianomaisen kiinteistön omis-           kirjoitettu varsin yleiseen muotoon, sekä se, että
5545: tajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Pääsääntöi-      lainkohtaa sovellettaessa ei tulisi tehdä eroa sen
5546: sesti yksityistielain alaiset tiet ovat sellaisia, jotka   perusteella, mistä määrärahasta ja minkä lain
5547: on perustettu tietoimituksissa. Yhdelle tai use-           perusteella valtion varat tietä varten myönnetään.
5548: ammalle kiinteistölle on samalla annettu pysyvä            Voidaan todeta, että käytäntö on epäyhtenäinen
5549: käyttöoikeus tiehen. Tien hoidosta päättävät tie-          ja vakiintumaton.
5550: osakkaat, jotka muodostavat tiekunnan.                        Mitä tulee sellaisiin yksityisiin teihin, jotka
5551:    Yksityistielaki antaa myös tieosakkaille oikeu-         kulkevat pelkästään yhden maanomistajan mai-
5552: den kieltää ulkopuolisilta moottoriajoneuvoilla            den sisällä ja joihin yksityistielakia ei sovelleta,
5553: tapahtuvan tien käytön. Lain 80 §:ssä on säädet-           oikeus moottoriajoneuvoliikenteen rajoittamiseen
5554: ty, että tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti      ja kieltämiseen kuuluu maanomistajalle hänen
5555: kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevos-        isäntävaltansa perusteella. Tämä oikeus on myös
5556: ajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkonei-          mm. metsähallituksella sen omien maiden sisällä
5557: den kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta           kulkevien teiden osalta. Tämän kannan on myös
5558: tiehen. Jos tien käyttö on päätetty kieltää, tie-          eduskunnan oikeusasiamies hyväksynyt erääseen
5559: kunta voi estää tien käytön sulkemalla tien                kanteluun 24 päivänä syyskuuta 1975 antamas-
5560: esimerkiksi puomeilla. Yksityistielain 96 §:ssä,           saan päätöksessä n:o 1764.
5561: sellaisena kuin se on muutettu 14 päivänä loka-               Kirjallisessa kysymyksessä on haluttu selvyyttä
5562: kuuta 1977 annetulla lailla (728/77), säädetään,           siihen, antaako niin sanottu jokamiehen oikeus
5563: että jos valtio tai kunta antaa avustusta yksityisen       luvan metsäautotien käyttämiseen. Tämän joh-
5564: tien kunnossapitoon, tien käyttämistä muuhun               dosta on todettava, että tavanomaiseen oikeuteen
5565:                                         1986 vp. -      KK n:o 405                                        3
5566: 
5567: muluva jokamiehen oikeus ei sisällä oikeutta            10 päivänä joulukuuta 1986 antamassaan lausun-
5568: noottoriajoneuvoilla liikkumiseen enempää tiellä        nossa n:o HV 533/1033-73 todennut muun
5569: min maastossa tien ulkopuolella. Tämä kanta             muassa, että metsähallitus ei ole ryhtynyt eikä
5570: cäy ilmi myös mainitusta eduskunnan oikeusasia-         tule ryhtymään ilman erityisiä syitä sellaisiin
5571: niehen päätöksestä. Sitä vastoin jokamiehen oi-         toimenpiteisiin, että sienestäjiltä ja marjastajilta
5572: ceus sisältää kyllä oikeuden liikkua jalan sellaisel-   ja muiltakaan ulkopuolisilta estettäisiin metsä-
5573: .a toisen maalla, jota ei ole otettu erityiseen         hallinnon teiden käyttö. Jos tien käyttöä rajoite-
5574: cäyttöön. Tämä koskee myös oikeutta liikkua             taan, se johtuu siitä, että tie ei kunnoltaan sillä
5575: :oisen tiellä.                                          hetkellä ole sovelias moottoriajoneuvoliikenteel-
5576:    Kirjallisessa kysymyksessä tiedusteliaan myös,       le. Samoin saatetaan luonnonsuojelualueilla jou-
5577: mko aihetta ryhtyä toimenpiteisiin metsäautotei-        tua rajoitt<}maan teiden käyttöä alueen luonteen
5578: :ä koskevien määräysten selventämiseksi. Edus-          vaatimalla tavalla. Metsähallitus on mainitussa
5579: mnnan oikeusasiamies on valtioneuvostolle               lausunnossaan vielä todennut, että erityistä lakia
5580: )Soittamassaan, 24 päivänä syyskuuta 1975 päivä-        metsähallinnon teiden käytöstä ei tarvita. Mitä
5581: :yssä kirjelmässä n:o 1765 kiinnittänyt huomiota        tulee yksityisten oikeuteen rajoittaa moottoriajo-
5582: :iihen, että lainsäädännöstä puuttuvat määräyk-         neuvoilla tapahtuvaa teiden käyttöä, se perustuu,
5583: :et siitä, missä tapauksissa ulkopuolisilla on oi-      kuten edellä on todettu, yksityistielain alaisten
5584: ceus käyttää metsähallinnon teitä ja millä edelly-      teiden osalta yksityistielakiin ja muiden yksityis-
5585: :yksillä metsähallitus voi rajoittaa näiden teiden      ten teiden osalta maanomistajan isäntävaltaan.
5586:  cäyttöä. Metsähallitus on liikenneministeriölle
5587: 
5588:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1986
5589: 
5590:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
5591: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 405
5592: 
5593: 
5594: 
5595: 
5596:                                 Till Riksdagens Hett Talman
5597: 
5598:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen           bidtag föt undethållet av enskild väg, fåt begal
5599: anget hat Ni, Hett Talman, med Et sktivelse av        nandet av vägen föt annat än ttanspottet sor
5600: den 13 novembet 1986 nr 1967 till vedetbötande        sket vägdelägarna till godo inte fötbjudas. Ock
5601: medlem av statstådet övetsänt avsktift av följande    i de fall att staten ellet kommunen hat bevilj:
5602: av tiksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade          bidtag föt byggandet av enskild väg fåt begal
5603: spötsmål nr 405:                                      nandet av vägen på nämnda sätt inte begtäns:
5604:                                                       undet en tid om tio åt täknat ftån det den sis1
5605:           Vilka åtgätdet ämnat Regetingen vidta       bidtagstaten hat lyfts. Sålunda kan bät- oc
5606:        föt att underlätta användningen av skogs-      svampplockates tätt att med motorfotdon töta si
5607:        bilvägat i bät- och svamptidet samt            på de enskilda vägat som med stöd av sagc
5608:           vilka åtgärdet ämnat Regetingen vidta       stadganden hat ethållit bidtag ftån staten oc
5609:        föt att förtydliga bestämmelserna om an-       ellet kommunen föt byggandet och/ ellet unde
5610:        vändningen av skogsbilvägat och sptida         hållet av vägen inte begtänsas. Detsamma gäll1
5611:        vittomfattande infotmation om dem?             även skogsbilvägat, om statligt och/ ellet komml
5612:                                                       nalt bidtag ethålls föt vägundethållet.
5613:   Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötdsarnt         Det ät klatt att statliga bidtag som avses i 96
5614: anföta följande:                                      lagen om enskilda vägat ät de medel som trafil
5615:    Våta enskilda vägat kan uppdelas i vägat som       ministetiet beviljat inom tamen föt disponibl
5616: underlydet lagen om enskilda vägat (358/62) och       anslag. Dätemot hat man fört ftam olika upf
5617: övtiga enskilda vägar. Med stöd av 1 och 3 §§         fattningat om med statsbidtag i sagda lagrur
5618: lagen om enskilda vägat, av dessa lagrum 3 §          avses även andta statsundetstöd, t.ex. sådan
5619: sådan den lydet i lag av den 4 juli 1975              undetstöd föt byggande av väg vilka bevilja
5620: (251 175 ), tillämpas lagen om enskilda vägat         med stöd av lagen om skogsfötbättting (413/67
5621: också på skogsbilvägat. Lagen om enskilda vägat       Tolkningen att bidtagen endast avset de med1
5622: gället alla enskilda vägat, med undantag av           som trafikministetiet beviljat stöds av att 96
5623: sådana vägat som endast ägaten ellet innehavaten      lagen om enskilda vägat ingåt i lagens 13 kap.,
5624: av vedetbötande fastighet hat tätt att utnyttja. I    vilket andta slag av statsbidtag inte nämns. E
5625: tegel ät de vägat som omfattas av lagen om            motsatt tolkning stöds dätemot av att 96 § i
5626: enskilda vägat sådana vägat som bildats vid           sktiven i en mycket allmän fotm samt av att ma
5627: vägförrättning. En ellet flete fastighetet hat sam-   vid tillämpningen av lagrummet inte böt gör
5628: tidigt getts bestående nyttjandetätt till vägen.      någon skillnad på grund av anslagsmoment oc
5629: Om undethållet av vägen beslutat vägdelägarna,        lag som ligget till grund föt beviljandet a
5630: som bildat ett väglag.                                statliga medel föt vägen. Det kan konstatetas a1
5631:    Lagen om enskilda vägat get även vägdelägat-       ptaxis ät oenhetlig och inte vedettagen.
5632: na tätt att fötbjuda utomstående motorfotdons-           I ftåga om sådana enskilda vägat som finr
5633: trafik på vägen. I lagens 80 § ät stadgat att         inom endast en matkägates omtåde och på vilk
5634: vägdelägarna ellet väglag hat tätt att föt dem        lagen om enskilda vägat inte tillämpas, ankorr
5635: som inte hat tätt till vägen utfätda allmänt          met tätten att begtänsa och fötbjuda motorfoJ
5636: fötbud mot fätdsel på vägen med alla ellet vissa      donstrafik på matkägaten med stöd av har
5637: slag av motot- ellet hästfotdon ellet mot trans-      husbondetätt. Denna tätt hat även bl.a. fotstsq
5638: port av atbetsmaskinet på vägen. Hat beslut           telsen i ftåga om vägat som finns på fotststyte
5639: fattats om att fötbjuda användningen av en väg,       sens egen matk. Denna ståndpunkt hat äve
5640: kan väglaget hindta att den används genom att         tiksdagens justitieombudsman omfattat i sitt b(
5641: stänga av den med t.ex. bommar. I 96 § lagen          slut nr 1764 den 24 septembet 1975 med anlec
5642: om enskilda vägat, sådant detta lagrum lydet          ning av en klagan.
5643: ändtat i lag av den 14 oktobet 1977 (728/77),            I det sktiftliga spötsmålet vill man få klathet
5644: stadgas att om staten ellet en kommun beviljat        om den s.k. allemanstätten tillåtet begagnand
5645:                                         1986 vp. -- ~ n:o 405                                           5
5646: 
5647: av skogsbilväg. Med anledning av detta måste            teriet nr HV 533/1033--73 av den 10 december
5648: det konstateras att den tili sedvanerätten hörande      1986, konstaterat bl.a. att forststyrelsen inte
5649: allemansrätten inte innehålier någon rätt att röra      vidtagit och inte heller utan särskilda skäl kom-
5650: sig med motorfordon, varken på väg elier i              mer att vidta sådana åtgärder som skulie hindra
5651: terrängen utanför väg. Denna ståndpunkt fram-           svamp- och bärplockare eller andra utomstående
5652: går också av nämnda beslut av riksdagens justitie-      att använda forstförvaltningens vägar. Om an-
5653: ombudsman. Däremot innehåller nog allemans-             vändningen av en väg begränsas, beror det på att
5654: rätten en rätt att röra sig tili fots på annans mark,   vägen för tilifället är i ett sådant skick att den
5655: om denna inte är i särskilt bruk. Detta gäller          inte är lämplig för motorfordonstrafik. Likaså
5656: även rätten att röra sig på annans väg.                 kan man på naturskyddsområdena bli tvungen
5657:    Spörsmålstäliarna frågar även om det föreligger      att begränsa användningen av vägarna på det sätt
5658: skäl att vidta åtgärder som skulle förtydliga           som områdets art kräver. Forststyrelsen har i sitt
5659: bestämmelserna om skogsbilvägar. Riksdagens             utlåtande ytterligare konstaterat att det inte be-
5660: justitieombudsman har i sin skrivelse tili statsrå-     hövs någon särskild lag om anvämdningen av
5661: det nr 1765 av den 24 september 1975, fäst              forstförvaltningens vägar. Privata markägares rätt
5662: uppmärksamhet vid att lagstiftningen saknar be-         att begränsa användningen av motorfordon på
5663: ;tämmelser om utomståendes rätt att använda             vägarna baserar sig, såsom tidigare konstaterats,
5664: forststyrelsens skogar och att den inte heller          på lagen om enskilda vägar i fråga om vägar som
5665: anger de förutsättningar under vilka forststyrel-       omfattas av denna lag och i fråga om andra
5666: sen kan begränsa användningen av dessa vägar.           enskilda vägar på markägarens husbonderätt.
5667: Porststyrelsen har i sitt utlåtande tili trafikminis-
5668: 
5669:      Helsingfors den 15 december 1986
5670: 
5671:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
5672:                                                  1986 vp.
5673: 
5674: Kirjallinen kysymys n:o 406
5675: 
5676: 
5677:                                     Puolanne ym.: Luvattarnasta televisionkatselusta aiheutuvista ran-
5678:                                       gaistusseuraamuksista
5679: 
5680:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5681: 
5682:    Radiolaitteista vuonna 1927 annetun lain             menettää vastaanottimensa, mutta esimerkiksi
5683: 1 §:n mukaan "sähkölaitteita langatoma sähköt-          omistuksenpidätysehdoin laitteen osamaksulla
5684: tämistä, puhelemista tai näkemistä varten älköön        ostanut, jolla on maksamatta yksikin osamaksu-
5685: ilman asianomaista lupaa rakennettako tai käy-          erä, saa pitää laitteen eikä häntä tuomita menet-
5686: tettäkö". Saman lain 5 §:n mukaan mainittua             tämään myöskään vastaanottimen arvoa. Näin
5687: lakia tai sen säännöksiä rikkonutta kohtaa ran-         samaan rikkomukseen syyllistyneet joutuvat käy-
5688: gaistus, minkä lisäksi myös radiolaite on julistet-     tännössä keskenään perusteettoman eriarvoisiin
5689: tava menetetyksi elleivät asianhaarat ole erittäin      asem11n.
5690: lieventävät.                                               Lisäksi voidaan mielestämme kysyä, onko rik-
5691:    Valtioneuvoston päätöksessä yleisradiovastaan-       komuksen laadun huomioon ottaen lainkaan pe-
5692: ottoa tarkoittavista laitteista ja luvista on määrät-   rusteltua säätää luvattomaan katseluun käytetty
5693: ty luvanvaraiseksi mm. televisiolähetysten vas-         televisiovastaanotin    valtiolle  menetettäväksi.
5694: taanottamiseen käytettävä laite.                        Suhteessa moniin muihin rikkomuksiin joutuvat
5695:                                                         luvattomaan katseluun syyllistyneet kohtuutto-
5696:    Luvattomaan televisionkatseluun syyllistynyt
5697:                                                         man kovien seuraamusten kohteeksi.
5698: tuomitaan säännönmukaisesti sakkorangaistuk-
5699: seen. Lisäksi hänet veivoitetaan suorittamaan lu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5700: pamaksu luvattoman katselun ajalta. Nämä seu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5701:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5702: raamukset kohtaavat luvattomaan katseluun syyl-
5703: listyneitä yhtäläisesti. Sen sijaan 5 § :n 1 momen-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5704: tin menettämisseuraamus asettaa luvattomaan                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5705: katseluun syyllistyneet eri asemiin riippuen siitä,            ryhtyä radiolaitteista annetun lain sään-
5706: kuuluuko laitteen omistusoikeus rangaistukseen                 nösten muuttamiseksi siten, että menet-
5707: tuomittavalle vaiko ei.                                        tämisseuraamuksesta luvattomaan televi-
5708:    Koska radiolaitteista annettuun lakiin ei sisälly           sionkatseluun syyllistyneiden osalta joko
5709: vastaanottimen menettämisseuraamuksen vaihto-                  luovutaan tai että menettämisseuraamus-
5710: ehtona toissijaisena nk. arvokonfiskaation mah-                säännöstä muuten muutetaan niin, että
5711: dollistavaa säännöstä, tapahtuu käytännössä niin,              menettämisseuraamus kohtaa kaikkia rik-
5712: että omaa televisiotaan luvattomasti katsonut                  komukseen syyllistyneitä yhtäläisesti?
5713: 
5714:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1986
5715: 
5716:            Ulla Puolanne                   Heikki Perho                  Mauri Miettinen
5717:            Sampsa Aaltio                   Kaarina Dromberg              Elsi Hetemäki-Olander
5718:            Liisa Hilpelä                  Tapio Holvitie                 Lauri Impiö
5719:            Riitta Jouppila                Tuure Junnila                  Heikki Järvenpää
5720:            Ilkka Kanerva                  Juho Koivisto                  Lea Kärhä
5721:            Matti Lahtinen                 Ritva Laurila                  Anna-Kaarina Louvo
5722:            Saara Mikkola                  Erkki Moisander                Pentti Mäki-Hakola
5723:            Helena Pesola                  Tuulikki Petäjäniemi           Sirpa Pietikäinen
5724:            Toivo T. Pohjala               Pirjo Rusanen                  Helge Saarikoski
5725:            Pertti Salolainen               Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen
5726:            Ilkka Suominen                 Jouni ]. Särkijärvi            Martti Tiuri
5727:            Eeva Turunen                   Riitta Uosukainen              Sakari Valli
5728:            Tauno Valo                     Päivi Varpasuo                 Iiro Viinanen
5729:                         Matti Viljanen                           Ben Zyskowicz
5730: 
5731:  261309G
5732: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 406
5733: 
5734: 
5735: 
5736: 
5737:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5738: 
5739:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sakkorangaistukseen verrattava menettämisseu-
5740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           raamus ei saisi olla siitä riippuva, minkä laatuisin
5741: olette 13 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             sopimusehdoin radiolaite on tullut käyttäjän hal-
5742: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            lintaan.
5743: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Menettämisseuraamuksen sääntely ja kehittä-
5744: taja Ulla Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      minen kuuluu vireillä olevaan rikoslain kokonais-
5745: sesta kysymyksestä n:o 406:                             uudistusta koskevaan hankkeeseen. Työ perustuu
5746:                                                         rikosoikeuskomitean mietintöön ( 197 6:7 2 ), jossa
5747:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5748:                                                         on pohdittu myös menettämisseuraamuksen ke-
5749:         ryhtyä radiolaitteista annetun lain sään-
5750:                                                         hittämistä. Johtavana ajatuksena komitea esitti,
5751:         nösten muuttamiseksi siten, että menet-
5752:                                                         että menettämisseuraamusta ei tulisi käyttää ran-
5753:         tämisseuraamuksesta luvattomaan televi-
5754:                                                         gaistuksena vaan ennen kaikkea ennakkoestävänä
5755:         sionkatseluun syyllistyneiden osalta joko
5756:                                                         turvaamistoimenpiteenä. Komitea katsoi edel-
5757:         luovutaan tai että menettämisseuraamus-
5758:                                                         leen, että esineen arvon menettämistä toissijaise-
5759:         säännöstä muuten muutetaan niin, että
5760:                                                         na seuraamuksena tulisi käyttää vain silloin, kun
5761:         menettämisseuraamus kohtaa kaikkia rik-
5762:                                                         toimenpiteellä on selvä ennakkoestävä tai vahin-
5763:         komukseen syyllistyneitä yhtäläisesti?
5764:                                                         gonkorvauksen tyyppinen tehtävä.
5765:                                                            Rikoslain uudistamisessa tullaan noudatta-
5766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maan edellä esitettyjä periaatteita. Menettämis-
5767: ti seuraavaa:                                           seuraamusta koskevien säännösten kehittäminen
5768:    Radiolaitteista annetun lain 5 §: n nojalla se,      on osa huomattavan laajaa lainuudistushanketta.
5769: joka rikkoo mainittua lakia, on tuomittava ran-         Siitä syystä ei ole tarkoituksenmukaista tässä
5770: gaistukseen. Lisäksi on saman pykälän mukaan            vaiheessa ryhtyä sellaisiin yksittäisiin lainuudis-
5771: radiolaite samalla julistettava menetetyksi, ellei-     tuksiin, jotka saattaisivat joutua ristiriitaan val-
5772: vät asianhaarat ole erittäin lieventävät.               mistelravien yleisten säännösten kanssa. Tästä
5773:    Mainitussa lainkohdassa ei ole erikseen mainit-      syystä ei ole syytä tässä yhteydessä ryhtyä laajen-
5774: tu, että vaihtoehtoisesti radiolaitteen kanssa sen      tamaan menettämisseuraamusta toissijaisesti esi-
5775: arvo voidaan tuomita menetetyksi. Säännöstä on          neen arvoon.
5776: oikeuskäytännössä tulkittu niin, että menettämis-          Toinen kysymykseen tuleva vaihtoehto olisi
5777: seuraamus ei kohtaa lainkaan sitä, joka ei omista       menettämisseuraamuksesta kokonaan luopumi-
5778: luvatoma radiolaitetta. Erityisesti kysymys tulee       nen. Radiolaitteen julistamista menetetyksi ei
5779: ajankohtaiseksi silloin, kun luvaton radiolaite on      kaikissa esiin tulevissa tapauksissa voida pitää
5780: hankittu omistuksenpidätysehdoin osamaksukau-           laisinkaan aiheellisena seuraamuksena. Lievissä
5781: palla.                                                  rikkomuksissa, lähinnä silloin kun luvaton radio-
5782:    Voimassa olevan lain mukaan tilanne on täysin        laitteen käyttö on jatkunut vain lyhyehkön aikaa,
5783: sama kaikkien radiolaitteiden kohdalla, eikä tele-      menettämisseuraamuksen käyttö ei voimassa ole-
5784: visiovastaanottimia voida tältä osin asettaa erityis-   vankaan lain mukaan ole mahdollista.
5785: asemaan. Luonnollista on, että televisiovastaan-           Radiolaitteista annetun lain uudistamista val-
5786: ottimia hankitaan muita radiolaitteita useammin         mistellaan parhaillaan. Uudistuksen keskeisenä
5787: omistuksenpidätysehdoin, minkä vuoksi menet-            tarkoituksena on keventää radiohallinnon lupa-
5788: tämisseuraamussäännöksen soveltamistilanne tu-          järjestelmää. Yksinomaan vastaanottoonkaan tar-
5789: lee niiden kohdalla esille muita radiolaitteita         koitettuja laitteita ei voida kuitenkaan täysin
5790: useammm.                                                vapauttaa luvanvaraisuudesta, vaikka esimerkiksi
5791:    Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta        televisiovastaanotinten osalta lupajärjestelmään ei
5792: voimassa olevaa lainsäädäntöä voidaan tältä osin        ole teknisiä vaan ainoastaan lupamaksujen perin-
5793: aiheellisesti pitää epätyydyttävänä. Taloudellisel-     tään liittyviä perusteita. Hallituksen esitys edus-
5794: ta arvoltaan jopa teosta seuraavaan varsinaiseen        kunnalle uudeksi tekniseksi radiolainsäädännöksi
5795:                                      1986 vp. -     KK n:o 406                                      3
5796: 
5797: on tarkoitus antaa vuoden 1987 aikana. Teknisen     ko olemassa edellytyksiä siihen, että menettämis-
5798: radiolain valmistelun yhteydessä selvitetään, on-   seuraamuksesta kokonaan luovutaan.
5799: 
5800:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
5801: 
5802:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
5803: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 406
5804: 
5805: 
5806: 
5807: 
5808:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5809: 
5810:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            jämföras med det egenrliga bötesstraffet som
5811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          följer på handlingen, borde inte få vara beroende
5812: den 13 november 1986 tili vederbörande medlem           av på vilka avtalsvillkor radioanläggningens an-
5813: av statsrådet översänt avskrift av följande av          vändare har fått den i sin besittning.
5814: riksdagsledamot Ulla Puolanne m.fl. underteck-              Regleringen och utvecklandet av förverkande-
5815: nade spörsmål nr 406:                                   påföljden ingår i ett projekt, som gäller en
5816:                                                         totalreform av strafflagen och som pågår som
5817:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
5818:                                                         bäst. Arbetet grundar sig på straffrättskommit-
5819:         för att ändra stadgandena i lagen angåen-
5820:                                                         tens betänkande (1976:72), i vilket även utveck-
5821:         de radioanläggningar så att förverkande-
5822:                                                         landet av förverkandepåföljden har dryftats. Den
5823:         påföljden, som drabbar dem som har
5824:                                                         ledande taoken i kommittens framförande var att
5825:         gjort sig skyldiga tili olovligt tv-tittande,
5826:                                                         förverkandepåföljden inte borde användas som
5827:         antingen slopas eller att stadgandet om
5828:                                                         straff utan framförallt som en preventiv säker-
5829:         förverkandepåföljd annars ändras så att
5830:                                                         hetsåtgärd. Kommitten ansåg vidare att förverk-
5831:         förverkandepåföljd drabbar alla, som har
5832:                                                         ande av föremålets värde som en sekundär på-
5833:         gjort sig skyldiga tili sådan förseelse,
5834:                                                         följd borde tillgripas endast då åtgärden har en
5835:         enligt samma grunder?
5836:                                                         klart preventiv eller skadeståndsartad uppgift.
5837:                                                             Vid reformeringen av strafflagen kommer ovan
5838:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anförda principer att iakttas. Utvecklandet av
5839: anföra följande:                                        stadgandena som gäller förverkandepåföljd utgör
5840:     Enligt 5 § lagen angående radioanläggningar         en del av ett mycket omfattande lagreformpro-
5841: skall den som bryter mot nämnda lag dömas tili          jekt. Därför är det inte ändamålsenligt att i detta
5842: straff. Enligt samma paragraf skall dessutom            skede göra sådana enskilda lagreformer som kun-
5843: radioanläggningen samtidigt förklaras förbruten,        de komma att strida mot de allmänna stadgan-
5844: där omständigheterna inte är synnerligen                den vilka är under beredning. Därför finns det
5845: förmildrande.                                           inte anledning att i detta sammanhang utvidga
5846:     I nämnda lagrum nämns inte särskilt att ra-         förverkandepåföljden tili att sekundärt gälla även
5847: dioanläggningens värde kunde dömas förbrutet i          föremålets värde.
5848: stället för radioanläggningen. Praxis har varit att         Ett annat alternativ som kommer i fråga är att
5849: stadgandet har tolkats så, att förverkandepåföljd       förverkandepåföljden helt slopas. I alla de fall
5850: inte alls drabbar den som inte äger den olovliga        som kommer fram kan det inte alls anses som en
5851: radioanläggningen. Frågan blir speciellt aktuell i      motiverad påföljd att radioanläggningen förkla-
5852: sådana fall då en olovlig radioanläggning har           ras förbruten. Vid lindrig förseelse, närmast då
5853: anskaffats på avbetalning med äganderättsförbe-         användningen av en olovlig radioanläggning har
5854: håll.                                                   pågått endast en kortare tid, är det ime heller
5855:     Enligt gällande lag är siruationen densamma         enligt nuvarande lag möjligt att tillgripa förverk-
5856: beträffande alla radioanläggningar, och tv-motta-       andepåföljd.
5857: garna kan inte tili denna del inta någon särställ-         En reform av lagen angående radioanlägg-
5858: ning. Det är naturligt att tv-mottagare oftare än       ningar är som bäst under beredning. Den cen-
5859: andra radioanläggningar anskaffas med ägande-           trala avsikten med reformen är att förenkla
5860: rättsförbehåll och därför blir det oftare aktuellt      tillståndssystemet inom radioförvaltningen. Inte
5861: att tillämpa stadgandet om förverkandepåföljd           ens sådana anläggningar som enbart är avsedda
5862: på dem än på andra radioanläggningar.                   att användas som mottagare kan dock helt befrias
5863:     Med tanke på medborgarnas likställighet är          från kravet på tillstånd, även om det inte finns
5864: det motiverat att anse att gällande lagstiftning        några tekniska grunder för t.ex. det tillståndssys-
5865: tili denna del är otillfredsställande. Förverkande-     tem som gäller tv-mottagare, utan endast sådana
5866: påföljden, som i ekonomiskt avseende t.o.m. kan         grunder som hänför sig tili uppbärandet av
5867:                                        1986 vp. -      KK n:o 406                                      5
5868: 
5869: licensavgifter. Avsikten är att regeringens propo-     lag kommer det att utredas om det föreligger
5870: sition tili riksdagen med förslag tili en ny teknisk   förutsättningar för att förverkandepåföljden helt
5871: radiolagstiftning skali avlåtas under år 1987. I       kunde slopas.
5872: samband med beredningen av en teknisk radio-
5873: 
5874:      Helsingfors den 18 december 1986
5875: 
5876:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
5877:                                                1986 vp.
5878: 
5879: Kirjallinen kysymys n:o 407
5880: 
5881: 
5882: 
5883: 
5884:                                    Kärhä: Kehitysvammaisia hoitavan perhehuoltajan eläketurvan pa-
5885:                                      rantamisesta
5886: 
5887: 
5888:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5889: 
5890:    Kehitysvammaisen erityishuollosta annetussa        lettavan terveydentilassa, kuntoutumisessa ym.
5891: laissa on säädetty erityishuollon antamisesta hen-    seikoissa tapahtuneista muutoksista.
5892: kilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on          Perhehuoltaja saa erityishuoltopiirin kuntain-
5893: estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitys-    liitoista perhehoitomaksun, josta osa on hoito-
5894: iässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi        kustannusten korvausta ja loput hoitopalkkiota.
5895: ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitse-          Kehitysvammaisen perhehuolto on vastuullista
5896: miaan palveluja.                                      ja raskasta työtä kellon ympäri, sillä useimmat
5897:    Erityishuollon järjestämistä varten maa on jaet-   kehitysvammaiset vaativat katkeamattoman hoi-
5898: tu erityishuoltopiireihin, joihin kuuluvat kunnat     don ja silmälläpidon. Kuitenkaan tästä työstä ei
5899: ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntainliitossa,    kerry perhehuoltajalle eläketurvaa. Sen ovat kat-
5900: jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi sää-   kerasti kokeneet ne monet hakijat, joiden ano-
5901: detty erityishuolto.                                  muksen Eläketurvakeskus on joutunut hylkää-
5902:    Edellä mainitussa laissa edellytetty huolto voi-   mään.
5903: daan järjestää mm. perhehuoltona. Tämä merkit-           Eläketurvakeskuksen ratkaisuissa on edellä ker-
5904: see sitä, että kehitysvammaisia sijoitetaan yksi-     rotuissa tapauksissa otettu sellainen kanta, ettei
5905: tyiskoteihin hoidettaviksi. ~ehity~vammaisen          työskentely ole tapahtunut työsuhteessa eikä sitä
5906: perhehuollosta tehdään tuollom soprmus.               myöskään ole pidettävä yrittäjätoimintana. Kehi-
5907:    Sopimuksen mukaan perhehuoltaja sitoutuu           tysvammaisten perhehuoltajien eläkeoikeudelli-
5908: hoitamaan ja kasvattamaan sopimuksessa mainit-        nen asema on näin ollen jäänyt hoitamatta ja he
5909: tua henkilöä toistaiseksi. Hän sitoutuu noudatta-     ovat pudonneet eläketurvajärjestelmän ulkopuo-
5910: maan huollettavalle hyväksyttyä erityishuolto-        lelle.
5911: ohjelmaa sekä huoltoonsijoittajan antamia muita           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5912: ohjeita. Perhehuoltaja antaa huollettavalle asun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5913: non, terveellisen ja riittävän ravinnon ja tarkoi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5914: tuksenmukaisen vaatetuksen sekä muun tarpeel-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5915: lisen ylläpidon. Hän ohjaa ja valvoo huollettavan
5916: vapaa-ajan käyttöä ja harrastuksia sekä ohjaa                   Aikooko Hallitus vielä nykyisen edus-
5917: häntä koulutustehtävissä. Lisäksi hän ohjaa huol-            kunnan aikana ryhtyä toimenpiteisiin ke-
5918: lettavaa perheessä suoritettavissa töissä ja aska-           hitysvammaisia hoitavan perhehuoltajan
5919: reissa. Huoltokirjaan on merkittävä tiedot huol-             eläketurvan järjestämiseksi?
5920: 
5921:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
5922: 
5923:                                                Lea Kärhä
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928:  261312K
5929: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 407
5930: 
5931: 
5932: 
5933: 
5934:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5935: 
5936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen aseman selkeyttämistä käytännössä siten, että
5937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perhehoitajan ja kunnan tai kuntainliiton välillä
5938: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          nimenomaisesti selvitetään, onko hoitaja työsuh-
5939: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teessa, toimiiko hän yrittäjänä vai onko hän
5940: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    muunlaisessa asemassa oleva perhehoitaja.
5941: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta
5942:                                                         Selvän työsopimuksen tekeminen hoitajan ja
5943: kysymyksestä n:o 407:
5944:                                                      kunnan välillä merkitsisi sitä, että eläketurva olisi
5945:           Aikooko Hallitus vielä nykyisen edus-      pqestettavtssa kunnallisen         eläkejärjestelmän
5946:        kunnan aikana ryhtyä toimenpiteisiin ke-      puitteissa. Kunnan ja hoitajan välinen sopimus-
5947:        hitysvammaisia hoitavan perhehuoltajan        suhde on jo nykyisellään monessa tapauksessa
5948:        eläketurvan järjestämiseksi?                  sellainen, että työsuhteen tunnusmerkistön voi-
5949:                                                      daan katsoa täyttyvän. Yrittäjien eläkelaki, joka
5950:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     koskee henkilöitä, jotka tekevät ansiotyötä ole-
5951: ti seuraavaa:                                        matta työsuhteessa taikka virka- tai muussa jul-
5952:                                                      kisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee kysymyk-
5953:    Kehitysvammaisia hoitavien perhehoitajien sa-
5954:                                                      seen lähinnä silloin, kun perhehoitotoiminta on
5955: moin kuin muidenkin vastaavanlaista perhehoi-
5956:                                                      laajempaa ja vaatii erityisiä järjestelyjä kuten
5957: totyötä tekevien henkilöiden työoikeudellista ase-
5958:                                                      esimerkiksi ulkopuolisen hoitohenkilökunnan
5959: maa ja sosiaaliturvaa on selvittänyt sosiaali- ja
5960:                                                      paikkaamista.
5961: terveysministeriön 18. 12. 198 3 asettama perhe-
5962: hoitajatoimikunta, joka luovutti mietintönsä            Avohoidon edistämisen kannalta on merkitystä
5963: 31.10.1984. Toimikunnan mukaan yhteistä eri          myös sillä, että perhehoitotyötä ansiotyönään
5964: perhehoidon muodoille on se, että vaikka hoi-        tekevien hoitajien eläketurva on tyydyttävästi
5965: dosta tehdäänkin sopimus, ei hoitajien työoikeu-     järjestetty. Koska kuitenkin ne tilanteet, joissa
5966: dellista asemaa ole selvästi määritelty. Tästä on    perheenomaista hoitoa on järjestetty, ovat hyvin
5967: puolestaan muun muassa seurannut ongelmia            erilaisia, vaativat myös eläketurvaan liittyvät ky-
5968: perhehoitajien eläketurvan järjestämisessä. Toi-     symykset vielä lisäselvittelyä. Hallitus päättää
5969: mikunta ehdottikin perhehoitajien työoikeudelli-     tarvittavista toimenpiteistä erikseen.
5970: 
5971:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
5972: 
5973:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
5974:                                        1986 vp. -      KK n:o 407                                          3
5975: 
5976: 
5977: 
5978: 
5979:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5980: 
5981:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           daren och kommunen elier kommunalförbundet
5982: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sinsemelian uttryckligen utreder huruvida vårda-
5983: den 14 november 1986 tili vederbörande medlem          ren är i arbetsförhåliande, verkar som företagare
5984: av statsrådet översänt avskrift av följande av         elier är en familjevårdare med annan stälining.
5985: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-
5986:                                                           Ett klart arbetsavtal melian vårdare och koru-
5987: mål nr 407:                                            mun skulie innebära att pensionsskyddet kunde
5988:           Ämnar Regeringen ännu under nuva-            ordnas inom ramen för det korumunala pensions-
5989:         rande riksdag vidta åtgärder för att ordna     systemet. Avtalsförhåliandet mellan korumun
5990:         pensionsskyddet för familjevårdare som         och vårdare är redan nu ofta sådant att de
5991:         sköter utvecklingsstörda?                      nödvändiga förutsättningarna för ett arbetsför-
5992:                                                        håliande kan anses föreligga. Lagen om pension
5993:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för företagare, viiken gälier personer som utför
5994: anföra följande:                                       förvärvsarbete utan att härvid stå i arbetsförhål-
5995:                                                        lande elier i tjänste- elier annat offentligsrättsligt
5996:    Frågan om den arbetsrättsliga situationen och
5997:                                                        anstäliningsförhåliande, kommer i fråga närmast
5998: socialskyddet för familjevårdare som sköter ut-
5999: vecklingsstörda samt för övriga personer som           när familjevårdverksamheten är av mera omfat-
6000:                                                        tande natur och kräver specialarrangemang såsom
6001: utför liknande familjevårdsarbete har utretts av
6002:                                                        t.ex. avlönande av utomstående vårdpersonal.
6003: familjevårdarkommissionen, som tilisattes av so-
6004: cial- och hälsovårdsministeriet 18.12.1983. Kom-          Med tanke på främjandet av den öppna vården
6005: missionen avgav betänkande 31. 10. 1984. Enligt        är det även viktigt att pensionsskyddet för sådana
6006: kommissionen har de olika formerna av familje-         vårdare som utför familjevårdsarbete såsom sitt
6007: vård det gemensamt, att även om avtal uppgörs          förvärvsarbete är ordnat på ett tilifredsstäliande
6008: om vården, har vårdarnas rättsliga stälining inte      sätt. Emedan de situationer i vilka vård anord-
6009: klart definierats. Detta har å sin sida bl.a.          nats i familjelika förhålianden dock är mycket
6010: medfört problem vid organiseringen av familje-         olika, fordrar även de frågor som hänför sig tili
6011: vårdarnas pensionsskydd. Kommissionen föreslog         pensionsskyddet ytterligare u tredning. Rege-
6012: därför att familjevårdarnas arbetsrättsliga status i   ringen fattar separat beslut om behövliga åtgär-
6013: praktiken skali klarargöras genom att familjevår-      der.
6014: 
6015:      Helsingfors den 18 december 1986
6016: 
6017:                                                                                Minister Matti Puhakka
6018:                                                   1986 vp.
6019: 
6020: Kirjallinen kysymys n:o 408
6021: 
6022: 
6023: 
6024: 
6025:                                      Kärhä: Vammaisen lapsen ja hänen perheensä varhaisvalmennus-
6026:                                        ohjelman toteuttamisesta
6027: 
6028: 
6029:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6030: 
6031:    Eri kunnissa ja kaupungeissa vallitsee kirjava           Lapsen henkilökohtaisen tukihenkilön tai seu-
6032: käytäntö suhtautumisessa vammaiseen lapseen.             rantaryhmän lisäksi pitäisi jokaisesta kunnasta
6033: Kuntien terveyskeskuksissa tai sosiaalitoimistoissa      löytyä kunnallinen vastuuhenkilö, jonka nimen-
6034: ei ole nimetty henkilöä, jolla olisi kokonaisvastuu      omaisena tehtävänä on kartoittaa vammaiset lap-
6035: kunnan alueella asuvista vammaislapsista ja hei-         set, ottaa yhteyttä lapsen vanhempiin ja yhdessä
6036: dän perheistään. On todettu, että vammaiset              heidän kanssaan nimetä lapselle seurantaryhmä.
6037: lapset saattavat jäädä helposti lastenneuvola-           Näin lapsen vanhemmilla olisi aina tiedossa hen-
6038: palveluiden ulkopuolelle syystä, että lastenneu-         kilö tai henkilöt, joiden puoleen perhe voi kysy-
6039: vola on vain "terveitä varten". Vaikka lastenneu-        myksineen kääntyä missä elämäntilanteessa ta-
6040: voloiden taholta on tehostettu yhteydenpitoa             hansa.
6041: vammaisten perheitten kanssa, eivät nykyisel-
6042: läänkään kaikki vammaiset lapset löydy ennen                Lapsen kohdalla on tärkeintä alkaa kuntoutus-
6043: kouluikää.                                               toimenpiteet mahdollisimman varhaisessa vai-
6044:                                                          heessa, koska tällöin voidaan tehokkaasti poistaa
6045:    Vammaisen lapsen perhe ei aina jaksa eikä             elinikäisiä haittoja. Vammaiselle lapselle kyllin
6046: osaa lähteä hakemaan kodin ulkopuolelta tietoja          ajoissa annettu kuntoutus ja valmennus elämässä
6047: ja neuvoja, joiden avulla selviytyä eteenpäin.           selviytymistä varten maksaa itsensä takaisin vuo-
6048: Moni kompastuu byrokratian portaisiin jo alku-           sien kuluttua jopa moninkertaisesti. Lapsen kun-
6049: matkalla. Tämä on johtanut siihen, että vammai-          toutus ei kuitenkaan voi onnistua, ellei perhettä,
6050: set lapset eivät pääse osallisiksi niistä palveluista,   erityisesti vanhempia, oteta mukaan toimintaan
6051: joita yhteiskunta on järjestänyt kaikkien kansa-         alusta alkaen.
6052: laisten, myös vammaisperheen käytettäväksi.
6053: Vain kaikkein sitkeimmät ja valveutuneimmat                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6054: vanhemmat pystyvät hankkimaan vammaiselle                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6055: lapselleen mahdollisuudet monipuoliseen kehit-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6056: tymiseen.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6057:    Vammaisen lapsen perhe tarvitsee henkilöä tai
6058: pysyvää henkilöryhmää, joka pystyy antamaan                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6059: oikeata tietoa vammasta, sen hoidosta ja kuntou-                siin, jotta jokaisessa kunnassa olisi nimet-
6060: tusmahdollisuuksista sekä samalla kuuntelemaan                  tynä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuu-
6061: ja opastamaan perhettä kaikin tavoin. Yhteiskun-                luu yhteydenpito kunnassa asuvien vam-
6062: nan taholta olisi tultava vammaisen lapsen per-                 maisten lasten perheisiin, ja että jokaisel-
6063: hettä vastaan tarjoamalla perheelle seurantaryh-                le vammaiselle lapselle nimettäisiin van-
6064: mä. Olisi suositeltavaa, että tällaiseen seuranta-              hempien niin halutessa seuranta- tai tuki-
6065: ryhmään kuuluisi lääkäri, jolla on asiantuntijana               ryhmä, jonka puoleen vammaisen lapsen
6066: edellytykset nähdä lapsen kasvu ja kehittyminen                 perhe voi kääntyä lapsen terveyttä, kun-
6067: sekä tämän valmius kuntoutukseen ja koulutuk-                   toutusta ja sosiaalipalveluja koskevissa
6068: seen.                                                           asioissa?
6069: 
6070:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6071: 
6072:                                                  Lea Kärhä
6073: 
6074: 2613022
6075: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 408
6076: 
6077: 
6078: 
6079: 
6080:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6081: 
6082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tehtävänä on ohjata asiakkaita normaalipalvelu-
6083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jen piiriin, eikä heillä toiminta-alueidensa laa-
6084: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           juuden vuoksi yleensä ole mahdollisuuksiakaan
6085: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toimia asiakkaiden tukihenkilöinä jokapäiväisissä
6086: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     elämäntilanteissa.
6087: taja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetään
6088: myksestä n:o 408:                                     lasten vanhemmille ja muille omaisille ohjausta
6089:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ja neuvontaa, jonka tarkoituksena on mm. auttaa
6090:        siin, jotta jokaisessa kunnassa olisi nimet-   omaisia kohtaamaan lapsen vammaisuus. Oh-
6091:        tynä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuu-       jausta ja neuvontaa antavat erityishuollon työn-
6092:        luu yhteydenpito kunnassa asuvien vam-         tekijät, jotka tulevat ajan myötä tutuiksi asiak-
6093:        maisten lasten perheisiin, ja että jokaisel-   kaille ja antavat usein käytännön apua erilaisissa
6094:        le vammaiselle lapselle nimettäisiin van-      ongelmatilanteissa. Kehitysvammahuollon oh-
6095:        hempien niin halutessa seuranta- tai tuki-     jausta ja neuvontaa ei ole läheskään aina saatavil-
6096:        ryhmä, jonka puoleen vammaisen lapsen          la lähipalveluina asiakkaiden kotikunnissa. Ta-
6097:        perhe voi kääntyä lapsen terveyttä, kun-       voitteena kuitenkin on, että yleinen palvelujär-
6098:        toutusta ja sosiaalipalveluja koskevissa       jestelmä voisi tukea kehitysvammaisia ja heidän
6099:        asioissa?                                      omaisiaan nykyistä paremmin, jolloin kehitys-
6100:                                                       vammaisten ja heidän omaistensa tarpeisiin tulisi
6101:                                                       kiinnittää erityistä huomiota yleisiä palveluja ke-
6102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hitettäessä.
6103: ti seuraavaa:
6104:                                                          Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa
6105:    Vammaisten lasten kuntoutusta ja heidän van-       suunnitelmissa vuosille 198 7-1991 korostetaan,
6106: hempiensa ja muiden läheistensä ohjausta ja           että palveluja tulee kehittää siten, että asiakkaan
6107: neuvontaa järjestetään terveydenhuollossa kun-        ja hänen läheistensä mahdollisuuksia osallistua
6108: toutusohjauksena ja sopeutumisvalmennuksena           häntä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja
6109: osana kunnallisista yleissairaaloista annetun lain,   valintaan kehitetään ja tuetaan.
6110: kansanterveyslain, mielisairaslain ja tuberkuloosi-
6111: lain mukaista lääkinnällistä kuntoutusta. Vastaa-        Sosiaalihuollon palveluja järjestettäessä varau-
6112: via palveluja voidaan myös järjestää osana sosiaa-    dutaan perheiden ja yksilöiden kriisitilanteisiin.
6113: lihuoltoa invaliidihuoltolain mukaisena sopeutu-      Perhe voi kokea kriisin muun muassa silloin, kun
6114: misvalmennuksena ja kehitysvammaisten erityis-        siihen on syntynyt vammainen tai pitkäaikaissai-
6115: huollosta annetun lain mukaisena ohjauksena,          ras lapsi, jolloin esim. kotipalvelut tai sosiaali-
6116: neuvontana ja valmennuksena.                          työntekijän apu saattavat olla erittäin tarpeellisia.
6117:    Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaus           Terveydenhuollon valtakunnallisessa suuuni-
6118: toteutetaan pääosin terveydenhuollon omana toi-       telmassa vuosille 198 7-1991 on lääkinnällinen
6119: mintana, ja työntekijät työskentelevät yleensä eri    kuntoutus mainittu eräänä toimintojen kehittä-
6120: vammaisryhmiin ja eri ikäryhmiin kuuluvien            misen painopistealueena. Lääkinnällisen kuntou-
6121: asiakkaiden parissa. Aistivammaisia ja eräitä mo-     tuksen toteuttamista koskevissa toimintaohjeissa
6122: nivammaisryhmiä varten on kuitenkin erityisiä         todetaan, että "terveyskeskusten kuntoutusryh-
6123: kuntoutusohjaajia, joista osa toimii yksinomaan       mien toimintaa ja yhteistyötä muiden kuntoutus-
6124: lasten ja nuorten parissa. Mm. näkövammaisia,         ta järjestävien tahojen kanssa kehitetään. Yksilöl-
6125: kuulovammaisia ja kuurosokeita lapsia varten on       linen kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä
6126: omia kuntoutusohjaajia. Nämä ovat yleensä vam-        kuntoutettavan kanssa ja siinä otetaan huomioon
6127: maisjärjestöjen palkkaamia, ja kunnat ja kuntain-     muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut
6128: liitot hankkivat heidän palveluosa ns. ostopalve-     ja kuntoutussuunnitelmaan sisällytettävien palve-
6129: luina. Näiden kuntoutusohjaajien pääasiallisena       lujen ajoitus. Kuntoutussuunnitelman toteutu-
6130:                                        1986 vp. -      KK n:o 408                                     3
6131: 
6132: minen varmistetaan nimeämällä kuntoutettavalle         kuntoutusta ja heidän perheidensä tukemista
6133: tarvittaessa yhdyshenkilö. ''                          voidaan vuosina 198 7-1991 konkreettisesti lisätä
6134:    Edellä mainittujen kuntoutustyöryhmien toi-         kehitettäessä muun muassa sosiaalihuollon palve-
6135: minta on valtakunnallisten suunnitelmien mu-           luja ja terveyskeskusten kuntoutusryhmien toi-
6136: kaan tullut käynnistää terveyskeskuksissa vuoden       mintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoviran-
6137: 1986 loppuun mennessä.                                 omaisten yhteistyötä kuntoutuksen suunnittelus-
6138:    Hallitus on antanut 14.11.1986 eduskunnalle         sa ja toteutuksessa. Vammaishuoltoa koskevat
6139: esityksen laiksi vammaisuuden perusteella järjes-      lainmuutosehdotukset parantanevat omalta osal-
6140: tettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laiksi     taan vammaisten lasten ja heidän perheidensä
6141: sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta (HE n:o        tarvitsemien kuntoutuspalvelujen saatavuutta.
6142: 219). Lakiehdotuksen mukaisia palveluja olisivat       Vaikea- ja monivammaisten lasten ja heidän
6143: muun muassa sopeutumisvalmennus ja kuntou-             perheidensä tarpeiden huomioon ottaminen kun-
6144: tusohjaus, jotka täydentäisivät terveydenhuollon       toutuspalveluja kehitettäessä edellyttää kuiten-
6145: vastaavia palveluja. Lakiehdotuksen perustelujen       kin, että voimavarojen kohdentumista eri palve-
6146: mukaan sopeutumisvalmennus käsittää myös               luihin tarkistetaan riittävän usein ja että myös
6147: vammaisen lapsen vanhemmille tai hänen lähei-          pieniä vammaisryhmiä ja heidän omaisiaan edus-
6148: silleen annettavan opastuksen ja neuvonnan.            tavien järjestöjen kannanotot otetaan huomioon
6149:    Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys-   vammaisten lasten kuntoutuspalveluja suunnitel-
6150: ministeriö toteaa, että vammaisten lasten varhais-     taessa ja niitä toteutettaessa.
6151: 
6152:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1986
6153: 
6154:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
6155: 4                                    1986 vp. -- ~ n:o 408
6156: 
6157: 
6158: 
6159: 
6160:                                Till Riksdagens Herr Talman
6161: 
6162:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         huvudsaklig uppgift att hänvisa klienterna till
6163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       normal service och de saknar i allmänhet även
6164: den 14 november 1986 till vederbörande medlem        möjligheter att på grund av sitt omfattande
6165: av statsrådet översänt avskrift av följande av       verksamhetsområde vara stödpersoner för klien-
6166: riksdagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål         terna i de dagliga livsstituationerna.
6167: nr 408:                                                 1 form av specialomsorger om utvecklingsstör-
6168:                                                      da anordnas för barnens föräldrar och andra
6169:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        anhöriga handledning och rådgivning för att
6170:        att det i varje kommun skall finnas en        bl.a. hjälpa de anhöriga att bemöta barnets
6171:        utsedd ansvarig person, som har till upp-     invaliditet. Handledning och rådgivning ges av
6172:        gift att hålla kontakt med sådana familjer    arbetstagarna inom specialomsorgsverksamheten,
6173:        i kommunen som har handikappade               vilka med tiden blir närmare bekanta med sina
6174:        barn, och att det för varje handikappat       klienter och ofta ger praktisk hjälp i olika pro-
6175:        barn, om föräldrarna så önskar, skall         blematiska situationer. Beträffande omsorgerna
6176:        utväljas en uppföljnings- eller stödgrupp,    om utvecklingsstörda finns det långt ifrån alltid
6177:        som ett handikappat barns familj kan          tillgång till handledning och rådgivning som
6178:        vända sig till i ärenden som gäller barnets
6179:                                                      närservice i klienternas hemkommuner. Målsätt-
6180:        hälsa, rehabilitering och sociala service?
6181:                                                      ningen är dock att det allmänna servicesystemet
6182:                                                      bättre än hittills skall kunna stödja de handikap-
6183:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      pade och deras anhöriga. Särskild uppmärksam-
6184: anföra följande:                                     het bör därför ägnas de handikappades och deras
6185:    Inom hälsovården anordnas rehabilitering för      anhörigas behov då de allmänna serviceformerna
6186: handikappade barn och handledning samt råd-          utvecklas.
6187: givning för deras föräldrar och andra anhöriga i        1 de riksomfattande planerna för ordnandet av
6188: form av rehabiliteringshandledning och anpass-       social- och hälsovården under åren 198 7--1991
6189: ningsträning, som utgör en del av den medi-          betonas det att servicen skall utvecklas så att
6190: cinska rehabilitering som ges enligt lagen om        möjligheterna för klienten och de anhöriga att
6191: kommunala allmänna sjukhus, folkhälsolagen,          delta i planeringen och valet av de åtgärder som
6192: sinnessjuklagen och tuberkuloslagen. Motsvaran-      klienten behöver utvecklas och stöds.
6193: de service kan anordnas även som en del av              Då service anordnas inom socialvården, är man
6194: socialvården i form av handledning, rådgivning       även beredd på familjernas och individernas
6195: och övning enligt lagen angående specialomsor-       krissituationer. Familjen kan råka i kris exempel-
6196: ger om utvecklingsstörda.                            vis till följd av ett handikappat eller långtidssjukt
6197:    Rehabiliteringshandledningen inom den medi-       barns födelse, då t.ex. hemservice eller socialar-
6198: cinska rehabiliteringen är huvudsakligen en sär-     betarhjälp kan vara synnerligen viktig.
6199: skild verksamhetsgren inom hälsovården och ar-          1 den riksomfattande planen för ordnandet av
6200: betstagarna arbetar i regel bland klienter från      hälsovården under åren 1987--1991 har medi-
6201: olika handikappgrupper och olika åldersgrupper.      cinsk rehabilitering nämnts som ett område, där
6202: Med tanke på sinnesskadade och vissa multihan-       tyngdpunkten skallläggas vid utvecklandet av de
6203: dikappade grupper finns det dock särskilda reha-     olika funktionerna. I de direktiv som gäller
6204: biliteringshandledare, av vilka en del arbetar       verkställandet av medicinsk rehabilitering konsta-
6205: enbart bland barn och unga. Bl.a. för synskada-      teras det att ''verksamheten hos hälsovårds-
6206: de, hörselskadade och dövblinda finns det sär-       centralernas rehabiliteringsgrupper och samarbe-
6207: skilda rehabiliteringshandledare. Dessa avlönas i    tet med andra parter, som svarar för rehabilite-
6208: regel av handikapporganisationerna, och kom-         ring, utvecklas. En individuell rehabiliterings-
6209: munerna samt kommunalförbunden köper servi-          plan uppgörs tillsammans med den som skall
6210: ce av dessa. Rehabiliteringshandledarna har som      rehabiliteras, och däri beaktas service från andra
6211:                                       1986 vp. -     KK n:o 408                                       5
6212: 
6213: parter, som anordnar rehabilitering, och deras       ringen i tidigt skede för handikappade barn och
6214: tidsplanering. Förverkligandet av rehabiliterings-   stödet tili deras föräldrar kan ökas konkret under
6215: planen säkras vid behov genom att en kontakt-        åren 1987-1991, när bl.a. servicen inom social-
6216: person för den som skali rehabiliteras anges."       vården och rehabiliteringsgruppernas verksamhet
6217:    Enligt de riksomfattande pianeroa skall de        vid hälsovårdscentralerna samt social- och hälso-
6218: ovannämnda rehabiliteringsgruppernas verksam-        vårdsmyndighternas samarbete vid planeringen
6219: het ha inletts vid hälsovårdscentralerna före ut-    och verkställandet av rehabiliteringen utvecklas.
6220: gången av år 1986.                                   De förslag tililagändringar som gälier invalidvår-
6221:    Regeringen avlät 14.11.1986 tili riksdagen en     den torde komma att bidra tili att förbättra
6222: proposition med förslag tili lag om service och      tiligången på sådan rehabiliteringsservice som
6223: stöd för handikappade och lag om ändring av          handikappade barn och deras familjer behöver.
6224: 17 § socialvårdslagen (RP nr 219). I den service     En förutsättning för att svårt handikappade och
6225: som lagförslaget förutsätter skall ingå bl. a. an-   multihandikappade barns samt deras familjers
6226: passningsträning och rehabiliteringshandledning,     behov skall kunna beaktas vid utvecklandet av
6227: som kompletterar motsvarande service inom häl-       rehabiliteringsservice är dock att det tiliräckligt
6228: sovården. Enligt motiveringen för lagförslaget       ofta kontrolieras hur resurserna inriktas på de
6229: omfattar anpassningsträningen även handled-          olika serviceformerna och att också de ställnings-
6230: ningen och rådgivning för handikappade barns         taganden som framläggs av små handikappgrup-
6231: föräldrar eller deras anhöriga.                      per och organisationer, vilka företräder de anhö-
6232:    Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar      riga, beaktas vid planeringen och genomförandet
6233: social- och hölsovårdsministeriet att rehabilite-    av rehabiliteringsservice för handikappade barn.
6234: 
6235:      Helsingfors den 15 december 1986
6236: 
6237:                                                                             Minister Matti Puhakka
6238:                                                  1986 vp.
6239: 
6240: Kirjallinen kysymys n:o 409
6241: 
6242: 
6243: 
6244: 
6245:                                     E. Laine ym.: Suomalaisten yritysten ulkomaille suuntautuvan
6246:                                        sijoitustoiminnan rajoittamisesta
6247: 
6248: 
6249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6250: 
6251:     Maamme metalliteollisuuden tuotannosta me-              - Trio Ving A/ S, Norja, 43 7 työntekijää,
6252:  nee n. 60 % vientiin. Siitä huolimatta metalli-         metalliteoll.
6253:  teollisuuden yritykset ovat yhä enemmän sijoitta-          - IDO AB, Ruotsi, 62 työntekijää, keraami-
6254:  neet pääomiaan ulkomaille. Kun vielä 10 vuotta          nen teoll.
6255:  sitten Suomen metalliteollisuus työllisti ulkomai-         - Anchor Eskilstuna Ab, Ruotsi, 109 työnte-
6256: sissa tytäryhtiöissään vajaat 8 000 työntekijää,        kijää, metalliteoll.
6257:  niin nykyisin niissä työllistetään yli 30 000 työn-
6258:  tekijää. Tämä luku on runsaat kaksi kertaa suu-            - VingCard System Inc., USA, 80 työnteki-
6259:                                                         jää, elektroniikka
6260: rempi kuin suomalaisilla laivatelakoilla kotimaas-
6261: sa työllistettyjen määrä.                                  - Wärtsilä-Strecker GmbH, L-Saksa, 136
6262:                                                         työntekijää, metalliteoll.
6263:     Maamme metalliteollisuuden kansainvälisty-
6264:                                                            - Envirovac Inc., USA, 34 työntekijää, keraa-
6265: miskehitys on tuonut mukanaan työllistämison-
6266:                                                         minen teoll.
6267: gelmia kotimaassa. Esim. Wärtsilä on lopettanut
6268: tehtaita mm. Turussa ja Piikkiössä ja päättänyt            - Ericssonin ajanseuranta, Ruotsi, 30 työnte-
6269:                                                         kijää, elektroniikka
6270: perustaa laivasisustuksia ja hyttejä valmistavan
6271: tehtaan Etelä-Koreaan. Tunturipyörä Oy puoles-             - Ovako Steel, Ruotsi, 7 000 työntekijää,
6272: taan siirsi suomalaisen tuotteen valmistuksen Tai-      yhdessä SKF-Steel, Fiskars, Wärtsilä, SYP
6273: waniin. Tällaiset ratkaisut osoittavat, että suurten       - A/S Wichmann-dieseltuotanto, Norja, 200
6274: yritysten ja pääomien omistajilla ei ole isänmaa-       työntekijää, metalliteoll.
6275: ta. Tärkeintä on pääomien tuoton turvaaminen.              - Porsgrunds Porselänsfabrik, Norja, 170
6276: Metallityöläisten työllistäminen kotimaassa ei ole      työntekijää, rakennusainet.
6277: minkäänlaisen huolen aihe suurille yrityksille.            - GCA Industrial Systems Group, USA, 300
6278:     Wärtsilän ja muiden suomalaisyritysten kan-         työntekijää, teoll. autom.
6279: sainvälistymiskehitykseen liittyy kasvava teknolo-         - Lindholmen Motor AB, Ruotsi, 80 työnte-
6280: ginen riippuvuus lännestä. USA:n tunnettujen           kijää, metalliteoll.
6281: vientikieltosäännösten seurauksena tällainen riip-         - Korjaustelakka A/ S Syd-Varagerin kanssa,
6282: puvuus merkitsee monien yritysten osalta vai-          Norjan Kirknesiin
6283: keuksia osallistua Suomen ja Neuvostoliiton ta-            - Hyttitehdas Etelä-Koreaan.
6284: loudellisen yhteistyön kehittämiseen.                      Sen johdosta, että Wärtsilän ulkomaiset yritys-
6285:    Esim. Wärtsilän osalta tapahtunut kansainvä-        ostot johtavat työpaikkojen vähenemiseen Suo-
6286: listymiskehitys on johtanut seuraaviin sijoituksiin    messa, vaikeuttavat kaupan ja taloudellisen yh-
6287: ulkomaille:                                            teistyön kehittämistä Neuvostoliiton kanssa ja
6288:    - Ifö Sanitär Ab, Ruotsi, 1085 työntekijää,         synnyttävät joukkomittaista työttömyyttä Suo-
6289: keraaminen teoll.                                      messa, tulisi hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin
6290:                                                        pääomien maastaviennin estämiseksi. Yritysten
6291:    - Wärtsilä-Appleton Inc., USA, 254 työnte-
6292: kijää, metalliteoll.                                   ulkomaisen sijoitustoiminnan valvomiseksi tulisi
6293:                                                        yritysten henkilöstölle antaa mahdollisuus arvioi-
6294:    - Nohab Diesel AB, Ruotsi, 274 työntekijää,         da niiden tarkoituksenmukaisuus ennen sijoitus-
6295: metalliteoll.                                          päätösten vahvistamista.
6296:    - Rörstrand AB, Ruotsi, 57 3 työntekijää,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6297: keraaminen teoll.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6298: 261283D
6299: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 409
6300: 
6301: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          tä Suomessa heikentävien ulkomaisten
6302: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 yritysostojen ja muiden pääomasijoitus-
6303:                                                           ten rajoittamiseksi tai kokonaan estämi-
6304:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             seksi?
6305:        ryhtyä Wärtsilän ym. yritysten työllisyyt-
6306: 
6307:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6308: 
6309:         Ensio Laine                 Matti Kautto                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
6310:         Esko-Juhani Tennilä         Mikko Kuoppa                     Seppo Toiviainen
6311:                     Sten Söderström                         Marjatta Stenius-Kaukonen
6312:                                         1986 vp. -      KK n:o 409                                          3
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6318: 
6319:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa        varsin pieniä, jopa vain muutaman hengen
6320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            myyntikonttoreita tai vastaavia.
6321: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn                 Ulkomaisten sijoitusten täsmällisiä työllisyys-
6322: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             vaikutuksia lähdemaassa ei ole helppo arvioida.
6323: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Erään Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan puh-
6324: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        taiden markkinointi-investointien työllisyysvaiku-
6325: kysymyksestä n:o 409:                                    tus on arvioitu nettomääräisesti suuremmaksi
6326:                                                          kuin tuotannollisten investointien. Ilman niitä
6327:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vienti olisi ollut pienempi kuin niiden avulla
6328:         ryhtyä Wärtsilän ym. yritysten työllisyyttä      toteutunut. Usein ne ovat olleet välttämättömiä,
6329:         Suomessa heikentävien ulkomaisten yri-           jotta vienti lainkaan toteutuisi. Suomen osalta on
6330:         tysostojen ja muiden pääomasijoitusten           todettava, että meidän suorista sijoituksistamme
6331:         rajoittamiseksi tai kokonaan estämiseksi?       valtaosa on kohdistunut nimenomaan tämän-
6332:                                                          tyyppisiin kohteisiin, myyntiyrityksiin yms. Suo-
6333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           malaisten yritysten yli 1 600 ulkomaisesta tytä-
6334: seuraavaa:                                              ryhtiöstä vain noin 250 on valmistusyrityksiä.
6335:                                                             Ulkomaansijoitustoimikunnan mietinnön (KM
6336:    Kysymy ~sessä kiinnitetään huomiota suoma-            851 49) mukaan kansainvälistymisellä on saman-
6337: laisten, er tyisesti metalliteollisuusyritysten, suo-   tapainen vaikutus kansantalouteen kuin teknisel-
6338: rittamiin J-ääomasijoituksiin ulkomaille ja niiden      lä kehityksellä on kotimarkkinateollisuudessa.
6339: työllisyym ikutuksiin Suomessa. Aihepiiri, joka         Tuotanto nousee tuottavuuden kasvaessa ja reaa-
6340: on julkise~sakin keskustelussa noussut esiin, on        litulot kansantaloudessa kasvavat. Lyhyellä täh-
6341: tärkeä ja ilmentää erinomaisesti kansainvälisen         täimellä ulkomaisilla sijoituksilla saattaa olla pai-
6342: taloudelli~ :n kehityksen nykysuuntaa.                  kallisia negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Voidaan
6343:    Suoma!. isten yritysten nettosijoitukset ulko-       kuitenkin arvioida, että pidemmän tähtäimen
6344: mailla oleviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin kohosi-      välilliset työllisyysvaikutukset olisivat niin suuret,
6345: vat vuonna 1984 lähes 2,5 mrd. markkaan mutta           että myös lyhyen tähtäimen työllisyysvaikutukset
6346: jäivät viime vuonna runsaaseen 2 mrd. mark-             tulisivat positiivisiksi.
6347: kaan. Lukemamme ovat vielä varsin vaatimatto-              Yhtäaikaa kansainvälistymisen kanssa vaikuttaa
6348: mat esim. Ruotsiin verrattuna: kun suomalaisyri-        toinen maailmanlaajuinen tekijä, nimittäin auto-
6349: tysten ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstö on         maatio. Automaatiota sovelletaan yhä useammil-
6350: 10 % teollisuuden henkilömäärästä Suomessa,             la aloilla ja yhä useammilla tavoilla. Robottien
6351: on vastaava suhdeluku Ruotsissa 3 5 %. Metallite-       kehitys ja käyttöönotto ovat mullistamassa eten-
6352: ollisuuden kohdalla tuo suhdeluku on Suomessa-          kin metalliteollisuuden tuotannon kuvaa. Auto-
6353: kin hivenen korkeampi, onhan se liikevaihdolla          maation vaikutus työllisyyteen on epäilemättä
6354: mitattuna '' kansainvälistynein'' teollisuustoimi-      suurempi kuin kansainvälistymisen, mutta erot-
6355: ala Suomessa. Metallin nettosijoitukset ulkomail-       telua on mahdotonta tehdä täsmällisesti, koska
6356: le nousivat 474 milj. markkaan vuonna 1984 ja           nämä kaksi ovat keskenään vahvassa vuorovaiku-
6357: 297 milj. markkaan vuonna 1985.                         tussuhteessa. Automaatio saattaa vaatia ja toisaal-
6358:    Henkilömäärältään suurin suomalaisomistuk-           ta mahdollistaa tuotannossa riittävän suuren yri-
6359: sessa oleva tytäryhtiö (Huhtamäki Oy:n Leaf Inc.        tyskoon, joka taas hyvin läheisesti liittyy tuotan-
6360: Yhdysvalloissa) työllisti runsaat 3 000 henkeä 1, 9     non ja markkinoinnin ulottamiseen maan rajojen
6361: mrd. markan liikevaihdollaan vuonna 1984. Ky-           ulkopuolelle.
6362: symyksessä mainittu Wärtsilä Oy:n Ifö Sanitär              Teollisuuden kannattava tuotannon laajenta-
6363: AB Ruotsissa oli palveluksessaan olevan henkilös-       minen on siis edellytys työllisyyden parantamisel-
6364: tön määrällä mitattuna kymmenenneksi suurin             le. Koska tämä ei useilla aloilla kuitenkaan ole
6365: suomalainen tytäryhtiö. Enimmäkseen suomalais-          mahdollista oman maan rajojen puitteissa, on
6366: ten ulkomailla olevat tytäryhtiöt ovat kuitenkin        yritysten kansainvälistyminen tämän luonnolli-
6367: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 409
6368: 
6369: nen seuraus. Näin on etenkin Suomen kaltaises-        huomiota mm. hankkeiden kannattavuuteen ja
6370: sa, raaka-aineköyhässä ja teollista pohjaansa laa-    siihen, miten ne tukevat talouden ja siten myös
6371: jentavassa maassa.                                    työllisyyden kehittymistä.
6372:    Edelleen on luonnollista, että Suomen kaltai-
6373:                                                          Hallitus katsoo, että käynnissä oleva kansainvä-
6374: sessa taloudessa suorien sijoitusten virrat ovat
6375:                                                       listyminen on välttämätöntä suomalaisten yritys-
6376: vientivoittoisia. Sijoitusten rahoittaminen ei kui-
6377:                                                       ten vientiedellytysten ja tätä kautta taloudellisen
6378: tenkaan rasita Suomen pääomamarkkinoita, sillä
6379:                                                       hyvinvoinnin turvaamiseksi maassamme. Kan-
6380: valtaosa ulkomaisista sijoituksista rahoitetaan ul-
6381:                                                       sainvälistymisessä on kuitenkin syytä noudattaa
6382: komaisella pääomalla.
6383:                                                       suurta varovaisuutta ja perusteellista harkintaa.
6384:    Nykyisten valuuttamääräysten perusteella ul-
6385: komaisiin sijoituksiin edellytetään Suomen Pan-           Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
6386: kin lupa. Suomen Pankki voi, mikäli valuuttalain      pääomasijoitukset ulkomaille ovat asianomaisten
6387: tarkoittamia erityisiä syitä on olemassa, olla        viranomaisten seurannassa eikä tarvetta erityisiin
6388: myöntämättä tällaiselle sijoitukselle lupaa. Lupia    rajoitustoimenpiteisiin tällä hetkellä ole olemas-
6389: harkitessaan pankki on pyrkinyt kiinnittämään         sa.
6390: 
6391:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1986
6392: 
6393:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
6394:                                      1986 vp. -      KK n:o 409                                        5
6395: 
6396: 
6397: 
6398: 
6399:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6400: 
6401:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dotterbolagen utomlands dock synnerligen små,
6402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse den      och består av försäljningskontor elier motsvaran-
6403: 14 november 1986 tili vederbörande medlem av         de med endast några personer.
6404: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Det är inte lätt att bedöma utländska investe-
6405: dagsman E. Laine m .fl. undertecknade spörsmål       ringars exakta inverkan på sysselsättningen i käli-
6406: nr 409:                                              landet. Enligt en utredning som gjorts i Sverige
6407:                                                      har den sysselsättande effekten av rena mark-
6408:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6409:                                                      nadsföringsinvesteringar bedömts uppgå tili stör-
6410:        i syfte att begränsa elier helt förhindra
6411:                                                      re nettovärden än effekten av produktionsinves-
6412:        Wärtsiläs o.a. företags utländska före-       teringar. Utan dessa skulie exporten ha varit
6413:        tagsköp och övriga kapitalinvesteringar       mindre än den som kunnat ske med hjälp av
6414:        som försämrar sysselsättningen i Finland?
6415:                                                      dessa investeringar. De har ofta varit en nödvän-
6416:                                                      dig förutsättning för expon överhuvudtaget. För
6417:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Finlands vidkommande bör konstateras, att störs-
6418: anföra följande:                                     ta delen av våra investeringar uttryckligen har
6419:    I spörsmålet fästs uppmärksamhet vid fin-         gälit denna typ av objekt, försäljningsföretag
6420: ländska företags, i synnerhet företag inom me-       o.d. Av de finländska företagens över 1 600
6421: taliindustrin, kapitalinvesteringar utomlands        utländska dotterbolag är endast ca 250 produk-
6422: samt dessas inverkan på sysselsättningen i Fin-      tionsbolag.
6423: land. Ämnet, som blivit aktuelit i den offentliga       Enligt det betänkande (KB 851 49) som koru-
6424: debatten, är viktigt och ger utomordentligt väl      missioneo för utrikesinvesteringar avgett har in-
6425: uttryck för den internationella ekonomiska ut-       ternationaliseringen samma effekt på samhälis-
6426: vecklingens riktning just nu.                        ekonomin som den tekniska utvecklingen har på
6427:    De finländska företagens nettoinvesteringar i     hemmamarknadsindustrin. Produktioneo ökar i
6428: utomlands befintliga dotter- och andelsbolag         takt med Iönsamheten och realinkomsterna inom
6429: uppgick år 1984 tili nästan 2,5 mrd. mark men        samhällsekonomin ökar. På kort sikt kan utländ-
6430: stannade förra året vid dryga 2 mrd. mark. Våra      ska investeringar Iokalt ha negativa effekter på
6431: belopp är än så Iänge synnerligen blygsamma          sysselsättningen. Man kan dock beräkna att in-
6432: t.ex. jämfört med Sverige: när de finländska         verkan på sysselsättningen på längre sikt är så stor
6433: företagens utländska dotterbolags personai mot-      att den effekt dessa investeringar har på kort sikt
6434: svarar 10 % av personalen inom industrin i           även blir positiva.
6435: Finland är motsvarande relationstal i Sverige            Samtidigt med internationaliseringen inverkar
6436: 35 %. Inom metaliindustrin är relationstalet         även en annan världsomfattande faktor, dvs.
6437: även i Finland något högre, ty med omsätt-           automationen. Automation tillämpas inom allt
6438: ningen som måttstock är detta ju den mest            flere sektorer och på allt flere sätt. Robotarnas
6439:  "internationaliserade" industribranschen i Fin-     utveckling och ibruktagandet av dem håller på
6440: land. Metaliindustrins nettoinvesteringar utom-      att förändra produktionsbilden, i synnerhet inom
6441: lands uppgick år 1984 tili 474 milj. mark och år     metallindustrin. Automationen inverkar otvivel-
6442:  1985 tili 297 milj. mark.                           aktigt mera på sysselsättningen än internationali-
6443:    Det med avseende på personalstorleken största     seringen, men det är omöjligt att göra någon
6444: finskägda dotterbolaget (Huhtamäki Oy:s Leaf         exakt distinktion emedan dessa två fenomen står
6445: Inc. i Förenta Staterna) sysselsatte år 1984 drygt   i stark växelverkan med varandra. Automarioneo
6446:  3 000 personer med sin omsättning på 1, 9 mrd.      kan fordra och å andra sidan möjliggöra en
6447:  mark. Det i spörsmålet nämnda bolaget Wärtsilä      tillräcklig storlek på företag inom produktion,
6448:  Ab:s Ifö Sanitär AB i Sverige var det tionde i      och detta står i mycket nära samband med frågan
6449: storleksordning av finska dotterbolag, mätt med      om att utsträcka produktioneo och marknadsfö-
6450:  personalstorleken. För det mesta är de finländska   ringen utanför Iandets gränser.
6451: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 409
6452: 
6453:    En lukrativ ökning av produktionen inom             bevilja tillstånd för dylik investering. När banken
6454: industrin är således en förutsättning för att          överväger möjligheterna att bevilja tillstånd har
6455: förbättra sysselsättningen. Emedan detta dock          den strävat efter att beakta bl.a. projektens
6456: inom många sektorer inte är möjligt inom det           lönsamhet samt hur de stöder utvecklingen av
6457: egna landets gränser är internationaliseringen en      ekonomin och därmed även sysselsättningen.
6458: naturlig följd av detta. Detta är fallet i synnerhet
6459:                                                           Regeringen anser att den pågående internatio-
6460: i ett land som Finland, som är fattigt på råvaror
6461:                                                        naliseringen är nödvändig för att trygga de
6462: och som breddar sin industriella bas.
6463:                                                        finländska företagens möjligheter tili expon och
6464:    Det är ytterligare naturligt att de direkta
6465:                                                        därigenom även vår ekonomiska välfärd. Det är
6466: investeringarna i en ekonomi som Finlands visar
6467:                                                        dock skäl att iaktta stor försiktighet och grundligt
6468: ett exportöverskott. Finansieringen av investe-
6469:                                                        övervägande i samband med internationalise-
6470: ringarna belastar dock inte Finlands kapitalmark-
6471:                                                        rmgen.
6472: nad, ty merparten av de utländska investeringar-
6473: na finansieras med utländskt kapital.                     Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
6474:    Enligt gällande valutabestämmelser förutsätter      terar regeringen att vederbörande myndigheter
6475: utländska investeringar tillstånd av Finlands          följer med kapitalinvesteringarna utomlands och
6476: Bank. Finlands Bank kan, såvida det finns sådana       att det inte för närvarande finns behov av
6477: särskilda skäl som avses i valutalagen, låta bli att   särskilda begränsningsåtgärder.
6478: 
6479:      Helsingfors den 15 december 1986
6480: 
6481:                                                                              Minister Pekka Vennamo
6482:                                                 1986 vp.
6483: 
6484: Kirjallinen kysymys n:o 410
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 
6489:                                    Skinnari ym.: Tasa-arvolain vaikutuksesta eläke-etuuksiin
6490: 
6491: 
6492:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6493: 
6494:    Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta     dassa tasa-arvolain säännösten kanssa. Tietääk-
6495: tulee voimaan ensi vuoden alusta. Lain 8 §:n          semme tätä näkökantaa ei oltu otettu huomioon
6496: mukaan kiellettynä syrjintänä on pidettävä muun       sen paremmin lakiehdotuksen valmistelussa kuin
6497: muassa menettelyä, jossa työnantaja soveltaa          sen eduskuntakäsittelyssäkään. Tasa-arvolailla ei
6498: työntekijään epäedullisempia palkka- tai muita        kuitenkaan liene tarkoitettu heikentää kenen-
6499: palvelussuhteen ehtoja kuin vastakkaista suku-        kään eläketurvaa. Epäkohta on helposti poistetta-
6500: puolta olevaan työntekijään samassa tai samanar-      vissa ottamalla asiaa koskeva poikkeussäännös
6501: voisessa työssä.                                      lakiin. Asia olisi hoidettava kuluvan vuoden
6502:    Maassamme on kymmeniätuhansia työntekijöi-         puolella, jotta vuoden vaihteessa ei syntyisi lain
6503:                                                       vastaista tilannetta.
6504: tä ja toimihenkilöitä erilaisten, yleensä työnanta-
6505: jien järjestämien vapaaehtoisten lisäeläkejärjeste-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6506: lyjen piirissä. Usein työntekijät on tällaisissa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6507: tapauksissa järjestetty ryhmiin, joissa eläketurva    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6508: on erilainen sukupuolen perusteella. Käytännössä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6509: tuhansilla naisilla on esimerkiksi alempi eläkeikä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6510: kuin miehillä tai lakisääteistä parempi perhe-elä-           ryhtyä, jotta sukupuoleen perustuvat elä-
6511: keturva.                                                     ke-etuudet voidaan säilyttää naisten ja
6512:    On ilmeistä, että yksinomaan sukupuoleen                  miesten välisestä tasa-arvosta annetun
6513: perustuva muita parempi eläketurva on ristirii-              lain voimaantulosta huolimatta?
6514: 
6515:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6516: 
6517:           Jouko Skinnari                 Arja Alho                    Gunnar Jansson
6518:           Ilkka Kanerva                  Urho Pohto                   Juhani Tuomaala
6519:                      Matti Maijala                             Arvo Kemppainen
6520: 
6521: 
6522: 
6523: 
6524: 2613131
6525: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 410
6526: 
6527: 
6528: 
6529: 
6530:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6531: 
6532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työntekijäryhmillä voi myös olla erilaiset lisäedut
6533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Varsin yleinen ryhmittelyperuste on työntekijät
6534: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           sukupuoli. Tällöin naispuolisten työntekijöider
6535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläkeikä on alempi kuin miespuolisilla työnteki
6536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     jöillä.
6537: taja Jouko Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       Lisäetujärjestelyt voidaan rekisteröidä Eläketut·
6538: sesta kysymyksestä n:o 410:                           vakeskuksessa, jolloin niiden osalta noudatetaar
6539:                                                       soveltuvin osin työntekijäin eläkelain säännöksiä
6540:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Rekisteröityjen lisäetujärjestelyjen piiriin kuulm
6541:        ryhtyä, jotta sukupuoleen perustuvat elä-      arviolta noin 10 000 sellaista työsuhdetta, joiss~
6542:        ke-etuudet voidaan säilyttää naisten ja        eläkeikä eroaa toista sukupuolta olevan työnteki·
6543:        miesten välisestä tasa-arvosta annetun         jän eläkeiästä. Rekisteröimättömien lisäetujärjes·
6544:        lain voimaantulosta huolimatta?                telyjen piirissä näitä työsuhteita on useita kym·
6545:                                                       meniätuhansia.
6546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Mikäli työnantajan järjestämät lisäetujärjestely1
6547: ti seuraavaa:                                         katsotaan osaksi yksittäisen työntekijän palkka·
6548:    Työnantajat ovat monessa tapauksessa täyden-       tai palvelussuhteen ehtoja, voidaan myös katso2
6549: täneet työntekijöiden lakisääteistä peruseläke-       yksinomaan sukupuoleen perustuvien eläketur·
6550: turvaa vapaaehtoisin lisäetujärjestelyin. Lisäedut    van ehtojen olevan ristiriidassa tasa-arvolain syr·
6551: voidaan järjestää ottamalla vakuutus eläkevakuu-      jintäkieltoa koskevien säännösten kanssa. Toisaal·
6552: tusyhtiöstä taikka perustamalla eläkesäätiö tai       ta tasa-arvolain esitöistä ei käy ilmi, että lailb
6553: eläkekassa. Lisäedut voivat perustua myös työn-       olisi ollut tarkoitus muuttaa olemassa olevia elä-
6554: antajan antamaan eläkesääntöön. Lisäetujärjeste-      kejärjestelyjä.
6555: lyt sisältävät yksityiskohdissaan monia vaihtoeh-        Tasa-arvolain voimaantulosta seuraa, ettei elä·
6556: toja. Yleisimmin peruseläketurvaa on täydennet-       keturvan ehtoja enää voida määrätä sukupuolen
6557: ty lisäeläkkeellä siten, että kokonaiseläkkeeksi      perusteella. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä,
6558: muodostuu 60 prosenttia eläkkeen perusteena           että lain voimaan tullessa jo olemassa olevat
6559: olevasta palkasta. Vanhuuseläkeiäksi voidaan          lisäetujärjestelyt tulisi purkaa.
6560: sekä perus- että lisäeläkevakuutuksessa valita 65        Jotta jo voimassa olevien lisäetujärjestelyjen
6561: vuotta alempi ikä. Myös perhe-eläkettä voidaan        osalta ei myöhemminkään syntyisi epäselvyyksiä,
6562: täydentää lisäeläkkeellä ja sen saamisen ehtoja       olisi tasa-arvolain voimaantulosäännöksiä tältii
6563: laajentaa.                                            osin täsmennettävä. Hallitus antaa eduskunnalle
6564:    Lisäetujärjestelyt voivat koskea yrityksen kaik-   tätä koskevan esityksensä tasa-arvolain muuttami-
6565: kia työntekijöitä tai määrättyä osaa heistä. Eri      seksi mahdollisimman pikaisesti.
6566: 
6567:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
6568: 
6569:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
6570:                                       1986 vp. -     KK n:o 410                                        3
6571: 
6572: 
6573: 
6574: 
6575:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
6576: 
6577:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är arbetstagarnas kön. De kvinnliga arbetstagarna
6578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       har då lägre pensionsålder än de manliga arbets-
6579: den 14 november 1986 tili vederbörande medlem        tagarna.
6580: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Tilläggspensionsarrangemangen kan registreras
6581: riksdagsman Jouko Skinnari m.fl. undertecknade       vid pensionsskyddscentralen. Beträffande arran-
6582: spörsmål nr 410:                                     gemangen iakttas därvid i tillämpliga delar stad-
6583:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      gandena i lagen om pension för arbetstagare. Tili
6584:        för att de pensionsförmåner som grundar       kretsen av registrerade tilläggsförmånsarrange-
6585:        sig på kön skall kunna bibehållas trots att   mang hör uppskattningsvis ca 10 000 sådana
6586:        lagen om jämställdhet mellan kvinnor          arbetsförhållanden där pensionsåldern är en an-
6587:        och män träder i kraft?                       nan än för en arbetstagare av det andra könet.
6588:                                                      De oregistrerade tilläggsförmånsarrangemangen
6589:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     omfattar flera tiotusentals dylika arbetsförhållan-
6590:                                                      den.
6591: anföra följande:
6592:                                                         Ifall de tilläggsförmånsarrangemang som ord-
6593:    Arbetsgivarna har i många fall kompletterat       nats av arbetsgivaren anses utgöra en del av
6594: arbetstagarnas lagstadgade grundpensionsskydd
6595:                                                      villkoren i den enskilda arbetstagarens löne- eller
6596: med       frivilliga tilläggsförmånsarrangemang.     anställningsförhållande, kan man också anse att
6597: Tilläggsförmånerna kan ordnas genom att man          de pensionsskyddsvillkor som grundar sig enbart
6598: tar en försäkring i ett pensionsförsäkringsbolag
6599:                                                      på kön står i strid med stadgandena gällande
6600: eller grundar en pensionsstiftelse eller en pen-     diskrimineringsförbud i jämställdhetslagen. Å
6601: sionskassa. Tilläggspensionsförmånerna kan också     andra sidan framgår det inte av jämställdhetsla-
6602: grunda sig på en pensionsstadga som ges av           gens förarbete att avsikten med lagen skulle ha
6603: arbetsgivaren. Tilläggsförmånsarrangemangen in-      varit att ändra existerande pensionsarrangemang.
6604: nehåller i detalj många alternativ. Vanligen har
6605: grundpensionsskyddet        kompletterats      med      Av jämställdhetslagens ikraftträdande följer att
6606: tilläggspension så att den torala pensioneq utgör    pensionsskyddets villkor inte längre kan bestäm-
6607: 60 % av den pensionsgrundande lönen. Alders-         mas på basis av kön. Detta innebär dock inte att
6608: pension kan både inom grund- och tilläggs-           sådana tilläggsförmånsarrangemang som redan
6609: pensionsförsäkringen fås vid en ålder under 6 5      existerar då lagen träder i kraft skall upphävas.
6610: år. Även familjepensionen kan kompletteras med          För att det inte heller senare skall uppstå
6611: tilläggspension och villkoren för dess erhållande    oklarheter beträffande redan existerande tilläggs-
6612: utvidgas.                                            förmånsarrangemang bör jämställdhetslagens
6613:     Tilläggspensionsarrangemangen kan gälla före-    ikraftträdelsestadgande preciseras tili dessa delar.
6614: tagets alla arbetstagare eller en viss del av dem.   Regeringen avlåter i detta syfte så snabbt som
6615: Olika arbetstagargrupper kan också ha olika          möjligt en proposition med förslag tili lag om
6616: tilläggsförmåner. En rätt allmän indelningsgrund     ändring av jämställdhetslagen tili riksdagen.
6617: 
6618:      Helsingfors den 18 december 1986
6619: 
6620:                                                                             Minister Matti Puhakka
6621:                                                   1986 vp.
6622: 
6623: Kirjallinen kysymys n:o 411
6624: 
6625: 
6626: 
6627: 
6628:                                   Eklund: Kotitalousjätteiden käsittelylaitoksen ostamisesta Neuvos-
6629:                                      toliitosta
6630: 
6631: 
6632:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6633: 
6634:    Suomen jätehuolto on vaikeiden ongelmien              Jätteiden kuljetuskustannuksia saastetaan pai-
6635: edessä. Jätteiden hyötykäyttöä ei ole järjestetty      neilmalla toimivien konttikuljettimien avulla.
6636: tyydyttävästi ja kaatopaikkatilanne alkaa useilla      Laitos käsittelee noin 113 Leningradin koti talous-
6637: paikkakunnilla olla hälyttävä. Maa-alueita uusille     jätteistä. Vuosittain säästetään useita hehtaareita
6638: kaatopaikoille on yhä vaikeampi löytää ja myös         arvokasta maata, jota voidaan kaatopaikan sijasta
6639: kaatopaikkojen ympäristöhaitat ovat ratkaisemat-       käyttää esimerkiksi asuntorakentamiseen.
6640: ta.                                                       Leningradin tyyppinen ratkaisu voisi olla vas-
6641:                                                        taus myös Suomen taajamien jäteongelmiin.
6642:    Leningradissa kotitalousjätteiden ongelma on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6643: ratkaistu mielenkiintoisella tavalla. Kiinteiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6644: kotitalousjätteiden jalostamossa pyörivissä mm-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6645: muissa kotitalousjäte kompostoituu 48 tunnissa,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6646: minkä jälkeen aine voidaan käyttää kasvihuoneis-
6647: sa kasvualustarra ja pelloilla.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6648:                                                               ryhtyä Leningradissa käytössä olevan koti-
6649:   Kompostoitaviksi soveltumattomat jätteet hyö-               talousjätteiden jalostamon tyyppisen lait-
6650: dynnetään pyrolyysiuunien avulla käytettäväksi                teiston tai laitteistojen ostamiseksi Neu-
6651: mm. metallien raaka-aineina.                                  vostoliitosta Suomeen?
6652: 
6653:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6654: 
6655:                                             Vieno Eklund
6656: 
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 261305C
6661: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 411
6662: 
6663: 
6664: 
6665: 
6666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6667: 
6668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kin laitoksissa syntyvien tuotteiden sopeuttami-
6669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessa markkinoiden kysyntä- ja hintasuhteisiin.
6670: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            Myöskään kompostoinnissa syntyvien tuotteiden
6671: kirjeenne n:o 1979 ohella lähettänyt valtioneu-        laatu ei ole aina vastannut odotuksia. Saatujen
6672: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        tietojen mukaan Neuvostoliitossa käytössä oleva
6673: jäljennöksen kansanedustaja Vieno Eklundin kir-        yhdyskuntajätteiden kompostointilaitostyyppi ei
6674: jallisesta kysymyksestä n:o 411, jossa tiedustel-      perusratkaisuiltaan poikkea kovinkaan olennai-
6675: laan:                                                  sesti markkinatalousmaissa käytetyistä. Mikäli
6676:                                                        Suomeen hankitaan kompostointilaitoksia ulko-
6677:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mailta tai valmistetaan sellaisia kotimaassa, on
6678:         ryhtyä Leningradissa käytössä olevan koti-     siten todennäköistä, että niiden hankinta ja käyt-
6679:         talousjätteiden jalostamon tyyppisen lait-     tö aiheuttavat jätteentuottajille, varsinkin kotita-
6680:         teiston tai laitteistojen ostamiseksi Neu-     louksille, lisäkustannuksia tai että niiden hankin-
6681:         vostoliitosta Suomeen?                         taa ja ehkä käyttöäkin joudutaan tukemaan ta-
6682:                                                        loudellisesti.
6683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Suomessa yhdyskuntajätteiden käsittelyn jär-
6684: seuraavaa:                                             jestäminen kuuluu lainsäädännön mukaan kun-
6685:    Kotitalousjätteiden, kuten muidenkin yhdys-         nille. Siten myös yhdyskuntajätteitä hyödymä-
6686: kuntajätteiden keskitettyä laitoskäsittelyä on pi-     vien laitosten hankintaa koskevien päätösten te-
6687: dettävä varteenotettavana alkulajittelua täydentä-     keminen on kuntien tai niiden lukuun toimivien
6688: vänä vaihtoehtona yhdyskuntajätteiden hyödyn-          yritysten asia. Ympäristöministeriön ja mahdolli-
6689: tämisen toteuttamisessa. Parhaillaan käydään           sesti muidenkin hallinnonalojen asiana on puo-
6690: Suomessa keskustelua erilaisten laitosratkaisujen      lestaan ratkaista, voidaanko niiden käytettävissä
6691: soveltuvuudesta meille. Myös Leningradissa käy-        olevaa valtion tukirahoitusta suunnata tällaisiin
6692: tössä olevaan kompostointilaitostyyppiin on tun-       hankkeisiin. Kun tätä nykyä ei vielä ole tiedossa
6693: nettu suurta mielenkiintoa, mistä ovat muun            konkreettisia hankintapäätöksiä, ei ole mahdol-
6694: muassa osoituksena Leningradiin tehdyt useat           lista ottaa valtion puolesta kantaa hankkeiden
6695: asiantuntijavierailut ja Helsingissä 4. 12.1986 jär-   tukemiseen muutoin kuin periaatteellisesti. Ym-
6696: jestetty suomalais-neuvostoliittolainen kompos-        päristöministeriö on omasta puolestaan valmis
6697: tointilaitosseminaari.                                 suhtautumaan periaatteessa myönteisesti kysy-
6698:    Kompostointilaitoksista muissa maissa saadut        myksessä tarkoitettujen kompostointilaitosten pe-
6699: kokemukset eivät aina ole vastanneet niihin koh-       rustamisinvestointien tukemiseen käytettävissään
6700: distettuja odotuksia. Vaikeuksia on ollut varsin-      olevin rahoitusmahdollisuuksin.
6701: 
6702:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
6703: 
6704:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
6705:                                       1986 vp. -      KK n:o 411                                         3
6706: 
6707: 
6708: 
6709: 
6710:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6711: 
6712:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           alltid motsvarat förväntningarna. Enligt uppgif-
6713: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ter som erhållits avviker den typ av komposte-
6714: den 14 november 1986 nr 1979 tili vederbörande        ringsanläggning för kommunalt avfall som är i
6715: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    bruk i Sovjetunionen i fråga om grundprinciper-
6716: av riksdagsman Vieno Eklund undertecknade             na inte på något väsemligt sätt från de anlägg-
6717: spörsmål nr 411:                                      ningar som används i Iänder med marknadshus-
6718:                                                       hållning. Om det tili Finland skaffas komposte-
6719:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ringsanläggningar från utlandet eller om sådana
6720:        för att från Sovjetunionen tili Finland        tillverkas i hemlandet, är det alltså sannolikt att
6721:        köpa en anläggning eller anläggningar av       anskaffningen och användningen av dem kom-
6722:        den typ som används i Leningrad för            mer att medföra tilläggskostnader för dem som
6723:        förädling av hushållsavfall?                   åstadkommer avfall, i synnerhet för hushållen,
6724:                                                       eller att anskaffningen och kanske även använd-
6725:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningen av dem måste stödas ekonomiskt.
6726: anföra följande:
6727:    En koncentrerad behandling av hushållsavfall           Enligt vår lagstiftning ankommer det på kom-
6728: och övrigt kommunalt avfall i anläggningar är         munerna att ordna behandlingen av kommunalt
6729: inom återvinningen värd att beakta som ett            avfall. Sålunda är det också kommunerna eller de
6730: kompletterande alternativ tili sortering vid käl-     företag som arbetar för kommunernas räkning
6731: lan. För tillfället förs en diskussion i Finland om   som skall fatta beslut som gäller anskaffning av
6732: olika anläggningars lämplighet för vårt land.         anläggningar som återvinner kommunalt avfall.
6733: Man har också visat stort intresse för komposte-      Däremot ankommer det på miljöministeriet och
6734: ringsanläggningar av den typ som används i            eventuellt också på andra förvaltningsområden
6735: Leningrad. Bevis härpå är bl.a. de många expert-      att avgöra om den statliga stödfinansiering som
6736: besök som gjorts tili Leningrad och det finsk-sov-    dessa förfogar över kan användas tili dylika
6737: jetiska      komposteringsanläggningsseminarium       projekt. Eftersom vi tills vidare inte känner tili
6738: som anordnades i Helsingfors 4.12. 1986.              några konkreta beslut om anskaffning är det
6739:    De erfarenheter som erhållits av komposte-         möjligt att på statens vägnar ta ställning tili
6740: ringsanläggningar i andra Iänder har inte alltid      stödjandet av dessa projekt endast i princip.
6741: motsvarat förväntningarna. Problem har i synner-      Miljöministeriet är för sin del berett att inom
6742: het uppstått när det gällt att anpassa de produk-     ramen för de finansieringsmöjligheter som minis-
6743: ter som uppkommer vid anläggningarna tili den         teriet förfogar över, förhålla sig i princip positivt
6744: efterfrågan och de prisförhållanden som råder på      tili stödjandet av anläggningsinvesteringarna för
6745: marknaden. Kvaliteten hos de produkter som            sådana komposteringsanläggningar som avses i
6746: uppkommer vid kompostering har inte heller            spörsmålet.
6747: 
6748:      Helsingfors den 10 december 1986
6749: 
6750:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
6751:                                                 1986 vp.
6752: 
6753: Skriftligt spörsmål nr 412
6754: 
6755: 
6756: 
6757: 
6758:                                    Norrback m.fl.: Om betalning med statliga medel av transportkost-
6759:                                      naderna för insamlade varor som sänds tili utvecklingsländer
6760: 
6761: 
6762:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6763: 
6764:    På många håll i vårt land bedrivs ett aktivt       bistånd tili u-länderna borde kunna användas för
6765: men spontant och frivilligt u-landsarbete. Det        att täcka transportkostnaderna för det här slaget
6766: kan t.ex. gå tili så att mindre grupper samlar in     av varor. Det är rimligt att utgå från att de som
6767: använda kläder och annat som inte behövs samt         samlat in och sorterat varorna inte behöver stå för
6768: sorterar och vidarebefordrar de här varorna tili      transporten.
6769: u-Iänder, där behovet kan vara skriande stort.           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6770: Den här typen av frivilligt arbete bör på allt sätt   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6771: uppmuntras.                                           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6772:    Ett problem är att transportkostnaderna när        följande spörsmål:
6773: varorna sänds blir mycket höga. Insamlandet av
6774: begagnade kläder och annat är en nyttig gärning                 Vad avser Regeringen att göra för att
6775: och då de här varorna alldeles uppenbart har                 transportkostnaderna när insamlade varor
6776: användning på annat håll bör verksamheten                    som kläder o.a. sänds tili u-länder skulle
6777: stödas. En del av de pengar som reserverats för              bekostas med statliga medel?
6778: 
6779:      Helsingfors den 14 november 1986
6780: 
6781:           Ole Norrback                   Jutta Zilliacus                 Håkan Malm
6782:           Elisabeth Rehn                 Gunnar Jansson                  Håkan Nordman
6783:                                          Boris Renlund
6784: 
6785: 
6786: 
6787: 
6788: 2613252
6789: 2                                     1986 vp. -- EJC n:o 412
6790: 
6791: Kirjallinen kysymys n:o 412                                                                  Suomennos
6792: 
6793: 
6794: 
6795: 
6796:                                   Norrback ym.: Kehitysmaihin lähetettävien keräystavaroiden kulje-
6797:                                     tuskustannusten maksamisesta valtion varoista
6798: 
6799: 
6800:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6801: 
6802:    Monella taholla maassamme tehdään aktiivis-        käyttää tällaisten tavaroiden kuljetuskustannus-
6803: ta, omaehtoista ja vapaaehtoista kehitysmaatyötä.     ten peittämiseen. On kohtuullista lähteä siitä,
6804: Esimerkiksi pienet ryhmät keräävät käytettyjä         että tavarat koonneiden ja lajitelleiden ei tarvitse
6805: vaatteita ja muuta tarpeetonta sekä lajittelevat ja   vastata kuljetuksesta.
6806: toimittavat nämä tavarat edelleen kehitysmaihin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6807: joissa tarve voi olla huutava. Tämän tyyppistä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6808: vapaaehtoista työtä pitää kaikin tavoin rohkaista.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6809:    Ongelma on siinä, että tavaroiden lähettämi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6810: sestä aiheutuvat kuljetuskustannukset nousevat
6811: hyvin korkeiksi. Käytettyjen vaatteiden ja muun                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vaat-
6812: kerääminen on hyödyllistä toimintaa ja koska                  teiden ja muiden kerättyjen tavaroiden
6813: näillä tavaroilla aivan ilmeisesti on käyttöä muu-            kehitysmaihin lähettämisestä aiheutuvat
6814: alla, toimintaa pitää tukea. Osa kehitysmaiden                kuljetuskustannukset maksettaisiin val-
6815: avustamiseen varatuista rahoista pitäisi voida                tion varoin?
6816: 
6817:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6818: 
6819:          Ole Norrback                    Ju tta Zilliacus                Håkan Malm
6820:          Elisabeth Rehn                  Gunnar Jansson                  Håkan Nordman
6821:                                          Boris Renlund
6822:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 412                                          3
6823: 
6824: 
6825: 
6826: 
6827:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6828: 
6829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarkoitusta varten. Vuoden 1987 budjettiesityk-
6830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessä on lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötä var-
6831: olette 14 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            ten ehdotettu 34 Mmk ja muille kansalaisjärjes-
6832: kirjeenne n:o 2018 ohella toimittanut valtioneu-       töille samaan tarkoitukseen 18 Mmk. Mahdolli-
6833: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      suudesta hakea valtion kehitysyhteistyötukea il-
6834: sanedustaja Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta         moitetaan vuosittain suurimmissa päivälehdissä.
6835: kirjallisesta kysymyksestä n:o 412:                    Tukea voidaan myöntää ja on myös myönnetty
6836:                                                        tavara-avun rahti- ja kuljetuskustannuksiin.
6837:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vaat-      Vuonna 1986 myönnetystä valtion tuesta 11,6 %
6838:         teiden ja muiden kerättyjen tavaroiden         käytettiin hankkeisiin, jotka voidaan luokitella
6839:         kehitysmaihin lähettämisestä aiheutuvat        puhtaaksi tavara-avuksi ja sen rahtikustannuksik-
6840:         kuljetuskustannukset maksettaisiin val-        si. Valtion kehitysyhteistyötuen puitteissa järjes-
6841:         tion varoin?                                   töt voivat siten vastaisuudessakin hakea tukea
6842:                                                        hankkeisiin, jotka sisältävät tahtikustannuksia tai
6843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       myös pelkkiin rahtikustannuksiin. Ulkoasiainmi-
6844: ti seuraavaa:                                          nisteriö ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen
6845:    Ulkoasiainministeriö tukee vuosittain kansa-        määrärahan varaamista tällaiseen tarkoitukseen
6846: lais- ja lähetysjärjestöjen vapaaehtoista kehitysyh-   vaan katsoo, että olemassa oleva valtion kehitys-
6847: teistyötoimintaa määrärahoista, jotka on valtion       yhteistyötuki tarjoaa riittävät mahdollisuudet
6848: tulo- ja menoarviossa erityisesti osoitettu tätä       myös rahtikulujen tukemiseen.
6849: 
6850:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
6851: 
6852:                                                                  Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
6853: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 412
6854: 
6855: 
6856: 
6857: 
6858:                               Till Riksdagens Herr Talman
6859: 
6860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arbete föreslagit 34 milj. mk och för andra
6861: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       medborgarorganisationernas        utvecklingssamar-
6862: nr 2018 av den 14 november 1986 tili vederbö-       bete 18 milj. mk. Genom årliga annonser bl. a. i
6863: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av     de största dagstidningarna kungöres möjligheten
6864: följande av riksdagsledamot Ole Norrback m.fl.      tili ansökning om stöd. Stöd kan beviljas och har
6865: stälida skriftliga spörsmål nr 412:                 också beviljats för frakt- och transportkostnader-
6866:                                                     na av varubiståndet. År 1986 beviljades 11,6 %
6867:           Vad avser Regeringen att göra för att     av det totala statsstödet för projekt som klassifice-
6868:        transportkosrnaderna när insamlade varor     rades som rent varubistånd och frakt. Inom
6869:        som kläder o.a. sänds tili u-länder skulie   ramen av statens stöd för organisationernas ut-
6870:        bekostas med statliga medel?                 vecklingssamarbete kan organisationerna också i
6871:                                                     framtiden ansöka stöd för projekt, som innehål-
6872:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ler fraktkosrnader eller består enbart av fraktkost-
6873: anföra följande:                                    nader. Utrikesministeriet anser att det inte är
6874:   Utrikesministeriet understöder årligen med-       ändamålsenligt att reservera ett separat anslag för
6875: borgar- och missionsorganisationernas friviliiga    transportkostnaderna utan att dessa kostnader
6876: utvecklingssamarbete från anslagen som i statens    kan tillräckligt stödjas inom ramen av de existe-
6877: budget specielit beviljats för ändamålet. I bud-    rande organisationernas utvecglingssamarbets-
6878: getförslaget för året 1987 har man för understö-    stöd.
6879: det för missionsorganisationernas utvecklingssam-
6880: 
6881:     Helsingfors den 23 december 1986
6882: 
6883:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
6884:                                                 1986 vp.
6885: 
6886: Kirjallinen kysymys n:o 413
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891:                                    Junnila: Suomen 70. itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien viettämisestä
6892: 
6893: 
6894:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6895: 
6896:    Maassamme on juuri vieraillut Suomen Sosiali-       den. Vastaava tunnustushan saatiin monilta
6897: :lemokraattisen puolueen puoluetoimikunnan             muiltakin hallituksilta.
6898: kutsusta Neuvostoliiton Kommunistisen puo-                Näiden kahden tapahtuman vuosipäivän yh-
6899: lueen korkean tason valtuuskunta. Nämä puolue-         dessä tapahtuva juhliminen tulee pakosta herät-
6900: valtuuskunnat kävivät vierailun aikana keskuste-       tämään spekulointia maamme poliittisesta ase-
6901: luja, joiden päätteeksi annettiin laaja tiedonanto.    masta ja Suomen suvereniteetin todellisesta luon-
6902: Sen loppukappale kuuluu seuraavasti:                   teesta.
6903:    "Osapuolten mielestä SDP:n ja NKP:n välille            Tällainen yhteisjuhlinta on outoa siinäkin ta-
6904: kehittyneet suhteet vaikuttavat merkittävästi          pauksessa, että se tapahtuisi vain puoluetasolla
6905: Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisten suhteiden       NKP:n ja SDP:n kesken. Mutta kun yhteisjuhlin-
6906: lujittamiseen sekä taisteluun ydinsodan vaaran         nasta päätöksen tehneessä suomalaisessa valtuus-
6907: torjumiseksi ja rauhan ja kansainvälisen turvalli-     kunnassa on ollut mukana myös Suomen päämi-
6908: muden puolesta. Valtuuskunnat vahvistivat puo-         nisteri ja lisäksi toinenkin Suomen hallituksen
6909: lueittensa valmiuden tulevaisuudessakin toimia         jäsen, sellainen mahdollisuus on pakko ottaa
6910: aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta. Ne          huomioon, että yhteisjuhlinta tapahtuisi valtiolli-
6911: päättivät juhlia vuonna 1987 yhteisesti historialli-   sellakin tasolla. Tämä olisi tietysti vieläkin epäi-
6912: ;esti toisiinsa liittyviä merkkipäiviä, Suomen 70.     lyttävämpää.
6913: ltsenäisyyspäivää sekä Lokakuun Suuren Sosialis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6914: tisen Vallankumouksen 70-vuotispäivää.''               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6915:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6916:   Neuvostovaltuuskunnan Suomen vierailun yh-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6917: teydessä on siis päätetty Suomen 70. itsenäisyys-
6918: päivän sekä lokakuun vallankumouksen 70. vuo-                     Tuleeko Hallitus pitämään huolen sii-
6919: sipäivän yhteisestä juhlimisesta. Tällainen päätös             tä, että Suomen 70. itsenäisyyspäivää
6920: tuntuu suomalaisesta näkökulmasta erittäin ou-                 vietetään täysin erillään naapurimaamme
6921: dolta. Suomen itsenäistyminen ja lokakuun val-                 lokakuun vallankumouksen vuosipäivän
6922: lankumous Venäjällä ovat sekä ajallisesti että                 juhlinnasta siitä huolimatta, että Suomen
6923: asiallisesti toisistaan erillisiä tapahtumia siitä             pääministerin johtama puoluevaltuus-
6924: huolimatta, että vallankumouksen valtaan nosta-                kunta onkin äsken sopinut NKP:n val-
6925: ma, V. I. Leninin johtama uusi neuvostohallitus                tuuskunnan kanssa näiden juhlapäivien
6926: päättikin aikanaan tunnustaa Suomen itsenäisyy-                yhteisestä viettämisestä?
6927: 
6928:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1986
6929: 
6930:                                               Tuure Junnila
6931: 
6932: 
6933: 
6934: 
6935: 2612562
6936: 2                                   1986 vp. -- KJC n:o 413
6937: 
6938: 
6939: 
6940: 
6941:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6942: 
6943:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
6944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ti seuravaa:
6945: olette kirjeellänne 14 päivänä marraskuuta 1986
6946: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       Mitä SDP on sopinut, koskee luonnollisesti
6947: vastattavaksi kansanedustaja Junnilan tekemän      vain sitä itseään. Tältä osin edustaja Junnila
6948: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen       saanee lähempiä tietoja kääntymällä SDP:n puo-
6949: n:o 413:                                           leen.
6950:                                                       Suomen ja Neuvostoliiton kansallisia merkki-
6951:           Tuleeko Hallitus pitämään huolen sii-    päiviä juhlitaan kansalaisjärjestöjen toimesta vuo-
6952:        tä, että Suomen 70. itsenäisyyspäivää       sittain ystävyyskuukaudella, jota vietetään loka-
6953:        vietetään täysin erillään naapurimaamme     kuun vallankumouksen vuosipäivän ja Suomen
6954:        lokakuun vallankumouksen vuosipäivän        itsenäisyyspäivän välisenä aikana. Lähempiä tie-
6955:        juhlinnasta siitä huolimatta, että Suomen   toja tästä antaa Suomi-Neuvostoliitto Seura.
6956:        pääministerin johtama puoluevaltuus-           Suomen 70. itsenäisyysvuoden valmisteluja
6957:        kunta onkin äsken sopinut NKP:n val-        johtaa 10.10.1985 asetettu, kansliapäällikkö Gus-
6958:        tuuskunnan kanssa näiden juhlapäivien       tafssonin johtama toimikunta. Suunniteltuun
6959:        yhteisestä viettämisestä?                   ohjelmaan ei sisälly yhteisiä tapahtumia ulkoval-
6960:                                                    tojen kanssa.
6961: 
6962:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
6963: 
6964:                                                                         Pääministeri Kalevi Sorsa
6965:                                       1986 vp. -      KK n:o 413                                       3
6966: 
6967: 
6968: 
6969: 
6970:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6971: 
6972:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vad SDP har avtalat gäller naturligtvis bara
6973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        partiet. Tili denna del torde riksdagsman Junnila
6974: 1980 av den 14 november 1986 tili vederbörande        kunna få närmare uppgifter genom att hänvända
6975: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sig tili SDP.
6976: dagsmanJunnila undertecknade spörsmål nr 413:            Finlands och Sovjetunionens nationella mär-
6977:                                                       kesdagar firas genom medborgarorganisationer-
6978:           Kommer Regeringen att sörja för att         nas försorg årligen med en vänskapsmånad mel-
6979:        Finlands sjuttionde självständighetsdag        lan årsdagen för oktoberrevolutionen och Fin-
6980:        firas helt separat från Eirandet av oktober-   lands självständighetsdag. Närmare uppgifter
6981:        revolutionens årsdag i vårt grannland,         härom ger Samfundet Finland-Sovjetunionen.
6982:        trots att den av Finlands statsminister           Förberedelserna för 70-årsjubileet med anled-
6983:        ledda partidelegationen nyss har kommit        ning av Finlands självständighetsförklaring hand-
6984:        överens med SuKP:s delegation om ett           has av en kommission, som tillsattes 10.10. 198 5
6985:        gemensamt firande av dessa festdagar?          och som leds av kanslichef Gustafsson. 1 det
6986:                                                       planerade programmet ingår inga evenemang,
6987:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som skulle vara gemensamma med utländska
6988: anföra följande:                                      makter.
6989: 
6990:     Helsingfors den 11 december 1986
6991: 
6992:                                                                           Statsminister Kalevi Sorsa
6993:                                                 1986 vp.
6994: 
6995: Kirjallinen kysymys n:o 414
6996: 
6997: 
6998: 
6999: 
7000:                                    Kortesalmi: Maidontuottajien tuotantokiintiöiden korottamisesta
7001:                                      Pudasjärvellä
7002: 
7003: 
7004:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7005: 
7006:    Oulun läänissä Pudasjärvellä halutaan maito-        tuotannon turvaamiseksi ja paikkakunnan oman
7007: kiintiöitä nostaa. Tähän on todettu tarvetta, sillä    työllisyyden edistämiseksi.
7008: pitäjässä toimii kaksi juustolaa, jotka valmistavat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7009: perinteistä pohjoispohjalaista talonpoi~aisj~U:stoa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7010: myyntiin. Kysymyksessä ovat. Kollapn_ Ja Kwmän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7011: juustolat. Paikkakunnan karJatalouksia rasittavat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7012: kuitenkin maitokiintiöt, vaikka Kollajan ja Kipi-
7013: nän juustolat tarvitsisivat enempi maitoa kui?                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Pudas-
7014: tilat voivat nykytilanteessa luovuttaa. Juustol01-            järven pitäjän maitokiintiöiden nostami-
7015: den ei kannata hakea kustannussyistä maitoa                   seksi paikkakunnalla toimivien leipäjuus-
7016: liian kaukaa pitäjän rajojen ulkopuolelta. Tästä              ton valmistuslaitosten eli juustoloiden
7017: syystä Pudasjärven maatiloilla toivot~an, että_ nii-          raaka-aineen saannin turvaamiseksi omas-
7018: den maitokiintiöitä voitaisiin nostaa Juustoloiden            ta pitäjästä?
7019: 
7020:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1986
7021: 
7022:                                          ]. Juhani Kortesalmi
7023: 
7024: 
7025: 
7026: 
7027: 261296S
7028: 2                                     1986 vp. -- EJC n:o 414
7029: 
7030: 
7031: 
7032: 
7033:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7034: 
7035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vion mukaan maitoa tuotetaan tänä vuonna lähes
7036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        790 milj. litraa yli oman tarpeen ja maitolitran
7037: olette 17 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          vienti erilaisina maitotaloustuotteina vaatii vien-
7038: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         titukea keskimäärin 1,83 markkaa. Vientituen
7039: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kokonaistarpeeksi arvioidaan 1 433 milj. mk,
7040: taja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       josta maataloustulolain mukaisesti valtion osuus
7041: kysymyksestä n:o 414:                                nousee 1 315 milj. markkaan ja maataloudelta
7042:                                                      peritään 128 milj. markkaa. Vaikka Pudasjärvellä
7043:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Pudas-     kuten kuudessa muussakaan Oulun läänin kun-
7044:        järven pitäjän maitokiintiöiden nostami-      nassa sekä Lapin läänissä tuotetusta maidosta ei
7045:        seksi paikkakunnalla toimivien leipäjuus-     peritä maidon vientikustannusmaksua (L 11011
7046:        ton valmistuslaitosten eli juustoloiden       82), joutuvat myös näiden alueiden viljelijät
7047:        raaka-aineen saannin turvaamiseksi omas-      osallistumaan vientikustannuksiin lähinnä lan-
7048:        ta pitäjästä?                                 noitteiden ja rehujen osalta.
7049:                                                         Ensi vuonna maitotaloustuotteiden vientitar-
7050:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        peen on arvioitu olevan vähän pienempi kuin
7051: seuraavaa:                                           vuonna 1986, mutta vientikustannus nousee silti
7052:    Vaikka sinänsä on myönteistä Pudasjärvellä        yli 1 400 milj. markan. Maatalouden osuus
7053: vaalittava perinteinen pohjalaisen talonpoikais-     vientikustannuksista supistunee jonkin verran,
7054: juuston valmistus sekä markkinointi, joka samal-     mutta tulee kuitenkin nousemaan 90 milj. mark-
7055: la parantaa alueen työllisyyttä, ei maitokiintiöi-   kaan.
7056: den nostamiseen Pudasjärvellä ko. juustoloiden          Maitotaloustuotteiden     vienti   alhaisillakin
7057: raaka-aineen saannin turvaamiseksi omasta pitä-      maailmanmarkkinahinnoilla on mahdollista lä-
7058: jästä ole mahdollisuutta. Maassamme on joudut-       hinnä vain aikaisemmin tehtyjen vientisopimus-
7059: tu ja joudutaan edelleenkin käyttämään erilaisia     ten nojalla. Uusien sopimusten solmiminen tulee
7060: maataloustuotannon ohjaus- ja rajoitustoimen-        vastaisuudessa tuottamaan vaikeuksia. Hallitus
7061: piteitä, joista maidon kaksihintajärjestelmä on      joutuu edelleenkin jatkamaan sellaisia toimenpi-
7062: eräs tärkeimmistä. Maitotaloustuotteiden vienti-     teitä, joiden tarkoituksena on saada maidontuo-
7063: mahdollisuudet näyttävät edelleenkin heikkene-       tanto lähemmäs oman maan kulutustasoa. Vien-
7064: vän ja alhaisten maailmanmarkkinahintojen            titarpeen vähetessä pienenee samalla myös maa-
7065: vuoksi vienti vaatii runsaasti tukea. Ennakkoar-     talouden oma osuus viennin rahoituksessa.
7066: 
7067:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
7068: 
7069:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7070:                                       1986 vp. -- RJC n:o 414                                           3
7071: 
7072: 
7073: 
7074: 
7075:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7076: 
7077:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          närmare 790 milj. liter mjölk mera än vad vi
7078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        själva behöver och exporten av en liter mjölk i
7079: den 17 november 1986 tili vederbörande medlem         form av olika mjölkhushåliningsprodukter kräver
7080: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ett exportstöd om i medeltal 1,83 mk. Hela
7081: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål         behovet av exportstöd beräknas tili 1 443 milj.
7082: nr 414:                                               mk, varav statens andel enligt lantbruksinkomst-
7083:                                                       lagen uppgår tili 1 315 milj. mk och lantbrukets
7084:          Har Regeringen för avsikt att vidta          andel tili 128 milj. mk. Även om ingen export-
7085:        åtgärder för att höja mjölkkvoterna för        kostnadsavgift för mjölk (L 1101182) uppbärs för
7086:        Pudasjärvi socken så att tiligången på         mjölk, som producerats i Pudasjärvi, liksom ej
7087:        råvaror från den egna socknen skali kun-       helier för mjölk från sex andra kommuner i
7088:        na tryggas för de tiliverkare av brödost,      Uleåborgs Iän samt kommunerna i Lapplands
7089:        dvs. ostkokerier, som finns på orten?          Iän, måste även odlarna inom dessa områden
7090:                                                       delta i exportkostnaderna, främst genom gödsel-
7091:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      medel och fodermedel.
7092: anföra följande:
7093:    Trots att det i och för sig är positivt med den      Det har beräknats att exportbehovet för mjölk-
7094:                                                       hushåliningsprodukter kommer att vara något
7095: tiliverkning och marknadsföring av traditioneli
7096:                                                       mindre i nästa år än år 1986, men exportkostna-
7097: österbottnisk bondost som sker i Pudasjärvi,
7098:                                                       derna stiger trots det över 1 400 milj. mk.
7099: detta förbättrar ju samtidigt sysselsättningen i
7100:                                                       Lantbrukets andel av exportkostnaderna torde gå
7101: området, finns det inte möjligheter att höja
7102:                                                       ned något, men kommer ändå att stiga tili
7103: mjölkkvoterna för Pudasjärvi för att trygga tili-
7104:                                                       90 milj. mk.
7105: gången på råvaror från den egna socknen för
7106: ifrågavarande ostkokerier. 1 vårt land har vi varit      Trots låga världsmarknadspriser är export av
7107: tvungna och kommer även i fortsättningen att          mjölkhushåliningsprodukter nästan enbart möj-
7108: vara tvungna att använda olika slags styrnings-       lig, med stöd av de exportavtal som ingåtts
7109: och begränsningsåtgärder inom lantbruksproduk-        tidigare. 1 framtiden kommer det att bli svårt att
7110: tionen. Av dessa åtgärder är tvåprissystemet för      ingå nya avtal. Regeringen blir tvungen att även i
7111: mjölk en av de viktigaste. Exportmöjligheterna        fortsättningen vidta åtgärder som syftar tili att få
7112: för mjölkhushåliningsprodukter ser ut att försäm-     mjölkproduktionen att bättre motsvara konsum-
7113: ras även i fortsättningen och tili följd av de låga   tionsnivån i landet. Då exportbehovet minskar
7114: världsmarknadspriserna kräver exporten mycket         sjunker även lantbrukets andel av exportfinansie-
7115: stöd. Enligt förhandskalkyler produceras det i år     ringen.
7116: 
7117:      Helsingfors den 16 december 1986
7118: 
7119:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7120:                                                 1986 vp.
7121: 
7122: Kirjallinen kysymys n:o 415
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:                                    E. Laine ym.: Outokumpu Oy:n ulkomailta tarvitseman kupariri-
7128:                                       kasteen hankkimisesta
7129: 
7130: 
7131:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7132: 
7133:   Valtion omistama Outokumpu Oy on ilmoitta-          mokraattinen kansantasavalta ja Puola saattaisivat
7134: nut pyrkivänsä turvaamaan kuparirikasteen saan-       pystyä toimittamaan tarvittavan kuparirikasteen.
7135: nin Chileen rakennettavasta kuparikaivoksesta.           Mahdolliset viittaukset turvallisuusriskeihin so-
7136: Yhtiö on sitoutunut järjestämään 200 miljoonan        pivat vähintään yhtä suuressa määrin Chileen
7137: markan suuruisen lainan ko. kuparikaivoksen           kuin eräisiin muihin em. vaihtoehtoina esitettyi-
7138: rakentamista varten.                                  hin hankintamaihin. Puolan ja KDKT:n suhteen
7139:    Outokumpu Oy on aikaisemminkin suunnitel-          ei tällaisia viittauksia ole edes esitetty.
7140: lut yhteistyötä kansalaisoikeuksia polkevan soti-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7141: lasjuntan hallitseman Chilen kanssa. Yleinen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7142: mielipide maassamme sai yhtiön perumaan suun-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7143: nitelmansa.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7144:    Mikäli kotimaasta ei ole kuparirikastetta saata-              Aikooko Hallitus kehottaa Outokum-
7145: vissa riittävästi ja tarvitaan tuontia ulkomailta,            pu Oy:tä selvittämään mahdollisuudet
7146: tulisi selvittää mahdollisuudet hankkia kupariri-             hankkia tarvitsemansa ulkomainen kupa-
7147: kaste esim. Afrikan SADCC-maista, joista aina-                ririkaste Chilen asemesta esim. Afrikan
7148: kin Angolalla ja Sambialla sekä Zimbabwella on                SADCC-maista, Puolasta ja Korean de-
7149: runsaat kupariesiintymät. Samoin Korean de-                   mokraattisesta kansan tasavallasta?
7150: 
7151:    Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
7152: 
7153:           Ensio Laine                    Sten Söderström                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
7154:           Irma Rosnell                   Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä
7155:                                          Matti Kautto
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160: 270058R
7161: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 415
7162: 
7163: 
7164:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7165: 
7166: 
7167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Puola on merkittävä kupariteollisuusmaa. Sen
7168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          puhtaan kuparin tuotanto on viime vuosina
7169: olette 18 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            noussut lähes 400 000 tonniin vuodessa. Kun
7170: kirjeenne n:o 2026 ohella toimittanut valtioneu-       kuitenkin maan sulattokapasiteetti kattaa lähes
7171: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      koko kaivostuotannon, rikastetta riittää vientiin
7172: sanedustaja Ensia Laineen ym. näin kuuluvasta          vain pienehköjä määriä. Lisäksi niiden saatavuus
7173: kirjallisesta kysymyksestä n:o 415:                    vaihtelee vuodesta toiseen.
7174:                                                           Outokumpu Oy on jatkuvasti ostanut puola-
7175:            Aikooko Hallitus kehottaa Outokum-          laista rikastetta, mutta vain lyhytaikaisten sopi-
7176:         pu Oy:tä selvittämään mahdollisuudet           musten puitteissa. Yhtiön ponnisteluista huoli-
7177:         hankkia tarvitsemansa ulkomainen kupa-         matta pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin ei ole
7178:         ririkaste Chilen asemesta esim. Afrikan        päästy. Sen sijaan yhteistyötä kaivosalalla muilta
7179:         SADCC-maista, Puolasta ja Korean de-           osin kehitetään jatkuvasti.
7180:         mokraattisesta kansantasavallasta?
7181:                                                           Tunnettujen kuparivarojensa ja jo päätettyjen
7182:                                                        tai suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden vuoksi
7183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          selvästi merkittävimmäksi yksittäiseksi rikasteiden
7184: seuraavaa:                                             vientimaaksi 1990-luvulla kohoaa Chile siitä huo-
7185:    Kotimaisten kuparikaivosten ehtymisen myötä         limatta, että valtaosa kaivostuotannosta jaloste-
7186: Outokumpu Oy:n Harjavallassa sijaitsevan kupa-         taan omassa maassa. Chile on jo nyt maailman
7187: risulatao raaka-ainetilanne on jatkuvasti vaikeu-      suurin kuparin tuottajamaa.
7188: tunut. Tällä hetkellä runsas nejännes raaka-aine-         Pohjois-Chilessä sijaitsee suuri ja rikas vielä
7189: tarpeesta tyydytetään kotimaisista lähteistä, joista   hyödyntämätön kupariesiintymä, johon suunni-
7190: kaivostuotanto on tärkein. Kotimaisen romun ja         teltu kaivos aloittanee tuotantonsa 1990-luvun
7191: metallurgisten sakkojen merkitys on vähäinen.          alussa. Tästä rikasteesta osan Outokumpu Oy
7192:    Kuluvan vuosikymmenen lopussa sulaton ka-           pyrkii tuomaan Harjavallan sulattoon pitkäaikai-
7193: pasiteetti on kustannustehokkuuden parantami-          sen sopimuksen perusteella.
7194: seksi tarkoitus nostaa noin 100 000 tonniin vuo-         Järjestelyyn ei liity yhtiön investointia Chileen,
7195: dessa siitä huolimatta, että kotimainen kupari-        vaan kyseessä on kaupallinen sopimus, jonka
7196: kaivostuotanto edelleen supistuu. Kun nyt ei ole       saamisen edellytyksenä on kuitenkin noin 200
7197: tiedossa merkittäviä uusia kotimaisia esiintymiä,      milj. markan luottojen järjestäminen kaivospro-
7198: kotimaisten lähteiden osuus voi lähivuosina            jektille.
7199: nousta korkeintaan yhteen neljäsosaan. Pohjois-           Tällä tavoin voitaisiin turvata noin 20 000
7200: maista saatava raaka-aineosuus nousee lähivuosi-       tonnin kuparimäärän saaminen rikasteena Harja-
7201: na runsaaseen puoleen tarvittavasta määrästä, ja       vallan sulattoon, joka olisi noin 20 % sen tarvit-
7202: puuttuvan osan turvaamista on selvitetty maail-        semasta raaka-ainemäärästä.
7203: manlaajuisesti.                                           Vaikka tämä suunnitelma toteutuisikin, sula-
7204:    Vaikka merkittäviä kupariesiintymiä löydettäi-      ton raaka-ainehuolto ei vieläkään olisi riittävästi
7205: siinkin Afrikan sisäosista, kuparin kuljettaminen      turvattu. Tämän vuoksi Outokumpu Oy selvittää
7206: rikasteena ei olisi kannattavaa. Sitä paitsi näiden    jatkuvasti myös muita vaihtoehtoja maailmanlaa-
7207: maiden kehittämispyrkimysten kannalta olisi            juisesti, sillä Harjavallan sulaton toimintaedelly-
7208: myönteistä, mikäli niiden luonnonvaroja voitai-        tysten varmistaminen on koko yhtiön sekä myös
7209: siin jalostaa mahdollisimman pitkälle omassa           Harjavallan seudun kannalta olennaisen tärkeätä.
7210: maassa.                                                   Outokumpu Oy selvittää jatkuvasti mahdolli-
7211:    SADCC-maista ja Korean demokraattisesta             suuksia turvata kestävällä ja taloudellisesti kan-
7212: kansantasavallasta ei todennäköisesti pidemmäl-        nattavalla tavalla Harjavallan sulaton raaka-aine-
7213: läkään aikavälillä ole saatavissa kuparirikasteita.    huolto, jolloin myös kysymyksessä mainitut maat
7214: Outokumpu Oy pyrkii kuitenkin muulla tavoin            ovat seurannan kohteena.
7215: jatkuvasti kehittämään yhteistyötä näiden mai-
7216: den kaivosteollisuuden kanssa.
7217: 
7218:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1987
7219: 
7220:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
7221:                                       1986 vp. -      KK n:o 415                                        3
7222: 
7223: 
7224: 
7225: 
7226:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7227: 
7228:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ständigt utveckla samarbetet med gruvindustrin i
7229: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        dessa länder.
7230: 2026 av den 18 november 1986 tili vederbörande           Polen är ett land med en betydande kopparin-
7231: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    dustri. Produktioneo av ren koppar har under de
7232: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade        senaste åren varit närmare 400 000 ton per år. Då
7233: spörsmål nr 415:                                      kapaciteten vid landets smältverk emeliertid om-
7234:            Har Regeringen för avsikt att uppmana      fattar så gott som hela gruvproduktionen, kan
7235:         Outokumpu Oy att utreda möjligheterna         endast små mängder slig exporteras. Dessutom
7236:         att skaffa den utländska kopparslig bola-     varierar tiligången på den från år tili år.
7237:         get behöver från t.ex. SADCC-länderna i           Outokumpu Oy har fortlöpande köpt polsk
7238:         Afrika, Polen och Demokratiska folkre-        slig, men endast inom ramen för kortfristiga
7239:         publiken Korea i stäliet för från Chile?      avtal. Trots bolagets bemödanden har långvariga
7240:                                                       leveransavtal inte kunnat ingås. Däremot utveck-
7241:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      las samarbetet inom gruvbranschen i övrigt hela
7242: anföra följande:                                      tiden.
7243:    1 takt med att de inhemska koppargruvorna              På grund av de kände koppartiligångarna och
7244: har sinat har råvaruläget vid kopparverket i          redan avslutade gruvprojekt och gruvprojekt som
7245: Harjavalta undan för undan blivit svårare. För        håller på att planeras kommer Chile klart att vara
7246: närvarande tiligodoses en dryg fjärdedel av råva-     den främsta enskilda exportören av slig på 1990-
7247: rubehovet med inhemska kälior, av vilka gruv-         talet, trots att den övervägande delen av gruvpro-
7248: driften är viktigast. Betydelsen av inhemskt skrot    duktionen förädlas i det egna landet. Chile är
7249: och metaliurgiska fäliningar är liten.                redan nu den främsta kopparproducenten i värl-
7250:    Avsikten är att för att förbättra kostnadseffek-   den.
7251: tiveteten öka kapaciteten vid smältverket tili            1 norra Chile finns stora och rika kopparfyn-
7252: 100 000 ton per år vid utgången av det inneva-        digheter, som ännu inte har utnyttjats, och den
7253: rande årtiondet, trots att produktioneo vid de        gruva som har planerats här torde inleda sin
7254: inhemska koppargruvorna ytterligare kommer att        verksamhet vid ingången av år 1990. Outokum-
7255: minska. Då man inte nu känner tili några              pu Oy avser att importera en del av denna slig
7256: betydande nya inhemska fyndigheter, kan de            tili smältverket i Harjavalta på basis av ett
7257: inhemska käliornas andel under de närmaste åren       långvarigt avtal.
7258: utgöra högst en fjärdedel. Andelen råvara som             Tili arrangemanget hänför sig inga investe-
7259: fås från de nordiska länderna kommer under de         ringar i Chile från bolagets sida, utan det är fråga
7260: närmaste åren att stiga tili drygt hälften av den     om ett kommersiellt avtal. Förutsättningen för
7261: mängd som behövs, och tryggandet av den del           att få tili stånd detta är likväl att bolaget ordnar
7262: som fattas har utretts även globalt.                  med krediter på ca 200 miljoner mark för
7263:    Även om man hittade betydande kopparfyn-           gruvprojektet.
7264: digheter i de inre delarna av Afrika vore det inte        På detta sätt kan en mängd av ca 20 000 ton
7265: ekonomiskt lönsamt att transportera kopparn           koppar garanteras i form av slig tili smältverket i
7266: som slig. Dessutom vore det med beaktande av          Harjavalta, vilket är ca 20 % av den mängd
7267: den strävan tili utveckling som finns i dessa         råvara som behövs.
7268: Iänder positivt om deras naturtiligångar så långt         Även om denna pian förverkligas är smältver-
7269: som möjligt kunde förädlas i det egna landet.         kets råvaruförsörjning ännu inte tillräckligt tryg-
7270:    Från SADCC-länderna och Demokratiska folk-         gad. Därför utreder Outokumpu Oy alitjämt
7271: republiken Korea finns det troligen inte ens på       även andra alternativ med anknytningar världen
7272: lång sikt några möjligheter att få kopparslig.        runt, eftersom det är oerhört viktigt såväl för
7273:  Outokumpu Oy försöker emeliertid på annat sätt       hela bolaget som för Harjavaltatrakten att
7274: 4                                    1986 vp. -    KK n:o 415
7275: 
7276: förutsättningaroa för funktioneroa vid smältver-   sätt trygga råvaruförsörjningen för smältverket i
7277: ket i Harjavalta säkerställs.                      Harjavalta. Härvid observeras även de Iänder som
7278:   Outokumpu Oy utreder oavlåtligt möjligheter-     avses i spörsmålet.
7279: na att på ett bestående och ekonomiskt lönsamt
7280:     Helsingfors den 2 januari 1987
7281: 
7282:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
7283:                                                1986 vp.
7284: 
7285: Kirjallinen kysymys n:o 416
7286: 
7287: 
7288: 
7289: 
7290:                                   Hilpelä: Ennakkoveroluvan epäämisestä
7291: 
7292: 
7293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7294: 
7295:    Ennakkoperintälain mukaan verovelvolliselta,       paus ja lisäksi korkean työttömyyden vallitessa
7296: jolla on tuloa kiinteistöstä, liikkeestä tai amma-    yrittämistä pitäisi voimakkaasti kannustaa, ovat
7297: tista, tahi muuta tuloa, josta ei pidätetä ennak-     tällaiset viranomaisten asettamat esteet tuomitta-
7298: koa, toimitetaan ennakonkanto.                        Via.
7299: 
7300:    Tietooni on tullut, että eräissä tapauksissa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7301: ennakkoveronumeron ja luvan saaminen on evät-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7302: ty aloittelevalta yrittäjältä, koska veroviranomai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7303: nen on arvioinut, että ennakonkannon alaista          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7304: toimintaa tulee olemaan vähän. Tästä seuraa
7305: tietysti, ettei tällainen yrittäjä voi edes pyrkiä              Millä perusteella veroviranomainen voi
7306: hankkimaan työsuorituksia, kun hänellä ei ole                 evätä ennakkoveronumeron antamisen ja
7307: ennakkoveronumeroa. Syntyy siis noidankehä.                   näin käytännössä estää yrittäjätoiminnan
7308: Kun Suomessa periaatteessa vallitsee elinkeinova-             aloittamisen?
7309: 
7310:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
7311: 
7312:                                               Liisa Hilpelä
7313: 
7314: 
7315: 
7316: 
7317: 261293P
7318: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 416
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 
7323:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7324: 
7325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         käytännössä muotoutuneiden eräiden tunnus-
7326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           merkkien mukaan. Tällöin tarkastellaan paitsi
7327: olette 18 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             toiminnan laatua ja laajuutta, myös työn suorit-
7328: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tajan itsenäisyyttä toiminnassaan.
7329: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Toimeksiantajansa johdon ja valvonnan alaise-
7330: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta       na työskentelevää ei pidetä ennakkoperimälaissa
7331: kysymyksestä n:o 416:                                   tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä. Työn johto ja
7332:            Millä perusteella veroviranomainen voi       valvonta voivat ilmetä useallakin tavalla. Myös
7333:         evätä ennakkoveronumeron antamisen ja           tehtävän luonne voi sisältää toiminnallista sidon-
7334:         näin käytännössä estää yrittäjätoiminnan        naisuutta tehtävän antajaan. Jos yrittäjäksi ryhty-
7335:         aloittamisen?                                   vä esimerkiksi aikoo jatkaa aikaisemmin työsuh-
7336:                                                         teista toimintaansa saman työnantajan toimeksi-
7337:                                                         annosta, mutta itsenäisenä yrittäjänä, ei järjeste-
7338:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lyä yleensä voida hyväksyä.
7339: ti seuraavaa:
7340:                                                            Itsenäisen yrittämisen tunnusmerkkeihin kuu-
7341:    Ennakkoperintälain (418/59) säännösten mu-           luvat myös voiton tavoittelu, pääoman sijoitta-
7342: kaan ensisijainen ennakkoperintämuoto on pal-           misvelvollisuus ja sen menettämisen mahdolli-
7343: kasta toimitettava ennakonpidätys. Työstä mak-          suus, toisin sanoen yrittäjän riski. Itsenäinen
7344: settua korvausta ei kuitenkaan pidetä palkkana,         yrittäminen edellyttää, että tehtävän suorittaja
7345: jos työn suorittaja on tässä toiminnassaan itsenäi-     saa ja voi itse päättää niistä tekijöistä, jotka
7346: nen yrittäjä. Ennakkoperintä toimitetaan itsenäi-       vaikuttavat hänen voittonsa tai tappionsa mää-
7347: sen yrittäjän tulosta ennakonkantona. Ennakko           rään. Jos sopimuksella esimerkiksi poistetaan tap-
7348: pyritään määräämään niin, että se mahdollisim-          pionvaara, tehtävän suorinajaa ei voida pitää
7349: man tarkoin vastaa lopullisessa verotuksessa vero-      tässä tehtävässä itsenäisenä yrittäjänä.
7350: velvolliselle maksuunpantavaa verojen ja maksu-
7351: jen määrää. Aloittava yrittäjä voi itse tehdä             Jos tehtävässä tarvittavat työvälineet ja raaka-
7352: ennakkoverohakemuksen, mutta ennakko voi-               aineet ovat työn teettäjän, työstä maksettu palk-
7353: daan määrätä myös verotoimiston aloitteesta.            kio on yleensä palkkatuloa. Tehtävän suorittajan
7354: Verojohtaja määrää ennakkoveron viimeistään sil-        omat arvoltaan vähäiset työvälineet eivät yksin
7355: loin, kun verovelvollista on ennakonkannon alai-        ole riittävä peruste toiminnan pitämiseksi ennak-
7356: sesta tulosta tai varallisuudesta ensimmäisen ker-      koperintälain mukaisena itsenäisenä yrittämise-
7357: ran verotettu. Kun ennakko määrätään maksetta-          nä. Esimerkiksi rakennus- ja maalausalan urakka-
7358: vaksi muustakin kuin liike- tai ammattitulosta,         töitä koskevassa verotuskäytännössä itsenäinen
7359: esimerkiksi kiinteistötulosta tai varallisuudesta, ei   yrittäjyys ratkaistaan sillä perusteella, onko työn
7360: ennakkoverolippu ole osoitus itsenäisestä yrittä-       suorittaja hankkinut urakassa käytettävät tarveai-
7361: misestä. Ennakkoveron määrääminen tai ennak-            neet.
7362: koveronumeron saaminen verotoimistosta ei siten            Itsenäisenä yrittäjänä voi toimia myös ilman
7363: ole myöskään yritystoiminnan aloittamisen edel-         pääoman sijoitusvelvollisuutta. Itsenäisen yrittä-
7364: lytys, kuten kysymyksessä on esitetty.                  misen tunnusmerkkeinä on tällöin toiminnan
7365:    Ennakkoveronumeron saaminen evätään haki-            laajuus ja julkisuus. Esimerkiksi lääkärit, asian-
7366: jalta, jos toiminnan laatu ja laajuus antavat           ajajat, arkkitehdit tai muut ns. vapaan ammatin
7367: aiheen pitää sitä palkkatyönä. Itsenäisen yrittäjän     harjoittajat katsotaan ennakkoperintälakia sovel-
7368: käsitettä ei ole ennakkoperintälaissa tai muissa-       lettaessa itsenäisiksi yrittäjiksi, jos he tarjoavat
7369: kaan verolaeissa määritelty. Toiminnan luonne ja        palveluksiaan yleisesti, esimerkiksi lehti-ilmoitte-
7370: siitä johtuva palkan tai palkkion kohtelu ennak-        lulla, ja heillä siten on tai ainakin periaatteessa
7371: koperinnässä määrätään tehtävän antajan ja suo-         voisi olla useita toimeksiantajia. Vapaan amma-
7372: rittajan välisessä suhteessa ilmenevien oikeus-         tin harjoittajalla edellytetään usein olevan myös
7373:                                        1986 vp. -      KK n:o 416                                     3
7374: 
7375: toimipaikka ja vakinaisia apulaisia, jotta itsenäi-    nan johdosta, ei palkkion maksaja vo1 jattaa
7376: sen yrittäjyyden tunnusmerkistö täyttyisi.             ennakonpidätystä toimittamatta vain sillä perus-
7377:    Esimerkiksi ennakkoverolippu, elinkeinoilmoi-       teella, että ennakkoverolippu on esitetty. Ennak-
7378: tus, kaupparekisterimerkintä tai yrittäjäeläkeva-      koverolipun puuttuminen ei toisaalta velvoita
7379: kuutusmaksut ovat itsenäisen yrittämisen muo-          pidätyksen toimittamiseen, jos itsenäisen yrittä-
7380: dollisia tunnusmerkkejä. Niillä ei ole merkitystä      misen tosiasialliset tunnusmerkit toteutuvat.
7381: arvosteltaessa, onko joku erityistä tehtävää suorit-   Epäselvissä tapauksissa sekä työn teettäjä että
7382: taessaan ennakkoperintälain mukaan katsottava          suorittaja voivat pyytää ennakkoperintälain
7383: itsenäiseksi yrittäjäksi.                              17 §:n mukaista ennakkoratkaisua siitä, onko
7384:    Ennakkoverolippu ja -numero osoittavat, että        pidätys toimitettava. Yritystoiminnan aloittami-
7385: ennakko on määrätty. Kun se on voitu määrätä           seen ennakkoveronumeron saaminen tai epäämi-
7386: muulla perusteella kuin ammatti- tai liiketoimin-      nen ei siten vaikuta.
7387: 
7388:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
7389: 
7390:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
7391: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 416
7392: 
7393: 
7394: 
7395: 
7396:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
7397: 
7398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             andra skattelagarna. Verksamhetens art och den
7399: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           behandling av lön elier arvode i förskottsupp-
7400: den 18 november 1986 tili vederbörande medlem            börden som följer därav faststälis i enlighet med
7401: av statsrådet översänt avskrift av följande av           vissa drag som i rättspraxis har kommit att anses
7402: riksdagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade              känneteckna relationen melian uppdragsgivaren
7403: spörsmål nr 416:                                         och den som utför uppdraget. Härvid granskas
7404:                                                          förutom verksamhetens art och omfattning också
7405:            På vilka grunder kan skattemyndighet          den grad av självständighet som den som utför
7406:         vägra ge förskottsdebetsedelnummer och           uppdraget visar i sin verksamhet.
7407:         så i praktiken hindra inledandet av före-
7408:         tagarverksamhet?                                    Den som arbetar under sin uppdragsgivares
7409:                                                          ledning och övervakning anses inte såsom en i
7410:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lagen om förskottsuppbörd åsyftad självständig
7411:                                                          företagare. Det kan framgå på flera olika sätt
7412: anföra följande:
7413:                                                          vem som leder och övervakar arbetet. Också
7414:    Enligt stadgandena i lagen om förskottsupp-           uppdragets karaktär kan innefatta att den som
7415: börd (418/59) är förskottsuppbördens primära             utför uppdraget i funktionellt hänseende är bun-
7416: form förskottsinnehålining som verkstälis på lön.        den tili uppdragsgivaren. Om den som ämnar bli
7417: Den ersättning som betalas för arbete betraktas          företagare exempelvis har för avsikt att fortsätta
7418: dock inte som lön, om den som utför arbetet i            med verksamhet, som han tidigare har bedrivit i
7419: denna sin verksamhet är självständig företagare.         arbetsförhållande, på uppdrag av samma arbets-
7420: Förskottsuppbörd på självständig företagares in-         givare men nu som självständig företagare, kan
7421: komst verkstälis i form av förskottsbetalning.           arrangemanget i alimänhet inte godkännas.
7422: Man eftersträvar att faststälia förskottet så, att det
7423:                                                             Den självständiga företagarverksamheten kän-
7424: så noga som möjligt motsvarar det belopp av
7425: skatter och avgifter som i den slutliga beskatt-         netecknas också av strävan efter vinst, skyldighet
7426: ningen påförs den skattskyldige. Den som inle-           att placera kapital och möjligheten att förlora
7427:                                                          detsamma, m.a.o. av företagarens risk. Självstän-
7428: der företagarverksamhet kan själv göra en ansö-
7429: kan om förskottsskatt, men förskottet kan också          dig företagarverksamhet förutsätter att den som
7430: faststälias på skattebyråns initiativ. Skattedirektö-    utför ett uppdrag själv får och kan besluta om de
7431:                                                          faktorer som påverkar omfattningen av hans vinst
7432: ren faststälier förskottsskatten senast, då den
7433: skattskyldige för första gången har beskattats för       eller förlust. Om tili exempel risken för förlust
7434: inkomst elier förmögenhet som är understälid             elimineras genom ett avtal kan den som utför
7435:                                                          uppdraget inte anses vara en självständig före-
7436: förskottsuppbörd. Emedan förskott påförs också
7437: för annan inkomst än inkomster av rörelse elier          tagare i detta uppdrag.
7438: yrke, tili exempel för inkomster av fastighet elier         Om de arbetsredskap och råmaterial som be-
7439: förmögenhet, urgör förskottsdebetsedeln inte ett         hövs i uppdraget tillhör den som låter utföra
7440: teeken på självständig företagarverksamhet. Att          arbetet, är det arvode som betalas för arbetet
7441: förskottsskatt faststälis elier att man erhålier en      vanligen löneinkomst. Att den som utför arbetet
7442: förskottsdebetsedelnummer från skattebyrån är            använder egoa arbetsredskap av ringa värde är
7443: sålunda helier inte en förutsättning för inledande       inte i sig nog för att verksamheten skall anses
7444: av företagarverksamhet, i motsats tili vad som           såsom självständig företagarverksamhet enligt
7445: anförs i spörsmålet.                                     lagen om förskottsuppbörd. Tili exempel i be-
7446:    En sökande förvägras förskottsdebetsedelnum-          skattningspraxis för ackordarbeten inom bygg-
7447: mer om verksamhetens art och omfattning ger              nads- och målningsbranschen avgörs frågan om
7448: anledning att anse den som lönearbete. Begrep-           en person är självständig företagare på grundva-
7449: pet självständig företagare har inte definierats         len av huruvida den som utför arbetet själv har
7450: vare sig i lagen om förskottsuppbörd elier i de          skaffat det materia! som används.
7451:                                        1986 vp. -     KK n:o 416                                          5
7452: 
7453:    Det är möjligt att verka som självständig          ningen av huruvida någon vid utförandet av ett
7454: företagare också utan att ha skyldighet att placera   särskilt uppdrag skall anses som självständig före-
7455: kapital. Det som kännetecknar den självständiga       tagare enligt lagen om förskottsuppbördo
7456: företagarverksamheten är härvid verksamhetens            Förskottsdebetsedeln och dess nummer visar
7457: omfattning och offentligheto Tili exempelläkare,      att förskottet har faststälitso Då det är möjligt att
7458: advokater, arkitekter elier andra utövare av soko     det har faststälits på annan grund än yrkes- elier
7459: fria yrken anses som självständiga företagare vid     affärsverksamhet, kan den som betalar arvodet
7460: tiliämpningen av lagen om förskottsuppbörd, om        inte underlåta att verkstälia förskottsinnehålining
7461: de bjuder ut sina tjänster offentligt, tili exempel   endast på den grunden att förskottsdebetsedel
7462: genom annonsering i tidningarna, och om de            har företettso Å andra sidan förpliktar avsakna-
7463: sålunda har eller åtminstone i princip kan ha         den av förskottsdebetsedel inte tili att verkstälia
7464: flera uppdragsgivareo Ofta förutsätts det också att   innehåliningen, om de faktiska kännetecknen för
7465: de som utövar fria yrken har en byrå elier ett        självständig företagarverksamhet föreligger 1   0
7466: 
7467: 
7468: 
7469: 
7470: kontor och ordinarie biträden för att de skali        oklara fali kan såväl den som låter utföra arbetet
7471: betraktas som självständiga företagare  0             som den som utför det anhålla om i 17 § lagen
7472:    Formelia kännetecken för den sjävständiga          om förskottsuppbörd avsett förhandsbesked om,
7473: företagarverksamheten är tili exempel förskotts-      huruvida innehållning skall verkställaso Sålunda
7474: debetsedel, näringsanmälan, anteckning i han-         påverkas inledandet av företagarverksamhet inte
7475: delsregistret elier företagarpensionsförsäkrings-     av huruvida man erhålier ett förskottsdebetsedel-
7476: premier. Dessa har ingen betydelse vid bedöm-         nummer eller inte   0
7477: 
7478: 
7479: 
7480: 
7481:      Helsingfors den 16 december 1986
7482: 
7483:                                                                               Minister Pekka Vennamo
7484:                                                  1986 vp.
7485: 
7486: Kirjallinen kysymys n:o 417
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                    Jaakonsaari: Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden työttömyystur-
7492:                                       van parantamisesta
7493: 
7494: 
7495:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7496: 
7497:    Hossan Lomakeskus Oy:n matkailuyrityksessä          siitä, että kokoaikaisten työntekijöiden on siirryt-
7498: on työntekijöitä kaikkiaan 15, joista 7 kokoaikais-    tävä osa-aikatyöhön.
7499: ta. Syyskuun 23 päivänä 1986 työnantaja sanoi
7500: kaikkien työntekijöiden työsopimukset irti päät-          Työnantajan vaatimus työntekijöiden osa-
7501: tymään 23.11.1986. Asiasta käydyssä neuvotte-          aikaistamisesta on heidän työttömyysturvansa
7502: lussa työnantajan edustaja ilmoitti, että työnteki-    kannalta erittäin epäedullinen: silloin kun työn-
7503: jöille on irtisanomisesta huolimatta työtä tarjolla    tekijät osa-aikaistetaan he saavat työttömyystur-
7504: viikonloppuisin ja sesonkiaikana jouluna, kevääl-      vaa työttömyysturvalain 19 §:n eikä 17 §:n pe-
7505: lä, kesällä ja syksyllä.                               rusteella. Tässä on suuri ero työttömyysajan toi-
7506:                                                        meentuloturvassa, sillä 19 § :n perusteella työnte-
7507:    Myöhemmin käydyissä liittotason neuvotteluis-       kijät saavat työssä saamaansa ansioon suhteutet-
7508: sa työnantaja ja myöskin työnantajaliitto muutti-      tua soviteltua työttömyyspäivärahaa, joka on
7509: vat aiempaa ilmoitustaan niin, että työntekijöitä      noin 20-50 markkaa päivältä. Tähänkään sovi-
7510: ei olekaan sanottu irti. Työnantaja ei kuitenkaan      teltuun päivärahaan työntekijöillä ei ole oikeutta
7511: ole pyynnöistä huolimatta suostunut antamaan           kuin 75 työttömyyspäivän ajalta. Tämän jälkeen
7512: kirjallista irtisanomisen peruutusta, joten tilanne    työttömyysturvan saanti loppuu kokonaan, ellei
7513: on jäänyt hyvin epäselväksi. Työntekijät eivät         työntekijä ole välillä kuutta kuukautta vastaavaa
7514: tiedä, onko heidän työsuhteensa irtisanottu vai        aikaa kokoaikatyössä. Tällaista työtä ko. työnteki-
7515: ei. Myöhemmissä neuvotteluissa työnantaja on           jöillä Pohjois-Suomesta on vallitsevan vaikean
7516: ilmoittanut, että kokoaikatyössä olleet työntekijät    työllisyystilanteen aikana mahdotonta löytää.
7517: siirtyvät osa-aikatyöhön marraskuun lopusta läh-
7518: tien. Työnantaja aikookin siis muuttaa työnteki-          Työntekijöiden esittämä lomautusvaihtoehto
7519: jöiden työaikaa yksipuolisella päätöksellä eikä        olisi johtanut siihen, että työntekijät olisivat
7520: irtisanoa heitä kokonaan.                              saaneet työttömyysturvalain 17 §:n lyhennettyä
7521:                                                        työviikkoa koskevan säännöksen perusteella täyttä
7522:    Työntekijäpuoli ei ole voinut hyväksyä tällaista    työttömyyspäivärahaa työttömiltä viikonpäiviltä
7523: työnantajan yksipuolista menettelyä, joka rikkoo       500 työttömyyspäivään saakka. Työntekijöitten
7524: sekä alan työehtosopimuksen että työsopimuslain        toimeentuloturva olisi siis tällöin ollut huomatta-
7525: määräyksiä. Neuvotteluissa työntekijät olisivat ol-    vasti pidempiaikainen kuin osa-aikatyövaihtoeh-
7526: leet valmiita työsopimuslain 3 7 §: n ja irtisano-     dossa.
7527: missuojasopimuksen 4 §:n mukaiseen lomautuk-
7528: seen niin, että työntekijät olisivat muutoksen            Edellä oleva tapaus herättää vakavia kysymyk-
7529: jälkeen alkaneet tehdä työtä vain joinakin päivi-      siä työntekijöiden asemasta maamme työpaikoil-
7530: nä viikossa. Kysymyksessä on lain ja sopimuksen        la. Ensinnäkin voidaan kysyä, salliiko työlainsää-
7531: tarkoittama työn tilapäinen väheneminen; työn-         däntömme todella sen, että työnantaja yksipuoli-
7532: antaja on ilmoittanut työntekijöillä olevan vii-       sesti päättää työntekijöiden osa-aikaistamisesta,
7533: konloppu- ym. työtä. Lomautusvaihtoehto olisi          ja onko mahdollista, että työnantaja saa valita
7534: merkinnyt sitä, että työntekijät olisivat siirtyneet   yritystä rationalisoidessaan sen vaihtoehdon, joka
7535: tekemään työttömyysturvalain 17 §:n tarkoitta-         johtaa työntekijöiden toimeentulon kannalta kes-
7536: maa lyhennettyä työviikkoa ja saaneet täyden           tämättömään tilanteeseen. Näihin kysymyksiin
7537: työttömyyspäivärahan päiviltä, jolloin ei ole työ-     etsitään vastauksia parhaillaan käytävissä liittojen
7538: tä. Työnantajapuoli ei kuitenkaan hyväksynyt           välisissä neuvotteluissa ja viime kädessä työtuo-
7539: esitettyä lomautusvaihtoehtoa, vaan piti kiinni        mioistuin antaa kysymyksiin vastaukset.
7540: 
7541: 261306D
7542: 2                                         1986 vp. -       KK n:o 417
7543: 
7544:    Kyseisten työntekijöiden kohtalo asettaa ku!-           myysturvan tasoero osa-aikatyötä tekevien ja ly-
7545: tenkin hallituksellekin vakavan kysymyksen: MI-            hennettyä työviikkoa tekevien välillä tulee pysy-
7546: ten on mahdollista, että työttömyysturvalain mu-           mään sietämättömän suurena erityisesti päivära-
7547: kaan osa-aikatyötä tekevä työntekijä on asetettu           han maksamisen keston osalta.
7548: olennaisesti heikompaan asemaan kuin muut                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7549: työntekijät, kuten lyhennettyä työviikkoa teke-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7550: vät? Mihin tällainen erottelu on voinut perustua,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7551: sillä eikö kaikkien Suomen kansalaisten tulisi olla        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7552: keskenään tasa-arvoisia? Kysymykset vaativat no-
7553: peita vastauksia, sillä osa-aikatyö on koko ajan                      Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
7554: lisääntymässä erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Pa.r-            koo ryhtyä, jotta työttömyysturvalain
7555: haillaan eduskunnassa oleva työttömyysturvalain                     19 §: n mukaista osa-aikatyötä tekevät
7556: muutosesitys ei ole tuomassa olennaista paran-                      työntekijät saadaan erityisesti päivärahan
7557: nusta tilanteeseen; osa-aikatyöntekijöihin kohdis-                  maksamisen keston osalta samantasoisen
7558: tuvat lain korjaukset ovat merkitykseltään aivan                    työttömyysturvan piiriin kuin 17 §:n mu-
7559: liian vähäisiä. Lainmuutoksen jälkeenkin työttö-                    kaista lyhennettyä työviikkoa tekevät?
7560: 
7561:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
7562: 
7563:                                                 Liisa Jaakonsaari
7564:                                         1986 vp. -     KK n:o 417                                         3
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7570: 
7571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         essa kustannuksista ja käyttömuodoista lähdettä-
7572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vä kehittämään asianmukaisella varovaisuudella.
7573: olette 18 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn               Kun uudistuksesta nyt on saatu jonkin verran
7574: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kokemusta, hallitus on 10.10.1986 eduskunnalle
7575: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      antamassaan lakiesityksessä n:o 172 ehdottanut
7576: taja LiisaJaakonsaaren näin kuuluvasta kirjallises-    parannettavaksi muun muassa osa-aikatyötä teke-
7577: ta kysymyksestä n:o 417:                               vien työttömyysturvaa. Osa-aikatyöntekijöiden
7578:                                                        työttömyysturvan yhdenmukaistamiseksi hallitus
7579:             Mihin kiireellisiin to1m11n Hallitus al-   esittää, että osa-aikatyötä vastaanottaneelle asete-
7580:           koo ryhtyä, jotta työttömyysturvalain        taan vastaavan suuruinen etuoikeutettu osa kuin
7581:           19 §:n mukaista osa-aikatyötä tekevät        sivutyötä tekeville on säädetty. Samalla esitetään
7582:           työntekijät saadaan erityisesti päivärahan   osa-aikatyötä vastaanottaneelle maksettavaa 7 5
7583:           maksamisen keston osalta samantasoisen       täyden työttömyyspäivärahan enimmäismäärää
7584:           työttömyysturvan piiriin kuin 17 §:n mu-     pidennettäväksi 100 täyden työttömyyspäivära-
7585:           kaista lyhennettyä työviikkoa tekevät?       han suuruiseen määrään.
7586:                                                           Edellä sanotun lisäksi hallitus tulee asetettaval-
7587:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     la toimikunnalla erikseen selvityttämään lyhen-
7588: tl   seuraavaa:                                        nettyä työaikaa, osa-aika- ja sivutyötä tekevien
7589:                                                        henkilöiden työttömyysturvaa koskevien säännös-
7590:    Osa-aikatyön työttömyyspäiväraha merkitsi           ten tarkoituksenmukaisuutta, yhdenmukaista-
7591: osittain uutta sosiaaliturvan luomista osa-aikatyö-    mista ja selkeyttämistä sekä tekemään selvityksen
7592: tä tekeville, jota sosiaaliturvaa on tiedon puuttu-    pohjalta tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle.
7593: 
7594:        Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
7595: 
7596:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
7597: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 417
7598: 
7599: 
7600: 
7601: 
7602:                               Till Riksdagens Herr Talman
7603: 
7604:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då det nu i viss mån finns erfarenhet av
7605: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     reformen har regeringen 10.10.1986 i sin propo-
7606: den 18 november 1986 till vederbörande medlem      sition nr 172 till riksdagen föreslagit att bl. a.
7607: av statsrådet översänt avskrift av följande av     utkomstskyddet för arbetslösa skall förbättras
7608: riksdagsledamot Liisa Jaakonsaari undertecknade    bl.a. i fråga om deltidsarbetande. För att ut-
7609: spörsmål nr 417:                                   komstskyddet för arbetslösa bland deltidsarbe-
7610:                                                    tande skall förenhetligas föreslår regeringen att
7611:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      den prioriterade del som bestäms för mottagare
7612:        geringen vidta för att arbetstagare, som    av deltidsarbete skall vara av samma storlek som
7613:        utför sådant deltidsarbete som avses i      stadgas för person som utför bisyssla. Samtidigt
7614:        19 § lagen om utkomstskydd för arbets-      föreslås att det maximibelopp av 75 fulla arbets-
7615:        lösa, i synnerhet i fråga om dagpennings-   löshetsdagpenningar som skall betalas till motta-
7616:        periodens längd skall få utkomstskydd för   gare av deltidsarbete skall höjas till ett belopp,
7617:        arbetslösa på samma nivå som den som        s~m motsvarar 100 fulla arbetslöshetsdagpen-
7618:        har förkortad arbetsvecka enligt 17 §?      mngar.
7619:                                                       Dessutom skall regeringen genom att tillsätta
7620:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    en kommission för ändamålet särskilt för sig låta
7621: anföra följande:                                   utreda ändamålsenligheten hos de stadganden
7622:                                                    som rör utkomstskyddet för arbetslösa bland
7623:    Arbetslöshetsdagpenningen för deltidsarbete     personer, som har förkortad arbetstid, deltidsar-
7624: innebar skapande av ett delvis nytt socialskydd    bete eller bisyssla, samt förenhetligandet och
7625: för deltidsarbetande, vilket i brist på kännedom   klargörandet av dessa stadganden. På basis av
7626: om kostnader och användningsformer bör ut-         denna utredning kommer regeringen sedan att
7627: vecklas med tillbörlig försiktighet.               avlåta nödvändiga propositioner till riksdagen.
7628: 
7629:     Helsingfors den 16 december 1986
7630: 
7631:                                                                           Minister Matti Puhakka
7632:                                                 1986 vp.
7633: 
7634: Kirjallinen kysymys n:o 418
7635: 
7636: 
7637: 
7638: 
7639:                                    Koskinen: Korttelipoliisitoiminnan laajentamisesta
7640: 
7641: 
7642:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7643: 
7644:    Väkivaltarikollisuuden kasvu Suomessa viime        partioimi autosta käsin ei kuitenkaan riitä. Kort-
7645: vuosina on ollut hälyttävän nopeaa. Varsinkin         telipoliisien tärkeys on havaittu jo Helsingin
7646: nuorten keskuudessa ovat pahoinpitelyt lisäänty-      seudulla, ja kokeilu pitäisikin laajentaa koko
7647: neet. Nuoret eivät useinkaan ymmärrä, että tele-      maahan ja perustaa uusia virkoja korttelipoliisi-
7648: vision väkivaltasarjoissa tapahtuvat nyrkkitappe-     toimintaa varten.
7649: lut ja pahoinpitelyt ovat lavastettuja, vaan luule-      Korttelipoliisin tehtävänä ei ole pelkästään
7650: vat voivansa myös todellisuudessa olla väkivaltai-    vahtia ja valvoa vaan myös opastaa nuoria oike-
7651: sia toisiaan kohtaan.                                 aan suuntaan elämässään, pois rikosten poluilta.
7652:    Asennekasvatuksella voidaan saada muutoksia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7653: aikaan nuorten suhtautumisessa väkivaltaa koh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7654: taan.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7655:    Asennekasvatuksen tulokset eivät kuitenkaan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7656: ole välittömästi nähtävissä. Tehostamalla valvon-
7657: taa niillä paikoilla, joilla nuoriso kokoontuu,                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7658: voidaan myös saavuttaa hyviä tuloksia. Pelkkä                korttelipoliisitoiminnan lisäämiseksi?
7659: 
7660:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1986
7661: 
7662:                                             Helvi Koskinen
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 
7667: 261284E
7668: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 418
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 
7673:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7674: 
7675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimimaan mahdollisimman suuren osan työajas-
7676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taan omalla alueellaan.
7677: olette 18 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn              Korttelipoliisitoiminta on eräs keino parantaa
7678: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          poliisipalveluja ja lisätä asumisviihtyisyyttä erityi-
7679: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sesti lähiöissä. Korttelipoliisitoiminta ei kuiten-
7680: taja Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta     kaan korvaa muiden poliisipalvelujen tarvetta
7681: kysymyksestä n:o 418:                                 alueella. Näin ollen kortteli- ja aluepoliisitoimin-
7682:                                                       nan laajentaminen ei useimmissa poliisipiireissä
7683:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ole mahdollista heikentämättä muun muassa hä-
7684:        kortteli poliisitoiminnan lisäämiseksi?        lytysvalmiutta ja tutkimatoiminnan tehokkuutta.
7685:                                                          Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 on
7686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         uusia poliisitoimia esitetty perustettavaksi esitut-
7687: seuraavaa:                                            kintalainsäädännön uudistamisen johdosta ja ta-
7688:    Korttelipoliisitoiminnalla pyritään paranta-       loudellisen rikollisuuden selvittämisen tehostami-
7689: maan yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä       seksi. Näin ollen mahdollisuudet korteli- ja alue-
7690: yleisön ja poliisin välisiä suhteita taajamissa ni-   poliisitoiminnan lisäämiseen on ratkaistava polii-
7691: meämällä tietty poliisimies toimimaan määrätyllä      sipiireissä paikallisten olosuhteiden mukaisesti
7692: alueella. Harvempaan asutuilla alueilla on lähi-      ottaen huomioon muiden poliisipalvelujen saan-
7693: toimintaa harjoitettu nimeämällä poliisimiehiä        nin turvaaminen.
7694: 
7695:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
7696: 
7697:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
7698:                                     1986 vp. -     KK n:o 418                                         3
7699: 
7700: 
7701: 
7702: 
7703:                               Till Riksdagens Herr Talman
7704: 
7705:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nats att tjänstgöra inom ett eget område under
7706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     en så stor del av arbetstiden som möjligt.
7707: den 18 november 1986 till vederbörande medlem         Kvarterspolisverksamheten är ett sätt att för-
7708: av statsrådet översänt avskrift av följande av     bättra polisservicen och öka boendetrivseln spe-
7709: riksdagsledamot Helvi Koskinen undertecknade       ciellt i förorterna. Kvarterspolisverksamheten fyller
7710: spörsmål nr 418:                                   emellertid inte behovet av annan polisservice i
7711:                                                    området. I de flesta polisdistrikt är det sålunda
7712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    inte möjligt att utvidga kvarters- och områdespo-
7713:        för att kvarterspolisverksamheten skall     lisverksamheten utan att bl.a. alarmberedskapen
7714:        kunna utvidgas?                             samtidigt försämras och undersökningsverksam-
7715:                                                    heten blir mindre effektiv.
7716:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       I statsverkspropositionen för år 1987 föreslås
7717: anföra följande:                                   att nya polisbefattningar skall inrättas på grund
7718:   Syftet med kvarterspolisverksamheten är att      av reformen av förundersökningslagstiftningen
7719: förbättra den allmänna ordningen och säkerheten    och i syfte att effektivera utredandet av ekono-
7720: samt relationerna mellan allmänheten och poli-     misk brottslighet. Frågan om möjligheterna att
7721: sen i tätorterna genom att en viss polisman blir   utvidga kvarters- och områdespolisverksamheten
7722: förordnad att tjänstgöra inom ett bestämt områ-    måste sålunda avgöras i polisdistrikten i enlighet
7723: de. I glesare bebyggda områden har närverksam-     med de lokala förhållandena och med beaktande
7724: het bedrivits genom att polismännen har förord-    av att tillgången på annan polisservice tryggas.
7725: 
7726:     Helsingfors den 11 december 1986
7727: 
7728:                                                                 Inrikesminister Kaisa Raatikainen
7729:                                                  1986 vp.
7730: 
7731: Kirjallinen kysymys n:o 419
7732: 
7733: 
7734: 
7735: 
7736:                                     Säilynoja ym.: Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon suunnittelujär-
7737:                                        jestelmien kehittämisestä
7738: 
7739: 
7740:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7741: 
7742:     Terveydenhuollon lakisääteisen suunnittelu jär-     ti muuttamaan sellaiseksi, että yksityisen palvelu-
7743: jestelmän avulla on kyetty kohdentamaan tervey-         järjestelmän tuen saannin ehtona ja edellytyksenä
7744: denhuoltoon suunnatut voimavarat tarkoituksen-          on, että toiminnat käsitellään ja hyväksytään
7745: mukaisella tavalla niiden palvelujen osalta, joita      paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa
7746: yhteiskunnan ylläpitämät palvelujärjestelmät to-        suunnitelmissa. Suunnittelujärjestelmän ulko-
7747: teuttavat. Terveydenhuollossa esiintyvät ongel-         puolelle jäävät toiminnat jäisivät myöskin tuen
7748: mat ovatkin määrällisesti ja laadullisesti vaikeim-     ulkopuolelle. Tällä tavalla yksityinen palvelujär-
7749: pia niillä alueilla, joissa huomattava osa yhteis-      jestelmä tulisi yhteiskunnan kontrollin piiriin ja
7750: kunnan tuesta kanavoituu yksityiselle sektorille.       sitä kehitettäisiin paikallisten tarpeiden edellyttä-
7751: Ongelmat voidaan saada hallintaan vain kehittä-         mällä tavalla.
7752: mällä suunnitelmallisesti terveyspalvelujärjestel-
7753:                                                            Henkilökunnan palkkauksen osalta julkinen
7754: mää.
7755:                                                         palvelusektori on tiukan kontrollin alaisena. Sen
7756:     Kun terveydenhuollon suunnittelu ei kata var-       sijaan yhteiskunnan tuella toimiva "kilpaileva
7757: sin laajaa yksityistä sektoria, arvelujen varaan jää,   järjestelmä'' voi vapaasti toimia tässäkin asiassa ja
7758: mitä osaa palvelujen tuotannosta yksityinen sek-        maksaa julkista sektoria parempia palkkoja hen-
7759: tori tyydyttää ja minkä osan se nielee koulutetus-      kilökunnalle. Niinpä esimerkiksi kuntoutuspalve-
7760: ta työvoimasta. Liiketaloudelliselle periaatteelle      lujen kehittäminen julkisella sektorilla on tyreh-
7761: rakentuneena se ei ota riittävästi huomioon pal-        tynyt henkilökunnan puutteeseen. Koulutettu
7762: velujen käyttäjien tarpeita ja tästä johtuukin, että    henkilökunta siirtyy melkein automaattisesti yksi-
7763: sairausvakuutuksen mukainen korvausjärjestelmä          tyiselle sektorille. Jos riittävän hyvätuloista virkaa
7764: ei ole korjannut alueellisessa jakautumisessa           ei ole ollut näköpiirissä, ongelmatonta on ollut
7765: esiintyviä epäkohtia terveyspalvelujen osalta.          perustaa uusi yksityinen yksikkö ja lähteä sitä
7766: Maksukykyisen kysynnän mukaiset, julkista pal-          heti koulunpenkiltä suoraan pyörittelemään.
7767: velujärjestelmää korvaavat palvelut ovat keskitty-
7768: neet kysynnän mukaisesti vauraisiin asutuskes-              Vaikka yhteiskunnan tuki kanavoituu eri teitä
7769: kuksiin. Kuitenkaan ne eivät kohdennu sinne,            yksityiselle sektorille, sen ehtona tulisi olla, että
7770: missä palveluita todella tarvittaisiin. Julkisella      palkkausjärjestelmä toimisi yhdensuuntaisesti
7771: sektorilla palvelujärjestelmän kehittämistä on ai-      sekä yksityisellä että julkisella sektorilla siinä
7772: kataulullisesti hidastettu ja säästötoimenpiteet        tapauksessa, että molemmat saavat julkisia varo-
7773: ovat asettaneet palvelujärjestelmän erittäin tiuk-      Ja·
7774: koihin raameihin. Terveyspoliittisesti tärkeät              Suunnittelujärjestelmämme ontuu myös palve-
7775: suunnitelmat ovat joutuneet rajun karsinnan             lujärjestelmän tarvitseman koulutetun henkilö-
7776:  kohteeksi tai sitten niitä on myöhennetty. Sen         kunnan osalta. Tilanne on vaikea sekä sosiaali-
7777: sijaan yksityinen sektori on vapaasti rönsyillyt        että terveydenhuollon osalta. Henkilökunnan
7778:  eikä sen laajentumiselle ole asetettu minkäänlai-      koulutuksesta ja palvelujen tuotannosta vastaavat
7779:  sia rajoituksia. Samasta kansantulosta, josta ei       eri keskusvirastot ja eri ministeriöt. Henkilökun-
7780:  riitä varoja suunnitelmien toteuttamiseen, suun-       nan ajankohtaista vajausta ja siitä johtuvia ongel-
7781:  nataan jatkuvasti sairausvakuutuslain kautta voi-      mia ei käsitellä valtakunnallisissa suunnitelmissa.
7782:  mavaroja yksityisen sektorin kehittämiseen.            Jos kysymys on yhteistyön puutteesta tai väärin
7783:   Sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon            suunnitellusta työnjaosta, siihen pitää saada kor-
7784: suunnittelujärjestelmää on ryhdyttävä kiireellises-     JaUS.
7785: 
7786: 261314M
7787: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 419
7788: 
7789:    Lääkejakelu toimii edelleen liiketaloudellisuus-    poliittiset tarpeet. Suunnitelmien sisältöön pitää
7790: periaatteiden mukaisesti. Sairausvakuutusjärj es-      voida vaikuttaa myös kansanvaltaisesti valitun
7791: telmä takaa ostouskollisuuden ja pitää loitolla        eduskunnan. Oikea paikka valtakunnallisten
7792: hintakilpailun. Lääkejakelu on kuitenkin, yhteis-      suunnitelmien hyväksymiselle onkin eduskunta.
7793: kunnan laajamittaisista tukitoimista huolimatta,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7794: kaiken lakisääteisen suunnittelun ulkopuolella.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7795: Uuden lääkelain myötä apteekkitoiminta tulisi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7796: kin liittää osaksi muuta, suunnittelujärjestelmän      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7797: kautta hyväksyttävää terveydenhuoltojärjestel-
7798: mää.                                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7799:    Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon suunnitel-             ryhtyä, jotta terveydenhuollon ja sosiaali-
7800: mien hyväksymiset on viime aikoina sidottu bud-               huollon suunnittelujärjestelmiä muutet-
7801: jettiratkaisuihin. Tämä käytäntö on vienyt poh-               taisiin siten, että valtion tulo- ja menoar-
7802: jan pois järkevältä suunnitelmien käsittelemiseltä            vion perustana olevat suunnitelmat hy-
7803: kunta- ja kuntainliittotasolla. Suunnitelmien so-             väksyttäisiin eduskunnassa ja että yksityis-
7804: peuttaminen puolueitten keskeisten neuvottelu-                ten palvelujen eri kanavien kautta saa-
7805: jen tuloksen pohjalta hallituksen budjettiesityk-             man yhteiskunnan tuen edellytyksenä oli-
7806: seen ei ole terveyspoliittisesti eikä kansantalou-            si toiminnan sisältyminen paikalliseen,
7807: dellisesti oikea ratkaisumalli. Hyväksymisen läh-             alueelliseen ja valtakunnalliseen suunni-
7808: tökohtana pitää olla sosiaalipoliittiset ja terveys-          telmaan?
7809: 
7810:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
7811: 
7812:                       Vappu Säilynoja                           Lauha Männistö
7813:                       Arvo Kemppainen                           Esko Helle
7814:                                         1986 vp. -- ~ n:o 419                                              3
7815: 
7816: 
7817: 
7818: 
7819:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7820: 
7821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          deksi osoitettu virkamäärän kasvu on lisääntynyt
7822: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vuosi vuodelta. Kaikkiaan suunnitelmien vahvis-
7823: olette 20 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             tamisajankohtien täsmentyminen ja suunnittelu-
7824: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            aikataulujen yhdenmukaistuminen on lisännyt
7825: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       suunnitelmien luotettavuutta ja parantanut tule-
7826: taja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       van kehityksen ennakoitavuutta.
7827: kysymyksestä n:o 419:                                      Perusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon jär-
7828:                                                         jestämisestä kuuluu kunnille. Kunnallisten sosi-
7829:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         aali- ja terveydenhuollon palvelujen laajenemista
7830:         ryhtyä, jotta terveydenhuollon ja sosiaali-     kuvaa muun muassa se, että virkojen lukumäärä
7831:         huollon suunnittelujärjestelmiä muutet-         on kasvanut 1970-luvun alun vajaasta 90 000
7832:         taisiin siten, että valtion tulo- ja menoar-    virasta tämänhetkiseen lähes 200 000 virkaan.
7833:         vion perustana olevat suunnitelmat hy-
7834:                                                         Palvelujen saatavuus on olennaisesti parantunut
7835:         väksyttäisiin eduskunnassa ja että yksityis-    ja samalla on tasattu alueellisia eroja.
7836:         ten palvelujen eri kanavien kautta saa-
7837:         man yhteiskunnan tuen edellytyksenä oli-           SVOL:n 3 §:n mukaan kunta voi hankkia
7838:         si toiminnan sisältyminen paikalliseen,         palveluja myös ulkopuolisilta tahoilta. Kansan-
7839:         alueelliseen ja valtakunnalliseen suunni-       terveystyön osalta tähän on liittynyt kansan-
7840:         telmaan?                                        terveysasetuksessa olevia rajoituksia. Kaikkiaan
7841:                                                         kunnat ovat maltillisesti käyttäneet tätä mahdol-
7842:                                                         lisuutta hyväksi. Kokonaismenoista noin 5 %
7843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        käytetään ostopalveluihin. Valtakunnallisessa
7844: ti seuraavaa:                                           suunnitelmassa on kiintiöity näiden ulkopuolelta
7845:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja        astettavien palvelujen määrä siten, että sen kasvu
7846: valtionosuuslain (SVOL) valmistelun yhteydessä          vastaa virkamäärän kasvua. Ensi vuoden alusta
7847: selvitettiin myös sitä mahdollisuutta, että edus-       kunnat voivat ostaa kansanterveystyön palveluina
7848: kunta hyväksyisi valtakunnalliset suunnitelmat.         myös anestesia-, röntgen- ja hampaiden oikomis-
7849: Tällainen menettely todettiin kuitenkin eri syistä      hoitoon liittyviä palveluja. Tämän laajennuksen
7850: epätarkoituksenmukaiseksi. Ensiksikin eduskunta         syynä ovat ne vakavat käytännön ongelmat, joita
7851: voi tulo- ja menoarvion hyväksyessään vaikuttaa         hallinnon ja toteutuksen tasolla on syntynyt.
7852: voimavarojen määrään ja jakautumiseen. Mikäli           Lisäksi näin mahdollistetaan voimavarojen aikai-
7853: eduskunta poikkeaa hallituksen esityksestä, on          sempaa taloudellisempi käyttäminen.
7854: valtakunnallista suunnitelmaa muutettava vastaa-           Muut yksityiset palvelut kuin edellä mainitut
7855: vasti. Toiseksi valtakunnallinen suunnitelma si-        ostopalvelut eivät kuulu suunnittelujärjestelmän
7856: sältää sellaisia yksityiskohtaisia ohjeita, joita ta-   piirin. Perinteisesti sairausvakuutuksen korvaa-
7857: vanomaisesti käsitellään asetustasoa alemmalla          mat yksityiset palvelut samoin kuin muuta julkis-
7858: säädöstasolla, eivätkä ne näin ollen sovellu edus-      ta tukea saavat palvelut ovat kehittyneet erilaisen
7859: kunnan lainsäädäntötehtäviin. Kolmanneksi on            säädöspohjan mukaisesti. Verrattaessa näiden yk-
7860: tärkeänä pidetty sitä, että suunnitteluasiakirjojen     sityisten palvelujen roolia ja mittasuhteita julki-
7861: aikataulu yhdistetään valtion ja kuntien muuhun         siin palveluihin voidaan pääsääntönä todeta nii-
7862: taloussuunnittelun aikatauluun, jolloin tarkoi-         den täydentävän julkisten palvelujen perustarjon-
7863: tuksenmukaisin ratkaisu on kytkeä valtakunnal-          taa.
7864: listen suunnitelmien aikataulu tulo- ja menoar-            Vaikka nämä palvelut eivät kuulu suunnittelu-
7865: vioesityksen antamisen aikatauluun.                     järjestelmän piiriin, niiden laajuutta ja toimintaa
7866:    Tämän menettelyn seurauksena ei voida katsoa         voidaan ohjata ja valvoa niitä koskevan erityis-
7867: voimavarojen kasvun hidastuneen, kuten kysy-            lainsäädännön avulla. Lisäksi asiakkaiden oma-
7868: myksessä on oletettu. Päinvastoin kokemus               vastuu ohjaa osaltaan yksityisten palvelujen ky-
7869: SVOL:n mukaisen päätöksenteon osalta osoittaa,          syntää harkitusti uusille alueille. Tätä osoittaa se,
7870: että sosiaali- ja terveydenhuoltoon viisivuotiskau-     että viime aikoina tapahtunutta tarjonnan laaje-
7871: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 419
7872: 
7873: nemista ei näytä kaikilta osilta seuranneen kysyn-          Kaikkiaan tulee pyrkiä siihen, etta kansalaiset
7874: nän kasvu.                                              saavat joustavasti erilaisiin tarpeisiin palveluita.
7875:    Monien vapaaehtoisjärjestöjen työ uusien toi-        Julkisten palvelujen määrätietoisen laajentamisen
7876: mintamuotojen kehittämiseksi auttaa ajan oloon          avulla on voitu lisätä ihmisten tasavertaisuutta
7877: myös julkisten palvelujen kehittämistä. Tämän           palvelujen käyttäjinä. Yksityiset palvelut ovat
7878: työn kytkeminen suunnittelujärjestelmään ei lä-         monipuolistaneet palvelutarjontaa ja tehostaneet
7879: heskään aina ole tarkoituksenmukaista. Silloin          olevien voimavarojen hyväksi käyttämistä. Yksit-
7880: kun palvelut ovat täysin rinnastettavissa kunnalli-     täiset epäkohdat ovat osittain poistumassa kysyn-
7881: siin palveluihin, on yleensä syytä pyrkiä sopi-         nän puutteen ja osittain erityistoimenpiteiden
7882: mukseen järjestön ja kunnan välillä. Näin on            avulla. Lisäksi sairausvakuutuksen kehittäminen
7883: enimmäkseen myös tapahtunut.                            tältä osin on parhaillaan selvitettävänä.
7884:    Yksityisten ja julkisten palvelujen rinnakkai-           Koulutuksen osalta voidaan todeta, että sosi-
7885: seksi kehittämiseksi on olemassa muitakin mah-          aali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön
7886: dollisuuksia kuin saattaa niitä samaan suunnitte-       välillä vallitsee kiinteä yhteistyö henkilökunnan
7887: lujärjestelmään. Tästä on osoituksena hammas-           koulutusmäärien suunnittelemiseksi. Suunnitte-
7888: huollon toteuttaminen terveyskeskusten ja yksi-         lua vaikeuttaa muun muassa koulutetun työvoi-
7889: tyisten tarjoamien palvelujen avulla. Samoin            man todellisen tarjonnan ennakointiin liittyvä
7890: omalääkärikokeilussa on mukana useita vaihtoeh-         epävarmuus sekä eri sektoreiden tarpeiden tasa-
7891: toja, joista eräissä ovat mukana myös yksityislää-      painottaminen. Virkojen täytön vajaus ei ole
7892: kärit ja Kansaneläkelaitos. Sairausvakuutusta ei        yksinomaan koulutuksesta riippuva ongelma.
7893: sairaanhoitokorvausten osalta ole lain säätämisen       Henkilöstön erilaiset työhön ja työ- sekä asuin-
7894: jälkeen (1964) merkittävästi muutettu. Tästä            ympäristöön liittyvät odotukset vaikuttavat työ-
7895: syystä sen kehittäminen on parhaillaan sosiaali- ja     paikan valintaan.
7896: terveysministeriön asettaman toimikunnan selvi-             Yksityisen ja julkisen sektorin palkkauksen
7897: tettävänä.                                              yhdenmukaistaminen ei ole sosiaali- ja terveysmi-
7898:    Terveydenhuollon alueella on viime aikoina           nisteriön eikä ylipäätänsä valtion toimivallassa
7899: esiintynyt joitakin epätoivottuja piirteitä, joihin     oleva asia. Työmarkkinajärjestöt, joita sosiaali- ja
7900: kysymyksessä viitataan. Enimmältään näissä on           terveydenhuollon lohkollakin on useita, sopivat
7901: ollut kysymys monitahoisista ongelmista, jotka          palkkauksesta työ- ja virkaehtosopimuksissaan.
7902: vain pieneltä osalta koskettavat yksityisten ja             Lääkejakelun osalta voidaan todeta, ettei se ole
7903: julkisten palvelujen välistä suhdetta ja suunnitte-      ''kaiken lakisääteisen suunnittelun ulkopuolel-
7904: lujärjestelmää. Esimerkiksi työterveyshuollon ja        la''. Lääkehuoltoon kohdistuu monenlaisia oh-
7905: kuntoutuksen nopean laajenemisen vaikutuksia            jaus- ja valvontatoimenpiteitä. Uusien lääkkeiden
7906: työvoiman kysyntään olisi ollut vaikea ennakoida        myynti ja apteekkien perustaminen on luvanva-
7907: siitä riippumatta, mikä rooli yksityisillä tai julki-   raista. Lääkkeiden hinnat vahvistetaan valtioval-
7908: silla palveluilla tehtävien toteuttamisessa on.         lan toimesta. Lisäksi huomattava osa lääkkeistä
7909:    Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä lääkintö-     käytetään julkisen terveydenhuollon laitoksissa.
7910: hallituksen kanssa on käyttänyt työhön liittyvää            Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysmi-
7911: harjoittelua yhtenä keinona palvelujen turvaami-        nisteriö katsoo, ettei valtakunnallisten suunnitel-
7912: seksi. Jyrkkiin poikkeustoimiin on kuitenkin syy-       mien päätöksentekotasoa eikä yksityisten palvelu-
7913: tä ryhtyä vain silloin, kun välttämättömien pe-         jen asemaa suunnittelussa ole tällä hetkellä ylei-
7914: ruspalvelujen saanti näyttää uhatulta. Muutoin          sesti syytä muuttaa. Mahdollisten epäkohtien
7915: tulee puuttua mahdollisimman kattavasti ongel-          ilmaantuessa ja vireillä olevien selvitysten valmis-
7916: mien syihin ja arvioida uudestaan lupakäytäntöä,        tuessa sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvit-
7917: hinnoittelua ja koulutusmääriä.                         taviin toimenpiteisiin.
7918: 
7919:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
7920: 
7921:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7922:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 419                                         5
7923: 
7924: 
7925: 
7926: 
7927:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7928: 
7929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beslutsfattande som baserar sig på lagen om
7930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        planering av och starsandel för social- och hälso-
7931: den 20 november 1986 tili vederbörande medlem         vården att ökningen av det antal tjänster som
7932: av statsrådet översänt avskrift av följande av        anvisats inom social- och hälsovården för en
7933: riksdagsledamot Säilynoja m.fl. undertecknade         femårsperiod har varit större varje år. Alit som
7934: spörsmål nr 419:                                      alit har preciseringen av de tidpunkter då planer-
7935:                                                       na faststälis och förenhetligandet av planerings-
7936:           Vilka åtgärdet ämnar Regeringen vidta       tidtabelierna ökat planernas tiliförlitlighet och
7937:        för att ändra systemet för planering av        förbättrat förutsägbarheten då det gälier den
7938:        hälso- och socialvården så, att de planer      kommande utvecklingen.
7939:        som ligger tili grund för statsförslaget
7940:        godkänns i riksdagen och att förutsätt-           Det grundläggande ansvaret för ordnandet av
7941:        ningen för det samhälieliga stöd som vid       social- och hälsovården vilar på kommunerna. Ett
7942:        olika kanaler betalas för privata tjänster     exempel på att utbudet i fråga om tjänster inom
7943:        skali vara att verksamheten ingår i en         den kommunala social- och hälsovården har för-
7944:        lokal, regional och riksomfattande pian?       bättrats är att antalet tjänster har ökat från
7945:                                                       knappt 90 000 i början av 1970-talet tili i detta
7946:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nu närmare 200 000. Tiligången på service har
7947: anföra följande:                                      förbättrats väsentligt och samtidigt har de regio-
7948:                                                       nala skillnaderna utjämnats.
7949:    I samband med beredningen av lagen om
7950: planering av och starsandel för social- och hälso-        Enligt 3 § lagen om planering av och statsan-
7951: vården utreddes även den möjligheten att riks-        del för social- och hälsovården kan kommunerna
7952: dagen godkänner de riksomfattande planerna.           anskaffa tjänster även från utomstående. Då det
7953: Det konstaterades likväl att ett sådanr förfarande    gälier folkhälsoarbetet har folkhälsoförordningen
7954: är oändamålsenligt av många orsaker. För det          i vissa avseenden begränsat detta. Alit som alit
7955: första kan riksdagen i samband med att den            har kommunerna i måttlig utsträckning använt
7956: godkänner statsförslaget påverka storleken och        sig av denna möjlighet. Av de totala utgifterna
7957: fördelningen av resurserna. Om riksdagen avviker      utgörs ca 5 % av utgifter för köpta tjänster. I den
7958: från regeringens proposition skali den riksomfat-     riksomfattande planen har en kvot faststälits för
7959: tande planen ändras på motsvarande sätt. För det      mängden tjänster som köps av utomstående så,
7960: andra innehåller den riksomfattande planen så-        att ökningen av denna skali motsvara ökningen
7961: dana detaljerade anvisningar som normalt be-          av antalet tjänster. Från ingången av nästa år kan
7962: handlas på författningsnivå av lägre rang än          kommunerna köpa även tjänster som hänför sig
7963: förordning och som således inte är lämpade som        tili anestesi, röntgen och tandreglering såsom
7964: lagstiftningsuppgifter för riksdagen. För det tred-   tjänster inom folkhälsoarbetet. Skälet tili denna
7965: je har det ansetts viktigt att tidtabellen för        utvidgning är de allvarliga praktiska problem
7966: planeringshandlingarna samordnas med tidtabel-        som har uppkommit på förvaltnings- och realise-
7967: len för den övriga ekonomiska planeringen inom        ringsnivå. Dessutom möjliggör detta en mera
7968: staten och kommunerna. Den mest ändamålsen-           ekonomisk användning av resurserna än tidigare.
7969: liga lösningen är därvid att tidtabellen för de          Andra privata tjänster än de ovan nämnda
7970: riksomfattande planerna sammanfaller med tid-         köpta tjänsterna omfattas inte av planeringssyste-
7971: tabelien för avlåtandet av statsverkspropositio-      met. De privata tjänster som sjukförsäkringen
7972: nen.                                                  traditionellt ersätter liksom övriga tjänster för
7973:    Det kan inre anses att tiliväxten i fråga om       vilka offentligt stöd betalas har utvecklats på
7974: resurserna har blivit långsammare på grund av         annan författningsbasis. Då man jämför den roli
7975: detta förfarande, vilket antas i spörsmålet.          dessa privata tjänster har och deras omfattning
7976: Tvärtom visar erfarenheten då det gäller det          med de offentliga tjänsterna kan man konstatera
7977: 6                                      1986 vp. -- ~ n:o 419
7978: 
7979: att de i regel kompletterar det basutbud som de        grundläggande tjänster ser ut att bli hotad. I
7980: offentliga tjänsterna utgör.                           övriga fall skall man utreda orsakerna till pro-
7981:    Trots att dessa tjänster inte omfattas av plane-    blemen så grundligt som möjligt och omvärdera
7982: ringssystemet kan de styras och övervakas med          tillståndsförfarandet, prissättningen och utbild-
7983: avseende på omfattningen och verksamheten              ningsvolymen.
7984: med hjälp av den speciallagstiftning som gäller            Man bör således sträva efter att medborgarna
7985: dem. Dessutom styr kundernas självrisk för sin         på ett smidigt sätt kan få service för olika behov.
7986: del efterfrågan på privata tjänster till nya områ-     Tack vare att utbudet av offentliga tjänster
7987: den på ett väl övervägt sätt. Det faktum att det       målmedvetet har förbättrats har de som använder
7988: under den senaste tiden ökade utbudet inte till        dessa tjänster blivit allt mera jämlika. De privata
7989: alla delar tycks åtföljas av en ökad efterfrågan       tjänsterna har gjort utbudet av tjänster mångsi-
7990: tyder på detta.                                        digare och effektiverat utnyttjandet av de resurser
7991:    Det arbete många frivilliga organisationer ut-      som står till buds. De enstaka missförhållanden
7992: för för att utveckla nya verksamhetsformer bidrar      som förekommer håller på att försvinna, delvis
7993: på lång sikt även till utvecklandet av de offentli-    på grund av bristen på efterfrågan och delvis på
7994: ga tjänsterna. Det är inte på långt när alltid         grund av specialåtgärder. Dessutom utreds som
7995: ändamålsenligt att inordna detta arbete i plane-       bäst utvecklandet av den del av sjukförsäkrings-
7996: ringssystemet. Då dessa tjänster helt kan jämstäl-     systemet som gäller detta.
7997: las med de kommunala tjänsterna är det i                  Då det gäller utbildningen kan man konstatera
7998: allmänhet skäl att försöka göra upp ett avtal          att mellan social- och hälsovårdsministeriet och
7999: mellan organisationen och kommunen. Så har             undervisningsministeriet råder ett intimt samar-
8000: mestadels också skett.                                 bete i planeringen av utbildningsvolymerna i
8001:    Det finns även andra möjligheter att utveckla       fråga om personalen. Planeringen försvåras bl.a.
8002: de privata och offentliga tjänsterna sida vid sida     av osäkerheten då det gäller att förutsäga det
8003: än att sammanföra dem i samma planeringssys-           verkliga utbudet av utbildad arbetskraft samt av
8004: tem. Ett bevis på detta är tandvården, som             balanserandet av behovet inom de olika sektorer-
8005: genomförts med hjälp av tjänster som erbjuds           na. De obesatta tjänsterna är ett problem som
8006: såväl av hälsovårdscentralerna som av privata.         inte enbart är beroende av utbildningen. Perso-
8007: Likaså finns i försöket med egenläkare flera           nalens förväntningar på arbetet och på arbets-
8008: alternativ, och i vissa av dessa deltar även privata   och boendemiljön inverkar på valet av arbets-
8009: läkare och folkpensionsanstalten. Den del av           plats.
8010: sjukförsäkringen som gäller ersättningar för sjuk-        Förenhetligandet av lönerna på den privata
8011: vård har inte ändrats märkbart sedan lagen             och den offentliga sektorn är en angelägenhet
8012: stiftades (1964). Därför utreds utvecklandet av        som hör varken till social- och hälsovårdsministe-
8013: den som bäst av en kommission som tillsatts av         riets eller överhuvudtaget till statens befogenhe-
8014: social- och hälsovårdsministeriet.                     ter. Arbetsmarknadsorganisationerna, vilka är
8015:    På hälsovårdens område har under den senaste        många även inom social- och hälsovårdssektorn,
8016: tiden en del sådana icke önskvärda drag gjort sig      avtalar om lönerna i sina arbets- och tjänstekol-
8017: gällande som det hänvisas till i spörsmålet. Till      lektivavtal.
8018: största delen har det varit fråga om mångfasette-         Då det gäller distributionen av läkemedel kan
8019: rade problem, som endast till en liten del berör       man konstatera att den inte står utanför all
8020: förhållandet mellan privata och offentliga tjäns-      lagstadgad planering. Läkemedelsförsörjningen
8021: ter och planeringssystemet. Det hade t.ex. varit       är föremål för många olika slags styrnings- och
8022: svårt att förutse den inverkan den snabba utvidg-      övervakningsåtgärder. Försäljningen av nya läke-
8023: ningen av företagshälsovården och rehabilite-          medel och inrättandet av apotek är beroende av
8024: ringen har haft på efterfrågan på arbetskraft          tillstånd. Priserna på läkemedel fastställs genom
8025: oberoende av viiken roll de privata och offentliga     statsmaktens försorg. Dessutom används en stor
8026: tjänsterna hade haft vid genomförandet av upp-         del av läkemedlen vid anstalter inom den offent-
8027: gifterna.                                              liga hälsovården.
8028:    Social- och hälsovårdsministeriet och medici-          Med stöd av det som anförts ovan anser social-
8029: nalstyrelsen har använt praktik i samband med          och hälsovårdsministeriet att det inte för närva-
8030: arbetet som ett medel för att trygga servicen.         rande är skäl att allmänt ändra nivån på besluts-
8031: Drastiska undantagsåtgärder är det likväl skäl att     fattandet då det gäller de riksomfattande planer-
8032: vidta endast då tillgången på oundgängliga             na eller de privata tjänsternas ställning vid plane-
8033:                                     1986 vp. -     KK n:o 419                                     7
8034: 
8035: ringen. Då eventuella missförhållanden visar sig   ställts, vidtar social- och hälsovårdsministeriet
8036: och då de utredningar som pågår har färdig-        nödvändiga åtgärder.
8037: 
8038:     Helsingfors den 19 december 1986
8039: 
8040:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8041:                                                1986 vp.
8042: 
8043: Kirjallinen kysymys n:o 420
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048:                                    Roos ym.: Eläkkeellä olevien matkustusetujen lisäämisestä Valtion-
8049:                                      rautateillä
8050: 
8051: 
8052:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8053: 
8054:    Eläkeläisillä on nykyisten säädösten mukaan        eikä vetokalusto välttämättä aseta rajoituksia lisä-
8055: mahdollisuus saada ns. 65-kortti ja i-kortti, jotka   vaunuille.
8056: oikeuttavat tietyin edellytyksin 50 prosentin alen-      Kysymys on myös eläkeläisväestön yhdenmu-
8057: nukseen rautateillä.                                  kaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta yhteiskun-
8058:    Kortin saa lunastaa pienellä maksulla todista-     nallisten palveluiden tarjonnassa. On vaikea löy-
8059: maila ikänsä. Lipun hinta lasketaan vähintään 76      tää kansalaisten oikeudentuntoa tyydyttävää pe-
8060: kilometrin matkalta menosuuntaan. Kortti ei           rustelua sille, että esimerkiksi työkyvyttömyys-
8061: kuitenkaan oikeuta matkustamaan ilman lisä-           eläkkeensaajat, varhennetulla vanhuuseläkkeellä
8062: maksua perjantain klo 12 ja lauantain klo 12          ja yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevat eivät saisi
8063: välisenä aikana, eikä myöskään sunnuntain klo         samoja matkustamiseen liittyviä etuja kuin kan-
8064: 12 ja maanantain klo 6 välisenä aikana. Lisäksi       saneläkeläiset.
8065: rajoitus koskee eräitä juhlapyhiä.
8066:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8067:    On ymmärrettävää, että edellä mainitut sää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8068: dökset on luotu aikana, jolloin kansaneläkkeen-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8069: saajat julkisen sektorin eläkeläisten lisäksi muo-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8070: dostivat valtaosan maamme eläkeläisväestöstä.
8071:    Tilanne on nyt kuitenkin olennaisesti muuttu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8072: nut. Eläkkeelle siirrytään yhä useammin työelä-               ryhtyä eläkeläisiä koskevien nykyisten
8073: kejärjestelmien ja erilaisten joustavien eläkeikä-            matkustaruispäivien rajoitusten poistami-
8074: järjestelyiden kautta. Heidän kaikkien elämänti-              seksi, ja
8075: lanteensa on kuitenkin sama - he ovat eläkeläi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8076: siä.                                                          ryhtyä kaikkien eläkeläisryhmien saatta-
8077:    Myös rautateillä on tapahtunut kehitystä. Tänä             miseksi samaan asemaan VR:n eläkeläis-
8078: päivänä rautatiemme ovat pitkälle sähköistettyjä              alennusten suhteen?
8079: 
8080:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
8081: 
8082:           Timo Roos                  Mikko Rönnholm              Anna-Liisa Piipari
8083:           Aimo Ajo                   Matti Kuusio                Mikko Elo
8084:           Tuula Paavilainen          Marja-Liisa Tykkyläinen     Aarno von Bell
8085:                      Pirkko Valtonen                     Jukka Mikkola
8086: 
8087: 
8088: 
8089: 
8090: 261308F
8091: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 420
8092: 
8093: 
8094: 
8095: 
8096:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8097: 
8098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         erillinen korvausmomentti (31.57.50). Tänä
8099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuonna momentilla on kaikkiaan määrärahaa
8100: olette 20 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            44 600 000 markkaa, mikä kokonaisuudessaan
8101: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           käytetään jo myönnettyihin alennuksiin. Viikon-
8102: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      loppuliikenteen matkustusrajoitusten poistami-
8103: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      sen tällä hetkellä eläkeläisalennukseen oikeute-
8104: ta kysymyksestä n:o 420:                               tuilta ryhmiltä on arvioitu nostavan Valtionrauta-
8105:                                                        teille maksettavaa korvausta noin 18 miljoonalla
8106:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        markalla vuodessa vuoden 1987 tariffitasossa las-
8107:         ryhtyä eläkeläisiä koskevien nykyisten         kien.
8108:         matkustamispäivien rajoitusten poistami-          Valtionrautateillä ei ole taloudellisia perusteita
8109:         seksi, ja                                      myöntää erikoisalennuksia viikonloppuihin mm.
8110:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        siksi, että alennuspolitiikan eräänä merkittävänä
8111:         ryhtyä kaikkien eläkeläisryhmien saatta-       tavoitteena on saada ihmiset käyttämään junia
8112:         miseksi samaan asemaan VR:n eläkeläis-         ruuhka-aikojen ulkopuolella sen sijaan, että alen-
8113:         alennusten suhteen?                            nuksin lisättäisiin vaunuston riittävyyteen liitty-
8114:                                                        viä ongelmia ruuhka-aikoina.
8115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Valtionrautateiden myöntämän eläkeläisalen-
8116: seuraavaa:                                             nuksen antaminen kaikille eläkeläisille edellyttää
8117:    Valtionrautateillä on voimassa kahdenlaisia         ns. i-konin osto-oikeuden laajentamista koske-
8118: alennuksia. Kaikille 65 vuotta täyttäneille henki-     maan kaikkia alle 65-vuotiaita eläkeläisiä. Kan-
8119: löille Valtionrautatiet myöntää liiketaloudellisilla   saneläkelaitokselta saatujen tietojen mukaan
8120: perusteilla 50 % :n alennuksen, joka on jatkuvas-      marraskuussa 1986 oli noin 145 000 alle 65-vuo-
8121: ti voimassa eräin viikonloppurajoituksin. Rajoi-       tiasta eläkeläistä, joilla ei ollut oikeutta i-kort-
8122: tusajat on kohdistettu rautateiden kaukoliiken-        tiin. Eläkeläisalennuksen laajentaminen koske-
8123: teen ruuhka-aikoihin ja siten on voitu tasoittaa       maan myös tätä ryhmää arvioidaan kuluvan vuo-
8124: matkustusta viikon kaikille päiville.                  den matkustajaliikennetietoja hyväksikäyttäen
8125:    Valtioneuvoston päätöksellä on sitten lisäksi       Valtionrautateille maksettavan korvauksen nouse-
8126: myönnetty samoin viikonloppurajoituksin 50 % :n        van noin 8 milj. markalla vuodessa vuoden 1987
8127: alennus opiskelijoille, koululaisille, eräille työ-    tariffitasossa laskien. Mikäli myös viikonlopun
8128: kyvyttömyyseläkkeellä oleville ryhmille sekä rin-      matkustusrajoitukset poistetaan, nousee korvaus
8129: tamasotilaseläkkeen saajille ja rintamalisään oi-      vielä 3 miljoonalla markalla.
8130: keutetuille sekä sotainvalideille. Näistä alennuk-        Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviota
8131: sista on valtionrautateiden talouden hoidosta          laadittaessa ei tällaisiin määrärahan korotuksiin
8132: annetun lain (3 § 3 mom.) perusteella maksetta-        ole varauduttu. Eduskunnalla on luonnollisesti
8133: va erikseen korvausta Valtionrautateille ja tähän      mahdollisuus ottaa kyseinen määräraha valtion
8134: tarkoitukseen on valtion tulo- ja menoarviossa         tulo- ja menoarvioon.
8135: 
8136:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1986
8137: 
8138:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
8139:                                         1986 vp. -- RJ( n:o 420                                            3
8140: 
8141: 
8142: 
8143: 
8144:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8145: 
8146:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            momentet ett anslag om sammanlagt 44 600 000
8147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          mk, vilket i sin helhet används till redan bevilja-
8148: den 20 november 1986 tili vederbörande medlem           de rabatter. Det har beräknats att om resebe-
8149: av statsrådet översänt avskrift av följande av          gränsningarna gällande veckoslutstrafiken slopas i
8150: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade               dag för de grupper som är berättigade tili
8151: spörsmål nr 420:                                        pensionärsrabatt, så ökar detta den ersättning
8152:                                                         som skall betalas till Statsjärnvägarna med ca
8153:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        18 milj. mk per år, uträknat enligt 1987 års
8154:         för att slopa gällande begränsningar i          tariffnivå.
8155:         fråga om pensionärernas resedagar och
8156:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Statsjärnvägarna saknar ekonomiska grunder
8157:         för att alla pensionärsgrupper skall kom-       att bevilja specialrabatter för veckoslut bl.a. där-
8158:         ma i samma ställning med tanke på SJ:s          för att ett viktigt mål för rabattpolitiken är att få
8159:         pensionärsrabatter?                             resenärerna att använda tåg under andra tider är
8160:                                                         rusningstider, däremot inte att öka problemen
8161:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med att få vagnsmaterielen att räcka tili under
8162: anföra följande:                                        rusningstiderna.
8163:    Vid Statsjärnvägarna gäller två slag av rabatter.        Om Statsjärnvägarnas pensionärsrabatt beviljas
8164: Statsjärnvägarna beviljar på affärsekonomiska           alla pensionärer, förutsätter detta att köprätten
8165: grunder alla 65 år fyllda personer en fortlöpande       tili s.k. i-kort utvidgas så att den gäller alla
8166: rabatt om 50 % med vissa veckoslutsbegräns-             pensionärer under 65 år. Enligt uppgifter från
8167: ningar. Begränsningarna gäller rusningstopparna         Folkpensionsanstalten fanns det i november 1986
8168: inom fjärrtrafiken. På detta sätt har det varit         ca 145 000 pensionärer under 65 år som inte var
8169: möjligt att sprida ut resandet på alla veckans          berättigade till i-kort. En utvidgning av pensio-
8170: dagar.                                                  närsrabatten tili att omfatta även denna grupp
8171:    Genom ett statsrådsbeslut har en rabatt om           beräknas med hjälp av uppgifterna om passage-
8172: 50 %, med samma veckoslutsbegränsningar,                rartrafiken under innevarande år höja den ersätt-
8173: dessutom beviljats studerande, skolelever, vissa        ning som skall betalas till Statsjärnvägarna med
8174: grupper med invalidpension samt mottagare av            ca 8 milj.mk per år, enligt 1987 års tariffnivå.
8175: frontmannapension, personer berättigade tili            Om även resebegränsningarna under veckosluten
8176: fronttillägg och krigsinvalider. För dessa rabatter     slopas stiger ersättningen ytterligare med
8177: skall enligt lagen om de allmänna grunderna för         3 milj. mk.
8178: statsjärnvägarnas hushållning (3 § 3 mom.) sär-             När statsförslaget för år 1987 gjordes upp
8179: skild ersättning betalas tili Statsjärnvägarna och      beaktades inte dylika höjningar av anslaget. Riks-
8180: för detta ändamål finns i statsförslaget ett särskilt   dagen har naturligtvis möjlighet att ta in ifråga-
8181: ersättningsmoment ( 31. 57. 50). I år finns under       varande anslag i statsförslaget.
8182: 
8183:      Helsingfors den 17 december 1986
8184: 
8185:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
8186:                                                 1986 vp.
8187: 
8188: Skriftligt spörsmål nr 421
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 
8193:                                    Norrback m.fl.: Om ökad information om riskerna för idrottsskador
8194: 
8195: 
8196:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8197: 
8198:    Den växande fritiden används i allt högre grad         Förutom de rena behandlingskonstnaderna för
8199: för motion i syfte att förbättra konditionen. Så       idromskadorna tillkommer, förutom det mänsk-
8200: långt är allt gott och väl. Emellertid har idrotts-    liga lidandet, kostnader för bortavaro från arbets-
8201: skadorna blivit ett allt större problem i vårt         plats, d.v.s. ett produktionsbortfall.
8202: samhälle.
8203:    I Norge har man gjort en grundlig utredning            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8204: om idrottsskadorna och där har man konstaterat,        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8205: att de direkta vårdkostnaderna motsvarar en            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
8206: summa om ca. 120 milj. mk per år. De genom-            följande spörsmål:
8207: snittliga vårdkostnaderna per patient är ca 250-
8208: 270 mk.                                                          Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
8209:    Det är knappast orealistiskt att anta, att bilden          för att öka informationen om risker för
8210: i vårt land när det gäller idrottsskador ganska               idrottsskador och om hur de riskerna kan
8211: långt motsvarar förhållandena i Norge.                        göras mindre?
8212: 
8213:      Helsingfors den 20 november 1986
8214: 
8215:                        Ole Norrback                             Håkan Malm
8216: 
8217: 
8218: 
8219: 
8220:   261326A
8221: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 421
8222: 
8223: Kirjallinen kysymys n:o 421                                                                Suomennos
8224: 
8225: 
8226: 
8227: 
8228:                                   Norrback ym.: Urheiluvammojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä kos-
8229:                                     kevan tiedotuksen lisäämisestä
8230: 
8231: 
8232:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8233: 
8234:   Lisääntyvää vapaa-aikaa käytetään yhä enem-          Paitsi urheiluvammoista aiheutuvat puhtaat
8235: män kunnon kohentamiseen tarkoitettuun lii-          käsittelykustannukset tulevat inhimillisten kärsi-
8236: kuntaan. Tähän asti on kaikki hyvin. Kuitenkin       mysten lisäksi kustannukset töistä poissolon joh-
8237: urheiluvammat ovat muodostuneet yhä suurem-          dosta eli tuotannolliset menetykset.
8238: maksi ongelmaksi yhteiskunnassamme.
8239:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8240:   Norjassa on tehty perusteellinen selvitys urhei-   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
8241: luvammoista ja siellä on todettu, että suoranaiset   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8242: hoitokustannukset vastaavat noin 120 miljoonan       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8243: markan summaa vuodessa. Keskimääräiset hoito-
8244: kustannukset potilasta kohti ovat noin 250 270                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8245: markkaa.                                                    ryhtyä tiedottamisen lisäämiseksi urheilu-
8246:   On tuskin epärealistista olettaa, että urheilu-           vammojen syntyyn vaikuttavista tekijöistä
8247: vammoja koskeva tilanne meidän maassamme                    sekä siitä, kuinka vammautumisriskejä
8248: vastaa melko pitkälti Norjan tilannetta.                    voitaisiin vähentää?
8249: 
8250:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
8251: 
8252:                      Ole Norrback                             Håkan Malm
8253:                                       1986 vp. -     KK n:o 421                                        3
8254: 
8255: 
8256: 
8257: 
8258:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8259: 
8260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Niitä sattuu maassamme vuosittain noin 7 5 000.
8261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Urheilutapaturmat ovat määrällisesti moninker-
8262: olette 20 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          taistuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Urheilu-
8263: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tapaturmat ovat keskimäärin lieviä mutta aiheut-
8264: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tavat kuitenkin 300 000 työkyvyttömyyspäivää
8265: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    vuodessa.
8266: kysymyksestä n:o 421:
8267:                                                         Kansanterveystyön valtakunnallisessa suunni-
8268:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       telmassa vuosiksi 1987-1991 terveyden edistä-
8269:        ryhtyä tiedottamisen lisäämiseksi urheilu-    misen keskeisiä sisältöalueita on mm. tapatur-
8270:        vammojen syntyyn vaikuttavista tekijöistä     mien ehkäisy sekä terveellisten liikuntatottumus-
8271:        sekä siitä, kuinka vammautumisriskejä         ten edistäminen. Lääkintöhallituksen tapaturma-
8272:        voitaisiin vähentää?                          asiantuntijaryhmä on suositellut vuoden 1987
8273:                                                      teemaksi vanhusten tapaturmien ehkäisyn vapaa-
8274:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ajan tapaturmien urheilutapaturmat mukaan lu-
8275: ti seuraavaa:                                        kien.
8276:    Valtioneuvosto asetti toukokuussa 1985 koti- ja      Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysmi-
8277: vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelu-      nisteriö toteaa, että urheilutapaturmien kartoitus
8278: kunnan. Sitä ennen vuonna 1982 Kuopion yli-          Suomessa on toteutettu ja niiden esiintymisen
8279: opistossa käynnistettiin koti- ja muiden vapaa-      ennuste on laadittu. Koska urheilutapaturmat
8280: ajan tapaturmien kansanterveydellistä merkitystä     ovat yleistymässä, on terveydenhuollon valtakun-
8281: selvittävä projekti KOKAME. Ensimmäinen laa-         nallisissa suunnitelmissa tapaturmien ehkäisy
8282: jempi selvitys koti- ja vapaa-ajan tapaturmista on   otettu erääksi painopistealueeksi viisivuotiskau-
8283: julkaistu lääkintöhallituksen julkaisuja -sarjassa   della 1987-1991. Vuotta 1987 on myös esitetty
8284: tänä vuonna (111986). Selvityksen mukaan ur-         tapaturmien ehkäisyn teemavuodeksi ja näin
8285: heilutapaturmat ovat neljänneksi merkittävin ta-     myös urheilutapaturmien ehkäisyyn liittyvää tie-
8286: paturmatyyppi koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.      dotusta tehostetaan voimakkaasti.
8287: 
8288:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
8289: 
8290:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
8291: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 421
8292: 
8293: 
8294: 
8295: 
8296:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8297: 
8298:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           årligen ca 75 000 idrottsolyckor. Idrottsolyckor-
8299: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nas antal har mångdubblats under de senaste 30
8300: den 20 november 1986 tili vederbörande medlem          åren. Idrottsolyckorna är i genomsnitt lindriga
8301: av statsrådet översänt avskrift av följande av         men föranleder dock 300 000 dagar i året under
8302: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade               vilka de skadade är arbetsoförmögna.
8303: spörsmål nr 421:                                          1 den riksomfattande planen för folkhälsoarbe-
8304:                                                        tet under åren 1987--1991 är bl.a. förebyggan-
8305:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       det av olycksfall samt främjandet av sunda mo-
8306:         för att öka informationen om risker för        tionsvanor viktiga områden för främjandet av
8307:         idrottsskador och om hur de riskerna kan       hälsa. Sakkunniggruppen för olycksfall vid medi-
8308:         göras mindre?                                  cinalstyrelsen har rekommenderat att förebyggan-
8309:                                                        det av åldringars olycksfall inklusive idrotts-
8310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        olycksfallen under fritiden väljs tili tema för år
8311: anföra följande:
8312:                                                        1987.
8313:    Statsrådet tillsatte i maj 1985 en delegation för      På basis av det ovanstående konstaterar social-
8314: förebyggande av hem- och fritidsolycksfall. Före       och hälsovårdsministeriet att idrottsolycksfallen
8315: det hade man vid Kuopion yliopisto år 1982             har kartlagts i Finland och att man har gjort upp
8316: inlett ett projekt KOKAME inom vilket man              en prognos för dem. Eftersom idrottsolycksfallen
8317: utredde hem- och andra fritidsolycksfalls in-          blir allt vanligare upptar de riksomfattande pla-
8318: verkan på folkhälsan. Den första mera omfattan-        nerna för hälsovården under femårsperioden
8319: de utredningen om hem- och fritidsolycksfall har       1987--1991 förebyggandet av olycksfall som en
8320: publicerats i medicinalstyrelsens publikationsserie    viktigt punkt. Man har även föreslagit att år 1987
8321: i år (1 11986). Enligt denna utredning är idrotts-     skall bli ett temaår för förebyggandet av olycks-
8322: olycksfallen den fjärde viktigaste typen av olycks-    fall och således effektiveras även informationen
8323: fall i hemmet och på fritiden. I vårt land sker        om förebyggande av idrottsolycksfall kraftigt.
8324: 
8325:      Helsingfors den 23 december 1986
8326: 
8327:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8328:                                                1986 vp.
8329: 
8330: Skriftligt spörsmål nr 422
8331: 
8332: 
8333: 
8334: 
8335:                                   Jansson: Om försäljning av inhemskt spannmål till nedsatt pris till
8336:                                      fiskodlare till den del fisken exporteras
8337: 
8338: 
8339:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8340: 
8341:    Pälsdjursnäringen i vårt land brottas med pro-    retagare, inte ens till den del produktioneo
8342: blem vilket bl.a. framgår av behovet av stödåt-      exporteras.
8343: gärder enligt beskrivningen i förslaget till            Produktion av inhemskt fiskfoder är eftersträ-
8344: tilläggsbudget, som f.n. behandlas i riksdagen.      vansvärd från synpunkten av bl.a. sysselsättning,
8345: Protein för pälsdjur, som uppföds i farm, är         kostnaderna för expon av spannmålsöverskott,
8346: befriad från accis. Nu föreslås också, att protein   fisket och fiskodlingen. Också principen om
8347: för odlad fisk skall befrias från accis. Även om     likabehandling kan åberopas, lika som principen
8348: motiven för befrielse är olika, är åtgärderna        att gynna inhemska varor.
8349: riktiga.                                                Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
8350:                                                      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8351:                                                      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
8352:    På grund av att huvuddelen av pälsdjursnä-        följande spörsmål:
8353: ringens produktion exporteras, gäller också ett
8354: system enligt vilket pälsdjursnäringens företagare             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8355: kan köpa inhemskt spannmål till världsmark-                 för att fiskodlingsföretagare skall kunna
8356: nadspris från Statens spannmålsförråd. Detta är             köpa inhemskt spannmål för fiskfoder till
8357: möjligt med användning av medel, som i stats-               sänkt pris på samma sätt som pälsdjurs-
8358: förslaget reserverats för exportstöd av spannmål.           näringsföretagare till den del den odlade
8359: Denna möjlighet föreligger inte för fiskodlingsfö-          fisken exporteras?
8360: 
8361:      Helsingfors den 20 november 1986
8362: 
8363:                                            Gunnar Jansson
8364: 
8365: 
8366: 
8367: 
8368: 261297T
8369: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 422
8370: 
8371: Kirjallinen kysymys n:o 422                                                                  Suomennos
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 
8376:                                   Jansson: Kotimaisen viljan myymisestä alennettuun hintaan kalan-
8377:                                      kasvattajille vientiin menevän tuotannon osalta
8378: 
8379: 
8380:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8381: 
8382:    Maamme turkistalous painiskelee ongelmien             Kalojen rehun tuottaminen kotimaassa on ta-
8383: kanssa; tämä näkyy mm. tällä hetkellä eduskun-        voittelemisen arvoista mm. työllisyyssyistä, viljan
8384: nan käsiteltävänä olevasta lisäbudjettiesityksestä,   ylituotannon vientikustannusten johdosta sekä
8385: jonka perustelujen mukaan tarvitaan tukitoimen-       kalastuksen ja kalankasvatuksen kannalta. Voi-
8386: piteitä. Tarhoissa kasvatettavien turkiseläinten      daan vedota myös yhdenvertaisen kohtelun peri-
8387: käyttämä valkuaisaine on vapautettu valmisteve-       aatteeseen, samoin kuin kotimaisten tavaroiden
8388: rosta. Nyt ehdotetaan myös, että kalan kasvatuk-      suosimisen periaatteeseen.
8389: sessa käytettävä valkuaisaine vapautettaisiin val-
8390: misteverosta. Vaikka vapautuksen perusteet ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8391: erilaiset, toimenpiteet ovat oikeita.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8392:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8393:     Sillä perusteella, että pääosa turkistalouden
8394:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8395: tuotannosta menee vientiin, on voimassa myös
8396: järjestelmä, jonka mukaan turkistalouden har-
8397: joittajat voivat ostaa kotimaista viljaa maailman-              Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
8398: markkinahimaan valtion viljavarastosta. Tämä on               ryhtyä, jotta kalankasvatuksen harjoittajat
8399: mahdollista käyttämällä viljan vientitukeen val-              voisivat ostaa kotimaista viljaa kalanre-
8400: tion tulo- ja menoarviossa varattuja varoja. Tätä             huksi alennettuun himaan samalla tavoin
8401: mahdollisuutta ei ole kalankasvatuksen harjoitta-             kuin turkistalouden harjoittajat siltä osin
8402: jilla, ei edes vientiin menevän tuotannon osalta.             kuin kasvatetut kalat menevät vientiin?
8403: 
8404:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
8405: 
8406:                                             Gunnar Jansson
8407:                                        1986 vp. -     KK n:o 422                                        3
8408: 
8409: 
8410: 
8411: 
8412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8413: 
8414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        esityksessä vientitukivarojen käyttö kotimaisen
8415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viljan hinnan alentamiseen on ehdotettu mah-
8416: olette 20 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           dolliseksi paitsi vientialkoholin valmistukseen
8417: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sekä turkiseläinten rehuksi, myös vientiin tarkoi-
8418: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tettujen rehuentsyymiseosten valmistukseen.
8419: taja Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Edellytyksenä tällöinkin on, että viljan käyttö
8420: myksestä n:o 422:                                     näihin tarkoituksiin on valtiontaloudellisesti vä-
8421:                                                       hintään yhtä edullista kuin vienti.
8422:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8423:        ryhtyä, jotta kalankasvatuksen harjoittajat       Sen sijaan ulkomaista viljaa on valtion viljava-
8424:        voisivat ostaa kotimaista viljaa kalanre-      rasto voinut valtioneuvoston päätöksellä myydä
8425:        huksi alennettuun hintaan samalla tavoin       mm. vientiin menevän kalanrehun valmistuk-
8426:        kuin turkistalouden harjoittajat siltä osin    seen.
8427:        kuin kasvatetut kalat menevät vientiin?           Maataloushallinnon piirissä on kuitenkin har-
8428:                                                       kittu, miten viljatuotteiden viennin tukemista
8429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         olisi kehitettävä. Asiaa selvittämään maatalouden
8430: seuraavaa:                                            markkinointineuvosto asetti 11.9. 1986 jaoston,
8431:    Kotimaisen viljan käyttö alennettuun hintaan       jonka tehtävänä on selvittää eri vaihtoehdot ja
8432: vientiin menevän kalanrehun valmistukseen tai         valmistaa asiasta muistio vuoden 1987 maalis-
8433: vientiin kasvatettujen kalojen rehuksi ei valtion     kuun loppuun mennessä. Pyrkimyksenä on löy-
8434: tulo- ja menoarvion perusteluiden mukaan ole          tää viljan viennille sellaisia vaihtoehtoja, jotka
8435: ollut näihin asti mahdollista. Vuoden 1986 tulo-      eivät valtiontalouden kannalta olisi epäedulli-
8436: ja menoarvion vientitukimomentin 30.32.40 pe-         sempia kuin viljan vienti. Kalankasvatuksen osal-
8437: rusteluissa vientitukivaroja on voitu käyttää koti-   ta olisi myös selvitettävä, miten voidaan valvoa,
8438: maisen viljan hinnan alentamiseen, kun viljaa on      että alennettuun hintaan myyty vilja käytetään
8439: käytetty vientialkoholin valmistukseen tai turkis-    yksinomaan vientiin menevien kalojen kasvatuk-
8440: eläinten rehuksi edellyttäen, että viljan käyttö      seen. Jaoston työn vielä jatkuessa ei tässä vaihees-
8441: näihin tarkoituksiin on vähintään yhtä edullista      sa ole mahdollisuutta ottaa kysymyksen tarkoitta-
8442: kuin sen vienti. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvio-      maan asiaan lopullista kantaa.
8443: 
8444:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
8445: 
8446:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8447: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 422
8448: 
8449: 
8450: 
8451: 
8452:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8453: 
8454:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         använda exportstödsmedel för att sänka priset
8455: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       inte bara på inhemsk spannmål, som används för
8456: den 20 november 1986 tili vederbörande medlem        framställning av exportalkohol, och som foder åt
8457: av statsrådet översänt avskrift av följande av       pälsdjur, uran också på inhemsk spannmål, som
8458: riksdagsman Jansson undertecknade spörsmål nr        används för framställning av foderenzymbland-
8459: 422:                                                 ningar för expon. En förutsättning är även härvid
8460:                                                      att användningen av spannmål för dessa ändamål
8461:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      statsekonomiskt sett är minst lika lönsam som
8462:        för att fiskodlingsföretagare skall kunna     export.
8463:        köpa inhemskt spannmål för fiskfoder tili        Däremot har statens spannmålsförråd enligt
8464:        sänkt pris på samma sätt som pälsdjurs-       statsrådets beslut kunnat sälja utländsk spannmål
8465:        näringsföretagare tili den del den odlade     bl.a. för framställning av fiskfoder, som expone-
8466:        fisken exporteras?                            ras.
8467:                                                         Inom lantbruksförvaltningen har dock över-
8468:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vägts hur stödet för exponeo av spannmålspro-
8469: anföra följande:                                     dukter borde utvecklas. För att klarlägga saken
8470:    Enligt motiveringen för statsförslaget har in-    tillsatte marknadsföringsrådet för lantbruket
8471: hemsk spannmål inte hittills tili nedsatt pris       11.9.1986 ett utskott, vars uppgift är att utreda
8472: kunnat användas för framställning av fiskfoder,      olika alternativ och uppgöra en promemoria i
8473: som exporteras, eller som foder åt fisk, som odlas   ärendet före utgången av mars år 1987. Avsikten
8474: för export. Enligt motiveringen för exportstöds-     är att finna sådana alternativ tili spannmålsexport
8475: momentet 30. 32 .40 i statsförslaget för år 1986     som med tanke på statshushållningen inte är
8476: har medel för exportstödet kunnat användas för       mindre lönsamma än expon av spannmålen. När
8477: att sänka priset på inhemsk spannmål, då spann-      det gäller fiskodling borde också utredas hur det
8478: målen har använts för framställning av exportal-     vore möjligt att övervaka att den spannmål som
8479: kohol eller som foder åt pälsdjur, under             sålts tili nedsatt pris används enban för odling av
8480: förutsättning att det är minst lika lönsamt att      fisk, som skall exporteras. Då utskottets arbete
8481: använda spannmål för dessa ändamål som att           ännu fortsätter är det i detta skede inte möjligt
8482: exportera spannmålen. I statsverkspropositionen      att slutgiltigt ta ställning tili det ärende som
8483: för år 1987 föreslås att det skall bli möjligt att   avses i spörsmålet.
8484: 
8485:     Helsingfors den 16 december 1986
8486: 
8487:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8488:                                                 1986 vp.
8489: 
8490: Kirjallinen kysymys n:o 423
8491: 
8492: 
8493: 
8494: 
8495:                                    Almgren: Ääntenlaskennan oikeellisuuden varmistamisesta
8496: 
8497: 
8498:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8499: 
8500:    Vuonna 1983 pidettyjen eduskuntavaalien jäl-       jäsenten työskentelyyn ja niihin välineisiin, JOlta
8501: keen tehtiin Etelä-Hämeen vaalipiiristä valitus       jäsenet käyttävät äänten laskennan yhteydessä.
8502: ääntenlaskennan oikeellisuudesta. Valituksessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8503: moitittiin mm. sitä, että äänten hylkäämistä oli      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8504: tapahtunut virheellisellä tavalla.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8505:    Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja totesi,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8506: että eräitä virheitä oli tapahtunut. Viranomaiset               Voidaanko vaalilautakumien ja läänin
8507: ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta vältyttäisiin          keskuslautakunnan jäsenille, varajäsenille
8508: vastaaviita virheiltä.                                       ja ääntenlaskijoina toimiville antaa käyt-
8509:    Koska vaalin oikea tulos on ratkaisevan tärkeä            töön sellaiset merkitsemisvälineet (ky-
8510: ja kaikkien virheiden poissulkeminen ehdotto-                nät), jotka ovat täysin erilaisia kuin
8511: man välttämätöntä, on pyrittävä sellaiseen me-               yleensä käytössä olevat ja jotka kootaan
8512: nettelyyn, että myös inhimillisestä heikkoudesta             pois heti äänten laskennan jälkeen, jotta
8513: johtuvat menettelytavat eliminoidaan. Tässä yh-              niitä ei voida käyttää missään muualla ja
8514: teydessä on huomiota kiinnitettävä mm. vaalilau-             joiden jälki voidaan tunnistaa kaikista
8515: takuntien ja erityisesti läänin keskuslautakunnan            muista merkinnöistä?
8516: 
8517:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
8518: 
8519:                                              Esko Almgren
8520: 
8521: 
8522: 
8523: 
8524: 270035R
8525: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 423
8526: 
8527: 
8528: 
8529: 
8530:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8531: 
8532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laskijoita, toimistohenkilökuntaa ja vahtimesta-
8533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         reita. Vaalilautakunnassa avustavana laskenta-
8534: olette 21 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           henkilökuntana ovat käytännössä vaalilautakun-
8535: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-    nan varajäsenet ja vaaliavustajat. Jotta vaaleihin
8536: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       liittyvät tehtävät tulevat asianmukaisesti suorite-
8537: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      tuiksi, on näissä ja muissa vaaleihin liittyvissä
8538: symyksestä n:o 423:                                   tehtävissä kymmeniä tuhansia henkilöitä. Näin
8539:                                                       ollen, mikäli kysymyksessä tarkoitetut merkitse-
8540:           Voidaanko vaalilautakuntien ja läänien      ruisvälineet jaettaisiin vaalilautakuntien ja vaali-
8541:        keskuslautakunnan jäsenille, varajäsenille     piirien keskuslautakuntien jäsenille ja ääntenlas-
8542:        ja ääntenlaskijoina toimiville antaa käyt-     kijoina toimiville, olisi samalla pidettävä huoli
8543:        töön sellaiset merkitseruisvälineet (ky-       siitä, ettei näillä eikä muillakaan henkilöillä,
8544:        nät), jotka ovat täysin erilaisia kuin         jotka osallistuvat vaalien toimeenpanoon, olisi
8545:        yleensä käytössä olevat ja jotka kootaan       sellaisia kyniä, jotka on asetettu äänestäjän käy-
8546:        pois heti äänten laskennan jälkeen, jotta      tettäväksi tai joita äänestäjä saattaa käyttää. Tä-
8547:        niitä ei voida käyttää missään muualla ja      mä ei ole mahdollista eikä tarpeen, sillä äänestys-
8548:        joiden jälki voidaan tunnistaa kaikista        lippujen laskenta ja sen valvonta on järjestettävä
8549:        muista merkinnöistä?                           siten, että kenelläkään ei ole mahdollisuuksia
8550:                                                       väärinkä ytöksiin.
8551:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Vaalipiirin keskuslautakunnan ja vaalilauta-
8552: ti seuraavaa:                                         kunnan jäsenet ja muut henkilöt vaaliviranomai-
8553:   Varsinaisessa vaalitoimituksessa annettujen ää-     sina toimiessaan ovat virkavastuun alaisia. Hei-
8554: nestyslippujen laskeminen ja alustava tarkastami-     dän edellytetään valmistautuvan tehtäviinsä huo-
8555: nen on kutakin äänestysaluetta varten asetetun        lellisesti ja suorittavan ne tunnollisesti. Vaalitu-
8556: vaalilautakunnan tehtävä. Äänestysliput tarkaste-     loksen oikeellisuuden varmistamiseksi vaaliviran-
8557: taan ja lasketaan lopuksi vaalipiirin keskuslauta-    omaisille annetuissa ohjeissa onkin korostettu
8558: kunnassa, jossa myös vaalien tulos vahvistetaan.      huolellisuutta ja annettujen ohjeiden täsmällistä
8559:   Edellä tarkoitettuja ja muita vaaleihin liittyviä   noudattamista. Tähän kuuluu myös, että niin
8560: tehtäviä varten vaalipiirin keskuslautakunnalla on    lautakuntien jäseniksi kuin muihinkin tehtäviin
8561: oikeus ottaa avukseen tarvittava henkilökunta.        määrätään pystyviä ja vastuuntuntoisia henkilöi-
8562: Tähän kuuluu muun muassa eri tehtävissä olevia        tä.
8563: 
8564:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
8565: 
8566:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
8567:                                       1986 vp. -      KK n:o 423                                         3
8568: 
8569: 
8570: 
8571: 
8572:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8573: 
8574:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med olika uppgifter. I praktiken är det supplean-
8575: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         terna i valnämnderna och valbiträdena som
8576: av den 21 november 1986 tili vederbörande             verkar som biträdande personai i valnämnderna.
8577: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     För att alla uppgifter i samband med valet skall
8578: de, av riksdagsledamot Esko Almgren underteck-        utföras på ett ändamålsenligt sätt, deltar tiotu-
8579: nade skriftliga spörsmål nr 423:                      sentals personer i dessa uppgifter. Om under
8580:                                                       dessa förhållanden sådana anteckningstillbehör
8581:           Kan medlemmarna, suppleanterna och          som avses i spörsmålet skulle delas ut åt medlem-
8582:        rösträknarna i valnämnderna och länens         marna, suppleanterna och rösträknarna i val-
8583:        centralnämnder få tili sitt förfogande så-     nämnderna och valkretscentralnämnderna, vore
8584:        dana anteckningstillbehör (pennor) som         man samtidigt tvungen att se tili att inte dessa
8585:        är helt annorlunda än de som i allmänhet       eller någon annan som deltar i verkställandet av
8586:        används och som läggs undan genast             valet har sådana pennor som har ställts tili de
8587:        efter röstningen, så att de ime kan an-        röstandes förfogande eller som de röstande kan
8588:        vändas någon annanstans, och som är            tänkas använda. Detta är varken möjligt eller
8589:        sådana att en anteckning som gjorts med        nödvändigt, emedan räkningen av röstsedlarna
8590:        dem kan identifieras bland övriga ameck-       och övervakningen därav skall organiseras så att
8591:        ningar?                                        ingen har möjlighet tili missbruk.
8592:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             Medlemmarna i valkretscemralnämnden och
8593: följande:                                             valnämnden och andra står, då de verkar som
8594:    Räkningen och den preliminära granskningen         valmyndigheter,      under     qansteansvar.  De
8595: av de röstsedlar som har inlämnats under den          förutsätts förbereda sig omsorgsfullt för sina
8596: egentliga valförrättningen åligger den valnämnd       uppgifter och utföra dem samvetsgrant. För att
8597: som har tillsatts för varje röstningsområde. Röst-    valresultatets riktighet skall kunna garanteras,
8598: sedlarna granskas och räknas slutligen i valkrets-    har i de anvisningar som utfärdats åt valmyndig-
8599: centralnämnden, där också valresultatet fastställs.   heterna betonats vikten av omsorgsfullhet och ett
8600:    Valkretscentralnämnden har rätt att anlita be-     noggrant iakttagande av givna anvisningar. Häri
8601: hövlig personai för ovan nämnda och andra             ingår också att såväl tili medlemmar i nämnderna
8602: uppgifter i samband med valet. Sådan personai         som tili andra uppgifter förordnas kompetenta
8603: är bl. a. räknare, byråpersonal och vaktmästare       och ansvarskännande personer.
8604: 
8605:      Helsingfors den 6 januari 1987
8606: 
8607:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
8608:                                                 1986 vp.
8609: 
8610: Kirjallinen kysymys n:o 424
8611: 
8612: 
8613: 
8614: 
8615:                                    Valli ym: Rikosvahinkolakiin liittyvän tiedottamisen tehostamisesta
8616: 
8617: 
8618:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8619: 
8620:    Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista      korvauksia siitä syystä, ettei hän ole osannut niitä
8621: annetun lain mukaan rikoksen uhriksi joutuneel-        hakea.
8622: la on eräin edellytyksin oikeus saada korvauksia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8623: valtion varoista. Rikosvahinkolaki on sinänsä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8624: puutteellinen, sillä esimerkiksi syyttään väkivalta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8625: rikoksen uhriksi joutuneella ei lain mukaan ole        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8626: oikeutta saada korvausta kivusta ja särystä.
8627:    Vaikka uhrilla onkin lakisääteinen oikeus kor-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8628: vausten saantiin, saattaa tämä oikeus käytännössä              ryhtyä sen johdosta, että osa rikosvahin-
8629: jäädä toteutumatta sen vuoksi, että rikoksen                   kolain mukaisiin korvauksiin oikeutetuis-
8630: kohteeksi joutunut ei tunne tätä oikeutta. Tie-                ta ei osaa hakea heille kuuluvia korvauk-
8631: dossani on, että useissa tapauksissa rikoksen uh-              sia, koska asiasta ei ole riittävästi tiedotet-
8632: riksi joutunut ei ole saanut hänelle kuuluvia                  tu?
8633: 
8634:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
8635: 
8636:           Sakari Valli                    Pirjo Rusanen                    Eeva Turunen
8637:           Lea Kärhä                       Kimmo Sasi                       Riitta Uosukainen
8638:           Elsi Hetemäki-Olander           Liisa Hilpelä                    Päivi Varpasuo
8639: 
8640: 
8641: 
8642: 
8643: 2700365
8644: 2                                        1986 vp. -- RJC n:o 424
8645: 
8646: 
8647: 
8648: 
8649:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8650: 
8651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            siviranomaisille, tuomioistuimille, sosiaaliviran-
8652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             omaisille ja muille rikosten uhrien kanssa tekemi-
8653: olette 21 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn               siin joutuville viranomaisille.
8654: kirjeenne n:o 2074 ohella lähettänyt valtioneu-              On ilmeistä, etteivät rikosten uhrit vieläkään
8655: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         ole kaikissa tapauksissa tietoisia mahdollisuudesta
8656: sanedustaja Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta             saada valtiolta korvausta rikosvahingosta ja siitä,
8657: kirjallisesta kysymyksestä n:o 424:                       miten korvausta on haettava. Vaikka vuonna
8658:                                                           1981 annetulla lailla korvauksen hakemiselle ase-
8659:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tettua määräaikaa pidennettiin yhdestä vuodesta
8660:         ryhtyä sen johdosta, että osa rikosvahin-         kahteen vuoteen, hakemuksista hylätään noin 5
8661:         kolain mukaisiin korvauksiin oikeutetuis-         prosenttia tämän määräajan laiminlyönnin perus-
8662:         ta ei osaa hakea heille kuuluvia korvauk-         teella.
8663:         sia, koska asiasta ei ole riittävästi tiedotet-      Tiedottamista on tarkoitus jatkossakin tehos-
8664:         tu?                                               taa. Tämä tulee erityisesti ajankohtaiseksi, kun
8665:                                                           rikosvahinkojen korvaamiseen liittyvät tehtävät
8666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          siirtyvät keväällä 1987 tapaturmavirastolta valtio-
8667: ti seuraavaa:                                             konttorille. Asia tulee esille myös oikeusministe-
8668:    Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista         riössä vireillä olevan esitutkinta-asetuksen valmis-
8669: annettuun lakiin (rikosvahinkolaki) liittyvää tie-        telun yhteydessä. Tarkoituksena on parantaa ri-
8670: dottamista on pidetty tärkeänä ja sitä on pyritty         koksen uhrien tiedon saantia siten, että rikosil-
8671: kehittämään erityisesti viime vuosina. Esimerkiksi        moitusta vastaanottavalle tai esitutkintaa .toimit-
8672: vuonna 1984 laadittiin tapaturmavirastossa esite,         tavalle poliisimiehelle asetetaan velvollisuus tie-
8673: jossa selostetaan lain sisältöä ja annetaan opastus-      dottaa rikoksen uhrille hänen oikeudestaan saada
8674: ta korvauksen hakemisessa. Esitettä jaettiin polii-       korvausta rikosvahingosta.
8675: 
8676:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
8677: 
8678:                                                                       Oikeusministeri Christoffer Taxell
8679:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 424                                           3
8680: 
8681: 
8682: 
8683: 
8684:                                Till Riksdagens Herr Talman
8685: 
8686:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          buerades till polismyndigheterna, domstolarna,
8687: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        socialmyndigheterna och andra myndigheter som
8688: nr 2074 av den 21 november 1986 till vederbö-        kommer i kontakt med sådana som blivit offer
8689: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av      för något brott.
8690: följande, av riksdagsman Sakari Valli m.fl. un-         Det är uppenbart att brottsoffren fortfarande
8691: dertecknade skriftliga spörsmål nr 424:              inte alltid är medvetna om möjligheten att få
8692:                                                      ersättning av staten för brottsskador eller om hur
8693:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       man skall ansöka om ersättning. Trots att tiden
8694:        med anledning av att en del av dem som        inom viiken ersättning skall sökas förlängdes från
8695:        är berättigade till ersättningar enligt       ett till två år genom en lag av 1981, avslås cirka 5
8696:        brottsskadelagen inte förstår att ansöka      procent av ansökningarna på grund av att denna
8697:        om de ersättningar som tillkommer dem,        tidsfrist inte iakttas.
8698:        för att tillräcklig information om saken         Avsikten är att ytterligare effektivera informa-
8699:        inte har getts?                               tionsspridningen. Detta kommer att bli särskilt
8700:                                                      aktuellt, då behandlingen av brottsskadeersätt-
8701:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ningarna på våren 1987 övergår från olycksfalls-
8702: följande:                                            verket till statskontoret. Saken tas också upp i
8703:    Det har ansetts viktigt att sprida information    samband med den beredning av förundersök-
8704: om frågor i anslutning till lagen om ersättning      ningsförordningen som för närvarande pågår på
8705: för brottsskador av statsmedel (brottsskadelagen),   justitieministeriet. Meningen är att informatio-
8706: och särskilt under senaste år har åtgärder vidta-    nen till brottsoffren skall förbättras genom att
8707: gits för att utveckla informationen. T.ex. år 1984   den polis som tar emot brottsanmälan eller
8708: utarbetades vid olycksfallsverket en broschyr, som   förrättar förundersökning åläggs skyldighet att
8709: redogör för lagens innehåll och ger anvisningar      upplysa brottsoffret om hans rätt att få ersättning
8710: om hur ersättning skall sökas. Broschyren distri-    för brottsskador.
8711: 
8712:      Helsingfors den 6 januari 1987
8713: 
8714:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
8715:                                                1986 vp.
8716: 
8717: Kirjallinen kysymys n:o 425
8718: 
8719: 
8720: 
8721: 
8722:                                   Hirvelä ym.: Eläkkeensaajapuolisoiden aseman parantamisesta
8723: 
8724: 
8725:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8726: 
8727:   Kunnallisverotuksessa myönnettävä täysi elä-        eläkkeellepääsy tapahtuu loppuvuodesta. Tämän
8728: ketulovähennys on pienempi puolisoilla, jos mo-       johdosta monet tilanteesta tietoiset kieltäytyvät
8729: lemmat puolisot saavat kansaneläkettä tai jos         loppuvuoden eläkkeestä, koska se voi johtaa
8730: toinen puoliso saa kansaneläkettä ja toinen rinta-    selviin taloudellisiin menetyksiin.
8731: masotilaseläkettä. Perhesuhteiden muutoksista            Kyseinen verotukseen liittyvä ongelma on jo
8732: johtuvia kansaneläkkeen muutoksia tapahtuu            kauan ollut viranomaisten tiedossa. Kansaneläke-
8733: vuosittain n. 16 000, joista n. 6 000 on toisenkin    ja eläkeverouudistuksen seurantatoimikunta on
8734: puolison tulemisia kansaneläkkeen saajaksi. Näis-     31 päivänä joulukuuta 1984 luovuttamassaan II
8735: sä noin 6 000 tapauksessa tapahtuu usein enna-        osamietinnössä todennut, että mikäli tästä johtu-
8736: konpidätyksen huomattava kiristyminen kesken          vat menetykset eläkkeensaajille halutaan estää,
8737: vuoden eläkkeellä jo olleen puolison osalta, kos-     selkeimmin tämä voidaan toteuttaa omaksumalla
8738: ka hän menettää oikeutensa yksinäisen eläketulo-      periaate, jonka mukaan verovelvollinen, joka on
8739: vähennykseen.                                         verovuoden aikana vähänkin aikaa saanut yksi-
8740:    Puolisoja koskeva eläketulovähennyksen pie-        näisen kansaneläkettä, olisi oikeutettu yksinäisen
8741: nentyminen koskee erityisen kipeästi niitä elä-       eläketulovähennykseen.
8742: keläisiä, jotka kansaneläkkeen lisäksi saavat pien-       Kansaneläkeudistuksen IV -vaihe pitää sisällään
8743: tä työeläkettä. Esimerkkitapauksena voidaan ker-      uudistukset, joiden tavoitteena on saattaa eläk-
8744: toa työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta naisesta,       keensaajapuolisot samaan asemaan yksinäisten
8745: jonka kansaneläke on 845 markkaa ja työeläke          eläkkeensaajien kanssa. SKDL:n eduskuntaryhmä
8746: 1 494 markkaa eli yhteensä 2 339 markkaa. Mies        onkin jatkuvasti vaatinut kansaneläkeuudistuksen
8747: oli työttömänä ja pääsi työttömyyseläkkeelle          IV -vaiheen pikaista toteuttamista kokonaisuudes-
8748: 1.11.1986. Miehen eläkkeellepääsyn yhteydessä         saan. Toistaiseksi hallitus ei ole kuitenkaan teh-
8749: vaimon ennakonpidätys nousi 50 % :iin. Syynä          nyt elettäkään tähän suuntaan. Odoteltaessa tä-
8750: oli eläketulovähennyksen muutos: yksinäisenä          män uudistuksen toteutumista tulisi mielestäm-
8751: eläkkeensaajana vaimo olisi saanut eläketulovä-       me kiireellisesti poistaa nykyiseen järjestelmään
8752: hennystä 20 600 markkaa, nyt miehen päästyä           liittyvät räikeimmät epäkohdat, joista selkeimpiä
8753: eläkkeelle vaimo saa puolison eläketulovähennyk-      on edellä kuvattu kunnallisverotuksen eläketulo-
8754: sen, joka on vain 12 600 markkaa. Erotus on           vähennykseen liittyvä ongelma.
8755: 8 000 markkaa. Kyseessä on jonkinlainen avioliit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8756: tovero. Tilannetta vielä pahentaa se, että kansan-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8757: eläkkeen lisäosa pienenee samalla 270 markalla        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8758: kuukaudessa.                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8759:    Eläketulovähennyksen muuttuminen puolison                      Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
8760: eläkkeellepääsyn johdosta aiheuttaa erityisen pal-            teisiin eläkkeensaajapuolisoiden asemaan
8761: jon ongelmia niissä tapauksissa, joissa puolison              liittyvien ongelmien poistamiseksi?
8762: 
8763:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
8764: 
8765:           Inger Hirvelä                   Heli Astala                    Ulla-Leena Alppi
8766:           Pekka Leppänen                  Timo Laaksonen                 Niilo Koskenniemi
8767:           Esko Helle                      Osmo Vepsäläinen               Juhani Vähäkangas
8768:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Seppo Toiviainen                Matti Kautto
8769:           Esko Juhani Tennilä             Mikko Kuoppa                   Ensio Laine
8770: 261315N                                   Irma Rosnell
8771: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 425
8772: 
8773: 
8774: 
8775: 
8776:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8777: 
8778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         välillä noin 2 000-4 000 mk/kk verojen nousu
8779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voi olla runsaat 100 markkaa kuukautta kohti.
8780: olette 21 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            Mikäli tällainen verojen nousu joudutaan otta-
8781: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           maan huomioon muutaman kuukauden enna-
8782: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      konpidätyksessä johtuen eläkkeellepääsyn ajoittu-
8783: taja Inger Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      misesta loppuvuoteen, on mahdollisena seurauk-
8784: sesta kysymyksestä n:o 425:                            sena ennakonpidätysprosentin nouseminen enim-
8785:                                                        mäismääräänsä 50:een.
8786:             Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-       Toisensuuntainen on vaikutus tilanteissa, joissa
8787:         teisiin eläkkeensaajapuolisoiden asemaan       aviopuolisot tulkitaan kansaneläkettä myönnettä-
8788:         liittyvien ongelmien poistamiseksi?            essä puolisoiden eläkkeisiin oikeutetuiksi, mutta
8789:                                                        verotuksessa heille myönnetään kuitenkin yksi-
8790:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       näisen eläketulovähennys. Hyöty korkeammista
8791: ti seuraavaa:                                          vähennyksistä on samaa suuruusluokkaa ja sijoit-
8792:    Kunnallisverotuksessa myönnettävä täysi elä-        tuu samalle tuloalueelle kuin edellä kuvatussa
8793: ketulovähennys on pienempi puolisoilla, jos mo-        tilanteessa oli menetysten laita.
8794: lemmat puolisot saavat kansaneläkettä tai jos             Puolisokäsitteiden eroavaisuuksista vero- ja
8795: toinen puoliso saa kansaneläkettä ja toinen rinta-     kansaneläkelainsäädännössä johtuvat vaikutukset
8796: masotilaseläkettä. Tämä on seurausta siitä, että       voitaisiin poistaa siirtämällä Kansaneläkelaitok-
8797: puolisoille maksettava kansaneläke on täydeltä         selta tieto verotuksen käyttöön siitä, onko eläk-
8798: määrältään pienempi vastaavissa tilanteissa. Täy-      keensaajalle maksettu verovuonna kansaneläkettä
8799: dellistä vastaavuutta eläke- ja verolainsäädännön      yksinäisen kansaneläkkeen mukaan. Asian näin
8800: välillä ei kuitenkaan vallitse johtuen mm. erilai-     ollessa eläketulovähennys myönnettäisiin yksinäi-
8801: sista puolisokäsitteistä. Tulo- ja varallisuusvero-    sen vähennyksenä. Päinvastaisessa tapauksessa
8802: tuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka    myönnettä1s11n puolisoiden eläketulovähennys
8803: verovuoden lopussa elävät avioliitossa, tai muu-       riippumatta verotuksen mukaisesta puolisokäsit-
8804: tenkin yhdessä eläviä, jos he aiemmin ovat olleet      teestä. Näin toteutettuna korjautuisivat molem-
8805: avioliitossa tai heillä on yhteinen lapsi. Kansan-     mansuuntaiset erot puolisoiden kohtelusta kan-
8806: eläkelainsäädännössä puolisokäsitettä ei määritel-     saneläke- ja verolainsäädännössä. Kaavaillut
8807: lä verotuksen tapaan kalenterivuosittain, vaan se      muutokset edellyttävät selvitystä Kansaneläke-
8808: voi muuttua kesken vuoden. Lisäksi ns. avoliitos-      laitokselta tarvittavien tietojen saatavuudesta sekä
8809: sa olevien määritelmä on kansaneläkelainsäädän-        tulo- ja varallisuusverolain muuttamista kunnal-
8810: nössä laveampi kuin verolainsäädännössä.               lisverotuksen eläketulovähennystä koskevalta
8811:    Ongelmia edellä kuvatuista seikoista voi syntyä     osin. Mikäli em. selvityksissä päädyttäisiin pitä-
8812: tilanteissa, joissa toinen puoliso tulee oikeutetuk-   mään ratkaisua toteuttamiskelpoisena, olisi edel-
8813: si kansaneläkkeeseen toisen puolison oltua jo          leen selvitettävä lainmuutoksen valmistelun yh-
8814: aiemmin eläkkeellä. Tällöin aiemmin eläkkeellä         distäminen osaksi ns. takautuvien eläkkeiden
8815: olleen ennakonpidätysperusteissa tapahtuu muu-         verotuskohtelua koskevaa valmistelutyötä.
8816: tos, koska yksinäisen eläketulovähennys muuttuu           Edellä esitetyn perusteella todetaan, että halli-
8817: puolisoiden pienemmäksi vähennykseksi. Pelkkää         tus teettää jatkuvasti selvityksiä eläkkeensaajien
8818: kansaneläkettä saavien kohdalla muutos ei johda        verotuksen epäkohtien havaitsemiseksi ja lainsää-
8819: veronmaksuun, mutta kokonaiseläkkeen ollessa           dännön parantamiseksi.
8820: 
8821:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
8822: 
8823:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
8824:                                       1986 vp. -- EJ( n:o 425                                         3
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 
8829:                                Till Riksdagens Herr Talman
8830: 
8831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         talning, men då den totala pensionen är ca
8832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       2 000--4 000 mk/ månad kan skatterna stiga
8833: den 21 november 1986 tili vederbörande medlem        med drygt 100 mk per månad. Om en sådan
8834: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skattestegring måste beaktas i förskottsinnehåli-
8835: riksdagsledamot Inger Hirvelä m.fl. underteckna-     ningen för några få månader på grund av att
8836: de spörsmål nr 425:                                  pensioneringen infalier i slutet av året, är det
8837:                                                      möjligt att förskottsinnehåliningsprocenten stiger
8838:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder        tili det maximala, dvs. 50.
8839:        för att undanröja problemen i beskatt-           Effekten är en annan i situationer då makarna
8840:        ningen i sådana fali då båda makarna är       vid beviljandet av folkpension betraktas som
8841:        pensionstagare?                               berättigade tili pensioner för makar, men vid
8842:                                                      beskattningen likväl beviljas pensionsinkomst-
8843:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      avdrag för ensamstående. Nyttan av högre avdrag
8844: anföra följande:                                     är i samma storleksklass och placerar sig i samma
8845:    Det fulia pensionsinkomstavdrag som beviljas      inkomstområde som förlusterna i den tidigare
8846: vid kommunalbeskattningen är mindre för ma-          beskrivna situationen.
8847: kar, om vardera får folkpension elier om den ena        Verkningarna av skilinaderna i begreppen ma-
8848: får folkpension och den andra frontmannapen-         kar i skatte- och folkpensionslagstiftningen kun-
8849: sion. Detta är en följd av att den folkpension       de avlägsnas om Folkpensionsanstalten för be-
8850: som betalas tili makar är mindre tili sitt fulia     skattningen underrättar skattemyndigheterna om
8851: belopp i motsvarande situationer. Fuliständig        pensionstagaren under skatteåret fått folkpension
8852: motsvarighet melian pensions- och skattelagstift-    enligt folkpensionen för ensamstående. Då saken
8853: ningen råder dock inte, bl.a. på grund av            förhåller sig på detta sätt skulie pensionsinkomst-
8854: skilinader i begreppet makar. I inkomst- och         avdraget beviljas som avdrag för ensamstående.
8855: fönnögenhetsbeskattningen avses med makar så-        I motsatt fali skulie pensionsinkomstavdrag för
8856: dana personer som före skatteårets utgång lever i    makar beviljas oberoende av beskattningens tolk-
8857: äktenskap elier annars lever tilisammans, om de      ning av begreppet makar. Med detta förfarande
8858: tidigare har varit gifta med varandra eller om de    skulle skilinaderna i vardera riktningen i fråga
8859: har ett gemensamt barn. I folkpensionslagstift-      om bemötandet av makar rättas tili i folkspen-
8860: ningen definieras begreppet makar med avvikelse      sions- och skattelagstiftningen. De föreslagna
8861: från skattelagstiftningen inte enligt skatteår,      ändringarna förutsätter att Folkpensionsanstalten
8862: utan förhåliandet kan förändras mitt under året.     utreder om de behövliga uppgifterna är tiligäng-
8863: Dessutom är definitionen i fråga om personer         liga samt att lagen om skatt på inkomst och
8864: som lever i äktenskapsliknande förhålianden vi-      förmögenhet ändras tili den del den gälier pen-
8865: dare i folkpensionslagstiftningen än i skattelag-    sionsinkomstavdraget vid kommunalbeskatt-
8866: stiftningen.                                         ningen. Om man i ovan nämnda utredningar
8867:    Problem i samband med ovan anförda om-            kommer tili att lösningen är möjlig att genom-
8868: ständigheter kan uppstå i situationer där den ena    föra, borde det ytterligare utredas om bered-
8869: av makarna blir berättigad tili folkpension då       ningen av lagändringen kan sammanslås med det
8870: den andra varit pensionerad redan tidigare. Här-     beredningsarbete som gälier behandlingen av
8871: vid sker en förändring i grunderna för förskotts-    s.k. retroaktiva pensioner vid beskattningen.
8872: innehåliningen för den som varit pensionerad             Med stöd av det som anförts ovan konstateras
8873: tidigare, eftersom pensionsinkomstavdraget för       att regeringen fortlöpande låter företa utred-
8874: ensamstående ändras tili ett mindre avdrag för       ningar som gäller missförhåliandena i beskatt-
8875: makar. I fråga om pensionstagare som får enbart      ningen av pensionstagare och förbättrandet av
8876: folkpension leder förändringen inte tili skattebe-   lagstiftningen.
8877: 
8878:     Helsingfors den 18 december 1986
8879: 
8880:                                                                           Minister Pekka Vennamo
8881:                                                1986 vp.
8882: 
8883: Skriftligt spörsmål nr 426
8884: 
8885: 
8886: 
8887: 
8888:                                   Jansson: Om kommunai konsumentrådgivning på Åiand
8889: 
8890: 
8891:                                Till Riksdagens Herr Taimao
8892: 
8893:    År 1978 trädde iagstiftningen om anordnande          Trots upprepade förfrågningar har ärendet ve-
8894: av konsumentrådgivning i kommun i kraft (39/         terligen inte avancerat.
8895: 78). Eniigt lagens 8 § besluter statsrådet o'? den      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8896: tidpunkt vid viiken kommun senast skall mieda        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8897: konsumentrådgivning. När sådant beslut har fat-      ver tili vederbörande mediem av statsrådet ställa
8898: tats, berättigas kommunen samtidigt tili statsan-    föijande spörsmål:
8899: del för anläggnings- och driftskostnader för kon-
8900: sumentrådgivningen.                                            När kan man förvänta att statsrådet
8901:    Sedan en lång tid tilihaka har Mariehamns                fattar ett för de åiändska kommunerna
8902: stad ansökt om möjiighet att inleda konsument-              positivt besiut om iniedande av kommu-
8903: rådgivning eniigt nämnda lag. Taoken har varit              nal konsumentrådgivning och
8904: att konsumentrådgivningen skulleo ske i sam-
8905: verkan eniigt 6 §. Därmed kunde Alands alla 16                 vilket år kan verksamheten iniedas en-
8906: kommuner och deras befolkning bli delaktiga av              iigt bestämmelserna i iagen om anord-
8907: den kommunala konsumentrådgivningen.                        nande av konsumentrådgivning i kom
8908:                                                             mun?
8909:     Helsingfors den 20 november 1986
8910: 
8911:                                            Gunnar Jansson
8912: 
8913: 
8914: 
8915: 
8916: 261298U
8917: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 426
8918: 
8919: Kirjallinen kysymys n:o 426                                                                  Suomennos
8920: 
8921: 
8922: 
8923: 
8924:                                   Jansson: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan järjestämisestä Ahvenan-
8925:                                      maalla
8926: 
8927: 
8928:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8929: 
8930:    Vuonna 1978 tuli voimaan lainsäädäntö kulut-          Huolimatta toistuvista tiedusteluista asia ei ole
8931: tajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa (39 178).      tiettävästi edistynyt.
8932: Lain 8 §:n mukaan valtioneuvosto päättää ajan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8933: kohdan, josta lukien kunnan on viimeistään            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8934: aloitettava kuluttajaneuvonta. Kun sellainen pää-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8935: tös on tehty, kunta oikeutetaan samanaikaisesti       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8936: saamaan kuluttajaneuvonnasta aiheutuviin perus-
8937: tamis- ja käyttökustannuksiin valtionosuutta.                    Milloin voidaan odottaa, että valtio-
8938:   Jo kauan aikaa sitten Maarianhaminan kau-                   neuvosto tekee Ahvenanmaan kunnille
8939: punki on hakenut mahdollisuutta aloittaa maini-               myönteisen päätöksen kunnallisen kulut-
8940: tun lain mukainen kuluttajaneuvonta. Ajatus on                tajaneuvonnan aloittamisesta ja
8941: ollut, että kuluttajaneuvonta tapahtuisi yhteistoi-              minä vuonna toiminta voidaan aloittaa
8942: minnassa 6 §:n mukaisesti. Siten voisivat Ahve-               kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kun-
8943: nanmaan kaikki 16 kuntaa ja niiden väestö                     nassa annetun lain määräysten mukaan?
8944: päästä osallisiksi kunnallisesta kuluttajaneuvon-
8945: nasta.
8946:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1986
8947: 
8948:                                             Gunnar Jansson
8949:                                      1986 vp. -      KK n:o 426                                         3
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8955: 
8956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrin kuin tähän tarkoitukseen on voitu valtion
8957: :nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulo- ja menoarviossa osoittaa lisävaroja. Tavoit-
8958: )!ette 20 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          teena on, että neuvontaa voidaan aloittaa tasa-
8959: brjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          puolisesti maan eri osissa ja odotettavissa olevat
8960: 1sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kuluttajaongelmat huomioon ottaen. Alueellisia
8961: :aja Gunnar Janssonin kirjallisesta kysymyksestä     tavoitteita toteutettaessa on kiinnitetty huomiota
8962: 11:0 426:                                            tarkoituksenmukaisten yhteistoiminta-alueiden
8963:                                                      muodostamiseen sekä kuntien valmiuteen ja ha-
8964:           Milloin voidaan odottaa, että valtio-      lukkuuteen aloittaa neuvonta.
8965:        neuvosto tekee Ahvenanmaan kunnille
8966:        myönteisen päätöksen kunnallisen kulut-          Kun toiminnan laajentamismahdollisuudet
8967:        tajaneuvonnan aloittamisesta, ja              vuosittain ovat osoittautuneet viime vuosina niu-
8968:           minä vuonna toiminta voidaan aloittaa      koiksi, on niiden kuntien valitseminen, jotka
8969:        kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kun-       määrätään kuluttajaneuvontaa antamaan, vaikea
8970:        nassa annetun lain määräysten mukaan?         asia. Tällöin on edellä mainittujen seikkojen
8971:                                                      vuoksi kiinnitettävä huomiota muun muassa sii-
8972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hen, että niillä yhteistoiminta-alueilla, joissa toi-
8973: ;euraavaa:                                           minta käynnistetään, on riittävä väestöpohja,
8974:                                                      jotta mahdollisimman moni kansalainen voisi
8975:    Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa       päästä osalliseksi neuvonnasta. Ahvenanmaan
8976: mnetun asetuksen mukaan kauppa- ja teollisuus-       väestöpohja kokonaisuudessaan on verrattain pie-
8977: :ninisteriön on vuosittain ennen maaliskuun lop-     ni verrattuna niihin alueisiin, jotka ovat nykyisin
8978: )Ua hyväksyttävä viittä seuraavaa kalenterivuotta    valtionosuutta saavan kunnallisen kuluttajaneu-
8979: iarten tavoitteellisena noudatettava valtakunnal-    vonnan piirissä. Luonnollisesti on maakunnan
8980:  inen suunnitelma kunnallisen kuluttajaneuvon-       er~tyisolosuhteisiin kuitenkin kiinnitettävä huo-
8981: 1an järjestämisestä. Tämän suunnitelman tulee        miOta.
8982: ;isältää muun muassa selvitys niistä kunnista,
8983:  oissa valtioneuvoston on tarkoitus päättää kulut-      Valtakunnallinen suunnitelma kunnallisen ku-
8984: :ajaneuvonta järjestettäväksi. Suunnitelmaa laa-     luttajaneuvonnan järjestämisestä vuosina 1988-
8985: :littaessa on otettava huomioon kunnan valmius       1992 on parhaillaan valmisteltavana. Tässä yhtey-
8986:  oiminnan järjestämiseen sekä se, että valtion-      dessä selvitetään edellä selostettujen peruslähtö-
8987: Jsuuden piiriin tuleva kuluttajaneuvonta mah-        kohtien pohjalta mahdollisuudet sisällyttää Maa-
8988: follisimman tehokkaasti kattaa kuluttajien tar-      rianhamina yhdessä muiden Ahvenanmaan kun-
8989:  Jeita saada neuvontaa.                              tien kanssa niihin kuntiin, joissa valtioneuvoston
8990:    Valtioneuvosto on eri vuosina määrännyt uusia     on tarkoitus päättää kuluttajaneuvonta järjestet-
8991:  mntia aloittamaan kuluttajaneuvonnan siinä          täväksi vuonna 1988.
8992: 
8993:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
8994: 
8995:                                                                                Ministeri Jermu Laine
8996: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 426
8997: 
8998: 
8999: 
9000: 
9001:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
9002: 
9003:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den omfattning som i statsförslaget för ändamå
9004: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       let har kunnat anvisas tilläggsanslag. Målet är at
9005: av den 20 november 1986 tili vederbörande           rådgivningen kan inledas med iakttagande a
9006: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-    jämlikhet mellan olika delar av landet och mej
9007: sänt avskrift av följande av riksdagsman Gunnar     beaktande av kommande konsumentproblem
9008: Jansson undertecknade spörsmål nr 426:              Vid genomförandet av regionala mål har upp
9009:                                                     märksamhet fästs vid bildande av ändamålsenlig
9010:           När kan man förvänta att statsrådet       områden för samverkan samt vid kommunerna
9011:        fattar ett för de åländska kommunerna        beredskap och villighet att inleda rådgivningen
9012:        positivt beslut om inledande av kommu-
9013:        nal konsumentrådgivning och                      Eftersom det under de senaste åren har visa
9014:           vilket år kan verksamheten inledas en-    sig att resurserna för att årligen utvidga verksam
9015:        ligt bestämmelserna i lagen om anord-        heten är för knappa, blir det svårt att välja d·
9016:        nande av konsumentrådgivning i kom-          kommuner för vilkas del sedan beslutas att d,
9017:        mun?                                         skall lämna konsumentrådgivning. På grund a·
9018:                                                     ovan nämnda faktorer bör därför uppmärksam
9019:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra   het fästas bl.a. vid att det i de områden fö
9020: följande:                                           samverkan där verksamheten skall inledas finn
9021:    Enligt förordningen om anordnande av konsu-      ett tillräckligt befolkningsunderlag för att s:
9022: mentrådgivning i kommun skall handels- och          många medborgare som möjligt skall kunna h:
9023: industriministeriet årligen före utgången av mars   tillgoång på rådgivningen. Befolkningsunderlage
9024: godkänna en riksomfattande pian om den kom-         på Aland är i sin helhet relativt litet jämfört mec
9025: munala konsumentrådgivningens organisering          de områden med kommunal konsumentrådgiv
9026: för de fem följande kalenderåren, viiken pian       ning som i dag får statsandel. Naturligtvis bö
9027: skall iakttagas såsom angivande målsättningen. I    dock särförhållandena i landskapet beaktas.
9028: pianeo skall inga bl.a. en utredning om de
9029: kommuner för vilka statsrådet avser att besluta        Riksomfattande pian för anordnandet av kom
9030: att konsumentrådgivning skall anordnas. Vid         munal konsumentrådgivning åren 1988-1992 ä
9031: planens uppgörande          beaktas kommunens       för närvarande under beredning. I detta sam
9032: förmåga att anordna verksamhet samt det, att        manhang utreds på basis av ovan nämnd:
9033: den konsumentrådgivning för viiken statsandel       grunder möjligheterna att Mariehamn tillsam
9034: utgår så effektivt som möjligt täcker konsumen-     mans med andra åländska kommuner skulle ingi
9035: ternas behov att erhålla råd.                       i de kommuner i fråga om vilka statsrådet avse
9036:    Statsrådet har under olika år beslutat att nya   att besluta om anordnandet av kommunal konsu
9037: kommuner skall inleda konsumentrådgivning i         mentrådgivning år 1988.
9038: 
9039:      Helsingfors den 16 december 1986
9040: 
9041:                                                                               Minister jermu Laine
9042:                                                1986 vp.
9043: 
9044: Kirjallinen kysymys n:o 427
9045: 
9046: 
9047: 
9048: 
9049:                                   Eklund: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Tampere-Kuhmoi-
9050:                                      nen-Mänttä
9051: 
9052: 
9053:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9054: 
9055:    Posti- ja telelaitos on pyytänyt lupaa lakkaut-   Yhteiskunnan kokonaiskustannukset eivät mis-
9056: taa posti- ja henkilöliikenteen linjalla Tampere-    sään tapauksessa tulisi alenemaan. Mikäli kustan-
9057: Kuhmoinen-Mänttä. Eräjärven kylätoimikunta           nuksia halutaan säästää, ajettakoon linjaa mini-
9058: Orivedeltä vastustaa linjan lakkauttamista. Ny-      busseilla siten, että sekä posti että henkilöliiken-
9059: kyisellään linja on esimerkiksi viikonloppuisin      ne tulevat hoidetuiksi.
9060: ainoa iltayhteys Eräjärveltä Tampereelle. Koulu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9061: jen loma-aikoina linjan henkilöliikenne on myös      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9062: lähes ainoa julkinen liikenneyhteys Kuhmalah-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9063: den, Pohjan ja Järvenpään kylän väliseltä alueelta   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9064: Eräjärven kirkolle ja siitä edelleen Orivedelle.
9065: Mikäli kyseinen linja lakkautettaisiin, jouduttai-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9066: siin järjestämään korvaavaa autoliikennettä ja               ryhtyä Tampereen-Kuhmoisten-Män-
9067: posti jouduttaisiin joka tapauksessa kuljettamaan            tän postiautolinjan lakkauttamisen estä-
9068: Ristikallioon, Eräjärven ja Leväslahden posteihin.           miseksi liikenteen ollessa elintärkeän
9069:                                                              alueen asukkaille?
9070: 
9071:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1986
9072: 
9073:                                             Vieno Eklund
9074: 
9075: 
9076: 
9077: 
9078: 2613195
9079: 2                                         1986 vp. -       KK n:o 427
9080: 
9081: 
9082: 
9083: 
9084:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9085: 
9086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               Kysymyksessä tarkoitetun postiautolinjan Tam-
9087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              pere-Kuhmoinen-Mänttä lakkauttamisesitys
9088: olette marraskuun 21 päivänä 1986 päivätyn                 on parhaillaan liikenneministeriön käsiteltävänä.
9089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Posti- ja telelaitoksen esityksen mukaan linjan
9090: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          liikennöinti on tällä hetkellä huomattavan tappi-
9091: taja Vieno Eklundin näin kuuluvasta kirjallisesta          ollista. Linjan matkustajaliikenteellinen merkitys
9092: kysymyksestä n:o 427:                                      on rajoittunut lähinnä sen alku- ja loppupäähän,
9093:                                                            joten kokonaismatkustajamäärät ja vastaavasti
9094:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            matkustajatulot ovat jääneet vähäisiksi. Matkus-
9095:         ryhtyä Tampereen-Kuhmoisten-Män-                   tajien keskikuorma linjalla on enää vain 2, 5
9096:         tän postiautolinjan lakkauttamisen estä-           matkustajaa/ kilometri, kun liikenneministeriö
9097:         miseksi liikenteen ollessa elintärkeän             arvioidessaan matkustajalinjaliikenteen tarpeelli-
9098:         alueen asukkaille?                                 suutta on yleensä edellyttänyt vähintään 6 mat-
9099:                                                            kustajan keskikuormitusta. Myöskään postinkul-
9100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jetuksissa nyt kysymyksessä olevaa linjaa ei ole
9101: ti seuraavaa:                                              voitu hyödyntää samalla tavalla kuin aikaisem-
9102:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-      min kuljetuksille asetettujen uusien palvelutaso-
9103: kenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.             vaatimusten vuoksi. Huolimatta kannattavuuden
9104: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 miljoonaa            parantamiseksi suoritetuista toimenpiteistä, mm.
9105: markkaa. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-            yksinajoon siirtymisestä ja aikataulumuutoksista,
9106: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat        linjan taloudellinen tulos on jatkuvasti heikenty-
9107: viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan             nyt.
9108: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta                Posti- ja telelaitoksessa tehdyn laskelman mu-
9109: ryhtymään toimenpiteisiin kannattamauoman                  kaan postiautolinjan Tampere-Kuhmoinen-
9110: linja-autoliikenteen karsimiseksi.                         Mänttä lakkauttamisesta saatava säästö on vuosit-
9111:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-       tain 546 500 mk. Linjan liikennöintikustannuk-
9112: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden            set ovat 801 400 mk ja matkustaja- ja rahtitulot
9113: kanssa laadittu kehittämissuunnitelmat vuosille            15 5 500 mk vuodessa. Linjan lakkauttamisen
9114: 1981-1985 ja 1985-1989 linja-autoliikenteen                yhteydessä postinkuljetukset on tarkoitus korvata
9115: tervehdyttämiseksi ja paremman taloudellisen tu-           pääasiassa postin jo olemassa olevia alue- ja
9116: loksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.               paikalliskuljeruksia uudelleen järjestämällä. Yksi-
9117:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen            tyisten kuljetusten avulla hoidetaan ainoastaan
9118: ei ole mahdollista liikennetuloja lisäämällä, sillä        kolmen toimipaikan jakelukuljetukset sekä ilta-
9119: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät vä-           päivien postimääriltään vähäiset keräilykuljetuk-
9120: henevät vuosittain noin 5 %. Näin ollen liiken-            set. Korvaavien postinkuljetusten kustannukset
9121: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-           ovat laskelman mukaan yhteensä noin 99 400
9122: tämään ensisijaisesti reitti- ja aikataulumuutoksil-       mk. Liiketaloudellinen säästö on tässä tapaukses-
9123: la sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuo-          sa niin huomattava, ettei liikennöinoin jatkamis-
9124: roja niillä alueilla ja tieosilla, joilla linja-autolii-   ta nykyisillä tappioilla voida pitää mielekkäänä.
9125: kenteen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän.                Kysymyksessä ehdotettu pikkubussin käyttöön-
9126: Samalla linjoja on pyritty hyödyntämään entistä            otto vähentäisi linjan kalustokustannuksia vain n.
9127: enemmän postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä on             45 000 mk vuodessa. Henkilökustannuksiin ei
9128: saavutettu huomattavia kustannussäästöjä, mikä             autokaluston muutoksella voitaisi lainkaan vai-
9129: puolestaan on mahdollistanut postin linja-auto-            kuttaa.
9130: liikenteen jatkuvuuden niillä alueilla ja tieosilla,          Postiautolinjan Tampere-Mänttä lopettami-
9131: joilla ko. liikenteellä on matkustajien ja postin-         nen ei, toisin kuin kysymyksen perusteluissa on
9132: kuljetuksen kannalta merkitystä.                           todettu, merkitse iltayhteyksien katkeamista Erä-
9133:                                     1986 vp. -     KK n:o 427                                      3
9134: 
9135: järveltä Tampereelle viikonloppuisin. Posti- ja    jat Oy liikennöi viitenä arkipäivänä viikossa vuo-
9136: telelaitoksen esittämän selvityksen mukaan esi-    roa, joka lähtee Pohjasta klo 7.05 Gärvenpää klo
9137: merkiksi Luopioisten Linjat Oy liikennöi sunnun-   7.35, Eräjärvi klo 7.50). Paluusuunnassa lähtöai-
9138: taisin Eräjärveltä Tampereelle (lähtöaika klo      ka Eräjärveltä on vastaavasti klo 15.05. Kysymyk-
9139: 18.20), minkä lisäksi Pekolan Liikenne Oy:n ja     seen sisältyvän virheellisyyden poistamiseksi to-
9140: Väinö Paunu Oy:n vuoroja käyttäen on mahdol-       dettakoon vielä, että nyt tarkasteltavana oleva
9141: lisuus päästä joka päivä Eräjärveltä Oriveden      postiautolinja ei lainkaan liikennöi Eräjärveltä
9142: kautta Tampereelle (lähtöaika klo 17.10). Koulu-   Orivedelle.
9143: jen kesäloma-aikana puolestaan Luopioisten Lin-
9144: 
9145:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
9146: 
9147:                                                                 Liikenneministeri Matti Luttinen
9148: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 427
9149: 
9150: 
9151: 
9152: 
9153:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
9154: 
9155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förslaget att indra postbusslinjen Tammerfors-
9156: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av          Kuhmois-Mänttä behandlas som bäst vid trafik-
9157: den 21 november 1986 till vederbörande medlem          ministeriet. Enligt post- och televerkets framställ-
9158: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ning går trafiken på linjen för närvarande med
9159: riksdagsledamot Vieno Eklund undertecknade             avsevärd förlust. Linjens betydelse för passage-
9160: spörsmål nr 427:                                       rartrafiken har begränsats närmast till början och
9161:                                                        slutet av linjen och därför har de totala passage-
9162:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rarantalen liksom också passagerarintäkterna bli-
9163:         för att förhindra indragningen av post-        vit låga. Det genomsnittliga passagerarantalet på
9164:         busslinjen      Tammerfors-Kuhmois-            linjen är numera endast 2,5 passagerare/kilome-
9165:         Mänttä eftersom trafiken är livsviktig för     ter, medan trafikministeriet vid bedömningar av
9166:         invånarna i området?                           passagerarlinjetrafikens nödvändighet i allmän-
9167:                                                        het har förutsatt minst 6 passagerare i medeltal.
9168:                                                        Inte heller i postbefordran har man kunnat
9169:                                                        utnyttja ifrågavarande linje på samma sätt som
9170:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9171:                                                        tidigare på grund av de nya krav beträffande
9172: anföra följande:
9173:                                                        servicenivå som ställts på postbefordran. Trots de
9174:    Post- och televerkets busstrafik har länge varit    åtgärder som vidtagits i syfte att förbättra lön-
9175: förlustbringande. År 1985 var förlusten ca 40          samheten, bl.a. övergång till ensamkörning och
9176: milj. mk. De av riksdagen valda statsrevisorerna       ändringar i tidtabellen, har Iinjens ekonomiska
9177: samt statens revisionsverk har under de senaste        resultat hela tiden försämrats.
9178: åren upprepande gånger fäst uppmärksamhet vid             Enligt post- och televerkets beräkning kommer
9179: detta och uppmanat post- och televerket att vidta      inbesparningen att vara 546 500 mk per år om
9180: åtgärder i syfte att slopa olönsam busstrafik.         postbusslinjen Tammerfors-Kuhmois-Mänttä
9181:    Post- och telestyrelsen har tillsammans med de      indras. Trafikeringskosrnaderna för linjen är
9182: postdistriktskontor som ansvarar för de regionala      801 400 mk och passagerar- och fraktintäkterna
9183: transporteroa uppgjort utvecklingsplaner för åren      155 500 per år. I samband med att linjen indras
9184: 1981-1985 och 1985-1989 i syfte att sanera             är avsikten att i huvudsak ersätta posttransporter-
9185: busstrafiken och uppnå ett bättre ekonomiskt           na med omorganiseringar av postens redan be-
9186: resultat på längre sikt.                               fintliga regionala och lokala transporter. Med
9187:    Det är ytterst svårt att minska underskottet i      privata transporter sköts endast utdelningstrans-
9188: busstrafiken genom att öka intäkterna från trafi-      porterna till tre anstalter samt eftermiddagarnas
9189: ken, eftersom passagerarantalet i busstrafiken i       uppsamlingstransporter, vid vilka postmängderna
9190: vårt land minskar med ca 5 % årligen. Mao har          är ringa. Kostnaderna för de ersättande post-
9191: således i första hand försökt minska de kostnader      transporteroa uppgår enligt beräkningen till sam-
9192: trafiken ger upphov till genom att ändra rutter        manlagt ca 99 400 mk. Den företagsekonomiska
9193: och tidtabeller samt genom att minska på de            inbesparningen är i detta fall så betydande att
9194: mest förlustbringande bussturerna inom sådana          fortsatt trafik med nuvarande förluster inte kan
9195: områden och på sådana vägavsnitt där utbudet av        anses meningsfull.
9196: service i form av busstrafik överstiger efterfrågan.      Användningen av en minibuss, vilket föreslås i
9197: Samtidigt har man mer än tidigare försökt ut-          spörsmålet, skulle minska Iinjens materielkostna-
9198: nyttja linjerna vid postbefordran. Genom dessa         der med endast ca 45 000 mk per år. Personkost-
9199: åtgärder har betydande kostnadsinbesparningar          naderna kunde inte alls påverkas med en ändring
9200: nåtts, vilket för sin del har gjort det möjligt för    i bussmaterielen.
9201: posten att fortsätta med busstrafiken inom de             Indragningen av postbusslinjen Tammerfors-
9202: områden och på de vägavsnitt där trafiken är           Mänttä innebär inte, tvärtemot vad som konsta-
9203: viktig för passagerarna och postbefordran.             terats i motiveringen till spörmålet, att kvällsför-
9204:                                       1986 vp. -      KK n:o 427                                         5
9205: 
9206: bindelserna mellan Eräjärvi och Tammerfors            17.10). Under skolornas sommarlov kör Luopiois-
9207: upphör under veckosluten. Enligt post- och tele-      ten Linjat Oy fem vardagar i veckan en tur som
9208: verkets utredning trafikerar t.ex. Luopioisten Lin-   avgår från Pohja kl. 7.05 (Järvenpää kl. 7.35,
9209: jat Oy på söndagar från Eräjärvi till Tammerfors      Eräjärvi kl. 7. 50). I den andra riktningen är
9210: (avgångstid kl. 18.20) och dessutom är det möj-       avgångstiden från Eräjärvi kl. 15.05. På grund av
9211: ligt att med Pekolan Liikenne Oy:s och Väinö          ett fel i spörsmålet kan det ännu framhållas att
9212: Paunu Oy:s turer komma varje dag från Eräjärvi        den postbusslinje som nu är föremål för gransk-
9213: till Tammerfors via Orivesi (avgångstid kl.           ning inte alls trafikerar från Eräjärvi till Orivesi.
9214: 
9215:      Helsingfors den 19 december 1986
9216: 
9217:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
9218:                                                   1986 vp.
9219: 
9220: Kirjallinen kysymys n:o 428
9221: 
9222: 
9223: 
9224: 
9225:                                      Almgren: Juoman todellisen alkoholipitoisuuden merkitsemisestä
9226:                                        pullojen etiketteihin
9227: 
9228: 
9229:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9230: 
9231:    Alkoholilailla on säädetty niistä juomista, jois-     määrän sallitun rajan täytyy olla alle 0, 5 %,
9232: sa on etyylialkoholia enemmän kuin 2,25 pai-             mikäli se on määritelty alkoholittomaksi juomak-
9233: noprosenttia. Lain 1 §:n viimeisessä momentissa          Sl.
9234: sanotaan: '' Alkoholittomalla juomalla tarkoite-            Suomen käytäntö on petollinen. Käytäntö an-
9235: taan tässä laissa juomaa, joka ei sisällä lainkaan       taa mahdollisuuden myydä ja tarjota juomana
9236: tai sisältää enintään 2,25 painoprosenttia etyylial-     sellaistakin, joka saattaa päihdyttää. Lakia tulisi
9237: koholia. ''                                              muuttaa niin, että alkoholipitoisuus välillä 0, 5-
9238:    Kun Alko esittelee alkoholiuomia juomia, niin         2,25 % tarkoittaa kevytalkoholisia juomia ja vain
9239: kerrotaan, että niissä on alkoholia enintään 2,25        alle 0,5 % tarkoittaa alkoholiuomia juomia.
9240: painoprosenttia, mutta ei sanota, mikä on todel-         Suomessa tulisi siirtyä käytäntöön, jossa pullon
9241: linen alkoholipitoisuus.                                 etiketissä ilmoitetaan tarkasti, mikä on juoman
9242:    Kirjassa ''Non alcoholic cocktails'' Anne Jasper      todellinen alkoholipitoisuus.
9243: kirjoittaa: "Voi olla vaikeaa tehdä eroa niiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9244: juomien välillä, joissa on riittävästi alkoholia         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9245: päihdyttämiseen ja jotka ovat ehdottomasti alko-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9246: holittomia, koska jokainen luonnon mehu kuten            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9247: viinirypälemehu sisältää sitä pieniä määriä. Siksi
9248: käytännössä termi on sama kuin päihdyttämätön                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9249: JUoma. "                                                        ryhtyä, että alkoholilakia muutettaisiin
9250:    Englannissa katsotaan, että turvallinen raja on              siten, että laissa mainittaisiin todelliset
9251: alle 2 % tai likimäärin 1 %. Siksi vaaditaan lupa               alkoholittomat juomat, kevytalkoholijuo-
9252: niiden juomien myymiseen, jotka ylittävät tämän                 mat ja varsinaiset alkoholijuomat ja että
9253: rajan. Australiassa alkoholin määrä osoitetaan                  pullojen etiketeissä velvoitettaisiin tarkas-
9254: etiketissä, ja alkoholista vapaan viinin raja ei ylitä          ti määritellen mainitsemaan juoman to-
9255: 0,5 %. Useimmissa EEC-maissa jäännösalkoholin                   dellinen alkoholipitoisuus?
9256: 
9257:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
9258: 
9259:                                                Esko Almgren
9260: 
9261: 
9262: 
9263: 
9264:  261327B
9265: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 428
9266: 
9267: 
9268: 
9269: 
9270:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9271: 
9272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        muassa viittä erilaista alkoholitonta juomaa, jot-
9273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ka se on kehitellyt yhdessä Chymoksen kanssa.
9274: olette 25 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            Näiden juomien alkoholipitoisuus vaihtelee 1, 2
9275: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           painoprosentista 1, 7 painoprosenttiin. Keskimää-
9276: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      rin niiden vahvuus on 1, 5 painoprosenttia.
9277: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta         Näiden lain mukaan alkoholittomien juomien
9278: kysymyksestä n:o 428:                                  alkoholipitoisuus samassakin tuotteessa vaihtelee
9279:                                                        valmistuserästä riippuen suurestikin: Alkoholitto-
9280:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         missa viineissä alkoholipitoisuus saattaa vaihdella
9281:        ryhtyä, että alkoholilakia muutettaisiin        0,8-2,0 painoprosentin välillä. I veroluokan
9282:        siten, että laissa mainittaisiin todelliset     oluessa alkoholipitoisuus vaihtelee 1,5-2,25 pai-
9283:        alkoholittomat juomat, kevytalkoholijuo-        noprosentin välillä.
9284:        mat ja varsinaiset alkoholijuomat ja että           Simassa ja kaljassa on myös alkoholia, ja nii-
9285:        pullojen etiketeissä velvoitettaisiin tarkas-   den alkoholipitoisuus saattaa nousta yli 0,5 pai-
9286:        ti määritellen mainitsemaan juoman to-          noprosentin. Näidenkin juomien alkoholipitoi-
9287:        dellinen alkoholipitoisuus?                     suus vaihtelee. Kaupoissa on lisäksi myynnissä
9288:                                                        lukuisa määrä tuotteita, joiden alkoholipitoisuut-
9289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ta on vaikea tarkasti määritellä. Tällaisia tuotteita
9290: ti seuraavaa:                                          ovat esimerkiksi siideri, kefiiri-piimä ja erilaiset
9291:    Alkoholilaissa (4591 68), kuten jo sitä edeltä-     viini juomat.
9292: neessä, vuonna 1932 säädetyssä väkijuomalaissa,           Nykyistä järjestelmää juomien jakamisesta al-
9293: alkoholijuomana pidetään juomaa, jossa on              koholittomiin juomiin ja alkoholijuomiin siten,
9294: enemmän kuin 2,25 painoprosenttia etyylialko-          että alkoholiuomia ovat alle 2,25 painoprosenttia
9295: holia.                                                 sisältävät juomat, pidetään tällä hetkellä tarkoi-
9296:    Alkoholilain 2 §:n 2 momentti velvoittaa alko-      tuksenmukaisena ja riittävänä. Eduskunnan käsi-
9297: holiyhtiön pitämään kaupan myös korkeatasoisia         teltävänä olevaan hallituksen esitykseen alkoholi-
9298: alkoholiuomia juhla- ja seurajuomia ja muutoin-        lain muuttamiseksi (HE n:o 104) sisältyy tähän
9299: kin edistämään niiden käyttöä. Samoin alkoholi-        liittyvä tarpeellinen parannusehdotus lain 1 §:n
9300: lain 46 §:n 2 momentissa todetaan, että anniske-       muuttamiseksi siten, että etyylialkoholipitoisuus
9301: lupaikassa tulee olla kohtuullisesta hinnasta saa-     ilmoitettaisiin tilavuusprosentteina. Tilavuuspro-
9302: tavana myös riittävä valikoima alkoholiuomia           senttijärjestelmä antaa painoprosentteja todelli-
9303: juomia.                                                semman kuvan juoman sisältämästä alkoholimää-
9304:    Kirjallisen kysymyksen johdosta antamassaan         rästä.
9305: lausunnossa Oy Alko Ab on ilmoittanut, että                Koska alkoholittomien juomien alkoholipitoi-
9306: viimemainitun säännöksen nojalla Alko on vaati-        suudet samassakin tuotteessa vaihtelevat valmis-
9307: nut anniskelupaikat pitämään lajivalikoimissaan        tuserästä riippuen, on käytännössä vaikea tarkasti
9308: tiettyjä alkoholiuomia juomia, minkä lisäksi Al-       ilmoittaa alkoholittoman juoman alkoholipitoi-
9309: ko on määritellyt niiden maksimihinnat. Edel-          suus pullon etiketissä. Etikettejä jouduttaisiin
9310: leen Oy Alko Ab:sta on todettu, että Alko pitää        myös vaihtamaan usein, mikä varsinkin ulko-
9311: saatavana erilaisia alkoholiuomia juomia, muun         maisten tuotteiden osalta on lähes mahdotonta.
9312: 
9313:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
9314: 
9315:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
9316:                                       1986 vp. -      KK n:o 428                                          3
9317: 
9318: 
9319: 
9320: 
9321:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9322: 
9323:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mans med Chymos. Dessa dryckers alkohoihait
9324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        varierar från 1,2 viktprocent tili 1, 7 viktprocent. I
9325: den 25 november 1986 tili vederbörande medlem         medeltal är deras styrka 1, 5 viktprocent.
9326: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Alkoholhalten hos dessa enligt lagen alko-
9327: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-         holfria drycker varierar mycket t.o.m. i samma
9328: mål nr 428:                                           produkt beroende på tiliverkningsparti: I alko-
9329:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       holfria viner kan alkoholhalten variera melian 0,8
9330:        för att alkohollagen skali ändras så, att i    och 2,0 viktprocent. I öl av I accisklassen varierar
9331:        lagen nämns verkliga alkoholfria drycker,      alkoholhaiten melian 1,5 och 2,25 viktprocent.
9332:        lätta alkoholdrycker och egentliga alko-          I mjöd och svagdricka finns också alkohoi och
9333:        holdrycker och så, att det skall bli obliga-   dessa dryckers alkohoihait kan stiga tili över 0, 5
9334:        toriskt att på flaskornas etiketter ange       viktprocent. Också i dessa drycker varierar alko-
9335:        dryckens faktiska alkoholhalt?                 holhaiten. I affärerna saluförs dessutom ett flertal
9336:                                                       produkter, vars alkohoihait är svår att noggrant
9337:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       faststälia. Dylika produkter är t.ex. cider, kefir-
9338: anföra följande:                                      mjölk och olika vindrycker.
9339:    I alkoholiagen (459/68) avses med alko-                Det nuvarande systemet för indelning av
9340: holdryck en dryck som innehålier mer än 2,25          dryckerna i alkoholfria drycker och alko-
9341: viktprocent etylalkohol. Detsamma gällde redan        holdrycker så att alkoholfria är drycker med en
9342: dess föregångare, lagen om alkoholdrycker, som        alkohoihait under 2, 2 5 viktprocent anses för
9343: stiftades år 1932.                                    tilifället vara ändamålsenligt och tillräckligt. Re-
9344:    I 2 § 2 mom. alkohollagen åläggs alkoholbola-      geringens proposition med förslag tili lag om
9345: get att även saluföra högklassiga alkoholfria fest-   ändring av alkoholiagen (RP 104/86) som för
9346: och sällskapsdrycker samt i övrigt främja använd-     närvarande behandlas av riksdagen innehålier ett
9347: ningen av dem. Likaså konstateras i 46 § 2 mom.       nödvändigt förbättringsförslag i anslutning tili
9348: alkohollagen att på utskänkningsstälie bör även       detta, enligt vilket 1 § i lagen ändras så att
9349: ett tiliräckligt urval alkoholfria drycker stå tili   etylalkoholprocenten meddelas i volymprocent.
9350: buds tili skäligt pris.                               Volymprocenten ger en verkligare bild än vikt-
9351:    I sitt uttalande med anledning av det skriftliga   procenten av den alkoholmängd drycken inne-
9352: spörsmålet har Oy Alko Ab meddelat, att med           håller.
9353: stöd av sistnämnda stadgande har Alko krävt att           Eftersom de alkoholfria dryckernas alkohoihait
9354: utskänkningsställena hålier vissa alkoholfria         varierar också i samma produkt beroende på
9355: drycker i sitt sortiment och Alko har dessutom        tiliverkningsparti, är det i praktiken svårt att
9356: faststälit maximipriser för dem. Vidare har man       noggrannt ange en alkoholfri drycks alkohoihait
9357: från Oy Alko Ab konstaterat, att Alko tilihanda-      på flasketiketten. Man skulle också bli tvungen
9358: hålier olika alkoholfria drycker, bl. a. fem olika    att byta etiketter ofta vilket särskilt beträffande
9359: alkoholfria drycker som man utvecklat tillsam-        utländska produkter är nästan omöjligt.
9360: 
9361:      Helsingfors den 23 december 1986
9362: 
9363:                                                                               Minister Matti Puhakka
9364:                                                  1986 vp.
9365: 
9366: Kirjallinen kysymys n:o 429
9367: 
9368: 
9369: 
9370: 
9371:                                     Kärhä: Viljatilojen puolisoiden ansiotulojen jakamisesta verotukses-
9372:                                       sa
9373: 
9374: 
9375:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9376: 
9377:    Verotuslainsäädäntö edellyttää, että maatilata-      pisin kokonaistyöaika suomalaisessa yhteiskun-
9378: louden ansiotulo jaetaan puolisoiden kesken sil-        nassa. Vuonna 1982 naiset tekivät maataloustyötä
9379: loin, kun verovelvollinen on vaatinut jakoa. Kar-       yhteensä 23 miljoonaa työpäivää. Kotitalouden
9380: jatalouden kohdalla tämä periaate on pääosin            hoitotyöhön käytetty kokonaistyöpanos oli 37,6
9381: saatu toteutumaan, mutta toisin on laita viljelys-      miljoonaa työpäivää, joista naiset tekivät 50 pro-
9382: tilojen kohdalla. Viljelystilan emännän työpanos-       senttia. Nämäkin kerrotut seikat puoltavat maa-
9383: ta aliarvostetaan verotuksessa siinä määrin, että       talouden emännän työpanoksen arvostamista ja
9384: vain harvoissa tapauksissa hyväksytään tilan tulo-      työtulon jakamista puoliksi isännän ja emännän
9385: jen puolittaminen isännälle ja emännälle. On            kesken, silloin kun sitä verotuksessa pyydetään.
9386: tullut eteen tapauksia, joissa emäntä todistetta-          Monen vuoden ajan on Suomessa kannettu
9387: vasti osallistuu kaikkiin niihin maatilatalouden        huolta maatilaperheiden poikkeavasta rakentees-
9388: töihin mihin isäntäkin, mutta emännän työn              ta. Viljelijät ovat keski-iältään iäkkäitä ja lisäksi
9389: arvoksi määritellään verotuksessa vain 20-30            maatiloilla on huomattavaa naisvajausta lähes
9390: prosenttia. Lisäksi on käynyt selville, että verotus-   kaikissa ikäluokissa, mutta eniten 20-34-vuoti-
9391: käytäntö näissä tapauksissa on erittäin kirjavaa eri    aiden ikäryhmissä. Tilastojen mukaan maatiloilla
9392: veropiirien alueella. Eräissä kunnissa ei periaat-      oli vuonna 1980 alle 55-vuotiaita emäntiä kaik-
9393: teellisista syistä hyväksytä missään tapauksessa        kiaan 80 000, JOista 15-24-vuotiaita naisia
9394: viljatilan isännän ja emännän työn arvon puolit-        6 000. Tämä tietää sitä, että vuonna 1990 on alle
9395: tamista, vaikka he ovat sitä vuosia hakeneet ja         55-vuotiaita emäntiä enää 52 000. Tilannetta on
9396: esittäneet vedenpitäviä todisteita hakemuksensa         pidettävä huolestuttavana, koska tilanne pahenee
9397: taakse.                                                 entisestaan emäntien siirryttyä yhä useammin
9398:    Syitä viljatilan emännän työn aliarvostamiseen       ulkopuolisille työmarkkinoille, jossa heillä on
9399: on löydettävissä useita. Yhtenä syynä on se, että       parempi sosiaaliturva ja jossa heidän työtään
9400: maatilan emäntä luokitellaan tilastoissa joko           muutoinkin enemmän arvostetaan. Kuitenkin jo-
9401: avustavaksi perheenjäseneksi tai viljelijän puoli-      ka kolmannella maatilataloudessa työskenteleväl-
9402: saksi. Tällaiset määrittelyt eivät pidä emäntää         Iä naisella on nimenomaan maataloudellinen
9403: tasaveroisena yrittäjäkumppanina ja ne johtavat         koulutus.
9404: epäoikeudenmukaisuuksiin paitsi verotuksessa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9405: myöskin esimerkiksi tilastojen laatimisessa. Tule-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9406: vaisuudessa olisikin maatilan emäntä luokiteltava       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9407: omaksi itsenäiseksi yrittäjäksi silloin, kun hän        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9408: tekee päätoimisesti maataloustyötä omalla tilalla.
9409:    Maatilahallituksen keräämien tietojen mukaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9410: emäntien kokonaistyöpanos on suurempi kuin                      ryhtyä, jotta myöskin viljatiloilla työsken-
9411: isäntien ja jakautuu suurin piirtein tasan maatila-             televien puolisoiden ansiotulot jaettaisiin
9412: talouden ja kotitalouden kesken. Tilastokeskuk-                 puolisoiden kesken tasan, silloin kun sitä
9413: sen tutkimus vuodelta 1981 suomalaisen ajankäy-                 verotuksessa pyydetään ja pyynnön poh-
9414: töstä taas osoittaa, että maatilan emännällä on                 jana on riittävät selvitykset?
9415: 
9416:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
9417: 
9418:                                                 Lea Kärhä
9419: 261316P
9420: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 429
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 
9425:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9426: 
9427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttämästään ajasta. Yksinomaan viljantuotan-
9428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toon erikoistuneilla tiloilla avustavan puolison
9429: olette 25 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            työpanos on yleensä vähäinen, samoin kuin jos
9430: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           toinen puoliso vain tilapäisesti kiireaikoina osal-
9431: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      listuu maataloustöihin. Ansiotulon jakoedelly-
9432: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta          tyksiä niissä tapauksissa ei yleensä voitane katsoa
9433: kysymyksestä n:o 429:                                  olevan, ellei verovelvollinen muuta osoita.
9434:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Edellä selostettujen verohallituksen ohjeiden
9435:         ryhtyä, jotta myöskin viljatiloilla työsken-   mukaan verotuksessa ei ole voitu yleisesti katsoa,
9436:         televien puolisoiden ansiotulot jaettaisiin    että viljantuotantoon erikoistuneilla tiloilla ansio-
9437:         puolisoiden kesken tasan, silloin kun sitä     tulon jakoedellytykset olisivat yleisesti olemassa.
9438:         verotuksessa pyydetään ja pyynnön poh-         Yksittäistapaukissa on myös viljatiloilla osa ansio-
9439:         jana on riittävät selvitykset?                 tulosta luettu avustavan puolison tuloksi, jos
9440:                                                        verovelvollinen on selvittänyt, että avustava puo-
9441:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       liso on osallistunut maatilatalouden töihin enem-
9442: ti seuraavaa:                                          män kuin vähäisessä määrin. Tällainen tilanne on
9443:                                                        silloin, kun avustava puoliso on osallistunut mer-
9444:    Tulo- ja varallisuusverolain 17 a §:n mukaan
9445:                                                        kittävässä määrin myös peltoviljelytöihin. Sitä
9446: yrittäjäpuolisoista verotetaan sitä, jota olosuhteet
9447:                                                        vastoin esimerkiksi muistiinpanojen tekemistä tu-
9448: huomioon ottaen on pidettävä varsinaisena yrit-
9449:                                                        loista ja menoista sekä lyhytaikaista viljankuivaa-
9450: täjänä. Saman lain 17 b §:n 3 momentin mu-
9451:                                                        mon hoitamista on pidetty siksi vähäisenä työnä,
9452: kaan, jos avustava puoliso on työskennellyt yri-
9453:                                                        ettei jakoedellytyksiä katsottu olevan. Jakoperus-
9454: tyksessä siten, ettei hänen työpanostaan voida
9455:                                                        teita arvioitaessa on otettava huomioon, että
9456: pitää vähäisenä, katsotaan valtionverotuksessa
9457:                                                        maatilan emännän, yhtä vähän kuin muidenkaan
9458: liikkeen, ammatin tai maatilatalouden tulosta
9459:                                                        yrittäjien puolisoiden, kotitaloustyötä ei voida
9460: ansiotuloksi katsottavasta osasta verovelvollisen
9461:                                                        osaksikaan pitää maatilatalouteen tai yritystoi-
9462: tai hänen puolisonsa vaatimuksesta, mikäli muu-
9463:                                                        mintaan liittyvänä ansiotulon jakoon oikeuttava-
9464: ta selvitystä ei esitetä, puolet puolison ansiotu-
9465:                                                        na työnä. Nämä periaatteet käyvät ilmi niistä
9466: loksi.
9467:                                                        korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joissa
9468:    Verohallituksen julkaiseman maatilatalouden
9469:                                                        on ollut kysymys ansiotulon jaosta. Verohallituk-
9470: verotuksen käsikirjan (verovuosi 1985) mukaan
9471:                                                        sen ohjeiden mukaan myös viljatiloilla työskente-
9472: edellytyksenä ansiotulon jaolle on, että verovel-
9473:                                                        levien puolisoiden ansiotulojen jakaminen toimi-
9474: vollinen tai hänen puolisonsa on vaatinut jakoa
9475:                                                        tetaan, mikäli verovelvolliset esittävät riittävän
9476: eikä avustavan puolison työskentelyä maatilata-
9477:                                                        täydelliset ja luotettavat selvitykset omasta ja
9478: loudessa ole pidettävä vähäisenä. Maatilatalou-
9479:                                                        puolisonsa maatilalla suorittamasta työstä.
9480: dessa on yleistä, että molemmat puolisot osallis-
9481: tuvat töiden suorittamiseen enemmän kuin vä-              Puolisoita koskevien verotussäännösten muut-
9482: häisessä määrin. Työskentelyä maatilataloudessa        taminen siten, että maatilatalouden tulosta jaet-
9483: ei voida pitää vähäisenä, jos se on ulkopuolisen       taisiin todellista työpanosta suurempi osuus avus-
9484: selvästi havaittavissa ja on melko säännöllistä sekä   tavan puolison tuloksi, saattaisi maatilataloutta
9485: edustaa selvää eikä aivan vähäistä raha-arvoa.         harjoittavat puolisot verotuksellisesti parempaan
9486: Puolisoiden maatilataloudessa suorittamien työ-        asemaan kuin esimerkiksi sellaiset puolisot, joista
9487: panosten arvojen keskinäinen suhde, joka peri-         toinen on palkansaaja ja toinen on kotona.
9488: aatteessa on ansiotulon jakoperusteena, riippuu        Maatilataloutta harjoittavien puolisoiden kohdal-
9489: ratkaisevasti tilalla harjoitetun maatalouden tuo-     la tuloa tällöin tosiasiallisesti jaettaisiin myös
9490: tantosuunnasta, puolisoiden iästä ja työkyvystä        kotitaloustyön osalle, mikä ei olisi erillisverotus-
9491: sekä heidän sivuansioihin ja kotitaloustöihin          järjestelmän mukaista.
9492:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
9493: 
9494:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
9495:                                       1986 vp. -      KK n:o 429                                          3
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 
9500:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9501: 
9502:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rande mån på den produktionsinriktning som
9503: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av        föijs på Iägenheten, på makarnas åider och
9504: den 25 november 1986 tili vederbörande mediem         arbetsförmåga samt på den tid de utnyttjat för
9505: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        biinkomster och hushållsgöromål. På Iägenheter
9506: riksdagsiedamot Lea Kärhä undertecknade spörs-        som speciaiiserat sig enbart på produktion av säd
9507: måi nr 429:                                           är den medhjäipande makens arbetsinsats i regel
9508:                                                       ringa Iikaså om den andra maken biott tillfälligt
9509:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       under brådskande tider deltar i Iantbrukets arbe-
9510:        för att förvärvsinkomsten också för makar      ten. Förutsättningar för en fördeining av för-
9511:        som arbetar på spannmåisiägenheter de-         värvsinkomsten anses i dessa fall i allmänhet inte
9512:        Ias jämt melian makarna, då anhållan           föreligga, ifall inte den skattskyidige visar annat.
9513:        härom görs i beskattningen och tiliräckii-
9514:        ga utredningar Iigger tili grund för anhåi-       Eniigt de skattestyrelsens anvisningar som be-
9515:        Ian?                                           skrivs ovan har det inte i beskattningen allmänt
9516:                                                       kunnat anses, att förutsättningar för delning av
9517:                                                       förvärvsinkomsten föreligger på sådana Iägenhe-
9518:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       ter som har specialiserat sig på spannmåisproduk-
9519: anföra föijande:                                      tion. I enskiida fall har en del av förvärvsinkoms-
9520:    Eniigt 17 a § Iagen om skatt på inkomst och        ten också på spannmåisiägenheter ansetts utgöra
9521: förmögenhet beskattas den av makarna, som             den medhjälpande makens inkomst, om den
9522: med beaktande av omständigheterna bör anses           skattskyidige har utrett, att den medhjälpande
9523: vara den egentliga företagaren. Enligt 17 b § 3       maken har deltagit i gårdsbrukets arbeten i mera
9524: mom. samma Iag gäller att om den medhjäipan-          än ringa utsträckning. Detta gäller då den med-
9525: de maken har arbetat i röreisen så, att detta         hjälpande maken i betydande utsträckning har
9526: arbete inte kan anses vara ringa, anses vid           deltagit också i åkerbrukets arbeten. Däremot har
9527: statsbeskattningen häiften av den andel av in-        det ansetts att t.ex. förandet av anteckningar över
9528: komsten av röreise, yrke eller gårdsbruk, som         inkomster och utgifter samt kortvarig skötsel av
9529: skall anses som förvärvsinkomst, utgöra förvärvs-     spannmålstork är så obetydliga arbeten, att
9530: inkomst för maken. Detta sker på den skattskyi-       förutsättningar för delning inte föreligger. Vid
9531: diges eller makens yrkande, om annan utredning        bedömning av delningsgrunderna måste det be-
9532: inte företes.                                         aktas att det hushållsarbete som husmodern på
9533:    Eniigt handboken för beskattning av gårdsbru-      en lägenhet utför, lika litet som det hushållsarbe-
9534: ket, som pubiicerats av skattestyrelsen (skatteåret   te som makarna tili andra företagare utför, inte
9535: 1985), är en förutsättning för att förvärvsinkoms-    ens delvis kan anses som tili gårdsbruket eller
9536: ten skali delas att den skattskyidige eller maken     företagsverksamheten hörande arbete som skulle
9537: yrkat på detta och att den medhjälpande makens        berättiga tili delning av förvärvsinkomsten. Dessa
9538: arbete inom gårdsbruket inte kan anses vara           principer framgår av de av högsta förvaltnings-
9539: nnga.                                                 domstolens utslag som har gällt fördelning av
9540:    Inom gårdsbruk är det alimänt, att vardera         förvärvsinkomsten. I eniighet med skattestyrei-
9541: maken deltar i Iägenhetens arbeten i större än        sens anvisningar fördelas förvärvsinkomsten också
9542: ringa utsträckning. Arbetet inom gårdsbruket          för makar som arbetar på spannmålslägenheter, i
9543: kan inte anses ringa, om det klart kan observeras     det fall att de skattskyldiga presenterar tillräckligt
9544: av utomstående och är rätt regeibundet samt           kompletta och tillförlitliga utredningar över det
9545: representerar ett kiart och inte alitför ringa        arbete som de själva och deras make utför på
9546: penningvärde. Det inbördes förhållandet av vär-       gårdsbruket.
9547: dena av den arbetsinsats makarna utfört inom             Om de beskattningsstadganden som gäller ma-
9548: gårdsbruket, och som i princip utgör grund för        kar skulie ändras så att en större andel av
9549: fördelningen av förvärvsinkomsten, beror i avgö-      inkomsten från gårdsbruket än den andel som
9550: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 429
9551: 
9552: motsvarar den faktiska arbetsinsatsen räknas så-   den andra är hemma. 1 fråga om makar som
9553: som den medhjälpande makens inkomst skulle         bedriver gårdsbruk skulle inkomsten härvid de
9554: det betyda, att makar som bedriver gårdsbruk i     facto fördelas också på hushållsarbete, vilket inte
9555: beskattningshänseende kommer i bättre ställning    vore i överensstämmelse med särbeskattningssys-
9556: än t.ex. makar av vilka den ena är löntagare och   temet.
9557: 
9558:     Helsingfors den 18 december 1986
9559: 
9560:                                                                         Minister Pekka Vennamo
9561:                                                1986 vp.
9562: 
9563: Kirjallinen kysymys n:o 430
9564: 
9565: 
9566: 
9567: 
9568:                                   Kärhä: Veronmaksukyvyn alentamisvähennyksen myöntämisestä eri-
9569:                                     tyisesti vammaista lasta hoitavalle perheelle
9570: 
9571: 
9572:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9573: 
9574:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §: n mukaan, jos   ta eriarvoisuutta maan eri osissa, mutta myöskin
9575: verovuonna Suomessa asuneen henkilön veron-           yksityisen kunnan sisällä.
9576: maksukyky hänen ja hänen perheensä käytettä-             Edellä selostetun katkeruutta aiheuttavan epä-
9577: vissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen     kohdan korjaamiseksi on tehty mm. esitys, että
9578: on erityisistä syistä kuten elatusvelvollisuuden,     varallisuusverolakiin saataisiin säännös erityisestä
9579: työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti      vammaisperhevähennyksestä. Kysymys olisi vä-
9580: alentunut, vähennetään tulosta kohtuullinen           hennyksestä, jonka jokaisen perheen tai vanhem-
9581: määrä veronmaksukyvyn alentumisvähennyksenä.          man, joka hoitaa kotona vammaista lastaan,
9582:    Edellä kerrotun pykälän soveltaminen eri kun-      tulisi saada yhtä suurena tuloista ja varallisuudes-
9583: nissa on ollut kirjavaa varsinkin niissä tapauksis-   ta riippumatta. Vammaisen lapsen - myös yli
9584: sa, että jompikumpi vanhemmista on jäänyt             16-vuotiaan - kotona hoitamisesta aiheutuu
9585: kotiin hoitamaan vammaista lasta. Eräissä kun-        vanhemmille yleensä paljon sellaisia menoja, joi-
9586: nissa tämän kaltaisessa tapauksessa myönnetään        ta ns. terveen lapsen elättämisestä ei synny. Näitä
9587: kaikille perheille veronmaksukyvyn alentumisvä-       menoja ei kata edes vammaisen lapsen hoitotuki.
9588: hennys, mutta joissakin kunnissa alennusta ei            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9589: haluta missään tapauksessa suoda. On olemassa         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9590: tapauksia, että verojohtajan henkilön vaihtuessa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9591: muuttuu samalla verolautakunnan käytäntö tä-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9592: män pykälän kohdalla aikaisemmin noudatetusta
9593: täysin erilaiseksi.                                             Katsooko Hallitus, että tulo- ja varalli-
9594:    Eri vammaisjärjestöjen toimesta on viranomai-             suusverolain 31 §: n soveltamisessa on ha-
9595: sille useaan otteeseen tehty aloitteita po. 31 § :n          vaittavissa epäkohtia varsinkin kotona
9596: myöntämiskäytännön yhtenäistämiseksi. Kaikista               vammaista lastaan hoitavan perheen koh-
9597: esityksistä huolimatta käytäntö on edelleen se,              dalla, ja
9598: että kysymyksessä olevan vähennyksen myöntä-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9599: minen on harkinnanvaraista ja täysin paikallisten            siin, jotta sanottua verolain vähennystä
9600: verolautakuntien asia. Tästä aiheutuu hyvin suur-            voitaisiin soveltaa nykyistä laajemmin?
9601: 
9602:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
9603: 
9604:                                                Lea Kärhä
9605: 
9606: 
9607: 
9608: 
9609: 261304B
9610: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 430
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9616: 
9617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        mamnsee nimenomaan elatusvelvollisuuden,
9618: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työttömyyden ja sairauden. Nämä perusteet ovat
9619: olette 25 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            vain esimerkkejä, mutta niiden merkitystä voi-
9620: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           daan pitää korostettuna harkittaessa vähennyksen
9621: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      myöntämistä. Sairauden perusteella voidaan
9622: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta          myöntää vähennystä, mikäli sairaudesta on ai-
9623: kysymyksestä n:o 430:                                  heutunut huomattavia kustannuksia tai tulon
9624:                                                        alenemista. Poikkeuksellisen suurista sairaus-
9625:            Katsooko Hallitus, että tulo- ja varalli-   kuluista voidaan ottaa vähennyksenä huomioon
9626:         suusverolain 31 §:n soveltamisessa on ha-      sairauskuluvähennyksen enimmäismäärän ylittävä
9627:         vaittavissa epäkohtia varsinkin kotona         osa. Erityisenä vähennysperusteena voidaan myös
9628:         vammaista lasta hoitavan perheen koh-          pitää kehitysvammaisen, kuten CP-lapsen tai
9629:         dalla, ja                                      kuulovammaisen lapsen, huoltamista kotihoidos-
9630:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sa. Näissäkin tapauksissa tulee tutkia, onko vä-
9631:         siin, jotta sanottua verolain vähennystä       hennyksen myöntäminen kohtuullista verovelvol-
9632:         voitaisiin soveltaa nykyistä laajemmin?        lisen tuloihin ja varallisuuteen nähden.
9633:                                                           Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-
9634:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       koituksena on kaavamaisessa vähennysjärjestel-
9635: ti seuraavaa:                                          mässämme antaa verolautakunnille mahdollisuus
9636:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön            itsenäistä harkintavaltaa käyttäen ottaa huo-
9637: veronmaksukyky on hänen ja hänen perheensä             mioon tilanteet, joissa jokin erityinen syy on
9638: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon     vaikuttanut verovelvollisen talouteen siinä mää-
9639: ottaen erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuu-    rin, että hänen kykynsä verojensa maksamiseen
9640: den, työttömyyden tai sairauden johdosta olen-         on todella merkittävästi alentunut. Vähennyksen
9641: naisesti alentunut, vähennetään tulosta kohtuul-       luonteesta johtuu, etteivät vähennyksen myöntä-
9642: linen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 5 300          misen perusteet verohallituksen yhtenäistämisoh-
9643: markkaa. Tätä tulo- ja varallisuusverolain (1043/      jeista huolimatta ole samat kaikkialla maassa.
9644: 74) 31 §:ssä tarkoitettua veronmaksukyvyn alen-        Lisäksi tapaukset ovat varsin erilaisia silloinkin,
9645: tumisvähennystä on ehdotettu korotettavaksi            kun vähennystä pyydetään samoilla perusteilla.
9646: 6 000 markkaan vuodelta 1987 toimitettavassa           Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden pää-
9647: verotuksessa (HE n:o 113).                             töksistä voidaan todeta, että vammaisen lapsen
9648:    Verohallinnon käsikirjassa (esim. verohallituk-     hoitaminen kotona ei sinänsä oikeuta veronmak-
9649: sen julkaisu 346, verovuosi 1985) on veronmak-         sukyvyn alentamisvähennykseen, vaan perheen
9650: sukyvyn alentumisvähennyksen myöntämisperus-           käytettävissä olevat tulot ja varallisuus on erityi-
9651: teista lausuttu muun ohessa seuraavaa:                 sesti otettava huomioon (KHO 4.5.1979 n:o
9652:    Säännöksen mukaan veronmaksukyvyn tulee             2056, verovuosi 1976 ja KHO 18.3.1980 n:o
9653: olla olennaisesti alentunut, jotta vähennys voitai-    1552, verovuosi 1976).
9654: siin myöntää. Tämä on harkittava kussakin ta-             Vähennyksen myöntämisen esteenä saattaa olla
9655: pauksessa erikseen. Veronmaksukyky riippuu             myös puutteellinen selvitys veronmaksukykyyn
9656: ensisijaisesti verovelvollisen ja hänen perheensä      vaikuttavista tekijöistä.
9657: käytettävissä olevista tuloista ja varallisuudesta.       Harkinnanvaraisiin ja verovelvollisen selvitystä
9658: Tällöin otetaan huomioon myös verovapaat tulot         edellyttäviin vähennyksiin verotuksessa liittyy
9659: ja erilaiset sosiaaliavustukset. Säännöksen sovelta-   epäkohtia. Ne monimutkaistavat verotusta sekä
9660: minen ei välttämättä edellytä säälittävien syiden      lisäävät verotustyötä ja verovelvollisten ilmoitta-
9661: olemassaoloa, vaan vähennyksen myöntäminen             misvelvollisuuteen liittyvää työtä. Verohallituk-
9662: voi tulla kysymykseen, kun tarvetta siihen harki-      sen varsin seikkaperäisistä yhtenäistämisohjeista
9663: taan olevan. Erityisinä vähennysperusteina laki        huolimatta vähennyskäytäntö saattaa olla epäyh-
9664:                                       1986 vp. -      KK n:o 430                                       3
9665: 
9666: tenäinen ja verotuskohtelu maan eri osissa erilai-       Koska veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
9667: nen. Tarkoituksenmukaista ei näin ollen ole           sen laajentaminen tuloista ja varallisuudesta täy-
9668: laajentaa harkinnanvaraisia verovähennyksiä. Ve-      sin riippumattomaksi vähennykseksi ei ole tarkoi-
9669: rotuksen keinojen kun olisi massamenettelyyn          tuksenmukaista eikä siihen ole perusteltua syytä,
9670: soveltuvina aina oltava kaavamaisia. Vammais-         ei hallitus aio ryhtyä vähennyksen suhteen mui-
9671: perheenkin yksilöllisten tarpeitten huomioon ot-      hin toimenpiteisiin kuin alussa mainittuun enim-
9672: taminen voi parhaiten tapahtua suuntaamaila           mäismäärän korottamiseen vuodelta 1987 toimi-
9673: yhteiskunnan tuki heille tarvittaessa suorin tulon-   tettavassa verotuksessa.
9674: surrom.
9675: 
9676:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1986
9677: 
9678:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
9679: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 430
9680: 
9681: 
9682: 
9683: 
9684:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9685: 
9686:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dragsorsaker nämns i lagen uttryckligen försörj-
9687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsplikt, arbetslöshet och sjukdom. Dessa
9688: den 25 november 1986 till vederbörande medlem          grunder är endast exempel, men deras betydelse
9689: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kan anses såsom poängterade vid prövandet av
9690: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-         avdragandets beviljande. På grund av sjukdom
9691: mål nr 430:                                            kan avdrag beviljas, ifall därav förorsakats avse-
9692:                                                        värda kostnader eller inkomstminskningar. Av
9693:            Anser Regeringen att det förekommer         exceptionellt stora sjukdomskostnader kan såsom
9694:         missförhållanden vid tillämpningen av          avdrag beaktas den del som överstiger maximibe-
9695:         31 § lagen om skatt på inkomst och             loppet för sjukdomskostnadsavdrag. Såsom sär-
9696:         förmögenhet särskilt vad gäller familjer       skild avdragsgrund kan även betraktas skötsel av
9697:         som sköter invalidiserade barn hemma,          utvecklingsstört barn, såsom t.ex. CP-barn eller
9698:         och                                            hörselskadat barn, i hemvård. Även i dessa fall
9699:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         bör man pröva, huruvida beviljandet av avdrag är
9700:         att avdraget enligt denna skattelag kunde      skäligt med hänsyn till den skattskyldiges in-
9701:         tillämpas i vidare utsträckning?               komst och förmögenhet.
9702:                                                            Syftet med avdraget för nedsatt skattebetal-
9703:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsförmåga är att inom vårt schematiska av-
9704: anföra följande:                                       dragssystem ge skattenämnderna möjlighet att
9705:    Har under skatteåret i Finland bosatt persons       genom självständig prövning beakta de situa-
9706: skattebetalningsförmåga med beaktande av de            tioner där något särskild orsak har påverkat den
9707: inkomster och den förmögenhet, som står till           skattskyldiges ekonomi så mycket att hans skatte-
9708: hans och hans familjs förfogande, av särskild          betalningsförmåga faktiskt har minskat i bety-
9709: orsak, såsom försörjningsplikt, arbetslöshet eller     dande grad. Av avdragets natur följer att grun-
9710: sjukdom, väsentligen nedgått, avdras från in-          derna för dess beviljande inte, trots skattestyrel-
9711: komsten ett skäligt belopp, dock ej mera än            sens anvisningar som syftar till enhetlighet i
9712: 5 300 mk. Det har föreslagits att detta avdrag för     beskattningspraxis, är desamma överallt i landet.
9713: nedsatt skattebetalningsförmåga, som åsyftas i         Vidare är fallen mycket olika också då yrkande
9714: 31 § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet         om avdrag görs på samma grunder. Till exempel
9715: (1043/74), höjs till 6 000 mk i den beskattning        på grund av högsta förvaltningsdomstolens utslag
9716: som verkställs för år 1987 (RP nr 113).                kan det konstateras att skötsel av ett invalidiserat
9717:    I handboken för skatteförvaltningen (t.ex.          barn i hemmet inte i sig berättigar till avdraget,
9718: skattestyrelsens pu blikation 346, skatteåret 198 5)   utan att de inkomster och den förmögenhet som
9719: sägs bl.a. följande om grunderna för beviljande        står till familjens förfogande särskilt måste beak-
9720: av avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga:         tas (HFD 4.5.1979 nr 2056, skatteåret 1976 och
9721:    Enligt stadgandet skall skattebetalningsförmå-      HFD 18.3.1980 nr 1552, skatteåret 1976).
9722: gan vara väsentligt nedsatt, för att avdrag på             Också en bristfällig utredning över de faktorer
9723: denna grund skall kunna beviljas. Detta skall          som påverkar skattebetalningsförmågan kan ut-
9724: prövas i varje fall särskilt. Skattebetalningsförmå-   göra ett hinder för avdragets beviljande.
9725: gan beror i första hand på de inkomster och den            Det förekommer missförhållanden i anslutning
9726: förmögenhet, som står till den skattskyldiges och      till de avdrag i beskattningen som är beroende av
9727: hans familjs förfogande, varvid man beaktar även       prövning och som förutsätter en utredning av
9728: skattefria inkomster och olika sociala bidrag.         den skattskyldige. Dessa avdrag gör beskattning-
9729: Stadgandets tillämpning förutsätter inte ound-         en mera komplicerad samt ökar beskattnings-
9730: gängligen förekomsten av ömmande omständig-            arbetet och arbetet i anslutning till de skattskyl-
9731: heter, uran avdraget kan beviljas alltid, då skäl      digas deklarationsskyldighet. Trots de synnerli-
9732: därtill prövas föreligga. Såsom särskilda av-          gen detaljerade anvisningar som skattestyrelsen
9733:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 430                                         5
9734: 
9735: har utfärdat i syfte att förenhetliga beskattnings-   bäst beaktas genom att de vid behov ges samhäl-
9736: praxis kan denna vara oenhetlig, och bemötandet       leligt stöd i form av direkt inkomstöverföring.
9737: i beskattningen kan variera mellan landets olika         Emedan det inte är ändamålsenligt att utvidga
9738: delar. Det är sålunda inte ändamålsenligt att öka     avdraget för nedsatt skattebetalningsförmåga så,
9739: det antal skatteavdrag som är beroende av pröv-       att det är helt oberoende av inkomsterna och
9740: ning. Beskattningsmetoderna borde nämligen            förmögenheten, och emedan motiverade skäl för
9741: alltid vara schematiska emedan de skall tillämpas     detta inte föreligger, ämnar regeringen inte vidta
9742: vid massförfarande. De individuella behov som         andra åtgärder beträffande avdraget än den höj-
9743: föreligger inom familjer med handikappade kan         ning av dess maximibelopp i beskattningen för år
9744:                                                       1987 som nämndes i spörsmålssvarets början.
9745: 
9746:      Helsingfors den 17 december 1986
9747: 
9748:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9749:                                               1986 vp.
9750: 
9751: Kirjallinen kysymys n:o 431
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756:                                    Turunen ym.: Rintamalisän maksamisesta rintamaveteraanien var-
9757:                                      haiseläkkeellä oleville
9758: 
9759: 
9760:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9761: 
9762:   Vuosien 1939-45 sotiin osallistuneet miehet        käyttäneet hyväksi veteraanien varhaiselä-
9763: ja naiset voivat tietyin edellytyksin saada rinta-   keoikeutta viime vuotta aiemmin, eivät ole oi-
9764: maveteraanien varhaiseläkkeen. Se on tarkoitettu     keutettuja saamaan kansaneläkelain mukaista
9765: väliaikaiseksi toimeentuloturvaksi, jota makse-      pohjaosaa ja rintamalisää.
9766: taan ennen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirty-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9767: mistä. Varhaiseläkkeellä oleva veteraani ei saa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9768: kuitenkaan rintamalisää.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9769:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9770:   Tämän vuoden alussa kansaneläkeuudistuksen
9771: yhteydessä toteutettiin yksilöllinen varhaiseläke,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9772: jonka perusteella tänä ja viime vuonna rintama-             ryhtyä, jotta rintamaveteraanien varhais-
9773: veteraanien varhaiseläkkeeseen oikeutetut ovat              eläkkeelle vuonna 1984 tai aiemmin siir-
9774: voineet saada myös kansaneläkkeen pohjaosan                 tyneet tulisivat tasavertaiseen asemaan
9775: suuruisen yksilöllisen varhaiseläkkeen sekä rinta-          yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneiden
9776: malisän. On kuitenkin outoa, että ne, jotka ovat            kanssa?
9777: 
9778:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
9779: 
9780:           Eeva Turunen                  Päivi Varpasuo                 Toivo T. Pohjala
9781:           Helena Pesola                 Ilkka Kanerva                  Anna-Kaarina Louvo
9782:           Ben Zyskowicz                 Kimmo Sasi                     Saara Mikkola
9783:           Heikki Perho                  Mauri Miettinen                Pirjo Rusanen
9784:           Liisa Hilpelä                 Matti Lahtinen                 Heikki Järvenpäää
9785:           Jouni J. Särkijärvi           Ilkka Suominen                 Riitta Uosukainen
9786:           Impi Muroma                   Aino Pohjanoksa                Georg C. Ehrnrooth
9787:           Tuure Junnila                 Ritva Laurila                  Sampsa Aaltio
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 
9792: 261328C
9793: 2                                      1986 vp. -- FJ( n:o 431
9794: 
9795: 
9796: 
9797: 
9798:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9799: 
9800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        minen tai ansioiden aleneminen alle tietyn raj:
9801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          määrän myös se, että näiden edellytysten täytt~
9802: olette 25 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            ruisestä on kulunut enintään yksi vuosi.
9803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskevan lainsä:
9804: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      dännön voimaantulosta 1.1.1986 johtuu, et1
9805: taja Turusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         ennen vuotta 1985 työnsä lopettaneet tai työtää
9806: kysymyksestä n:o 431:                                  vähentäneet rintamaveteraanien varhaiseläkkeel.
9807:                                                        olevat veteraanit eivät ole oikeutettuja kansaneli
9808:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kelain mukaiseen yksilölliseen varhaiseläl
9809:        ryhtyä, jotta rintamaveteraanien varhais-       keeseen. Lain voimaantulosäännöksen muuttaru
9810:        eläkkeelle vuonna 1984 tai aiemmin siir-        nen tässä vaiheessa on hyvin vaikeaa. Tällaisil
9811:        tyneet tulisivat tasavertaiseen asemaan         henkilöillä saattaa sitä vastoin olla oikeus rint:
9812:        yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneiden   masotilaseläkkeeseen. Se on kuitenkin tarveha
9813:        kanssa?                                         kintainen. Täysimääräinen rintamasotilaseläke c
9814:                                                        mitoitettu siten, että se vastaa kansaneläkkee
9815:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pohjaosan ja lisäosan sekä kansaneläkkeesee
9816: ti seuraavaa:                                          maksettavan rintamalisän yhteismäärää. Rint
9817:    Rintamaveteraanien varhaiseläke on tarkoitettu      IDasotilaseläkkeen maaraan vaikuttavat läh
9818: vapaaehtoiseksi mahdollisuudeksi siirtyä työelä-       kaikki hakijan ja hänen puolisonsa tulot lukuu
9819: mästä eläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläke-       ottamatta työssä käyvän puolison ansiotuloj
9820: ikää. Tästä syystä veteraanieläkettä saavalle ei       Myös puolisoiden omaisuus otetaan huomioo1
9821: voida myöntää työeläkelakien mukaista työkyvyt-        jos sen arvo ylittää tietyn määrän. Jos rintamav
9822: tömyyseläkettä. Rintamaveteraanien varhaiseläke        teraanien varhaiseläkettä saava henkilö ei o
9823: ei kuulu myöskään kansaneläkkeenä myönnettä-           oikeutettu rintamasotilaseläkkeeseen ja hän(
9824: viin etuuksiin. Sekä rintamaveteraanien varhais-       terveydentilansa heikkenee, voi hän saada va
9825: eläkkeen että yksilöllisen varhaiseläkkeen myön-       haiseläkkeen lisäksi kansaneläkelain mukais
9826: tämisen edellytyksenä on paitsi työnteon lopetta-      työkyvyttömyyseläkettä.
9827: 
9828:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
9829: 
9830:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9831:                                       1986 vp. -     KK n:o 431                                         3
9832: 
9833: 
9834: 
9835: 
9836:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9837: 
9838:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hör med arbetet eller hans förtjänster sjunker
9839: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       under en viss nivå, också att högst ett år har
9840: den 25 november 1986 till vederbörande medlem        förflutit sedan dessa förutsättningar uppfylldes.
9841: av statsrådet översänt avskrift av följande av          På grund av att lagstiftningen om ett flexibelt
9842: riksdagsledamot Turunen m.fl. undertecknade          pensionsåldersarrangemang         träder   i    kraft
9843: spörsmål nr 431:                                     1.1.1986 har de veteraner som har upphört med
9844:                                                      eller minskat sitt arbete före år 1985, och som
9845:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      åtnjuter förtidspension för frontveteraner, inte
9846:        för att de som år 1984 eller dessförinnan     rätt till individuell förtidspension enligt folkpen-
9847:        har tagit ut förtidspension för frontvete-    sionslagen. Det är mycket svårt att i detta skede
9848:        raner skall kunna jämställas med dem          ändra lagens ikraftträdelsestadgande. Däremot
9849:        som har tagit ut individuell förtidspen-      kan sådana personer ha rätt till frontmannapen-
9850:        sion?                                         sion. Denna pension är emellertid beroende av
9851:                                                      behovsprövning. Frontmannapensionens fulla
9852:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     belopp har dimensionerats så, att det svarar mot
9853: anföra följande:                                     det sammanlagda beloppet av folkpensionens
9854:    Frontveteranernas förtidspension är avsedd att    basdel och tilläggsdel jämte det fronttillägg som
9855: erbjuda en möjlighet att frivilligt pensionera sig   betalas till folkpensionen. Frontmannapensio-
9856: från arbetslivet innan åldersgränsen för egentlig    nens belopp påverkas av så gott som alla sökan-
9857: ålderspension uppnås. På grund härav kan den         dens och hans makas inkomster med undantag av
9858: som erhåller veteranpension inte beviljas invalid-   färvärvsinkomsten för den make som arbetar.
9859: pension enligt arbetspensionslagarna. Förtidspen-    Också makarnas egendom beaktas, om dess värde
9860: sionen för frontveteraner hör inte heller till de    överskrider ett visst belopp. Om en person som
9861: förmåner som beviljas i form av folkpension.         erhåller förtidspension för frontveteraner inte har
9862: Förutsättningen för beviljande av såväl förtids-     rätt till frontmannapension, och hans hälsa blir
9863: pension för frontveteraner som individuell           sämre, kan han utöver förtidspensionen erhålla
9864: förtidspension är, förutom att vederbörande upp-     invaliditetspension enligt folkpensionslagen.
9865: 
9866:      Helsingfors den 23 december 1986
9867: 
9868:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
9869:                                                      1986 vp.
9870: 
9871: Kirjallinen kysymys n:o 432
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                                       Paasilinna ym.: Liikevaihtoverotuksen huomioon ottamisesta maata-
9877:                                          louden vientikustannuksia laskettaessa
9878: 
9879: 
9880:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9881: 
9882:    Maatalouden vientituki on budjetoitu 2 miljar-          Iisen sisällön kuvauksessa todetaan vain, että
9883: diksi 5 30 miljoonaksi markaksi vuodelle 1987.             esityksessä ehdotetaan verovelvollisille korvatta-
9884: Vientituen mää~ää laskettaessa ei kuitenkaan ote-          vaksi liikevaihtoveroprosentin korottamisesta ai-
9885: ta huomioon liikevaihtoveron helpotuksena mak-             heutuva tappio eräiden varastossa olevien tavaroi-
9886: settavaa vientitukea, jonka määrä on lähes 800             den osalta eikä yksityiskohtaisissa perusteluissa-
9887: miljoonaa markkaa vuodessa. Valtio siis luopuu             kaan ole mainittu maatalouden vientituen las-
9888: perimästä 800 miljoonaa markkaa tukeakseen                 kentaperusteiden muuttamisesta mitään. Tämän
9889: maataloustuotteiden vientiä. Kuitenkaan tätä lä-           mukaisesti eduskunnassa ja erityisesti sen valtio-
9890: hes miljardin markan vientitukea ei oteta huo-             varainvaliokunnassa lakia on käsitelty liikevaihto-
9891: mioon siinä kustannuslaskelmassa, jolla määrä-             verolain muutoksena, jolla varastotappio on ha-
9892: tään maatalouden omavastuuosuus ylituotannon               luttu korvata liikevaihtoveron noustessa kahdella
9893: markkinoimisessa. Tämän laskutavan vuoksi                  prosentilla. Mietinnön mukaan korvaus oli tar-
9894: maatalouden omavastuuosuus on vuosittain noin              koitus suorittaa samalla tavoin kuin aikaisemmin-
9895: 100 miljoonaa markkaa alhaisempi kuin sen                  kin liikevaihtoveroprosenttia korotettaessa; vero-
9896: pitäisi olla. Puuttuvan vientituen joutuvat muut           velvolliset oikeutettiin tekemään veroprosentin
9897: veronmaksajat kattamaan.                                   noustessa hallussaan olleiden osittaisverollisten
9898:    Edellä mainittua laskentatapaa on sovellettu            tavaroiden osalta ylimääräinen ostovähennys
9899: vuodesta 1983 lähtien. Tuolloin toukokuun lo-              mm. alkutuottajalle. Ehdotetulla varastotappion
9900: pussa tuli voimaan liikevaihtoverolain muutos,             korvaamisella oli tarkoitus omalta osaltaan eh-
9901: jolla vientituen maksamismenettelyä yrityksille            käistä kuluttajahintojen nousua. Lihan ja maito-
9902: yksinkertaistettiin (HE n:o 4/1983 vp., valtiova-          taloustuotteiden osalta ylimääräinen vähennys
9903: rainvaliokunnan mietintö n:o 111983 vp. ja sää-            laskettiin ottaen huomioon, että lihasta saadaan
9904: döskokoelma 451/83). Lainmuutoksen perus-                  tehdä puolitoistakertainen ja maitotaloustuottei-
9905: teluissa ei kuitenkaan edes epäsuorasti tuotu esiin        siin sisältyvästä maidosta 1 ,9-kertainen alkutuo-
9906: sitä seikkaa, että esityksellä olisi ollut tarkoitus yli   tevähennys.
9907: 100 miljoonalla markalla vähentää maatalouden                 Lainmuutoksen tultua voimaan vientituen las-
9908: omavastuuosuutta maataloustuotteiden vienti-               kentaperusteita muutettiin edellä mainitulla ta-
9909: kustannuksista. Mikäli tätä olisi tarkoitettu, olisi       valla jättämällä 800 miljoonan liikevaihtoveron
9910: siihen varmasti kiinnitetty eduskunnassa huomio-           helpotus pois maatalouden vientituen omavas-
9911: ta, joutuvathan palkansaajat tämänkin helpotuk-            tuuosuutta laskettaessa. Herääkin kysymys, mi-
9912: sen maksamaan. Palkansaajat maksavat yli 90 %              hin näin olennainen muutos laskentaperusteissa
9913: kertyvästä tulo- ja varallisuusveron määrästä maa-         oikein perustuu, kun liikevaihtoverolain muutos
9914: talouden osuuden ollessa 3 %.                              ei siihen oikeuttanut. Myöskään nykyisessä maa-
9915:    Jokainen suomalainen kotitalous maksaa maa-             taloustulolaissa (629/82) tai sen perusteluissa ei
9916: taloustukea 3 300 markkaa ja maatalouden vien-             ole käsitelty laskentaperusteiden muuttamista.
9917: titukea 2 100 markkaa vuodessa. Näin ollen                 Laskentaperusteiden muutoksen perusteet onkin
9918: onkin todella merkillistä, että liikevaihtoveron           selvitettävä. Kun kyseisestä kustannussiirrosta
9919: muutoksella tätä rasitusta on lisätty ilman, että          maataloudelta veronmaksajille ei ole olemassa
9920: lain perusteluissa sen enempää kuin valiokun-              sen enempää eduskunnan kuin valtioneuvos-
9921: tamietinnössäkään olisi rasituksen siirtymisestä           tonkaan päätöstä, tulisi vientikustannus mitä
9922: mitään mainintaa. Hallituksen esityksen pääasia!-          pikimmin palauttaa entiseksi. (Muutos voidaan
9923: 
9924: 270019Z
9925: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 432
9926: 
9927: toteuttaa heti, sillä maatalousasetuksen ( 11151              Mihin perustuu se, että maatalouden
9928: 82) mukaan vientikustannuksia laskettaessa käy-            vientitukilaskelmista on vuodesta 1983
9929: tetään kauppa- ja teollisuusministeriön laatimia           lähtien jätetty pois liikevaihtoveron alen-
9930: laskelmia.)                                                tamisella maksettava vientituki, ja
9931:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            aikooko Hallitus palauttaa laskentape-
9932: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               rusteen entiseksi vuoden 1987 maatalou-
9933: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           den omaa osuutta vientituesta laskettaes-
9934: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  sa?
9935: 
9936:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
9937: 
9938:          Reino Paasilinna               Marja-Liisa Tykkyläinen     Kaj Bärlund
9939:                     Inger Hirvelä                            Pekka Myllyniemi
9940:                                       1986 vp. -     KK n:o 432                                        3
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9946: 
9947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Vuonna 1982 maataloustulolaista annetun hal-
9948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lituksen esityksen (HE n:o 42/1982 vp.) perus-
9949: olette 2 5 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn         teluista käy selvästi ilmi se, että hallitus tulee
9950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         antamaan esityksen liikevaihtoverolain muutok-
9951: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sesta, mikä pienentää maataloustulolaissa tarkoi-
9952: taja Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kir-      tettuja vientikustannuksia. Maataloustulolaista
9953: jallisesta kysymyksestä n:o 432:                     annetun hallituksen esityksen (HE n:o 42/1982
9954:                                                      vp.) 15 §:n perusteluissa todetaan nimittäin seu-
9955:           Mihin perustuu se, että maatalouden        raavaa:
9956:        vientitukilaskelmista on vuodesta 1983
9957:        lähtien jätetty pois liikevaihtoveron alen-      "Hallitus tulee tähän maataloustulolakiin liit-
9958:        tamisella maksettava vientituki, ja           tyen ehdottamaan liikevaihtoverolain muuttamis-
9959:           aikooko Hallitus palauttaa laskentape-     ta siten, että alkutuotevähennys ulotetaan myös
9960:        rusteen entiseksi vuoden 1987 maatalou-       viennin osalle, mikä pienentää vastaavasti vienti-
9961:        den omaa osuutta vientituesta laskettaes-     kustannusten määrää.''
9962:        sa?                                              Tällä 15 § :n perusteluun sisällytetyllä mainin-
9963:                                                      nalla hallitus tiedotti Eduskunnalle etukäteen
9964:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       suunnitteilla olevasta liikevaihtoverolain muutok-
9965: seuraavaa:                                           sesta ja sen vaikutuksista.
9966:    Maataloustuotteiden     vientituki   maaraytyy
9967:                                                         Uuden maataloustulolain säätäminen oli kes-
9968: tuotteen kotimaan hinnan ja saadun vientihin-
9969:                                                      keisellä sijalla vuoden 1981 maataloustuloneuvot-
9970: nan erotuksena. Kotimaan hintaa vastaavaksi
9971:                                                      teluissa. Suunnitteilla olleessa lakiesityksessä eh-
9972: hinnaksi valtioneuvosto vahvistaa maitotuotteil!e,
9973:                                                      dotettiin alennettavaksi tuotantokattoja, joiden
9974: kananmunille, kananmunamassalle ja viijoille
9975:                                                      ylimenevän tuotannon osalta maatalous kantaa
9976: vientitakuuhinnan. Lihalie vahvistetaan yleiset      markkinoimisvastuun. Samassa yhteydessä liike-
9977: vientituen laskentaperusteet. Maatalouden ja val-
9978:                                                      vaihtoverolain mukainen alkutuotevähennys eh-
9979: tion vientikustannusosuuksia laskettaessa yhden
9980:                                                      dotettiin muutettavaksi koskemaan myös vientiä.
9981: tuoteyksikön     vientikustannuksena    käytetään
9982:                                                      Tämä tuotantokattojen alentamisen yhteydessä
9983: edellä mainitulla tavalla vahvistetun kotimaan       valmisteltu ehdotus liikevaihtoverotuksen muut-
9984: hinnan ja vientihinnan erotusta eli kauppa- ja
9985:                                                      tamisesta ja toisaalta tuloneuvotteluissa sovittu
9986: teollisuusministeriön maksamaa hinnanerokor-
9987:                                                      tulokorotuksen suuruus olivat kokonaisratkaisu.
9988: vausta. Kun liikevaihtoverolakia vuonna 1982
9989:                                                      Tulosopimus ei olisi vuonna 1981 syntynyt muil-
9990: muutettiin lailla (533/82), kotimaan hinta aleni     ta osin toteutetulla tavalla, jos tuotantokattoja
9991: muutoksen vaikutuksesta liikevaihtoveron mää-
9992:                                                      olisi alennettu, mutta alkutuotevähennystä ei
9993: rällä. Maatalouden vientikustannusosuuden las-
9994:                                                      olisi ehdotettu koskemaan myös vientiä.
9995: kemisperusteita sinänsä ei ole muutettu.
9996:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua liike-      Jos viennin liikevaihtoverotuki poistettaisiin,
9997: vaihtoverolain muutosta, jolla vientituen maksa-     hallitus joutuisi käsittelemään myös siihen liitty-
9998: ruismenettelyä yrityksille yksinkertaistettiin, ei   viä maataloustulolain mukaisia tuotantokattoja.
9999: tehty lailla (451/83 ), joten sitä koskevan halli-   Koska maataloustulolakia on juuri jatkettu, halli-
10000: tuksen esityksen perusteluissa ei voikaan olla       tus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin, jotka muuttaisi-
10001: kysymyksessä kaivattuja tietoja muutoksen vaiku-     vat maatalouden ja valtion vientikustannus-
10002: tuksista.                                            osuuksien laskentaperusteita.
10003: 
10004:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1986
10005: 
10006:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
10007: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 432
10008: 
10009: 
10010: 
10011:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10012: 
10013:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mer att avlåta en proposition med förslag tili
10014: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ändring av lagen angående omsättningsskatt,
10015: den 25 november 1986 tili vederbörande medlem         vilket kommer att minska de exportkostnader
10016: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som avses i lantbruksinkomstlagen. I motive-
10017: riksdagsman Reino Paasilinna m.fl. underteckna-       ringen tili 15 § i regeringens proposition med
10018: de spörsmål nr 432:                                   förslag tili lantbruksinkomstlag (RP nr 421 1982
10019:                                                       rd.) konstateras nämligen följande:
10020:           Varpå grundar det sig att det export-
10021:        stöd som betalas genom en sänkning av             ''Regeringen kommer att, i anslutning tili
10022:        omsättningsskatten från och med år 1983        denna proposition med förslag tili lantbruksin-
10023:        har utelämnats ur kalkylerna för lantbru-      komstlag, föreslå en ändring av lagen angående
10024:        kets exportstöd och                            omsättningsskatt så, att primärproduktavdraget
10025:           ämnar Regeringen återinföra de tidiga-      utsträcks att gälla även exporten, vilket skulle
10026:        re beräkningsgrunderna vid beräknandet         minska exportkostnaderna.''
10027:        av lantbrukets andel av exportstödet år           Genom detta omnämnande, som ingick i mo-
10028:        1987?                                          tiveringen tili 15 §, informerade regeringen riks-
10029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dagen på förhand om en ändring av lagen
10030: anföra följande:                                      angående omsättningsskatt, viiken var under pla-
10031:                                                       nering, och om dess verkningar.
10032:    Exportstödet för lantbruksprodukter utgörs av
10033: skillnaden mellan produktens pris i hemlandet            Vid lantbruksinkomstförhandlingarna år 1981
10034: och exportpriset. För mjölkprodukter, hönsägg,        intog stiftandet av en ny lantbruksinkomstlag en
10035: hönsäggsmassa och spannmål fastställer statsrådet     central plats. I det lagförslag som var under
10036: ett exportgarantipris, som motsvarar priset i hem-    planering föreslogs att maximimängderna för
10037: landet. För kött fastställs allmänna grunder för      produktion skulle minskas och att lantbruket
10038: beräknande av exportstöd. Vid beräknande av           skulle bära ansvaret för marknadsföringen av den
10039: lantbrukets och statens andelar av exportkostna-      överskjutande delen av produktionen. Samtidigt
10040: derna används som exportkostnad för en pro-           föreslogs en ändring av primärproduktavdraget i
10041: duktenhet skillnaden mellan priset i hemlandet        lagen angående omsättningsskatt så att det skulle
10042: och exportpriset, då skillnaden har fastställts på    gälla även exporten. Detta förslag tili en ändring
10043: ovan nämnt sätt, dvs. den prisskillnadsersättning     av omsättningsbeskattningen, som hade beretts i
10044: som handels- och industriministeriet betalar. Då      samband med minskningen av maximimängder-
10045: lagen angående omsättningsskatt ändrades år           na för produktion, samt inkomstökningens stor-
10046: 1982 genom lagen 533/82 sjönk priset i hemlan-        lek, varom avtal hade träffats vid inkomst-
10047: det som en följd av ändringen med ett belopp,         förhandlingarna, utgjorde en helhetslösning. In-
10048: som motsvarade omsättningsskatten. Grunderna          komstuppgörelsen år 1981 hade inte i övrigt
10049: för beräknande av lantbrukets andel av export-        kommit tili på det sätt den gjorde, om endast
10050: kostnaderna har inte ändrats i och för sig.           maximimängderna för produktion hade minskats
10051:    Den ändring av lagen angående omsättnings-         utan förslag om att primärproduktavdraget skulle
10052: skatt som avses i spörsmålet och genom viiken         gälla även exporten.
10053: förfarandet vid betalning av exportstöd tili före-       Om omsättningsskattestödet vid expon avskaf-
10054: tag förenklades, genomfördes inte genom lagen         fades, vore regeringen tvungen att behandla även
10055: 4 51 18 3. I motiveringen tili regeringens proposi-   de i lantbruksinkomstlagen ingående maximi-
10056: tion med förslag tili denna lag kan således inte      mängderna för produktion, vilka hänför sig tili
10057: heller finnas sådana uppgifter om ändringens          det. Eftersom lantbruksinkomstlagen nyss har
10058: verkningar som efterlyses i spörsmålet.               förlängts ämnar regeringen inte vidta några åt-
10059:    Av motiveringen tili regeringens proposition år    gärder för att ändra grunderna för beräknande av
10060: 1982 med förslag tilllantbruksinkomstlag (RP nr       lantbrukets och statens andelar av exportkostna-
10061: 421 1982 rd.) framgår tydligt att regeringen kom-     derna.
10062:     Helsingfors den 30 december 1986
10063: 
10064:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
10065:                                                1986 vp.
10066: 
10067: Kirjallinen kysymys n:o 433
10068: 
10069: 
10070: 
10071: 
10072:                                   Koskinen·. Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Myrskylä-Artjär-
10073:                                       ven kirkonkylä
10074: 
10075: 
10076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10077: 
10078:    Postiautoliikenne on usein maamme maalais-          yhteys Artjärveltä Kausalaan ja nyt yhteys Myrs-
10079: kunnille erittäin tärkeä kuljetusvaihtoehto. Usein     kyiästä Artjärvelle. Reitti on aina vain lyhenty-
10080: postiautoliikenteen vuorot ovat syrjäseuduilla         nyt.
10081: asuville myös ainoa yhteys taajamaan, jossa sijait-       Posti- ja telelaitoksen postiautoliikennepalve-
10082: sevat tärkeimmät palvelut kuten esimerkiksi            lut ovat harvaan asutuilla alueilla yhteiskunnan
10083: pankki, posti, terveyskeskus, apteekki ja kunnan-      peruspalveluja. Siksi on tärkeää, että posti- ja
10084: virastot.                                              telelaitos ei lopeta tai ratkaisevasti vähennä posti-
10085:    Kuitenkin monia postiautovuoroja lakkaute-          autovuoroliikennettä, vaan päinvastoin pyrkii pa-
10086: taan tai niiden reittejä supistetaan.                  rantamaan kehitys- ja sivualueilla asuvien palve-
10087:    Vaikkeivät kaikki postiautovuorot olisikaan ta-     luja.
10088: loudellisesti hyvin kannattavia, on postilaitoksen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10089: kuitenkin huomioitava asemansa tavallisten kan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10090: salaisten palvelijana.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10091:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10092:    Mm. Artjärven Hiitelän kylän asukkaat ovat
10093: joutuneet kokemaan tällaisen vuoron supistuk-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10094: sen. Aikaisemmin postiautovuorot kulkivat Myrs-                Myrskylän-Artjärven kirkonkylän välisen
10095: kyiästä Artjärvelle, mutta nykyään linja-autot                 postiautovuoron palauttamiseksi, ja
10096: seisovat Myrskyiässä eivätkä liikennöi Artjärvelle                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10097: lainkaan.                                                      harvaan asuttujen alueiden postiautovuo-
10098:    Tämä vuoro kulki ennen reittiä Helsinki-                    rojen säilyttämiseksi ja uudelleen käyn-
10099: Myrskylä-Artjärvi-Kausala. Ensin lopetettiin                   nistämiseksi?
10100: 
10101:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1986
10102: 
10103:                                             Helvi Koskinen
10104: 
10105: 
10106: 
10107: 
10108:  261307E
10109: 2                                       1986 vp. -- EJ< n:o 433
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 
10114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10115: 
10116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          henevät vuosittain noin 5 %. Näin ollen liiken-
10117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-
10118: olette marraskuun 25 päivänä 1986 päivätyn              tämään ensisijaisesti reitti- ja aikataulumuutoksil-
10119: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            la sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuo-
10120: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       roja niillä alueilla ja tieosilla, joilla linja-autolii-
10121: taja Helvi Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta       kenteen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän.
10122: kysymyksestä n:o 433:                                   Samalla linjoja on pyritty hyödyntämään entistä
10123:                                                         enemmän postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä on
10124:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          saavutettu huomattavia kustannussäästöjä, mikä
10125:         Myrskylän--Artjärven kirkonkylän välisen        puolestaan on mahdollistanut postin linja-auto-
10126:         postiautovuoron palauttamiseksi, ja             liikenteen jatkuvuuden niillä alueilla ja tieosilla,
10127:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          joilla ko. liikenteellä on matkustajien ja postin-
10128:         harvaan asuttujen alueiden postiautovuo-        kuljetuksen kannalta merkitystä
10129:         tojen säilyttämiseksi ja uudelleenkäynnis-
10130:         tämiseksi?                                         Myrskyiän ja Artjärven välisen postiautoliiken-
10131:                                                         teen lakkauttaminen on ollut esillä jo vuoden
10132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        1983 alkupuolella Helsinki--Kausala--Mikkeli
10133: ti seuraavaa:                                           -linjan supistamishankkeen yhteydessä. Ko. lin-
10134:                                                         jan liikennöintiä päätettiin alkuperäissuunnitel-
10135:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-
10136:                                                         mista poiketen tuolloin kuitenkin jatkaa Artjär-
10137: kenne on pitkään ollut tappiollista toimintaa.
10138:                                                         velle asti. Kun matkustajamäärät ovat sen jäl-
10139: Vuoden 1985 osalta tappio oli noin 40 miljoonaa
10140:                                                         keenkin jatkuvasti vähentyneet, päädyttiin kulu-
10141: markkaa. Eduskunnan valitsemat valtiontilintar-
10142:                                                         van vuoden keväällä supistamaan linja myös
10143: kastajat sekä valtiontalouden tarkastusvirasto ovat
10144:                                                         Myrskyiän ja Artjäven väliseltä osalta. Matkusta-
10145: viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet asiaan
10146:                                                         jatilastojen mukaan keskikuormitus mainitulla
10147: huomiota ja kehottaneet posti- ja telelaitosta
10148:                                                         osuudella on ollut vähemmän kuin yksi matkus-
10149: ryhtymään toimenpiteisiin kannattamauoman
10150:                                                         taja kilometriä kohti. Useina päivinä linjaosuu-
10151: Iinja-autoliikenteen karsimiseksi.
10152:                                                         della ei ole ollut yhtään matkustajaa.
10153:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä
10154: aluekuljetuksista vastaavien postipiirikonttorei-          Toteutetuilla Helsinki--Kausala--Mikkeli -lin-
10155: den kanssa laadittu kehittämissuunnitelmat vuo-         jan lyhennyksillä ja lauantailiikennöinnin lak-
10156: sille 1981--1985 ja 1985--1989 linja-autoliiken-        kauttamisella linjan tappiollisuutta on voitu jon-
10157: teen tervehdyttämiseksi ja paremman taloudelli-         kin verran pienentää. Tämä on puolestaan mah-
10158: sen tuloksen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.      dollistanut liikenteen jatkumisen Helsingin ja
10159:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen         Myrskyiän välisellä linjaosuudella, jolla ainakin
10160: liikennetuloja lisäämällä on erittäin vaikeaa, sillä    toistaiseksi on ollut myös matkustajaliikenteellis-
10161: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät vä-        tä merkitystä.
10162: 
10163:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
10164: 
10165:                                                                        Liikenneministeri Matti Luttinen
10166:                                       1986 vp. -- EJC n:o 433                                         3
10167: 
10168: 
10169: 
10170: 
10171:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10172: 
10173:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          trafiken ger upphov till genom förändringar i
10174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rutter och tidtabeller samt genom att minska på
10175: den 25 november 1986 till vederbörande medlem         de mest förlustbringande bussturerna inom såda-
10176: av statsrådet översänt avskrift av följande av        na områden och på sådana vägavsnitt där utbu-
10177: riksdagsledamot Helvi Koskinen undertecknade          det av service i form av busstrafik överstiger
10178: spörsmål nr 433:                                      efterfrågan. Samtidigt har man mer än tidigare
10179:                                                       försökt utnyttja linjerna vid postbefordran. Ge-
10180:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nom dessa åtgärder har betydande kostnadsinbe-
10181:        för återupptagande av postbussturen            sparningar nåtts, vilket för sin del har gjort det
10182:        Mörskom--Artsjö kyrkby, och                    möjligt för posten att fortsätta med busstrafiken
10183:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inom de områden och på de vägavsnitt där
10184:        för bevarande och återupptagande av            trafiken är viktig för passagerarna och postbe-
10185:        postbussturerna i glesbygderna?                fordran.
10186:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Slopandet    av     postbusstrafiken   mellan
10187: anföra följande:                                      Mörskom och Artsjö var aktuellt redan i början
10188:                                                       av år 1983 i samband med planerna på indragan-
10189:    Post- och televerkets busstrafik har länge varit
10190:                                                       det av linjen Helsingfors--Kausala--St Michel.
10191: förlustbringande. Ar 1985 var förlusten ca 40
10192:                                                       Man beslöt dock med avvikelse från de ursprung-
10193: milj. mk. De av riksdagen valda statsrevisorerna
10194:                                                       liga planerna att fortsätta trafiken ända till
10195: samt statens revisionsverk har under de senaste
10196:                                                       Artsjö. Eftersom passagerarantalet kontinuerligt
10197: åren upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid
10198:                                                       har minskat beslöt man i våras att dra in linjen
10199: detta och uppmanat post- och televerket att vidta
10200:                                                       på avsnittet Mörskom--Artsjö. Enligt passagerar-
10201: åtgärder i syfte att slopa olönsam busstrafik.
10202:                                                       statistiken har den genomsnittliga belastningen
10203:    Post- och telestyrelsen har tillsammans med de
10204:                                                       på detta vägavsnitt varit mindre än en passagera-
10205: postdistriktskontor som svarar för de regionala
10206:                                                       re per kilometer. Under flera dagar har det inte
10207: transporteroa uppgjort utvecklingsplaner för åren
10208:                                                       rest en enda passagerare på denna linje.
10209: 1981--1985 och 1985--1989 i syfte att sanera
10210: busstrafiken och uppnå ett bättre ekonomiskt             Genom att förkorta linjen Helsingfors--Kau-
10211: resultat på längre sikt.                              sala--St Michel och genom att indra lördagstu-
10212:    Det är ytterst svårt att minska underskottet i     rerna har man i någon mån kunnat minska
10213: busstrafiken genom att öka intäkterna från trafi-     förlusten på linjen. Detta har igen gjort det
10214: ken, eftersom passagerarantalet i busstrafiken i      möjligt att fortsätta trafiken på linjen Helsing-
10215: vårt land minskar med ca 5 % årligen. Man har         fors--Mörskom vilket åtminstone tillsvidare har
10216: således i första hand försökt minska de kostnader     varit viktig med tanke på passagerartrafiken.
10217: 
10218:      Helsingfors den 19 december 1986
10219: 
10220:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
10221:                                                   1986 vp.
10222: 
10223: Cirjallinen kysymys n:o 434
10224: 
10225: 
10226: 
10227: 
10228:                                      Rusanen: Ulkomaisten taiteilijoiden esiintymispalkkioihin liittyvien
10229:                                        kustannusten vähentämisestä
10230: 
10231: 
10232:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10233: 
10234:    Suomalaisille konserttien ja musiikkijuhlien          samanaikaisesti kun maahan on rakennettu uusia
10235: ärjestäjille tuottavat uudet vierailevien taiteilijoi-   konserttitaloja ja mm. Mikkeliin on parhaillaan
10236: len vero- ja eläkejärjestelyt suuria vaikeuksia.         rakenteilla.
10237: [avallisen taiteilijapalkkion lisäksi järjestäjien on
10238:                                                             3. Suurissa ja varakkaissa kaupungeissa toimin-
10239: ;:aytannossa        maksettava      taiteilijaeläkettä
10240:                                                          taedellytykset edelleenkin säilyvät; sen sijaan mu-
10241:  12,6 %) vuoden 1986 alusta, sosiaaliturvamak-
10242:                                                          siikkielämän näivettyminen uhkaa keskisuuria ja
10243: ;ua (5,9 %) ja lähdeveroa (30 %). Tätä viimeksi
10244:                                                          pieniä kaupunkeja sekä kuntia.
10245: nainittua ei peritä kotimaisilta eikä neuvostoliit-
10246:  olaisilta taiteilijoilta.                                  4. Erityisen huolestuttava tilanne on nuorten
10247:    Musiikkitilaisuuksien järjestäjien on käytännös-      keskuudessa, sillä heille tulisi olla tarjolla kan-
10248: ;ä mahdotonta esittää ulkomaiselle taiteilijalle,        sainvälisiä virikkeitä. Muutoin on olemassa vaara,
10249: ~ttä hänelle tulevasta palkkiosta vähennetään            että he menettävät kosketuksensa elävään musiik-
10250: naassa lähdevero ja taiteilijaeläkemaksu. Taiteili-      kiin ja musiikkiharrastus nuorison piirissä vähe-
10251:  an määrittelemä palkkio tarkoittaa summaa,              nee.
10252:  oka täysimääräisenä hänelle kuuluu.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10253:    Nykyinen järjestelmä on muodostumassa mu-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10254: ;iikkitilaisuuksien järjestäjille kohtuuttoman ras-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10255: <aaksi ja kalliiksi. Samalla on olemassa vaara,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10256: ~ttä nyt käytössä oleva menettely johtaa seuraa-
10257: viin ongelmiin:                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10258:    1. Ulkomaisten (muiden kuin neuvostoliitto-                  ryhtyä, jotta musiikkitilaisuuksien ja
10259:  aisten) taiteilijoiden esiintymiset vähenevät huo-             -tapahtumien järjestäjien kustannusrasi-
10260: nattavasti. Kulttuuriyhteydet muualle maail-                    tusta helpotettaisiin valtiovallan toimen-
10261: naan vaikeutuvat juuri kun maailmassa olisi                     pitein niin, että ulkomaisten taiteilijoi-
10262: cansainvälistä kulttuurivaihtoa lisättävä.                      den esiintyminen maamme musiikkita-
10263:    2. Monet musiikkijuhlat ja konserttiyhdistykset              pahtumissa voidaan turvata myös tulevai-
10264: :a1 -renkaat joutuvat lopettamaan toimintansa                   suudessa?
10265: 
10266:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
10267: 
10268:                                                Pirjo Rusanen
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273: 61294Q
10274: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 434
10275: 
10276: 
10277: 
10278: 
10279:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10280: 
10281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Valtiovarainministeriön tehtävänä on huoleh-
10282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tia siitä, että Suomi noudattaa verotuksen alalh
10283: olette 26 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. Suomen teke-
10284: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           missä verosopimuksissa on yleensä määräys, jonb
10285: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mukaan taiteilijoiden esiintymisestä saamia tulo-
10286: taja Pirjo Rusasen näin kuuluvasta kirjallisesta       ja verotetaan siinä valtiossa, jossa esiintyminer
10287: kysymyksestä n:o 434:                                  tapahtuu. Jos Suomi esiintymisvaltiona ei käyt~
10288:                                                        verotusoikeuttaan, voi seurauksena olla, että ky-
10289:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seistä tuloa ei veroteta missään valtiossa. Ei void:;
10290:         ryhtyä, jotta musiikkitilaisuuksien ja         pitää verovelvollisten tasapuolisen kohtelun peri-
10291:         -tapahtumien järjestäjien kustannusrasi-       aatteen mukaisena sellaista käytäntöä, että jokir
10292:         tusta helpotettaisiin valtiovallan toimen-     tulonsaajaryhmä ei maksaisi tulostaan ollenkaar
10293:         pitein niin, että ulkomaisten taiteilijoi-     veroa.
10294:         den esiintyminen maamme musiikkita-
10295:         pahtumissa voidaan turvata myös tulevai-           Hallitus on vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi-
10296:         suudessa?                                      tyksessään esittänyt 2 500 000 markan suuruiser
10297:                                                        määrärahan ottamista momentille 28.99.58 (Eräi-
10298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den kulttuuritapahtumien tukeminen). Hallitw
10299: ti seuraavaa:                                          on esittänyt, että määrärahaa saataisiin käyttä2
10300:                                                        taiteellisesti merkittävien kulttuuritapahtumier
10301:     Valtiovarainministeriössä valmistellaan rajoite-
10302:                                                        järjestäjille lähdeverolain säännösten soveltami-
10303: tusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verot-    sesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Li-
10304: tamisesta annetun lain (6271 78) eli niin sanotun      säksi valtiovarainvaliokunta on päättänyt asettm
10305: lähdeverolain muuttamista koskevaa lainsäädän-
10306:                                                        puoltamaan esitystä, jonka mukaan vuoden 198(
10307: töä. Valmistelutyö pohjautuu huhtikuussa 1985
10308:                                                        toiseen lisämenoarvioon otettaisiin 2 000 OOC
10309: annettuun lähdeverolainsäädännön tarkistaruis-         markan suuruinen määräraha vastaavalle momen-
10310: toimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö               tille 28.99. 58 (Eräiden kulttuuritapahtumien tu·
10311:  1985:14).                                             keminen).
10312:     Nykyisin voimassa olevan lähdeverolain mu-
10313: kaan ulkomaisen taiteilijan Suomessa tehdystä             Hallituksen pyrkimyksenä on, että kulttuurita-
10314: työstä saadusta palkkiosta maksetaan 35 prosen-        pahtumia tuetaan menoarvioon otettavalla mää-
10315: tin lähdevero. Lähdeverolainsäädännön tarkista-        rärahalla. Hallitus ei pidä oikeana, että kulttuuri-
10316: ruistoimikunta toteaa mietinnössään muun ohel-         tapahtumien järjestäjien tukeminen järjestettäi-
10317: la, että lähdeveron verokantaa voitaisiin kyseisissä   siin siten, että Suomi luopuisi sille kansainvälis-
10318: tapauksissa alentaa muutamalla prosenttiyksiköl-       ten sopimusten mukaan kuuluvasta ulkomaisten
10319: lä.                                                    taiteilijoiden verotusoikeudesta, mistä voisi olh
10320:     Lähdeverolainsäädännön tarkistamistaimikun-        seurauksena, että kyseisten ulkomaisten taiteili-
10321: nan mietinnössä tuodaan korostetusti esille se         joiden Suomesta saamia tuloja ei verotettais1
10322: tosiasia, että itse taiteilija on verovelvollinen.     missään valtiossa. Hallitus pitää tärkeänä, ett~
10323: Järjestäjän velvollisuutena on periä taiteilijan tu-   Suomessa on verojärjestelmä, jossa tulonsaaji2
10324: losta maksettava lähdevero. Kysymys on siis tai-       kohdellaan mahdollisimman yhdenvertaisesti j:;
10325: teilijan eikä järjestäjän verosta.                     tasapuolisesti.
10326: 
10327:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
10328: 
10329:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
10330:                                        1986 vp. -      KK n:o 434                                       3
10331: 
10332: 
10333: 
10334: 
10335:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10336: 
10337:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på området för beskattningen. I Finlands skat-
10338: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         teavtal ingår vanligen en bestämmelse enligt
10339: den 26 november 1986 tili vederbörande medlem          viiken inkomst som artister förvärvar på grund av
10340: av statsrådet översänt avskrift av följande av         framträdande beskattas i den stat där fram-
10341: riksdagsledamot Pirjo Rusanen undertecknade            trädandet sker. Om Finland såsom den stat där
10342: skriftliga spörsmål nr 434:                            framträdandet sker inte använder sig av sin
10343:                                                        beskattningsrätt kan följden vara att ifrågavaran-
10344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        de inkomst inte beskattas i någon som helst stat.
10345:        för att kostnadsbelastningen för arrang-        En sådan praxis där vissa inkomsttagargrupper
10346:        örer av musikevenemang genom åtgärder           inte betalar någon som helst skatt kan inte anses
10347:        av statsmakten skulie Iindras så att ut-        vara förenlig med principen om jämlik behand-
10348:        Iändska artisters framträdande vid musik-       Iing.
10349:        evenemang i vårt land kan tryggas även i
10350:        framtiden?                                         Regeringen har i statsförslaget för år 1987
10351:                                                        föreslagit upptagandet av ett anslag om
10352:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        2 500 000 mark under moment 28.99.58 (Un-
10353: anföra följande:                                       derstöd tili vissa kulturevenemang). Regeringen
10354:                                                        har föreslagit, att anslaget skulie få användas för
10355:    Vid finansministeriet bereds lagstiftning om        att ersätta kostnader som på grund av tiliämp-
10356: ändring av lagen om beskattning av begränsat           ningen av käliskattelagstiftningens stadganden
10357: skattskyldig för inkomst och förmögenhet (627 1        förorsakas arrangörer av konstnärligt betydelse-
10358: 78), den så kaliade käliskattelagen. Beredningsar-     fulia kulrurevenemarrg. Därtili har statsutskottet
10359: betet grundar sig på kommissionens för översyn         beslutat tilistyrka ett förslag om att uppta ett
10360: av käliskattelagstiftningen betänkande som av-         anslag om 2 000 000 mark i den andra tilläggs-
10361: gavs i april 1985 (Kommittebetänkande                  budgeten för år 1986 under moment 28.99. 58
10362: 1985: 14).                                             (Understöd tili vissa kulturevenemang).
10363:    Enligt nu gäliande källskattelag betalas 3 5
10364: procent käliskatt på honorar som utlä1_1ds~ artist        Regeringens strävan är att stöda kulturevene-
10365: förvärvar på grund av arbete utfört 1 Fmland.          mang genom anslag som upptas i statsförslaget.
10366: Kommissionen för översyn av käliskattelagstift-        Regeringen anser det inte vara riktigt att under-
10367: aingen konstaterar i sitt betänkande att käliskat-     stödet tili arrangörer av kulturevenemang skulie
10368: tesatsen i ifrågavarande fali kunde sänkas med         ordnas på så sätt att Finland skulie avstå från den
10369: aågra procentenheter.                                  rätt att beskatta utländska artister som enligt
10370:     I betänkandet av kommissionen för översyn av       internationella avtal tilikommer Finland. Ett av-
10371: k:äliskattelagstiftningen framhävs det faktum att      stående från denna rätt kunde ha tili följd att
10372:  artisten själv är den skattskyldige. Arrangörens      inkomster som ifrågavarande utländska artister
10373: ;kyldighet är att uppbära källskatt som skali          förvärvar i Finland inte skulle beskattas i någon
10374:  betalas på artistens inkomst. Det är alitså fråga     som helst stat. Regeringen anser det vara viktigt
10375:  )ffi artistens skatt och inte arrangörens skatt.      att Finland har ett skattesystem som medger
10376:     Finansministeriets uppgift är att se tili att      inkomsttagarna en så jämlik och objektiv be-
10377:  Finland följer de internationelia avtal som ingåtts   handling som möjligt.
10378: 
10379:      Helsingfors den 16 december 1986
10380: 
10381:                                                                             Minister Pekka Vennamo
10382:                     j
10383:                     j
10384:                 j
10385:                 j
10386:             j
10387:             j
10388:         j
10389:         j
10390:     j
10391:     j
10392: j
10393: j
10394:                                                   1986 vp.
10395: 
10396: Kirjallinen kysymys n:o 435
10397: 
10398: 
10399: 
10400: 
10401:                                      Zyskowicz: Poliisin sivutoimilupia koskevien säännösten uudistami-
10402:                                         sesta
10403: 
10404: 
10405:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10406: 
10407:    Monet etenkin nuoret asuntolainojensa kanssa             Sivuansioita tarvitsevan poliisimiehen kannalta
10408: kamppailevat poliisimiehet ovat perinteisesti            sivutoimilupa-anomuksiin on suhtauduttu liian
10409: hankkineet sivuansioita. Etenkin pääkaupunki-            tiukasti. Esteellisyysperusteita laajentavasti tulki-
10410: seudulla sivuansioiden tarve on ollut ilmeinen.          ten voidaan toki sanoa, ettei poliisimies voi
10411:    Eräissä sivutöissä poliisimiehet ovat ammattin-       missään olosuhteissa toimia työnantajan valvon-
10412: sa vuoksi olleet arvostettua ja haluttua työvoi-         nassa ja alaisena, sillä saattaahan hän myöhem-
10413: maa. Ammattitaitoisina järjestyksenpitäjinä he           min työssään joutua kohdistamaan virkatoimen
10414: ovat voineet toimia järjestysmiestehtävissä, missä       hoitamiseksi välttämättömiä toimenpiteitä myös
10415: heillä on luonnostaan ollut myös ammatin tuo-            työnantajaansa. Tästähän ei voi olla kyse.
10416: maa välttämätöntä arvovaltaa. Sivutoimia heille             Poliisien sivutoimilupia rajoittavat säännökset
10417: on annettu mielellään, sillä poliisimiehelle on          ja niiden tulkinta ovat liian rajoittavia. Poliisi-
10418: uskottu myös sellaisia tehtäviä, joihin muun             miesten esteellisyyssäännöksillä tavoiteltu loppu-
10419: työvoiman osalta saattaisi liittyä aseman väärin-        tulos saavutettaisiin huomattavasti sallivammalla-
10420: käyttämisen vaara. Niinpä monet poliisit ovat            kin sääntelyllä.
10421: aikaisemmin menestyksellisesti toimineet mm.
10422: erilaisissa vartiointitehtävissä. Poliisit ovat olleet     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10423: suosittuja myös taksinkuljettajan sijaisina sekä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10424: myymäläetsivinä.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10425:    Nyttemmin korkein hallinto-oikeus ja läänin-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10426: oikeus ovat tulkinneet poliisimiesten esteellisyys-
10427: perusteita mielestäni tarpeettoman laajasti ja kat-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10428: soneet, etteivät poliisit voi toimia autonkuljetta-              ryhtyä poliisien sivutoimilupasäännösten
10429: jina ammattimaisessa liikenteessä, ravintolan                    muuttamiseksi niin, että sivuansioiden
10430: vahtimestareina, myymäläetsivinä eivätkä myös-                   hankkiminen tulisi nykyistä laajemmin
10431: kään vartiointitehtävissä.                                       mahdolliseksi?
10432: 
10433:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
10434: 
10435:                                                Ben Zyskowicz
10436: 
10437: 
10438: 
10439: 
10440: 261318R
10441: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 435
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10447: 
10448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liisimiehen osalta on säädetty muun muassa vel-
10449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta rikoksesta
10450: olette 26 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            esimiehelle (PolL 14 §) ja velvollisuus määräyk-
10451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           settäkin toimia toimialueensa ulkopuolella suo-
10452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      rittaessaan poliisitehtävää, joka ei siedä viivytys-
10453: taja Ben Zyskowiczin näin kuuluvasta kirjallisesta     tä. Näistä säännöksistä on katsottu johtuvan,
10454: kysymyksestä n:o 435:                                  ettei poliisimies saa ottaa vastaan sellaista sivu-
10455:                                                        tointa tai harjoittaa sellaista ammattitoimintaa,
10456:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jossa hän joutuisi joko suorittamaan sellaisia
10457:         ryhtyä poliisien sivutoimilupasäännösten       tehtäviä, jotka poliisilain 1 §: n mukaan kuuluvat
10458:         muuttamiseksi niin, että sivuansioiden         poliisille yhteiskunnallisena turvallisuusjärjestel-
10459:         hankkiminen tulisi nykyistä laajemmin          mänä tai joissa poliisimies joutuisi tilanteisiin,
10460:         mahdolliseksi?                                 joissa hänellä olisi poliisilain 14 §:n tai poliisiase-
10461:                                                        tuksen 37 ja 39 §:n mukainen toimimisvelvolli-
10462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       suus.
10463: ti seuraavaa:                                             Järjestysmiehen, vartijan ja eteisvahtimestarin
10464:    Poliisin sivutoimia koskevat valtion virkamies-     tehtävät ovat sellaisia, joissa poliisimiehen virka-
10465: ten yleiset sivutoimisäännökset sekä erikseen po-      velvollisuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
10466: liisihallinnossa annetut erityissäännökset. Yleiset    den ylläpitäjänä ja sivutoimeen kuuluvat tehtävät
10467: sivutoimisäännökset on juuri säädetty osana val-       liittyvät niin läheisesti toisiinsa, ettei niitä voida
10468: tion virkamieslainsäädännön kokonaisuudistusta         käytännössä erottaa. Hyväksyttävänä ei voida pi-
10469: 24.10.1986 annetussa valtion virkamieslaissa           tää, että poliisimies suorittaa yksityisen toimeksi-
10470: (755/86), joka tulee voimaan 1.1.1988. Valtion         annon perusteella tehtäviä, jotka jo lain mukaan
10471: virkamieslain 24 §:n mukaan sivutoimeen, joka          kuuluvat poliisille. Eräät ammatit, joista taksin-
10472: edellyttää työajan käyttämistä, vaaditaan sivutoi-     kuljettaja on tyypillinen esimerkki, ovat taas
10473: milupa. Muusta sivutoimesta virkamiehen on             sellaisia, että niissä toimiva joutuu säännönmu-
10474: ilmoitettava viranomaiselle, joka voi kieltää sivu-    kaisesti erilaisten rikosten ja rikkomusten silmin-
10475: toimen pykälän 2 momentissa säädetyillä perus-         näkijäksi. Kun poliisimiehellä on poliisilain
10476: teilla. Sivutoimiluvan epäämisperusteisiin kuu-        14 §:n mukainen ilmoittamisvelvollisuus, esimer-
10477: luu muun muassa se, että virkamies ei saa              kiksi taksinkuljettajana toimiminen ei käytännös-
10478: sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi virassa.         sä ole mahdollista siten, että poliisimies silloin
10479:    Erityisesti poliisimiesten sivutoimista säädetään   noudattaa myös poliisilain 14 §:ää eli ilmoittaa
10480: 23.8.1985 annetun poliisiasetuksen (7 37185)           kaikki ne rikokset, joita hän taksissaan ja taksista
10481: 42 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan poliisimies ei         havaitsee. Sivutointa, jossa väistämättä joudutaan
10482: saa ottaa vastaan sellaista sivutointa eikä harjoit-   rikkomaan virkavelvollisuuksia, ei voida pitää
10483: taa sellaista liike- tai ammattitoimintaa, jossa hän   sallittuna.
10484: tulee esteelliseksi virkatehtäviinsä kuuluvissa asi-      Poliisiasetus uudistettiin kokonaan vuonna
10485: oissa tai jossa hänen puolueettomuutensa vaaran-       1985. Myös sen sivutoimia koskeva säännös on
10486: tuu. Säännös on sivutoimen käsitteen osalta yh-        siten varsin uusi, ja sitä laadittaessa oli mahdol-
10487: denmukainen uuden valtion virkamieslain kans-          lista ottaa huomioon uuden valtion virkamieslain
10488: sa. Sivutoimikiellon asiallinen ulottuvuus perus-      sivutoimen entistä tarkempi määrittely. Sekä
10489: tuu poliisilakiin ja poliisiasetukseen.                yleisen virkamieslainsäädännön uusia sivutoimi-
10490:    Poliisilain (84/66) 1 §:n mukaan poliisin teh-      säännöksiä että poliisiasetuksen 43 § :ää on pidet-
10491: tävänä on laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyk-   tävä poliisin tehtävien erityinen luonne huo-
10492: sen suojaaminen sekä yleisen järjestyksen ja tur-      mioon otettuna tarkoituksenmukaisina. Tarvetta
10493: vallisuuden voimassa pitäminen. Yksittäisen po-        säännösten uudistamiseen ei mielestäni ole.
10494:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1986
10495: 
10496:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
10497:                                       1986 vp. -       KK n:o 435                                          3
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10503: 
10504:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och att upprätthålla allmän ordning och säker-
10505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          het. Beträffande den enskilda polismannen har
10506: den 26 november 1986 till vederbörande medlem           det bl.a. stadgats om skyldigheten att till
10507: av statsrådet översänt avskrift av följande av          förmannen inrapportera brott som har kommit
10508: riksdagsman Ben Zyskowicz undertecknade spörs-          till polismannens kännedom (14 § polislagen)
10509: mål nr 435:                                             samt om skyldigheten att även utan förordnande
10510:                                                         tjänstgöra utanför sitt verksamhetsområde vid
10511:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         utförandet av polisuppdrag som inte tål uppskov.
10512:        för att stadgandena om tillstånd till bi-        Det har ansetts bero på dessa stadganden, att en
10513:        syssla i fråga om poliser skall kunna            polisman inte får ta emot sådan bisyssla eller
10514:        ändras så, att det i större utsträckning än      bedriva sådan yrkesverksamhet, i viiken han
10515:        för närvarande skall bli möjligt att skaffa      antingen skulle vara tvungen att utföra sådana
10516:        sig biinkomster?                                 uppdrag, som enligt 1 § polislagen ankommer på
10517:                                                         polisen som ett samhälleligt säkerhetssystem,
10518:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         eller i vilka polismannen skulle råka i sådana
10519: anföra följande:                                        situationer, i vilka han enligt 14 § polislagen
10520:    Beträffande polisernas möjlighet till bisyssla       eller 37 och 39 § polisförordningen har hand-
10521: gäller de allmänna stadgandena om statstjänste-         lingsskyldighet.
10522: männens rätt till bisyssla samt de specialstadgan-          De uppgifter som utförs av en ordningsman,
10523: den som särskilt har utfärdats inom polisförvalt-       en vakt eller en tamburvaktmästare är sådana, i
10524: ningen. Som en del av totalreformen av statens          vilka en polismans tjänsteåligganden i hans egen-
10525: tjänstemannalagstiftning har det nyligen utfär-         skap av upprätthållare av allmän ordning och
10526: dats allmänna stadganden om bisyssla, vilka             säkerhet samt de uppgifter som bisysslan
10527: ingår i statstjänstemannalagen av 24.10.1986,           förutsätter, är så nära förknippade med varandra,
10528: som träder i kraft 1.1.1988. Enligt 24 § stats-         att de inte kan skiljas åt i praktiken. Det kan inte
10529: tjänstemannalagen krävs för bisyssla, som               anses som godtagbart, att en polisman på grund
10530: förutsätter användning av arbetstid, ett bisysslo-      av något privat uppdrag utför uppgifter, som
10531: tillsånd. Om annan bisyssla skall tjänstemannen         enligt lag ankommer på polisen. Vissa yrken, av
10532: göra anmälan till myndighet, som kan förbjuda           vilka taxiförare är ett typiskt exempel, är i sin tur
10533: tjänstemannen att inneha bisyssla på grunder om         sådana, att den som utövar detta yrke regelbun-
10534: vilka stadgats i 2 mom. Till grunderna för vägran       det blir ögonvittne till olika brott och förbrytel-
10535: av bisysslotillstånd hör bl. a., att tjänstemannen      ser. Emedan en polisman enligt 14 § polislagen
10536: på grund av bisysslan inte får bli jävig i tjänsten.    har anmälningsskyldighet, är det i praktiken inte
10537:     I   43 § polisförordningen (737 /85) av             möjligt att vara exempelvis taxiförare, vilket
10538: 23.8.1985 stadgas särskilt om en polismans bi-          innebär att polismannen i detta falla iakttar även
10539: syssla. Engligt 1 mom. i denna paragraf får             14 § polislagen, dvs. anmäler samtliga brott som
10540: polisman inte ta emot sådan bisyssla eller bedriva      han i eller från taxin upptäcker. Det kan inte
10541: sådan affärs- eller yrkesverksamhet, i viiken han       anses vara tillåtet att ha en bisyssla, i viiken man
10542: blir jävig i angelägenheter, som hör till hans          ofrånkomligen måste bryta mot tjänsteåliggande-
10543: tjänsteåligganden, eller i viiken hans opartiskhet      na.
10544: skulle äventyras. Detta stadgande är överensstäm-           Polisförordningen reformerades helt år 1985.
10545: mande med den nya statstjänstemannalagen i              Även det stadgande i förordningen som gäller
10546: fråga om begreppet bisyssla. Förbudets objektiva        bisyssla är sålunda nytt, och det var möjligt vid
10547: omfång grundar sig på polislagen och polisför-          utarbetandet att beakta en allt grundligare defi-
10548: ordningen.                                              niering av begreppet bisyssla som förekommer i
10549:     Enligt 1 § polislagen ankommer det på polisen       den nya statstjänstemannalagen. Med beaktande
10550: att skydda det lagliga stats- och samhällsskicket       av den särskilda karaktär som poliseos uppgifter
10551: 4                                  1986 vp. -- EJ( n:o 435
10552: 
10553: 
10554: har, bör såväl de nya stadgandena om bisyssla i   liga. Enligt min uppfattning finns det inget
10555: den allmänna tjänstemannalagstiftningen som       behov av att justera stadgandena.
10556: 43 § polisförordningen anses vara ändamålsen-
10557: 
10558:     Helsingfors den 23 december 1986
10559: 
10560:                                                                     Minister Pekka Vennamo
10561:                                                 1986 vp.
10562: 
10563: Kirjallinen kysymys n:o 436
10564: 
10565: 
10566: 
10567: 
10568:                                    Arranz ym.: Ulkomaalaisten Suomessa oleskeluun oikeuttavien
10569:                                       lupien myöntämismenettelyn yksinkertaistamisesta
10570: 
10571: 
10572:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10573: 
10574:    Ulkomaalaislain (186/81) 5 §:n mukaan "Ul-          raavasti: ''Kummankin valtion asianomaiset vi-
10575: komaalaisella on maahan saapuessaan oltava vii-        ranomaiset voivat poikkeustapauksissa, syistä,
10576: sumi. Viisumilla tarkoitetaan passiin merkittyä        jotka ovat yksinomaan niiden harkittavissa,
10577: tai liitettyä yhdistettyä maahantulo- ja oleskelu-     myöntää pidennyksen edellisessä kappaleessa
10578: lupaa.'' Saman pykälän toisessa momentissa to-         mainittuun kolmen kuukauden ajan jaksoon.''
10579: detaan, että viisumivapaudesta säädetään asetuk-          On ilmeistä, että Teresa Rodrigues on saanut
10580: sella.                                                 aiemmin viisumin ulkoasiainministeriöitä ulko-
10581:     Siten kun Portugalin kanssa 6 päivänä huhti-       maalaislain 6 §:n 3 momentin mukaan. "Ulko-
10582: kuuta 1963 on tapahtuneella noottienvaihdolla          asiainministeriö antaa viisumin maassa olevalle
10583: sovittu molemminpuolisesta viisumivapaudesta           tai viisumitta maahan saapuvalle diplomaatille
10584: säädettiin ulkoasiainministeriön esittelystä, ''että   tai diplomaattisen edustuston taikka lähetetyn
10585: Portugalin kansalaiset, joilla on voimassa oleva       konsulin viraston virkamiehelle ja muulle henki-
10586: Portugalin viranomaisten antama passi, voivat 1        lökuntaan kuuluvalle sekä heidän perheittensä
10587: päivästä toukokuuta 1963 lukien saapua Suo-            jäsenille.'' Teresa Rodriguesin hakiessa oleskelu-
10588: meen ilman viisumia ja oleskella maassa kerral-        lupaa hänen 'diplomaattiviisuminsa' umpeutui
10589: laan enintään kolmen kuukauden ajan passintar-         samaisen ulkomaalaislain 10 §:n mukaan. "Ul-
10590: kastuksen poistamisesta pohjoismaiden välisillä        komaalaisella, joka jatkaa oleskeluaan maassa
10591: rajoilla Kööpenhaminassa 12 päivänä heinäkuuta         viisumiin tai viisumivapautta koskevaan kansain-
10592: 1957 tehdyn ja 1 päivänä toukokuuta 1958               väliseen sopimukseen perustuvan oleskeluoikeu-
10593: voimaantulleen sopimuksen (178/58) 5 artiklan          den kuluttua umpeen, on oltava oleskelulupa.''
10594: määräysten mukaisesti.''                               Oleskeluluvan antaa sisäasiainministeriö ko. lain
10595:     Ulkomaalaisasetuksen 5 §:ssä säädetään: "Vii-      11 §:n mukaan, kuin myös oleskelulupa anne-
10596: sumia ei vaadita sellaiselta ulkomaalaiselta, jonka    taan määräajaksi tai toistaiseksi.
10597: kotivaltion kanssa Suomella on sopimus viisumi-           Vaikka tarvittaisiin myös viisumi Teresa Rodri-
10598: vapaudesta, ellei hänen oleskelunsa maassa ylitä       guesille hänen pitkään kestäneen maassaolonsa
10599: kyseisessä sopimuksessa mainittua aikaa.'' ja ''Jos    johdosta, niin viisumin antamisesta säädetään
10600: ulkomaalainen jää pysyvästi maahan, hänellä            ko. lain 6 §:n 2 momentissa seuraavasti: "Viisu-
10601: tulee ennen maahantuloaan olla tätä tarkoitusta        min maassa oleskelevalle tai viisumitta maahan
10602: varten hankittu viisumi. Sama koskee ulkomaa-          saapuvalle ulkomaalaiselle antaa sisäasiainminis-
10603: laista, jonka oleskelu maassa ylittää viisumiva-       teriö taikka sen ohjeiden mukaan ulkomaalaisen
10604: paussopimuksessa mainitun ajan tai viisumin            maahantulopaikan poliisi tai passintarkasta ja.''
10605: voimassaolaajan.''                                        Ei edellä olevien lain säädöksien mukaan edel-
10606:     Edellä mainittuihin laki- ja asetussäädöksiin      lytetä oleskelulupaa eikä edes viisumia anottaessa
10607: viitaten ovat viranomaiset toimineet ilmeisesti        poistumaan maasta, ja hallituksen esitykseen si-
10608:  lain mukaisesti määrätessään Teresa Rodriguesin       sältyvän ulkomaalaislakiehdotuksen hyväksymistä
10609: poistumaan pohjoismaiden ulkopuolelle anoak-           ulkoasiainvaliokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
10610: seen viisumia Suomen edustustosta.                     perusteluin ja muutosesityksin, jotka eduskun-
10611:     22 päivänä elokuuta 1980 tehtiin muutos Por-        nassa hyväksyttiin. Perusteluissa todetaan: "Oles-
10612:  tugalin kanssa tehtyyn viisumivapaussopimuk-          kelulupakäytännön on oltava joustava siten, ettei
10613: seen noottienvaihdolla samaisena vuonna. Noot-         maassa moitteettomasti pitempään oleskelleen
10614:  tienvaihtopöytäkirjaan 4 kappale muutettiin seu-       ulkomaalaisen oleskelua ja hänen mahdollisen
10615: 
10616: 270008M
10617: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 436
10618: 
10619: perheensä yhtenäisyyttä tarpeettomasti vaikeuteta              masti vaikeutetaan maassa pitempaan
10620: hallinnollisten menettelytapojen tai viranomais-               oleskelleen ulkomaalaisen oleskelua hal-
10621: käytännön vaatimuksilla, joiden noudattamisesta                linnollisten menettelytapojen ja viran-
10622: ei ole välittömästi säädetty laissa tai asetuksessa.''         omaiskäytännön vaatimuksilla, joiden
10623:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             noudattamisesta ei ole välittömästi sää-
10624: tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme                  detty laissa tai asetuksessa, kuten Teresa
10625: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-               Rodriguesin joutuessa matkustamaan
10626: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      pohjoismaiden ulkopuolelle anoakseen
10627:                                                                oleskelulupaa?
10628:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ul-
10629:         komaalaislain noudattamisessa tarpeetto-
10630: 
10631:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1986
10632: 
10633:           Liisa Arranz                  Lea Mäkipää                     Liisa Kulhia
10634:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Elisabeth Rehn                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
10635:                        Paavo Vesterinen                          Timo Kietäväinen
10636:                                        1986 vp. -      KK n:o 436                                       3
10637: 
10638: 
10639: 
10640: 
10641:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10642: 
10643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarkoitettua viisumia, voidaan oleskelulupa antaa
10644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ainoastaan erittäin painavasta syystä. Koska kysy-
10645: olette 26 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            mys on poikkeuksesta pääsäännöstä, on säännök-
10646: kirjeenne n:o 2146 ohella lähettänyt valtioneu-        sen tulkinta vallitsevan oikeuskäytännön mukaan
10647: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        suppea. Esimerkkinä erittäin painavista syistä
10648: jäljennöksen kansanedustaja Liisa Arranzin ym.         voidaan mainita:
10649: kirjallisesta kysymyksestä n:o 436, jossa tiedustel-       - entinen Suomen kansalaisuus tai suomalai-
10650: laan:                                                  nen syntyperä
10651:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ul-         - ennen maahantuloa Suomen kansalaisen
10652:         komaalaislain noudattamisessa tarpeetto-       kanssa solmittu avioliitto, joka on rekisteröity
10653:         masti vaikeutetaan maassa pitempään            Suomessa ja jota on kestänyt vähintään vuoden,
10654:         oleskelleen ulkomaalaisen oleskelua hal-       tai jos puolisoilla on pieni lapsi
10655:         linnollisten menettelytapojen ja viran-            - Suomessa oleskelun aikana ilmennyt oma
10656:         omaiskäytännön vaatimuksilla, joiden           tai lähiomaisen vakava sairaus
10657:         noudattamisesta ei ole välittömästi sää-           - muu edellisiin verrattavissa oleva erittäin
10658:         detty laissa tai asetuksessa, kuten Teresa     patnava syy.
10659:         Rodriguesin joutuessa matkustamaan                 Harkinta suoritetaan aina tapaus kerrallaan
10660:         pohjoismaiden ulkopuolelle anoakseen           noudattaen hallinnollista yhdenvertaisuusperiaa-
10661:         oleskelulupaa?                                 tetta.
10662:                                                            Ulkomaalaislain 6 §:n 3 momentin mukaan
10663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ulkoasiainministeriö antaa viisumin maassa ole-
10664: seuraavaa:                                             valle tai viisumitta maahan saapuvalle diplomaa-
10665:    Ulkomaalaislain ja -asetuksen mukaan ulko-          tille tai diplomaattisen edustuston taikka lähete-
10666: maalainen tarvitsee maahan saapumista varten           tyn konsulin viraston virkamiehelle ja muulle
10667: viisumin, joka on yhdistetty maahantulolupa ja         henkilökuntaan kuuluvalle sekä heidän perheit-
10668: määräaikainen oleskelulupa. Oleskelun jatkami-         tensä jäsenille.
10669: seksi viisumin voimassaolaajan päättymisen jäl-            Ulkoasiainministeriön luvilla maassa oleskele-
10670: keen voidaan ulkomaalaiselle antaa oleskelulupa.       vien ulkomaalaisten asema poikkeaa muiden ul-
10671: Viisumivelvollisuudesta voidaan poiketa viisumi-       komaalaisten asemasta mm. siten, että heitä ei
10672: vapaussopimuksin, joita Suomi on solminut mat-         rekisteröidä Suomessa asuviksi, he eivät kuulu
10673: kailun edistämiseksi yli 80 valtion kanssa. Ulko-      suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, heidän vero-
10674: maalaisen aikoessa viipyä maassa yli kolme kuu-        tuskohteluosa on erilainen, heidän lupiensa voi-
10675: kautta tai saapuessa muussa kuin matkailutarkoi-       massaoloaika on sidottu niihin tehtäviin, joita
10676: tuksessa, esimerkiksi työhön tai opiskelemaan,         varten he ovat alun perin Suomeen tulleet. Kun
10677: tarvitsee hän aina viisumin.                           tämä tehtävä päättyy, sovelletaan heihin ulko-
10678:    Ulkomaalaisasetuksen 5 §:n 2 momentin mu-           maalaislain ja -asetuksen säännöksiä kuten kaik-
10679: kaan on ulkomaalaisen, joka aikoo jäädä pysyväs-       kiin muihinkin ulkomaalaisiin. Heidän tulee si-
10680: ti maahan, hankittava ennen maahan tuloaan             ten poistua maasta ja hakea ulkomaalaisasetuksen
10681: tätä tarkoitusta varten viisumi. Sama koskee           5 §:n 2 momentin mukaisesti viisumia maahan
10682: ulkomaalaista, jonka oleskelu maassa ylittää vii-      tuloon sitä tarkoitusta varten, miksi aikovat maa-
10683: sumivapaussopimuksessa mainitun ajan tai viisu-        han tulla. Oleskelulupa annetaan Suomessa ai-
10684: min      voimassaoloajan.   Ulkomaalaisasetuksen       noastaan edellä mainitusta erittäin painavasta
10685: 9 §:n 5 momentin mukaan ulkomaalaiselle, jolla         syrstä, mikäli he ovat saapuneet maahan viisu-
10686: et maahan saapuessaan ole 5 §: n 2 momentissa          mttta.
10687: 
10688:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1986
10689:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
10690: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 436
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10696: 
10697:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             visum, endast av synnerligen vägande skäl bevil-
10698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          jas uppehållstillstånd. Då det är fråga om en
10699: 2146 av den 26 november 1986 tili vederbörande          avvikelse från huvudregeln, är tolkningen av
10700: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      stadgandet enligt gällande rättspraxis snäv. Syn-
10701: av riksdagsledamot Liisa Arranz m.fl. underteck-        nerligen vägande skäl är bl.a.:
10702: nade spörsmål nr 436:                                      - tidigare finskt medborgarskap eller finsk
10703:                                                         härkomst
10704:            Är Regeringen medveten om att iaktta-
10705:         gandet av utlänningslagen genom krav               - äktenskap som före inresan tili Jandet har
10706:         som gäller administrativt förfarande och        ingåtts med finsk medborgare, om äktenskapet
10707:         av myndigheterna tillämpad praxis, och          har registrerats i Finland och har varat minst ett
10708:         om vilkas tillämpning det inte direkt har       år, eller om makarna har ett litet barn
10709:         stadgats i lag eller förordning i onödan           - allvarlig sjukdom som under vistelsen i
10710:         försvårar vistelsen här för en utlänning        Finland har drabbat vederbörande elier hans nära
10711:         som länge har vistats i landet, såsom           anhöriga
10712:         fallet var då Teresa Rodrigues var                 - annat med ovanstående jämförbart synner-
10713:         tvungen att resa utanför de nordiska            ligen vägande skäl.
10714:         länderna för att anhålla om uppehållstill-         Bedömningen sker alltid från fall tili fall och
10715:         stånd?                                          därvid iakttas administrativ likstäliighetsprincip.
10716:                                                            Enligt 6 § 3 mom. utlänningslagen beviljar
10717:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utrikesministeriet diplomat eller tjänsteman vid
10718: anföra följande:                                        diplomatisk beskickning eller vid konsulat som
10719:     Enligt utlänningslagen och -förordningen be-        förestås av utsänd konsul och andra som hör tili
10720: höver en utlänning för ankomsten tili Jandet ett        personalen samt medlemmar av deras familjer
10721: visum, som är ett kombinerat inresetillstånd och        visum, då nämnda personer vistas i Jandet eller
10722: uppehållstillstånd för viss tid. För att vistelsen      utan visum kommer tili landet.
10723: skall kunna förlängas efter det att giltighetstiden        Situationen för de utlänningar som vistas i
10724: för visumet har gått ut, kan utlänningen beviljas       Jandet med utrikesministeriets tillstånd avviker
10725: uppehållstillstånd. Avvikelse från viseringsskyl-       från situationen för andra utlänningar bl.a. så,
10726: digheten kan ske genom avtal som gäller vise-           att de inte registreras såsom boende i Finland,
10727: ringsfrihet och som Finland i syfte att främja          inte omfattas av socialskyddet i Finland, deras
10728: turismen har ingått med över 80 stater. Då en           behandling i skattehänseende är annorlunda,
10729: utlänning har för avsikt att vistas i Jandet över tre   giltighetstiden för deras tillstånd är bunden vid
10730: månader eller om han kommer i något annat               de uppgifter, för vilka de ursprungligen har
10731: syfte än som turist, exempelvis för att arbeta eller    kommit tili Finland osv. Då en sådan uppgift
10732: studera, behövs det alltid ett visum.                   avslutas, tillämpas på dessa utlänningar stadgan-
10733:     Enligt 5 § 2 mom. utlänningsförordningen            dena i utlänningslagen och -förordningen på
10734: skall en utlänning, som har för avsikt att bosätta      samma sätt som i fråga om alla andra utlän-
10735: sig i landet, före sin avresa skaffa sig visum för      ningar. De skall alltså lämna Jandet och i enlig-
10736: detta ändamål. Detsamma gäller en utlänning             het med 5 § 2 mom. utlänningsförordningen
10737: vars vistelse i Jandet överskrider i avtalet om         ansöka om visum för inresa för det ändamål, för
10738: viseringsfrihet nämnd tid eller giltighetstiden för     vilket de tänker komma tilllandet. Uppehållstill-
10739: visum. Enligt 9 § 5 mom. utlänningsförord-              stånd beviljas i Finland endast av ovannämnt
10740: ningen kan en utlänning, som vid sin ankomst            synnerligen vägande skäl, om vederbörande har
10741: tili Jandet inte har ett i 5 § 2 mom. nämnt             anlänt tili Jandet utan visum.
10742: 
10743:      Helsingfors den 30 december 1986
10744: 
10745:                                                                      Inrikesminister Kaisa Raatikainen
10746:                                                 1986 vp.
10747: 
10748: Skriftligt spörsmål nr 437
10749: 
10750: 
10751: 
10752: 
10753:                                    Rehn: Om de problem små företag åsamkas av att anstälida kaliats
10754:                                      tili reservövningar
10755: 
10756: 
10757:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10758: 
10759:    Betydelsen av de reservövningar som anordnas       över ett omsättningsbortfali på ca 25 000 mark.
10760: för att upprätthålla försvarsberedskapen i vårt       Eftersom det står ganska klart att staten inte i
10761: land kan inte ifrågasättas. Däremot kan man           någon händelse kan ersätta inkomstbortfali, bör
10762: diskutera om det är riktigt att företagen i så hög    en mycket stor flexibilitet visas i form av annule-
10763: grad blir ekonomiskt belastade då deras anstälida     ringar av inkaliningsorder, i de fali de orättvist
10764: kalias tili reservövningar.                           drabbar små företag med direkta ekonomiska
10765:    I fråga om stora företag med många anstälida       påföljder.
10766: spelar frånvaron av några personer inte en stor          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
10767: roli, men för små företag med ett fåtal anstälida     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10768: är det inte riktigt att flera kalias samtidigt bort   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
10769: från företaget.                                       följande spörsmål:
10770:   Ett färskt exempel från Ekenäs visar att i ett                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10771: hantverkeriföretag med två utomstående anstäli-              taga för att inte företag med få anstälida
10772: da båda dessa samtidigt blivit kallade till reserv-          skall drabbas av en situation där verksam-
10773: övningar, vilket för företaget betyder förutom en            heten i företaget är omöjlig att bedriva
10774: lönekostnad efter avdrag av statens ersättning               på grund av att de anställda kaliats tili
10775: 103 mk/ dag mk 3 500 för en vecka, men därut-                reservövningar?
10776: 
10777:      Helsingfors den 27 november 1986
10778: 
10779:                                             Elisabeth Rehn
10780: 
10781: 
10782: 
10783: 
10784:  2700071
10785: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 437
10786: 
10787: Kirjallinen kysymys n:o 437                                                                  Suomennos
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792:                                    Rehn: Työntekijöiden kertausharjoituksiin kutsumisesta pienille
10793:                                       yrityksille aiheutuvista ongelmista
10794: 
10795: 
10796:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10797: 
10798:    Maamme puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi          hentämisen jälkeen 3 500 markkaa viikossa, li-
10799: järjestettävien kertausharjoitusten merkitystä ei     säksi noin 25 000 markan liikevaihdon poisjää-
10800: voi asettaa kysymyksenalaiseksi. Sitä vastoin voi-    mistä. Koska on melko selvää, että valtio ei
10801: daan keskustella siitä, onko oikein rasittaa talou-   missään tapauksessa voi korvata tulonmenetyksiä,
10802: dellisesti yrityksiä niin suuressa määrin kutsutta-   tulisi osoittaa erittäin suurta joustavuutta palve-
10803: e.~sa niiden palveluksessa olevia kertausharjoituk-   lukseenastumismääräysten peruuttamiseksi niissä
10804: sun.                                                  tapauksissa, joissa ne epäoikeudenmukaisesti
10805:    Kun kyseessä ovat suuret yritykset, joilla on      kohdistuvat pieniin yrityksiin aiheuttaen välittö-
10806: paljon työntekijöitä, muutaman henkilön poissa-       miä taloudellisia seurauksia.
10807: olo ei merkitse paljon, mutta pienelle yritykselle,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10808: jossa on vähän työntekijöitä, ei ole oikein, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10809: useita työntekijöitä kutsutaan samanaikaisesti        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10810: pois yrityksestä.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10811:   Tuore esimerkki Tammisaaresta osoittaa, että                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10812: kahden ulkopuolisen työntekijän käsityöläisyri-               ryhtyä, jotta yritykset, joissa on vähän
10813: tyksestä nämä molemmat oli kutsuttu samanai-                  työntekijöitä, eivät joutuisi tilanteisiin,
10814: kaisesti kertausharjoituksiin, mikä merkitsee yri-            joissa yrityksen toiminnan harjoittaminen
10815: tykselle paitsi palkkakustannuksia, jotka ovat                on mahdotonta sen johdosta, että työnte-
10816: valtion maksaman 103 mk/päivä korvauksen vä-                  kijät on kutsuttu kertausharjoituksiin?
10817: 
10818:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
10819: 
10820:                                             Elisabeth Rehn
10821:                                        1986 vp. -      KK n:o 437                                         3
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10827: 
10828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kien osallistumisen yhtä aikaa joukkonsa harjoi-
10829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tukseen. Lykkäys tulee kyseeseen asevelvollisuus-
10830: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            lain mukaan vain eräistä henkilökohtaisista ja
10831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           perhesyistä. Tällöinkin lykkäys on määräaikainen
10832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      eikä vapauta kertausharjoitusvelvoitteesta yleensä.
10833: taja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta       Työnantajan esittämät sen toimintaa koskevat
10834: kysymyksestä n:o 437:                                  syyt eivät asevelvollisuuslain mukaan ole peruste
10835:                                                        lykkäyksen myöntämiselle. Kuitenkin työnanta-
10836:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jan kanssa voidaan neuvotella, jos samasta yrityk-
10837:         ryhtyä, jotta yritykset, joissa on vähän       sestä on usea työntekijä saanut kertausharjoitus-
10838:         työntekijöitä, eivät joutuisi tilanteisiin,    käskyn tai suunnitellaan kutsuttavaksi yhtä aikaa
10839:         joissa yrityksen toiminnan harjoittaminen      kertausharjoituksiin.
10840:         on mahdotonta sen johdosta, että työnte-          Riittävän jouston aikaansaamiseksi tällaisiakin
10841:         kijät on kutsuttu kertausharjoituksiin?        tapauksia varten puolustusministeriö ilmoittaa,
10842:                                                        että vuodesta 1987 alkaen kokeillaan eräiden
10843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kertausharjoitusten yhteydessä menettelyä, jonka
10844: ti seuraavaa:
10845:                                                        mukaisesti reserviläisille ilmoitetaan 2 tai 3 vaih-
10846:    Erilaisissa kertausharjoituksissa koulutetaan so-   toehtoista kertausharjoitusta, joista he voivat vali-
10847: dan ajan joukkoon sijoitettuja tai sijoitettavia,      ta ajankohdaltaan parhaiten sopivan.
10848: mahdollisimman hyvin tehtäviinsä sopivia reser-          Järjestelyn toimivuus edellyttää kuitenkin, että
10849: viläisiä. Määräävinä tekijöinä kertausharjoituksiin    sotilaspiirien esikuntien tiedot reserviläisten työ-
10850: käskettäessä ovat saatu sotilaskoulutus, siviilikou-   suhteista ja työnantajista ovat ajan tasalla. Tämän
10851: lutus ja -kokemus, asuinpaikka ja terveydentila.       takia kertausharjoituskäskykorttiin on painettu
10852:   Joukon suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittä-       myös ohje reserviläisille ilmoittaa hänelle käske-
10853: minen vaativat mahdollisuuksien mukaan kaik-           tystä kertausharjoituksesta työnantajalle.
10854: 
10855:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1986
10856: 
10857:                                                                Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
10858: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 437
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10864: 
10865:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         orsaker och av familjeskäl. Även härvid är upp-
10866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skovet tidsbundet och innebär inte en allmän
10867: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem        bef~ielse från skyldigheten att delta i repetitions-
10868: av statsrådet översänt avskrift av följande av       övnmgar.
10869: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade            Orsaker som arbetsgivaren anför och som gäller
10870: spörsmål nr 4 37:                                    arbetsgivarens verksamhet utgör inte i värnplikts-
10871:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lagen stadgad grund för beviljande av uppskov.
10872:        taga för att inte företag med få anställda    Det är dock möjligt att förhandla med arbetsgi-
10873:        skall drabbas av en situation där verksam-    varen om flera arbetstagare från samma företag
10874:        heten i företaget är omöjlig att bedriva      har fått order att infinna sig för repetitionsövning
10875:        på grund av att de anställda kallats tili     eller man planerar att inkalla dem samtidigt tili
10876:        reservövningar?                               repetitionsövning.
10877:                                                         Försvarsministeriet meddelar att man, för att
10878:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      åstadkomma tillräcklig smidighet även med tan-
10879: anföra följande:                                     ke på dylika fall, fr.o.m. år 1987 i samband med
10880:    Vid olika slags repetitionsövningar utbildas      vissa repetitionsövningar kommer att pröva ett
10881: reservister som så bra som möjligt passar för sina   förfarande, enligt vilket reservisterna ges möjlig-
10882: uppgifter i den krigstida trupp som de placerats i   het att av två eller tre alternativa repetitionsöv-
10883: eller kommer att placeras i. En persons militära     ningar välja den som med tanke på tidpunkten
10884: utbildning, utbildning och erfarenhet i det civi-    passar dem bäst.
10885: la, boningsort och hälsotillstånd är avgörande          För att detta arrangemang skall fungera
10886: faktorer vid utfärdandet av kallelse tili repeti-    förutsätts dock att de uppgifter som staberna i
10887: tionsövning.                                         militärdistrikten har om reservisternas arbetsför-
10888:    Upprätthållandet och utcecklandet av en           hållanden och arbetsgivare är aktuella. Av denna
10889: trupps prestationsförmåga kräver att alla i mån av   anledning har på kortet med kallelse tili repeti-
10890: möjlighet deltar samtidigt i truppens repetitions-   tionsövning även tryckts en anvisning för reservis-
10891: övning. Uppskov kommer enligt värnpliktslagen        ten om att han skall meddela arbetsgivaren om
10892: i fråga endast på grundval av vissa personliga       repetitionsövningen.
10893: 
10894:     Helsingfors den 31 decem ber 1986
10895: 
10896:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
10897:                                               1986 vp.
10898: 
10899: Skriftligt spörsmål nr 438
10900: 
10901: 
10902: 
10903: 
10904:                                   Nyby m.fl.: Om att göra FN-dagen tili en officieli flaggningsdag
10905: 
10906: 
10907:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
10908: 
10909:    Flaggningen i Finland regleras genom lag          sas. FN-dagen är inte officieli eller allmän flagg-
10910: (380/78 § 9) och förordning (383/78). Enligt         ningsdag. Däremot har statsrådet med särskilda
10911: nugäliande bestämmelser är de officielia flagg-      beslut rekommenderat flaggning då FN fyllt
10912: ningsdagarna följande: Kalevaladagen, 1-maj,         jämna år. Finlands FN-förbund inlämnade redan
10913: morsdag, försvarsmaktens fanfest, midsommar          2 5. 11. 1964 ett förslag tili statsrådet om att
10914: (Finlands flaggas dag), självständighetsdagen, de    FN-dagen borde bli flaggningsdag. 23.1.1970
10915: dagar då riksdagsval förrättas och den dag då        inlämnades samma förslag tili Finlands flagg-
10916: republikens president tillträder sitt ämbete. På     kommitte. FN:s mål och arbetsformer omfattas
10917: basen av förordningens § 6 kan statsrådet därut-     av de flesta finländare. Det som främjar FN:s
10918: över besluta om alimänna flaggningsdagar som         verksamhet står i samklang med Finlands utrikes-
10919: t.ex. svenska dagen och veterandagen. Bestäm-        politik. Alimän flaggning på FN-dagen den 24
10920: melserna om flaggningsdagarna gäller formellt        oktober vore tillika en hyllning tili alla fredsbeva-
10921: endast statliga verk och inrättningar. Erfarenhe-    rande krafter i världen.
10922: ten visar dock att kommuner och privatpersoner
10923: följer samma kutym. Finlands flaggkommitte              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10924: (1970 A 1) angav som utgångspunkt för sitt           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10925: arbete att flaggningsdagarna bör vara sedan tidi-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10926: gare välkända och tili sitt innehåli sådana att de   följande spörsmål:
10927: kan omfattas av så många medborgare som
10928: möjligt.                                                        Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
10929:    Flaggningströtthet och kostnader angavs som               att FN-dagen skall bli officiell flaggnings-
10930: skäl tili att antalet flaggningsdagar bör begrän-            dag?
10931: 
10932:     Helsingfors den 27 november 1986
10933: 
10934:           Mats Nyby                     Jorma Rantanen                Kari Rajamäki
10935:           Kaj Bärlund                   Matti Kautto                  Kati Peltola
10936:           Tuulikki Hämäläinen           Pentti Lahti-Nuuttila         Sinikka Hurskainen-Leppänen
10937:           Tuula Paavilainen             Paavo Lipponen                Matti Kuusio
10938:           Liisa ] aakonsaari            Saara-Maria Paakkinen         Timo Roos
10939:           Risto Ahonen                  Kari Urpilainen               Reino Paasilinna
10940:                        Aimo Ajo                               Martti Lähdesmäki
10941: 
10942: 
10943: 
10944: 
10945: 270006K
10946: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 438
10947: 
10948: Kirjallinen kysymys n:o 438                                                                     Suomennos
10949: 
10950: 
10951: 
10952: 
10953:                                    Nyby ym.: YK:n päivän saamisesta viralliseksi liputuspäiväksi
10954: 
10955: 
10956:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10957: 
10958:    Liputtamista Suomessa säädellään lailla (380/       rajoittaa. YK:n päivä ei ole virallinen eikä ylei-
10959: 78, 9 §) ja asetuksella (383/78). Nyt voimassa         nen liputuspäivä. Sen sijaan valtioneuvosto on
10960: olevien määräysten mukaan viralliset liputuspäi-       erityisellä päätöksellä suositellut liputusta silloin,
10961: vät ovat seuraavat: Kalevalan päivä, vapunpäivä,       kun YK on täyttänyt tasavuosia. Suomen YK-
10962: äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhla, juhan-       liitto jätti jo 2 5. 11. 1964 valtioneuvostolle ehdo-
10963: nus (Suomen lipun päivä), itsenäisyyspäivä, päi-       tuksen siitä, että YK:n päivästä tulisi lipuruspäi-
10964: vät, joina kansanedustajain vaalit toimitetaan, ja     vä. 23.11.1970 jätettiin sama ehdotus Suomen
10965: päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toi-       lippukomitealle. Useimmat suomalaiset hyväksy-
10966: meensa. Asetuksen 6 §:n nojalla valtioneuvosto         vät YK:n tavoitteet ja työmuodot. YK:n toimin-
10967: voi lisäksi päättää yleisistä liputuspäivistä kuten    nan edistäminen on sopusoinnussa Suomen ulko-
10968: esim. ruotsalaisuuden päivä ja veteraanipäivä.         politiikan kanssa. Yleinen liputus YK:n päivänä
10969: Liputuspäivämääräykset koskevat muodollisesti          24 päivänä lokakuuta olisi myös kunnianosoitus
10970: vain valtion virastoja ja laitoksia. Kokemus osoit-    kaikille rauhaa turvaaville voimille maailmassa.
10971: taa kuitenkin, että kunnat ja yksityishenkilöt
10972: seuraavat samaa käytäntöä. Suomen lippukomi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10973: tea (1970 A 1) ilmoitti työnsä lähtökohtana ol-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10974: leen, että liputuspäivien pitää olla jo aikaisem-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10975: min hyvin tunnettuja ja sisällöltään sellaisia, että   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10976: mahdollisimman monet kansalaiset voivat ne
10977: omaksua.                                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10978:    Liputusväsymys ja kustannukset ilmoitetaan                  siin, jotta YK:n päivästä tulisi virallinen
10979: syiksi siihen, että liputuspäivien määrää pitää                liputuspäivä?
10980: 
10981:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
10982: 
10983:          Mats Nyby                       Jorma Rantanen                 Kari Rajamäki
10984:          Kaj Bärlund                     Matti Kautto                   Kati Peltola
10985:          Tuulikki Hämäläinen             Pentti Lahti-Nuuttila          Sinikka Hurskainen-Leppänen
10986:          Tuula Paavilainen               Paavo Lipponen                 Matti Kuusio
10987:          Liisa Jaakonsaari               Saara-Maria Paakkinen         Timo Roos
10988:          Risto Ahonen                    Kari Urpilainen               Reino Paasilinna
10989:                      Aimo Ajo                                  Martti Lähdesmäki
10990:                                         1986 vp. -      KK n:o 438                                         3
10991: 
10992: 
10993: 
10994: 
10995:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10996: 
10997:   Valtiopäiväj ärj esty ksen 37 §: n 1 momentissa       nä lokakuuta. Myös Suomessa paitsi YK-liiton
10998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies            myös lukuisten muiden kansalaisjärjestöjen toi-
10999: olette kirjeellänne 27 päivänä marraskuuta 1986         mesta järjestetään mainittuna päivänä monia
11000: n:o 2181 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          juhlatilaisuuksia. Vaikka YK:n päivää ei olekaan
11001: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nybyn          määrätty viralliseksi eikä yleiseksi liputuspäiväksi,
11002: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen ky-       on vakiintuneen käytännön mukaan silloin yleen-
11003: symyksen n:o 438:                                       sä myös liputettu. Tämän vuoksi oiisikin perus-
11004:                                                         teltua, että YK:n päivänä juhlapäivän arvostuk-
11005:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         sen lisäämiseksi toimeenpantaisiin maassa yleinen
11006:         siin, jotta YK:n päivästä tulisi virallinen     liputus vuosittain 24 päivänä lokakuuta.
11007:         liputuspäivä?
11008:                                                            Valtioneuvoston kanslia tuleekin esittämään,
11009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        että valtioneuvosto määräisi YK:n päivän 24
11010: ti seuraavaa:                                           päivän lokakuuta yleiseksi liputuspäiväksi.
11011:    Perinteisesti viralliset liputuspäivät ovat olleet
11012: suomalaiskansallisia. Tältä pohjalta määrättiin            Määräyksen antaminen perustuisi liputuksesta
11013: myös vuonna 1978 lippulainsäädäntöä viimeksi            Suomen lipulla annetun asetuksen (383 178) 3 ja
11014: uudistettaessa nyt voimassa olevat viralliset lipu-     6 §:n säännöksiin. Säännösten mukaan liputus-
11015: tuspäivät. Vuoden 1978 jälkeen ovat useat kansa-        velvollisuus kyseisenä päivänä koskisi kuitenkin
11016: laisjärjestöt esittäneet virallisten liputuspäivien     vain valtion virastoja ja laitoksia. Käytäntö on
11017: lisäämistä sinällään kunnioitettavien merkkipäi-        kuitenkin osoittanut, että kunnat, yksityiset ja
11018: vien juhlistamiseksi. Näitä esityksiä ei ole kuiten-    yhteisöt seuraavat liputuskäytännössään niiden
11019: kaan toteutettu osin kysymyksessäkin mainituin          esimerkkiä. Valtioneuvoston kanslia tuleekin ai-
11020: perustem.                                               kanaan antamaan suosituksen siitä, että myös
11021:    Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n päivää           kunnat, yksityiset ja yhteisöt liputtaisivat koko
11022: vietetään maailmanlaajuisesti vuosittain 24 päivä-      maassa kyseisenä päivänä.
11023: 
11024:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1986
11025: 
11026:                                                                               Pääministeri Kalevi Sorsa
11027: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 438
11028: 
11029: 
11030: 
11031: 
11032:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11033: 
11034:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förenta Nationernas dag dvs. FN-dagen firas
11035: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         världen runt den 24 oktober. Även i Finland
11036: den 27 november 1986 nr 2181 tili vederbörande         arrangerar förutom FN-förbundet många andra
11037: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     medborgarorganisationer festligheter denna dag.
11038: av riksdagsman Nyby m.fl. undertecknade spörs-         Fastän FN-dagen inte har faststälits som officieli
11039: mål nr 438:                                            elier alimän flaggningsdag är det alimän praxis
11040:                                                        att flagga även då. Därför vore det motiverat att
11041:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          göra den 24 oktober tili alimän flaggningsdag för
11042:        att FN -dagen skali bli officieli flaggnings-   att höja FN-dagens status.
11043:        dag?
11044:                                                           Statsrådets kansli kommer att föreslå att stats-
11045:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rådet förordnar FN-dagen den 24 oktober tili
11046: anföra följande:                                       alimän flaggningsdag.
11047:    De officielia flaggningsdagarna har av tradi-          Förordnandet skulie basera sig på 3 och 6 §§ i
11048: tion varit nationelia. Utgående från detta fast-       förordningen om flaggning med Finlands flagga
11049: stälides år 1978, då den lagstiftning som gälier       (383 178). Enligt dessa paragrafer är endast sta-
11050: flaggningen senast reviderades, de nuvarande           tens ämbetsverk och inrättningar skyldiga att
11051: officielia flaggningsdagarna. Efter år 1978 har        flagga på FN-dagen. 1 praktiken har det dock
11052: många medborgarorganisationer föreslagit nya           visat sig att kommuner, privata personer och
11053: flaggningsdagar för att ge i och för sig viktiga       samfund i sin flaggning följer ämbetsverken.
11054: bemärkelsedagar en solenn prägel. Dessa förslag        Statsrådets kansli kommer i sinom tid att rekom-
11055: har dock inte genomförts delvis på de grunder          mendera att även kommuner, privata personer
11056: som även anges i spörsmålet.                           och samfund flaggar på FN-dagen.
11057: 
11058:     Helsingfors den 22 december 1986
11059: 
11060:                                                                             Statsminister Kalevi Sorsa
11061:                                               1986 vp.
11062: 
11063: Skriftligt spörsmål nr 439
11064: 
11065: 
11066: 
11067: 
11068:                                  Nyby m.fl.: Om införande av jämförpriser på Iivsmedelsförpack-
11069:                                    ningar
11070: 
11071: 
11072:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
11073: 
11074:    Förpackningarnas varierande storlek och oiika    underlättar väsentligt konsumentens möjiigheter
11075: priset gör att det för konsumenten kan v~ra svårt   att göra möjligast förmånliga uppköp.
11076: att avgöra viiken vara som är förmånltgast. I          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11077: Sverige besiöt Marknadsdomstoien i oktober          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11078: 1985 om sk. jämförpriser. Det innebär att Iivs-     ver till vederbörande mediem av statsrådet ställa
11079: medelsbutiker och Iivsmedelsavdelningar i varu-     följande spörsmål:
11080: hus skall ge jämförpriser på alla viktigare Iivs-
11081: medel. En prismärkning som anger också vad                    Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
11082: produkten kostar per kilogram eller per Iiter              införande av jämförpriser?
11083: 
11084:     Helsingfors den 27 november 1986
11085: 
11086:                      Mats Nyby                               Kaj Bärlund
11087: 
11088: 
11089: 
11090: 
11091: 261329D
11092: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 439
11093: 
11094: Kirjallinen kysymys n:o 439                                                                 Suomennos
11095: 
11096: 
11097: 
11098: 
11099:                                    Nyby ym.: Vertailuhintajärjestelmän toteuttamisesta elintarvikkei-
11100:                                      den pakkauksissa
11101: 
11102: 
11103:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11104: 
11105:    Pakkausten vaihteleva koko ja erilaiset hinnat     sesti kuluttajan mahdollisuuksia tehdä mahdolli-
11106: tekevät kuluttajalle vaikeaksi ratkaista, mikä ta-    simman edullisia ostoksia.
11107: vara on edullisin. Ruotsissa markkinatuomiois-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11108: tuin päätti lokakuussa 1985 nk. vertailuhinnois-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11109: ta. Se tarkoittaa, että elintarvikeliikkeiden ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11110: tavaratalojen elintarvikeosastojen tulee antaa ver-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11111: tailuhinnat kaikista tärkeimmistä elintarvikkeista.
11112: Hintamerkintä, josta ilmenee myös, mitä tuote                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11113: maksaa kiloa tai litraa kohti, helpottaa olennai-            siin vertailuhintojen käyttöön ottamisek-
11114:                                                              si?
11115:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
11116: 
11117:                       Mats Nyby                                Kaj Bärlund
11118:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 439                                        3
11119: 
11120: 
11121: 
11122: 
11123:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11124: 
11125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Elinkeinohallituksen perustamassa työryhmäs-
11126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sä, jonka tarkoituksena on EAN-tavarakoodin
11127: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          käyttöönoton seuranta, on myös käsitelty vertai-
11128: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         luhintajärjestelmän toteuttamista. Työryhmässä
11129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    on elinkeinohallituksen lisäksi kuluttajajärjestö-
11130: taja Nybyn ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o        jen, kaupan ja liiketyöntekijöiden edustus. Elin-
11131: 439:                                                 keinohallitus pyrkii yhteistyössä em. järjestöjen
11132:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    kanssa vertailuhintajärjestelmän asteittaiseen to-
11133:          siin vertailuhintojen käyttöön ottamisek-   teuttamiseen. Jos neuvotteluissa ei päästä tyydyt-
11134:          si?                                         täviin ratkaisuihin, tulee harkittavaksi, onko ja
11135:                                                      millaisiin lainsäädännöllisiin tai muihin toimen-
11136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     piteisiin ryhdyttävä tarkoituksenmukaisen vertai-
11137: ti seuraavaa:                                        luhintajärjestelmän aikaansaamiseksi.
11138: 
11139:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1986
11140: 
11141:                                                                              Ministeri jermu Laine
11142: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 439
11143: 
11144: 
11145: 
11146: 
11147:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
11148: 
11149:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det av EAN-varukoden har också behandlats
11150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          införandet av jämförprissystemet. I arbetsgrup-
11151: av den 27 november 1986 tili vederbörande              pen är också konsumentorganisationerna, han-
11152: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       deln och affärsarbetarna representerade. Närings-
11153: sänt avskrift av riksdagsman Nyby m.fl. under-         styrelsen eftersträvar att i samarbete med ovan
11154: tecknade spörsmål nr 439:                              nämnda organisationer successivt införa jämför-
11155:                                                        prissystemet. Om det inte nås tillfredsställande
11156:            Har Regeringen för avsikt att vidta         resultat i förhandlingarna, kommer man att över-
11157:         åtgärder för att införa jämförpriser?          väga vidtagandet av åtgärder och i så fall vilka
11158:                                                        lagstiftnings- eller andra åtgärder som skall vidtas
11159:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      för att ett ändamålsenligt jämförprissystem kan
11160: följande:                                              skapas.
11161:    I den arbetsgrupp som tillsatts av näringsstyrel-
11162: sen och som har tili uppgift att uppfölja införan-
11163: 
11164:      Helsingfors den 17 december 1986
11165: 
11166:                                                                                  Minister Jermu Laine
11167:                                                  1986 vp.
11168: 
11169: Skriftligt spörsmål nr 440
11170: 
11171: 
11172: 
11173: 
11174:                                     Jansson: Om användande av Åland som exempel för lösning av
11175:                                        motsättningar melian Iänder och folkgrupper på fredlig väg
11176: 
11177: 
11178:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11179: 
11180:    Nästa år har det förflutit 70 år sedan Finland       centralregeringen i London kunde förbättras i
11181: blev självständigt och 65 år sedan landskapet           syfte att befolkningen på öarna skali få mera att
11182: Åland började tiliämpa självstyrelse inom repu-         säga tili om i egna angelägenheter. En tanke har
11183: bliken.                                                 varit, att ansöka om medlemskap i Nordiska
11184:    Samhälisutvecklingen har under dessa år fort-        rådet. I det sammanhanget hänvisades särskilt tili
11185: skridit i en takt, som lett tili att Finland intar en   Ålandsfrågans lösning.
11186: självklar plats i nationernas gemenskap. Befolk-           Ett annat exempel på problem med självbe-
11187: ningen i vårt land har funnit en livsform i ett         stämmanderätten finns på Falklandsöarna. Också
11188: samhälissystem varom det råder rätt bred enig-          i det sammanhanget har Åland framstälits som
11189: het.                                                    tänkbar förebild. Förhåliandena på Sri Lanka
11190:                                                         med det s.k. tamilproblemet förtjänar att få en
11191:    För Ålands del uppvisar utvecklingen motsva-
11192:                                                         rimlig lösning. I Norden har vi exempel på
11193: rande övervägande positiva drag. Den lösning,
11194:                                                         självstyrelsesystem, där Åland stått som förebild.
11195: som var omtvistad efter första världskriget, har
11196:                                                            Över huvudtaget förefalier det som om
11197: visat sig mycket lyckad. Den första självstyrelsela-
11198: gen för Åland har för länge sedan förnyats. Den         förväntningarna på folkens självbestämmanderätt
11199:                                                         växer sig alit starkare lika som vid tiden efter
11200: andra självstyrelselagen är såpass föråldrad, att vi
11201: väntar på en snar förnyelse av den. Man kan säga        första världskriget.
11202: att vi står inför en övergång tili tredje generatio-       Man kan inte utesluta, att Åland som exempel
11203: nens självstyrelse.                                     på melianfolkligt umgänge har ett värde för
11204:                                                         Finland och dess internationelia aktiviteter.
11205:    Umgänget melian riket och landskapet är fort-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
11206: gående i behov av förkovran, inte enbart på             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11207: lagstiftningens område, utan också i anslutning         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
11208: tili Finlands internationella åtaganden. Man kan        följande spörsmål:
11209: väl tänka sig att det demilitariserade och neutra-
11210: liserade Åland kan tjäna som exempel i det                        Har Regeringen för avsikt att i interna-
11211: melianfolkliga umgänget för hur minoritetsfrågor               tionelia sammanhang mera målmedvetet
11212: kan lösas på fredlig väg. Exempel på motsatser                 än hittilis använda Åland som exempel
11213: saknas inte. Så har man t.ex. på Orkneyöarna i                 för lösning av motsättningar melian Iän-
11214: Storbritannien frågat sig hur förhåliandena tili               der och folkgrupper på fredlig väg?
11215: 
11216:      Helsingfors den 27 november 1986
11217: 
11218:                                              Gunnar Jansson
11219: 
11220: 
11221: 
11222: 
11223: 261317Q
11224: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 440
11225: 
11226: Kirjallinen kysymys n:o 440                                                                 Suomennos
11227: 
11228: 
11229: 
11230: 
11231:                                  Jansson: Ahvenanmaan käyttämisestä esimerkkinä maiden ja kan-
11232:                                     sanryhmien välisten vastakohtaisuuksien rauhanomaisesta ratkai-
11233:                                     semisesta
11234: 
11235: 
11236:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11237: 
11238:    Ensi vuonna on kulunut 70 vuotta Suomen           taa siten, että saarten väestö sa1s1 enemmän
11239: itsenäistymisestä ja 65 vuotta siitä, kun Ahvenan-   sananvaltaa omissa asioissaan. Yksi ajatus on
11240: maan maakunta alkoi noudattaa itsehallintoa          ollut hakea Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä.
11241: tasavallan sisällä.                                  Siinä yhteydessä on viitattu erityisesti Ahvenan-
11242:    Näiden vuosien aikana yhteiskuntakehitys on       maan kysymyksen ratkaisuun.
11243: mennyt eteenpäin ja johtanut siihen, että Suomi         Toinen esimerkki itsemääräämisoikeuteen liit-
11244: on ottanut itsestään selvän paikkansa kansakun-      tyvistä ongelmista on Falklandin saarilla. Myös
11245: tien joukossa. Maamme väestö on löytänyt elä-        sen yhteydessä on Ahvenanmaa esitetty ajatelta-
11246: mäntapansa yhteiskuntajärjestelmässä, josta val-     vissa olevana esikuvana. Sri Lankan tilanne nk.
11247: litsee varsin laaja yksimielisyys.                   tamiliongelmineen ansaitsee saada oikeuden-
11248:                                                      mukaisen ratkaisun. Pohjolassa meillä on esi-
11249:    Ahvenanmaan osalta kehitys osoittaa vastaa-
11250:                                                      merkki itsehallintojärjestelmästä, jossa Ahvenan-
11251: vanlaisia myönteisiä piirteitä. Ensimmäisen
11252:                                                      maa on ollut esikuvana.
11253: maailmansodan jälkeen kiistelty ratkaisu on
11254:                                                         Ylipäänsä näyttää siltä, että kansan itsemäärää-
11255: osoittautunut onnistuneeksi. Ensimmäinen Ah-
11256:                                                      misoikeutta koskevat odotukset kasvavat yhä voi-
11257: venanmaan itsehallintolaki on uusittu jo kauan
11258:                                                      makkaammiksi kuten ensimmäisen maailmanso-
11259: sitten. Toinen itsehallintolaki on sekin jo siinä
11260: määrin vanhentunut, että me odotamme sen             dan jälkeisenä aikana.
11261: pikaista uudistamista. Voidaan sanoa, että mei-         Ei voida pitää mahdottomana, että Ahvenan-
11262: dän edessämme on siirtymävaihe kolmannen su-         maalla esimerkkinä kansojenvälisestä kanssakäy-
11263:                                                      misestä on arvoa Suomelle ja Suomen kansainvä-
11264: kupolven itsehallintoon.
11265:                                                      liselle toiminnalle.
11266:    Valtakunnan ja maakunnan välinen yhteys on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11267: edelleen kehittämisen tarpeessa, eikä vain lain-     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11268: säädännön alalla, vaan myös Suomen kansainvä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11269: lisen toiminnan piirissä. Voidaan hyvin ajatella,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11270: että demilitarisoitu ja puolueeton Ahvenanmaa
11271: voisi kansojen välisissä yhteyksissä palvella esi-              Onko Hallituksen tarkoituksena kan-
11272: merkkinä siitä, miten vähemmistökysymykset                   sainvälisissä yhteyksissä käyttää Ahvenan-
11273: voidaan ratkaista rauhanomaista tietä. Päinvastai-           maata tähänastista maarauetoisemmin
11274: sia esimerkkejä ei puutu. Niinpä esim. Orkneyn               esimerkkinä maiden ja kansanryhmien
11275: saarilla Iso-Britanniassa on kysytty, kuinka suh-            välisten vastakohtaisuuksien ratkaisemi-
11276: teita Lontoon keskushallintoon voitaisiin paran-             sesta rauhanomaista tietä?
11277: 
11278:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
11279: 
11280:                                            Gunnar Jansson
11281:                                        1986 vp. -      KK n:o 440                                           3
11282: 
11283: 
11284: 
11285: 
11286:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11287: 
11288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ahvenanmaan osallistuminen Pohjoismaiden
11289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          neuvoston työhön on vakiintunut kiinteälle ja
11290: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            esimerkilliselle pohjalle.
11291: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Ahvenanmaan neutralisointia ja demilitari-
11292: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sointia koskevat kansainväliset sopimusjärjestelyt
11293: taja Gunnar Janssonin näin kuuluvasta kirjallises-     ovat myös edelleen elimellinen osa Pohjolan
11294: ta kysymyksestä n:o 440:                               vakiintunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.
11295:            Onko Hallituksen tarkoituksena kan-         Ahvenanmaata koskevat järjestelyt eivät ole vailla
11296:         sainvälisissä yhteyksissä käyttää Ahvenan-     merkitystä myöskään Pohjolan ydinaseetonta vyö-
11297:         maata tähänastista maatatietoisemmin           hykettä koskevan hankkeen kannalta.
11298:         esimerkkinä maiden ja kansanryhmien                Suomen ulkopolitiikan peruspiirteisiin kuuluu
11299:         välisten vastakohtaisuuksien ratkaisemi-       aina rauhanomaisten ja toteuttamiskelpoisten
11300:         sesta rauhanomaista tietä?                     ratkaisujen tukeminen. Samalla kuitenkin koros-
11301:                                                        tamme, ettemme tyrkytä omaa malliamme ja
11302:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       omia ratkaisujamme muille sellaisenaan. Kulla-
11303: ti seuraavaa:                                          kin kiistakysymyksellä on omat historialliset, po-
11304:     On paikallaan muistaa juhliessamme ensi            liittiset ja maantieteellisstrategiset erityispiirteen-
11305: vuonna Suomen itsenäisyyden 70-vuotistapahtu-          sä, jotka on selvitystilanteessa tarkoin huomioita-
11306: maa, että samalla on kulunut 65 vuotta Ahve-           va.
11307: nanmaan kysymyksen ratkaisusta ja maakunnan              Ahvenanmaan itsehallintoa koskeva tiedotus-
11308: itsehallinnon alkamisesta.                             toiminta ulkomailla on elimellinen osa Suomen
11309:    Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansain-          tunnetuksi tekemistä, joka on ulkoasiainhallin-
11310: liitossa tehty Ahvenanmaata koskeva ratkaisu on        non, erityisesti ulkomailla toimivien edustustojen
11311: osoittautunut sekä kansallisesti että kansainväli-     keskeisiä pysyviä työtehtäviä.
11312: sesti onnistuneeksi ja kestäväksi.
11313:     Ahvenanmaan kysymyksen tasapainoinen rat-             Ajankohtaisen,    laadukkaan Ahvenanmaa-
11314: kaisu on jatkuvasti ajankohtainen. Se on saanut        aineiston käytettäväksi saaminen ja jakaminen on
11315: myös laajalti huomiota osakseen esimerkkinä alu-       tehtävä, joka tarjoaa jatkuvan yhteistyökohteen
11316: eelliseen itsemääräämiseen liittyvän kansainväli-      ulkoasiainhallinnolle ja Ahvenanmaan maakun-
11317: sen ongelman rauhanomaisesta ratkaisusta.              taviranomaisille.
11318:     Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan vä-              Hallitus tulee edelleen pyrkimään siihen, että
11319: linen yhteys on edelleen kehittämisen tarpeessa.       Ahvenanmaata koskevaa aineistoa täysimääräises-
11320: Se on jatkuvasti elävä ja kehittyvä yhteys, jolla on   ti käytetään Suomen harjoittamassa tiedotustoi-
11321: myös oleellinen vaikutuksensa Suomen toimin-           minnassa kiinnittäen tällöin erityistä huomiota
11322: taan kansainvälisessä kanssakäymisessä.                myös Ahvenanmaan kysymyksen rauhanomaiseen
11323:     Pyrkimyksessä lähentää Pohjolan kansoja toi-       ratkaisuun ja maakunnan itsehallinnon kansain-
11324: siinsa on Ahvenanmaalla oma pysyvä asemansa.           väliseen merkitykseen.
11325: 
11326:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1986
11327: 
11328:                                                                   Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
11329: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 440
11330: 
11331: 
11332: 
11333: 
11334:                                Till Riksdagens Herr Talman
11335: 
11336:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Åland har sin självklara roll i strävandena att
11337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        bringa de nordiska folken närmare varandra.
11338: av den 27 november till vederbörande medlem          Ålands verksamhet i Nordiska rådet står på en
11339: av statsrådet för angivande av svar översänt         stabil och exemplarisk grund.
11340: avskrift av följande av riksdagsman Gunnar Jans-        De internationella avtalen om Ålands neutrali-
11341: son undertecknade skriftliga spörsmål nr 440:        sering och demilitarisering bildar fortfarande en
11342:                                                      organisk del av den hävdvunna säkerhetspolitiska
11343:           Har Regeringen för avsikt att i interna-   stabiliteten i Norden. Arrangemangen som berör
11344:        tionella sammanhang, mera målmedvetet         Åland saknar inte heller betydelse för planen på
11345:        än hittills använda Aland som exempel         en kärnvapenfri zon i Norden.
11346:        för lösning av motsättningar mellan län-         Till grunddragen i Finlands utrikespolitik hör
11347:        der och folkgrupper på fredlig väg?           att understöda fredliga och realiserbara lösningar.
11348:                                                      Samtidigt betonar vi dock att vi inte vill truga på
11349:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      andra vår egen modell och våra egna lösningar
11350: anföra följande:                                     som sådana. Varje tvist har sina egna historiska,
11351:                                                      politiska och geografiska särdrag, som vid en
11352:    Då vi nästa år firar 70-årsjubileum av Finlands   situationsbedömning noga bör beaktas.
11353: självständighet är det skäl att minnas att det          Informationsverksamheten utomlands om
11354: samtidigt förflutit 65 år sedan Ålandsfrågan         Ålands självstyre är en organisk del av arbetet
11355: löstes och landskapets självstyre inrättades.        med att göra Finland känt, som är en av de
11356:    Det har visat sig att Ålandsfrågans lösning i     centrala och varaktiga uppgifterna för utrikesför-
11357: Nationernas Förbund efter första världskriget har    valtningen, speciellt för dess representationer
11358: varit lyckad och hållbar ur såväl ett nationellt     utomlands. Tillgången på aktuellt och kvali-
11359: som ett internationellt perspektiv.                  tetsmässigt tillfredsställande materia! angående
11360:    Ålandsfrågans balanserade lösning har bevarat     Åland och dess distribution är en uppgift som
11361: sin aktualitet. Den har väckt stor uppmärksam-       erbjuder ett permanent samarbetsobjekt för utri-
11362: het som ett exempel på fredlig lösning av ett        kesförvaltningen och de åländska landskapsmyn-
11363: internationellt problem som berör den regionala      digheterna.
11364: självbestämmanderätten.                                 Regeringen ämnar även framdeles sträva till att
11365:    Förhållandet mellan landskapet Åland och          materia! angående Åland till fullo utnyttjas i den
11366: riket är fortgående i behov av förkovran. Saken      informationsverksamhet som Finland bedriver,
11367: gäller ett förhållande som lever och utvecklas och   med särskilt beaktande i detta sammanhang även
11368: som har ett väsentligt inflytande på Finlands        av Ålandsfrågans fredliga lösning samt den inter-
11369: verksamhet på det internationella planet.            nationella betydelsen av landskapets självstyrelse.
11370: 
11371:     Helsingfors den 17 december 1986
11372: 
11373:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
11374:                                                  1986 vp.
11375: 
11376: Kirjallinen kysymys n:o 441
11377: 
11378: 
11379: 
11380: 
11381:                                    Skinnari ym.: Muusikoiden työtilaisuuksien lisäämisestä enty1sest1
11382:                                       anniskeluravintoloissa
11383: 
11384: 
11385:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11386: 
11387:    Vuonna 1980 annetulla lailla poistettiin ns.        kaksikymmentä prosenttia työvoimasta, ja työttö-
11388: huvivero mm. ravintoloiden pääsymaksuilta              myys alalla on tänä vuonna entisestään pahentu-
11389: ( 15.8.1980/ 608). Huviveron poistamisen yhtenä        nut. - Tämä heijastuu myös vahtimestareiden,
11390: tarkoituksena oli helpottaa tanssitilaisuuksien jär-   tarjoilijoiden ja muun henkilökunnan työllisyy-
11391: jestämistä ja sitä kautta luoda muusikoille työti-     teen ja palkkaukseen. Ovella perittävän pääsy-
11392: laisuuksia. Pääsylipputulojen verovapaudella hel-      maksun vaikutukset koko ravintolaelinkeinoon
11393: potettiin tanssitilaisuuksien järjestäjien, mm. ra-    ovat kielteiset. Tämän vuoksi olisikin kiireellisesti
11394: vintolayrittäjien mahdollisuuksia hankkia tanssi-      ryhdyttävä miettimään keinoja, joilla ns. elävää
11395: tilaisuuksiin ns. elävää musiikkia.                    musiikkia tanssipaikoillamille voitaisiin lisätä.
11396:    Verovapauden toteuttamisen jälkeen on ongel-        Kysymys on myös kansallisen identiteetin ja kult-
11397: maksi erityisesti anniskelupaikkojen tanssitilai-      tuurin säilyttämisestä. Mekaanisen musiikin käyt-
11398: suuksien kohdalla muodostunut se, että muusi-          tö tanssiravintoloissamme merkitsee ylikansallisen
11399: koiden käyttöä tanssitilaisuuksissa verovapauden       viihteen yhä voimistuvaa markkinaosuutta maas-
11400: edellytyksenä ei kirjattu lakiin. Eduskunta toden-     samme.
11401: näköisesti luotti siihen, että yrittäjät saadessaan       Ellei muita vaihtoehtoja löydy, yhtenä keinona
11402: huomattavan verohelpotuksen alkaisivat vapaaeh-        voitaisiin ajatella pääsylippujen leimaveron pa-
11403: toisesti suosia muusikoiden esittämää tanssimu-        lauttamista ainakin alkoholilain alaisiin anniske-
11404: siikkia ns. mekaanisen musiikin sijasta.               lupaikkoihin. Vero perittäisiin pääsylipusta sil-
11405:     Verovapauden jälkeen tapahtunut kehitys on         loin, kun anniskelupaikassa on tanssia, mutta
11406:  kuitenkin ollut päinvastainen kuin se, mitä lakia     tanssimusiikkina käytetään ns. mekaanista mu-
11407:  säädettäessä edellytettiin. Anniskeluravintolat       siikkia. Anniskelupaikka voitaisiin vapauttaa pää-
11408:  ovat lisääntyvässä määrin alkaneet periä verova-      sylipun leimaverosta silloin, kun tanssimusiikkia
11409:  paita pääsymaksuja, mutta pääsymaksuista saatu-       esittävät muusikot.
11410:  ja tuloja ei ole käytetty muusikoiden palkkaami-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11411:  ;een tanssimusiikkia esittämään. Päinvastoin pää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11412:  >ymaksujen verovapaudesta huolimatta ravintolat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11413:  ovat voimakkaasti siirtyneet ns. mekaanisen mu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11414:  >iikin käyttäjiksi.
11415:     Tapahtunut kehitys on johtanut ravintolamuu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11416:  ;ikoiden työttömyyden ja alalta poistuman huo-                ryhtyä muusikoiden työtilaisuuksien li-
11417:  lestuttavaan lisääntymiseen. Työtilaisuuksien                 säämiseksi erityisesti alkoholilain alaisissa
11418:  C~uuttuessa alalta on viime vuosina poistunut                 anniskelupaikoissa?
11419: 
11420:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
11421: 
11422:            Jouko Skinnari                Risto Ahonen                     Kari Urpilainen
11423:            Pekka Starast                 Jukka Mikkola                    Kari Rajamäki
11424:            Antti Kalliomäki              Pentti Lahti-Nuuttila            Saara-Maria Paakkinen
11425:            Aimo Ajo                      Seija Karkinen                   Reino Paasilinna
11426:            Jorma Rantanen                Liisa Jaakonsaari                Marja-Liisa Tykkyläinen
11427:                                          Tuula Paavilainen
11428: 
11429:  270028)
11430: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 441
11431: 
11432: 
11433: 
11434: 
11435:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11436: 
11437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          neet pääsymaksua. Ainoita poikkeuksia olivat
11438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           eräät yökerhot, jotka korvauksena kabaree-ohjel-
11439: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             masta perivät erillisen pääsymaksun, josta mak-
11440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            settiin huvivero. Pelkästä tanssimahdollisuudesta
11441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       ei pääsymaksua peritty, vaan ravintolat luonnolli-
11442: taja Jouko Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      sesti sisällyttivät tästä aiheutuvat kustannukset
11443: sesta kysymyksestä n:o 441:                             ruoan hintaan. Estettä pääsymaksun perimiseen
11444:                                                         ei olisi ollut, mutta 30 prosentin vero ja muut
11445:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lippujen myynnistä aiheutuneet kustannukset
11446:         ryhtyä muusikoiden työtilaisuuksien li-         huomioon ottaen se ei olisi ollut kannattavaa.
11447:         säämiseksi erityisesti alkoholilain alaisissa
11448:         anniskel u paikoissa?                              Koska ravintolat eivät maksaneet huviveroa, ei
11449:                                                         huviveron kumoamisella ja muusikoiden työlli-
11450:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        syystilanteella ollut sellaista yhteyttä, että lakiin
11451: ti seuraavaa:                                           olisi voitu kirjata ravintoloiden verovapauden
11452:                                                         edellytykseksi muusikoiden käyttämistä. Lakia
11453:    Huvi- ja viihdetilaisuuksien pääsylipuista suo-
11454:                                                         valmisteltaessa ja varsinkin sen hyväksymisen jäl-
11455: ritettavan leimaveron eli ns. huviveron hallitus
11456:                                                         keen oli tiedossa, että osa ravintoloista ryhtyy
11457: ehdotti poistettavaksi ainoastaan yleishyödyllisten
11458:                                                         perimään pääsymaksua. Tämän arveltiin voivan
11459: yhteisöjen järjestämien tanssitilaisuuksien pääsy-
11460:                                                         heijastua ravintolahenkilökunnan          etuuksiin.
11461: lipuista (HE n:o 83/1980 vp.). Eduskunta kui-
11462:                                                         Myös muusikoiden työllisyysongelmat olivat tie-
11463: tenkin katsoi, että valvontaongelmat olisivat li-
11464:                                                         dossa, mutta huviveron poistamisen ei katsottu
11465: sääntyneet, ja muutti hallituksen esitystä siten,
11466:                                                         vaikuttavan muusikoiden työtilanteeseen, vaan
11467: että huvivero poistettiin kokonaan.
11468:                                                         pikemminkin osaltaan hidastavan elävän musii-
11469:    Vaikka huvivero oli välillinen vero, jonka pää-
11470:                                                         kin poisjäämistä ravintoloista, koska ravintolat
11471: sylipun ostaja maksoi lipun hinnassa, oli tanssiti-
11472:                                                         entistä yleisemmin voisivat kattaa musiikista ai-
11473: laisuuksien järjestäminen kuitenkin monessa ta-
11474:                                                         heutuvia kustannuksia perimällä pääsymaksua.
11475: pauksessa osoittautunut kannattamattomaksi,
11476: kun pääsymaksuista oli suoritettava huvivero.              Ravintoloiden valintaan elävän ja mekaanisen
11477: Näin oli erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa    musiikin välillä vaikuttavat musiikista aiheutuvat
11478: yleisömäärä jäi vähäiseksi. Pääosa eli 80 prosent-      kustannukset, kilpailutilanne ja asiakkaiden
11479: tia huviveron tuotosta kertyi yleishyödyllisten         mieltymykset. Muusikoiden työllisyystilanteeseen
11480: yhteisöjen järjestämien tanssitilaisuuksien pääsy-      ei kuitenkaan voida vaikuttaa huviverolla, vaan
11481: lipuista. Ravintolat sen sijaan eivät yleensä peri-     muilla keinoilla.
11482: 
11483:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
11484: 
11485:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
11486:                                        1986 vp. -     KK n:o 441                                      3
11487: 
11488: 
11489: 
11490: 
11491:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11492: 
11493:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          var vissa nattklubber, vilka som ersättning för
11494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kabareprogrammet uppbar en särskild inträdes-
11495: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem         avgift, för viiken nöjesskatt betaldes. Enbart för
11496: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dansmöjligheten uppbars inte någon inträdesav-
11497: riksdagsman Jouko Skinnari m.fl. undertecknade        gift. Restaurangerna inkluderade naturligtvis
11498: spörsmål nr 441:                                      kostnaderna för denna i matpriset. Det hade inte
11499:                                                       funnits något hinder för att uppbära inträdesav-
11500:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       gift, men med beaktande av en skatt på 30 %
11501:        för att öka arbetstillfällena för musiker,     och övriga kostnader för biljettförsäljningen hade
11502:        särskilt på sådana utskänkningsställen         det inte varit lönsamt att göra det.
11503:        som avses i alkohollagen?                         Eftersom restaurangerna inte betalde nö-
11504:                                                       jesskatt, hade slopandet av nöjesskatten och sys-
11505:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      selsättningsläget för musiker inte ett sådant sam-
11506: anföra följande:                                      band att anlitandet av musiker hade kunnat tas
11507:    Stämpelskatten på inträdesbiljetter tili nöjes-    in i lagen som en förutsättning för skattefrihet
11508: och underhållningstillställningar, den s.k. nö-       för restauranger. Under beredningen av lagen
11509: jesskatten, föreslogs av regeringen bli slopad        och särskilt efter det att lagen hade antagits
11510: endast i fråga om inträdesbiljetter tili danstill-    kände man tili att en del av restaurangerna hade
11511: ställningar som anordnas av allmännyttiga sam-        för avsikt att börja uppbära inträdesavgift. Man
11512: fund (Reg. prop. nr 8 3 11980 rd.). Riksdagen         förmodade att detta kunde komma att återspeg-
11513: ansåg dock att övervakningsproblemen skulle ha        las i restaurangpersonalens förmåner. Sysselsätt-
11514: ökat och ändrade regeringens proposition så, att      ningsproblemen för musiker var även kända,
11515: nöjesskatten slopades helt.                           men det ansågs inte att slopandet av nöjesskatten
11516:    Även om nöjesskatten var en indirekt skatt,        skulle påverka musikernas arbetssituation, utan
11517: som den som köpte inträdesbiljett betalde med         snarare bidra tili att den levande musiken inte
11518: biljettpriset, hade det dock i många fall visat sig   försvann så snabbt från restaurangerna, eftersom
11519: vara olönsamt att anordna danstillställningar, då     restaurangerna i högre grad än förut skulle kunna
11520: nöjesskatt måste betalas på inträdesavgifterna. Så    täcka kostnaderna för musiken med inträdesav-
11521: var det särskilt då publiken var liten. Största       giften.
11522: delen, dvs. 80 % av avkastningen av nöjesskat-           Restaurangernas vai mellan levande och meka-
11523: ten, inflöt genom inträdesbiljetter tili danstill-    nisk musik påverkas av kostnaderna, konkurrens-
11524: ställningar som anordnades av allmännyttiga           situationen och kundernas smak. Sysselsättnings-
11525: samfund. Restaurangerna uppbar däremot i all-         läget för musiker kan dock inte påverkas med
11526: mänhet inte inträdesavgift. De enda undantagen        nöjesskatten, utan med andra medel.
11527: 
11528:      Helsingfors den 6 januari 1987
11529: 
11530:                                                                            Minister Pekka Vennamo
11531:                                                 1986 vp.
11532: 
11533: Kirjallinen kysymys n:o 442
11534: 
11535: 
11536: 
11537: 
11538:                                    Skinnari ym.: Ylitöiden vähentämisestä työllisyyden parantamiseksi
11539: 
11540: 
11541:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11542: 
11543:    Ylityöt ovat Suomessa viime vuosina runsaasti       vissä tapauksissa työnantaja voi alistaa asian valta-
11544: lisääntyneet. Ylitöiden määrä on niin paljon           kunnalliselle työneuvostolle. Sen päätökset ovat
11545: kasvanut, että voidaan hyvällä syyllä väittää nii-     olleet pitkälti työoantajille myönteisiä.
11546: den korvaavan melkoisestikio työpaikkoja. Vaik-           Erityisen ristiriitainen ylitöiden määrän kasvu
11547: ka tilastoissa ei näy kuin varsinaiset lain sallimat   on henkilöstöä rajusti irtisaooneissa yrityksissä.
11548: ylityömäärät, niin poikkeusluvilla tehtyjen ylitöi-    Näissä yrityksissä teetetääo paljon ylitöitä. Ylitöi-
11549: den raju kasvu on eräänä merkkinä ylitöiden            den määrän tarkkaa selvittämistä vaikeuttaa se,
11550: lisääntymisestä muutoinkin.                            että ne perustuvat työnantajien omiin ilmoituk-
11551:    Eräiden arvioiden mukaan noin 1, 5 miljoonan        siin. Koska työnantajien omissa tuntikirjaopi-
11552: suomalaisen työntekijän noin 40 tunnin ylityö-         doissakio saattaa olla ristiriitaisuuksia, valtakuo-
11553: määrä merkitsisi työvuosiksi muutettuna noin           oalliseo luotettavan yhteenvedon saaminen yli-
11554: 35 000 työpaikan korvaamista. Vuosittainen työ-        töiden kokonaismäärästä on mahdotonta. Jo val-
11555: aika normaalitapauksissa on noin 1 750 tuntia.         voooaokio takia ylitöiden kirjaamismenettelyyo
11556: Ylitöillä voidaan sitä lisätä lainmukaisesti noin      pitäisi saada muutos. Ylitöitä voidaan tällä het-
11557: 18 prosenttia. Mikäli työpaikan 100 työntekijää        kellä tehdä liiaksi tilastojen ulkopuolella.
11558: tekee täydet lain sallimat ylityömäärät, merkitsisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11559: se 18 työvuotta. Lisäksi hakemuksesta läänin           tyksen 37 § :o 1 momenttiio viitaten esitämme
11560: työsuojelupiirin poikkeuslupajaosto voi ylityö-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11561: määriin myöntää ylityksiä.                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11562:    Poikkeusluvilla voidaan vuosittain ylityömäärä
11563: korottaa 480 tuntiin ja lisätä vuosittaista työaikaa              Mihin tehokkaisiio toimenpitelSlm
11564: näin lähes 30 prosentilla. Tänä vuonna poikkeus-               Hallitus aikoo ryhtyä ylitöiden määrän
11565: lupien määrä on valtavasti lisääntynyt. Tämä                   kasvun pysäyttämiseksi, niiden tilastoin-
11566: osoittaa ylitöiden määrän vastaavaa kasvua. Poik-              uin valvonnan tehostamiseksi ja että yli-
11567: keuslupahakemuksia hylätään harvoin. Hylkää-                   töillä ei korvattaisi työpaikkoja?
11568: 
11569:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
11570: 
11571:           Jouko Skiooari                  Markus Aaltoneo                 Risto Ahoneo
11572:           Jukka Mikkola                   Kari Rajamäki                   Antti Kalliomäki
11573:           Tuulikki Hämäläinen             Arja Alho                       Paula Eenilä
11574:           Pentti Lahti-Nuuttila           Saara-Maria Paakkinen           Sakari Knuuttila
11575:           Tuula Paavilainen               Marja-Liisa Tykkyläioen         Liisa Jaakonsaari
11576:           Jorma Rantaneo                  Anoa-Liisa Piipari              Reino Paasilinna
11577:                                           Tarja Halonen
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 270037T
11583: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 442
11584: 
11585: 
11586: 
11587: 
11588:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11589: 
11590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Poikkeusluvalla tehtyjen ylitöiden määrä on työ-
11591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suojeluhallituksen ilmoituksen mukaan vuodesta
11592: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          1984 vuoteen 1985 aikaisempien vuosien keskiar-
11593: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voon verrattuna kasvanut.
11594: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Vuonna 1985 työsuojelulautakuntien poik-
11595: taja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     keuslupajaostot tekivät 3 733 päätöstä ja vuonna
11596: kysymyksestä n:o 442:                                1984 3 007 päätöstä. Vuosina 1970-1974 pää-
11597:                                                      töksiä tehtiin keskimäärin 2 679, vuosina 1975-
11598:           Mihin tehokkaisiin toimenp1te1sun          1979 vastaavasti 2 192 ja vuosina 1980-1984
11599:        Hallitus aikoo ryhtyä ylitöiden määrän        2 849. Suurin osa poikkeuslupajaostojen päätök-
11600:        kasvun pysäyttämiseksi, niiden tilastoin-     sistä koski ylitöiden enimmäismäärän ylittämistä.
11601:        uin valvonnan tehostamiseksi ja että yli-     Vuonna 1985 67 prosenttia päätöksistä oli työai-
11602:        töillä ei korvattaisi työpaikkoja?            kalain 11 §:n mukaista lisäylityötä. Näin ollen
11603:                                                      voidaan olettaa, että ilman poikkeuslupaa tehdyt
11604:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ylityöt ovat ainakin vastaavassa laajuudessa kasva-
11605: ti seuraavaa:                                        neet, siihen seikkaan, missä määrin ylitöiden
11606:    Työaikalain (604/46) 11 §:n mukaan vuoro-         teettämiset ovat kasvaneet nimenomaan henki-
11607: kautista ylityötä saa teettää enintään 200 tuntia    löstön irtisanoneissa yrityksissä ei ole mahdollista
11608: vuodessa ja viikoittaista ylityötä enintään 120      ottaa kantaa.
11609: tuntia vuodessa. Työsuojelupiirien lautakuntien         Työsuojeluhallitus selvittää vuoden 1987 aika-
11610: poikkeuslupajaostojen luvalla saa, milloin erityi-   na työsuhdevalvonnan tarkastustoiminnan tehos-
11611: set syyt sitä vaativat, mainittujen vuotuisten       tamismahdollisuuksia ylityökysymysten osalta.
11612: ylityötuntimäärien lisäksi pitää työntekijää hänen   Selvityksen perusteella on tarkoitus vuoden 1988
11613: suostumuksellaan ylityössä enintään puolet nii-      aikana käynnistää mahdollisesti todettavilla on-
11614: den määrästä.                                        gelma-alueilla tehostettu valvonta- ja tarkastus-
11615:    Ylitöiden määrän kasvusta voidaan esittää ai-     toiminta. Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy
11616: noastaan arvioita. Tarkkaa selvitystä ylitöiden      työsuojeluhallituksen ja työmarkkinajärjestöjen
11617: määrän väitetystä runsaasta lisääntymisestä ei       kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta asiassa
11618: työsuojeluhallituksen tiedon mukaan ole tehty.       mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin.
11619: 
11620:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
11621: 
11622:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11623:                                         1986 vp. -      KK n:o 442                                      3
11624: 
11625: 
11626: 
11627: 
11628:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11629: 
11630:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            arbete som har utförts med undantagstillstånd
11631: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          har enligt vad arbetarskyddsstyrelsen meddelar
11632: den 27 november 1986 till vederbörande medlem           från år 1984 till år 1985 ökat i jämförelse med
11633: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          medeltalet för tidigare år.
11634: Skinnari m.fl. undertecknade spörsmål nr 442:              År 1985 fattade arbetarskyddsnämr.dernas un-
11635:                                                         dantagstillståndssektioner 3 733 beslut och år
11636:           Vilka effektiva åtgärder ämnar Rege-          1984, 3 007 beslut. Under åren 1970-1974
11637:        ringen vidta för att hejda ökningen av           fattade de i medeltal 2 679 beslut, under åren
11638:        övertidsarbetet, för att effektivera över-       1975-1979 var motsvarande antal 2 192 och
11639:        vakningen av hur det statistikförs och för       åren 1980-1984, 2 849. Största delen av dessa
11640:        att se till att arbetsplatser inte ersätts med   sektionsbeslut gällde överskridande av maximi-
11641:        övertidsarbete?                                  mängden övertidsarbete. År 1985 gällde 67 % av
11642:                                                         besluten extra övertidsarbete i enlighet med 11 §
11643:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetstidslagen. Man kan således förmoda att det
11644: anföra följande:                                        övertidsarbete som har utförts utan undantags-
11645:    Enligt 11 § arbetstidslagen (6041 46) får en         tillstånd har ökat i åtminstone samma mån. Det
11646: arbetstagare hållas i övertidsarbete per dygn           är inte möjligt att ta ställning till i vilken mån
11647: högst 200 timmar om året och i övertidsdarbete          övertidsarbetet har ökat i sådana företag som har
11648: per vecka högst 120 timmar om året. Med                 sagt upp personal.
11649: tillstånd av arbetarskyddsnämndernas undantags-            Arbetarskyddsstyrelsen utreder under år 1987
11650: tillståndssektioner får man, om särskilda skäl det      möjligheterna att inom övervakningen av arbets-
11651: kräver, utöver det nämnda årliga antalet övertids-      förhållanden effektivera granskningen av över-
11652: timmar, med arbetstagarens samtycke hålla ho-           tidsarbetet. På basen av denna utredning ämnar
11653: nom i övertidsarbete högst hälften av detta antal       man under år 1988 starta en effektiverad över-
11654: timmar.                                                 vaknings- och granskningsverksamhet inom såda-
11655:    Angående ökningen av mängden övertids-               na områden som eventuellt har konstaterats vara
11656: arbete kan endast uppskattningar göras. Någon           problemområden. Utgående från förhandlingar
11657: noggrann utredning över den påstådda kraftiga           som förs med arbetarskyddsstyrelsen och arbets-
11658: ökningen av övertidsarbetet har enligt arbe-            marknadsorganisationerna vidtar social- och häl-
11659: tarskyddsstyrelsen inte gjorts. Mängden övertids-       sovårdministeriet eventuella behövliga åtgärder.
11660: 
11661:      Helsingfors den 6 januari 1987
11662: 
11663:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11664:                                               1986 vp.
11665: 
11666: Kirjallinen kysymys n:o 443
11667: 
11668: 
11669: 
11670: 
11671:                                  Tuomaala: Turkistarhojen rehukustannusten alentamisesta
11672: 
11673: 
11674:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11675: 
11676:    Viime aikoina Suomen turkiseläintalous on        kan turkistarhauselinkeinon piirissä työskentelevä
11677: joutunut suuriin vaikeuksiin mm. siitä syystä,      tarhaaja.
11678: että nahkojen hintojen lasku on tuntuvaa. Tämä         Kun puheena oleva suhdannetaantuma on
11679: on puolestaan saanut aikaan sen, että turkistar-    kipeästi vaikuttanut suomalaiseen turkistarhaus-
11680: haajat joutuvat entistä tiukemmin kiinnittämään     elinkeinoon ja kun rehukustannukset suomalais-
11681: huomiota tarhojensa kustannusrakenteeseen.          tarhoilla ovat kohtuuttoman korkeat kilpailija-
11682: Turkistarhauselinkeinolle on lisäksi ominaista      maihin verrattuna, esitän edellä olevan perusteel-
11683: käyttöpääoman huomattava, jatkuva tarve sekä        la ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin
11684: elinkeinon sesonkiluonteisuudesta johtuva ailah-    viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11685: televa rahan kierto.                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11686:    Kustannusrakenteessa huomattavaa osaa näyt-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11687: telee rehukustannusten osuus. Tunnettuabao on,             ryhtyä turkistarhauselinkeinomme suh-
11688: että suomalainen turkistarhaaja joutuu maksa-              teellisen korkeiden rehukustannusten ta-
11689: maan rehuistaan suhteellisesti oleellisesti enem-          saamiseksi samalle tasolle kuin tärkeim-
11690: män kuin eräiden kilpailijamaiden, mm. Tans-               missä kilpailijamaissamme?
11691: 
11692:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
11693: 
11694:                                          Juhani Tuomaala
11695: 
11696: 
11697: 
11698: 
11699: 270020A
11700: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 443
11701: 
11702: 
11703: 
11704: 
11705:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11706: 
11707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vimmän menoerän. Rehukustannusten osuus kai-
11708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kista kustannuksista on noin 60 prosenttia. Rehu-
11709: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           kustannusten pienentämiseksi hallitus alensi vuo-
11710: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          den 1986 kesä-syyskuun ajaksi tutkiseläimille
11711: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     myytävän kotimaisen viljan hinnan 5 penniä
11712: taja Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjalli-       kilolta alle ulkomaisen viljan cif-hinnan. Viljan
11713: sesta kysymyksestä n:o 443:                           maailmanmarkkinahintojen laskettua alennettu
11714:                                                       hinta koskee loka-joulukuussa sakoluvultaan al-
11715:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       le 150 olevaa vehnää. Lisäksi tarhausala on neu-
11716:         ryhtyä turkistarhauselinkeinomme suh-         vottelemalla onnistunut alentamaan rehuraaka-
11717:         teellisen korkeiden rehukustannusten ta-      aineiden hintoja, ja rehukoostumusta on paino-
11718:         saamiseksi samalle tasolle kuin tärkeim-      tettu halvempien raaka-aineiden suuntaan. Edel-
11719:         missä kilpailijamaissamme?                    lä mainituilla toimenpiteillä tullaan kuluvalla
11720:                                                       kasvatuskaudella saavuttamaan rehukustannuk-
11721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sissa noin 150 milj. mk:n eli 15-17 prosentin
11722: seuraavaa:                                            säästö ennakoimihin kustannuksiin nähden. Re-
11723:    Vuoden 1985 alkupuolella alkanut turkisnah-        hukustannukset eivät tällä hetkellä poikenne
11724: kojen hintojen voimakas lasku on oleellisesti         oleellisesti kilpailijamaidemme hintatasosta.
11725: heikentänyt tarhausalan kannattavuutta. Nahko-            Tutkiselinkeinossa merkittävän käyttöpääoman
11726: jen myyntihinnat ovat olleet noin 24 prosenttia        korkokustannusten alentamiseksi osoitettiin vuo-
11727: tuotantokustannuksia alhaisempia. Heikkoa kan-         den 1986 II lisämenoarviossa 15 milj. mk:n
11728: nattavuutta on seurannut tarhaajien omarahoi-          siirtomääräraha. Valtioneuvoston 30 päivänä jou-
11729: tusmahdollisuuksien tuntuva kaventuminen.              lukuuta 1986 tekemän päätöksen mukaan kysei-
11730: Syksyn 1986 kasvatuskauden rahoitus on joudut-         nen määräraha käytetään myyntiyhtiöiden tar-
11731: tu hoitamaan lähes kokonaisuudessaan vierain           haajille myöntämien kausirahoitusluottojen ja
11732: pääomin.                                               luottolaitosten tarhaajille myöntämien lyhyt-
11733:    Tutkistarhaus on merkittävä vientielinkeino ja      aikaisten lainojen korkokustannusten alentami-
11734: tärkeä työllistäjä erityisesti kehitysalueilla. Yli    seen.
11735: 5 700 tarhaa työllistää noin 25 000 henkilöä.             Tutkiselinkeino kilpailee avoimilla maailman-
11736: Lisäksi työllistävä vaikutus heijastuu kalastus-,     markkinoilla. Mm. kauppapoliittisista syistä tut-
11737: teurastamo-, kuljetus- ja rakennusaloille. Kasva-     kiselinkeinon mahdollisia tukimuotoja tulee aina
11738: tuskauden 1986/87 myyntituotot arvioidaan noin        harkita erityisellä huolella kilpailijamaiden vasta-
11739: 1 600 milj. mk:ksi. Onkin erittäin tärkeää huo-       reaktioiden välttämiseksi. Elinkeinon harjoitta-
11740: lehtia tutkiselinkeinon kilpailukyvystä myös tule-    miselle suotuisten olosuhteiden luominen sen
11741: vaisuudessa.                                          sijaan on yhteiskunnan luonnollinen tehtävä.
11742:    Tutkiselinkeinon laman arvioidaan jäävän tila-     Rehukustannusten osalta on haettava kaikki ne
11743: päiseksi. Tärkeimpien ostajamaiden kulutusky-         järkeistämistavat, joilla kustannuksia voidaan
11744: synnän voimistuminen auttanee myös tarhaus-           alentaa. Tällöin huomiota on kiinnitettävä mm.
11745: alan elpymistä. Väliaikaiset tukitoimenpiteet on      rehukustannusten ja tarhojen tarkoituksenmukai-
11746: nähty välttämättömiksi, ettei tilapäiseksi enna-      seen sijoittumiseen. Hallitus ei ainakaan tässä
11747: koitu lamakausi johtaisi turkistarhauksen romah-      vaiheessa pidä tarkoituksenmukaisena uusien tu-
11748: dukseen ja siten kilpailukyvyn heikkenemiseen         kijärjestelmien luomista rehun hinnan alentami-
11749: tulevaisuudessa. Vuoden 1986 alkupuolella käyn-       seksi. Hallitus kuitenkin seuraa tutkiselinkeinon
11750: nistettiinkin voimakkaat toimenpiteet tarhaus-        kannattavuuden kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa
11751: alan auttamiseksi lamakauden ylitse.                  toimenpiteisiin tarhausalan kilpailukyvyn säilyt-
11752:    Rehu muodostaa turkistarhauksen merkittä-          tämiseksi.
11753:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1986
11754: 
11755:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11756:                                       1986 vp. -- RJC n:o 443                                           3
11757: 
11758: 
11759: 
11760: 
11761:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11762: 
11763:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          jan av år 1986 inleddes även kraftiga stödåtgärder
11764: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för att hjälpa pälsdjursskötseln över lågkonjunk-
11765: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem         turen.
11766: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Fodret utgör den mest betydande utgiftsposten
11767: riksdagsledamot Juhani Tuomaala undertecknade         inom pälsdjursskötseln. Foderkostnadernas andel
11768: spörsmål nr 443:                                      av alla kostnader är ca 60 %. I syfte att minska
11769:                                                       foderkostnaderna sänkte regeringen priset på den
11770:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inhemska spannmål som säljs tili pälsdjursfoder
11771:        för att utjämna de relativt sett stora
11772:                                                       med 5 penni under den utländska spannmålens
11773:        foderkostnaderna för vår pälsdjursskötsel
11774:                                                       cif-pris per kilo, detta för perioden juni-septem-
11775:        så, att nivån blir den samma som i våra
11776:                                                       ber 1986. Efter att världsmarknadspriset på
11777:        viktigaste konkurrentländer?
11778:                                                       spannmål har sjunkit gäller det rabatterade priset
11779:                                                       i oktober-december vete vars falltal understiger
11780:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       150. Vidare har pälsdjursbranschen genom
11781: anföra följande:                                      förhandlingar lyckats sänka priserna på foderråva-
11782:    Pälsskinnprisernas kraftiga nedgång, som in-       ra, och i fråga om fodrets sammansättning har
11783: leddes i början av år 1985, har i väsentlig mån       billigare råvaror getts företräde. Genom ovan
11784: minskat pälsdjursskötselns lönsamhet. Skinnens        angivna åtgärder kommer man under pågående
11785: försäljningspriser har varit ca 24 % lägre än         uppfödningsperiod att uppnå en inbesparing av
11786: produktionskostnaderna. Den svaga lönsamheten         ca 150 milj. mk, dvs. 15--17 %, i foderkostna-
11787: har följts av en kännbar minskning av farmarnas       der jämfört med de kalkylerade kostnaderna.
11788: självfinansieringsmöjligheter. Finansieringen av      Foderkostnaderna torde för ögonblicket inte i
11789: uppfödningssäsongen hösten 1986 har av nöd-           väsentlig mån avvika från våra konkurrentländers
11790: tvång skötts nästan helt med främmande kapital.       prisnivå.
11791:    Pälsdjursskötseln är en betydande exportnäring        För sänkning av räntekostnaderna på det inom
11792: och viktig för sysselsättningen särskilt på utveck-   pälsdjursnäringen betydande driftskapitalet anvi-
11793: lingsområdena. Över 5 700 farmer sysselsätter ca      sades i den II tilläggsbudgeten för år 1986 ett
11794: 2 5 000 personer. Dessutom återspeglas den sys-       reservationsanslag om 15 milj. mk. Enligt statsrå-
11795: selsättningsfrämjande effekten på fiske-, slak-       dets beslut av den 30 december 1986 används
11796: teri-, transport- och byggnadsbrancherna. Försälj-    ifrågavarande anslag för att sänka räntekostnader-
11797: ningsintäkterna av uppfödningsperioden 1986/          na på de säsongfinansieringskrediter som försälj-
11798: 87 beräknas uppgå tili ca 1 600 milj. mk. Det är      ningsbolagen beviljar farmarna och de kortfristi-
11799: ytterst viktigt att se tili, att pälsdjursnäringens   ga lån som de beviljas av kreditinrättningarna.
11800: konkurrenskraft bibehålls också i framtiden.             Pälsdjursnäringen tävlar på en öppen världs-
11801:     Det beräknas att lågkonjunkturen inom päls-       marknad. Bl.a. av handelspolitiska skäl bör
11802: djursnäringen blir temporär. Den stärkta kon-         eventuella stödformer som gäller pälsdjursnä-
11803: sumtionsefterfrågan i de viktigaste köparländerna     ringen alltid prövas med särskild omsorg, i syfte
11804: torde bidra tili att också pälsdjursskötseln åter-    att undvika motreaktioner hos konkurrerande
11805: hämtar sig. Det har ansetts att temporära stödåt-     länder. Däremot är det samhällets naturliga upp-
11806: gärder är nödvändiga för att den lågkonjunktur        gift att skapa förmånliga förutsättningar för nä-
11807: som enligt prognosen är temporär inte skall leda      ringen. Beträffande foderkostnaderna bör man ta
11808: tili pälsdjursskötselns sammanbrott, och sålunda      under prövning alla de rationaliseringssätt varige-
11809: tili minskad konkurrenskraft i framtiden. I bör-      nom kostnaderna kan sänkas. Härvid bör upp-
11810: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 443
11811: 
11812: märksamhet fästas bl.a. vid att foderkostnaderna   Regeringen följer dock med utvecklingen av
11813: inriktas ändamålsenligt och farmerna placeras på   lönsamheten inom pälsdjursnäringen och vidtar
11814: ändamålsenliga ställen. Regeringen anser det       vid behov åtgärder för att bibehålla pälsdjurs·
11815: åtminstone inte i detta skede ändamålsenligt att   skötselns konkurrenskraft.
11816: skapa nya stödsystem för att sänka foderpriset.
11817: 
11818:     Helsingfors den 31 december 1986
11819: 
11820:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11821:                                                  1986 vp.
11822: 
11823: Kirjallinen kysymys n:o 444
11824: 
11825: 
11826: 
11827: 
11828:                                     Elo ym.: Valtionavun lisäämisesta Porin Jazz ry:lle
11829: 
11830: 
11831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11832: 
11833:    Pori Jazz 66 ry on jo kahdenkymmenen vuo-            taan, että PoriJazz ry:n valtionapu on huomatta-
11834: den ajan järjestänyt jazzfestivaaleja Porissa. Tä-      vasti pienempi kuin vastaavien muiden kesäta-
11835: män lisäksi PoriJazz ry:n toimintaan liittyy Pori Big   pahtumien. Vertailun vuoksi todettakoon, että
11836: Bandin kurssi-, koulutus- ja orkesteritoiminta.         Savonlinnan oopperajuhlat saavat tänä vuonna
11837:    Vuosien mittaan Pori Jazz ry:n järjestämät           1 550 000 markkaa, Kaustisten kansanmusiikki-
11838: jazzfestivaalit ovat laajentuneet ja herättäneet        juhla 730 000 markkaa, Kuhmon kamarimusiik-
11839: huomiota runsaasti maamme rajojen ulkopuolel-           kijuhla 457 000 markkaa ja Ilmajoen musiikki-
11840: la. Jazzfestivaaleihin ovat osallistuneet monet         juhlakin 460 000 markkaa.
11841: kansainvälisesti tunnetut jazzmuusikot, jotka             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11842: ovat täten osaltaan olleet kohottamassa jazzfesti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11843: vaalien tasoa. Porin jazzfestivaalien yleisömäärä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11844: on viime vuosina pysynyt suunnilleen vakiona eli        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11845: 50 000 konserttivieraana sekä maksullisissa että
11846: ilmaistilaisuuksissa yhteenlaskettuna. Vaikka fes-
11847: tivaaliorganisaatio perustuu edelleen pääasiassa                 Onko Hallitus tietoinen Pori Jazz ry:n
11848: vapaaehtoiseen toimitsijavoimaan, jota tarvitaan               valtionavun jälkeenjääneisyydestä ja jos
11849: noin 200 henkeä, ovat festivaalien menot kuiten-               on, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11850: kin nousseet noin 5 milj. markkaan.                            ryhtyä Pori Jazz ry:n valtionavun nosta-
11851:                                                                miseksi vastaavien muiden musiikkita-
11852:    Tarkasteltaessa Pori Jazz ry:n saamaa valtion-              pahtumien tasolle?
11853: apua, joka oli 201 000 mk vuonna 1986, havai-
11854: 
11855:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
11856: 
11857:           Mikko Elo                       Timo Laaksonen                  Timo Roos
11858:           Lea Mäkipää                     Einari Nieminen                 Anssi Joutsenlahti
11859:           Erkki Liikanen                  Arja Alho                       Risto Ahonen
11860: 
11861: 
11862: 
11863: 
11864: 270021B
11865: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 444
11866: 
11867: 
11868: 
11869: 
11870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11871: 
11872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen vuosit-
11873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tainen kertymä ja taiteen eri alojen tarpeet huo-
11874: olette 28 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           mioon ottaen kulttuuritapahtumien tukemiseen
11875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          osoitettua kokonaismäärärahaa ei ole voitu korot-
11876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     taa riittävästi. Yhden tapahtuman valtionavus-
11877: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     tusta ei siten voi lisätä vähentämättä vastaavasti
11878: kysymyksestä n:o 444:                                 muiden avustuksia.
11879:                                                          Kuluvana vuonna määrärahatilanne on ollut
11880:          Onko Hallitus tietoinen Pori Jazz ry:n       erityisen vaikea. Voittovaroja ei ole kertynyt ar-
11881:        valtionavun jälkeenjääneisyydestä ja jos       vioitua määrää, joten opetusministeriö on joutu-
11882:        on, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nut pidättämään kaikista käyttösuunnitelmaan
11883:        ryhtyä Pori Jazz ry:n valtionavun nosta-       sisältyvistä määrärahoista 4 % .
11884:        miseksi vastaavien muiden musiikkita-             Menoarviossa oleva määräraha on muutettu
11885:        pahtumien tasolle?                             nimikkeeksi ''valtakunnalliset kulttuuritapahtu-
11886:                                                       mat" vuonna 1985. Opetusministeriön tarkoi-
11887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tuksena on asteittain siirtää luonteeltaan alueel-
11888: seuraavaa:                                            listen kulttuuritapahtumien tukeminen läänien
11889:    Valtion tulo- ja menoarviossa on 29.90.52          taidetoimikunnille. Tämä siirto voidaan toteuttaa
11890: (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-     kuitenkin vain siten, että läänien taidetoimikun-
11891: teen tukemiseen) momentin käyttösuunnitelmas-         nille osoitetaan vastaavat määrärahojen lisäykset.
11892: sa osoitettu vuosittain määräraha valtakunnallisia    Kun alueellisten tapahtumien tukeminen tapah-
11893: kulttuuritapahtumia varten. Tästä määrärahasta        tuu läänien taidetoimikuntien kautta, voidaan
11894: myönnetään valtionavustusta myös Pori Jazz            opetusministeriön myöntämät avustukset koh-
11895: ry:lle jazzfestivaalien järjestämisestä aiheutuvien   dentaa ja tukea lisätä valtakunnallisille ja kan-
11896: kustannusten peittämiseen. Kuluvana vuonna tä-        sainvälisestikin tunnetuille tapahtumille kuten
11897: män avustuksen suuruus oli 201 600 markkaa.           mm. Porin jazzfestivaaleille.
11898: Lisäksi yhdistykselle on myönnetty Pori Big Ban-         Kuluvan vuoden lisämenoarvion ja ensi vuo-
11899: din kurssi-, koulutus- ja orkesteritoimintaan         den menoarvioesityksen mukaan on lisäksi tarkoi-
11900: 170 000 markan suuruinen avustus.                     tus vastaisuudessa myöntää taiteellisesti merkittä-
11901:    Pori Jazz ry:n saama valtionavustus on vuosit-     vien kulttuuritapahtumien järjestäjille korvausta
11902: tain myönnetty taiteen keskustoimikunnan ehdo-        rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden
11903: tuksen mukaisena. Avustuksen osuus jazzfesti-         verottamisesta annetun lain (6271 78) säännösten
11904: vaalien järjestämisestä aiheutuvista kustannuksis-    soveltamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä
11905: ta on tosin jäänyt vähäiseksi verrattuna eräisiin     ns. lähdeveromaksujen suorittamiseen annettava
11906: muihin musiikkitapahtumiin. Valtionavustuksen         avustus tulee osaltaan helpottamaan musiikkita-
11907: tuntuva lisääminen on ongelmallista, sillä veik-      pahtumien taloudellista tilannetta.
11908: 
11909:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1987
11910: 
11911:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
11912:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 444                                          3
11913: 
11914: 
11915: 
11916: 
11917:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11918: 
11919:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            slaget som anvisas för stödjande av kulturevene-
11920: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          mang inte har kunnat höjas tillräckligt med
11921: av den 28 november 1986 till vederbörande              beaktande av behoven inom konstens olika områ-
11922: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     den. Således kan inte statsunderstödet till ett
11923: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade           evenemang ökas utan att understöden till övriga
11924: spörsmål nr 444:                                       evenemang minskas. Under innevaranade år har
11925:                                                        situationen beträffande anslagen varit särskilt
11926:            Är Regeringen medveten om att stats-        svår. Det har inte influtit så mycket vinstmedel
11927:         understödet till Pori Jazz ry släpar efter     som beräknat varför man vid undervisningsminis-
11928:         och om så är, vilka åtgärder ämnar Rege-       teriet har varit tvungen att hålla inne 4 % av alla
11929:         ringen vidta för ökande av statsunderstö-      anslag i dispositionplanen.
11930:         det till PoriJazz ry så att det är på samma       Rubriken för anslaget som i statsverksproposi-
11931:         nivå som statsunderstöd som beviljas för       tionen har år 198 5 ändrats till "riksomfattande
11932:         motsvarande musikevenemang?                    kulturevenemang''.       Undervisningsministeriet
11933:                                                        ämnar småningom överföra stödjandet av regio-
11934:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nala kulturevenemang på länens konstkommis-
11935: anföra följande:                                       sioner. Denna ändring kan genomföras endast så
11936:    I statsförslaget har årligen i dispositionsplanen   att länens konstkommissioner i stället får ökade
11937: under moment 29.90.52 (Tippnings- och pen-             anslag. Då stödjandet av de regionala evene-
11938: ninglotterivinstmedel för främjande av konsten)        mangen sköts av länens konstkommissioner kan
11939: anvisats anslag för riksomfattande kulturevene-        de understöd som undervisningsministeriet bevil-
11940: mang. Av detta anslag beviljas statsunderstöd          jar inriktas mera exakt och understödet till riks-
11941: även till Pori Jazz ry för kostnader som föranleds     omfattande och även internationellt kända eve-
11942: av arrangerandet av jazzfestivalen. I år uppgick       nemang som t.ex. Pori Jazz ökas.
11943: understödet till 201 600 mark. Dessutom har               Enligt tilläggsbudgeten för innevarande år och
11944: föreningen beviljats ett understöd på 170 000          statsverkspropositionen för nästa år har man
11945: mark för Pori Big Bands kurs-, utbildnings- och        dessutom för avsikt att framdeles bevilja arran-
11946: orkesterverksamhet.                                    görer av konstnärligt betydande kulturevene-
11947:    Statsunderstöd till Pori Jazz ry har årligen        mang ersättning för kostnader som föranleds av
11948: beviljats i enlighet med förslag av centralkom-        tillämpningen av stadgandena i lagen om be-
11949: missionen för konst. Understödets andel av de          skattning av begränsat skattskyldig för inkomst
11950: kostnader som arrangerandet av jazzfestivalen          och förmögenhet (62 7 178). Detta understöd för
11951: föranleder är dock liten jämfört med vissa andra       erläggande av s.k. källskattebetalningar kommer
11952: musikevenemang. Det är svårt att kännbart öka          för sin del att underlätta den ekonomiska situa-
11953: statsunderstödet då de vinstmedel som årligen          tionen då det gäller arrangerandet av musikeve-
11954: inflyter från penninglotterier och det totala an-      nemang.
11955: 
11956:      Helsingfors den 2 januari 1987
11957: 
11958:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
11959:                                                1986 vp.
11960: 
11961: Kirjallinen kysymys n:o 445
11962: 
11963: 
11964: 
11965: 
11966:                                    Männistö ym.: Osaeläkkeelläolon aikana saadun ansion ottamisesta
11967:                                      huomioon työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen määrää lasket-
11968:                                      taessa
11969: 
11970: 
11971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11972: 
11973:    Lukuisat eläkejärjestelmät erilaisine määräyksi-      Osaeläkkeellä olevan palvelussuhteen jättämi-
11974: neen aiheuttavat tietämättömyyttä, sekaannuksia       nen huomioon ottamatta eläketurvaa laskettaessa
11975: ja lopputuloksen kohtuuttomuutta useiden eläk-        tulee yleensä suurena yllätyksenä, josta ei ole
11976: keelle siirtyvien kohdalla.                           annettu tietoa siinä valintavaiheessa, kun vakuu-
11977:    Osaeläkkeellä oleva vakuutettu ei voi pitää        tettu on joutunut siirtymään osaeläkkeelle. Asias-
11978: oikeana sitä, että hänen eläketurvansa ei kartu       ta ei ole ollut tietoa vakuutetulla eikä harkintaan
11979: työssäolosta huolimatta. Esimerkki kertoo henki-      osallistuvilla viranomaisilla siinä vaiheessa, kun
11980: löstä, jonka työkyky sairauden vuoksi aleni niin      on valittu osaeläke ja työ nimenomaan eläketur-
11981:                                                       van lisäämiseksi vaihtoehtona esimerkiksi invali-
11982: paljon, että hänelle myönnettiin osaeläke. Toisen
11983:                                                       dirahan hakemiselle.
11984: osan toimeentulosta on turvannut uusi, aikaisem-
11985: paa kevyempi työ. Työ on kunnallisen eläkelain           Silloin kun esimerkin mukainen väliinputoa-
11986: alaista, josta on maksettu eläkevakuutusmaksut,       juus koskee pienipaikkaista ja pientä eläkettä
11987: mutta vakuutetun tullessa täysin työkyvyttömäksi      saavaa henkilöä, koetaan epäoikeudenmukaisuus
11988: hän yllätyksekseen joutuu huomaamaan, ettei           tietysti hyvin kärkevänä.
11989: eläketurva olekaan lisääntynyt. Kunnallisen elä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11990: kelaitoksen eläkesäännön 1 §:n 7 momentti estää       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11991: eläkkeen saannin Kunnalliselta eläkelaitokselta.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11992:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11993:   Vakuutetulle kielteisessä tulkinnassa ei ole
11994: otettu huomioon sitä, että osaeläke myös jäljellä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11995: olevien vuosien huomioon ottamisen jälkeenkin                ryhtyä turvatakseen osaeläkkeellä olevalle
11996: merkitsee vain osaa toimeentulosta. Se osa, joka             työntekijälle eläke-edut myös osaeläk-
11997: hankitaan kevyemmän ja huonommin palkatun                    keelläolon aikana tehdyn työn osalta hä-
11998: työn muodossa, on yhtä tärkeä toimeentulon                   nen joutuessaan täydelle työkyvyttömyys-
11999: kannalta lopullista eläkkeelläoloa ajatellen.                eläkkeelle tai vanhuuseläkkeelle?
12000: 
12001:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
12002: 
12003:                       Lauha Männistö                           Timo Laaksonen
12004:                       Vappu Säilynoja                          Pekka Leppänen
12005: 
12006: 
12007: 
12008: 
12009:  270005]
12010: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 445
12011: 
12012: 
12013: 
12014: 
12015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12016: 
12017:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa       Täysitehoiseen osaeläkkeeseen sisältyy täten myös
12018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          se aika, jonka asianomainen on osaeläkkeellä
12019: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn            ollessaan uudessa työssä. Mikäli osaeläke ei sen
12020: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sijaan ole täysitehoinen eli siihen ei sisälly tulevaa
12021: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      aikaa, ei osaeläke estä uuden eläkkeen ansaitse-
12022: taja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjal-       mista.
12023: lisesta kysymyksestä n: o 44 5 :                          Osaeläke on määrältään yleensä puolet täyden
12024:                                                        eläkkeen määrästä. Tarkoituksena on, että osa-
12025:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eläkkeensaaja on edelleen ansiotyössä tosin aikai-
12026:          ryhtyä turvatakseen osaeläkkeellä olevalle    sempaa pienemmillä ansioilla. Osaeläkkeellä kor-
12027:          työntekijälle eläke-edut myös osaeläk-        vataan tämä ansiotason aleneminen. Arvioitaessa
12028:          keelläolon aikana tehdyn työn osalta hä-      osaeläkkeen oikeudenmukaisuutta ja tarkoituk-
12029:          nen joutuessaan täydelle työkyvyttömyys-      senmukaisuutta on otettava huomioon, että mi-
12030:          eläkkeelle tai vanhuuseläkkeelle?             käli osaeläkkeensaaja tulee täysin työkyvyttömäk-
12031:                                                        si tai hän sittemmin saa oikeuden vanhuuseläk-
12032:     Esitän vastauksena kunnioittavasti seuraavaa:      keeseen, muutetaan osaeläke täyden eläkkeen
12033:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-    suuruiseksi. Tällöin täyden eläkkeen suuruus
12034: kelain (202/64) 3 §:n 1 momentin mukaan elä-           määräytyy ennen osaeläkkeelle siirtymistä olleen
12035: keturvasta määrätään kunnallisen eläkelaitoksen        ansiotason perusteella.
12036: eläkesäännössä. Saman säännöksen 2 momentin               Mikäli osaeläkkeensaajan ansiotaso osaeläkkeel-
12037: mukaan peruseläketurvan, joka käsittää van-            lä ollessa muodostuu suuremmaksi kuin hänen
12038: huus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-elä-      ansiotasonsa ennen osaeläkkeelle siirtymistä, ai-
12039: keturvan, tulee määrältään vastata vähintään           heutuu tällaisesta tilanteesta tietynlaisia ongel-
12040: työntekijäin eläkelaissa (395/61) säädettyjen pe-      mia. Tällaisissa tapauksissa osaeläke olisikin lak-
12041: rusteiden mukaista eläketurvaa.                        kautettava. Mikäli osaeläkkeen myöntänyt elä-
12042:    Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 1 §: n      kelaitos ei ole saanut tietoa siitä, että osaeläk-
12043: 7 momentin mukaan eläketurva ei koske palve-           keensaajan ansiotaso on uudesta työstä muodos-
12044: lussuhdetta muun muassa sinä aikana, jona vi-          tunut niin suureksi, että osaeläke tulisi lakkaut-
12045: ranhaltija tai työntekijä on saanut laissa säädettyä   taa, ei tällaista lakkauttamista luonnollisestikaan
12046: tai julkisen eläkesäännön mukaista työ- tai virka-     ole voitu tehdä. Tällöin voi olla seurauksena, että
12047: suhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa        asianomaisen kokonaiseläketurva ei vastaa hänen
12048: sellaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta      kokonaisansioitaan.
12049: määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saa-             Voimassa olevista kunnallisista palvelussuhteis-
12050: vuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava      ta ei ole aikaisemmin pidetty rekisteriä. Tämän
12051: ansio. Tämä eläketurvan karttumista rajoittava         takia on joskus käynyt niin, että täysitehoisen
12052: määräys vastaa työntekijäin eläkelain 6 §: n 1         osaeläkkeen saaja on samanaikaisesti ollut kun-
12053: momentin säännöstä (707 165) ja koskee myös            nallisessa palveluksessa, josta ansiot ovat saatta-
12054: osaeläkettä.                                           neet olla varsin suuretkin. Nykyisin myös voimas-
12055:    Edellä mainittu eläkeoikeutta rajoittava mää-       sa olevista kunnallisista palvelussuhteista pide-
12056: räys liittyy kiinteästi osaeläkkeeseen. Rajoituksel-   tään rekisteriä. Jos täysitehoisen osaeläkkeen saaja
12057: la on pyritty siihen, että mm. täysitehoista eli ns.   menee uuteen kunnalliseen palvelukseen, josta
12058: tulevan ajan osaeläkettä saava henkilö ei osaeläk-     ansiot ovat riittävän suuret, saa osaeläkkeen
12059: keellä ollessaan voisi ansaita uutta täysitehoista     myöntänyt eläkelaitos nykyisin tiedon tästä ja se
12060: eläkettä. Rajoituksella on siis pyritty estämään       voi lakkauttaa osaeläkkeensä, jolloin asianomai-
12061: kaksinkertaisen eläketurvan syntyminen. Täysite-       nen ansaitsee uudesta kunnallisesta palveluksesta
12062: hoisessa osaeläkkeessä otetaan huomioon osittain       normaalien sääntöjen mukaan uutta eläkettä.
12063: työkyvyttömäksi tulleen henkilön työkyvyttömäk-           Eläkesäännön 1 §: n 7 momentin eläketurvaa
12064: si tulemisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika.     rajoittava määräys samoin kuin muussa työeläke-
12065:                                     1986 vp. -     KK n:o 445                                       3
12066: 
12067: lainsäädännössä olevat vastaavat säännökset ovat   keen saajan uudesta työstä saarnat ansiot nouse-
12068: osoittautuneet käytännössä useimmissa tapauksis-   vat riittävän suuriksi, voidaan osaeläke lakkaut-
12069: sa kokonaisuutta ajatellen varsin oikeudenmukai-   taa, jolloin asianomainen ansaitsee uutta elä-
12070: siksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Mitään tarvetta   kettä. Asianomainen saa tällöin uusiakin ansioi-
12071: eläkesäännön 1 §:n 7 momentin tai muiden           taan vastaavan eläkkeen tultuaan uudelleen työ-
12072: vastaavien säännösten muuttamiseen ei ole tällä    kyvyttömäksi tai saatuaan oikeuden vanhuuseläk-
12073: hetkellä olemassa. Mikäli täysitehoisen osaeläk-   keeseen.
12074: 
12075:     Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1986
12076: 
12077:                                                             Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
12078: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 445
12079: 
12080: 
12081: 
12082: 
12083:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12084: 
12085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           effekt, medan han får deltidspension. Man har
12086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         således haft för avsikt att förhindra uppkomsten
12087: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem          av ett dubbelt pensionsskydd. I deltidspensionen
12088: av statsrådet översänt avskrift av följande av         med full effekt beaktas delvis tiden från det
12089: riksdagsledamot Lauha Männistö m.fl. under-            personeo blivit arbetsoförmögen fram tili upp-
12090: tecknade spörsmål nr 445:                              nådd pensionsålder. I den heleffektiva deltids-
12091:                                                        pensionen ingår härmed även den tid då veder-
12092:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        börande får deltidspension, medan han är i nytt
12093:        för att trygga pensionsförmånerna för           arbete. Om deltidspensionen däremot inte är
12094:        arbetstagare som efter att ha tagit ut          heleffektiv, dvs. den inte omfattar den återståen-
12095:        deltidspension och utfört arbete även un-       de tiden, utgör deltidspensionen inte något hin-
12096:        der denna tid börjar få full invalidpen-        der för införtjänande av ny pension.
12097:        sion eller ålderspension?
12098:                                                           Deltidspensionen är tili sitt belopp i allmänhet
12099:                                                        hälften av beloppet för full pension. Avsikten är,
12100:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att den som får deltidspension fortfarande är i
12101: anföra följande:                                       förvärvsarbete, visserligen med lägre inkomster
12102:    Enligt lagen om pension för kommunala tjäns-        än tidigare. Med deltidspensionen ersätts ned-
12103: teinnehavare och arbetstagare (202/64) 3 § 1           gången i förtjänstnivån. Vid bedömningen av
12104: mom. förordnas om pensionsskydd i den kom-             hur rättvis och ändamålsenlig deltidspensionen
12105: munala pensionsanstaltens pensionsstadga. En-          är, skall beaktas att i den händelse deltidspen-
12106: ligt 2 mom. i samma stadga skall grundpensions-        sionstagaren blir helt arbetsoförmögen eller om
12107: skyddet, som omfattar ålders-, invalid-, arbets-       han senare får rätt tili ålderspension, ändras
12108: löshets- och familjepensionsskydd, tili beloppet       deltidspensionen tili den fulla pensionens be-
12109: motsvara minst pensionsskyddet enligt de               lopp. Härvid bestäms storleken av den fulla
12110: grunder som stadgas i lagen om pension för             pensionen på basen av den förtjänstnivån före
12111: arbetstagare (395 161 ).                               deltidspensioneringen.
12112:    Enligt 1 § 7 mom. i Kommunala pensionsan-              Om deltidspensionstagarens förtjänstnivå me-
12113: staltens pensionsstadga gäller inte pensionsskyd-      dan han får deltidspension blir större än hans
12114: det anställningsförhållande bl. a. under den tid       förtjänstnivå före övergången tili deltidspension,
12115: för viiken tjänsteinnehavaren eller arbetstagaren      förorsakar situationen vissa problem. I sådana fall
12116: erhåller lagstadgad eller enligt offentlig pensions-   borde även deltidspensionen indras. Om den
12117: stadga utgående, på arbets- eller tjänsteförhållan-    pensionsanstalt som beviljat deltidspensionen in-
12118: de eller på företagarverksamhet grundad invalid-       te har fått kännedom om att deltidspensionens
12119: pension, vid fastställande av vars storlek har         förtjänstnivå genom det nya arbetet blivit så hög
12120: beaktats den tid som återstår tili pensionsålderns     att deltidspensionen borde indras, har man na-
12121: uppnående, eller motsvarande arbetsförtjänst.          turligtvis inte kunnat verkställa indragning av
12122: Denna bestämmelse, som begränsar en ökning av          deltidspensionen. Detta kan leda tili att vederbö-
12123: pensionsskyddet, motsvarar 6 § 1 mom. i lagen          randes totala pensionsskydd inte motsvarar hans
12124: angående ändring av lagen om pension för               totala inkomster.
12125: arbetstagare (707 165) och gäller även deltidspen-        Det har inte tidigare förts register över ikraft-
12126: swn.                                                   varande kommunala anställningsförhållanden. På
12127:    Ovan nämnda bestämmelse som begränsar               grund av det här har det ibland hänt att den som
12128: rätten tili pension hör nära ihop med deltidspen-      får heleffektiv pension samtidigt har haft en
12129: sionen. Med begränsningen har man eftersträvat         kommunal tjänst, av viiken inkomsterna har
12130: att en person som får bl.a. deltidspension med         kunnat vara ganska stora. Nuförtiden förs även
12131: full effekt, dvs. deltidspension för kommande          register över ikraftvarande kommunala anställ-
12132: tid, inte kan införtjäna en ny pension med full        ningsförhållanden. Om den som får heleffektiv
12133:                                       1986 vp. -     KK n:o 445                                        5
12134: 
12135: deltidspension inträder i en ny kommunal tjänst,     sig vara rättvisa och ändamålsenliga i de flesta
12136: som ger tillräckligt stora inkomster, får den        fall med tanke på helheten. Något behov av att
12137: pensionsanstalt som beviljat deltidspensionen        ändra 1 § 7 mom. i pensionsstadgan eller andra
12138: nuförtiden uppgift om detta och den kan indra        motsvarande stadganden finns inte för närvaran-
12139: deltidspensionen, varvid vederbörande införtjä-      de. Om den som får heleffektiv deltidspension
12140: nar ny pension genom den nya kommunala               har tillräckligt stora inkomster av det nya arbetet,
12141: anställningen enligt normala regler.                 kan deltidspensionen indras, varvid vederböran-
12142:   Den bestämmelse som begränsar pensionsskyd-        de införtjänar ny pension. Vederbörandc får
12143: det i 1 § 7 mom. i pensionsstadgan på samma          härvid en pension som motsvarar även de nya
12144: sätt som motsvarande stadgandena i den övriga        inkomsterna, sedan han på nytt blivit arbetsoför-
12145: arbetspensionslagstiftningen har i praktiken visat   mögen eller erhållit rätt tili ålderspension.
12146: 
12147:      Helsingfors den 31 december 1986
12148: 
12149:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
12150:                                                1986 vp.
12151: 
12152: Kirjallinen kysymys n:o 446
12153: 
12154: 
12155: 
12156: 
12157:                                   Riihijärvi: Virvoitusjuoma- ja oluttölkkien palautusjärjestelmän to-
12158:                                      teuttamisesta
12159: 
12160: 
12161:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12162: 
12163:    Ruotsissa on muutaman viime vuoden ajan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12164: voinut palauttaa pullojen tavoin myös käytetyt       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12165: virvoitusjuoma- ja oluttölkit. Palauttaja on saa-
12166: nut 50 äyriä vaivanpalkkaa ja tölkit on saatu
12167: takaisin teolliseen kiertoon. Tälläkin tavoin kal-               Mihin toimenpttelSlm Hallitus aikoo
12168: lisarvoisia luonnonvaroja voidaan säästää ja jäte-             ryhtyä käytettyjen virvoitusjuoma- ja
12169: huollon painetta helpottaa.                                    oluttölkkien palautusjärjestelmän aikaan-
12170:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              saamiseksi palautuspullojärjestelmän ta-
12171: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                voin?
12172: 
12173:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
12174: 
12175:                                            Heikki Riihijärvi
12176: 
12177: 
12178: 
12179: 
12180: 270022C
12181: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 446
12182: 
12183: 
12184: 
12185: 
12186:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12187: 
12188:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ruotsissa tölkkien määrä on noin viisitoistakertai-
12189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen Suomeen verrattuna. Suomessa lähes kaikki
12190: olette 27 päivänä marraskuuta päivätyn kirjeenne       oluttölkit on valmistettu tinapäällysteisestä pellis-
12191: n:o 2189 ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-      tä lukuun ottamatta pohjaa ja kantta, jotka ovat
12192: omaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennöksen       kalliimpaa mutta huomattavasti kevyempää ma-
12193: kansanedustaja Heikki Riihijärven kirjallisesta ky-    teriaalia, alumiinia. Ruotsissa virvoitusjuoma- ja
12194: symyksestä n:o 446, jossa tiedustellaan:               oluttölkit on valmistettu kokonaan alumiinista.
12195:                                                        Ruotsissa on rakennettu melko kallein investoin-
12196:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nein järjestelmä, joka on tarkoitettu suurelta osin
12197:         ryhtyä käytettyjen virvoitusjuoma- ja          korvaamaan palautuspullojärjestelmää - erona
12198:         oluttölkkien palautusjärjestelmän aikaan-      on, että pullot enimmäkseen palautuvat täytettä-
12199:         saamiseksi palautuspullojärjestelmän ta-       viksi, kun taas tölkkejä kierrätetään alumiiniro-
12200:         voin?                                          muna. Suomessa käytettävien monimetallitölk-
12201:                                                        kien kierrätys olisi erittäin kallista etenkin siihen
12202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nähden, että niiden määrä on kovin pieni. Suo-
12203: seuraavaa:                                             messa käytetään rauta- ja teräsromua noin
12204:    Suomessa kulutettiin tölkkiolutta vuonna 1985       900 000 tonnia vuodessa.
12205: noin 16 miljoonaa litraa. Samana vuonna myy-
12206: tiin hiilihappoisia virvoitusjuomia kertakäyttöisis-      Olut- ja virvoitusjuomatölkkien määrä on pie-
12207: sä pakkauksissa 2, 5 miljoonaa litraa, mistä vain      ni. Niillä on vähäinen raaka-ainearvo. Palautus-
12208: vähäinen osa oli pakattu metallitölkkeihin. Tölk-      keräily aiheuttaisi huomattavia kustannuksia.
12209: kioluen markkinaosuus oli runsaat 5 prosenttia         Suomessa ei siten ole riittäviä perusteita tölkkien
12210: oluen kokonaismyynnistä.         Virvoitusjuomista     palautus- ja panttijärjestelmälle. Sen sijaan on
12211: myytiin vain runsas yksi prosentti kertakäyttöpak-     asianmukaista jatkaa ja tarvittaessa tehostaa tölk-
12212: kauksissa.                                             kien markkinaosuuden kasvua ehkäisevää lisäve-
12213:    Jätteiksi oluttölkkejä jää Suomessa vuosittain      rokäytäntöä. Myös jätehuoltolain mukaiset rajoi-
12214: alle 1 000 tonnia ja virvoitusjuomatölkkejä ar-        tustoimet ovat tarvittaessa valtioneuvoston käy-
12215: violta muutama kymmenen tonnia vuodessa.               tettävissä.
12216: 
12217:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
12218: 
12219:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
12220:                                       1986 vp. -- ~ n:o 446                                            3
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 
12225:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12226: 
12227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finland är nästan alla ölburkar framställda av
12228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       plåt med yta av tenn, frånsett bottnet och locket,
12229: 2189 av den 27 november 1986 tili vederbörande       som består av ett dyrare men betydligt lättare
12230: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   materia!, aluminium. 1 Sverige är läskedrycks-
12231: av riksdagsman Heikki Riihijärvi undertecknade       och ölburkarna tillverkade helt av aluminium. 1
12232: spörsmål nr 446:                                     Sverige har man med hjälp av rätt dyra investe-
12233:                                                      ringar byggt upp ett system, som är avsett att tili
12234:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       större delen ersätta systemet med returflaskor --
12235:        i syfte att få tili stånd ett system för      skillnaden är, att flaskorna tili största delen
12236:        rerurnering av begagnade läskedrycks-         returneras för påfyllning, medan burkarna an-
12237:        och ölburkar på samma sätt som i fråga        vänds på nytt som aluminiumskrot. Återvinning
12238:        om systemet med rerurflaskor?                 av de burkar som används i Finland och som
12239:                                                      består av flere olika metaller skulle vara synnerli-
12240:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     gen dyr särskilt med tanke på att antalet burkar
12241: anföra följande:                                     är mycket litet. 1 Finland används ca 900 000 ton
12242:    1 Finland konsumerades år 1985 ca 16 miljoner     järn- och stålskrot om året.
12243: liter burköl. Samma år såldes 2, 5 miljoner liter
12244: kolsyrade läskedrycker i engångsförpackningar,          Antalet öl- och läskedrycksburkar är litet. De-
12245: och av denna mängd var endast en obetydlig del       ras värde som råmaterial är litet. Returinsam-
12246: förpackad i metallburkar. Burkölets marknadsan-      lingen skulle medföra betydande kostnader. 1
12247: del var drygt 5 % av totalförsäljningen av öl. Av    Finland finns sålunda inte tillräckliga grunder för
12248: läskedryckerna såldes endast drygt en procent i      ett retur- och pantsystem för burkar. Däremot är
12249: engångsförpackningar.                                det ändamålsenligt att fortsätta och vid behov
12250:    Det avfall som uppstår i form av tomma            effektivera den tilläggsskattepraxis som förhind-
12251: ölburkar är i Finland under 1 000 ton per år och     rar en tillväxt av burkarnas marknadsandel. Ock-
12252: läskedrycksburkarna beräknas ge upphov tili någ-     så de begränsade åtgärder som anges i lagen om
12253: ra tiotal ton avfall per år. 1 Sverige är antalet    avfallshantering står vid behov tili statsrådets
12254: burkar ca femton gånger så stort som i Finland. 1    förfogande.
12255: 
12256:      Helsingfors den 19 december 1986
12257: 
12258:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
12259:                                                   1986 vp.
12260: 
12261: Kirjallinen kysymys n:o 447
12262: 
12263: 
12264: 
12265: 
12266:                                      Anna-Liisa Jokinen: Kirkkoon kuulumattomien kansanedustajien
12267:                                        mahdollisuudesta osallistua kirkkolain käsittelyyn eduskunnassa
12268: 
12269: 
12270:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12271: 
12272:    Suomen eduskunnan jäsenten eriarvoisuuden             kuulumattomat eivät voi ottaa osaa valiokunnan
12273: jatkuminen on erittäin valitettavaa, kun se yltää        työskentelyyn. Samoin voi käydä myös eduskun-
12274: jopa kaikkia Suomen kansalaisia koskevan lain-           nassa lain lopullisessa käsittelyssä.
12275: säädännön käsittelyyn. Kirkon erottaminen valti-           Kansalaisten uskonnonvapauden ja tasa-arvon
12276: osta olisi kiireellisesti aikaansaatava, jotta ei kir-   periaatteiden kannalta ei voida pitää perusteltu-
12277: kon sääntöjen perusteella voitaisi rajoittaa kan-        na sellaista evankelis-luterilaiselle kirkolle myön-
12278: sanedustajien päätäntävaltaa lakeja säädettäessä.        nettyä ainutlaatuista erityisasemaa, joka estää
12279: Koska kirkko ei missään tapauksessa voi olla             osan kansanedustajista osallistumasta lainsäädän-
12280: Suomen lakeja säätävä elin, tulee se myös selvästi       tötyöhön. Edustajien oikeuksia rajoittavan valtio-
12281: näkyä käytäntänä eduskunnan työskentelyssä.              päiväjärjestyksen 61 §:n kumoamista on aikai-
12282: Kuitenkin vanhat, jo vuosisatojakin voimassa ol-         semmin esittänyt mm. kirkko- ja valtiokomitea.
12283: leet säädökset nykyaikaan ja demokratiaan täysin         Eduskunnalle kuuluvaa päätäntävaltaa rajoittavat
12284: sopimattomina vaikuttavat edelleen lainsäädän-           säädökset on kiireesti poistettava.
12285: tötyössä.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12286:    Valtiopäiväjärjestyksen      61 §:ssä kielletään      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12287: muilta kuin evankelis-luterilaiseen uskontunnus-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12288: tukseen kuuluvilta oikeus ottaa osaa sellaisten          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12289: ehdotusten käsittelemiseen, jotka koskevat evan-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12290: kelis-luterilaisen kirkon kirkkolakia tai muuten                 valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n muuttami-
12291: evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkollisia                 seksi siten, että kaikille Suomen edus-
12292: oloja.                                                           kunnan jäsenille taataan oikeus osallistua
12293:    Käytännössä tämä saattaa helposti johtaa sii-                 lainsäädäntötyöhön myös evankelis-lute-
12294: hen, että esitystä käsittelevä valiokunta joutuu                 rilaisen kirkon kirkkolakia ja muuten kir-
12295: tekemään sitä vajaalukuisena, jopa alle päätösval-               kollisia oloja koskevien esitysten käsitte-
12296: taisuuden, koska evankelis-luterilaiseen kirkkoon                lyssä?
12297: 
12298:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
12299: 
12300:                                              Anna-Liisa Jokinen
12301: 
12302: 
12303: 
12304: 
12305: 270038U
12306: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 447
12307: 
12308: 
12309: 
12310: 
12311:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12312: 
12313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          säännöksiä kirkon tunnustuksesta, Jaf)estysmuo-
12314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           dosta, pyhistä toimituksista, viranhaltijoista, kir-
12315: olette 28 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             kollisesta hallinnosta ja tuomiovallasta jne.
12316: kirjeenne n:o 2190 ohella toimittanut valtioneu-           Valtioneuvosto asetti vuonna 1972 komitean,
12317: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       jonka tehtäväksi annettiin muun muassa tehdä
12318: sanedustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta          tarpeelliset esitykset siitä, mitä muutoksia yhteis-
12319: kirjallisesta kysymyksestä n:o 447:                     kunnan kehityksestä tulisi seurata evankelis-lute-
12320:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          rilaisen kirkon suhteissa valtioon. Tämä Kirkko ja
12321:         valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n muuttami-        valtio -komitea jätti mietintönsä kesäkuussa 1977
12322:         seksi siten, että kaikille Suomen edus-         (Komiteanmietintö 1977:21).
12323:         kunnan jäsenille taataan oikeus osallistua         Komitea ehdotti kirkkolain jakamista siten,
12324:         lainsäädäntötyöhön myös evankelis-lute-         että uuteen kirkkolakiin otettaisiin vain erillisessä
12325:         rilaisen kirkon kirkkolakia ja muuten kir-      selvityksessä lain tasoa vaativiksi havaittavat sään-
12326:         kollisia oloja koskevien esitysten käsitte-     nökset, erityisesti kirkon ja valtion suhteista ja
12327:         lyssä?                                          kirkon asemasta yhteiskunnassa, sekä Hallitus-
12328:                                                         muodon 83 §:n edellyttämät säännökset. Muu
12329:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jätetään kirkon omien säädösten varaan. Mainittu
12330: ti seuraavaa:                                           Hallitusmuodon 83 § edellyttää kirkkolaissa sää-
12331:                                                         dettäväksi evankelis-luterilaisen kirkon järjestys-
12332:    Valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n mukaan "sel-          muodosta ja hallinnosta.
12333: laisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka koske-
12334: vat evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakia tahi         Kirkko ja valtio -komitea käsitteli mietinnös-
12335: muuten evankelis-luterilaisten seurakuntien kir-        sään myös valtiopäiväjärjestyksen 61 §:ää ja sii-
12336: kollisia oloja'', saavat osallistua vain evankelis-     hen nykyisin liittyviä epäkohtia. Komitea katsoi,
12337: luterilaiseen uskontunnukseen kuuluvat.                 että kaikille kansanedustajille olisi annettava oi-
12338:    Säännös on peräisin vuodelta 1869. Eräänä            keus ottaa osaa myös kirkkolain säätämiseen.
12339: syynä sen ottamiseen silloiseen valtiopäiväjärjes-      Mainitulla kirkkolain jakamista koskevalla edelly-
12340: tykseen oli pyrkimys turvata evankelis-luterilaisel-    tyksellä komitea ehdotti valtiopäiväjärjestyksen
12341: le kirkolle mahdollisimman suuri itsenäisyys suh-       61 §:n kumoamista.
12342: teessa Venäjän valtiovaltaan ja sen valtionkirk-           Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous
12343: koon. Tärkeänä perusteena pidettiin myös sitä,          asettikin syksyllä 1980 komitean, jonka tehtävänä
12344: että kirkkolaissa käsitellään pääasiassa kirkon         on edellä kuvatulta pohjalta laatia ehdotus uu-
12345: omia sisäisiä asioita ja opillisia kysymyksiä, joihin   deksi kirkkolaiksi. Tämän kirkkolain uudistamis-
12346: kirkkoon kuulumattomilla muunuskoisilla tai us-         komitean mietintö valmistunee vuoden 1988
12347: kontokuntiin kuulumattomilla valtiopäivämiehil-         alussa. Uudistuksen toteutuminen olisi mahdol-
12348: lä ei katsottu olevan kiinnostusta eikä oikeutta-       lista 1990-luvun alussa.
12349: kaan puuttua.                                              Valtiopäiväjärjestyksen 61 §: n kumoamisen tai
12350:    Valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n sisältämän rajoi-     muuttamisen kannalta on siten olennaista se,
12351: tuksen on käytännössä katsottu koskevan vain            mikä on kirkkolain sisältö. Tämän sisällön mää-
12352: kirkkolainsäätämisjärjestyksessä käsitehäviä laki-      rittely on parhaillaan vireillä edellä mainittujen
12353: esityksiä eli siis kirkkolakia. Nykyinen kirkkolaki,    suuntaviivojen mukaisesti. Hallitus, joka pitää
12354: joka on vuodelta 1964, sisältää voimassa olevassa       uudistusta tarpeellisena, katsookin, että valtio-
12355: muodossaan 531 pykälää. Kirkon itsenäisyyden            päiväjärjestyksen 61 §:n muuttaminen voi tarkoi-
12356: turvaamiseksi kirkkolain ala pyrittiin aikoinaan        tuksenmukaisimmin tapahtua uuden kirkkolain
12357: saamaan laveaksi. Niinpä kirkkolakiin sisältyy          säätämiseen liittyen.
12358: 
12359:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
12360: 
12361:                                                                      Oikeusministeri Christoffer Taxell
12362:                                        1986 vp. -      KK n:o 447                                         3
12363: 
12364: 
12365: 
12366: 
12367:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12368: 
12369:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Således innehålier kyrkolagen stadganden om
12370: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         kyrkans bekännelse, organisation, heliga hand-
12371: 2190 av den 28 november 1986 tili vederbörande         lingar, tjänsteinnehavare, kyrklig förvaltning och
12372: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     domsrätt osv.
12373: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen underteckna-             Statsrådet tilisatte år 1972 en kommitte med
12374: de spörsmål nr 44 7:                                   uppdrag att bl.a. utarbeta behövliga förslag om
12375:                                                        vilka förändringar den samhälieliga utvecklingen
12376:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       borde föra med sig för den evangelisk-lutherska
12377:         för att ändra 61 § riksdagsordningen så,       kyrkans relationer tili staten. Denna K yrka och
12378:         att alla ledamöter i Finlands riksdag ga-      stat -kommitte överlämnade sitt betänkande i
12379:         ranteras möjlighet att ta del i lagstift-      juni 1977 (kommittebetänkande 1977:21).
12380:         ningsarbetet också vid behandlingen av             Kommitten föreslog att kyrkolagen skulle upp-
12381:         kyrkolag för den evangelisk-lutherska kyr-     delas så, att man i en ny kyrkolag endast skulle ta
12382:         kan och även annars vid behandlingen av        in sådana stadganden som efter en särskild utred-
12383:         propositioner som gäller kyrkliga för-         ning anses vara sådana att de bör utfärdas genom
12384:         hållanden?                                     lag, särskilt stadganden om relationerna mellan
12385:                                                        kyrka och stat och om kyrkans ställning i samhäl-
12386:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          let samt de stadganden som 83 § regeringsfor-
12387: följande:                                              men förutsätter att den evangelisk-lutherska kyr-
12388:     Enligt 61 § riksdagsordningen får "i handlägg-     kans organisation och förvaltning regleras i kyr-
12389: ningen av förslag rörande kyrkolag för evang-          kolagen.
12390: elisk-lutherska kyrkan eller de evangelisk-luthers-       I sitt betänkande behandlade Kyrka och stat
12391: ka församlingarnas kyrkliga förhålianden i öv-         -kommitten också 61 § riksdagsordningen och de
12392: rigt'' ta del endast de som tilihör den evangelisk-    olägenheter som nuförtiden är förknippade med
12393: lutherska trosbekännelsen.                             den. Kommitten ansåg att samtliga riksdagsmän
12394:     Stadgandet härstammar från år 1869. En orsak       borde ha rätt att ta del även i stiftande av
12395: tili att det togs med i den dåvarande lantdags-        kyrkolag. Kommitten föreslog att 61 § riksdags-
12396: ordningen var att man försökte garantera den           ordningen skulle upphävas, under förutsättning
12397: evangelisk-lutherska kyrkan så stor självständig-      att en sådan uppdelning av kyrkolagen som ovan
12398: het som möjligt i förhåliande tili den ryska           nämndes genomförs.
12399: statsmakten och dess statskyrka. En viktig anled-         Den evangelisk-lutherska kyrkans kyrkomöte
12400: ning ansågs också vara att kyrkolagen i huvudsak       tillsatte också hösten 1980 en kommitte med
12401: gälier kyrkans egoa inre angelägenheter och läro-      uppdrag att med den ovan beskrivna utgångs-
12402: frågor, vilka de lantdagsmän som hade någon            punkten utarbeta ett förslag tili en ny kyrkolag.
12403: annan tro elier som inte hörde tili något trossam-     Ett betänkande av denna kommitte för revision
12404: fund inte ansågs ha intresse av elier rätt att         av kyrkolagen torde bli klart under år 1988. En
12405:  befatta sig med.                                      reform kunde genomföras i början av 1990-talet.
12406:     Begränsningen i 61 § riksdagsordningen har i          Frågan om att upphäva eller ändra 61 § riks-
12407: praktiken ansetts gälia endast lagförslag som skali    dagsordningen är således beroende av innehållet
12408:  behandlas i den ordning som gälier stiftande av       i kyrkolagen. En bestämning av detta innehåll
12409:  kyrkolag, dvs. kyrkolagen. Den nuvarande kyrko-       pågår som bäst enligt de ovan nämnda riktlin-
12410:  lagen av år 1964 innehålier i gäliande lydelse 531    jerna. Regeringen, som anser att en reform
12411:  paragrafer. För att garantera kyrkans självständig-   behövs, har den uppfattningen att en ändring av
12412:  het försökte man i tiden göra kyrkolagens             61 § riksdagsordningen lämpligast kan ske i sam-
12413:  tiliämpningsområde så omfattande som möjligt.         band med att en ny kyrkolag stiftas.
12414: 
12415:       Helsingfors den 6 januari 1987
12416: 
12417:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
12418:                                               1986 vp.
12419: 
12420: Kirjallinen kysymys n:o 448
12421: 
12422: 
12423: 
12424: 
12425:                                  Anna-Liisa Jokinen: Maataloustuotannon rajoittamiseksi tarvittavis-
12426:                                    ta toimenpiteista
12427: 
12428: 
12429:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12430: 
12431:    Viime vuosina maatalouden piirissä tapahtu-      dännöllä on pyritty täysin päinvastaiseen tulok-
12432: neet ratkaisevaa laatua olevat muutokset ovat       seen. Samansuuntaista näyttää tapahtuvan myös
12433: synnyttäneet ongelmia, joiden ratkaisuyritykset     muun maataloustuotannon rajoittamisyrityksistä
12434: eivät ole toistaiseksi onnistuneet.                 huolimatta. Nimenomaan jo entisestään tehdas-
12435:    Edelleen meillä on huolestuttavan suuri maa-     maista tuotantoa harjoittavat lisäävät tuotannon
12436: taloustuotteiden ylitarjonta ja toisaalta työttö-   määriä, automaatiota ja tehokkuutta, joka ei
12437: myys lisääntyy maaseudulta kaupunkeihin muu-        kuitenkaan lisää työpaikkoja. Työllistävää perhe-
12438: ton kautta. Samanaikaisesti kasvavat teollisuus-    viljelmää ei kuitenkaan tueta, vaikka se työllistä-
12439: maisesti tuotetut mm. viljan, voin ja munien        misen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää.
12440: ylijäämävuoret, jopa niin, että niitä ei pystytä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12441: myymään ja käyttämään ennen tason huolestut-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12442: tavaa alenemista varastoissa.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12443:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12444:    Peltojen paketointi ja metsitys on osaltaan
12445: vähentänyt peltoalaa, mutta toisaalta myös pel-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12446: lonraivausta tapahtuu samanaikaisesti.                     ryhtyä peltoalan kasvun hillitsemiseksi ja
12447:    Äskettäin julkisuudessa tapahtuneen selvityk-           tehokkuuden vähentämiseksi sekä yhä
12448: sen mukaan esim. Oulun maatalousalueella on                ongelmallisemmaksi käyvän ylituotannon
12449: syntynyt uutta peltoa kymmenkertainen määrä                rajoittamiseksi, ja samalla työllisyyden
12450: viime ja tämän vuoden aikana, vaikka lainsää-              turvaamiseksi pienviljelmillä?
12451: 
12452:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
12453: 
12454:                                         Anna-Liisa Jokinen
12455: 
12456: 
12457: 
12458: 
12459:  270004H
12460: 2                                      1986 vp. -    KK n:o 448
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12466: 
12467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      10 000 ha ja vielä 10 vuotta smen metsitetty
12468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peltoala lähenteli 7 000 ha.
12469: olette 28 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn             - Rakennus- ja tiemaaksi arvioidaan vuosit-
12470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tain käytettävän 2 000-3 000 ha peltoa.
12471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       - Peltoja metsittyy myös luontaisesti ja var-
12472: taja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjalli-    sinkin hankalasti viljeltäviä peltoja jää jouto-
12473: sesta kysymyksestä n:o 448:                          maaksi. Viimeksi mainittuja ei pensaita kasvavina
12474:                                                      alueina voida enää pitää peltona, mutta ne eivät
12475:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ole vielä metsääkään.
12476:         ryhtyä peltoalan kasvun hillitsemiseksi ja      Hallituksen tarkoituksena on ollut rajoittaa
12477:         tehokkuuden vähentämiseksi sekä yhä          huomattavasti laajentunutta pellonraivausta ja
12478:         ongelmallisemmaksi käyvän ylituotannon       tämän vuoksi eduskunnalle annettiin 9. 5. 1986
12479:         rajoittamiseksi, ja samalla työllisyyden     esitys laiksi pellonraivauksen väliaikaisesta rajoit-
12480:         turvaamiseksi pienviljelmillä?               tamisesta. Lakiehdotus tulkittiin perustuslain sää-
12481:                                                      täruisestä määrätyssä järjestyksessä säädettäväksi
12482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ja eduskunta äänesti sen yli vaalien. Koska lain
12483: seuraavaa:                                           voimaantulovuodeksi oli esityksessä merkitty vuo-
12484:                                                      si 1986, ei myöskään uusi eduskunta voi käsitellä
12485:    Maassamme on kymmenen viimeksi kuluneen           tätä yli vaalien äänestettyä lakiesitystä. Hallituk-
12486: vuoden aikana raivattu uutta peltoa sekä metsi-      sen tarkoituksena ei ole antaa eduskunnalle uutta
12487: tetty vanhoja peltoja seuraavat määrät:              pellonraivausta rajoittavaa lakiesitystä yli vaalien
12488:                                                      äänestetyn esityksen tilalle.
12489: Vuosi          Raivattu uutta      Metsitetty           Peltoa oli vuonna 1986 poissa viljelystä palk-
12490:                peltoa ha           ha                kiokesantona noin 60 000 ha. Vuonna 1957 palk-
12491: 1977            3 570              6 840             kiokesannointia on tarkoitus laajentaa niin, että
12492: 1978            2 970              6 470             sen piiriin tulee yhteensä noin 90 000 ha. Lisäksi
12493: 1979            3 000              5 660             normaalikesantona maassamme pidetään noin
12494: 1980            3 020              4 630             40 000 ha.
12495: 1981            2 810              3 520                Tämän ohella luopumiseläkelain muutoksen
12496: 1982            5 108              2 620             on arvioitu poistavan peltoa tuotannosta vuonna
12497: 1983            6 848              2 970             1987 noin 30 000 ha, vuonna 1988 noin 20 000
12498: 1984            6 428                                ha lisää ja 1989 10 000 ha lisää. Kokonaispoistu-
12499: 1985            8 700     maatalouspiirin            ma olisi tästä eteenpäin yhteensä noin 60 000 ha.
12500: 1986           10 900     arvw                          Myös metsänviljelyn avulla tapahtuvaa pelto-
12501:                                                      jen metsitystä on tarkoitus tuntuvasti lisätä korot-
12502:    Uudisraivauksesta huolimatta maan kokonais-       tamalla metsityspalkkiota nykyisestään.
12503: peltoala väheni kymmenvuotiskaudella 1976-              Nykyisessä vaikeassa ylituotantotilanteessa on
12504: 1986 keskimäärin 22 000 ha vuodessa. Vuonna          tehokkuutta jouduttu hillitsemään estämällä tai
12505: 1986 arvioidaan maamme kokonaispeltoalan vä-         rajoittamalla suurten kotieläinyritysten perus-
12506: henevän noin 18 000 ha siitä huolimatta, vaikka      tamista ja laajentamista lupajärjestelmän avulla.
12507: uutta peltoa on raivattu arviolta 10 900 ha.            Kaikkien tuotannonrajoitusten heikkoutena on
12508: Peltoa poistuu viljelyn piiristä useammalla eri      kuitenkin se, että niiden johdosta viljelijäin tulo-
12509: tavalla:                                             taso helposti alenee. Varsinkin pienille tiloille
12510:    - Peltoa saatetaan metsän kasvuun metsän-         olisi saatava lisäansiomahdollisuuksia. Jotta maa-
12511: viljelyn avulla noin 3 000 ha vuodessa. Peltojen     seudun työllisyys- ja toimeentulo-ongelmia voi-
12512: metsitys on viime vuosina vähentynyt, sillä 1970-    taisiin helpottaa, hallitus antoi 29.8.1986 edus-
12513: luvun alussa metsitettiin vuosittain jopa yli        kunnalle esityksen laiksi maaseudun pienimuo-
12514:                                        1986 vp. -     KK n:o 448                                        3
12515: 
12516: toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä. Laki an-     toimintaa. Tällaista yritystoimintaa kehittämällä
12517: taa mahdollisuuden myöntää rahoitustukena in-         voidaan korvata osa maataloustuotannosta vapau-
12518: vestointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia       tuvista työpaikoista. Hallitus pyrkii myös yleisillä
12519: sekä lainoja maaseudun pienimuotoiselle elinkei-      maaseudun kehitykseen vaikuttavilla toimenpi-
12520: notoiminnalle. Rahoitustuen tarkoituksena on          teillä turvaamaan lisäansioita maaseudulle.
12521: elvyttää tiloilla tapahtuvaa pienimuotoista yritys-
12522: 
12523:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1986
12524: 
12525:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12526: 4                                      1986 vp. -   KK n:o 448
12527: 
12528: 
12529: 
12530: 
12531:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12532: 
12533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           - Årligen används uppskattningsvis 2 000-
12534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      3 000 ha åker som byggnads- och vägmark.
12535: den 28 november 1986 tili vederbörande medlem           - Åkrar beskogas även på naturlig väg och
12536: av statsrådet översänt avskrift av följande av      särskilt svårodlade åkrar förvandlas tili impedi-
12537: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen underteck-       ment. De sistnämnda områdena kan inte längre
12538: nade spörsmål nr 448:                               anses vara åkrar, eftersom det växer buskar på
12539:                                                     dem, men de är ännu inte heller skog.
12540:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Regeringens avsikt har varit att begränsa åker-
12541:        för att begränsa ökningen av åkerarealen     röjningen, som har ökat i mycket hög grad, och
12542:        och minska effektiviteten samt för att       därför avläts 9. 5.1986 en proposition med förslag
12543:        begränsa den allt mera problematiska         tili lag om temporär begränsning av åkerröjning
12544:        överproduktionen och samtidigt trygga        tili riksdagen. Propositionen ansågs vara sådan
12545:        sysselsättningen inom småbruket?             att den skall stiftas i den ordning som gäller för
12546:                                                     stiftande av grundlag, varför riksdagen röstade
12547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     den över nyval. Eftersom år 1986 hade antecknats
12548: anföra följande:                                    som ikraftträdelseår i propositionen, kan inte
12549:                                                     heller den nya riksdagen behandla den, då den
12550:   Under de tio senaste åren har ny åker röjts och   röstats över nyval. Regeringen har inte för avsikt
12551: gamla åkrar beskogats i vårt land som följer:       att avlåta någon ny proposition om begränsning
12552:                                                     av åkerröjningen tili riksdagen i stället för den
12553: År             Nyröjning           Beskogning       som röstades över nyval.
12554:                ha                  ha                   År 1986 låg ca 60 000 ha åker i träda, för
12555: 1977            3 570              6 840            viiken trädespremie betaldes. Avsikten är att
12556: 1978            2 970              6 470            utvigda trädesläggningen så, att den omfattar
12557: 1979            3 000              5 660            sammanlagt ca 90 000 ha år 1987. Dessutom
12558: 1980            3 020              4 630            ligger ca 40 000 ha åker i normal träda i vårt
12559: 1981            2810               3 520            land.
12560: 1982            5 108              2 620                Förutom detta beräknas ändringen av lagen
12561: 1983            6 848              2 970            om avträdelsepension föra med sig att ca 30 000
12562: 1984            6 428                               ha åker försvinner ur produktioneo år 1987,
12563: 1985            8 700      lantbruksdistriktets     ytterligare ca 20 000 ha år 1988 och 10 000 ha år
12564: 1986           10 900      uppskattning             1989. Från och med detta kommer den totala
12565:                                                     minskningen att vara ca 60 000 ha.
12566:    Trots nyröjningen minskade den totala åker-          Avsikten är att kännbart öka även den beskog-
12567: arealen i Jandet med i genomsnitt 22 000 ha om      ning av åkrar som sker med hjälp av skogsodling
12568: året under tidsperioden 1976-1986. Det upp-         genom att höja beskogningspremien från det
12569: skattas att den totala åkerarealen i vårt land      nuvarande.
12570: kommer att minska med ca 18 000 ha år 1986,             I det nuvarande svåra läget med stor överpro-
12571: trots att uppskattningsvis 10 900 ha ny åker har    duktion har man tvingats minska effektiviteten
12572: röjts. Användningen av åkrarna för odling upp-      genom att förhindra eller begränsa inrättandet
12573: hör på många olika sätt:                            och utvidgandet av stora husdjursföretag genom
12574:    - Årligen omvandlas ca 3 000 ha åker tili        ett tillståndssystem.
12575: skog genom skogsodling. Beskogningen av åkrar-          Svagheten med alla produktionsbegränsningar
12576: na har minskat under de senaste åren, för i         är emellertid att odlarnas inkomstnivå lätt sjun-
12577: början av 1970-talet beskogades rentav över         ker på grund av dem. Särskilt mindre lägenheter
12578: 10 000 ha åker årligen, och ännu för tio år sedan   borde beredas möjligheter att skaffa biförtjäns-
12579: närmare 7 000 ha.                                   ter. I syfte att lätta på sysselsättnings- och
12580:                                       1986 vp. -     KK n:o 448                                     5
12581: 
12582: utkomstsvårigheterna på landsbygden avlät rege-      företagsverksamhet i liten skala på lägenheterna.
12583: ringen 29.8.1986 en proposition med förslag tili     Genom att utveckla sådan företagsverksamhet
12584: lag om främjande av näringsverksamhet i liten        kan en del av de arbetsplatser som frigörs inom
12585: skala på landsbygden tili riksdagen. Lagen möj-      lantbruksproduktionen      ersättas.   Regeringen
12586: liggör beviljande av finansieringsstöd i form av     försöker även genom allmänna åtgärder som
12587: investerings-, start- och utvecklingsbidrag samt     inverkar på landsbygdens utveckling trygga bi-
12588: lån för näringsverksamhet i liten skala på lands-    förtjänstmöjligheterna på landsbygden.
12589: bygden. Finansieringsstödet syftar tili att främja
12590: 
12591:      Helsingfors den 29 december 1986
12592: 
12593:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12594:                                               1986 vp.
12595: 
12596: Skriftligt spörsmål nr 449
12597: 
12598: 
12599: 
12600: 
12601:                                  Janss.on: Om avhjälpande av bristerna i anslutning tili tillämp-
12602:                                      ntngen av den nordiska konventionen om social trygghet
12603: 
12604: 
12605:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12606: 
12607:    I skriftligt spörsmål nr 34111985 rd. om dem     det i spörsmålet nämnda statsrådsbeslutet om
12608: som blir lidande på grund av den nordiska           undantag från stadgarna i folkpensionslagen och
12609: konventionen om social trygghet, ställde jag        familjepensionslagen, som föranleds av den nor-
12610: m.fl. frågan om bestämmelserna i statsrådets        diska konventionen om social trygghet. Ärendet
12611: beslut angående undantag från stadgandena i         utreds som bäst i social- och hälsovårdsministe-
12612: folkpensionslagen och familjepensionslagen som      riet.''
12613: föranleds av den nordiska konventionen om so-          Trots de uppdagade uppenbara bristerna, har
12614: cial trygghet borde tillämpas på dem som blir       de veterligen ännu inte avhjälpts.
12615: lidande.                                               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
12616:    Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12617: Vikatmaa anförde i svaret 1.11.1985 bl.a. följan-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12618: de:                                                 följande spörsmål:
12619:    "Det är här fråga om en uppenbar brist, som               När ämnar Regeringen avhjälpa de
12620: måste avhjälpas. Det är inte klart huruvida den            brister, som i vissa fall följer av tillämp-
12621: nordiska konventionen om social trygghet borde             ningen av den nordiska konventionen om
12622: ändras, eller om saken kan ordnas genom änd-               social trygghet, och
12623: ring av familjepensionslagen. Man måste också                 avser Regeringen att avhjälpa dessa
12624: överväga intagande av en specialbestämmelse i              brister med retroaktiv verkan?
12625: 
12626:     Helsingfors den 27 november 1986
12627: 
12628:                                           Gunnar Jansson
12629: 
12630: 
12631: 
12632: 
12633: 270039V
12634: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 449
12635: 
12636: Kirjallinen kysymys n:o 449                                                                Suomennos
12637: 
12638: 
12639: 
12640: 
12641:                                  Jansson: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamiseen liitty·
12642:                                     vien epäkohtien korjaamisesta
12643: 
12644: 
12645:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12646: 
12647:    Kirjallisessa kysymyksessä n:o 341/1985 vp.       tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimukses-
12648: pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen liitty·      ta johtuvista poikkeuksista kansaneläkelain ja
12649: vistä väliinputoajaongelmista kysyin mm., pitäi-     perhe-eläkelain säännöksiin. Asiaa tutkitaan par-
12650: sikö väliinputoajiin soveltaa määräyksiä, jotka      haillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.''
12651: sisältyvät valtioneuvoston päätökseen pohjoismai-       Huolimatta ilmeisten puutteiden toteamisesta
12652: sesta sosiaaliturvasopimuksesta johtuvista poik-     niitä ei ole vielä korjattu.
12653: keuksista kansaneläkelain ja perhe-eläkelain sään-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12654: nöksiin.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12655:    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12656: Vikatmaa esitti vastauksessaan 1.11.1985 mm.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12657: seuraavaa:
12658:    "Kysymyksessä on ilmeinen puute, joka on                     Koska Hallitus aikoo korjata puutteet,
12659: korjattava. Ei ole selvää, tulisiko pohjoismaista            jotka tietyissä tapauksissa aiheutuvat poh-
12660: sosiaaliturvasopimusta muuttaa vai voidaanko                 joismaisen sosiaaliturvasopimuksen sovel-
12661: asia hoitaa perhe-eläkelakia muuttamalla. On                 tamisesta, ja
12662: myös harkittava erityismääräyksen sisällyttämistä               aikooko Hallitus korjata nämä puutteet
12663: kysymyksessä mainittuun valtioneuvoston pää-                 taannehtivasti?
12664: 
12665:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
12666: 
12667:                                            Gunnar ] ansson
12668:                                       1986 vp. -      KK n:o 449                                        3
12669: 
12670: 
12671: 
12672: 
12673:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12674: 
12675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen katsotaan asuvan Ruotsissa siitä riippumatta,
12676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että hänen perheensä asuu Suomessa. Tästä seu-
12677: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn           raa, että tällaisen henkilön kuollessa hänen omai-
12678: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     silleen ei voida myöntää perhe-eläkelain mukais-
12679: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ta eläkettä Suomesta. Myöskään Ruotsista ei
12680: Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      voida myöntää hänen omaisilleen kansaneläk!<ee-
12681: sestä n:o 449:                                        nä maksettavaa perhe-eläkettä, sillä se edellyttäi-
12682:                                                       si, että omaiset asuisivat Ruotsissa.
12683:            Koska Hallitus aikoo korjata puutteet,        Viimeksi mainitun epäkohdan korjaamismah-
12684:         jotka tietyissä tapauksissa aiheutuvat poh-   dollisuuksia on selvitetty ja samalla on myös
12685:         joismaisen sosiaaliturvasopimuksen sovel-     pohjoismaisella tasolla keskusteltu pohjoismai-
12686:         tamisesta, ja                                 sen sosiaaliturvasopimuksen muuttamistarpeesta.
12687:            aikooko Hallitus korjata nämä puutteet     Näyttää siltä, että perussyy edellä kuvattuun
12688:         taannehtivasti?                               epäkohtaan on perhe-eläkelain säännöksessä, jol-
12689:                                                       la eläkeoikeus rajoitetaan koskemaan vain Suo-
12690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      messa kuollessaan asuvan henkilön omaisia. Sosi-
12691: ti seuraavaa:                                         aali- ja terveysministeriössä on työryhmässä val-
12692:    Voimassa olevan perhe-eläkelain mukaan eläke       misteltu muutoksia kansaneläke-, perhe-eläke- ja
12693: myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön              sairausvakuutuslainsäädännön kansainvälisluon-
12694: kuoltua. Tästä rajoituksesta on havaittu aiheutu-     teisiin säännöksiin. Tässä yhteydessä on kiinnitet-
12695: van monenlaista vaikeutta. Eräs niistä on se          ty huomiota myös edellä selostettuun tilantee-
12696: epäkohta, jota tässä kysymyksessä tarkoitetaan ja     seen. Parhaillaan valmisteltavan esityksen mu-
12697: joka liittyy pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-      kaan perhe-eläkelakia tulisi muuttaa siten, että
12698: sen määräykseen siitä, että pohjoismaan lippua        eläkeoikeus ensisijaisesti riippuisi edunsaajan eikä
12699: käyttävällä aluksella palvelevan pohjoismaan kan-     edunjättäjän asuinmaasta. Uutta lakia sovellettai-
12700: salaisen katsotaan asuvan siinä maassa, jonka         siin myös tapauksiin, jossa edunjättäjä on kuollut
12701: lippua alus käyttää. Jos suomalainen merimies         ennen lain voimaantuloa. Lakiesitys pyritään an-
12702: palvelee esimerkiksi ruotsalaisella aluksella, hä-    tamaan eduskunnalle ensi kevätistuntokaudella.
12703: 
12704:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1986
12705: 
12706:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12707: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 449
12708: 
12709: 
12710: 
12711: 
12712:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12713: 
12714:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sådan person avlider kan bevilja hans anhöriga
12715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        pension från Finland enligt familjepensionsla-
12716: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem         gen. Inte heller från Sverige kan hans anhöriga
12717: av statsrådet översänt avskrift av följande av        beviljas familjepension som utgår som folkpen-
12718: riksdagsman Jansson undertecknade spörsmål nr         sion, för det förutsätter att de anhöriga är bosatta
12719: 449:                                                  i Sverige.
12720:          När ämnar Regeringen avhjälpa de                 Möjligheterna att avhjälpa det sistnämnda
12721:        brister, som i vissa fall följer av tillämp-   missförhållandet har utretts och samtidigt har på
12722:        ningen av den nordiska konventionen om         nordisk nivå diskuterats behovet att ändra den
12723:        social trygghet, och                           nordiska konventionen om social trygghet. Det
12724:           avser Regeringen att avhjälpa dessa         verkar som om den grundläggande orsaken tili
12725:        brister med retroaktiv verkan?                 detta missförhållande är det stadgande i familje-
12726:                                                       pensionslagen enligt vilket rätten tili pension
12727:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      begränsas tili att gälla endast anhöriga tili person
12728: anföra följande:                                      som då han avlidit varit bosatt i Finland. En
12729:    Enligt gällande familjepensionslag beviljas fa-    arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministeriet
12730: miljepension endast då i Finland bosatt person        har berett ändringar av stadganden med interna-
12731: avlidit. Man har konstaterat att denna begräns-       tionell karaktär i folkpensions-, familjepensions-
12732: ning föranleder många slags svårigheter. En är        och sjukförsäkringslagstiftningen. I detta sam-
12733: det missförhållande som avses i spörsmålet och        manhang har man fäst uppmärksamhet även vid
12734: som har samband med den bestämmelse i den             ovan nämnda situation. Enligt den proposition
12735: nordiska konventionen om social trygghet enligt       som är under beredning bör familjepensionsla-
12736: viiken nordisk medborgare som är anställd om-         gen ändras så att rätten tili pension i första hand
12737: bord på ett fartyg som för ett nordiskt lands         är beroende av i vilket land förmånstagaren och
12738: flagga skall anses bosatt i det land vars flagga      inte förmånslåtaren är bosatt. Den nya lagen
12739: fartyget för. Om en finländsk sjöman är anställd      kommer att tillämpas även i sådant fall där
12740: t.ex. ombord på ett svenskt fartyg anses han vara     förmånslåtaren har avlidit innan lagen trätt i
12741: bosatt i Sverige oberoende av att hans familj bor     kraft. Avsikten är att propositionen skall avlåtas
12742: i Finland. Av detta följer att man inte då en         tili riksdagen under kommande vårsession.
12743: 
12744:     Helsingfors den 30 december 1986
12745: 
12746:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12747:                                                  1986 vp.
12748: 
12749: Kirjallinen kysymys n:o 450
12750: 
12751: 
12752: 
12753: 
12754:                                     Kortesalmi: Kalastuksenhoitomaksun suorittamisvelvollisuudesta
12755: 
12756: 
12757:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12758: 
12759:     Kalastuslain 88 § edellyttää, että jokaisen 18      troolilla kalanpyyntiä siten, että hän ei ollut
12760: vuotta täyttäneen henkilön, joka harjoittaa kalan       suorittanut valtiolle säädettyä kalastuksenhoito-
12761: tai ravun pyyntiä, tulee vuosittain suorittaa valti-    maksua.
12762: olle kalastuksenhoitomaksu.                                Syyttämättä jättämisestä 10.6.1986 tekemäänsä
12763:     Ensimmäinen tapaus:                                 päätöstä n:o 35/86/324 Kokkolan kaupunginvis-
12764:     Nimismies on syytteessään lausunut, että syy-       kaali perusteli seuraavasti: '' Kalastajan rikosta on
12765: tetty oli 1.4.1983 kalastanut Taivalkoskella Tyrä-      pidettävä vähäpätöisenä ottaen toisaalta huo-
12766: järvellä metsähallituksen hallinnassa olevalla val-     mioon, että kalastuksenhoitomaksu valtiolle on
12767: tion vesialueelia pilkkiongella, vaikka hän ei          20 mk/v sekä toisaalta sen, että raastuvanoi-
12768: ollut suorittanut säädettyä kalastuksenhoitomak-        keuden, mikäli asia olisi saatettu sen käsiteltäväk-
12769: sua eikä pilkintämaksua eikä ollut hankkinut            si, olisi ollut kalastuslain 110 §:n mukaan tuo-
12770: kalastukseensa metsähallituksen lupaa. Sen vuok-        mittava kalastajan pyyntivälineenä käyttämä
12771: si nimismies on vaatinut syytetyn tuomitsemista         15 000 markan arvoinen trooli valtiolle menete-
12772: rangaistukseen yksin teoin tehdystä kahdesta ka-        tyksi, mikä seuraamus olisi ollut rikoksen laatuun
12773: lastusrikkomuksesta ja luvanomasta kalastuksesta        nähden täysin kohtuuton. Tämän vuoksi ja kun
12774: sekä vaatinut syytetyn veivoittamista korvaamaan        kalastajan teon on katsottava johtuneen olosuh-
12775: pilkkiongen arvo valtiolle.                             teet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huo-
12776:     Korkein oikeus on 4.6.1986 antamallaan pää-         maamattomuudesta ja kalastaja on heti teon
12777: töksellä n:o 1798 ratkaissut asian näin: ''Kalas-       jälkeen kalastuksenhoitomaksun suorittanut eikä
12778: tuslain 9 §:n 2 momentin mukainen oikeus har-           yleinen etu tässä tapauksessa muuta vaadi, olen
12779: joittaa piikkimistä muutoin kuin kilpailuissa tai       harkinnut oikeaksi jättää syytteen ajamatta.''
12780: vastaavissa tilaisuuksissa on jokaiselle kuuluva           Vaasan läänin poliisitarkastaja on 20.10.1986
12781: oikeus, vaikka sen käyttämiseen on kunkin kalas-        tutkinut oikaisupyynnön ja katsoo, ettei ole syytä
12782: tuspiirin osalta suoritettava pilkintämaksu. Kun        ryhtyä toimenpiteisiin kaupunginviskaalin pää-
12783: syytetty siis ei ole tarvinnut hovioikeuden päätök-     töksen muuttamiseksi, eikä hän tule antamaan
12784: sessä tarkoitettuun pilkkimiseensä valtion vesialu-     syytemääräystä.
12785: eelia metsähallinnon asianomaisen viranomaisen             Yhteenveto:
12786: lupaa, hän ei ole syyllistynyt syytteessä tarkoitet-
12787:  tuun rikoslain 33 luvun 13 §:ssä rangaistavaksi           Kalastuslain 6 § säätää, että yleisellä vesialu-
12788: säädettyyn luvattomaan kalastukseen.                    eelia meressä on jokaisella Suomen kansalaisella
12789:     Syytetty on puheena olevaa piikkimistä harjoit-     oikeus harjoittaa kalastusta. Mainittu oikeus kos-
12790: taessaan syyllistynyt ainoastaan siihen, ettei hän      kee myös kalanpyyntiä troolilla.
12791:  ollut suorittanut laissa säädettyä kalastuksenhoi-        Kummassakin tapauksessa kalastusta on harjoi-
12792:  tomaksua ja pilkintämaksua. Tällaiseen kalastuk-       tettu jokaiselle kuuluvan oikeuden nojalla. Jäl-
12793: seen käytetty piikkionki ei ole kalastuslain            kimmäisessä tapauksessa on kyse vielä ammatti-
12794:  110 § :ssä tarkoitettu luvattomasti käytetty tai       kalastajasta, jolta voitaneen odottaa tavallista
12795:  kielletty pyyntiväline, joka tai jonka arvo voitai-    parempaa kalastuslain tuntemusta.
12796:  siin tuomita menetetyksi valtiolle."                      Kalatalousalan asiantuntijoiden näkemyksen ja
12797:     Toinen tapaus:                                      KO:n päätöksen perusteella näyttää ilmeiseltä,
12798:     Ammattikalastaja oli 29. ja 31. 5 .1986 yleisellä   että puheena olevassa kalastuksessa käytetty trooli
12799:  vesialueelia meressä Pärandön lähettyvillä harjoit-    ei ole kalastuslain 110 §:ssä tarkoitettu luvatto-
12800:  tanut omistamillaan kahdella kalastusaluksella ja      masti käytetty pyyntiväline, jonka raastuvanoi-
12801: 
12802: 270030L
12803: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 450
12804: 
12805: keus, mikäli syyte olisi nostettu, olisi tuominnut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12806: valtiolle menetetyksi.                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12807:    Hallitusmuodon 5 §:n perusteella Suomen
12808: kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12809:    Näin ollen on erinomaisia syitä epäillä, että               ryhtyä, että nyt perusteluissa mainittu
12810: Kokkolan kaupunginviskaalin kalastuslakia kos-                 tapaus saatetaan oikeuden ratkaistavaksi
12811: kevat perustelut sekä läänin poliisitarkastajan                ja että vastaisuudessa kalastuksenhoito-
12812: harkinta eivät vastaa hyvälle poliisityölle asetetta-          maksun suorittamatta jättäneet vapaa-
12813: via vaatimuksia.                                               ajankalastajat ja ammattikalastajat olisi-
12814:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             vat yhdenvertaiset lain edessä?
12815: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12816: 
12817:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1986
12818: 
12819:                                           J. Juhani Kortesalmi
12820:                                       1986 vp. -     KK n:o 450                                        3
12821: 
12822: 
12823: 
12824: 
12825:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12826: 
12827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kalastuslain eräät yksittäiset säännökset eivät kui-
12828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tenkaan ole kaikilta osin tarkoituksenmukaisia.
12829: olette 28 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          Tämä koskee erityisesti lain rangaistussäännöksiä
12830: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sekä valvontaa ja talteenottamista koskevia sään-
12831: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nöksiä. Maa- ja metsätalousministeriössä on val-
12832: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    misteltu ehdotus hallituksen esitykseksi eduskun-
12833: lisesta kysymyksestä n:o 450:                        nalle laiksi kalastuslain muuttamisesta. Esitykses-
12834:                                                      sä ehdotetaan muutettavaksi eräitä kalastuslain
12835:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       säännöksiä, jotka koskevat kalastusoikeuksia,
12836:        ryhtyä, että nyt perusteluissa mainittu       pyydyksiä ja pyynnin harjoittamista, kalastuskun-
12837:        tapaus saatetaan oikeuden ratkaistavaksi      taa, kalatalouden edistämistä ja rangaistuksia.
12838:        ja että vastaisuudessa kalastuksenhoito-      Rangaistussäännösten kehittämisessä on pyritty
12839:        maksun suorittamatta jättäneet vapaa-         siihen, että konfiskaatio- eli menettämisseuraa-
12840:        ajankalastajat ja ammattikalastajat olisi-    mussäännökset olisivat riittävän joustavia ja eri-
12841:        vat yhdenvertaiset lain edessä?               laiset tilanteet huomioon ottavia. Valmistelutyös-
12842:                                                      sä on kiinnitetty erityistä huomiota tuomiois-
12843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tuimissa tapahtuneeseen lain soveltamiseen.
12844: ti seuraavaa:                                           Hallitus katsoo, että kun viimeisteltävänä ole-
12845:    Vuonna 1982 toteutettuun kalastuslainsäädän-      vat kalastuslain muuttamista koskevat säännökset
12846: nön kokonaisuudistukseen sisältyneet säädökset,      aikanaan tulevat voimaan, poistuvat myös nyt
12847: laki yleisestä kalastusoikeudesta (285/82) ja ka-    kysymyksessä olevan kaltaiset tulkintavaikeudet,
12848: lastuslaki (286/ 82) tulivat voimaan 1.1.1983.       ja että lain soveltamisessa saadut kokemukset
12849: Uusi kalastuslainsäädäntö on tähän mennessä          yhtenäistävät tuomioistuinkäytäntöä jo ennen
12850: kertyneiden kokemusten perusteella osoittautu-       muutoksen toteutumistakin.
12851: nut yleisesti ottaen käytännössä hyvin toimivaksi.
12852: 
12853:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1987
12854: 
12855:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12856: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 450
12857: 
12858: 
12859: 
12860: 
12861:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12862: 
12863:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             straffstadgandena i lagen samt stadgandena om
12864: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           tillsyn och omhändertagande. I jord- och skogs-
12865: av den 28 november 1986 tili vederbörande               bruksministeriet har beretts ett förslag tili rege-
12866: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ringens proposition tili riksdagen med förslag tili
12867: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-           lag om ändring av lagen om fiske. I propositio-
12868: nade skriftliga spörsmål nr 450:                        nen föreslås ändring av vissa stadganden i lagen
12869:                                                         om fiske angående fiskerätt, fångstredskap och
12870:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        bedrivande av fångst, fiskelag, främjande av
12871:         för att det fall som nämns i motiveringen       fiskerihushållningen och omhändertagande av
12872:         skall bringas tili avgörande vid domstol        gods samt straff. Vid utvecklandet av straffstad-
12873:         och för att i framtiden de fritidsfiskare       gandena har strävan varit att stadgandena om
12874:         och yrkesfiskare som underlåtit att erläg-      konfiskation eller förverkandepåföljd skulle vara
12875:         ga fiskevårdsavgift skall vara jämlika inför    tillräckligt smidiga och beakta olika situationer.
12876:         lagen?                                          Vid beredningen har särskild uppmärksamhet
12877:                                                         ägnats den tillämpning av lagen som sker vid
12878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           domstolar.
12879: anföra följande:                                            Regeringen anser, att då de under slutlig
12880:     De författningar genom vilka fiskerilagstift-       överarbetning varande stadgandena som avser
12881: ningen totalreviderats år 1982 är lagen om all-         ändring av lagen om fiske i sinom tid träder i
12882: män fiskerätt (285/82) och lagen om fiske (286/         kraft kommer också tolkningssvårigheter av det
12883: 82) vilka trädde i kraft 1.1. 198 3. Den nya            slag som här berörts att elimineras och att de
12884: fiskerilagstiftningen har enligt hittills vunna erfa-   erfarenheter som erhållits vid tillämpningen av
12885: renheter visat sig vara rätt funktionsduglig. Vissa     lagen leder tili förenhetligande av domstolsprax-
12886: enskilda stadganden i lagen om fiske är dock inte       isen redan innan ändringen genomförs.
12887: tili alla delar ändamålsenliga. Detta gäller särskilt
12888: 
12889:      Helsingfors den 2 januari 1987
12890: 
12891:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12892:                                                 1986 vp.
12893: 
12894: Kirjallinen kysymys n:o 451
12895: 
12896: 
12897: 
12898: 
12899:                                    Miettinen: Metsätaloustilojen perustamisen edistämisestä
12900: 
12901: 
12902:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12903: 
12904:   Maatilatalouteen on kuulunut perinteisesti           eräissä sosiaaliturvakysymyksissä maatalouden
12905: ~arja, pelto ja metsä. Karja ja pelto ovat antaneet    kanssa läheskään tasavertaisena elinkeinona. Tä-
12906: 1okapäiväisen toimeentulon, investoinnit sen si-       mä tosiasia rajoittaa ratkaisevasti painopisteen
12907: aan on rahoitettu metsästä saatavilla tuloilla.        siirtämistä maataloudesta metsätalouteen.
12908: ~etsä on ollut tilan pankki, sitä ei ole mielletty        Maa- ja metsätalousministeriön perustama
12909: (arjatalouden tai peltoviljelyn kaltaiseksi tuotan-    metsätaloustilatyöryhmä jätti viime kesänä mie-
12910: :osuunnaksi.                                           tintönsä. Toimikunta esitti lukuisia verraten hel-
12911:    Viime vuosien aikana maatalouden ylituo-            posti toteutettavia ehdotuksia metsätalouden ase-
12912: :anto-ongelmat ovat muuttaneet merkittävästi           man parantamiseksi, jotka keinot myös samalla
12913: netsän asemaa maatilataloudessa. Sekä valtio           pienentäisivät maatalouden ylituotanto-ongel-
12914: :ttä tuottajat joutuvat vuosittain maksamaan           mia. Työryhmä ehdotti pieniä muutoksia mm.
12915: momattavia summia ylituotannon markkinoimi-            maatilalakiin, lakiin oikeudesta hankkia maa- ja
12916: ;eksi. Ylituotannon seurauksena on myös joudut-        metsätalousmaata ja lakiin maataloustuotannon
12917: :u rajoittamaan maataloustuotantoa. Täten yksit-       ohjaamisesta ja tasapainottamisesta. Edelleen
12918:  äisen viljelijän mahdollisuudet parantaa elinta-      työryhmä esitti sosiaaliturvan kehittämistä metsä-
12919: ;oaan tai pitää se edes entisellään maa- ja karjata-   talouteen suuntautuvien tilojen osalta.
12920:  outta harjoittamalla ovat varsin rajoitetut. Kehi-       Em. lakimuutosten ohella työryhmä esitti maa-
12921:  yksen seurauksena on pelättävissä, että haja-asu-     ja metsätaloutta koskevaa neuvontaa ja koulutus-
12922:  usalueiden elinmahdollisuudet heikkenevät ja          ta painotettavaksi siten, että se nykyistä parem-
12923:  naaseutu autioituu vielä nykyisestään nopeutu-        min ottaisi huomioon metsätalouden myös tuo-
12924:  ralla vauhdilla.                                      tantosuuntana. Neuvontaa ja koulutusta ei voida
12925:                                                        kuitenkaan toteuttaa täysipainoisesti ennen kuin
12926:     Tässä tilanteessa on sekä valtion että maata-
12927:                                                        metsätalouden asemaa parantavat lakimuutokset
12928:  oustuottajien edun mukaista pyrkiä siirtämään
12929:                                                        on toteutettu.
12930:  )ainopistettä metsän puolelle. Halukkuutta tä-
12931:  län olisi maanviljelijöiden keskuudessa varsin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12932:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12933:  unsaasti. Esimerkiksi Keski-Suomessa suoritetun
12934:  nielipidetiedustelun mukaan kaikista viljellyn        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12935:  le!lon omistajista 15 % olisi valmis ja 16 %          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12936:  nahdollisesti valmis siirtymään puun tuottajaksi.               Onko Hallituksen tarkoituksena ryh-
12937:  vfyös metsätaloutta tuotantosuuntana käsittele-              tyä lainsäädännöllisiin, koulutuksellisiin,
12938:  •ille lyhytkursseille ilmoittautuneiden oppilaiden           neuvonta- ja muihin vastaaviin toimenpi-
12939:  näärä esimerkiksi Mikkelin läänin alueella osoit-            teisiin metsätaloustuotantosuuntauksen
12940:   aa, että asiaari tunnetaan suurta mielenkiintoa.            edistämiseksi ja saattamiseksi tasavertai-
12941:     Voimassa oleva lainsäädäntö ei kuitenkaan pi-             seksi tuotantosuunnaksi maatalouden
12942:  lä metsätaloutta mm. maatilalain mukaisessa                  kanssa myös sosiaaliturvan ja muiden vas-
12943:  ainoituksessa, sukupolvenvaihdosvaiheessa eikä               taavien säädösten osalta?
12944: 
12945:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1986
12946: 
12947:                                             Mauri Miettinen
12948: 
12949: 
12950: 
12951:  70003G
12952: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 451
12953: 
12954: 
12955: 
12956: 
12957:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12958: 
12959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muutoksia muun muassa maatilalakiin ja -ase-
12960: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tukseen, lakiin oikeudesta hankkia maa- ja met-
12961: olette 27 päivänä marraskuuta 1986 päivätyn          sätalousmaata sekä maataloustuotannon ohjaami-
12962: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sesta ja tasapainottamisesta annettuun lakiin.
12963: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    Tarkoituksena on kehittää säädöksiä siten, että
12964: taja Mauri Miettisen näin kuuluvasta kirjallisesta   metsätalouteen suuntautuva tila, ns. metsäta-
12965: kysymyksestä n:o 451:                                loustila olisi rinnastettavissa varsinaisen maata-
12966:                                                      loustilan kanssa.
12967:           Onko Hallituksen tarkoituksena ryh-           Maa- ja metsätalousministeriö ei vielä ole saa-
12968:        tyä lainsäädännöllisiin, koulutuksellisiin,   nut kaikkia työryhmän muistiosta pyytämiään
12969:        neuvonta- ja muihin vastaaviin toimenpi-      lausuntoja. Kuitenkin hallitus antoi 10.10.1986
12970:        teJsun metsätaloustuotantosuuntauksen         eduskunnalle esityksen laiksi maataloustuotan-
12971:        edistämiseksi ja saattamiseksi tasavertai-    non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun
12972:        seksi tuotantosuunnaksi maatalouden           lain (81183) muuttamisesta ja pellon käytön
12973:        kanssa myös sosiaaliturvan ja muiden vas-     rajoittamisesta annetun lain 7 a §:n kumoamises-
12974:        taavien säädösten osalta?                     ta. Esityksen mukaan maataloustuotannon vä-
12975:                                                      hentämissopimuksia voitaisiin solmia voimassa
12976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        olevasta laista poiketen myös alle 55 -vuotiaiden
12977: seuraavaa:                                           viljelijöiden kanssa maatilojen suuntautuessa
12978:    Nykyisessä, omavaraisuuden ylittävässä maata-     metsätalouteen ja liitännäiselinkeinoihin. Sopi-
12979: loustuotantotilanteessa on maatiloille pyrittävä     musaika olisi kymmenen vuotta, ja näillä tiloilla
12980: löytämään myös varsinaisen maatalouden ulko-         tapahtuvaa peltojen metsitystä tuettaisiin sopi-
12981: puolisia toimeentulolähteitä. Tämän vuoksi maa-      muksen alkuvuosina erityiseduin.
12982: ja metsätalousministeriö asetti 25.4.1985 työryh-       Hallituksen tarkoituksena on selvittää myö~
12983: män, jonka tehtävänä oli selvittää metsätalouteen    muiden, metsätalouteen suuntautumista edistä-
12984: suuntautuvien tai erikoistuvien maatilojen toi-      vien säädösten muutostarve työryhmän ehdotus-
12985: mintaedellytykset ja niiden kehittämistarpeet.       ten sekä annettujen lausuntojen pohjalta. Samal-
12986: Työryhmän ehdotukset (Työryhmämuistio MMM            la tulee luonnollisesti selvitettäväksi myös viljeli-
12987: 1986:9) lähtivät jo olemassa olevien, riittävät      jöiden sosiaaliturvan ja muiden vastaavien sää-
12988: edellytykset omaavien tilojen kehittämisestä met-    dösten laajentaminen koskemaan myös metsäta-
12989: sätalouteen suuntautuviksi. Työryhmä ehdotti         loustiloja.
12990: 
12991:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1986
12992: 
12993:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12994:                                       1986 vp. -     KK n:o 451                                     3
12995: 
12996: 
12997: 
12998: 
12999:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13000: 
13001:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ändringar bl. a. i lagen och förordningen om
13002: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gårdsbruksenheter, lagen om rätt att förvärva
13003: den 27 november 1986 tili vederbörande medlem        jord- och skogsbruksmark samt lagen om styrning
13004: av statsrådet översänt avskrift av följande av       och balansering av lantbruksproduktionen. Av-
13005: riksdagsledamot Mauri Miettinen undertecknade        sikten är att utveckla stadgandena så att en
13006: spörsmål nr 451:                                     lägenhet som inriktar sig på skogsbruk, en sk.
13007:                                                      skogsbruksenhet, kunde jämställas med en
13008:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-,     egentlig gårdsbruksenhet.
13009:        utbildnings-, rådgivnings- och andra            Jord- och skogsbruksministeriet har ännu inte
13010:        motsvarande åtgärder för att främja           erhåliit alla de inbegärda utlåtandena om arbets-
13011:        skogsbrukets produktionsriktning och för      gruppens promemoria. Regeringen avlät dock
13012:        att bringa den i jämlik stälining med         10.10.1986 tili riksdagen en proposition med
13013:        lantbrukets produktionsriktning också         förslag tili lag om ändring av lagen om styrning
13014:        vad gälier stadganden om socialskydd och      och balansering av lantbruksproduktionen (811
13015:        andra motsvarande stadganden?                 83} och tili lag om upphävande av 7 a § lagen
13016:                                                      om begränsning av nyttjande av åker. Enligt
13017:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     propositionen kunde avtal om minskad lant-
13018: anföra följande:                                     bruksproduktion tili skilinad från gällande lag
13019:    I lantbrukets nuvarande situation, där produk-    ingås också med odlare, som inte har fyllt 55 år,
13020: tionen överstiger självförsörjningsgraden, måste     då gårdsbruksenheterna är inriktade på skogs-
13021: man eftersträva att finna utkomstkällor för gårds-   bruk och binäringar. Avtalstiden vore tio år och
13022: bruksenheterna också utanför det egentliga lant-     beskogningen av åker på dessa lägenheter skulle
13023: bruket. Därför tilisatte jord- och skogsbruksmi-     stödas med specialförmåner under de första åren
13024: nisteriet 25.4.1985 en arbetsgrupp med uppgift       av avtalens giltighetstid.
13025: att utreda verksamhetsförutsättningarna för             Regeringens avsikt är att på basen av arbets-
13026: gårdsbruksenheter som inriktar elier specialiserar   gruppens förslag samt avgivna utlåtanden utreda
13027: sig på skogsbruk, samt behovet av att utveckla       behovet av att ändra också andra stadganden som
13028: dessa. Arbetsgruppens förslag (Promemorior. av       främjar inriktningen på skogsbruk. Samtidigt
13029: arbetsgrupper, jord- och skogsbruksministeriet       kommer man givetvis att utreda också utvidgan-
13030: 1986:9) utgick från tanken att inrikta redan         det av stadgandena om odlarnas socialskydd och
13031: existerande lägenheter med tillräckliga förutsätt-   andra motsvarande stadganden så att dessa gäller
13032: ningar på skogsbruk. Arbetsgruppen föreslog          också skogsbruksenheter.
13033: 
13034:     Helsingfors den 30 december 1986
13035: 
13036:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylåjarvi
13037: 1
13038: 
13039: 1
13040: 
13041: 1
13042: 
13043:     1
13044: 
13045:     1
13046: 
13047:     1
13048: 
13049:         1
13050: 
13051:         1
13052: 
13053:         1
13054: 
13055:             1
13056: 
13057:             1
13058: 
13059:             1
13060: 
13061:                 1
13062: 
13063:                 1
13064:                                                 1986 vp.
13065: 
13066: Kirjallinen kysymys n:o 452
13067: 
13068: 
13069: 
13070: 
13071:                                    Valli ym.: Varanomien kuolinpesien vapauttamisesta perunkirjoi-
13072:                                       tusvelvollisuudesta
13073: 
13074: 
13075:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13076: 
13077:    Perintökaaren 20 luvun säännösten mukaan              Varanomien pesien osalta voitaisiin perintöve-
13078: vainajan jälkeen on toimitettava perunkirjoitus       rotusmenettelyä helpottaa siten, että joko täysin
13079: kolmen kuukauden kuluessa kuolintapauksista,          varanomat pesät tai varallisuuden määrän osalta
13080: jollei tätä aikaa erityisistä syistä pidennetä. Pe-   esimerkiksi alle 10 000 markan brutto-omaisuu-
13081: runkirjoitus on toimitettava siitä riippumatta,       deltaan jäävät pesät vapautettaisiin velvollisuu-
13082: jäikö vainajan jälkeen perintöverotuksessa huo-       desta laatia täydellinen perukirja sukuselvityksi-
13083: mioon otettavaa omaisuutta tai muutoinkaan            neen. Näiltä pesiitä tulisikin vastaisuudessa vaa-
13084: mitään jaettavaa.                                     tia vain pesänilmoittajan valaehtoinen vakuutus
13085:    Perukirja on luonteeltaan veroilmoitus. Perun-     siitä, ettei vainajalta ole jäänyt verotettavaa omai-
13086: kirjoitus toimitetaan ja perukirja laaditaan sen      suutta. Pesänhoitajan vakuutus voitaisiin laatia
13087: vuoksi, että vainajan omaisuutta perineille voi-      valmiiksi esitäytetylle ilmoituslomakkeelle ny-
13088: daan määrätä perintövero. Muuta tarkoitusta pe-       kyisten veroilmoitusten tapaan. Näin vältettäisiin
13089: runkirjoituksella ei ole.                             turhaa perunkirjoitustyötä ja -kustannuksia sekä
13090:    Perintökaaren 20 luvun 9 §:n mukaan oikeu-         vähennettäisiin tuomioistuimilta toisarvoista ru-
13091: den tulee valvoa, että perunkirjoitus toimitetaan     tiinityötä ja säästettäisiin tuomioistuinten puut-
13092: ja annetaan oikeuteen säädetyn määräajan kulu-        teellisia resursseja tärkeämpiin tehtäviin.
13093: essa. Oikeuden tulee myös valvoa, ettei perukirja
13094: ole puutteellinen. Mikäli perukirjassa havaitaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13095: puutteita, asettaa oikeus määräajan puutteiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13096: poistamiseksi. Perunkirjoituksesta vastaavalle voi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13097: daan samalla asettaa sakon uhka.                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13098:    Täysin varattomista kuolinpesistä laaditaan
13099: yleensä lyhyen kaavan mukainen nk. "jätkän                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13100: perukirja'', jossa esitetään vain, ettei vainajalta           ryhtyä varanomien ja vähävaraisten kuo-
13101: ole jäänyt omaisuutta. Tuomioistuimet joutuvat                linpesien vapauttamiseksi perintöveroil-
13102: voimassa olevien säännösten mukaan vaatimaan                  moituksena käytettävän perunkirjoituk-
13103: perunkirjoituksen toimittajalta huomattavasti                 sessa syntyvän täydellisen perukirjan laa-
13104: laajemman selvityksen, johon tulee sisältyä mm.               timisvelvollisuudesta tai sanotun velvolli-
13105: vainajan täydellinen sukuselvitys. Tämä on kui-               suuden täyttämisen yksinkertaistamisek-
13106: tenkin täysin turhaa.                                         si?
13107: 
13108:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
13109: 
13110:                       Sakari Valli                             Eeva Turunen
13111:                       Saara Mikkola                            Päivi Varpasuo
13112: 
13113: 
13114: 
13115: 
13116: 270040X
13117: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 452
13118: 
13119: 
13120: 
13121: 
13122:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13123: 
13124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Perukirjalla ja siihen liittyvällä sukuselvityksel-
13125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lä ei ole merkitystä pelkästään perintöveron mää-
13126: olette kirjeellänne n:o 2270 lähettänyt valtioneu-     räämisen kannalta, vaan myös kuolinpesän osak-
13127: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-         kaiden selville saamiseksi. Perukirja sukuselvityk-
13128: sanedustaja Sakari Vallin ym. tekemän seuraavan        sineen tarkastetaan tuomioistuimessa, ja perukir-
13129: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 452:            ja toimii käytännössä myös osakasluettelona, jo-
13130:                                                        hon esimerkiksi pesän kanssa asioivat rahalaitok-
13131:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      set ja pesän kanssa oikeustoimia tekevät ulkopuo-
13132:          ryhtyä varanomien ja vähävaraisten kuo-       liset tahot luottavat. Perukirja sukuselvityksineen
13133:          linpesien vapauttamiseksi perintöveroil-      ei ole tältä kannalta merkityksetön myöskään
13134:          moituksena käytettävän perunkirjoituk-        vähävaraisissa pesissä.
13135:          sessa syntyvän täydellisen perukirjan laa-
13136:          timisvelvollisuudesta tai sanotun velvolli-
13137:          suuden täyttämisen yksinkertaistamisek-          Lisäksi kuolinpesän osakkaat voivat perintökaa-
13138:                                                        ren 21 luvun säännösten mukaisesti joutua vas-
13139:          si?
13140:                                                        tuuseen vainajan veloista. Osakkaiden velkavas-
13141:                                                        tuu tulee ajankohtaiseksi juuri ylivelkaisissa pesis-
13142:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sä. Tästäkin syystä pesän osakkuussuhteiden luo-
13143: tl   seuraavaa:                                        tettavalla selvittämisellä on merkitystä silloinkin,
13144:    Oikeusministeriössä on tarkoitus vuoden 1987        kun pesässä ei ole verotettavaa varallisuutta. Näin
13145: kuluessa aloittaa selvitys- ja valmistelutyö perin-    ollen sellaisissakaan tapauksissa, joissa perillisille
13146: tökaaren säännösten tarkistaiDiseksi eräiltä osin.     ei synny perintöverovelvollisuutta, ei voitane ko-
13147: Yhtenä tavoitteena tässä työssä tulee olemaan          konaan luopua sen tyyppisestä selvityksestä, joka
13148: perunkirjoitusta koskevien säännösten yksinker-        perunkirjoitusmenettelyyn nykyisin liittyy. Val-
13149: taistaminen. Samalla tullaan harkitsemaan myös         mistelutyössä tulee siten lähinnä olemaan kysy-
13150: mahdollisuuksia yksinkertaistaa perunkirjoitus-        mys järjestelmän yksinkertaistamisesta etenkin
13151: menettely vähävaraisissa pesissä.                      vähävaraisissa pesissä.
13152: 
13153:        Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
13154: 
13155:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
13156:                                       1986 vp. -      KK n:o 452                                         3
13157: 
13158: 
13159: 
13160: 
13161:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13162: 
13163:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med tanke på fastställandet av arvsskatten, utan
13164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         också för att få reda på vilka som är delägare i
13165: nr 2270 tili vederbörande medlem av statsrådet        dödsboet.     Bouppteckningsinstrumentet      och
13166: översänt avskrift av följande, av riksdagsman         släktutredningen granskas vid domstol och bo-
13167: Sakari Valli m.fl. undertecknade spörsmål nr          uppteckningsinstrumentet fungerar i praktiken
13168: 452:                                                  också som en förteckning över delägarna, på
13169:                                                       viiken t.ex. penninginstitut, som har affärer med
13170:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       boet, och utomstående, som företar rättshand-
13171:        för att befria medellösa och mindre be-        lingar med boet, förlitar sig. Ur denna synpunkt
13172:        medlade dödsbon från skyldigheten att          är bouppteckningsinstrumentet med åtföljande
13173:        vid bouppteckningen upprätta ett sådant        släktutredning inte utan betydelse ens i mindre
13174:        fullständigt    bouppteckningsinstrument       bemedlade bon.
13175:        som kan användas som arvsskattedeklara-
13176:        tion eller för att förenkla uppfyllandet av       Dessutom kan delägarna i dödsboet enligt 21
13177:        denna skyldighet?                              kap. ärvdabalken bli skyldiga att svara för den
13178:                                                       dödes skulder. Delägarnas gäldansvar blir ak-
13179:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt        tuellt just i fråga om insufficienta bon. Också av
13180: följande:                                             denna anledning är en tillförlitlig utredning av
13181:                                                       boets delägarförhållanden av betydelse, även i de
13182:   Justitieministeriet har för avsikt att under_1987   fall då boet inte har någon beskattningsbar
13183: inleda arbetet på att utreda och bereda JUSte-        förmögenhet. Det är under dessa omständigheter
13184: ringen av vissa av stadgandena i ärvdabalken. Ett     knappast möjligt att ens i sådana fall där arving-
13185: av målen för detta arbete kommer att vara en          arna inte är skyldiga att betala arvsskatt helt
13186: förenkling av stadgandena om bouppteckning.           avskaffa utredningar av det slag som i dag
13187: Samtidigt kommer också möjligheterna att för-         sammanhänger med bouppteckningsförfarandet.
13188: enkla bouppteckningsförfarandet i fråga om            Beredningsarbetet kommer sålunda närmast att
13189: mindre bemedlade bon att övervägas.                   gälla en förenkling av systemet framför allt i
13190:    Bouppteckningsinstrumentet och den därtill         fråga om mindre bemedlade bon.
13191: hörande släktutredningen är viktiga inte bara
13192: 
13193:      Helsingfors den 6 januari 1987
13194: 
13195:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
13196:                                                  1986 vp.
13197: 
13198: Kirjallinen kysymys n:o 453
13199: 
13200: 
13201:                                     Aaltonen ym.: Erorahalain merkityksestä työntekijän uusanomis-
13202:                                       suojan täydentäjänä
13203: 
13204: 
13205:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13206: 
13207:   Nykyisen erorahalain (94 7 178) 3 §: n mukaan         huolimatta työntekijä joutuu tyytymaan laitto-
13208: edunsaajalle, joka on menettänyt työpaikkansa           masta irtisanomisesta tuomittavaan korvaukseen,
13209: sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai      joka useimmiten on vakituisen työpaikan menet-
13210: tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työ-       tämiseen verrattuna aivan liian alhainen korvaa-
13211: voimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan            maan kaikkia työntekijälle aiheutuneita vahinko-
13212: erorahaa, mikäli edunsaajan uudelleen sijoittu-         ja. Tämän korvauksen tueksi työttömäksi joutu-
13213: minen on iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen              nut tarvitsee toimeentulonsa ylläpitämiseen eh-
13214: vaikeata.                                               dottomasti myös eroraharahastosta maksettavan
13215:    Käytännössä on viime vuosien aikana alkanut          erorahan ja on täysin nurinkurista, että maksettu
13216:                                                         eroraha peritään työttämäitä työntekijäitä takai-
13217: esiintyä tapauksia, joissa lain 3 §: n sanamuodon
13218: vuoksi työntekijä on joutunut kohtuuttomasti            sin silloin, jos työnantaja tuomitaan oikeudessa
13219: kohdelluksi. Tämä kohtuuton kohtelu on tapah-           korvauksiin. Näin ollen, niin kauan kuin työsuh-
13220: tunut silloin, kun työnantaja on irtisanonut työn-      teen jatkuvuusperiaatetta ei lainsäädännössämme
13221: tekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja   ole toteutettu, tilanne, jossa nämä kaksi erilaista
13222: työntekijäpuoli on pitänyt työnantajan menette-         suoritusta katsotaan toisensa poissulkeviksi vaih-
13223: lyä lainvastaisena. Mikäli juttu viedään oikeuteen      toehdoiksi, on paitsi täysin kohtuuton, myös
13224:                                                         virheellinen.
13225: ja työnantaja tuomitaan maksamaan esimerkiksi
13226: 10 000 markan vahingonkorvaus laittoman irtisa-            Edellä mainitusta virheellisyydestä on osoituk-
13227: nomisen johdosta, tulee eroraharahastolle oikeus        sena myös se, että hallituksen esitykseen n:o
13228: periä työntekijäitä takaisin maksettu eroraha.          238/1969 vp. laiksi työntekijän erorahasta sisäl-
13229: Näin siitäkin huolimatta, että eroraha on voinut        tyy maininta, jonka mukaan erorahan tarkoituk-
13230: olla suurempi kuin tuomittu korvaus, esimerkiksi        sena on täydentää irtisanomissuojaa. - Tästä
13231: 20 000 markkaa. Työntekijä joutuu näin kärsi-           voidaan tehdä se johtopäätös, että eroraha tulisi
13232: mään siitä, että hän on hakenut itselleen oikeut-       suorittaa työntekijälle aina riippumatta siitä,
13233: ta työnantajan lainvastaista menettelyä vastaan.        minkälainen seuraus on siitä, että irtisanomisen
13234:                                                         peruste riitautetaan. Nykyisen tilanteen ei voida
13235:    Nykyistä nurinkurista asiantilaa voidaan perus-      katsoa vastaavan sitä, mitä lain lähtökohdaksi
13236: tella sillä, että laittomasta irtisanomisesta työnte-   erorahajärjestelmää perustettaessa tarkoitettiin.
13237: kijälle tuleva vahingonkorvaus ja erorahalain mu-       Lakia olisikin muutettava niin, että lain 3 §:stä
13238: kainen eroraha ovat toisensa poissulkevia vaihto-       poistettaisiin ne syyt, joiden vuoksi työnantaja on
13239: ehtoja. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, koska          joutunut supistamaan työvoimaa. Näin muutettu
13240: erorahan tarkoituksena on nimenomaan työttö-            sanamuoto vastaisi niitä tarkoitusperiä, joista
13241: mäksi joutuneen työntekijän toimeentuloturvan           vuoden 1970 vakauttamisratkaisussa sovittiin.
13242: säilyttäminen jonkin aikaa työsuhteen päättymi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13243: sen jälkeen. Laittomasta irtisanomisesta tuomitta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13244: va korvaus on puolestaan puhdas vahingonkor-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13245: vaus työnantajan lain- ja sopimuksenvastaisen ir-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13246: tisanomisen johdosta. Suomessa ei ole laissa tai
13247: työehtosopimuksessa toteutettu ns. työsuhteen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13248: jatkuvuutta, joten työntekijä ei pääse takaisin                ryhtyä, jotta erorahalaki saadaan vastaa-
13249: työpaikkaansa, vaikka irtisanominen todettaisiin               maan alkuperäistä tarkoitustaan työnteki-
13250: laittomaksikin. - Irtisanomisen laittomuudesta                 jän irtisanomissuojan täydentäjänä?
13251:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
13252: 
13253:                       Markus Aaltonen                            Matti Kuusio
13254:                       Jouko Tuovinen                             Seija Karkinen
13255: 270054M
13256: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 453
13257: 
13258: 
13259: 
13260: 
13261:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13262: 
13263:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista
13264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopet-
13265: olette 2 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       tanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli
13266: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     edunsaajan uudelleen työhön sijoittuminen on
13267: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata.
13268: Markus Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
13269:                                                         Luonnollisena seurauksena tästä lainsäätäjän
13270: kysymyksestä n:o 453:                                periaatteellisesta lähtökohdasta on ollut, että jos
13271:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        irtisanottu työntekijä on kiistänyt työnantajan
13272:        ryhtyä, jotta erorahalaki saadaan vastaa-     irtisanomisperusteen ja oikeudenkäynnin seu-
13273:        maan alkuperäistä tarkoitustaan työnteki-     rauksena työnantaja on tuomittu maksamaan
13274:        jän irtisanomissuojan täydentäjänä?           vahingonkorvausta laittoman irtisanomisen joh-
13275:                                                      dosta, maksettu eroraha on perittävä takaisin,
13276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     koska sen maksamiseen ei myöhemmän tarkaste-
13277: ti seuraavaa:                                        lun valossa ole ollut laillisia edellytyksiä.
13278:    Erorahajärjestelmä luotiin maahamme lähtö-           Kysymyksen allekirjoittajat lähtevät siitä, että
13279: kohtaisesti sellaisia tilanteita ajatellen, joiden   kun erorahan tarkoituksena on ollut täydentää
13280: vallitessa työnantajan konkurssin johdosta tai       irtisanomissuojaa, sitä tulisi voida maksaa työnte-
13281: muusta tuotannollis-taloudellisesta syystä työnte-   kijälle aina, riippumatta siitä, minkälainen seu-
13282: kijä jää työttömäksi ja hänen uudelleen sijoittu-    raus on irtisanomisperusteen riitauttamisesta. Tä-
13283: misensa työelämään on iän tai muun syyn vuoksi       mä merkitsee erorahan ja erorahalain alkuperäi-
13284: ilmeisen vaikeata. Sitä ei täten ajateltu toimeen-   sen tarkoituksen muuttamista ja periaatteellista
13285: tuloa täydentäväksi tekijäksi kaikissa työpaikan     laajentamista uudelle alueelle, jossa irtisanoruis-
13286: menettämistapauksissa, ei esim. silloin, kun         perusteella ei olisi erorahan maksamisessa nykyis-
13287: työntekijällä on oikeus saada muu erillinen kor-     tä keskeistä merkitystä.
13288: vaus työnantajalta lain- tai sopimuksenvastaisen        Kun kysymys on periaatteellisesti laajakantoi-
13289: irtisanomisen johdosta. Tämä periaate on kirjattu    nen ja seurausvaikutuksiltaan useassa mielessä
13290: järjestelmän luomisesta alkaen erorahalain           epäselvä myös työoikeudellisessa mielessä, halli-
13291: 3 §:ään.                                             tus pitää tarpeellisena selvittää asian kokonaisvai-
13292:    Erorahalain 3 §:n mukaan edunsaajalle, joka       kutuksia ennen erorahalakiin mahdollisesti esitet-
13293: on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että          täviä muutoksia.
13294: 
13295:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
13296: 
13297:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
13298:                                       1986 vp. -      KK n:o 453                                       3
13299: 
13300: 
13301: 
13302: 
13303:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13304: 
13305:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av att arbetsgivaren av ekonomiska skäl eller
13306: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        produktionshänsyn varit tvungen att minska sin
13307: den 2 december 1986 tili vederbörande medlem          arbetskraft eller upphört med sin verksamhet,
13308: av statsrådet översänt avskrift av följande av        avgångsbidrag, om förmånstagarens placering
13309: riksdagsman Markus Aaltonen m.fl. underteck-          ånyo i arbete är uppenbart svår tili följd av
13310: nade spörsmål nr 4 53:                                förmånstagarens ålder eller av annan orsak.
13311:                                                          En naturlig följd av lagstiftarens principiella
13312:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utgångspunkt har varit, att om den uppsagda
13313:        för att lagen om avgångsbidrag skall fås       arbetstagaren har bestridit arbetsgivarens uppsäg-
13314:        att motsvara sitt ursprungliga syfte som       ningsgrund och arbetsgivaren vid rättegången har
13315:        komplement tili arbetstagarnas uppsäg-         dömts att betala skadestånd på grund av olaglig
13316:        ningsskydd?                                    uppsägning, skall det ubetalda avgångsbidraget
13317:                                                       återindrivas eftersom det i ljuset av en senare
13318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       granskning inte funnits lagliga förutsättningar
13319: anföra följande:                                      för utbetalningen.
13320:    Systemet med avgångsbidrag skapades hos oss           Spörsmålsställarna utgår från att då syftet med
13321: ursprungligen med tanke på sådana situationer i       avgångsbidraget har varit att komplettera upp-
13322: vilka en arbetstagare blir arbetslös på grund av      sägningsskyddet, bör det kunna betalas tili ar-
13323: arbetsgivarens konkurs eller av andra ekonomiska      betstagare alltid, oberoende av viiken följden blir
13324: skäl eller av produktionshänsyn och det är            av att uppsägninsgrunden gjorts stridig. Detta
13325: uppenbart svårt att på nytt placera honom i           innebär att det ursprungliga syftet med avgångs-
13326: arbete tili följd av hans ålder eller av annan        bidraget och lagen om avgångsbidrag ändras och
13327: orsak. Det var därmed inte tänkt som ett komp-        principiellt utvidgas tili ett nytt område, där
13328: lement tili utkomsten i alla sådana fall där          uppsägningsgrunden inte skulle spela samma
13329: arbetstagare mist sin arbetsplats, t.ex. inte då en   centrala roll i utbetalningen av avgångsbidraget
13330: arbetstagare har rätt att få annan särskild ersätt-   som nu.
13331: ning av arbetsgivaren på grund av uppsägning             Då frågan principiellt är av stor bärvidd och
13332: som strider mot lag eller avtal. Denna princip        dess följdverkningar i flera avseenden är oklara
13333: intogs i 3 § lagen om avgångsbidrag redan då          också arbetsrättsligt, anser regeringen att det är
13334: systemet skapades.                                    nödvändigt att utreda de torala verkningarna av
13335:    Enligt 3 § lagen om avgångsbidrag erläggs tili     saken innan ändringar eventuellt föreslås tili
13336: förmånstagare, som mist sin arbetsplats på grund      lagen om avgångsbidrag.
13337: 
13338:      Helsingfors den 6 januari 1987
13339: 
13340:                                                                              Minister Matti Puhakka
13341:                                                   1986 vp.
13342: 
13343: Kirjallinen kysymys n:o 454
13344: 
13345: 
13346: 
13347: 
13348:                                      S. Mikkola ym.: Ammattikoulukuntainliittojen säilyttämisestä
13349: 
13350: 
13351:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13352: 
13353:   Ammatillisen koulutuksen määrällinen ja laa-           jelle jääville jäsenkunnille. Ennen pitkää edessä
13354: dullinen kehittäminen edellyttää laajoja inves-          saattaisi olla koko kuntainliiton purkaminen.
13355: tointeja useissa ammattikouluissa.                          Hallituksen alkuvuodesta antama lakiesitys
13356:                                                          (HE n:o 15) ammatillista koulutusta koskevan
13357:    Valtiovalta on viime vuosina suhtautunut var-
13358:                                                          lainsäädännön osittaisuudistukseksi ei puutu
13359: sin välinpitämättömästi investointien rahoituksen
13360:                                                          kuntien velvollisuuteen varata oppilaspaikkoja,
13361: turvaamiseen. Tämä on näkynyt ennen muuta
13362:                                                          vaan tältä osin nykyinen lainsäädäntö on tarkoi-
13363: siten, että valtion tulo- ja menoarviossa ammatil-
13364:                                                          tus jättää voimaan. Hallituksen esitys ei sisällä
13365: listen oppilaitosten rakentamismäärärahat eivät
13366:                                                          parannuksia myöskään siihen, että jäsenkuntien
13367: ole nousseet kertaakaan keskiasteen uudistuksen
13368:                                                          ja muiden kuntien vastuuta kustannuksista tasat-
13369: edellyttämälle tasolle.                                  taisiin. Itse asiassa mainittu lakiesitys on pikem-
13370:    Valtiovallalle ei ole riittänyt pelkästään se, että   minkin osoitus siitä, että hallituksen piirissä ei
13371: määrärahoissa olisi tingitty. Lisäksi on otettu          ole ollut riittävästi kiinnostusta ammatillisen
13372: käyttöön ns. jälkirahoitus lähinnä kuntien ja            koulutuksen järjestämiseen liittyvien kysymysten
13373: kuntainliittojen ylläpitämien oppilaitosten osal-        ratkaisemiseksi.
13374: ta. Paitsi että tämä rahoitusmuoto siirtää kustan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13375: nusvastuuta valtiolta ylläpitäjille, se siirtää raken-   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
13376: tamisajan osalta rahoituksesta huolehtimisen ko-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13377: konaan ylläpitäjien niskoille.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13378:    Ammattikoulua ylläpitävissä kuntainliitoissa                    Onko Hallitus tietoinen, että ammatti-
13379: valtiovallan välinpitämättömyys aiheuttaa lisära-               koulukuntainliittojen jäsenkuntien talou-
13380: situksen jäsenkunnille. Sen sijaan kuntainliiton                dellinen rasitus muodostuu kuntainliiton
13381: ulkopuolisille kunnille ei synny vastaavaa ongel-               ulkopuolisiin kuntiin verrattuna kohtuut-
13382: maa. Niillä ei ole lainkaan velvollisuuksia osallis-            tomaksi, ja
13383: tua perustaruiskustannuksiin eikä kaikilta osin                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13384: käyttökustannuksiinkaan. Tämän seurauksena                      ryhtyä, jotta jäsenkuntien ja muiden
13385: esim. Hämeenlinnan seudun ammattikoulun                         kuntien välinen epäoikeudenmukaisuus
13386: kuntainliitossa yksittäiset jäsenkunnat haluaisivat             kuntainliittojen ylläpitämien ammatti-
13387: luopua osittain tai kokonaan varaamistaan oppi-                 koulujen kustannusvastuun osalta pois-
13388: laspaikoista. Toteutuessaan tällaiset pyrkimykset               tuisi ja jotta ammattikoulukuntainliitot
13389: aiheuttaisivat yhä suuremman lisärasituksen jäi-                säilyisivät?
13390: 
13391:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
13392: 
13393:           Saara Mikkola                    Helena Pesola                    Tapio Holvitie
13394:           Aino Pohjanoksa                  Sakari Valli                     Iiro Viinanen
13395:           Erkki Moisander                  Riitta Uosukainen                Eva-Riitta Siitonen
13396:           Riitta Jouppila                  Helge Saarikoski                 Sampsa Aaltio
13397:           Ulla Puolanne                    Mauri Miettinen                  Anna-Kaarina Louvo
13398:           Liisa Hil pelä                   Sirpa Pietikäinen                Lea Kärhä
13399:           Martti Tiuri                     Tauno Valo                       Matti Viljanen
13400: 
13401: 270069D
13402: 2                    1986 vp. -   KK n:o 454
13403: 
13404:     Päivi Varpasuo     Eeva Turunen            Pirjo Rusanen
13405:     Ritva Laurila      Aila Jokinen            Ben Zyskowicz
13406:                       Elsi Hetemäki-Olander
13407:                                       1986 vp. -- NJ< n:o 454                                           3
13408: 
13409: 
13410: 
13411: 
13412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13413: 
13414:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tushallitus määrää kuntien kantokykyluokituksen
13415: mainitussa tarkoituksesssa Te, Herra Puhemies,        huomioon ottaen. Maksuosuus määräytyy oppi-
13416: olette 2 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        laitoksen lain 5 §:ssä tarkoitetuista valtionosuu-
13417: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teen oikeuttavista, oppilasta kohti laskemista
13418: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       käyttökustannuksista, joista vähennetään ensin
13419: Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      valtionosuudet ja tulot. Siten maksuosuus voi-
13420: kysymyksestä n:o 454:                                 daan lopullisesti määrätä vasta, kun ammattikas-
13421:                                                       vatushallituksen päätös valtionosuudesta lain
13422:           Onko Hallitus tietoinen, että ammatti-      5 §:n mukaisiin kustannuksiin on tehty eli yleen-
13423:        koulukuntainliittojen jäsenkuntien talou-      sä toimintavuotta seuraavan tai sitä seuraavan
13424:        dellinen rasitus muodostuu kuntainliiton       vuoden aikana. Ammattikasvatushallitus ilmoit-
13425:        ulkopuolisiin kuntiin verrattuna kohtuut-      taa mainitun päätöksen yhteydessä oppilaitoksel-
13426:        tomaksi, ja                                    le perusteet, joiden mukaan kotikunnan maksu-
13427:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        osuus määräytyy. Eduskunnan käsiteltävänä ole-
13428:        ryhtyä, jotta jäsenkuntien ja muiden           van hallituksen esityksen laiksi ammatillisista
13429:        kuntien välinen epäoikeudenmukaisuus           oppilaitoksista ja siihen liittyväksi lainsäädännök-
13430:        kuntainliittojen ylläpitämien ammatti-         si (HE n:o 15) yhteydessä on muutettu rahoitus-
13431:        koulujen kustannusvastuun osalta pois-         lain 15 §:ää siten, että on asetettu lakisääteinen
13432:        tuisi ja jotta ammattikoulukuntainliitot       velvollisuus maksaa ennakkoa kotikunnan
13433:        säilyisivät?                                   maksuosuuteen. Muutoksella voidaan parantaa
13434:                                                       huomattavasti ammatillisia oppilaitoksia ylläpitä-
13435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vien kuntainliittojen taloudellista tilannetta.
13436: seuraavaa:                                            Säännöstä sovellettaisiin jo vuoden 1987 maksu-
13437:                                                       osuuksissa.
13438:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-
13439: nettu laki (494/83) ja siihen liittyvä lainsäädäntö      Lain 24 §:n 3 momentin siirtymäsäännös huo-
13440: tulivat voimaan vuoden 1986 alusta. Rahoituslaki      mioon ottaen vuosina 1986--88 ainoastaan lain
13441: koskee lain soveltamisalaan kuuluvien valtion,        5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut muut
13442: kuntien, kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen   oppilaitoksen käyttömenot määräytyvät lasken-
13443: omistamien ammatillisten oppilaitosten rahoitus-      nallisten perusteiden mukaisesti. Näiden oppilas-
13444: ta. Rahoituslailla on yhtenäistetty ammatillisten     ta kohti laskettujen perusteiden tulee vastata
13445: oppilaitosten valtionosuuksia ja -avustuksia kos-     todennäköisiä keskimääräisiä kustannuksia. Li-
13446: kevat perusteet siten, että valtionosuudet ja         säksi laissa on tarkistamismenettelystä säännök-
13447: -avustukset on porrastettu kaikkien oppilaitos-       set. Sen mukaan, jos kustannukset ovat oleellises-
13448: muotojen osalta kuntien kantokykyluokituksen          ti muuttuneet siitä, minkä perusteella oppilas-
13449: mukaisesti. Valtionosuuksien määräytymisessä on       kohtaiset markkamäärät on vahvistettu, valtio-
13450: otettu käyttöön laskennallisia perusteita. Oppi-      neuvosto päättää niiden määrän tarkistamisesta.
13451: laiden kotikunnille on asetettu lakisääteinen vel-       Valtionosuuden suorittaminen ammatillisten
13452: vollisuus osallistua ammatillista peruskoulutusta     oppilaitosten rakentamisesta johtuviin perus-
13453: antavien oppilaitosten kustannuksiin.                 tamiskustannuksiin käyttämällä ns. jälkirahoitus-
13454:    Ammatillista peruskoulutusta antavissa kun-        ta, josta on säädetty rahoituslain 2 §:n 2 momen-
13455: nallisissa oppilaitoksissa valtionosuuteen oikeut-    tin 9 kohdassa, edellyttää aina oppilaitoksen
13456: tavat käyttökustannukset määräytyvät rahoitus-        ylläpitäjän suostumusta. Samanaikaisesti on käy-
13457: lain 5 ja 6 §:n mukaan. Kunnalliselle oppilaitok-     tettävissä ns. suora rahoitusmuoto, josta on sää-
13458: selle suoritettavasta oppilaan kotikunnan mak-        detty rahoituslain 4 §:ssä. Päätös siitä, kumpaa
13459: suosuudesta on säännökset lain 15 §:ssä. Sen          rahoitusmuotoa kulloinkin käytetään, ratkaistaan
13460: mukaan oppilaan kotikunta suorittaa kunnallisen       edellä sanotun mukaisesti yksittäistapauksittain
13461: oppilaitoksen ylläpitäjälle maksuosuuden, jonka       ottaen lisäksi huomioon valtion vuotuisen tulo-
13462: oppilasta kohden lasketun määrän ammattikasva-        ja menoarvion asiaa koskevat perustelut. Lisäksi
13463: 4                                       1986 vp. -- ~ n:o 454
13464: 
13465: mainittakoon, että valtion vuoden 1987 menoar-          tusta koulutussopimusjärjestelmästä ja aikuiskou-
13466: viossa on huomattavasti lisätty kunnallisten am-        lutuksen kehittämisestä saadut kokemukset kou-
13467: matillisten oppilaitosten rakennusmäärärahoja ai-       lutuksen järjestämisvelvollisuuteen ja -mahdolli-
13468: kaisempiin vuosiin verrattuna.                          suuksiin liittyvät kysymykset, opettajankoulutuk-
13469:    Ammattioppilaitoksista annetun lain (184/ 58)        sen kehittäminen, uudistettavana olevat virka-
13470: 6 ja 7 §:n mukaan kunnille on asetettu velvolli-        mieslainsäädäntö ja väliportaan hallinto sekä
13471: suus yleisten ammattikoulujen perustamiseen ja          muut niihin verrattavat asiat. Mietinnön valmis-
13472: ylläpitämiseen. Minkään muun ammatillisen op-           tumisen jälkeen hallitus tulee vasta mahdollisesti
13473: pilaitosmuodon kohdalla ei vastaavaa perustamis-        ottamaan kantaa mm. koulutuksen järjestämis-
13474: velvollisuutta ole asetettu. Kokonaisuutena kun-        velvollisuuskysymyksiin sekä ammattikoulukun-
13475: nat ovat verraten runsaasti ylittäneet ammattiop-       tainliittojen asemaan tässä yhteydessä.
13476: pilaitoksista annetussa laissa säädetyn oppilas-           Lisäksi on syytä mainita, että hallituksen tulee
13477: paikkojen vähimmäismäärän.                              antaa eduskunnalle selvitys viimeistään syksyllä
13478:    Opetusministerin asettama ammatillisen kou-          1987 rahoituslain ja siihen liittyvän lainsäädän-
13479: lutuksen säädöstoimikunta sai työnsä ensimmäi-          nön toimivuudesta sekä vaikutuksista valtion ja
13480: sen vaiheen valmiiksi 13.6.1985. Mietinnön poh-         kuntien väliseen kustannustenjakoon. Tässä yh-
13481: jalta annettiin edellä mainittu hallituksen esitys.     teydessä hallitus ottanee kantaa myös rahoitusla-
13482: Työnsä toisessa vaiheessa toimikunnan tulee             kiin mahdollisesti tehtäviin muutoksiin.
13483: 28.2.1987 mennessä laatia suunnitelma ammatti-             Kehityssuunta kaiken kaikkiaan näyttää siltä,
13484: koulutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen jat-          että kunnat ja kuntainliitot tulevaisuudessa ny-
13485: kovalmistelusta mahdollisine säännösehdotuksi-          kyistä enemmän tulevat kiinnostumaan ammatil-
13486: neen siten, että siinä voidaan ottaa huomioon           lisen koulutuksen järjestämisestä. Tähän viittaa
13487: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanosta,           myös se, että uudet oppilaitokset halutaan perus-
13488: oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta an-        taa kunnallisina samoin kuin lukuisat omistajan-
13489: netulla lailla (64 7183) väliaikaisesti käyttöön ote-   vaihdokset.
13490: 
13491:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1987
13492: 
13493:                                                                       Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
13494:                                        1986 vp. -      KK n:o 454                                        5
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13500: 
13501:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en betalningsandel, vars per elev beräknade be-
13502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lopp yrkesutbildningsstyrelsen bestämmer med
13503: den 2 december 1986 tili vederbörande medlem           beaktande av kommunernas bärkraftsklassifice-
13504: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ring. Betalningsandelen bestäms i enlighet med
13505: riksdagsledamot Saara Mikkola m.fl. underteck-         läroanstaltens i lagens 5 § avsedda, per elev
13506: nade spörsmål nr 454:                                  beräknade driftskostnader som berättigar tili
13507:                                                        starsandel och från vilka först avdras statsandelar-
13508:           Är Regeringen medveten om, att den
13509:                                                        na och inkomsterna. På grund av detta kan
13510:        ekonomiska belastningen för med-
13511:        lemskommunerna i kommunalförbunden              betalningsandelen bestämmas slutgiltigt först då
13512:        för yrkesskolorna har blivit oskälig, jäm-      yrkesutbildningsstyrelsen har fattat beslut om de
13513:                                                        i lagens 5 § avsedda kostnaderna, dvs. i regel
13514:        fört med påkänningen på de kommuner
13515:                                                        under det år som följer efter verksamhetsåret
13516:        som står utanför kommunalförbund, och
13517:                                                        eller under det därpåföljande året. Yrkesutbild-
13518:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,       ningsstyrelsen underrättar i samband med nämn-
13519:        för att orättvisan i förhåliandet melian        da beslut läroanstalten om de grunder enligt
13520:        medlemskommunerna och de ovnga                  vilka hemkommunens betalningsandel skali be-
13521:        kommunerna skali kunna avskaffas i frå-         stämmas. I samband med regeringens proposi-
13522:        ga om kostnadsansvaret för de yrkesskolor       tion med förslag tilllag om yrkesläroanstalter och
13523:        som upprätthålis av kommunalförbunden           därtili ansluten lagstiftning nr 151 1986, som för
13524:        och för att kommunalförbunden för yr-           närvarande behandlas av riksdagen, har finansie-
13525:        kesskolorna skali kunna bibehålias?             ringslagens 15 § ändrats så, att kommunerna
13526:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har påföns en lagstadgad skyldighet att betala
13527: anföra följande:                                       förskott på hemkommunens betalningsandel.
13528:                                                        Genom denna ändring kan det ekonomiska läget
13529:    Lagen om finansiering av yrkesläroanstalter
13530:                                                        för de kommunalförbund som upprätthålier yr-
13531: (494/83) och dentili denna lag anslutna lagstift-
13532:                                                        kesläroanstalter avsevärt förbättras. Detta stad-
13533: ningen trädde i kraft vid ingången av år 1986.
13534:                                                        gande skall tillämpas redan på betalningsandelar-
13535: Finansieringslagen gälier finansieringen av såda-
13536:                                                        na för år 1987.
13537: na yrkesläroanstalter som ägs av staten, kommu-
13538: ner, kommunalförbund och privata samfund och              Med beaktande av övergångsstadgandet i la-
13539: omfattas av lagens tiliämpningsområde. Genom           gens 24 § 3 mom. bestäms under åren 1986-88
13540: finansieringslagen har grunderna för statsandelar-     endast anstaltens i lagens 5 § 1 mom. 5 punkten
13541: na och -understöden för yrkesläroanstalterna ko-       avsedda övriga driftskostnader enligt de givna
13542: ordinerats så, att dessa samtliga läroanstaltsfor-     beräkningsgrunderna. Dessa per elev beräknade
13543: mer har differentierats enligt kommunernas bär-        grunder bör motsvara de sannalika genomsnitt-
13544: kraftsklassificering. Vid fastställandet av statsan-   liga kostnaderna. I lagen finns det dessutom
13545: delarna har särskilda beräkningsgrunder införts.       stadganden om ett justeringsförfarande. Enligt
13546: Elevernas hemkommuner har påförts en lagstad-          detta förfarande skall statsrådet, om kostnaderna
13547: gad skyldighet att delta i kostnaderna för läroan-     väsentligt har ändrats efter det att grunderna för
13548: stalter, som ger grundläggande yrkesutbildning.        markbeloppen bestämdes, besluta om en juste-
13549:    I fråga om kommunala läroanstalter, som ger         ring av beloppen.
13550: grundläggande yrkesutbildning, bestäms de tili            Då starsandel för anläggningskostnader, som
13551: starsandel berättigande driftskostnaderna enligt 5     byggandet av en yrkesläroanstalt medför, erläggs
13552: och 6 §§ i finansieringslagen. I lagens 15 § finns     genom s.k. efterskottsfinansiering, varom stadgas
13553: stadganden om den betalningsandel som elevens          i finansieringslagens 2 § 2 mom. 9 punkten,
13554: hemkommun skall utge tili kommunal läroan-             förutsätter detta alltid ett godkännande av upp-
13555: stalt. Enligt paragrafen utger elevens hemkom-         rätthållaren av läroanstalten. Samtidigt är det
13556: mun tili upprätthåliare av kommunal läroanstalt        möjligt att använda en s.k. direkt finansierings-
13557: 6                                       1986 vp. -      KK n:o 454
13558: 
13559: form, om viiken stadgas i finansieringslagens 4 §.      system med utbildningsavtal som temporärt in-
13560: Vilkendera finansieringsformen som skali använ-         fördes genom lagen om temporär ändring av
13561: das vid resp. tidpunkt är en fråga som avgörs på        läroavtalslagen ( 64 7/83) och av utvecklandet av
13562: ovan sagda sätt från fali tili fali, varvid även        vuxenutbildningen, de frågor som ansluter sig
13563: motiveringen för ärendet i det årliga statsför-         tili skyldigheten och möjligheterna att ordna
13564: slaget skall beaktas. Det kan ännu nämnas att           utbildning, utvecklandet av lärarutbildningen,
13565: det i statsförslaget för år 1987 har reserverats ett    tjänstemannalagstiftningen och melianinstansför-
13566: betydligt större belopp som byggnadsanslag för          valtningen samt övriga motsvarande ärenden kan
13567: kommunala yrkesläroanstalter än vad som varit           beaktas i sammanhanget. Först när betänkandet
13568: faliet under tidigare år.                               föreligger kommer regeringen eventuelit att ta
13569:    Enligt 6 och 7 §§ lagen om yrkesundervis-            stälining tili bl.a. de frågor som gälier skyldighe-
13570: ningsanstalter (184/58) har kommunerna påförts          ten att anordna utbildning samt tili kommu-
13571: skyldigheten att inrätta och upprätthålia alimän-       nalförbundens för yrkesskolor situation i sam-
13572: na yrkesskolor. Motsvarande skyldighet finns inte       manhanget.
13573: i fråga om någon annan form av yrkesläroanstalt.
13574:                                                            Det är dessutom skäl att nämna, att regeringen
13575: På det hela taget har kommunerna i rätt stor
13576:                                                         senast hösten 1987 skalilämna en redogörelse tili
13577: omfattning överskridit det i lagen om yrkesun-
13578:                                                         riksdagen om hur finansieringslagen och den
13579: dervisningsanstalter     stadgade     minimiantalet     därtill anslutna lagstiftningen fungerar och vii-
13580: elevplatser.                                            ken inverkan den har på kostnadsfördelningen
13581:    Den av undervisningsministeriet tilisatta kom-
13582:                                                         melian staten och kommunerna. I detta samman-
13583: missionen för stadganden om yrkesutbildning
13584:                                                         hang torde regeringen även ta stälining tili
13585: fick första skedet av sitt arbete färdigt 13.6.198 5.
13586:                                                         eventuelia ändringar i finansieringslagen.
13587: Utgående från betänkandet avläts regeringens
13588: ovan nämnda proposition. Under andra skedet av             På det hela taget är utvecklingstrenden av alit
13589: sitt arbete skali kommissionen före 28.2.1987           att döma den, att kommunerna och kommu-
13590: uppgöra en plan för fortsatt beredning av en            nalförbunden i framtiden alit mera kommer att
13591: totalrevidering av lagstiftningen om yrkesutbild-       intressera sig för yrkesutbildningsarrangemangen.
13592: ning samt eventuelia förslag tili stadganden så,        Ett teeken på detta är bl.a. att nya läroanstalter
13593: att de erfarenheter som har erhåliits av genomfö-       gärna inrättas som kommunala och att byte av
13594: randet av skolreformen på melianstadiet, av det         ägare alit oftare förekommer.
13595: 
13596:      Helsingfors den 5 januari 1987
13597: 
13598:                                                                Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
13599:                                                1986 vp.
13600: 
13601: Kirjallinen kysymys n:o 455
13602: 
13603: 
13604: 
13605: 
13606:                                   Paavilainen: Ulkomailla toimlVlen matkaoppaiden yhteiskunnalli-
13607:                                      sen tietouden lisäämisestä
13608: 
13609: 
13610:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13611: 
13612:    Suomen Matkatoimistoyhdistyksen psenyri-              Otollisempaa tilaisuutta '' aikuisopetukselle''
13613: tyksillä on matkaoppaita ulkomailla lähes 400.       ei hevin löydy kuin on täysi bussillinen lomaili-
13614: Luvusta puuttuvat Spies- ja Tjäreborg-matkatoi-      joita kuuntelemassa matkaoppaan värikästä selvi-
13615: mistojen oppaat, koska nämä yhtiöt eivät kuulu       tystä lomamaan oloista, mutta myös kotimaan
13616: yhdistykseen.                                        oloista. Oppailla on paljon ''vaikutusvaltaa'' mi-
13617:   Vuonna 1985 tehdyn tutkimuksen mukaan              tä erilaisimpiin ihmisiin. Varsinaista peruskoulu-
13618: suomalaiset tekivät 1, 7 milj. lomamatkaa ulko-      tusta jossain oppilaitoksessa oppaille ei ole.
13619: maille (29 % lomanviettäjistä). Näistä vähintään     Yleensä matkanjärjestäjät kouluttavat itse op-
13620: 4 vuorokautta kestäviä matkoja oli 924 000           paansa, ja kurssitus tapahtuu matkakohteessa.
13621: (755 000 henkilöä). Ilmeisesti ulkomaille suun-      Yleensä oppilailta vaaditaan vähintään ylioppi-
13622: tautuvien lomamatkojen suosio on kasvussa.           lastutkinto sekä hyvä kielitaito kohdemaiden kie-
13623:                                                      lissä. Koulutusta antanee tästä syksystä lähtien
13624:    Matkanjärjestäjät tarjoavat lomakohteissa eri-    yksityisen henkilön perustama Matkailuinstituut-
13625: laista retki- ja lomaohjelmaa. Erityisesti retkien   ti.
13626: yhteydessä matkaoppaat selostavat kyseisen maan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13627: historiaa, nykyisyyttä ja yhteiskunnallisia oloja.   tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13628: Samassa yhteydessä heillä on tapana verrata maan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13629: olosuhteita Suomeen. On ymmärrettävää, että he       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13630: tavallaan myyvät paikallisia oloja suomalaisille,
13631: mutta samalla he toimivat suomalaisuuden lähet-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13632: tiläinä ulkomailla. Havaittavissa on ollut, että              ryhtyä ulkomailla toimivien matkaoppait-
13633: matkaoppaitten ajankohtainen ja yhteiskunnalli-               ten yhteiskunnallisen ja sosiaalisen tie-
13634: nen tietous Suomesta on usein heikko.                         touden lisäämiseksi?
13635: 
13636:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
13637: 
13638:                                           Tuula Paavilainen
13639: 
13640: 
13641: 
13642: 
13643: 2700230
13644: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 455
13645: 
13646: 
13647: 
13648: 
13649:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13650: 
13651:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiassa tuotekoulutusta, ovathan opas ja oppaan
13652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        palvelut osa matkatoimiston tuotetta ulkomailla.
13653: olette 2 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       Tällöin on selvää, että koulutuksen pääpaino on
13654: jeenne n:o 2273 ohella lähettänyt valtioneuvos-      kohdemaan olosuhteiden tuntemuksessa ja mat-
13655: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    kakohteen paikallistun tem uksessa.
13656: jennöksen kansanedustaja Paavilaisen kirjallisesta      Matkatoimistojen järjestämille kohdeopaskurs-
13657: kysymyksestä n:o 455:                                seille on yleensä paljon pyrkijöitä. Täten järjestä-
13658:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jät voivat varsin pitkälle valikoida koulutukseen
13659:        ryhtyä ulkomailla toimivien matkaoppait-      otettavat. Koulutustasoa voidaan pitää korkeana.
13660:        ten yhteiskunnallisen ja sosiaalisen tie-     Pohjakoulutuksena saattaa olla esim. jonkin mat-
13661:        touden lisäämiseksi?                          kailualan oppilaitoksen ylioppilastasoinen linja
13662:                                                      tai varsin pitkälle saatetut korkeakouluopinnot
13663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        - jopa loppututkinto.
13664: seuraavaa:                                              Suomen Matkatoimistoyhdistyksen tietoon ei
13665:    Suomalaisten matkustaminen ulkomaille seu-        ole tullut kuluttajavalituslautakunnalle tehtyjä
13666: ramatkoilla on viime vuosina kasvanut huomatta-      valituksia kohdeoppaiden Suomi-tietämyksen
13667: vasti. Seuramatkojen tilauslennoilla matkusti ul-    puutteista. Sitä vastoin matkakohteen heikko
13668: komaille v. 1985 lähes 500 000 henkilöä, mikä        tuntemus on silloin tällöin ollut valituksen aihee-
13669: on 10 % enemmän kuin v. 1984.                        na varsinkin vielä kokemusta kartuttavien uusien
13670:    Suomen Matkatoimistoyhdistyksen seuramat-         oppaiden kohdalla. Nämä puutteet on pyritty
13671: koja järjestävät toimistot ovat kiinnittäneet li-    hoitamaan täydennyskoulutuksella ja lisäharjoit-
13672: sääntyvässä määrin huomiota kohdeoppaittensa         telulla.
13673: koulutukseen.                                           Hallitus ei tässä vaiheessa pidä tarpeellisena
13674:    Matkatoimistot kouluttavat yleensä itse op-       matkaoppaiden koulutuksen uudelleenjärjeste-
13675: paansa. Kurssien kesto on keskimäärin kaksi          lyä. Huomiota tullaan edelleen kiinnittämään
13676: viikkoa. Ensimmäisen kurssiviikon koulutus ta-       ulkomailla toimivien matkaoppaiden koulutuk-
13677: pahtuu teoriaopetuksena kotimaassa, toisen koh-      sen kasvavaan merkitykseen ja tehostamistarpee-
13678: dekoulutuksena ulkomailla. Koulutus on pää-          seen.
13679: 
13680:     Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1987
13681: 
13682:                                                                               Ministeri jermu Laine
13683:                                        1986 vp. -      KK n:o 455                                      3
13684: 
13685: 
13686: 
13687: 
13688:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13689: 
13690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            hans eller hennes tjänster bildar en del av
13691: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         resebyråns produkt i utlandet. Därför är det
13692: den 2 december 1986 tili vederbörande medlem           också klart att tonvikten i utbildningen ligger på
13693: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-       kännedomen om måliandets och målortens för-
13694: skrift av följande av riksdagsman Paavilainen          hålianden.
13695: undertecknade spörsmål nr 455:                            Det finns i alimänhet gott om sökanden tili
13696:                                                        resebyråernas målgidskurser. Sålunda har arran-
13697:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       görerna också rätt så goda möjligheter att välja
13698:         sikt att vidta för att öka utlandsresegider-   deltagare. Deltagarnas utbildningsnivå kan anses
13699:         nas samhälieliga och sociala kunskaper?        vara hög. Grundutbildningen kan bestå t.ex. av
13700:                                                        studentlinjen i en av landets läroanstalter inom
13701:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      turistbranschen elier av tämligen avancerade hög-
13702: följande.                                              skolestudier - t.o.m. akademisk slutexamen.
13703:    Finnarnas deltagande i säliskapsresor tili utlan-      Resebyråföreningen i Finland rf. har inte fått
13704: det har ökat betydligt under de senaste åren.          vetskap om några klagomål tili konsumentklago-
13705: Charterflyg i anslutning tili dylika säliskapsresor    nämnden över brister i målgiders kännedom om
13706: anlitades år 1985 av nästan 500 000 personer,          Finland. Däremot har sådana giders föga känne-
13707: vilket var 10 % mer än år 1984.                        dom om sina måliänder elier målorter som ännu
13708:    Byråer som inom Resebyråföreningen i Finland        hålier på att bygga erfarenhet då och då bekla-
13709: arrangerar säliskapsresor har i ökad utsträckning      gats. Dessa brister har i mån av möjligheter
13710: ägnat uppmärksamhet åt målgidernas utbild-             avhjälpts medels kompletterande utbildning och
13711: mng.                                                   extra övning.
13712:    Normalt utbildar resebyråerna sina gider själv.        Regeringen anser det inte i detta skede nöd-
13713: Kurserna varar i medeltal två veckor. Under den        vändigt att skrida tili en omorganisering av
13714: första kursveckan ges teoretisk utbildning här i       resegidsutbildningen. Uppmärksamhet kommer
13715: Finland, den andra veckan ägnas åt målortsut-          att fortsättningsvis fästas vid den växande bety-
13716: bildning utomlands. Utbildningen har närmast           delsen och intensifieringsbehovet av utbild-
13717: karaktären av produktutbildning, ty giden och          ningen i fråga om utlandsresegiderna.
13718: 
13719:      Helsingfors den 2 januari 1987
13720: 
13721:                                                                                 Minister jermu Laine
13722:                                                  1986 vp.
13723: 
13724: Kirjallinen kysymys n:o 456
13725: 
13726: 
13727: 
13728: 
13729:                                     Eklund: Elintarvikkeen säteilyttämisen merkitsemisestä tuotteen
13730:                                        päällykseen
13731: 
13732: 
13733:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13734: 
13735:    Eduskunnan kyselytunnilla tiedustellessani sä-       naisuuksien parantamiseksi on käytetty säteilyttä-
13736: teilytettävien elintarvikkeiden myynnin sallimista      mistä.
13737: Suomessa, vastasi ministeri minulle, että asiasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13738: on valmisteilla lakiesitys.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13739:    Katson kuitenkin, että mikäli elintarvikkeiden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13740: säteilyttäminen gammasäteillä Suomessa sallittai-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13741: siin ja myös säteilytettyjen elintarvikkeiden maa-
13742: hantuontiin annettaisiin lupa, tulisi kansalaisille               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
13743: antaa valinnanvapaus siinä, ostavatko he säteily-              mikäli niin sanottujen säteilytettyjen
13744: tettyjä elintarvikkeita vai eivät. Tämän vuoksi                elintarvikkeiden myynti Suomessa salli-
13745: olisikin välttämätöntä, että säteilytettyjen elintar-          taan, varustetaan ko. tuotteiden myynti-
13746: vikkeiden myyntipakkauksissa olisi selvä merkin-               pakkaukset selvillä merkinnöillä, josta sä-
13747: tä siitä, että elintarvikkeen säilyvyys- yms. omi-             teilyttäminen käy selville?
13748: 
13749:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986
13750: 
13751:                                               Vieno Eklund
13752: 
13753: 
13754: 
13755: 
13756: 270025F
13757: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 456
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13763: 
13764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-
13765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teltu ehdotusta asetukseksi elintarvikkeen käsitte-
13766: olette 4 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       lystä ionisoivalla säteilyllä. Asetusluonnosta on
13767: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     käsitelty myös elintarvikeneuvottelukunnan aset-
13768: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tamassa työryhmässä. Luonnos tulee neuvottelu-
13769: Eklundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      kunnan käsiteltäväksi tammikuussa 1987.
13770: sestä n:o 456:
13771:                                                        Valmisteilla olevassa asetusluonnoksessa on
13772:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     edellytetty, että elintarvikkeen säteilyttämisestä
13773:        mikäli niin sanottujen säteilytettyjen        ilmoitetaan kuluttajalle.
13774:        elintarvikkeiden myynti Suomessa salli-
13775:                                                         Elintarvikeneuvottelukunnan käsiteltyä asian
13776:        taan, varustetaan ko. tuotteiden myynti-
13777:        pakkaukset selvillä merkinnöillä, josta sä-   kauppa- ja teollisuusministeriö tulee pyytämään
13778:        teilyttäminen käy selville?                   asetusluonnoksesta vielä asianomaisten tahojen
13779:                                                      lausunnot. Tarkoituksena on, että ehdotus ase-
13780:                                                      tukseksi elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla sä-
13781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        teilyllä saatetaan valtioneuvoston käsiteltäväksi
13782: seuraavaa:                                           kevään 1987 aikana.
13783: 
13784:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
13785: 
13786:                                                                                Ministeri Jermu Laine
13787:                                        1986 vp. -      KK n:o 456                                         3
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13793: 
13794:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid handels- och industriministeriet bereds ett
13795: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          förslag tili förordning om behandling av livsme-
13796: av den 4 december 1986 tili vederbörande med-          del med joniserande strålning. Förordningsutkas-
13797: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt       tet har också behandlats av en arbetsgrupp som
13798: avskrift av följande av riksdagsman Eklund un-         har tilisatts av livsmedelsdelegationen. Utkastet
13799: dertecknade spörsmål nr 456:                           kommer att behandlas av delegationen i januari
13800:                                                        1987.
13801:           Har Regeringen för avsikt att se tili att,      I det förordningsutkast som är under bered-
13802:        om försäljningen av s.k. bestrålade livs-       ning har förutsatts att tili konsumenten lämnas
13803:        medel tiliåts i Finland, försäljningsför-       uppgifter om bestrålning av livsmedel.
13804:        packningar för ifrågavarande produkter             Sedan livsmedelsdelegationen har behandlat
13805:        förses med tydliga anteckningar, av vilka       ärendet kommer handels- och industriministeriet
13806:        framgår om produkterna har bestrålats?          dessutom att be utlåtanden om förordningsutkas-
13807:                                                        tet av berörda parter. Avsikten är att förslaget tili
13808:                                                        förordning om behandling av livsmedel med
13809:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      joniserande strålning lämnas tili statsrådet för
13810: följande:                                              behandling under våren 1987.
13811: 
13812:     Helsingfors den 19 december 1986
13813: 
13814:                                                                                  Minister jermu Laine
13815:                                                 1986 vp.
13816: 
13817: :irjallinen kysymys n:o 457
13818: 
13819: 
13820: 
13821: 
13822:                                    Törnqvist: Tulonhankkimisvähennyksen antamisesta perhepäivähoi-
13823:                                       tajina toimiville
13824: 
13825: 
13826:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13827: 
13828:   Perhepäivähoitajien verotuksessa on ilmennyt         teen vuoksi perhepäivähoitaja joutuu myös pal-
13829: akavia epäkohtia; kunta maksaa lasten ruuasta          jon pesemään vaatteitaan, mistä aiheutuu vaat-
13830: ~kä muista lastenhoidosta aiheutuvista kuluista        teiden nopeaa kulumista.
13831: orvausta. Tämä hoitokulukorvaus lisätään vero-            Perhepäivähoitajan edellä kuvattu verotuskoh-
13832: mtakunnassa perhepäivähoitajan palkkaan vero-          telu on kohtuuton myös siksi, että hoitajat joutu-
13833: usta toimitettaessa, minkä jälkeen korvaus vä-         vat usein tekemään pitkiä päiviä alhaisella palkal-
13834: lennetaan tulonhankkimiskustannuksina. Tä-             la. Perhepäivähoitajat eivät kuulu työaikalain
13835: aän vuoksi perhepäivähoitajat eivät saa TVL            piiriin, joten työpäivä voi venyä jopa 20-tuntisek-
13836:  8 §:n mukaista tulonhankkimisvähennystä lain-         si ilman vastaavaa ylityökorvausta. Epäoikeuden-
13837:  aan. Epäkohdasta ei voida syyttää verolautakun-       mukainen kohtelu verotuksessa ja työaikalainsää-
13838: ia, sillä perhepäivähoitajien verotus perustuu         dännön soveltamisessa sekä työstä maksettava
13839: ältä osin korkeimman hallinto-oikeuden ennak-          aivan liian pieni palkka ovat johtaneet siihen,
13840:  opäätökseen. Tuomiossaan 1983 II 569 korkein          että useilla paikkakunnilla on vaikea saada uusia
13841: taliinto-oikeus katsoi, että perhepäivähoitaja, jo-    perhepäivähoitajia. Verotuksen saattaminen oi-
13842: :a oli palkan lisäksi saanut erillisen hoitokor-       keudenmukaiseksi saattaisi helpottaa alan työvoi-
13843:  auksen, ei saanut vähentää tulostaan TVL              mapulaa erityisesti suurissa kaupungeissa.
13844:  8 §:ssä tarkoitettua palkkatulovähennystä. -
13845:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13846: ~orjaus epäkohtaan vaatii siis lain muuttamista.
13847:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13848:   TVL 28 §:n mukainen tulonhankkimisvähen-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13849: tys kuuluisi perhepäivähoitajille sam~lla t_av?in      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13850: :uin muillekin palkansaajille; perhepä!väholtaJan
13851: yössä tulee runsaasti sellaisia kuluja, joista kunta              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
13852:  i suorita korvausta. Esimerkkinä mainittakoon                 litus aikoo ryhtyä perhepäivähoitajien ve-
13853: uojaesiliinojen ja lämpimien vaatteiden hankki-                rotuksen korjaamiseksi niin, että kunnan
13854: ninen, jotka perhepäivähoitaja joutuu hankki-                  maksamasta hoitokulukorvauksesta huoli-
13855: aaan omilla varoillaan. Lämpimät vaatteet ovat                 matta perhepäivähoitajat saavat tulo- ja
13856:  älttämättömiä, koska perhepäivähoitaja joutuu                 varallisuusverolain (TVL) 28 §:n mukai-
13857: asten kanssa olemaan paljon ulkona. Työn Juon-                 sen tulonhankkimisvähennyksen'
13858: 
13859:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986
13860: 
13861:                                             Kerttu Törnqvist
13862: 
13863: 
13864: 
13865: 
13866: 70053L
13867: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 457
13868: 
13869: 
13870: 
13871: 
13872:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13873: 
13874:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jos verovelvollinen saa työnantajaltaan kc
13875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vauksia työn aiheuttamista kustannuksista, lis
13876: olette 4 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       tään muut kuin verovapaiksi säädetyt korvauks
13877: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     veronalaiseen tuloon. Vähennyksenä otetaan s
13878: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      malla huomioon tulonhankkimisvähennyks<
13879: Kerttu Törnqvistin näin kuuluvasta kirjallisesta     määrä ja sen ylittävä kustannusten määrä joi
13880: kysymyksestä n:o 457:                                annetun selvityksen mukaisena tai sen puuttues
13881:                                                      laskettuna verohallituksen yhtenäistämisohjeid<
13882:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   mukaisesti. Verovapaiksi on säädetty tulo-
13883:        litus aikoo ryhtyä perhepäivähoitajien ve-    varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa erä
13884:        rotuksen korjaamiseksi niin, että kunnan      edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai vi
13885:        maksamasta hoitokulukorvauksesta huoli-       raalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päiv
13886:        matta perhepäivähoitajat saavat tulo- ja      rahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulk
13887:        varallisuusverolain (TVL) 28 §:n mukai-       puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsot1
13888:        sen tulonhankkimisvähennyksen?                eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ov
13889:                                                      esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin p
13890:                                                      rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joid(
13891:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     suorittamisessa työntekijä on tavallaan toimim
13892: ti seuraavaa:                                        vain työnantajan välikappaleena. Tällaisia ko
13893:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 28 §:n     vauksia ei ole myöskään ennakkoperintäla
13894: mukaan verovelvollinen saa vähentää palkkatu-        (418/59) 8 §:n 1 momentin säännöksen muka<
13895: lostaan tulonhankkimisvähennyksenä 500 mark-         pidettävä palkkana. Ennakkoperintälaki ei ku
13896: kaa lisättynä viidellä prosentilla palkkatulon       renkaan sisällä tulon veronalaisuutta koskev
13897: määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 800           säännöksiä, joten tuloa ei voida pitää verovapa
13898: markkaa ja enintään palkkatulon määrän. Muut         na sillä perusteella, että siitä ei ole toimitetta'
13899: palkkatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä joh-    ennakonpidätystä.
13900: tuneet menot vähennetään siltä osin, kuin niiden        Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu korkein
13901: yhteismäärä ylittää edellä mainitun tulonhankki-     man hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa palkansa
13902: misvähennyksen määrän. Työmarkkinajärjestöjen        jana toimivalle perhepäivähoitajalle maksettu
13903: jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut verovel-        kulukorvauksia pidettiin veronalaisina tuloin
13904: vollisella on kuitenkin oikeus vähentää tulon-       on ilmeisesti koskenut sellaisia korvauksia, joi
13905: hankkimisvähennyksestä riippumatta.                  ei ole erikseen säädetty verovapaiksi ja joita
13906:    Tulonhankkimisvähennys on ensisijainen pal-       myöskään voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulk~
13907: kansaajille myönnettävistä luonnollisista vähen-     puolelle. Tätä tulkintaa, joka ei koske pelkästäil
13908: nyksistä. Sen tarkoituksena on kattaa vähäiset       perhepäivähoitajia, voidaan pitää verovelvolliste
13909: tulonhankkimiskulut. Kaavamainen vähennys,           tasapuolisen kohtelun kannalta oikeampana kw
13910: joka tehdään viran puolesta, vähentää siten tu-      kulukorvausten katsomista laajalti verovapaaks
13911: lonhankkimiskulujen selvittämisestä aiheutuvaa       Kulukorvausten maksamiskäytännön yleistym
13912: sekä verovelvollisen työtä että verotustyötä. Jos    nen kun johtaisi helposti väärinkäytöksiin e
13913: tulonhankkimiskustannuksia on tulonhankkimis-        palkan maksamiseen erilaisten korvausten nime
13914: vähennyksen enimmäismäärää enemmän, on ve-           lä. Mitä ratkaisussa on sanottu palkkatulovähet
13915: rovelvollisen annettava veroilmoituksessaan selvi-   nyksestä, ei koske tulonhankkimisvähennyst:
13916: tys kustannuksista ja niiden perusteista. Tulon-     Perhepäivähoitaja, kuten muutkin palkansaaja
13917: hankkimisvähennyksen määrän ylittävä osa tulon       saa ensisijaisena luonnollisena vähennyksenä n
13918: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneista ku-     lonhankkimisvähennyksen.
13919: luista vähennetään selvityksen perusteella tulon-       Kun tulonhankkimisvähennys tehdään vai
13920: hankkiruisvähennyksen lisäksi.                       palkkatulosta, on muun kuin palkkatuloa saava
13921:                                        1986 vp. -     KK n:o 457                                      3
13922: 
13923: perhepäivähoitajan kuitenkin selvitettävä myös        kimiskustannuksia, kuten ulkoilu- tai suojavaat-
13924: vähäisemmät tulon hankkimisesta ja säilyttämi-        teiden hankintakuluja, jos verotuksessa annettu
13925: sestä johtuvat kustannukset, kuten muidenkin          selvitys osoittaa, etteivät menot ole esimerkiksi
13926: yrittäjien. Selvityksen puuttuessa hoitomenot ar-     vähennyskelvottomia elantomenoja. Kustannus-
13927: vioidaan tällöinkin verohallituksen yhtenäistä-       ten yhteismäärästä riippuu, otetaanko ne huo-
13928: ruisohjeen mukaisesti. Määrät verohallituksen oh-     mioon tulonhankkimisvähennykseen sisältyvinä
13929: jeessa on laskettu Suomen Kaupunkiliiton, Suo-        vai mainitun vähennyksen lisäksi.
13930: men Kunnallisliiton ja Finlands Svenska Kom-
13931: munförbundin antamissa kunnallisen perhepäi-             On tarkoituksenmukaista, että tulon hankki-
13932: vähoidon kustannuskorvausta koskevissa yleiskir-      misesta aiheutuneiden kustannusten peittämisek-
13933: jeissä olleiden suositusten perusteella. Yhden        si suoritetut korvaukset luetaan pääsääntöisesti
13934: lapsen hoitomenoiksi arvioitiin vuodelta 1985         veronalaiseen tuloon, josta kukin verovelvollinen
13935: toimiteltavassa verotuksessa 370 markkaa kuu-         voi vähentää tulonhankkimisvähennyksen ja sen
13936: kaudessa ja vastaavasti esimerkiksi neljää lasta      ylittävät luonnolliset vähennykset. Kun kulukor-
13937: hoidettaessa 1 480 markkaa kuukaudessa. Menoi-        vausten katsominen veronalaiseksi tuloksi ei
13938: hin katsottiin sisältyvän huoneiston ja irtaimiston   myöskään rajoita tulon hankkimisesta ja säilyttä-
13939: käyttökulut, käyttöesineiden, kuten lelujen kulu-     misestä johtuvien todellisten kustannusten vä-
13940: minen, pesuaineet ja ruokailukustannukset.            hennysoikeutta eikä esimerkiksi kunnallisten per-
13941:    Perhepäivähoitaja voi verotuksessaan vähentää      hepäivähoitajien oikeutta tulonhankkimisvähen-
13942: kysymyksen perusteluissa mainittuja tulonhank-        nykseen, ei asia anna aihetta toimenpiteisiin.
13943: 
13944:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
13945: 
13946:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
13947: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 457
13948: 
13949: 
13950: 
13951: 
13952:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13953: 
13954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avdraget för inkomstens förvärvande avdras där-
13955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utöver på basis av utredning.
13956: den 4 december 1986 tili vederbörande medlem              Om den skattskyldige av sin arbetsgivare erhål-
13957: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ler ersättning för kostnader, som har föranletts av
13958: riksdagsledamot Kerttu Törnqvist undertecknade         arbetet, läggs andra ersättningar än sådana som
13959: spörsmål nr 457:                                       stadgats vara skattefria tili den beskattningsbara
13960:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          inkomsten. Såsom avdrag beaktas samtidigt be-
13961:         geringen vidta för att rätta tili familje-     loppet av avdraget för inkomstens förvärvande
13962:         dagvårdarnas beskattning så att familje-       samt antingen enligt företedd utredning eller
13963:                                                        beräknat i enlighet med skattestyrelsens anvis-
13964:         dagvårdarna trots den ersättning för vård-
13965:         kostnader som kommunen betalar får             ningar för förenhetligande av beskattningen, be-
13966:         avdrag för inkomstens förvärvande enligt       loppet av de utgifter som överstiger avdraget för
13967:                                                        inkomstens förvärvande. Enligt 22 § 8 och 9
13968:         28 § lagen om skatt på inkomst och
13969:                                                        punkten lagen om skatt på inkomst och
13970:         förmögenhet (IFSkL)?
13971:                                                        förmögenhet är vissa dagtraktamenten och övriga
13972:                                                        ersättningar, som hänför sig tili resande eller
13973:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vistelse på främmande ort, under vissa förutsätt-
13974: anföra följande:                                       ningar skattefria. Vissa andra kostnadsersätt-
13975:    Enligt 28 § lagen om skatt på inkomst och           ningar har även ansetts stå utanför inkomst-
13976: förmögenhet ( 104 3/7 4) får den skattsky ldige från   begreppet och är därför skattefria. Dylika kost-
13977: sin löneinkomst avdra såsom avdrag för inkoms-         nader är t.ex. ersättningar för kostnader för
13978: tens förvärvande 500 mark ökat med fem procent         arbetsredskap eller materialkostnader, som base-
13979: av löneinkomstens belopp, dock inte mera än            rar sig på tydliga verifikat och som arbetstagaren
13980: 1 800 mark och högst löneinkomstens belopp.            egentligen endast anskaffat i egenskap av mellan-
13981: Övriga utgifter för löneinkomstens förvärvande         hand för arbetsgivaren. Dylika ersättningar skall
13982: eller bibehållande avdras tili den del deras sam-      inte heller enligt 8 § 1 mom. lagen om förskotts-
13983: manlagda belopp överstiger beloppet av det             uppbörd (418/59) betraktas såsom lön. Lagen
13984: ovannämnda avdraget för inkomstens förvärvan-          om förskottsuppbörd innehåller dock inga stad-
13985: de. Den skauskyldige har dock rätt att oberoende       ganden om inkomsters skattepliktighet. Inkomst
13986: av avdraget för inkomstens förvärvande avdra           kan således inte betraktas såsom skattefri på den
13987: medlemsavgifter tili arbetsmarknadsorganisatio-        grund att ingen förskottsinnehållning skall ske
13988: ner och avgifter tili arbetslöshetskassor.             från inkomsten.
13989:    Avdraget för inkomstens förvärvande är det             Det avgörande av högsta förvaltningsdomsto-
13990: primära av de naturliga avdrag som löntagarna          len som avses i spörsmålets motivering och i
13991: beviljas. Avsikten med avdraget är att täcka           vilket kostnadsersättning, som erlagts tili en
13992: smärre kostnader för inkomstens förvärvande.           familjedagvårdare, viiken arbetade såsom Iänra-
13993: Det schablonmässiga avdraget, som görs ex offi-        gare, ansågs utgöra beskattningsbar inkomst, har
13994: cio, minskar således både den skauskyldiges            tydligen gällt sådana ersättningar som inte sär-
13995: arbete för utredande av utgifterna för inkomstens      skilt stadgats vara skattefria och som inte heller
13996: förvärvande och det beskattningsarbete som görs        kan anses stå utanför det allmänna inkomst-
13997: för detta ändamål. Om kostnaderna för inkoms-          begreppet. Denna tolkning, som inte enbart
13998: ternas förvärvande är större än maximibeloppet         berör familjedagvårdarna, kan med avseende på
13999: för avdraget för inkomstens förvärvande skall den      rättvis behandling av de skattskyldiga anses rikti-
14000: skattskyldige i sin skattedeklaration förete utred-    gare än om kostnadsersättningar i stor omfatt-
14001: ning om kostnaderna och grunderna för dem.             ning skulle betraktas såsom skattefria. Om praxis
14002: Den del av utgifterna för inkomstens förvärvande       att betala kostnadsersättning blev allmännare
14003: och bibehållande som överstiger beloppet av            skulle detta nämligen lätt leda tili missbruk, dvs.
14004:                                       1986 vp. -     KK n:o 457                                         5
14005: 
14006: tili att lön utbetalas under beteckning av olika     lösöre, slitage av bruksföremål såsom leksaker,
14007: slags ersättningar. Vad som i avgörandet sagts om    samt tvättmedel och måltidskostnader.
14008: löneinkomstavdrag gäller inte avdrag för in-
14009:                                                         Familjedagvårdare kan i sin beskattning avdra i
14010: komstens förvärvande. Familjedagvårdare såväl
14011: som övriga löntagare får avdrag för inkomstens       spörsmålets motivering avsedda utgifter för in-
14012:                                                      komstens förvärvande, såsom kostnader för an-
14013: förvärvande såsom primärt naturligt avdrag.
14014:     Emedan avdrag för inkomstens förvärvande         skaffande av fritids- och skyddskläder, såvida
14015:                                                      utredning i beskattningen påvisar att utgifterna
14016: görs endast från löneinkomst skall annan dagvår-
14017:                                                      inte är t.ex. icke avdragsgilla levnadskostnader.
14018: dare än sådan som erhåller löneinkomst dock
14019:                                                      Det beror på kostnadernas totalbelopp huruvida
14020: även utreda smärre kostnader för inkomstens
14021:                                                      de beaktas inbegripna i avdraget för inkomstens
14022: förvärvande och bibehållande, precis som övriga
14023:                                                      förvärvande eller utöver nämnda avdrag.
14024: företagare. Om utredning saknas beräknas vård-
14025: utgifterna även i detta fall i enlighet med              Det är ändamålsenligt att ersättningar, som
14026: skattestyrelsens anvisningar för förenhetligande     har erlagts för att täcka kostnader, vilka föranletts
14027: av beskattningen. Beloppen i skattestyrelsens        av inkomstens förvärvande, i allmänhet räknas
14028: anvisningar har beräknats på basis av de rekom-      tili den beskattningsbara inkomsten, från viiken
14029: mendationer Finlands Stadsförbund, Suomen            varje skattskyldig kan avdra avdraget för inkoms-
14030: Kunnallisliitto och Finlands Svenska Kommun-         tens förvärvande och de naturliga avdrag som
14031: förbund gett i cirkulär angående ersättningar för    överstiger detta. Emedan det faktum att kost-
14032: kostnader för familjedagvård. Vid beskattningen      nadsersättning betraktas såsom skattepliktig in-
14033: för år 1985 beräknades vårdutgifterna för ett barn   komst inte heller minskar rätten att avdra de
14034: utgöra 370 mark i månaden och vid vård av t.ex.      faktiska kostnaderna för inkomstens förvärvande
14035: fyra barn beräknades beloppet uppgå tili 1 480       och bibehållande eller t.ex. de kommunala fa-
14036: mark i månaden. Kostnaderna ansågs omfatta           miljedagvårdarnas rätt tili avdrag för inkomstens
14037: kostnaderna för användning av lägenhet och           förvärvande föranleder saken inga åtgärder.
14038: 
14039:      Helsingfors den 8 januari 1987
14040: 
14041:                                                                            Minister Pekka Vennamo
14042:                                               1986 vp.
14043: 
14044: Kirjallinen kysymys n:o 458
14045: 
14046: 
14047: 
14048: 
14049:                                  Anttila: Määrärahojen saamisesta teiden rakentamiseen Hämeessä
14050: 
14051: 
14052:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14053: 
14054:    Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri on julkaissut   kallistien parantamishanketta. Jokioisten-Fors-
14055: tienpidon toimenpideohjelman vuosiksi 1986-         san maantien yhteydessä rakennettavaa Yh-
14056: 1992 sekä pienehköjen tie- ja siltahankkeiden       tiönkatua, jonka kustannusarvio on 14 milj.
14057: toimenpideohjelman vuosiksi 1987-89.                markkaa, ei ole esitetty rakennuslain 36 a § :n
14058:    Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten tie-    mukaiseksi avustuskohteeksi.
14059: ja vesirakennushallituksen Hämeen piirille anta-       Forssan-Tammelan kevyen liikenteen väylä
14060: mien kehysten mukainen rahoitus olisi käytettä-     on suunnittelukohteena vuosina 1988-89. Ra-
14061: vä. Liikenneministeriö, valtiovarainministeriö ja   kentamisen ajankohta ei ilmene ohjelmasta.
14062: valtioneuvosto eivät vielä ole ottaneet kantaa      Kantatieosuuden Somero-Forssa rakentamista ei
14063: suunnitelmiin. Tiehankkeiden vuosittaisesta ra-     ole esitetty ohjelmakaudelle, vaan tarkoituksena
14064: hoituksesta päätetään kutakin vuotta koskevan       lienee pitää nykyinen tieyhteys liikennöitävässä
14065: tulo- ja menoarvion sekä lisämenoarvioiden hy-      kunnossa pitkälle 90-luvulle.
14066: väksymisen yhteydessä.                                 Asianomainen toimenpideohjelma on lausun-
14067:    Aikaisempaan toimenpideohjelmaan verrattu-       nolla parhaillaan kunnissa.
14068: na on vuosilta 1987-1991 jouduttu siirtämään           Valtatien n:o 3 rakentamisen rahoitus on tur-
14069: useita tiehankkeita myöhemmäksi. Tähän on           vattava erillismäärärahana, jotta valtatien ra-
14070: vaikuttanut rahoituksen supistuminen jakson al-     kentamisalueella olevat muut paikalliselle väes-
14071: kuvuosina samoin kuin valtatien n:o 3 paranta-      tölle tärkeät tiehankkeet eivät joudu valtatien n:o
14072: mishankkeen nopeuttaminen, mikä omalta osal-        3 rakentamisen johdosta siirtymään eteenpäin.
14073: taan syö Hämeen tiepiirin tiebudjettia.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14074:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14075:    Hämeen tiepiirin viimeisimmästä toimenpide-
14076:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14077: ohjelmasta voi todeta yleisesti sen, että useita
14078:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14079: hankkeita on siirretty eteenpäin valtateiden pa-
14080: rantamistöiden kustannusten kasvamisen vuoksi.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14081:    Forssan seudun hankkeista on maantien Jokioi-           ryhtyä turvatakseen Hämeen tiepiirille
14082: nen-Forssa kustannusarvio muutettu vastaa-                 tienpidon toimenpideohjelmassa esitetty-
14083: maan valittua vaihtoehtoa 2, mutta samalla tien            jen hankkeiden toteuttamisen alkuperäi-
14084: valmistuminen on siirtynyt vuoteen 1992. Savi-             sessä aikataulussaan, sekä
14085: niemen-Perähuhdan maantien rakentaminen                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14086: on siirretty vuosille 1990-199 2 eli kaksi vuotta          ryhtyä valtatien n:o 3 rakentamisen ra-
14087: eteenpäin. Tieyhteyttä Matku-valtatie n:o 9 ei             hoituksen turvaamiseksi erillismääräraha-
14088: esiinny ohjelmissa eikä myöskään Viremän pai-              na?
14089: 
14090:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986
14091: 
14092:                                         Sirkka-Liisa Anttila
14093: 
14094: 
14095: 
14096: 
14097: 270050H
14098: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 458
14099: 
14100: 
14101: 
14102: 
14103:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14104: 
14105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tion talous salli riittävää uemvestointien koko-
14106: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      naisrahoituksen lisäystä, on päätieverkon Inves-
14107: mies, 4 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         toinnit rahoitettava alemman tieverkon inves-
14108: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tointeja siirtämällä, kuten laaditussa toimenpide-
14109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ohjelmassa on tehty lähes kaikissa piireissä.
14110: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta      Ratkaisuna ongelmaan on liikenneministeriö
14111: kysymyksestä n:o 458:                                 uudessa hallinnonalan suunnitelmassaan vuosiksi
14112:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1988-92 esittänyt tieinvestointien lisäystä 200
14113:        ryhtyä turvatakseen Hämeen tiepiirille         Mmk/v. Lisäksi alueittaisia jakoperusteita muute-
14114:        tienpidon toimenpideohjelmassa esitetty-       taan siten, että tasapuoliseen tiestön tilaan pyri-
14115:        jen hankkeiden toteuttamisen alkuperäi-        tään entistä aiemmin. Käytännössä tämä merkit-
14116:        sessä aikataulussaan, sekä                     sisi Hämeen tiepiirin tieinvestointien rahoituksen
14117:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lisääntymistä tehdystä toimenpideohjelmasta
14118:        ryhtyä valtatien n:o 3:n rakentamisen          noin 20-30 %, jolloin alemman tieverkon
14119:        rahoituksen turvaamiseksi erillismäärära-      hankkeita ei nyt esitetyssä määrin tarvitsisi siirtää
14120:        hana?                                          myöhemmin toteutettaviksi. Tämä uusi entistä
14121:                                                       suurempaan tierahojen lisäykseen perustuva tien-
14122:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      pidon toimenpideohjelma valmistuu keväällä
14123: ti seuraavaa:                                         1987.
14124:    Kysymyksessä mainittu tienpidon toimenpide-           Kysymyksessä on myös esitetty erillisrahoitusta
14125: ohjelma on laadittu liikenneministeriön hallin-       valtatien n:o 3 rakentamiseen. Erillisrahoitus ei
14126: nonalan suunnitelman 1987-90 mukaisiin ra-            kuitenkaan poista tiestön tilassa todettuja puut-
14127: hoituskehyksiin. Joulukuussa 1985 valmistunees-       teita. Puutteet ovat poistettavissa vain rahoitusta
14128: sa liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-       lisäämällä ja kohdentamalla ne pidemmällä aika-
14129: massa arvioitiin tieinvestointien lisäämismahdol-     jännitteellä tasapuolisesti eri alueille todettujen
14130: lisuuksiksi vain 100 Mmk/v.                           tarpeiden mukaan, niin kuin edellä on esitetty.
14131:    Toimenpideohjelman kehykset määriteltiin              Hämeen piirin alueella valtatien n:o 3 kaltaisia
14132: piireittäin siten, että tasapuolinen tiestön tila     isoja erillisrahoituskohteita tulisi olemaan jatku-
14133: saavutettaisiin vuonna 2000. Ainoastaan päärei-       vasti. Esimerkiksi ensin valtatie n:o 3 (läänin raja
14134: den tärkeimpien hankkeiden osalta käytettiin          -Hämeenlinna), kustannusarvioitaan noin 500
14135: kiireellisyysryhmittelyä. Suunniteltu jako merkit-    Mmk, Tampereen itäinen ohikulkutie (Laka-
14136: si sitä, että Hämeen piirin kehykseen sisältyi        laiva-Alasjärvi) noin 250 Mmk ja sen jälkeen
14137: valtatien n:o 3 rakentamiseen tarvittava rahoitus,    valtatie n:o 3 (Hämeenlinna-Kulju) mahdolli-
14138: mutta alemman tieverkon hankkeita varten Hä-          sesti noin 600 Mmk. Näiden kolmen kohteen
14139: meen piirin kehykseen sisältyi aiempaa vähem-         toteuttaminen merkitsisi erillisrahoitusta ainakin
14140: män rahaa, kuten muidenkin tiepiirien kehyk-          15 vuodeksi. Samanlaisia erillisrahoituskohteita
14141: sun.                                                  olisi lähes kaikissa muissakin tiepiireissä. Tällai-
14142:    Päätieverkon liikenteen kasvaessa vuosittain       siin erillisrahoituksiin ei ole mahdollisuuksia eikä
14143: noin 4-5 % ja alemman tieverkon vain 1-2 %            tulo- ja menoarviokäytäntö sellaista menettelyä
14144: on välttämätöntä hoitaa sekä ruuhkautuvat että        tunne valtion maa- ja vesirakennusinvestointien
14145: kantavuudeltaan puutteelliset päätiet. Ellei vai-     osalta.
14146: 
14147:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
14148: 
14149:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
14150:                                        1986 vp. -     KK n:o 458                                        3
14151: 
14152: 
14153: 
14154: 
14155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14156: 
14157:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         måste investeringarna i huvudvägnätet finansie-
14158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ras genom överföringar från vägar av lägre klass,
14159: den 4 december 1986 tili vederbörande medlem          såsom man i det utarbetade åtgärdsprogrammet
14160: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har gjort i nästan alla distrikt.
14161: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila underteck-          Som en lösning på problemet har trafikminis-
14162: nade spörsmål nr 458:                                 teriet i sin nya pian för förvaltningsområdet för
14163:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       åren 1988-92 föreslagit en ökning av väginves-
14164:        för att säkerställa att de projekt som i       teringarna med 200 Mmk/ år. Dessutom ändras
14165:        åtgärdsplanen för väghållningen har anvi-      de regionala fördelningsgrunderna så, att man
14166:        sats för Tavastlands vägdistrikt kan ge-       försöker uppnå jämvikt i fråga om vägnätets skick
14167:        nomföras i enlighet med den ursprungli-        i ett tidigare skede än vad som förut har plane-
14168:        ga tidtabellen samt                            rats. I praktiken innebär detta att finansieringen
14169:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       av väginvesteringar inom Tavastlands vägdistrikt i
14170:        för att genom separata anslag trygga           jämförelse med det uppgjorda åtgärdsprogram-
14171:        byggandet av huvudväg 3?                       met skulle öka med ca 20-30 %, och då skulle
14172:                                                       projekten för vägar av lägre klass inte behöva
14173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppskjutas i den utsträckning som nu har föresla-
14174: anföra följande:                                      gits. Detta nya åtgärdsprogram för väghåll-
14175:                                                       ningen, vilket bygger på en större ökning av
14176:    Det i spörsmålet nämnda åtgärdsprogrammet          väganslagen än tidigare, blir färdigt våren 1987.
14177: för väghållningen har utarbetats i enlighet med
14178: finansieringsramarna i pianeo för trafikministe-         I spörsmålet föreslås också en separat finansie-
14179: riets förvaltningsområde för åren 1987-90. I          ring för byggande av huvudväg 3. Genom sepa-
14180: den pian för trafikministeriets förvaltningsområ-     rat finansiering avlägsnar man dock inte de
14181: de som blev färdig i december 1985 beräknades         brister som har konstaterats i vägnätets skick.
14182: möjligheterna att öka väginvesteringarna tili en-     Bristerna kan avlägsnas endast genom en ökning
14183: dast 100 Mmk 1år.                                     av finansieringen och genom att finansieringen
14184:    Ramarna för åtgärdsprogrammet har fastställts      under en längre tidsperiod rättvist fördelas på
14185: distriktsvis så, att ett jämlikt läge för vägnätets   olika områden i enlighet med konstaterade be-
14186: olika delar skulle uppnås år 2000. Endast för de      hov, såsom ovan har föreslagits.
14187: viktigaste projekten som gällde huvudvägar an-           Inom Tavastlands distrikt skulle sådana större
14188: vändes en gruppering enligt skyndsamhetsord-          objekt för separat finansiering i stil med huvud-
14189: ning. Den planerade fördelningen innebar att          väg 3 ständigt finnas. T.ex. först huvudväg 3,
14190: inom ramen för Tavastlands distrikt ingick finan-     länsgränsen - Tavastehus, enligt kostnadsberäk-
14191: sieringen av huvudväg 3, men för projekt som          ningen ca 500 Mmk, Tammerfors Östra omfarts-
14192: gällde vägar av lägre klass ingick för Tavastlands    väg, Lakalaiva - Alasjärvi, ca 250 Mmk, och
14193: distrikts del mindre pengar än tidigare, precis       därefter huvudväg 3, Tavastehus- Kulju, möjli-
14194: som för de andra vägdistrikten.                       gen ca 600 Mmk. Byggandet av dessa tre objekt
14195:    Då trafiken på huvudvägarna årligen växer          skulle innebära separat finansiering i åtminstone
14196: med 4-5 % och på vägarna av lägre klass med           15 år. Liknande objekt för separat finansiering
14197: endast 1-2 % är det nödvändigt att sköta både         skulle också finnas i nästan alla andra vägdistrikt.
14198: de huvudvägar där trafiken stockar sig och de         Möjligheter tili sådan separat finansiering finns
14199: huvudvägar vilkas bärighet är bristfällig. Om inte    inte och vår budgetpraxis känner inte heller ett
14200: statens ekonomi tillåter en tillräcklig ökning av     sådant förfarande i fråga om statens investeringar
14201: den totala finansieringen av väginvesteringar,        för jord- och vattenbyggande.
14202: 
14203:     Helsingfors den 6 januari 1987
14204: 
14205:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
14206:                                               1986 vp.
14207: 
14208: Cirjallinen kysymys n:o 459
14209: 
14210: 
14211: 
14212: 
14213:                                  Tennilä: Syrjäseutulisän säilyttämisestä ja maksamisesta myös työ-
14214:                                    suhteessa oleville
14215: 
14216: 
14217:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14218: 
14219:   Julki tulleet tiedot suunnitelmasta poistaa syr-      Neuvostoliiton pohjoisosassa Murmanskin alu-
14220: äseutulisä ovat herättäneet syvää huolestumista      eella kaikilla työntekijöillä on palkassaan napa-
14221: .apissa. Suunnitelma pohjoisalueella työskentele-    piirilisä, jonka ansiosta palkka nousee jo muuta-
14222: ien virkasuhteessa olevien saavutettuun etuun        man työvuoden jälkeen jopa kaksinkertaiseksi.
14223: :ajoamisesta osoittaa, että kehitysalueita sortava   Murmanskin alueella työntekijöillä on muitakin
14224: :äytännön turismi voimistuu.                         erityisetuja, kuten pitempi vuosiloma ja alempi
14225:                                                      eläkeikä, joka miehillä on 55 vuotta, naisilla 50
14226:   Syrjäseutulisän (yleisimmin 4-28 % perus-          vuotta.
14227: ,alkasta) maksaminen on perusteltua ja välttä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14228: nätöntä, sillä pohjoisalueella talvi on pitkä ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14229: :ylmä. Näin ollen muun muassa asumiskulut ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14230: aatetuskulut muodostuvat suuriksi. Myös etäi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14231: yydet ovat hyvin pitkät ja kulkeminen on siksi
14232: :allista.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14233:                                                             ryhtyä torjuakseen suunnitelman poistaa
14234:   Suunnitelma poistaa syrjäseutulisä virkasuh-              syrjäseutulisä virkasuhteessa olevilta ja
14235: eessa olevilta onkin jyrkästi torjuttava ja syrjä-          turvatakseen syrjäseutulisän saamisen
14236: eutulisää on ryhdyttävä maksamaan myös kaikil-              myös kaikille pohjoisalueella työsuhteessa
14237: e työsuhteessa oleville kuukausi- tai tuntipalkkaa          oleville kuukausipalkkaa tai tuntipalkkaa
14238: aaville.                                                    saaville työntekijöille?
14239: 
14240:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1986
14241: 
14242:                                         Esko-Juhani Tennilä
14243: 
14244: 
14245: 
14246: 
14247: :70051)
14248: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 459
14249: 
14250: 
14251: 
14252: 
14253:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14254: 
14255:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa            Tietojeni mukaan selvitystyöt työryhmässä ova1
14256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kesken. Syrjäseutulisäjärjestelmään mahdollisest
14257: olette 4 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         tehtävistä muutoksista ei työryhmässä vielä oh
14258: jeen ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-         keskusteltu.
14259: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan-              Tässä vaiheessa en halua enemmälti puuttm
14260: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta        työryhmän vielä kesken olevaan työhön.
14261: kysymyksestä n:o 459:                                     Totean kuitenkin, että suunnitelmia syrjäseu-
14262:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tulisän poistamiseksi virkasuhteessa olevilta ei ole
14263:         ryhtyä torjuakseen suunnitelman poistaa        hallituksen tiedossa.
14264:         syrjäseutulisä virkasuhteessa olevilta ja         Valtion työsopimussuhteisen henkilöstön osal-
14265:         turvatakseen syrjäseutulisän saamisen          ta totean seuraavaa:
14266:         myös kaikille pohjoisalueella työsuhteessa        Valtion omiin ns. kiinteäpalkkaisiin työehtoso-
14267:         oleville kuukausipalkkaa tai tuntipalkkaa      pimuksiin on vuodesta 1970 alkaen sisällytetq
14268:         saaville työntekijöille?                       määräykset ns. kylmän seudun lisän maksamises-
14269:                                                        ta, joka osittain vastaa virkamiesten syrjäseutuli-
14270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          säjärjestelmää.
14271: seuraavaa:                                                Kylmän seudun lisää maksetaan työntekijälle,
14272:    Valtion virkamiehille suoritettavasta syrjäseu-     jonka vakituinen asunto sijaitsee kylmän seudun
14273: tulisästä neuvotellaan ja sovitaan virkaehtosopi-      vyöhykkeellä.
14274: muslain mukaisesti samassa järjestyksessä kuin            Kylmän seudun lisän maksualue jakaantuu
14275: muistakin virkamiesten palvelussuhteen ehdoista.       kahteen vyöhykkeeseen lähinnä vuotuisten keski-
14276: Nykyinen syrjäseutulisäsopimus on voimassa hel-        lämpötilojen perusteella. Kylmempään eli II vyö-
14277: mikuun loppuun 1988 saakka.                            hykkeeseen kuuluu Lapin läänin 10 pohjoisinta
14278:    Valtiovarainministeriö on asettanut 17.6.1986       kuntaa ja eteläisempään eli 1 vyöhykkeeseen
14279: työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää kalliin-       kaikkiaan 34 kuntaa Lapin, Oulun ja Pohjois-
14280: paikanlisä-, syrjäseutulisä- ja ikälisäjärjestelmien   Karjalan läänien alueella. Joustavapaikkaisissa
14281: perusteet ja merkitys virkamiesten palkkausjärjes-     valtion työehtosopimuksissa työskentelypaikan
14282: telmässä sekä näiden järjestelmien kehittämis-         kylmyys otetaan huomioon sopimusalakohtaisesti
14283: mahdollisuudet ottaen huomioon yleinen työ-            ao. työehtosopimuksissa määrätyin tavoin.
14284: markkinatilanne ja -kehitys.                              Kylmän seudun lisästä sopiminen työehtosopi-
14285:    Työryhmässä ovat mukana valtion työmarkki-          muksissa perustuu valtiotyönantajan ja henkilös-
14286: nalaitos ja sopijapuolia edustavat työmarkkinain       töä edustavien järjestöjen yhteisiin selvityksiin.
14287: keskusjärjestöt. Työryhmän määräaika päättyy           Myös työsopimussuhteisen henkilöstön osalta
14288: 29.2.1988.                                             asiaa selvitetään yhteisessä työryhmässä.
14289: 
14290:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
14291: 
14292:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
14293:                                       1986 vp. -      KK n:o 459                                         3
14294: 
14295: 
14296: 
14297: 
14298:                                Till Riksdagens Herr Taimao
14299: 
14300:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 detta skede vill jag inte i större utsträckning
14301: nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ingripa i arbetsgruppens ännu inte slutförda
14302:  en 4 december 1986 till vederbörande medlem          arbete.
14303: v statsrådet översänt avskrift av följande av           Jag konstaterar dock, att regeringen inte kän-
14304: [ksdagsledamot Tennilä undertecknade spörsmål         ner till några planer på att slopa fjärrortstillägget
14305: lr 459:                                               för dem som är anställda i tjänsteförhållande.
14306:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Beträffaode den personai som är anställd i
14307:       för att avvärja pianeo att slopa fjärrorts-     arbetsavtalsförhållande hos staten konstaterar jag
14308:       tillägget för dem som är anställda i            följande:
14309:       tjänsteförhållande och för att säkerställa,        I statens egoa kollektivavtal som gäller sk. fast
14310:       att de arbetstagare på det nordliga områ-       lön har från ingången av år 1970 inoefattats
14311:       det som är anställda i arbetsförhållande        bestämmelser om betaloing av ett sk. tillägg för
14312:       på månadslön eller timlön erhåller fjärr-       tjänstgöring på kall ort. Bestämmelserna motsva-
14313:       ortstillägg?                                    rar delvis systemet med fjärrortstillägg för tjänste-
14314:                                                       män.
14315:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
14316: nföra följande:                                          Tillägg för tjänstgöriog på kall ort betalas till
14317:                                                       arbetstagare, vars stadigvarande bostad är belä-
14318:   I eolighet med lagen om statens tjänstekollek-      gen i det kalla områdets zon.
14319: [vavtal förhandlas och avtalas det om statstjäns-
14320: emänoens fjärrortstillägg i samma ordning som            Det område där tillägg för tjänstgöring på kall
14321: 5rhandlingar förs och avtal ingås om tjänste-         ort betalas fördelas på två zoner, närmast på
14322: Gännens övriga aoställningsvillkor. Det nuvaran-      basen av årstemperaturen i medeltal. Till den
14323:  e avtalet om fjärrortstillägg gäller till utgången   kallare zooen, dvs. zon II, hör de 10 nordligaste
14324: v februari 1988.                                      korumuneroa i Lapplands län, och till den längre
14325:   Finansministeriet tillsatte 17.6. 1986 en arbets-   söderut belägna zon I hör sammanlagt 34 kom-
14326: rupp med uppgift att utreda grunderna för och         muner på ett område som hör till Lapplands,
14327:  etydelsen av dyrortstilläggs-, fjärrortstillläggs-   Uleåborgs och Norra Karelens län. I de statliga
14328: ch ålderstilläggssystemen i tjänstemännens avlö-      kollektivavtal enligt vilka lönen är flexibel, beak-
14329:  ingssystem, samt möjligheterna att utveckla          tas temperaturen på den plats där arbetet utförs i
14330:  essa system med beaktande av det allmänna            enlighet med stadgandena i kollektivavtalet för
14331: iget på arbetsmarknaden och dess utveckling.          branschen i fråga.
14332:   Statens arbetsmarknadsverk och de centralor-           Det faktum att överenskommelse om tillägg
14333:  anisationer på arbetsmarknaden som represente-       för tjänstgöring på kall ort träffas genom kollek-
14334: lf avtalsparteroa är med i arbetsgruppen. Ar-         tivavtal grundar sig på gemensamma utredoingar
14335:  etsgruppens fatalietid utgår 29.2.1988.              som har utförts av staten/ arbetsgivaren och de
14336:   Enligt de uppgifter jag har erhållit är utred-      organisationer som representerar personalen.
14337:  ingsarbetet i arbetsgruppen ännu inte slutfört.      Också beträffande personalen i arbetsavtalsför-
14338: .ventuella förändringar i fjärrortstilläggssystemet   hållande utreds ärendet i en gemensam arbets-
14339:  ar änou inte diskuterats i arbetsgruppen.            grupp.
14340: 
14341:     Helsingfors den 8 januari 1987
14342: 
14343:                                                                            Mioister Pekka Vennamo
14344:                                                 1986 vp.
14345: 
14346: Kirjallinen kysymys n:o 460
14347: 
14348: 
14349: 
14350: 
14351:                                    Zilliacus: Taidegallerian välityksellä tapahtuvasta         taideteosten
14352:                                        myynnistä perittävästä liikevaihtoverosta
14353: 
14354: 
14355:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14356: 
14357:    Nykyisen liikevaihtoverolain voimassaolon eli       tusta ennakkotietohakemuksesta tai puutteellises-
14358: yli 20 vuoden aikana vakiintuneen käytännön            ta selvityksestä.
14359: mukaan suomalaisten kuvataiteilijoiden tekemiä            Mainittu ennakkopäätös johtaa välittömästi sii-
14360: ja omistamia taidegallerioiden ja muiden näytte-       hen, että käytäntö muuttuu. Taidegallerioiden ja
14361: lynjärjestäjien välityksellä myytyjä taideteoksia ei   muiden perinteisellä tavalla välittäjinä toimivien
14362: ole pidetty liikevaihtoveronalaisina tavaroina.        näyttelynjärjestäjien toiminta tulee näin ollen
14363: Taiteilijan lukuun tapahtuvaa myyntiä ei ole           kohtuuttoman vaikeaksi tai suorastaan mahdotto-
14364: myöskään muutamia poikkeuksia lukuun otta-             maksi. Tähän asti perityt välitysprovisiot, yleensä
14365: matta katsottu liikevaihtoveronalaiseksi komissio-     20-30 prosenttia, eivät riitä peittämään 16 pro-
14366: kaupaksi. Muunlaisten taideteosten kuten esi-          sentin liikevaihtoveroa. Taiteilija ei ole itse liike-
14367: merkiksi taidekäsityön suhteen käytäntö on ollut       vaihtoverovelvollinen, joten veron määrä laske-
14368: vaihtelevaa. Ulkomaisten tekijöiden omistamien         taan myydyn taideteoksen bruttohinnasta. Mikäli
14369: taideteosten osalta tulliviranomaiset ovat vakiin-     välitysprovisioita vastaavasti korotettaisiin, tämä
14370: tuneen käytännön mukaan perineet liikevaihto-          merkitsisi taiteilijan nettotulon huomattavaa vä-
14371: veroa.                                                 hentymistä. Koska taiteilijan tulonhankkimisku-
14372:    Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin antanut        lut ovat yleensä tuloihin verrattuina hyvin suuria,
14373: muutamia kuvataiteen myyntiä koskevia päätök-          korkeimman hallinto-oikeuden kantaa noudatta-
14374: siä, joissa on poikettu edellä mainitusta periaat-     va käytäntö merkitsisi sitä, että taiteilijat menet-
14375: teesta. Tämä on aiheuttanut määrätynlaista epä-        täisivät arviolta 30-50 prosenttia nettomyyntitu-
14376: tietoisuutta voimassa olevasta oikeudesta.             lojensa kokonaismäärästä. Ottaen huomioon var-
14377:                                                        sinkin kuvataiteilijoiden tunnetusti hyvin alhai-
14378:    Marraskuun 26 päivänä 1986 julkaistavana en-        sen tulotason, tällainen käytäntö merkitsisi taitei-
14379: nakkopäätöksenä annetussa päätöksessä korkein
14380:                                                        lijakunnan suurimmalle osalle taloudellista ro-
14381: hallinto-oikeus on katsonut, että taidegallerian
14382:                                                        mahdusta. Ei ole realistista olettaa, että myynti-
14383: välityksellä tapahtuvaa taideteoksien myyntiä on       tulojen määrä voitaisiin hintoja korottamalla säi-
14384: pidettävä liikevaihtoveronalaisena komissiokaup-
14385:                                                        lyttää ennallaan liikevaihtoverosta huolimatta.
14386: pana siitäkin huolimatta, että gallerian omistaja
14387:                                                        Näin ollen taiteilijoiden enemmistö ei voisi enää
14388: tai toimihenkilö toimii teoksen tekijän kirjallises-
14389:                                                        liikevaihtoveron aiheuttamien korotettujen provi-
14390: ti valtuuttamana asiamiehenä ja että sekä näytte-      siokulujen johdosta pitää omia näyttelyitä tai
14391: lyluetteloissa, laskuissa ja kuiteissa on selvä mai-   osallistua yhteisnäyttelyihin myytävänä olevilla
14392: ninta siitä, että myynti tapahtuu tekijän nimissä
14393:                                                        teoksilla. Moni galleria joutuu todennäköisesti
14394: ja lukuun. Sekä liikevaihtoverotoimisto että liike-    lopettamaan toimintansa.
14395: vaihtovero-oikeus olivat yksimielisesti katsoneet,
14396: että mainitussa tapauksessa oli kysymys välitystoi-       Koska korkeimman hallinto-oikeuden päätös
14397: minnasta, joka ei ole liikevaihtoveronalaista. Pro-    on annettu julkaistavana ennakkopäätöksenä, pi-
14398: fessori K. A. Telaranta ja hallintoneuvos Kalle        kainen lainmuutos olisi keino, jolla voitaisiin
14399: 0. Pesonen olivat antamissaan asiantuntijalau-         pelastaa Suomen taiteilijat ja taidegalleriat talou-
14400: sunnoissa tulleet samaan tulokseen kuin liike-         dellisesta katastrofista.
14401: vaihtoverotoimisto ja liikevaihtovero-oikeus. Asi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14402: antuntijalausuntojen perusteella voidaan sulkea        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14403: pois se mahdollisuus, että korkeimman hallinto-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14404: oikeuden ratkaisu selittyisi taitamattomasti laadi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14405: 
14406: 270056P
14407: 2                                   1986 vp. -      KK n:o 460
14408: 
14409:          Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-             onko Hallituksella mahdollisuuksia
14410:       litus ryhtyy korkeimman hallinto-oikeu-               vaikuttaa siihen, että ennen lainmuutok-
14411:       den ennakkopäätöksen johdosta säännös-                sen voimaantuloa mahdollisesti tehtäviä
14412:       ten muuttamiseksi niin, että taidegalle-              ennakkopäätöksen mukaisia ratkaisuja
14413:       rian välityksellä tapahtuvaa taideteosten             voitaisiin jättää täytäntöön panematta?
14414:       myyntiä ei pidettäisi liikevaihtoveron
14415:       alaisena toimintana, ja
14416: 
14417:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
14418: 
14419:                                           jutta Zilliacus
14420:                                         1986 vp. -      KK n:o 460                                          3
14421: 
14422: 
14423: 
14424: 
14425:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14426: 
14427:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kun taiteilija itse myy taideteoksen. Taidegalle-
14428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rioiden ja muiden näyttelynjärjestäjien välityksel-
14429: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-          lä myydyt taideteokset on myös katsottu verotto-
14430: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        miksi. Verottomuus on taidegallerioiden ja mui-
14431: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         den näyttelynjärjestäjien osalta perustunut sii-
14432: Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        hen, että kysymyksessä on katsottu olleen liike-
14433: myksestä n:o 460:                                       vaihtoveroton välitystoiminta.
14434:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-        Korkein hallinto-oikeus on 26.11.1986 anta-
14435:         litus ryhtyy korkeimman hallinto-oikeu-         mallaan päätöksellä (taltio 4767) katsonut, että
14436:         den ennakkopäätöksen johdosta säännös-          taidegallerian välityksellä tapahtuvaa taideteok-
14437:         ten muuttamiseksi niin, että taidegalle-        sen myyntiä on pidettävä liikevaihtoverolaissa
14438:         rian välityksellä tapahtuvaa taideteosten       tarkoitettuna komissiokauppana. Korkeimman
14439:         myyntiä ei pidettäisi liikevaihtoveron          hallinto-oikeuden päätös muuttaa taidegallerioi-
14440:         alaisena toimintana, ja                         den ja muiden näyttelynjärjestäjien verotuskäy-
14441:            onko Hallituksella mahdollisuuksia           täntöä siten, että ne joutuvat maksamaan liike-
14442:         vaikuttaa siihen, että ennen lainmuutok-        vaihto_veroa välittämiensä taideteosten myynti-
14443:         sen voimaantuloa mahdollisesti tehtäviä         hmnorsta. Koska taiteilijat eivät ole verovelvolli-
14444:         ennakkopäätöksen mukaisia ratkaisuja            sia, galleriat ja muut näyttelynjärjestäjät eivät voi
14445:         voitaisiin jättää täytäntöön panematta?         vähentää taideteosten ostohintoja, jolloin galle-
14446:                                                         riat joutuvat suorittamaan liikevaihtoveroa taide-
14447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teoksen koko myyntihinnasta.
14448: ti seuraavaa:                                              Hallitus on 19 päivänä joulukuuta 1986 anta-
14449:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaihto-        nut eduskunnalle esityksen liikevaihtoverolain
14450: veroa on suoritettava muun ohella liiketoiminnan        3 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, et-
14451: muodossa tapahtuvasta tavaran myynnistä ja ta-          tä tekijän omistamien kuvataiteen tuotteiden
14452: varan valmistamisesta. Liikevaihtoverolain 3 § :ssä     myynti säädettäisiin verovapaaksi. Taideteoksen
14453: on lueteltu ne verottomat tavarat, jotka ovat           myynti taidegallerian tai muun näyttelynjärjestä-
14454: liikevaihtoverolain tarkoittamia tavaroita, mutta       iän kautta komissiokaupan muodossa olisi myös
14455: joiden myynti ja maahantuonti on säädetty verot-        verotonta, koska taideteoksen omistusoikeus ei
14456: tomaksi.                                                k~missiokaupassa siirry tekijältä. Jos tekijä myy
14457:    Liikevaihtoverolain 6 §:n 1 momentin mukaan          taideteoksen gallerialle ja galleria myy sen edel-
14458: velvollinen suorittamaan veroa tavaran myynnistä        leen, gallerian myynti olisi verollista. Ehdotetun
14459: on se, joka harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua liiketoi-   muutoksen pääasiallisena tarkoituksena on var-
14460: mintaa. Kun tavaran myynti on tapahtunut ko-            ~istaa aikaisemmin vallinneen verotuskäytännön
14461: missiokaupan muodossa, pidetään liikevaihtove-          ptkummen. Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa
14462: rolain 6 §:n 3 momentin mukaan komitentin               voimaan heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
14463: myyntinä tavaran toimittamista komissiovaras-              Kun korkein hallinto-oikeus muuttaa laintul-
14464: toon ja komissionäärin myyntinä tavaran myyntiä         kintaa, muuttunutta laintulkintaa on sovellettu
14465: komissiovarastosta.                                     viimeistään seuraavan vuoden alusta lukien. Tai-
14466:    Verotus- ja oikeuskäytännössä on katsottu, et-       degallerioiden osalta muuttunutta laintulkintaa
14467: tei sinänsä tavaroiksi katsotravien taide-esineiden     sovelletaan yleisesti vuoden 1987 alusta lukien.
14468: valmistus ole liiketoimintaa silloin, kun taiteilija    Valtiovarainministeriö voi liikevaihtoverolain
14469: luo taideteoksen alkuperäiskappaleen. Tällaisen         71 §: n huojennussäännöksen nojalla erityisistä
14470: taideteoksen myynti on katsottu verottomaksi,           syistä poistaa suoritettavat liikevaihtoverot.
14471: 
14472:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
14473: 
14474:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
14475: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 460
14476: 
14477: 
14478: 
14479: 
14480:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14481: 
14482:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          konstgalierier och andra utstäliningsarrangörer
14483: anger ha Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         baserat sig på, att man har ansett att det är fråga
14484: den 5 december 1986 tili vederbörande medlem          om omsättningsskattefri förmedlingsverksamhet.
14485: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt utslag
14486: riksdagsledamot Zilliacus undertecknade spörs-        26.11.1986 (liggare 4767) ansett att försäljning
14487: mål nr 460:                                           av konstverk, som sker genom förmedling av
14488:                                                       konstgalieri, skali anses vara sådan kommissions-
14489:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         handel som avses i lagen angående omsättnings-
14490:        geringen vidta på grund av högsta              skatt. Högsta förvaltningsdomstolens utslag
14491:        förvaltningsdomstolens prejudikat i syfte      ändrar beskattningpraxis i fråga om konstgalierier
14492:        att ändra stadgandena så, att försäljning      och andra utstäliningsarrangörer sålunda, att
14493:        av konstverk via ett konstgalieri inte anses   dessa är tvungna att betala omsättningsskatt på
14494:        vara verksamhet, som är underkastad om-        försäljningspriserna för de konstverk som de
14495:        sättningsskatt, och                            förmedlar. Eftersom konstnärerna inte är skatt-
14496:          har Regeringen möjlighet att medver-         skyldiga kan gallerierna och andra urstäliningsar-
14497:        ka tili att de eventuelia beslut som fattas    rangörer inte avdra konstverkens inköpspriser.
14498:        enligt prejudikatet innan en lagändring        Galierierna blir härvid tvungna att erlägga om-
14499:        träder i kraft inte verkstälis?                sättnin~sskatt på konstverkets totala försälj-
14500:                                                       mngspns.
14501:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Regeringen har den 19 decem ber 1986 tili
14502: anföra följande:                                      riksdagen avlåtit en proposition med förslag tili
14503:     Enligt 1 § i lagen angående omsättningsskatt      lag om ändring av 3 § i lagen angående omsätt-
14504: utgår omsättningsskatt bl.a. på försäljning av        ningsskatt. I propositionen föreslås ett stadgande
14505: vara i rörelse och på i form av rörelse utfört        om skattefrihet för försäljningen av alster av
14506: förfärdigande av vara. I 3 § lagen angående           bildkonst, som ägs av upphovsmannen. Försälj-
14507: omsättningsskatt har räknats upp de skattefria        ning av konstverk via konstgalieri elier annan
14508: varor som avses i nämnda lag men i fråga om           utstäliningsarrangör i form av kommissionshan-
14509: vilka det är stadgat att försäljning och import av    del skall även vara skattefri, eftersom äganderät-
14510: dem är skattefria.                                    ten tili konstverket inte överflyttas från upphovs-
14511:     Enligt 6 § 1 mom. i lagen angående omsätt-        mannen vid kommissionshandel. Om upphovs-
14512: ningsskatt är den som driver i 1 § avsedd rörelse     mannen säljer konstverket tili ett galieri och
14513: skyldig att erlägga skatt på försäljning av vara.     galieriet säl jer det vidare, skall galieriets försäl j-
14514: Då vara sålts i kommissionshandel anses enligt        ning vara skattebelagd. Avsikten med den före-
14515: 6 § 3 mom. i lagen angående omsättningsskatt          slagna ändringen är i huvudsak att säkerstälia, att
14516: såsom kommittens försäljning varans befordran         den tidigare beskattningspraxis som rådde tidiga-
14517: tili kommissionslagret och såsom kommissionä-         re skali fonbestå. Det är meningen att den
14518: rens försäljning varans försäljning ur kommis-        föreslagna lagen skali träda i kraft genast, när
14519: sionslagret.                                          riksdagen har antagit den.
14520:     I beskattnings- och rättspraxis har det ansetts      När högsta förvaltningsdomstolen ändrar tolk-
14521: att tillverkningen av konstföremål, som i och för     ningen av en lag, har den ändrade lagtolkningen
14522: sig är varor, inte utgör rörelse då konstnären        tiliämpats senast räknat från ingången av följan-
14523: skapar originalet av konstverket. Försäljningen av    de år. I fråga om konstgalierier tiliämpas den
14524: ett sådant konstverk har ansetts vara skattefri, då   ändrade lagtolkningen alimänt från och med
14525: konstnären själv säljer konstverket. Konstverk,       ingången av år 1987. Finansministeriet kan med
14526: som sålts genom förmedling av konstgalierier och      stöd av stadgandet om nedsättning i 71 § lagen
14527: andra utställningsarrangörer, har även ansetts        angående omsättningsskatt av särskilda skäl avlyf-
14528: vara skattefria. Skattefriheten har i fråga om        ta de omsättningsskatter som skali erläggas.
14529: 
14530:      Helsingfors den 8 januari 1987
14531: 
14532:                                                                               Minister Pekka Vennamo
14533:                                                  1986 vp.
14534: 
14535: Kirjallinen kysymys n:o 461
14536: 
14537: 
14538: 
14539: 
14540:                                    Löyttyjärvi ym.: Lohjan työväentalon suojelemisesta
14541: 
14542: 
14543:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14544: 
14545:    Lohjan vuonna 1906 rakennettu ja myöhem-            kennuksella olevan paikallisesti merkittävä kul-
14546: min laajennettu työväentalo on työväenliikkeen         tuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo.
14547: historian kannalta sekä kulttuuri- että rakennus-      Museovirasto kuitenkin katsoo, ettei rakennuksel-
14548: historiallisesti merkittävä rakennus. Se on oleelli-   la ole valtakunnallisesti rakennussuojelulain tar-
14549: nen osa Lohjan keskustan kaupunkikuvaa.                koittamia edellytyksiä suojelun kohteeksi ja esit-
14550:    Lohjan työväentalo on yhtenäisen työväenliik-       tää suojelua kaavoituksen yhteydessä.
14551: keen rakentama ja sellaisena historiallisesti arvo-       Työväentalo on vuokrattuna Lohjan kaupungin
14552: kas. 80 vuoden ajan talo on elänyt mukana              kulttuurilautakunnan käyttöön ja sen käyttö on
14553: lohjalaisen työväenliikkeen vaiheissa. Siitä on        erittäin vilkasta. Työväentalon suojelemiseksi on
14554: laajemminkin muodostunut osa lohjalaisten elä-         syntynyt laajapohjainen suojeluliike. Suojeluliik-
14555: mänpiiriä.                                             keessä toimivat ovat erittäin huolissaan synty-
14556:    Talon omistava Lohjan Työväenyhdistys on            neestä tilanteesta ja pelkäävät suojelun kaavoi-
14557:                                                        t~ksen yhteydessä kariutuvan korvauskysymyk-
14558: ilmoittanut myyvänsä kiinteistön rakennusliik-
14559:                                                        sun.
14560: keelle, joka purkaa talon. Purkuhakemus on
14561: parhaillaan pöydällä rakennuslautakunnassa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14562: Alueelle ollaan laatimassa kaavaa ja alue on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14563:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14564: rakennuskiellossa.
14565:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14566:    Kansan Sivistysliiton Lohjan Seudun Opinto-
14567: järjestö ja Lohjan Seudun Eläkeläiset ry. hakivat                Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
14568: rakennuksen suojelua Uudenmaan lääninhalli-                   litus aikoo ryhtyä vanhan työväenliikkeen
14569: tukselta elokuussa. Lääninhallitus kuitenkin hyl-             historiallisen muistomerkin, kulttuurihis-
14570: käsi hakemuksen museoviraston lausuntoon ve-                  toriallisesti arvokkaan Lohjan työväen-
14571: doten. Museoviraston lausunnossa todetaan ra-                 talon suojelemiseksi?
14572: 
14573:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
14574: 
14575:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi                   Ville Komsi
14576:                       Saara-Maria Paakkinen                     Pirkko Turpeinen
14577:                                                 Pauli Uitto
14578: 
14579: 
14580: 
14581: 
14582: 270070E
14583: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 461
14584: 
14585: 
14586: 
14587: 
14588:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14589: 
14590:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ollen suojellut rakennusta rakennussuojelulain
14591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nojalla.
14592: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-           Esityksen tehneet yhdistykset eivät valittaneet
14593: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lääninhallituksen päätöksestä valtioneuvostoon.
14594: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Museovirasto on lausunnossaan todennut, että
14595: Löyttyjärven ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o       Lohjan työväentalo on paikallisesti merkittävä
14596: 461, jossa tiedustellaan:                             rakennus, jolla on kulttuurihistoriallista ja kau-
14597:                                                       punkikuvallista arvoa. Tällaisten rakennusten
14598:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    suojelu kuuluu nimenomaan paikallisille viran-
14599:        litus aikoo ryhtyä vanhan työväenliikkeen      omaisille. Myös tässä tapauksessa asia tulee käsi-
14600:        historiallisen muistomerkin, kulttuurihis-     tellä kaavoituksen yhteydessä. Näinhän Lohjan
14601:        toriallisesti arvokkaan Lohjan työväen-        työväentalon kohdalla parhaillaan ollaan teke-
14602:        talon suojelemiseksi?                          mässä. Kaavoituksen yhteydessä myös korvausky-
14603:                                                       symykset ovat usein helpostikin järjestettävissä,
14604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         koska samassa yhteydessä käsitellään laajempaa
14605: seuraavaa:                                            aluetta, jota koskevissa ratkaisuissa voidaan haitat
14606:    Eräät Lohjan kaupungin paikalliset yhdistykset     ja hyödyt sovittaa keskenään.
14607: ovat esittäneet Uudenmaan lääninhallitukselle,           Mikäli kaavoituksen yhteydessä ei voida toteut-
14608: että se suojelisi Lohjan kaupungissa sijaitsevan      taa suojelua, on mahdollista tehdä uusi hakemus
14609: Lohjan työväentalon rakennussuojelulain nojalla.      rakennuksen suojelusta rakennussuojelulain no-
14610: Vuonna 1985 voimaan tulleen rakennussuojelu-          jalla, kun voidaan osoittaa, ettei suojelua ole
14611: lain mukaan suojelu tulee kaavoitetuilla alueilla     voitu toteuttaa rakennuslain keinoin tai jos siihen
14612: toteuttaa ensisijaisesti rakennuslain mukaisessa      muutoin on erityisiä syitä. Hallitus ei voi tällä
14613: kaavoitusmenettelyssä. Vain laissa erikseen mai-      hetkellä, kun lääninhallituksen päätös on saanut
14614: nituissa poikkeustapauksissa voidaan suojelupää-      lainvoiman ja kun kaavoitustyö on vielä kesken,
14615: tös kaavoitetuilla alueilla antaa rakennussuojelu-    puuttua suojeluprosessin kulkuun.
14616: lain nojalla. Koska rakennuksella ei museoviras-         Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
14617: ton lausunnon mukaan ole valtakunnallista mer-        delle 1987 on työväen- ja seurantalojen korjauk-
14618: kitystä ja koska alueelle ollaan parhaillaan laati-   seen osoitettu 11 miljoonan markan suuruinen
14619: massa uutta asemakaavaa, jonka yhteydessä suo-        määräraha. Mikäli kaavaratkaisussa päädytään
14620: jelu lain mukaisesti tulee harkita, antoi läänin-     Lohjan työväentalon suojeluun, voi sen korjaus-
14621: hallitus asiassa kielteisen päätöksen eikä näin       töihin hakea avustusta opetusministeriöltä.
14622: 
14623:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1987
14624: 
14625:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
14626:                                        1986 vp. -      KK n:o 461                                         3
14627: 
14628: 
14629: 
14630: 
14631:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14632: 
14633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           besvärade sig inte över länsstyrelsens beslut hos
14634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          statsrådet.
14635: av den 5 december 1986 tili vederbörande med-             Museiverket har i sitt utlåtande konstaterat att
14636: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av    Lohjan työväentalo är en lokalt betydelsefull
14637: riksdagsman Löyttyjärvi m.fl. undertecknade            byggnad, som kulturhistoriskt och med tanke på
14638: spörsmål nr 461:                                       stadsbilden är värdefull. Skyddandet av sådana
14639:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         byggnader kommer an på de lokala myndigheter-
14640:         geringen vidtaga för att skydda det histo-     na. Också i detta fall bör ärendet behandlas i
14641:         riska minnesmärket över den gamla arbe-        samband med stadsplaneringen. Så gör man
14642:         tarrörelsen, det kulturhistoriskt värdefulla   också som bäst i fråga om Lohjan työväentalo. I
14643:         Lohjan työväentalo?                            samband med stadsplaneringen kan också frågor-
14644:                                                        na om ersättning ofta lösas tämligen enkelt,
14645:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eftersom man i detta sammanhang behandlar ett
14646: framföra följande:                                     större område, varvid man i lösningarna kan väga
14647:                                                        fördelarna och nackdelarna mot varandra.
14648:    En del lokala föreningar i Lojo stad har fram-
14649: ställt tili länsstyrelsen i Nylands Iän att den med       Ifall skyddandet inte kan genomföras i sam-
14650: stöd av byggnadsskyddslagen skulle skydda det i        band med stadsplaneringen, är det möjligt att
14651: Lojo stad belägna Lohjan työväentalo. Enligt den       med stöd av byggnadsskyddslagen göra en ny
14652: fr.o.m. år 1985 gällande byggnadsskyddslagen           ansökan om skyddande av byggnaden, om man
14653: bör skyddandet på planerade områden i första           kan bevisa att skyddandet inte har kunnat ge-
14654: hand genomföras vid sådant planeringsförfarande        nomföras på det sätt som sägs i byggnadslagen
14655: som förutsätts i byggnadslagen. Bara i sådana          eller om det annars finns synnerliga skäl. Rege-
14656: undantagsfall som särskilt omnämns i lagen kan         ringen kan inte i detta nu, då länsstyrelsens
14657: skyddsbeslutet på planerat område ges med stöd         beslut har vunnit laga kraft och stadsplaneringen
14658: av byggnadsskyddslagen. Emedan byggnaden en-           ännu är oavslutad, ingripa i skyddsprocessens
14659: ligt museiverkets utlåtande inte är av riksomfat-      gång.
14660: tande betydelse, och emedan man som bäst                  I regeringens proposition tili statsförslag för år
14661: håller på att utarbeta en ny stadsplan för områ-       1987 har anslag på 11 miljoner mk anvisats för
14662: det, i samband med viiken skyddandet enligt            reparation av arbetar- och föreningshus. Ifall
14663: lagen bör övervägas, avgav länsstyrelsen ett nega-     man i samband med stadsplaneringen besluter
14664: tivt beslut i ärendet och skyddade sålunda inte        att Lohjan työväentalo skall skyddas kan under-
14665: byggnaden med stöd av byggnadsskyddslagen.             stöd för reparationsarbeten ansökas hos undervis-
14666: De föreningar som hade gjort framställningen           ningsministeriet.
14667: 
14668:      Helsingfors den 12 januari 1987
14669: 
14670:                                                               Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
14671:                                                     1986 vp .
14672: 
14673: . Kirjallinen kysymys n:o 462
14674: 
14675: 
14676: 
14677:                                       Impiö ym.: Siviilipalvelun suorittaneiden saamista lisäpisteistä luo-
14678:                                         kanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa
14679: 
14680: 
14681:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14682: 
14683:     Hakeminen luokanopettajakoulutukseen on               lustuslaitos enää tarvitse kaikkia ilman mielipide-
14684:  siten järjestetty, että ensimmäinen vaihe hoide-         muokkausta olevia nuoria miehiä suorittamaan
14685:  taan hakupapereiden perusteella valtakunnallise-         perinteistä asevelvollisuutta? Vai puolustetaanko
14686:  na yhteisvalintana. Valintakokeen toiseen vaihee-        lisäpistettä sillä, että siviilipalvelumiesten palve-
14687:  seen eri opettajankoulutusyksiköihin kutsutravien        luaika on keskimäärin pitempi kuin asevelvolli-
14688:  hakijoiden vertausluku koostuu kolmesta osateki-         suuden suorittamisen aika?
14689:  jästä: 1) ylioppilastutkinnosta, 2) lukion päästä-          Yhden lisäpisteen merkitys ensimmäisen vai-
14690:  todistuksen kaikkien aineiden keskiarvosta sekä          heen valinnassa on sama kuin esimerkiksi lukion
14691:  3) lisäpisteistä. Nykyisin on yhä yleisempää, että       päästätodistuksen keskiarvolla 8,0 keskiarvon 7,6
14692:  juuri lisäpisteitä saaneet ohittavat vasta koulunsa      asemesta. Tämä tosiasia kertoo verrattain selvästi
14693:  päättäneet hakijat.                                      sen, miten etuoikeutettuun asemaan pääsee sivii-
14694:     Luokanopettajakoulutuksen           yhteisvalima-     lipalvelumies 1, 5-suuruisella lisäpisteellä, jos ver-
14695:  pöytäkirjan mukaisesti marraskuulta 1986, kun            tailukohtana on lukion käynyt asevelvollisuutensa
14696:  valinnat suoritetaan kesällä 1987 opetusministe-         suorittanut nuorukainen.
14697:  riön lokakuussa 1986 lähettämän kahden kirjeen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14698:  perusteella, siviilipalvelus tuottaa lisäpisteitä seu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14699:  raavasti: kun siviilipalvelus on suoritettu lasten ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14700:  nuorten ohjaajina, tuottaa 6-11 kk 1,0 pistettä          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14701:  ja 12-17 kk 1, 5 pistettä. Menettely lienee ollut
14702:  käytössä jo edellisinä vuosina. Tiettävästi opetta-                 Onko Hallitus tietoinen, että eräät si-
14703:  jankoulutusneuvoston luokanopettajien koulu-                     viilipalvelun suorittaneet ovat kansalais-
14704:  tusjaostossa on jo vuonna 1985 kiinnitetty huo-                  ten tasa-arvon kannalta etuoikeutetussa
14705:  miota tasa-arvon puuttumiseen, kun asevelvolli-                  asemassa asevelvollisuutensa suorittanei-
14706:  suutta suorittava valtaosa nuorista miehistä ei saa              siin nähden hakeutuessaan luokanopetta-
14707:  lisäpisteitä.                                                    jakoulutukseen ja saadessaan lisäpisteitä
14708:     Pakosta joutuu kysymään, millä perusteella                    suoritettuaan siviilipalveluksensa lasten ja
14709:  siviilipalvelumiehet ovat etuoikeutettuja pyrkies-               nuorten ohjaajina, ja jos on,
14710:  sään opettajan uralle? Onko ohjeiden antajan                        mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
14711:  tarkoitus ohjata maan hallituksen myötävaiku-                    muuttaakseen opetusministeriön kirjeillä
14712:  tuksella luokanopettajiksi henkilöitä, jotka huo-                9.10. ja 13.10.1986 annettuja ohjeita
14713:  lehtivat lasten kasvatuksesta tulevaisuudessa en-                sekä niistä seuranneita ratkaisuja luokan-
14714:  tistä suuremmassa määrin siviilipalvelun tielle?                 opettajakoulutuksen yhteisvalintatyöryh-
14715:  Ovatko ikäluokat siinä määrin suuria, ettei puo-                 mässä?
14716: 
14717:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
14718: 
14719: 
14720:            Lauri Impiö                      Pentti Mäki-Hakola               Riitta Jouppila
14721:            Toivo T. Pohjala                 Helena Pesola                    Matti Viljanen
14722:            Iiro Viinanen                    Kalevi Mattila                   Juhani Alaranta
14723:            Saara Mikkola                    Tuure Junnila                    Mauri Miettinen
14724:            Pertti Salolainen                Ilkka Suominen                   Heikki Perho
14725:            Tapio Holvitie                   Mauno Manninen                   Mauri Pekkarinen
14726: 
14727:  270071F
14728: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 462
14729: 
14730: 
14731: 
14732: 
14733:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14734: 
14735:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ensimmäisen vaiheen valinnassa hakija voi saa-
14736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          da ylioppilastutkinnon äänimäärän mukaan 0-5
14737: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         pistettä, lukion päästätodistuksen keskiarvon
14738: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mukaan 0-5 pistettä ja muista ansioista 0-5
14739: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lisäpistettä. Lisäpisteitä saa taito- ja taideaineiden
14740: Lauri lmpiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         kiitettävistä arvosanoista, opettajakokemuksesta,
14741: kysymyksestä n:o 462:                                  työsuhteisesta kokemuksesta lapsi- ja nuorisotyös-
14742:                                                        sä, lasten ja nuorten parissa tapahtuvan harras-
14743:            Onko Hallitus tietoinen, että eraat si-     tustoiminnan ohjaamisesta ja johtamisesta sekä
14744:         viilipalvelun suorittaneet ovat kansalais-     lisäopinnoista. Opetusministeriön 25.11.1983
14745:         ten tasa-arvon kannalta etuoikeutetussa        antamissa ohjeissa lisäpisteiden perusteista on
14746:         asemassa asevelvollisuutensa suorittanei-      todettu mm. seuraavaa:
14747:         siin nähden hakeutuessaan luokanopetta-
14748:         jakoulutukseen ja saadessaan lisäpisteitä      3) Työsuhteinen kokemus lapsi- ja            0-2 p.
14749:         suoritettuaan siviilipalveluksensa lasten ja      nuorisotyössä
14750:         nuorten ohjaajina, ja jos on,                        kokopäivätyö lasten ja nuorten
14751:            mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy             parissa (esim. lastenkodissa, päi-
14752:         muuttaakseen opetusministeriön kirjeillä            väkodissa tai kesäsiirtolassa) 1 12
14753:         9.10. ja 13.10.1986 annettuja ohjeita                vuotta 1 p., 1 vuosi 1, 5 p.
14754:         sekä niistä seuranneita ratkaisuja luokan-           puolipäivätyö lasten ja nuorten
14755:         opettajakoulutuksen yhteisvalintatyöryh-             parissa (esim. leikki puistoissa,
14756:         mässä?                                               uimakoulun opettajana tai kou-
14757:                                                              luavustajan tehtävissä) 1 vuosi 1
14758:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               p.
14759: seuraavaa:                                             4) Lasten ja nuorten parissa tapahtu-        0-2 p.
14760:                                                           van harrastustoiminnan ohjaami-
14761:    Luokanopettajien koulutukseen korkeakoulut             nen ja johtaminen (esim. seura-
14762: ovat tähän asti valinneet opiskelijaosa opetusmi-         kuntakerhot, partiot, poliittiset
14763: nisteriön antamien ohjeiden mukaan. Voimassa              nuonsojaqestöt,       liikuntakerhot,
14764: olevan opettajankoulutusasetuksen (4861 86)               musiikkikerhot jne.) 1 vuosi 0,5 p.
14765: 11 §:n 2 momentin nojalla ministeriö antaa ny-
14766: kyisin vain suosituksia opiskelijain valintaperus-        Edellä esitetystä voidaan todeta, ettei opetus-
14767: teista. Korkeakoulut voivat poiketa suosituksista.     ministeriön ohjeissa ja suosituksissa ole mainittu
14768:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa kirjees-   lasten ja nuorten ohjaajana suoritettua siviilipal-
14769: sä opetusministeriö on 9.10.1986 ilmoittanut,          velua lisäpisteiden antamisen perusteena. Tällais-
14770: että vuoden 1987 opiskelijavalinnoissa ministe-        ta mainintaa ei ole myöskään opetusministeriön
14771: riön 25.11.1983 antamia ohjeita sovelletaan suo-       vuosittain julkaisemassa oppaassa Korkeakou-
14772: situksina. Åbo Akademilie tästä on ilmoitettu          lujen valintatieto.
14773: 13.11.1986 päivätyllä kirjeellä.                          Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, että opetta-
14774:    Luokanopettajien koulutuksen opiskelijavalin-       jankoulutusneuvoston piirissä on keskusteltu las-
14775: ta on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa          ten ja nuorten ohjaajana suoritetun siviilipalve-
14776: valitaan hakemusasiakirjojen perusteella valinta-      lun tai yleensä asevelvollisuuden huomioon otta-
14777: kokeisiin kutsuttavat hakijat. Kutsutravien määrä      misesta luokanopettajien valinnassa. Neuvosto ei
14778: on ainakin kolminkertainen kuhunkin opettajan-         ole tehnyt siitä esitystä opetusministeriölle.
14779: koulutuslaitokseen otettavien uusien opiskelijain         Opetusministeriön antamien ohjeiden mukaan
14780: määrään verrattuna. Toisena vaiheena ovat valin-       luokanopettajien koulutuksen yhteisvalintatyö-
14781: takokeet, joiden tuloksiin opiskelijain lopullinen     ryhmä voi tarvittaessa tarkentaa lisäpisteiden an-
14782: valinta perustuu.                                      tamisen perusteita. Opettajankoulutusneuvostos-
14783:                                        1986 vp. -     KK n:o 462                                        3
14784: 
14785: sa käydyn keskustelun perusteella suomenkielisen      opiskelijavalinnoissa on aikaisemmin annettu pis-
14786: luokanopettajien koulutuksen yhteisvalintatyö-        teitä asevelvollisuuden suorittamisesta, mutta täs-
14787: ryhmä on vuodesta 1983 ottanut tarkennuksis-          tä käytännöstä on luovuttu. On johdonmukaista,
14788: saan huomioon myös lasten ja nuorten ohjaajana        ettei myöskään siviilipalvelua oteta huomioon.
14789: suoritetun siviilipalvelun. Hakulomakkeessa tätä         Opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja kehi-
14790: ei ole mainittu. Yhteisvalintatyöryhmältä saadun      tetään jatkuvasti. Antaessaan suosituksia opiskeli-
14791: tiedon mukaan hakijat eivät käytännössä ole           javalinnan perusteista opetusministeriö kiinnittää
14792: esittäneet siviilipalvelua lisäpisteiden saamisen     erityisesti huomiota hakijain tasapuoliseen kohte-
14793: perusteeksi.                                          luun. Edellä esitetystä ilmenee, että kirjallisessa
14794:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty asia on mer-   kysymyksessä mainittu asia ei edellytä opetusmi-
14795: kitykseltään periaatteellinen. Korkeakoulujen         nisteriön antamien suositusten muuttamista.
14796: 
14797:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1987
14798: 
14799:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
14800: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 462
14801: 
14802: 
14803: 
14804: 
14805:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
14806: 
14807:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varje lärarutbildningsinstitution. Det andra ske-
14808: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         det består av inträdesförhör på vilka det slutliga
14809: av den 5 december 1986 tili vederbörande med-         urvalet av studerande baserar sig.
14810: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av      Vid det första urvalet kan sökanden få 0-5
14811: riksdagsman Lauri Impiö m.fl. undertecknade           poäng för röstetalet i studenrexamen, 0-5
14812: spörsmål nr 462:                                      poäng för medeltalet på avgångsbetyget från
14813:                                                       gymnasiet och 0-5 tilläggspoäng för övriga
14814:            Är Regeringen medveten om att en del
14815:                                                       meriter. Tilläggspoängen ges för berömliga vits-
14816:         personer, som har utfört civiltjänstgöring,
14817:                                                       ord i färdighets- och konstämnen, för lärarerfa-
14818:         med tanke på medborgarnas jämställdhet
14819:                                                       renhet, erfarenhet av barn- och ungdomsarbete
14820:         vid ansökan tili klasslärarutbildning är
14821:                                                       baserad på anställningsförhållande, arbete bland
14822:         privilegierade i förhållande tili dem som
14823:                                                       barn och ungdomar som fritidsverksamhet samt
14824:         har avtjänat värnplikt och får tilläggs-
14825:                                                       för tidigare studier. I de direktiv om grunderna
14826:         poäng om de har utfört civiltjänstgö-         för tilläggspoäng som undervisningsministeriet
14827:         ringen som barn- och ungdomsledare,
14828:                                                       gav 25.11.1983 har bl.a. följande konstaterats:
14829:         och ifall Regeringen är medveten om
14830:         detta,
14831:                                                       3) För erfarenhet av barn- och ung-      0-2 p
14832:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-
14833:                                                          domsarbete; förutsätter anställ-
14834:         ga för att ändra de direktiv som gavs med
14835:         undervisningsministeriets brev av 9.10.          ningsförhållande
14836:         och 13 .10. 1986 sam t de lösningar detta           heldagsarbete bland barn och ..
14837:                                                             ungdom (t.ex. i barnhem, dag-
14838:         ledde tili i arbetsgruppen för gemensam
14839:                                                             hem eller på sommarkoloni) 112
14840:         inragning tili klasslärarutbildningen?
14841:                                                             år 1 p, 1 år 1, 5 p
14842:                                                             halvdagsarbete bland barn och
14843:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ungdom (t.ex. i lekpark, som
14844: framföra följande:                                          simskollärare eller skolassistent)
14845:    Tili klasslärarutbildningen har högskolorna              1 år 1 p
14846: hittills tagit in studerande på basen av de direk-    4) Erfarenhet av fritidsverksamhet       0-2 p
14847: tiv som undervisningsministeriet har gett. Med           med barn och ungdom (t.ex.
14848: stöd av 11 § 2 mom. i gällande förordning om             klubbledare i församling, scoutle-
14849: lärarutbildning (4861 86) ger ministeri et numera        dare, ledare i politiska ungdomsor-
14850: enbart rekommendationer om grunderna för ur-             ganisationer,    gymnastikklubbar,
14851: valet av studerande. Högskolorna kan avvika från         musikklubbar osv.) 1 år 0,5 p.
14852: rekommendationerna.
14853:    Med det brev som avses i det skriftliga spörs-        På basen av ovanstående kan man konstatera
14854: målet har undervisningsministeriet 9.10.1986          att det i undervisningsministeriets direktiv och
14855: meddelat att vid urvalet av studerande år 1987        rekommendationer inre finns något omnämnan-
14856: kommer de av ministeriet 25.11.1983 givna di-         de om att civiltjänstgöring som barn- och ung-
14857: rektiven att tillämpas som rekommendationer.          domsledare skulle urgöra grund för tilläggs-
14858: Åbo Akademi har meddelats om detta i ett brev         poäng. Något sådanr omnämnande finns inre
14859: som är daterat 13. 11. 1986.                          heller i den av undervisningsministeriet årligen
14860:    Urvalet av studerande tili klasslärarutbild-       utgivna guiden Högskolornas elevurval.
14861: ningen försiggår i två skeden. 1 det första skedet       Vid en utredning av ärendet har det visat sig
14862: väljs, på basen av ansökningshandlingarna, de         att man inom lärarutbildningsrådet har diskute-
14863: sökande som skall kaUas tili inträdesförhör. Det      rat möjligheterna att beakta civiltjänstgöring,
14864: anral som kaUas tili förhör är åtminstone tre         som utförts som barn- och ungdomsledare, och
14865: gånger det antal nya sruderande som tas in vid        värnplikt i allmänhet vid valet av elever tili
14866:                                      1986 vp. -      KK n:o 462                                      5
14867: 
14868: klasslärarutbildningen. Rådet har inte gjort nå-      nng som en motivering för att erhålia tiliäggs-
14869: gon framställning om detta tili undervisningsmi-      poäng.
14870: nisteriet.                                               Den i det skriftliga spörsmålet framstälida
14871:    Enligt de direktiv som undervisningsminis-         frågan är av principieli betydelse. Tidigare gav
14872: teriet har gett kan arbetsgruppen för gemensam        man poäng för utförd värnplikt vid valet av
14873: intagning tili klasslärarutbildningen vid behov       elever tili högskolorna, men denna praxis har
14874: precisera grunderna för tiliäggspoängen. På ba-       man numera frångått. Det är konsekvent att inte
14875: sen av den inom lärarutbildningsrådet förda           helier beakta civiltjänstgöring.
14876: diskussionen har arbetsgruppen för gemensam              Urvalet av studerande tili lärarutbildningen
14877: intagning tili den finskspråkiga klasslärarutbild-    utvecklas fortgående. Då undervisningsminis-
14878: ningen fr.o.m. år 1983 i sina preciseringar även      teriet ger rekommendationer tili grund för elev-
14879: beaktat civiltjänstgöring som har utförts som         urvalet fäster ministeriet särskild vikt vid att
14880: barn- och ungdomsledare. I ansökningsblanket-         sökandena behandlas lika. Av ovanstående fram-
14881: ten nämns detta inte. Enligt uppgifter från           går att frågan i det skriftliga spörsmålet inte
14882: arbetsgruppen för gemensam intagning har sö-          förutsätter en ändring av undervisningsministe-
14883: kandena i praktiken inte framlagt civiltjänstgö-      riets rekommendationer.
14884: 
14885:     Helsingfors den 2 januari 1987
14886: 
14887:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
14888:                                                  1986 vp.
14889: 
14890: Kirjallinen kysymys n:o 463
14891: 
14892: 
14893: 
14894: 
14895:                                     Uitto: Erorahajärjestelmän epäkohtien korjaamisesta
14896: 
14897: 
14898:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14899: 
14900:    Erorahan saamisen edellytykset TEL:n, VEL:n,         mistaan välittömästi edeltäneen kahdeksan vuo-
14901: KVTEL:n ja KiEL:n soveltamisaloilla ovat:               den aikana ansainnut pääasiallisesti toimeentu-
14902:    - hakija on menettänyt työpaikkansa sen              lonsa LEL- ja MEL-alojen töissä tai ollut työmark-
14903: vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuo-     kinoiden käytössä. Edellytykset työttömyyden
14904: tannollisista syistä joutunut supistamaan työvoi-       kestoajasta ja työnhakuajasta poikkeavat alussa
14905: maa tai lopettanut toimintansa;                         mainituista aloista siten, että LEL- ja MEL-aloilla
14906:    - hakijan uudelleen työhön sijoittaminen on          ajanjaksot ovat pidemmät. Erorahajärjestelmässä
14907: ilmeisen vaikeaa, hakija on työvoimatoimiston           on aukkoja, mikä aiheuttaa väliinputoamista-
14908: kirjoissa työkykyisenä työnhakijana;                    pauksia runsaasti.
14909:    - eroraha voidaan maksaa kahdessa erässä,               Esimerkiksi työntekijä on ollut LEL-aloilla työs-
14910: A-summana ja B-summana.                                 sä 15 vuotta ja viimeiset 3 vuotta TEL-aloilla.
14911:                                                         Pitkästä työhistoriasta huolimatta hänelle ei täyty
14912:    A-ja B-summan saamisen edellytyksenä on se,
14913:                                                         erorahan saamisen perusedellytyksiä kumman-
14914: että viimeisen työ- tai virkasuhteen pituus pää-
14915:                                                         kaan eläkelain alaisesta työsuhteesta, vaikka hä-
14916: sääntöisesti on se, että hakija on ollut saman
14917:                                                         nen työsuhteensa olisi aina päättynyt taloudelli-
14918: työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti työpai-
14919:                                                         sista tai tuotannollisista syistä.
14920: kan menettämistä välittömästi edeltäneet 5 vuot-
14921: ta ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14922:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14923:    Kaksi toisiaan välittömästi seurannutta työsuh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14924: detta, joiden pituus on ollut yhteensä vähintään        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14925: 8 vuotta voivat myös oikeuttaa erorahaan. Edelly-
14926: tyksenä kuitenkin on, että molemmat työsuhteet                     Aikooko Hallitus puuttua eri eroraha-
14927: ovat päättyneet taloudellisista - tai tuotannolli-              järjestelmien erojen aiheuttamiin ongel-
14928: sista syistä. Lisäksi edellytyksenä on ikärajoitukset           miin, kuten siihen, että pitkän TEL-alan
14929: sekä työttömyyden kestoaika ja työnhakuaika.                    palveluksen jälkeen LEL-alalle siirtynyt ei
14930:    Erorahan saamisen edellytykset LEL- ja MEL-                  saa erorahaa, jos LEL-alalla olo jää liian
14931: aloilla työskennelleelle poikkeavat em. aloista                 lyhyeksi, ja muihin perusteluissa mainit-
14932: erityisesti siinä, että hakija on työttömäksi joutu-            tuihin epäkohtiin?
14933: 
14934:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
14935: 
14936:                                                 Pauli Uitto
14937: 
14938: 
14939: 
14940: 
14941: 270072G
14942: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 463
14943: 
14944: 
14945: 
14946: 
14947:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14948: 
14949:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        työsuhteet ovat päättyneet taloudellisista tai tuo-
14950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tannollisista syistä.
14951: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-           LEL- ja MEL-alojen työntekijöiltä edellytetään
14952: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      erorahan saamiseksi, että työntekijä on työttö-
14953: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mäksi joutumistaan välittömästi edeltäneen kah-
14954: Pauli Uiton näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       deksan vuoden ajan ollut LEL- tai MEL-alojen
14955: myksestä n:o 463:                                     töissä tai ollut säännöissä mainitulla tavalla työ-
14956:                                                       markkinoiden käytettävissä. Kahdeksan vuoden
14957:           Aikooko Hallitus puuttua eri eroraha-       alallaolosäännöstä poiketaan siten, että henkilö
14958:        järjestelmien erojen aiheuttamiin ongel-       voi olla enintään kaksi vuotta pois työmarkkinoil-
14959:        miin, kuten siihen, että pitkän TEL-alan       ta tai esimerkiksi TEL-työsuhteessa menettämättä
14960:        palveluksen jälkeen LEL-alalle siirtynyt ei    LEL- tai MEL-alojen töiden perusteella maksetta-
14961:        saa erorahaa, jos LEL-alalla olo jää liian     vaa erorahaa.
14962:        lyhyeksi, ja muihin perusteluissa mainit-         LEL- ja MEL-aloilla on tavanomaista, että työ-
14963:        tuihin epäkohtiin?                             suhteet ovat lyhytaikaisia. Tämän vuoksi viimei-
14964:                                                       seltä työsuhteelta ei ole vaadittu samaa kestoai-
14965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kaa kuin TEL-aloilla. LEL- ja MEL-aloilla viimei-
14966: ti seuraavaa:                                         sen työsuhteen pituudella ei ole merkitystä erora-
14967:    Erorahalain 3 §:n mukaan edunsaajalle, joka        haoikeuden kannalta.
14968: on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että              Erorahaston sääntöjen 15 §: n 5 momentin mu-
14969: työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista    kaan vähintään viisi vuotta kestäneen TEL-työ-
14970: syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopet-      suhteen jälkeen LEL-alalle siirtyneen henkilön
14971: tanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli         oikeus erorahaan säilyy aikaisemman TEL-työsuh-
14972: edunsaajan uudelleen työhön sijoittuminen on          teen perusteella, mikäli hän jää uudelleen erora-
14973: iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata.           haan oikeuttavasta syystä työttömäksi viiden vuo-
14974: Erorahan myöntämisen muista edellytyksistä ja         den kuluessa TEL-työsuhteensa päättymisestä lu-
14975: sen suuruudesta määrätään erorahaston säännöis-       kien.
14976: sä. Säännöissä on lähdetty siitä, että erorahan          Aikaisempien sääntömuutosten yhteydessä työ-
14977: maksamisessa tulee ottaa huomioon työsuhteiden        markkinaosapuolet eivät ole katsoneet tarpeelli-
14978: poikkeavuus eri aloilla, kuten lyhytaikaisissa työ-   seksi muuttaa työsuhteen kestoaikaa tai alallaolo-
14979: suhteissa työskennelleet (LEL- ja MEL-työsuhteet)     aikaa, koska eri alojen erityispiirteet on jo nykyi-
14980: ja pysyväistuantoisissa työsuhteissa työskennelleet   sin otettu huomioon.
14981: (TEL- työsuhteet).                                       Hallitus tulee edellä todetun pohjalta selvittä-
14982:    Erorahan maksamiseksi TEL-aloilla edellyte-        mään onko nykyisen erorahajärjestelmän TEL- ja
14983: tään, että viimeinen työsuhde on kestänyt vähin-      LEL- tai MEL-alojen työssäolovaatimuksissa sellai-
14984: tään viisi vuotta tai kaksi toisiaan välittömästi     sia erorahan saajan kannalta kohtuuttomia epä-
14985: seurannutta työsuhdetta ovat kestäneet yhteensä       kohtia, että ne vaatisivat muutoksia voimassa
14986: vähintään kahdeksan vuotta ja että molemmat           oleviin sääntöihin.
14987: 
14988:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1987
14989: 
14990:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
14991:                                        1986 vp. -     KK n:o 463                                       3
14992: 
14993: 
14994: 
14995: 
14996:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
14997: 
14998:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordoingen            Inom APL- och SjPL-branscherna förutsätts för
14999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utbetaloing av avgångsbidrag, att arbetstagaren
15000: den 5 december 1986 tili vederbörande medlem          under de åtta år som omedelbart föregick arbets-
15001: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lösheten har utfört arbete, som hör till KAPL-
15002: riksdagsman Pauli Uitto m.fl. undertecknade           eller SjPL-branscherna eller har stått till arbets-
15003: spörsmål nr 463:                                      marknadens förfogande på det sätt som nämns i
15004:                                                       bestämmelserna. Undantag från bestämmelsen
15005:           Ämnar Regeringen ingripa i de pro-          om åtta år inom branschen är, att en person kan
15006:        blem som skilinaderna i avgångsbidrags-        vara borta från arbetsmarknaden eller t.ex. i
15007:        systemen förorsakar, såsom att den som         APL-arbetsförhållande högst två år utan att
15008:        efter en lång tjänstgöring inom APL-           förlora det avgångsbidrag som utbetalas på basen
15009:        branschen övergått till KAPL-branschen         av arbeten inom KAPL- och SjPL-branscherna.
15010:        inte får avgångsbidrag, om tiden då ve-
15011:        derbörande hör tili KAPL blir alltför             Ioom APL- och SjPL-branscherna är det van-
15012:        kort, samt i andra olägenheter, som om-        ligt, att arbetsförhållandena är kortvariga. På
15013:        nämns i motiveringen?                          grund härav har man inte krävt att det senaste
15014:                                                       arbetsförhållandet skall ha varat lika länge som
15015:                                                       inom APL-branscherna. Ioom APL- och SjPL-
15016:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15017:                                                       branscherna har det senaste arbetsförhållandets
15018: anföra följande:
15019:                                                       längd inte någon betydelse med hänsyn till
15020:    Eoligt 3 § lagen om avgångsbidrag utbetalas        rätten att få avgångsbidrag.
15021: avgångsbidrag till förmånstagare, som mist sin           Rätten tili avgångsbidrag på basen av ett
15022: arbetsplats på grund av att arbetsgivaren av          tidigare APL-arbetsförhållande skall enligt 15 § 5
15023: ekooomiska skäl eller av produktionshänsyn varit      mom. i avgångsbidragsfondens stadgar bevaras
15024: tvungen att minska arbetskraften eller upphört        för en person som flyttat över till KAPL-bran-
15025: med sin verksamhet, om förmånstagarens place-
15026:                                                       schen efter minst fem år i APL-arbetsförhållande,
15027: ring ånyo i arbetet är uppenbart svår tili följd av   om han på nytt ioom fem år räknat från APL-
15028: förmånstagarens ålder elier av annan orsak. Om        arbetsförhållandets upphörande blir arbetslös av
15029: övriga förutsättningar för beviljande av avgångs-     orsak som berättigar tili avgångsbidrag.
15030: bidrag och om dess storlek bestämmes närmare i
15031: avgångsbidragsfondens stadgar. I stadgarna har           1 samband med tidigare ändringar av bestäm-
15032: man utgått ifrån, att man då avgångsbidrag            melserna har arbetsmarknadsparterna ansett, att
15033: betalas skali beakta arbetsförhållandenas olika       det inte är nödvändigt att ändra tiden för hur
15034: natur inom olika branscher t.ex. för dem som          länge arbetsförhållandet varat eller den tid perso-
15035: arbetat i kortvariga arbetsförhålianden (KAPL-        neo i fråga är inom branschen, eftersom de
15036: och SjPL-arbetsförhålianden) och för dem som          speciella dragen för de olika branscherna redan
15037: haft anställning av varaktig karaktär (APL-arbets-    nu har beaktats.
15038: förhålianden).                                          Regeringen kommer att utgående från det
15039:    För utbetalning av avgångsbidrag ioom APL-         ovan konstaterade utreda, om det nuvarande
15040: branscherna förutsätts, att det senaste arbetsför-    avgångsbidragssystemets krav på arbetsförhållan-
15041: håliandet varat i minst fem år eller att två          dets längd inom APL- och KAPL- eller SjPL-
15042: omedelbart på varandra följande arbetsförhållan-      branscherna, innebär sådana oskäliga missförhål-
15043: den varat i sammanlagt minst åtta år och att          landen för den som skall få avgångsbidrag, att
15044: båda arbetsförhållandena har upphört av ekono-        detta kräver ändringar i de ikraftvarande stadgar-
15045: miska elier produktionsmässiga skäl.                  na.
15046: 
15047:      Helsingfors den 7 januari 1987
15048:                                                                             Minister Matti Puhakka
15049:                                                 1986 vp.
15050: 
15051: Kirjallinen kysymys n:o 464
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 
15056:                                    Anttila ym.: Kehitysvammaista hoitavan perhehoitajan työsuhde- ja
15057:                                      sosiaaliturvan parantamisesta
15058: 
15059: 
15060:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15061: 
15062:    Perhehoito on yhteiskunnalle hyvin edullista ja    maisen hoitoa kotona. Samalla on todettava, että
15063: hoidettaville ihmisille paras ja inhimillisin vaih-   meillä ei ole riittävästi edes laitospaikkoja, jotta
15064: toehto. Kehitysvammaisten lasten perhehoitajien       kaikki kehitysvammaiset voitaisiin hoitaa laitok-
15065: asema tänä päivänä on kuitenkin varsin surkea.        sissa.
15066: Kehitysvammaisten perhehoitajille tulisi taata           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15067: pysyvä työsuhde ja sen kautta määräytyvä riittävä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15068: ja kohtuullinen eläketurva.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15069:    Samoin tulee luoda selkeät pelisäännöt kehi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15070: tysvammaista hoitavan perhehoitajan verotukses-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15071: ta. Verotuksen vaikutus on otettava huomioon                  ryhtyä turvatakseen kehitysvammaisten
15072: palkan tasoa määrättäessä, jolloin tason on oltava            perhehoitajille pysyvän työsuhteen ja sitä
15073: vastaavasti suurempi. Samoin tulee saada selkeät              kautta kohtuullisen sosiaaliturvan, sekä
15074: määräykset kehitysvammaista hoiravien perhehoi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15075: tajien vuosilomista.                                          ryhtyä luodakseen selkeät ohjeet kehitys-
15076:    Kehitysvammaisten laitoshoito on huomatta-                 vammaista hoiravien perhehoitajien vero-
15077: vasti kalliimpi ratkaisu kuin tukea kehitysvam-               tuskäytännöstä?
15078: 
15079:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
15080: 
15081:           Sirkka-Liisa Anttila           Impi Muroma                     Tellervo Nousiainen
15082: 
15083: 
15084: 
15085: 
15086: 270073H
15087: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 464
15088: 
15089: 
15090: 
15091: 
15092:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15093: 
15094:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tu perhehoidosta vuonna 1987 maksettavat enim-
15095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mäispalkkiot ja kulukorvaukset. Perhehoidon jär-
15096: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        jestämisestä ja maksuista on sosiaalihallitus anta-
15097: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nut ohjeet, jotka tulevat voimaan 1.1.1987. Näi-
15098: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tä ohjeita sovelletaan myös kehitysvammaisten
15099: Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      erityishuolt.ona järjestettävään perhehoitoon.
15100: myksestä n:o 464:                                        Perhehoidalie on ominaista, että huollettavat
15101:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ovat perheyhteisön jäseniä. Perhehoitajan toi-
15102:        ryhtyä turvatakseen kehitysvammaisten          mintaa voidaankin luonnehtia elämäntavaksi,
15103:        perhehoitajille pysyvän työsuhteen ja sitä     jossa yhdistyvät työ ja yksityiselämä. Perhehoita-
15104:        kautta kohtuullisen sosiaaliturvan, sekä       jan tekemä työ ei täytä normaalin työsuhteen
15105:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tunnusmerkistöä, vaan perustuu toimeksianto-
15106:        ryhtyä luodakseen selkeät ohjeet kehitys-      suhteeseen. Perhehoitajan asema perustuukin
15107:        vammaista haitavien perhehoitajien vero-       kussakin tapauksessa erikseen solmittuun perhe-
15108:        tuskäytännöstä?                                hoitosopimukseen.
15109:                                                          Kun kysymyksessä ei ole työsuhde, ei perhe-
15110:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hoitajalla ole työsuhteessa olevan sosiaaliturvaa.
15111: ti seuraavaa:                                         Perhehoitajien lomajärjestelyistä tulisi sopia per-
15112:                                                       hehoitosopimusta tehtäessä. Näin olisi tehtävä
15113:    Kehitysvammaisten huollon kehittämistavoit-        erityisesti silloin, kun perhehoitajan työ esimer-
15114: teena on, että kehitysvammainen henkilö voisi         kiksi huollettavan vaikeahoitoisuuden vuoksi on
15115: elää niin normaalia ja itsenäistä elämää kuin se      erityisen raskasta. Sosiaalihallitus on tähän kiin-
15116: henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottaen on      nittänyt huomiota ohjeissaan.
15117: mahdollista. Kehitysvammaisen lapsen ensisijai-
15118: sena hoitopaikkana tulisi olla oma koti. Ellei           Sosiaalihuollon valtakunnallisen suunnitelman
15119: hoito omassa kodissa ole mahdollista, tulisi lapsi    mukaan maksetaan perhehoidosta vuonna 1987
15120: pyrkiä sijoittamaan perhehoitoon. Laitoshoitoon       hoitopalkkiota enintään 3 200 markkaa kuukau-
15121: lapsi tulisi ohjata vasta viimesijaisesti.            dessa hoidettavaa kohti. Lisäksi korvataan toi-
15122:    Aikuisen kehitysvammaisen tarvits'ema hoito ja     minnasta aiheutuvat kulut niin, että kulukorvaus
15123: huolenpito tulee tavoitteen mukaan järjestää en-      on enintään 2 400 markkaa kuukaudessa hoidet-
15124: sisijaisesti eri tavoin tuetuissa asuinyksiköissä.    tavaa kohti. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset ovat
15125: Laitospaikkoja ei ole tarkoitus lisätä nykyisestä,    veronalaista tuloa. Perhehoitaja voi kuitenkin
15126: koska elinolosuhteiden suurissa laitoksissa ei voi-   vähentää kulukorvaukset verotuksessaan tulon
15127: da katsoa vastaavan normaalisuusperiaatteen mu-       hankkimisesta aiheutuvina menoina. Tiettävästi
15128: kaisia tavoitteita.                                   verohallitus tulee antamaan verotuksesta tältä
15129:    Perhehoito on tulevaisuudessakin eräs kehitys-     osin tarkemmat ohjeet.
15130: vammaisten lasten hoitomuoto sekä pitkä- että            Perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämistä on
15131: lyhytaikaisia sijoituksia harkittaessa. Perhehoito    selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamas-
15132: on vaativaa, ja siihen sopivia ja halukkaita per-     sa perhehoitajatoimikunnassa, joka mietinnös-
15133: heitä on vaikea löytää erityisesti Etelä-Suomen       sään ( 1984:5 7) ehdotti perhehoitajien työoikeu-
15134: taajamista.                                           dellisen aseman ja eläketurvan järjestämistä eri-
15135:    Vahioneuvoston 2 5. 9.1986 hyväksymässä val-       tyislainsäädännön avulla samoin kuin maksetta-
15136: takunnallisessa suunnitelmassa sosiaalihuollon        vien palkkioiden perusteiden ja verotuksen sel-
15137: järjestämisestä vuosina 1987-1991 on vahvistet-       kiinnyttämistä. Ehdotus vaatii laajahkoja jatko-
15138:                                          1986 vp. -      KK n:o 464                                       3
15139: 
15140: selvitystöitä, jotka ovat sosiaali- ja terveysministe-   tavoitteena on riittävien asumispalveluiden järjes-
15141: riössä vielä kesken.                                     täminen kehitysvammaisille henkilöille ja kehi-
15142:    Perhehoitoa ei voida pitää ensisijaisena tai          tysvammaisia lapsia hoiravien perheiden tukemi-
15143: muut hoitomuodot poissulkevana hoitomuotona.             seen suunnatravien toimenpiteiden kehittämi-
15144: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kehitys-        nen.
15145: vammaisten henkilöiden huollon kiireellisimpänä
15146: 
15147:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
15148: 
15149:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
15150: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 464
15151: 
15152: 
15153: 
15154: 
15155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15156: 
15157:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för familjevård. Socialstyrelsen har utfärdat anvis-
15158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningar om anordnande av familjevård och avgif-
15159: den 5 december 1986 tili vederbörande medlem          terna för den. Anvisningarna träder i kraft
15160: av statsrådet översänt avskrift av följande av        1.1.1987. Dessa anvisningar tillämpas också på
15161: riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade           familjevård, som ges i form av specialomsorger
15162: spörsmål nr 464:                                      om utvecklingsstörda.
15163:                                                          Familjevården kännetecknas av att personeroa
15164:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
15165:                                                       som vårdas är medlemmar i en familjegemenskap
15166:        för att säkerställa att familjevårdare för
15167:                                                       och familjevårdarens verksamhet kan även karak-
15168:        utvecklingsstörda får ett permanent ar-        teriseras som ett levnadssätt, där arbete och
15169:        betsförhållande och sålunda ett rimligt        privatliv går ihop. Familjevårdarens arbete svarar
15170:        socialskydd, samt
15171:                                                       inte mot de kännetecken som är typiska för ett
15172:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       normalt arbetsförhållande, utan bygger på ett
15173:        för att utfärda klara anvisningar beträf-      förhållande, som baseras på ett givet uppdrag.
15174:        fande beskattningspraxis för dessa famil-      Familjevårdarens ställning grundar sig på ett
15175:        jevårdare?                                     familjevårdsavtal, som ingås särskilt för ettvart
15176:                                                       fall.
15177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Emedan det inte är frågan om ett arbetsförhål-
15178: anföra följande:                                      lande har familjevårdaren inte det socialskydd
15179:    Målet för vården av de utvecklingsstörda är att    som ankommer på en person i arbetsförhållande.
15180: en utvecklingsstörd person skall kunna leva ett så    Då familjevårdsavtalet ingås borde man samti-
15181: normalt och självständigt Iiv som är möjligt med      digt komma överens om familjevårdarens semes-
15182: beaktande av vederbörandes individuella behov.        ter. Detta gäller särskilt de fall där familjevårda-
15183: Ett utvecklingsstört barn bör i första hand vårdas    rens arbete är särskilt tungt, t.ex. på grund av att
15184: hemma. Om vård i det egna hemmet inte är              den som erhåller vård är svårskött. Socialstyrelsen
15185: möjlig borde det eftersträvas att barnet placeras i   har fäst uppmärksamhet vid detta i sina anvis-
15186: familjevård. Först som sista utväg bör barnet         nmgar.
15187: placeras i anstaltsvård.                                 Enligt den riksomfattande planen för socialvår-
15188:    Den vård och omsorg som en vuxen utveck-           den betalas år 1987 för familjevården ett vårdar-
15189: lingsstörd behöver skall i enlighet med målsätt-      vode om högst 3 200 mk i månaden per person
15190: ningen i första hand ordnas i boendeenheter,          som skall vårdas. Vidare ersätts de utgifter som
15191: som ges stöd i olika former. Avsikten är inte att     verksamheten föranleder så, att utgiftsersätt-
15192: utöka antalet anstaltsplatser, eftersom levnadsför-   ningen är högst 2 400 mk per månad och person
15193: hållandena i stora anstalter inte kan anses mot-      som skall vårdas. Vårdarvoden och utgiftsersätt-
15194: svara en målsättning i enlighet med normalitets-      ningar är skattepliktig inkomst. Familjevårdaren
15195: prinopen.                                             kan emellertid i sin beskattning avdra utgiftser-
15196:    Också i framtiden kommer familjevården att         sättningarna som utgifter, föranledda av in-
15197: vara en vårdform för utvecklingsstörda barn, vid      komstens förvärvande. Enligt uppgift kommer
15198: prövning av såväl långvarig som kortfristig place-    skattestyrelsen att utfärda närmare anvisningar
15199: ring. Familjevården är krävande och det är sär-       om beskattningen i detta avseende.
15200: skilt i södra Finlands tätorter svårt att finna          Frågan om att utveckla familjevårdarnas social-
15201: lämpliga familjer, som är villiga att ge sådan        skydd har utretts inom den av social- och hälso-
15202: vård.                                                 vårdsministeriet tillsatta familjevårdarkommissio-
15203:    I den riksomfattande pian för ordnande av          nen, som i sitt betänkande (1984:57) föreslog att
15204: socialvården under åren 1987-1991 som statsrå-        familjevårdarnas arbetsrättsliga ställning och pen-
15205: det godkände 2 5. 9. 1986 fastställs de maximiar-     sionsskydd skall ordnas med hjälp av en special-
15206: voden och utgiftsersättningar som år 1987 betalas     lagstiftning och att grunderna för erläggande av
15207:                                      1986 vp. -     KK n:o 464                                     5
15208: 
15209: arvoden och beskattningen skall klarläggas. För-    vårdformer. Enligt social- och hälsovårdsministe-
15210: slaget kräver ytterligare tämligen omfattande ut-   riets uppfattning brådskar det inom vården av de
15211: redningar, som ännu inte är slutförda vid social-   utvecklingsstörda mest med att ordna en tillräck-
15212: och hälsovårdsministeriet.                          lig boendeservice och utveckla stöd för familjer
15213:    Det kan inte anses att familjevård är den        som sköter utvecklingsstörda barn.
15214: primära vårdformen eller att den utesluter andra
15215: 
15216:     Helsingfors den 8 januari 1987
15217: 
15218:                                                                           Minister Matti Puhakka
15219:                                                                                                             j
15220:                                                                                                         j
15221:                                                                                                     j
15222:                                                                                                 j
15223:                                                                                             j
15224:                                                                                         j
15225:                                                                                     j
15226:                                                                                 j
15227:                                                                             j
15228:                                                                         j
15229:                                                                     j
15230:                                                                 j
15231:                                                             j
15232:                                                         j
15233:                                                     j
15234:                                                 j
15235:                                             j
15236:                                         j
15237:                                     j
15238:                                 j
15239:                             j
15240:                         j
15241:                     j
15242:                 j
15243:             j
15244:         j
15245:     j
15246: j
15247:                                                 1986 vp.
15248: 
15249: Kirjallinen kysymys n:o 465
15250: 
15251: 
15252: 
15253: 
15254:                                    Könkkölä: Hallituksen toimenpiteistä 67. ja 69. kansainvälisen
15255:                                      työkonferenssin eräiden päätösten johdosta
15256: 
15257: 
15258:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15259: 
15260:    Eduskunnan tarkistajat lähettivät syyskuussa        ningen av den delegation för rehabiliteringsären-
15261: 1985 sosiaali- ja terveysministeriöön seuraavan        den som verkar vid social- och hälsovårdsministe-
15262: kirjeen:                                               riet så att i den medtas företrädare också för
15263:    "Sosiaali- ja terveysministeriölle                  samfund som anordnar rehabilitering och för
15264:    Eduskunnan 11 päivänä joulukuuta 1984 päi-          handikappade, varvid samarbetet och samord-
15265: vätystä vastauksesta hallituksen esitykseen n:o        ningen kan ske på ett smidigt sätt. På motsvaran-
15266: 112 kuudennenkymmenennenseitsemännen ja                de sätt borde sammansättningen av delegatio-
15267: kuudennenkymmenennenyhdeksännen kansain-               nens för arbetsförmedlingsärenden sektion för
15268: välisen työkonferenssin eräiden päätösten johdos-      sysselsättning av handikappade och Folkpensions-
15269: ta on sekä suomen- että ruotsinkielisessä kappa-       anstaltens delegation för rehabiliteringsärenden
15270: leessa havaittu puuttuvan seuraavat lausumat:          tili alla delar motsvara bestämmelserna i konven-
15271:    Suomenkielinen vastaus:                             tionen nr 159.
15272:    Eduskunta edellyttää hallituksen täydentävän            Riksdagen förutsätter vidare att regeringen
15273: - sikäli kuin aihetta on - sosiaali- ja terveysmi-     ombesörjer att vissa osakenliga begrepp i konven-
15274: nisteriön yhteydessä toimivan kuntoutusasiain          tionen nr 159 och rekommendationen nr 168
15275: neuvottelukunnan kokoonpanoa siten, että siinä         reds ut och att Finland i internationella samman-
15276: ovat edustettuina myös sekä kuntoutustoimintaa         hang skall medverka tili att stämplande begrepp
15277: järjestävät yhteisöt että vajaakuntoiset, jolloin      inte används i internationella konventioner.
15278: yhteistyö ja yhteensovittaminen saadaan jousta-            Riksdagen förutsätter ytterligare att regeringen
15279: vaksi. Vastaavasti työnvälitysasiain neuvottelu-       vidtar åtgärder för att anordna grundläggande
15280: kunnan vajaakuntoisten työllistämisasiain jaoston      yrkesutbildning för hela åldersklassen, inklusive
15281: ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusasiain neuvot-        alla handikappade.
15282: telukunnan kokoonpanon tulisi kaikin osin vasta-           Eduskunnan tarkistajat pyytävät kunnioittaen,
15283: ta yleissopimuksen n:o 159 määräyksiä.                 että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi tämän
15284:    Eduskunta edellyttää edelleen hallituksen huo-      johdosta asianmukaisiin toimenpiteisiin.''
15285: lehtivan siitä, että eräät yleissopimuksessa n:o           Hallituksen kertomuksesta ei löydy selvitystä,
15286: 159 ja suosituksessa n:o 168 käytetyt epäasian-        mihin toimiin kirjeen johdosta on ryhdytty.
15287: mukaiset käsitteet selvitetään ja että Suomi kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15288: sainvälisissä yhteyksissä pyrkii vaikuttamaan kan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15289: sainvälisiin sopimuksiin siten, ettei niissä käytetä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15290: Ieimaavia käsitteitä.                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15291:    Eduskunta edellyttää vielä, että hallitus ryhtyy
15292: toimenpiteisiin ammatillisen peruskoulutuksen                     Miksi eduskunnan tarkistajien kirjettä
15293: järjestämiseksi koko ikäluokalle mukaan lukien                 työkonferenssin eräiden päätösten vaiku-
15294: vammaiset henkilöt.                                            tuksista lainsäädäntöön ei ole otettu huo-
15295:    Ruotsinkielinen vastaus:                                    mioon hallituksen kertomuksessa, ja
15296:    Riksdagen förutsätter att regeringen - såvida                  mihin toimiin Hallitus on mainitun
15297: det finns anledning- kompletterar sammansätt-                  kirjeen vuoksi ryhtynyt?
15298: 
15299:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
15300: 
15301:                                            Kalle Könkkölä
15302: 270041Y
15303: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 465
15304: 
15305: 
15306: 
15307: 
15308:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15309: 
15310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        majaosto. Sen jaostojäseniksi on kutsuttu mm.
15311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         STK:n, SAK:n ja Kynnys r.y:n edustajat.
15312: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-            Ohjelmajaosto on valmistellut ILO:n sopimuk-
15313: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sen nro 159 edellyttämää vammaisten ammatilli-
15314: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sen kuntoutuksen ja työllistämisen kansallista
15315: Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      toimintaohjelmaa, joka on tarkoitus julkistaa
15316: sestä n:o 465:                                        keväällä 1987.
15317:                                                          Työvoimaministeriön yhteydessä toimivan
15318:             Miksi eduskunnan tarkastajien kirjettä    työnvälitysasiain neuvottelukunnan vajaakuntois-
15319:          työkonferenssin eräiden päätösten vaiku-     ten työhönsijoittamisjaostossa sekä Kansaneläke-
15320:          tuksista lainsäädäntöön ei ole otettu huo-   laitoksen kuntoutusasiain neuvottelukunnassa
15321:          mioon hallituksen kertomuksessa, ja          ovat edustettuina lukuisat vammaisjärjestöt, jo-
15322:             mihin toimiin Hallitus on mainitun        ten ne vastaavat ministeriön näkemyksen mukaan
15323:          kirjeen vuoksi ryhtynyt?                     kokoonpanaltaan yleissopimuksen nro 159 mää-
15324:                                                       räyksiä.
15325:     Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:         Edellä mainitussa lisäyksessä eduskunnan vas-
15326:                                                       taukseen on edellytetty myös, että eräät yleissopi-
15327:    Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriö on,      muksen nro 159 ja suosituksessa nro 168 käytetyt
15328: kuultuaan oikeuskanslerinvirastoa, katsonut, et-      epäasianmukaiset käsitteet selvitetään ja että
15329: tei eduskunnan tarkistajien kirjeellään 20.9.1985     Suomi kansainvälisissä yhteyksissä pyrkisi vaikut-
15330: ministeriön tietoon saattamaa lisäystä eduskun-       tamaan kansainvälisiin sopimuksiin siten, ettei
15331: nan vastaukseen voitu erikseen esitellä valtioneu-    niissä käytetä Ieimaavia käsitteitä.
15332: vostolle ja tasavallan presidentille. Tasavallan          Eduskunta ei ole yksilöinyt, mitä mainitut
15333: presidentti päätti yleissopimuksen nro 159 ratifi-    epäasianmukaiset käsitteet ovat. On kuitenkin
15334: oinnista jo maaliskuussa 198 5.                       todettava, että vähäisetkin sopimustekstin muu-
15335:    Kuntoutusasiain neuvottelukunta vastaa ko-         tokset edellyttävät ILO:n perussääntöön perus-
15336: koonpanoltaan hyvin ILO:n yleissopimuksen nro         tuvaa monimutkaista menettelyä. Asiaan on to-
15337: 159 määräyksiä. Neuvottelukunnassa ovat edus-         sin mahdollista kiinnittää huomiota raportoitaes-
15338: tettuina asianomaisten hallinnonalojen virastot ja    sa ILO:lle kysymyksessä olevan yleissopimuksen
15339: laitokset, vammaisjärjestöt, Kansaneläkelaitos ja     soveltamisesta Suomessa. Suomi pyrkii luonnolli-
15340: muut sosiaalivakuutuksen alalla toimivat virastot     sesti aina kansainvälisistä sopimuksista neuvotel-
15341: ja yhteisöt sekä kuntien keskusjärjestöt.             taessa vaikuttamaan siihen, ettei niissä käytettäisi
15342:    Neuvottelukunnasta annettua asetusta (354/         Ieimaavia tai muuten epäasianmukaisia käsittei-
15343: 82) muutettiin ennen sopimuksen nro 159 ratifi-       tä.
15344: ointia siten, että sen tehtäviin lisättiin kuntou-       Eduskunta on edellyttänyt vastaukseensa teke-
15345: tusta ja vammaishuoltoa koskevien kehittämis-         mässään lisäyksessä myös, että hallitus ryhtyy
15346: suunnitelmien laatimisen ja toteutumisen edistä-      toimenpiteisiin ammatillisen peruskoulutuksen
15347: minen, yhteensovittaminen ja seuranta (741184).       järjestämiseksi koko ikäluokalle, mukaan lukien
15348: Muutoksella pyrittiin takaamaan yhtenäisen ke-        vammaiset henkilöt.
15349: hittämispolitiikan toteuttaminen yleissopimuk-            Ammatillinen peruskoulutus kuuluu opetus-
15350: sen edellyttämällä tavalla.                           ministeriön toimialaan. Vaatimus sinänsä on pe-
15351:    Asetusmuutoksella ( 741184) kuntou tusasiain       rusteltu, ja valtioneuvoston hyväksymissä keskias-
15352: neuvottelukunnalle annettiin myös lupa kutsua         teen koulutuksen kehittämisohjelmissa edellyte-
15353: jaostoihin jäseniksi neuvottelukuntaan kuulu-         tään nimenomaan, että kaikille vammaisryhmille
15354: mattomia henkilöitä. Vajaakuntoisten henkilöi-        turvataan ammatillisen koulutuksen saaminen.
15355: den ammatillista kuntoutusta koskevien asioiden          Yleissopimus nro 159 on luonteeltaan lähinnä
15356: käsittelemistä varten perustettiin erityinen ohje!-   ns. kehittämissopimus, jossa on otettu huomioon
15357:                                        1986 vp. -     KK n:o 465                                      3
15358: 
15359: erilaiset kansalliset olosuhteet jäsenmaissa. Edus-   pimuksen, myös siihen liittyvän suosituksen mää-
15360: tajien tarkistajien kirjeessä mainitut toimenpiteet   räyksiä. Näiden toimenpiteiden selostamista hal-
15361: on otettu ja tullaan ottamaan huomioon kehitet-       lituksen kertomuksessa ei ole kuitenkaan pidetty
15362: täessä lainsäädäntöämme ja kansallista käytäntö-      aih eellisena.
15363: ämme yhä paremmin vastaamaan, paitsi yleisso-
15364: 
15365:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
15366: 
15367:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
15368: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 465
15369: 
15370: 
15371: 
15372: 
15373:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15374: 
15375:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behandlingen av ärenden angående yrkesinriktad
15376: anger har Ni, Herr Talman, med er skrivelse av         rehabilitering för handikappade inrättades en
15377: den 5 december 1986 till vederbörande medlem           särskild programsektion. Till medlemmar av den-
15378: av statsrådet översänt avskrift av följande av         na sektion har kallats representanter för bl.a.
15379: riksdagsman Könkkölä undertecknade spörsmål            AFC, FFC och Tröskeln r.f.
15380: nr 465:                                                    Programsektionen har berett det nationella
15381:                                                        verksamhetsprogram för yrkesinriktad rehabilite-
15382:           Varför har riksdagens justeringsmäns         ring och sysselsättande av handikappade som
15383:         brev om verkningarna på lagstiftningen         ILO:s konvention nr 159 förutsätter. Avsikten är
15384:         av vissa av arbetskonferensens beslut inte     att programmet skall offentliggöras våren 1987.
15385:         observerats i regeringens berättelse och
15386:                                                            1 den sektion för sysselsättning av handikappa-
15387:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
15388:                                                        de som utgör en del av delegationen för arbets-
15389:         med anledning av brevet?
15390:                                                        förmedlingsärenden, vilken delegation verkar i
15391:                                                        anslutning till arbetskraftsministeriet, samt i
15392:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        folkpensionsanstaltens delegation för rehabilite-
15393: anföra följande:                                       ringsärenden är många handikapporganisationer
15394:    Först och främst har social- och hälsovårdsmi-      representerade. Enligt ministeriets åsikt motsva-
15395: nisteriet, efter att ha hört justitiekanslersämbe-     rar de därför till sin sammansättning bestämmel-
15396: tet, ansett att det tillägg till riksdagens svar som   serna i konventionen nr 159.
15397: riksdagens justeringsmän genom sitt brev                   1 det ovan nämnda tillägget till riksdagens svar
15398: 20.9.1985 bragte till ministeriets kännedom inte       har också förutsatts att vissa osakenliga begrepp i
15399: separat kunde föredras för statsrådet och republi-     konventionen nr 159 och i rekommendationen nr
15400: kens president. Repu blikens president fattade         168 reds ut och att Finland i internationella
15401: beslut om ratificering av konventionen nr 159          sammanhang skall medverka till att stämplande
15402: redan i mars 1985.                                     begrepp inte används i internationella avtal.
15403:    Delegationen för rehabiliteringsärenden mot-            Riksdagen har inte specificerat vilka de nämn-
15404: svarar till sin sammansättning väl bestämmelser-       da osakenliga begreppen är. Man kan dock
15405: na i ILO:s konvention nr 159. 1 delegationen           konstatera att också små ändringar i avtalstexten
15406: ingår representanter för ämbetsverk och inrätt-        förutsätter invecklade procedurer i enlighet med
15407: ningar inom berörda förvaltningsområden, han-          ILO:s grundstadga. Det är förvisso möjligt att
15408: dikapporganisationerna,       Folkpensionsanstalten    fästa uppmärksamhet vid saken vid rapportering
15409: och andra ämbetsverk och samfund som verkar            till ILO om hur konventionen i fråga tillämpas i
15410: inom socialförsäkringsområdet samt kommuner-           Finland. Finland försöker naturligtvis alltid vid
15411: nas centralorganisationer.                             förhandlingar om internationella avtal påverka
15412:    Förordningen om delegationen ( 354 182) änd-        innehållet i avtalen så, att stämplande eller eljest
15413: rades före ratificeringen av konventionen nr 159       osakenliga begrepp inte används i dem.
15414: så, att till dess åligganden fogades uppgiften att         Riksdagen har i tillägget till sitt svar också
15415: främja, samordna och följa med uppgörandet             förutsatt att regeringen vidtar åtgärder för ord-
15416: och förverkligandet av planerna för utvecklandet       nande av grundliggande yrkesutbildning för hela
15417: av rehabilitering och handikappvård (741/84).          åldersklassen, inklusive handikappade.
15418: Genom ändringen försökte man garantera en                 Den grundläggande yrkesutbildningen hör till
15419: enhetlig utvecklingspolitik på det sätt som kon-       undervisningsministeriets       verksamhetsområde.
15420: ventionen förutsätter.                                 Kravet som sådant är motiverat och i de utveck-
15421:    Genom ändringen av förordningen (7 41 184)          lingsprogram för mellanstadieutbildningen som
15422: fick också delegationen för rehabiliteringsären-       statsrådet har godkänt förutsätts uttryckligen att
15423: den tillstånd att till medlemmar i sektionerna         tillgången på yrkesutbildning tryggas för alla
15424: kalla personer som inte hör till delegationen. För     handikappgrupper.
15425:                                      1986 vp. -     KK n:o 465
15426: 
15427:    Konventionen nr 15 9 är tili sin natur närmast   nationella praxis så, att de allt bättre motsvarar
15428: ett s.k. utvecklingsavtal där man har beaktat       bestämmelserna inte bara i konventionen uran
15429: olika nationella förhållanden i medlemsländerna.    också i den rekommendation som ansluter sig tili
15430: De åtgärder som nämns i riksdagens justerings-      den. Det har dock inte ansetts motiverat att
15431: mäns brev har beaktats och kommer att beaktas       redogöra för dessa åtgärder i regeringens berättel-
15432: vid utvecklandet av vår lagstiftning och vår        se.
15433: 
15434:     Helsingfors den 6 januari 1987
15435: 
15436:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
15437: 1
15438: 1
15439: 1
15440:     1
15441:     1
15442:     1
15443:         1
15444:         1
15445:         1
15446:             1
15447:             1
15448:             1
15449:                 1
15450:                 1
15451:                 1
15452:                     1
15453:                     1
15454:                     1
15455:                         1
15456:                         1
15457:                         1
15458:                             1
15459:                             1
15460:                             1
15461:                                               1986 vp.
15462: 
15463: Kirjallinen kysymys n:o 466
15464: 
15465: 
15466: 
15467: 
15468:                                  Alaranta ym.: Vihannin Lampinsaaren kaivoksen työntekijöiden
15469:                                     työllisyyden turvaamisesta
15470: 
15471: 
15472:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15473: 
15474:   Vihanoin kunta on ns. taantuva kaivospaikka-      dessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sel-
15475: kunta. Outokumpu Oy:n Vihanoin kaivoksen            vittämään mahdollisuuksia siirtää työpaikkoja Vi-
15476: toiminta loppuu vuonna 1990. Sinkin maailman-       hantiin korvaamaan Iakkaavia kaivostyöpaikkoja.
15477: markkinahinnan voimakas aleneminen saattaa ai-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on 13.11.1986
15478: heuttaa kaivostoiminnan loppumisen jo aikai-        lähettänyt Metallityöväen Liitolle samaa asia kos-
15479: semminkin. Kaivoksen ehtymisen vaikutukset          kevan kirjeen, joka on lähetetty myös tiedoksi
15480: ovat jo näkyvissä. Viimeisten viiden vuoden aika-   Vihanoin kunnalle. Kirjeessä todetaan, ettei Ou-
15481: na kaivoksen työpaikkojen määrä on vähentynyt       tokumpu Oy:llä eikä Rautaruukki Oy:llä ole
15482: noin kuudellakymmenellä. Tällä hetkellä työ-        sellaisia hankkeita, joita Vihantiin voitaisiin si-
15483: paikkoja on 330. Vihanoissa kaivostoiminnan         joittaa. Selvitystyöryhmästä ei enää ole mainin-
15484: loppuminen ja näiden 330 työpaikan poistumi-        taa.
15485: nen merkitsee välittömästi verotuloksen vähene-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15486: mistä neljänneksellä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15487:   Vihanoin kunta on esittänyt, että kauppa- ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15488: teollisuusministeriö asettaisi selvitystyöryhmän    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15489: tutkimaan, miten valtio voisi korvata Vihanoin               Aikooko Hallitus aikaisempien lupaus-
15490: Lampinsaaren kaivoksen poistuvat työpaikat.                ten mukaisesti asettaa työryhmän selvittä-
15491:   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lind-               mään mahdollisuuksia siirtää esimerkiksi
15492: blom lupasi 23.10.1986 eduskunnassa järjestetys-           valtiojohtoisen yritystoiminnan työpaik-
15493: sä neuvottelussa, että ministeriö pyytää sekä              koja korvaamaan Vihannin Lampinsaaren
15494: Outokumpu Oy:tä että Rautaruukki Oy:tä yh-                 kaivokselta poistuvat työpaikat?
15495: 
15496:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
15497: 
15498:                      Juhani Alaranta                         Juhani Vähäkangas
15499: 
15500: 
15501: 
15502: 
15503: 270106T
15504: 2                                      1986 vp. -       KK n:o 466
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 
15509:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15510: 
15511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ministeriö tukee Vihannin nimeämistä erityisalu-
15512: tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olette 5 päi-         eeksi.
15513: vänä joulukuuta 1986 päivätyn kirjeenne n:o                 Ministeriössä on 23.10.1986 eduskunnassa käy-
15514: 2335 ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           dyn neuvottelun jälkeen selvitetty kaivosyhtiöi-
15515: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          den mahdollisuudet siirtää korvaavia työpaikkoja
15516: Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Vihantiin. Outokumpu Oy:ltä saadun ilmoituk-
15517: myksestä n:o 466:                                        sen mukaan varsinaisia konkreettisia Vihantiin
15518:           Aikooko Hallitus aikaisempien lupaus-          sijoitettavia hankkeita ei tässä vaiheessa ole näkö-
15519:         ten mukaisesti asettaa työryhmän selvittä-       piirissä. Yhtiö on kuitenkin valmis myös Vihan-
15520:         mään mahdollisuuksia siirtää esimerkiksi         nin kohdalla soveltamaan vapautuvien kaivostilo-
15521:         valtiojohtoisen yritystoiminnan työpaik-         jen osalta vastaavanlaista linjaa kuin yhtiö on jo
15522:         koja korvaamaan Vihannin Lampinsaaren            soveltanut Outokummussa ja Katalahdessa sekä
15523:         kaivokselta poistuvat työpaikat?                 äskettäin Hammaslahdessa, ts. edesauttanut uu-
15524:                                                          den yritystoiminnan käynnistymistä kaivokselta
15525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            vapautuvissa tiloissa myymällä tilat muodolliseen
15526: seuraavaa:                                               hintaan uusille yrittäjille tai perustamalla kiin-
15527:                                                          teistöyhtiön yksin tai yhdessä kunnan kanssa
15528:    Outokumpu Oy:n taholta Vihannin kaivoksen             hoitamaan tilojen myyntiä tai vuokrausta uusille
15529: louhinnan päättymisvuodeksi on ilmoitettu vuosi          yrityksille.
15530: 1990 kuitenkin niin, että alasajo ei ala ennen
15531:                                                             Myöskään toisella kaivostoimintaa harjoittaval-
15532: vuotta 1989. Siihen asti kaivoksen henkilökunta
15533:                                                          la kaivosyhtiöllä, Rautaruukki Oy:llä, ei ole tällä
15534: vähenee eläkkeelle siirtymisten myötä.
15535:                                                          hetkellä näköpiirissä sellaisia investointeja, jotka
15536:    Henkilöstöpolitiikassaan kaivosyhtiöt ovat var-
15537:                                                          voitaisiin toteuttaa Vihannin kunnassa.
15538: sin aktiivisesti pyrkineet henkilöstönsä työnsaan-
15539: nin turvaamiseen mm. osoittamalla supistuvasta              Kunta on tehnyt päätöksen Vihanti-projektin
15540: kaivostoiminnasta vapautuvalle työvoimalle yh-           perustamisesta ja Vihanti-neuvottelukunnan aset-
15541: tiöiden tuotantolaitoksissa muualla Suomessa             tamisesta, johon kuuluisivat läänin piiri- ja hal-
15542: työtilaisuuksia niin pitkälle kuin se käytännön          lintoviranomaiset. Ministeriö omalta osaltaan tu-
15543: järjestelyjen puitteissa on ollut mahdollista. Vi-       kee mm. Vihanti-projektiin kaavailtujen yrittäjä-
15544: hannin kaivoksen osalta ei vielä ole ollut tarvetta      kurssien järjestämistä sekä toteaa samalla, että
15545: tehdä uudelleenkoulutuksesta ja -sijoituksista           Oulun läänille osoitettu kehittämisraha soveltuu
15546: päätöksiä, mutta ne tultaneen tekemään ajallaan.         Vihanti-projektin rahoittamiseen. Ko. määrära-
15547:    Merkittävimpänä yleisenä toimenpiteenä kai-           halla voitaisiin palkata ko. projektille päätoimi-
15548: vospaikkakuntien kehittämisen ja työllisyyden            nen vetäjä.
15549: turvaamisen kannalta on pidetty kriittisten kai-            Kaivospaikkakuntien kehityksen seurantaa,
15550: vospaikkakuntien tilanteen huomioon ottamista            mikä koskee myös Vihantia, varten ministeriö on
15551: kehitysaluevyöhykejaosta päätettäessä. Kaivos-           27.11.1985 asettanut erityisprojektikuntien seu-
15552: paikkakuntien seurantatyöryhmä on loppurapor-            rantatyöryhmän, jonka eräänä tehtävänä on mm.
15553: tissaan 29.5.1986 esittänyt Vihannin kunnan              seurata kaivospaikkakuntien kehitystä ja ehdottaa
15554: määräämistä erityisalueeksi ennen kaivostoimin-          tarvittaessa uusia toimenpiteitä erityisesti työ-
15555: nan olennaista supistumista paikkakunnalla.              paikkojen luomiseksi kaivospaikkakunnille. Työ-
15556: Toistaiseksi Vihantia ei ole määrätty erityisalu-        ryhmän määräaika päättyy 31. 12. 1987. Niin
15557: eeksi, mutta sisäasiainministeriöstä saatujen tie-       muodoin tässä vaiheessa ei ole tarpeen asettaa
15558: tojen mukaan Vihanti kuuluu ns. seurattavien             omaa uutta työryhmää selvittämään mahdolli-
15559: kuntien listalle ja sen määrääminen erityisalueek-       suuksia siirtää valtiojohtoisen tai muun yritystoi-
15560: si tullee esille lähiaikoina. Kauppa- ja teollisuus-     minnan työpaikkoja Vihantiin.
15561: 
15562:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1987
15563: 
15564:                                                        Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
15565:                                          1986 vp. -      KK n:o 466                                         3
15566: 
15567: 
15568: 
15569: 
15570:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
15571: 
15572:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              inrikesministeriet hör Vihanti tili den s.k. listan
15573: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           över kommuner som skall bevakas och kommu-
15574: 2335 av den 5 december 1986 tili vederbörande            nens förodnande att utgöra specialområde torde
15575: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       tas upp inom en nära framtid. Handels- och
15576: av riksdagsman Alaranta m.fl. undertecknade              industriministeriet stöder förslaget att Vihanti
15577: spörsmål nr 466:                                         skall förordnas att utgöra specialområde.
15578:                                                             Vid ministeri et utreddes 23. 10. 1986 efter
15579:            Ämnar Regeringen i enlighet med sina
15580:                                                          rådplägning inom riksdagen gruvbolagens möj-
15581:         tidigare löften tillsätta en arbetsgrupp för
15582:                                                          ligheter att överföra ersättande arbetsplatser tili
15583:         att utreda möjligheterna att överföra t.ex.
15584:                                                          Vihanti. Enligt meddelande från Outokumpu Oy
15585:         arbetsplatser inom den statsledda före-
15586:                                                          föreligger inte i detta skede några egentliga
15587:         tagsverksamheten på så sätt att de ersätter
15588:                                                          konkreta projekt som skulle gälla placering av
15589:         de arbetsplatser som dras in vid Lampin-
15590:                                                          arbetsplatser i Vihanti. Bolaget är likväl berett att
15591:         saari gruva i Vihanti?                           också i fråga om Vihanti vad beträffar utrymmen
15592:                                                          som hör tili gruvan och som frigörs tillämpa
15593:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samma linje som bolaget redan tillämpat i Outo-
15594: anföra följande:                                         kumpu och Kotalahti samt nyligen i Hammas-
15595:    Från Outokumpu Oy har meddelats att bryt-             lahti, d.v.s. man har främjat igångsättandet av
15596: ningen vid gruvan i Vihanti kommer att upphöra           ny företagsverksamhet i utrymmen som frigjorts
15597: år 1990, likväl så att nedkörningen inte inleds          vid gruvan genom att sälja utrymmena tili ett
15598: före år 1989. Fram tili denna tidpunkt minskar           formellt pris tili nya företagare eller genom att
15599: pers~nalen vid gruvan i den takt personalen går i        ensam eller tillsammans med kommunen grunda
15600: penswn.                                                  ett fastighetsbolag med uppgift att handha
15601:    I sin personalpolitik har gruvbolagen rätt ak-        försäljningen eller hyrningen av utrymmena tili
15602: tivt försökt trygga personalens möjligheter att          nya företagare.
15603: erhålla arbete bl.a. genom att anvisa den arbets-           Inte heller det andra gruvbolag som är verk-
15604: kraft som friställs på grund av inskränkningar i         samt inom gruvdriften, Rautaruukki Oy, har för
15605: gruvdriften arbetsmöjligheter inom bolagens pro-         närvarande möjligheter tili sådana investeringar
15606: duktionsinrättningar på andra håll i Finland så          som skulle kunna förverkligas i Vihanti koru-
15607: långt det inom ramen för de praktiska arrange-           mun.
15608: mangen har varit möjligt. I fråga om gruvan i               Kommunen har fattat beslut om att igångsätta
15609: Vihanti har det hittills inte varit påkallat att fatta   Vihantiprojektet och att tillsätta en Vihantidele-
15610: beslut som gäller omskolning och -placering,             gation, tili viiken skulle höra länens distrikts- och
15611: men dessa beslut torde fattas i sinom tid.               förvaltningsmyndigheter. Ministeriet stöder för
15612:    Den mest betydande allmänna åtgärden i syfte          sin del bl.a. anordnandet av de företagarkurser
15613: att utveckla gruvdrifsorterna och trygga sysselsätt-     som planerats för Vihantiprojektet samt konsta-
15614: ningen har ansetts vara beaktandet av situationen        terar samtidigt, att det utvecklingsanslag som
15615: på de gruvdriftsorter som befinner sig i en kritisk      anvisats Uleåborgs Iän lämpar sig för finansiering
15616: situation vid fattandet av beslut som gäller             av Vihantiprojektet. Med hjälp av ifrågavarande
15617: indelningen i utvecklingsområdeszoner. Den ar-           anslag kunde man avlöna en person som skulle
15618: betsgrupp som haft tili uppgift att bevaka ut-           ha tili huvuduppgift att fungera som projektets
15619: vecklingen på gruvdriftsorterna föreslog i sin           ledare.
15620: slutrapport 29. 5.1986 att Vihanti kommun                   För uppföljning av utvecklingen på gruvdrifts-
15621: förordnas att utgöra specialområde innan gruv-           orterna, däri inbegripet Vihanti, tillsatte ministe-
15622: driften väsentligt inskränks på orten. Tillsvidare       riet 27.11.1985 en arbetsgrupp för tillsyn över de
15623: har Vihanti inre förordnats att utgöra specialom-        kommuner där specialprojekt pågår. En av ar-
15624: råde, men enligt uppgifter som erhållits från            betsgruppens uppgifter är bl.a. att följa utveck-
15625: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 466
15626: 
15627: lingen på gruvdriftsorterna och vid behov föreslå      tillsätta en särskild ny arbetsgrupp för utredning
15628: nya åtgärder särskilt i syfte att skapa nya arbets-    av möjligheterna att överföra arbetsplatser från
15629: platser på gruvdriftsorterna. Den tid arbetsgrup-      statsledd eller annan företagsverksamhet tili Vi-
15630: pen har tili sitt förfogande går ut 31.12. 1987.       hanti.
15631: Sålunda är det inte i detta skede påkallat att
15632: 
15633:      Helsingfors den 9 januari 1987
15634: 
15635:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
15636:                                                1986 vp.
15637: 
15638: Kirjallinen kysymys n:o 467
15639: 
15640: 
15641: 
15642: 
15643:                                    Alaranta: Peruskoulussa annettavan erityisopetuksen aseman vahvis-
15644:                                       tamisesta
15645: 
15646: 
15647:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15648: 
15649:    Kodin ja koulun kasvatuksen tukena tarvitaan       hakee paikkaansa koululaitoksen organisaatiossa.
15650: entistä enemmän laaja-alaista, oppilaan koko-         Virat voivat olla joko kuntakohtaisia tai koulu-
15651: naispersoonallisuuden huomioon ottavaa kuntou-        kohtaisia. Koulukohtainen erityisopettaja on yh-
15652: tusta, erityisopetusta. Peruskoululain ja -asetuk-    den koulun organisaation alainen. Tämä malli
15653: sen sallimaa erityisopetusta voidaan antaa pää-       toimii hyvin siellä, missä klinikkaopettaja voi
15654: sääntöisesti joko luokkamuotoisena tai luokatto-      työskennellä yhdellä tai kahdella suurehkolla
15655: mana, osa-aikaisena eli klinikkamuotoisena ope-       koululla eikä matkoihin mene aikaa. Alueeltaan
15656: tuksena. Tämä osa-aikainen erityisopetus poik-        laajoissa kunnissa kuntakohtainen malli on toi-
15657: keaa luokkamuotoisesta opetuksesta siinä, että        miva. Erityisopettajat muodostavat koululauta-
15658: erityisopettaja ottaa yhden tai useampia oppilaita    kunnan alaisen oman yksikkönsä, jonka kapasi-
15659: luokan ulkopuolelle erilliseen pienopetustilaan       teettia voidaan opetuksen tarpeen muuttuessa
15660: eli klinikkaan. Hän voi opettaa yhdessä myös          suunnata tilanteen mukaisesti.
15661: luokanopettajan kanssa.                                   Kuntien omat suunnitelmat ja kouluhallituk-
15662:    Klinikkamuotoista erityisopetusta voidaan an-      sen ohjeet menevät usein ristiin, kun kouluhalli-
15663: taa puhe- ja äänihäiriöisille oppilaille, lukemis-    tuksen palkkalomakkeilla klinikkaopettajat on
15664: ja kirjoitusvaikeuksista tai -häiriöistä kärsiville   itse asiassa jo määrätty kuntien ns. pääkouluille.
15665: oppilaille tai muista vaikeuksista tai häiriöistä     Suurten kuntien klinikkaopetuksen toimivuuden
15666: kärsiville. Tulkinta on ollut niin väljä, että kli-   kannalta tämä järjestelmä ei palvele erityisope-
15667: nikkaopetuksena voidaan antaa periaatteessa           tusta. Olisi täysin mahdollista hallinnollisesti,
15668: kaikkea erityisopetusta.                              että klinikkaopettajat laatisivat oman työsuunni-
15669:    Klinikkaopetus tapahtuu koulun oppituntien         telmansa keskitetysti suoraan koululautakunnal-
15670: aikana. Sen käytännön toteutuksen ja koulutet-        le.
15671: tujen erityisopettajien suhde on ongelmallinen.           Eduskunnan sivistysvaliokunta lausui mietin-
15672: Erityisopettajan pätevyys voidaan saada monella       nössään 18/1982 vp. erityisopetuksesta: "Perus-
15673: eri tavalla koulutuksesta riippuen. Peruskoulu-       koulun erityisopetusta tulee kehittää joustavaksi,
15674: asetus ei esimerkiksi tunne enää puhe- tai luki-      paikalliset olosuhteet huomioon ottavaksi opetus-
15675: opettajia, vaan ainoastaan erityisopettajia. Tästä    järjestelmäksi, joka riittävässä määrin kykenee
15676: seuraa sellaisia ääritapauksia, että esimerkiksi      ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppi-
15677: puheopetusta voi antaa erityisopettaja, jolla ei      ruisedellytykset ja -tarpeet."
15678: ole riittävää koulutusta puheterapiaan. Tällainen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15679: tilanne on huonontanut klinikkaopetuksen ase-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15680: maa ja arvostusta juuri puheopetuksen osalta.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15681:    Useimmissa kunnissa klinikkaopettajat ovat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15682: kiertäviä. Monet Pohjois- ja Itä-Suomen kunnat                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15683: ovat alueeltaan laajoja, joissa on kuntakeskukses-            kiireesti ryhtyä, jotta peruskoulussa an-
15684: ta etäällä olevia, pieniä ala-asteen kouluja. Pie-            nettava erityisopetus saisi oman organi-
15685: nen koulun oppilas on yhtä oikeutettu saamaan                 saationsa kunnan koululaitoksessa ja
15686: erityisopetusta kuin suuren koulun oppilas.                   eduskunnan tahto erityisopetuksen jous-
15687:    Lukuvuosi 1986-87 on erityisopetuksen uu-                  tavasta järjestelystä voisi toteutua myös
15688: delleenjärjestelyn siirtymäkautta. Klinikkaopetus             klinikkaopetuksessa?
15689: 
15690:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1986
15691: 
15692:                                             Juhani Alaranta
15693: 270074)
15694: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 467
15695: 
15696: 
15697: 
15698: 
15699:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15700: 
15701:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nön hyväksyy kunnanvaltuusto. Tällöin entyts-
15702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opetuksen järjestelyt voidaan parhaiten mukaut-
15703: olette kirjeellänne 2 päivänä joulukuuta 1986        taa paikallisiin olosuhteisiin ja erityisopetusta
15704: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin.
15705: vastattavaksi kansanedustaja Juhani Alarannan           Erityisopetusjärjestelyitä ja opetuksen koko-
15706: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o         naismäärää säätelevä peruskoulun tuntikehysjär-
15707: 467:                                                 jestelmä mahdollistaa myös paikallisten olosuh-
15708:                                                      teiden huomioon ottamisen, sillä peruskouluase-
15709:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15710:                                                      tuksen 46 §:ään on sisällytetty säännös, jonka
15711:        kiireesti ryhtyä, jotta peruskoulussa an-     mukaisesti erityisopetukseen käytettävissä oleva
15712:        nettava erityisopetus saisi oman organi-
15713:                                                      tuntimäärä lasketaan kuntaa kohti ottaen huo-
15714:        saationsa kunnan koululaitoksessa ja
15715:                                                      mioon peruskoululaisten määrä. Tämän lisäksi
15716:        eduskunnan tahto erityisopetuksen jous-
15717:                                                      kouluhallitus voi kunnan hakemuksesta korottaa
15718:        tavasta järjestelystä voisi toteutua myös     määräajaksi erityisopetukseen käytettävissä olevaa
15719:        klinikkaopetuksessa?                          opetustuntimäärää.
15720:                                                         Erityisopetukseen käytettävien tuntien sijoitta-
15721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       misesta eri kouluihin päättää peruskouluasetuk-
15722: seuraavaa:                                           sen 46 §:n 4 momentin mukaan kunnan koulu-
15723:    Peruskoululain 6 §:n mukaisesti kunta on vel-     lautakunta. Koululautakunta voi myös siirtää
15724: vollinen järjestämään sen alueella asuville oppi-    tunteja yleisopetuksesta erityisopetukseen. Näin
15725: velvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huo-    ollen päätösvalta on myös tältä osin säädetty
15726: lehtimaan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on   alueelliset olosuhteet ja erityisopetuksen tarpeet
15727: tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa ope-    parhaiten tuntevalle paikallistasolle.
15728: tusta. Tämän tehtävän kunta voi hoitaa myös             Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena muut-
15729: yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai          taa säännöksiä siten, että peruskoulun erityisope-
15730: käyttämällä apunaan muitakin kuin kunnallisia        tukselle perustettaisiin oma organisaatio kunnan
15731: kouluja.                                             koululaitoksessa. Ratkaisu olisi ristiriidassa viime-
15732:    Peruskouluasetuksen 40 §:n mukaisesti erityis-    aikaisten pyrkimysten kanssa niveltää eriyisopetus
15733: opetuksessa on opetus ja tarvittaessa oppimäärät     joustavasti peruskoulun yleisopetukseen. Tätä
15734: mukautettava oppilaiden oppiruisedellytysten         joustavuutta on lisätty mm. edellä selostetuilla
15735: mukaisiksi. Erityisopetuksen järjestämisestä ja      resurssointia koskevilla järjestelyillä, samoin eri-
15736: erityisluokista määrätään tarkemmin kunnan           tyisopetukseen siirtoa koskevaa menettelyä on
15737: koulutoimen johtosäännössä. Milloin erityisope-      kevennetty. Niin ikään viimeaikaisissa lainsää-
15738: tusta ei anneta erityisluokilla, on johtosäännössä   däntömuutoksissa on pyritty väljentämään kun-
15739: määrättävä, miten erityisopetusta tarvitsevien op-   nan koulutoimen organisaatiota koskevia sään-
15740: pilaiden opetus järjestetään. Kunnan kouluhal-       nöksiä.
15741: linnosta annetun lain 12 §:n mukaan johtosään-
15742: 
15743:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1987
15744: 
15745:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
15746:                                       1986 vp. -      KK n:o 467                                       3
15747: 
15748: 
15749: 
15750: 
15751:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15752: 
15753:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           passas efter de lokala förhållandena och efter de
15754: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            behov som de elever som behöver specialunder-
15755: skrivelse av den 2 december 1986 tili vederböran-     visning har.
15756: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av            Grundskolans timresurssystem, som reglerar
15757: följande av riksdagsledamot Juhani Alaranta un-       specialundervisningsarrangemangen och under-
15758: dertecknade spörsmål nr 467:                          visningsmängden som helhet, gör det möjligt att
15759:                                                       också beakta de lokala förhållandena, emedan i
15760:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          46 § grundskoleförordningen har inbegripits ett
15761:        geringen vidtaga för att den specialun-        stadgande enligt vilket det timantal som finns tili
15762:        dervisning som ges i grundskolan skall få      förfogande för specialundervisning räknas per
15763:        en egen organisation i kommunens skol-         korumun och då beaktas antalet grundskolelever.
15764:        väsen och riksdagens vilja att organisera      Dessutom kan skolstyrelsen, på ansökan av en
15765:        specialundervisning smidigt skall kunna        kommun, för en bestämd tid öka det antal
15766:        genomföras också inom klinikundervis-          undervisningstimmar som står tili förfogande för
15767:        ningen?                                        specialundervisningen.
15768:                                                           Om fördelningen av timmarna för specialun-
15769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dervisningen mellan olika skolor besluter enligt
15770: framföra följande:                                    46 § 4 mom. grundskoleförordningen kommu-
15771:    I enlighet med 6 § grundskolelagen är kom-         nens skolnämnd. Skolnämnden kan också över-
15772: munen skyldig att ordna grundskoleundervisning        föra timmar från den allmänna undervisningen
15773: för barn i läropliktsåldern som är bosatta inom       tili specialundervisningen. Sålunda har beslutan-
15774: dess område eller ombesörja att de som är i           derätten också tili denna del stadgats på loka!
15775: läropliktsåldern har möjlighet att få undervisning    nivå, där man bäst känner tili de regionala
15776: som motsvarar undervisningen i grundskola.            f~rhållandena och behovet av specialundervis-
15777: Denna uppgift kan kommunen också sköta i              mng.
15778: samarbete med andra kommuner eller genom att              Regeringen anser det inte ändamålsenligt att
15779: utnyttja andra än korumunala skolor.                  ändra stadgandena på så sätt att för grundskolans
15780:    I enlighet med 40 § grundskoleförordningen         specialundervisning skulle inrättas en egen orga-
15781: bör undervisningen och vid behov lärokurserna i       nisation inom kommunens skolväsen. Lösningen
15782: specialundervisningen anpassas efter elevens in-      skulle stå i strid med den senaste tidens strävan-
15783: lärningsförutsättningar. Om anordnandet av spe-       den att smidigt sammanfoga specialundervis-
15784: cialundervisning och om specialklasser bestäms        ningen med grundskolans allmänna undervis-
15785: närmare i instruktionen för kommunens skolvä-         ning. Denna smidighet har ökat bl.a. med ovan
15786: sen. Då specialundervisning inte ges i specialklas-   utredda arrangemang som gäller resursfördel-
15787: ser, skall i instruktionen bestämmas, hur under-      ningen och på samma sätt har förfarandet vid
15788: visningen av de elever som behöver specialunder-      övergång tili specialundervisning förenklats. I
15789: visning skall ordnas. Enligt 12 § lagen om koru-      den senaste tidens ändringar av lagstiftningen
15790: muna! skolförvaltning skall instruktionen god-        har man också strävat tili att mjuka upp stadgar-
15791: kännas av kommunfullmäktige. Härvid kan ar-           na som gäller organisationen för kommunens
15792: rangemangen vid specialundervisningen bäst an-        skolväsen.
15793: 
15794:      Helsingfors den 12 januari 1987
15795: 
15796:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
15797:                                                  1986 vp.
15798: 
15799: Kirjallinen kysymys n:o 468
15800: 
15801: 
15802: 
15803: 
15804:                                    Astala ym.: Telakkatyöläisten toimeentuloturvan parantamisesta
15805: 
15806: 
15807:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15808: 
15809:     Turun telakkatyöläiset ovat vast' ikään välittä-   prosenttiosuus. Telakoiden henkilöstöllä tulee ol-
15810: neet päättäjille eräitä ehdotuksia työttömien toi-     la päätäntävalta rahastossa.
15811: meentuloon ja yleensä työttömyyteen liittyvien
15812:                                                          - Irtisanomissuojan heikkoudet näkyvät tela-
15813: epäkohtien poistamiseksi.                              koilla. Työntekijällä saattaa olla jopa neljän kuu-
15814:     Työttömyys- ja toimeentulo-ongelmat ovat te-       kauden irtisanomisaika, kun taas lomaotuksen
15815: lakkatyöläisten ja toimihenkilöiden osalta vaka-       ennakkoilmoitusajaksi riittää kaksi viikkoa. Työn-
15816: vasti kärjistymässä. Eduskunta päätti myöntaa          antaja kiertää lomautuksilla irtisanomisaikoja.
15817: 700 miljoonan markan verohelpotuksen Valme-            Tämä keinottelu on estettävä.
15818: tin ja Wärtsilän perustarnalle uudelle telakkayh-
15819: tiölle. Tässä yhteydessä eduskunnan enemmistö             - Työttömien ja työstään lomaotettujen ih-
15820: ei hyväksynyt SKDL:n eduskuntaryhmän ehdot-            misten keskeinen ongelma on, että ensimmäistä
15821: tamaa Valmetin ja Wärtsilän henkilöstöryhmien          työttömyysavustuserää he joutuvat edelleenkin
15822: esitysten mukaista muutosta hallituksen esityk-        odottamaan jopa useita kuukausia. Työttömyys-
15823: seen, jolla sulautumiseen liittyvä verohelpotus        turvalakia on muutettava siten, että työnantaja
15824: olisi sidottu henkilöstön turvaamiseen fuusion         määrätään maksamaan lomauretulle työttömyys-
15825:                                                        korvausta vastaava rahamäärä palkkapäivinä, mil-
15826: yhteydessä.
15827:                                                        loin työnantaja lomauttaa työntekijän. Työttö-
15828:     On perusteltua vaatia hallitukselta selvitystä     myysavustuksen anominen kassaha jäisi tässä ta-
15829: siitä, mitä se aikoo tehdä telakoilta ilmeisesti       pauksessa työnantajan tehtäväksi. Vastaava lain-
15830: "vapautettavien" 4 000 työntekijän hyväksi.            muutos pitäisi kohdistaa myös taloudellisista tai
15831:     Hallituksen ja eduskunnan tietoon on mm.           tuotannollisista syistä irtisanottuihin työttömiin.
15832:  18.11.1986 saatettu Wänsilän Pernon telakan           Maksuvelvollisuus olisi ulotettava kestämään sii-
15833: lomaotettujen ehdotukset eräiden ongelmien             hen saakka, kunnes työttömyyskassa on tehnyt
15834: poistamiseksi.                                         päätöksen päivärahan maksamisesta.
15835:     Mitä hallitus aikoo tehdä seuraavien ehdotus-         - Lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että
15836: ten toteuttamiseksi?                                   työttömyysavustus säilyisi samansuuruisena koko
15837:     - Työttömyyseläkeikäraja tulee alentaa 55          työttömyysajan eikä se vähenisi. Samaten kassa-
15838: vuoteen pysyvästi ja työttömyyseläkeikärajan           avustusten saamisen enimmäispäivät olisi poistet-
15839: alentamisesta tilapäisesti telakkateollisuudessa 50    tava kokonaan.
15840: ikävuoteen tulee säätää lailla poikkeus. - Telak-         Vaikka edellä olevissa kysymyksissä on lähtö-
15841: katyö on yleensä raskasta ja huonoissa työolosuh-      kohtana telakkaväellä ollutkin huoli omasta koh-
15842:  teissa tehtävää työtä. Telakka-ammatit ovat pit-      talostaan, on niillä myös yleisempää kantavuutta.
15843: kälti erikoisammatteja. Sijoittuminen muuanne          Saman tilanteen edessä olivat taannoin Lievestuo-
15844: työmarkkinoilla on vaikeaa. Ehdotuksen rahoitta-       reen sellutehtaan työntekijät, kun pankit ja suu-
15845: minen tulee järjestää siten, että telakkayritysten     ret metsäyhtiöt päättivät asioiden järjestämisestä
15846: eläkesäätiöt vastaavat kuluista. Työnantajan mak-      työntekijöistä piittaamatta. Huoli tulevaisuudesta
15847: sut eläkesäätiöille korotettaisiin.                    on tänä päivänä myös sahojen työläisillä, sillä
15848:     - Telakkateollisuuteen on luotava erityinen        mekaaninen metsäteollisuus on supistanut rajusti
15849: erorahajärjestelmä telakoiden vähentäessä työvoi-      ja lisää supistuksia odotetaan. Samaten monilla
15850:  maansa. On perustettava Suomen telakkateolli-         paikkakunnilla yhden pienehkönkin yrityksen lo-
15851: suuden kattava rahasto, johon työnantajat veivoi-      pettaminen tai suurehko irtisanominen on tuo-
15852:  tetaan maksamaan yritysten voitoista määrätty         nut huolta monille.
15853: 
15854: 270075K
15855: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 468
15856: 
15857:   Joukkoirtisanomisten uhatessa valtio on aina                 1) työttömyyseläkeikärajan alentami-
15858: väistellyt vastuuta. Hallitus on tyytynyt viittaa-          nen 55 ikävuodeksi ja telakoiden osalta
15859: maan siihen, että Suomessa asioista päättävät               väliaikaisesti 50 ikävuodeksi,
15860: yritykset eikä hallitus. Hallitus väistää vastuunsa            2) erityisen erorahajärjestelmän luomi-
15861: sen sijaan, että se rakennemuutostilanteessa ot-            nen telakkateollisuuteen,
15862: taisi aktiivisen otteen vaatimalla eduskunnalta                3) irtisanomissuojan heikkouksien pois-
15863: tehokasta lainsäädäntöä.                                    taminen niin, etteivät lomautuksia ja irti-
15864:                                                             sanomisia koskevat erilaiset määräajat tar-
15865:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           joa keinottelumahdollisuutta ja
15866: tyksen 3 7 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
15867:                                                               4) työttömyysturvan ja työttömien toi-
15868: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15869:                                                             meentulon kehittäminen niin, että työn-
15870: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   antaja vastaa lomautetun ja irtisanotun
15871:                                                             työttömyysturvasta, kunnes Iomautettu
15872:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-             alkaa saada päivärahaa, ja että poistetaan
15873:        miin telakkatyöläisten ja toimihenkilöi-             kokonaan työttömyysajan toimeentulo-
15874:        den työllisyys- ja toimeentulo-ongelmien             turvan määräajan jälkeinen alenema ja
15875:        helpottamiseksi lainsäädäntöteitse mm.               kassa-avustusten saamisen enimmäispäi-
15876:        seuraavien esitysten pohjalta:                       v!i.t?
15877: 
15878:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
15879: 
15880:                       Heli Astala                             Anna-Liisa Jokinen
15881:                                        1986 vp. -      KK n:o 468                                         3
15882: 
15883: 
15884: 
15885: 
15886:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15887: 
15888:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhteydessä. Eläkeikäraja nousee kuitenkin asteit-
15889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tain siten, että työttömyyseläkkeelle pääsevät vie-
15890: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         lä ennen 60 vuoden ikää vuonna 1930 ja sitä
15891: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ennen syntyneet työntekijät. Myös vuoden 1986
15892: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        alusta voimaan tullut joustava eläkeikäjärjestely
15893: Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        helpottaa niitä paineita, jotka ovat kohdistuneet
15894: myksestä n:o 468:                                      työttömyyseläkkeitä koskeviin järjestelyihin. Sen
15895:                                                        mukaan 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on
15896:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-        oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä työn rasit-
15897:        miin telakkatyöläisten ja toimihenkilöi-        tavuuden ja ikääntymisestä johtuvan suoritusky-
15898:        den työllisyys- ja toimeentulo-ongelmien        vyn alentumisen perusteella.
15899:        helpottamiseksi lainsäädäntöteitse mm.
15900:                                                            Hallitus on 10.10.1986 antanut eduskunnalle
15901:        seuraavien esitysten pohjalta:
15902:                                                        lakiesityksen n:o 172, jossa ehdotetaan parannet-
15903:           1) työttömyyseläkeikärajan alentami-         tavaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömien työttö-
15904:        neo 55 ikävuodeksi ja telakoiden osalta         myysturvaa. Esityksen mukaan ansioon suhteu-
15905:        väliaikaisesti 50 ikävuodeksi,                  tettua päivärahaa maksetaan täytenä nykyisen
15906:          2) erityisen erorahajärjestelmän luomi-        100 päivän sijasta 200 päivää, jonka jälkeen
15907:        nen telakkateollisuuteen,                       alenema on nykyisen 20 prosentin sijasta 12,5
15908:           3) irtisanomissuojan heikkouksien pois-      prosenttia. Päivärahaa ei kuitenkaan alenneta
15909:        taminen niin, etteivät lomautuksia ja irti-     henkilöltä, joka ennen 200 päivän täyttymistä on
15910:        sanomisia koskevat erilaiset määräajat tar-     täyttänyt 55 vuotta. Samalla hallitus esittää, että
15911:        joa keinottelumahdollisuutta ja                 takaisinpääsyä täysimääräisen päivärahan piiriin
15912:           4) työttömyysturvan ja työttömien toi-       helpotetaan. Lisäksi ehdotetaan, että 55 vuotta
15913:        meentulon kehittäminen niin, että työn-         täyttäneiden ansioon suhteutettujen työttömyys-
15914:        antaja vastaa lomautetun ja irtisanotun         päivärahapäivien enimmäisaikaa pidennetään
15915:        työttömyysturvasta, kunnes Iomautettu           750 päivästä 900 päivään.
15916:        alkaa saada päivärahaa, ja että poistetaan          Perusturvan tarveharkintaa esitetään lievennet-
15917:        kokonaan työttömyysajan toimeentulo-            täväksi siten, että puolison tulot otetaan huo-
15918:        turvan määräajan jälkeinen alenema ja ja        mioon 190 markkaa ylittävältä osalta kuukaudes-
15919:        kassa-avustusten saamisen enimmäispäi-          sa. Taloudellisen tuen tarvetta ei esityksen mu-
15920:        vät?                                            kaan edellytetä työhistoriaa omaavalta 55 vuotta
15921:                                                        täyttäneeltä henkilöltä. Tällöin jo ikääntyneiden
15922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       henkilöiden työttömyysturva on aukoton ilman
15923: ti seuraavaa:                                          enimmäisaikarajoitusta. Kyseiset henkilöt voivat
15924:    Työttömäksi joutuneen työntekijän toimeentu-        myös saada työttömyyseläkkeen, jos muut edelly-
15925: lo on ensisijaisesti järjestetty työttömyysturvalain   tykset täyttyvät.
15926: mukaan maksettavalla työttömyyspäivärahalla.               Työttömyyskassoissa työttöm yysturvauudistuk-
15927: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien osalta työt-       sen alkuajan ruuhkautumisen aiheuttivat etuuk-
15928: tömyysturvaa täydentää työttömyyseläkejärjestel-       sien parannukseen liittyneet tekniset seikat kuten
15929: mä. Työttömyyseläkettä maksetaan pääsääntöi-           päivärahojen suhteuttaminen työttömän työssä-
15930: sesti 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnteki-     oloaikaiseen ansiotasoon, työttömyyspäivärahojen
15931: jälle, joka ei työvoimaviranomaisen todistuksen        veronalaiseksi saattaminen ja maksatuksen no-
15932: mukaan enää todennäköisesti sijoitu sopivaksi          peuttamiseksi tapahtunut päivärahojen maksa-
15933: katsotmun työhön ja jonka toimeentulon turvaa-         tuksen siirtäminen atk:lle. Työttömyyskassoihin
15934: minen työttömyyspäivärahalla ei enää ole tarkoi-       tulleet päivärahahakemukset olivat aluksi puut-
15935: tuksenmukaista.                                        teellisia erityisesti ansiotietojen osalta, jolloin
15936:    Työttömyyseläkeikärajan vuosittaisesta alenta-      sekä jäseniltä itseltään että heidän työnanta-
15937: misesta luovuttiin työttömyysturvauudistuksen           jiltaan jouduttiin pyytämään lisäselvityksiä. Ti-
15938: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 468
15939: 
15940: lanne on tämän jälkeen korjaantunut, koska               Hallitus on tietoinen työsuhdeturvan kehittä-
15941: voimaantulovaiheen jälkeen uusien tarvittavien        misen tarpeellisuudesta. Viimeksi työsuhdeturvaa
15942: tietojen määrä on vähentynyt ja yleinen tietämys      on kehitetty 1. 7.1986 voimaan tulleella lainsää-
15943: tarvittavista todistuksista on parantunut. Tällä      dännöllä (ns. pelisääntölait). Työmarkkinajärjes-
15944: hetkellä etuudet pystytään lähes poikkeuksetta        telmän toimivuuden parantamiseksi ja työmark-
15945: maksamaan lain edellyttämällä nopeudella. Näin        kinoilla noudatettavien pelisääntöjen täsmentä-
15946: ollen hallitus ei katso olevan tarkoituksenmukais-    miseksi muutettiin työehtosopimuslakia ja työrii-
15947: ta luoda työttömyysvakuutukseen uutta maksa-          tojen sovittelusta annettua lakia. Työsuhdeturvaa
15948: tusjärjestelmää.                                      parannettiin tällä lainsäädännöllä muun muassa
15949:    Työmarkkinaosapuolten välisessä työryhmässä        irtisanomisaikoj a pidentämällä.
15950: selvitetään parhaillaan erorahajärjestelmän tar-         Tämän lisäksi työmarkkinaosapuolet ovat kes-
15951: koituksenmukaisuutta, toimivuutta ja kehittä-         kenään sopineet toimenpiteistä, joilla paranne-
15952: mistarpeita. Tässä yhteydessä tutkitaan myös          taan työehtosopimusjärjestelmän toimivuutta ja
15953: mahdollisuuksia luoda erityiseroraha tilanteisiin,    työsuhdeturvaa. SAK:n ja STK:n välisellä irtisa-
15954: joissa paikkakunnan työllisyystilanne on äkillises-   nomissuojasopimuksella ja sen soveltamisohjeilla
15955: ti ja laajamittaisesti heikentynyt. Myös hallitus     on pyritty estämään irtisanomisaikoja koskevien
15956: tulee mainitun työryhmän selvityksen perusteella      määräysten kiertäminen lomautustilanteissa. Irti-
15957: tutkimaan, onko mahdollista ryhtyä alakohtais-        sanomissuojasopimuksen mahdollinen muutta-
15958: ten erityiserorahajärjestelmien luomiseen.            minen on työmarkkinajärjestöjen asia.
15959: 
15960:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1987
15961: 
15962:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
15963:                                        1986 vpo -      KK n:o 468                                          5
15964: 
15965: 
15966: 
15967: 
15968:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15969: 
15970:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           är ändamålsenligt att trygga utkomsten med
15971: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbetslöshetsdagpenning   0
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976: den 5 december 1986 tili vederbörande medlem              I samband med reformen av utkomstskyddet
15977: av statsrådet översänt avskrift av följande av         för arbetslösa frångicks den årliga sänkningen av
15978: riksdagsledamot Astala moflo undertecknade             åldersgränsen för arbetslöshetspensiono Alders-
15979: spörsmål nr 468:                                       gränsen för pension stiger likväl stegvis så, att
15980:                                                        arbetstagare som är födda år 1930 och tidigare
15981:           Har Regeringen för avsikt att vidta
15982:                                                        ännu får avgå med arbetslöshetspension före 60
15983:        brådskande åtgärder för att lagstift-           års ålder. Även det flexibla pensionsåldersarran-
15984:        ningsvägen minska sysselsättnings- och          gemang som trädde i kraft vid ingången av år
15985:        utkomstproblemen för varvsarbetare och          1986 lättar på trycket mot arrangemangen för
15986:        funktionärer bl.ao på basis av följande
15987:                                                        arbetslöshetspensionernao Enligt det har en ar-
15988:        förslag:                                        betstagare som har fyllt 55 år rätt tili individuell
15989:           1) sänkning av arbetslöshetspensionsål-      förtidspension på basis av nedsatt prestationsför-
15990:        dern tili 55 år och, då det gäller varven,      måga som beror på ansträngande arbete och hög
15991:        temporärt tili 50 år,                           åldero
15992:           2) skapande av ett särskilt system med
15993:                                                            Tili riksdagen avläts 1001001986 regerings pro-
15994:        avgångsbidrag för varvsindustrin,               position nr 172, i viiken det föreslås att utkomst-
15995:           3) avskaffande av bristerna i uppsäg-        skyddet skall förbättras speciellt då det gäller
15996:        ningsskyddet så, att de olika fristerna i       långtidsarbetslösao Enligt propositionen skall
15997:        fråga om permittering och uppsägning            dagpenning avvägd enligt förtjänsten betalas tili
15998:        inte ger möjlighet tili missbruk och            fullt belopp i 200 dagar i stället för som nu i 100
15999:           4) utvecklande av utkomstskyddet för         dagar, varefter sänkningen är 12,5 % i stället för
16000:        arbetslösa och de arbetslösas utkomstmöj-       nuvarande 20 %0 Dagpenningen sänks emeller-
16001:        ligheter så, att arbetsgivaren svarar för       tid inte för personer som har fyllt 55 år innan de
16002:        utkomstskyddet för arbetslösa då det gäl-       200 dagarna är tili ändao Samtidigt föreslår
16003:        ler dem som permitterats och blivit upp-        regeringen att det skall bli lättare att på nytt
16004:        sagda tills de börjar erhålla dagpenning,       erhålla dagpenning tili fullt beloppo Dessutom
16005:        och att bestämmelserna om sänkning av           föreslås det att arbetslöshetsdagpenning avvägd
16006:        utkomstskyddet efter en viss tid av ar-         enligt förtjänsten skall betalas i högst 900 i stället
16007:        betslöshet samt om maximiantalet dagar          för i högst 750 dagar tili personer som har fyllt
16008:        för vilka understöd från arbetslöshetskas-      55 år.
16009:        sorna utbetalas, helt slopas?                       Behovsprövningen i fråga om grundskyddet
16010:                                                        föreslås lindrad så, att makes inkomster beaktas
16011:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili den del de överstiger 190 mk i månadeno
16012: anföra följande:                                       Behov av ekonomiskt stöd förutsätts inte enligt
16013:    Utkomstskyddet för arbetstagare som har blivit      propositionen av personer som har fyllt 55 år och
16014: arbetslösa har främst ordnats genom arbetslös-         som har arbetshistoriao Härvid betalas utkomst-
16015: hetsdagpenning som utbetalas enligt lagen om           skydd tili äldre personer kominuerligt och utan
16016: utkomstskydd för arbetslösao Då det gäller äldre       tidsbegränsningo Dessa personer kan även erhålla
16017: ]ångvarigt arbetslösa personer kompletteras ut-        arbetslöshetspension om de övriga förutsättning-
16018: komstskyddet av ett system med arbetslös-              arna är uppfylldao
16019: hetspensiono Arbetslöshetspension utbetalas i re-          Den anhopning av ärenden som uppstod vid
16020: gel åt arbetslösa arbetstagare som har fyllt 60 år,    arbetslöshetskassorna då reformen av utkomst-
16021: vilka enligt arbetskraftsmyndigheternas utsaga         skyddet för arbetslösa var i sitt begynnelseskede,
16022: sannolikt inte längre kommer att kunna placeras        berodde på tekniska faktorer som hänförde sig
16023: i lämpligt arbete och för vilkas del det inte längre   tili förbättrandet av förmånerna, toexo avväg-
16024: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 468
16025: 
16026: ningen av dagpenningen enligt den förtjänstnivå      har försvagats. Även regeringen kommer på basis
16027: den arbetslöse hade då han arbetade, beläggan-       av arbetsgruppens utredning att undersöka om
16028: det av arbetslöshetsdagpenningen med skatt och       det är möjligt att börja införa branschvisa, system
16029: den överföring av utbetalningen på ADB som           med specialavgångsbidrag.
16030: genomfördes för att göra utbetalningarna snab-
16031:                                                         Regeringen är medveten om nödvändigheten
16032: bare. De ansökningar om dagpenning som till-
16033:                                                      av att utveckla anställningsskyddet. Senast ut-
16034: ställdes arbetslöshetskassorna var tili en början
16035:                                                      vecklades anställningsskyddet genom lagstiftning
16036: bristfälliga speciellt då det gällde uppgifter om
16037:                                                      som trädde i kraft 1. 7.1986 (spelregelslagarna).
16038: förtjänsten, varvid man blev tvungen att be både
16039:                                                      För att förbättra arbetsmarknadssystemens funk-
16040: medlemmarna själva och deras arbetsgivare om
16041:                                                      tionsduglighet och för att specificera de spelreg-
16042: tilläggsutredningar. Situationen har efter det
16043:                                                      ler som skall iakttas på arbetsmarknaden ändra-
16044: förbättrats, eftersom den nya information som
16045:                                                      des lagen om arbetsavtal och lagen om medling i
16046: behövs har minskat efter ikraftträdelseskedet och
16047:                                                      arbetstvister. Anställningsskyddet förbättrades
16048: allmänhetens kännedom om vilka intyg som
16049:                                                      genom denna lagstiftning bl.a. så att uppsäg-
16050: behövs har förbättrats. För närvarande kan
16051:                                                      ningstiderna förlängdes.
16052: förmånerna så gott som undantagslöst utbetalas i
16053: den takt som lagen förutsätter. Därför anser            Förutom detta har arbetsmarknadsparterna
16054: regeringen det inte vara ändamålsenligt att införa   sinsemellan kommit överens om åtgärder, genom
16055: ett nytt utbetalningssystem för arbetslöshetsför-    vilka kollektivavtalssystemets funktionsduglighet
16056: säkringen.                                           och anställningsskyddet har förbättrats. Genom
16057:    En arbetsgrupp där de olika arbetsmarknads-       ett avtal om uppsägningsskydd, som har ingåtts
16058: parterna är representerade utreder som bäst          mellan FFC och AFC, och genom tillämp-
16059: ändamålsenligheten, funktionsdugligheten och         ningsanvisningar för detta avtal har man försökt
16060: utvecklingsbehoven beträffande systemet med          förhindra att de bestämmelser som gäller uppsäg-
16061: avgångsbidrag. I detta sammanhang undersöks          ningstider kringgås vid permittering. En even-
16062: även möjligheterna att skapa ett specialavgångs-     tuell ändring av avtalet om uppsägningsskydd är
16063: bidrag med tanke på situationer, då sysselsätt-      en angelägenhet för arbetsmarknadsorganisatio-
16064: ningsläget på en ort hastigt och genomgripande       nerna.
16065: 
16066:      Helsingfors den 7 januari 1987
16067: 
16068:                                                                             Minister Matti Puhakka
16069:                                                  1986 vp.
16070: 
16071: Kirjallinen kysymys n:o 469
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 
16076:                                        Koskinen: Väestönsuojien määrästä
16077: 
16078: 
16079:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16080: 
16081:   Maassamme tarvittatslln vielä paljon väes-           kaan kaupungista puuttuu yli 2 000 suojapaik-
16082: tönsuojia kriisitilanteen varalta. Nämä tulisi nyt     kaa, jotka voisivat olla kalliosuojassa säteilytilan-
16083: rauhallisen olotilan vallitessa sekä työttömyyslu-     teen varalla.
16084: kujen ollessa näin korkeat ottaa valtiovallan -
16085: hallituksen vakavan huomion kohteeksi.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16086:   Yksi tällainen paikkakunta on Loviisa, jonka         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16087: voisi ottaa ensimmäiseksi kohteeksi. Jo senkin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16088: takia Loviisa on ykkössijalla mielestäni, sijaitsee-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16089: han siellä ydinvoimala, ja ei tiedä minkälaisia
16090: päästöjä tämä aiheuttaa, vaikka ei ajatella kaik-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16091: kein pahinta onnettomuutta, räjähdystä.                        ryhtyä, jotta maahamme saataisiin riittä-
16092:   Kalliosuoja olisi omiaan auttamaan mahdolli-                 vä määrä väestönsuojia kriisitilanteen
16093: sen suuronnettomuuden sattuessa. Tietojen mu-                  varalta?
16094: 
16095:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
16096: 
16097:                                              Helvi Koskinen
16098: 
16099: 
16100: 
16101: 
16102: 270055N
16103: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 469
16104: 
16105: 
16106: 
16107: 
16108:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16109: 
16110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raha harkinnanvaraisiin korvauksiin väestönsuo-
16111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies          jien rakentamisesta ja kaluston hankkimisesta
16112: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        sekä lainoihin, joita voidaan myöntää väes-
16113: jeenne n:o 2338 ohella lähettänyt valtioneuvos-       tönsuojien rakentamiseen.
16114: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-           Väestönsuojapaikkojen määrä on viime vuosina
16115: edustaja Helvi Koskisen tekemän seuraavan sisäl-      kasvanut keskimäärin 70 000--80 000 paikalla
16116: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 469:                vuosittain. Vuoden 1984 tilastotietojen mukaan
16117:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maassamme oli 2 600 000 suojapaikkaa.
16118:         ryhtyä, jotta maahamme saataisiin riittä-        Ydinvoimalaonnettomuuksien yhteydessä ei
16119:         vä määrä väestönsuojia kriisitilanteen        ole suunniteltu suojautumista ensi sijassa väes-
16120:         varalta?                                      tönsuojiin, koska kivirakennuksen rakenteiden
16121:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on katsottu antavan riittävän suojan päästöltä.
16122: ti seuraavaa:                                         Milloin sisätiloihin suojautuminen ei riitä, siirre-
16123:    Väestönsuojelulain (438/58) 2 §:ssä on valta-      tään väestö pois laskeuma-alueelta. Väestönsuo-
16124: kunnan alue jaettu suojelukohteisiin ja valvonta-     jan nopeaa käyttöönottoa hidastaa usein suojan
16125: alueeseen. Suojelukohteita on valtioneuvosto          käyttö esimerkiksi varastona, mikä sinänsä on
16126: määrännyt kaikkiaan 101 kuntaa tai kunnan             järkevää ja kansainvälisestikin yleistä. Mikään ei
16127: osa-aluetta. Muu osa valtakunnasta on valvonta-       kuitenkaan estä suojan omistajaa pitämästä suo-
16128: aluetta. Lain mukaan väestönsuojia tulee rakentaa     jaansa nykyistä paremmassa valmiudessa.
16129: vain suojelukohteissa jokaiseen tilavuudeltaan vä-       Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea on
16130: hintään 3 000 m 3 suuruiseen kiviseen rakennuk-       mietinnössään (Komiteanmietintö 1983: 22) kiin-
16131: seen tai sen välittömään läheisyyteen rakennus-       nittänyt erityistä huomiota väestön suojautu-
16132: töiden yhteydessä. Velvoite koskee rakennuksen        mismahdollisuuksiin. Ongelmallisin tilanne on
16133: omistajaa.                                            lähinnä maaseudulla, missä väestönsuojia ei ole
16134:    Valtio huolehtii väestönsuojien rakentamisesta     lainkaan. Komitean esittämiä uudistusehdotuksia
16135: matkustajille ja liikennehenkilöstölle rautatiease-   on valmisteltu virkamiestyönä. Tänä vuonna on
16136: milla ja lentoasemilla. Kuntien tulee rakentaa        lisäksi valmistunut Valtion teknillisen tutkimus-
16137: suojat linja-autoasemille, kunnan omille väes-        keskuksen tutkimus säteilysuojan kustannuksista
16138: tönsuojeluelimille sekä asukkaille, jos heidän        uudisrakentamisessa. Näiden esitysten antamien
16139: suojautumismahdollisuutensa ovat puutteelliset.       suuntaviivojen mukaan tullaan harkitsemaan
16140: Valtio osallistuu väestönsuojien rakentamiskus-       mahdollisuuksia laajentaa väestönsuojien raken-
16141: tannuksiin rahoittamalla kokonaan linja-autojen       tamisvelvollisuutta sekä tehostaa muutoinkin pe-
16142: keskusasemien väestönsuojat. Valtion tulo- ja         lastushallinnon valmiutta erilaisissa onnetto-
16143: menoarviossa on lisäksi osoitettu vähäinen määrä-     muustilanteissa.
16144: 
16145:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1987
16146: 
16147:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
16148:                                       1986 vp. -- RJC n:o 469                                          3
16149: 
16150: 
16151: 
16152: 
16153:                                Till Riksdagens Herr Talman
16154: 
16155:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för lån, som kan beviljas för byggande av skydds-
16156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       rum.
16157: 2338 av den 5 december 1986 till vederbörande            Antalet platser i skyddsrum har under de
16158: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   senaste åren vuxit med i genomsnitt 70 000--
16159: av riksdagsledamot Helvi Koskinen underteckna-       80 000 platser per år. Enligt de statistiska uppgif-
16160: de spörsmål nr 469:                                  terna för år 1984 hade vårt land då 2 600 000
16161:                                                      skyddsplatser.
16162:             Vilka åtgärder har Regeringen för av-       För olyckor vid kärnkraftverk har man inte i
16163:          sikt att vidta så att vi i vårt land får    första hand planerat skydd i skyddsrum, eftersom
16164:          tillräckligt många skyddsrum med tanke      konstruktionerna i ett hus av sten anses ge
16165:          på kristider?                               tillräckligt skydd mot utsläppen. När det inte
16166:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     räcker att söka skydd inomhus förflyttas befolk-
16167: anföra följande:                                     ningen bort från nedfallsområdet. Ett snabbt
16168:      Enligt 2 § lagen om befolkningsskydd (438/      ibruktagande av ett skyddsrum försenas ofta av
16169: 58) är rikets område indelat i skyddsorter och       att skyddet används t.ex. som lager, vilket i och
16170: bevakningsområde. Statsrådet har förordnat sam-      för sig är förnuftigt och också internationellt sett
16171: manlagt 101 kommuner eller delar av kommuner         vanligt. lngenting hindrar dock att skyddsrum-
16172: till skyddsorter. Riket i övrigt utgör bevaknings-   mets ägare håller sitt skyddsrum i bättre bered-
16173: område. Enligt lagen måste skyddsrum endast          skap än nu.
16174: byggas i varje på skyddsort belägen byggnad av          Den parlamentariska befolkningsskyddskom-
16175: sten om minst 3 000 m 3 eller i dess omedelbara      mitten har i sitt betänkande (kommittebetänkan-
16176: närhet i samband med byggnadsarbetet. Skyldig-       de 1983:22) fäst särskild uppmärksamhet vid
16177: heten åligger husägaren.                             befolkningens möjligheter att söka skydd. Mest
16178:     Staten ombesörjer byggandet av skyddsrum för     problematiskt är läget närmast på landsorten, där
16179: resande och för trafikpersonalen på järnvägssta-     det överhuvudtaget inte finns skyddsrum. De
16180: tioner och flygstationer. Kommunerna skall byg-      reformförslag som kommitten framlägger har
16181: ga skydd vid busstationer och för kommunens          utarbetats som tjänstemannaarbete. 1 år har dess-
16182: egoa befolkningsskyddsorgan samt för invånarna,      utom en undersökning vid Statens tekniska forsk-
16183: om deras möjligheter att skydda sig är bristfälli-   ningscentral färdigställts om kostnaderna för ny-
16184: ga. Staten deltar i byggnadskostnaderna för          byggnad av strålningsskydd. Enligt de riktlinjer
16185: skyddsrum genom att helt finansiera skyddsrum-       som dessa förslag ger kommer man att pröva
16186: men vid centralstationer för bussar. 1 statsför-     möjligheterna att utvidga skyldigheten att bygga
16187: slaget har dessutom anvisats ett litet anslag för    skyddsrum samt att också annars effektivera
16188: ersättningar enligt prövning för byggande av         räddningsförvaltningens beredskap vid olyckor av
16189: skyddsrum och anskaffning av utrustning samt         olika slag.
16190: 
16191:      Helsingfors den 9 januari 1987
16192: 
16193:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
16194:                                                1986 vp.
16195: 
16196: Kirjallinen kysymys n:o 470
16197: 
16198: 
16199: 
16200: 
16201:                                   Tuomaala: Pakkasen aiheuttamien menetysten korvaamisesta peru-
16202:                                     nanviljelijöille Etelä-Pohjanmaalla
16203: 
16204: 
16205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16206: 
16207:    Maamme perunantuotannosta huomattava osa           ti Isojoella. Vahinkoala onkin Isojoella lähes 200
16208: tulee Etelä-Pohjanmaalta: Suupohjan alueelta,         hehtaaria, mikä merkitsee sitä, että kymmenet
16209: Järviseudulta, Härmän-Kauhavan seudulta ja            viljelijät ovat joutuneet kohtuuttomasti kärsi-
16210: muualta samasta maakunnasta.                          mään. Vahinkojen kokonaissumma kohoaa koko
16211:    Kuluneena syksynä eteläpohjalaisia perunan-        maassa lähes 40 miljoonaan markkaan. Isojoella
16212: viljelijöitä kohtasi yllättävä luonnonoikku, nimit-   eräiden perunantuottajien kärsimät vahingot ovat
16213: täin tuntuva pakkanen keskellä kiireintä korjuu-      jopa yli 100 000 markkaa tilaa kohti omavastuu-
16214: kautta. Etelä-Pohjanmaalla kesä oli poikkeuksel-      osuuden laskemisen jälkeenkin.
16215: lisen kuiva. Ja kun kevään sateetkin viivästyttivät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16216: kylvöjä ja perunanistutusta, korjuukausi venyi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16217: pitkälle syksyyn. Syyskuun 24 päivänä pakkasta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16218: mitattiin Suupohjassa -4 o C, sitä seuraavana         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16219: päivänä samoin -4 ° C sekä lauantaina,           25            Millaisilla toimenpiteillä Hallitus aikoo
16220: päivänä syyskuuta peräti -11 o C.                            hoitaa Isojoella ja muualla Etelä-Pohjan-
16221:   Sanotut pakkaset saivat aikaan tuntuvia vahin-             maalla tapahtuneiden perunatuhojen
16222: koja nimenomaan Suupohjan alueella ja erityises-             korvauksen kiireellisesti?
16223: 
16224:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1986
16225: 
16226:                                            Juhani Tuomaala
16227: 
16228: 
16229: 
16230: 
16231:  2700422
16232: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 470
16233: 
16234: 
16235: 
16236: 
16237:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16238: 
16239:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miljoonaa markkaa, mikä jakaantui yli 2 700
16240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viljelmälle. Tällöin lasketun vahingon arvoa, joka
16241: olette 5 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       on viljelmäkohtaisten korvausten perustana, oli
16242: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhteensä koko maassa noin 35 miljoonaa mark-
16243: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kaa. Satovahinkotilastosta oli edelleen nähtävissä,
16244: Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjallisesta       että suurin sadonmenetyksien aiheuttaja vuonna
16245: kysymyksestä n:o 470:                                1986 oli kuivuus, jonka vaikutukset olivat tuntu-
16246:                                                      vimpia Kymenlaaksossa. Eräiden maatalous-
16247:          Millaisilla toimenpiteillä Hallitus aikoo   piirien alueella tehtyjen tiedustelujen perusteella
16248:        hoitaa Isojoella ja muualla Etelä-Pohjan-     voidaan lisäksi todeta, että ilmoitettujen satova-
16249:        maalla tapahtuneiden perunatuhojen            hinkojen piiriin kuuluu myös perunalle aiheutu-
16250:        korvauksen kiireellisesti?                    neita pakkasvaurioita. Joka tapauksessa pakkasen
16251:                                                      kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle perunalle
16252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        aiheuttamat vahingot kuuluvat satovahinkokor-
16253: seuraavaa:                                           vausten piiriin, mikäli niistä on asianmukaisella
16254:    Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain         tavalla tehty korvaushakemus kunnan maatalous-
16255: (530/75) nojalla maksetaan valtion varoista laissa   lautakunnalle.
16256: mainituin edellytyksin vahinkoa kärsineelle vilje-      Mainitun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu
16257: lijälle satovahinkokorvausta. Lain 3 §:n mukaan      satovahinkoneuvottelukunta on päättänyt esittää
16258: valtion tulo- ja menoarvioon varataan vuosittain     maa- ja metsätalousministeriölle, että vuoden
16259: siirtomääräraha, joka ensi vuoden alusta voimaan     1986 satovahinkojen korvausprosentiksi vahvistet-
16260: tulleen lainmuutoksen mukaisesti on vuoden           taisiin 90 %, mikä olisi korkeampi kuin kahtena
16261: 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä 30 miljoonaa      edellisenä vuonna. Yleiskorvausten maksamiseen
16262: markkaa. Sanotun lain mukaan on mahdollista          neuvottelukunta ei katsonut olevan aihetta.
16263: maksaa sekä viljelmäkohtaisia korvauksia että           Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi
16264: yleiskorvauksia.                                     9.10.1986 päättänyt erityisen korvauksen maksa-
16265:    Satovahinkotilaston, joka perustuu viljelijöi-    misesta heikkolaatuisen ruokaperunan jalostami-
16266: den maatalouslautakunnille tekemiin korvausha-       seksi perunatärkkelykseksi. Teollisuudelle mak-
16267: kemuksiin, mukaan voidaan vuoden 1986 vahin-         settava korvaus on mitoitettu siten, että sen
16268: kojen osalta todeta, että satovahinkoja oli sattu-   turvin on mahdollista valmistaa noin 6 miljoo-
16269: nut koko maassa yhteismääräitään noin 100 mil-       nasta perunakilosta maailmanmarkkinahintaista
16270: joonan markan arvosta yli 4 000 viljelmällä.         tärkkelystä puunjalostusteollisuuden tarpeisiin.
16271: Omavastuuosuuden (20 %) vähentämisen jäl-            Teollisuus on käyttänyt raaka-aineena myös pak-
16272: keen satovahinkojen yhteismäärä oli noin 81          kasen vioittamaa perunaa.
16273: 
16274:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1986
16275: 
16276:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
16277:                                       1986 vp. -      KK n:o 470                                        3
16278: 
16279: 
16280: 
16281: 
16282:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16283: 
16284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          deskadornas totalbelopp tili ca 81 milj. mk,
16285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vilket belopp fördelade sig på över 2 700 bruk-
16286: den 5 december 1986 tili vederbörande medlem          ningsenheter. Härvid var värdet av den kalkylera-
16287: av statsrådet översänt avskrift av följande av        de skadan, vilket värde utgör grund för de
16288: riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade             lägenhetsbestämda ersättningarna, sammanlagt i
16289: spörsmål nr 470:                                      hela landet ca 35 milj. kg. Av statistiken över
16290:                                                       skördeskador framgår vidare att den största otsa-
16291:           Med hurudana åtgärder ämnar Rege-           ken tili skördeförluster år 1986 var torkan, vars
16292:        ringen i brådskande ordning sköta ersätt-      verkningar var mest kännbara i Kymmenedalen.
16293:        ningen av den potatisförstörelse som har       På basen av förfrågningar som har gjorts inom
16294:        inträffat i Storå och på andra håli i södra    vissa lantbruksdistrikt kan det dessutom konsta-
16295:        Österbotten?                                   teras, att de anmälda skördeskadorna inkluderar
16296:                                                       okså köldskador på potatisen. I vilket fali som
16297:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       helst gälier ersättningarna för skördeskador också
16298: anföra följande:                                      köldskador som har åsamkats växande potatis
16299:    Med stöd av lagen om ersättande av skördeska-      elier potatis som är mogen för skörd, såvida
16300: dor (530/75) betalas av statens medel under i         ersättningsansökan i vederbörlig ordning har in-
16301: lagen nämnda förutsättningar ersättning för skör-     lämnats tili kommunens lantbruksnämnd.
16302: deskador tili odlare som har lidit skada. Enligt         Den delegation för skördeskador som avses i
16303: 3 § i nämnda lag upptas i statsförslaget årligen      5 § 2 mom. nämnda lag har beslutat att för jord-
16304: ett reservationsanslag, vilket i enlighet med en      och skogsbruksministeriet föreslå, att ersättnings-
16305: lagändring, som träder i kraft vid ingången av        procenten för 1986 års skördeskador faststälis tili
16306: nästa år, i propositionen angående statsförslaget     90, vilket vore högre än procentsatsen under de
16307: för år 1987 är 30 milj. mk. Enligt sagda lag är       två föregående åren. Delegationen ansåg det inte
16308: det möjligt att betala såväl lägenhetsbestämda        föreligga skäl att betala alimänna ersättningar.
16309: ersättningar som alimänna ersättningar.                 Jord- och skogsbruksministeriet har vidare
16310:    Enligt statistiken över skördeskador, viiken       9.10.1986 beslutat om betalning av en särskild
16311: grundar sig på de ersättningsansökningar som          ersättning för förädling av matpotatis av svag
16312: odlarna har inkommit med tili lantbruksnämn-          kvalitet tili potatisstärkelse. Denna ersättning,
16313: derna, kan det beträffande 1986 års skador            som betalas tili industrin, har dimensionerats så,
16314: konstateras, att skördeskador i hela landet inträf-   att det med den är möjligt att av ca 6 milj. kg
16315: fade tili ett värde av sammanlagt ca 100 milj. mk     potatis framstälia stärkelse tili världsmarknadspris
16316: och på över 4 000 brukningsenheter. Efter att         för trädförädlingsindustrins behov. Industrin har
16317: självriskandelen (20 %) dragits av uppgick skör-      som råvara använt också köldskadad potatis.
16318: 
16319:      Helsingfors den 30 december 1986
16320: 
16321:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
16322:                                              1986 vp.
16323: 
16324: Kirjallinen kysymys n:o 471
16325: 
16326: 
16327: 
16328: 
16329:                                  Elo ym.: Eurajoen yleisradioaseman varavoimatehon lisäämisestä
16330: 
16331: 
16332:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16333: 
16334:    Eurajoen yleisradioaseman katselualueelia on    sinkertainen nykyiseen tehoon verrattuna eli 250
16335: kuluneen vuoden aikana tapahtunut useita säh-      kW:n luokkaa Eurajoella. TV 2-ohjelmia ei voida
16336: kökatkoksia, jotka ovat kokonaan pimentäneet       lähettää vähemmän sähköä vaativalla VHF-taa-
16337: TV 2:n ruudun. Eurajoen yleisradioasemalla on      juusalueella, koska eri kanavia ei VHF-taajuudella
16338: nyt sähkökatkosten varalta varavoimana noin 95     enää riitä, vaan on ollut pakko siirtyä käyttämään
16339: kW:n tehoinen dieselgeneraattori, jonka teho       myös UHF-alueen kanavia asemaverkoston edel-
16340: riittää pitämään toiminnassa TV !-lähettimen ja    leen laajentuessa maassamme.
16341: radiolähettimet. TV 2-lähettimeen nykyinen va-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16342: ravoimateho ei kuitenkaan riitä, vaan TV 2:ssa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16343: on aina sähkökatkoksen sattuessa lähetyskatkos.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16344: Tämä on tilanne monilla muillakin vastaavilla      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16345: lähetysasemilla.
16346:                                                              Onko Hallitus tietoinen Eurajoen yleis-
16347:    TV 2-ohjelma lähetetään Eurajoella, samoin             radioaseman varavoimatehon riittämättö-
16348: kuin monilla muillakin lähetysasemilla, TV !-             myydestä, ja jos on,
16349: lähetyksiä korkeammalla ns. UHF-taajuudella,                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16350: jonka lähetystekniikka vaatii huomattavasti suu-          ryhtyä Eurajoen yleisradioaseman varavoi-
16351: remman sähkötehon kuin ns. VHF-taajuudella                matehon lisäämiseksi niin, ettei katselu-
16352: lähetettävä TV 1-ohjelmalähetys. Näin ollen va-           alueella tapahtuisi televisioruutujen pi-
16353: ravoimakoneen tehon tulisi olla ainakin yli kak-          menemistä?
16354: 
16355:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
16356: 
16357:           Mikko Elo                    Timo Roos                    Timo Laaksonen
16358:                       Matti Kuusio                          Pirkko Valtonen
16359: 
16360: 
16361: 
16362: 
16363: 2700595
16364: 2                                   1986 vp. -     KK n:o 471
16365: 
16366: 
16367: 
16368: 
16369:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16370: 
16371:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      luvulla, tehtiin Yleisradiossa säästäväisyyssyistä
16372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      päätös, ettei TV 2-lähettimiä varusteta varavoi-
16373: olette 9 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-     malla. Varavoimajärjestelmiä on tältä osin alettu
16374: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   rakentaa vasta vuodesta 1980 alkaen, minkä
16375: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vuoksi TV 2:n varavoima puuttuu yhä useimmil-
16376: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    ta vanhoilta asemilta. Nykyisin varavoimatehoa
16377: sestä n:o 471:                                     lisätään yleisradioasemille sitä mukaa kuin niitä
16378:                                                    peruskorjataan tai asemille laajennetaan TV 3-
16379:          Onko Hallitus tietoinen Eurajoen yleis-   verkkoa.
16380:        radioaseman varavoimatehon riittämättö-        Varavoimatehon lisäämistä koskeva päätöksen-
16381:        myydestä, ja jos on,                        teko kuuluu Oy Yleisradio Ab:lle, joka on edus-
16382:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kunnan valvonnassa oleva yhtiö. Varavoimatehon
16383:        ryhtyä Eurajoen yleisradioaseman varavoi-   osalta on hallituksen toimenpiteiden kannalta
16384:        matehon lisäämiseksi niin, ettei katselu-   keskeistä se, riittääkö teho ULA-lähettimien toi-
16385:        alueella tapahtuisi televisioruutujen pi-   mintaan poikkeusolojen tiedottamista varten.
16386:        menemistä?                                  Myös Eurajoen yleisradioasemalla käytössä oleva
16387:                                                    varavoimateho riittää tähän käyttöön. Sen vuoksi
16388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      hallitus katsoo, että on Oy Yleisradio Ab:n asia
16389: seuraavaa:                                         ratkaista kysymys siitä, onko ja milloin Eurajoen
16390:   Kun TV 2-verkkoa alettiin laajentaa 1960-        yleisradioaseman varavoimatehoa lisättävä.
16391: 
16392:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1987
16393: 
16394:                                                                 Liikenneministeri Matti Luttinen
16395:                                     1986 vp. -     KK n:o 471                                      3
16396: 
16397: 
16398: 
16399: 
16400:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16401: 
16402:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då man på 1960-talet började utvidga TV 2-
16403: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     nätet beslöt man vid Rundradion av sparsamhets-
16404: den 9 december 1986 tili vederbörande medlem       skäl att TV 2-sänderna inte förses med reserv-
16405: av statsrådet översänt avskrift av följande av     kraft. Reservkraftssystem för dessa stationer bör-
16406: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål       jade byggas först 1980. De flesta av de gamla
16407: nr 471:                                            stationerna har därför inte någon reservkraft för
16408:                                                    TV 2. Numera förses rundradiostationerna med
16409:           Är regeringen medveten om att reserv-    reservkraft allteftersom de byggs om eller utvid-
16410:        kraften för rundradiostationen i Eura-      gas med TV 3-nät.
16411:        åminne är otillräcklig, och om så är           Beslut som gäller tillförande av reservkraft
16412:        fallet,                                     fattas av Oy Yleisradio Ab, ett aktiebolag som
16413:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    övervakas av riksdagen. 1 fråga om reservkraften
16414:        för ökande av reservkraften för rundra-     är det viktigt med tanke på regeringens åtgärder
16415:        diostationen i Euraåminne så att televi-    att effekten under undantagsförhållanden räcker
16416:        sionsrutorna inte blir mörka inom statio-   för UKV -sändningar. Reservkraften för rundra-
16417:        nens sebarhetsområde?                       diostationen i Euraåminne är tillräcklig för detta
16418:                                                    ändamål. Därför anser regeringen att det är Oy
16419:                                                    Yleisradio Ab:s sak att avgöra frågan om huruvi-
16420:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    da och när reservkraften för rundradiostationen i
16421: anföra följande:                                   Euraåminne skall ökas.
16422: 
16423:      Helsingfors den 9 januari 1987
16424: 
16425:                                                                    Trafikminister Matti Luttinen
16426:                                               1986 vp.
16427: 
16428: Kirjallinen kysymys n:o 472
16429: 
16430: 
16431: 
16432: 
16433:                                   Astala ym.: Ammattitanssiteatteri Aurinkobaletin saamisesta alue-
16434:                                      teatterilain piiriin
16435: 
16436: 
16437:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16438: 
16439:    Tanssitaiteen nopea kasvu on eräs kulttuuri-      tamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoiminta-
16440: kentän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavutta-      edellytysten puutteellisuudesta, mikä koskee ra-
16441: nut viimeisten vuosikymmenien aikana virallisen      hoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä harjoitus-
16442: aseman muiden taidemuotojen rinnalla harras-         ja esiintymistiloja.
16443: teena, ammattina ja näyttämötaiteen osana. Suo-         Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
16444: meen on syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle       maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
16445: merkittäviä säännöllistä näyttämötoimintaa har-      sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatterilain
16446: joittavia ammattitanssiteattereita. Varsinais-Suo-   piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä Suomen
16447: messa toimiva turkulainen Aurinkobaletti on yksi     tanssitaiteilijain liitto että valtion tanssitaidetoi-
16448: näistä, ja se on ainoa pääkaupunkiseudun ulko-       mikunta. Tehty aloite ei ole kuitenkaan edennyt
16449: puolella toimiva ammattitanssiteatteri.              opetusministeriössä yhdistyksen toivomalla taval-
16450:    Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa ja    la, joten Aurinkobaletin kehityksen turvaavat
16451: hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan ole    perusratkaisut ovat vielä toteutumatta.
16452: edistytty tilanteen vaatimalla tavalla.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16453:    Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16454:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16455: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on
16456: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16457: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä hetkellä              Aikooko Hallitus turvata ammattitans-
16458: Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 henkilöä           siteatteri Aurinkobaletin toiminnan saat-
16459: ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katsojaa.                  tamalla sen alueteatterilain piiriin ja
16460:    Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä              myöntämällä sille riittävät valtionavus-
16461: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu kan-             tukset?
16462: 
16463:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
16464: 
16465:           Heli Astala                   Tapio Holvitie                   Liisa Hilpelä
16466:           Anna-Liisa Jokinen            Jukka Mikkola                    Heikki Perho
16467:           Ilkka Kanerva                 Ensio Laine                      Risto Ahonen
16468:           Mikko Rönnholm                Paula Eenilä                     Martti Ratu
16469: 
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 270130U
16474: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 472
16475: 
16476: 
16477: 
16478: 
16479:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16480: 
16481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       niin nopeassa tahdissa kuin alueen kehittämistar-
16482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peet edellyttäisivät. Syynä tähän ovat veikkauk-
16483: olette 9 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       sen ja raha-arpajaisten voittovarojen kertymän
16484: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     asettamat raamit ja muiden taidealojen kehittä-
16485: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mistarpeet.
16486: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          Alueteatteritoimintaan osoitettu määräraha on
16487: kysymyksestä n:o 472:                                edelleenkin luonteeltaan harkinnanvarainen, sa-
16488:                                                      moin kuin siitä myönnettävät avustukset. Määrä-
16489:           Aikooko Hallitus turvata ammattitans-      rahan kasvun puitteissa ei ole viime vuosina voitu
16490:        siteatteri Aurinkobaletin toiminnan saat-     ottaa uusia teattereita vakinaisen alueteatterituen
16491:        tamalla sen alueteatterilain piiriin ja       piiriin. Käytettävissä olevalla määrärahalla on
16492:        myöntämällä sille riittävät valtionavus-      pyritty turvaamaan vanhojen alueteattereiden
16493:        tukset?                                       toiminnan taso ja laajuus, vaikka niidenkin osalta
16494:                                                      on jouduttu luopumaan tavoitteellisista määristä.
16495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Vaikka opetusministeriö katsoo, että lähtökohtai-
16496: seuraavaa:                                           sesti tanssiteatterikin voi tulla nimetyksi alueteat-
16497:    Valtion tulo- ja menoarviossa on taiteen tuke-    teriksi, kysymys uuden teatterin ottamisesta alue-
16498: miseen osoitettujen veikkauksen ja raha-arpajais-    teatterituen piiriin tanssin alueelta on määrära-
16499: ten voittovarojen käyttösuunnitelmaan varattu        han riittämättömyyden lisäksi ongelmallinen
16500: vuodesta 1984 alkaen erillismäärärahoja tanssitai-   myös siksi, että aiempien suunnitelmien mukai-
16501: teen tukemiseen. Aikaisemmin tanssialan val-         sesti ovat alueteattereiksi nimeämistä odottamas-
16502: tionavustukset myönnettiin kokonaisuudessaan         sa Lappeenrannan-Imatran kaupunginteatterit
16503: näyttämötaiteelle osoitetuista määrärahoista. Au-    ja Kemin kaupunginteatteri.
16504: rinkobaletin toimintaa, joka on alkanut vuonna          Alueellisesta tanssiteatteritarjonnasta maassam-
16505: 1981, on tuettu valtionavustuksin vuodesta 198 3     me vastaa joukko kiertuetoimintaa harjoittavia
16506: lähtien. Avustusta myönnetään säännöllisesti toi-    ammattitanssiryhmiä. Kiertuetoimintaa varten
16507: mivien tanssiryhmien toimintaan osoitetusta          opetusministeriö myöntää vuosittain erillisavus-
16508: määrärahasta ja tanssiryhmien kiertuetoimintaan      tuksia, joita ministeriö pyrkii lähivuosina lisää-
16509: osoitetusta määrärahasta. Vuonna 1983 Aurinko-       mään. Opetusministeriö katsookin, että tässä
16510: baletin saarnat valtionavustukset olivat yhteensä    vaiheessa tulisi pyrkiä kehittämään yhteistyötä
16511: 62 000 markkaa ja vuonna 1986 ne olivat              olemassa olevien alueteattereiden ja kiertuetoi-
16512: 235 200 markkaa. Kuluneiden neljän vuoden            mintaa harjoittavien tanssiryhmien välillä, jolloin
16513: aikana valtionavustuksen prosentuaalinen kasvu       voitaisiin lisääntyvä kiertuetuki huomioon ottaen
16514: on ollut huomattavan suuri. Käytettävissä olevien    parantaa Aurinkobaletin ja muiden tanssiryh-
16515: määrärahojen puitteissa Aurinkobaletin toimin-       mien toimintaedellytyksiä. Saatujen kokemusten
16516: taa on siten voitu vuosittain tukea yhä kasvavin     perusteella ja valtiontalouden edellytysten sallies-
16517: avustuksin, vaikka tanssin alueen märärahoja ei      sa voitaisiin myöhemmin harkita mahdollisuuksia
16518: kokonaisuudessaan ole ollut mahdollista lisätä       luoda erillinen aluetanssiteatterijärjestelmä.
16519: 
16520:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1987
16521: 
16522:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
16523:                                        1986 vp. -      KK n:o 472                                       3
16524: 
16525: 
16526: 
16527: 
16528:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16529: 
16530:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            sinliga och att också d-:: andra konstarterna behö-
16531: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             ver utvecklas.
16532: skrivelse av den 9 december 1986 tili vederböran-         Det anslag som anvisas för regionalteaterverk-
16533: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av          samheten är fortsättningsvis underkastat pröv-
16534: följande av riksdagsledamot Heli Astala m.fl.          ning och detsamma gälier de understöd som
16535: undertecknade spörsmål nr 4 72:                        beviljas ur det. Inom ramen för det ökande
16536:                                                        anslaget har man inte under de senaste åren
16537:           Ämnar Regeringen trygga yrkesdans-           kunnat ta med nya teatrar bland dem som får
16538:         teatern Aurinkobalettis verksamhet ge-         egentligt regionalteaterunderstöd. Med det an-
16539:         nom att inbegripa den bland de teatrar         slag som står tili förfogande har man strävat tili
16540:         som lyder under regionalteaterlagen och        att trygga standarden på och omfattningen av de
16541:         genom att bevilja den tiliräckligt statsun-    redan existerande regionalteatrarnas verksamhet,
16542:         derstöd?                                       fastän man också i fråga om dem har varit
16543:                                                        tvungen att avstå från de eftersträvade beloppen.
16544:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Även om undervisningsministeriet anser att också
16545: framföra följande:                                     dansteatern som en urgångspunkt kunde utnäm-
16546:                                                        nas tili regionalteater, är frågan om att ta en ny
16547:    I den i statsförslaget upptagna dispositionspla-    teater från dansens område med bland dem som
16548: nen över de vinstmedel från tippning och pen-          får regionalteaterunderstöd ett problem inte en-
16549: ninglotterier som anvisats för stödjande av konst      bart på grund av det otiliräckliga anslaget, utan
16550: har fr.o.m. år 1984 reserverats särskilda anslag för   också därför att på basen av tidigare planer
16551: stödjande av danskonsten. Tidigare beviljades          väntar stadsteatrarna i Vilimanstrand-Imatra
16552: statsunderstöden för dans i sin helhet av de           och Kemi redan på att bli utnämnda tili regio-
16553: anslag som anvisats för scenkonst. Aurinkobalet-       nalteatrar.
16554: tis verksamhet, som inleddes år 1981, har fått            För det regionala dansteaterutbudet i vårt land
16555: statsunderstöd sedan år 1983. Understöd beviljas       svarar ett antal yrkesdansgrupper med turneverk-
16556: ur de anslag som har anvisats för regelbundet          samhet. För rurneverksamheten beviljar undervis-
16557: verksamma dansgrupper och ur de ansloag som            ningsministeriet årligen särskilda understöd, som
16558: har anvisats för dansgruppers turneer. Ar 1983         ministeriet under de närmaste åren i mån av
16559: fick Aurinkobaletti statsunderstöd på samman-          möjlighet kommer att utöka. Undervisningsmi-
16560: lagt 62 000 mk och år 1986 på 235 200 mk.              nisteriet anser därför att man i detta skede borde
16561: Under de gångna fyra åren har statsunderstödets        sträva tili att utveckla samarbetet melian regio-
16562: procentuelia ökning varit avsevärd. lnom ramar-        nalteatrarna och de dansgrupper som har turne-
16563: na för de tili buds stående anslagen har Aurinko-      verksamhet, varvid man kunde förbättra Aurin-
16564: balettis verksamhet sålunda årligen fått alit större   kobalettis och andra dansgruppers verksamhets-
16565: understöd, trots att anslagen för dansen som           förutsättningar genom ökat understöd för turne-
16566: helhet inte har kunnat ökas i så snabb takt som        ring. På basen av de erfarenheter man har fått,
16567: utvecklingsbehoven på området skulie förutsätta.       och om statens ekonomi tiliåter det, kunde man
16568: Orsak tili detta är att de från tippning och           senare överväga möjligheterna att skapa ett sepa-
16569: penninglotteri influtna vinstmedlen inte är out-       rat system för regionaldansteatrar.
16570: 
16571:      Helsingfors den 22 januari 1987
16572: 
16573:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
16574:                  j
16575:                 j
16576:                j
16577:               j
16578:              j
16579:             j
16580:            j
16581:           j
16582:          j
16583:         j
16584:        j
16585:       j
16586:      j
16587:     j
16588:    j
16589:   j
16590:  j
16591: j
16592:                                                1986 vp.
16593: 
16594: Kirjallinen kysymys n:o 473
16595: 
16596: 
16597: 
16598: 
16599:                                   Lehtinen ym.: Luonnonmukaisten hoitokeinojen korostamisesta
16600:                                      terveydenhoitojärjestelmässä
16601: 
16602: 
16603:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16604: 
16605:    Koululääketieteen menetelmien ohella ovat         muksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä jo
16606: myös luonnonmukaiset hoitokeinot alkaneet he-        noin miljoona ihmistä, jotka käyttävät vaihtoeh-
16607: rättää ihmisissä kiinnostusta. Yleensä myös lääkä-   toisia menetelmiä terveyden ylläpitämiseen ja
16608: rit kannattavat luonnonmukaista hoitoa ainakin       sairauden hoitoon.
16609: tiettyyn rajaan saakka. Luonnonmukaisten tutki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16610: mus- ja hoitomenetelmien käyttäminen sairauk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16611: sia parannettaessa on useimmiten myös halvempi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16612: vaihtoehto kuin virallisen lääketieteen vaatima      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16613: kallis hoitoteknologia ja lääkkeet.
16614:                                                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16615:    Luonnonmukaiset hoidot eivät kuitenkaan                  luonnonmukaisen terveydenhoitojärjes-
16616: kuulu virallisen terveydenhoitojärjestelmän pii-            telmän hyväksymiseksi virallisen tervey-
16617: riin. Luonnonmukaisten terveyspalveluiden mak-              denhoitojärjestelmän piiriin ja vastaavan
16618: suja ei korvata sairausvakuutuksella eikä niitä             henkilökunnan kouluttamiseksi ja kor-
16619: voida vähentää verotuksessa, vaikka erään tutki-            vauskysymyksen järjestämiseksi?
16620: 
16621:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
16622: 
16623:           Ulla Lehtinen                 Helvi Koskinen                 Lea Mäkipää
16624:           Liisa Arranz                  Vieno Eklund                   Martti Ratu
16625:           Kalle Könkkölä                Marja-Liisa Tykkyläinen        Pentti Skön
16626:           Georg C. Ehrnrooth            Anssi Joutsenlahti             Reino Jyrkilä
16627:           Heikki Riihijärvi             Urho Pohto                     Mikko Vainio
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632: 270094F
16633: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 473
16634: 
16635: 
16636: 
16637: 
16638:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16639: 
16640:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sia. Hoitotoimista päätettäessä tulee ottaa tasa-
16641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           puolisesti huomioon niistä hoidettavalle koituva
16642: olette 9 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-          hyöty ja mahdolliset haitat. Potilaan vakaumusta
16643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.
16644: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Luonnonmukaiset hoitomuodot ovat varsin
16645: Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        monimuotoinen ja epäyhtenäinen joukko erilai-
16646: myksesta n:o 473:                                       sia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon tähtääviä
16647:                                                         menetelmiä. Näitten hoitojen antajilla voi olla
16648:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16649:                                                         keskenään jyrkästikin ristiriitaisia käsityksiä eri
16650:         luonnonmukaisen terveydenhoitojärjes-           sairauksien hoidoista. Yhtenäisen ja objektiivisen
16651:         telmän hyväksymiseksi virallisen tervey-        käsityksen saamista luonnonmukaisista hoito-
16652:         denhoitojärjestelmän piiriin ja vastaavan       muodoista vaikeuttavat myös seuraavat tekijät:
16653:         henkilökunnan kouluttamiseksi ja kor-              1) Hoitomuodolle ei kyetä esittämään lääketie-
16654:         vauskysymyksen järjestämiseksi?                 teellistä ja tutkittua pohjaa.
16655:                                                            2) Järjestelmällinen koulutus puuttuu. Mah-
16656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        dollinen koulutus on lyhytaikaista ja satunnaista,
16657: ti seuraavaa:                                           ja koulutuksen tarjoajien asiantuntemuksen arvi-
16658:    Ns. luonnonmukaisia hoitomuotoja on nykyi-           oiminen on vaikeaa.
16659: sin tarjolla runsaasti lähinnä julkisen terveyden-         3) Ns. luonnonmukaisten hoitomuotojen anta-
16660: huollon ulkopuolella. Lääkintöhallitus on tervey-       jat omaavat usein vahvan näkemyksen ilman,
16661: denhuoltohenkilöstöä valvoessaan suhtautunut            että voitaisiin esittää systemaattista tieteellistä
16662: joustavasti luonnonmukaisten hoitomuotojen an-          selvitystä hoitomuodon tuloksellisuudesta.
16663: tajiin. Muutamat lääkärit ja sairaanhoitotoimen-           Edellä mainittujen syitten vuoksi ns. luonnon-
16664: harjoittajat ovat yksityisvastaanotoillaan sovelta-     mukaiset hoitomuodot eivät toistaiseksi ole kyen-
16665: neet joitakin ns. luontaisia hoitomuotoja. Lisäksi      neet saavuttamaan julkisessa terveydenhuollossa
16666: sanottuja hoitoja antaa huomattava joukko hen-          sitä asemaa, mitä niitten käyttäjät ja kannattajat
16667: kilöitä, joilla ei ole terveydenhuollon koulutusta      olisivat toivoneet.
16668: ja jotka eivät ole terveydenhuoltoviranomaisten            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että vielä
16669: valvonnan alaisia.                                      tarvitaan lisää luonnonmukaisten hoitomuotojen
16670:    Lääkärit ja hammaslääkärit voivat koulutuksen-       tutkimusta, minkä jälkeen voidaan paremmin
16671: sa ja ammatillisen näkemyksensä puitteissa myös         arvioida niiden käytön edistämisen tarve. Eräiden
16672: kansanterveystyössä ja sairaanhoitolaitoksissa so-      hoitomuotojen osalta on myös käynnistetty ko-
16673: veltaa potilailleen parhaaksi katsomiaan yksilölli-     keiluja hoitojen vaikutusten selvittämiseksi. Tässä
16674: siä hoitomuotoja, kuitenkin sillä rajoituksella,        vaiheessa on pidetty tärkeänä sen mahdollistami-
16675: että niiden tulee olla yleisesti hyväksyttyjä ja        nen, että väestöllä on terveyspalvelujen tarjon-
16676: lääketieteellisesti tai kokemusperäisesti tulokselli-   nassa suuri valinnanvapaus.
16677: 
16678:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
16679: 
16680:                                                Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16681:                                       1986 vp. -     KK n:o 473                                       3
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16687: 
16688:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skada som de förorsakar patienten beaktas lika
16689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       mycket. Patientens övertygelse och självbestäm-
16690: den 9 december 1986 tili vederbörande medlem         manderätt skali respekteras.
16691: av statsrådet översänt avskrift av följande av          De naturenliga vårdformerna är en ytterst
16692: riksdagsledamot Lehtinen m.fl. undertecknade         heterogen och oenhetlig samling metoder, som
16693: spörsmål nr 4 73:                                    syftar tili att förebygga sjukdomar och ge vård för
16694:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dessa. De som ger denna vård kan sinsemelian ha
16695:        för att ett system för naturenlig hälsovård   ytterst motstridiga uppfattningar angående vår-
16696:        skali godkännas inom det officielia hälso-    den avolika sjukdomar. Bildandet av en enhetlig
16697:                                                      och objektiv uppfattning om de naturenliga
16698:        vårdssystemet och för att den personai
16699:        som behövs skali utbildas och ersättnings-    vårdformerna försvåras även av följande faktorer:
16700:        frågan ordnas?                                   1) En medicinsk, utforskad bas för vårdformen
16701:                                                      kan inte presenteras.
16702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         2) Organiserad utbildning saknas. Eventueli
16703: anföra följande:                                     utbildning är kortvarig och sporadisk. Dessutom
16704:                                                      är det svårt att uppskatta sakkunskapen hos dem
16705:    Det finns numera ett stort utbud av s.k.          som erbjuder utbildning.
16706: naturenliga vårdformer närmast utanför den offi-
16707: cielia hälsovården. Medicinalstyrelsen har vid          3) De som ger s.k. naturenlig vård har ofta en
16708: övervakningen av hälsovårdspersonalen förhåliit      stark vision utan att systematisk vetenskaplig
16709: sig flexibelt tili dem som ger naturenlig vård.      utredning om att vården leder tili resultat kan
16710: Några läkare och utövare av sjukvårdsyrket har på    ges.
16711: sina privatmottagningar tiliämpat s.k. naturenli-       På grund av de ovan nämnda orsakerna har de
16712: ga vårdformer. Dessutom ges sådan vård av ett        s.k. naturenliga vårdformerna hittilis inte kunnat
16713: stort antal personer, som saknar utbildning inom     uppnå den stälining inom den officielia hälsovår-
16714: hälsovården och som står utanför hälsovårdsmyn-      den som de som använder sig av dem och
16715: digheternas kontroli.                                understöder dem skulie önska.
16716:    Läkare och tandläkare kan inom ramen för sin         Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
16717: utbildning och sin professionelia övertygelse även   ännu behövs forskning i fråga om de naturenliga
16718: inom folkhälsoarbetet och i sjukvårdsinrättning-     vårdformerna. Först därefter kan man bättre
16719: arna tiliämpa sådana individuelia vårdformer         uppskatta behovet att främja deras användning.
16720: som de anser vara bäst för sina patienter, likväl       Beträffande en del vårdformer har även försök
16721: med den begränsningen att de skali vara alimänt      inletts för att reda ut viiken inverkan vården har.
16722: godtagna och medicinskt elier empiriskt ha kon-      I detta skede har man ansett det vara viktigt att
16723: staterats ge resultat. Då man besluter om vårdåt-    erbjuda befolkningen en stor valfrihet då det
16724: gärderna skali den nytta och den eventuelia          gälier utbudet av hälsovårdstjänster.
16725: 
16726:     Helsingfors den 13 januari 1987
16727: 
16728:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16729:                                                 1986 vp.
16730: 
16731: Kirjallinen kysymys n:o 474
16732: 
16733: 
16734: 
16735: 
16736:                                    Isohookana-Asunmaa: Oulun yliopiston atk-laitehankintamäärära-
16737:                                       hojen riittävyydestä
16738: 
16739: 
16740:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16741: 
16742:    Oulun yliopisto on tieteenalojensa ja tutki-           Valitettavasti KJR:n perustelluilla jakoesityksil-
16743: mussuuntauksensa suhteen laitos, jossa käytössä        lä ei näytä olevan painoa opetusministeriön pää-
16744: olevilla tietokoneresursseilla on erityisen keskei-    töksenteossa. Oulun yliopiston osalta kahtena
16745: nen merkitys. Merkittäviä tuloksia teknillisen,        viime vuonna opetusministeriön päätös on poi-
16746: luonnontieteellisen tai lääketieteellisen tutki-       kennut voimakkaasti KJR:n tekemästä jakoesityk-
16747: muksen alueilla ei nykyään juurikaan ole odotet-       sestä. Vuonna 1986 KJR esitti Oulun yliopistolle
16748: tavissa ilman riittävän suuritehoisia ja tehtävään     700 000 markan määrärahaa ja opetusministeriö
16749: soveltuvia atk-laitteistoja. Oulun yliopiston kes-     myönsi 400 000 markkaa. Vuoden 1987 vastaava
16750: kustietokone onkin perusratkaisuiltaan onnistu-        esitys oli 1, 5 milj. markkaa ja myönnetty summa
16751: nut, mutta laitteistoa tulisi täydentää ja laajentaa   600 000 markkaa. Ero asiantuntijaesitysten ja
16752: nykyisestään, jotta kehityksen tasalla pysyttäisiin.   myönnettyjen määrärahojen välillä on hämmäs-
16753:                                                        tyttävän suuri.
16754:    Korkeakoulujen keskitetyn atk-laitehankintara-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16755: han (tulo- ja menoarvion momentti 29.10. 70)           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16756: jakamista varten opetusministeriöllä on käytös-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16757: sään ministeriön asettama asiantuntijaelin, kes-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16758: kustietokonejohtoryhmä, lyhennettynä KJR. Va-
16759: kiintuneen käytännön mukaisesti KJR tekee esi-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä Oulun yli-
16760: tyksen vuosittain tulo- ja menoarvioon sisältyvien             opiston      atk-laitehankintamäärärahojen
16761: määrärahojen jaosta eri korkeakoulujen kesken.                 korottamiseksi tulevaisuudessa kohtuulli-
16762: KJR:n asiantuntemusta ja laajapohjaisuutta ei ole              selle ja asiantuntijoiden esittämälle tasol-
16763: asetettu kyseenalaiseksi.                                      le?
16764: 
16765:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
16766: 
16767:                                        Tytti Isohookana-Asunmaa
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772: 270131V
16773: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 474
16774: 
16775: 
16776: 
16777: 
16778:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16779: 
16780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           miljoonan markan tilausvaltuuteen edellytyksel-
16781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            lä, että tällainen hankinta on tarkoituksenmukai-
16782: olette 10 päivänä joulukuuta 1986 lähettänyt             nen. Oulun yliopisto teki asiasta uuden esityksen
16783: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           kirjeellään 1.7.1985 n:o 17/36/85. Valtiovarain-
16784: vaksi kansanedustaja Isohookana-Asunmaan kir-            ministeriö antoi asiasta lausunnon opetusministe-
16785: jallisen kysymyksen n:o 474:                             riölle kirjeellään 31.7.1985 n:o 377/752/85, jon-
16786:                                                          ka johdosta opetusministeriö lähetti yliopistolle
16787:            Mitä hallitus aikoo tehdä Oulun yli-          kirjeen 16.8.1985 n:o 6655/091/85, jossa pyy-
16788:         opiston     atk-laitehankintamäärärahojen        dettiin yliopistoa tekemään vielä kerran uusi
16789:         korottamiseksi tulevaisuudessa kohtuulli-        esitys. Kirjeessä todettiin muun muassa, että
16790:         selle ja asiantuntijoiden esittämälle tasol-     yliopiston esitys ei perustu vieläkään kuuden
16791:         le?                                              miljoonan markan tilausvaltuuteen, ja koska atk-
16792:                                                          laitteiden hinnat ovat oletettavasti laskeneet
16793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           USA:n dollarin halpenemisen johdosta, yliopis-
16794: seuraavaa:                                               ton tuli tarkistaa hinnat jatkoselvittelyissä olleilta
16795:    Oulun yliopisto esitti vuoden 1985 tulo- ja           toimittajilta. Kirjeessä todettiin lisäksi, että "el-
16796: menoarvioesityksessään uuden keskustietokoneen           lei kuuden miljoonan markan tilausvaltuuden
16797: hankkimista. Esityksessä todettiin muun muassa           perusteella voida hankkia tarkoituksenmukaista
16798: seuraavaa: "Yliopiston vuoden 1985 laitehankin-          tietokonejärjestelmää ja yliopistolla on osoitetta-
16799: toihin sisältyy yleistietokoneen uusiminen lisä- ja      vissa määräraha hankinnan laajentamista varten,
16800: liitäntälaitteistoineen. Hankintahinta on kaikki-        yliopisto voi tehdä siitä esityksen''. Vihdoin
16801: ne lisävarusteineen noin 6 miljoonaa markkaa.''          18.10.1985 yliopisto lähetti opetusministeriölle
16802: Esityksen perusteella hallitus esitti vuoden 1985        uuden esityksen, joka nyt perustui 6 000 000
16803: valtion tulo- ja menoarvioon Oulun yliopistolle          markan tilausvaltuuteen. Opetusministeriö oi-
16804: 2 700 000 markkaa yhteensä 6 000 000 markkaa             keutti Oulun yliopiston suorittamaan hankinnan
16805: maksavan tietokonelaitteiston I maksuerää var-           esityksen mukaisesti kirjeellään 18.10.1985 n:o
16806: ten. Eduskunta ei tehnyt tältä osin muutoksia            66551091185.
16807: hallituksen budjettiesitykseen.
16808:    Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa olleen                 Vaikka Oulun yliopiston viimeisin hankintaesi-
16809: tilausvaltuuden perusteella Oulun yliopisto teki         tys oli hinnaltaan kuusi miljoonaa markkaa,
16810: hankintaesityksen opetusministeriölle kirjeellään        hankittavaksi ehdotettu laitteisto oli melko lähel-
16811: 7. 5.1985 n:o 17136185. Yliopiston esitys perus-         lä minimikokoonpanoa ja oli näin ollen ilmeistä,
16812: tui hankintaan, johon 6 miljoonan markan lait-           että siihen tarvittaisiin jo lähivuosina laajennuk-
16813: teistojen lisäksi sisältyi vuokrattavia laitteita 1, 5   sia. Opetusministeriön lähtökohtana on ollut,
16814: miljoonan markan arvosta. Koska esitys oli mo-           että korkeakoulut rahoittavat laitteistolaajennuk-
16815: nelta osin puutteellinen ja tulo- ja menoarvion          set omista laitehankintamäärärahoistaan momen-
16816: soveltamisohjeiden vastainen, opetusministeriö           tilta 29.10. 70, jolloin atk-hankinnat kilpailevat
16817: pyysi Oulun yliopistoa tekemään asiasta uuden            korkeakouluissa muiden tutkimuslaitteiden kans-
16818: esityksen. Oulun yliopisto teki asiasta uuden            sa samoista määrärahoista. Ottaen kuitenkin
16819: esityksen, jonka opetusministeriö lähetti lausun-        huomioon korkeakoulujen laitehankintamäärära-
16820: nolle valtiovarainministeriöön. Valtiovarainmi-          hojen vähäisyyden ja sen tosiasiallisen tilanteen,
16821: nisteriö pyysi kirjeellään 12.6.1985 n:o 377/752/        että Oulun yliopistoon hankittua tietokonetta ei
16822: 85 lisäselvityksiä hankinnasta, jonka pyynnön            vielä voitu hyödyntää parhaalla mahdollisella
16823: opetusministeriö välitti Oulun yliopistolle kirjeel-     tavalla sen pienen kokoonpanon vuoksi, opetus-
16824: lään 20.6.1985 n:o 66551091185. Kirjeessä kiin-          mininisteriö katsoi tarkoituksenmukaiseksi osoit-
16825: nitettiin Oulun yliopiston huomiota muun mu-             taa keskustietokoneen laajennuksiin lisämäärära-
16826: assa siihen, että hankinnan ja näin ollen myös eri       hoja 400 000 markkaa jo vuonna 1986 ja 600 000
16827: laitteistojen vertailujen tulee perustua kuuden          markkaa vuoden 1987 määrärahoista. Opetusmi-
16828:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 474                                          3
16829: 
16830: nisteriö katsoo, että näiden lisämäärärahojen        tietokonehankinnat olisi mahdollista toteuttaa
16831: myöntämisellä on tuettu Oulun yliopiston teke-       tarkoituksenmukaisesti ja säännösten mukaisesti,
16832: mää hankintaratkaisua vähintään kohtuullisesti.      opetusministeriö on osoittanut päätöksellään
16833:    Edustaja Isohookana-Asunmaan kysymyksen           näille korkeakouluille hankintoihin tarvittavat
16834: perusteluissa on kiinnitetty myös huomiota kes-      määrärahat kokonaisuudessaan. Lisäksi opetusmi-
16835: kustietokonejohtoryhmän, lyhennettynä KJR,           nisteriön pääperiaatteena on ollut, että varsinkin
16836: asemaan asiantuntijaelimenä. Opetusministeriö        pienet laitetäydennykset tulee rahoittaa korkea-
16837: on pyytänyt KJR:ltä vuosittain asiantuntijakan-      koulujen omilta laitehankintamomenteilta, jol-
16838: nanottoja tulo- ja menoarvioon sisältyvien keski-    loin päätöksentekoa voitaisiin tältäkin osin siirtää
16839: tettyjen atk-määrärahojen jaosta korkeakouluille,    korkeakouluille. Tarkoituksena on ollut, että
16840: vaikkakaan kannanottojen antaminen ko. määrä-        vain suuret keskustietokonehankinnat ns. korva-
16841: rahojen jakamisesta ei ole varsinaisesti KJR:n       merkitään valtion tulo- ja menoarviossa tai niihin
16842: tehtävä. Myös IqR:n kokoonpanossa on lähdetty        myönnetään erillinen määräraha opetusministe-
16843: siitä, että johtoryhmä edustaa lähinnä supertieto-   riön käyttöön otetuista määrärahoista, joiden
16844: koneiden ja keskitettyjen atk-resurssien asiantun-   jakamista tehty kysymys koskee.
16845: temusta. Koska korkeakoulujen keskustietokonei-         Mitä tulee keskustietokonejohtoryhmän anta-
16846: den hankinnat kuitenkin sivuavat IqR:n tehtä-        maan kannanottoon keskitetyn atk-määrärahan
16847: viä, opetusministeriö pyysi suullisesti KJR:n kan-   jaosta, opetusministeriö toteaa, että se on otettu
16848: nanottoja myös vuoden 1987 määrärahojen jaosta       huomioon ja se on vaikuttanut opetusministeriön
16849: oman päätöksentekonsa tueksi.                        päätöksentekoon. On kuitenkin huomattava, että
16850:    Kun KJR on tehnyt opetusministeriölle esityk-     KJR on vain opetusministeriön neuvoa-antava
16851: siä korkeakoulujen yhteiskäytössä valtion tietoko-   elin ja että lopullinen päätösvalta on ministeriöl-
16852: nekeskuksessa olevien atk-resurssien käytöstä, eli   lä. Ministeriön tulee ratkaisua tehdessään ottaa
16853: niistä asioista, joita varten se on varsinaisesti    huomioon IqR:n lausunnon ohella myös muut
16854: asetettu, on esitykset hyväksytty opetusministeri-   asiaan vaikuttavat näkökohdat. Vuoden 1987
16855: össä useimmiten muuttamattomina.                     varojen jakoon vaikuttaneita näkökohtia on edel-
16856:    Opetusministeriön päätökset myös korkeakou-       lä selostettu.
16857: lujen keskustietokoneiden hankintoihin varattu-         Vastauksena edustaja Isohookana-Asunmaan
16858: jen määrärahojen jaosta ovat olleet viime vuosina    kysymykseen opetusministeriö kunnioittavasti to-
16859: varsin samankaltaisia KJR:n esitysten kanssa.        teaa, että se on myöntänyt jo nyt Oulun yliopis-
16860: Suurin poikkeama on vuoden 1987 määrärahojen         ton keskustietokonelaitteistoa varten 1 000 000
16861: jaossa. Poikkeama johtuu pääosin siitä, että         markkaa enemmän kuin mitä yliopisto oli alun
16862: IqR:n esityksessä on määräraha jaettu hyvin          perin anonut. Tulevaisuudessa määrärahojen
16863: moneen pieneen erään, jolloin ei varsinaisesti       osoittaminen laitteiston laajentamiseen ja mui-
16864: uusia keskustietokonelaitteita olisi voitu hankkia   hinkin atk-hankintoihin riippuu Oulun yliopis-
16865: lainkaan. Tulo- ja menoarvion soveltamismää-         ton omista päätöksistä irrottaa määrärahoja näi-
16866: räyksethän kieltävät hankintojen suorittamisen       hin tarkoituksiin laitehankintamäärärahoistaan.
16867: tulevien vuosien määrärahoilla, ellei hankintaa      Edellytykset laitehankintamäärärahojen tuntuval-
16868: varten ole myönnetty tilausvaltuutta. Tällä kertaa   le lisäämiselle lähivuosina ovat parantuneet val-
16869: kysymys koskee lähinnä Tampereen teknillistä         tioneuvoston korkeakoululaitoksen kehittämises-
16870: korkeakoulua ja Lappeenrannan teknillistä kor-       tä vuosina 1988--1991 antaman periaatepäätök-
16871: keakoulua. Jotta näiden korkeakoulujen keskus-       sen johdosta.
16872: 
16873:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1987
16874: 
16875:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
16876: 4                                      1986 vp. -- NJC n:o 474
16877: 
16878: 
16879: 
16880: 
16881:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16882: 
16883:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            bl.a. vid att anskaffningen och därmed också
16884: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             jämförelsen mellan de olika anläggningarna bör
16885: skrivelse av den 10 december 1986 till vederbö-        basera sig på beställningsfullmakten på 6 milj.
16886: rande medlem av statsrådet avsänt en avskrift av       mk, under förutsättning att en dylik anskaffning
16887: följande av riksdagsledamot Isohookana-Asun-           är ändamålsenlig. Uleåborgs universitet gjorde
16888: maa undertecknade spörsmål nr 474:                     ett nytt förslag i saken med sitt brev av 1. 7.1985
16889:                                                        nr 17/36/85. Finansministeriet gav med sitt brev
16890:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         av 31.7.1985 nr 3771752185 ett utlåtande i saken
16891:         taga för att i framtiden höja anslagen för     åt undervisningsministeriet, och på grund av
16892:         adb-apparaturanskaffningarna till Uleå-        detta sände undervisningsministeriet universite-
16893:         borgs universitet till en rimlig och av        tet ett brev av 16.8.1985 nr 6655/091/85, där
16894:         experterna föreslagen nivå?                    universitetet ännu en gång ombads göra upp ett
16895:                                                        nytt förslag. I brevet konstaterades bl.a. att
16896:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      universitetets förslag ime ännu heller baserade
16897: anföra följande:                                       sig på beställningsfullmakten på 6 milj. mk och
16898:     Uleåborgs universitet framställde i sitt budget-   att eftersom priserna på adb-apparaturen troligt-
16899: förslag för år 1985 att en ny centraldator skulle      vis hade sjunkit med anledning av att priset på
16900: anskaffas. I förslaget konstaterades bl.a. följande:   USA-dollarn hade gått ned, borde universitetet
16901: "1 universitetets apparaturanskaffningar år 1985       kontrollera priserna med de leverantörer som var
16902: ingår att förnya den generella datorn med              med i de fortsatta utredningarna. 1 brevet kon-
16903: tilläggs- och anslutningsapparatur. Anskaffnings-
16904:                                                        staterades också att om man inte på basen av
16905: priset med all tilläggsutrustning är ca 6 miljoner     beställningsfullmakten på 6 milj. mk kan anskaf-
16906: mk.'' På basen av förslaget framställde rege-          fa ett ändamålsenligt datorsystem, och universi-
16907: ringen i statsförslaget för år 1985 2 700 000 mk       tetet kan anvisa anslag för att komplettera an-
16908: för Uleåborgs universitet för en 1 betalningsrat på    skaffningen, så kan universitetet göra ett förslag
16909: datorapparaturen, som totalt kostade 6 000 000         om detta. Slutligen 18.10. 1985 sände universite-
16910: mk. Riksdagen gjorde inga ändringar i regering-        tet undervisningsministeriet ett nytt förslag, som
16911: ens statsförslag till denna del.                       denna gång baserade sig på beställningsfullmak-
16912:     På basen av beställningsfullmakten i statsför-     ten på 6 000 000 mk. Undervisningsministeriet
16913: slaget för år 1985 sände Uleåborgs universitet         gav med sitt brev av 18.10.1985 nr 6655/091/85
16914: med sitt brev av 7.5.1985 nr 17/36/85 ett              Uleåborgs universitet rätt att göra anskaffningen
16915: anskaffningsförslag till undervisningsministeriet.     i enlighet med förslaget.
16916: Universitetets förslag baserade sig på en anskaff-
16917: ning där förutom anläggningen på 6 milj. mk               Fastän Uleåborgs universitets sista anskaff-
16918: också hyrd apparatur till ett värde av 1, 5 milj.      ningsförslag gick på 6 miljoner mark, var den
16919: mk ingick. Eftersom förslaget på många punkter         anläggning som föreslogs för anskaffning ganska
16920: var bristfälligt och stred mot direktiven för          nära minsta möjliga sammansättning och sålunda
16921: tillämpning av budgeten, bad undervisningsmi-          var det uppenbart att den redan under de
16922: nisteriet Uleåborgs universitet göra ett nytt för-     närmaste åren skulle behöva kompletteras.
16923: slag. Uleåborgs universitet gjorde ett nytt förslag,   Undervisningsministeriets utgångspunkt har varit
16924: som undervisningsministeriet sände till finansmi-      att högskolorna själva skall finansiera komplette-
16925: nisteriet för utlåtande. Finansministeriet bad         ringarna av anläggningarna med sina anslag för
16926: med sitt brev 12.6.1985 nr 377/752/85 om               apparaturanskaffning från momentet 29.10. 70,
16927: tilläggsutredningar i fråga om anskaffningen och       varvid adb-anskaffningarna konkurrerar om sam-
16928: denna begäran vidarebefordrade undervisnings-          ma anslag som högskolornas övriga forskningsap-
16929: ministeriet till Uleåborgs universitet med sitt        paratur. Med beaktande av högskolornas knappa
16930: brev av 20.6.1985 nr 6655/091/85. 1 brevet             anslag för anskaffning av apparatur och det
16931: fästes Uleåborgs universitets uppmärksamhet            faktum att den dator som anskaffats tili Uleå-
16932:                                        1986 vp. -      KK n:o 474                                      5
16933: 
16934: borgs universitet inte ännu kunde utnyttjas på         gång gäller frågan främst Tammerfors tekniska
16935: bästa möjliga sätt på grund av dess enkla sam-         högskola och Villmanstrands tekniska högskola.
16936: mansättning, ansåg undervisningsministeriet det        För att dessa högskolors centraldatoranskaff-
16937: emellertid ändamålsenligt att för en komplette-        ningar skall kunna genomföras på ett ändamåls-
16938: ring av centraldatorn redan för år 1986 anvisa         enligt sätt och i enlighet med stadgandena, har
16939: tilläggsanslag på 400 000 mk och av tilläggsan-        undervisningsministeriet med sitt beslut anvisat
16940: slagen för år 1987 600 000 mk. Undervisnings-          högskolorna de anslag som behövs för anskaff-
16941: ministeriet anser att genom beviljandet av dessa       ningarna i sin helhet. Dessutom har undervis-
16942: tiliäggsanslag har Uleåborgs universitets anskaff-     ningsministeriets huvudprincip varit att i synner-
16943: ningslösning understötts i åtminstone rimlig           het små kompletteringar av anläggningarna bör
16944: grad.                                                  finansieras ur högskolornas egna moment för
16945:     1 motiveringarna till riksdagsledamot Isoho-       anläggningsanskaffningar, vilket gör att också
16946: okana-Asunmaas spörsmål har uppmärksamhet              beslutsfattandet i fråga om detta kunde överföras
16947: också fästs vid den stälining som sakkunnigorgan       på högskolorna. Avsikten har varit att bara de
16948: som ledningsgruppen för centraldatorer, förkor-        stora centraldatoranskaffningarna så att säga
16949: tad KJR, har. Undervisningsministeriet har årli-       öronmärks i statsförslaget, eller för dem kan ett
16950: gen bett KJR om ett stäliningstagande tili fördel-     separat anslag beviljas av de anslag som undervis-
16951: ningen av de i budgeten angivna centraliserade         ningsministeriet disponerat över. Det framställda
16952: adb-anslagen melian högskolorna, fastän det            spörsmålet gäller just fördelningen av dessa an-
16953: egentligen inte är KJR:s uppgift att ge stälinings-    slag.
16954: taganden om fördelningen av ifrågavarande an-
16955:                                                           Vad gäller ledningsgruppens för centraldato-
16956: slag. Också i fråga om KJR:s sammansättning har
16957:                                                        rerna stäliningstagande tili fördelningen av cen-
16958: man utgått ifrån att ledningsgruppen främst skall
16959:                                                        traliserade adb-anslag, konstaterar undervisnings-
16960: representera sakkännedom om superdatorer och
16961:                                                        ministeriet att det har beaktats och påverkat
16962: centraliserade adb-resurser. Eftersom anskaff-
16963:                                                        undervisningsministeriets beslutsfattande. Det
16964: ningarna av centraldatorer tili högskolorna trots
16965:                                                        bör emellertid observeras att IqR endast är ett
16966: allt tangerar KJR:s uppgifter, bad undervisnings-
16967:                                                        rådgivande organ för undervisningsministeriet
16968: ministeriet, som stöd för sitt eget beslutsfattan-
16969:                                                        och att ministeriet har den slutliga beslutanderät-
16970: de, muntligen om KJR:s ställningstagande tili
16971:                                                        ten. Ministeriet bör vid beslutsfattandet förutom
16972: fördelningen av anslag år 1987.
16973:                                                        KJR:s utlåtande också beakta andra synpunkter
16974:     Då KJR har kommit med förslag till undervis-
16975:                                                        som påverkar saken. De synpunkter som inverka- .
16976: ningsministeriet om användningen av adb-resur-
16977:                                                        de på fördelningen av resurserna för år 1987 har
16978: ser som står tili högskolornas gemensamma dis-
16979:                                                        utretts ovan.
16980: position på Statens datamaskincentral, dvs. såda-
16981: na frågor som ledningsgruppen egentligen är               Som svar på riksdagsledamot Isohookana-
16982: tillsatt för, har förslagen oftast godkänts oföränd-   Asunmaas spörsmål konstaterar undervisningsmi-
16983: rade av undervisningsministeriet.                      nisteriet vördsamt att ministeriet redan nu har
16984:     Även undervisningsministeriets beslut om           beviljat 1 000 000 mk mera för Uleåborgs univer-
16985: fördelningen av de anslag som reserveras för           sitets centraldatoranläggning än vad universitetet
16986:  anskaffning av centraldatorer tili högskolorna har    ursprungligen anhöll om. I framtiden kommer
16987: under de senaste åren stämt synnerligen väl            anvisandet av anslag för utökande av anlägg-
16988: överens med KJR:s förslag. Den största avvikelsen      ningen och för övriga adb-anskaffningar att bero
16989: finns i fördelningen av anslagen för år 1987.          på Uleåborgs universitets egna beslut om att
16990:  Avvikelsen beror i huvudsak på att i KJR:s förslag    lösgöra anslag för dessa ändamål av sina appara-
16991:  har anslagen delats i många små poster, varvid        turanskaffningsanslag. Förutsättningarna för en
16992:  ingen egentlig ny centraldatorapparatur skulle ha     kännbar höjning av anslagen för apparatur-
16993:  kunnat anskaffas. Bestämmelserna över hur bud-        anskaffningar under de närmaste åren har blivit
16994:  geten skall tiliämpas omöjliggör anskaffningar        bättre i och med det principbeslut som statsrådet
16995:  med kommande års anslag om inte beställnings-         har gett om utvecklandet av högskoleväsendet
16996: fullmakt har beviljats för anskaffningen. Denna        under åren 1988-1991.
16997: 
16998:      Helsingfors den 23 januari 1987
16999: 
17000:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
17001:                                                1986 vp.
17002: 
17003: Kirjallinen kysymys n:o 475
17004: 
17005: 
17006: 
17007: 
17008:                                   Isohookana-Asunmaa: Sotilasmusiikin opetuksen turvaamisesta Ou-
17009:                                      lussa
17010: 
17011: 
17012:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17013: 
17014:    Sotilasmusiikin opetuksella Oulussa on pitkät     limapohjaa ja heikentävät varuskuntasoittokun-
17015: perinteet. Soitto-oppilaita on Oulussa ollut aina-   tien toimintamahdollisuuksia. Kielteisten vaiku-
17016: kin viime sodista lähtien, jolloin soittokunta       tusten torjumiseksi sotilasmusiikin opetusta Ou-
17017: siirtyi Ouluun. Parhaimmillaan oppilaita oli ker-    lussa tulisi jatkaa esimerkiksi sijoittamalla sovel-
17018: rallaan yli kymmenen. Sotilasmusiikkiopetus on       tuva osa Lahden Sotilasmusiikkikoulun opetus-
17019: tukenut merkittävästi alueellista musiikkikasva-     jaksoista Ouluun tai perustamalla sotilasmusiik-
17020: tusta ja -harrastusta sekä taannut korkeatasoisen    kikoulutuksen sivuyksikkö Ouluun.
17021: soittajakunnan Oulun ja muun Pohjois-Suomen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17022: varuskuntasoittokunnille.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17023:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17024:   Puolustusvoimien suunnitelmat ja tehdyt pää-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17025: tökset sotilasmusiikkikoulutuksen keskittämisestä
17026: Lahteen uhkaavat vakavalla tavalla Pohjois-Suo-                Mitä Hallitus aikoo tehdä sotilasmusii-
17027: men musiikkielämän kehittämistä, kaventavat                  kin opetuksen turvaamiseksi Oulussa ja
17028: soitto-oppilaiksi hakeutuvan oppilasaineksen va-             Pohjois-Suomessa laajemminkin?
17029: 
17030:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1986
17031: 
17032:                                      Tytti Isohookana-Asunmaa
17033: 
17034: 
17035: 
17036: 
17037: 270107U
17038: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 475
17039: 
17040: 
17041: 
17042: 
17043:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17044: 
17045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Keskiasteen koulunuudistus on pakottanut tar-
17046: mainitussa tarkoituksessä Te, Herra Puhemies,       kistamaan opetussuunnitelmia ja koulutuspaik-
17047: olette 9 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-      koja. Uudistuvan toimiupseerikoulutuksen myötä
17048: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ovat opetusohjelmat uudistuneet ja tuoneet tul-
17049: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lessaan myös yleissivistävät aineet (n. 900 h).
17050: Tytti Isobaokana-Asunmaan näin kuuluvasta kir-      Tämän johdosta on sotilassoittajakurssi jouduttu
17051: jallisesta kysymyksestä n:o 475:                    pidentämään 4-vuotiseksi.
17052:                                                        Yhtenäisen ja tehokkaan koulutuksen takaami-
17053:          Mitä Hallitus aikoo tehdä sotilasmusii-    seksi keskitettiin koulutus kokonaisuudessaan So-
17054:        kin opetuksen turvaamiseksi Oulussa ja       tilasmusiikkikouluun vuonna 1986.
17055:        Pohjois-Suomessa laajemminkin?                  Opetushenkilöstön ja -välineiden keskittämi-
17056:                                                     nen yhteen paikkaan sekä vaatimukset täyttävien
17057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    harjoitus- ja majoitustilojen saaminen Lahdesta
17058: ti seuraavaa:                                       parantaa huomattavasti soitto-oppilaiden opiske-
17059:                                                     luedellytyksiä.
17060:    Puolustusvoimien sotilasmusiikkikoulutuksen         Puolustusministeriö toteaa, että mikäli Oulus-
17061: järjestely on viime vuosina kokenut voimakkaita     sa jatkettaisiin sotilassoittajien koulutusta, tulisi
17062: muutoksia. Vuonna 1981 lopetettiin kaikissa va-     sinne rakentaa tai peruskorjata asianmukaiset
17063: ruskuntasoittokunnissa perinteinen oppisopimus-     harjoitus- ja majoitustilat ja osoittaa sinne ope-
17064: periaatteella tapahtunut koulutus. Perusteina oli   tushenkilöstö ja -välineet. Tämä ei ole puolustus-
17065: sekä tarpeeseen nähden liian suuri oppilas-         ministeriön mielestä tarkoituksenmukaista.
17066: vahvuus että monista opettajista johtunut epäta-       Oulun konservatoriossa on aloittanut toimin-
17067: sainen opetus.                                      tansa orkesterimuusikkolinja. Tämän linjan suo-
17068:    Vuodesta 1982 on otettu oppilaita Sotilas-       rittaneilla on tulevaisuudessa mahdollisuus ha-
17069: musiikkikouluun sekä Oulun, Turun, Lahden ja        keutua soittajaupseerin toimiin varuskuntasoitto-
17070: Kontiolahden varuskuntasoittokuntiin. Musiikil-     kunnissa.
17071: linen opetus tapahtui paikallisissa musiikkioppi-      Sotilasmusiikkikoulussa opiskelee tällä hetkellä
17072: laitoksissa.                                        kahdeksan pohjoissuomalaista oppilasta.
17073: 
17074:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
17075: 
17076:                                                             Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
17077:                                        1986 vp. -      KK n:o 475                                       3
17078: 
17079: 
17080: 
17081: 
17082:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17083: 
17084:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förnyandet av utbildningen för befattningsoffice-
17085: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         rare har undervisningsprogrammen förnyats och
17086: den 9 december 1986 tili vederbörande medlem           allmänbildande ämnen (ca 900 h) har också
17087: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kommit tili. På grund av detta har militärmusi-
17088: riksdagsman Tytti Isohookana-Asunmaa under-            kerkurserna förlängts och blivit 4-åriga.
17089: tecknade spörsmål nr 475:                                 För att en enhetlig och effektiv utbildning
17090:           Vad ämnar Regeringen göra för att            skall kunna garanteras koncentrerades utbild-
17091:        trygga undervisningen i militärmusik i          ningen i sin helhet tili Militärmusikskolan år
17092:        Uleåborg och Norra Finland också i större       1986.
17093:        omfattning?                                        Då undervisningspersonalen och -materielen
17094:                                                        koncentrerades tili ett ställe, samtidigt som det i
17095:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Lahtis erhölls övnings- och inkvarteringslokalite-
17096: anföra följande:                                       ter, som uppfyller kraven, förbättras förutsätt-
17097:                                                        ningarna för musikelevernas studier betydligt.
17098:    Anordnandet av försvarsmaktens militärmusik-
17099:                                                           Försvarsministeriet konstaterar att om utbild-
17100: utbildning har under de senaste åren genomgått
17101:                                                        ningen av militärmusiker fortsätts i Uleåborg
17102: stora förändringar. År 1981 upphörde den tradi-
17103:                                                        borde lämpliga övnings- och inkvarteringslokali-
17104: tionella undervisningen i enlighet med läroav-
17105:                                                        teter byggas eller iståndsättas där och undervis-
17106: talsprincipen i alla garnisonsmusikkårer. Grun-
17107:                                                        ningspersonal och -materiel borde styras dit.
17108: derna härför var både att antalet elever var alltför
17109: stort med hänsyn tili behovet och att undervis-        Försvarsministeriet finner inte detta vara ända-
17110:                                                        målsenligt.
17111: ningen var ojämn beroende på de många lärarna.
17112:    Sedan år 1982 har elever mottagits tili Militär-       Vid konservatoriet i Uleåborg har en orkester-
17113: musikskolan samt tili garnisonsmusikkårerna i          musikerlinje börjat sin verksamhet. De som har
17114: Uleåborg, Åbo, Lahtis och Kontiolahti. Musik-          genomgått utbildningen på denna linje har i
17115: undervisningen gavs i de lokala musikläroanstal-       framtiden möjlighet att söka sig tili musikoffi-
17116: terna.                                                 cersbefattningar i garnisonsmusikkårerna.
17117:    Mellanstadiereformen har gjort det nödvändigt          Vid Militärmusikskolan studerar för närvaran-
17118: att justera läroplaner och utbildningsplatser. Med     de åtta elever från Norra Finland.
17119: 
17120:      Helsingfors den 16 januari 1987
17121: 
17122:                                                                  Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
17123:                                                 1986 vp.
17124: 
17125: Kirjallinen kysymys n:o 476
17126: 
17127: 
17128: 
17129: 
17130:                                   Koskinen: NMT-puhelimien toimivuuden parantamisesta
17131: 
17132: 
17133:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17134: 
17135:    Suomessa on ollut NMT-puhelimia käytössä jo        on, että haettu henkilö on todistettavasti ollut
17136: pitemmän aikaa, mutta niiden toimivuudessa on         autossaan ja radio avattuna toimintaan.
17137: ilmennyt erittäin suuria ongelmia. Esimerkiksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17138: Lahden seudulla suoritettiin syksyllä 1986 NMT-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17139: puhelimien vaihto, jota perusteltiin keskusten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17140: väljentämisellä. Tämän jälkeen on jatkuvasti ol-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17141: lut yhteysvaikeuksia sekä autosta verkostoon että
17142: verkostosta autoon. Asiakkaan soittaessa hän saa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17143: vastaukseksi, että yhteyttä ei saada, vaikka totuus          ryhtyä NMT-puhelimien toimivuuden
17144:                                                              parantamiseksi?
17145: 
17146:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
17147: 
17148:                                             Helvi Koskinen
17149: 
17150: 
17151: 
17152: 
17153: 270095G
17154: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 476
17155: 
17156: 
17157: 
17158: 
17159:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17160: 
17161:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         lisää tukiasemia, joiden asennuksia rajoittaa ny-
17162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kyisellään asentajatyövoima eikä laitteiden saata-
17163: olette 10 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        vuus. Lisäksi otetaan syksyllä 1987 käyttöön kol-
17164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mas keskus Oulussa.
17165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
17166: Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-           ''Yhteyttä valitsemaanne numeroon ei ole saa-
17167: sestä n:o 476:                                         tu" -tiedotus annetaan, kun NMT-keskus ei
17168:                                                        löydä tilaajaa. Ainakin osan näistä tilaajien "ka-
17169:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toamisista" aiheuttavat tilaajat itse sijoittamalla
17170:         ryhtyä NMT-puhelimien toimivuuden              matkapuhelimensa antennin huonoon paikkaan,
17171:         parantamiseksi?                                esim. auton lokasuojaan. Tällöin tilaaja voi me-
17172:                                                        nettää tulevan puhelun myös NMT-verkon peit-
17173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       toalueella, koska verkon suunnittelukriteerinä on
17174: ti seuraavaa:                                          lähelle ajoneuvon katon keskustaa sijoitettu an-
17175:                                                        tenni. Huonosti sijoitetun antennin aiheuttamaa
17176:    Suomen automaattisessa matkapuhelinverkossa         epätasapainoa on mahdotonta kompensoida ra-
17177: on tällä hetkellä yli 50 000 tilaajaa. Tämä tilaaja-
17178:                                                        dioverkkosuunnittelun keinoin menettämättä sa-
17179: määrä on runsaasti kaksinkertainen verrattuna
17180:                                                        malla huomattavaa määrää verkon liikenteenväli-
17181: niihin arvioihin, joita voitiin tehdä kolme vuotta     tyskyvystä.
17182: sitten tunnetun tilanteen perusteella. Automaat-
17183: tisen matkapuhelinverkon suosio on yllättänyt            NMT-450 matkapuhelinverkon palvelukyvylle
17184: voimakkuudellaan. Tämän päivän palveluun vai-          asettaa rajan se, että siinä on käytettävissä kuiten-
17185: kuttavat laitteet on pitänyt hankkia kaksi vuotta      kin vain 180 radiokanavaa eikä tukiasemien luku-
17186: sitten ja budjetoida kolme vuotta sitten.              määrää voida kasvattaa rajatta. Tämän vuoksi
17187:    Verkon palvelutaso on luonnollisesti aikoinaan      Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on ryhdytty
17188: määritelty silloin käytettävissä olleiden ennustei-    rakentamaan uutta NMT-900 verkkoa, jolla ka-
17189: den mukaan ja nyt, kun verkon palvelujen kysyn-        pasiteettipulaa voidaan lievittää vilkkaasti liiken-
17190: tä on moninkertainen, palvelutaso koetaan riittä-      nöidyillä paikkakunnilla ja samalla NMT-450
17191: mättömäksi. Palvelutason parantamiseksi on syk-        verkko kykenisi tulevaisuudessa paremmin palve-
17192: syllä 1986 avattu Lahden keskuksen lisäksi toinen      lemaan käyttäjiään myös näillä alueilla. NMT-
17193: matkapuhelinverkon keskus Helsinkiin. Uuden            900 verkko aloittaa palvelunsa vuoden 1987 alku-
17194: keskuksen käyttöönotossa ilmeni kuitenkin käyn-        puolella, jolloin pääkaupunkiseudun tilanteen
17195: nistysvaikeuksia, minkä lisäksi verkon laitteiston     odotetaan paranevan olennaisesti kuormituksen
17196: jakaminen kahden keskuksen alaisuuteen osoit-          jakautuessa kahdelle verkolle. Samalla vapautuva
17197: tautui odotettua hankalammaksi tehtäväksi.             NMT-450 verkon kapasiteetti on muiden aluei-
17198:    Verkon peittoalueen laajentamiseksi sekä pal-       den käytettävissä, jolloin niiden tilanne paranee
17199: velutason parantamiseksi on jatkuvasti hankittu        myös.
17200: 
17201:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
17202: 
17203:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
17204:                                          1986 vp. -      KK n:o 476                                      3
17205: 
17206: 
17207: 
17208: 
17209:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
17210: 
17211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             dessa stationer begränsas i detta nu av tiligången
17212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           på montörer, inte av tiligången på utrustning.
17213: den 10 december 1986 tili vederbörande medlem            Vidare tas under hösten 1987 i bruk en tredje
17214: av statsrådet översänt avskrift av följande av           central i Uleåborg.
17215: riksdagsledamot Koskinen undertecknade spörs-               Meddelandet ''Numret kan inte nås för tilifäl-
17216: mål nr 476:                                              let" ges när NMT-centralen inte hittar abonnen-
17217:                                                          ten. Åtminstone en del av dessa ''försvinnan-
17218:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         den" förorsakar abonnenterna själva genom att
17219:         för förbättrande av NMT-telefonernas             placera mobiltelefonens antenn på ett olämpligt
17220:         funktionsduglighet?                              stälie t.ex. bilens stänkskärm. Härvid kan abon-
17221:                                                          nenten gå miste om ett kommande samtai även
17222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på det område som NMT-nätet täcker. Ett krite-
17223: anföra följande:                                         rium för planering av nätet är nämligen att
17224:    Det finns för närvarande över 50 000 abonnen-         antennen placeras i närheten av biltakets mitt.
17225: ter inom det automatiska mobiltelefonnätet i             Det är omöjligt att med de medel som plane-
17226: Finland. Antalet abonnenter är drygt dubbelt             ringen av radionätet erbjuder kompensera den
17227: större än den uppskattning som gjordes för tre år        obalans som en ilia placerad antenn kan föranle-
17228: sedan på basis av den då rådande situationen.            da utan att man samtidigt förlorar en stor del av
17229: Det automatiska mobiltelefonnätets popularitet           nätets trafiköverföringskapacitet.
17230: har varit överraskande stort. Den utrustning som            En begränsning för NMT 450-mobiltelefonnä-
17231: inverkar på servicenivån i dag har skaffats för två      tets serviceförmåga är att det står bara 180
17232: år sedan och budgeterats för tre år sedan.               radiokanaler tili förfogande. Man kan inte heller
17233:     Servicenivån för nätet faststälides i tiden natur-   obegränsat öka antalet basstationer. Därför har
17234: ligtvis pa basis av de prognoser som man då hade         man i Finland och de övriga nordiska länderna
17235: tili förfogande och i dag, när efterfrågan är            börjat bygga ett nytt NMT-900-nät med hjälp av
17236: mångdubbelt större, upplevs servicenivån som             vilket kapacitetsbristen kan lindras på livligt
17237: otilifredsstäliande. För att servicenivån skulie bli     trafikerade orter. Samtidigt kommer NMT-450-
17238: bättre öppnades hösten 1986, förutom centralen           nätet i framtiden att bättre kunna betjäna sina
17239: i Lahtis, en andra central för mobiltelefonnät i         abonnenter även på dessa områden. NMT-900-
17240: Helsingfors. När den nya centralen togs i bruk           nätet inleder sin verksamhet i början av år 1987.
17241: uppstod dock problem i inledningsskedet. Dess-           Då väntas situationen i huvudstaden bli märk-
17242: utom visade det sig vara svårare än väntat att dela      bart bättre genom att belastningen fördelar sig
17243: nätutrustningen mellan två centraler.                    på två nät. Samtidigt står den kapacitet som
17244:     För att det område som nätet täcker skulie bli       frigörs på NMT-450-nätet tili förfogande inom
17245: större och servicenivån bättre har hela tiden            andra områden, vilket betyder att situationen
17246: anskaffats flera basstationer. Monteringen av            förbättras även för dem.
17247: 
17248:      Helsingfors den 13 januari 1987
17249: 
17250:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
17251: 1
17252: 
17253: 1
17254: 
17255: 1
17256: 
17257:     1
17258: 
17259:     1
17260: 
17261:     1
17262: 
17263:         1
17264: 
17265:         1
17266: 
17267:         1
17268: 
17269:             1
17270: 
17271:             1
17272: 
17273:             1
17274: 
17275:                 1
17276: 
17277:                 1
17278: 
17279:                 1
17280:                                                 1986 vp.
17281: 
17282: Kirjallinen kysymys n:o 477
17283: 
17284: 
17285: 
17286: 
17287:                                    E. Laine ym.: Ulkomaista osakeomistusta koskevien rajoitussäännös-
17288:                                       ten ulottamisesta koskemaan myös vakuutusyhtiöitä
17289: 
17290: 
17291:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17292: 
17293:   Ulkomaista omistusta koskevat rajoitussään-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17294: nökset eivät koske lainkaan vakuutusyhtiöitä.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17295: Käytännössä olisi näin ollen mahdollista se, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17296: ulkomaalaiset voisivat omistaa vaikkapa 100 %         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17297: suomalaisista vakuutusyhtiöistä. Kun vakuutus-
17298: yhtiöt puolestaan saavat omistaa jopa 50 % mui-
17299:                                                                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
17300: den yritysten osakkeista, ulkomaiset omistajat
17301:                                                              siihen, että ulkomaista osakeomistusta
17302: voivat vakuutusyhtiöiden kautta omistaa vaikka-
17303:                                                              koskevat rajoitussäännökset eivät koske
17304: pa valtaosan maamme elinkeinoelämää. Tällai-
17305:                                                              suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistus-
17306: nen kiertoteitse omistamisen salliva käytäntö on
17307:                                                              ta, ja jos on,
17308: täydellisessä ristiriidassa ulkomaalaisten osake-
17309: omistusta koskevien rajoitussäännösten kanssa.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
17310: Sanotunkaltainen epäjohdonmukaisuus ja ulko-                 tynyt tai aikoo ryhtyä ulkomaisen omis-
17311: maisen omistuksen mahdollistava epäkohta olisi               tuksen estämistä tai ainakin rajoittamista
17312: korjattava säätämällä laki, jolla rajoitetaan ulko-          koskevien säännösten ulottamiseksi myös
17313: maalaisten mahdollisuus omistaa suomalaisia va-              suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistus-
17314: kuutusyhtiöitä.                                              ta koskevaksi?
17315: 
17316:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
17317: 
17318:           Ensio Laine                    Irma Rosnell                  Esko-Juhani Tennilä
17319:           Matti Kautto                   Pirkko Turpeinen              Marjatta Stenius-Kaukonen
17320:                       Mikko Kuoppa                             Sten Söderström
17321: 
17322: 
17323: 
17324: 
17325: 2700920
17326: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 477
17327: 
17328: 
17329: 
17330: 
17331:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17332: 
17333:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta ehdottaa vakuutusyhtiölakiin lisättäväksi uu-
17334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den 3 a luvun, jossa säädettäisiin ulkomaalaisten
17335: olette 10 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-      oikeudesta omistaa suomalaisen vakuutusyhtiön
17336: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     osakkeita ja takuuosuuksia sekä käyttää päätös-
17337: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      valtaa vakuutusyhtiössä.
17338: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
17339:                                                         Toimikunnan valmisteleman lakiehdotuksen
17340: myksestä n:o 477:
17341:                                                      mukaan ulkomaalaisen oikeus omistaa vakuutus-
17342:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        yhtiön osakkeita ja takuuosuuksia olisi rajoitettu
17343:        siihen, että ulkomaista osakeomistusta        enintään kahteen viidesosaan yhtiön osake- tai
17344:        koskevat rajoitussäännökset eivät koske       takuupääomasta. Ulkomaalaiset saisivat omistaa
17345:        suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistus-       vain sellaisia osakkeita ja takuuosuuksia, joihin
17346:        ta, ja jos on,                                on tehty ulkomaalaiselle luovutuksen salliva mer-
17347:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     kintä. Näillä niin sanotuilla vapailla osakkeilla ja
17348:        tynyt tai aikoo ryhtyä ulkomaisen omis-       takuuosuuksilla olisi rajoitettu äänioikeus yh-
17349:        tuksen estämistä tai ainakin rajoittamista    tiökokouksessa siten, että niiden perusteella saisi
17350:        koskevien säännösten ulottamiseksi myös       äänestää enintään yhdellä neljäsosalla siitä ääni-
17351:        suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistus-       määrästä, jota ilman merkintää olevien osakkei-
17352:        ta koskevaksi?                                den ja takuuosuuksien nojalla voidaan yh-
17353:                                                      tiökokouksessa käyttää.
17354:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Kun toimikunnan mietinnöstä on hankittu
17355: ti seuraavaa:                                        lausunnot, sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-
17356:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ulko-    tellaan asiaa koskeva hallituksen esitys. Hallitus
17357: maisten vakuutuslaitosten toimikunta jätti mie-      pitää tärkeänä, että suomalaiset vakuutusyhtiöt
17358: tintönsä 18 päivänä joulukuuta 1986. Toimikun-       pysyvät pääosin suomalaisessa omistuksessa.
17359: 
17360:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
17361: 
17362:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
17363:                                        1986 vp. -      KK n:o 477                                       3
17364: 
17365: 
17366: 
17367: 
17368:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17369: 
17370:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1986. Kommissionen föreslår att tili lagen om
17371: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         försäkringsbolag fogas ett nytt 3 a kapitel, i
17372: den 10 december 1986 tili vederbörande medlem          vilket skali stadgas om utlänningars rätt att äga
17373: av statsrådet översänt avskrift av följande av         aktier och garantiandelar i finskt försäkringsbolag
17374: riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörs-        samt utöva beslutanderätt i försäkringsbolaget.
17375: mål nr 477:                                               Enligt det lagförslag som utarbetats av kom-
17376:           Har Regeringen uppmärksammat att             missionen skali en utlännings rätt att äga aktier
17377:        stadgandena om begränsning av ut-               och garantiandelar i ett försäkringsbolag vara
17378:        ländskt aktieägande inte gälier ägande av       begränsad tili högst två femtedelar av bolagets
17379:        finska försäkringsbolag, och om så är           aktie- eller garantikapital. Utlänningar skall få
17380:        faliet,                                         inneha endast sådana aktier och andelar, i vilka
17381:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       gjorts en anteckning, som tiliåter överlåtelse tili
17382:        elier ämnar Regeringen vidta för att stad-      en utlänning. Dessa s.k. fria aktier och garanti-
17383:        gandena om förhindrande elier åtminsto-         andelar skali ha begränsad rösträtt vid bolags-
17384:        ne begränsning av utländskt ägande ock-         stämmorna på så sätt att de ger rösträtt med
17385:        så skali utsträckas tili att gälia ägande av    endast en fjärdedel av det röstetal som aktier och
17386:        finska försäkringsbolag?                        garantiandelar utan sådan anteckning ger rätt tili
17387:                                                        vid bolagsstämmorna.
17388:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Då utlåtanden har inhämtats om kommissio-
17389: anföra följande:                                       nens betänkande, utarbetas vid social- och hälso-
17390:    Kommissionen för utländska försäkringsanstal-       vårdsministeriet en regeringsproposition i saken.
17391: ter, som tilisatts av social- och hälsovårdsministe-   Regeringen anser det viktigt att de finska försäk-
17392: riet, avgav sitt betänkande den 18 december            ringsbolagen i huvudsak förblir i finsk ägo.
17393: 
17394:      Helsingfors den 13 januari 1987
17395: 
17396:                                                                               Minister Matti Puhakka
17397:                                               1986 vp.
17398: 
17399: Kirjallinen kysymys n:o 478
17400: 
17401: 
17402: 
17403: 
17404:                                  Könkkölä ym.: Voimalaitosten typpioksidipäästöjen alentamisesta
17405: 
17406: 
17407:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17408: 
17409:   Suomessa kiinnitetään nykyisin kohtuullisesti       Typen oksidien vaikutuksia ekasysteemiin ei
17410: huomiota uusien voimalaitosten rikkipäästöjen       saa vähätellä. Suomenkin olisi tunnettava vas-
17411: vähentämiseen. Sen sijaan toisen ympäristölle       tuunsa typpioksidipäästöjen vähentämisessä.
17412: haitallisen saasteen, typen oksidien, vähentämi-
17413: seen kiinnitetään huomattavasti vähemmän huo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17414:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17415: miota.
17416:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17417:    Ydinvoiman haitat on Suomessakin nykyään         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17418: jossain määrin tunnustettu, ja ydinvoiman jatko-
17419: rakentamiseen suuret kansalaispiirit suhtautuvat              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17420: varauksellisesti. Maahamme suunnitellaan useita            rajoittaakseen nykyisten, rakenteilla ole-
17421: kivihiili-, turve- ja maakaasuvoimaloita. Nämä             vien ja suunniteltujen voimalaitosten typ-
17422: kaikki, myös maakaasulaitokset, päästävät ilma-            pioksidi (NOx) -päästöt mahdollisimman
17423: kehään suuria määriä typen oksideja, joiden                alhaisiksi ja edistääkseen näiden päästö-
17424: vähentämiseksi esimerkiksi Ruotsi ja Saksan liit-          jen rajoittamista kansainvälisin sopimuk-
17425: totasavalta ovat jo kauan ponnistelleet.                   sin?
17426: 
17427:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
17428: 
17429:                      Kalle Könkkölä                          Ville Komsi
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434: 270097]
17435: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 478
17436: 
17437: 
17438: 
17439: 
17440:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17441: 
17442:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tiukentamista. Samoin tutkitaan raskaiden die-
17443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           selajoneuvojen päästöjen vähentämistä ja seura-
17444: olette 10 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         taan tässä asiassa tarkasti kansainvälistä kehitystä.
17445: jeenne n:o 2445 ohella toimittanut valtioneuvos-           Energiantuotannon typen oksidien päästöt
17446: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       riippuvat olennaisesti pohtotekniikasta ja pala-
17447: edustaja Könkkölän ym. näin kuuluvasta kysy-            misoloista, osaksi myös polttoaineesta. Fossiilisis-
17448: myksestä n:o 478:                                       ta pohtoaineista kivihiili aiheuttaa energiayksik-
17449:                                                         köä kohti nykyisin pohtomenetelmin eniten ty-
17450:            Mihin toimiin Hallitus aikooo ryhtyä         pen oksidien päästöjä. Päästöt öljyä, maakaasua
17451:         rajoittaakseen nykyisten, rakenteilla ole-      ja puuta poltettaessa ovat pienemmät. Turpeen-
17452:         vien ja suunniteltujen voimalaitosten typ-      polton päästöt vaihtelevat öljyn ja kivihiilen
17453:         pioksidi (NOx) -päästöt mahdollisimman          polton rajoissa.
17454:         alhaisiksi ja edistääkseen näiden päästö-
17455:                                                            Energiantuotannon typen oksidien päästöihin
17456:         jen rajoittamista kansainvälisin sopimuk-
17457:                                                         voidaan huomattavasti vaikuttaa polttotekniikal-
17458:         sin?
17459:                                                         la. Maailmalla on kehitelty myös menetelmiä
17460:                                                         typen oksidien poistamiseksi savukaasuista. Suo-
17461:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        messa tästä ei vielä ole kokemuksia. Maamme
17462: ti seuraavaa:                                           suurissa kivihiilivoimalaitoksissa hiili poltetaan
17463:    Typen oksidien päästöjen vähentäminen on             pölyksi jauhettuna. Pienissä ja keskisuurissa
17464: rikkipäästöjen vähentämisen jälkeen sekä kan-           voima- ja lämpölaitoksissa kivihiilen leijukerros-
17465: sainvälisen että useiden maiden ilmansuojelutyön        poltto on yleistymässä. Leijukerrospolton etuja
17466: tärkein tehtävä. Suomessakin tutkitaan typen            ovat, että se soveltuu monille polttoaineille ja
17467: oksidien päästöjä, eri lähteiden päästöjen vaiku-       aiheuttaa vähemmän typen oksidien päästöjä
17468: tusta ilman laatuun sekä päästöjen vähentämisen         kuin muut polttomenetelmät. Mainittakoon, että
17469: teknisiä mahdollisuuksia ja vähennyskeinojen            Coloradossa Yhdysvalloissa rakennetaan parhail-
17470: käyttökelpoisuutta kylmissä ilmasto-oloissa. Tut-       laan lähes 300 megawatin leijukerroskattilaa, jo-
17471: kimuksia rahoittavat mm. ympäristöministeriö ja         ka perustuu suomalaiseen taitotietoon.
17472: kauppa- ja teollisuusministeriö.                           Ympäristöministeriössä on vuonna 1986 aloi-
17473:    Tähänastisten selvitysten pohjalta tiedetään,        tettu työ typen oksidien päästöjen vähentämisen
17474: että Suomen typen oksidien päästöt ovat lähes           tarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi Suo-
17475: 250 000 tonnia vuodessa. Niistä noin 60 prosent-        messa. Työ saadaan valmiiksi vuoden 1987 aika-
17476: tia on peräisin liikenteestä, lähes 30 prosenttia       na. Samalla pohditaan mm. tarvetta antaa ener-
17477: energiantuotannosta ja loput lähinnä teollisuus-        giantuotanto- ja muille laitoksille toimialoittaisia
17478: prosesseista. Maamme typen oksidien päästöt             ohjearvoja tai määräyksiä enimmäispäästöistä.
17479: kasvavat, ellei niitä vähentäviin toimiin ryhdytä.         Vaikka ohjearvoja ei ole vielä käytössä, voidaan
17480: Päästöt saattavat kasvaa niin, että ne vuoden           nykyisten, rakenteilla olevien ja suunniteltujen
17481: 1995 tienoilla ovat suuremmat kuin rikkidioksi-         voimalaitosten typen oksidien päästöihin puuttua
17482: dipäästöt.                                              ilmansuojelulain mukaisen ilmoituksen käsitte-
17483:    Merkityksellisin päästöjen aiheuttaja on nyt ja      lyssä. Kaikista polttoaineteholtaan yli 5 megawa-
17484: vastedeskin moottoriajoneuvoliikenne. Bensiini-         tin voimalaitoksista tai kattilalaitoksista on tehtä-
17485: käyttöisten ajoneuvojen typen oksidien päästöjä         vä ilmoitus lääninhallitukselle. Viranomaisilla on
17486: voidaan vähentää mm. katalyyttisin jälkipoltti-         mahdollisuus esittää vaatimuksia muun muassa
17487: min. Muitakin moottoriteknisiä ratkaisuja on            typen oksidien päästämääristä ja päästöjen vä-
17488: kehitetty ja kehitteillä kaikkien haitallisten ainei-   hentämisestä hyväksyttävälle tasolle.
17489: den pitoisuuksien vähentämiseksi pakokaasuissa.            Energiahuollolta vaaditaan päästöjen kasvun
17490: Bensi~nikäyttöisten henkilöautojen typen oksi-          pysäyttämiseksi parasta tekniikkaa eli typen oksi-
17491: dien ja muiden päästöjen vähentämiseksi valmis-         deja vähän tuottavia polttimia kaikissa uusissa
17492: tellaan päästärajoituksia koskevien määräysten          kivihiili-, maakaasu- ja turvevoimalaitoksissa.
17493:                                        1986 vp. -     KK n:o 478                                     3
17494: 
17495: Suurimmissa vanhoissa voimalaitoksissa tulee          päästöistä, kulkeutumisesta, muutunnasta, vai-
17496: myös selvittää mahdollisuudet asentaa tällaiset       kutuksista sekä päästöjen vähentämiskeinoista ja
17497: polttimet jälkikäteen. Suurilta uusilta perus-        näiden aiheuttamista kustannuksista.
17498: voimaa tuottavilta kivihiilivoimalaitoksilta saate-      Kaukokulkeutumissopimuksen toimielin päätti
17499: taan joutua vaatimaan savukaasujen puhdistusta        marraskuussa 1986, että työryhmän työtä tulee
17500: tai muuta tehokasta typen oksidien päästöjen          jatkaa vuonna 1987, ja laajensi sen toimeksian-
17501: vähentämistä.                                         non koskemaan myös kansainvälisen päästöjen
17502:    Suomessa pidettiin heinäkuussa 1985 ilman          rajoittamispöytäkirjan valmistelua. Myös teknis-
17503: epäpuhtauksien kaukokulkeutumista valtiosta           ten ja luonnontieteellisten tietojen keruu jatkuu
17504: toiseen koskevan kansainvälisen yleissopimuksen       työryhmässä.
17505: toimielimen kokous, jossa päätettiin perustaa            Suomi osallistuu vastedeskin työryhmän työ-
17506: työryhmä selvittämään typen oksidien päästöjä         hön ja ponnistelee yhdessä muiden Pohjoismai-
17507: koskevia ongelmia. Suomi on osallistunut aktiivi-     den kanssa typen oksidien päästöjen rajoittamista
17508: sesti työryhmän työhön. Työryhmä kokosi vuo-          koskevan, oikeudellisesti sitovan pöytäkirjan ai-
17509: den 1986 aikana laajan aineiston typen oksidien       kaansaamiseksi.
17510: 
17511:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
17512: 
17513:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
17514: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 478
17515: 
17516: 
17517: 
17518: 
17519:                                Till Riksdagens Herr Talman
17520: 
17521:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ämnen i avgaserna skall kunna minskas. En
17522: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse     skärpning av bestämmelserna om begränsning av
17523: nr 2445 av den 10 december 1986 till vederbö-         utsläpp bereds för att kväveoxidutsläppen och de
17524: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       övriga utsläppen från bensindrivna personbilar
17525: följande av riksdagsman Könkkölä m.fl. under-         skall kunna minskas. Likaså undersöks möjlighe-
17526: tecknade spörsmål nr 478:                             terna att minska utsläppen från tunga dieselfor-
17527:                                                       don. Härvid följer man uppmärksamt den inter-
17528:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nationella utvecklingen.
17529:        för att begränsa utsläppen av kväveoxid           Utsläppen av kväveoxider vid energiproduktio-
17530:        (NOx) från de nuvarande kraftverken och        nen är i väsentlig grad beroende av förbrännings-
17531:        de kraftverk som håller på att byggas och      tekniken och förhållandena vid förbränningen,
17532:        som planeras så att dessa utsläpp blir så      delvis även av bränslet. Av de fossila bränslena
17533:        små som möjligt och för att främja att         ger stenkolet med nuvarande förbränningsmeto-
17534:        utsläppen begränsas genom internatio-          der upphov till de största utsläppen av kväveoxi-
17535:        nella avtal?                                   der per energienhet. Utsläppen är mindre vid
17536:                                                       förbränning av olja, naturgas och trä. För torv
17537:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       varierar de inom gränserna för utsläppen vid
17538: anföra följande:                                      förbränning av olja och stenkol.
17539:    Minskandet av kväveoxidutsläppen är näst ef-          Utsläppen av kväveoxider vid energiproduktio-
17540: ter minskandet av svavelutsläppen den viktigaste      nen kan i hög grad påverkas genom förbrän-
17541: uppgiften såväl i det internationella luftvårdsar-    ningstekniken. Ute i världen har man även
17542: betet som i luftvårdsarbetet i många Iänder.          utvecklat metoder för att avlägsna kväveoxider
17543: Även i Finland undersöks kväveoxidutsläppen           från rökgaser. I Finland har man ännu inga
17544: och de verkningar utsläpp från olika källor har på    erfarenheter av detta. I de stora stenkolskraftver-
17545: luftens kvalitet samt de tekniska möjligheterna       ken i vårt land förbränns kolet malet till stoft. I
17546: att minska utsläppen och likaså användbarheten        de små och medelstora kraft- och värmeverken
17547: hos de metoder som syftar härtill i kalla väder-      har svävbäddsförbränning av stenkoi blivit allt
17548: leksförhållanden. U ndersökningarna finansieras       allmännare. Fördelarna med svävbäddsförbrän-
17549: bl.a. av miljöministeriet och av handels- och         ning är att den lämpar sig för många olika slags
17550: industriministeriet.                                  bränslen och ger upphov till mindre mängder
17551:    På basis av de utredningar som hittills har        kväveoxidutsläpp än övriga förbränningsmetoder.
17552: gjorts vet man att kväveoxidutsläppen i Finland       Det kan nämnas att man i Colorado i Förenta
17553: uppgår till nästan 250 000 ton per år. Härav          Staterna som bäst håller på att bygga en sväv-
17554: kommer ca 60 % från trafiken, nästan 30 % från        bäddspanna på nära 300 megawatt, som baserar
17555: energiproduktionen och resten närmast från in-        sig på finländsk know how.
17556: dustriella processer. Utsläppen av kväveoxider i         Vid miljöministeriet började man år 1986
17557: vårt land kommer att öka om man inte vidtar           utreda hur stort behovet av att minska utsläppen
17558: åtgärder för att minska på dem. Utsläppen kan         av kväveoxider är i Finland och vilka möjligheter-
17559: öka till den grad att de kring år 1995 är större än   na är att göra detta. Arbetet kommer att slutföras
17560: svaveldioxidutsläppen.                                år 1987. Samtidigt dryftas bl.a. behovet av att ge
17561:    Motorfordonstrafiken är i dag och kommer           energiproduktions- och andra anläggningar
17562: även i framtiden att vara den mest betydelsefulla     branschvisa riktvärden och bestämmelser om
17563: förorenaren. Kväveoxidutsläppen från bensin-          maximiutsläppen.
17564: drivna fordon kan minskas bl.a. med hjälp av             Utsläppen av kväveoxider från de nuvarande
17565: katalytiska efterbrännare. Även andra motortek-       kraftverken och från de kraftverk som håller på
17566: niska lösningar har utvecklats och håller på att      att byggas och som planeras kan, trots att inga
17567: utvecklas för att halterna av alla slag av skadliga   riktvärden ännu tillämpas, påverkas vid det till-
17568:                                        1986 vp. -      KK n:o 478                                       5
17569: 
17570: fälle då den anmälan om viiken stadgas i luft-         att en arbetsgrupp skulle tilisättas för att utreda
17571: vårdslagen behandlas. Enligt lagen skall alla          de problem som hänför sig tili utsläppen av
17572: kraftverk och pannanläggningar med en bränsle-         kväveoxider. Finland har aktivt deltagit i arbets-
17573: effekt som överstiger 5 megawatt anmälas hos           gruppens arbete. Arbetsgruppen samlade under
17574: länsstyrelsen. Myndigheterna kan ställa krav bl.a.     år 1986 in ett omfattande materia! om utsläppen
17575: i fråga om mängderna av utsläpp av kväveoxider         av kväveoxider samt om transporten, omvand-
17576: och fordra att utsläppen minskas tili en godtag-       lingen och verkningarna av dessa och likaså om
17577: bar nivå.                                              metoderna att minska utsläppen och om de
17578:    För att ökningen av utsläppen skall kunna           kostnader de förorsakar.
17579: stoppas krävs att bästa tillgängliga teknik an-           Organet för konventionen om långväga gräns-
17580: vänds vid energiförsörjningen, dvs. att brännare,      överskridande luftföroreningar beslöt i novem-
17581: som producerar endast små mängder kväveoxi-
17582:                                                        ber 1986 att arbetsgruppen skall fortsätta sitt
17583: der, installeras i alla nya stenkols-, naturgas- och
17584:                                                        arbete år 1987 och gav den dessutom i uppdrag
17585: torvkraftverk. Man bör även utreda möjligheter-
17586:                                                        att bereda ett internationelit protokoli om be-
17587: na att installera sådana brännare i efterhand i de
17588:                                                        gränsning av utsläppen. Arbetsgruppen fortsätter
17589: största gamla kraftverken. Det är möjligt att man
17590:                                                        även med att samla in tekniska och naturve-
17591: blir tvungen att kräva att stora nya stenkolskraft-
17592:                                                        tenskapliga fakta.
17593: verk, som producerar baskraft, renar rökgaserna
17594: eller på något annat sätt effektivt minskar sina          Finland kommer även i fortsättningen att delta
17595: kväveoxidutsläpp.                                      i arbetsgruppens arbete och att tilisammans med
17596:    Organet för den internationella konventionen        de övriga nordiska länderna ivra för att få tili
17597: om långväga gränsöverskridande luftföroreningar        stånd ett juridiskt bindande protokoli om be-
17598: sammanträdde i juli 1985 i Finland och beslöt då       gränsning av kväveoxidutsläppen.
17599: 
17600:      Helsingfors den 15 januari 1987
17601: 
17602:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
17603:                                                     1986 vp.
17604: 
17605: Kirjallinen kysymys n:o 479
17606: 
17607: 
17608: 
17609: 
17610:                                       Bärlund ym.: Energian liikevaihtoveron kertautumisen estäruisestä
17611: 
17612: 
17613:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17614: 
17615:    Energiahyödykkeet ja niiden myynti tulivat              ~etyks!stä kuluttajille, mikäli yritysten tulkinta
17616: liikevaihtoverotuksen piiriin 1. 8. 1986 lähtien           Jää vmmaan.
17617: 16 % :n verokannan mukaan. Lakimuutoksen yh-                  Yritykset ovat perustelleet menettelyään sillä,
17618: teydessä verolliset energiahyödykkeet kuten säh-           että liikevaihtoverolain tarkoituksena oli teolli-
17619: kö, lämpö, öljy ja kivihiili tulivat verotuksessa          suuden      toimintaedellytysten     parantaminen.
17620: vähennyskelpoisiksi hyödykkeiksi. Samoin tär-              Vaikkakin tämä perustelu on oikea, ei sen toteu-
17621: keimmät energian tuotannossa käytettävät koti-             tus ole teollisuusyritysten tarkoituksen mukai-
17622: maiset polttoaineet tulivat alkutuotevähennyksen           nen. Teollisuuden toimintaedellytykset paranivat
17623: piiriin.                                                   lakimuutoksen yhteydessä sillä, että energiahyö-
17624:                                                            dykkeet tulivat aiemmasta poiketen liikevaihto-
17625:    Teollisuuden ja kuntien energialaitosten välillä
17626:                                                            verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Tällä menette-
17627: on useita lämmöntoimitussopimuksia. Niiden
17628:                                                            lyllä helpotettiin teollisuuden liikevaihtoverorasi-
17629: mukaan teollisuusyritykset myyvät lämpöä kun-
17630:                                                            tusta yhteensä noin 1 miljardilla markalla vuo-
17631: nille hintaan, joka on sopimuksissa yksiselitteises-
17632:                                                            dessa. Mikäli noudatettaisiin teollisuusyritysten
17633: ti määrätty.
17634:                                                            soveltamaa menettelyä, jouduttaisiin liikevaihto-
17635:   Liikevaihtoverouudistuksen tultua voimaan                veron useampikertaiseen kertautumiseen ja kaik-
17636: ovat eräät teollisuusyritykset ainakin Heinolassa,         kien hintojen äkkinäiseen nousuun. Tämä puo-
17637: Kotkassa, Porissa, Porvoossa ja Porvoon mlk:ssa            lestaan olisi täysin vastoin niitä periaatteita, joita
17638: korottaneet hintoja täydellä liikevaihtoverolain           teollisuus itse on ajanut mm. lisäarvoveroon
17639: mukaisella verolla ottamatta ollenkaan huo-                siirtymiseksi.
17640: mioon, että ne saavat itse verotuksessaan vähen-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17641: tää käyttämiensä polttoaineiden hankintahinnat.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17642:                                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17643:    Näin menetellen yritykset perivät tosiasiallises-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17644: ti kuntien laitoksilta enemmän veroa kuin ne
17645: lopullisesti valtiolle sitä tilittävät. Yritykset pyrki-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teolli-
17646: vät näin ollen liikevaihtoverolakiin väärin perus-                 suusyritykset ottaisivat lämmön myynnis-
17647: tein vedoten lisäämään oman toimintansa katet-                     sään huomioon energiahyödykkeiden vä-
17648: ta, jonka maksajiksi lopulta joutuvat yksittäiset                  hennyskelpoisuuden liikevaihtoverotuk-
17649: lämmönkuluttajat. Jo esille tulleissa tapauksissa                  sessa sekä välttäisivät veron kertautumi-
17650: on kyse kymmenien miljoonien markkojen me-                         sen?
17651: 
17652:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1986
17653: 
17654:           Kaj Bärlund                    Matti Kuusio              Lea Savolainen
17655:           Mats Nyby                      Kari Urpilainen           Pentti Lahti-Nuuttila
17656:           Anna-Liisa Piipari             Mikko Rönnholm            Pekka Starast
17657:                           Pertti Hietala                 Mikko Elo
17658: 
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 270060T
17663: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 479
17664: 
17665: 
17666: 
17667: 
17668:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17669: 
17670:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kotimaisten polttoaineiden alkutuotevähen-
17671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nyksestä säädetään uudessa liikevaihtoverolain
17672: olette 10 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-          18 §:n 1 momentin d kohdassa. Sen mukaan
17673: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         liikevaihtoverovelvollinen yritys saa myynnin
17674: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          verotusarvoa laskettaessa vähentää muun muassa
17675: Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        pääasiallisesti kaukolämmön tuotannossa käyttä-
17676: myksestä n:o 479:                                        mänsä polttohakkeen ja polttoaineena yleisesti
17677:                                                          käytettävien teollisuuden jäteaineiden ostohin-
17678:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teolli-       nan. Mainittujen kotimaisten polttoaineiden
17679:         suusyritykset ottaisivat lämmön myynnis-         myynti on kuitenkin liikevaihtoverolain 3 §:n 1
17680:         sään huomioon energiahyödykkeiden vä-            momentin b kohdan mukaan verotonta, joten
17681:         hennyskelpoisuuden liikevaihtoverotuk-           niiden ostohinnat eivät sisällä lainkaan liikevaih-
17682:         sessa sekä välttäisivät veron kertautumi-        toveroa.
17683:         sen?                                                Osa kuluttajien käyttämästä kaukolämmöstä
17684:                                                          tuotetaan teollisuusyrityksissä niiden oman ener-
17685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         giantuotannon ohessa. Kunnallinen lämpölaitos
17686: ti seuraavaa:                                            ostaa tällaisen kaukolämmön teollisuusyritykseltä
17687:     Liikevaihtoverojärjestelmässä kaikki vaihdan-        ja myy sen edelleen kuluttaja-asiakkaalleen. Kau-
17688: nan vaiheet ovat verotuksen piirissä. Veron ket-         kolämmön hinnoittelussa tulisi ottaa huomioon
17689: juuntumisen estaa jokaiselle verovelvolliselle           energiahyödykkeiden ostovähennysoikeus. Kau-
17690: myönnetty ostovähennysoikeus. Verovelvollinen            kolämpö ei kuitenkaan ole hintavalvontamenet-
17691: voi vähentää myyntinsä verotusarvoa laskiessaan          telyn piirissä, minkä vuoksi teollisuusyritys voi
17692: toiselta verovelvolliselta verollisena hankkimansa       käyttää hyväkseen myös alkutuotevähennyksen
17693: tai verollisena itse maahan tuomansa tavaran             kautta saamansa veroedun. Näin siitä huolimat-
17694: ostohinnan. Näin verovelvollisen maksettavaksi           ta, että alkutuotevähennyksen tarkoituksena oli
17695: tulevaa veroa laskettaessa eliminoituu se vero,          alentaa kotimaisella pohtoaineella tuotetun
17696: jonka myyjä on jo maksanut tai joka on maksettu          kaukolämmön kuluttajahintaa. Mikään ei myös-
17697: maahantuonnin yhteydessä.                                kään velvoita kunnallista energialaitosta alenta-
17698:    Energiaverouudistuksen        yhteydessä     kaikki   maan kuluttajahintaansa, vaikka se saisikin yri-
17699: energiahyödykkeet saatettiin liikevaihtoverollisik-      tykseltä hankittua kaukolämpöä alkutuotevähen-
17700: si normaalin 16 prosentin verokannan mukaises-           nyksen avulla alennettuun hintaan. Kaukoläm-
17701: ti. Liikevaihtoverovelvollisilla yrityksillä on myyn-    mön hinta on ostajan ja myyjän välinen sopimus-
17702: titarkoitukseen verollisena hankittujen energia-         kysymys.
17703: hyödykkeiden osalta ostovähennysoikeus, joten               Kotimaisten polttoaineiden alkutuotevähen-
17704: liikevaihtovero ei ketjuunnu. Yritys saa lisäksi         nysmenettely on erityisen ongelmallinen siltä
17705: tehdä verottomien kotimaisten polttoaineiden             osin kuin kaukolämpö tuotetaan teollisuusyrityk-
17706: osalta alkutuotevähennyksen. Alkutuotevähen-             sissä. Liikevaihtoverotus soveltuu verojärjestelmä-
17707: nyksellä pyrittiin parantamaan kotimaisten polt-         nä huonosti energiapoliittiseksi tukimenettelyksi.
17708: toaineiden kilpailuasemaa ja alentamaan niillä           Liikevaihtoverojärjestelmää edelleen kehitettäessä
17709: tuotetun kaukolämmön kuluttajahintaa. Alku-              tullaan selvittämään, miten tarvittavat tuet voi-
17710: tuotevähennyksen avulla kotimaisten polttoainei-         talslln antaa tarkoituksenmukaisimmin sekä
17711: den osuus kaukolämmön hinnasta jää liikevaihto-          tukemistarkoituksen että verojärjestelmän selkey-
17712: verotuksen ulkopuolelle.                                 den ja johdonmukaisuuden kannalta.
17713: 
17714:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
17715: 
17716:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
17717:                                       1986 vp. -     KK n:o 479                                       3
17718: 
17719: 
17720: 
17721: 
17722:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17723: 
17724:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om primärproduktavdrag för inhemska bräns-
17725: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       len stadgas i 18 § 1 mom. d punkten i den nya
17726: den 10 december 1986 tili vederbörande medlem        lagen angående omsättningsskatt. Vid beräkning
17727: av statsrådet översänt avskrift av följande av       av försäljningens beskattningsvärde får skattskyl-
17728: riksdagsman Bärlund m.fl. undertecknade spörs-       digt företag enligt nämnda lagrum avdra bl.a.
17729: mål nr 479:                                          inköpspris för brännflis och sådant industriavfall
17730:                                                      som allmänt utnyttjas såsom bränsle, då företaget
17731:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      självt huvudsakligen använt dessa varor vid pro-
17732:        för att industriföretagen i samband med       duktion av fjärrvärme. Försäljning av nämnda
17733:        sin värmeförsäljning skall beakta att         inhemska bränslen är emellertid skattefri enligt
17734:        energinyttigheter är avdragsgilla vid om-     3 § 1 mom. b punkten lagen angående omsätt-
17735:        sättningsbeskattningen samt undvika en        ningsskatt och inköpspriset för dem innehåller
17736:        ackumulering av skatten?                      sålunda inte alls någon omsättningsskatt.
17737:                                                         En del av den fjärrvärme som konsumenterna
17738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utnyttjar produceras av olika industriföretag vid
17739: anföra följande:                                     sidan av deras egen energiproduktion. Det kom-
17740:    I omsättningsskattesystemet omfattar beskatt-     munala värmeverket köper sådan fjärrvärme av
17741: ningen alla utbytesskeden. Den rätt tili inköps-     industriföretaget och säljer den vidare tili sina
17742: avdrag som beviljas varje skattskyldig förhindrar    konsumentkunder. Vid prissättningen av fjärrvär-
17743: en skattekoppling. När försäljningens beskatt-       me borde rätten tili avdrag av inköpspris för
17744: ningsvärde beräknas, kan den skattskyldige avdra     energinyttigheter beaktas. Fjärrvärme omfattas
17745: inköpspriset för vara, viiken av honom anskaffats    emellertid inte av prisövervakningsförfarandet.
17746: som skattepliktig från annan skattskyldig eller av   Industriföretaget kan därför även utnyttja den
17747: honom själv som skattepliktig införts tili landet.   skatteförmån som primärproduktavdraget inne-
17748: Vid beräknande av den skatt som den skattskyl-       bär, trots att avsikten med primärproduktavdra-
17749: dige skall betala elimineras sålunda den skatt       get var att sänka konsumentpriset för fjärrvärme,
17750: som säljaren redan har betalt eller som har          som produceras med hjälpt av inhemskt bränsle.
17751: betalts i samband med importen.                      Ingenting förpliktar heller det kommunala ener-
17752:    I samband med energiskattereformen belades        giverket att sänka sitt konsumentpris, även om
17753: alla energinyttigheter med omsättningsskatt en-      det kan anskaffa fjärrvärme av företaget tili ett
17754: ligt den normala skattefoten om 16 procent.          med hjälp av primärproduktavdraget nedsatt
17755: Omsättningsskattskyldiga företag har rätt att av-    pris. Priset på fjärrvärme utgör en avtalsfråga
17756: dra inköpspriset för energinyttighet, viiken som     mellan köpare och säljare.
17757: skattepliktig har anskaffats för försäljning, och       Förfarandet med primärproduktavdrag för in-
17758: det uppstår sålunda ingen omsättnings-               hemska bränslen är särskilt problematiskt när det
17759: skattekoppling. Företaget får dessutom göra pri-     gäller fjärrvärme, som produceras av industriföre-
17760: märproduktavdrag för accisfria inhemska bräns-       tag. Som skattesystem lämpar sig omsättnings-
17761: len. Avsikten med primärproduktavdraget var att      beskattningen illa för ett energipolitiskt stödför-
17762: försöka förbättra de inhemska bränslenas konkur-     farande. Vid en vidare utveckling av omsätt-
17763: renskraft och sänka konsumentpriset för fjärrvär-    ningsskattesystemet kommer det att utredas hur
17764: me, som produceras med hjälp av dem. Tack            behövligt stöd kunde ges på ett sätt som vore
17765: vare primärproduktsavdraget omfattas de in-          ändamålsenligare med tanke både på stödfunk-
17766: hemska bränslenas andel av priset på fjärrvärme      tionen och på ett klart och konsekvent skattesys-
17767: inte av omsättningsbeskattningen.                    tem.
17768: 
17769:      Helsingfors den 8 januari 1987
17770: 
17771: 
17772:                                                                            Minister Pekka Vennamo
17773:                                                1986 vp.
17774: 
17775: Kirjallinen kysymys n:o 480
17776: 
17777: 
17778: 
17779: 
17780:                                   Antti~a: Ypäjän maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolan rakenta-
17781:                                      misesta
17782: 
17783: 
17784:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17785: 
17786:    Ypäjällä Valtion hevosjalostuslaitoksen yhtey-    mentilla 29.76.21 (Ammatillisen koulutuksen vä-
17787: dessä toimii Ypäjän maatalousoppilaitos, johon       liaikainen laajentaminen) ja erityisesti tämän mo-
17788: kuuluvat 1-vuotiset hevostalous- ja maatalous-       mentin perusteluissa on hallituksen budjettiesi-
17789: seppäkoulut. Hevostalouskoulusta on valmistu-        tyksestä poistettu mahdollisuus käyttää momen-
17790: nut tähän mennessä 660 ja maatalousseppäkou-         tin määrärahaa myöskin rakentamishankkeisiin.
17791: lusta 896 henkilöä. Hevosjalostuslaitos ja Ypäjän    Hallitus esittää, että 210 miljoonan markan mää-
17792: maatalousoppilaitos toimivat v. 1937-71 maata-       rärahaa saadaan käyttää väliaikaisesta ammatilli-
17793: loushallituksen, hevosjalostuslaitos 1. 3.1971 al-   sesta koulutuksesta aiheutuviin valtionosuuksiin
17794: kaen maatilahallituksen sekä maatalousoppilaitos     ja -avustuksiin sekä valtion oppilaitosten käyttö-
17795: samasta päivämäärästä ammattikasvatushallituk-       ja kalustomenoihin. Aikaisemmin tähän kohtaan
17796: sen alaisena. Keskiasteen koulunuudistuksen          sisältyi mahdollisuus myöskin käyttää tätä raken-
17797: myötä hevostenhoitajakoulutus muuttuu 2-vuoti-       nushankkeisiin. Rakennushankkeen kustannusar-
17798: seksi vuodesta 1985 alkaen ja oppilaitoksessa        vio on n. 1,5 miljoonaa markkaa.
17799: aloittaa vuonna 1986 1-vuotinen hevostenval-            Tätä taustaa vasten tuntuukin melkein mah-
17800: mentajan jatkokoulutus. Maatalousseppäkoulu          dottomalta aloittaa Ypäjän maatalousoppilaitok-
17801: muuttuu viljelijä-koneenkorjaajalinjaan perus-       sessa hevostenhoitajakoulutusta ja hevostenval-
17802: tuvaksi 1-vuotiseksi maatalouskoneasentajalinjak-    mentajakoulutusta koulutuksessa tarvittavien tär-
17803: si. Oppilasvahvuus on 72 ja uudistuksen toteu-       keimpien tekijöiden kuten oppilasasunnon puut-
17804: duttua 80.                                           tuessa. Oppilaiden mahdollisuus asua paikka-
17805:                                                      kunnalla 2-vuotisessa koulutuksessa on koulutuk-
17806:    Ypäjän maatalousoppilaitoksen kohdalla on-        sen kannalta välttämätöntä.
17807: gelmaksi kuitenkin on muodostumassa uuden               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17808: koulutuksen mukanaan tuomat resurssitarpeet.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17809: Kiitos opetusministeriön ja ammattikasvatushalli-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17810: tuksen ripeän toiminnan Ypäjän maatalousoppi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17811: laitokseen on onnistuttu hankkimaan koulutuk-
17812: sessa tarvittavat lämminverihevoset. Ongelmaksi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17813: sen sijaan on muodostumassa koulutuksen kan-                ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle
17814: nalta välttämättömän oppilasasuntolan puute.                välttämättömän oppilasasuntolan raken-
17815: Ypäjän maatalousoppilaitoksesta on esitetty 24-             tamisen mahdollistamiseksi, jotta oppi-
17816: paikkaisen oppilasasuntolan rakentamista Ypäjän             laitoksessa voitaisiin aloittaa hevostenhoi-
17817: maatalousoppilaitokselle v. 1987. Oppilasasunto-            tajakoulutus ja hevostenvalmentajakoulu-
17818: lan suunnittelu on tiettävästi käynnissä. Oppilas-          tus suunnitelmien mukaisesti ottaen huo-
17819: asuntolan rakentamishanke on kaatumassa halli-              mioon sen, että ilman oppilasasuntolaa
17820: tuksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi             opiskelijoiden on mahdotonta vieraspaik-
17821: vuodelle 1987. Tulo- ja menoarvioesityksen mo-              kakuntalaisina osallistua koulutukseen?
17822: 
17823:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
17824: 
17825:                                          Sirkka-Liisa Anttila
17826: 
17827: 
17828: 
17829: 2700761
17830: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 480
17831: 
17832: 
17833: 
17834: 
17835:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17836: 
17837:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tu asettamaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle sel-
17838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laiset investointihankkeet, jotka ovat tuottaneet
17839: olette 11 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       lisää uusia oppilaspaikkoja. Pitemmällä aikavälil-
17840: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lä Ypäjän maatalousoppilaitos tarvitsee uusien
17841: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       asuntolatilojen ohella myös uuden kouluraken-
17842: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta   nuksen, sillä nykyiset opetus-, hallinto-, henki-
17843: kysymyksestä n:o 480:                                 löstö-, ruokailu- ym. tilat eivät riitä kasvavalle
17844:                                                       oppilasmäärälle.
17845:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ammattikasvatushallitus on jo pitemmän ai-
17846:        ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle         kaa yrittänyt saada Ypäjän maatalousoppilaitok-
17847:        välttämättömän oppilasasuntolan raken-         sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa kunnan
17848:        tamisen mahdollistamiseksi, jotta oppi-        peruskoulukiinteistöä      maatalousoppilaitoksen
17849:        laitoksessa voitaisiin aloittaa hevostenhoi-   käyttöön, jolloin uuden koulurakennuksen ra-
17850:        tajakoulutus ja hevostenvalmentajakoulu-       kentamiselta voitaisiin välttyä. Keskusvirasto on
17851:        tus suunnitelmien mukaisesti ottaen huo-       hiljattain uudistanut tätä koskevan tiedustelun
17852:        mioon sen, että ilman oppilasasuntolaa         Ypäjän kunnalle.
17853:        opiskelijoiden on mahdotonta vieraspaik-          Opetusministeriö vahvisti 2.6.1986 Ypäjän
17854:        kakuntalaisina osallistua koulutukseen?        maatalousoppilaitoksen kysymyksessä tarkoitetun
17855:                                                       24 oppilaan oppilasasuntolan yhdistetyn perus-
17856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tamis- ja esisuunnitelman ja kehoitti rakennus-
17857: seuraavaa:                                            hallitusta ryhtymään hankkeen suunnittelutyö-
17858:    Ypäjän maatalousoppilaitoksessa on maatilata-      hön. Tarkoitusta varten siirrettiin 25 000 markan
17859: louden peruslinja, jolla on tällä hetkellä 69         määräraha Hämeen piirirakennustoimistolle.
17860: oppilasta. Hevostenhoitajan erikoistumislinjalla      Vahvistetun suunnitelman mukaan hanke oli
17861: on 21 peruskoulupohjaista oppilasta ja saman          tarkoitus toteuttaa väliaikaisen ammatillisen kou-
17862: verran ylioppilaspohjaisia oppilaita. Lisäksi he-     lutuksen varoin.
17863: vostenvalmentajan jatkolinjalla opiskelee 16 op-         Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
17864: pilasta ja maatalouskoneasentajan jatkolinjalla 11    vioksi vuodelle 1987 on momentin 29.76.21
17865: oppilasta. Syksyllä 1987 oppilasmäärä tulee ko-       (Ammatillisen koulutuksen väliaikainen laajenta-
17866: hoamaan 92 :een. Tällöin hevostenhoitajan eri-        minen) perusteluja muutettu kuitenkin aikaisem-
17867: koistumislinjalla tulee olemaan 60 oppilasta ja       masta siten, että momentin varoja ei enää ole
17868: hevostenvalmentajan ja maatalouskoneasentajan         mahdollista käyttää rakentamiseen.
17869: jatkolinjalla kummallakin 16. Kurssiopetusta var-        Koska opetusministeriö on vahvistanut kysei-
17870: ten tarvitaan lisäksi 20 oppilaspaikkaa, joten        sen oppilasasuntolan yhdistetyn perustamis- ja
17871: asuntolapaikkojen kokonaistarve on 112.               esisuunnitelman, ministeriö tulee esittämään val-
17872:    Oppilaitoksen nykyinen asuntolapaikkamäärä         tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen
17873: on 68. Näin ollen oppilasmäärän lisäyksestä ja        hankkeen toteuttamiseen tarvittavan määrära-
17874: kurssipaikoista johtuva lisätarve on 44 asuntola-     han.
17875: paikkaa.                                                 Loput Ypäjän maatalousoppilaitoksen tarvitse-
17876:    Kuten muidenkin vanhempien maatalousoppi-          mista oppilasasuntolapaikoista on tarkoitus ra-
17877: laitosten, niin myös Ypäjän maatalousoppilaitok-      kentaa asuntolarakennukseen, joka on parhail-
17878: sen ulkoisten toimintaedellytysten kehittämistä       laan valmisteilla olevan opetusministeriön keski-
17879: on jo pitempään hidastanut rakentamismäärära-         pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmas-
17880: hojen niukkuus. Keskiasteen koulunuudistuksen         sa alustavasti ajoitettu toteutettavaksi vuosina
17881: toteuttamisesta johtuen viime vuosina on joudut-      1989-91.
17882: 
17883:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1987
17884: 
17885:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
17886:                                       1986 vp. -      KK n:o 480                                       3
17887: 
17888: 
17889: 
17890: 
17891:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17892: 
17893:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         har det de senaste åren varit nödvändigt att
17894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        prioritera sådana investeringsprojekt som produ-
17895: den 11 december 1986 till vederbörande medlem         cerat nya elevplatser. På längre sikt behöver
17896: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     Ypäjän maatalousoppilaitos förutom nya elev-
17897: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila underteck-       hemsutrymmen också en ny skolbyggnad, efter-
17898: nade spörsmål nr 480:                                 som de nuvarande undervisnings-, förvaltnings-,
17899:                                                       personal-, måltids- m.fl. utrymmena inte räcker
17900:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tili för det ökade elevantalet.
17901:        i syfte att möjliggöra uppförandet av det          Yrkesutbildningsstyrelsen har redan en längre
17902:        elevhem vid Ypäjän maatalousoppilaitos         tid för Ypäjän maatalousoppilaitos räkning
17903:        som är nödvändigt för att undervisningen       försökt få tillgång tili den fastighet i omedelbar
17904:        för hästskötare och hästtränare skall kun-     närhet av lantbruksläroanstalten som används av
17905:        na inledas enligt planerna, med beaktan-       kommunens grundskola. Härigenom kunde man
17906:        de av att det för studerande från annan        undgå byggandet av en ny skolbyggnad. Det
17907:        ort är omöjligt att delta i utbildningen       centrala ämbetsverket har nyligen upprepat sin
17908:        utan ett elevhem?                              förfrågan i detta ärende tili Ypäjä kommun.
17909:                                                           Undervisningsministeriet fastställde 2. 6. 1986
17910:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en förenad anläggnings- och utbyggnadsplan för
17911: anföra följande:                                      det i spörsmålet avsedda elevhemmet för 24
17912:    Vid Ypäjän maatalousoppilaitos finns en            elever vid Y päjän maatalousoppilaitos och upp-
17913: grundlinje för lantbruk som för närvarande har        manade byggnadsstyrelsen att sätta igång med
17914: 69 elever. På specialiseringslinjen för hästskötare   planeringsarbetet för projektet. För ändamålet
17915: finns 21 elever, som genomgått grundskolan och        överfördes ett anslag på 25 000 mk tili Tavast-
17916: lika många som avlagt studentexamen. Därut-           lands byggnadsdistriktsbyrå. Enligt den fastställ-
17917: över studerar 16 elever vid fortsättningslinjen för   da planen var avsikten att genomföra projektet
17918: hästtränare och 11 elever vid fortsättningslinjen     ~ed hjälp av medlen för temporär yrkesutbild-
17919: för lantbruksmaskinmontörer. På hösten 1987           nmg.
17920: kommer elevantalet att stiga till 92. Härvid              I regeringens proposition angående statsför-
17921: kommer det att finnas 60 elever på linjen för         slaget för år 1987 har motiveringen för moment
17922: specialiseringslinjen för hästskötare och 16 elever   29.76.21 (Temporär utvidgning av yrkesutbild-
17923: på såväl fortsättningslinjen för hästtränare som      ningen) likväl ändrats så, att anslaget under
17924: på fortsättningslinjen för lantbruksmaskinmontö-      momentet inte längre kan användas för byggan-
17925: rer. För kursundervisning behövs dessutom 20          de.
17926: elevplatser, varför det inalles behövs 112 elev-         Eftersom undervisningsministeriet fastställt
17927: hemsplatser.                                          den förenade anläggnings- och utbyggnadspla-
17928:    Antalet elevhemsplatser vid läroanstalten är för   nen för ifrågavarande elevhem kommer ministe-
17929: närvarande 68. Sålunda behövs det på grund av         riet att i samband med statsförslaget för år 1988
17930: det ökade antalet elever och kursplatser ytterliga-   föreslå det anslag som behövs för genomförande
17931: re 44 elevhemsplatser.                                av projektet.
17932:    Liksom fallet är också i fråga om andra äldre          Resten av de elevhemsplatser som Y päjän
17933: lantbruksläroanstalter har utvecklandet av de ytt-    maatalousoppilaitos behöver kommer att inrättas
17934: re verksamhetsförutsättningarna vid Ypäjän maa-       vid det elevhem som enligt undervisningsminis-
17935: talousoppilaitos redan en längre tid fördröjts av     teriets verksamhets- och ekonomiplan, viiken för
17936: de knappa anslagen för byggande. På grund av          närvarande är under beredning, enligt preliminä-
17937: förverkligandet av skolreformen på mellanstadiet      ra planer skall uppföras åren 1989-91.
17938: 
17939:      Helsingfors den 12 januari 1987
17940: 
17941:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
17942:                                                   1986 vp.
17943: 
17944: Kirjallinen kysymys n:o 481
17945: 
17946: 
17947: 
17948: 
17949:                                     Rajamäki ym.: Itäkosken suojelemisesta Varpaisjärvellä
17950: 
17951: 
17952:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17953: 
17954:     Maassamme ei ole sääntelyjärjestelmää, jolla            Itäkosken muodostama koskialue oli ennen
17955: luonnonsuojelun kannalta arvokkaita virtaavia            säännöstelyn toteuttamista merkittävä taimenen
17956: vesiä voitaisiin pysyvästi suojella vesivoiman käy-      ja siian lisääntymisalue. Nykyisinkin arvioidaan
17957: töstä aiheutuviita vahingollisilta muutoksilta.          kaskessa olevan jäljellä luontaisesti lisääntyvää
17958: Suurin osa huomattavista virtaavista vesistä on          taimenta. Kosken suojelu ja kunnostus olisi erit-
17959: 1900-luvulla otettu voimatalouden käyttöön.              täin tärkeää tältä kannalta, sillä luonnonvaraisen
17960:     Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituk-       taimenen poikastuotto on korvaamatonta lajin
17961: sen esitystä koskiensuojelulaiksi (HE n:o 25 ).          perinnöllisen aineksen säilyttämiseksi. Samoin
17962: Esityksen 1 § :ssä on luettelo niistä koskista, joissa   kaskessa elää maassamme viime aikoina lisäänty-
17963: uuden voimalaitoksen rakentamisen on katsotta-           nyt, mutta edelleen uhanalaiseksi luettava sauk-
17964: va aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 momen-           ko.
17965: tissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia ympä-           Itäkoski on suosittu urheilukalastuspaikka, ja
17966: ristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen         vuotuiset saaliit ovat säännöstelystä huolimatta
17967: toiminn01ssa.                                            olleet useita satoja kiloja taimenta. Koskialueen
17968:     Koskiensuojelulain luettelossa ei ole mainittu       merkitys matkailulle voisi tulevaisuudessa olla
17969: Itäkoskea, joka sijaitsee Varpaisjärvellä Vuoksen        huomattavasti suurempikin, mikäli sen säilymi-
17970: vesistöön kuuluvassa Nilsiän reitin läntisessä haa-      nen voitaisiin varmistaa. Tärkeää olisi rakentaa
17971: rassa. Reitti aikaa Oulun läänin puolelta Kivijär-       säännöstelypadon ohi kalaporras, jolloin kalat
17972: vestä, ja sen yläosa on säännöstelty. Siellä sijaitse-   pääsisivät vaeltamaan yläpuolisille koskialueille.
17973: vat Kiltuan voimalaitos ja Jyrkän säännöstelypa-         - Tästä ja asiasta tehdystä lakialoitteesta huoli-
17974:  to. Jyrkän padon alaiset kosket Nurmijoessa on          matta ei laki- ja talousvaliokunta mietinnössään
17975: kunnostettu parin viime vuoden aikana virkistys-         ole lisännyt koskiensuojelulain suojeltavien kos-
17976: käyttöön, ja ne ovat mukana koskiensuojelula-            kien luetteloon Itäkoskea. Ilman erillisiä suojelu-
17977: kiehdotuksen 1 §: n suojeltavien koskien luette-         toimenpiteitä rakentaminen uhkaa Itäkoskea, sil-
17978:  lossa. Suojeltavaksi ehdotettu jakso päättyy sään-      lä tätä koskeva hanke on jo vireillä. Kuntien
17979:  nösteltyyn Sälevän järveen, jonka alapäässä on          omistaman Savon Voima Oy:n rakentamislupa-
17980: Ylä-Itäkoskeen rakennettu pato.                          anomuksen käsittely on kesken Itä-Suomen vesi-
17981:     Itäkoski on kaksiosainen. Ylä-Itäkoski on kana-      oikeudessa.
17982:  vamaiseksi perattu koski, joka on muodostunut
17983:  nykyisenkaltaiseksi ihmistoimin. Sen pudotuskor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17984:  keus alapuoliseen Itälampeen on noin neljä met-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17985:  riä. Itälampi on noin kilometrin mittainen su-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17986:  vanto, ja sen alapäässä on Ala-Itäkoski, joka           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17987:  putoaa kolmisen metriä Korpijärveen. Ala-Itä-
17988:  koski on luonnontilainen ja maisemallisesti vie-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17989:  hättävä.                                                        ryhtyä Itäkosken suojelemiseksi?
17990: 
17991:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
17992: 
17993:            Kari Rajamäki               Lauha Männistö               Osmo Vepsäläinen
17994:            Erkki Moisander             Marja-Liisa Tykkyläinen      Olavi Martikainen
17995:                       Katri-Helena Eskelinen                Heikki Riihijärvi
17996: 
17997:  270116E
17998: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 481
17999: 
18000: 
18001: 
18002: 
18003:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18004: 
18005:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa       maan virtaavien vesien suojelulle. Kun asiaa
18006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käsiteltiin eduskunnan laki- ja talousvaliokunnas-
18007: olette 11 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       sa, esitti ympäristöministeriö kannanortonaan
18008: jeenne n:o 2475 ohella toimittanut valtioneuvos-      kansanedustaja Rajamäen ym. lakialoitteeseen
18009: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     n:o 69 Itäkosken suojelusta muun muassa, että
18010: edustaja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ltäkoskella saattaa olla paikallisesti merkitystä
18011: sesta kysymyksestä n: o 4 81 :                        mm. maisemansuojelun ja virkistyskalastuksen
18012:                                                       kannalta.
18013:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Eduskunta ei sisällyttänyt Itäkoskea suojelta-
18014:        ryhtyä Itäkosken suojelemiseksi?               vien vesistöjen luetteloon. Itäkosken suojelua
18015:                                                       koskeva lakialoite n:o 69 hylättiin eduskunnassa.
18016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Itäkosken jäätyä koskiensuojelulain ulkopuo-
18017: seuraavaa:                                            lelle voimalaitoksen rakentamista Itäkoskeen kä-
18018:      Eduskunta hyväksyi koskiensuojelulain jou-       sitellään, kuten vesilaissa on säädetty. Itä-Suo-
18019: lukuussa 1986. Laki on tarkoitus saattaa voimaan      men vesioikeus myönsi Savon Voima Oy:lle lu-
18020: mahdollisimman pian.                                  van Sälevän voimalaitoksen rakentamiseen
18021:   Hallituksen esitys koskiensuojelulaiksi ei kos-     2 5. 8. 1986. Päätöksestä on valitettu, joten asian
18022: kenut Itäkosken vesistöä. Hallituksen esitystä        ratkaisee korkein hallinto-oikeus. Ottaen huo-
18023: valmisteltaessa Itäkoskea ei pidetty luonnontilai-    mioon sen, että asiaa on vastikään perusteellisesti
18024: sena vesistön osana, ja pienuutensa vuoksi sillä ei   käsitelty eduskunnassa, ei hallitus katso tarpeelli-
18025: katsottu olevan huomattavaa merkitystä koko           seksi ryhtyä erityistoimiin asiassa.
18026: 
18027:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1987
18028: 
18029:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
18030:                                       1986 vp. -     KK n:o 481                                        3
18031: 
18032: 
18033: 
18034: 
18035:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18036: 
18037:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagordningen           miutskott, framförde miljöministeriet som sitt
18038: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ställningstagande tili riksdagsman Rajamäkis
18039: 2475 av den 11 december 1986 tili vederbörande       m.fl. lagmotion nr 69 beträffande skyddandet av
18040: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   Itäkoski bl. a., att Itäkoski kan ha loka! betydelse
18041: av riksdagsman Rajamäki m.fl. undertecknade          t.ex. med tanke på landskapsvård och fritids-
18042: spörsmål nr 481:                                     fiske.
18043:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Riksdagen innefattade inte Itäkoski i förteck-
18044:        ta, för att Itäkoski fors skall kunna skyd-   ningen över vattendrag, som skall skyddas. Lag-
18045:        das?                                          motion nr 69, som gällde skyddandet av Itäkoski,
18046:                                                      förkastades i riksdagen.
18047:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Emedan Itäkoski inte har innefattats i fors-
18048: anföra följande:                                     skyddslagens tilllämpningsområde, kommer frå-
18049:   Riksdagen antog i december 1986 forsskyddsla-      gan om byggandet av ett kraftverk att behandlas
18050: gen. Lagen avses träda i kraft så snart som          enligt vad som stadgas i vattenlagen. Östra
18051: möjligt.                                             Finlands vattendomstol beviljade Savon Voima
18052:   Regeringens proposition med förslag tili fors-     Oy tillstånd att bygga Sälevä kraftverk
18053: skyddslag gällde inte Itäkoski vattendrag. Då        25.8.1986. Besvär har anförts över utslaget, var-
18054: regeringens proposition bereddes, ansågs Itäkoski    för det kommer att avgöras av högsta förvalt-
18055: inte vara en i naturtillstånd varande del av ett     ningsdomstolen.
18056: vattendrag, och på grund av sin ringa storlek           Med beaktande av att ärendet grundligt be-
18057: ansågs den inte ha någon större betydelse för        handlats i riksdagen, helt nyligen anser rege-
18058: vården av rinnande vatten i hela landet. Då          ringen det inte vara nödvändigt att vidta särskil-
18059: ärendet behandlades i riksdagens lag- och ekono-     da åtgärder i ärendet.
18060: 
18061:      Helsingfors den 19 januari 1987
18062: 
18063:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
18064:                                                 1986 vp.
18065: 
18066: Grjallinen kysymys n:o 482
18067: 
18068: 
18069: 
18070: 
18071:                                    Törnqvist: Kuorma-autoilijoiden oikeudesta saada ansioturvaa
18072: 
18073: 
18074:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18075: 
18076:   Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on       mys, tulevatko aliurakoitsijoina olleet kuorma-
18077: nomentilla 34.89.49 "Eräät avustukset työnteki-        autoliikennöitsijät    oikeutetuiksi    momentin
18078: ään rinnastettaville yrittäjille'' ehdotettu käytet-   34.89.49 mukaiseen avustukseen. Tulkitaanko
18079: äväksi 2 000 000 markkaa avustuksina toimeksi-         yhden auton omistava liikennöitsijä työntekijään
18080: mrajan konkurssin johdosta taloudellisiin vai-         rinnastettavaksi, ja jos vastaus on myönteinen,
18081: :euksiin joutuneille ja tuen tarpeessa oleville        milloin katsotaan tällaisen yrittäjän joutuneen
18082: yöntekijään rinnastettaville pienyrittäjille valtio-   taloudellisiin vaikeuksiin ja tuen tarpeeseen?
18083: Jeuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti.         Käytännössä lienee niin, että aina kun pääura-
18084:   Pienyrittäjien keskuudessa on tällä hetkellä         koitsijan konkurssin vuoksi kuorma-autoilija ei
18085: :pätietoisuutta siitä, millaisissa tilanteissa pien-   saa korvausta tekemästään työstä, hän joutuu
18086: •rittäjällä on mahdollisuus uutta ansioturvaa saa-     taloudellisiin vaikeuksiin. Kuorma-auto joudu-
18087: Ja. Ministeriöön tehdyt tiedustelut asiasta ovat       taan useimmiten ostamaan osamaksulla ja kon-
18088: mtaneet ristiriitaisia vastauksia. Erityisen kiin-     kurssin vuoksi liikennöitsijä ei pysty suoriutu-
18089: wstuneita uuden ansioturvan saamisen mahdol-           maan osamaksueristä. Juuri edellä mainittuihin
18090: isuudesta ovat olleet pienet lääninhallituksen         kysymyksiin kuorma-autoilijat erityisesti Pohjois-
18091: ilausliikenneluvalla liikennöivät kuorma-auto-         Karjalassa haluaisivat pikaisia vastauksia.
18092: •rittäjät, ns. omistajakuljettajat. Nämä yrittäjät       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18093: Ljavat yleensä itse kuorma-autoaan ja ulkopuoli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18094: ena työvoimana on joko perheenjäsen tai yksi           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18095: >alkattu kuljettaja.                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18096:   Tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennuttaessa
18097: mtta tietä rakentaminen annetaan yleensä ison                     Onko työvoimaministeriössä tehtyjen
18098: naansiirtourakoitsijan tehtäväksi. Pääurakoitsija              suunnitelmien mukaan konkurssiin men-
18099: >alkkaa sitten aliurakoitsijoiksi pieniä kuorma-               neen maansiirtourakoitsijaan sopimus-
18100: Lutoliikennöitsijöitä soranajoon sopimuksen kes-               suhteessa olleella kuorma-autoliikennöit-
18101: on ollessa yleensä 2 tai 3 kuukautta. Joskus, eikä             sijällä mahdollisuus saada avustusta tulo-
18102: 1iinkään harvoin pääurakoitsija menee konkurs-                 ja menoarvion momentille 34.50.49 mer-
18103: iin. Tällöin tulevana vuonna aktualisoituu kysy-               kityltä 2 000 000 markan määrärahasta?
18104: 
18105:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
18106: 
18107:                                             Kerttu Törnqvist
18108: 
18109: 
18110: 
18111: 
18112: :70096H
18113: 2                                   1986 vp. -     KK n:o 482
18114: 
18115: 
18116: 
18117: 
18118:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18119: 
18120:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             sijällä mahdollisuus saada avustusta tulo
18121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ja menoarvion momentille 34.50.49 mer
18122: olette 12 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-           kityltä 2 000 000 markan määrärahasta!
18123: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
18124: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Kysymyksen johdosta totean, että momentillc
18125: Kerttu Törnqvistin näin kuuluvasta kirjallisesta   34.50.49 esitetty määräraha on tarkoitettu juur
18126: kysymyksestä n:o 482:                              niihin tarkoituksiin, joita kysymyksessä kosketel
18127:                                                    !aan. Määrärahalla pyritään saattamaan työnteki
18128:          Onko työvoimaministeriössä tehtyjen       jään verrattava pienyrittäjä samaan asemaan kuit
18129:        suunnitelmien mukaan konkurssiin men-       työsuhteinen työntekijä, silloin kun ensisijainet
18130:        neen maansiirtourakoitsijaan sopimus-       maksuvelvollinen, esimerkiksi urakoitsija, ei suo
18131:        suhteessa olleella kuorma-autoliikennöit-   riudu velvoitteistaan.
18132: 
18133:     Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
18134: 
18135:                                                               Työvoimaministeri Urpo Leppänen
18136:                                      1986 vp. -     KK n:o 482                                      3
18137: 
18138: 
18139: 
18140: 
18141:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18142: 
18143:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
18144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av
18145: den 12 december 1986 tili vederbörande medlem         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18146: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     anföra följande:
18147: riksdagsledamot Kerttu Törnqvist undertecknade
18148: spörsmål nr 482:                                       I ärende angående spörsmålet konstaterar jag
18149:                                                     att det anslag som föreslagits på moment
18150:           Är det enligt arbetskraftsministeriets    34.50.49 är avsett för just sådana ändamål som
18151:        planer möjligt för en lasttrafikidkare som   åsyftas i spörsmålet. Avsikten med anslaget är att
18152:        tidigare stått i avtalsförhåliande tili en   försätta småföretagare jämstälida med arbetsta-
18153:        jordtransportentreprenör, som gått i kon-    gare i samma situation som arbetstagare i arbets-
18154:        kurs, att få understöd ur det anslag på      förhåliande i de fall där den primärt betalnings-
18155:        2 000 000 mark som upptagits på mo-          skyldige, t.ex. entreprenören, inte klarar sina
18156:        ment 34.50.49 i statsförslaget?              förpliktelser.
18157: 
18158:     Helsingfors den 14 januari 1987
18159: 
18160:                                                              Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
18161:                                               1986 vp.
18162: 
18163: Kirjallinen kysymys n:o 483
18164: 
18165: 
18166: 
18167: 
18168:                                  Turunen: Työllisyysmäärärahoja koskevien hakemusten käsittelyn
18169:                                    nopeuttamisesta työvoimaministeriössä
18170: 
18171: 
18172:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18173: 
18174:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työvoi-    tämismahdollisuuksien turvaamiseksi hakemuk-
18175: maministeriön päätöksenteon hitaus vaikeuttaa       set tulee kuitenkin käsitellä viivyttelemättä ja
18176: kuntien työllistämismahdollisuuksia. Ministeriö     päätökset antaa niin nopeasti, ettei hanke hake-
18177: painottaa kuntien työllistämisvastuuta, mutta ei    muksen käsittelyn vuoksi viivästy tai määrärahan
18178: kykene tekemään valtionapupäätöksiä kuntien         saaminen sinänsä hyväksyttävään kohteeseen esty
18179: tarpeita ajatellen riittävän nopeasti.              vain sen vuoksi, että ministeriö on kykenemätön
18180:   Joensuun kaupunki on 11.1.1984 päivätyllä         käsittelemään sille osoitetut hakemukset riittävän
18181: hakemuksellaan hakenut työvoimaministeriöitä        ptan.
18182: avustusta käytettäväksi erään rakennuksen kor-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18183: jaustöiden kustannuksiin. Kaupunki on täyden-       tyksen 3 7 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18184: tänyt hakemustaan 20.11.1984.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18185:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18186:    Työvoimaministeriö on antanut hakemukseen
18187: kielteisen päätöksen lähes kolme vuotta myö-                  Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-
18188: hemmin eli 24.11.1986. Kielteistä päätöstä pe-             maministeriön myönnettävissä olevien
18189: rusteltiin sillä, että "saadun selvityksen mukaan          työllisyysmäärärahojen täysipainoista ja
18190: hanke on jo valmistumassa'', joten siihen ei               -tehoista käyttöä rajoittaa ministeriön hi-
18191: voitu enää osoittaa työllisyysmäärärahoja.                 taus käsitellä ja ratkaista määrärahahake-
18192:    Tiedossamme on, että myös useiden muiden                mukset riittävän joutuisasti, ja
18193: kuntien anomusten käsittely on kestänyt ministe-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18194: riössä käsittämättömän pitkään. Kuntien työllis-           ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
18195: 
18196:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
18197: 
18198:                                            Eeva Turunen
18199: 
18200: 
18201: 
18202: 
18203: 270108V
18204: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 483
18205: 
18206: 
18207: 
18208: 
18209:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18210: 
18211:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yksittäisten valtionapuhakemusten käsittelyn
18212: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osalta työvoimaministeriö toteaa, että vaikka asia
18213: olette 12 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       hallintomenettelylain mukaan tuleekin vireille,
18214: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kun hakemusasiakirja annetaan viranomaiselle,
18215: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       niin tämä vireilletulo ei vielä merkitse sitä, että
18216: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      asiassa myöhemmin tultaisiin aina tekemään
18217: myksestä n:o 483:                                     myönteinen päätös. Työllisyysperusteisen valti-
18218:                                                       onavun myöntäminen investointeihin perustuu
18219:           Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-       aina tapauskohtaiseen harkintaan. Asian käsitte-
18220:        mamtmstenon myönnettävissä olevien             lyyn vaikuttavat työllisyysnäkökohtien lisäksi
18221:        työllisyysmäärärahojen täysipainoista ja       myös ammattiviranomaisten lausunnot. Tämä
18222:        -tehoista käyttöä rajoittaa ministeriön hi-    työvoima- ja valtionapuviranomaisten välinen
18223:        taus käsitellä ja ratkaista määrärahahake-     lausuntomenettely vaatii aina oman aikansa. Lo-
18224:        mukset riittävän joutuisasti, ja               puksi työvoimaministeriö toteaa hakemusten kä-
18225:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sittelyn osalta, että päätöksentekomenettely on
18226:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                nopeutunut myös investointeihin myönnettävien
18227:                                                       työllisyysperusteisten valtionapujen osalta siksi,
18228:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      että päätösvaltaa on vuoden 1986 aikana siirretty
18229: ti seuraavaa:                                         entistä enemmän työvoimapiirien toimistoille.
18230:    Työvoimaviranomaiset joutuvat valtionapuha-
18231: kemuksia käsitellessään ottamaan huomioon sekä          Työllisyysperusteisten valtionapuhakemusten
18232: työllisyyslain ja -asetuksen asianomaiset säännök-    käsittelystä yleensä todettakoon, että työvoima-
18233: set että myös muut asian ratkaisemiseen vaikutta-     ministeriö ja työvoimapiirit käsittelevät hake-
18234: vat normit. Yksi näistä päätöksentekoon vaikut-       mukset varsin Qopeasti. Erityisesti pyritään nope-
18235: tavista normeista on valtioneuvoston päätös val-      aan päätöksentekoon hankkeissa, joiden työlli-
18236: tion tulo- ja menoarvion yleisistä soveltamismää-     syysmerkitys on selvästi nähtävissä. Yksittäisen
18237: räyksistä, joiden mukaan työllisyysperusteisia val-   hankkeen käsittelyn perusteella ei voida tehdä
18238: tionavustuksia yritystoiminnan ja kuntien inves-      kysymyksessä esitettyä yleistystä.
18239: tointeihin tulee myöntää vain sellaisiin hankkei-
18240: siin, jotka johtavat työllisyyden lisäykseen ao.         Kysymyksessä viitatussa tapauksessa kyse on
18241: alueella eivätkä todennäköisesti toteutuisi ilman     hankkeesta, johon asianomainen kaupunki on
18242: valtionavustusta. Jo valmistumassa oleva inves-       rutiininomaisesti hakenut työllisyysavustusta,
18243: tointihanke ei täytä tätä valtioneuvoston työlli-     mutta on sitten aloittanut hankkeen toteuttami-
18244: syysperusteisten valtionavustusten käytölle asetta-   sen millään tavalla varmistamatta, onko hankkee-
18245: maa ehtoa. Saatujen kokemusten perusteella tä-        seen saatavissa työllisyysavustusta. Tällöin kau-
18246: mä toiminnan lähtökohta on yleensä kuntien            punki on asiallisesti ottaen luopunut työllisyys-
18247: tiedossa. Epäselvissä tapauksissa kunnat ja muut      avustushakemuksestaan. Kun työvoimaministe-
18248: valtionavun hakijat ovat olleet yhteydessä työvoi-    riön tietoon on tullut, että hanke on valmistu-
18249: maviranomaisiin ja tiedustelleet rakennustöiden       massa, on työvoimaministeriö katsonut, että ei
18250: aloittamisen vaikutusta valtionavun myöntämi-         ole enää perusteita työllisyysavustuksen saamisel-
18251: seen.                                                 le ja on hylännyt hakemuksen.
18252: 
18253:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
18254: 
18255:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
18256:                                        1986 vp. -      KK n:o 483                                       3
18257: 
18258: 
18259: 
18260: 
18261:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18262: 
18263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kraftsministeriet att även om ärendet enligt lagen
18264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         om förvaltningsförfarande blir aktuelit, då ansök-
18265: den 12 december 1986 tili vederbörande medlem          ningshandlingarna ges åt myndighet, innebär det
18266: av statsrådet översänr avskrift av följande, av        faktum att ärendet aktualiserats ännu inre att ett
18267: riksdagsledamot Eeva Turunen undertecknade             positivt beslut alltid senare kommer att göras i
18268: spörsmål nr 483:                                       frågan. Beviljandet av statsunderstöd för investe-
18269:                                                        ringar i sysselsättningsfrämjande syfte baserar sig
18270:           Är Regeringen medveten om att en             alltid på överväganden som gälier varje enskilt
18271:        fuliödig och fullt effektiv användning av       fall. Förutom sysselsättningssynpunkterna in-
18272:        de sysselsättningsanslag som arbetskrafts-      verkar också fackmyndigheternas utlåtanden på
18273:        ministeriet kan bevilja begränsas av mi-        behandlingen av ärendet. Detta förfarande mel-
18274:        nisteriets långsamhet att tiliräckligt          lan arbetskrafts- och statsunderstödsmyndigheter-
18275:        skyndsamt behandla och besluta om an-           na beträffande avgivande av utlåtande kräver
18276:        slagsansökningarna, och                         alitid en viss tid. Tili slut konstaterar arbets-
18277:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-       kraftsministeriet i fråga om behandlingen av
18278:        ga för att hjälpa upp situationen?              ansökningarna att förfarandet vad gälier besluts-
18279:                                                        fattandet har blivit snabbare också i fråga om
18280:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beviljandet av statsunderstöd för investeringar i
18281: anföra följande:                                       sysselsättningsfrämjande syfte, därför att beslu-
18282:    Arbetskraftsmyndigheterna måste, då de be-          tanderätten under 1986 allt mera har delegerats
18283: handlar ansökningar om statsunderstöd, beakta          tili arbetskraftsdistriktsbyråerna.
18284: vederbörliga stadganden i såväl lagen och förord-
18285: ningen om sysselsättning som även övriga nor-             När det allmänt gälier behandlingen av ansök-
18286: mer, vilka påverkar avgörandet av ärendet. En av       ningarna om statsunderstöd i sysselsättningsfräm-
18287: dessa normer som påverkar beslutsfattandet är          jande syfte kan man konstatera att arbetskrafts-
18288: statsrådets beslut om de allmänna bestämmelser-        ministeriet och arbetskraftsdistrikten behandlar
18289: na för tillämpning av statsförslaget, enligt vilka     ansökningarna rätt snabbt. Ett snabbt beslutsfat-
18290: statsunderstöd för investeringar i sysselsättnings-    tande eftersträvas speciellt då det gälier projekt
18291: främjande syfte i företagsverksamhet och kom-          vilkas sysselsättande betydelse är uppenbar. På
18292: muner bör beviljas endast för sådana projekt som       grundval av behandlingen av ett enskilt projekt
18293: leder tili ökad sysselsättning inom ifrågavarande      kan den i spörsmålet framförda generaliseringen
18294: område och som sannolikt inre skulie kunna             inre göras.
18295: genomföras uran statsunderstöd. Det investe-
18296: ringsprojekt som redan håller på att bli klart            1 det fali som åsyftas i spörsmålet är det fråga
18297: uppfyller inre detta villkor, som statsrådet ställer   om ett projekt, för vilket ifrågavarande stad
18298: beträffande användning av statsunderstöd i sys-        rutinmässigt har ansökt om statsunderstöd i sys-
18299: selsättningsfrämjande syfte. På basen av de erfa-      selsättningsfrämjande syfte, men har sedan på-
18300: renheter man fått är denna utgångspunkt för            börjat genomförandet av projektet utan att på
18301: verksamheten i allmänhet i kommunernas känne-          något sätt ha säkrat sig om, ifali projektet kan
18302: dom. 1 oklara fall har kommunerna och andra            erhålla statsunderstöd. Härvid har staden sakligt
18303: ansökare av statsunderstöd varit i konrakt med         sett avstått från sin ansökan om statsunderstöd.
18304: arbetskraftsmyndigheterna och förfrågat sig om         Då det kommit tili arbetskraftsministeriets kän-
18305: hur påbörjandet av byggnadsarbeten inverkar på         nedom att projektet hålier på att bli klart, har
18306: beviljandet av statsunderstöd.                         arbetskraftsministeriet ansett att det inre längre
18307:    Beträffande behandlingen av enskilda ansök-         föreligger skäl för erhåliande av statsunderstöd
18308: ningar om statsunderstöd konstaterar arbets-           och har avslagit ansökan.
18309: 
18310:     Helsingfors den 16 januari 1987
18311: 
18312:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
18313:                                                1986 vp.
18314: 
18315: Kirjallinen kysymys n:o 484
18316: 
18317: 
18318: 
18319: 
18320:                                    Pohjanoksa ym.: Lastentarhanopettajien koulutustason turvaami-
18321:                                       sesta
18322: 
18323: 
18324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18325: 
18326:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen n:o 266      tarkoittanee alussa siteeraamani ministerin lausu-
18327: ministeri Björkstrand totesi, että "Yhteenvetona      ma.
18328: voidaan todeta, että lastentarhanopettajien kou-         Lastentarhanopettajista on suuri pula, mutta
18329: lutusta tullaan joka tapauksessa kehittämään las-     koulutusta järjestävien tahojen lisäämisellä ei
18330: ten päivähoidon tarpeiden mukaisesti ja siten,        saada tätä ongelmaa paistettua. Päinvastoin las-
18331: että sen yhteydet lasten päivähoidon muun hen-        tentarhanopettajien erilaisista yksiköistä johtuen
18332: kilöstön koulutukseen ja opettajankoulutukseen        lisääntyisi myös opetuksen tason kirjavuus. Jo
18333: säilyvät".                                            nykyisellään on vaikea saada päteviä opettajia
18334:                                                       lastentarhanopettajien koulutukseen. Mikäli kou-
18335:    Nykyään lastentarhanopettajan tutkintoon joh-      lutusta vielä siirretään pois valtiolta, toimitaan
18336: tavaa koulutusta järjestetään vakinaisena viidessä    lastentarhanopettajien koulutuksen tason kustan-
18337: lastentarhanopettajaopistossa ja väliaikaisena nel-
18338:                                                       nuksella ja näin myös lastemme hoidon ja ope-
18339: jän korkeakoulun kuudessa opettajankoulutuslai-       tuksen kustannuksella.
18340: toksessa.                                                Valtiolta kunnille siinämisen sijasta tulee ke-
18341:    Opistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän       hittää lastentarhanopettajien koulutus korkea-
18342: koulutuksen perusteet ja sen tuottama kelpoisuus      koulutasoiseksi ja liittää se kiinteäksi osaksi muu-
18343: ovat samat. Koulutuksen järjestäruisoikeus on         ta opettajankoulutusta.
18344: ollut yksinomaan valtiolla, joka näin on pystynyt        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18345: hoitamaan koulutuksen tason yhtenäisyyttä.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18346:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18347:    Tietoomme on tullut, että valmisteilla oleva       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18348: lainmuutos lakiin lastentarhanopettajaopistoista
18349: (88/77) tulisi muuttamaan lastentarhanopetta-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten-
18350: jien koulutusta järjestävien tahojen taustayhteisö-           tarhanopettajain koulutus säilyisi yhte-
18351: jä. Nyt on tavoitteena antaa koulutuksen järjestä-            näisenä ja sen taso vastaisi korkeakouluta-
18352: ruisoikeus myös kunnille ja kuntainliitoille, mitä            soista koulutusta?
18353: 
18354:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
18355: 
18356:           Aino Pohjanoksa               Riitta Jouppila             Lea Kärhä
18357:           Sakari Valli                  Anna-Kaarina Louvo          Eeva Turunen
18358:           Ritva Laurila                 Riitta Uosukainen           Eva-Riitta Siitonen
18359:           Martti Tiuri                  Tapio Holvitie              Sampsa Aaltio
18360:           Ilkka Kanerva                 Jouni J Särkijärvi          Heikki Järvenpää
18361:           Pertti Salolainen             Iiro Viinanen               Saara Mikkola
18362:           Päivi Varpasuo                Sirpa Pietikäinen           Pirjo Rusanen
18363:           Liisa Hilpelä                 Kaarina Dromberg            Toivo T. Pohjala
18364:           Lauri Impiö                   Aila Jokinen                Olavi Ronkainen
18365:           Juho Koivisto                 Erkki Moisander             Georg C. Ehrnrooth
18366:                        Tellervo Nousiainen                 Elsi Hetemäki-Olander
18367: 
18368: 
18369: 
18370: 270127R
18371: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 484
18372: 
18373: 
18374: 
18375: 
18376:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18377: 
18378:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Valtioneuvoston 3.4.1986 hyväksymässä koulu-
18379: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen ke-
18380: olette kirjeellänne 11 päivänä joulukuuta 1986         hittämisohjelmassa vuosille 1986-1988 on ase-
18381: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        tettu tavoitteeksi ulottaa ammatillisia oppilaitok-
18382: vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan ym. te-       sia koskevat opintososiaaliset edut (498/83) myös
18383: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 484:        lastentarhanopettajaopistoihin edellyttäen, että
18384:                                                        kuntien osallistuminen koulutuksen rahoitukseen
18385:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lasten-     toteutuu siten kuin ammatillisten oppilaitosten
18386:        tarhanopettajain koulutus säilyisi yhte-        rahoituksesta annetussa laissa (494183) sääde-
18387:        näisenä ja sen taso vastaisi korkeakouluta-     tään. Uudistus edellyttää muun muassa lastentar-
18388:        soista koulutusta?                              hanopettajaopistoista annetun lain muuttamista.
18389:                                                        Lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä on ollut
18390:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          esillä myös mahdollisuus perustaa kunnallisia
18391: seuraavaa:                                             lastentarhanopettajaopistoja. Tässä valmistelu-
18392:    Lastentarhanopettajan tutkintoon johtavaa           työssä on kyse opiskelijoiden opintososiaalisia
18393: koulutusta järjestetään viidessä lastentarhanopet-     etuja sekä oppilaitosten omistussuhteita ja rahoi-
18394: tajaopistossa ja väliaikaisena neljän korkeakoulun     tusta koskevista ratkaisuista.
18395: kuudessa opettajankoulutuslaitoksessa. Koulu-             Valmistelutyötä jatkettaessa otetaan erityisesti
18396: tuksesta on säädetty lastentarhanopettajaopistois-     huomioon lastentarhanopettajien määrällisen
18397: ta annetussa laissa (80/77) ja asetuksessa (365/       koulutustarpeen kehityksestä laadittavat arviot
18398: 77) sekä lastentarhanopettajan tutkinnon väliai-       sekä korkeakouluissa järjestetyn väliaikaisen las-
18399: kaisesta järjestämisestä eräissä yliopistoissa anne-   tentarhanopettajakoulutuksen osalta tehtävät rat-
18400: tussa asetuksessa (512 184). Viimeksi mainitun         kaisut. Vasta tämän jälkeen on käytettävissä riit-
18401: asetuksen mukaan korkeakoulujen koulutuksesta          tävät edellytykset arvioida kunnallisten lastentar-
18402: on soveltuvin osin voimassa, mitä lastentarhan-        hanopettajaopistojen tarve.
18403: opettajaopistoista annetussa asetuksessa on sää-           Edellä todettuja koulutusratkaisuja valmistelta-
18404: detty. Opistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän    essa selvitetään myös edellytykset varhaiskasva-
18405: koulutuksen perusteet ja sen tuottama kelpoisuus       tuksen alueelle kohdistuvan tutkimustoiminnan
18406: ovat siis samat. Koulutus on pidennetty kolmi-         lisäämiseen. Vain siten voidaan luoda nykyistä
18407: vuotiseksi opistoissa vuonna 1983 ja korkeakou-        paremmat lähtökohdat lastentarhanopettajakou-
18408: luissa vuonna 1984.                                    lutuksen kehittämiselle lasten päivähoidon tar-
18409:    Opetusministeriön päätöksen (2.5.1983) mu-          peiden edellyttämällä tavalla.
18410: kaan kolmivuotinen koulutus toteutetaan siten,            Yhteenvetona voidaan todeta, että lastentar-
18411: että merkittävä osa opinnoista - noin 30 opinto-       hanopettajakoulutusta kehitetään koulutusta jär-
18412: viikkoa lähinnä kasvatustieteen ja psykologian         jestävien yksiköiden yhteistyön ja varhaiskasva-
18413: opintoja - on korkeakoulutasoista. Tätä varten         tuksen tutkimuksen pohjalta mahdollisimman
18414: opistojen ja korkeakoulujen tulee olla yhteistyös-     hyvin vastaamaan päivähoidon muuttuvia tarpei-
18415: sä keskenään.                                          ta.
18416: 
18417:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1987
18418: 
18419:                                                                      Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
18420:                                        1986 vp. -     KK n:o 484                                         3
18421: 
18422: 
18423: 
18424: 
18425:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
18426: 
18427:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildning som är underställd skolstyrelsen, har
18428: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som mål ställts att de studiesociala förmåner som
18429: av den 11 december 1986 tili vederbörande             gäller yrkesläroanstalter (498/83) skulle utsträc-
18430: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-    kas tili att gälla också barnträdgårdslärarinstitu-
18431: de av riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl. under-         ten, förutsatt att kommunernas deltagande i
18432: tecknade spörsmål nr 484:                             finansieringen av utbildningen förverkligas på
18433:                                                       det sätt som stadgas i lagen om finansiering av
18434:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
18435:                                                       yrkesläroanstalter (494183 ). Reformen förutsätter
18436:        taga för att barnträdgårdslärarutbild-         bl. a. att lagen om barnträdgårdslärarinstituten
18437:        ningen skall kunna bevaras enhetlig och        ändras. I samband med beredningen av lagför-
18438:        dess nivå matsvara utbildningen på hög-        slaget har också möjligheten att grunda kommu-
18439:        skolenivå?                                     nala barnträdgårdslärarinstitut tagits upp. Detta
18440:                                                       beredningsarbete gäller studerandenas studieso-
18441:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ciala förmåner samt ägandeförhållandena i fråga
18442: framföra följande:                                    om läroanstalterna och finansieringen av dem.
18443:    Den utbildning som leder tili barnträdgårdslä-        Vid det fortsatta beredningsarbetet kommer
18444: rarexamen ordnas vid fem barnträdgårdslärarin-        speciell uppmärksamhet att fästas vid de beräk-
18445: stitut och temporärt vid sex lärarutbildningsinsti-   ningar som bör göras över hur många barnträd-
18446: tutioner på fyra högskolor. Om utbildningen har       gårdslärare det i framtiden kommer att behövas,
18447: stadgats i lagen (80/77) och förordningen (365/       samt de avgöranden man bör komma tili i fråga
18448: 77) om barnträdgårdslärarinstitut samt i förord-      om den temporära utbildningen av barnträd-
18449: ningen om temporärt anordnande av barnträd-           gårdslärare. Först efter detta finns det tillräckliga
18450: gårdslärarexamen vid vissa universitet (512/84).      förutsättningar att uppskatta behovet av kommu-
18451: Enligt sistnämnda förordning gäller för utbild-       nala barnträdgårdslärarinstitut.
18452: ningen vid högskolorna i tillämpliga delar vad           Vid beredningen av de ovan redovisade utbild-
18453: som i förordningen om barnträdgårdslärarinstitut      ningslösningarna kommer också förutsättningar-
18454: har stadgats. Grunderna för den utbildning som        na att utöka den forskningsverksamhet som inrik-
18455: anordnas på institut och högskolor och den            tar sig på förskolepedagogikens område att utre-
18456: kompetens utbildningen ger är alltså desamma.         das. Bara på detta sätt kan man skapa bättre
18457: Utbildningen har förlängts tili treårig, år 1983      utgångsläge än för närvarande vad gäller utveck-
18458: vid instituten och år 1984 vid högskolorna.           landet av barnträdgårdslärarutbildningen på det
18459:    Enligt     undervisningsministeriets     beslut    sätt som behoven inom barndagvården förutsät-
18460: (2.5.1983) genomförs den treåriga utbildningen        ter.
18461: på så sätt att en avsevärd del av studierna - ca         Som sammandrag kan konstateras att barn-
18462: 30 studieveckor främst i pedagogik och psykologi      trädgårdslärarutbildningen utvecklas på basen av
18463: - försiggår på högskolenivå. För detta ändamål        samarbete mellan de enheter som anordnar ut-
18464: bör instituten och högskolorna samarbeta.             bildningen, samt forskning inom förskolepeda-
18465:    I det utbildningsprogram för åren 1986-88          gogiken, så att den så bra som möjligt motsvarar
18466: som statsrådet godkände 3.4.1986 för yrkesut-         de föränderliga behoven inom dagvården.
18467: 
18468:      Helsingfors den 20 januari 1987
18469: 
18470:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
18471:                                                1986 vp.
18472: 
18473: Kirjallinen kysymys n:o 485
18474: 
18475: 
18476: 
18477: 
18478:                                    E. Laine ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkitoiminnan ottamisesta
18479:                                       valtion haltuun
18480: 
18481: 
18482:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18483: 
18484:    Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen     laboratoriomaksujen ja lääkkeiden hintojen koro-
18485: valtion haltuun ottamisesta on monistakin eri         tukset sekä sairausvakuutuslain ulottaminen yksi-
18486: syistä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lääkete-    tyisen lääkäri- ja lääkehuollon alueelle edellyttä-
18487: ollisuuden ja apteekkilaitoksen tulisi huolehtia      vät yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan lää-
18488: siitä, että kansalaiset saisivat lääkkeet mahdolli-   ketuotannon ja -jakelun ottamista valtion hal-
18489: simman halvalla. Suurelta osalta kaupallisiin nä-     tuun.
18490: kökohtiin perustuvasta lääkkeiden ja lääkeainei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18491: den mainostamisesta tulisi luopua. Lääketeolli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18492: suuden ottaminen valtion haltuun antaisi mah-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18493: dollisuuden lääkkeiden tuotannon ja jakelun uu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18494: delleen järjestämiseen.
18495:    Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen valtion               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18496: haltuun ottamisen puolesta puhuu sekin, että                 ryhtyä lääketeollisuuden, apteekkitava-
18497: valtio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo monin eri          taio maahantuonnin ja tukkumyynnin
18498: tavoin terveydenhoidon kustannuksiin. Sairaus-               sekä apteekkilaitoksen ottamiseksi valtion
18499: vakuutuslain voimaantulon jälkeen tapahtuneet                haltuun?
18500: 
18501:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
18502: 
18503:                       Ensio Laine                         Sten Söderström
18504:                       Marjatta Stenius-Kaukonen           Mikko Kuoppa
18505:                                          Pirkko Turpeinen
18506: 
18507: 
18508: 
18509: 
18510: 270077M
18511: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 485
18512: 
18513: 
18514: 
18515: 
18516:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18517: 
18518:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niiden käytön turvallisuutta sekä varmistaa nii-
18519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den asianmukainen valmistus ja saatavuus koko
18520: olette 11 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-      maassa. Lakiehdotuksen tavoitteena on ajanmu-
18521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaistaa ja yhteensovittaa lääkkeitä koskeva van·
18522: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      hentunut lainsäädäntö. Tavoitteena on niinikään
18523: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   varmistaa lääkkeiden saatavuus kohtuullisin kus-
18524: myksestä n:o 485:                                    tannuksin.
18525:                                                         Lääkelailla ei muutettaisi lääkkeiden tuotan·
18526:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nossa, jakelussa tai myynnissä olemassa olevia
18527:        ryhtyä lääketeollisuuden, apteekkitava-       keskeisiä rakenteita. Ehdotukset perustuvat, ku-
18528:        rain maahantuonnin ja tukkumyynnin            ten voimassa oleva lainsäädäntökin, pääosin yksi-
18529:        sekä apteekkilaitoksen ottamiseksi valtion    tyisten harjoittaman luvanvaraisen elinkeinotoi-
18530:        haltuun?                                      minnan pohjalle.
18531:                                                         Lääkelakiesitykseen sisältyy erityisiä säännöksiä
18532:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mm. lääkkeiden markkinoinnista.
18533: ti seuraavaa:                                           Otettaessa huomioon eduskunnan käsiteltävä-
18534:    Hallitus on 13.6.1986 antanut eduskunnalle        nä oleva lääkelakiesitys sekä nykyisen lääkehuol-
18535: esityksen lääkelaiksi (HE n:o 87). Esityksessä       tojärjestelmämme toimivuus, ei ole olemassa pe-
18536: ehdotetaan säädettäväksi lääkelaki, jonka tarkoi-    rusteita kysymyksessä esitettyihin toimenpiteisiin
18537: tuksena olisi ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja     ryhtymiseksi.
18538: 
18539:     Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
18540: 
18541:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18542:                                       1986 vp. -- RJC n:o 485                                           3
18543: 
18544: 
18545: 
18546: 
18547:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18548: 
18549:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          deras vederbörliga tillverkning och tillhandahål-
18550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lande i hela landet. Lagförslagets mål är att
18551: den 11 december tili vederbörande medlem av           modernisera och sammanfoga den föråldrade
18552: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lagstiftningen rörande läkemedel. Avsikten är
18553: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål         även att läkemedel skall tillhandahållas tili skäli-
18554: nr 485:                                               ga kostnader.
18555:                                                           Läkemedelslagen ändrar inte de rådande fun-
18556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       damentala konstellationerna inom läkemedels-
18557:        för att läkemedelsindustrin, importen          produktionen, distributionen eller försäljningen
18558:        och partiförsäljningen av apoteksvaror         och förslagen baserar sig, liksom gällande lag-
18559:        samt apoteksväsendet skall övertas av sta-     stiftning, i huvudsak på privat näringsverksam-
18560:        ten?                                           het, som förutsätter tillstånd.
18561:                                                           I propositionen med förslag tili läkemedelslag
18562:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ingår särskilda stadganden bl.a. om marknadsfö-
18563: anföra följande:                                      ringen av läkemedel.
18564:    Regeringen har 13.6.1986 tili riksdagen av-            Med beaktande av den proposition med förslag
18565: låtit en proposition med förslag tili läkemedelslag   tili läkemedelslag som behandlas av riksdagen
18566: (RP nr 87). I propositionen föreslås att det          samt funktionsdugligheten hos vårt nuvarande
18567: stiftas en läkemedelslag, vars syfte skall vara att   läkemedelsförsörjningssystem är det inte motive-
18568: upprätthålla och befrämja säkerheten i fråga om       rat att vidta några sådana åtgärder som framlagts
18569: läkemedel och deras användning samt säkerställa       i spörsmålet.
18570: 
18571:      Helsingfors den 14 januari 1987
18572: 
18573:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
18574:                                                    1986 vp.
18575: 
18576: Kirjallinen kysymys n:o 486
18577: 
18578: 
18579: 
18580: 
18581:                                      Tykkyläinen ym.: Sodan aikana kotirintamalla toimineiden naisten
18582:                                        kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisestä
18583: 
18584: 
18585:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18586: 
18587:    Sotavuosina 1939-45 toimi Suomen rintamil-                Rintamaveteraanien kuntouttaminen on osoit-
18588: la sotatoimialueilla erilaisissa tehtävissä lähes         tautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja vete-
18589: 100 000 naista. Näiden rintamanaisten kattojär-           raanien keskuudessa suuresti arvostetuksi toimin-
18590: jestöksi perustettiin vuonna 1970 Rintamanaisten          tamuodoksi. Fysikaalisella kuntoutuksella on tut-
18591: Liitto, jonka tehtävänä on sitoutumattomana               kimuksen mukaan voitu auttaa rintamaveteraa-
18592: järjestönä valtakunnallisella tasolla rintamanais-        neja niissä vaivoissa ja sairauksissa, joista he
18593: ten etujen kehittäminen yhdessä miesveteraanien           eniten kärsivät, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksis-
18594: kanssa.                                                   sa. Hoitoon liittyvillä terveystarkastuksilla on
18595:    Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime vuo-           myös tärkeä merkitys monien piilevien sairauk-
18596: sina määrätietoisesti kehitetty. Kuntoutusta sään-        sien ja terveysriskien toteamisessa. - Aivan sa-
18597: telee erityinen laki (60/83), jonka mukaan kun-           mantyyppistä kuntoutusta ja tarkastusta tarvitse-
18598: toutukseen ovat oikeutettuja lain perusteella ne          vat myös kotirintaman naiset, joiden sairauksien
18599: rintamaveteraanit, joille on annettu rintamasoti-         alkusyy usein on sota-aikana puutteellisten ra-
18600: lastunnus tai rintamapalvelustunnus. Sen sijaan           vinto-olosuhteiden vallitessa tehdyssä työssä.
18601: kotirintamalla työskennelleet naiset ovat lähes             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18602: kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden ja vir-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18603: kistyslomien saannin ulkopuolella. Näin siitä             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18604: huolimatta, että useat heistä ovat raskaan työssä-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18605: käynnin ohella yksin hoitaneet ja kasvattaneet
18606: lapsensa miesten ollessa rintamalla. Myös nämä
18607: kotirintamalla raskaissa ja puutteellisissa olosuh-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18608: teissa työtä tehneet naiset tulee saada samantyyp-                ryhtyä, jotta sodan aikana kotirintamalla
18609: pisten kuntoutus- ja virkistyspalveluiden piiriin                 työtä tehneet naiset saadaan samantyyp-
18610: kuin rintamaveteraanit. Monet näistä naisista                     pisten kuntoutus- ja virkistyspalveluiden
18611: ovat nyt iäkkäitä ja sairaita ja tarvitsisivat kipeästi           piiriin kuin rintamaveteraanit?
18612: yhteiskunnan tarjoamaa kuntoutuspalvelua.
18613: 
18614:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1986
18615: 
18616:           Marja-Liisa Tykkyläinen           Lauha Männistö                   Kerttu Törnqvist
18617: 
18618: 
18619: 
18620: 
18621: 270081R
18622: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 486
18623: 
18624: 
18625: 
18626: 
18627:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18628: 
18629:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nien kuntoutukseen on mahdollista päästä vain,
18630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jollei ole oikeutta kuntoutukseen muun lain
18631: olette 11 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-      nojalla. Ensisijaisesti kuntoutuspalveluiden järjes-
18632: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tämisestä kunnan asukkaille vastaavat kunnat.
18633: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vuosien 1939-1945 sotien aikana kotirinta-
18634: Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    malla toimineet naiset tekivät merkittävää työtä.
18635: symyksestä n:o 486:                                  Kuitenkin harkittaessa mahdollisuutta luoda rin-
18636:                                                      tamaveteraanikuntoutusta vastaava erillisjärjestel-
18637:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mä kotirintamalla olleiden naisten kuntouttami-
18638:        ryhtyä, jotta sodan aikana kotirintamalla     seksi, jouduttaisiin käytännössä rajausongelmien
18639:        työtä tehneet naiset saadaan samantyyp-       eteen. Olisi ilmeisesti vaikeata määritellä, kenellä
18640:        pisten kuntoutus- ja virkistyspalveluiden     on oikeus kuntoutukseen. Lisäksi tulee ottaa
18641:        piiriin kuin rintamaveteraanit?               huomioon, että kotirintamalla toimineet naiset
18642:                                                      ovat vähitellen saavuttamassa iän, jossa tervey-
18643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        den- ja sosiaalihuollon palveluiden tarve ikäänty-
18644: seuraavaa:                                           misen johdosta kasvaa ja palveluiden tarpeen
18645:    Rintamaveteraanin on mahdollista päästä kun-      luonne muuttuu. Tähän palveluiden tarpeeseen
18646: toutukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta         pystytään tarkoituksenmukaisimmin vastaamaan
18647: annetun lain (60/83) nojalla. Rintamaveteraanil-     yleisten kuntien järjestämien sosiaali- ja tervey-
18648: la tarkoitetaan henkilöä, jolla on rintamasotilas-   denhuollon palveluiden avulla.
18649: tai rintamapalvelustunnus. Nimenomaan rinta-            Lääkinnällisen kuntoutuksen Jaf)estämisestä
18650: mapalvelu ja rintamaolosuhteet ovat olleet perus-    vastaavat ensisijaisesti sairaalat ja terveyskeskukset
18651: teena eriliisiaio säätämiselle.                      kunnallisista yleissairaaloista annetun lain ( 5611
18652:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun         65) ja kansanterveyslain (66/72) nojalla. Kunnal-
18653: lain tarkoittamia rintamaveteraaneja on yli          lisen terveyspalvelujärjestelmän mahdollisuudet
18654: 300 000. Heistä noin 60 000 on päässyt mainitun      järjestää asukkailleen kuntoutusta ovat merkittä-
18655: lain tarkoittamaan kuntoutukseen. Rintamavete-       västi viime vuosina parantuneet. Kotirintamalla
18656: raanien sosiaaliturvaa kehitettäessä on kuntoutus    toimineiden naisten kuntoutus tulee tulevaisuu-
18657: eräänä keskeisenä painopistealueena.                 dessa sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tur-
18658:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu         vata kehittämällä yleisiä sosiaali- ja terveyden-
18659: laki on toissijainen. Näin ollen rintamaveteraa-     huollon palveluita.
18660: 
18661:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
18662: 
18663:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
18664:                                      1986 vp. -      KK n:o 486                                        3
18665: 
18666: 
18667: 
18668: 
18669:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
18670: 
18671:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ring med stöd av annan lag. I första hand svarar
18672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kommunerna för anordnadet av rehabiliterings-
18673: den 11 december 1986 tili vederbörande medlem         service för kommuninvånarna.
18674: av statsrådet översänt avskrift av följande av
18675:                                                           De kvinnor som arbetade på hemmafronten
18676: riksdagsman Tykkyläinen m.fl. undertecknade
18677:                                                       under 1939-1945 års krig utförde ett betydelse-
18678: spörsmål nr 486:                                      fulit arbete. I praktiken blir det dock fråga om
18679:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       problem med gränsdragningen när möjligheterna
18680:        för att de kvinnor som under kriget            för ett sådant separat rehabiliteringssystem för
18681:        arbetade på hemmafronten skali bli del-        hemmafrontskvinnor, som skulie motsvara front-
18682:        aktiga av samma typ av rehabiliterings-        mannarehabiliteringen, utreds. Det skulie bli
18683:        och rekreationsservice som frontveteraner-     uppenbart svårt att faststälia vem som skali ha
18684:        na?                                            rätt tili rehabilitering. Dessutom bör det beaktas
18685:                                                       att de kvinnor som verkat vid hemmafronten så
18686:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      småningom hålier på att uppnå en ålder där
18687: anföra följande:                                      behovet av hälsovårds- och socialvårdsservice ökar
18688:                                                       tili följd av stigande ålder och servicebehovets
18689:    Med stöd av lagen om rehabilitering av front-
18690:                                                       karaktär ändras. Det är mest ändamålsenligt att
18691: veteraner (60/83) är det möjligt för frontvetera-     svara på detta behov av service genom den
18692: ner att få rehabilitering. Med frontveteran avses
18693:                                                       allmänna socialvårds- och hälsovårdsservice som
18694: en person som har frontmannatecken elier front-
18695:                                                       kommunerna anordnar.
18696: tjänsttecken. Stiftandet av en separat lag har
18697: uttryckligen baserat sig på fronttjänst och front-       För anordnandet av medicinsk rehabilitering
18698: förhålianden.                                         svarar i första hand sjukhusen och hälsovårds-
18699:    Det finns över 300 000 sådana frontveteraner       centralerna med stöd av lagen om kommunala
18700: som avses i lagen om rehabilitering av frontvete-     allmänna sjukhus ( 56116 5) och folkhälsolagen
18701: raner. Av dessa har ca 60 000 kommit i åtnjutan-      (66/72). Under de senaste åren har det kommu-
18702: de av den rehabilitering som avses i lagen. Vid       nala hälsovårdsservicesystemets möjligheter att
18703: utvecklandet av frontveteranernas socialskydd är      anordna rehabilitering för kommuninvånarna
18704: rehabiliteringen ett viktigt område.                  blivit märkbart bättre än förut. Enligt social- och
18705:    Lagen om rehabilitering av frontveteraner är av    hälsovårdsministeriets uppfattning skall rehabili-
18706: subsidiär karaktär. Sålunda är det möjligt att få     teringen av kvinnor, som arbetat vid hemmafron-
18707: del av rehabiliteringen för frontveteraner endast     ten, i framtiden tryggas genom att den alimänna
18708: om personeo i fråga inte har rätt tili rehabilite-    servicen inom social- och hälsovården utvecklas.
18709: 
18710:      Helsingfors den 13 januari 1987
18711: 
18712:                                                                              Minister Matti Puhakka
18713:                                                1986 vp.
18714: 
18715: Kirjallinen kysymys n:o 487
18716: 
18717: 
18718: 
18719: 
18720:                                   Impiö: Kansanäänestyksen suorittamisesta eräiden Koillis-Lapin
18721:                                     kuntien alueella Vuotoksen altaan rakentamisesta
18722: 
18723: 
18724:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18725: 
18726:    Viime vuosina on paljon puhuttu päätösvallan       kansalaisten mielipiteen tutkimista. On selvää,
18727: siirtämisestä lähemmäksi kansalaisia. Nykyinen        että eduskunta voi ottaa aloitteen käsittelyyn, jos
18728: hallitus on myös osallistunut tähän keskusteluun      niin tahtoo. Yhtä selvää ja totta on se, että
18729: eri yhteyksissä painottaen nimenomaan kansan-         aloitetta ei käsitellä, jos hallituspuolueiden kan-
18730: vallan kasvattamisen tärkeyttä.                       sanedustajat eivät sitä halua. Pakosta nousee
18731:    Viime eduskuntavaalien alla silloinen hallitus     esille kysymys, ovatko puheet kansalaisten kan-
18732: teki ns. Iltakoulupäätöksen siitä, ettei Vuötoksen    nanilmaisujen korostamisesityksistä aivan puh-
18733: allasta rakenneta. Se ei perustunut mihinkään         taasti vain puhetta vailla toteuttamistarvetta tai
18734: allasalueella tehtyyn tutkimukseen, puhumatta-        -tahtoa vai ovatko ne suorastaan katteetonta
18735: kaan kansanäänestyksestä. Neljän vuoden aikana        lupauspolitiikkaa. Hallituksella on tilaisuus avoi-
18736: on verrattain nihkeästi saatu aikaan eduskunnan       mesti ja rehellisesti vastata, onko sen mielestä
18737: valtiovarainvaliokunnassa päätösehdotuksia, joilla    kansanäänestys paikallaan Vuotos-asiassa joko
18738: on taattu hallituksen budjettiesitysten ns. elvy-     eduskuntavaalien yhteydessä tai, jos se on liian
18739: tysvarojen läpivienti Vuotoksen osalta eduskun-       aikainen ajankohta, joskus myöhemmin kuiten-
18740: nassa. Syy on ollut siinä, ettei altaan rakentamat-   kin ensi kevätkaudella.
18741: ta jättämiseen ole uskottu edes kaikilla tahoilla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18742: hallituspuolueiden piirissä. Samanaikaisesti on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18743: varsinkin parin viime vuoden aikana Koillis-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18744: Lapissa alettu yhä voimakkaammin keskustella          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18745: altaan rakentamisesta. On tehty selvityksiä, joilla
18746: on osoitettu, miten mielipiteet ovat aivan ilmei-               Onko Hallitus valmis järjestämään
18747: sesti toisenlaiset kuin miksi ne kuviteltiin neljä           kansanäänestyksen Koillis-Lapissa Kemi-
18748: vuotta sitten tai että mielipiteet vaikean työttö-           järven kaupungissa, Pelkosenniemen, Sa-
18749: myyden takia ovat muuttuneet.                                vukosken ja Sallan kunnissa Vuotoksen
18750:    Eduskunnassa on tehty toivomusaloite kansan-              altaan rakentamisesta tai rakentamatta
18751: äänestyksen suorittamisesta vuoden 1987 edus-                jättämisestä vuoden 1987 eduskuntavaa-
18752: kuntavaalien yhteydessä Koillis-Lapissa Kemijär-             lien yhteydessä tai myöhemmin keväällä
18753: ven kaupungissa, Pelkosenniemen, Sallan ja                   samana vuonna useissa tapauksissa koros-
18754: Savukosken kunnissa Vuotoksen altaan rakenta-                tamansa päätösvallan siirtämiseksi lähem-
18755: misesta. Aloitteen allekirjoittajina ovat allekir-           mäksi kansalaisia, ja jos ei ole,
18756: joittaneen lisäksi alueen kahden muun puolueen                  mitkä ovat ne perusteet, joiden vuoksi
18757: kansanedustajat. Kun lisäksi keskustapuolue on               ei uskalleta tai tahdota kuulla kansalais-
18758: ilmoittanut valmiutensa Vuotoksen altaan raken-              ten mielipidettä alueella, missä mm.
18759: tamiseen, jos paikallinen väestö on sitä mieltä,             työllisyyskysymykset ovat suorastaan polt-
18760: tuntuu perin oudolta, jos ei saada aikaan edes               tavia?
18761: 
18762:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986
18763: 
18764:                                               Lauri Impiö
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 270190K
18769: 2                                    1986 vp. -- NJC n:o 487
18770: 
18771: 
18772: 
18773: 
18774:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18775: 
18776:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Esityksessä ehdotetaan, että hallitusmuotoon li-
18777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sättäisiin säännökset neuvoa-antavasta kansan-
18778: olette 12 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-     äänestyksestä ja säädettäisiin laki äänestyksissä
18779: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    noudatettavasta menettelystä. Kunkin kansan-
18780: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     äänestyksen toimittamisesta päätettäisiin erillisel-
18781: Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    lä lailla. Eduskunta on eräin muutaksin hyväksy-
18782: myksestä n:o 487:                                   nyt lait lepäämään yli vaalien.
18783:                                                        Mainitut lakiehdotukset sääntelisivät siis neu-
18784:           Onko Hallitus valmis JarJestamaan         voa-antavaa kansanäänestystä. Ehdotukset tar-
18785:        kansanäänestyksen Koillis-Lapissa Kemi-      koittavat äänestyksen järjestämistä valtakunnalli-
18786:        järven kaupungissa, Pelkosenniemen, Sa-      sesta kysymyksestä. Kansanäänestys voitaisiin jär-
18787:        vukosken ja Sallan kunnissa Vuotoksen        jestää joko valtiollisten vaalien yhteydessä tai
18788:        altaan rakentamisesta tai rakentamatta       niistä erillisenä.
18789:        jättämisestä vuoden 1987 eduskuntavaa-          Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänes-
18790:        lien yhteydessä tai myöhemmin keväällä       tyksen sääntely on valmisteilla sisäasiainministeri-
18791:        samana vuonna useissa tapauksissa koeos-     ossa kunnallisen kansanäänestystoimikunnan
18792:        tamansa päätösvallan siirtämiseksi lähem-    mietinnön (Komiteanmietintö 1985:50) pohjal-
18793:        mäksi kansalaisia, ja jos ei ole,            ta. Lähtökohtana on, että kunnanvaltuusto voisi
18794:           mitkä ovat ne perusteet, joiden vuoksi    päättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi-
18795:        ei uskalleta tai tahdota kuulla kansalais-   mittamisesta kunnan toimialaan kunnallislain
18796:        ten mielipidettä alueella, missä mm.         5 §:n mukaan kuuluvassa asiassa.
18797:        työllisyyskysymykset ovat suorastaan polt-      Edellä mainitun kaltaisen kansanäänestyksen
18798:        tavia?                                       järjestämiseen ei lainsäädäntömme siis tällä het-
18799:                                                     kellä anna mahdollisuuksia. Sen sijaan mielipide-
18800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tiedusteluja voidaan järjestää. Vuonna 1982 har-
18801: ti seuraavaa:                                       kittiinkin tällaisen "neuvoa-antavaan kansan-
18802:    Voimassa olevaan lainsäädäntöömme ei sisälly     äänestykseen verrattavissa olevan mielipidetiedus-
18803: säännöksiä kansanäänestyksestä. Ainoa Suomessa      telun" toimittamista edustaja Impiön kysymyk-
18804: toimitettu yleinen kansanäänestys vuonna 1931       sessä mainituissa kunnissa Vuotoksen altaan ra-
18805: järjestettiin erikseen säädetyn lain nojalla.       kentamisesta. Tiedustelu olisi liittynyt valtioneu-
18806:    Muun muassa vaaliorganisaation käyttö edel-      voston altaan rakentamista koskevan päätöksen
18807: lyttää, että kansanäänestysmenettelystä säädetään   valmisteluun. Valtioneuvosto ei kuitenkaan päät-
18808: lailla. Hallitus onkin antanut eduskunnalle esi-    tänyt tällaista tiedustelua suoritettavaksi. Tämän
18809: tyksen neuvoa-antavaa kansanäänestystä koske-       jälkeen ei mielipidetiedustelun järjestäminen
18810: vaksi lainsäädännöksi (HE n: o 2 5111984 vp.).      Vuotos-asiassa ole ollut hallituksessa esillä.
18811: 
18812:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
18813: 
18814:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
18815:                                          1986 vp. -      KK n:o, 487                                         3
18816: 
18817: 
18818: 
18819: 
18820:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18821: 
18822:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              men skall fogas stadganden om rådgivande folk-
18823: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            omröstning och en lag stiftas om förfarandet vid
18824: av den 12 december 1986 tili vederbörande                omröstningarna. Beslut om föranstaltande av
18825: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        folkomröstning skall i varje enskilt fall fattas
18826: de, av riksdagsman Lauri lmpiö undertecknade             genom en särskild lag. Riksdagen har med vissa
18827: spörsmål nr 487:                                         ändringar godkänt lagarna att vila över vai.
18828:                                                             Dessa lagförslag skulle sålunda reglera rådgi-
18829:            Är Regeringen beredd att i samband            vande      folkomröstningar.     Förslagen     avser
18830:         med 1987 års riksdagsval eller senare på         föranstaltandet av omröstning i riksomfattande
18831:         våren samma år föranstalta en folkom-            frågor. Folkomröstning kunde föranstaltas an-
18832:         röstning i nordöstra Lappland, Kemijärvi         tingen i samband med statliga vai eller fristående
18833:         stad och Pelkosenniemi, Savukoski och            från dessa.
18834:         Salla kommuner i frågan om att bygga                Regleringen av rådgivande korumunala folk-
18835:         eller inte bygga bassängen i Vuotos och          omröstningar bereds för närvarande på inrikesmi-
18836:         därigenom föra den beslutanderätt den så         nisteriet på basen av betänkandet av korumissio-
18837:         ofta betonat närmare medborgarna, och            neo för korumunala folkomröstningar (kommit-
18838:         om inte,                                         tebetänkande 1985: 50). Utgångspunkten är att
18839:            vilka är orsakerna tili att man inte          kommunfullmäktige skall kunna besluta om
18840:         vågar eller vill höra medborgarnas åsikt         förrättande av rådgivande folkomröstningar i frå-
18841:         på ett område där bl.a. sysselsättningsfrå-      gor som enligt 5 § kommunallagen hör tili
18842:         gorna är direkt brännande?                       kommunens kompetens.
18843:                                                             Vår lagstiftning erbjuder således inte för närva-
18844:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             rande möjlighet att föranstalta folkomröstningar
18845: följande:                                                av ovan nämnt slag. Däremot kan opinionsun-
18846:    Vår gällande lagstiftning innehåller inga stad-       dersökningar anordnas. År 1982 övervägde man
18847: ganden om folkomröstning. Den enda allmänna              att förrätta en sådan "med en rådgivande folk-
18848: folkomröstning som förrättats i Finland, folkom-         omröstning jämförbar opinionsundersökning'' i
18849: röstningen 1931, föranstaltades med stöd av en           de kommuner som nämns i riksdagsman lmpiös
18850: särskilt stiftad lag.                                    spörsmål i frågan om bassängen i Vuotos. Under-
18851:    Bl.a. användningen av en valorganisation              sökningen skulle ha sammanhängt med bered-
18852: förutsätter att folkomröstningsförfarandet regle-        ningen av statsrådets beslut om byggandet av
18853: ras genom lag. Regeringen har avlåtit en proposi-        bassängen. Statsrådet beslöt emellertid att inte
18854: tion tili riksdagen med förslag tilllagstiftning om      genomföra en sådan undersökning. Härefter har
18855: rådgivande folkomröstning (RP nr 2 51 11984              frågan om opinionsundersökningar om Vuotos
18856: rd. ). 1 propositionen föreslås att tili regeringsfor-   inte varit uppe i regeringen.
18857: 
18858:      Helsingfors den 29 januari 1987
18859: 
18860:                                                                        Justitieminister Christoffer Taxell
18861:                                                  1986 vp.
18862: 
18863: Skriftligt spörsmål nr 488
18864: 
18865: 
18866: 
18867: 
18868:                                     Renlund m.fl.: Om avhjälpande av orättvisorna            systemet med
18869:                                       fjärrortstillägg
18870: 
18871: 
18872:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18873: 
18874:    Statliga och kommunala tjänstemän som arbe-             Ett konkret exempel på vilka skillnader detta
18875: tar inom vissa avlägsna och glest befolkade områ-       kan leda tili inom samma kommun är, att en
18876: den i östra och norra Finland samt på öar i havs-       statstjänsteman i Houtskärs kommun, som har
18877: eller insjöskärgården kan erhålla s.k. fjärrortstill-   sin arbetsplats på huvudön får inget fjärrortstill-
18878: lägg. Grunderna för fjärrortstillägget finns inskri-    lägg överhuvudtaget, medan om arbetsplatsen
18879: vet i tjänstekollektivavtalen. Systemet baserar sig     befinner sig på ön Berghamn får han/hon 5
18880: på en beräkning av tilläggspoäng, som ger en viss       poäng och alltså 20 % högre grundlön. Det
18881: procentuell höjning av grundlönen. För varje            geografiska avståndet mellan dessa öar är inte
18882: poäng höjs grundlönen med 4 %.                          mera än ca 15 km.
18883:    Fjärrortstillägget är graderat på basen av              Samtliga de ovannämnda kommunerna är
18884:     1) tjänstgöringskommunens befolkningstäthet         uran fast vägförbindelse tili fastlandet. Houtskär
18885: 1-3 poäng                                               ligger bakom 4 färjor, Korpo bakom 3 och Nagu
18886:     2) hur avsides kommunen är belägen 1-2              bakom 1-2 färjor.
18887: poäng                                                      Ett rättvisekrav vore, att en större enhetlighet i
18888:     3) enligt kommunens medeltemperatur 1-2             fjärrortstilläggssystemet skulle fås tili stånd. En
18889: poäng                                                   utgångspunkt vore, att de mest avlägsna område-
18890:    4) på ö utan fast vägförbindelse 1-3 poäng           na skulle berättiga tili flest poäng.
18891:                                                            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18892:     5) enligt finansministeriets prövning 1 poäng
18893:                                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18894:     I tjänstekollektivavtalen finns en förteckning
18895:                                                         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18896: över de orter och öar, som berättigar tili fjärrorts-   följande spörsmål:
18897: tillägg.
18898:    Emellertid finns det klara orättvisor i systemet,               Är Regeringen medveten om de orätt-
18899: på grund av att t.ex. skärgårdskommuners hu-                    visor som finns i det nuvarande systemet
18900: vudöar inte finns medtagna i förteckningen över                 med fjärrortstillägg, och
18901: fjärrortstilläggsberättigade orter. Som exempel                    vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18902: kan nämnas de åboländska kommunerna Hout-                       med bibehållandet av systemet för att
18903: skär, Korpo och Nagu vars huvudöar inte ingår.                  avlägsna dessa orättvisor?
18904: 
18905:      Helsingfors den 16 december 1986
18906: 
18907:                       Boris Renlund                               Elisabeth Rehn
18908:                       Henrik Westerlund                           Pähr-Einar Hellström
18909:                       Jutta Zilliacus                             Ole Norrback
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 
18914: 270117F
18915: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 488
18916: 
18917: Kirjallinen kysymys n:o 488                                                                   Suomennos
18918: 
18919: 
18920: 
18921: 
18922:                                     Renlund ym.: Syrjäseutulisäjärjestelmän epäkohtien korjaamisesta
18923: 
18924: 
18925:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18926: 
18927:    Valtion ja kunnan virkamiehet, jotka työsken-        Houtskari, Korppoo ja Nauvo, joiden pääsaaret
18928: televät tietyillä kaukaisilla ja harvaanasutuilla       eivät sisälly luetteloon.
18929: alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä meren tai           Konkreettinen esimerkki siitä, millaisiin eroi-
18930: järven saariston saarilla, voivat saada nk. syrjäseu-   hin tämä voi johtaa saman kunnan sisällä, on
18931: tulisää. Syrjäseutulisän perusteet ovat kirjattuina     Houtskarin kunnassa oleva valtion virkamies,
18932: virkaehtosopimuksiin. Järjestelmä perustuu lisä-        joka ei saa ylipäätään mitään syrjäseutulisää, jos
18933: pisteiden laskemiselle ja niiden pohjalta perus-        hänen työpaikkansa on pääsaarella. Jos taas hä-
18934: palkkaan annenavaan prosentuaaliseen korotuk-           nen työpaikkansa on Berghamnin saarella, hän
18935: seen. Jokaisesta pisteestä nostetaan peruspalkkaa       saa 5 pistettä ja siis 20 % korkeamman perus-
18936: 4 % :!Ia.                                               palkan. Näiden saarien välinen maantieteellinen
18937:    Syrjäseutulisän porrastuksen mukaan saa              etäisyys ei ole suurempi kuin n. 15 km.
18938:    1) virantoimituskunnan väestön tiheyden pe-             Kaikki edellä mainitut kunnat ovat ilman
18939: rusteella 1-3 pistettä                                  kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Houtskari on
18940:    2) kunnan syrjäisen sijainnin perusteella 1-2        neljän lautan, Korppoo kolmen lautan ja Nauvo
18941: pistettä                                                yhden - kahden lautan takana.
18942:    3) kunnan keskilämpötilan perusteella 1-2               Oikeudenmukaisuus vaatisi, että syrjäseutulisä-
18943: pistettä                                                järjestelmään saataisiin aikaan suurempi yhden-
18944:    4) sen perusteella, onko kyseessä ilman kiin-        mukaisuus. Lähtökohta olisi, että kaukaisimmat
18945: teää tieyhteyttä oleva saari 1-3 pistettä               alueet oikeuttaisivat saamaan eniten pisteitä.
18946:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18947:    5) valtiovarainministeriön harkinnan perusteel-
18948:                                                         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
18949: la 1 pistettä.
18950:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18951:    Virkaehtosopimuksissa on luettelo niistä pai-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18952: koista ja saarista, jotka oikeuttavat syrjäseutuli-
18953: sään.                                                            Onko Hallitus tietoinen niistä epäoi-
18954:    Kuitenkin järjestelmässä on selviä epäoikeu-                keudenmukaisuuksista, jotka nykyisessä
18955: denmukaisuuksia sen johdosta, että esim. saaris-               syrjäseutulisäjärjestelmässä ovat, ja
18956: tokuntien pääsaaria ei ole otettu syrjäseutulisään               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18957: oikeuttavien paikkojen luetteloon. Esimerkkinä                 ryhtyä järjestelmän säilyttäen näiden epä-
18958: voidaan mainita ahvenanmaalaiset kunnat                        oikeudenmukaisuuksien poistamiseksi?
18959: 
18960:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1986
18961: 
18962:                       Boris Renlund                              Elisabeth Rehn
18963:                       Henrik Westerlund                          Pähr-Einar Hellström
18964:                       Jutta Zilliacus                            Ole Norrback
18965:                                          1986 vp. -       KK n:o 488                                          3
18966: 
18967: 
18968: 
18969: 
18970:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18971: 
18972:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Jos saari sijaitsee kauempana kuin kahdentoista
18973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kilometrin etäisyydellä mantereelta ja Ahvenan-
18974: olette 16 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-           maan pääsaarelta, syrjäseutulisää maksetaan 3
18975: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          pisteen mukaan; jos saari sijaitsee kauempana
18976: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           kuin kolmeil kilometrin etäisyydellä mantereelta
18977: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         ja Ahvenanmaan pääsaarelta, 2 pisteen mukaan.
18978: myksestä n:o 488:                                            Virkaehtosopimuksen nimenomaisena tarkoi-
18979:                                                           tuksena tältä osin on ollut, että syrjäseutulisään
18980:           Onko Hallitus tietoinen niistä epäoi-           perustuvaa korotettua palkkaa suoritetaan ainoas-
18981:         keudenmukaisuuksista, jotka nykyisessä            taan niissä viroissa ja toimissa, jotka sijaitsevat
18982:         syrjäseutulisäjärjestelmässä ovat, ja             sellaisilla syrjäisillä saarilla, joista ei ole tie-,
18983:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            lautta- tahi lassiyhteyttä mantereelle tai Ahve-
18984:         ryhtyä järjestelmän säilyttäen näiden epä-        nanmaan pääsaarille.
18985:         oikeudenmukaisuuksien poistamiseksi?                  Tämän vuoksi ja kun edustaja Renlundin kir-
18986:                                                           jallisessa kysymyksessä mainitut kunnat eivät täy-
18987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             tä virkaehtosopimuksessa sovittuja syrjäseutulisän
18988: seuraavaa:                                                maksamiselle asetettuja edellytyksiä ei syrjäseutu-
18989:                                                           lisää sanotuissa kunnissa sopimuksen 5 § :ssä tar-
18990:    Edustaja Renlundin kirjallisessa kysymyksessä          koitetuin erityisin perustein voida suorittaa.
18991: on epäoikeudenmukaisena pidetty sitä, että                    Missä määrin kunnat keskenään ovat epäoikeu-
18992: esim. saaristokuntien pääsaaria ei ole otettu syrjä-      denmukaisessa suhteessa toisiinsa verrattuna syr-
18993: seutulisään oikeuttavien paikkojen luetteloon.            jäseutulisään nähden on valtakunnallinen ja vai-
18994: Esimerkkeinä on mainittu Turun saaristokunnat             keasti ratkaistavissa oleva asia.
18995: Houtskari, Korppoo ja Nauvo.                                  Valtiovarainministeriö        onkin     asettanut
18996:    Valtion virkamiehille suoritettava syrjäseutulisä      17.6.1986 työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
18997: määräytyy valtiovarainministeriön ja virkamiesjär-        tää kalliinpaikanlisä-, syrjäseutulisä- ja ikälisäjär-
18998: jestöjen kesken neuvoteltuun virkaehtosopimuk-            jestelmien perusteet ja merkitys virkamiesten
18999: seen kuten virkamiesten muutkin sopimuksenva-             palkkausjärjestelmässä ja näiden järjestelmien ke-
19000: raiset palvelussuhteen ehdot. Nykyinen syrjäseu-          hittämismahdollisuudet ottaen huomioon ylei-
19001: tulisäsopimus on voimassa helmikuun loppuun               nen työmarkkinatilanne ja -kehitys. Työryhmässä
19002: 1988 saakka.                                              ovat mukana valtion työmarkkinalaitos ja sopija-
19003:    Syrjäseutulisäsopimuksen 4 § :ssä mainittujen          puolia edustavat työmarkkinain keskusjärjestöt.
19004: yleisten perusteiden lisäksi sopimuksen mukaan            Työryhmän määräaika päättyy 29.2.1988.
19005: syrjäseutulisää suoritetaan erityisten perusteiden            Selvitystyöt työryhmässä ovat vielä kesken. Syr-
19006: mukaan meren ja järven saaristossa olevilla saaril-       jäseutulisäjärjestelmään tehtäviin muutoksiin voi-
19007: la, joista ei ole tieyhteyttä tai lautta- tahi lassiyh-   daan ryhtyä vasta työryhmän työn valmistuttua ja
19008: teyttä mantereelle tai Ahvenanmaan pääsaarille.           aikaisintaan nykyisen sopimuskauden päätyttyä.
19009: 
19010:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
19011: 
19012:                                                                                 Ministeri Pekka Vennamo
19013: 4                                       1986 vp. -       KK n:o 488
19014: 
19015: 
19016: 
19017: 
19018:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19019: 
19020:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             erläggs fjärrortstillägg enligt 3 poäng; om ön
19021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           ligger på längre avstånd än tre kilometer från
19022: den 16 december 1986 tili vederbörande medlem            fastlandet eller Ålands huvudö enligt 2 poäng.
19023: av statsrådet översänt avskrift av följande av              Den uttryckliga avsikten med tjänstekollektiv-
19024: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade spörs-           avtalet har tili denna del varit, att förhöjd lön
19025: mål nr 488:                                              som baserar sig på fjärrortstillägg erläggs endast
19026:            Är Regeringen medveten om de orätt-           för tjänster och befattningar på avlägsna öar som
19027:         visor som finns i det nuvarande systemet         inte h,ar väg- eller färjförbindelse tili fastlandet
19028:         med fjärrortstillägg, och                        eller Alands huvudö.
19029:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            På grund härav och då de åboländska kommu-
19030:         med bibehållandet av systemet för att            ner som nämns i riksdagsman Renlunds skriftliga
19031:         avlägsna dessa orättvisor?                       spörsmål inte uppfyller de villkor som ställts i
19032:                                                          tjänstekollektivavtalet för erläggande av fjärrorts-
19033:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillägg, kan inte fjärrortstillägg på de speciella
19034: anföra följande:                                         grunder som nämns i avtalets 5 § erläggas i dessa
19035:                                                          kommuner.
19036:    Riksdagsman Renlund anser i sitt spörsmål att
19037: det är orättvist att t.ex. vissa skärgårdskommu-             I viiken mån kommunerna inte är jämställda
19038: ners huvudöar inte finns medtagna i förteck-             med tanke på fjärrortstillägget är en riksomfat-
19039: ningen över orter som berättigar till fjärrortstill-     tande och svårlöst fråga.
19040: lägg. Som exempel nämns de åboländska kom-                  Därför har finansministeriet 17.6. 1986 tillsatt
19041: munerna Houtskär, Korpo och Nagu.                        en arbetsgrupp som har i uppgift att utreda
19042:    Fjärrortstillägg som erläggs tili statens tjänste-    grunderna för dyrortstillägg, fjärrortstillägg och
19043: män bestäms på basis av det tjänstekollektivavtal        ålderstillägg och viiken betydelse detta system
19044: som ingås mellan finansministeriet och tjänste-          har för tjänstemännens avlöning, liksom också
19045: mannaorganisationerna, på samma sätt som övri-           möjligheterna att utveckla dessa system med
19046: ga avtalsbaserade villkor i tjänstemännens anställ-      beaktande av den allmänna situationen och ut-
19047: ningsförhållanden. Gällande avtal om fjärrorts-          vecklingen på arbetsmarknaden. I arbetsgruppen
19048: tillägg är i kraft tili utgången av februari 1988.       finns representanter för statens arbetsmarknads-
19049:    Fjärrortstillägg erläggs förutom enligt i 4 § i       verk och de centralorganisationer som represente-
19050: avtalet om fjärrortstillägg nämnda allmänna              rar avtalsparterna på arbetsmarknaden. Arbets-
19051: grunder på basis av speciella grunder för öar i          gruppens mandattid går ut 29.2.1988.
19052: havs- eller insjöskärgård, som saknar vägförbin-             Arbetsgruppen har ännu inte slutfört sitt ut-
19053: qelse eller färjförbindelse tili fastlandet eller tili   redningsarbete. Åtgärder för ändrande av syste-
19054: Alands huvudö.                                           met med fjärrortstillägg kan inte vidtas förrän
19055:    Om ön ligger på längre avstånd än tolv                arbetsgruppen har slutfört sitt arbete och tidigast
19056: kilometer från fastlandet eller Ålands huvudö            när gällande avtalsperiod har gått ut.
19057: 
19058:      Helsingfors den 14 januari 1987
19059: 
19060:                                                                                Minister Pekka Vennamo
19061:                                                1986 vp.
19062: 
19063: Skriftligt spörsmål nr 489
19064: 
19065: 
19066: 
19067: 
19068:                                   Nordman m.fl.: Om kommunernas kostnader med anledning av
19069:                                      lagen om ungdomsarbete
19070: 
19071: 
19072:                                 Tili Riksdagens Herr Talman,
19073: 
19074:    Lagen om ungdomsarbete ( 106818 5) motsvarar       der den övergångstid som den nya lagen med-
19075: inte de förväntningar som ansvariga för ung-          för".
19076: domsverksamheten, ungdomsarbetet och ung-                Den förhöjning som föreslås ifråga om statsan-
19077: domspolitiken hade. Det första tiliämpningsåret       delar för det kommunala ungdomsarbetet i stats-
19078: bekräftar att många kommuners statsandelar            förslaget för 1987, från 53 tili 57 miljoner mark,
19079: kommer att minska betydligt. Enligt preliminära       räcker inte närmelsevis tili för att uppfylla ovan-
19080: beräkningar i Vasa Iän förlorar kommunerna            nämnda krav.
19081: tillsammans ungefär 1,2 miljon mark, elier cirka         Det ligger i samhäliets intresse att hjälpa
19082: 20 procent på de nya statsandelsgrunderna år          enskilda ungdomsföreningar att upprätthålia eg-
19083: 1986. Hårdast drabbas små och ekonomiskt svaga        na utrymmen och bedriva egen verksamhet.
19084: kommuner, som tvingas satsa relativt mycket på        Verkningarna av den nya lagen leder lätt tili att
19085: ungdomsarbetet för att kunna behålia sin ung-         kommunerna minskar bidragen tili föreningarna,
19086: dom. Det finns sådana som får rentav hälften          som tvingas inskränka sin friviliiga verksamhet.
19087: mindre än enligt gamla grunder. Tili de gynnade       Detta innebär i sin rur att större ansvar falier på
19088: hör kommuner som tidigare satsat litet på ung-        kommunernas eget ungdomsarbete, vars behov
19089: domsarbetet, har flera tjänster som berättigar tili   av tjänster är långtifrån tiligodosett. Enligt stats-
19090: statsandelar och ett relativt stort befolkningsun-    förslaget för 1987 fördelas inga nya tjänster, trots
19091: derlag.                                               att över 100 ansökningar finns.
19092:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19093:    1 behandlingen i kulturutskottet framkom det       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19094: att reformen kan leda tili att vissa kommuners        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
19095: statsandelar minskar rätt mycket, och i det betän-    följande spörsmål:
19096: kande som godkändes av riksdagen heter det att
19097: "utskottet förutsätter att regeringen ofördröjli-                Vad har Regeringen för avsikt att göra
19098: gen vidtar åtgärder varigenom det förhindras att              för att lag om ungdomsarbete (1068/85)
19099: kommunernas statsandelar minskar betydligt un-                inte skali drabba kommuner oskäligt?
19100: 
19101:      Helsingfors den 18 december 1986
19102: 
19103:                       Håkan Nordman                            Boris Renlund
19104: 
19105: 
19106: 
19107: 
19108: 270292V
19109: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 489
19110: 
19111: Kirjallinen kysymys n:o 489                                                                 Suomennos
19112: 
19113: 
19114: 
19115: 
19116:                                    Nordman ym.: Nuorisotyölain kunnille aiheuttamista kustannuksis-
19117:                                      ta
19118: 
19119: 
19120:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19121: 
19122:    Nuorisotyölaki (1068/85) ei vastaa niitä odo-      valtionosuuksien huomattava väheneminen uu-
19123: tuksia, joita nuorisotoiminnasta, nuorisotyöstä ja    desta laista aiheutuvan siirtymäkauden aikana''.
19124: nuorisopolitiikasta vastuussa olevilla oli. Ensim-       Kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin valtion
19125: mäinen soveltamisvuosi vahvistaa, että monien         vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa esitetty koro-
19126: kuntien valtionosuudet vähenevät huomattavasti.       tus 53 miljoonasta 57 miljoonaan markkaan ei
19127: Alustavien laskelmien mukaan menettävät kun-          riitä läheskään täyttämään edellä mainittuja vaa-
19128: nat Vaasan läänissä yhteensä noin 1,2 miljoonaa       timuksia.
19129: markkaa eli noin 20 prosenttia uusien valtion-           Yhteiskunnan edun mukaista on auttaa yksit-
19130: osuusperusteiden johdosta vuonna 1986. Kovim-         täisiä nuorisoseuroja ylläpitämään omia tiloja ja
19131: min tämä kohdistuu pieniin ja taloudellisesti         harjoittamaan omaa toimintaa. Uuden lain vai-
19132: heikkoihin kuntiin, joiden on pakko suunnata          kutukset johtavat helposti siihen, että kunnat
19133: suhteellisen paljon voimavaroja nuorisotyöhön         vähentävät tukea yhdistyksille, joiden on pakko
19134: voidakseen säilyttää nuorisonsa. On sellaisia kun-    rajoittaa vapaaehtoista toimintaansa. Tästä vuo-
19135: tia, jotka saavat jopa puolet vähemmän kuin           rostaan johtuu, että suurempi vastuu lankeaa
19136: vanhojen perusteiden mukaan. Hyötyviin kuulu-         kuntien omalle nuorisotyölle, jonka virkatarvetta
19137: vat kunnat, jotka ovat aikaisemmin suunnanneet        ei ole läheskään tyydytetty. Valtion vuoden 1987
19138: vähän voimavaroja nuorisotyöhön, joilla on usei-      tulo- ja menoarviossa ei jaeta lainkaan uusia
19139: ta valtionapuun oikeuttavia virkoja ja suhteelli-     virkoja huolimatta yli 100 hakemuksesta.
19140: sen suuri väestöpohja.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19141:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19142:   Sivistysvaliokunnan käsittelyssä tuli esiin, että   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19143: uudistus voi johtaa siihen, että tiettyjen kuntien    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19144: valtionosuudet pienenevät varsin paljon, ja edus-
19145: kunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan, että                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nuori-
19146: "valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välit-          sotyölain (1068/ 85) vaikutukset kunnille
19147: tömästi toimenpiteisiin, joilla estetään kuntien             eivät muodostuisi kohtuuttomiksi?
19148: 
19149:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
19150: 
19151:                       Håkan Nordman                            Boris Renlund
19152: 
19153:     Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
19154:                                                  1986 vp.
19155: 
19156: Kirjallinen kysymys n:o 490
19157: 
19158: 
19159: 
19160: 
19161:                                     Kietäväinen: Yksityistielossieo hoitokunnille maksettavieo valtion-
19162:                                       apujen maksamismeoettelystä
19163: 
19164: 
19165:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19166: 
19167:     Yksityisen tien kunnossapidosta myöonettävät        että osa yksityistielossille maksettavista avustuk-
19168: valtionavustukset maksetaan lääninhallituksen           sista maksettaisiin eooakkona jo kunnossapito-
19169: päätöksellä vahvistetun avustusprosentin mukai-         vuonna.
19170: sesti jälkikäteen eli kunnossapitovuotta seuraavan          Tämä edellyttäisi yksityistieasetuksen 24 §:n
19171: vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos yksi-            muuttamista. Järkevä menettely olisi maksaa en-
19172: tyistiehen kuuluu lauttapaikka eli lossi, vuosit-       oakkona 70 prosenttia valtionavustuksista. En-
19173: tain purettava silta tai talvitie, myönnetään sitä      nakko tulisi määritellä edellisen kunnossapito-
19174: varten valtionavustus erikseen laadituo kustan-         vuoden todellisista kunnossapito- ja muista vas-
19175: nusarvion ja maksattamishakemukseo perusteella          taavista avustukseeo oikeuttavista kustannuksista.
19176: samalla tavalla kunnossapitovuotta seuraavan            Sekä edellistä kunnossapitovuotta koskeva lopul-
19177: vuoden huhtikuun loppuun mennessä.                      linen maksatus että seuraavaa kunnossapitovuotta
19178:     Yksityiseen tiehen kuuluvasta lauttapaikasta,       koskeva ennakkomaksatus tulisi suorittaa kunkin
19179: vuosittain purettavasta sillasta tai talvitiestä laa-   vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
19180: dittava erillinen kustannusarvio tulee lähettää             Valtion edun turvaamiseksi olisi tarpeen, että
19181: hyväksyttäväksi tiemestaripiirille kunnossapito-        tiekunta tai tieosakkaat antaisivat sitoumuksen
19182: vuotta edeltävän vuoden elokuun loppuun men-            ennakkona maksetun avustuksen takaisin maksa-
19183: nessä. Maksattamishakemus mm. alkuperäisioe             misesta siltä varalta, että kunnossapitotyöt, avus-
19184:  tilitositteioeeo tulee yksityisen tiekunnan toimit-    tuksen hakeminen tai muut asetuksessa tiekun-
19185:  taa tiemestaripiirille kunnossapitovuotta seuraa-      nalle tai tieosakkaille asetetut velvoitteet on ko-
19186: van vuoden helmikuun loppuun mennessä. Val-             konaan tai osaksi laiminlyöty.
19187:  tionavustus näiden tieosien pidosta määräytyy              Yksityisistä teistä annetun asetuksen 24 § tulisi
19188:  todellisten käyttö-, kunnossapito- ja valvontakus-     tämän perusteella muuttaa kuulumaan seuraavas-
19189:  tanousten perusteella edellyttäen, että aikaisem-      ti:
19190:  min hyväksyttyä kustannusarviota on noudatettu.            "Tie- ja vesirakennuspiiri maksaa valtionavus-
19191:     Tämä valtionavustuksen määräytymis- ja mak-         tuksen lääninhallituksen päätöksellä vahvistetun
19192:  sattamismeoettely perustuu 28.12.1962 annet-           avustusprosentin mukaisesti 21 ja 22 b § :ssä
19193:  tuun yksityistieasetukseen ja jälkikäteioeo mak-       määrätyistä kustannuksista.
19194:  sattamioen       erityisesti  asetuksen    24 §: ääo       Lossien osalta valtionavustuksesta maksetaan
19195:  (29.12.1983/1134).                                     70 % eonakkona edellisen vuoden 1 momentissa
19196:     Nykyisellään maassamme on kymmenkunta               mainituista kustannuksista ja lopullisena losseille
19197:  yksityistielossia. Näiden ~äyttök_ustao~ukset ovat     myönnetty sekä muu avustus maksetaan postisiir-
19198:  huomattavan korkeat eh kesklmääno 300 000              ron välityksellä mikäli mahdollista kunnossapito-
19199:  markkaa vuodessa lossia kohden. Koska ylläpito-        vuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
19200:  kustannuksiin myöooettävät valtionavustukset           Maksattamispäätökseeo voidaan allekirjoitus mer-
19201:  maksetaan yksityistieasetuksen 24 §:o mukaisesti       kitä koneellisesti.
19202:  yksityisten teiden hoitokunnille jälkikäteen, ai-          Ennen valtionavun maksamista ennakkooa on
19203:  heutuu tästä lossieo ylläpitäjille huomattavia kus-    tiekunnan annettava tie- ja vesirakennuspiirille
19204:  tannuksia korkokulujen muodossa.                       sen hyväksymä sitoumus hyväksyttävine takauksi-
19205:      Tilanteen helpottamiseksi olisi mielekästä erot-   oeen avustuksen takaisin maksamisesta 12 % :n
19206:  taa yksityistielossit muista yksityisteistä valtion-   korkoineen oostopäivästä, mikäli 22 a §:ssä mai-
19207:  avustusten maksattamiskäytäooöo osalta siten,          nitut työt, valtionavustuksen hakeminen taikka
19208: 
19209:  270210G
19210: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 490
19211: 
19212: avustuksen saajalle asetuksessa muutoin määrätyt                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19213: työt ja velvoitteet on kokonaan tai osaksi laimin-           siin yksityistieasetuksen 24 §:n muutta-
19214: lyöty.,,                                                     miseksi siten, että yksityistielossien hoito-
19215:                                                              kunnille maksettavista valtionavustuksista
19216:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            osa voitaisiin maksaa ennakkona jo kun-
19217: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              nossapitovuonna?
19218: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19219: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19220: 
19221:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1986
19222: 
19223:                                           Timo Kietäväinen
19224:                                         1986 vp. -      KK n:o 490                                        3
19225: 
19226: 
19227: 
19228: 
19229:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19230: 
19231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisin avustusta myönnetään 80 prosenttia
19232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           hyväksyttävistä käyttö- ja kunnossapitokustan-
19233: olette 17 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         nuksista. Avustuksen maksamista varten on edel-
19234: jeenne n:o 2624 ohella toimittanut valtioneuvos-        leenkin jätettävä erillinen maksattamishakemus
19235: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tilitositteineen. Avustuksen maksatusajankohta
19236: edustaja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjal-       oli tuolloin voimassa olleen asetuksen säädösten
19237: lisesta kysymyksestä n:o 490:                           mukaan määrätty tapahtuvaksi "mikäli mahdol-
19238:                                                         lista ennen kunnossapitovuotta seuraavan syys-
19239:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltet-         kuun loppua''.
19240:         siin yksityistieasetuksen 24 §:n muutta-
19241:                                                            Sittemmin yksityistieasetusta on muutettu 29
19242:         miseksi siten, että yksityistielossien hoito-
19243:                                                         päivänä joulukuuta 1983 annetulla asetuksella
19244:         kunnille maksettavista valtionavustuksista
19245:                                                         (1134/83). Voimassa olevien säädösten mukaan
19246:         osa voitaisiin maksaa ennakkona jo kun-
19247:                                                         lossiin on katsottu kuuluvan olennaisesti myös
19248:         nossapitovuonna?                                rantautumislaiturit, puomit ja varoitusmerkit ja
19249:                                                         -laitteet. Lossi-käsite on laajennettu koskemaan
19250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koko lauttapaikkaa. Valtionavustuksen maksatus
19251: ti seuraavaa:                                           tapahtuu nykyisin mikäli mahdollista kunnossa-
19252:    Vuoden 1963 alussa voimaan tulleen yksityisis-       pitovuotta seuraavan huhtikuun loppuun men-
19253: tä teistä annetun lain (358/62) 93 §:ssä määritel-      nessä.
19254: tiin valtion ja kunnan osallistuminen tienpitoon           Edellä selostetuilla toimenpiteillä on lisätty
19255: tai sen kustannuksiin. Valtionavustus oli vähin-        yksityistiellä olevien lossien käyttö- ja kunnossa-
19256: tään 20 prosenttia ja enintään 60 prosenttia            pitokustannusten valtionavustusten osuutta sekä
19257: yksityistien todellisista, hyväksyttävistä kunnossa-    aikaistettu maksatustoimenpiteitä keskimäärin
19258: pitokustannuksista. Avustusta voitiin korottaa          viidellä kuukaudella. Maksattamishakemusme-
19259: yksityisteille, joilla oli läpikulkuliikennettä, joi-   nettelyn ja avustuksen maksatuksen osalta lautta-
19260: den osakasten lukumäärä tien pituuteen verrattu-        paikkoihin on rinnastettu myöskin vuosittain
19261: na oli vähäinen ja joiden osakasten enemmistö           purettavat sillat sekä talvitiet, joita valtionavus-
19262: oli erityisen vähävaraista, kullakin edellä maini-      tuksen piirissä on noin 40 kappaletta.
19263: tulla perusteella enintään 10 prosentilla. Yksi-           Vuoden 1985 lopussa yksityistielain mukaisen
19264: tyistiellä sijaitsevan lossin valtionavustuksen suu-    valtionavustuspäätöksen saaneita lauttapaikkoja
19265: ruus määräytyi yksityistien perus- ja lisäprosent-      on ollut 16 kappaletta. Lauttapaikkojen valtion-
19266: tien sekä enintään kuuden prosentin suuruisen           avustukseen oikeuttavat kustannukset ovat olleet
19267: korotusprosentin mukaan. Yksityistien osalta tuli       yhteensä 1 398 000 markkaa ja maksetut avus-
19268: vuosittain kunnossapitovuotta seuraavan maalis-         tukset 1 118 400 markkaa. Tiekunnille on mak-
19269: kuun loppuun mennessä tehdä erillinen valtion-          settu vuonna 1985 yksityisteiden kunnossapito-
19270: avustuksen maksattamishakemus ja liittää siihen         kustannuksista      avustuksia    kaikkiaan     noin
19271: hyväksytty vuosikustannusarvio ja tarpeelliset al-      81 900 000 markkaa.
19272: kuperäiset menotositteet. Avustuksen maksoi lää-           Lauttapaikkojen valtionavustustoiminnan ja
19273: ninhallitus kunnossapitovuotta seuraavan vuoden         avustuksen maksatuksen edelleen kehittämiselle
19274: loppuun mennessä.                                       ei ole organisatorisia tai järjestelmään liittyviä
19275:    Yksityistielakia on muutettu 14 päivänä loka-        esteitä. Uusia toimenpiteitä kehitettäessä tulee
19276: kuuta 1977 annetulla lailla (728/77) ja yksityis-       kuitenkin ottaa huomioon vastaavanlaista avus-
19277: tieasetusta 23 päivänä joulukuuta 1977 annetulla        tusta saavien yksityisteiden ja muiden kohteiden
19278: asetuksella (998 177). Mainittujen säädösten            pysyttäminen samanarvoisessa asemassa. Nykyistä
19279: muutoksella yksityistiehen kuuluvan lossin (!ossi-      valtion, kuntien, tiekuntien ja muiden yksityis-
19280: välin) avustuksen määräytyminen on irrotettu            ten tienpitoa koskevaa säännöstöä sekä kustan-
19281: tien avustusprosentin määräytymisperusteista.           nusten ja vastuun jakoa pidetään vanhentunee-
19282: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 490
19283: 
19284: na, hajanaisena ja epäselvänä. Tästä syytä liiken-     sityistieasetuksen 24 §:n mahdollinen muuttami-
19285: neministeriön tarkoituksena on ryhtyä selvittä-        nen tullaan käsittelemään mainitun selvitystyön
19286: mään säännöstön ja hallintomenettelyn yksinker-        yhteydessä.
19287: taistamista. Kirjallisessa kysymyksessä esitetty yk-
19288: 
19289:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
19290: 
19291:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
19292:                                          1986 vp. -      KK n:o 490                                        5
19293: 
19294: 
19295: 
19296: 
19297:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
19298: 
19299:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              för faststälielse av bidragsprocenten för vägar. För
19300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           närvarande beviljas ett bidrag om 80 procent av
19301: 2624 av den 17 december 1986 tili vederbörande           de godkända drifts- och underhållskostnaderna.
19302: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       För utbetalning av bidraget skali fortfarande
19303: av riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade            lämnas in en särskild utanordningsansökan med
19304: spörsmål nr 490:                                         kontoverifikat. Utanordningstidpunkten för bi-
19305:                                                          draget var i enlighet med stadgandena i den
19306:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           förordning som då var i kraft '' såvitt möjligt före
19307:         att ändra 24 § förordningen om enskilda          utgången av september månad det år som följer
19308:         vägar så att en del av det statsbidrag som       närmast efter underhålisåret.''
19309:         betalas tili förvaltningsnämnderna för              Sedermera har förordningen om enskilda vägar
19310:         färjor för enskilda vägar kunde betalas i
19311:                                                          ändrats genom en förordning av den 29 decem-
19312:         förskott redan under underhålisåret?
19313:                                                          ber 198 3 ( 11341 8 3). Enligt gäliande stadganden
19314:                                                          har tili färja också väsentligt ansetts höra land-
19315:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsbryggor, bommar och varningsmärken och
19316: anföra följande:                                         -anordningar. Begreppet färja har utvidgats att
19317:    1 93 § lagen om enskilda vägar (358/62), som          gälia hela färjstäliet. Utanordningen av statsbi-
19318: trädde i kraft i början av år 1963, faststälides         draget sker nuförtiden såvitt möjligt före ut-
19319: statens och kommuns deltagande i väghåliningen           gången av april månad det år som följer närmast
19320: elier kostnaderna därför. Statsbidraget var minst        efter underhålisåret.
19321: 20 procent och högst 60 procent av de verkliga,             Genom ovan relaterade åtgärder har statsbi-
19322: godtagbara underhåliskostnaderna för enskild             dragsandelen för drifts- och underhåliskostnader-
19323: väg. Bidraget kunde höjas för vägar, där det             na för färjor vid enskilda vägar ökats. Samtidigt
19324: förekom genomfartstrafik, vid vilka antalet del-         har utanordningsåtgärderna framskjutits med i
19325: ägare i jämförelse med vägens längd var ringa            genomsnitt fem månader. Vad förfarandet vid
19326: och vid vilka delägarens flertal utgjordes av i hög      ansökan om utanordning och själva utanord-
19327: grad mindre bemedlade, på envar av de ovan               ningen av bidraget beträffar har med färjstälien
19328: nämnda grunderna med högst 10 procent. Stor-             också jämförts broar, som årligen nedmonteras,
19329: leken av statsbidraget för färja, belägen vid            samt de ca 40 vintervägar som omfattas av
19330: enskild väg, faststälides i enlighet med grund-          statsbidraget.
19331: och tilläggsprocenterna för den enskilda vägen              1 slutet av år 1985 fanns det 16 färjplatser, om
19332: samt med en höjning av högst sex procent. Vad            vilka det hade beslutats att de skall få statsbidrag
19333: enskild väg beträffar skulie det årligen före            i enlighet med lagen om enskilda vägar. De
19334: utgången av mars det år som följer närmast efter         kostnader för färjplatserna som berättigar tili
19335: underhålisåret göras en separat ansökan om uta-          statsbidrag var sammanlagt 1 398 000 mark och
19336:  nordning av statsbidrag. Tili den skulie bifogas        de betalda bidragen 1 118 400 mark. Tili väglag
19337:  en godkänd årskostnadsberäkning och nödvändi-           betalades år 1985 i bidrag för underhåliskostna-
19338:  ga utgiftsverifikat i original. Länsstyrelsen betala-   der för enskilda vägq- Jlt som alit ca 81 900 000
19339:  de bidraget före utgången av det år som följde          mark.
19340:  närmast efter underhålisåret.                              Det finns inga organisatoriska hinder eller
19341:     Lagen om enskilda vägar har ändrats genom en         hinder inom systemet för en vidareutveckling av
19342:  lag av den 14 oktober 1977 (728/77) och förord-         statsbidragen för färjplatser och utanordningen
19343:  ningen om enskilda vägar genom en förordning            av bidragen. Då nya åtgärder utvecklas bör det
19344:  av den 23 december 1977 (998/77). Genom                 dock beaktas att enskilda vägar och andra objekt,
19345:  ändringen av ifrågavarande stadganden har fast-         som erhåller motsvarande bidrag, skall bibehålla
19346:  stäliandet av bidraget för en färja (färjsträcka),      en likvärdig ställning. De gällande stadgandena
19347:  som hör tili enskild väg, avskiljts från grunderna      om statens och kommunernas samt om väglagens
19348: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 490
19349: 
19350: och andra enskilda parters väghållning samt kost-    Frågan om att eventuellt ändra 24 § förord-
19351: nads- och ansvarsfördelningen anses föråldrade,      ningen om enskilda vägar, vilket har föreslagits i
19352: splittrade och oklara. Av denna orsak har trafik-    spörsmålet, kommer att behandlas i samband
19353: ministeriet för avsikt att börja utreda förenklan-   med det ovan nämnda utredningsarbetet.
19354: det av stadgandena och förvaltningsförfarandet.
19355: 
19356:     Helsingfors den 27 januari 1987
19357: 
19358:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
19359:                                                  1986 vp.
19360: 
19361: Kirjallinen kysymys n:o 491
19362: 
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                                    Tykkyläinen ym.: Kuopion Ja muiden postivaunupiirien säilyttä-
19367:                                      misestä
19368: 
19369: 
19370:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19371: 
19372:    Postivaunukuljetuksella on tärkeä sijansa           1980 vastannut asiasta eduskunnassa tehtyyn kir-
19373: maamme postinkuljetuksessa. Lajittelukeskukses-        jalliseen kysymykseen. Vastauksen mukaan mie-
19374: sa tapahtuvaan lajitteluun nähden postivaunu-          hitettyjen postivaunujen toimintaa on päätetty
19375: kuljetuksella on kiistattomat etunsa. Postivau-        jatkaa niiden nykyisessä laajuudessa (kirjallinen
19376: nuun saadaan posti käsittelyyn huomattavasti           kysymys n:o 9/1980 vp.). Tästä huolimatta posti-
19377: aikaisemmin kuin osoitetoimipaikan lajittelukes-       vaunuliikenteessä työskentelevät saavat jatkuvasti
19378: kukseen. Lajittelu voi alkaa jo lähtöpisteessä ja      levottomuutta herättäviä tietoja toiminnan supis-
19379: jatkua matkan aikana. Niinpä esimerkiksi posti,        tamissuunnitelmista. Viimeksi ovat Kuopion pos-
19380: joka saadaan runkokuljetuksista lajitteluun Sei-       tivaunupiirissä työskentelevät saaneet tietää, että
19381: näjoella noin klo 23.00, saadaan postivaunuun jo       koko piiri aiotaan lakkauttaa. Tieto on ymmär-
19382: kuusi tuntia aikaisemmin. Seinäjoella on noin          rettävästi aiheuttanut suurta hämmennystä työn-
19383: tunnin verran aikaa lajitteluun ennen ensimmäi-        tekijöiden keskuudessa. Työntekijöille ei sitä
19384: sen tärkeän aluekuljetuksen lähtöä. Samaa postia       paitsi ole annettu mitään tietoa siitä, millä tavoin
19385: voidaan lajitella kuuden tunnin ajan postivau-         heidän työllisyytensä aiotaan hoitaa lakkauttami-
19386: nussa. Tämä yhden suhde kuuteen vaikuttaa              sen jälkeen. Asiasta olisikin väärinkäsitysten vält-
19387: vastaavasti henkilökunnan ja työskentelytilojen        tämiseksi saatava täysi tieto niin pian kuin mah-
19388: tarpeeseen postivaunujen eduksi. Postivaunuilla        dollista. Työntekijöiden työmotivaatio ja yleinen
19389: on myös suoria jatkoyhteyksiä, joihin ei ehdittäisi    työssä viihtyminen sekä yhteistoimintalain peri-
19390: yhteistoimipaikassa lainkaan valmistaa posteja,        aatteet huomioon ottaen on tärkeää, että työnte-
19391: mutta joihin postivaunu tekee täysin valmista          kijät saavat tietää tulevasta kohtalostaan niin
19392: työtä.                                                 pian kuin mahdollista. Kuopion ohella myös
19393:   Toinen merkittävä seikka postivaunuliikenteen        muissa postivaunupiireissä on tällä hetkellä epä-
19394: eduksi tulee näkyviin, jos kuljetusta tarkastellaan    tietoisuutta toiminnan tulevaisuudesta.
19395: kansantalouden kannalta. Postivaunu ja sen kul-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19396: jettamat postimäärät kulkevat kansantalouden           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
19397: kannalta aivan ilmaiseksi. Junahan kulkee joka         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19398: tapauksessa eikä postivaunun kytkeminen junan          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19399: runkoon juuri lisää veturin energiankulutusta.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19400:    Edellä mainituista postivaunuliikenteen kiis-               ryhtyä, jotta Kuopion ja muiden posti-
19401: tattomista edusta huolimatta postivaunuliiken-                 vaunupiirien toiminta ja siellä työskente-
19402: teen yllä leijuu jatkuvasti lopettamis- tai supista-           levien työntekijöiden työllisyys voidaan
19403: misuhkia. Liikenneministeri Saarto on vuonna                   turvata?
19404: 
19405:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
19406: 
19407:                       Marja-Liisa Tykkyläinen                   Pertti Hietala
19408: 
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 2702070
19413: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 491
19414: 
19415: 
19416: 
19417: 
19418:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19419: 
19420:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           on 2-4 asemapaikkaa. Postivaunupiirin alaisuu-
19421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           dessa työskentelee kaikkiaan n. 160 henkilöä.
19422: olette joulukuun 18 päivänä 1986 päivätyn kir-          Näistä valtaosa, n. 140, on postivaunuissa mat-
19423: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kustavia virkamiehiä ja loput hallintotehtävissä
19424: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         toimivaa henkilöstöä.
19425: Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          Tulosvastuulliseen johtamistapaan siirtyminen
19426: symyksestä n:o 491:                                     postitoimessa edellyttää sekä keskus- että piirihal-
19427:                                                         linnon yksiköiden uudelleen organisointia. Posti-
19428:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vaunupiirin nykyinen, sinänsä toimiva organisaa-
19429:         ryhtyä, jotta Kuopion ja muiden posti-          tio ei sellaisenaan sovellu tulosvastuullisten yksi-
19430:         vaunupiirien toiminta ja siellä työskente-      köiden toimintaan. Rautateitse tapahtuvan pos-
19431:         levien työntekijöiden työllisyys voidaan        tinkuljetuksen hallinnon yksinkertaistaiDiseksi ja
19432:         turvata?                                        ottaen huomioon se, että rautatiepostinkuljetuk-
19433:                                                         set jo nykyisellään ovat osa postialuekonttorin
19434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Helsinki 100 kuljetusosaston tehtäviä ja yleensä-
19435: ti seuraavaa:                                           kin Helsinki-keskeiset, on posti- ja telehallitus
19436:    Rautateitse postivaunuissa tapahtuva postin-         päättänyt postivaunupiiritoiminnan sulauttami-
19437: kuljetus ja -käsittely ovat osa lajittelukeskusperi-    sesta postialuekonttorin Helsinki 100 runkokulje-
19438: aatteen mukaista postinkulkujärjestelmää. Postin        tustoimintaan. Postivaunupiirin koko nykyinen
19439: rautatiekuljetukset hoidetaan rautatiehallituksen       henkilöstö siirretään samalla ao. yksikön henki-
19440: vahvistamien aikataulujen puitteissa lähinnä sel-       löstöksi. Hallinnon uudelleen organisoinnin
19441: laisissa junanrungoissa, joissa toiminta postimää-      vuoksi vaunupiirin henkilöstöä ei tulla irtisano-
19442: rät, postiliikenneaikataulut ja kalusto huomioon        maan. Myös matkustava henkilöstö säilyttää oi-
19443: ottaen on postinkulun kannalta tarkoituksenmu-          keutensa erityiseen eläkeikään. Tältä osin päätös
19444: kaisinta.                                               noudattaa posti- ja telelaitoksessa omaksuttua
19445:    Postivaunuja liikennöi arkisin viisi vaunuparia,     periaatetta, jonka mukaan toiminnan tai organi-
19446: joissa kuljetetaan ja osaksi myös käsitellään vuo-      saation kehittämisen vuoksi henkilöstön asema ei
19447: sittain yli 20 000 tonnia postia. Katetuissa tavara-    saa heikentyä.
19448: vaunuissa kuljetetaan lisäksi yli 40 000 tonnia            Rautatiepostinkuljetusten hallinnon uudelleen
19449: lähinnä Helsingistä lähtevää 2. luokan lehti- ja        organisointi ei merkitse muutosta postivaunupii-
19450: paketti postia.                                         rin liikennöintitoimintaan. Postivaunupiiriä kos-
19451:    Posti- ja telelaitoksen organisaatiossa rautateit-   kevissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa on päin
19452: se tapahtuvista postinkuljetuksista vastaa posti-       vastoin toistuvasti todettu postivaunutoiminnan
19453: vaunupiiri, joka on postiylijohtajan ja postilii-       jatkuvan suunnilleen nykyisessä laajuudessa. Toi-
19454: kenneosaston alainen posti- ja telehallituksen          minnan jatkuvuutta osoittaa sekin, että osa posti-
19455: erityisyksikkö. Postivaunupiiri jakaantuu alueel-       vaunuista on tarkoitus modernisoida vuoden
19456: lisesti kolmeen rataesimiespiiriin, joissa kussakin     1989 loppuun mennessä.
19457: 
19458:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1987
19459: 
19460:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
19461:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 491                                            3
19462: 
19463: 
19464: 
19465: 
19466:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19467: 
19468:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ca 140, tjänstemän som färdas i postkupeerna
19469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och resten personai som arbetar med förvalt-
19470: den 18 december 1986 tili vederbörande medlem         ningsuppgifter.
19471: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Att övergå tili en verksamhet med resultatan-
19472: riksdagsledamot Tykkyläinen m.fl. underteckna-        svar förutsätter inom postfunktionen en omorga-
19473: de spörsmål nr 491:                                   nisering av enheterna inom såväl central- som
19474:                                                       distriktsförvaltningen. Postkupedistriktets nuva-
19475:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rande, i sig fungerande organisation, lämpar sig
19476:        för att verksamheten vid Kuopio och            inte som sådan för verksamheten vid enheter
19477:        övriga postkupedistrikt och de där an-         med resultatansvar. I syfte att förenkla förvalt-
19478:        stälida arbetstagarnas sysselsättning skali    ningen av den postbefordran som sker per järn-
19479:        kunna tryggas?                                 väg och med beaktande av att befordran av post
19480:                                                       per järnväg redan för närvarande utgör en del av
19481:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de uppgifter som ankommer på befordringsav-
19482: anföra följande:                                      delningen vid postområdeskontoret Helsingfors
19483:    Den postbefordran och posthantering som sker       100 och att den också alimänt taget är Helsing-
19484: per järnväg i postkupeerna utgör en del av det        forscentrerad, har post- och telestyrelsen beslutat
19485: system för postgången som fungerar enligt prin-       att postkupedistriktsverksamheten införlivas med
19486: cipen om sorteringscentraler. Transporten av post     stamtransportverksamheten vid postområdeskon-
19487: per järnväg sköts inom ramen för tidtabelier som      toret Helsingfors 100. Heladen nuvarande perso-
19488: faststälits av järnvägsstyrelsen, närmast i sådana    nalen vid postkupedistriktet överförs samtidigt
19489: tågsätt där verksamheten med beaktande av post-       tili ifrågavarande enhet. Postkupedistriktets per-
19490: mängden, tidtabelierna för posttrafiken och ma-       sonai kommer inte att uppsägas på grund av den
19491: terielen är mest ändamålsenlig med tanke på           administrativa omorganiseringen. Även den per-
19492: postgången.                                           sonai som färdas i postkupeerna kommer att ha
19493:    De postkupeer som trafikerar på vardagar ut-       kvar sin rätt tili särskild pensionsålder. Tili denna
19494: görs av fem vagnpar, i vilka årligen transporteras    del följer beslutet den princip som omfattas
19495: och delvis också hanteras över 20 000 ton post. I     inom post- och televerket, nämligen att persona-
19496: täckta godsvagnar transporteras ytterligare över      lens ställning inte får försvagas på grund av att
19497: 40 000 ton 2 klass tidnings- och paketpost,           verksamheten eller organisationen utvecklas.
19498: närmast sådan som avgår från Helsingfors.                 Omorganiseringen av förvaltningen av postbe-
19499:    Inom post- och televerkets organisation är det     fordran per järnväg innebär ingen ändring i
19500: postkupedistriktet som ansvarar för befordran av      trafikeringen inom postkupedistriktet. I verksam-
19501: post per järnväg. Distriktet utgör en specialenhet    hets- och ekonomiplanerna för postkupedistriktet
19502: vid post- och telestyrelsen och underlyder post-      har det tvärtemot upprepade gånger konstaterats
19503: överdirektören och posttrafikavdelningen. Post-       att postkupeverksamheten fortsätter ungefär i
19504: kupedistriktet är regionalt fördelat på tre banför-   nuvarande omfattning. Att verksamheten fortsät-
19505: mandsdistrikt och i vart och ett av dem finns         ter utvisas också av det faktum att avsikten är att
19506: 2--4 stationer. Inalies ca 160 arbetstagare under-    modernisera en del av postkupeerna före ut-
19507: lyder postkupedistriktet. Av dem är huvuddelen,       gången av år 1989.
19508: 
19509:      Helsingfors den 3 februari 1987
19510: 
19511:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
19512:                                                  1986 vp.
19513: 
19514: Kirjallinen kysymys n:o 492
19515: 
19516: 
19517: 
19518: 
19519:                                     Tykkyläinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteiden idän-
19520:                                       kaupan turvaamisesta
19521: 
19522: 
19523:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19524: 
19525:    Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työllisyysti-     tähän vuoteen verrattuna onkin tapahtumassa
19526: lanne on jatkuvasti heikkenemässä. Lähes päivit-        nimenomaan Neuvostoliittoon ja Englantiin
19527: täin tulee tietoja tekstiili- ja vaatetusteollisuuden   suuntautuvassa kaupassa. Kummassakin tapauk-
19528: piirissä tapahtuvista irtisanomisista ja lomautuk-      sessa kehitykseen on vaikuttanut valuuttakurssien
19529: sista. Syynä näihin toimenpiteisiin ovat useimmi-       epäedullisesta kehityksestä seurannut hintatason
19530: ten lisääntyneet vientivaikeudet Neuvostoliit-          kohoaminen. Lisäksi Neuvostoliiton kaupan on-
19531: toon. - Viimeisin todella hälyttävä tieto on            gelmat vaikuttavat viennin vähenemiseen myös
19532: tullut Kuopion suurimmasta vaatetusteollisuus-          tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa.
19533: laitoksesta. Yhtiö on 17.12. antanut henkilöstöl-          Edellä mainittu esimerkki osoittaa konkreetti-
19534: leen ilmoituksen työajan supistuksesta, joka alkaa      sesti, että Neuvostoliiton kaupan vähenemisen
19535: 16 päivänä helmikuuta 1987 ja koskee koko               estämiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. Viennin
19536: henkilöstöä myyntiä ja raha-asioita hoitavia työn-      väheneminen on voitava estää, jotta työllisyys
19537: tekijöitä ja toimihenkilöitä lukuun ottamatta.          tekstiili- ja vaatetusteollisuudessamme voidaan
19538: Työajan supistus tarkoittaa siirtymistä nelipäiväi-     edes jollain tavoin turvata. Muussa tapauksessa
19539: seen työviikkoon, ja muutos on voimassa toistai-        on edessä todella laaja lomautus- ja irtisanomis-
19540: seksi. Nykynäkymillä, jos tilanteessa ei tapahdu        aalto juuri tällä naisvaltaisella ja palkkatasoltaan
19541: muutosta parempaan, työajan supistus tulee kes-         alhaisella alalla.
19542: tämään kesään asti. Supistuksen piiriin kuulu-
19543:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19544: vien henkilöiden lukumäärä tulee olemaan run-
19545:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19546: saat 700, joten kysymyksessä tulee olemaan laa-
19547:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19548: jalti Kuopiossa ihmisten toimeentuloon vaikutta-
19549:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19550: va muutos.
19551:    Tilanteen kehitystä edellä mainitussa yritykses-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19552: sä kuvaa se, että vuoden 1986 ajan yritys on                    ryhtyä idänkauppamme kehittämiseksi
19553: voinut toimia täystehollisesti. Ensi vuodelle en-               niin, että tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
19554: nakkomyynti on kehittynyt positiivisesti Pohjois-               työllisyys voidaan turvata?
19555: maihin. Myynnin ja tilauskannan vähennystä
19556: 
19557:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
19558: 
19559:                        Marja-Liisa Tykkyläinen                   Kari Rajamäki
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564: 270172Q
19565: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 492
19566: 
19567: 
19568: 
19569: 
19570:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19571: 
19572:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                     ryhtyä idänkauppamme kehittämiseksi
19574: olette 18 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-                   niin, että tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
19575: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                  työllisyys voidaan turvata?
19576: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
19577: Tykkyläisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o               Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
19578: 492:
19579:                                                              Suomen tekstiili- ja vaatetusvienti on kehitty-
19580:                                                            nyt seuraavasti viimeisten viiden vuoden aikana:
19581: 
19582: 
19583: 
19584: 
19585:                                  Vaatetustavaroiden (SITC 84) 1) vienti:
19586: 
19587: Vuosi           Neuvostoliitto             Pohjoismaat               Muut maat                Yhteensä
19588:             milj. mk         %        milj. mk         %        milj. mk      %         milj. mk       %
19589: 1982         1 152        36,8         1 369        43,8          607        19,4        3 128        100,0
19590: 1983           843        30,1         1 277        45,6          679        24,3        2 799        100,0
19591: 1984         1 013        33,7         1 279        42,6          711        23,7        3 004        100,0
19592: 1985         1195         37,0         1 330        41,1          709        21,9        3 233        100,0
19593: 1986         1 230        36,9         1 387        41,6          714        21,5        3 331        100,0
19594: 
19595:                                  Puolivalmisteiden (SITC 65 )2) vienti:
19596: 
19597:                 Neuvostoliitto             Pohjoismaat               Muut maat                Yhteensä
19598:             milj. mk         %        milj. mk         %        milj. mk     %          milj. mk       %
19599: 1982          205         25,5          308         38,3          291        36,2         804         100,0
19600: 1983          155         18,5          344         41,0          340        40,5         839         100,0
19601: 1984          128         13,4          389         40,6          441        46,0         958         100,0
19602: 1985          130         13,8          400         42,4          413        43,8         943         100,0
19603: 1986          134         13,9          401         41,6          427        44,4         962         100,0
19604: 1
19605:     es1m. päällysvaatetus, alusvaatetus, vaatteet ja vaatetustarvikkeet myös nahkasta, kumista ja
19606:     )
19607:     turkiksista valmistetut
19608: 2
19609:   ) langat, kankaat ja kudelmat yms. tekstiilipuolivalmisteet
19610:                                       1986 vp. -     KK n:o 492                                           3
19611: 
19612:   Vastaavasti Suomen tekstiili- ja vaatetustuonti
19613: on kehittynyt seuraavasti:
19614: 
19615:                                  Vaatetustavaroiden (SITC 84) tuonti:
19616: 
19617:                 Neuvostoliitto            Pohjoismaat            Muut maat                Yhteensä
19618:             milj. mk         %       milj. mk         %     milj. mk      %         milj. mk       %
19619: 1982            4          0,4         166          16,4        842       83,2        1 012       100,0
19620: 1983            4          0,4         181          16,6        907       83,0        1 092       100,0
19621: 1984            2          0,2         219          17,5      1 032       82,4        1 253       100,0
19622: 1985            2          0,2         234          14,9      1 336       84,9        1 573       100,0
19623: 1986            4          0,2         252          13,2      1 653       86,6        1 909       100,0
19624: 
19625:                                  Puolivalmisteiden (SITC 65) tuonti:
19626: 
19627:                 Neuvostoliitto            Pohjoismaat            Muut maat                Yhteensä
19628:             milj. mk         %       milj. mk         %     milj. mk      %         milj. mk       %
19629: 1982           27          1,1         405          16,2      2 069       82,7        2 501       100,0
19630: 1983           20          0,8         392          14,9      2 215       84,3        2 627       100,0
19631: 1984           11          0,4         376          13,8      2 332       85,8        2 718       100,0
19632: 1985           26          0,8         389          12,8      2 633       86,4        3 048       100,0
19633: 1986           15          0,5         395          12,4      2 761       87,1        3 171       100,0
19634: 
19635: 
19636: 
19637: 
19638:    Vaatetustavaroiden kaupassa Suomella on huo-       non kanssa. Puolivalmisteiden tuonnissa muiden
19639: mattava vientienemmyys. Viime vuosina se on           maiden kuin Pohjoismaiden ja Neuvostoliiton
19640: kuitenkin jonkin verran supistunut. Sen sijaan        osuus on kasvanut.
19641: puolivalmisteissa on perinteisesti ollut tuonti-         Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa
19642: enemmyys. Teva-kaupan tase on viime vuosina           sovitaan viideksi vuodeksi etukäteen runkosopi-
19643: kääntynyt hiukan alijäämäiseksi.                      muksen kiintiöt. Kiintiöt muodostavat sen poh-
19644:    Perinteellisesti teva-vienti suuntautuu ennen      jan, jolla kauppaa tullaan käymään. Vuotuisissa
19645: kaikkea naapurimaihimme Neuvostoliittoon ja           tavaranvaihtoneuvotteluissa näihin kiintiöihin
19646: Pohjoismaihin. Myös Iso-Britannia on ollut mer-       tehdään tilanteen edellyttämät muutokset. Run-
19647: kittävä suomalaisten vaatteiden ostaja.               kosopimuskiintiöt ovat yritysten käytettävissä
19648:    Neuvostoliiton osuus Suomen vaatetustavaroi-       tuotannon suunnittelussa ja markkinoinnin poh-
19649: den viennistä on vaihdellut viime vuosina 30 ja       jana.
19650: 37 prosentin välillä. Pohjoismaiden osuus on
19651:                                                          Edellisellä runkosopimuskaudella 1981-198 5
19652: ollut 41-46 prosentin luokkaa. Vastaavasti Iso-
19653:                                                       tekstiili- ja vaatetusteollisuuden vientikiintiöt
19654: Britannian osuus on viime vuosina ollut n. 8 %.
19655:                                                       voitiin lähes poikkeuksetta sopia vuotuisissa tava-
19656: Puolivalmisteiden viennissä Neuvostoliiton osuus
19657:                                                       ranvaihtopöytäkirjoissa runkosopimuksen vastaa-
19658: on ollut viime vuosina 13-14 %.
19659:                                                       via kiintiöitä suuremmiksi.
19660:    Vaatetustavaroiden tuonti on kasvanut erityi-
19661: sesti EEC-maista ja EFTA-maista. Vaatetuonnin            Nykyisellä runkosopimuskaudella 1986-1990
19662: kasvuvauhti on ollut huomattavasti ripeämpää          ovat tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kiintiöt seu-
19663: kuin vaateviennin. Ko. tuonti kilpailee markki-       raavat (milj. rpl):
19664: noillamme korkealuokkaisen kotimaisen tuotan-
19665: 4                                          1986 vp. -   KK n:o 492
19666: 
19667:                                                 1986        1987         1988         1989         1990
19668: valmiit vaatteet
19669:     -   runkosopimus ...................         70          72           74           76           78
19670:     -   ao. vuoden tavaranvaihtopöytäkirja       99        72-73
19671: trikootuotteet
19672:         runkosopimus ...................         33          33           34           36           38
19673:     -   ao. vuoden tavaranvaihtopöytäkirja      40,5     29,5-32,5
19674: sukat, sukkatuotteet ja naisten alusvaatteet
19675:     -   runkosopimus ...................         3,0        3,5           3,5          4,0          5,0
19676:     -   ao. vuoden tavaranvaihtopöytäkirja       3,0        1-2
19677: kankaat, matot ja muut tekstiilituotteet
19678:         runkosopimus ...................        6-10       6-10         6-10         6-10         6-10
19679:     -   ao. vuoden tavaranvaihtopöytäkirja        8         2-5
19680: 
19681: 
19682: 
19683:    Vertailun vuoksi mainittakoon, että edellisellä      tettu realistisen tuontilistan arvon mukaan, kun
19684: runkosopimuskaudella 1981-198 5 valmiiden               taas kiintiöiden ylähaarukka edustaa tavoitteellis-
19685: vaatteiden kiintiö oli 33 milj. ruplaa/vuosi ja         ta viennin tasoa. Mikäli Suomen ja Neuvostolii-
19686: trikootuotteiden kiintiö 25 milj. ruplaa/vuosi.         ton viranomaisten yhteisessä seurannassa tode-
19687:    Vuoden 1986 alussa tapahtunut raakaöljyn             taan tuonnin arvon vuoden aikana kohoavan
19688: maailmanmarkkinahinnan nopea lasku aiheutti             hintojen nousun tai tuonnin laajenemisen ja
19689: sen, että Suomen saatava Neuvostoliitosta kasvoi        monipuolistumisen seurauksena riittävästi, Suo-
19690: voimakkaasti, koska Suomen vientiä ei vastaavasti       mi voi lisätä vientiään Neuvostoliittoon, siltä osin
19691: supistettu. Viennin korkeana jatkumisen turvaa-         kuin tuontiarvon lisäystä ei käytetä Suomen tili-
19692: miseksi etsittiin vuoden mittaan lisätuontia.           saatavan lyhennykseen.
19693: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin lisäämiseen            Neuvostoliiton kauppa on teva-teollisuuden
19694: ja monipuolistamiseen tähdänneiden neuvottelu-          kannalta tärkeä. Sen merkitys teva-teollisuuden
19695: jen tuloksena tilannetta voitiinkin jo vuoden           tuotannon ja työllisyyden kannalta on huomatta-
19696: 1986 kuluessa parantaa. Teva-teollisuuden osalta        va. Kuitenkin on myös syytä kiinnittää huomiota
19697: vuoden 1986 tavaranvaihtopöytäkirjan kiintiöt           siihen, että noin puolet teva-teollisuuden tuotan-
19698: voitiin toteuttaa täysimääräisenä päinvastoin kuin      nosta myydään kotimaahan ja 113 tuotannosta
19699: eräillä muilla teollisuuden aloilla. Runkosopi-         viedään muualle kuin Neuvostoliittoon. Tämän
19700: muksen kiintiöihin verrattuna kiintiöt olivat pe-       vuoksi teva-teollisuuden ja työllisyyden ylläpitä-
19701: räti noin neljänneksen suurempia. Tullihallituk-        misen perusedellytykset määräytyvät olennaisesti
19702: sen alustavien tietojen mukaan vaatetusviennin          sen mukaan, miten suomalaisten teva-tuotteiden
19703: arvo Neuvostoliittoon kasvoi vuonna 1986 edelli-        kysyntä kotimarkkinoilla ja muussa viennissä ke-
19704: seen vuoteen verrattuna 2,9 %. Koko vaatetus-           hittyy.
19705: viennin arvo kasvoi viime vuonna 3 % .                     Kotimaan markkinoilla kulutuskysyntä näyttää
19706:    Vuoden 1987 kiintiöt ovat käytännössä runko-         edelleen pysyvän varsin korkeana. Valtiovarain-
19707: sopimuksen edellyttämällä tasolla. Tänä vuonna          ministeriön äskettäin julkaisemien tietojen mu-
19708: on siis palattu tekstiili- ja vaatetusteollisuuden      kaan reaaliansioiden kehitys on kuluttajien kan-
19709: viennissä Neuvostoliittoon pitkäaikaisen runkoso-       nalta ollut suotuisa. Kulutuskysynnän kasvu
19710: pimuksen edellyttämälle tasolle. Runkosopimus           näyttää viime vuonna selvästi lisänneen tekstii-
19711: solmittiin jo vuoden 1984 lopussa, jolloin tuonti-      lien ja vaatteiden kotimaista kysyntää. Nykynäky-
19712: ja vientiarvojen kiintiölaskelmien pohjana oli          min kotimainen kysyntä pysynee vähintään saa-
19713: öljyn hinta, n. 28 $1 tynnyri. Hinta on tällä           vuttamallaan tasolla.
19714: hetkellä edelleen tuntuvasti alle tuon tason.              Syksyn 1986 kuluessa Suomi on sopinut tuon-
19715:    Vuoden 1987 tavaranvaihtopöytäkirjaan on si-         nin järjestelyistä sellaisten viejämaiden kanssa,
19716: sällytetty dynaaminen elementti, jolloin viennissä      joiden hintataso on selvästi alhaisempi kuin Suo-
19717: sovelletaan joustavia vientihaarukoita. Haarukoi-       men ja joiden on arvioitu voivan aiheuttaa mark-
19718: den alarajat on tavaranvaihtopöytäkirjassa mitoi-       kinahäiriöitä ja siihen liittyviä haitallisia vaiku-
19719:                                       1986 vp. -     KK n:o 492                                         5
19720: 
19721: tuksia tuotantoon ja työllisyyteen Suomessa. Täl-    valmistelee olemassa olevien selvitysten pohjalta
19722: laisia sopimuksia on tehty Hongkongin, Macaon,       vaihtoehtoja työnantajan sosiaaliturvamaksun
19723: Korean tasavallan, Kiinan kansantasavallan, In-      palkkasidonnaisuuden vähentämiseksi niin, että
19724: tian, Pakistanin, Sri Lankan ja Thaimaan kanssa.     muutoksista voitaisiin päättää vuoden 1988 tulo-
19725:    Neuvottelut samantapaisista järjestelyistä ovat   ja menoarvion yhteydessä. Näin syntyvät kustan-
19726: edelleen vireillä Bulgarian, Puolan ja Romanian      nussäästöt helpottaisivat osaltaan teva-teollisuu-
19727: kanssa. Näiden sopimusten avulla voidaan tietys-     den hintakilpailutilannetta. Suomen tekstiili- ja
19728: sä laajuudessa vähentää poikkeuksellisen alhai-      vaatetusteollisuus on säilyttänyt asemansa kan-
19729: seen hintaan tapahtuvan tuonnin haittavaikutuk-      sainvälisessä kilpailussa suhteellisen hyvin, vaikka
19730: sia Suomen teva-teollisuuden tuotantoon ja työl-     esim. kehitysmaiden taholta tuleva kilpailu on
19731: lisyyteen.                                           selvästi kiristynyt ja aiheuttanut teva-teollisuu-
19732:    Suomen teva-viennistä 2 13 on länsi vientiä.      dessa sopeutumisongelmia. Tehostamalla tuote-
19733: Länsiviennin markkamääräinen taso viime vuon-        suunnittelua ja markkinointia sekä huolehtimalla
19734: na on voitu säilyttää, ja sitä on myös voitu         osaltaan kansainvälisestä kilpailukyvystään yrityk-
19735: kasvattaa eräissä tuoteryhmissä. Teva-vientiä on     set voivat selviytyä menestyksellisesti kilpailussa
19736: saatu aikaan uusiin kohdemaihin.                     myös jatkossa. Tämä koskee niin kotimaan mark-
19737:    Teva-teollisuuden länsiviennin ylläpitämiseen     kinoita kuin vientimarkkinoitakin.
19738: ja kehittämiseen on omalta osaltaan vaikuttanut         Hallituksen toimenpiteet ovat edellä kerrotuo
19739: myös valtion vienninedistämistuki. Vienninedis-      mukaisesti edesauttaneet kysymyksessä tarkoite-
19740: tämistukea myönnetään myös vuonna 1987 käy-          tun idänkaupan kehittämistä niin, että esimer-
19741: tännössä samassa laajuudessa kuin viime vuonna.      kiksi öljyn hinnan tuntuvasta laskusta huolimatta
19742:    Suomessa tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa     teva-vientimme on voinut toteutua mm. Neuvos-
19743: kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin           toliiton pitkäaikaisen runkosopimuksen edellyttä-
19744: useissa kilpailijamaissa. Tämä on johtanut siihen,   mässä laajuudessa ja jopa huomattavasti laajem-
19745: että Suomen teva-teollisuuden hintakilpailukyky      minkin. Hallitus tulee jatkossakin myötävaikutta-
19746:  sekä kotimaassa että viennissä on jonkin verran     maan siihen, että kilpailukykyisen ja kasvavan
19747:  heikentynyt. Vuoden 1986 toiseen lisämenoarvio-     ulkomaankaupan avulla voitaisiin mahdollisim-
19748:  ehdotukseen on sisällytetty työnantajien kansan-    man tehokkaasti turvata tekstiili- ja vaatetusteol-
19749:  eläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun alentami-      lisuuden työllisyys.
19750:  nen yhteensä n. 1 % -yksiköllä. Samalla hallitus
19751: 
19752:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
19753: 
19754:                                                                                Ministeri jermu Laine
19755: 6                                           1986 vp. -- KJ( n:o 492
19756: 
19757: 
19758: 
19759: 
19760:                                       Till Riksdagens Herr Talman
19761: 
19762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                        las så, att sysselsättningen inom textil-
19763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                      och konfektionsindustrin kan tryggas?
19764: den 18 december 1986 till vederbörande medlem
19765: av statsrådet översänt avskrift av följande av
19766: riksdagsledamot Tykkyläinen m.fl. underteckna-                  Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra
19767: de spörsmål nr 492:                                          följande:
19768: 
19769:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Under de fem senaste åren har Finlands textil-
19770:             för att vår östhandel skall kunna utveck-        och konfektionsexport utvecklats som följer:
19771: 
19772: 
19773: 
19774: 
19775:                                       Ex_eort av konfektionsvaror {SITC 84} 1)
19776: 
19777: År                    Sovjetunionen               Norden                övriga Iänder         sammanlagt
19778:                   milj. mk        %        milj. mk         %      milj. mk        %     milj. mk        %
19779: 1982               1 152       36,8         1 369          43,8      607         19,4     3 128       100,0
19780: 1983                 843       30,1         1 277          45,6      679         24,3     2 799       100,0
19781: 1984               1013        33,7         1 279          42,6      711         23,7     3 004       100,0
19782: 1985               1 195       37,0         1 330          41,1      709         21,9     3 233       100,0
19783: 1986               1 230       36,9         1 387          41,6      714         21,5     3 331       100,0
19784: 
19785:                                         Ex.eort av halvfabrikat (SITC 65) 2)
19786: År                    Sovjetunionen              Norden
19787:                                                    --~
19788:                                                                        övriga Iänder          sammanlagt
19789:                   milj. mk        %        milj. mk         %      milj. mk        %     milj. mk        %
19790: 1982                205        25,5          308           38,3      291         36,2      804        100,0
19791: 1983                155        18,5          344           41,0      340         40,5      839        100,0
19792: 1984                128        13,4          389           40,6      441         46,0      958        100,0
19793: 1985                130        13,8          400           42,4      413         43,8      943        100,0
19794: 1986                134        13,9          401           41,6      427         44,4      962        100,0
19795: 1
19796:  )      t.ex. överkläder, underkläder, kläder och beklädnadsartiklar även av länder, gummi och pälsskinn.
19797: 2
19798:     )   garn, tyger och specialvävnader o.a. motsvarande halvfabrikat av textil.
19799:                                        1986 vp. -      KK n:o 492                                         7
19800: 
19801:   Finlands textil- och konfektionsimport har i sin
19802: tur utvecklats som följer:
19803: 
19804:                                   Import av konfektionsvaror (SITC 84)
19805: 
19806: År               Sovjetunionen               Norden               övriga Iänder           sammanlagt
19807:              milj. mk        %        milj. mk         %      milj. mk       %       milj. mk        %
19808: 1982            4           0,4         166           16,4       842       83,2       1 012       100,0
19809: 1983            4           0,4         181           16,6       907       83,0       1 092       100,0
19810: 1984            2           0,2         219           17,5     1 032       82,4       1 253       100,0
19811: 1985            2           0,2         234           14,9     1 336       84,9       1 573       100,0
19812: 1986            4           0,2         252           13,2     1 653       86,6       1 909       100,0
19813: 
19814:                                     IIDJ20ft av halvfabrikat (SITC 65}
19815: 
19816: År               Sovjetunionen               Norden               Övriga Iänder           sammanlagt
19817:                                             ---
19818:              milj. mk         %       milj. mk         %      milj. mk       %       milj. mk        %
19819: 1982            27          1,1         405           16,2     2 069       82,7       2 501       100,0
19820: 1983            20          0,8         392           14,9     2 215       84,3       2 627       100,0
19821: 1984            11          0,4         376           13,8     2 332       85,8       2 718       100,0
19822: 1985            26          0,8         389           12,8     2 633       86,4       3 048       100,0
19823: 1986            15          0,5         395           12,4     2 761       87,1       3 171       100,0
19824: 
19825: 
19826: 
19827: 
19828:    Inom konfektionsvaruhandeln har Finland ett          kläder. Importen i fråga konkurrerar på den
19829: betydande exportöverskott. Under de senaste             inhemska marknaden med en högklassig in-
19830: åren har det dock minskat i någon mån. I stället        hemsk produktion. Beträffande importen av
19831: har halvfabrikaten sedan gammalt uppvisat ett           halvfabrikat har de övriga ländernas andel ökat
19832: importöverskott. Tekohandeln har under de se-           jäii_lfört med de nordiska länderna och Sovjet-
19833: naste åren uppvisat en i någon mån passiv               unwnen.
19834: handelsbalans.                                              Beträffande handeln mellan Finland och
19835:     Sedan gammalt riktar sig tekoexponeo främst         Sovjetunionen fastslås kvoterna i ramavtalet för
19836: tili våra grannländer Sovjetunionen och de nor-         fem år framåt. Kvoterna utgör den grund på
19837: diska länderna. Även Storbritannien har varit en        viiken handeln baserar sig. Vid de årliga varuut-
19838: betydande köpare av kläder från Finland.                bytesförhandlingarna ändras dessa kvoter enligt
19839:     Sovjetunionens andel av Finlands expon av           vad läget förutsätter. Företagen har tillgång tili
19840: konfektionsvaror har under de senaste åren varie-       dessa ramavtalskvoter som en utgångspunkt för
19841: rat mellan 30 och 37 % . De nordiska ländernas          planeringen och marknadsföringen.
19842: andel har rört sig om 41-46 %. Storbritanniens
19843: andel har däremot uppgått tili ca 8 % under de              Under den föregående ramavtalsperioden
19844: senaste åren. Under de senaste åren har Sovjet-         1981-1985 kunde exportkvoterna för textil- och
19845: unionens andel av exporten av halvfabrikat varit        konfektionsindustrin i de årliga varuutbytespro-
19846: 13-14 %.                                                tokollen så gott som undantagslöst höjas jämfört
19847:     Importen av konfektionsvaror har ökat främst        med motsvarande kvoter i ramavtalet.
19848: från EEC-länderna och EFTA-länderna. Tillväxt-              Under den nuvarande pågående ramavtalspe-
19849: takten i fråga om importen av kläder har varit          rioden 1986-1990 är kvoterna för textil- och
19850: betydligt snabbare än i fråga om exponeo av             konfektionsindustrin följande (milj. rubel):
19851: 8                                                           1986 vp. -   KK n:o 492
19852: 
19853: färdiga kläder                                                    1986       1987         1988         1989         1990
19854:     -   ramavtal  •••••••••         0   ••••      ••••••••••       70        72            74           76           78
19855:     -   årligt varuutbytesprotokoli .......                        99      72-73
19856: trikåprodukter
19857:     -   ramavtal  •••••••••••••••••                  0   ••••••    33         33           34           36           38
19858:     -   årligt varuutbytesprotokoli .......                       40,5    29,5-32,5
19859: strumpor, strumpprodukter och damunderkläder
19860:     -   ramavtal  ••   0   •••   ••••••      0   •••••••••••       3,0       3,5           3,5         4,0           5,0
19861:     -   årligt varuutbytesprotokoli .......                        3,0       1-2
19862: tyger, mattor och övriga textilprodukter
19863:         ramavtal  ••   0   ••••••••      0   •   •••••••••••      6-10      6-10         6-10         6-10         6-10
19864:     -   årligt varuutbytesprotokoll ........                        8        2-5
19865: 
19866: 
19867: 
19868: 
19869:    Det kan jämförelsevis nämnas, att kvoten för                             I varuutbytesprotokoliet för år 1987 har det
19870: färdiga kläder under den föregående ramavtals-                           intagits ett dynamiskt element, vilket ionebär att
19871: perioden 1981-1985 var 33 milj. rubel per år                             det vid exporten tiliämpas smidiga gränser för
19872: och kvoten för trikåkläder 25 milj. rubel per år.                        exportmängderna. De undre gränserna har i
19873:    Vid ingången av år 1986 ledde den snabba                              varuutbytesprotokoliet dimensionerats enligt vär-
19874: nedgången av världsmarknadspriset på råolja tili                         det på en realistisk importlista, medan de övre
19875: en stark ökning i Finlands tiligodohavanden hos                          gränserna för kvoterna representerar en exportni-
19876: Sovjetunionen, emedan vår export inte reducera-                          vå som har uppsatts som mål. Om de finländska
19877: des i motsvarande mån. För att trygga en fortgå-                         och sovjetiska myndigheteroa vid den gemen-
19878: ende hög exportnivå letade man efter nya im-                             samma uppföljningen konstaterar att värdet av
19879: portmöjligheter under årets lopp. Redan under                            importen under ett år stiger tiliräckligt tili följd
19880: år 1986 kunde läget faktiskt förbättras tili följd                       av prisstegringen elier en utvidgad och alit mång-
19881: av förhandlingar, som har syftat tili att öka                            sidigare import, kan Finland öka sin export tili
19882: importen från Sovjetunionen och att göra den                             Sovjetunionen tili den del importvärdesökningen
19883: mångsidigare. I fråga om tekoindustrin kunde                             inte används för avkortning av Finlands kontotili-
19884: kvoterna enligt 1986 års varuutbytesprotokoli                            godohavanden.
19885: förverkligas tili fulia beloppet i motsats tili vad                         Sovjethandeln är viktig för tekoindustrin och
19886: som var faliet inom vissa andra industribranscher.                       dess betydelse med tanke på produktioneo och
19887: I jämförelse med kvoterna i ramavtalet var dessa                         sysselsättningen inom denna industri betydande.
19888: kvoter inte mindre än ca en fjärdedel större.                            Det är dock skäl att beakta att ca hälften av
19889: Enligt preliminära uppgifter från tulistyrelsen                          tekoproduktioneo säljs i hemlandet, medan 1 13
19890: ökade värdet av konfektionsexporten tili Sovjet-                         av produktioneo exporteras tili andra Iänder än
19891: unionen år 1986 med 2,9 %, jämfört med före-                             Sovjetunionen. Därför är grundförutsättningarna
19892: gående år. Värdet av hela konfektionsexporten                            för upprätthåliandet av tekoindustrin och syssel-
19893: ökade senaste år med 3 % .                                               sättningen väsentligt beroende av hur efterfrågan
19894:    Kvoterna för år 1987 ligger i praktiken på den                        på tekoprodukterna från Finland utvecklas på
19895: nivå som ramavtalet förutsätter. I fråga om textil-                      hemmamarknaden och inom den övriga expor-
19896: och konfektionsindustrins export tili Sovjetunio-                        ten.
19897: nen har det alitså skett en återgång tili den nivå                          Konsumtionsefterfrågan på den inhemska
19898: som ramavtalet förutsätter år 1987. Ramavtalet                           marknaden förefalier fortfarande att hålia en
19899: ingicks redan i slutet av år 1984, då import- och                        relativt hög nivå. Enligt de uppgifter som finans-
19900: exportkvotkalkylerna byggdes på ett pris av ca                           ministeriet nyligen publicerade har utvecklingen
19901: 28 $ per fat olja. För närvarande ligger priset                          av realinkomsterna varit märkbart gynnsam från
19902: fortsättningsvis avsevärt under sagda nivå.                              konsumentsynpunkt sett. Den ökade konsum-
19903:                                         1986 vp. -      KK n:o 492                                        9
19904: 
19905: tionsefterfrågan förefalier under de senaste åren       andra tiliäggsbudgetpropositionen för år 1986
19906: klart ha ökat den inhemska efterfrågan på textiler      har det intagits en nedsättning av arbetsgivares
19907: och konfektion. Utgående från nuläget torde den         folkpensionsavgift och sjukförsäkringsavgift med
19908: inhemska efterfrågan kunna hålias minst på nu-          sammanlagt ca en procentenhet. Samtidigt bere-
19909: varande nivå.                                           der regeringen på basis av existerande utred-
19910:    Under hösten 1986 ingick Finland avtal om            ningar olika alternativ för att lönebindningen i
19911: importarrangemang med sådana exportländer,              fråga om arbetsgivarens socialskyddsavgift skall
19912: där prisnivån är betydligt lägre än i Finland, och      kunna minskas så, att det blir möjligt att besluta
19913: som förväntas kunna förorsaka marknadsstör-             om ändringarna i samband med statsförslaget för
19914: ningar och därmed förknippade skadliga verk-            år 1988. De kostnadsbesparingar som på detta
19915: ningar på produktioneo och sysselsättningen i           sätt kan åstadkommas skulie i sin tur underlätta
19916: Finland. Sådana avtal har ingåtts med Hong-             priskonkurrensläget för tekoindustrin.
19917: kong, Macao, republiken Korea, folkrepubliken               Finlands textil- och konfektionsindustri har
19918: Kina, Indien, Pakistan, Sri Lanka och Thailand.         bibehåliit sin stälining relativt väl i den interna-
19919:     Förhandlingar om liknande arrangemang på-           tionelia konkurrensen, trots att exempelvis kon-
19920: går för närvarande med Bulgarien, Polen och             kurrensen från utvecklingsländerna har blivit
19921: Rumänien. Med hjälp av dessa avtal kan de               märkbart hårdare, vilket har lett tili anpassnings-
19922: menliga verkningar som import tili exceptionelit        problem inom tekoindustrin. Genom att effekti-
19923: låga priser har på produktioneo och sysselsätt-         vera produktplaneringen och marknadsföringen
19924: ningen inom tekoindustrin i Finland i viss om-          samt genom att för egen del sköta sin internatio-
19925: fattning minskas.                                       nelia konkurrenskraft kan företagen klara sig
19926:     Av Finlands tekoexpon är 213 västexport.            framgångsrikt i konkurrensen även i fortsätt-
19927: Senaste år kunde nivån för västexporten, räknat i       ningen. Detta gälier såväl på den inhemska
19928: markbelopp, bibehålias och exporten i vissa pro-        marknaden som på exportmarknaden. Regering-
19929:  duktgrupper även ökas. Tekoexporten har kun-           ens åtgärder har på ovan relaterat sätt främjat
19930:  nat riktas tili nya mottagarländer.                    utvecklandet av den i spörsmålet avsedda östhan-
19931:     Även statens stöd för exportfrämjandet har          deln så, att vår textil- och konfektionsindustri
19932:  bidragit tili att västexporten inom tekoindustrin      har, t.ex. trots oljeprisets kännbara nedgång
19933:  har kunnat upprätthålias och utvecklas. Stöd för       kunnat genomföras inte bara i den omfattning
19934:  exportfrämjande kommer även under år 1987 att          som bl.a. ramavtalet med Sovjetunionen
19935:  i praktiken beviljas i samma utsträckning som          förutsätter, utan i en betydligt större omfattning.
19936:  under senaste år.                                      Regeringen kommer att även framdeles medverka
19937:     I Finland har kostnadsstegringen inom textil-       tili att sysselsättningen inom textil- och konfek-
19938:  och konfektionsindustrin skett snabbare än i de        tionsindustrin skall med hjälp av en konkurrens-
19939:  flesta konkurrentländer. Detta har lett tili att vår   kraftig och växande utrikeshandel kunna tryggas
19940:  tekoindustris priskonkurrenskraft har försvagats       så effektivt som möjligt.
19941:  något såväl i hemlandet som inom exporten. I
19942: 
19943:      Helsingfors den 27 januari 1987
19944: 
19945:                                                                                   Minister jermu Laine
19946: 
19947: 
19948: 
19949: 
19950:  2 270172Q
19951:                                                  1986 vp.
19952: 
19953: Kirjallinen kysymys n:o 493
19954: 
19955: 
19956: 
19957: 
19958:                                     Kortesalmi: Yleiskalastusoikeuden turvaamisesta jokaiselle kansalai-
19959:                                       selle
19960: 
19961: 
19962:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19963: 
19964:    Keskiajalta peräisin olevan lohiregaalin perus-      lohen ja taimenen pyyntiä, johon tietyllä vesialu-
19965: teella lohen ja taimenen pyyntipaikkojen käyttä-        eelia ... on oikeus ilman valtiolta saatavaa lu-
19966: minen on ollut valtion määrättävissä. Valtion           paa."
19967: yksityisten kalastusten käyttämisestä ja kalastami-        Vielä 1960-luvulla lohen ja taimenen pyynti-
19968: sesta valtiolle kuuluvissa kalavesissä vuonna 195 3     paikoilla tarkoitettiin jokisuissa olevia valtion
19969: annetun asetuksen 15 §: ssä on tästä säännöksiä.        kalastuksia, ns. regaalikalastuksia, jotka oli tar-
19970:    Suora lainaus on voimassa olevan kalastuslain        koin karttaan merkitty. Nyt valtion kalastuksiksi
19971: (286/82) 6 §:n perustelusta. Mainitun asetuksen         on ryhdytty katsomaan myös kaukana merellä
19972: (322 153) 15 § on lähes sellaisenaan otettu kalas-      olevat lohiloukkupaikat, jotka sijaitsevat jopa
19973: tuslakiin 6 §:n 3 momentiksi ja kuuluu näin:            kahdeksan meripenikulman päässä rannikolta ja
19974: "Milloin ammattimaisesti harjoitettavan kalas-          saattavat vuosittain sijainniltaan muuttua, sa-
19975: tuksen tarve sitä edellyttää, voi kalastuspiiri täl-    moin sellaiset paikat, joihin satunnaisesti laske-
19976: laisen kalastuksen harjoittamista varten vuokrata       taan lohen pyyntiin sopiva verkko.
19977: 1 momentissa tarkoitetulla vesialueelia (yleisellä         Toinen kalastajia hämmentänyt seikka on sii-
19978: vesialueella meressä) olevan lohen ja taimenen          nä, että kalastuspiiri on ohjeissaan puhunut am-
19979: pyyntipaikan taikka antaa määräajaksi luvan sen         mattikalastajista eikä ammattimaisesta kalastuk-
19980: käyttämiseen.''                                         sesta, niinkuin kalastuslain 6 §:n 3 momentti
19981:    Vaasan kalastuspiiri on 17.11.1986 Pohjan-           edellyttää. On kyse kahdesta eri asiasta. Ammat-
19982: maan Kalastajaseurojen Liitolle lähettämässään          tikalastajalla tarkoitetaan henkilöä, joka saa ka-
19983: kirjeessä ilmoittanut, että aikaisemmasta käytän-       lastuksesta pääasiallisen toimeentulon ja ammat-
19984: nöstä poiketen vaaditaan lohirysälupien lisäksi         timaisella kalastuksella kalastusta, milloin saaliit
19985: luvat myös pesäverkoille, kiintoverkoille ja kiin-      tai osa niistä myydään.
19986: tosiimoille.                                               Kun Pohjanmaan ja Perämeren rannikolla am-
19987:    Lohen pyyntipaikkalupien hakijoille annetuissa       mattimainen kalastus on perinteisesti ollut maa-
19988: ohjeissa mainitaan lisäksi, että luvat annettaisiin     talouden ja muun vastaavan ammatin liitännäis-
19989: vain ammattikalastajille ja että luvasta tai kieltei-   elinkeinoksi soveltuvaa sivuammatti- ja osa-aika-
19990: sestä päätöksestä peritään 30 markkaa.                  kalastusta, tuntuu peräti kummalliselta, että
19991:    Kalastuspiirin kirjelmä on hämmentänyt kalas-        yleisvedellä harjoitettavasta pesäverkko-, pinta-
19992: tajia kahdestakin eri syystä. Ensinnäkin sen vuok-      verkko- ja lohisiimakalastuksesta ollaan tekemäs-
19993: si, että jokaiselle Suomen kansalaiselle kalastus-      sä kalastustapa, johon tulee saada kalastuspiirin
19994: lain 6 §:n 1 momentin nojalla annettua yleiska-         lupa. Tämä ei ole ollut eduskunnan tahto.
19995: lastusoikeutta on ryhdytty rajoittamaan kalastus-          Kalastuslain 6 §:n 3 momentissa mainittu
19996: piirin haliinnollisella päätöksellä, vaikka maa- ja     "tarve" on paremminkin katsottava sellaiseksi,
19997: metsätalousministeriön alaisella kalastuspiirillä       että sen nojalla järjestysmääräyksellä voidaan an-
19998: on pitänyt olla tiedossa vanha ja selkeä tätä asiaa     taa etuoikeus lohen ja taimenen rysäpaikan halti-
19999: koskeva kannanotto. Maataloushallituksen kala-          jalle, silloin kun mainituista rysäpaikoista on
20000: talousosasto on 7. 5. 1969 antamassaan kirjeessä        pulaa.
20001: (N:o 8071 25-69) todennut, että "osaston käsi-             Pohjanmaan ja Perämeren rannikolla olevista
20002: tyksen mukaan lohen ja taimenen pyynti ...              valtion regaalipaikoista suuri osa on käyttämättä,
20003: pyydyksillä, jotka eivät vaadi määrättyä paikkaa,       joten kalastuslain uudenlaiseen tulkintaan ei täs-
20004: kuten esim. verkoilla ja siimoilla, on sellaista        sä asiassa voine olla minkäänlaista tarvetta.
20005: 
20006: 270175T
20007: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 493
20008: 
20009:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenp!tetsun Hallitus aikoo
20010: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           ryhtyä, ettei kalastuslain 6 §:n nojalla
20011: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         jokaiselle Suomen kansalaiselle kuuluvaa
20012: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       yleiskalastusoikeutta tulla kalastuspiirien
20013:                                                           päätöksillä rajoittamaan?
20014: 
20015:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
20016: 
20017:                                        ] . Juhani Kortesalmi
20018:                                        1986 vp. -     KK n:o 493                                          3
20019: 
20020: 
20021: 
20022: 
20023:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20024: 
20025:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös pykälän 3 momentissa olevalla säännöksel-
20026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lä. Sen mukaan kalastuspiiri voi, milloin ammat-
20027: olette 18 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       timaisesti harjoitettavan kalastuksen tarve sitä
20028: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      edellyttää, tällaisen kalastuksen harjoittamista
20029: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].     varten vuokrata 1 momentissa tarkoitetulla vesi-
20030: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      alueella olevan lohen tai taimenen pyyntipaikan
20031: kysymyksestä n:o 493:                                 taikka antaa määräajaksi luvan sen käyttämiseen.
20032:                                                       Valtion oikeus määrätä lohen ja taimenen pyynti-
20033:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paikoista perustuu keskiajalta peräisin olevaan
20034:         ryhtyä, ettei kalastuslain 6 §:n nojalla      lohiregaaliin, kuten kalastuslain 6 §:n perus-
20035:         jokaiselle Suomen kansalaiselle kuuluvaa      teluissakin mainitaan.
20036:         yleiskalastusoikeutta tulla kalastuspiirien      Kalastusviranomaiset ovat todenneet, että am-
20037:         päätöksillä rajoittamaan?                     mattimaisesti harjoitetun lohenkalastuksen tarve
20038:                                                       edellyttää 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuja jär-
20039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jestelyjä. Vaasan kalastuspiiri on 24.10.1986 päi-
20040: ti seuraavaa:                                         vätyllä kirjeellään pyytänyt maa- ja metsätalous-
20041:    Vuoden 1983 alussa voimaan tulleen uuden           ministeriön ohjeita lohen ja taimenen pyynti-
20042: kalastuslain (286/82) 6 §:n 1 momentin mukaan         paikkoja koskevien lupien myöntämismenettelys-
20043: on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoit-    tä. Ministeriö on 12 .11. 1986 päivätyssä vastauk-
20044: taa kalastusta yleisellä vesialueella meressä sekä    sessaan ilmoittanut kantanaan, että kaikkiin sel-
20045: Suomen kalastusvyöhykkeellä. Tämän erittäin           laisiin yleisellä Vesialueella oleviin lohen ja taime-
20046: laajan yleiskalastusoikeuden käytön järjestämisek-    nen pyydyksiin, jotka on sidottu paikkaan, tarvi-
20047: si ja ammattimaisesti harjoitetun kalastuksen         taan kalastuspiirin lupa. Kalastuspiiri on toimi-
20048: edellytysten turvaamiseksi on 6 §: n 2 ja 3 mo-       nut antaessaan ohjeita lohen pyyntipaikkalupien
20049: mentissa annettu kalastuspiirille tarpeelliset val-   hakijoille ministeriön kirjeen mukaisesti.
20050: tuudet. Pykälän 2 momentin mukaan kalastus-              Hallitus katsoo, että maa- ja metsätalousminis-
20051: piiri voi antaa järjestysmääräyksiä 1 momentissa      teriö ja kalastuspiirit ovat käyttäneet kalastuslain
20052: tarkoitetun kalastuksen harjoittamisesta. Kalas-      antamia valtuuksia lohen ja taimenen kiinteiden
20053: tuspiirin on tällöin otettava erityisesti huomioon,   pyyntipaikkojen käytön järjestelyssä tarkoituksen-
20054: ettei muu kalastus saa kyseisellä alueella kohtuut-   mukaisesti ja kalastuslain edellyttämän, ammatti-
20055: tomasti haitata tai vaikeuttaa siellä ammattimai-     maisesti harjoitettavan kalastuksen edistämistä
20056: sesti harjoitettavaa pyyntiä taikka heikentää sen     tarkoittavan tavoitteen mukaisesti ja että tällä
20057: edellytyksiä. Ammattimaisesti harjoitettavan ka-      menettelyllä ei ole rajoitettu tarpeettomasti ka-
20058: lastuksen edellytyksiä on pyritty turvaamaan          lastuslain 6 §: n mukaista yleiskalastusoikeutta.
20059: 
20060:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1987
20061: 
20062:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
20063: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 493
20064: 
20065: 
20066: 
20067: 
20068:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20069: 
20070:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arrendera ut fångstplats för lax eller havsöring
20071: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inom vattenområde som avses i 1 mom. för
20072: av den 18 december 1986 tili vederbörande             bedrivande av sådant fiske eller för viss. tid
20073: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    meddela tillstånd att använda fångstplatsen. Sta-
20074: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        tens rätt att bestämma om fångstplatserna för lax
20075: nade skriftliga spörsmål nr 493:                      och havsöring är grundad på laxregale från me-
20076:                                                       deltiden, vilket även nämns i motiveringen tili
20077:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       6 §.
20078:        för att den allmänna fiskerätt som med
20079:        stöd av 6 § lagen om fiske tillkommer             Fiskerimyndigheterna har konstaterat, att be-
20080:        varje finsk medborgare inte kommer att         hoven angående bedrivande av yrkesfiske efter
20081:        inskränkas genom beslut av fiskeridistrik-     lax förutsätter arrangemang som avses i 6 § 3
20082:        ten?                                           mom. Vasa fiskeridistrikt har medels brev av
20083:                                                       24.10.1986 bett jord- och skogsbruksministeriet
20084:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lämna direktiv angående förfarandet för medde-
20085: anföra följande:                                      lande av tillstånd tili användning av fångstplatser
20086:                                                       för lax och havsöring. Ministeriet har i sitt svar av
20087:    Enligt 6 § 1 mom. i den nya lagen om fiske
20088:                                                       12.11.1986 som sin ståndpunkt anmält, att fiske-
20089: (286/82) som trädde i kraft i början av år 1983
20090:                                                       ridistriktets tillstånd behövs för alla sådana
20091: har varje finsk medborgare rätt att fiska inom
20092:                                                       fångstredskap för lax och havsöring som används
20093: allmänt vattenområde i havet samt inom Fin-
20094:                                                       inom allmänt vattenområde i havet och som är
20095: lands fiskezon. För ordnande av nyttjandet av
20096:                                                       bundna tili viss plats. Fiskeridistriktet har förfarit
20097: denna synnerligen omfattande allmänna rätt tili
20098:                                                       i enlighet med ministeriets brev då det lämnat
20099: fiske och för tryggande av förutsättningarna för
20100:                                                       direktiv tili sökandena av tillstånd för använd-
20101: bedrivande av yrkesfiske har i 6 § 2 och 3 mom.
20102:                                                       ning av fångstplatser för lax.
20103: lämnats behövliga bemyndiganden tili fiskeridi-
20104: strikten. Enligt paragrafens 2 mom. kan fiskeridi-       Regeringen anser, att jord- och skogsbruksmi-
20105: striktet utfärda ordningsföreskrifter om bedrivan-    nisteriet och fiskeridistrikten har använt de be-
20106: de av i 1 mom. avsedda fiske. Fiskeridistriktet       myndiganden som lämnas i lagen om fiske för
20107: skall härvid särskilt beakta att övrigt fiske inom    ordnande av användande av fasta fångstplatser
20108: området inte oskäligt får hindra eller försvåra       för lax och havsöring på ett ändamålsenligt sätt
20109: yrkesmässig fångst där eller försvaga förutsätt-      och i enlighet med det mål angående främjandet
20110: ningarna för sådan. Förutsättningarna för yrkes-      av yrkesfiske som förutsätts i lagen om fiske samt
20111: fiske har man sökt trygga också genom stadgan-        att genom detta förfarande inte onödigt in-
20112: det i paragrafens 3 mom. Enligt detta kan, då         skränkts den i 6 § lagen om fiske stadgade
20113: yrkesfiskets behov det förutsätter, fiskeridistrikt   allmänna rätten tili fiske.
20114: 
20115:      Helsingfors den 26 januari 1987
20116: 
20117:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
20118:                                                1986 vp.
20119: 
20120: Kirjallinen kysymys n:o 494
20121: 
20122: 
20123: 
20124: 
20125:                                   Bärlund ym.: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta atk:n avulla
20126: 
20127: 
20128:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20129: 
20130:   Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa       oikeudenkäynnin nopeutuminen Ja selkiytymi-
20131: miljardien markkojen aineelliset vahingot. Sen       nen.
20132: seurauksia ovat myös työttömyys, vääristynyt kil-       Ajankohtaisina esimerkkeinä laajaa aineistoa
20133: pailutilanne ja järjestyneen yhteiskunnan perus-     tuottaneista jutuista voidaan mainita sellaiset
20134: teena olevan solidaarisuuden häiriintyminen.         jutut kuin ns. Floridan valuuttarikosvyyhti, jossa
20135:   Eräs menestyksellisen talousrikostorjunnan pe-     valmistettavien erillisten pöytäkirjojen luku lie-
20136: rusedellytys on riittävien voimavarojen osoittami-   nee noin 100-200, Tarveasunnot, joita on yli
20137: nen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillisten        150, Vatro, jossa yhtiöitä on yli 50, Trafeca, jossa
20138: resurssien lisäksi näyttää nykyaikainen tietotek-    erillisiä leasingpetoksia on satoja. Kolmen muun
20139: niikka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevankin avun      lähes yhtä laajan vyyhden vireillä olevan tutki-
20140: tutkinnan tehostamiselle ja järkeistämiselle.        muksen aineisto on yhtä laaja.
20141:                                                         Taloudellisten rikosten tutkinta on monimut-
20142:    Muissa pohjoismaissa ollaan Suomea huomat-
20143:                                                      kaista ja aikaavievää mm. laajojen tiliaineistojen
20144: tavasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimerkiksi
20145:                                                      hallinnan kannalta. Ja nykyaikana manuaalisten
20146: Ruotsissa on ns. henkilökohtaisten tietokoneiden
20147:                                                      kirjanpitojen osuus vähenee vähenemistään no-
20148: paketissa annettu talousrikostutkijoiden käyttöön
20149:                                                      peassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-perusteisten
20150: syyskuussa 1986 laitteistoja yli kymmenen mil-
20151:                                                      tilinpitojen tarkastaminen ei ole edes ajateltavissa
20152: joonan kruunun arvosta. Tämä sen vuoksi, että
20153:                                                      ilman, että tutkijoilla on ollut mahdollisuus
20154: vuonna 1985 tehty kahden miljoonan kruunun
20155:                                                      omakohtaisesti perehtyä tietokoneiden käyttöön
20156: etukäteispanostus arvioitiin kustannus/hyöty
20157:                                                      ja erilaisiin laskentatoimen ohjelmiin. Täten vää-
20158: -analyysissä erittäin kannattavaksi.
20159:                                                      rinkäytösten houkuttavuus taloudellisessa rikolli-
20160:    Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paikkan-   suudessa on lisääntynyt, koska voidaan olla san-
20161: sa sanonta ''menetetty aika on paennut totuus''.     gen varmoja siitä, etteivät rikostutkijat asianmu-
20162: Ja sen mukana katoavat säännönmukaisesti myös        kaisten työkalujen puuttuessa saa mitään selville.
20163: rikoksilla hankitut rahat. Tietotekniikalla saavu-   Tilanne on jo koitunut yhteiskunnalle riittävän
20164: tetaan suhteellisen vähäisin kustannuksin merkit-    kalliiksi.
20165: tävä tutkinnallinen aikavoitto. Tämä puolestaan         Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime
20166: lisää melkoisesti yhteiskunnan mahdollisuuksia       vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaamaan
20167: saataviensa varmistamiseen ennen kuin rikollinen     taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 prosenttia.
20168: hyöty on ehditty lopullisesti saattaa lainvalvon-    Hallitus ja eduskunta ovat viime vuosina lisän-
20169: nan ulottumattomiin.                                 neet talousrikostutkinnan henkilöstöresursseja.
20170:    Väärän tai hävitetyn kirjanpidon rekonstruktio    Tutkinnan välttämättä vaatima tietotekniikan tu-
20171: on manuaalisesti turhauttavaa ja palkkakustan-       ki on kuitenkin unohtunut. Suhteellisen vähäi-
20172: nusten kokonaismerkittävyyden vuoksi erittäin        nen panostus, joka nyt on tarpeen, maksaisi
20173: epätaloudellista. Esimerkiksi eduskunnan entisen     itsensä takaisin välittömästi verottajan ja poliisin
20174: taloudenhoitajan jutussa 27 vuoden tilinpidon        suorittamina vakuustoimenpiteinä sekä yhteis-
20175: ennallistaminen kesti manuaalisesti yli kaksi        kuntamoraalin kohoamisena kiinnijäämisriskin
20176: vuotta. Nykyaikaisin atk-avusteisin menetelmin       muodostuessa todellisessa elämässä varteenotetta-
20177: olisi selvitty alle puolessa vuodessa ja tutkinta-   vaksi tekijäksi.
20178: pöytäkirja liitteineen olisi ollut lyhyempi, tii-       Aivan äskettäin keskusrikospoliisin atk-varus-
20179: viimpi ja ennen kaikkea havainnollisempi liike-      tus on hieman parantunut yksityisten yritysten
20180: grafiikan kuvioin. Seurauksena olisi myös ollut      lahjoitusten turvin. Ei voine kuitenkaan pitää
20181: 
20182: 270183C
20183: 2                                     1986 vp. -- NJC n:o 494
20184: 
20185: asianmukaisena, että rikospoliitin laitteiston taso   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20186: on riippuvainen keskenään kilpailevien laitetoi-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20187: mittajien lahjoituksista. Esimerkiksi juuri talou-
20188: dellisten rikosten tutkinnan tehostamiseksi on
20189: välttämätöntä, että hallitus ja eduskunta pitävät              Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20190: huolen siitä, että poliisin tekniset valmiudet ovat          keskusrikospoliisin atk-varustuksen kehit-
20191: tehtävien edellyttämällä tasolla.                            tämiseksi niin, että taloudellisten rikos-
20192:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            ten tutkintaa voidaan tehostaa asianmu-
20193: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 kaisella tavalla?
20194: 
20195:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
20196: 
20197:          Kaj Bärlund                     Anna-Liisa Piipari            Seppo Tikka
20198:          Pentti Lahti-Nuuttila           Juhani Surakka                Aimo Ajo
20199:          Peter Muurman                   Pertti Hietala                Mikko Vainio
20200:          Vieno Eklund                    Kari Urpilainen               Risto Ahonen
20201:          Arja Alho                       Aarno von Bell                Jouko Skinnari
20202:          Liisa Jaakonsaari               Tarja Halonen                 Mats Nyby
20203:          Reino Paasilinna                Jukka Mikkola                 Martti Lähdesmäki
20204:          Paavo Lipponen                  Tuulikki Hämäläinen           Sinikka Hurskainen-Leppänen
20205:          Tuula Paavilainen               Saara-Maria Paakkinen         Mikko Elo
20206:                                          Pekka Starast
20207:                                        1986 vp. -      KK n:o 494                                        3
20208: 
20209: 
20210: 
20211: 
20212:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20213: 
20214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1986 alusta lukien useassa eri jutussa. Lisäksi
20215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          käyttöönottovaiheessa on kolme laitetta. Saadut
20216: olette 18 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        kokemukset ovat myönteisiä ja toimintaa on
20217: jeenne n:o 2628 ohella lähettänyt valtioneuvos-        tarkoitus pikaisesti laajentaa.
20218: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-         Poliisi sai lahjoituksena muutaman henkilö-
20219: jennöksen kansanedustaja Kaj Bärlundin ym.             kohtaisen tietokoneen, joista neljä on sijoitettu
20220: kirjallisesta kysymyksestä n:o 494, jossa tiedustel-   talousrikosyksikköön. Laitteita voidaan käyttää
20221: laan:                                                  koulutus- ja kehitystoimintaan sekä varusteluta-
20222:                                                        son nostamisen ja ohjelmistohankintojen jälkeen
20223:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     laskenta- ja tekstinkäsittelytehtäviin.
20224:         keskusrikospoliisin atk-varustuksen kehit-
20225:         tämiseksi niin, että taloudellisten rikos-        Henkilökohtaisten tietokoneiden laajemman
20226:         ten tutkintaa voidaan tehostaa asianmu-        käytön esteenä ovat olleet suojausnäkökohdat.
20227:         kaisella tavalla?                              Suurin osa tavanomaisista työasemista lähettää
20228:                                                        ympäristöönsä hajasäteilyä, mistä johtuen kuva-
20229:                                                        ruudulla olevia tietoja voidaan lukea kymmenien
20230:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       metrien päästä tavallista televisiota hyväksi käyt-
20231: ti seuraavaa:                                          täen. Valtionhallinnon atk-turvaa koskevien suo-
20232:    Taloudellisten rikosten tutkintaa suorittavat       situsten mukaisesti poliisi on hankkinut vain
20233: keskusrikospoliisin talousrikosyksikön lisäksi kes-    suojattuja päätteitä. Suojattuja henkilökohtaisia
20234: kusrikospoliisin tutkimatoimisto ja lääninosastot      tietokoneita ei toistaiseksi ole markkinoilla, mut-
20235: sekä suurehkot poliisipiirit, joissa kaikissa on       ta syksyllä 1987 tällaisia tulee kotimaisen valmis-
20236: erityiskoulutuksen saaneita tutkijoita. Talous-        tajan tuotantolinjalta myyntiin. Tähänastisissa
20237: rikosyksikkö tutkii vaikeita ja usein laajoja koko     kokeiluissa käytetyt laitteistot ovat olleet suojat-
20238: maahan ulottuvia juttuja sekä avustaa asiantunte-      tujen laitteiden koemalleja. Kun talousrikosyk-
20239: muksellaan muita yksiköitä. Näin ollen taloudel-       sikkö ja monet keskusrikospoliisin lääninosastois-
20240: listen rikosten tutkintaa on tarkasteltava koko        ta sijaitsevat yleisissä toimistorakennuksissa tai
20241: poliisitointa koskien eikä voida rajoittua keskusri-   jopa asuntojen ympäröimissä tiloissa ja talous-
20242: kospoliisin atk-varustuksen parantamiseen.             rikosten tutkinnassa käsitellään arkaluonteisia ja
20243:    Tutkintaa avustavia poliisin tietojärjestelmään     rikoksista epäiltyjä kiinnostavia tietoja, ei suo-
20244: kuuluvia rekistereitä voi poliisi käyttää hajaute-     jaussuosituksista etenkään talousrikosten osalta
20245: tusti ympäri maata 228 etäispäätteellä. Yksilön        ole haluttu luopua.
20246: identiteettisuojan säilyttämiseksi sekä poliisitut-       Keskusrikospoliisi on tekemässä tietojenkäsitte-
20247: kinnassa tarvittavan tiedon varmistamiseksi käy-       lyn kokonaistutkimusta, joka valmistuu vuoden
20248: tetään kiinteitä datayhteyksiä sekä jo vuodesta        1987 loppuun mennessä. Tutkimuksen tuloksena
20249: 1984 alkaen hajasäteiltä suojattuja etäispäätteitä.    syntyvä tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma
20250:    Taloudellisten rikosten tutkintaa suorittavilla     tulee sisältämään määrittelyt myös talousrikostut-
20251: yksiköillä on neljää keskusrikospoliisin läänin-       kinnan tarvitsemasta atk-tuesta. Vaikka selvitys-
20252: osastoa lukuun ottamatta käytössään pääte, jolla       työ on kesken, voidaan jo tässä vaiheessa arvioida
20253: voidaan olla yhteydessä kaikkiin poliisin tietojär-    tarvittavan kolmen tasoisia ratkaisuja:
20254: jestelmään kuuluviin rekistereihin ja niihin mui-         - talousrikosten tutkintaa palvelevat pysyvät
20255: den viranomaisten pitämiin rekistereihin, joihin       rekisterit sekä suuria koneresursseja vaativat muut
20256: poliisilla on pääsy. Kuluvan vuoden aikana saavat      tehtävät hoidetaan keskusrikospoliisin tiedotus-
20257: loputkin lääninosastot pääteyhteyden.                  toimistoon sijoitetuilla tietokoneilla, kuten
20258:    Ns. henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöä         muutkin rikostutkinnan tietojenkäsittelyn valta-
20259: suurten juttujen laajan aineiston hallinnassa on       kunnalliset tehtävät. Jokaiseen talousrikostutkin-
20260: kokeiltu kahdella laitteistolla: keskusrikospoliisin   taa suorittavaan jaokseen tai ryhmään ympäri
20261: Tampereen lääninosastossa ns. Nappa-jutussa            maata sijoitetaan työasemia, joista on yhteys
20262: vuosina 1985-86 ja talousrikosyksikössä vuoden         näille tietokoneille
20263: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 494
20264: 
20265:       jokaiseen tutkintaryhmään sijoitetaan laa-      tys-, tekstinkäsittely- ja laskentaohjelmilla varus-
20266: jojen yksittäisten juttujen tietojen hallintaa ja     tettuina käytetään tutkinnassa apuvälineinä.
20267: yhdistelyä varten ainakin yksi mikrotietokone,           Tässä esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen
20268: jota lähinnä toimistosihteerit käyttävät              merkitsee noin 5 miljoonan markan investointi-
20269:    - rikostarkastajien ja muiden talousrikostut-      menoja laitteisto- ja ohjelmistohankintoihin.
20270: kijoiden käyttöön hankitaan henkilökohtaisia tie-     Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon sisältyy tästä
20271: tokoneita, joita kirjanpito-, tilintarkastus-, yri-   summasta noin 1, 5 miljoonaa markkaa.
20272: 
20273:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1987
20274: 
20275:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
20276:                                       1986 vp. -- EJ( n:o 494                                           5
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20282: 
20283:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid centralkriminalpolisens länsavdelning i Tam-
20284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        merfors i det s.k. Noppa-målet åren 1985--1986
20285: 2628 av den 18 december 1986 tili vederbörande        och vid enheten för ekonomiska brott sedan
20286: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    början av år 1986 i flera olika mål. Dessutom
20287: av riksdagsman Kaj Bärlund m.fl. undertecknade        håller tre anordningar på att tas i bruk. De
20288: spörsmål nr 494:                                      erfarenheter som erhållits är positiva och avsikten
20289:                                                       är att utvidga verksamheten med det snaraste.
20290:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20291:        för att utveckla centralkriminalpolisens          Polisen fick som donation några personliga
20292:        adb-utrustning så att undersökningen av        datorer av vilka fyra har placerats vid enheten för
20293:        ekonomiska brott kan effektiveras på ett       ekonomiska brott. Apparaterna kan användas för
20294:        behörigt sätt?                                 utbildnings- och utvecklingsverksamhet samt för
20295:                                                       att höja utrustningsnivån och efter anskaffningar-
20296:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na av programvara för redovisnings- och textbe-
20297: anföra följande:                                      handligsuppgifter.
20298: 
20299:    Ekonomiska brott undersöks dels av centralkri-        Skyddssynpunkter har hindrat en mera omfat-
20300: minalpolisens enhet för ekonomiska brott, dels        tande användning av personliga datorer. Största
20301: av centralkriminalpolisens undersökningsbyrå och      delen av de vanliga arbetsstationerna skickar
20302: länsavdelningar samt av stora polisdistrikt. Vid      läckstrålning tili sin omgivning och beroende på
20303: alla dessa finns det specialutbildade utredare.       detta kan de uppgifter som finns på bildrutan
20304: Enheten för ekonomiska brott undersöker svåra         läsas på tiotals meters avstånd med hjälp av
20305: mål, som ofta är omfattande och berör hela            vanliga televisionsapparater. 1 enlighet med re-
20306: landet, samt bistår övriga enheter med sin sak-       kommendationerna för adb-skyddet inom stats-
20307: kunskap. Därför måste undersökningen av eko-          förvaltninget?; har polisen skaffat enbart skyddade
20308: nomiska brott bedömas som en angelägenhet             terminaler. An så länge finns det inte skyddade
20309: som berör hela poliskåren. Den kan inte begrän-       personliga datorer på marknaden, men hösten
20310: sas tili en förbättring av adb-utrustningen för       1987 kommer sådana tili försäljning från en
20311: centralkriminalpolisen.                               inhemsk tillverkares produktionslinje. De appa-
20312:    Polisen kan decentraliserat i hela landet på 228   rater som har använts vid de experiment som
20313: terminaler använda register, som hör tili poliseos    hittills har gjorts har varit prototyper av skyddade
20314: datasystem och bistår vid undersökningarna. För       apparater. Då enheten för ekonomiska brott och
20315: att bevara identitetsskyddet för individen samt       många av centralkriminalpolisens länsavdelningar
20316: för att bekräfta de uppgifter som behövs vid          är belägna i allmänna kontorsbyggnader eller
20317: polisundersökningar används reserverade dataför-      rentav i utrymmen som omges av bostäder och
20318: bindelser samt redan sedan år 1984 terminaler         det vid undersökningen av ekonomiska brott
20319: som skyddats mot läckstrålning.                       behandlas ömtåliga uppgifter, som intresserar
20320:                                                       dem som är misstänkta för brotten, har man inte
20321:    Bortsett från fyra länsavdelningar vid cen-
20322:                                                       velat avstå från skyddsrekommendationerna spe-
20323: tralkriminalpolisen har de enheter som undersö-
20324:                                                       ciellt beträffande c, .10miska brott.
20325: ker ekonomiska brott tillgång tili en terminai
20326: med viiken man kan stå i förbindelse med alla            Centralkriminalpolisen håller på med en hel-
20327: register som hör tili poliseos datasystem och med     hetsundersökning om databehandling. Under-
20328: de register andra myndigheter upprätthåller och       sökningen kommer att färdigställas före ut-
20329: vilka polisen har tillträde tili. 1 år får också de   gången av år 1987. I den pian för utvecklande av
20330: övriga länsavdelningarna terminalförbindelser.        databehandlingen som uppkommer såsom ett
20331:    Användning av s.k. personliga datorer för          resultat av undersökningen kommer att fastställas
20332: bemästrande av det omfattande materialiet i           det adb-stöd som behövs vid undersökningen av
20333: stora mål har provats med två anläggningar, dvs.      ekonomiska brott. Fastän utredningsarbetet ännu
20334: 6                                    1986 vp. -- ~ n:o 494
20335: 
20336: är ofullbordat kan man dock redan i detta skede     omfattande enskilda mål åtminstone en mikroda-
20337: beräkna att det behövs lösningar på tre nivåer:     tor, som närmast används av byråsekreterarna.
20338:    -- Permanenta register, som betjänar under-
20339:                                                        -- Till förfogande för kriminalinspektörer och
20340: sökningen av ekonomiska brott, samt andra upp-
20341:                                                     andra, som undersöker ekonomiska brott, skaffas
20342: gifter, som kräver stora maskinresurser, sköts
20343:                                                     personliga datorer, vilka -- utrustade med bok-
20344: med datorer, som placerats i centralkriminalpoli-
20345:                                                     förings-, revisions-, företags-, textbehandlings-
20346: sens informationsbyrå, och likaså de övriga riks-
20347:                                                     och redovisningsprogram -- används som hjälp-
20348: omfattande databehandlingsuppgifterna för ut-
20349:                                                     medel vid undersökningarna.
20350: redning av brott. Hos varje avdelning eller grupp
20351: i hela landet, som undersöker ekonomiska brott,       Uppnåendet av de här framförda målen inne-
20352: placeras arbetsstationer, från vilka det finns      bär investeringsutgifter på ca 5 miljoner mark för
20353: förbindelse till dessa datorer.                     anläggnings- och programvaruanskaffningar. 1
20354:    -- 1 varje undersökningsgrupp placeras för       budgeten för år 1987 ingår ca 1,5 miljoner mark
20355: bemästrande och kombinering av uppgifterna i        av denna summa.
20356: 
20357:     Helsingfors den 28 januari 1987
20358: 
20359:                                                                 lnrikesminister Kaisa Raatikainen
20360:                                                   1986 vp.
20361: 
20362: Kirjallinen kysymys n:o 495
20363: 
20364: 
20365: 
20366: 
20367:                                      Väänänen: Läänien taidetoimikuntien henkilöstön hallinnollisen
20368:                                        aseman turvaamisesta
20369: 
20370: 
20371:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20372: 
20373:    Kohta kaksikymmentä vuotta sitten luotiin             että kansanvaltaa tulisi toteuttaa paljon alemmal-
20374: siihenastisia hallintoratkaisuja demokraattisempi        la tasolla kuin nykyisin. Ollaan oltu yksimielisiä
20375: ja hajautetumpi taidehallinto lailla taiteen edis-       siitä, että ongelmia ei saada hallintaan lisäämällä
20376: tämisen järjestelystä (328/ 67). Perustettiin lää-       hallinnon ylärakennetta. Lääninhallituksen tehtä-
20377: nien taidetoimikunnat, joilla on itsenäistä pää-         vien ja virkakunnan paisuttamista ei myöskään
20378: tösvaltaa. ''Taiteen alan tai maakunnallisen kult-       ole pidetty suotavana.
20379: tuuripolitiikan tuntijoiden" valta on toiminut              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20380: vuodesta 1968 alkaen taiteen edistämiseksi               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20381: alueellisella tasolla erinomaisella tavalla. Läänien     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20382: taidetoimikunnat ovat saaneet toimilleen taiteen-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20383: harjoittajien ja -harrastajien luottamuksen ja hy-
20384: väksymisen. Alueellista taidehallintoa on kiitetty                 Aikooko Hallitus turvata sen, että lää-
20385: siitä, että se reagoi taiteen kentän tarpeisiin ja on           nien taidetoimikuntien henkilöstö säilyy
20386: taiteenharjoittajille ja -harrastajille läheistä. Sitä          tämän luottamusmieselimen palvelukses-
20387: on kiitetty suorituskykyisyydestä ja tehokkuudes-               sa, niin kuin eduskunta on hyväksyes-
20388: ta ja palveluhalulla on sen organisaatiokulttuuris-             sään lain taiteen edistämisen järjestelystä
20389: sa tärkeä sija.                                                 tarkoittanut, eikä siirrä henkilöstöä toisen
20390:    Sekä hallinnon että sitä koskevan tutkimuksen                hallinnonalan asetustasoisella säännöksel-
20391: piirissä ollaan oltu hyvin yksimielisiä siitä, että             lä lääninhallituksen virkamiesvallan alai-
20392: hallintoa voidaan parantaa sitä hajauttamaila ja                suuteen?
20393: 
20394:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
20395: 
20396:                                             Marjatta Väänänen
20397: 
20398: 
20399: 
20400: 
20401:  2701911
20402: 2                                    1986 vp. -- RJC n:o 495
20403: 
20404: 
20405: 
20406: 
20407:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20408: 
20409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       pailuissa kertyvistä varoista taidetta edistäviit
20410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkoituksiin.
20411: olette 18 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         Läänien taidetoimikuntien henkilökunnan ase
20412: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     man vakinaistaminen ja sijoittaminen valtiot
20413: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      henkilöstöhallinnossa on ollut pitkään vireillä
20414: Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      Käsitellessään vuoden 1979 valtiopäivillä halli
20415: kysymyksestä n:o 495:                                tuksen esitystä liikuntalaiksi eduskunnan sivistys
20416:                                                      valiokunta antamassaan lausunnossa totesi mm
20417:           Aikooko Hallitus turvata sen, että lää-    seuraavaa:
20418:        nien taidetoimikuntien henkilöstö säilyy          ''Samalla valiokunta kiinnittää huomiota kult
20419:        tämän luottamusmieselimen palvelukses-        tuurihallinnon eri toimintamuotojen yhteistoi
20420:        sa, niin kuin eduskunta on hyväksyessään      minnan koordinoimattomuuteen läänin tasoll
20421:        lain taiteen edistämisen järjestelystä tar-   sekä näistä toiminnoista huolehtivien elinten
20422:        koittanut, eikä siirrä henkilöstöä toisen     kuten läänin nuorisolautakuntien ja läänien tai
20423:        hallinnonalan asetustasoisella säännöksel-    detoimikuntien, sekä läänin yleishallinnon ei
20424:        lä lääninhallituksen virkamiesvallan alai-    lääninhallituksen välisten suhteiden jäsentymät
20425:        suuteen?                                      tömyyteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kult
20426:                                                      tuurihallinnon eri alueista läänin tasolla huoleh
20427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tivien toimielinten välistä yhteistoimintaa kehite
20428: seuraavaa:                                           tään ja että eri toimielinten suhdetta lääninhalli
20429:                                                      tukseen selvennetään. Tämä voisi tapahtua esi
20430:    Taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain    merkiksi siten, että kulttuurihallinnon eri aloj
20431: (328/67) ja asetuksen (513/67) mukaan alueel-        väliportaan tasolla koskevat toimikunnat kootaa
20432: lisen taide-elämän edistämiseksi on kussakin lää-    ja sijoitetaan lääninhallituksen yhteyteen, jolloi
20433: nissä Ahvenanmaan lääniä lukuun ottamatta lää-       lääninhallituksen kouluosasto voitaisiin muodm
20434: nin taidetoimikunta, joka on opetusministeriön       taa lääninhallituksen kulttuuriosastoksi.''
20435: alainen.                                                 Myös valtiontilintarkastajat ovat kertomukse~
20436:    Edellä mainitussa lainsäädännössä ei ole eri-     saan varainhoitovuodelta 1980 katsoneet perw
20437: tyissäännöksiä läänin taidetoimikunnan sihteerin     telluksi, että vireillä olleet suunnitelmat läänin
20438: tai muun henkilökunnan asemasta. Asetuksen           hallitusten kouluosastojen muuttumisesta kouh:
20439: mukaan läänin taidetoimikunnista on, mikäli          ja kulttuuriosastoksi toteutetaan. Hallitus o
20440: muuta ei ole määrätty, soveltuvin osin voimassa,     puolestaan vuonna 1982 eduskunnalle antama!
20441: mitä valtion komiteoista on määrätty. Niinpä         saan kulttuuripoliittisessa selonteossa todenm:
20442: kussakin toimikunnassa on päätoiminen sihteeri,      asiasta seuraavaa:
20443: joka on komiteoiden päätoimisia sihteereitä kos-         ''Hallitus katsoo, että kulttuurihallinnon e
20444: kevien säännösten alainen. Lisäksi toimikunnassa     sektoreiden yhteistyötä läänintasolla on kehitett~
20445: on tilapäinen työsopimussuhteinen kanslisti. Sih-    vä. Samalla on selvitettävä aluetason toimielir
20446: teerin palkkaus on A20 palkkausluokan mukai-         ten, läänin taidetoimikuntien, läänin nuorisolat
20447: nen valtion virkamiehille suoritettavine lisineen    takuntien ja läänin urheilulautakuntien suhte<
20448: (1.2.1987 lukien A21). Työsopimussuhteisen           lääninhallituksiin. Kulttuurihallinnon asemaa tt
20449: kanslistin nimike muuttuu samasta ajankohdasta       lisi vahvistaa lääninhallitusten organisaatioss~
20450: toimistosihteeriksi. Toimikunnan henkilöstön         Tämän tulee kuitenkin tapahtua vaarantamatt
20451: palkkaus- ja muut hallintomenot suorittaa ope-       läänin taidetoimikuntien ja muiden kulttuur
20452: tusministeriö. Käytännössä nämä menot on jou-        alan toimielinten itsenäistä toimivaltaa.''
20453: duttu maksamaan niistä määrärahoista, jotka             Opetusministeriö asetti vuonna 1980 työryl
20454: tulo- ja menoarviossa on osoitettu raha-arpajais-    män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus siiti
20455: ten voittovaroista ja vedonlyönnistä urheilukil-     miten kulttuuripoliittisten tehtävien hoitamine
20456:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 495                                             3
20457: 
20458: lääninhallinnossa olisi järjestettävä. Yhteisenä       toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa muuttamat-
20459: edellytyksenä esittämiensä vaihtoehtojen toteut-       ta. Opetusministeriö piti välttämättömänä, että
20460: tamiselle työryhmä piti mietinnössään (1983:18)        taidetoimikunnan sekä urheilu- ja nuorisolauta-
20461: sitä, ettei nykyisiä päätäntävaltasuhteita läänin-     kuntien sihteereistä muodostetaan kulttuurihal-
20462: hallituksen sekä läänin taidetoimikuntien, läänin      linnon sihteeristö. Samassa yhteydessä mainittu-
20463: urheilulautakuntien ja läänin nuorisolautakun-         jen toimielinten sihteereiden asemaa tulisi kui-
20464: tien välillä muuteta. Esittämistään vaihtoehdoista     tenkin vahvistaa siten, että sihteereiden tilapäiset
20465: työryhmä katsoi lääninhallituksen kouluosastoon        toimet ylimääräistettäisiin ja että kysymyksessä
20466: sijoitettavan erillisen kulttuuriasioita hoitavan      olevat sihteerit tulisivat lääninhallituksen esitteli-
20467: sihteeristön muodostamisen tuovan suurimmat            jöiksi. Edelleen ministeriö totesi, että kun taide-
20468: edut ja pienimmät haitat. Tämän ratkaisumallin         toimikuntien sihteerit siirretään lääninhallituksen
20469: eduista erityisen merkittävänä työryhmä piti sitä,     palvelukseen, tulisi myös toimikuntien palveluk-
20470: että opetusministeriön hallinnonalan kaikki lää-       sessa olevan muun henkilökunnan siirtyä palve-
20471: nintason asiat saatetaan hallinnollisesti ja käytän-   lussuhteeseen lääninhallitukseen kuitenkin siten,
20472: nössä keskinäiseen yhteyteen.                          että ohjaavien läänintaiteilijoiden asema säilyy
20473:    Lääninhallitusasetustoimikunnan mtetmnossa          entisellään.
20474: (KM 1985:57), joka koskee merkittäväitä osalta
20475: opetusministeriön hallinnonalan läänintason asi-          Lopuksi totean, että läänin urheilu- ja nuoriso-
20476: oiden järjestelyä, ehdotettiin paitsi muuta myös       lautakuntien sihteerit ovat jo vuodesta 1981 lu-
20477: sitä, että läänin taidetoimikunta sekä urheilu- ja     kien olleet sijoitettuina lääninhallituksen kans-
20478: nuorisolautakunnat tulisi liittää lääninhallituksen    lian yhteyteen. Tämän vuoksi ja viitaten edellä
20479: kouluosastosta muodostettavaan koulu- ja kult-         selostettuihin eri kannanottoihin läänintason
20480: tuuriosastoon itse toimielinten tehtäviä ja toimi-     kulttuuriasioita hoiravien toimielinten sijoituk-
20481: valtaa kuitenkaan muuttamatta.                         sesta, on tarkoituksenmukaista ja johdonmukais-
20482:    Antaessaan 2.1.1986 lausuntonsa sanotun toi-        ta, että myös läänin taidetoimikunnan henkilös-
20483: mikunnan mietinnöstä opetusministeriö piti toi-        tön osalta toteutetaan vastaava siirto. Tästä seu-
20484: mikunnan ehdotuksia keskeisiltä osiltaan tarkoi-       raisi muun muassa se, että yhteys lääninhallituk-
20485: tuksenmukaisina ja toteuttamiskelpoisina. Edel-        sen yleisjohtoon paranee ja että toimikunnan
20486: leen ministeriö piti oikeansuuntaisina pyrkimyk-       henkilöstön virkamiesoikeudellinen asema selki-
20487: siä kehittää lääninhallitusta nykyistä yhtenäisem-     ytyy ja vahvistuu. Erityisesti on syytä korostaa
20488:  mäksi virastokokonaisuudeksi. Viraston yleisjoh-      sitä, että näin toteutettu uudistus ei aiheuttaisi
20489: don ja erityisalojen johtamisen välisen työnjaon       itse läänin taidetoimikunnan hallinnolliseen ase-
20490: selkiinnyttämistä ministeriö piti tarpeellisena.       maan ja toimivaltaan mitään muutosta. Toimi-
20491: Läänin taidetoimikunnan sekä urheilu- ja nuori-        kunta säilyisi siis edelleen taiteen edistämisen
20492: solautakuntien osalta opetusministeriö ilmoitti        järjestelystä annetun lain mukaisena opetusmi-
20493:  pitävänsä hyvänä sitä, että nämä toimielimet          nisteriön alaisena, itsenäistä päätäntävaltaa käyt-
20494: koottaisiin läänintasolla yhteen yksikköön itse        tävänä asiantuntijaelimenä taiteen alalla.
20495: 
20496:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1987
20497: 
20498:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
20499: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 495
20500: 
20501: 
20502: 
20503: 
20504:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20505: 
20506:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och av ruedel som influtit genom vadhållning vid
20507: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            idrottstävlingar.
20508: av den 18 december 1986 till vederbörande                   Frågan om att göra personalens ställning inom
20509: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-       länskonstkommissionerna permanent och var per-
20510: de av riksdagsledamot Marjatta Väänänen under-           sonalen skall placeras inom statens personalför-
20511: tecknade spörsmål nr 495:                                valtning har länge varit aktuell. Då regeringens
20512:            Ämnar Regeringen trygga länskonst-            proposition med förslag till idrottslag år 1979
20513:         kommissionernas personals tjänsteställ-          behandlades i riksdagen konstaterade riksdagens
20514:         ning inom dessa förtroendemannaorgan             kulturutskott i sitt utlåtande bl.a. följande:
20515:         på det sätt som avses i den av riksdagen            '' Samtidigt fäster utskottet uppmärksamhet
20516:         antagna lagen om organisering av konst-          vid att de olika verksamhetsformerna inom kul-
20517:         ens främjande, och inte med ett annat            turförvaltningen inte koordinerats då det gäller
20518:         förvaltningsområdes stadgande på förord-         samarbetet på länsnivå samt vid att förhållandet
20519:         ningsnivå underställa personalen länssty-        mellan de organ som har hand om dessa funktio-
20520:         relsens tjänstemannavälde?                       ner, såsom länsungdomsnämnderna och länens
20521:                                                          konstkommissioner samt den allmänna förvalt-
20522:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningen inom länet dvs. länsstyrelsen, är odiffe-
20523: framföra följande:                                       rentierat. Utskottet anser det vara viktigt att
20524:                                                          samarbetet mellan dessa organ som på länsnivå
20525:    Enligt lagen (328/67) och förordningen (513/          har hand om kulturförvaltningen på olika områ-
20526: 67) om organisering av konstens främjande finns          den utvecklas och att de olika organens förhållan-
20527: det för främjandet av det regionala konstlivet i         de till länsstyrelsen klarläggs. Detta kan ske tili
20528: varje län, med undantag av Åland, en länskonst-          exempel så att de funktioner som ankommer på
20529: kommission, som är underställd undervisnings-            mellaninstansförvaltningen på olika områden
20530: ministeriet.                                             inom kulturförvaltningen skulle samordnas och
20531:    I den ovannämnda lagstiftningen ingår inga            förläggas i anslutning till länsstyrelsen, varvid
20532: specialstadganden om länskonstkommissionens              länsstyrelsens skolavdelning kunde ombildas till
20533: sekreterares eller den övriga personalens ställ-         länsstyrelsens kulturavdelning.''
20534: ning. Enligt förordningen gäller för länskonst-
20535: kommissionerna, om annat inte har stadgats, i               Även statsrevisorerna ansåg i sin berättelse för
20536: tillämpliga delar vad som har stadgats om statens        finansåret 1980 det motiverat att de aktuella
20537: kommitteer. Sålunda finns det i varje kommis-            planerna på att ändra länsstyrelsernas skolavdel-
20538: sion en heltidsanställd sekreterare, som är under-       ningar till skol- och kulturavdelningar genom-
20539: ställd stadgandena om kommitteers heltidsan-             förs. Regeringen har för sin del i sin kulturpoli-
20540: ställda sekreterare. Dessutom finns det i korumis-       tiska redogörelse för riksdagen år 1982 konsta-
20541: sioneo en tillfällig kanslist i arbetsavtalsförhållan-   terat följande i frågan:
20542: de. Sekreterarens avlöning utgår enligt löneklass           ''Regeringen anser att samarbetet på länsnivå
20543: A 20 med de tillägg som tillkommer statens               mellan olika sektorer inom kulturförvaltningen
20544: tjänstemän (fr.o.m. 1.2.1987 A21). Beteck-               bör utvecklas. Samtidigt bör man utreda för-
20545: ningen för kanslisten i arbetsavtalsförhållande          hållandet mellan organen på regionplanet, länets
20546: ändras vid samma tidpunkt till byråsekreterare.          konstkommissioner,        länsungdomsnämnderna
20547: Avlönings- och övriga förvaltningsutgifter för           samt länsidrottsnämnderna, och länsstyrelserna.
20548: kommissionens personai erläggs av undervis-              Inom länsstyrelseorganisationen borde kulturför-
20549: ningsministeriet. I praktiken har man varit              valtningens ställning stärkas. Detta bör dock ske
20550: tvungen att betala för dessa utgifter med de             så, att den handlingsfrihet som länens konstkom-
20551: anslag som i statsförslaget har anvisats för främ-       missioner och andra organ inom kulturlivet har
20552: jande av konsten av penninglotteriets vinstmedel         inte kommer i farozonen.''
20553:                                        1986 vp. -- RJC n:o 495                                             5
20554: 
20555:    U ndervisningsministeriet tillsatte år 1980 en      idrotts- och ungdomsnämnder meddelade under-
20556: arbetsgrupp, vars uppgift var att utarbeta ett         visningsministeriet att det ansåg det vara bra att
20557: förslag till hur skötseln av de kulturpolitiska        dessa organ sammanförs tili en enhet på länsnivå
20558: uppgifterna skulle organiseras inom länsförvalt-       utan att organens uppgifter och befogenheter
20559: ningen. En gemensam förutsättning för genom-           ändras. Undervisningsministeriet ansåg det nöd-
20560: förandet av de föreslagna alternativen ansåg ar-       vändigt att det av konstkommissionens samt
20561: betsgruppen i sitt betänkande (1983:18) detvara        idrotts- och ungdomsnämndernas sekreterare bil-
20562: att de nuvarande förhållandena i fråga om be-          das ett kulturförvaltningssekretariat. 1 samband
20563: slutanderätten mellan länsstyrelsen och länskonst-     med detta borde emeliertid de nämnda organens
20564: kommissionerna, länsidrottsnämnderna och läns-         sekreterares stälining befästas så att sekreterarnas
20565: ungdomsnämnderna inte ändras. Av de alterna-           tilifäliiga befattningar skulie ändras tili extraordi-
20566: tiv arbetsgruppen föreslog ansåg den själv att de      narie och att dessa sekreterare skulle bli före-
20567: största fördelarna och de minsta nackdelarna           dragande på länsstyrelsen. Ministeriet konsta-
20568: skulle uppnås om man bildade ett separat sekre-        terade också att då konstkommissionernas sekre-
20569: tariat för skötsel av kulturärenden, och placerade     terare överförs i länsstyrelsens tjänst borde också
20570: det på länsstyrelsens skolavdelning. Av fördelar-      kommissionernas övriga personai överföras på
20571: na med denna lösningsmodell ansåg arbetsgrup-          länsstyrelsen men på så sätt att de handledande
20572: pen den mest betydande vara att alla ärenden på        länskonstnärernas ställning förblir oförändrad.
20573: länsnivå inom undervisningsministeriets förvalt-
20574: ningsområde både förvaltningsmässigt och rent             Slutligen konstaterar jag att sekreterarna för
20575: praktiskt skulle stå i förbindelse med varandra.       länets idrotts- och ungdomsnämnder sedan år
20576:    1 länsstyrelseförordningskommissionens betän-       1981 har varit stationerade i samband med
20577: kande (kom.bet. 1985:57), som tili stor del gäller     länsstyrelsens kansli. På grund av detta och med
20578: organiserandet av ärenden på länsnivå inom             hänvisning tili de stäliningstaganden tili place-
20579: undervisningsministeriets      förvaltningsområde,     randet av de organ som sköter kulturärenden på
20580: föreslogs utöver annat också att länets konstkom-      länsnivå, för vilka har redogjorts ovan, är det
20581: mission samt idrotts- och ungdomsnämnder bor-          ändamålsenligt att också motsvarande överföring
20582: de anslutas tili den skol- och kulturavdelning         genomförs i fråga om länskonstkommissionens
20583: som skulle bildas av länsstyrelsens skolavdelning,     personal. Av detta följer bl.a. att kontakten tili
20584: men utan att organens uppgifter och befogen-           länsstyrelsens allmänna ledning förbättras, och
20585: heter ändras.                                          att kommissionspersonalens tjänstemannarättsli-
20586:     Då undervisningsministeriet 2.1.1986 gav sitt      ga stälining blir klarare och stärks. Det är spe-
20587: utlåtande över nämnda kommissions betänkan-            cielit viktigt att betona att en reform som ge-
20588: de, ansåg ministeriet att kommissionens förslag        nomförs på detta sätt inte ger upphov tili några
20589: tili centrala delar var ändamålsenliga och genom-      förändringar i länskonstkommissionens förvalt-
20590: förbara. Vidare ansåg ministeriet det vara ett         ningsmässiga ställning eller befogenheter. Koru-
20591: strävande i rätt riktning att utveckla länsstyrelsen   missioneo skulie alitså fortsättningsvis verka på
20592: tili en enhetligare ämbetsverkshelhet än för när-      det sätt som förutsätts i lagen om organisering av
20593: varande. Arbetsfördelningen mellan ämbetsver-          konstens främjande, vara understälid undervis-
20594: kets allmänna ledning och ledningen för special-       ningsministeriet, och ett sakkunnigorgan, som
20595: områdena behövde enligt ministeriets åsikt klar-       självständigt använder beslutanderätt, på kons-
20596:  göras. 1 fråga om länets konstkommission och          tens område.
20597: 
20598:      Helsingfors den 31 januari 1987
20599: 
20600:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
20601: 1
20602: 1
20603:  1
20604:  1
20605:   1
20606:   1
20607:    1
20608:    1
20609:     1
20610:     1
20611:      1
20612:      1
20613:       1
20614:       1
20615:        1
20616:        1
20617:         1
20618:         1
20619:          1
20620:          1
20621:           1
20622:           1
20623:            1
20624:            1
20625:             1
20626:                                                 1986 vp.
20627: 
20628: Kirjallinen kysymys n:o 496
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633:                                   Kuusio ym.: Erikoislääkärien virkojen täyttämiseen liittyvistä vai-
20634:                                     keuksista
20635: 
20636: 
20637:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20638: 
20639:    Tämän vuosikymmenen ajan on ollut vaikeuk-         että erikoistumiskoulutusta pitää lisätä. Sairaala-
20640: sia erikoislääkärien virkojen täyttämisessä. Rau-     palvelut olemme saaneet tyydyttävästi pyöri-
20641: man aluesairaala on erikoislääkärijobtoinen alue-     mään. Saamamme tiedon mukaan muissakin
20642: sairaala, joka vastaa seutukunnan sairaalapalve-      sairaaloissa on ollut vaikeuksia erikoisalojen lää-
20643: luista.                                               käreiden virkojen täyttämisessä.
20644:    Edellä mainitut virat ovat olleet haettavina         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20645: toistakymmentä kertaa. Hakijoita ei ole ilmesty-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20646: nyt. Ministeri vastasi vuonna 1984: Aluesairaaloi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20647: den asema ja niiden tuottamien palvelujen tarve       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20648: ovat parhaillaan arvioinnin ja muutosvaiheen
20649: alaisena. Omasta puolestamme olemme paranta-                     Onko Hallitus tietoinen erikoislääkä-
20650: neet laitteistoja, minkä edellytitte tulleen tekno-           reiden virkojen täyttämisvaikeuksista ja
20651: logian kehityksen myötä. Lupasitte huolehtia                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
20652: siitä, että virat saadaan täytettyä. Uskoisimme,              tyä tilanteen korjaamiseksi?
20653: 
20654:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
20655: 
20656:                       Matti Kuusio                             Aino Pohjanoksa
20657: 
20658: 
20659: 
20660: 
20661: 270206C
20662: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 496
20663: 
20664: 
20665: 
20666: 
20667:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20668: 
20669:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aluesairaalaan perustetaan vähintään kaksi anes-
20670: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tesiaerikoislääkärin virkaa vuoden 1988 loppuun
20671: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        mennessä. Tällä pyritään vähentämään ainoan
20672: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       erikoislääkärin sidonnaisuutta viranhoitoon ta-
20673: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kaamalla hänelle riittävästi ''omaa'' aikaa.
20674: Kuusion ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Radiologian erikoisalan osalta tilanne on ilmei-
20675: myksestä n:o 496:                                      sesti se, että nuoremmat lääkärit panevat etusijan
20676:                                                        tutustumiselle keskussairaaloiden monipuolisem-
20677:            Onko Hallitus tietoinen erikoislääkä-       paan laitevalikoimaan, jolla on merkitystä heidän
20678:         reiden virkojen täyttämisvaikeuksista ja       tulevan urakehityksensä kannalta, varsinkin kun
20679:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-      viran palkkaus on sama alue- ja keskussairaalassa.
20680:         tyä tilanteen korjaamiseksi?                      Radiologian alan koulutuksen riittävyyttä on
20681:                                                        lääkintöhallituksen toimesta selvitetty yliopistoi-
20682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hin suunnarulla kyselyllä, johon osa yliopistoista
20683: ti seuraavaa:                                          on jo vastannut. Kyselyn tulokset ovat käytettä-
20684:    Rauman aluesairaalassa on virkojen täytössä         vissä kevään 1987 aikana. Näyttää siltä, että
20685: esiintynyt ongelmia anestesia- ja röntgenerikois-      lääkärin kannalta on merkittävää, että toimimi-
20686: lääkäreiden osalta. Aluesairaaloissa on yleisem-       nen aluesairaalan osastonlääkärin virassa toisi jo-
20687: minkin esiintynyt vaikeuksia näiden erikoisalojen      tain etua myös urakehityksen kannalta eikä vain
20688: virkojen täyttämisessä.                                jarruttaisi sitä. Toiminta osastonlääkärin virassa
20689:    Anestesialääkäreiden osalta vaikuttaa erityisesti   aluesairaalassa tulisi voida laskea ainakin osittain
20690: päivystysrasitus, joka on huomattavasti suurempi       hyväksi erikoislääkärikoulutukseen sellaisen alalle
20691: kuin keskussairaaloissa. Virka "sitoo" asianomai-      erikoistuvan osalta, joka on erikoiskoulutuksensa
20692: sia huomattavasti enemmän ja taloudellinen kor-        loppuvaiheessa.
20693: vaus tästä sidonnaisuudesta on suhteellisen pieni.        Erikoissairaanhoitolain säätäminen ja sairaan-
20694:    Tilanteen parantamiseksi on vuosien 1987-91         hoitopiirijärjestelmän aikaansaaminen olisi ilmei-
20695: valtakunnalliseen suunnitelmaan sairaanhoitolai-       sesti myös sellainen hallinnollinen keino, jolla
20696: tosten osalta otettu lausuma, joka edellyttää, että    olisi merkitystä aluesairaaloiden tiettyjen erityis-
20697: jokaiseen vähintään 100 sairaansijaa käsittävään       palvelujen turvaamiselle.
20698: 
20699:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1987
20700: 
20701:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20702:                                         1986 vp. -      KK n:o 496                                        3
20703: 
20704: 
20705: 
20706: 
20707:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
20708: 
20709:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           gången av år 1988. Avsikten med detta är att
20710: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          försöka minska en enda specialiäkares bundenhet
20711: den 19 december 1986 tili vederbörande medlem           tili tjänsteutövningen genom att garantera att
20712: av statsrådet översänt avskrift av följande av          läkaren får tiliräckligt med "egen" tid.
20713: riksdagsman Kuusio m.fl. undertecknade spörs-               När det gälier specialområdet radiologi är
20714: mål nr 496:                                             situationen tydligen den att yngre läkare föredrar
20715:            Är Regeringen medveten om svårighe-          att få bekanta sig med det mångsidigare appara-
20716:         terna i samband med besättandet av              tururvalet vid centralsjukhusen, vilket har bety-
20717:         specialiäkartjänster och vilka åtgärder äm-     delse med tanke på deras kommande karriär, i
20718:         nar Regeringen vidta för att förbättra          synnerhet som avlöningen är densamma vid
20719:         situationen?                                    krets- och centralsjukhus.
20720:                                                             Med hjälp av en förfrågan tili universiteten
20721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utreder medicinalstyrelsen om utbildningen i
20722: anföra följande:                                        radiologi är tiliräcklig. En del av universiteten
20723:    Kretssjukhuset i Raumo har haft problem med          har redan svarat. Resultaten av förfrågan blir
20724: besättandet av tjänster när det gäller specialister i   klara under våren 198 7. Vad läkarna beträffar
20725: anestesi och röntgenspecialister. Också rent ali-       tycks det vara viktigt att tjänstgöringen som
20726: mänt har kretssjukhusen haft problem att besätta        avdelningsläkare vid ett kretssjukhus även med-
20727: tjänster inom dessa specialområden.                     för någon fördel med tanke på karriären och inte
20728:    När det gälier anestesiläkare är det specielit       bara bromsar upp den. Tjänstgöring som avdel-
20729: jourpåfrestningarna som inverkar. De är betyd-          ningsläkare vid ett kretssjukhus borde åtminstone
20730: ligt större än vid centralsjukhusen. Tjänsten           tili en del kunna räknas tili godo vid specialistut-
20731: '' binder'' personeo i fråga i betydligt högre grad     bildningen när det är fråga om en sådan person
20732: och den ekonomiska ersättningen för detta är            som håller på att specialisera sig på området och
20733: förhåliandevis liten.                                   är i slutskedet av specialutbildningen.
20734:     I syfte att förbättra situationen har i den             Stiftande av en lag om specialiserad sjukvård
20735: riksomfattande pianeo för åren 1987-91 i fråga          och åstadkommande av ett sjukvårdsdistriktssys-
20736: om sjukvårdsinrättningarna intagits ett uttalan-        tem skulie tydligen även utgöra sådana admi-
20737: de, som förutsätter att minst två tjänster för          nistrativa åtgärder som kunde vara av betydelse
20738: specialister i anestesi skall inrättas vid varje        när det gäller att trygga vissa specialtjänster vid
20739: kretssjukhus med minst 100 sjukplatser före ut-         kretssjukhusen.
20740: 
20741:      Helsingfors den 2 februari 1987
20742: 
20743:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20744:     1
20745:     1
20746: 
20747: 
20748: 
20749: 
20750: 1
20751: 1
20752:                                                 1986 vp.
20753: 
20754: Skriftligt spörsmål nr 497
20755: 
20756: 
20757: 
20758: 
20759:                                    Jansson: Om regeringens åtgärder för att återbörda två finländska
20760:                                       pojkar i USA tili Finland
20761: 
20762: 
20763:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20764: 
20765:    Ett i tidningspressen uppmärksammat fali rör        finländska myndigheter i Finland och i utlandet.
20766: kvarhållande av två minderåriga barn i Amerikas        Eventuella rättsliga anspråk på vårdnad av bar-
20767: Förenta Stater mot deras vårdnadshavares vilja.        nen från den amerikanska kvinnans sida kan
20768: Situationen är följande:                               rimligtvis inte tillmätas betydelse eftersom situa-
20769:    Två 13 åriga tvillingbröder, som är medborga-       tionen påminner om barnarov. Tvärtom kränks
20770: re i Finland, hålls kvar i USA sedan år 1984 mot       tre finländska medborgares rätt på ett sätt som
20771: deras i Finland bosatta fars vilja. Fadern är också    kan stå i strid med både allmän lag, internatio-
20772: medborgare i Finland och bor i Mariehamn.              nella avtal och Helsingfors-dokumentet av år
20773: Fadern är i äkt~nskapsskillnadsdomen med bar-          1975.
20774: nens mor förordnad tili vårdnadshavare för bar-            Finlands Generalkonsulat i New York, USA,
20775: nen. Barnens mor är medborgare i Sovjetunionen         har agerat i ärendet, men det förefaller uppen-
20776: och bor där. Barnen hålls kvar i USA av en             bart att mera kraftfulla åtgärder krävs för att rätta
20777: kvinna, som tidigare varit gift med fadern men         tili dessa ränskränkningar.
20778: som inte har någon biologisk eller juridisk bind-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
20779: ning tili barnen. Ändå tillåter inte denna ameri-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20780: kanska kvinna barnen att återförenas med vård-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20781: nadshavande fadern i Mariehamn. Veterligen             följande spörsmål:
20782: önskar barnen flytta tillbaka tili Mariehamn vil-
20783: ket också fadern yrkat i flere sammanhang.                        Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20784:    Dessa barn har i egenskap av medborgare i                   för att de rättskränkningar som enligt
20785: Finland rätt tili rättsskydd enligt lagstiftningen i           ovanstående relation riktats mot finländs-
20786: Finland. AHdeles särskilt åtnjuter barnen mänsk-               ka barns hemort och ställning rättas tili så
20787: liga rättigheter, särskilt i deras egenskap av barn.           snabbt som möjligt på det sätt gällande
20788: Likaså har barnen och fadern rätt tili bistånd av              lagar och avtal föreskriver?
20789: 
20790:      Helsingfors den 19 december 1986
20791: 
20792:                                              Gunnar Jansson
20793: 
20794: 
20795: 
20796: 
20797: 270192M
20798: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 497
20799: 
20800: Kirjallinen kysymys n:o 497                                                                  Suomennos
20801: 
20802: 
20803: 
20804: 
20805:                                   Jansson: Hallituksen toimenpiteistä USA:ssa olevien kahden suoma-
20806:                                      laispojan saamiseksi Suomeen
20807: 
20808: 
20809:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20810: 
20811:    Sanomalehdistössä huomion kohteena ollut ta-       malaisten viranomaisten apuun Suomessa ja ul-
20812: paus koskee kahden alaikäisen lapsen pitämistä        komailla. Amerikkalaisen naisen puolelta mah-
20813: Amerikan Yhdysvalloissa heidän huoltajansa tah-       dollisesti tuleville lastenhuoltoa koskeville oikeu-
20814: don vastaisesti. Tilanne on seuraava:                 dellisille vaatimuksille ei kohtuuden nimessä voi-
20815:    Kahta 13-vuotiasta kaksosveljestä, jotka ovat      da antaa merkitystä, koska tilanne muistuttaa
20816: Suomen kansalaisia, on pidettyUSA:ssavuodesta         lapsenryöstöä. Päinvastoin kolmen Suomen kan-
20817: 1984 lähtien heidän Suomessa asuvan isänsä            salaisen oikeutta loukataan tavalla, joka voi olla
20818: tahdon vastaisesti. Isä on myös Suomen kansalai-      ristiriidassa sekä yleisen lain, kansainvälisten so-
20819: nen ja asuu Maarianhaminassa.                         pimusten että vuoden 1975 Helsingin asiakirjan
20820:                                                       kanssa.
20821:    Isän ja lasten äidin välisessä avioerotuomiossa
20822:                                                          Suomen       pääkonsulaatti    New      Yorkissa,
20823: isä on määrätty lasten huoltajaksi. Lasten äiti on
20824:                                                       USA:ssa, on toiminut asiassa, mutta vaikuttaa
20825: Neuvostoliiton kansalainen ja asuu siellä. Lapsia
20826:                                                       ilmeiseltä, että vaaditaan voimakkaampia toi-
20827: pitää USA:ssa nainen, joka on aikaisemmin ollut
20828:                                                       menpiteitä näiden oikeudenloukkausten oikaise-
20829: naimisissa isän kanssa mutta jolla ei ole mitään
20830:                                                       miseksi.
20831: biologista tai oikeudellista sidettä lapsiin. Kui-
20832: tenkaan tämä amerikkalainen nainen ei salli              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20833: lasten saattamista takaisin yhteen huoltajana ole-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20834: van isän kanssa Maarianhaminassa. Tiettävästi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20835: lapset toivovat muuttamista takaisin Maarianha-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20836: minaan, mitä myös isä on vaatinut useissa yh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20837: teyksissä.                                                    ryhtyä, jotta edellä olevan selostuksen
20838:    Näillä lapsilla on Suomen kansalaisen ominai-              mukaiset suomalaisten lasten asuinpaik-
20839: suudessa oikeus Suomen lainsäädännön mukai-                   kaan ja asemaan kohdistuneet oikeuden-
20840: seen oikeussuojaan. Aivan erityisesti lapset naut-            loukkaukset oikaistaisiin niin nopeasti
20841: tivat ihmisoikeuksia, erityisesti lapsen ominaisuu-           kuin mahdollista voimassa olevien lakien
20842: dessaan. Samoin lapsilla ja isällä on oikeus suo-             ja sopimusten säätämällä tavalla?
20843: 
20844:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
20845: 
20846:                                             Gunnar Jansson
20847:                                       1986 vp. -     KK n:o 497                                       3
20848: 
20849: 
20850: 
20851: 
20852:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20853: 
20854:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sot ovat lasten holhoojia, mutta lasten fyysinen
20855: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huolto (physical care, custody and control) on
20856: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-      Linda Appelqvistilla.
20857: jeenne n:o 2631 ohella toimittanut valtioneuvos-        Ulkoministeriö pyysi 12.2.1985 Washingtonin
20858: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    suurlähetystön välityksellä virka-apua Yhdysval-
20859: edustaja Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta     tain viranomaisilta lasten palauttamiseksi isän
20860: kysymyksestä n:o 497:                                huoltoon Turun hovioikeuden päätöksen mukai-
20861:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sesti. Yhdysvaltain ulkoministeriö totesi vastauk-
20862:        ryhtyä, jotta edellä olevan selostuksen       sessaan 20.3.1985, että suomalaiset oikeuden-
20863:        mukaiset suomalaisten lasten asuinpaik-       päätökset eivät ole täytäntöönpanokelpoisia Yh-
20864:        kaan ja asemaan kohdistuneet oikeuden-        dysvalloissa, ja kehotti Appelqvistia ajamaan asi-
20865:        loukkaukset oikaistaisiin niin nopeasti       aansa Washingtonin osavaltion tuomioistuimissa.
20866:        kuin mahdollista voimassa olevien lakien         Asumuserotuomio on muutettu avioerotuomi-
20867:        ja sopimusten säätämällä tavalla?             aksi 25 .9.1986. Oikeudenkäynti, jossa Appel-
20868:                                                      qvist vaatii lasten huoltoa koskevan päätöksen
20869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     muuttamista, on kesken Washingtonin osaval-
20870: ti seuraavaa:                                        tion tuomioistuimessa. Tässä oikeudenkäynnissä
20871:    Henrik ja Svetlana Appelqvistin kaksospojat       Henrik Appelqvistin tulee esittää näyttö siitä,
20872: Anton ja Alex, s. 18.6.1973 Leningradissa, mää-      ettei hänen allekirjoittamansa poikien huoltoa
20873: rättiin Maarianhaminan raastuvanoikeuden avio-       koskeva sopimus ole pätevä, sekä siitä, että
20874: erotuomiossa v. 1978 yksin isän huoltoon. Turun      poikien oma toivomus on päästä Suomeen.
20875: hovioikeus vahvisti päätöksen 16.3.1979. Kor-           Ulkoasiainministeriässä katsotaan, että kysy-
20876: kein     oikeus    eväsi    muutoksenhakuluvan       mys lasten huollosta on Yhdysvalloissa vireillä
20877: 28.12.1979.                                          oikeudenkäynnissä ja ettei Turun hovioikeuden
20878:    Henrik Appelqvist ja hänen toinen vaimonsa        edellä mainitulla päätöksellä ole vaikutusta tähän
20879: Linda Dean Appelqvist tuomittiin Washingtonin        oikeudenkäyntiin, koska siinä ei ole otettu kan-
20880: osavaltion tuomioistuimessa (Superior Court of       taa Henrik ja Linda Dean Appelqvistin avioeroon
20881: the State Washington for Clark County) asumus-       ja siihen liittyvään lasten huoltoa koskevaan kysy-
20882: eroon 21.2. 1984. Tällöin lasten huollosta määrät-   mykseen. Tämän vuoksi asiassa on noudatettava
20883: tiin puolisoiden asumuseron varalta 27.12.1983       Yhdysvalloissa laillista käsittelyjärjestystä, eikä
20884: tekemän sopimuksen (Written Separation               siihen voida Suomen viranomaisten tai hallituk-
20885: Contract) mukaisesti siten, että molemmat puoli-     sen taholta puuttua.
20886: 
20887:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
20888: 
20889:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
20890: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 497
20891: 
20892: 
20893: 
20894: 
20895:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20896: 
20897:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fysiska vården av barnen (physical care, custody
20898: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         and control).
20899: nr 2631 av den 19 december 1986 tili vederbö-             Utrikesministeriet bad 12.12.1985 genom
20900: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       förmedling av Washingtons ambassad myndighe-
20901: följande av riksdagsledamoten Jansson under-          terna i Förenta Staterna om handräckning för att
20902: tecknade spörsmål nr 497:                             få barnen återlämnade i faderns vård i enlighet
20903:                                                       med Åbo hovrätts beslut. Förenta Staternas utri-
20904:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kesministerium konstaterade i sitt svar 20.3.1985
20905:        för att de rättskränkningar som enligt         att finska domstolsutslag inte är verkstälibara i
20906:        ovanstående relation riktats mot finländs-     Förenta Staterna och uppmanade Appelqvist att
20907:        ka barns hemort och stälining rättas tili så   driva sitt mål vid domstol i delstaten Washing-
20908:        snabbt som möjligt på det sätt gäliande        ton.
20909:        lagar och avtal föreskriver?                       Hemskillnadsdomen har ändrats tili äk-
20910:                                                       tenskapsskilinadsdom 2 5. 9. 1986. Rättegången,
20911:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       där Appelqvist kräver att beslutet som gäller
20912: anföra följande:                                      vårdnaden om barnen ändras, pågår fortfarande
20913:                                                       vid domstol i delstaten Washington. Vid denna
20914:    I Mariehamns rådstuvurätts äktenskapsskili-        rättegång bör Henrik Appelqvist anföra bevis för
20915: nadsdom år 1978 förordnades att vårdnaden om          att det avtal angående vårdnaden om pojkarna
20916: Henrik och Svetlana Appelqvists tvillingsöner         som han undertecknat inte är giltigt och att
20917: Anton och Alex, f. 18.6.1973 i Leningrad, skulle      pojkarnas egen önskan är att få komma tili
20918: tilierkännas fadern ensam. Åbo hovrätt faststäli-     Finland.
20919: de beslutet 16.3.1979. Högsta domstolen förväg-          Vid utrikesministeriet anser man att frågan om
20920: rade besvärstilistånd 28.12.1979.                     barnens vårdnad är anhängig vid rättegång i
20921:     Henrik Appelqvist och hans andra hustru Lin-      Förenta Staterna och att ovannämnda beslut av
20922: da Dean Appelqvist dömdes vid en domstol i            Åbo hovrätt inte inverkar på denna rättegång,
20923: delstaten Washington (Superior Court of the           eftersom det i beslutet inte har tagits stälining
20924: State of Washington for Clark County) tili            tili Henrik och Linda Dean Appelqvists äkten-
20925: hemskillnad 21.12.1984. Angående vårdnaden            skapsskillnad och tili den därmed sammanhäng-
20926: om barnen förordnades härvid i enlighet med ett       ande frågan om vårdnaden om barnen. På grund
20927: avtal som ingåtts mellan makarna 27.12.1983 i         av detta skali den lagliga handläggningsord-
20928: händelse av hemskillnad (W ritten Separation          ningen i Förenta Staterna följas i ärendet, och
20929: Contract) så, att båda makarna är barnens vård-       däri kan varken regeringen elier myndigheterna i
20930: nadshavare men Linda Appelqvist sörjer för den        Finland ingripa.
20931: 
20932:     Helsingfors den 27 januari 1987
20933: 
20934:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
20935:                                                    1986 vp.
20936: 
20937:  Skriftligt spörsmål nr 498
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942:                                      Westerlund m .fl.: Om forcerad avveckling av kärnkraftverken
20943: 
20944: 
20945:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
20946: 
20947:     En totalvärdering av skadorna för folk och           olyckan. Vilka förändringar i attityder och inställ-
20948:  Iänder på grund av en kärnkraftsolycka i likhet         ning tili kärnkraften som energikälia kan vi idag,
20949:  med Tjernobyl-katastrofen, är s.g.s. omöjlig att        drygt ett halvår efter Tjernobyl-katastrofen, note-
20950:  göra. De direkta påtagliga skadeverkningarna på         ra? En hei del konkreta åtgärder och beslut har
20951:  kortare sikt är möjliga att något så när uppskatta.     trots allt gjorts och den alimänna inställningen
20952:  Däremot vad de indirekta följdverkningarna be-          till kärnkraften har blivit allt mera negativ. Som
20953:  träffar som sträcker sig över år och årtionden i        rätt anmärkningsvärt kan nämnas, att förre che-
20954:  framtiden, kan dessa först i ett senare skede           fen för Sveriges Kärnkraftsinspektion, generaldi-
20955:  något så när uppskattas och konstateras.                rektör Lars Nordström, uttalat sig starkt kritiskt
20956:     En kärnkraftskatastrof upplever de flesta män-       mot kärnkraften som energikälia i allmänhet och
20957:  niskor med fullt berättigande i första hand med         att vissa enskilda kärnkraftverk som Ringhals 1
20958:  oro och ångest för vad som sker med miljön och          och 2 samt Oskarshamn 1 borde avvecklas inom
20959:  våra livsmedel. De erfarenheter vi icke oväntat         snar framtid. Enligt Lars Nordström utgörs bl.a.
20960:  erhåliit efter Tjernobyl-olyckan inom betydande         problemet av försprödning av reaktortankar tili
20961:  områden i Europa är att de ekonomiska skadorna          följd av neurronstrålning. Det är svårt att kartläg-
20962:  i första hand drabbar de yrkeskategorier, som är        ga hur långt försprödningen har gått och sålu11da
20963:  verksamma inom livsmedelsproduktionen, s.s.             svårt att beräkna en reaktortanks hållbarhet.
20964:  främst jordbrukare, trädgårdsmästare, fiskare           Vidare säger Lars Nordström att roströta (en typ
20965:  o.s.v. Jämfört med vårt västra broderland Sverige       av korrosion) i vissa rörskarvar är nästan omöjlig
20966:  klarade vi oss relativt lindrigt i varje fali vad de    att reparera.
20967:  direkta skadeverkningarna beträffar. I Sverige              I Väst-Tyskland kommer det nybyggda kärn-
20968:  uppskattas däremot enbart för lantbrukets del           kraftverket Kalkar i Nordrhein-Westfalen nära
20969:  skadorna för innevarande år till långt över 200         den holländska gränsen, som kostat ca 15 miljar-
20970:  miljoner kronor och de totala skadorna, varvid          der mark, med all sannolikhet aldrig att tagas i
20971:  beaktats samtliga i detta nu kända ekonomiska           bruk och planerna att bygga nya kärnkraftverk i
20972:  förluster, stiger i vårt västra grannland tili över 1   Nordrhein-Westfalen har helt övergivits.
20973:  miljard kronor.                                             I USA återigen har inga nya kärnkraftverk
20974:      Om skadorna i anslutning tili en kärnkrafts-        beställts sedan 1978 och flere nya och halvfärdiga
20975:   olycka endast kunde mätas i mark och penni för         kärnkraftverk kommer med största sannolikhet
20976:   förlorad inkomst, vore hela problematiken kring        aldrig att tas i bruk.
20977:   kärnkraften trots alit relativt enkel, men så är det       I vårt västra grannland Sverige har man även
20978:   ju dessvärre inte. De direkta och framför alit         på regeringsnivå dryftat och undersökt vilka möj-
20979:   indirekta följderna av kärnkraftsolyckor för män-      ligheter som föreligger att avveckla kärnkraften
20980:   niskor som drabbas av cancersjukdomar och ge-          tidigare än den nu gällande bortre gränsen år
20981:   netiska missbildningar, är den alivarliga och          2010. I Väst-Tyskland har man likaså utrett
20982:   tragiska sidan. Den amerikanska läkaren och            förutsättningarna för en avveckling av kärnkraft-
20983:   experten på benmärgstransplantationer, Robert          verken. I Nederländerna uppgör man för närva-
20984:   Gale, som ju under flere perioder senaste som-         rande en avvecklingsplan vid Groningens univer-
20985:   mar var engagerad för att hjälpa de värst strål-       sitets energi- och miljöforskningsinstitution. Så-
20986: - ningsdrabbade offren, anger en uppskattad siffra       väl i Schweitz som i Italien är kraven för en
20987:   om minst 100 000 människor enbart i Sovjet,            avveckling av kärnkraftverken även inom den
20988:   som riskerar att drabbas av cancer som en följd av     politiska sektorn påfallande starka.
20989: 
20990:   2701802
20991: 2                                         1986 vp. -       KK n:o 498
20992: 
20993:    Många exempel på kärnkraftens tillbakagång                  Att energiproduktion som baserar sig på kol
20994: världen över kunde ytterligare nämnas, men det             och olja även framdeles måste beaktas råder det i
20995: må räcka med dessa.                                        dagens läge inget som helst tvivel om. 1 det
20996:    Hur ser då framtiden ut och vad bör vi göra?            sammanhang bör särskilt understrykas att re-
20997:    Då kärnkraftverken världen över hela tiden blir         ningsanläggningstekniken såväl i anslutning tili
20998: allt äldre och samtidigt mera nedslitna och                kolkraftverken som då det gäller bl.a. torv och
20999: osäkra, kan vi med en till visshet gränsande               olja bör vara av högsta prioriterade klass. Att
21000: sannolikhet räkna med följande svårare kärn-               kärnkraftsenergin hos oss tili större delen måste
21001: kraftsolycka dessvärre redan inom förloppet av de          ersättas med smutsig kolkraft stämmer däremot
21002: närmaste åren. Mindre olyckstillbud upplever vi            alls inte med tanke på övriga alternativ som står
21003: ju numera så gott som varje vecka och varje gång           tili buds.
21004: hävdar de s.k. experterna att några risker eller               Det finns bara ett svar och en lösning för
21005: följdverkningar inte är att emotse.                        kärnkraftens utnyttjande som energikälla. Vi
21006:                                                            måste upphöra att utnyttja den och snarast
21007:    För vår egen del här i Finland borde vi
21008:                                                            möjligt inleda avvecklingen som helst borde vara
21009: överhuvudtaget inte mera ens diskutera någon
21010:                                                            slutförd senast inom 1995.
21011: ytterligare utbyggnad av kärnkraften. Diskussio-
21012:                                                                Den omständigheten att bl.a. våra grannlän-
21013: nen och beslutsprocessen bör i fortsättningen
21014:                                                            der tillsvidare i större eller mindre utsträckning
21015: även hos oss kretsa kring en avveckling av våra
21016:                                                            utnyttjar sig av kärnkraft som energikälla, fritar
21017: fyra kärnkraftverk och främst hur snabbt avveck-
21018:                                                            oss på intet sätt från vårt eget ansvar inom vårt
21019: lingen bör vara slutförd. Det kan också vara skäl
21020:                                                            eget lands gränser. De länder som redan nu
21021: att observera det faktum att den totala elenergi
21022:                                                            inleder en avveckling kommer helt säkert att
21023: som för närvarande produceras från våra fyra
21024:                                                            följas av allt flere.
21025: reaktorer i Lovisa och Olkiluoto matsvaras av
21026:                                                                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21027: drygt två koldrivna elverk av den storlekstyp
21028:                                                            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21029: (1 000 megawatt) som uppförts i Ingå.
21030:                                                            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21031:    Desto märkligare avvecklingsarrangemang är              följande spörsmål:
21032: det alltså inte fråga om. För vår del har vi bl. a. i
21033: jämförelse med de flesta väesteuropeiska länder                      Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
21034: alldeles utomordentliga egna alternativa energi-                  eller ämnar den vidtaga för åstadkom-
21035: källor och därtill skall vi självfallet även i fortsätt-          mandet av en forcerad avveckling av
21036: ningen importera en del av vårt energibehov och                   kärnkraftverken i vårt land med målsätt-
21037: i detta avseende bör naturgasimporten priorite-                   ningen att Finland framdeles icke bör
21038: ras.                                                              utnyttja kärnkraft som energikälla?
21039: 
21040:      Helsingfors den 19 december 1986
21041: 
21042:                         Henrik Westerlund                           Esko Almgren
21043:                         Impi Muroma                                 Håkan Malm
21044:                                                 Håkan Nordman
21045:                                       1986 vp. -     KK n:o 498                                       3
21046: 
21047: Kirjallinen kysymys n:o 498                                                                 Suomennos
21048: 
21049: 
21050: 
21051: 
21052:                                   Westerlund ym.: Ydinvoimasta luopumisen nopeuttamisesta
21053: 
21054: 
21055:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21056: 
21057:    Kokonaisarviota maille ja ihmisille Tshernoby-    oli mukana auttamassa säteilyn pahiten vahin-
21058: lin suuronnettomuuden kaltaisen ydinvoimaon-         goittamia uhreja, ilmoittaa arvionaan vähintään
21059: nettomuuden johdosta aiheutuvista vahingoista        100 000 ihmisen yksinomaan Neuvostoliitossa
21060: on lähes mahdotonta tehdä. Suoranaiset näkyvät       olevan vaarassa saada syövän onnettomuuden
21061: lyhyen tähtäimen vahinkovaikutukset on mah-          seurauksena.
21062: dollista jotenkin arvioida. Sitä vastoin epäsuorat      Mitä muutoksia asenteissa ja suhtautumisessa
21063: seurausvaikutukset, jotka ulottuvat yli vuosien ja   ydinvoimaan energialähteenä voimme nyt runsas
21064: vuosikymmenten tulevaisuuteen, voidaan vasta         puoli vuotta Tshernobylin onnettomuuden jäl-
21065: myöhempänä aikakautena jotenkin arvioida ja          keen todeta? Joukko konkreettisia toimenpiteitä
21066: todeta.                                              ja päätöksiä on kaikesta huolimatta tehty ja
21067:    Ydinvoimakatastrofin johdosta useimmat ih-        yleinen asenne ydinvoimaan on tullut yhä kieltei-
21068: miset kokevat täysin oikeutetusti ensi sijassa       semmäksi. Todella huomionarvoisena voidaan
21069: huolta ja epävarmuutta siitä, mitä tapahtuu          mainita, että Ruotsin ydinvoimatarkastuksen en-
21070: ympäristölle ja elintarvikkeillemme. Kokemuk-        tinen päällikkö, pääjohtaja Lars Nordström, on
21071: set, joita me odotetusti saimme Tshernobylin         ilmaissut voimakkaan kritiikkinsä ydinvoimaa
21072: onnettomuuden jälkeen huomattavilta alueilta         vastaan energialähteenä ylipäänsä ja todennut,
21073: Euroopasta, kertovat, että taloudelliset vahingot    että tietyt yksittäiset ydinvoimalaitokset kuten
21074: kohdistuvat ensi kädessä elintarviketuotannon        Ringhals 1 ja 2 sekä Oskarshamn 1 pitäisi poistaa
21075: piirissä toimiviin ammattiryhmiin kuten etenkin      käytöstä lähitulevaisuudessa. Lars Nordströmin
21076: maanviljelijöihin, puutarhureihin, kalastajiin       mukaan ongelman muodostaa mm. neutronisä-
21077: jne. Verrattuna läntiseen veljesmaahamme Ruot-       teilyn seurauksena tapahtuva reaktorisäiliöiden
21078: siin me selvisimme suhteellisen vähällä ainakin      haurastuminen. On vaikeaa selvittää, kuinka pit-
21079: mitä tulee suoriin vahinkovaikutuksiin. Ruotsissa    källe haurastuminen on edennyt, ja siten on
21080: sitä vastoin arvioidaan yksinomaan maanviljelyn      vaikea laskea reaktorisäiliön kestävyyttä. Edelleen
21081: osalta vahinkojen tältä vuodelta olevan pitkälti     Lars Nordström sanoo, että ruostelahoa (roströta)
21082: yli 200 miljoonaa kruunua ja kokonaisvahingot,       (yksi korroosion tyyppi) tietyissä putkiliitoksissa
21083: jolloin otetaan huomioon kaikki tällä hetkellä       on melkein mahdotonta korjata.
21084: tiedossa olevat taloudelliset menetykset, nousevat      Länsi-Saksassa ei Nordrhein-Westfaleniin lä-
21085: läntisessä naapurimaassamme yli 1 miljardiin         helle Hollannin rajaa vastarakennettua noin 15
21086: kruunuun.                                            miljardia markkaa maksanutta Kaikarin ydin-
21087:   Jos ydinvoimaonnettomuuteen liittyvät vahin-       voimalaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä
21088: got voitaisiin mitata vain menetettyjen tulojen      tulla koskaan ottamaan käyttöön ja suunnitelmat
21089: mukaisissa markoissa ja penneissä, olisi koko        uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta Nord-
21090: ydinvoiman ympärillä oleva ongelmatiikka kai-        rhein-Westfaleniin on kokonaan hylätty.
21091: kesta huolimatta suhteellisen yksinkertainen,           USA:ssataas ei ole uusia ydinvoimaloita tilattu
21092: mutta niin ei valitettavasti ole. Suorat ja ennen    vuoden 1978 jälkeen ja useita uusia ja puolival-
21093: kaikkea epäsuorat ydinvoimaonnettomuuden             miita ydinvoimaloita ei tulla mitä suurimmalla
21094: seuraukset ihmisille, joille aiheutuu syöpäsai-      todennäköisyydellä koskaan ottamaan käyttöön.
21095: rauksia ja geneettisiä epämuodostumia, ovat on-         Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on
21096: nettomuuden vakava ja traaginen puoli. Amerik-       myös hallitustasolla pohdittu ja tutkittu, mitä
21097: kalainen lääkäri ja luuydinsiirtojen asiantuntija    mahdollisuuksia on luopua ydinvoimasta aikai-
21098: Robert Gale, joka viime kesänä useaan otteeseen      semmin kuin nyt voimassa olevana takarajana
21099: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 498
21100: 
21101: vuonna 2010. Länsi-Saksassa on myös selvitetty          energialähteet ja lisäksi me itse asiassa myös
21102: ydinvoimaloista luopumisen edellytyksiä. Alan-          tulevaisuudessa tuomme maahan osan energiatar-
21103: komaissa tehdään tällä hetkellä luopumissuunni-         peestamme, ja tässä suhteessa pitää suosia maa-
21104: telmaa Groningenin yliopiston energian- ja ym-          kaasun tuontia.
21105: päristöntutkimuslaitoksella. Sekä Sveitsissä että          Siitä, että myös vastaisuudessa hiilen ja öljyn
21106: Italiassa ovat vaatimukset ydinvoimalaitosten           varaan pohjautuva energiantuotanto täytyy ottaa
21107: käytöstä poistamisesta myös poliittisen sektorin        huomioon, ei tämän päivän tilanteessa ole mi-
21108: piirissä silmiinpistävän voimakkaita.                   tään epäilystä. Tässä yhteydessä pitää erityisesti
21109:    Monia esimerkkejä ydinvoiman taantumisesta           alleviivata, että puhdistuslaitostekniikka sekä hii-
21110: ympäri maailmaa voisi vielä mainita, mutta nä-          livoimaloiden yhteydessä että kysymyksen ollessa
21111: mä riittäkööt.                                          mm. turpeesta ja öljystä, pitää olla korkeinta
21112:    Miltä sitten tulevaisuus näyttää ja mitä meidän      mahdollista luokkaa. Ajatus, että ydinvoimaener-
21113: pitää tehdä?                                            gia meillä suurimmaksi osaksi täytyy korvata
21114:    Koska ydinvoimalat ympäri maailmaa tulevat           likaisella hiilivoimalla, ei sitä vastoin sovi lain-
21115: koko ajan vanherumiksi ja samalla kuluneemmik-          kaan yhteen sen ajatuksen kanssa, että muitakin
21116: si ja epävarmemmiksi, voimme varmuutta lähen-           vaihtoehtoja on käytettävissä.
21117: televällä todennäköisyydellä laskea, että seuraava         On vain yksi vastaus ja ratkaisu ydinvoiman
21118: vaikeampi ydinvoimaonnettomuus tapahtuu ikä-            hyödyntämiseen energialähteenä. Meidän täytyy
21119: vä kyllä jo lähivuosien kuluessa. Pienempiä on-         lakata käyttämästä sitä ja niin pian kuin mahdol-
21120: nettomuusuhkiahan koemme nykyisin lähes joka            lista aloittaa käytöstä poistaminen, jonka mielui-
21121: viikko, ja joka kerta nk. asiantuntijat kiistävät,      ten pitäisi olla viety loppuun viimeistään vuonna
21122: että mitään riskejä tai seurausvaikutuksia olisi        1995.
21123: odotettavissa.                                             Se tilanne, että mm. meidän naapurimaamme
21124:                                                         toistaiseksi enemmän tai vähemmän hyödyntävät
21125:    Omalta osaltamme täällä Suomessa meidän ei
21126:                                                         ydinvoimaa energialähteenä, ei vapauta meitä
21127: pitäisi edes keskustella mistään ydinvoiman lisä-
21128:                                                         millään tavoin omasta vastuustamme oman
21129: rakentamisesta. Keskustelun ja päätöksenteon pi-
21130:                                                         maamme rajojen sisällä. Yhä useammat tulevat
21131: tää jatkossa myös meillä pyöriä meidän neljän
21132:                                                         aivan varmasti seuraamaan niitä maita, jotka jo
21133: ydinvoimalamme käytöstä poistamisen ympärillä
21134:                                                         nyt aloittavat luopumisen.
21135: ja etenkin siinä kuinka nopeasti käytöstä poista-
21136:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21137: minen pitää viedä loppuun. Voi myös olla syytä
21138:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21139: tarkastella sitä tosiasiaa, että Loviisan ja Olkiluo-
21140:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21141: don neljällä reaktorillamme tällä hetkellä tuotet-
21142:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21143: tava kokonaissähköenergia vastaa runsasta kahta
21144: Inkooseen rakennetun kivihiilivoimalan suuruus-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21145: luokkaa olevaa laitosta ( 1 000 megawattia).                    tynyt tai aikoo ryhtyä maamme ydin-
21146:    Tämän kummallisemmasta luopumisjärjeste-                     voimaloiden nopeutetun purkamisen ai-
21147: lystä ei siis ole kysymys. Omalta osaltamme mm.                 kaansaamiseksi tavoitteena se, että Suomi
21148: verrattuna useimpiin länsieurooppalaisiin maihin                ei vastaisuudessa käytä ydinvoimaa ener-
21149: meillä on aivan erinomaiset omat vaihtoehtoiset                 gialähteenä?
21150: 
21151:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
21152: 
21153:                        Henrik Westerlund                         Esko Almgren
21154:                        Impi Muroma                               Håkan Malm
21155:                                              Håkan Nordman
21156:                                          1986 vp. -        KK n:o 498                                        5
21157: 
21158: 
21159: 
21160: 
21161:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21162: 
21163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               niiden vaikutusten rajoittamiseksi vielä nykyistä
21164: mainitussa carkoituksessa Te, Herra Puhemies,               tehokkaammin. Selvitykset on käynnistetty sätei-
21165: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-             lyturvakeskuksessa Harrisburgin ydinvoimalaon-
21166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            nettomuuden seurauksena.
21167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                Tshernobylin onnettomuus osoitti kuitenkin,
21168: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta              että ydinvoimalaitosten käyttöhenkilöstön toi-
21169: kysymyksestä n:o 498:                                       mintaan turvallisuusjärjestelmän osana tulee
21170:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-           kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.
21171:         tynyt tai aikoo ryhtyä maamme ydin-                    Käytössä olevien neljän ydinvoimalaitosyksikön
21172:         voimaloiden nopeutetun purkamisen ai-               poistamista ennenaikaisesti ei ole valmisteltu eikä
21173:         kaansaamiseksi tavoitteena se, että Suomi           siihen näin ollen näyttäisi olevan tarvettakaan.
21174:         ei vastaisuudessa käytä ydinvoimaa ener-            Tästä huolimatta selvitetään parhaillaan, mitä
21175:         gialähteenä?                                        mahdollinen ydinenergiasta luopuminen vaikut-
21176:                                                             taisi energiantuotantoomme ja kansantalouteem-
21177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              me. Tutkimustyö on vielä kesken.
21178: seuraavaa:                                                     Tässä kauppa- ja teollisuusministeriön käynnis-
21179:    Periaatepäätöksessään 13.11.1986 valtioneu-              tämmässä selvityksessä on tarkoitus arvioida mi-
21180: vosto esitti kannanottonsa 1990-luvun alkupuo-              ten ja kuinka paljon eri tahtiin tapahtuva ydin-
21181: len sähköhuollon turvaamisesta. Periaatepäätök-             voimasta luopuminen vaikuttaisi ei vain ener-
21182: sen mukaisesti lähtökohtana voimahuollon kehit-             giantuotantoon, vaan myös teollisuuden kilpailu-
21183: tämisessä tulee olla se, että sähkön käyttö on              kykyyn, kansalaisten elin tasoon, työllisyyteen,
21184: mahdollisimman säästäväistä ja tehokasta. Säh-              ympäristöön jne. Tulokset ovat käytettävissä tä-
21185: kön tuotantokapasiteetin lisäämisessä ovat etusi-           män vuoden kuluessa.
21186: jalla yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon                    Kauppa- ja teollisuusministeriön selvitystyön
21187: laitokset. Myös lauhdutusvoimalaitoksia on tar-             lisäksi eri energiamuotojen ja energiantuotanto-
21188: koitus rakentaa 1990-luvun alkupuolen kapasi-               tapojen vaikutuksia arvioimaan on valtioneuvos-
21189: teettitarpeisiin. Näiden voimalaitosten joukkoon            ton tarkoitus lähiaikoina asettaa korkean tason
21190: ei sisälly ydinvoimaa.                                      komitea eri tieteenalojen edustajista. Komitean
21191:    Mitä tulee olemassa oleviin ydinvoimalaitok-             tehtävänä olisi selvittää eri energiamuotoihin si-
21192: siin ja niiden käyttöön, säteilyturvakeskuksen              sältyviä riskejä ja muita yhteiskuntavaikutuksia
21193: käsityksen mukaan Tshernobylin onnettomuus ei               sekä arvioida niiden hyväksyttävyyttä muilla yh-
21194: ole tuonut esille sellaisia seikkoja, joita ei olisi jo     teiskunnan aloilla ilmeneviin riskeihin nähden.
21195: käynnissä olevissa selvityksissä otettu huomioon.           Komitea saa käyttöönsä mm. kaikki kauppa- ja
21196: Näissä selvityksissä arvioidaan erilaisia toimenpi-         teollisuusministeriön aiemmat asiaan liittyvät sel-
21197: teitä vakavien onnettomuuksien estämiseksi ja               vitykset.
21198: 
21199:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
21200: 
21201:                                                           Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
21202: 6                                      1986 vp. -       KK n:o 498
21203: 
21204: 
21205: 
21206: 
21207:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21208: 
21209:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            strålsäkerhetscemralen tili följd av kärnkraftverks-
21210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          olyckan i Harrisburg.
21211: den 19 december 1986 till vederbörande medlem               Olyckan i Tjernobyl visade dock att större
21212: av statsrådet översänt avskrift av följande av          uppmärksamhet än tidigare bör fästas vid drifts-
21213: riksdagsman Westerlund m. fl. undertecknade             personalens verksamhet vid kärnkraftverken som
21214: spörsmål nr 498:                                        en del av säkerhetssystemet.
21215:            Vilka åtgärder har Regeriogen vidtagit           Ett förtidigt avvecklande av de fyra kärnkraft-
21216:         eller ämnar den vidtaga för åstadkom-           verksenheter som nu är i bruk har ime förberetts,
21217:         mandet av en forcerad avveckling av             och under dessa omständigheter verkar det ime
21218:         kärnkraftverken i vårt land med målsätt-        heller vara nödvändigt. Trots detta utreds som
21219:         ningen att Finland framdeles icke bör           bäst hur en eventuell avveckling av kärnkraften
21220:         utnyttja kärnkraft som energikälla?             skulle inverka på vår energiproduktion och sam-
21221:                                                         hällsekonomi. Undersökningsarbetet har ännu
21222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ime avslu tats.
21223: anföra följande:                                            Avsikten med denna utredning, som påbörjats
21224:    I sitt principbeslut 13. 11. 1986 framlade stats-    av handels- och industriministeriet, är att upp-
21225: rådet sitt ställningstagande om tryggandet av           skatta hur och hur mycket en avveckling av
21226: elförsörjningen under första hälften av 1990-           kärnkraften i olika snabb takt skulle inverka inte
21227: talet. Enligt principbeslutet bör utgångspunkten        bara på energiproduktionen uran också på in-
21228: för utvecklandet av energiförsörjningen vara att        dustrins konkurrensförmåga, medborgarnas lev-
21229: elektricitet skall användas så sparsamt och effek-      nadsstandard, sysselsättningen, miljön osv. Re-
21230: tivt som möjligt. Då kapaciteten för elproduk-          sultaten kommer att bli tillgängliga under detta
21231: tion ökas står anläggningar för kombinerad el-          år.
21232: och värmeproduktion i främsta rummet. Avsik-                Utöver handels- och industriministeriets utred-
21233: ten är att även kondenskraftverk skall byggas för       ningsarbete har statsrådet för avsikt att tillsätta
21234: kapacitetsbehoven under första hälften av 1990-         en kommitte på hög nivå, bestående av represen-
21235: talet. Vid dessa kraftverk kommer inte kärnkraft        tanter för olika vetenskapsgrenar, som skall upp-
21236: att användas.                                           skatta verkningarna av olika energiformer och
21237:    Vad beträffar de kärnkraftverk som redan finns       olika sätt att producera energi. Kommittens upp-
21238: och driften av dem har enligt strålsäkerhetscen-        gift skulle vara att klarlägga de risker och övriga
21239: tralens uppfattning inga sådana omständigheter          verkningar på samhället som är förenade med
21240: framkommit i samband med olyckan i Tjernobyl            olika energiformer samt att bedöma dessa energi-
21241: som inte har beaktats i de utredningar som redan        formers godtagbarhet med hänsyn tili de risker
21242: pågår. I dessa utredningar bedöms olika åtgär-          som framträder på övriga områden inom samhäl-
21243: der, som syftar till att hindra allvarliga olyckor      let. Tili kommittens förfogande ställs bl. a. alla
21244: och begränsa deras verkningar ännu effektivare          handels- och industriministeriets tidigare utred-
21245: än för närvarande. Utredningarna påbörjades vid         ningar, som hänför sig tili denna fråga.
21246: 
21247:      Helsingfors den 29 januari 1987
21248: 
21249:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
21250:                                                  1986 vp.
21251: 
21252: Skriftligt spörsmål nr 499
21253: 
21254: 
21255: 
21256: 
21257:                                    Jansson: Om åtgärder för att förhindra familjevåld
21258: 
21259: 
21260:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
21261: 
21262:     Riksdagen har slutfört en livlig diskussion om      familjevåldet och om åtgärder för att förebygga
21263: s.k. videovåld och om dess effekter på medbor-          det i medvetande om att förbud och bestraffning
21264: garna, främst på barn och ungdom. Diskussionen          inte ger resultat. Enligt min mening har vi i
21265: ledde till ökat krav på förbud, som nästa riksdag       Finland all orsak att åtminstone erkänna pro-
21266: får ta slutlig ställning tili. Diskussionen visade      blemens existens och låta dem framträda, hur
21267: också, att vi egentligen saknar medel för att           motbjudande de än är och därefter satsa resurser
21268: hantera våldet i vårt samhälle på ett förebyggan-       på förebyggande verksamhet framom förbud och
21269: de sätt. Av hävd har vi nöjt oss med repressiva         repression. De sociala myndigheterna och utbild-
21270: åtgärder i form av flera poliser, högre alkoholpris     ningsväsendet är här i en nyckelställning såvitt
21271: och bestraffning. Samtidigt klassificerar vi våldet     gäller samhällets åtaganden. Polisen skall visserli-
21272: som ett ordningsproblem, fastän det till över-          gen också förebygga brottslig verksamhet, men
21273: vägande delen är socialt betingat.                      på den ankommer dess värre främst att ingripa
21274:     Undersökningar visar, att tre av fyra våldsoffer    när våldshandlingarna redan är utförda.
21275:  i familjerna är kvinnor och att av allt våld är det       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21276:  psykiska våldet det vanligast förekommande.            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21277:  Man kan bara ana sig till vilket lidande som           ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
21278:  förekommit innan ordningsmakten och domstol i          följande spörsmål:
21279:  efterhand ingriper. Likaså står vi frågande inför
21280:  hur mycket våld som utövas i familjelivet utan                    Är Regeringen medveten om omfatt-
21281:  att det någonsin kommer till utomståendes kän-                 ningen av det öppna och det dolda
21282:  nedom. Skall detvara såhär? Kan vi inte komma                  familjevåldet, som riktar sig främst mot
21283:  längre än till en debatt om videovåldets följder?              kvinnor och barn, och
21284:  Diskussionen har drag av skendebatt där vi är                     hur ämnar Regeringen handla för att
21285:  rädda för att ta reda på de egentliga orsakerna till           förebygga detta våld eller åtminstone få
21286:  våldsyttringarna.                                              dess omfattning att minska utan att en-
21287:     I Sverige har regeringen tagit initiativt till en           bart förlita sig på förbud och bestraff-
21288: brett upplagd offentlig debatt om framför allt                  ning?
21289: 
21290:      Helsingfors den 18 december 1986
21291: 
21292:                                              Gunnar Jansson
21293: 
21294: 
21295: 
21296: 
21297: 270173R
21298: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 499
21299: 
21300: Kirjallinen kysymys n:o 499                                                                      Suomennos
21301: 
21302: 
21303: 
21304: 
21305:                                    Jansson: Toimenpiteistä perheväkivallan estämiseksi
21306: 
21307: 
21308:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21309: 
21310:    Eduskunta on käynyt vilkkaan keskustelun nk.           Ruotsissa on hallitus tehnyt aloitteen laajalle
21311: videoväkivallasta ja sen vaikutuksista kansalaisiin,   levinneeseen julkiseen keskusteluun ennen kaik-
21312: etenkin lapsiin ja nuoriin. Keskustelu johti li-       kea perheväkivallasta ja sen vähentämistoimenpi-
21313: sääntyneisiin kieltovaatimuksiin, joihin seuraava      teistä, tietoisena siitä, että kiellot ja rangaistukset
21314: eduskunta saa ottaa lopullisen kannan.                 eivät tuota tulosta. Minun mielestäni meillä
21315: Keskustelu osoitti myös, että meiltä oikeastaan        Suomessa on kaikki syy ainakin tunnustaa ongel-
21316: puuttuu keinoja käsitellä yhteiskunnassamme            mien olemassaolo ja antaa niiden tulla esiin,
21317: olevaa väkivaltaa rakentavalla tavalla. Perinteises-   vaikka ne olisivat vastenmielisiä, ja sen jälkeen
21318: ti olemme tyytyneet repressiivisiin toimenpitei-       suunnata voimavaroja ennalta ehkäisevään toi-
21319: siin poliisien lisäämisen, korkeampien alkoholi-       mintaan mieluummin kuin kieltoihin ja jälkikä-
21320: hintojen ja rangaistusten muodossa. Samanaikai-        teiseen toimintaan. Sosiaaliviranomaiset ja kou-
21321: sesti luokittelemme väkivallan järjestysongelmak-      lutustoimi ovat tässä avainasemassa yhteiskunnan
21322: si, vaikka se ylivoimaiselta osaltaan johtuu sosiaa-   toimien ollessa kyseessä. Poliisin tulee tosin myös
21323: lisista syistä.                                        ennalta ehkäistä rikollista toimintaa, mutta sen
21324:    Tutkimukset osoittavat, että kolme neljästä         asiana on ikävä kyllä puuttua asiaan etenkin
21325: väkivallan uhrista perheiden piirissä on naisia ja     silloin, kun väkivallanteot on jo tehty.
21326: että kaikesta väkivallasta psyykkinen väkivalta on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21327: tavallisimmin esiintyvää. Voidaan vain aavistella,     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21328: mitä kärsimystä on ollut, ennen kuin järjestysval-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21329: ta ja tuomioistuin jälkikäteen puuttuvat asiaan.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21330: Samoin olemme epätietoisia siitä, kuinka paljon
21331: väkivaltaa harjoitetaan perhe-elämässä ilman, et-                 Onko Hallitus tietoinen avoimen ja
21332: tä se koskaan tulee ulkopuolisten tietoon. Onko                piilevän etenkin naisiin ja lapsiin kohdis-
21333: näin oltava? Emmekö voi päästä pidemmälle                      tuvan perheväkivallan laajuudesta, ja
21334: kuin keskusteluun videoväkivallan seurauksista?                   kuinka Hallitus aikoo toimia ennalta
21335: Keskustelussa on piirteitä näennäiskeskustelusta,              ehkäistäkseen tätä väkivaltaa tai ainakin
21336: jossa pelkäämme ottaa selvää väkivallan tekojen                saadakseen sen vähenemään ilman, että
21337: varsinaisista syistä.                                          yksinomaan luotetaan kieltoihin ja ran-
21338:                                                                gaistuksiin?
21339:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1986
21340: 
21341:                                             Gunnar Jansson
21342:                                        1986 vp. -      KK n:o 499                                       3
21343: 
21344: 
21345: 
21346: 
21347:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21348: 
21349:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Erityinen alttius väkivaltaiseen käyttäytymiseen
21350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          näyttää olevan perheissä, joissa on psykososiaali-
21351: olette 18 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-        sia ja taloudellisia vaikeuksia. Selvityksissä on
21352: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       todettu, että lasten pahoinpitely on yleisintä
21353: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        perheissä, joilla on ahdas asunto, runsaasti muut-
21354: Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       toja, työttömyyttä tai sairas perheenjäsen. Yksilö-
21355: sestä n:o 499:                                         tasolla väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla
21356:                                                        näyttää olevan alemmuudentuotoinen ihminen,
21357:           Onko Hallitus tietoinen avoimen ja           joka ei ole oppinut ratkaisemaan ongelmiaan
21358:        piilevän etenkin naisiin ja lapsiin kohdis-     rakentavalla tavalla.
21359:        tuvan perheväkivallan laajuudesta, ja
21360:           kuinka Hallitus aikoo toimia ennalta            Suomessa perheväkivaltaan liittyy usein myös
21361:                                                        päihteiden käyttö. Väkivaltaisuus lisääntyy päih-
21362:        ehkäistäkseen tätä väkivaltaa tai ainakin
21363:                                                        teiden ongelmakäytön yhteydessä. Päihteitä käyt-
21364:        saadakseen sen vähenemään ilman, että
21365:                                                        tävän perheenjäsenen väkivaltaisuus saattaakin
21366:        yksinomaan luotetaan kieltoihin ja ran-
21367:                                                        aiheuttaa suurta turvattomuutta perheessä.
21368:        gaistuksiin?
21369:                                                           Sosiaalihuollon lainsäädäntöä on voimakkaasti
21370:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          uudistettu viime vuosina. Vuoden 1984 alussa
21371: seuraavaa:                                             tulivat voimaan sosiaalihuoltolaki (710 182) ja
21372:                                                        samanaikaisesti lastensuojelulaki (683/83). Tä-
21373:    Perheissä esiintyvä väkivalta on monimuotoi-        män vuoden alussa tuli voimaan uusi päihde-
21374: nen ja monisyinen asia, johon parannuskeinoksi         huoltolaki (41186).
21375: eivät riitä kiellot ja käskyt. Perheväkivallan syitä
21376:                                                           Sosiaalihuollon uusi lainsäädäntö lähtee ennal-
21377: on löydettävissä sekä yhteiskunnan rakenteista
21378:                                                        ta ehkäisevistä toimenpiteistä. Niissä on huo-
21379: johtuvana että perhe- ja yksilötasolla.
21380:                                                        mioitu se, että kieliaio ja rangaistuksia ei voida
21381:    Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella on viime     poistaa sosiaalisia ongelmia, joihin väkivaltainen
21382: vuosina laadittu useita selvityksiä perheväkivallan    käyttäytyminen usein liittyy. Tavoitteena on näi-
21383: syistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama       den ongelmien ennaltaehkäisy.
21384: työryhmä on selvittänyt naisten ja lasten pahoin-
21385: pitelyä (STM 1983:36). Sosiaalihallitus ja lääkin-        Yhteiskunnassamme esiintyvään väkivaltaisuu-
21386: töhallitus ovat yhteistyössä laatineet selvitykset     teen on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi toi-
21387: koskien lasten pahoinpitelyä ja hoidon laimin-         menpiteillä, jotka vähentävät työttömyyttä, pa-
21388: lyöntiä (SH 1/82, LKH 24/82) ja lapsen seksuaa-        rantavat toimeentuloturvaa ja helpottavat asunto-
21389: lisen riiston ehkäisyä ja hoitoa (SH 131 1986,         jen saantia. Perheiden vaikeuksia voidaan helpot-
21390: LKH 87 /86).                                           taa myös perhepolitiikan keinoin. Suomessa per-
21391:    Yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät eriarvoi-       hepoliittiset tukimuodot ovat kehittyneet suh-
21392: suutta ja ahdistusta luovat tekijät voivat synnyt-     teellisen pitkän ajan kuluessa. Tukimuodot ovat
21393: tää vihaa, joka purkautuu väkivaltana. Ahdistus-       tällä hetkellä jossain määrin hajanaiset. Sosiaali-
21394: ta tuottaa esimerkiksi huoli toimeentulosta. Vä-       ja terveysministeriössä on kiinnitetty huomiota
21395: kivallan syntymiseen vaikuttavat myös elinkeino-       tähän hajanaisuuteen. Tämän johdosta on joulu-
21396: elämän rakennemuutoksen ja muuttoliikkeen              kuussa 1986 asetettu työryhmä selvittämään per-
21397: johdosta löystyneet sukulaisuus- ja ystävyyssuh-       hepoliittisten tukitoimien kohtaantoa. Työryhmä
21398: teet ja muuttuneet sosiaaliset normit. Lisäksi on      tulee tekemään ehdotuksensa jo kevään 1987
21399: muistettava, että väkivallan eräänä ylläpitäjänä       kuluessa.
21400: on esimerkki, suomalaisessa yhteiskunnassa on             Perheissä esiintyvän väkivallan syihin on mah-
21401: perinteisesti ratkaistu erimielisyydet väkivallan      dollista vaikuttaa myös kasvatuksen keinoin. Äi-
21402: avulla. Oman mallinsa aggressiiviselle käyttäyty-      tiys- ja lastenneuvoloissa, päiväkodeissa ja kou-
21403: miselle antaa myös viihdeväkivalta.                    luissa annettavan perhekasvatuksen ja -valmen-
21404: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 499
21405: 
21406: nuksen avulla uskotaan vähitellen voitavan vai-      huomiota yhteistyön kehittämiseen eri viran-
21407: kuttaa vähentävästi perheväkivaltaan.                omaisten kesken. Eräillä paikkakunnilla on väki-
21408:    Koska päihdeongelmat osaltaan lisäävät väki-      vallasta kärsivien perheiden auttamiseksi käynnis-
21409: valtaa, vaikuttaa päihdeongelmien ennalta ehkäi-     tetty sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyö, joista
21410: sy myös perheväkivaltaa vähentävästi. Päihde-        saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Yh-
21411: huoltolaissa kiinnitetään erityistä huomiota kor-    teistyön jatkaminen ja laajentaminen koko maata
21412: jaavien toimenpiteiden ohella päihteiden ongel-      koskevaksi edellyttää lisäresursseja sekä sosiaali-
21413: makäytön ja siitä aiheutuvien sosiaalisten ja ter-   toimen henkilökunnan määrän että koulutuksen
21414: veydellisten haittojen ehkäisyyn. Päihdeongel-       suhteen. Mahdollisuuksia tähän selvitetään.
21415: mien ja perheväkivallan taustalla ovat pitkälti         Perheväkivallan syitä on pyritty selvittämään
21416: samat syyt kuten työttömyys ja puutteelliset         sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Uudet lain-
21417: asunnot. Päihdeongelmista aiheutuvien haittojen      säädäntötoimet tähtäävät ongelmien ratkaisuun
21418: ennaltaehkäisyyn pyritään päihdehuoltolain mu-       ennalta ehkäisevästi. Yhteiskunnassamme esiin-
21419: kaan mm. vaikuttamalla yhteiskuntapoliittiseen       tyvän väkivallan syyt ovat kuitenkin, kuten kysy-
21420: suunnitteluun.                                       myksessä todetaankin, hyvin monitahoiset eikä
21421:    Päihteiden liikakäytöstä aiheutuvien ongel-       nopeaa ja yksinkertaista ratkaisua väkivallan pois-
21422: mien ehkäisy ennalta edellyttää eri hallinnonalo-    tamiseksi ole osoitettavissa. Asia on keskeinen
21423: jen yhteistyötä. Päihdehuoltolaissa on kiinnitetty   sosiaalihuollon lainsäädäntöä kehitettäessä.
21424: 
21425:     Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1987
21426: 
21427:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
21428:                                       1986 vp. -      KK n:o 499                                           5
21429: 
21430: 
21431: 
21432: 
21433:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
21434: 
21435:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          våldo Ett ytterligare mönster för aggressivt be-
21436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        teende förmedlas även via videovåldeto En spe-
21437: den 18 december 1986 tili vederbörande medlem         ciell benägenhet för aggressivt beteende verkar
21438: av statsrådet översänt avskrift av följande av        att förekomma i sådana familjer, där det finns
21439: riksdagsman Gunnar Jansson undertecknade              psykosociala och ekonomiska svårigheter Det har
21440:                                                                                                    0
21441: 
21442: 
21443: 
21444: 
21445: spörsmål nr 499:                                      konstaterats i utredningarna, att barnmisshandel
21446:                                                       oftast förekommer i familjer som har en trång
21447:          Är Regeringen medveten om omfatt-            bostad, som ofta flyttar, som har en sjuk familje-
21448:        ningen av det öppna och det dolda              medlem elier där det finns arbetslösheto I bak-
21449:        familjevåldet, som riktar sig främst mot       grunden för aggressivt beteende på individnivå
21450:        kvinnor och barn, och                          förefalier att finnas en människa med minder-
21451:          hur ämnar Regeringen handla för att          värdeskomplex, som inte har lärt sig att lösa sina
21452:        förebygga detta våld elier åtminstone få       problem på ett konstruktivt sätto
21453:        dess omfattning att minska utan att en-           1 Finland är familjevåldet inte sällan förknip-
21454:        bart förlita sig på förbud och bestraff-       pat med rusmedelsbruko Aggressiviteten ökar i
21455:        ning?                                          samband med rusmedelsmissbruketo Det aggres-
21456:                                                       siva beteendet hos en familjemedlem som använ-
21457:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       der rusmedel kan förorsaka stor otrygghet inom
21458: anföra följande:                                      familjeno
21459:    Familjevåld är en mångformig och komplice-            Under de senaste åren har socialvårdslagstift-
21460: rad fråga, som inte kan bekämpas enbart genom         ningen kraftigt reformeratso Vid ingången av år
21461: förbud och befallningar. Orsakerna tili familje-      1984 trädde socialvårdslagen (710/82) i kraft och
21462: våldet finns såväl i samhällsstrukturerna som på      samtidigt med den barnskyddslagen (683/83)0
21463: familje- och individnivå.                             Vid ingången av innevarande år trädde en ny lag
21464:    Under de senaste åren har det inom social- och     om missbrukarvård (41186) i kraft.
21465: hälsovårdens område gjorts ett flertal utredningar       Den nya socialvårdslagstiftningen utgår från
21466: om orsakerna tili familjevåldeto En av social- och    förebyggande åtgärder. Dessa innebär att det
21467: hälsovårdsministeriet tilisatt arbetsgrupp har ut-    inte är möjligt att genom förbud och bestraff-
21468: rett misshandel av kvinnor och barn (SHM              ning avskaffa sociala problem, som ofta utför
21469: 1983: 36)0 Socialstyrelsen och medicinalstyrelsen     grunden för ett aggressivt beteende Målsätt-
21470:                                                                                                0
21471: 
21472: 
21473: 
21474: 
21475: har i samarbete gjort en utredning om barnmiss-       ningen är att förebygga dessa problem            0
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 
21480: handel och försummande av barns vård (SS 1/82,           Det är möjligt att påverka aggressiviteten i vårt
21481: MS 24/82) och förebyggande av sexuellt över-          samhälie exempelvis genom sådana åtgärder som
21482: grepp mot barn samt vården av barnen (SS              minskar arbetslösheten, förbättrar utkomstskyd-
21483: 13/1986, MS 87/86)0                                   det och underlättar tillgången tili bostado Famil-
21484:    De faktorer i anslutning tili samhälisstruktu-     jernas svårigheter kan underlättas även med fa-
21485: rerna som skapar bristande jämlikhet och ångest       miljepolitiska åtgärder. 1 Finland har de familje-
21486: kan väcka hat som i sin tur tar sig uttryck i våldo   politiska stödformerna utvecklats under en rela-
21487: Ångest kan uppstå toex. på grund av bekymmer          tivt lång tido Dessa stödformer är för närvarande i
21488: om utkomsten. Bidragande orsaker tili uppkoms-        någon mån splittradeo Vid social- och hälsovårds-
21489: ten av våld är att släktskaps- och vänskapsförhål-    ministeriet har detta uppmärksammatso 1 decem-
21490: landena har uppluckrats och de sociala normerna       ber 1986 tilisattes det därför en arbetsgrupp för
21491: förändrats tili följd av en förändring i näringsli-   att utreda incidensen i fråga om de familjepoli-
21492: vets struktur och flyttningsrörelsen. Det bör dess-   tiska stödåtgärdernao Arbetsgruppen väntas fram-
21493:  utom beaktas, att vålder hålis vid liv bl.ao genom   lägga sina förslag redan under våren 1987 0
21494: exempel; i det finska samhäliet har ju menings-          Orsakerna tili familjevåldet kan påverkas även
21495: skiljaktigheterna sedan gammalt avgjorts genom        genom uppfostringsmetodero Med hjälp av famil-
21496: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 499
21497: 
21498: jefostran och -träning, som ges vid rådgivnings-     lan de olika myndigheterna bör utvecklas. På
21499: byråerna för mödra- och barnavård, daghem och        vissa orter har det startats ett samarbete mellan
21500: skolor, skall det småningom kunna vara möjligt       socialvårdsväsendet och polisen för att hjälpa
21501: att få familjevåldet att minska.                     sådana familjer som får lida på grund av våld.
21502:    Emedan rusmedelsproblemen i sin tur medför        Erfarenheterna av detta samarbete har varit
21503: alltmer våld, är förebyggandet av dessa problem      mycket positiva. Ett fortsatt och utvidgat samar-
21504: även ett sätt att minska familjevåldet. I lagen om   bete, som täcker hela landet, förutsätter ytterli-
21505: missbrukarvård har särskild uppmärksamhet äg-        gare resurser såväl beträffande antalet anställda
21506: nats såväl de korrigerande åtgärderna som före-      inom socialväsendet som i fråga om utbildning.
21507: byggandet av missbruket av rusmedel, liksom          Möjligheterna att kunna realisera detta håller på
21508: därav förorsakade sociala olägenheter och men        att utredas.
21509: för hälsan. Rusmedelsproblemen och familjevål-
21510: det har i mångt och mycket samma orsaker, dvs.         Orsakerna till familjevåldet har försökt utredas
21511: arbetslöshet och bristfälliga boendeförhållanden.    inom social- och hälsovårdens område. Utgångs-
21512: Lagen om missbrukarvård syftar till att förebygga    punkten för den nya lagstiftningen är att pro-
21513: olägenheterna till följd av rusmedelsproblem         blemen skall kunna lösas genom förebyggande
21514: bl.a. genom att påverka den samhällspolitiska        åtgärder. Orsakerna till våld i vårt samhälle är,
21515: planeringen. För att de problem som missbruket       enligt vad som konstaterats i spörsmålet, dock
21516: av rusmedel medför skall kunna förebyggas, är        varierande, och det står inte att finna någon
21517: förutsättningen ett samarbete mellan de olika        snabb och enkel lösning, genom viiken våldet
21518: förvaltningsgrenarna. 1 lagen om missbrukarvård      kunde avskaffas. Detta är en central fråga vid
21519: har uppmärksamhet fästs vid att samarbetet mel-      utvecklandet av socialvårdslagstiftningen.
21520: 
21521:      Helsingfors den 26 januari 1987
21522: 
21523:                                                                             Minister Matti Puhakka
21524:                                                1986 vp.
21525: 
21526: Kirjallinen kysymys n:o 500
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                                   Liikanen: Saimaan syväväylän luotsien p luotsikutterinhoitajien
21532:                                      eläkeiän alentamisesta
21533: 
21534: 
21535:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21536: 
21537:    Voimassa olevan valtion eläkeasetuksen (611 1      yhden vuorokauden pituista päivystysvuoroa
21538: 66) mukaan on merenrannikolla toimivan luotsin        luotsiasemalla, sekä lisäksi 6-8 luotsausta.
21539: eläkeikä 55 vuotta ja luotsikutterinhoitajan 58       Ajoittain joudutaan suorittamaan 3-4 luotsaus-
21540: vuotta. Saimaan syväväyläluotsien ja luotsikutte-     ta yhtäjaksoisesti, jolloin saattaa kulua 1 112-2
21541: rinhoitajien eläkeikäraja on puolestaan 63 vuotta.    vuorokautta ilman mahdollisuutta nukkua. Luot-
21542:    Saimaan kanavan avautuminen liikenteelle           sausten kestäessä keskimäärin 4 112-5 tuntia
21543: merkitsi perusteellista muutosta Saimaan syvä-        muodostuvat työt varsinkin pimeinä vuorokau-
21544: väyläluotsien työolosuhteissa. Työ oli aiemmin        denaikoina ja huonoissa sääolosuhteissa sekä fyy-
21545: lähinnä väylänhoitotehtäviä ja rajoittui lähes yk-    sisesti että psyykkisesti rasittaviksi. Myös luotsi-
21546: sinomaan päiväsaikaan ja vastasi näin luonteel-       kunerinhoitajien työn rasittavuuteen vaikuttaa
21547: taan enemmänkin matalaväyläluotsien työtä. Sit-       työn ajoittuminen kaikkiin vuorokaudenaikoihin.
21548: temmin Saimaan syväväyläluotsien työmäärä on             Huolimatta työolosuhteiden ja työn luonteen
21549: moninkertaistunut entiseen verrattuna. Työ on         sekä rasittavuuden oleellisesta ja perusteellisesta
21550: erittäin epäsäännöllistä ja ajoittuu kaikkiin vuo-    muutoksesta on eläkelainsäädännössämme edel-
21551: rokaudenaikoihin. Työ onkin nykyisin täysin ver-      leen olemassa edellä esitetty ero merenrannikon
21552: rattavissa rannikon luotsien työmäärään ja rasitta-   ja Saimaan syväväyläluotsien eläkeiässä. Tähän
21553: vuuteen.                                              erotteluun ei ole olemassa enää asiallisia perus-
21554:    Työn kuluttavuus on ilmennyt lisääntyneenä         teita, kuten edellä olevasta käy ilmi.
21555: sairastumisalttiutena. Liikenteen vakiintuessa on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21556: Saimaan syväväylien luotsiasemille jouduttu pe-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21557: rustamaan luotsikutterinhoitajien toimia, joita       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21558: tällä hetkellä on kolme. Lisäksi mm. työvuoro- ja     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21559: palkkausjärjestelyt ovat pitkälti yhteneväiset ran-
21560: nikon luotsiasemien kanssa. Työtahti Saimaan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21561: syväväyläluotsiasemalla on kesäkuukausina mo-                 ryhtyä Saimaan syväväyläluotsien ja luot-
21562: nesti tiiviimpikin kuin rannikon luotsiasemilla.              sikutterinhoitajien eläkeikärajan alenta-
21563: Viikon pituiseen työjaksoon saattaa sisältyä kaksi            miseksi?
21564: 
21565:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
21566: 
21567:                                             Erkki Liikanen
21568: 
21569: 
21570: 
21571: 
21572: 270176U
21573: 2                                       1986 vp. -- RJC n:o 500
21574: 
21575: 
21576: 
21577: 
21578:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21579: 
21580:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           alemmaksi tai korkeammaksi työolosuhteiden ra-
21581: mainitussa tarkoituksessa, Te Herra Puhemies,           sittavuuden kehitystä seuraten on mahdoton teh-
21582: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         tävä. Muun muassa tästä syystä valtion eläkeikä-
21583: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        järjestelmässä on tarve kokonaisuudistukseen, jo-
21584: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         ka siirtää eläkeikää koskevien kysymysten paino-
21585: Erkki Liikasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      pistettä eläkkeenhakijan yksilölliset olosuhteet
21586: myksestä n:o 500:                                       paremmin huomioon ottavaan suuntaan.
21587:                                                            Yleistä eläkeikää alempien eläkeikien epäjoh-
21588:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21589:                                                         donmukaisuus aiheuttaa eriarvoisuutta eri virko-
21590:         ryhtyä Saimaan syväväyläluotsien ja luot-
21591:                                                         jen ja tehtävien välillä. Se synnyttää tyytymättö-
21592:         sikutterinhoitajien eläkeikärajan alenta-       myyttä sellaisten ryhmien keskuudessa, joiden
21593:         miseksi?                                        eläkeikää ei ole alennettu. Tämä puolestaan
21594:                                                         aiheuttaa näissä ryhmissä toistuvia eläkeiän alen-
21595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tamisvaatimuksia. Yhtenäisiä ja kaikki työalat
21596: ti seuraavaa:                                           kattavia kriteereitä eläkeiän määrittämiseksi pys-
21597:    Eläkeikäkysymykset muodostavat nykyisin var-         tytään tuskin lainkaan oikeudenmukaisesti laati-
21598: sin monitahoisen ja vaikeasti ratkaistavan ongel-       maan virka- ja ammattinimikkeiden pohjalta.
21599: man. Todettakoon, että esim. valtionhallinnon              Myöskin valtiontilintarkastajat ovat kertomuk-
21600: osalta on olemassa eläkeiän alentamisvaatimuk-          sessaan vuodelta 1979 kiinnittäneet huomion
21601: sia, joiden piiriin kuuluu yli 50 000 valtion           valtion eläkeikäjärjestelmässä oleviin puutteelli-
21602: palveluksessa olevaa. Valtionhallinnon osalta elä-      suuksiin ja epäkohtiin. Valtiontilintarkastajain
21603: keikäkysymys on ollut vireillä yli 20 vuoden ajan.      mielestä tavanomaista aikaisemman eläkkeelle
21604: Kysymyksen ratkaisemiselle ei kuitenkaan ole            siirtymisen tulisi työkyvyttömyyden ohella ensi
21605: löydetty yleisesti hyväksyttäviä perusteita.            sijassa perustua asianomaisen yksilöllisiin ominai-
21606:    Valtion eläkejärjestelmässä eläkeikä voi olla        suuksiin ja kykyihin selviytyä hänelle annetuista
21607: joko yleinen eläkeikä 63 vuotta tai erityinen           tehtävistä.
21608: eläkeikä 55, 58 tai 60 vuotta. Erityiset eläkeiät on       Suoritetut tutkimukset osoittavat, että amma-
21609: porrastettu kaavamaisesti ammateittain.                 tilla, paremmin sanottuna työllä ja työolosuhteil-
21610:    Valtion nykyinen eläkeikäjärjestelmä ei ole          la, on merkittävä, osittain varsin suurikin vaiku-
21611: kaavamaisuudesta johtuen toiminut kaikissa suh-         tus kohtuullista työstä selviytymistä ja eläkkeelle
21612: teissa tyydyttävällä tavalla. Yksinomaan iän saa-       siirtymisen tarvetta arvioitaessa. Kuitenkin kaikki
21613: vuttamiseen perustuva eläkkeelle siirtymisen            käytettävissä olevat tiedot selvästi osoittavat, että
21614: muoto ei ota huomioon edunsaajan yksilöllisiä           yksilöllinen vaihtelevuus on työn aiheuttamia
21615: eroavaisuuksia. Pelkkä virka- tai työnimikekuvaa        vaikutuksia suurempi. Tämän vuoksi ei ole näh-
21616: huonosti työn vaatimuksia ja työolosuhteita, kos-       tävissä perusteluja sellaisille järjestelmille, joissa
21617: ka ne saattavat vaihdella hyvinkin paljon saman         ammatti olisi yksin ratkaiseva eläkeikäkriteeri,
21618: nimikkeen sisällä. Työolosuhteet muuttuvat              vaan on katsottava, että olennaista on ammatin
21619: myös työtapojen ja teknologian kehittyessä pal-         tai paremminkin työn ja muiden seikkojen koko-
21620: jon siitä, mitä ne ovat olleet alempia eläkeikiä        naisvaltainen arviointi.
21621: määriteltäessä jo vuosikymmeniä sitten. Monia              Valtion eläkejärjestelmän ammattinimikkeisiin
21622: alemman eläkeiän piirissä olevia tehtäviä ei enää       perustuva porrastus on puutteellinen sikäli, että
21623: tästä syystä voidakaan pitää sillä tavoin rasittavina   yksilölliset erot -- siis tärkein taustatekijä --
21624: ja kuluttavina, kuin ne olivat aikoinaan alempia        jäävät huomiotta. Nykyiseen valtion eläkejärjes-
21625: eläkeikiä säädettäessä. Toisaalta taas kehitys tuo      telmän ammattiporrastukseen liittyy lisäksi jouk-
21626: mukanaan uusia tehtäviä, jotka rasittavuudeltaan        ko soveltamisvaikeuksia ja muitakin epäkohtia.
21627: ylittävät jo aikaisemmin määritellyt tehtävät.          Ammattinimikkeillä on pitkä historiallinen taus-
21628: Kaavamaisen eläkeiän muuttaminen jatkuvasti             ta, mikä heijastuu nimikeluetteloon. Työn sisäl-
21629:                                         1986 vp. -      KK n:o 500                                          3
21630: 
21631: lön ja yleisten olosuhteiden muuttumisen vaiku-         jestelmän perusteet ja mahdolliset muutostarpeet
21632: tusta ei ole juuri ensinkään voitu ottaa huo-           ja koska ratkaisuehdotukset ovat odotettavissa
21633: mioon. Mm. juuri mainitun historiallisen kehi-          varsin pian, ei liene asianmukaista tässä vaiheessa
21634: tyksen tuloksena ja myös nimikkeiden sijoittelun        tehdä mitään erillisratkaisuja, kun ei tiedetä,
21635: harkinnanvaraisuuden takia on syntynyt epäjoh-          miten ne sopeutuvat tuleviin ratkaisuehdotuk-
21636: donmukaisuuksia, jolloin tietyt ryhmät katsovat         siin. Saimaan syväväylän luotsien ja luotsikutte-
21637: olevansa yhtä oikeutettuja alempaan eläkeikään          rinhoitajien eläkeiän alentamisvaatimusta on pe-
21638: kuin jotkut muut ryhmät. Sijoittelussa ei juuri         rusteltu heidän työnsä raskaudella ja vaativuudel-
21639: ole käytetty objektiivisia perusteita.                  la sekä vertaamalla sitä toisen ryhmän, tässä
21640:   ] ulkishallinnon eläkkeell esiirtymisj ärj estelmän   tapauksessa merenrannikon luotsien, työhön.
21641: kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä. Asia on       Vastaavilla perusteilla eläkeikää on vaadittu alen-
21642: selvitettävänä valtioneuvoston asettamassa julkis-      nettavaksi monen muun ryhmän taholta. Kun ei
21643: hallinnon eläkeikäkomiteassa, jonka määräaika           voi olla oikein ja kohtuullista, että asia ratkaistai-
21644: on 28.2. 1987. Komitean tehtävänä on selvittää,         siin vain yhden ryhmän osalta ilman, että samalla
21645: miten valtion, kunnan ja muihin julkisiin elä-          otettaisiin kantaa myös muiden ryhmien osalta,
21646: kejärjestelmiin on mahdollista sisällyttää vastaa-      tulisi Saimaan syväväylän luotsien ja luotsikutte-
21647: vat joustavan eläkkeelle siirtymisen mahdollista-       rinhoitajien eläkeikäkysymys ratkaista samassa
21648: vat eläkemuodot, kuin yksityisissä eläkejärjestel-      yhteydessä kun eläkeikäkysymys ratkaistaan ylei-
21649: missä on toteutettu.                                    semmin.
21650:    Koska komitean vireillä olevassa selvitystyössä
21651: tulevat pohdittaviksi koko nykyisen eläkeikäjär-
21652: 
21653:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
21654: 
21655:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
21656: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 500
21657: 
21658: 
21659: 
21660: 
21661:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21662: 
21663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mera påfrestande än redan tidigare definierade
21664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         uppgifter. Det är omöjligt att fortgående sche-
21665: den 19 december 1986 till vederbörande medlem          matiskt ändra pensionsåldern så att den blir lägre
21666: av statsrådet översänt avskrift av följande av         eller högre i samma takt som arbetsförhållandena
21667: riksdagsman Erkki Liikanen undertecknade spörs-        blir mera ansträngande. Bl.a. av denna orsak
21668: mål nr 500:                                            föreligger ett behov av en total reform av statens
21669:                                                        pensionsålderssystem, som förskjuter tyngdpunk-
21670:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ten beträffande frågorna i anslutning till pen-
21671:         för en sänkning av pensionsåldersgränsen       sionsåldern i en riktning, där pensionssökandens
21672:         för lotsar och lotskutterförare vid djupfar-   individuella förhållanden bättre beaktas.
21673:         leden i Saimen?
21674:                                                           Inkonsekvensen i de pensionsåldrar som är
21675:                                                        lägre än den allmänna förorsakar en rangskillnad
21676:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mellan olika tjänster och arbetsuppgifter. Detta
21677: anföra följande:                                       föder missnöje inom sådana grupper vilkas pen-
21678:    Frågorna angående pensionsålder är nuförtiden       sionålder inte sänkts. Härav följer i sin tur ett
21679: synnerligen mångfasetterade och svårlösta. Det         fortgående krav på sänkt pensionsålder inom
21680: kan konstateras, att det t.ex. för statsförvaltning-   dessa grupper. Enhetliga kriterier för fastställan-
21681: ens del existerar krav på sänkt pensionsålder.         de av pensionsåldern, som täcker alla arbetsområ-
21682: Denna sänkning skulle beröra över 50 000 stats-        den, kan överhuvudtaget knappast uppgöras rätt-
21683: anställda. För statsförvaltningens vidkommande         vist utgående från tjänste- och yrkesbenäm-
21684: har pensionsåldern varit en akruell fråga i mer än     mngar.
21685: 20 år. Mao har dock inte funnit allmänt godtag-           Ä ven statsrevisorerna har i sin berättelse av år
21686: bara grunder för en lösning av problemet.              1979 fäst vikt vid brister och missförhållanden i
21687:    Ioom statens pensionssystem kan pensionsål-         statens pensionsystem. Enligt statsrevisorerna bör
21688: dern vara antingen den allmänna vid 63 år eller        pensionering vid en tidigare ålder än normalt vid
21689: en speciell sådan vid 55, 58 eller 60 år. De           sidan av arbetsoförmåga i första hand basera sig
21690: speciella pensionsåldrarna har schematiskt diffe-      på vederbörandes individuella egenskaper och
21691: rentierats yrkesvis.                                   förmåga att klara av de uppgifter som getts
21692:    Statens nuvarande pensionsålderssystem har på       honom.
21693: grund av sin schematiska karaktär inte fungerat           Undersökningar som gjorts visar att yrket,
21694: på ett tillfredsställande sätt under alla förhållan-   rättare sagt arbetet och arbetsförhållandena, har
21695: den. En pensioneringsform, som enbart grundar          en betydande, delvis synnerligen stor inverkan
21696: sig på att åldern uppnås, beaktar inte de indivi-      vid bedömningen dels av hur man skäligen klarar
21697: duella olikheterna. Enbart benämningen på              av arbetet, dels av behovet av pensionering.
21698: tjänsten eller arbetet ger en dålig bild av de krav    Dock visar alla tillgängliga uppgifter tydligt att
21699: arbetet ställer och av arbetsförhållandena, efter-     den individuella variationen är större än verk-
21700: som dessa kan variera ganska mycket inom sam-          ningarna av arbetet. På grund av detta kan man
21701: ma benämning. 1 och med att arbetsmetoderna            inte se något motiv för sådana system, i vilka
21702: och tekoologin utvecklas förändras även arbets-        yrket vore det enda avgörande kriteriet för pen-
21703: förhållandena mycket från vad de har varit vid         sionsålder, utan en helhetsbedömning av yrket
21704: fastställande av lägre pensionsåldrar redan för        eller snarare av arbetet och alla andra omständig-
21705: årtionden sedan. Många arbetsuppgifter, som            heter bör anses vara det väsentliga.
21706: inbegrips under den lägre pensionsåldern, kan             En differentiering av statens pensionssystem
21707: inte längre av den orsaken anses vara så ansträng-     enligt yrkesbenämningarna är så till vida bristfäl-
21708: ande och slitsamma som de på sin tid var då det        lig, att de individuella skillnaderna -- den
21709: stadgades om lägre pensionsålder. Å andra sidan        viktigaste bakgrundsfaktorn -- blir obeaktade.
21710: medför utvecklingen nya arbetsuppgifter, som är        Den nuvarande yrkesdifferentieringen inom sta-
21711:                                        1986 vp. -- NJ( n:o 500                                            5
21712: 
21713: tens pensionssystem är dessutom förknippad med           Eftersom man i det aktuella utredningsarbetet
21714: en mängd tillämpningssvårigheter och andra            inom kommitten kommer att dryfta grunderna
21715: missförhållanden. Yrkesbenämningarna har en           för det nuvarande pensionsålderssystemet och
21716: långvarig historisk bakgrund, som återspeglas i       eventuella behov av ändringar och då förslagen
21717: förteckningen över benämningar. Effekterna av         tilllösningar är att vänta inom en kort tid, torde
21718: förändringarna i arbetets innehåll och i de all-      det inte vara på sin plats att i detta skede fatta
21719: männa förhåliandena har knappast alls kunnat          några separata avgöranden då man inte vet hur
21720: beaktas. Inkonsekvenser har uppstått bl.a. som        dessa anpassar sig till kommande förslag till
21721: ett resultat av den nyssnämnda historiska utveck-     lösningar. Kravet på en sänkning av pensionsål-
21722: lingen och även p.g.a. beroendet av prövning i        dern för lotsarna och lotskutterförarna vid djup-'
21723: fråga om placeringen av benämningarna. Därför         farleden i Saimen är motiverat både med tanke
21724: anser vissa grupper att de är lika berättigade tili   på att arbetet är tungt och krävande och jämfört
21725: en lägre pensionsålder som några andra grupper.       med arbetet för en annan grupp, dvs. i detta fall
21726: Objektiva grunder har inte i nämnvärd mån             med arbetet för lotsarna vid kusten. På liknande
21727: använts vid placeringen. En total reform av           grunder har man krävt att pensionsåldern skall
21728: pensioneringssystemet inom de~ offentliga             sänkas för mången annan grupp. Då det inte kan
21729: förvaltningen är just nu aktuell. Arendet skali       vara rätt eller skäligt att frågan löses endast för en
21730: utredas inom kommitten för pensionsåldern             grupp utan att ställning samtidigt tas även tili
21731: inom den offentliga förvaltningen. Kommitten          andra grupper, bör frågan beträffande pensions-
21732: har tilisatts av statsrådet och dess mandattid        åldern för lotsarna och lotskutterförarna vid
21733: utgår 28.2.1987. Kommitten har fått i uppdrag         djupfarleden i Saimen lösas samtidigt som frågan
21734: att utreda möjligheterna att i statliga, kommu-       om pensionsåldern överhuvudtaget löses mera
21735: nala och andra offentliga pensionssystem inklu-       allmänt.
21736: dera motsvarande smidiga pensionformer som
21737: har införts i de privata pensionssystemen.
21738: 
21739:      Helsingfors den 27 januari 1987
21740: 
21741:                                                                             Minister Pekka Vennamo
21742:                                                 1986 vp.
21743: 
21744: Kirjallinen kysymys n:o 501
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 
21749:                                    E. Laine ym.: Asetuotannon yksityistämisen estäruisestä
21750: 
21751: 
21752:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21753: 
21754:    Ilmoitus Valmetin puolustusvälineryhmään           toimialan luonteen huomioon ottaen sen tulisi
21755: kuuluvan Tourulan asetehtaan yhdistämisestä           olla nimenomaan valtion harjoittamaa toimintaa
21756: Nokia-konsernin asetehtaisiin on jälleen uusi as-     ja tiukasti myös valtion valvonnassa. Se olisi
21757: kel valtion teollisuuden yksityistämisessä. Wärtsi-   va~min tapa myös työntekijäin työsuhteen turvaa-
21758: län ja Valmetin telakkafuusion ja paperikonefuu-      misessa.
21759: sion mallin mukaan myös aseteollisuuden yhdis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21760: tämiselle haetaan verohelpotusta.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21761:    Valmetin Tourulan ja Nokia-konsernin Tikka-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21762: kosken tehtaiden työntekijät ovat huolissaan työ-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21763: paikkojensa säilymisestä. Ainakin Valmetin teh-
21764: tailla on vihjailtu 50-100 hengen irtisanomisten                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21765: olevan tulossa. Tikkakosken ja Valmetin Touru-               ryhtyä valtion asetuotannon säilyttämi-
21766: lan asetehtaan työläiset ovat lakoin ja mielenosoi-          seksi ja asetuotannon jatkamiseksi yksin-
21767: tuksin käyneet oikeutettua taistelua työpaikko-              omaan valtion tuotantona siihen saakka,
21768: jensa säilyttämisen puolesta.                                kunnes se muutetaan asteittain siviilituo-
21769:    Vaikka järkevintä olisi muuttaa asetuotanto               tannoksi, sekä työntekijöiden työsuhteen
21770: siviilituotannoksi ja turvata sen avulla työpaikat,          pysyvyyden turvaamiseksi kaikissa ta-
21771: asetuotantoa kuitenkin jatketaan. Kun näin on,               pauksissa?
21772: 
21773:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
21774: 
21775:                       Ensio Laine                              Marja-Liisa Löyttyjärvi
21776:                       Sten Söderström                          Marjatta Stenius-Kaukonen
21777:                                             Mikko Kuoppa
21778: 
21779: 
21780: 
21781: 
21782: 270177V
21783: 2                                       1986 vp. -       KK n:o 501
21784: 
21785: 
21786: 
21787: 
21788:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21789: 
21790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Toimialan laskusuuntainen kehitys ei ole uusi
21791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             eikä yllättävä asia. Puolustusvälineryhmän palve-
21792: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-           luksessa oli Jyväskylän tehtailla vuonna 1980 vielä
21793: jeenne n:o 2635 ohella toimittanut valtioneuvos-          yli 800 henkeä; tällä hetkellä henkilöstön määrä
21794: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         on 555 henkeä. Myynnin arvo oli vuonna 1985
21795: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir-           noin 114 milj. markkaa; vuoden 1986 ennakoitu
21796: iallisesta kysymyksestä n: o 50 1:                        myynti on noin 100 milj. markkaa. Tämänsuun-
21797:                                                           taisen kehityksen takia tehtaiden työllisyys on
21798:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           ollut epävarmaa.
21799:         ryhtyä valtion asetuotannon säilyttämi-              Työllisyysongelmista on kauppa- ja teollisuus-
21800:         seksi ja asetuotannon jatkamiseksi yksin-         ministeriön saamien tietojen mukaan keskusteltu
21801:         omaan valtion tuotantona siihen saakka,           avoimesti Valmetin johdon ja Tourulan tehtai-
21802:         kunnes se muutetaan asteittain siviilituo-        den henkilöstön kesken.
21803:         tannoksi, sekä työntekijöiden työsuhteen             Valmetin asetuotanto on pääasiassa - noin
21804:         pysyvyyden turvaamiseksi kaikissa ta-             kolmelta neljännekseltään - siviilituotantoa. So-
21805:         pauksissa?                                        tilasasetuotanto käsittää pääasiassa rynnäkköki-
21806:                                                           vääritoimituksia puolustusvoimille. Puolustusvoi-
21807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             mille toimitetaan lisäksi ilmatorjunta-ammuksia.
21808: seuraavaa:                                                   Suunnitellulla järjestelyllä, yhdistämällä liike-
21809:   Valmet Oy:n Tourulan tehdasta ei ole tarkoi-            toiminta Sako-Valmet Oy:n puitteissa, voidaan
21810: tus yhdistää Nokia-konserniin. Toimintaa jatkaisi         alan kotimainen toimintakyky turvata. Nykyisellä
21811: uusi yhtiö, Sako-Valmet Oy, josta Valmet Oy               rakenteella toteutuisivat vain supistuvaan kysyn-
21812: omistaa 50 %. Asetuotannon järjestelyille ei ole          tään sopeutumisen kielteiset vaikutukset. Suun-
21813: haettu minkäänlaisia verohelpotuksia.                     nitellulla järjestelyllä pyritään nämä vaikutukset
21814:   Valmet Oy:n Tourulan tehdas Jyväskylässä sekä           saamaan mahdollisimman vähäisiksi.
21815: Oy Nokia Ab:n Riihimäen ja Tikkakosken teh-                  Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa tilan-
21816: taat valmistavat urheilu- ja sotilasaseita sekä ampu-     teen kehitystä ja pyrkii omalta osaltaan myötävai-
21817: matarvikkeita. Yksiköiden toiminta on ollut tap-          kuttamaan siihen, että voitaisiin turvata alan
21818: piollista. Tappioiden odotetaan kasvavan mene-            kehittämisedellytykset ja siten myös työllisyyden
21819: kin heikentyessä edelleen.                                mahdollisimman korkea taso.
21820: 
21821:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
21822: 
21823:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
21824:                                       1986 vp. -      KK n:o 501                                       3
21825: 
21826: 
21827: 
21828: 
21829:                                Till Riksdagens Herr Talman
21830: 
21831:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i Jyväskylä fabriker över 800 anställda; för ögon-
21832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        blicket uppgår personalens antal till 555. Försälj-
21833: den 19 december 1986 nr 2635 till vederbörande        ningsvärdet uppgick år 1985 till ca 114 miljoner
21834: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      mark, medan det år 1986 förväntas bli ca 100
21835: sänt avskrift av följande av riksdagsledamot Ensia    miljoner mark. En dylik utveckling har lett till
21836: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 501:            att sysselsättningen vid fabrikerna har varit osä-
21837:                                                       ker.
21838:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-
21839:        sikt att vidta för bibehållande av den            Enligt vad handels- och industriministeriet
21840:        statliga vapenproduktionen och för fort-       erfarit, har diskussionerna emellan Valmet Oy:s
21841:        sättande med den som en enbart statlig         ledning och Tourulafabrikernas personal angåen-
21842:        produktionsaktivitet, tills den gradvis        de sysselsättningsproblem försiggått i en öppen
21843:        omvandlas till en civil produktion, samt       anda.
21844:        för tryggande av ett stabilt arbetsförhål-        Huvudparten, ca tre fjärdedelar, av Valmet
21845:        lande för de anställda i samtliga fall?        Oy:s vapenproduktion är civilproduktion. Mili-
21846:                                                       tärvapenproduktionen består huvudsakligen av
21847:    Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     stormgevärleveranser till försvarsmakten. Dess-
21848: följande:                                             utom levereras till försvarsmakten även luftvärns-
21849:                                                       projektiler.
21850:    Valmet Oy:s fabrik i Tourula avses inte bli
21851: förenad med Nokiakoncernen. Meningen är att              Genom det tilltänkta arrangemanget, dvs. ge-
21852: verksamheten fortsätts av ett nytt bolag, Sako-       nom att sammansmälta affärsverksamheten i
21853: Valmet Oy, av vilket Valmet Oy äger 50 %. Inga        Sako-Valmet Oy, kan den inhemska verksam-
21854: som helst skattelättnader har sökts för de arran-     heten inom branschen tryggas. Med nuvarande
21855: gemang som gäller vapenproduktionen.                  struktur skulle endast de negativa verkningar som
21856:    Valmet Oy:s fabrik i Tourula i Jyväskylä även-     vore förknippade med anpassningen till den
21857: som Oy Nokia Ab:s fabriker i Riihimäki och            avtagande efterfrågan förverkligas. Det planerade
21858: Tikkakoski tillverkar idrotts- och militärvapen       arrangemanget syftar till en minimering av dessa
21859: samt skjutförnödenheter. Enheterna har gått           verkningar.
21860: med förlust. Förlusterna förväntas växa när åt-          Handels- och industriministeriet kommer att
21861: gången vidare försämras.                              följa situationens utveckling och försöka för egen
21862:    Den negativa utvecklingen inom branschen är        del bidra till att förutsättningarna för en utveck-
21863: inre något nytt eller överraskande fenomen. Än-       ling och en så hög sysselsättning som möjligt
21864: nu år 1980 fanns det vid försvarsredskapsgruppen      inom branschen kan tryggas.
21865: 
21866:     Helsingfors den 29 januari 1987
21867: 
21868:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
21869:                                                 1986 vp.
21870: 
21871: Kirjallinen kysymys n:o 502
21872: 
21873: 
21874: 
21875: 
21876:                                    P. Leppänen: Työttömyyspäivärahan maksamisesta kunnallisella
21877:                                       työllistämistuella työllistetyn lomapäiviltä
21878: 
21879: 
21880:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21881: 
21882:    Työvoimaministeriön            työvoimaosaston     lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavan
21883: 28.4.1986 päiväämässä yleiskirjeessä n:o 7 ABC,       toukokuun 2 päivän - 30 päivän syyskuuta välise-
21884: asiana kunnallisen työllistämistuen soveltamisoh-     nä aikana ja mahdolliset vuosiloman talviloma-
21885: jeet työvoimapiirien toimistoille ja työvoimatoi-     päivät kesälomakauden jälkeisenä aikana, pää-
21886: mistoille, on: ' 'Kunnallisella työllistämistuella    sääntöisesti lokakuun 1 päivän - seuraavan vuo-
21887: palkatun henkilön vuosiloma tulee järjestää vuo-      den huhtikuun 30 päivän välisenä aikana.
21888: silomalainsäädännön ja voimassa olevien työehto-         Nyttemmin ainakin eräät kunnat ilmoittavat
21889: sopimusten mukaisesti. Työllistämistukea makse-       työtodistuksessa totuuden mukaisen työsuhteen
21890: taan vain niiltä lomapäiviltä, jotka sisältyvät       kestoajan, mutta ilmoittavat erikseen työvoima-
21891: tukipäätöksen voimassaoloaikaan tai niin monel-       toimistoihin kyseeseen tulevat ohjeen mukaiset
21892: ta päivältä kuin henkilölle on maksettu vuosilo-      lomakorvauspäivät.
21893: makorvausta edellyttäen, että nämä päivät voi-           Työllistämistuella työllistetyt työttömäksi jää-
21894: daan sisällyttää työllistämistukipäätöksessä mai-     neet työntekijät on muihin työttömiin työnteki-
21895: nittuun työllistämistukipäivien kokonaismää-          jöihin nähden asetettu eriarvoiseen asemaan.
21896: rään.                                                 Työvoimatoimikunnat työvoimapoliittisissa lau-
21897:    Aikaisemmin 29.3.1985 annetussa soveltamis-        sunnoissaan ovat todenneet heidät esteellisiksi
21898: ohjeessa kyseinen kohta oli: '' Vuosiloma tulee       saamaan työttömyyskorvausta kyseeseen tulevilta
21899: pyrkiä ensisijaisesti pitämään työsuhteen aikana.     päiviltä, joilta työnantaja on heille maksanut
21900: Mikäli työsuhde päättyy ennen päätöksessä mai-        vuosilomalain 10 §:n mukaisesti vuosilomakor-
21901: nittua aikaa, työnantajalle maksetaan työllistä-      vausta, kun vastaavasti ns. "kovalla rahalla"
21902: mistukea niiltä lomakorvauspäiviltä, jotka sisälty-   työllistettyjen kohdalla ei tällaista menettelyä
21903: vät tukipäätöksessä mainittuun aikaan. Jos työn-      tapahdu, vaan heidät katsotaan työttömäksi ja
21904: tekijä on ollut työssä tukipäätöksessä mainitun       työttömyyskorvaukseen oikeutetuksi heti ensim-
21905: ajan loppuun saakka eikä hän ole pitänyt lomaa,       mäisestä työttömyyspäivästä lukien.
21906: ei tukea makseta lomakorvauspäiviltä.''                  Käytännön esimerkki eräästä kunnasta: Työn-
21907:    Aiemman ohjeen mukainen käytäntö johti             tekijä A:n työsuhde kuntaan oli alkanut helmi-
21908: siihen, että kunnat työtodistuksissaan lisäsivät      kuun alussa 1986 ja päättyi 2 päivänä joulukuuta
21909: kyseeseen tulevat lomakorvauspäivät työsuhteen        1986. Työsuhteensa aikana hän oli työssä työsuh-
21910: kestoaikaan, ja työttömäksi jääneet työntekijät       teen alusta heinäkuun loppuun siten, että kunta
21911: menettivät työttömyyskorvauksensa näiltä päivil-      maksoi hänelle palkkaa omista varoistaan, ja
21912: tä. Kuntien menettely on perustunut työvoimavi-       elokuusta työsuhteen päättymiseen saakka hänet
21913: ranomaisilta saatuihin ohjeisiin. Menettely on        oli kunnassa työllistetty kunnallisella työllistämis-
21914: ollut vuosilomalain vastainen, koska asiallisesti     tuella.
21915: kysymyksessä on ollut vuosilomalain 10 § :ssä sää-       Maaliskuun 31 päivän päättyneeitä lomanmää-
21916: detty vuosilomakorvauksen maksaminen. Vuosi-          räytymisvuodelta määräytyneen 4 päivän vuosilo-
21917: lomalaissa on lomanmääräytymisvuodeksi säädet-        mansa hän piti kesällä.
21918: ty huhtikuun 1 päivän ja seuraavan kalenterivuo-         Huhtikuun 1 päivän - heinäkuun 31 päivän
21919: den maaliskuun 31 päivän välinen ajanjakso ja         väliseltä ajalta hänelle määräytyi vuosilomalain
21920: tuolta ajalta määräytyvä vuosiloma tulee työnan-      mukaisia vuosilomakorvauspäiviä yhteensä 8 päi-
21921: tajan antaa työntekijälleen vuosilomalaissa sääde-    vää ja elokuun 1 päivästä joulukuun 2 päivään
21922: tyn lomakauden aikana, eli 24 vuosilomapäivää         myös 8 vuosilomakorvauspäivää. Työvoimapoliit-
21923: 
21924: 270181A
21925: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 502
21926: 
21927: tisessa lausunnossaan työvoimatoimikunta on          rahaan, vaan saa työttömyyskorvauksensa Kelan
21928: katsonut hänet esteelliseksi saamaan työttömyys-     maksamana.
21929: korvausta 13.12.1986 edeltäneeltä ajalta, eli li-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21930: sännyt työsuhteen kestoaikaan kunnallisen työl-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21931: listämistuen aikaiset lomakorvauspäivät, mutta ei    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21932: "kovan rahan" ajalta määräytyneitä lomakor-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21933: vauspäiviä.
21934:                                                                Pitääkö Hallitus oikeana, että työttö-
21935:   Kyseinen menettely ei sisälly lakiin, vaan se on          myysturvan päivärahaa ei makseta kun-
21936: annettu alemmanasteisilla soveltamisohj eilla.              nallisella työllistämisruella työllistetyn
21937:                                                             ansaitsemien lomapäivien osalta, kun ta-
21938:    Mainittakoon, että vastaava menettely tapah-             vallisen työsuhteen osalta tällaista menet-
21939: tuu myös silloin kun työntekijä ei ole oikeutettu           telyä ei ole, ja mitä Hallitus aikoo asian
21940: työttömyyskassalain mukaiseen työttömyyspäivä-              johdosta tehdä?
21941: 
21942:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
21943: 
21944:                                            Pekka Leppänen
21945:                                       1986 vp. -      KK n:o 502                                     3
21946: 
21947: 
21948: 
21949: 
21950:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21951: 
21952:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ka Leppäsen kysymyksen perusteluissa mainittu
21953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esimerkkitapaus ei näin ollen ole säännösten
21954: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-       mukaan mahdollinen, mutta koska tapausta ei
21955: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ole tarkemmin yksilöity, ei työvoimaministeriö
21956: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ole voinut asiaa selvittää.
21957: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         Toisaalta on selvää, että henkilö, joka on
21958: symyksestä n:o 502:                                   työsuhteessa työnantajaan ja saa palkkaa tältä
21959:                                                       esimerkiksi vuosilomansa aikana, ei ole tältä
21960:           Pitääkö Hallitus oikeana, että työttö-      ajalta oikeutettu saamaan työttömyysturvaa kan-
21961:        myysturvan päivärahaa ei makseta kun-          saneläkelaitokselta eikä työttömyyskassoilta. Oi-
21962:        nallisella työllistämistuella työllistetyn     keus työttömyysturvaetuuksiin alkaa vasta työ-
21963:        ansaitsemien lomapäivien osalta, kun ta-       suhteen päättymisen jälkeen.
21964:        vallisen työsuhteen osalta tällaista menet-       Työvoimaministeriön käsityksen mukaan ei lo-
21965:        telyä ei ole, ja mitä Hallitus aikoo asian     makorvauspäivien mainitseminen työtodistukses-
21966:        johdosta tehdä?                                sa tai työvoimatoimikunnan antamassa sitovassa
21967:                                                       työvoimapoliittisessa lausunnossa vaikuta asian-
21968:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      omaisen henkilön oikeuteen saada työttömyystur-
21969: ti seuraavaa:                                         valain mukaista työttömyyspäivärahaa. Etuuksien
21970:    Kunnallinen työllistämistukijärjestelmä perus-     myöntämisestä päättää joko kansaneläkelaitoksen
21971: tuu siihen, että kunta tai muu järjestelmän           alainen sosiaalivakuutustoimikunta tai asian-
21972: piiriin kuuluva yhteisö taikka säätiö ottaa työttö-   omainen työttömyyskassa. Näiden tekemistä pää-
21973: män työnhakijan palvelukseensa normaalein työ-        töksista asianomaisella on mahdollisuus valittaa
21974: sopimuslaissa ja sitä täydentävissä työehtosopi-      työttömyysturvalautakuntaan ja sieltä edelleen
21975: muksissa määrätyillä ehdoilla. Näin ollen eivät       vakuutusoikeuteen.
21976: työllisyysmäärärahoin palkatut henkilöt ole sään-        Edellä esitetyn perusteella työvoimammtsteno
21977: nösten mukaan eri asemassa kuin muutkaan              katsoo, että tämä vastaus edustaja Pekka Leppä-
21978: työntekijät. Myös vuosilomaoikeuden määräyty-         sen kirjalliseen kysymykseen antaa tarvittavan
21979: minen noudattaa samaa käytäntöä. Edustaja Pek-        selvityksen asiasta ilman muita toimenpiteitä.
21980: 
21981:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
21982: 
21983:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
21984: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 502
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21990: 
21991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man Pekka Leppänens spörsmål är sålunda inte
21992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        möjligt enligt stadgandena, men då fallet inte
21993: den 19 december 1986 tili vederbörande medlem         noggrannare preciserats har arbetskraftsministe-
21994: av statsrådet översänt avskrift av följande, av       riet inte kunnat utreda frågan.
21995: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade                 Å andra sidan är det klart att en person, som
21996: spörsmål nr 502:                                      står i arbetsförhållande tili en arbetsgivare och får
21997:                                                       lön av denne t.ex. under sin semester, inte för
21998:           Anser Regeringen det vara rätt att          den här tiden är berättigad att få utkomstskydd
21999:        dagpenning enligt utkomstskyddet för           för arbetslösa via folkpensionsanstalten eller ar-
22000:        arbetslösa inte betalas för de semesterda-     betslöshetskassorna. Rätten tili förmånerna enligt
22001:        gar som en genom kommunalt sysselsätt-         utkomstskydd för arbetslösa börjar först efter det
22002:        ningsstöd sysselsatt förtjänat, då ett dy-     arbetsförhållandet upphört.
22003:        likt förfarande inte förekommer i fråga           Enligt arbetskraftsministeriets uppfattning in-
22004:        om ett vanligt arbetsförhållande, och vad      verkar inte omnämnandet av semesterersättnings-
22005:        ämnar Regeringen göra med anledning            dagar i arbetsbetyget eller i det bindande arbets-
22006:        av frågan?                                     kraftspolitiska utlåtande, som arbetskraftskom-
22007:                                                       missionen utfärdar, på vederbörandes rätt att få
22008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       arbetslöshetsdagpenning i enlighet med lagen
22009: anföra följande:                                      om utkomstskydd för arbetslösa. Om beviljandet
22010:    Systemet med kommunalt sysselsättningsstöd         av förmåner besluter antingen socialförsäkrings-
22011: baserar sig på den omständigheten att kommu-          kommission, som är underställd folkpensionsan-
22012: nen eller något annat samfund eller någon annan       stalten, eller ifrågavarande arbetslöshetskassa. De
22013: stiftelse, som berörs av systemet, anställer en       beslut som dessa fattat har vederbörande möjlig-
22014: arbetslös arbetssökande enligt normala villkor,       het att överklaga hos arbetslöshetsnämnden och
22015: vilka fastställts i lagen om arbetsavtal och i de     föra saken därifrån vidare tili försäkringsdomsto-
22016: kollektivavtal som kompletterar denna lag. Så-        len.
22017: lunda är personer som avlönats med sysselsätt-           På basen av det ovan anförda anser arbets-
22018: ningsanslag enligt stadgandena inte i en annan        kraftsministeriet att detta svar på riksdagsman
22019: ställning än andra arbetstagare. Också fastställan-   Pekka Leppänens spörsmål ger en erforderlig
22020: det av semesterrätt följer samma praxis. Exempel-     utredning i frågan och föranleder inga vidare
22021: fallet som omnämns i motiveringen för riksdags-       åtgärder.
22022: 
22023:     Helsingfors den 29 januari 1987
22024: 
22025:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppå·nen
22026:                                                1986 vp.
22027: 
22028: Kirjallinen kysymys n:o 503
22029: 
22030: 
22031: 
22032: 
22033:                                   Könkkölä ym.: Siviilipalvelusmiesten sosiaalisten etujen parantami-
22034:                                     sesta
22035: 
22036: 
22037:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22038: 
22039:    Ensi vuoden alusta voimaan tuleva siviilipalve-     lipalvelusmies saa ilmaisia kotimatkoja saman
22040: luslaki pidentää siviilipalvelua 12:sta 16:een kuu-    määrän kuin 11 kuukauden asepalvelusta suorit-
22041: kauteen. Lain muutoksen myötä siviilipalvelus-         tava mies.
22042: miehet pyritään integroimaan entistä vahvemmin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22043: Suomen maanpuolustusjärjestelmään. Kaiken              tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
22044: kaikkiaan Siviilipalvelusmiesliitto ja monet muut      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22045: rauhanjärjestöt ovat vakavasti kritisoineet vuoden     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22046: alusta muuttuvaa siviilipalveluslakia.
22047:                                                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22048:    Uusi siviilipalveluslaki ei takaa myöskään so-             jotta siviilipalvelusmiesten sosiaaliset
22049: siaalisia parannuksia siviilipalvelusmiesten ase-             etuudet kuten oikeus ikälisiin, ilmaisiin
22050: maan. Vaikka siviilipalvelu kestää 16 kuukautta,              kotimatkoihin, päivärahaan sekä loma-
22051: ovat siviilipalvelusmiehen päiväraha, ikälisäoi-              päiviin suhteutettaisiin oikeudenmukai-
22052: keus sekä korkein mahdollinen määrä lomapäiviä                sesti siviilipalvelun 16 kuukauden pituu-
22053: rinnastettavissa 8 kuukauden asepalvelua suorit-              teen 8 ja 11 kuukauden asepalveluun
22054: tavan miehen vastaaviin etuihin. Vastaavasti sivii-           nähden?
22055: 
22056:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
22057: 
22058:           Kalle Könkkölä                 Ville Komsi                     Marjatta Stenius-Kaukonen
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 270182B
22064: 2                                         1986 vp. -      KK n:o 503
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 
22069:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22070: 
22071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            siin, lomapäivien ja ilmaisten kotimatkojen
22072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             enimmäismääristä on säädetty seuraavaa.
22073: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-              Korotettu päiväraha koskee vain reservien up-
22074: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          seereiksi, aliupseereiksi ja tiettyihin teknisiin
22075: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           miehistötehtäviin koulutettavia varusmiehiä ase-
22076: Könkkölän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         velvollisten päivärahasta annetun asetuksen mu-
22077: myksestä n:o 503:                                         kaan (346/ 86 1 §). Siviilipalvelusmiehelle mak-
22078:                                                           setaan 240 päivää tai aseenomana 330 päivää
22079:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           palvelevan varusmiehen päiväraha.
22080:         jotta siviilipalvelusmiesten sosiaaliset             Asevelvollisten !omista on säädetty asevelvolli-
22081:         etuudet kuten oikeus ikälisiin, ilmaisiin         suuslaissa (452/50 16 §) ja -asetuksessa (63/51
22082:         kotimatkoihin, päivärahaan sekä loma-             62 § 2 mom.). Niiden mukaan kaikilla varusmie-
22083:         päiviin suhteutettaisiin oikeudenmukai-           hillä on yhtäläinen enimmäisloma palvelusajan
22084:         sesti siviilipalvelun 16 kuukauden pituu-         pituudesta riippumatta. Samat normit on sisälly-
22085:         teen 8 ja 11 kuukauden asepalveluun               tetty myös siviilipalvelussäännöksiin (320 186
22086:         nähden?                                            14 § 2 mom. ja 15 § 2 mom.).
22087:                                                              Asevelvollisten vapaista lomamatkoista on
22088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             säännökset asevelvollisuuslain soveltamisasetuk-
22089: seuraavaa:                                                sessa (63/51 108-109 §§) ja tarkemmat mää-
22090:    Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleet siviili-         räykset puolustusministeriön päätöksissä. Niiden
22091: palveluksen tärkeimmät muutokset koskevat ase-            mukaan 330 päivää palvelevat asevelvolliset saa-
22092: velvollisten vakaumuksen tutkinnasta luopumis-            vat useampia vapaita kotonakäyntimatkoja kuin
22093: ta, koulutusjakson sisällyttämistä siviilipalveluk-       240 päivää palvelevat. Siviilipalvelusmiehille on
22094: seen ja keskushallintovirastojen kytkentää siviili-       annettu niitä sama määrä kuin 330 päivää palve-
22095: palveluksen toimeenpanoon.                                leville varusmiehille.
22096:    Koulutusjakso jakaantuu yleis- ja erikoiskoulu-           Palvelusajan laskemisesta ikälisäaikaan on
22097: tuslinjoihin. Yleiskoulutuslinjan opetus sisältää         säännökset virkamiesten ikälisäsopimuksessa ja
22098: kansalaiskasvatukseen kuuluvia yleisiä aiheita.           laajemmin valtiovarainministeriön ikälisäohjeissa.
22099: Erikoiskoulutuslinjat antavat valmiuksia palvelus-        Niiden mukaan siviilipalvelusmies voi lukea pal-
22100: tehtävien suorittamiseksi siviilipalveluslaitoksissa.     velusajasta hyväkseen vain peruspalvelusajan eli
22101: Opetuksen sisältö vastaa niitä tehtäviä, joissa           240 vrk. Muut saavat sen täysimääräisenä.
22102: siviilipalvelusmiehet toimivat yleisimmin siviili-           Hallituksen esitykseen uudeksi siviilipalvelus-
22103: palveluslaitoksissa.                                      laiksi vuonna 1985 sisältyi siviilipalvelusmiesten
22104:    Koulutusjakson jälkeen siviilipalvelus suorite-        sosiaalisten etujen pysyttäminen määrältään ja
22105: taan nykyisissä siviilipalveluslaitoksissa. Palvelus-     tasoltaan varusmiesten vastaavien etujen mukaisi-
22106: tehtävät pysyvät niissä yleensä muuttumattomi-            na. Sen myös eduskunta hyväksyi säätäessään
22107: na.                                                       nykyisen lain (64 7 18 5) tältä osin hallituksen
22108:    Opetus- ja siviilipalveluslaitosten toimintaa          esityksen mukaisena. Myöskään kyselyn esittäjät
22109: ohjaavat asianomaiset hallintoviranomaiset työ-           eivät puuttuneet niihin silloisessa rinnakkaisessa
22110: voimaministeriön apuna.                                   lakialoitteessaan.
22111:    Siviilipalvelus säilyttää siten muutoksista huo-          Työvoimaministeriö tulee antamaan ministe-
22112: limatta entisen luonteensa, eikä sitä pyritä liittä-      riön yhteydessä toimivalle siviilipalvelusasiain
22113: mään maanpuolustusjärjestelmään. Edellä mai-              neuvottelukunnalle tehtäväksi selvittää kyselyssä
22114: nittuja muutoksia myös siviilipalvelusmiehiä              tarkoitetut asiat. Tämän jälkeen ministeriö yh-
22115: edustava järjestö on esittänyt sisällytettäviksi sivii-   dessä muiden ministeriöiden kanssa tutkii siviili-
22116: lipalvelukseen usean vuoden ajan.                         palvelusmiesten palvelusajan pidentämisestä
22117:    Siviilipalvelusmiehen sosiaalisista eduista, ku-       mahdollisesti aiheutuneiden sosiaalisten epäkoh-
22118: ten päivärahasta, palvelusajan laskennasta ikäli-         tien korjaamistarpeet ja -mahdollisuudet.
22119:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1987
22120: 
22121:                                                                     Työvoimaministeri Urpo Leppänen
22122:                                        1986 vp. -      KK n:o 503                                        3
22123: 
22124: 
22125: 
22126: 
22127:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22128: 
22129:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           att nämnda ändringar skall inkluderas i civil-
22130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tjänstgöringeno
22131: den 19 december 1986 tili vederbörande medlem             Om civiltjänstepliktigas sociala förmåner, så-
22132: av statsrådet översänt avskrift av följande, av        som dagspenning, tillgodoräknande av tjänstgö-
22133: riksdagsman Kalle Könkkölä moflo underteckna-          ringstiden med tanke på ålderstillägg, maximian-
22134: de spörsmål nr 503:                                    talet permissionsdagar och gratis hemresor, har
22135:                                                        följande stadgatso
22136:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22137:                                                           Höjd dagspenning gäller endast värnpliktiga
22138:        för    att   civiltjänstepliktigas   sociala
22139:                                                        som skall utbildas tili officerare och underoffice-
22140:        förmåner, såsom rätt tili ålderstillägg,
22141:                                                        rare i reserven samt för vissa tekniska manskaps-
22142:        gratis hemresor, dagspenning och per-
22143:                                                        uppgifter i enlighet med förordningen om värn-
22144:        missionsdagar, skall ställas i rättvis rela-
22145:                                                        J?liktig tillkommande dagspenning ( 346186 1 §)
22146:        tion med tanke på civiltjänstgöringens
22147:                                                                                                              0
22148: 
22149: 
22150: 
22151: 
22152:                                                        At civiltjänstepliktig betalas samma dagspenning
22153:        längd på 16 månader jämfört med en 8
22154:                                                        som för värnpliktig vars tjänstetid är 240 dagar
22155:        eller 11 månader lång vapentjänst?
22156:                                                        eller, som vapenfri, 330 dagar.
22157:                                                           Om värnpliktigas permissioner finns stadgat i
22158:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22159:                                                        värnpliktslagen (452/50 16 §) och -förordningen
22160: anföra följande:                                       (63/51 62 § 2 momo)o Enligt dessa har alla
22161:     De viktigaste ändringarna, som trädde i kraft      värnpliktiga Iikadan maximipermission oberoen-
22162: från början av innevarande år i anslutning tili        de av tjänstgöringstidens längdo Samma normer
22163: civiltjänstgöringen, gäller avstående från utred-      har också intagits i stadgandena om civiltjänst
22164: ning av övertygelse, inkludering av en utbild-         (320/86 14 § 2 momo och 15 § 2 momo)o
22165: ningsperiod i civiltjänstgöringen och ett samman-         Om värnpliktigas fria permissionsresor finns
22166: kopplande av centralförvaltningsverken tili verk-      stadganden i förordningen angående tillämpning
22167: ställandet av civiltjänstgöringeno                     av värnpliktslagen (63/51 108-109 §§) och
22168:     Utbildningsperioden indelas i allmän- och spe-     noggrannare bestämmelser i försvarsministeriets
22169: cialutbildningslinjer. Undervisningen på allmän-       besluto Enligt dessa får värnpliktiga som tjänstgör
22170: utbildningslinjen omfattar allmänna ämnen i            330 dagar flera fria hembesöksresor än de som
22171: anslutning tili medborgarfostrano Specialutbild-       tjänstgör 240 dagaro Civiltjänstepliktiga har fått
22172: ningslinjerna ger färdigheter i att utföra tjänste-    samma antal hembesöksresor som de värnpliktiga
22173: åligganden vid civiltjänstgöringsinrättningaro Un-     vilka tjänstgör 330 dagar  0
22174: 
22175: 
22176: 
22177: 
22178: dervisningens innehåll motsvarar de uppgifter i           Om tillgodoräknandet av tjänstgöringstiden
22179: vilka civiltjänstepliktiga oftast verkar vid civil-    som ålderstilläggsberättigande tid finns stadgan-
22180: tjänstgöringsinrättningarnao                           den i avtalet om ålderstillägg för tjänstemän och
22181:     Efter utbildningsperioden fullgörs civiltjänsten   utförligare i finansministeriets anvisningar om
22182: vid de nuvarande civiltjänstgöringsinrättningar-       ålderstillägg Enligt dessa kan den civiltjänste-
22183:                                                                     0
22184: 
22185: 
22186: 
22187: 
22188: nao Tjänsteåliggandena vid dessa hålls i allmän-       pliktige av tjänstgöringstiden räkna sig tili godo
22189: het oförändradeo                                       endast grundtjänstgöringstiden, dvso 240 dygno
22190:     Verksamheten vid undervisnings- och civil-         De övriga får räkna sig hela denna tid tili godo  0
22191: 
22192: 
22193: 
22194: 
22195:  tjänstgöringsinrättningarna styrs av vederbörande        I regeringens proposition tili ny lag om civil-
22196: förvaltningsmyndigheter som bistår arbetskrafts-       tjänst 1985 ingick bibehållandet av de civiltjäns-
22197:  ministerieto                                          tepliktigas sociala förmåner sådana att de tili sitt
22198:     Trots ändringarna bibehåller civiltjänstgö-        antal och sin nivå är i enlighet med de värnplikti-
22199:  ringen sålunda sin tidigare karaktär och man          gas motsvarande förmånero Detta godkändes ock-
22200:  strävar inte efter att ansluta den tili landets       så av riksdagen då den stadgade den nuvarande
22201:  försvarssystemo Också den organisation som före-      lagen (647/85), så att denna tili dessa delar
22202:  träder civiltjänstepliktiga har i flera år framfört   överensstämmer med regeringens propositiono
22203: 4                                     1986 vp. -- RJ( n:o 503
22204: 
22205: lnte heller spörsmålsställarna ingrep i dessa        ker ministeriet tillsammans med andra ministe·
22206: förmåner i sin dåvarande parallella lagmotion.       rier behoven och möjligheterna att rätta till d(
22207:    Arbetskraftsministeriet kommer att ge den i       sociala missförhållanden som den förlängd~
22208: samband med ministeriet fungerande delegatio-        tjänstgöringstiden eventuellt medför för de civil·
22209: nen för civiltjänstärenden i uppdrag att utreda de   tjänstepliktiga.
22210: frågor som avses i spörsmålet. Därefter undersö-
22211: 
22212:     Helsingfors den 29 januari 1987
22213: 
22214:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
22215:                                                 1986 vp.
22216: 
22217: Kirjallinen kysymys n:o 504
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                                    Wasz-Höckert ym.: Kalaportaiden rakentamisesta vaelluskalakanto-
22223:                                      jen turvaamiseksi
22224: 
22225: 
22226:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22227: 
22228:    Kun Kollaja-altaan rakentamiseen on nyt            koska Iijokeen kuluvana kesänä pyrki runsaasti
22229: eduskunnassa otettu kantaa, tulee kysymys kala-       nousulohia.
22230: portaiden rakentamisesta entistä ajankohtaisem-          Kalaporras on lähinnä kertainvestointi ja pitkä-
22231: maksi. Verrattaessa naapurimaihin on Suomi ka-        aikaiseen hyötyynsä nähden huokea. Esim. Van-
22232: lateiden rakentamisessa ja käytössä jäänyt takari-    taan kalaporras maksoi n. 600 000 mk. - Kun
22233: vin maiden joukkoon.                                  vaelluskalat, lohi, taimen, siika .ja nahkiainen,
22234:                                                       nousevat kudulle toukokuun ja lokakuun välise-
22235:    Samalla kun esim. Norjassa, Ruotsissa ja Neu-
22236:                                                       nä aikana, ei myöskään liene tarpeellista juoksut-
22237: vostoliitossa kalatiet, lähinnä kalaportaat, on to-   taa vettä pimeänä talviaikana.
22238: dettu hyvin toimiviksi ja tarkoiruksenmukaisiksi,
22239:                                                          Joissa, joissa on vesivoimala, voitaisiin vesi
22240: on Suomessa parin Kemi- ja Oulujoen surkean
22241:                                                       käyttää tarvittaessa voimaloissa. Kesäaikana teol-
22242: kalahissikokeilun myötä haluttu unohtaa koko
22243:                                                       lisuuden lomien ja valoisan kesän takia sähkön ja
22244: asia.                                                 vesivoiman tarve on luonnollisesti pienentynyt.
22245:   Nyttemmin Oulun yliopiston Kirakkajoen ka-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22246: laporrastutkimus sekä Vantaanjoen suulle raken-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22247: nettu kalaporras ovat herättäneet yleistä kiinnos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22248: tusta ja toteamuksen kalaportaiden onnistumises-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22249: ta myös omassa maassamme.
22250:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22251:   Myös tietyt Suomen suurjoista - kuten Iijoki               ryhtyä, että kalaportailla ja muilla raken-
22252: - saataisiin hyvin kohtuullisin kustannuksin                 teilla voidaan taata vaelluskalojen säily-
22253: uudelleen lohien ja muiden vaelluskalojen joiksi,            minen ja kehitys maamme joissa?
22254: 
22255:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986
22256: 
22257:                       Ole Wasz-Höckert                         Gunnar Jansson
22258: 
22259: 
22260: 
22261: 
22262: 270140F
22263: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 504
22264: 
22265: 
22266: 
22267: 
22268:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22269: 
22270:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tutkimuksista saatujen tulosten perusteella
22271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maa- ja metsätalousministeriö on antanut vesi- ja
22272: olette 19 päivänä joulukuuta 1986 päivätyn kir-         ympäristöhallitukselle (silloiselle vesihallitukselle)
22273: jeenne n:o 2638 ohella toimittanut valtioneuvos-        neljä kalatien rakentamistoimeksiantoa ja lisäksi
22274: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seitsemän kalatien rakentamista koskevaa suun-
22275: edustaja Wasz-Höckertin ym. kirjallisesta kysy-         nittelutoimeksiantoa.
22276: myksestä n:o 504:
22277:                                                            Maa- ja metsätalousministeriöllä on ollut vuo-
22278:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       desta 1984 lähtien käytössään valtion tulo- ja
22279:           ryhtyä, että kalaportailla ja muilla raken-   menoarvion momentti 30.3 7. 77 (kalataloudelli-
22280:           teilla voidaan taata vaelluskalojen säily-    set rakentamis- ja kunnostushankkeet), josta on
22281:           minen ja kehitys maamme joissa?               ollut mahdollista rahoittaa kalateiden suunnitte-
22282:                                                         lua ja rakentamista. Hankkeiden toteuttamiseen
22283:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on käytetty myös ns. työllisyysmäärärahoja. Lisäk-
22284: ti   seuraavan:                                         si kalateitä on viime aikoina rakennettu myös
22285:    Suomessa rakennettiin 1900-luvun alkupuolel-         muiden kuin kalastusviranomaisten toimesta, ja
22286: la useita kalateitä. Kokemukset niistä olivat kui-      kalateiden rakentamista koskevia velvoitevaati-
22287: tenkin yleensä huonoja. Toki hyvin toimiviakin          muksia on ruvettu taas esittämään vesistöjen
22288: kalateitä rakennettiin. Huonot kokemukset joh-          patoamista koskevissa vesioikeuskäsittelyissä.
22289: tuivat osaksi kalateiden rakenteellisista heikkouk-        Ministeriön toimeksiannosta rakennetut ja
22290: sista ja osaksi veden laadun huonontumisesta.           suunnitteluvaiheessa olevat kalatiehankkeet ovat
22291:    Saatujen kokemusten seurauksena rakentajille         toistaiseksi suhteellisen pieniä. Kuitenkin vasta
22292: määrättyjen velvoitteiden tyyppi muuttui vähitel-       niiden toimivuuden seurannasta saatavien koke-
22293: len maksuvelvoitteiksi ja edelleen toimenpidevel-       musten avulla on perusteltua arvioida, missä
22294: voitteiksi. Osa vanhoista kalatievelvoitteistakin       laajuudessa ja miten nopeasti kalateitä maaham-
22295: muutettiin maksu- ja toimenpidevelvoitteiksi.           me on tarkoituksenmukaista rakentaa.
22296:    Viime aikoina on kansalaisten kiinnostus kala-
22297: teitä kohtaan taas huomattavasti lisääntynyt lä-           Yhteenvetona totean, että kalateiden suunnit-
22298: hinnä ulkomailta saatujen hyvien kokemusten             telua ja rakentamista varten on tällä hetkellä
22299: vuoksi. Olosuhteet Suomessa ovat kuitenkin mo-          käytettävissä määrärahoja ja lisäksi eduskunnan
22300: nessa suhteessa siinä määrin erilaiset, ettei muu-      17.12.1986 hyväksymä laki vesilain muuttamises-
22301: alta saatuja kokemuksia voida sellaisinaan sovel-       ta antaa vastaisuudessa nykyistä paremmat mah-
22302: taa Suomen oloihin.                                     dollisuudet vanhojen velvoitteiden ajanmukaista-
22303:    Maa- ja metsätalousministeriön sekä SITRAn           miseen ja toimeenpanoon mm. kalatievelvoittei-
22304: rahoittamana Oulun yliopisto aloitti vuonna             na. Kalateiden rakentamisessa ei ole kuitenkaan
22305: 1983 Inarin Kirakkakönkäällä kalatiekokeilun,           syytä edetä kovin nopeasti, sillä tällä hetkellä on
22306: jonka tarkoituksena oli selvittää kalan hakeutu-        vielä puute kokemusperäisestä tiedosta ja toisaal-
22307: mista kalatiehen ja käyttäytymistä siinä sekä           ta jäljellä olevat vaelluskalakantamme ovat säily-
22308: toisaalta kalatien rakenteellisia ratkaisuja virtaus-   tettävissä kalanviljelyn, vesien kalataloudellisten
22309: tutkimusten perusteella.,                               kunnostusten sekä emokalojen siirtojen avulla.
22310: 
22311:        Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
22312: 
22313:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjårvi
22314:                                       1986 vp. -      KK n:o 504                                       3
22315: 
22316: 
22317: 
22318: 
22319:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22320: 
22321:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         om fiskvägens konstruktion på basen av under-
22322: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sökning av strömförhållandena.
22323: nr 2638 av den 19 december 1986 tili vederbö-            Utgående från de resultat som erhållits vid
22324: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       undersökningarna har jord- och skogsbruksminis-
22325: följande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. un-        teriet gett vatten- och miljöstyrelsen (dåvarande
22326: dertecknade skriftliga spörsmål nr 504:               vattenstyrelsen) i uppdrag att bygga fyra fiskvä-
22327:                                                       gar och dessutom i uppdrag att uppgöra planer
22328:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       för sju fiskvägar.
22329:        för att man genom byggande av fisktrap-           Jord- och skogsbruksministeriet har sedan år
22330:        por och andra inrättningar skall kunna         1984 kunnat disponera momem 30.3 7. 77 i stats-
22331:        garantera bibehållandet och utvecklingen       förslaget (fiskeriekonomiska byggnads- och
22332:        av vandringsfiskarna i älvar och åar i vårt    iståndsättningsprojekt) med vilket det varit möj-
22333:        land?                                          ligt att finansiera planering och byggande av
22334:                                                       fiskvägar. För genomförandet av projekten har
22335:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      också s.k. sysselsättningsanslag disponerats. Dess-
22336: anföra följande:                                      utom har fiskvägar under senaste tid byggts också
22337:    I Finland byggdes under början av 1900-ta! et      på åtgärd av andra än fiskerimyndigheterna och
22338: många fiskvägar. Erfarenheterna av dessa var          krav på skyldighet att bygga fiskvägar har på nytt
22339: dock i allmänhet dåliga. Dock byggdes också           börjat anföras vid vattenrättsliga processer röran-
22340: välfungerande fiskvägar. De dåliga erfarenheter-      de uppdämning av vattendrag.
22341: na berodde dels på fiskvägarnas konstruktiva             De fiskvägprojekt som byggts på uppdrag av
22342: svagheter och dels på att vattenkvaliteten försäm-    jord- och skogsbruksministeriet eller är under
22343: rades.                                                planering har tillsvidare varit jämförelsevis små.
22344:    Följden av de erhållna erfarenheterna blev, att    Det är dock först på basen av de erfarenheter som
22345: den typ av pålagor som föreskrevs för byggare         fås genom uppföljning av de genomförda projek-
22346: småningom ändrades tili skyldighet att erlägga        tens funktionsduglighet motiverat att bedöma i
22347: penningbelopp och vidare tili att företa åtgärder.    viiken omfattning och hur snabbt det är ända-
22348: Också en del av de gamla åläggandena att bygga        målsenligt att bygga fiskvägar i vårt land.
22349: fiskvägar ändrades tili skyldighet att erlägga pen-      Som sammanfattning konstaterar jag, att det
22350: ningbelopp eller att företa åtgärder.                 för närvarande finns disponibla medel för plane-
22351:    Under senaste tid har medborgarnas imresse         ring och byggande av fiskvägar och dessutom ger
22352: för fiskvägar åter ökat betydligt närmast på          den av Riksdagen 17. 12. 1986 amagna lagen om
22353: grund av de goda erfarenheter man erhållit i          ändring av vattenlagen i framtiden bättre
22354: utlandet. I Finland är dock förhållandena i           förutsättningar än vad nu föreligger att moderni-
22355: många avseenden såpass annorlunda, att de erfa-       sera gamla ålägganden och att tillämpa dem bl.a.
22356: renheter · som erhållits på andra håll inte direkt    i form av ålägganden rörande fiskvägar. Vid
22357: kan tillämpas i finländska förhållanden.              byggandet av fiskvägar är det dock inte skäl att
22358:    Uleåborgs universitet inledde år 1983 med          gå fram mycket snabbt, ty för närvarande råder
22359: finansiering av jord- och skogsbruksministeriet       det ännu brist på kunskap baserad på erfarenhet
22360: och SITRA ett försök med fiskvägar i Kirakka-         och å andra sidan kan de vandringsfiskbestånd
22361: köngäs fors i Enare. Avsikten var att reda ut hur     som ännu återstår bibehållas genom fiskodling,
22362: fisken söker sig in i fiskvägen och hur den uppför    fiskeriekonomisk restaurering av vattnen och
22363: sig i denna samt å andra sidan lösningar i fråga      omplamering av avelsfisk.
22364: 
22365:      Helsingfors den 21 januari 1987
22366: 
22367:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
22368:                                                1986 vp.
22369: 
22370: Skriftligt spörsmål nr 505
22371: 
22372: 
22373: 
22374: 
22375:                                    Norrback m.fl.: Om bibehållande av Närpes vägmästardisttikts
22376:                                      huvuddepå i Pörtom
22377: 
22378: 
22379:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22380: 
22381:    Som ett led i sttävandena att rationalisera        samt att sidodepån i Korsnäs bibehålls. Med
22382: väghållningen läggs sidodepåer ner inom väg-          tanke på tra:fiksäkerheten är en sådan lösning att
22383: mästardisttikten i vårt land. På en del håll kan      föredra.
22384: åtgärden vara riktig, men den lämpar sig inte i          Med tanke på sysselsättningen i Pörtom bör
22385: alla vägmästardistrikt. Lokala hänsyn måste kun-      också depån få bli kvar. Att flytta bort fasta
22386: na tas.                                               arbetsplatser från en ort som Pörtom påverkar
22387:    Närpes vägmästardistrikt är det mest vidsttäck-    också tillgången på annan service på orten.
22388: ta och har de längsta vägsträckorna i Vasa län.       Statens ansvar för glesbygderna bör också synas
22389: För att klara väghållningen väl, i synnerhet när      på det sättet att bestående arbetsplatser inte
22390: vädret skapar tra:fikproblem, är det till fördel om   flyttas bort.
22391: det finns flera depåer inom ett så vidsträckt            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
22392: disttikt, från vilka arbetet kan påbörjas samti-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22393: digt. Med tanke på trafiksäkerheten är snabbhet       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22394: och effektivitet vid t.ex. snöyra av avgörande        följande spörsmål:
22395: betydelse. Att bibehålla det nuvarande systemet
22396: är därför angeläget.                                            Vad avser Regeringen att göra för att
22397:    Såväl personalen inom distriktet som kom-                 huvuddepån inom Närpes vägmästardi-
22398: munstyrelsen i Närpes kommun anser det viktigt               strikt blir kvar i Pörtom och att en ny
22399: att huvuddepån också i fortsättningen finns i                sidodepå så snart som möjligt uppförs i
22400: Pörtom och att en sidodepå uppförs i Finby,                  Finby?
22401: 
22402:      Helsingfors den 6 januari 1987
22403: 
22404:                       Ole Norrback                             Ole Wasz-Höckert
22405:                       Boris Renlund                            Håkan Malm
22406: 
22407: 
22408: 
22409: 
22410: 270251B
22411: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 505
22412: 
22413: Kirjallinen kysymys n:o 505                                                                  Suomennos
22414: 
22415: 
22416: 
22417: 
22418:                                    Norrback ym.: Närpiön tiemestaripiirin päävarikon säilyttämisestä
22419:                                      Pirttikylässä
22420: 
22421: 
22422:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22423: 
22424:    Osana pyrkimyksiä tienpidon rationalisoimi-         netaan sivuvarikko ja Korsniemen sivuvarikko
22425: seksi maamme tiemestaripiireissä lakkautetaan          säilytetään. Liikenneturvallisuuden kannalta täl-
22426: sivuvarikoita. Joillakin paikkakunnilla toimenpi-      laista ratkaisua on pidettävä hyvänä.
22427: de voi olla oikea, mutta kaikkiin tiemestaripiirei-       Myös Pirttikylän työllisyystilanteen kannalta
22428: hin se ei sovellu. Paikalliset olot on voitava ottaa   varikko tulee säilyttää. Pysyvien työpaikkojen
22429: huomioon.                                              siirtäminen Pirttikylästä vaikuttaa myös paikka-
22430:    Närpiön tiemestaripiiri on Vaasan läänin suu-       kunnan muiden palveluiden saatavuuteen. Val-
22431: rimpia, ja piirissä on läänin pisimmät tieosuudet.     tion vastuun haja-asutusalueista on ilmettävä
22432: Jotta tienpidossa onnistuttaisiin hyvin, varsinkin     myös siten, että pysyviä työpaikkoja ei siirretä
22433: silloin kun sää aiheuttaa liikenneongelmia, on         pois sieltä.
22434: eduksi, jos näinkin suuressa piirissä on useita           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22435: varikoita, joissa työt voidaan käynnistää samanai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22436: kaisesti. Liikenneturvallisuuden kannalta nopeu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22437: della ja tehokkuudella on ratkaiseva merkitys          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22438: esim. lumipyryn sattuessa. Nykyisen järjestelmän                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22439: säilyttäminen on tämän vuoksi aiheellista.                    ryhtyä Närpiön tiemestaripiirin päävari-
22440:   Sekä piirin henkilöstö että Närpiön kunnan-                 kon säilyttämiseksi Pirttikylässä ja uuden
22441: hallitus pitävät tärkeänä, että päävarikko jatkos-            sivuvarikon rakennuttamiseksi mahdolli-
22442: sakin pysyy Pirttikylässä ja että Finbyhyn raken-             simman pian Finbyhyn?
22443: 
22444:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
22445: 
22446:                       Ole Norrback                              Ole Wasz-Höckert
22447:                       Boris Renlund                             Håkan Malm
22448:                                        1986 vp. -      KK n:o 505                                       3
22449: 
22450: 
22451: 
22452: 
22453:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22454: 
22455:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          järjestelyä ja pyrkinyt ottamaan huomioon ties-
22456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tönhoitotarpeet. Suunnitteluun ei sisälly teiden
22457: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-         hoidon tehokkuutta alentavia tekijöitä. Tiestöä
22458: jeenne n:o 2676 ohella toimittanut valtioneuvos-       tultaisiin hoitamaan vahvistettujen aika- ja hoito-
22459: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tasotavoitteiden mukaisesti tukikohtien laadusta,
22460: edustaja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      määrästä ja sijainnista riippumatta.
22461: sesta kysymyksestä n:o 505:
22462:                                                           Tutkimusten ja taloudellisten laskelmien pe-
22463:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rusteella arvioituna tie- ja vesirakennushallituk-
22464:         ryhtyä Närpiön tiemestaripiirin päävari-       sen mielestä päätukikohdan edullisin sijoitus-
22465:         kon säilyttämiseksi Pirttikylässä ja uuden     paikka on Närpiön kunnan keskipisteessä sijaitse-
22466:         sivuvarikon rakennuttamiseksi mahdolli-        va Ylimarkun taajama. Tukikohta tulisi valtatie
22467:         simman pian Finbyhyn?                          8:n varteen suunnilleen Vaasan ja Kristiinankau-
22468:                                                        pungin tiemestaripiirien tukikohtien puoliväliin.
22469:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Uuden tukikohdan rakennusten valmistuttua
22470: ti seuraavaa:                                          vuonna 1990 Pirttikylässä oleva nykyinen päätu-
22471:                                                        kikohta ja Finbyssä oleva sivutukikohta lakkau-
22472:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Närpiön tukikoh-
22473:                                                        tettaisiin. Kaikki edellä mainitut paikat ovat
22474: tajärjestelyn tavoitteena on toiminnan taloudelli-
22475:                                                        Närpiön kunnan alueella.
22476: suuden parantaminen pienentämällä pääoma-,
22477: tukikohta- ja siirtoajokustannuksia uusimalla ra-        Pirttikylän ja Finbyn tukikohdissa työssä käy-
22478: kennuksia ja sijoittamalla päätukikohta tiestöön       vien työntekijäin työsuhteissa ei tapahtuisi muu-
22479: ja asiakkaisiin nähden keskeisesti.                    toksia, ainoastaan kokoontumispaikat kunnan
22480:    Tie- ja vesirakennushallitus on 19.1.1987 päät-     alueen sisällä muuttuvat.
22481: tänyt lakkauttaa Närpiön tiemestaripiirin Pirtti-
22482:                                                           Lähiaikoina lyödään käytännössä lukkoon tie-
22483: kylän nykyisen päätukikohdan ja Finbyn sivutu-
22484:                                                        mestaripiirin tuleva hallinnollinen sijaintipaikka
22485: kikohdan sekä muodostaa uuden päätukikohdan
22486:                                                        rakentamalla suola- ja hiekkahalli, jonka kanssa
22487: ja hallintopaikan Ylimarkun kylään.
22488:                                                        samalle tontille on rakennettava aikanaan tiemes-
22489:    Närpiön tiemestaripiirin tukikohtajärjestely tu-
22490:                                                        taripiirin päätukikohta.
22491: li tarpeelliseksi, koska Pirttikylän tukikohta on
22492: vanha ja peruskorjauksen tarpeessa. Finbyhyn              Tie- ja vesirakennushallitus määrää tiemestari-
22493: pitäisi rakentaa välittömästi suola- ja hiekkahalli.   piirien rajat ja keskuspaikat. Saatuaan tiedon
22494: Ottaen huomioon kyseiset investoinnit ja kahden        Närpiön tiemestaripiirin järjestelyistä liikennemi-
22495: tukikohdan ylläpidon tie- ja vesirakennushalli-        nisteriö on ilmoittanut kantanaan tie- ja vesira-
22496: tuksen mielestä on edullisinta rakentaa vain yksi      kennushallitukselle, että tämän tulisi tutkia vielä
22497: tukikohta alueen keskipisteen tuntumaan. Tästä         ennen suola- ja hiekkahallin rakentamista muita-
22498: seuraisi myös, että tiehallinnollisten palvelujen      kin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tie- ja vesira-
22499: saavutettavuus paranee kunnan eteläisissä osissa.      kennuslaitoksen Närpiön tiemestaripiirin kehittä-
22500:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan piiri on       miseksi. Näiden tulisi pohjautua nykyisten toimi-
22501: valmistellut Närpiön tiemestaripiirin tukikohta-       paikkojen säilyttämiseen ja peruskorjaamiseen.
22502: 
22503:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1987
22504: 
22505:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
22506: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 505
22507: 
22508: 
22509: 
22510: 
22511:                                  Till Riksdagens Herr Talman
22512: 
22513:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Närpes och försökt beakta behoven i anslutning
22514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          till vägnätets underhåll. I planeringen ingår inte
22515: 2676 av den 6 januari 1987 till vederbörande            faktorer som försämrar effektiviteten vad beträf-
22516: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      far underhållet av vägarna. Vägnätet skulle skötas
22517: av riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade             i enlighet med de fastställda målen i fråga om tid
22518: spörsmål nr 505:                                        och underhållsnivå, oberoende av depåernas art,
22519:                                                         antal och placering.
22520:            Vad avser Regeringen att göra för att
22521:         huvuddepån inom Närpes vägmäs-                     Bedömt på basen av undersökningar och eko-
22522:         tardistrikt blir kvar i Pörtom och att en       nomiska beräkningar är enligt väg- och vatten-
22523:         ny sidodepå så snart som möjligt uppförs        byggnadsstyrelsens åsikt tätorten Övermark i mit-
22524:         i Finby?                                        ten av Närpes kommun den fördelaktigaste plat-
22525:                                                         sen för placering av huvuddepån. Depån skulle
22526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligga invid riksväg 8 ungefär halvvägs mellan
22527: anföra följande:                                        depåerna i Vasa och Kristinestads vägmästardi-
22528:                                                         strikt. Sedan den nya depåbyggnaden blivit fär-
22529:    Väg- och vattenbyggnadsverkets avsikt med            dig år 1990 skulle den nuvarande huvuddepån i
22530: arrangemangen beträffande depån i Närpes är att         Pörtom och sidodepån i Finby indras. Alla de
22531: förbättra verksamheten i ekonomiskt avseende            ovannämnda orterna är belägna inom Närpes
22532: genom att minska kapital- och depåkostnaderna           kommun.
22533: samt kostnaderna för förflyttning av arbetsmaski-
22534:                                                             I arbetsförhållandena för de arbetstagare som
22535: ner. Detta skulle ske genom att byggnaderna
22536:                                                         arbetar vid depåerna i Pörtom och Finby skulle
22537: förnyas och huvuddepån placeras centralt med
22538:                                                         några förändringar inte inträffa, endast samlings-
22539: tanke på vägnätet och kunderna.                         platserna inom kommunens område ändras.
22540:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen beslöt
22541: 19.1.1987 indra Närpes vägmästardistrikts nuva-             Inom en nära framtid fastställs i praktiken den
22542: rande huvuddepå i Pörtom och sidodepån i                framtida platsen för vägmästardistriktets förvalt-
22543: Finby samt att inrätta en ny huvuddepå och              ning då salt- och sandhallen byggs, genom att
22544: förvaltningsplats i Övermark by.                        vägmästardistriktets huvuddepå i sinom tid skall
22545:     Arrangemangen beträffande depån i Närpes            byggas på samma tomt.
22546: vägmästardistrikt blev nödvändiga på grund av              Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen bestämmer
22547: att depån i Pörtom är gammal och i behov av en          vägmästardistriktens gränser och förvaltningsor-
22548: genomgripande reparation. I Finby borde ome-            ter. Efter att ha fått kännedom om arrange-
22549: delbart byggas en salt- och sandhall. Med be-           mangen beträffande Närpes vägmästardistrikt har
22550: aktande av de ifrågavarande investeringarna och         trafikministeriet meddelat väg- och vattenbygg-
22551: upprätthållandet av två depåer är det enligt väg-       nadsstyrelsen att denna enligt ministeriets åsikt
22552: och vattenbyggnadsstyrelsens åsikt mest förmån-         innan salt- och sandhallen byggs ytterligare också
22553: ligt att bygga bara en depå ungefär i mitten av         borde undersöka andra alternativa lösningsmo-
22554: området. Härav skulle också följa att tillgången        deller i syfte att utveckla väg- och vattenbygg-
22555: till det slag av service som gäller vägarnas förvalt-   nadsverkets vägmästardistrikt i Närpes. Dessa
22556: ning förbättras i kommunens södra delar.                lösningar borde grunda sig på bibehållande och
22557:    Vasa distrikt inom väg- och vattenbyggnads-          genomgripande reparation av de nuvarande verk-
22558: verket har berett arrangemangen för depån i             samhetsställena.
22559: 
22560:      Helsingfors den 30 januari 1987
22561: 
22562:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
22563:                                                1986 vp.
22564: 
22565: Kirjallinen kysymys n:o 506
22566: 
22567: 
22568: 
22569: 
22570:                                   Miettinen ym.: Lämpökameravarustuksen saamisesta rajavartiolai-
22571:                                     toksen helikoptereihin
22572: 
22573: 
22574:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22575: 
22576:    Etsintä- ja pelastustehtävissä on lämpötilaero-     Kiireellisissä tapauksissa kameran kuljettami-
22577: jen havaitsemiseen kehitetty nk. lämpökamera         nen etsintäalueelle on osoittautunut ongelmalli-
22578: osoittautunut erinomaiseksi apuvälineeksi. Ka-       seksi. Esimerkiksi hiljattain Joensuun lähellä
22579: meran avulla voidaan ilmasta käsin lyhyessä ajas-    maahan syöksyneen liikennelentokoneen etsintöi-
22580: sa tutkia varsin laajoja alueita ja paikallistaa     hin ei kameraa saatu sääesteiden vuoksi. Tämä
22581: esimerkiksi maastossa olevat ihmiset. Lukuisia       vaikeutti onnettomuuskoneen etsintää.
22582: maastoon kadonneita ihmisiä onkin onnistuttu
22583: paikallistamaan lämpökameran avulla.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22584:                                                      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
22585:   Rajavartiolaitoksella on käytettävissään pelas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22586: tus- ja etsintätehtäviin soveltuvaa helikopterika-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22587: lustoa. Laitoksen kopterikalustoa ei ole kuiten-
22588: kaan varustettu lämpökameroin, vaan maassam-
22589: me on tiettävästi ainoastaan yksi lämpökamera,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22590: joka on yksityisessä omistuksessa. Tämä kamera              ryhtyä, jotta pelastus- ja etsintätehtävissä
22591: on ollut viranomaisten käytettävissä lukuisissa             käytettäviin rajavartiolaitoksen helikopte-
22592: onnettomuus- ja etsintätehtävissä ja sen käytöstä           reihin saadaan asianmukainen lämpöka-
22593: on saatu hyviä kokemuksia.                                  meravarustus?
22594: 
22595:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
22596: 
22597:            Mauri Miettinen              Eeva Turunen                   Lauri Impiö
22598:            Tuure Junnila                Heikki Järvenpää               Riitta Uosukainen
22599:            Pertti Salolainen            Heikki Perho                   Ilkka Suominen
22600: 
22601: 
22602: 
22603: 
22604:  270252C
22605: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 506
22606: 
22607: 
22608: 
22609: 
22610:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22611: 
22612:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sä. Hiljattain käyttöön saadut kevyet kaksimoot-
22613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toriset Vartiolentueen helikopterit on tarkoitus
22614: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-         varustella myös niin, että niissä voidaan käyttää
22615: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-        samoja laitteita.
22616: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              Rajavartiolaitoksen kevyissä helikoptereissa,
22617: Mauri Miettisen ym. tekemän seuraavan sisältöi-        joiden pääosa on sijoitettu raja- ja merivartiostoi-
22618: sen kirjallisen kysymyksen n:o 506:                    hin, ei ole tähän mennessä ollut mahdollista
22619:                                                        käyttää rajavartiolaitoksella olevia lämpökameroi-
22620:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ta. Pääasiallisena esteenä on ollut se, ettei näitä
22621:         ryhtyä, jotta pelastus- ja etsintätehtävissä   laitteita ole ollut mahdollista hyväksyttävällä ta-
22622:         käytettäviin rajavartiolaitoksen helikopte-    valla kytkeä helikopterin muun elektronisen va-
22623:         reihin saadaan asianmukainen lämpöka-          rustuksen osaksi. Kuluvana vuonna on kuitenkin
22624:         meravarustus?                                  tarkoitus varustella Lapin rajavartiostoon sijoite-
22625:                                                        tut kevyet yksimoottoriset helikopterit niin, että
22626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          niissä voidaan käyttää yhtä tänä vuonna hankitta-
22627: seuraavaa:                                             vaa uutta lämpökamerajärjestelmää.
22628:   Rajavartiolaitoksen Turkuun sijoitetun Vartio-          Saatavien kokemusten perusteella on tarkoitus
22629: lentueen keskiraskaat helikopterit on varustettu       hankkia lisää lämpökameroita niin, että niitä
22630: lämpökameroilla, joita voidaan käyttää valvonta-       voitaisiin käyttää kaikissa rajavartiolaitoksen
22631: tehtävien lisäksi myös etsintä- ja pelastustehtävis-   ilma-aluksissa.
22632: 
22633:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
22634: 
22635:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatzkainen
22636:                                      1986 vp. -     KK n:o 506                                       3
22637: 
22638: 
22639: 
22640: 
22641:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22642: 
22643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är att utrusta de lätta tvåmotoriga helikoptrarna i
22644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Bevakningsflyget, vilka nyligen tagits i bruk, så
22645: den 6 januari 1987 tili vederbörande medlem av      att samma apparater kan användas också i dem.
22646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      I gränsbevakningsväsendets lätta helikoptrar,
22647: dagsman Mauri Miettinen m.fl. undertecknade         av vilka största delen har placerats hos gräns- och
22648: spörsmål nr 506:                                    sjöbevakningssektionerna, har det inte hittills
22649:                                                     varit möjligt att använda de värmekameror som
22650:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     gränsbevakningsväsendet har. Det huvudsakliga
22651:        för att de helikoptrar som gränsbevak-       hindret har varit att dessa apparater inte på ett
22652:        ningsväsendet använder i räddnings- och      godtagbart sätt har kunnat kopplas tili en del av
22653:        efterspaningsuppgifter skall få en lämplig   den övriga elektroniska utrustningen i helikopt-
22654:        värmekameraurrustning?                       rarna. Avsikten är dock att under innevarande år
22655:                                                     utrusta de lätta enmotoriga helikoptrarna, som
22656:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    placerats inom Lapplands gränsbevakningssek-
22657: anföra följande:                                    tion, så att ett nytt värmekamerasystem, som
22658:    De medeltunga helikoptrarna i gränsbevak-        kommer att skaffas i år, kan användas i dem.
22659: ningsväsendets Bevakningsflyg, vilka placerats i       Avsikten är att på basis av de erfarenheter man
22660: Åbo, är försedda med värmekameror, som kan          får skaffa flera värmekameror så att man kunde
22661: användas dels för övervakningsuppgifter, dels för   använda dem i alla gränsbevakningsväsendets
22662: efterspanings- och räddningsuppgifter. Avsikten     luftfartyg.
22663: 
22664:      Helsingfors den 10 februari 1987
22665: 
22666:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
22667:                                                 1986 vp.
22668: 
22669: Kirjallinen kysymys n:o 507
22670: 
22671: 
22672: 
22673: 
22674:                                    Wasz-Höckert: Ohjeiden antamisesta HIV-näytteiden ottamisesta
22675: 
22676: 
22677:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22678: 
22679:    Lääketiede -87 päivillä pitämässään puheen-         kuksissa mahdollisimman joustavasti. Tiedossani
22680: vuorossa terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikat-       on, että tämä on mahdollista Helsingin kaupun-
22681: maa mm. toi esille HIV-viruksen aiheuttaman            gin terveyskeskuksissa, joissa hoitaja järjestää
22682: immuunikatotaudin eettiset ongelmat. Lääke-            näytteen oton. Sen sijaan on paikkakuntia, joilla
22683: tiede-päivillä käsitellään tänään, 7 päivänä tam-      kansalaiset pahoittelevat sitä, että varmuutta
22684: mikuuta, laajalti taudin kliinisiä kysymyksiä.         asiassa haluavan kansalaisen täytyy käydä lääkärin
22685: Myöskin Kansaneläkelaitoksen Turussa 8 päivänä         vastaanotolla.
22686: tammikuuta järjestämä symposium '' AIDS ja                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22687: yhteiskunta", jossa mm. Kelan pääjohtaja, arkki-       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22688: piispa ja STM:n kansliapäällikkö sekä Yleisradion      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22689: pääjohtaja käyttivät puheenvuoroja, osoittaa, että     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22690: AIDS-kysymys koetaan tärkeänä. Kelan seminaa-
22691: rikutsussa todetaan, että "Kysymys on koko                       Onko lääkintöhallituksessa entymen
22692: yhteiskuntaan vaikuttavasta ongelmasta, joka on               virkamies, joka huolehtii ja vastaa sairaa-
22693: poliittinen, sosiaalipoliittinen, lääketieteellinen,          lalaitoksen sekä kuntien terveyskeskusten
22694: ekonominen, juridinen ja moraalinen ongelma-                  HIV-näytteiden ottamisesta ja joka to-
22695: kokonaisuus''.                                                teuttaa lääkintöhallituksen valistusvel-
22696:    Jotta kansalaiset voisivat varmistautua omasta             voitteet suurelle yleisölle, ja
22697: terveydentilastaan, tulisi verikokeen ottaminen                  mitkä ohjeet on annettu terveyskeskuk-
22698: HIV-tutkimusta varten voida suorittaa terveyskes-             sille näytteenottomenettelytavoista?
22699: 
22700:    Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1987
22701: 
22702:                                            Ole Wasz-Höckert
22703: 
22704: 
22705: 
22706: 
22707:  270239N
22708: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 507
22709: 
22710: 
22711: 
22712: 
22713:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22714: 
22715:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den työpanoksesta osan tällä hetkellä muodostaa
22716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        AIDSin torjuntatyö. Samassa toimistossa työsken-
22717: olette 7 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-       telee myös tiedottaja, jonka työkapasiteetti lähes
22718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kokonaisuudessaan käytetään tähän työhön.
22719: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kun laboratoriomenetelmät kehittyivät riittä-
22720: Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     västi, jotta HIV-virusvasta-aineet voitiin luotetta-
22721: symyksestä n:o 507:                                  vasti mitata, velvoitettiin Kansanterveyslaitos va-
22722:                                                      rustamaan laboratorio näitä tutkimuksia varten.
22723:           Onko lääkintöhallituksessa erityinen       Lääkintöhallitus antoi yleiskirjeellään n:o 1876
22724:        virkamies, joka huolehtii ja vastaa sairaa-   26.6.1985 terveyslautakunnille ja samalla terveys-
22725:        lalaitoksen sekä kuntien terveyskeskusten     keskuksille ohjeet siitä, koska näitä tutkimuksia
22726:        HIV -näytteiden ottamisesta ja joka to-       olisi käytettävä. Yleiskirjeessä painotettiin, että
22727:        teuttaa lääkintöhallituksen valistusvel-      verinäyte tulisi ottaa aina, kun voidaan olettaa,
22728:        voitteet suurelle yleisölle, ja               että HIV-infektio on mahdollinen. Lääkintöhalli-
22729:           mitkä ohjeet on annettu terveyskeskuk-     tus on lisäksi lausunut, että ns. näytteenottokyn-
22730:        sille näytteenottomenettelytavoista?          nystä tulisi madaltaa. Tätä tullaan tulevaisuudes-
22731:                                                      sakin painottamaan.
22732:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Sairaaloiden ja terveyskeskusten näytteenotos-
22733: ti seuraavaa:                                        ta, niin kuin muustakin toiminnasta, huolehtii ja
22734:    Lääkintöhallitukselle on tartuntatautien mo-      vastaa asianomainen vastaava lääkäri.
22735: mentilla annettu palkkausoikeus ylilääkärin palk-       Osa kansalaisista kokee ongelmalliseksi käydä
22736: kaamiseksi vuoden 1986 lisätalousarviossa, ja tätä   omassa terveyskeskuksessaan HIV-virustutkimuk-
22737: virkaa hoitamaan saadun ylilääkärin työpanos         sissa intimiteettisuojaa ajatellen. Tämän takia
22738: käytetään AIDSin torjuntatoimiin. Lisäksi lääkin-    AIDS-tukikeskuksiin on palkattu niin sanottuja
22739: töhallituksessa terveydenhoito-osastolla terveys-    luottolääkäreitä, joiden puoleen voi kääntyä
22740: kasvatustoimistossa työskentelee 10 henkilöä, joi-   asuinpaikasta riippumatta.
22741: 
22742:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
22743: 
22744:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
22745:                                      1986 vp. -      KK n:o 507                                       3
22746: 
22747: 
22748: 
22749: 
22750:                                Till Riksdagens Herr Talman
22751: 
22752:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jande av AIDS. Vid samma byrå arbetar också en
22753: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       informatör, vars arbetskapacitet nästan helt och
22754: den 7 januari 1987 till vederbörande medlem av       hållet används för detta arbete.
22755: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Då laboratoriemetoderna hade utvecklats så
22756: dagsman W asz- Höckert undertecknade spörsmål        långt att det var möjligt att företa tillförlitliga
22757: nr 507:                                              mätningar av HIV-virusantikropparna ålades
22758:           Finns det vid medicinalstyrelsen någon     Folkhälsoinstitutet att rusta ut laboratoriet för
22759:        särskild tjänsteman som sörjer och ansva-     dessa undersökningar. Medicinalstyrelsen medde-
22760:        rar för att HIV-prov tas inom sjukhusvä-      lade i sitt cirkulär nr 1876 26.5.1985 hälsovårds-
22761:        sendet och vid kommunernas hälsovårds-        nämnderna och samtidigt hälsovårdscentralerna
22762:        centraler och som tillser att medicinalsty-   anvisningar om när dessa undersökningar skall
22763:        relsens förpliktelser att upplysa den stora   företas. I cirkuläret betonades att blodprov alltid
22764:        allmänheten fullföljs och                     bör tas då det finns skäl att anta att en HIV-
22765:           vilka anvisningar har meddelats hälso-     infektion kan föreligga. Medicinalstyrelsen har
22766:        vårdscentralerna beträffande det förfaran-    också framhållit att den s.k. provtagningströskeln
22767:        de som skall tillämpas vid provtagning?       bör sänkas. Detta kommer också i framtiden att
22768:                                                      betonas.
22769:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         För sjukhusens och hälsovårdscentralernas
22770: anföra följande:                                     provtagning liksom för den övriga verksamheten
22771:    Under momentet smittosamma sjukdomar be-          sörjer och ansvarar vederbörande ansvariga läka-
22772: viljades medicinalstyrelsen i tilläggsbudgeten för   re.
22773: år 1986 avlöningsrätt för avlönande av en över-         En del av medborgarna upplever det med
22774: läkare, och den arbetsinsats som presteras av den    tanke på integritetsskyddet problematiskt att be-
22775: läkare vilken anställts för att sköta denna tjänst   söka den egoa hälsovårdscentralen för HIV-
22776: används för åtgärder i syfte att avvärja AIDS. Vid   undersökning. Därför har man vid AIDS-stöd-
22777: medicinalstyrelsens hälsovårdsavdelning arbetar      centrer anställt så kallade betrodda läkare till
22778: därjämte vid byrån för hälsofostran 10 personer,     vilka man kan vända sig oberoende av var man
22779: vilkas arbete för närvarande delvis gäller avvär-    bor.
22780: 
22781:    Helsingfors den 9 februari 1987
22782: 
22783:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22784:                                                  1986 vp.
22785: 
22786: Kirjallinen kysymys n:o 508
22787: 
22788: 
22789: 
22790: 
22791:                                     Väänänen ym.: Rattijuoppoudesta annettavien rangaistusten koven-
22792:                                       tamisesta
22793: 
22794: 
22795:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22796: 
22797:    Hallitus antoi 13 päivänä marraskuuta 1986           sia ja edellyttämään moottoriajoneuvojen kuljet-
22798: vastauksensa kirjalliseen kysymykseen n:o 352,          tajilta liikenteessä täyttä raittiutta.
22799: joka koski rattijuoppoudesta annettavien rangais-          Täyttä raittiutta edellyttää myös Suomen edus-
22800: tusten koventamista.                                    kunta 5. 12 .1986 h yväksymässään ponnessa Oy
22801:    Hallitus totesi vastauksessaan, että liikennerait-   Alko Ab:n kertomusta vuodelta 1985 käsitelles-
22802: tius on vastoin kysymyksessä esitettyä kantaa           sään.
22803: kehittynyt myönteiseen suuntaan ja että näin               Edellä olevan perusteella ja vai riopäiväjärjes-
22804: ollen ei ole aihetta lainsäädännön eikä rangais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22805: tuskäytännön tarkistamiseen.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22806:    Hallituksella oli vastausta antaessaan käytös-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22807: sään vuoden 1986 ensimmäisen vuosipuoliskon
22808: liikennetilastot. Kun lopulliset tiedot ao. vuodel-                 Aikooko Hallitus vuoden 1986 lopul-
22809: ta saatiin, kävi selville, että vakavat liikenne-                lisiin    tieliikenneonnettomuustietoihin
22810: onnettomuudet olivat lisääntyneet ja että kuo-                   viitaten tarkistaa 13 .11. 1986 edusta-
22811: lanuhrien määrä oli noussut 68:lla edellisestä                   maansa kantaa rattijuoppousrangaistuk-
22812: vuodesta.                                                        sista ja ryhtyä toimenpiteisiin rattijuop-
22813:    Tilanteen vakavuuteen kiinnitti Tasavallan                    pouden rangaistavuusrajojen alentami-
22814: presidentti huomiota uudenvuodenpuheessaan                       seksi, rangaistusten - myös taloudellis-
22815: 1.1.1987. Lisäksi on Ruotsin oikeusministeri                     ten - koventamiseksi sekä täyden rait-
22816: 5.1.1987 ilmoittanut hallituksen pyrkivän kaven-                 tiuden edellyttämiseksi liikenteessä ajavii-
22817: tamaan rattijuoppoudesta annettavia rangaistuk-                  ta moottoriajoneuvojen kuljettajilta?
22818: 
22819:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
22820: 
22821:            Marjatta Väänänen              Lea Sutinen                      Jukka Vihriälä
22822:            Heimo Linna                    Mauri Pekkarinen                 Kalevi Mattila
22823:            Juhani Tuomaala                Sirkka-Liisa Anttila             Matti Maijala
22824:            Einari Nieminen                Pirkko Ikonen                    Reino Karpola
22825:                                           Väinö Raudaskoski
22826: 
22827: 
22828: 
22829: 
22830:  270234H
22831: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 508
22832: 
22833: 
22834: 
22835: 
22836:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22837: 
22838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Niillä toimenpiteillä, JOlta viime vuosina on
22839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdistettu rattijuoppoihin, on tutkittujen tosi-
22840: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-        asioiden valossa saavutettu aiempaa myönteisem-
22841: jeenne n:o 2659 ohella lähettänyt valtioneuvos-       piä tuloksia ja rattijuopumus yhteiskunnallisena
22842: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ongelmana on vähentynyt. Kovilla rangaistuksil-
22843: edustaja Marjatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta        la, joita käytettiin 1960-luvulla, ei saatu rattijuo-
22844: kirjallisesta kysymyksestä n:o 508:                   pumusta vähenemään. Kuten olen vastauksessani
22845:                                                       samaa aihetta koskevaan kansanedustaja Helvi
22846:           Aikooko Hallitus vuoden 1986 lopul-         Koskisen suulliseen kysymykseen n:o 643 toden-
22847:        lisiin    tieliikenneonnettomuustietoihin      nut, pääpaino toimenpiteissä rattijuopumuksen
22848:        viitaten tarkistaa 13. 11. 1986 edusta-        vähentämiseksi on nykyään, rangaistusten ohella,
22849:        maansa kantaa rattijuoppousrangaistuk-         kiinnijoutumisriskin lisäämisessä, yleisessä alko-
22850:        sista ja ryhtyä toimenpiteisiin rattijuop-     holivalistuksessa ja asennekasvatuksessa sekä alko-
22851:        pouden rangaistavuusrajojen alentami-          holiongelmaisten hoitoon ohjauksen tehostami-
22852:        seksi, rangaistusten - myös taloudellis-       sessa.
22853:        ten - koventamiseksi sekä täyden rait-            Oikeusministeriössä on jatkuvasti seurattu rat-
22854:        tiuden edellyttämiseksi liikenteessä ajavii-   tijuopumustilanteen kehitystä ja lainsäädännön
22855:        ta moottoriajoneuvojen kuljettajilta?          toimivuutta. Vuonna 1985 julkistettiin oikeus-
22856:                                                       ministeriön asettaman laajapohjaisen asiantun-
22857:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tijatyöryhmän mietintö, joka sisältää seikkaperäi-
22858: ti seuraavaa:                                         sen selvityksen rattijuopumusongelmasta ja sen
22859:                                                       kehityksestä. Sanottu työryhmä on vastikään pi-
22860:    Vuonna 1986 kuoli tieliikenteessä ennakkotie-      tänyt seurantakokouksia, joissa on arvioitu tilan-
22861: tojen mukaan noin 620 henkeä. Vastaava luku           netta tänä päivänä. Työryhmän selvityksistä laa-
22862: vuonna 198 5 oli 541. Liikenneturvallisuus on         dittu tiedote on lähetetty kaikille kansanedus-
22863: siten viime vuoden aikana heikentynyt, vaikka se      tajille. Työryhmä on mietinnössään ja myöhem-
22864: pitkällä aikavälillä tarkasteltuna onkin kehittynyt   missä selvityksissään päätynyt siihen, ettei ratti-
22865: myönteiseen suuntaan.                                 juopumusrikollisuuden ja -onnettomuuksien ke-
22866:    Myös rattijuopumusonnettomuuksissa kuollei-        hityksessä ole tapahtunut sellaista, mikä antaisi
22867: den määrä on jonkin verran lisääntynyt edellis-       aihetta lainsäädännön tai rangaistuskäytännön
22868: vuodesta. Kun vuonna 1985 rattijuopumuson-            tarkistamiseen. Näin ollen ei ole perusteltua
22869: nettomuuksissa kuoli 54 ihmistä, on vastaava          aihetta tarkistaa niitä kannanottoja, jotka on
22870: luku vuonna 1986 ennakkotietojen mukaan noin          esitetty vastauksessa kirjalliseen kysymykseen n:o
22871: 60. Rattijuopumuksella ei voida selittää liikenne-    352.
22872: turvallisuuden yleistä heikentymistä. Kymmenen           Oikeusministeriössä seurataan myös, mitä toi-
22873: vuoden aikana on rattijuopumusonnettomuuksis-         menpiteitä Ruotsissa tehdään rattijuopumuskysy-
22874: sa kuolleiden määrä laskenut noin puoleen.            myksessä ja miten lainsäädäntö siellä kehittyy.
22875: 
22876:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987
22877: 
22878:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
22879:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 508                                          3
22880: 
22881: 
22882: 
22883: 
22884:                                Till Riksdagens Herr Talman
22885: 
22886:    I det syfte 37 § riksdagsordningen anger har      vidtagits med anledning av rattfyllerister har lett
22887: Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 2659 av         till positivare resultat än de man tidigare upp-
22888: den 6 januari 1987 till vederbörande medlem av       nått, och rattfylleriet som samhälleligt problem
22889: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    har minskat. Med de stränga straff som tilläm-
22890: dagsledamot Marjatta Väänänen m.fl. underteck-       pades på 1960-talet lyckades man inte minska
22891: nade spörsmål nr 508:                                rattfylleriet. Såsom jag i mitt svar på riksdagsle-
22892:                                                      damot Helvi Koskinens muntliga spörsmål nr
22893:            Ämnar Regeringen, med hänvisning          643 konstaterade, ligger tyngdpunkten i strävan-
22894:        till de slutgiltiga uppgifterna om vägtra-    dena för att minska rattfylleriet nuförtiden inte
22895:        fikolyckorna år 1986, revidera den stånd-     enbart på straffen, utan även på åtgärder som
22896:        punkt regeringen intog 13. 11.1986 angå-      ökar risken för att bli ertappad, allmän alko-
22897:        ende straff för rattfylleri och skrida till   holupplysning och attitydfostran samt på att i
22898:        åtgärder för att sänka straffbarhetsgrän-     allt högre grad anvisa vård för personer med
22899:        serna, skärpa straffen -- även de ekono-      alkoholproblem.
22900:        miska straffpåföljderna -- samt fordra
22901:        total nykterhet av förare som framför            Vid justitieministeriet följer man ständigt med
22902:        motorfordon i trafiken?                       hur rattfyllerisituationen utvecklas och hur lag-
22903:                                                      stiftningen fungerar i praktiken. År 1985 publi-
22904:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      cerades ett betänkande av en expertarbetsgrupp
22905: anföra följande:                                     på bred bas. Betänkandet innehåller en ingående
22906:    Enligt förhandsuppgifterna förolyskades ca 620    utredning över rattfylleriproblemet och dess ut-
22907: personer i vägtrafiken år 1986. Ar 1985 var          veckling. Arbetsgruppen har nyligen haft uppföl-
22908: motsvarande antal 541. Trafiksäkerheten försäm-      jande möten vid vilka den aktuella situationen
22909: rades således under senaste år, även om utveck-      har behandlats. En kommunike över arbetsgrup-
22910: lingen sedd i ett längre tidsperspektiv har varit    pens utredningar har tillställts samtliga riksdags-
22911: gynnsam.                                             män. I sitt betänkande och i sina senare utred-
22912:    Antalet personer som omkommit i rattfylleri-      ningar har arbetsgruppen kommit till den slut-
22913: olyckor har också ökat något jämfört med året        ledningen att utvecklingen när det gäller rattfyl-
22914: förut. År 1985 omkom 54 personer i rattfylleri-      leribrottsligheten och rattfylleriolyckor inte har
22915: olyckor, och enligt förhandsuppgifterna var mot-     gett anledning att ändra lagstiftningen eller
22916: svarande antal år 1986 ca 60. Den allmänna           straffpraxis. Det finns således inte grundad an-
22917: försämringen av trafiksäkerheten kan inte förkla-    ledning att revidera de ställningstaganden som
22918: ras med rattfylleri. Under loppet av tio år har      framfördes i svaret på spörsmål nr 352.
22919: antalet dödsoffer i rattfylleriolyckor minskat med
22920: ca hälften.                                             Vid justitieministeriet följer man även med
22921:    I belysning av undersökta fakta kan man           vilka åtgärder som vidtas i Sverige i fråga om
22922: konstatera att de åtgärder som under senare år       rattfylleri och hur lagstiftningen utvecklas där.
22923: 
22924:      Helsingfors den 6 februari 1987
22925: 
22926:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
22927:                                                  1986 vp.
22928: 
22929: Kirjallinen kysymys n:o 509
22930: 
22931: 
22932: 
22933: 
22934:                                    Almgren: Eläkkeen maksamisesta eräälle ulkomailla asuvalle Suo-
22935:                                      men kansalaiselle
22936: 
22937: 
22938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22939: 
22940:    Lähetystyöntekijä Kaarlo Syväutö on työsken-        vännön tapaukseen voitaisiin soveltaa vaikkapa
22941: nellyt Israelissa raamattujen levitystyössä vuodes-    ylimääräistä eläkettä, sillä hänen työpanoksensa
22942: ta 1947 lähtien. Sitä ennen hän palveli Valtion-       on ollut monessa suhteessa poikkeuksellisen mer-
22943: rautateillä 19 vuoden ajan. Tällä hetkellä Kaarlo      kittävä.
22944: Syväutö on jo 77-vuotias.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22945:    On käynyt ilmi, että Israelin valtio ei voi         tyksen 37 §:n 1 momeuttiin viitaten esitän kun-
22946: maksaa eläkettä Syvännölle, koska hän on Suo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22947: men kansalainen. Kansaneläkettä ei voida mak-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22948: saa Suomesta käsin, koska hän asuu ulkomailla.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22949: Syväutö ei saa virkavuosiensa vähyyden vuoksi                 ryhtyä, jotta Valtionrautateitä 19 vuotta
22950: eläkettä Valtionrautateiltä. Palveluvuosia olisi ol-          palvellut ja Israelissa menestyksellistä työ-
22951: tava 20. Syvännöllä niitä on 19.                              tä 40 vuoden ajan tehnyt Kaarlo Syväutö,
22952:   Suomessa on eräissä tapauksissa maksettu yli-               joka on jo 77-vuotias, voisi saada hyvin
22953: määräistä eläkettä, kun on kysymys merkittävistä              ansaitsemansa eläkkeen Suomen valtion
22954: kansalaisansioista. Näyttää siltä, että Kaarlo Sy-            varoista?
22955: 
22956:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
22957: 
22958:                                               Esko Almgren
22959: 
22960: 
22961: 
22962: 
22963: 270274B
22964: 2                                        1986 vp. -       KK n:o 509
22965: 
22966: 
22967: 
22968: 
22969:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22970: 
22971:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             pauksia, joissa henkilö on eronnut valtion palve-
22972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             luksesta ennen 8. 7.1961 eläkeikää saavuttamatta,
22973: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-            jolloin hänellä ei ole ollut oikeutta lakisääteiseen
22974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          eläkkeeseen. On katsottu, että ylimääräisellä
22975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           eläkkeellä ei voida antaa parempaa etuutta kuin
22976: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta              mitä lakisääteinen eläkeoikeus on. Joissain yksit-
22977: kysymyksestä n:o 509:                                     täistapauksissa ylimääräinen eläke on myönnetty
22978:                                                           normaalisäännöstä poiketen erityisten kansalais-
22979:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           ansioiden perusteella. Tällöin on edellytetty, että
22980:         ryhtyä, jotta Valtionrautateitä 19 vuotta         ansiot ovat olleet poikkeuksellisen merkittäviä.
22981:         palvellut ja Israelissa menestyksellistä työ-     Vaikka Kaarlo Syväntö ilmeisesti onkin tehnyt
22982:         tä 40 vuoden ajan tehnyt Kaarlo Syväntö,          arvokasta lähetystyötä, niin tällaisista poikkeuk-
22983:         joka on jo 77-vuotias, voisi saada hyvin          sellisista kansalaisansioista ei hänen kohdallaan
22984:         ansaitsemansa eläkkeen Suomen valtion             kuitenkaan liene kysymys.
22985:         varoista?
22986:                                                              Kysymyksen perusteluista käy ilmi, että Israe-
22987:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          lin valtio ei maksa eläkettä Syvännölle, koska hän
22988: ti seuraavaa:                                             on Suomen kansalainen. Kuten edellä on todet-
22989:                                                           tu, hän ei voi myöskään saada Suomesta käsin
22990:    Lähetystyöntekijä Kaarlo Syväntö toimi aikoi-
22991:                                                           kansaneläkettä, koska hän asuu ulkomailla. Täl-
22992: naan Valtionrautateiden palveluksessa, mutta
22993:                                                           lainen tilanne merkitsee yksittäisen henkilön
22994: erosi vuonna 1947, jolloin hän lähti lähetystyö-
22995:                                                           kannalta väliinputoamista. Samalla se osoittaa
22996: hön Israeliin. Koska Syväntö asuu pysyvästi Israe-
22997:                                                           mielestäni sen, että valtioiden välisten sosiaalitur-
22998: lissa, hänellä ei ole oikeutta kansaneläkkeeseen
22999:                                                           vajärjestelmien yhteensovittamisessa on vielä
23000: Suomesta. Syvännöllä ei ole myöskään oikeutta
23001:                                                           puutteita ja kehittämisen tarvetta. Tilanne olisi
23002: valtion palveluksensa perusteella eläkkeeseen,
23003:                                                           toisenlainen, jos maiden välillä olisi solmittu
23004: koska hän kuuluu valtion ns. vanhan eläkelain-
23005:                                                           sosiaaliturvasopimus. Tällainen sopimus mahdol-
23006: säädännön piiriin, jonka mukaan eläkeoikeuden
23007:                                                           listaisi sosiaaliturvan, mukaan lukien kansaneläk-
23008: edellytyksenä on, että henkilö on palveluksesta
23009:                                                           keen, vastavuoroisen suorittamisen kansalaisuu-
23010: erotessaan saavuttanut eläkeiän tai tullut sitä
23011:                                                           desta riippumatta.
23012: ennen virkaansa ja työhönsä työkyvyttömäksi.
23013:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu valtion              Valtiovarainministeriön saaman tiedon mu-
23014: ylimääräisen eläkkeen mahdollisuuteen. Ylimää-            kaan Suomen ja Israelin välillä ei ole toistaiseksi
23015: räinen eläke ei valitettavasti kuitenkaan sovellu         sosiaaliturvasopimusta, mutta sopimuksen teke-
23016: Kaarlo Syvännön tapaukseen. Ylimääräinen eläke            minen on sosiaali- ja terveysministeriössä parhail-
23017: ei ole tarkoitettu tuomaan valtion eläketurvan            laan vireillä. Olisi luonnollisesti toivottavaa, että
23018: piiriin niitä henkilöitä, joilla ei olisi ollut oikeut-   vireillä oleva sopimuskysymys saataisiin pikaisesti
23019: ta valtion vanhan eläkelainsäädännön mukaiseen            ratkaistuksi. Syvännön osalta tämä ilmeisesti
23020: vakinaiseen eläkkeeseen. Suurin osa ylimääräistä          merkitsisi sitä, että Israelin valtio alkaisi maksaa
23021: eläkettä koskevista hylkäyspäätöksistä onkin ta-          hänelle kansaneläkettä.
23022: 
23023:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1987
23024: 
23025:                                                                                 Ministeri Pekka Vennamo
23026:                                        1986 vp. -      KK n:o 509                                        3
23027: 
23028: 
23029: 
23030: 
23031:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23032: 
23033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har avgått från statlig anställning före 8. 7. 1961
23034: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utan att han uppnått pensionsålder, varvid han
23035: den 6 januari 1987 tili vederbörande medlem av         inte har haft rätt tililagstadgad pension. Det har
23036: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ansetts att man genom extra pension inte kan
23037: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål            erbjuda bättre förmåner än vad den lagstadgade
23038: nr 509:                                                pensionsrätten innebär. I vissa enskilda fall har
23039:                                                        undantag gjorts från den normala regeln och
23040:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        extra pension beviljats tili följd av särskilda
23041:        sikt att vidta för att den redan 77 -åriga      medborgerliga förtjänster. Det har härvid
23042:        Kaarlo Syväntö, som i 19 år tjänstgjort         förutsatts att förtjänsterna har varit exceptionelit
23043:        vid Statsjärnvägarna och i 40 år utfört ett     betydande. Även om Kaarlo Syväntö uppenbarli-
23044:        framgångsrikt arbete i Israel, skali kunna      gen har utfört ett värdefulit missionsarbete så
23045:        få en välförtjänt pension av finska statens     torde det i hans fali dock inte vara fråga om
23046:        medel?                                          dylika exceptionella medborgerliga förtjänster.
23047:                                                           Av motiveringen tili spörsmålet framgår det
23048:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att staten Israel inte betalar pension tili Syväntö
23049: anföra följande:                                       eftersom han är finsk medborgare. Såsom redan
23050:    Missionären Kaarlo Syväntö var i tiden anstälid     tidigare konstaterades kan han inte helier få
23051: vid Statsjärnvägarna, men han avgick år 1947 för       folkpension från Finland eftersom han är bosatt
23052: att ägna sig åt missionsarbete i Israel. Eftersom      utomlands. Detta betyder att individen i enskil-
23053: Syväntö är permanent bosatt i Israel har han inte      da fall kommer i kläm. Jag anser att detta också
23054: rätt tili folkpension från Finland. Syväntö har        påvisar brister i samordnandet av systemen för
23055: inte helier rätt tili pension på grund av sin          social trygghet melian staterna och att det ännu
23056: statsanstälining, eftersom han omfattas av den         finns behov av att utveckla dem. Läget skulie
23057: s.k. gamla statliga pensionslagstiftningen, som,       vara ett annat om ett avtal om social trygghet
23058: för att pensionsrätt skali föreligga förutsätter att   hade ingåtts mellan länderna. Ett dylikt avtal
23059: den anstälida skali ha uppnått pensionsålder då        möjliggör ömsesidig delaktighet i systemen för
23060: han avgår elier att han dessförinnan har blivit        social trygghet, även folkpension, oberoende av
23061: oförmögen att sköta sin tjänst elier sitt arbete.      medborgarskap.
23062:    I motiveringen tili spörsmålet har hänvisats tili      Enligt uppgifter som finansministeriet har er-
23063: möjligheten tili extra pension från staten. Tyvärr     håliit finns det tills vidare inget avtal om social
23064: kommer extra pension inte i fråga i fallet Kaarlo      trygghet mellan Finland och Israel, men uppgö-
23065: Syväntö. Avsikten med extra pension är inte att        randet av ett avtal är som bäst under beredning
23066: de personer som saknar rätt tili ordinarie pension     vid social- och hälsovårdsministeriet. Det vore
23067: enligt den gamla statliga pensionslagstiftningen       naturligtvis önskvärt att denna avtalsfråga kunde
23068: skali fås med i systemet med statligt pensions-        avgöras snabbt. För Syväntö skulle detta uppen-
23069: skydd. De flesta besluten om avslag angående           barligen betyda att staten Israel skulie börja
23070: extra pension gälier just sådana fali där sökanden     betala ut folkpension tili honom.
23071: 
23072:      Helsingfors den 11 februari 1987
23073: 
23074:                                                                             Minister Pekka Vennamo
23075:                                                 1986 vp.
23076: 
23077: Kirjallinen kysymys n:o 510
23078: 
23079: 
23080: 
23081: 
23082:                                    Elo ym.: Satakuntaprojektin käynnistämisestä työllisyys- ja koulu-
23083:                                        tusongelmien poistamiseksi
23084: 
23085: 
23086:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23087: 
23088:     Satakunnan talousmaakunta on kokenut viime         koulutuksen saaneita neljä ja puoli kertaa vähem-
23089: vuosina ennennäkemättömän suuria vaikeuksia.           män kuin koko maassa ja omassa läänissä. Mai-
23090: Alueen työttömyys on vuosi vuodelta pahentunut         nittakoon vielä, että valtion rakennusinvestointi-
23091: niin, että vuoden 1986 aikana Satakunnassa oli         suunnitelmissa vuosille 1987-90 on Satakunnan
23092: keskimäärin noin 11 000 työtöntä ja työttömyys-        osuus vain 22,1 prosenttia Turun ja Porin läänin
23093: aste lähenteli 10 prosenttia. Pahin on tilanne         kokonaismäärästä. Asukasta kohden Satakunnan
23094: Porin ja Rauman talousalueilla, sillä Porissa työt-    investoinnit ovat vain 53 prosenttia läänin etelä-
23095: tömiä oli keskimäärin 12 prosenttia työvoimasta        päähän suunnitelluista. Koska vastaavanlainen
23096: ja Raumalla vastaava luku oli liki 10 prosenttia.      kehitys on jatkunut kaikilla suunnittelukierroksil-
23097: Myös sellaisilla Satakunnan rakennemuutospaik-         la koko 1980-luvun, läänin eri osien kehittynei-
23098: kakunnilla kuin Kankaanpäässä, Parkanossa ja           syys- ja työllisyyserot kasvavat edelleen Satakun-
23099: Eurassa työllisyysongelmat ovat selvästi lisäänty-     nan tappioksi.
23100: neet.                                                     Kuten edellä on todettu, Satakunnan ongel-
23101:     Työttömyyden lisääntyminen on ollut suora-         mat ovat kärjistyneet voimakkaasti viime vuosien
23102: naista seurausta työpaikkojen vähentymisestä vii-      aikana. Työttömyyden osalta Satakuntaa pahem-
23103: me vuosien aikana. Niinpä viimeisten neljän            pia alueita ovat vain Lappi ja Kainuu. Viime
23104: vuoden aikana Satakunta on menettänyt yksin            vuonna valmistuneessa aluepolitiikkatoimikun-
23105: teollisuudessa yli 6 300 työpaikkaa, ja vähennyk-      nan ehdotuksessa nousee korkeakoulujen rooli
23106: set ovat tapahtuneet lähinnä yli 200 työntekijöi-      erittäin keskeiseksi aluepoliittisessa kehitystyössä.
23107: den toimipaikoissa. Tuotantotoiminnan rakenne-         Koska Satakunnan alueelta puuttuu varsinainen
23108: muutos on edelleen käynnissä, joten lähivuosina-       korkeakoulutasoinen opetus, olisi Satakuntaan
23109: kin maakuntamme menettänee runsaasti työpaik-          mahdollisimman nopeasti saatava korkeakou-
23110: koja.                                                  luopetusta sekä samalla huolehdittava erityisesti
23111:                                                        keskiasteen ammatillisen koulutuksen toiminta-
23112:     Satakunnan ongelmia on lisännyt se, että
23113:                                                        edellytysten turvaamisesta.
23114: alueelta puuttuu lähes kokonaan oma alue- ja
23115: piirihallinto. Kuitenkin Satakunnan työvoimapii-          Kymenlaakso ja Kainuu ovat verrattavissa Sata-
23116:                                                        kuntaan monessa suhteessa. Sekä Kymenlaaksolla
23117: ri on päätetty perustaa vuoden 1987 aikana, ja
23118: tämä antaa oivallisen mahdollisuuden piirihallin-      että Kainuulla on omat erityisongelmansa, joit-
23119: non kehittämiseen myös muilla sektoreilla. Ny-         ten ratkaisemiseen valtiovalta onkin kiinnittänyt
23120: ~yisessä tilanteessa tulisikin tehdä nopeasti lopul-
23121:                                                        huomiota kiitettävällä tavalla. Niinpä valtioneu-
23122: liset päätökset Satakunnan teollisuus-, työsuo-        vosto on asettanut erityisen Kymi-projektin, jon-
23123:  ielu- sekä tie- ja vesipiirin perustamisesta.         ka tehtävänä on Kymenlaakson toimintaedelly-
23124:                                                        tysten parantaminen. Vastaavasti valtiovalta on
23125:     Koulutustaso on muodostumassa jokaisen alu-        ollut valmis tukemaan Kainuun omaa kehittä-
23126: ~en tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi. Tässä suhteessa     misohjelmaa vuosina 1987-90.
23127:  Satakunta on jäänyt selvästi jälkeen koko maasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23128: 1a myös Turun ja Porin läänin keskiarvosta. Ero        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23129:  ~ain kasvaa Satakunnan tappioksi koulutusasteen
23130:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23131:  wrkeuden mukaan. Oman korkeakoulun puute              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23132:  1a alan työpaikkojen vähäisyys heijastuu selvästi
23133:  :utkijakoulutuksen (tohtorit !lisensiaatit) saanei-             Onko valtiovalta tietoinen Satakunnan
23134:  1en pienenä määränä. Satakunnassa on tutkija-                 kärjistyneistä ongelmista, ja jos on, mihin
23135: 
23136: 270238M
23137: 2                                   1986 vp. -- ~ n:o 510
23138: 
23139:       toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Sa-            sesti Satakunnan työllisyys- Ja koulutw
23140:       takunta-projektin käyonistämiseksi erityi-           ongelmien poistamiseksi?
23141: 
23142:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
23143: 
23144:        Mikko Elo                      Pirkko Valtonen                Timo Laaksoneo
23145:        Timo Roos                      Anssi Joutsenlahti             Einari Nieminen
23146:                                        1986 vp. -- ~ n:o 510                                             3
23147: 
23148: 
23149: 
23150: 
23151:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23152: 
23153:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Porissa (ja Kotkassa) aloinavien yritysten tukiko-
23154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keilu. Alueella on myös käynnistetty työvoima-
23155: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-         poliittisia kokeiluja. Valtiovalta on lisäksi tuke-
23156: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nut Tahkoluodon satamaan liittyviä investointeja
23157: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sekä tehnyt periaatepäätöksen hiilivoimalan ra-
23158: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        kentamisesta Poriin. Aluepoliittisessa seurannassa
23159: sestä n:o 510:                                         on myös kiinnitetty huomiota kysymyksessä mai-
23160:                                                         nittuihin muihin teollisuuden rakennemuutoson-
23161:           Onko valtiovalta tietoinen Satakunnan        gelmista kärsiviin paikkakuntiin.
23162:        kärjistyneistä ongelmista, ja jos on, mihin
23163:                                                           Alueen yleisiä kehitysedellytyksiä vaikeuttaa
23164:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Sa-
23165:                                                        jonkin verran sen aluerakenteellinen asema suu-
23166:        takunta-projektin käynnistämiseksi erityi-
23167:                                                        rempien keskusten vaikutusalueiden leikkauspis-
23168:        sesti Satakunnan työllisyys- ja koulutus-
23169:                                                        teessä. Tämä on eräs syy kysymyksessä mainittui-
23170:        ongelmien poistamiseksi?
23171:                                                        hin aluehallintoon liittyviin ongelmiin ja kor-
23172:                                                        keamman koulutuksen puutteeseen. Eräät alueen
23173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kannalta keskeisimmät ongelmat liittyvätkin tut-
23174: ti seuraavaa:                                          kimukseen, koulutukseen ja yritysneuvontaan.
23175:    Teollisuuden voimakas rakennemuutos on ku-          Valtiovallan taholta tuetaan pyrkimyksiä kehittää
23176: luvalla vuosikymmenellä aiheuttanut alueellisia        Porin koulutus- ja tutkimuskeskusta monipuoli-
23177: kehitysongelmia myös muualla kuin perinteisillä        seksi alueen yritystoimintaa tukevaksi palveluyk-
23178: kehitysalueilla. Ongelmat ovat usein paikallis-        siköksi. Aluepoliittiselta taholta tuetaan myös
23179: luonteisia, mutta vanhoilla teollistuneilla alueilla   ~~KESin konsultointiyksikön perustamista Po-
23180: on muodostunut myös laajempia ongelma-aluei-           run.
23181: ta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Kymen             Aluepolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamas-
23182: läänin, Pirkanmaan, Satakunnan ja eräiden              sa aluepolitiikkatoimikunnan tekemien ehdotus-
23183: Keski-Suomen läänin alueiden ongelmiin ja py-          ten pohjalta. Satakunnan kannalta merkittävä
23184: ritty löytämään keinoja niiden lieventämiseksi.        ehdotus on KERAn toimialueen laajentaminen
23185: Kymen lääniä jo useita vuosia koetellut jatkuva        vähitellen koko maahan. Kymen läänin päästyä
23186: väestön väheneminen johti siihen, että valtioneu-      KERAn toimialueeseen olisi aluepoliittisesti tar-
23187: vosto noin vuosi sitten asetti erityisen Kymi-neu-     koituksenmukaista laajentaa toimialuetta seuraa-
23188: vottelukunnan pohtimaan läänin kehittämiseen           vaksi Satakuntaan ja Pirkanmaalle. Samoin on
23189: tarvittavia toimenpiteitä.                             käynnissä erityisaluemenettelyn kehittäminen ny-
23190:    Satakunnan alueella on havaittavissa useita eri     kyistä valikoivammaksi sekä alueellisesti että toi-
23191: ongelmatyyppejä. Maakunnan pohjoisosan kehi-           menpidesisällöltään. Aluejakotarkistukset ja eri-
23192: tysongelmat liittyvät maaseudun autioitumiseen         tyisaluemenettelyn uudistaminen on tarkoitus
23193: ja teollisuuden kehittymättömyyteen. Pohjois-          valmistella vuoden 1987 aikana.
23194: Satakunnan kunnat ovatkin kuuluneet kehitys-              Alueellisessa kehittämistyössä on viime vuosina
23195: alueeseen aluepolitiikan alkuajoista lähtien ja        kokeiltu erityyppisiä keinoja kehityksen vauhdit-
23196: eräät niistä on nimetty erityisalueiksi. Muutamat      tamiseksi ja voimistamiseksi. 1970-luvun lopulla
23197: pohjoisimmat kunnat ovat lisäksi kuuluneet ns.         ja 1980-luvun alussa käynnistettiin useita ns.
23198: Suomenselän projektialueeseen. Teollisuuden ra-        alueprojekteja kehitysalueilla. Keskeistä näissä oli
23199: kennemuutosongelmat ovat viime vuosiin asti            vaikuttaminen julkisen vallan, erityisesti valtion
23200: hyvin voimakkaasti keskittyneet Porin alueelle.        toiminnan alueelliseen kohdentumiseen. Ns.
23201: Porin työttömyysaste on maakunnan korkein ja           projektialueiden seurantaryhmä esittää äsken jät-
23202: myös väestön väheneminen on ollut voimakasta.          tämässään loppuraportissa tämän ns. projekti-
23203: Rakennemuutosongelmiin liittyvät toimenpiteet          aluemenettelyn lopettamista. Sen sijaan valtio-
23204: on siksi pääasiassa kohdennettu Porin alueelle.        vallan tulisi kehittää aluepolitiikkaa valikoivam-
23205: Erityisenä kokeiluna käynnistettiin vuonna 1984        paan suuntaan sekä pyrkiä edistämään ja tuke-
23206: 4                                      1986 vp. -- RJ< n:o 510
23207: 
23208: maan aluetasolla syntyvaa kehittämistoimintaa.         telmaan liittyen käynnistettäneen myös useita
23209: Tämä vastaa hallituksen kantaa. Valtion toimin-        koulutukseen ja teknologiansiirtoon liittyviä pro-
23210: taa koskevat alueelliset (aluepoliittiset) näkemyk-    jekteja. Lääninhallituksille on tarkoitus antaa
23211: set pyritään pääosin kanavoimaan valtiontalou-         tehtäväksi laatia vuoden 1987 aikana ns. teknolo-
23212: den suunnitteluun kytketyn toimenpidesuunnit-          giapoliittiset ohjelmat, joissa tähän liittyviä pro-
23213: telun kautta.                                          jekteja konkretisoidaan. Erityisaluemenettelyssä
23214:    Uudentyyppisestä, alueiden omiin voimavaroi-        tultaneen ottamaan käyttöön ns. kehittämissopi-
23215: bio nojautuvasta, mutta valtiovallan tukemasta         mukset, jotka myös ovat projektiluonteisia. Kaik-
23216: laaja-alaisesta kehittämistyöstä on jo olemassa        kiin edellä mainittuihin tarkoituksiin voidaan
23217: eräitä esimerkkejä. Kymi-projektissa painopiste        käyttää läänin kehittämismäärärahaa.
23218: on asennemuokkauksessa, suur- ja pienyritysten            Hallitus on kiinnittänyt huomiota Satakunnan
23219: vuorovaikutuksen lisäämisessä ja yleensä alueel-       kehitysongelmiin ja pyrkinyt vaikuttamaan niihin
23220: lisen yhteistyön lisäämisessä. Alueen omatoimi-        edellä esitetyin erillistoimenpitein. Koulutus- ja
23221: suuteen nojautuvia projekteja ovat myös ns.            neuvontapalvelujen parantamiseen tullaan lähiai-
23222: aktivointiprojektit, joita on kokeiltu mm. Mikke-      koina kiinnittämään erityistä huomiota. Keskei-
23223: lin läänissä ja osittain Kainuussa. Niissä painopis-   senä kehittämislinjana on kuitenkin aluepolitii-
23224: te on ollut konkreettisessa yrityskonsultoinnissa.     kan valikoivuuden lisääminen -- mm. erityis-
23225: Hallituksen tiedossa on, että vastaavanlaisia pro-     aluemenettelyä kehittämällä -- sekä alueiden
23226: jekteja pyritään käynnistämään myös Satakunnas-        omatoimisuuden tukeminen lähinnä lääninrahan
23227: sa. Näihin hankkeisiin haettaneen rahoitusta           kautta. Tässä vaiheessa hallituksella ei ole tarkoi-
23228: myös lääninhallitukselta. Läänin tavoitesuunni-        tus käynnistää uusia erillisiä alueprojekteja.
23229: 
23230:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
23231: 
23232:                                                                               Ministeri Toivo Yläjärvi
23233:                                         1986 vp. -      KK n:o 510                                      5
23234: 
23235: 
23236: 
23237: 
23238:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23239: 
23240:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             neborg är landskapets högsta och också befolk-
23241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           ningsminskningen har varit kraftig. Åtgärderna i
23242: den 6 januari 1987 tili vederbörande medlem av           anslutning tili strukturförändringsproblemen har
23243: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        därför i huvudsak inriktats på Björneborgsområ-
23244: dagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr             det. Som ett särskilt experiment inleddes år 1984
23245: 510:                                                    i Björneborg (och Kotka) försök med stöd tili
23246:                                                          nystartade företag. Arbetskraftspolitiska försök
23247:           Är statsmakten medveten om de tili-            har även inletts inom området. Statsmakten har
23248:        spetsade problemen i Satakunta, och om           dessutom stött investeringar i anslutning tili
23249:        så är faliet, vilka åtgärder ämnar Rege-         Tahkoluoto hamn samt fattat ett principbeslut
23250:        ringen vidta för att starta ett Satakunta-       om att ett kolkraftverk skali byggas i Björneborg.
23251:        projekt i syfte att avlägsna specielit syssel-   1 den regionalpolitiska bevakningen har man
23252:        sättnings- och urbildningsproblemen i            även fäst uppmärksamhet vid de övriga orter
23253:        Satakunta?                                       med industrielia strukturförändringsproblem som
23254:                                                          nämns i spörsmålet.
23255:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De allmänna förutsättningarna för att området
23256: anföra följande:                                        skali utvecklas minskar i någon mån på grund av
23257:     Den kraftiga strukturförändringen inom in-          dess regionalstrukturelia läge i skärningspunkten
23258: dustrin har under innevarande decennium lett             melian större centras influensområden. Detta är
23259: tili regionala utvecklingsproblem också på andra        en orsak tili de problem i anslutning tili områ-
23260: stälien än inom de traditionella utvecklingsområ-       desförvaltningen och tili avsaknaden av högre
23261: dena. Problemen är ofta av lokal karaktär, men          utbildning som nämns i spörsmålet. Några av
23262: inom de sedan gammalt industrialiserade områ-           områdets mest centrala problem ansluter sig
23263: dena har det också uppstått större områden med          också tili forskning, utbildning och företagsråd-
23264: problem. Uppmärksamhet har särskilt fästs vid           givning. Från statsmaktens sida stöder man strä-
23265: problemen inom Kymmene Iän, Birkaland, Sata-            vandena att utveckla utbildnings- och forsknings-
23266: kunta och vissa områden i Meliersta Finlands Iän        centret i Björneborg tili en mångsidig serviceen-
23267: och man har försökt finna medel mot dem.                het, som stöder företagsverksamheten i området.
23268: Kymmene Iän har redan under flera års tid               På regionalpolitiskt håli understöder man också
23269: drabbats av fortsatt befolkningsminskning och           teknologiska utvecklingscentralens inrättande av
23270: detta ledde tili att statsrådet för ca ett år sedan     en konsultenhet i Björneborg.
23271: tilisatte en särskild Kymmene-delegation, som               Regionalpolitiken förnyas som bäst utgående
23272: skali dryfta nödvändiga åtgärder för länets ut-         från de förslag som regionalpolitiska kommissio-
23273: vecklande.                                              nen har framlagt. Ett betydelsefulit förslag för
23274:     lnom Satakuntaområdet kan flera olika pro-          Satakuntas del är att Utvecklingsområdesfondens
23275: blemtyper iakttas. 1 norra delen av landskapet          verksamhetsområde så småningom skali utvidgas
23276: ansluter sig utvecklingsproblemen tili avfolk-          tili hela landet. Sedan Kymmene Iän inbegripits
23277: ningen av landsbygden och den ourvecklade               i Utvecklingsområde,wndens verksamhetsområde
23278: industrin. Kommunerna i norra Satakunta har             vore det regionalpolitiskt ändamålsenligt att som
23279: också tilihört ett utvecklingsområde alitsedan          följande steg urvidga verksamhetsområdet tili
23280: regionalpolitikens första tider och vissa av dem        Satakunta och Birkaland. Likaså hålier special-
23281: har ursetts tili specialområden. Några kommuner         områdesförfarandet som bäst på att utvecklas, så
23282: längst i norr har dessutom tilihört området för         att det blir mera selektivt än för närvarande både
23283: det s.k. Suomenselkäprojektet. Strukturföränd-          regionalt och vad åtgärdsinnehåliet beträffar. Av-
23284: ringsproblemen inom industrin har ända tili de          sikten är att slurföra justeringarna av områdesin-
23285: senaste åren mycket kraftigt koncentrerats tili         delningen och förnyelsen av specialområdesförfa-
23286: Björneborgsområdet. Arbetslöshetsgraden i Björ-         randet under år 1987.
23287: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 510
23288: 
23289:    1 det regionala utvecklingsarbetet har man         land. 1 dessa har tyngdpunkten legat på en
23290: under de senaste åren prövat olika sätt att ge fart   konkret företagskonsultering. Regeringen känner
23291: åt utvecklingen och stärka den. Under slutet av       till att man försöker starta motsvarande projekt
23292: 1970-talet och början av 1980-talet inleddes flera    också i Satakunta. För dessa projekt torde man
23293: s.k. områdesprojekt inom urvecklingsområdena.         även kunna söka finansiering hos respektive läns-
23294: Det cemrala i dessa bestod i att påverka samhälls-    styrelse. 1 anslutning till länets målsättningspla-
23295: maktens, speciellt den statliga verksamhetens,        nering kommer sannolikt även flera projekt i
23296: regionala inriktning. Den arbetsgrupp som beva-       anslutning till utbildning och teknologiöverfö-
23297: kar projektområdena föreslår i sin slutrapport,       ring att startas. Avsikten är att ge länsstyrelserna i
23298: som nyligen avlämnades, att detta s.k. projekt-       uppgift att under 1987 uppgöra s.k. teknologi-
23299: områdesförfarande upphör. 1 stället borde stats-      politiska program, där projekt i anslutning härtill
23300: makten utveckla regionalpolitiken i en selektivare    konkretiseras. lnom specialområdesförfarandet
23301: riktning samt försöka främja och stöda den            torde man också komma att ta i bruk s.k.
23302: utvecklingsverksamhet som uppstår på regional         utvecklingsavtal, som också är av projektnatur.
23303: nivå. Detta motsvarar regeringens ståndpunkt.         För alla ovan nämnda ändamål kan länets utveck-
23304: De regionala (regionalpolitiska) synpunkter som       lingsanslag användas.
23305: gäller den statliga verksamheten kommer såvitt
23306: möjligt i huvudsak att kanaliseras via den åt-           Regeringen har fäst uppmärksamhet vid ut-
23307: gärdsplanering som är knuten till den statsekono-     vecklingsproblemen i Satakunta och försökt på-
23308: miska planeringen.                                    verka dem genom ovan anförda specialåtgärder.
23309:    Det finns redan vissa exempel på en ny typ av      Särskild uppmärksamhet kommer under den när-
23310: omfattande utvecklingsarbete, som grundar sig         mäste framtiden att fästas vid förbättrad utbild-
23311: på områdenas egna resurser men stöds av stats-        nings- och rådgivningsservice. Den centrala ut-
23312: makten. 1 Kymmeneprojektet läggs huvudvikten          vecklingslinjen består dock i ökad regionalpoli-
23313: på en förändring av attityderna, en ökad växel-       tisk selektivitet - bl.a. genom utvecklande av
23314: verkan mellan stora och små företag och över-         specialområdesförfarandet - samt stödjande av
23315: huvudtaget på ett ökat regionalt samarbete.           områdenas egen aktivitet närmast via utveck-
23316: Projekt som stöder sig på områdets egen aktivitet     lingsanslagen för länet. 1 detta skede har rege-
23317: är även de s.k. aktiveringsprojekten, som har         ringen inte för avsikt att starta nya särskilda
23318: prövats bl.a. i St Michels län och delvis i Kajana-   områdesprojekt.
23319: 
23320:      Helsingfors den 10 februari 1987
23321: 
23322:                                                                                Minister Toivo Yläjärvi
23323:                                                 1986 vp.
23324: 
23325: Kirjallinen kysymys n:o 511
23326: 
23327: 
23328: 
23329: 
23330:                                    Arranz: Toisen apteekin saamisesta Järvenpäähän
23331: 
23332: 
23333:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23334: 
23335:    Apteekkilaitoksesta annetusta laista (4/28) il-     asiakkaat ovat joutuneet jonottamaan lääkkeitään
23336: menee, että apteekkeja tulee olla maassa niin          kohtuuttoman pitkän ajan, mikä on ilmeisesti
23337: taajassa, että yleisö voi vaikeudetta saada lääkkei-   johtunut joko apteekin liian vähäisestä farma-
23338: tä. Apteekkilaitos on lääkintöhallituksen ylival-      seuttisen henkilökunnan määrästä tai siitä, että
23339: vonnan alainen.                                        apteekin oma lääkevarasto ei ole ollut riittävän
23340:   Järvenpään kaupungissa on asukkaita 27 986 ja        runsas ja monipuolinen.
23341: yksi apteekki. Vuonna 1985 oliJärvenpään aptee-           On myös otettava huomioon se, että mahdolli-
23342: kissa lääkemääräysten luku 143 706. Apteekkari-        sen apteekin tulipalon tai henkilökunnan yhtäai-
23343: yhdistyksen luettelosta käy ilmi, että ko. apteekki    kaisen sairastumisen vuoksi koko Järvenpään kau-
23344: oli reseptuuriltaan Suomen kuudenneksi suurin          pungin lähes 30 000 asukkaan apteekkipalvelut
23345: apteekki. Vuonna 1986 Järvenpäähän perus-              jäisivät yhden pienen sivuapteekin varaan. Jo
23346: tettiin sivuapteekki. Se sijaitsee yli kahden kilo-    pelkästään tämä mahdollisuus antaa viitteitä sii-
23347: metrin päässä Järvenpään keskustasta. Vertailun        tä, että kaupunkilaisten apteekkipalveluiden riit-
23348: vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Rauman           tävyyttä ei lääkintöhallitus ole ottanut millään
23349: kaupungissa, jossa asukkaita on 30 950, on kol-        lailla kokonaisvaltaisesti huomioon.
23350: me apteekkia ja kaksi sivuapteekkia.                      Lääkintöhallitukselle on jo useamman -kerran
23351:    Apteekkilaitoksesta annetun lain nojalla ap-        esitetty Järvenpään apteekkipalvelujen tehosta-
23352:                                                        mista siten, että Järvenpäähän saataisiin toinen
23353: teekkari saa harjoittaa apteekkiliikettä siihen
23354:                                                        apteekki. Toistaiseksi esitykset eivät ole johtaneet
23355: saakka, kunnes hän täyttää 67 vuotta. Järvenpään
23356:                                                        toivottuun tulokseen. Jampan lähiöön perustettu
23357: apteekin ja sivuapteekin apteekkioikeudet on
23358:                                                        sivuapteekki ei millään lailla poista toisen aptee-
23359: annettu Lars Gustav Werner Hemming Grenman
23360:                                                        kin tarvetta.
23361: -nimiselle apteekkarille. Apteekkarin syntymäai-
23362: ka on 7 .1.1918. Apteekkilaitoksesta annettua             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23363:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23364: lakia v. 1958 muutettaessa jätettiin jo apteekkioi-
23365: keuden saaneille apteekkareille elinikäinen oi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23366: keus hoitaa apteekkejaan.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23367:    Järvenpään apteekki ei ole enää pitkään aikaan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23368: täyttänyt niitä vaatimuksia, joita hyvältä apteek-             ryhtyä, että Järvenpään kaupunkiin saa-
23369: kitoiminnalta edellytetään. Mainitussa apteekissa              daan toinen apteekki?
23370: 
23371:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
23372: 
23373:                                                Liisa Arranz
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:  270240P
23379: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 511
23380: 
23381: 
23382: 
23383: 
23384:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23385: 
23386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taa lääkehuoltoa, koska ilmeisesti vuorottelemal-
23387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lakin apteekeilla olisi ongelmia tarjota apteekki-
23388: olette 6 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-        palveluja klo 22:een saakka, kuten Järvenpään
23389: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      apteekki nykyään tekee.
23390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Lääkintöhallituksen apteekkitoimiston suorit-
23391: Arranzin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tamassa tarkastuksessa 6. 9.1983 ei todettu Jär-
23392: sestä n:o 511:                                        venpään apteekin toiminnassa sellaista huomaut-
23393:           Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo         tamista, mikä välittömästi edellyttäisi toisen ap-
23394:         ryhtyä, että Järvenpään kaupunkiin saa-       teekin perustamista Järvenpään kaupunkiin.
23395:         daan toinen apteekki?                            Edellä oleviin selvityksiin perustuen lääkintö-
23396:                                                       hallitus katsoi, käsiteltyään asian istunnossaan,
23397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ettei vielä tuossa vaiheessa ollut aiheellista tehdä
23398: seuraavaa:                                            apteekkilaitoksesta annetun lain toimeenpanemi-
23399:                                                       sesta annetun asetuksen 2 §:n mukaista esitystä
23400:   Järvenpään kaupungin terveyslautakunta on
23401:                                                       valtioneuvostolle toisen apteekin perustamisesta
23402: 18.1.1983 päivätyssä kirjeessään pyytänyt, että
23403:                                                       Järvenpään kaupunkiin.
23404: lääkintöhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toisen
23405: apteekin perustamiseksi Järvenpään kaupunkiin.           Vuoden 1986 alusta Järvenpään kaupungin
23406:    Lääkintöhallitus on pyytänyt asiasta lausunnot     Jampan kaupunginosassa on aloittanut toimin-
23407: Järvenpään apteekin haltijalta, apteekkari Lars       tansa Järvenpään apteekin alainen Jampan sivu-
23408: Grenmanilta ja Uudenmaan lääninhallitukselta          apteekki, joka edelleen parantaa kaupungin lää-
23409: sekä suorittanut tarkastuksen Järvenpään aptee-       kehuoltopalveluja.
23410: kissa.                                                   Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että Jär-
23411:    Apteekkari Grenman toteaa lausunnossaan, et-       venpään kaupungin terveyslautakunnan v. 1983
23412: tä Järvenpään apteekki kykenee edelleen moit-         tekemän esityksen perusteella ei lääkintöhallitus
23413: teettomasti suoriutumaan tehtävistään.                ole katsonut aiheelliseksi esittää apteekin perus-
23414:    Uudenmaan lääninhallitus totesi lausunnos-         tamista Järvenpäähän. Mikäli riittävät edellytyk-
23415: saan, että Järvenpään kaupungin keskustaan si-        set toisen apteekin perustamiselle myöhemmin
23416: joitettu toinen apteekki ei oleellisesti lyhentäisi   ilmenevät, asia voidaan ottaa uudelleen harkitta-
23417: asiakkaiden matkoja ja toisaalta saattaisi huonon-    vaksi.
23418: 
23419:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
23420: 
23421:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23422:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 511                                         3
23423: 
23424: 
23425: 
23426: 
23427:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23428: 
23429:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          turas om, skulle ha problem med att erbjuda
23430: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        apotekstjänster till kl. 22 såsom apoteket i
23431: den 6 januari 1987 till vederbörande medlem av        Träskända nuförtiden gör.
23432: statsrådet avsänt avskrift av följande av riksdags-       Vid den inspektion som medicinalstyrelsens
23433: ledamot Arranz undertecknade spörsmål nr 511:         apoteksbyrå verkställde 6.9.1983 kunde inte kon-
23434:                                                       stateras någonting sådant i verksamheten vid
23435:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       apoteket i Träskända som omedelbart skulle
23436:        för att Träskända stad skall få ett andra      förutsätta att ett nytt apotek grundas i Träskända
23437:        apotek?                                        stad.
23438:                                                           Med stöd av ovan nämnda utredningar ansåg
23439:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      medicinalstyrelsen, efter att ha behandlat ären-
23440: anföra följande:                                      det vid sitt plenum, att det inte ännu i detta
23441:    Hälsovårdsnämnden i Träskända stad anhöll i        skede fanns orsak att i enlighet med 2 § förord-
23442: ett brev 18.1.1983 om att medicinalstyrelsen          ningen angående bringande i verkställighet av
23443: skulle vidta åtgärder för att ett andra apotek        lagen om apoteksväsendet göra en framställning
23444: skulle grundas i Träskända stad.                      till statsrådet om grundande av ett andra apotek i
23445:    Medicinalstyrelsen har bett om utlåtanden i        Träskända stad.
23446: ärendet av innehavaren av apoteket i Träskända,          1 stadsdelen Jamppa i Träskända stad inledde
23447: apotekare Lars Grenman och länsstyrelsen i Ny-        Jamppa filialapotek, som är underställt apoteket
23448: lands Iän samt verkställt inspektion i apoteket i     i Träskända, sin verksamhet i början av år 1986.
23449: Träskända.                                            Detta förbättrar ytterligare läkemedelsförsörj-
23450:    Apotekare Grenman konstaterar i sitt utlåtande     ningen i staden.
23451: att apoteket i Träskända fortfarande kan utföra          Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
23452: sina uppgifter klanderfritt.                          att medicinalstyrelsen inte har ansett det motive-
23453:    Länsstyrelsen i Nylands Iän konstaterade i sitt    rat att på basis av den framställning som hälso·
23454: utlåtande att ett andra apotek, som skulle place-     vårdsnämnden i Träskända stad gjorde år 1983
23455: ras i centrum av Träskända stad, inte väsentligt      föreslå att ett nytt apotek grundas i Träskända.
23456: skulle förkorta kundernas väg. Å andra sidan          Om tillräckliga förutsättningar för grundande av
23457: kunde det försämra läkemedelsförsörjningen ge-        ett andra apotek senare framkommer kan saken
23458: nom att apoteken uppenbarligen, även om de            prövas på nytt.
23459: 
23460:      Helsingfors den 9 februari 1987
23461: 
23462:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23463:                                                 1986 vp.
23464: 
23465: Kirjallinen kysymys n:o 512
23466: 
23467: 
23468: 
23469: 
23470:                                    Paavilainen: Varastokirjaston perustamisesta Jyväskylään
23471: 
23472: 
23473:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23474: 
23475:    Varastokirjastotoimikunnan mietinnössä (Ko-         jen tilat ja jo kuluvan vuosikymmenen puolella
23476: miteanmietintö 1986: 18) esitetään suunnitelma         joudutaan monien kirjastojen kohdalla etäisvaras-
23477: tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja palvelevan valta-   tointiin.
23478: kunnallisen varastokirjaston perustamiseksi.               Mietinnössä todetaan myös, että maamme kul-
23479:    Varastokirjaston tarkoituksena on kirjastojen       jetus- ja tiedonsiirtoverkko on niin kattava, että
23480: vähän käytetyn materiaalin säilyttäminen, jolloin      se ei aseta merkittäviä rajoituksia varastokirjaston
23481: muut kirjastot vapautuvat palvelutehtävänsä kan-       sijoitukselle. Sen sijaan sijoituksessa tulee ottaa
23482: nalta toissijaisesta aineistosta ja voivat keskittyä   huomioon henkilöstön saanti ja yhteydet tieteel-
23483: aktiivikokoelmiensa kehittämiseen. Varastokirjas-      lisiin kirjastoihin.
23484: ton avulla kuitenkin varmistetaan myös vähän              Jyväskylän yliopisto tarjoaa korkeakoulutasoista
23485: käytetyn aineiston saatavuus tarvittaessa. Varasto-    henkilöstöä, ja sen kirjastoa pidetään eräänä
23486: kirjaston tehtäviin voidaan liittää myös muita sen     Pohjoismaitten parhaista tieteellisistä kirjastoista.
23487: luonteeseen soveltuvia tehtäviä, kuten esimerkik-         Jyväskylä valmistautuu parhaillaan tieto- ja
23488: si kirjallisuuden välityskeskuksena toimiminen.        taitotaajaman perustamiseen ja palvelujen laajen-
23489:    Varastokirjaston kokoelmissa olevaa aineistoa       tamiseen siten, että ne voisivat palvella myös
23490: annetaan käyttöön rajoituksetta lainoina tai har-      varastokirjastoa ja päinvastoin. Jyväskylän kau-
23491: kinnan mukaan jäljenteinä kirjastoverkon välityk-      punki ja yliopisto on kiinnostunut varastokirjas-
23492: sellä. Varastokirjaston palvelut ovat maksutto-        ton saamisesta paikkakunnalle.
23493: mta.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23494:    Varastokirjastosta esitetään muodostettavaksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23495: erillinen opetusministeriön alainen laitos, jonka      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23496: tehtävistä ja hallinnosta säädetään lailla ja ase-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23497: tuksella.                                                         Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
23498:    Toimikunta katsoo, että varastokirjasto tulisi              litus aikoo ryhtyä periaatepäätöksen ai-
23499: toteuttaa kiireellisesti, koska viimeistään 1990-              kaansaamiseksi varastokirjaston perus-
23500: luvulla täyttyvät useimpien korkeakoulukirjasto-               tamisesta Jyväskylään?
23501: 
23502:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1987
23503: 
23504:                                            Tuula Paavilainen
23505: 
23506: 
23507: 
23508: 
23509: 270241Q
23510: 2                                       1986 vp. -- EJ( n:o 512
23511: 
23512: 
23513: 
23514: 
23515:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23516: 
23517:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           dessaan epäilyksen alaiseksi Ja katsottiin as1an
23518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vielä vaativan lisäselvityksiä, ennen kuin päätös
23519: olette 7 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-          varastokirjaston perustamisesta tehdään. Tältä
23520: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        osin voidaan todeta, että opetusministeriön vuo-
23521: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sia 1988--1992 koskevassa toiminta- ja talous-
23522: Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      suunnitelmassa varastokirjasto on esitetty kehittä-
23523: sestä n:o 512:                                          mishankkeena, jonka toiminta pyritään aloitta-
23524:                                                         maan vuonna 1989.
23525:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
23526:         litus aikoo ryhtyä periaatepäätöksen ai-           Edellä mainittu toimikunta arvioi varastokirjas-
23527:         kaansaamiseksi varastokirjaston perus-          ton mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja niiden lii-
23528:         tamisesta Jyväskylään?                          kenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä kiinteistö-
23529:                                                         teknisten seikkojen perusteella. Tärkeänä pidet-
23530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tiin myös sitä, että sijoituspaikkakunnalla on
23531: seuraavaa:                                              mahdollisuus saada kirjaston palvelukseen am-
23532:                                                         mattitaitoista henkilökuntaa. Toimikunta katsoi
23533:    Keinoja korkeakoulukirjastojen jatkuvasti li-        myös, että sijoituspaikan valintaan vaikuttaa so-
23534: sääntyvän tilantarpeen hallitsemiseksi taloudelli-      pivien, valmiiden rakennuskiinteistöjen löytymi-
23535: sesti ja tehokkaasti on selvitetty eri yhteyksissä jo   nen sekä sijoituspaikkakunnan mahdollisuudet
23536: 1970-luvun lopulta lähtien. Näissä selvityksissä        myötävaikuttaa hankkeeseen. Tässä tarkoitukses-
23537: on parhaaksi ratkaisuksi katsottu erillisen valta-      sa toimikunta kartoitti useilla paikkakunnilla
23538: kunnallisen varastokirjaston perustaminen, johon        löytyviä, tarkoitukseen mahdollisesti soveltuvia
23539: kirjastojen vähän käytettyä aineistoa voitaisiin        kiinteistöjä.
23540: siirtää. Myös yleisten kirjastojen osalta on yhtei-
23541: sen varastokirjaston aikaansaaminen nähty tar-             Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ot-
23542: peelliseksi.                                            taen varastokirjastotoimikunta piti sopivimpana
23543:    Varastokirjaston yksityiskohtaisempaa suunnit-       varastokirjaston sijoituspaikkakuntana Tamperet-
23544: telua varten opetusministeriö asetti 24. 10. 1984       ta. Toimikunta katsoi kuitenkin, että lopullisten
23545: toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin muun            ratkaisujen tekeminen edellyttää yksityiskohtaisia
23546: muassa varastokirjaston tilamitoituksen, organi-        kiinteistöteknisiä ja taloudellisia neuvotteluja ja
23547: saation, sitä koskevien säädösten ja sen sijoitus-      että tämän vuoksi jatkoselvityksissä tulisi pitää
23548: paikan suunnittelu. Toimikunta jätti ehdotuk-           edelleen mukana ainakin Oulun ja Porin kau-
23549: sensa opetusministeriölle 30.5 .1986. Toimikun-         pungit.
23550: nan mietinnöstä annetuissa lausunnoissa varasto-           Edellä sanotun perusteella totean, että varasto-
23551: kirjaston tarpeellisuutta ja sen perustamisen kii-      kirjaston sijaintipaikkakunnan valitseminen edel-
23552: reellisyyttä yleisesti ottaen korostettiin. Tosin       lyttää vielä laitoksen perustamispäätöksen jälkeen
23553: eräissä lausunnoissa myös asetettiin varastokirjas-     tehtäviä yksityiskohtaisia lisäselvityksiä ja neuvot-
23554: toratkaisun tarkoituksenmukaisuus kokonaisuu-           teluja.
23555: 
23556:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
23557: 
23558:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
23559:                                        1986 vp. -      KK n:o 512                                        3
23560: 
23561: 
23562: 
23563: 
23564:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23565: 
23566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            brådskar att inrätta det. Visserligen ifrågasattes i
23567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          en del utlåtanden ändamålsenligheten med hela
23568: av den 7 januari 1987 till vederbörande medlem         depåbiblioteket och ärendet ansågs kräva tilläggs-
23569: av statsrådet avsänt avskrift av följande av riks-     utredningar innan beslutet om inrättandet av ett
23570: dagsledamot Paavilainen undertecknade spörsmål         depåbibliotek fattas. 1 fråga om detta kan det
23571: nr 512:                                                konstateras att depåbiblioteket har föreslagits
23572:                                                        som ett utvecklingsprojekt i undervisningsminis-
23573:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          teriets verksamhets- och ekonomiplan för åren
23574:         geringen vidtaga för att få till stånd ett     1988-1992, och att man strävar till att detta
23575:         principbeslut om inrättandet av ett depå-      projekts verksamhet skall kunna inledas år 1989.
23576:         bibliotek i Jyväskylä?                            De olika planeringsalternativen för depåbiblio-
23577:                                                        teket värderades av ovannämnda kommission på
23578:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       basen av trafik- och telekommunikationsförbin-
23579: anföra följande:                                       delserna samt fastighetstekniskt. Det ansågs ock-
23580:     Metoderna för att på ett ekonomiskt och            så viktigt att det på orten finns möjligheter att få
23581: effektivt sätt kunna tillgodose det fortsättningsvis   yrkeskunnig personal till biblioteket. Kommissio-
23582: ökande behovet av utrymmen för högskolebiblio-         nen ansåg också att valet av placeringsort påver-
23583: teken har i olika sammanhang utretts redan             kas av om det på den färdigt finns lämpliga
23584: fr.o.m. slutet av 1970-talet. 1 dessa utredningar      byggnadsfastigheter samt placeringsortens möj-
23585: har den bästa lösningen ansetts vara att man           ligheter att bidraga till projektet. 1 denna avsikt
23586: inrättar ett separat, riksomfattande depåbibliotek     kartlade kommissionen på flera orter sådana
23587: till vilket sådant material som biblioteken inte       fastigheter som eventuellt kunde lämpa sig för
23588: använder så ofta kunde överföras. Också inom de        ändamålet.
23589: allmänna biblioteken har det ansetts nödvändigt            Med beaktande av samtliga ovannämnda fak-
23590: att få till stånd ett gemensamt depåbibliotek.         torer ansåg depåbibliotekskommissionen att den
23591:    För en planering av depåbiblioteken mera i          lämpligaste placeringsorten var Tammerfors.
23592: detalj       tillsatte     undervisningsministeriet    Kommissionen ansåg emellertid att ett slutligt
23593: 24.10.1984 en kommission, som fick i uppgift           avgörande förutsätter ingående fastighetstekniska
23594: bl.a. att planera rumsdimensioneringen för depå-       och ekonomiska rådplägningar, och att därför
23595: biblioteket, dess organisation och stadganden          skulle åtminstone Uleåborg och Björneborg också
23596: som gäller det samt dess placeringsort. Kommis-        finnas med i de fortsatta utredningarna.
23597: sionen gav undervisningsministeriet sitt förslag          På basen av ovanstående konstaterar jag att
23598: 30.5.1986. 1 de utlåtanden som gavs över kom-          valet av placeringsort för depåbiblioteket också
23599: missionens betänkande betonades i allmänna             efter beslutet om att det skall inrättas förutsätter
23600: drag behovet av ett depåbibliotek och att det          tilläggsutredningar och rådplägningar i detalj.
23601: 
23602:      Helsingfors den 10 februari 1987
23603: 
23604:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
23605:                                                  1986 vp.
23606: 
23607: Kirjallinen kysymys n:o 513
23608: 
23609: 
23610: 
23611: 
23612:                                     Valtonen ym.: Ruoka-aineiden säteilyttämisen estämisestä
23613: 
23614: 
23615:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23616: 
23617:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja siitä, että         Vaikka ruuan bakteeripitoisuus alenee säteily-
23618: Suomessa voisi jo tänä vuonna alkaa elintarvik-         tettäessä, siihen jää bakteerien erittämiä myrkky-
23619: keitten säteilytys, mikäli valtioneuvosto hyväksyy      jä. Säteilytys saattaa myös tuhota pilaantuneesta
23620: siihen luvan antavan asetuksen. Kuluttajat ovat         ruuasta hajua ym. ulkoisia merkkejä aiheuttavat
23621: huolissaan tällaisesta kehityksestä, koska säteily-     bakteerit, mutta jättää jäljelle ruokamyrkytystä
23622: tyksen ongelmat ja haitat saattavat olla moninai-       aiheuttavat bakteerit, esimerkiksi salmonellan ka-
23623: set ja ne tulevat säteilytettyjä ruoka-aineita käyt-    naan. Etenkään pakkaamaton ruoka ei ole bak-
23624: tävien kuluttajien kannettaviksi.                       teerien saastuttamattomissa säteilytyksen jälkeen.
23625:    Säteilyttämällä pyritään estämään viljan ja kas-     Oman ongelmansa muodostavat rikkoutunee!
23626: visten itämistä, viivyttämään hedelmien kypsy-          pakkaukset.
23627: mistä, tappamaan hedelmistä, viljasta ja maus-             Säteilytystä on jo käytetty pilaantuneen ruuan
23628: teista sekä, suuremmilla säteilyannoksilla, vähen-      puhdistamiseen sen saattamiseksi uudestaan
23629: tämään tai poistamaan tuoreen, nopeasti pilaan-         myyntikuntoon. Esimerkiksi Englannissa ja Ruot-
23630: tuvan ruuan sisältämiä bakteereja. Tuotteet eivät       sissa on tuotu maahan tällä tavoin ehostettuja
23631: muutu radioaktiivisiksi, mutta käytetyillä säteily-     elintarvikkeita.
23632: annoksilla ihminen kuolisi nopeasti.                       Elintarvikeviranomaiset ratkaisevat pääasiassa
23633:     Säteilytyssäilönnän riskeistä käydään laajaa jul-   bakteeripitoisuuden perusteella, onko ruoka tur-
23634: kista keskustelua muualla maailmassa. Kriittises-       vallista syötäväksi. Säteilyttäminen tekee tällaiset
23635: sä keskustelussa on tullut esille muun muassa           testit tyhjiksi. Vielä ei myöskään ole kehitetty
23636: seuraavia seikkoja ja väitteitä:                        testiä, joka osoittaisi, onko ruokaa ylipäätään
23637:                                                         säteilytetty, onko sitä säteilytetty sallituilla an-
23638:     Säteilytyksessä tuhoutuu muun muassa C-,
23639:                                                         noksilla ja mahdollisesti useamman kerran.
23640: B1-, A- ja E-vitamiineja ja aminohappoja. Elin-
23641:                                                            Säteilyttämisen yleistyessä myös radioaktiivis-
23642: tarvikkeisiin syntyy prosessille tyypillisiä ns. ra-
23643:                                                         ten aineiden kuljetukset ja käyttö leviävät. Vaik-
23644: diolyysituotteita, joiden epäillään aiheuttavan
23645:                                                         ka säteilyttäminen ei teekään ruokaa radioaktiivi-
23646: syöpää. Säteilyttämisen sanotaan tekevän tarpeet-
23647:                                                         seksi, ympäristön ja työntekijöiden mahdollisuus
23648: tomiksi joukon lisäaineita, mutta elintarvikkeissa
23649:                                                         saastua onnettomuuksissa kasvaa.
23650: tapahtuvia muutoksia korjaamaan tullaan tarvit-
23651: semaan yhä uusia lisäaineita. Säteilytys heikentää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23652:                                                         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
23653: entisestään heikkolaatuista ruokaa syövien ihmis-
23654:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23655: ten ruokavaliota.
23656:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23657:     Eläin- ja ihmiskokeissa on havaittu valkosolu-
23658:  jen muutoksia, munuaisvaurioita, kromosomien                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23659: moninkertaistumista ym. Tarpeeksi laajoja tutki-                siin, ettei ruoka-aineita maassamme sätei-
23660: muksia siitä, miten säteilytetyn ruuan pitkäaikai-              lytetä eikä säteilytyssäilönnällä käsiteltyjä
23661: nen nauttiminen vaikuttaa ihmisiin, ei ole tehty.               ruoka-aineita saa tuoda maahamme?
23662: 
23663:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1987
23664: 
23665:           Pirkko Valtonen                     Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Alho
23666:           Sinikka Hurskainen-Leppänen         Paula Eenilä            Tarja Halonen
23667:           Reijo Lindroos                      Aarno von Bell          Jouko Skinnari
23668:                       Antti Kalliomäki                         Vappu Säilynoja
23669: 
23670: 270242R
23671: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 513
23672: 
23673: 
23674: 
23675: 
23676:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23677: 
23678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuumentamalla kypsennettyjen elintarvikkeiden
23679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kohdalla. Mietokin kuumennus tuhoaa vegetatii-
23680: olette 7 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-          viset bakteerisolut, mutta toksiinit ja itiölliset
23681: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        bakteerit voivat jäädä elintarvikkeeseen ja tehdä
23682: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         siitä riskialttiin. Salmonellabakteerit sen sijaan
23683: Valtosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tuhoutuvat niin kuumennettaessa kuin säteilytet-
23684: myksestä n:o 513:                                       täessäkin.
23685:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Elintarvikkeiden maahantuonnin valvonta sil-
23686:         siin, ettei ruoka-aineita maassamme sätei-      mällä pitäen sitä, onko ne säteilytetty vai ei, on
23687:         lytetä eikä säteilytyssäilönnällä käsiteltyjä   lähes mahdotonta, koska ainakaan toistaiseksi ei
23688:         ruoka-aineita saa tuoda maahamme?               ole käytettävissä menetelmää säteilyttämisen to-
23689:                                                         teamiseksi. On mahdollista, kuten kyselyn alle-
23690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kirjoittajat epäilevätkin, että hygieenisesti ala-
23691: ti seuraavaa:                                           arvoisia tuotteita yritetään saattaa uudelleen
23692:                                                         kauppakuntoiseksi säteilyttämällä, mutta maa-
23693:    Säteilyttäminen alhaisilla annoksilla (alle 100      han tuotavien elintarvikkeiden osalta tämä ongel-
23694: krad) ei muuta elintarvikkeen ravitsemuksellisia        ma on olemassa riippumatta siitä, sallitaanko
23695: ominaisuuksia. Niitä elintarvikkeita, joita joudu-      säteilytys täällä vai ei. Tämä voitaisiin ehkäistä
23696: taan säteilyttämään suuremmilla annoksilla, ku-         ainoastaan, mikäli säteilytettyjen elintarvikkeiden
23697: ten esim. mausteita, ei käytetä ravitsemuksellises-     maahantuonti kiellettäisiin ja maahan tuoduista
23698: sa mielessä. Koska säteilyannos kuitenkin vaikut-       elintarvikkeista olisi aina luotettavat tiedot siitä,
23699: taa elintarvikkeen vitamiini- ym. ravintosisältöön      onko säteilytetty vai ei. Kotimaisten elintarvik-
23700: jossain määrin, on tarkoin harkittava tuotekoh-         keiden osalta asiaa voidaan hoitaa valvomalla
23701: taisesti, mitä sallitaan säteilytettäväksi ja kuinka    säteilytettäväksi meneviä elintarvikkeita.
23702: suurella annoksella.
23703:    Säteilytyksen tuloksena syntyviä radiolyysituot-        Elintarvikkeiden säteilyttämisestä aiheutuvat
23704: teita, kuten vapaita radikaaleja ja peroksideja,        työterveys- ja ympäristöriskit ovat hallittavissa
23705: syntyy myös tavanomaisilla ruoankäsittelymene-          säteilyturvallisuuslainsäädännön keinoin. Säteily-
23706: telmillä sekä varastoinnin aikana.                      tys on siinä määrin kallista, ettei menetelmä tule
23707:    Kuten kyselyn allekirjoittajat toteavat, säteily-    olemaan kovin yleinen.
23708: tettyihin elintarvikkeisiin voi jäädä bakteerien          Elintarvikkeiden säteilyttämisellä saavutetaan
23709: erittämiä toksiineja, eikä näitä kenties osata va-      useita etuja, joiden vuoksi se eräänä elintarvik-
23710: roa, kun elintarvike muutoin on mikrobiologises-        keiden käsittelymenetelmänä tulisi hyväksyä Suo-
23711: ti moitteeton. Tämä riski on olemassa myös mm.          messakin.
23712: 
23713:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
23714: 
23715:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23716:                                          1986 vp. -- RJC n:o 513                                           3
23717: 
23718: 
23719: 
23720: 
23721:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
23722: 
23723:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Risken är densamma bl.a. även i fråga om
23724: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           livsmedel som har tillretts genom upphettning.
23725: den 7 januari 1987 tili vederbörande medlem av           En aldrig så lätt upphettning förstör de vegetati-
23726: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        va bakteriecellerna. Däremot kan toxiner och
23727: dagsledamot Valtonen m.fl. undertecknade                 bakteriesporer bli kvar i livsmedel och dessa
23728: spörsmål nr 513:                                         utgör i så fall en riskfaktor. Salmonellabakterier-
23729:                                                          na förstörs däremot såväl vid upphettning som
23730:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           vid bestrålning.
23731:         att födoämnen inte skall få bestrålas i             Det är så gott som omöjligt att övervaka
23732:         vårt land och att sådana födoämnen som           importen av livsmedel utgående från bestrål-
23733:         i samband med konserveringen har be-             ningsfaktorn, då det åtminstone inte ännu finns
23734:         handlats genom bestrålning inte skall få         någon metod, med viiken bestrålning kan kon-
23735:         importeras?                                      stateras. Såsom undertecknarna misstänker kan
23736:                                                          det vara möjligt att någon genom bestrålning
23737:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         försöker göra i hygieniskt avseende undermåliga
23738: anföra följande:                                         produkter handelsdugliga på nytt. I fråga om
23739:    Bestrålning med låga doser (under 100 krad)           importerade livsmedel existerar dock detta pro-
23740: ändrar inte de näringsmässiga egenskaperna hos           blem oberoende av om bestrålning tillåts här
23741: livsmedel. Livsmedel, som måste bestrålas med            eller inte. Detta sakförhållande kunde hindras
23742: större doser, t.ex. kryddor, används inte som            endast i det fall att importen av bestrålade
23743: egentlig näring. Emedan en stråldos trots allt i         livsmedel förbjuds och att det i fråga om impor-
23744: någon mån inverkar på vitamin- och näringsinne-          terade livsmedel alltid finns tillförlitliga uppgif-
23745: hållet hos livsmedel, skall det noga övervägas           ter beträffande bestrålningen. I fråga om in-
23746: från fall tili fall, vilka produkter som får bestrålas   hemska livsmedel kan saken skötas genom över-
23747: och med hur stor dos.                                    vakning av de livsmedel som bestrålas.
23748:    Radiolytiska produkter, såsom fria radikaler             De arbetshygieniska riskerna samt miljörisker-
23749: och peroxider, som bildas tili följd av bestrål-         na tili följd av bestrålning av livsmedel kan
23750: ning, uppstår även då mat behandlas med nor-             kontrolleras med hjälp av strålsäkerhetslagstift-
23751: mala metoder samt under upplagring.                      ningen. Bestrålning är en dyr metod och kommer
23752:    Såsom undertecknarna av spörsmålet har kon-           därför inte särskilt ofta tili användning.
23753: staterat kan det i bestrålade livsmedel bli kvar            Bestrålning av livsmedel ger många fördelar.
23754: toxiner, som har avsöndrats av bakterier. Denna          Denna metod bör därför även i Finland godkän-
23755: risk kan lätt förbises, om livsmedlet i fråga i          nas som ett alternativt sätt vid behandling av
23756: övrigt är klanderfritt i mikrobiologiskt avseende.       livsmedel.
23757: 
23758:      Helsingfors den 9 februari 1987
23759: 
23760:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23761:                                                  1986 vp.
23762: 
23763: Kirjallinen kysymys n:o 514
23764: 
23765: 
23766: 
23767: 
23768:                                    Linna ym.: Verotuksen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta
23769: 
23770: 
23771:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23772: 
23773:    Hallituksen toinen valtiovarainministeri Pekka      massa oleviin verolakeihin. Verolait säätää edus-
23774: Vennamo on useissa sanomalehdissä olleiden uu-         kunta yleisesti hallituksen esityksestä.
23775: tisten perusteella puolueensa vaalitilaisuudessa           Hallituksen ''veroministerin'' tehtävänkuvaan
23776: Alajärvellä tammikuun 2 päivänä 1987 arvostel-         kuuluu perustuslakien mukaan se mahdollisuus,
23777: lut voimakkaasti maassamme vallitsevaa verotus-        että hän voi esittää verolakeihin aina tarpeellisia
23778: käytäntöä.                                             korjauksia, jos havaitsee, että verotus ei toteudu
23779:    Ainakin sanomalehtien Keskipohjanmaa, Poh-          kulloisenkin hallituksen ohjelman mukaisesti.
23780: jalainen, Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat              Nykyisenkin hallituksen aikana eduskunta on
23781: 3.1.1987 julkaisemien selostusten mukaan minis-        esittänyt useita toivomuksia hallitukselle vero-
23782: teri Pekka Vennamo, jolle hallituksessa kuuluu         lainsäädännön yksinkertaistamiseksi, mutta niitä
23783: veroasioiden valmistelu ja luonnollisesti myöskin      ei ole tullut.
23784: niistä vastaaminen, on todennut puheessaan                 Hallitus tosin antoi 10 päivänä lokakuuta 1986
23785: mm. seuraavaa: "Himoverottajien olisi hillittävä       ministeri Pekka Vennamon allekirjoittamana esi-
23786: halujaan ja muistettava vanhat ja hyvät tuomari-       tyksen n:o 158 verotuslain muuttamisesta edus-
23787: ohjeet pysyä oikeudessa ja kohtuudessa. Verolau-       kunnalle. Tässä hallituksen esityksessä esitettiin
23788: takuntien ja verotarkastajien päätökset ovat viime     käytännön verotuksesta asiallisesti ottaen koko-
23789: aikoina olleet eräissä yksittäistapauksissa selvästi   naan verolautakuntien syrjäyttämistä 72 a § :ssä.
23790: kansan oikeustajun vastaisia.'' Ministeri Pekka        Suoritettu pieni otantatutkimus osoitti, että jos
23791: Vennamo on lisäksi todennut, että "eduskunta           hallituksen esitys olisi hyväksytty, vain 3, 2 %
23792: ja valtiovarainministeriö eivät voi puuttua vero-      veroasioista olisi tullut verolautakunnalle asti.
23793: tuskäytäntöön''.                                       Eduskunta muutti yksimielisesti hallituksen esi-
23794:    Kun hallituksen vastuullinen veroasioista vas-      tystä ja palautti verolautakunnille ne oikeudet,
23795: taava ministeri Pekka Vennamo käyttää edellä           jotka hallitus esitti poistettavaksi.
23796: lainatuo sisältöisiä puheenvuoroja ja laajalevikki-        Kun valtiontalouden toimivuus on täysin riip-
23797: set sanomalehdet niitä näkyvästi selostavat, ei ole    puvainen verotuksella kerättävistä tuloista, tulisi
23798: ihme, vaikka verotuksen oikeudenmukaisuutta            hallituksen "veroministerien" kiinnittää kaikki
23799: kohtaan tunnettava luottamus nykyisestään heik-        huomionsa verolakien ajan tasalla pitämiseen ja
23800: kenisi. Vielä vakavampia huomautuksia on tehtä-        verolainsäädännössä havaittujen epäkohtien kor-
23801: vä ministeri Pekka Vennamon puheenvuoron               jausesitysten valmisteluun.
23802: sisältöön, sillä se on selvässä ristiriidassa Suomen       Ylittikö ministeri Pekka Vennamo valtuutensa
23803: Hallitusmuodon kanssa. Suomen Hallitusmuo-             myöskin verotusta virkavastuulla toreuttavien vir-
23804: don 61 §:n 1 momentti kuuluu seuraavasti: "Ve-         kamiesten arvostelussa Alajärvellä käyttämässään
23805: rosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,    puheenvuorossa? Suomen Hallitusmuodon 46 §:n
23806: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon          1 momentti kuuluu: "Oikeuskanslerin tulee val-
23807: voimassa entisen veron muuttamisesta tai lak-          voa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat
23808: kauttamisesta sekä yleisistä rasituksista.''           lakia sekä täyttävät velvollisuutensa niin, ettei
23809:    Lyhyesti sanottuna verosta on aina säädettävä       ketään laillisessa oikeudessa sorreta.'' Suomen
23810: lailla. Kun näin on, joutuu pakostakin kysy-           Hallitusmuodon 49 § :ssä todetaan, että "oikeus-
23811: mään, mihin ministeri Pekka Vennamo pyrkii             asiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansleril-
23812: syyttämällä verotusta käytännössä toteuttavia ve-      la ... '' Näillä Suomen Hallitusmuodon kohdilla
23813: rolautakuntia ja veroviranomaisia "himoverotta-        on kaukoviisaasti haluttu estää se, etteivät puolu-
23814: misesta'', koska verotuksen täytyy perustua voi-       ekentässä hetkellisesti voimakkaatkaan muutok-
23815: 270275C
23816: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 514
23817: 
23818: set pääsisi vaikuttamaan virkamiesten oikeus-                 Onko Hallitus tietoinen, että ministeri
23819: harkintaan ja lakien soveltamiskäytäntöön.                 Pekka Vennamon lausunnot "himoverot-
23820:    Verolainsäädäntöä ei voida pitää kaikilta osil-         tajista'' eivät ole sopusoinnussa Suomen
23821: taan yleistä oikeustajua vastaavana ja erityisesti         Hallitusmuodon 61 §:n 1 momentin
23822: pienyrittäjien osalta on ollut runsaasti huomau-           kanssa, jossa todetaan: "Verosta ... sää-
23823: tettavaa yksityisten veroratkaisujen osalta. Edus-         detään lailla ... '', ja jos on,
23824: kunnan ja hallituksen on kannettava vastuu siitä,
23825:                                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
23826: että verolainsäädännön havaitut epäkohdat kii-
23827:                                                            tynyt tai aikoo ryhtyä, että veronmaksa-
23828: reellisesti korjataan.                                     jien luottamusta verotuksen oikeuden-
23829:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         mukaisuuteen voitaisiin nykyisestään pa-
23830: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               rantaa?
23831: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23832: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23833: 
23834:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
23835: 
23836:                      Heimo Linna                             Väinö Raudaskoski
23837:                                      1986 vp. -      KK n:o 514                                          3
23838: 
23839: 
23840: 
23841: 
23842:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23843: 
23844:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä viitatut lausunnot eivät valtiova-
23845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rainministeriön käsityksen mukaan ole ristiriidas-
23846: olette 8 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-       sa Suomen Hallitusmuodon 61 §:n 1 momentin
23847: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kanssa. Ministeri Vennamon yksittäisissä tapauk-
23848: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sissa esittämä arvostelu on päinvastoin kohdistu-
23849: Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       nut poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa yksittäiset
23850: kysymyksestä n:o 514:                                verotusratkaisut ovat olleet vastoin lainsäätäjän
23851:                                                      oletettua tarkoitusta.
23852:           Onko Hallitus tietoinen, että ministeri       Valtiovarainministeriö katsoo, että verovelvol-
23853:        Pekka Vennamon lausunnot "himoverot-          listen luottamusta verotuksen oikeudenmukai-
23854:        tajista'' eivät ole sopusoinnussa Suomen      suuteen voi lisätä lähinnä se, että verotus voitai-
23855:        Hallitusmuodon 61 §:n 1 momentin              siin käytännössä toimittaa mahdollisimman tar-
23856:        kanssa, jossa todetaan: "Verosta ... sääde-   koin voimassa olevien lakien mukaisesti. Jos lain-
23857:        tään lailla ... ", ja jos on,                 säädännön soveltaminen käytännön tilanteisiin
23858:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     osoittaa lainsäädännön puutteelliseksi tai tuo
23859:        tynyt tai aikoo ryhtyä, että veronmaksa-      siinä esille epäkohtia, on lainsäädäntöä siltä osin
23860:        jien luottamusta verotuksen oikeuden-         muutettava. Valtiovarainministeriössä on viime
23861:        mukaisuuteen voitaisiin nykyisestään pa-      vuosina pyritty tehostamaan varsinkin verolain-
23862:        rantaa?                                       säädännön valmistelua, jotta havaitut lainsäädän-
23863:                                                      nön epäkohdat voitaisiin poistaa riittävän no-
23864:                                                      peasti ja tehokkaasti.
23865:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
23866: seuraavaa:
23867: 
23868: 
23869:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1987
23870: 
23871:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
23872: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 514
23873: 
23874: 
23875: 
23876: 
23877:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23878: 
23879:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt finansministeriets uppfattning står de i
23880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          spörsmålet nämnda uttalandena inte i strid med
23881: den 8 januari 1987 till vederbörande medlem av          61 § 1 mom. regeringsformen för Finland. Den
23882: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       kritik som minister Vennamo har fört fram i
23883: dagsman Heimo Linna m.fl. undertecknade                 enskilda fall har tvärtom gällt exceptionella situa-
23884: spörsmål nr 514:                                        tioner där de enskilda beskattningsbesluten har
23885:                                                         stått i strid med de syften som förutsatts av
23886:           Är Regeringen medveten om att minis-          lagstiftaren.
23887:        ter Pekka Vennamos uttalanden om                    Finansministeriet anser att de skattskyldigas
23888:        "lystna skattebjörnar" inte står i sam-          tillit till en rättvis beskattning närmast kan ökas
23889:        klang med 61 § 1 mom. regeringsformen            genom att beskattningen i praktiken kan verk-
23890:        för Finland, där det konstateras: '' Angå-       ställas så noggrant som möjligt enligt gällande
23891:        ende skatt ... stadgas genom lag ... ", och      lagar. Om tillämpningen av lagstiftningen i
23892:        om så är fallet,                                 praktiken visar att lagstiftningen är bristfällig
23893:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt      eller om missförhållanden kommer i dagen, mås-
23894:        att vidta för att skattebetalarnas tillit till   te lagstiftningen ändras till dessa delar. Finans-
23895:        en rättvis beskattning skall kunna för-          ministeriet har under de senaste åren strävat efter
23896:        bättras?                                         att effektivera i synnerhet beredningen av skatte-
23897:                                                         lagstiftningen för att missförhållanden som upp-
23898:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dagats skall kunna elimineras tillräckligt snabbt
23899: anföra följande:                                        och effektivt.
23900: 
23901:     Helsingfors den 11 februari 1987
23902: 
23903:                                                                               Minister Pekka Vennamo
23904:                                               1986 vp.
23905: 
23906: Kirjallinen kysymys n:o 515
23907: 
23908: 
23909: 
23910: 
23911:                                  Saari: Maatilojen asuinrakennusten kustannusarvioiden alimitoituk-
23912:                                     sesta
23913: 
23914: 
23915:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23916: 
23917:    Maatilahallitus maaraa ohjeillaan maatilojen     myöntäessään ovat nojautuneet alimitoitettuun
23918: asuinrakennusten uudisrakennusten ja perus-         kustannusarvioon.
23919: korjausten kustannuksista. Tällä hetkellä voimas-     Eriarvoisuus maanviljelijöiden ja muun väestön
23920: sa olevien ohjeiden ja käytännön mukaan maati-      välillä voidaan tässä kysymyksessä poistaa vain
23921: lalainojen hyväksytyt kustannusarviot asuinraken-   muuttamalla lainoitusarvot samansuuruisiksi ara-
23922: tamisen osalta ovat noin 30 % alemmat kuin          valainojen kanssa.
23923: vastaavien aravalainojen. Kysymyksessä on mer-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23924: kittävä epäkohta.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23925:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23926:   Tällä menettelyllä maatilarakentaja pakotetaan    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23927: laadituttaruaan kustannusarvio, joka on oleelli-
23928: sesti todellisia kustannuksia matalampi. Tällöin              Onko Hallitus tietoinen maatilaraken-
23929: rahoitussuunnitelma ei voi pitää paikkaansa, ja            tamisen kustannusarvioiden alimitoituk-
23930: rakentaja joutuu virheellisen kustannusarvion ta-          sesta ja mitä Hallitus aikoo tehdä epä-
23931: kia vaikeuksiin, koska pankit ensisijaislainoja            kohdan korjaamiseksi?
23932: 
23933:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
23934: 
23935:                                              Aapo Saari
23936: 
23937:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23938: 
23939: 
23940: 
23941: 
23942:   270293X
23943:                                                1986 vp.
23944: 
23945: Kirjallinen kysymys n:o 516
23946: 
23947: 
23948: 
23949: 
23950:                                   Perho:   Ammatillisten oppilaitosten rakennushankkeiden käsittelystä
23951: 
23952: 
23953:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23954: 
23955:    Ammatillisten oppilaitosten rakennushankkeet       toisen valtion ammattiviraston, täysin ohjeiden
23956: perustuvat valtioneuvoston antamiin suunnitte-        mukaan laaditut suunnitelmat jonkin toisen,
23957: luohjeisiin ammatillisen koulutuksen aloituspaik-     vain suunnitelmien teknisiin yksityiskohtiin koh-
23958: katavoitteista. Suunnitelmien eteneminen valti-       distetut lausunnot jarruttaisi tai estäisi tärkeiden
23959: onhallinnossa on eräissä tapauksissa viime aikoina    hankkeiden etenemistä. Esimerkkinä mainitta-
23960: kohdannut odottamattomia vaikeuksia.                  koon Loimaan Maatalousoppilaitoksen rakennus-
23961:    Huolimatta siitä, että ammattikasvatushallitus     hanke, jonka suunnittelun viivästyminen uhkaa
23962: on tehnyt suunnitelmat ohjeiden mukaan ja             laitoksen saattamista suunnitelmien edellyttä-
23963: suunnittelumäärärahat ovat jo valtion tulo- ja        mään lopulliseen kuntoonsa. On valtion varojen
23964: menoarviossa, hankkeen eteneminen keskeytyy           tuhlaamista keskeyttää oppilaitoksen rakentami-
23965: valtion rakennusasiainneuvottelukunnan kieltei-       nen hetkellä, jolloin kokonaisohjelmasta puuttuu
23966: sen lausunnon perusteella. Kielteisen lausunton-      sen viimeinen kohde ja rakentamiseen on uhrattu
23967: sa rakennusasiainneuvottelukunta perustaa valta-      kymmeniä miljoonia markkoja.
23968: kunnallisiin oppilastilastoihin ja olemassa oleviin
23969: käyttökapasiteettiprosentteihin.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23970:    Tämä tarkastelukulma on harhaanjohtava ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23971: johtaa kohtuuttomuuksiin useiden oppilaitosten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23972: osalta, joissa jo aloitettu rakennusohjelma esi-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23973: merkiksi jää osiltaan kesken. Lisäksi on todettava,
23974: ettei jonkin eteläisen oppilaitoksen tilannetta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23975: voida korjata sillä, että jonkin vastaavan oppilai-           ryhtyä selkiyttääkseen eri viranomaisten
23976: toksen tiloissa muualla Suomessa on tilapäisesti              toimivaltuudet niin, että ammatillisen
23977: vajaakapasiteettia.                                           koulutuksen tarvitsemat investoinnit voi-
23978:    Toimivaltasuhteiden valtion eri viranomaisten              daan hoitaa ajallaan ja mahdollisimman
23979: välillä pitäisi olla niin selvät, etteivät jonkin             taloudellisesti?
23980: 
23981:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
23982: 
23983:                                              Heikki Perho
23984: 
23985: 
23986: 
23987: 
23988: 2702722
23989: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 516
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 
23994:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23995: 
23996:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuksen mitoittamisen peruslähtökohdat eli koko
23997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nuorisoikäluokan kouluttamisen yhteiskunnan ja
23998: olette 8 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-        työelämän koulutustarpeiden mukaisesti. Ope-
23999: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tusministeriö toi niin ikään esille sen, ettei työ-
24000: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       elämän tarpeiden mukaisesti aloittain ja asteit-
24001: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tain mitoitettu aloituspaikkamäärä yleensä vastaa
24002: myksestä n:o 516:                                     nuorison toiveisiin perustuvaa aloittaista ja asteit-
24003:                                                       taista koulutuksen kysyntää. Tässä suhteessa ope-
24004:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tusministeriön käsityksen mukaan vapaat aloitus-
24005:        ryhtyä selkiyttääkseen eri viranomaisten       paikat ovat ammatillisen koulujärjestelmän "nor-
24006:        toimivaltuudet niin, että ammatillisen         maali'' virhetoiminto, sillä koulutuksen tarjontaa
24007:        koulutuksen tarvitsemat investoinnit voi-      ja kysyntää ei milloinkaan voida saada kohtaan-
24008:        daan hoitaa ajallaan ja mahdollisimman         mmaan sataprosenttisesti. Nuorisoikäluokkien
24009:        taloudellisesti?                               koossa lähivuosina tapahtuvan tilapäisen pienen-
24010:                                                       tymisen takia vapaiden aloituspaikkojen määrän
24011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kasvu on tästä syystä jopa todennäköistä. Opetus-
24012: seuraavaa:                                            ministeriö katsoi, ettei ammatillisten oppilaitos-
24013:    Ammatillisten oppilaitosten rakennushank-          ten rakennusinvestointien valmistelussa voida
24014: keista laaditaan perustamissuunnitelma tai eräistä    kuitenkaan luopua edellä tarkoitetuista koulu-
24015: valtion rakennushankkeista yhdistetty perus-          tuksen mitoittamisen peruslähtökohdista.
24016: tamis- ja esisuunnitelma, joiden vahvistaminen           Opetusministeriölle 8.12.1986 antamassaan
24017: on opetusministeriön tehtävä. Suurehkoista ra-        lausunnossa Lepaan puutarhaoppilaitoksen ja Le-
24018: kennushankkeista opetusministeriön on valtion         paan emäntäkoulun lisärakennus- ja perus-
24019: talonrakennushankkeista       annetun     asetuksen   korjaushankkeiden perustamissuunnitelmista val-
24020: ( 13 71 77) mukaisesti pyydettävä ennen perus-        tion rakennusasiainneuvottelukunta totesi yleise-
24021: tamissuunnitelman vahvistamista valtion raken-        nä käsityksenään, että ammatillisissa oppilaitok-
24022: nusasiainneuvottelukunnan lausunto. Valtio-           sissa esiintyvä vajaatäyttö tulisi pyrkiä ottamaan
24023: varainministeriön yhteydessä toimivan valtion ra-     huomioon myös rakennushankkeiden suunnitte-
24024: kennusasiainneuvottelukunnan tehtävänä on sa-         lussa. Aloille, joilla valtakunnallinen tai lääni-
24025: notun asetuksen mukaan talonrakennushankkei-          kohtainen vajaakäyttö ylittää 15-20 %, ei tässä
24026: den tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuu-         vaiheessa neuvottelukunnan mukaan liene perus-
24027: den edistäminen.                                      teltua investoida aloituspaikkojen lisäämiseen.
24028:    Valtion rakennusasiainneuvottelukunta on           Poikkeuksen saattavat neuvottelukunnan mukaan
24029: 1. 9.1986 opetusministeriölle osoittamassaan kir-     muodostaa tilanteet, joissa uusien aloituspaikko-
24030: jeessä kiinnittänyt huomiota ammatillisten oppi-      jen tarve aiheutuu esimerkiksi kunnan työpaikka-
24031: laitosten ns. vapaiden aloituspaikkojen määrään       rakenteesta ja investoinnin täysitehoisesta hyö-
24032: ja oppilaitosten käyttöasteeseen pitkävaikutteis-     dyntämisestä voidaan olla riittävän varmoja.
24033: ten investointien kannalta. Neuvottelukunta tie-         Opetusministeriön käsityksen mukaan neuvot-
24034: dusteli opetusministeriöltä, mihin toimenpitei-       telukunnan esittämän prosenttirajan kaltaisen
24035: siin vireillä olevien rakennushankkeiden tarkista-    säännön mekaaninen soveltaminen rakennus-
24036: miseksi on mahdollisesti ryhdytty tai tulisi ryh-     hankkeiden tarpeen arvioimisessa ei ole tarkoi-
24037: tyä, jotta kyseisten investointien tarkoituksenmu-    tuksenmukaista, sillä hankkeet ovat aina yksit-
24038: kaisuus voidaan turvata.                              täistapauksia. Opetusministeriö ei kuitenkaan
24039:    Kirjeessään 13.10.1986 valtion rakennusasiain-     näe estettä sille, etteikö kunkin hankkeen yhtey-
24040: neuvottelukunnalle opetusministeriö toi esille        dessä myös huolellisesti selvitettäisi suunnitellun
24041: ammatillisten oppilaitosten rakennushankkeiden        investoinnin todennäköistä käyttöastetta eikä sil-
24042: suunnittelun pohjana olevat ammatillisen koulu-       le, etteikö tällaisen tarkastelun pohjalta saattaisi
24043:                                       1986 vp. -     KK n:o 516                                        3
24044: 
24045: joissakin tapauksissa olla syytä rakennushankkeen    talousoppilaitosten vajaatäyttöä. Neuvottelukun-
24046: ajoituksen tarkistamiseen ja eri rakennushankkei-    ta ei tämän takia puoltanut perustaruissuunnitel-
24047: den kiireellisyysjärjestyksen muuttamiseen.          man vahvistamista esitetyssä muodossa, vaan esit-
24048:    Loimaan maatalousoppilaitoksen lisärakennus-      ti, että lisätilat rakennettaisiin vain koulutusajan
24049: ja peruskorjaushankkeen perustaruissuunnitel-        pitenemisen vuoksi Iisääntyvälie oppilasmäärälle.
24050: masta 15. 12. 1986 antamassaan lausunnossa val-
24051: tion rakennusasiainneuvottelukunta viittasi maa-        Valtion rakennusasiainneuvottelukunta on am-
24052: talousoppilaitosten vajaatäyttöön ja tilastoihin,    matillisten oppilaitosten suurehkoissa rakennus-
24053: joiden mukaan peruskoulupohjaisista maatila-         hankkeissa opetusministeriölle lausunnon antava
24054: talouden peruslinjan aloituspaikoista on 27 %        valtiovarainministeriön apuelin. Opetusministe-
24055: täyttämättä ja ylioppilaspohjaisista vastaavasti     riö vahvistaa hankkeiden perustamissuunnitel-
24056: 16 %. Turun ja Porin läänissä aloituspaikoista oli   man. Rakennusasiainneuvottelukunnan ja ope-
24057: täyttämättä yli 20 %. Rakennusasiainneuvottelu-      tusministeriön väliset toimivaltasuhteet eivät ole
24058: kunta totesi, ettei tämän vuoksi lisäkapasiteetin    epäselvät. Hallitus ei ole käsitellyt näitä toimi-
24059: rakentamista Loimaan maatalousoppilaitoksen          valtasuhteita eikä opetusministeriö näe syytä toi-
24060: yhteyteen voida pitää perusteltuna, koska se         mivaltasuhteiden selkiyttämiseen tai tarkistami-
24061: todennäköisesti vain lisäisi muiden läänin maa-      seen.
24062: 
24063:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
24064: 
24065:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
24066: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 516
24067: 
24068: 
24069: 
24070: 
24071:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24072: 
24073:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           jekt, dvs. utbildandet av hela ungdomsålders-
24074: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          klassen i enlighet med behovet av utbildning i
24075: av den 8 januari 1987 till vederbörande medlem         samhället och arbetslivet. Undervisningsminis-
24076: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av        teriet påtalade också det att antalet nybörjar-
24077: riksdagsledamot Heikki Perho undertecknade             platser, som har dimensionerats branschvis och
24078: spörsmål nr 516:                                       per nivå efter behovet i arbetslivet, i allmänhet
24079:                                                        inte motsvarar den efterfrågan på utbildning som
24080:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        baserar sig på ungdomarnas önskemål i fråga om
24081:         taga för att klargöra de olika myndig-         bransch och nivå. 1 detta hänseende är de lediga
24082:         heternas befogenheter så att de investe-       nybörjarplatserna, enligt undervisningsministe-
24083:         ringar som yrkesutbildningen behöver           riets åsikt, "normala" felberäkningar inom yr-
24084:         kan skötas i tid och så ekonomiskt som         kesutbildningssystemet, eftersom efterfrågan och
24085:         möjligt?                                       utbudet på utbildning aldrig kan motsvara var-
24086:                                                        andra till hundra procent. Det är därför till och
24087:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-         med troligt att antalet lediga nybörjarplatser
24088: samt följande:                                         kommer att öka på grund av den tillfälliga
24089:    Över yrkesläroanstalternas byggnadsprojekt gör      minskningen i storleken på ungdomsåldersklas-
24090: man upp en anläggningsplan, eller för vissa av         serna under de närmaste åren. Undervisningsmi-
24091: statens byggnadsprojekt en kombinerad anlägg-          nisteriet ansåg att man trots detta inte kan slopa
24092: nings- och utbyggnadsplan, och det är undervis-        de utgångspunkter för dimensioneringen av ut-
24093: ningsministeriets uppgift att fastställa dessa pla-    bildningen som avses ovan, vid beredningen av
24094: ner. För större byggnadsprojekt bör undervis-          läroanstalternas byggnadsinvesteringar.
24095: ningsministeriet i enlighet med förordningen om           1 sitt utlåtande till undervisningsministeriet
24096: statens husbyggnadsprojekt ( 13 71 77) inbegära ett    8. 12. 1986 över anläggningsplanen för tilläggs-
24097: utlåtande av statens delegation för byggnadsären-      byggnads- och grundrenoveringsprojektet vid Le-
24098: den innan anläggningsplanen fastställs. Statens        paan puutarhaoppilaitos och Lepaan emäntäkou-
24099: delegation för byggnadsärenden, som finns i            lu, konstaterade statens delegation för byggnads-
24100: anslutning till finansministeriet, har enligt ovan-    ärenden som sin allmänna uppfattning att det i
24101: nämnda förordning som uppgift att främja ända-         yrkesläroanstalterna    förekommande       elevun-
24102: målsenliga och ekonomiska husbyggnadsprojekt.          derskottet borde uppmärksammas också vid pla-
24103:    Statens delegation för byggnadsärenden har i        neringen av byggnadsprojekt. lnom branscher
24104: ett brev som tillställts undervisningsministeriet      där elevunderskottet på riksnivå och länsvis över-
24105: 1.9.1986 fäst uppmärksamhet vid antalet lediga         skrider 15-20 % är det, enligt delegationen i
24106: nybörjarplatser i yrkesläroanstalterna och vid i       detta skede inte motiverat att investera i en
24107: hur hög grad läroanstalterna utnyttjas med tanke       utökning av nybörjarplatserna. Undantag kan
24108: på långsiktiga investeringar.           Delegationen   enligt delegationen sådana situationer utgöra där
24109: förhörde sig hos undervisningsministeriet om           ett behov av nya nybörjarplatser uppkommer på
24110: vilka åtgärder som eventuellt hade vidtagits eller     grund av t.ex. arbetsplatsstrukturen i kommunen
24111: borde vidtagas för att de aktuella byggnadspro-        och man kan vara tillräckligt säker på att inves-
24112: jekten skulle kunna justeras, så att ändamålsen-       teringen kommer att utnyttjas till sin fulla kapa-
24113: ligheten med de ifrågavarande investeringarna          citet.
24114: kan garanteras.                                           Enligt undervisningsministeriets åsikt är det
24115:    1 sitt brev till statens delegation för byggnads-   inte ändamålsenligt att mekaniskt tillämpa en
24116: ärenden 13. 10. 1986 tog undervisningsministeriet      regel av den typ som den av delegationen
24117: upp de utgångspunkter för dimensioneringen av          föreslagna procentgränsen är, vid beräknandet av
24118: yrkesutbildningen som ligger till grund för pla-       behovet av byggnadsprojekt, emedan projekten
24119: neringen av yrkesläroanstalternas byggnadspro-         alltid är enskilda fall. Undervisningsministeriet
24120:                                        1986 vp.        KK n:o 516                                        5
24121: 
24122: ser emellertid inget som hindrar att man i             vid Loimaan maatalousoppilaitos, eftersom det
24123: samband med varje projekt omsorgsfullt utreder i       troligtvis enbart skulle öka elevunderskottet i de
24124: hur hög grad den planerade investeringen troli-        övriga länens lantbruksläroanstalter. Delegatio-
24125: gen kommer att utnyttjas och inte heller att det       nen förordade på grund av detta inte fastställan-
24126: på basen av en dylik granskning inte i en del fall     det av anläggningsplanen i den föreslagna for-
24127: kunde finnas anledning att justera tidpunkten          men, utan föreslog att tilläggsutrymmena skulle
24128: för byggnadsprojektet och ändra skyndsamhets-          byggas endast i den mån det ökande elevantalet
24129: ordningen för olika byggnadsprojekt.                   till följd av förlängd utbildningstid förutsätter
24130:    1 sitt utlåtande 15.12.1986 över anlägg-            mera utrymmen.
24131: ningsplanen för tilläggsbyggnads- och grundre-             Statens delegation för byggnadsärenden är ett
24132: noveringsprojektet vid Loimaan maatalousoppi-          bistående organ till finansministeriet som ger
24133: laitos hänvisade statens delegation för byggnads-      utlåtanden åt undervisningsministeriet i fråga om
24134: ärenden till den låga användningen av lantbruks-       större byggnadsprojekt för yrkesläroanstalterna.
24135: läroanstalten och till statistik enligt viiken 2 7 %   U ndervisningsministeriet      fastställer   anlägg-
24136: av nybörjarplatserna på den grundskolbaserade          ningsplanen för projekten. Befogenhetsförhållan-
24137: grundlinjen för lantbruk är oanvända och på den        dena mellan delegationen för byggnadsärenden
24138: studentbaserade linjen 16 %. 1 Åbo och Björne-         och undervisningsministeriet är inte oklara. Re-
24139: borgs län var mer än 20 % av nybörjarplatserna         geringen har inte behandlat dessa befogenhets-
24140: outnyttjade. Delegationen för byggnadsärenden          förhållanden och undervisningsministeriet ser
24141: konstaterade att man på grund av detta inte            inga skäl till att förtydliga eller justera befogen-
24142: kunde anse det motiverat att utöka kapaciteten         hetsförhållandena.
24143: 
24144:      Helsingfors den 10 februari 1987
24145: 
24146:                                                               Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
24147:                                                 1986 vp.
24148: 
24149: Kirjallinen kysymys n:o 517
24150: 
24151: 
24152: 
24153: 
24154:                                    Könkkölä: Säteilytetyn ruoan terveellisyyden selvittämisestä
24155: 
24156: 
24157:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24158: 
24159:   Jos kaikki sujuu niin kuin suunnitellaan, ensi          Tarkoitukseen käytetään radioaktiivisten ko-
24160: kesäkuussa voidaan Suomessakin alkaa säilöä            boltti 60- tai cesium 13 7-isotooppien lähettämää
24161: elintarvikkeita säteilyttämällä. Säteilyttäminen       gammasäteilyä, toisinaan myös röntgensäteilyä
24162: on nyt sallittua yli 30 maassa ja paine sen            tai elektronisäteilyä. Koboltti ja cesium noude-
24163: hyväksymiseen muuallakin on kova.                      taan ydinvoima- ja ydinaseteollisuuden jäteka-
24164:    Parhaillaan istuu kauppa- ja teollisuusministe-     soista. Tällainen hyötykäyttö puhdistaa osaltaan
24165: riön säteilytystyöryhmä ja laatii luonnosta asetuk-    myös näiden teollisuudenalojen mainetta.
24166: seksi "elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla sä-       Ei olekaan yllättävää, että asialla on ennen
24167: teilyllä''. Työryhmä on tiettävästi melkoisen yksi-    muuta       Kansainvälinen     atomienergiajärjestö
24168: tuumainen. Suomessa ei eduskunta pääse päättä-         IAEA, riippumaton YK-järjestö. Sen budjetista
24169: mään asiasta, toisin kuin monissa muissa maissa.       kuluu maatalous- ja elintarvikealan sovellutuksiin
24170: Päätöksen tekee valtioneuvosto, käytännössä            36 %, mikä voi olla monelle yllättävä luku.
24171: kauppa- ja teollisuusministeriö elintarvikeneuvot-     IAEA:n, WHO:n ja FAO:n yhteinen komitea sai
24172: telukunnan suosituksesta.                              vuonna 1985 kansainvälisiä elintarvikenormeja
24173:    Menettely olisi ehkä hyväksyttävä, jos kyse olisi   laativan Codex Alimentarius -komission hyväksy-
24174: nappikaupasta. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa          mään useiden elintarvikkeiden säteilyttämisen.
24175: on esitetty, että 1990-luvun lopulla jopa yli             Ruotsissa käsittely on ollut lain mukaan mah-
24176: puolet ruoasta syötäisiin siellä säteilytettynä.       dollista jo nyt luvanvaraisena, mutta mausteiden
24177:    Työryhmä asetettiin jo toista vuotta sitten,        säteilyttämiseen pyydetyt luvat ovat vielä saaneet
24178: mutta sen puheenjohtaja, ylitarkastaja Juhani          pölyttyä elintarvikeviraston pöydällä. Laajan lau-
24179: Paakkanen halusi esittää mahdollisimman val-           suntokierroksen jälkeen Ruotsissa ei ole päätetty
24180: miin luonnoksen. Niinpä työryhmä kokoontui             ryhtyä muuttamaan lakia sallivampaan suuntaan.
24181: ensimmäisen kerran vasta kuukausi sitten.                 Englannissa parlamentin alahuoneen neuvon-
24182:    Selvää on, että asetus on saatava. Maamme laki      antajakomitea päätti viime huhtikuussa suositella
24183: ei tällä hetkellä tunne ruoan säteilysäilöntää         ruoan säteilyttämiselle oven avaavan lain hyväk-
24184: lainkaan: ei kiellä, ei salli. Maahan tuodaan          symistä. Muutama viikko sitten Englannin ter-
24185: tiettävästi säteilytettyä ruokaa jo nyt. Koeluontai-   veysministeri pysäytti lain valmistelun ainakin
24186: sesti on muutamia mauste-eriä jo ehditty säteilyt-     toistaiseksi, koska menetelmän terveysvaikutuksia
24187: tää alan ainoassa suomalaisyrityksessä, ilomantsi-     ei ole selvitetty riittävän hyvin.
24188: laisessa Kolmi-Set Oy:ssä.                                Jos Suomeen jostakin tuodaan säteilytettyjä
24189:    Säteilyttämällä voidaan hidastaa hedelmien          kasviksia, kyseeseen tulevat lähinnä Hollanti ja
24190: (mansikka on kuitenkin epähedelmä) kypsymis-           Belgia, joissa kaupallinen säteilytystoiminta on
24191: tä, estää kasviksien (sipulin, perunan jne.) itä-      laajaa. IAEA kertoo säteilytysesitteessään heti
24192: mistä, tappaa ruoasta hyönteisiä ja muita kutsu-       aluksi, että peräti neljännes maailmassa tuotetus-
24193: mattomia niveljalkaisia tai pieneliöitä. Säteilyttä-   ta ruoasta menee hukkaan sadonkorjuun jälkeen
24194: minen on säilöntä- ja sterilointimenetelmä, jonka      ja että ongelma tunnetaan erityisesti kehitysmais-
24195: vaikutus riippuu käytetyn annoksen suuruudesta.        sa. Säteilyttäminen olisi IAEA:n mielestä oiva
24196: Se muuttaa ruoan kemiallista koostumusta, eikä         keino vähentää tappioita 10-20 %.
24197: se tässä suhteessa periaatteessa poikkea muista           Tehomaataloutta ja kansainvälistä agribusines-
24198: säilöntämenetelmistä. Ruoka ei kuitenkaan muu-         ta on ennenkin perusteltu kehitysmaiden tarpeil-
24199: tu radioaktiiviseksi, koska säteilylähde ja -kohde     la. Ei tule unohtaa, että kehitys, jonka keskeisenä
24200: eivät ole suorassa kosketuksessa.                      sisältönä on maatalouden keskittäminen, muo-
24201: 
24202: 2702435
24203: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 517
24204: 
24205: dostaa momssa kehitysmaissa ongelmien juuren               Englantiin ja Ruotsiin on osoitettu tuodun
24206: ja sysää ihmisiä pois omien ravinnontuotanto-           pilaantuneita katkarapuja, jotka läpäisivät tullin
24207: edellytystensä ääreltä, maalta kaupunkien kasva-        sen jälkeen, kun ne oli käytetty säteilytyksessä
24208: ville laidoille. Ruoasta ei ole puutetta vaan           Hollannissa. "Vanhasta ruoasta tulee kuin uut-
24209: ostovoimasta.                                           ta'', otsikoi eräs ruotsalaislehti toukokuussa.
24210:    Vaikka IAEA:n, WHO:n ja FAO:n asiantunti-               Pilaantuneen ruoan mikrobit ehkä tuhoutuvat
24211: jakomitea olisikin todennut säteilyttämisen yksi-       säteilyttämällä, mutta eivät mikrobien erittämät
24212: mielisesti turvalliseksi, riittää menetelmälle ar-      myrkyt. Pilaantuneen ruoan kauppa muodostaa
24213: vostelijoita. Säteilyttämisen terveysriskit liitetään   sitä paitsi kehitysmaille aivan erityisen todellisen
24214: tavallisesti hygieniaan ja ns. radiolyysituotteisiin,   uhkan.
24215: joita ei tunneta kylliksi. Ravintoainehävikki lisää        On sitä paitsi vastuutonta, että viranomaiset
24216: etenkin jo nyt huonosti syövien ihmisten ruoka-         suostuvat säteilyttämiseen lainkaan, ennen kuin
24217: valioriskejä.                                           on olemassa yksinkertainen ja käyttökelpoinen
24218:    Tutkimukset säteilyttämisen terveysriskeistä         testi sen toteamiseksi ruoasta.
24219: ovat kiistanalaisia, mutta ainakaan niitä ei ole           Säteilyttäminen tekee parhaillaan osaltaan tyh-
24220: kyetty osoittamaan olemattomiksi.                       jiksi elintarvikehygienian saavutuksia sinisilmäis-
24221:    Paras ja monien tutkijoiden mielestä ainoa           ten elintarvikeviranomaisten suostumuksella.
24222: kunnollinen tapa selvittää asiaa on järjestää laajo-       Vaikka ruoka ei säteilytettäessä muutukaan
24223: ja epidemiologisia tutkimuksia. Eli laittaa tuhan-      radioaktiiviseksi, työntekijät ja ympäristö voivat
24224: net ihmiset syömään pelkästään säteilytettyä ruo-       muuttua. Yhdysvalloissa on jouduttu sulkemaan
24225: kaa melko pitkäksi aikaa ja sitten verrata väes-        ainakin yksi säteilytyslaitos siitä syystä, että se on
24226: töön, joka ei saa säteilytettyä ruokaa.                 saastuttanut ympäristön juomaveden. Kaikkiaan
24227:    Suomalaiset elintarvikeviranomaiset eivät piit-      säteilyttämisen ikävimpiä yhteiskunnallisia seu-
24228: taa maailmalla heränneestä kriittisestä keskuste-       rauksia on, että se edellyttää sellaista valvontaa,
24229: lusta. On surkuhupaisaa, että he edustavat pi-          johon ei ole mahdollisuuksia ja joka ei missään
24230: kemminkin teollisuuden kuin kansalaisten etua.          tapauksessa tekisi elämää miellyttävämmäksi.
24231: He ovat jo myöntyneet säteilyttämiseen, joka on            Mitä mahtavat ajatella ne, jotka haluavat syödä
24232: heille vain yksi elintarviketalouden edistysaskel.      "elävää ruokaa"? Säteilytetyt elintarvikkeet ovat
24233:    Toistamiseen he perustelevat myönteistä ase-         biologisesti tapettuja. Säteilyttäminen on taas
24234: tusta sillä, että mausteista on turvallisempaa          uusi keino paikata tehomenetelmin tuotettujen
24235: tuhota mikrobit säteilyttämällä kuin kaasutta-          elintarvikkeiden heikkoa laatua ja säilyvyyttä.
24236: malla. Tuo yksittäinen argumentti reaalimaail-          Kuluttajia se ei hyödytä, teollisuutta kylläkin.
24237: masta irrotettuna voi hyvinkin pitää paikkansa,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24238: mutta ehkä he eivät huomaa, että mausteilla             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24239: saadaan - ja on monissa maissa saatu - säteily-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24240: tys sisään keittiön oven kautta.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24241:    Kesällä elinkeinohallituksen toimistopäällikkö
24242: Anna-Liisa Koskinen sanoi, että säteilyttäminen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
24243: on täysint turvallinen sterilointimenetelmä ja et-              säteilytetyn ruoan terveellisyyden selvittä-
24244: temme voi tietää, tuleeko Suomeen säteilytettyjä                miseksi ja kokonaishyödyn arvioimiseksi
24245: elintarvikkeita. Kaksi ajatusta, jotka eivät mahdu              ja ilman asiallisia merkintöjä maahan
24246: samaan lauseeseen. Eikö hän ole kuullut säteilyt-               tuodun säteilytetyn ruoan maahantuon-
24247: tämisen väärinkäytöstä?                                         nin estämiseksi?
24248: 
24249:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
24250: 
24251:                                               Kalle Könkkölä
24252:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 517                                             3
24253: 
24254: 
24255: 
24256: 
24257:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24258: 
24259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Codex Alimentarius-standardin mukaan pel-
24260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kästään toksikologisin perustein arvioituna kaik-
24261: olette 13 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn            kia elintarvikkeita voitaisiin säteilynää 10 kilo-
24262: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          grayn annoksella. Annoksilla, joita elintarvikkei-
24263: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     den käsittelyyn voidaan hyväksyttävästi käyttää,
24264: taja Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ei ole käytännössä vaikutusta ravintoarvoon.
24265: myksestä n:o 517:                                        Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltu
24266:                                                       asetusluonnos elintarvikkeen käsittelystä ionisoi-
24267:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       valla säteilyllä on lähetetty asianomaisille tahoille
24268:        säteilytetyn ruoan terveellisyyden selvittä-   lausunnolle 28.1.1987. Luonnos perustuu Codex
24269:        miseksi ja kokonaishyödyn arvioimiseksi        Alimentarius -komission hyväksymään standar-
24270:        ja ilman asiallisia merkintöjä maahan          diin. Säteilyttämisen piiriin ehdotetaan otetta-
24271:        tuodun säteilytetyn ruoan maahantuon-          vaksi vain sellaiset elintarvikkeet, joiden säteilyt-
24272:        nin estämiseksi?                               tämisen asiantuntijat, erityisesti terveysviran-
24273:                                                       omaiset katsovat turvalliseksi. Ministeriö koros-
24274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         taa, että tällä hetkellä ei ole olemassa säännöksiä,
24275: seuraavaa:                                            joilla säteilyttäminen voitaisiin kieltää, ellei elin-
24276:    Säteilytettyjen elintarvikkeiden terveydellisiä    tarvike ole terveydelle vahingollinen tai ihmisra-
24277: vaikutuksia on selvitetty yli 30 vuoden ajan.         vinnoksi kelpaamaton tai sopimaton (Elintarvike-
24278: Heinäkuussa 1983 Codex Alimentarius -komissio         asetus, 408/52, 9 §). Kun ministeriön tarkoituk-
24279: hyväksyi elintarvikkeiden säteilyttämistä koske-      sena on valmistella ns. positiivilista säteilyttämi-
24280: van standardin (CAC/VOL.XV). Tällä hetkellä           sen sallimista käyttötarkoituksista, merkitsee tä-
24281: on yli 30 maata hyväksynyt säteilyn käyttämisen       mä lainsäädännöllisesti säteilyttämisen rajoitta-
24282: elintarvikkeiden käsittelyyn joko yhden tai use-      mista ja samalla myös valvonnan asianmukaista
24283: amman elintarvikeryhmän osalta.                       hallinnollista järjestämistä.
24284: 
24285:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
24286: 
24287:                                                                                 Ministeri jermu Laine
24288: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 517
24289: 
24290: 
24291: 
24292: 
24293:                                Till Riksdagens Herr Talman
24294: 
24295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt standarden Codex Alimentarius kan all<
24296: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       livsmedel enbart på toxikologiska grunder bestrå·
24297: den 13 januari 1987 till vederbörande medlem av      las med en dos av 10 kilogray. De doser som kar
24298: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    godkännas vid behandling av livsmedel inverkar
24299: dagsman Könkkölä undertecknade spörsmål nr           praktiken inte på näringsvärdet.
24300: 517:                                                    Ett utkast till förordning, som har beretts
24301:                                                      handels- och industriministeriet och gäller be
24302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      handling av livsmedel med joniserande strålning
24303:        för att det skall utredas, huruvida bestrå-   sändes 28.1.1987 till berörda parter för utlåtan
24304:        lad mat är hälsosam eller inte, för att den   de. Utkastet baserar sig på den standard som ha
24305:        totala nyttao skall kunna utvärderas och      godkänts av Codex Alimentarius-kommissionen
24306:        för att det skall kunna hindras att bestrå-   Det föreslås att bestrålning skall gälla endas
24307:        lad mat, som saknar vederbörlig märk-         sådana livsmedel som enligt sakkunniga, främs
24308:        ning, importeras?                             hälsovårdsmyndigheterna, anses kunna bestråla
24309:                                                      riskfritt. Ministeriet betonar att det för närvaran
24310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de inte finns några stadganden, med stöd a·
24311: anföra följande:                                     vilka bestrålning kunde förbjudas, om ifrågava
24312:                                                      rande livsmedel inte är skadliga för hälsan elle
24313:    Det har redan under drygt 30 års tid utretts,     odugliga som människoföda (9 § livsmedelsför
24314: vilka verkningar bestrålade livsmedel har på häl-    ordningen, 4081 52). Då ministeri et har för avsik
24315: san. I juli 1983 godkände kommissionen Codex         att utarbeta en s.k. positivlista över de använd
24316: Alimentarius en standard (CAC/VOL.XV), som           ningsändamål för vilka bestrålning kan godkän
24317: gäller bestrålning av livsmedel. För närvarande      nas innebär detta från lagstiftningssynpunkt sett
24318: har över 30 länder godkänt användningen av           att bestrålningen kommer att begränsas och at
24319: bestrålning vid behandling av livsmedel i fråga      övervakningen samtidigt i administrativt hän
24320: om antingen en eller flera livsmedelsgrupper.        seende ordnas på vederbörligt sätt.
24321: 
24322:     Helsingfors den 9 februari 1987
24323: 
24324:                                                                                Minister Jermu Laine
24325:                                                      1986 vp.
24326: 
24327: Kirjallinen kysymys n:o 518
24328: 
24329: 
24330: 
24331: 
24332:                                         Anttila: Yksityisteiden tienhoitokustannuksiin myönnettävästä val-
24333:                                           tionavusta
24334: 
24335: 
24336:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24337: 
24338:    Yksityistielain mukaan myönnetaan enintaan             kopuolisia yrittäjiä, olisi tuntiveloitus noin 50 %
24339: 50 % :n valtionavustus yksityisteiden tienhoito-          korkeampi normaalitaksan mukaisena.
24340: kustannuksista. Käytännössä kuitenkin tämä yk-               Kuten taulukosta ilmenee, yksityistielain mu-
24341: sityistielain mukainen 50 % :n valtionavustus jää         kainen 50 % :n valtionavustus jääkin käytännössä
24342: toteuttamatta, mikä johtuu siitä, että valtion            40 % :iin, jopa alle sen. Miten on mahdollista,
24343: valvontaviranomaiset ovat kaavamaisesti vähentä-          että valtionapuprosenttien laskemisessa kaava-
24344: neet todellisista kunnossapitomenoista tietyn ra-         maisesti vähennetään todellisista kunnossapito-
24345: jan yli menevät kustannukset. Esimerkkinä voi-            kustannuksista tietyn rajan yli menevät kustan-
24346: daan mainita mm. Vellinkimäen yksityistie Ypä-            nukset, jolloin ei huomioida erityisolosuhteita?
24347: jän kunnassa Mannisten kylässä. Tiellä talviauki-            Tästä seuraa se, että tiemaksut muodostuvat
24348: pitokustannukset muodostuvat vaikeina talvina             valtion ja kunnan avustuksista huolimatta muu-
24349: poikkeuksellisen korkeiksi johtuen siitä, että tie        tamille tieosakkaille kohtuuttoman korkeiksi.
24350: on pääosin tuiskuisella peltoaukealla. Seuraava           Esimerkiksi Vellinkimäen yksityistien tiemaksut
24351: esimerkki:                                                vuonna 1985 olivat 2 181 mk ja 2 044 mk yhtä
24352:                                                           tien käyttäjää kohti, mitä on jo pidettävä koh-
24353: Vuosi          Todelliset      Saatu        Toteutumis·   tuuttoman korkeana.
24354:              kunnossapito-    avustus        prosentti
24355:                                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24356:                 menot
24357:                                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24358: 1981         12 332 mk       3 946 mk         32 %        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24359: 1982          8 962 mk       4 411 mk         49%         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24360: 1983         12 055 mk       4 758 mk         39 %
24361:              17 157 mk       5 585 mk         32 %                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24362: 1984
24363:              11 104 mk       5 993 mk         53 %                ryhtyä muuttaakseen yksityistielain mu-
24364: 1985
24365:                                                                   kaan myönnetyn 50 % :n valtionavus-
24366:                                                                   tuksen vastaamaan todellisia kustannuk-
24367: Keski-
24368:                                                                   sia ja siten todellista 50 % :a tien ylläpi-
24369: määrin       12 322 mk       4 938 mk         41%                 tokustannuksista?
24370: 
24371:   Mikäli konetyön suoritukseen käytettäisiin ui-
24372: 
24373:         Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
24374: 
24375:                                                Sirkka-Liisa Anttila
24376: 
24377: 
24378: 
24379: 
24380: 270263P
24381: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 518
24382: 
24383: 
24384: 
24385: 
24386:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24387: 
24388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tannuksiin. Avustus maksetaan edellä mainitulla
24389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tavalla muodostuneista kustannuksista lääninhal-
24390: olette 8 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-          lituksen päätöksen edellyttämän avustusprosentin
24391: jeenne n:o 2695 ohella toimittanut valtioneuvos-        suuruisena. Kirjallisen kysymyksen esimerkkita-
24392: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pauksessa tämän järjestelmän mukainen valtion-
24393: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta          avustus on ollut 32 % vuonna 1984 ja 53 %
24394: kirjallisesta kysymyksestä n:o 518:                     vuonna 198 5.
24395:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24396:         ryhtyä muuttaakseen yksityistielain mu-            Valtionavustukseen oikeutettujen yksityisten
24397:         kaan myönnetyn 50 % :n valtionavus-             teiden kunnossapidon todellisten materiaali- ja
24398:         tuksen vastaamaan todellisia kustannuk-         työmäärien sekä kustannusten kehitystä seurataan
24399:         sia ja siten todellista 50 % :a tien ylläpi-    tarkkailuteiden avulla. Tarkkailuteiksi on tilastol-
24400:         tokustannuksista?                               lisin menetelmin valittu 317 tietä yhteispituudel-
24401:                                                         taan noin 1 050 km. Ensimmäinen tarkkailukausi
24402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        alkoi vuoden 1985 alusta ja kesti kaksi vuotta.
24403: ti seuraavaa:                                           Selvitykset tarkkailuteiden kustannuksista valmis-
24404:                                                         tuvat vuoden 1987 aikana. Selvityksen perusteel-
24405:    Yksityisistä teistä annetun lain 93 §:ssä, sellai-   la arvioidaan, onko nykyisiin vuoden 1984 alusta
24406: sena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977               lukien käytettyihin materiaali- ja työmäärästan-
24407: annetussa laissa (728/77), säädetään valtion osal-      dardeihin tehtävä korjauksia. Tarkkailutiejärjes-
24408: listumisesta tienpitoon tai sen kustannuksiin.          telmästä aikanaan saatavat tiedot antavat riittä-
24409: Vuoden 1963 alusta voimaan tulleessa yksityisistä       vän pohjan kunnossapidon materiaali- ja työmää-
24410: teistä annetussa asetuksessa on säädetty avustuk-       rien määrästandardien kehittämiseen. Olosuhde-
24411: sen hakemismenettelystä, avustuksen suuruudes-          tekijät on mahdollista ottaa tällöin nykyistä tar-
24412: ta ja avustuksen maksatuksesta. Yksityistieasetus-      kemmin huomioon.
24413: ta on sittemmin muutettu 23 päivänä joulukuuta
24414: 1977 annetulla asetuksella (998/77) valtion avus-
24415: tusprosentin määräytymisperusteiden ja maksa-              Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Ypäjän
24416: tuksen osalta, 11 päivänä joulukuuta 1981 anne-         kunnassa sijaitseva Vellinkimäen yksityinen tie
24417: tulla asetuksella (870/81), jolloin perusavustus-       on 2 574 metrin pituudelta kunnossapitoavus-
24418: prosentin suuruus on sidottu alue- ja kuntakoh-         tuksen piirissä. Tiekuntaan kuuluu 26 osakasta ja
24419: taiseksi, sekä 29 päivänä joulukuuta 1983 anne-         tien vaikutuspiirissä on 16 pysyvästi asuttua ta-
24420: tulla asetuksella (1134/83), jolloin on annettu         loutta. Kunnossapitokustannuksista vastaavat tie-
24421: perusteet yksityisteiden liikenteellisen merkityk-      osakkaat heille yksityistielain 22 § :n mukaisesti
24422: sen ja kunnossapitotarpeen mukaisista kunnossa-         määräytyvien tieyksikköjen suhteessa. Kirjallises-
24423: pitoluokista sekä luokitukseen perustuvista mate-       sa kysymyksessä yhden tienkäyttäjän markkamää-
24424: riaali- ja työmääristä sekä palkka- ja hintatasosta,    räisenä kustannusten vertailuarvona lienee käy-
24425: joiden mukaan kustannukset määräytyvät. Alem-           tetty suurimman yksikkömäärän omaavan osak-
24426: piasteisilla säädöksillä ja ohjeilla on määritelty      kaan tienpitokustannuksia ilman valtionavus-
24427: yksityiskohtaisemmin mm. lisäavustusprosenttien         tusta. Kyseisen tiekunnan saama valtionavustus
24428: ja kunnossapitoluokan määräytyminen sekä val-           on laskettu 45 perusavustusprosentin mukaan,
24429: tionavustukseen oikeuttavat tien kunnossapito-          minkä lisäksi tiekunnalle on myönnetty kunnos-
24430: työt.                                                   sapitokustannusten suuruuden perusteella 5 % :n
24431:    Vuoden 1984 alusta on siirrytty yksityistien         lisäavustus. Kyseisen yksityistien kokonaismenot
24432: kunnossapitoluokan mukaisen ohjeellisen materi-         ja materiaalin määrä ovat tiekunnan vuosikustan-
24433: aali- ja työmäärän sekä paikkakunnan käyvän             nusarvion yhteydessä antamien ilmoitusten mu-
24434: hintatason perusteella määräytyviin kokonaiskus-        kaan olleet seuraavat:
24435:                                        1986 vp. -      KK n:o 518                                       3
24436: 
24437: Vuosi                 Kokonais·         Soraa kä~-     dollista, että tien kunnossapitoon osoitetulla val-
24438:                    kustannukset mk       tetty m
24439:                                                        tionavustuksella on saatettu suorittaa sellaisia
24440: 1978                    7 454              189         tien kantavuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka
24441: 1979                    7 918              378         määrärahan momenttiperusteluissa olisivat kuu-
24442: 1980                    3 586              117         luneet tien tekemisen avustustoiminnan piiriin.
24443: 1981                   12 332              324         Routivien tiekohtien asiallinen perusparantami-
24444: 1982                    8 962              196         nen tulisi pitkällä aikavälillä taloudellisemmaksi
24445: 1983                   12 055              421         kuin vuosittainen soranajo tielle.
24446:                                                           Nykyistä valtion, kuntien, tiekuntien ja mui-
24447:                                                        den yksityisten tienpitoa koskevaa säädöstöä sekä
24448:    Kustannusten suuruuteen on vaikuttanut so-          kustannusten ja vastuun jakoa pidetään vanhen-
24449: rastuksen lisäksi rumpujen kunnostus ja talvikun-      tuneena, hajanaisena ja epäselvänä. Tästä syystä
24450: nossapito. Tien kunnossapitosoraa on edellä mai-       liikenneministeriön tarkoituksena on ryhtyä sel-
24451: nittuna kuuden vuoden ajanjaksona ajettu tielle        vittämään säädösten ja hallintomenettelyn yksin-
24452: yhteensä 1 625 m 3 eli yli 10 cm:n kerros. Suuret      kertaistamista. Kirjallisessa kysymyksessä esitetty
24453: materiaali- ja työmäärät saattavat johtua osittain     avustussäännösten mahdollinen muuttaminen
24454: virheellisestä materiaalin laadusta ja epäedullises-   tullaan käsittelemään mainitun selvitystyön yh-
24455: ta kunnossapitotyön ajoituksesta. Lisäksi on mah-      teydessä.
24456: 
24457:         Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987
24458: 
24459:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
24460: 4                                      1986 vp. -- NJ( n:o 518
24461: 
24462: 
24463: 
24464: 
24465:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24466: 
24467:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i enlighet med den enskilda vägens underhålls-
24468: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         klass och den gängse prisnivån på orten. Bidraget
24469: 2695 av den 8 januari 1987 till vederbörande           betalas på de på ovan nämnt sätt uträknade
24470: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     kostnaderna enligt den bidragsprocent som läns-
24471: av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila under-         styrelsens beslut förutsätter. I det exempelfall
24472: tecknade spörsmål nr 518:                              som nämns i spörsmålet har statsbidraget enligt
24473:                                                        detta system varit 32 % år 1984 och 53 % år
24474:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       1985.
24475:         för att ändra det statsbidrag om 50 %
24476:         som beviljas enligt lagen om enskilda              De faktiska material- och arbetsmängderna för
24477:         vägar så, att det motsvarar de verkliga        underhållet av enskilda vägar, som är berättigade
24478:                                                        till statsbidrag, samt kostnadsutvecklingen följs
24479:         kostnaderna och således faktiskt kommer
24480:                                                        med hjälp av kontrollväg. Till kontrollvägar har
24481:         att utgöra 50 % av kostnaderna för väg-
24482:         underhållet?                                   med statistiska metoder valts 317 vägar med en
24483:                                                        sammanlagd längd av ca 1 050 km. Den första
24484:                                                        kontrollperioden började vid ingången av år 1985
24485:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och varade 2 år. Utredningarna om kostnaderna
24486: anföra följande:                                       för kontrollvägarna blir färdiga under år 1987.
24487:    I 93 § lagen om enskilda vägar, sådan denna         Utgående från dessa utredningar görs en bedöm-
24488: paragraf lyder i lag av den 14 oktober 1977            ning av, om korrigeringar bör göras i de nuvaran-
24489: (728/77), stadgas om statens deltagande i vägun-       de material- och arbetsmängdsstandarderna, som
24490: derhållet eller i kostnaderna för det. I den           har använts sedan början av år 1984. De fakta
24491: förordning om enskilda vägar som trädde i kraft        som systemet med kontrollvägar med tiden kom-
24492: vid ingången av år 1963 stadgas om sättet att          mer att tillhandahålla utgör en tillräcklig grund
24493: ansöka om bidrag, om bidragets storlek och om          för utvecklandet av mängdstandarder beträffande
24494: utanordnandet av det. Förordningen om enskilda         underhållsmaterial och arbete. Det blir då möj-
24495: vägar har senare ändrats, dels genom en förord-        ligt att noggrannare än nu beakta olika om-
24496: ning av den 23 december 1977 (998/77) i fråga          ständigheter i sammanhanget.
24497: om grunderna för hur statsbidragsprocenten fast-          För den i spörsmålet nämnda enskilda vägen i
24498: ställs och i fråga om utanordnandet, dels genom        Vellinkimäki i Ypäjä korumun erläggs under-
24499: en förordning av den 11 december 1981 (870/            hållsbidrag för 2 57 4 meter. Till väglaget hör 26
24500: 81), genom vilken bidragsprocentens storlek har        delägare och inom vägens verkningsområde finns
24501: bundits region- och kommunvis, dels genom en           16 permanent bebodda hushåll. För kostnaderna
24502: förordning av den 29 december 1983 (1134/83),          svarar vägdelägarna i förhållande till de vägenhe-
24503: i vilken grunderna för de underhållsklasser som        ter som i enlighet med 22 § lagen om enskilda
24504: bygger på enskilda vägars betydelse för trafiken       vägar har fastställts för dem. I spörsmålet torde
24505: och på underhållsbehovet har fastställts och lika-     som jämförelsetal för kostnaderna i mark för en
24506: så de material- och arbetsmängder samt löne- och       väganvändare ha använts underhållskostnaderna
24507: prisnivåer som bygger på klassificeringen och          utan statsbidrag för den delägare som har den
24508: enligt vilka kostnaderna bestäms. Genom författ-       största enheten. Statsbidraget för väglaget i fråga
24509: ningar och anvisningar på lägre nivå har mera i        har beräknats enligt en grundbidragsprocent om
24510: detalj definierats bl. a. hur tilläggsbidragsprocen-   45 % och dessutom har väglaget beviljats ett
24511: ter och underhållsklass bestäms samt vilka arbe-       tilläggsbidrag om 5 % på grund av de stora
24512: ten inom vägunderhållet som berättigar till stats-     underhållskostnaderna. De totala utgifterna och
24513: bidrag.                                                materialmängderna för den enskilda väg det är
24514:    Från och med ingången av år 1984 har man            fråga om har enligt de uppgifter som har getts i
24515: övergått till att beräkna totalkostnaderna utgåen-     samband med väglagets årskostnadsberäkning va-
24516: de från riktgivande material- och arbetsmängder        rit följande:
24517:                                       1986 vp.        KK n:o 518                                       5
24518: 
24519: År                     Totala            Använt       det möjligt att man med hjälp av de statsbidrag
24520:                      kostn. mk           grus m 3
24521:                                                       som har anvisats för underhållet har vidtagit
24522:                        7 454              189         sådana åtgärder för att förbättra vägens bärighet
24523: 1978
24524:                                           378         som enligt motiveringen för detta anslagsmo-
24525: 1979                   7 918
24526:                        3 586              117         ment borde ha bekostats med bidrag för byggan-
24527: 1980
24528:                       12 332              324         de av väg. En riktigt utförd, genomgripande
24529: 1981
24530:                        8 962              196         förbättring av de vägdelar som får tjälskador vore
24531: 1982
24532:                                                       i längden mer ekonomisk än att årligen köra grus
24533: 1983                  12 055              421
24534:                                                       på vägen.
24535:                                                          De nuvarande bestämmelserna om statens,
24536:   Utom grusningen har sannolikt iordningstäl-         kommunernas, väglagens och andra privata sam-
24537: landet av trummor och vinterunderhållet på-           funds vägunderhåll samt om kostnads- och an-
24538: verkat kostnadernas storlek. För vägunderhållet       svarsfördelningen anses föråldrade, splittrade och
24539: har under den ovannämnda tidsperioden om 6 år         oklara. Det är därför trafikministeriets avsikt att
24540: 1 625 m 3 grus körts ut på vägen, dvs. ett lager på   börja utreda ett förenklande av bestämmelserna
24541: över 10 cm. De stora material- och arbetsmäng-        och förvaltningsförfarandet. Den i spörsmålet
24542: derna kan delvis bero på att material av oriktig      föreslagna eventuella ändringen av bidragsbe-
24543: beskaffenhet har använts och att underhållsarbe-      stämmelserna kommer att behandlas i samband
24544: tena utförts på ofördelaktiga tider. Dessutom är      med det nämnda utredningsarbetet.
24545: 
24546:        Helsingfors den 6 februari 1987
24547: 
24548:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
24549:                                                1986 vp.
24550: 
24551: Kirjallinen kysymys n:o 519
24552: 
24553: 
24554: 
24555: 
24556:                                   Kärhä: Liikennelupahakemuksen hylkäämisen perusteista
24557: 
24558: 
24559:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24560: 
24561:    Nurmijärven kunnasta olevalle autoilijalle,        toa odotellessaan asentanut autoonsa uusiin kul-
24562: Petteri Lankiselle, oli vuonna 1956 myönnetty         jetustarkoituksiin soveltuvan kasettiperävaunun.
24563: lupa harjoittaa yleistä tilausliikennettä Nurmijär-      Kielteinen päätös merkitsee työpaikan mene-
24564: ven alueella. Olosuhteiden muututtua hän pyysi        tystä - yhtä työtöntä lisää. Lankinen on itse liki
24565: liikennelupansa vaihtamista vuonna 1973 mai-          55 vuotta vanha, joten kielteinen päätös vaikut-
24566: donkuljetuslupaan, joka on edelleen voimassa          taa olennaisesti myös hänen eläketurvansa heik-
24567: 4. 9.1989 saakka. Maidontuotannon vähennyttyä         kenemiseen.
24568: Uudellamaalla loppui myös maidonkuljetus                 Mainittakoon, että samalla lääninhallituksen
24569: vuonna 1985.                                          päätöksellä, jolla Lankisen tilausliikennelupaha-
24570:                                                       kemus hylättiin, myönnettiin vastaavanlainen lu-
24571:    Viimeksi mainitun seikan johdosta Lankinen
24572:                                                       pa toiselle autoilijalle saman kunnan alueella.
24573: anoi maidon kuljettamista koskevan liikennelu-
24574:                                                       Tuossa tapauksessa oli kysymyksessä uusi lupa
24575: van muuttamista tilausliikenneluvaksi. Läänin-
24576:                                                       usean auton omistavalle autoilijalle - Lankiselle
24577: hallitus hylkäsi Lankisen anomuksen 18.8.1986
24578:                                                       ei sitä vastoin myönnetty lupaa, vaikka kysymyk-
24579: antamallaan päätöksellä, ja Lankisen valitettua
24580:                                                       sessä oli pienyrittäjän toimeentuloon ja eläketur-
24581: hylkäyspäätöksestä liikenneministeriö vuorostaan
24582:                                                       vaan vaikuttavasta maitotalouskuljetusten loppu-
24583: hylkäsi valituksen. Hylkäyksen perusteena oli se,
24584:                                                       misesta johtuva liikenneluvan vaihtaminen.
24585: ettei Lankinen ollut osoittanut pysyvää ja jatku-
24586: vaa liikennetarvetta.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24587:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24588:    Kuitenkin Lankisen hakemuksen liitteenä oli        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24589: selvitys siitä, että puheena olevan liikenneluvan     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24590: tarkoittamalle autolle oli tiedossa pysyvää ajoa
24591: maa- ja kiviaineskuljetusta harjoittavan yhtiön                 Katsooko Hallitus perusteluissa kerro-
24592: palveluksessa.                                               tun tapauksen valossa, että liikennelupa-
24593:                                                              järjestelmässä on epäkohtia, jotka voivat
24594:   Luvan hakijalla oli tilausliikennettä varten jo            yksityisen yrittäjän kohdalla johtaa koh-
24595: auto valmiina, eli mainitun maidonkuljetusauton              tuuttamaan lopputulokseen, ja onko epä-
24596: runko. Jouduttuaan työttömäksi maidonkulje-                  kohtien poistamiseksi vireillä parannus-
24597: tuksen loputtua Lankinen oli liikenneluvan vaih-             esityksiä?
24598: 
24599:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
24600: 
24601:                                               Lea Kärhä
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 
24606: 270228B
24607: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 519
24608: 
24609: 
24610: 
24611: 
24612:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24613: 
24614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lupa, koska vastaavasti peruutettiin yksi paketti-
24615: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-         autolupa.
24616: mies, lähettänyt 8 päivänä tammikuuta 1987                  Liikenteenharjoittaja valitti päätöksestä liiken-
24617: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         neministeriöön, joka hylkäsi valituksen.
24618: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Ammattimaisen        moottoriajoneuvoliikenteen
24619: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        harjoittaminen on ohjesääntöinen elinkeino, jon-
24620: sestä n:o 519:                                           ka harjoittaminen edellyttää asianmukaista lu-
24621:                                                          paa. Näin ollen se ei ole verrattavissa vapaaseen
24622:            Katsooko Hallitus perusteluissa kerro-        yritystoimintaan. Liikenneluvan myöntäminen
24623:         tun tapauksen valossa, että liikennelupa-        perustuu liikennetarpeen olemassaoloon sekä ha-
24624:         järjestelmässä on epäkohtia, jotka voivat        kijalta edellytettäviin henkilökohtaisiin ominai-
24625:         yksityisen yrittäjän kohdalla johtaa koh-        suuksiin. Tämä merkitsee sitä, että liikennelupa
24626:         tuuttamaan lopputulokseen, ja onko epä-          voidaan peruuttaa tai jättää uudistamatta, jos
24627:         kohtien poistamiseksi vireillä parannus-         edellytyksiä luvan myöntämiselle ei enää ole.
24628:         esityksiä?                                          Liikenneministeriö on antanut lääninhallituk-
24629:                                                          selle ohjeet, joiden mukaan uusien liikennelu-
24630:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pien myöntämisessä silloin, kun liikennetarve sitä
24631: ti seuraavaa:                                            edellyttää, on etusijalle asetettava sellaiset liiken-
24632:                                                          teenharjoittajat, joiden kuljetukset tuotekohtai-
24633:    Nyt puheena olevassa tapauksessa on kysymys           sella luvalla ovat loppuneet. Nyt puheena olevas-
24634: liikenteenharjoittajasta, joka on suorittanut mai-       sa tapauksessa liikennetarve ei kuitenkaan edel-
24635: donkuljetuksia liikenneministeriön myöntämällä           lyttänyt uusia lupia, joten näin ei ole voitu
24636: tuotekohtaisella tilausliikenneluvalla. Maidon-          menetellä.
24637: kuljetusten loputtua hän haki Uudenmaan lää-                Ammattimaisessa liikenteessä on tällä hetkellä
24638: ninhallitukselta yleistä tilausliikennelupaa suorit-     kuorma-autoja liikaa. Liikennetarpeen vähenemi-
24639: taakseen maa- ja kiviaineskuljetuksia. Liikenne-         sen aiheuttama kuljetustehtävän loppuminen ei
24640: tarveselvityksenä asiakirjoihin oli liitetty soraliik-   ole mitenkään harvinaista. Esimerkiksi säiliöauto-
24641: keen antama todistus, jossa muun muassa todet-           liikenteestä on viime vuosina poistunut useita
24642: tiin vaikeudet määrättyinä vuodenaikoina saada           satoja autoja, joista vain harvat ovat löytäneet
24643: ajoihin sorakasettiyhdistelmiä. Hakemuksesta             uusia kuljetustehtäviä. Liikenneministeriössä val-
24644: pyydettiin nimismiehen ja autoilijajärjestöjen           mistellaan ammattimaista liikennettä koskevien
24645: lausunnot, joissa hakemusta vastustettiin liiken-        säännösten muuttamista, jolloin muun muassa
24646: netarpeeseen perustumattomana. Kunnan liiken-            tuotekohtaisista liikenneluvista luovuttaisiin. Täl-
24647: nelautakuntakaan ei puoltanut hakemusta. Lää-            löin eivät ainakaan liikenneluvista johtuvat rajoi-
24648: ninhallitus hylkäsi hakemuksen liikennetarpee-           tukset ole estämässä työttömäksi jääneitä autoili-
24649: seen perustumattomana. Samassa yhteiskäsitte-            joita hakeutumasta uusiin kuljetustehtäviin. Vas-
24650: lyssä paikkakunnalle myönnettiin vain yksi tilaus-       taavasti kilpailu alalla tulee kuitenkin entisestään
24651: liikennelupa pakettiautolle, eikä sekään ole uusi        kiristymään.
24652: 
24653:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
24654: 
24655:                                                                        Liikenneministeri Matti Luttinen
24656:                                       1986 vp. -- EJC n:o 519                                           3
24657: 
24658: 
24659: 
24660: 
24661:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24662: 
24663:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte egentligen något nytt tillstånd, eftersom ett
24664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tillstånd för paketbil i motsvarande grad återkal-
24665: den 8 januari 1987 till vederbörande medlem av        lades.
24666: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Trafikidkaren anförde besvär hos trafikministe-
24667: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          riet, som förkastade besväret.
24668: nr 519:                                                  Idkandet av yrkesmässig motorfordonstrafik är
24669:                                                       en reglementerad näring, vars utövande förutsät-
24670:           Anser Regeringen att det, med be-           ter vederbörlig tillstånd. Sålunda kan den inte
24671:        aktande av det fall för vilket redogjorts i    jämföras med fri företagsverksamhet. Beviljandet
24672:        motiveringen, förekommer sådana miss-          av trafiktillstånd baserar sig på det existerande
24673:        förhållanden i systemet med trafiktill-        trafikbehovet samt på de personliga egenskaper
24674:        stånd som kan leda till ett oskäligt slutre-   som förutsätts av sökanden. Detta innebär att
24675:        sultat för privatföretagaren, och finns det    trafiktillstånd kan återkallas eller lämnas oförnya-
24676:        förslag till förbättringar som avhjälper       de, om förutsättningar för beviljandet av tillsånd
24677:        missförhållandena?                             inte längre finns.
24678:                                                          Trafikministeriet har meddelat länsstyrelsen
24679:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anvisningar, enligt vilka sådana trafikidkare, vil-
24680: anföra följande:                                      kas transporter med produktbundet tillstånd har
24681:    I det nu akruella fallet är det fråga om en        upphört, bör ges företräde vid beviljandet av nya
24682: trafikidkare, som har transporterat mjölk med         trafiktillstånd då trafikbehovet förutsätter detta.
24683: produktbundet tillstånd för beställningstrafik,       I det aktuella fallet har trafikbehovet dock inte
24684: som utfärdas av trafikministeriet. Sedan han          förutsatt några nya tillstånd, varför man inte har
24685: upphört med mjölktransporter ansökte han hos          kunnat gå tili väga på det här sättet.
24686: länsstyrelsen i Nylands Iän om allmänt tillstånd         Det finns för närvarande för mycket lastbilar i
24687: för beställningstrafik i syfte att utföra jord- och   den yrkesmässiga trafiken. Det är inte sällsynt att
24688: stentransporter. Som utredning över transportbe-      en transportsyssla upphör tili följd av en minsk-
24689: hovet hade ett intyg, som utfärdats av en grusfir-    ning av trafikbehovet. Flera hundra bilar har
24690: ma, bifogats till handlingarna. I intyget konsta-     under de senaste åren avlägsnats ur t.ex. tank-
24691: terades bl.a. att det är svårt att få gruskassett-    bilstrafiken. Endast ett fåtal trafikidkare har
24692: kombinationer till körslorna under vissa årstider.    funnit nya transportsysslor. Inom trafikministe-
24693: För ansökan införskaffades länsmannens och bi-        riet bereds en ändring av stadgarna som gäller
24694: listorganisationernas utlåtanden, i vilka man         den yrkesmässiga trafiken, då man bl.a. kommer
24695: motsatte sig ansökan och ansåg den vara obefo-        att avstå från trafiktillstånd produktvis. Härvid
24696: gad med hänsyn till trafikbehovet. Inte ens           utgör åtminstone inte de begränsningar som
24697: kommunens trafiknämnd förordade ansökan.              beror på trafiktillstånd något hinder för de
24698: Länsstyrelsen avslog ansökan som obefogad med         trafikidkare som blivit arbetslösa att söka sig till
24699: hänsyn tili trafikbehovet. Vid samma gemensam-        nya transportuppgi r"er. Konkurrensen inom
24700: ma behandling beviljades endast ett beställnings-     branschen kommL          k i motsvarande grad att
24701: trafiktillstånd för paketbil för orten och detta är   åtstramas jämfört 1       tidigare.
24702: 
24703:      Helsingfors den 21 januari 1987
24704: 
24705:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
24706:                                                 1986 vp.
24707: 
24708: Kirjallinen kysymys n:o 520
24709: 
24710: 
24711: 
24712: 
24713:                                    Tiuri: Aloitetoiminnan edistämisestä
24714: 
24715: 
24716:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24717: 
24718:   Aloitetoiminta yrityksissä on Suomessa huo-          takaisin yritysten liiketoiminnan lisääntymisen
24719: mattavasti vähäisempää kuin muissa kehittyneissä       kautta.
24720: maissa. Suomessa tarvitaan kuitenkin välttämättä          Aloitepalkkioiden vapauttaminen verosta mää-
24721: uusia ideoita ja uusia tuotteita. Siitä syystä on      rättyyn rajaan asti voisi johtaa siihen, että jotkut
24722: edullista edistää aloitetoimintaa erilaisin keinoin.   yritykset pyrkivät maksamaan aloitepalkkioita
24723:                                                        normaalien palkankorotusten sijasta. Väärinkäy-
24724:    Eräs keino saada vauhtia aloitetoimintaan on        tökset voitaneen kuitenkin helposti selvittää ja
24725: aloitepalkkioiden verotuksen keventäminen. Ny-         estää. Toinen keino verovapauden sijasta voisi
24726: kyisen käytännön mukaan aloitepalkkio katso-           olla vakiovero, joka olisi esimerkiksi 20 tai 30
24727: taan normaaliksi palkkatuloksi, ja siitä menee         prosenttia aloitepalkkiosta.
24728: veroa marginaaliverotuksen vuoksi jopa yli puo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24729: let. Aloitepalkkion kannustava vaikutus jää siitä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24730: syystä pieneksi.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24731:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24732:    Aloitepalkkio olisi rinnastettava apurahoihin,
24733: jotka määrättyyn rajaan asti ovat kokonaan vapai-                 Aikooko Hallitus edistää aloitetoimin-
24734: ta verotuksesta. Näin aloitetoiminta vilkastuisi               taa esimerkiksi helpottamalla aloitepalk-
24735: huomattavasti, ja valtio saisi myöhemmin verot                 kion verotusta?
24736: 
24737:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1987
24738: 
24739:                                                Martti Tiuri
24740: 
24741: 
24742: 
24743: 
24744: 2702760
24745: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 520
24746: 
24747: 
24748: 
24749: 
24750:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24751: 
24752:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tuiseen määrään saakka. Apurahojen muuta tu-
24753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loa lievempi verotuskohtelu perustuu kuitenkin
24754: olette 8 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn kir-        ajatukselle, että apuraha maksetaan etukäteen
24755: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa
24756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       varten, jossa toiminnassa apurahan saaja on itse-
24757: Martti Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     näinen eikä työ- tai muussa riippuvuussuhteessa
24758: myksestä n:o 520:                                     apurahan maksajaan. Jos apurahan nimellä sen
24759:                                                       sijaan suoritetaan korvaus määrätyn työn tekemi-
24760:           Aikooko Hallitus edistää aloitetoimin-      sestä, on palkkio veronalaista tuloa, eikä aloite-
24761:        taa esimerkiksi helpottamalla aloitepalk-      palkkion toisenlainen verotuskohtelu olisi perus-
24762:        kion verotusta?                                teltua varsinkaan silloin, jos aloitepalkkio on
24763:                                                       määrältään verrattavissa apurahoihin.
24764:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24765: ti seuraavaa:                                            Työsuhteen piirissä saadun aloitepalkkion ve-
24766:                                                       rotuskohtelun lieventäminen ei olisi tarkoituk-
24767:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 19 §:n      senmukaista senkään vuoksi, että palkkioina saa-
24768: mukaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan verovel-
24769:                                                       tettaisiin tällöin suorittaa myös palkkaa, kuten
24770: vollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saa-
24771:                                                       kysymyksen perusteluissakin on todettu. Väärin-
24772: rnat tulot. Ennakkoperintälaissa (418/59) on
24773:                                                       käytösten estäminen ja selvittäminen ei todennä-
24774: puolestaan säännökset siitä, mitä palkalla tarkoi-    köisesti olisi helposti tehtävissä, kuten kysymyk-
24775: tetaan ja miten siitä toimitetaan ennakonpidätys.     sen perusteluissa on esitetty, vaan aiheuttaisi
24776: Ennakkoperintälain 4 §:n mukaan palkkana pi-
24777:                                                       vaikeita näyttöongelmia ja monimutkaistaisi siten
24778: detään muun ohessa kaikenlaatuista palkkaa,
24779:                                                       verotustyötä.
24780: palkkiota, osapalkkiota tai etuutta, joka suorite-
24781: taan työstä, joka työnantajalle tehdään korvausta        Kun verotusjärjestelmämme keskeisiä periaat-
24782: vastaan.                                              teita on, että verotuskohtelu on verovelvollisten
24783:    Aloitepalkkio, jonka yritys maksaa työntekijäl-    kesken mahdollisimman yhdenmukainen ja että
24784: leen tavanomaisen palkkatulon lisäksi, on sivutu-     vero määräytyy tulojen yhteismäärän ja samalla
24785: lon luontoista palkkatuloa. Ennakonpidätys toi-       henkilön veronmaksukyvyn eikä tulojen laadun
24786: mitetaan tällöin suorituksen suuruuden mukaan         perusteella, ei kysymyksen perusteluissa ehdotet-
24787: määräytyvän prosenttiluvun tai henkilökohtaisen       tu aloitepalkkioiden verottamatta jättäminen tai
24788: sivutuloprosentin mukaisesti, kuitenkin korkein-      niiden verotuskohtelun muuttaminen muuta
24789: taan 50 prosentin suuruisena.                         palkkatuloa olennaisesti lievemmäksi voi tulla
24790:    Kysymyksen perusteluissa on ehdotettu, että        kysymykseen verovelvollisten yhdenmukaisen
24791: aloitepalkkiot verotuksessa rinnastettaisiin apura-   kohtelun periaatetta loukkaamatta. Aloitetoi-
24792: hoihin, jotka tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1   mintaa yrityksissä tulisikin näin ollen kehittää
24793: momentin 2 kohdassa määritellyllä tavalla voivat      muulla tavoin kuin verotuksellisin keinoin, joi-
24794: olla verovapaita valtion taiteilija-apurahan vuo-     hin hallitus ei aio tässä asiassa ryhtyä.
24795: 
24796:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1987
24797: 
24798:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
24799:                                       1986 vp. -      KK n:o 520                                       3
24800: 
24801: 
24802: 
24803: 
24804:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24805: 
24806:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betalas i förskott för vetenskaplig forskning eller
24807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        konstnärlig verksamhet. Den som erhåller stipen-
24808: den 8 januari 1987 till vederbörande medlem av        diet är självständig i sin verksamhet och står inte
24809: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     i arbets- eller annat beroendeförhållande tili den
24810: dagsman Martti Tiuri undertecknade spörsmål nr        som betalt stipendiet. Om det under beteck-
24811: 520:                                                  ningen stipendium däremot erläggs ersättning
24812:                                                       för utförandet av ett bestämt arbete är arvodet
24813:          Ämnar Regeringen främja förslagsverk-        skattepliktig inkomst. Något annat förfaringssätt
24814:        samhet tili exempel genom att lindra           vad beskattningen av förslagspremier beträffar är
24815:        beskattningen av förslagspremier?              inte motiverat, speciellt inte om en förslagspre-
24816:                                                       mie tili sitt belopp kan jämföras med ett stipen-
24817:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dium.
24818: anföra följande:                                         Det vore inte heller ändamålsenligt att lindra
24819:    Enligt 19 § lagen om skatt på inkomst och          beskattningen av förslagspremier, som erhållits
24820: förmögenhet (1043/74) anses som skattepliktig         inom ramen för ett arbetsförhållande, av den
24821: inkomst de inkomster den skattskyldige erhållit i     orsaken att också lön då kunde erläggas som
24822: pengar eller i pengars värde. 1 lagen om för-         premie, vilket också har konstaterats i motive-
24823: skottsuppbörd (418/59) finns stadganden om            ringen för spörsmålet. Förhindrande och utred-
24824: vad som avses med lön och om hur förskottsinne-       ning av missbruk skulle, såsom det framförs i
24825: hållning verkställs. Enligt 4 § lagen om förskotts-   motiveringen för spörsmålet, sannolikt inte vara
24826: uppbörd anses som lön bl.a. varje slag av lön,        någon lätt uppgift, utan skulle förorsaka svåra
24827: arvode, tantiem eller annan förmån, som erläggs       problem beträffande bevisningen och sålunda
24828: för arbete, ~om urförs för arbetsgivares räkning,     göra beskattningsarbetet komplicerat.
24829: mot ersättmng.                                           Då de centrala principerna i vårt beskattnings-
24830:    Den förslagspremie som ett företag betalar tili    system är att beskattningsförfarandet beträffande
24831: en arbetstagare utöver den vanliga lönein-            de skattskyldiga är så enhetligt som möjligt och
24832: komsten är löneinkomst i form av biinkomst.           att skatten fastställs på basis av de sammanlagda
24833: Förskottsinnehållningen verkställs härvid i enlig-    inkomsterna och samtidigt på grundval av ifråga-
24834: het med ett procenttal eller en personlig biin-       varande persons skattebetalningsförmåga och inte
24835: komstprocent som fastställs på grundval av betal-     på basis av inkomsternas beskaffenhet kan inte,
24836: ningens storlek. Förskottsinnehållningen är dock      såsom det föreslås i motiveringen för spörsmålet,
24837: högst 50 procent.                                     ett slopande av beskattningen för förslagspremier
24838:    1 motiveringen för spörsmålet har det föresla-     eller en ändring av beskattningsförfarandet för
24839: gits att förslagspremierna vad beskattningen be-      dem, så att det blir väsentligt lindrigare än för
24840: träffar skulle jämställas med stipendier, vilka på    annan löneinkomst, komma i fråga utan att
24841: det sätt som fastställts i 22 § 1 mom. 2 punkten      principen för enhetlig behandling av de skatt-
24842: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet kan         skyldiga kränks. Förslagsverksamheten i företagen
24843: vara skattefria upp tili det årliga beloppet för      borde också således utvecklas på annat sätt än
24844: statliga konstnärsstipendier. Det faktum att sti-     med hjälp av beskaLtningsåtgärder. Regeringen
24845: pendier beskattas lindrigare än andra inkomster       ämnar inte vidta några sådana åtgärder i denna
24846: grundar sig dock på den tanken att stipendiet         sak.
24847: 
24848:      Helsingfors den 11 februari 1987
24849: 
24850:                                                                            Minister Pekka Vennamo
24851:                                                1986 vp.
24852: 
24853: Kirjallinen kysymys n:o 521
24854: 
24855: 
24856: 
24857: 
24858:                                   Dromberg: Merialueiden sääpalvelujen kehittämisestä
24859: 
24860: 
24861:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24862: 
24863:    Suomella on pitkä rannikkoalue ja suuret sisä-           palvelun organisointiin
24864: vesialueet. Tehokas sääpalvelu vähentää sään                tutkimus- ja kehitystyöhön
24865: haittavaikutuksia ja on huomattava kansantalou-             koulutukseen ja tiedottamiseen
24866: dellinen ja turvallisuustekijä.                             yhteydenpitoon
24867:    Suomessa hukkuu vuosittain sataatuhatta ve-              muuhun kehitystarpeeseen.
24868: nettä kohden 20 henkilöä, kun Ruotsissa vastaava        Selvityksessä katsottiin, että patannetulla pal-
24869: lukumäärä on 11. Veneilystä on tullut vuosi          velulla voidaan vaikuttaa merillä tapahtuvien
24870: vuodelta yhä suositumpi harrastus, joten vesillä     omaisuusvahinkojen ja hukkumisien määrään si-
24871: tapahtuvien onnettomuuksien riski on suurentu-       ten, että esitetyt lisämenot tulevat monin verroin
24872: nut. Esimerkiksi viime syksy oli harvinaisen kova-   katetuiksi.
24873: tuulinen ja myrskypäiviä oli useita, joten upon-        Loppuraportin 36 suosituksessa on varmasti
24874: neista kalastusaluksista ja merihätään joutuneista   monta olennaista asiaa, jotka vaikuttavat tiedon
24875: johtuvat pelastamiskustannukset ja omaisuusva-       sisällön ymmärrettävyyteen ja perillesaattamisen
24876: hingot ovat todennäköisesti ylittäneet ne kustan-    parantamiseen.
24877: nukset, jotka Merisääprojektin parannusehdotuk-         Loppuraportissa oli selvä toteuttamisaikataulu
24878: set olisivat aiheuttaneet.                           kustannuslaskelmineen.
24879:    Ilmatieteen laitos, merenkulkuhallitus ja Me-        Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
24880: rentutkimuslaitos asettivat 20.6.1983 johtoryh-      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24881: män ja sitä avustavan työryhmän selvittämään         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24882: merialueiden sääpalvelun puutteita ja laatimaan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24883: suunnitelman palvelun parantamiseksi. Työryh-
24884:                                                                Onko Hallitus ryhtynyt 20.6.1983 ase-
24885: mä luovutti parannusehdotuksensa 26.2.1986.                 tetun Merisääprojekti-työryhmän loppu-
24886: Selvitystyön tuloksena päädyttiin 36 suosituk-              raportin mukaisiin toimenpiteisiin suosi-
24887: seen, jotka kohdistuivat                                    tellun aikataulun mukaisesti merisääpal-
24888:        säähavaintoihin ja havaintoasemiin                   velun parantamiseksi, ja jos ei ole, niin
24889:        ennustus- ja palvelutoimintaan                          millä aikataululla suositukset pannaan
24890:        palvelun jakelukanaviin                              käytäntöön?
24891: 
24892:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
24893: 
24894:                                          Kaarina Dromberg
24895: 
24896:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
24897: 
24898: 
24899: 
24900: 
24901: 270294Y
24902:                                                   1986 vp.
24903: 
24904: Kirjallinen kysymys n:o 522
24905: 
24906: 
24907: 
24908: 
24909:                                      Komsi: Suojeltavien rakennusten tuhoutumisesta aiheutuvan hyö-
24910:                                        dyn epäämisestä rakennuslakia tai sen soveltamiskäytäntöä
24911:                                        muuttamalla
24912: 
24913: 
24914:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24915: 
24916: 1. Taustaa                                               olisi myös myöhemmin arvioituna hyvä tai ettei
24917:                                                          ajateltua kerrosalaa voitaisi yleisen edun kannalta
24918:    Rakennussuojelun ja laajemmassa merkitykses-          yhtä hyvin sijoittaa johonkin toiseen paikkaan
24919: sä rakennetun ympäristön suojelun eräs perus-            lähistöllä.
24920: ongelma on, että itsessään käyttö- tai kunnostus-           Toisaalta rakennusoikeuden lisääminen, vä-
24921: kelpoinen ja suojelun arvoinen rakennus sijaitsee        hentäminen tai siirtäminen merkitsee yleisestä
24922: usein tontilla, jolle on myönnetty tai jolle arvel-      tarkoituksenmukaisuudesta riippumatta useinkin
24923: laan myönnettävän jo käytettyä suurempi raken-           kiinteistön omistajan kannalta mielivaltaista etua
24924: nusoikeus. Kysymys voi olla myös rakennusoikeu-          tai edun menetystä. Tätä epäkohtaa voidaan
24925: den laadusta, esim. asuinrakennuksen korvautu-           eräissä tapauksissa lieventää samanaikaisesti teh-
24926: misesta liikerakennuksella.                              tävällä kunnan tai valtion ja kiinteistön omistajan
24927:    Joissakin - melko harvinaisissa - tapauksissa         välisellä sopimuksella, joka - aluerakennussopi-
24928: voidaan pitää rakennuspaikan sijainnin vuoksi            musten tapaan - jakaa osapuolten välillä etuja,
24929: yhteiskuntataloudellisesti järkevänä korvata ole-        haittoja ja velvollisuuksia siten, että kokonaisuus
24930: massa oleva, käyttökelpoinenkin rakennus uudel-          tuntuu "kohtuulliselta kaupalta". Kuitenkaan
24931: la suuremmalla tai toisenlaisella. Silti silloinkin      mainittua epäkohtaa ei voida kaikissa tapauksissa
24932: olevaan rakennukseen liittyvät historialliset, kau-      eikä täydellisesti poistaa niin kauan kuin raken-
24933: punkikuvalliset, yhteisölliset tai muut sen kaltai-      nuslain lähtökohtaisena periaatteena on, että
24934: set arvot saattavat yleistä etua punnittaessa pai-       rakennusoikeutta joko yleisen tarkoituksenmu-
24935: naa vaa'an säilyttämisen puolelle.                       kaisuuden tai maanomistajien välisen yhdenver-
24936:    Useimmissa tapauksissa purkamisella ja uudis-         taisuuden perusteella ensin myönnetään ilmai-
24937: rakentamisella tavoiteltu hyöty on luonteeltaan          seksi ja sitten sitä - tulkitsijasta riippuen -
24938: lähes kokonaan yksityistaloudellista eikä edusta         myöhemmin joko voidaan tai ei voida vähentää
24939: yhteiskunnan kokonaisetua. Kuvaa saattaa hä-             korvauksetta uuteen harkintaan perustuvan tar-
24940: märtää, että vakiintuneen "poliittisen" laintul-         koituksenmukaisuuden nojalla.
24941: kinnan mukaan yhteiskunnan yleensä ei ole kat-
24942: sottu voivan korvauksetta vähentää jo myönnet-              Rakennuslaki ei salli suoranaista rahakorvausta
24943: tyä rakennusoikeutta, vaikka tuo oikeus on ilmai-        rakennusoikeutta vähennettäessä, ainakaan jos
24944: seksi annettu eikä rakennuslaissa tosiasiallisesti       kiinteistö pysyy entisessä omistuksessa. Tästäkin
24945: kielletä rakennusoikeuden vähentämistä eikä              syystä joudutaan maankäytön suunnittelussa ja
24946: poistamista, jos aihetta katsotaan olevan.               rakennussuojelussa joskus melkoisiin umpisolmu-
24947:                                                          tilanteisiin. Yksinkertaisinta olisi, jos rakennusoi-
24948:    Usein virheellisesti ajatellaan yhteiskunnan ko-      keus laissa selkeästi tunnustettaisiin rahanarvoi-
24949: konaisetua ikään kuin yksityisten etujen summa-          seksi eduksi, jota yhteiskunta voi kohtuullisuu-
24950: na ymmärtämättä, että sopivan määrän ylittävä            den ja tarkoituksenmukaisuuden puitteissa ostaa
24951: rakennuskerrosala - tai käytön tehokkuus -               ja myydä.
24952: tietyllä alueella merkitsee kokonaisuutena epä-
24953: viihtyisää ja epätaloudellista kaupunkirakennet-            Edellä sanotun perusteella olen joka tapaukses-
24954: ta. Se, että tiettyä tonttia tai korttelia on jossakin   sa sitä mieltä, että rakennussuojelua koskevissa
24955: vaiheessa kaavailtu tehokkaasti rakennettavaksi,         kiistoissa yksityinen tai muuten ''ahdas'' (kapea-
24956: ei välttämättä merkitse, että sellainen ratkaisu         alainen ja lyhytnäköinen) eduntavoittelu liian
24957: 
24958: 270247X
24959: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 522
24960: 
24961: usein syrjäyttää laajemmin ymmärrettävän yhteis-         täisiin kaavoittamasta tontille aikaisemmin käy-
24962: kunnan kokonaisedun.                                     tettyä suurempaa rakennusoikeutta - huolimat-
24963:                                                          ta siitä, että puhtaasti kaavoitukselliset näkökoh-
24964:                                                          dat saattaisivat puoltaa vapautuneen rakennus-
24965: 2. Varsinainen asta                                      paikan tahokkaampaa käyttöä - silloin, kun
24966:                                                          rakennus on tuhoutunut ilmeisen laiminlyönnin
24967:     On useasti tapahtunut, että rakennus, joka on        tai lainvastaisen menettelyn kautta. Tällaisena
24968:  rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla mää-       laiminlyöntinä olisi pidettävä myös rakennuksen
24969: rätty suojeltavaksi tai jota koskeva suojeluhanke        tarkoituksellista tyhjillään pitämistä ja tulipalalle
24970: on vireillä, tuhoutuu laiminlyönnin, ilkivallan,         tai ilkivallalle otollisten olosuhteiden järjestämis-
24971:  tulipalon tai jopa tahallisen lainvastaisen purka-      tä tai sallimista. Menettely ei ymmärtääkseni
24972:  misen takia. Monesti suojelun arvoinen rakennus         välttämättä edellyttäisi lainmuutosta. Ympäristö-
24973: on myös tahallisesti tuhottu tilanteessa, jossa          ministeriön antama yleisohje saattaisi riittää; vii-
24974: purkaminen on ollut muodollisesti laillista mutta        me kädessä tämä mahdollisuus kuitenkin riippuu
24975: on tiedetty suojelua tarkoittavan päätöksen ole-         korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista.
24976: van tekeillä tai jo tehdyn.                                 Toinen mahdollisuus saattaisi olla rikoslain 2
24977:     Tämänkaltainen rakennuksen tuhoutuminen              luvun 16 §:ssä tarkoitetun kaltaisen menettämis-
24978: on lähes säännönmukaisesti johtanut suojelun tai         seuraamuksen ulottaminen sellaiseen rakennusoi-
24979: suojeluhankkeen raukeamiseen. Tämä taas on               keushyötyyn, jonka tontin omistaja tai haltija
24980: merkinnyt tontin omistajalle tai haltijalle huo-         muuten saisi, silloin kun kyseinen omistaja tai
24981: mattavaa yksityistä taloudellista etua, jonka rin-       haltija on luvattomalla purkamisella tai ilmeisellii
24982: nalla mahdolliset sakot laiminlyönnistä, virheelli-      huolimattomuudella edistänyt sellaisen raken-
24983: sestä menettelystä tai muusta sellaisesta ovat           nuksen tai muun kohteen tuhoutumista, joka on
24984: vähäpätöisiä.                                            tai saattaisi olla rakennussuojelulain 2 §:ssä tar-
24985:     Se, että laiminlyönti tai rikollinen teko voi olla   koitettu kohde.
24986: tällä tavoin kannattavaa, perustuu rakennuslain             Tässä tarkoituksessa olen laki- ja talousvalio·
24987: (erityisesti sen 34 §:n 1 momentin) vakiintunee-         kunnan mietintöön n: o 9/1984 vp. liittämässäni
24988: seen soveltamistapaan. Kaavoituksessa pidetään           vastalauseessa ehdottanut, että rakennussuojelu-
24989: päämääränä ennen kaikkea rakentamisen yleistä            lain 25 §:ään sekä rakennuslain 146 §:ään kum·
24990: tarkoituksenmukaisuutta riippumatta niistä yksi-         paankin lisättäisiin samanlainen uusi 4 moment-
24991: tyisistä eduista ja haitoista, joita tämä tuottaa eri    ti, jonka mukaan kiinteistö tai sen osa voitaisiin
24992: osapuolille. Yleensä lähtökohtana pidetään kul-          oikeuden harkinnan mukaan tuomita valtioll{
24993: loinkin olevaa tilannetta: siis myös paikalla ol-        menetettäväksi silloin, kun rakennuksen laitto·
24994: leen rakennuksen tuhoutumisen kautta muuttu-             malla purkamisella tai muulla tuhoamisella on
24995: nutta tilannetta, tuhoutumisen syystä riippumat-         ilmeisesti tavoiteltu taloudellista etua.
24996: ta.
24997:    Rakennuslaki sallii kohtuussyistä tai tasapuoli-         Lainaan lopuksi havainnollisuuden vuoksi eräi-
24998: suuden vuoksi jonkinasteisen poikkeamisen "tar-          tä lauseita Itä-Savo-lehdestä viime lokakuulta.
24999: koituksenmukaisimman rakentamisen periaat-                  9.10. 86: "Savonlinnan torin laidassa sijaitsev::
25000: teesta'', mutta tätä sovelletaan yleensä tontin-         Kaurosen kulman talo paloi maan tasalle keski·
25001: omistajien eduksi eikä koskaan tietoisesti ja julki-     viikko iltana.''
25002: sesti rangaistustarkoituksessa tontinomistajan              (Talo ei suinkaan palanut maan tasalle. Seu·
25003: tappioksi. Niin kauniilta kuin rikosvastuun ja           raavana päivänä otetusta lehtivalokuvasta näkee.
25004: tarkoituksenmukaisen kaavoituksen erottaminen            että hirsirunko on lähes ehjä, vaikka hiiltynyt. -
25005: toisistaan periaatteena tuntuukin, se on omiaan          Oma huomautukseni.)
25006: johtamaan monissa tapauksissa rakennussuojelu-              ''Viimeksi - ennen irtolaisia - kulmataloss~
25007: pyrkimysten epäonnistumiseen. Voidaan myös               majaili viime kevättalven ajan nuorten kulttuuri·
25008: sanoa, että tämä periaate on omiaan heikentä-            harrastajien     vapaamuotoinen yhteenliittym~
25009: mään yleistä lainkunnioitusta saattaessaan "hy-          Art'O. Talosta haluttiinkin luoda eräänlainer
25010: vää tarkoittavat'' lainkohdat naurunalaisiksi.           kulttuurikeskus, mutta rakennusliike hääti nuo·
25011:    Asiantilaa voitaisiin korjata muuttamalla ra-         ret talosta uudisrakennussuunnitelmien tieltä ke·
25012: kennuslain soveltamiskäytäntöä niin, että yleises-       vätkesästä.''
25013: tävässä tarkoituksessa vaadittaisiin tuhoutuneen            10.10.86: " - On hyvä, ettei tulipalossa me·
25014: kohteen ennallistamista tai muuten pidättäydyt-          netetty ihmishenkiä, mutta en ole myöskäär
25015:                                        1986 vp. -     KK n:o 522                                        3
25016: 
25017: pahoillani suta, että Kaurosen talo vaurioitui
25018: tulipalossa, kommentoi Hakan talouspäällikkö            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25019: Markku Immonen tilannetta Lappeenrannassa             tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25020: torstaina. ' '                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25021:    ''Immosen mukaan Hakassa - - - katsottiin,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25022: että Kaurosen talo on parempi pitää tyhjillään
25023: kuin luoda illuusio, että talossa toimintaansa                  Millä tavoin Hallitus aikoo varmistaa
25024: pyörittäneet taiteenharrastajat voisivat jatkaa lo-          rakennussuojelulain 2 §:ssä tarkoitettujen
25025: puttomasti oleiluaan - - -''                                 kohteiden säilymisen silloin, kun kyseisen
25026:    12.10.86: "Viranomaiset eivät usko, että ky-              kohteen tahallinen tai tuottamuksellinen
25027: seessä olisi esimerkiksi maksettu tuhopoltto. ''             tuhoaminen on omiaan tuottamaan kiin-
25028:    (Lienee käynyt selväksi, että ilman varsinaista           teistön omistajalle tai haltijalle merkittä-
25029:  tuhopolttoakin olosuhteet voidaan järjestää tuli-           vän taloudellisen edun?
25030:  palolle otollisiksi. - Oma huomautukseni.)
25031: 
25032:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
25033: 
25034:                                               Ville Komsi
25035: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 522
25036: 
25037: 
25038: 
25039: 
25040:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25041: 
25042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös seuraamus rikoksen tuottaman taloudelli-
25043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen hyödyn menettämisestä. Rakennuksen hävit-
25044: olette 13 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn            tämisessä saattavat tulla sovellettaviksi myös ri-
25045: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          koslain säännökset yleistä vaaraa aiheuttavista
25046: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     rikoksista. Rakennussuojelulain 16 § :ssä on lisäk-
25047: taja Ville Komsin näin kuuluvasta kirjallisesta       si säädetty muun muassa rakennuksen ennalleen
25048: kysymyksestä n:o 522:                                 saattamisesta, jos se lainvastaisesti on purettu tai
25049:                                                       sen suojelun tarkoituksen edellyttämä hoito on
25050:           Millä tavoin Hallitus aikoo varmistaa       laiminlyöty.
25051:        rakennussuojelulain 2 §:ssä tarkoitettujen        Monet julkisuudessakin esillä olleet rakennus-
25052:        kohteiden säilymisen silloin, kun kyseisen     ten purkamiset tai niiden tuhoutuminen ovat
25053:        kohteen tahallinen tai tuottamuksellinen       sattuneet ennen edellä selostettua lainsäädännön
25054:        tuhoaminen on omiaan tuottamaan kiin-          tiukentumista. Suojeltujen tai suojeltavaksi aiot-
25055:        teistön omistajalle tai haltijalle merkittä-   tujen rakennusten tahallisesta tuhoamisesta on
25056:        vän taloudellisen edun?                        tiettävästi langetettu vain yksi tuomio. Sen sijaan
25057:                                                       ''heitteille jätettyjä'' rakennuksia, joiden suojelu
25058:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on vielä ratkaisematta, on lukuisia. Ympäristö-
25059: ti seuraavaa:                                         ministeriö järjesti v. 1984 neuvottelun rakennus-
25060:    Rakennuksen jääminen vaille käyttöä, sen kun-      ja kiinteistöalan edustajille sen korostamiseksi,
25061: nossapidon laiminlyöminen ja muu toiminta ra-         että ennakoivat toimet rakennussuojelun välttä-
25062: kennuksen tuhoutumisen edistämiseksi ovat ra-         miseksi eivät kuulu rakennuskulttuuriin ja hal-
25063: kennussuojelun ·vaikeimpia ongelmia. Näihin           ventavat edustuksellisten päätöksentekoelinten
25064: seikkoihin pyrittiin kiinnittämään huomiota ra-       arvovaltaa.
25065: kennussuojelulainsäädäntöä valmisteltaessa. Tä-          Rakennuslakiuudistuksen yhtenä keskeisenä ta-
25066: täkin aikaisemmin epäselvyydet rakennuksen            voitteena on rakennetun ympäristön ja korjausra-
25067: purkamisen lainmukaisuudesta olivat johtaneet         kentamisen merkityksen korostaminen. Yksittäis-
25068: säätämään purkamisen yleisestä ilmoituksenvarai-      ten epäkohtien välttämiseksi ympäristöministeriö
25069: suudesta (RakA 157 §).                                tulee kiirehtimään rakennuksen suojelua koske-
25070:    Rakennussuojelua koskevan lainsäädännön (60        vien asioiden ratkaisua, jottei niiden viipyminen
25071: ja 61185) yhteydessä säädettiin rakennuslakiin ja     edistäisi rakennuksen tuhoutumista. Samoin ym-
25072: rakennussuojelulakiin kaksiasteikkoiset rangais-      päristöministeriö tulee kiinnittämään kuntien ra-
25073: tussäännökset (Rakl 146 § ja RakSL 25 §). Mai-        kennusvalvontaviranomaisten huomiota raken-
25074: nittujen lakien rikkomista on pidettävä törkeänä      nuksen kunnossapitoa koskevien säännösten val-
25075: muun muassa, jos toimenpide tai laiminlyönti on       vomiseen vailla käyttöä olevien rakennusten koh-
25076: vaikutuksiltaan peruuttamaton. Säännöksissä on        dalla.
25077: 
25078:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
25079: 
25080:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
25081:                                        1986 vp. -- EJC n:o 522                                         5
25082: 
25083: 
25084: 
25085: 
25086:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25087: 
25088:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förlust av den ekonomiska fördel som brottet
25089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         givit upphov tili. Vad förstörelse av byggnad
25090: den 13 januari 1987 tili vederbörande medlem av        beträffar kan också stadgandena i strafflagen om
25091: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      brott som förorsakar allmän fara komma att
25092: dagsman Ville Komsi undertecknade spörsmål nr          tiliämpas. 1 16 § byggnadsskyddslagen har det
25093: 522:                                                   dessutom stadgats om återställande av byggnad
25094:                                                        om den har rivits olagligt eller den skötsel som
25095:            På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      syftet med skyddet förutsätter har försummats.
25096:         ställa att sådana föremål för skydd som
25097:         avses i 2 § byggnadsskyddslagen bevaras           Många även allmänt kända rivningar av bygg-
25098:         då sådan förstörelse som skett uppsåtli-       nader eller förstörelse av dem har hänt före den
25099:         gen elier av våliande är ägnad att med-        ovan redogjorda skärpningen av lagstiftningen.
25100:         föra betydande ekonomisk fördel för fas-       Det har veterligen fällts enbart en dom för
25101:         tighetens ägare elier innehavare?              uppsåtlig förstörelse av skyddade byggnader eller
25102:                                                        byggnader som skall skyddas. Däremot finns det
25103:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       många övergivna byggnader vilkas skydd inte
25104: anföra följande:                                       ännu har avgjorts. Miljöministeriet ordnade år
25105:                                                        1984 förhandlingar för representanter för bygg-
25106:    Det att en byggnad blir utan användning, att
25107:                                                        nads- och fastighetsbranschen för att betona att
25108: dess underhåli försummas och annan verksamhet
25109:                                                        förebyggande åtgärder för att hindra bygg-
25110: som främjar byggnadens förstörelse hör tili de
25111:                                                        nadsskydd inte hör tili byggnadskulturen och att
25112: svåraste problemen inom byggnadsskyddet. Man
25113:                                                        de nedsätter de representativa beslutfattande or-
25114: strävade efter att beakta dessa faktorer då bygg-
25115:                                                        ganens auktoritet.
25116: nadsskyddslagstiftningen bereddes. Också tidiga-
25117: re hade oklarheterna beträffande lagenligheten            Ett av de centrala målen för förnyelsen av
25118: vid rivning av byggnader lett tili en alimän           byggnadslagen är att betona betydelsen av den
25119: anmälningsskyldighet för rivning (157 § Bygg-          byggda omgivningen och reparationsbyggandet.
25120: nadsF).                                                För att undvika enstaka missförhållanden kom-
25121:    1 samband med lagstiftningen beträffande            mer miljöministeriet att påskynda att de ärenden
25122: byggnadsskydd (60 och 61/85) intogs i bygg-            som gäller byggnadsskydd löses, för att dröjsmål
25123: nadslagen och byggnadsskyddslagen straffstad-          inte skali främja förstörelse av byggnader. Likaså
25124: ganden enligt två skalor (~46 § ByggnadsL och          kommer miljöministeriet att fästa de korumunala
25125: 25 § ByggnadsskyddsL). Overträdelse av ovan            byggnadstilisynsmyndigheternas uppmärksamhet
25126: nämnda lagar anses grov bl.a. om åtgärden elier        vid övervakningen av stadgandena som gäller
25127: underlåtelsen tili sina verkningar är oåterkallelig.   underhåll av byggnader i fråga om byggnader
25128: 1 stadgandena finns också en påföljd i form av         som inte har någon användning.
25129: 
25130:      Helsingfors den 10 februari 1987
25131: 
25132:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
25133:                                                  1986 vp.
25134: 
25135: Kirjallinen kysymys n:o 523
25136: 
25137: 
25138:                                     Komsi ym.: Pudasjärven työllisyystilanteen parantamisesta muilla
25139:                                       keinoin kuin turvevoimalan rakentamisella
25140: 
25141:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25142: 
25143:    Koskiensuojelulain käsittelyn yhteydessä Pu-           Mm. Vaihtoehtoisten yhteiskuntapolitiikan
25144: dasjärven kunnan heikkoon työllisyystilanteeseen       seura on ehdottanut aluepolitiikan keinoksi työn-
25145: kiinnitettiin huomiota. Kysymyksessä on ilmei-         antajien sosiaaliturvamaksun alueellista porrasta-
25146: sesti asiaintila, joka tuottaa monille ihmisille       mista. Tämänkaltaisilla keinoilla voitaisiin tukea
25147: ahdinkoa ja paikallisyhteisölle näivettymisvaaran.     työpaikkojen perustamista ja säilyttämistä nykyi-
25148: Yhdeksi ratkaisuksi on jokseenkin joka taholta         sillä pahimmilla työttömyysalueilla ilman kan-
25149: tarjottu turvevoimalan rakentamista, ja koskien-       keata tapauskohtaista harkintaa, ilman suuria
25150: suojelulain käsittelyn yhteydessäkin kiista koski      erehtymisriskejä ja ilman että tuen täytyisi koh-
25151: lähinnä sitä, saadaanko turvevoimalan tulo var-        distua pelkästään suuriin hankkeisiin. Työllisyy-
25152: mistetuksi ilman Kollajan allasta.                     den tukeminen tällä keinolla olisi omiaan lujitta-
25153:    Toisaalta on ilmeistä, ettei kyseinen turvevoi-     maan paikallisyhteisöä paremmin ja pysyvärumin
25154: malahanke ole sen enempää kansantaloudellisesti        kuin erilliset suurhankkeet.
25155: kuin luonnon- ja ympäristönsuojelun tai luon-             Toisaalta turvetta korvaavan maakaasu- tai ki-
25156: nonvarojen pitkäjänteisen säästämisenkään kan-         vihiilimäärän ostaminen Neuvostoliitosta tekisi
25157: nalta kovin hyvin perusteltavissa, ei varsinkaan,      mahdolliseksi lisätä vastaavanarvoiseen vientiin
25158: jos se rakennetaan lauhdevoimalaksi ilman jäte-        perustuvaa muuta tuotantoa Suomessa. Vaikka
25159: lämmön hyväksikäyttöä.                                 emme pidä riippuvuutta ulkomaankaupasta itses-
25160:                                                        sään tavoiteltavana ja vaikka emme yleensä kan-
25161:    On ilmeistä, että jos ajateltu sähköteholtaan n.
25162:                                                        nata tuotannon tai kulutuksen itseisarvoista kas-
25163: 150 MW:n suuruinen turvelauhdevoimala kor-
25164:                                                        vattamista työllisyyden vuoksi, katsomme, että
25165: vattaisiin useilla maakaasujohdon lähistöllä sijait-
25166:                                                        itävientiin perustuvien työpaikkojen luominen
25167: seviin taajamiin rakennettavilla pienehköillä
25168:                                                        Pudasjärvelle - mikäli se on mahdollista - olisi
25169: maakaasua käyttävillä vastapainevoimaloilla, sa-
25170:                                                        toivottavaa.
25171: ma sähkömäärä saat~: ,tin tuotetuksi huomatta-
25172: vasti pienemmillä haitallisilla päästöillä ja myös        Ellei Pudasjärven työllisyystilannetta pystytä
25173:                                                        muilla keinoin nopeasti ja tuntuvasti kohenta-
25174: kansantaloudellisesti huomattavasti edullisem-
25175:                                                        maan, kannatamme turvevoimalan rakentamista.
25176: min. Jopa suunnitellun Tahkoluodon kivihiilivoi-
25177:                                                        Siinä tapauksessa toivomme, että lauhdelämpö
25178: malan tehon vastaava nostaminen olisi todennä-
25179: köisesti kummassakin suhteessa turvevoimalaa           hyödynnettäisiin kasvihuoneviljelyssä tai turve-
25180:                                                        brikettien tai -pellettien valmistuksessa.
25181: edullisempi ratkaisu edellyttäen, että voimala
25182: varustetaan parhaalla mahdollisella polttolaitteis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25183: tolla ja asianmukaisin puhdistimin ja että tarvit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25184: tava kivihiili tilataan Neuvostoliitosta.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25185:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25186:    Näitä ratkaisuja vastaan puhuu kuitenkin se,
25187: että Pudasjärven työttömyydelle on tehtävä jota-                 Näkeekö Hallitus mahdolliseksi nope-
25188: kin. Laiminlyönti merkitsisi, paitsi monille ihmi-            asti ja tuntuvasti parantaa Pudasjärven
25189: sille vaikeuksia ja pakkomuuttoa kotiseudulta,                työllisyystilannetta muilla keinoin kuin
25190: myös valtiovallalle kasvojen menetystä sekä luon-             turvevoimalan avulla ja minkälaisiin toi-
25191: nonsuojeluun kohdistuvan katkeruuden kasvua.                  miin Hallitus aikoo ryhtyä?
25192: 
25193:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
25194: 
25195:                       Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
25196: 
25197:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25198: 2702952
25199:                                                  1986 vp.
25200: 
25201: Kirjallinen kysymys n:o 524
25202: 
25203: 
25204:                                     Komsi ym.: Mahdollisen turvevoimalan jätelämmön hyödyntämi-
25205:                                       sestä Pudasjärvellä
25206: 
25207:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25208: 
25209:    Koskiensuojelulain käsittelyn yhteydessä Pu-        tajien sosiaaliturvamaksun alueellista porrasta-
25210: dasjärven kunnan heikkoon työllisyystilanteeseen       mista. Tämänkaltaisilla keinoilla voitaisiin tukea
25211: kiinnitettiin huomiota. Kysymyksessä on ilmei-         työpaikkojen perustamista ja säilyttämistä nykyi-
25212: sesti asiaintila, joka tuottaa monille ihmisille       sillä pahimmilla työttömyysalueilla ilman kan-
25213: ahdinkoa ja paikallisyhteisölle näivettymisvaaran.     keata tapauskohtaista harkintaa, ilman suuria
25214: Yhdeksi ratkaisuksi on jokseenkin joka taholta         erehtymisriskejä ja ilman että tuen täytyisi koh-
25215: tarjottu turvevoimalan rakentamista, ja koskien-       distua pelkästään suuriin hankkeisiin. Työllisyy-
25216: suojelulain käsittelyn yhteydessäkin kiista koski      den tukeminen tällä keinolla olisi omiaan lujitta-
25217: lähinnä sitä, saadaanko turvevoimalan tulo var-        maan paikallisyhteisöä paremmin ja pysyvärumin
25218: mistetuksi ilman Kollajan allasta.                     kuin erilliset suurhankkeet.
25219:    Toisaalta on ilmeistä, ettei kyseinen turvevoi-        Toisaalta turvetta korvaavan maakaasu- tai ki-
25220: malahanke ole sen enempää kansantaloudellisesti        vihiilimäärän ostaminen Neuvostoliitosta tekisi
25221: kuin luonnon- ja ympäristönsuojelun tai luon-          mahdolliseksi lisätä vastaavanarvoiseen vientiin
25222: nonvarojen pitkäjänteisen säästämisenkään kan-         perustuvaa muuta tuotantoa Suomessa. Vaikka
25223: nalta kovin hyvin perusteltavissa, ei varsinkaan,      emme pidä riippuvuutta ulkomaankaupasta itses-
25224: jos se rakennetaan lauhdevoimalaksi ilman jäte-        sään tavoiteltavana ja vaikka emme yleensä kan-
25225: lämmön hyväksikäyttöä.                                 nata tuotannon tai kulutuksen itseisarvoista kas-
25226:    On ilmeistä, että jos ajateltu sähköteholtaan n.    vattamista työllisyyden vuoksi, katsomme, että
25227: 150 MW:n suuruinen turvelauhdevoimala kor-             itävientiin perustuvien työpaikkojen luominen
25228: vattaisiin useilla maakaasujohdon lähistöllä sijait-   Pudasjärvelle - mikäli se on mahdollista - olisi
25229: seviin taajamiin rakennettavilla pienehköillä          toivottavaa.
25230: maakaasua käyttävillä vastapainevoimaloilla, sa-
25231: ma sähkömäärä saataisiin tuotetuksi huomatta-             Ellei Pudasjärven työllisyystilannetta pystytä
25232: vasti pienemmillä haitallisilla päästöillä ja myös     muilla keinoin nopeasti ja tuntuvasti kohenta-
25233: kansantaloudellisesti huomattavasti edullisem-         maan, kannatamme turvevoimalan rakentamista.
25234: min. Jopa suunnitellun Tahkoluodon kivihiilivoi-       Siinä tapauksessa toivomme, että lauhdelämpö
25235: malan tehon vastaava nostaminen olisi todennä-         hyödynnettäisiin kasvihuoneviljelyssä tai turve-
25236: köisesti kummassakin suhteessa turvevoimalaa           brikettien tai -pellettien valmistuksessa.
25237: edullisempi ratkaisu edellyttäen, että voimala            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25238: varustetaan parhaalla mahdollisella polttolaitteis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25239: tolla ja asianmukaisin puhdistimin ja että tarvit-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25240: tava kivihiili tilataan Neuvostoliitosta.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25241:    Näitä ratkaisuja vastaan puhuu kuitenkin se,
25242: että Pudasjärven työttömyydelle on tehtävä jota-                Jos Pudasjärven työllisyystilanteen no-
25243: kin. Laiminlyönti merkitsisi, paitsi monille ihmi-            peaan parantamiseen ei löydy muita kei-
25244: sille vaikeuksia ja pakkomuuttoa kotiseudulta,                noja kuin turvevoimalan rakentaminen,
25245: myös valtiovallalle kasvojen menetystä sekä luon-             näkeekö Hallitus mahdolliseksi, että sen
25246: nonsuojeluun kohdistuvan katkeruuden kasvua.                  tuottama jätelämpö hyödynnettäisiin kas-
25247:     Mm. Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seu-             vihuoneviljelyssä taikka brikettien tai pel-
25248: ra on ehdottanut aluepolitiikan keinoksi työnan-              lettien valmistuksessa?
25249:        Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1987
25250: 
25251:                         Ville Komsi                               Kalle Könkkölä
25252: 
25253:     Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25254: 270296A
25255:                                                  1986 vp.
25256: 
25257: Kirjallinen kysymys n:o 525
25258: 
25259: 
25260: 
25261: 
25262:                                     Ranta ym.: Tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tutkimisesta
25263: 
25264: 
25265:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25266: 
25267:     Marraskuun 12 päivänä 1986 toimitettiin tasa-       litiikkaa sivuavia selvityksiä. Valtionhallinnon eli-
25268: vallan presidentille, eduskunnan puhemiehistölle        met, talouselämän järjestöt, kansalaisjärjestöt,
25269: ja valtioneuvostolle tiedoksi 133 henkilön allekir-     korkeakoulut ja muut laitokset ovat teettäneet
25270: joittama kansalaisaloitteeksi nimitetty kirjelmä,       arvioita energian tarpeesta, tuotanto- ja säästö-
25271: jossa ehdotettiin tulevaisuudentutkimusyksikön          mahdollisuuksista, eri vaihtoehtojen taloudelli-
25272: perustamista eduskunnan yhteyteen. Seuraava             suudesta, ympäristövaikutuksista ja muista sen
25273: kannanotto, jonka me allekirjoittaneet eduskun-         kaltaisista aiheista.
25274: nan jäsenet esitämme omissa nimissämme perus-               Tehdyt selvitykset ovat päätyneet toisistaan
25275: teluna valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          huomattavasti poikkeaviin johtopäätöksiin ja toi-
25276: tissa tarkoitetulle kysymykselle, vastaa olennaisel-    menpidesuosituksiin. Tulosten erilaisuuteen on
25277: ta sisällöltään em. kirjelmän perustelujaksoa:          ilmeisesti vaikuttanut käytetyn tietoaineiston, pe-
25278:     Tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien            rustavien oletusten, arvostusten, tavoitteiden, nä-
25279: tutkimisesta                                            kökulmien sekä kulloisenkin tarkastelukohteen
25280:     1) Maailmassa vallitsee jyrkästi toisistaan poik-   rajauksen erilaisuus.
25281: keavia käsityksiä tulevaisuudesta, tarkemmin sa-            Olipa johtopäätösten erilaisuuden syy mikä
25282: nottuna teknis-taloudellisen ja yhteiskunnallisen       tahansa, tilanne on kansalaisten kannalta häm-
25283: kehityksen mahdollisuuksista. Nämä ristiriitaiset       mentävä ja poliittisen päätöksenteon kannalta
25284: käsitykset eivät edusta vain akateemista pohdin-        vaikea. Energiapolitiikassa on monin tavoin kysy-
25285: taa, vaan niillä on suora yhteys ajankohtaisiin         mys valinnoista, joissa erehtyminen saattaa johtaa
25286: poliittisiin ratkaisuihin niin Suomessa kuin muu-       suuriin vahinkoihin.
25287: allakin.                                                   Ukrainassa viime keväänä tapahtuneen ydin-
25288:     Monet politiikan lohkot ovat vuosikymmenten         voimalaonnettomuuden jälkeen hämmennys on
25289: ajan perustuneet sellaisiin itsestään selvinä pidet-    entistä suurempi sekä kansalaisten että poliittis-
25290: tyihin oletuksiin ja pyrkimyksiin, jotka on viime-      ten päättäjien keskuudessa. Myös viimeaikaiset
25291: aikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa asetet-    arviot fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuk-
25292: tu useasti kyseenalaisiksi. Sellaisia ovat mm.          sista ilmakehään ja maapallon ilmasto-oloihin
25293: jatkuvan kansantulon kasvun, vientiä turvaavan          tulevat todennäköisesti herättämään laajaa levot-
25294: kilpailukyvyn ja täystyöllisyyden tavoittelu. Näi-      tomuutta ja epäluottamusta vallitsevaa kehitys-
25295: den ja eräiden muiden tärkeänä pidettyjen pyrki-        ajattelua kohtaan.
25296: mysten kuten pitkäjänteisen ympäristön ja luon-             3) Tämän kannanoton ja siihen liittyvän valtio-
25297: nonvarojen hoidon, yhteisöjä vakauttavan alue-          neuvoston asianomaiselle jäsenelle osoittamam-
25298: ja sosiaalipolitiikan sekä väestön kaikinpuolisen       me kysymyksen lähtökohtana on huoli siitä mah-
25299: turvallisuuden ja talouselämän häiriöttömyyden          dollisuudesta, että epävarmoihin oletuksiin, ly-
25300: yhteensovittaminen on osoittautunut ongelmalli-         hytjänteiseen suunnitteluun tai liian kapea-alai-
25301: seksi.                                                  seen tietoon pohjautuvat yhteiskunnalliset ratkai-
25302:     2) Energiahuoltoa voidaan tarkastella esimerk-      sut johtavat kansamme arvaamattomien ongel-
25303: kinä sellaisesta ristiriitoja herättävästä yhteiskun-   mien eteen. Lisäksi pidämme selvänä, ettei mi-
25304: nallisesta tehtävästä, jonka ehdot ja lähtökohdat       kään kansakunta voi enää väistää maailmanlaa-
25305:  riippuvat muista itsessäänkin kiistanalaisista yh-     juista vastuuta. Mielestämme meidän tulisi kai-
25306:  teiskunnallisista valinnoista.                         killa elämänaloilla etsiä ja tukea sellaisia ratkaisu-
25307:     Suomessa kuten useissa muissakin teollisuus-        ja, jotka osaltaan auttavat ihmiskuntaa välttä-
25308:  maissa on viime vuosina tehty lukuisia energiapo-      mään vältettävissä olevat onnettomuudet.
25309: 
25310: 270235]
25311: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 525
25312: 
25313:    Katsomme, että maassamme olisi aloitettava           läkin pitemmälle, siltä osin kuin se on mahdollis-
25314: nykyistä järjestelmällisempi ja laaja-alaisempi         ta.
25315: kansantalouden kokonaisuuteen ja muuhun yh-                 5) Edellä esittämämme tarkastelukohteiden lu-
25316: teiskunnalliseen kehitykseen, kuten myös luon-          ettelo on vain viitteellinen. On tärkeätä ymmär-
25317: nonvaroihin ja luonnontalouteen kohdistuva pit-         tää kaksi seikkaa. Ensinnäkin: minkä tahansa
25318: kän aikavälin mahdollisuuksia ja reunaehtoja            kokonaisuuteen vaikuttavan asian täydellinen
25319: kartoittava selvitystyö.                                unohtaminen voi johtaa pitkällä aikavälillä vää-
25320:    4) Tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien          riin kokonaisuutta koskeviin arvioihin. Toiseksi:
25321: tutkimuksessa tarkastelun tulisi kohdistua aina-        jos politiikan eri lohkoja suunnitellaan kutakin
25322: kin                                                     erikseen pitäen toisilla lohkoilla tapahtuvaa to-
25323:    -- aineellisen tuotannon määrään, laatuun ja         dennäköistä kehitystä annettuna, sellaiset valin-
25324: suuntautumiseen,                                        tamahdollisuudet jäävät huomaamatta, jotka
25325:    -- luonnonvaroihin ja ympäristön tilassa ta-         edellyttäisivät politiikan muutosta yht'aikaa --
25326: pahtuviin muutoksiin,                                   vaikka ehkä asteittainkin -- usealla eri alalla.
25327:    -- yleisen edun tai yhteiskunnallisten tarpei-           Erilaisten "annettujen" lähtökohtien ja valin-
25328: den määrittelyyn ja painottamiseen,                     naisten ratkaisujen vuorovaikutusta tulisi mah-
25329:    -- kauppavaihtoon ja taloudellisiin riippu-          dollisuuksien mukaan tutkia sekä oman maamme
25330: vuuksiin sekä                                           (ja sen maantieteellisten osa-alueiden) että maail-
25331:    -- talouselämän hallintaan ja ohjausmahdolli-        manlaajuisen kehityksen kannalta.
25332: suuksiin.
25333:                                                             Oman yhteiskuntamme puitteissa valintamah-
25334:    Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä energia-
25335:                                                         dollisuuksia on syytä kartoittaa ja arvioida myös
25336: huoltoon ja energian käyttöön, koska tällä alalla
25337:                                                         eri osapuolten (kuten valtion, kuntien, työmark-
25338: joudutaan todennäköisesti lähivuosina tekemään
25339:                                                         kinajärjestöjen, rahalaitosten, suur- ja pienyri-
25340: merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia
25341:                                                         tysten tai kansalaisten) kannalta. Tärkein osapuo-
25342: ratkaisuja.
25343:                                                         li tai ''valitsija'' tässä tarkastelussa on joka ta-
25344:    Toisiinsa vaikuttavina asioina olisi edelleen
25345:                                                         pauksessa valtiovalta, jonka tehtäviin yleisen
25346: tarkasteltava mm.
25347:                                                         edun valvonta kiistatta kuuluu.
25348:    -- työnjakoa, koulutusta ja palkkatyön osuut-
25349: ta ihmisten elämässä,                                       6) Edellä on perusteltu ennen kaikkea järjestel-
25350:        elinkeinoja, elämäntapoja ja asumista,           mällisen ja laaja-alaisen, tulevaisuuden uhkiin ja
25351:        toimeentulon tasoa ja jakautumista,              mahdollisuuksiin kohdistuvan selvitystyön tarvet-
25352:        alue- ja sosiaalipolitiikkaa,                    ta. Sellaisen hankkeen yhteydessä on luonnolli-
25353:        verotusta sekä erilaisia normeja, maksuja ja     sesti verrattava toisiinsa monenlaisia jo aikaisem-
25354: julkisia tukitoimia,                                    min tehtyjä tai tekeillä olevia selvityksiä. On
25355:    -- kehitteillä tai ennustettavissa olevia tekni-     myös pyrittävä varmistamaan, ettei hanke ehkäise
25356: siä uudistuksia,                                        muuta vastaavanlaista ja tarpeellista tutkimus- tai
25357:    -- ihmisten liikkumista, kuljetuksia ja tietolii-    selvitystyötä.
25358: kennettä,                                                   Kokoavan selvityksen tulisi mielestämme täyt-
25359:    -- teknisten ja yhteiskunnallisten valintojen        tää kaksi ehtoa. Ensinnäkin selvitystyön johto- ja
25360: kansanterveydellisiä vaikutuksia,                       valvontaryhmä olisi koottava erilaisten näkemys-
25361:    -- alueellisen ja kansallisen omavaraisuuden         ten ja yhteiskunnallisten pyrkimysten edustajista.
25362: edellytyksiä sekä                                       Tällöin kyseiset henkilöt sekä heidän edustaman-
25363:    -- väestön turvallisuutta ja talouden toimi-         sa laitokset ja järjestöt voivat työn kaikissa vai-
25364: vuutta erilaisissa kriisi- ja onnettomuustilanteissa.   heissa tarkastella ja arvioida toisten '' osapuol-
25365:    Monia näistä asioista voidaan tarkastella toi-       ten'' kysymyksenasettelu ja, oletuksia ja päättely-
25366: saalta pyrkimyksinä, toisaalta päätöksenvaraisina       tapoja. Toiseksi olisi pyrittävä takaamaan eri
25367: muuttujina tai annettuina lähtökohtina. Niinpä          ''osapuolille'' tasaveroiset mahdollisuudet tieto-
25368: tarkastelun tulisi kohdistua sekä poliittisista rat-    jen hankkimiseen ja käsittelyyn sekä erillisselvi-
25369: kaisuista riippuviin että niistä riippumattomiin        tysten teettämiseen. Muussa tapauksessa kysy-
25370: (todennäköisiin tai mahdollisiin) ilmiöihin ja          mykset, joita on tutkittu paljon, saavat helposti
25371: olosuhteisiin kuten myös asioihin, joiden riippu-       kohtuuttomasti huomiota osakseen verrattuina
25372: vuus poliittisista ratkaisuista on epäsuora ja          kysymyksiin, joiden tutkiminen on kiinnostuksen
25373: useinkin tarkoittamaton.                                tai varojen puutteessa laiminlyöty.
25374:    Tarkastelun aikajänteen tulisi ulottua noin             Vaikka mitään yksimielisyyttä ei saavutettaisi,
25375: kymmenestä viiteenkymmeneen vuoteen tai vie-            tämänkaltainen selvitys saattaisi valaista sitä, mis-
25376:                                         1986 vp. -- KJ( n:o 525                                            3
25377: 
25378: tä eri alojen asiantuntijat tai erilaisten yhteiskun-   poliittisin perustein (tai erikseen tieteellisen ja
25379: nallisten pyrkimysten edustajat ovat keskenään          poliittisen neuvoston), sekä tutkijaryhmän ja sih-
25380: eri mieltä ja millä perusteella. Tämä tieto auttaisi    teeristön. Yksiköllä tulisi olla oikeus saada tietoja
25381: niin kansalaisia kuin poliittisia päättäjiäkin teke-    julkisen hallinnon elimiltä ja sen tulisi voida
25382: mään perusteltuja valintoja erilaisten suunnitel-       teettää osaselvityksiä muissa tutkimuslaitoksissa.
25383: mien ja "skenaarioiden" välillä.                           Neuvosto (tai molemmat neuvostot) ja tutkija-
25384:    7) Pelkkä tieteellinen tutkimus tuskin kuiten-       ryhmä tulisi aloitteen mukaan koota siten, että
25385: kaan tuottaa sitä yleistä ymmärryksen lisäystä,         erilaiset tieteelliset ja maailmankatsomukselliset
25386: jota on syytä tavoitella. Laaja julkinen keskustelu     näkökulmat tulevat edustetuiksi. Yksikön toi-
25387: esiin nousevista kysymyksistä on vähintään yhtä         mintaperiaatteet tulisi määrätä niin, että selvitys-
25388: tärkeätä. Toisaalta järjestelmällinen selvitystyö       ten laaja-alaisuus ja kriittisyys turvataan mahdol-
25389: saattaa olla asiallisen keskustelun ennakkoehto.        lisimman hyvin. Tämä tarkoittaa erilaisten näkö-
25390:    Katsomme, että järjestelmällisen ja laaja-alai-      kantojen huomioon ottamista sekä ilmenevien
25391: sen, myös keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja       erimielisyyksien tarkkaa kirjaamista. Tutkijan- ja
25392: näkökohtia vertailevan ''tulevaisuudentutkimuk-         sihteerinvirat voisivat olla määräaikaisia.
25393: sen'' ja julkisen keskustelun vuorovaikutus olisi          Aloitteen mukaan yksikön tulisi esitellä työ-
25394: polttavan tarpeellista sekä kansanvallan että jär-      tään ja selostaa sen etenemistä eduskunnalle
25395: kevän päätöksenteon kannalta.                           vuosittain esitettäväHä kertomuksella sekä sään-
25396:                                                         nöllisesti järjestettävillä keskustelutilaisuuksilla,
25397:   Edellä mainitsemassamille aloitteessa ehdote-         jotka toimisivat samalla julkisen keskustelun vi-
25398: taan tulevaisuudentutkimusyksikön perustamista          rikkeinä.
25399: eduskunnan yhteyteen. Yksikön tulisi aloitteen
25400: mukaan ryhtyä suorittamaan edellä hahmoteltu-              Mielestämme muunkinlaisia kokoavan selvityk-
25401: jen periaatteiden mukaista kansantaloudellis-           sen järjestämistapoja voidaan luonnollisesti harki-
25402: yhteiskunnallista selvitystä. Yksikön tehtäväksi        ta. Selvitystyötä voidaan ajatella sekä kertaluon-
25403: voitaisiin määrätä myös erilaisiin lähtökohtiin         teisena hankkeena että jatkuvana toimintana.
25404: perustuvien     havainnollisten     kehitysmallien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25405: ("skenaarioiden") laatiminen ja myöhempi tar-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25406: kistaminen sekä tällaisten kehitysmallien toteutu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25407: mismahdollisuuden ja toteutumistadennäköisyy-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25408: den jatkuva arviointi. Päätehtävänsä ohella yksik-
25409: kö voisi mahdollisuuksiensa mukaan etsiä vas-                      Minkälaisia suunnitelmia Hallituksella
25410: tauksia eduskunnan sille erikseen asettamiin ky-                on kansaamme kohdistuvia tai maailman-
25411: symyksiin.                                                      laajuisia tulevaisuuden uhkia ja mahdol-
25412:    Aloitteen mukaan yksikkö voisi käsittää neu-                 lisuuksia koskevan selvitystyön aloittami-
25413: voston, joka koottaisiin osaksi tieteellisin, osaksi            sesta ja edistämisestä?
25414: 
25415:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
25416: 
25417:          Jussi Ranta                      Jorma Rantanen                   Elisabeth Rehn
25418:           Heikki Riihijärvi               Olavi Ronkainen                  Timo Roos
25419:          Pirjo Rusanen                     Mikko Rönnholm                  Aapo Saari
25420:           Helge Saarikoski                Pertti Salolainen                Kimmo Sasi
25421:          Eva-Riitta Siitonen              Jouko Skinnari                   Pentti Skön
25422:           Pekka Starast                   Ilkka Suominen                   Juhani Surakka
25423:          Lea Sutinen                      Vappu Säilynoja                  Jouni ]. Särkijärvi
25424:           Hannu Tenhiälä                   Martti Tiuri                    Juhani Tuomaala
25425:          Pirkko Turpeinen                 Eeva Turunen                     Marja-Liisa Tykkyläinen
25426:           Kerttu Törnqvist                Pauli Uitto                      Riitta Uosukainen
25427:           Kari Urpilainen                 Sakari Valli                     Tauno Valo
25428:           Pirkko Valtonen                  Päivi Varpasuo                  Ole Wasz-Höckert
25429:          Osmo Vepsäläinen                 Juhani Vähäkangas                Marjatta Väänänen
25430:          Ben Zyskowicz                    Sampsa Aaltio                    Markus Aaltonen
25431: 4                           1986 vp. -   KK n:o 525
25432: 
25433:     Esko Aho                 Risto Ahonen               Arja Alho
25434:     Esko Almgren             Ulla-Leena Alppi           Sirkka-Liisa Anttila
25435:     Liisa Arranz             Heli Astala                Aarno von Bell
25436:     Kaj Bärlund              Kaarina Dromberg           Paula Eenilä
25437:     Georg C. Ehrnrooth       Mikko Elo                  Katri-Helena Eskelinen
25438:     Tarja Halonen            Esko Helle                 Pähr-Einar Hellström
25439:     Elsi Hetemäki-Olander    Pertti Hietala             Liisa Hilpelä
25440:     Inger Hirvelä            Tapio Holvitie             Sinikka Hurskainen-Leppänen
25441:     Pirkko Ikonen            Lauri Impiö                Tytti Isohookana-Asunmaa
25442:     Liisa Jaakonsaari        Gunnar Jansson             Aila Jokinen
25443:     Anna-Liisa Jokinen       Riitta Jouppila            Reino Jyrkilä
25444:     Heikki Järvenpää         Riitta Järvisalo-Kanerva   Antti Kalliomäki
25445:     Ilkka Kanerva            Seija Karkinen             Reino Karpola
25446:     Arvo Kemppainen          Hannu Kemppainen           Pentti Kettunen
25447:     Timo Kietäväinen         Sakari Knuuttila           Juho Koivisto
25448:     Heikki Kokko             Ville Komsi                ]. Juhani Kortesalmi
25449:     Niilo Koskenniemi        Helvi Koskinen             Liisa Kulhia
25450:     Matti Kuusio             Lea Kärhä                  Kalle Könkkölä
25451:     Timo Laaksonen           Matti Lahtinen             Pentti Lahti-Nuuttila
25452:     Ritva Laurila            Ulla Lehtinen              Pekka Leppänen
25453:     Reijo Lindroos           Anna-Kaarina Louvo         Martti Lähdesmäki
25454:     Håkan Malm               Mauno Manninen             Kalevi Mattila
25455:     Mauri Miettinen          Jukka Mikkola              Saara Mikkola
25456:     Erkki Moisander          Heikki Mustonen            Pekka Myllyniemi
25457:     Pentti Mäki-Hakola       Lea Mäkipää                Lauha Männistö
25458:     Einari Nieminen          Håkan Nordman              Tellervo Nousiainen
25459:     Mats Nyby                Saara-Maria Paakkinen      Reino Paasilinna
25460:     Tuula Paavilainen        Mauri Pekkarinen           Kati Peltola
25461:     Helena Pesola            Tuulikki Petäjäniemi       Sirpa Pietikäinen
25462:     Anna-Liisa Piipari       Aino Pohjanoksa            Hannele Pokka
25463:     Pentti Poutanen          Ulla Puolanne              Kari Rajamäki
25464:                              Maija Rajantie
25465:                                        1986 vp. -     KK n:o 525                                        5
25466: 
25467: 
25468: 
25469: 
25470:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25471: 
25472:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        päätöksensä ottamalla huomioon pitkän ajan ym-
25473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päristövaikutukset, kansalaisten halun hyvinvoin-
25474: olette kirjeellänne 14 päivänä tammikuuta 1987        nin lisäämiseen, muut yhteiskuntakehityksen
25475: n:o 2733 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        vaatimukset sekä kansalaisten energiakysymyksiä
25476: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rannan       koskevat arvostukset.
25477: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen ky-        Teknologian kehitys antaa mahdollisuuden hy-
25478: symyksen n:o 525:                                     vinvoinnin kohottamiseen, ympäristön pilaantu-
25479:                                                       misen estämiseen sekä yksilöiden ja yhteisöjen
25480:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksella      elämän helpottamiseen. Ilahduttavin piirre viime
25481:        on kansaamme kohdistuvia tai maailman-
25482:                                                       vuosina on ollut koulutuksen, tutkimuksen ja
25483:        laajuisia tulevaisuuden uhkia ja mahdol-
25484:                                                       tiedon lisäämisen kasvava arvostus kaikkialla
25485:        lisuuksia koskevan selvitystyön aloittami-     maailmassa. Teknologinen ja tiedollinen jälkeen-
25486:        sesta ja edistämisestä?
25487:                                                       jääneisyys voi olla varteen otettava uhka syrjäisen
25488:                                                       maamme kehitykselle. Ainoa vastaus tähän on
25489:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      entistä voimakkaampi panostaminen koulutuk-
25490: ti seuraavaa:                                         seen, tutkimukseen ja yleensä tiedon tason nosta-
25491:    Viime aikoina on keskustelu suomalaisen yh-        miseen sekä mukanaolo teknologian alalla tapah-
25492: teiskunnan tulevaisuudesta ilahduttavasti vilkas-     tuvassa kansainvälisessä yhteistyössä.
25493: tunut, mikä osoittaa, että yhteiskuntamme jatku-         Kansainvälisiä talousongelmia ovat mm. pro-
25494: vaan dynaamisuuteen uskotaan. Kysymyksessä            tektionismin uhka, kansainvälinen velkaongelma
25495: esille otetut asiat ovat ajankohtaisia ja tärkeitä.   ja maailmantalouden tasapainottomuudet. Rat-
25496: Päätöksenteko tarvitsee tuekseen kehityssuuntien      kaisun hakeminen näihin ongelmiin pakottaa
25497: analysointia ja vaikutusten tuntemusta. Seuraa-       kansainväliseen yhteistyöhön ja asioiden pohdis-
25498: vassa pyritään hahmottelemaan eräiden suunta-         keluun pitkällä aikavälillä.
25499: linjojen kulkua.                                         Avoimen kansantalouden omaavan pienen
25500:    Pienen kansan tulevaisuus riippuu ratkaisevasti    maan näkökulmasta olisi kohtalokasta, mikäli
25501: kansainvälisestä ympäristöstä. Rauhan säilymi-        kansainvälisen kaupan esteet oleellisesti lisääntyi-
25502: nen, kansainvälisen jännityksen väheneminen           sivät. Tällöin jouduttaisiin tinkimään aineellisen
25503: sekä kansojen välisen yhteistyön syveneminen          elintason kasvusta tai sitä alentamaankin. Kau-
25504: ratkaisevat muut elämäämme vaikuttavat tekijät.       pan rajoitukset eivät helpottaisi rakenteellisten
25505:    Tulevaisuudessa on yhä tarkemmin otettava          sopeutumisongelmien ratkaisua. Toisaalta mei-
25506: huomioon ympäristöongelmien luomat uhat.              dän on omalta osaltamme myös aktiivisesti toi-
25507: Ympäristötuhot vaurioittavat helposti maapallon       mittava, ettei kansantaloutemme avoimuus vedä
25508: herkkää luonnon tasapainoa, eivätkä ne rajoitu        Suomea kansainvälisten valuutta- ym. häiriöiden
25509: yhden valtakunnan alueelle. Tämä lisää valtioi-       kohteeksi.
25510: den välistä informaatiotarvetta kaikista ympäris-        Yksilön näkökulmasta vaikein uhka sekä kehit-
25511: töön kohdistuvista ongelmista. Myös päätöksen-        tyneissä että kehitysmaissa on kuitenkin työttö-
25512: teossa on otettava huomioon luonnonvarojen            myys sekä sen mukanaan tuoma aineellinen ja
25513: rajallisuus ja taloudellisen kasvun ympäristölle      henkinen hätä. Työttömyys on maapallon tär-
25514: aiheuttavat vaarat.                                   keimmän voimavaran, inhimillisen pääoman,
25515:    Vaikka ympäristön saastuminen ei Suomessa          hukkakäyttöä.
25516: olekaan mennyt yhtä pitkälle kuin useassa tihe-          Työttömyysongelma koetaan myös Suomessa
25517: ään asutussa teollisuusmaassa, luontomme her-         vakavaksi. Talouden rakennemuutokseen liittyvä
25518: kempi haavoittuvuus aiheuttaa sen, että ympäris-      työttömyys on usein hyvin yllättävä ja voi kohda-
25519: tönormit on Suomessa asetettava tiukiksi. Tätä        ta myös aiemmin vakaita ja menestyneitä yrityk-
25520: käsitystä tukevat myös viime aikojen esille tulleet   siä. Työpaikka voidaan myydä alta pois tai siirtää
25521: saastumisongelmat sekä kotimaassa että ulko-          yrityksen toiminnan painopiste ulkomaille. Kaik-
25522: mailla. Hallitukset joutuvat tekemään tärkeät         ki tämä voi tapahtua yllättäen yhdessä yössä.
25523: 6                                        1986 vp. -      KK n:o 525
25524: 
25525:    Jos rakenneongelmia pyritään ratkaisemaan il-         vaisuuden tutkimusyksiköt ovat yleensä sijoittu-
25526: man, että muutoksen kohteeksi joutuvat työnte-           neet hallinnon tai tiedeyhteisöjen piiriin.
25527: kijät osallistuvat siihen, on epäilys ja vastarinta         Tulevaisuuden tutkimusta ei ole muissa valti-
25528: välttämättömiäkin muutoksia kohtaan ymmärret-            oissa aina hallinnollisesti keskitetty, vaan se kuu-
25529: tävää. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että        luu usein monien viranomaisten toimialaan.
25530: työntekijöiden valmiuksia uusiin työtehtäviin li-        Eräissä valtioissa (esim. Ruotsi, Tanska, Hollanti,
25531: sätään, informaatiota parannetaan ja työntekijöi-        Espanja ja Australia) päävastuu tutkimuskysy-
25532: den vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koske-         myksissä kuuluu kuitenkin yhdelle yksikölle.
25533: vissa työelämän kysymyksissä olennaisesti laajen-        Vastuuyksikkönä voi olla pääministerin virasto tai
25534: netaan. On tärkeätä, että muutoksen ohjaamises-          opetuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta sekä tek-
25535: sa ovat positiivisesti mukana kaikki tuotantoelä-        nologian kehittämisestä vastaava viranomainen.
25536: män osapuolet. Uudelleenkoulutus on avainsana.           Joissakin maissa (Norja, Belgia, Sveitsi, Itävalta ja
25537:     Meillä lienee useita muita maita paremmat            Italia) valtiovallalla ei ole suoranaista vastuuta
25538: mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden uhkista.            tulevaisuuden tutkimuksesta, vaan tutkimusala
25539: Voimme nuorena yhteiskuntana ottaa oppia mui-            on pääasiassa korkeakoululaitoksen tai yksityisten
25540: den virheistä ja samalla myös osallistua omia            tutkimuslaitosten hoidossa.
25541: ratkaisuja esille tuoden kansainväliseen yhteistyö-         Tutkimus- ja selvitystyötä, joka kohdistuu tu-
25542: hön. Tähän antaa edellytykset maamme korkeah-            levaisuuden uhkiin ja mahdollisuuksiin, tehdään
25543: ko taitotietotaso. Kansainväliset suhteemme              eri nimikkeillä lähinnä siitä riippuen, mikä tie-
25544: itään ja länteen ovat erinomaiset. Yhteistyön            teenala on tutkimustyössä hallitsevana tai minkä
25545: voimat ovat muutenkin vahvistuneet kansainväli-          alan menetelmiä tutkimuksessa lähinnä käyte-
25546: sissä sekä poliittisissa että taloudellisissa suhteis-   tään. Suomessakin puhutaan tulevaisuudentutki-
25547: sa.                                                      muksesta, teknisen kehityksen ennakoinnista,
25548:     Suomen yhteiskunta on tällä hetkellä harvinai-       teknologian arvioinnista, taloudellisten kehitys-
25549: sen yhtenäinen. Emme ole joutuneet purkamaan             ennusteiden laatimisesta tai vaikkapa tietoyhteis-
25550: hyvinvointiyhteiskunnan perusteita ja näin lisää-        kuntaan kohdistuvasta yhteiskuntatieteellisestä
25551: mään eriarvoisuutta. Suomen tuotantokoneisto             tutkimuksesta.
25552: on pystytty säilyttämään kilpailukykyisenä. Mah-            Korkeatasoinen tutkimus- ja selvitystyö tarvit-
25553: dollisuudet tämän kehityksen jatkumiseen ovat            see tuekseen riittävän koulutuspanoksen ja myös
25554: olemassa, mikäli sopeutumiskykymme pysyy riit-           takeet tietystä jatkuvuudesta, varmuuden siitä,
25555: tävänä. Ratkaiseva tekijä on investointi ihmiseen,       että hankittu asiantuntemus ei jää vaille käyttöä
25556: panostaminen koulutukseen ja tutkimukseen.               yleisen mielenkiinnon kohdistuessa ehkä nopeas-
25557: Tulevaisuuden uhkien kartoituksella on tärkeä            tikin uusiin kysymyksiin. Yliopistot, korkeakou-
25558: rooli tiedon hankinnassa.                                lut ja olemassa olevat tutkimuslaitokset ovat
25559:    Uhka ja mahdollisuus, joita ei vielä kyllin           tässäkin suhteessa paras kasvualusta. Tiede- ja
25560: selvästi ole tiedostettu, liittyvät voimakkaasti kas-    teknologiahallinnon tehtävänä on huolehtia ja
25561: vavaan informaatio-, viihde- ja elektroniikkateol-       vastata siitä, että tutkimuksen ja koulutuksen
25562: lisuuteen. Väitetään, että tämä tuotannonala ja          kysymyksiin löydetään tältä pohjalta ratkaisut.
25563: sen markkinointi on voimakkaasti keskittymässä              Suomessa tutkimus on vilkasta ja suhteellisen
25564: harvoihin käsiin. Oman maanosamme Euroopan               laaja-alaista, ja sitä harjoitetaan monella taholla.
25565: osuus tästä tuotannosta on vain murto-osa poh-           Sen kehittämiseen on viime vuosina asetettu
25566: joismaiden osuuden jäädessä melko merkitykset-           erityistä painoa. Yliopistot ja korkeakoulut, val-
25567: tömäksi. Nämä tuotteet ja tuotanto on mahdol-            tion teknillinen tutkimuskeskus ja taloudellinen
25568: lista nykyisin teknisin välinein heijastaa jokaiseen     suunnittelukeskus ovat julkisella sektorilla toimi-
25569: kotiin. Mitä tämä merkitsee pienen kansakunnan           via alan keskeisiä tutkimusorganisaatioita. Suo-
25570: perinteisten arvojen ja identiteetin kannalta, on-       men tutkimuksen organisaatioissa on siis useita
25571: ko kysymyksessä uhka vai mahdollisuus, vai mo-           tulevaisuusnäkökohtiin perehtyneitä yksikköjä ja
25572: lemmat, miten erottelemme hyödyt ja haitat ja            niissä jo suhteellisen vankka tutkimuspotentiaali.
25573: mitä johtopäätöksiä pitäisi tehdä, jotta seurauk-        On myös syytä todeta, että erityisen tärkeä päätös
25574: set olisivat hallittavissa?                              tulevaisuuden tutkimuksen kannalta oli ympäris-
25575:    Eduskunnan yhteyteen on ehdotettu perus-              töministeriön perustaminen vuonna 1983.
25576: tettavaksi tulevaisuudentutkimusyksikkö. Esi-               Suomen Akatemialla on ollut tiedehallinnossa
25577: merkkejä tällaisista parlamentin yhteydessä toi-         entymen tehtävä tulevaisuuden tutkimuksen
25578: mivista tutkimusyksiköistä ei ole tiedossa. Tule-        edistäjänä. Akatemian rahoitettavaksi on kuiten-
25579:                                        1986 vp. -      KK n:o 525                                       7
25580: 
25581: kin esitetty vain vähän korkeatasoisia, erillisiä      la. Tässä yhteydessä on hyvät mahdollisuudet
25582: tulevaisuuden tutkimuksen tutkimushankkeita.           tehostaa myös tulevaisuusorientoitunutta tutki-
25583: Tulevaisuuden tutkimusta on siksi pyritty kytke-       musta. Yksittäisistä toimenpiteistä voi esimerkki-
25584: mään eri tieteenalojen tutkimukseen ja valtion         nä mainita niinkin erilaiset kohteet kuin kansain-
25585: tieteelliset toimikunnat ovat rohkaisseet tutkijoi-    välisen kehitystaloustutkimuksen laitoksen, WI-
25586: taan ottamaan tulevaisuus-näkökulman voimak-           DER-instituutin, toiminta Suomessa ja se selvi-
25587: kaammin huomioon tutkimushankkeita valmis-             tystyö, jolla tähdätään laadullisesti kehittyneem-
25588: tellessaan.                                            pään aluepolitiikkaan omassa maassamme.
25589:    Tekniikan alalla tulevaisuuden tutkimus on             Suomessa toimiva WIDER-instituutti on lähte-
25590: ollut erityisen vilkasta. SITRA julkaisi vuonna        nyt ripeästi käyntiin. Sen lähivuosien tutkimus-
25591: 1972 raportin teknisen kehityksen ennustamises-        ohjelma sisältää kolme maailmanlaajuista tulevai-
25592: ta, valtion tiedeneuvoston aloitteesta niin ikään      suuden tutkimusteemaa:
25593: SITRAssa laadittu raportti teknologian arvioin-           - nälkä ja köyhyys - ihmiskunnan köyhin
25594: nista valmistui vuonna 1976, ja teknologiakomi-        miljardi
25595: tean työ valmistui vuonna 1980. Siinä olivat              - raha, kauppa ja rahoituskysymykset- uu-
25596: keskeisellä sijalla automaation ja mikroelektronii-    distuksia maailmalaajuisen kehityksen hyväksi
25597: kan vaikutukset työhön, työllisyyteen ja yhteis-          - kehitys ja teknologinen uudistuminen -
25598: kuntaan. Valtioneuvoston syyskuussa 1985 anta-         muutoksen hallinta.
25599: ma teknologiapoliittinen selonteko perustui edel-         Tutkimusten tulokset ovat luonnollisesti hyö-
25600: tävään valmistelutyöhön ja määritteli tulevan          dynnettävissä myös Suomessa.
25601: teknologiapolitiikan linjan.                              Yleisten toimenpiteiden joukkoon on vielä
25602:     Suomessa on siten suhteellisen hyvät organisa-     luettava valtion tiedeneuvoston tehtäväalueen
25603: toriset, henkiset ja taloudelliset valmiudet kehit-    laajeneminen teknologian kysymysten suuntaan
25604: tää tulevaisuuteen tavalla tai toisella liittyvää      ja neuvoston hallitukselle neuvoa-antavan luon-
25605: tutkimus- ja selvitystoimintaa. Ongelmina on           teen korostaminen. Nämä uudistukset on äsket-
25606: kuitenkin mainittava kaksi seikkaa: ensinnäkin         täin toteutettu maaliskuun alussa voimaan tule-
25607: tutkimuksen ja tutkimusyksikköjen saaminen en-         valla asetuksella valtion tiede- ja teknologianeu-
25608: tistä useammille tieteenaloille sekä toiseksi se,      vostosta. Neuvoston omia toimintaedellytyksiä
25609: että käytettävissä olevaa tietoa pitäisi muokata ja    sen vaativassa tehtävässä parannetaan samassa
25610: käyttää hyväksi nykyistä tehokkaammin niin po-         yhteydessä. Neuvosto on luonnollinen foorumi
25611: liittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa kuin   sen selvittämiseen, millä tavoin tulevaisuusorien-
25612: yhteiskunnassa yleensä.                                toitunutta tietoa saadaan nykyistä järjestelmälli-
25613:     Suomessa ei ole organisoituja muotoja tai me-      semmin ja tarkoituksenmukaisemmassa muodos-
25614: nettelytapoja tämänkaltaisen toiminnan hoitami-        sa liitetyksi päätöksenteon valmisteluun ja yleen-
25615: seksi. Vaikka Suomessa on tutkimuslaitoksia,           sä päätöksentekijöiden käyttöön.
25616: niiden tuottama tieto ei ole aina riittävän ajoissa       Valtioneuvostossa valtioneuvoston kanslia on
25617: tavoitettavissa, ei ainakaan käyttökelpoisessa         lähinnä se yksikkö, jolle yleisiä seuranta-, rapor-
25618: muodossa.                                              tointi- ja neuvonantotehtäviä tällä alueella tulisi
25619:     Hallitus on yleisellä tasolla, selonteoissaan ja   voida osoittaa. Tämä ajatus on sopusoinnussa sen
25620: budjettiesityksissään kiinnittänyt vakavaa huo-        kanssa, että kansliaa kehitetään nimenomaan
25621: miota Suomen tieteen ja tekniikan edistämiseen,        pääministerin sihteeristöksi.
25622: mikä jo sinällään on investointi tulevaisuuteen.          Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt valtion
25623: Korkeakoululaitoksessa annettavaa tieteellistä         tiedeneuvostolta ( 1. 3.1987 lähtien valtion tiede-
25624: koulutusta ja siellä harjoitettavaa tutkimusta py-     ja teknologianeuvosto) lausunnon siitä, missä
25625: ritään edistämään uuden kehittämislain ja kor-         institutionaalisissa muodoissa tulevaisuuden tut-
25626: keakoulujen resurssilisäyksiä ja toiminnan kehit-      kimusta olisi edullista kehittää ja miten sen
25627: tämistä koskevan valtioneuvoston päätöksen avul-       yhteydet eduskuntaan ja hallitukseen järjestää.
25628: 
25629:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
25630: 
25631:                                                                             Pääministeri Kalevi Sorsa
25632: 8                                      1986 vp. -      KK n:o 525
25633: 
25634: 
25635: 
25636: 
25637:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25638: 
25639:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det som utomlands. Regeringarna måste fatta
25640: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         sina beslut genom att beakta miljöverkningarna
25641: 2733 av den 14 januari 1987 tili vederbörande          på lång sikt, medborgarnas vilja tili ökat väl-
25642: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     stånd, andra krav på samhällsutvecklingen samt
25643: av riksdagsman Ranta m.fl. undertecknade spörs-        medborgarnas bedömningar av energifrågor.
25644: mål nr 525:                                               Teknologins utveckling ger en möjlighet att
25645:                                                        öka välståndet, förhindra miljöförstöringen samt
25646:            Vilka planer har Regeringen för att         att underlätta individernas och samhällenas Iiv.
25647:         inleda och främja ett utredningsarbete         Det mest glädjande draget har under de senaste
25648:         som gäller de hot eller möjligheter i          åren varit ett allt större värdesättande av utbild-
25649:         framtiden som riktas mot vårt folk eller       ning, forskning och ökad kunskap överallt i
25650:         är världsomfattande?                           världen. Efterblivenhet i teknologi och informa-
25651:                                                        tion kan utgöra ett hot mot utvecklingen i vårt
25652:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avsides belägna land, värt att beakta.
25653: anföra följande:                                           Det enda svaret på det här är en kraftigare
25654:    Under de senaste tiderna har debatten om det        satsning än tidigare på utbildning, forskning och
25655: finländska samhällets framtid blivit livligare, vil-   i allmänhet en höjning av kunskapsnivån samt
25656: ket har varit glädjande och visar att man tror på      deltagande i internationellt samarbete inom tek-
25657: en fortsatt dynamik i samhället. De frågor som         nikens område.
25658: tagits upp i spörsmålet är aktuella och viktiga.          Tili de internationella ekonomiska problemen
25659: Som stöd för beslutsfattandet krävs en analys av       hör bl.a. hotet av bl.a. protektionism, det inter-
25660: utvecklingstrenderna och kännedom om följder-          nationella skuldproblemet och obalansen i
25661: na. I det följande görs ett försök tili att gestalta   världshushållningen. Att söka en lösning på
25662: förloppet av vissa trender.                            dessa problem tvingar tili internationellt samar-
25663:    Ett litet folks framtid beror i avgörande grad      bete och tili dryftande av frågor på lång sikt.
25664: på den internationella omgivningen. Bevarandet            För ett litet land, som har en öppen samhälls-
25665: av freden, en minskning av den internationella         ekonomi vore det ödesdigert, om hindren för
25666: spänningen samt ett fördjupat samarbete folken         den internationella handeln väsentligt skulle öka.
25667: emellan är avgörande för övriga faktorer som           Härvid skulle man bli tvungen att ptuta på
25668: påverkar vårt Iiv.                                     tillväxten av den materiella levnadsstandarden
25669:    I framtiden måste man allt noggrannare beak-        eller t.o.m. sänka denna. Begränsningarna inom
25670: ta de hot som miljöproblemen skapar. Miljöför-         handeln skulle inte underlätta lösningen av
25671: störingen skadar lätt den känsliga balansen i          strukturella anpassningsproblem. Å andra sidan
25672: naturen och den begränsas inte till området för        måste vi för vår del aktivt verka för att öppenhe-
25673: en enda stat. Detta ökar behovet av information        ten i vår samhällsekonomi inte gör Finland tili
25674: mellan staterna om alla problem som riktar sig         föremål för internationella valuta- och andra
25675: mot miljön. Även vid beslutsfattandet bör man          störningar.
25676: beakta de begränsade naturtillgångarna och de             Från individens synpunkt sett är arbetslösheten
25677: faror som den ekonomiska tillväxten förorsakar         dock det svåraste hotet i såväl industri- som
25678: miljön.                                                utvecklingsländer samt den materiella och andli-
25679:    Fastän miljöföroreningen inte i Finland gått        ga nöd som denna för med sig. Arbetslösheten
25680: lika långt som i flera tätt bebyggda industri-         innebär missbruk av jordens viktigaste resurs, det
25681: länder, föranleder sårbarheten, som är mera            mänskliga kapitalet.
25682: påtaglig i vår natur, att miljönormerna måste             Arbetslöshetsproblemet upplevs även i Finland
25683: ställas stramare i Finland. Denna uppfattning          som något allvarligt. Den arbetslöshet som är
25684: stöds även av de föroreningsproblem som under          förknippad med en strukturförändring i ekono-
25685: de senaste tiderna kommit fram såväl i hemlan-         min är ofta mycket överraskande och kan drabba
25686:                                       1986 vp. -      KK n:o 525                                       9
25687: 
25688: även tidigare stabila och framgångsrika företag.      Är det fråga om hot eller möjligheter, eller båda?
25689: Arbetsplatsen kan säljas eller tyngdpunkten i         Hur kan vi skilja åt det nyttiga och det skadliga
25690: företagets verksamhet förskjutas till utlandet.       och vilka slutledningar bör dras, så att följderna
25691: Allt detta kan ske överraskande under en enda         kan bemästras?
25692: natt.                                                    Det har föreslagits att en enhet för framtids-
25693:     Om man försöker få till stånd en lösning på       forskning skall grundas i anslutning till riks-
25694: strukturproblemen utan att de arbetstagare som        dagen. Man känner inte till exempel på sådana
25695: tvingas bli föremål för förändringen deltar i         forskningsenheter som fungerar i anslutning till
25696: denna, är misstänksamheten och motståndet mot         parlamentet. Enheter för framtidsforskning har i
25697: även nödvändiga förändringar förståeliga. På          allmänhet placerats i anslutning till förvaltningen
25698: grund härav är det av största vikt att arbetstagar-   eller till vetenskapliga samfund.
25699: nas beredskap för nya arbetsuppgifter ökas, att           Framtidsforskningen har inte i andra stater
25700: informationen förbättras och att arbetstagarnas       alltid centraliserats i förvaltningshänseende, utan
25701: möjligheter att påverka avgöranden i frågor som       den hör ofta till verksamhetsområdet för flera
25702: gäller arbetslivet väsentligt utvidgas. Det är vik-   myndigheter. I vissa stater (t.ex. Sverige, Dan-
25703: tigt att alla parter medverkar positivt vid styr-     mark, Holland, Spanien och Australien) ligger
25704: ningen av en förändring. Omskolning är ett            huvudansvaret i forskningsfrågor dock på en
25705: nyckelord.                                            enda enhet. Den ansvariga enheten kan vara
25706:     Vi torde ha bättre möjligheter än de flesta       statsministerns ämbetsverk eller den myndighet
25707: andra Iänder att klara av framtidens hot. Som ett     som ansvarar för undervisning, vetenskap och
25708: ungt samhälle kan vi lära oss av andras fel och       forskning samt för utvecklingen av teknologin. I
25709: samtidigt även delta i det internationella samar-     endelländer (Norge, Belgien, Schweiz, Österrike
25710: betet med egna lösningar. Den rätt höga know-         och ltalien) har statsmakten inte det direkta
25711: how-nivån i vårt land ger förutsättningar för         ansvaret för framtidsforskningen, utan forsk-
25712: detta. Våra internationella relationer till öst och   ningen handhas i huvudsak av högskoleväsendet
25713: väst är utmärkta. Resurserna i form av samarbete      eller de privata forskningsanstalterna.
25714: har även i övrigt stärkts i de internationella           Det forsknings- och utredningsarbete, som
25715: relationerna, såväl de politiska som de ekono-        inriktas på hoten och möjligheterna, sker under
25716: miska.                                                olika benämningar närmast beroende på, vilket
25717:     Det finländska samhället är för närvarande        vetenskapsområde som dominerar forskningsar-
25718: sällsynt enhetligt. Vi har inte varit tvungna att     betet eller vilka metoder som närmast används i
25719: upplösa grunderna för välfärdssamhället och så-       forskningen inom ifrågavarande område. Även i
25720: lunda öka rangskillnaden. Man har förmått upp-        Finland talas det om framtidsforskning, om pro-
25721: rätthålla konkurrenskraften i vårt produktions-       gnoser för den tekniska utvecklingen, om be-
25722: maskineri. Möjligheterna att en sådan utveckling      dömning av teknologi, om prognoser för den
25723: fortsätter existerar, om vår förmåga att anpassa      ekonomiska utvecklingen eller t.o.m. om sam-
25724: oss förblir tillräcklig. En avgörande faktor är att   hällsvetenskaplig forskning som gäller informa-
25725:  investera i människan och att satsa på utbildning    tionssamhället.
25726:  och forskning. Kartläggningen av framtidens hot         Ett högklassigt forsknings- och utredningsarbe-
25727: spelar en viktig roll vid anskaffningen av kun-       te behöver som stöd en tillräcklig satsning på
25728: skap.                                                 utbildning och även garantier för en viss konti-
25729:     Hoten och möjligheterna, vilka man inte ännu      nuitet, visshet om att den inhämtade sakkunska-
25730:  är tillräckligt klart medveten om, anslutar sig      pen inte blir outnyttjad då allmänhetens intresse
25731:  kraftigt till den växande underhållnings- och        kanske snabbt inriktas på nya frågor. Universite-
25732:  elektronikindustrin. Det påstås att denna pro-       ten, högskolorna och de existerande forsknings-
25733:  duktionsbransch och marknadsföringen av den-         anstalterna utgör även i detta avseende det bästa
25734:  samma koncentreras kraftigt på ett fåtal händer.     tillväxtunderlaget. Den vetenskapliga och tekno-
25735:  Vår egen världsdels, Europas andel av denna          logiska förvaltningen har till uppgift att se till
25736:  produktion utgör endast en bråkdel, medan de         och ansvara för att man utgående från detta
25737:  nordiska ländernas andel blir rätt obetydlig. Det    finner lösningar på frågor i anslutning till forsk-
25738:  är nuförtiden möjligt att med tekniska medel         ning och utbildning.
25739:  projicera dessa produkter och denna produktion i        I Finland är forskningen livlig och relativt
25740:  varje hem. Vad betyder detta med hänsyn till en      omfattande och den bedrivs på bred bas. Särskild
25741:  liten nations traditionella värden och identitet?    vikt har fästs vid utvecklingen av forskningen
25742: 
25743:  2   270235)
25744: 10                                    1986 vp. -      KK n:o 525
25745: 
25746: under de senaste åren. Universiteten och högsko-         Regeringen har på allmän nivå i sina rapporter
25747: lorna, statens tekniska forskningscentral och eko-    och budgetförslag fäst allvarlig vikt vid främjan-
25748: nomiska planeringscentralen är centrala forsk-        det av vetenskapen och tekniken i Finland, vilket
25749: ningsorganisationer inom den offentliga sektorn.      redan i och för sig innebär en investering i
25750: Inom organisationen för den finländska forsk-         framtiden. Den vetenskapliga utbildning som
25751: ningen finns således flera enheter som har satt sig   ges vid högskolorna och den forskning som
25752: in i framtidsaspekterna och dessa har redan en        bedrivs där befrämjas med hjälp av den nya
25753: relativt stabil forskningspotential. Det är också     utvecklingslagen och statsrådets beslut angående
25754: skäl att konstatera, att grundandet av miljöminis-    högskolornas ökade resurser och utvecklingen av
25755: teriet år 1983 var ett synnerligen viktigt beslut     verksamheten. I detta sammanhang finns det
25756: från forskningssynpunkt.                              goda möjligheter att effektivera även en fram-
25757:     Finlands Akademi har inom den vetenskapliga       tidsorienterad forskning. Som exempel på enskil-
25758: förvaltningen haft en speciell uppgift som före-      da åtgärder kan nämnas så olika projekt som det
25759: gångare för framtidsforskningen. Endast ett fåtal     internationella institutet för ekonomisk utveck-
25760: speciella forskningsprojekt på hög nivå gällande      lingsforskning, WIDER-institutets, verksamt i
25761: framtidsforskningen har dock föreslagits bli fi-      Finland, och det utredningsarbete som syftar till
25762: nansierade av akademin. Man har därför efter-         kvalitativt mera utvecklad regionalpolitik i vårt
25763: strävat att ansluta framtidsforskningen till forsk-   eget land.
25764: ningen inom olika vetenskapsområden och sta-             Verksamheten vid WIDER-institutet har i rask
25765: tens vetenskapliga kommitteer har uppmuntrat          takt kommit i gång. Dess forskningsprogram för
25766: sina forskare att kraftigare beakta framtidspers-     de närmaste åren innehåller tre världsomfattande
25767: pektivet vid förberedningen av forskningsprojek-      forskningsteman gällande framtiden:
25768: ten.                                                     - hunger och fattigdom - människosläktets
25769:     Inom det tekniska området har framtidsforsk-      fattigaste miljard
25770: ningen varit synnerligen livlig. SITRA publicera-        - pengar, harrdel och finansieringsfrågor -
25771: de år 1972 en rapport om prognoserna för den          reformer till fromma för den världsomfattande
25772: tekniska utvecklingen. Likaledes blev en rapport,     utvecklingen
25773: som på initiativ av Statens vetenskapsråd upp-           - utveckling och teknologisk förnyelse - att
25774: gjorts hos SITRA om bedömningen av teknolo-           bemästra förändringen.
25775: gin, färdig år 1976, och teknologikommittens             Forskningsresultaten kan naturligtvis även ut-
25776: arbete färdigställdes år 1980. I denna intog          nyttjas i Finland.
25777: automationens och mikroelektronikens inverk-             Till allmänna åtgärder räknas ytterligare ut-
25778: ningar på arbetet, sysselsättningen och samhället     vidgningen av statens vetenskapsråds arbetsfält i
25779: en central plats. Den teknologipolitiska rapport      riktning mot teknologa frågor och framhävandet
25780: som statsrådet avgav i september 1985 baserade        av rådets rådgivande karaktär med regeringen
25781: sig på det föregående beredningsarbetet och           som mottagande part. Dessa reformer har nyli-
25782: fastställde linjen för kommande teknologipolitik.     gen genomförts genom förordningen om statens
25783:     I Finland finns sålunda relativt goda organisa-   råd för vetenskap och teknologi. Rådets egna
25784: toriska, andliga och ekonomiska förutsättningar       verksamhetsförutsättningar i dess krävande upp-
25785: att utveckla en forsknings- och utredningsverk-       gift förbättras samtidigt. Rådet är ett naturligt
25786: samhet, som på ett eller annat sätt ansluter sig      forum för utredning av på vilket sätt den fram-
25787: till framtiden. Dock finns det två problem: för       tidsorienterade kunskapen kan erhållas i en mera
25788: det första att få forskning och forskningsenheter     systematisk och ändamålsenlig form än hittills
25789: till flera vetenskapsområden än tidigare och för      och hur den kan anslutas till beredningen av
25790: det andra att den kunskap som står till förfogan-     beslut och överhuvudtaget ställas till beslutsfat-
25791: de borde bearbetas och utnyttjas effektivare än       tarnas disposition.
25792: hittills såväl inom politiskt och administrativt         Inom statsrådet är statsrådets kansli närmast
25793: beslutsfattande som i samhället i allmänhet.          den enhet, till viiken allmänna uppföljnings-,
25794:    I Finland finns det inte några organiserade        rapporterings- och rådgivningsuppgifter inom
25795: former eller förfaringssätt för att sköta en verk-    detta område skall kunna anvisas. Denna tanke
25796: samhet av det här slaget. Fastän det i Finland        överensstämmer med den, att kansliet utvecklas
25797: finns forskningsanstalter, är den kunskap som         uttryckligen till ett sekretariat för statsministern.
25798: produceras där inte tillgänglig i tillräckligt god       Statsrådets kansli har av Statens vetenskapsråd
25799: tid åtminstone inte i användbar form.                 (fr.o.m. 1.3.1987 statens råd för vetenskap och
25800:                                      1986 vp. -     KK n:o 525                                      11
25801: 
25802: teknologi) begärt utlåtande om, i viiken institu-   framtidsforskningen och hur dess kontakter tili
25803: tioneli form det är mest förmånligt att utveckla    riksdag och regering skall anordnas.
25804: 
25805:      Helsingfors den 9 februari 1987
25806: 
25807:                                                                        Statsminister Kalevi Sorsa
25808:                                                  1986 vp.
25809: 
25810: Kirjallinen kysymys n:o 526
25811: 
25812: 
25813: 
25814: 
25815:                                     von Bell: Liikennevakuutuskorvausten reaaliarvon turvaamisesta
25816: 
25817: 
25818:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25819: 
25820:    Tammikuun 1 päivänä 1982 tuli voimaan tulo-          Kemppaiselle SMP:n tekevän kaikkensa, jotta
25821: ja varallisuusverolain 22 §:n muutos, joka he~­         tämä epäkohta saataisiin korjattua.
25822: kensi liikenneinvalidien asemaa verotuksessa. AI-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25823: kaisemmin pakollisen tapaturma- ja liikenne-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25824: vahinkoturvan nojalla saatu päiväraha, korvaus,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25825: elinkorko ja eläke sekä niihin liittyvät lisät olivat   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25826: verovapaata tuloa 20 000 markkaan asti. Lain-
25827: muutoksella liikennevahingon perusteella saatu                   Onko Hallitus tietoinen, miten lii-
25828: korvaus määrättiin asteittain kokonaan tulovero-               kenneinvalidien nettotulot ovat kehitty-
25829: tuksen piiriin. Lainmuutos aiheutti aikanaan lii-              neet vuodesta 1982 alkaen, ja
25830: kenneinvalidien vastalauseita, ja mm. Suomen                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
25831: Maaseudun Puolueen puheenjohtaja Pekka Ven-                    tynyt liikennevakuutuskorvausten netto-
25832: namo ilmoitti kirjeessään 14.4.1983 Toimi Elias                määrän reaaliarvon turvaamiseksi?
25833: 
25834:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
25835: 
25836:                                               Aarno von Bel!
25837: 
25838: 
25839: 
25840: 
25841: 270270X
25842: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 526
25843: 
25844: 
25845: 
25846: 
25847:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25848: 
25849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viiden vuoden kuluessa asteittain kokonaan
25850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          veronalaiseksi. Uusia säännöksiä ei voimaantulo-
25851: olette 14 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn             säännöksen mukaan sovelleta ennen vuotta 1982
25852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sattuneesta liikennevahingosta vuotta lyhyem-
25853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mältä ajalta maksettaviin ansionmenetyskorvauk-
25854: taja Aarno von Beliin näin kuuluvasta kirjallisesta    siin, jotka siten ovat aikaisempien säännösten
25855: kysymyksestä n:o 526:                                  mukaan kokonaan verottomia. Pitemmältä ajalta
25856:                                                        maksettavista    ansionmenetyskorvauksista      on
25857:           Onko Hallitus tietoinen, miten lii-          veronalaista tuloa 20 000 markkaa vuodessa ylit-
25858:         kenneinvalidien nettotulot ovat kehitty-       tävä osa kokonaan ja 20 000 markasta ja sitä
25859:         neet vuodesta 1982 alkaen, ja                  pienemmästä määrästä
25860:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa 20
25861:         tynyt liikennevakuutuskorvausten netto-        prosenttia
25862:         määrän reaaliarvon turvaamiseksi?                 vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa 40
25863:                                                        prosenttia
25864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vuodelta 1984 toimitettavassa verotuksessa 60
25865: ti seuraavaa:                                          prosenttia
25866:    Verolainsäädäntöä kehitettäessä on viime vuo-          vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa 80
25867: sina lähtökohtana pidetty sitä, että sen, minkä-       prosenttia.
25868: laista tulo on, ei periaatteessa pidä vaikuttaa           Jos vakuutustapahtuma on sattunut ennen
25869: verotuskohteluun. Ratkaisevaa on tulojen määrä         vuotta 1982 ja verovelvolliselle suoritetaan paitsi
25870: ja henkilön veronmaksukyky. Veronalaiseksi tu-         pakolliseen liikennevahinkoturvaan myös pakolli-
25871: loksi on säädetty laajalti erilaisia etuuksia ja       seen tapaturmavahinkoturvaan perustuvaa an-
25872: korvauksia, kuten työttömyysturva, kansaneläk-         sionmenetyskorvausta, ensiksi mainittu on koko-
25873: keen pohja- ja lisäosa, sairausvakuutuslain nojalla    naan veronalaista tuloa jo vuodelta 1982 toimi-
25874: maksettavat ansionmenetyskorvaukset, erilaiset         tettavassa verotuksessa, jos tapaturmavahinkotur-
25875: kotihoidontuet jne. Periaatteena on ollut, että        van nojalla saadun vuotuisen korvauksen määrä
25876: ansiotulon sijaan tulevat, sitä korvaavat etuudet      ylittää 20 000 markkaa.
25877: myös verotetaan kuten vastaava ansiotulo.                 Jos tapaturmavahinkoturvan nojalla suoritetta-
25878:    Liikennevahinkoon perustuvat korvaukset tulo-       van ansionmenetyskorvauksen määrä on enintään
25879: jen ja elatuksen vähentymisestä säädettiin veron-      20 000 markkaa, liikennevahinkoturvan nojalla
25880: alaisiksi 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla          saadusta korvauksesta on veronalaista 20 000
25881: lailla (111/82) siten, että pakolliseen liikennetur-   markan ja tapaturmakorvauksen erotuksen ylittä-
25882: vaan perustuvat ansionmenetyskorvaukset, esi-          vä osa kokonaan ja muusta osasta vuosina 1982--
25883: merkiksi päiväraha, työkyvyttömyyseläke Ja             1985 edellä mainittujen prosenttilukujen (20--
25884: perhe-eläke, ovat kokonaan veronalaisia, JOS           80 %) mukainen määrä.
25885: vahinkotapahtuma on sattunut tammikuun en-                Liikennevahingot korvataan täyden korvauksen
25886: simmäisen päivän 1982 jälkeen.                         periaatteella ja korvaukset on sidottu palkka-
25887:    Verovapaita ovat edelleenkin muut kuin ansio-       tasoon eräiden liikennevahingonkorvausten palk-
25888: tuloa korvaavat suoritukset, kuten korvaukset          katasoon sitomisesta annetun lain (875/71) sään-
25889: kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta tai vammasta    nösten mukaisesti. Joissakin tapauksissa on kui-
25890: tai kustannuskorvaukset, kuten korvaus sairaan-        tenkin ilmennyt vääristymiä joko niin, ettei kor-
25891: hoitokuluista tai esinevahingoista.                    vaus täysin vastaa ansionmenetystä tai niinkin,
25892:    Pakolliseen liikennevahinkoturvaan perustuva        että korvaus ylittää menetetyn ansiotulon mää-
25893: eläke ja elinkorko, jota suoritetaan ennen vuotta      rän. Liikennevahingon perusteella maksettavan
25894: 1982 sattuneen liikennevahingon johdosta, tuli         jatkuvan ansionmenetyskorvauksen maksuperus-
25895: lain (478/81) voimaantulosäännöksen mukaan             teet voidaan kuitenkin saajan aloitteesta uudes-
25896:                                     1986 vp. -     KK n:o 526                                       3
25897: 
25898: taan tarkistaa ja siten selvittää, onko korvaus    on ollut saatua korvausta suurempi voidaan
25899: oikeassa suhteessa menetettyyn ansiotuloon.        uudestaan käsitellä ja epäkohdat siten korjata, ja,
25900:    Ansiotulon ja sen sijaan saadun ansionmene-     kun korvauksen reaaliarvo sidottuna palkka-
25901: tyskorvauksen yhdenmukaista verotuskohtelua on     tasoon säilyy, ei hallituksen toimenpitein ole
25902: pidettävä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna.   enää tarpeen asiaan puuttua.
25903: Koska myös ne tapaukset, joissa ansionmenetys
25904: 
25905:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1987
25906: 
25907:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
25908: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 526
25909: 
25910: 
25911: 
25912: 
25913:                                  Till Riksdagens Herr Talman
25914: 
25915:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den pension och livränta som grundar sig på
25916: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det obligatoriska trafikskadeskyddet och som er-
25917: den 14 januari 1987 till vederbörande medlem av        läggs på grund av trafikskada som skett före år
25918: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      1982 blev enligt lagens (478/81) ikraftträdelse-
25919: dagsman Aarno von Bell undertecknade spörsmål          stadgande gradvis helt skattepliktig inom fem år.
25920: nr 526:                                                De nya stadgandena tillämpas inte enligt ikraft-
25921:                                                        trädandestadgandet på sådana ersättningar för
25922:              Är Regeringen medveten om hur tra-        förlorad inkomst vilka med anledning av tra-
25923:           fikinvalidernas nettoinkomster har ut-       fikskador som inträffat före år 1982 betalas för en
25924:           vecklats sedan år 1982 och                   kortare tid än ett år. Dessa ersättningar är således
25925:              vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    enligt de tidigare stadgandena helt skattefria. Av
25926:           för att trygga realvärdet av trafikförsäk-   de ersättningar för förlorad inkomst som betalas
25927:           ringsersättningarnas nettobelopp?            för en längre tid är den del som överstiger 20 000
25928:                                                        mark i året i sin helhet skattepliktig inkomst. Av
25929:                                                        belopp om 20 000 mark eller mindre uppgår den
25930:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skattepliktiga delen till
25931: anföra följande:
25932:                                                            20 procent vid beskattningen för år 1982
25933:    Då skattelagstiftningen utvecklats har utgångs-         40 procent vid beskattningen för år 1983
25934: punkten under de senaste åren varit att inkoms-            60 procent vid beskattningen för år 1984 och
25935: tens beskaffenhet inte i princip skall inverka på          80 procent vid beskattningen för år 1985.
25936: beskattningsförfarandet. Det avgörande är belop-           Om försäkringsfallet har skett före år 1982 och
25937: pet av inkomsterna och ifrågavarande persons           till den skattskyldige erläggs ersättning för
25938: skattebetalningsförmåga. Många olika slags             förlorad inkomst som grundar sig dels på det
25939: förmåner och ersättningar, såsom utkomstskyd-          obligatoriska trafikskadeskyddet, dels på det ob-
25940: det för arbetslösa, folkpensionens bas- och            ligatoriska olycksfallsskadeskyddet, är den först
25941: tilläggsdel, ersättningar för förlorad inkomst som     nämnda i sin helhet skattepliktig inkomst redan
25942: betalas med stöd av sjukförsäkringslagen, olika        vid beskattningen för år 1982 om den årliga
25943: slags hemvårdsstöd osv., anses som skattepliktiga      ersättning som erhållits med stöd av olycksfalls-
25944: inkomster. Principen har varit att de förmåner         skadeskyddet överstiger 20 000 mark.
25945: man får i stället för förvärvsinkomst och som              Om beloppet av ersättningen för förlorad in-
25946: ersätter den också beskattas såsom motsvarande         komst som erläggs med stöd av olycksfallsska-
25947: förvärvsinkomst.                                       deskyddet är högst 20 000 mark är av den
25948:    Genom en lag ( 111/82) som gavs den 5               ersättning som erhållits med stöd av trafikska-
25949: februari 1982 stadgades det att ersättningar för       deskyddet den del som överstiger skillnaden
25950: minskade inkomster och försämrad utkomst som           mellan 20 000 mark och olycksfallsersättningen i
25951: grundar sig på trafikskador är skattepliktig in-       sin helhet skattepliktig och av återstoden under
25952: komst så, att de ersättningar för förlorad inkomst     åren 1982-1985 ett beloppi enlighet med ovan
25953: som grundar sig på det obligatoriska trafikskyd-       nämnda procenttal (20-80 % ).
25954: det, till exempel dagpenning, invalidpension,             Trafikskador ersätts enligt principen för full
25955: familjepension i sin helhet är skattepliktig in-       ersättning och ersättningarna är bundna vid löne-
25956: komst om olycksfallet har skett efter den 1            nivån i enlighet med stadgandena i lagen om
25957: januari 1982.                                          bindande av vissa trafikskadeersättningar vid
25958:    Betalningar som ersätter annat än förvärvsin-       lönenivån (875/71). I en del fall har det dock
25959: komst, såsom ersättningar för sveda och värk,          förekommit snedvridningar, antingen så att er-
25960: bestående men eller skada eller ersättningar för       sättningen inte helt motsvarar den förlorade
25961: kostnader, såsom ersättning för sjukvårdsavgifter      förtjänsten, eller också så att ersättningen över-
25962: eller sakskada, är fortfarande skattefria.             skrider beloppet för den förlorade förvärvsin-
25963:                                       1986 vp. -      KK n:o 526                                      5
25964: 
25965: komsten. Betalningsgrunderna för kontinuerlig         bör anses ändamålsenlig och motiverad. Eftersom
25966: ersättning för förlorad inkomst som betalas på        det också i de fall, där den förlorade förtjänsten
25967: grund av trafikskada kan dock på mottagarens          har varit större än den erhållna ersättningen, är
25968: initiativ överses på nytt, och det kan således        möjligt att behandla ärendet på nytt och således
25969: utredas om ersättningen står i rätt proportion tili   korrigera missförhållandena, och då ersättningens
25970: den förlorade förvärvsinkomsten.                      realvärde är bundet vid lönenivån är det inte
25971:    Ett enhetligt beskattningsförfarande beträffan-    nödvändigt att regeringen vidtar åtgärder i sa-
25972: de förvärvsinkomst och den ersättning för             ken.
25973: förlorad inkomst som erhållits i stället för den
25974: 
25975:      Helsingfors den 12 februari 1987
25976: 
25977:                                                                            Minister Pekka Vennamo
25978:                                                 1986 vp.
25979: 
25980: Kirjallinen kysymys n:o 527
25981: 
25982: 
25983: 
25984: 
25985:                                    Sasi: Pakkaskauden aikana furfuroitua polttoainetta käyttäneiden
25986:                                       autoilijoiden vapauttamisesta moottoriajoneuvoverolain mukai-
25987:                                       sista seuraamuksista
25988: 
25989: 
25990:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25991: 
25992:    Valtiovarainministeri Pekka Vennamo on lau-         nen käyttää lievemmin verotettua polttoainetta
25993: antaina 10.1.1987 radiossa ilmoittanut, että die-      maksamatta säädettyä lisäveroa, on hänen mak-
25994: selkäyttöiset kulkuneuvot saavat kovan pakkasen        settava mainittu lisävero enintään kolminkertai-
25995: vuoksi luvan käyttää lievästi verotettua ns. furfu-    sena. Lisäksi lievemmin verotetun polttoaineen
25996: roitua petrolia hätäapuna liikenteen pitämiseksi       käyttämisestä maksamatta mainittua lisäveroa
25997: käynnissä, mikäli tavanomaista dieselpolttoainet-      voidaan tuomita rangaistukseen, joka on sakkoa
25998: ta korkeamman pakkaskestävyyden omaavaa nk.            tai vankeutta enintään yksi vuosi (33 §).
25999: "arktista" dieselpolttoainetta tai kalliimpaa fur-        Moottoriajoneuvoverolain 32 a §:n nojalla val-
26000: furoimatonta petrolia ei ole saatavilla ("on sovit-    tiovarainministeriö voi erityisen painavista syistä
26001: tu siitä, että nyt voivat dieselautot käyttää sitten   myöntää vapautuksen edellä mainitun lisäveron
26002: sellaista saatavilla olevaa verotonta polttoainetta,   suorittamisesta. Vapautus voidaan myöntää vain
26003: jolla autot kulkevat tällaisilla pakkasilla"). Sama-   erikseen tehdystä hakemuksesta. Yleinen vapaut-
26004: na päivänä television uutisissa ja MTV:nuutisissa      taminen ei ole mahdollinen. Hallitusmuodon
26005: on pääuutisena kerrottu Vennamon antaneen              29 §:n mukaan presidentti voi yksityisissä
26006: luvan käyttää dieselautoissa furfuroitua petrolia      tapauksissa saatuansa korkeammalta oikeudelta
26007: ja vaikka lämmitysöljyä, kunnes arktista dieselöl-     lausunnon armahtaa rangaistuksesta. Yleinen
26008: jyä saadaan jakeluun tarpeeksi. Seuraavana päivä-      armahdus voidaan antaa ainoastaan erityisellä
26009: nä lehdistö on valtakunnallisesti tiedottanut mi-      lailla.
26010: nisterin antamasta luvasta mm. Helsingin Sano-
26011:                                                           Kun poliisi ja tulliviranomaiset eivät ole saa-
26012: missa seuraavasti: '' Ammattiliikenne yritetään
26013:                                                        neet erityisiä ohjeita petrolin käytön valvonnasta,
26014: pitää käynnissä halvalla polttoaineella. Venna-
26015:                                                        ovat tarkastukset tiettävästi jatkuneet myöskin
26016: molta lupa käyttää furfuroitua petrolia ja poltto-
26017:                                                        kireimmän pakkauskauden ajan. Jos virkamies
26018: öljyä." Ministeri Vennamo ei ole lausumaansa
26019:                                                        virassaan havaitsee lakia rikotun, on hänen virka-
26020: täsmentänyt. Seuraavana maanantaina on valtio-
26021: varainministeriö ilmoittanut, että ministeri Ven-      velvollisuuksiensa mukaisesti toimien saatettava
26022:                                                        asia viranomaiskäsittelyyn lisäveron ja rangaistuk-
26023: namon lausuman tarkoitus on julkisuudessa ym-
26024:                                                        sen osalta. Kun furfuroitu petroli näkyy polttoai-
26025: märretty väärin. Kuitenkin lukuisat lähetyksen
26026:                                                        neessa värinä vielä useiden viikkojen ajan käytön
26027: kuulleet ovat vakuuttaneet, että ministerin lausu-
26028:                                                        jälkeen ja eräiden arvioiden mukaan vielä jopa
26029: ma oli yksiselitteisen selvä ja luvan myöntävä.
26030:                                                        ensi kesänä, on erittäin todennäköistä, että an-
26031: Tällä hetkellä vallitsee suuri epätietoisuus siitä,
26032:                                                        nettu "lupa" tulee johtamaan veronkorotuksiin
26033: mikä merkitys ministerin lausumalla ja "luvalla"
26034:                                                        (arvioiden mukaan 100 000-250 000 mk) ja
26035: on.
26036:                                                        oikeuskäsittelyihin.
26037:    Moottoriajoneuvoverolain 14 §:n mukaan, kun            Veroministeri Pekka Vennamon menettely on
26038: dieselöljy- tai moottoripetroliajoneuvossa käyte-      ollut virheellinen, mutta ymmärrettävä. Maas-
26039: tään sen mainittua käyttöpolttoainetta lievem-         samme vallinneet poikkeuksellisen kovat pakka-
26040: min verotettua tai verotonta polttoainetta, on         set ja valtion omistaman Nesteen kyvyttömyys
26041: ajoneuvoveron lisäksi suoritettava lisäveroa. Lisä-    toimittaa ns. arktista dieselpolttoainetta ovat pe-
26042: vero on lain 16 §:n mukaan 20 kertaa varsinainen       rusteita, joiden johdosta valtiovallan on tehtävä
26043: ajoneuvovero kuitenkin vähintään 5 000 mark-           kaikkensa liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.
26044: kaa. Lain 30 % :n mukaan, mikäli verovelvolli-         Nesteen toiminta asiassa on ollut hämmästyttä-
26045: 
26046: 270271Y
26047: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 527
26048: 
26049: vaa myös siitä syystä, että jo vuonna 1985 arkti-      seensa uskoneiden autonkuljettajien maksettavik-
26050: sen dieselpolttoaineen puute aiheutti liikenteelli-    si vaalien jälkeen.
26051: siä ongelmia.                                             Hallitusmuodon 93 §:n 2 momentin mukaan
26052:    On olemassa vain yksi keino, jolla poikkeuksel-     jokainen, joka on kärsinyt vahinkoa virkamiehen
26053: listen kovien pakkasten ja furfuroidun petrolin        lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin
26054: käytön ongelmat voidaan ratkaista. Hallitus voi        kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan vahingon-
26055: antaa eduskunnalle esityksen, jolla moottoriajo-       korvausta. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 pykä-
26056: neuvoverolakia tilapäisesti muutetaan siten, että      län mukaan julkisyhteisö on eräin edellytyksin
26057: henkilöt, jotka ovat esim. 1.1. - 20.1.1987            velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäes-
26058: välisenä aikana joutuneet käyttämään furfuroitua       sä tapahtuneen virheen johdosta aiheutuneen
26059: petrolia vapautetaan moottoriajoneuvoverolain          vahingon. Tämän johdosta autoilijoiden kannalta
26060: 14 §:n mukaisesta lisäveron suorittamisesta,           olisi tärkeätä tietää, tunnustaako valtiovalta va-
26061: 30 §:n mukaisesta veronkorotuksesta ja 33 §:n          hingonkorvausvelvollisuutensa heihin nähden sii-
26062: mukaisesta rangaistusseuraamuksesta. Hallituk-         nä tapauksessa, että furfuroidun petrolin käytöstä
26063: sen esityksen valmisteleminen valtiovarainminis-       aiheutuu heille korotettu veroseuraamus tai ran-
26064: teriössä ei voi kestää yhtä päivää kauempaa.           gaistus.
26065: Mikäli hallituksen esitys annetaan eduskunnalle           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26066: 30.1.1987 mennessä, ehtii valtiovarainvaliokunta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26067: varmasti käsitellä sen niin, että mietintö saadaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26068: valmiiksi 6.2. mennessä ja näin eduskunta ehtisi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26069: käsitellä lakiesityksen lopullisesti valmiiksi vielä
26070: tämän eduskunnan aikana.                                         Aikooko Hallitus antaa vielä tälle edus-
26071:    Todennäköistä on se, että mahdolliset lisäverot            kunnalle lakiesityksen, jolla tammikuun
26072: eivät tule maksettaviksi ministeri Vennamon mi-               1987 kovimman pakkauskauden aikana
26073: nisterikauden aikana. Varmasti on näin niissä                 furfuroitua petrolia käyttäneet autoilijat
26074: tapauksissa, joissa lisäverosta valitetaan, koska             vapautetaan      moottoriajoneuvoverolain
26075: huojennushakemus voidaan tehdä vasta lisäveron                mukaisesta lisäverosta, veronkorotuksesta
26076: määräämistä koskevan päätöksen saatua lain voi-               ja rangaistuksesta, ja
26077: man. Rangaistuksesta ministeri Vennamo ei voi                    mikäli Hallitus mainittua lakiesitystä ei
26078: antaa vapautusta. Mikäli eduskunnalle edellä                  anna, aikooko Hallitus ilmoittaa valtion
26079: mainittua lakiesitystä ei anneta, on ministeri                vastaavan dieselauton käyttäjille siitä va-
26080: Vennamon antamaa "lupaa" pidettävä vain vaa-                  hingosta, joka heille aiheutuu ministerin
26081: litäkynä, jonka laskut koituvat hänen lupauk-                 lausuman vuoksi?
26082: 
26083:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26084: 
26085:                                                Kimmo Sasi
26086:                                         1986 vp. -- EJK n:o 527                                               3
26087: 
26088: 
26089: 
26090: 
26091:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26092: 
26093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dieselajoneuvojen käyttöä silloin kun, myynnissä
26094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           olevan dieselöljyn pakkaskestävyys ei ole riittävä.
26095: olette 15 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn              Kuluvana talvena tätä lisäveroseuraamuksitta
26096: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            käytettävää dieselöljyn lisäainetta ei kuitenkaan
26097: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       ole ollut riittävästi saatavilla. Tämän vuoksi on
26098: taja Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta          mahdollista, että dieselajoneuvoissa on jouduttu
26099: kysymyksestä n:o 527:                                   käyttämään lisäaineena myös furfuroitua petro-
26100:                                                         lia. Ajoneuvon käyttö on tällöin ollut lisäveron
26101:           Aikooko Hallitus antaa vielä tälle edus-      alaista.
26102:         kunnalle lakiesityksen, jolla tammikuun
26103:         1987 kovimman pakkaskauden aikana                  Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 32 a §:n
26104:         furfuroitua petrolia käyttäneet autoilijat      nojalla valtiovarainministeriö voi hakemuksesta
26105:         vapautetaan moottoriajoneuvolain mu-            erityisistä syistä myöntää vapautuksen lisäveron
26106:         kaisesta lisäverosta, veronkorotuksesta ja      suorittamisesta. Mahdollisia hakemuksia käsitel-
26107:         rangaistuksesta, ja                             täessä voidaan ottaa huomioon ankarasta pakkas-
26108:           mikäli Hallitus mainittua lakiesitystä ei     kaudesta aiheutuneisiin poikkeuksellisiin olosuh-
26109:         anna, aikooko Hallitus ilmoittaa valtion        teisiin liittyvät tekijät laissa tarkoitettuna erityise-
26110:         vastaavan dieselauton käyttäjille siitä va-     nä syynä veronhuojennuksen myöntämiseen.
26111:         hingosta, joka heille aiheutuu ministerin          Erityisolosuhteet voidaan ottaa huomioon
26112:         lausuman vuoksi?                                myös harkittaessa mahdollisia rangaistusseuraa-
26113:                                                         muksia lisäveron maksuunpanon aiheuttavan
26114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        polttoaineen käytöstä. Rikoslain voimaanpanemi-
26115: ti seuraavaa:                                           sesta annetun asetuksen 15 §: n 2 momentin
26116:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §: n         mukaan voidaan syyte jättää tietyissä tapauksissa
26117: nojalla ajoneuvosta on suoritettava lisävero, jos       ajamatta. Jos syytteitä tultaisiin verouoman polt-
26118: ajoneuvoa ryhdytään käyttämään lainkohdassa             toaineen käyttöön liittyvissä asioissa ajamaan,
26119: tarkemmin mainittuja polttoaineita lievemmin            olosuhteilla, joissa asianomaiseen tekoon on ryh-
26120: verotetulla tai verovapaalla polttoaineella. Lie-       dytty, tulisi joka tapauksessa olemaan vaikutuk-
26121: vemmin verotetut tai verovapaat polttoaineet,           sensa myös mahdollisesti tuomittaviin rangais-
26122: joita teknisesti voitaisiin käyttää dieselajoneuvois-   tuksiin.
26123: sa, on tehty tunnistettaviksi lisäämällä näihin            Koska kysymyksessä tarkoitettuja epäkohtia ei
26124: pohtoaineisiin furfuraali-nimistä tunnisteainetta.      ole esiintynyt, hallituksen tarkoituksena ei ole
26125: Lisävero voidaan maksuunpanna, jos ajoneuvon            antaa eduskunnalle sellaista lakiesitystä, jolla va-
26126: polttoainejärjestelmään kuuluvassa säiliössä on         pautettaisiin furfuroitua petrolia tammikuussa
26127: furfuraalia sisältävää polttoainetta.                   1987 käyttäneet autoilijat lisäverosta, veronkoro-
26128:    Dieselajoneuvoissa käytettävän polttoaineen          tuksista ja mahdollisista rangaistusseuraamuksis-
26129: pakkaskestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä           ta. Kysymyksessä tarkoitettua ilmoitusta ei myös-
26130: polttoaineen valmistuksen yhteydessä dieselöljyn        kään anneta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa yhtään
26131: sisältämien petrolitisleiden määrää tai sekoitta-       tapausta, joissa viranomaiset olisivat nyt puheena
26132: malla dieselöljyyn petrolia. Dieselajoneuvojen          olevista syistä ryhtyneet toimiin lisäveron mak-
26133: talvikäyttöongelmien vuoksi on 25 päivänä hei-          suunpanemiseksi tai autoilijan syytteeseen pane-
26134: näkuuta 1986 polttoaineverosta annetun asetuk-          miseksi. Jos tällaisia tapauksia esiintyisi, tämä
26135: sen (574/86) 6 §:ssä säädetty, että petrolia voi-       koskisi kuitenkin yksittäistapauksia, jolloin ny-
26136: daan toimittaa furfuroimattomana myyntiin kor-          kyiset säännökset mahdollistavat riittäväksi kat-
26137: keintaan 10 litran vähittäismyyntipakkauksiin pa-       so~tavalla tavalla kohtuuttoman tilanteen poista-
26138: kattuna. Tarkoituksena on tällä tavoin helpottaa        misen.
26139: 
26140:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1987
26141: 
26142:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
26143: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 527
26144: 
26145: 
26146: 
26147: 
26148:                                Till Riksdagens Herr Talman
26149: 
26150:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          heten hos den dieselolja som saluförs inte är
26151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tillräcklig.
26152: den 15 januari 1987 till vederbörande medlem av           Detta tillsatsämne för dieselolja, som kan an-
26153: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vändas utan tilläggsskattepåföljder, har dock inte
26154: dagsman Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr          kunnat fås i tillräcklig utsträckning under den
26155: 527:                                                  gångna vintern. Det är därför möjligt att även
26156:                                                       petroleum med furfural har använts som tillsats-
26157:           Ämnar Regeringen ännu till denna            ämne i dieselfordon. 1 sådant fall har använd-
26158:        riksdag avlåta ett lagförslag, genom vilket    ningen av fordon varit tilläggsskattepliktig.
26159:        de bilister som under den strängaste               Med stöd av 32 a § lagen om skatt på motor-
26160:        köldperioden i januari 1987 använde pe-        fordon kan finansministeriet på ansökan av syn-
26161:        troleum med furfural skall kunna befrias       nerligen vägande skäl bevilja befrielse från erläg-
26162:        från tilläggsskatt, skattehöjning och          gandet av tilläggsskatt. Vid behandlingen av
26163:        straff, som lagen om skatt på motorfor-        eventuella ansökningar kan de faktorer som är
26164:        don förutsätter, och                           förknippade med de exceptionella förhållandena
26165:           om Regeringen inte avlåter nämnda           till följd av den stränga köldperioden beaktas
26166:        lagförslag, ämnar Regeringen informera         som ett i lagen avsett synnerligen vägande skäl
26167:        ägarna av dieselbilar om att staten svarar     för beviljande av skattelättnad.
26168:        för den skada som de tillfogats på grund           De exceptionella förhållandena kan beaktas
26169:        av ministerns uttalande?                       även vid bedömningen av eventuella straffpåfölj-
26170:                                                       der på grund av att bränsle, som leder tili
26171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       debitering av tilläggsskatt, har använts. Enligt
26172: anföra följande:                                      15 § 2 mom. förordningen om införande av
26173:     Med stöd av 14 § lagen om skatt på motorfor-      strafflagen kan åtal i vissa fall eftergivas. Om åtal
26174: don skall för motorfordon erläggas tilläggsskatt,     utförs i ärenden som gäller användningen av
26175: om fordonet skall börja drivas med lindrigare         skattefritt bränsle, inverkar de förhållanden un-
26176: beskattat bränsle än med bränslen som närmare         der vilka ifrågavarande gärning har begåtts trots
26177: har nämnts i lagrummet eller med skattefritt          allt på de straff som vederbörande eventuellt
26178: bränsle. Lindrigare beskattade eller skattefria       ådöms.
26179: bränslen, som tekniskt sett kunde användas i              Emedan sådana missförhållanden inte har före-
26180: dieselfordon, har gjorts indentifierbara genom en     kommit som åsyftas i spörsmålet, har regeringen
26181: tillsats av ett identifieringsämne, furfural.         inte för avsikt att tili riksdagen avlåta ett sådant
26182: Tilläggsskatten kan debiteras, om tili fordonets      lagförslag, med stöd av vilket de bilister som i
26183: bränslesystem ansluren tank innehåller bränsle        januari 1987 använde petroleum med furfuraltill-
26184: med furfural.                                         sats skulle befrias från tilläggsskatt, skattehöj-
26185:     Köldbeständigheten hos bränslet för dieselfor-    ningar och eventuella straffpåföljder. Något så-
26186: don kan förbättras genom att vid framställningen      dant meddelande som avses i spörsmålet kommer
26187: av bränslet öka kvantiteten av petroleumdestillat     inte heller att utfärdas. För närvarande fins det
26188: i dieselolja, eller genom att blanda petroleum i      veterligen inte ett enda fall, då myndigheterna
26189: dieselolja. På grund av problemen med dieselfor-      av ifrågavarande orsaker skulle ha vidtagit åtgär-
26190: don i vinterdrift har det i 6 § förordningen den      der i syfte att debitera tilläggsskatt hos eller att
26191: 25 juli 1986 om bränsleaccis (574/86) stadgats att    väcka åtal mot en bilist. Om sådant förekommer,
26192: fufuralfri petroleum kan levereras till försäljning   är det dock fråga om enstaka fall, varvid det med
26193: i detaljhandelsförpackningar med en volym av          stöd av gällande stadganden är möjligt att på
26194: högst 10 l. Avsikten är att därigenom underlätta      fullt tillfredsställande sätt korrigera ett oskäligt
26195: användningen av dieselfordon, då köldbeständig-       läge.
26196: 
26197:      Helsingfors den 12 februari 1987
26198: 
26199:                                                                             Minister Pekka Vennamo
26200:                                                 1986 vp.
26201: 
26202: Kirjallinen kysymys n:o 528
26203: 
26204: 
26205: 
26206: 
26207:                                    Aaltonen: Vesilain mukaisten lupahakemusten käsittelyn nopeutta-
26208:                                      misesta
26209: 
26210: 
26211:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26212: 
26213:    Seinäjoen kaupungin asukkaat joutuvat juo-          män. Niin ikään pohjavettä on taloudellisesti
26214: maan huonoa vesijohtovettä. Vesi on kuitenkin          järkevää kuljettaa nykyaikaisella tekniikalla run-
26215: kaiken elämän perusaine. Juomaveden tulisi olla        kovesijohtoja pitkin kymmeniä kilometrejä. Tästä
26216: kirkasta, raikasta, hajutoma ja miellyttävän ma-       voidaan esimerkkinä tuoda esiin Kyrönjokilaak-
26217: kuista. Seinäjokelaisten juomavesitilanne on epä-      son Vesi Oy:n hanke, jonka tavoitteena on johtaa
26218: tyydyttävä.                                            vettä 70-80 kilometriä Kauhajoelta Kurikkaan,
26219:    Vesilaitoksen raakavedeksi Seinäjoen vesi on        Jalasjärvelle, Ilmajoelle ja aina Seinäjoelle saakka.
26220: suhteellisen huonoa sen sisältämän runsaan or-             Edellä todetun suunnitelman toteutumisen
26221: gaanisen aineen määrän takia. Erityisen ongel-         tiellä on tähän saakka ollut ennen kaikkea vesi-
26222: man muodostavat lisäksi veden laadun äkilliset ja      lain edellyttämän hallinnollisen prosessin hitaus.
26223: nopeat vaihtelut. Professori Toivo Rautavaaran         Lupahakemus pohjaveden ottamisesta on yhtiön
26224: mukaan järvestä ja joesta otetusta vedestä ei           toimesta vesioikeudelle jätetty jo vuonna 1982.
26225: kaikkia saasteita kyetä kemialiisin eikä fysikaali-    Yhtiö odottaa saavansa ensimmäistä vedenotta-
26226: sin menetelmin poistamaan. Eräitä bakteereita           moa koskevan luvan vasta tänä vuonna, ja mikäli
26227: tuhotaan kloorilla, joka itse on myrkyllistä ja joka   vesioikeus ei myönnä hankkeelle nk. työlupaa,
26228: esimerkiksi luonnon fenoliyhdisteiden, saastefe-       saattaa rakennustöiden aloittaminen vielä odot-
26229: nolin tai vaikkapa kahvin fenolien kanssa muo-         taa 1-2 vuotta, kunnes valitusprosessi on saatet-
26230: dostaa pahanmakuisia ja myrkyllisiä yhdisteitä.         tu loppuun.
26231:    Yksityisten kaivotkaan eivät anna puhdasta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26232: vettä, vaan niihin valuu ympäristöstä monenlaisia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26233: likavesiä ja saasteita. Esimerkiksi öljy, bensiini,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26234: WC ja väkilannoitteet voivat saastuttaa kaivon         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26235: kaukaakin, sen mukaan, miten vesisuonet kulke-                    Onko Hallitus tietoinen vesilain edel-
26236: vat.                                                           lyttämän     lupamenettelyn     hitaudesta
26237:    Pohjavesi on yksi arvokkaimmista luonnonva-                 myös siinä tapauksessa, että on kysymys
26238: roistamme. Ne, jotka voivat tänä päivänä käyttää               pohjavesivaroiemme hyödyntämisestä, ja
26239: pohjavettä talousvetenään, kokevat olevansa                       mitä Hallitus aikoo tehdä, että lupa-
26240: etuoikeutetussa asemassa ja kokevat asuvansa                   menettely voitaisiin nykyisestä nopeuttaa
26241: puhtaan luonnon ympäristössä.                                  niin, että esim. Seinäjoen seudulla voitai-
26242:    Pohjavesivarojamme voidaan eri selvitysten pe-              siin vielä kuluvan vuosikymmenen aikana
26243: rusteella hyödyntää vielä nykyistä paljon enem-                käyttää talousvetenä pohjavettä?
26244: 
26245:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26246: 
26247:                                             Markus Aaltonen
26248: 
26249: 
26250: 
26251: 
26252: 270244T
26253: 2                                        1986 vp. -- RJC n:o 528
26254: 
26255: 
26256: 
26257: 
26258:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26259: 
26260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Muun muassa luodaan sellainen muutoksenhaku-
26261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            menettely, jossa vesioikeuden päätöksestä kaikis-
26262: olette 15 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn               sa vesiasioissa voidaan hakea muutosta vesiylioi-
26263: kirjeenne n:o 2761 ohella toimittanut valtioneu-         keudessa. Vesiylioikeuden päätös olisi yleensä
26264: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        lopullinen. Hakemusasioissa valitus korkeimpaan
26265: sanedustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta              hallinto-oikeuteen voi tapahtua vain valitusluvan
26266: kirjallisesta kysymyksestä n:o 528:                      nojalla.
26267:                                                             Vesioikeuksien työmenetelmien kehittämiseksi
26268:            Onko Hallitus tietoinen vesilain edel-        on niin ikään ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin.
26269:         lyttämän      lupamenettelyn    hitaudesta       Edellä mainittu esitys sisältää eräitä vesioikeuk-
26270:         myös siinä tapauksessa, että on kysymys          sien työskentelytapoja yksinkertaistavia uudistuk-
26271:         pohjavesivaroiemme hyödyntämisestä, ja           sia. Lisäksi vesioikeuksien työmenetelmiä kehite-
26272:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että lupa-         tään tuntuvasti uudistamalla vesioikeuksien työ-
26273:         menettely voitaisiin nykyisestä nopeuttaa        järjestykset. Myös katselmustoimitusten joudutta-
26274:         niin, että esim. Seinäjoen seudulla voitai-      miseksi oikeusministeriössä on äskettäin valmis-
26275:         siin vielä kuluvan vuosikymmenen aikana          tunut työryhmän ehdotus.
26276:         käyttää talousvetenä pohjavettä?                    Vesioikeuksissa toimii nykyisin lisäjaostoja, jot-
26277:                                                          ka keskittyvät erityisesti pitkään vireillä olevien
26278:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         asioiden käsittelyyn. Näin menetellen ruuhkaa
26279: ti seuraavaa:                                            on voitu menestyksellisesti purkaa.
26280:    Oikeusministeriössä vuonna 1980 tehdyn selvi-            Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n pohjavesihanke
26281: tyksen mukaan vesioikeudet suoriutuvat kahdesta          käsittää neljä erillistä hakemusta, joista ensim-
26282: kolmasosasta hakemusasioita alle vuodessa. Sen           mäinen on jätetty vesioikeudelle marraskuussa
26283: sijaan laajat vesistön säännöstelyä, voimalaitoksen      1982. Myöhemmät hakemukset on jätetty vesioi-
26284: rakentamista, jätevesien johtamista, pohjavesien         keudelle vuosina 1985 ja 1986. Kahdessa asiassa
26285: ottamista ynnä muuta sellaista koskevat asiat            vesioikeus on määrännyt pidettäväksi katselmus-
26286: viipyvät vesioikeuksissa huomattavasti kauem-            toimituksen. Yhtiö on joutunut täydentämään
26287: min. Laajat asiat käsitellään yleensä myös katsel-       kahta hakemustaan vuosina 1985 ja 1986. Eräiltä
26288: mustoimituksissa. Katselmustoimituksissa käsitel-        osin yhtiö on myös pyytänyt vesioikeudelta töi-
26289: lään runsaat kymmenen prosenttia hakemus-                denaloittamislupaa. Hallitus on vakuuttunut sii-
26290: asioista, ja tällaiset asiat viipyvät vesioikeuskäsit-   tä, että vesioikeus käsittelee myös tämän asian
26291: telyssä lähes poikkeuksetta yli vuoden.                  mahdollisimman joutuisasti.
26292:    Eduskunta on äskettäin hyväksynyt hallituksen            Edellä mainittuja toimenpiteitä ja suunnitel-
26293: esityksen vesilain muuttamisesta (HE n:o 266/            mia vesiasioiden käsittelyn tehostamiseksi on täs-
26294: 1984 vp. ). Hyväksytty esitys sisältää joukon vesi-      sä vaiheessa pidettävä riittävinä. Uusien tehosta-
26295: asioiden käsittelyä tehostavia muutoksia vesila-         ruistoimien suunnitteluun on syytä ryhtyä vasta
26296: kiin. Näistä merkittävin on vesilain tuomioistuin-       sen jälkeen, kun näistä toimenpiteistä on saatu
26297: ja muutoksenhakujärjestelmän kehittäminen.               riittävästi kokemuksia.
26298: 
26299:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1987
26300: 
26301:                                                                       Oikeusministeri Christoffer Taxell
26302:                                       1986 vp. -- NJ( n:o 528                                          3
26303: 
26304: 
26305: 
26306: 
26307:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26308: 
26309:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          slag skali i alimänhet vara slutgiltigt. I ansök-
26310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ningsmål kan besvär anföras tili högsta förvalt-
26311: 2761 av den 15 januari 1987 tili vederbörande         ningsdomstolen endast med stöd av besvärstill-
26312: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    stånd. Olika åtgärder har även vidtagits för att
26313: av riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade          utveckla     vattendomstolarnas     arbetsmetoder.
26314: skriftliga spörsmål nr 528:                           Ovan nämnda proposition innehåller vissa refor-
26315:                                                       mer som förenklar arbetssätten vid vattendomsto-
26316:          Är Regeringen medveten om trögheten          larna. Vidare urvecklas vattendomstolarnas ar-
26317:        i det tillståndsförfarande vattenlagen         betsmetoder kännbart genom att vattendomsto-
26318:        förutsätter, även när det är fråga om att      larnas arbetsordningar reformeras. I detta sam-
26319:        utnyttja vårt grundvattenbestånd, och          manhang kan ytterligare nämnas att ett förslag av
26320:          vad ämnar Regeringen göra för att            en arbetsgrupp tili åtgärder för att göra syneför-
26321:        möjliggöra ett snabbare tiliståndsförfa-       rättningarna snabbare nyligen har blivit färdigt
26322:        rande så att man t.ex. i Seinäjokitrakten      inom justitieministeriet.
26323:        ännu under detta årtionde skali kunna
26324:        använda grundvatten som hushållsvat-               Vattendomstolarnas resurser har ökats genom
26325:        ten?                                           specialarrangemang. Vid vattendomstolarna ver-
26326:                                                       kar tilläggsavdelningar som koncentrerar sig sär-
26327:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skilt på behandlingen av ärenden som är länge
26328: anföra följande:                                      anhängiga. Därigenom har stockningarna effek-
26329:                                                       tivt kunnat upplösas.
26330:    Enligt en utredning som har gjorts vid justitie-
26331:                                                           Kyrönjokilaakson Vesi Oy:s grundvattenföre-
26332: ministeriet år 1980 slutbehandlade vattendom-
26333:                                                       tag omfattar fyra separata ansökningar, av vilka
26334: stolarna två tredjedelar av ansökningsmålen un-
26335:                                                       den första har lämnats in tili vattendomstolen i
26336: der en kortare tid än ett år. Omfattande ärenden
26337:                                                       november 1982. De senare ansökningarna har
26338: som gäller vattenreglering, byggande av kraft-
26339:                                                       lämnats in tili vattendomstolen under åren 1985
26340: verk, avledande av avloppsvatten, tagande av
26341:                                                       och 1986. I två ärenden har vattendomstolen
26342: grundvatten och övriga ärenden av detta slag
26343:                                                       bestämt att syneförrättning skali äga rum. Bola-
26344: dröjer däremot betydligt längre vid vattendom-
26345:                                                       get har nödsakats komplettera två ansökningar år
26346: stolarna. Omfattande ärenden behandlas i all-
26347:                                                       1985 och 1986. Tili vissa delar har bolaget även
26348: mänhet även vid syneförrättningar. Vid syneför-
26349:                                                       inkommit tili vattendomstolen med anhållan om
26350: rättningar behandlas drygt tio procent av ansök-
26351:                                                       tilistånd att inleda arbeten, vilket skulle påskyn-
26352: ningsmålen och behandlingen av sådana ärenden
26353:                                                       da inledandet av byggnadsarbetena om tilistånd
26354: vid vattendomstolarna dröjer nästan undantags-
26355:                                                       beviljas för företaget.
26356: löst över ett år.
26357:    Riksdagen har nyligen godkänt regeringens             Vattendomstolen behandlar utan tvivel även
26358: proposition om ändring av vattenlagen (RP nr          de ifrågavarande ansökningarna med vederbörlig
26359: 26611984 rd.). Den godkända propositionen in-         snabbhet.
26360: nehålier en hei del sådana ändringar i vattenla-          Sammanfattningsvi~ meddelar regeringen, att
26361: gen som gör behandlingen av vattenärenden             ovan nämnda olika åtgärder och planer för att
26362: effektivare. Den mest betydande av dessa änd-         effektivera behandlingen av vattenärenden redan
26363: ringar gälier utvecklandet av domstols- och fuli-     i detta skede är tiliräckliga och genomgripande.
26364: följdssystemet. Bl.a. skapas ett sådant fuliföljds-   Något omedelbart behov att ändra eller utvidga
26365: förfarande, att man i alla vattendomstolsbeslut       den planeringshelhet som syftar tili att effektive-
26366: som gälier vattenärenden kan söka ändring i           ra behandlingen av vattenärenden föreligger in-
26367: vattenöverdomstolen. Vattenöverdomstolens ut-         te.
26368: 
26369:      Helsingfors den 9 februari 1987
26370: 
26371:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
26372:                                                 1986 vp.
26373: 
26374: Kirjallinen kysymys n:o 529
26375: 
26376: 
26377: 
26378: 
26379:                                    Aaltonen ym.: Postin luukkuunkannon toteuttamisesta kaikissa
26380:                                      taajamissa
26381: 
26382: 
26383:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26384: 
26385:    Tällä hetkellä posti kannetaan noin 50 prosen-         Vaikka postilaitoksen toimintatarmo näyttää-
26386: tille maan talouksista luukkukantona ja lopuille       kin tällä hetkellä kohdistuvan voimakkaasti vi-
26387: laatikkoonkantona. Siirtyminen maan kaikissa           reillä olevan liikelaitosuudistuksen valmisteluun,
26388: taajamissa postinjakelussa laatikkoonkannosta          ei asiakkaiden tarpeiden mukaista palvelutason
26389: luukkuunkantoon toisi ainakin tuhat uutta työ-         parantamista pidä jättää toisarvoiseen asemaan.
26390: paikkaa kohtuullisin perustamiskustannuksin.              Jakelutapamuutos tukisi merkittävällä tavalla
26391:    Postinjakelun kokonaiskustannukset ovat tällä       työllisyyttä. Tuhannen uuden työpaikan luomi-
26392: hetkellä noin miljardi markkaa. Tähän kustan-          nen nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa tuki-
26393: nuserään verrattuna siirtyminen laatikkoonkan-         si hallituksen talouspoliittista linjaa.
26394: nosta luukkuunkantoon ei lisänne kohtuuttomas-            Posti- ja telelaitoksen talous on hyvässä kun-
26395: ti kustannuksia. Posti- ja telelaitos on vuonna        nossa. Satojen miljoonien vuotuisesta ylijäämästä
26396: 1983 arvioinut jakelutapamuutoksen aiheuttavan         johtuen laitos pystyisi rahoittamaan uudistuksen
26397: noin miljardin markan kustannukset. Kysymyk-           itse.
26398: sessä täytyy olla virhearvio, sillä todellisuudessa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26399: kustannukset eivät voi kohota edes puoleenkaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26400: tästä summasta. Muutoshan koskisi ainoastaan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26401: taajama-alueita, ei haja-asutusalueita.                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26402:    Uudistus merkitsisi huomattavaa postin palve-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26403: lutason parantamista ja vastaisi niitä toiveita,               ryhtyä postin laatikkoonkannosta luuk-
26404: joita kansalaiset ovat eri yhteyksissä postipalvelu-           kuunkantoon siirtymiseksi maan kaikissa
26405: jen kehittämisestä esittäneet.                                 taajamissa?
26406: 
26407:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26408: 
26409:            Markus Aaltonen               Jussi Ranta                      Pertti Hietala
26410: 
26411:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26412: 
26413: 
26414: 
26415: 
26416:  270297B
26417:                                                1986 vp.
26418: 
26419: Kirjallinen kysymys n:o 530
26420: 
26421: 
26422: 
26423: 
26424:                                    Raudaskoski ym.: Suomeen otettavien pakolaisten määrästä
26425: 
26426: 
26427:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26428: 
26429:    Saatujen tietojen mukaan hallitus on ryhtynyt      haa vuodessa. Tilanteen ollessa tällainen suunni-
26430: valmistelemaan runsasta pakolaisten maahan            teltu suurimittainen pakolaisten maahan tuonti
26431: tuontia, vaikka ei ole mitenkään selvitetty sitä,     on monien kansalaisten mielestä suurta vastuut-
26432: haluaako Suomen kansa ottaa vastaan lisää pako-       tomuutta omaa kansaa kohtaan, eikä pakolaisille
26433: laisia ja minkä verran. Erittäin monet kansalaiset    itselleenkään varmasti pitkän päälle ole onnellis-
26434: vastustavat lisää pakolaisten ottamista. Sen sijaan   ta, että heitä siirretään lämpimistä maista täysin
26435: he tahtoisivat nähdä heitä autettavan omissa          vieraaseen kulttuuriin ja tällaisiin pakkasiin, mis-
26436: maissaan, mutta tänne heitä ei monien kansalais-      sä täällä kansa joutuu asumaan.
26437: ten mielestä pitäisi tuoda enempää kuin ne 100           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26438: pakolaista, joiden vuosittaisesta tuonnista on pe-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26439: riaatteessa sovittu. Vastustavaa kantaansa kansa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26440: laiset perustelevat sillä, että meillä on pysyvä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26441: suuri työttömyys, yli 30 000 vammaista, kymme-
26442: niätuhansia sotainvalideja ja 620 000 yli 65-vuo-                Onko Hallitus tietoinen, että pakolais-
26443: tiasta vanhusta. Edelleen meillä on tuhansia                  ongelman ratkaisu siirtopolitiikalla on jo
26444: asunnottomia sekä kymmeniätuhansia kylmissä                   ajatuksenakio mahdoton, ja
26445: huoneissa asuvia ihmisiä sekä vielä sen lisäksi                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26446: toivottomassa mielentilassa olevia tuhansia nuo-              ryhtyä, ettei Suomi joutuisi samanlaiseen
26447: ria, mistä todisteena ovat ne noin 1 300 itsemur-             pakolaiskurimukseen, kuin monet Länsi-
26448:                                                               Euroopan maat jo ovat?
26449: 
26450:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
26451: 
26452:           Väinö Raudaskoski              Lea Sutinen                     Aapo Saari
26453:           Sirkka-Liisa Anttila           Taisto Tähkämaa                 Jukka Vihriälä
26454:           Katri-Helena Eskelinen         Tellervo Nousiainen             Pentti Poutaneo
26455:           Reino Jyrkilä                  Juhani Alaranta                 Reino Karpola
26456:           Tytti Isohookana-Asunmaa       Juhani Tuomaala                 Lauri Impiö
26457:           Heimo Linna                    Helge Saarikoski                Matti Viljanen
26458:           Seppo Pelttari                 Iiro Viinanen                   Kalevi Mattila
26459:           Matti Lahtinen                 Juho Koivisto                   Toivo T. Pohjala
26460:           Pirkko Ikonen                  Tapio Holvitie                  Einari Nieminen
26461:           Tauno Valo                     Pentti Mäki-Hakola              Urho Pohto
26462:           Heikki Kokko                   Pentti Skön                     Mauno Manninen
26463:           Pentti Kettunen                Paavo Vesterinen                Helvi Koskinen
26464: 
26465: 
26466: 
26467: 
26468: 270250A
26469: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 530
26470: 
26471: 
26472: 
26473: 
26474:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26475: 
26476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomi on lisännyt avustuksiaan YK:n pako-
26477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laisasiainpäävaltuutetulle ja YK:n Lähi-idässä
26478: olette 14 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn             olevien Palestiinan pakolaisten avustus- ja työeli-
26479: kirjeenne n:o 2763 ohella toimittanut valtioneu·       melle (UNRWA) viime vuosina tuntuvasti. Näin
26480: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      on tarkoitus menetellä kuluvanakin vuonna. Mai-
26481: sanedustaja Väinö Raudaskosken ym. näin kuu-           nittujen järjestöjen samoin kuin muidenkin pa-
26482: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 530:            kolaisia hoiravien kansainvälisten järjestöjen tu-
26483:                                                        keminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta se ei
26484:            Onko Hallitus tietoinen, että pakolais-     kuitenkaan riitä maailman pakolaisongelman
26485:         ongelman ratkaisu siirtopolitiikalla on jo     hoitamiseksi. Suomen hallitus päätti osaltaan
26486:         ajatuksenakin mahdoton, ja                     vuonna 1985 pakolaiskiintiön käyttöönotosta.
26487:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Sen puitteissa Suomi vastaanottaa YK:n pakolai-
26488:         ryhtyä, ettei Suomi joutuisi samanlaiseen      sasiainpäävaltuutetun viraston ylläpitämiltä lei-
26489:         pakolaiskurimukseen, kuin monet Länsi-         reiltä noin 100 pakolaista vuosittain.
26490:         Euroopan maat jo ovat?                            Suomessa oli vuoden 1987 alussa kaikkiaan
26491:                                                        670 pakolaista, joista 530 Kaakkois-Aasiasta ja
26492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       noin 120 latinalaisesta Amerikasta. Loput noin
26493: ti seuraavaa:                                          20 ovat eri maista. Kansainvälisesti ottaen ja
26494:                                                        verrattuna erityisesti muihin pohjoismaihin on
26495:    Maailman pakolaistilanne on kokonaisuutena          Suomen vastaanottamien pakolaisten määrä var-
26496: ottaen viime vuosina edelleen vaikeutunut, jos-        sin pieni, mutta kutakin maata onkin tässä
26497: kin eräiltä osin on tapahtunut myös ongelmien          suhteessa tarkasteltava sen omista lähtökohdista.
26498: lievenemistä. YK:n pakolaisasiainpäävaltuutettu        Suomessa on pyritty huolehtimaan hyvin vastaan-
26499: (UNHCR) arvioi, että pakolaisia on maailmassa          oteluista pakolaisista sekä turvaamaan heidän
26500: tällä hetkellä noin 12 miljoonaa. Niistä on hänen      sopeutumisensa yhteiskuntaan. Yleisesti ottaen
26501: tietojensa mukaan noin 9,5 miljoonaa saanut            pakolaiset ovatkin voineet asettua Suomeen var-
26502: turvapaikan kehitysmaista. Vähemmän kuin               sin hyvin. Vaikein kysymys on usein ollut asun-
26503: 10 % oleskelee kehittyneissä maissa oman maan-         non saanti. Toisaalta pakolaiset eivät ole Suomes-
26504: tieteellisen alueensa ulkopuolella. Pakolaisten ai-    sa synnyttäneet suurempia pulmia. Pakolaisten
26505: kaansaama paine on tuntunut silti Länsi-Euroo-         vastaanottamisen ei liioin voida sanoa mitenkään
26506: passakin voimistuneena. Niinpä eräät Länsi-            heikentäneen avun tarpeessa olevien suomalais-
26507: Euroopan maat ovat joutuneetkin kiristämään            ten asemaa.
26508: pakolaispolitiikkaansa.                                   Suomen osallistuminen kansainväliseen toi-
26509:    Keskeisellä sijalla Suomen harjoittamassa pa-       mintaan erityisesti YK:n piirissä edellyttää, että
26510: kolaispolitiikassa on ollut YK:n pakolaisasiain-       kannamme meille kuuluvan vastuun myös maail-
26511: päävaltuutetun toiminnan tukeminen. UN-                man pakolaiskysymysten osalta. Taloudellisen
26512: HCR:n päätehtäviä ovat sen toimeksiannon mu-           tuen lisääminen pakolaisasioita haitaville kan-
26513: kaan pakolaisten suojelu sekä aineellinen avusta-      sainvälisille järjestöille ei yksistään riitä, vaan
26514: minen. Ensisijaisesti pakolaisia pyritään autta-       tilanne edellyttää myös pakolaisten vastaanotta-
26515: maan palaamaan kotimaahansa. Elleivät olosuh-          mista omaan maahamme. Tämän tulee tapahtua
26516: teet tätä salli, heidät pyritään sijoittamaan saman    luonnollisesti omista lähtökohdistamme. Asian
26517: maantieteellisen alueen muihin maihin. Vasta jos       oltua hallituksen ulkoasiainvaliokunnan käsiteltä-
26518: näissä pyrkimyksissä ei onnistuta, saattaa tulla       vänä ulkoasiainminiseteriö asetti 29.1.1987 työ-
26519: välttämättömäksi pakolaisten sijoittaminen kol-        ryhmän selvittämään eräitä pakolaisten vastaan-
26520: mansiin maihin. Kun pakolaisongelmassa on ky-          ottamiseen liittyviä seikkoja. Sen työn valmistut-
26521: se miljoonista ihmisistä, joudutaan sijoitusta etsi-   tua tulee harkittavaksi pakolaiskiintiön korotta-
26522: mään kolmansistakin maista valitettavan useissa        minen. Tähän asti noudatettua peruslinjaa ei
26523: tapauksissa.                                           kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa.
26524:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987                                      1
26525:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
26526:                                       1986 vp. -      KK n:o 530                                        3
26527: 
26528: 
26529: 
26530: 
26531:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26532: 
26533:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ökat sina understöd tili FN:s chefsdelegat för
26534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr.       flyktingfrågor och tili FN:s bistånds- och arbets-
26535: 2763 av den 14 januari 1987 tili vederborande         organ för palestinska flyktingar i Melianöstern
26536: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    (UNRWA). Detta är avsett att förverkligas även
26537: av riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. under-         innevarande år. Det är synnerligen viktigt att
26538: tecknade spörsmål nr 530:                             stöda nämnda organisationer, liksom även de
26539:                                                       övriga internationelia organisationer som sköter
26540:           Är Regeringen medveten om att en            flyktingfrågor, även om detta inte är tiliräckligt
26541:        lösning av flyktingproblemet genom             för att avhjälpa flyktingproblemet. Finlands re-
26542:        förflyttningspolitiska åtgärder är en i det    gering beslöt för sin del år 198 5, att flyktingkvo-
26543:        närmaste omöjlig tanke, och                    ter skall tas i bruk. Inom ramen för dessa kvoter
26544:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,      tar Finland emot ca 100 flyktingar årligen från de
26545:        för att Finland inte skali råka i samma        flyktingläger som upprätthålis av ämbetsverket
26546:        flyktingmisär som ett flertal västeuropeis-    för FN:s chefdelegat för flyktingfrågor.
26547:        ka länder?                                        Vid ingången av år 1987 var det sammanlagda
26548:                                                       antalet flyktingar i Finland 670, av vilka 530 kom
26549:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       från sydöstra Asien och ca 120 från Latinamerika.
26550: anföra följande:                                      De ca 20 övriga kommer från olika länder.
26551:                                                       Internationelit sett och jämfört särskilt med de
26552:    Under de senaste åren har flyktingsituationen i    övriga nordiska länderna är antalet flyktingar
26553: sin helhet ytterligare förvärrats i världen, även     som mottagits i Finland rätt litet, men i detta
26554: om problemen tili vissa delar har lindrats. FN:s      avseende skali varje enskilt land betraktas utgå-
26555: chefsdelegat för flyktingfrågor (UNHCR) upp-          ende från dess egna premisser. I Finland har man
26556: skattar antalet flyktingar i världen för närvarande   försökt ta väl hand om de mottagna flyktingarna
26557: tili ca 12 miljoner. Av dessa har enligt hans         samt trygga deras möjligheter att anpassa sig tili
26558: uppgifter ca 9, 5 miljoner fått asyl i utvecklings-   samhäliet. I regel har flyktingarna rätt bra kun-
26559: länderna. Mindre än 10 % vistas i de utvecklade       nat stationeras i Finland. Den svåraste frågan har
26560: länderna utanför sitt eget geografiska område.        ofta gällt möjligheten tili bostad. Å andra sidan
26561: Flyktingtrycket har trots detta blivit alit mera      har flyktingarna inte medfört några större pro-
26562: kännbart även i Väst-Europa. På grund av detta        blem i Finland. Det kan inte helier sägas att
26563: har vissa västeuropeiska Iänder varit tvungna att     mottagandet av flyktingar på något sätt skulie ha
26564: gå in för en hårdare flyktingspolitisk linje.         försvårat läget för hjälpbehövande finländare.
26565:     Finland har i sin flyktingpolitik i första hand      En förutsättning för Finlands delaktighet i den
26566: understött den verksamhet för viiken FN:s chef-       internationelia verksamhen, i synnerhet inom
26567: delegat för flyktingfrågor är ansvarig. De huvud-     FN, är att vi bär vårt ansvar även för flyktingars
26568: sakliga uppgifterna inom UNHCR är, enligt dess        del. Att enbart öka det ekonomiska stödet tili
26569: uppdrag, att skydda flyktingar samt att ge dem        internationelia organisationer som sköter flyk-
26570: materielit stöd. I första hand skali flyktingar       tingfrågor är inte en tiliräcklig åtgärd, utan läget
26571: hjälpas att återvända tili sitt hemland. Om           förutsätter att vi även tar emot flyktingar i vårt
26572: förhåliandena inte medger detta, skali de place-      land. Detta skali givetvis ske utgående från våra
26573: ras i andra Iänder inom samma geografiska             egna premisser. Sedan ärandet behandlats i rege-
26574: område. Om inte helier dessa försök ger resultat,     ringens utrikesutskott, tilisatte utrikesministeriet
26575: kan det bli nödvändigt att placera flyktingar i       29.1.1987 en arbetsgrupp för att utreda vissa
26576: tredje land. Då flyktingproblemet berör flera         omständigheter i anslutning tili mottagandet av
26577: miljoner människor, kan det i beklagligt många        flyktingar. Sedan detta arbete blivit slutfört kan
26578: fali bli nödvändigt att söka en placeringsmöjlig-     det bli aktuelit att ta ställning tili en ökning av
26579: het även i tredje land.                               flyktingskvoten. Detta innebär dock inte, att den
26580:     Finland har under de senaste åren avsevärt        nuvarande grundlinjen skali ändras.
26581:       Helsingfors den 10 februari 1987
26582: 
26583:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
26584:                                                1986 vp.
26585: 
26586: Kirjallinen kysymys n:o 531
26587: 
26588: 
26589: 
26590: 
26591:                                   Ranta: Eteläisen Saimaan pilaantumisen estämisestä
26592: 
26593: 
26594:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26595: 
26596:   Eteläinen Saimaa on kaikkien vesistön käyttö-       mm. kesämökkiläisille ja veneilijöille. Tällaisia
26597: muotojen kannalta eräs Suomen tärkeimmistä            ilmiöitä tapahtui myös alueilla, joille ei lainkaan
26598: vesistöalueista. Vesistöä käytetään mm. veden-        lasketa puunjalostuksen jätevesiä, esim. Savitai-
26599: hankintaan, kalastukseen ja virkistyskäyttöön.        paleen Lavikanlahdella.
26600: Eteläisellä Saimaalla pesii myös Saimaan norppa.         On syytä epäillä, että tämä vesien laadun
26601:   Tähän tärkeään vesistöalueeseen puretaan run-       heikkeneminen johtuu osaltaan pitkään jatku-
26602: saasti mm. puunjalostusteollisuuden jätevesiä         neesta ja kasvaneesta hajakuormituksesta, jota
26603: Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla. Näi-       tulee ojitetuilta soilta, metsien ja peltojen lan-
26604: den jätevesien kuormitus on ollut suurinta            noituksesta sekä navettojen ja sikaloiden jäteve-
26605: 1950-60-lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen             sistä.
26606: kuormitus on vähentynyt prosessiteknisin muu-            Eteläisen Saimaan pelastamiseksi on edelleen
26607: toksin ja vesiensuojelutoimenpiteiden ansiosta.       jatkettava puunjalostusteollisuuden jätevesien
26608: Puunjalostusteollisuuden jätevesikuormitus on         puhdistuksen tehostamista, mutta myös haja-
26609: kuitenkin edelleen eteläisen Saimaan pahin on-        kuormitus on saatava nopeasti alenemaan.
26610: gelma.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26611:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26612:    Viime kesänä ja pitkälle syksyyn eteläisellä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26613: Saimaalla havaittiin voimakasta veden nuhrautu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26614: mista. Tämä ilmeni veden sameutumisena ja
26615: verkkojen voimakkaana limottumisena. Sinilevän                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26616: kasvu aiheuttaa alueella vedenhankintaongelmia               ryhtyä eteläisen Saimaan pilaantumisen
26617: ja sietämätöntä haittaa vesistön virkistyskäytölle,          estämiseksi?
26618: 
26619:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1987
26620: 
26621:                                               Jussi Ranta
26622: 
26623: 
26624: 
26625: 
26626: 270248Y
26627: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 531
26628: 
26629: 
26630: 
26631: 
26632:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26633: 
26634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Rehevöitymistä on ilmennyt myös sellaisissa
26635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vesistönosissa, joihin ei suoraan johdeta jätevesiä.
26636: olette 14 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn             Tällaista vesistön tilan heikentymistä on todettu
26637: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           erityisesti Savitaipaleen Lavikanlahdessa, joka on
26638: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      matalien ja ruohikkoisten salmien muusta Pien-
26639: taja Rannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Saimaasta erottama. Lavikanlahden korkea rehe-
26640: myksestä n:o 531:                                      vyystaso johtunee valuma-alueelta tapahtuneesta
26641:                                                        huuhtoutumisesta. Tällä valuma-alueella maata-
26642:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        louden osuus on huomattava. Rehevöityminen
26643:         ryhtyä eteläisen Saimaan pilaantumisen         on näkynyt sinileväkukintoina, jotka eivät tosin
26644:         estämiseksi?                                   ole olleet myrkyllisiä.
26645:                                                           Läntisen Pien-Saimaan Maaveden alueella on
26646:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       turveteollisuus aiheuttanut eräitä paikallisia ve-
26647: ti seuraavaa:                                          siensuojeluongelmia.
26648:                                                           Saimaan alueella tehdään runsaasti vesistötut-
26649:    Etelä-Saimaan vesiensuojeluongelma johtuu           kimuksia usean tutkimuslaitoksen toimesta. Osa
26650: ensisijaisesti metsäteollisuuden jätevesikuormi-       tutkimuksista on vesilakiin perustuvaa veivoit-
26651: tuksesta. Jätevedet likaavat pahoin koko Itäisen       tedlista tarkkailua ja osa erillistutkimusta, jotka
26652: Pien-Saimaan sekä vesialueet Joutsenon ja Vuok-        toteutetaan alueen jätevesikuormittajien kustan-
26653: sen edustalla. Ongelmana ovat olleet myrkylli-         nuksella. Vesiviranomaisten toimesta Saimaan
26654: syyshaitat, voimakas hapenkuluminen sekä rehe-         alueella suoritetaan jatkuvasti hydrologista ja ve-
26655: vöityminen. Ajoittain koko Etelä-Saimaan alueel-       den laadun havainnointia sekä biologisia tutki-
26656: la on todettu ravinteista johtuvia voimakkaita         muksia. Vesistön tila tunnetaan täten varsin
26657: leväesiintymiä, viimeksi piileväkukinta syksyllä       hyvin ja edellä esitetty voidaan kiteyttää niin,
26658: 1986. Etelä-Saimaan erityisongelmana ovat jäte-        että viime vuosien aikainen rehevöitymisen jatku-
26659: vesivirtaukset. Talvisin jätevedet kerrostuvat poh-    minen on todettu huolestuttavaksi.
26660: jalle ja kulkeutuvat syvyyden lisääntyessä vastavir-      Vesi- ja ympäristöhallinnon toimesta on käyn-
26661: taan Itäiseltä Pien-Saimaalta Suur-Saimaan Il-         nistymässä Etelä-Saimaan alueellinen vesiensuo-
26662: konselälle asti.                                       jelun suunnittelu. Tarkoituksena on selvittää alu-
26663:    Itäisen Pien-Saimaan tila parani 1970-luvun         een teollisuuden ja taajamien jätevesien käsittely-
26664: alussa teollisuuden jätevesien kuormitusmuutos-        tavoitteet ja toimenpidevaihtoehdot sekä tämän
26665: ten ja kuormituksen vähenemisen seurauksena.           perusteella ratkaista valittavat toimenpiteet.
26666: Sen sijaan 1980-luvulla tilanne ei ole vesistössä      Suunnittelussa on samalla tarkoitus lisätä alueen
26667: oleellisesti muuttunut. Etelä-Saimaan vesialueel-      eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikuttamis-
26668: le kohdistuva metsäteollisuuden orgaaninen hap-        mahdollisuuksia. Suunnittelun yhteydessä pyri-
26669: pea kuluttava kuormitus on viime vuosina alen-         tään selvittämään myös hajakuormituksen alueel-
26670: tunut. Ravinnekuormitus on kuitenkin vastaavas-        lista merkitystä ja sen edellyttämiä toimenpiteitä.
26671: ti lisääntynyt ja sen seurauksena erityisesti rehe-       Kysymyksessä olevalla vesialueella ilmenneet
26672: vöitymishaitat ovat olleet huomattavia.                ongelmat tarkoittavat sitä, että ennen kaikkea
26673:    Läntistä Pien-Saimaata kuormittavat lähinnä         metsäteollisuuden jätevesikuormitusta tulisi alen-
26674: eräät pienehköt kunnalliset jäteveden puhdista-        taa. Valkaisujätevesistä aiheutuvia myrkyllisyys-
26675: mot. Jätevesien vaikutukset ovat tällä alueella        haittoja sekä ravinteista johtuvaa rehevöitymistä
26676: vähäisiä ja paikallisia. Rehevöitymistä saattaa il-    olisi vähennettävä. Kun vesioikeuden myöntämiä
26677: metä varsinkin vedenvaihtuvuudeltaan huonoissa         jätevesien johtamislupia tarkistetaan, tämä ote-
26678: matalissa lahdissa.                                    taan huomioon.
26679: 
26680:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
26681: 
26682: 
26683:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
26684:                                         1986 vp. -      KK n:o 531                                        3
26685: 
26686: 
26687: 
26688: 
26689:                                  Till Riksdagens Herr Talman
26690: 
26691:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            leds direkto En sådan försämring av vattendragets
26692: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tillstånd har kunnat konstateras i synnerhet i
26693: den 14 januari 1987 till vederbörande medlem av         vilken Lavikanlahti i Savitaipale, som genom
26694: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       grunda och vassbevuxna sund avskiljs från resten
26695: dagsman Ranta undertecknade spörsmål nr 531:            av LiUsaimeno Den höga eutrofieringsgraden i
26696:                                                         Lavikanlahti torde bero på avrinning från något
26697:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         avrinningsområdeo Inom detta avrinningsområde
26698:         för att föroreningen av södra Saimen skall       är lantbrukets andel betydandeo Eutrofieringen
26699:         kunna förebyggas?                               har kunnat konstateras på grund av blomning
26700:                                                         hos blåalger, som dock inte har varit giftigao
26701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Inom Maavesiområdet i västra Lillsaimen har
26702: anföra följande:                                         torvindustrin förorsakat vissa lokala vattenskydds-
26703:     Problemet med vattenskyddet på södra Saimen         problemo
26704: har uppstått främst på grund av belastningen                Inom Saimenområdet utförs talrika undersök-
26705: från skogsindustrins avfallsvatten. Hela Östra de-      ningar av vattendragen genom försorg av ett
26706: len av Lillsaimen samt vattenområdena utanför           flertal forskningsinstituto En del av dessa under-
26707: Joutseno och Vuoksen smutsas kraftigt ned av            sökningar är obligatorisk kontroll, som grundar
26708: avfallsvattnet. Problemet har varit olägenheter         sig på vattenlagen, och de övriga består av
26709: till följd av giftighet, hög syreförbrukning samt       separata undersökningar, som utförs på bekost-
26710: eutrofiering 0 Tidvis har det inom hela södra           nad av dem som förorsakar avfallsvattensbelast-
26711: Saimen kunnat konstateras en frodig algflora till       ningen på områdeto Genom försorg av vatten-
26712: följd av närsalter, senast kiselalgens blomning         vårdsmyndigheterna pågår inom Saimenområdet
26713: hösten 19860 Ett särskilt problem på södra Sai-         en kontinuerlig hydrologisk kontroll och under-
26714: men är avfallsvattenströmningarnao På vintern           sökning av vattenkvaliteteno Tillika bedrivs biolo-
26715: samlas avfallsvattnet på bottnen skiktvis och           gisk forskning 0 Vattendragets tillstånd är därför
26716: flyter med tilltagande djup motströms från Östra        välkänt, och det ovan anförda kan preciseras
26717: delen av Lillsaimen ända0    till fjärden Ukonselkä i   genom konstaterandet, att den fortgående eutro-
26718: Storsaimeno                                             fieringen under de senaste åren har ansetts vara
26719:     Läget i östra Lillsaimen förbättrades i början av   oroväckande 0
26720:  1970-talet på grund av ändringar i avfalls-               Genom försorg av vatten- och miljöförvalt-
26721: vattensbelastningen från industrin och till följd       ningen håller en planering på att inledas beträf-
26722: att belastningen överhuvudtaget avtogo På 1980-         fande lokalt vattenskydd på södra Saimeno Avsik-
26723: talet har situationen däremot inte väsentligt           ten är att utreda industrins och tätorternas mål-
26724: förbättratso Under de senaste åren har den av           sättning beträffande behandlingen av avfalls-
26725: skogsindustrin förorsakade organiska syreförbru-        vatten och de olika alternativen i fråga om
26726:  kande belastningen inom södra Saimens vatten-          åtgärder samt att på basis av detta avgöra vilka
26727:  område minskato Däremot har belastningen med           åtgärder som skall väliaso Tillika är det meningen
26728: närsalter ökat med betydande olägenheter, sär-          att vid planeringe:r. oka möjligheterna för de
26729: skilt eutrofiering, som följdo                          olika befolkningsgrupperna inom området att
26730:     Västra Lillsaimen belastas främst av vissa mind-    delta i och påverka ärendenas skötsel. I samband
26731:  re kommunala reningsverk för avloppsvatteno            med planeringen skall även den regionala bety-
26732: Effekten av avfallsvatten på detta område är            delsen av den spridda belastningen och de därav
26733: obetydlig och lokal. Eutrofiering kan förekomma         förutsatta åtgärderna i mån av möjlighet utredaso
26734: särskilt i grunda vikar, där vattnet cirkulerar            De problem som har förekommit inom det
26735:  dåligto                                                ifrågavarande vattenområdet innebär, att i syn-
26736:     Eutrofiering har även upptäckts i sådana delar      nerhet avfallsvattensbelastningen från skogsin-
26737:  av vattendragen, till vilka avfallsvatten inte av-     dustrin borde minskss Olägenheterna till följd av
26738: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 531
26739: 
26740: giftigheten i avfallsvattnet från blekerier samt    den att avleda avfallsvatten justeras kommer
26741: eutrofieringen på grund av närsalter borde mins-    detta att beaktas.
26742: kas. Då de av vattendomstolen beviljade tillstån-
26743: 
26744:     Helsingfors den 10 februari 1987
26745: 
26746:                                                                       Miljöminister Matti Ahde
26747:                                                  1986 vp.
26748: 
26749: Kirjallinen kysymys n:o 532
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 
26754:                                     Rusanen ym.: Ulkomailla oleskelevien Suomen kansalaisten mah-
26755:                                       dollisuudesta äänestää valtiollisissa vaaleissa
26756: 
26757: 
26758:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26759: 
26760:    Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n mukaan jokainen        äänioikeus turvata tekemällä heidän osaltaan
26761: Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuotta on           mahdolliseksi äänestää jollakin muulla tavalla,
26762: täyttänyt 18 vuotta, on asuinpaikkaansa katso-          ellei asian järjestämisestä voida sopia asianomai-
26763: matta vaalioikeutettu. Myös ulkomailla oleskele-        sen valtion viranomaisten kanssa. Yksi mahdolli-
26764: vat ja asuvat Suomen kansalaiset ovat siten ääni-       suus voisi olla vaalilainsäädäntömme muuttami-
26765: oikeutettuja valtiollisissa vaaleissa. Kaikkien osal-   nen siten, että äänioikeutettu voisi eräissä ta-
26766: ta oikeus äänestää ei kuitenkaan käytännössä            pauksissa äänestää kirjeellisesti ilman, että äänes-
26767: toteudu.                                                tämisen täytyy tapahtua vaaliviranomaisten
26768:    Esimerkiksi Saksan Iiittotasavallassa asuu noin      edessä.
26769: 10 000 Suomen kansalaista, jotka eivät voi käyt-           Edellä olevan perusteell~ ja -~altiopäi~äjärjes­
26770: tää äänioikeuttaan sen vuoksi, ettei maamme             tyksen 37 §:n 1 momenttun vutaten esnämme
26771: liittotasavallalla olevissa edustustoissa ole tähän     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26772: saakka ollut mahdollista äänestää, vaan äänestys-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26773: halukkaat ovat joutuneet äänestämistä varten
26774: hakeutumaan toisiin maihin. Koska he eivät voi                    Onko Hallitus tietoinen, ettei Suomen
26775: äänestää kohtuullisina pidettävin ponnistuksin,                 kansalaisille kuuluva vaalioikeus voi käy-
26776: on katsottava, ettei heille ole tosiasiallisesti tur-           tännössä toteutua, ja
26777: vattu heille kuuluvaa äänioikeutta.                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26778:     Koska ainakin Saksan liittotasavalta suhtautuu              ryhtyä, jotta kansalaisille perustuslaeis-
26779: kielteisesti vaalitoimitusten järjestämiseen vierai-            samme vakuutettu vaalioikeus voisi kaik-
26780: den valtioiden edustustoissa oman valtionsa alu-                kien Suomen kansalaisten osalta toteutua
26781: eella, tulisi maassa asuvien Suomen kansalaisten                myös käytännössä?
26782: 
26783:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26784: 
26785:            Pirjo Rusanen                   Päivi Varpasuo                  Kaarina Dromberg
26786: 
26787:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26788: 
26789: 
26790: 
26791: 
26792:  270298C
26793:                                                  1986 vp.
26794: 
26795: Kirjallinen kysymys n:o 533
26796: 
26797: 
26798:                                     Vihriälä ym.: Maatalouden tuotannonraJoitusten vaikutuksesta
26799:                                        maatalousyrittäjän lomaoikeuteen
26800: 
26801: 
26802:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26803: 
26804:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun        keuden monelta päätoimiselta karjataloutta har-
26805: lain (2/85) 2 § määrittelee vuosilomaan ja viik-        joittavalta maanviljelijältä, jos esimerkiksi tulot
26806: kovapaaseen oikeutetuksi maatalousyrittäjän, jo-        viljan viljelystä tai jonkin erityiskasvin kuten
26807: ka saa karjataloudesta pääasiallisen toimeentu-         perunan viljelystä ovat olleet lomanmääräytymis-
26808: lonsa.                                                  vuonna vähänkin karjataloustuloja suuremmat.
26809:    Lain nojalla annetun asetuksen 2 §:n mukaan          Myös muutaman kuukauden mittainen työssä-
26810: lomaoikeus edellyttää tilalla harjoitettavan karja-     käynti tilan ulkopuolella on vienyt lomaoikeuden
26811: talouden käsittävän tietyn vähimmäismäärän ko-          kokonaan.
26812: tieläimiä. Asetuksen 2 §:n mukaan karjatalouden             Ongelma on koskettanut varsinkin niitä viljeli-
26813: ei kuitenkaan katsota antavan pääasiallista toi-        jöitä, jotka ovat joutuneet mm. maidontuotan-
26814: meentuloa maatalousyrittäjälle huolimatta sääde-        non kiintiöinnin takia hankkimaan lisätuloja
26815: tyn kotieläinyksikkömäärän täyttymisestä, jos           muusta maataloustuotannosta tai sivuansioista
26816: maatalousyrittäjä on ollut tilansa ulkopuolella         tilan ulkopuolelta. Samoin ongelma koskettaa
26817: ansiotyössä lomanmääräytymisvuoden aikana               niitä viljelijöitä, jotka ovat yleisistä tuotantopo-
26818: enemmän kuin kolme kuukautta tai mikäli hä-             liittisista syistä vapaaehtoisesti vähentäneet koti-
26819: nen karjataloudesta saamansa tulo ei voi muodos-        eläintuotantoa. Jos näissä tapauksissa muita tulo-
26820: taa pääosaa hänen toimeentulostaan. Asetus an-          ja on kertynyt enemmän kuin ahtaat säännökset
26821: taa lomalautakunnalle oikeuden tulkita, muo-            ovat sallineet, on lomaoikeus menetetty.
26822: dostaako karjataloudesta saatu tulo pääosan maa-            Maatalouspoliittisesti on tarkoituksenmukaista,
26823: talousyrittäjän toimeentulosta. Mikäli on ilmeis-       että kotieläintuotantoa varsinkin maito- ja muna-
26824: tä, että maatalousyrityksen karjatalous on anta-        puolella vähennetään. Tuotannon vähentämiseen
26825: nut pääasiallisen toimeentulon yrityksen toiselle       ei kuitenkaan kannusta se, että samalla menete-
26826: tai molemmille yrittäjille, on lomalautakunnalla        tään lomaoikeus. On kohtuutonta rangaista maa-
26827: oikeus poiketa asetuksen 2 §:ssä säädetyistä ko-        talousyrittäjää toimenpiteestä, joka yleisen edun
26828: tieläinmääristä ja yrityksen ulkopuolisen ansio-        perusteella on suositeltava.
26829: työn kestoajasta.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26830:    Sosiaalihallitus on antanut lomalautakunnille        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26831: ohjeita siitä, miten näitä maatalousyrittäjän lo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26832: mituspalveluista annetun lain (2/85) 2 §:ää ja          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26833: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun                      Onko Hallitus tietoinen maatalouden
26834: asetuksen (46/85) 2 §:ää tulisi tulkita. Ohjeessa               tuotannonraJOitustoimien aiheuttamista
26835: todetaan mm., että jos lautakunnan tekemän                      maatalousyrittäjien lomaoikeutta heiken-
26836: selvityksen perusteella yrittäjän muut jatkuvat                 tävistä seuraamuksista ja
26837: tulot, kuten kasvinviljely- tai eläketulot ovat                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
26838: karjataloustuloja suuremmat, yrittäjä ei saa lain               maatalousyrittäjien lomituspalveluista an-
26839: tarkoittamalla tavalla pääasiallista toimeentulo-               netun asetuksen (4618 5) muuttamiseksi
26840: aan karjataloudesta.                                            siten, että kotieläintuotannon vähentämi-
26841:    On ilmennyt, että monet lomalautakunnat                      nen tuotannonrajoitustoimien edellyttä-
26842: ovat kirjaimellisesti ja ahtaasti soveltaneet sosiaa-           mällä tavalla ei heikentäisi maatalousyrit-
26843: lihallituksen ohjetta. Käytäntö on vienyt lomaoi-               täjän viikko- tai vuosilomaoikeutta?
26844:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26845: 
26846:                        Jukka Vihriälä                            Pirkko Ikonen
26847: 
26848:    Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26849: 270299D
26850:                         j
26851: 
26852:                     j
26853: 
26854:                     j
26855: 
26856:                 j
26857: 
26858:                 j
26859: 
26860:             j
26861: 
26862:             j
26863: 
26864:         j
26865: 
26866:         j
26867: 
26868:     j
26869: 
26870:     j
26871: 
26872: j
26873: 
26874: j
26875:                                                   1986 vp.
26876: 
26877: Kirjallinen kysymys n:o 534
26878: 
26879: 
26880: 
26881: 
26882:                                      Tuomaala: Laihian nimismiespiirin Jurvan toimipisteen säilyttämi-
26883:                                        sestä
26884: 
26885: 
26886:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26887: 
26888:    Jurvassa on Laihian nimismiespiirillä verrattain      mutkainen ja heikkokuntoinenkin. Siten on ym-
26889: hyväkuntoinen 179 m 2 :n suuruinen toimipiste.           märrettävää, että jurvalaiset ovat kanslian suljet-
26890: Jurvassa työskentelee vakinaisesti ulosottomies ja       tuna pitämisen vuoksi lievästi sanoen kiihtyneitä.
26891:  yksi kanslisti. Nimismiehellä on viikossa yksi          Heidän oikeusturvansa on näin ollen aina toimis-
26892: vastaanottopäivä. Poliisit käyttävät tiloja päivit-      ton ollessa suljettuna vakavassa vaarassa.
26893: täin tarpeen mukaan.                                       Vuosi sitten Laihian piiriin piti saataman Vaa-
26894:    Jurvassa työskentelevä kanslisti tarvitsee kui-       san lääninhallituksen esityksen perusteella lisä-
26895:  tenkin joskus vuosilomaa, hän tai hänen pieni           työntekijä, mutta hänet sijoitettiinkin muualle.
26896: lapsensa on silloin tällöin sairaana. Laihialla ole-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26897: vassa päätoimistossa on saadun ilmoituksen mu-           tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26898:  kaan niin vähän henkilökuntaa, ettei sieltä riitä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26899: lomasijaista Jurvaan. Tämän vuoksi Jurvassa toi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26900:  miva toimisto on ollut em. tapauksissa usein
26901: suljettuna. Työvoimatoimistosta mahdollisesti                      Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
26902:  saatavaa sopivaa sijaista varten ei ole ollut yleensä          litus aikoo ryhtyä, jotta Laihian nimis-
26903:  määrärahaa.                                                    miespiirin Jurvan toimipiste voitaisiin pi-
26904:    Jurvasta on Laihialie matkaa 40-60 km ja tie                 tää pysyvästi avoinna?
26905: 
26906:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
26907: 
26908:                                              Juhani Tuomaala
26909: 
26910: 
26911: 
26912: 
26913:  270245U
26914: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 534
26915: 
26916: 
26917: 
26918: 
26919:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26920: 
26921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         108 vekseliprotestia. Moottoriajoneuvon rekiste-
26922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          röinti-ilmoituksia otettiin vastaan 786 ja ajokort-
26923: olette 15 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn             teja myönnettiin noin 120. Kuluvan vuoden
26924: kirjeenne n:o 2770 ohella lähettänyt valtioneu-        alusta tammikuun 26 päivään sivutoimipisteessä
26925: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        on asioinut 275 henkilöä ja puhelimitse on sinne
26926: jäljennöksen kansanedustaja Juhani Tuomaalan           otettu yhteyttä 203 kertaa. Luvut osoittavat, että
26927: kirjallisesta kysymyksestä n:o 534, jossa tiedustel-   Jurvan sivutoimipisteen pitäminen avoinna ylei-
26928: laan:                                                  sölle päivittäin on asiakaspalvelun vuoksi perus-
26929:                                                        teltua.
26930:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-       Sivutoimipiste pyritään pitämään auki jokaise-
26931:         litus aikoo ryhtyä, jotta Laihian nimis-       na työpäivänä. Henkilöstön lomista ja mahdolli-
26932:         miespiirin Jurvan toimipiste voitaisiin pi-    sista sairastumisista johtuneet tilapäiset sulkemi-
26933:         tää pysyvästi avoinna?                         set aiotaan vast' edes välttää ohjaamalla Laihian
26934:                                                        nimismiespiiriin lisähenkilöstöä, jonka saamisessa
26935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         piiri on Vaasan läänissä ensimmäisellä kiireelli-
26936: seuraavaa:                                             syyssi jalla.
26937:   Vuoden 1986 aikana annettiin Laihian nimis-             Sivutoimipisteen ollessa mahdollisesti suljettu-
26938: miespiirin Jurvan sivutoimipisteestä muun muas-        na voidaan kaikki kiireelliset asiat aina hoitaa
26939: sa 300 erilaista poliisilupaa, 378 passia tai henki-   piirin päätoimipaikassa Laihialla, joka on keskey-
26940: lötodistusta ja 161 muuta todistusta sekä tehtiin      tyksittä avoinna kaikkina työpäivinä.
26941: 
26942:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987
26943: 
26944:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
26945:                                          1986 vp. -      KK n:o 534                                          3
26946: 
26947: 
26948: 
26949: 
26950:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26951: 
26952:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              körkort beviljades. Från början av innevarande år
26953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           fram tili den 26 januari har 275 personer anlitat
26954: 2770 av den 15 januari 1987 tili vederbörande            filialförrättningsstället och det har tagits kontakt
26955: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       med det per telefon 203 gånger. Siffrorna visar
26956: av riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade             att det är motiverat att filialförrättningsstället i
26957: spörsmål nr 534:                                         Jurva för kundbetjäningens skull dagligen håller
26958:                                                          öppet för allmänheten.
26959:           Vilka brådskande åtgårder ämnar Re-
26960:        geringen vidta för att förrättningsstället i        Avsikten är att filialförrättningsstället skall
26961:        Jurva inom Laihela länsmansdistrikt kun-          hålla öppet varje arbetsdag. Temporär stängning,
26962:        de hålla öppet permanent?                         som ibland har förekommit, beroende på perso-
26963:                                                          nalens semestrar och eventuella sjukdomsfall,
26964:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skall i framtiden undvikas genom att ytterligare
26965: anföra följande:                                         personai dirigeras tili Laihela länsmansdistrikt.
26966:                                                          Distriktet är på första plats i Vasa Iän i prioritets-
26967:    U nder år 1986 u tfärdade filialförrättningsstäl-
26968:                                                          ordningen för erhållande av ytterligare personal.
26969: let i Jurva i Laihela länsmansdistrikt bl.a. 300
26970: olika slags polistillstånd, 368 pass eller identitets-      Om filialförrättningsstället eventuellt är stängt
26971: bevis och 161 andra intyg. Dessutom gjorde det           kan alla brådskande ärenden alltid skötas i
26972: 108 växelprotester. Där mottags 786 registre-            distriktets huvudkontor i Laihela, som är öppet
26973: ringsanmälningar för motorfordon och ca 120              utan avbrott alla arbetsdagar.
26974: 
26975:      Helsingfors den 6 februari 1987
26976: 
26977:                                                                       Inrikesminister Kaisa Raatikainen
26978:                                                   1986 vp.
26979: 
26980: Kirjallinen kysymys n:o 535
26981: 
26982: 
26983: 
26984: 
26985:                                     Anna-Liisa Jokinen ym.: Lasten käyttämisestä kaupankäynnin koh-
26986:                                       teena
26987: 
26988: 
26989:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26990: 
26991:   YK:n Lapsen Oikeuksien Julistus on asiakirja,         suus on ottanut yhä suuremman otteen suomalai-
26992: jonka Suomi yhtenä jäsenmaista on ollut valmis          sista lapsista ja heitä käytetään mitä törkeimmin
26993: käytännössä toteuttamaan oman maansa sisällä.           YK:n Lapsen Oikeuksien Julistuksen sekä kirjai-
26994: Kuitenkin tuon tärkeän jo vuonna 1959 hyväksy-          men että hengen vastaisesti. Kaupalliset Lasten
26995: tyn asiakirjan henki ja sisältö on jäänyt maassam-      messut ovat karkea esimerkki tästä kehityksestä
26996: me vaille toteutumista.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26997:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26998:   Jälleen kerran olemme saaneet seurata YK:n            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26999: Lapsen Oikeuksien Julistuksen 9. periaatteen tör-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27000: keää rikkomista ja halveksuntaa ns. "Lasten mes-
27001: sujen" yhteydessä. Nuo messut ovat täysin vas-                    Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-
27002: takkaiset LOJ: n periaatteille, joista juuri yhdeksäs          menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä sen
27003: toteaa seuraavaa: ''Lasta on suojeltava kaikilta               valitettavan tilanteen johdosta, että Suo-
27004: laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä.               messa rikotaan YK:n Lapsen Oikeuksien
27005: Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupan-                  Julistuksen henkeä ja kirjainta käytettäes-
27006: käynnin kohteeksi.'' Kuitenkin juuri kaupalli-                 sä lasta kaupankäynnin kohteena?
27007: 
27008:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
27009: 
27010:           Anna-Liisa Jokinen               Inger Hirvelä                  Kati Peltola
27011:           Heli Astala                      Vappu Säilynoja                Niilo Koskenniemi
27012:                                            Esko Helle
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 270253D
27018: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 535
27019: 
27020: 
27021: 
27022: 
27023:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27024: 
27025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tetyn sopimattomia markkinointimenetelmiä.
27026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Kuluttaja-asioista vastaaville viranomaisille ei ole
27027: olette 15 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn           tullut tietoja tällaisesta, eivätkä kuluttajat ole
27028: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tiettävästi ottaneet yhteyttä kuluttajansuoja- tai
27029: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kuluttajaneuvontaviranomaisiin lasten messujen
27030: taja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjallisesta kysymyk-   johdosta.
27031: sestä n: o 53 5 :                                       Lastensuojelutoimikunta 1982: n mietinnössä 3
27032:                                                      (KM 198 5: 7) ehdotettiin kuluttajansuojalain so-
27033:           Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-      pimattoman markkinoinnin käsitettä täsmennet-
27034:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä sen        täväksi siltä osin kuin on kysymys lasten käyttä-
27035:        valitettavan tilanteen johdosta, että Suo-    misestä markkinoinnissa ja lapsiin kohdistuvasta
27036:        messa rikotaan YK:n Lapsen Oikeuksien         markkinoinnista. Yksimielisyyttä siitä, voitaisiin-
27037:        Julistuksen henkeä ja kirjainta käytettäes-   ko lasten kaupalliseen hyväksikäyttöön mahdolli-
27038:        sä lasta kaupankäynnin kohteena?              sesti liittyviä epäkohtia poistaa toimikunnan eh-
27039:                                                      dottamin keinoin, ei kuitenkaan ilmeisestikään
27040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vallitse.
27041: seuraavaa:                                              Messujen järjestäminen lapsille samoin kuin
27042:    Lapsi kulutrajana ja markkinoinnin kohteena       lapsiin kohdistuva kaupallinen vetoaminen
27043: nähdään julkisessa kuluttajapolitiikassa ja kulut-   yleensäkin on ensisijaisesti eettinen kysymys. Voi-
27044: tajaviranomaisten toiminnassa erityisen suojelun     daan näet asettaa kyseenalaiseksi, onko hyväksyt-
27045: tarpeessa olevana. Siten lasten suojeleminen on      tävää lisätä tällä tavoin erityisten messujen avulla
27046: kuluttaja-asiamiehen toiminnassa erityinen pai-      muutenkin voimakasta kaupallisuuden painetta
27047: nopistealue. Suomen lainsäädäntö ei suoranaises-     lapsiin ja nuorisoon.
27048: ti kiellä lapsiin kohdistuvaa markkinointia, mut-       Koska on ilmeistä, että lapsille tarkoitettuja
27049: ta kuluttajansuojalain markkinointisäännöksissä      messuja tullaan järjestämään vastaisuudessakin,
27050: käytettävää sopimattoman menettelyn käsitettä        on syytä lisätä julkisen vallan järjestämiä kulutta-
27051: on tulkittu lapsiin kohdistuvassa mainonnassa        jankasvatustoimenpiteitä, jotta lapsista voisi kas-
27052: tiukemmin kuin muuten. Myös mainonnan kan-           vaa kriittisiä, harkitsevia ja omat oikeutensa tie-
27053: sainväliset perussäännöt ja niihin sisältyvät kan-   dastavia kuluttajia. Lisäksi olisi eri yhteyksissä
27054: sainväliset ohjeet lapsiin kohdistuvasta mainon-     korostettava vanhempien merkitystä lasten kulut-
27055: nasta toteavat samoin, että mainoksissa ei saa       tajakasvatuksessa sekä herätettävä julkista keskus-
27056: käyttää hyväksi lasten luontaista herkkäuskoi-       telua yleensäkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta
27057: suutta, eikä mainos saa tuottaa lapselle henkistä,   markkinoinnista ja kaupallisesta suostuttelusta.
27058: siveellistä tai fyysistä haittaa.                    Erityisesti olisi syytä tuoda parlamentaarisella
27059:    Lasten messujen järjestämiseen ei ilmeisesti-     tasolla entistä enemmän pohdittavaksi se, millä
27060: kään voida puuttua voimassa olevan lainsäädän-       tavalla lasten kaupallista hyväksikäyttöä voitaisiin
27061: nön perusteella, ellei messuilla voida todeta käy-   ehkäistä.
27062: 
27063:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
27064: 
27065:                                                                               Ministeri jermu Laine
27066:                                        1986 vp. -      KK n:o 535                                        3
27067: 
27068: 
27069: 
27070: 
27071:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27072: 
27073:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            otillbörliga marknadsföringsmetoder använts på
27074: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          mässan. De myndigheter som ansvarar för konsu-
27075: av den 15 januari 1987 tili vederbörande medlem        mentärenden har inte fått besked om detta och
27076: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-       varken konsumentskydds- eller konsumentrådgiv-
27077: skrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa           ningsmyndigheterna har veterligen blivit kontak-
27078: Jokinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 53 5:         tade i anledning av Barnens mässa. 1 Barnskydds-
27079:                                                        kommissionens 1982 betänkande 3 (kom. bet.
27080:           Är Regeringen medveten om och vilka          1985:7) föreslogs att begreppet otillbörlig mark-
27081:        åtgärder har Regeringen för avsikt att          nadsföring skall preciseras tili den del det gäller
27082:        vidta i anledning av den belagliga situa-       användningen av barn i marknadsföring och
27083:        tionen att man i Finland bryter mot             marknadsföring som riktas tili barn. Däremot
27084:        andan och bokstaven i FN:s Deklaration          råder det uppenbarligen inte enighet om huruvi-
27085:        om Barnets Rättigheter genom att använ-         da missförhållanden som möjligen anknyter tili
27086:        da barn som föremål för handel?                 kommersiellt utnyttjande av barn kan elimineras
27087:                                                        med hjälp av de åtgärder kommissionen före-
27088:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      slagit.
27089: följande:
27090:                                                           Att arrangera en mässa för barn är såsom
27091:    Barnet som konsument och som föremål för            kommersiellt vädjande tili barn i allmänhet
27092: marknadsföring anses inom den offentliga konsu-
27093:                                                        framför allt en etisk fråga. Det kan nämligen
27094: mentpolitiken och i konsumentmyndigheternas
27095:                                                        ifrågasättas om det kan accepteras att det redan
27096: verksamhet vara i behov av speciellt skydd. Så är
27097:                                                        annars starka kommersiella trycket på barn och
27098: skyddandet av barnen en speciell tyngdpunkt i          ungdom ökas på detta sätt med hjälp av en
27099: konsumentombudsmannens verksamhet. Fin-
27100:                                                        särskild mässa.
27101: lands lagstiftning förbjuder inte direkt sådan
27102: marknadsföring som riktas tili barn, men begrep-          Eftersom det är uppenbart, att mässor avsedda
27103: pet otillbörligt förfarande som används i konsu-       för barn kommer att arrangeras också i fram-
27104: mentskyddslagens stadganden angående mark-             tiden, är det skäl att öka de konsumentundervis-
27105: nadsföring, har tolkats stramare än annars i fråga     ningsåtgärder som arrangeras av den offentliga
27106: om marknadsföring som riktas tili barn. Också i        makten för att barnen kan växa tili kritiska,
27107: de internationella grundreglerna för reklam och        övervägande konsumenter som är medvetna om
27108: de internationella anvisningar för reklam som          sina egoa rättigheter. Ytterligare bör föräldrarnas
27109: riktas tili barn som ingår i dem konstateras på        betydelse i konsumentfostran av barn betonas i
27110: samma sätt, att barns naturliga lättrogenhet inte      olika sammanhang och en offentlig diskussion
27111: får utnyttjas i reklam och att en annons inte får      väckas om marknadsföring och kommersiell över-
27112: förorsaka ett barn andlig, etisk eller fysisk skada.   talning som riktas tili barn och ungdom i allmän-
27113:    Det är upenbarligen inte möjligt att enligt         het. Speciellt är det orsak att på parlamentarisk
27114: gällande lagstiftning ingripa i arrangerandet av       nivå allt oftare dryfta, på vilket sätt kommersiellt
27115: Barnens mässa, om det inte kan konstateras att         utnyttjande av barn kunde hindras.
27116: 
27117:      Helsingfors den 10 februari 1987
27118: 
27119:                                                                                  Minister jermu Laine
27120:                                                 1986 vp.
27121: 
27122: Kirjallinen kysymys n:o 536
27123: 
27124: 
27125: 
27126: 
27127:                                    Anna-Liisa Jokinen ym.: Asuntojen järjestämisestä asunnottomille
27128: 
27129: 
27130:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27131: 
27132:    Asunnottomien vuoden 1987 alkaessa joudut-         den tavoitteisiin. TV:n antama kuva asiasta on
27133: tiin maassamme välittömästi sen tosiasian eteen,      nostanut huolestuneisuuden aallon korkealle,
27134: että Suomessa on kansalaisia täysin vailla asun-      varsinkin kovien pakkasten koetellessa niitäkin
27135: toa, vaikka pakkanen kohoaa yli 30 OC:n. Kovien       kansalaisia, joilla on asunto nykyaikaisissa kerros-
27136: pakkasten hälyttämänä on viranomaisten ollut          taloissa. Suomalainen asuntotilanne nykyisellään
27137: pakko puuttua tilanteeseen suurissa kaupungeis-       on häpeäksi koko maalle, joka muutoin kerskuu
27138: sa. Tilapäisissä hökkeleissä asuville kansalaisille   hyvinvoinnin etenemisellä, mutta antaa asunnot-
27139: on ollut pakko järjestää suojaa, jotta jäätymis-      tomien määrän nousta useisiin kymmeniin tu-
27140: kuolemilta vältyttäisiin.                             hansiin.
27141:    Helsingin kaupungin tilanteesta vastaavien vi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27142: ranomaisten suhtautuminen asiaan on herättänyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27143: laajaa ihmetystä eri puolilla maata. TV:ssä anne-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27144: tun selvityksen mukaan on Punaisen Ristin anta-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27145: ma tilapäinen suoja määrätty lopetettavaksi, kos-
27146: ka sille ei ole anottu lupaa.                                    Onko Hallitus tietoinen, että asunnot-
27147:    Kansalaisilla on ollut se käsitys, että Suomen             tomien määrä Suomessa on hälyttävästi
27148: Punainen Risti on järjestö, jolla on oikeus tarjota           kasvanut ja että täysin ilman osoitetta ja
27149: apuaan silloin, kun sitä jossain välttämättä tarvi-           asuntoa on kansalaisia, jotka kaipaisivat
27150: taan, kuten nyt pakkasen uhatessa jäädyttää                   asunnon lisäksi hoitoa, ja
27151: ihmisiä hengiltä.                                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27152:    Kansanedustajat joutuvat tehtävässään vastaa-              ryhtyä asuntotilanteen hoitamiseksi niin,
27153: maan myös tiedusteluihin siitä, miten Suomi                   että jokaiselle Suomen kansalaiselle taa-
27154: suhtautuu YK:n nimeämän asunnottomien vuo-                    taan mahdollisuus asunnon saantiin?
27155: 
27156:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
27157: 
27158:           Anna-Liisa Jokinen             Heikki Mustonen               Heli Astala
27159:           Osmo Vepsäläinen               Inger Hirvelä                 Vappu Säilynoja
27160:                       Esko Helle                               Niilo Koskenniemi
27161: 
27162: 
27163: 
27164: 
27165: 270246V
27166: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 536
27167: 
27168: 
27169: 
27170: 
27171:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27172: 
27173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kehittämisohjelmaan vuosille 1987-1991 sisältyy
27174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä toimen-
27175: olette 15 päivänä tammikuuta 1987 päivätyn           pideohjelma. Tavoitteena on, että jokaiselle
27176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         asunnottomalle järjestetään vuoden 1991 lop-
27177: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    puun mennessä vähintään asumisen vähimmäis-
27178: taja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta          tasoa vastaava asunto. Vuosina 1987-1991 ra-
27179: kirjallisesta kysymyksestä n:o 536:                  kennettaisiin ja hankinaisiin valtion tuella kun-
27180:                                                      tien ja eräiden muiden yhteisöjen käyttöön
27181:           Onko Hallitus tietoinen, että asunnot-     vuokra-asuntoja noin 16 000 asunnottomalle.
27182:        tomien määrä Suomessa on hälyttävästi         Ohjelman toteuttamiseksi on tarkoitus käyttää
27183:        kasvanut ja että täysin ilman osoitetta ja    viiden vuoden aikana noin miljardi markkaa,
27184:        asuntoa on kansalaisia, jotka kaipaisivat     josta noin 21 3 osoitenaisiin ympäristöministeriön
27185:        asunnon lisäksi hoitoa, ja                    ja noin 113 sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
27186:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nonalalta. Tämän mukaisesti vuoden 1987 val-
27187:        ryhtyä asuntotilanteen hoitamiseksi niin,     tion tulo- ja menoarviossa on lähes 200 miljoo-
27188:        että jokaiselle Suomen kansalaiselle taa-     nan markan määrärahat ko. tarkoitukseen. Mää-
27189:        taan mahdollisuus asunnon saantiin?           rärahoilla voidaan osoittaa asunto yli 2 600 asun-
27190:                                                      nottomalle.
27191:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
27192:                                                        Keskeisin keino, jolla voidaan saada asuntoja
27193: ti seuraavaa:
27194:                                                      asunnottomille, on vuokra-asuntokannan turvaa-
27195:    Vuosi 1987 on Yhdistyneitten Kansakuntien         minen eri paikkakunnilla. Asunto-olojen kehittä-
27196: julistama kansainvälinen asunnottomien vuosi.        misohjelman mukaan vuokra-asuntojen osuutta
27197: Asunnottomuus ei ole ongelma vain kehitysmais-       aravatuotannossa lisätään. Tavoitteena on, että
27198: sa, vaan myös kehittyneissä teollisuusmaissa.        vuonna 1987 voitaisiin aloittaa vähintään 10 000
27199: Myös Suomi kuuluu niiden vauraimpien maiden          vuokra-asunnon rakentaminen.
27200: joukkoon, joissa keskimääräisen asumistason pa-         Uustuotannon lisäksi vapautuu olemassa ole-
27201: ranemisesta huolimatta on edelleen huomattava        vasta aravavuokra-asuntokannasta vuosittain noin
27202: mää~ä asunnottomia tai erittäin puutteellisesti
27203:                                                      40 000 asuntoa. Valtioneuvoston hyväksymien
27204: asuv1a.                                              periaatteiden mukaisesti on asuntohallituksen
27205:    Maassamme on asunnottomia 15 000-20 000.          antamissa aravavuokra-asuntojen asukasvalinta-
27206: Heistä ulkona, tilapäissuojissa ja yömajoissa asuu   ohjeissa korostettu erityisesti sitä, että asukkaita
27207: noin 6 000 henkilöä. Erilaisissa laitoksissa asun-   valittaessa on etusijalle asetettava erittäin kiireei-
27208: nottomuuden vuoksi asuu noin 5 000 ihmistä.          lisessä asunnontarpeessa olevat, kuten asunnotto-
27209: Kolmannen ja kaikkein suurimman ryhmän               mat.
27210: muodostavat asunnon puutteen vuoksi tilapäises-
27211: ti sukulaisten luona asuvat.                            Asunnottomien tilanteen korjaamista vaikeut-
27212:    Asunnottomuus on Suomessa mm. sääolosuh-          taa se, että asunnottomuus on keskittynyt paik-
27213: teet huomioon ottaen sellainen yhteiskunnalli-       kakunnille, joissa asuntotilanne on muutoinkin
27214: nen ongelma, jonka ratkaisemiseksi on tehtävä        vaikea. Pahin on tilanne pääkaupunkiseudulla,
27215: kiireellisesti kaikki voitava. Hallitus onkin jo     erityisesti Helsingissä. Asunnottomuuden poista-
27216: tehnyt asunnottomuuden poistamiseksi merkittä-       minen edellyttääkin, että voimavaroja suunna-
27217: viä päätöksiä. Vuosina 1984-1986 varattiin           taan nykyistä enemmän vaikeimmasta asuntopu-
27218: asuntotuotantomäärärahoista käytettäväksi asun-      lasta kärsiville paikkakunnille.
27219: nottomien asuntoihin yhteensä 92 miljoonaa              Kaikkien asunnottomien tilanne ei kuitenkaan
27220: markkaa, jolla saadaan noin 1 200 asuntopaikkaa      korjaannu siten, että heille järjestetään asunto.
27221: asunnottomille.                                      Suurehko osa pitkään asunnottomina olleista tar-
27222:    Valtioneuvoston syyskuussa 1986 vahvistamaan      vitsisi myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
27223: ensimmäiseen valtakunnalliseen asunto-olojen         tukea. Tästä johtuen kuntien asunto- ja sosiaali-
27224:                                       1986 vp. -      KK n:o 536                                      3
27225: 
27226: viranomaisten tulisi toimia kiinteässä yhteistyössä   nen riippuu ensisijaisesti kunnista ja niiden toi-
27227: asunnottomien asunto-oloja parannettaessa.            menpiteistä. Ympäristöministeriö pyrkii kaikin
27228:    Valtiovalta on omilla toimenpiteillään luonut      tavoin myötävaikuttamaan siihen, että kunnat
27229: edellytyksiä asunnottomuuden poistamiseksi seu-       voisivat kantaa ja kantaisivat tämän tärkeän sosi-
27230: raavan viisivuotiskauden aikana. Käytännössä          aalisen vastuunsa.
27231: kuitenkin asunnottomien ongelmien ratkaisemi-
27232: 
27233:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
27234: 
27235:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
27236: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 536
27237: 
27238: 
27239: 
27240: 
27241:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27242: 
27243:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Statsrådets första riksomfattande program för
27244: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utvecklande av bostadsförhållandena för åren
27245: den 15 januari 1987 till vederbörande medlem av        1987-1991, som fastställdes i september 1986,
27246: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      innehåller ett åtgärdsprogram, som syftar till att
27247: dagsledamot Anna-LiisaJokinen m.fl. underteck-         avlägsna bostadslösheten. Målet är att före ut-
27248: nade spörsmål nr 536:                                  gången av år 1991 skall för varje bostadslös
27249:                                                        ordnas en bostad som åtminstone motsvarar mi-
27250:            Är Regeringen medveten om att anta-         niminivån för boende. Åren 1987-1991 skall
27251:         let bostadslösa i Finland har ökat på ett      med statligt stöd och för kommunernas och vissa
27252:         alarmerande sätt och att det finns med-        andra samfunds bruk byggas och skaffas hyres-
27253:         borgare helt utan adress och bostad, som       bostäder åt ca 16 000 bostadslösa. Avsikten är att
27254:         utöver någonstans att bo också behöver         för genomförande av programmet under de fem
27255:         vård, samt                                     åren använda ca en miljard mark, varav ca 2 13
27256:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       anvisas från miljöministeriets och ca 1 13 från
27257:         för att sköta bostadssituationen så att        social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsom-
27258:         varje finsk medborgare skall garanteras        rade. 1 enlighet härmed ingår i statsförslaget för
27259:         möjlighet att få en bostad?                    år 1987 anslag på nästan 200 milj. mk för
27260:                                                        ändamålet. Med anslagen kan bostäder anvisas åt
27261:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        över 2 600 bostadslösa.
27262: anföra följande:                                           Det viktigaste sättet att skaffa bostäder åt
27263:    År 1987 har av Förenta Nationerna internatio-       bostadslösa består i att trygga beståndet av hyres-
27264: nellt utlysts till de bostadslösas år. Bostadslöshe-   bostäder på olika orter. Enligt utvecklingspro-
27265: ten utgör ett problem inte bara i utvecklingslän-      grammet för bostadsförhållandena ökas hyresbo-
27266: derna utan också i de utvecklade industriländer-       städernas andel av aravaproduktionen. Målet är
27267: na. Också Finland hör till de rikaste länder där       att år 1987 kunna påbörja uppförandet av minst
27268: det trots att den genomsnittliga boendenivån           10 000 hyresbostäder.
27269: förbättrats fortfarande finns en betydande                 Utöver nyproduktionen frigörs årligen ca
27270: mängd bostadslösa och personer som bor ytterst         40 000 bostäder i det befintliga aravahyresbo-
27271: bristfälligt.                                          stadsbeståndet. 1 enlighet med de principer som
27272:    1 vårt land finns 15 000-20 000 bostadslösa.        godkänts av statsrådet har i bostadsstyrelsens
27273: Av dessa bor ca 6 000 personer ute, i tillfälliga      anvisningar för val av invånare till aravahyresbo-
27274: inkvarteringsutrymmen och på natthärbärgen. På         städer särskilt poängterats att när invånare väljs
27275: olika anstalter bor ca 5 000 människor på grund        skall de som är i särskilt brådskande behov av
27276: av att de är bostadslösa. Den tredje och allra         bostad, bland dem de bostadslösa, placeras i
27277: största gruppen består av sådana som på grund av       främsta rummet.
27278: att de saknar bostad tillfälligt bor hos släktingar.       Korrigeringen av de bostadslösas situation
27279:    Bostadslösheten utgör i Finland bl.a. med           försvåras av att bostadslösheten är koncentrerad
27280: beaktande av väderförhållandena ett sådant sam-        till orter där bostadssituationen även i övrigt är
27281: hälleligt problem att allt som är möjligt snabbt       svår. Svårast är situationen i huvudstadsregionen,
27282: måste göras för att problemet skall lösas. Rege-       särskilt i Helsingfors. Ett avlägsnande av bostads-
27283: ringen har också redan fattat betydande beslut i       lösheten förutsätter också att resurserna mera än
27284: syfte att göra slut på bostadslösheten. Åren           för närvarande inriktas på de orter som lider av
27285: 1984-1986 reserverades av bostadsproduktions-          den svåraste bostadsbristen.
27286: anslagen sammanlagt 92 milj. mk att användas               Situationen för alla bostadslösa rättas dock inte
27287: för bostäder till bostadslösa. För denna summa         till genom att de får en bostad ordnad åt sig. En
27288: kan ca 1 200 bostadslösa beredas tak över huvu-        stor del av dem som länge varit bostadslösa
27289: det.                                                   behöver också stöd av socialvård och hälsovård.
27290:                                     1986 vp. -     KK n:o 536                                      5
27291: 
27292: Tili följd av detta borde kommunernas bostads-     perioden. 1 praktiken beror dock lösningen av de
27293: och sociala myndigheter verka i intimt samarbete   bostadslösas problem i första hand på korumu-
27294: vid förbättrandet av de bostadslösas boendeför-    neroa och deras åtgärder. Miljöministeriet
27295: hållanden.                                         försöker på alla sätt medverka tili att korumuner-
27296:    Statsmakten har genom sina egoa åtgärder        oa skall kunna bära detta viktiga sociala ansvar
27297: skapat förutsättningar för att bostadslösheten     och även gör det.
27298: skall kunna avlägsnas under den följande femårs-
27299: 
27300:     Helsingfors den 10 februari 1987
27301: 
27302:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
27303:                                                 1986 vp.
27304: 
27305: Kirjallinen kysymys n:o 537
27306: 
27307: 
27308: 
27309: 
27310:                                    Paavilainen: Tilastohaastattelijoina toimivien palvelussuhteen ehto-
27311:                                       jen parantamisesta
27312: 
27313: 
27314:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27315: 
27316:    Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat työskente-      Ammattikunta on kymmenen vuotta vanha.
27317: levät Tilastokeskuksen haastattelutoimiston alai-      Tänä aikana on palkattu 4 73 haastatteli jaa, joista
27318: sina ja heidän tehtävänään on suorittaa Tilasto-       tällä hetkellä työskentelee 184. Vaihtuvuus on
27319: keskuksen toimeksiannosta haastatteluja ja muu-        noin 20 % vuosittain. Uuden haastattelijan palk-
27320: ta tiedon keruuta Tilastokeskuksen tekemiä tut-        kaus- ja koulutusmenot ovat 4 000-5 000 mk.
27321: kimuksia ja selvityksiä varten. Teollisuustilastojen      Työstä maksetaan tuntipalkka, joka saadaan
27322: teossa haastattelijat toimivat myös yritysten aut-     jakamalla valtion A 7 virkapalkka luvulla
27323: taJina.                                                150 = 26,54 mk. Lisäksi tulee 8,5 %:n vuosilo-
27324:    Kullakin haastattelijalla on toimialueenaan         makorvaus. Ns. ammattitaitolisänä voidaan mak-
27325: 20 000-50 000 asukkaan mukainen osa valta-             saa yhden, kahden, kolmen ja viiden vuoden
27326: kuntaa. Työ tehdään osittain kotona, mm. lyhy-         palvelun jälkeen ja osoitetun ammattitaidon pe-
27327: ehköt puhelinhaastattelut sekä kerättyjen tietojen     rusteella 2, 9, 13 tai 17 %:n palkanlisä käytettä-
27328: esikäsittely. Suuri osa työstä tehdään kuitenkin       vissä olevien määrärahojen puitteissa.
27329: kodin ulkopuolella käyntihaastatteluina kohde-            Näin ollen haastattelija jää ilman sairasajan
27330: henkilöiden ja -kotitalouksien luona sekä kulut-       palkkaa, työterveydenhuoltoa, yli työ-, ilta työ- ja
27331: tajahintaindeksiä varten hintatietokeruuna kaup-       yötyökorvauksia sekä palveluvuosilisiä. Lomaraha
27332: paliikkeissä. Työ painottuu haastattelujen osalta      ja oikeus vuosilomaan tulevat voimaan osa-aika-
27333: ilta-aikaan, jolloin haastateltavat ovat parhaiten     työtä koskevan lainmuutoksen myötä. Lisäksi
27334: tavoitettavissa. Haastattelija joutuu säilyttämään     haastattelijat luovuttavat korvauksetta valtion
27335: kotonaan jatkuvasti huomattavan määrän salassa-        käyttöön työhuoneen kalustoineen.
27336: pitovelvollisuuden alaista luottamuksellista tieto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27337: materiaalia. Työnantaja on asettanut käyttöön          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27338: virkapuhelimen, mutta auto on haastattelijalla         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27339: oltava omasta puolestaan.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27340:     Haastattelijoiden viikoittain tekemä työtunti-
27341:  määrä vaihtelee koko haastattelijakunnan kesken,                 Mihin vähimmäistoimenpiteisiin Halli-
27342:  mutta jakautuu kuitenkin selvästi kahteen suu-                tus aikoo ryhtyä tietyn työajan takaami-
27343:  reen ryhmään. Noin puolet, 95 kpl, haastatteli-               seksi haastattelijoille ja sen mukaisen
27344:  joista teki vuonna 1985 yli 20 tuntia/viikko koko             palkkauksen ja palvelussuhteen ehtojen
27345:  vuoden keskiarvon mukaan laskettuna. Toinen                   järjestämiseksi heille, ja
27346:  puoli, 89 kpl, teki samana vuonna alle 20                        aikooko Hallitus kehittää Tilastokes-
27347:  tuntia/viikko. Vuositasolla työ painottuu talvi-,             kuksen tietopalvelutaloksi, jolloin olisi
27348:  kevät- ja syksykuukausille kesäajan ollessa hiljai-           mahdollista luoda maahan alueorganisaa-
27349:  sempaa.                                                       tio täyspäiväisine työntekijöineen?
27350: 
27351:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
27352: 
27353:                                            Tuula Paavilainen
27354: 
27355:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27356: 
27357: 270300E
27358:                     1
27359:                     1
27360: 
27361: 
27362:                 1
27363:                 1
27364:             1
27365:             1
27366: 
27367: 
27368:         1
27369:         1
27370: 
27371: 
27372: 
27373: 
27374:     1
27375:     1
27376: 
27377: 
27378: 
27379: 
27380: 1
27381: 1
27382:                                                  1986 vp.
27383: 
27384: Kirjallinen kysymys n:o 538
27385: 
27386: 
27387: 
27388: 
27389:                                     Karpola ym.: Joensuun lentokentän saamisesta normaalisti liiken-
27390:                                       nöitävään kuntoon
27391: 
27392: 
27393:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27394: 
27395:    Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on lento-            Ainakaan tietämättömyys ei voinut olla edellä
27396: liikenne Joensuun lentokentälle ollut erittäin          olevaan syynä. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
27397: epäsäännöllistä. Muutama vuosi sitten uusittiin         on kiinnittänyt asiaan lähetystöjen ja kirjelmien
27398: lentokentän kiitoradan päällyste. Uudesta pääl-         avulla huomiota ainakin kolme kertaa, nimittäin
27399: lysteestä sattui tulemaan niin liukas, että suureh-     12.10.1984, 10.10.1985 ja 19.3.1986. Tämän
27400: kojen matkustajakoneiden lentäjät turvallisuus-         kyselyn ensimmäisen allekirjoittajan keskusteltua
27401: syistä kieltäytyivät laskeutumasta kiitoradalle. Ai-    ilmailuhallituksen pääjohtajan kanssa Pohjois-
27402: kataulun mukainen lentoliikenne oli sattumanva-         Karjalasta valitut kansanedustajat kävivät noin
27403: raista useiden viikkojen aikana.                        vuosi sitten liikenneministeriössä esittäen muun
27404:                                                         muassa lähestymislaitteiden uusimista.
27405:    Viime syksynä kahden viikon aikana peruutet-
27406: tiin saamiemme tietojen mukaan yhteensä 12                 Saamiemme tietojen mukaan Joensuun kent-
27407: lentovuoroa. Syyksi kerrottiin lähestymislaittei-       tää varten olisi lähestymislaitteet jo varattukin
27408: den heikkokuntoisuus. Huonon näkyvyyden val-            niin, että ne olisi voitu sinne asentaa keväällä
27409: litessa ei kentälle voinut turvallisesti puutteellis-   1986. Syystä tai toisesta ne kuitenkin asennettiin
27410: ten ja heikkokuntoisten lähestymislaitteiden ta-        jollekin toiselle lentokentälle. Seuraavat lähesty-
27411: kia laskeuma.                                           mislaitteet olisi voitu asentaa syksyllä 1986. Meil-
27412:                                                         le kerrotuo mukaan Finnair on kuitenkin vastus-
27413:    Viime vuodenvaihteen tienoilla postia kuljetta-      tanut asenousta syksyllä ja esittänyt, että laitteet
27414: nut pienkone putosi lentokentän läheisyyteen            asennettaisiin vasta keväällä 1987. Viivyttelyjen
27415: kuljettajan menehtyessä onnettomuuden seu-              seuraukset ovat nyt näkyvissä.
27416: rauksena. Ilmeisesti tämän jälkeen suoritettiin
27417: tarkistusmittaukset lähestymislaitteissa. Näissä           Säillä, jolloin on vähänkin niin sanottua alapil-
27418: tarkismksissa havaittiin suurin osa lähestymislait-     veä, ei kenttää voida ollenkaan käyttää. Kuule-
27419: teista niin virheellisiä arvoja antaviksi, että ne      mamme         mukaan      esimerkiksi    aamukone
27420: määrättiin poistettaviksi käytöstä. Tämän mää-          15.1.1987 jäi saapumatta, vaikka näkyvyys ken-
27421: räyksen jälkeen ilmailuhallitus joutui antamaan         tällä oli suhteellisen hyvä.
27422: uudet turvallisuusohjeet, joiden mukaan muun               Edellä kerrottu epävarmuus lentoliikenteessä
27423: muassa pystynäkyvyyden tulee olla noin 900              johtaa Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta
27424: metriä normaalin 90 metrin sijasta, ennen kuin          kohtuuttamaan tilanteeseen. Maakunnan kehit-
27425: kentälle voidaan laskeutua.                             tämisen kannalta on välttämätöntä, että myös
27426:                                                         lentoliikenne toimii säännöllisesti ja teknisten
27427:    Todettakoon, että tämän eduskuntakyselyn al-
27428:                                                         laitteiden puutteellisuus ei aiheuta vaikeuksia
27429: lekirjoittajat eivät protestoi uusia turvallisuusoh-    liikenteen harjoittamiselle. Tämän turvaaminen
27430: jeita vastaan. Lentoturvallisuuden takia ne on
27431:                                                         on sekä virkamiespäätöksentekijäin että poliittis-
27432: ollut paikallaan antaa. Sen sijaan emme voi
27433:                                                         ten päätöksentekijäin tehtävä.
27434: käsittää sitä, miten asioitten hoito on voinut olla
27435: niin holtitonta, että lähestymislaitteita ei ajoissa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27436: uusittu ja täydennetty.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27437: 
27438:  270301F
27439: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 538
27440: 
27441: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           taan normaalisti liikennöitävään kuntoon
27442: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  ja sinne myös liikennöidään silloin, kun
27443:                                                            se on mahdollista?
27444:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27445:          ryhtyä, että Joensuun lentokenttä saate-
27446: 
27447:       Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1987
27448: 
27449:           Reino Karpola                 Lea Sutinen                  Eeva Turunen
27450:           Jouko Tuovinen                Kerttu Törnqvist             Reino Jyrkilä
27451: 
27452:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27453:                                                 1986 vp.
27454: 
27455: Skriftligt spörsmål nr 539
27456: 
27457: 
27458: 
27459: 
27460:                                    Norrback: Om tryggande av rätten att fritt röra sig på tsen
27461: 
27462: 
27463:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27464: 
27465:    Av tradition har rätten att röra sig på isarna i    leda tili att regler skapas som drabbar helt
27466: vårt land varit helt fri. På samma sätt som man        oskyldiga mänskor.
27467: kan färdas med båt har man kunnat röra sig på             De alira flesta som rör sig på is och ute i
27468: isarna. 1 synnerhet för folk i skärgården är vägar     naturen visar respekt för varandra och för natu-
27469: över isen och rättan att fritt färdas på isen en       ren. Vili man komma åt någon form av okynne
27470: självklar rättighet. Men också andra har med en        bör åtgärderna rikta sig mot det, inte mot de helt
27471: självklar rätt kunnat röra sig på isarna.              oskyldiga. Information om hur man rör sig på is
27472:     Nu har länsstyrelsen i Vasa Iän gått in för        kan däremot självfaliet ytterligare behövas. Men
27473: åtgärder som syftar tili en begränsning av rätten      stränga förbud är inte den rätta metoden i fali
27474: att röra sig på is. En sådan åtgärd drabbar i första   som detta.
27475: hand skärgårdsbor, som själva hålier isvägar öpp-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27476: na, och som behöver dem för att snabbt komma           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27477: tili och från sitt arbete. Men också sådana som på     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
27478: sin fritid rör sig på isen drabbas helt oskäligt.      följande spörsmål:
27479:    Det kan säkert finnas någon mindre grupp,
27480: som använder rätten att fritt röra sig på isen på                Vad avser Regeringen att göra för att
27481: ett otilibörligt sätt. Men det är orimligt att i ett          trygga skärgårdsbornas och andras tradi-
27482: fali som detta låta en mindre grupps agerande                 tionelia rätt att fritt röra sig på isen?
27483: 
27484:      Helsingfors den 16 januari 1987
27485: 
27486:                                               Ole Norrback
27487: 
27488: 
27489: 
27490: 
27491: 270302G
27492: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 539
27493: 
27494: Kirjallinen kysymys n:o 539                                                                  Suomennos
27495: 
27496: 
27497: 
27498: 
27499:                                    Norrback: Vapaan jäälläliikkumisoikeuden turvaamisesta
27500: 
27501: 
27502:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27503: 
27504:    Perinteisesti vapaa jäällä liikkumisen oikeus on    pikkuryhmän toiminnan johtaa sellaisten sääntö-
27505: ollut maassamme rajoittamaton. Samalla tavoin          jen luomiseen, jotka kohdistuvat täysin syyttö-
27506: kuin veneellä liikkuminen on jäällä liikkuminen        miin ihmisiin.
27507: ollut mahdollista. Erityisesti saaristotaisille ovat      Jäällä ja luonnossa liikkuvien suuri enemmistö
27508: jäätiet ja vapaa jäällä liikkumisen oikeus olleet      ottaakin luonnon ja toiset siellä liikkuvat huo-
27509: itsestäänselvyys. Myös muille on erottamattomas-       mioon. Jos tietyntyyppiseen itkivaltaan halutaan
27510: ti kuulunut oikeus jäällä liikkumiseen.                puuttua, toimenpiteiden tulee silloin kohdistua
27511:    Nyt Vaasan läänin lääninhallitus on ryhtynyt        siihen eikä täysin syyttömiin ihmisiin. Tietoa
27512: toimenpiteisiin, jotka tähtäävät vapaan jäällä         jäällä liikkumisesta saatetaan sitä vastoin tieten-
27513: liikkumisen oikeuden rajoittamiseen. Tällainen         kin tarvita lisää. Ankarien kieltojen asettaminen
27514: toimenpide kohdistuu ennen kaikkea saaristolai-        ei kuitenkaan ole oikea menetelmä tämänkaltai-
27515: siin, jotka itse pitävät jäätiet avoimina ja jotka     sissa tapauksissa.
27516: tarvitsevat näitä teitä työmatkoihin kuluvan ajan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27517: lyhentämiseksi. Tämä toimenpide kohdistuu              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27518: myös muihin vapaa-aikanaan jäällä liikkuviin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27519: täysin kohtuuttomasti.                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27520:    On varmaankin sellaisia pienryhmiä, jotka
27521: käyttävät vapaata jäällä liikkumisen oikeutta asi-               Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatakseen
27522:  aankuulumattomalla tavalla. On kuitenkin koh-                 saaristolaisten ja muiden perinteisen oi-
27523:  tuutonta sallia esim. t? aänkaltaisessa tapauksessa           keuden vapaaseen jäällä liikkumiseen?
27524: 
27525:       Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1987
27526: 
27527:                                               Ole Norrback
27528: 
27529: 
27530: 
27531: 
27532:     Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27533:                                                  1986 vp.
27534: 
27535: Kirjallinen kysymys n:o 540
27536: 
27537: 
27538: 
27539: 
27540:                                     Vihriälä: Maatalousalan koulutuksen kehittämisestä perustamalla
27541:                                        maatalousyrittäjän jatkolinja
27542: 
27543: 
27544:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27545: 
27546:    Maatilayrittäjiksi aikoville annetaan perus-         tilanhoitajien ja työnjohtajien tarpeita. Projekti-
27547: koulutusta maatilatalouden peruslinjalla kaksi-         ryhmä esittää myös lyhyempää viiden kuukauden
27548: vuotisena koulutuksena sekä ylioppilastutkinnon         mittaista maatilayrityksen kehittämiskurssia maa-
27549: suorittaneiden vastaavina opintolinjoina. Useim-        tilayrittäjinä jo toimiville, joiden on mahdotonta
27550: piin muihin koulutusammatteihin verrattuna              irrottautua      jatkokoulutukseen      pidemmäksi
27551: maatilayrittäjien jatkokoulutus on puutteellisesti      ajaksi.
27552: järjestetty. Sellaisenaan kaksivuotista koulutusta         Esitettyä jatkolinjaa voidaan perustella myös
27553: voidaan pitää riittämättömänä nykyaikaisen maa-         muiden alojen koulutusjärjestelyillä. Ammatilli-
27554: tilatalouden yhä vaativampiin tehtäviin.                sessa koulutuksessa monilla aloilla on jo nyt
27555:    Maatalouskoulutusta tulisi kehittää perus-           kolmivuotista ammatillista peruskoulutusta, ja
27556: tamalla maatalousyrittäjien jatkokoulutusta var-        lisäämällä kaksivuotiseen peruskoulutukseen jat-
27557: ten jatkolinjoja, joilla rahoitus olisi sama kuin       kolinjamahdollisuus saadaan viljelijöiden koulu-
27558: ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällaista maa-       tus samanarvoiseen asemaan.
27559: tilayrittäjien jatkolinjaa on esittänyt perustetta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27560: vaksi mm. ammattikasvatushallituksen asettama           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27561: projektiryhmä joulukuussa 1986. Projektiryhmän          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27562: muistiossa esitetään jatkolinjan pituudeksi 16          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27563: kuukautta eli kolmea lukukautta ja näitä jatko-
27564: linjoja perustettaisiin koko valtakuntaan vain                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27565: yksi. Koulutus olisi suunnattu ensisijaisesti sellai-          ryhtyä, jotta maatilatalouden peruslinjan
27566: sille opiskelijoille, jotka ovat lähiaikoina siirty-           jatkoksi saadaan opintososiaalisilta eduil-
27567: mässä maatilayrittäjiksi esimerkiksi sukupolven-               taan peruskoulutukseen rinnasteinen
27568: vaihdoksen myötä. Koulutus palvelisi samalla                   maatilayrittäjän jatkolinja?
27569: 
27570:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1987
27571: 
27572:                                               Jukka Vihriälä
27573: 
27574:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27575: 
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 270303H
27580:                            j
27581:                           j
27582:                          j
27583:                         j
27584:                        j
27585:                       j
27586:                      j
27587:                     j
27588:                    j
27589:                   j
27590:                  j
27591:                 j
27592:                j
27593:               j
27594:              j
27595:             j
27596:            j
27597:           j
27598:          j
27599:         j
27600:        j
27601:       j
27602:      j
27603:     j
27604:    j
27605:   j
27606:  j
27607: j
27608:                                                  1986 vp.
27609: 
27610: Kirjallinen kysymys n:o 541
27611: 
27612: 
27613: 
27614: 
27615:                                     Ahonen: Kehitysyhtiön perustamisesta Turun talousalueelle
27616: 
27617: 
27618:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27619: 
27620:    Maamme raskas teollisuus on viime vuosina            toimenpiteitä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevai-
27621: ollut erittäin voimakkaan rakennemuutoksen              suuteen. Jos rakennemuutoksen juna aiotaan tu-
27622: kourissa. Tuo rakennemuutos jatkuu edelleen             levaisuudessa kääntää turvalliselle raiteelle, on
27623: vauhdilla. Erityisen voimakkaana rakennemuutos          tuota raidetta varten tehtävä uusi vaihde tulevai-
27624: on koetellut maamme laivanrakennusteollisuutta          suuteen. Tuon uuden vaihteen rakentajaksi voisi
27625: ja sen sivualoja.                                       osoittautua Turun talousaluetta kattava kehitys-
27626:    Viimeisin tällainen suuri toimialarationalisoin-     yhtiö.
27627: ti ja rakennemuutos käynnistyi, kun Valmet ja             Käsitellessään paperikone- ja telakkateollisuu-
27628: Wärtsilä yhdistivät sekä paperikone- että telakka-      den toimialarationalisointia ja sitä edistäviä toi-
27629: teollisuutensa uusiksi yhteisiksi yhtiöiksi.            menpiteitä valtioneuvosto tekikin 5.6.1986 peri-
27630:    Valtiovalta on omasta puolestaan edistänyt           aatepäätöksen, jonka mukaan se ottaa valtion
27631: mainittua teollisuuden rakennemuutosta poik-            vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon erityismäärä-
27632: keuksellisen näkyvästi. Vuoden 1986 loppupuo-           rahan Turun talousalueelle perustettavan kehitys-
27633: lella eduskunta hyväksyi lain, jolla uudet perus-       yhtiön vähemmistöosakkuuden merkitsemistä ja
27634: tettavat paperikone- ja telakkayhtiöt vapautettiin      maksatusta varten. Tuohon kehitysyhtiöön tulisi-
27635: arviolta noin 200 milj. markan leimaverosaatavis-       vat pääosakkaina Valmet ja Wärtsilä konsernit
27636: ta sekä omaisuuden luovutuksen vuoksi tulovero-         joko emo- tai tytäryhtiöittensä kautta. Tuota
27637: tuksessa purkautuviksi muutoin tulleista varaus-        määrärahaa ei kuitenkaan esiinny valtioneuvos-
27638: eristä noin 500 milj. markan verosta. Lisäksi           ton eduskunnalle esittelemässä valtion tulo- ja
27639: valtioneuvosto on siirtänyt Valmet Osakeyhtiön          menoarviossa vuodelle 1987.
27640: telakoita koskevia takauksia uudelle perustetulle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27641: Wärtsilän Meritekninen yhtiölle.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27642:    Telakkateollisuuden rakennemuutos on kos-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27643: kettanut erityisen kipeästi Turun seutua jo usean       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27644: vuoden ajan. Tähän mennessä Turun ja sen
27645: ympäristön telakoilta ovat työtilaisuudet vähenty-                Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai
27646: neet jo noin 2 500 työpaikalla. Tuorein uutinen                aikoo ryhtyä turvatakseen valtion osuu-
27647: laivanrakennusalalta on se, että Wärtsilän moot-               den kattavan määrärahan nopean käyt-
27648:  toritehdas Tutussa aikoo supistaa tuotantoaan                 töönoton valtioneuvoston 5.6.1986 teke-
27649:  oleellisesti ja tämä merkitsee Wärtsilän ilmoituk-            män periaatepäätöksen mukaisesti vä-
27650:  sen mukaan irtisanottavia useita satoja.                      hemmistöosakkuuden        merkitsemiseksi
27651:    Yhä jatkuvan voimakkaan rakennemuutoksen                    Turun talousalueelle perustettavaan kehi-
27652:  työllisyysseuraamusten hallinta edellyttää sellaisia          tysyhtiöön?
27653: 
27654:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1987
27655: 
27656:                                                Risto Ahonen
27657: 
27658:    Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27659: 
27660: 
27661: 
27662: 
27663:  270304)
27664:                                                 1986 vp.
27665: 
27666: Kirjallinen kysymys n:o 542
27667: 
27668: 
27669: 
27670: 
27671:                                    Kortesalmi: Petäjäselän-Kurkijärven tien peruskorjaamisesta Kuu-
27672:                                      samossa
27673: 
27674: 
27675:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27676: 
27677:    Kurkijärven tie (tie n:o 8641 Petäjäselkä-          kirjastoauto- sekä terveyspalveluja antavaa kli-
27678: Kurkijärvi) Kuusamossa on ollut usean vuoden           nikka-autoliikennettä. Useiden perheitten työ-
27679: ajan erittäin huonokuntoinen ja vailla käyttötar-      matkat ovat tulleet yhä vaikeammiksi. Tie on
27680: peen mukaista huolenpitoa. Tie on kapea, kuop-         hämmästyttävän huonokuntoinen asutuksen
27681: painen, vailla öljysorapintaa ja heikosti liikenne-    määrään ja liikennetarpeeseen nähden. Lieviä
27682: merkein varustettu. Tie on läpikulkutie, asutus        liikennevahinkoja on sattunut normaalia enem-
27683: on lisääntynyt nopeasti ja tietä kuormittaa lisäksi    män. Turvallisuussyistä ja Kurkijärven kylän ke-
27684: lisääntynyt turistiliikenne. Tie on hämmästyttä-       hityksen, palveluiden, viihtyvyyden ja yritystoi-
27685: vän huonokuntoinen asutuksen määrään ja lii-           minnan, maa- ja metsätalouden kehittämisen
27686: kenteen vilkkauteen verrattuna.                        kannalta tulisi saada tie nopeasti kuntoon.
27687:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27688:    Maatalouden harjoittaminen on käynyt vai-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27689: keammaksi, koska traktorilla joudutaan usein           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27690: tuorerehu ajamaan jopa kymmenen kilometrin             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27691: päästä kyseistä tietä myöten tilalle. Lisäksi Kurki-
27692: järvellä harjoitetaan mm. puuverstastoimintaa.                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
27693: Palveluiden saatavuus huonomuu pysyvästi, ellei               miin Kuusamossa Petäjäselän-Kurkijär-
27694: toimenpiteisiin ryhdytä. Tiellä on linja-autolii-             ven tien perusparantamiseksi ja öljysora-
27695: kennettä, koululaiskuljetusta, kauppa-auto- ja                pinnan tai asfalttipinnan levittämiseksi?
27696: 
27697:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
27698: 
27699:                                          J. Juhani Kortesalmi
27700: 
27701:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27702: 
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 270305K
27707:                                               1986 vp.
27708: 
27709: Kirjallinen kysymys n:o 543
27710: 
27711: 
27712: 
27713: 
27714:                                   Tennilä: Eläkekaton säätämisestä suurten eläkkeiden leikkaamiseksi
27715: 
27716: 
27717:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27718: 
27719:   Eläke-erot ovat maassamme erittäin suuret joh-     eläkkeille määrätään katto. Lapissa eläkeläisten
27720: tuen siitä, että pientä peruseläkettä lukuun otta-   tilaisuudessa sopivana eläkekattona on pidetty
27721: matta eläke määräytyy työelämässä saadun tulon       8 000 markkaa kuukaudessa.
27722: perusteella. Joka on saanut pientä palkkaa, saa
27723:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27724: myös pientä eläkettä. Suuripaikkaisilie tulee
27725:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27726: myös suuri eläke. Nyt jo ollaan siinä tilanteessa,
27727:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27728: että pienimmät eläkkeet ovat vain 1 500 mark-
27729:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27730: kaa, mutta suurimmat jopa 50 000 markkaa
27731: kuukaudessa. Erot tulevat edelleenkin kasva-
27732: maan, ellei toimenpiteisiin ryhdytä.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27733:                                                             ryhtyä ylisuurten eläkkeiden leikkaami-
27734:    Eläke-eroja pienentävät toimenpiteet voivat ol-          seksi 8 000 markan eläkekaton säätämäl-
27735:                                                              .. ,
27736: la vain sitä, että pieniä eläkkeitä korotetaan ja           1a.
27737: 
27738:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
27739: 
27740:                                          Esko-Juhani Tennilä
27741: 
27742: 
27743: 
27744:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27745: 
27746: 
27747: 
27748: 
27749:  2703061
27750:                                                 1986 vp.
27751: 
27752: Kirjallinen kysymys n:o 544
27753: 
27754: 
27755: 
27756: 
27757:                                    Tennilä: Sillan rakentamisesta Kemijoen yli Tennilän kylän koh-
27758:                                       dalla
27759: 
27760: 
27761:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27762: 
27763:   Kemijoen varrella sijaitsevassa Tennilän kylässä    vuoksi. Kesäisinkin kulkeminen joen yli on suu-
27764: asukkaat ovat pitkään toivoneet sillan rakenta-       resti vaikeutunut säännöstelyn seurauksena.
27765: mista Kemijoen yli. Kylään perustettu kylätoimi-         Edellä oievan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27766: kunta on nyt tehnyt esityksen sillasta, joka tulisi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27767: rakentaa Tervakarin kohdalle.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27768:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27769:   Tennilän kylän asukkaiden keskinäistä yhtey-
27770: denpitoa ja asioiden hoitoa vaikeuttaa se, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27771: Kemijoen yli ei enää talvisin muodostu jäätietä,             ryhtyä sillan rakentamiseksi Kemijoen yli
27772: koska veden korkeus vaihtelee voimakkaasti ylä-              Tennilän kylässä asukkaiden kulkuyh-
27773: puolella olevan Vanttauksen voimalaitoksen                   teyksien parantamiseksi?
27774: 
27775:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
27776: 
27777:                                           Esko-Juhani Tennilä
27778: 
27779: 
27780: 
27781:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27782: 
27783: 
27784: 
27785: 
27786: 270307M
27787:                                                 1986 vp.
27788: 
27789: Kirjallinen kysymys n:o 545
27790: 
27791: 
27792: 
27793: 
27794:                                    Valo: Sotilasvammalain mukaisen korotetun elinkoron maksuajan
27795:                                       pidentämisestä
27796: 
27797: 
27798:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27799: 
27800:   Sotilasvammalain mukaiseen elinkorkoon oi-           Iän karttuessahan vamma, jonka perusteella elin-
27801: keutetulle suoritetaan korotettua elinkorkoa sen       korkoa suoritetaan, yleensä muuttuu vuosi vuo-
27802: vuoden alusta, jona vahingoittunut tai sairastu-       delta vaikeammaksi. Sen perusteella suoritettu
27803: nut täyttää 56 vuotta. Oikeus korotettuun elin-        elinkorko sen sijaan laskee.
27804: korkoon päättyy sotilasvammalain 8 §:n 2 mo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27805: mentin mukaan sinä vuonna, jona korvauksen-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27806: saaja täyttää 65 vuotta.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27807:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27808:    Lukuisat korvauksensaajat ovat saaneet tapa-
27809: turmavirastolta kirjeen, jossa heille on ilmoitettu,             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27810: että heidän elinkorkoaan ei 1.1.1987 alkaen enää              siin sotilasvammalain säännösten muutta-
27811: suoriteta korotettuna, koska he ovat edellisen                miseksi siten, ettei korotetun elinkoron
27812: vuoden aikana täyttäneet 65 vuotta. Tätä elinkor-             saaja menettäisi korotusta täytettyään 65
27813: koon oikeutettujen on ollut vaikea ymmärtää.                  vuotta?
27814: 
27815:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1987
27816: 
27817:                                                Tauno Valo
27818: 
27819:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27820: 
27821: 
27822: 
27823: 
27824: 270308N
27825:                                              1986 vp.
27826: 
27827: Kirjallinen kysymys n:o 546
27828: 
27829: 
27830: 
27831: 
27832:                                  Elo ym.: Porolan paikallistien kunnostamisesta Kokemäellä
27833: 
27834: 
27835:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27836: 
27837:    Porolan paikallistie Kokemäen kaupungissa on     Porolantien läheisyydessä toimivat yritykset ovat
27838: sekä kapea että huonokuntoinen. Tien kunnosta-      tien kehnon kunnon takia huonommassa asemas-
27839: misesta on puhuttu jo useita vuosia, ja alkupe-     sa kuin muut vastaavat yritykset.
27840: räisten suunnitelmien mukaan töiden olisi pitä-
27841: nyt alkaa vuonna 1987. TVL:n Turun piirin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27842: toimenpideohjelman mukaan tien kunnostami-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27843: nen olisi saatu päätökseen vuonna 1989. Tien        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27844: läheisyydessä asuvat henkilöt ovat tyrmistyneinä    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27845: ottaneet vastaan tiedon, että Porolantien kunnos-
27846: taminen aloitettaisiin viimeisimpien suunnitel-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27847: mien mukaan vasta vuonna 1992.                             ryhtyä Kokemäen kaupungissa sijaitsevan
27848:   Alueen asukkaiden lisäksi tien huonokuntoi-              Porolan paikallistien kunnostamiseksi
27849: suus huolestuttaa paikkakunnan yrittäjiä. Niinpä           mahdollisimman nopeasti?
27850: 
27851:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1987
27852: 
27853:            Mikko Elo                   Matti Kuusio                   Timo Laaksonen
27854:            Pirkko Valtonen             Timo Roos                      Jorma Rantanen
27855: 
27856: 
27857: 
27858:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27859: 
27860: 
27861: 
27862: 
27863:  270309P
27864:                                                1986 vp.
27865: 
27866: Kirjallinen kysymys n:o 547
27867: 
27868: 
27869: 
27870: 
27871:                                    Muroma: Ulkomailla tehtyjen proteettisten töiden valvonnasta
27872: 
27873: 
27874:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27875: 
27876:     Hammasteknikon toimen harjoittamisesta an-        paan työhön kuin jos työ tehdään kotimaassa.
27877: netun lain mukaan hammaslääkärin antamia              Kotimaiset hammasteknikot lisäksi pääsääntöises-
27878: hammasteknisiä töitä on oikeutettu suorittamaan       ti kieltäytyvät korjaamasta ulkomailla tehtyjä
27879: henkilö, joka Valtion hammasteknikko-opistossa        hammasteknisiä töitä.
27880: suorittamansa tutkinnon perusteella on merkitty
27881:                                                          Ulkomailla hammasteknisen työn, laitteen tai
27882: lääkintöhallituksen laillistetuista hammastekni-
27883:                                                       kojeen valmistaja on yleensä työpaikkakoulutettu
27884: koista pitämään luetteloon. Näin ollen Suomessa
27885:                                                       vain joitain hammastekniikan osa-alueita hallitse-
27886: pyritään varmistamaan hammasteknisten töiden
27887:                                                       va henkilö. Näitä työpaikkakoulutettuja henki-
27888: korkea taso siten, että niitä ovat oikeutetut
27889:                                                       löitä voi yhden asianomaisen maan hammastek-
27890: tekemään ainoastaan säädetyn koulutuksen saa-
27891:                                                       nikon alaisuudessa ja valvonnassa olla kymmeniä
27892: neet henkilöt.
27893:                                                       tai jopa satoja. Tällöin ei voida mitenkään var-
27894:     Suomalaiseen hammashoitoon on viime vuo-          mistua siitä, että nämä tekniset työt täyttävät
27895:  den aikana liittynyt uusi piirre. Hammaslääkärit     suomalaiset laatuvaatimukset.
27896:  ovat alkaneet lähettää hammasteknisiä töitä ulko-
27897:  maille, missä näiden tuotteiden hinnat ovat al-         Lääkintöhallitus on eräiden dentaalilejeerin-
27898:  haisemmat kuin Suomessa. Pääasiassa töitä on         geissä käytettävien metallien osalta asettanut ylä-
27899:  tehty Saksan Iiittotasavallassa, mistä niitä on      rajoja tai kokonaan kieltänyt niitä sisältävien
27900:  lähetetty edelleen mm. Unkarissa ja Filippiineillä   lejeerinkien käytön Suomessa näiden metallien
27901:  tehtäviksi.                                          myrkyllisyyden tai allergisoivan vaikutuksen ta-
27902:     Suomessa hammasteknikon ammatti on katsot-        kia. Tällaisten metallien käytön valvonta on Suo-
27903:  tu niin tärkeäksi hammashoidon kokonaisuuden         messa helppoa, koska tuotteiden valmistajia eli
27904:  onnistumisen kannalta, että hammasteknisiä töi-      hammasteknikoita sekä materiaalien maahantuo-
27905:  tä saa valmistaa ainoastaan lääkintöhallituksen      jia on rajallinen määrä ja kuten todettua valmis-
27906:  hyväksymä ja valvoma hammasteknikko. Tämän           tajat toimivat lääkintöhallituksen suorassa val-
27907:  vuoksi onkin outoa, että hammasteknisiä töitä        vonnassa. Hammastekniset työt tarvitsevat vuosit-
27908:  voidaan nyt tilata maamme rajojen ulkopuolelta,      tain huoltoa ja joskus myös korjausta. Kuka ottaa
27909:  maista, joissa hammastekniikan tasoa pohjois-        tällöin vastuun huolto- tai korjaustyön suoritta-
27910:  maisten standardien mukaan pidetään kehitty-         misesta, kun varmaa tietoa materiaaleista ei ole?
27911:  mättömänä.                                              Yleinen käytäntö on se, että hammaslääkäri ei
27912:     Korkealuokkaisten proteettisten töiden teke-      kerro potilaalle sitä, teettääkö hän hammastekni-
27913:  minen edellyttää läheistä yhteistyötä hammaslää-     sen työn Suomessa vai ulkomailla. Näin ollen ne
27914:  käriltä ja hammasteknikolta. Vaikka sekä ham-        potilaat, joiden suuhun on pantu ulkomailla
27915:  maslääkäreiden että hammasteknikoiden taso           tehtyjä hammasteknisiä töitä, ovat siinä uskossa,
27916:  Suomessa on korkea, joudutaan pääsääntöisesti        että ne on tehty Suomessa. Suomen Hammaslää-
27917:  hammasteknisiä töitä sovittamaan ja korjaamaan       käriliitto on todennut, että hammaslääkärillä ei
27918:  useita kertoja ennen kuin ne sopivat täydellisesti   ole mitään velvollisuutta kertoa tuotteen alkupe-
27919:  asiakkaalle. Kun hammastekniset työt tehdään         rää. Tämä vastannee myös lääkintöhallituksen
27920:  Suomessa, töiden täydelliseen viimeistelyyn on       kantaa. Kuitenkin kuluttajan tulisi tietää ham-
27921:  mahdollisuudet ja tähän on totuttu. Kun sen          masteknisen työn alkuperä ja kuluttajalla tulisi
27922:  sijaan hammastekniset työt tehdään ulkomailla,       olla oikeus valita, haluaako hän suuhunsa, osaksi
27923:  töiden viimeistely jää pakosta heikommaksi. On       elimistöään, Iaitettavan kojeita ja laitteita, joiden
27924:  selvää, että potilas joutuu tyytymään heikom-        alkuperä on tuntematon, vai haluaako hän koti-
27925: 
27926: 270310Q
27927: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 547
27928: 
27929: maista teknistä laatutyötä, jonka valvonta on               Mihin toimenp1teiSlln Hallitus aikoo
27930: järjestyksessä.                                           ryhtyä ulkomailla tehtyjen proteettisten
27931:                                                           töiden laadun valvonnan ja huollon sekä
27932:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kuluttajien informoinoin ja etujen tur-
27933: tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          vaamiseksi?
27934: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27935: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27936: 
27937:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1987
27938: 
27939:                                            Impi Muroma
27940: 
27941: 
27942: 
27943:     Vastausta er ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27944:                                                  1986 vp.
27945: 
27946: Kirjallinen kysymys n:o 548
27947: 
27948: 
27949: 
27950: 
27951:                                    Riihijärvi ym.: Lääkintöhallituksen toimesta suoritetun aids-tiedo-
27952:                                        tuksen sisällöstä
27953: 
27954: 
27955:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27956: 
27957:    Kansalaiset tuntevat suurta epävarmuutta ja         sukupuolisuhteisiin, joitten kautta juuri aids-tau-
27958: pelkoa koko ihmiskuntaa uhkaavan aids-taudin           ti leviää.
27959: tähden. Myös Suomessa tauti näyttää etenevän              Lääkintöhallituksen menettelytapa osoittaa
27960: vääjäämättömästi. Lääkintöhallitus on käynnistä-       sekä moraalisesti että lääketieteellisesti vähättele-
27961: nyt aids-tautia koskevan tiedotuskampanjan tau-        vää suhtautumista tähän hirvittävään sairauteen.
27962: din etenemisen hillitsemiseksi. Tiedottaminen          Avioliitto ja aviouskollisuus kuuluvat myös ter-
27963: onkin välttämätöntä kansalaisten suojelemiseksi        veeseen elämäntapaan, jota lääkintöhallituksen-
27964: tältä hirvittäväitä taudilta, johon ponnisteluista     kin tehtävänä on ylläpitää ja edistää kansalaisten
27965: huolimatta ei ole osattu kehittää vastalääkkeitä,      keskuudessa.
27966: vaan kaikkia tartunnan saaneita uhkaa nopeasti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27967: kuolema.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27968:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27969:    Kuitenkin se tapa, jolla lääkintöhallitus valtion   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27970: keskusvirastona Kepun Ruokolan johdolla hoitaa
27971: tiedotustoimintaa, on erittäin arveluttava. Mo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27972: raalitonta ja vastuutonta on tiedottamisen yhtey-              ryhtyä lääkintöhallituksen aids-tiedotuk-
27973: dessä jakaa kondomeja. On jyrkästi tuomittavaa,                sen saattamiseksi lääketieteellisesti asialli-
27974: että nyt aivan lääkintöhallituksen toimesta kansa-             seksi ja perinteisiä kristillis-siveellisiä mo-
27975: laisia ja erityisesti nuorisoa ohjataan irrallisiin            raalikäsi tyksiä vastaavaksi?
27976: 
27977:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1987
27978: 
27979:            Heikki Riihijärvi              Anssi Joutsenlahti               Pentti Kettunen
27980: 
27981:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27982: 
27983: 
27984: 
27985: 
27986:  270311R
27987:                                                 1986 vp.
27988: 
27989: Kirjallinen kysymys n:o 549
27990: 
27991: 
27992: 
27993: 
27994:                                    Kuusio: Rauman sataman sisääntuloväylän syventämisestä
27995: 
27996: 
27997:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27998: 
27999:    Rauman sataman ulkomaanliikenteen kehitys             Rauman satama tarjoaa jo tänään hyvät liiken-
28000: on ollut, verrattaessa sitä muiden samantyyppis-      teelliset, toiminnalliset ja fyysiset edellytykset
28001: ten satamien ulkomaanliikenteeseen, selvästi suo-     liikenteen keskittämiselle, mikä tarkoittaa teolli-
28002: tuisinta kahden viime vuosikymmenen aikana.           suuden, satamaan investoineiden liikkeiden ja
28003:    Ulkomaanliikennettä oli Raumalla vuonna            kaupungin, . varustamojen sekä kansantalouden
28004: 1963 noin 0,7 milj. tonnia ja viime vuonna noin       yhteistä hyötyä.
28005: 2,8 milj. tonnia, joten liikenne on nelinkertaistu-      Suurimpana huolenaiheena Rauman satamalle
28006: nut ko. ajanjaksona.                                  ja sen kehitysnäkymille on sinne johtavan sisään-
28007:    Rauman satama on nyt ulkomaanliikenteessä          tuloväylän 9 metrin kulkusyvyys, joka asettaa
28008: viidenneksi suurin kunnalliset satamat huomioon       rajoituksia kasvavalle alus- ja lastikoolle erityisesti
28009: ottaen ja kemiallisen metsäteollisuuden vientisa-     valtameren takaisessa liikenteessä.
28010: tamana kolmanneksi suurin.
28011:    Vuonna 1986 tehdyt liikenne-ennusteet näyt-          Rauman sataman kehitykselle on siten ensiar-
28012: tävät, että suotuisat tuulet jatkuvat Rauman          voisen tärkeää sisääntuloväylän syventäminen vä-
28013: satamassa edelleen ja 4 milj. tonnin raja olisi       hintään kymmeneen metriin.
28014: rikottavissa jo vuonna 1995.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28015:    Satama on Rauman seutukunnalle erittäin tär-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28016: keä, merkitseehän se esimerkiksi noin 900 henki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28017: lön työpaikkaa tällä lähes 10 prosentin työttö-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28018: myysalueella, joten satamaa on kehitettävä jatku-
28019: vasti. Kaupunki on laatinut satamaosa kehitys-                  Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-
28020: suunnitelmat aina vuoteen 2000 saakka pystyäk-                menpiteisiin se aikoo ryhtyä Rauman sa-
28021: seen hoitamaan näköpiirissä olevan liikenteen                 taman sisääntuloväylän syventämiseksi 10
28022: kasvun.                                                       metriin?
28023: 
28024:      Heisingissä 30 päivänä tammikuuta 1987
28025: 
28026:                                              Matti Kuusio
28027: 
28028: 
28029:    Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034: 2703125
28035:                                                 1986 vp.
28036: 
28037: Kirjallinen kysymys n:o 550
28038: 
28039: 
28040: 
28041: 
28042:                                    Viinanen: Parlamentaarisen maantieliikennekomitean asettamisesta
28043: 
28044: 
28045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28046: 
28047:    Liikenneministeriön asettama työryhmä sai          eri näkökantojen huomioon ottamiseksi muodos-
28048: syyskuussa 1986 valmiiksi selvityksen siitä, miten    taa parlamentaarinen liikennekomitea, joka val-
28049: ammattimaista maantieliikennettä koskevia sään-       mistelisi sekä lain että asetuksen.
28050: nöksiä tulisi kehittää.                                  Koska ei ole varmuutta siitä, että kaikki asi-
28051:    Työryhmä päätyi mietinnössään siihen, että         anosaiset pääsevät muutoin valmisteluun mu-
28052: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen pe-          kaan, esitän edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyk-
28053: russäännökset tulee säätää lakitasolla. Niin ikään    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
28054: työryhmä katsoi, että lain ja sitä täydentävän        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
28055: asetuksen tulisi olla yhteinen koko ammattimai-       symyksen:
28056: selle moottoriajoneuvoliikenteelle.
28057:    Koska lakiin ja erityisesti asetukseen on tar-                Aikooko Hallitus asettaa parlamentaa-
28058: peen ottaa mukaan eri liikennemuotoja koskevia                risen maantieliikennekomitean valmiste-
28059: erityissäännöksiä, on tärkeää, että valmistelussa             lemaan lakia ammattimaisesta maantielii-
28060: on mukana ammattiliikenteen edustus asiantun-                 kenteestä ja ottaa siihen asiantuntijoiksi
28061: temuksen varmistamiseksi. Siksi olisikin asiallista           ammattiliikenteen edustuksen?
28062: 
28063:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1987
28064: 
28065:                                              Iiro Viinanen
28066: 
28067:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28068: 
28069: 
28070: 
28071: 
28072: 270313T
28073:                                                 1986 vp.
28074: 
28075: Kirjallinen kysymys n:o 551
28076: 
28077: 
28078: 
28079: 
28080:                                    Karkinen: Vammaisten kuljetuspalvelujen saanntn parantamisesta
28081: 
28082: 
28083:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28084: 
28085:   Valtioneuvoston hyväksymässä suunnitelmassa             Yhteiskunnallisena palvelumuotona vammais-
28086: sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestämises-     ten kuljetustuki poistaa erään esteen vaikea-
28087: tä vuosina 1987-1991 on lausuttu: "Vuoden              vammaisten osallistumisen tieltä. Jotta tämä tar-
28088: 1988 loppuun mennessä järjestetään vaikea-             koitus voisi toteutua myös käytännössä, tarvitaan
28089: vammaisille mahdollisuus välttämättömien työ-          kalustoa ja järjestelmä, jonka avulla vammaisten
28090: hön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi          kuljetus hoidetaan. Jo tällä hetkellä ainakin Hel-
28091: vähintään kahteen edestakaiseen tavanomaiseen          singissä ja Helsingin seudulla on invataksien ja
28092: elämään kuuluvaan matkaan viikossa.''                  vastaavien kulkuneuvojen määrä ehdottomasti
28093:    Samansisältöisesti laissa vammaisuuden perus-       liian pieni, eikä pysty täyttämään nykyistä, saati
28094: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista    sitten lisääntyvää kuljetuspalvelujen tarvetta.
28095: edellytetään, että kunnan tulee huolehtia vam-            Koska ammattimaisen liikenteen harjoittamis-
28096: maisille tarkoitetuista palveluista ja tukitoimista.   ta varten tarvitaan lupa, jonka myöntää läänin-
28097:    Suomen kunnista ainakin Helsingin kaupunki          hallitus, tulevat lääninhallitukset ratkaisevaksi te-
28098: on hyväksynyt vaikeavammaisten henkilöiden             kijäksi siinä, missä määrin vammaisten kuljetus-
28099: kuljetuspalveluja koskevat ohjeet, jotka ovat tul-     palvelujen saanti voi toteutua suunnitellulla ta-
28100: leet voimaan vuoden 1987 alusta.                       valla.
28101:    Kuljetustuki myönnetään taksilla, invataksilla,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28102: sairasautolla tai muulla vastaavalla kulkuneuvolla     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28103: suoritettaviin matkoihin, ja sen tarkoituksena on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28104: edistää vaikeavammaisten tasa-arvoa ja toiminta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28105: mahdollisuuksia. Kuljetustukea myönnetään
28106: vammaisille henkilöille, joille jokapäiväisistä toi-             Onko Hallitus tietoinen, että vammais-
28107: minnoista selviytyminen ja joukkoliikenneväli-                ten kuljetuspalvelujen saanti ei kuljetus-
28108: neillä liikkuminen tuottaa erityisiä vaikeuksia.              kaluston puutteen vuoksi voi toteutua
28109:    Kuljetustukea voi saada terveydenhoito-, työ-              tyydyttävällä tavalla, ja
28110: ja opiskelumatkoihin, sekä vapaa-ajan toimin-                    aikooko Hallitus esimerkiksi invatak-
28111: taan. Vapaa-ajan matkoihin kuljetustukea myön-                sien liikennelupia lisäämällä helpottaa
28112: netään silloin, kun kysymys on esim. virkistykses-            vammaisten henkilöiden liikkumista ja
28113: tä tai yhteiskunnallisesta osallistumisesta.                  osallistumista?
28114: 
28115:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1987
28116: 
28117:                                              Seija Karkinen
28118: 
28119:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28120: 
28121: 
28122: 
28123: 
28124: 270314U
28125:                                                  1986 vp.
28126: 
28127: Kirjallinen kysymys n:o 552
28128: 
28129: 
28130: 
28131: 
28132:                                     Paasilinna ym.: Venäjän kielen opiskelun lisäämisestä
28133: 
28134: 
28135:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28136: 
28137:    Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat kehit-            Naapuriystävyys ja suomalais-neuvostoliitto-
28138: tyneet suotuisasti. Maamme väestön venäjän kie-         laisten suhteiden merkitys puoltavat koululakien
28139: len taito ei kuitenkaan ole suhteittemme nykyi-         ja -asetusten muuttamista siten, että toteutetaan
28140: sen tilan ja kehittämistarpeiden tasalla. Valtio-       ns. suosituimmuusperiaate suhteessa tähän kie-
28141: neuvoston 19. 12.1984 hyväksymässä peruskoulun          leen. Venäjän kielen opiskelua tulisi koululaitok-
28142: ja lukion kielenopetuksen yleissuunnitelmassa           sessamme tukea samoin kuin muiden vieraiden
28143: vuosille 1985-1991 asetetaan varsin vaatimatto-         kielten opiskelua. Käytännössä tämä merkitsee
28144: mia määrällisiä tavoitteita venäjän kielen opiske-      mm.,
28145: lulle: vain 1,5 % oppilaista valitsisi venäjän kie-        - että peruskoulun ala-asteen opetussuunni-
28146: len ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi peruskoulun        telmaan voisi kuulua venäjän kieli myös sellaises-
28147: ala-asteella. Edes tätä tavoitetta ei ole saavutettu.   sa kunnassa, jossa on vähemmän kuin 30 000
28148: Prosenttiosuus on pudonnut peräti kolmannek-            samankielistä asukasta, ja
28149: seen tästäkin, 0,4:ään. Ero on paljon puhuva,              - että peruskoulun ala-asteella toisen koti-
28150: kun muistamme kieliohjelmakomitean tavoitetta           maisen kielen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi
28151: vuodelta 1978: 5-7%, elin. 4 000 opiskelijaa.           valinneen oppilaan tulee voida valita yläasteella
28152: Olemme pudonneet kymmenenteen osaan.                    venäjän kieli toiseksi kieleksi.
28153:                                                            Valtioneuvoston 19.12.1984 hyväksymä kielen-
28154:    Suomen ja Neuvostoliiton kansalaisten välinen        opetuksen yleissuunnitelma vuosille 1985-1991
28155: laajamittainen kanssakäynti edistää maittemme           tulee tarkistaa venäjän kielen osalta. On pyrittävä
28156: välisiä hyviä naapurisuhteita. Suuret ja pitkäai-       siihen, että noin 10-20 % oppilaista valitsisi
28157: kaiset yhteistyöprojektit ja uudet yhteisyritykset      venäjän kielen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi
28158: voivat tuskin menestyä, mikäli kanssakäynti ta-         peruskoulun ala-asteella. Kuntia on velvoitettava
28159: pahtuu lähinnä vain tulkkien välityksellä. Maam-        - ja samalla valtion varoin tuettava - venäjän
28160: me väestön venäjän kielen taidon heikkeneminen          kielen opettamiseen, jos vähintään viisi oppilasta
28161: nykyiseltä alhaiselta tasolta on pysäytettävä. Ta-      koulupiirissä valitsee venäjän kielen ala-asteella
28162: voitteeksi on asetettava venäjän kielen taidon          alkavaksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. On
28163: tuntuva ja nopea kohentaminen, esim. venäjän            saatava tuntuvasti enemmän sellaisia peruskoulu-
28164: lukijoiden määrän kymmenkertaistaminen kou-             ja, joissa venäjän kieli kuuluu opetussuunnitel-
28165: luissamme tämän vuosikymmenen loppuun men-              maan. Esimerkiksi Helsingissä on nyt ainoastaan
28166: nessä. Tällaiseen tavoitteeseen on pyrittävä sekä       yhdeksän tällaista peruskoulua. Venäjän kieli on
28167: tehostamalla venäjän kielen merkitystä korosta-         sisällytettävä myös ammattikoulujen opetussuun-
28168: vaa valistustyötä että toteuttamalla venäjän kie-       nitelmiin.
28169: len asemaa vahvistavia muutoksia maamme kou-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28170: lulainsäädännössä ja koululaitoksessa.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28171:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28172:   Venäjän kielen merkitystä voidaan korostaa            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28173: tuottamalla monipuolista ja mielenkiintoista
28174: oheisaineistoa kielenopiskelun tueksi sekä kehit-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28175: tämällä koululaismatkailua Neuvostoliittoon.                   siin venäjän kielen opiskelun merkitystä
28176: 
28177: 270315V
28178: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 552
28179: 
28180:         korostavan valistustyön tehostamiseksi ja         maamme väestön venaJan kielen taito
28181:         venäjän kielen asemaa vahvistavien muu-           nous1s1    suomalais-neuvostoliittolaisten
28182:         tosten toteuttamiseksi koululainsäädän-           suhteiden merkitystä ja kehittämistarpei-
28183:         nössä ja koululaitoksessa, siten että             ta vastaavalle tasolle?
28184: 
28185:       Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1987
28186: 
28187:           Reino Paasilinna             Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell
28188:           Ville Komsi                  Pirkko Valtonen              Hannele Pokka
28189:           Kari Urpilainen             Jouni ]. Särkijärvi           Tuula Paavilainen
28190:                       Saara-Maria Paakkinen                Pentti Skön
28191: 
28192: 
28193: 
28194:     Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28195:                                                1986 vp.
28196: 
28197: Kirjallinen kysymys n:o 553
28198: 
28199: 
28200: 
28201: 
28202:                                    Aho ym.: Maakuntakorkeakoulujärjestelmän toteuttamisesta
28203: 
28204: 
28205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28206: 
28207:    Tekninen kehitys ja yhteiskunnan nopea muu-        voisi olla opistotason ja korkeakoulujen välimaas-
28208: tos asettaa uusia vaatimuksia koulutusjärjestel-      toon kehittyvien koulutuspalvelujen yhtenäistä-
28209: mällemme. Yksi seuraus koulutustarpeiden              minen ja näiden voimavarojen suuntaaminen
28210: muuttumisesta on opistotason ja korkeakoulujen        erityisesti vailla korkeakouluja jääneisiin maakun-
28211: välimaastoon kehittynyt monipuolinen koulutus-        tiin.
28212: palvelujen verkko. Korkeakoulujen täydennys-             Norjassa ja Ruotsissa on jo runsaasti kokemuk-
28213: koulutusyksiköt, kesäyliopistot, teknisten oppi-      sia alueellisesta korkeakoulujärjestelmästä, maa-
28214: laitosten ja kauppaoppilaitosten kurssiosastot sa-    kuntakorkeakouluista. Niillä on pyritty mm. tyy-
28215: moin kuin teknologiakeskuksetkin ovat palveluil-      dyttämään alueellisia koulutustarpeita, nopeutta-
28216: laan vastaamassa nopeasti lisääntyvään täyden-        maan uuden tiedon siirtoa ja alueellista sovelta-
28217: nys- ja jatkokoulutuksen tarpeeseen.                  mista sekä parantamaan opetuksen ja tutkimuk-
28218:    Koulutuspalvelujen tarjonta ja alueellinen ke-     sen yhteyksiä käytännön elämään.
28219: hitys kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Edelly-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28220: tykset luoda uusia työpaikkoja ja palveluja ovat
28221:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28222: parhaat alueilla, joilla on tarjolla korkeakouluta-
28223:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28224: soista opetusta ja tutkimusta. Korkeakouluverkon      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28225: ulkopuolelle jääneiden maakuntien eväät hoitaa
28226: työllisyyttään ja elinkeinojensa kehittämistä jää-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28227: vät huomattavasti heikommiksi.                               ryhtyä parantaakseen korkeakouluverkon
28228:    Alueellisen tiedon ja osaamisen tason nostami-            ulkopuolelle jääneiden maakuntien kou-
28229: nen on jo nyt tärkein aluepolitiikan väline.                 lutuspalvelujen tasoa sekä selvittääkseen
28230:    Yksi keino parantaa korkeakouluverkon ulko-               mahdollisuudet maakuntakorkeakoulu-
28231: puolelle jääneiden maakuntien koulutustasoa                  järjestelmän toteuttamiseksi?
28232: 
28233:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1987
28234: 
28235:                       Esko Aho                                 Mauri Pekkarinen
28236: 
28237:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28238: 
28239: 
28240: 
28241: 
28242:  270316X
28243:                                                1986 vp.
28244: 
28245: Kirjallinen kysymys n:o 554
28246: 
28247: 
28248: 
28249: 
28250:                                  Kortesalmi: Asumisen tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen koh-
28251:                                    dentamisesta vähävaraisille
28252: 
28253: 
28254:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28255: 
28256:     Asumisen tukemiseen käytettävät valtion suu-       4. Toimeentulotukilaki ei hyväksy menoiksi
28257: ret rahasummat eivät nykyisin kohdennu oikein,      ollenkaan asuntolainojen lyhennysmaksuja, min-
28258: eli eivät mene todella tuen tarpeessa oleville      kä johdosta lapsiperheen elintaso saattaa jäädä
28259: riittävässä määrin.                                 alle kaikkien hyväksyttyjen normien, jolloin lap-
28260:    Pienituloisen vähävaraisen lapsiperheen, joka    siperheistä tulee ns. uusköyhiä, joiden ostovoima
28261:                                                     on hukassa.
28262: asuu velkaisessa omakotitalossa, ongelmat ovat
28263: seuraavat:                                             5. Taloustutkimus vuodelta 1981 osoittaa, että
28264:                                                     valtion tukimiljardit jakaantuvat siten, että mitä
28265:     1. Aravakorkoa on nostettu jälkikäteen.         suurempi on tuloluokka, sitä enemmän valtio
28266:   2. Asumistuen laskeruisperusteita on huonon-      antaa tukea.
28267: nettu vuosi vuodelta; todellisuudessa suurenkin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28268: tuen tarpeessa olevat lapsiperheet jäävät ilman     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28269: asumistukea.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28270:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28271:     3. Asuntolainojen korkojen vaikutus verotuk-
28272: sessa on sellainen, että verotuksen progressiivi-            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
28273: suuden vuoksi suurenkin korkomenon vaikutus                miin valtion asumistukeen käytettävien
28274: verotuksessa on vähäinen pienituloiselle perheel-          varojen kohdentamiseksi todella tuen tar-
28275: le.                                                        peessa oleville?
28276: 
28277:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1987
28278: 
28279:                                        J. Juhani Kortesalmi
28280: 
28281:    Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28282: 
28283: 
28284: 
28285: 
28286: 270317Y
28287:                                                  1986 vp.
28288: 
28289: Kirjallinen kysymys n:o 555
28290: 
28291: 
28292: 
28293: 
28294:                                     Piipari: Vaarallisten aineiden varastoinoin ja käsittelyn valvonnan
28295:                                        tehostamisesta
28296: 
28297: 
28298:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28299: 
28300:    Kotkan ympäristöonnettomuus on paljastanut           toimintaohjeet myrkkyvahinkojen ehkäisemisek-
28301: vakavia puutteita myrkyllisten aineiden valvon-         si, niistä tehokkaasti tiedottamiseksi ja vahinko-
28302: nassa ja myöskin onnettomuudesta tiedottamises-         jen korjaamiseksi.
28303: sa.                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28304:    Tapahtumat korostavat myrkkylainsäädännön            tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28305: aikaansaamisen tärkeyttä. Koska uuden lainsää-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28306: dännön käsittelyyn ja voimaantuloon kuluu kui-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28307: tenkin aikaa, on sitä ennen ryhdyttävä muihin
28308: toimiin myrkkyjen valvonnan tehostamiseksi.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28309:     Myrkkyjen hallussapitäjällä on vastuu niiden               ryhtyä, jotta valvonta saadaan aukotto-
28310: käytöstä ja valvonnasta. Samoin yhteistyötä kun-               maksi vaarallisten aineiden varastointi- ja
28311: nallisten ympäristönsuojeluviranomaisten ja teol-              jälleenjakelupaikkakunnilla, sekä
28312: lisuuden välillä on ilmeisesti kiinteytettävä. Selvi-             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta varas-
28313: tettävä on niin ikään, onko kunnallisilla luotta-              taitavista kemikaaleista saadaan yhtenäi-
28314: muselimillä ja viranomaisilla riittävät ja selkeät             nen tiedosto ympäristökatastrofien varal-
28315:                                                                le?
28316:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987
28317: 
28318:                                             Anna-Liisa Piipari
28319: 
28320: 
28321:    Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28322: 
28323: 
28324: 
28325: 
28326: 2703182
28327: 1
28328: 1
28329:     1
28330:     1
28331:         1
28332:         1
28333:             1
28334:             1
28335:                                                1986 vp.
28336: 
28337: Kirjallinen kysymys n:o 556
28338: 
28339: 
28340: 
28341: 
28342:                                   Kuusio: Tampereen-Porin/Rauman rataosan perusparantamisesta
28343: 
28344: 
28345:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28346: 
28347:    Länsirannikon Porin ja Rauman satamien mer-       kannattavia, joten nopea perusparannus on erit-
28348: kitys kansantaloudellemme on yhä kasvava. Teh-       täin tärkeää ja perusteltua. Pelataan aikamoisella
28349: dyt ja kukaties vielä lähietäisyydellä tehtävät      riskillä, jos siirretään perusparannusta liiaksi tule-
28350: päätökset merkitsevät Rauman sataman kohdalla        vaisuuteen. Jos sattuu isompi rikkoutuma ja
28351: sitä, että satamaliikenteen kasvu tulee jatkumaan    vaurion korjaaminen viivästyy, pysähdyttää se
28352: myös tulevina vuosina voimakkaana. Samoin val-       arvaamattomia toimintoja tällä länsirannikon
28353: mistunut Tahkoluodon syväsatama merkitsee            alueella.
28354: huomattavia kasvunäkymiä Porin satamaliiken-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28355: teelle. Näiden satamien kehittäminen merkitsee       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28356: esim. metsäteollisuudelle jatkuvaa kilpailukyvyn     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28357: turvaamista. Lisäksi on huomattava työvoima-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28358: määrät, jotka saavat toimeentulonsa joko suoraan
28359: tai välillisesti satamatoiminnoista.                           Onko Hallitus tietoinen länsirannikon
28360:    Tampereen-Porin/Rauman rataosan perus-                    väestoa huolestuttavasta Tampereen-
28361: parannukseen olisi saatava vauhtia. Myös henki-              Porin/Rauman rataosan perusparantamis-
28362: löliikenteen nopea hoito olisi otettava huomioon.            ta koskevasta asiasta, ja
28363: Erityistä mielihyvää tuntien on syytä todeta, että             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28364: ko. radat ovat rautatietalouden kannalta erittäin            ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
28365: 
28366:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987
28367: 
28368:                                             Matti Kuusio
28369: 
28370:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28371: 
28372: 
28373: 
28374: 
28375:  270319A
28376:                                                1986 vp.
28377: 
28378: Kirjallinen kysymys n:o 557
28379: 
28380: 
28381: 
28382: 
28383:                                   Nieminen ym.: Metsäveroperusteiden tarkistamisesta
28384: 
28385: 
28386:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28387: 
28388:   Valtiovarainministeriö on valmistellut ehdo-           Myös puun laatu on keinollisen uudistuksen
28389: tuksen metsäveroperusteiden tarkistamiseksi. Eh-      jälkeen heikentynyt oksaisuuden ja puiden vää-
28390: dotus nostaisi metsäverotusta keskimäärin koko        ryyden vuoksi ja tämä on vaikuttanut hintaa
28391: maassa 11 % :lla. Tuottoperusteet on määritelty       vähentävästi.
28392: puuston kasvun pohjalta. Puuston kasvuun poh-
28393: jautuvat metsäveroperusteet johtavat kuitenkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28394: nykytilanteessa yliverotukseen, sillä metsien hak-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28395: kuut eivät puun riittämättömän käytön takia yllä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28396: läheskään metsien kasvun tasolle. 1980-luvun          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28397: alkupuoliskolla puun käyttö on jäänyt noin 20 %
28398: kasvua pienemmäksi. Tuontipuun vaikutus tähän                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28399: eroon on noin puolet. Näköpiirissä ei ole sellaista          ryhtyä tähän asti kasvuun perustuneiden
28400: puun käytön lisääntymistä, että se nousisi lähel-            metsäveroperusteiden       määrittämisessä,
28401: lekään kasvun tasoa. Lisäksi sahapuuta on jou-               jotta voitaisiin välttää puun riittämättö-
28402: duttu käyttämään kuitupuuksi, josta on saatu                 mästä käytöstä johtuva yliverotus erityi-
28403: huomattavasti halvempi hinta, joka on alentanut              sesti niissä kunnissa, joissa on veroluoki-
28404: metsästä saatua tulosta.                                     tukset, ja
28405:   Lisäksi viime vuosina lisääntyneet rikkipäästöt               aikooko Hallitus kiinnittää huomiota
28406: ovat häirinneet metsän kasvua, joten kasvun                  niihin uusiin tekijöihin, mitkä ovat tul-
28407: koetuloksetkin ovat v'· · eellisiä.                          leet vaikuttamaan puun hinnoitteluun?
28408: 
28409:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1987
28410: 
28411:            Einari Nieminen               Mauno Manninen                 Sirkka-Liisa Anttila
28412: 
28413: 
28414: 
28415:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28416: 
28417: 
28418: 
28419: 
28420:  270320B
28421:                                                1986 vp.
28422: 
28423: Kirjallinen kysymys n:o 558
28424: 
28425: 
28426: 
28427: 
28428:                                   Löyttyjärvi ym.: Postipalvelujen parantamisesta postikonttoreita
28429:                                      lisäämällä
28430: 
28431: 
28432:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28433: 
28434:    Postin tulee olla palvelulaitos. Postikonttori        Näiden ehtojen täyttymisen osalta on todetta-
28435: tarjoaa välttämättömiä lähipalveluita. Postikont-     va: Keitinmäen postikonttori sijaitsee alle kahden
28436: torin puuttuminen asuinalueelta, sen sijaitsemi-      kilometrin päässä Myllyjärveltä, mutta asukkaille
28437: nen kaukana, asuinalueen liikennevirtoihin näh-       on ilmoitettu, ettei sen toimintapiiriä voida enää
28438: den syrjässä tai joukkoliikenneyhteyksien ulottu-     laajentaa. Jäljelle jäävät siis ainoastaan etäällä
28439: mattomissa aiheuttaa asukkaille monenlaisia han-      sijaitsevat konttorit. Talouksia Myllyjärven ja Ro-
28440: kaluuksia.                                            ninmäen alueella on noin 1 360. Yrityksiä alu-
28441:    Jyväskylän Myllyjärven asukkaat ovat pitkään       eella on 17. Asuntoja rakennetaan lähiaikoina
28442: vaatineet postikonttorin saamista alueelleen.         lisää. Myllyjärven asukkat katsovat, että posti-
28443: Myös läheisen Roninmäen asukkaat ovat yhtyneet        konttorin saamiselle alueelle on riittävät perus-
28444: tähän vaatimukseen. Myllyjärven asukkaat joutu-       teet, paikalliset olosuhteet vaativat sitä.
28445: vat nykyisin asioimaan Kypärämäen konttorissa,
28446: jonne lyhintä autoreittiä on matkaa 2, 7 km.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28447: Roninmäkeläisten posti on Keljossa, jonne niin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28448: ikään on varsin pitkä matka.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28449:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28450:    Sisä-Suomen postipiirikonttorista on alueen
28451: asukkaille ilmoitettu, että uusi postitoimipaikka
28452: voidaan perustaa vain, mikäli toiseen toimipaik-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28453: kaan on vähintään b' den kilometrin matka ja                  siin postin palvelujen kehittämiseksi pos-
28454: alueella on vähintään l. 000 taloutta. Edelleen on            tikonttoriverkostoa tihentämällä mm. si-
28455: ilmoitettu, että muulloinkin toimipaikka voidaan              ten, että Jyväskylän Myllyjärven ja Ronin-
28456: perustaa, mikäli paikalliset olosuhteet erityisesti           mäen asukkaat saavat asuinalueelleen
28457: sitä vaativat.                                                postikonttorin?
28458: 
28459:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
28460: 
28461:                     Marja-Liisa Löyttyjärvi                   Marjatta Stenius-Kaukonen
28462: 
28463:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28464: 
28465: 
28466: 
28467: 
28468:  270321C
28469:                                                  1986 vp.
28470: 
28471: Kirjallinen kysymys n:o 559
28472: 
28473: 
28474: 
28475: 
28476:                                     Löyttyjärvi ym.: Postiautoliikenteen supistusten estämisestä
28477: 
28478: 
28479:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28480: 
28481:    Postin tulee olla palvelulaitos. Postiautoliiken-    Kokkola linja muutettiin liikennöimään vain vä-
28482: ne on aina ollut keskeisellä sijalla harvaanasuttu-     lillä Jyväskylä-Kyyjärvi. Saman piirikonttorin
28483: jen seutujen liikenneyhteyksien turvaamisessa ja        alueella aiotaan tänä vuonna toteuttaa seuraavia
28484: pääliikennevirroista poikkeavien yhteyksien tur-        supistuksia: Tampere-Lavia-Merikarvia linja
28485: vaamisessa. Postiautoliikenne on kuitenkin jou-         lakkautetaan, Jyväskylä-Pertunmaa-(Lappeen-
28486: tunut viime vuosina rajujen supistusten kohteek-        ranta) linja lakkautetaan, Jyväskylä-Saarijärvi-
28487: si. Monilla alueilla tämä tuntuu ratkaisevana           Viitasaari-Vesanta-Jyväskylä reitillä supiste-
28488: joukkoliikenneyhteyksien heikentymisenä.                taan lauantai- ja sunnuntaivuoroja. Edelleen
28489:    Sisä-Suomen postipiirikonttorin alueella toteu-      vuonna 1988 aiotaan lakkauttaa linjat Tam-
28490: tettiin esimerkiksi viime vuonna seuraavat supis-       pere-Mänttä ja Jyväskylä-Kannonkoski.
28491: tukset: Helsinki-Lammi-Jyväskylä reitillä vä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28492: hennettiin vuoroja, Tampere-Virrat-Ähtäri                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28493: reitillä lauantai- ja sunnuntaivuorot lyhennettiin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28494: ajamaan vain Tampere-Ruovesi välillä, Tam-               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28495: pere-Kankaanpää-Merikarvia reittiä lyhennet-
28496: tiin, Jyväskylä-Pertunmaa-(Lappeenranta) rei-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28497: tillä siirryttiin yksinajoon, liikenne välillä Pihti-           siin postin linja-autoliikenteen supistus-
28498: pudas-Kalajoki lopetettiin, Jyväskylä-Kannon-                   ten estämiseksi ja postin kehittämiseksi
28499: koski-Pihtipudas reitillä supistettiin lauantain                palvelulaitoksena myöskin joukkoliiken-
28500: ja sunnuntain vuoroja, Jyväskylä-Karstula-                      nepalvelujen tarjoamisen osalta?
28501: 
28502:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
28503: 
28504:                        Marja-Liisa Löyttyjärvi                   Marjatta Stenius-Kaukonen
28505: 
28506:   Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28507: 
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 270322D
28512:                                                 1986 vp.
28513: 
28514: Kirjallinen kysymys n:o 560
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                                   Anttila ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintaedellytysten
28520:                                       kehittämisestä
28521: 
28522: 
28523:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28524: 
28525:     Maatalouden tutkimuskeskuksen siirto Jokioi-       rusteita mm. ympäristö- Ja terveyskysymyksiin
28526: siin on maamme hajasijoitushankkeista onnistu-         liittyville keskusteluille.
28527: nein. Maatalouden tutkimuskeskukselle on Joki-             Samoin pyritään tutkimuksen painoalueen ja
28528: oisiin rakennettu useiden vuosien aikana hyvät,        tavoitetarkastelun rinnalla kiinnittämään huo-
28529: uudenaikaiset toimitilat. Maatalouden tutkimus-        miota tutkimuksen laadun kehittämiseen ja ase-
28530: keskuksen toimintaa pyritään tutkimuskeskuksen         tettujen tavoitteiden saavuttamiseen entistä no-
28531: oman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan            peammin. Bioteknologia on alue, jonka kehittä-
28532: suuntaamaan valtiovallan tiedepoliittisten kan-        miseen kiinnitetään erityistä huomiota. Siihen
28533: nanottojen sekä valmisteilla olevan maatalous-         pyritään myös hankkimaan ulkomailta saatavissa
28534: tutkimus 2000-ohjelman painoalueiden mukai-            oleva uusin tutkimusaineisto.
28535: sesti. Lähtökohtana on tällöin, että MTTK palve-           Tutkimustoiminta on myöskin hyvin kansain-
28536: lisi mahdollisimman tehokkaasti tutkimustulos-         välistä ja tätä taustaa vasten yhteistyö on hyvin
28537: ten laajaa käyttäjäkuntaa - maataloustuotantoa,        laajaa ulkomailla toimivien tutkimuslaitosten
28538: neuvontaa, hallintoa, tuotteiden jatkojalostusta       kanssa.
28539: sekä tavallista kuluttajaa. Tähän liittyy paitsi           Yhtenä tärkeänä alueena on myöskin tutki-
28540: relevantit tutkimusaiheet myöskin vaatimus tut-        muksen kohteena liitännäiselinkeinojen edistä-
28541: kimuksen korkeasta laadusta.                           minen. Turkistutkimuksen kehittäminen samoin
28542:    MTTK:lle annettua tehtävää pyritään yhä             kuin mehiläistalouden tutkiminen ja lammasta-
28543: enemmän toteuttamaan tutkimusohjelmien avul-           louden tutkiminen tulevat olemaan keskeisesti
28544: la. Tutkimusohjelmien tavoitteena on pitkäjän-         toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan muka-
28545: teisellä ja tavoitteellisella voimavarojen suuntaa-    na tutkimuskeskuksen toiminnassa seuraavan vii-
28546: misella kehittää MTTK:n valmiuksia ja nostaa           den vuoden aikana.
28547: osaamisen tasoa valituilla alueilla. Päätöksen tut-        Maatalouden ylituotanto erityisesti kotieläin-
28548: kimusohjelman toteutuksesta tekee MTTK:n hal-          tuotteiden alueella on omalta osaltaan vaatimassa
28549: litus, joka myös jakaa tarkoitkseen määrärahat.        maatalouden tutkimuksen panostamista erityises-
28550: Näin ohjelmakäytännöstä muodostuu tärkeä hal-          ti kasvinviljelytuotantoon erikoiskasvit mukaan
28551: lituksen käytössä oleva toiminnan sisällöllisen        luettuna sekä maaseudun muihin liitännäiselin-
28552: ohjauksen keino.                                       keinoihin.
28553:                                                            Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintaa
28554:    Resurssien käytön optimointi edellyttää, että       haittaakio henkilöstöresurssien suuri puute, josta
28555: toiminnan tehokkuutta ja laatua arvioidaan.            johtuen tutkimustoiminnalle rakennetut hyvät
28556: MTKK:n toiminta- ja taloussuunnitelman mu-             fyysiset resurssit kuten rakennukset, pellot, eläi-
28557: kaan suunnittelukaudella suoritetaan toiminnan         met ja laitteet ovat jatkuvasti vajaakäytössä, mikä
28558: ja tehokkuuden arviointia myöhemmin määrättä-          on käsittääksemme kansantaloudellisesti järjetön-
28559: vässä laajuudessa.                                     tä.
28560:    Tutkimustiedotusta on perinteisesti suunnattu           Maatalouden pitkältä momentilta saastyy
28561: viljelijä- ja neuvojakunnan tarpeisiin. Tulevai-       markkinointiin t~rkoitettuja vientimäärärahoja,
28562: suudessa tutkimukselta odotetaan yhä enemmän           joiden osoittammen maatalouden tutkimus-
28563: myös tavalliselle kuluttajalle suunnattua tiedo-       toiminnan kehittämiseen olisi varsin perusteltua.
28564: tusta, sillä näin voidaan myös edistää suuren             Yhtenä esimerkkinä otan mm. 22 miljoonaa
28565: yleisön tietämystä maataloudesta sekä antaa pe-        markkaa maksavan kasvinjalostusosaston raken-
28566: 
28567: 270323E
28568: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 560
28569: 
28570: nushankkeet. Sen lisäksi tarvittaisiin 2 miljoonaa     henkilöresursseista. Ottaen huomioon nykyisen
28571: markkaa rakennuksen kalustamiseen ja määrära-          erittäin huonon työllisyystilanteen ja sen, että
28572: haa sinne tarvittavan henkilökunnan palkkaami-         meillä akateemisiakin henkilöitä on työttömänä,
28573: seen. Maatalouden tutkimuskeskus on useita             tuntuu tämä henkilöstöresurssipula täysin käsittä-
28574: vuosia talousarvioissaan esittänyt mm. kasvinja-       mättömältä.
28575: lostusosaston erikoistutkijan viran perustamista.         Maataloustutkimuksen perustehtävät ovat ol-
28576: Perusteluna on mainittu, että maamme pelto-            leet samoja vuosikymmenestä toiseen, mutta eri
28577: alasta lähes 50 % kylvetään Jokioisten lajikkeilla.    aikakausina tavoitteita on tutkimuksessa lähestyt-
28578: Kasvinjalostuksen mahdollisuudet tulevaisuudes-        ty eri tavoin. Nyt elämme aikakautta, jolloin
28579: sa ovat lähes rajattomat. Tässä yhteydessä viita-      yhteiskunnan eri tahojen odotukset maatalous-
28580: taan eri tahoilla tehtyihin arvioihin bioteknolo-      tutkimusta kohtaan ovat erityisen suuret. Ongel-
28581: gian merkityksestä maailman ravinnontuotannos-         mien ratkaisu halutaan saada nopeasti ja luotet-
28582: sa ja myös esimerkiksi ympäristönsuojelussa. Käy-      tavasti. Tästä syystä tutkimuspanosta on entistä
28583: tännössä kuitenkin budjetin käsittelyn yhteydessä      enemmän suunnattava uusien, nopeiden tutki-
28584: valtiovarainministeriössä on tämä kasvinjalostus-      musmenetelmien kehittämiseen ja jo olemassa
28585: osaston erikoistutkijan virka vedetty punakynällä      olevien uusien menetelmien soveltamiseen maa-
28586: yli.                                                   taloustutkimukseen. Uusista läpimurtoaan odot-
28587:    Maatalouden tutkimuskeskuksen seuraavien            tavista menetelmistä mainittakoon biotekniikka.
28588: viiden vuoden toimintasuunnitelmassa on esitet-        Uusi biotekniikka perustuu mahdollisuuteen
28589: ty henkilöstölisäykset, jotka ovat seuraavat: Etelä-   muunnella solujen perintötekijöitä, tehostaa jo
28590: Suomeen tarvitaan vakansseja uusia 79, mikä on         tunnettuja reaktioita tai saada aikaan uusia reak-
28591: 19,3 % ja kustannuksina 6,9 miljoonaa markkaa.         tioita tai kokonaan uuden perintöaineksen omaa-
28592: Keski-Suomessa sijaitseville tutkimusasemille tar-     via kasveja ja organismeja. Biotekniikalla voidaan
28593: vitaan 10 uutta eli 14,7 % lisäyksenä ja se on         edistää tuotteiden laatua ja ympäristöystävällistä
28594: 824 000 markkaa. Pohjois-Suomeen tarvitaan 24          tuotantoa. Sovellutusalueet maataloustutkimuk-
28595: uutta vakanssia, mikä on 52,2 % ja kustannuksi-        sessa liittyvät kasvinjalostukseen, kotieläinjalos-
28596: na 1,8 miljoonaa markkaa. Kaiken kaikkiaan             tukseen (alkionsiirto) sekä biologiseen tuholais-
28597: uudet vakanssit maksaisivat 9,6 miljoonaa mark-        ten ja kasvitautien torjuntaan.
28598: kaa.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28599:    On erittäin arvokas asia, että maamme tutki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28600: mustoiminta on hajasijoitettu eri puolille maata,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28601: jotta voidaan tutkimus- ja kehittämistoiminta          senen vsstattavaksi seuraavan kysymyksen:
28602: todella toteuttaa maamme erilaisiin sää- ja ympä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28603: ristöolosuhteisiin nojautuen.                                  ryhtyä ja missä aikataulussa maatalouden
28604:    Maatalouden tutkimuskeskuksen talous- ja toi-               tutkimustoiminnan vaatimien välttämät-
28605: mintasuunnitelmassa vuosille 1988-1992 on                      tömien henkilöstöresurssien myöntämi-
28606: varsin yksityiskohtaisesti perusteltu näiden uusien            seen Maatalouden tutkimuskeskuksen
28607: henkilöstölisäyksien tarve.                                    toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
28608:    Valtio on varsin viisaasti hajauttanut maatalou-            1988-1992 esitettyjen perusteitujen tar-
28609: den tutkimustoiminnan ympäri maata ja hankki-                  peiden mukaisesti, ja
28610: nut näille tutkimusasemille ja Jokioisissa toimi-                 miten Hallitus aikoo turvata bioteknii-
28611: valle Maatalouden tutkimuskeskukselle hyvät fyy-               kan kehittämiseen tarvittavat sekä talou-
28612: siset olosuhteet. Valtio ei ole kuitenkaan huoleh-             delliset että henkilöstöresurssit MTKK:n
28613: tinut näiden hajasijoitettujen tutkimusasemien                 toiminnassa?
28614: 
28615:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1987
28616: 
28617:          Sirkka-Liisa Anttila             Tytti Isohookana-Asunmaa       Lea Sutinen
28618:          Matti Maijala                    Heimo Linna                    Heikki Kokko
28619:          Jouko Skinnari                   Helvi Koskinen                 Aapo Saari
28620:          Seppo Pelttari                   Iiro Viinanen                  Juho Koivisto
28621: 
28622:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28623:                                                 1986 vp.
28624: 
28625: Kirjallinen kysymys n:o 561
28626: 
28627: 
28628: 
28629: 
28630:                                    Kortesalmi: Eläkeläisten linja-autoalennuskorttien voimassaolaajan
28631:                                      pidentämisestä
28632: 
28633: 
28634:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28635: 
28636:    Eläkeläisten linja-autoalennuskortti on nykyi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28637: sin uusittava joka vuosi, jolloin siitä on maksetta-   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28638: va aina 15 mk jokaiselta uusimiskerralta. Elä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28639: keläiset ihmettelevätkin miksi alennuskortti täy-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28640: tyy uusia joka vuosi. Tällainenhan lisää vain
28641: turhaa byrokratiaa ja lisäksi maksaa tarpeettomas-               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
28642: ti eläkeläisille.                                             miin eläkeläisten linja-autoalennuskort-
28643:   Olisikin päästävä joustavampaan käytäntöön                  tien voimassaolaajan pidentämiseksi?
28644: eli siihen, että eläkeläisten alennuskortit myön-
28645: nettäisiin pitkäksi aikaa yhdellä kertaa.
28646:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1987
28647: 
28648:                                          ]. Juhani Kortesalmi
28649: 
28650:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 
28655: 270324F
28656:                                                  1986 vp.
28657: 
28658: Kirjallinen kysymys n:o 562
28659: 
28660: 
28661: 
28662: 
28663:                                    Vepsäläinen ym.: Elohopean käytöstä hammashoidossa
28664: 
28665: 
28666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28667: 
28668:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan             Kun on ilmeistä, että amalgaamin käytöllä
28669: )n elohopeapitoisen amalgaamin käyttö ham-             hammashoidossa voi olla haittavaikutuksia, esi-
28670: nashoidossa herättänyt suurta huolestuneisuutta        tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
28671: )Otilaiden keskuudessa.                                tiin viitaten kunnioittavasti valtioneuvoston
28672:   Amalgaami on hampaan paikkauksessa käytet-           asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
28673: :ävä metalliseos, josta noin puolet on elohopeaa.      symyksen:
28674: (un elohopea on ensimmäisen luokan myrkky ja
28675: mn voimassa oleva jätehuoltolaki määrittelee                     Onko Hallitus tietoinen, että amalgaa-
28676: ~lohopean ongelmajätteeksi, on ilmeistä, että                 mia käytetään edelleen hammashoidossa
28677: 1iillä on haittavaikutuksia ihmiselle elohopea-               ja että sen elohopeapitoisuus voi saattaa
28678: nyrkytyksen muodossa. Tämän vuoksi amalgaa-                   potilaan terveydelliseen vaaraan, ja
28679: nin mahdolliset haitat tulisi tutkia perusteellises-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28680: i ja tarvittaessa kieltää amalgaamin käyttö ham-              ryhtyä, jotta amalgaamin käytöstä ham-
28681: nashoidossa. Jos potilas valittaa lääkärille eloho-           mashoidossa luovuttaisiin?
28682: )eamyrkytysoireista, annetaan hänelle tiettävästi
28683: witona ainoastaan rauhoittavia lääkkeitä.
28684:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1987
28685: 
28686:                       Osmo Vepsäläinen                         Pekka Leppänen
28687:                       Anna-Liisa Jokinen                       Pauli Uitto
28688: 
28689:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28690: 
28691: 
28692: 
28693: 
28694: :70325G
28695:                                                1986 vp.
28696: 
28697: Skriftligt spörsmål nr 563
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 
28702:                                   Nyby m.fl.: Om beviljandet av studieavdrag vid beskattningen
28703: 
28704: 
28705:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
28706: 
28707:    Studieavdragsbeloppet vid beskattningen för          På Åland har man rätt att göra studieavdrag på
28708: 1986 är 3 500 mark. En förutsättning för bevil-      2 600 mark per termin, dvs. 5 200 mark per
28709: jande av avdraget är att man under minst sju         studieår.
28710: månader av året åtnjutit regelbunden och full           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28711: undervisning. Detta krav gör att många stude-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28712: rande går miste om avdraget.                         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28713:    Ifall att t.ex. en vuxenstuderande inleder sina   följande spörsmål:
28714: ettåriga studier på höstterminen kan han inte
28715: göra avdraget varken för höst- eller vårterminen.              Har Regeringen för avsikt att vidta
28716: Detta trots att den sammanlagda utbildningen är             åtgärder för ett ändrande av 36 § 1 mom.
28717: över sju månader lång.                                      4 punkten lagen om skatt på inkomst och
28718:    Denna olägenhet motiveras i allmänhet med                förmögenhet så att ovannämnda olägen-
28719: att en ändring skulle medföra merarbete efter-              het undanröjs, eller
28720: som studieavdraget förutsätter årlig utredning                ämnar Regeringen vidta annan åtgärd i
28721: med hjälp av verifikat.                                     samma syfte?
28722: 
28723:     Helsingfors den 13 februari 1987
28724: 
28725:                      Mats Nyby                                Kaj Bärlund
28726: 
28727: 
28728: 
28729: 
28730: 270326H
28731: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 563
28732: 
28733: Kirjallinen kysymys n:o 563                                                                Suomennos
28734: 
28735: 
28736: 
28737: 
28738:                                   Nyby ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämisestä verotuksessa
28739: 
28740: 
28741:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28742: 
28743:    Opiskelijavähennyksen määrä vuoden 1986 ve-         Ahvenanmaalla opiskelijat saavat tehdä 2 600
28744: rotuksessa on 3 500 markkaa. Edellytyksenä vä-       markan suuruisen opiskelijavähennyksen luku-
28745: hennyksen myöntämiselle on, että opiskelija on       kautta kohden, mikä tekee 5 200 markkaa luku-
28746: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan        vuodessa.
28747: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta. Tämän
28748:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28749: vaatimuksen vuoksi monet opiskelijat menettävät
28750:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28751: vähennyksen.
28752:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28753:   Jos esim. aikuisopiskelija aloittaa vuoden kes-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28754: tävät opintonsa syyslukukaudella, hän ei voi
28755: tehdä vähennystä syys- eikä kevätlukukaudella,
28756:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28757: vaikka koulutuksen kokonaiskesto ylittää seitse-            siin tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1
28758: män kuukautta.                                              momentin 4 kohdan muuttamiseksi edel-
28759:    Tätä epäkohtaa perustellaan yleensä sillä, että          lä mainitun epäkohdan poistamiseksi, vai
28760: muutoksesta aiheutuisi lisätyötä, koska opiskeli-
28761: javähennyksestä on tehtävä vuosittainen selvitys               aikooko Hallitus ryhtyä muuhun samaa
28762: tositteineen.                                               tarkoinavaan toimenpiteeseen?
28763: 
28764:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1987
28765: 
28766:                       Mats Nyby                               Kaj Bärlund
28767: 
28768:     Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28769:                                                1986 vp.
28770: 
28771: Kirjallinen kysymys n:o 564
28772: 
28773: 
28774: 
28775: 
28776:                                   Karkinen: Eläkkeellä olevien henkilöiden maksettavaksi tulevien
28777:                                     veroJen määrästä
28778: 
28779: 
28780:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28781: 
28782:    Eläkkeitä koskevan lainsäädännön muuttuessa       määrätään verot korkeamman prosenttiluvun
28783: tapahtuu usein, että syntyy väliinputoajaryhmiä,     mukaan kuin hänen työssä ollessaan. Täten eläk-
28784: joiden kohdalla lainsäädännön vaikutus on päin-      keensaajaa verotetaan ankarammin kuin vastaa-
28785: vastainen kuin on ollut tarkoitus. Näin käy          van tulon työpalkkanaan saavaa. Tämä ei var-
28786: useimmin silloin, kun samaa eläkesuhdetta kos-       maan ole ollut lainsäätäjän tarkoituksena.
28787: kevat tai sivuavat useammat eläke- tai veropoliit-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28788: tiset lait.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28789:    Kun henkilö siirtyy työelämästä eläkkeelle,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28790: häneltä jäävät pois paitsi työtulon hankkimisesta    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28791: johtuneista kustannuksista (työmatkat, jäsenmak-
28792: sut, työvälineet ym.) saatava vähennys, myös                    Onko Hallitus tietoinen, että eräissä
28793: varsinainen työtulovähennys. Eläkkeen määrästä               tapauksissa työtulovähennyksen ja elä-
28794: riippuen ns. eläketulovähennys asteittain piene-             kevähennyksen jäädessa pois eläkkeensaa-
28795: nee ja eräässä vaiheessa poistuu kokonaan. Satun-            jan verotus muodostuu ankarammaksi
28796: naisista sivutuloista verotetaan korkean prosentin           kuin vastaavan työtulon saajalle, ja
28797: mukaan. Näin ollen saattaa tapahtua, että eläk-                 mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
28798: keensaajalle, hänen siirryttyään pois työelämästä,           korjaamiseksi?
28799: 
28800:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1987
28801: 
28802:                                             Seija Karkinen
28803: 
28804:   Vastausta et ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28805: 
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 270327]
28810: