Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |

1: Vuoden 1987
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-250
12: 
13: 
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:            ISSN 0783-991X
17: 
18: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 1-250
25: 
26:   1 Pulliainen ym.: Veitsiluoto Oy:n ja Kemira          16 Pulliainen ym.: Jätepaperin hyötykäytön tehos-
27:   Oy:n Oulussa olevien tehtaiden saastepäästöjen        tamisesta
28:   lopettamisesta
29:                                                         17 Pulliainen ym.: Lannoitteiden kadmiumpitoi-
30:   2 Kortesalmi: Uppotukkien poistamisesta Iijoesta      suuden vähentämisestä
31:   3 Kortesalmi: Tulvahaittojen vähentämisestä Kol-      18 Pulliainen ym.: PCB-aineiden varastoinnin val-
32:   lajan alueella Pudasjärvellä                          vonnan tehostamisesta
33: 
34:   4 Kortesalmi: Kollajan alueen Jarvien veden-          19 Pulliainen ym.: Nurmien hivenainepitoisuuk-
35:   pinnan nostamishakemusten käsittelyn nopeutta-        sista Pohjois-Suomessa
36:   misesta
37:                                                         20 Kortesalmi: Kiiminkijoen rehevöitymisen estä-
38:   5 Kortesalmi: Ketomellan ja Peltovuoman välisen       misestä
39:   tien perusparantamisesta Enontekiöllä
40:                                                         21 Sarapää: Koulujen ja kirjastojen perustamiskus-
41:   6 Kortesalmi: Vaikeavammaisten kotona tapahtu-        tannusten valtionosuuksista 1. kantokykyluokan
42:   van hoidon tukemisesta                                kunnissa
43: 
44:   7 Kortesalmi: Hierontapalvelujen saamisesta sai-      22 Astala: Asuntolainakiintiön ja asuntorakennus-
45:   rausvakuutuslain mukaisten korvausten piiriin         määrärahojen korottamisesta Turun ja Porin läänis-
46:                                                         sä
47:   8 Vihriälä: Maatalousalan koulutuksen kehittämi-
48:   sestä perustamalla maatalousyrittäjän jatkolinja      23 Vihriälä ym.: Kuljetuselinkeinon toimintaedel-
49:                                                         lytysten parantamisesta
50:   9 Mäkelä: Nuorten maidontuottajien tuotanto-
51:   kiintiöiden korottamisesta Keski-Suomessa             24 Pulliainen ym.: Pienten järvien happamoitumi-
52:                                                         sen estämisestä Etelä-Suomessa
53:   10 Mäkelä: Valtatien n:o 4 kunnostamisesta välillä
54:   Kuhmoinen-Jyväskylä                                   25 Pulliainen ym.: Jätepäästöjen aiheuttamien ka-
55:                                                         lakuolemien estämisestä
56:   11 Mäkelä: Sillan rakentamisesta Kärkisten salmen
57:                                                         26 Elo ym.: Asuntojen peruskorjaukseen tarkoitet-
58:   yli Korpilahdella
59:                                                         tujen määrärahojen lisäämisestä Porissa
60:   12 Holvitie ym.: Ammatillisista oppilaitoksista an-
61:                                                         27 Laine: Valtionrautateiden liikennepalvelujen
62:   netun lain nojalla annettavien asetusten valmiste-
63:                                                         parantamisesta Uudenkaupungin ja Turun välillä
64:   lusta
65:                                                         28 Lahti-Nuuttila: Valtion virastotalon rakentami-
66:   13 Vihriälä: Maatalouden tuotannonrajoitusten
67:                                                         sesta Orivedelle
68:   vaikutuksesta maatalousyrittäjän lomaoikeuteen
69:                                                         29 Väänänen: Vanhusten hoidon parantamisesta
70:   14 Jouppila ym.: Tutkapalvelun saamisesta Oulun
71:   lentokentälle                                         30 Laine: Outokumpu Oy:n Keretin kaivoksen
72:                                                         työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
73:   15 Pulliainen ym.: Haitallisia metalleja koskevan
74:   tutkimuksen tehostamisesta turvetuotantosoilla        31 Löyttyjärvi: Urpalanjoen suojelemisesta
75: 
76: 580104Y
77: 4                                                 Sisällysluettelo
78: 
79:     32 Löyttyjärvi: Kansallispuiston     perustamisesta         51 Laine: Työmatkajunakokeilun jatkamisesta Per-
80:     Nuuksion järviylänköalueelle                                non ja Piikkiön välisellä rataosuudella
81:     33 Puska ym.: Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen           52 Rajamäki: Postiautoliikenteen säilyttämisestä
82:     jakomenettelystä                                            Itä-Suomen postipiirin alueella
83:     34 Laaksonen ym.: Työntekijöiden työsuhdeturvan             53 Pulliainen ym.: Ilmansaasteiden aiheuttamista
84:     parantamisesta                                              metsävahingoista
85:     35 Pulliainen ym.: Metsäkanalintujen elinmahdol-            54 Pulliainen ym.: Aidan rakentamisesta porojen
86:     lisuuksien parantamisesta                                   pääsyn estämiseksi metsäpeurojen asuinalueelle
87:     36 Pulliainen ym.: Eläinpuiston rakentamisesta              55 Pulliainen ym.: Karhunmetsästystä koskevien
88:     Kuusamoon                                                   säännösten muuttamisesta
89:     37 Pulliainen ym.: Talonmiehen saamisesta Oulun             56 Pulliainen ym.: Metsästäjätutkinnon vaatimi-
90:     yliopiston Perämeren tutkimusasemalle                       sesta karhunmetsästykseen osallistuviita
91:     38 Pulliainen ym.: Tuulivoimaloiden kehittämis-             57 Hämäläinen: Puolustusvoimien kangastilauksen
92:     työn tehostamisesta                                         tekemisestä Vaivilla Oy:ltä
93:     39 Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyseläkeikära-              58 Nyby m.fl.: Om beviljandet av studieavdrag
94:     jan laskemisesta 55 vuoteen                                 vid beskattningen
95:     40 Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten rahoitus-           58 Nyby ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämi-
96:     lain sovellutusohjeiden tarkistamisesta                     sestä verotuksessa
97:     41 Rehn: Om tryggande av tågtrafiken på Helsing-
98:                                                                 59 Nyby m.fl.: Om begravningsbidrag även när
99:     fors - Kyrkslätt-banan
100:                                                                 den avlidna är under 16 år
101:     41 Rehn: Junapalvelujen säilyttämisestä Helsingin
102:                                                                 59 Nyby ym.: Hautausavustuksen myöntämisestä
103:     ja Kirkkonummen välisellä rataosuudella
104:                                                                 myös alle 16-vuotiaan kuolemantapauksessa
105:     42 Paavilainen ym.: Iltalukiossa opiskelevien opin-
106:                                                                 60 Pulliainen ym.: Luonnonmarjojen kaupallisen
107:     tososiaalisten etujen parantamisesta
108:                                                                 keruun tehostamisesta
109:     43 Stenius-Kaukonen: Itseoikaisumenettelyn hy-
110:     väksymisestä työttömyysturvalain mukaisissa pää-            61 Malm m.fl.: Om anordnande av semester för
111:     töksissä                                                    pälsfarmare
112: 
113:     44 Rantanen ym.: Kalastuslain säännösten sovelta-           61 Malm ym.: Lomien järjestämisestä turkistarhaa-
114:     misesta                                                     jille
115: 
116:     45 Kortesalmi: Lannan ja AIV-rehun puristeme-               62 R. Aho: Kalastusoikeudesta yleisellä vesialueel-
117:     hun talteenotto- ja kuljetuslaitteiden kehittämises-        ia
118:     tä
119:                                                                 63 Melin m.fl.: Om ökningen av antalet by-pass
120:     46 Kortesalmi: Eläkeläisten linja-autoalennuslip-           operationer
121:     pujen voimassaoloajaa pidentämisestä
122:                                                                 63 Melin ym.: Ohitusleikkausten määrän lisäämi-
123:     47 Sarapää ym.: Kuntien kantokykyluokituksen                sestä
124:     perusteiden muuttamisesta
125:                                                                 64 Kortesalmi: Puutavaran Suomesta Ruotsiin ta-
126:     48 Saari ym.: Valtion kehitysvammalaitosten ja              pahtuvan viennin estämisestä
127:     koulukotien opettajien eläkeiästä
128:                                                                 65 Renko ym.: Luonnonmarjojen varmuusvaras-
129:     49 Kortesalmi: Puutatarha-alan opetuksen kehit-             toinoin järjestämisestä Pohjois-Suomessa
130:     tämisestä Pohjois-Suomessa
131:                                                                 66 Löyttyjärvi: Valtionosuuden myöntämisestä Ha-
132:     50 Paasilinna ym.: Nykyisen vuokra-asuntokannan             kunilan terveysaseman perustamis- ja käyttökustan-
133:     säilyttämisestä                                             nuksiin
134:                                              Sisällysluettelo                                               5
135: 
136: 67 Nyby m.fl.: Om föräldrapenning för vård av              85 Puska ym.: Kansanterveystieteeseen liittyvien
137: adoptivbarn                                                oppiaineiden opetuksen turvaamisesta lääkärikou-
138:                                                            lutuksessa
139: 67 Nyby ym.: Ottolapsen hoidosta maksettavasta
140: vanhempainrahasta                                          86 Tennilä ym.: Tornionjokilaakson kuntien edus-
141:                                                            tuksen saamisesta suomalais-ruotsalaiseen rajajoki-
142: 68 Paloheimo ym.: Ohjeiden laatimisesta en lii-            komissioon
143: kennemuotojen vertailemiseksi keskenään
144:                                                            87 Säilynoja ym.: Sotilasvammalain säännösten so-
145: 69 Elo ym.: Panelian -      Eurakosken maantien            veltamiskäytännön lieventämisestä
146: rakentamisen aikataulusta
147:                                                            88 Pietikäinen ym.: Tiestön rakentamisen ja met-
148: 70 Anttila: Maatalouden tutkimuskeskuksen toi-             sähakkuiden estämisestä Kessin erämaassa Inarin-
149: mintaedellytysten kehittämisestä                           järven itäpuolella
150: 71 Rinne: Työllistämistoimenpiteiden ja eri tuki-          89 Löyttyjärvi ym.: Kalevankatu 39:ssä sijaitsevan
151: muotojen yhtenäistämisestä ja yksinkertaistamisesta        talon saamisesta asuinkäyttöön
152: 72 Kohijoki: Terveydenhuollon henkilöstön riittä-          90 Kärhä: Vakuutusoikeuden jutturuuhkan purka-
153: vyydestä työaikaa lyhennettäessä                           misesta
154: 73 Kärhä: Junavuorojen säilyttämisestä rataosuu-           91 Väistö: Postikonttoreiden säilyttämisestä maa-
155: della Helsinki-Kirkkonummi                                 seudun postipalvelujen turvaamiseksi
156: 74 Ryynänen ym.: Valtionosuuden myöntämisestä              92 Nyby m.fl.: Om datummärkning av produkter
157: koulurakennusten yhteiskäytöstä aiheutuviin kus-
158: tannuksiin                                                 92 Nyby ym: Tuotteiden varustamisesta päivämää-
159:                                                            rämerkinnäillä
160: 75 Almgren: Joustavan eläkejärjestelmän toteutta-
161: misesta julkishallinnossa                                  93 Pulliainen ym.: Kansallispuiston perustamisesta
162:                                                            Kolovedelle Mikkelin lääniin
163: 76 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkeuudistuk-
164: sen neljännen vaiheen toteuttamisesta                      94 Kärhä: Peruskoulun luokanopettajien koulutus-
165:                                                            paikkojen määrän lisäämisestä
166: 77 Isohookana-Asunmaa ym.: Asuntolainojen kor-
167: komenojen vähennysoikeudesta eräissä tapauksissa           95 Tykkyläinen ym.: Kotiäitien sosiaaliturvan pa-
168:                                                            rantamisesta
169: 78 lsohookana-Asunmaa ym.: Maatilaharjoittelun
170: saamisesta koulutussopimukseen perustuvan työ-             96 Paloheimo ym.: Uusiutuvien energiavarojen
171: paikkakoulutuksen piiriin                                  hyödyntämisestä
172: 
173: 79 Pulliainen ym.: Valtakunnallisen lintuvesien            97 Pulliainen ym.: Öljyvahinkojen ennaltaehkäi-
174: suojeluohjelman toteuttamisen kiirehtimisestä              systä ja öljyntorjunnasta Perämeren alueella
175: 
176: 80 Pulliainen ym.: Turvetuotantolupien myöntä-             98 Pulliainen ym.: Maa-aineslain säännösten toi-
177: misen antamisesta vesioikeuden tehtäväksi                  mivuudesta käytännössä
178: 
179: 81 Paloheimo ym.: Kierrättävän tekniikan kehittä-          99 Pohjanoksa ym.: Henkilöjunaliikenteen säilyt-
180: misestä luonnonvarojen säästämiseksi                       tämisestä Rauman-Kokemäen rataosuudella
181: 
182: 82 Louvo: Jätehuollon suunnittelun ja valvonnan            100 Haavisto ym.: Koe-eläinsuojelun tehostami-
183: tehostamisesta erityisesti kaatopaikoilla                  sesta
184: 
185: 83 Anttila ym.: Metsäveron määräytymisperustei-            101 Männistö ym.: Invalideille palautettavan auto-
186: den tarkistamisesta                                        veron määrän korottamisesta
187: 
188: 84 Anttila ym.: Rehuomavaraisuutta koskevien               102 Männistö ym.: Osaeläkkeellä olevan eläketur-
189: säännösten muuttamisesta maatilan tuotantosuun-            van parantamisesta hänen jäädessään työkyvyttö-
190: nanvaihdoksissa                                            myyseläkkeelle
191: 6                                                Sisällysluettelo
192: 
193:     103 Lahti-Nuuttila: Yli 55-vuotiaiden pitkäaikais-         120 Astala: TVL:n konekorjaamon rakentamisesta
194:     työttömien aseman parantamisesta                           Turkuun
195: 
196:     104 Kohijoki: Maakuntaliittojen ja seutukaavaliit-         121 Pulliainen: Rehtorien ja dekaanien päätösval-
197:     tojen yhdistämisestä                                       lan lisäämisestä korkeakoululaitoksessa
198:     105 Kohijoki: Katsastustoimipaikan rakentamises-           122 Lehtosaari ym.: Pilkintämaksujen jaon no-
199:     ta Parkanoon                                               peuttamisesta
200:     106 Rehn: Om import- eller användningsavgift för           123 Väänänen ym.: Ansionmenetyksen korvaami-
201:     att minska användningen av s.k. freoner                    sesta kunnallisia luottamustehtäviä hoitaville pien-
202:                                                                yrittäjille
203:     106 Rehn: Tuonti- tai käyttömaksun asettamisesta
204:     ns. freonien käytön vähentämiseksi                         124 Jääskeläinen ym.: Kauppaoppilaitosten oppi-
205:                                                                laiden kesätyöpaikkojen lisäämisestä valtion viras-
206:     107 Pulliainen ym.: Metsien uudistumisen turvaa-
207:                                                                toissa
208:     misesta valtion mailla Lapissa
209:                                                                125 Jääskeläinen ym.: Nuorisotyöhön tarkoitettu-
210:     108 Tennilä: Rovaniemen metsäopiston laajennus-
211:                                                                jen valtionosuuksien korottamisesta
212:     hankkeen toteuttamisesta
213: 
214:     109 Jäätteenmäki ym.: Rintamalisän perimisestä             126 Rehn: Om utvidgningen av statliga företags
215:     hoitolaitoksen hoitomaksuna                                och inrättningars verksamhet
216: 
217:     110 Jääskeläinen ym.: Rinnehiihtokeskuksen ra-             126 Rehn: Valtion yritysten ja laitosten toiminnan
218:     kentamisesta Enontekiön Pyhäkerolle                        laajentumisesta
219: 
220:     111 Männistö ym.: Pysyvässä laitoshoidossa olevien         127 Ahonen ym.: Teollisuuden rakennemuutok-
221:     potilaiden hoitopäivämaksun poistamisesta loma-            sen aiheuttamista koulutustarpeista
222:     päiviltä
223:                                                                128 Mattila ym.: Asunto-osakeyhtiön omaan käyt-
224:     112 lsohookana-Asunmaa ym.: Kotimaista poltto-             töön tarkoitetun lämpökeskuksen liikevaihtovero-
225:     ainetta käyttävien alue- ja kaukolämpökeskusten            velvollisuudesta
226:     toimintaedellytysten turvaamisesta
227:                                                                129 Tenhiälä: Patentti- ja rekisterihallituksen toi-
228:     113 Rinne: Säännösten muuttamisesta koe-eläin-             mintojen tehostamisesta
229:     ten suojelun tehostamiseksi
230:                                                                130 Pulliainen ym.: Ympäristölle vaarallisten säi-
231:     114 Kietäväinen ym.: Vesiliikenteen turvallisuu-           liövuotojen estämisestä
232:     den parantamisesta Saimaalla
233:                                                                131 Mattila: Poliisin valvontavelvollisuuksien laa-
234:     115 Ryynänen ym.: Peruskoulun ja lukion ns.                juudesta
235:     kielilisäresurssien saamisesta koulukohtaiseksi
236:                                                                132 Kietäväinen:     Kotiavustajien   eläkeikärajan
237:     116 T. Roos ym.: Yleisopetukseen sijoitettujen             alentamisesta
238:     vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen järjes-
239:     tämisestä                                                  133 Pulliainen ym.: Kalojen keräilyn järjestämises-
240:                                                                tä sisävesien ammatti- ja sivutoimikalastajilta
241:     117 Pulliainen ym.: Kyläkauppojen toimintaedel-
242:     lytysten parantamisesta Pohjois-Suomessa                   134 Anttila ym.: Ammattioppilaitosten liikunta-
243:                                                                tunnilla sattuvien tapaturmien korvaamisesta
244:     118 Saastamoinen: Henkisiä instituutioita, kuten
245:     koulujen suojelua koskevien säännösten aikaansaa-          135 Anttila ym.: Aluesairaaloiden asemasta sairaa-
246:     misesta                                                    lahallintoa uudistettaessa
247: 
248:     119 Melin m.fl.: Om lindring av de krav som ställs         136 Anttila: Oy Alko Ab:n toiminnan laajentumi-
249:     för 2:a klassens brevpost                                  sesta makeuttajatuotantoon
250: 
251:     119 Melin ym.: 2. luokan kirjepostille asetettujen         13 7 Särkijärvi ym.: Inkoon Ingarkilajoen taimen-
252:     vaatimusten lieventämisestä                                kannan säilymisen turvaamisesta
253:                                                Sisällysluettelo                                                7
254: 
255: 138 R. Aho ym.: Kansalaisten oikeuksien turvaa-              157 Kortesalmi: Riekonpyytäjien oikeudesta kul-
256: misesta henkilöllisyyden osoittavien asiakirjojen ko-        jettaa metsästysasetta moottorikelkassa
257: neellisessa tarkastuksessa
258:                                                              158 Isohookana-Asunmaa: Kirjallisuuden ostotuen
259: 139 P. Leppänen ym.: Työllistämistuen käytön                 laajentamisesta
260: valvonnasta
261:                                                              159 P. Leppänen: Pyhäjärven vedenpinnan sään-
262: 140 Kietäväinen: Nurmikasvien kylvösiemenhuol-               nöstelystä luopumisesta
263: toon liittyvien ongelmien poistamisesta
264:                                                              160 Kärhä: Ulkomaalaisten työlupien saannin hel-
265: 141 Kohijoki: Tiestön parantamisesta Satakunnas-             pottamisesta
266: sa
267:                                                              161 Kärhä: lnvalidivähennyksen       säilyttämisestä
268: 142 Pulliainen: Oulun läntisen meriväylän syven-             eläkeläisten kunnallisverotuksessa
269: tämisen aloittamisesta
270:                                                              162 Westerlund m.fl.: Om forcerad avveckling av
271: 143 Pelttari ym.: Kaivostoiminnan jatkamisesta               kärnkraft
272: Kolarin Rautuvaarassa
273:                                                              162 Westerlund ym.: Ydinvoiman käytöstä luopu-
274: 144 Helle ym.: Siviilipalvelusmiehille järjestettäviä        misen nopeuttamisesta
275: korvaavia kertausharjoituksia koskevista määräyksis-
276:                                                              163 Pulliainen ym.: Kalastuslain taytantoonpa-
277: tä                                                           noon liittyvien resurssien lisäämisestä
278: 145 Helle ym.: Eläkkeestä luopumista koskevien
279:                                                              164 Pulliainen ym.: Sisävesien rehevöitymisen es-
280: säännösten lisäämisestä eläkelainsäädäntöön                  tämisestä
281: 146 Törnqvist ym.: Kuntoutuslaitoksen rakenta-
282:                                                              165 Pulliainen ym.: Kiiminkijoen vedenlaadun
283: misesta Kolille                                              säilyttämisestä hyvänä
284: 147 Pulliainen ym.: Tehtaiden myrkkypäästöjen                166 Tenhiälä: Valtionavustusten myöntämisestä
285: estämisestä                                                  pienille yksityistiekunnille
286: 148 Pulliainen ym.: Sähköyhtiöiden veivoittami-              167 Pelttari ym.: Ammatillisten kurssikeskusten
287: sesta ostamaan tuulivoimalla tuotettua sähköä                toimintaedellytysten parantamisesta
288: 149 Vihriälä ym.: Diakonien kelpoisuudesta so-               168 Malm m.fl.: Om överföring av skogsmaskin-
289: siaalityön tehtäviin                                         entreprenörerna under företagarnas pensionssystem
290: 150 Paasilinna ym.: Jätepaperin keräykseen ja                168 Malm ym.: Metsäkoneurakoitsijoiden siirtämi-
291: käyttöön liittyvistä ongelmista                              sestä yrittäjien eläkejärjestelmän piiriin
292: 151 Ahonen ym.: Meripelastusjärjestelmän kehit-              169 Sarapää: Alle 65-vuotiaiden rintamaveteraa-
293: tämisestä                                                    nien oikeudesta alennukseen linja-autoliikenteessä
294: 152 P. Leppänen: Metsureiden irtisanomisen estä-             170 Saari ym.: Valikoivan kuljetustuen myöntämi-
295: misestä                                                      sestä Pohjalainen-lehdelle
296: 153 Rajamäki: Perhepäivähoitajien työolosuhtei-              171 Anttila ym.: Valtiovarainministeriön kannan-
297: den parantamisesta                                           otosta tiemäärärahojen korottamiseen
298: 154 Knuuttila ym.: Olutmainonnan kulujen vä-                 172 Westerlund m.fl.: Om justering av grunderna
299: hennyskelpoisuudesta verotuksessa                            för bestämmandet av lantbruksföretagarnas semes-
300:                                                              ter
301: 155 Kortesalmi:     Luontaiselinkeinonharjoittajien
302: oikeudesta saada polttoaineveron palautusta moot-            172 Westerlund ym.: Maatalousyrittäjien vuosilo-
303: torikelkan polttoaineesta                                    mien määräytymisperusteiden tarkistamisesta
304: 156 Kortesalmi: Petovahinkojen korvaamisesta rie-            173 Tennilä: Rautuvaaran kaivostoiminnan jatka-
305: konpyytäjille                                                misesta Kolarissa
306: 8                                                Sisällysluettelo
307: 
308:     174 Tennilä: Sokiin fosfaatin jatkojalostamisen            192 Pulliainen ym.: Kalateiden rakentamiseen vel-
309:     suorittamisesta Lapissa                                    voittavan lainsäädännön valmistelusta
310:     175 Nordman m.fl.: Om centralsjukhusens andel i            193 Pulliainen ym.: Energiapuun talteenoton saat-
311:     specialistutbildningen                                     tamisesta verovapaaksi toiminnaksi
312:     175 Nordman ym.: Keskussairaaloiden osuudesta              194 Pulliainen ym.: Katalyyttien maaraam1sestä
313:     erikoislääkärikoulutuksessa                                pakollisiksi uusissa autoissa saasteiden vähentämi-
314:                                                                seksi
315:     176 Wasz-Höckert: Om ändring av förbindelsebå-
316:     ten ms Haruns tidtabell i Åbolands skärgård                195 Pulliainen ym.: Maa-aineksen oton kieltämi-
317:     176 Wasz-Höckert: Yhteysalus ms Harunin aika-              sestä tärkeillä pohjavesialueilla
318:     taulun muuttamisesta Turunmaan saaristossa                 196 Pulliainen ym.: Vesakentorjunta-aineiden le-
319:     177 Pulliainen ym.: Haapaveden turvevoimalan               vittämisen kieltämisestä ilma-aluksesta
320:     jäähdytysvesien ympäristöhaittojen estämisestä             197 Pulliainen ym.: Luonnonsuojelulain kokonais-
321:     178 Pulliainen ym.: Riistakarttajärjestelmän käyt-         uudistuksen valmistelun käynnistämisestä
322:     töön ottamisesta Suomessa
323:                                                                198 Särkijärvi: Veneilykäyttöön tulevan kevyen
324:     179 Pulliainen ym.: Tienkäyttömaksun perimisestä           polttoöljyn hintasäännöstelystä luopumisesta
325:     ulkomaisilta rekka-autoilta Suomessa
326:                                                                199 Särkijärvi: Retretin seisakkeen sadekatoksen
327:     180 Pulliainen  ym.: Kertakäyttömuovipullojen              rakentamisesta
328:     valmistamisen ja maahantuonnin kieltämisestä
329:                                                                200 Helle: Suomen sähkölaiteturvallisuuden ta-
330:     181 Pulliainen ym.: Outokumpu Oy:n Tornion                 kaamisesta
331:     tehtaiden kromipäästöjen vähentämisestä
332:                                                                201 Anttila: Kylmäkosken kunnan työllisyystilan-
333:     182 Pulliainen ym.: Kotimaisten fosforimalmioi-            teen parantamisesta ja vankilahankkeen nopeutta-
334:     den pitkän aikavälin hyödyntämisstrategian luomi-          misesta
335:     sesta
336:                                                                202 Väänänen: Kasvinviljelykoeaseman perustami-
337:     183 Pulliainen ym.: "Eurooppa saasteettomaksi"             sesta Uudellemaalle
338:     -prosessin käynnistämisestä
339:                                                                203 Vähänäkki: Vähemmistökansallisuuksien yli-
340:     184 Rajamäki: Vanhojen akkujen jätehuollon jär-            opiston perustamisesta Tukholmaan
341:     jestämisestä
342:                                                                204 Vähänäkki: Keräyspaperin siistauslaitoksen si-
343:     185 Paloheimo ym.: Tulevaisuuden opetuksesta
344:                                                                joituspaikasta
345:     koulujen lukioluokilla
346:                                                                205 Astala: Varusmiesten lomapukuihin tarvitta-
347:     186 Paloheimo ym.: Työajan muuttamisesta ny-
348:                                                                van kankaan tilaamisesta ulkomailta
349:     kyistä joustavammaksi
350:     187 Paloheimo ym.: Pakkausten ylimääräisestä lii-          206 Helle: Sähkölain edellyttämästä jakelualuei-
351:     kevaihtoverosta                                            den vahvistamisesta
352: 
353:     188 Paloheimo ym.: Paperin valmisteverosta                 207 Seppänen:    Elinkeinoelämän kansainvälisten
354:                                                                yhdentymispyrkimysten suhteesta Suomen puo-
355:     189 Paloheimo ym.: Mainoskulujen verovähennys-             lueettomuuspolitiikkaan
356:     oikeuden poistamisesta
357:                                                                208 Seppänen:  YYA-sopimuksen merkityksestä
358:     190 Pulliainen ym.: Toimenpiteistä ns. Brundtlan-          Suomen ulkopolitiikassa
359:     din komission "Our Common Future" -raportin
360:     ehdotusten toteuttamiseksi                                 209 Seppänen: Erään malesialaisen karkottamises-
361:                                                                ta Suomesta
362:     191 Pulliainen ym.: Suomen suhtautumisesta Eu-
363:     roopan yhteisön (EC) kaupan ja liiketoiminnan              210 Nordman: Om främjande av näringsverksam-
364:     esteiden poistamispyrkimyksiin                             heten på landsbygden
365:                                                    Sisällysluettelo                                                9
366: 
367:     210 Nordman:      Maaseudun     elinkeinotoiminnan           228 Kortesalmi: Maatalouskoneiden yhteiskäytön
368:     edistämisestä                                                tukemisesta maatalouden verotusta koskevia sään-
369:                                                                  nöksiä muuttamalla
370:     211 Rajamäki: Kotiteollisuuden henkilöstön palk-
371:     kaamiseen tarkoitettujen valtionapujen myöntämi-             229 Moilanen: Sotilasvammalain mukaisen elinko-
372:     sestä                                                        ron vaikutuksesta kansaneläkkeen lisäosan määrään
373:     212 Elo: Toimenpiteistä konkurssirikollisuuden es-           230 Stenius-Kaukonen ym.: Työntekijäin eläkelain
374:     tämiseksi                                                    mukaisen muutoksenhaun sallimisesta vain eläk-
375:                                                                  keenhakijalle
376:     213 Kortesalmi: Moottoriajoneuvojen tarpeetto-
377:     man tyhjäkäynnin rajoittamisesta                             231 Kortesalmi: Naisten osallistumisesta maan-
378:                                                                  puolustustehtäviin
379:     214 Tennilä: Opettajan virasta erottamisen pe-
380:     ruuttamisesta                                                232 Kortesalmi: Jätehuollon kehittämisestä maa-
381:                                                                  seudulla
382:     215 Koistinen: Naisten rintamapalvelustunnuksia
383:     koskevien hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta              233 Kortesalmi: Kotimaisten puutarhatuotteiden
384:                                                                  kulutuksen lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
385:     216 Koistinen: Matkailijoiden opastusmerkkien
386:     asettamista koskevien määräysten muuttamisesta               234 T. Roos ym.: KirkonkyläiDäisiä taajamia kos-
387:                                                                  kevien katumaksulain säännösten muuttamisesta
388:     217 Vähänäkki ym.: Kiviteollisuuden kehittämi-
389:     sestä Kaakkois-Suomessa                                      235 Kohijoki: Rautateiden kunnon parantamisesta
390:                                                                  Satakunnassa
391:     218 Vähänäkki ym.: Urpalanjoen ja sen lähijärvien
392:     järjestelyhankkeen tarpeellisuudesta                         236 Laine: Työntekijöiden mahdollisuudesta jär-
393:     219 Vähänäkki ym.: Itäisen Suomenlahden kansal-              jestää rauhantilaisuuksia työpaikoilla
394:     lispuistoa koskevien järjestyssääntöjen valmistelusta        237 Valli: Matkailuperävaunujen tyyppikatsastuk-
395:     220 Kortesalmi: Metsätalouden toimintaedellytys-             sen uusimisesta
396:     ten parantamisesta                                           238 T. Roos ym.: Opiskelijain hammashuollon
397:     221 Kortesalmi: Rapolan Linnavuoren muinaislöy-              laajentamisesta
398:     töjen säilyttämisestä valtatietä n:o 3 rakennettaessa        239 Kortesalmi: Takuuansiojärjestelmän luomises-
399:     222 Rehn: Om lindrigare beskattning av utom-                 ta turvekoneurakoitsijoille
400:     lands bosatta finländska pensionärer
401:                                                                  240 Hetemäki-Olander: Helsingin lastentarhan-
402:     222 Rehn: Ulkomailla asuvien suomalaisten elä-               opettajaopiston toimintaedellytysten parantamises-
403:     keläisten verotuksen keventämisestä                          ta
404: 
405:     223 Nordman m.fl.: Om bostadssparpremie och                  241 Astala: Mynämäen tiemestaripiirin säilyttämi-
406:     räntestöd för ombyggnadsarbeten                              sestä toiminnallisena yksikkönä
407: 
408:     223 Nordman ym.: Asuntosäästöpalkkion ja kor-                242 Pulliainen ym.: Veitsiluodon Viesti -lehdessä
409:     kotuen myöntämisestä asuntojen peruskorjaukseen              olleista ympäristöpoliittisista kannanotoista
410: 
411:     224 Laine: Postilähetysten leimaamista koskevien             243 Elo ym.: Kehitysvammaisten työosuusrahojen
412:     säännösten muuttamisesta                                     verottamisesta
413: 
414:     225 Laine: USA:n hallituksen päättämien atk:ta               244 Rinne: Verotuksella kerättyjen varojen palaut-
415:     koskevien vientikieltojen vaikutuksista                      tamisesta kaikkein pienituloisimmille
416: 
417:     226 Kortesalmi: Kulttuurihistoriallisesti arvokkai-          245 Westerlund m.fl.: Om grunderna för skörde-
418:     den kirkkorakennusten suojelun tehostamisesta                skadeersättningar
419: 
420:     227 Kortesalmi: Lohen pyynnin rajoittamisesta Itä-           245 Westerlund ym.: Satovahinkojen korvauspe-
421:     merellä                                                      rusteista
422: 
423: 2   580104Y
424: 10                                               Sisällysluettelo
425: 
426:      246 Stenius-Kaukonen ym.: Etelä-Mrikassa vie-             248 Lahti-Nuuttila: Visuaalisten taiteiden ja ilmai-
427:      railleiden taiteilijoiden ja urheilijoiden Suomeen        sutaidon keskiasteen opettajakoulutuskokeilun
428:      tulon estämisestä                                         aloittamisesta
429: 
430:      247 Fred: Mikrotietokoneiden hankintakustannus-           249 Rinne: Yritysten omistamien vuokra-asunto-
431:      ten vähennyskelpoisuudesta free lancer -toimitta-         jen muuttamisesta omistusasunnoiksi
432:      jien verotuksessa
433:                                                                250 Metsämäki ym.: Ruuvien ja pulttien saatavuu-
434:                                                                den turvaamisesta
435:                                                  1987 vp.
436: 
437: Kirjallinen kysymys n:o 1
438: 
439: 
440: 
441: 
442:                                     Pulliainen ym.: Veitsiluoto Oy:n ja Kemira Oy:n Oulussa olevien
443:                                        tehtaiden saastepäästöjen lopettamisesta
444: 
445: 
446:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
447: 
448:    Kansanterveyslaitoksen tilastoyksikkö julkisti       kesivat toisistaan. Lasten tulehdustautien maara
449: 25.3.1987 väliraportin "Oulun yhdyskuntailman           lisääntyi yksiselitteisesti ilman saasteiden lisäänty-
450: vaikutus lasten terveyteen'', joka perustuu kah-        essä.
451: teen osatutkimukseen, joiden "kenttävaihe" oli              Oulun yhdyskuntailman terveyden kannalta
452: vuoden 1982 lopussa ja kevättalvella 1985. Nämä         tärkeimmät saasteet ovat rikkidioksidi, typen ok-
453: selvitystulokset antavat siten varsin tuoretta tietoa   sidit ja rikkivety, minkä lisäksi myös leijuvalla
454: tilanteesta Oulussa. Vertailuaineistoa on hankittu      pölyllä ja hiilimonoksidilla saattaa olla merkitys-
455: kahdelta ei-teollisuuspaikkakunnalta, Vaasasta ja       tä.
456: Rovaniemeltä. Kummankin osatutkimuksen koh-                 Syy ja seuraukset siis tunnetaan. Nyt tarvitaan
457: teena on ollut noin puolitoistatuhatta lasta.           pikaisia toimenpiteitä havaitun kehityskulun
458:    Väliraportin mukaiset tutkimustulokset ovat          muuttamiseksi suuntaan, jossa ihmisen terveyttä
459: varsin selvät. Lasten tulehdussairaudet ovat            ei vaaranneta.
460: Oulussa 1,5-2 kertaa yleisempiä kuin vertailu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
461: kaupungeissa. Erityisesti nuoremmilla lapsilla          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
462: esiintyi Oulussa varhaisemmalla iällä allergian         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
463: oireita enemmän kuin vertailukaupunkien lapsil-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
464: la. Kuuden ikävuoden jälkeen allergian esiinty-
465: vyydessä ei kuitenkaan ollut enää eroja.                           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
466:    Yhdyskuntailman aiheuttamiksi todetut ter-                   miin valtiojohtoisten yritysten, Veitsiluo-
467: veysvaikutukset eivät olleet selitettävissä millään             to Oy:n Oulun tehtaiden ja Kemira Oy:n
468: tunnetuilla tulehdustautien ja muiden oireiden                  Oulun tehtaiden, osalta, että niiden ih-
469: esiintymiseen vaikuttavilla tekijöillä, joiden suh-             misten terveydelle vaaralliset saastepääs-
470: teen tutkitut lapsiryhmät eri kaupungeissa poik-                töt pikaisesti lopetetaan?
471: 
472:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
473: 
474:                        Erkki Pulliainen                           Eero Paloheimo
475:                        Pekka Haavisto                             Osmo Soininvaara
476: 
477: 
478: 
479: 
480:  270443K
481: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 1
482: 
483: 
484: 
485: 
486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
487: 
488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Molemmat valtionyhtiöt tulevat lähivuosina
489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toteuttamaan huomattavia investointeja Oulun
490: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         kaupungissa. Kemira Oy:llä on rakenteilla kolme
491: jeenne n:o 8 ohella toimittanut valtioneuvoston        tuotantolaitosta. Nämä ovat vetyperoksiditehdas,
492: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ilmakaasutehdas ja turvekaasulaitos. Kaksi en-
493: taja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    simmäistä ei aiheuta päästöjen lisäystä. Turvekaa-
494: sesta kysymyksestä n:o 1:                              sulaitoksen rikkiyhdisteitä sisältävä poistokaasu
495:                                                        tullaan johtamaan voimalaitoksen leijupetikatti-
496:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-      laan. Kattilassa käytettävä kalkki tulee sitomaan
497:        miin valtiojohtoisten yritysten, Veitsiluo-     suuren osan voimalaitoksen rikkipäästöistä. Voi-
498:        to Oy:n Oulun tehtaiden ja Kemira Oy:n          daan myös todeta, että voimantuotannossa ja
499:        Oulun tehtaiden, osalta, että niiden ih-        kaasutuksessa käytettävä turve on sellaisenaan
500:        misten terveydelle vaaralliset saastepääs-      vähärikkinen aine verrattuna aiemmin käytössä
501:        töt pikaisesti lopetetaan?                      olleisiin hiileen ja öljyyn. Yhtiön ilmoituksen
502:                                                        mukaan uudet laitokset eivät tule lisäämään
503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nykyistä ilmankuormitusta. Kemiran osuus
504: seuraavaa:                                             Oulun kaupunki-ilman kokonaispäästöistä on
505:    Kysymyksessä tarkoitetun Kansanterveyslaitok-       8-10 %:n luokkaa.
506: sen väliraportin tutkimusaineisto on koottu vuo-          Veitsiluoto Oy tulee uusimaan vanhentuneita
507: sina 1982 ja 1985. Eräistä tutkimuksen pohdinta-       selluloosatehtaan tuotantolaitteistoja. Investointi-
508: osan varauksista huolimatta näyttää siltä, että        ohjelman myötä Veitsiluoto Oy:n Oulun tuotan-
509: lasten tulehdussairaudet olivat Oulussa 1, 5-2         tolaitosten rikkivetypäästöt pienenevät yli 90 %.
510: kertaa yleisempiä kuin vertailukaupungeissa Vaa-       Kun näiden laitosten osuus Oulun kokonaispääs-
511: sassa ja Rovaniemellä. Raportin mukaan tutki-          töistä on ratkaiseva, tämän on arvioitu vähentä-
512: mustulokset osoittavat varsin vakuuttavasti, että      vän Oulun kaupunki-ilman rikkivetypitoisuutta
513: Oulun yhdyskuntailmassa tutkimusajankohtana            lähes 80 %. Rikkidioksidin ja hiukkasten päästöt
514: vuosina 1982 ja 1985 esiintyvillä päästöillä olisi     laskevat investointien seurauksena alle puoleen
515: selviä terveysvaikutuksia lapsiin.                     aikaisemmasta.
516:    Oulun yhdyskuntailman laatu on viime vuosi-            Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Oulun
517: na selvästi parantunut. Tähän on vaikuttanut           yhdyskuntailma jo tällä hetkellä on selvästi laa-
518: ilmansuojeluinvestoinneista johtunut teollisuus-       dultaan parempi kuin Kansanterveyslaitoksen
519: laitosten päästöjen väheneminen ja ennen muuta         tutkimusta tehtäessä. Edellä mainittujen valtion-
520: hajautetun lämmöntuotannon korvaaminen kau-            yhtiöiden suunnittelemat investoinnit tulevat
521: kolämmöllä ja entisten Kajaani Oy:n Toppilan           vielä merkittävästi vähentämään päästöjä vuoteen
522: tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen. Tällä        1989 mennessä.
523: hetkellä Oulun yhdyskuntailma ei enää päästöjen           Kemira Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n Oulun laitos-
524: suhteen ole samalla tasolla kuin tutkimusta suori-     ten ilmansuojeluilmoituksia käsitellään parhail-
525: tettaessa. Ilman laadun paranemisen mahdollisia        laan Oulun lääninhallituksessa, joka voi päätök-
526: terveysvaikutuksia ei ole selvitetty.                  sellään antaa laitosten noudatettavaksi erityisiä
527:    Kemira Oy:ltä ja Veitsiluoto Oy:ltä saatujen        määräyksiä. Yhtiöiden toimintaa kehitettäessä on
528: selvitysten perusteella yhtiöiden päästöt ovat to-     lähdettävä siitä, että myös niiden ilmansuojelusta
529: teutettujen ilmansuojelutoimenpiteiden johdosta        tullaan huolehtimaan ilmansuojeluviranomaisten
530: selvästi vähentyneet tällä vuosikymmenellä.            antamien määräysten mukaisesti.
531: 
532:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
533: 
534:                                                       Kauppa- p teollisuusministeri I/kka Suominen
535:                                        1987 vp. -- EJ< n:o 1                                            3
536: 
537: 
538: 
539: 
540:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
541: 
542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Båda statsbolagen kommer under de närmaste
543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 8      åren att göra avsevärda investeringar i staden
544: av den 3 april 1987 tili vederbörande medlem av       Uleåborg. Kemira Oy hålier på att bygga tre
545: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     produktionsanläggningar. Dessa är en väteperox-
546: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade          idfabrik, en luftgasfabrik och en torvgasanlägg-
547: spörsmål nr 1 :                                       ning. De två första förorsakar ingen ökning av
548:                                                       utsläppen. Torvgasanläggningens avsvavlingsgas,
549:          Ämnar Regeringen vidtaga sådana åt-          som innehålier svavelföreningar, kommer att Ie-
550:        gärder i fråga om de statsledda bolagens,      das tili kraftverkets flytbäddspanna. Den kalk
551:        Veitsiluoto Oy:s och Kemira Oy:s, fabri-       som används i pannan binder en stor del av
552:        ker i Uleåborg att deras förorenande och       kraftverkets svavelutsläpp. Det kan också konsta-
553:        hälsofarliga utsläpp med det snaraste          teras att den torv som används i kraftproduktio-
554:        upphör?                                        nen och i gasningen i sig är ett ämne med låg
555:                                                       svavelhalt om man jämför med koi och olja som
556:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       användes tidigare. Enligt vad bolaget har medde-
557: anföra följande:                                      lat kommer de nya anläggningarna inte att öka
558:                                                       den nuvarande belastningen av luften. Kemiras
559:    Materialet i mellanrapporten tili den av Folk-     andel av de totala utsläppen i luften i staden
560: hälsoinstitutet gjorda undersökning som avses i       Uleåborg utgör 8--10 %.
561: spörsmålet samlades in under åren 1982 och               Veitsiluoto Oy kommer att förnya celiulosafab-
562: 1985. Trots en del reservationer i hypotesdelen av    rikens föråldrade produktionsapparatur. 1 och
563: undersökningen verkar det som om inflamma-            med investeringsprogrammet minskar svavelväte-
564: tionssjukdomar bland barnen i Uleåborg var            utsläppen med mer än 90 % vid Veitsiluoto Oy:s
565: 1, 5--2 gånger vanligare än i jämförelsestäderna      produktionsanläggningar i Uleåborg. Eftersom
566: Vasa och Rovaniemi. Enligt rapporten visar un-        dessa anläggningars andel av alla utsläpp i Uleå-
567: dersökningsresultaten mycket bvertygande att de       borg är av avgörande betydelse, har man upp-
568: utsläpp som fanns i luften i Uleåborg vid den         skattat att detta kommer att minska svavelväte-
569: tidpunkt då undersökningen gjordes åren 1982          halten i luften i Uleåborg med nästan 80 % .
570: och 1985 klart inverkade på barnens hälsa.            Utsläppen av svaveldioxid och partiklar sjunker
571:    Kvaliteten på luften i Uleåborg har blivit         som en följd av investeringarna tili mindre än
572: betydligt bättre under de senaste åren. Detta         hälften av de nuvarande.
573: beror bl.a. på att industrianläggningarnas ut-           Som ett sammandrag kan man alitså konsta-
574: släpp har minskat tili följd av investeringar med     tera att luften i Uleåborg tili kvaliteten redan nu
575: tanke på luftvården och framför allt på att den       är klart bättre än då Folkhälsoinstitutet gjorde sin
576: decentraliserade värmeproduktionen har ersatts        undersökning. De ovannämnda av statsbolagen
577: med fjärrvärme samt att verksamheten i Kajaani        planerade investeringarna kommer ännu att
578: Oy:s f.d. produktionsanläggningar i Toppila har       minska utsläppen avsevärt fram tili år 1989.
579: upphört. 1 dagens läge är luften i Uleåborg i            Kemira Oy:s och Veitsiluoto Oy:s luftvårdsan-
580: fråga om utsläpp inte längre på samma nivå som        mälningar som gälier anläggningarna i Uleåborg
581: då undersökningen gjordes. Den eventuelia in-         behandlas som bäst vid länsstyrelsen i Uleåborgs
582: verkan på hälsan som den förbättrade kvaliteten       Iän, som med sitt beslut kan ge särskilda bestäm-
583: på luften medför har inte utretts.                    melser som skall följas i fråga om anlägg-
584:    Enligt de utredningar som har erhåliits från       ningarna. Då bolagens verksamhet utvecklas bör
585: Kemira Oy och Veitsiluoto Oy har bolagens             man utgå ifrån att också luftvården skali ombe-
586: utsläpp klart minskat under detta årtionde tili       sörjas på det sätt som sägs i de bestämmelser som
587: följd av de luftvårdsåtgärder som har vidtagits.      luftvårdsmyndigheterna ger.
588:     Helsingfors den 8 maj 1987
589: 
590:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
591:                                                  1987 vp.
592: 
593: Kirjallinen kysymys n:o 2
594: 
595: 
596: 
597: 
598:                                     Kortesalmi: Uppotukkien poistamisesta Iijoesta
599: 
600: 
601:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
602: 
603:    Iijoessa on uittojen jäljiltä paljon uppopuita eli   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
604: ns. hukkutukkeja. Nämä uppotukit pilaavat ve-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
605: sistöä ja vaikeuttavat kalastusta Iijoessa. Lisäksi
606: ne aiheuttavat usein vaaratilanteita veneilijöille.              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
607:                                                                miin Iijoessa olevien uppotukkien poista-
608:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              misen rahoittamiseksi valtion varojen
609: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                avulla, esimerkiksi työllisyystöinä?
610: 
611:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
612: 
613:                                           J. Juhani Kortesalmi
614: 
615: 
616: 
617: 
618: 270442)
619: 
620: 
621: 
622: 
623:                                                         1
624: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 2
625: 
626: 
627: 
628: 
629:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
630: 
631:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuosina 1979, 1981 ja 1982 on vesihallitus
632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saanut työllisyysvaroja uppopuiden nostoon vuo-
633: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        sittain n. 200 000 markkaa ja vuonna 1983 n.
634: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      300 000 markkaa. Nostokustannukset ovat vaih-
635: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].     delleet tienvarteen toimitetulle tavaralle 150-
636: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      250 mk/m 3 • Työt on tehty syksyisin uittokauden
637: kysymyksestä n:o 2:                                   päättymisen jälkeen, jolloin on voitu tarjota
638:                                                       lyhytaikaisia työtilaisuuksia uitoilta vapautuvalle
639:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       työvoimalle. Nostettu puutavara on myyty uitto-
640:        miin Iijoessa olevien uppotukkien poista-      yhdistykselle, ja tavara on voitu käyttää teolli-
641:        misen rahoittamiseksi valtion varojen          suuden raakapuuna.
642:        avulla, esimerkiksi työllisyystöinä?              Edellä kerrotun lisäksi vesihallitukselle on vuo-
643:                                                       sina 1986 ja 1987 osoitettu yhteensä 400 000
644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      markan määräraha vesien käytölle vaaraa tai hait-
645: ti seuraavaa:                                         taa aiheuttavien vanhojen uiton kiinnikkeiden
646:    Pääosalla Iijoen vesistön sivuväylistä on uitto    poistamiseen Iijoella. Useimmilta Iijoen vesistön
647: loppunut 1970-luvulla. Pääväylällä uitto jatkuu       sivuväyliltä uittosäännöt tullaan kumoamaan lä-
648: edelleen. Pohjaan saakka uponneista puista ei ole     hivuosien aikana. Annettavissa vesioikeuden pää-
649: varsinaista vaaraa veneliikenteelle, mutta ne voi-    töksissä vesi- ja ympäristöhallitus tullaan velvoit-
650: vat vaikeuttaa kalastusta. Vaarallisia sen sijaan     tamaan uppopuiden ja uittolaitteiden poistami-
651: ovat uppoamistilassa ajelehtivat puut. Iijoen Uit-    seen. Hallituksen tarkoituksena on osoittaa mää-
652: toyhdistys kerää tällaista puuta vuosittain useita    rärahoja tämän kunnostustoiminnan suunnitte-
653: tuhansia kuutiometrejä. Kaikkia puita ei keräyk-      luun niin, että kunnostustöissä voidaan jatkossa
654: sen yhteydessä kuitenkaan havaita.                    ottaa huomioon vesilain määräämien velvoittei-
655:    Oulun vesipiirin vesitoimisto on suorittanut v.    den lisäksi myös kalataloudelliset kunnostusnäkö-
656: 1983 uittojäteselvityksen, jonka tarkoituksena on     kohdat. Kunnostusten toteuttaminen tullaan sen
657: ollut saada selville, missä ja kuinka paljon uppo-    jälkeen rahoittamaan työllisyystilanne huomioon
658: puuta ja muuta uittojätettä väylillä esiintyy.        ottaen.
659: 
660:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
661: 
662:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
663:                                         1987 vp. -- BJC n:o 2                                             3
664: 
665: 
666: 
667: 
668:                                 Till Riksdagens Herr Talman
669: 
670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1981 och 1982 har vattenstyrelsen årligen erhållit
671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ca 200 000 mk samt ca 300 000 mk år 1983 i
672: den 3 april 1987 till vederbörande medlem av            sysselsättningsmedel för lyftande av sjunktim-
673: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       mer. Kostnaderna för detta har varierat mellan
674: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade              150 och 250 mk/m 3 för timmer som levererats
675: spörsmål nr 2:                                          till vägkant. Arbetet har utförts om höstarna
676:                                                         sedan flottningssäsongen upphört, varvid kortva-
677:           Ämnar Regeringen vidta brådskande             riga arbetsmöjligheter har kunnat erbjudas ar-
678:        åtgärder för att med hjälp av statsmedel         betskraft som frigörs från flottning. Det timmer
679:        finansiera avlägsnandet av sjunktimmer i         som lyfts upp har sålts till flottningsföreningen
680:        Ijo älv, t.ex. i form av sysselsättningsarbe-    och har kunnat användas till råvara för industrin.
681:        te?                                                  Utom det ovan nämnda har för vattenstyrelsen
682:                                                         under åren 1986 och 1987 anvisats sammanlagt
683:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         400 000 mark i anslag för avlägsnande av gamla
684: anföra följande:                                        flottningsförtöjningar, vilka förorsakar fara eller
685:    På huvuddelen av bilederna i Ijo älvs vatten-        olägenheter i Ijo älv. För de flesta bilederna i Ijo
686: drag har flottningen slutförts på 1970-talet. På        älvs vattendrag kommer flottningsstadgan att
687: huvudleden fortgår flottningen alltjämt. Det            upphävas under de närmaste åren. I de beslut
688: timmer som sjunkit till bottnen utgör inte någon        som utfärdas av vattendomstolen kommer vatten-
689: egentlig fara för båttrafiken, men det kan försvå-      och miljöstyrelsen att åläggas att avlägsna sjunk-
690: ra fisket. Däremot är det kringdrivande timret          timmer och flottningsanläggningar. Regeringen
691: som befinner sig i sjunkande tillstånd farligt.         har för avsikt att anvisa anslag för planeringen av
692: Iijoki Uittoyhdistys samlar årligen upp flera tusen     denna iståndsättningsverksamhet så, att utom de
693: kubikmeter av dylikt timmer. Allt timmer obser-         skyldigheter som åläggs enligt vattenlagen även
694: veras dock inte i samband med uppsamlingen.             sådana iståndsättningssynpunkter som gäller
695:    Uleåborgs vattendistrikts vattenbyrå har år          fiskerihushållningen i fortsättningen kan beaktas
696: 1983 gjort en utredning över flottningsavfall.          vid dessa arbeten. Genomförandet av dessa åtgär-
697: Avsikten med denna är att utreda var och hur            der kommer därefter att finansieras med be-
698: mycket sjunktimmer och annat flottningsavfall           aktande av sysselsättningsläget.
699: som förekommer i farlederna. Under åren 1979,
700: 
701:      Helsingfors den 8 maj 1987
702: 
703:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
704:                                                1987 vp.
705: 
706: Kirjallinen kysymys n:o 3
707: 
708: 
709: 
710: 
711:                                    Kortesalmi: Tulvahaittojen vähentämisestä Kollajan alueella Pudas-
712:                                      järvellä
713: 
714: 
715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
716: 
717:    Pudasjärvellä sijaitsevan Kollajan alueella          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
718: esiintyneiden tulvahaittojen poistamiseksi on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
719: tehty useita tutkimuksia. Näistä tutkimuksista        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
720: saatujen tietojen perusteella Oulun vesipiirissä on   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
721: laadittu suunnitelma, jossa esitettyjen toimenpi-
722: teiden avulla tulvahaitat voitaisiin poistaa.
723:    Suunnitelman toteuttamista on kuitenkin jat-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
724: kuvasti viivytelty, ja Kollajan alueen tulvat ai-            miin Pudasjärvellä olevan Kollajan alu-
725: heuttavat edelleen vahinkoa.                                 een tulvahaittojen poistamiseksi?
726: 
727:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
728: 
729:                                          J. Juhani Kortesalmi
730: 
731: 
732: 
733: 
734: 270455Y
735: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 3
736: 
737: 
738: 
739: 
740:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
741: 
742:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kevään 1982 suurtulvan seurauksena käynnis-
743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tettiin välittömästi vesihallituksen ja Pohjolan
744: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-           Voima Oy:n yhteistyönä Iijoen vesistön tulvan-
745: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         torjunnan toimintasuunnitelman laatiminen.
746: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.       Suunnitelmalla pyritään siihen, että tulvien aika-
747: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         na tehtävät juoksutus- ym. toimenpiteet suoritet-
748: kysymyksestä n:o 3:                                      taisiin asianmukaisesti ja riittävän ajoissa, jolloin
749:                                                          tulvien aiheuttamat vahingot voitaisiin rajoittaa
750:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         pienimpään mahdolliseen. Suunnitelmaa varten
751:         miin Pudasjärvellä olevan Kailajan alu-          on tehty useita erillisselvityksiä, joiden muokkaa-
752:         een tulvahaittojen poistamiseksi?                minen on käynnissä. Luonnos toimintasuunnitel-
753:                                                          maksi valmistuu tänä vuonna. Suunnitelmaan
754:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         liittyen on viime vuosina laadittu Iijoelle laaja
755: ti seuraavaa:                                            atk-vesistömalli, jonka koekäyttö tapahtuu tänä
756:    Iijoen vesistöalueella, lähinnä Iijoen keskiosalla    keväänä.
757: Pudasjärven kunnan keskustaajaman Kurenalan
758: alueella, sattui viimeksi keväällä 1982 poikkeuk-           Tulvantorjunnan toimintasuunnitelman ja
759: sellinen tulvatilanne ja tätä ennen mm. vuosina          käytön kehittämisen avulla voidaan vain rajoittaa
760: 1981 ja 1977. Kevään 1982 tulva Iijoella oli             tulvavahinkoja. Mitään lopullista, pysyväisluon-
761: suurin havaintojen aloittamisen eli vuoden 1911          teista ratkaisua niillä ei kuitenkaan saavuteta,
762: jälkeen esiintynyt. Suurimmat tulvavahingot ai-          joten tulvan vallitessa joudutaan keskittymään
763: heutuivat keväällä 1982 Pudasjärven kunnan Ku-           lähinnä pelastustoimiin. Iijoen vesistön tulvia
764: renalan taajaman alueella jaJongunjärven ympä-           voitaisiin ratkaisevasti pienentää vain vesistössä
765: ristössä. Tulvan nousu Pudasjärvessä ja Iijoessa         toteutettavin lisäsäännöstelyin. Ennen koskien-
766: Kurenalan taajaman kohdalla johtuu siitä, että           suojelulain voimaantuloa suunniteltu Kailaja-
767: Pudasjärvestä lähtevän jokiuoman vedenvälitys-           hanke olisi esimerkiksi alentanut keväällä 1982
768: kyky on suurten virtaamien vallitessa riittämätön.       esiintyneen suuruista tulvahuippua Kurenalan
769:    Ainoat huomionarvoiset mutta kuitenkin riit-          taajaman kohdalla noin 0,60 m ja Pudasjärvessä
770: tämättömät mahdollisuudet vaikuttaa nykyisillä           noin 0,85 m. Uusien säännöstelyiden toteuttami-
771: rakenteilla ja vesioikeusluvilla Iijoen keskiosan        seen pelkästään tulvien poistamiseksi ei kuiten-
772: huipputulvaan ovat vesistön yläosalla sijaitsevien       kaan ole taloudellisia edellytyksiä.
773: Koston- ja Imi- ym. järvien säännöstelyt. Raken-
774: taminen rulville alttiilla alueilla on ulottunut            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
775: liian alas, ja mm. metsäojitukset ovat mitä ilmei-       Iijoen keskiosan tulvien alentamiseksi on jäljelle
776: simmin entisestään lisänneet tulvavirtaamia. Pu-         jäänyt vain olemassa olevien säännöstelyiden
777: dasjärven ja Jooguojärven tulvasuojelua olisi            mahdollisimman oikea käyttäminen. Tulvantor-
778: mahdollista vähäisessä määrin parantaa lisäämällä        junnan toimintasuunnitelman valmistuttua vesis-
779: vesistön tulvanaikaista purkautumista Kiimingin-         tön käyttöä voidaankin säädellä entistä määrätie-
780: joen vesistön Nuorittajokeen sekä vesistöä per-          toisemmin. Tapahtuneiden tulvavahinkojen suu-
781: kaamalla ja pengertämällä. Näiltä osin taloudelli-       ruus huomioon ottaen käytettävissä olevat mah-
782: set ym. näkökohdat eivät kuitenkaan näyttäisi            dollisuudet saattavat kuitenkin osoittautua riittä-
783: puoltavan hankkeiden toteuttamista.                      mättömiksi.
784: 
785:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
786: 
787:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
788:                                         1987 vp. -       KK n:o 3                                         3
789: 
790: 
791: 
792: 
793:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
794: 
795:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det dock som om varken ekonomiska elier andra
796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          synpunkter ger stöd för förverkligande av dessa
797: den 3 april 1987 tili vederbörande medlem av            projekt.
798: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Efter den stora översvämningen våren 1982
799: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade              började vattenstyrelsen omedelbart tilisammans
800: spörsmål nr 3:                                          med Pohjolan Voima Oy göra upp en verksam-
801:                                                         hetsplan för översvämningsskyddet i Ijo älvs vat-
802:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-           tendrag. Planens mål är att de åtgärder som
803:        der för avlägsnande av de olägenheter            vidtas vid översvämningar, t.ex. avtappning
804:        som översvämningarna i Koliajaområdet i          m.m., vidtas sakenligt och i tiliräckligt god tid så
805:        Pudasjärvi föranleder?                           att översvämningsskadorna blir de minsta möjli-
806:                                                         ga. För planen har gjorts flera särskilda utred-
807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningar, som är under behandling. Utkastet tili
808: anföra följande:                                        verksamhetsplan färdigställs i år. 1 anslutning tili
809:    1 ljo älvs vattendragsområde, närmast i älvens       planen har man under de senast åren gjort upp
810: mellersta lopp vid Kurenala centrum i Pudasjärvi        en omfattande ADB-modeli för ljo älvs vatten-
811: kommun, var översvämningarna exceptionelia se-          drag. Modelien kommer att testas i vår.
812: nast våren 1982 och dessförinnan bl.a. år 1981             Med hjälp av verksamhetsplanen för översväm-
813: och 1977. Översvämningen våren 1982 var den             ningsskyddet och utvecklandet av den kan över-
814: största sedan observationerna inleddes, dvs. efter      svämningsskadorna endast begränsas. Någon
815: år 1911. De största översvämningsskadorna 1982          slutgiltig, bestående lösnin.g är inte möjlig. Det
816: uppstod vid Kurenala centrum i Pudasjärvi kom-          blir därför vid översvämningar nödvändigt att
817: mun och i omgivningen kring Jongunjärvi. Orsa-          närmast koncentrera sig på räddningsarbetet.
818: ken tili att vattnet stiger i Pudasjärvi och ljo älv    Översvämningarna i Ijo älvs vattendrag kan mins-
819: vid Kurenala centrum är att den älvfåra som går         kas endast genom att man ytterligare reglerar
820: från Pudasjärvi vid kraftigt flöde inte kan avleda      vattendraget. Koliajaprojektet, som var aktuelit
821: tillräckligt stora mängder vatten.                      innan forsskyddslagen trädde i kraft, skulie ha
822:     De enda tänkbara men dock otiliräckliga möj-        minskat t.ex. de stora översvämningarna våren
823: ligheterna att påverka de exceptionelia översväm-       1982 vid Kurenala centrum med ca 0,60 m och i
824: ningarna vid Ijo älvs meliersta lopp, sådana som        Pudasjärvi med ca 0,85 m. Det finns dock inte
825: de nuvarande konstruktionerna och vattenrätts-          några ekonomiska förutsättningar för nya regle-
826: tilistånden är, är att reglera sjöarna Kostonjärvi      ringar endast för att hindra översvämningar.
827: och Imijärvi m.fl. vid älvens övre lopp. Byggan-           Med stöd av vad som ovan anförts anser
828: det har spritt sig tili sådana områden som utsätts      regeringen att den enda lösningen som återstår
829: för översvämningar och dessutom har bl.a. skogs-        för minskning av översvämningarna vid Ijo älvs
830: dräneringen uppenbarligen ytterligare ökat över-        meliersta lopp är att de regleringar som finns
831: svämningarna. Det är möjligt att i någon mån            används så rätt som möjligt. När verksamhets-
832: förbättra översvämningsskyddet vid Pudasjärvi           planen för översvämningsskyddet färdigställs kan
833: och Jongunjärvi genom att under översvämning-           användningen av vattendraget regleras mera mål-
834: arna öka vattenföringen i vattendraget tili Nuo-        medvetet. Med beaktande av översvämningsska-
835: rittajoki i Kiminge älvs vattendrag och genom att       dornas omfattning kan det dock visa sig att de
836: rensa och invalia vattendraget. Härvidlag verkar        möjligheter som står tili buds är otiliräckliga.
837: 
838:      Helsingfors den 8 maj 1987
839: 
840:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
841:                                                1987 vp.
842: 
843: Kirjallinen kysymys n:o 4
844: 
845: 
846: 
847: 
848:                                    Kortesalmi: Kollajan alueen järvien vedenpinnan nostaruishakemus-
849:                                       ten käsittelyn nopeuttamisesta
850: 
851: 
852:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
853: 
854:    Pudasjärven Kollajan alueella sijaitsevien Nais-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
855: järven, Kienasjärven, Ypykkäjärven ja Isojärven       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
856: vedenpintaa on aikoinaan nostettu rantaniitty-
857: alan lisäämiseksi. Vedenpinnan nostamisesta uu-
858: delleen on tehty anomus, jonka käsittely on                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
859: kuitenkin viipynyt huomattavan kauan.                        miin Pudasjärven Kollajan alueella sijait-
860:                                                              sevien neljän järven vedenpinnan nosta-
861:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            misesta tehdyn anomuksen välittömästi
862: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              käsittelemiseksi?
863: 
864:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
865: 
866:                                          J. Juhani Kortesalmi
867: 
868: 
869: 
870: 
871: 2704562
872: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 4
873: 
874: 
875: 
876: 
877:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
878: 
879:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ole asutusta. Ypykkäjärven luusuassa on rikkou-
880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tunut pohjakynnys. Tiedot Isojärvestä ovat puut-
881: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         teelliset. Naisjärvi on salmien kautta yhteydessä
882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Iijokeen ja laskee haitallisen alas uiton jälkeen,
883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     kun juoksutukset säännöstelyjärvistä pienenevät.
884: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta          Oulun vesi- ja ympäristöpiirin arvion mukaan
885: kysymyksestä n:o 4:                                    Kienasjärven kunnostuksella ei ole yleistä merki-
886:                                                        tystä. Ypykkä-, Iso- ja Naisjärvi vaativat lisäselvi-
887:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       tyksiä. Pudasjärven kunnan kanssa on sovittu
888:         miin Pudasjärven Kollajan alueella sijait-     yhteistyöstä maastotutkimuksissa kesällä 1987 ai-
889:         sevien neljän järven vedenpinnan nosta-        nakin Naisjärven ja kysymykseen kuulumattoman
890:         misesta tehdyn anomuksen välittömästi          Sotkajärven osalta. Vesi- ja ympäristöpiirissä on
891:         käsittelemiseksi?                              valmisteilla kirje, jolla aloitteiden tekijöille il-
892:                                                        moitetaan käytettävissä olevien tietojen perus-
893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       teella piirin kanta hankkeen merkityksestä ja
894: ti seuraavaa:                                          toteuttamismahdollisuuksista.
895:    Oulun vesi- ja ympäristöpiitiliä oli vuoden            Kyseisten järvien vedenpinnan nostamisesta
896: 1986 lopussa aloitteet 69 vesistön kunnostamisek-      tehdään lisäselvityksiä ja tarvittaessa suunnitel-
897: si. Näistä 8 oli suunnitteilla. Kienasjärvi on lähes   mia vesi- ja ympäristöhallinnon käytettäväksi
898: kauttaaltaan umpeenkasvanut. Järven rannalla ei        myönnettävien suunnitteluvarojen puitteissa.
899: 
900:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
901: 
902:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
903:                                        1987 vp. -    KK n:o 4                                       3
904: 
905: 
906: 
907: 
908:                                Till Riksdagens Herr Talman
909: 
910:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Naisjärvi är genom sund förenad med Iijoki och
911: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sjunker på ett menligt sätt efter flottning då
912: den 3 april 1987 till vederbörande medlem av         avtappningarna från regleringssjöarna minskar.
913: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Enligt Uleåborgs vatten- och miljödistrikts
914: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           uppskattning har iståndsättningen av Kienasjärvi
915: spörsmål nr 4:                                       inte någon allmän betydelse. Ypykkä-, Iso- och
916:                                                      Naisjärvi kräver ytterligare utredningar. Med Pu-
917:          Ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-        dasjärvi kommun har överenskommits om samar-
918:        der för att den ansökan om höjning av         bete vid terrängundersökningar sommaren 1987
919:        vattenytan i fyra sjöar som är belägna på     åtminstone i fråga om Naisjärvi och Sotkajärvi,
920:        området Kollaja vid Pudasjärvi skall kun-     som inte hör till frågan. I vatten- och miljödi-
921:        na behandlas omedelbart?                      striktet utarbetas som bäst ett brev med vilket
922:                                                      man på basis av de uppgifter som står till
923:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     förfogande meddelar dem som gjort framställ-
924: anföra följande:                                     ningarna distriktets ståndpunkt rörande projek-
925:    Vid Uleåborgs vatten- och miljödistrikt fanns i   tets betydelse och möjligheterna att genomföra
926: slutet av år 1986 framställningar om iståndsätt-     det.
927: ning av 69 vattendrag. Av dessa höll man på att         Ytterligare utredningar om höjningen av ifrå-
928: planera åtta. Kienasjärvi har nästan helt vuxit      gavarande sjöars vattenyta och vid behov planer
929: igen. Det finns ingen bosättning vid stränderna.     kommer att uppgöras inom ramen för de plane-
930: I Ypykkäjärvis utlopp har bottentröskeln sönd-       ri~gsmedel som beviljas vatten- och miljöförvalt-
931: rats. Uppgifterna om Isojärvi är bristfälliga.       nmgen.
932: 
933:      Helsingfors den 11 maj 1987
934: 
935:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
936:                                               1987 vp.
937: 
938: Kirjallinen kysymys n:o 5
939: 
940: 
941: 
942: 
943:                                  Kortesalmi: Ketomellan ja Peltovuoman välisen tien perusparanta-
944:                                    misesta Enontekiöllä
945: 
946: 
947:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
948: 
949:   Enontekiön kunnassa Ketomellan ja Peltovuo-               Tietääkö Hallitus, että Enontekiöllä
950: man välinen tie on hyvin huonokuntoinen ja                Ketomellan ja Peltovuoman välinen tie
951: mutkainen. Paikkakuntalaiset toivovat tien pi-            on liian mutkainen ja huonokuntoinen ja
952: kaista oikaisua ja korjausta kulkuyhteyksien pa-          vaikeuttaa kulkemista ja vaarantaa liiken-
953: rantamiseksi ja myös liikenneonnettomuuksien              neturvallisuutta, ja
954: ennaltaehkäisemiseksi.
955:                                                              aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-
956:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         miin tämän tieosuuden perusparantami-
957: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           seksi?
958: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
959: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
960: 
961:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
962: 
963:                                        ] . Juhani Kortesalmi
964: 
965: 
966: 
967: 
968: 270436C
969: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 5
970: 
971: 
972: 
973: 
974:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
975: 
976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tapahtuvaa liikennettä varten tarkoitettu tie. Tie
977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on valmistunut vuonna 1941. Rakentamisajan-
978: olette 3 päivänä huhtikuuta 1')87 päivätyn kir-      kohta ja tien alkuperäinen tarkoitus huomioon
979: jeenne n:o 12 ohella toimittan~t valtioneuvoston     ottaen on selvä, etteivät tien kunto ja ajo-olosuh-
980: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    teet tiellä vastaa autoliikenteen vaatimuksia.
981: taja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-      Suunnitelmien puolesta tien parantaminen
982: lisesta kysymyksestä n:o 5:                          voitaisiin aloittaa jo kuluvana vuonna. Enonte-
983:                                                      kiön kunnan työttömyysaste huomioon ottaen
984:          Tietääkö Hallitus, että Enontekiöllä        tie- ja vesirakennushallitus harkitseekin paran-
985:        Ketomellan ja Peltovuoman välinen tie         nustyön sijoittamista vuoden 1987 lisätyöllisyys-
986:        on liian mutkainen ja huonokuntoinen ja       ohjelmaesitykseen, jolloin rakennustyöt voitaisiin
987:        vaikeuttaa kulkemista ja vaarantaa liiken-    aloittaa jo tänä vuonna. Tie tullaan parantamis-
988:        neturvallisuutta, ja                          toimenpiteiden jälkeen sitten muuttamaan
989:          aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-       maantieksi. Töiden aloittaminen siis edellyttää
990:        miin tämän tieosuuden perusparantami-         työllisyysmäärärahojen myöntämistä ko. hank-
991:        seksi?                                        keeseen.
992:                                                         Itse tien parantamisen lisäksi Ketomellan los-
993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sin korvaaminen sillalla tullaan sijoittamaan par-
994: ti seuraavaa:                                        haillaan laadittavana olevaan tienpidon toimen-
995:    Tie on ns. polkutie, joka tieasetuksen mukaan     pideohjelmaan 1987--93 ja sillan rakentaminen
996: on lähinnä jalkaisin, ratsain tai polkupyörällä      on tarkoitus aloittaa vuonna 1989.
997: 
998:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
999: 
1000:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
1001:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 5                                           3
1002: 
1003: 
1004: 
1005: 
1006:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1007: 
1008:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          blev färdig år 1941. Med beaktande av bygg-
1009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        nadstidpunkten och det ursprungliga använd-
1010: 12 av den 3 april 1987 tili vederbörande medlem       ningssyftet, motsvarar vägens skick och körförhål-
1011: av statsrådet översänt avskrift av följande av        landen givetvis inte de krav som bör kunna
1012: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade        ställas på en väg med tanke på biltrafiken.
1013: spörsmål nr 5:                                           Då det gäller planerna kunde vägförbättringen
1014:                                                       inledas redan under innevarande år. Med be-
1015:          Är Regeringen medveten om, att vä-           aktande av arbetslöshetsgraden i Enontekis kom-
1016:        gen mellan Ketomella och Peltovuoma i          mun överväger väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
1017:        Enontekis är för slingrig och i dåligt skick   att inta förbättringsarbetet i förslaget tili till-
1018:        samt försvårar framkomligheten och             läggsarbetsprogram för år 1987, vilket innebär att
1019:        äventyrar trafiksäkerheten, och                byggnadsarbetena kan inledas redan under detta
1020:          ämnar Regeringen vidta brådskande            år. Efter förbättringsåtgärderna kommer vägen
1021:        åtgärder, för att detta vägavsnitt skall       sedan att ändras tili landsväg. En förutsättning
1022:        kunna grundförbättras?                         för att arbetena skall kunna inledas är att syssel-
1023:                                                       sättningsanslag beviljas för ifrågavarande projekt.
1024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Vid sidan av vägförbättringen kommer den bro
1025: anföra följande:                                      som skall ersätta Ketomella färja att intas i det
1026:    Vägen är en s.k. gångstig, som enligt förord-      åtgärdsprogram för väghållningen för åren
1027: ningen om allmänna vägar främst är avsedd för         1987--93 som håller på att uppgöras, och avsik-
1028: färdsel tili fots, tili häst eller med cykel. Vägen   ten är att brobygget skall inledas år 1989.
1029: 
1030:     Helsingfors den 28 april 1987
1031: 
1032:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
1033:                                                1987 vp.
1034: 
1035: Kirjallinen kysymys n:o 6
1036: 
1037: 
1038: 
1039: 
1040:                                   Kortesalmi: Vaikeavammaisten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
1041:                                      sesta
1042: 
1043: 
1044:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1045: 
1046:    Yhteiskunnassamme on perinteisesti suosittu       vammaisten kotona tapahtuvan hoidon ja huo-
1047: vaikeavammaisten hoitoa erityyppisissä laitoksis-    lenpidon lisääntymistä. Maksamalla esim. vähin-
1048: sa. Vähitellen on kuitenkin herätty huomaamaan       tään 3 000 markkaa kuukaudessa henkilölle, joka
1049: laitoshoidon puutteet ja kustannusten suuruus.       hoitaa vaikeavammaista omaistaan kotona, olisi-
1050: Moni vaikeavammaisen henkilön omainen olisi          vat kustannukset yhteiskunnalle laitoshoitoon
1051: valmis hoitamaan tätä lähimmäistään kotona.          verrattuna pienemmät. Hoitotuki maksettaisiin
1052: Esimerkiksi monen vaikeavammaisen lapsen äiti        lääkärinlausunnon perusteella.
1053: olisi halukas hoitamaan lapsensa itse ja täten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1054: turvaamaan lapselleen henkisesti virikkeellisen ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1055: turvallisen kasvu- ja hoitoympäristön.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1056:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1057:    Hoitopäivä laitoshoidossa maksaa yhteiskun-
1058: nalle 400 markasta 700 markkaan vuorokaudessa,                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
1059: eli kustannukset kuukaudessa ovat huomattavan               miin vaikeavammaisten kotona tapahtu-
1060: suuret. Jos voisimme taata vaikeavammaisen hoi-             van hoidon lisäämiseksi maksamalla esi-
1061: tajalle riittävän korvauksen hoidosta väistämättä           merkiksi hoitotukea vähintään 3 000
1062: aiheutuviin kuluihin, voisimme edistää vaikea-              markkaa kuukaudessa?
1063: 
1064:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1065: 
1066:                                         ]. Juhani Kortesalmi
1067: 
1068: 
1069: 
1070: 
1071: 2704275
1072: 2                                     1987 vp. -    KK n:o 6
1073: 
1074: 
1075: 
1076: 
1077:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1078: 
1079:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osaltaan ehkäistä laitossijoituksia. Tuen myöntä-
1080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       misen perusteena on arvioitava hoidon, huolen-
1081: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-      pidon ja tuen tarve.
1082: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
1083:                                                        Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden
1084: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kotihoidon tuen enimmäismääräksi vuonna 1987
1085: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     on edellä mainitussa valtakunnallisessa suunnitel-
1086: myksestä n:o 6:                                     massa vahvistettu 2 350 markkaa kuukaudessa.
1087:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-    Oikeutta tuen saamiseen yleensä tai tietyn mää-
1088:        miin vaikeavammaisten kotona tapahtu-        räisenä ei ole, tuen saaminen riippuu käytännös-
1089:        van hoidon lisäämiseksi maksamalla esi-      sä kunnan siihen tarkoitukseen varaamasta mää-
1090:        merkiksi hoitotukea vähintään 3 000          rärahasta suhteessa tuen hakijoihin. Vuonna
1091:        markkaa kuukaudessa?                         1986 sai kotihoidon tukea runsaat 10 000 henki-
1092:                                                     löä. Heistä arviolta 2 000 oli sosiaalihallituksen
1093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tietojen mukaan vaikeavammaisia lapsia.
1094: ti seuraavaa:                                          Vanhusten, vammaisten tai pitkäaikaissairai-
1095:    Normaalisuusperiaatteen toteutuminen on kes-     den kotihoidon tuen enimmäismäärää on vuosit-
1096: keinen tavoite koko vammaishuollossa. Vammai-       tain korotettu valtakunnallisessa suunnitelmassa.
1097: sen henkilön tulisi voida elää niin normaalia ja    Vammaisen lapsen kotona tapahtuvasta hoidosta
1098: itsenäistä elämää, kuin yksilölliset tarpeet huo-   aiheutuvia erityiskustannuksia kattamaan on tar-
1099: mioon ottaen on mahdollista. Lapsen ensisijaise-    koitettu kansaneläkelaitoksen lapsen hoitotuesta
1100: na hoitopaikkana tulisi olla oma koti. Aikuis-      annetun lain (444/69) nojalla suorittama lapsen
1101: ikäisten vammaisten henkilöiden tarvitsema hoi-     hoitotuki sekä kansaneläkelaitoksen myöntämä
1102: to ja huolenpito tulisi tavoitteen mukaan järjes-   avustus vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntou-
1103: tää eri tavoin tuetuissa asuinyksiköissä.           tusta varten. Mainitut tuet eivät ole esteenä
1104:    Valtioneuvoston 25.9.1987 vahvistamassa so-      kotihoidon tuen maksamiselle, mutta ne voidaan
1105: siaalihuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa     ottaa huomioon tuen suuruutta yksittäistapauk-
1106: asetetaan tavoitteet ja annetaan ohjeet sosiaali-   sissa määrättäessä.
1107: palveluiden järjestämisestä vuosille 1987-1991.         Vaikeasti vammaisten henkilöiden kotona ta-
1108:    Laitospaikkoja ei suunnitelman mukaan ole        pahtuvan hoidon tukeminen eri keinoin on kes-
1109: tarkoitus lisätä nykyisestä, vaan painopiste on     keinen kehittämistavoite. Vanhusten, vammais-
1110: avohuollon palveluiden, kuten koti- ja asumis-      ten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen mää-
1111: palveluiden, kehittämisessä.                        rän lisääminen vuosittain on eräs keino. Lisäksi
1112:    Vammaisen henkilön kotona tapahtuvaa hoi-        sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tavoitteena
1113: toa voidaan tukea sosiaalihuoltolain (710/82)       tulee olla myös muiden kotipalveluiden kehittä-
1114: kotipalveluiden avulla. Keskeinen tukimuoto on      minen, jotta perheiden hoitotyötä voidaan tukea
1115: tällöin vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-    muutenkin. Jatkossa tullaan kiinnittämään huo-
1116: raiden kotihoidon tuki.                             miota muun muassa tarpeellisen vapaa-ajan jär-
1117:    Kotihoidon tuen tarkoituksena on edistää ko-     jestämiseen hoitotyötä tekevälle perheenjäsenel-
1118: tona annettavan hoidon mahdollisuutta ja näin       le.
1119: 
1120:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987
1121: 
1122:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
1123:                                       1987 vp. -    KK n:o 6                                         3
1124: 
1125: 
1126: 
1127: 
1128:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1129: 
1130:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        anstalt. Grunden för beviljande av stödet är det
1131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förutsebara behovet av vård, omsorg och stöd.
1132: den 3 april 1987 tili vederbörande medlem av            Det maximala beloppet för stöd för vård i
1133: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   hemmet för åldringar, handikappade och lång-
1134: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål           tidssjuka år 1987 har i den ovan nämnda riksom-
1135: nr 6:                                               fattande planen faststälits tili 2 350 mark i måna-
1136:          Ämnar Regeringen brådskande vidta          den. Någon rätt att erhålla stöd i alimänhet eller
1137:        åtgärder för att öka vården av gravt         tili ett visst belopp finns inte, utan erhåliandet
1138:        handikappade hemma genom att tili            av stödet beror i praktiken på det anslag kommu-
1139:        exempel betala minst 3 000 mark i måna-      nen reserverat för ändamålet, sett i förhållande
1140:        den i vårdbidrag?                            tili ansökningarna om stöd. År 1986 erhöll drygt
1141:                                                     10 000 personer stöd för vård i hemmet. Enligt
1142:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    socialstyrelsens uppgifter var uppskattningsvis
1143: anföra följande:                                    2 000 av dem gravt handikappade barn.
1144:    Genomförandet av strävandet tili normalitet är       Det maximala beloppet för stöd för vård i
1145: ett centralt mål inom hela handikappvården. En      hemmet för åldringar, handikappade och lång-
1146: handikappad person borde kunna leva ett så          tidssjuka har årligen höjts i den riksomfattande
1147: normalt och självständigt liv som möjligt med       planen. Vårdbidraget för barn, vilket erläggs av
1148: beaktande av de individuella behoven. Den pri-      folkpensionsanstalten med stöd av lagen om
1149: mära vårdplatsen för ett barn borde vara det egna   vårdbidrag för barn (444/69), samt det under-
1150: hemmet. Den vård och omsorg vuxna handikap-         stöd för vård och rehabilitering av svårt sjukt
1151: pade personer behöver borde enligt målet anord-     barn vilket beviljas av folkpensionsanstalten är
1152: nas i bostadsenheter som stöds på olika sätt.       avsedda att täcka de specialkostnader som
1153:    I den riksomfattande planen för socialvården     förorsakas av att ett handikappat barn vårdas
1154: som statsrådet stadfäste 2 5. 9.1986 uppstälis      hemma. De ovan nämnda stöden utgör inget
1155: målen och utfärdas anvisningarna för anordnan-      hinder för erläggande av stöd för vård i hemmet
1156: det av socialtjänster åren 1987-1991.               men de kan tas i betraktande då storleken för
1157:    Enligt planen är avsikten inte att öka antalet   stödet fastställs i enskilda fali.
1158: anstaltsplatser över det nuvarande, utan tyngd-         Det är ett centralt utvecklingsmål att på olika
1159: punkten läggs på utvecklandet av tjänsterna         sätt stöda vården av gravt handikappade personer
1160: inom den öppna vården, t.ex. hem- och boende-       hemma. En årlig höjning av beloppet för stöd för
1161: servtce.                                            vård i hemmet för åldringar, handikappade och
1162:    Vården av en handikappad person hemma kan        långtidssjuka är en metod härvidlag. Dessutom
1163: understödas med hjälp av hemservice enligt so-      borde enligt social- och hälsovårdsministeriet
1164: cialvårdslagen (710 182 ). En central stödform är   målet vara att också utveckla hemservicen, så att
1165: härvid stöd för vård i hemmet för åldringar,        det vårdarbete som utförs av familjerna kan
1166: handikappade och långtidssjuka.                     stödas också på annat sätt. I fortsättningen kom-
1167:    Avsikten med stöd för vård i hemmet är att       mer man att fästa uppmärksamhet vid bl.a.
1168: främja möjligheterna för den vård som ges hem-      anordnandet av nödvändig fritid för familjemed-
1169: ma och på detta sätt förebygga placeringar på       lemmar som utför vårdarbete.
1170: 
1171:      Helsingfors den 30 april 1987
1172: 
1173:                                                                            Minister Matti Puhakka
1174:                                                1987 vp.
1175: 
1176: Kirjallinen kysymys n:o 7
1177: 
1178: 
1179: 
1180: 
1181:                                    Kortesalmi: Hierontapalvelujen saamisesta sairausvakuutuslain mu-
1182:                                       kaisten korvausten piiriin
1183: 
1184: 
1185:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1186: 
1187:    Hierontapalvelujen tarve ja käyttö on huomat-      myös ilman lääkärin lähetettä tapahtuneet hie-
1188: tavasti lisääntynyt. Tällä hetkellä tilanne on kui-   rontakerrat. Tämä voisi tapahtua siten, että kai-
1189: tenkin se, että hierontapalveluista vain osa korva-   kista hierontapalveluista korvattaisiin 70 % sai-
1190: taan sairausvakuutuksen kautta edellyttäen, että      rausvakuutuksen kautta ja loppuosa, 30 %, jäisi
1191: potilas on ensin hankkinut lääkärin lähetteen         potilaan itsensä maksettavaksi.
1192: hierontahoitoa varten. Tämän lähetteen hankki-
1193:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1194: minen vaatii lääkärissäkäynnin joko yksityislääkä-
1195:                                                       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1196: rin luona, jolloin potilas joutuu maksamaan
1197:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1198: korkean lääkärinpalkkion, tai terveyskeskuslääkä-
1199:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1200: rin luona, jolloin rasitetaan ennestäänkin jo yli-
1201: kuormitettujen terveyskeskusten toimintakapasi-
1202: teettia.                                                        Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
1203:                                                              miin kaikkien hierontapalvelujen korvaa-
1204:   Hierontapalvelujen korvaamista sairausvakuu-               miseksi sairausvakuutuksen kautta siten,
1205: tuksen kautta tulisi yksinkertaistaa ja korvata              että omavastuuosuus olisi 30 %?
1206: 
1207:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1208: 
1209:                                          J. Juhani Kortesalmi
1210: 
1211: 
1212: 
1213: 
1214: 270437D
1215: 2                                      1987 vp. -    KK n:o 7
1216: 
1217: 
1218: 
1219: 
1220:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1221: 
1222:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teistä hieroota korvataan vam liikuntahoitoon
1223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liittyvänä esikäsi ttel ynä.
1224: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-           Kansaneläkelaitos on 1. 7.1983 tehnyt esityksen
1225: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sosiaali- ja terveysministeriölle sairausvakuutus-
1226: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   asetuksen 6 §:n 1 momentin muuttamiseksi siten,
1227: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     että siitä poistetaan maininta liikuntahoitoon
1228: kysymyksestä n:o 7:                                  liittyvästä esikäsittelystä ja että korvattaviin toi-
1229:                                                      menpiteisiin lisätään hierontahoidot. Kansanelä-
1230:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    kelaitoksen tarkoituksena on, että hieroota kor-
1231:         miin kaikkien hierootapalvelujen korvaa-     vattaisiin itsenäisenä hoitomuotona ilman liikun-
1232:         miseksi sairausvakuutuksen kautta siten,     tahoitoa mutta vain rajoitetusti. Kysymykseen
1233:         että omavastuuosuus olisi 30 %?              tulisi lääkärin yksilöidysti sairauden hoitoon mää-
1234:                                                      räämä kohdehieronta. Tällä tarkoitettaisiin esi-
1235:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     merkiksi niska- ja hartiaseudun hieromaa lihas-
1236: ti seuraavaa:                                        jännityksen laukaisemiseksi ja kivun lievittämi-
1237:                                                      seksi.
1238:    Sairausvakuutuslain 8 §:n 2 momentin nojalla          Kansaneläkelaitos katsoo, ettei lääketieteelli-
1239: sairaanhoitona korvataan lääkärin määräämä fysi-     sesti voida pitää perusteltuna eikä näin ollen
1240: kaalinen hoito siinä laajuudessa kuin asetuksella    sairausvakuutuslain mukaisena tarpeellisena hoi-
1241: säädetään. Fysikaalisen hoidon korvaamiseen liit-    tona esimerkiksi kokovartalohierontaa. Ei ole
1242: tyviä säännöksiä on sairausvakuutusasetuksen         myöskään perusteltua laajentaa sairausvakuutus-
1243: 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:ssä. Fysikaalisen hoi-     lakia muuhun kuin lääkärin määräämään hoi-
1244: don aiheuttamista kustannuksista taikka, jos ne      toon.
1245: ylittävät kansaneläkelaitoksen vahvistaman tak-          Edellä mainittu kansaneläkelaitoksen esitys on
1246: san, tämän mukaisista määristä korvataan 75          parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön 30 päi-
1247: prosenttia siltä osin kuin kustannukset tai taksan   vänä lokakuuta 1985 asettaman sairausvakuutuk-
1248: mukaiset määrät ylittävät 20 markkaa. Yhtenä         sen kehittämistoimikunnan pohdittavana. Toimi-
1249: kokonaisuutena korvataan kuitenkin samalla ker-      kunnan tehtävänä on muun muassa selvittää,
1250: taa määrätty enintään viidentoista hoitokerran       miten sairausvakuutuksen kautta korvattavat pal-
1251: jakso kolmelta kuukaudelta. Fysikaalisen hoidon      velukset, korvausten taso ja korvausmenettelyyn
1252: ja fysikaalisen tutkimuksen korvaamista koskevan     liittyvät seikat mahdollisimman tarkoituksenmu-
1253: taksan perusteet määrää sosiaali- ja terveysminis-   kaisesti täydentäisivät julkisen sektorin tervey-
1254: teriö. Taksan vahvistaa kansaneläkelaitoksen hal-    denhuoltopalveluita. Toimikunnan tulee myös
1255: litus.                                               tutkia sairaanhoitokorvausten sisällön muutostar-
1256:    Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n 1 momentin         peet sekä mahdollisten muutosten toiminnalliset,
1257: mukaan korvattavaksi fysikaaliseksi hoidoksi kat-    taloudelliset ja henkilöstöpoliittiset vaikutukset.
1258: sotaan lääkärin määräämä fysikaalinen liikunta-         Toimikunnan työn valmistumiselle asetettu
1259: hoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely   määräaika päättyy 31. 5. 198 7. Toimikunnan työn
1260: sekä lääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito.       valmistumisen jälkeen hallitus ryhtyy tarpeellisik-
1261: Tästä johtuu, että fysikaalisen hoidon toimenpi-     si katsomiinsa toimenpiteisiin.
1262: 
1263:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
1264: 
1265:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
1266:                                        1987 vp. -- RJC n:o 7                                           3
1267: 
1268: 
1269: 
1270: 
1271:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
1272: 
1273:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Folkpensionsanstalten gjorde 1. 7.1983 en
1274: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       framställning till social- och hälsovårdsministeriet
1275: den 3 april 1987 till vederbörande medlem av         om en ändring av 6 § 1 mom. sjukförsäkringsför-
1276: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-   ordningen så, att omnämnandet av den till
1277: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           motionsbehandlingen anslutna förbehandlingen
1278: spörsmål nr 7:                                       skulle utgå och att massagebehandling skulle
1279:                                                      fogas till de åtgärder för vilka ersättning utges.
1280:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma          Folkpensionsanstaltens avsikt är att massage skul-
1281:        åtgärder i syfte att få till stånd att all    le ersättas som en självständig vårdform friställd
1282:        massagebehandling ersätts via sjukförsäk-     från motionsbehandlingen, men endast i begrän-
1283:        ringen så, att självriskandelen utgör         sad utsträckning. Det skulle vara fråga om av
1284:        30 %?                                         läkare individuellt ordinerad specialmassage i
1285:                                                      anslutning till behandlingen av sjukdom. Här-
1286:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     med avses t.ex. massage av nack- och skU:lderre-
1287: anföra följande:                                     gionen i syfte att eliminera muskelspänning och
1288:    Med stöd av 8 § 2 mom. sjukförsäkringslagen       lindra smärtor.
1289: ersätts av läkare ordinerad fysikalisk behandling       Folkpensionsanstalten anser att t.ex. massage
1290: som sjukvård i den omfattning varom stadgas i        av hela kroppen inte ur medicinsk synpunkt kan
1291: förordning. Stadganden som gäller ersättande av      anses vara motiverad och att sådan massage inte
1292: kostnaderna för fysikalisk vård ingår i 5 § 1        heller är en i sjukförsäkringslagen angiven nöd-
1293: mom. och 6 § sjukförsäkringsförordningen. Av         vändig vårdform. Det är inte heller motiverat att
1294: kostnaderna för fysikalisk behandling eller, om      utvidga sjukförsäkringslagen tili annan än av
1295: de överstiger av folkpensionsanstalten fastställd    läkare ordinerad vård.
1296: taxa, av belopp enligt taxan, ersätts 75 % till         Folkpensionsanstaltens ovan nämnda framställ-
1297: den del kostnaderna eller beloppen enligt taxan      ning är för närvarande föremål för diskussion i
1298: överstiger 20 mk. Som en helhet ersätts likväl       den av social- och hälsovårdsministeriet den 30
1299: högst en på en gång ordinerad period omfattan-       oktober 1985 tillsatta korumissioneo för utveck-
1300: de femton behandlingstillfällen under en tid av      lande av sjukförsäkringen. Korumissioneo har till
1301: tre månader. Grunderna för taxan gällande er-        uppgift bl.a. att utreda hur de vårdformer som
1302: sättning av fysikalisk vård och fysikaliska under-   skall ersättas via sjukförsäkringen, ersättningarnas
1303: sökningar fastställs av social- och hälsovårdsmi-    nivå och omständigheterna i anslutning till er-
1304: nisteriet. Taxan fastställs av folkpensionsan-       sättningsförfarandet så ändamålsenligt som möj-
1305: staltens styrelse.                                   ligt skulle kunna komplettera den offentliga
1306:    Såsom fysikalisk behandling som skall ersättas    sektorns hälsovårdsservice. Korumissioneo skall
1307: enligt 6 § 1 mom. sjukförsäkringsförordningen        också undersöka behovet av att ändra innehållet i
1308: anses av läkare föreskriven fysikalisk motionsbe-    sjukvårdsersättningarna samt verkningarna av
1309: handling     och     därtill  ansluten    behövlig   eventuella ändringar i funktionsmässigt, ekono-
1310: förbehandling samt av läkare föreskriven annan       miskt och personalpolitiskt avseende.
1311: fysikalisk behandling. Härav följer att massage         Den tid korumissioneo har till sitt förfogande
1312: som en form av fysikalisk behandling ersätts         för sitt arbete utgår 31.5.1987. Efter det kom-
1313: endast såsom förbehandling i anslutning till         missionens arbete blivit färdigt vidtar regeringen
1314: motionsbehandling.                                   de åtgärder som den anser vara påkallade.
1315: 
1316:      Helsingfors den 5 maJ 1987
1317: 
1318:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1319:                                                  1987 vp.
1320: 
1321: Kirjallinen kysymys n:o 8
1322: 
1323: 
1324: 
1325: 
1326:                                     Vihriälä: Maatalousalan koulutuksen kehittämisestä perustamalla
1327:                                        maatalousyrittäjän jatkolinja
1328: 
1329: 
1330:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1331: 
1332:    Maatilayrittäjiksi aikoville annetaan perus-         tilanhoitajien ja työnjohtajien tarpeita. Projekti-
1333: koulutusta maatilatalouden peruslinjalla kaksi-         ryhmä esittää myös lyhyempää viiden kuukauden
1334: vuotisena koulutuksena sekä ylioppilastutkinnon         mittaista maatilayrityksen kehittämiskurssia maa-
1335: suorittaneiden vastaavina opintolinjoina. Useim-        tilayrittäjinä jo toimiville, joiden on mahdotonta
1336: piin muihin koulutusammatteihin verrattuna              i~rottautua jatkokoulutukseen pidemmäksi ajak-
1337: maatilayrittäjien jatkokoulutus on puutteellisesti      Sl.
1338: järjestetty. Sellaisenaan kaksivuotista koulutusta         Esitettyä jatkolinjaa voidaan perustella myös
1339: voidaan pitää riittämättömänä nykyaikaisen maa-         muiden alojen koulutusjärjestelyillä. Ammatilli-
1340: tilatalouden yhä vaativampiin tehtäviin.                sessa koulutuksessa monilla aloilla on jo nyt
1341:    Maatalouskoulutusta tulisi kehittää perus-           kolmivuotista ammatillista peruskoulutusta. Li-
1342: tamalla maatalousyrittäjien jatkokoulutusta var-        säämällä kaksivuotiseen peruskoulutukseen jatko-
1343: ten jatkolinjoja, joilla rahoitus olisi sama kuin       linjamahd~llisuus saadaan viljelijöiden koulutus
1344: ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällaista maa-       samanarvOiseen asemaan.
1345: tilayrittäjien jatkolinjaa on esittänyt perustetta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1346: vaksi mm. ammattikasvatushallituksen asettama           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1347: projektiryhmä joulukuussa 1986. Projektiryhmän          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1348: muistiossa esitetään jatkolinjan pituudeksi 16          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1349: kuukautta eli kolmea lukukautta, ja näitä jatko-
1350: linjoja perustettaisiin koko valtakuntaan vain                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1351: yksi. Koulutus olisi suunnattu ensisijaisesti sellai-           ryhtyä, jotta maatilatalouden peruslinjan
1352: sille opiskelijoille, jotka ovat lähiaikoina siirty-            jatkoksi saadaan opintososiaalisilta eduil-
1353: mässä maatilayrittäjiksi esimerkiksi sukupolven-                taan peruskoulutukseen rinnasteinen
1354: vaihdoksen myötä. Koulutus palvelisi samalla                    maatilayrittäjän jatkolinja?
1355: 
1356:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1357: 
1358:                                               Jukka Vihriälä
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 
1363:  270447P
1364: 2                                       1987 vp. -    KK n:o 8
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1370: 
1371:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen jär-
1372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jestämisen. Ammatillinen lisäkoulutus järjestet-
1373: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        täisiin mainitun lain mukaan mm. jatkolinjoina.
1374: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Asetuksella tullaan säätämään oppilaitoksissa ai-
1375: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kuiskoulutusta varten tarvittavasta organisaatiosta
1376: Jukka Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ja henkilöstöstä, mihin kuuluu muun muassa
1377: myksestä n:o 8:                                       oppilaitosmuodosta ja koulutuksen luonteesta
1378:                                                       riippuen aikuiskoulutus- tai kurssiosaston perus-
1379:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taminen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoi-
1380:         ryhtyä, jotta maatilatalouden peruslinjan     tuksen suunnitteluperiaatteista on valtioneuvosto
1381:         jatkoksi saadaan opintososiaalisilta eduil-   antanut periaatepäätöksen 5 päivänä maaliskuuta
1382:         taan peruskoulutukseen rinnasteinen           1987.
1383:         maatilayrittäjän jatkolinja?
1384:                                                           Ammatillisten oppilaitosten jatkoiinjoina jär-
1385:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jestettävään aikuiskoulutukseen, kuten esimer-
1386: seuraavaa:                                            kiksi maatilayrittäjän jatkolinjaan, voidaan ottaa
1387:   Eduskunnan viime tammikuussa hyväksymän             kantaa myöhemmin siinä vaiheessa, kun amma-
1388: uuden ammatillisia oppilaitoksia koskevan lain-       tillisista oppilaitoksista annettavan lain toimeen-
1389: säädännön mukaan ammatillisen oppilaitoksen           panaan liittyvät järjestelyt ja ammatillisen aikuis-
1390: tehtävänä on myös ammatillisen lisäkoulutuksen        koulutuksen rahoitusta koskevat ratkaisut ovat
1391: antaminen. Tämä käsittää lähinnä ammatillisen         selvillä.
1392: 
1393:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
1394: 
1395:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
1396:                                       1987 vp. -     KK n:o 8                                           3
1397: 
1398: 
1399: 
1400: 
1401:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1402: 
1403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning, fortbildning och omskolning. Avsikten är
1404: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       enligt lagen att anordna den yrkesinriktade vida-
1405: den 3 april 1987 tili vederbörande medlem av         reutbildningen bl.a. i form av fortsättningslinjer.
1406: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Syftet är att genom förordning stadga om den
1407: dagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörsmål        organisation och personai som för detta ändamål
1408: nr 8:                                                behövs vid läroanstalterna. Beroende på typen av
1409:                                                      läroanstalt och utbildningens natur hör hit bl.a.
1410:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      inrättande av en vuxenutbildningsavdelning eller
1411:        för att som fortsättning på grundlinjen       en kursavdelning. Statsrådet har den 5 mars 1987
1412:        för lantbruk skall inrättas en fortsätt-      utfärdat ett principbeslut om principerna för
1413:        ningslinje för lantbruksföretagare viiken i   planering av finansieringen av den yrkesinriktade
1414:        fråga om studiesociala förmåner är på         vuxenutbildningen.
1415:        grundskolenivå?
1416:                                                         Det är inte möjligt att ta ställning tili sådan
1417:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     vuxenutbildning som anordnas på fortsättnings-
1418: anföra följande:                                     linjer vid yrkesläroanstalter t.ex. fortsättningslin-
1419:    Enligt den nya lagstiftningen för yrkesläroan-    jen för lantbruksföretagare förrän i ett senare
1420: stalter som riksdagen godkände i januari hör tili    skede då de praktiska arrangemangen som hänför
1421: yrkesläroanstalternas uppgifter även att meddela     sig tili verkställigheten av lagen om yrkesläroan-
1422: yrkesinriktad tilläggsutbildning. Häri ingår när-    stalter och lösningarna för finansiering av den
1423: mast att organisera yrkesinriktad vidareutbild-      yrkesinriktade vuxenutbildningen är klara.
1424: 
1425:      Helsingfors den 8 maj 1987
1426: 
1427:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
1428:                                                1987 vp.
1429: 
1430: Kirjallinen kysymys n:o 9
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435:                                    Mäkelä: Nuorten maidontuottajien tuotantokiintiöiden korottami-
1436:                                      sesta Keski-Suomessa
1437: 
1438: 
1439:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1440: 
1441:    Keski-Suomen läänissä halutaan nostaa nuor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1442: ten maidontuottajien maitokiintiöitä. Keski-Suo-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1443: mi on tyypillistä pien- ja perheviljelmäaluetta.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1444: Jotta maaseudun elinkelpoisuus, tilojen jatkami-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1445: nen ja nuoneo työpaikat kotitiloillaan voitaisiin
1446: taata, tulisi maitokiintiöitä nostaa. Nykyiset tuo-
1447: tantokiintiöt eivät esim. sukupolvenvaihdosten                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Keski-
1448: jälkeen anna nuorelle tuottajalle riittävää toi-             Suomen nuoneo maidontuottajien mai-
1449: meentuloa. Lisäksi olisi luotava edellytykset mai-           tokiintiöiden nostamiseksi ja maidon jat-
1450: don jatkojalostukseen tuotantoalueella.                      kojalostusmahdollisuuksien     luomiseksi
1451:                                                              tuotantoalueella?
1452: 
1453:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1454: 
1455:                                               Tina Mäkelä
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460: 2704441
1461: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 9
1462: 
1463: 
1464: 
1465: 
1466:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1467: 
1468:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den ensimmäisen toteuttamisvuoden aikana on
1469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voitu korjata sellaiset tapaukset, joissa kiintiöjär-
1470: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         jestelmän voimaantulo olisi saattanut aiheuttaa
1471: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuottajalle kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia,
1472: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ja järjestelmää voi nyt pitää vakiintuneena.
1473: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Vuonna 1987 valtioneuvoston päätöksellä myön-
1474: myksestä n:o 9:                                        netään lisäkiintiöitä ainoastaan 1 milj. litraa
1475:                                                        eräissä poikkeustapauksissa.
1476:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Keski-           Meijeriin toimitetun maidon määrä on noin
1477:        Suomen nuorten maidontuottajien mai-            kolme neljäsosaa vahvistettujen kiintiöiden yh-
1478:        tokiintiöiden nostamiseksi ja maidon jat-       teismäärästä. Tämän vuoksi varsin monien tuot-
1479:        kojalostusmahdollisuuksien     luomiseksi       tajien on mahdollista kasvattaa maidontuotanto-
1480:        tuotantoalueella?                               aan nykyisestä. Maitotaloustuotteiden kansainvä-
1481:                                                        lisen markkinatilanteen jatkuva vaikeutuminen
1482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          merkitsee viennin vaikeutumista ja vientikustan-
1483: seuraavaa:                                             nusten kasvua, mikä maataloustulolain mukaises-
1484:     Maidon kaksihintajärjestelmä käynnistyi vuo-       ti tulee maatalouden maksettavaksi. Lisäkiintiöi-
1485: den 1985 alusta. Tuotantokiintiöt pyrittiin mää-       den myöntäminen merkitsee tässä tilanteessa
1486: rittämään sellaisiksi, että ne mahdollisimman          maidontuotannon kasvua, koska nämä kiintiöt
1487: hyvin vastaisivat kunkin tuottajan vakiintunutta       tullaan täyttämään lähes välittömästi.
1488: maidontuotannon tasoa tai heidän rakenteilla              Kiintiöjärjestelmää on välttämätöntä jatkaa
1489: olevaa tuotantokapasiteettiaan. Tämän vuoksi           vuoden 1987 jälkeen. Hallitus katsoo, että sen
1490: tuottajilla oli mahdollisuus vuoden 1985 alussa        avulla on edelleen supistettava maidon kokonais-
1491: hakea usealla eri perusteella korotusta kiintiöön-     tuotantoa. Kiintiöjärjestelmää jatkettaessa sitä
1492: sä. Vuonna 1985 myönnettiin valtioneuvoston            pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään
1493: päätöksellä myös lisäkiintiöitä yhteensä 54 milj.      niin, että se olisi nykyistä joustavampi ja ottaisi
1494: litraa. Tästä 10,3 milj. litraa myönnettiin koh-       huomioon tilakohtaiset erityisolosuhteet. Nuor-
1495: tuusharkintaan perustuen niille tuottajille, jotka     ten viljelijöiden asemaan tulee kiinnittää jatkos-
1496: olivat muuten jäämässä väliinputoajan asemaan.         sakin erityistä huomiota. Nykyisten tuotantonä-
1497: Vuonna 1986 lisäkiintiöitä myönnettiin 24 milj.        kymien perusteella järjestelmään ei kuitenkaan
1498: litraa, joista kohtuussyistä 8,5 milj. litraa. Kah-    voida tehdä suuria lievennyksiä.
1499: 
1500:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
1501: 
1502:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1503:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 9                                             3
1504: 
1505: 
1506: 
1507: 
1508:                                Till Riksdagens Herr Talman
1509: 
1510:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har man kunnat rätta till sådana fall, där kvotsys-
1511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        temets ikraftträdande hade förorsakat orimliga
1512: den 3 april 1987 till vederbörande medlem av          ekonomiska svårigheter för producenterna och
1513: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     systemet kan nu anses befäst. År 1987 beviljas
1514: dagsledamoten Tina Mäkelä undertecknade               genom statsrådets beslut i tilläggskvoter endast 1
1515: spörsmål nr 9:                                        milj. liter i en del undantagsfall.
1516:                                                          Den mjölkkvantitet som levereras till mejerier-
1517:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         na är ca tre fjärdedelar av den sammanlagda
1518:        att höja mjölkkvoterna för unga mjölk-         kvantiteten för de fastställda kvoterna. På grund
1519:        producenter i Mellersta Finland och för        av detta är det möjligt för många producenter att
1520:        att skapa möjligheter för vidareförädling      öka sin mjölkproduktion från det nuvarande.
1521:        av mjölk på produktionsområdet?                Det att den internationella marknadssituationen
1522:                                                       för mjölkhushållningsprodukter blir allt svårare
1523:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       innebär att exporten försvåras och exportkostna-
1524: anföra följande:                                      derna ökar, vilket i enlighet med lantbruksin-
1525:    Tvåprissystemet för mjölk togs i bruk vid          komstlagen skall betalas av lantbruket. Beviljan-
1526: ingången av år 1985. Man strävade efter att           de av tilläggskvoter innebär i denna situation en
1527: fastställa produktionskvoterna så, att de så väl      ökning i mjölkproduktionen eftersom dessa kvo-
1528: som möjligt motsvarade den stabiliserade nivån        ter kommer att fyllas nästan omedelbart.
1529: för producenternas mjölkproduktion eller den             Det är nödvändigt att fortsätta med kvotsyste-
1530: produktionskapacitet som höll på att skapas. Av       met efter år 1987. Regeringen anser att man med
1531: denna orsak hade producenterna möjlighet att i        hjälp av det fortsättningsvis skall minska den
1532: början av år 1985 ansöka om .förhöjning av sin        totala mjölkproduktionen. Då man fortsätter
1533: kvot på många olika grunder. Ar 1985 beviljades       med kvotsystemet strävar man i mån av möjlig-
1534: också genom statsrådets beslut i tilläggskvoter       het efter att utveckla det så att det blir flexiblare
1535: sammanlagt 54 milj. liter. Av detta beviljades        än för närvarande och tar i beaktande de olika
1536: 10,3 milj. liter på grundval av skälighetsprövning    gårdarnas specialförhållanden. Det bör också i
1537: till de producenter som annars hade blivit lidan-     fortsättningen fästas speciell uppmärksamhet vid
1538: de. År 1986 beviljades i tilläggskvoter 24 milj.      de unga odlarnas ställning. På grundval av de
1539: liter, av vilka 8,5 milj. liter med beaktande av      nuvarande produktionsutsikterna kan dock inte
1540: skälighetssynpunkter. Under de två första åren        stora lättnader göras i systemet.
1541: 
1542:      Helsingfors den 7 maj 1987
1543: 
1544:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1545:                                                  1987 vp.
1546: 
1547: Kirjallinen kysymys n:o 10
1548: 
1549: 
1550: 
1551: 
1552:                                     Mäkelä: Valtatien n:o 4 kunnostamisesta välillä Kuhmoinen-Jyväs-
1553:                                       kylä
1554: 
1555: 
1556:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1557: 
1558:    Helsingin ja Jyväskylän välillä 4-tie on paikoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1559: tellen erittäin huonokuntoinen. Erityisesti väli        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1560: Kuhmoinen-Jämsä vaatii pikaista parannusta.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1561: 4-tie on vilkkaasti liikennöity ja tien kapeus,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1562: mutkaisuus, mäkisyys ja kuoppaisuus aiheuttavat
1563: tien käyttäjille vaaratilanteita ja raskasliikennettä            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
1564: tien runko ei kestä.                                           miin 4-tien kunnostamiseksi ja liikenne-
1565:                                                                turvallisuuden parantamiseksi välillä
1566:                                                                Kuhmoinen-Jyväskylä?
1567: 
1568:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1569: 
1570:                                                Tina Mäkelä
1571: 
1572: 
1573: 
1574: 
1575: 270438E
1576: 2                                    1987 vp. -- RJ( n:o 10
1577: 
1578: 
1579: 
1580: 
1581:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1582: 
1583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Välin Kuhmoinen--Jämsä parantaminen on jo
1584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käynnissä osuudella Arvaja--Jämsä vuoden 1987
1585: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-      tulo- ja menoarviossa esitetyllä määrärahalla. Tie-
1586: jeenne n:o 17 ohella toimittanut valtioneuvoston    ja vesirakennuslaitoksen tavoitteena on parantaa
1587: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   myös osuus Keskisenkangas--Arvaja siten, että
1588: taja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     huonokuntoiset osuudet välillä Kuhmoinen--
1589: kysymyksestä n:o 10:                                Jämsä olisivat parannettuja vuonna 1990.
1590:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
1591:        miin 4-tien kunnostamiseksi ja liikenne-        Jämsän--Jyväskylän osuus on kunnoltaan osuut-
1592:        turvallisuuden parantamiseksi välillä        ta Kuhmoinen--Jämsä parempi. Parhaillaan laa-
1593:        Kuhmoinen--Jyväskylä?                        dittavaan tienpidon toimenpideohjelmaan vuo-
1594:                                                     sille 1987--93 on tarkoitus sisällyttää 1990-luvun
1595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    alkupuolelle tästäkin tieosuudesta välin Pukki-
1596: ti seuraavaa:                                       niitty--Pumperi parantaminen.
1597: 
1598:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
1599: 
1600:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
1601:                                     1987 vp. -    KK n:o 10                                       3
1602: 
1603: 
1604: 
1605: 
1606:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
1607: 
1608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Arvaja-Jämsä med stöd av det anslag som
1609: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr    anvisats i statsförslaget för år 1987. Väg- och
1610: 17 av den 3 april 1987 tili vederbörande medlem   vattenbyggnadsverket har som målsättning att
1611: av statsrådet översänt avskrift av följande av    förbättra även vägavsnittet Keskisenkangas-
1612: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade         Arvaja så, att de vägavsnitt mellan Kuhmoinen
1613: spörsmål nr 10:                                   och Jämsä som är i dåligt skick skall ha förbätt-
1614:                                                   rats år 1990.
1615:          Ämnar Regeringen vidta brådskande
1616:        åtgärder för iståndsättande av väg nr 4
1617:        och förbättrande av trafiksäkerheten på       Vägavsnittet Jämsä-Jyväskylä är i bättre skick
1618:                                                   än avsnittet Kuhmoinen-Jämsä. Meningen är
1619:        vägavsnittet Kuhmoinen-Jyväskylä?
1620:                                                   att i det åtgärdsprogram för väghållningen åren
1621:                                                   1987-93, som håller på att uppgöras, för detta
1622:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   vägavsnitts del även skall intas förbättringen av
1623: anföra följande:                                  vägen mellan Pukkiniitty och Pumperi. Avsikten
1624:  Förbättringsarbetena på vägen mellan Kuh-        är att arbetena skall utföras i början av 1990-
1625: moinen och Jämsä har redan inletts på avsnittet   talet.
1626: 
1627:     Helsingfors den 28 april 1987
1628: 
1629:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
1630:                                               1987 vp.
1631: 
1632: Kirjallinen kysymys n:o 11
1633: 
1634: 
1635: 
1636: 
1637:                                   Mäkelä: Sillan rakentamisesta Kärkisten salmen yli Korpilahdella
1638: 
1639: 
1640:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1641: 
1642:    Keski-Suomen Korpilahden kunnan asukkaat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1643: haluavat Kärkisten salmen yli kulkevan lossin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1644: tilalle rakennettavaksi sillan. Tie Kärkisten sal-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1645: men kautta kulkee Luhankaan, Leivonmäelle ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1646: Toivakkaan. Tietä käytetään myös Keski-Suomes-
1647: ta Itä-Suomeen kuljettaessa. Tie on vilkkaasti                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
1648: liikennöity ja lossi hidastaa kulkemista. Lisäksi           miin Korpilahden kunnassa sijaitsevan
1649: lossin käyttäminen talviaikana on hankalaa.                 Kärkisten salmen yli kulkevan sillan ra-
1650:                                                             kentamiseksi?
1651: 
1652:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1987
1653: 
1654:                                              Tina Mäkelä
1655: 
1656: 
1657: 
1658: 
1659:  270439F
1660: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 11
1661: 
1662: 
1663: 
1664: 
1665:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1666: 
1667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
1669: olette 3 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-
1670: jeenne n:o 18 ohella toimittanut valtioneuvoston      Sillasta on valmistunut yleissuunnitelma 1980-
1671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   luvun alkupuolella. Yksityiskohtaisempia suun-
1672: taja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     nitelmia ei ole vielä tehty.
1673: kysymyksestä n:o 11:                                   Sillan rakentaminen on tarkoitus sisällyttää
1674:                                                     parhaillaan laadittavana olevaan tienpidon toi-
1675:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     menpideohjelmaan vuosiksi 1987-93. Rakenta-
1676:        miin Korpilahden kunnassa sijaitsevan        minen on tarkoitus aloittaa vuonna 1993. Aikai-
1677:        Kärkisten salmen yli kulkevan sillan ra-     sempi toteuttaminen ei yksityiskohtaisen suun-
1678:        kentamiseksi?                                nittelun vaatiman ajan ja rahoitusmahdollisuudet
1679:                                                     huomioon ottaen näytä mahdolliselta.
1680: 
1681:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
1682: 
1683:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
1684:                                     1987 vp. -    KK n:o 11                                       3
1685: 
1686: 
1687: 
1688: 
1689:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1690: 
1691:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        I början av 1980-talet uppgjordes en utred-
1692: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr    ningsplan beträffande bron. Några mera detalje-
1693: 18 av den 3 april 1987 tili vederbörande medlem   rade planer har ännu inte uppgjorts.
1694: av statsrådet översänt avskrift av följande av
1695: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade
1696: spörsmål nr 11:                                      Avsikten är att brobygget skall ingå i det
1697:                                                   åtgärdsprogram för väghållningen åren 1987-93
1698:          Ämnar Regeringen vidta brådskande        som för närvarande håller på att uppgöras. Byg-
1699:        åtgärder för byggande av en bro över       get skall enligt pianeroa inledas år 1993. Med
1700:        Kärkineo sund i Korpilahti kommun?         beaktande av dels den tid som behövs för detalj-
1701:                                                   planeringen, dels finansieringsmöjligheterna
1702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   förefaller det inte möjligt att genomföra projek-
1703: anföra följande:                                  tet tidigare.
1704: 
1705:     Helsingfors den 28 april 1987
1706: 
1707:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
1708:                                                  1987 vp.
1709: 
1710: Kirjallinen kysymys n:o 12
1711: 
1712: 
1713: 
1714: 
1715:                                     Holvitie ym.: Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain nojalla
1716:                                       annettavien asetusten valmistelusta
1717: 
1718: 
1719:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1720: 
1721:     Eduskunta edellytti säätäessään lakia ammatil-      oppilaitoksista annetun lain mukaan ole mahdol-
1722: lisista oppilaitoksista, että asetusten jatkovalmis-    lista.
1723: telussa opetushallinto pitää kiinteää yhteyttä op-         Viime aikoina eri yhteyksissä on korostettu
1724: pilaitosten ylläpitäjiin ja työelämän edustajiin.       voimakkaasti hallinnon rationalisointia mm. si-
1725: Lain käsittelyn yhteydessä tämän vahvisti myös          ten, että toimivaltaa tulee delegoida alaspäin ja
1726: asian esitellyt opetusministeri.                        että asian käsittelyn tulisi tapahtua vain kahdella
1727:     Oppilaitoskohtaiset asetukset piti laatia siten,    tasolla. Asetusluonnoksissa suunta on päinvastai-
1728: että ko. oppilaitosmuodon erityispiirteet otetaan       nen. Toimintaa pyritään keskittämään ylöspäin
1729: huomioon tavoitteena mahdollisimman jousta-             ammattikasvatushallituksesta opetusministeriöön
1730: vasti ja taloudellisesti järjestettävä korkeatasoinen   ja oppilaitoksista lääninhallituksiin. Esimerkkinä
1731: koulutus.                                               tästä on mm. oppilaitoksen nimen muutoksen
1732:     Asetusten valmistelu ei ole edennyt edellä          vahvistaminen, joka siirtyy ammattikasvatushalli-
1733: mainittujen periaatteiden mukaisesti. Keskeiset         tuksen alaisuudesta opetusministeriön vahvistet-
1734:                                                         tavaksi.
1735: sidosryhmät eivät ole saaneet tasapuolisesti vai-
1736: kuttaa asetusten sisältöön. Valmistelu onkin ta-           Teknisistä oppilaitoksista annettavan asetuksen
1737: pahtunut vain muutaman virkamiehen ei-avoi-             luonnos ei korosta valtakunnallisen oppilaitoksen
1738: mena työskentelynä.                                     luonnetta eduskunnan tahdon mukaisesti. Esi-
1739:                                                         merkkeinä tästä ovat mm. oppilasarvostelua ja
1740:     Asetusversioita on ollut liikkeellä useita. Ne      oppilasvalintaa koskevat asetusluonnoksen koh-
1741: versiot, joista lausunnot on annettu, ovat monilta      dat.
1742: keskeisiltä osiltaan poikenneet niistä, jotka on
1743: ilmeisesti aikomus hyväksyttää valtioneuvostolla.          Eduskunnan käsittelemän lakiesityksen perus-
1744:                                                         teluista tai eduskunnan kannanotoista ei ilmene,
1745:     Lausunnonanto-, kuulemis- ja neuvottelume-          että oppilaitoksen henkilöstön virkojen osalta on
1746: nettely ei ole vastannut sitä menettelyä, mitä          tarkoitus tehdä muutoksia. Sivistysvaliokunta
1747:  eduskunta edellytti.                                   puolestaan edellytti opettajien koulutustason ko-
1748:     Asetusluonnoksia on jatkuvasti työstetty siihen     hottamista. Asetusluonnos merkitsisi keinotekoi-
1749:  suuntaan, että oppilaitoskohtaiset erot poistettai-    sia rajaviiva-aitoja eri oppiaineiden opettamiselle
1750:  siin ja eri oppilaitostyyppien toiminta pakotettai-    ja opettajien koulutustason laskemista siten, että
1751:  siin samaan kaavaan. Tavoitteeksi näyttää nous-        siirtosäännösten nojalla osalle opettajista annet-
1752:  seen pakonomainen yhtenäisyys. Tästä yhtenäis-         taisiin tosiasiallisen kelpoisuuden sijasta muodol-
1753:  tämisestä on seurauksena epätarkoituksenmukai-         linen kelpoisuus nykyistä vaativampiin tehtäviin.
1754:  nen toiminta ja koulutus, joka ei ole paras            Virkarakenteen muuttamisesta ei ole myöskään
1755:  mahdollinen.                                           sovittu eikä edes vakavasti neuvoteltu oppilaitos-
1756:     Esimerkiksi 24. 3. 198 7 päivätty ammattioppi-      ten ylläpitäjien kanssa.
1757:  laitosasetusluonnos on selvästi lainvastainen. Lain       Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
1758:  46 §:n mukaan opetusta koskevien säännösten            5 §:n 3 momentissa on mainittu, että osalla
1759:  voimaantuloa on mahdollista lykätä asetuksella         muutoksista on paikallinen merkitys. Asetus-
1760:  vain siltä osin, kuin on kyse lain 18 ja 19 §:n        luonnoksen 3 §:n 3 momentissa on maininta,
1761:  säännöksistä. Asetusluonnoksen 55 §:n 3 mo-            että osa muutoksista on luonteeltaan alueellisia ja
1762:  mentin hyväksyminen merkitsisi lain 20 §:n voi-        osa valtakunnallisia. Sen enempää laissa kuin
1763:  maantulon lykkäämistä, mikä ei ammatillisista          asetuksessakaan ei ole määrittelyä siitä, mitä
1764: 
1765: 270469N
1766: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 12
1767: 
1768: käsitetään paikallisella, alueellisella tai valtakun-   oppilaitokseen, vaikka asiasta ei ole laissa valtuu-
1769: nallisella muutoksella.                                 tusta. Asetusluonnos siirtää siten oppilaan valin-
1770:    Toiminnan muutoksen säätelyn osalta asetus-          taperusteita osittain tavalla, jota lakia säädettäes-
1771: luonnos on epätäsmällinen ja epämääräinen, mi-          sä ei ole edellytetty.
1772: kä saattaa johtaa mielivaltaisuuksiin. Lain 22 §:n         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1773: 1 momentin mukaan opiskelijaksi ottamisen pe-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1774: rusteista säädetään asetuksella ja tarkemmat mää-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1775: räykset annetaan tarvittaessa valtioneuvoston pää-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1776: töksellä. Asetusluonnoksen yhteyteen ei liity val-
1777: tioneuvoston päätösluonnosta, mikä viittaa sii-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että am-
1778: hen, että vuonna 1986 tehty keskiasteen kehittä-                matillisista oppilaitoksista annettavaa ase-
1779: misohjelman varsin kyseenalainen muutos toimii                  tusta ollaan valmistelemassa siten, että
1780: tässäkin roolissa.                                              asetuksesta tulee lainvastainen, sekä että
1781:    Asetusluonnoksen 25 §:n 1 momentin mukaan                    valmistelu ei muutoinkaan ole tapahtu-
1782: ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden                  nut sillä tavoin, kuin eduskunta edellytti,
1783: valintajärjestyksen perusteista ja mahdollisten                 ja jos on,
1784: pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.                      mitä Hallitus aikoo tehdä asetuksen
1785: Luonnoksen 25 §:n 2 momentin mukaan läänin-                     asianmukaisen valmistelun järjestämisek-
1786: hallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava               si?
1787: 
1788:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
1789: 
1790:           Tapio Holvitie                   Riitta Uosukainen               Tellervo Renko
1791:                                        1987 vp. -     KK n:o 12                                        3
1792: 
1793: 
1794: 
1795: 
1796:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1797: 
1798:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lain valmistelun ja sen eduskuntakäsittelyn kans-
1799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa. Sen jälkeen kun eduskunta 23.1.1987 hyväk-
1800: olette 9 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        syi oppilaitoslain, asetusten loppuvalmistelu
1801: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käynnistettiin mahdollisimman laajapohjaisena.
1802: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Avoimen ja tehokkaan jatkovalmistelun tur-
1803: Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     vaamiseksi opetusministeriö järjesti asetusluon-
1804: kysymyksestä n:o 12:                                  noksista laajan neuvottelukierroksen, joka muo-
1805:                                                       dostui 12 asetuskohtaisesta neuvottelusta ja kah-
1806:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että am-    desta kaikkia asetuksia koskevasta neuvottelusta.
1807:        matillisista oppilaitoksista annettavaa ase-
1808:                                                          Ammattioppilaitoksista annettavaa asetusta
1809:        tusta ollaan valmistelemassa siten, että
1810:                                                       koskevaan neuvotteluun 12.2.1987 osallistuivat
1811:        asetuksesta tulee lainvastainen, sekä että
1812:                                                       Yleisten Ammattikoulujen Liiton, Invalidiliiton,
1813:        valmistelu ei muutoinkaan ole tapahtu-
1814:                                                       Keuhkovammaliiton, Suomen Työnantajain Kes-
1815:        nut sillä tavoin, kuin eduskunta edellytti,
1816:                                                       kusliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-
1817:        ja jos on,
1818:                                                       jestön, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen
1819:            mitä Hallitus aikoo tehdä asetuksen
1820:                                                       Keskusliiton, Ammattioppilaitosten Opettajien
1821:        asianmukaisen valmistelun järjestämisek-
1822:                                                       Liiton, Ammattioppilaitosten Insinöörit ry:n,
1823:        si?                                            Finlands Svenska Y rkesskollärare rf: n, Ammatil-
1824:                                                       listen Oppilaitosten Rehtoriliiton ja AKAV A:n
1825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         edustajat.
1826: seuraavaa:                                               Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksista annettavaa
1827:    Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 9 hallituk-    asetusta koskevaan neuvotteluun 13.2.1987 osal-
1828: sen esityksen johdosta laiksi ammatillisista oppi-    listuivat     Liiketyönantajain       Keskusliiton,
1829: laitoksista ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi     AKAVA:n, SAK:n, Hotelli- ja Ravintolahenkilö-
1830: (1986 vp.) todetaan muun ohella seuraavaa:            kunnan Liiton, TVK:n ja AOL:n edustajat.
1831:    "Valiokunnan ehdottamista muutoksista seu-            Kauppaoppilaitoksista annettavaa asetusta kos-
1832: raa, että asetusluonnokset on valmisteltava uu-       kevaan neuvotteluun 16.2. 1987 osallistuivat
1833: delleen. Tällöin asetusten viimeistelyn lähtökoh-     Kauppaoppilaitosten Liiton, Invalidiliiton, Kes-
1834: tina tulee olla tehokas ja rationaalinen koulutuk-    kuskauppakamarin, SAK:n, TVK:n, Suomen
1835: sen suunnittelu ja hallinnon järjestäminen sekä       Kauppaopettajat ry:n, Suomen Kauppaopiskeli-
1836: riittävä oppilaitoskohtainen jousto. Oppilaitos-      jain Liiton, Suomen Myyntimiesten Keskusjärjes-
1837: muotokohtaiset asetukset tulee laatia siten, että     tön (STTK) ja Rehtoriliiton edustajat, minkä
1838: kunkin oppilaitosryhmän erityistarpeet tulevat        lisäksi neuvotteluun oli kutsuttu LTK:n ja AKA-
1839: huomioon otetuiksi. Esimerkiksi teknillisiä oppi-     VAN:n edustajat.
1840: laitoksia koskevassa asetuksessa ylemmän opisto-         Koti- ja laitostalousoppilaitoksista annettavaa
1841: asteen oppilaitokset on määriteltävä ammatillisen     asetusta koskevaan neuvotteluun 20.2.1987 osal-
1842: korkea-asteen oppilaitoksiksi.                        listuivat    Maataloustuottajain      Keskusliiton,
1843:    Työelämän ja elinkeinoelämän sekä ammatti-         AKAVA:n, SAK:n, TVK:n, AOL:n Finlands
1844: taitovaatimusten nopean muuttumisen johdosta          Svenska Hushållslärare rf:n, Agronomiliiton ja
1845: valiokunta pitää välttämättömänä, että asetusten      Rehtoriliiton edustajat.
1846: ja muiden säännösten jatkovalmistelussa opetus-          Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista annetta-
1847: hallinto pitää kiinteää yhteyttä oppilaitoksen yl-    vaa asetusta koskevaan neuvotteluun 2 3. 2.1987
1848: läpitäjien ja työelämän edustajiin sekä ottaa sää-    osallistuivat TVK:n, AOL:n, Finlands Svenska
1849: döksiä laatiessaan huomioon tapahtuvan kehityk-       Hemslöjdslärarföreningin, Rehtoriliiton ja Virka-
1850: sen koulutukselle asettamat vaatimukset.''            miesliiton edustajat, minkä lisäksi neuvotteluun
1851:    Tarkoitettujen 12 oppilaitosasetuksen valmiste-    oli kutsuttu AKAVA:n ja SAK:n edustajat.
1852: lu on tapahtunut rinnan ammatillisista oppilai-          Maatalousalan oppilaitoksista annettavaa ase-
1853: toksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun           tusta koskevaan neuvotteluun 19.2. 1987 osallis-
1854: 4                                       1987 vp. -     KK n:o 12
1855: 
1856: tuivat MTK:n, Svenska Lantbrukssällskapens För-        suunnittelu- ja kehittämisosasto sekä asianomai-
1857: bundin, Agronomiliiton, SAK:n, Virkamieslii-           nen opetusosasto edustettuina.
1858: ton, Meijeriväen Liiton (STTK) ja Rehtoriliiton           Oppilaitosasetuksia on lisäksi käsitelty koulu-
1859: edustajat.                                             asiainneuvostossa 9. 3. ja 31.3.1987. Kouluasiain-
1860:    Merenkulkuoppilaitoksista annettavaa asetusta       neuvostossa ovat edustettuina mm. opetusminis-
1861: koskevaan neuvotteluun 17.2.1987 osallistuivat         teriö, työvoimaministeriö, ammattikasvatushalli-
1862: Suomen         Varustamoyhdistyksen        (STK:n),    tus, kouluhallitus, opettajajärjestöt, SAK, TVK,
1863: AKAVA:n, SAK:n, Suomen Merimies-Unionin,               STK, MTK, lääninhallinto sekä kuntien keskus-
1864: Suomen Laivapäällystöliiton, STTK:n, Akavan            järjestöt.
1865: Erityisalojen Keskusliiton ja AOL:n edustajat.            Edellä tarkoitetun neuvottelukierroksen lisäksi
1866:    Metsä- ja puutalousoppilaitoksista annettavaa       asetusluonnoksista pqestettiin tavanomainen
1867: asetusta koskevaan neuvotteluun 20.2.1987 osal-        lausuntokierros. Lausunnot pyydettiin kauppa- ja
1868: listuivat MTK:n, Centralskogsnämnden Skogs-            teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalousminis-
1869: kulturin, Metsäteollisuuden Työnantajaliiton           teriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työvoi-
1870: (STK:n), Suomen Metsänhoitajaliiton, Koulu-            maministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, am-
1871: metsänhoitajat ry:n, SAK:n, STTK:n, AOL:n,             mattikasvatushallitukselta, lääninhallituksilta ja
1872: Rehtoriliiton ja Keskusmetsälautakunta Tapion          kunnalliselta sopimusvaltuuskunnalta.
1873: edustajat.                                                Valtiovarainministeriön kiinnitettyä omassa
1874:    Sosiaalialan oppilaitoksista annettavaa asetusta    lausunnossaan huomiota asetusluonnosten puut-
1875: koskevaan neuvotteluun 19.2. 1987 osallistuivat        reisiin norminannon uudistamishankkeen näkö-
1876: AKA VA:n, Kunnallisten Työntekijäin ja Viran-          kulmasta asiasta käytiin 20.3.1987 erillinen neu-
1877: haltijain Liiton (SAK:n), TVK:n ja AOL:n edus-         vottelu opetusministeriön kouluosaston ja valtio-
1878: tajat.                                                 varainministeriön järjestelyosaston kesken tavoit-
1879:                                                        teena yhteensovittaa asetusten säännökset nor-
1880:    Teknillisistä oppilaitoksista annettavaa asetusta
1881: koskevaan neuvotteluun 13.2.1987 osallistuivat         minannon uudistamispyrkimyksiin.
1882: STK:n, Insinööriliiton, STTK:n, Teknillisten              Oppilaitosasetuksista on siten suoritettu edus-
1883: Oppilaitosten Opettajien Liiton ja Suomen Tek-         kunnan edellyttämällä tavalla poikeuksellisen
1884:                                                        laajapohjainen ja monipuolinen jatkovalmistelu.
1885: niikan Opiskelijoiden Liiton edustajat.
1886:                                                        Tässä jatkovalmistelussa on pyritty laajasti otta-
1887:    Terveydenhuolto-oppilaitoksista       annettavaa    maan huomioon neuvottelu- ja lausuntokierrok-
1888: asetusta koskevaan neuvotteluun 18.2.1987 osal-        sella esitetyt näkökohdat, minkä takia asetus-
1889: listuivat AKAVA:n, TVK:n, Terveydenhuolto-
1890:                                                        luonnoksiin tehtiin huomattavia muutoksia. Osa
1891: alan Ammattijärjestö TEHY:n, AOL:n, Akavan             tehdyistä muutoksista oli luonteeltaan sellaisia,
1892: Erikoisalojen Keskusliiton, Suomen Terveyden-          että eri oppilaitosmuotojen erityispiirteet entises-
1893: huoltoalan Opiskelijoiden liiton ja KTV:n edus-        tään korostuivat. Tässäkin suhteessa valmistelu
1894: tajat.                                                 on suoritettu eduskunnan haluamalla tavalla.
1895:    Ammatillisista erikoisoppilaitoksista annetta-         Puheena olevassa kysymyksessä esiin tuoduista
1896: vaa asetusta koskevaan neuvotteluun 24.2.1987          muista seikoista on todettava seuraavaa:
1897: osallistuivat LTK:n, STK:n, AKAVA:n, AOL:n                Uutta hallinnollista opetussuunnitelmajärjes-
1898: ja STTK:n edustajat, minkä lisäksi neuvotteluun        telmää koskeva asetuksen siirtymäsäännös ei mil-
1899: oli kutsuttu SAK:n ja AOI:n edustajat.                 lään tavalla liity oppilaitoslain 46 §:n siirtymä-
1900:    Kaikkia asetuksia koskevaan neuvotteluun            säännökseen, joka koskee opetusta.
1901: 24.2.1987 osallistuivat Suomen Kaupunkiliiton,            Oppilaitosasetuksissa on edelleen siirretty pää-
1902: Suomen Kunnallisliiton ja Finlands svenska kom-        tösvaltaa keskushallinnosta lääninhallituksiin ja
1903: munförbundin edustajat.                                oppilaitoksiin. Esimerkkeinä mainittakoon ope-
1904:    Kaikkia asetuksia koskevaan toiseen neuvotte-       tusryhmien poikkeuslupamenettelyn siirtäminen
1905: luun 25.2.1987 osallistuivat AKAVA:n, SAK:n,           valtakunnallisia oppilaitoksia lukuun ottamatta
1906: STTK:n, TVK:n, LTK:n, MTK:n, STK:n, Suo-               lääninhallitukselle ja oppilaitoksen kurssiohjel-
1907: men Kauppaopiskelijoiden Liiton, Suomen Ter-           man hyväksymisen siirtäminen johtokunnalle.
1908: veydenhuoltoalan Opiskelijoiden Liiton ja Suo-         Oppilaitoksen nimen muuttamiseen tarvittavasta
1909: men Tekniikan Opiskelijoiden Liiton edustajat.         opetusministeriön luvasta on eduskunta säätänyt
1910:    Kaikissa edellä mainituissa neuvotteluissa oli-     oppilaitoslain 5 §:n 1 momentissa, joten siitä ei
1911: vat opetusministeriön edustuksen lisäksi myös          ole oppilaitosasetuksissa tarkoitus säätää. Eräiden
1912: ammattikasvatushallituksen yleinen osasto tai          oppilaitosmuotojen kohdalla nykyisin voimassa
1913:                                        1987 vp. -     KK n:o 12                                          5
1914: 
1915: olevien säännösten mukaan nimen muuttaminen           min paattaa opetusministeriön päätöksellä. Sen
1916: on valtioneuvoston luvan varassa.                     sijaan ylläpitäjän toimivalta on säädetty lailla
1917:   Teknillisistä oppilaitoksista annettava asetus on   eikä laki anna valtuutusta sen muusta säätäruises-
1918: laadittu niin, että teknilliset oppilaitokset ovat    tä asetuksella tai päättäruisestä opetusministeriön
1919: valtakunnallisia oppilaitoksia, mitä eduskunta        päätöksellä. Tätä korostetaan erityisesti sivistysva-
1920: edellytti. Oppilasarvostelua ja oppilasvalintaa       liokunnan mietinnössä.
1921: koskevat asetuksen säännökset eivät liity kysy-          Oppilaaksi ottamista koskevan oikaisun teke-
1922: mykseen valtakunnallisuudesta. Säännökset tyy-        minen sopii lääninhallitukselle mm. siksi, että
1923: dyttävät mm. alan etujärjestöjä.                      läänin oppilasvalintalautakunnat toimivat läänin-
1924:    Sivistysvaliokunta esitti em. mietinnössään, et-   hallitusten yhteydessä. Vastaava säännös on uu-
1925: tä ''opettajien peruskoulutuksen tasoa tulee ko-      dessa lukiolainsäädännössä.
1926: hottaa ja samalla virkojen ja toimien nimikkeis-         Hallituksen käsityksen mukaan oppilaitosase-
1927: töä yhtenäistää''. Näin on annettavissa asetuksis-    tuksia on valmisteltu eduskunnan edellyttämällä
1928: sa menetelty. Oppilaitosten ylläpitäjätahot ovat      tavalla eri asiantuntijatahoja monipuolisesti kuul-
1929: edellä esitetyllä tavalla olleet mukana asetusten     len. Oppilaitosasetukset eivät myöskään ole risti-
1930: loppuvalmistelussa.                                   riidassa eduskunnan hyväksymän oppilaitoslain
1931:    Oppilaitoksen toiminnan säätelystä on tarkoi-      tai sivistysvaliokunnan mietinnössä esitettyjen nä-
1932: tus säätää asetuksella ammattikasvatushallituksen     kökohtien kanssa.
1933: ja lääninhallituksen keskinäisen toimivallan jaon        Tasavallan presidentti on antanut tarkoitetut
1934: osalta. Toimivallasta voidaan tarvittaessa tarkem-    asetukset 30 päivänä huhtikuuta 1987.
1935: 
1936:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
1937: 
1938:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
1939: 6                                      1987 vp. -     KK n:o 12
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 
1944:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1945: 
1946:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beredningen av de 12 ovan avsedda förord-
1947: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningarna om läroanstalter har skett jämsides med
1948: den 9 april 1987 till vederbörande medlem av          beredningen av lagen av 10 april 1987 om
1949: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     yrkesläroanstalter och med riksdagsbehandlingen
1950: dagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade            av den. Efter det att riksdagen godkänt lagen om
1951: spörsmål nr 12:                                       läroanstalter 2 3. 1.1987 inleddes slutberedningen
1952:                                                       av förordningarna på så bred bas som möjligt.
1953:           Är Regeringen medveten om att man              För att trygga en öppen och effektiv fortsatt
1954:         håller på att bereda förordningen om          beredning anordnade undervisningsministeriet
1955:         yrkesläroanstalter på sådant sätt att         en omfattande förhandlingsrond om förordnings-
1956:         förordningen kommer att bli lagstridig        utkasten viiken utgjordes av 12 förhandlingar om
1957:         och att beredningen inte heller annars        de enskilda förordningarna och två förhandlingar
1958:         har skett på det sätt riksdagen förutsatte,   om alla förordningar.
1959:         och om så är fallet,                             I förhandlingarna 12.2.1987 som gällde
1960:           vad ämnar Regeringen göra för att           förordningen om yrkesundervisningsanstalter del-
1961:         anordna behörig beredning av förord-          tog representanter för Förbundet för Allmänna
1962:         ningen?                                       Yrkesskolor, Invalidförbundet, Lungskadeför-
1963:                                                       bundet, Arbetsgivarnas i Finland Centralför-
1964:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bund, Finlands Fackförbunds Centralorganisa-
1965: anföra följande:                                      tion, Tjänstemannaorganisationeras Centralför-
1966:                                                       bund, Yrkesläroanstalternas Lärarförbund, Yr-
1967:    I kulturutskottets betänkande nr 9 med anled-      kesläroanstalternas Ingenjörer rf., Finlands Svens-
1968: ning av regeringens proposition med förslag till      ka Y rkesskollärare rf, Ammatillisten Oppilaitos-
1969: lag om yrkesläroanstalter och därtill ansluten        ten Rehtoriliitto och AKAVA.
1970: lagstiftning (1986 rd.) konstateras bl.a. följande:      1 förhandlingarna 13.2. 198 7 som gällde
1971:    "Av de ändringar som utskottet föreslår följer     förordningen om läroanstalter i hotell- och res-
1972: att förordningsutkasten måste beredas på nytt.        taurangbranschen deltog representanter för Af-
1973: Utgångspunkten vid finslipningen av förordning-       färsarbetsgivarnas Centralförbund, AKAVA,
1974: arna bör vara att utbildningen kan planeras och       FFC, Hotell- och Restauranganställdas Förbund,
1975: förvaltningen organiseras effektivt och rationellt    TOC och Y rkesläroanstalternas Lärarförbund.
1976: och att tillräcklig flexibilitet medges de enskilda      I förhandlingarna 16.2.1987 som gällde
1977: läroanstalterna. Förordningarna enligt läroan-        förordningen om handelsläroanstalter deltog re-
1978: staltsform bör utarbetas så att varje läroanstalts-   presentanter för Handelsläroverkens Förbund, ln-
1979: grupps särbehov blir beaktade. Till exempel i         validförbundet, Centralhandelskammaren, FFC,
1980: förordningen om tekniska läroanstalter bör läro-      TOC, Handelslärarna i Finland rf., Förbundet
1981: anstalterna på högre institutsnivå definieras som     för Handelsstuderanden i Finland, Centralorga-
1982: yrkesläroanstalter på högre nivå.                     nisationen för försäljare inom handel och industri
1983:    Till följd av de snabba förändringarna i arbets-   i Finland (FTFC) och Rehtoriliitto. Dessutom
1984: livet och näringslivet och i kraven på yrkesskick-    hade tili förhandlingarna kallats representanter
1985: lighet anser utskottet det vara nödvändigt att        för AAC och AKAVA.
1986: undervisningsförvaltningen vid den fortsatta be-         I förhandlingarna 20.2.1987 som gällde
1987: redningen av förordningarna och de övriga stad-       förordningen om läroansta!ter för huslig ekonomi
1988: gandena står i intim kontakt med dem som              delrog representanter för Lantbruksproducenter-
1989: upprätthåller läroanstalterna och med arbetslivets    nas Centralförbund, AKAVA, FFC, TOC, Y rkes-
1990: representanter och ser till att stadgandena upp-      läroansta!ternas Lärarförbunds Finlands Svenska
1991: görs med beaktande av de krav som utvecklingen        Hushållslärare rf., Agronomförbundet och Reh-
1992: ställer på utbildningen.''                            toriliitto.
1993:                                       1987 vp. -     KK n:o 12                                         7
1994: 
1995:    I förhandlingarna 23.2.1987 som gällde            sentanter för FFC och Y rkesläroanstalternas
1996: förordningen om läroanstalter för hemslöjd och       Ingenjörer rf.
1997: konstindustri deltog representanter för TOC,            I förhandlingarna 24.2.1987 som gällde alla
1998: Yrkesläroanstalternas Lärarförbunds Finlands         förordningar deltog representanter för Finlands
1999: Svenska Hemslöjdslärarförening, Rehtoriliitto        Stadsförbund, Suomen Kunnallisliitto och Fin-
2000: och Tjänstemannaförbundet. Dessutom hade till        lands svenska kommunförbund.
2001: förhandlingarna kallats representanter för AKA-         I förhandlingarna 2 5. 2. 1987 som gällde alla
2002: VA och FFC.                                          förordningar deltog representanter för AKAVA,
2003:    I förhandlingarna 19.2.1987 som gällde            FFC, FTFC, TOC, AAC, Lantbruksproducenter-
2004: förordningen om läroanstalter inom lantbruks-        nas Centralförbund, AFC, Förbundet för Han-
2005: branschen deltog representanter för Lantbruks-       delssruderanden i Finland, Förbundet för Hälso-
2006: producenternas Centralförbund, Svenska Lant-         vårdssruderanden i Finland och Förbundet för
2007: brukssällskapens Förbund, Agronomförbundet,          Teknikstuderanden i Finland.
2008: FFC,     Tjänstemannaförbundet,     Mejerifolkets       Vid alla ovan nämnda förhandlingar var
2009: förbund (FTFC) och Rehtoriliitto.                    förutom undervisningsministeriet också yrkesut-
2010:    I förhandlingarna 17.2.1987 som gällde            bildningsstyrelsens allmänna avdelning eller pla-
2011: förordningen om sjöfartsläroanstalter deltog re-     nerings- och utvecklingsavdelning samt ifrågava-
2012: presentanter för Finlands Rederiförening (AFC),      rande undervisningsavdelning representerade.
2013: AKAVA, FFC, Finlands Sjömans-Union, Fin-                Förordningarna om läroanstalter har dessutom
2014: lands Skeppsbefälsförbund, FTFC, Centralför-         behandlats i rådet för skolärenden 9. 3 och
2015: bundet för Akavas Specialorganisationer och Yr-      31.3.1987. I rådet för skolärenden är bl.a. under-
2016: kesläroanstalternas Lärarförbund.                    visningsministeriet, arbetskraftsministeriet, yrkes-
2017:    I förhandlingarna 20.2.1987 som gällde            utbildningsstyrelsen, skolstyrelsen, lärarorganisa-
2018: förordningen om läroanstalter för skogsbruk och      tionerna, FFC, TOC, AFC, Lantbruksproducen-
2019: trähushållning deltog representanter för Lant-       ternas Centralförbund, länsförvaltningen och
2020: bruksproducenternas      Centralförbund,     Cen-    kommunernas centralorganisationer representera-
2021: tralskogsnämnden Skogskultur, Skogsindustrins        de.
2022: Arbetsgivareförbund (AFC), Finlands Forstmästa-         Förutom ovan avsedda förhandlingsrond an-
2023: reförbund, Koulumetsänhoitajat ry, FFC, FTFC,        ordnades det en sedvanlig remiss för förordnings-
2024: Yrkesläroanstalternas Lärarförbund, Rehtoriliitto    utkasten. Utlåtanden inbegärdes av handels- och
2025: och Centralskogsnämnden Tapio.                       industriministeriet, jord- och skogsbruksministe-
2026:    I förhandlingarna 19.2.1987 som gällde            riet, social- och hälsovårdsministeriet, arbets-
2027: förordningen om läroanstalter för det sociala        kraftsministeriet, finansministeriet, yrkesutbild-
2028: området deltog representanter för AKAVA,             ningsstyrelsen, länsstyrelserna och korumunala
2029: Korumunala arbetarnas och tjänsteinnehavarnas        avtalsdelegationen.
2030: förbund (FFC), TOC och Y rkesläroanstalternas           Efter det att finansministeriet i sitt utlåtande
2031: Lärarförbund.                                        fäst uppmärksamhet vid bristerna hos förord-
2032:    I förhandlingarna 13.2.1987 som gällde            ningsutkasten vad förnyelseprojektet för norm-
2033: förordningen om tekniska läroanstalter deltog        givning beträffar förhandlades det separat om
2034: representanter för AFC, Ingenjörsförbundet,          saken 20.3. 1987 mellan undervisningsministe-
2035: FTFC, Tekniska Läroanstalternas Lärareförbund        riets skolavdelning och finansministeriets organi-
2036: och Förbundet för Tekniksruderanden i Finland.       sationsavdelning med målet att sammanjämka
2037:    I förhandlingarna 18.2.1987 som gällde            stadgandena i förordningarna med strävandena
2038: förordningen om hälsovårdsläraranstalter deltog      att förnya normgivningen.
2039:  representanter för AKAVA, TOC, Hälsovårdens            Den fortsatta beredningen av förordningarna
2040: fackorganisation TEHY, Y rkesläroanstal ternas       om läroanstalter har således varit exceptionellt
2041: Lärarförbund, Centralförbundet för Akavas Spe-       bredbasig och mångsidig såsom riksdagen
2042: cialorganisationer, Förbundet för Hälsovårdsstu-     förutsatte. Vid denna fortsatta beredning har det
2043:  deranden i Finland och KA T.                        eftersträvats att på ett omfattande sätt ta i
2044:    I förhandlingarna 24.2.1987 som gällde            beaktande de synpunkter som framförts vid
2045: förordningen om särskilda yrkesläroanstalter del-    förhandlings- och utlåtanderonden. Därför har
2046:  tog representanter för AAC, AFC, AKAVA,             det gjorts betydande ändringar i förordningsut-
2047:  Yrkesläroanstalternas Lärarförbund och FTFC.        kasten. En del av de gjorda ändringarna var till
2048:  Dessutom hade till förhandlingarna kallats repre-   karaktären sådana att specialdragen för de olika
2049: 8                                      1987 vp. -     KK n:o 12
2050: 
2051: läroanstaltsformerna ytterligare accentuerades.          Kulturutskottet framlade i sitt ovan nämnda
2052: Också i detta hänseende har beredningen utförts       betänkande att '' det gälier att höja lärarnas
2053: på det sätt riksdagen önskade.                        grundutbildningsnivå och samtidigt att förenhet-
2054:    Om de övriga faktorer som framförts beträf-        liga tjänste- och befattningsbenämningarna''.
2055: fande frågan bör det konstateras följande:            Det har förfarits på detta sätt i de förordningar
2056:                                                       som skali ges. Upprätthållarna av läroanstalter
2057:    Övergångsbestämmelsen i förordningen som
2058:                                                       har på ovan beskrivna sätt varit med om den
2059: gälier det nya administrativa systemet för under-
2060:                                                       slutliga beredningen av förordningarna.
2061: visningsplaner anknyter inte på något sätt tili
2062:                                                          Avsikten är att genom förordning stadga om
2063: övergångsbestämmelsen i 46 § lagen om läroan-
2064:                                                       regleringen av en läroanstalts verksamhet då det
2065: stalter, viiken gälier undervisningen.
2066:                                                       gälier den ömsesidiga fördelningen av befogen-
2067:    I förordningarna om läroanstalter har ytterliga-   het mellan yrkesutbildningsstyrelsen och läossty-
2068: re beslutanderätt överförts från centralförvalt-      relsen. Om befogenheten kan vid behov närmare
2069: ningen tili länsstyrelserna och läroanstalterna.      beslutas genom undervisningsministeriets beslut.
2070: Som exempel kan nämnas överförandet av un-            Däremot har det stadgats genom lag om upprätt-
2071: dantagstiliståndsförfarandet och undervisnings-       hållareos befogenhet, och lageo ger inte fullmakt
2072: grupper, med undantag av de riksomfattande            att stadga om den i övrigt genom förordoiog
2073: läroanstalterna, tililänsstyrelsen och överförandet   eller uodervisningsministeriets beslut. Detta
2074: av godkännandet av kursprogram tili direktio-         poängteras speciellt i kulturutskottets betänkao-
2075: nen. Riksdagen har beslutat om det tilistånd av       de.
2076: undervisningsministeriet som behövs för att byta         Rättelser beträffande elevantagning lämpar sig
2077: namnet på en läroanstalt. Stadgandet ingår i 5 §      väl för läosstyrelsen bl.a. därför att länens elevan-
2078: 1 mom. lagen om läroanstalter, varför avsikten        tagoingsnämoder verkar i sambaod med länssty-
2079: inte är att stadga om detta i förordningarna om       relserna. Ett motsvarande stadgande finns i den
2080: läroanstalter. Beträffande en del läroanstaltsfor-    nya lagstiftniogen om gymnasier.
2081: mer är det statsrådet som enligt gäliande bestäm-        Enligt regeriogens uppfattniog har förordning-
2082: melser ger tilistånd att ändra namn.                  arna om läroanstalter beretts på det sätt som
2083:    Förordningen om tekniska läroanstalter har         riksdagen förutsatt genom att olika grupper av
2084: gjorts upp så att de tekniska läroanstalterna är      experter måogsidigt hörts. Förordoingarna om
2085: riksomfattande läroanstalter, såsom riksdagen         läroanstalter står inte helier i konflikt med lagen
2086: förutsatte. Stadgandena i förordningen som gäl-       om läroanstalter som godkänts av riksdagen eller
2087: ler bedömningen och valet av elever anknyter          de synpunkter som framlagts i kulturutskottets
2088: inte tili frågan om läroanstalten är riksomfattan-    betänkande.
2089: de. Stadgandena tilifredstälier bl.a. branschens         Republikens presideot har givit de ovao avsed-
2090: intresseorganisationer.                               da förordniogarna den 30 april 1987.
2091: 
2092:     Helsingfors den 15 maJ 1987
2093: 
2094:                                                                           Mioister Anna-Liisa Pzipari
2095:                                                   1987 vp.
2096: 
2097: Kirjallinen kysymys n:o 13
2098: 
2099: 
2100: 
2101: 
2102:                                      Vihriälä: Maatalouden tuotannonraJoitusten vaikutuksesta maata-
2103:                                         lousyrittäjän lomaoikeuteen
2104: 
2105: 
2106:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2107: 
2108:     Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun        viljan viljelystä tai jonkin erityiskasvin kuten
2109: lain (2 185) 2 § määrittelee vuosilomaan ja viik-        perunan viljelystä ovat olleet lomanmääräytymis-
2110: kovapaaseen oikeutetuksi maatalousyrittäjän, jo-         vuonna vähänkin karjataloustuloja suuremmat.
2111: ka saa karjataloudesta pääasiallisen toimeentu-          Myös muutaman kuukauden mittainen työssä-
2112: lonsa.                                                   käynti tilan ulkopuolella on vienyt lomaoikeuden
2113:    Lain nojalla annetun asetuksen 2 §:n mukaan           kokonaan.
2114: karjatalouden ei kuitenkaan katsota antavan pää-             Ongelma on koskettanut varsinkin niitä viljeli-
2115: asiallista toimeentuloa maatalousyrittäjälle huoli-      jöitä, jotka ovat joutuneet mm. maidontuotan-
2116: matta säädetyn kotieläinyksikkömäärän täyttymi-          non kiintiöinnin takia hankkimaan lisätuloja
2117: sestä, jos maatalousyrittäjä on ollut tilansa ulko-      muusta maataloustuotannosta tai sivuansioista
2118: puolella ansiotyössä lomanmääräytymisvu?de~              tilan ulkopuolelta. Samoin ongelma koskettaa
2119: aikana enemmän kuin kolme kuukautta tat mt-              niitä viljelijöitä, jotka ovat yleisistä tuotantopo-
2120: käli hänen karjataloudesta saamansa tulo ei voi          liittisista syistä vapaaehtoisesti vähentäneet koti-
2121: muodostaa pääosaa hänen toimeentulostaan.                eläintuotantoa. Jos näissä tapauksissa muita tulo-
2122: Asetus antaa lomalautakunnalle oikeuden tulkita          ja on kertynyt enemmän kuin ahtaat säännökset
2123: muodostaako karjataloudesta saatu tulo pääosan           ovat sallineet, on lomaoikeus menetetty.
2124: maatalousyrittäjän toimeentulosta. Mikäli on il-             Maatalouspoliittisesti on tarkoituksenmukaista,
2125: meistä, että maatalousyrityksen karjatalous on           että kotieläintuotantoa varsinkin maito- ja muna-
2126: antanut pääasiallisen toimeentulon yrityksen toi-        puolella vähennetään. Tuotannon vähentämiseen
2127: selle tai molemmille yrittäjille, on lomalautakun-       ei kuitenkaan kannusta se, että samalla menete-
2128: nalla oikeus poiketa asetuksen 2 §:ssä säädetyistä       tään lomaoikeus. On kohtuutonta rangaista maa-
2129: kotieläinmääristä ja yrityksen ulkopuolisen ansio-       talousyrittäjää toimenpiteestä, joka yleisen edun
2130:  työn kestoajasta.                                       perusteella on suositeltava.
2131:     Sosiaalihallitus on antanut lomalautakunnille            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2132: ohjeita siitä, miten näitä maatalousyrittäjän lo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2133: mituspalveluista annetun lain (2/85) 2 §:ää ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2134:  maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2135:  asetuksen (46/85) 2 §:ää tulisi tulkita. Ohjeessa
2136:  todetaan mm., että jos lautakunnan tekemän                         Onko Hallitus tietoinen maatalouden
2137:  selvityksen perusteella yrittäjän muut jatkuvat                 tuotannonraJOltustoimien aiheuttamista
2138:  tulot, kuten kasvinviljely- tai eläketulot ovat                 maatalousyrittäjien lomaoikeutta heiken-
2139:  karjataloustuloja suuremmat, yrittäjä ei saa lain               tävistä seuraamuksista ja
2140:  tarkoittamalla tavalla pääasiallista toimeentulo-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
2141:  aan karjataloudesta.                                            maatalousyrittäjien lomituspalveluista an-
2142:     On ilmennyt, että monet lomalautakunnat                      netun asetuksen (46/85) muuttamiseksi
2143:  ovat kirjaimellisesti ja ahtaasti soveltaneet sosiaa-           siten, että kotieläintuotannon vähentämi-
2144:  lihallituksen ohjetta. Käytäntö on vienyt lomaoi-               nen tuotannonrajoitustoimien edellyttä-
2145:  keuden monelta päätoimiselta karjataloutta har-                 mällä tavalla ei heikentäisi maatalousyrit-
2146:  joittavalta maanviljelijältä, jos esimerkiksi tulot             täjän viikko- tai vuosilomaoikeutta?
2147:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
2148: 
2149:                                                Jukka Vihriälä
2150: 270457A
2151: 2                                        1987 vp. -     KK n:o 13
2152: 
2153: 
2154: 
2155: 
2156:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2157: 
2158:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ne viljelijät, joiden pääasiallinen toimeentulo on
2159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           karjataloudesta ja joiden ei tarvitse käydä tilan
2160: olette 9 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-          ulkopuolella töissä.
2161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Lomituspalvelulain perusteella lomalautakun-
2162: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nalla on jossakin määrin harkintaoikeutta pää-
2163: Jukka Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     asiallista toimeentuloa määriteltäessä. Harkinta-
2164: myksestä n:o 13:                                        oikeus koskee kuitenkin vain poikkeamista pää-
2165:                                                         asiallisen toimeentulon määrittelyn perusteena
2166:            Onko Hallitus tietoinen maatalouden
2167:                                                         olevista kotieläinyksikkömääristä ja yrityksen ul-
2168:         tuotannonraJoitustoimien aiheuttamista          kopuolisen ansiotyön kestosta. Tästä huolimatta
2169:         maatalousyrittäjien lomaoikeutta heiken-
2170:                                                         pääasiallisen toimeentulon määrittely tapauksis-
2171:         tävistä seuraamuksista ja
2172:                                                         sa, joissa maatalousyrittäjillä on useita eri tulo-
2173:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      lähteitä, on koettu hankalaksi ja vaikeasti toden-
2174:         maatalousyrittäjien lomituspalveluista an-      nettavaksi. Erilaisten tuloselvitysten tekemisen ja
2175:         netun asetuksen (46/85) muuttamiseksi           hankkimisen vuoksi menettely on työläs ja koh-
2176:         siten, että kotieläintuotannon vähentämi-       tuuttoman epävarma. Se saattaa johtaa lopputu-
2177:         nen tuotannonrajoitustoimien edellyttä-         loksiin, joissa nykyisiinkin säännöksiin perustuen
2178:         mällä tavalla ei heikentäisi maatalousyrit-     saatetaan perusteettomasti hylätä vuosilomia.
2179:         täjän viikko- tai vuosilomaoikeutta?
2180:                                                            Ilmeistä on, että lähitulevaisuudessa maatalou-
2181:                                                         den ulkopuolisten tulojen osuus kasvaa maata-
2182:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lousyrittäjien ansiotyössä käymisen ja liitännäis-
2183: ti seuraavaa:                                           elinkeinojen yleistyessä. Tällöin pääasiallisen toi-
2184:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun        meentulon merkitys vuosiloman hylkäysperustee-
2185: lain (2/85) mukaan maatalousyrittäjällä on oi-          na tulee kasvamaan.
2186: keus saada maatalouslomittaja vuosilomansa                 Sosiaalihallituksen vuoden 1986 lomitustoi-
2187: ajaksi, mikäli yrittäjä saa pääasiallisen toimeentu-    mintoja koskeneen selvityksen ennakkotietojen
2188: lonsa karjataloudesta ja on sidonnainen yrityk-         mukaan noin 150 yrittäjän vuosilomahakemus
2189: sensä päivittäisiin karjataloustehtäviin. Siten yrit-   hylättiin sen vuoksi, että yrittäjän tulot muusta
2190: täjä, jolla on karjataloustulojen ja karjataloustyö-    maatilasta olivat karjataloustuloja suuremmat.
2191: hön sidonnaisuutensa ohella myös muita tuloja,          Lomalautakuntien arvion mukaan noin 3 600
2192: saattaa jäädä lain soveltamisalan ulkopuolelle, jos     uutta yrittäjää saisi vuosilomaoikeuden, jos siitä
2193: karjataloustulojen määrä on pienempi kuin muut          vaatimuksesta, että pääasiallinen toimeentulo tu-
2194: tulot (esim. ansio-, kasvinviljely-, eläke- ym.         lee saada karjataloudesta, luovuttaisiin. Näiden
2195: jatkuvat tulot).                                        uusien yrittäjien vuosilomaoikeudesta aiheutuisi
2196:    Tuotantokiintiöiden ja muiden tuotantorajoi-         kustannuksia vuoden 1987 hintatasossa n. 16
2197: tusten vuoksi monet viljelijät, erityisesti pientilo-   milj. mk (vuosiloman pituus 17 pv).
2198: jen viljelijät, joutuvat hankkimaan lisätuloja tilan       Valtioneuvoston ja maataloustuottajain keskus-
2199: ulkopuolelta tai harjoittamaan tilalla muuta yri-       järjestöjen välillä hinnoitteluvuoden 1987/1988
2200: tystoimintaa kotieläintalouden ohella. Nykyisten        maataloustuloratkaisua koskevassa neuvottelussa
2201: säännösten mukaan he voivat menettää vuosi-             on myös sovittu muun muassa siitä, että maata-
2202: loma- ja viikkovapaaoikeutensa kokonaan riip-           lousneuvottelijat asettavat työryhmän selvittä-
2203: puen muiden kuin karjataloustulojen suuruudes-          mään maatalousyrittäjän lomituspalvelulain ja
2204: ta tai ansiotyön kestosta. Kuitenkin he voivat olla     siihen perustuvien säännösten epäkohtia ja teke-
2205: yhtä sidottuja päivittäisiin karjataloustöihin kuin     mään esitykset niiden korjaamiseksi. Työryhmän
2206:                                       1987 vp. -- ~ n:o 13                                         3
2207: 
2208: tulee tehdä esitys lomituspalveluihin oikeutettu-    tehdä ehdotuksensa lain muutosten osalta vuo-
2209: jen määrittelyn selventämiseksi ja kiinnittää huo-   den 1987 syyskuun loppuun mennessä ja muilta
2210: miota viikkovapaapalveluista perittävien maksu-      osin vuoden 1987 loppuun mennessä.
2211: jen määräytymisperusteisiin. Työryhmän tulee
2212: 
2213:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
2214: 
2215:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
2216: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 13
2217: 
2218: 
2219: 
2220: 
2221:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2222: 
2223:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          emellertid vara lika bundna vid det dagliga
2224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        arbetet med kreaturen som de odlare som får sin
2225: den 9 april 1987 till vederbörande medlem av          huvudsakliga inkomst av kreatursskötsel och som
2226: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     inte är tvungna att arbeta utanför jordbrukslä-
2227: dagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörsmål         genheten.
2228: nr 13:                                                   Enligt avbytarservicelagen har semesternämn-
2229:                                                       den vid fastställandet av den huvudsakliga in-
2230:             Är Regeringen medveten om de försva-
2231:                                                       komsten prövningsrätt i viss mån. Prövningsrät-
2232:          gande följder för lantbruksföretagarnas
2233:                                                       ten gäller dock endast undantag från de hus-
2234:          semesterrätt som förorsakas av åtgärderna
2235:                                                       djursmängder och den längd av förvärvsarbete
2236:          för begränsning av lantbruksproduktio-       uranför företaget som utgör grund för fastställan-
2237:          nen och                                      det av den huvudsakliga inkomsten. Trots detta
2238:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för       har fastställandet av den huvudsakliga inkomsten
2239:          att ändra förordningen om avbytarservice     uppfattats som besvärligt och svårkonstaterat i
2240:          för lantbruksföretagare (46/85) så, att en   sådana fall där en lantbruksföretagare har flera
2241:          minskning av husdjursproduktionen på         olika inkomstkällor. Olika inkomstutredningar
2242:          det sätt som åtgärderna för begränsning      som skall göras och införskaffas gör förfarandet
2243:          av produktioneo förutsätter inte skall       arbetsdrygt och oskäligt osäkert. Det kan leda till
2244:          försvaga lantbrukarnas rätt till veckole-    resultat där man även på basis av gällande
2245:          dighet eller semester?                       st.adganden grundlöst kan avslå semesteransök-
2246:                                                       mngar.
2247:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det är uppenbart att andelen inkomster från
2248: anföra följande:                                      näringar utanför lantbruket kommer att öka
2249:    Enligt lagen om avbytarservice för lantbruksfö-    inom en nära framtid då förvärvsarbete bland
2250: retagare (2 185) är en lantbruksföretagare berätti-   lantbruksföretagarna och annan näringsverksam-
2251: gad att erhålla avbytare för sin semester om han      het på jordbrukslägenheterna blir allmännare.
2252: får sin huvudsakliga urkomst av kreatursskötsel       Härvid kommer den huvudsakliga inkomstens
2253: och är bunden vid de dagliga göromålen i              betydelse som grund för avslag på ansökan om
2254: samband med företagets kreatursskötsel. En före-      semester att öka.
2255: tagare som vid sidan av inkomsterna från krea-           Enligt förhandsuppgifter från socialstyrelsens
2256: tursskötsel och bundenheten vid kreatursskötsel       utredning om avbytarverksamhet år 1986 avslogs
2257: även har andra inkomster kan sålunda falla            ca 150 företagares semesteransökan på grund av
2258: utanför lagens tillämpningsområde, om inkoms-         att företagarens inkomster av annan verksamhet
2259: terna av kreatursskötseln är mindre än de övriga      på jordbrukslägenheten var större än inkomsterna
2260: inkomsterna (t.ex. förvärvsinkomster, inkomster       av kreatursskötsel. Enligt semesternämndernas
2261: av växtodling, pension o.a. fortlöpande inkoms-       uppskattning skulle ca 3 600 nya företagare få
2262: ter).                                                 rätt till semester om kravet gällande huvudsaklig
2263:    På grund av produktionskvoterna och övriga         inkomst av kreatursskötsel slopades. Semesterrät-
2264: produktionsbegränsningar måste många odlare, i        ten för dessa nya företagare skulle föranleda
2265: synnerhet småbrukare, skaffa tilläggsinkomster        kostnader om ca 16 milj. mk på 1987 års prisnivå
2266: utanför jordbrukslägenheten eller på sin lägenhet     (semesterns längd = 17 dagar).
2267: bedriva annan företagsverksamhet vid sidan av            Vid förhandlingarna mellan statsrådet och
2268: husdjurshushållning. Enligt gällande stadganden       lantbruksproducenternas      centralorganisationer
2269: kan de helt förlora sin rätt till semester eller      om lantbruksinkomstuppgörelsen för prissätt-
2270: veckoledighet till följd av storleken på de in-       ningsåret 198711988 har man bl.a. kommit över-
2271: komster som härrör från annat än kreatursskötsel      ens om att lantbruksförhandlarna tillsätter en
2272: eller på grund av förvärvsarbetets längd. De kan      arbetsgrupp för att utreda missförhållandena i
2273:                                       1987 vp. -- EJC n:o 13                                         5
2274: 
2275: avbytarservicelagen och övriga stadganden som       het vid grunderna för fastställandet av de avgifter
2276: baserar sig på denna lag och för att göra fram-     som uppbärs för veckoledighetsservice. Arbets-
2277: ställningar om på vilket sätt dessa kunde avhjäl-   gruppen skall beträffande lagändringarna lämna
2278: pas. Arbetsgruppen skall föreslå hur fastställan-   sina förslag före utgången av september 1987 och
2279: det av dem som är berättigade tili avbytarservice   i fråga om övriga delar före utgången av år 1987.
2280: skall kunna göras klarare och fästa uppmärksam-
2281: 
2282:     Helsingfors den 11 maj 1987
2283: 
2284:                                                                            Minister Tarja Halonen
2285:                                                   1987 vp.
2286: 
2287: Kirjallinen kysymys n:o 14
2288: 
2289: 
2290: 
2291: 
2292:                                     Jouppila ym.: Tutkapalvelun saamisesta Oulun lentokentälle
2293: 
2294: 
2295:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2296: 
2297:    Tutkapalvelu on muodostunut nykyaikaisen                 Oulu, jossa lentotoiminta on huomattavasti
2298: ilmaliikenteen turvallisuuden, joustavuuden ja           lisääntynyt ja varakentät kaukana, on lennonvar-
2299: taloudellisuuden perusedellytykseksi. Varsinkin          mistusjärjestelmän kehittämisessä jäänyt jälkeen
2300: lentoasemien lähestymisalueilla samanaikaisesti          suhteellisesti eniten. Tämä edellyttää tutkapalve-
2301: liikehtivien ilma-alusten turvallinen ja joustava        lun perustamista Ouluun, sillä siitä riippuu päi-
2302: kulku vaikeutuu kohtuuttomasti ilman tutkapal-           vittäisen ilmaliikenteen turvallisuus ja jousta-
2303: velua. Kun ilmatilan käyttäjien joukko muodos-           vuus.
2304: tuu liikenne-, yleis- ja sotilasilmailusta erityisvaa-      Siviili-ilmailun tutkalaitevaatimukset täyttävän
2305: timuksineen, tutkapalvelun tarve on välttämätön          lähestymisaluetutkan hankintahinta on n. 6 mil-
2306: Suomen toiseksi vilkkaimmalla lentoasemalla              joonaa markkaa. Tutkahankinnan kokonaiskus-
2307: (matkustajia lähes 400 000).                             tannukset muodostuvat lopulta kuitenkin häviä-
2308:    Oulun lentoasema on Pohjois-Suomen aika-              vän pieniksi verrattuna siviili- ja sotilasilmailun
2309: taulun mukaisen lentoliikenteen keskus, jonka            lentokaluston hankinta- ja käyttöhintoihin. Juuri
2310: matkustajamäärän arvioidaan kasvavan vuoteen             tämän kaluston turvallista ja joustavaa käyttöä
2311: 1990 mennessä 500 OOO:een. Tässä suhteessa               tutkalaitehankinnat puolestaan edistävät ja var-
2312: Oulu onkin Helsingin jälkeen maamme toiseksi             mistavat.
2313: vilkkain lentoasema. Päivittäisten nousujen ja              Lennonvarmistusjärjestelmien kehittäminen ja
2314: laskujen määrä on noin 70-80 ja huippupäivinä            suunnittelu sekä tutka- ja viestilaitteiden inves-
2315: yli 400. Lisäksi tähän liittyvät päivittäiset ylilen-    toinnit nähdään osana liikennepoliittista suun-
2316: not, jotka muuhun ilmaliikenteeseen kytkeytyvi-          nittelua. Oulun lentoaseman lennonvarmistusjär-
2317: nä aiheuttavat jäykästi ratkaistavia porrastuson-        jestelmän kehittäminen ja siviili-ilmailun laite-
2318: gelmia.                                                  vaatimukset täyttävän tutkahankkeen loppuun
2319:                                                          saattaminen ovat ensisijaisia ja kiireisimpiä toi-
2320:     Oulun lentoasema toimii päivittäin liikenneil-
2321:                                                          menpiteitä.
2322: mailun varakenttänä ja sotilasilmailun varatuki-
2323: kohtana sekä vuosittain useiden viikkojen ajan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2324: sotilasilmailun lentoleirin toimintakeskuksena.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2325: Varsinkin tällöin yleisen ilmaliikenteen ehdotto-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2326: man turvallisuuden ja joustavuuden sekä sotilas-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2327: ilmaliikenteen tehtävänmukaisen toiminnan yh-                      Onko Hallitus tietoinen Oulun len-
2328: teensovittaminen ilman nykyaikaista tutkapalve-                 nonvarmistusjärjestelmän jälkeenjäänei-
2329: lua kasvattaa yhteentörmäysvaaran mahdollisuut-                 syydestä, ja jos on,
2330: ta.                                                                mitä Hallitus aikoo tehdä tutkapalve-
2331:    Liikenneministeriön      lennonjohtotoimikunta               lun järjestämiseksi Oulun ilmaliikenteen
2332: oli jo v. 1974 sitä mieltä, että tutkapalvelu tulisi            turvallisuuden ja säännöllisyyden lisäämi-
2333: järjestää myös Oulun lentoasemalle.                             seksi?
2334: 
2335:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1987
2336: 
2337:           Riitta Jouppila                  Sakari Valli                     Tytti Isohookana-Asunmaa
2338:           Erkki Pulliainen                 Tellervo Renko                   Oiva Savela
2339:           Keijo Jääskeläinen               Ritva Laurila                    Matti Viljanen
2340: 
2341: 
2342: 2704600
2343: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 14
2344: 
2345: 
2346: 
2347: 
2348:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2349: 
2350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voimakkaassa kasvussa. Todellisuudessa Oulun
2351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lentoaseman ilmaliikenne ei ole kasvanut 1970-
2352: olette 9 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-          luvun alun liikennemääriä suuremmaksi (operaa-
2353: jeenne n:o 52 ohella toimittanut valtioneuvoston        tiot v. 1972 n. 26 000 ja v. 1986 n. 24 000).
2354: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Lentojen säännöllisyys Oulussa ei ole kärsinyt
2355: taja RiittaJouppilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      siitä, että nyt kyseessä oleva tutkalaitteisto ei ole
2356: sesta kysymyksestä n:o 14:                              käytössä. Oulun lentoaseman lentojen säännölli-
2357:            Onko Hallitus tietoinen Oulun len-           syyttä ollaan parantamassa ottamalla käyttöön ns.
2358:         nonvarmistusjärj estelmän jälkeenjäänei-        kategoria II:n mukainen kiitotien valo- ja lähes-
2359:         syydestä, ja jos on,                            tymisjärjestelmä. Tämä järjestelmä mahdollistaa
2360:            mitä Hallitus aikoo tehdä tutkapalve-        lentotoiminnan entistä huonommalla näkyvyy-
2361:         lun järjestämiseksi Oulun ilmaliikenteen        dellä. Viimeiset hankinnat kyseisen valo- ja lä-
2362:         turvallisuuden ja säännöllisyyden lisäämi-      hestymisjärjestelmän käyttöön saamiseksi teh-
2363:         seksi?                                          dään kuluvana vuonna.
2364:                                                            Viime vuosien aikana suunniteltujen ja osin
2365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        toteutettujen aluelennonjohtojärjestelmien (Ro-
2366: ti seuraavaa:                                           vaniemi ja Tampere) uusinnan vuoksi ei tämän
2367:    Ilmaliikenteen määrä oli vuoden 1986 aikana          hetken arvion mukaan ole liikeoteeilistä tarvetta
2368: Oulun lentoasemalla 23 940 nousua ja laskeutu-          perustaa Ouluun lähestymislennonjohtoja aina-
2369: mista, joista noin puolet eli n. 12 000 oli mittari-    kaan lähivuosina. Ilmatilajärjestelyin ja käyttä-
2370: lentoja. Näin mitaten Oulu oli kymmenenneksi            mällä mainittuja aluelennonjohtojärjestelmiä te-
2371: vilkkain Suomen lentoasemista. Matkustajamää-           hokkaasti voidaan liikenne hoitaa nyt ennustetta-
2372: rät, joilla mitaten Oulun sijoitus on kolmas,           valla kaudella (1987-1996) ja välttää noin 20
2373: heijastavat ainoastaan käytettyjen konetyyppien         milj. markkaan nousevat lähestymislennonjoh-
2374: kokoa ja käyttöastetta eikä niillä ole suurta mer-      don perustamiskustannukset. Sen sijaan on tärke-
2375: kitystä lennonvarmistusjärjestelmän suunnittelus-       ää kehittää Oulun lennonjohdon teknisiä toimin-
2376: sa. Sen sijaan matkustajamäärä on merkittävä te-        taedellytyksiä osana Rovaniemen aluelennonjoh-
2377: kijä lentoasemarakennuksia mitoitettaessa.              don kehittämistä mm. hankkimalla Ouluun tai
2378:    Vuoden 1974 aikana mietintönsä jättänyt len-         sen lähistölle ns. toisiatutka (SSR) nykysuunnitel-
2379: nonjohtotoimikunta, johon eduskuntakyselyssä            mien mukaisesti ensi vuosikymmenen alussa.
2380: on viitattu, ennakoi silloisessa tarkastelutilantees-      Yhteenvetona totean, että liikeoteeilistä perus-
2381: sa, että Oulussa tarvittaisiin lähestymislennon-        telua Oulun lähestymisalueen tutkapalvelun
2382: johto tutkalaitteineen jo 1970- ja 1980-lukujen         aloittamiselle ei ole nyt nähtävissä. Alueen tutka-
2383: vaihteessa. Toimikunnan mietintö ja liikenne-           palvelut on tarkoituksenmukaista järjestää Poh-
2384: ennuste perustui liikennemääriltään 1970-luvun          jois-Suomen lennonvarmistuskeskuksen tutkajär-
2385: alun vuosiin, jolloin Suomen ilmaliikenne oli           jestelmän täydentämisen yhteydessä.
2386: 
2387:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1987
2388: 
2389:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
2390:                                        1987 vp. -     KK n:o 14                                       3
2391: 
2392: 
2393: 
2394: 
2395:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2396: 
2397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fiken vid Uleåborgs flygstation inte ökat sedan
2398: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        början av 1970-talet (operationerna år 1972 ca
2399: 52 av den 9 april 1987 till vederbörande medlem       26 000 och år 1986 ca 24 000).
2400: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Regelbundenheten för flygen i Uleåborg har
2401: riksdagsledamoten Riitta Jouppila m.fl. under-        inte lidit av att nu ifrågavarande radaranläggning
2402: tecknade spörsmål nr 14:                              inte är i bruk. Regelbundenheten för flygen vid
2403:                                                       Uleåborgs flygstation håller på att förbättras
2404:           Är Regeringen medveten om efterbli-         genom att ljus- och inflygningssystem för startba-
2405:        venheten hos flygtrafiktjänstsystemet i        nan i enlighet med kategori II tas i bruk. Detta
2406:        Uleåborg, och om så är fallet,                 system möjliggör flygverksamhet under sämre
2407:           vad ämnar Regeringen göra för att           sikt än tidigare. De sista anskaffningarna för
2408:        radartjänst skall kunna anordnas för att       ifrågavarande ljus- och inflygningssystem görs
2409:        trygga lufttrafiken i Uleåborg och göra        under innevarande år.
2410:        den mera regelbunden?                             På grund av den planerade och delvis genom-
2411:                                                       förda förnyelsen av de regionala flygledningssys-
2412:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      temen (Rovaniemi och Tammerfors) under de
2413: anföra följande:                                      senaste åren finns det inte enligt nuvarande
2414:    Kvantiteten för lufttrafiken vid Uleåborgs         uppskattningar något trafikmässigt behov att
2415: flygstation var under år 1986 23 940 starter och      inrätta inflygningskontroll i Uleåborg åtminstone
2416: landningar, av vilka ca hälften dvs. ca 12 000 var    under de närmaste åren. Med luftrumsarrange-
2417: instrumentflygningar. Mätt på detta sätt låg          mang och genom att effektivt använda ovan
2418: Uleåborg på tionde plats i fråga om trafiken vid      nämnda regionala flygledningssystem kan trafi-
2419: Finlands flygstationer. Passagerarantalet, enligt     ken skötas under nu prognostiserade period
2420: vilket Uleåborg placerar sig som tredje, återspeg-    (1987-1996) och anläggningskostnaderna för in-
2421: htr enbart storleken av och bruksgraden för de        flygningskontrollen som stiger till närmare 20
2422: maskintyper som använts och det har inte stor         milj. mark undvikas. Däremot är det viktigt att
2423: betydelse vid planeringen av flygtrafiktjänstsyste-   utveckla de tekniska verksamhetsförutsätt-
2424: met. Däremot är passagerarantalet en betydelse-       ningarna för flygledningen i Uleåborg som en del
2425: full faktor vid dimensioneringen av flygstations-     av utvecklandet av den regionala flygledningen i
2426: byggnader.                                            Rovaniemi bl.a. genom att till Uleåborg eller
2427:    Flygledningskommissionen, till vilken det hän-     dess närhet skaffa en s.k. sekundärradar (SSR) i
2428: visats i riksdagsspörsmålet, som lämnade sitt         enlighet med de nuvarande planerna i början av
2429: betänkande under år 1974 förespådde vid den           nästa decennium.
2430: dåvarande granskningssituationen att det i Uleå-         Som sammandrag konstaterar jag att det för
2431: borg skulle behövas inflygningskontroll med ra-       närvarande inte finns trafikmässiga grunder för
2432: daranordningar redan vid ingången av 1980-            inledande av radartjänst för inflygningsområdet i
2433: talet. Kommissionens betänkande och trafikpro-        Uleåborg. Det är ändamålsenligt att anordna
2434: gnos grundade sig vad trafikmängden beträffar         radartjänsten för området i samband med kom-
2435: på åren i början av 1970-talet då lufttrafiken i      pletteringen av radarsystemet vid Norra Finlands
2436: Finland ökade kraftigt. 1 verkligheten har lufttra-   flygtrafiktj änstcen tral.
2437: 
2438:      Helsingfors den 6 maj 1987
2439: 
2440:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
2441: 1
2442: 
2443: 1
2444: 
2445: 1
2446: 
2447:     1
2448: 
2449:     1
2450: 
2451:     1
2452: 
2453:         1
2454: 
2455:         1
2456: 
2457:         1
2458: 
2459:             1
2460: 
2461:             1
2462: 
2463:             1
2464: 
2465:                 1
2466: 
2467:                 1
2468: 
2469:                 1
2470:                                                 1987 vp.
2471: 
2472: Kirjallinen kysymys n:o 15
2473: 
2474: 
2475: 
2476: 
2477:                                    Pulliainen ym.: Haitallisia metalleja koskevan tutkimuksen tehosta-
2478:                                       misesta turvetuotantosoilla
2479: 
2480: 
2481:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2482: 
2483:   Suomessa ollaan voimakkaasti lisäämässä turve-         Tässä vaiheessa on syytä tutkia, millä tavoin
2484: tuotantoa. Kokemuksesta tiedetään, että turve-        luonnontilaisen suon metallit käyttäytyvät ennen
2485: tuotanto voi vaikuttaa kielteisesti kalatalouteen.    ja jälkeen kuivatuksen sekä turvetuotantoa aloi-
2486: Tämä korostuu sellaisilla alueilla, missä turvetuo-   tettaessa. Tässä turvetuotannon ekspansiovaihees-
2487: tanto sijoittuu pienten jokivesistöjen latvaosille.   sa tällä perus- ja soveltavalla tutkimuksella on
2488: Turvetuotanto vaikuttaa sekä valumaveden laa-         kiire. Tarkkaa tietoa puuttuu.
2489: tuun että määrään.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2490:                                                       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
2491:    Turvetuotannossa pintakasvillisuus kuoritaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2492: kokonaan pois, jolloin mm. haitalliset metallit       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2493: joutuvat helpohkosti vesistöön. Kysymykseen tu-
2494: levat ainakin rauta, mangaani, alumiini ja eloho-               Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan
2495: pea, mutta mahdollisesti joukko muitakin metal-              tutkimusta haitallisten metallien käyttäy-
2496: leja.                                                        tymisestä turvetuotannon alaisilla soilla?
2497: 
2498:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2499: 
2500:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
2501:                       Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
2502: 
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 270487H
2507: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 15
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2513: 
2514:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että niiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia on
2515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaikea arvioida. Jyrkkää metallien päästävaihetta
2516: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-      ei ole ainakaan vielä havaittu, ja pitoisuudet ovat
2517: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     olleet odotettua laimeampia.
2518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Turvesoilta mahdollisesti liikkeelle lähtevät
2519: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   metallit näyttävät sitoutuvan tehokkaasti ojien ja
2520: myksestä n:o 15:                                     altaiden lietteeseen, joten ojastojen ja altaiden
2521:                                                      suunnittelu ja sijoittelu sekä kunnossapito ovat
2522:          A;kooko Hallitus ryhtyä tehostamaan         tärkeitä keinoja ehkäistä mahdollisia metallipääs-
2523:        tutkimusta haitallisten metallien käyttäy-    töjä alapuoliseen vesistöön. Turvetuotantoon
2524:        tymisestä turvetuotannon alaisilla soilla?    otettavien soiden geologinen ympäristö saattaa
2525:                                                      vaikuttaa suolta mahdollisesti karkaavien metal-
2526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     lien pitoisuuksiin enemmän kuin turvetuotanto
2527: ti seuraavaa:                                        sinänsä.
2528:    Metallien käyttäytymistä turvetuotannossa ole-       Turvetuotannon ympäristövaikutusten tutki-
2529: villa soilla on tutkittu Suomessa parin viime        mus päättyy tänä vuonna ja sen tulokset valmis-
2530: vuoden aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö       tuvat syksyllä 1987. Maa- ja metsätalousministe-
2531: on rahoittanut turvetuotannon ympäristövaiku-        riön asettama turvetuotannon ja metsätalouden
2532: tusten tutkimushanketta, jota on toteutettu yh-      vesiensuojelutoimikunta on tehnyt myös runsaan
2533: teistyössä ympäristöhallinnon, turpeentuottajien     vuoden selvitystyötä, joka samoin päättyy syksyllä
2534: ja eri yliopistojen kesken vuodesta 1984. Tutki-     1987. Näiden selvitysten jälkeen voidaan yksityis-
2535: mus on pääosiltaan keskittynyt turvetuotannon        kohtaisesti harkita mahdollisesti tarpeellisia jat-
2536: tunnetuimpien vesistövaikutusten selvittämiseen.     kotoimia. Metalliselvityksiä on mahdollista tarvit-
2537: Epäorgaanisten metallien pitoisuuksia ja liikku-     taessa jatkaa vesi- ja ympäristöhallinnon tutki-
2538: mista soiden turpeessa on tutkittu Jyväskylän        muksissa, mm. juuri alkavassa turvetuotannon
2539: yliopiston kemian laitoksessa kahden vuoden          teknologian kehittämisprojektissa. Siinä voidaan
2540: ajan.                                                samalla soveltaa jo saatuja tuloksia turvesoiden
2541:    Tutkimusten tulokset ovat vielä alustavia. Kol-   käytännön vesiensuojelutoimiin. Kun turvetuo-
2542: melta suolta otettujen yli 2 000 näytteen analy-     tannon ympäristövaikutuksista saadaan lisää tie-
2543: sointi viittaa siihen, että turve pidättää varsin    toja, vesi- ja ympäristöhallinnon on valvontavi-
2544: tehokkaasti metalleja. Turvesoiden ojien ja liete-   ranomaisena sovellettava tietämystä ja tarvittaessa
2545: altaiden pohjalietteissä on havaittavia määriä me-   vaadittava entistä tehokkaampia haitallisten vai-
2546: talleja, esimerkiksi rautaa ja alumiinia, kun taas   kutusten vähentämissuunnitelmia ja -toimia. Sel-
2547: turvesoiden laskuojien vedestä metalleja on löyty-   laisten soiden, jotka sijaitsevat lähellä erityisesti
2548: nyt erittäin vähäisiä, jopa vaikeasti mitattavia     suojeltavia vesistöjä, lupaehtoja voidaan tiuken-
2549: pitoisuuksia. Pitoisuuserot voivat tosin olla huo-   taa tai turvetuotanto niillä kieltää kokonaan, ellei
2550: mattavia, mutta määrät ovat aina niin pieniä,        haittoja voida riittävästi estää.
2551: 
2552:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
2553: 
2554:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2555:                                         1987 vp. -     KK n:o 15                                         3
2556: 
2557: 
2558: 
2559: 
2560:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2561: 
2562:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           åtminstone inte hittills iakttagits och halterna har
2563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         varit lägre än väntat.
2564: den 10 april 1987 tili vederbörande medlem av
2565:                                                           De metalier som eventuelit sprider sig från
2566: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
2567:                                                        torvmossarna förefalier vara effektivt bundna tili
2568: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-
2569:                                                        slammet i dikena och bassängerna, varför plane-
2570: mål nr 15:                                             ringen och placeringen av dikena och bassänger-
2571:           Ämnar Regeringen effektivera under-          na samt skötseln av dem är viktiga sätt att
2572:        sökningarna av det sätt på vilket skadliga      förhindra utsläpp av metaller i nedanför belägna
2573:        metaller beter sig i mossar som används         vattendrag. Den geologiska miljön kring mossar
2574:        för torvproduktion?                             som görs tili föremål för torvproduktion kan ha
2575:                                                        större inverkan på halterna av metalier som
2576:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eventuelit lösgjort sig från mossen är torvproduk-
2577: anföra följande:                                       tionen som sådan.
2578:    Det sätt på vilket skadliga metaller beter sig i        Undersökningen av torvproduktionens miljö-
2579: mossar som används för torvproduktion har un-          konsekvenser avslutas detta år och resultaten
2580: dersökts i Finland under de två senaste åren.          därav blir färdiga hösten 198 7. Den av jord- och
2581: Handels- och industriministeriet har finansierat       skogsbruksministeriet tilisatta kommissionen för
2582: ett forskningsprojekt som gäller torvproduktio-        vattenskydd inom skogs- och torvhushåliningen
2583: nens miljöverkningar. Projektet har genomförts i       har också under drygt ett års tid gjort ett
2584: samarbete mellan miljöförvaltningen, torvprodu-        utredningsarbete, som likaså avslutas på hösten
2585: centerna och olika universitet sedan år 1984.          1987. Efter dessa utredningar är det möjligt att i
2586: Undersökningen har huvudsakligen koncentrerats         detalj överväga eventuella erforderliga fortsatta
2587: tili utredning av de mest kända verkningarna på        åtgärder. De utredningar som gäller metaller kan
2588: vattendragen. Halterna av oorganiska metaller          vid behov fortsättas inom vatten- och miljöför-
2589: och dessa metallers rörelse i mossarnas torv har       valtningens undersökningar, bl. a. i det projekt
2590: undersökts vid Jyväskylä universitets kemiska in-      för utvecklande av torvproduktionens teknologi
2591: stitution under rvå års tid.                           som just skall inledas. Där är det möjligt att
2592:    Resultaten av undersökningarna är tilisvidare       samtidigt tillämpa redan erhållna resultat på de
2593: preliminära. Analysen av över 2 000 prov som           vattenskyddsåtgärder som i praktiken skall
2594: tagits från tre olika mossar tyder på, att torv rätt   tillämpas på torvmossarna. I och med att kunska-
2595: effektivt upptar metalier. I bottenslammet i           perna om torvproduktionens miljökonsekvenser
2596: torvmossarnas diken och slambassänger finns            ökar åligger det vatten- och miljöförvaltningen
2597: iakttagbara mängder metalier, t.ex. järn och           att i egenskap av övervakande myndighet tilläm-
2598: aluminium, medan synnerligen obetydliga,               pa de inhämtade kunskaperna och vid behov
2599: t.o.m. svårmätbara halter däremot upphittats i         kräva effektivare planer och åtgärder för minsk-
2600: vattnet från torvmossarnas utloppsdiken. Skillna-      ning av de skadliga verkningarna. Tillståndsvill-
2601: derna i fråga om halter kan visserligen vara           koren för sådana mossar som är belägna nära
2602: betydande, men mängderna är alltid så små, att         vattendrag vilka är i behov av särskilt skydd kan
2603: det är svårt att bedöma deras eventuelia skadliga      göras stramare eller också kan torvproduktionen
2604: verkningar. Något tydligt markerat skede då            på dem förbjudas helt och hållet, om skadorna
2605: utsläpp av metaller skulie ha förekommit har           inte i tillräcklig grad kan förhindras.
2606: 
2607:      Helsingfors den 21 maj 1987
2608: 
2609:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
2610:                                                1987 vp.
2611: 
2612: Kirjallinen kysymys n:o 16
2613: 
2614: 
2615: 
2616: 
2617:                                   Pulliainen ym.: Jätepaperin hyötykäytön tehostamisesta
2618: 
2619: 
2620:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2621: 
2622:    Suomella on vankat perinteet jätepaperin ke-       varten talteen romuttuu. Jätepaperin viennistä
2623: räyksessä ja hyväksikäytössä. Paperinkeräys Oy        kaatopaikoille koituu kustannuksia, ja kaatopaik-
2624: perustettiin vuonna 1943, minkä jälkeen vuosit-       kojen kertymä kasvaa voimakkaasti. Tuhlaus yh-
2625: tain talteen otetun paperin määrä on osoittanut       teiskunnassa lisääntyy. Se ruokkii yleistä välinpi-
2626: jatkuvasti nousevaa trendiä. Suomalainen tapa         tämättömyyden kasvua.
2627: ottaa jätepaperi talteen on merkinnyt puhtautta          Nykyinen huolestusta herättävä tilanne vaatii
2628: tavaran laadussa, mikä on helpottanut paperin         pikaisia toimia. Y mmärtääksemme tässä mielessä
2629: uudelleenkäyttöä.                                     toimi KTM:n asettama keräyspaperityöryhmä, jo-
2630:    Nyt tilanne näyttää kuitenkin todella huoles-      ka jätti loppuraportin muodossa ehdotuksensa
2631: tuttavalta. Varastoissa on 60 000-70 000 tonnia       10.3.1987. Työryhmän ehdotukset ovat varsin
2632: jätepaperia. Osa talteen otetusta jätepaperista on    kannatettavia. Ratkaisevaa on, että niihin ryhdy-
2633: pilaantuneena jouduttu viemään kaatopaikoille         tään välittömästi.
2634: ja osa on ollut liian kauan varastossa, jotta siitä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2635: siistauksessa voitaisiin poistaa painomuste. Jäte-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2636: paperin keräystä on jouduttu rajoittamaan pu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2637: dottamalla vastaan otettavia määriä 30 % :lla ko-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2638: tikeräyspaperin osalta.                                         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti to-
2639:    Jos nykytilanne säilyy, siitä on oleva monenlai-           teuttamaan keräyspaperityöryhmän teke-
2640: Sia seurauksia. Perinne laittaa paperi keräystä               miä ehdotuksia?
2641: 
2642:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2643: 
2644:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
2645:                       Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
2646: 
2647: 
2648: 
2649: 
2650: 270458B
2651: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 16
2652: 
2653: 
2654: 
2655: 
2656:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2657: 
2658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              2) 1 milj. markan määrärahan varaamista käy-
2659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tettäväksi tukena kotikeräyspaperia energiantuo-
2660: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-          tantoon käyttäville energialaitoksille.
2661: jeenne n:o 54 ohella toimittanut valtioneuvoston            Keräyspaperivarastojen jatkuvaa paisumista
2662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        hillitsevänä toimenpiteenä työryhmä esitti 4 milj.
2663: taja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      markan suuruisen määrärahan varaamista niin
2664: sesta kysymyksestä n:o 16:                               ikään vuoden 1987 ensimmäiseen lisämenoarvi-
2665:                                                          oon kotikeräyspaperia tai siitä valmistettavaa uu-
2666:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti to-         siomassaa sisältävien tuotteiden kehittämistä ja
2667:         teuttamaan keräyspaperityöryhmän teke-           markkinoimista varten.
2668:         miä ehdotuksia?                                     Edellä mainittujen toimenpiteiden voidaan ar-
2669:                                                          vioida helpottavan paperinkeräysalan akuutteja
2670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ongelmia. Pysyvämpi tilanteen korjaaminen vaa-
2671: ti seuraavaa:                                            tii kuitenkin uuden kotikeräyspaperia hyödyntä-
2672:                                                          vän teollisuuden perustamista maahan. Tällaisen
2673:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristö-        teollisuuden aikaansaamiseksi keräyspaperityö-
2674: ministeriön yhteisestä aloitteesta kauppa- ja teol-      ryhmä ehdotti, että
2675: lisuusministeriö asetti 28.10.1986 työryhmän te-            valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa
2676: kemään ehdotuksia keräyspaperin käytön lisäämi-          varattaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön käyt-
2677: seksi ja selvittämään ehdotusten toteuttamismah-         töön 80 milj. markan suuruinen määräraha, josta
2678: dollisuuksia alan yritysten kanssa. Keräyspaperi-        ministeriö voisi myöntää lainoja teollisuuden ko-
2679: työryhmä luovutti muistionsa 10.3.1987.                  tikeräyspaperin käyttöä lisäävien investointien to-
2680:    Keräyspaperityöryhmä keskittyi ehdotuksissaan         teuttamista varten. Pääosa tästä määrärahasta
2681: sellaisiin toimenpiteisiin, joilla saataisiin kotike-    ehdotettiin käytettäväksi yhden sanomalehtipa-
2682: räyspaperille mahdollisimman nopeasti lisää hyö-         perikoneen yhteydessä toimivan siistauslaitoksen
2683: tykäyttöä. Kiireisimpänä tehtävänä oli kuitenkin         rakentamiseen. On arvioitavissa, että tällaisen
2684: ratkaisujen etsiminen ylisuuriksi paisuneiden            lainamäärärahan avulla olisi aikaansaatavissa uut-
2685: varastojen purkamiseksi.                                 ta tuotantokapasiteettia, joka lisäisi kotikeräyspa-
2686:    Työryhmä ehdotti, että                                perin käyttöä noin 80 000-90 000 tonnia vuo-
2687:    1) ympäristöministeriölle varattaisun vuoden          dessa, jolloin talteen otettava keräyspaperi voitai-
2688: 1987 ensimmäisessä lisämenoarviossa 4 milj. mar-         siin kokonaisuudessaan hyödyntää vuoden 1990
2689: kan suuruinen määräraha käytettäväksi ylisuurten         jälkeen kotimaisessa teollisuudessa.
2690: keräyspaperivarastojen purkamiseen, jolloin ke-              Kauppa- ja teollisuusministeriössä ja ympäris-
2691: räyspaperin vastaanottoa voitaisiin jälleen lisätä.      töministeriössä valmistellaan edelleen työryhmän
2692: Tämän määrärahan turvin lähinnä Paperinkeräys            ehdotuksia. Kun kaikki edellä mainitut ehdotuk-
2693: Oy voisi pienentää varastajaan lisäämällä kotike-        set edellyttävät määrärahoja, hallitus tulee käsit-
2694: räyspaperin teollista hyötykäyttöä.                       telemään asiaa valtion tulo- ja menoarviokäsitte-
2695:    Työryhmä ehdotti myös                                  lyjen yhteydessä.
2696: 
2697:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
2698: 
2699:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
2700:                                         1987 vp. -     KK n:o 16                                        3
2701: 
2702: 
2703: 
2704: 
2705:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
2706: 
2707:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            använder insamlingspapper från hemmen vid sin
2708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          energiproduktion.
2709: 54 av den 10 april 1987 tili vederbörande med-             Såsom en åtgärd som hejdar den fortgående
2710: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      ökningen av lagren för insamlingspapper föreslog
2711: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-         arbetsgruppen att ett anslag på 4 milj. mk skulie
2712: de spörsmål nr 16:                                      reserveras i den första tiliäggsbudgeten för år
2713:           Ämnar Regeringen snabbt genomföra             1987 för insamlingspapper från hemmen elier för
2714:         de förslag som insamlingspappersarbets-         utvecklande och marknadsföring av produkter
2715:         gruppen har gjort?                              som innehålier returfibermassa som har fram-
2716:                                                         stälits av sådant papper.
2717:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Ovan nämnda åtgärder kan bedömas underlät-
2718: anföra följande:                                        ta de akuta problemen inom pappersinsamlings-
2719:                                                         ~rans~hen. För en mer bestående korrigering av
2720:    På gemensamt initiativ av handels- och indu-
2721:                                                         sttuauonen krävs emeliertid att en ny industri,
2722: striministeriet och miljöministeriet tilisatte han-     som utnyttjar insamlingspapper från hemmen
2723: dels- och industriministeriet 28.10.1986 en ar-         grundas i landet. För att åstadkomma en dylik
2724: betsgrupp som skulle komma med förslag på hur           industri föreslog insamlingspappersarbetsgrup-
2725: användningen av insamlingspapper kunde utökas           pen att
2726: och tillsammans med företag inom branschen
2727: utreda möjligheterna att genomföra förslagen.              ett anslag på 80 milj. mk skulie reserveras i
2728: Insamlingspappersarbetsgruppen överlät sin pro-         statsförslaget för år 1988 tili handels- och indu-
2729: memoria 10.3.1987.                                      striministeriets disposition och av detta anslag
2730:    Insamlingspappersarbetsgruppen koncentrera-          skulie ministeriet kunna bevilja lån för investe-
2731: de sig i sina förslag på sådana åtgärder med vilka      ringar som ökar den industrielia användningen
2732: man så snabbt som möjligt skulie kunna utöka            av papper insamlat från hemmen. Huvuddelen
2733: nyttoanvändningen av det papper som samlas in           av detta anslag föreslog man att skulie användas
2734: från hemmen. Den mest brådskande uppgiften              för byggande av en avsvärtningsanläggning som
2735: var emellertid att hitta lösningar på hur de alitför    skulie fu~gera i samband med en tidningspap-
2736: stora lagren skulie kunna tömmas.                       persmaskm. Man kan uppskatta att med hjälp av
2737:    Arbetsgruppen föreslog att                           ett dylikt låneanslag kunde ny produktionskapa-
2738:    1) ett anslag på 4 milj. mk skulie reserveras för    citet. fås til! stånd som skulie öka användningen
2739: miljöministeriet i den första tiliäggsbudgeten för      av msamlmgspapper från hemmen med ca
2740: år 1987 för att användas för tömning av de alitför      80 000-90 000 ton per år, varefter det insam-
2741: stora lagren av insamlingspapper, varefter mot-         lingspapper som tas tili vara i sin helhet kunde
2742: tagningen av insamlingspapper igen kunde ut-            utnyttjas inom den inhemska industrin efter år
2743: ökas. Genom detta anslag kunde främst Paperin-          1990.
2744: keräys Oy minska sina lager genom att utöka den            Vid handels- och industriministeriet och miljö-
2745: industrielia nyttoanvändningen av papper som            ministeriet går beredningen av arbetsgruppens
2746: insamlats från hemmen.                                  förslag vidare. Eftersom anslag förutsätts för
2747:    Arbetsgruppen föreslog också att                     s~mtliga ovan nämnda förslag, kommer rege-
2748:    2) ett anslag på 1 milj. mk skulie reserveras för    nngen att behandla ärendet i samband med
2749: att användas som stöd åt de energiverk som              behandlingen av statsförslaget.
2750: 
2751:      Helsingfors den 11 maj 1987
2752: 
2753:                                                        Handels- och industriminister likka Suominen
2754: 1
2755: 
2756: 
2757: 1
2758:                                               1987 vp.
2759: 
2760: Kirjallinen kysymys n:o 17
2761: 
2762: 
2763: 
2764: 
2765:                                   Pulliainen ym.: Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden vähentämisestä
2766: 
2767: 
2768:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2769: 
2770:   Suomen maataloudella on monta akuuttia on-            Raskasmetalleista kadmiumia voi joutua maa-
2771: gelmaa ratkaistavanaan. Lähtökohtatilanne on jo      perään myös lannoitteiden mukana. Suomella on
2772: maamme kannalta epäedullinen moniin eteläi-          mahdollisuus käyttää sellaisia fosforilannoitteita,
2773: sempiin maatalousseutuihin verrattuna; karu          jotka ovat lähes vapaat kadmiumista. Jotta
2774: maaperä ja lyhyt kasvukausi merkitsevät korke-       muunlaisia lannoitteita ei käytettäisi, tulee lan-
2775: ampia yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia          noitteen fosforikiloa kohti laskettua kadmiumpi-
2776: kuin esim. Keski- ja Etelä-Euroopassa.               toisuusrajaa tiukentaa.
2777:    Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää, että Suo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2778: men maatalous käyttää täysin hyväkseen mtta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2779: vähäisiä valtteja, joita sillä on potentiaalisesti   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2780: käytettävissään. Merkittävä etu on mahdollisuus      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2781: tuottaa puhtaita elintarvikkeita. Tämän vaalimi-
2782: sessa tulee tehdä kaikki voitava. Uhkia on kuiten-              Aikooko Hallitus säädösteitse alentaa
2783: kin useita. Eräs sellainen on raskasmetallien jou-           lannoitteissa sallittavaa fosforikiloa kohti
2784: tuminen kasvien kasvualustaan.                               laskettavaa kadmiumpitoisuutta?
2785: 
2786:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2787: 
2788:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
2789:                      Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
2790: 
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 270466K
2795: 2                                        1987 vp. -- ~ n:o 17
2796: 
2797: 
2798: 
2799: 
2800:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2801: 
2802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vastasi suurin piirtein myrkkyasiain neuvottelu-
2803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kunnan asiasta esittämää suositusta.
2804: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-              Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden määrää
2805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          lannoitteiden raaka-aineena käytetyn fosfori-
2806: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           raaka-aineen kadmiumpitoisuus. Kadmiumin
2807: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        suhteen suhteellisen puhtaiden lannoitteiden val-
2808: myksestä n:o 17:                                          mistamisen mahdollisuus perustuu näin ollen
2809:                                                           siihen, että fosforilannoitteiden raaka-aineena
2810:            Aikooko Hallitus säädösteitse alentaa          käytettävässä mineraaliapatiitissa on vain vähän
2811:         lannoitteissa sallittavaa fosforikiloa kohti      kadmiumia. Suomessa käytettävissä oleva apatiit-
2812:         laskettavaa kadmiumpitoisuutta?                   ti on varsin puhdasta. Eräissä maissa, joissa
2813:                                                           raaka-aineena käytetyn mineraaliapatiitin kad-
2814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          miumpitoisuus on suurempi kuin Suomessa käy-
2815: ti seuraavaa:                                             tetyn, on tutkittu mahdollisuutta poistaa kad-
2816:                                                           miumia fosfaatista tai lannoitteista. Toistaiseksi
2817:    Vuonna 1986 voimaan tulleen lannoitelain               tällainen puhdistaminen olisi kuitenkin erittäin
2818: ( 377 186) 3 §: ssä säädetään lannoitevalmisteiden        kallista.
2819: laatua koskevana vähimmäisvaatimuksena, että                 Kemira Oy esitti lokakuussa 1986 maa- ja
2820: lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä         metsätalousministeriölle lähettämässään kirjel-
2821: haitallisia tai vaarallisia aineita, että sen ohjeiden    mässä, että sen on mahdollista alentaa kadmium-
2822: mukaisesta käytöstä tästä syystä voi aiheutua             pitoisuurta lannoitteissa jopa 30 mg:aan fosfori-
2823: vahinkoa ihmisille, eläimille tai muulle luonnol-         kiloa kohti. Myrkkyasiain neuvottelukunta esitti
2824: le. Lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö             ehdotuksen johdosta ministeriölle antamassaan
2825: voi määrätä lannoitevalmisteille erityisiä laatu-         lausunnossa, että kadmiumin kokonaissaannir
2826: vaatimuksia.                                              rajoittamiseen on edelleen tarvetta, joten lan·
2827:    Maa- ja metsätalousministeriö on mainitun              noitteiden kadmiumpitoisuuden vähentäminen
2828: lainkohdan nojalla 21 päivänä toukokuuta 1986             entisestään on perusteltua. Saatuaan lisäksi selvi·
2829: antamallaan päätöksellä (384/ 86, 5 §) määrän-            tyksen, että aiotun päätöksen antaminen ei edel-
2830: nyt, että pelto- ja puutarhalannoitteissa saa olla        lyttänyt ns. GATT-notifiointia, maa- ja metsäta·
2831: kadmiumia enintään 100 mg/kg fosforia.                    lousministeriö määräsi 13 päivänä maaliskuun;
2832:    Tämä päätös perustui myrkkyasiain neuvotte-            1987 antamallaan päätöksellä (284 187), ett~
2833: lukunnassa laadittuun selvitykseen kadmiumin              pelto- ja puurarhalannoitteissa saa olla kadmiu·
2834: käytön rajoittamisen tarpeesta ja mahdollisuuk-           mia enintään 30 mg fosforikiloa kohti. Päätös or
2835: sista Suomessa. Neuvottelukunta ehdotti muun              määrätty tulemaan voimaan siten, että se koske{
2836: ohella kadmiumpitoisuuden vähentämistä lan-               lannoitteita, jotka on valmistettu tai tuotu maa·
2837: noitteissa. Neuvottelukunnan vuonna 1981 teke-            han 1 päivänä syyskuuta 1987 tai sen jälkeen.
2838: män arvion mukaan lannoitteet sisälsivät kad-                Edellä sanotun perusteella katson, että kysy·
2839: miumia n. 300 mg/kg. Kadmiumpitoisuuden                   mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi·
2840: rajan asettaminen 100 mg:aan fosforikiloa kohti           menpiteisiin.
2841: 
2842:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
2843: 
2844:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
2845:                                         1987 vp. -      KK n:o 17                                         3
2846: 
2847: 
2848: 
2849: 
2850:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2851: 
2852:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            100 mg 1kg fosfor motsvarar ungefär delegatio-
2853: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          nens rekommendation.
2854: den 10 april 1987 till vederbörande medlem av               Kadmiumhalten i gödselmedel bestäms av
2855: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       kadmiumhalten i den fosforråvara som används
2856: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           som råvara i gödselmedel. Möjligheten att tillver-
2857: mål nr 17:                                              ka i fråga om kadmium relativt rena gödselmedel
2858:                                                         baserar sig således på det att den mineralapatit
2859:            Ämnar Regeringen lagstiftningsvägen          som används som råvara för fosforgödselmedel
2860:         minska den kadmiumhalt per kilogram             innehåller endast litet kadmium. Den apatit som
2861:         fosfor som tillåts i gödselmedel?               står till buds i Finland är synnerligen ren. I vissa
2862:                                                         Iänder där kadmiumhalten hos den mineralapatit
2863:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som används som råvara är högre än i Finland,
2864: anföra följande:                                        har man undersökt möjligheten att avlägsna
2865:                                                         kadmiumet från fosfatet eller gödselmedlet.
2866:    1 3 § gödselmedelslagen (3 771 86), som trädde       Tillsvidare är en sådan rengöring synnerligen dyr.
2867: i kraft 1986, stadgas om minimikraven för göd-              Kemira Oy framförde i ett brev till jord- och
2868: selmedels kvalitet att gödselfabrikat inte får inne-    skogsbruksministeriet i oktober 1986 att det är
2869: hålla sådana mängder menliga eller farliga äm-          möjligt att minska kadmiumhalten i gödselmedel
2870: nen att användning i enlighet med bruksanvis-           ända till 30 mg per kilogram fosfor. Delegatio-
2871: ningarna på grund därav kan skada människor,            nen för giftärenden konstaterade i sitt utlåtande
2872: djur eller natur. Enligt lagen kan jord- och            till ministeriet med anledning av Kemiras förslag
2873: skogsbruksministeriet utfärda bestämmelser om           att det fortfarande finns behov att minska den
2874: särskilda kvalitetskrav för gödselfabrikat.             totala tillgången på kadmium och att det därför
2875:   Jord- och skogsbruksministeriet har med stöd          är motiverat att ytterligare minska kadmiumhal-
2876: av nämnda paragraf genom sitt beslut av den 21          ten. Efter att ha klarlagt att utfärdandet av ett
2877: maj 1986 (384/86, 5 §) beslutat att åker- och           sådant beslut inte förutsätter s.k. GATT-notifice-
2878: trädgårdsgödselmedel får innehålla kadmium till         ring bestämde jord- och skogsbruksministeriet
2879: en mängd av högst 100 mg/kg fosfor.                     genom sitt beslut den 13 mars 1987 (284/87) att
2880:    Detta beslut baserade sig på en utredning,           åker- och trädgårdsgödselmedel får innehålla
2881: som gjorts vid delegationen för giftärenden, om         kadmium till en mängd av högst 30 mg 1kg
2882: behovet av och möjligheterna att begränsa an-           fosfor. Beslutet träder i kraft så att det gäller
2883: vändningen av kadmium i Finland. Delegationen           gödselmedel, som har tillverkats eller införts i
2884: föreslog bl.a. att kadmiumhalten i gödselmedel          landet den 1 september 1987 eller senare.
2885: skall minskas. Enligt delegationens uppskattning           Med stöd av vad som ovan anförts anser jag att
2886: år 1981 innehöll gödselmedlen ca 300 mg kad-            frågan inte ger regeringen orsak att vidta flera
2887: mium 1kg. Fastställandet av kadmiumhalten till          åtgärder.
2888: 
2889:      Helsingfors den 14 maj 1987
2890: 
2891:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
2892:                                                1987 vp.
2893: 
2894: Kirjallinen kysymys n:o 18
2895: 
2896: 
2897: 
2898: 
2899:                                   Pulliainen ym.: PCB-aineiden varastoinoin valvonnan tehostamises-
2900:                                      ta
2901: 
2902: 
2903:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2904: 
2905:    Havainto, että muuntajien ja kondensaattorien     yhtiön ilmoituksen mukaan PCB-kondensaatto-
2906: eristeöljyinä käytetyt polyklooratut bifenyylit      reita 789 tonnia. Säilytyspaikan vieressä on pol-
2907: (PCB) voivat ulkoisen tulipalon tai sähköisen        tettu avotulella jätteitä ja ainakin aika ajoin näitä
2908: vian johdosta sähkölaitteissa kuumentuneina          ongelmajätteitä on säilytetty taivasalla. Paikalle
2909: muodostaa hyvin myrkyllisiä hajoaruistuotteita       on ulkopuolinen voinut tulla aivan vapaasti tut-
2910: (kuten dioksiinia), johti 1980-luvun alkupuolella    kimaan säilytettävää materiaalia. Paikalla on ol-
2911: siihen, että näitä laitteita ryhdyttiin poistamaan   lut myös luvaton akkumurskaamo. Tulipalotilan-
2912: käytöstä.                                            teeseen ei ole varauduttu. Erityisen ongelmalli-
2913:    Kaikilta osin tämä käytöstä poisto ei ole suju-   nen tilanne olisi viikonvaihteessa, jolloin kukaan
2914: nut ongelmitta. Kysymyksessä on ongelmajäte,         ei näytä valvovan aluetta.
2915: joka tulee asianmukaisesti hävittää. Osa siitä on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2916: viety ulkomaille, osa on hävitetty kotimaassa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2917: Ekokem Oy:n Riihimäen laitoksessa. Kumpaakin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2918: vaihtoehtoa varten kondensaattorit on pitänyt        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2919: välivarastoida johonkin. Juuri tässä on esiintynyt
2920: ongelmia.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä PCB-aineiden
2921:    Naantalissa välivarastoinnista on huolehtinut             varastoinoin valvonnan tehostamiseen ja
2922: sen ja Ekokem Oy:n välisellä sopimuksella Naan-              varastoinoissa havaittujen riskitekijöiden
2923: tali Cargoport Oy. Helmikuussa 1987 siellä oli               poistamiseen?
2924: 
2925:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
2926: 
2927:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
2928:                      Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 
2933: 270488]
2934: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 18
2935: 
2936: 
2937: 
2938: 
2939:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2940: 
2941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           PCB-jätteiden käsittelykapasiteetti on kaikkial-
2942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         la käynyt riittämättömäksi. Tästä syystä jätteitä
2943: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       on kertynyt varastoon enemmän kuin on viime
2944: jeenne n:o 56 ohella lähettänyt valtioneuvoston       aikoina voitu viedä maasta tai käsitellä ongelma-
2945: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   jätelaitoksessa. Viimeksi mainittu toiminta li-
2946: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. kirjalli-     sääntyy vastedes. Ekokem Oy Ab pystyy jo nyt
2947: sesta kysymyksestä n:o 18, jossa tiedustellaan:       käsittelemään PCB-jätteitä vuosikertymää enem-
2948:                                                       män. Varastoinoin tarve on kuitenkin edelleen
2949:          Aikooko Hallitus ryhtyä PCB-aineiden         olemassa. Ympäristönsuojelun kannalta on
2950:        varastoinoin valvonnan tehostamiseen ja        tärkeää, että käytöstä poistetut PCB-laitteet on
2951:        varastoinoissa havaittujen riskitekijöiden     voitu ja edelleen voidaan koota yhteiseen
2952:        poistamiseen?                                  varastoon ja siten välttää niiden hallitsematon
2953:                                                       joutuminen ympäristöön.
2954:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Kysymyksen perusteluosassa esitetään, että
2955: ti seuraavaa:                                         Naantalissa tapahtuvaan PCB-jätteiden varastoin-
2956:     PCB-toimikunnan (KM 1983:83) selvitysten          tiin olisi liittynyt ongelmia. Saatujen selvitysten
2957: mukaan oli Suomessa 1980-luvun alussa käytössä        mukaan jätteet säilytetään lukitussa varastohallis-
2958: noin 110 000 PCB:tä sisältävää kondensaattoriyk-      sa, joka sijaitsee lukitussa aitauksessa. Hallissa ei
2959: sikköä ja noin 250 PCB-muuntajaa. Näiden säh-         varastoida muuta, palokuormaa lisäävää tavaraa.
2960: kölaitteiden kokonaismassaksi arvioitiin noin         Varastorakennukseen ei ole vesijohtoa ja raken-
2961: 5 000 tonnia.                                         nuksen lattiakaivot on suljettu. Kondensaattorit
2962:     Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on selvästi    on pakattu merikuljetusta kestäviin puulaatikoi-
2963: yli puolet PCB-kondensaattoreista ja -muumajis-       bio tai tynnyreihin. Muuntajat on lisäksi varus-
2964: ta poistettu käytöstä noudattaen usean viran-         tettu metallisin keräilyastioin. Varastot on mer-
2965: omaisen, kuten sisäasiainministeriön, liikennemi-     kitty asianmukaisin varoitusmerkinnöin. Kysy-
2966: nisteriön, ympäristöministeriön, työsuojeluhalli-     myksen perusteluosassa mainittu avopohto on
2967: tuksen ja sähkötarkastuskeskuksen ohjeita. Niitä      tapahtunut 250 metrin päässä PCB-varastosta
2968: on annettu muun muassa sähkölaitteiden käyttöä        palolaitoksen luvalla. PCB:llä on korkea leimah-
2969: koskevista rajoituksista, tunnistamisesta, merkit-    duspiste eikä se syty ilman sytytyslähdettä. Lisäksi
2970: semisestä, sähköisestä suojauksesta, huollosta,       liekki sammuu sytytyslähteen poistamisen jäl-
2971: määräaikaistarkastuksista, suojautumisesta ja toi-    keen. PCB:n käyttö on itse asiassa perustunut
2972: minnasta onnettomuustilanteissa, pakkaamisesta,       juuri siihen, että nämä yhdisteet ovat hyvin
2973: kuljettamisesta, säilyttämisestä ja käsittelystä.     vaikeasti syttyviä ja palavia. Varastoimiin ei siis
2974: Myös vakuutusyhtiöt ja Ekokem Oy Ab ovat              ole liittynyt kysymyksessä tarkoitettuja riskiteki-
2975: antaneet PCB-laitteita ja -jätteitä koskevia ohjei-   jöitä. Varastoimi tapahtuu annettujen ohjeiden
2976: ta.                                                   mukaisesti ja Ekokem Oy Ab:n asiantuntevassa
2977:     Ohjeet edellyttävät, että PCB-jätteet toimite-    ohjauksessa.
2978: taan Ekokem Oy Ab:lle tai viedään maasta. Eräät          Uusien PCB:tä sisältävien sähkölaitteiden asen-
2979: suurehkot yritykset ovat itse toimittaneet jätteen-   tamisen ja käyttöönoton on sähkötarkastuskeskus
2980: sä ulkomaisiin käsittelylaitoksiin. Suurin osa        kieltänyt 1.1.1987 lukien. Käytössä olevat laitteet
2981: PCB-jätteistä on kuitenkin kuljetettu joko Eko-       on suositeltu poistettaviksi käytöstä porrastetun
2982: kem Oy Ab:n Riihimäen ongelmajätelaitokseen           aikataulun mukaisesti vuoteen 1995 mennessä.
2983: tai yhtiön käytettävissä olevaan, Naantalissa si-     PCB-aineiden muunkin käytön kieltäminen ja
2984: jaitsevaan Naantali Cargoport Oy:n ylläpitämään       mainittujen suositusten muuttaminen velvoitta-
2985: varastoon. Niitä on välivarastoinnin jälkeen viety    viksi määräyksiksi on tarkoitus toteuttaa jätehuol-
2986: maasta tai käsitelty Ekokem Oy Ab:n ongelmajä-        tolain nojalla tehtävällä valtioneuvoston päätök-
2987: telaitoksessa. Varastoinoissa on noudatettu edellä    sellä. Tavoite on, että PCB:n käyttöön liittyvät
2988: mainittuja ohjeita.                                   ongelmat tällä tavoin saataisiin kokonaan ratkais-
2989:                                      1987 vp. -- KJ( n:o 18                                         3
2990: 
2991: tuiksi. Ekokem Oy Ab:n tehtävänä on puolestaan     västä -- PCB-jätteiden hallitun keräilyn ja käsit-
2992: huolehtia PCB:hen liittyvästä suurimmasta tehtä-   telyn järjestämisestä.
2993: 
2994:     Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
2995: 
2996:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2997: 4                                        1987 vp. -     KK n:o 18
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
3003: 
3004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            läggning för problemavfall. Vid lagringen har
3005: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          ovan nämnda anvisningar iakttagits.
3006: 56 av den 10 april 1987 tili vederbörande med-              Kapaciteten för behandling av PCB-avfall har
3007: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       blivit otillräcklig överallt. På grund härav har
3008: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-         mera avfall lagrats än man under den senaste
3009: de spörsmål nr 18:                                      tiden har kunnat föra ut ur landet eller behandla
3010:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          vid behandlingsanläggningen för problemavfall.
3011:         att effektivera övervakningen av lag-           Den sistnämnda verksamheten kommer att öka i
3012:         ringen av PCB-ämnen och för att avlägs-         framtiden. Ekokem Oy Ab kan redan nu be-
3013:                                                         handla mera PCB-avfall än vad som samlas under
3014:         na de riskfaktorer som har observerats vid
3015:         lagringen?                                      ett år. Det föreligger dock fortfarande ett lag-
3016:                                                         ringsbehov. Ur miljövårdens synvinkel är det
3017:                                                         viktigt att de PCB-anläggningar som har tagits ur
3018:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bruk har kunnat och fortfarande kan samlas i ett
3019: anföra följande:                                        gemensamt lager och att man sålunda kan undvi-
3020:    Enligt PCB-kommissionens utredningar (KB             ka att de hamnar i miljön på ett sätt som står
3021:  1983:83) fanns det i Finland i början av 1980-         utom kontroll.
3022: talet i bruk ca 110 000 kondensatorenheter som              I spörsmålets motivering framställs att det
3023: innehöll PCB och ca 250 PCB-transformatorer.            skulle ha förekommit problem i samband med
3024: Den totala massan av dessa elanläggningar beräk-        PCB-avfallets lagring i Nådendal. Enligt utred-
3025: nades uppgå tili ca 5 000 ton.                          ningar som har erhållits förvaras avfallet i en låst
3026:    Under de senaste åren har klart över hälften av      lagerhall som ligger i en låst inhägnad. I hallen
3027: PCB-kondensatorerna och -transformatorerna ta-          lagras inte annat gods som ökar brandbelast-
3028: gits ur bruk, med iakttagande av anvisningar som        ningen. Det finns ingen vattenledning i hallen
3029: utfärdats av flera myndigheter, bl.a. inrikesmi-        och byggnadens avloppsbrunnar har slutits. Kon-
3030: nisteriet, trafikministeriet, miljöministeriet, ar-     densatorerna har packats i trälådor eller tunnor
3031: betarskyddsstyrelsen och elinspektionscentralen.        som tål sjötransport. Transformatorerna har dess-
3032: Anvisningar har givits bl.a. om begränsningar av        utom försetts med uppsamlingskärl av metall.
3033: elanläggningarnas användning, om identifiering,         Lagren har försetts med vederbörliga varnings-
3034: märkning, elektriskt skydd, service, besiktningar       påskrifter. Uppgörandet av öppen eld, som
3035: som görs med bestämda tidsintervaller, skydd            nämns i spörsmålets motivering, skedde på 250
3036: och åtgärder vid olyckor, packning, transport,          meters avstånd från PCB-lagret och med brand-
3037: förvaring och behandling. Också försäkringsbola-        verkets tillstånd. PCB har hög flampunkt och
3038: gen och Ekokem Oy Ab har utfärdat anvisningar           antänds inte utan att en tändkälla föreligger.
3039: om PCB-anläggningar och -avfall.                        Vidare slocknar lågan efter att tändkällan har
3040:    Anvisningarna förutsätter att PCB-avfallet le-       avlägsnats. I själva verket har användningen av
3041: vereras tili Ekokem Oy Ab eller förs ut ur landet.      PCB grundats just på att dessa föreningar är
3042: Vissa större företag har själva fört sitt avfall tili   mycket svårantändliga och svårbrännbara. Lag-
3043: utländska behandlingsanläggningar. Största de-          ringen har således inte varit förknippad med
3044: len av PCB-avfallet har dock transporterats an-         sådana riskfaktorer som avses i spörsmålet. Lag-
3045: tingen tili Ekokem Oy Ab:s behandlingsanlägg-           ringen sker i enlighet med utfärdade anvisningar
3046: ning för problemavfall i Riihimäki eller tili det       och under Ekokem Oy Ab:s sakkunniga ledning.
3047: lager som står tili bolagets förfogande i Nådendal         Elinspektionscentralen har förbjudit installe-
3048: och som upprätthålls av företaget Naantali Car-         ring och ibruktagande av nya elanläggningar som
3049: goport Oy. Efter temporär lagring har en del av         innehåller PCB räknat från 1.1.1987. Det har
3050: avfallet förts ut ur landet, eller också har det        rekommenderats att anläggningar som nu an-
3051: behandlats vid Ekokem Oy Ab:s behandlingsan-            vänds tas ur bruk successivt före år 1995. Avsik-
3052:                                     1987 vp. -    KK n:o 18                                      5
3053: 
3054: ten är att genom ett statsrådsbeslut som fattas   ansluter sig tili användningen av PCB sålunda
3055: med stöd av lagen om avfallshantering förbjuda    löses helt. Ekokem Oy Ab för sin del har tili
3056: också annan användning av PCB-ämnen och att       uppgift att sköta den största uppgiften i anslut-
3057: ändra nämnda rekommendationer tili förpliktan-    ning tili PCB - att ordna kontrolierad insamling
3058: de bestämmelser. Målet är att de problem som      och behandling av PCB-avfaliet.
3059: 
3060:     Helsingfors den 21 maj 1987
3061: 
3062:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
3063:                                                   1987 vp.
3064: 
3065: Kirjallinen kysymys n:o 19
3066: 
3067: 
3068: 
3069: 
3070:                                     Pulliainen ym.: Nurmi en hivenainepitoisuuksista Pohjois-Suomessa
3071: 
3072: 
3073:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3074: 
3075:    Viime aikoina on kantautunut Pohjois-Suo-            nollisesti myös muihin ravintoketjun osiin, JOI-
3076: mesta tietoja, että nurmet potevat hivenravinne-        den ensimmäisellä trofiatasolla nurmi on.
3077: pulaa. Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nurmia                 Maaperän sinkin ja kuparin pitoisuuteen voi-
3078: uhkaa erityisesti kuparin ja sinkin puute. Sinkin       daan vaikuttaa oikeaan aikaan suoritetulla lan-
3079: puute tulee helposti esiin happamis.t~ kivilajc::ista   noituksella.
3080: muodostuneessa maaperässä. Kupanltsää tarvitse-           Viljelymaa on paitsi usein yksityisomaisuutta
3081: vat puolestaan etenkin turve- ja karkeat                myös kansallisomaisuutta, jonka laadun vaalimi-
3082: kivennäismaat.                                          nen tulee olla valtiovallan intresseissä.
3083:    Sekä kuparin että sinkin puute näkyy kasvus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3084: tossa. Edellisen puute aiheuttaa kevätviljojen          tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
3085: keltakärkitaudin, jossa lehtien kärkiosat vaalene-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3086: vat ja lakastuvat, kun taas sinkin puutteesta           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3087: kärsivä kasvusta on väriltään ruskehtavaa ja kas-
3088: vien lehtien kärjet kuolevat.                                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotka
3089:    Nurmirehun alhainen hivenainepitoisuus ei                   tähtäävät maan pohjoispuoliskon nur-
3090: ole vain nurmen itsensä ongelma. Se vaikuttaa                  mien kupari- ja sinkkipitoisuuksien ko-
3091: myös sillä laiduntavan karjan terveyteen ja Juon-              hentamiseen normaalille tasolle?
3092: 
3093:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3094: 
3095:                        Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
3096:                        Eero Paloheimo                            Osmo Soininvaara
3097: 
3098: 
3099: 
3100: 
3101: 270470P
3102: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 19
3103: 
3104: 
3105: 
3106: 
3107:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3108: 
3109:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toiminnassa. Parhaillaan on menossa viisi aihetta
3110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         selvittävää tutkimusta. Pohjois-Suomen nurmien
3111: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       hivenravinteet ovat erityisesti esillä omassa pro-
3112: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jektissaan. Siinä verrataan viljeltyjen ja luonnon-
3113: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tilaisten turvemaiden ravinnepitoisuuksia sekä
3114: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    lannoituksen vaikutusta timotein hivenravinnepi-
3115: myksestä n:o 19:                                      toisuuteen, erityisesti sinkkipitoisuuteen. Tutki-
3116:                                                       musten tuloksista on tiedotettu lukuisissa viljeli-
3117:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotka       jöille ja neuvojille tarkoitetuissa lehtikirjoituksis-
3118:        tähtäävät maan pohjoispuoliskon nur-           sa, lannoitusoppaissa ja tutkimusjulkaisuissa.
3119:        mien kupari- ja sinkkipitoisuuksien ko-           Viime vuonna aloitettiin tutkimus ''Rehukas-
3120:        hentamiseen normaalille tasolle?               vien sinkkipitoisuuden säätely". Tarkoituksena
3121:                                                       on mm. selvittää, voidaanko eläinten sinkin tarve
3122:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tyydyttää paremmin nautakarjan perusrehujen
3123: ti seuraavaa:                                         sinkkipitoisuutta kohottamalla kuin syöttämällä
3124:    Suomen viljelymaiden todettiin potevan kupa-       eläimille sinkkipitoisia kivennäisrehuja.
3125: rin puutetta jo 1930-luvulla. Sinkin puute tie-          Hivenravinnetilanteen korjaamista varten on
3126: dostettiin 1970-luvulla. Hivenainelannoituksella      kehitetty erikoislannoitteita: Kupari- ja Sinkki-
3127: on tilanne vähitellen parantunut, mutta Vilja-        lannos sekä vuotuistarvetta varten Hiven PK-lan-
3128: vuuspalvelu Oy:n kokoamat viljelymaiden ravin-        nos (kupari) ja Typpirikas Oulun Y-lannos (sink-
3129: nepitoisuustilastot viisivuotisjaksolta 1981-85       ki) ja Nurmien hivenlehtilannos (kupari ja sink-
3130: osoittavat kuitenkin, että Pohjois-Suomessa pel-      ki). Lisäksi lähiaikoina on tiettävästi tulossa ku-
3131: tojen keskimääräinen kupari- ja sinkkitilanne on      parilisäys johonkin Pohjois-Suomessa yleisesti
3132: huono ja näiden hivenravinteiden lisäystarve il-      käytettävään seoslannoi tteeseen.
3133: meinen kaikilla maalajeilla.                             Kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus tutkitut-
3134:    Viljavuuspalvelun rehuanalyysitulokset vuodel-     taa maittensa ravinnetilanne ja saada opastusta
3135: ta 1985 osoittavat edelleen, että Pohjois-Suomes-     sen korjaamiseen. Samoin kuparia ja sinkkiä
3136: sa heinän ja nurmisäilärehun kupari- ja sinkkipi-     sisältävät lannoitteet ovat käytettävissä. Käytän-
3137: toisuudet yleensä jäävät suositusarvoja pienem-       nön toimenpiteet ovat kuitenkin viljelijäin omal-
3138: miksi.                                                la vastuulla.
3139:    Peltojemme hivenravinnepuutokset ovat tie-            Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
3140: dossa ja niiden korjaaminen ja vaikutusten selvit-    mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
3141: täminen on ollut ja on edelleen esillä tutkimus-      menpiteisiin.
3142: 
3143:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
3144: 
3145:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
3146:                                        1987 vp. -      KK n:o 19                                         3
3147: 
3148: 
3149: 
3150: 
3151:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3152: 
3153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Som bäst pågår fem undersökningar som utreder
3154: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         detta. Spårämnena i ängsmarkerna i norra Fin-
3155: den 10 april 1987 tili vederbörande medlem av          land utreds i ett separat projekt. 1 detta projekt
3156: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      jämförs näringshalterna hos odlade torvmarker
3157: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          med motsvarande halter hos torvmarker i natur-
3158: mål nr 19:                                             tillstånd och tillika undersöks verkningarna av
3159:                                                        gödsling på spårämneshalten, i synnerhet zink-
3160:          Har Regeringen för avsikt att vidta           halten, hos timotej. Information om forsknings-
3161:        åtgärder som syftar tili att höja koppar-       resultaten har meddelats i flere tidningsartiklar,
3162:        och zinkhalterna hos ängsmarkerna i lan-        gödslingsguider och forskningspublikationer,
3163:        dets nordligare delar tili normal nivå?         som är avsedda för odlare och konsulenter.
3164:                                                            1 fjol inleddes undersökningen ''Reglering av
3165:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        zinkhalten i foderväxter". Avsikten är att bl. a.
3166: anföra följande:                                       utreda om djurens behov av zink bättre kan
3167:    Redan på 1930-talet konstaterades det att           tillfredsställas genom att zinkhalten i basfoder
3168: odlingsmarkerna i Finland Iider av kopparbrist.        för nötkreatur höjs än genom att djuren utfordras
3169: Zinkbristen blev man medveten om på 1970-              med zinkhaltiga mineralfodermedel.
3170: talet. Genom spårämnesgödsling har situationen             Specialfodermedel har utvecklats för att för-
3171: så småningom blivit bättre. Den statistik för          bättra spårämnessituationen: Koppar- och zink-
3172: femårsperioden 1981-8 5 över näringshalten i           gödsel samt för årsbehovet Spårämnes PK-gödsel
3173: odlingsmark som företaget Markkarteringstjänst         (koppar) och Kväverik Ule-Y-gödsel (zink) och
3174: Ab har insamlat visar dock att den genomsnitt-         Spårämnesbladgödsel för gräsvallar (koppar och
3175: liga koppar- och zinkförekomsten i åkrarna i           zink). lnom en nära framtid kommer det dess-
3176: norra Finland är låg och att det beträffande alla      utom veterligen att göras ett tillägg av koppar tili
3177: jordarter finns ett uppenbart behov av en ökning       någon gödselblandning, som används allmänt i
3178: av dessa spårämnen.                                    norra Finland.
3179:    Foderanalysresultaten från Markkarterings-              Alla odlare har möjlighet att låta undersöka
3180: tjänst för år 1985 visar dessutom att koppar- och      näringssituationen i sin mark och få handledning
3181: zinkhalterna i hö och ensilagefoder av vallväxter i    i hur den kan förbättras. Likaså står gödselmedel,
3182: norra Finland i allmänhet stannar under de             som innehåller koppar och zink, tili buds. Den
3183: värden som rekommenderas.                              enskilde odlaren ansvarar dock själv för åtgärder-
3184:    Bristerna på spårämnen i våra åkrar är kända        na i praktiken.
3185: och forskningen har försökt avhjälpa dem och               På basis av vad som anförts ovan anser jag att
3186: ägnat sig åt att utreda verkningarna av dem.           spörsmålet inte ger anledning tili ytterligare
3187: Detta forskningsarbete är fortfarande aktuellt.        åtgärder från regeringens sida.
3188: 
3189:      Helsingfors den 15 maj 1987
3190: 
3191:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
3192:                                              1987 vp.
3193: 
3194: Kirjallinen kysymys n:o 20
3195: 
3196: 
3197: 
3198: 
3199:                                  Kortesalmi: Kiiminkijoen rehevöitymisen estäruisestä
3200: 
3201: 
3202:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3203: 
3204:   Kiiminkijoen vesistö on metsätalouden ja tur-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3205: vetuotannon vaikutuksesta rehevöitynyt jonkin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3206: verran, ja kuormittuminen tulee mitä todennä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3207: köisimmin vielä lisääntymään. Lähitulevaisuudes-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3208: sa uskotaan erityisesti kasvavan turvetuotannon
3209: tuovan lisäongelmia joen ekologialle.                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
3210:                                                           miin Kiiminkijoen rehevöitymisen estä-
3211:                                                           ruistoimenpiteiden tehostamiseksi?
3212: 
3213:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1987
3214: 
3215:                                       ]. Juhani Kortesalmi
3216: 
3217: 
3218: 
3219: 
3220: 270489K
3221: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 20
3222: 
3223: 
3224: 
3225: 
3226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3227: 
3228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kellä noin 1 400 ha, ja turvetuotantoa varten
3229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuntoonpantujen soiden pinta-ala on arviolta
3230: olette 10 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        noin 2 500 ha. Kiiminkijoella harjoitetaan lisäksi
3231: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kalankasvatusta.
3232: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.
3233:                                                          Vesiviranomainen on vesilainsäädännön osoit-
3234: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta
3235:                                                        tamin keinoin pyrkinyt estämään tai pienentä-
3236: kysymyksestä n:o 20:
3237:                                                        mään kuormituksesta aiheutuvia haittoja muun
3238:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       muassa seuraavasti:
3239:         miin Kiiminkijoen rehevöitymisen estä-            Taajamien jätevesien kokoamiseksi ja käsittele-
3240:         ruistoimenpiteiden tehostamiseksi?             miseksi aikaisempaa tehokkaammin on valvonta-
3241:                                                        keinojen lisäksi käytetty määrätietoisesti myös
3242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taloudellisia tukitoimia ja valtion rakennustöitä.
3243: ti seuraavaa:                                          Kiimingin jätevedet johdetaan Ouluun Kiimin-
3244:    Kiiminkijoki on vesiviranomaiselle erityisalue,     gin ja Oulun välille rakennetussa runkoviemäris-
3245: jonka vesiensuojeluun jo pitkään on kiinnitetty        sä. Yli-Kiimingin jätevedenpuhdistamon paran-
3246: vakavaa huomiota. Koska vesistö on Project Aqua        taminen on myös vireillä. Haja-asutuksen, loma-
3247: -vesistö, on esimerkiksi Kiiminkijoen vesistön         asutuksen ja maatilojen vesi- ja jätehuollon tasoa
3248: vesien käytön kokonaissuunnitelman suosituksis-        on selvitetty yhdessä kuntien kanssa. Ohjauksella
3249: sa vuonna 1980 täsmennetty vesihallinnon omak-         ja neuvonnalla on yritetty edistää vesiensuojelua
3250: si tavoitteeksi säilyttää joki luonnontilaisena ja     edistäviä toimia ja vähentää vesistöhaittoja.
3251: sen vesiolot ja kalakannat mahdollisimman luon-        Kalankasvatuksen laajentumista on vastustettu.
3252: nonmukaisina. Tavoitteeseen on pyritty neuvon-         Vesioikeuden lupien nojalla on kalankasvatusta
3253: nan ja ohjauksen lisäksi myös vesiensuojelun           saatu supistetuksi. Turvetuotannon tehostaruis-
3254: suunnittelulla ja valvontatoimilla.                    pyrkimyksistä huolimatta on toistaiseksi kyetty
3255:    Kiiminkijoen valuma-alueesta noin 60 prosent-       estämään toiminnan voimakas laajentuminen
3256:                                                        alueella. Nykyisten tuotantoalueiden haitallisten
3257: tia on soita. Tästä syystä vesi muualla kuin joen
3258: latvaosissa on hyvin ruskeaa ja rautapitoista.         vaikutusten perusteella on myös vaadittu vesien-
3259: Viime vuosina on ollut havaittavissa myös veden        suojelutoimien tehostamista ja haittojen poista-
3260:                                                        mista. Viime vuosina on metsäojitushankkeiden
3261: ravinnepitoisuuksien nousua ja varsinkin Nuorit-
3262:                                                        toteutuksessa edellytetty vesiensuojelunäkökoh-
3263: tajaen ja Kiiminkijoen pääuoman lievää rehevöi-
3264: tymistä. Vesistön joet ja purot ovat silti edelleen    tien ottamista huomioon.
3265: suhteellisen luonnontilaisia; latvaosien vesien tila      Vesilaissa kielletään luvaton vesien pilaami-
3266: on erittäin hyvä, pääuoman tila ja käyttökelpoi-       nen. Kielto koskee sekä pieniä että suuriakin
3267: suus hyvä, mutta Nuorittajoen veden laatu on           kuormittajia. Nykyisten säännösten perusteella
3268: vain tyydyttävä.                                       on kuitenkin varsin vaikeaa estää haitallisten
3269:    Vesistön tilaan vaikuttavat valuma-alueen pe-       toimintojen sijoittuminen ennalta, jos kysymys
3270: rusominaisuuksien lisäksi erilaiset kuormitusteki-     on esimerkiksi maatalouteen, metsätalouteen tai
3271: jät. Kiiminkijoen alueella asuu noin 20 000 ih-        turvetuotantoon liittyvästä laitoksesta tai toimin-
3272: mistä. Taajamien jätevedet, haja-asutus ja noin        nasta. Kalankasvatuslaitokset, turvetuotantoalu-
3273: 1 400 kesämökkiä sekä maatalous kuormittavat           eet, turkistarhat, metsäojitusalueet, navetat tai
3274: vesistöä. Metsäojitukset ja muut metsätaloustoi-       kanalat eivät nimittäin kuulu niin sanottuihin
3275: met ovat myös melko voimaperäisesti muuttaneet         ennakkoilmoitusvelvollisiin. Näillekin laitoksille
3276: ja kuormittaneet vesistöä, koska valuma-alueen         ja toiminnoille on käytössä eräänlainen vapaaeh-
3277: soista on ojitettu yli puolet ja metsälannoitus ja     toinen ilmoitusmenettely, mutta vesiensuojelua
3278: hakkuut ovat olleet runsaita. Kiiminkijoen va-         koskevista ennakkotoimenpiteistä annettua ase-
3279: luma-alueen soista on turvetuotannossa tällä het-      tusta (283/62, muut. 429/70) ei vielä ole tältä
3280:                                       1987 vp. -     KK n:o 20                                       3
3281: 
3282: osin muutettu. Tämä vaikeuttaa käytännön ve-         toten silloin, kun asian ratkaisee jokin muu
3283: siensuojelun ohjausta ja ennakkovalvontaa.           viranomainen tai toimielin.
3284:    Kiiminkijoen vesiensuojeluun vaikuttaa osal-
3285: taan myös suojeluvesistöjä ja Project Aqua -vesis-      Ehdotus Kiiminkijoen vesiensuojelun yleis-
3286: töjä koskevien virallisten suojelupäätösten tai      suunnitelmaksi valmistuu vuoden 1987 loppuun
3287: mahdollisten erillismääräysten puuttuminen.          mennessä. Ehdotuksesta annettujen lausuntojen
3288: Vaikka vesi- ja ympäristöviranomaiset omassa         nojalla suunnitelma tarkistetaan ohjeeksi vesi- ja
3289: toiminnassaan edellyttävätkin tällaisilta alueilta   ympäristöhallinnon omalle toiminnalle. Suunni-
3290: vesiensuojelun tavanomaista tiukempaa tasoa, si-     telma on toivottavasti käyttökelpoinen apuväline
3291: tovien säädösten ja toimintalinjojen puute estää     myös muiden viranomaisten ja päätöksentekijöi-
3292: vesiensuojelun riittävän huomioon ottamisen eri-     den työssä.
3293: 
3294:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
3295: 
3296:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3297: 4                                      1987 vp. -- KJ( n:o 20
3298: 
3299: 
3300: 
3301: 
3302:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
3303: 
3304:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avrinningsområdet har dikats och skogsgöds-
3305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lingen samt avverkningen har varit stora. Av
3306: den 10 april 1987 tili vederbörande medlem av         kärren i Kiminge älvs avrinningsområde används
3307: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     i detta nu ca 1 400 ha för torvproduktion och ca
3308: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade            2 500 ha kärr har iståndsatts för detta ändamål.
3309: spörsmål nr 20:                                       Dessutom idkas fiskuppfödning i Kiminge älv.
3310:                                                          Vattenmyndigheterna har med de medel som
3311:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-
3312:                                                       vattenlagstiftningen ställer tili förfogande försökt
3313:        der för att effektivare än hittills hindra
3314:                                                       avhjälpa eller minska de olägenheter som
3315:        att Kiminge älv eutrofieras?
3316:                                                       föranleds av belastningen bl.a. som följer.
3317:                                                          För uppsamling och effektivare behandling av
3318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3319:                                                       avloppsvattnet från tätorterna har man dels
3320: anföra följande:
3321:                                                       tillämpat regleringsåtgärder, dels även målmed-
3322:    Kiminge älv är ett specialområde för vatten-       vetet använt ekonomiska stödåtgärder och statli-
3323: myndigheterna och man har redan länge fäst            ga byggnadsarbeten i detta syfte. Avloppsvattnet
3324: allvarligt uppmärksamhet vid vården av dess           från Kiminge leds tili Uleåborg via ett huvud-
3325: vatten. Eftersom Kiminge älvs vattendrag hör tili     avlopp, som har byggts mellan Kiminge och
3326: Project Aqua har man t.ex. i rekommendationer-        Uleåborg. Frågan om att förbättra avloppsre-
3327: na i totalplanen för användningen av vattendra-       ningsverket i Yli-Kiiminki är också aktuell. Stan-
3328: gets vatten år 1980 preciserat vattenförvaltning-     darden hos vatten- och avfallshanteringen inom
3329: ens mål så att det består i att bevara älven i dess   glesbygderna, semesterbosättningen och lambru-
3330: naturtillstånd och bibehålla vattenförhållandena      ket har klarlagts i samarbete med kommunerna.
3331: och fiskbeståndet så naturenliga som möjligt.         Åtgärder, som förbättrar vattenvården och
3332: Som medel för att nå detta mål har man förutom        minskar missförhållandena, har i mån av möjlig-
3333: rådgivning och reglering också använt planering       het vidtagits i form av reglering och rådgivning.
3334: av vattenvården och övervakningsåtgärder.             En ökning av fiskuppfödningen har också såvitt
3335:    Avrinningsområdet för Kiminge älv består tili      möjligt hållits tillbaka. Med stöd av vattendom-
3336: 60 procent av kärr. Därför är vattnet på alla         stolens tillstånd har det låtit sig göra att minska
3337: andra ställen än i älvens översta lopp mycket         fiskuppfödningen. Trots strävandena att effekti-
3338: brunt och järnhaltigt. Under de senaste åren har      vera torvproduktionen har det hittills gått att
3339: man även kunnat konstatera att vattnets närings-      hindra att verksamheten breder ut sig i området.
3340: halt har stigit och att särskilt älven Nuorinajoki    På basis av den negativa inverkan som de nuva-
3341: och Kiminge älvs huvudfåra eutrofierats. Vatten-      rande produktioosområdena har på vattnet har
3342: dragets åar och bäckar befinner sig dock fortfa-      man även krävt att vattenvårdsåtgärderna effekti-
3343: rande i relativt naturtroget tillstånd. Beskaffen-    veras och missförhållandena avhjälps. Under de
3344: heten hos vattnet i övre loppet är mycket god,        senaste åren har det vid förverkligande av skogs-
3345: huvudfåran och dess användbarhet är bra, men          diknings projekt förutsatt att vattenvårdssyn-
3346: vattnets kvalitet i Nuorittajoki är bara nöjaktig.    punkter beaktas.
3347:    Vattendragets situation påverkas förutom av           Enligt vattenlagen är det förbjudet att utan
3348: avrinningsområdets beskaffenhet även av olika         tillstånd vidta åtgärder som förorsakar förorening
3349: belastningsfaktorer. Inom det område som Ki-          av vattendrag. Förbudet gäller både små och
3350: minge älv berör bor ca 20 000 personer. Avlopps-      stora belastningar. Det är dock mycket svårt att
3351: vattnet från tätorterna, glesbygderna och ca          på basis av gällande stadganden på förhand
3352: 1 400 sommarstugor samt lambruket belastar            stoppa en skadlig verksamhet om det gäller t.ex.
3353: vattendraget. Skogsdikningen och övriga åtgärder      en sådan anläggning eller verksamhet som hänför
3354: inom skogsbruket har ganska kraftigt ändrat och       sig tili lantbruket, skogsbruket eller torvproduk-
3355: belastat vattendraget. Över hälften av kärren i       tionen. Fiskuppfödningsanläggningar, områden
3356:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 20                                          5
3357: 
3358: med torvproduktion, pälsdjursfarmer, skogsdik-       miljövårdsmyndigheterna 1 sm egen verksamhet
3359: ningsområden, ladugårdar elier hönsgårdar inne-      förutsätter en högre standard hos vattenvården
3360: bär nämligen inte sådan verksamhet som skali         inom sådana områden utgör bristen på bindande
3361: förhandsanmälas, i fråga om dessa anläggningar       stadganden och riktlinjer för verksamheten ett
3362: som baserar sig på friviliig anmälan. Dock har       hinder för att vattenvården tiliräckligt beaktas, i
3363: inte ännu förordningen om förhandsåtgärder för       synnerhet då någon annan myndighet elier in-
3364: skydd av vatten (283/62, ändr. 429/70) ändrats       stans avgör ärendet.
3365: tili denna del. Detta försvårar i praktiken styr-       Förslaget tili alimän pian för vattenvården i
3366: ningen och förhandsövervakningen av vattenvår-       Kiminge älv färdigstälis före utgången av år
3367: den.                                                 1987. Med stöd av de utlåtanden som ges på
3368:     Det faktum att det inte finns något officielit   basis av förslaget justeras planen, så att den kan
3369: beslut om skydd av vattendrag, som berörs av         tjäna som anvisningar för vatten- och miljöför-
3370: vattenvården och Project Aqua, och att eventuel-     valtningens verksamhet. Förhoppningsvis blir
3371: la specialbestämmelser sakna~. påverkar i sin mån    planen ett användbart redskap även för andra
3372: vattenvården i Kiminge älv. Aven om vatten- och      myndigheter och beslutsfattare.
3373: 
3374:      Helsingfors den 21 maj 1987
3375: 
3376:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
3377: 1
3378: 1
3379:  1
3380:   1
3381:   1
3382:    1
3383:     1
3384:     1
3385:      1
3386:       1
3387:       1
3388:        1
3389:         1
3390:         1
3391:          1
3392:           1
3393:           1
3394:            1
3395:             1
3396:             1
3397:              1
3398:               1
3399:               1
3400:                1
3401:                 1
3402:                 1
3403:                  1
3404:                   1
3405:                   1
3406:                    1
3407:                                               1987 vp.
3408: 
3409: Kirjallinen kysymys n:o 21
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                  Sarapää: Koulujen ja kirjastojen perustaruiskustannusten valtion-
3415:                                     osuuksista 1. kantokykyluokan kunnissa
3416: 
3417: 
3418:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3419: 
3420:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-    verollepano. Harkinnassa ei ole riittävästi huomi-
3421: tionosuuksista ja -avustuksista 28.12.1978 anne-    oitu harvaan asuttujen ja laajapinta-alaisten La-
3422: tun lain (1112/78) 2 §:n 1 momentin mukaan,         pin läänin kuntien palveluiden tuottamisen kal-
3423: sellaisena kuin se on 20.12.1985 annetussa laissa   leutta. Eräiden kuntien osalta veroäyrimäärään/
3424: (986/ 85 ),  ensimma1seen      kantokykyluokkaan    asukas on lisätty kuntien saama verotulojen täy-
3425: kuuluva kunta saa peruskoulun perustaruiskus-       dennysavustus. Lisäys on suoritettu koko maan
3426: tannuksiin valtionosuutta 78-94 %. Em. lain         veroäyrin hinnan keskiarvon (15,97 penniä) pe-
3427: 2 §:n 2 momentin ja 7 §:n 1 momentin mukaan         rusteella eikä laskennassa ole otettu huomioon
3428: valtioneuvosto määrää vuosittain 1. kantokyky-      ko. kuntien todellista veroäyrin hintaa. Näin
3429: luokkaan kuuluville kunnille myönnettävän val-      ollen veroäyrejä/ asukas on saatu enemmän kuin
3430: tionosuuden perusteet.       Valtioneuvosto on      todellisella äyrin hinnalla laskettuna.
3431: 5.2.1987 tehnyt päätöksen em. valtionosuuden           Käytännössä valtionosuusprosenttien pienene-
3432: perusteista.                                        minen johtaa esim. Ranuan kunnassa kohtuutta-
3433:    Valtioneuvoston päätöksen mukaan seuraavien      maan tilanteeseen. Ranuan kunnassa on vireillä
3434: Lapin läänin kuntien valtionosuusprosentit laske-   noin 6 Mmk maksava lukion saneeraus- ja lisära-
3435: vat:                                                kennushanke. Ennen vuotta 1986 kunta olisi
3436:                                                     saanut 5,58 Mmk valtionosuutta (93 %) ja lisäksi
3437: Enontekiö                      16 %                 halpakorkoista lainaa 5 %. Vuonna 1986 vastaa-
3438: Kittilä                        12 %                 vasti kunta olisi saanut valtionosuutta 5,4 Mmk
3439: Ranua                          12 %                 (90 %) ja vuonna 1987 vain 4,68 Mmk (78 % ).
3440: Salla                          12 %                 Vähennystä valtionosuuteen on siis tullut
3441: Posio                           4 %                 900 000 mk vuodesta 1985 ja 720 000 mk vuo-
3442: Savukoski                       4 %                 desta 1986. Tämä aiheuttaa Ranuan kunnan
3443: Ylitornio                       4 %                 veroäyrin hintaan noin 0,6-0, 75 pennin koro-
3444: Simo                            2 %                 tuspaineen.
3445: Tervola                         2 %                    Mielestäni veroäyrimäärällä/asukas ei kyetä oi-
3446:                                                     keudenmukaisesti mittaamaan kuntien taloudel-
3447:                                                     lista kantokykyä. Tämän vuoksi tulisi kehittää
3448:    Opetusministeriön muistiossa 27.1.1987 tode-
3449: taan itsestään selvänä pidetyn, että valtion-       järjestelmä, jossa otettaisiin huomioon edellä
3450:                                                     esitettyjä seikkoja. Mielestäni kunnat tulisi jakaa
3451: osuusasteikon pohjaksi 1. kantokykyluokassa ote-
3452:                                                     ensimmäisessä kantokykyluokassa useampaan
3453: taan kuntien taloudellinen kantokyky.
3454:                                                     kuin kolmeen ryhmään (94 %, 86 % ja 78 % ),
3455:    Opetusministeriö on valmisteluissa kuitenkin     koska erot kuntien kesken ovat pienet ja porras-
3456: käyttänyt erityisen painavana mittarina veroäyri-   tusvälit suuret.
3457: määrää asukasta kohti. Muistion mukaan edellä
3458:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3459: mainittua mittaria on jopa pidetty selkeänä ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3460: tarkoituksenmukaisena kuntien taloudellisia voi-
3461:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3462: mavaroja mitattaessa.                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3463:    Veroäyrimäärällä/asukas ei voida kuitenkaan
3464: suoraan mitata kuntien taloudellisia voimavaroja.            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3465: Lapin läänissä kuntien veroäyrimääriä nostavat             ryhtyä, jotta ensimmäiseen kantokyky-
3466: syrjäseutulisäjärjestelmä ja työttömyysavustusten          luokkaan kuuluvia kuntia kohdeltaisiin
3467: 
3468: 270518R
3469: 2                                   1987 vp. -    KK n:o 21
3470: 
3471:       oikeudenmukaisesti peruskoulun, lukion            ten valtionosuusprosenttien   perusteita
3472:       ja yleisen kirjaston perustamiskustannus-         määrättäessä?
3473: 
3474:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3475: 
3476:                                         Kimmo Sarapää
3477:                                        1987 vp. -    KK n:o 21                                         3
3478: 
3479: 
3480: 
3481: 
3482:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3483: 
3484:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luun. Kantokykyluokituksen vaikutus perus-
3485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taruiskustannuksissa on suurempi kuin käyttökus-
3486: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       tannuksissa, koska perustaruiskustannusten val-
3487: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tionosuusasteikko on porrastettu suuremmin
3488: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       luokkavälein kuin käyttökustannusten asteikko.
3489: Sarapään näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Alimmissa kantokykyluokissa peruskoulun, lu-
3490: sestä n:o 21:                                         kion ja kirjaston rakentamiseen tuleva valtionra-
3491:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hoitus kattaa suuremman osuuden kustannuksis-
3492:                                                       ta kuin valtionavun piiriin kuuluvassa kunnalli-
3493:        ryhtyä, jotta ensimmäiseen kantokyky-
3494:                                                       sessa rakentamisessa keskimäärin. Ensimmäisessä
3495:        luokkaan kuuluvia kuntia kohdeltaisiin
3496:                                                       kantokykyluokassa      alimmillaankin     valtion-
3497:        oikeudenmukaisesti peruskoulun, lukion
3498:        ja yleisen kirjaston perustaruiskustannus-     osuusprosentti on 78. Kun toisaalta ylimmän
3499:                                                       kantokykyluokan kuntien valtionosuusprosentti
3500:        ten valtionosuusprosenttien perusteita
3501:                                                       on vain 6, voidaan perustellusti todeta, että
3502:        määrättäessä?
3503:                                                       rakentamisen valtionrahoitus painottuu selvästi
3504:                                                       alimpiin kantokykyluokkiin.
3505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
3506:                                                          Voimassa olevan kantokykyluokituslain (6491
3507: seuraavaa:                                            85) 4 §:n mukaan ensisijaisena harkintaperustee-
3508:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-      na kuntien sijoittamisessa kantokykyluokkiin tu-
3509: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain          lee pitää kunnan asukasta kohden laskettua vero-
3510: (1112/78), jäljempänä peruskoulun ym. valtion-       äyrimäärää. Kunnan asukasta kohti laskettuun
3511: osuuslaki, 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n 1 momen-        veroäyrimäärään sisällytetään kunnalle tulevaa
3512: tin mukaan, sellaisina kuin nämä lainpaikat ovat     verotulojen täydennystä vastaavat veroäyrimäärät.
3513: 20.12.1985 annetussa laissa (986/85), sekä           Järjestyksessä toisena harkintaperusteena laissa on
3514: 4 b §:n mukaan, sellaisena kuin tämä lainpaikka      mainittu kunnan terveydenhuollon, sosiaalitoi-
3515: on 31.12.1986 annetussa laissa (1053/86), kunta      men ja sivistystoimen käyttömenoista aiheutuva
3516: saa peruskoulun, lukion ja kirjaston perustaruis-    rasitus. Lisäksi otetaan huomioon kunnan
3517: kustannuksiin valtionosuutta kuntien kantokyky-      saaristoisuudesta, taajamarakenteesta, asutuksen
3518: luokituksen mukaan määräytyvän prosenttimää-         hajanaisuudesta, alueellisten palvelujen tuotta-
3519: rän rakennushankkeen normaalihinnasta. Edellä        misesta tai kustantamisesta, kaksikielisyydestä tai
3520: mainitun 2 §:n 1 momentissa säädetyn valtion-        näihin verrattavasta tekijästä kunnan taloudelle
3521: osuusasteikon mukaan, joka on 8 % :n tasavälein      aiheutunut keskimääräisestä poikkeava rasitus.
3522: porrastettu, valtionosuuden määrä on 10.-2.          Näin ollen kantokykyluokituksessa otetaan huo-
3523: kantokykyluokkiin kuuluville kunnille 6-70 %.        mioon niitä tekijöitä, joihin kansanedustaja Sara-
3524: Ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuuluville            pään kysymyksessä viitataan. Ensimmäiseen kan-
3525: kunnille myönnettävän valtionosuuden perusteet       tokykyluokkaan sijoittuvat taloudellisilta edelly-
3526: eli valtionosuusprosentit valtioneuvosto määrää      tyksiltään heikoimmat kunnat sekä kunnat, joissa
3527: vuosittain 78 ja 94 % :n välillä.                    keskeisten palvelujen tuottaminen aiheuttaa kes-
3528:    Peruskoulun, lukion ja kirjaston valtion-         kimääräisestä poikkeavan rasituksen.
3529: osuusjärjestelmässä kantokykyluokituksella on            Kantokykyluokituksen määrääruistavasta joh-
3530: merkittävä osuus. Koulu- ja kirjastomenoista ai-     tuu, että luokiruksen molempiin ääripäihin tulee
3531: heutuva rasitus on kantokykyluokituksen ja sii-      kuntia, joiden taloudellisten edellytysten hajonta
3532: hen perustuvan valtionosuusasteikon avulla suh-      on suurempi kuin muissa kantokykyluokissa. Tä-
3533: teutettu kuntien erilaisiin taloudellisiin edelly-   män epäkohdan korjaamiseksi on ehdotettu mm.
3534: tyksiin. Kantokykyluokituksen on katsottu par-       luokkien lisäämistä. Peruskoulun, lukion ja kir-
3535: haiten soveltuvan kuntien erilaisen taloudellisen    jaston valtionosuusjärjestelmässä on tämän epä-
3536: aseman arviointiin ja kuntien keskinäiseen vertai-   kohdan lieventämiseksi säädetty mahdollisuus
3537: 4                                       1987 vp. -     KK n:o 21
3538: 
3539: porrastaa 1. kantokykyluokkaan kuuluvien kun-          tisillä perusteilla eri valtionosuusluokkiin olisi
3540: tien perustaruiskustannusten valtionosuus luokan       ollut mielivaltaista. Näin ollen vuoden 1987
3541: sisäisellä porrastuksella. Tästä porrastuksesta        valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa katsot-
3542: päättää valtioneuvosto.                                tiin tarkoituksenmukaisemmaksi, että 1. kanto-
3543:    Valtioneuvoston tässä tarkoitettua päätöstä val-    kykyluokka jaetaan harvempiin alaryhmiin ja että
3544: misteltaessa on tukeuduttu kantokykyluokituk-          alaryhmissä valtionosuuksien porrastusta entisillä
3545: seen ja luokituksessa käytettyyn tilastoaineistoon.    perusteilla     suurennetaan.      Valtioneuvoston
3546: Luokituksessa tapahtuneet muutokset ovat vai-          5. 2.1987 tekemässä päätöksessä 1. kantokyky-
3547: kuttaneet valtioneuvoston päätökseen. Ennen ny-        luokka jaettiin kolmeen alaryhmään entisen yh-
3548: kyistä kantokykyluokituslakia kunnat asetettiin        deksän asemasta ja asteikkovälykseksi otettiin
3549: luokituksessa taloudellisia oloja mittaavien vertai-   kahdeksan prosenttiyksikköä entisen kahden ase-
3550: lulukujen mukaiseen järjestykseen. Rakentamisen        masta.
3551: valtionosuusprosentit määrättiin vertailulukujen          Valtionosuuksien uudelleen porrastaminen ai-
3552: perusteella laaditun kuntajärjestyksen mukaan.         heutti osalle kunnista valtionosuuden vähenemis-
3553: Ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuuluvat kun-           tä ja osalle kunnista valtionosuuden lisääntymis-
3554: nat jaettiin yhdeksään ryhmään ja valtion-             tä. Vertailu vuoden 1986 vastaavaan päätökseen
3555: osuusasteikossa käytettiin 2 prosenttiyksikön vä-      osoittaa, että valtionosuusprosentti nousi 39 kun-
3556: lystä.                                                 nan kohdalla sekä laski 70 kunnan kohdalla ja
3557:    Nykyisen kantokykyluokituslain mukaan luoki-        pysyi muuttumattomana 34 kunnan kohdalla.
3558: tus toimitetaan harkinnallisin perustein, jossa        Yleensä valtionosuusprosentin muutokset olivat
3559: ensisijaisena harkintaperusteena käytetään edellä      2-4 prosenttiyksikköä. Ainoan poikkeuksen täs-
3560: selostetun mukaisesti kunnan asukasta kohti las-       tä pääsäännöstä muodostavat edustaja Sarapään
3561: kettua veroäyrimäärää. Kantokykyluokitusjärjes-        kysymyksessä mainitut Enontekiön, Kittilän,
3562: telmän muututtua oli tarkoituksenmukaista              Ranuan ja Sallan kunnat, joiden kohdalla val-
3563: muuttaa myös perusteita, joiden mukaan 1.              tionosuusprosentit laskivat yli 10 yksikköä. Mui-
3564: kantokykyluokkaan kuuluvien kuntien perus-             hin kuntiin verraten suurempi valtionosuuspro-
3565: koulun, lukion ja kirjaston rakentamiseen myön-        sentin lasku selittyy sillä, että mainittujen kun-
3566: netaan valtionosuutta. Kantokykyluokituksen            tien äyrimäärä asukasta kohti on suurempi kuin
3567: toimittamisessa tapahtuneen muutoksen vuoksi           muissa saman kantokykyluokan kunnissa keski-
3568: myös kysymyksessä olevan valtioneuvoston pää-          määrin ja sillä, että näillä kunnilla on saman
3569: töksen valmistelussa on ensisijaisena kunnan ta-       luokan kuntiin verrattuna keskimääräistä parem-
3570: loudellista asemaa mittaavana tekijänä pidetty         pi rahoitusasema. Mahdollista myös on, että
3571: kunnan asukasta kohti laskettua veroäyrimäärää.        näiden kuntien taloudellinen kantokyky olisi
3572:    Kun kantokykyluokituksessa kunnan asukasta          edellyttänyt valtionosuusprosenttien alentamista
3573: kohti laskettuun veroäyrimäärään sisällytetään         jo tätä aikaisemmin, jolloin tämänkertainen alen-
3574: kunnalle myönnettävät verotulojen täydennystä          nus ei olisi ollut niin tuntuva.
3575: vastaavat veroäyrimäärät, kuntien kantokyky ei            Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
3576: enää veroäyrikertymän perusteella arvioiden ole        valtioneuvoston päätös 1. kantokykyluokkaan
3577: niin erilainen kuin aikaisemmin. Esimerkiksi           kuuluville kunnille peruskoulun, lukion ja kirjas-
3578: vuoden 1987 luokituksessa 18 kunnan veroäyri-          ton rakentamiseen myönnettävän valtionosuuden
3579: määrä oli 24 276 äyriä/asukas, 53 kunnan 24 277        perusteista on oikeudenmukainen ja kuntien ta-
3580: äyriä/ asukas ja 26 kunnan 24 278 äyriä/ asukas.       loudelliset erot kantokykyluokituslain perus-
3581: Tällaisessa aineistossa kuntien ryhmittäminen en-      teiden mukaisesti huomioon ottava.
3582: 
3583:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1987
3584: 
3585:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
3586:                                        1987 vp. -- EJC n:o 21                                            5
3587: 
3588: 
3589: 
3590: 
3591:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3592: 
3593:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vid en jämförelse kommunerna emelian. Bär-
3594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kraftsklassificeringens inverkan är större på an-
3595: den 14 april 1987 tili vederbörande medlem av         läggningskostnaderna än på driftskostnaderna ef-
3596: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tersom anläggningskostnadernas statsandelsskala
3597: dagsman Sarapää undertecknade spörsmål nr 21:         har större avstånd melian klasserna än driftskost-
3598:                                                       nadsskalan.
3599:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
3600:                                                          I de lägsta bärkraftsklasserna täcker statsfinan-
3601:        för att kommuner som hör tili första
3602:                                                       sieringen för byggande en större del av kost-
3603:        bärkraftsklassen skali behandlas rättvist
3604:                                                       naderna än inom det kommunala byggande som
3605:        vid faststäliandet av grunderna för stats-
3606:                                                       omfattas av statsbidrag i genomsnitt. I första
3607:        andelsprocenterna av grundskolornas,
3608:                                                       bärkraftsklassen är statsandelsprocenten som lägst
3609:        gymnasiernas och de alimänna bibliote-
3610:                                                       78. Då statsandelsprocenten för kommunerna i
3611:        kens anläggningskostnader?
3612:                                                       den högsta bärkraftsklassen å andra sidan bara är
3613:                                                       6, kan man med fog konstatera att statsfinansie-
3614:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringen för byggande klart koncentreras tili de
3615: anföra följande:                                      lägsta bärkraftsklasserna.
3616:    Enligt 2 § 1 mom. och 7 § 1 mom. lagen om             Enligt 4 § i den gäliande lagen om bärkrafts-
3617: statsandelar och statsunderstöd tili grundskolor,     klassificering av kommunerna (649/85) skali den
3618: gymnasier och allmänna bibliotek (1112/78),           främsta bedömningsgrunden vid placeringen av
3619: nedan statsandelslagen för grundskola, gymna-         kommunerna i bärkraftsklasser vara antalet skatt-
3620: sium och alimänt bibliotek, sådana dessa lagrum       ören per invånare i kommunen. I det antal
3621: lyder i lag av 20.12.1985 (986/85) samt enligt        skattören som beräknats per invånare i kommu-
3622: 4 b §, sådan den lyder i lag av 31.12.1986            nen inbegrips de antal skattören som motsvarar
3623: (1053/86), erhålier kommunen starsandel för           den komplettering av skatteintäkterna som tili-
3624: grundskolors, gymnasiers och alimänna biblio-         kommer kommunen. Såsom i ordningen andra
3625: teks anläggningskostnader upp tili en viss pro-       bedömningsgrund nämns i lagen den belastning
3626: cent av byggnadsprojektets normalpris, viiken         som driftsutgifterna för hälsovården, socialväsen-
3627: bestäms i enlighet med kommunernas bärkrafts-         det och bildningsväsendet innebär för kommu-
3628: klassificering. Enligt den nämnda statsandelsska-     nen. Vidare beaktas en sådan från genomsnittet
3629: lan varom stadgas i 2 § 1 mom. ökar statsandels-      avvikande belastning på kommunens ekonomi
3630: beloppet jämt med 8 % för varje bärkraftsklass        som föranleds av skärgård i kommunen, tätorts-
3631: från 6 tili 70 % i kommuner som hör tili              struktur, spridd bosättning, produktion elier be-
3632: bärkraftsklasserna 10.--2. Grunderna för den          kostande av regional service, tvåspråkighet elier
3633: starsandel som beviljas kommunerna i första           någon därmed jämförbar faktor. Sålunda beaktas
3634: bärkraftsklassen, dvs. statsandelsprocenterna,        i bärkraftsklassificeringen de faktorer som riks-
3635: faststälis årligen av statsrådet tili melian 78 och   dagsman Sarapää hänvisar tili i sitt spörsmål. I
3636: 94 %.                                                 första bärkraftsklassen placeras de kommuner
3637:    Bärkraftsklassificeringen spelar en stor roli i    som har de svagaste ekonomiska förutsättningar-
3638: grundskolornas, gymnasiernas och bibliotekens         na samt kommuner där produktioneo av centrala
3639: statsandelssystem. Den belastning som skol- och       tjänster medför en belastning som avviker från
3640: biblioteksutgifterna medför har med hjälp av          genomsnittet.
3641: bärkraftsklassificeringen och den därpå grundade         Av sättet att faststälia bärkraftsklassificeringen
3642: statsandelsskalan anpassats tili kommunernas oli-     följer att i båda de yttersta ändarna av skalan
3643: ka ekonomiska förutsättningar. Bärkraftsklassifi-     hamnar kommuner vilkas spridning med avseen-
3644: ceringen har ansetts utgöra den bästa grunden         de på de ekonomiska förutsättningarna är större
3645: vid bedömningen av i viiken situation de olika        än i andra bärkraftsklasser. För att rätta tili detta
3646: kommunerna befinner sig ekonomiskt sett och           missförhåliande har man bl.a. föreslagit att anta-
3647: 6                                       1987 vp. -     KK n:o 21
3648: 
3649: let klasser skall utökas. lnom statsandelssystemet     kommuner 24 277 ören/invånare och i 26 kom-
3650: för grundskolor, gymnasier och bibliotek har           muner 24 278 ören/ invånare. Med detta materia!
3651: man för att lindra detta missförhållande stadgat       skulle en gruppering av kommunerna i olika
3652: om möjlighet att inom klassen avtrappa statsan-        statsandelsklasser på tidigare grunder ha varit
3653: delen för anläggningskostnader för kommuner i          godtycklig. Sålunda ansåg man vid utarbetandet
3654: första bärkraftsklassen. Statsrådet besluter om de     av 1987 års statsrådsbeslut det vara ändamålsen-
3655: statsandelar som beviljas kommunerna i första          ligt att första bärkraftsklassen indelas i färre
3656: bärkraftsklassen.                                      undergrupper och att skillnaderna mellan stats-
3657:    Vid utarbetandet av det statsrådsbeslut som         andelarna i undergrupperna görs större. 1 statsrå-
3658: här avses har man stött sig på bärkraftsklassifice-    dets beslut av 5.2.1987 indelades första bärkrafts-
3659: ringen och det statistikmaterial som använts vid       klassen i tre undergrupper i stället för tidigare
3660: klassificeringen. De ändringar som inträffat i         nio och som mellanrum på skalan togs åtta
3661: klassificeringen har inverkat på statsrådsbeslutet.    procentenheter i stället för tidigare två.
3662: Före den nuvarande lagen om bärkraftsklassifice-          Den nya avtrappning av statsandelarna ledde
3663: ring placerades kommunerna vid klassificeringen        för en del kommuner till att statsandelen mins-
3664: i ordningsföljd enligt jämförelsetal som mätte         kade och för en del till att den ökade. En
3665: ekonomiska omständigheter. Statsandelsprocen-          jämförelse med motsvarande beslut för år 1986
3666: terna för byggande bestämdes enligt en kom-            visar att statsandelsprocenten steg för 39 kommu-
3667: munordning som uppgjorts på basis av jämförel-         ner, sjönk för 70 kommuner och blev oförändrad
3668: setalen. Kommunerna i första bärkraftsklassen          för 34 kommuner. 1 allmänhet förändrades stats-
3669: indelades i nio grupper och statsandelsskalan          andelsprocenten med 2-4 procentenheter. Det
3670: hade 2 procentenheters mellanrum.                      enda undantaget från denna huvudregel utgörs
3671:    Enligt den nuvarande lagen om bärkrafts-            av kommunerna Enontekis, Kittilä, Ranua och
3672: klassificering görs klassificeringen enligt prövning   Salla som riksdagsman Sarapää nämner i sitt
3673: där den främsta bedömningsgrunden i enlighet           spörsmål och för vilka statsandelsprocenterna
3674: med vad som ovan sagts är antalet skattören per        sjönk med över 10 enheter. Den i förhållande till
3675: invånare i kommunen. När bärkraftsklassifice-          andra kommuner större sänkningen av statsan-
3676: ringssystemet ändrades var det ändamålsenligt att      delprocenten förklaras av att antalet skattören per
3677: också ändra de grunder, enligt vilka starsandel        invånare i nämnda kommuner är större än i
3678: beviljas för byggande av grundskolor, gymnasier        andra kommuner i samma bärkraftsklass i ge-
3679: och bibliotek i kommuner som hör till första           nomsnitt och av att dessa kommuner i genom-
3680: bärkraftsklassen. På grund av den ändring som          snitt har en bättre finansieringssituation om man
3681: inträffat i bärkraftsklassificeringen har man vid      jämför med de andra kommunerna i samma
3682: utarbetandet av ifrågavarande statsrådsbeslut an-      klass. Det är också möjligt att dessa kommuners
3683: sett att den främsta faktor som mäter en kom-          ekonomiska bärkraft skulle ha förutsatt en sänk-
3684: muns ekonomiska ställning är antalet skattören         ning av statsandelsprocenterna redan tidigare,
3685: per invånare i kommunen.                               varvid sänkningen denna gång inte skulle ha
3686:    Då man vid bärkraftsklassificeringen i antalet      varit så kännbar.
3687: skattören beräknat per invånare i kommunen                Med hänvisning till det ovanstående anser
3688: inbegriper de antal skattören som motsvarar den        regeringen att statsrådets beslut om grunderna
3689: komplettering av skatteintäkterna som beviljats        för starsandel som beviljas kommunerna i första
3690: kommunen skiljer sig kommunernas bärkraft              bärkraftsklassen för byggande av grundskolor,
3691: beräknad på basis av skattöresintäkterna inte          gymnasier och bibliotek är rättvist och beaktar
3692: längre så mycket från varandra som tidigare.           skillnaderna i kommunernas ekonomiska ställ-
3693: T.ex. i 1987 års klassificering var antalet skatt-     ning i enlighet med motiveringen till lagen om
3694: ören i 18 kommuner 24 276 ören/invånare, i 53          bärkraftsklassificering.
3695: 
3696:      Helsingfors den 25 maj 1987
3697: 
3698:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
3699:                                                 1987 vp.
3700: 
3701: Kirjallinen kysymys n:o 22
3702: 
3703: 
3704: 
3705: 
3706:                                    Astala: Asuntolainakiintiön ja asuntorakennusmäärärahojen korot-
3707:                                       tamisesta Turun ja Porin läänissä
3708: 
3709: 
3710:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3711: 
3712:     Uusien hankkeiden, virkojen ja eri toiminta-       varatusta määrärahasta. Kuitenkin ennen vuotta
3713: ;ektoreiden määrärahoja jaettaessa ja läänikohtai-     1920 valmistuneista asunnoista 25 % sijaitsee
3714: ;essa alueellistamisessa on useissa tapauksissa Tu-    Turun ja Porin läänissä, ja vuosina 1920-1950
3715: run ja Porin läänin osuus jäänyt selvästi väestön      rakennetuista lähes 18 %.
3716: mukaista osuutta pienemmäksi.                             Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus
3717:      Alueellistamisessa ei ole otettu huomioon mm.     (puuttuu WC tai lämmin vesi) on Varsinais-Suo-
3718: läänin vanhusvoittoista ikärakennetta eikä pien-       messa koko maan keskiarvon yläpuolella. Puut-
3719: ten hallintoyksiköiden suurta määrää. Viimeksi         teellisesti varustetuissa asunnoissa asuvia tai ah-
3720: o.äin on tapahtunut asuntolainoja jaettaessa. Val-     taasti asuvia (enemmän kuin 2 henkilöä huonetta
3721: tioneuvosto on vastikään vahvistanut vuoden            kohti) perheitä oli Varsinais-Suomessa v. 1980 yli
3722: 1987 asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyttö-         34 000 eli viidennes kaikista asuntokunnista.
3723: munnitelman. Määräraha valtion budjetissa on           Varsinais-Suomessa vuokra-asuntojen osuus koko
3724: 2 345 miljoonaa markkaa. Lainoituksen piiriin          asuntokannasta on pienempi kuin koko maassa
3725: voidaan näin hyväksyä 17 200 asunnon lainoitta-        keskimäärin.
3726: minen. Siitä vuokra-asuntoja on 8 700.                    Turun ja Porin lääni on maamme vanhusvoit-
3727:      Asuntolainakiintiöitä läänien kesken vastikään    toisin lääni. Vanhusten asuntokysymys on erit-
3728: 1aettaessa sai valtioneuvoston päätöksellä Uuden-      täin vakava ongelma. Arvioiden mukaan vuoteen
3729:  maan lääni 25,4 %, Hämeen lääni 13,5 % ja             1990 mennessä tulisi rakentaa n. 4 500 vanhus-
3730:  furun ja Porin lääni 12,6 %.                          ten asuntoa lisää. Tähän tarkoitukseen tarvitaan
3731:      Tutun ja Porin läänin osuus 12,6 % on huo-        riittäviä erityismäärärahoja.
3732:  mattavasti alle todellisen tarpeen ja väestöosuu-        Rakentamisen tarvetta ilmentää myös se, että
3733:  len. Väestöosuus oli v. 1986 n. 14,5 %. Tilanne       asuntolainoja anotaan huomattavasti kuntien
3734:  ::>n useasta syystä erittäin huolestuttava. Läänin    asuntolainakiintiöitä runsaammin. Myös Varsi-
3735:  1suntolainakiintiö on viime vuosina jatkuvasti        nais-Suomen elinkeinotoiminta ja sen kehittymi-
3736:  laskenut. Vuonna 1979 kiintiöprosentti oli            nen edellyttävät asuntotuotannon nostamista ny-
3737:  15,1 % (lainoja 281,8 mmk), vuonna 1983               kyiseltä tasolta. Koska asuntojen puute haittaa
3738:  13,7 % (lainoja 204,6 mmk), v. 1984 13,3 %,           monissa kunnissa uusien työpaikkojen luomista
3739:   v. 1985 13 % ja vuonna 1987 12,6 %.                  ja jo olemassa olevien yritysten laajentamista,
3740:                                                        tulisi näilläkin perusteilla Turun ja Porin läänin
3741:      Valmistuneiden asuinhuoneistojen määrä on         kiintiötä supistamisen sijasta kasvattaa nykyises-
3742:    askenut samassa tahdissa valtion lainoittaman       tään.
3743:   tuotannon määrän kanssa. Asuntojen rakenta-
3744:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3745:   nistarve ei sen sijaan ole vähentynyt.
3746:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3747:      Asuntojen perusparannuskohteisiin ei Turun ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3748:   Porin lääni myöskään ole saanut riittävästi määrä-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3749:   :ahoja. Läänin kunnat anoivat v. 1986 asuntojen
3750:   Jerusparannuskohteita yhteensä n. 97 mmk:n                     Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
3751:   ~destä. Asuntohallitus myönsi 15.4.1986 lainoja             Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiö-
3752:   rht. 23,6 mmk eli 5,2 % koko valtakuntaan                   tä supistamisen sijasta kasvatetaan ja jotta
3753: 
3754:  2704901
3755: 2                                  1987 vp. -    KK n:o 22
3756: 
3757:       olemassa olevan tarpeen mukaisesti lisä-          rusparannuskohteiden toteuttamiseksi j
3758:       tään myös erityistarvemäärärahoja mm.             asunnottomien asunto-olojen parantam1
3759:       vanhusten asuntojen rakentamiseksi, pe-           seksi?
3760: 
3761:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3762: 
3763:                                           Heli Astala
3764:                                         1987 vp. -- ~ n:o 22                                           3
3765: 
3766: 
3767: 
3768: 
3769:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3770: 
3771:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että Turun ja Porin läänin läänikiintiö vuoden
3772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           1987 lainoituksessa on 12,6 %, kun se aikaisem-
3773: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        pana vuonna oli 13,0 %.
3774: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Turun ja Porin lääni kuuluu maassamme aluei-
3775: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        siin, joissa asutaan keskimääräistä väljemmin.
3776: Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Valtioneuvoston hyväksymässä asunto-olojen ke-
3777: myksestä n:o 22:                                       hittämisohjelmassa hyväksyttyä asumisväljyysta-
3778:            Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta        voitetta ahtaammin asuvien osuus on Turun ja
3779:                                                        Porin läänissä Ahvenanmaan ja Vaasan läänin
3780:         Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiö-
3781:                                                        jälkeen pienin. Myös rakennuskustannusten taso
3782:         tä supistamisen sijasta kasvatetaan ja jotta
3783:         olemassa olevan tarpeen mukaisesti lisä-       on Turun ja Porin läänissä jonkin verran maan
3784:                                                        keskitasoa alempi. Kun nämä tekijät on asunto-
3785:         tään myös erityistarvemäärärahoja mm.
3786:                                                        hallituksen tekemissä lainakiintiöiden laskelmissa
3787:         vanhusten asuntojen rakentamiseksi, pe-
3788:                                                        otettu huomioon, on todettu, että Turun ja
3789:         rusparannuskohteiden toteuttamiseksi ja
3790:                                                        Porin läänin uustuotantokiintiö, 13,0 %, oli
3791:         asunnottomien asunto-olojen parantami-
3792:                                                        muuhun maahan verrattuna liian korkea. Uusi
3793:         seksi?
3794:                                                        kiintiö,12,6 %, on edelleenkin kohtuullisen kor-
3795:                                                        kea, sillä uusimpien kiintiövaihtoehtojen mukai-
3796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nen lainoitustarve on 11,4--12,0 %. Tässä las-
3797: seuraavaa:                                             kelmassa on pohjana uusi, viime vuonna valtio-
3798:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-    neuvostossa hyväksytty lääneittäinen väestösuun-
3799: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain        nite.
3800: (24 71 66) 3 §: ssä, jonka mukaan "päätettäessä           Uustuotannon asuntolainamäärärahoista jae-
3801: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-         taan osa edellä mainittujen lainakiintiöiden ulko-
3802: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri        puolella ns. erityistarvemäärärahana. Valtion
3803: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen     tulo- ja menoarvion perusteluiden ja valtioneu-
3804: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-      voston hyväksymän asuntolainamäärärahojen
3805: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-       käyttösuunnitelman mukaan erityistarvemäärära-
3806: jen uusiruistarvetta ja muita asunnontarpeeseen        hoja jaettaessa on otettava huomioon asunto-
3807: vaikuttavia tekijöitä". Lääneittäisten ja kunnit-      markkinatilanne eri alueilla samoin kuin asun-
3808: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on         nottomien ja puutteellisesti asuvien määrä ja
3809: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön          odotettavissa oleva elinkeinoelämän laajentumi-
3810: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-        sen aiheuttama asuntojen tarve.
3811: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta           Turun ja Porin läänissä, erityisesti Varsinais-
3812: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-          Suomen alueella, on useita kuntia, joihin on
3813: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-        tullut ja on tulossa lisää työpaikkoja. Myös asun-
3814: tioneuvostossa ja väliportaan hallintotasolla pää-     nottomuus on ongelmana muutamissa kunnissa.
3815: tetyt väestösuunnitteet.                               Asuntolainakiintiöiden ylitys on näissä kunnissa
3816:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on          viime vuosina ollut tuntuva. Tästä huolimatta
3817: käytetty edella kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-   tarpeellisia ja lainoituskelpoisia hankkeita jäi
3818: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-        edelleen lainoittamatta asuntotuotantomäärära-
3819: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen       hojen vähyyden vuoksi. Mikäli eduskunta hyväk-
3820: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-           syy vuoden 1987 ensimmäisessä menoarvioesityk-
3821: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. Myös ra-      sessä ehdotetun 200 miljoonan markan lisämyön-
3822: kennuskustannusten taso otetaan huomioon lää-          tämisvaltuuden asuntolainoitukseen, voidaan lai-
3823: nikiintiöissä. Näiden tekijöiden pohjalta valtio-      noittamatta jääneitä kohteita toteuttaa paikka-
3824: neuvosto päätti ympäristöministeriön esityksestä,      kunnilla, joilla asuntomarkkinatilanne on vaikea.
3825: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 22
3826: 
3827:    Turun ja Porin läänissä on myös runsaasti            Turun ja Porin läänin asuntokanta on koko
3828: kuntia, joissa asuntomarkkinatilanne on helppo,      maan asuntokantaan verrattuna jonkin verran
3829: ja myös monia kumia, joissa asuntolainoitettuja      vanhempaa ja huonommin varustettua. Tilanne
3830: vuokra-asuntoja on tyhjinä. Edellä mainittujen       on asuntohallituksessa otettu huomioon laaditta-
3831: periaatepäätösten mukaisesti ei tällaisiin kuntiin   essa perusparannuslainoituksen perustana olevia
3832: voida suunnata valtion lainoja samassa määrin        kiintiöarvioita niin, että perusparannuslainoituk-
3833: kuin kuntiin, joissa asunnoista on pulaa. Näiden     sen perustana käytetty kiintiöarvio on uustuotan-
3834: kumien vaikutuksesta Turun ja Porin läänin           non kiintiötä suurempi. Perusparannuslainoituk-
3835: asuntomarkkinatilanne kokonaisuutena on maan         sen toteuttamisessa on vuonna 1987 ja myös
3836: keskitasoa parempi, mikä on jouduttu ottamaan        edellisinä vuosina ollut ongelmana käytettävissä
3837: huomioon koko läänin saamaa erityistarvemäärä-       olevan määrärahan riittämättömyys, minkä joh-
3838: rahaa jaettaessa.                                    dosta useimmista kunnista on jouduttu jättä-
3839:                                                      mään lainoittamatta sekä sosiaalisesti että raken-
3840:    Vanhusten osuus väestöstä on Turun ja Porin       nuskannan tehokkaan käytön kannalta tarpeelli-
3841: läänissä suuri, ja vanhukset asuvat varsin puut-     sia hankkeita. Kuluvan vuoden ensimmäiseen
3842: teellisesti. Tämä on otettu huomioon myös asun-      lisämenoarvioesitykseen onkin ehdotettu perus-
3843: tolainoja jaettaessa. Yleensä kaikki kuntien puol-   parannusmäärärahoihin 75 miljoonan markan li-
3844: tamat vanhustentalohankkeet saavat lainaa. Tu-       säystä.
3845: run ja Porin läänin monien kuntien osalta on            Asuntotilanteen korjaaminen vaatii kumien
3846: enemmänkin ollut ongelmana se, etteivät kunnat       määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kunnalli-
3847: käynnistä riittävästi hankkeita, joilla voitaisiin   nen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kumien
3848: korjata vanhusten ja puutteellisesti asuvien eri-    kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoitta-
3849: tyisryhmien asuinoloja. Monissa kunnissa olisi       neet myös hyvin vähän huomiota tulo- ja meno-
3850: tarpeen rakentaa vanhuksille uusia asuntoja,         arvion momentilla 35.45.63 osoitetun vuokra-
3851: mutta ennen muuta vanhusten asuntojen perus-         asuntojen hankimaan myönnettävien korkotuki-
3852: korjaustoimintaa tulisi kunnan tuella lisätä.        lainojen mahdollisuuksiin.
3853: 
3854:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1987
3855: 
3856:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3857:                                        1987 vp. -     KK n:o 22                                          5
3858: 
3859: 
3860: 
3861: 
3862:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
3863: 
3864:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         länskvoterna. På basis av dessa faktorer beslöt
3865: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        statsrådet vid föredpgning från miljöministeriet
3866: den 14 april 1987 tili vederbörande medlem av         att länskvoten för Abo och Björneborgs Iän skall
3867: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vara 12,6 % vid långivningen för år 1987. Före-
3868: dagsledamot Heli Astala undertecknade spörsmål        gående år hade den varit 13,0 %.
3869: nr 22:                                                   Åbo och Björneborgs Iän hör tili de områden i
3870:                                                       vårt land där man i bostäderna har en högre
3871:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
3872:        för att öka bostadslånekvoten för Åbo          utrymmesstandard än genomsnittet. lnslaget av
3873:                                                       personer som i Abo och Björneborgs Iän är mera
3874:        och Björneborgs Iän i stäliet för att mins-
3875:                                                       trångbodda än vad som förutsätts i den målsätt-
3876:        ka den och för att även öka anslagen för
3877:                                                       ning för utrymmesstandard som har godkänts i
3878:        specialbehov enligt det existerande beho-
3879:                                                       statsrådets program för utvecklande av bostads-
3880:        vet så att bl.a. bostäder för åldringar kan
3881:                                                       förhåJ!andena är bland de minsta i landet. En-
3882:        uppföras, ombyggnadsprojekt genom-
3883:                                                       dast Aland och Vasa Iän har en ännu mindre
3884:        föras och de bostadslösas bostadssituation
3885:                                                       ~ndel trångbodda. Också byggnadskostnaderna i
3886:        förbättras?
3887:                                                       Abo och Björneborgs Iän hålier en något lägre
3888:                                                       nivå än de genomsnittliga byggnadskostnaderna i
3889:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       landet. När dessa faktorer beaktades i de kalkyler
3890: anföra följande:                                      för lånekvoterna som bostadsstyrelsen har gjort
3891:    Gmnderna för den regionala fördelningen av         upp, ko!lstaterades det att kvoten för nyproduk-
3892: statens bostadslån faststälis i 3 § lagen om bo-      tion i Abo och Björneborgs Iän, 13,0 % var
3893: stadsproduktion (247 166). Paragrafen lyder: "Då      alltför stor i jämförelse med siffrorna för resten av
3894: beslut fattas om beviljande av lån och andra          Jandet. Den nya kvoten, 12,6 % , är fortfarande
3895: stödåtgärder, skali det i olika kommuner och          tämligen stor. Enligt de nyaste kvotalternativen
3896: inom olika områden förekommande bostads-              är låne behovet nämligen 11,4-12,0 % . Denna
3897: behovet beaktas, vilket uppskattas med ledning        kalkyl baserar sig på de nya folkplaneringstalen
3898: av bostadsunderskottet, boendetätheten, folk-         för de olika länen, som godkändes i statsrådet
3899: mängden och förändringarna i denna, behovet av        senaste år.
3900: bostäders förnyande samt andra på bostadsbeho-           Av anslagen för bostadslån för nyproduktion
3901: vet inverkande faktorer.'' Utgångspunkten för         utdelas en del utanför de ovan nämnda lånekvo-
3902: bostadslånekvoterna per Iän och kommun är             terna som s.k. anslag för specielia behov. Enligt
3903: behovet av produktion av bostäder, vilket dels        motiveringen tili statsförslaget och den av statsrå-
3904: består av behovet av mera bostäder tili följd av      det godkända dispositionsplanen för bostads-
3905: folkökningen (befolkningsmängd och -struktur          låneanslag skall vid fördelningen av anslagen för
3906: beaktas) och den alit högre bostadsstandarden,        specialbehov uppmärksamhet fästas såväl vid si-
3907: dels av behovet att ersätta bostadsbortfaliet. Det    tuationen på bostadsmarknaden i olika områden
3908: regionala bostadsbeståndsbehovet, grundar sig på      som vid antalet bostadslösa och antalet personer
3909: folkplaneringstal, som faststälits i statsrådet och   som bor under bristfälliga förhålianden och vid
3910: inom melianinstansförvaltningen.                      det behov av bostäder som förorsakas av väntade
3911:    Som utgångspunkt för kvoterna för de olika         utvidgningar inom näringslivet.
3912: länen och kommunerna har använts kalkyler över           1 Åbo och Björneborgs Iän finns flera kommu-
3913: produktionsbehovet, vilka har faststälits på ovan     ner, i synnerhet inom Egentliga Finlands, som
3914: nämnt sätt. Utgående från dessa kalkyler har          här fått och som kommer att få mera arbetsplat-
3915: statsrådet faststälit kvoterna för länen i samband    ser än hittills. 1 några kommuner är också
3916: med den årliga behandlingen av dispositionspla-       bostadslösheten ett problem. Överskridningen av
3917: nen för beviliningsfulimakten för bostadslån.         bostadslånekvoterna har i dessa kommuner varit
3918: Också byggnadskostnadernas nivå beaktas i             kännbar under de senaste åren. Trots detta blev
3919: 6                                      1987 vp. -- KJ( n:o 22
3920: 
3921: nödvändiga projekt, som hade kunnat få lån,           förhållanden, fick det bättre. I många kommu-
3922: utan dessa lån på grund av att anslagen för           ner finns det behov att bygga nya åldringsbostä-
3923: bostadsproduktion är så små. Om riksdagen             der. Framför allt borde man ändå genom kom-
3924: godkänner den tilläggsbevillningsfullmakt om          munalt stöd öka verksamheten som syftar till
3925: 200 milj. mk för bostadslån som har föreslagits i     ombyggnad av åldrin~aroas bostäder.
3926: den första tilläggsbudgeten för år 1987 kan              Bostadsbeståndet i Abo och Björoeborgs län är
3927: projekt, som inte erhållit lån, förverkligas på       något äldre och sämre utrustat än det genom-
3928: sådana orter där bostadssituationen är svår.          snittliga bostadsbeståndet i landet. Vid bostads-
3929:     I Åbo och Björoeborgs län finns också en hel      styrelsen har man beaktat detta vid uppgörandet
3930: mängd kommuner där situationen på bostads-            av de kvotvärden som utgör grunden för grund-
3931: marknaden är god och även många sådana kom-           förbättringslån så att det kvotvärde som använts
3932: muner där hyresbostäder, som byggts med bos-          som utgångspunkt för grundförbättringslån har
3933: todslån, står tomma. Enligt de ovan nämnda            varit större än kvoten för nyproduktion. Under år
3934: principbesluten kan man inte styra statliga lån       1987 och även under tidigare år har problemet
3935: tili dessa kommuner i samma utsträckning som          vid långivning för genomgripande förbättringar
3936: tili kommuner där det råder bostadsbrist. Dessa       varit att de tillbudsstående anslagen är otillräckli-
3937: kommuner är orsak till att läget på bostadsmark-      ga. I många kommuner har man därför inte
3938: naden i Åbo och Björoeborgs län som helhet            kunnat bevilja lån för projekt, som är nödvändi-
3939: betraktat är bättre än i landet i genomsnitt. Det     ga ur såväl social synvinkel som med tanke på ett
3940: har blivit nödvändigt att beakta detta då anslaget    effektivt utnyttjande av bostadsbeståndet. Av
3941: för specialbehov har fördelats inom hela länet.       denna anledning har det i den första tilläggs-
3942:     Andelen åldringar bland befolkningen är stor i    budgeten för innevarande år föreslagits ett tillägg
3943: Åbo och Björoeborgs län och åldringaroa bor           av 75 milj. mk tili anslagen för ombyggnad.
3944: under synnerligen bristfälliga förhållanden. Det-        Det krävs målmedvetna åtgärder av korumu-
3945: ta har även beaktats vid fördelningen av bostads-     neroa för att bostadssituationen skall kunna för-
3946: lånen. I allmänhet beviljas lån för alla byggen av    bättras. En tillräcklig produktion av korumunala
3947: åldringshem som förordas av k~mmuneroa. Be-           hyresbostäder förutsätter en allt större finansiell
3948: träffande många kommuner i Abo och Björoe-            insats av kommuneroa. Korumuneroa har också
3949: borgs län har problemet snarare varit det att         fäst mycket litet uppmärksamhet vid de möjlig-
3950: korumuneroa inte drar i gång tillräckligt många       heter som anslaget under momentet 35.45.63 i
3951: sådana projekt som skulle leda tili att åldringaroa   statsförslaget ger tili räntestödslån för anskaff-
3952: och andra särgrupper, som bor under bristfälliga      ning av hyresbostäder.
3953: 
3954:      Helsingfors den 22 maj 1987
3955: 
3956:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
3957:                                                 1987 vp.
3958: 
3959: Kirjallinen kysymys n:o 23
3960: 
3961: 
3962: 
3963: 
3964:                                    Vihriälä ym.: Kuljetuselinkeinon toimintaedellytysten parantami-
3965:                                       sesta
3966: 
3967: 
3968:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3969: 
3970:    Liikenneministeriön asettama AMA-työryhmä           eikä kilpailun rajoittamisen seurausvaikutuksia
3971: luovutti      mtetlntönsä      liikenneministeriölle   alan palvelukyvyn, kannattavuuden ja kuljetus-
3972: 24.9.1986. Mietinnöstä antamissaan lausunnoissa        talouden kannalta liene ministeriössä tarkemmin
3973: sekä kuljetuselinkeinon että teollisuuden edusta-      tutkittu.
3974: jat asettuivat pääosiltaan kannattamaan lupajär-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3975: jestelmän sisäistä liberalisointia koskevaa ehdo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3976: tusta katsoen alan palvelukyvyn, kannattavuuden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3977: ja kuljetustalouden paranevan, mikäli ehdotetut        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3978: toimenpiteet toteutettaisiin pääosiltaan työryh-
3979: män ehdottamalla tavalla. Myös niistä muutok-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3980: sista, joita ehdotukseen tulisi tehdä, oltiin maini-          AMA-uudistuksen pitkittyminen koko-
3981: tuissa lausunnoissa suhteellisen yksimielisiä.                naan     asiayhteyteen    kuulumattoman
3982:                                                               muun lainvalmistelun johdosta on ai-
3983:   Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan asetuk-              heuttanut suurta epätietoisuutta alalla ja
3984: sen valmistelu on kuitenkin keskeytetty sen joh-              on ollut omiaan aiheuttamaan lisäkustan-
3985: dosta, että ministeriö olisi samanaikaisesti halun-           nuksia sekä alan yrittäjille että kuljetus-
3986: nut rajoittaa kilpailua säätämällä pääasiassa omis-           asiakkaille, ja
3987: tajakuljettajien noudatettavaksi erillisen lain ajo-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3988: ja lepoajoista. Tältä osin tavoite on pääosiltaan             ryhtyä parantaakseen kuljetuselinkeinon
3989: vastakkainen ensin mainitun tavoitteen kanssa                 palvelumahdollisuuksia?
3990: 
3991:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
3992: 
3993:           Jukka Vihriälä                  Seppo Pelttari                 Kauko Heikkinen
3994:           Pentti Mäki-Hakola              Anneli Jäätteenmäki            Tellervo Renko
3995:           Raimo Vistbacka                 Marjatta Väänänen              Pauli Saapunki
3996:           Mirja Ryynänen                  Esko Aho                       Matti Väistö
3997: 
3998: 
3999: 
4000: 
4001: 27046IE
4002: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 23
4003: 
4004: 
4005: 
4006: 
4007:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4008: 
4009:    Valtiopäiväjärjestyken 37 §:n 1 momentissa                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               ryhtyä parantaakseen kuljetuselinkeinon
4011: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-             palvelumahdollisuuksia?
4012: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
4013: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4014: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    ti seuraavaa:
4015: kysymyksestä n:o 23:                                    Ammattimaisen maantieliikenteen lupajärjes-
4016:                                                      telmän keventäminen oli esillä talouspoliittisessa
4017:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        ministerivaliokunnassa 9.1.1987. Tällöin asia jäi
4018:        AMA-uudistuksen pitkittyminen koko-           pöydälle, koska hallitus ei ollut valmis päättä-
4019:        naan     asiayhteyteen    kuulumattoman       mään ajo- ja lepoaikoja maantieliikenteessä kos-
4020:        muun lainvalmistelun johdosta on ai-          kevan esityksen antamisesta eduskunnalle.
4021:        heuttanut suurta epätietoisuutta alalla ja       Liikenneministeriö tulee esittämään ammatti-
4022:        on ollut omiaan aiheuttamaan lisäkustan-      maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun
4023:        nuksia sekä alan yrittäjille että kuljetus-   asetuksen muuttamista AMA-työryhmän ehdo-
4024:        asiakkaille, ja                               tusten pohjalta mahdollisimman pian.
4025: 
4026:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1987
4027: 
4028:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
4029:                                      1987 vp. -- KJ( n:o 23                                        3
4030: 
4031: 
4032: 
4033: 
4034:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4035: 
4036:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen              för att förbättra transportnäringens servi-
4037: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av             cemöjligheter?
4038: den 14 april 1987 tili v~derböra.?~e medlem. av
4039: statsrådet översänt avsknft av folJande av nks-      Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4040: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade         anföra följande:
4041: spörsmål nr 23:
4042:                                                       Frågan om en förenkling av systemet med
4043:                                                    trafiktilistånd för yrkesmässig vägtrafik behand-
4044:           Är Regeringen medveten om att
4045:                                                    lades vid det ekonomiskpolitiska utskottet den 9
4046:        fördröjningen av revisionen av förord-
4047:                                                    januari 1987. Då bordlades ärendet, efterso~
4048:        ningen om yrkesmässig motorfordonstra-
4049:                                                    regeringen inte var beredd ~~t besluta ~~ att t~li
4050:        fik på grund av annan lagberedning som      riksdagen avlåta en proposmon med forslag uli
4051:        inte alis hör tili saksammanhanget har
4052:                                                    lag om kör- och vilotider inom vägtrafiken. .
4053:        förorsakat stor ovisshet i branschen och
4054:                                                       Trafikministeriet kommer att så fort som mÖJ-
4055:        har varit ägnad att föranleda ytterligare
4056:                                                    ligt föreslå att förordningen om yrkesmässig mo-
4057:        kostnader både för företagarna i bran-
4058:                                                    torfordonstrafik ändras på grundval av de förslag
4059:        schen och för kunderna och
4060:                                                    som har framlagts av arbetsgruppen för revision
4061:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     av den ovan nämnda förordningen.
4062: 
4063:     Helsingfors den 4 maj 1987
4064: 
4065:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
4066:                                                 1987 vp.
4067: 
4068: Kirjallinen kysymys n:o 24
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 
4073:                                    Pulliainen ym.: Pienten järvien happamoitumisen estäruisestä Etelä-
4074:                                        Suomessa
4075: 
4076: 
4077:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4078: 
4079:    Bioindikaattorit kertovat luonnon kulloisesta-         Skandinavian niemimaan eteläosissa on tuhan-
4080: kin tilasta. Fil. lis. Martti Raskin äskettäin puo-    sia pieniä järviä kuollut biologisesti happamoitu-
4081: lustamassa väitöskirjassa tutkittiin ahventa pie-      misen tuloksena. Tämäkin fil. lis. Martti Raskin
4082: nehköissä eteläsuomalaisissa järvissä (2-6 ha          tutkima tapaus osoittaa, että samansuuntainen
4083: pinta-alaltaan). Näidenkin järvien uhkana on           kehityskulku on käynnissä Etelä-Suomen karuilla
4084: ollut yleinen happamoitumiskehitys. Uhka oli           alueilla. Tämä kehityskulku on katkaistava välit-
4085: kehittynyt todellisuudeksi siinä määrin, että yksi     tömästi.
4086: tutkituista järvistä oli tullut jo kalattomaksi.
4087: Muissakin järvissä ahvenkantojen tiheys oli laske-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4088: nut ns. normaalitilaiseen järveen verrattuna.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4089:    Kudetun ja juuri hedelmöitetyn mädin ja             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4090: vastakuoriutuneiden poikasten kuolleisuus oli          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4091: happamuuden aiheuttaman rasituksen alaisena
4092: korkea, mutta myös aikuisia ahvenia kuoli tuossa                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
4093: tilanteessa.                                                  miin, että Etelä-Suomen pienten järvien
4094:    Kannantiheyden laskettua kilpailu ravinnosta               happamoituminen välittömästi pysähtyy
4095: vähentyy, jolloin hengissä säilyvät kalayksilöt voi-          ja jo happamoituneiden järvien vetyioni-
4096: vat kasvaa tavallista nopeammin. Näin kävi tässä-             konsentraatio kohoaa alkuperäiselle tasol-
4097: kin tapauksessa.                                              le?
4098: 
4099:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4100: 
4101:           Erkki Pulliainen                Heikki Rinne                 Osmo Soininvaara
4102:                       Eero Paloheimo                            Pekka Haavisto
4103: 
4104: 
4105: 
4106: 
4107: 270491M
4108: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 24
4109: 
4110: 
4111: 
4112: 
4113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4114: 
4115:   Valtiopäiväj ärj esty ksen 37 §: n 1 momentissa          Muiden Pohjoismaiden tapaan Suomessa on
4116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           selvitetty edellä mainittua tiukemman päästöjen
4117: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         vähentämisen mahdollisuuksia. Y mpäristöminis-
4118: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        teriön asettaman ns. rikkitoimikunnan mietin-
4119: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nössä on ehdotukset siitä, miten rikin päästöjä
4120: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      voidaan pienentää ensi vuosikymmenellä vähin-
4121: myksestä n:o 24:                                        tään 50 prosenttia vuoden 1980 tasosta. Tehdes-
4122:                                                         sään ensimmäisiä toimialoittaisia valtioneuvoston
4123:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-      päätöksiä päästöjen vähentämisestä rikkitoimi-
4124:         miin, että Etelä-Suomen pienten järvien         kunnan esitysten mukaisesti hallitus samalla teki
4125:         happamoituminen välittömästi pysähtyy           periaatepäätöksen rikkipäästöjen vähentämisestä
4126:         ja jo happamoituneiden järvien vetyioni-        vähintään 50 prosenttia vuodesta 1980 vuoteen
4127:         konsentraatio kohoaa alkuperäiselle tasol-      1993. Ympäristöministeriössä on lisäksi valmis-
4128:         le?                                             teilla ohjelma typen oksidien päästöjen vähentä-
4129:                                                         miseksi, mikä edellyttää muun muassa autolii-
4130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kenteen päästöjen vähentämistä.
4131: ti seuraavaa:                                              Päästöjen vähentäminen vaikuttaa vesien hap-
4132:    Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalous-         pamuustilanteeseen vähitellen. Joidenkin her-
4133: ministeriön yhteisen happamoitumisprojektin             kimpien, lähinnä sadeveden laatua seuraavien
4134: (HAPRO) tähänastisista tuloksista on laadittu           vesien palautuminen ennalleen on kuitenkin ky-
4135: ensimmäinen tiivistelmä. Sen mukaan pikkujär-           seenalaista. Vesien neutraloiminen esimerkiksi
4136: vien happamoitumista ja siihen liittyvää kala- ja       kaikilla poistaisi happamuuden, mutta ei palaut-
4137: rapukantojen heikkenemistä esiintyy ainakin Es-         taisi luonnontilaa. Kaksi kolmasosaa happamista
4138: poon ja Vihdin alueilla, Länsi-Uudellamaalla,           järvistämme on vahvasti ruskeavetisiä. Useimmat
4139: Pohjois-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa Ylä-              niistä ovat happamoituneet jo tuhansia vuosia
4140: maan ja Miehikkälän seuduilla. Happamuuden              sitten soistumisen takia. Monet kirkasvetisetkin
4141: aiheuttamia kalakantojen muutoksia todettiin            järvet ovat maa- ja kallioperän happamuuden
4142: noin kolmasosalla tutkituista pienistä metsäjärvis-     takia luontaisesti happamia. Kalkituksen ulotta-
4143: tä. Koska tutkimuskohteiksi oli valittu juuri           minen tällaisiin vesiin ei poista mitään ihmisen
4144: happamoitumiselle herkkiä järviä, ei tulosta kui-       aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Lisäksi on huo-
4145: tenkaan voida yleistää.                                 mattava, että esimerkiksi Ruotsissa pikkujärvien
4146:    Viime vuosikymmeninä tapahtunut sadeveden            kalkituksissa vallitseva käytäntö, kalkin levittämi-
4147: ja vesistöjen happamoituminen johtuu varsin             nen suoraan vesistöön, nostaa pH-lukua aluksi
4148: yksiselitteisesti kasvaneista rikin ja typen oksidien   luonnottoman korkealle eli laskee vetyionikon-
4149: päästöistä energiantuotannossa, teollisuudessa ja       sentraatiota liiaksi. Kalkitus on myös yleensä
4150: liikenteessä. Kaukokulkeutumisen vuoksi yli             uusittava noin viiden vuoden välein. Edellä mai-
4151: puolet happamoittavasta laskeumastamme tulee            nittu ei kuitenkaan estä happamoituneiden pien-
4152: rajojemme ulkopuolelta. Suomi on yhdessä mui-           vesien kalkitsemista lähivuosina Suomessakin ny-
4153: den Pohjoismaiden kanssa ajanut aktiivista pääs-        kyistä enemmän.
4154: töjen rajoittamiseen tähtäävää politiikkaa mm.             Vesi- ja ympäristöhallinto on 4-5 vuoden
4155: Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talous-             ajan tehnyt lähinnä koeluontoisesti järvien kalki-
4156: komissiossa (ECE). Tämän toiminnan tuloksena            tuksia ja osallistunut sitä tarkoittaviin yksityisten
4157: tehty sopimus rikin päästöjen vähentämisestä 30         hankkeisiin. Viraston oma-aloitteisia hankkeita
4158: prosenttia ei tosin tieteellisesti arvioiden vielä      on eri puolilla maata, eniten Tampereen seudul-
4159: pelasta herkkiä luonnonalueita. Kansainvälisessä        la: yksitoista. Kaikkiaan hankkeita on ollut noin
4160: ympäristöpolitiikassa ensimmäinen päästöjen vä-         50. Tällä hetkellä on Kymen vesi- ja ympäristö-
4161: hentämissopimus on silti erittäin suuri edistysas-      piirin alueella käynnissä kuluvan vuoden tulo- ja
4162: kel.                                                    menoarvion 200 000 mk:n määrärahalla viiden
4163:                                       1987 vp. -- EJC n:o 24                                       3
4164: 
4165: järven kalkituskokeilu. Hallitus pyrkii lähivuosi-   junnan varsinainen painopiste on kuitenkin oleva
4166: na myös osoittamaan tarkoitukseen nykyistä           ympäristöä pilaavien päästöjen pienentäminen.
4167: enemmän valtion varoja. Happamoitumisen tor-
4168: 
4169:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1987
4170: 
4171:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4172: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 24
4173: 
4174: 
4175: 
4176: 
4177:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
4178: 
4179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          första överenskommelsen om en minskning av
4180: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utsläpp dock ett synnerligen stort framsteg.
4181: den 14 april 1987 tili vederbörande medlem av            Liksom i de övriga nordiska länderna har också
4182: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     i Finland utretts möjligheterna att begränsa ut-
4183: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-         släppen mer än ovan angetts. I det betänkande
4184: mål nr 24:                                            som har avgetts av den av miljöministeriet tillsat-
4185:                                                       ta s.k. svavelkommissionen finns förslag om de
4186:           Ämnar regeringen vidta sådana åtgär-        sätt på vilka utsläppen av svavel kan minskas
4187:        der att försurningen i södra Finlands          under nästa årtionde med minst 50 %, jämfört
4188:        mindre sjöar omedelbart avstannar och          med nivån år 1980. Då regeringen fattade stats-
4189:        att vätejonkoncentrationen i de sjöar där      rådets första beslut om minskning av utsläppen
4190:        försurning redan ägt rum stiger tili den       branschvis i enlighet med svavelkommissionens
4191:        ursprungliga nivån?                            förslag, fattade den samtidigt ett principbeslut
4192:                                                       om en minskning av svavelutsläppen med minst
4193:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       50 % från år 1980 tili år 199 3. I miljöministeriet
4194: anföra följande:                                      bereds dessutom för närvarande ett program för
4195:    Över de resultat som hittills erhållits från       minskning av utsläppen av kväveoxider, vilket
4196: miljöministeriets och jord- och skogsbruksmi-         förutsätter bl. a. en minskning av biltrafikens
4197: nisteriets    gemensamma        försurningsprojekt    utsläpp.
4198: (HAPRO) har utarbetats ett första sammandrag.             En minskning av utsläppen inverkar små-
4199: Enligt detta förekommer försurning av de små          ningom på vattnens surhetstillstånd. I fråga om
4200: sjöarna och i samband därmed en försämring av         vissa känsliga vattendrag, som närmast är beroen-
4201: fisk- och kräftbestånden, åtminstone inom Esbo        de av regnvattnets kvalitet, är det dock ifrågasatt
4202: och Vichtis, västra Nyland, norra Tavastland och      om de kan återställas i sitt forna skick. Neutrali-
4203: i sydöstra Finland i trakten av Ylämaa och            sering av vattendragen t.ex. med kalk skulle
4204: Miehikkälä. Förändringar, som försurningen            visserligen eliminera surheten, men däremot inte
4205: medför för fiskbestånden, kunde iakttas i fråga       återställa naturtillståndet. Två tredjedelar av våra
4206: om ca en tredjedel av de undersökta små skogs-        sura sjöar har ett mycket brunt vatten. De flesta
4207: sjöarna. Eftersom just sådana sjöar som är känsli-    av dem har försurats redan för tusentals år sen på
4208: ga för försurning hade valts tili föremål för         grund av försumpning. Också många sjöar med
4209: undersökningen kan resulatet likväl inte generali-    klart vatten är på grund av jord- och berggrun-
4210: seras.                                                dens surhet av naturliga orsaker sura. Kalkning
4211:    Den försurning av regnvattnet och vattendra-        av sådana vattendrag avlägsnar inte de miljökon-
4212: gen som ägt rum under de senaste årtiondena           sekvenser som mänskan åstadkommit. Det bör
4213: beror mycket entydigt på de ökade utsläppen av         därjämte beaktas, att det förfarande som tilläm-
4214: svavel och kväve inom energiproduktionen, in-          pas vid kalkning av mindre sjöar i Sverige, dvs.
4215: dustrin och trafiken. På grund av fjärrtransporten     spridning av kalk direkt i vattendragen, tili en
4216: kommer över hälften av vårt sura nedfall från         början höjer pH-värdet onaturligt högt, dvs.
4217: områden som är belägna utanför våra gränser.           sänker vätejonkoncentrationen alltför mycket.
4218: Finland har tillsammans med de övriga nordiska         Kalkningen måste dessutom i allmänhet förnyas
4219: länderna fört en aktiv politik i syfte att begränsa    med ca fem års mellanrum. Det som nämnts
4220: utsläppen, bl.a. i FN:s ekonomiska kommission          ovan är likväl inte något hinder för att de
4221: för Europa (ECE). Resultatet av denna verksam-         försurade mindre vattendragen också i Finland
4222: het, överenskommelsen om en begränsning av             under de närmaste åren kaikas i större utsträck-
4223: svavelutsläppen med 30 %, räddar likväl ännu           ning än vad som för närvarande är fallet.
4224: inte vetenskapligt sett de känsliga naturområde-          Vatten- och miljöförvaltningen har under 4-5
4225:  na. I den internationella miljöpolitiken är den       års tid närmast i experimentsyfte företagit kalk-
4226:                                       1987 vp. -     KK n:o 24                                      5
4227: 
4228: ning av sjöar och deltagit i privata projekt med     sjöar inom Kymmene vatten- och miljödistrikt.
4229: samma syfte. Projekt, som äger rum på ämbets-        Inom de närmaste åren försöker regeringen också
4230: verkets eget initiativ, förekommer på olika håll i   anvisa större anslag ur statens medel för ändamå-
4231: landet, de flesta av dem, nämligen 11, i Tam-        let än för närvarande. Den egentliga tyngdpunk-
4232: merforstrakten. Antalet projekt har innalles varit   ten när det gäller bekämpning av försurningen
4233: ca 50. För närvarande pågår med hjälp av ett         kommer likväl att läggas på en minskning av
4234: anslag på 200 000 mk i budgeten för innevaran-       utsläpp som förstör miljön.
4235: de år ett experiment, som gäller kalkning av fem
4236: 
4237:      Helsingfors den 22 maJ 1987
4238: 
4239:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
4240:                      j
4241:                     j
4242:                    j
4243:                   j
4244:                  j
4245:                 j
4246:                j
4247:               j
4248:              j
4249:             j
4250:            j
4251:           j
4252:          j
4253:         j
4254:        j
4255:       j
4256:      j
4257:     j
4258:    j
4259:   j
4260:  j
4261: j
4262:                                               1987 vp.
4263: 
4264: Kirjallinen kysymys n:o 25
4265: 
4266: 
4267: 
4268: 
4269:                                  Pulliainen ym.: Jätepäästöjen aiheuttamien kalakuolemien estärui-
4270:                                     sestä
4271: 
4272: 
4273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4274: 
4275:    Maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa 1987      mien mukaan eikä akuutteja katastrofitilanteita
4276: kuoli tonneittain kasvatuslohia Pyhärannan Ku-      synny, luodaan usein krooninen luonnon häiriö-
4277: kolanlahdessa. Paikallisten vesiensuojeluviran-     tilanne, joka aikojen kuluttua ilmenee laaja-alai-
4278: omaisten ilmoituksen mukaan syynä kalakuole-        sena eliöstön tuhoutumisena.
4279: miin on Rauma-Repolan selluloosa- ja paperiteol-       Tällaiset jätepäästöt ovat osoitus siitä, ettei
4280: lisuus, jonka jätevedet ovat kasaantuneet pieneh-   toimenpiteissä oteta niiden pitkäaikaisvaikutuk-
4281: kölle alueelle. Vesi on voimakkaasti likaantunut    sia huomioon. Jätevesien kunnollinen puhdista-
4282: kymmenien hehtaarien alueella. Elävissäkin ka-      minen on taloudellisesti kannattavaa aina, kun
4283: loissa on makuhaittoja.                             tarkastelun aikaväli otetaan riittävän pitkäksi.
4284:    Tämä tapaus kertoo rakenteellisista ongelmis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4285: ta. Teollisuuden jätevesien puhdistusaste on suh-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4286: teellisen uusissakin laitoksissa hyväksytty siinä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4287: määrin alhaiselle tasolle, että kun luonto ei       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4288: käyttäydykään ihannemallin mukaan, niin seu-
4289: rauksena on eliöstön elinehtojen romahtaminen.                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin enna-
4290:    Näin syntyy akuutti tilanne, joka on helppo             koiviin toimiin, että Pyhärannan Kuko-
4291: havaita ja jonka taloudelliset välittömät seuraa-          lanlahden maalis-huhtikuun 1987 kala-
4292: mukset voivat olla suurta luokkaa. Silloinkin,             kuolemien kaltaiset ympäristökatastrofit
4293: kun kaikki sujuu suunnittelijoiden suunnitel-              eivät uusiudu?
4294: 
4295:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4296: 
4297:            Erkki Pulliainen             Heikki Rinne                Osmo Soininvaara
4298:                        Eero Paloheimo                        Pekka Haavisto
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303:  270492N
4304: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 25
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4310: 
4311:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen leviämisen takia. Jätevesipäästöt eivät silti
4312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ylittäneet vesioikeuden lupaehtoja. Miksi jäteve-
4313: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-      det ovat virranneet jään alla lähes yksinomaan
4314: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pitkin rantaa etelään päin, ei ole täysin selvillä.
4315: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Asiaa tutkitaan edelleen. Vesioikeuden päätösten
4316: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   saaminen sellaisiksi, että teollisuuden tulisi käsi-
4317: myksestä n:o 25:                                     tellä jätevetensä täydellisesti ja samalla niin, ettei
4318:                                                      vahinkoja voi missään oloissa sattua, ei ole lähi-
4319:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin enna-   vuosina todennäköistä.
4320:        koiviin toimiin, että Pyhärannan Kuko-
4321:        lanlahden maalis-huhtikuun 1987 kala-
4322:        kuolemien kaltaiset ympäristökatastrofit         Vesioikeuksien ja -ylioikeuksien asiantunte-
4323:        eivät uusiudu?                                musta lisätään vesilain muutoksen nojalla vielä
4324:                                                      tänä vuonna luonnontalouden asiantuntijoin.
4325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Nykyisinkin osallistuu lupien valmisteluun eri
4326: ti seuraavaa:                                        alojen ja tahojen asiantuntijoita. Vastikään ase-
4327:    Kukolanlahden kirjolohia kuoli Rauma-Repola       tettu ympäristölupa- ja ilmoitusjärjestelmäkomi-
4328: Oy:n Rauman tehtaiden jätevesien poikkeukselli-      tea ryhtyy selvittämään koko lupamenettelyä.
4329: 
4330:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1987
4331: 
4332:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4333:                                      1987 vp. -     KK n:o 25                                      3
4334: 
4335: 
4336: 
4337: 
4338:                               Till Riksdagens Herr Talman
4339: 
4340:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        domstolens tillståndsvillkor. Man är inte helt på
4341: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      det klara med varför avloppsvattnet spreds nästan
4342: den 14 april 1987 till vederbörande medlem av       uteslutande söderut längs stranden under isen.
4343: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Saken undersoks fortfarande. Det är osannolikt
4344: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-       att man under de närmaste åren kan skapa en
4345: mål nr 25:                                          situation där vattendomstolens beslut innebär att
4346:                                                     industrin skall behandla sitt avloppsvatten full-
4347:          Ämnar Regeringen vidta sådana före-        ständigt och samtidigt så, att olyckor inte under
4348:        byggande åtgärder som förhindra nya          några som helst omständigheter kan inträffa.
4349:        miljökatastrofer innefattande fiskdöd av
4350:        det slag som inträffade i Kukolanlahti i       Sakkunskapen vid vattendomstolarna och
4351:        Pyhäranta i mars-april 1987?                 -överdomstolarna ökas med stöd av ändringen av
4352:                                                     vattenlagen ännu under innevarande år genom
4353:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sakkunniga i naturhushållning. Också för närva-
4354: anföra följande:                                    rande deltar sakkunniga som representerar olika
4355:   Regnbågsforellerna i Kukolanlahti dog på          områden och instanser i beredningen. Den kom-
4356: grund av att avloppsvattnet från Rauma-Repola       mitte för miljötillstånds- och anmälningsförfa-
4357: Oy:s fabriker i Raumo spreds på ett exceptionellt   randen som nyligen tillsatts kommer att utreda
4358: sätt. Utsläppen överskred trots det inte vatten-    hela tillståndsförfarandet.
4359: 
4360:     Helsingfors den 22 maj 1987
4361: 
4362:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
4363:                                                   1987 vp.
4364: 
4365: Kirjallinen kysymys n:o 26
4366: 
4367: 
4368: 
4369: 
4370:                                    Elo ym.: Asuntojen peruskorjaukseen tarkoitettujen määrärahojen
4371:                                       lisäämisestä Porissa
4372: 
4373: 
4374:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4375: 
4376:   Asuntojen perusparantamiseen tehtiin vuodel-         asuntoja on 216. Porissa on siis peruskorjattu
4377: le 1987 seuraavat esitykset:                           asuntoja erittäin paljon ja yleistä aktiviteettiakio
4378:                                                        löytyy.
4379:             Kunnan esitys LH:n esitys   Kiintiöarvio      Porin asuntokanta on erittäin vanhaa. Ennen
4380:              1 000 mk      1 000 mk      1 000 mk      1950 rakennettuja asuntoja on Porin asuntokan-
4381: Pori            18 331       10 120        5 507       nasta 26 % vastaavan arvon ollessa Turussa 22 %
4382: Turku          23 181        14 103       12 730       ja koko maassa 25 %. Porin poistuma suhteessa
4383:                                                        uustuotantoon on tällä hetkellä kestämättömän
4384:    Asuntohallituksen kiintiöarviossa on olennai-       korkea.
4385: sesti syrjäytetty lääninhallituksen alueellinen asi-      Valtioneuvosto päätti 26.2.1987 työvoimami-
4386: antuntemus. Kiintiöarviossa on Porin osalta hy-        nisteriön esittelystä erityisohjelmasta alueellisten
4387: väksytty lääninhallituksen esityksestä 54 % ja         työttömyyserojen supistamiseksi. Vaikeimmilla
4388: Turun osalta 90 %. Vertailun vuoksi mainitta-          työttömyysalueilla tarkoitetaan kuntia, joissa
4389: koon, että vuonna 1986 Pori sai em. varoja 10,8        työttömyysaste vuositasolla on yli 10 %. Ohjel-
4390: milj. mk.                                              man mukaan valtion vuoden 1987 tulo- ja meno-
4391:                                                        arvion momentilla 35.45.83 (asuntolainat) ole-
4392:    Kiintiöarviossa vaikuttavat keskeisesti asunto-
4393:                                                        valla 2 345 miljoonan markan ja momentilla
4394: hallituksen ilmoituksen mukaan peruskorjauksen
4395:                                                        35.45.86 (lainat peruskorjauksiin ja perusparan-
4396: yleinen aktiviteetti kunnassa ja tieto aikaisem-
4397:                                                        nuksiin) olevalla 410 miljoonan markan myöntä-
4398: masta peruskorjaustoiminnasta. Em. tekijät muo-
4399:                                                        misvaltuudella rahoitetaan toteuttamiskelpoiset
4400: dostavat noin puolet kiintiöstä ja toinen puoli
4401:                                                        hankkeet niissä kunnissa, joissa työttömyysaste
4402: koostuu asuntokannan iästä, talotyypistä ja pois-
4403:                                                        on vuositasolla yli 10 % sen mukaan, kuin
4404: tumasta.                                               valtioneuvosto käyttösuunnitelman hyväksymisen
4405:    Porin asuntolautakunta on puoltanut vuodelle        yhteydessä päättää.
4406: 1987 kaikkiaan 27 kohdetta, joista 4-6 kohdetta           Porin keskimääräinen työttömyysaste oli vuon-
4407: olisi nyt saamassa rahoituksen. Tämä osoittaa          na 1985 11,1 % ja vuonna 1986 vastaava arvo oli
4408: selvästi peruskorjausaktiviteettia löytyvän Porista.   11,9 % . Kuluvan vuoden tammikuussa työttö-
4409: Vuonna 1986 Pormestarinluodon perusparannus-           miä oli 12, 1 %. Luvut eivät sisällä 1omautettuja.
4410: toimikunta teki kartoittavan kyselyn perusparan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4411: nushalukkuudesta Pormestarinluodossa, jossa on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4412: meneillään Porin kaupungin, ympäristöministe-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4413: riön ja asuntohallituksen yhteinen projekti. Pe-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4414: ruskorjaushalukkuutensa vuodelle 1987 ilmoitti 6
4415: yhtiötä, joissa on asuntoja 288 kappaletta. Rahoi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4416: tus olisi nyt järjestymässä ainoastaan 104-134                 ryhtyä, jotta Porin kaupungin kiintiö
4417: asunnolle. Paine peruskorjaukseen tällä alueella               asuntojen peruskorjaukseen varatuista
4418:  on erittäin merkittävä, sillä vuodelle 1988 perus-            määrärahoista vahvistettaisiin samalle ta-
4419:  korjaushalukkuutensa ilmoitti 5 yhtiötä, joissa               solle kuin vuonna 1986 eli 11 miljoonaksi
4420: 
4421:  270493P
4422: 2                                1987 vp. -    KK n:o 26
4423: 
4424:      markaksi ja etta taman lisäksi huomioi-          kaisesti osoittamalla työllisyysperusteis
4425:      daan Porin kaupungin vaikea työttömyys-          varoja Porin peruskorjaustoimintaan?
4426:      tilanne hallituksen erityisohjelman mu-
4427: 
4428:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1987
4429: 
4430:         Mikko Elo                    Timo Laaksonen             Kalevi Lamminen
4431:         Raila Aho                    Timo Roos                  Lea Mäkipää
4432:                     Maunu Kohijoki                      Heikki Rinne
4433:                                         1987 vp. -- ~ n:o 26                                             3
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4439: 
4440:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nan ikä- ja talotyyppirakennetta ja aravalainoi-
4441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tukseen tulotasoltaan oikeutetun väestön määrää.
4442: olette 14 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        Käytännön lainoitustoiminnassa otetaan lasken-
4443: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nallisen kiintiön lisäksi huomioon toisaalta koko
4444: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kuntaa koskevat asuntomarkkinatiedot ja toisaal-
4445: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           ta perusparannuslainahakemukset sekä kunnan ja
4446: kysymyksestä n:o 26:                                   lääninhallituksen lausunnot. Näiden tietojen pe-
4447:                                                        rusteella arvioidaan, onko lainoituksessa syytä
4448:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        painottaa uustuotantoa vai perusparantamista.
4449:         ryhtyä, jotta Porin kaupungin kiintiö          Myös peruskorjaustoiminnan aktiivisuus kunnassa
4450:         asuntojen peruskorjaukseen varatuista          ja suunniteltujen hankkeiden sosiaalinen tärkeys
4451:         määrärahoista vahvistettaisiin samalle ta-     vaikuttavat lainoitukseen.
4452:         solle kuin vuonna 1986 eli 11 miljoonaksi
4453:                                                            Porin kaupunkiin on kuluvan vuoden määrära-
4454:         markaksi ja että tämän lisäksi huomioi-
4455:                                                        hoista       myönnetty         perusparannuslainoja
4456:         daan Porin kaupungin vaikea työttömyys-
4457:                                                        7 887 000 markkaa, joilla peruskorjataan 221
4458:         tilanne hallituksen erityisohjelman mu-
4459:                                                        asuntoa. Porin laskennallinen perusparannuskiin-
4460:         kaisesti osoittamalla työllisyysperusteisia
4461:                                                        tiöarvio ylitetään noin 43 % :lla johtuen siitä,
4462:         varoja Porin peruskorjaustoimintaan?
4463:                                                        että erityisesti korjausaktiviteetti on otettu huo-
4464:                                                        mioon. Porin kaupungissa on hakemuksia jätetty
4465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       noin 18 milj. mk. Valtion vuoden 1987 tulo- ja
4466: ti seuraavaa:                                          menoarviossa on perusparannukseen osoitettu
4467:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain          410 milj. mk, kun hakemuksia on ollut yli 730
4468: 13 §:n mukaan valtioneuvosto vahvistaa asunto-         milj. mk. Tämä on merkinnyt sitä, että maan
4469: tuotantolain 21 §:ssä tarkoitetussa käyttösuunni-      kaikissa osissa on jäänyt toteuttamatta sosiaalises-
4470: telmassa vuosittain myönnettävien perusparan-          ti ja rakennuskannan käytön kannalta tarkoituk-
4471: nuslainojen määrän. Valtioneuvosto on vahvista-        senmukaisia kohteita. Lisäksi on huomattava,
4472: nut vuoden 1987 asuntolainojen ja perusparan-          että vuonna 1987 käytettävissä oleva koko maan
4473: nuslainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunni-           määräraha on alhaisempi kuin vuonna 1986.
4474: telman 9.4.1987. Käyttösuunnitelman mukaan             Hallitus on kuitenkin vuoden 1987 I lisämenoar-
4475: perusparannuslainojen alueellisessa jaossa on          vioesityksessään esittänyt 75 miljoonan markan
4476: otettava huomioon asuntokannan ikärakenne, va-         suuruista lisämyöntämisvaltuutta perusparannuk-
4477: rustetaso, asuntojen ja asuinympäristön korjaus-       seen.
4478: tarve sekä korjausaktiviteetti. Lainoja myönnettä-        Valtioneuvoston hyväksymän käyttösuunnitel-
4479: essä tulee uustuotannon ja perusparantamisen           man mukaan tulee rahoituskelpoisista perus-
4480: lainoitusta käsitellä samanaikaisesti. Tällöin on      parannushankkeista lainaittaa keskimäärin 70 %
4481: otettava huomioon kunnan asumistaso ja asunto-         sellaisissa kunnissa, joissa työttömyysaste on yli
4482: tilanne kokonaisuutena ja arvioitava tältä pohjal-     10 %. Tämä koskee käyttösuunnitelman mukaan
4483: ta uustuotannon ja perusparantamisen välistä           kuitenkin vain Lapin, Oulun, Keski-Suomen,
4484: painopistettä.                                         Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin läänejä.
4485:    Jakaessaan perusparannusmäärärahoja asunto-            Lisämyöntämisvaltuudesta pyritään myöntä-
4486: hallitus on noudattanut näitä periaatteita. Alu-       mään lainoja mm. niihin kuntiin kuten Pori,
4487: eellista jakamista varten asuntohallitus hyväksyy      joissa työttömyysaste on korkea, mutta jotka
4488: ns. laskennalliset kiintiöarviot, joiden avulla kun-   sijaitsevat muissa kuin edellä mainituissa lääneis-
4489: tia voidaan verrata toisiinsa. Kiintiöarvioita las-    sä. Samoin pyritään lisäämään lainoitusta kunnis-
4490: kettaessa käytetään perusteena mm. asuntokan-          sa, joissa perusparannustoiminta on aktiivista,
4491: 4                                    1987 vp. -     KK n:o 26
4492: 
4493: mutta JOissa votttm määrärahojen vähyyden           verrattuna ja arava-asuntoja on myös tyhjinä.
4494: vuoksi lainoittaa vain osa lainaa hakeneista koh-   Näin ollen painopistettä on tarpeen siirtää uus-
4495: teista. Porin kaupungissa uusien asuntojen tarve    tuotannosta vanhojen asuntojen perusparantami-
4496: on varsin vähäistä muuhun maahan keskimäärin        seen.
4497: 
4498:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1987
4499: 
4500:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4501:                                         1987 vp. -     KK n:o 26                                          5
4502: 
4503: 
4504: 
4505: 
4506:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4507: 
4508:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tili aravalån. I den praktiska långivningen be-
4509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         aktas förutom den kalkylerade kvoten å ena sidan
4510: den 14 april 1987 tili vederbörande medlem av          bostadsmarknadsuppgifterna för hela kommu-
4511: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      nen, och å andra sidan ansökningarna om grund-
4512: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-           förbättringslån samt kommunens och länsstyrel-
4513: mål nr 26:                                             sens utlåtanden. På basen av dessa uppgifter
4514:                                                        överväger man huruvida det i långivningen är
4515:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        skäl att betona nyproduktion eller grundförbätt-
4516:        för att Björneborgs stads kvot av anslagen      ring. Långivningen påverkas också av hur livlig
4517:        för grundförbättring av bostäder skall          grundförbättringsverksamheten är i kommunen
4518:        fastställas tili samma nivå som år 1986,        och av den sociala betydelsen av planerade pro-
4519:        dvs. tili 11 milj. mk, och att därtili det      jekt.
4520:        svåra arbetslöshetsläget i Björneborgs stad         Av anslagen för innevarande år har tili Björne-
4521:        beaktas i enlighet med regeringens spe-         borgs stad beviljats grundförbättringslån om
4522:        cialprogram genom anvisande av syssel-          7 887 000 mk, varmed 221 bostäder grundför-
4523:        sättningsbaserade medel för grundför-           bättras. Den kalkylerade grundförbättringskvoten
4524:        bättringsverksamheten i Björneborg?             för Björneborg överskrids med ca 43 %, beroen-
4525:                                                        de på att särskilt reparationsaktiviteten har beak-
4526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tats. I Björneborgs stad har ansökningar inläm-
4527: anföra följande:                                       nats tili ett värde av ca 18 milj. mk. 1 statsför-
4528:    Enligt 13 § lagen om grundförbättring av            slaget för år 1987 har 410 milj. mk anvisats för
4529: bostäder fastställer statsrådet i den dispositions-    grundförbättring, medan ansökningar har in-
4530: plan, som avses i 21 § lagen om bostadsproduk-         kommit tili ett värde av över 730 milj. mk. Detta
4531: tion, beloppet av de grundförbättringslån som          har medfört att objekt som socialt och med tanke
4532: årligen beviljas. Statsrådet har 9.4.1987 fastställt   på bostadsbeståndets utnyttjande vore ändamåls-
4533: dispositionsplanen för bevillningsfullmakten för       enliga blir orealiserade i landets alla delar. Vidare
4534: bostadslån och grundförbättringslån år 1987.           bör man lägga märke tili att anslaget för hela
4535: Enligt dispositionsplanen skall vid grundförbätt-      landet är lägre år 1987 än år 1986. Regeringen
4536: ringslånens regionala fördelning beaktas bostads-      har dock i sin proposition med förslag tili
4537: beståndets åldersstruktur, u trustningsstandard,       tiliäggsbudget för år 1987 föreslagit en tilläggs-
4538: behovet av reparation av bostäderna och boende-        bevillningsfullmakt om 75 milj. mk för grund-
4539: miljön samt reparationsaktiviteten.      Vid bevil-    förbättring.
4540: jande av lån skall långivning för nyproduktion             Enligt den dispositionsplan som statsrådet har
4541: och grundförbättring behandlas samtidigt. Här-         godkänt skall i genomsnitt 70 % av finansi-
4542: vid skall boendenivån och bostadssituationen i         eringsdugliga grundförbättringsprojekt finansi-
4543: kommunen beaktas som helhet, och på denna              eras i sådana kommuner där arbetslöshetsgraden
4544: grund skall det övervägas huruvida tyngdpunk-          överstiger 10 % . Enligt dispositionsplanen gäller
4545: ten läggs vid nyproduktion eller grundförbätt-         detta dock endast Lapplands, Uleåborgs, Meller-
4546: ring.                                                  sta Finlands, Norra Karelens, Kuopio och S:t
4547:    Vid utdelningen av grundförbättringsanslagen        Michels Iän.
4548: har bostadsstyrelsen iakttagit dessa principer. För        Man eftersträvar att av tilläggsbevillningsfull-
4549: den regionala fördelningen godkänner bostads-          makten bevilja lån bl.a. för sådana kommuner
4550: styrelsen sk. kalkylerade kvotvärden, med vilkas       såsom Björneborg där arbetslösheten är stor, men
4551: hjälp kommunerna kan jämföras. Vid beräkning           som ligger i andra Iän än de ovan nämnda.
4552: av kvotvärdena används som grund bl. a. bostads-       Likaså eftersträvar man att öka långivningen i
4553: beståndets ålders- och hustypstruktur samt den         kommuner där grundförbättringsverksamheten är
4554: del av befolkningen vars inkomstnivå berättigar        stor men där man på grund av de knappa
4555: 6                                    1987 vp. -     KK n:o 26
4556: 
4557: anslagen kunde ge lån endast för en del av de       landet i övrigt, och aravabostäder står också
4558: objekt för vilka lån hade ansökts. Behovet av nya   tomma. Sålunda föreligger det ett behov av att
4559: bostäder i Björneborgs stad är tämligen litet i     förflytta tyngdpunkten från nyproduktion tili
4560: jämförelse med det genomsnittliga behovet i         grundförbättring av gamla bostäder.
4561: 
4562:     Helsingfors den 22 maj 1987
4563: 
4564:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
4565:                                               1987 vp.
4566: 
4567: Kirjallinen kysymys n:o 27
4568: 
4569: 
4570: 
4571: 
4572:                                   Laine: Valtionrautateiden liikennepalvelujen parantamisesta Uu-
4573:                                      denkaupungin ja Turun välillä
4574: 
4575: 
4576:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4577: 
4578:   Valtionrautatiet ovat jälleen suunnittelemassa        Aamun työmatkaliikennettä varten tulisi vält-
4579: supistuksia paikallis- ja lähiliikenteessä mm. Uu-   tämättä järjestää vähintään yksi uusi vuoro, jonka
4580: denkaupungin-Turun rataosalla. Jo pidempään          lähtöaika voisi olla n. 5. 30-6.00.
4581: on voitu todeta VR:n suhtautuvan ainakin vii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4582: meksi mainittuun taideosuuteen vain business-        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4583: ongelmana: voittoa on saatava, asiakaspalvelun       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4584: laadusta ei väliä.                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4585:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4586:    Uudenkaupungin-Turun rataosan liikenne ei                ryhtyä Uudenkaupungin ja Turun välisen
4587: nykyisellään palvele työmatkaliikkumista. Esim.             VR:n paikallisliikenteen kehittämiseksi
4588: Uudestakaupungista ei pääse aamulla Turkuun                 esim. lisäämällä ainakin yksi työmatkalii-
4589: riittävän ajoissa. Ensimmäinen juna on Turussa              kennettä palveleva aamuvuoro Uudesta-
4590: vasta klo 8.35, mutta useimmat työajat ovat                 kaupungista Turkuun ja torjumalla suun-
4591: alkaneet jo klo 7.00. Tällä vuorolla ehtii kyllä            nitelmat uusista liikenteen supistuksista
4592: jatkoyhteyksille ja siksi se on säilytettävä.               ko. rataosalla?
4593: 
4594:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1987
4595: 
4596:                                              Ensio Laine
4597: 
4598: 
4599: 
4600: 
4601:  270494Q
4602: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 27
4603: 
4604: 
4605: 
4606: 
4607:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4608: 
4609:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           katsottu voitavan suostua, koska ratkaisu olisi
4610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           johtanut epätaloudellisempaan kaluston käyttöön
4611: olette 16 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         ja samalla myös suurempaan alijäämään.
4612: jeenne n:o 115 ohella toimittanut valtioneuvos-            Vastoin kasvuodotuksia muutokset johtivat
4613: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kuitenkin käyttölukujen alenemiseen noin
4614: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjalli-        20 % :lla, jolla perusteella rautatiehallitus ei näe
4615: sesta kysymyksestä n:o 27:                              edellytyksiä kokeilun jatkamiselle. Rautatiehalli-
4616:                                                         tuksen tämänhetkinen supistussuunnitelma mer-
4617:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kitsee tarjonnan palauttamista vuoden 1985 ta-
4618:         ryhtyä Uudenkaupungin ja Turun välisen          solle siten tarkistettuna, että neljä junaparia jäisi
4619:         VR:n paikallisliikenteen kehittämiseksi         viikonloppuisin pois liikenteestä vähäisen käyt-
4620:         esim. lisäämällä ainakin yksi työmatkalii-      tönsä takia.
4621:         kennettä palveleva aamuvuoro Uudesta-              Kysymyksen perusteluissa esitettyä työmatka-
4622:         kaupungista Turkuun ja torjumalla suun-         vuoroa Uudestakaupungista Turkuun ei rautatie-
4623:         nitelmat uusista liikenteen supistuksista       hallitus pidä tarkoituksenmukaisena, koska työ-
4624:         ko. rataosalla?                                 paikkatarjonnan laajan hajonnan vuoksi ei yhdel-
4625:                                                         lä junalla voida tarjota riittävää käyttöä edellyttä-
4626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vää palvelutasoa ja ratkaisu toisaalta johtaisi epä-
4627: ti seuraavaa:                                           edulliseen kaluston käyttöön. Radan varrelta on
4628:    Raskaan kiskotuksen valmistuttua 1980-luvun          Turun suuntaan erittäin vilkas linja-autoliikenne.
4629: alussa rataosalle Turku-Uusikaupunki järjestet-            Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa mo-
4630: tiin aikataulut uudelleen niveltäen ne pääsään-         mentilla 31. 57.40 (Eräät Valtionrautateille mak-
4631: töisesti kaukoliikenteen yhteyksiä suosiviksi. Sa-      settavat korvaukset) olevasta määrärahasta voi-
4632: massa yhteydessä rataosan palvelutasoa parannet-        daan noin 20,3 milj. mk käyttää henkilöpaikallis-
4633: tiin siirtymällä ns. lättähatuista kaukoliikenteen      liikenteen ylläpidosta aiheutuvan tappion korvaa-
4634: kaluston käyttöön.                                      miseen Valtionrautateiden talouden hoidon ylei-
4635:    Tästä huolimatta eivät rataosan käyttöluvut          sistä perusteista annetun lain 5 §: n 4 momentin
4636: kehittyneet odotetulla tavalla, vaan paikallislii-      mukaisesti. Momentin perusteluissa on lausuttu,
4637: kenteen edellytyksiä selvittäneen HEKE-84 työ-          että Valtionrautateiden muun maan henkilöpai-
4638: ryhmän raportti osoittaa liikenteenhoidon alijää-       kallisliikenteen laajuus vuonna 1986 on noin 6, 2
4639: mäksi 3,9 Mmk. Työryhmän esittämiä, lähinnä             milj. junakm. Liikennelajin liikekirjanpidollinen
4640: viikonloppuun kohdistuvia supistuksia ei kuiten-        tappio ennen liikenteen ylläpidosta maksettavaa
4641: kaan toteutettu.                                        korvausta on noin 90 milj. mk eli 15 mk
4642:    Sittemmin Varsinais-Suomen Maakuntaliitto            junakilometriä kohden. Edellä sanotulla määrära-
4643: esitti selvityksen suorittamista rataosan liikentees-   halla voidaan pitää liikenteessä runsaat 80 paikal-
4644: tä sekä aikataulujen laatimista kuntien näkemys-        lisjunaa, mikä merkitsee noin 1, 9 milj. junakilo-
4645: ten pohjalta. V. 1986 aikataulut laadittiinkin          metrin määrää. Liikenneministeriö ei ole vielä
4646: uudelleen lisäten samalla sekä junatarjonnan että       tehnyt päätöstä tämän määrärahan käyttämisestä
4647: pysähdysten määrää. Eräiden kuntien esittämien          kuluvana vuonna. Paikallisliikennekysymystä sel-
4648: Turun työläisvuorojen lisäämiseen ei kuitenkaan         vitellään parhaillaan ministeriössä.
4649: 
4650:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
4651: 
4652:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
4653:                                        1987 vp. -     KK n:o 27                                         3
4654: 
4655: 
4656: 
4657: 
4658:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4659: 
4660:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           oekonomiskt utnyttjande av materielen och sam-
4661: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tidigt också tili ett större underskott.
4662: 115 av den 16 april 1987 tili vederbörande                Trots en förväntad ökning ledde föränd-
4663: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ringarna dock tili att utnyttjandet sjönk med ca
4664: av riksdagsman Ensio Laine undertecknade spörs-       20 %. På dessa grunder anser järnvägsstyrelsen
4665: mål nr 27:                                            att det inte finns förutsättningar att fortsätta
4666:                                                       försöket. Järnvägsstyrelsens nuvarande inskränk-
4667:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningsplan innebär att utbudet återbringas tili
4668:        för att utveckla Statsjärnvägarnas lokaltra-   nivån år 198 5 justerad på så sätt att fyra tåg blir
4669:        fik melian Nystad och Åbo t.ex. genom          borta från trafiken under veckosluten på grund
4670:        att öka arbetsplatstrafiken med åtmin~to­      av den ringa användningen.
4671:        ne en morgontur från Nystad tili Abo              Järnvägsstyrelsen anser inte den arbetsplatstur
4672:        och genom att avvärja planerna om nya          från Nystad tili Åbo som framlagts i motive-
4673:        inskränkningar av trafiken på ifrågavaran-     ringen för frågan vara ändamålsenlig eftersom
4674:        de bandel?                                     det på grund av den stora spridningen av utbu-
4675:                                                       det på arbetsplatser inte med ett tåg kan erbju-
4676:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       das en servicenivå som förutsätter tillräcklig an-
4677: anföra följande:                                      vändning och eftersom lösningen å andra sidan
4678:    Efter det att den tunga skenläggningen på          skulie leda tili en oförmånlig användning av
4679: bandelen Åbo-Nystad blev färdig i början av           materielen. Från närheten av banan går det
4680: 1980-talet arrangerades tidtabelierna på nytt så      många bussar tili Åbo.
4681: att de i huvudsak anslöts tili förbindelserna inom        Av det anslag som finns under moment
4682: fjärrtrafiken. I detta sammanhang förbättrades        31. 57.40 i budgeten för innevarande år (Vissa
4683: servicenivån genom att materielet inom fjärrtrafi-    ersättningar tili Statsjärnvägarna) kan ca 20,3
4684: ken togs i bruk i stället för de s.k. rälsbussarna.   milj. mk användas för ersättning av förlusten
4685:    Trots detta utvecklades inte siffrorna för ut-     som föranletts av upprätthållandet av lokaltrafi-
4686: nyttjandet av bandelen på det sätt som                ken för personbefordran enligt 5 § 4 mom. lagen
4687: förutsetts, utan rapporten för arbetsgruppen          om de alimänna grunderna för Statsjärnvägarnas
4688: HEKE-84 som utrett förutsättningarna för lokal-       hushålining. I motiveringen för momentet har
4689: trafiken visar att underskottet för skötseln av       anförts att omfattningen för Statsjärnvägarnas
4690: trafiken var 3,9 Mmk. De inskränkningar som           lokaltrafik för personbefordran i det övriga Jan-
4691: arbetsgruppen föreslog och som närmast gälide         det år 1986 var 6,2 milj. tågkm. Den affärsbok-
4692: veckosluren genomfördes dock inte.                    föringsmässiga förlusten för trafikgrenen före
4693:    Sedermera föreslog Varsinais-Suomen Maakun-        ersättningen som betalas för upprätthåliande av
4694: taliitto utförande av en urredning om trafiken på     trafiken var ca 90 milj. mk dvs. 15 mk per
4695: bandelen samt uppgörande av ti~tabeller på            tågkilometer. Med ovan nämnda anslag kan man
4696: basis av kommunernas synpunkter. Ar 1986 upp-         hålia drygt 80 lokaltåg i trafiken, vilket innebär
4697: gjordes också tidtabellerna på nytt och samtidigt     en kvantitet om ca 1,9 milj. tågkilometer. Trafik-
4698: ökades både urbudet på tåg och ~ntalet uppe-          ministeriet har inte ännu fattat något beslut om
4699: håll. En ökning av arbetarturerna i Abo såsom en      användningen av detta anslag under innevarande
4700: del kommuner föreslog kunde dock inte accepte-        å_r. Lokaltrafikfrågan utreds som bäst i ministe-
4701: ras eftersom lösningen hade lett tili ett mera        net.
4702: 
4703:      Helsingfors den 13 maj 1987
4704: 
4705:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
4706:                                                 1987 vp.
4707: 
4708: Kirjallinen kysymys n:o 28
4709: 
4710: 
4711: 
4712: 
4713:                                    Lahti-Nuuttila: Valtion virastotalon rakentamisesta Orivedelle
4714: 
4715: 
4716:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4717: 
4718:    Valtion Oriveden virastotalon rakentamishanke      rakentamisvuosia. Tätä aikataulua tulisi olemassa
4719: on ollut suunnitteilla jo yli kahdenkymmenen          oleva tilanne huomioon ottaen luonnollisesti no-
4720: vuoden ajan. Kaupunki on pitänyt valtiolle            peuttaa ja osoittaa varoja hanketta varten jo
4721: varattuna Oriveden keskustassa edustavaa tonttia.     valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa. Viras-
4722: Hankkeen toteuttaminen on kuitenkin jatkuvasti        totalon rakentamista varten varatun tontin kaava
4723: siirtynyt. Valtion virastotilatarpeen käytyä sietä-   on vahvistunut kesäkuussa 1986, joten kaavoituk-
4724: mättömäksi ratkaistiin asia aikanaan vuokratila-      sellisia esteitä ei ole. Tonttikin on jo valtion
4725: ratkaisuna siten, että valtiovarainministeriön ja     omistuksessa ja kunnallistekninen valmius tontil-
4726: silloisen kunnan kesken allekirjoitettiin vuokraso-   le on olemassa. Näin pitkällä vireillä ei Pirkan-
4727: pimus eräiden valtion virastojen tarvitsemien         maalla ole muita valtion virastotalohankkeita,
4728: huonetilojen vuokraamisesta Oriveden kunnan           joista maakunta ei ole muuten päässyt osalliseksi
4729: toimesta rakennetusta kunnan virastotalosta 15        muutamaan vuoteen, vaikka valtion tulo- ja
4730: vuoden ajaksi tammikuun 1 päivästä 1973 al-           menoarvioissa on osoitettu virastotilarakentami-
4731: kaen. Vuokra-aika päättyy kulumassa olevan vuo-       seen vuosittain reippaasti yli 100 miljoonaa
4732: den eli vuoden 1987 lopussa.                          markkaa.
4733:     Oriveden kaupungin valtiolle paikallisviran-         Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
4734: omaisten käyttöön vuokraamat tilat tarvitaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4735: kaupungin omaan käyttöön. Kaupunki joutuu jo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4736: nyt tilapäisjärjestelyihin ja hajauttamaan toimin-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4737: toja virastotilojen puutteen vuoksi.                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4738:     Kts-suunnitelmien mukaan hankkeen suunnit-               ryhtyä ja missä aikataulussa toteuttaak-
4739: telu ja rakentaminen ajoittuisi vuosille 1989-91,            seen valtion virastotalon rakentamisen
4740: joista vuodet 1990 ja 1991 olisivat varsinaisia              Orivedellä?
4741: 
4742:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1987
4743: 
4744:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
4745: 
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 2704671
4750: 2                                        1987 vp. -       KK n:o 28
4751: 
4752: 
4753: 
4754: 
4755:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4756: 
4757:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               Edellä mainitut vuokratilat ovat laadullisesti
4758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             varsin hyväkuntoisia.
4759: olette 21 päivänä huhtikuuta 1987 toimittanut                Lähinnä kaupungin omien tilantarpeiden kas-
4760: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-          vun vuoksi valtio on käynnistänyt rakennushank-
4761: nöksen kansanedustaja Lahti-Nuuttilan näin                keen kaupungin virastotalosta vuokrattujen tilo-
4762: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 28:             jen vapauttamiseksi tarvittavassa laajuudessa kau-
4763:                                                           pungin tarpeisiin. Tässä tarkoituksessa valtio on
4764:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            hankkinut omistukseensa tontin Oriveden kes-
4765:         ryhtyä ja missä aikataulussa toteuttaak-          kusta-alueelta. Tonttia koskeva rakennuskaavan
4766:         seen valtion virastotalon rakentamisen            muutos on vahvistettu 13.6.1986 rakennushalli-
4767:         Orivedelle?                                       tuksen esityksen mukaisesti. Rakennushallituksen
4768:                                                           ja kaupungin välillä on neuvoteltu kaavamuutok-
4769:                                                           sen johdosta virastotalotonttiin liitettävien lisä-
4770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            alueiden hankkimisesta valtiolle. Tontin saatta-
4771: seuraavaa:                                                minen rakennuskelpoiseksi edellyttää näiden
4772:    Valtio hankkii virastotiloja käyttöönsä rakenta-       aluejärjestelyjen suorittamista.
4773: malla, ostamalla ja vuokraamalla. Hankintojen                Edellä todettujen valmistelutoimien lisäksi on
4774: tapauskohtainen kiireellisyysjärjestys, edullisin         virastotalosta myöskin jo ryhdytty laatimaan val-
4775: toteutustapa ja toteutusaikataulu riippuvat mo-           tion talonrakennushankkeista annetun asetuksen
4776: nista eri tekijöistä, joista mainittakoon käytössä        (137 /77) edellyttämää perustamissuunnitelmaa.
4777: olevien tilojen määrä ja laatu, paikkakunnan              Tätä varten on rakennushallitus pyytänyt
4778: vuokrataso ja vuokratilojen tarjonta, rakennus-           6.4.1987 oikeusministeriölle, sisäasiainministe-
4779: tonttien saatavuus sekä käyttöön saatavat määrä-          riölle, puolustusministeriölle, maa- ja metsäta-
4780: rahat, jotka puolestaan riippuvat ensisijaisesti          lousministeriölle, liikenneministeriölle, työvoi-
4781: valtion tulojen ja tuloperusteiden osalta tehtävis-       maministeriölle, verohallitukselle ja valtion ravit-
4782: tä ratkaisuista.                                          semiskeskukselle osoittamallaan kirjeellä tietoja
4783:    Orivedellä sijaitsevista valtion virastoista ja lai-   asianomaisten hallinnonalojen virastoyksiköiden
4784: toksista toimivat valtion omistamissa tiloissa puo-       tilantarpeen kehityksestä. Tavoitteena on, että
4785: lustusvoimien asevarikko, TVL:n tiemestaripiirin           perustamissuunnitelma voitaisiin vahvistaa vii-
4786: tukikohta sekä VR:n asema.                                meistään vuoden 1988 alkukuukausina. Esisuun-
4787:    Kaupungin virastotalossa sijaitsevat nimismies-         nitelma ehdittäisiin tällöin laatia ja käsitellä
4788: piiri, kihlakunnanoikeuden käräjähuoneisto, te-           vuoden 1988 aikana ja rakennussuunnittelu
4789: letoimisto, verotoimisto ja postikonttori. Vuokra-         käynnistää vuodenvaihteessa 1988/1989. Elleivät
4790: sopimus on voimassa vuoden 1987 loppuun.                   eri hallinnonalojen vastaukset rakennushallituk-
4791:    Oriveden Säästöpankin omistamissa tiloissa              sen tilantarvetiedusteluun ja hankkeen yksityis-
4792: toimivat maanmittauspiirin maanmittaustoimisto             kohtainen tekninen suunnittelu olennaisesti pit-
4793: ja metsähallinnon Korkeakosken hoitoalueen toi-            kity tai rahoitussuunnitelmia jouduta merkittä-
4794: misto. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi ja           västi tarkistamaan, rakennustyöt päästäneen
4795: molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi                  käynnistämään vuonna 1990, jolloin työt valmis-
4796: kuukautta.                                                 tuisivat 1991.
4797:    Lisäksi on Säästöpankkien Eläkekassaha vuok-               Kuten edellä selostetusta ilmenee, toimenpi-
4798: rattu tilat työvoimatoimistoa varten. Sopimuksen           teisiin kysymyksessä tarkoitetun rakennushank-
4799: ensimmäinen irtisanomisajankohta on lokakuu                keen toteuttamiseksi on jo ryhdytty ja hanke
4800:  1992. Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa aiem-           pyritään luonnollisesti viemään päätökseen ilman
4801:  minkin, mikäli valtio rakentaa omat tilat.                tarpeettomia viivytyksiä.
4802:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
4803: 
4804:                                                                     Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
4805:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 28                                           3
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4811: 
4812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             De ovan nämnda hyreslokaliteterna är kvali-
4813: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tetsmässigt i gott skick.
4814: den 21 april 1987 tili vederbörande medlem av           Närmast på grund av att stadens eget behov av
4815: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    lokaliteter har ökat har staten startat ett bygg-
4816: dagsman Lahti-Nuuttila undertecknade spörsmål        nadsprojekt för att en tiliräckligt stor del av de
4817: nr 28:                                               utrymmen som staten har hyrt i stadens ämbets-
4818:                                                      hus skali kunna frigöras för stadens behov. 1
4819:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      detta syfte har staten skaffat sig en tomt i
4820:        för att genomföra byggandet av ett stat-      centrum av Orivesi. En ändring av den del av
4821:        ligt ämbetshus i Orivesi och viiken är        byggnadsplanen som gälier tomten faststälides
4822:        tidtabelien för detta byggande?               13.6.1986 i enlighet med byggnadsstyrelsens
4823:                                                      framstälining. Byggnadsstyrelsen och staden har
4824:                                                      förhandlat om förvärv för statens räkning av de
4825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     tiliskottsområden vilka med anledning av den
4826: anföra följande:                                     ändrade byggnadsplanen skali anslutas tili äm-
4827:    Staten skaffar ämbetslokaliteter genom att        betshusets tomt. För att tomten skali kunna
4828: bygga, köpa elier hyra dem. Anskaffningarnas         bebyggas förutsätts att dessa arrangemang vidtas.
4829: skyndsamhetsordning i de enskilda falien, det           Förutom de ovan nämnda förberedande åtgär-
4830: förmånligaste sättet att genomföra dem och tid-      derna har en sådan anläggningsplan som
4831: tabellen för genomförandet är beroende av            förutsätts i förordningen om statens husbygg-
4832: många olika faktorer, av vilka kan nämnas anta-      nadsprojekt (137 /77) redan börjat göras upp för
4833: let lokaliteter, som är i användning, och kvalite-   ämbetshuset. 1 detta syfte begärde byggnadssty-
4834: ten på dessa, hyresnivån på orten och utbudet av     relsen 6.4.1987 genom brev tili justitieminis-
4835: hyreslokaliteter, tiligången på byggnadstomter       teriet,    inrikesministeriet, försvarsministeriet,
4836: samt de anslag som står tili buds och vilka i sin    jord- och skogsbruksministeriet, trafikministeriet,
4837: tur i första hand är beroende av de avgöranden,      arbetskraftsministeriet, skattestyrelsen och statens
4838: som fattas i fråga om statens inkomster och          förplägnadscentral uppgifter om utvecklingen i
4839: grunderna för dessa.                                 fråga om utrymmesbehovet för ämbetsverksenhe-
4840:     Av de statliga ämbetsverk och inrättningar som   terna inom de berörda förvaltningsområdena.
4841: finns i Orivesi verkar försvarsmaktens vapendepå,    Målet är att anläggningsplanen skali kunna fast-
4842: väg- och vattenbyggnadsverkets vägmästarstation      ställas senast under de första månaderna år 1988.
4843: samt järnvägstationen i utrymmen som ägs av          Härvid kunde utbyggnadsplanen hinna uppgöras
4844: staten.                                              och behandlas under år 1988 och byggnadsplane-
4845:    1 stadens ämbetshus finns länsmansdistriktet,     ringen kunde inledas vid årsskiftet 1988/1989.
4846: häradsrättens tingslokal, teleexpeditionen, skat-    Om inte svaren från de olika förvaltningsområde-
4847: tebyrån och postkontoret. Hyreskontraktet gälier     na på byggnadsstyrelsens förfrågan om behovet
4848: tili utgången av år 1987.                            av lokaliteter och den detaljerade tekniska plane-
4849:     1 lokaliteter som ägs av Oriveden Säästöpankki   ringen av projektet väsentligen fördröjs och om
4850: verkar lantmäteridistriktets lantmäteribyrå och      finansieringsplanerna inte behöver justeras i nå-
4851: forstförvaltningens byrå för Korkeakoski revir.      gon betydande utsträckning torde byggnadsarbe-
4852: Hyresavtalet gälier tilisvidare och den ömsesidiga   tena kunna inledas år 1990, varvid arbetet blir
4853: uppsägningstiden är sex månader.                     färdigt år 1991.
4854:     Dessutom har hos Sparbankernas Pensionskas-         Såsom framgår av det som sagts ovan har
4855: sa hyrts lokaliteter för arbetskraftsbyrån. Den      åtgärder för genomförandet av det byggnadspro-
4856: första uppsägningstidpunkten för kontraktet är i     jekt som avses i spörsmålet redan börjat vidtas.
4857: oktober 1992. Kontraktet kan dock sägas upp          Avsikten är naturligtvis att slutföra projektet
4858: även tidigare, om staten bygger egna lokaliteter.    utan onödiga dröjsmål.
4859: 
4860:       Helsingfors den 14 maj 1987
4861: 
4862:                                                                       Finansminister Erkki Liikanen
4863:                                                 1987 vp.
4864: 
4865: Kirjallinen kysymys n:o 29
4866: 
4867: 
4868: 
4869: 
4870:                                    Väänänen: Vanhusten hoidon parantamisesta
4871: 
4872: 
4873:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4874: 
4875:    Mäntsälän kunta on äskettäin saanut uuden           hoitohenkilökunnalla on hoidettava suurempi
4876: vanhainkodin entisen, ahtaaksi ja epäkäytännölli-      avuttomien vanhusten määrä kuin mikä on ollut
4877: seksi käyneen tilalle. Entisessä vanhainkodissa        tarkoitus.
4878: hoidettiin noin 100 sellaista vanhusta, jotka eivät       Kunta tarvitsisi jo tässä vaiheessa lisätiloja
4879: tulleet enää kotonaan avohoidossa toimeen.             20-30 vanhukselle sekä tarvittavan lisähenkilö-
4880:    Kunnan taholta esitettiin, että uusi vanhainko-     kunnan tai avohoidon henkilökuntaa riittävän
4881: ti mitoitettaisiin riittävän suureksi ottaen huo-      määrän.
4882: mioon kunnan kasvavan väkiluvun, vanhusten                Ongelma, joka näin on syntynyt ja joka tulisi
4883: lisääntyvän osuuden sekä keskimääräisen eliniän        nopeasti ratkaista, ei ole tyypillinen vain Mäntsä-
4884: pidentymisen. Vanhainkoti suunniteltiinkin las-        lälie vaan monelle muulle maamme kunnalle.
4885: kettua tarvetta vastaavaksi.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4886:    Mäntsälän vanhainkodin rakentamiselle annet-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4887: tiin lopullinen rakennuslupa kuitenkin vain sillä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4888: ehdolla, että alkuperäisiä suunnitelmia karsittai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4889: siin ja että lopullinen paikkamäärä olisi 68. Kun
4890: lupa oli saatavissa vain sillä ehdolla, että huomat-             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
4891: tavasti pienennettyyn paikkamäärään tyydyttäi-                litus aikoo ryhtyä Mäntsälän ja muiden
4892: siin, siihen kunnassa suostuttiin.                            vastaavien kuntien hoidon tarpeessa ole-
4893:    Mäntsälän uudessa vanhainkodissa joudutaan                 vien vanhusten osalta vanhainkodin paik-
4894: nyt ruuhkasta selviytymisen vuoksi sijoittamaan               kamäärän ollessa liian vähäinen ja avo-
4895: kaksi henkilöä huoneisiin, jotka on mitoitettu                hoidon virkojen määrän tilanteeseen näh-
4896: yhdelle hengelle. Samalla nykyisen suuruisella                den riittämätön?
4897: 
4898:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1987
4899: 
4900:                                            Marjatta Väänänen
4901: 
4902: 
4903: 
4904: 
4905:  270509G
4906: 2                                      1987 vp. -- RJC n:o 29
4907: 
4908: 
4909: 
4910: 
4911:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4912: 
4913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilökuntaa. Asukkaiksi tulee päivittäistä apua
4914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarvitsevia vanhuksia. Paitsi uusien yksiköiden
4915: olette 22 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       hankkimiseen valtionosuutta myönnetään myös
4916: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vanhusten palveluasuntojen muutostöihin ja va-
4917: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rustamiseen. Vanhustentaloasuntoja voidaan
4918: Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta       muuttaa palveluasunnoiksi. Palveluasuntoja jär-
4919: kysymyksestä n:o 29:                                  jestetään valtakunnallisen suunnitelman mukaan
4920:                                                       1, 5 prosentille 65 vuotta täyttäneistä.
4921:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
4922:                                                           Avohuollon palvelut tukevat vanhuksia selviy-
4923:         litus aikoo ryhtyä Mäntsälän ja muiden
4924:                                                       tymään omassa kodissaan ja tutussa elinympäris-
4925:         vastaavien kuntien hoidon tarpeessa ole-      tössään mahdollisimman pitkään. Pitkäaikaiseen
4926:         vien vanhusten osalta vanhainkodin paik-      laitoshuoltoon sijoittamista saadaan siirretyksi,
4927:         kamäärän ollessa liian vähäinen ja avo-
4928:                                                       kunnes se käy välttämättömäksi. Laitoshuollossa
4929:         hoidon virkojen määrän tilanteeseen näh-      pyritään pieniin yksiköihin. Pitkän aikavälin ta-
4930:         den riittämätön?                              voitteena on, että vanhainkodeissa on oma huone
4931:                                                       jokaiselle asukkaalle.
4932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Mäntsälän vanhainkoti otettiin ensin sosiaali-
4933: seuraavaa:                                            huollon valtakunnalliseen suunnitelmaan 80-
4934:    Vanhusten palveluiden järjestämisen lähtökoh-      paikkaisena. Hankkeen perustamissuunnitelman
4935: ta on kaikkien avohuollon palvelujen voimakas         valmistuttua jouduttiin toteamaan, että valta-
4936: kehittäminen. Vanhuksille tarkoitettuja avohuol-      kunnallisen suunnitelman kustannusarvion ra-
4937: lon palvelumuotoja ovat muun muassa kotipalve-        joissa ei hanketta pystyttäisi toteuttamaan. Van-
4938: lu, asumispalvelut sekä sosiaali- ja terveyden-       hainkoti rakennettiin niin laajana kuin oli mah-
4939: huollon yhteistyönä järjestettävä päiväkeskustoi-     dollista, eli 68-paikkaisena. Mäntsälän vanhain-
4940: minta ja päiväsairaanhoito. Päivittäistä, jatkuvaa    kodissa riittää nykyään paikkoja noin 4,5 prosen-
4941: apua tarvitseville vanhuksille voidaan myös mak-      tille 65 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista.
4942: saa kotihoidon tukea oman hoitajan palkkaami-         Sosiaalihallituksen suosituksen mukaan vanhain-
4943: seen.                                                 kotipaikkoja tarvitaan 3--5 prosenttia yli 65-vuo-
4944:    Kotipalvelut ovat yksi sosiaalihuollon määrälli-   tiaiden määrästä, joten sen mukaan vanhainkoti-
4945: sen kehittämisen painopisteistä. Kotipalveluun        paikkoja on riittävästi.
4946: saadaan sosiaalihuollon valtakunnallisen suunni-         Vanhainkotiin on kuitenkin jouduttu sijoitta-
4947: telman mukaan kuluvalla viisivuotiskaudella 520       maan noin kymmenen vanhusta yli paikkamää-
4948: uutta kodinhoitajan ja kotiavustajan virkaa vuo-      rän lähinnä sen vuoksi, että kunnassa ei toistai-
4949: sittain eli yhteensä 2 600 uutta virkaa vuosina       seksi ole ollut riittävästi terveyskeskuksen sairaan-
4950: 1987--1991. Kotipalvelun henkilöstöstä valtaosa       sijoja. Vanhainkodissa joudutaan hoitamaan sai-
4951: toimii vanhustenhuollossa. Vanhusten kotipalve-       taitakin vanhuksia. Vanhusten pitkäaikaiseen
4952: luita lisätään myös iltaisin, viikonloppuina ja       hoitoon varattuja laitospaikkoja Mäntsälässä on
4953: pyhäpäivinä. Ympäri vuorokauden toimiva häly-         yhteensä noin 6,5 prosentille yli 65-vuotiaista.
4954: tysmahdollisuus järjestetään vanhuksille, joiden      Kunta on laatinut suunnitelman 30 uuden sai-
4955: hoidon ja huollon tarve sitä edellyttää. Jotta        raansijan perustamisesta terveyskeskukseen. Han-
4956: kotonaan asuvat vanhukset saisivat tarvitessaan       ketta ei kuitenkaan toistaiseksi ole sisällytetty
4957: laitoshoitoa, vanhainkotien paikoista varataan 10     terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitel-
4958: prosenttia lyhytaikaiseen kuntouttavaan sekä osa-     maan.
4959: vuorokautiseen hoitoon.                                  Vanhainkodin henkilöstötilannetta helpottaa
4960:    Myös vanhusten asumispalveluita lisätään mer-      se, että kunnassa voidaan tehokkaasti järjestää
4961: kittävästi. Uudet rakennettavat palveluasuntoyk-      terveyskeskuksen ja vanhainkodin yhteistyö. Lai-
4962: siköt ovat pienimuotoisia, ja niissä on omaa          tokset on rakennettu vierekkäisille tonteille ja
4963:                                        1987 vp. -     KK n:o 29                                     3
4964: 
4965: yhdistetty käytävällä. Esimerkiksi vanhainkodin       täin 70 vanhukselle. Vuonna 1989 kuntaan val-
4966: ruokapalvelut saadaan terveyskeskuksesta.             mistuu 30-paikkainen vanhusten palvelutalo, jo-
4967:    Mäntsälän vanhainkodin yhteydessä toimivat         ka osaltaan helpottaa vanhainkodin painetta.
4968: monipuoliset päiväkeskustilat. Niissä tarjotaan       Mäntsälän kunta kehittää edelleen voimakkaasti
4969: palveluita laitoksen ulkopuolella asuville vanhuk-    avohuoltoaan. Tätä kehitystä valtiovalta tukee.
4970: sille. Ateriointipalveluita voidaan tarjota päivit-
4971: 
4972:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
4973: 
4974:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
4975: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 29
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4981: 
4982:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för anskaffning av nya enheter beviljas statsandel
4983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        också för ändringsarbeten på och utrustning av
4984: den 22 april 1987 tili vederbörande medlem av         servicebostäder för äldre. Pensionärshusens bostä-
4985: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     der kan ändras tili servicebostäder. Servicebostä-
4986: dagsledamot Marjatta Väänänen undertecknade           der skali enligt den riksomfattande planen ord-
4987: spörsmål nr 29:                                       nas för 1,5 % av dem som fylit 65 år.
4988:                                                          Servicen inom den öppna vården stöder åld-
4989:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        ringarna så att de skali klara sig i sitt eget hem
4990:         geringen vidta beträffande de åldringar
4991:                                                       och en känd livsmiljö så länge som möjligt.
4992:         som är i behov av vård i Mäntsälä och
4993:                                                       Placeringen på långvården kan uppskjutas tilis
4994:         andra motsvarande kommuner, då anta-
4995:                                                       den blir oundviklig. lnom anstaltsvården strävar
4996:         let platser i ålderdomshemmet är för litet    man tili små enheter. Målet på lång sikt är att
4997:         och antalet tjänster inom den öppna
4998:                                                       varje invånare i ålderdomshemmen skali ha eget
4999:         vården otillräckligt med avseende på si-      rum.
5000:         tuationen?
5001:                                                          När ålderdomshemmet i Mäntsälä först togs in
5002:                                                       i den riksomfattande planen för socialvården
5003:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hade det 80 platser. Sedan anläggningsplanen för
5004: anföra följande:                                      projektet blivit färdigt var man tvungen att
5005:    Utgångspunkten när service för åldringar ord-      konstatera att det inte var möjligt att realisera
5006: nas är att all öppen vård skali utvecklas kraftigt.   projektet inom ramen för den riksomfattande
5007: Sådana serviceformer inom den öppna vården            planens kostnadsförslag.       Alderdomshemmet
5008: som är avsedda för åldringar är bl.a. hemservice      byggdes så stort som möjligt, dvs. med 68
5009: och boendeservice samt dagcenterverksamhet och        platser. 1 ålderdomshemmet i Mäntsälä finns
5010: dagsjukvård som ordnas i samarbete med social-        numera tiliräckligt med platser för ca 4,5 % av
5011: och hälsovården. Aldringar i behov av daglig,         kommunens invånare över 65 år. Enligt socialsty-
5012: fortsatt hjälp kan också få hemvårdsstöd för          relsens rekommendation behövs ålderdomshems-
5013: avlönande av en egen vårdare.                         platser för 3-5 % av befolkningen över 65 år.
5014:    Hemservicen utgör en tyngdpunkt i den kvan-        Enligt detta är antalet ålderdomshemsplatser så-
5015: titativa utvecklingen av socialvården. Enligt den     ledes tiliräckligt.
5016: riksomfattande planen för socialvården kommer            Man har dock varit tvungen att placera i
5017: det under den pågående femårsperioden att             ålderdomshemmet ungefär tio åldringar mera än
5018: inrättas 520 nya hemvårdar- och hemhjälpar-           vad antalet platser förutsätter närmast därför att
5019: tjänster årligen för hemservicen, dvs. sammanlagt     kommunen tilis vidare inte har tiliräckligt med
5020: 2 600 nya tjänster under åren 1987-1991. Störs-       vårdplatser vid hälsovårdscentralen. Man är såle-
5021: ta delen av hemservicepersonalen arbetar inom         des tvungen att även vårda sjuka åldringar i
5022: äldreomsorgen. Hemservicen för åldringar utökas       ålderdomshemmet. Sådana anstaltsplatser som
5023: också under kväliar, veckoslut och helger. Möjlig-    reserverats för långtidsvård av åldringar finns i
5024: het att alarmera dygnet runt ordnas för de            Mäntsälä sammanlagt ungefär för 6,5 procenr av
5025: åldringar vilkas behov av vård och omsorg kräver      dem som fylit 65 år. Kommunen har utfärdat en
5026: det. För att åldringar som bor hemma vid behov        plan för att inrätta 30 nya vårdplatser vid hälso-
5027: skall få anstaltsvård reserveras 10 procent av        vårdscentralen. Projektet har dock tilis vidare inte
5028: ålderdomshemmens platser för kortvarig rehabili-      inkluderats i den riksomfattande planen för häl-
5029: teringsvård och för vård under en del av dygnet.      sovården.
5030:    Också boendeservicen för åldringar utökas be-         Personalsituationen vid ålderdomshemmet un-
5031: tydligt. De nya servicebostadsenheter som byggs       derlättas av att kommunen på ett effektivt sätt
5032: är små och de har egen personal. lnvånarna är         kan ordna samarbete melian hälsovårdscentralen
5033: åldringar som dagligen behöver hjälp. Förutom         och ålderdomshemmet. lnrättningarna ligger på
5034:                                       1987 vp. -     KK n:o 29                                      5
5035: 
5036: tomter som gränsar till varandra och de förenas      1989 skall i kommunen färdigställas ett service-
5037: av en gång. Så får t.ex. ålderdomshemmet sin         hus för åldringar med 30 platser, vilket för sin
5038: mat från hälsovårdscentralen.                        del kommer att underlätta trycket på åldrings-
5039:    1 samband med ålderdomshemmet i Mäntsälä          hemmet. Mäntsälä kommun utvecklar fortfaran-
5040: finns mångsidiga dagcenterutrymmen. De erbju-        de den öppna vården kraftigt. Statsmakten stö-
5041: der service åt åldringar utanför anstalten. Mål-     der denna utveckling.
5042: tidsservice kan dagligen erbjudas 70 åldringar. År
5043: 
5044:     Helsingfors den 27 maj 1987
5045: 
5046:                                                                            Minister Tarja Halonen
5047:                                                1987 vp.
5048: 
5049: Kirjallinen kysymys n:o 30
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 
5054:                                    Laine: Outokumpu Oy:n Keretin kaivoksen työntekijöiden työlli-
5055:                                       syyden turvaamisesta
5056: 
5057: 
5058:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5059: 
5060:    Outokummun Keretin kaivoksella toimeen-               Samanaikaisesti on Outokumpu Oy:n tutkitta-
5061: pantu yli 300 työntekijän pitkäaikainen lomautus      va muiden tuotannollisten toimintojen sijoitta-
5062: vaikeuttaa lomautettujen perheenjäsenet mukaan        minen Outokumpuun työpaikkojen turvaamisek-
5063: lukien lähes 900 ihmisen toimeentuloa. Lomau-         si ja mahdollisuudet korvaavien työpaikkojen
5064: tukset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta työmah-      luomiseen. Välttämätöntä on selvittää myös
5065: dollisuuksien ja kaivoksen toiminnan jatkumises-      mahdollisuudet suomalais-neuvostoliittolaiseen
5066: ta. Sosiaaliset ongelmat ovat lisääntymässä ja        yhteistyöhön maamme raaka-ainerikkauksien
5067: usko tulevaisuuteen järkkymässä.                      hyödyntämisessä ja mm. Keretin kaivoksen toi-
5068:                                                       minnan kehittämisessä.
5069:    Alueen viiestön henkilökohtaisten huolten ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5070: vaikeuksien kasvamisen ohella myös Outokum-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5071: mun kaupungin taloudelliset vaikeudet lisäänty-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5072: vät ja kaupungin kehittämisedellytykset supistu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5073: vat. Seuraukset heijastuvat koko maakunnan ke-
5074: hitykseen.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5075:                                                              siin Outokumpu Oy:n Keretin kaivoksen
5076:   Yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset näkö-             työntekijöiden työllisyyden turvaamiseksi
5077: kohdat vaativat Keretin kaivostoiminnan jatka-               jatkamalla kaivoksen toimintaa niin
5078: mista. Valtion on osaltaan luotava lisäedellytyksiä          kauan kuin malmia riittää tai järjestämäl-
5079: kaivostoiminnan jatkamiselle niin kauan kuin                 la edellytykset korvaavien työpaikkojen
5080: malmia riittää.                                              luomiseksi?
5081: 
5082:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1987
5083: 
5084:                                               Ensio Laine
5085: 
5086: 
5087: 
5088: 
5089: 270503A
5090: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 30
5091: 
5092: 
5093: 
5094: 
5095:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5096: 
5097:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttötappiota noin 3,3 miljoonaa markkaa kuu-
5098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaudessa. Outokumpu Oy:n hallintoneuvosto
5099: olette 22 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       onkin kokouksessaan 22.5.1987 päättänyt, että
5100: jeenne n:o 118 ohella toimittanut valtioneuvos-       metallisen koboltin tuotanto lopetetaan kannat-
5101: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tamattomana.
5102: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjalli-         Metallisen koboltin tuotannon loppuessa lop-
5103: sesta kysymyksestä n:o 30:                            puu myös kobolttirikasteen tarve. Keretin kai-
5104:                                                       voksessa on kuitenkin teknisesti mahdollista tuot-
5105:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        taa pelkkää kuparirikastetta 1-1,5 vuoden ajan.
5106:        siin Outokumpu Oy:n Keretin kaivoksen
5107:                                                          Tehtyjen selvitysten mukaan vähiten tappioita
5108:        työntekijöiden työllisyyden turvaamiseksi
5109:                                                       aiheuttava vaihtoehto on jatkaa kuparirikasteen
5110:        jatkamalla kaivoksen toimintaa niin
5111:                                                       tuotantoa Keretissä noin 140 hengen vahvuisella
5112:        kauan kuin malmia riittää tai järjestämäl-
5113:        lä edellytykset korvaavien työpaikkojen        miehistöllä. Tässäkin vaihtoehdossa syntyvän
5114:                                                       käyttötappion määrä on noin 2 miljoonaa mark-
5115:        luomiseksi?
5116:                                                       kaa kuukaudessa.
5117:                                                          Outokumpu Oy:ssä on valmistunut ohjelma,
5118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
5119:                                                       jolla pyritään helpottamaan henkilöstön sopeutu-
5120: seuraavaa:
5121:                                                       mista järjestelyajan puitteissa koboltin perus-
5122:    Keretin kaivos tuottaa kupari- ja kobolttirikas-   tuotannon loppuessa. Ohjelman mukaan Kokko-
5123: tetta. Kupari toimitetaan jalostettavaksi Outo-       lan uusien kobolttierikoistuotteiden tuotantoon,
5124: kumpu Oy:n Harjavallan tehtaille ja koboltti          Keretin kuparirikastetuotantoon sekä Outokum-
5125: Kokkolan tehtaille.                                   pu Oy:n muille laitoksille voidaan sijoittaa yh-
5126:    Koboltin hinnan romahtamisen ja kuparin            teensä 410 henkeä. Eläkkeelle ja työllisyyskoulu-
5127: hinnan laskun seurauksena Keretin kaivoksen           tukseen voidaan sijoittaa 100 henkeä. Arvio eroa-
5128: kannattavuus on jyrkästi huonontunut. Kaivok-         misista ja irtisanomisista päätyy 180 henkeen.
5129: sen käyttökate oli viime vuonna yli 25 miljoonaa      Irtisanomiset pyritään saamaan mahdollisimman
5130: markkaa negatiivinen. Koska malmilla tarkoite-        vähiin.
5131: taan taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa me-         Kauppa-      ja    teollisuusministeriö   asetti
5132: tallipitoista mineraalia, on malmi siten jo Kere-     27.1.1987 Outokummun kehittämistyöryhmän,
5133: tistä loppunut, koska rikasteesta saatava hinta ei    jonka tehtävänä oli selvittää Outokumpu Oy:n
5134: enää kata kustannuksia.                               tilapäiseksi ilmoitetun toiminnan supistamisen
5135:    Nykyisten raaka-ainelähteiden ehtyessä Outo-       johdosta työttömiksi jäävien henkilöiden työhön-
5136: kumpu Oy:n olisi mahdollista saada koboltin           sijoitusmahdollisuudet Outokummussa ja työllis-
5137: raaka-ainetta Kylynlahden kaivoksesta, mutta ko-      tämismahdollisuudet Outokumpu Oy:n muissa
5138: boltin hinnan pitäisi olla vähintään 115 mk/kg,       toimipisteissä koko maassa, selvittää ns. korvaa-
5139: jotta tuotanto olisi kannattavaa. Nykyään hinta-      vien työpaikkojen saantimahdollisuudet Outo-
5140: taso on noin 62 mk/kg.                                kummun seudulla ja selvittää työttömiin kohdis-
5141:    Outokumpu          Oy:n      hallintoneuvoston     tettavat heidän työllistämistään uusiin työpaik-
5142: 5.12.1986 tekemän päätöksen mukaisesti Kokko-         koihin edistävät koulutukselliset ym. valtion tu-
5143: lan koholtdtehtaan metallisen koboltin tuotanto       kitoimenpiteet.
5144: on keskeytetty huhtikuun ja syyskuun alun väli-          Työryhmä jätti raporttinsa 15.4.1987. Työryh-
5145: seksi ajaksi. Tuotanto Keretin kaivoksella keskey-    män 25 ehdotusta jakautuvat kauppa- ja teolli-
5146: tettiin huhtikuun alusta kolmen kuukauden             suusministeriön, sisäasiainministeriön, työvoima-
5147: ajaksi.                                               ministeriön, opetusministeriön ja ympäristömi-
5148:    Mikäli metallisen koboltin perustuotanto kes-      nisteriön hallinnonaloille.
5149: keytyksen jälkeen syksyllä käynnistettäisiin, ai-        Eräs työryhmän ehdotuksista on jo toteutumas-
5150: heuttaisi se nykyisten hintaennusteiden vallitessa    sa, kun vuoden 1987 1 lisämenoarvioehdotukses-
5151:                                      1987 vp. -     KK n:o 30                                         3
5152: 
5153: sa momentilla 34.50.62 esitetään 10 miljoonaa        tien seurantatyöryhmällä, jonka määräaika päät-
5154: markkaa muun muassa Outokummun ammatti-              tyy vuoden 1987 lopussa.
5155: koulun saneeraukseen ja laajennukseen.                  Kauppa-      ja     teollisuusministeriö  asetti
5156:                                                      21.5.1987 työryhmän, jonka tehtävänä on pikai-
5157:   Työryhmä esittää myös, että aluepoliittisia
5158:                                                      sesti selvittää mahdollisuudet käyttää työllisyys-
5159: aluejakoja seuraavan kerran tarkistettaessa Outo-
5160:                                                      poliittista rahoitusta Outokumpu Oy:n koboltti-
5161: kummun kaupunki säilytetään 1 B -tukialueena
5162:                                                      tuotannon ja erityisesti Keretin kaivostoiminnan
5163: ja että Outokummun kaupunki määrättäisiin
5164:                                                      lopettamisesta aiheutuvien työllisyysongelmien
5165: edelleen vuoden 1988 alusta erityisalueeksi.
5166:                                                      lievittämiseksi. Työryhmän työn on määrä val-
5167:   Kauppa- ja teollisuusministeriön osalta Outo-      mistua toukokuun loppuun mennessä, minkä
5168: kummun työllisyystilanteen seurantavastuu on         jälkeen hallitus määrittelee kantansa tehtyihin
5169: ministeriön 27.11.1985 asettamalla erityisprojek-    ehdotuksiin.
5170: 
5171:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
5172: 
5173:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
5174: 4                                       1987 vp. -- ~ n:o 30
5175: 
5176: 
5177: 
5178: 
5179:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5180: 
5181:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            duktionen av metallisk kobolt kommer att upp-
5182: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er               höra, eftersom den är olönsam.
5183: skrivelse nr 118 av den 22 april 1987 till vederbö-       Då produktioneo av metallisk kobolt upphör,
5184: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        upphör också behovet av koboltanrikning. 1 gru-
5185: följande av riksdagsman Ensio Laine underteck-         van i Keretti är det emellertid tekniskt möjligt
5186: nade spörsmål nr 30:                                   att producera enbart kopparanrikning under en
5187:            Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder för       tid av 1--1,5 år.
5188:         att säkra sysselsättningen vid Outokumpu          Enligt de utredningar som har gjorts är det
5189:         Oy:s gruva i Keretti genom att fortsätta       alternativ som förorsakar den minsta förlusten att
5190:         med verksamheten i gruvan så länge det         fortsätta produktioneo av kopparanrikning i Ke-
5191:         finns malm i den eller genom att anord-        retti med en arbetsstyrka på ca 140 personer.
5192:         na förutsättningar för att ersättande ar-      Också i detta alternativ blir det en driftsförlust
5193:         betsplatser skall kunna skapas?                på ca 2 miljoner mark i månaden.
5194:                                                           Vid Outokumpu Oy har ett program gjorts
5195:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        upp med vilket man försöker underlätta för
5196: anföra följande:                                       personalen att under en omorganiseringsperiod
5197:    Grovan i Keretti producerar koppar- och ko-         anpassa sig till att basproduktionen av kobolt
5198: boltanrikningar. Kopparn levereras till Outo-          upphör. Enligt programmet kan man totalt om-
5199: kumpu Oy:s fabriker i Harjavalta för förädling         placera 410 personer i produktioneo av nya
5200: och kobolten till fabrikerna i Karleby.                koboltspecialprodukter i Karleby, i produktioneo
5201:    Som en följd av att priset på kobolt rasade i       av kopparanrikning i Keretti samt i Outokumpus
5202: botten och priset på koppar sjönk försämrades          övriga anläggningar. Genom pensionering eller
5203: Keretti-gruvans lönsamhet starkt. Täckningen av        sysselsättningsutbildning kan 100 personer om-
5204: gruvdriften var mer än 25 miljoner mark på             placeras. Bedömningen av avskedsansökningar
5205: minus i fjol. Emedan man med malm avser en             och uppsägningar stannar vid 180 personer. An-
5206: metallhaltig mineral som kan utnyttjas ekono-          talet uppsägningar försöker man hålla så lågt som
5207: miskt är malmen redan slut i Keretti, eftersom         möjligt.
5208: det pris som fås för anrikningarna inte längre            Handels- och industriministeriet tillsatte
5209: täcker kostnaderna.                                    27.1.1987 en arbetsgrupp för utveckling av
5210:    Då dagens råvarukällor sinar har Outokumpu          Outokumpu och den fick i uppdrag att utreda
5211: möjligheter att få råvaran till kobolt från gruvan i   möjligheterna att i Outokumpu omplacera och i
5212: Kylynlahti, men priset på kobolt borde vara            Outokumpu Oy:s övriga verksamhetsenheter över
5213: minst 115 mk/kg för att produktioneo skall vara        hela landet sysselsätta de personer som skulle bli
5214: lönsam. Dagens prisnivå är ca 62 mk/kg.                arbetslösa till följd av den, som bolaget då
5215:    1 enlighet med det beslut som Outokumpu             meddelade, tillfälliga inskränkningen av verk-
5216: Oy:s förvaltningsråd fattade 5.12.1986 har pro-        samheten. Dessutom skulle arbetsgruppen utreda
5217: duktioneo av metallisk kobolt från början av           möjligheterna att erhålla s.k. ersättande arbets-
5218: april till början av september avbrutits i koboltfa-   platser i Outokumpu-nejden och sådana utbild-
5219: briken i Karleby. Produktioneo i gruvan i Keretti      ningsmässiga o.a. statliga stödåtgärder som bör
5220: avbröts för tre månader fr.o.m. början av april.       inriktas på de arbetslösa och som främjar möjlig-
5221:    lfall man efter avbrottet i basproduktionen av      heten att sysselsätta dem på nya arbetsplatser.
5222: metallisk kobolt startar den på nytt i höst,              Arbetsgruppen avgav sin rapport 15.4.1987.
5223: kommer det med rådande prisprognos att betyda          Arbetsgruppens 25 förslag fördelar sig på han-
5224: en driftsförlust på ca 3,3 miljoner mark i måna-       dels- och industriministeriets, inrikesministeriets,
5225: den. Outokumpu Oy:s förvaltningsråd har därför         arbetskraftsministeriets,   undervisningsministe-
5226: vid ett sammanträde 22.5.1987 beslutat att pro-        riets och miljöministeriets förvaltningsområde.
5227:                                       1987 vp. -     KK n:o 30                                          5
5228: 
5229:    Ett av arbetsgruppens förslag håller redan på      följning av specialprojekt som ministeriet tillsatte
5230: att bli verklighet då man under momentet              27.11.1985 och som är tillsatt tili slutet av år
5231: 34.50.62 i 1 tilläggsbudgeten för år 1987 föreslår    1987.
5232: 10 miljoner mark för bl.a. sanering och utbyg·
5233: gande av yrkesskolan i Outokumpu.                        Handels- och industriministeriet tillsatte
5234:    Arbetsgruppen föreslår också att då den regio-     21.5.1987 en arbetsgrupp som fick i uppdrag att
5235: nalpolitiska regionindelningen nästa gång juste-      snabbt utreda möjligheterna att använda syssel-
5236: ras skulle Outokumpu stad kvarstå som ett 1 B         sättningspolitisk finansiering för att lindra de
5237: -stödområde och att Outokumpu stad dessutom           sysselsättningsproblem som uppkommer då
5238: skulle definieras som ett specialområde från bör-     Outokumpu Oy:s koboltproduktion och i synner-
5239: jan av år 1988.                                       het gruvverksamheten i Keretti upphör. Arbets-
5240:    För handels- och industriministeriets del inne-    gruppen skall få sitt arbete klart inom maj
5241: has ansvaret för uppföljningen av sysselsättnings-    månad, varefter regeringen tar ställning tili för-
5242: läget i Outokumpu av en arbetsgrupp för upp-          slagen.
5243: 
5244:     Helsingfors den 26 maj 1987
5245: 
5246:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
5247:                                                1987 vp.
5248: 
5249: Kirjallinen kysymys n:o 31
5250: 
5251: 
5252: 
5253: 
5254:                                    Löyttyjärvi: Urpalanjoen suojelemisesta
5255: 
5256: 
5257:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5258: 
5259:    Luumäeltä alkunsa saava ja itäisen Kymenlaak-      kia on maassamme enää viisi. Näitä tulee suojella
5260: son kautta Neuvostoliiton puolelle laskeva Urpa-      kaikin keinoin. Perkaus vaarantaisi niin ikään
5261: lanjoki on likavesien jokeen juoksuttamisen ja        arvokkaat vaellussiian, nahkiaisen, vimman ja
5262: perkaushankkeiden vuoksi ollut monivuotisten          ravun kannat.
5263: kiistojen kohteena.                                      Suomalais-neuvostoliittolaisen rajavesikomis-
5264:    Urpalanjoki on jo pitkään toiminut Luumäen         sion kalataloustyöryhmä edellytti elokuussa 1986
5265: suunnan viemärinä; Taavetin puhdistamolta on          pitämässään kokouksessa, että Urpalanjoen tai-
5266: jätevesiä laskettu jokeen. Lisäksi jokea kuormitta-   men- ja nahkiaiskantojen tila tutkitaan ja selvite-
5267: vat myös sen varrella olevat hajanaiset laskuojat.    tään, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä näiden
5268: Luumäen suunnitelmissa on likavesikuormituk-          geneettisesti arvokkaiden luonnonkantojen säilyt-
5269: sen kasvattaminen jatkossa.                           tämiseksi. Tällainen tutkimus tulee luonnollisesti
5270:    Jokea uhkaa myös yläjuoksun tulvasuojelun          tehdä ennen kuin joen tilan muuttamiseen ryh-
5271: nimissä käynnistetty perkaushanke, johon on           dytään.
5272: määrärahoja kuluvan vuoden valtionbudjetissa.            Urpalanjoella on suuri merkitys myös virkistys-
5273: Tätä hanketta vastustavat alajuoksun maanviljeli-     käytön kannalta. Viimeksi Miehikkälän ympäris-
5274: jät, kalastuskunnat ja luonnonsuojelujärjestöt.       tölautakunta on korostanut joen piiaarnisen vir-
5275:                                                       kistyskäytölle aiheuttamaa uhkaa. Vapaa-ajan
5276:     Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen seurantatut-     asutuksen ohella on joen varrella Miehikkälän
5277: kimukset ovat osoittaneet Urpalanjoen tilan huo-
5278:                                                       kunnan virkistyskeskus.
5279: nontuneen tuntuvasti viime vuosien aikana. Li-
5280:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5281: kaantuminen on jo vaikuttanut joen kalakantaa
5282:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5283:  yksipuolistavasti ja vaarantanut joen säilymisen
5284:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5285: lohijokena.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5286:     Perkaushanke merkitsisi joen samentumista ja
5287: liettymistä, mikä olisi ilmeisen kohtalokasta joen              Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5288:  arvokkaalle kalakannalle. Meritaimenen kutujo-               Urpalanjoen suojelemiseksi?
5289: 
5290:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1987
5291: 
5292:                                          Marja-Liisa Löyttyjärvi
5293: 
5294: 
5295: 
5296: 
5297:  270527B
5298: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 31
5299: 
5300: 
5301: 
5302: 
5303:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5304: 
5305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jolla se pysytti vesioikeuden päätöksen muutta-
5306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mattomana. Hankkeen monitahoiset vaikutuk-
5307: olette 23 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-      set, joihin myös tehdyn kysymyksen perusteluissa
5308: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     viitataan, on näin ollen käsitelty yksityiskohtai-
5309: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sesti eri vesituomioistuimissa, ja niissä on tehty
5310: Löyttyjärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     myönteinen ratkaisu. Lupaan on sisällytetty mää-
5311: myksestä n:o 31:                                     räykset työstä aiheutuvien veden samentumis- ja
5312:                                                      muiden haittojen estämiseksi sekä vesistön tilan,
5313:          Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä    veden laadun ja kalakantojen tarkkailemiseksi.
5314:        Urpalanjoen suojelemiseksi?
5315:                                                         Urpalanjoen vesistöalueella pääosa jätevesistä
5316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     johdetaan vesistöalueen yläosalla Kirkkojokeen
5317: ti seuraavaa:                                        sekä Urpalanjokeen Urpalonjärven ja Kirkkojär-
5318:                                                      ven liittymäkohdan välillä. Vesistöalueen järviin
5319:    Urpalanjoen varrella kärsii tulvista noin 1 500   ei johdeta suoraan jätevesiä.
5320: ha peltoa. Järjestelyn aloitteentekijänä ovatkin         Kun yhdyskuntien jätevedet käsitellään asian-
5321: olleet yläjuoksun rantamaiden viljelijät.            mukaisesti, maa- ja metsätalousalueilta tuleva
5322:    Urpalanjoen järjestelyhankkeen tavoitteena on     hajakuormitus on muodostunut merkityksellisek-
5323: tulvasuojelun tehostaminen ja vesistön tilan sekä    si kuormituslähteeksi. Vesistöalueella on run-
5324: virkistyskäyttö- ja kastelumahdollisuuksien pa-      saanlaisesti peltoja.
5325: rantaminen. Järjestelyhankkeessa on tarkoitus pe-
5326: rata Urpalanjokea Suurijärven luusuasta Urpalon-        Järjestelyhankkeen toteuttaminen saattaa ai-
5327: järven luusuaan ja kaivaa uusi uoma vesien           heuttaa mm. kiintoaineen ja ravinteiden huuh-
5328: johtamiseksi Kasarinjärven ohitse. Hankkeeseen       toutumista vesistöön. Kalojen lisääntymisen kan-
5329: kuuluu ojituksia, pengerryksiä ja viiden pump-       nalta olisikin edullista, jos Urpalanjoelle myön-
5330: paamon rakentaminen. Vedenkorkeuden sään-            nettäisiin riittävä rahoitus vesistötöiden saattami-
5331: nöstely on tarkoitus hoitaa Urpalon-, Pitkä- ja      seksi loppuun mahdollisimman pikaisesti, ettei
5332: Suurijärveä säännöstelemällä. Joen virtaamaa lisä-   häiriöitä tapahdu usean vuoden aikana.
5333: tään kuivina aikoina.                                   Pitkällä aikavälillä tulisi Urpalanjoella vesistön
5334:    Valtion tulo- ja menoarviossa Urpalanjoen jär-    tilan parantamiseksi keskittyä jätevesien käsitte-
5335: jestelyhankkeeseen on myönnetty 100 000 mar-         lyn lisäksi hajakuormituksen ja maatalouden
5336: kan määräraha vuonna 1986 ja 800 000 markan          kuormituksen vähentämiseen. Nyt toteutettava
5337: määräraha vuonna 198 7. Rakennustyöt on aloi-        vesistön järjestely on maa- ja metsätalousministe-
5338: tettu valtion työohjelman mukaisesti joulukuussa     riön toimialaan kuuluva hanke, ja sitä rahoite-
5339: 1986. Toistaiseksi on tehty vain pengerryksiä.       taan tämän ministeriön määrärahoista. Ministeriö
5340: Työn tämänhetkinen kustannusarvio on noin 14         huolehtinee siitä, että työ toteutuu kaikkien
5341: miljoonaa markkaa.                                   osapuolten ja vesistön eri käyttömuotojen kan-
5342:    Työtä varten on Itä-Suomen vesioikeus antanut     nalta asianmukaisesti.
5343: vesihallitukselle toteuttamisluvan päätöksellään        Järjestely-yhtiö voi laillisten lupien nojalla to-
5344: 19.12.1980. Päätöksestä tehdyistä valituksista an-   teuttaa hanketta itse, vaikka valtio vetäytyisikin
5345: toi korkein hallinto-oikeus 7.6.1982 päätöksen,      siitä pois.
5346: 
5347:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
5348: 
5349:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5350:                                        1987 vp. -     KK n:o 31                                            3
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355:                                 Tili Riksdageos Herr Taimao
5356: 
5357:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordoiogeo          måogfasetterade verkoiogaroa av projektet, tili
5358: aoger har Ni, Herr Taimao, med Er skrivelse av        vilka det äveo häovisas i motiveriogeo för spörs-
5359: deo 23 april 1987 tili vederböraode medlem av         målet, har således behaodiats i detalj i oiika
5360: statsrådet översänt avskrift av följaode av riks-     vatteodomstoiar, och ett positivt avgöraode har
5361: dagsmao Löyttyjärvi uoderteckoade spörsmåi or         fattats i fråga om dem. I tillståndet har tagits io
5362: 31:                                                   bestämmelser om förhiodraode av att vattnet
5363:                                                       grumias och aodra oiägeoheter, som beror på
5364:           Vilka åtgärder ämoar Regeriogeo vidta       arbetet, samt observatioo av vattendragets till-
5365:        för skyddaode av Urpalaojoki älv?              ståod, vattnets kvalitet och fiskbeståodeo.
5366:                                                           Inom Urpalaojokis vatteodragsområde ieds hu-
5367:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vuddeleo av avfallsvattnet fråo deo övre deieo av
5368: aoföra föijaode:                                      området tili Kirkkojoki samt tili Urpalanjoki
5369:    Vid stränderoa av Urpalaojoki är ca 1 500 ha       mellao aosiutoiogspuokteroa för Urpaloojärvi
5370: åkermark utsatta för översvämoiogar. Så har           och Kirkkojärvi. Tili sjöaroa på vattendragsområ-
5371: också initiativet rill regleriogeo tagits av odiare   det ieds inte direkt oågot avfalisvatteo.
5372: vid stränderoa av äivens Övre lopp.                       Medao avfalisvattnet från samhälleoa behaod-
5373:    Målet med regleriogsprojektet i Urpalaojoki är     las på ett tilibörligt sätt har deo spridda belast-
5374: att göra översvämoiogsskyddet mera effektivt          oiogeo fråo jord- och skogsbruksområdeoa börjat
5375: samt att förbättra vattendragets tillståod och öka    utgöra en icke obetydlig belastoiogskälia. På
5376: möjligheteroa att aoväoda det för rekreatioo och      vattendragsområdet fioos relativt gott om åkrar.
5377: bevattniog. Regleringsprojektet omfattar reos-            Geoomförandet av regieriogsprojektet kao
5378: niog av Urpalaojoki fråo Suurijärvis utlopp tili      medföra att bl.a. fasta partiklar och näriogsäm-
5379: Urpaioojärvis utlopp och grävande av en oy            oeo urlakas i vattendrageo. Med taoke på fiskar-
5380: bädd, geoom viiken vattnet kao ledas förbi            oas fortplaotoing vore det också bra om tiliräck-
5381: Kasarinjärvi. I projektet ingår dikniog, invalloiog   iig finaosieriog kunde beviljas, så att vatten-
5382: och byggande av fem pumpverk. Avsikten är att         dragsarbeteoa i Urpalanjoki kuode slutföras så
5383: vattenoivåo skall regleras geoom regleriog av         soabbt som möjligt för undvikaode av att stör-
5384: sjöaroa Urpalonj_ärvi, Pitkäjärvi o~h Su~rijärvi.     niogar uppstår uoder flera års tid.
5385: Alvens vatteofönog uoder torrpenoder cikas.               På lång sikt borde mao för att förbättra
5386:    I statsförslaget har för regleringsprojektet i     Urpalaojokis tiliståod kooceotrera sig iote bara
5387: Urpaloojärvi beviljats ett aoslag av 100 000 mk       på behaodliogeo av avfalisvatteo utao äveo på
5388: för år 1986 och ett aoslag av 800 000 mk för år       att mioska deo spridda belastoiogeo och belast-
5389: 1987. Byggnadsarbeteoa ioleddes i december            oiogeo från jordbruket. Den regleriog av vatteo-
5390: 1986 i eolighet med statens arbetsprogram. Tills      draget som ou geoomförs är ett projekt som hör
5391: vidare har endast invallningsarbeteo utförts. För     tili jord- och skogsbruksmioisteriets verksamhets-
5392: tillfället är kostnadsförslaget för arbetet ca 14     område och som fioaosieras med ansiag fråo
5393: milj. mk.                                             detta ministerium. Mioisteriet kommer förhopp-
5394:    Östra Fiolaods vattendomstol gav geoom sitt        niogsvis att se tili att arbetet utförs på ett för alla
5395: utslag 19. 12 .1980 vatteostyrelseo tillståod att     parter och med taoke på de oiika formeroa för
5396: fullfölja arbetet. Med anledoiog av de besvär         aovändoiog av vatteodraget äodamålseoligt sätt.
5397: som aofördes över utslaget fattade högsta förvalt-        Boiaget för vattenståndsregieriog kao med stöd
5398: oiogsdomstoleo 7.6.1982 ett beslut, genom vil-        av laga tiliståod geoomföra projektet själv, äveo
5399: ket vattendomstolens utsiag blev oföräodrat. De       om stateo drar sig ur det.
5400: 
5401:      Helsingfors den 29 maj 1987
5402: 
5403:                                                                             Miljöminister Kaj Bärlund
5404:              j
5405:             j
5406:            j
5407:         j
5408:        j
5409:        j
5410:       j
5411:      j
5412:     j
5413:    j
5414:   j
5415:   j
5416:  j
5417: j
5418:                                                  1987 vp.
5419: 
5420: Kirjallinen kysymys n:o 32
5421: 
5422: 
5423: 
5424: 
5425:                                    Löyttyjärvi: Kansallispuiston perustamisesta Nuuksion järviylänkö-
5426:                                      alueelle
5427: 
5428: 
5429:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5430: 
5431:    Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueelle             sekin puoltaa puiston perustamista. Kansallis-
5432: sijoittuva Nuuksion järviylänkö on luonnonarvo-        puiston perustaminen ei myöskään ole ristiriidas-
5433: jensa ja sijaintinsa puolesta ainutlaatuinen ~lue:     sa alueen virkistyskäytön kanssa.
5434: Nuuksion järviylänköalue on myös seudulhsesu              Kansallispuistohankkeen toteuttamisella on
5435: ja jopa valtakunnallisesti merkittävä virkistysalue-   kiire. Alueeseen kohdistuu hankkeita, jotka eivät
5436: kokonaisuus. Alueelta löytyy yhä erämaista luon-       sovi kansallispuistoon. Espoon kaupunginhalli-
5437: toa, kallioista ylänköä ja pitkiä murroslaaksoja,      tuksen käsittelyyn on tulossa kilpahiihtokeskuk-
5438: järviä ja lampia. Alueella on myös kulttuurimai-       sen perustaminen eräälle alueen herkimmistä
5439: semaa sekä tehokkaan virkistyskäytön alueita.          osista. Kilpahiihtokeskuksen rakentaminen ja
5440:    Vuosi sitten raporttinsa jättänyt Helsingin seu-    käyttö tulisi merkittävästi muuttamaan alueen
5441: tukaavaliiton asettama työryhmä ehdotti toimen-        luonnetta.
5442: piteitä alueen suojelemiseksi. Vaihtoehtoina suo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5443: jelun järjestämiseksi ehdotettiin kansallispuiston     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5444: perustamista, valtion retkeilyalueen muodosta-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5445: mista tai seudullisen yhteistyön pohjalle raken-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5446: nettavaa mallia.
5447:    Parhaiten alueen luonnonarvojen säilymisen                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
5448: turvaisi kansallispuiston perustaminen. Alueen                menpiteisiin Nuuksion järviylänköalueen
5449: ainutlaatuisuus perustelee tätä ratkaisua. Uudel-             kansallispuiston perustamiseksi ja aluetta
5450: lamaalla ei ole ainuttakaan kansallispuistoa, mikä            vahingoittavien hankkeiden estämiseksi?
5451: 
5452:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
5453: 
5454:                                          Marja-Liisa Löyttyjärvi
5455: 
5456: 
5457: 
5458: 
5459: 270528C
5460: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 32
5461: 
5462: 
5463: 
5464: 
5465:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5466: 
5467:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa        kasvilajien viimeisimpiä esiintymispaikkoja laajo-
5468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jen asutusalueiden keskellä.
5469: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-           Luonnon virkistyskäyttökin, kuten retkeily,
5470: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       edellyttää ohjausta vilkkaimmin käytetyillä alu-
5471: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        eilla, jotta voidaan välttää luonnon kulumista ja
5472: Löyttyjärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       eläimistön häirintää.
5473: myksestä n:o 32:                                          Keskeiset osat niinsanotusta Nuuksion järvi-
5474:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       ylängön alueesta ovat Espoon ja Helsingin kau-
5475:                                                        punkien omistuksessa. Ensisijaisesti vastuu alu-
5476:         menpiteisiin Nuuksion järviylänköalueen
5477:                                                        een säilyttämisestä asukkaidensa ulottuvilla kuu-
5478:         kansallispuiston perustamiseksi ja aluetta
5479:                                                        luu näille kaupungeille. Kaupunkien omilla pää-
5480:         vahingoittavien hankkeiden estämiseksi?
5481:                                                        töksillä voidaan virkistysalueita edelleen kehittää
5482:                                                        ja niiden asemaa vahvistaa. Espoon kaupunki
5483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sekä Vihdin ja Kirkkonummen kunnat voisivat
5484: ti seuraavaa.                                          muun muassa kaavoittamalla sovittaa yhteen alu-
5485:     Nuuksion järviylängön arvo erämaisena virkis-      eeseen kohdistuvia tarpeita.
5486: tysalueena on kiistaton. Taajaan rakennetulla             Valtion osallistuminen asian selvittämiseen on
5487: pääkaupunkiseudulla alue on poikkeuksellisen           mahdollista, sillä Nuuksion järviylänkö on virkis-
5488: hyvin säilyttänyt luonnontilansa. Alueella on          tyksen ja luonnonsuojelun kannalta koko maan-
5489: myös yksittäisiä luonnonsuojelulle arvokkaita          kin kannalta huomionarvoinen. Valtio voisi olla
5490: kohteita, joilla on maakunnan ja jopa koko maan        oikeusvaikutuksellisen kaavan, esimerkiksi vah-
5491: kannalta merkitystä. Alueella on sekä metsä- ja        vistetun yleiskaavan, suojeluvarausten toteuttaja.
5492: suoluontoa että runsaasti järviä. Vastaavaa koko-      Valtio voisi osittain vastata taloudellisista seu-
5493: naisuutta ei Uudeltamaalta enää ole osoitettavis-      rauksista, jotka koituvat yksittäisten luonnonsuo-
5494: sa.                                                    jelualueiden perustamisesta tai osallistua laajan-
5495:     Nuuksion järviylängöllä on aivan erityinen         kin suojelualueen perustamiseen. Näidenkin
5496: merkitys pääkaupunkiseudun asukkaille, joille          vaihtoehtojen edellytyksenä on kuitenkin Espoon
5497: tarjoutuvat edellytykset liikkumiseen lähes alku-      ja Helsingin kaupunkien sekä Vihdin ja Kirkko-
5498: peräisessä asussaan olevassa uusmaalaisessa luon-      nummen kuntien riittävä tahto asian ratkaisuun.
5499: nossa. Aluetta käytetään myös opetukseen, tutki-       Valtion välitön puuttuminen kuntien päätöksen-
5500: mukseen, ympäristönmuutosten seurantaan ja             tekoon ei ole hallintokäytäntömme mukaista.
5501: luonnonharrastukseen.                                     Nuuksion järviylänköön kohdistuu ajankohtai-
5502:     Pääkaupunkiseudun läheisyys synnyttää ajan         sia, osin ristiriitaisia tarpeita ja etunäkökohtia.
5503: myötä myös sellaisia tarpeita, jotka voivat olla       Vaikka yksittäisistä hankkeista voitaisiinkin lyhy-
5504: ristiriidassa virkistyskäytön ja luonnonsuojelun       ellä aikavälillä päästä tyydyttäviin ratkaisuihin,
5505: turvaamisen kanssa. Tällaisia ovat muun muassa         säilyy alueen suunnittelun tarve edelleenkin ja
5506: pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen rakentami-         kaupungistumisen myötä se tulee vastedes yhä
5507: nen.                                                   polttavammaksi.
5508:     Erityistapaus on Solvallaan suunniteltu kilpa-        Virkistyksen ja suojelun osalta on kyseessä
5509: hiihtokeskus. Kilpaurheilu ja siihen liittyvä liike-   huomattava yleinen etu. On tarpeen sovitella
5510: toiminta ovat osoittautuneet vakavaksi uhaksi          aluetta koskevia ristiriitoja ja pyrkiä mahdollisim-
5511: Nuuksion alueen luonnolle ja jokamiehenoikeu-          man pysyvään ratkaisuun. Tarkoitus on, että
5512: teen perustuvalle virkistyskäytölle.                   asetetaan valmisteleva toimielin, jossa olisivat
5513:     Metsätalouden voimaperäisimmät toimet, avo-        edustettuina tärkeimmät asiaan osalliset tahot.
5514: hakkuut ja maaperän muokkaus eivät sovellu                Ennen eri etunäkökohtien ja toteuttamisvaih-
5515: alueelle, joka on kymmenien tuhansien kansa-           toehtojen perusteellista selvittämistä ei ole syytä
5516: laisten virkistysaluetta ja samalla monien eläin- ja   sitoutua vain yhteen menettelytapaan, kansallis-
5517:                                       1987 vp. -    KK n:o 32                                     3
5518: 
5519: puiston perustamiseen. Kansallispuisto on luon-     selvä. Kaikki toteuttamisvaihtoehdot olisi joka
5520: nonsuojelulaissa käsite, joka edellyttää tiettyä    tapauksessa annettava mahdollisesti asetettavan
5521: toteuttamisjärjestystä. Käsitteen sopivuus Nuuk-    toimielimen tarkasteltaviksi.
5522: sion järviylängön säilyttämiseen ei ole itsestään
5523: 
5524:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
5525: 
5526:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5527: 4                                       1987 vp. -     KK n:o 32
5528: 
5529: 
5530: 
5531: 
5532:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5533: 
5534:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Också ett nyttjande av naturen i rekreationssyf-
5535: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         te, t.ex. för utflykter, kräver handledning på de
5536: den 24 april 1987 till vederbörande medlem av          flitigast använda områdena för att man skall
5537: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kunna undvika att naturen slits ner och att
5538: dagsledamot Löyttyjärvi undertecknade spörsmål         faunan störs.
5539: nr 32:                                                     De centrala delarna av Noux' s.k. sjöplatå ägs
5540:                                                        av städerna Esbo och Helsingfors. Det främsta
5541:           Ämnar Regeringen vidta brådskande
5542:                                                        ansvaret för att området skall bevaras åtkomligt
5543:         åtgärder i syfte att inrätta en nationalpark
5544:                                                        för invånarna ankommer på dessa städer. Genom
5545:         på Noux' sjöplatå och i syfte att förhind-
5546:                                                        städernas egna beslut kan rekreationsområdena
5547:         ra projekt som skadar området?
5548:                                                        vidareutvecklas och deras ställning stärkas. Esbo
5549:                                                        stad samt Vichtis och Kyrkslätts kommuner kun-
5550:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de bl.a. genom planläggning koordinera de be-
5551: anföra följande:                                       hov som berör området.
5552:    Noux' sjöplatås värde som rekreationsöde-               Det är möjligt för staten att delta i utred-
5553: marksområde är obestridligt. Inom den tätt be-         ningen av saken, eftersom Noux' sjöplatå är värd
5554: byggda huvudstadsregionen har områdets natur-          hela landets uppmärksamhet med tanke på rek-
5555: tillstånd bevarats ovanligt väl. På området finns      reation och naturskydd. Staten kunde realisera
5556: också enskilda objekt, som är värdefulla för           skyddsreserveringarna enligt en plan med rättslig
5557: naturskyddet och av betydelse för hela Nyland          verkan, t.ex. en fastställd generalplan. Staten
5558: och till och med för hela landet. På området           kunde delvis svara för de ekonomiska följderna
5559: finns både skogs- och kärrnatur och rikligt med        av att enstaka naturskyddsområden inrättas eller
5560: sjöar. Någon motsvarande helhet kan inte längre        delta i inrättandet av ett mera omfattande
5561: påvisas i Nyland.                                      skyddsområde. En förutsättning för att dessa
5562:    Noux' sjöplatå är av alldeles speciell betydelse    alternativ skall realiseras är dock att städerna
5563: för huvudstadsregionens invånare, som där er-          Esbo och Helsingfors samt kommunerna Vichtis
5564: bjuds förutsättningar att röra sig i nyländsk natur    och Kyrkslätt visar tillräcklig vilja att lösa pro-
5565: i nästan ursprungligt skick. Området används           blemet. Det är inte förenligt med vår förvalt-
5566: också för undervisning, forskning, bevakning av        ningspraxis att staten direkt blandar sig i kom-
5567: miljöförändringar och naturaktiviteter.                munernas beslutsfattande.
5568:    Närheten till huvudstadsregionen ger med ti-           Noux' sjöplatå berörs av aktuella, till en del
5569: den upphov också till sådana behov som kan stå i       sinse~ellan stridiga behov och intressesynpunk-
5570: strid med tryggandet av rekreation och na-             ter. Aven om man på kort sikt kan uppnå
5571: turskydd. Hit hör bl.a. permanent bosättning           tillfredsställande lösningar i fråga om enstaka
5572: och fritidsbebyggelse.                                 projekt, kvarstår fortfarande behovet av att pla-
5573:    Ett specialfall utgör det tävlingsskidcentrum       nera området och i och med urbaniseringen blir
5574: som planerats vid Solvalla. Tävlingsidrotten och       det framledes alltmera brännande.
5575: den därtill anslutna affärsverksamheten har visat         För rekreationen och naturskyddet är det fråga
5576: sig utgöra ett allvarligt hot mot naturen i Noux-      om ett betydande allmänt intresse. Det är nöd-
5577: området och rekreationen, som baserar sig på           vändigt att bilägga tvisterna om området och
5578: allemansrätten.                                        försöka åstadkomma en så permanent lösning
5579:    De kraftigaste åtgärderna i skogsbruket, dvs.       som möjligt. Det är meningen att tillsätta ett
5580: kalhuggning och markberedning, lämpar sig inte         förberedande organ, där de viktigaste instanser
5581: för en plats som utgör rekreationsområde för           som är intressenter i saken skulle vara represente-
5582: tiotusentals medborgare och samtidigt en av de         rade.
5583: sista förekomstplatserna för många djur- och              Före en grundlig utredning av olika intresse-
5584: växtarter mitt bland stora bosättningsområden.         synpunkter och realiseringsalternativ finns det
5585:                                        1987 vp. -     KK n:o 32                                           5
5586: 
5587: inte orsak att binda sig enbart vid ett förfarings-   Det är inte självklart att begreppet lämpar sig för
5588: sätt, dvs. inrättandet av en nationalpark. En         bevarandet av Noux' sjöplatå. Alla realiseringsal-
5589: nationalpark är i lagen om naturskydd ett be-         ternativ skall i varje fall tili granskning föreläggas
5590: grepp som förutsätter en viss realiseringsordning.    det organ som eventuellt tillsätts.
5591: 
5592:      Helsingfors den 29 maj 1987
5593: 
5594:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
5595:                                               1987 vp.
5596: 
5597: irjallinen kysymys n:o 33
5598: 
5599: 
5600: 
5601: 
5602:                                  Puska ym.: Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen jakomenettelystä
5603: 
5604: 
5605:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5606: 
5607:  Opiskelijoiden valtionhallinnon harjoittelu-           Harjoittelujärjestelmä on näin asettanut opis-
5608: tikkojen jaossa on menettelytapaa muutettu           kelijat alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan ja
5609: valla, joka on herättänyt laajaa tyytymättö-         on myös vaikeuttanut opiskelijoiden hakeutumis-
5610: 1yyttä erityisesti kehitysalueiden opiskelijoiden    ta kotiseudulleen kesätyöhön. Uutena epäkohta-
5611: lflSSa.                                              na on myös se, että harjoittelupaikat valtionhal-
5612:                                                      linnossa on keskitetty vain niille opiskelijoille,
5613:  Harjoittelujärjestelmään kuuluvat valtion viras-    joiden opetusohjelmaan harjoittelu kuuluu. Li-
5614: 'jen ja laitosten kesätyöpaikat, jotka jaetaan nyt   säksi on pidetty epäkohtana, että harjoittelujär-
5615: )etusministeriön toimesta keskiasteen ja korkea-     jestelmä on muuttanut opintoasiain hallintoeli-
5616: mlujen opiskelijoiden kesken. Tällaisten har-        met työnvälittäjiksi.
5617: ,ittelupaikkojen kokonaismäärä on 3 000. Niistä         Opiskelijoiden järjestöt ovat yleisesti vaatineet,
5618:  200 on korkeakouluopiskelijoille ja 800 keskias-    että harjoittelupaikkojen alueellinen jakautumi-
5619:  en opiskelijoille.                                  nen tarkistettaisiin ja vinoutuma korjattaisiin
5620:  Valtionhallinnon harjoittelupaikat jaettiin työ-    sekä harjoittelupaikkojen kokonaismäärää lisät-
5621: >imapiirien kautta, jolloin harjoittelupaikat oli-   täisiin. Opiskelijat ovat vaatineet, että palattai-
5622: tt opiskelijoiden vapaasti haettavissa. Opetus-      siin takaisin entiseen järjestelmään tai tehtäisiin
5623: linisteriö on tänä vuonna kiintiöinyt ja jakanut     nykyisessä perusteellisia muutoksia epäkohtien
5624: a.rjoittelupaikat yliopistoittain. Se jakaa myös     poistamiseksi.
5625: ~sätyömäärärahat.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5626:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5627:  Uusi menettely on tuonut useita ongelmia.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5628: arjoittelupaikat ovat opetusministeriön jaossa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5629: ~skittyneet Etelä-Suomen yliopistoille. Esimer-
5630: :ksiJoensuun yliopisto sai 75 harjoittelupaikkaa.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5631: .arjoittelupaikat vähenivät entisestä noin 200               ryhtyä opiskelijoiden harjoittelupaikkojen
5632: a.rjoittelupaikasta yli puolella tämän maakun-               jaossa syntyneiden epäkohtien korjaami-
5633: an alueella.                                                 seksi?
5634: 
5635:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1987
5636: 
5637:                     Pekka Puska                               Esko Jokiniemi
5638:                     Matti Väistö                              Tytti Isohookana-Asunmaa
5639:                                            Hannele Pokka
5640: 
5641: 
5642: 
5643: 
5644: 10562P
5645: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 33
5646: 
5647: 
5648: 
5649: 
5650:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5651: 
5652:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         den omaan opintoalaan liittyvällä ohjatulla kä)
5653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tännön harjoittelulla pyritään parantamaan opi:
5654: olette 23 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       kelumotivaatiota ja siten lyhentämään opiskelt
5655: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aikoja sekä helpottamaan opiskelijoiden sijoittt
5656: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mista työelämään valmistumisen jälkeen. Ha1
5657: Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        joittelun avulla lisätään myös korkeakoulujen j
5658: kysymyksestä n:o 33:                                  työelämän välistä vuorovaikutusta.
5659:                                                          Ehdotukset harjoittelun järjestelyistä ja harjoi
5660:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        telupaikkojen jaosta sisältyvät Korkeakouluopi:
5661:        ryhtyä opiskelijoiden harjoittelupaikkojen     kelijoiden harjoittelu valtionhallinnossa -työryr
5662:        jaossa syntyneiden epäkohtien korjaami-        män muistioon (Opetusministeriön työryhmie
5663:        seksi?                                         muistiaita 1986:33). Työryhmä arvioi harjoitteh
5664:                                                       paikkojen tarvetta muun muassa korkeakouluilt
5665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         saamiensa tietojen perusteella.
5666: seuraavaa:                                               Opetusministeriö päätti 22.1.1987 harjoitteh
5667:     Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987       paikkojen jaosta korkeakouluille ja antoi tarvitt:
5668: siirrettiin momentille 29.37.01 (Muut korkea-         vat ohjeet. Ministeriön päätös pohjautui työryr
5669: koulumenot, palkkaukset) 22 000 000 mk ala-           män ehdotukseen ja siitä saatuihin lausuntoihir
5670: momentilta 34.50.02 .1 opiskelijoiden palkkaa-        Opetusministeriö vahvisti 3. 2.1987 harjoittel
5671: miseksi harjoittelijoiksi valtionhallintoon. Mo-      joiksi palkattavien korkeakouluopiskelijoide
5672: mentin lisäperusteluissa todetaan, että määrära-      palvelussuhteen laadun ja palvelussuhteen ehdo
5673: haa saadaan käyttää 2 200 opiskelijan palkkaami-      Palkkiota       tarkistettiin     opetusministeriö
5674: seen kolmeksi kuukaudeksi harjoittelijoiksi val-      18.3.1987 tekemällä päätöksellä.
5675: tionhallintoon. Lisäksi siirrettiin momentille           Harjoittelupaikkojen jako korkeakouluille pc
5676: 29.76.22 (Ammattikasvatuksen muut menot,              rustuu siis harjoittelun tarvearviointiin. Valtior
5677: harjoittelutoiminnan uudistaminen) 8 000 000          hallinnossa tapahtuvan harjoittelun tarve vaihtc
5678: mk ammatillisten oppilaitosten oppilaiden palk-       lee koulutusaloittain, ja korkeakoulujen kouh
5679: kaamiseksi harjoittelijoiksi valtionhallintoon.       tustehtävissä on merkittäviä eroja. Tämän vuok
5680:     Tämä merkitsi työvoimahallinnon aikaisemmin       esimerkiksi Oulun yliopiston osuus vuoden 198
5681: jakamien niin sanottujen kesätyömäärärahojen          harjoittelupaikoista (190) vastaa yliopiston osuu
5682: siirtämistä opetushallinnon käyttöön harjoitteli-     ta asianomaisten korkeakoulujen opiskelijoide
5683: joiden palkkaamiseksi ja siten harjoittelun kehit-    kokonaismäärästä, Lapin korkeakoulun osu1
5684: tämiseksi valtionhallinnossa. Määrärahojen jako       (65) on selvästi korkeampi ja Joensuun yliopisto
5685: momenteille 29.37.01 ja 29.76.22 vastasi              osuus (75) alempi.
5686: kesätyöpaikkojen aikaisempaa jakoa korkeakou-            Harjoittelupaikkojen jako korkeakouluille '
5687: lujen opiskelijoille ja ammatillisten oppilaitosten   koske harjoittelun alueellista jakautumista. Ko
5688: oppilaille.                                           keakoulu voi sopia harjoittelusta myös etääl
5689:    Kirjallinen kysymys koskee varsinaisesti korkea-   sijaitsevien valtion virastojen ja laitosten kanss:
5690: kouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen jakome-      Edellytyksenä on, että virastot ja laitokset voiv:
5691: nettelyä.                                             tarjota tarkoituksenmukaisia harjoittelumahdoll
5692:     Opetusministeriö ilmoitti 13. 10.1986 ministe-    suuksia ja että opiskelijat haluavat lähteä harjoi
5693: riöille korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun jär-   telijoiksi esimerkiksi kotiseudulleen. Useat ko
5694: jestämisestä vuodesta 1987 lukien ja pyysi minis-     keakoulut lähettivät tiedustelunsa harjoitteh
5695: teriöitä toimittamaan tiedot edelleen alaisilleen     mahdollisuuksista maantieteellisesti laajalle ah
5696: virastoille ja laitoksille. Tarkoituksena todettiin   eelle.
5697: olevan luoda edellytyksiä korkeakouluopintoihin          Momentin 29.37.01 määrärahaa voidaan käy
5698: liittyvän harjoittelun kehittämiselle. Opiskelijoi-   tää koulutusohjelmaan kuuluvaan pakollisee
5699:                                       1987 vp. -- RJC n:o 33                                          3
5700: 
5701: työpaikkaharjoitteluun, koulutusohjelmaan kuu-       epätietoisuutta muun muassa se, että tiedustelui-
5702: luvaan, opiskelijalle vapaaehtoiseen työpaikka-      ta tuli useilta korkeakouluilta.
5703: harjoitteluun sekä koulutusohjelman ulkopuolel-         Jo vuoden 1988 osalta toimenpiteiden aikatau-
5704: la tapahtuvaan työpaikkaharjoitteluun. Esimer-       lu saadaan varhaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi.
5705: kiksi oikeustieteellisen koulutusalan opiskelijoi-   Korkeakoulujen ja virastojen välillä on syntymäs-
5706: den harjoittelua valtionhallinnossa on pidetty       sä pysyviä yhteistoiminnan muotoja harjoittelun
5707: tärkeänä. Sen vuoksi asianomaiset korkeakoulut       järjestämiseksi. Saadut kokemukset otetaan huo-
5708: ovat varanneet heille merkittävän määrän harjoit-    mioon myös opetusministeriön ohjeissa.
5709: telupaikkoja, vaikka alan tutkintoasetuksessa ei        Harkittavana on esimerkiksi se, että opetusmi-
5710: ole lainkaan säännöksiä harjoittelusta.              nisteriön tiedotteeseen ministeriöille, virastoille
5711:                                                      ja laitoksille liitetään lomake, jonka avulla pyri-
5712:    Korkeakoulujen tehtävänä on välittää harjoit-
5713:                                                      tään selvittämään virastojen ja laitosten haluk-
5714: telupaikat omille opiskelijoilleen. Tämä on vält-
5715:                                                      kuus ja mahdollisuudet harjoittelun järjestämi-
5716: tämätöntä, kun harjoittelua pyritään kehittä-
5717:                                                      seen koko maan alueella.
5718: mään korkeakouluopintojen osana. Harjoittelijan
5719:                                                         Opetusministeriön tavoitteena on lisätä har-
5720: valitsee viime kädessä asianomainen virasto tai
5721:                                                      joittelupaikkojen määrää asteittain ja siten, että
5722: laitos. Opintoasiain hallintoelimet eivät ole
5723:                                                      se nykyistä paremmin vastaa korkeakouluopiske-
5724: muuttuneet työnvälittäjiksi.
5725:                                                      lijoiden tarvetta harjoitteluun valtionhallinnossa.
5726:   Uuden järjestelmän toimeenpanossa on ollut         Harjoittelua pyritään kehittämään myös kuntien,
5727: ongelmia. Ensimmäisen vuoden aikataulu oli           kuntainliittojen ja yksityisten palveluksessa.
5728: lyhyt ja entistä myöhäisempi. Korkeakouluille           Opetusministeriö tarkistaa harjoittelupaikko-
5729: harjoittelupaikkojen hankkiminen ja välittämi-       jen jakoa korkeakouluille vuosittain tarpeen mu-
5730: nen olivat uusia tehtäviä, ja virastoissa aiheutti   kaan.
5731: 
5732:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
5733: 
5734:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
5735: 4                                       1987 vp. -- KJ( n:o 33
5736: 
5737: 
5738: 
5739: 
5740:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5741: 
5742:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ken i anslutning till högskolestudier. Genom
5743: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         handledd konkret praktik i anslutning till de
5744: den 23 april 1987 till vederbörande medlem av          studerandes eget studieområde eftersträvar man
5745: statsrådet översänt en avskrift av följande av          att förbättra studiemotivationen, och sålunda
5746: riksdagsman Pekka Puska m.fl. undertecknade            förkorta studietideroa samt underlätta inplace-
5747: spörsmål nr 33:                                        ringen av studerandena i arbetslivet efter avlagd
5748:                                                         examen. Med praktikens hjälp ökas också växel-
5749:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        verkan mellan högskoloroa och arbetslivet.
5750:         för att korrigera de missförhållanden som
5751:                                                            Förslagen till organisering av praktiken och
5752:         har uppkommit vid distributionen av
5753:                                                         distributionen av praktikantplatser ingår i ett PM
5754:         praktikantplatser för studerande?              av arbetsgruppen för högskolestuderandenas
5755:                                                        praktik i statsförvaltningen (PM av arbetsgruppen
5756:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vid undervisningsministeriet 1986: 33). Arbets-
5757: anföra följande:                                        gruppen uppskattade behovet av praktikantplat-
5758:    I statsförslaget för år 1987 överfördes till mo-    ser bl. a. på basen av uppgifter som den erhöll
5759: ment 29.37.01 (Övriga högskoleutgifter, avlö-          från högskoloroa.
5760: ningar) 22 000 000 mk från undermoment                     Undervisningsministeriet fattade 22.1.1987 ett
5761: 34.50.02.1, för avlönande av studerande som             beslut om fördelningen av praktikantplatser mel-
5762: praktikanter i statsförvaltningen. I den ytterligare    lan högskoloroa samt gav erforderliga anvis-
5763: motiveringen för momentet konstateras att an-           ningar. Ministeriets beslut grundade sig på ar-
5764: slaget får användas till att avlöna 2 200 studeran-    betsgruppens förslag och de utlåtanden som hade
5765: de i tre månader som praktikanter i statsförvalt-       inhämtats om detta. Undervisningsministeriet
5766: ningen. Vidare överfördes till moment 29.76.22         fastställde 3.2.1987 typen av anställningsförhål-
5767: (Övriga utgifter för yrkesutbildningen, omorga-        lande för högskolestuderande som avlönas som
5768: niseringen av praktiseringen) 8 000 000 mk för         praktikanter samt anställningsvillkoren. Arvode-
5769: avlöning av elever vid yrkesläroanstalter som          na justerades genom ett beslut som undervis-
5770: praktikanter i statsförvaltningen.                      ningsministeriet fattade 18.3.1987.
5771:    Detta innebar att de s.k. sommararbetsanslag            Fördelningen av praktikantplatser på universi-
5772: som arbetskraftsförvaltningen tidigare hade            teten grundar sig således på behovsprövning.
5773: fördelat nu överfördes på undervisningsförvalt-        Behovet av praktik inom statsförvaltningen varie-
5774: ningen för att användas för avlöning av prakti-        rar mellan olika utbildningsområden, och det
5775: kanter och sålunda för utvecklande av praktise-        finns betydande skillnader mellan högskoloroas
5776: ringen inom statsförvaltningen. Fördelningen av        utbildningsuppgifter. På grund härav motsvarar
5777: anslag på momenten 29.37.01 och 29.76.22               exempelvis den andel av praktikantplatseroa som
5778: motsvarade den tidigare fördelningen av som-           år 1987 tillföll Uleåborgs universitet (190) uni-
5779: mararbetsplatser på högskolestuderande och ele-        versitetets andel av det totala antalet studerande
5780: ver vid yrkesläroanstalter.                            vid vederbörande högskolor, den andel som till-
5781:    Spörsmålet gäller i egentlig mening förfaran-       föll Lapplands högskola (65) är klart högre och
5782: det vid fördelning av praktikantplatser för hög-       Joensuu universitets andel (75) klart lägre.
5783: skolestuderande.                                          Fördelningen av praktikantplatser på högsko-
5784:    Undervisningsministeriet meddelade 13.10.           loroa innefattar inte en regional fördelning av
5785: 1986 ministerieroa om organiseringen av högsko-        platseroa. En högskola kan komma överens om
5786: lestuderandenas praktikantplatser räknat från år       praktik också med avlägset belägna statliga äm-
5787: 1987, samt bad ministerieroa vidarebefordra            betsverk och inrättningar. En förutsättning är att
5788: uppgifteroa till dem underställda ämbetsverk och       ämbetsverken och inrättningaroa kan erbjuda
5789: inrättningar. Det konstaterades att avsikten var       ändamålsenliga möjligheter till praktik och att
5790: att skapa förutsättningar för att utveckla prakti-     studerandena vill praktisera till exempel på sin
5791:                                        1987 vp. -- RJC n:o 33                                           5
5792: 
5793: hemort. Många högskolor sände förfrågningar            gift för högskolorna, och ovisshet uppstod vid
5794: om praktik inom ett stort geografiskt område.          ämbetsverken bl.a. på grund av att man fick
5795:    Anslaget under moment 29.37.01 kan använ-           förfrågningar från flera olika högskolor.
5796: das för obligatorisk arbetspraktik som hör till           Redan år 1988 kommer tidtabellen att vara
5797: utbildningsprogrammet, till arbetspraktik som          mera enhetlig, och arbetet att inledas tidigare.
5798: hör till utbildningsprogrammet och är frivillig för    Bestående samarbetsformer för organisering av
5799: den studerande, samt till arbetspraktik utanför        praktiken håller på att uppkomma mellan hög-
5800: utbildningsprogrammet. Det har ansetts vara            skolorna och ämbetsverken. De erfarenheter man
5801: viktigt att t.ex. studerande på det juridiska          har _få~t beaktas också i undervisningsministeriets
5802: utbildningsområdet praktiserar inom statsförvalt-      anv1snmgar.
5803: ningen. Därför har vederbörande högskolor reser-
5804:                                                           Man överväger exempelvis att till undervis-
5805: verat ett betydande antal praktikantplatser för        ningsministeriets informationsblad till ministe-
5806: dem, trots att examensförordningen för området
5807:                                                        rierna foga en blankett med vars hjälp man för
5808: inte innefattar stadganden om praktik.
5809:                                                        hela landets del försöker utreda ämbetsverkens
5810:    Det är högskolornas uppgift att förmedla prak-
5811:                                                        och inrättningarnas villighet och möjligheter att
5812: tikantplatserna till sina egna studerande. Detta
5813:                                                        ordna praktik.
5814: är nödvändigt då man eftersträvar att utveckla
5815: praktiken som en del av högskolestudierna. 1              Undervisningsministeriets mål är att gradvis
5816: sista hand väljs praktikanten av vederbörande          utöka antalet praktikantplatser. Samtidigt
5817: ämbetsverk eller inrättning. Förvaltningsorganen       försöker man utforma utökningen så att planerna
5818: för studieärenden har inte förvandlats till arbets-    bättre motsvarar högskolestuderandenas behov av
5819: förmedlare.                                            praktik inom statsförvaltningen. Man eftersträvar
5820:    Det har förekommit problem vid genomföran-          att utveckla praktik också hos kommuner, kom-
5821: det av det nya systemet. Tidtabellen för det           munalförbund och privata.
5822: första året var sträng, och det arbete den förutsat-      Undervisningsministeriet justerar årligen enligt
5823: te inleddes senare än förut. Anskaffningen och         behov fördelningen av praktikantplatser på hög-
5824: förmedlingen av praktikantplatser var en ny upp-       skolorna.
5825: 
5826:      Helsingfors den 2 juni 1987
5827: 
5828:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
5829:                                                  1987 vp.
5830: 
5831: Kirjallinen kysymys n:o 34
5832: 
5833: 
5834: 
5835: 
5836:                                    Laaksonen ym.: Työntekijöiden työsuhdeturvan parantamisesta
5837: 
5838: 
5839:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5840: 
5841:    Raumalla toimiva Lönnström Oy on kokenut            huomiota siihen, että liian löysin perustein salli-
5842: useita omistajanvaihdoksia. Työntekijämäärä on         taan myydä suomalaisia yrityksiä ulkomaille, ja
5843: niiden aikana vähentynyt yli tuhannesta sataan.        katsoo, että ennen kaupan solmimista valtioval-
5844:    Rauman ammatillinen paikallisjärjestö ry. ker-      lan pitää ottaa huomioon henkilökunnan edut.
5845: too kirjeessään, että ay-liike on joutunut omista-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5846: janvaihdosten tapahduttua kiinnittämään asioi-         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
5847: hin vakavaa huomiota: on pyritty neuvottelukos-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5848: ketuksiin; mikään ei ole auttanut; henkilökun-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5849: nan ja ay-liikkeen ehdotuksia ei ole millään
5850: tavoin huomioitu. Kirjeessä todetaan viimeisin                   Aikooko Hallitus toisaalta vastaisen
5851: omistajanvaihdos tärkeimmäksi. Irtisanottujen                 varalle valmistella lakiesitystä, joka ny-
5852: joukossa on useita ay-liikkeessä aktiivisesti toimi-          kyistä paremmin turvaisi yrityksen henki-
5853: neita. Samoin irtisanominen kirjeen mukaan kos-               löstön työsuhteen omistajanvaihdosten ja
5854: kee yrityksessä vuosikymmeniä palvelleita. Työn-              rationalisointien yhteydessä, tai edes aset-
5855: antaja on ilmoittanut irtisanomiset lopullisiksi,             taa työllistämisehtoja ulkomaisille suoma-
5856: mutta samalla alihankkijoilta ostetaan palveluk-              laisten yritysten ostajille, ja toisaalta välit-
5857: sia töiden loppuunsaattamiseksi ja jatkamiseksi.              tömästi ryhtyä toimiin Lönnströmin työn-
5858: APJ :n edustajisto haluaa kiinnittää valtiovallan             tekijöiden työllisyyden turvaamiseksi?
5859: 
5860:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
5861: 
5862:           Timo Laaksonen                  Raila Aho                       Pertti Lahtinen
5863:           Raimo Vuoristo                  Heikki Rinne                    Timo Roos
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868: 270522V
5869: 2                                         1987 vp. -      KK n:o 34
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5875: 
5876:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Hallituksen ohjelmaan sisältyy lukuisia työsuh-
5877: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             deturvan kehittämistä koskevia tavoitteita. Mm.
5878: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-           rakennemuutoksista aiheutuvien tuotantotoimin-
5879: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          nan uudelleenjärjestelyjen johdosta tullaan luo-
5880: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           maan toimintamalli, joka myös työttömyysuhan
5881: Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         torjumiseksi kytkee ennakoivasti ja tehokkaasti
5882: myksestä n:o 34:                                          yhteistyöhön yrityksen henkilöstöjärjestöt sekä
5883:                                                           paikalliset ja alueelliset viranomaiset. Tarkoituk-
5884:           Aikooko Hallitus toisaalta vastaisen            sena on niin ikään osallistumisjärjestelmäkomi-
5885:        varalle valmistella lakiesitystä, joka ny-         tean työn pohjalta lainsäädäntöteitse lisätä pal-
5886:        kyistä paremmin turvaisi yrityksen henki-          kansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa tuotannon-
5887:        löstön työsuhteen omistajanvaihdosten ja           muutoksiin, uuden teknologian käyttöön, koulu-
5888:        rationalisoimien yhteydessä, tai edes aset-        tukseen ja työaikajärjestelyihin. Työsuhdeturvan
5889:        taa työllistämisehtoja ulkomaisille suoma-         parantamiseen pyritään myös kehittämällä yhteis-
5890:        laisten yritysten ostajille, ja toisaalta välit-   toimintamenettelyä siten, että ennen työntekijöi-
5891:        tömästi ryhtyä toimiin Lönnströmin työn-           den asemaa koskevien ratkaisujen tekemistä selvi-
5892:        tekijöiden työllisyyden turvaamiseksi?             tetään ja todetaan työntekijöiden uudelleenkou-
5893:                                                           luttamisen ja -sijoittamisen tarve ja mahdolli-
5894:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          suus. Samalla tullaan selkeyttämään irtisanomis-
5895: ti seuraavaa:                                             ia lomautusperusteita.
5896:     Liikkeen luovutukseen ja omistajanvaihdoksiin            Rauman työvoimatoimiston saamien tietojen
5897: liittyy usein rationalisoimipyrkimyksiä, joita kos-       mukaan Lönnström Oy on viime vuodenvaihtees-
5898: kevia säännöksiä on työsuhdeturvan osalta vii-            sa irtisanonut noin 40-50 työntekijää ja toimi-
5899: meksi tarkistettu vuonna 1984 voimaan tulleella           henkilöä, jotka irtisanomisaikojen vaikutuksen
5900: lainmuutoksella (125 184). Uusien säännösten              johdosta ovat nyt jäämässä työttömiksi. Yhtiön
5901: mukaan on irtisanomiseen oltava liikkeen luovu-           henkilöstövahvuus on tämän jälkeen noin 100
5902: tuksesta johtuva perusteltu syy. Samassa yhtey-           henkilöä. Rauman työttömyysaste oli 1.4.1986-
5903: dessä pidennettiin näissä tilanteissa sovellettavaa       31. 3. 198 7 keskimäärin 9, 9 % ja työttömien mää-
5904: irtisanomisaikaa kahdesta viikosta kahteen kuu-           rä 1 528 henkilöä, kun työttömiksi luetaan myös
5905: kauteen. Muutoksen perusteluissa todetaan, että           kunnallisella työllistämistuella työllistetyt mutta
5906: kysymykseen tulevana perusteltuna syynä voi olla          ei lomautettuja. Näin ollen Lönnström Oy:n nyt
5907: esimerkiksi se, että liikkeen toimintaperiaate luo-       toteuttamat irtisanomiset eivät sanottavasti vai-
5908: vutuksen johdosta muuttuu. Luottamushenkilön              kuta Rauman kaupungin työllisyystilameeseen.
5909: irtisanomissuoja on tätäkin tiukempi. Myös yh-
5910: teistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78)            Työvoimaviranomaiset pyrkivät omalta osal-
5911: mukaan on rationalisointitoimimaan liittyvät jär-         taan järjestämään työttömäksi joutuneille henki-
5912: jestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään,          löille työtä normaaleilla käytettävissä olevilla kei-
5913: käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, jossa en-         noilla. Tällöin työttömäksi jääneet henkilöt pyri-
5914: nen ratkaisua neuvotellaan toimenpiteiden pe-             tään ensisijaisesti sijoittamaan avoimilla työmark-
5915: rusteista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista henki-         kinoilla vapaina oleviin työpaikkoihin. Tämän
5916: löstön edustajan kanssa. Mainitut säännökset kos-         jälkeen tulevat kysymykseen eri koulutusvaihto-
5917: kevat luonnollisesti myös ulkomaista yritystä,            ehdot ja viime kädessä myös työllisyyden hoidon
5918: joka toimii työnantajana Suomessa.                        erityistoimenpiteet.
5919: 
5920:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
5921: 
5922:                                                                                  Ministeri Matti Puhakka
5923:                                         1987 vp. -     KK n:o 34                                         3
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5929: 
5930:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringens program innehålier talrika mål
5931: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som gälier utvecklandet av anstäliningsskyddet.
5932: den 24 april 1987 tili vederbörande medlem av          Bl.a. på grund av sådana omorganiseringar av
5933: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      produktioneo som föranleds av strukturföränd-
5934: dagsman Laaksonen m.fl. undertecknade spörs-           ringarna kommer man att skapa en verksamhets-
5935: mål nr 34:                                             modell som också för att avvärja hotet om
5936:                                                        arbetslöshet på ett förutseende och effektivt sätt
5937:           Ämnar Regeringen å ena sidan bereda          sammanför företagets personalorganisationer
5938:        en proposition, som bättre än för närva-        samt lokala och regionala myndigheter tili samar-
5939:        rande skulie trygga arbetsförhålianden för      bete. Avsikten är också att på grundval av
5940:        ett företags personai i samband med byte        samrådskommittens arbete lagstiftningsvägen öka
5941:        av ägare och rationaliseringar, elier ens       löntagarnas möjligheter att inverka på ändring-
5942:        stälia sysselsättningsvilikor för utländska     arna i produktionen, användandet av ny teknolo-
5943:        köpare av finländska företag och å andra        gi, utbildning och arbetstidsarrangemang. Man
5944:        sidan vidta åtgärder för att trygga syssel-     strävar efter att förbättra anstäliningsskyddet ock-
5945:        sättningen för arbetstagarna hos Lönn-          så genom att utveckla samarbetsförfarandet så,
5946:        ström?                                          att behovet av och möjligheterna tili omskolning
5947:                                                        och omplacering utreds och konstateras innan
5948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       avgöranden som gälier arbetstagarnas stälining
5949: anföra följande:                                       träffas. Samtidigt kommer man att klarlägga
5950:    Tili överlåtelse av rörelse och ägarbyte anknyter   grunderna för uppsägning och permittering.
5951: ofta rationaliseringssträvanden. Stadgandena be-          Enligt de uppgifter som Raumo arbetskraftsby-
5952: träffande dessa har för anstäliningsskyddets del       rå fått har Lönnström Oy vid årsskiftet uppsagt ca
5953: senast justerats genom en lagändring som trädde        40-50 arbetstagare och funktionärer, vilka med
5954: i kraft år 1984 (125/84). Enligt de nya stadgan-       anledning av uppsägningstiderna nu hålier på att
5955: dena skali uppsägningen ha en motiverad orsak          bli arbetslösa. Bolagets personalstyrka blir däref-
5956: som följer av överlåtelsen av rörelsen. 1 detta        ter ungefär 100 personer. Arbetslöshetsgraden i
5957: sammanhang förlängdes den uppsägningstid som           Raumo var under tiden 1.4.1986-31.3.1987 i
5958: skali tiliämpas från två veckor tili två månader. 1    genomsnitt 9, 9 procent och antalet arbetslösa
5959: motiveringen för ändringen konstateras att en          personer 1 528, då man räknar med även dem
5960: motiverad orsak som kan komma i fråga tili             som sysselsatts med det kommunala sysselsätt-
5961: exempel kan vara att verksamhetsprincipen för          ningsstödet, men inte dem som permitterats.
5962: rörelsen ändras på grund av överlåtelsen. Upp-         Således påverkar de av Lönnström Oy nu genom-
5963: sägningsskyddet för förtroendevalda är ännu stra-      förda uppsägningarna inte nämnvärt sysselsätt-
5964: mare. Också enligt lagen om samarbete inom             ningsläget i Raumo stad.
5965: företag (725/78) skali de arrangemang i anslut-           Arbetskraftsmyndigheterna strävar efter att för
5966: ning tili rationaliseringsverksamhet vilka påverkar    sin del ordna för dem som blir arbetslösa arbets-
5967: antalet anstälida behandlas genom samarbetsför-        platser med de normala medel som finns tili
5968: farande, vid vilket före avgörandet förhandlas om      deras förfogande. Således försöker man i första
5969: grunderna och alternativen för samt verkningarna       hand placera de arbetslösa i de lediga arbetsplat-
5970: av åtgärderna med en representant för persona-         ser som finns på arbetsmarknaden. Därefter skali
5971: len. De ovan nämnda stadgandena gälier natur-          komma i fråga olika utbildningsalternativ och i
5972: ligtvis också utländska företag som verkar som         sista hand också särskilda åtgärder för att sköta
5973: arbetsgivare i Finland.                                arbetslöshet.
5974: 
5975:      Helsingfors den 27 maJ 1987
5976:                                                                               Minister Matti Puhakka
5977:                                               1987 vp.
5978: 
5979: Kirjallinen kysymys n:o 35
5980: 
5981: 
5982: 
5983: 
5984:                                   Pulliainen ym.: Metsäkanalintujen elinmahdollisuuksien paranta-
5985:                                      misesta
5986: 
5987: 
5988:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5989: 
5990:    Metsäkanalintulajeistamme metso on ollut vii-     tehokasta syrjäisimmilläkin seuduilla. Houkutus
5991: me vuosina erityisen huomion kohteena. Tätä          amp~a teiltä jauhinkiviä etsiviä lintuja on sekin
5992: kookasta lajia esiintyy vain Euraasiassa. Länsi-     suun.
5993: Euroopassa lajin kannat ovat huolestuttavasti vä-       Erityisesti metsojen elinmahdollisuuksiin on
5994: hentyneet, kuten ovat tehneet myös mm. teeri-        vaikuttanut kielteisesti soidinpaikkojen hävittä-
5995: kannat viime vuosina. Myös Suomessa metsäka-         minen metsänhakkuiden tuloksena ja varttunei-
5996: nalintulajien kantojen kehitys on ollut huolestus-   den männiköiden vastaava kohtalo. Ukkometso-
5997: ta herättävä.                                        han on paikkauskollinen lintu, joka hakoo van-
5998:    Metsäkanalintuihin kohdistuva metsästyspaine      hoissa hakomismännyissä mielellään.
5999: oli kohtuullinen vuosina 1964-72, mutta ei              Riista on kansallisomaisuuttamme, josta eri-
6000: enää vuosina 1973-82, jolloin metson, teeren ja      tyistä vastuuta kantavat metsästyksen säätelystä ja
6001: pyyn yhteissaalis kaksinkertaistui ensiksi mainit-   metsien hoidosta vastuulliset tahot.
6002: tuun jaksoon verrattuna. Samanaikaisesti näiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6003: lintujen runsausindeksi kehittyi päinvastaiseen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6004: suuntaan eli putosi. Erityisen hälyttävä tilanne     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6005: oli Etelä- ja Keski-Suomessa, missä saalis oli       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6006: kantaan nähden liian suuri.                                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6007:    Metsästyspaineen lisääntymiseen on monta syy-            siin metsäkanalintujemme, erityisesti
6008: tä. Metsästäjien määrä on kasvanut ja laajeneva             metson, elinmahdollisuuksien ja kanto-
6009: metsäautotieverkosto on tehnyt metsästyksestä               jen elpymisen turvaamiseksi maassamme?
6010: 
6011:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6012: 
6013:            Erkki Pulliainen             Risto Ahonen                    Heikki Rinne
6014:            Esko Almgren                 Pekka Haavisto                  Esko Seppänen
6015:            Eero Paloheimo               Ensio Laine                     Osmo Soininvaara
6016:                        Sinikka Hurskainen-Leppänen            Liisa Jaakonsaari
6017: 
6018: 
6019: 
6020: 
6021:  270525Z
6022: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 35
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6028: 
6029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mioon ottamiseksi niiden elinympäristöihin vai-
6030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuttavissa toiminnoissa.
6031: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-          Metsästyksen tehokkuutta on säädelty metsäs-
6032: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tysaikojen avulla. Viime vuosina metsästysajat
6033: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ovat olleet erittäin lyhyet ja monissa osissa maata
6034: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    eräät metsäkanalinnut ovat olleet kokonaan rau-
6035: myksestä n:o 35:                                      hoitettuja. Samanaikaisesti on neuvonnan avulla
6036:                                                       pyritty korostamaan metsästäjien ja metsästysoi-
6037:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keuden haltijoiden omaa vastuuta metsästyksen
6038:        siin metsäkanalintujemme, erityisesti          rajoittamisessa.
6039:        metson, elinmahdollisuuksien ja kanto-            Riistanhoidon avulla on metsäkanalintukanto-
6040:        jen elpymisen turvaamiseksi maassamme?         jen tuottoa pyritty parantamaan. Metsästäjien
6041:                                                       suorittamien perinteisten riistanhoitotoimenpi-
6042:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      teiden ohella on vastaisuudessa tarkoitus pyrkiä
6043: ti seuraavaa:                                         metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitamiseen
6044:                                                       normaalien metsänhoitotoimenpiteiden yhtey-
6045:    Metsäkanalintujen luontaisen kannanvaihtelun       dessä. Metsähallitus on antanut uudet metsien
6046: viimeinen huippuvaihe oli pääosassa maata vuon-       käsittelyohjeet, joissa riistan elinympäristöjen säi-
6047: na 1980. Tätä seurasi poikkeuksellisen syvä lasku-    lyttäminen ja kehittäminen on pyritty ottamaan
6048: kausi, joka on edelleenkin jatkunut. Viime vuon-      huomioon. Samalla metsähallitus on perustanut
6049: na suoritettujen metsäkanalintujen valtakunnal-       metsätalouden ja riistatalouden yhteensovittami-
6050: listen reittiarviointien mukaan poikastuotantolu-     seksi kokeilu- ja mallialueita henkilöstönsä kou-
6051: vut olivat hyvät ja merkkejä kantojen alkavasta       luttamista varten. Yksityismailla metsien käsitte-
6052: runsastumisesta voitiin jo havaita.                   lyohjeita tarkistamalla sekä neuvontatoimintaa
6053:    Metsäkanalinnut ovat olleet vuosikymmeniä          ohjaamalla pyritään metsien käsittelyssä vastaa-
6054: riistantutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita.        vaan kehitykseen.
6055: Kantojen arvioinoilla on pyritty selvittämään            Metsäkanalintujen kantoibio vaikuttaminen on
6056: niiden runsauden vaihteluja. Toisaalta on pyritty     osoittautunut kaikkialla erittäin vaikeaksi tehtä-
6057: selvittämään elinympäristöjen muutoksen merki-        väksi, ja suoritettavien toimenpiteiden vaikutuk-
6058: tystä kantojen kehitykselle. Näitä selvityksiä jat-   set, kuten avainasemassa olevan metsätalouden
6059: ketaan sekä suunnitelmallisen metsästyksen ai-        toimenpiteiden vaikutukset yleensäkin, tulevat
6060: kaansaamiseksi että riistan tarpeiden huo-            näkyviin vasta vuosien kuluessa.
6061: 
6062:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
6063: 
6064:                                                                               Ministeri Ole Norrback
6065:                                        1987 vp. -     KK n:o 35                                         3
6066: 
6067: 
6068: 
6069: 
6070:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6071: 
6072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          viltets behov skall beaktas vid verksamhet som
6073: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        påverkar dess livsmiljö.
6074: den 24 april 1987 tili vederbörande medlem av            Jaktens effekter har reglerats med hjälp av
6075: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     jakttiderna. Under de senaste åren har jakttider-
6076: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-         na varit mycket korta och i många delar av Jandet
6077: mål nr 35:                                            har vissa skogshönsfåglar varit helt fridlysta. Sam-
6078:                                                       tidigt har man med hjälp av rådgivning försökt
6079:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      understryka jägarnas och jakträttsinnehavarnas
6080:         te att trygga våra skogshönsfåglars, sär-     eget ansvar vid begränsandet av jakten.
6081:         skilt tjäderns, existensmöjligheter och ett       Försök har gjorts att med hjälp av jaktvård
6082:         uppsving för bestånden av dem i vårt          förbättra skogshönsbeståndens avkastning. Vid
6083:         land?                                         sidan av de traditionella viltvårdsåtgärder som
6084:                                                       vidtas av jägarna är avsikten att i framtiden för-
6085:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      söka sköta skogshönsfåglarnas livsmiljö i sam-
6086: anföra följande:                                      med de normala skogsvårdsåtgärderna. Forststy-
6087:    Den senaste toppen i skogshönsfåglarnas na-        relsen har gett nya anvisningar om behandlingen
6088: turliga beståndsväxling inföll i största delen av     av skogarna och i dem har man försökt beakta
6089: landet år 1980. Därefter följde en period med         bevarandet och utvecklandet av viltets livsmiljö.
6090: ovanligt stor nedgång och denna har också fort-       Samtidigt har forststyrelsen inrättat försöks- och
6091: gått. Enligt de riksomfattande uppskattningar av      modellområden i syfte att samordna skogsbruket
6092: skogshönsfåglarnas antal som gjordes senaste år       och vilthushållningen samt för att utbilda sin
6093: var siffrorna beträffande avkomman goda och           personal. På de privata markerna försöker man
6094: man kunde redan skönja teeken på att bestånden        uppnå motsvarande utveckling inom skogshante-
6095: var i tilltagande.                                    ringen genom att justera anvisningarna om be-
6096:    Skogshönsen har under flera decennier utgjort      handlingen av skogarna samt genom att styra
6097: ett av de centrala forskningsobjekten för vilt-       rådgivningsverksamheten.
6098: forskningen. Genom att uppskatta storleken på             Det har överallt visat sig vara en ytterst svår
6099: bestånden har man försökt klarlägga växlingarna       uppgift att påverka skogshönsbestånden och
6100: i deras omfattning. För det andra har man             verkningarna av de åtgärder som vidtas kommer
6101: forsökt utreda betydelsen av förändringar i livs-     tili synes först efter flera år, såsom fallet i
6102: miljöerna för beståndens utveckling. Dessa ut-        allmänhet är med åtgärder i anslutning tili
6103: redningar kommer att fortsättas, både för att en      skogsbruket, vilket här intar en nyckelposition.
6104: planmässig jakt skall fås tili stånd och för att
6105: 
6106:      Helsingfors den 29 maj 1987
6107: 
6108:                                                                                Minister Ole Norrback
6109:                                                1987 vp.
6110: 
6111: Kirjallinen kysymys n:o 36
6112: 
6113: 
6114: 
6115: 
6116:                                   Pulliainen ym.: Eläinpuiston rakentamisesta Kuusamoon
6117: 
6118: 
6119:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6120: 
6121:    Lehtitietojen mukaan (mm. Helsingin Sano-         mukselliseen puoleen tulee, voidaan perustellusti
6122: mat 16.4.1987) Kuusamon Ruka-keskuksen tun-          todeta, että kaikki se tutkimustyö, joka eläin-
6123: tumaan ollaan puuhaamassa ''arktista eläin puis-     puistossa voitaisiin tehdä, on joko jo tehty muu-
6124: toa'', jossa samojen lähteiden mukaan tultaisiin     alla tai voidaan tehdä muissa jo toiminnassa
6125: pitämään suurehkoissa aitauksissa mm. suurpeto-      olevissa eläintiloissa maassamme (Korkeasaari,
6126: jamme ja myöhemmin myös jääkarhuja. Eläin-           Ranua, Ähtäri ja Oulu). Näin ollen julkisten
6127: puiston perustamista perustellaan tutkimukselli-     varojen sijoittaminen hankkeeseen ei ole perus-
6128: silla näkökohdilla. Mm. ilmoitetaan, että Riista-    teltua. Videotekniikkaa suunnitellun kaltaisissa
6129: ja kalatalouden tutkimuslaitos tulisi vuokraa-       tutkimuksissa on käytetty vuodesta 1970 lähtien
6130: maan eläinpuistosta tutkimustiloja. Hankkeen         Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla,
6131: ensi vaiheen kustannusarvioksi ilmoitetaan n. 10     jossa on nytkin käytössä kauko-ohjattava kaapeli-
6132: milj. markkaa.                                       TV. Tämän järjestelmän käyttökelpoisuus on kui-
6133:    Julkistetun suunnitelman mukaan eläimiä tul-      tenkin todettu varsin rajalliseksi mm. vastavalo-
6134: taisiin seuraamaan videokameroiden avulla, sillä     ongelman vuoksi.
6135: väljissä tiloissa ne olisivat muutoin ihmiskatseen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6136: ulottumattomissa.                                    tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
6137:     Eläinpuistoa tultaisiin pitämään avoinna myös    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6138: yleisölle, mikä lienee sen eräs päätarkoitus. Suh-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6139: teellisen lähellä toimii kuitenkin jo Ranuan
6140: eläinpuisto, jonka kanssa Kuusamon eläinpuisto                 Aikooko Hallitus lähteä taloudellisesti
6141: kilpailisi kävijöistä. Vaarana on, ettei kumpikaan          tukemaan       Kuusamoon        suunniteltua
6142: toimi taloudellisesti kannattavalla tavalla.                ''arktista eläin puistoa'' tai vuokraamaan
6143:    Mitä Kuusamon arktisen eläinpuiston tutki-               sinne rakennettavia tiloja?
6144: 
6145:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6146: 
6147:           Erkki Pulliainen              Kimmo Sarapää                  Hannele Pokka
6148:           Seppo Pelttari                Aimo Ajo                       Keijo Jääskeläinen
6149: 
6150: 
6151: 
6152: 
6153: 270526A
6154: 2                                        1987 vp. -- ~ n:o 36
6155: 
6156: 
6157: 
6158: 
6159:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6160: 
6161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mukaan vastannut Kuusamon kunnan tekemään
6162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tutkimuslaitoksen tutkimustarpeita ja -mahdolli-
6163: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-          suuksia eläinpuistossa koskevaan tiedusteluun:
6164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         "Kuusamon kunnan 26.8.1986 päivättyyn kirjee-
6165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          seen viitaten riista- ja kalatalouden tutkimus-
6166: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       laitos ilmoittaa, että laitos on valmis vuokraa-
6167: myksestä n:o 36:                                         maan kirjeessä tarkoitetut tilat, mikäli vuokran
6168:                                                          määrä voidaan sopia sellaiseksi, että laitos voi
6169:           Aikooko Hallitus lähteä taloudellisesti        käytettävissään olevista määrärahoista sen mak-
6170:        tukemaan       Kuusamoon        su unni tel tua   saa, ja mikäli valtion asianomaiset rakennusvira-
6171:        ''arktista eläin puistoa'' tai vuokraamaan        nomaiset hyväksyvät vuokraamisen.''
6172:        sinne rakennettavia tiloja?                           Kysymys Kuusamoon suunnitellun "arktisen
6173:                                                          eläinpuiston'' taloudellisesta tukemisesta tai sin-
6174:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ne rakennettavien tilojen vuokraamisesta tulee
6175: ti seuraavaa:                                            siten harkittavaksi valtion kulloistenkin menoar-
6176:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ole         vioiden käsittelyn yhteydessä. Toistaiseksi riista-
6177: osallisena Kuusamon "arktisen eläin puiston" ra-         ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ole esittänyt
6178: kentamishankkeeseen. Mikäli hanke muiden toi-            määrärahoja Kuusamon eläinpuistohankkeelle,
6179: mesta kuitenkin toteutetaan, on laitos pitänyt           eikä laitos ole ilmoituksensa mukaan myöskään
6180: mielekkäänä sen tarjoamien mahdollisuuksien              laatinut tutkimussuunnitelmia hankkeen varalle
6181: käyttämistä hyväksi myös tutkimuksellisesti. Täs-        huolimatta tiedotusvälineissä esitetyistä väitteis-
6182: sä tarkoituksessa on tutkimuslaitos ilmoituksensa        tä.
6183: 
6184:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
6185: 
6186:                                                                                 Ministeri Ole Norrback
6187:                                         1987 vp. -      KK n:o 36                                            3
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6193: 
6194:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommun om forskningsinstitutets forskningsbe-
6195: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          hov och -möjligheter i djurparken: ''Med hänvis-
6196: den 24 april 1987 tili vederbörande medlem av           ning tili Kuusamo kommuns brev daterat
6197: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       26.8.1986 meddelar vilt- och fiskeriforskningsins-
6198: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           titutet att institutet är berett att hyra de utrym-
6199: mål nr 36:                                              men som avses i brevet, ifall hyran kan fastställas
6200:                                                         tili ett sådant belopp att institutet kan betala den
6201:           Har Regeringen för avsikt att ekono-          av de anslag som står tili institutets förfogande,
6202:         miskt stödja den "arktiska djurpark"            och ifall vederbörande statliga byggnadsmyndig-
6203:         som planeras i Kuusamo eller hyra ut-           heter godkänner att institutet hyr utrymmena.''
6204:         rymmen som byggs där?                               Frågan om ekonomiskt stöd för den '' arktiska
6205:                                                         djurpark'' som planeras i Kuusamo eller om att
6206:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hyra utrymmen som där byggs kommer således
6207: anföra följande:                                        att prövas i samband med behandlingen av
6208:   Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet deltar inte i   respektive statliga urgiftsstat. Tills vidare har vilt-
6209: det byggnadsprojekt som gäller en "arktisk djur-        och fiskeriforskningsinstitutet inte föreslagit an-
6210: park'' i Kuusamo. Ifall projektet dock realiseras       slag för djurparksprojektet i Kuusamo och oaktat
6211: på andras inititativ, har institutet ansett det         de påståenden som förekommit i massmedierna
6212: meningsfullt att utnyttja de möjligheter det            har institutet enligt egen uppgift inte heller
6213: erbjuder också i forskningshänseende. I detta           uppgjort några forskningsplaner med tanke på
6214: syfte har forskningsinstitutet enligt egen uppgift      projektet.
6215: svarat följande på en förfrågan från Kuusamo
6216: 
6217:      Helsingfors den 29 maj 1987
6218: 
6219:                                                                                   Minister Ole Norrback
6220:                                               1987 vp.
6221: 
6222: Kirjallinen kysymys n:o 37
6223: 
6224: 
6225: 
6226: 
6227:                                   Pulliainen ym.: Talonmiehen saamisesta Oulun yliopiston Peräme-
6228:                                      ren tutkimusasemalle
6229: 
6230: 
6231:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6232: 
6233:    Valtiontilintarkastajat suorittivat v. 1980 Ou-   piirirakennustoimistoon. Näin tehtiinkin ja neu-
6234: lun yliopiston Hailuodon saarella sijaitsevan Pe-    votteluissa luvattiin yliopiston edustajille, että
6235: rämeren tutkimusaseman tilojen ja toiminnan          kun talonmiehen asunto valmistuu, myös talon-
6236: tarkastuksen. Tutkimusasema toimi tuolloin vuo-      miehen vakanssi perustetaan. Näin ei ole kuiten-
6237: sina 1850-1872 rakennetuissa luotsiaseman van-       kaan tapahtunut, vaan aiemmatkin laitosmies-
6238: hoissa rakennuksissa. Tilojen heikko kunto, ylei-    palvelut on lakkautettu.
6239: nen resurssien niukkuus ja näistä johtuen toimin-       Tilanne on Oulun yliopiston Perämeren tutki-
6240: nan sesonkiluonteisuus kiinnittivät tuolloin val-    musaseman kannalta kestämätön ja valtiontalou-
6241: tiontilintarkastajien huomiota.                      dellisesti mieletön. Valtiontilintarkastajien aloit-
6242:    Annettu lausunto johti sittemmin rakennusten      teesta tutkimusaseman fyysisiä oloja ryhdyttiin
6243: kunnostamiseen sekä uusien tilojen rakentami-        kohentamaan ja aseman henkilökunnan toimesta
6244: seen. Kokonaan uusien tilojen osalta yliopisto       valmistauduttiin ympärivuotiseen työskentelyyn
6245: esitti asunnon rakentamista asemanhoitajalle,        Hailuodossa (aiemmin talvet on työskennelty
6246: tutkimusteknikolle ja talonmiehelle. Näistä hy-      Oulussa), mutta nyt hanke karimuu talonmies/
6247: väksyttiin vain talonmiehen asunnon rakentami-       laitosmiespalvelujen puutteeseen uuden talon-
6248: nen. Sen tähdellisyyttä korostettiin käydyissä       miehen asunnon ollessa tyhjillään.
6249: neuvotteluissa ja talonmiehen asunto rakennet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6250: tiin sellaiseksi, että sen ikkunoista voi hyvin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6251: "hallita" tapahtumat tutkimusaseman piha-alu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6252: eella. Talonmiehen asunto valmistui syyskuussa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6253:  1986, minkä jälkeen se on ollut tyhjänä, sillä
6254: luvattua talonmieheni laitosmiehen vakanssia ei                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6255: ole saatukaan.                                               siin talonmiehen 1laitosmiehen vakanssin
6256:    Rakennushallituksen suunnitelmasta antamas-               perustamiseksi Oulun yliopiston Peräme-
6257: sa lausunnossa todetaan, että talonmiehen toi-               ren tutkimusasemalle Hailuodon Marja-
6258: men vakinaistamisessa tulee ottaa yhteys Oulun               niemeen?
6259: 
6260:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6261: 
6262:           Erkki Pulliainen              Kalevi Mattila                  Oiva Savela
6263:           Tellervo Renko                Kauko Heikkinen                 Annikki Koistinen
6264:           ]. Juhani Kortesalmi          Juhani Vähäkangas               Arvo Kemppainen
6265: 
6266: 
6267: 
6268: 
6269: 270495R
6270: 2                                       1987 vp. -- NJ( n:o 37
6271: 
6272: 
6273: 
6274: 
6275:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6276: 
6277:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          man keskityksellä rakennushallituksen kiinteis-
6278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tönhoitoon ei ole saavutettu valtiontaloudellista
6279: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-        hyötyä.
6280: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Mikäli rakennushallitus edelleenkin vastaa Pe-
6281: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        rämeren tutkimusaseman ja Ulkokrunnin entisen
6282: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     luotsiaseman kiinteistönhoidosta, tulee talon-
6283: myksestä n:o 37:                                       miestoimintaa jatkaa nykyisellä tavalla. Tällöin
6284:                                                        piirirakennustoimisto palkkaa kesäkaudeksi ase-
6285:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        malle osa-aikaisen talonmiehen kesätyöntekijöi-
6286:         siin talonmiehen 1laitosmiehen vakanssin       den ja lomasijaisten palkkaukseen varatuilla mää-
6287:         perustamiseksi Oulun yliopiston Peräme-        rärahoilla ja hoitaa talvikauden kiinteistönhoito-
6288:         ren tutkimusasemalle Hailuodon Marja-          tehtävät tilapäisjärjestelyin. Valtiontalouden kan-
6289:         niemeen?                                       nalta ei ole järkevää palkata tutkimusasemalle
6290:                                                        normaalityöaikaa ympärivuotisesti noudattavaa
6291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          työntekijää pelkästään vähäisiä kiinteistönhoito-
6292: seuraavaa:                                             tehtäviä varten, jotka kuitenkin painottuvat pää-
6293:    Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasemalle         asiassa kesäkaudelle ja jotka eivät edellytä erityis-
6294: on vuosittain palkattu Oulun piirirakennustoi-         tä ammattipätevyyttä tekijältään.
6295: miston toimesta 1. 5 .--31.10. väliseksi ajaksi osa-      Aikaisemmin alueelle suunnitellun talonmie-
6296: aikainen talonmies työllisyysmäärärahoilla. Osa-       hen toimen perustamatta jättämiseen vaikuttaa
6297: aikaisen työntekijän viikoittainen työaika on ollut    erityisesti se, että alunperin puulämmitteiseksi
6298: 15 tuntia. Työntekijälle on korvattu 5 viikkotyö-      suunnitellut, ympärivuotiseen käyttöön tarkoite-
6299: tuntia yliopiston käytössä olevan vanhan Ulko-         tut tilat on varustettu suoralla sähkölämmityksel-
6300: ktunnin luotsiaseman hoidosta.                         lä, mikä on ratkaisevasti vähentänyt talonmiehen
6301:    Talonmiehen tehtäviin on kuulunut pääasiassa        tehtäviä.
6302: tilojen käyttäjän toimintaan liittyviä tehtäviä,          Ottaen huomioon kohteessa tapahtuvan toi-
6303: kuten alueen vartiointi, opiskelijaryhmien opas-       minnan luonteen, kohteen etäisen sijainnin sekä
6304: tus ja saunan lämmitys. Varsinaisten kiinteistön-      kiinteistönhoitotehtävien vähyyden ja niiden vä-
6305: hoitotehtävien osuus on rajoittunut pääasiassa         häistä ammattitaitoa vaativan luonteen sekä sen,
6306: ulkoalueiden hoitoon ja puhtaanapitoon sekä            että kiinteistönhoitotehtävät ja tiloissa tapahtuva
6307: vähäisessä määrin keväisin ja syksyisin kahden         toiminta liittyvät kiinteästi toisiinsa, on tarkoi-
6308: puulämmitteisen rakennuksen lämmittämiseen.            tuksenmukaista, että Perämeren tutkimusaseman
6309:    Mikäli asemalla on käynyt kesäkauden ulko-          ja Ulkokrunnin entisen luotsiaseman kiinteistön-
6310: puolella tutkijoita tai opiskelijaryhmiä, on kulku-    hoito siirretään takaisin Oulun yliopistolle. Täl-
6311: väylien auraus ostettu palveluna paikalliselta yrit-   löin yliopisto voi palkata suunnitelmiensa mukai-
6312: täjältä ja tilojen lämmitys hoidettu tilapäissopi-     sesti tutkimusasemalle asemanhoitajan, joka
6313: muksin.                                                muiden töittensä ohella hoitaa myös kiinteistön-
6314:    Kuluvan vuoden osalta työvoimaviranomaiset          hoitotehtävät Perämeren tutkimusasemalla ja Ul-
6315: ovat ilmoittaneet, ettei tutkimusasema ole työlli-     kokrunnin entisellä luotsiasemalla.
6316: syysmäärärahakelpoinen, joten Oulun yliopisto             Edellä esitetty huomioon ottaen tarkoituksen-
6317: on palkannut asemalle talonmiehen 1. 5.--              mukaisin ratkaisu on, että Perämeren tutkimus-
6318: 31.5.1987 väliseksi ajaksi tutkimusmäärärahoilla.      asema ja Ulkokrunnin entinen luotsiasema siirre-
6319:    Kiinteistönhoidon keskittäminen rakennushal-        tään takaisin Oulun yliopiston kiinteistönhoitoon
6320: litukselle on tarkoituksenmukaista niissä tapauk-      rakennushallituksen vastatessa edelleenkin raken-
6321: sissa, joissa kiinteistö sijaitsee rakennushallituk-   nusten korjaushuollosta. Tällöin talonmiehen va-
6322: sen hoitokiinteistökeskittymäalueella tai on kiin-     kanssia ei perusteta rakennushallinnon toimesta,
6323: teistönhoitotekniikaltaan vaativa. Perämeren tut-      vaan Oulun yliopisto palkkaa tutkimusasemalle
6324: kimusaseman ja Ulkokrunnin entisen luotsiase-          asemanhoitajan.
6325:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1987
6326: 
6327:                                                                   Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
6328:                                        1987 vp. -      KK n:o 37                                        3
6329: 
6330: 
6331: 
6332: 
6333:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6334: 
6335:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sköta, eller där fastighetens skötsel är tekniskt
6336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         krävande. Ingen statsekonomisk nytta har upp-
6337: den 24 april 1987 tili vederbörande medlem av          nåtts genom att Bottenvikens forskningsstations
6338: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      och Ulkokrunni före detta lotsstations fastigheter
6339: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          har skötts av byggnadsstyrelsen.
6340: mål nr 37:                                                Om byggnadsstyrelsen fortsättningsvis ansvarar
6341:                                                        för fastighetsskötseln på Bottenvikens forsknings-
6342:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
6343:                                                        station och Ulkokrunni före detta lotsstation skall
6344:         att grunda en vakans för en gårdskarl/
6345:                                                        gårdskarlsverkamheten fortsätta som hittills. Här-
6346:         verkkarl vid Uleåborgs universitets forsk-
6347:                                                        vid avlönar distriktsbyggnadsbyrån med anslag
6348:         ningsstation i Marjaniemi på Karlö?
6349:                                                        som har reserverats för avlöning av sommararbe-
6350:                                                        tare och semestervikarier en deltidsanställd gårds-
6351:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        karl för stationen under sommaren, och fastig-
6352: anföra följande:                                       hetsskötseln handhas vintertid genom temporära
6353:    På åtgärd av Uleåborgs distriktsbyggnadsbyrå        arrangemang. Ur statsekonomisk synvinkel är det
6354: har man årligen för tiden 1.5-31.10 med syssel-        inte förnuftigt att året om avlöna en arbetstagare
6355: sättningsanslag avlönat en deltidsanställd gårds-      med normal arbetstid tili forskningsstationen
6356: karl vid Uleåborgs universitets forskningsstation i    bara för obetydliga uppgifter i anslutning tili
6357: Bottenviken. Arbetstiden per vecka har varit 15        fastighetsskötseln, vilka dock koncentreras hu-
6358: timmar för den deltidsanstälida arbetstagaren.         vudsakligen tili sommarperioden och inte
6359: Fem veckoarbetstimmar har ersatts arbetstagaren        förutsätter någon särskild yrkeskompetens.
6360: för skötseln av Ulkokrunni gamla lotsstation som          Att man har avstått från att inrätta den
6361: universitetet använder.                                gårdskarlsbefattning som tidigare planerades för
6362:    Gårdskarlens uppgifter har i huvudsak anslutit      området beror särskilt på att de byggnader som
6363: sig tili den verksamhet som bedrivs i utrymmena.       är avsedda för användning året om och som från
6364: Tili dem har hört bl.a. övervakning av området,        början hade vedeldning har försetts med direkt
6365: guidning av grupper av studerande och att värma        elvärme, vilket i avgörande grad har minskat
6366: bastun. Den egentliga fastighetsskötseln har be-       gårdskarlens uppgifter.
6367: gränsats huvudsakligen tili skötsel och renhåli-          Med beaktande av den typ av verksamhet som
6368: ning av områdena utomhus samt, i ringa ut-             bedrivs på platsen, dess avlägsna läge samt den
6369: sträckning tili att vår och höst elda i två bygg-      obetydliga omfattningen av fastighetsskötselupp-
6370: nader med vedeldning.                                  gifterna och den obetydliga yrkeskunskap de
6371:    Om stationen har besökts av forskare elier          kräver samt det faktum, att fastighetsskötseln och
6372: grupper av studerande andra årstider än sommar-        verksamheten i utrymmena nära hör samman, är
6373: tid har man betalat en loka! företagare för att        det ändamålsenligt att fastighetsskötseln vid Bot-
6374: ploga farlederna och skött uppvärmningen ge-           tenvikens forskningsstation och Ulkokrunni före
6375: nom temporära avtal.                                   detta lotsstation återförs på Uleåborgs universi-
6376:    För innevarande års del har arbetskraftsmyn-        tet. Härvid kan universitetet i enlighet med sina
6377: digheterna meddelat att forskningsstationen inte       planer för stationen avlöna en stationsförestånda-
6378: är berättigad tili sysselsättningsanslag, och sålun-   re som vid sidan av sina övriga arbeten handhar
6379: da har Uleåborgs universitet använt forsknings-        också fastighetsskötseln på Bottenvikens forsk-
6380: anslag för att avlöna en gårdskarl tili stationen      ningsstation och Ulkokrunni före detta lotssta-
6381: under tiden 1.5-31.5.1987.                             tion.
6382:    Det är ändamålsenligt att koncentrera fastig-          Med beaktande av det ovan anförda är den
6383: hetsskötseln tili byggnadsstyrelsen i de fall där      mest ändamålsenliga lösningen att fastighetssköt-
6384: fastigheten befinner sig på ett område där bygg-       seln vid Bottenvikens forskningsstation och Ul-
6385: nadsstyrelsen har ett större antal fastigheter att     kokrunni före detta lotsstation återförs på Uleå-
6386: 4                                    1987 vp. -    KK n:o 37
6387: 
6388: borgs universitet, medan byggnadsstyrelsen allt-   gårdskarlsvakans, utan Uleåborgs universitet av-
6389: jämt ansvarar för byggnadernas reparationsservi-   lönar en stationsföreståndare för stationen.
6390: ce. Härvid inrättar byggnadsstyrelsen inte en
6391: 
6392:     Helsingfors den 11 maj 1987
6393: 
6394:                                                                   Finansminister Erkki Lizkanen
6395:                                                1987 vp.
6396: 
6397: Kirjallinen kysymys n:o 38
6398: 
6399: 
6400: 
6401: 
6402:                                   Pulliainen ym.: Tuulivoimaloiden kehittämistyön tehostamisesta
6403: 
6404: 
6405:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6406: 
6407:    Tuuli on uusiutuva, saasteeton ja hajasijoitet-   nukset eivät saisi nousta tanskalaisessa tilanteessa
6408: tava energianlähde. Muissa pohjoismaissa on          yli 3 äyrin kilowattitunnilta. Tätä suurempia
6409: kiinnitetty kasvavaa huomiota tuulivoimaloiden       tuulivoimaloita puolustellaan sillä, että niiden
6410: kehittämiseen ja käytön lisäämiseen. Suomessa-       avulla hyödynnettäisiin tehokkaasti tuuliset maa-
6411: kin tähän on potentiaaliset mahdollisuudet, sillä    alueet.
6412: maamme meri- ja rannikkoalueilla näyttää olevan         Vuonna 1986 Ruotsin ja Tanskan parhaissa
6413: suurin piirtein samanlaiset tuuliolot kuin Tans-     tuulioloissa tuulivoiman hinta oli 20 p/kWh,
6414: kassa ja Ruotsissa. Olemm.e kuitenkin muis~a         eräissä tapauksissa jopa 13-16 p/kWh. Suomen-
6415: pohjoismaista jäljessä kehityksestä. Näyt~ävm        kin tietyissä oloissa tuulivoima on kehityskelpoi-
6416: meikäläinen hanke on ollut Imatran Votman            nen vaihtoehto. Energiataloudellisesti merkittävä
6417: koetuulivoimalaitos Inkoon Kopparnäsissä.            tulos saadaan suurehkoilla, 0,2-1,0 MW:n tuu-
6418:    Tanskassa arvioidaan olevan käytössä n. 2 000     livoimalaitoksilla.
6419: tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on n. 100 MW           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6420: ja vuosituotanto n. 0,2 TWh/vuosi. Kaliforniassa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6421: oli vuodenvaihteessa 1986-87 asennettuna tuu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6422: livoimaloita n. 1 300 MW:n edestä. Ruotsissa on      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6423: valmiina maapallon toistaiseksi suurin tuulivoi-
6424: malaitos (Maglarp; 3 MW).                                      Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan
6425:    Asiantuntija-arvioiden mukaan suuruusluokal-              tuulivoimaloiden kehittämistyötä ja edes-
6426: taan 100-200 kW:n laitokset ovat nyt taloudel-               auttamaan niiden käytön lisäämistä
6427: lisimpia. Tämän suuruisen yksikön käyttökustan-              maassamme?
6428: 
6429:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6430: 
6431:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
6432:                      Osmo Soininvaara                         Pekka Haavisto
6433: 
6434: 
6435: 
6436: 
6437: 270510H
6438: 2                                        1987 vp. -     KK n:o 38
6439: 
6440: 
6441: 
6442: 
6443:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6444: 
6445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ensimmäisestä ja ainoasta valtakunnan verkkoon
6446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kytkeytyvästä yksiköstä lähiaikoina saatavat mit-
6447: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-         taustulokset ja kokemukset luovat konkreettisen
6448: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        pohjan harkinnoille tuulienergian mahdollisuuk-
6449: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sista jatkossa. Tämän hetken arviot mm. tuote-
6450: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tun sähkön hinnasta Kopparnäsin voimalassa
6451: myksestä n:o 38:                                        ovat niinkin korkeita kuin 60-70 p/ kWh. Täl-
6452:                                                         löin on tosin muistettava, että koelaitoksesta
6453:           Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan           pyritään jopa energian tuotannon kustannuksel-
6454:         tuulivoimaloiden kehittämistyötä ja edes-       lakin saamaan kaikki tarpeellinen tuulitekninen
6455:         auttamaan niiden käytön lisäämistä              mittausaineisto, joka lisää tuulivoiman käyttökel-
6456:         maassamme?                                      poisuuden arviointia jatkossa.
6457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Tuulienergian vuotuiseksi tekniseksi tuotanto-
6458: seuraavaa:                                              potentiaaliksi Suomessa on arvioitu 4-5 TWh,
6459:                                                         joka edustaa sähkön nykytuotannossa noin
6460:    Tuulienergiaa voidaan Suomessa järkevästi            10 % :n osuutta. Näin ollen tuulienergialla voi
6461: hyödyntää mm. seuraavilla kahdella toisistaan           siten olla tulevaisuudessa vain muuta sähkö- ja
6462: poikkeavalla strategialla.                              energiahuoltoa täydentävä rooli. Ruotsin kahden
6463:    - Tuuli on käyttökelpoinen energiamuoto              toimivan suurvoimalan kokemusten valossa sa-
6464: paikallisesti yksittäisten talojen ja pienten yhdys-    dannen rakennettavan tuulivoimalan investointi-
6465: kuntien lämmitykseen. Tämä pienvoimantuotan-            kustannusten perusteella olisi päästävissä sähkön
6466: to tulee kilpailukykyisesti kysymykseen alueilla,       tuotantohintaan 25-30 p/kWh. Näillä sadalla
6467: joilla ei ole sähköverkkoa tai jos olemassa olevan      voimalalla (a 2-3 MW) pystyttäisiin tuottamaan
6468: verkon kapasiteetti ei riitä lämmitystarkoituksiin.     vain noin 1 % Suomen nykyhetken sähköntar-
6469: Tällaisten pienvoimaloiden kehittämistyötä on           peesta, ja tuotantohintakin olisi ainakin kaksin-
6470: koko 1980-luvun ajan edesautettu kauppa- ja             kertainen perinteisiin tuotantomuotoihin verrat-
6471: teollisuusministeriön tutkimusavustuksin.               tuna.
6472:    - Toinen mahdollisuus on perusvoiman, eli
6473: suurtuotantomittakaavainen sähkön tuottaminen              Tuulivoiman vaikutuksesta sähkön tuotantoon
6474: tuulienergialla. Tämä näyttäisi olevan ainoa tapa,      Suomessa tarvitaan siis vielä perusteellisia selvi-
6475: jolla voisi olla edes teoreettista strategista merki-   tyksiä ennen mahdollisten suurtuotantomittakaa-
6476: tystä Suomen energiahuollossa. Tällöinkin tarvi-        van laitosten rakentamista. Selvityksiä tarvitaan
6477: taan satoja ellei tuhansia voimaloita päästäksem-       etenkin siitä, mitä tuotantomuotoa ja mitä polt-
6478: me oleelliseen, joitakin prosentteja käsittävään        toainetta tuulivoima korvaisi, sekä siitä, onko
6479: sähköntuotanto-osuuteen. Vastauksessa myöhem-           tuulienergian tuottamisesta haittaa muulle tuo-
6480: min keskitytäänkin pääosin pohtimaan ja valaise-        tannolle tai aiheutuuko tästä muiden tuotanto-
6481: maan nimenomaan perusvoiman tuottamisen                 muotojen kohdalla lisäkustannuksia.
6482: mahdollisuuksia.                                           Mikäli tuulivoimalla tuotenaisiin merkittävä
6483:    Suomessa on tiettävästi toiminnassa useita           osa Suomen sähköntarpeesta, se edellyttäisi mah-
6484: kymmeniä pieniä lähinnä asuinrakennusten läm-           dollisesti tuhansien voimaloiden rakentamista.
6485: mitykseen tarkoitettuja tuulivoimaloita. Osittain       Näiden aiheuttamat mahdolliset tekniset (mm.
6486: tai täysin julkisin varoin tuettuja tuulivoimaloi-      radioliikennehäiriöt) tai maisemalliset ympäristö-
6487: den kehitysprojekteja on ollut 10-15 kappalet-          haitat voivat olla arvaamattomat. Näitten vaiku-
6488: ta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on allokoinut       tusten huomioon ottamisen tekee vaikeaksi sel-
6489: 1980-luvulla tuulienergiatutkimuksiin yhteensä          keiden tuloksia antavien tutkimusmenetelmien
6490: noin 2 milj. mk. Ainoa suurtuotantomittakaavaa          puute. Kysymyksessä on kuitenkin toimenpide,
6491: lähentelevä kehityshanke on Imatran Voima               joka vaikuttaa vähintään alueellisesti voimakkaal-
6492: Oy:n Kopparnäsin 300 kW:n koevoimala. Tästä             la tavalla suomalaiseen maisemakuvaan.
6493:                                        1987 vp. -      KK n:o 38                                        3
6494: 
6495:    Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten tulokset        tulee olla valmius muodostaa yksilöity kanta
6496: eivät anna riittävää pohjaa ryhtyä suoraan suuri-      tuulivoimatuotannon mahdollisuuksista Suomen
6497: mittakaavaiseen tuulivoimatuotantoon. Tästä            energiahuollossa. Mahdollisten rohkaisevien tu-
6498: syystä kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnis-     losten perusteella voitaisiin asettaa jatkotavoit-
6499: tänyt 3-5 vuotta kestävän suurvoimatuotannon           teeksi rakentaa ensimmäinen suurmittakaavan
6500: mahdollisuuksia selvittävän tutkimushankkeen.          tuulivoimala 1990-luvun alkupuolella.
6501: Tavoitteina on tutkia ylempien ilmakerrosten              Yhteenvetona voidaan todeta valtiovallan tuu-
6502: tuuliolosuhteet suurtuotannon kokonaispotenti-         lienergian edistämiseen liittyvien toimenpiteiden
6503: aalin arvioimiseksi. Lisäksi tutkitaan suurtuotan-     aluksi keskittyneen pienvoimalatuotannon kehit-
6504: non kannattavuutta eri reunaehtojen (säätövoi-         tämiseen tutkimus- ja investointiavustuksin. Kos-
6505: makysymys, ympäristövaikutukset, työllisyys, ra-       ka pienvoimalavaihtoehdoilla ei voi olla koko
6506: hoitus jne.) vallitessa. Projektissa on mukana niin    valtakunnan energiahuollon kannalta oleellista
6507: alan tutkimuslaitoksia kuin tuulivoimaloiden val-      merkitystä, tullaan jatkossa niin tutkimukselliset
6508: mistamisesta kiinnostuneita yrityksiä.                 kuin muutkin toimenpiteet keskittämään suu-
6509:    Toisaalta rajallisia tutkimusresurssejamme kan-     remman, MW-luokan voimantuotantovaihtoeh-
6510: nattaa käyttää omalta kannaltamme oleellisen           don selvittämiseen. Täysin selvää kuitenkin on,
6511: tiedon hankintaan. Tällöin on tarkoituksenmu-          että merkittävään tuulienergiapohjaiseen sähkön-
6512: kaisinta panostaa aktiiviseen valmiin ulkomaisen       tuotanto-osuuteen pääseminen edellyttäisi yksik-
6513: tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen Suomen          kökoosta riippuen satojen ellei tuhansien voima-
6514: olosuhteisiin. Vaihtoehtona oleva oma tuulitek-        loiden rakentamista. Tämä on toimenpiteenä
6515: ninen perustutkimus voisi pienin resurssein joh-       niin pitkävaikutteinen ja näkyvä, että mm. mai-
6516: taa pahimmillaan ruudin uudelleenkeksimiseen.          semalliset ja ympäristönsuojelulliset tekijät tulee
6517:    Nyt käynnistetyn projektin tavoitteet on ase-       ottaa vakavasti harkittavaksi.
6518: tettu niin konkreettisiksi, että tulosten pohjalta
6519: 
6520:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
6521: 
6522:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
6523: 4                                      1987 vp. -- RJ( n:o 38
6524: 
6525: 
6526: 
6527: 
6528:                                 Till Riksdagens Herr Talmao
6529: 
6530:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordoiogeo          verk på 300 kW i Kopparoäs. De mätningsresul-
6531: anger har Ni, Herr Talmao, med Er skrivelse av        tat och erfareoheter som mao ioom en soar
6532: deo 24 april 1987 till vederbörande medlem av         framtid kommer att få av deooa första och enda
6533: statsrådet översänt avskrift av följaode av riks-     till riksoätet aoslutoa enhet ger en kookret gruod
6534: dagsmao Pulliainen m.fl. underteckoade spörs-         för överläggniogar om vindeoergios möjligheter i
6535: mål or 38:                                            fortsättniogeo. Dagens beräkoiogar av bl.a. pri-
6536:                                                       set på deo producerade elektriciteteo i kraftver-
6537:           Ämnar Regeriogeo vidtaga åtgärder för       ket i Kopparnäs är så pass höga som 60--70
6538:        att effektivera arbetet med att utveckla       p/kWh. Härvid bör mao emellertid komma ihåg
6539:        viodkraftverkeo och främja ett ökat ut-        att i provanläggoiogen strävar mao till att få allt
6540:        nyttjaode av dem i vårt laod?                  nödväodigt       vindtekoiskt      mätniogsmaterial
6541:                                                       t.o.m. på bekostnad av energiproduktioneo, så
6542:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att mao i fortsättniogen bättre skall kuooa bedö-
6543: aoföra följaode:                                      ma hur funktioosduglig viodkrafteo är.
6544:    Vindenergio i Finland kao utnyttjas förouftigt         Viodeoergios årliga tekniska produktioospo-
6545: med bl.a. de två följaode fråo varaodra avvikan-      tential i Finland har uppskattats till 4--5 TWh,
6546: de strategieroa:                                      vilket betyder en aodel på uogefär 10 % av
6547:    -- Vioden är en lokalt fuoktionsduglig eoer-       dageos elproduktioo. Sålunda kan viodenergio i
6548: giform för uppvärmniog av eoskilda hus och små        framtideo enbart komplettera övrig el- och eoer-
6549: samfuod. Deona kraftproduktioo i liteo skala är       giförsörjoiog. I ljuset av de erfareoheter som mao
6550: konkurrensduglig på områdeo där det inte fioos        har fått av Sveriges två fungeraode storkraftverk
6551: eloät eller där kapaciteten på det existeraode        skulle mao med iovesteriogskostnaderna för
6552: nätet inte räcker till för uppvärmoiog. Dylikt        huodra viodkraftverk komma upp till ett pro-
6553: utveckliogsarbete som gäller småkraftverk har         duktioospris på el på 25--30 p/kWh. Med dessa
6554: uoder hela 1980-talet främjats med forskoiogsbi-      huodra kraftverk (på 2--3 MW) skulle mao bara
6555: drag av handels- och iodustrimioisteriet.             kuooa tillgodose ca 1 % av det elbehov som
6556:    -- En annan möjlighet är att producera             Finland har i dageos läge och produktionspriset
6557: baskraften, d.v.s. elektricitet i stor skala, med     skulle vara minst det dubbla jämfört med de
6558: vindenergi. Detta verkar vara det enda sättet som     traditiooella produktioosformeroa.
6559: åtminstone teoretiskt skulle ha någoo strategisk          Över viodkraftens ioverkao på elproduktiooen
6560: betydelse för Fiolands eoergiförsörjoiog. I det       i Finland behövs såluoda äoou gruodläggaode
6561: här fallet behövs huodratals, kanske reotav tu-       utredniogar förrän eveotuella anläggoiogar för
6562: seotals, kraftverk för att produktioosaodeleo skall   produktion i stor skala börjar byggas. Utred-
6563: bli så väseotlig att deo når upp till oågra           oiogar behövs framför allt över vilkeo produk-
6564: procent. Längre fram kommer svaret således            tioosform och vilket bräosle viodkrafteo kuode
6565: huvudsakligeo att kooceotreras på och belysa          ersätta samt över om produktioneo av vindeoergi
6566: möjligheteroa att producera baskraft.                 skulle störa övrig produktion eller förorsaka
6567:    I Finland finos, såvitt mao känner till, tiotals   tilläggskostnader för övriga produktionsformer.
6568: verksamma viodkraftverk, som främst är små                Ifall mao med viodkraft tillgodosåg en aoseo-
6569: kraftverk avsedda för uppvärmoing av bostads-         lig del av Fiolaods elbehov, förutsatte det eveo-
6570: byggnader. De delvis eller helt med offeotliga        tuellt att tuseotals kraftverk byggdes. De eveo-
6571: medel drivna utvecklingsprojekten för viodkraft-      tuella tekniska olägeoheter (bl. a. störoiog i ra-
6572: verk har varit 10--15 styckeo. Handels- och           diotrafikeo) eller laodskapsmässiga miljöolägen-
6573: iodustrimioisteriet har uoder 1980-talet gett to-     heter dessa förde med sig kao vara oförutsebara.
6574: talt ca 2 milj. mk till viodeoergiforskoiogeo. Det    Det är svårt att beakta dessa ioverkoiogar på
6575: enda utveckliogsprojekt som oärmar sig produk-        gruod av bristen på forskoingsmetoder med klara
6576: tion i stor skala är Imatran Voima Oy:s provkraft-    resultat. Det är emellertid fråga om en åtgärd
6577:                                          1987 vp. -     KK n:o 38                                         5
6578: 
6579: som åtminstone lokalt mycket starkt påverkar                 Målen med det nu startade projektet har satts
6580: vårt landskap.                                           så konkret att man på basen av resultaten bör ha
6581:                                                          beredskap att bilda sig en detaljerad uppfattning
6582:    Resultaten av de undersökningar som har
6583:                                                          om möjligheterna att inbegripa vindkraftspro-
6584: gjorts hittills ger inte en tillräcklig grund för att
6585:                                                          duktion i Finlands energiförsörjning. På basen av
6586: man direkt skall kunna börja producera vindkraft
6587:                                                          eventuella uppmuntrande resultat kunde man
6588: i stor skala. Av denna orsak har handels- och
6589:                                                          som fortsatt mål sätta att det första vindkraftver-
6590: industriministeriet startat ett 3-5 år långt forsk-
6591:                                                          ket för produktion i stor skala skulle byggas
6592: ningsprojekt som skall utreda möjligheterna till
6593:                                                          under den första halvan av 1990-talet.
6594: produktion i stor skala. Avsikten är att undersöka
6595:                                                              Som sammandrag kan konstateras att stats-
6596: vindförhållandena i de högre luftlagren för att
6597:                                                          makten, i anslutning till de åtgärder som syftar
6598: storproduktionens hela potential skall kunna be-
6599:                                                          till att främja vindenergin, till att börja med har
6600: dömas. Dessutom undersöks storproduktionens
6601: lönsamhet då olika randvillkor råder (frågan om          koncentrerat sig på att utveckla produktioneo i
6602:                                                          små kraftverk genom forsknings- och investe-
6603: reglerkraft, miljöverkan, sysselsättning, finansie-
6604:                                                          ringsbidrag. Eftersom småkraftverksalternativet
6605: ring m.m.). I projektet medverkar både forsk-
6606:                                                          med tanke på hela landets energiförsörjning inte
6607: ningsinrättningar på området och företag som är
6608:                                                          kan ha någon större betydelse, kommer man i
6609: intresserade av att tillverka vindkraftverk.
6610:                                                          fortsättningen både genom forskning och med
6611:    Det lönar sig emellertid att använda våra             andra åtgärder att koncentrera sig på att utreda
6612: begränsade forskningsresurser för att skaffa upp-        alternativet med en större kraftproduktion av
6613: gifter som är väsentliga för oss. Därför är det          MW-klass. Det är emellertid helt klart att för att
6614: mest ändamålsenligt att satsa på ett aktivt utnytt-      en ansenlig andel av elproduktionen i framtiden
6615: jande av färdig information från utlandet och en         skall vara vindenergibaserad förutsätts beroende
6616: tillämpning av den på våra förhållanden. Det             på enheternas storlek att hundratals - kanske
6617: andra alternativet, att göra en egen vindteknisk         tusentals - kraftverk byggs. Detta är en så synlig
6618: basundersökning, kunde med små resurser i                åtgärd med långvarig verkan att bl. a. landskaps-
6619: värsta fall leda till att krutet uppfanns på nytt.       och miljövårdsfaktorerna allvarligt bör övervägas.
6620: 
6621:      Helsingfors den 27 maj 1987
6622: 
6623:                                                         Handels- och industriminister likka Suominen
6624:                                                  1987 vp.
6625: 
6626: Kirjallinen kysymys n:o 39
6627: 
6628: 
6629: 
6630: 
6631:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyseläkeikärajan laskemisesta 55
6632:                                       vuoteen
6633: 
6634: 
6635:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6636: 
6637: 
6638:    Vuoden 1988 alusta voimaan tulevan työlli-          vuoden 1986 loppuun mennessä 55-59-vuotiai-
6639: syyslain mukaan valtion tai kunnan on viime            den ikäryhmässä 39,2 %. Naisten ja miesten
6640: kädessä järjestettävä pitkäaikaistyöttömille työtä     väliset erot olivat niin huomattavat, että kun se
6641: kuuden kuukauden ajaksi. Pitkäaikaistyöttömien         tässä ikäryhmässä oli miehillä 32,0 %, niin nai-
6642: joukossa on paljon ikääntyneitä, ammattitaidot-        silla se oli peräti 46,3 % . Korkeat hylkyprosentit
6643: tomia sekä eri syistä työrajoitteisia henkilöitä.      osoittavat, että yksilöllinen varhaiseläke ei ole
6644: Työttömyyseläkkeen ikärajan korottaminen 60            oleellisesti voinut vähentää työttömyyseläkkeisiin
6645: vuoteen on kasvattanut entisestään pitkäaikais-        kohdistuvaa painetta.
6646: työttömien määrää. Yli vuoden työttömänä ollei-           Uudella työllisyyslailla viedään pitkäaikaistyöt-
6647: den määrä nousi maaliskuussa 17 448 henkilöön          tömiltä kuitenkin mahdollisuus hakea yksilöllistä
6648: eli kasvua vuoden 1986 maaliskuusta oli 21,8 % .       varhaiseläkettäkin kokonaan jo yhdellä kuuden
6649: Vielä huolestuttavampaa on yli kaksi vuotta työt-      kuukauden valtion tai kunnan järjestämällä työl-
6650: tömänä olleiden määrän kasvu 27, 3 % . Hämeen          listämistyöllä, koska valtion ja kunnalliseen elä-
6651: työvoimapiirissä kasvu oli peräti 37,3 % ja Sata-      kelakiin ei sisälly vielä säännöksiä yksilöllisestä
6652: kunnassa 41,2 %.                                       varhaiseläkkeestä.
6653:    Jos eläkkeelle siirtyvän viimeiseksi työsuhteeksi
6654: jää valtion tai kunnan järjestämä kuuden kuu-             Julkisen sektorin eläkekomitea on saanut jatko-
6655: kauden työllisyystyö, määräytyy työkyvyttömyys-        aikaa toukokuun loppuun v. 1987, joten jousta-
6656: ja työttömyyseläkkeissä ns. tuleva aika vanhuus-       vien eläkejärjestelyjen voimaan saattaminen jul-
6657: eläkeikään ja siltä kertyvä eläke tämän työn ja        kisella sektorilla vuoden 1988 alusta on epäto-
6658: siitä maksetun palkan perusteella.                     dennäköistä.
6659:    Koska on odotettavissa, että valtion tai kunnan        Työttömyyseläkeikärajan palauttaminen 55
6660: työllistämistyöstä maksettava palkka jää monissa       vuoteen olisi perusteltua, jotta vuonna 1931 ja
6661: tapauksissa huomattavasti alhaisemmaksi kuin           sen jälkeen syntyneet ikäluokat eivät joutuisi
6662: aikaisemmasta pitkäaikaisesta työstä, voi tällä olla   moninkertaisesti väliinputoajan asemaan. Ensin
6663: huomattavasti eläkettä alentava vaikutus, vaikka       heidän kohdallaan työttömyyseläkeikäraja nostet-
6664: julkisen sektorin eläkkeiden karttumisprosentti        tiin 60 vuoteen sillä perusteella, että he voivat
6665: onkin parempi.                                         hakea yksilöllistä varhaiseläkettä 55-vuotiaana,
6666:    Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevan hallituk-     mutta nyt heiltä viedään työllisyyslailla sekin
6667: sen esityksen (n:o 8511985 vp.) perusteluissa          mahdollisuus.
6668: todettiin: ''Joustavan eläkeikäjärjestelyn tarkoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6669: tuksena on helpottaa muun muassa niitä painei-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6670: ta, jotka ovat kohdistuneet työttömyyseläkettä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6671: koskevaan järjestelyyn. Tämän vuoksi työttö-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6672: myyseläkettä koskevaa ikärajaa ei enää tilapäistoi-
6673: min alenneta 60 vuotta alhaisemmaksi. Hallitus                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6674: selvittää työttömyyseläkkeen suhdetta varhais-                 ryhtyä työttömyyseläkeikärajan palautta-
6675: eläkkeisiin ja mahdollisuuksia näiden eläkemuo-                miseksi 55 vuoteen ja ettei uudella työlli-
6676: tojen yhdistämiseen.''                                         syyslailla muutenkaan vaaranneta ikään-
6677:    Työeläkepuolella yksilöllisten varhaiseläk-                 tyneiden ja työrajoitteisten pitkäaikais-
6678: keiden ennakkopäätöksissä hylkyprosentti oli                   työttömien eläke-etuuksia?
6679: 270511]
6680: 2                                  1987 vp. -- KJC n:o 39
6681: 
6682: 
6683:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1987
6684: 
6685:         Marjatta Stenius-Kaukonen Reijo Lindroos                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
6686:         Heikki Rinne               Jouko Skinnari                Pertti Lahtinen
6687:         Raila Aho                  Ensio Laine                   Kari Rajamäki
6688:         Asko Apukka                Juhani Vähäkangas             Pekka Leppänen
6689:         Arja Alho                  Riitta Järvisalo-Kanerva      Lea Savolainen
6690:                    Jarmo Wahlström                       Heli Astala
6691:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 39                                             3
6692: 
6693: 
6694: 
6695:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6696: 
6697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ti pyritty parantamaan, näin viimeksi 1.4.1987
6698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lukien. Ansioon suhteutettua päivärahaa makse-
6699: olette 24 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       taan nyt 55 vuotta täyttäneille työntekijöille 750
6700: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      päivän sijasta 900 päivältä. Päivärahan taso pysyy
6701: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       heillä myös koko työttömyyden keston samana.
6702: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta         Lisäksi peruspäivärahan tarveharkinta poistettiin
6703: kirjallisesta kysymyksestä n:o 39:                     55 vuotta täyttäneiltä. Tämä varmistaa sen, että
6704:                                                       peruspäivärahan saajat pääsevät työttömyyseläke-
6705:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         järjestelmän piiriin samalla tavoin kuin ansioon
6706:        ryhtyä työttömyyseläkeikärajan palautta-       suhteutettua päivärahaa saavat.
6707:        miseksi 55 vuoteen ja ettei uudella työlli-       Myös työllisyyslain 18 §:n 3 momentin mukai-
6708:        syyslailla muutenkaan vaaranneta ikään-        sella työntekomahdollisuudella on tarkoitettu pa-
6709:        tyneiden ja työrajoitteisten pitkäaikais-      rantaa pitkäaikaistyöttömän asemaa.
6710:        työttömien eläke-etuuksia?                        Valtion tai kunnan toimesta järjestetty työ-
6711:                                                       paikka antaa mahdollisuuden työttömyysturvaa
6712:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      korkeampaan palkkaan ja samalla eläketurvan
6713: ti seuraavaa:                                         kartuttamiseen. Työ kyvyttömyyseläketapauksissa
6714:    Työttömyyseläke on osa työttömyysajan toi-         se mahdollistaa myös eläkkeeseen luettavaksi niin
6715: meentuloturvaa. 1970-luvun alkupuolella oli vie-      sanotun tulevan ajan eli palvelusvuosina otetaan
6716: lä tarkoituksenmukaista, että niille ikääntyneille    huomioon eläkkeen määrässä jäljellä olevat vuo-
6717: työntekijöille, joiden työllistäminen näytti epäto-   det vanhuuseläkeikään.
6718: dennäköiseltä, annettiin toimeentuloturva eläk-          Yksilöllisen varhaiseläkejärjestelyn osalta työlli-
6719: keen muodossa silloista tasoltaan matalaa ja kes-     syyslain seurauksena on havaittavissa se epäkohta,
6720: toltaan rajoitettua työttömyyspäivärahaa pysy-        joka kysymyksessäkin on tuotu esiin. Kun valtion
6721: vämmällä tasolla.                                     tai kunnan eläkejärjestelmässä ei tällä hetkellä
6722:    Työttömyysturvaa on sittemmin voimakkaasti         ole mahdollisuutta yksilölliseen varhaiseläk-
6723: kehitetty. Tämän takia ja etenkin vuoden 1985         keeseen, sanottu julkisoikeudellinen työsuhde
6724: alusta toteutetun työttömyysturvauudistuksen ta-      sammuttaa työntekijän oikeuden mainittuun elä-
6725: voitteiden saavuttamiseksi luovuttiin vuosittaisis-   kejärjestelyyn, jollei hänellä ole sen jälkeen yksi-
6726: ta työttömyyseläkeikärajan alentamisista. Pysy-       tyiseen eläketurvaan oikeuttavia työsuhteita.
6727: vään 60 ikävuoden alaikärajaan siirtymistä työttö-       Varhaiseläkejärjestelyjä julkiselle sektorille
6728: myyseläkkeessä tuki myös vuoden 1986 alusta           suunnittelevan komitean työ on vielä kesken. Sen
6729: voimaan tullut yksilöllinen varhaiseläkejärjestel-    työlle asetettuja tavoitteita eläketurvan ja elä-
6730: mä. Se antaa 55 vuotta täyttäneelle työntekijälle     keikien yhdenmukaistamiseksi vaarantaisivat
6731: mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle, jossa otetaan      kaikki sellaiset yksittäiset eläkeratkaisut, joita
6732: huomioon työntekijän olosuhteista lähtevä, yksi-      työttömyyseläkeikärajan alentaminen 60 ikävuo-
6733: löllinen eläketurvan tarve.                           desta merkitsee. Työntekijöiden eläketurvan yh-
6734:    Työttömyyseläkkeessä on sen sijaan aina muka-      tenäisyyden kannalta komitean työ pitäisi mah-
6735: na myös työnantajan työvoiman tarpeeseen liitty-      dollisimman nopeasti saada tyydyttävään päätök-
6736: vät näkökohdat, jotka pahimmassa tapauksessa          seen.
6737: antavat yrityksille mahdollisuuden siirtää omia          Eläketurvan ollessa edellä selostetulla tavalla
6738: saneerauskustannuksiaan kaikkien työnantajien         työntekijän kannalta vajaa on ensiarvoisen tär-
6739: yhteisesti maksettaviksi. Myöskään työntekijän        keää, että työntekijöitä ohjataan ajoissa hake-
6740: yksilöllisiä eläketarpeita ei selvitetä. Eläkkeen     maan yksilöllistä varhaiseläkettä. Sosiaali- ja ter-
6741: saamiseen riittää, että työntekijä on ollut pitkään   veysministeriö tulee yhdessä työvoimaministeriön
6742: vailla työtä.                                         kanssa selvittämään, miten työttömän työnteki-
6743:    Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien haitto-      jän kannalta tarkoituksenmukaisen toimeentulo-
6744: jen vähentämiseksi on työttömyysturvaa jatkuvas-      etuuden hakemista voitaisiin tehostaa.
6745:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
6746: 
6747:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
6748: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 39
6749: 
6750: 
6751: 
6752: 
6753:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6754: 
6755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För minskande av de missförhållanden som
6756: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        föranleds av långtidsarbetslöshet har man hela
6757: den 24 april 1987 till vederbörande medlem av         tiden försökt förbättra utkomstskyddet för arbets-
6758: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lösa, senast 1.4.1987. För närvarande betalas
6759: dagsman Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl. un-           enligt förtjänsten avvägd dagpenning åt arbetsta-
6760: dertecknade spörsmål nr 39:                           gare som fyllt 55 år för 900 dagar i stället för 750
6761:                                                       dagar som tidigare. Dagpenningen ligger under
6762:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       hela arbetslöshetstiden på samma nivå. Dess-
6763:         för att sänka åldersgränsen för arbetslös-    utom slopades behovsprövningen i fråga om
6764:         hetspension till 55 år och för att den nya    grunddagpenningen för 55 år fyllda. Detta ga-
6765:         sysselsättningslagen inte heller i övrigt     ranterade att arbetslöshetspensionssystemet gäller
6766:         skall äventyra pensionsförmånerna för         för arbetstagare som erhåller grunddagpenning
6767:         äldre och arbetshandikappade långtidsar-      på samma sätt som för dem som erhåller enligt
6768:         betslösa?                                     förtjänsten avvägd dagpenning.
6769:                                                          Avsikten med den möjlighet att arbeta som
6770:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       avses i 18 § 3 mom. sysselsättningslagen har
6771: anföra följande:                                      också varit att förbättra långtidsarbetslösas situa-
6772:    Arbetslöshetspensionen är en del av utkomst-       tion.
6773: skyddet under arbetslöshetstiden. 1 början av            En arbetsplats som ordnats av kommunen eller
6774: 1970-talet var det ännu ändamålsenligt att såda-      staten ger möjlighet till en lön som är högre än
6775: na äldre arbetstagare vilkas sysselsättning verkade   utkomstskyddet för arbetslösa och till att pen-
6776: osannolik erhöll utkomstskydd i form av pension       sionsskyddet ökar. 1 fråga om invalidpension ger
6777: som var stabilare än den arbetslöshetsdagpenning      det möjlighet att till pensionen räkna s.k. kom-
6778: som beviljades för en viss tid och som dessutom       mande tid, dvs. under tjänsteåren beaktas i
6779: var låg.                                              pensionens belopp de år som återstår till ålders-
6780:    Utkomstskyddet vid arbetslöshet har sedemera       pensionen.
6781: utvecklats kraftigt. Därför och särskilt för att nå      1 fråga om arrangemanget med individuell
6782: de mål som ställts upp vid revidering av arbets-      förtidspension kan man konstatera att sysselsätt-
6783: löshetsskyddet som trädde i kraft vid ingången av     ningslagen har lett till det missförhållande som
6784: år 1985 frångicks de årliga sänkningarna av           framförs i spörsmålet. Då gällande statliga och
6785: åldersgränsen för arbetslöshetspensionen. En          kommunala pensionssystem inte ger någon möj-
6786: övergång till permanent undre åldersgräns dvs.        lighet till individuell förtidspension kan arbetsta-
6787: 60 år för arbetslöshetspension stöddes även av        gare i offentligträttsligt arbetsförhållande inte få
6788: systemet med individuell förtidspension som           nämnda pension om han inte senare har sådana
6789: trädde i kraft vid ingången av år 1986. Det ger       arbetsförhållanden som berättigar till privat pen-
6790: arbetstagare som har fyllt 55 år möjlighet att gå i   sionsskydd.
6791: pension. Härvid beaktas utgående från arbetsta-          Kommitten som planerar ett system med
6792: garens situation behovet av individuellt pensions-    förtidspension för den offentliga sektorn har
6793: skydd.                                                ännu inte slutfört sitt arbete. De mål som
6794:    1 fråga om arbetslöshetspension beaktas där-       kommitten uppställt för sitt arbete dvs. förenhet-
6795: emot alltid även synpunkter som hänför sig till       ligande av pensionsskyddet och pensionsåldrarna
6796: arbetsgivarens behov av arbetskraft. 1 värsta fall    skulle rubbas av alla sådana enskilda pensionslös-
6797: ger detta företagen möjlighet att överföra sina       ningar som en sänkning av gränsen för arbetslös-
6798: saneringskostnader på samtliga arbetsgivare. lnte     hetspensionsåldern från 60 år innebär. För fören-
6799: heller arbetstagarens individuella pensionsbehov      hetligande av arbetstagarnas pensionsskydd bör
6800: utreds. För att arbetstagaren skall erhålla pension   kommittens arbete så fort som möjligt slutföras
6801: räcker det att han har varit länge utan arbete.       på ett tillfredsställande sätt.
6802:                                         1987 vp. -     KK n:o 39                                      5
6803: 
6804:    Då pensionsskyddet enligt det ovan anförda är       med arbetskraftsministeriet att reda ut hur det
6805: bristande ur arbetstagarens synvinkel är det syn-      ansökningsförfarande som gäller sådana utkomst-
6806: nerligen viktigt att arbetstagarna i god tid anvisas   förmåner som är ändamålsenliga med tanke på
6807: att ansöka om individuell förtidspension. Social-      arbetslösa arbetstagare kan effektiveras.
6808: och hälsovårdsministeriet kommer i samarbete
6809: 
6810:      Helsingfors den 27 maj 1987
6811: 
6812:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6813: 1
6814: 
6815: 1
6816: 
6817: 1
6818: 
6819:     1
6820: 
6821:     1
6822: 
6823:     1
6824: 
6825:         1
6826: 
6827:         1
6828: 
6829:         1
6830: 
6831:             1
6832: 
6833:             1
6834: 
6835:             1
6836: 
6837:                 1
6838: 
6839:                 1
6840: 
6841:                 1
6842:                                                  1987 vp.
6843: 
6844: Kirjallinen kysymys n:o 40
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:                                    Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten rahoituslain sovellutusohjei-
6850:                                       den tarkistamisesta
6851: 
6852: 
6853:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6854: 
6855:    Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta      naisuuksiksi, niin rahoituslaki nykyisen sovellu-
6856: on periaatteiltaan hyvä. Se yksinkertaistaa val-       tusohjeen mukaan toimii täsmälleen päinvastai-
6857: tionavun laskentamenettelyä ja säästää työtä sekä      sen kehityksen puolesta.
6858: oppilaitoksissa että valtionhallinnossa.                   Seuraava laskelma osoittaa esimerkinomaisesti,
6859:    Ammattikasvatushallituksen käyttöön ottama          mistä on kysymys. Turun teknillisen ammatti-
6860: normi oppilaitosten käyttömenojen valtionavun          koulun saama käyttömenojen valtionapu on vuo-
6861: määrittämiseksi on yhtä oppilasta kohti:               den 1987 normituksen mukaan
6862: 1,04 x (12238,19 -        oppilasmäärä x 4,1074               9, 71 Mmk, jos koulu toimii yhtenä yksik-
6863:                                                        könä
6864: -207) + 595 mk.
6865:                                                               12,91 Mmk, jos koulu jaetaan kahdeksi
6866:    Normitus vastaa lainsäätämisaikana vallinnutta      yksiköksi
6867: tilannetta ja AKH:lla on oikeus tarkistaa kyseis-          - 13,34 Mmk, jos kaikki kolme teknillisen
6868: ten kertaimien suuruus vuosittain. Perusarvo           ammattikoulun vakinaista koulutusta antavaa
6869: 12238,19 on käytössä vuonna 1987.                      koulutaloa irrotetaan myös hallinnollisesti omiksi
6870:    On ilmeistä, että oppilaskohtaiset käyttömenot      yksiköikseen.
6871: ovat pienemmät suurissa kouluissa kuin pienissä.          Rahoituslain soveltamisohjeisiin tulisikin liittää
6872: Toisaalta merkitystä käyttömenojen osalta on           lisäys, jolla suurten oppilaitosten vakinaista kou-
6873: myös sillä, millaisia opintolinjoja oppilaitos yllä-   lutusta antavien sivukoulujen valtionapu määri-
6874: pitää. Esimerkiksi autonkuljettajakoulutus on          tettäisiin talokohtaisten oppilasmäärien mukaise-
6875: käyttökustannuksiltaan 2-3-kertainen verrattu-         na, ts. sivukoulut toimisivat omina yksikköinään
6876: na rakennustekniikan opintolinjaan. Rahoituslaki       valtionavun suhteen. Tällöin ei ammattikouluja
6877: ei ota huomioon tällaisia seikkoja, lukuun otta-       pakotettaisi pirstomaan hallintoaan korkeamman
6878: matta erityisoppilaslinjoja, joissa annetaan koro-     valtionavun saamiseksi, kun yhtenäinen hallinto
6879: tusta oppilaskohtaisiin markkamääriin.                 takaa parhaat edellytykset koulutuksen joustavak-
6880:    Lain toimimisen esteeksi käytännön tasolla          si järjestämiseksi.
6881: saattaa muodostua seuraavasta ilmi käyvä tosi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6882: asia. Oppilaitosten virkamiesjohdolla on ohje-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6883: säännön mukaan velvollisuus johtaa laitostaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6884: ylläpitäjän kannalta mahdollisimman taloudelli-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6885: sesti. Tapauksissa, joissa oppilaitoksen toiminta
6886: on hajautettu useisiin eri koulutaloihin, esim.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6887: Turun teknillinen ammattikoulu ja Tampereen                    siin ammatillisten oppilaitosten rahoitus-
6888: ammattikoulu, ammatillisen koulutuksen rahoi-                  lain soveltamisohjeiden tarkistamiseksi
6889: tuslain soveltaminen puoltaa näiden keskitettyjen              niin, että suuria ammatillisia oppilaitok-
6890: organisaatioiden jakamista useisiin erillisiin hal-            sia ei jouduta jakamaan pienemmiksi hal-
6891: linnollisiin yksikköihin. Kun yleinen suuntaus on              linnollisiksi yksiköiksi suuremman val-
6892: ollut yhdistää pieniä yksikköjä joustaviksi koko-              tionavun saamiseksi?
6893: 
6894:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
6895: 
6896:                                               Liisa Hilpelä
6897: 
6898: 270607N
6899: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 40
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 
6904:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6905: 
6906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         vuoden kustannustason muutosta koskevan ar-
6907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vion perusteella.
6908: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-             Valtioneuvoston päätöksessä ammatillisten op-
6909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        pilaitosten käyttömenojen yleisistä perusteista
6910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         vuodelle 1987 on määrätty, että oppilaskohtaisia
6911: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      käyttömenoja vahvistettaessa ammattikasvatus-
6912: myksestä n:o 40:                                        hallituksen tulee muodostaa kustannusten suu-
6913:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ruuteen vaikuttavien seikkojen perusteella am-
6914:         siin ammatillisten oppilaitosten rahoitus-      matillisista oppilaitoksista oppilaitosmuodoittain
6915:         lain soveltamisohjeiden tarkistamiseksi         tarpeellisia oppilaitosryhmiä ja vahvistaa kullekin
6916:         niin, että suuria ammatillisia oppilaitok-      käyttömenojen oppilasta kohti laskettu määrä.
6917:         sia ei jouduta jakamaan pienemmiksi hal-        Mikäli näin muodostetulla tavalla lasketut oppi-
6918:         linnollisiksi yksiköiksi suuremman val-         laitosryhmien markkamäärät eivät riittävässä
6919:         tionavun saamiseksi?                            määrin vastaa oppilaitosten todellisia käyttöme-
6920:                                                         noja, ammattikasvatushallitus voi käyttää kirjalli-
6921:                                                         sessa kysymyksessä todettua laskennallista määrit-
6922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           telymenettelyä. Edelleen valtioneuvoston päätök-
6923: seuraavaa:                                              sessä määrätään, että ammattikasvatushallitus voi
6924:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-        vahvistaa käyttömenojen oppilasta kohti lasketun
6925: netun lain (494/83), jäljempänä rahoituslaki, 5         määrän myös yksittäistä oppilaitosta varten, mi-
6926: ja 7 §:n mukaan ammatillista peruskoulutusta            käli edellä mainitut laskennalliset menettelyt
6927: antaville ammatillisille oppilaitoksille suoritetaan    eivät tule kysymykseen sen johdosta, että oppilai-
6928: valtionosuutta käyttökustannuksiin osittain to-         toksen tarpeelliset kustannukset poikkeavat oleel-
6929: dellisten menojen ja osittain laskennallisten pe-       lisesti saman oppilaitosmuodon muiden oppilai-
6930: rusteiden mukaisesti. Kuluvana vuonna viimeksi          tosten käyttömenoista. Viimeksi mainittua val-
6931: mainitulla tavalla valtionosuutta suoritetaan ai-       tionosuuden myöntämistä koskevaa menettelyä
6932: noastaan muihin käyttömenoihin, joita tarkoite-         voidaan käyttää siinä tapauksessa, että laskennal-
6933: taan lain 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa. Näitä            lisesti määritellyt oppilaskohtaiset käyttömenot
6934: käyttömenoja ovat muun muassa hallinto-, ka-            muodostuisivat oleellisesti suuremmiksi tai pie-
6935: lusto- ja eräät kiinteistökustannukset sekä mak-        nemmiksi kuin mitä oppilaitosten todelliset me-
6936: suttomasta kouluruokailusta aiheutuvat kustan-          not olisivat.
6937: nukset. Muiden käyttömenojen osuus ammatillis-             Edellä todetut voimassa olevat rahoitussään-
6938: ten oppilaitosten kokonaiskäyttömenoista on op-         nökset ja niiden nojalla annetut määräykset otta-
6939: pilaitosmuodosta riippuen noin 20-40 prosent-           vat varsin hyvin huomioon muihin käyttömenoi-
6940: tia. Rahoituslain 5 §:n 2 momentin mukaan               hin valtionosuutta suoritettaessa sen, että saman-
6941: valtioneuvosto vahvistaa etukäteen vuosittain to-       kin oppilaitosmuodon sisällä yksittäisillä oppilai-
6942: dennäköisten keskimääräisten kustannusten pe-           toksilla kustannukset saattavat monista eri syistä
6943: rusteella ne yleiset perusteet, joiden mukaan           poiketa toisistaan. Tällä tavoin nykyisinkin voi-
6944: ammattikasvatushallitus vahvistaa erityyppisiä          daan ottaa huomioon myös ns. sivukoulusta
6945: oppilaitoksia tai tarvittaessa eri oppilaitoksia var-   johtuvat mahdolliset korkeammat kustannukset.
6946: ten käyttömenojen oppilasta kohti lasketun mää-         Sen sijaan se seikka, että nykyiset ammatillisten
6947: rän.                                                    oppilaitosten hallintoa koskevat säännökset eivät
6948:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-        ole tunteneet sivukoulu-käsitettä, on aiheuttanut
6949: netun asetuksen (625/85) mukaan oppilaskohtai-          rahoitussäännöksiä sovellettaessa jossain määrin
6950: set käyttömenot vahvistetaan seuraavalle vuodelle       vaikeuksia. Tältä osin asia tullee kuitenkin muut-
6951: edellisen vuoden keskimääräisten todellisten            tumaan, sillä 1 päivänä elokuuta 1987 voimaan
6952: käyttömenojen sekä kuluvan vuoden ja seuraavan          tuleva ammatillisista oppilaitoksista annettu laki
6953:                                         1987 vp. -- ~ n:o 40                                             3
6954: 
6955: (487 187) ja ammattioppilaitoksista annettu ase-       hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä, joita muun
6956: tus (491187) määrittelevät sivukoulu-käsitteen.        muassa kirjallisessa kysymyksessä on tarkoitettu,
6957:    Ammattioppilaitoksista annetun uuden ase-           vaan oppilaitosten hallintoa koskevat järjestelyt
6958: tuksen 48 §:n 1 momentin mukaan oppilaitok-            tulee toteuttaa oppilaitosten hallintoa koskevissa
6959: sessa voi olla pääsääntöisesti muulla paikkakun-       säännöksissä olevien periaatteiden mukaisesti.
6960: nalla kuin pääkoulu sijaitseva tai muulla tavoin       Tästä syystä, ja kun nykyisetkin rahoitussäännök-
6961: pääkoulusta erillinen pysyvästä ja huomattavasta       set mahdollistavat mm. sivukoulusta tai vastaa-
6962: koulutustehtävästä huolehtiva sivukoulu. Uuden         vasta johtuvien lisäkustannusten huomioon otta-
6963: lainsäädännön nojalla sivukouluksi voidaan si-         misen valtionosuutta myönnettäessä, hallituksella
6964: nänsä määritellä myös samalla paikkakunnalla           ei ole tarkoitusta ryhtyä toimenpiteisiin rahoitus-
6965: olevan oppilaitoksen osa. Muita oppilaitosmuoto-       lainsäädännön ja sen nojalla annettujen määräys-
6966: ja koskevissa asetuksissa sivukoulua ei sitä vastoin   ten muuttamiseksi. Ammatillisten oppilaitosten
6967: ole mainittu.                                          käyttömenoja vuodelle 1988 vahvistettaessa tul-
6968:    Edellä esitetyn perusteella hallitus kuitenkin      laan kysymyksessä tarkoitettu asia ja uudesta
6969: korostaa, että ammatillisten oppilaitosten rahoi-      lainsäädännösta johtuvat muutokset erityisesti ot-
6970: tusta koskevien säännösten tulee olla siten laadit-    tamaan huomioon.
6971: tuja, ettei niistä aiheudu sellaisia oppilaitosten
6972: 
6973:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
6974: 
6975:                                                                           Ministeri Anna-Liisa Piipari
6976: 4                                        1987 vp. -      KK n:o 40
6977: 
6978: 
6979: 
6980: 
6981:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6982: 
6983:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                1 statsrådets beslut om de allmänna grunderna
6984: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           för yrkesläroanstalternas driftsutgifter för år 1987
6985: den 7 maj 1987 till vederbörande medlem av               bestäms att yrkesutbildningsstyrelsen vid faststäl-
6986: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        landet av driftsutgifterna per elev skall bilda
6987: dagsman Liisa Hilpelä undertecknade spörsmål             behövliga läroanstaltsgrupper av yrkesläroanstal-
6988: nr 40:                                                   terna per yrkesläroanstaltsform, på basis av de
6989:                                                          faktorer som påverkar storleken av kostnaderna,
6990:            Har Regeringen för avsikt att vidta           och fastställa för varje grupp ett driftutgiftsbe-
6991:         åtgärder för att ändra tilllämpningsdirek-       lopp som beräknats per elev. Om de summor
6992:         tiven för lagen om finansiering av yrkes-        som beräknats för de på detta sätt bildade
6993:         läroanstalter så att det inte blir nödvän-       läroanstaltsgrupperna inte i tillräcklig grad mot-
6994:         digt att dela stora yrkesläroanstalter i         svarar läroanstal ternas faktiska driftsu tgifter, kan
6995:         mindre administrativa enheter för att de         yrkesutbildningsstyrelsen för fastställandet an-
6996:         skall få ett större statsbidrag?                 vända ett sådant beräkningsförfarande som
6997:                                                          nämns i det skriftliga spörsmålet. 1 statsrådsbe-
6998:                                                          slutet bestäms ytterligare att yrkesutbildningssty-
6999:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          relsen kan fastställa det per elev beräknade
7000: anföra följande:                                         beloppet för driftsutgifterna för en enskild läro-
7001:    Enligt 5 och 7 §§ lagen om finansiering av            anstalt, om de ovan anförda beräkningsmetoder-
7002: yrkesläroanstalter (494183 ), nedan finansierings-       na inte kan komma i fråga av den anledningen
7003: lagen, erläggs till läroanstalt som ger grundläg-        att de kostnader som är nödvändiga för läroan-
7004: gande yrkesutbildning statsandel för driftskostna-       stalten avviker på ett väsentligt sätt från driftsut-
7005: derna dels enligt de faktiska utgifterna och dels        gifterna för läroanstalter inom samma läroan-
7006: enligt kalkylerade grunder. lnnevarande år er-           staltsform. Detta senast nämnda förfarande för
7007: läggs statsandel enligt det senaste sättet endast        beviljandet av statsandel kan användas i det fall
7008: för övriga driftsutgifter, som avses i lagens 5 § 1      att de beräknade driftsutgifterna per elev skulle
7009: mom. 5 punkt. Dylika driftsutgifter är bl.a.             bli betydligt större eller mindre än vad de
7010: kostnaderna för administration och inventarier,          faktiska utgifterna för läroanstalten är.
7011: vissa fastighetsutgifter samt de kostnader som              De gällande finansieringsstadganden som
7012: föranleds av avgiftsfria skolmåltider. De övriga         nämnts ovan och de bestämmelser som utfärdats
7013: driftsutgifternas andel av en yrkesläroanstalts to-      med stöd av dem beaktar vid erläggandet av
7014: tala driftsutgifter är ca 20-40 % beroende på            statsandel för övriga driftsutgifter mycket väl det
7015: läroanstaltsform. Enligt 5 § 2 mom. finansie-            faktum att det även inom en och samma läroan-
7016: ringslagen fastställer statsrådet årligen på förhand     staltsform kan finnas enskilda läroanstalter där
7017: och på basen av de sanoolika genomsnittliga              kostnad~rna av många olika skäl kan avvika från
7018: kostnaderna de allmänna grunder, enligt vilka            varandra. På detta sätt är det även för närvarande
7019: yrkesutbildningsstyrelsen för läroanstalter av oli-      möjligt att beakta eventuella större kostnader
7020: ka typ, eller vid behov för olika läroanstalter,         som föranleds av en s.k. filialskola. Det faktum
7021: fastställer det per elev beräknade beloppet av           att gällande stadganden om yrkesläroanstalternas
7022: driftsu tgifterna.                                       förvaltning inte känner till begreppet filialskola
7023:    Enligt förordningen om finansiering av yrkes-         har däremot i viss mån föranlett svårigheter vid
7024: läroanstal ter (62 51 8 5) fastställs driftsutgifterna   tillämpningen av finansieringsstadgandena. Be-
7025: per elev för det följande året på grundval av            träffande detta kommer dock en ändring att ske,
7026: föregående års genomsnittliga verkliga driftsut-         ty begreppet filialskola är definierat i lagen om
7027: gifter och en beräkning av förändringarna i              yrkesläroanstalter (4871 87) och förordningen om
7028: kostnadsnivån för det innevarande året och föl-          yrkesundervisningsanstalter (49118 7) vilka träder
7029: jande året.                                              i kraft den 1 augusti 1987.
7030:                                        1987 vp. -     KK n:o 40
7031: 
7032:    Enligt 48 § 1 mom. i den nya förordningen          i det skriftliga spörsmålet. Organiseringen av
7033: om yrkesundervisningsanstalter kan en läroanstalt     yrkesläroanstalternas förvaltning skall genomföras
7034: ha en filialskola som i regel är belägen på annan     i enlighet med de principer som finns i stadgan-
7035: ort än huvudskolan eller som på annat sätt är         dena om förvaltningen av läroanstalterna. Av
7036: avskild från huvudskolan och sköter en bestående      denna anledning och då redan gällande finansie-
7037: och betydande utbildningsuppgift. Med stöd av         ringsstadganden gör det möjligt att vid beviljan-
7038: den nya lagstiftningen kan även en på samma ort       det av starsandel beakta andra kostnader som
7039: belägen del av läroanstalten definieras som filial-   föranleds av bl.a. filialskolor eller motsvarande
7040: skola. I förordningarna om andra läroanstaltsfor-     har regeringen inte för avsikt att vidta åtgärder
7041: mer har begreppet filialskola däremot inte            för att ändra finansieringslagstiftningen och de
7042: nämnts.                                               bestämmelser som utfärdats med stöd av dem.
7043:    På basis av det som anförts tidigare betonar       När yrkesläroanstalternas driftsutgifter för år
7044: regeringen dock att stadgandena om finansie-          1988 fastställs kommer den fråga som upptagits i
7045: ringen av yrkesläroanstalter skall vara uppgjorda     spörsmålet och de förändringar som föranleds av
7046: så, att de inte förorsakar sådan administrativ        den nya lagstiftningen att särskilt beaktas.
7047: omorganisering av läroanstalterna som avses bl.a.
7048: 
7049:      Helsingfors den 12 juni 1987
7050: 
7051:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
7052: 1
7053: 
7054: 1
7055: 
7056: 1
7057: 
7058: 1
7059: 
7060:     1
7061: 
7062:     1
7063: 
7064:     1
7065: 
7066:     1
7067: 
7068:         1
7069: 
7070:         1
7071: 
7072:         1
7073: 
7074:         1
7075: 
7076:             1
7077:                                                  1987 vp.
7078: 
7079: Skriftligt spörsmål nr 41
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084:                                     Rehn: Om tryggande av tågtra:fiken på Helsingfors -         Kyrkslätt-
7085:                                       banan
7086: 
7087: 
7088:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
7089: 
7090:    Statens järovägar har gjort upp nya planer för       Västerleden och ännu större trafik- och parke-
7091: tågtrafiken melian Kyrkslätt och Helsingfors från       ringsproblem i Helsingfors. För personer som har
7092: hösten 1987. Dels innebär dessa planer att tågen        sin arbetsplats vid Mårtensdal-banan eller stam-
7093: Åbo -Helsingfors kl. 6.35 (i Kyrkslätt kl. 8.38)        banan betyder indragningen att anlitande av tåg
7094: och Helsingfors - Åbo kl. 16.02 (i Kyrkslätt kl.        vid arbetsresan blir en omöjlighet. Också för
7095: 16. 32) inte stannar i Kyrkslätt, dels att lokaltåget   skoleleveroa, som måste resa från nämnda byar
7096: kl. 6.32 från Kyrkslätt framflyttas tili kl. 6.50       tili högstadiet elier gymnasiet i kyrkbyn, betyder
7097: och slutligen att det ena av de nuvarande två           pianeroa en ytterligare förlängning av skoldagen
7098: lokaltågen per timme melian Kyrkslätt och Hel-          samt en eventueli ökning av kommunalt ordnade
7099: singfors ersätts av S-tåg. S-tåget stannar endast       skolskjutsar.
7100: på stationeroa Kyrkslätt, Masaby, Köklaks, Esbo,
7101: Grankulia, Alberga, Fredriksberg och Helsing-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7102: fors.                                                   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7103:                                                         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
7104:    Om pianeroa genomförs i den nuvarande ut-            följande spörsmål:
7105: formningen innebär det en betydande försäm-
7106: ring av kollektivtrafiken för alla dem som bor i
7107: Tolis, Jorvas och Bobäck på Kyrkslätt-sidan och                   Är Regeringen medveten om att planer
7108: Mankby på Esbo-sidan. T.ex. invånaroa i Bobäck                 finns på att göra ovan relaterade indrag-
7109: med omnejd är helt beroende av tåget, då                       ningar samt
7110: bussförbindelseroa därifrån är i det närmaste                     vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
7111: obefintliga.                                                   för att förhindra att kollektivtrafikservi-
7112:    Om inskränkningaroa förverkligas kommer det                 cen för dem som bor vid Helsingfors -
7113: att betyda en ökning av privatbilstra:fiken på                 Kyrkslätt-banan inte försämras?
7114: 
7115:      Helsingfors den 27 april 1987
7116: 
7117:                                               Elisabeth Rehn
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122: 270560M
7123: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 41
7124: 
7125: Kirjallinen kysymys n:o 41                                                                    Suomennos
7126: 
7127: 
7128: 
7129: 
7130:                                     Rehn: Junapalvelujen säilyttämisestä Helsingin Ja Kirkkonummen
7131:                                       välisellä rataosuudella
7132: 
7133: 
7134:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7135: 
7136:    Valtionrautatiet on tehnyt uusia suunnitelmia           Supistuksien toteuttaminen merkitsee yksityis-
7137: Kirkkonummen ja Helsingin välisen junaliiken-           autoliikenteen lisääntymistä Länsiväylällä ja yhä
7138: teen järjestämiseksi syksystä 1987. Nämä suunni-        suurempia liikenne- ja paikoitusongelmia Helsin-
7139: telmat merkitsevät toisaalta, että Turun-Helsin-        gissä. Henkilöille, joiden työpaikka on Martin-
7140: gin juna klo 6.35 (Kirkkonummella klo 8.38) ja          laakson radan tai pääradan varressa, supistus
7141: Helsingin-Turun juna klo 16.02 (Kirkkonum-              merkitsee sitä, että junan käyttäminen työmat-
7142: mella klo 16.32) eivät pysähdy Kirkkonummella,          koilla tulee mahdottomaksi. Myös mainituista
7143: ja toisaalta, että Kirkkonummelta klo 6.32 lähte-       kylistä kirkonkylän yläasteelle tai lukioon mat-
7144: vä paikallisjuna siirretään lähteväksi klo 6. 50 sekä   kustamaan joutuville koululaisille suunnitelmat
7145: lisäksi toisen nykyisistä Kirkkonummen ja Hel-          merkitsevät koulupäivän tulemista vielä pitem-
7146: singin välillä kahdesti tunnissa kulkevista paikal-     mäksi sekä mahdollista kunnallisten koulukyydi-
7147: lisjunista korvaamista S-junalla. S-juna pysähtyy       tysten lisääntymistä.
7148: ainoastaan Kirkkonummen, Masalan, Kauklah-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7149: den, Espoon, Kauniaisten, Leppävaaran, Pasilan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7150: ja Helsingin asemilla.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7151:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7152:    Suunnitelmien toteuttaminen nykyisessä muo-
7153: dossaan merkitsee joukkoliikenteen huononemis-                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
7154: ta kaikkien Kirkkonummen puolella Tolsassa,                    käsitellyistä liikenteen supistamissuunni-
7155: Jorvaksessa ja Luomassa sekä Espoon puolella                   telmista, ja
7156:  Mankissa asuvien kannalta. Esimerkiksi Luoman                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7157: ympäristön asukkaat ovat täysin riippuvaisia ju-               ryhtyä estääkseen Helsingin ja Kirkko-
7158: nasta, koska linja-autoyhteydet Luomasta ovat                  nummen radan varrella asuvien joukkolii-
7159: lähes olemattomat.                                             kennepalvelujen huononemisen?
7160: 
7161:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1987
7162: 
7163:                                               Elisabeth Rehn
7164:                                      1987 vp. -- ~ n:o 41                                             3
7165: 
7166: 
7167: 
7168: 
7169:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7170: 
7171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lähtevää pikajunaa puoli tuntia. Tämän vuoksi
7172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ne pysähtyvät vain Karjaalla ja Salossa. Kirkko-
7173: olette 27 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-     nummen ja Helsingin väliseen matkustamiseen
7174: jeenne n:o 157 ohella toimittanut valtioneuvos-     pikajunia ei ole tarkoitettu, vaan tämä liikenne
7175: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   hoidetaan entistä paremmin nopeutetuilla S-
7176: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjal-   junilla.
7177: lisesta kysymyksestä n:o 41:
7178:                                                        Pääradalla on Helsingin ja Riihimäen välillä
7179:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     toteutettu kahden junan tarjonta tunnissa niin,
7180:        käsitellyistä liikenteen supistamissuunni-   että toinen on nopea R-juna ja toinen hitaampi,
7181:        telmista, ja                                 kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvä H-juna. Tä-
7182:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mä järjestely on saanut matkustajien hyväksymi-
7183:        ryhtyä estääkseen Helsingin ja Kirkko-       sen. Koska rantaradan liikennemäärät eivät ole
7184:        nummen radan varrella asuvien joukkolii-     kehittyneet odotetulla tavalla, on katsottu aiheel-
7185:        kennepalvelujen huononemisen?                liseksi siirtyä täällä myös samanlaiseen järjestel-
7186:                                                     mään, missä suurimpia paikkoja palvelee ympäri
7187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    vuorokauden nopea S-juna. Pienemmät liikenne-
7188: ti seuraavaa:                                       paikat jäävät tällöin yhden junayhteyden varaan
7189:                                                     tunnissa kuten pääradallakin. Kirkkonummen
7190:    Rautatiehallituksen mielestä uudet juna-aika-
7191:                                                     kunnalta saadun lausunnon perusteella on klo
7192: taulut parantavat rantaradan palvelutasoa ja
7193:                                                     6. 50 lähteväksi suunniteltu juna siirretty lähte-
7194: näin ollen matkustajamäärät kasvavat. Turun
7195:                                                     mään klo 6.32.
7196: rataa perusparannetaan parhaillaan nimenomaan
7197: Helsingin ja Turun välisiä matkoja varten. Liike-      Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään kilpaile-
7198: ja asiointimatkojen osuus rantaradalla on vain      maan matkustusnopeudessa henkilöauton ja
7199: puolet muuhun rataverkkoon verrattuna. Tilan-       linja-auton kanssa suurten liikennepaikkojen
7200: teen parantamiseksi nopeutetaan aamulla Helsin-     matkustajista ja täten nostamaan rantaradan mat-
7201: kiin saapuvaa ja klo 16:n jälkeen Helsingistä       kustajamääriä.
7202: 
7203:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
7204: 
7205:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
7206: 4                                       1987 vp. -     KK n:o 41
7207: 
7208: 
7209: 
7210: 
7211:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7212: 
7213:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            anländer till Helsingfors på morgonen oeh avgår
7214: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         från Helsingfors efter kloekan 16 så, att restiden
7215: 157 av den 27 april 1987 till vederbörande             förkortas med en halv timme. Därför stannar
7216: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     dessa tåg bara i Karis oeh Salo. Snälltågen är inte
7217: av riksdagsledamot Elisabeth Rehn underteekna-         avsedda för resor mellan Kyrkslätt oeh Helsing-
7218: de spörsmål nr 41:                                     fors, utan denna trafik sköts ännu bättre än
7219:                                                        tidigare med S-tåg som kör snabbare än förut.
7220:           Är Regeringen medveten om att planer            På stambanan mellan Helsingfors oeh Riihimä-
7221:        finns på att göra ovan relaterade indrag-       ki erbjuds tågförbindelser två gånger i timmen
7222:        ningar samt                                     så, att det ena tåget är ett snabbt R-tåg oeh det
7223:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        andra ett långsammare H-tåg som stannar på alla
7224:        för att förhindra att kollektivtrafikservi-     trafikplatser. Passagerarna har godkänt detta ar-
7225:        een för dem som bor vid Helsingfors-            rangemang. Eftersom trafikens omfattning på
7226:        Kyrkslätt-banan inte försämras?                 kustbanan inte har utveeklats som väntat har det
7227:                                                        ansetts motiverat att oekså där övergå till ett
7228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        likadant system, där de större orterna betjänas av
7229: anföra följande:                                       ett snabbt S-tåg som trafikerar dygnet runt. De
7230:    Enligt järnvägsstyrelsens åsikt förbättrar de nya   mindre trafikplatserna blir härvid beroende av en
7231: tågtidtabellerna kustbanans servieenivå, oeh så-       tågförbindelse i timmen, preeis som på stamba-
7232: lunda växer antalet passagerare. Åbohanan              nan. På basen av Kyrkslätts kommuns utlåtande
7233: grundförbättras som bäst uttryeklig_en med tanke       ändrades avgångstiden för tåget som enligt pla-
7234: på resor mellan Helsingfors oeh Abo. Andelen           nerna skulle avgå kloekan 6.50 till kloekan 6.32.
7235: resor som görs i affärssyfte oeh i syfte att uträtta      Genom alla dessa åtgärder eftersträvar man att
7236: ärenden är på kustbanan bara hälften jämfört           tävla med personbilar oeh bussar på de stora
7237: med det övriga järnvägsnätet. För förbättrande av      trafikplatserna, oeh att sålunda öka passageraran-
7238: situationen ändras tidtabellen för snälltåget som      talen på kustbanan.
7239: 
7240:      Helsingfors den 19 maj 1987
7241: 
7242:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
7243:                                                 1987 vp.
7244: 
7245: Kirjallinen kysymys n:o 42
7246: 
7247: 
7248: 
7249: 
7250:                                    Paavilainen ym.: Iltalukiossa opiskelevien opiskelijoiden opintososi-
7251:                                       aalisten etujen parantamisesta
7252: 
7253: 
7254:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7255: 
7256:   Iltalukioissa opiskelevat ovat jääneet eriarvoi-        Iltalinjan opiskelijoilla ei myöskään ole lakisää-
7257: seen asemaan päivälukioissa ja keskiasteen am-         teisiä opintososiaalisia etuja. Yhteiskuntaraken-
7258: matillisissa oppilaitoksissa opiskeleviin verrattui-   teen voimakkaan murroksen ja työelämän koulu-
7259: na.                                                    tuksellisten vaatimusten vuoksi on välttämätöntä
7260:   Keskiasteen rahoituslaki, joka tuli voimaan          muodostaa olosuhteet mahdollisimman suotui-
7261: vuoden 1986 alusta, edellyttää, että jokaisella        siksi myös työssä käyvien henkilöitten opiskele-
7262: kotikunnalla on maksuvelvoite oman kuntansa            miselle lukion oppimäärän suorittamista varten.
7263: nuorista, opiskelkoot he missä tahansa Suomessa        Tavoitteena tulee olla elämänikäisten koulutus-
7264: keskiasteen ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa.     mahdollisuuksien luominen.
7265:                                                           Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
7266:    Iltalukiolaiset eivät ole tämän edun piirissä.      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
7267: Koska kunta ei myöskään voi lakisääteisesti vel-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7268: voittaa osalliskuntaa maksamaan iltalinjaa käy-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7269: västä oppilaastaan aiheutuvaa osuutta valtion-
7270: osuuteen oikeuttavista käyttömenoista toisin kuin                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
7271: päivälukioissa, syntyy iltalinjaa ylläpitävälle kun-           litus ryhtyy muuttaakseen säännökset
7272: nalle kustannuksia toisen kunnan oppilaista, el-               niin, että iltalukiolaiset tulevat keskias-
7273: leivät kunnat ole päässeet sopimukseen kustan-                 teen rahoituslain piiriin ja saavat samat
7274: nusten korvaamisesta. Tällöin kunnat pyrkivät                  opintososiaaliset edut kuin päivälukioissa
7275: vähentämään niille koituvia nettotappioita luku-               ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-
7276: kausimaksujärjestelyillä.                                      vat nuoret?
7277: 
7278:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
7279: 
7280:                       Tuula Paavilainen                         Timo Roos
7281: 
7282: 
7283: 
7284: 
7285: 270593Y
7286: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 42
7287: 
7288: 
7289: 
7290: 
7291:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7292: 
7293:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
7294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavaa:
7295: olette 27 päivänä huhtikuuta _1987 päivätyn _kir-
7296:                                                          Opetusministeriössä on valmisteltu virk~mies­
7297: jeenne ohella toimittanut valuoneuvoston asiat;~­
7298: omaiselle jäsenelle jäljennöksen _k~ns_anedustaJa     työnä säännösten ~uuttamist~. siten, että _Il~~lu­
7299: Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kujalhsesta kysy-     kiossa ja kouluhallituksen alaisi~sa am~a~Ilhsissa
7300:                                                       oppilaitoksissa opiskelevat oppilaat s~lSlvat .sa-
7301: myksestä n:o 42:
7302:                                                       manlaiset opintososiaaliset etuudet kUin keskias-
7303:                                                       teen muissa oppilaitoksissa saadaan. Sam~ssa yh-
7304:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
7305:                                                       teydessä on tarkoitus_ ~uuttaa ~äännöksiä ~yös
7306:        litus ryhtyy muuttaakseen säännö~set           siten, että tässä oppilaiden koukunnat tuhsivat
7307:        niin, että iltalukiolaiset tulevat keskias-    velvollisiksi osallistumaan iltalukion tai kouluhal-
7308:        teen rahoituslain piiriin ja saavat samat      lituksen alaisen ammatillisen oppilaitoksen oppi-
7309:        opintososiaaliset edut kuin l_Jäivälu~ioissa   laasta aiheutuviin käyttökustannuksiin. Esitykset
7310:        ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-    on valmisteltu sitä silmällä pitäen, että ne anne-
7311:        vat nuoret?                                    taan vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioesi-
7312:                                                       tyksen yhteydessä.
7313: 
7314:     Helsingissä S päivänä kesäkuuta 1987
7315: 
7316:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
7317:                                      1987 vp. -     KK n:o 42                                         3
7318: 
7319: 
7320: 
7321: 
7322:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7323: 
7324:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor~ningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7325: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av       anföra följande:
7326: den 27 april 1987 till vederbörande medlem. av
7327:                                                        1 undervisningsministeriet har som tjänsteman-
7328: statsrådet översänt avskrift av följande av nks-
7329:                                                     nauppdrag beretts en ändring av stadgandena ~å,
7330: dagsledamot Paavilainen m.fl. undertecknade
7331:                                                     att de elever som studerar vid kvällsgymnaster
7332: spörsmål nr 42:
7333:                                                     och skolstyrelsen underlydande yrkesläroanstalter
7334:                                                     skall få samma studiesociala förmåner som er-
7335:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-
7336:                                                     bjuds vid övriga läroanstalter på mellanstadiet.
7337:        geringen vidta för att stadgandena skall
7338:                                                     Avsikten är att i detta sammanhang ändra stad-
7339:        kunna ändras så, att eleverna i kvällsgym-
7340:                                                     gandena även så, att ele~er~as hemkommun:r då
7341:        nasiet skall kunna omfattas av lagen om
7342:                                                     skall förpliktas att delta 1 dnftskostnader~a for de
7343:        finansiering av yrkesläroanstalter och få
7344:                                                     elever som studerar vid kvällsgymnaster eller
7345:        samma studiesociala förmåner som de
7346:                                                     skolstyrelsen underlydande yrkesläroanstalter.
7347:        ungdomar som studerar vid övriga gym-        Propositionerna har beretts med tanke på att de
7348:        nasier och yrkesläroanstalter?               kommer att avlåtas i samband med statsverkspro-
7349:                                                     positionen för år 1988.
7350: 
7351:     Helsingfors den 5 juni 1987
7352: 
7353:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
7354:                                                 1987 vp.
7355: 
7356: Kirjallinen kysymys n:o 43
7357: 
7358: 
7359: 
7360: 
7361:                                    Stenius-Kaukonen: Itseoikaisumenettelyn hyväksymisestä työttö-
7362:                                       myysturvalain mukaisissa päätöksissä
7363: 
7364: 
7365:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7366: 
7367:    Työttömyysturvalain 43 §:n 5 momentin mu-              Viranomaisten itseoikaisuvaltaa laajennettiin
7368: kaan sosiaalivakuutustoimikunta, työttömyyskas-        muutoksenhakujärjestelmän rinnalla ja samanai-
7369: sa ja työttömyysturvalautakunta voi aiemman            kainen muutoksenhakuoikeus säilyttäen. Hallin-
7370: lainvoimaisen päätöksen estämättä käsitellä asian      tomenettelylain mukaan hallintoviranomainen
7371: uudelleen, jos kysymys on evätyn edun myöntä-          voi ryhtyä asiavirheen korjaamiseen myös silloin,
7372: misestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, milloin       kun virheellisellä päätöksellä ratkaistu asia on
7373: päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen        vireillä oikaisuvaatimuksen, valituksen tai yli-
7374: selvitykseen tai on ilmeisesti lainvastainen.          määräisen muutoksenhaun johdosta.
7375:    Sosiaali- ja terveysministeriön antaman sovelta-       Nyt työttömyysturvalain 43 §:llä ja sen sovelta-
7376: misohjeen n:o 8 mukaan sellaista asiaa, josta          misohjeilla on mitätöity hallintomenettelylain
7377: valitus on vireillä, ei kuitenkaan saa ottaa uudel-    mukainen nopea oikaisu, vaikka viimeksi maini-
7378: leen käsiteltäväksi, vaan asiassa antaa tällöin aina   tun lain mukaan korjaaruismenettely voi kohdis-
7379: päätöksen valituselin.                                 tua sekä lainvoimaa vailla oleviin että lainvoimai-
7380:    Hallintomenettelylain perustelujen (HE n:o          siin hallintopäätöksiin.
7381: 88/1981 vp.) mukaan oikeussuojajärjestelmän ta-
7382: voitteiden kannalta on tarkoituksenmukaista, et-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7383: tä hallintopäätöksen virheellisyydet voidaan oi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7384: kaista mahdollisimman yksinkertaisin keinoin.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7385: Lainkäyttöasiain suuren lukumäärän todettiin           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7386: johtaneen yleensä käsittelyaikojen pidentymiseen
7387: muutoksenhakuasteessa. Nopean oikaisun saa-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7388: mista pidettiin keskeisenä oikeussuojajärjestel-              ryhtyä, jotta työttömyysturvalain mukai-
7389: mään kohdistuvana vaatimuksena ja sen vuoksi                  siin päätöksiin voidaan soveltaa hallinto-
7390: ehdotettiin, että hallintoviranomaiset voisivat               menettelylain mukaista itseoikaisumenet-
7391: ryhtyä itseoikaisuun aiempaa laajemmin.                       telyä?
7392: 
7393:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
7394: 
7395:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
7396: 
7397: 
7398: 
7399: 
7400: 270551C
7401: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 43
7402: 
7403: 
7404: 
7405: 
7406:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7407: 
7408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        telylain sijasta. Näin ollen työttömyysturvalain
7409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaisissa itseoikaisutilanteissa sovelletaan työt-
7410: olette 28 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-       tömyysturvalain säännöksiä. Lisäksi on huomatta-
7411: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      va, että hallintomenettelylaki ei koske työttö-
7412: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       myyskassoja.
7413: Marjatta Stenius-Kaukosen näin kuuluvasta kir-           Koska työttömyysturvalain 43 §:n 5 momentin
7414: jallisesta kysymyksestä n:o 43:                       mukaan vain lainvoiman saanut päätös voidaan
7415:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        itseoikaista, sosiaali- ja terveysministeriö on anta-
7416:        ryhtyä, jotta työttömyysturvalain mukai-       nut kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille
7417:        siin päätöksiin voidaan soveltaa hallinto-     ohjeen, jonka mukaan sellaista asiaa, josta valitus
7418:        menettelylain mukaista itseoikaisumenet-       on vireillä, ei saa ottaa uudelleen käsiteltäväksi,
7419:        telyä?                                         vaan asiassa antaa tällöin aina päätöksen valitus-
7420:                                                       elin, työttömyysturvalautakunta tai vakuutus-
7421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      oikeus. Myös oikeuskäytännössä on hyväksytty
7422: ti seuraavaa:                                         periaate, jonka mukaan päätöstä ei saa korjata
7423:                                                       valituksen vireillä ollessa. Vakuutusoikeus ja lau-
7424:    Työttömyysturvalain 43 §:n 5 momentin mu-          takunnat ovat yleensä poistaneet valituksen vi-
7425: kaan, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä        reillä ollessa annetut päätökset.
7426: tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaalivakuu-
7427: tustoimikunta, työttömyyskassa ja työttömyystur-         Koska kuitenkin on tarkoituksenmukaista, että
7428: valautakunta voi aiemman lainvoimaisen päätök-        selvästi virheelliset päätökset oikaistaan mahdolli-
7429: sen estämättä käsitellä asian uudelleen. Sanotun      simman nopeasti ja mahdollisimman yksinkertai-
7430: lainkohdan mukaan lainvoiman saanut päätös            sin keinoin, sosiaali- ja terveysministeriö on anta-
7431: voidaan itseoikaista.                                 nut ohjeen, jonka mukaan valituksenalaisen pää-
7432:    Hallintomenettelylain mukaan hallintoviran-        töksen oikaisemiseksi henkilölle myönteiseksi riit-
7433: omainen voi ryhtyä virheen korjaamiseen myös          tää, että valittaja on kirjallisesti peruuttanut
7434: silloin, kun virheellisellä päätöksellä ratkaistu     valituksensa työttömyysturvalautakunnalle. Niis-
7435: asia on vireillä muutoksenhaun johdosta. Tämä         sä tapauksissa, joissa valitusta ei ole tehty, lain-
7436: ilmenee muun muassa hallintomenettelylain             voiman saaneen päätöksen itseoikaisu voidaan
7437: 28 §:stä. Sanotun lainkohdan mukaan, jos pää-         työttömyysturvalain 43 §:n 5 momentin mukaan
7438: tökseen on vireillä muutoksenhaku, korjaamis-         tehdä välittömästi.
7439: asian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava ja      Koko sosiaaliturvalainsäädännön muutoksen-
7440: siinä tehty päätös toimitettava muutoksenhakuvi-      hakujärjestelmä tullaan selvittämään. Samanai-
7441: ranomiselle.                                          kaisesti hallitus selvittää työttömyysturvalain itse-
7442:    Hallintomenettelylain 2 §:n mukaan, jos            oikaisua koskevien säännöksien muuttamista si-
7443: muussa laissa on hallintomenettelylaista poikkea-     ten, että ne vastaisivat hallintomenettelylain vas-
7444: via säännöksiä, noudatetaan niitä hallintomenet-      taavia säännöksiä.
7445: 
7446:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
7447: 
7448:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
7449:                                         1987 vp. -     KK n:o 43                                          3
7450: 
7451: 
7452: 
7453: 
7454:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7455: 
7456:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           självrättelse enligt lagen om utkomstskydd för
7457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbetslösa skall utföras, stadgandena i lagen om
7458: den 28 april 1987 till vederbörande medlem av          utkomstskydd för arbetslösa. Vidare bör observe-
7459: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ras att lagen om förvaltningsförfarande inte gäller
7460: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen under-           arbetslöshetskassor.
7461: tecknade spörsmål nr 43:                                  Eftersom enligt 43 § 5 mom. lagen om ut-
7462:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         komstskydd för arbetslösa endast beslut som
7463:        för att man på beslut, som fattats i            vunnit laga kraft kan självrättas har social- och
7464:        enlighet med lagen om utkomstskydd för          hälsovårdsministeriet gett folkpensionsanstalten
7465:        arbetslösa, kunde tillämpa det självrättel-     och arbetslöshetskassorna anvisningar, enligt vil-
7466:        seförfarande varom stadgas i lagen om           ka ett ärende, för vilket ändringssökande är
7467:        förvaltningsförfarande?                         anhängigt, inte får upptas till ny behandling,
7468:                                                        utan beslut i ärendet ges härvid alltid av be-
7469:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        svärsinstansen, dvs. arbetslöshetsnämnden eller
7470: anföra följande:                                       försäkringsdomstolen. Också inom rättspraxis har
7471:                                                        man godkänt principen att ett beslut inte får
7472:    Enligt 43 § 5 mom. lagen om utkomstskydd            rättas medan ändringssökande är anhängigt.
7473: för arbetslösa kan socialförsäkringskommissionen,      Försäkringsdomstolen och nämnderna har i all-
7474: arbetslöshetskassan och arbetslöshetsnämnden då        mänhet undanröjt beslut som har getts medan
7475: det är frågan om beviljande av förvägrad förmån        ändringssökande har varit anhängigt.
7476: eller ökande av beviljad förmån utan hinder av
7477: tidigare laga kraft vunnet beslut handlägga ären-         Eftersom det emellertid är ändamålsenligt att
7478: det på nytt. Enligt detta lagrum kan ett beslut,       uppenbart felaktiga beslut rättas så snabbt som
7479: som vunnit laga kraft, göras till föremål för          möjligt och genom så enkla medel som möjligt,
7480: självrättelse.                                         har social- och hälsovårdsministeriet utfärdat an-
7481:    Enligt lagen om förvaltningsförfarande kan en       visningar enligt vilka det, för att rätta ett beslut
7482: förvaltningsmyndighet vidta åtgärder för att rätta     för vilket ändringssökande är anhängigt så att det
7483: fel också då ett ärende, som har avgjorts genom        blir positivt för den berörda personen, är tillräck-
7484: ett felaktigt beslut, är anhängigt på grund av         ligt att den som söker ändring skriftligt har
7485: ändringssökande. Detta framgår bl.a. av 28 §           återtagit sitt besvär hos arbetslöshetsnämnden. 1
7486: lagen om förvaltningsförfarande. Enligt detta          de fall där besvär inte har anförts kan självrättelse
7487: lagrum skall, om sökande av ändring i beslut är        av ett beslut, som vunnit laga kraft göras ome-
7488: anhängigt, den myndighet som handlägger änd-           delbart med stöd av 43 § 5 mom. lagen om
7489: ringsansökan underrättas om att rättelseärendet        utkomstskydd för arbetslösa.
7490: har upptagits till behandling och tillställas det         Hela systemet för ändringssökande inom ra-
7491: beslut som fattats i saken.                            men för lagstiftningen om socialskydd kommer
7492:    Enligt 2 § lagen om förvaltningsförfarande          att utredas. Samtidigt utreder regeringen möjlig-
7493: skall, om i annan lag ingår stadganden som             heten att ändra stadgandena om självrättelse i
7494: avviker från lagen om förvaltningsförfarande, de       lagen om utkomstskydd för arbetslösa, så att de
7495: iakttas i stället för lagen om förvaltningsförfaran-   kommer att motsvara motsvarande stadganden i
7496: de. Sålunda tillämpas på en sådan situation där        lagen om förvaltningsförfarande.
7497: 
7498:      Helsingfors den 2 juni 1987
7499: 
7500:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
7501: 1
7502: 
7503: 1
7504: 
7505: 1
7506: 
7507:     1
7508: 
7509:     1
7510: 
7511:     1
7512: 
7513:         1
7514: 
7515:         1
7516: 
7517:         1
7518: 
7519:             1
7520: 
7521:             1
7522: 
7523:             1
7524: 
7525:                 1
7526: 
7527:                 1
7528:                                                  1987 vp.
7529: 
7530: Kirjallinen kysymys n:o 44
7531: 
7532: 
7533: 
7534: 
7535:                                       Rantanen ym.: Kalastuslain säännösten soveltamisesta
7536: 
7537: 
7538:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7539: 
7540:    Runsas viikko sitten oli tamperelaisessa valta-     isä ei kalastanut itse eikä hänellä ollut edes onkea
7541: lehdessä uutinen varsin omalaatuisesta kalastus-       mukanaan. Isä vain irrotti koukusta kalan, jonka
7542: lain rikkomisesta: perheenisä oli ryhtynyt             hänen poikansa oli omin avuin vetänyt avannosta
7543: kesämökkinsä rannassa irrottamaan 3-vuotiaan           jäälle. Lain rikkomisen tulkinta on näin ollen
7544: poikansa pilkkimää ahventa. Paikalle tuli kalas-       viety äärimmilleen, ja mikäli tällainen tulkinta-
7545: tuksen valvoja ja koska isällä ei ollut valtion        käytäntö leviää, saattaa jokainen mökillään lo-
7546: kalastuskorttia eikä läänikohtaista pilkkilupaa,       maansa viettävä joutua vaaraan tulla sakotetuksi
7547: hän joutui maksamaan 520 markan suuruisen              luvattomasta kalastuksesta. Esimerkiksi kuhaa
7548: sakon.                                                 uistettaessa kaikilla veneessä olijoilla pitäisi olla
7549:    Kalastuslain mukaan jokaisella yli 18-vuotiaal-     hankittuna kalastuskortti ja asianomaiset luvat,
7550: la pilkkijällä ja onkijalla on oltava valtion kalas-   koska he ''osallistuvat kalastukseen''. Käytännös-
7551: tuskortti. Tämän lisäksi hänellä täytyy olla joko      sähän näin ei ole, vaan ainoastaan kalastusta
7552: läänikohtainen piikkikortti tai kalaveden omista-      varsinaisesti suorittava on hankkinut luvat.
7553: jan lupa. Jokainen kalastukseen osallistuva 18            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7554: vuotta täyttänyt on myös velvollinen lunasta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7555: maan henkilökohtaisen kalastuskortin. Alle 18-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7556: vuotias ei tarvitse näitä lupia.                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7557:    Alussa mainitussa tapauksessa kiinnittyy huo-
7558: miota siihen, että kalan irrottaminen koukusta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7559: katsottiin kalastukseen osallistumiseksi. Noin sa-             ryhtyä ylikireän kalastuslain soveltamisen
7560: dan metrin päässä kesämökistään ollut perheen-                 muuttamiseksi järkevämmäksi?
7561: 
7562:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1987
7563: 
7564:            Jorma Rantanen                  Tuula Paavilainen              Risto Ahonen
7565:            Lauri Metsämäki                 Virpa Puisto                   Jussi Ranta
7566:            Sinikka Mönkäre                 Kerttu Törnqvist               Ilkka Joenpalo
7567:            Riitta Järvisalo-Kanerva        Markus Aaltonen                 Saara-Maria Paakkinen
7568:                                            Markku Pohjola
7569: 
7570: 
7571: 
7572: 
7573:  270566T
7574: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 44
7575: 
7576: 
7577: 
7578: 
7579:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7580: 
7581:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lisiksi. Tämän vuoksi säädettiin kalastuslain
7582: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       88 §:n 1 momentissa maksun suorittamisvelvolli-
7583: olette 28 päivänä huhtikuuta 1987 päivätyn kir-     suus jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle,
7584: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    joka harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä. Kalastus-
7585: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     asetuksen 53 §:n 1 momentin mukaan velvolli-
7586: Jorma Rantasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    suus koskee jokaista 18 vuotta täyttänyttä henki-
7587: kysymyksestä n:o 44:                                löä, joka on välittömästi osallisena pyyntitapah-
7588:                                                     tumaan. Tavoitteena oli siten muuttaa maksu
7589:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       oikeudenmukaisemmaksi kantamalla se kaikilta
7590:        ryhtyä ylikireän kalastuslain soveltamisen   niiltä, jotka harjoittavat kalan tai ravun pyyntiä
7591:        muuttamiseksi järkevämmäksi?                 välittömästi pyyntitapahtumaan osallisina.
7592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Kalastuslain 9 §:n 2 momentin mukaan pil-
7593: ti seuraavaa:                                       kintämaksun suorittanut saa harjoittaa onkimista
7594:                                                     ja piikkimistä kalastuspiirin alueella. Kalastuk-
7595:    Aikaisemmin v01massa olleen kalastuslain
7596:                                                     senhoitomaksu menee valtiolle, mutta pilkintä-
7597: (503/51) 83 §:n 1 momentin mukaan ei kukaan
7598:                                                     maksuista kertyneet tulot vesialueen omistajille.
7599: 16 vuotta täyttänyt henkilö saanut harjoittaa
7600:                                                     Siksi onkiminen ja pilkkiminen kalastuspiirin
7601: kalastusta, ellei hän tai hänen ruokakuntansa
7602:                                                     alueella edellyttää molempien maksujen suoritta-
7603: ollut suorittanut kalastuksenhoitomaksua. Lain
7604:                                                     mista. Sen sijaan alle 18-vuotiaat sekä onkiminen
7605: nimenomaisen säännöksen mukaan kalastuksen
7606:                                                     sen kunnan alueella, jossa muutoin kuin tilapäi-
7607: harjoittajiksi ei kuitenkaan katsottu pyynnissä
7608:                                                     sesti asuu, on maksuvelvollisuudesta vapautettu.
7609: mukana olleita apuhenkilöitä. Saman ruokakun-
7610: nan puolesta oli suoritettava ainoastaan yksi ka-     Yleisten tuomioistuinten ratkaistavaksi jää,
7611: lastuksenhoitomaksu.                                mitä kalan pyynnin harjoittamisella ja pyyntita-
7612:    Nykyistä kalastuslakia laadittaessa (HE n:o      pahtumaan välittömästi osallistumisella kussakin
7613: 214/1980 vp. s. 32) katsottiin, että maksu tuli     yksittäistapauksessa tarkoitetaan. Käsitys säännös-
7614: muuttaa henkilökohtaiseksi siten, että myös siitä   ten sanamuodon onnistuneisuudesta on siten
7615: aikaisemmin vapautetut, pyynnissä mukana ole-       muodostettavissa vasta oikeuskäytännön vakiintu-
7616: vat apuhenkilöt tulivat maksun suorittamisvelvol-   misen myötä.
7617: 
7618:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
7619: 
7620:                                                                            Ministeri Ole Norrback
7621:                                         1987 vp. -     KK n:o 44                                          3
7622: 
7623: 
7624: 
7625: 
7626:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7627: 
7628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skyldig att erlägga avgift. Därför stadgades i 88 §
7629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          1 mom. att var och en som fyllt 18 år och som
7630: av den 28 april 1987 till vederbörande medlem          bedriver fångst av fisk eller kräfta årligen skall
7631: av statsrådet översänt avskrift av följande av         erlägga en fiskevårdsavgift till staten. Enligt 53 §
7632: riksdagsman Jorma Rantanen m.fl. underteckna-          1 mom. förordningen om fiske gäller skyldighe-
7633: de skriftliga spörsmål nr 44:                          ten var och en som fyllt 18 år och som direkt
7634:                                                        deltar i fångsthandling. Målet var att göra avgif-
7635:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ten mera rättvis genom att uppbära denna av alla
7636:         för att göra den överdrivet stränga            som bedriver fångst av fisk eller kräfta och som
7637:         tillämpningen av lagen om fiske förnufti-      dätvid direkt deltar i fångsthandlingen.
7638:         gare?                                              Enligt 9 § 2 mom. lagen om fiske får inom
7639:                                                        fiskeridistriktet mete och pilkfiske bedrivas av
7640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den som betalt pilkfiskeavgift. Fiskevårdsavgiften
7641: anföra följande:                                       tillfaller staten, men de i form av pilkfiskeavgif-
7642:    Enligt 83 § 1 mom. i den tidigare gällande          ter influtna medlen ägarna av vattenområden.
7643: lagen om fiske (503/51) fick ingen, som fyllt 16       Därför förutsätter bedrivande av mete och pilk-
7644: år, bedriva fiske såframt han eller hans matlag        fiske inom ett fiskeridistrikt att båda avgifterna
7645: inte erlagt fiskevårdsavgift. Enligt ett uttryckligt   erläggs. Däremot är de som inte fyllt 18 år och
7646: stadgande i lagen ansågs dock inte person som          den som metar inom kommun där han inte
7647: biträdde vid fisket vara idkare av fiske. För ett      endast tillfälligt är bosatt befriade från skyldighe-
7648: och samma matlag skulle endast en fiskevårdsav-        ten att erlägga avgifter.
7649: gift erläggas.                                             Det blir en uppgift för de allmänna domstolar-
7650:    Vid beredningen av nu gällande lag om fiske         na att avgöra vad som i varje enskilt fall skall
7651: (RP nr 214/1980 rd. s. 33) ansågs, att avgiften        avses med bedrivande av fångst samt med att
7652: borde göras personlig sålunda, att också person,       direkt deltai fångsthandling. Uppfattningen om
7653: som biträder vid fisket och som tidigare varit         hur träffande ordalydelsen i stadgandena är kan
7654: befriad från erläggande av avgift nu skulle bli        bildas först på basen av stadgad rättspraxis.
7655: 
7656:      Helsingfors den 27 maj 1987
7657: 
7658:                                                                                 Minister Ole NoTTback
7659: 1
7660: 
7661: 
7662: 1
7663:                                                    1987 vp.
7664: 
7665: Kirjallinen kysymys n:o 45
7666: 
7667: 
7668: 
7669: 
7670:                                      Kortesalmi: Lannan ja AIV-rehun puristemehun talteenotto- Ja
7671:                                        kuljetuslaitteiden kehittämisestä
7672: 
7673: 
7674:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7675: 
7676:    Viime aikoina on paljon kirjoitettu ja puhuttu         tä perheviljelmille olisi saatava valtion rahoitus
7677: maatalouden ympäristöhaitoista ja syytetty, että          riittävien Iantaloiden sekä virtsa- ja lietesäiliöiden
7678: karjarakennuksista valuu virtsaa ja AIV:n puriste-        rakentamiseen sekä valtion rahoituksen turvin eri
7679: mehua vesistöihin. Koska maatilat ovat alati              kylille yhteisiä lietevaunuja ja lannanlevityskärry-
7680: jatkuvasti vain velkaantuneet ja kaikki rasitukset        jä, jotka voisivat olla esimerkiksi pienviljelijäyh-
7681: vain kasvaneet mm. kiintiöiden johdosta, on               distysten ja maamiesseurojen hallinnassa vuok-
7682: monilla ja erityisesti vanhemmilla pienillä tiloilla      rausta varten.
7683: puutteelliset lantalat ja virtsasäiliöt. Tiloilla asuva      Kuitenkin tulee muistaa että kyseisen kaluston
7684: väestö on myös ikääntynyttä, joten maatalouden            on sovelluttava tiloilla oleviin traktoreihin, joten
7685: harjoittaminen on tulevaisuutta ajatellen epävar-         kaluston on kuljettava n. 50-60 hv traktoreilla,
7686: maa. Näille tiloille sekä vasta tilansa hankkineille      tai muutoin ne palvelevat ainoastaan suurempia
7687: tulee luoda taloudelliset edellytykset Iantaloiden        tiloja.
7688: kunnostamiseen. Lisäksi tulee muistaa, että vaik-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7689: kakin maatila saa rakennetuksi edellä kerrotut            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7690: lantalat ja säiliöt, ovat vielä huomattavat kustan-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7691: nukset edessä, koska on saatava kalusto, jolla            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7692: lanta, virtsa ja AIV-rehun puristemehut voidaan
7693: levittää pelloille. Erityisesti ikääntyneillä ja nuo-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
7694: rilla tilansa vasta hankkineilla ei ole varaa ostaa               talouden ympäristöhaittojen vähentämi-
7695: kalustoa. Vanhemmat viljelijät joutuvat - jos                     seksi ja poistamiseksi ryhtymällä rahoitta-
7696: lakia tulkitaan ankarasti - useissa tapauksissa                   maan maatiloille nykyaikaisia lannan,
7697: luopumaan karjan pidosta. Edellä esitetyistä syis-                virtsan ja AIV-rehun puristemehun tal-
7698:                                                                   teenotto-, käsittely- ja kuljetuslaitteistoa?
7699: 
7700:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1987
7701: 
7702:                                             ]. Juhani Kortesalmi
7703: 
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 270577F
7708: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 45
7709: 
7710: 
7711: 
7712: 
7713:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7714: 
7715:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            menpiteisiin. Maa- Ja metsätalousministeriön
7716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hallinnonalan momenttiin 30.33.49 sisältyy
7717: olette 4 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-           20 000 000 markan arviomääräraha, joka on tar-
7718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         koitettu käytettäväksi korkotukilainoina lanta-
7719: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ym. varastojen rakentamiseen vanhoihin tuotan-
7720: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          torakennuksiin. Kumpaakin tukimuotoa on tar-
7721: myksestä n:o 45:                                         koitus käyttää aluksi erityisen tiukkoja vesiensuo-
7722:                                                          jeluvaatimuksia edellyttävillä alueilla.
7723:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
7724:         talouden ympäristöhaittojen vähentämi-              Karj~nl~nnan hyväksikäytössä on sen levitys
7725:         seksi ja poistamiseksi ryhtymällä rahoitta-      varastommn ohella tärkeä työvaihe. Kuivikelan-
7726:         maan maatiloille nykyaikaisia lannan,            taa voidaan pienissä yksiköissä käsitellä maatilan
7727:         virtsan ja AIV-rehun puristemehun tal-           yleiskuljetuskalustolla ja yksinkertaisin työväli-
7728:         teenotto-, käsittely- ja kuljetuslaitteistoa?    nein. Säilörehun puristeneste voidaan levittää
7729:                                                          virtsan ja lantaveden levityslaitteilla. Suurissa
7730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         yksiköissä ja lietelantajärjestelmää käytettäessä
7731: ti seuraavaa:                                            tarvitaan erikoiskalustoa. Levityskaluston hankin-
7732:                                                          tahinta lantajärjestelmän rakentarniskustannuk-
7733:    Karjanlannan talteenotosta ja käytöstä tehdyt         siin verrattuna on kuitenkin niin pieni, ettei sitä,
7734: selvitykset ovat osoittaneet, että lantaloiden suu-      kuten ei muunkaan varsinaisen maatalouskalus-
7735: rimmista rakenteellisista puutteista ja lannan hoi-      ton hankintaa varten ole luotu tukijärjestelmää.
7736: don vajavuuksista kärsivät vanhat, 1950-luvulla          Vanhojen kotieläinsuojien lantaloiden uusimi-
7737: ja 1960-luvun alkupuolella rakennetut kotieläin-         seen tarkoitetut avustukset ja korkotukilainat
7738: rakennukset. Nämä karjasuojat ovat kuivikepoh-           kattavat kuitenkin myös lantavarastojen pumput
7739: jaisia ja niissä on yleensä ilman virtsakaivoa oleva     ja sekoittimet.
7740: avolantala. Tällöin myös säilörehun puristenes-
7741: teen talteenotto on vaikeaa erityisesti, jos rehua          M~ataloudessa karjanlantaa ei ole koettu jät-
7742: tehdään tilapäisrakenteisiin aumoihin. Vanhem-           teeksl, vaan arvokkaaksi lannoitteeksi ja maanpa-
7743: pien lietelantakarjasuojien ympäristönsuojelulli-        rannusaineeksi. Siksi karjanlannan hyväksikäyttöä
7744: set ongelmat puolestaan liittyvät alimitoitettui-        on tutkittu laajasti, ja se on ollut vahvasti esillä
7745: hin lietesäiliöihin, jolloin lietelantaa on ollut        myös maatalousneuvonnassa. Karjanlantatutki-
7746: pakko levittää myös jäätyneelle maalle.                  mukseen on panostettu erityisesti tämän vuosi-
7747:    ~~ntaloiden rakenteelliset vaatimukset ovat ny-       kymmenen aikana. Parhaillaan tutkitaan erityi-
7748: kylSlssä rakennusnormeissa sellaiset, että kaikki        sesti levitystekniikkaa. Nykyisin markkinoilla ole-
7749: maatilalain mukaisella rahoitustuella tehdyt uu-         villa pintalevitysvaunuilla riittää vetovoimaksi
7750: det ja petuskorjatut kotieläinrakennukset täyttä-        keskikokoinen traktori, mutta multaavat vaunut
7751: vät myös ympäristönsuojelulliset ehdot. Vanho-           edellyttävät suurta traktoria. Varojen käyttöä tut-
7752: jen karjasuojien lantaloiden saattamiseksi ajan-         kimus- ja kehitystoimintaan on pidetty tarkoituk-
7753: mukaisiksi teki ympäristöministeriön työryhmä            ~en~uka~sena oloihimme soveltuvan teknologian
7754: maatilatalouden vesiensuojelutoimikunnan ehdo-           Ja bwlog1sten perusteiden selvittämiseksi. Näiden
7755: tusten pohjalta rahoitusta koskevia ehdotuksia,          tutkimusten tulokset ovat tuotekehittelyn ja neu-
7756: jotka on otettu huomioon kuluvan vuoden val-             vonnan kautta kaikkien kotieläintilojen käytettä-
7757: tion tulo- ja menoarviossa. Ympäristöministeriön         vissä.
7758: hallinnonalan momentilla 35. 2 5. 51 on varattu             Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
7759: 1 500 000 markan siirtomääräraha käytettäväksi           mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
7760: avustuksina maatilatalouden vesiensuojelutoi-            menpiteisiin.
7761: 
7762:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1987
7763: 
7764:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7765:                                          1987 vp. -      KK n:o 45                                        3
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
7771: 
7772:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förvaltningsområde ingår att förslagsanslag på
7773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           20 000 000 mark, vilket är avsett som räntestöds-
7774: den 4 maj 1987 till vederbörande medlem av               lån för att bygga gödsel- och dylika förråd till
7775: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        gamla produktionsbyggnader. Dessa båda stöd-
7776: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr             former kommer man till en början att tillämpa
7777: 45:                                                      på områden med speciellt stränga vatten-
7778:                                                          vårdskrav.
7779:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              Då man uttnyttjar stallgödsel är förutom lag-
7780:         att minska och eliminera av lantbruket           ringen av gödseln även spridningen ett viktigt
7781:         förorsakade miljöskador, genom att för           arbetsskede. Vid små enheter kan gödsel som
7782:         gårdsbruken finansiera moderna anlägg-           innehåller strö behandlas med gårdbrukets uni-
7783:         ningar för tillvaratagande, behandling           versaltransportanläggningar och med enkla ar-
7784:         och transport av pressextrakt från gödsel,       betsredskap. Pressextraktet från pressfoder kan
7785:         urin och AIV-foder?                              spridas med spridningsmaskiner för urin och
7786:                                                          gödselvatten. Vid stora enheter och när flytgöd-
7787:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        selsystem utnyttjas behöver man specialanlägg-
7788: anföra följande:                                         ningar. Anskaffningspriset för spridningsmaski-
7789:     De utredningar som gjorts om hur stallgödsel         ner är dock så lågt jämfört med byggkostnaderna
7790: tillvaratas och används har visat att det är de          för ett flytgödselsystem, att man inte har något
7791: gamla, på 1950-talet och i början av 1960-talet          stödsystem för dessa anskaffningar, liksom inte
7792: byggda djurstallen som har de största bristerna i        heller för anskaffning av egentliga lantbruksan-
7793: gödselstadsarrangemangen och vid gödselvården.           läggningar. Understöd och räntestödslån för
7794: Dessa djurstall har ströbädd, och i dem finns ofta       förnyande av gödselstäder vid gamla husdjurs-
7795: en gödselstad utan urinbrunn. Därför är det även         byggnader täcker emellertid också gödsellagrens
7796: svårt att ta tillvara pressextrakt från pressfoder, i    pumpar och blandningsmaskiner.
7797: synnerhet om fodermedlet görs i provisoriska                Inom lantbruket har man inte upplevt stall-
7798: stackar. De miljövårdsproblem som äldre flytgöd-         gödseln som avfall, utan som värdefullt gödsel-
7799: selstall har, beror däremot på undermåliga flyt-         medel och jordförbättringsmedel. Därför har ut-
7800: gödselbassänger, vilka varit orsaken till att man        nyttjandet av stallgödsel undersökts mycket, och
7801: varit tvungen att sprida flytgödsel också på frusen      det har också flitigt tagits upp inom lantbruks-
7802: mark.                                                    rådgivningen. Man har i synnerhet på 1980-talet
7803:     De krav som i konstruktionshänseende ställs på       satsat på stallgödselundersökning. För tillfället
7804: en gödselstad är enligt nuvarande byggnadsnor-           undersöker man speciellt spridningsteknik. Da-
7805: mer sådana, att alla de husdjursbyggnader som            gens vagnar för ytspridning behöver bara en
7806: byggts och grundreparerats med finansieringsstöd         medelstor traktor som dragkraft, medan vagnar
7807: enligt lagen om gårdsbruksenheter också uppfyl-          för inmyllning förutsätter en stor traktor. Man
7808: ler miljövårdskraven. För att modernisera göd-           har ansett det vara ändamålsenligt att använda
7809: selstäder i gamla djurstall gav en arbetsgrupp           medel till forskning och utvecklingsverksamhet,
7810: från miljöministeriet på basen av förslag från           för att kunna reda ut viiken teknologi som är
7811: kommissionen för vattenvård inom gårdsbruket             lämplig för våra förhållanden och vilka de biolo-
7812: finansieringsförslag, vilka har beaktats i statsför-     giska grunderna är. Resultaten av dessa under-
7813: slaget för detta år. Under moment 35.25.51               sökningar står tack vare produktutveckling och
7814: inom miljöministeriets förvaltningsområde har            rådgivning till alla husdjurslägenheters förfogan-
7815: ett reservationsanslag på 1 500 000 mark reserve-        de.
7816: rats till understöd för åtgärder som främjar                Med stöd av det ovan sagda anser jag inte att
7817: gårdsbrukets      vattenvård.     Under     moment       spörsmålet ger anledning till vidare åtgärder från
7818: 30.33.49 inom jord- och skogsbruksministeriets           regeringens sida.
7819: 
7820:      Helsingfors den 5 juni 1987
7821: 
7822:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7823:                                                 1987 vp.
7824: 
7825: Kirjallinen kysymys n:o 46
7826: 
7827: 
7828: 
7829: 
7830:                                    Kortesalmi: Eläkeläisten linja-autoalennuslippujen voimassaolaajan
7831:                                      pidentämisestä
7832: 
7833: 
7834:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7835: 
7836:    Eläkeläisten linja-autoalennuskortti on nykyi-      eli siihen, että eläkeläisten alennuskortit myön-
7837: sin uusittava joka vuosi, jolloin siitä on maksetta-   nettäisiin pitkäksi aikaa yhdellä kertaa.
7838: va aina 15 mk jokaiselta uusimiskerralta. Elä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7839: keläiset ihmettelevätkin, miksi alennuskortti täy-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7840: tyy uusia joka vuosi. Tällainenhan lisää vain          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7841: turhaa byrokratiaa ja lisäksi maksaa tarpeettomas-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7842: ti eläkeläisille.
7843:                                                                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
7844:   Olisikin päästävä joustavampaan käytäntöön                  miin eläkeläisten linja-autoalennuskort-
7845:                                                               tien voimassaolaajan pidentämiseksi?
7846:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1987
7847: 
7848:                                          ]. Juhani Kortesalmi
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853: 270578G
7854: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 46
7855: 
7856: 
7857: 
7858: 
7859:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7860: 
7861:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rautatieliikenteessä,  jossa vastaavantyyppisen
7862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alennuksen myöntäminen korvataan Valtionrau-
7863: olette toukokuun 4 päivänä 1987 päivätyn kir-         tateille valtion tulo- ja menoarviossa olevast~
7864: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      määrärahasta.
7865: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].
7866: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         Linja-autoliikennöitsijöitä edustava Linja-auto·
7867:                                                       liitto ry. on ilmoittanut, ettei linja-autoliiken-
7868: kysymyksestä n:o 46:
7869:                                                       teellä ole taloudellisia mahdollisuuksia luopm
7870:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     vuosittaisesta maksun perimisestä puheena ole-
7871:         miin eläkeläisten linja-autoalennuskort-      vasta kortista. Vain siinä tapauksessa, että elä-
7872:         tien voimassaoloajan pidentämiseksi?          keläisille linja-autoliikenteessä myönnetystä alen-
7873:                                                       nuksesta aiheutuva tulojen menetys korvataan
7874:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valtion varoista, linja-autoliikenne on valmis luo-
7875: ti seuraavaa:                                         pumaan vuosittain perittävästä kysyjän tarkoitta-
7876:                                                       masta korttimaksusta.
7877:     Kaikki 65 vuotta täyttäneet henkilöt saavat
7878: 30 % :n alennuksen linja-automatkoihin. Alen-            Liikenneministeriön käsityksen mukaan ei ai-
7879: nuksen saaminen edellyttää kysymyksessä tarkoi-       nakaan tällä hetkellä ole valtiontaloudellisia edel-
7880: tetun 65-kortin hankkimista Oy Matkahuolto            lytyksiä lähteä korvaamaan valtion varoista elä-
7881: Ab:n toimipisteestä (linja-autoasemalta) ja mat-      keläisalennuksen aiheuttamaa tulojen menetystä
7882: kalipun lunastamista vähintään 75 km:n matkal-        linja-autoliikenteelle. Toisaalta linja-autoliiken-
7883: le.                                                   teelle ei myöskään voida sen nykyisessä taloudel-
7884:     Edellä mainittu eläkeläisalennus on linja-auto-   lisessa tilanteessa sälyttää minkäänlaisia lisärasit-
7885: liikennöitsijöiden luoma, vapaaehtoisuuteen pe-       teita. Liikenneministeriö luonnollisesti seuraa tii-
7886: rustuva järjestelmä, jonka kanssa valtiovallalla ei   viisti kehitystä linja-autoliikenteessä ja mahdolli-
7887: ole mitään tekemistä. Alennuksen myöntämises-         suuksien mukaan pyrkii myötävaikuttamaan eri
7888: tä liikennöitsijöille aiheutuvat tulojen menetyk-     osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi ky-
7889: set jäävät näiden kannettaviksi toisin kuin esim.     symyksessä tarkoitettuun ongelmaan.
7890: 
7891:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1987
7892: 
7893:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
7894:                                         1987 vp. -     KK n:o 46                                        3
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 
7899:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7900: 
7901:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stå för till skillnad från förhållandena inom t.ex.
7902: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tågtrafiken där Statsjärnvägarna genom anslag i
7903: len 4 maj 1987 till vederbörande medlem av             statsförslaget ersätts för beviljandet av rabatt av
7904: tatsrådet översänt avskrift av följande av riks-       denna typ.
7905: lagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade                Linja-autoliitto ry, som representerar busstra-
7906: pörsmål nr 46:                                         fikidkarna, har meddelat att det inte finns eko-
7907:                                                        nomiska förutsättningar inom busstrafiken att
7908:          Ämnar Regeringen i skyndsam ordning           frångå systemet med en årlig avgift för det
7909:        vidta åtgärder för att förlänga giltighetsti-   ifrågavarande kortet. Endast i det fall att de
7910:        den för bussrabattkorten för pensionärer?       inkomstförluster som beviljandet av pensionärsra-
7911:                                                        batt på bussar medför ersätts av statens medel är
7912:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         busstrafikidkarna redo att frångå den årliga kor-
7913: mföra följande:                                        tavgiften som spörsmålsställaren avser.
7914:    Alla som fyllt 65 år får 30 % i rabatt på              Enligt trafikministeriets uppfattning finns det
7915: mssresor. För att rabatten skall kunna erhållas        åtminstone inte för närvarande statsekonomiska
7916: urutsätts att det i spörsmålet avsedda 65-kortet       förutsättningar för att de inkomstförluster som
7917: ~:öps hos Oy Matkahuolto Ab (på busstationen)          pensionärsrabatten medför för busstrafiken skulle
7918: >eh att en resebiljett inlöses för en resa om minst    ersättas av statens medel. Å andra sidan kan man
7919: 15 km.                                                 inte heller påbörda busstrafiken i dess nuvarande
7920:    Denna pensionärsrabatt har trafikidkarna            ekonomiska läge något slag av merutgifter. Tra-
7921: ;jälva tagit i bruk och systemet baserar sig på        fikministeriet följer naturligtvis utvecklingen
7922: J:ivillighet som statsmakten inte har någonting        inom busstrafiken noga och försöker i mån av
7923: Ltt göra med. De inkomstförluster som rabattbil-       möjlighet i den aktuella frågan medverka till en
7924: etterna förorsakar trafikidkarna får dessa själva      lösning som tillfredsställer de olika parterna.
7925: 
7926:     Helsingfors den 5 juni 1987
7927: 
7928:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
7929:                                                1987 vp.
7930: 
7931: Kirjallinen kysymys n:o 47
7932: 
7933: 
7934: 
7935: 
7936:                                   Sarapää ym.: Kuntien kantokykyluokituksen perusteiden muutta-
7937:                                      misesta
7938: 
7939: 
7940:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7941: 
7942:    Kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain        sa veroäyrin hinta on 1-1,5 penniä korkeampi
7943: (649/85) mukaan kunnan taloudellista kantoky-         kuin koko maassa keskimäärin.
7944: kyä arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon
7945: kunnan asukasta kohti laskettu veroäyrimäärä             Asutuksen hajanaisuus on yksi kantokykyluoki-
7946: verrattuna saman kantokykyluokan muiden kun-          tuslaissa mainituista harkintaperusteista. Kuiten-
7947: tien sekä kantokykyluokkaa lähinnä ylemmän ja         kaan ei ole lähemmin selvitetty, millä tavalla
7948: alemman luokan kuntien vastaavaan veroäyri-           asutuksen hajanaisuus mitataan. Yleisesti käytet-
7949: määrään.                                              ty mittari asukasta/ km 2 tai taajamaväestö eivät
7950:                                                       kerro koko totuutta. Lapin kunnissa suhteellisesti
7951:   Kuntien kantokykyluokat perustuvat lähes yk-        suurimmat kustannukset aiheutuvat siitä väes-
7952: sinomaan mittariin veroäyrikertymä/asukas, joka       tönosasta, joka asuu taajamien ulkopuolella erit-
7953: osoittaa vain kunnan tulotason. Tulojen määrä ei      täin hajallaan. Lapin väestöstä 32 % asuu taaja-
7954: kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kunnan taloudelli-       mien ulkopuolella asukastiheyden ollessa 0,6 asu-
7955: sesta kantokyvystä. Kunnan taloudelliseen kanto-      kasta/ km 2 • Vastaavasti muualla maassa 24 %
7956: kykyyn vaikuttavat myös menot, jotka olosuhteis-      asuu taajamien ulkopuolella, ja asukastiheys on
7957: ta riippuen vaikuttavat paljon kunnan taloudelli-     4,8 asukasta/km 2 • Yksi kantokykyluokituslain so-
7958: seen kantokykyyn. Uusi kantokykyluokituslaki on       vellutuksen puutteita on se, että 2-4 pääluok-
7959: vaikuttanut ennen kaikkea Lapissa siten, että         kien nettomenoja laskettaessa kuluihin ei hyväk-
7960: Tornion, Kemin ja Inarin luokat ovat nousseet.        sytä huoneistokuluja. Esimerkiksi Lapin läänin
7961: Lisäksi kantokykyluokan nousu uhkaa useita La-        kunnissa 2-4 pääluokkien huoneistokulut teke-
7962: pin läänin kuntia.                                    vät yhteensä 100 000 000 mk. Lapissa ilmasto-
7963:    Kantokykyluokituslakia tulisi uudistaa siten,      olosuhteista johtuen huoneistomenot ovat poik-
7964: että kantokykyluokkaa määrättäessä kuntien kus-       keuksellisen korkeita. Kehitysalueiden kunnat
7965: tannukset huomioitaisiin samalla painoarvolla         ovat joutuneet myös rakentamaan runsaasti virka-
7966: kuin veroäyrin määrä. Nykyisen lain mukaan            suhdeasuntoja henkilökunnalle turvatakseen pä-
7967: 2-4 pääluokkien kustannukset huomioidaan              tevien virkamiesten saannin.
7968: harkinnanvaraisesti, sen sijaan muita kustannuk-
7969: sia ei huomioida lainkaan. Esimerkiksi yleishal-         Uuden kantokykyluokituslain puutteena on li-
7970:                                                       säksi pidettävä sitä, että nykyinen tulotasomittari
7971: lintomenot ovat Lapin Maakuntaliitto ry:n selvi-
7972:                                                       antaa virheellisen kuvan Lapin kuntien tulotasos-
7973: tyksen mukaan Lapissa 25 % korkeammat ja
7974: järjestötoimen menot 16 % korkeammat kuin             ta. Lapin kuntien veroäyrimäärää tilastoissa lisää-
7975: maassa keskimäärin. Yleensäkin Lapin korkeat          vät syrjäseutulisistä johtuva korkea palkkataso ja
7976: kunnallistalouden kustannukset johtuvat kunnal-       pari vuotta sitten toteutettu työttömyyskorvaus-
7977: lishallinnosta riippumattomista tekijöistä, mm.       ten verollepano. Nämä kuitenkin lisäävät tuloja
7978: syrjäisyydestä, pitkistä matkoista, ilmasto-olosuh-   vain tilastoissa, koska toisaalta ne aiheuttavat
7979:                                                       kunnille vastaavat kustannukset. Lisäksi eräiden
7980: teista jne.
7981:                                                       kuntien osa! ta veroäyrimäärään 1asukas on lisätty
7982:    Kantokykyluokituslaki ei myöskään huomioi          kuntien saama verotulojen täydennysavustus. Li-
7983: veroäyrin hintaa, joka kuitenkin käytännössä on       säys on suoritettu koko maan veroäyrin hinnan
7984: yksi näkyvimpiä taloudellisen kantokyvyn mitta-       keskiarvon (15,97 penniä) perusteella eikä las-
7985: reita. Korkea äyrin hinta on suora seuraus tulojen    kennassa ole huomioitu ko. kuntien todellista
7986: ja menojen epätasapainosta. Lapin läänin kunnis-      veroäyrin hintaa. Näin ollen veroäyrejä/asukas on
7987: 
7988:  270608P
7989: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 47
7990: 
7991: saatu enemmän kuin todellisella äyrin hinnalla              tien menot, veroäyrin hinta, asutuksen
7992: laskettuna.                                                 hajanaisuus ja syrjäisyys sekä pitkät mat-
7993:   Edellä olevan perusteell~ ja _yaltiopäi':äjärjes-         kat samoin kuin työllisyystilanne otettai-
7994: tyksen 37 §: n 1 momenttlln vmaten esitämme                 siin huomioon nykyistä suuremmalla pai-
7995: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-            noarvolla, ja
7996: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      pitääkö Hallitus lisäksi tarpeellisena
7997:                                                             nykyiseen kantokykyluokituslakiin sisälty-
7998:          Aikooko Hallitus jäädyttää uuden kan-              vien harkinnanvaraisten perusteiden tar-
7999:        tokykyluokituslain toistaiseksi, jotta lakia         kempaa selvittämistä ja tarkempien har-
8000:        voitaisiin muuttaa siten, että myös kun-             kintaperusteiden vahvistamista?
8001: 
8002:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
8003: 
8004:          Kimmo Sarapää                   Hannele Pokka                Esko-Juhani Tennilä
8005:          Aimo Ajo                        Asko Apukka                  Keijo Jääskeläinen
8006:                                        1987 vp. -     KK n:o 47                                          3
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8012: 
8013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevan lain mukaan luokitus on
8014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimitettu vuosille 1986 ja 1987. Näissä luokka-
8015: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-        muutokset on tehty lähes yksinomaan veroäyri-
8016: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-       määrän perusteella. Veroäyrimäärillä mitattua
8017: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          hajontaa kantokykyluokkien sisällä on pystytty
8018: Kimmo Sarapään ym. tekemän seuraavan sisäl-           selvästi pienentämään. Jatkossa veroäyrimäärällä
8019: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 4 7:                ei tarvitse olla näin suurta painoarvoa luokituk-
8020:                                                       sessa.
8021:           Aikooko Hallitus jäädyttää uuden kan-
8022:        tokykyluokituslain toistaiseksi, jotta lakia      On myös tullut esiin sellaisia seikkoja, joita
8023:        voitaisiin muuttaa siten, että myös kun-       voimassa olevaa lakia säädettäessä ei tarpeeksi ole
8024:        tien menot, veroäyrin hinta, asutuksen         otettu huomioon, mutta jotka olisi tarkoituksen-
8025:        hajanaisuus ja syrjäisyys sekä pitkät mat-     mukaista ottaa huomioon määrättäessä kunnan
8026:        kat samoin kuin työllisyystilanne otettai-     valtion tuen tarvetta. Näistä mainittakoon kun-
8027:        siin huomioon nykyistä suuremmalla pai-        nan palvelutarve ja -taso, jotka mainitaan halli-
8028:        noarvolla, ja                                  tusohjelmassakin kantokykyluokitusta käsittele-
8029:           pitääkö Hallitus lisäksi tarpeellisena      vässä kohdassa.
8030:        nykyiseen kantokykyluokituslakiin sisälty-        Luokituksen eräänä puutteena voidaan tällä
8031:        vien harkinnanvaraisten perusteiden tar-       hetkellä pitää sitä, ettei kunnan velvoitteista
8032:        kempaa selvittämistä ja tarkempien har-
8033:                                                       aiheutuva muukaan rasitus tule luokituksessa
8034:        kintaperusteiden vahvistamista?                otetuksi huomioon sillä painoarvolla kuin olisi
8035:                                                       tarpeen. Velvoitteista aiheutuvan rasituksen huo-
8036:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        mioon ottaminen merkitsee sitä, että on pantava
8037: seuraavaa:                                            painoa nykyistä enemmän kuntakohtaisille eri-
8038:    Kantokykyluokitusta ja sen perusteita kohtaan      tyistekijöille, kuitenkin siten, että vertailtavuus
8039: esitetään jatkuvasti arvostelua. Usein arvostelu      muihin kuntiin säilyy.
8040: pohjautuu kuntien keskinäiseen kilpailuun val-
8041:                                                          Kun lähtökohtana on pidettävä sitä, että sa-
8042: tion tuen jakaantumisesta, koska kantokykyluoki-
8043:                                                       massa kantokykyluokassa on mahdollisimman sa-
8044: tuksessa valtion ja kuntien välinen kustannusten-
8045:                                                       manlaisia kuntia taloudellisilla tekijöillä mitattu-
8046: jako ei kokonaisuudessaan muutu. Perusteita
8047:                                                       na, voidaan todeta viimeksi toimitettujen Iuoki-
8048: kohtaan esitetty arvostelu on siis suhteutettava
8049:                                                       tusten tältä osin parantaneen tilannetta. Jatkossa
8050: tähän tosiseikkaan.
8051:                                                       tämä vähentää tarvetta toimittaa luokitus vuosit-
8052:    Vuonna 1985 säädettiin nykyisin toistaiseksi
8053:                                                       tain. Voidaan hyvin ajatella, että luokitus toimi-
8054: voimassa olevat perusteet. Aikaisemmin ne olivat
8055:                                                       tettaisiin vain joka toinen vuosi.
8056: olleet määräaikaisia. Voimassa olevia perusteita
8057: säädettäessä suurimpana epäkohtana pidettiin si-         Lain muutostarpeen selvittäminen on vireillä
8058: tä, että samassa kantokykyluokassa oli taloudelli-    kunnallistalouden neuvottelukunnassa. Tulokset
8059: silla tekijöillä mitattuna hyvin erilaisia kuntia.    saadaan pikaisesti. Niiden jälkeen on arvioitava,
8060: Erityistä huomiota kiinnitettiin suuriin eroihin      mitkä kohdat kantokykyluokituslaissa on korjat-
8061: asukasta kohti lasketuissa veroäyrimäärissä. Tä-      tava. Saattaa olla mahdollista, että valmistelu-
8062: män vuoksi luokkamuutokset uudessa laissa sää-        työn ajaksi kuntien kantokykyluokat vuodelle
8063: dettiin tehtäväksi ensisijaisesti veroäyrimäärien     1988 joudutaan vahvistamaan samoiksi kuin ne
8064: perusteella.                                          ovat vuonna 1987.
8065: 
8066:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1987
8067: 
8068:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
8069: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 47
8070: 
8071: 
8072: 
8073: 
8074:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8075: 
8076:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt gällande lag har klassificeringen verk-
8077: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ställts för åren 1986 och 1987. Härvid har
8078: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av             ändringarna i klasserna gjorts nästan enbart på
8079: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      basis av antalet skatteören. Med hänsyn tili
8080: dagsman Kimmo Sarapää m.fl. undertecknade              antalet skatteören har spridningen inom bär-
8081: spörsmål nr 4 7:                                       kraftsklasserna tydligt kunnat minskas. I fortsätt-
8082:                                                        ningen behöver antalet skatteören inte ha så stor
8083:           Ämnar Regeringen lägga den nya la-           betydelse i klassificeringen.
8084:        gen om bärkraftsklassificering på is tillsvi-
8085:        dare, så att lagen kan ändras så, att även         Det har även framkommit sådana omständig-
8086:        kommunernas utgifter, uttaxeringen per          heter som inte har beaktats tillräckligt vid stiftan-
8087:        skattöre, det faktum att bosättningen är        det av lagen men som det vore ändamålsenligt
8088:        spridd och ligger avlägset samt långa           att beakta när behovet av statsstöd för kommu-
8089:        resor och likaså sysselsättningsläget skall     nen bestäms. Bland dem kan nämnas behovet av
8090:        kunna beaktas i större utsträckning än          service inom kommunen och servicens standard
8091:        tidigare och                                    där, vilka upptas i regeringsprogrammet under
8092:           anser Regeringen det dessutom vara           den punkt där bärkraftsklassificeringen behand-
8093:        nödvändigt med en noggrannare utred-            las.
8094:        ning av de prövningsbetingade grunder              Också det att den övriga belastning som åsam-
8095:        som ingår i den gällande lagen om bär-          kas kommunen genom dess förpliktelser inte vid
8096:        kraftsklassificering samt att noggrannare       klassificeringen beaktas i den omfattning som
8097:        fastställa prövningsgrunderna?                  vore erforderlig kan för ögonblicket anses som en
8098:                                                        brist. Beaktandet av en belastning, som föranleds
8099:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av förpliktelserna, innebär att större vikt bör
8100: anföra följande:                                       fästas vid speciella faktorer i de olika kommuner-
8101:    Kritik framförs ständigt mot bärkraftsklassifi-     na, dock så, att jämförbarheten med övriga
8102: ceringen och motgrunderna för denna. Ofta              kommuner bibehålls.
8103: bottnar kritiken i konkurrensen om fördelningen
8104:                                                           Eftersom utgångspunkten bör vara, att samma
8105: av statsstödet kommunerna emellan, eftersom
8106:                                                        bärkraftsklass omfattar kommuner, som är så
8107: kostnadsfördelningen mellan stat och kommuner
8108:                                                        likadana som möjligt i ekonomiskt hänseende,
8109: vid bärkraftsklassificeringen inte förändras i sin
8110:                                                        kan det konstateras, att de senast verkställda
8111: helhet. Den kritik som framförts mot grunderna
8112:                                                        klassificeringarna härvidlag har förbättrat situa-
8113: skall således ställas i relation tili detta faktum.
8114:                                                        tionen. Detta minskar i fortsättningen behovet
8115:    År 1985 stadgades om de nuvarande grunder-
8116:                                                        att årligen verkställa klassificering. Man kan gott
8117: na som i detta nu är i kraft tillsvidare. Tidigare
8118:                                                        och väl tänka sig, att en klassificering kan
8119: hade dessa varit .gällande en viss tid. Då det
8120:                                                        verkställas endast vanannat år.
8121: stadgades om de nu gällande grunderna ansågs
8122: det största missförhållandet vara att samma bär-          En utredning av behovet att ändra lagen är
8123: kraftsklass innefattade i ekonomiska hänseende         aktuell inom delegationen för kommunal ekono-
8124: mycket olika kommuner. Speciell uppmärksam-            mi. Resultaten kommer att fås snabbt. Därefter
8125: het har fästs vid de stora skillnaderna i fråga om     bör det bedömas vilka punkter i lagen om
8126: det beräknade antalet skattören per invånare. På       bärkraftsklassificering som skall justeras. Det är
8127: grund härav stadgades i den nya lagen att              eventuellt möjligt, att bärkraftsklassificeringen
8128: ändringarna i klasserna i första hand skall göras      för år 1988 måste fastställas Iikadan som år 1987
8129: utgående från antalet skatteören.                      för den tid beredningsarbetet varar.
8130: 
8131:      Helsingfors den 10 maj 1987
8132: 
8133:                                                                      Inrikesminister Jarmo Rantanen
8134:                                                1987 vp.
8135: 
8136: Kirjallinen kysymys n:o 48
8137: 
8138: 
8139: 
8140: 
8141:                                   Saari ym.: Valtion kehitysvammalaitosten ja koulukotien opettajien
8142:                                      eläkeiästä
8143: 
8144: 
8145:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8146: 
8147:    Valtion eläkelain (280 166) nojalla säädetyn       valtion eläkelain 22 §:ssä tarkoittamana ennakko-
8148: valtion eläkeasetuksen (9.2.1966/611) 5 §:n mu-       tietona antamasta ilmoituksesta korkeimpaan
8149: kaan erityisenä eläkeikänä on 58 vuotta henkilöl-     hallinto-oikeuteen. Valtiokonttorin aikaisemmin
8150: lä, joka on valtion palveluksessa koulukodin tai      noudattamaan käytäntöön vedoten hän vaati val-
8151: vajaamielislaitoksen johtajana, apulaisjohtajana,     tiokonttorin päätöksen kumoamista ja uuden
8152: opettajana, ylikatsastajana, katsastajana, hoitaja-   ennakkotiedon antamista. Korkein hallinto-
8153: na tai ohjaajana. Saman asetuksen 6 §:n mukaan        oikeus päätti 21.4.1987, että valtiokonttorin pää-
8154: eläkkeen myöntää ja maksaa valtiokonttori, joka       töstä, jonka mukaan valtion kehitysvammalaitok-
8155: myös ratkaisee muut valtion eläkelakiin ja sen        sen ammattiopettajalla ei ole erityistä 58 vuoden
8156: nojalla annettuihin säännöksiin perustuvat elä-       eläkeikää, ei ole syytä muuttaa.
8157: keasiat.
8158:                                                          Valtion eläkeasetuksen 5 §:ssä on kuitenkin
8159:    Kun valtiokonttori on ratkaissut valtion koulu-    käsittääksemme haluttu turvata tavallista varhai-
8160: kotien ja kehitysvammalaitosten opettajien elä-       sempi eläkeikä kaikille opetus- ja hoitotyötä
8161: keikiä, on valtion eläkeasetuksen 5 §:n ilmauk-       tekeville viranhaitijoille valtion kehitysvammalai-
8162: sen ''opettajana koulukodissa tai kehitysvamma-       toksissa luettelemalla asetuksen voimaantulohet-
8163: laitoksessa'' tulkittu aikaisemmin tarkoittavan       kellä laitoksissa olleet kyseisten alojen virkani-
8164: yleisnimikkeenä jokaista ko. laitoksissa opettajan    mikkeet, kuitenkin siten, että opettajaa on käy-
8165: tehtävää haitavaa riippumatta heidän nimikkeen-       tetty yleisnimikkeenä. Tätä puoltaa myös se, että
8166: sä mahdollisista lisämääreistä. Siten esimerkiksi     käytännössä erilaisten opettajien työ kehitysvam-
8167: talousopettajani ammattiopettajan tai erityisopet-    malaitoksissa on yhtä rasittavaa, olivatpa he sit-
8168: tajan virkaa hoitaneet ovat olleet oikeutettuna       ten ammatti- tai tietoaineiden opettajina. Mo-
8169: erityiseen 58 vuoden eläkeikään.                      lemmat opettavat täsmälleen samoja hankalia
8170:    Vuoden 1986 keväällä on valtion eläkeasetuk-       oppilaita. Siksi ei ole perusteltua erotella ammat-
8171: sen 5 §:n tulkintaa kuitenkin valtiokonttorissa       tioppiaineiden opettajia heikompaan asemaan
8172: muutettu. Uuden tulkinnan, mikä ilmenee esi-          eläkeoikeuden suhteen.
8173: merkiksi Alavuden ammatillisen koulutuskeskuk-
8174: sen ammattiopettaja Annikki Paanasen eläkeiästä         Valtiokonttorin ennen viime kevättä tekemät
8175: 13.6.1986 (EN:o 282) annetusta ennakkopäätök-         päätökset ovatkin noudattaneet tätä tulkintaa.
8176: sestä, mukaan ei ammattiopettajalla ole erityistä     Viime keväänä valtion eläkeasetuksen 5 §:n tul-
8177: eläkeikää. Siten heidän eläkeikänsä on 63 vuotta.     kintaa on valtiokonttorissa muutettu ilman, että
8178: Ammattiopettajan ei tässä päätöksessä ole katsot-     kyseessä olevassa säädöksessä on tapahtunut
8179: tu olevan valtion eläkeasetuksen 5 §:n tarkoitta-     muutoksia.
8180: malla tavalla opettajana valtion kehitysvammalai-        Ihmetystä herättää toisaalta valtiokonttorin te-
8181: toksessa. Erikseen on suullisesti valtiokonttorin     kemien eläkepäätöksien keskinäinen ristiriitai-
8182: taholta todettu valtiokonttorin hyväksyvän erini-     suus, sillä samana päivänä, 13 .6.1986, kun val-
8183: mikkeiset tietoaineiden opettajat alempaan elä-       tiokonttori antoi ammattiopettaja Paanaselle
8184: keikään oikeutetuiksi, mutta ei erilaisia ammatti-    kielteisen päätöksen erityisestä 58 vuoden elä-
8185: aineiden opettajia.                                   keiästä, antoi valtiokonttori vastaavan kehitys-
8186:    Edellä esimerkkinä mainittu Alavuden amma-         vammalaitoksen ammattiopettajan virkanimik-
8187: tillisen koulutuskeskuksen ammattiopettaja An-        keellä toimineelle käsityönopettajalle eläkkeen
8188:  nikki Paananen valitti valtiokonttorin hänelle       58-vuotiaana.
8189: 
8190: 2705942
8191: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 48
8192: 
8193:    Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitun            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8194: valtion kehitysvammalaitoksen ammattiopettajan           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8195: eläkeasian ennakkotietoa koskevassa valitusasiassa
8196: (Taltio n:o 150, Dn:o 3045/7 /86) tulkinnut                        Onko Hallitus tietoinen valtion elä-
8197: valtion eläkeasetuksen 5 §:ää siten, että valtion               keasetuksen 5 §:n valtion kehitysvamma-
8198: kehitysvammalaitoksen ammattiopettaja ei ole                    laitosten opettajien eläkeiän määräyty-
8199: oikeutettu erityiseen 58 vuoden eläkeikään, vaan                mistä koskevan tulkinnan muuttumisesta
8200: hänen eläkeikänsä on 63 vuotta. Tämän takia                     siten, että valtion kehitysvammalaitosten
8201: olisikin nyt tarkoituksenmukaista muuttaa val-                  ammattiopettajat eivät olisi oikeutettuja
8202: tion eläkeasetuksen 5 §:ää siten, että kehitysvam-              erityiseen 58 vuoden eläkeikään, vaan
8203: malaitosten ja koulukotien kaikki opettajan teh-                heidän eläkeikänsä olisi 63 vuotta, ja
8204: tävää hoitavat riippumatta heidän nimikkeensä                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
8205: mahdollisista lisämääreistä tulisivat yksiselitteises-          valtion eläkeasetuksen 5 §:n muuttami-
8206: ti oikeutetuiksi alempaan eli 58 vuoden elä-                    seksi siten, että kaikki valtion kehitys-
8207: keikään.                                                        vammalaitosten ja koulukotien opettajan
8208:                                                                 tehtävää hoitavat riippumatta heidän ni-
8209:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-               mikkeensä lisämääreistä tulisivat oikeute-
8210: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                    tuiksi erityiseen 58 vuoden eläkeikään?
8211: 
8212:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
8213: 
8214:           Aapo Saari                       Juho Sillanpää                 Juhani Alaranta
8215:           Tapio Holvitie                   Matti Maijala                  Esko Aho
8216:                                            Jorma Fred
8217:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 48                                            3
8218: 
8219: 
8220: 
8221: 
8222:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8223: 
8224:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        naan ''opettaja'', on katsottu olevan 58 vuoden
8225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erityinen eläkeikä. Laitoksissa on ollut paitsi
8226: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-        opettajan myös käsityönopettajan, ammattiopet-
8227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tajan, puutarhaopettajan, kotitalousopettajan ja
8228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       erityisopettajan virkoja tai ylimääräisiä toimia.
8229: Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     Tätä soveltamistapaa noudatettiin myös kysymyk-
8230: sestä n:o 48:                                         sessä mainitussa 13.6.1986 annetussa käsityön-
8231:                                                       opettaja Sirkka Rautalan eläkepäätöksessä. Hän
8232:           Onko Hallitus tietoinen valtion elä-        oli jo saavuttanut 58 vuoden iän ja eronnut
8233:        keasetuksen 5 §:n valtion kehitysvamma-        palveluksesta.
8234:        laitosten opettajien eläkeiän määräyty-
8235:        mistä koskevan tulkinnan muuttumisesta            Valtiokonttorista saadun selvityksen mukaan
8236:        siten, että valtion kehitysvammalaitosten      oikeutta erityiseen eläkeikään ratkaistaessa kor-
8237:        ammattiopettajat eivät olisi oikeutettuja      kein hallinto-oikeus on 1980-luvulla sekä kunnal-
8238:        erityiseen 58 vuoden eläkeikään, vaan          lisen eläkelaitoksen eläkesääntöä että valtion elä-
8239:        heidän eläkeikänsä olisi 63 vuotta, ja         keasetusta sovellettaessa katsonut pelkästään hen-
8240:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     kilön virka-, tehtävä- tai työnimikettä. Merkitystä
8241:                                                       ei ole annettu sille, mitä työtä henkilö tosiasialli-
8242:        valtion eläkeasetuksen 5 §:n muuttami-
8243:                                                       sesti tekee, vaan ratkaisu on riippunut pelkästään
8244:        seksi siten, että kaikki valtion kehitys-
8245:                                                       siitä, onko virka-, tehtävä- tai työnimike mainit-
8246:        vammalaitosten ja koulukotien opettajan
8247:        tehtävää hoitavat riippumatta heidän ni-       tu valtion eläkeasetuksen 5 §: ssä tai kunnallisen
8248:        mikkeensä lisämääreistä tulisivat oikeute-     eläkelaitoksen eläkesäännön liitteessä. Näitä
8249:        tuiksi erityiseen 58 vuoden eläkeikään?        KHO:n ratkaisuja on 1980-luvulla jo useita. Kun
8250:                                                       erityistä eläkeikää koskevien säännösten sovelta-
8251:                                                       minen on käytännössä osoittautunut poikkeavien
8252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ammattinimikkeiden kohdalla hankalaksi, valtio-
8253: ti seuraavaa:                                         konttori ilmoituksensa mukaan KHO:n useiden
8254:    Valtion eläkelain (VEL) tarkoittamaa 63 vuo-       ratkaisujen vuoksi joutui tarkistamaan aiemmin
8255: den yleistä eläkeikää aiemmista erityisistä elä-      omaksumaansa soveltamistapaa. Oikeasta sovelta-
8256: kei' istä on säädetty valtion eläkeasetuksen (6111    mistavasta vallitsi valtiokonttorissa vielä kesällä
8257: 66) 5 §:ssä. Sen mukaan 58 vuoden erityinen           1986 epätietoisuus. Sen vuoksi valtiokonttori
8258: eläkeikä on muun muassa edunsaajalla, joka on         myönsi Rautalalle eläkkeen aikaisemman käytän-
8259: valtion palveluksessa johtajana, apulaisjohtajana,    nön mukaisesti ottaen huomioon senkin, että
8260: opettajana, ylikatsastajana, katsastajana, hoitaja-   hän oli jo eronnut palveluksesta ja täyttänyt 58
8261: na tai ohjaajana koulukodissa tai vajaamielislai-     vuotta.
8262: toksessa. Säännöstä aikanaan laadittaessa tarkoi-        Edelleen valtiokonttorin ilmoituksen mukaan,
8263: tuksena oli säilyttää ennen VEL:n voimaantuloa        kun kysymyksessä mainittu ammattiopettaja An-
8264: 1.1.1967 vallinnut tilanne erityisten eläkeikien      nikki Paananen puolestaan haki 57 vuoden ikäi-
8265: suhteen. Vajaamielislaitokset on sittemmin 1970-      senä VEL:n 22 §:ssä tarkoitettua ennakkotietoa
8266: luvulla muutettu nimeltään kehitysvammalaitok-        eläkeiästään, valtiokonttori antoi tähän hake-
8267: siksi.                                                mukseen päätöksen, jolla hänen eläkeikänsä kat-
8268:    Valtion eläkesäännösten soveltaminen ja elä-       sottiin olevan 63 vuotta. Korkein hallinto-oikeus
8269: keturvan toimeenpanosta huolehtiminen kuuluu          ratkaisi Paanasen päätöksestä tekemän valituksen
8270: valtiokoottorille.                                    katsoen, ettei ole syytä muuttaa valtiokonttorin
8271:    Ilmoituksensa mukaan valtiokonttori on sovel-      kyseistä päätöstä. On tietysti selvää, että KHO
8272: tanut edellä mainittua asetuksenkohtaa 1970-          edellä mainitulla päätöksellään on ratkaissut
8273: luvulla muutamassa yksittäistapauksessa siten, et-    asiaa koskeneen tulkintaepäselvyyden. Mielestäni
8274: tä kyseisten laitosten kaikkien sellaisten virkojen   tilanne kokonaisuudessaan on kuitenkin osoitus
8275: ja toimien haltijoilla, joiden nimike päättyy sa-     siitä, miten ongelmallista nykyisen kaavamaisen
8276: 4                                      1987 vp. -- KJC n:o 48
8277: 
8278: erityiseläkeikäjärjestelmän soveltaminen käytän-      dollistavat eläkemuodot kuin yksityisissä eläkejär-
8279: nössä on.                                             jestelmissä on toteutettu.
8280:    Todettakoon tässä yhteydessä, että julkishallin-      Koska komitean vireillä olevassa selvitystyössä
8281: non eläkkeellesiinymisj ärj estelmän kokonais-        tulevat pohdittavaksi koko nykyisen eläkeikäjär-
8282: uudistus on parhaillaan vireillä. Asia on selvitet-   jestelmän perusteet ja mahdolliset muutostarpeet
8283: tävänä valtioneuvoston asettamassa julkishallin-      ja koska ratkaisuehdotukset ovat odotettavissa
8284: non eläkeikäkomiteassa. Komitean tehtävänä on         vielä tämän vuoden aikana, ei liene asianmukais-
8285: selvittää, miten valtion, kunnan ja muihin julki-     ta tässä vaiheessa ryhtyä mihinkään erillisratkai-
8286: siin eläkejärjestelmiin on mahdollista sisällyttää    suihin kuten esimerkiksi sellaisiin säädösmuutok-
8287: samanlaiset joustavan eläkkeelle siirtymisen mah-     siin kuin kysymyksessä on esitetty.
8288: 
8289:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1987
8290: 
8291:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
8292:                                        1987 vp. -     KK n:o 48
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8298: 
8299:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt uppgift från statskontoret har detta
8300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        under 1970-talet i vissa enskilda fall tillämpat
8301: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av            nämnda punkt i förordningen så, att alla inneha-
8302: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vare av sådana tjänster och befattningar vid
8303: dagsman Saari m.fl. undertecknade spörsmål nr         ifrågavarande anstalter, vilkas tjänstebenämning
8304: 48:                                                   slutar med ordet "lärare", har ansetts ha den
8305:                                                       särskilda pensionsåldern 58 år. Vid anstalterna
8306:           Är Regeringen medveten om att tolk-         har det, förutom lärartjänster och lärarbefatt-
8307:        ningen av 5 § förordningen om statens          ningar, funnits också tjänster eller extraordinarie
8308:        pensioner i fråga om pensionsåldern för        befattningar som handarbetslärare, yrkeslärare,
8309:        lärare vid statens anstalter för utveck-       lärare i trädgårdsskötsel, hushållslärare och spe-
8310:        lingsstörda har ändrats så, att yrkeslärare    ciallärare. Detta tillämpningssätt iakttogs också i
8311:        vid statens anstalter för utvecklingsstörda    fråga om det i motiveringen tili spörsmålet
8312:        inte är berättigade tili den särskilda pen-    nämnda pensionsbeslutet, som gäller handarbets-
8313:        sionsåldern av 58 år utan deras pensions-      lärare Sirkka Rautala. Hon hade redan uppnått
8314:        ålder är 63 år, och                            58 års ålder och avgått från tjänsten.
8315:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Enligt en utredning som har erhållits från
8316:        ändring av 5 § förordningen om statens         statskontoret har högsta förvaltningsdomstolen
8317:        pensioner så att alla de som handhar           vid avgörande av rätten tili särskild pensionsålder
8318:        läraruppgifter vid statens anstalter för       under 1980-talet, vid tillämpningen av såväl
8319:        utvecklingsstörda och skolhem, oberoen-        kommunala pensionsanstaltens pensionsstadga
8320:        de av de ytterligare attributen tili deras     som förordningen om statens pensioner, beaktat
8321:        tjänstebenämning, blir berättigade tili        endast personens tjänste-, uppgifts- eller arbets-
8322:        pensionsåldern 58 år?                          beteckning. Man har inte fäst avseende vid vad
8323:                                                       personeo i fråga faktiskt gör, utan avgörandet har
8324:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       berott uteslutande på om tjänste-, uppgifts- eller
8325: anföra följande:                                      arbetsbeteckningen har nämnts i 5 § förord-
8326:                                                       ningen om statens pensioner eller i bilagan tili
8327:    Om de särskilda pensionsåldrar som är lägre än     kommunala pensionsanstaltens pensionsstadga.
8328: den allmänna pensionsåldern 63 år, som avses i        Det finns flera dylika HFD-utslag från 1980-
8329: lagen om statens pensioner (StPL), stadgas i 5 §      talet. Då det i praktiken har visat sig besvärligt
8330: förordningen om statens pensioner (611/66).           att tillämpa stadgandena om särskild pensionsål-
8331: Enligt denna gäller den särskilda pensionsåldern      der på avvikande yrkesbeteckningar, har stats-
8332: av 58 år bl.a. förmånstagare som innehar statsan-     kontoret enligt egen uppgift på grund av flera
8333: ställning såsom föreståndare, biträdande före-        HFD-utslag tvingats justera det tillämpningssätt
8334: ståndare, lärare, överuppsyningsman, uppsy-           som tidigare var i bruk. Ännu sommaren 1986
8335: ningsman, vårdare eller gruppledare i skolhem         rådde vid statskontoret oklarhet om det rätta
8336: eller anstalt för psykiskt efterblivna. Då stadgan-   tillämpningssättet. Därför beviljade statskontoret
8337: det i tiden utarbetades var avsikten att bibehålla    Rautala pension i enlighet med tidigare praxis
8338: den situation beträffande särskilda pensionsåldrar    och dessutom med beaktande av att hon redan
8339: som rådde innan StPL trädde i kraft 1.1.1967.         hade avgått från tjänsten och fyllt 58 år.
8340: Benämningen anstalter för psykiskt efterblivna           Vidare meddelar statskontoret att då yrkeslära-
8341: har sedermera på 1970-talet ändrats tili anstalter    re Annikki Paananen, som nämns i spörmålet,
8342: för utvecklingsstörda.                                för sin del vid 57 års ålder ansökte om ett sådant
8343:    Tillämpningen av statens pensionsstadganden        förhandsbesked om sin pension som åsyftas i
8344: och verkställigheten av pensionsskyddet sköts av      22 § StPL gav statskontoret i fråga om denna
8345: statskontoret.                                        ansökan ett utslag enligt vilket hennes pensions-
8346: 6                                    1987 vp. -     KK n:o 48
8347: 
8348: ålder ansågs vara 63 år. Högsta förvaltningsdom-    offentliga förvaltningen. Kommittens uppgift är
8349: stolen avgjorde Paananens besvär i ärendet med      att utreda hur man i de statliga och kommunala
8350: att anse att det inte föreligger skäl att ändra     pensionssystemen och i övriga offentliga pen-
8351: statskontorets beslut. Det är givervis klart att    sionssystem kan ta in liknande pensionsformer
8352: HFD med detta beslut har avgjort den oklarhet       för en flexibel pensionering som de som redan
8353: som har rått beträffande tolkningen i denna         har införts i de privata pensionssystemen.
8354: fråga. Enligt min åsikt är emellertid situationen
8355: som helhet ett uttryck för hur problematiskt det       Eftersom grunderna för hela det gällande pen-
8356: är att i praktiken tillämpa det gällande schema-    sionsålderssystemet och de eventuella änd-
8357: tiska systemet med särskild pensionsålder.          ringsbehoven tas upp till prövning i kommittens
8358:    Det kan i detta sammanhang framhållas att en     pågående utredningsarbete och eftersom lös-
8359: totalreform av pensioneringssystemet i den of-      ningsförslag kan väntas ännu innevarande år
8360: fentliga förvaltningen som bäst är anhängig.        torde det inte vara ändamålsenligt att i detta
8361: Ärendet är under utredning i den av statsrådet      skede vidta separata åtgärder, såsom exempelvis
8362: tillsatta kommitten för pensionsåldern inom den     ändringar av den typ som föreslås i spörsmålet.
8363: 
8364:     Helsingfors den 8 juni 1987
8365: 
8366:                                                                           Minister Ulla Puolanne
8367:                                                 1987 vp.
8368: 
8369: Kirjallinen kysymys n:o 49
8370: 
8371: 
8372: 
8373: 
8374:                                    Kortesalmi: Puutarha-alan opetuksen kehittämisestä Pohjois-Suo-
8375:                                      messa
8376: 
8377: 
8378:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8379: 
8380:     Pohjois-Suomen puutarha- ja maatalousoppi-        dollisuuksia sijoittaa tällainen linja olisi Kempe-
8381: laitoksessa ei ole yhdessäkään ylioppilaspohjaista    leen maatalousoppilaitokseen lähelle Oulua tai
8382: puistolinjan puurarhurioppisuuntaa, vaan ainoas-      Seppälän maatalousoppilaitokseen Kajaaniin.
8383: taan viljelylinjan ylioppilaspohjainen puutarhuri-
8384: suunta. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä monille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8385: puutarha-aloille, kuten kunnanpuutarhuriksi,          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8386: puistonhoitajaksi, seurakunnanpuutarhuriksi sekä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8387: hautausmaanhaitajaksi olisi tarkoituksenmukai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8388: sempaa opiskella nimenomaan puistolinjan puu-
8389: tarhurikoulussa.                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Poh-
8390:     Tälle alalle haluavat pohjoissuomalaiset joutu-          jois-Suomen puutarhaopetuksen kehittä-
8391: vat hakeutumaan aina Lepaalle Hämeenlinnan                   miseksi siten, että esimerkiksi Kempeleen
8392: lähelle, Mäntsälään tai Haminan lähelle Ravijoel-            tai Seppälän maatalousoppilaitokseen pe-
8393: le.                                                          rustettaisiin ylioppilaspohjainen puisto-
8394:     Pohjois-Suomeenkin kaivataan ylioppilaspoh-              linjan puutarhurikoulutuksen opinto-
8395: jaista puistolinjan puutarhurikoulutusta. Mah-               suunta?
8396: 
8397:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
8398: 
8399:                                         J. Juhani Kortesalmi
8400: 
8401: 
8402: 
8403: 
8404: 270609Q
8405: 2                                           1987 vp. -    KK n:o 49
8406: 
8407: 
8408: 
8409: 
8410:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8411: 
8412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Puutarhatalouden aloituspaikkoja ei ole perus-
8413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             teltua lisätä, koska työvoimatarvetta ei ole tätä
8414: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-            suuremmalle koulutettavien joukolle.
8415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-             Ylioppilaspohjaista koulutusta on jo muuta-
8416: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].         man vuoden ajan lisätty muuttamalla perus-
8417: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta          koulupohjaista koulutusta ylioppilaspohjaiseksi
8418: kysymyksestä n:o 49:                                      koulutukseksi. Saatujen kokemusten mukaan yli-
8419:                                                           oppilaat eivät kuitenkaan ole kovin innokkaasti
8420:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Poh-           hakeutuneet ylioppilaspohjaiseen koulutukseen.
8421:         jois-Suomen puutarhaopetuksen kehittä-               Ammattikasvatushallituksen suunnitelmissa on
8422:         miseksi siten, että esimerkiksi Kempeleen         Kempeleen maatalousoppilaitoksen laajentami-
8423:         tai Seppälän maatalousoppilaitokseen pe-          nen 1990-luvulla. Vasta tuolloin uusien tilojen
8424:         rustettaisiin ylioppilaspohjainen puisto-         valmistuttua voidaan laajentaa oppilaitoksen ny-
8425:         linjan puutarhurikoulutuksen opinto-              kyistä puistolinjaa. Välitön pohjakoulutusvaati-
8426:         suunta?                                           muksen muuttaminen ylioppilaspohjaiseksi veisi
8427:                                                           taas peruskoulun käyneiltä mahdollisuuden val-
8428:                                                           mistua puutarhuriksi Kempeleen maatalousoppi-
8429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             laitoksessa.
8430: seuraavaa:                                                   Ylioppilailla on kuitenkin mahdollisuus valita
8431:                                                           puutarhatalouden peruslinjan viljelylinja sekä
8432:   Puutarhatalouden koulutusalalla on vuonna               Kempeleen maatalousoppilaitoksessa että väliai-
8433: 1987 noin 600 aloituspaikkaa, jotka jakaantuvat           kaisesti Rovaniemen maatalousoppilaitoksessa.
8434: seuraavasti:                                              Viljelylinjan suorittanut puutarhuri voi hakeutua
8435:                                                           esimerkiksi seurakuntien puutarhuriksi. Puutar-
8436:                                                           hureita on vuoteen 1986 saakka koulutettu yh-
8437:                               Peruskoulu-   Ylioppilas-   den opetussuunnitelman mukaan ja näin koulu-
8438:                                pohjainen    pohjainen
8439:                                                           tetut ovat sijoittuneet kaikkiin alan työammattei-
8440: Viljelylinjan puutarhurit        208           146        hin.
8441: Puistolinjan puutarhurit          68            78           Seppälän maatalousoppilaitoksen puutarha-
8442: Floristit ............... .        32           16        opetustilat ovat niin vaatimattomat, että puisto-
8443: Hortonomit ........... .           32           22        linjan aloittaminen siellä ei ainakaan lähivuosina
8444: Yhteensä .............. .        340           262        ole mahdollista.
8445: 
8446:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
8447: 
8448:                                                                             Ministeri Anna-Liisa Piipari
8449:                                            1987 vp. -   KK n:o 49                                       3
8450: 
8451: 
8452: 
8453: 
8454:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
8455: 
8456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kraftsbehovet inte är större än den grupp som
8457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          utbildas.
8458: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av                  Den studentbaserade utbildningen har ökats
8459: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       redan under ett par år genom att den grundskol-
8460: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade              baserade utbildningen har ombildats tili en ut-
8461: spörsmål nr 49:                                         bildning som bygger på studentexamen. Enligt
8462:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          de erfarenheter som erhållits har studenterna
8463:         att utveckla trädgårdsundervisningen i          dock inte varit så benägna att söka sig tili den
8464:         norra Finland så, att vid t.ex. Kempeleen       studentbaserade utbildningen.
8465:         maatalousoppilaitos eller Seppälän maa-             1 yrkesutbildningsstyrelsens planer ingår en
8466:         talousoppilaitos inrättas en parklinje som      utvidgning av Kempeleen maatalousoppilaitos på
8467:         studentbaserad studieriktning i träd-           1990-talet. Först sedan de nya utrymmena blivit
8468:         gårdsmästarutbildningen?                        färdiga kan den nuvarande parklinjen vid läro-
8469:                                                         anstalten utvidgas. En omedelbar ändring av
8470:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grundutbildningskravet så att utbildningen base-
8471: anföra följande:                                        rar sig på studentexamen gör det omöjligt för
8472:                                                         dem som genomgått grundskolan att utbilda sig
8473:    Inom utbildningsområdet för trädgårdsskötsel
8474:                                                         tili trädgårdsmästare vid Kempeleen maatalous-
8475: finns år 1987 ca 600 nybörjarplatser, som fördelar
8476:                                                         oppilaitos.
8477: sig enligt följande:
8478:                                                             Studenterna har dock möjlighet att välja od-
8479:                               Bygger på    Bygger på    lingslinjen som grundlinje inom trädgårdssköt-
8480:                               grundskola    student-    seln såväl vid Kempeleen maatalousoppilaitos
8481:                                             exarnen     som tillfälligt vid Rovaniemen maatalousoppilai-
8482: Trädgårdsmästare       vid                              tos. En trädgårdsmästare som genomgått odlings-
8483: odlingslinjen .......... .       208          146       linjen kan söka anställning t.ex. som trädgårds-
8484: Trädgårdsmästare       vid                              mästare inom församlingarna. Fram tili år 1986
8485: parklinjen ............. .        68           78       har trädgårdsmästare utbildats enligt en enda
8486: Florister ............... .       32           16       läroplan och de personer som utbildats enligt
8487: Hortonomer ........... .          32           22       denna har placerats i alla yrken inom branschen.
8488: Tillsammans .......... .         340          262           Utrymmena för trädgårdsundervisning vid
8489:                                                         Seppälän maatalousoppilaitos är så anspråkslösa,
8490:   Det är inte motiverat att öka antalet nybörjar-       att det åtminstone under de närmaste åren inte
8491: platser inom trädgårdsskötseln, eftersom arbets-        är möjligt att starta en parklinje där.
8492: 
8493:      Helsingfors den 12 juni 1987
8494: 
8495:                                                                           Minister Anna-Liisa Piipari
8496:                                                   1987 vp.
8497: 
8498: 
8499: Kirjallinen kysymys n:o 50
8500: 
8501: 
8502: 
8503: 
8504:                                      Paasilinna ym.: Nykyisen vuokra-asuntokannan säilyttämisestä
8505: 
8506: 
8507:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8508: 
8509:    Yksityisen vuokra-asuntokannan vähentymi-                Tilanteen vaikeutuessa yksityisillä vuokra-asun-
8510: nen on jatkunut nopeana 1980-luvulla. Pääasial-          tomarkkinoilla se välittömästi heijastuu vaikutuk-
8511: lisesti vuokra-asuntokannan vähentyminen on ta-          sina myös arava-asuntomarkkinoilla. Asukaskier-
8512: pahtunut siten, että yksityiset henkilöt, perikun-       to on normaaleissa aravavuokra-asunnoissa ja
8513: nat, säätiöt yms. ja vakuutuslaitokset myyvät            opiskelija-asuntoloissa selvästi hidastunut. Tilan-
8514: omistamansa vuokra-asunnot ja kokonaiset vuok-           netta ei voida ratkaista sillä, että ryhdytään
8515: ratalot omistusasunnoiksi. Samanaikaisesti vapaa-        osittain tai kokonaan purkamaan vuokrasääntelyä
8516: rahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen on           ja muulla tavoin luomaan vuokrataloista tuottoi-
8517: pysähtynyt ja aravavuokra-asuntojen tuotannon            sia. Jos esim. uusien vuokra-asuntojen vuokra-
8518: tasoa ei ole nostettu. Siitä on seurauksena se, että     säännöstely puretaan - mikä on eniten ollut
8519: asuntotilanne on kärjistynyt. Vaikeimpana se             esillä - se merkitsee välittömästi esim. Helsin-
8520: ilmenee suurimmissa asutuskeskuksissa, aivan eri-        gissä vuokratason nousua 40-45 markkaan. Tä-
8521: tyisesti pääkaupunkiseudulla.                            mä merkitsee sitä, että varsinaiset vuokra-asuntoa
8522:    Asunnottomien määrä on noussut koko maassa            todella tarvitsevat jäävät ulkopuolelle. Seuraukse-
8523: 20 OOO:een, josta pääkaupunkiseudun osuus on             na on myös se, että vanhojen vuokra-asuntojen
8524: noin 10-12 000, ja puutteellisissa oloissa asu-          myynti kiihtyy omistajien sijoittaessa rahansa
8525: vien mahdollisuudet parantaa tilannettaan ovat           mieluummin         uusien     korkeampituottoisten
8526: vaikeutuneet. Yksityisellä vuokra-asuntokannalla         vuokra-asuntojen rakentamiseen.
8527: on huomattava sosiaalinen ja taloudellinen mer-             Ylipäänsä ei vuokra-asuntokysymystä voida rat-
8528: kitys. Vuokra-asuntojen määrä vuonna 1980 oli            kaista pelkällä tuottoajattelulla. Asuminen on
8529: 537 000, josta yksityisen sektorin vuokra-asuntoja       ensisijaisesti luonteeltaan sosiaalista. Asunto ei
8530: oli 307 000 ja aravavuokra-asuntoja 230 000.             voi olla kauppatavara, josta saatavaa tuottoa
8531: Asuntoja, joiden hallintaperusteena oli työsuhde,        verrataan mihin tahansa muuhun sijoitusmuo-
8532: oli 153 300 vuonna 1980. Nämä luvutkin osoitta-          toon. Tästä seuraa se, että yhteiskunnalla on ja
8533: vat, että kyse on edelleenkin erittäin suuresta ja       tulee olla aina päävastuu asumistarpeiden tyydyt-
8534: merkittävästä asuntokannasta, jonka säilyttämi-          tämisessä. Tarvitaan nykyoloissa laajamittainen
8535: nen on erittäin tärkeätä.                                ohjelma vuokra-asumisen kehittämiseksi. Ohjel-
8536:    Yhteiskunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen          man eräänä keskeisenä tehtävänä on kehittää
8537: omistama aravavuokra-asuntokanta ei läheskään            keinot nykyisen poistuman hidastamiseksi ja
8538: riitä tyydyttämään kysyntää. Yksityinen vuokra-          vuokra-asuntojen säilyttämiseksi. On luotava sel-
8539: asuntokanta on muodostunut elintärkeäksi useal-          lainen järjestelmä, jossa kunnat voivat käyttää
8540: le asunnontarvitsijaryhmälle, mm. nuorille, ko-          myyntiuhan alaisten vuokratalojen ja -asuntojen
8541: toaan irtautuville, opiskelemaan ja työelämään           suhteen etuosto-oikeutta kohtuullisin ehdoin.
8542: siirtyville, perhettä perustaville, eläkeläisille jne.
8543: He jäävät mm. aravatulorajojen ulkopuolelle.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8544: Edelleen aravatulorajojen ulkopuolelle jäävät            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8545: kaikki ne, jotka eivät syystä tai toisesta kykene        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8546: eivätkä halua ryhtyä hankkimaan omistusasun-             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8547: toa. Kaikkien näiden ja monien muiden kannalta
8548: on välttämätöntä löytää keinot nykyisen poistu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8549: man pysäyttämiseksi ja uusien vuokra-asuntojen                  ryhtyä nykyisen vuokra-asuntokannan
8550: rakentamisen nopeuttamiseksi.                                   suojelemiseksi?
8551: 
8552: 270587R
8553: 2                                 1987 vp. -   KK n:o 50
8554: 
8555: 
8556:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
8557: 
8558:        Reino Paasilinna           Marja-Liisa Löyttyjärvi       Raimo Vuoristo
8559:        Marjatta Stenius-Kaukonen Heikki Rinne                   Matti Saarinen
8560:        Pauli Uitto                Heli Astala                   Pekka Leppänen
8561:        Jouni Backman              Pekka Haavisto                Lauha Männistö
8562:        Kari Rajamäki              Tuula Paavilainen             Jussi Ranta
8563:        Heikki Riihijärvi         Jouko Skinnari                 Matti Vähänäkki
8564:        Jukka Roos                 Liisa Jaakonsaari             Riitta Järvisalo-Kanerva
8565:        Timo Roos                  Sirpa Pietikäinen             Ensio Laine
8566:        Esko-Juhani Tennilä        Raila Aho                     Esko Seppänen
8567:        Asko Apukka                Pertti Lahtinen               Erkki Pulliainen
8568:                    Arvo Kemppainen                      Virpa Puisto
8569:                                        1987 vp. -     KK n:o 50                                         3
8570: 
8571: 
8572: 
8573: 
8574:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8575: 
8576:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        vuokra-asuntojen korkotuen pumn hyväksyttä-
8577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vien lainojen enimmäismäärää ehdotettu nostet-
8578: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-         tavaksi.
8579: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Vuokra-asunnon tai -talon peruskorjausvaihe
8580: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        on usein se tilanne, jossa vuokra-asuntoja ja
8581: Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      kokonaisia vuokrataloja tulee myyntiin. Perus-
8582: symyksestä n:o 50:                                     korjauksen rahoitus- ja toteutustavat ovat olleet
8583:                                                        myös Suomessa voimakkaan kehityksen kohteina.
8584:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8585:                                                        Tavoitteena on, että peruskorjaus pystyttäisiin
8586:         ryhtyä nykyisen vuokra-asuntokannan
8587:         suojelemiseksi?                                siten rahoittamaan, että asunnot voitaisiin
8588:                                                        vuokra-arvoonsa nähden kohtuullisin vuokra-
8589:                                                        pyynnöin peruskorjauksen jälkeenkin pitää vuok-
8590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ralla ja että näin voisi syntyä myös uutta vuokra-
8591: ti seuraavaa:                                          asuntokantaa. Uudet, nopeat peruskorjauksen to-
8592:    Hallitus on ohjelmassaan vahvistanut erääksi        teutustavat saataneen käyttöön lähivuosina, joten
8593: menotaloutensa painopistealueeksi asumisen.            sijaisasunto-ongelma ei enää muodostu niin vai-
8594: Ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on             keaksi kuin se on nykyisin.
8595: asunnottomuuden poistaminen. Tavoitteena on               Valtio myöntää peruskorjausta ja perusparan-
8596: myös turvata kansalaisille työ, asunto ja perus-       nusta varten lainaa. Lainoituksen volyymia on
8597: palvelut maan kaikissa osissa.                         tarkoitus edelleen lisätä. Vuokratalojen perus-
8598:    Hallitusohjelma jo sisältää eräitä konkreettisia    korjaukseen on mahdollista myös saada korkotu-
8599: toimenpide-ehdotuksia, joilla näihin tavoitteisiin     kea. Tämä mahdollisuus on myös yksityisillä
8600: pääsemistä edesautetaan. Hallitusohjelman mu-          kansalaisilla yhteisöjen lisäksi.
8601: kaan mm. valtion lainoittamaa vuokra-asunto-              Verotuksessa on ollut mahdollista tehdä ns.
8602: tuotantoa lisätään siten, että tavoitteena on vuo-    asuintalovaraus ja siten kerätä omia varoja talon
8603: sittain vähintään 12 000 vuokra-asunnon raken-        hoitoa ja huoltoa sekä peruskorjauksen rahoitta-
8604: taminen. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen          mista varten ja näin pienentää ulkopuolisen ra-
8605: tarjontaa elvytetään ja nykyinen vuokra-asunto-       han tarvetta. Tämän keinon merkitys tullee ko-
8606: kanta pyritään säilyttämään. Myös asumistukea         rostumaan yhä enemmän asuinrakennuskannas-
8607: lisätään ja tarpeettomia tuen saannin esteitä         tamme yhä suuremman osan tullessa lähivuosina
8608: karsitaan. Ohjelmassa on myös omistusasuntojen        ja vuosikymmeninä peruskorjausikään. Varausten
8609: hankintaa edistäviä toimenpide-ehdotuksia ja          teko on vasta käynnistynyt ja sen peruskorjauksen
8610: joukko muita ehdotuksia, jotka omalta osaltaan        rahoittamista helpottava merkitys näkynee 4-5
8611: myös parantavat edellytyksiä saada ja pitää hal-      vuoden kuluttua jo selvästi.
8612: linnassaan kohtuullinen asunto kohtuullisin asu-          Viime aikoina on esillä ollut myös eräitä uusia
8613: miskustannuksin kaikille.                             ehdotuksia vuokratalotuotannon ja vuokra-asun-
8614:    Valtion lainoitusta aravavuokra-asuntojen uus-     tojen määrän lisäämiseksi. Tällaisia ovat ehdo-
8615: tuotantoon lisätään hallitusohjelman mukaisesti.      tukset asunto-obligaatioin kerättävin varoin ra-
8616: Vuokra-asuntojen hankintaan olemassa olevasta         hoittaa vuokra-asuntotuotantoa. Myös sijoitusyh-
8617: asuntokannasta on jo myönnetty valtion lainoja.       tiöitten perustamista on ehdotettu suurelle ylei-
8618: Lisäksi vuokra-asuntojen hankintaan myönnetään        sölle helppona tapana tukea vuokra-asuntojen
8619: korkotukea eräille aravavuokratalojen omistajina      tarjontaa. Näitä keinoja on edelleen tutkittava ja
8620: kysymykseen tuleville yhteisöille. Myös eräät         kehitettävä, minkä jälkeen myös ne on toteutet-
8621: muut yhteisöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa         tava, jos vuokra-asunto-ongelmaa voidaan tällä
8622: omistaa ja hallita vuokrataloja ja näin tuottaa       tavoin helpottaa.
8623: tarjolle lisää vuokra-asuntoja. Korkotukilainoi-         Myös kaavoituksellisin keinoin voidaan vaikut-
8624: tuksen volyymia onkin tarkoitus lisätä. Vuoden        taa asuntotilanteeseen sekä omistus- että vuokra-
8625: 1987 ensimmäisessä lisämenoarvioesityksessä on        asuntojen osalta. Kuntien maapolitiikan ja kaa-
8626: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 50
8627: 
8628: voituksen merkitystä ei kaikilla alueilla ole riittä-      Asunnottomuuden poistamiseksi ja asuntoti-
8629: västi huomioitu. Monin paikoin ja juuri niillä          lanteen helpottamiseksi hallitus on iltakoulus-
8630: alueilla, joilla vuokra-asuntojen saatavuus on          saan 3.6.1987 asettanut lisäksi työryhmän selvit-
8631: huonointa, on usein myös kaavoitettujen,                tämään mahdollisuuksia nopeastikin vaikuttaa
8632: vuokra-asuntotuotantoon käytettävissä olevien           tässä asiassa. Selvitys on määrä tehdä siten, että
8633: tonttien puute pahin. Tämä on osaltaan johtanut         se voitaisiin ottaa huomioon jo ensi vuoden tulo-
8634: siihen, että aravamäärärahoja on jäänyt käyttä-         ja menoarviota laadittaessa. Hallitus pyrkii sii-
8635: mättä tai toteutus on siirtynyt.                        hen, että asuntotilanteessa voitaisiin havaita ko-
8636:                                                         hentumista jo ensi vuonna.
8637: 
8638:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1987
8639: 
8640:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8641:                                         1987 vp. -     KK n:o 50                                        5
8642: 
8643: 
8644: 
8645: 
8646:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8647: 
8648:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lånen skall ökas volymmässigt. 1 den första
8649: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tiliäggsbudgeten för år 1987 har det föreslagits
8650: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av             att maximiantalet lån som kan godkännas inom
8651: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ramen för räntestödet för hyresbostäder skall
8652: dagsman Paasilinna m.fl. undertecknade spörs-          höjas.
8653: mål nr 50:                                                Då hyresbostäder elier hyreshus grundrepare-
8654:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ras, uppstår ofta den situationen att ägaren vili
8655:        för att skydda det nuvarande hyresbo-           sälja hyresbostäder och hela hyreshus. Sätten att
8656:        stadsbeståndet?                                 finansiera och göra en grundreparation har även i
8657:                                                        Finland utvecklats kraftigt. Målet är att grundre-
8658:                                                        parationen kunde finansieras på ett sådant sätt,
8659:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8660:                                                        att bostäderna också efter reparationen kan hyras
8661: anföra följande:                                       ut för en skälig hyra med tanke på sitt hyresvärde
8662:    Regeringen har i sitt program fastställt att        och att även nytt hyresbestånd sålunda kan
8663: boendet kommer att vara ett av prioritetsområde-       uppstå. Nya, snabba sätt att göra en grundrepa-
8664: na på utgiftssidan. Enligt programmet strävar          ration torde kunna börja utnyttjas inom de
8665: regeringen efter att avlägsna bostadslösheten.         närmaste åren, vilket kommer att leda tili att
8666: Den har också som mål att garantera medborgar-         problemet med tilifällig bostad blir mindre än
8667: na i landets alla delar arbete, bostad och basservi-   det är i dag.
8668: ce.                                                      Staten beviljar lån för grundreparationer och
8669:    Regeringsprogrammet innehålier redan en del         grundförbättringar. Man ämnar ytterligare öka
8670: konkreta förslag tili åtgärder, med vilkas hjälp       långivningen. För grundreparation av hyreshus
8671: dessa mål lättare uppnås. Enligt regeringspro-         kan också erhållas räntestöd. Denna möjlighet
8672: grammet skali man öka bl.a. produktioneo av            gäller såväl samfund som enskilda medborgare.
8673: statsbelånade hyresbostäder så mycket, att man
8674: som mål har att årligen bygga åtminstone 12 000           Vid beskattningen har det varit möjligt att
8675: hyresbostäder. Utbudet på hyresbostäder med fri        göra en s.k. bostadshusreservering och på så sätt
8676: finansiering förbättras och man strävar efter att      insamla egna medel för skötsel och underhåll av
8677: bevara det nuvarande hyresbostadsbeståndet.            huset samt finansiera grundreparationen och där-
8678: Man ökar också bostadsbidraget och avlägsnar           med minska behovet av pengar utifrån. Den här
8679: onödiga hinder för erhåliande av det. Pro-             utvägen torde bli allt viktigare när en allt större
8680: grammet innehåller även förslag tili åtgärder som      del av våra bostäder inom de närmaste åren och
8681: främjar köpandet av ägarbostäder. Därtili inne-        årtiondena uppnår grundreparationsålder. Bo-
8682: hålier det många andra förslag som förbättrar          stadshusreserveringen är en relativt ny utväg och
8683: förutsättningarna för var och en att få och besitta    dess betydelse för finansiering av grundreparatio-
8684: en skälig bostad tili rimliga boendekostnader.         ner torde kunna märkas tydligt efter 4-5 år.
8685:    Den statliga långivningen för nyproduktion av          På den senaste tiden har också vissa nya förslag
8686: aravahyresbostäder kommer att utökas enligt re-        om hur man kunde höja hyreshusproduktionen
8687: geringsprogrammet. Staten har redan beviljat lån       och antalet hyresbostäder varit aktuella. Ett dy-
8688: för anskaffning av hyresbostäder ur det nuvaran-       likt förslag är att hyreshusproduktionen skall
8689: de bostadsbeståndet. Dessutom beviljas vissa           finansieras med medel från bostadsobligationer.
8690: samfund som kan komma i fråga som ägare tili           Det har också föreslagits att den stora allmänhe-
8691: aravahyreshus ränrestöd för anskaffning av hyres-      ten enkelt kunde stödja utbudet på hyresbostä-
8692: bostäder. Vissa andra samfund har också visat sig      der genom att bilda investeringsbolag. Dessa
8693: vara intresserade av att äga och besitta hyreshus      åtgärder bör ytterligare undersökas och utvecklas,
8694: och på detta sätt bidra tili att öka utbudet på        varefter de också bör förverkligas, om hyresbo-
8695: hyresbostäder. Avsikten är därför att räntestöds-      stadsproblemet därigenom kan underlättas.
8696: 6                                       1987 vp. -      KK n:o 50
8697: 
8698:    Man kan också med hjälp av planläggningsåt-             För att avlägsna bostadslösheten och för att
8699: gärder inverka på bostadssituationen i fråga om         underlätta bostadssituationen har regeringen i sin
8700: såväl ägarbostäder som hyresbostäder. På alla           aftonskola 3.6.1987 dessutom tillsatt en arbets-
8701: orter har betydelsen av kommunens markpolitik           grupp som skall utreda vilka möjligheterna är att
8702: och planläggningen inte ännu beaktats tillräck-         snabbt vidta åtgärder i detta ärende. Man har för
8703: ligt. Många orter, särskilt sådana, där det är svårt    avsikt att göra utredningen så, att den kunde
8704: att få en hyresbostad, har ofta också den största       beaktas redan vid uppgörandet av statsförslaget
8705: bristen på sådana planlagda tomter som står till        för nästa år. Regeringen strävar efter att förbätt-
8706: förfogande för hyresbostadsproduktionen. Detta          ringar i bostadssituationen kan skönjas redan
8707: har lett till att anslag för aravabostäder har blivit   nästa år.
8708: oanvända eller till att byggandet har skjutits.
8709: 
8710:      Helsingfors den 5 juni 1987
8711: 
8712:                                                                             Miljöminister Kaj Bärlund
8713:                                                1987 vp.
8714: 
8715: Kirjallinen kysymys n:o 51
8716: 
8717: 
8718: 
8719: 
8720:                                   Laine: Työmatkajunakokeilun jatkamisesta Pernon ja Piikkiön väli-
8721:                                      sellä rataosuudella
8722: 
8723: 
8724:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8725: 
8726:    Viime elokuussa aloitettiin VR:n ns. työmatka-    lyhyestä aikajaksosta. Tällä lyhyelläkin kokeilu-
8727: junakokeilu Piikkiön ja Pernon välisellä rataosal-   kaudella matkustajia oli erittäin runsaasti siitä
8728: la. Juna on palvellut hyvin mm. Pernon telakan       huolimatta, että matkustustottumusten muutta-
8729: henkilöstön työmatkaliikennettä. Nyttemmin on        minen vie oman aikansa. Lopettamispäätös on
8730: VR:n taholla tehty päätös ko. liikenteen lopetta-    siinäkin mielessä huono, että suunnitteilla oli
8731: misesta. Päätöstä perustellaan VR:n tappioiden       myös Paimion tulo mukaan kokeiluun.
8732: leikkaamistarpeella.                                    Hallituksen tulisi varata riittävät varat työmat-
8733:    Jo itse kokeilun suorittaminen perustui väärään   kaliikennekokeilun jatkamiseen ja sen ulottami-
8734: lähtökohtaan eli kuntien osallistumiseen kokei-      seen Paimioon saakka.
8735: lun kustannuksiin. Kuntien taholla työmatkalii-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8736: kenteen järjestäminen rautatiellä katsottiin kui-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8737: tenkin niin tärkeäksi, että kohtuuttomaltakin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8738: tuntuvaan suostuttiin. Siitä huolimatta Valtion-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8739: rautatiet on nyt !opettamassa liikenteen.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8740:    Mikäli lopettamisen taustalla on kysymys siitä,           ryhtyä ns. telakkajunakokeilun jatkami-
8741: että liikennemäärät eivät nousseet riittävän suu-            seksi rataosalla Perno-Piikkiö ja liiken-
8742: riksi, johtuu se suurelta osin kokeilun liian                teen ulottamiseksi Paimioon saakka?
8743: 
8744:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1987
8745: 
8746:                                              Ensio Laine
8747: 
8748: 
8749: 
8750: 
8751: 270595A
8752: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 51
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8758: 
8759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkoitettu haja-asutusalueiden linja-autolla ja
8760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taksilla hoidettavan joukkoliikenteen tukemi-
8761: olette 6 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-       seen. Liikennekokeilu onnistui liikenneministe-
8762: jeenne n:o 203 ohella toimittanut valtioneuvos-      riön käsityksen mukaan kokeiluna kohtuullisesti.
8763: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    Alueen kunnat eivät kuitenkaan ole osoittaneet
8764: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjalli-     erityistä halukkuutta Valtionrautateiden ilmoitta-
8765: sesta kysymyksestä n:o 51:                           mien kustannusten mukaisen liikenteen jatkami-
8766:                                                      seen.
8767:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8768:        ryhtyä ns. telakkajunakokeilun jatkami-          Valtionrautatiet on laskenut todelliset kustan-
8769:        seksi rataosalla Perno--Piikkiö ja liiken-    nukset kokeilun jatkamisesta ja arvioinut saadun
8770:        teen ulottamiseksi Paimioon saakka?           kokemuksen perusteella lipputulot. Pernon ja
8771:                                                      Piikkiön välisen liikenteen kustannukset olisivat
8772:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     noin 1 430 000 markkaa vuodelta ja lipputulot
8773: ti seuraavaa:                                        noin 197 000 markkaa vuodelta, joten alijäämäk-
8774:    Valtionrautatiet on hoitanut työmatkakokeilu-     si muodostuisi noin 1 233 000 markkaa. Mikäli
8775: liikennettä Piikkiön ja Pernon välillä alueen kun-   kokeilu hoidettaisiin Paimion ja Pernon välillä
8776: tien toimeksiannosta niiden maksaessa kokeilusta     lisättynä yhdellä Paimion--Turun vuorolla, olisi
8777: aiheutuvan alijäämän. Liikenneministeriö myönsi      alijäämä noin 2 188 000 markkaa vuodessa. Lii-
8778: päätöksellään 20.12.1985 valtionapua puheena         kennekokeilu on osoittanut, että työmatkaliiken-
8779: olevaan liikennekokeiluun Turun kaupungille          teen hoitaminen rautateitse tällä rataosalla on
8780: sekä Kaarinan ja Piikkiön kunnille yhteensä          erittäin tappiollista. Kun Valtionrautatiet ja alu-
8781: 130 000 markkaa. Päätöksen yhteydessä todet-         een kunnat eivät pidä mahdollisena vastata ta-
8782: tiin, että yhden vuoden määräaikaisen kokeilun       loudellisesti liikenteen jatkuvasta hoidosta eikä
8783: päätyttyä liikenneministeriö ei osallistu liiken-    liikenneministeriö pidä tarkoituksenmukaisena
8784: teen kustannuksiin, vaan liikenteen jatkaminen       näin suuresti alijäämäisen liikennekokeilun jat-
8785: riippuu kuntien ja Valtionrautateiden keskinäi-      kuvaa avustamista, niin liikenneministeriö kat-
8786: sestä sopimuksesta. Valtionapu on myönnetty          soo, että työmatkaliikenne tulisi hoitaa linja-
8787: momentilta 31.57.30 (aikaisemmin 31.99.30) ja        autoliikenteellä, joka palvelutasoltaan pystyy vas-
8788: tämän momentin määrärahat on ensisijaisesti          taamaan junaliikenteen palvelua.
8789: 
8790:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1987
8791: 
8792:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
8793:                                        1987 vp. -     KK n:o 51                                        3
8794: 
8795: 
8796: 
8797: 
8798:                                Till Riksdagens Herr Talman
8799: 
8800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          under detta moment har i första hand varit
8801: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        avsedda för understödjandet av kollektivtrafiken i
8802: 203 av den 6 maj 1987 till vederbörande medlem        glesbygder med bussar och taxi. Trafikexperi-
8803: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mentet lyckades enligt trafikministeriets uppfatt-
8804: riksdagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål        ning relativt väl som experiment. Områdets kom-
8805: nr 51:                                                muner har dock inte varit särskilt villiga att
8806:                                                       fortsätta trafiken enligt de kostnader Statsjärnvä-
8807:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        garna meddelat.
8808:        för att fortsätta det s.k. arbetartågexperi-      Statsjärnvägarna har räknat ut de verkliga
8809:        mentet på bandelen Perno-Pikis och för         kostnaderna för fortsättande av experimentet och
8810:        att utsträcka trafiken till Pemar?             uppskattat biljettintäkterna på basis av erhållna
8811:                                                       erfarenheter. Kostnaderna för trafiken mellan
8812:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Perno och Pikis vore ca 1 430 000 mark per år
8813: anföra följande:                                      och biljettintäkterna ca 197 000 mark per år.
8814:    Statsjärnvägarna har skött arbetsreseexperi-       Underskottet skulle således vara ca 1 233 000
8815: menttrafiken mellan Pikis och Perno på uppdrag        mark. Om experimentet sköttes mellan Pemar
8816: av områdets kommuner och de har betalt det            och Perno utökat med en tur mellan Pemar och
8817: underskott som föranletts av experimentet. Tra-       Åbo, skulle underskottet vara ca 2 188 000 mark
8818: fikministeriet beviljade genom sitt beslut            per år. Trafikexperimentet har visat att skötseln
8819: 20.12.1985 Åbo stad samt S:t Karins och Pikis         av arbetsresetrafiken med järnväg på denna bao-
8820: kommuner i statsunderstöd sammanlagt 130 000          del är mycket förlustbringande. Då Statsjärnvä-
8821: mark för ifrågavarande trafikexperiment. 1 sam-       garna och områdets kommuner inte anser det
8822: band med beslutet konstaterades det att sedan         möjligt att ekonomiskt svara för den kontinuerli-
8823: det tidsbundna experimentet om ett år avslutats       ga skötseln av trafiken och trafikministeriet inte
8824: deltar trafikministeriet inte i kostnaderna för       anser det ändamålsenligt att kontinuerligt bistå
8825: trafiken, utan den fortsatta trafiken beror på        ett trafikexperiment med ett så stort underskott,
8826: kommunernas och Statsjärnvägarnas ömsesidiga          anser trafikministeriet att arbetsresetrafiken bor-
8827: avtal. Statsunderstöd har beviljats under momen-      de skötas med busstrafik, som till sin servicenivå
8828: tet 31. 57. 30 (tidigare 31.99. 30) och anslagen      kan matsvara tågtrafiken.
8829: 
8830:     Helsingfors den 1 juni 1987
8831: 
8832:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
8833:                                               1987 vp.
8834: 
8835: Kirjallinen kysymys n:o 52
8836: 
8837: 
8838: 
8839: 
8840:                                   Rajamäki: Postiautoliikenteen säilyttämisestä Itä-Suomen postipiirin
8841:                                      alueella
8842: 
8843: 
8844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8845: 
8846:    Itä-Suomen posupunn toimintasuunnitelma           vaikealla työllisyysalueella tulisi myöskin työvoi-
8847: vuosille 1987-1988 on huolestuttanut postiau-        mapoliittisen vastuun korostua.
8848: toliikenteen aseman säilymisen sekä Itä-Suomen          Supistus- ja muutosesitykset vaikeuttaisivat
8849: postin työllisyyden kannalta.                        haja-asutusalueen postipalvelujen kaikinpuolista
8850:    Toimintasuunnitelmassa on erityisesti otettu      saatavuutta ja supistaisivat linja-autoliikenteen
8851: tarkastelun kohteeksi postilinja-autoliikenne,       palveluja. Haja-asutusalueen postitoimessa ei voi
8852: haja-asutusalueen toimipaikkaverkosto ja postin-     ollakaan tavoitteena kustannusvastaavuus.
8853: jakajan linjat muutos- ja supistusesityksineen.
8854:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8855:    Kuopion postikonttorin alueella kyseessä on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8856: lähes yhdeksän työpaikan menet~~~isen vaara.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8857: Yhteensä koko Itä-Suomen posuluton alueella          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8858: kyseessä on noin 12,5 työpaikkaa. Huolestuttavaa
8859: on lisäksi haja-asutusalueen toimipaikkaverkos-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8860: toon liittyvät lakkautussuunnitelmat, jotka olisi-           ryhtyä postilinja-autoliikenteen aseman ja
8861: vat kyseisinä vuosina yhteensä 14.                           työllisyyden turvaamiseksi kehitysalueilla
8862:    Postin tulisi turvata asuinpaikasta riippumatta           ja erityisesti Itä-Suomen postipiirin alu-
8863: tasa-arvoiset palvelumahdollisuudet. Erityisen               eella?
8864: 
8865:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
8866: 
8867:                                             Kari Rajamäki
8868: 
8869: 
8870: 
8871: 
8872: 270610R
8873: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 52
8874: 
8875: 
8876: 
8877: 
8878:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8879: 
8880:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          dollistanut postin linja-autoliikenteen jatkuvw
8881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           den niillä alueilla ja tieosilla, joilla ko. liikente{
8882: olette toukokuun 7 päivänä 1987 päivätyn kir-           lä on matkustajien ja postinkuljetuksen kannal
8883: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        merkitystä.
8884: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Itä-Suomen postipiirissä posti- ja telelaitos he
8885: Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       taa huomattavan osan haja-asutusalueiden linj
8886: myksestä n:o 52:                                        autoliikenteestä. Piirin alueella linjat ovat tyyp
8887:                                                         lisiä pitkiä vakiovuoroja, joiden matkustajaliike
8888:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8889:                                                         ne on paikallista, taajamien molemmin puol
8890:         ryhtyä postilinja-autoliikenteen aseman ja
8891:                                                         tapahtuvaa lyhyttä asiointiliikennettä. Liikenn
8892:         työllisyyden turvaamiseksi kehitysalueilla
8893:                                                         tarvetta on siten vain osalla pitkistä linjoist
8894:         ja erityisesti Itä-Suomen postipiirin alu-
8895:                                                         Postipiirin linja-autoliikenteen tappio oli vuon1
8896:         eella?
8897:                                                         1986 n. 6,9 miljoonaa markkaa. Kun liikennet
8898:                                                         lojen lisäämiseen ei näillä näkymin ole mahdolJ
8899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        suutta, voidaan supistuksilta mm. ltä-Suomc
8900: ti seuraavaa:                                           postipiirin alueella välttyä vain, mikäli vaiti<
8901:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-   tulo- ja menoarviossa osoitetaan määräraha 1
8902: kenne on etenkin haja-asutusalueille kohdistu-          kenteen jatkamiseksi nykyisen laajuisena.
8903: neiden yhteiskunnan rakennemuutosten seurauk-              Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikennettä k
8904: sena pitkään ollut tappiollista toimintaa. Edus-        hitettäessä on lähtökohtana pidetty sitä, et
8905: kunnan valitsemat valtiontilintarkastajat sekä val-     toiminnan mahdollisen supistamisen vuoksi va~
8906: tiontalouden tarkastusvirasto ovat viime vuosina        naista henkilöstöä ei irtisanota. Supistamiset t
8907: toistuvasti kiinnittäneet asiaan huomiota ja ke-        teutetaan henkilöstön luonnollisen poistuma
8908: hottaneet posti- ja telelaitosta ryhtymään toimen-      esim. eläkkeelle siirtymisten yhteydessä. Tarvitt
8909: piteisiin kannattamattoman linja-autoliikenteen         essa henkilöstöä siirretään muihin laitoksen kt:
8910: karsimiseksi.                                           jetustehtäviin.
8911:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-       Kysymyksessä on viitattu myös posti- ja teleh
8912: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden         toksen toimipaikkaverkkoa koskeviin suunnitc
8913: kanssa laadittu vuodesta 1979 lähtien useita ke-        miin. Haja-asutusalueiden toimipaikkapalvelujc
8914: hittämissuunnitelmia linja-autoliikenteen terveh-       ongelmana on, kuten linja-autoliikenteessäki
8915: dyttämiseksi ja paremman taloudellisen tuloksen         väestökadosta johtuva palvelujen kysynnän pu
8916: saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.                   te. Asiointi pienissä haja-asutusalueiden toirr
8917:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen         paikoissa on usein niin vähäistä, että esim. viidc
8918: ei ole mahdollista liikennetuloja lisäämällä, sillä     tunnin aukioloajasta asiakkaiden palveluun k
8919: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät            luu vain yksi tunti. Tällaisissa tapauksissa joud
8920: ovat vähentyneet vuosittain noin 5 % :lla. Haja-        taan luonnollisesti harkitsemaan, onko järkev
8921: asutusalueilla matkustajamäärien väheneminen            tarjota palvelua entisessä laajuudessa. Posti-
8922: on ollut tätäkin suurempaa, esim. vuonna 1986           telelaitoksessa omaksutun toimintalinjan muka:
8923: n. 10 %. Liikenteestä aiheutuvia kustannuksia           postitoimipaikan lakkauttaminen on äärimmi
8924: on sen vuoksi pyritty vähentämään ensisijaisesti        nen keino ongelmaa ratkaistaessa. Ensisijaise1
8925: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla         käyttöasteeltaan alhaisen toimipaikan hoito py1
8926: tappiollisimpia linja-autovuoroja niillä alueilla ja    tään yhdistämään toisen toimipaikan hoitoon t
8927: tieosilla, joilla linja-autoliikenteen tarjoamat pal-   esim. postinjakelutehtävään. Toimipaikan t<
8928: velut ylittävät kysynnän. Samalla linjoja on pyrit-     minnan jatkaminen osa-aikaisesti hoidettuna t
8929: ty hyödyntämään entistä enemmän postinkulje-            lee myös vaihtoehtona kysymykseen.
8930: tuksissa. Toimenpiteillä on saavutettu huomatta-           Toimipaikkojen toimintaan vaikuttavat mu
8931: via kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-          tokset toteutetaan käytännössä toimipaikan h<
8932:                                     1987 vp. -    KK n:o 52                                     3
8933: 
8934: tajan jäädessä eläkkeelle. Toiminnan supistami-   tolinjojen ja esim. postinjakajan suorittamien
8935: sen yhteydessä henkilöstöä ei siten irtisanota.   asiointipalvelujen avulla.
8936: Palvelutaso pyritään turvaamaan postipalveluau-
8937: 
8938:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
8939: 
8940:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
8941: 4                                       1987 vp. -- KJ( n:o 52
8942: 
8943: 
8944: 
8945: 
8946:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8947: 
8948:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Inom Östra Finlands postdistrikt sköter post-
8949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         och televerket tili en stor del busstrafiken i
8950: den 7 maj 1987 tili vederbörande medlem av             glesbygderna. Inom detta distrikt är rutterna
8951: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      typiska långa ordinarie turer med loka! passage-
8952: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörsmål           rartrafik i närheten av tätorter, där passagerarna
8953: nr 52:                                                 uträttar ärenden. Därför behövs trafiken endast
8954:                                                        på en del av de långa linjerna. Förlusten av
8955:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      postdistriktets busstrafik uppgick år 1986 tili ca
8956:          för att postbusstrafiken och sysselsätt-      6,9 milj. mk. Emedan trafikinkomsterna enligt
8957:          ningen skali kunna tryggas inom utveck-       vad man nu kan se inte kan ökas, kan begräns-
8958:          lingsområdena och särskilt inom Östra         ningarna bl.a. inom Östra Finlands postdistrikt
8959:          Finlands postdistrikt?                        undvikas endast om det i statsförslaget anvisas ett
8960:                                                        anslag för fortsatt trafik i nuvarande omfattning.
8961:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8962: anföra följande:                                          Utgångspunkten vid utvecklandet av post- och
8963:                                                        televerkets busstrafik har varit att den ordinarie
8964:    Post- och televerkets postbusstrafik har länge      personalen inte skali bli uppsagd i samband med
8965: varit förlustbringande tili följd av omstrukture-      en eventueli begränsning av verksamheten. Be-
8966: ringen i samhäliet, viiken har drabbat i synnerhet     gränsningarna genomförs i anslutning tili natur-
8967: glesbygderna. Statsrevisorerna, som utses av riks-     lig avgång, exempelvis pensionering. Vid behov
8968: dagen, samt statens revisionsverk har under de         förflyttas de anstälida tili andra transportuppgif-
8969: senaste åren upprepade gånger fäst uppmärksam-         ter inom post- och televerket.
8970: het vid detta och har uppmanat post- och
8971: televerket att vidta åtgärder för att minska den          I spörsmålet har det även hänvisats tili de
8972: olönsamma busstrafiken.                                planer som gälier post- och televerkets an-
8973:    Vid post- och telestyrelsen har i samarbete         staltsnät. Problemet med anstaltssetvicen i gles-
8974: med de postdistriktskontor som svarar för områ-        bygderna, liksom även i fråga om busstrafiken, är
8975: destransporterna sedan år 1979 uppgjorts flera         bristande efterfrågan på setvice, som beror på
8976: utvecklingsplaner för sanering av busstrafiken         avfolkning. Kundbesöken vid de små postanstal-
8977: och ett bättre ekonomiskt resultat på lång sikt.       terna i glesbygderna är ofta så fåtaliga, att
8978:                                                        kundbetjäningen t.ex. under fem timmars öp-
8979:    Underskottet i busstrafiken kan inte minskas
8980:                                                        pethåliningstid endast tar en timme i anspråk. I
8981: genom en ökning av trafikinkomsterna, emedan
8982:                                                        sådana fali måste det givetvis bedömas om det är
8983: antalet passagerare i landets busstrafik årligen har   rimligt att erbjuda service i samma omfattning
8984: minskat med ca 5 procent. Inom glesbygderna            som tidigare. Enligt post- och televerkets verk-
8985: har minskningen varit ännu påtagligare, t.ex. år
8986:                                                        samhetsprinciper skali problemen endast i nöd-
8987: 1986 ca 10 procent. Man har därför försökt
8988:                                                        fali lösas genom indragning av en postanstalt. I
8989: minska trafikkostnaderna i första hand genom           första hand försöker man samordna skötseln av
8990: ändrade rutter och tidtabelier samt genom att
8991:                                                        en postanstalt med lågt kapacitetsutnyttjande
8992: dra in de mest förlustbringande busslinjerna
8993:                                                        med skötseln av någon annan postanstalt elier
8994: inom de områden och på de vägavsnitt där               t.ex. med postbefordran. Som ett alternativ kan
8995: utbudet är större än efterfrågan. Samtidigt har
8996:                                                        det tänkas att verksamheten vid postanstalten i
8997: rutterna i mån av möjlighet utnyttjats alit oftare
8998:                                                        ett sådant fali sköts på deltid.
8999: vid postbefordran. Med hjälp av dessa åtgärder
9000: har betydande kostnadsbesparingar kunnat åstad-           De ändringar som inverkar på verksamheten
9001: kommas, vilket i sin tur har gett möjligheter tili     vid postanstalterna genomförs i praktiken i sam-
9002: fortsatt postbusstrafik inom de områden och på         band med föreståndarens pensionering. Om
9003: de vägavsnitt där ifrågavarande trafik är viktig för   verksamheten begränsas leder detta alitså inte tili
9004: passagerarna och postbefordran.                        att personalen blir uppsagd. I mån av möjlighet
9005:                                       1987 vp. -    KK n:o 52
9006: 
9007: tryggas servicenivån med hjälp av postbetjänings-   billinjer och t.ex. en postutdelares kundtjänster.
9008: 
9009:     Helsingfors den 10 juni 1987
9010: 
9011:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
9012:                                                   1987 vp.
9013: 
9014: Kirjallinen kysymys n:o 53
9015: 
9016: 
9017: 
9018: 
9019:                                      Pulliainen ym.: Ilmansaasteiden aiheuttamista metsävahingoista
9020: 
9021: 
9022:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9023: 
9024:    Paikallisten asukkaiden tekemät havainnot Jo-            Otsoni syövyttää yhdessä happojen kanssa neu-
9025: kioisten havupuiden heikentyvästä tilasta ovat           lasia peittävää vahakerrosta. Niistä tulee reikäisiä.
9026: johtaneet seikkaperäisiin tutkimuksiin sekä pai-         Otsonilla kaasutettujen neulasten yhteyttämiste-
9027: kan päällä että vertaileviin kokeellisiin tutkimuk-      ho on alentunut ja niissä on vähemmän tärkke-
9028: siin laboratoriossa. Tutkimuksista on vastannut          lystä kuin normaalisti toimivissa neulasissa. Kaa-
9029: tri Sirkka Sutinen Göteborgin yliopistosta.              sutetuissa neulasissa viherhiukkaset olivat selvästi
9030:    Vertailuaineisto on saatu kaasuttamalla otso-         normaaleja pienempiä. Luonnossa neulaset olivat
9031: nilla, otsonilla + rikkidioksidilla ja suodatetulla      eniten vaurioituneita puiden latvaosissa. Jokiois-
9032: ilmalla samanlaisissa kasvuoloissa samassa tal-          ten vauriometsien kuusten vuosikasvu oli valta-
9033: veentumisvaiheessa olevia samaan klooniin kuu-           puiden osalta kesällä 1984 n. 50 cm, v. 1985 n.
9034: luvia kuusia. Vastaavia kaasutuskokeita tehtiin          45 cm ja v. 1986 n. 18 cm (n = 134).
9035: myös kenttäoloissa kohteina sekä kuusia että
9036:                                                             Ns. otsoniteorian mukaan yhtenä keskeisenä
9037: mäntyjä (ikä 5-6 v.). Suodatettu ilma muodosti           tekijänä ovat saasteisessa ilmamassassa valokemi-
9038: kontrollikokeen. Vaurioita selvitettiin solu- ja         allisten reaktioiden synnyttämät voimakkaat ha-
9039: solukkotasolla. Ravinnehäiriöaineistona oli käy-         pettimet, etenkin juuri otsoni. Typellä on katsot-
9040: tettävissä myös erilaisista lannoituskokeista saatua     tu olevan suuri merkitys valokemiallisten reakti-
9041: vastaavaa aineistoa kuusella ja männyllä. Pohdit-        oiden synnyssä. Otsoni onkin osa autoistuneelle
9042: taessa syitä luonnon metsissä havaittuihin vauri-        maailmalle tyypillistä savusumua eli smogia. Pa-
9043: oihin otettiin huomioon mahdollisuus, että pri-          kokaasuista syntyvän savusumun on todettu ai-
9044: maarinen syy olisi pakkanen talvella tai kesäinen        heuttaneen satotappioita myös vihannesviljelmil-
9045: kuivuus. Päättely suoritettiin tieteellisiä kriteerei-   lä ja hedelmätarhoissa todella voimakkaasti au-
9046: tä noudattaen.                                           toistuneilla maapallon alueilla. Sen aiheuttamat
9047:    Johtopäätöksiä tehtäessä karsiutuivat syyvaihto-      metsävauriot ovat tätä arkipäivää mm. Keski-
9048: ehtoina pois talvipakkaset, kesäiset kuivuuskau-         Euroopassa. Se on uutistietojen mukaan ongelma
9049: det, lannoituksesta johtuvat ravinnehäiriöt, sieni-      nyt myös Ruotsissa, jossa ollaan säädöksillä kat-
9050: taudit ja tuhohyönteiset. Rakennetutkimusten             kaisemassa havaittua kehityskulkua.
9051: perusteella mitä ilmeisin syy Jokioisten havupui-
9052: den vaurioihin ovat ilman saasteet, niistä tär-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9053: keimpinä otsoni ja rikkidioksidi. Puihin ilmestyy        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9054: vakavia vaurioita, kun niitä kaasutetaan 9 tuntia        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9055: vuorokaudessa kahden kuukauden ajan otsoui-              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9056: määrällä 40-100 p.g 1m3 . Pienehköt pitoisuudet
9057: saavat aikaan saman vaikutuksen kuin korkeat                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
9058: pitoisuudet lähes välittömästi. Rikkidioksidi ja                 lopetetaan otsonin ja muiden ilmansaas-
9059: muut tekijät tehostavat otsonin vaikutusta.                      teiden metsiämme vaurioittava toiminta?
9060: 
9061:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
9062: 
9063:           Erkki Pulliainen                 Eino Siuruainen                  Tellervo Renko
9064:           Matti Väistö                     Hannele Pokka                    Esko Almgren
9065:           Toimi Kankaanniemi               Juho Sillanpää                   Pauli Saapunki
9066:           Anneli Jäätteenmäki              Raimo Vistbacka                  Osmo Soininvaara
9067: 
9068: 2705885
9069: 2                        1987 vp. -- RJ< n:o 53
9070: 
9071:     Pekka Haavisto        Jukka Vihriälä              Ole Wasz-Höckert
9072:     Eero Paloheimo        Juhani Vähäkangas           Heikki Rinne
9073:     Risto Ahonen          Jukka Roos                  Ilkka-Christian Björklund
9074:     Matti Saarinen        Antero Kekkonen             Raimo Vuoristo
9075:     Matti Maijala         Matti Vähänäkki             Tina Mäkelä
9076:     Kalle Röntynen         Mirja Ryynänen             Saara-Maria Paakkinen
9077:     Keijo Jääskeläinen    Anssi Rauramo               Marja-Liisa Löyttyjärvi
9078:     Esko Seppänen         Marjatta Stenius-Kaukonen   Markku Pohjola
9079:                           Tytti Isohookana-Asunmaa
9080:                                         1987 vp. -      KK n:o 53                                        3
9081: 
9082: 
9083: 
9084: 
9085:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9086: 
9087:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jossa pääpaino on ollut juuri laajojen metsäva-
9088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           hinkojen esiintymisen ja syiden selvittäminen.
9089: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-          Kartoitusvaihe on nyt pääasiassa ohi, jolloin
9090: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        syy-seuraus-tutkimus saa lisäpainoa. Happaman
9091: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         laskeuman vaikutusten lisäksi voidaan tutkia
9092: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      muun muassa otsonin vaikutuksia. Tähän ei
9093: myksestä n:o 53:                                        aiemmin ole ollut riittäviä edellytyksiä siitäkään
9094:                                                         syystä, että ensimmäiset järjestelmälliset otsonin
9095:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      mittaukset on aloitettu vasta pari vuotta sitten
9096:         lopetetaan otsonin ja muiden ilmansaas-         muun muassa happamoitumisprojektiin kuuluva-
9097:         teiden metsiämme vaurioittava toiminta?         na selvityksenä.
9098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Otsoni syntyy lähellä maan pintaa typen oksi-
9099: seuraavaa:                                              dien ja hiilivetyjen päästöistä ilmakemiallisten
9100:                                                         reaktioiden lopputuotteena. Reaktiomekanismeja
9101:    Ilmansuojelutoimet sekä Suomessa että muissa         sekä otsonin laaja-alaista muodostumista ja liik-
9102: maissa ovat aktivoituneet ilman epäpuhtauksien          kumista ei ole voitu Suomessa tutkia, koska alan
9103: metsille aiheuttaman uhan johdosta. Epäpuhtau-          perustutkimusedellytykset puuttuvat. Asia on
9104: det vaikuttavat puihin ja metsiin kahta tietä,          jossain määrin korjaantumassa muun muassa
9105: suoraan kaasumaisina tai hiukkasina lehtiin tai         happamoitumisprojektin rahoituksen turvin sekä
9106: neulasiin sekä epäsuorasti epäpuhtauslaskeuman          Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä
9107: vaikuttaessa maaperään.                                 (OECD) aloitetun selvityksen ansiosta. Tässäkin
9108:    Suomessa on tähän asti pidetty epäsuoria vai-        asiassa happamoitumisprojektin aloite on johta-
9109: kutuksia, jotka ennen kaikkea johtuvat happa-           nut tuloksiin, joten on selvä tarve harkita keino-
9110: masta laskeumasta, uhkaavimpina laaja-alaisten          ja, miten sen luoma perusvalmius ja hyvätasoi-
9111: metsävaikutusten kannalta. Tosin suoriakin vai-         nen tiedon tuottaminen voidaan säilyttää varsi-
9112: kutuksia on havaittu Suomessa jo vuosikymmen-           naisen projektin päätyttyä.
9113: ten ajan, mutta silloin on ollut kyse selvästä
9114: syy-yhteydestä, eli jostain tietystä lähteestä pääse-      Kansainvälisesti Suomi on osallistunut neuvot-
9115: västä tunnetusta epäpuhtaudesta. Nämä haitat            teluihin rikkipäästöjen ja typen oksidien päästö-
9116: poistuvat ilmansuojelulain ilmoitusmenettelyn           jen vähentämisestä. Rikkipäästöjen vähentämises-
9117: edetessä.                                               tä on jo tullut voimaan pöytäkirja, jonka mukaan
9118:    Laaja-alaisten metsävaikutusten estämiseksi ja       21 valtiota on sitoutunut vähentämään rikkipääs-
9119: poistamiseksi ympäristöministeriö on toiminut           töjään vähintään 30 prosentilla vuoteen 1993
9120: kotimaassa kahdella rintamalla. Ministeriön aset-       mennessä vuoden 1980 tasosta. Typen oksidien
9121: tama rikkitoimikunta on ehdottanut toimia, joil-        päästöjen rajoittamista koskevat pöytäkirja-
9122: la rikkidioksidipäästöt vähenevät vähintään puo-        neuvottelut ovat ehkä olleet hankalampia, mutta
9123: leen vuoden 1980 tasosta vuoteen 1993 mennes-           tulokseen päästäneen viimeistään ensi vuoden
9124: sä. Päätettyjen ja suunnitteilla olevien toimien        alussa. Tällöin otsonin tärkeän alkulähteen, ty-
9125: seurauksena vähenemä on todennäköisesti lähes           pen oksidien, päästöjä ryhdytään myös vähentä-
9126: 60 prosenttia vuoteen 2000 mennessä. Näitä              mään. Suomen alustava ohjelma tästä asiasta
9127: toimia on toteutettu mm. valtioneuvoston pää-           valmistuu vuoden 1987 kuluessa.
9128: töksin, joista neljä on jo annettu ja kolme muuta          Hallitusohjelmasta käy ilmi, että hallitus aikoo
9129: valmisteilla.                                           jatkaa tiedemiesten laajasti hyväksyttyihin tutki-
9130:    Toinen toimintalinja on ollut riittävän tutki-       mustietoihin perustuvaa toimintaa. Ilman epä-
9131: mustiedon turvaaminen pitkän tähtäyksen pää-            puhtauksien vähentäminen puolestaan on tärkeä
9132: töksenteon perustaksi. Tässä tarkoituksessa minis-      osa ympäristöpolitiikkaa. Kysymyksessä tarkoite-
9133: teriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön            tut mahdolliset vauriot pyntaan siten tarmok-
9134: kanssa on toteuttanut happamoitumisprojektia,           kaasti estämään ennakolta.
9135: 
9136:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1987
9137: 
9138:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
9139: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 53
9140: 
9141: 
9142: 
9143: 
9144:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9145: 
9146:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bruksministeriet genomfört ett försurningspro-
9147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         jekt, i vilket det viktigaste har varit att utred~
9148: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av             förekomsten av omfattande skogsskador och orsa-
9149: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kerna tili dem. Kartläggningsarbetet är nu så
9150: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          gott som slutfört, varvid forskningen gällande
9151: mål nr 53:                                             orsaksverkan effektiveras. Förutom verkningarna
9152:                                                        av surt nedfall kan bl.a. verkningarna av ozon
9153:            Har Regeringen för avsikt att vidta         utredas. För detta har det hittills inte funnits
9154:         åtgärder som leder tili att verksamhet         tillräckliga förutsättningar, t.ex. därför att de
9155:         som skadar våra skogar genom ozon- och         första metodiska ozonmätningarna inleddes först
9156:         andra luftföroreningar upphör?                 för ett par år sedan bl.a. som en delundersökning
9157:                                                        inom försurningsprojektet.
9158:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Ozon uppkommer nära jordskorpan som slut-
9159: anföra följande:                                       resultat av de kemiska reaktioneroa i luften av
9160:    Luftvårdsåtgärderna i Finland och i andra Iän-      svaveloxid- och kolväteutsläpp. 1 Finland har
9161: der har aktiverats på grund av det hot som             man inte kunnat undersöka reaktionsmekanis-
9162: skogarna är utsatta för tili följd av luftförore-      merna, ej heller bildningen av och rörligheten
9163: ningar. Föroreningarna påverkar träden och sko-        hos ozon i större skala, eftersom förutsättningar-
9164: garna på två sätt, dels direkt i form av gaser elier   na för grundforskning på området saknas. Situa-
9165: partiklar på blad och barr och dels indirekt           tionen hålier i viss mån på att avhjälpas bl.a.
9166: genom nedfaliets verkningar på jordmånen.              genom finansieringen av försurningsprojektet
9167:    1 Finland har man hittilis ansett de indirekta      samt den utredning som inletts inom Organisa-
9168: verkningarna, vilka framför alit beror på surt         tionen för ..ekonomiskt samarbete och utveckling
9169: nedfall, som de mest hotande för skogarna i            (OECD). Aven i denna fråga har försurningspro-
9170: stort. Visst har även direkta verkningar obsetve-      jektets initiativ lett tili resultat. Det finns alltså
9171: rats i Finland redan under årtionden, men då har       ett tydligt behov att överväga hur den basbered-
9172: det varit fråga om ett direkt orsakssamband, dvs.      skap och den produktion av kunskap på hög nivå
9173: om en känd förorening som härrört från en viss         som projektet medfört skall kunna bibehålias
9174: bestämd kälia. Dessa olägenheter försvinner i och      även efter det att det egentliga projektet har
9175: med att anmälningsförfarandet enligt luftvårdsla-      avslutats.
9176: gen fortskrider.                                           I internationella sammanhang har Finland del-
9177:    För att förhindra och eliminera omfattande          tagit i förhandlingar om att minska utsläppen av
9178: verkningar på skogen har miljöministeriet arbetat      svavel och svaveloxid. Ett protokoll om minskan-
9179: enligt två linjer i hemlandet. Den av ministeriet      det av svavelutsläppen har redan trätt i kraft.
9180: tillsatta svavelkommissionen har föreslagit åtgär-     Enligt detta har 21 stater förbundit sig att
9181: der som leder tili att svaveldioxidutsläppen           minska sina svavelutsläpp med minst 30 procent
9182: minskar från 1980 års nivå med minst hälften           tili år 1993 från nivån år 1980. Protokollförhand-
9183: fram tili år 1993. Före år 2000 kommer minsk-          lingarna om begränsning av svaveloxidutsläppen
9184: ningen på grund av vidtagna och planerade              har kanske varit besvärligare, men resultat torde
9185: åtgärder sannolikt att vara närmare 60 procent.        uppnås senast i början av nästa år. Härvid inleds
9186: Dessa åtgärder har bl.a. genomförts med stats-         också minskningen av svaveloxidutsläppen, som
9187: rådsbeslut, av vilka fyra redan har utfärdats och      är en viktig källa för ozon. Finlands preliminära
9188: tre andra är' under beredning.                         program för detta blir färdigt under år 1987.
9189:    Ministeriets andra linje har varit att trygga en        Av regeringsprogrammet framgår att rege-
9190: sådan forskning som ger tillräcklig kunskap för        ringen har för avsikt att fortsätta den verksamhet
9191: beslutsfattandet på lång sikt. I detta syfte har       som baserar sig på vetenskapsmännens forsk-
9192: ministeriet tillsammans med jord- och skogs-           ningsdata, som godtagits i stor utsträckning.
9193:                                     1987 vp. -    KK n:o 53                                     5
9194: 
9195: Minskandet av luftföroreningarna är för sin del   skador som avses i spörsmålet försöker man
9196: en viktig del av miljöpolitiken. De eventuella    således energiskt förhindra redan på förhand.
9197: 
9198:     Helsingfors den 5 juni 1987
9199: 
9200:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
9201:                                                1987 vp.
9202: 
9203: Kirjallinen kysymys n:o 54
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208:                                     Pulliainen ym.: Aidan rakentamisesta poroJen pääsyn estämiseksi
9209:                                        metsäpeurojen asuinalueelle
9210: 
9211: 
9212:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9213: 
9214:    Varsin harvan eläinlajin tieteellisessä nimessä   kuuluvina poro ja metsäpeura risteytyvät ja saavat
9215: esiintyy sana ''Suomi''. Metsäpeura, ''Suomen        lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kun ne osuvat
9216: peura'', kuuluu näihin harvoihin. Sen tieteelli-     syksyllä rykimäaikaan samalle alueelle, risteyty-
9217: nen nimi on Rangtfer tarandus fennicus.              minen on mahdollista. Nyt tämä on hyvin mah-
9218:    Ihmisen toiminnan johdosta Suomi menetti          dollista Kuhmossa, mikä sellaisenaan uhkaa met-
9219: nimikkopeuransa vuoden 1900 tienoilla, ja vasta      säpeuran alalajipuhtautta. Tästä ovat huolissaan
9220: lähes 50 vuotta myöhemmin tämä villipeuran           varsin monet tahot tutkijoista luonnonystäviin ja
9221: alalaji ilmestyi idästä Pieningän salon suunnalta    -suojelijoihin. Suomalaisen metsäpeurakannan
9222: Suomen rajojen sisäpuolelle. Peuroja on sittem-      tulevaisuutta ei voida jättää Suomenselälle siir-
9223: min esiintynyt Suomessa Suomussalmen Martin-         toistutettujen (nyt n. 60 yksilöä) ja Pohjois-Kar-
9224: kairassa, Kuhmossa (ja lähellä Suomussalmen          jalassa esiintyvien (nyt n. 20-30 yksilöä) metsä-
9225: puolella), Lieksassa ja Ilomantsissa. Reilun 30      peurojen varaan.
9226: vuoden aikana Suomen puolella edes jonain               Porojen siirtyminen poronhoitoalueelta sen ul-
9227: vuodenaikana liikkuvien metsäpeurojen yksilö-        kopuolelle on tehokkaasti estettävä ja myös met-
9228: määrä on kasvanut ja on parhaimmillaan yli 600.      säpeurojen pääseminen poroille varamille poron-
9229: Valtaosa tästä peuramäärästä esiintyy Kuhmossa,      hoitoalueen laitumille samoin. Tämä on tehok-
9230: jossa on Kuhmon-Kivijärven osakannan talveh-         kaimmin hoidettavissa poronhoitoalueen etelära-
9231: timisalue. Vuodenaikaisvaellukset kuuluvat tä-       jalle rakennetulla todella hyvällä esteaidalla. Ny-
9232: män osakannan käyttäytymismalliin.                   kyinen aita ei näytä siirtymisiä estävän. Akuutisti
9233:    Kuhmo sijaitsee välittömästi poronhoitoalueen     on Kuhmoon siirtyneet porot poistettava mah-
9234: eteläpuolella. Vaikka poronhoitolain mukaan po-      dollisimman pian joko poromiesten tai viran-
9235: rot on pidettävä poronhoitoalueella, niitä on        omaisten toimesta.
9236: viime vuosina siirtynyt joko osaksi tai koko vuo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9237: deksi alueen eteläpuolelle. Kuhmossa tästä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9238: seurauksena, että porot ja metsäpeurat liikkuvat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9239: samalla alueella ja palkivat samoilla laitumilla.    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9240:    Poro ja metsäpeura kuuluvat samaan lajiin,
9241: Rangtfer tarandus, mutta eri alalajiin. Metsäpeu-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
9242: ra on oma alalajinsa, ja puolikesytetty poro                  estetään porojen siirtyminen poronhoito-
9243: polveutuu keskisen Kölin vuoriston tunturipeu-                alueelta Kuhmoon, missä ne voivat ris-
9244: rasta, joka on oma alalajinsa. Samaan lajiin                  teytyä metsäpeurojen kanssa?
9245: 
9246:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
9247: 
9248:           Erkki Pulliainen               Osmo Soininvaara               Eero Paloheimo
9249:           Pekka Haavisto                 Tellervo Renko                 Eino Siuruainen
9250:           Marja-Liisa Löyttyjärvi        Anna-Liisa Jokinen             Pertti Salolainen
9251:           Jouni ]. Särkijärvi            Kimmo Sasi                     Jorma Fred
9252:           Esko Helle                     Pekka Leppänen                 Matti Saarinen
9253:                                          Matti Vähänäkki
9254: 
9255: 
9256: 270626]
9257: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 54
9258: 
9259: 
9260: 
9261: 
9262:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9263: 
9264:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Kuten kysymyksessä todetaan, kulkeutuu po-
9265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ronhoitoalueen etelärajalla itärajan tuntumassa
9266: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-       nykyisin poroja poronhoitoalueen ulkopuolelle ja
9267: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vastaavasti metsäpeuroja poronhoitoalueelle. Po-
9268: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ronhoitoalueella metsäpeurat haittaavat poron-
9269: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   hoitotöitä ja poronhoitoalueen eteläpuolella po-
9270: myksestä n:o 54:                                     rot risteytyessään metsäpeurojen kanssa uhkaavat
9271:                                                      metsäpeurojen lajipuhtautta.
9272:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      Jotta porojen ja metsäpeurojen liikkuminen
9273:        estetään porojen siirtyminen poronhoito-      rajan yli voitaisiin estää, edellyttää se edellä
9274:        alueelta Kuhmoon, missä ne voivat ris-        sanotun Suomussalmen ja Kuhmon kuntien ra-
9275:        teytyä metsäpeurojen kanssa?                  jalla olevan esteaidan jatkamista vähintään 100
9276:                                                      km:n matkalla. Aidan hinnaksi tulisi n. 20 000
9277:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mk/km eli noin 2 milj. mk.
9278: ti seuraavaa:                                           Valtion toimesta ylläpidettävien poroesteaito-
9279:                                                      jen rakentamisessa on rajoituttu valtakunnan ra-
9280:    Suomen ja Neuvostoliiton rajalla on poronhoi-     joilla olevien esteaitojen peruskorjauksiin ja kun-
9281: toalueella poroesteaita. Lisäksi on Suomussalmen     nossapitoon. Esteaidan rakentamista poronhoito-
9282: ja Kuhmon kuntien rajalla itärajasta lähtevä n. 4    alueen etelärajalle ei asiasta käydyistä keskuste-
9283: km:n pituinen esteaita.                              luista huolimatta ole toistaiseksi harkittu.
9284: 
9285:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
9286: 
9287:                                                                             Ministeri Ole Norrback
9288:                                      1987 vp. -     KK n:o 54                                      3
9289: 
9290: 
9291: 
9292: 
9293:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9294: 
9295:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom det i spörsmålet konstateras rör sig
9296: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      renarna nära östgränsen vid renskötselområdets
9297: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av          södra gräns bort från renskötselområdet och
9298: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   skogsvildrenarna på motsvarande sätt tili ren-
9299: dagsman Pulliainen m.fl. underteckande spörs-       skötselområdet. Inom renskötselområdet medför
9300: mål nr 54:                                          skogsrenarna olägenheter för renskötselarbetet.
9301:                                                     Söder om renskötselområdet hotar renarna skogs-
9302:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga     renarnas artrenhet genom att korsa sig med dem.
9303:        åtgärder som förhindrar renarna att              Förutsättningen för att renarnas och skogsre-
9304:        förflytta sig från renskötselområdet tili    narnas vandringar kunde förhindras är att stängs-
9305:        Kuhmo där de kan korsa sig med skogs-        let mellan förutnämda Suomussalmi och Kuhmo
9306:        vildrenar?                                   kommuner förlängs med minst 100 km. Priset
9307:                                                     för detta stängsel torde uppgå tili ca 20 000
9308:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     mk/km dvs. ca 2 milj. mk.
9309:                                                         Man har vid byggandet av de av staten under-
9310: anföra följande:
9311:                                                     hållna renstängslena begränsat sig tili att sköta
9312:   På renskötselområdet vid gränsen mellan Fin-      grundreparationen och underhållet av de stängsel
9313: land och Sovjetunionen finns det ett renstängsel.   som befinner sig vid statsgränsen. Man har inte
9314: Ytterligare finns det ett ca 4 km långt, från       tillsvidare önskat bygga ett stängsel vid ren-
9315: östgränsen utgående, stängsel på gränsen mellan     skötselområdets södra gräns trots därom förda
9316: Suomussalmi och Kuhmo kommuner.                     diskussioner.
9317: 
9318:      Helsingfors den 29 maj 1987
9319: 
9320:                                                                            Minister Ole Norrback
9321:                                                   1987 vp.
9322: 
9323: Kirjallinen kysymys n:o 55
9324: 
9325: 
9326: 
9327: 
9328:                                     Pulliainen ym.: Karhunmetsästystä koskevien säännösten muutta-
9329:                                        misesta
9330: 
9331: 
9332:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9333: 
9334:     Metsästyslain (290/62) 1 §:n mukaan metsäs-         muuttunutkin selvästi vajaassa 30 vuodessa. Kun
9335: tysoikeus on pääsääntöisesti alueen omistajalla.        sadat kotieläimet menettivät vuodessa henkensä
9336: Aluetta on maan ohella vesi ja yläpuolella oleva        Pohjois-Karjalan susiekspansion aikana, niin
9337: ilma tila. Alueen omistaa se, joka on sen laillisesti   vuonna 1986 maatalouspiireille jätettiin 44 kor-
9338: itselleen hankkinut tai saanut. Saman lain 3 §:n        vausanomusta kaikkien petoeläinten (mukana
9339: mukaan oikeus metsästää valtion viranomaisten           myös mm. ilvesten aiheuttamat) maatiloille ai-
9340: hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla         heuttamista vahingoista. Maatilahallitus vahvisti
9341: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai           vahinkojen yhteismääräksi 108 000 mk, mitä on
9342: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaata          pidettävä varsin pienenä rahoitustarpeena.
9343: vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä               Metsästyslain 12 §:n sallima vapaa oikeus met-
9344: otettava huomioon.                                      sästää karhua missä tahansa laillisena metsästysai-
9345:     Metsästyslain 2. luku on otsikoitu "vahinko-        kana sallitulla alueella on synnyttänyt ongelmal-
9346: eläinten vähentäminen". Sen 12 §: n mukaan              lisen tilanteen maan itä- ja pohjoisosissa. Pohjois-
9347: "karhua, sutta ja ahmaa on, jos on todettu              Karjalaan on syksyisin hakeutunut suuret määrät
9348: sellaisen eläimen paikkakunnalla oleilevan tai          erämiehiä eri puolilta Suomea synnyttäen jopa
9349: liikkuvan, jokaisella lupa pyydystää sellaisellakin     vaaratilanteita kaurahalmeiden tuntumaan; kar-
9350: alueella, jolla hänellä ei ole oikeutta metsästää       huthan ruokailevat halukkaasti maitojyväasteella
9351: tai jolla metsästystä ei saa harjoittaa''. Riista-      olevilla kauroilla. Lapissa puolestaan karhujahti
9352: eläinten ohella lakitekstissä mainitaan siis vahin-     keskittyy kevättalveen, jolloin eri puolilta maata
9353: koeläimet. Nykykatsannossa vahinkoeläimiksi             kotoisin olevat erämiehet kasautuvat autiotupien
9354: luokiteltuja pidetään joko juuri riistaeläiminä tai     tuntumaan. Karhunjälkien ilmestyminen kevät-
9355: eläiminä, joita tulisi luonnonsuojelulailla suoja-      hangelle saa joukot säntäämään saman saalisyksi-
9356: ta.                                                     lön perään. Jopa kolmisenkymmentä jahtimiestä
9357:     Suurpetokannoissa ja niiden sijoittumisessa         (jopa ulkomaalaisiakin mukana!) on ollut saman
9358: maan eri osiin on tapahtunut merkittäviä muu-           karhuyksilön jäljittämisessä mukana.
9359: toksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta, jolloin           Merkittävä parannus tilanteeseen olisi, jos Poh-
9360: Pohjois-Karjalan susiekspansion tunnelmissa sil-        jois-Karjalassa karhunmetsästykseen tarvittaisiin
9361: loin uutta metsästyslakia valmisteltiin. Ahma-          maanomistajan suostumus ja maan pohjoisosassa
9362: kanta on supistunut muutamaan kymmeneen                 karhujahtiin voisivat osallistua asukkaat oman
9363: yksilöön, joista suurin osa on yhteisiä naapurival-     kuntansa alueella.
9364:  tioiden kanssa. Susia esiintyy lähinnä maan etelä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9365: puoliskossa, jonka suurimmassa osassa susi on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9366:  rauhoitettu. Karhua esiintyy nyt lähes kautta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9367: maan tosin tiheydeltään vaihtelevana kantana.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9368:      Pohjois-Karjalan susiekspansion aikana karjaa
9369:  pidettiin metsälaitumilla, nyt ei enää. Metsissä                  Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
9370:  on runsaasti hirvieläin- ja muuta riistaa lihansyö-            maan sellaista lainsäädännön muutosta,
9371:  jille, enemmän kuin 1950-luvun lopulla; karhut                 jolla karhunmetsästys rinnastetaan met-
9372:  ovat meillä pääasiassa kasvinsyöjiä. Suden ja                  sästysoikeuden osalta muuhun, tavan-
9373:  karhun rooli kotieläinvahinkojen aiheuttajana on               omaiseen metsästykseen?
9374: 270625H
9375: 2                                 1987 vp. -   KK n:o 55
9376: 
9377:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
9378: 
9379:        Erkki Pulliainen            Osmo Soininvaara           Eero Paloheimo
9380:        Pekka Haavisto              Raimo Vistbacka            Heikki Rinne
9381:        Jukka Roos                  Juhani Vähäkangas          Ilkka-Christian Björklund
9382:                                    Tytti Isohookana-Asunmaa
9383:                                       1987 vp. -     KK n:o 55                                        3
9384: 
9385: 
9386: 
9387: 
9388:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9389: 
9390:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
9391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti   seuraavaa:
9392: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-
9393: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Metsästyslain (290/62) 12 §:n mukaan "Kar-
9394: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      hua, sutta ja ahmaa on, jos on todettu sellaisen
9395: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   eläimen paikkakunnalla oleilevan tai liikkuvan,
9396: myksestä n:o 55:                                     jokaisella lupa pyydystää sellaisellakin alueella,
9397:                                                      jolla hänellä ei ole oikeutta metsästää tai jolla
9398:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-        metsästystä ei saa harjoittaa ... ''
9399:        maan sellaista lainsäädännön muutosta,           Maa- ja metsätalousministeriössä on asiaa var-
9400:        jolla karhunmetsästys rinnastetaan met-       ten asetetun työryhmän toimesta parhaillaan val-
9401:        sästysoikeuden osalta muuhun, tavan-          misteilla metsästyslain kokonaisuudistus. Edellä
9402:        omaiseen metsästykseen?                       sanotun lain 12 §:n mahdollinen muuttaminen
9403:                                                      tulee harkittavaksi tämän työn yhteydessä.
9404: 
9405:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
9406: 
9407:                                                                              Ministeri Ole Norrback
9408: 4                                   1987 vp. -    KK n:o 55
9409: 
9410: 
9411: 
9412: 
9413:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
9414: 
9415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor~ningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9416: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av     anföra följande:
9417: den 5 maj 1987 april tili ve~erböran~e. medlem
9418:                                                      1 12 § jaktlagen (290/62) sägs att "Björn, v~rg
9419: av statsrådet översänt avsknft av fo!Jande av
9420:                                                   och järv må, om det konstaterats, att sådant djur
9421: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade        uppehåller eller rör sig i trakten, av_ envar jagas
9422: spörsmål nr 55:                                   jämväl på område, där han icke har pkträtt eller
9423:                                                   där jakt icke må bedrivas ... "
9424:           Har Regeringen för avsikt att börja
9425:                                                      Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds
9426:        bereda en sådan ändring i lagstiftningen   som bäst på initiativ av den arbetsgrupp som
9427:        att björnjakt jämställs med annan, sed-    tillsatts för saken en totalrevision av jaktlagen. En
9428:        vanlig jakt i fråga om jakträtten?         eventuell ändring av lagens 12 § kommer att
9429:                                                   övervägas i samband med detta arbete.
9430: 
9431:     Helsingfors den 29 maJ 1987
9432: 
9433:                                                                            Minister Ole Norrback
9434:                                                1987 vp.
9435: 
9436: Kirjallinen kysymys n:o 56
9437: 
9438: 
9439: 
9440: 
9441:                                   Pulliainen ym.: Metsästäjätutkinnon vaatimisesta karhunmetsästyk-
9442:                                      seen osallistuviita
9443: 
9444: 
9445:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9446: 
9447:    Metsästyslain (290/62) 49 §:n mukaan henki-       anomusta petoeläinten maatiloille aiheuttamista
9448: lön ei tarvitse suorittaa riistanhoitomaksua, jos    vahingoista (mukana myös ilveksen aiheuttamat
9449: hän ryhtyy "hävittämään" saman lain 12 §:ssä         vahingot). Maatilahallitus vahvisti vahinkojen yh-
9450: vahinkoeläimiksi luokiteltuja karhuja, susia ja      teismääräksi 108 000 markkaa.
9451: ahmoja. Kun tällainen poikkeussäädös on lakiin          Kun riistanhoitomaksua ei tarvitse esim. kar-
9452: otettu, lienee sillä haluttu tehostaa susien, kar-   hujahtiin ryhtyessä maksaa, niin varsinainen met-
9453: hujen ja ahmojen hävittämistä Suomen luonnos-        sästyskorttikäytäntökin puuttuu. Jo asetuksella
9454: ta. Riistanhoitomaksubao on veroihin rinnastet-      asetetaan vaatimuksia aseille ja ammuksille siten
9455: tavissa oleva suoritus, joten on haluttu antaa       tunnustaen, että kysymys on omalla tavallaan
9456: eräänlainen verohelpotus henkilölle, joka on mu-     vaativasta metsästyksestä. Metsästäjätutkinnon
9457: kana vahinkoeläinten hävittämisessä.                 kaltaista valmiuksien kontrollia ei kuitenkaan
9458:    Metsästyslakia valmisteltiin 1950- ja 1960-       edellytetä. Rinnastaen on syytä palauttaa mieliin
9459: lukujen vaihteessa tilanteessa, jota erämaailmassa   ne vaativat ennakoivat toimet, jotka on läpikäy-
9460: luonnehti mm. Pohjois-Karjalassa koettu susi-        tävä, ennen kuin voi laillisin edellytyksin ryhtyä
9461: ekspansio, jolloin mm. armeijaa yritettiin käyttää   hirvijahtiin. Mm. on läpäistävä ampumakoe en-
9462: apuna susien hävittämisessä. Sudet kylläkin hävi-    nen hirvijahtiin ryhtymistä.
9463: tettiin sittemmin armeijan sotilaiden saamatta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9464: tililleen yhtään kaatoa. Tuosta ajasta tilanne on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9465: kuitenkin perustavaa laatua olevalla tavalla         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9466: muuttunut.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9467:     Suden, karhun ja ahman metsästystä on rajoi-              Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
9468: tettu joko jollakin alueella tai jonakin vuodenai-          maan sellaista lainsäädännön muutosta,
9469: kana. Näiden eläinten aiheuttamat kotieläin- ja             joka velvoittaa karhunmetsästykseen aiko-
9470: porovahingot ovat merkittävästi vähentyneet, mi-            vaa suorittamaan metsästäjätutkinnon ja
9471:  kä johtuu lukuisista eri tekijöistä. Mm. vuonna            ampumakokeen sekä suorittamaan riis-
9472: 1986 jätettiin maatalouspiireille vain 44 korvaus-          tanhoitomaksun?
9473: 
9474:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1987
9475: 
9476:            Erkki Pulliainen             Osmo Soininvaara               Eero Paloheimo
9477:            Raimo Vistbacka              Heikki Rinne                   Jukka Roos
9478:            Pekka Haavisto               Juhani Vähäkangas              Ilkka-Christian Björklund
9479:                                         Tytti Isohookana-Asunmaa
9480: 
9481: 
9482: 
9483: 
9484:  270627K
9485: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 56
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9491: 
9492:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Metsästyslain (290/62) 49 §:n mukaan jokai-
9493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen riistaeläimen metsästystä harjoittavan on suo-
9494: olette 5 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-       ritettava riistanhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan
9495: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koske vahinkoeläinten hävittämistä lain 12-
9496: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      16 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Karhun met-
9497: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   sästämisestä säädetään metsästyslain 12 §:ssä, ei-
9498: myksestä n:o 56:                                     kä se näin ollen edellytä riistanhoitomaksun
9499:                                                      suorittamista.
9500:          Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-            Maa- ja metsätalousministeriössä on asiaa var-
9501:        maan sellaista lainsäädännön muutosta,        ten asetetun työryhmän toimesta parhaillaan val-
9502:        joka velvoittaa karhunmetsästykseen aiko-     misteilla metsästyslain kokonaisuudistus. Edellä
9503:        vaa suorittamaan metsästäjätutkinnon ja       sanotun lain 49 §:n mahdollinen muuttaminen
9504:        ampumakokeen sekä suorittamaan riis-          samoin kuin karhunmetsästystä koskevien mui-
9505:        tanhoitomaksun?                               den mahdollisten määräysten antaminen tulee
9506:                                                      harkittavaksi tämän työn yhteydessä. Käytännös-
9507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sä lähes kaikki karhunmetsästykseen osallistujat
9508: ti seuraavaa:                                        ovat jo nykyisin suorittaneet riistanhoitomaksun.
9509: 
9510:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
9511: 
9512:                                                                             Ministeri Ole Norrback
9513:                                       1987 vp. -- RJC n:o 56                                           3
9514: 
9515: 
9516: 
9517: 
9518:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9519: 
9520:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 49 § jaktlagen (290/62) skall var och en
9521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      som bedriver jakt på villebråd erlägga jaktvårds-
9522: den 5 maj 1987 tili vederbörande medlem av          avgift. Detta gäller dock inte utrotning av ska-
9523: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   dedjur i de fall som avses i lagens 12--16 §§.
9524: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-       Om jakt på björn stadgas i 12 § jaktlagen och
9525: mål nr 56:                                          den förutsätter således inte att jaktvårdsavgift
9526:                                                     erläggs.
9527:           Har Regeringen för avsikt att börja           Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds
9528:        bereda en sådan ändring i lagstiftningen     som bäst på initiativ av den arbetsgrupp som
9529:        som ålägger den som ämnar jaga björn         tillsatts för saken en totalrevision av jaktlagen. En
9530:        att avlägga jägarexamen och delta i skyt-    eventuell ändring av 49 § i lagen liksom utfär-
9531:        teprov samt att erlägga jaktvårdsavgift?     dandet av andra eventuella bestämmelser om
9532:                                                     björnjakt kommer att övervägas i samband med
9533:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     detta arbete. 1 dagens läge har i stort sätt alla de
9534: anföra följande:                                    som deltar i björnjakten erlagt viltvårdsavgift.
9535: 
9536:     Helsingfors den 29 maj 1987
9537: 
9538:                                                                              Minister Ole Norrback
9539:                                                 1987 vp.
9540: 
9541: Kirjallinen kysymys n:o 57
9542: 
9543: 
9544: 
9545: 
9546:                                    Hämäläinen: Puolustusvoimien kangastilauksen tekemisestä Vaivilla
9547:                                      Oy:ltä
9548: 
9549: 
9550:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9551: 
9552:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan val-          tystoiminnan piirissä on viime aikoina poistunut
9553: tionyhtiö Vaivilla Oy on menettämässä puolus-          runsaasti. Työttömyysaste onkin Hyvinkäällä ol-
9554: tusvoimien kangastilauksen ulkomaille. Lehtitie-       lut korkeampi kuin Helsingin työvoimapiirissä
9555: tojen mukaan pääesikunta ehdottaa puolustusmi-         keskimäärin. Valtionyhtiön työllisyyden turvaa-
9556: nisteriölle, että kangastilaus tehdään ulkomailta.     minen on siksi koko yhteisön elinkeinorakenteen
9557:    Vaivilla Oy on nimenomaan toiminut puolus-          ja taloudellisen pohjan kannalta tärkeää.
9558: tusvoimien hankkijana ja toimittanut kangasta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9559: myös muille valtionhallinnon aloille virkapuku-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9560: käyttöön. Vaivillan aseman turvaamista nimen-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9561: omaan puolustusvoimien tarpeista lähtien on            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9562: korostettu viime vuosina tehdyissä yhtiön sanee-
9563: rauksissa. Valtion tilaukset toisaalta ovat yhtiölle             Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
9564: tärkeitä työllisyyden kannalta tilauskannan var-              mien kangastilauksen merkityksestä Vai-
9565: mistamisessa.                                                 villa Oy:lle ja mitä se aikoo tehdä suoma-
9566:    Vaivilla Oy toimii mm. Hyvinkäällä, jossa                  laisen perusteollisuuden toimintaedelly-
9567: teollisuuden työpaikkoja erityisesti yksityisen yri-          tysten turvaamiseksi?
9568: 
9569:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
9570: 
9571:                                           Tuulikki Hämäläinen
9572: 
9573: 
9574: 
9575: 
9576:  270604K
9577: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 57
9578: 
9579: 
9580: 
9581: 
9582:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9583: 
9584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mahdollisuus tarjouksensa perusteiden tarkenta-
9585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miseen. Ulkomaisten koe-erien toimitusten ta-
9586: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-        pahduttua ne todettiin laadultaan vaatimuksia
9587: jeenne n:o 213 ohella toimittanut valtioneuvos-       vastaaviksi. Voimassa olevien sekä Vaivilla Oy:ltä
9588: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     saadun uuden, tarkennetun tarjouksen perusteel-
9589: edustaja Tuulikki Hämäläisen näin kuuluvasta          la pääesikunta teki hankintaesityksen ulkomaises-
9590: kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:                    ta kankaasta puolustusministeriölle. Perusteena
9591:                                                       oli ulkomaisen tarjouksen edelleenkin selvästi
9592:           Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-       Vaivilla Oy:n tarjousta edullisempi hinta. Asia
9593:        mien kangastilauksen merkityksestä Vai-        kuitenkin palautettiin pääesikuntaan uudelleen
9594:        villa Oy:lle ja mitä se aikoo tehdä suoma-     valmisteltavaksi, koska samanaikaisesti oli valmis-
9595:        laisen perusteollisuuden toimintaedelly-       teluvaiheessa toinen lähes vastaavan kankaan
9596:        tysten turvaamiseksi?                          hankinta, jotka hankkeet yhdistämällä toivotaan
9597:                                                       päästävän mahdollisimman edullisiin ostoehtoi-
9598:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hin. Tarkennetut tarjoukset on pyydetty Vaivilla
9599: seuraavaa:                                            Oy:n lisäksi tarjouskilpailussa mukana olevilta
9600:                                                       ulkomaisilta yrityksiltä. Tarjousten viimeinen jät-
9601:    Vaivilla Oy on jatkuvasti ollut merkittävin
9602:                                                       töaika oli 18 päivänä toukokuuta, johon mennes-
9603: puolustusvoimien hankkimien kankaiden toimit-
9604:                                                       sä kaikki yritykset jättivät tarjouksensa. Pääesi-
9605: taja. Siltä tehtyjen tilausten arvo on vuosien
9606:                                                       kunta tulee tekemään hankintaesityksensä puo-
9607: 1980-1986 välisenä aikana vaihdellut määrära-
9608:                                                       lustusministeriölle kesäkuun aikana, minkä jäl-
9609: hoista ja kangastarpeista riippuen n. 2-23 mil-       keen asia on tarkoitus saattaa valtioneuvoston
9610: joonan markan välillä. Vuonna 1986 oli tilausten
9611:                                                       ratkaistavaksi.
9612: yhteisarvo n. 5,2 miljoonaa markkaa vastaten n.
9613: 2,6 % :a Vaivilla Oy:n vuoden 1986 liikevaihdos-         Yhdistetty hankinta käsittää n. 50 000 metriä
9614: ta. Kyseisen vuoden merkittävin hankinta oli          pukukangasta arvoltaan n. 2,8-4,6 miljoonaa
9615: työllisyyshankintana toteutettu pukukangashan-        markkaa. Mainitun suuruisen kangaserän työllis-
9616: kinta arvoltaan n. 3,6 miljoonaa markkaa, joka        tävän vaikutuksen on arvioitu olevan Vaivilla
9617: rahoitettiin vuoden II lisämenoarvioon otetulla       Oy:lle n. 15 työntekijätyövuotta ja kotimaisuus-
9618: määrärahalla. Kuitenkin voidaan todeta, että          asteen n. 50 %.
9619: puolustusvoimien hankinnat eivät kokonaisuute-           Nyt kyseessä olevasta pukukankaasta on tarkoi-
9620: na edusta kovin merkittävää osaa Vaivilla Oy:n        tus valmistaa varusmiesten lomapukuja, joita
9621: nykyliikevaihdosta. Näkyvissä ei myöskään ole,        luonnollisesti saadaan vähemmän, jos ei valita
9622: että tilausten määrä merkittävästi voisi nousta       edullisinta kangasvaihtoehtoa. Onkin muistetta-
9623: lähivuosien aikana tarpeista ja käytettävissä ole-    va, että kangashankinta työllistää kotimaista teks-
9624: vista määrärahoista johtuen.                          tiiliteollisuutta myös siinä vaiheessa, kun kan-
9625:    Vuoden 1986 syyskuussa oikeutti puolustusmi-       kaasta valmistetaan pukuja. On laskettu, että
9626: nisteriö pääesikunnan tilaamaan vireillä olevaa n.    tämä työllistävä: vaikutus saattaa kotimaisen ja
9627: 30 000 m:n kangashankintaa valmistelevana toi-        ulkomaisen kankaan hinnanerosta aiheutuvan
9628: menpiteenä pienehköt koe-erät neljältä ulkomai-       valmistettavien pukujen suuremman maaran
9629: selta toimittajalta. Päätös tehtiin, koska Vaivilla   huomioon ottaen olla jopa suurempi kuin se
9630: Oy:n tarjous tuolloin oli yli kaksi kertaa halvinta   työllisyys, mikä kankaan osalta ulkomaisessa
9631: ulkomaista tarjousta kalliimpi ja koska kyseiseen     vaihtoehdossa menetetään.
9632: hankintaan käytettävä määräraha on normaalia             Puolustusvoimat pyrkii hankinnoissaan koti-
9633: hankintarahaa eikä tarkoitettu varsinaisesti koti-    maisuuteen aina, milloin se voimassa olevien
9634: maisen teollisuuden tukemiseen. Päätöksellä ha-       hankintamääräysten ja käytettävien määrärahojen
9635: luttiin myös varata aikaa lopullisen hankintapää-     perusteella on mahdollista. Vaivilla Oy:llä on
9636: töksen tekemiseen ja antaa myös Vaivilla Oy:lle       kriisiaikana tärkeä merkitys maan ainoana villa-
9637:                                         1987 vp. -     KK n:o 57                                         3
9638: 
9639: kampalankojen tuottajana ja tämän valmiuden            olevan tärkeä merkitys Vaivilla Oy:lle. Tällöin
9640: ylläpitämiseksi on puolustusvoimien tilauskantaa       tulisi kuitenkin hinnanero kompensoida puolus-
9641: pyritty jatkuvasi pitämään yllä. Valmiuden ai-         tushallinnolle, jotta suunniteltuihin hankintata-
9642: heuttamat kohtuulliset lisäkustannukset ollaan         voitteisiin päästään.
9643: myös valmiit hyväksymään. On kuitenkin selvää,
9644: etteivät kriisivalmius- ja kotimaisuusnäkökohdat          Puolustushallinnon tilauskannasta Vaivilla
9645: ainoina ratkaisukriteereinä voi johtaa siihen, että    Oy:lle voidaan todeta vielä, että Vaivilla Oy:ltä
9646: puolustushallinnon rajallisia hankintaresursseja       on äskettäin tilattu n. 2,3 miljoonan markan
9647: automaattisesti suunnattaisiin kotimaahan sil-         arvoinen erä sarkakangasta. Hankinta osoittaa
9648: loinkin, kun kotimainen tuote on selvästi ulko-        sen, että puolustusministeriö haluaa hankinnoilla
9649: maista kalliimpi. Tähänkin ratkaisuun voidaan          jatkuvasti tukea kotimaista kriisivalmiutta ja työl-
9650: tietysti mennä, jos puolustusvoimien hankinnoil-       lisyyttä, milloin se aiemmin esiin tuodut näkö-
9651: la katsotaan esimerkiksi työllisyyden ylläpitosyistä   kohdat huomioon ottaen on mahdollista.
9652: 
9653:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
9654: 
9655:                                                                     Puolustusministeri Ole Norrback
9656: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 57
9657: 
9658: 
9659: 
9660: 
9661:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9662: 
9663:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tid för det slutliga anskaffningsbeslutet och ge
9664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        också Vaivilla Oy en möjlighet att justera grund-
9665: 213 av den 7 maj 1987 tili vederbörande medlem        erna för sitt anbud. Då de utländska provpartier-
9666: av statsrådet översänt avskrift av följande av        na hade levererats konstaterades det att de kvali-
9667: riksdagsledamot Tuulikki Hämäläinen under-            tetsmässigt motsvarade kraven. På basis av de
9668: tecknade spörsmål nr 57:                              gällande anbuden samt ett nytt, justerat anbud
9669:                                                       från Vaivilla Oy gjorde huvudstaben hos försvars-
9670:           Är Regeringen medveten om viiken            ministeriet en framställning rörande anskaff-
9671:         betydelse försvarsmaktens tygbeställning      ningen av ett utländskt tyg. Grunden var att det
9672:         har för Vaivilla Oy och vad ämnar den         utländska anbudet prismässigt alltjämt var klart
9673:         göra för att trygga verksamhetsförutsätt-     förmånligare än Vaivilla Oy:s anbud. Saken åter-
9674:         ningarna för den finska basindustrin?         förvisades dock tili huvudstaben för ny bered-
9675:                                                       ning, eftersom en annan anskaffning av ett
9676:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nästan motsvarande tyg samtidigt var under be-
9677: anföra följande:                                      redning. Genom att kom binera dessa anskaff-
9678:                                                       ningar hoppas man kunna nå fördelaktigast möj-
9679:    Vaivilla Oy har alltjämt varit den största leve-
9680:                                                       liga köpevillkor. Justerade anbud har förutom av
9681: rantören av de tyger som försvarsmakten anskaf-
9682:                                                       Vaivilla Oy inbegärts av de utländska företag som
9683: far. Värdet av de beställningar som gjorts hos
9684:                                                       deltar i offerttävlingen. Anbuden skulle lämnas
9685: Vaivilla Oy har under åren 1980-1986 varierat
9686:                                                       in senast den 18 maj och alla företag lämnade sitt
9687: mellan ca 2-23 milj. mk beroende på anslagen
9688:                                                       anbud tili denna dag. Huvudstaben kommer att
9689: och tygbehovet. År 1986 var det sammanlagda
9690:                                                       göra sin framställning om anskaffningen hos
9691: värdet av beställningarna ca 5,2 milj. mk, dvs. ca
9692:                                                       försvarsministeriet i juni, varefter saken hänskjuts
9693: 2,6 % av Vaivilla Oy:s omsättning år 1986. Den
9694:                                                       tili statsrådet för avgörande.
9695: mest betydande anskaffningen år 1986 var en
9696: anskaffning av uniformstyg tili ett värde av ca 3,6       Den kombinerade anskaffningen omfattar ca
9697: milj. mk. Anskaffningen genomfördes som en            50 000 m uniformstyg tili ett värde av ca 2,8-
9698: sysselsättningsanskaffning och finansierades med      4,6 milj. mk. Den sysselsättande effekten av ett
9699: ett anslag som upptagits i den andra tilläggs-        så stort tygparti har beräknats motsvara 15 arbets-
9700: budgeten för året. Det kan dock framhållas att        tagarår för Vaivilla Oy och den inhemska andelen
9701: försvarsmaktens anskaffningar inte som helhet         vara ca 50%.
9702: representerar en särdeles betydande del av Vaivil-        Av det nu aktuella uniformstyget skall tillver-
9703: la Oy:s nuvarande omsättning i dagens läge. Det       kas permissionsuniformer för beväringarna. Uni-
9704: ser inte heller ut som om antalet beställningar       formerna blir naturligtvis färre tili antalet om
9705: kunde öka påtagligt under de närmaste åren, om        man inte väljer det fördelaktigaste tygalternati-
9706: man beaktar behoven och de anslag som försvars-       vet. Det är skäl att komma ihåg att tyganskaff-
9707: makten har tili sin disposition.                      ningen sysselsätter den inhemska textilindustrin
9708:    I september 1986 berättigade försvarsministe-      även i det skedet då uniformerna, tillverkas av
9709: riet huvudstaben att som en förberedande åtgärd       tyget. Med beaktande av att ett större antal
9710: för en aktuell anskaffning av ca 30 000 m tyg         uniformer kan tillverkas tack vare prisskillnaden
9711: beställa små provpartier hos fyra utländska leve-     mellan det inhemska och det utländska tyget har
9712: rantörer. Beslutet fattades för att Vaivilla Oy:s     det beräknats att denna sysselsättande effekt kan
9713: anbud då var mera än två gånger så dyrt som det       vara t.o.m. större än den sysselsättning som går
9714: billigaste utländska anbudet och för att det          förlorad för tygets del i det utländska alternati-
9715: anslag som skall användas för anskaffningen är        vet.
9716: ett normalt anskaffningsanslag och inte egentli-         Försvarsmakten försöker i sina anskaffningar
9717: gen avsett som ett stöd tili den inhemska indu-       beakta den inhemska andelen alltid då detta är
9718: strin. Genom beslutet ville man även reservera        möjligt på grund av gällande anskaffningsbe-
9719:                                       1987 vp. -    KK n:o 57                                          5
9720: 
9721: stämmelser och de anslag som står tili förfogan-    maktens anskaffningar t.ex. för upprätthållande
9722: de. Vaivilla Oy spelar under kristider en viktig    av sysselsättningen spelar en viktig roli för Vaivil-
9723: roll som landets enda producent av kamgarn av       la Oy. Då borde prisskillnaden dock kompenseras
9724: ull och för upprätthållande av denna beredskap      försvarsförvaltningen för att de planerade an-
9725: har man försökt upprätthålla försvarsmaktens        skaffningsmålen skali nås.
9726: orderstock kontinuerligt. Man är också beredd att
9727: godta skäliga merkostnader på grund av bered-          I fråga om försvarsförvaltningens bestäliningar
9728: skapen. Den är dock klart att synpunkterna          hos Vaivilla Oy kan det ytterligare framhållas att
9729: beträffande krisberedskapen och den inhemska        man av Vaivilla Oy nyligen beställt ett pani
9730: andelen som det enda kriteriet för avgörandet       vadmalsväv tili ett värde av ca 2,3 milj. mk.
9731: inte kan leda tili att försvarsförvaltningens be-   Anskaffningen bevisar att försvarsministeriet med
9732: gränsade anskaffningsresurser automatiskt styrs     sina anskaffningar kontinuerligt vill stöda den
9733: tili hemlandet också då en inhemsk produkt är       inhemska krisberedskapen och sysselsättningen,
9734: klart dyrare än en utländsk. Denna lösning är       om detta är möjligt med beaktande av de
9735: naturligtvis tänkbar om det anses att försvars-     synpunkter som anförts tidigare.
9736: 
9737:     Helsingfors den 11 juni 1987
9738: 
9739:                                                                      Försvarsminister Ole Norrback
9740:                                                1987 vp.
9741: 
9742: Skriftligt spörsmål nr 58
9743: 
9744: 
9745: 
9746: 
9747:                                   Nyby m.fl.: Om beviljandet av studieavdrag vid beskattningen
9748: 
9749: 
9750:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
9751: 
9752:    Studieavdragsbeloppet vid beskattningen för          På Åland har man rätt att göra studieavdrag på
9753: 1986 är 3 500 mark. En förutsättning för bevil-      2 600 mark per termin, dvs. 5 200 mark per
9754: jande av avdraget är att man under minst sju         studieår.
9755: månader av året åtnjutit regelbunden och full           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9756: undervisning. Detta krav gör att många stude-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9757: rande går miste om avdraget.                         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9758:    Ifall att t.ex. en vuxenstuderande inleder sina   följande spörsmål:
9759: ettåriga studier på höstterminen kan han inte
9760: göra avdraget varken för höst- eller vårterminen.              Har Regeringen för avsikt att vidta
9761: Detta trots att den sammanlagda utbi!dningen är             åtgärder för ett ändrande av 36 § 1 mom.
9762: över sju månader lång.                                      4 punkten lagen om skatt på inkomst och
9763:    Denna olägenhet motiveras i allmänhet med                förmögenhet så att ovannämnda olägen-
9764: att en ändring skulle medföra merarbete efter-              het undanröjs, eller
9765: som studieavdraget förutsätter årlig utredning                ämnar Regeringen vidta annan åtgärd i
9766: med hjälp av verifikat.                                     samma syfte?
9767: 
9768:     Helsingfors den 7 maj 1987
9769: 
9770:           Mats Nyby                     Lauri Metsämäki                Ilkka-Christian Björklund
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775: 270576E
9776: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 58
9777:                                                                                            Suomennos
9778: Kirjallinen kysymys n:o 58
9779: 
9780: 
9781: 
9782:                                   Nyby ym.: Opiskelijavähennyksen myöntämisestä verotuksessa
9783: 
9784: 
9785:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9786: 
9787:    Opiskelijavähennyksen määrä vuoden 1986 ve-         Ahvenanmaalla opiskelijat saavat tehdä 2 600
9788: rotuksessa on 3 500 markkaa. Edellytyksenä vä-       markan suuruisen opiskelijavähennyksen luku-
9789: hennyksen myöntämiselle on, että opiskelija on       kautta kohden, mikä tekee 5 200 markkaa luku-
9790: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan        vuodessa.
9791: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta. Tämän
9792: vaatimuksen vuoksi monet opiskelijat menettävät        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9793: vähennyksen.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9794:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9795:   Jos esim. aikuisopiskelija aloittaa vuoden kes-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9796: tävät opintonsa syyslukukaudella, hän ei voi
9797: tehdä vähennystä syys- eikä kevätlukukaudella,
9798:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9799: vaikka koulutuksen kokonaiskesto ylittää seitse-
9800:                                                             siin tulo- ja varallisuusverolain 36 § :n 1
9801: män kuukautta.
9802:                                                             momentin 4 kohdan muuttamiseksi kysy-
9803:    Tätä epäkohtaa perustellaan yleensä sillä, että          myksen perusteluissa mainitun epäkoh-
9804: muutoksesta aiheutuisi lisätyötä, koska opiskeli-           dan poistamiseksi, vai
9805: javähennyksestä on tehtävä vuosittainen selvitys
9806: tositteineen.                                                  aikooko Hallitus ryhtyä muuhun samaa
9807:                                                             tarkoittavaan toimenpiteeseen?
9808:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
9809: 
9810:          Mats Nyby                      Lauri Metsämäki                Ilkka-Christian Björklund
9811:                                       1987 vp. -     KK n:o 58                                         3
9812: 
9813: 
9814: 
9815: 
9816:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9817: 
9818:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maali opiskelujakso useimmiten on yhdeksän
9819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuukautta, on seitsemän kuukauden täyden ja
9820: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-       säännöllisen opetuksen edellytys vähennystä
9821: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     myönnettäessä       ollut   tarkoituksenmukainen.
9822: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Vaikka vain lukukauden kestävät opinnot eivät
9823: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         vaikuta samalla tavoin veronmaksukykyyn kuin
9824: kysymyksestä n:o 58:                                 koko vuoden jatkuva opiskelu, on ilmeinen epä-
9825:                                                      kohta, että opiskelua aloitettaessa tai päätettäessä
9826:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       opiskelijavähennystä ei voi hyödyntää edes osit-
9827:        siin tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1    taisena.
9828:        momentin 4 kohdan muuttamiseksi kysy-
9829:        myksen perusteluissa mainitun epäkoh-            Opiskelijavähennyksen myöntämisedellytysten
9830:        dan poistamiseksi, vai                        lieventäminen siten, että vähennys myönnettäi-
9831:           aikooko Hallitus ryhtyä muuhun samaa       siin jo yhden lukukauden pituisesta opintojaksos-
9832:        tarkoinavaan toimenpiteeseen?                 ta, lisäisi olennaisesti vähennysvaatimusten mää-
9833:                                                      rää, kuten kysymyksen perusteluissakin on todet-
9834:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tu. Kun opiskelijavähennys perustuu erityiseen
9835: ti seuraavaa:                                        selvitykseen, lisääntyisi myös verotustyö samalla
9836:                                                      huomattavasti.
9837:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1
9838: momentin 4 kohdan mukaan suurimman osan                 Verovähennyksiä tarkoituksenmukaisempaa on
9839: verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa kun-        hallituksen käsityksen mukaan opintotuen kehit-
9840: nallisverotuksessa vähentää 3 600 markkaa ansio-     täminen opiskelijan perustoimeentulon turvaa-
9841: tulostaan, jos hän on verovuonna vähintään seit-     vaksi etuudeksi. Sen eräänä muotona aloitetaan
9842: semän kuukauden ajan saanut säännöllistä ja          esimerkiksi kuluvan vuoden heinäkuun alusta
9843: täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaluki-   aikuisopintorahakokeilu. Kokeilun piirissä aikuis-
9844: ossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muus-      opiskelijalle voidaan hakemuksesta suorittaa an-
9845: sa näihin verrattavassa oppilaitoksessa. Opiskeli-   sionmenetystä korvaavaa aikuisopintorahaa, joka
9846: javähennyksen määrä korotettiin vuodelta 1987        taloudellisena tukena lienee esimerkiksi tässä pu-
9847: toimitenavaa verotusta varten 3 500 markasta         heena ollutta verovähennystä merkittävämpi.
9848: nykyiseen 3 600 markkaan.                               Opiskelijavähennyksen myöntämisedellytysten
9849:    Kunnallisverotuksen tuloverokynnys on valti-      muuttamiseen hallitus ei aio tässä vaiheessa ryh-
9850: onverotusta huomattavasti alempi. Opiskelijavä-      tyä, koska hallitusohjelman mukaisesti toteutet-
9851: hennyksen tarkoituksena on huojentaa koululais-      tavan kokonaisverouudistuksen yhteydessä vähen-
9852: ten ja opiskelijoiden yleensä pienehköjen, esi-      nysjärjestelmää selkeytetään ja tarvittaessa vähen-
9853: merkiksi loma- tai viikonloppuansioiden kunnal-      nyksiä korvataan suorilla tulonsiirroilla. Vuoden
9854: lisverotusta. Sen vuoksi vähennys on myönnetty       1988 veroperusteiden mahdolliset muutokset ei-
9855: vain suurimman osan verovuotta kestäneiden           vät saa olla ristiriidassa uudistuspyrkimysten
9856: opintojen perusteella. Kun kokovuotinen nor-         kanssa.
9857: 
9858:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
9859: 
9860:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
9861: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 58
9862: 
9863: 
9864: 
9865: 
9866:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9867: 
9868:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det ändamålsenligt att vid beviljadet av avdraget
9869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förutsätta fuli och n;gelbunden undervisning un-
9870: den 7 maj 1987 tili vederbörande medlem av           der sju månader. Aven om studier som varar
9871: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    endast en termin inte inverkar på skattebetal-
9872: dagsman Mats Nyby m.fl. stälida spörsmål nr 58:      ningsförmågan på samma sätt som fortgående
9873:                                                      studier under hela året, är det en uppenbar
9874:          Har Regeringen för avsikt att vidta         olägenhet att man inte då studierna inleds elier
9875:        åtgärder för ett ändrande av 36 § 1 mom.      avslutas kan tillgodogöra sig studieavdraget ens
9876:        4 punkten lagen om skatt på inkomst och       delvis.
9877:        förmögenhet så att ovannämnda olägen-            En lindring av förutsättningarna för beviljande
9878:        het undanröjs, elier                          av studieavdrag så att avdraget skulle beviljas
9879:           ämnar Regeringen vidta annan åtgärd i      redan för studieperioder som omfattar en termin
9880:        samma syfte?                                  skulle väsentligt öka antalet krav på avdrag,
9881:                                                      vilket också konstateras i spörsmålets motivering.
9882:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Då studieavdraget grundar sig på en särskild
9883: anföra följande:                                     utredning, skulie också beskattningsarbetet sam-
9884:    Enligt 36 § 1 mom. 4 punkten lagen om skatt       tid~gt öka betydligt.
9885: på inkomst ooh förmögenhet (1043/74) får per-           Andamålsenligare än att bevilja skatteavdrag
9886: son, som största delen av året varit bosatt i        är enligt regeringens uppfattning att utveckla
9887: Finland, vid kommunalbeskattningen avdra             studiestödet tili en förmån som tryggar studeran-
9888: 3 600 mk av sin förvärvsinkomst om han under         denas basutkomst. Som en form därav inleds
9889: skatteåret i minst sju månaders tid har fått         t.ex. från och med början av juli innevarande år
9890: regelbunden och fuli undervisning i grundskola,      ett experiment med vuxenstudiepenning. Inom
9891: gymnasium, kvälisgymnasium, yrkesskola, hög-         ramen för experimentet kan tili vuxenstuderande
9892: skola elier annan med dem jämförbar läroanstalt.     på ansökan utges en vuxenstudiepenning, som
9893: Studieavdragets belopp höjdes med tanke på           ersätter inkomstbortfaliet och som torde ha större
9894: beskattningen för år 1987 från 3 500 mk tili det     betydelse som ekonomiskt stöd än t.ex. det
9895: nuvarande beloppet 3 600 mk.                         skatteavdrag som det här varit tai om.
9896:    Kommunal beskattningens          inkomstskatte-      Regeringen ämnar inte i detta skede vidta
9897: tröskel är betydligt lägre än statsbeskattningens.   åtgärder i syfte att ändra förutsättningarna för
9898: Avsikten med studieavdraget är att få tili stånd     beviljande av studieavdrag, eftersom avdragssys-
9899: en lättnad i fråga om kommunalbeskattningen av       temet förenklas i samband med den helhetsskat-
9900: skolelevers och studerandes i alimänhet obetydli-    tereform som skali genomföras i enlighet med
9901: ga inkomster under t.ex. veckoslut eller sommar-     regeringsprogrammet, och vid behov kommer
9902: lov. Därför har avdraget beviljats endast på basis   avdragen att ersättas med direkta inkomstöverfö-
9903: av studier som varat största delen av skatteåret.    ringar. De eventuelia ändringarna av skattegrun-
9904: Då den normala studieperioden under ett helt         derna för år 1988 får inte stå i strid mot de
9905: studieår för det mesta omfattar nio månader är       planerade reformerna.
9906: 
9907:     Helsingfors den 3 juni 1987
9908: 
9909:                                                                             Minister Ulla Puolanne
9910:                                                 1987 vp.
9911: 
9912: Skrifdigt spörsmål nr 59
9913: 
9914: 
9915: 
9916: 
9917:                                    Nyby m.fl.: Om begravningsbidrag även när den avlidna är under
9918:                                      16 år
9919: 
9920: 
9921:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9922: 
9923:    Begravningsbidragets storlek år 1987 är 3 322         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9924: mark. Bidraget utbetalas inom ramen för den           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri·
9925: sjukförsäkring som ombesörjs av Folkpensionsan-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9926: stalten. Begravningsbidrag utbetalas inte ifall att   följande spörsmål:
9927: den avlidne är under 16 år gamma!. Ett barns
9928: död t.ex. genom olycksfall medför stora kost-                   Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
9929: nader under en i övrigt svår period i familjen.              att slopa åldersgränsen för begravningsbi-
9930:                                                              drag?
9931: 
9932:      Helsingfors den 7 maJ 1987
9933: 
9934:           Mats Nyby                      Lauri Metsämäki                Ilkka-Christian Björklund
9935: 
9936: 
9937: 
9938: 
9939: 270601G
9940: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 59
9941: 
9942: Kirjallinen kysymys n:o 59                                                                 Suomennos
9943: 
9944: 
9945: 
9946: 
9947:                                   Nyby ym.: Hautausavustuksen myöntämisestä myös alle 16-vuo-
9948:                                     tiaan kuolemantapauksessa
9949: 
9950: 
9951:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9952: 
9953:    Hautausavustuksen suuruus vuonna 1987 on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9954: 3 322 markkaa. Avustus maksetaan Kansaneläke-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9955: laitoksen hoitamasta sairausvakuutuksesta. Avus-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9956: tusta ei makseta, jos kuollut henkilö on ollut alle   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9957: 16-vuotias. Lapsen esim. tapaturmaisesta kuole-
9958: masta aiheutuu suuria kustannuksia perheelle jo                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9959: muutenkin vaikeana aikana.                                   siin hautausavustuksen ikärajan poistami-
9960:                                                              seksi?
9961: 
9962:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
9963: 
9964:          Mats Nyby                       Lauri Metsämäki                Ilkka-Christian Björklund
9965:                                        1987 vp. -     KK n:o 59                                         3
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 
9970:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9971: 
9972:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kilökohtaiset kansaneläketilit lopetettiin ja siir-
9973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ryttiin lähinnä veronluonteisilla sosiaaliturvamak-
9974: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-        suilla rahoitettavaan tasaeläkejärjestelmään, kat-
9975: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sottiin kohtuulliseksi hyvittää niitä kansaneläke-
9976: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       maksun maksaneita perheitä, joilla ei ollut mi-
9977: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          tään etuja odotettavissa aiemmin maksettujen
9978: kysymyksestä n:o 59:                                  maksujen perusteella. Saman periaatteen mu-
9979:                                                       kaan katsottiin tarkoituksenmukaiseksi palauttaa
9980:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        alle vuoden pituiselta ajalta eläkettä saaneelle osa
9981:        siin hautausavustuksen ikärajan poistami-      maksuista hautausavustuksen muodossa. Hau-
9982:        seksi?                                         tausavustusta koskevat säännökset jäivät siten
9983:                                                       kansaneläkejärjestelmään eikä niitä esimerkiksi
9984:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      siirretty perhe-eläkejärjestelmän etuuksiksi vuo-
9985: ti seuraavaa:                                         den 1969 perhe-eläkelain antamisen yhteydessä
9986:    Kansaneläkelain 33 §:n mukaan, jos vakuutet-       (38/ 69).
9987: tu, joka ei saa vanhuus-, työkyvyttömyys- eikä
9988:                                                         Hautausavustusta koskevan alaikärajan poista-
9989: työttömyyseläkettä, kuolee, suoritetaan hänen         minen 16 vuodesta ei taloudelliselta kannalta ole
9990: jälkeensä hautausavustusta. Hautausavustusta          kallis ratkaisu. Arvion mukaan se merkitsisi kan-
9991: suoritetaan myös niissä tapauksissa, joissa henkilö   saneläkejärjestelmälle noin 2,2 miljoonan mar-
9992: ei ole saanut kansaneläkettä kuolemaa välittö-
9993:                                                       kan lisäkustannuksia vuodessa. Periaatteelliselta
9994: mästi edeltäneeltä vuoden pituiselta ajalta.          kannalta uudistus näin toteutettuna ei kuiten-
9995:    Vakuutettuna pidetään Suomessa asuvaa 16           kaan olisi oikeudenmukainen, sillä hautausavus-
9996: vuotta täyttänyttä henkilöä. Hautausavustuksen        tuksen ulkopuolelle jäisivät kaikki ne eläkkeen-
9997: täysi määrä on tällä hetkellä 3 322 markkaa
9998:                                                       saajat, jotka ovat saaneet kansaneläkettä yli vuo-
9999: vuodessa. Niissä tapauksissa, joissa hautausavus-
10000:                                                       den ajalta. Hautausavustuksen ulottaminen myös
10001: tus maksetaan eläkkeensaajan jälkeen, joka on         tähän ryhmään merkitsisi kansaneläkejärjestel-
10002: ollut vuotta lyhyemmän ajan eläkkeellä, hautaus-      mälle vuotuisia lisäkustannuksia noin 128,3 mil-
10003: avustuksen määrästä vähennetään yksi kahdes-
10004:                                                       joonaa markkaa.
10005: toistaosa kultakin kuukaudelta, jolta eläke on
10006: erääntynyt maksettavaksi.                                Perhe-eläkejärjestelmään ja kuolemaan liittyvät
10007:    Hautausavustusta koskevat säännökset tulivat       kysymykset tulevat kokonaisuudessaan uudelleen
10008: kansaneläkejärjestelmään vuoden 1957 kansan-          harkittaviksi perhe-eläkekomitean työn valmis-
10009: eläkeuudistuksen (347 156) yhteydessä. Tällöin,       tuttua. Komitealle asetettu määräaika päättyy
10010: kun kansaneläkevakuutusmaksuista kerätyt hen-         15.10.1987.
10011: 
10012:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
10013: 
10014:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
10015: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 59
10016: 
10017: 
10018: 
10019: 
10020:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10021: 
10022:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          övergick tili ett system med jämnstora pensioner
10023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som finansieras med socialskyddsavgifter närmast
10024: den 7 maj 1987 tili vederbörande medlem av            av skattenatur, ansågs det rimligt att gottgöra de
10025: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     familjer som betalat folkpensionspremien och
10026: dagsman Mats Nyby moflo undertecknade spörs-          som inte hade några förmåner att vänta på basis
10027: mål nr 59:                                            av de tidigare betalda premiernao Enligt samma
10028:                                                       princip ansågs det ändamålsenligt att returnera
10029:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         en del av premierna tili dem som erhåliit pension
10030:        att slopa åldersgränsen för begravningsbi-     under en kortare tid än ett år i form av ett
10031:        drag?                                          begravningsbidrago Stadgandena om begrav-
10032:                                                       ningsbidraget förblev således en del av folkpen-
10033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sionssystemet och de överflyttades inte tili exem-
10034: anföra följande:                                      pel tili förmåner inom familjepensionssystemet i
10035:    Om en försäkrad som inte erhålier ålderdoms-,      samband med att familjepensionslagen gavs år
10036: invaliditets- elier arbetslöshetspension avlider,     1969 (38/69)0
10037: betalas efter honom enligt 33 § folkpensionsla-           Slopandet av den undre åldersgränsen om 16
10038: gen begravningsbidrago Begravningsbidraget be-        år beträffande begravningsbidraget är inte någon
10039: talas också i de fali då personen inte har erhåliit   dyr lösning ur ekonomisk synvinkel. Enligt upp-
10040: folkpension under ett års tid omedelbart före         skattningar skulle det innebära tilläggskostnader
10041: dödsfaliet.                                           om ca 2,2 miljo mk om året för folkpensionssyste-
10042:    Som försäkrad anses en i Finland bosatt person     meto Ur principiell synpunkt skulie reformen
10043: som fylit 16 åro Det fulla beloppet för begrav-       genomförd på detta sätt dock inte vara rättvis
10044: ningsbidraget är för närvarande 3 322 mark om         eftersom alla de pensionstagare som erhåliit folk-
10045: åreto 1 de fali där begravningsbidraget betalas       pension i över att års tid inte skulie omfattas av
10046: efter en pensionstagare som varit pensionerad en      begravningsbidrageto Att utsträcka begravnings-
10047: kortare tid än ett år avdras från begravningsbi-      bidraget också tili denna grupp skulie innebära
10048: draget en tolftedel för varje månad för viiken        tilläggskostnader om ca 128,3 miljoner mark för
10049: pensionen förfaliit tili betalningo                   folkpensionssystemet 0
10050: 
10051: 
10052: 
10053: 
10054:    Stadgandena om begravningsbidraget togs               Frågor som anknyter tili familjepensionssyste-
10055: med i folkpensionssystemet i samband med folk-        met och dödsfali kommer i sin helhet att över-
10056: pensionsreformen år 195 7 (347/56)0 Härvid, då        vägas på nytt då familjepensionskommitten slut-
10057: de personliga folkpensionskontona, som samlats        fört sitt arbete Tiden för kommittens arbete går
10058:                                                                       0
10059: 
10060: 
10061: 
10062: 
10063: in av folkpensionspremierna, slopades och man         ut   15010019870
10064: 
10065:     Helsingfors den 10 juni 1987
10066: 
10067:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10068:                                               1987 vp.
10069: 
10070: Kirjallinen kysymys n:o 60
10071: 
10072: 
10073: 
10074: 
10075:                                   Pulliainen ym.: Luonnonmarjojen kaupallisen keruun tehostamises-
10076:                                      ta
10077: 
10078: 
10079:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10080: 
10081:    Ns. maaseutuelinkeinolakia ( 1031186) "aje-       rääjiltä. Marjakaupan loppuminen on puolestaan
10082: taan parhaillaan sisään'' vilpittömänä pyrkimyk-     lisännyt maaseutukauppojen kuolemia. Vaiopiik-
10083: senä maaseudun elinolojen ja elinkeinotoimin-        kuna ankeassa kehityksessä on Pohjoismaiden
10084: nan edesauttaminen. Samanaikaisesti kuitenkin        marjanvientiyhdistyksen perustaminen yhteistyö-
10085: eräällä maaseudun elinkeinotoiminnan osa-alu-        elimeksi.
10086: eella tilanne on viime aikoina merkittävästi huo-       Korjautuakseen nykytilanne vaatii marjojen
10087: nontunut, nimittäin luonnonmarjojen kaupalli-        varmuusvarastoinnin luomisen. Alueellisesti se
10088: sessa keruussa.                                      sopii erinomaisen hyvin Pohjois-Suomeen, esim.
10089:    Suomen metsät ja suot tuottavat parhaimmil-       Oulun lääniin. Valtion takuut tarvittaisiin n. 4
10090: laan vuodessa satoja miljoonia kiloja mustikoita     milj. kg:n marjamäärälle. Tätä operaatiota tehos-
10091: ja puolukoita, ja hillan ja karpalon sato nousee     taisi korkotuen myöntäminen, samoin luonnon-
10092: yli 25 milj. kilon. Parhaimmillaankin näistä sa-     tuotteiden (kuten luonnonmarjojen) keräilykulje-
10093: doista on otettu talteen 6-7 %, jonka myynnis-       tusten ottaminen ja kuljetusten varastoilta teolli-
10094: tä saadut tulot olivat n. 70 milj. mk. Pohjois-      suuslaitoksille ottaminen kuljetustuen piiriin.
10095: Suomessa muodostui yksistään keruusta n. 4 000          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10096: ympärivuotiseksi laskennallisesti saatua työpaik-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10097: kaa; toiminta sinänsä keskittyy luonnollisesti       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10098: osaan vuotta.                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10099:    Noin kolme neljäsosaa kerätystä marjasadosta                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10100: on viety L .comaille, mutta lisääntyvän kansainvä-           siin, joilla turvataan luonnonmarjojen
10101: lisen kilpailun vuoksi vienti on tyrehtynyt. Sa-             kaupallisen keräilyn jatkuvuus laaja-alai-
10102: manaikaisesti rahoitusongelmat ovat lisänneet                sena ja taloudellisesti merkittävänä toi-
10103: keskusliikkeiden haluttomuutta ostaa marjoja ke-             mintana maassamme?
10104: 
10105:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
10106: 
10107:                      Erkki Pulliainen                         ]. Juhani Kortesalmi
10108:                      Pekka Haavisto                           Eero Paloheimo
10109: 
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 2706115
10114: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 60
10115: 
10116: 
10117: 
10118: 
10119:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10120: 
10121:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eelliset erot voivat samanakio vuonna olla suuret
10122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Vaihtelun syynä ovat sääolosuhteet, erityises1
10123: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-       kukinta-aikana sattuneet hallat.
10124: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
10125: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Hyvänä marjavuotena Suomen metsien koko
10126: Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   naismarjasadoksi on arvioitu 400-700 milj. kg
10127: kysymyksestä n:o 60:                                 Metsämarjoja kerätään vuosittain noin 30-4,
10128:                                                      milj. kg eli noin 6-7 % hyvän marjavuode
10129:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sadosta. Kerätystä määrästä yli 20 milj. kg käyte
10130:        siin, joilla turvataan luonnonmarjojen        tään suoraan kotitalouksissa.
10131:        kaupallisen keräilyn jatkuvuus laaja-alai-
10132:        sena ja taloudellisesti merkittävänä toi-        Kaupallinen poiminta-aktiivisuus on vaihde]
10133:        mintana maassamme?                            lut voimakkaasti seuraten pääasiassa satovaihte
10134:                                                      luita. Kauppaan tulevista luonnonmarjoista tät
10135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        keimpiä ovat puolukka, mustikka ja lakka. Pel
10136: seuraavaa:                                           lervo-Seuran Markkinatutkimuslaitoksen mukaa
10137:   Luonnonmarjojen tehokasta hyväksikäyttöä           järjestäytynyt kauppa vastaanotti luonnonvaraisi
10138: vaikeuttaa marjasatojen suuri vuosivaihtelu. Alu-    marjoja seuraavasti:
10139: 
10140:                         1977                  1983                  1984                  1986
10141: puolukka .....     10,2 milj. kg          4,9 milj. kg           1,9 milj. kg        3,3 milj. kg
10142: mustikka ......     5,1 milj. kg           2,6 milj. kg          1,3 milj. kg        3,1 milj. kg
10143: lakka .........     337 tn                465 tn                  79 tn              245 tn
10144: 
10145:    Kerääjät saivat edellä mainittujen ma!JOJen       misen edellytyksenä on ostojen lisääminen
10146: poimintatuloina vuonna 1977 72,3 milj. mark-         markkinointiedellytysten parantaminen.
10147: kaa, vuonna 1983 89,4 milj. markkaa ja vuonna           Luonnonmarjojen keräilyä on pyritty edistä
10148: 1984 31,9 milj. markkaa sekä vuonna 1986 43,8        mään muun muassa yleisillä valistuskampanjoill
10149: milj. markkaa.                                       ja koulutuksella. AmmattikasvatushallitukseJ
10150:    Luonnonmarjojen vienti on 1980-luvulla voi-       toimesta järjestetään maassamme elo-syyskuuss
10151: makkaasti vähentynyt ja on Suomen heikon kil-        1987 ensimmäinen marjakurssi luonnonmarj~
10152: pailukyvyn tähden miltei tyrehtynyt. Vientikau-      neuvojien kouluttamiseksi. Luonnonmarjaneuvc
10153: pan kannalta tärkeimpien luonnonmarjojemme,          jien tehtävänä on kouluttaa marjojen poimijoit
10154: mustikan ja puolukan merkittävin markkina-alue       antamalla opastusta eri marjalaaduista, marjoje
10155: on Keski-Eurooppa. Hintatason Euroopan luon-         poiminta-ajoista ja laatuvaatimuksista. Lisäk~
10156: nonmarjamarkkinoilla määrää Skandinavian hin-        ammattikasvatushallitus julkaisee tänä kesän
10157: tataso. Suomen luonnonmarjojen ja jalostustuot-      luonnonmarjaoppaan. Opas on tarkoitettu ensisi
10158: teiden viennin mahdollisuudet riippuvat etu-         jaisesti käytettäväksi oppimateriaalina marjakun
10159: päässä siitä, minkälaiseksi hinta muodostuu suh-     seilla, mutta opasta voivat hankkia myös marjc
10160: teessa ruotsalaisten tuotteiden vientihintoihin.     jen poimijat.
10161:    Luonnonmarjat ovat edelleen suurelta osin            Luonnonmarjojen kaupan ja talteenoton pit
10162: hyödyntämätön uudistuva luonnonvara. Luon-           kään jatkunut epäsuotuisa kehitys on aiheuttanu
10163: nonmarjojen poiminta tarjoaa vuosittain tuhansia     marjojen kauppaantulomäärien laskua usein
10164: työpaikkoja. Keräilyä edistämällä voidaan edel-      vuosina. Alimmillaan kyseiset määrät oliv~
10165: leen luoda työtilaisuuksia etenkin kehitysalueille   vuonna 1981. Tilannetta on kuitenkin tämä
10166: poiminnan, kaupan ja jalostuksen piirissä. Marjo-    jälkeen pyritty valtiovallan toimenpiteiden avull
10167: jen kotimaisen käytön lisääminen on kansanravit-     korjaamaan. Valtion tulo- ja menoarvioon o
10168: semuksellisestikin perusteltua. Talteenoton lisää-   ensinnäkin vuodesta 1981 lähtien otettu määrär~
10169:                                        1987 vp. -     KK n:o 60                                          3
10170: 
10171: ha metsämarJOJen ja sienien varastoinoin tuke-         annetun lain ( 1031186) nojalla, mikäli laissa
10172: mista varten (VNP 55 3 181). Kyseinen määräraha        tarkoitetut edellytykset muutoin täyttyvät.
10173: on tänä vuonna 900 000 mk ja siten 300 000 mk             Edellä mainitut tukijärjestelyt ovatkin osaltaan
10174: suurempi kuin vuosi sitten. Toisaalta mustikasta       edesauttaneet marjojen kauppaantulomäärien li-
10175: ja puolukasta ei eräitä elintarvikkeita koskevista     sääntymistä ja vaikuttaneet näin ollen suotuisasti
10176: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain       luonnonmarjojen kaupallisen keräilyn kehityk-
10177: (915/78, muut. 940/85) 6 a §:n mukaan myös-            seen. Varastointituen osalta ongelmaksi on kui-
10178: kään tarvitse suorittaa liikevaihtoveroa niitä         tenkin muodostunut se, että maksettavan tuen
10179: maasta vietäessä. Lisäksi 24 päivänä elokuuta          määrää ei tarkoitukseen myönnetyn määrärahan
10180: 1984 voimaan tulleen luontaiselinkeinolain (610/       niukkuuden vuoksi ole voitu tarpeeksi ajoissa
10181: 84) tukitoimenpiteet voivat tietyin edellytyksin       määrittää ja ilmoittaa marjoja varastoiville yrityk-
10182: kohdistua myöskin henkilöön, joka saa pääasial-        sille. Tämä on saattanut vaikuttaa tehtyihin osto-
10183: lisesti tai osittain toimeentulonsa marjastuksesta.    päätöksiin silloinkin, kun marjasato on ollut
10184: Marjastuksen osalta voidaan edelleen lähinnä           runsas.
10185: jatkojalostuksen edistämiseen antaa rahoitustu-           Hallitus tulee jatkossa kiinnittämään huomiota
10186: kea maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-          varastointitukijärjestelmässä havaittujen epäkoh-
10187: nan edistämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986           tien poistamiseen niin, ettei marjojen kauppaan-
10188:                                                        tulolle olisi esteitä.
10189: 
10190:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
10191: 
10192:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
10193: 4                                     1987 vp. -- NJ( n:o 60
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:                                Till Riksdagens Herr Talman
10199: 
10200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nala skillnaderna kan även under samma år vara
10201: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stora. Orsaken till variationerna är väderleksför-
10202: den 7 maj 1987 till vederbörande medlem av           hållandena och då speciellt förekomsten av frost
10203: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    under blomningstiden.
10204: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade            Under ett gott bärår har den totala bärskörden
10205: spörsmål nr 60:                                      i de finska skogarna beräknats till 400--700 milj.
10206:                                                      kg. Skogsbär plockas ungefär 30--40 milj. kg per
10207:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder, med      år, dvs. ca 6--7 % av hela skörden under ett gott
10208:         vilka man garanterar att den kommersiel-     bärår. Av den plockade mängden används mer
10209:         la plockningen av vilda bär i vårt land      än 20 milj. kg direkt i hushållen.
10210:         fortgår som en ekonomiskt betydelsefull         Aktiviteten i den kommersiella plockningen
10211:         verksamhet i vid skala?                      har varierat kraftigt och följer då huvudsakligen
10212:                                                      skördevariationerna. Av de bär som kommer i
10213:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      handeln är lingon, blåbär och hjortron de vikti-
10214: anföra följande:                                     gaste. Enligt det marknadsforskningsinstitut som
10215:   Ett effektivt utnyttjande av vilda bär försvåras   Pellervo-Seura upprätthåller mottog den organi-
10216: av den stora årliga skördevariationen. De regio-     serade handeln bär på följande sätt:
10217: 
10218:                         1977                  1983                  1984                  1986
10219: lingon ........    10,2 milj. kg          4,9 milj. kg          1,9 milj. kg           3,3 milj. kg
10220: blåbär ........      5,1 milj. kg          2,6 milj. kg         1,3 milj. kg           3,1 milj. kg
10221: hjortron .......    337 ton               465 ton                79 ton               245 ton
10222: 
10223:   Som inkomst för ovannämnda bär fick plockar-       tillvaratagning är att öka inköpen och att förbätt-
10224: na år 1977 72,3 milj. mk, år 1983 89,4 milj. mk,     ra marknadsförutsätningarna.
10225: år 1984 31,9 milj. mk samt år 1986 43,8 milj.            Man har strävat att främja plockningen av
10226: mk.                                                  vilda bär med bl.a. allmänna upplysningskam-
10227:                                                      panjer och med utbildning. På yrkesutbild-
10228:    Exporten av bär har under 1980-talet minskat      ningsstyrelsens initiativ anordnas i vårt land i
10229: kraftigt och p.g.a. Finlands svaga konkurrens-
10230:                                                      augusti--september 1987 den första kursen för
10231: kraft nästan avstannat. Med tanke på exporthan-
10232:                                                      bärkonsulenter. Bärkonsulentens uppgift är att
10233: deln är Mellaneuropa det mest betydande mark-        utbilda bärplockare genom att informera om
10234: nadsområdet för våra viktigaste vilda bär: blåbär    olika bärsorter, plockningstider och kvalitetskrav.
10235: och lingon. Prisnivån på Europas bärmarknader
10236:                                                      Dessutom kommer yrkesutbildningsstyrelsen
10237: bestäms av den skandinaviska. Möjligheterna att
10238:                                                      denna summar att utge en handledning om vilda
10239: exportera finska bär och förädlingsprodukter be-     bär. Den är främst avsedd att användas som
10240: ror i första hand på hurudant priset blir i          läromedel på bärkurser, men även bärplockare
10241: förhållande till de svenska produkternas export-
10242:                                                      kan skaffa sig den.
10243: pnser.
10244:                                                          Den ogynnsamma utvecklingen av bärhandel
10245:    Till stor del utgör de vilda bären fortfarande    och bärens tillvaratagande har under flera år
10246: en outnyttjad naturrikedom. Bärplockningen er-       orsakat en nedgång i den bärmängd som kom-
10247: bjuder tusentals nya arbetsplatser årligen. Ge-      mer ut i handeln. Denna mängd var som lägst
10248: nom att främja plockningen skapas arbetstillfäl-     under år 1981. Efter det har man dock försökt
10249: len, speciellt inom plockning, .~andel och           rätta till situationen med hjälp av statliga åtgär-
10250: förädling på utvecklingsområdena. Aven folknä-       der. Sedan år 1981 har man i statens budget
10251: ringsmässigt är det motiverat att öka det inhems-    reserverat ett anslag för stödjande av lagringen av
10252: ka bruket av bär. Forutsättningarna för en ökad      skogsbär och svamp (SRB 553/81). Ifrågavarande
10253:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 60                                            5
10254: 
10255: anslag är i år 900 000 mk och därmed 300 000              De ovannämnda stödåtgärderna har för sin del
10256: mk större än för ett år sedan. För blåbär och          lett tili en ökning av de bärmängder som kommit
10257: lingon behöver enligt 6 a § lagen om undantag          i handeln och de har på så sätt inverkat gynnsamt
10258: beträffande vissa livsmedel från lagen angående        på utvecklingen av den kommersiella plock-
10259: omsättningsskatt (915/78, ändr. 940/85) omsätt-        ningen. Beträffande lagringsstödet har det upp-
10260: ningsskatt inte erläggas då de förs ut ur landet.      stått problem då det p.g.a. det knappa anslaget
10261: Dessutom kan stödåtgärderna enligt naturnä-            inte varit möjligt att i tid fastställa det stöd som
10262: ringslagen (6101 84), som trädde i kraft den 24        utbetalas och meddela de företag som lagrar bär.
10263: augusti 1984, gälla även en person som huvud-          Även om bärskörden varit riklig har detta kunnat
10264: sakligen eller delvis får sin utkomst av bärplock-     inverka på de köpbeslut som redan fattats.
10265: ning. För bärplockningens del är det möjligt att          Regeringen kommer i fortsättningen att fästa
10266: enligt lagen den 31 december 1986 om främjan-          uppmärksamhet vid de olägenheter som finns i
10267: de av näringsverksamhet i liten skala på lands-        lagringsstödssystemet så att hindren för att bären
10268: bygden ( 10 31186) ytterligare ge finansieringsstöd    skall komma i handeln kunde undanröjas.
10269: för att främja vidareförädling, ifall de i lagen
10270: avsedda förutsätningarna i övrigt uppfylls.
10271: 
10272:      Helsingfors den 11 juni 1987
10273: 
10274:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
10275:                                                1987 vp.
10276: 
10277: Skriftligt spörsmål nr 61
10278: 
10279: 
10280: 
10281: 
10282:                                    Malm m.fl.: Om anordnande av semester för pälsfarmare
10283: 
10284: 
10285:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10286: 
10287:    Inom socialpolitiken har det skett avsevärda          Inom pälsdjursfarmningen står man nu också
10288: framsteg under en längre tid i vårt land. Så har      inför alit flere generationsskiften. Då gälier det
10289: t.ex. semestern för såväl löntagare som lantbru-      att kunna ge farmningen som alternativ för den
10290: kare och småföretagare kontinuerligt förbättrats.     ungdom som söker utkomstmöjligheter.
10291: 1 den utvecklingen har pälsfarmarna blivit efter.        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10292: Möjlighet tili semester inom ramen för den s.k.       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10293: företagarsemestern finns men både inkomstgrän-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
10294: ser och avsaknaden av avbytare för skötseln av        följande spörsmål:
10295: pälsdjuren har gjort det praktiskt taget omöjligt
10296: för ''familjefarmarna'' att få någon semester elier            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10297: ordnad fritid.                                               taga för att också pälsfarmarna skall få en
10298:                                                              ordnad semester?
10299: 
10300:      Helsingfors den 7 maJ 1987
10301: 
10302:           Håkan Malm                     Håkan Nordman                  Boris Renlund
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 
10307: 2705821
10308: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 61
10309: 
10310: Kirjallinen kysymys n:o 61                                                                 Suomennos
10311: 
10312: 
10313: 
10314: 
10315:                                   Malm ym.: Lomien järjestämisestä turkistarhaajille
10316: 
10317: 
10318:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10319: 
10320:    Maamme sosiaalipolitiikassa on tapahtunut           Turkistarhauksen piirissä on odotettavissa myös
10321: merkittävää edistystä jo pidemmän aikaa. Näin        yhä useampia sukupolvenvaihdoksia. Tällöin olisi
10322: ollen ovat esim. niin palkansaajien, maanviljeli-    pystyttävä tarjoamaan tarhausta vaihtoehdoksi
10323: jöiden kuin pienyrittäjienkin lomaedut jatkuvasti    toimeentulomahdollisuuksia etsivälle nuorisolle.
10324: parantuneet. Tässä kehityksessä ovat kuitenkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10325: turkistarhaajat jääneet jälkeen. Mahdollisuus lo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10326: man saamiseen ns. yrittäjäloman piirissä on,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10327: mutta sekä tulorajat että lomittajan saaminen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10328: turkiseläinten hoitoon ovat tehneet ''perhetar-
10329: haajille'' lähes mahdottomaksi loman tai järjeste-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10330: tyn vapaa-ajan saamisen.                                    ryhtyä lomien järjestämiseksi myös turkis-
10331:                                                             tarhaajille?
10332: 
10333:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
10334: 
10335:          Håkan Malm                     Håkan Nordman                  Boris Renlund
10336:                                          1987 vp. -- RJC n:o 61                                            3
10337: 
10338: 
10339: 
10340: 
10341:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10342: 
10343:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            elinkeinona harjoittavat yrittäjät voivat siten olla
10344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            oikeutettuja maatalousyrittäjän lomituspalvelui-
10345: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-           hin.
10346: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Hallitus on 22.5.1987 antanut eduskunnalle
10347: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          esityksen laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta
10348: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           annetun lain muuttamisesta. Lakia muutettaisiin
10349: kysymyksestä n:o 61:                                     esityksen mukaan siten, että vuosilomarahan
10350:                                                          maksaminen ei enää olisi riippuvainen valtion
10351:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatun mää-
10352:        ryhtyä lomien järjestämiseksi myös turkis-        rärahan suuruudesta. Muutos turvaisi vuosiloma-
10353:        tarhaajille?                                      rahan maksamisen lain mukaan vuosilomarahaan
10354:                                                          oikeutetuille pienyrittäjille.
10355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               Hallitusohjelmassa on sovittu, että pienyrit-
10356: ;euraavaa:                                               täjien lomajärjestelyjä parannetaan. Sosiaali- ja
10357:    Pienyrittäjien vuosilomarahasta annetun lain          terveysministeriön asettama työryhmä on selvittä-
10358: mukaan pienyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, jol-       nyt pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän puuttei-
10359: la on yrittäjien eläkelaissa tarkoitettu vakuutus.       ta ja kehittämistarpeita sekä tehnyt ehdotuksia
10360: Pienyrittäjiksi katsotaan myös maatalousyrittäjien       järjestelmän kehittämiseksi.
10361: eläkelain mukaan vakuutettu kalastaja ja poron-             Työryhmä on ehdottanut, että vuosilomara-
10362: omistaja sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien       haan oikeuttavan enimmäisvuositulon määrää
10363: työntekijäin eläkelaissa tarkoitettu traktorilla tai     koeotettaisiin asteittain. Tarkoituksena on turvata
10364: traktorikäyttöisellä laitteella metsätyötä suorittava    kaikkien sellaisten pienyrittäjien lomarahaoikeus,
10365: yrittäjä.                                                joilla ei ole mahdollisuutta irrottautua yritystoi-
10366:    Turkistarhaajat, joilla on yrittäjien eläkelain       minnastaan vuosilomansa ajaksi ilman vuosilo-
10367: mukainen vakuutus, kuuluvat pienyrittäjien vuo-          marahaa. Lisäksi työryhmä on ehdottanut pien-
10368: ;ilomarahajärjestelmän piiriin. Käytännössä lo-          yrittäjien vuosiloman pidentämistä. Tavoitteena
10369: marahaa maksetaan vuosilomarahan piiriin kuu-            on samanpituinen vuosiloma kuin maatalousyrit-
10370: .uvista vain suhteellisen suppealle yrittäjäjoukol-      täjillä. Työryhmän kolmas keskeinen ehdotus on
10371: .e, sillä lomarahan saamista on rajoittanut alhai-       vuosilomarahan määrän korottaminen siten, että
10372: ;eksi vahvistettu tuloraja sekä se, että lomarahan       vuosilomaraha vastaisi maatalousyrittäjien vuosi-
10373: ;aaminen on ollut sidottu valtion tulo- ja meno-         lomatoiminnan päiväkustannusten kautta saata-
10374: trviossa varatun määrärahan suuruuteen.                  vaa määrää.
10375:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annet-           Työryhmä on tehnyt myös ehdotuksen pien-
10376: :ua lakia sovelletaan vuosilomaa ja viikkovapaata       yrittäjien    lomitustoiminnan       kokeilemisesta.
10377:  ärjestettäessä maatalousyrittäjiin, jotka saavat       Kokeilu toteutettaisiin 20 kunnassa. Kokeilu kos-
10378: )ääasiallisen toimeentulonsa karjataloudesta.           kisi sekä vuosiloman että sijaisavun järjestämistä.
10379: (arjataloudella tarkoitetaan muuta kotieläintuo-        Kokeilun tarkoituksena olisi selvittää, millaisille
10380: :antoa kuin erillisenä yrityksenä hoidettavaa po-       yrittäjille ja yrittäjäryhmille lomitus parhaiten
10381: :onhoitoa ja turkistarhausta. Sijaisapua järjestet-     olisi järjestettävissä sekä minkälaisin perustein
10382: :äessä taas maatilatalouden harjoittamiseksi ei         lomittaja voitaisiin palkata sekä lisäksi millainen
10383:  catsota erillisenä yrityksenä harjoitettavaa kalas-    maksujärjestelmä parhaiten sopisi pienyrittäjälo-
10384: :usta, poronhoitoa tai turkistarhausta.                 mituksiin. Turkistarhaus tulee kysymykseen
10385:    Turkistarhausta voidaan pitää erillisenä yritys-     kokeiluun otettavia elinkeinoja valittaessa.
10386: :oimintana lähinnä silloin, kun turkistarhausta            Työryhmän ehdotusten toteutuminen paran-
10387:  rerotetaan elinkeinoverolain mukaan. Vain pie-         taisi yleensäkin merkittävästi pienyrittäjinä toimi-
10388:  Iimuotoista turkistarhausta maatalouden sivu-          vien turkistarhaajien mahdollisuuksia vuosilo-
10389: 4                                  1987 vp. -- RJC n:o 61
10390: 
10391: maan. Työryhmän ehdotukset on lähetetty lau-     terveysmm1steno määrittelee j atkovalmistelur
10392: sunnolle. Kun lausunnot on saatu, sosiaali- ja   tarpeen ja valmistelun aikataulun.
10393: 
10394:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
10395: 
10396:                                                                      Ministeri Tarja Halonen
10397:                                         1987 vp. -     KK n:o 61
10398: 
10399: 
10400: 
10401: 
10402:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10403: 
10404:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           företagare som bedriver pälsdjursfarmning i liten
10405: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          skala som binäring tili jordbruket kan sålunda
10406: 1en 7 maj 1987 tili vederbörande medlem av             vara berättigade tili avbytarservice för lantbruks-
10407: ;tatsrådet översänt avskrift av följande, av riks-     företagare.
10408: :lagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                    Regeringen avlät 22.5.1987 en proposition tili
10409: ;pörsmål nr 61:                                        riksdagen med förslag tili lag om ändring av
10410:                                                        lagen om semesterpenning för småföretagare.
10411:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Lagen skulle enligt förslaget ändras så, att utbe-
10412:        för att också pälsfarmarna skall få en          talningen av semesterpenning inte längre är be-
10413:        ordnad semester?                                roende av storleken av det i statsförslaget för
10414:                                                        ändamålet reserverade anslaget. Ändringen skul-
10415:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         le trygga utbetalningen av semesterpenning tili
10416: mföra följande:                                        småföretagare som enligt lagen är berättigade tili
10417:    Enligt lagen om semesterpenning för småföre-        semesterpenning.
10418: tagare avses med småföretagare en person, som              1 regeringsprogrammet ingår en överenskom-
10419: bar i lagen om pension för företagare avsedd           melse om att semesterarrangemangen för småfö-
10420: försäkring. Såsom småföretagare anses även en-         retagare skall förbättras. En av social- och hälso-
10421: ligt lagen om pension för lantbruksföretagare          vårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp har under-
10422: försäkrad fiskare och renägare samt i lagen om         sökt bristerna i småföretagarnas semestersystem
10423: pension för arbetstagare i kortvariga arbetsförhål-    och behoven av att utveckla systemet samt fram-
10424: landen avsedd företagare, som utför skogsarbete        ställt förslag som gäller detta.
10425: med traktor eller traktordriven anordning.                 Arbetsgruppen har föreslagit att beloppet av
10426:    De pälsfarmare som har försäkring enligt lagen      den maximala årsinkomst som berättigar tili
10427: om pension för företagare hör tili systemet med        semesterpenning skall höjas stegvis. Avsikten är
10428: semesterpenning för småföretagare. 1 praktiken         att tillförsäkra alla sådana småföretagare rätten
10429: betalas semesterpenning endast tili en begränsad       tili semesterpenning, för vilka det inte är möjligt
10430: krets av företagare som hör tili systemet med          att lösgöra sig från sin företagsverksamhet för
10431: semesterpenning, eftersom erhållandet av semes-        semester utan semesterpenning. Arbetsgruppen
10432: terpenning har begränsats av den låga inkomst-         har dessutom föreslagit att småföretagarnas se-
10433: gräns som fastställts samt av den omständigheten       mester skall förlängas. Målet är en lika lång
10434: att erhållandet av semesterpenning varit bundet        semester som den som lantbruksföretagarna åt-
10435: till storleken av det i statsförslaget för ändamålet   njuter. Arbetsgruppens tredje centrala förslag är
10436: reserverade anslaget.                                  en höjning av semesterpenningens belopp så, att
10437:     Lagen om avbytarservice för lantbruksföretaga-     semesterpenningen skulle motsvara det belopp
10438: re tillämpas vid ordnandet av semester och vecko-      som erhålls genom dagskostnaderna för lant-
10439: ledighet på lantbruksföretagare som får sin hu-        bruksföretagarnas semesterverksamhet.
10440: vudsakliga utkomst från kreatursskötsel. Med              Arbetsgruppen har också gjort ett förslag om
10441: kreatursskötsel avses annan husdjursproduktion         experiment med avbytarverksamhet. Experimen-
10442: än sådan renskötsel och pälsdjursfarmning som          tet skulle genomföras i 20 kommuner. Experi-
10443: sköts som ett särskilt företag. Vid ordnandet av       mentet skulle gälla ordnande av såväl semester
10444: vikariehjälp betraktas åter fiske, renskötsel eller    som vikariehjälp. Med experimentet vill man
10445: pälsdjursfarmning som bedrivs som ett särskilt         utreda för vilka slag av företagare och företagar-
10446: företag inte som bedrivande av gårdsbruk.              grupper avbytarservicen bäst kunde ordnas och
10447:     Pälsdjursfarmning kan betraktas som särskild       på vilka grunder avbytarna kunde avlönas samt
10448: företagsverksamhet närmast då pälsdjursfarm-           ytterligare vilket betalningssystem som bäst skul-
10449: ningen beskattas enligt lagen om beskattning av        le lämpa sig för avbytarservicen för småföretaga-
10450: inkomst av näringsverksamhet. Endast sådana            re. Pälsdjursfarmning kommer i fråga då de
10451: 6                                     1987 vp. -     KK n:o 61
10452: 
10453: näringsgrenar som tas med i experimentet väljs       samma som småföretagare. Arbetsgruppens för-
10454: ut.                                                  slag har sänts ut för utlåtande. Då utlåtandena
10455:    Förverkligandet av arbetsgruppens förslag skul-   har erhållits, fastställer social- och hälsovårdsmi-
10456: le också allmänt märkbart förbättra möjligheter-     nisteriet behovet av en fortsatt beredning och
10457: na till semester för pälsfarmare vilka är verk-      tidtabellen för beredningen.
10458: 
10459:     Helsingfors den 3 juni 1987
10460: 
10461:                                                                              Minister Tarja Halonen
10462:                                                  1987 vp.
10463: 
10464: Kirjallinen kysymys n:o 62
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                                     R. Aho: Kalastusoikeudesta yleisellä vesialueelia
10470: 
10471: 
10472:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10473: 
10474:    Kalastuslain (286/82) 6 §:ssä sanotaan, että         keellä ei vastaa kotitarve- ja virkistyskalastukselle
10475: "yleisellä vesialueelia meressä sekä Suomen ka-         merellä asetettavia tavoitteita. Koti- ja virkistys-
10476: lastusvyöhykkeellä on jokaisella Suomen kansalai-       kalastusmahdollisuudet tulee turvata jokaiselle
10477: sella oikeus harjoittaa kalastusta. Islannin, Nor-      Suomen kansalaiselle.
10478: jan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla on tällä             Lohen siimapyynoinkin asettaminen luvanva-
10479: vesialueelia oikeus kotitarve- ja virkistyskalastuk-    raiseksi kalastusvyöhykkeellä ei turvaa luonnon-
10480: seen.''                                                 varaisten lohikantojen säilyttämistä, mutta se
10481:     Tämän vuoden huhtikuun alussa annetulla             rajoittaa kalastuslain 6 §:n jokaiselle Suomen
10482: asetuksella on jälleen rajoitettu kalastuslain edel-    kansalaiselle takaamaa oikeutta.
10483: lyttämää oikeutta, että jokaisella Suomen kansa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10484: laisella on oikeus harjoittaa kalastusta yleisellä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10485: vesialueelia ja kalastusvyöhykkeellä. Luonnonva-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10486: raisten lohikantojen säilyttäminen on myöntei-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10487: nen ja hyvä pyrkimys, mutta asetuksen määräyk-
10488: sillä sitä tavoitetta ei saavuteta. Se on mahdollista             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10489: saavuttaa vain lohenpoikasten istutuksia lisäämäl-              ryhtyä kalastuslain 6 §:n jokaiselle Suo-
10490: lä.                                                             men kansalaiselle suoman samanlaisen
10491:     Lohenpyynnin salliminen vain 150 koukkua                    kalastusoikeuden turvaamiseksi yleisellä
10492: käsittävän siiman laskemiseen yleisellä vesialueel-             vesialueelia meressä ja kalastusvyöhyk-
10493: Ia ja sen kokonaan kieltäminen kalastusvyöhyk-                  keellä?
10494: 
10495:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
10496: 
10497:                                                  Raila Aho
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 2706345
10503: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 62
10504: 
10505: 
10506: 
10507: 
10508:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10509: 
10510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          neitä ja kehittyneitä lohia. Suomi on viime
10511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vuosina istuttanut eniten lohta Itämeren maista,
10512: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-          yli 2 miljoonaa vaelluspoikasta vuosittain.
10513: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Lohen siimakalastusta rajoitettiin myös Suo-
10514: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         men aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä lukuun
10515: Raila Ahon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       ottamatta Bengtskärin majakasta itään olevaa
10516: sestä n:o 62:                                           merialuetta eli käytännössä Suomenlahtea ja sen
10517:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          suun edustaa. Tällä rajoituksella on myös merki-
10518:         ryhtyä kalastuslain 6 §:n jokaiselle Suo-       tystä luonnonkantojen suojelemisessa, mutta
10519:         men kansalaiselle suoman samanlaisen            pääasiallisesti sen vaikutus kohdistuu kaikkien
10520:         kalastusoikeuden turvaamiseksi yleisellä        alamittaisten sekä luonnonvaraisten että istutet-
10521:         vesialueelia meressä ja kalastusvyöhyk-         tujen lohien suojelemiseen. Pohjanlahden alueel-
10522:         keellä?                                         la todettiin viime vuonna suoritettujen tarkastus-
10523:                                                         ten yhteydessä alamittaisten lohien määrän ole-
10524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           van saaliissa keskimäärin 60 %. Vastaava rajoitus
10525: seuraavaa:                                              tulee esiin ensi syksynä Itämeren kansainvälisessä
10526:                                                         kalastuskomissiossa tarkoituksena saattaa se kos-
10527:    Kalastuslain (286/82) 6 §:n 1 momentin mu-           kemaan koko sopimusaluetta.
10528: kaan on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus
10529: harjoittaa kalastusta yleisellä vesialueelia meressä       Edellisen hallituksen enemmistö katsoi, että
10530: sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä. Asetuksella           ko. lohenkalastuksen säätely mainitun asetuksen
10531: (375/87) eräistä lohenkalastusta koskevista rajoi-      nojalla oli välttämätön lohen luonnonvaraisten
10532: tuksista vuonna 1987 on lohen pyyntiä rajoitettu.       kantojen suojelemiseksi ja vahvistamiseksi ja ettei
10533:    Asetuksen tarkoituksena on suojella vielä jäl-       sen voitu katsoa vaarantavan kalastuslain 6 §:ssä
10534: jellä olevia lohen luonnonvaraisia kantoja. Ase-        mainittua yleistä kalastusoikeutta; virkistys- ja
10535: tuksella rajoitettiin lohenkalastusta isoilla rysillä   kotitarvekalastuksen harjoittaminenhan asetettiin
10536: ja muilla lohenpyyntiin erityisesti soveltuvilla        verrattain edulliseen asemaan, koska kielto ei
10537: langasta kudotuilla pyydyksillä Pohjanlahdella,         koskenut kalastamista siimoilla, joissa on enin-
10538: Merenkurkussa ja Perämerellä. Vastaava asetus oli       tään 150 koukkua alusta kohden.
10539: voimassa myös vuonna 1986, ja siitä saadut                 On kuitenkin muistettava, että raskaimmat
10540: kokemukset viittaavat siihen, että lohen nousu          menetykset ao. asetuksen johdosta ovat kohdan-
10541: kutujokiin on tehostunut. Luonnonvaraisten lo-          neet ammattikalastajia, jotka monesti ovat hyvin
10542: hikantojen säilyminen on tärkeää lohenviljelyn          riippuvaisia lohenkalastustuloista. Pidän suurena
10543: kannalta, koska tuloksia tuottava lohenviljely on       puutteena, ettei korvauskysymystä ratkaistu an-
10544: suurelta osalta riippuvainen luonnonvaraisen lo-        nettaessa asetusta. On ilmeistä, että kalakantojen
10545: hen mädistä. Istutetut lohenpoikaset ovat kuiten-       suojelemiseksi tarvitaan erityissäännöksiä, jotka
10546: kin kalanviljelylaitoksilla kasvatettuja, eivätkä       koskevat oikeutta käyttää ammattimaisia pyydyk-
10547: niiden istutukset lisää tai korvaa luonnossa synty-     siä.
10548: 
10549:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
10550: 
10551:                                                                                Ministeri Ole Norrback
10552:                                         1987 vp. -     KK n:o 62                                         3
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10558: 
10559:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           te åren planterat ut mest lax av Östersjöländerna,
10560: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         över 2 miljoner smolt årligen.
10561: den 8 maj 1987 till vederbörande medlem av                Fångsten av lax med rev begränsades också
10562: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      inom Finlands territorialvatten och fiskezon med
10563: dagsledamot Raila Aho undertecknade spörsmål           undantag av havsområdet från Bengtskärs fyr
10564: nr 62:                                                 österut, dvs. i praktiken på Finska viken och
10565:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utanför inloppet till viken. Denna begränsning
10566:         för att med stöd av 6 § lagen om fiske         är även av betydelse vid skyddet av naturbestån-
10567:         säkra varje finsk medborgare likadan           det men i huvudsak inverkar begränsningen på
10568:         fiskerätt inom allmänt vattenområde i          skyddet av all naturlig och utplanterad lax som
10569:         havet och inom landets fiskezon?               inte fyller stadgade minsta mått. I Bottniska
10570:                                                        viken konstaterades i samband med de gransk-
10571:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningar som gjordes senaste år att andelen lax som
10572: anföra följande:                                       inte fyllde stadgade minsta mått utgjorde i
10573:                                                        genomsnitt 60 % av fångsten. En motsvarande
10574:    Enligt 1 mom. 6 § lagen om fiske (286/82) har       begränsning kommer nästa höst upp i Internatio-
10575: varje finsk medborgare rätt att fiska inom all-        nella fiskerikommissionen för Östersjön med av-
10576: mänt vattenområde i havet samt inom Finlands           sikten att bringa den i kraft inom hela konven-
10577: fiskezon. Genom förordningen om vissa in-              tionsområdet.
10578: skränkningar av laxfisket år 1987 (3 751 87) har
10579: fångsten av lax begränsats.                               Majoriteten av föregående regering ansåg att
10580:    Syftet med förordningen är att skydda den           denna reglering av laxfisket som stöder sig på
10581: laxstam som fortfarande förekommer i naturtill-        nämnda förordning är nödvändigt för att skydda
10582: stånd. Gehom förordningen begränsades laxfiske         och stärka den naturliga laxstammen och att den
10583: med storryssjor och andra redskap av garn, som         inte kan anses äventyra den i 6 § lagen om fiske
10584: är speciellt lämpliga för fångst av lax, i Bottniska   nämnda allmänna fiskerätten då fritids- och
10585: viken, Kvarken och Bottenviken. En motsvarande         husbehovsfisket fick en jämförelsevis fördelaktig
10586: förordning var också i kraft 1986 och erfarenhe-       ställning, eftersom förbudet inte gäller fiske med
10587: terna av denna har visat att laxens vandring           rev, som per farkost har högst 150 krokar.
10588: uppför älvarna till lekplatserna effektiverades.          Det bör dock ihågkommas att de tyngsta
10589: Med tanke på laxodlingen är det viktigt att            förlusterna till följd av nämnda förordning har
10590: laxstammen bevaras också i naturtillstånd efter-       drabbat yrkesfiskarna som ofta är mycket beroen-
10591: som en resultatgivande laxodling till stor del är      de av inkomsterna från laxfisket. Jag anser det
10592: beroende av rom från lax i naturtillstånd. Ut-         vara en stor brist att ersättningsfrågan inte löstes
10593: planterade laxyngel är i alla händelser uppfödda i     då förordningen gavs. Det är dock uppenbart att
10594: fiskodlingsanstalter och utplanteringen av dem         det för skyddande av fiskstammen behövs spe-
10595: varken ökar eller ersätter lax som fötts och           cialstadganden om rätten att använda yrkesmässi-
10596: utvecklats i naturen. Finland har under de senas-      ga fångstredskap.
10597: 
10598:      Helsingfors den 12 juni 1987
10599: 
10600:                                                                                Minister Ole Norrback
10601:                                                 1987 vp.
10602: 
10603: Skriftligt spörsmål nr 63
10604: 
10605: 
10606: 
10607: 
10608:                                    Melin m.fl.: Om ökningen av antalet by-pass operationer
10609: 
10610: 
10611:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10612: 
10613:     Förekomsten av hjärt- och kärlsjukdomar i vårt     kommer man att nå detta mål i början av
10614: land, speciellt hos män i åldersgruppen 35-65          1990-talet. Men denna uppskattning är ej till-
10615: år, är mycket stor och Finland ligger enligt           räcklig. I Sverige anses operationsbehovet vara
10616: senaste WHO-statistiken på tredje plats i världen      650/1 milj. innevånare och då vet man att
10617: efter Irland och Skottland. Frekvensen av dessa        frekvensen av kranskärlssjukdom är avsevärt lägre
10618: sjukdomar överstiger med nästan det dubbla de          i Sverige än hos oss.
10619: övriga nordiska ländernas. Tack vare energiska            Upplösning av blodpropp vid hotande hjärtin-
10620: förebyggande insatser har antalet insjuknade och       farkt har på senare tid även givit goda resultat
10621: avlidna i hjärtinfarkt börjat minska, men ännu         men för att denna behandling på sikt skall vara
10622: fordrar patienter som fallit offer för åderförkalk-    effektiv bör en by-pass operation förbi kranskärls-
10623: ning i kranskärlen stora vårdåtgärder bl.a. i form     förträngningen, som alltid föreligger som grund-
10624: av by-pass operationer innan läget är ens till-        sjukdom, göras inom 3-4 månader. Därigenom
10625: fredsställande.                                        skapar denna nya behandlingsform vid hotande
10626:     Man kan idag utan överdrift konstatera att         hjärtinfarkt ett ökat behov av brådskande
10627: angina pectoris-patienter som väntar i hjärtopera-     kranskärlskirurgi.
10628: tionskön internationellt sett är i en mycket svår         Angina pectorispatienter befinner sig i Finland
10629: situation med lång väntetid upp tili två år samt       i dag verkligen i en svår situation. Ingen annan
10630: med en 10 procentig årlig risk för plötslig död        patientgrupp som väntar på ett ingrepp, som är
10631: under väntetiden. Jämförande studier mellan            en allmänt accepterad vårdform och väldoku-
10632: kirurgisk och konservativ behandling har enty-         menterad, har så stor risk för plötslig död och
10633: digt visat att by-pass operationsresultaten signifi-   ytterligare invalidisering under väntetiden såsom
10634: kant är bättre än enbart medicinsk behandling          kranskärlspatienter. För en civiliserad stat med
10635: och ger klart förbättrad livskvalitet och förlängd     allmänt erkänd och även internationellt uppskat-
10636: livslängd. Av de som opererades blev 60 %              tad nivå på hälso- och sjukvården, är det föga
10637: arbetsföra medan endast 30 % av jämförelse-            hedrande att endast 30 % av dem som i dag är i
10638: gruppens patienter som behandlades med enbart          trängande behov av en by-pass operation kan få
10639: läkemedel fick tilihaka sin arbetsförmåga.             ändamålsenlig vård.
10640:      1981 ansågs kranskärlsoperationsbehovet vara         Operationsköerna är oacceptabelt långa och
10641: 200 patienter 1l milj. innevånare eller ca 1 000       risken för plötslig död under väntetiden är alltför
10642: operationer/år. De ikraftvarande 5-årsplanerna         hög. Det är skäl att så snabbt som möjligt
10643: för hälso- och sjukvården har uppgjorts utgående       vidtaga brådskande åtgärder varigenom hjärtope-
10644: från dessa siffror. 1985 gjordes 723 operationer       rationskapaciteten kan fås att motsvara behovet.
10645: och 1986 1 027 ingrepp, vilket motsvarar mål-             Den ekonomiska nyttao (cost-benefit) av by-
10646: sättningen 1981. Dessa utgör dock enbart ca            pass operationer är bevisligen större än en av
10647:  30 % av minimibehovet idag. Operationsköerna          konservativ, icke-operativ behandling.
10648: har dock vuxit snabbare p.g.a. att denna vård-            Det väsentliga är att social- och hälsovårdsmi-
10649: form blivit allt vanligare och resultaten allt         nisteriet vidtar åtgärder som leder tili att hjärtpa-
10650:  bättre.                                               tienter i Finland får den kirurgiska vård de
10651:      1985 uppskattades minimibehovet i vårt land       behöver. Detta bör främst ske genom att skynd-
10652:  tili 500 operationer/l milj. innevånare eller 2 400   samt öka kapaciteten vid landets universitetscen-
10653:  operationer per år. Enligt reviderade nationella      tralsjukhus samt att under en övergångsperiod
10654:  planer och med de extra åtgärder som vidtagits        möjliggöra utnyttjandet av köptjänster vid pri-
10655: 
10656: 270602H
10657: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 63
10658: 
10659: vatsjukhus i eget land samt genom köptjänster                   Är Regeringen medveten om att kapa-
10660: vid hjärtkliniker utomlands såsom i Sverige och              citetsbristen inom hjärtkirurgin i vårt
10661: Storbritannien.                                              land leder tili att hjärtpatienter i vårt
10662:    Behovet borde kunna beaktas genom ett spe-                land inte får den kirurgiska vård de
10663: cielit budgetanslag för köptjänster av hjärtkirurgi          behöver i formen by-pass operationer vid
10664: för 1988. Behovet av köptå tjänster gälier ca                landets universitetscentralsjukhus
10665: 1 000 by-pass operationer per år under en över-                 och om så är faliet, vilka åtgärder avser
10666: gångsperiod tili dess tiliräcklig kapacitet vid uni-         Regeringen vidta för att under en över-
10667: versitetsklinikerna finns.                                   gångsperiod, genom köp av tjänster vid
10668:    Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den             privatsjukhus i eget land och vid hjärtkli-
10669: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-              niker utomlands främst i Sverige och
10670: ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia            Storbritannien, lösa detta akuta problem
10671: följande spörsmål:                                           i vår sjukvård?
10672: 
10673:      Helsingfors den 8 maj 1987
10674: 
10675:                       Ingvar S. Melin                         Gustav Björkstrand
10676:                                         1987 vp. -     KK n:o 63                                          3
10677: 
10678: Kirjallinen kysymys n:o 63                                                                     Suomennos
10679: 
10680: 
10681: 
10682: 
10683:                                    Melin ym.: Ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
10684: 
10685: 
10686:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10687: 
10688:    Maassamme esiintyy hyvin paljon sydän- ja              Vuonna 1985 vähimmäistarve maassamme ar-
10689: verisuonisairauksia erityisesti 35-6 5-vuotiaiden      vioitiin 500 leikkaukseksi 1 miljoonaa asukasta
10690: ikäryhmään kuuluvilla miehillä, ja viimeisimmän        kohden eli 2 400 leikkaukseksi vuodessa. Tarkis-
10691: WHO-tilaston mukaan Suomi on Irlannin ja               tettujen kansallisten suunnitelmien ja aloitettu-
10692: Skotlannin jälkeen kolmannella sijalla maailmas-       jen lisätoimenpiteiden avulla tämä tavoite saavu-
10693: sa. Näiden sairauksien esiintymistiheys on lähes       tetaan 1990-luvun alkupuolella. Tämä ei kuiten-
10694: puolet suurempi meillä kuin muissa Pohjoismais-        kaan riitä. Ruotsissa leikkaustarpeeksi arvioidaan
10695: sa. Tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimien            650 potilasta 1 miljoonaa asukasta kohden, ja
10696: ansiosta sydäninfarktiin sairastuneiden ja kuollei-    tällöin tulee ottaa huomioon, että sepelvaltimo-
10697: den lukumäärä on alkanut vähentyä, mutta edel-         sairauksien esiintymistiheys Ruotsissa on huomat-
10698: leenkin sepelvaltimoiden kalkkiutumisen uhriksi        tavasti alhaisempi kuin Suomessa.
10699: joutuneet potilaat tarvitsevat merkittäviä hoito-          Veritulpan liuotushoidosta sydäninfarktin uha-
10700: toimenpiteitä mm. ohitusleikkauksina, ennen            tessa on viime aikoina saatu hyviä tuloksia. Jotta
10701: kuin tilanne on edes tyydyttävä.                       tämä hoito pidemmällä tähtäyksellä olisi tehokas-
10702:                                                        ta, on 3-4 kuukauden kuluessa tehtävä sepelval-
10703:     Nykyään voidaan liioittelematta todeta, että       timoahtauman, josta aina on kyse perussairaute-
10704: sydänleikkausjonossa odottavat angina pectoris         na, ohitusleikkaus. Täten tämä uusi hoitomuoto
10705: -potilaat ovat kansainvälisesti katsoen hyvin vai-     sydäninfarktin uhatessa luo pikaista sepelvaltimo-
10706: keassa tilanteessa: odotusaika on pitkä, aina kah-     kirurgian toimenpiteiden lisätarvetta.
10707: teen vuoteen saakka, ja odotusaikana on 10
10708:                                                            Suomen angina pectoris -potilaat ovat nykyään
10709: prosentin vuotuinen äkillisen kuoleman riski ole-
10710:                                                        todellakin vaikeassa tilanteessa. Millään muulla
10711: massa. Kirurgisen ja konservatiivisen hoidon vä-
10712:                                                        leikkausta, joka on yleisesti hyväksytty hoitomuo-
10713: lillä tehdyt vertailevat tutkimukset ovat yksiselit-
10714:                                                        to ja josta on selvät todisteet, odottavalla potilas-
10715: teisesti osoittaneet, että ohitusleikkausten tulok-
10716:                                                        ryhmällä ei ole odotusaikana niin suurta äkillisen
10717: set ovat merkittävästi parempia kuin pelkästään
10718:                                                        kuoleman tai invalidisoitumisen riskiä kuin juuri
10719: lääkehoito ja että ne takaavat selvästi paremman
10720:                                                        sepelvaltimopotilailla. Sivistysvaltiolle, jolla on
10721: elämän laadun ja pidemmän eliniän. Leikatuista
10722:                                                        yleisesti tunnustettu ja myös kansainvälisesti ar-
10723: 60 % tuli työkykyisiksi, kun taas ainoastaan
10724:                                                        vostettu terveydenhuollon taso, ei ole kovinkaan
10725: 30 % pelkästään lääkehoitoa saaneista vertailu-
10726:                                                        kunniallista, että ainoastaan 30 prosenttia nyky-
10727: ryhmän potilaista sai työkykynsä takaisin.
10728:                                                        ään pakottavassa ohitusleikkauksen tarpeessa ole-
10729:   Vuonna 1981 arvioitiin sepelvaltimoleikkaus-         vista voi saada tarkoituksenmukaista hoitoa. Leik-
10730: ten tarpeen olevan 200 potilasta 1 miljoonaa           kausjonot ovat kohtuuttoman pitkiä, ja äkillisen
10731: asukasta kohden eli noin 1 000 leikkausta vuo-         kuoleman riski odotusaikana on aivan liian suuri.
10732: dessa. Voimassa olevissa terveydenhuollon viisi-       Tämän vuoksi on aiheellista mahdollisimman
10733: vuotissuunnitelmissa on pohjana käytetty näitä         pian ryhtyä sellaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin,
10734: lukuja. Vuonna 1985 tehtiin 723 leikkausta ja          joilla sydänleikkauskapasiteetti voidaan saada
10735: vuonna 1986      1 027 leikkausta, mikä vastaa         vastaamaan tarvetta.
10736: vuonna 1981 asetettua tavoitetta. Tämä on kui-            Ohitusleikkauksien taloudellinen hyöty (cost-
10737: tenkin ainoastaan noin 30 % nykyisestä vähim-          benefit) on todistetusti suurempi kuin konserva-
10738: mäistarpeesta. Leikkausjonot ovatkin kasvaneet         tiivisen ei-leikkauksellisen hoidon.
10739: yhä nopeammin, koska tästä hoitomuodosta on               Olennaista on, että sosiaali- ja terveysministe-
10740: tullut yhä tavallisempi ja sen tuloksista yhä          riö ryhtyy toimenpiteisiin siten, että Suomen
10741: parempia.                                              sydänpotilaat voivat saada tarvitsemansa kirurgi-
10742: 4                                      1987 vp. -- RJC n:o 63
10743: 
10744: sen hoidon. Tämä tapahtuisi ennen kaikkea lisää-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10745: mällä maamme yliopistollisten keskussairaaloiden    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10746: kapasiteettia sekä mahdollistamaila siirtymäaika-
10747: na maamme yksityissairaaloista ostettujen palve-              Onko Hallitus tietoinen, että sydänki-
10748: luiden hyväksikäyttö sekä palveluiden ostaminen            rurgian alalla maassamme vallitseva kapa-
10749: ulkomailta, kuten Ruotsin ja Ison-Britannian sy-           siteettivaje johtaa siihen, että maamme
10750: dänklinikoilta. Tarve tulisi voida ottaa huomioon          sydänpotilaat eivät saa tarvitsemaansa ki-
10751: varaamaila erityinen määräraha vuoden 1988                 rurgista ohitusleikkaushoitoa maamme
10752: tulo- ja menoarvioon sydänkirurgiapalveluiden              yliopistollisissa keskussairaaloissa, ja jos
10753: ostamiseksi. Palveluiden ostamistarve koskisi              on,
10754: noin 1 000 ohitusleikkausta vuodessa siirtymä-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10755: kautena siihen saakka kunnes yliopistojen klini-           ryhtyä, jotta siirtymäkauden aikana
10756: koilla on riittävä kapasiteetti.                           maamme yksityissairaaloista ja ulkomail-
10757:                                                            ta, ennen kaikkea Ruotsin ja Ison-Britan-
10758:                                                            nian sydänklinikoilta, astettavien palve-
10759:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          lujen avulla voitaisiin ratkaista tämä sai-
10760: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               raanhoitomme akuutti ongelma?
10761: 
10762:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
10763: 
10764:                      Ingvar S. Melin                         Gustav Björkstrand
10765:                                         1987 vp. -     KK n:o 63                                        5
10766: 
10767: 
10768: 
10769: 
10770:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10771: 
10772:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa. Leikkausten määrä lisääntyi edelliseen vuo-
10773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teen verrattuna 33 %. Lisäystä on pidettävä mer-
10774: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-         kittävänä, kun otetaan huomioon, että leikkaus-
10775: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ten suorittaminen edellyttää erityisen perehtynyt-
10776: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tä erikoiskoulutettua henkilökuntaa.
10777: Melinin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
10778: myksestä n:o 63:                                       myönnetty 4 miljoonan markan määräraha sepel-
10779:           Onko Hallitus tietoinen, että sydänki-       valtimokirurgian tehostamiseen.
10780:        rurgian alalla maassamme vallitseva kapa-          Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
10781:        siteettivaje johtaa siihen, että maamme         päätöstä määrärahan jakamisesta yliopistollisten
10782:        sydänpotilaat eivät saa tarvitsemaansa ki-      keskussairaaloiden kesken siten, että sepelvalti-
10783:        rurgista ohitusleikkaushoitoa maamme            mokirurgian kapasiteetti lisääntyisi mahdollisim-
10784:        yliopistollisissa keskussairaaloissa, ja jos    man hyvin tarpeita vastaavasti. Näillä lisävoima-
10785:        on,                                             varoilla voidaan sepelvaltimoleikkausten määrää
10786:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lisätä merkittävästi vuonna 1987.
10787:        ryhtyä, jotta siirtymäkauden aikana                Uusien hoitomenetelmien kehittyminen saat-
10788:        maamme yksityissairaaloista ja ulkomail-        taa jatkossa vaikuttaa sepelvaltimokirurgian tar-
10789:        ta, ennen kaikkea Ruotsin ja Ison-Britan-       peeseen huomattavastikin.
10790:        nian sydänklinikoilta, astettavien palve-          Tarpeen lisääntyminen otetaan huomioon ter-
10791:        lujen avulla voitaisiin ratkaista tämä sai-     veydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa
10792:        raanhoitomme akuutti ongelma?                   vuosille 1988-1992. Samassa yhteydessä selvite-
10793:                                                        tään mahdollisuudet ostopalvelujen käyttöön ti-
10794:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lanteen helpottamiseksi sekä kotimaan että ulko-
10795: ti seuraavaa:                                          maiden osalta. Vuosien 1987-1991 terveyden-
10796:    Vuonna 1986 tehtiin yliopistollisissa keskussai-    huollon valtakunnallisen suunnitelman mukai-
10797: raaloissa yhteensä 965 sepelvaltimoiden ohitus-        sesti lääkintöhallitus selvittää vuoden 1987 aika-
10798: leikkausta. Tämän lisäksi leikattiin Suomessa          na mahdollisuudet maan rajojen ulkopuolelta
10799: noin 50 potilasta yksityisessä Mehiläisen sairaalas-   astettavien palvelujen käyttöön.
10800: 
10801:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
10802: 
10803:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
10804: 6                                      1987 vp. -- RJC n:o 63
10805: 
10806: 
10807: 
10808: 
10809:                                Till Riksdagens Herr Talman
10810: 
10811:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          operationer ökade 33 % jämfört med föregående
10812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        år. Ökningen bör anses vara betydande, eftersom
10813: den 8 maj 1987 till vederbörande medlem av            utförandet av operationerna förutsätter en särskilt
10814: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     erfaren, specialutbildad personal.
10815: dagsman Melin m.fl. undertecknade spörsmål nr            1 statsförslaget för detta år har ett anslag på 4
10816: 63:                                                   miljoner mark beviljats för effektivering av
10817:                                                       kranskärlskirurgin.
10818:           Är Regeringen medveten om att kapa-            lnom social- och hälsovårdsministeriet bereds
10819:        citetsbristen inom hjärtkirurgin i vårt        ett förslag om att fördela anslaget universitets-
10820:        land leder till att hjärtpatienter i vårt      centralsjukhusen emellan så, att kapaciteten i
10821:        land inte får den kirurgiska vård de           fråga om kranskärlskirurgi kunde ökas därhän att
10822:        behöver i formen by-passoperationer vid        den så väl som möjligt motsvarar behovet. Med
10823:        landets universitetscentralsjukhus             dessa tilläggsresurser kan man år 1987 märkbart
10824:           och om så är fallet, vilka åtgärder avser   öka antalet kranskärlsoperationer.
10825:        Regeringen vidta för att under en över-           Utvecklandet av nya vårdmetoder kan i fram-
10826:        gångsperiod, genom köp av tjänster vid         tiden på ett betydande sätt inverka på behovet av
10827:        privatsjukhus i eget land och vid hjärtkli-    kranskärlskirurgi.
10828:        niker utomlands främst i Sverige och              Det ökade behovet kommer att beaktas i den
10829:        Storbritannien, lösa detta akuta problem       riksomfattande hälsovårdsplanen för åren 1988--
10830:        i vår sjukvård?                                1992. 1 samband därmed kommer det att utre-
10831:                                                       das, vilka möjligheter som finnas att utnyttja
10832:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       köptjänster, både i vårt eget land och i andra
10833: anföra följande:                                      länder, för att underlätta situationen. 1 enlighet
10834:    År 1986 gjordes sammanlagt 965 by-passopera-       med den riksomfattande hälsovårdsplanen för
10835: tioner av kranskärl vid våra universitetscentrals-    åren 1987--1991 utreder medicinalstyrelsen un-
10836: jukhus. Därtill opererades i Finland ca 50 patien-    der år 1987 möjligheterna till att köpa tjänster i
10837: ter vid det privata sjukhuset Mehiläinen. Antalet     utlandet.
10838: 
10839:     Helsingfors den 10 juni 1987
10840: 
10841:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10842:                                                  1987 vp.
10843: 
10844: Kirjallinen kysymys n:o 64
10845: 
10846: 
10847: 
10848: 
10849:                                     Kortesalmi: Puutavaran Suomesta Ruotsiin tapahtuvan v1enmn
10850:                                       estämisestä
10851: 
10852: 
10853:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10854: 
10855:    Suomesta viedään sahapuuta mm. Ruotsiin              kymmeniätuhansia kiimakuutiometrejä sahatuk-
10856: keskisuuren sahalaitoksen tarvitsema puumäärä.          keja, jotka olisivat työllistäneet sahan työväen
10857: Viime vuonna sahapuuta vietiin n. 230 000 k-            useiksi kuukausiksi. Nyt näitä tukkeja sahataan
10858: m3. Vuoden 1987 vientiluvut osoittavat kasvua           kahdella sahalaitoksella Ruotsissa.
10859: sahapuun viennissä. Ruotsissa sahapuun hinnoit-            Paitsi että tällainen toiminta on vastoin kaikkia
10860: telujärjestelmä suosii voimakkaasti korkealaatuis-      hyväksyttyjä periaatteita, niin että työläiset katso-
10861: ta sahapuuta jopa niin, että heikompilaatuisen ja       vat tulleensa petetyksi, on tässä asiassa vielä
10862: paraslaatuisen tukin hinnan ero on kaksinkertai-        tämän lisäksi paljon puhuva erikoisuus: nämä
10863: nen. Meillä Suomessa ei tällaista hintaporrastusta      tukit on tuotu Neuvostoliiton puolelta autoilla
10864: ole, vaan sahatukin tienvarsihinnat noudattelevat       Iijoen latvoille, uitettu sieltä Iijokea alas Pohjan-
10865: suurin piirtein Ruotsissa maksettavan alemman           lahteen ja hinattu Martinniemeen Rauma-Repo-
10866: laatuluokan sahatukin tienvarsihintaa.                  lan sahalle, nostettu vedestä pinoihin ja sitten ne
10867:    On selvää, että tässä tilanteessa on olemassa        on ajettu suomalaisia ja ruotsalaisia autoja käyt-
10868: voimakasta imua Ruotsiin päin. Juuri hyvänlaa-          täen Ruotsiin. Laadullisesti nämä puut ovat
10869: tuisia sahatukkeja viedään eniten. Merkille pan-        huipputasoa, järeitä ja vähäoksaisia, pohjoisen
10870: tavaa on, että korkeampi sahapuun hinta ei näy          aihkipetäjiä, joiden loppumista Suomessa monet
10871: tullitilastoissa, vaan esim. mäntysahapuun keski-       asiantuntijat pitävät todennäköisenä. Näiden vie-
10872: hinnat vuonna 1986 ovat olleet 275 mk/k-m 3.            minen Ruotsiin ja erittäin kyseenalaisella tavalla
10873:    Näyttää siltä, että suuret puutavarayhtiöt har-      mitattuna on erittäin arveluttavaa ja antaa aiheen
10874: joittavat laajamittaista vaihtokauppaa eri puuta-       moniin epäilyksiin suomalaisen puutavarakaupan
10875: varalaaduilla Suomen ja Ruotsin välisen rajan           liike- ja toimintaperiaatteista.
10876: ylitse. Perusteltua aihetta on myös epäillä, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10877: suuret puutavarayhtymät Suomessa ja Ruotsissa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10878: muodostaisivat keskinäisen hintakartellin, jolla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10879: on kielteistä vaikutusta vapaaseen hinnanmuo-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10880: dostukseen.
10881:    Erityisen tuhoisaa tämä toiminta on pienille                    Tietääkö Hallitus, että Suomesta vie-
10882: työvaltaisille yrityksille, joita toimii runsaasti              dään sahapuuta mm. Ruotsiin noin kes-
10883: Suomenkin puolella valtakunnan rajaa. Suuret                    kisuuren sahalaitoksen tarvitsema puu-
10884: eivät osta näiltä. Esim. pienyrittäjällä saattaa olla           määrä vuodessa (v. 1986 noin 230 000
10885: suuriakin määriä paperipuuta varastossa pilaautu-               k-m 3), että mm. osa tästä puusta on
10886: massa samaan aikaan, kun massatehtaat tuovat                    tuotu Neuvostoliitosta Iijoen !arvoille, ui-
10887: raaka-ainetta ulkomailta ja niillä on puute mate-               tettu Iijokea alas Pohjanlahteen, hinattu
10888: riaalista.                                                      Haukiputaan Martinniemeen Rauma-
10889:    Esimerkkinä siitä, mihin suuret yhtiöt saattavat             Repolan sahalle ja kuljetettu sieltä Mar-
10890: mennä, on äskettäin tapahtunut sahatukkikaup-                   tinniemen työtä tarvitsevien työläisten
10891: pa suomalaisen Rauma-Repolan ja ruotsalaisen                    nenän editse autoilla Ruotsiin, ja
10892: Assin välillä. Martinniemen sahalta vietiin sanan-                 mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
10893: mukaisesti työttömiksi jäävien pitkään sahalla                  ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien kor-
10894: työskennelleiden työläisten ''nenän edestä''                    jaamiseksi?
10895: 
10896:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
10897: 
10898:                                            ]. Juhani Kortesalmi
10899: 270635T
10900: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 64
10901: 
10902: 
10903: 
10904: 
10905:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10906: 
10907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        10 miljoonaa m 3 suuremmaksi kuin vuonna
10908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1986.
10909: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-           Kertyneet hakkuusäästöt ja hakkuuohjelmien
10910: jeenne n:o 224 ohella toimittanut valtioneuvos-       mukainen puuraaka-aineen määrä osoittavat, että
10911: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     metsäteollisuutemme kehittämistä ja kasvua ei
10912: edustaja ] . Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       ole rajoittanut eikä lähivuosikymmeninä rajoita
10913: kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:                    raakapuun riittävyys. 1980-luvulla tapahtunutta
10914:                                                       keskimääräistä 1,6 miljoonan m 3 :n raakapuun
10915:           Tietääkö Hallitus, että Suomesta vie-       vientiä huomattavasti suurempi ongelma onkin
10916:        dään sahapuuta mm. Ruotsiin noin kes-          se, pystyykö sahateollisuutemme ja myös massa-
10917:        kisuuren sahalaitoksen tarvitsema puu-         ja paperiteollisuutemme markkinoiden kysynnän
10918:        määrä vuodessa (v. 1986 noin 230 000           huomioon ottaen kasvattamaan tuotantoaan kil-
10919:        k-m 3), että mm. osa tästä puusta on           pailukykyisesti niin, että metsien lisääntyvät hak-
10920:        tuotu Neuvostoliitosta Iijoen latvoille, ui-   kuumahdollisuudet voidaan täysimääräisesti hyö-
10921:        tettu Iijokea alas Pohjanlahteen, hinattu      dyntää Suomen metsäteollisuudessa. Tähän laa-
10922:        Haukiputaan Martinniemeen Rauma-               jaan problematiikkaan ei tässä yhteydessä ole
10923:        Repolan sahalle ja kuljetettu sieltä Mar-      mahdollista syvällisemmin puuttua. Voidaan
10924:        tinniemen työtä tarvitsevien työläisten        vain todeta, että metsäteollisuuden kehittämis-
10925:        nenän editse autoilla Ruotsiin, ja             edellytysten kohentaminen on erittäin tärkeää
10926:           mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      niin metsävaroiemme hyödyntämisen, metsien
10927:        ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien kor-      hoidon ja kasvatuksen, työllisyyden, vientimme
10928:        jaamiseksi?                                    kuin yleensä koko kansantalouden kannalta.
10929:                                                          Metsäteollisuusyhtiöt, joilla suurten raakapuu-
10930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         määrien tarpeen vuoksi on omat raakapuun han-
10931: seuraavaa.                                            kintaorganisaationsa ja -alueensa, ovat perintei-
10932:                                                       sesti suorittaneet puutavaraerien vaihtoa mm.
10933:    Raakapuun viennistä samoin kuin tuonnista on       kuljetuskustannusten alentamiseksi ja raakapuu-
10934: käytettävissä kattavat ja ajanmukaiset tiedot.        lajien ohjaamiseksi jalostuslaitosten tarpeen ja
10935: Vuonna 1986 Suomesta vietiin raakapuuta yh-           sijainnin mukaan. Pohjois-Suomen ja Pohjois-
10936: teensä 1 602 000 m 3, josta sahatukkeja oli           Ruotsin metsäteollisuusyhtiöiden kesken on myös
10937: 272 000 m 3 • Vienti suuntautui pääasiassa Ruot-      kymmenien vuosien ajan tapahtunut vastaavia
10938: siin. Suomeen tuotiin raakapuuta pääasiassa           puutavaran laji- ja kuljetusvaihtoja. Myös näillä
10939: Neuvostoliitosta 5 250 000 m 3 , josta sahatukkeja    v::ihdoilla on pyritty em. rationalisointitavoittei-
10940: oli 506 000 m 3 • Raakapuun ulkomaankauppatase        sun.
10941: onkin ollut yli 20 vuoden ajan selvästi positiivi-       Kun puutavaralajien vaihdoilla saavutettavat
10942: nen. Vuosina 1980-1986 tase osoitti yhteensä          hyödyt koituvat sekä metsäteollisuusyrityksille et-
10943: 27,7 miljoonan m 3:n ylijäämää.                       tä kantohintoina metsän myyjille, ei yhtiöiden
10944:    Myös metsätase Suomessa on ollut pitkään           tarpeellisiksi katsomia puutavaravaihtoja ole syytä
10945: ylijäämäinen. Vuosina 1975-1986 hakkuusääs-           julkisen vallan toimenpitein rajoittaa.
10946: töt yhteensä ovat olleet 144 miljoonaa m 3 , mikä        Raakapuun hinnat ja niitä koskevat suositukset
10947: on 3, 5-kertainen teollisuuden nykyiseen aines-       sovitaan Suomessa puumarkkinaosapuolten väli-
10948: puun vuotuiseen käyttöön verrattuna. Lisäksi          sinä neuvotteluina. Voimassa olevan kolmivuoti-
10949: tiedetään, että metsien hakkuumahdollisuudet          sen hintasopimuksen toisen vuoden hintaratkaisu
10950: lisääntyvät Metsä 2000 -ohjelman tavoitteiden         astui voimaan 1.4.1987. Hintojen osalta ratkaisu
10951: mukaan varsin tuntuvasti. Metsäteollisuuden           perustuu vuosi sitten sovittuun puun hinnan-
10952: käytettävissä oleva kotimainen raakapuu on arvi-      määritysjärjestelmään, jonka mukaan kantohin-
10953: oitu vuonna 1995 58 miljoonaksi m :ksi eli noin       nat johdetaan metsäteollisuuden tuotteiden vien-
10954:                                      1987 vp. -     KK n:o 64                                        3
10955: 
10956: tihinnoista. Uusi sopimus sisältää havutukkien      raakapuuerästä osti Suomen metsäteollisuus osan
10957: uudet mitta- ja laatuvaatimukset, joilla saadaan    ja loppuerän Rauma-Repola Oy myi Ruotsiin
10958: aikaan sahatukin laadun parantuminen. Uudet         ennen kuin puut maavarastossa ehtivät pilaan-
10959: laatuvaatimukset kattavat koko maan. Sahatukin      tua. Saatujen selvitysten petusteella Ruotsiin
10960: laadun parantaminen ja hinnoittelu laadun mu-       myydyssä tukkierässä ei ollut montakaan kuutiota
10961: kaan on keskeinen edellytys sahateollisuuden        Neuvostoliitosta ostettuja tukkeja.
10962: kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi.         Rauma-Repola Oy:n päätös lopettaa Martin-
10963:    Kun Rauma-Repola Oy päätti lopettaa Hauki-       niemen sahan toiminta kannattamattomana on
10964: putaan Martinniemen sahan toiminnan kannatta-       tapahtunut tosiasia. Tämän päätöksen johdosta
10965: mattomana, tuli jo tammikuussa 1987 yhdeksi         Rauma-Repola Oy on myös myynyt hallussaan
10966: mahdolliseksi vaihtoehdoksi se, että Vapo Oy        olleet raakapuuerät, osan niistä Ruotsiin. Näihin
10967: voisi jatkaa sahaustoimintaa Martinniemen sahal-    tapahtuneisiin tosiasioihin hallitus ei voi vaikut-
10968: la. Tästä syystä Rauma-Repola Oy:n Martinnie-       taa. Sen sijaan hallituksen tarkoituksena on omil-
10969: men hankinta-alue lopetti hallussaan olevan sa-     la toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että Suomen
10970: hatukkivaraston markkinoinnin muille Pohjois-       sahateollisuuden ja koko metsäteollisuuden kehi-
10971: Suomen metsäteollisuusyhtiöille. Tämä sahatuk-      tysedellytykset muodostuisivat sellaisiksi, että
10972: kivarasto käsitti useita eriä mm. Kemijoen ui-      metsiemme hyvälaatuinen raakapuu voitaisiin
10973: ton, Selkäsaaren erän, Martinniemen vesivaras-      täysimääräisesti hyödyntää kotimaassa. Kuten tie-
10974: ton, Villenniemen maapuuerän ja Oulun ympä-         detään, hallitus on myös ryhtynyt toimenpiteisiin
10975: ristön tienvarteen varastoidut puut, yhteensä       sahaustoiminnan jatkamiseksi Martinniemellä.
10976: noin 90 000 m 3 • Näistä eristä Vapo Oy teki        Määrärahaesitykset tätä tarkoitusta varten on teh-
10977: tarjouksensa 31.3.1987, joka johti kauppaan         ty eduskunnalle annettuun 1 lisämenoarvioon
10978: muilta osin paitsi Villenniemen maalle nostetun     vuodelle 1987.
10979: noin 20 000 m 3 :n erän osalta. Villenniemen
10980: 
10981:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
10982: 
10983:                                                    Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
10984: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 64
10985: 
10986: 
10987: 
10988: 
10989:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10990: 
10991:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            Det inhemska rundvirke som står till skogsindu-
10992: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er              strins förfogande har beräknats vara 58 miljoner
10993: skrivelse nr 224 av den 8 maj 1987 till vederbö-       kubikmeter år 1995, d.v.s. ca 10 miljoner kubik-
10994: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        meter mer än år 1986.
10995: följande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi              De sammanlagda avverkningsinbesparingarna
10996: undertecknade spörsmål nr 64:                          och träråvarumängden enligt avverkningspro-
10997:                                                        grammen visar att vår skogsindustris utveckling
10998:           Vet Regeringen om att från Finland
10999:                                                        och tillväxt inte har begränsat och inte heller
11000:        exporteras, bl.a. till Sverige, sågvirke i så
11001:                                                        kommer att begränsa tillräckligheten på rundvir-
11002:        stora mängder som ett medelstort sågverk
11003:                                                        ke under de närmaste årtiondena. Ett mycket
11004:        behöver på ett år (år 1986 ca 230 000
11005:                                                        större problem än den export av i medeltal 1,6
11006:        kubikmeter), att bl.a. en del av detta
11007:                                                        miljoner kubikmeter rundvirke som har skett på
11008:        virke har importerats från Sovjetunionen
11009:                                                        1980-talet är frågan om vår sågindustri och också
11010:        till ljo älvs övre lopp, flottats ner längs
11011:                                                        vår massa- och pappersindustri, med beaktande
11012:        Ijo älv till Bottniska viken, bogserats till    av efterfrågan på marknaden, kan utöka sin
11013:        Rauma-Repolas såg i Martinniemi i Hau-          produktion konkurrenskraftigt så att de ökande
11014:        kipudas och därifrån per bil transporte-
11015:                                                        möjligheterna till skogsavverkning till fullo kan
11016:        rats till Sverige förbi näsan på arbetarna i
11017:                                                        utnyttjas av Finlands skogsindustri. Denna vitt-
11018:        Martinniemi som skulle ha behövt ar-
11019:                                                        gående problematik är det inte möjligt att gå
11020:        bete, och                                       närmare in på i detta sammanhang. Det kan bara
11021:           vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-        konstateras att det är synnerligen viktigt att höja
11022:        ringen vidtaga för att undanröja ovan-          förutsättningarna att utveckla skogsindustrin bå-
11023:        nämnda olägenheter?                             de med tanke på utnyttjandet av våra skogsresur-
11024:                                                        ser, skötseln och vården av skogarna, sysselsätt-
11025:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen, vår export och allmänt taget hela natio-
11026: anföra följande:                                       nalhushållningen.
11027:    Både i fråga om exporten och importen av               Skogsindustribolagen, som på grund av att de
11028: rundvirke finns det täckande och akruella upp-         behöver stora råvirkesmängder har egna anskaff-
11029: gifter. År 1986 exporterade Finland sammanlagt         ningsorganisationer och -områden för rundvirke,
11030: 1 602 000 kubikmeter rundvirke, och av denna           har av tradition sinsemellan bytt trävarupartier
11031: mängd utgjorde sågtimret 272 000 kubikmeter.           bl.a. för att sänka transportkostnaderna och för
11032: Exporten gick främst till Sverige. Finland impor-      att    kunna styra rundvirkesslagen enligt
11033: terade 5 250 000 kubikmeter rundvirke, huvud-          förädlingsanläggningarnas behov och läge. Även
11034: sakligen från Sovjetunionen, av dessa 506 000          mellan norra Finland och norra Sverige har
11035: kubikmeter sågtimmer. Utrikeshandelsbalansen i         motsvarande byte av virkesslag och -transporter
11036: fråga om rundvirke har också under de senaste 20       skett under tiotals år. Dessa byten har också
11037: åren varit klart positiv. Åren 1980-1986 visade        inneburit en strävan att åstadkomma ovannämn-
11038: balansen ett överskott på sammanlagt 27,7 miljo-       da rationaliseringsmålsättningar.
11039: ner ku bikmeter.                                          Eftersom den nytta som uppnås med byte av
11040:    Även skogs~alansen i Finland har länge visat        virkesslag tillfaller både skogsindustriföretagen
11041: ett överskott. Aren 1975-1986 har avverknings-         och i form av pris på rot också skogsförsäljaren,
11042: inbesparingarna sammanlagt varit 144 miljoner          finns det ingen orsak att med offentliga åtgärder
11043: kubikmeter, vilket är 3,5 gånger den virkes-           begränsa de byten av virkesslag som bolagen
11044: mängd som industrin i dagens läge använder per         anser nödvändiga.
11045: år. Dessutom vet man att avverkningsmöjlighe-             Om rundvirkespriserna och rekommendatio-
11046: terna kommer att öka synnerligen kännbart i och        nerna om dessa avtalas i Finland vid förhand-
11047: med målsättningen för programmet Skog 2000.            lingar mellan parterna på trävarumarknaden.
11048:                                        1987 vp. -     KK n:o 64                                         5
11049: 
11050: Prisuppgörelsen för det andra året av den gällan-      lagt ca 90 000 kubikmeter. På dessa partier gav
11051: de, treåriga prisöverenskommelsen trädde i kraft       Vapo Oy 31.3.1987 ett anbud, som ledde tili
11052: 1.4.1987. 1 fråga om priserna baserar sig uppgö-       affär med de övriga panieroa utom ett parti på
11053: relsen på det system för prissättning av virke som     ca 20 000 kubikmeter som hade lagts i land i
11054: man kom överens om för ett år sedan och enligt         Villenniemi. Av rundvirkespartiet i Villenniemi
11055: vilket priset på rot bestäms utgående från ex-         köpte Finlands skogsindustri en del och det
11056: portpriserna för skogsindustrins produkter. Det        resterande partiet sålde Rauma-Repola Oy tili
11057: nya avtalet innehåller nya mått- och kvalitetskrav     Sverige innan stockarna i landavlägget hann bli
11058: för barrträdstimmer med vilka man kan få till          förstörda. På basis av de utredningar man har
11059: stånd en förbättring av kvaliteten på sågtimret.       fått fanns det inte många kubik timmer köpta i
11060: De nya kvalitetskraven gäller för hela landet. En      Sovjetunionen i det timmerparti som såldes tili
11061: förbättring av sågtimrets kvalitet samt prissätt-      Sverige.
11062: ning enligt kvaliteten är centrala förutsättningar        Rauma-Repola Oy:s beslut att upphöra med
11063: för att sågindustrins konkurrenskraft skall kunna      sågverksamheten i Martinniemi såsom olönsam är
11064: garanteras och förbättras.                             ett faktum som redan har skett. Med anledning
11065:    Då Rauma-Repola Oy beslöt att lägga ner             av detta beslut har Rauma-Repola Oy också sålt
11066: verksamheten vid sågen i Martinniemi i Hauki-          sina rundvirkespartier, en del av dem tili Sverige.
11067: pudas som olönsam, uppkom redan i januari              Dessa redan skedda fakta kan regeringen inte
11068: 1987 som ett eventuellt alternativ att Vapo Oy         påverka. Däremot har regeringen för avsikt att
11069: kunde fortsätta sågverksamheten vid sågen i            med egoa åtgärder påverka att utvecklingsförut-
11070: Martinniemi. Av denna anledning upphörde               sättningarna för Finlands sågindustri och hela
11071: Rauma-Repola Oy:s anskaffningsområde i Mar-            skogsindustrin skulle bli sådana att våra skogars
11072: tinniemi med marknadsföringen av sitt sågtim-          rundvirke av hög kvalitet tili fullo kunde utnytt-
11073: merupplag till andra skogsindustribolag i norra        jas i hemlandet. Såsom känt är har regeringen
11074: Finland. Detta sågtimmerupplag omfattade flera         även vidtagit åtgärder för att sågverksamheten i
11075: partier, bl.a. stockflottar i Kemi älv, ett parti i    Martinniemi skall kunna fortgå. Framställningar
11076: Selkäsaari, ett upplag i vatten i Martinniemi, ett     om anslag för detta ändamål har gjorts i 1
11077: parti lågor i Villenniemi och virke som upplag-        tilläggsbudgeten för år 1987 som har getts åt
11078: rats längs vägkanterna runt Uleåborg, samman-          riksdagen.
11079: 
11080:      Helsingfors den 11 juni 1987
11081: 
11082:                                                       Handels- och industriminister 1/kka Suominen
11083: 1
11084: 1
11085: 1
11086: 1
11087:     1
11088:     1
11089:     1
11090:     1
11091:         1
11092:         1
11093:         1
11094:             1
11095:             1
11096:             1
11097:                 1
11098:                 1
11099:                 1
11100:                 1
11101:                                                  1987 vp.
11102: 
11103: Kirjallinen kysymys n:o 65
11104: 
11105: 
11106: 
11107: 
11108:                                     Renko ym.: Luonnonmarjojen varmuusvarastoinnin järjestämisestä
11109:                                       Pohjois-Suomessa
11110: 
11111: 
11112:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11113: 
11114:    Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitossa on seu-           - Ruotsin toimenpiteet, kuten liikevaihtove-
11115: raavaa seutusuunnitelmaa varten käynnissä eri           ron poistaminen vuodesta 1979 lähtien sekä kul-
11116: elinkeinojen kehittämisprojekteja. Pohjois-Poh-         jetuskustannusten tukeminen ja rahoitusjärjeste-
11117: janmaan maaseutuelinkeinojen kehittämisohjel-           lyt,
11118: ma, jota valvoo laaja asiantuntijatoimikunta, val-         - Kanadan voimistunut marjan vienti Keski-
11119: mistuu tämän vuoden kesäkuun loppuun men-               Eurooppaan (Kanadan viljellyn mustikan sato on
11120: nessä. Tässä yhteydessä on käsitelty maatalouden        noin 80 milj. kg, kun Skandinavian luonnon-
11121: liitännäiselinkeinoja ja muita maaseudulle luon-        mustikkaa saadaan talteen vain 8 milj. kg) ja
11122: taisia elinkeinoja. Yksi osaselvitys käsittelee luon-      - satotason vaihtelusta johtuvat suuret hinta-
11123: nontuotteiden, kuten luonnonmarjojen, keruuta,          vaihtelut ja siitä johtuva kilpailukyvyn puute.
11124: jota koskevat kaupan uudelleenjärjestelyt ovat             Suomalaisen marjanviennin kilpailukykyä on
11125: juuri meneillään. Tämän vuoksi Pohjois-Pohjan-          heikentänyt myös aiemmin ollut liikevaihtovero,
11126: maan seutukaavaliitto jo tässä vaiheessa korostaa       joka poistettiin taannehtivasti vuoden 1985 osal-
11127: niitä toimenpiteitä, joilla luonnontuotteiden           ta. Sen elvyttävä vaikutus ei ole vielä näkynyt.
11128: kaupallista ketuuta voidaan edistää.
11129:                                                            Marjakauppaa vaikeuttavat rahoitusongelmat.
11130:    Kaupan kannalta tärkeimmät luonnonmarjam-            Marjakaupalle ei ole mitään erityislainoja, ostot
11131: me ovat puolukka, mustikka, hilla ja karpalo.           kasaantuvat 3 kuukaudelle. Lisäksi marjojen puh-
11132: Koko maan osalta näiden kokonaissato on vaihte-         distus ja varastointi vievät noin 112 vuotta.
11133: leva, mustikan 150-200 milj. kg, puolukan               Kustannuksia lisäävät niinikään pitkät kuljetus-
11134: 200-500 milj. kg ja hillan ja karpalon yli 25           matkat. Ruotsissa pitkiä kuljetusmatkoja on tuet-
11135: milj. kg parhaina vuosina. Kuitenkin arvellaan          tu kunnallisella työllistämistuella, ja marjayrittä-
11136: sadosta otettavan talteen vain 6-7 % ja Pohjois-        jät saavat myös edullisia lainoja. Suomessa on
11137: Suomessa ehkä tätäkin vähemmän. 1970-luvun              luonnontuotteiden keräilyä tuettu kokeiluluon-
11138: lopulla marjojen poiminnasta saadut tulot olivat        teisesti kalan osalta Inarin järvellä.
11139: noin 70 milj. mk ja vastasivat Pohjois-Suomessa            Marjakaupan putoamisen vuoksi on tultu ti-
11140: työpaikoissa laskettuna noin 4 000 ympärivuotis-        lanteeseen, että aiemmat marjanostajat, kuten
11141: ta työpaikkaa. Tuolloin laadituo komiteanmie-           kaupan keskusliikkeet ovat lopettaneet tai ovat
11142: tinnön mukaan tarkoituksena oli nostaa marjojen         !opettamassa kokonaan marjanoston. Viime
11143: keruumäärät kaksinkertaisiksi, mikä olisi vastan-       vuonna oli Pohjois-Pohjanmaalla useita kuntia,
11144: nut noin 7 000-8 000 työpaikkaa.                        joissa marjoja ei ostettu lainkaan. Marjakaupan
11145:                                                         loppuminen on lisännyt kauppakuolemia, eten-
11146:    Viime vuosina tilanne on kääntynyt päinvastai-       kin haja-asutusalueilla, missä kaupan liikevaih-
11147: seksi. Marjojen vienti, joka on 3/4 kauppaan            dosta on muodostunut huomattava osa marja-
11148: tulleesta määrästä, on vähentynyt voimakkaasti,         kaupasta. Luonnonmarjojen keruun vähentymi-
11149: ja myös kotimainen kysyntä on heikentynyt. On           nen näkyy siten myös maaseutualueen taloudelli-
11150: arvioitu, että viime vuoden marjanpoiminta vas-         sen toiminnan heikkenemisenä. Tämä koskee
11151: tasi enää noin 1 000 työpaikkaa, eli lyhyessä           nimenomaan Pohjois-Suomea, mistä vientimarjat
11152: ajassa on menetetty noin 3 000 ympärivuotista           pääasiallisesti kerätään.
11153: työpaikkaa.
11154:                                                            Marjakaupan edistämiseksi on ryhdyttävä kii-
11155:  Syyt markkinaosuuksien vähentymiseen vienti-           reisesti toimenpiteisiin. Tässä tarkoituksessa ovat
11156: marjan osalta ovat                                      Skandinavian maiden marjanviejät perustaneet
11157: 
11158:  270612T
11159: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 65
11160: 
11161: yhteiselimen Pohjoismaiden marjanvientiyhdis-            Marjan keruun ja kaupan uudelleen elpyminen
11162: tyksen, jonka tavoitteena on                          vastaa työmäärältään Pohjois-Suomessa 1 000 ko-
11163:    -- luoda hyvät edellytykset marjakaupalle          kovuotista työpaikkaa maaseutualueille. Käytän-
11164:    -- turvata yhtenäinen skandinaavinen korkea        nössä tämä merkitsee merkittävää lisätuloa ehkä
11165: laatutaso                                             8 000--10 000 perheelle, ja samalla se osaltaan
11166:    -- turvata vakaa ja kilpailukykyinen hintataso,    turvaa maaseudulla elävien pienituloisten toi-
11167: joka tyydyttää niin poimijoita kuin teollisuutta      meentuloa ja hidastaa siten myös maaseudun
11168:                                                       autioitumista.
11169:    -- luoda marjan varmuusvarastointi ja
11170:    -- edistää markkinointia.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11171:    Marjakaupan elvyttämiseksi on välttämätöntä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11172: luoda marjojen varmuusvarastointi. Se takaa, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11173: kaikki marjat voidaan ottaa vastaan poimijalta        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11174: myös hyvinä satovuosina ja teollisuus saa tarvitta-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11175: van raaka-aineen myös huonoina vuosina. Tämä                 ryhtyä luonnonmarjojen, sienien, lääke-
11176: luo edellytykset kehittyvälle marjanjalostusteolli-          kasvien ja kalan varmuusvarastoinnin ke-
11177: suudelle koko maassa. Varmuusvarastointi luo                 hittelyn edistämiseksi Pohjois-Suomessa,
11178: mahdollisuudet myös viennin voimistamiselle,
11179: koska sillä voidaan turvata marjojen tasainen                   miten aluepoliittisen lainsäädännön
11180: tarjonta. Pohjois-Suomessa on jo olemassa riittä-            uudistamistyössä on otettu huomioon
11181: västi varastointitilaa ja jäädytykseen tarvittavaa           luonnontuotteiden hankinnan, käsittelyn
11182: kapasiteettia. Varmuusvaraston luominen edel-                ja markkinoinnin saaminen aluepoliitti-
11183: lyttäisi noin 4 milj. marjakilon ostamista (2 milj.          sen tuen piiriin, ja
11184: kg mustikkaaja 2 milj. kg puolukkaa). Pääomaa                   missä määrin vuoden 1987 budjettiva-
11185: varastoinoin luomiseen tarvittaisiin 40--50 milj.            roja voidaan käyttää varmuusvarastojen
11186: mk.                                                          korkotukilainoi tukseen?
11187: 
11188:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
11189: 
11190:          Tellervo Renko                  Eino Siuruainen                Pauli Saapunki
11191:          Juhani Alaranta                 Kalevi Mattila                 Arvo Kemppainen
11192:          Juhani Vähäkangas               Oiva Savela                    Maunu Kohijoki
11193:          ]. Juhani Kortesalmi            Vappu Säilynoja                Annikki Koistinen
11194:          Liisa Jaakonsaari               Sakari Valli                   Tytti Isohookana-Asunmaa
11195:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 65                                           3
11196: 
11197: 
11198: 
11199: 
11200:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11201: 
11202:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sanottua varastointitukea myönnetaan koko
11203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maassa. Suurin osa poimintatuloista kertyy kui-
11204: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-         tenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi
11205: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vuonna 1986 oli Oulun ja Lapin läänin ja Kai-
11206: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nuun alueella poimintatulojen osuus koko maan
11207: Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     poimintatuloista 67 prosenttia. Varastointikor-
11208: kysymyksestä n:o 65:                                  vauksista kuitenkin suhteellisesti pienempi osuus
11209:                                                       maksettiin tällä alueella, koska toisaalta marjaa
11210:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käyttävä teollisuus toimii etelämpänä ja toisaalta
11211:        ryhtyä luonnonmarjojen, sienien, lääke-        suurin osa Pohjois-Suomen metsämarjoista vie-
11212:        kasvien ja kalan varmuusvarastoinnin ke-       dään suoraan ulkomaille.
11213:        hittelyn edistämiseksi Pohjois-Suomessa,
11214:                                                          Suomalaisten metsämarjojen ja sienien vienti-
11215:           miten aluepoliittisen lainsäädännön         edellytyksiä on vuonna 1985 parannettu liike-
11216:        uudistamistyössä on otettu huomioon            vaihtoverolain muutoksella (940/85). Tämä
11217:        luonnontuotteiden hankinnan, käsittelyn        muutos sisältää sen, että kotimaan kaupassa hy-
11218:        ja markkin?_i~_nin. saaminen aluepoliitti-     väksyttyä alkutuotevähennystä ei tarvitse tuotetta
11219:        sen tuen purun, Ja                             maasta vietäessä enää palauttaa valtiolle. Järjesty-
11220:           missä määrin vuoden 1987 budjettiva-        nyt marjakauppa on arvostellut tosin tätä järjeste-
11221:        roja voidaan käyttää varmuusvarastojen         lyä siltä osin kuin tämä veroetu myönnetään
11222:        korkotukilainoitukseen?                        myös puhdistamattomana maasta vietävälle mar-
11223:                                                       jalle.
11224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Viennin edistämiseksi ovat nyttemmin myös
11225: seuraavaa:                                            eräät, lähinnä pohjoisessa toimivat, suomalaiset
11226:    Valtiovallan toimenpitein on jo usean vuoden       ja ruotsalaiset yritykset perustaneet yhteisen mar-
11227: ajan pyritty edistämään metsämarjojen ja sienien      janvientiyhdistyksen.
11228: talteenottoa, käyttöä ja kauppaa. Talteenoton            On ilmeistä, että edellä selostetuilla toimenpi-
11229: lisäämisen edellytyksenä on pidetty ensisijaisina     teillä on ollut marjojen ja sienien talteenottoa
11230: toimenpiteitä, joilla edistettäisiin metsämarjojen    edistävä vaikutus. Metsämarjojen, mustikan ja
11231: ja sienien markkinointiedellytyksiä. Kaupan ja        puolukan, talteenotto alkoi 1970-luvun lopulla
11232: teollisuuden käsitys ja kanta on ollut, että metsä-   nopeasti vähentyä. Kun 1970-luvun puolivälissä
11233: marjojen ja sienien ostoja voitaisiin lisätä, jos     kauppaantulomäärä vielä ylitti 10 miljoonaa ki-
11234: näiden tuotteiden pitkäaikaista varastointia tuet-    loa, oli se laskenut vuoteen 1981 tultaessa 2,8
11235: taisiin. Markkinoinnin lisäämisessä on keskeisesti    miljoonaan kiloon. Sen jälkeen kauppaantulo-
11236: ollut myös kysymys siitä, että vientiä voitaisiin     määrä on kasvanut. Vuonna 1986 määrä oli 6,4
11237: lisätä. Keskimääräisinäkin satovuosina on kaupal-     miljoonaa kiloa. Selostettujen toimenpiteiden
11238: lisista poimintamääristä kotimaassa käytetty vain     osuutta tässä kehityksessä on vielä täsmälleen
11239: puolet, ja hyvinä satovuosina kauppaan tulleesta      vaikea arvioida, sillä satomäärienkin vaihtelut
11240: metsämarjasadosta on viety lähes kaksi kolman-        vuodesta toiseen vaikuttavat huomattavasti poi-
11241: nesta.                                                mintamääriin. Marjaa jalostavan teollisuuden
11242:    Vuodesta 1981 lähtien on valtion tulo- ja          mukaan sen kotimainen raaka-ainehuolto on sel-
11243: menoarviossa osoitettu määräraha metsämarjojen        västi parantunut viime vuosina, sen jälkeen kun
11244: ja sienien pitkäaikaisen varastoinnin tukemiseen.     varastointikorvauksia on ruvettu maksamaan.
11245: Valtioneuvosto on päätöksellään (55 3 181) mää-          Hallitus pitää tärkeänä edistää edelleen metsä-
11246: rännyt tuen myöntämisen perusteista. Maa- ja          marjojen ja sienien talteenoton, markkinoinnin
11247: metsätalousministeriön asettaman marja- ja sieni-     ja viennin yleisiä toimintaedellytyksiä. Hallitus ei
11248: markkinatyöryhmän tehtävänä on seurata mark-          edellä esitetyn perusteella pidä tarpeellisena li-
11249: kinatilannetta ja tehdä ehdotuksia määrärahan         säksi ryhtyä varmuusvarastoinnin kehittelyn edis-
11250: käytöstä.                                             tämiseksi erityisesti Pohjois-Suomessa.
11251: 4                                       1987 vp. -- ~ n:o 65
11252: 
11253:    Mitä tulee lääkekasvien varmuusvarastointiin,         kustannuksiin joko maaseudun pienimuotoisen
11254: maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että               elinkeinotoiminnan tuesta tai kauppa- ja teolli-
11255: varastoinnin tukeminen voi tulla ajankohtaiseksi         suusministeriön PKT-linjan myöntämästä tuesta
11256: vasta silloin, kun on saatu aikaan riittävä tuotan-      ja läänin kehittämisrahasta. Maaseudun pieni-
11257: to ja markkinat. Tällä hetkellä lääkekasvien vilje-      muotoisen elinkeinotoiminnan tuki edellyttää,
11258: ly on meillä vähäistä. Ennen kuin tuotantoa              että ko. elinkeinotoimintaa harjoitetaan maata-
11259: voidaan laajamittaisesti harjoittaa, tulisi selvittää    louden ohella.
11260: edellytyksemme tuottaa lääkerohtoja ja ennen
11261:                                                             Läänin kehittämisrahaa voidaan myöntää, pait-
11262: kaikkea niiden markkinointimahdollisuudet.
11263:                                                          si yrityksille, myös muulla tavoin järjestettyihin
11264:    Kalan varastoimiin mm. varastojen rakentami-
11265:                                                          hankkeisiin kuten luonnontuotteiden keräilyyn ja
11266: seen on mahdollista saada valtion takaamia laino-
11267:                                                          markkinointikampanjoihin. Tuki on kuitenkin
11268: ja. Kalaa varastoidaan useimmiten joko kaupan
11269:                                                          vain kertaluonteista. Vain kuljetustuki on kysy-
11270: tai turkistarhaajien varastoissa. Erillisen varmuus-
11271:                                                          mykseen tulevista aluepoliittisista tuista periaat-
11272: varastointimenettelyn luomista hallitus ei ole
11273:                                                          teessa jatkuvaa, mutta se on tarkoitettu jaloste-
11274: pitänyt tarkoituksenmukaisena.
11275:                                                          tuille tuotteille. Sitä ei siis anneta raaka-ainekul-
11276:    Aluepoliittisen lainsäädännön piirissä luon-
11277:                                                          jetuksiin.
11278: nontuotteet ovat yleensä siltä osin kuin niiden
11279: käsittelyä voidaan pitää jalostustoimintana (elin-          Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
11280: tarviketeollisuus). Tämä voi koskea myös varasto-        metsämarjojen ja sienien pitkäaikaisen varastoin-
11281: tilojen rakentamista ja kehittämisavustusten osal-       nin kustannuskorvauksiin käytettävissä 900 000
11282: ta myös tuotekehittelyä ja markkinointihankkei-          markkaa. Marja- ja sienimarkkinatyöryhmä on
11283: ta.                                                      arvioinut, että määrärahan tulisi olla noin 2--3
11284:     Mikäli on kyse pienimuotoisesta yrityksestä, se      miljoonaa markkaa, jotta markkinoita voitaisiin
11285: voi saada kertaluonteista avustusta luonnontuot-         nykyistä paremmin hyödyntää. Muiden kysymyk-
11286: teiden hankinnan, käsittelyn, markkinoinnin ja           sessä tarkoitettujen tuotteiden ns. varmuusvaras-
11287: mahdollisesti myös varastoinnin aiheuttamiin             toimiin ei ole budjetissa varauduttu.
11288: 
11289:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
11290: 
11291:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11292:                                        1987 vp. -- ~ n:o 65                                              5
11293: 
11294: 
11295: 
11296: 
11297:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11298: 
11299:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nisteriet tillsatt, har tili uppgift att följa med
11300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         marknadsläget och uppgöra förslag beträffande
11301: den 8 maj 1987 tili vederbörande medlem av             användningen av anslaget.
11302: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Sagda lagringsstöd beviljas för hela landet.
11303: dagsledamot Tellervo Renko m.fl. undertecknade         Största delen av plockningsinkomsterna inflyter
11304: spörsmål nr 6 5:                                       emellertid i Östra och norra Finland. Tili exempel
11305:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        år 1986 var plockningsinkomsterna i Uleåborgs
11306:        för att främja utvecklandet av säkerhets-       och Lapplands Iän samt i Kajana-området 67 %
11307:        upplagringen av vilda bär, svampar,             av plockningsinkomsterna i hela landet. Av lag-
11308:        medicinalväxter och fisk i norra Finland,       ringsersättningarna betalades emellertid en rela-
11309:           hur har möjligheterna att bevilja an-        tivt sett mindre del på detta område, eftersom å
11310:        skaffning, behandling och marknadsfö-           ena sidan den industri som utnyttjar bär ligger
11311:        ring av naturprodukter regionalpolitiskt        längre söderut och å andra sidan största delen av
11312:        stöd beaktats i arbetet för revidering av       skogsbären i norra Finland exporteras direkt tili
11313:        den regionalpolitiska lagstiftningen och        utlandet.
11314:           i viiken utsträckning kan medlen i              Förutsättningarna för export av finska skogsbär
11315:        statsförslaget för år 1987 användas för         och svampar har förbättrats år 1985 genom en
11316:        räntestödslångivning för säkerhetsupp-          ändring av lagen angående omsättningsskatt
11317:        lag?                                            (940/ 85 ). Denna ändring innebär att primärpro-
11318:                                                        duktavdrag som har godkänts i den inhemska
11319:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        handeln inte längre behöver återbetalas tili staten
11320: anföra följande:                                       då produkten exporteras. Den organiserade bär-
11321:                                                        handeln har visserligen kritiserat detta system tili
11322:    Statsmakten har genom sina åtgärder redan           den del som skattefördelen har beviljats också bär
11323: under flera års tid försökt stödja tillvaratagandet    som exporteras orensade.
11324: och utnyttjandet av samt handeln med skogsbär
11325: och svamp. Det har ansetts att åtgärder, genom            För främjande av exporten har också vissa
11326: vilka förutsättningarna för marknadsföring av          finska och svenska företag som närmast är verk-
11327: skogsbär och svamp främjas, kommer i första            samma i norr numera grundat en gemensam
11328: rummet då det gäller ett ökat tillvaratagande.         bärexportförening.
11329: Handelns och industrins uppfattning har varit att         Det är uppenbart att de ovan beskrivna åtgär-
11330: inköpen av bär och svamp kunde ökas, om den            derna har haft en förmånlig inverkan på tillvara-
11331: långvariga lagringen av dessa produkter skulle         tagandet av bär och svamp. 1 slutet av 1970-talet
11332: stödas. Vid ökningen av marknadsföringen spelar        började tillvaratagandet av skogsbär, blåbär och
11333: också möjligheterna att öka exporten en central        lingon, snabbt minska. Då den bärmängd som
11334: roll. Också under medelgoda skördeår har bara          nådde handeln vid mitten av 1970-talet ännu
11335: hälften av de i kommersiellt syfte plockade bär-       översteg 10 milj. kg hade den år 1981 sjunkit tili
11336: och svampmängderna använts i hemlandet, och            2 ,8 mp j. kg. Efter detta har bärmängden åter
11337: under goda skördeår har nästan två tredjedelar av      ökat. Ar 1986 uppgick dentili 6,4 milj. kg. Det
11338: den skogsbärsskörd som kommit i handeln expor-         är ännu svårt att exakt uppskatta vilka effekter de
11339: terats.                                                relaterade åtgärderna har på denna utveckling,
11340:    Från och med år 1981 har medel för stödjande        eftersom den mängd som årligen plockas i hög
11341: av långvarig lagring av skogsbär och svamp             grad beror också på variationerna i skörden.
11342: anvisats i statsförslaget. Statsrådet har genom sitt   Enligt bärförädlingsindustrin har dess inhemska
11343: beslut (553/81) bestämt om grunderna för bevil-        råvaruservice klart förbättrats under de senaste
11344: jande av stöd. Arbetsgruppen för bär- och              åren, efter att man har börjat betala ersättningar
11345: svampmarknaden, som jord- och skogsbruksmi-            för lagring.
11346: 6                                       1987 vp. -- KJ( n:o 65
11347: 
11348:    Regeringen anser det viktigt att alltjämt stöda         Om det är frågan om ett litet företag kan det
11349: de allmänna förutsättningarna för tillvaratagan-        erhålla understöd av engångsnatur för kostnader
11350: de, marknadsföring och export av skogsbär och           som föranleds av anskaffning, behandling, mark-
11351: svamp. På basis av det ovan anförda anser               nadsföring och eventuellt också lagring av na-
11352: regeringen det inte erforderligt att dessutom           turprodukter, detta antingen av understödet för
11353: vidta åtgärder för att särskilt främja utvecklandet     näringsverksamhet i liten skala på landsbygden,
11354: av säkerhetsupplagringen i norra Finland.               eller av det understöd som handels- och industri-
11355:    Beträffande säkerhetsupplagringen av medici-         ministeriets SMI-linje beviljar och av utvecklings-
11356: nalväxter anser jord- och skogsbruksministeriet         anslaget för länet. Understödet för näringsverk-
11357: att det kan bli aktuellt att stödja lagringen först     samhet i liten skala på landsbygden förutsätter
11358: efter att en tillräcklig produktion och en tillräck-    att ifrågavarande näringsverksamhet bedrivs vid
11359: lig marknad har skapats. För ögonblicket före-          sidan av lantbruk.
11360: kommer odling av medicinalväxter sparsamt hos              Understöd av utvecklingsanslaget för lånet kan
11361: oss. lnnan en omfattande produktion kan bedri-          beviljas, förutom företag, också projekt som är
11362: vas borde det utredas vilka förutsättningar vi har      ordnade på andra sätt t.ex. för insamling och
11363: att producera läkemedel, och framför allt möjlig-       marknadsföring av naturprodukter. Understödet
11364: heterna att marknadsföra dessa.                         är dock av engångsnatur. Av de regionalpolitiska
11365:    Det är möjligt att erhålla statsgaranterade lån      stöd som kommer i fråga är endast transportstö-
11366: för lagring av fisk, bl.a. för byggande av lager.       det i princip kontinuerligt, men det är avsett för
11367: Fisk lagras oftast i antingen handelns eller i          förädlade produkter. Det beviljas således inte för
11368: pälsdjursfarmarnas lager. Regeringen har inte           råvarutransporter.
11369: ansett det ändamålsenligt att skapa ett separat            I statsförslaget för innevarande år finns
11370: säkerhetsu pplagringsförfarande.                        900 000 mk att tillgå för kostnadsersättningar för
11371:    Den regionalpolitiska lagstiftningen omfattar i      långvarig förvaring av skogsbär och svampar.
11372: allmänhet naturprodukterna till den del som             Arbetsgruppen för bär- och svampmarknaden har
11373: deras behandling kan anses utgöra förädling             uppskattat att anslaget borde vara ca 2-3 milj.
11374: (livsmedelsindustrin). Detta kan gälla också byg-       mk för att marknaden skulle kunna utnyttjas
11375: gande av lagerutrymmen och för utvecklingsbi-           bättre än för närvarande. För s.k. säkerhetsupp-
11376: dragens del också produktutveckling och mark-           lagring av andra produkter som avses i spörsmålet
11377: nadsföringsprojekt.                                     har man inte berett sig i statsförslaget.
11378: 
11379:      Helsingfors den 11 JUlll 1987
11380: 
11381:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11382:                                                 1987 vp.
11383: 
11384: Kirjallinen kysymys n:o 66
11385: 
11386: 
11387: 
11388: 
11389:                                    Löyttyjärvi: Valtionosuuden myöntämisestä Hakunilan terveysase-
11390:                                       man perustamis- ja käyttökustannuksiin
11391: 
11392: 
11393:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11394: 
11395:    Vantaan Hakunilan terveysasema, jolla on yh-        ellei sitä erityisestä syystä ole pidettävä kohtuulli-
11396: deksän lääkärin vastaanottotilat, laboratorio ja       sena.
11397: hallinnon tarvitsemat tilat, sijaitsee Hakunilan          Kyseiset osakkeet on ostettu Hakunilan Keskus
11398: Keskus Oy:ltä ostetuissa tiloissa.                     Oy -nimiseltä yhtiöltä. Yhtiön osakkaina on ollut
11399:    Hakunilan terveysaseman perustamissu unni-          useita liikelaitoksia ja eräs pankki. Vantaan kau-
11400: telma-asiakirjat hyväksyttiin kaupunginvaltuus-        pungilla on ollut vain vähäinen mahdollisuus
11401: tossa 18.6.1979 ja lähetettiin sosiaali- ja terveys-   vaikuttaa osakeyhtiön perustamisen ja rakennus-
11402: ministeriön hyväksyttäväksi 2.7.1979. Sosiaali- ja     töitten aloittamisen ajankohtaan. Sen sijaan kau-
11403: terveysministeriön päätös perustamissuunnitel-         pungilla oli mahdollisuus vaikuttaa suunnitel-
11404: man hyväksymisestä tehtiin 18.9.1980.                  mien sisältöön ja laatuun. Osakeyhtiön rakenta-
11405:    Hakunilan terveysaseman toteuttamisohjelma-         man talon sijainti on Hakunilan väestön kannalta
11406: asiakirjat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa          keskeinen. Hakunilan väestön määrä oli 1980-
11407: 3.11.1980 ja lähetettiin 17.11.1980 sosiaali- ja       luvun alussa noin 18 000, mutta on tällä hetkellä
11408: terveysministeriön hyväksyttäväksi.                    yli 23 000. Hakunilassa ei ennestään ollut ter-
11409:    Kaupunginhallitus päätti Hakunilan terveys-         veysasemaa lainkaan. Hakunilan väestö joutui
11410: aseman osakkeiden ostamisesta 21.4.1980, jako.         käyttämään Tikkurilan terveysasemaa, jonka pal-
11411: osakkeiden osalta kauppakirja allekirjoitettiin        velutuotanto ja -kapasiteetti oli tarkoitettu pää-
11412: 9.6.1980. Rakennuksen vastaanottotarkastus oli         asiassa vain Tikkurilassa asuvalle väestölle. Van-
11413: 30.11.1981 ja toiminta käynnistyi tammikuussa          taan kaupungin terveydenhuollon organisaatiossa
11414: 1982.                                                  Hakunila muodostaa yhden suuralueen kahdek-
11415:                                                        sasta. Vantaan kaupungin ja myös valtion viran-
11416:    Päätöstä toteuttamisohjelmasta ei ole vieläkään     omaisten näkemysten mukaan Hakunilan terveys-
11417: saatu, mistä syystä kaupunki ei ole voinut hakea       asema oli tarpeellinen. Toiminnallisesti tarkoi-
11418: valtionosuutta perustamiskustannuksiin eikä            tuksenmukaisen ja taloudellisesti edullisen rat-
11419: myöskään käyttökustannuksiin.                          kaisun tarjosikin mahdollisuus päästä mukaan
11420:    Sosiaali- ja terveysministeriö ja lääkintöhalli-    po. osakeyhtiöön. Osakeyhtiön perustaminen ja
11421: tus, jolle ministeriö esitti asiassa lausuntopyyn-     siihen liittyvä osakkeiden merkitseminen ajoittui-
11422: nön jo 21.11.1980, ovat vedonneet KVOL:n               vat Vantaan kaupungin tahdosta riippumatta
11423: 13 §: n ristiriitaisiin tulkintoihin viivyttäessään    vaiheeseen, jolloin toteuttamisohjelmaa ei vielä
11424: asian valmistelua. Lääkintöhallituksen vihdoin         ollut hyväksytty.
11425:  12 .11. 1986 antamassa lausunnossa todetaan kui-
11426:                                                           Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan Van-
11427: tenkin:
11428:                                                        taan kaupungilla on ollut hyväksyttävät erityiset
11429:     '' Osakkeitten ostamista koskeva allekirjoitettu   syyt toimenpiteeseen ryhtymiseen ennen toteut-
11430: kauppakirja on päivätty 9.6.1980 ja ensimmäi-          tamisohjelman hyväksymistä. Koska toimenpi-
11431: nen maksuerä on asiakirjojen mukaan suoritettu         teellä voitiin saada aikaan tarpeellinen ja toimin-
11432: 17.9.1980.                                             nallisesti hyvä terveysasema, lääkintöhallitus pi-
11433:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja    tää kohtuullisena valtionosuuden suorittamista
11434: avustuksista annetun lain 13 §:n 2 momentin            aiheutuneisiin perustamiskustannuksiin. Vantaan
11435: mukaan, jos toimenpiteeseen on ryhdytty ennen          kaupunki olisi kaikissa tapauksissa joutunut jär-
11436: kuin sen toteuttamisohjelma on hyväksytty, val-        jestämään Hakunilan terveyspalvelut. Ilmeisesti
11437: tionosuutta perustamiskustannuksiin ei suoriteta,      ilman osakkeitten ostamisesta tehtyä ratkaisua
11438: 
11439: 270600F
11440: 2                                      1987 vp. -- NJC n:o 66
11441: 
11442: terveysasema olisi jouduttu rakentamaan erillise-        Edellä olevan perusteella lääkintöhallitus esit-
11443: nä omana yksikkönään, mikä todennäköisesti            tää kunnioittaen, että sosiaali- ja terveysministe-
11444: olisi johtanut suurempiin kustannuksiin ja epä-       riö hyväksyisi Vantaan kaupungin Hakunilan
11445: tarkoituksenmukaiseen sijaintiin. Päästäkseen         terveysaseman osakkeitten ostamista koskevan to-
11446: mukaan osakeyhtiöön Vantaan kaupunki ei voi-          teuttamisohjelman ja päättäisi suorittaa valtion-
11447: nut jäädä odottamaan toteuttamisohjelman lo-          osuuden 8 274 119 markan määräisiin kustan-
11448: pullista hyväksymistä, koska mahdollisuus toimi-      nuksiin."
11449: tilojen saamiseen olisi muutoin saatettu menet-
11450: tää.                                                     Tästä lausunnosta huolimatta ei sosiaali- ja
11451:                                                       terveysministeriö vieläkään ole tehnyt päätöstä
11452:    Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja   toteuttamisohjelman hyväksymisestä.
11453: avustuksista annetun lain 13 §:n 1 momentin
11454: mukaan perustaruiskustannuksiin ja käyttökus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11455: tannuksiin suoritetaan valtionosuus ainoastaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11456: silloin, jos toimenpiteestä on hyväksytty perus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11457: tamissuunnitelma. Vaikkakin tässä tapauksessa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11458: kauppahinnan ensimmäinen erä on maksettu
11459: päivää ennen perustaruissuunnitelman hyväksy-                    Milloin sosiaali- ja terveysministeriö te-
11460: mistä, voitaneen lain sanamuodon perusteella                  kee päätöksen Vantaan Hakunilan ter-
11461: katsoa, että estettä valtionosuuden suorittamisel-            veysaseman toteuttamisohjelman hyväk-
11462: le ei tässä suhteessa ole olemassa. Valtionosuuden            symisestä lakisääteisen valtionosuuden
11463: suorittaminenhan edellyttää vain hyväksyttyä pe-              turvaamiseksi terveysaseman perustaruis-
11464: rustamissuunnitelmaa.                                         ja käyttökustannuksiin?
11465: 
11466:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
11467: 
11468:                                         Marja-Liisa Löyttyjärvi
11469:                                        1987 vp. -      KK n:o 66                                           3
11470: 
11471: 
11472: 
11473: 
11474:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11475: 
11476:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
11477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          avustuksista annetun lain 13 §:n 2 momentin
11478: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-         mukaan, jos toimenpiteeseen on ryhdytty ennen
11479: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuin sen toteuttamisohjelma on hyväksytty, val-
11480: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tionosuutta perustamiskustannuksiin ei suoriteta,
11481: Löyttyjärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       ellei sitä erityisestä syystä ole pidettävä kohtuulli-
11482: myksestä n:o 66:                                       sena. Sama koskee valtionosuuden suorittamista
11483:                                                        käyttökustannuksiin ajalta ennen toteuttamisoh-
11484:           Milloin sosiaali- ja terveysministeriö te-   jelman hyväksymistä.
11485:        kee päätöksen Vantaan Hakunilan ter-               Lääkintöhallitus on lausunnossaan 12.11.1986
11486:        veysaseman toteuttamisohjelman hyväk-           katsonut, että Vantaan kaupungilla on ollut
11487:        symisestä lakisääteisen valtionosuuden          hyväksyttävät erityiset syyt toimenpiteeseen ryh-
11488:        turvaamiseksi terveysaseman perustamis-         tymiseen ennen toteuttamisohjelman hyväksy-
11489:        ja käyttökustannuksiin?                         mistä. Koska toimenpiteellä voitiin saada aikaan
11490:                                                        tarpeellinen ja toiminnallisesti hyvä terveysase-
11491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ma, lääkintöhallitus on pitänyt kohtuullisena
11492: ti seuraavaa:                                          valtionosuuden suorittamista aiheutuneisiin pe-
11493:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 18.9.1980 hy-     rustamiskustannuksiin ja että hanketta koskeva
11494: väksynyt Vantaan terveyskeskuksen Hakunilan            toteu ttamisoh jelma hyväksyttäisiin.
11495: terveysaseman perustamiseen tarvittavien osak-            Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt val-
11496: keitten ostamista koskevan perustamissuunnitel-        tiovarainministeriölle, että Vantaan kaupungin
11497: man, joka käsitti yhdeksän lääkärin vastaanotto-       Hakunilan terveysaseman osakkeitten ostamista
11498: tilojen, laboratorion sekä hallinnon tarvitsemien      ja hankintoja koskeva toteuttamisohjelma hyväk-
11499: tilojen rakentamisen.                                  syttäisiin ja valtionosuus suoritettaisiin 8 274 119
11500:    Vantaan kaupunginhallitus on toimittanut            markan maaratsun perustamiskustannuksiin.
11501: osakkeitten ostamista ja hankintoja koskevan to-       Asian oltua raha-asiain käsittelyssä valtiovarain-
11502: teuttamisohjelman sosiaali- ja terveysministeriön      ministeriössä 27.11.1986 ja 17.12.1986 valtiova-
11503: käsiteltäväksi 18.11.1980. Ministeriö on pyytänyt      rainministeriö on katsonut, että ei ole esitetty
11504: 21.11.1980 toteuttamisohjelmasta lääkintöhalli-        kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
11505: tuksen lausuntoa.                                      avustuksista annetun lain 13 §:n 2 momentissa
11506:    Lääkintöhallitus on käsitellyt toteuttamisoh-       tarkoitettuja erityisiä syitä eikä ole näin ollen
11507: jelman 26.3.1981 ja pitänyt sitä hyväksyttävänä.       puoltanut valtionosuuden myöntämistä po.
11508: Lääkintöhallitus on pyytänyt 27.3.1981 toteutta-       hankkeeseen.
11509: misohjelmasta rakennushallituksen lausuntoa.              Edellä esitetyn johdosta sosiaali- ja terveysmi-
11510: Rakennushallitus      on    antanut    lausuntonsa     nisteriö tulee hyväksymään osakkeiden ostamista
11511: 30.9.1983 ja täydentänyt tätä 16.11.1983.              koskevan toteuttamisohjelman, mutta hylkää-
11512:    Osakkeitten ostamista koskeva allekirjoitettu       mään valtionosuuden suorittamisen hankkeesta
11513: kauppakirja on päivätty 9.6.1980, ja ensimmäi-         aiheutuviin perustamiskustannuksiin. Sosiaali- ja
11514: nen maksuerä on asiakirjojen mukaan suoritettu         terveysministeriö on tehnyt asiasta päätöksen
11515: 17 .9.1980.                                            27.5.1987.
11516: 
11517:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
11518: 
11519:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
11520: 4                                     1987 vp. -- EJC n:o 66
11521: 
11522: 
11523: 
11524: 
11525:                                Till Riksdagens Herr Talman
11526: 
11527:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 13 § 2 mom. lagen om statsandelar och
11528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       -understöd åt kommuner och kommunalförbund
11529: den 8 maj 1987 till vederbörande medlem av           erläggs statsandel för anläggningskostnader inte,
11530: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    om åtgärder har vidtagits innan programmet för
11531: dagsledamot Löyttyjärvi undertecknade spörsmål       projektets genomförande blivit godkänt, om det-
11532: nr 66:                                               ta inte av särskilda orsaker bör anses skäligt.
11533:                                                      Detsamma gäller erläggandet av statsandel för
11534:           När fattar social- och hälsovårdsminis-    driftskostnader för tiden före godkännandet av
11535:        teriet ett beslut om godkännande av det       programmet för projektets genomförande.
11536:        realiseringsprogram som gäller hälsosta-         Medicinalstyrelsen har i sitt utlåtande av
11537:        tionen i Håkansböle i Vanda, för att den      12.11.1986 ansett, att Vanda stad har haft god-
11538:        lagstadgade statsandelen skall kunna sä-      tagbara särskilda orsaker att vidta åtgärder innan
11539:        kerställas för anläggnings- och driftskost-   programmet för projektets genomförande har
11540:        naderna?                                      godkänts. Emedan det därigenom var möjligt att
11541:                                                      få till stånd en nödvändig och funktionell hälso-
11542:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      station, har medicinalstyrelsen ansett det vara
11543: anföra följande:                                     skäligt att statsandel skulle erläggas för anlägg-
11544:                                                      ningskostnaderna och att nämnda program skulle
11545:    Social- och hälsovårdsministeriet godkände        bli godkänt.
11546: 18.9.1980 en anläggningsplan beträffande köp            Social- och hälsovårdsministeriet har föreslagit
11547: av aktier för grundandet av Håkansböle hälsosta-     finansministeriet att det realiseringsprogram som
11548: tion vid Vanda hälsovårdscentral. 1 planen ingår     gäller köp av aktier samt anskaffningar för Hå-
11549: mottagningsutrymmen för nio läkare, ett labora-      kansböle hälsostation i Vanda stad skall godkän-
11550: torium samt förvaltningsutrymmen.                    nas och statsandel erläggas för anläggningskost-
11551:    Realiseringsprogrammet som gäller köp av ak-      naderna som uppgår till 8 274 119 mk. Sedan
11552: tier samt anskaffningar tillställdes social- och     ärendet 27.11.1986 och 17.12.1986 undergått
11553: hälsovårdsministeriet 18.11.1980 av stadsstyrel-     finansbehandling i finansministeriet, har minis-
11554: sen i Vanda för behandling. Ministeriet begärde      teriet ansett, att det inte har framlagts sådana
11555: 21.11. 1980 medicinalstyrelsens utlåtande om         särskilda orsaker som avses i 13 § 2 mom. lagen
11556: nämnda program.                                      om statsandelar och -understöd åt kommuner
11557:    Medicinalstyrelsen behandlade programmet          och kommunalförbund, och har alltså inte
11558: 26.3.1981 och ansåg att det kan godkännas.           förordat beviljande av statsandel för ifrågavaran-
11559: Medicinalstyrelsen begärde 27.3.1981 bygg-           de projekt.
11560: nadsstyrelsens utlåtande om programmet. Bygg-           Med anledning av vad som anförts ovan kom-
11561: nadsstyrelsen avgav sitt utlåtande 30.9.1983 och     mer social- och hälsovårdsministeriet att godkän-
11562: kompletterade det 16.11.1983.                        na programmet för projektets genomförande till
11563:    Det undertecknade köpebrev som gäller köp av      den del det gäller köp av aktier, men förkasta
11564: aktier har daterats 9.6.1980 och den första betal-   yrkandet på erläggande av statsandel för anlägg-
11565: ningsraten har enligt handlingarna erlagts           ningskostnaderna. Social- och hälsovårdsministe-
11566: 17.9.1980.                                           riet har fattat beslut i ärendet 27.5.1987.
11567: 
11568:     Helsingfors den 10 juni 1987
11569: 
11570:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11571:                                                1987 vp.
11572: 
11573: Skriftligt spörsmål nr 67
11574: 
11575: 
11576: 
11577: 
11578:                                    Nyby m.fl.: Om föräldrapenning för vård av adoptivbarn
11579: 
11580: 
11581:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11582: 
11583:    Föräldrapenning utbetalas för adoptivbarn un-      stående. Adoption av ett utländskt barn medför
11584: der två år, om adoptivmodern eller adoptivfa-         också andra stora kostnader.
11585: dern varit borta från sitt förvärvsarbete för vård       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11586: av barnet. Utbetalningstiden är beroende av vid       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11587: vilken ålder barnet omhändertas får vård.             ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11588: Förmånen utbetalas tills 234 vardagar förflutit       följande spörsmål:
11589: från barnets födelse, dock minst för 100 var-
11590: dagar. Adoptivföräldrar som ime förvärvsarbetar                 Har Regeringen för avsikt att vidta
11591: har inte rätt till föräldrapenning för vård av               åtgärder för att förmånsperioden för
11592: adoptivbarnet. Dessa bestämme~ser gör at~ viss_a             adoptivföräldrar börjar räknas från den
11593: adoptivföräldrar upplever en svar ekonomrsk sr-              dag barnet kommer i adoptivföräldrarnas
11594: tuation. Speciellt svår blir situationen för ensam-          vård och för att åldersgränsen slopas?
11595: 
11596:      Helsingfors den 7 maJ 1987
11597: 
11598:           Mats Nyby                      Lauri Metsämäki                Ilkka-Christian Björklund
11599: 
11600: 
11601: 
11602: 
11603: 270579H
11604: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 67
11605:                                                                                             Suomennos
11606: Kirjallinen kysymys n:o 67
11607: 
11608: 
11609: 
11610: 
11611:                                  Nyby ym.: Ottolapsen hoidosta maksettavasta vanhempainrahasta
11612: 
11613: 
11614:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11615: 
11616:    Vanhempainrahaa maksetaan ottolapsesta kah-      vaikea on yksinhuoltajien tilanne. Ulkomaalaisen
11617: den vuoden ajalta, jos ottolapsen äiti tai isä on   lapsen adoptiosta aiheutuu myös muita suuria
11618: ollut poissa ansiotyöstä lasta hoitamassa. Maksu-   kustannuksia.
11619: ajan pituus määräytyy lapsen iän mukaan hoi-           Edellä olevan perusteell~ ja _yaltiopäi~äjärjes­
11620: toonottoajankohtana. Etuutta maksetaan siihen       tyksen 37 §:n 1 momenttun vntaten esitämme
11621: saakka, kunnes 234 arkipäivää on kulunut lapsen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11622: syntymästä, kuitenkin vähintään 100 arkipäiväl-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11623: tä. Ottolapsen vanhemmilla, jotka eivät ole an-
11624: siotyössä, ei ole oikeutta ottolapsen hoidosta                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11625: maksettavaan vanhempainrahaan. Nämä mää-                    siin siten, että ottovanhempien etuusaika
11626: räykset aiheuttavat joillekin ottolasten vanhem-            laskettaisiin siitä päivästä, jona lapsi tulee
11627: mille vaikean taloudellisen tilanteen. Erityisen            ottovanhempien hoitoon, ja että ikäraja
11628:                                                             poistettaisiin?
11629: 
11630:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987
11631: 
11632:          Mats Nyby                     Lauri Metsämäki                 Ilkka-Christian Björklund
11633:                                         1987 vp. -      KK n:o 67                                        3
11634: 
11635: 
11636: 
11637: 
11638:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11639: 
11640:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          sa, että vakuutettu on tämän vuoksi poissa ansio-
11641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritetta-
11642: olette 7 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-          vasta työstä. Vanhempainrahaa suoritetaan va-
11643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito
11644: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut
11645: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäi-
11646: sestä n:o 67:                                           vältä. Vakuutetun suostumuksella voidaan van-
11647:                                                         hempainrahaa suorittaa hänen puolisolleen van-
11648:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          hempainrahaoikeuden sadalta arkipäivältä, jol-
11649:        siin siten, että ottovanhempien etuusaika        loin puolisoita edellytetään, että hän on lapsen
11650:        laskettaisiin siitä päivästä, jona lapsi tulee   hoidon vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta ko-
11651:        ottovanhempien hoitoon, ja että ikäraja          din ulkopuolisesta työstä.
11652:        poistettaisiin?
11653:                                                            Ottovanhemmille suoritettavan vanhempainra-
11654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        han tarkoituksena on ollut ansionmenetyksen
11655: ti seuraavaa:                                           korvaaminen. Koska vanhempainrahan suoritus-
11656:    Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan nais-            päivät lasketaan lapsen syntymästä lukien, van-
11657: puolisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoon-       hempainrahakauden pituus vaihtelee hoitoonot-
11658: sa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoitukse-           toajankohdan mukaan. Hallitus ryhtyy toimenpi-
11659: naan ottaa hänet ottolapsekseen on oikeus saada         teisiin ottovanhempien vanhempainrahakauden
11660: vanhempainrahaa. Edellytyksenä on muun muas-            kohdentamisen selvittämiseksi.
11661: 
11662:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1987
11663: 
11664:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
11665: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 67
11666: 
11667: 
11668: 
11669: 
11670:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11671: 
11672:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förvärvsarbete eller annat arbete utanför hem-
11673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        met. Föräldrapenningen betalas till den försäkra-
11674: den 22 april 1987 till vederbörande medlem av         de för varje vardag under vilken vården fortgår,
11675: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     till dess 234 vardagar förflutit från barnets födel-
11676: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr          se, likväl för minst 100 vardagar. Med den
11677: 67:                                                   försäkrades samtycke kan föräldrapenning betalas
11678:                                                       till den försäkrades make för 100 vardagar av den
11679:           Har Regeringen för avsikt att vidta         tid för vilken vederbörande har rätt till föräldra-
11680:        åtgärder för att förmånsperioden för           penning, varvid förutsättningen är att maken på
11681:        adoptivföräldrar börjar räknas från den        grund av vården av barnet är borta från förvärvs-
11682:        dag barnet kommer i adoptivföräldrarnas        arbete eller annat arbete utanför hemmet.
11683:        vård och för att åldersgränsen slopas?             Syftet med den föräldrapenning som betalas
11684:                                                       till adoptivföräldrar har varit att ersätta förlorad
11685:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förvärvsinkomst. Eftersom antalet dagar för vilka
11686: anföra följande:                                      föräldrapenning erläggs räknas från barnets fö-
11687:    Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) har en        delse, varierar föräldrapenningsperiodens längd,
11688: kvinnlig försäkrad, som i sin vård tagit ett barn     beroende på när barnet har tagits i vård. Rege-
11689: under två år i avsikt att adoptera detta, rätt till   ringen kommer att vidta åtgärder i syfte att
11690: föräldrapenning. Förutsättningen är bland annat       utreda hur föräldrapenningsperioden för adoptiv-
11691: att den försäkrade på grund härav är borta från       föräldrar borde bestämmas.
11692: 
11693:      Helsingfors den 4 juni 1987
11694: 
11695:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11696:                                                 1987 vp.
11697: 
11698: Kirjallinen kysymys n:o 68
11699: 
11700: 
11701: 
11702: 
11703:                                     Paloheimo ym.: Ohjeiden laatimisesta eri liikennemuotojen vertai-
11704:                                        lemiseksi keskenään
11705: 
11706: 
11707:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11708: 
11709:    Liikenneverkon rakentaminen on vaikutuksil-           - rakennettavan yhteyden muut ympäristö-
11710: taan yksi pisimmälle tulevaisuuteen ulottuvista       vaikutukset
11711: toiminnoista. Siitä syystä olisi tärkeää ratkaista,         kaikki yhteyden ajankäyttöön liittyvät teki-
11712: pyritäänkö maahamme kehittämään ensisijaisesti        jät
11713: raideliikennettä, tieverkkoa vai tietoliikennettä.
11714:                                                             kaikki yhteyden käyttöön liittyvät inves-
11715: Budjettia laadittaessa nämä ovat ainakin jossakin     toinnit.
11716: määrin vaihtoehtoja.
11717:                                                         Jotta pitkän tähtäimen valtakunnallista liiken-
11718:    Liikenneyhteyksien suunnittelijoilla ei ole yh-
11719:                                                       nesuunnittelua voitaisiin harjoittaa, olisi välttä-
11720: tenäistä ja eri vaikutuksia huomioon ottavaa          mätöntä kehittää yhtenäinen menettely eri lii-
11721: vertailukäytäntöä nykyään. Kun pohditaan jon-         kennemuotojen vertailemiseksi keskenään.
11722: kun yhteyden kehittämistä ja vertaillaan keske-
11723: nään eri vaihtoehtoja, raideyhteyttä, maantietä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11724: tai tietoyhteyttä, tulisi vertailussa ottaa huo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11725: mioon rakennuskustannusten lisäksi ainakin seu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11726: raavia näkökohtia:                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11727:    - rakennettavan yhteyden vaikutukset ilman                   Aikooko Hallitus laatia yhtenäiset oh-
11728: saastumiseen                                                 jeet liikenteen eri vaihtoehtojen vertaile-
11729:    - rakennettavan yhteyden meluvaikutukset                  miseksi siten, että kaikki olennaiset näkö-
11730: lähiympäristölle                                             kohdat otettaisiin vertailussa huomioon?
11731: 
11732:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1987
11733: 
11734:           Eero Paloheimo                 Erkki Pulliainen               Sinikka Mönkäre
11735:           Marja-Liisa Löyttyjärvi        Esko Seppänen                  Heikki Rinne
11736:           Ilkka Joenpalo                 Seppo Kääriäinen               Tina Mäkelä
11737:           Antero Kekkonen                Osmo Soininvaara               Reino Paasilinna
11738: 
11739: 
11740: 
11741: 
11742: 270628L
11743: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 68
11744: 
11745: 
11746: 
11747: 
11748:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11749: 
11750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä on annettu ymmärtää, että yh-
11751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teiskuntataloudellisten vertailulaskelmien teke-
11752: olette 12 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            minen olisi erityisen tärkeätä eri liikennemuoto-
11753: kirjeenne n:o 375 ohella toimittanut valtioneu-       jen - tie-, vesi-, rautatie-, ilma- ja tietoliiken-
11754: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     teen - vertailemiseksi. Käytännössä ne tilanteet,
11755: sanedustaja Eero Paloheimon ym. näin kuuluvas-        joissa eri liikennemuotojen kehittäminen on tois-
11756: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 68:                 tensa vaihtoehtona, ovat Suomessa hyvin harvi-
11757:                                                       naisia. Tieliikenne, joka hoitaa 90 % henkilölii-
11758:           Aikooko Hallitus laatia yhtenäiset oh-      kenteestä ja 65 % tavaraliikenteestä ja on välttä-
11759:        jeet liikenteen eri vaihtoehtojen vertaile-    mätön edellytys asumiselle ja kaikelle teolli-
11760:        miseksi siten, että kaikki olennaiset näkö-    suudelle, ei ole peruspalvelutasoltaan korvattavis-
11761:        kohdat otettaisiin vertailussa huomioon?       sa muilla liikennemuodoilla. Sen sijaan voimak-
11762:                                                       kaan kysynnän alueella saattaa tieverkon ohella
11763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      myös rautatie- ja/tai vesitieverkko olla taloudelli-
11764: ti seuraavaa:                                         sesti perusteltu. Uusien yhteyksien tarve on kui-
11765:    Liikennepolitiikan tavoitteena on kehittää lii-    tenkin ylipäätään vähäinen ja niissä tilanteissa
11766: kennettä siten, että                                  tehdään aina perusteelliset vaikutusselvitykset.
11767:    - liikennepalvelujen tarjonta vastaa määräl-
11768:                                                         Laajat vaikutusselvitykset ovat kuitenkin tar-
11769: tään ja palvelutasoltaan yhteiskunnassa ilmene-
11770:                                                       peellisia myös kuljetusmuotokohtaisissa hank-
11771: vää kysyntää ja maksuhalukkuutta,
11772:                                                       keissa perustelemaan toimenpiteiden tarpeelli-
11773:    - liikenteen kustannukset ovat mahdollisim-        suutta yleensä. Liikenneministeriössä on se tutki-
11774: man pienet ja tuottavuus paranee,                     muksiin perustuva käsitys, että investointeja tie-
11775:    - liikenteessä kulutetaan mahdollisimman           verkkoon on yhteiskuntataloudellisista syistä tar-
11776: vähän energiaa, edistetään työllisyyttä sekä kor-     peen lisätä nykyisestä varsin huomattavasti. Tä-
11777: kean kotimaisuusasteen saavuttamista,                 män osoittamiseksi ministeriö tehostaa selvitys-
11778:    - liikennejärjestelmä tukee Suomen yhdys-          työtä hallinnonalalla.
11779: kuntarakennetta ja edistää voimavarojen hyväksi-
11780: käyttöä ja kansainvälistä kilpailukykyä,                 Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen organisa-
11781:    - liikenneturvallisuus paranee ja liikenteestä     toriseen eroon, mikä käytännössä vallitsee tie- ja
11782: johtuvat ympäristöhaitat pysyvät vähäisinä,           vesitie- sekä ratainvestointien välillä. Kun tie- ja
11783:    - liikenteessä turvataan kaikille alueille ja      vesitieinvestointien edullisuutta laskettaessa pyri-
11784: väestöryhmille riittävä peruspalvelutaso.             tään ottamaan huomioon myös yhteiskuntatalou-
11785:    Tavoitteista ilmenee, että liikennepoliittiset     dellisia tekijöitä, niin ratainvestoinnit lasketaan
11786: toimenpiteet pyritään suunnittelemaan siten, et-      yleensä liiketaloudellisin perustein. Tämä johtuu
11787: tä toimenpiteiden seurausvaikutuksina tarkastel-      lähinnä siitä syystä, että Valtionrautatiet itse sekä
11788: laan kaikkia olennaisia vaikutuksia. Käytännössä      harjoittaa liikennettä että huolehtii liikenneväy-
11789: laajoja edullisuusvertailuselvityksiä on tehty vain   lästöstä ja Valtionrautateiden liiketaloudelliseen
11790: suurista, monipuolisesti vaikuttavista hankkeista.    tulokseen lasketaan väyläkustannukset mukaan
11791:    Yhtenäisiä, sellaisenaan noudatettavia liiken-     sellaisenaan. Mielestäni yhteiskuntataloudelliset
11792: nehankkeiden vertailuohjeita ei ole tarkoitus laa-    vaikutukset tulisi ottaa huomioon myös rauta-
11793: tia, mutta liikenneministeriö pyrkii vaikuttamaan     tieinvestointeja suunniteltaessa. Käytännössä tä-
11794: siihen, että tapauskohtaisen harkinnan perusteel-     mä toteutuisi parhaiten erottamalla radanpito
11795: la liikennehankkeista tehdään monipuolisia vai-       laskennallisesti Valtionrautateiden liiketoimin-
11796: kutusselvityksiä. Näissä selvityksissä on otettu ja   nasta ja noudattamalla sen osalta vastaavaa pää-
11797: pyritään yhä monipuolisemmin ottamaan huo-            töksenteko- ja hinnoittelumenettelyä kuin tie- ja
11798: mioon muut kuin kustannusvaikutukset.                 vesiväylissä.
11799: 
11800:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
11801: 
11802:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
11803:                                          1987 vp. -      KK n:o 68                                        3
11804: 
11805: 
11806: 
11807: 
11808:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11809: 
11810:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Spörsmålsställaren låter förstå att uppgörandet
11811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           av samhällsekonomiska jämförelsekalkyler är spe-
11812: 375 av den 12 maj 1987 tili vederbörande                 ciellt viktigt för att man skall kunna jämföra de
11813: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       olika trafikformerna - väg-, vatten-, järnvägs-
11814: av riksdagsman Eero Paloheimo m.fl. underteck-           och lufttrafik samt telekommunikation. I prakti-
11815: nade spörsmål nr 68:                                     ken är det i Finland mycket sällsynt att man
11816:                                                          alternativt kan utveckla olika trafikformer. Väg-
11817:            Ämnar Regeringen uppgöra enhetliga            trafiken, som svarar för 90 % av persontrafiken
11818:         direktiv för jämförande av olika trafikal-       och 65 % av godstrafiken och som är en nödvän-
11819:         ternativ så, att alla väsentliga aspekter        dig förutsättning för boendet och för all industri,
11820:         beaktas vid jämförelsen?                         kan inte i fråga om basservicenivån ersättas med
11821:                                                          andra trafikformer. Däremot kan det på ett
11822:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          område med stark efterfrågan vara ekonomiskt
11823: anföra följande:                                         motiverat att ha ett järnvägsnät och 1eller ett
11824:                                                          vattenvägsnät vid sidan av vägnätet. Behovet av
11825:    Målet för trafikpolitiken är att utveckla trafi-      nya förbindelser är dock över lag litet, och när
11826: ken så,                                                  det existerar, görs alltid grundliga utredningar
11827:    - att utbudet av trafikservice tili sin kvantitet     om verkningarna.
11828: och kvalitet motsvarar den efterfrågan och betal-           Omfattande utredningar över verkningarna är
11829: ningsvillighet som råder i samhället,                    emellertid nödvändiga även i projekt som gäller
11830:    - att trafikkostnaderna är så små som möjligt         olika transportformer, för att motivera att det
11831: och att lönsamheten blir bättre,                         över huvud taget finns ett behov av åtgärder.
11832:    - att man i trafiken använder så lite energi          Enligt trafikministeriets u ppfattning, som baserar
11833: som möjligt, främjar sysselsättningen och                sig på undersökningar, är det av samhällsekono-
11834: försöker uppnå en hög grad av inhemskursprung,           miska skäl nödvändigt att märkbart öka de
11835:    - att trafiksystemet stöder Finlands samhälls-        nuvarande investeringarna i vägnätet. För att
11836: struktur samt främjar resursutnyttjandet och den         påvisa detta effektiverar ministeriet utredningsar-
11837: internationella konkurrenskraften,                       betet inom förvaltningsområdet.
11838:    - att trafiksäkerheten blir bättre ocn att de            Dessutom fäster man uppmärksamhet vid den
11839: miljöskador som trafiken förorsakar förblir obe-         organisatoriska skillnad som i praktiken råder
11840: tydliga,                                                 mellan väg- och vattenvägsinvesteringar och ban-
11841:    - att alla områden och alla befolkningsgrup-          investeringar. När man beräknar lönsamheten av
11842: per kan garanteras en tillräcklig basservic:::nivå i     väg- och vattenvägsinvesteringar, strävar man
11843: trafiken.                                                efter att också beakta samhällsekonomiska fakto-
11844:    Av målsättningen framgår att man försöker             rer, medan baninvesteringar i allmänhet beräk-
11845: planera de trafikpolitiska åtgärderna så, att alla       nas på företagsekonomiska grunder. Detta beror
11846: väsentliga verkningar undersöks som följdverk-           främst på att Statsjärnvägarna själv både idkar
11847: ningar av åtgärderna. I praktiken har man endast         trafik och sköter trafiknätet, och att trafik-
11848: stora, mångsidigt verkande projekt blivit föremål        ledskostnaderna oförändrade inräknas i Statsjärn-
11849: för omfattande utredningar som jämför fördelak-          vägarnas företagsekonomiska resultat. Enligt min
11850: tigheten.                                                åsikt borde de samhällsekonomiska verkningarna
11851:     Man har inte för avsikt att för trafikprojekten      beaktas också vid planeringen av järnvägsinveste-
11852: uppgöra enhetliga jämförelsedirektiv, vilka som          ringar. I praktiken skulle man bäst förverkliga
11853: sådana måste följas. Trafikministeriet strävar           detta genom att i redovisningen avskilja banhåll-
11854:  emellertid efter att mångsidiga utredningar om          ningen från Statsjärnvägarnas affärsverksamhet
11855:  verkningarna av trafikprojekten görs på basen av        och för dennas del iaktta samma besluts- och
11856:  prövning från fall tili fall. I dessa utredningar har   prissättningsförfarande som i fråga om väg- och
11857:  man beaktat, och försöker man allt mångsidigare         vattenlederna.
11858:  beakta andra verkningar än kostnaderna.
11859: 
11860:      Helsingfors den 10 juni 1987
11861: 
11862:                                                                         Trafikminister Pekka Vennamo
11863:                                               1987 vp.
11864: 
11865: Kirjallinen kysymys n:o 69
11866: 
11867: 
11868: 
11869: 
11870:                                  Elo ym.: Panelian -     Eurakosken maantien rakentamisen aikatau-
11871:                                     lusta
11872: 
11873: 
11874:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11875: 
11876:    Panelian - Eurakosken maantien rakentamis-       tien rakentamista aiotaan kuitenkin siirtää vuo-
11877: hanke on ollut vireillä jo useita vuosia. Suunni-   della eteenpäin niin, että tien rakentaminen
11878: telma liittyy laajempaan tiehankkeeseen Eurajoki    aloitettaisiin vasta vuonna 1989.
11879: - Kiukainen -Kokemäki. Viime vuosien aika-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11880: na asia on edistynyt tyydyttävästi, ja hanke on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11881: kaavailtu toteutettavaksi siten, että Panelian -    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11882: Eurakosken maantie siihen liittyvine kevyenlii-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11883: kenteen väylineen toteutetaan ensimmäisessä vai-
11884: heessa.                                                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että Pa-
11885:    Vuonna 1986 laaditussa Turun tie- ja vesira-             nelian - Eurakosken maantien rakenta-
11886: kennuspiirin tienpidon toimenpideohjelmassa on              mista aiotaan siirtää toteutettavaksi myö-
11887: edellä mainittu hanke sijoitettu toteutettavaksi            hemmin kuin on suunniteltu, ja jos on,
11888: vuosina 1988-1989, jolloin myöskin Kiukaisten                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11889: kunta on varautunut omalta osaltaan sille kuulu-            ryhtyä, jotta Panelian -        Eurakosken
11890: van osuuden suorittamiseen. Äskettäin saatujen              maantietä alettaisiin rakentaa suunnitel-
11891: tietojen mukaan Panelian - Eurakosken maan-                 lun aikataulun mukaisesti vuonna 1988?
11892: 
11893:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1987
11894: 
11895:           Mikko Elo                    Einari Nieminen                Timo Laaksonen
11896:           Lea Mäkipää                  Timo Roos                      Heikki Rinne
11897:           Maunu Kohijoki               Kalevi Lamminen                Raila Aho
11898: 
11899: 
11900: 
11901: 
11902: 270613U
11903: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 69
11904: 
11905: 
11906: 
11907: 
11908:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11909: 
11910:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta vuonna 1988 alkavaksi suunnitellusta hank-
11911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keesta viisi siirtämään myöhemmin alkavaksi.
11912: olette 8 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn kir-      Yksi näistä hankkeista on kysymyksessä mainittu
11913: jeenne n:o 376 ohella toimittanut valtioneuvos-     Panelian -- Eurakosken maantien rakentaminen.
11914: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
11915:                                                        Siirtymisien syynä on ollut lähinnä kesken-
11916: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjalli-   eräisten hankkeiden kustannusarvioiden nousut.
11917: sesta kysymyksestä n:o 69:
11918:                                                     Vaikka piiri on laatinut vuoden 1988 ohjelmansa
11919:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että Pa-    hiukan edellistä toimenpideohjelmaa suurem-
11920:        nelian -- Eurakosken maantien rakenta-       paan rahoituskehykseen, ei siitä ole riittänyt
11921:        mista aiotaan siirtää toteutettavaksi myö-   kaikkien suunnitelman mukaisten kohteiden
11922:        hemmin kuin on suunniteltu, ja jos on,       aloittamiseen.
11923:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Panelian -- Eurakosken tien suunnitelmat val-
11924:        ryhtyä, jotta Panelian -- Eurakosken         mistuvat vuoden 1987 aikana. Hankkeen toteut-
11925:        maantietä alettaisiin rakentaa suunnitel-    taminen on lähinnä tulevasta rahoituksesta riip-
11926:        lun aikataulun mukaisesti vuonna 1988?       puvainen. Tie- ja vesirakennuslaitoksen uusi toi-
11927:                                                     menpideohjelma on laadittu olettaen, että koko
11928:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    maan tieinvestointeja lisätään noin 200 Mmk
11929: ti seuraavaa:                                       vuosittain ja lisäys kohdistetaan lähinnä päätie-
11930:    Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimenpideoh-   verkkoon ja jo päällystettyjen teiden rakenteiden
11931: jelma vuosiksi 1986--92 laadittiin silloin enna-    säilyttämiseen. Ei ole realistista olettaa, että
11932: koituun rahoituskehykseen. Nyt laadittu uusi        tieinvestointien lisäys voisi olla arvioitua suurem-
11933: toimenpideohjelma vuosiksi 1987--93 on laadit-      pi. Päinvastoin on olemassa uhka, että valtion
11934: tu vuosien 1986--88 osalta Turun piirissä rahoi-    talous ei salli näinkään suuria lisäyksiä, jolloin on
11935: tuskehykseen, joka on reaalisesti yhteensä noin     pelättävissä, että Panelian -- Eurakosken tapaisia
11936: 15 Mmk edellisen ohjelman kehystä suurempi.         uusia paikallisia teitä jouduttaisiin siirtämään
11937: Silti uudessa ohjelmassa on jouduttu yhdestätois-   vielä nykyistäkin ajoitusta myöhemmäksi.
11938: 
11939:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1987
11940: 
11941:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
11942:                                      1987 vp. -    KK n:o 69                                         3
11943: 
11944: 
11945: 
11946: 
11947:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
11948: 
11949:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       planerats att påbörjas år 1988 blivit tvungen att
11950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr     uppskjuta fem tili en senare tidpunkt. Ett av
11951: 376 av den 8 maj 1987 tili vederbörande medlem     dessa projekt är anläggandet av landsvägen Pane-
11952: av statsrådet översänt avskrift av följande av     lia-Eurakoski, som nämns i spörsmålet.
11953: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade
11954:                                                       Orsaken tili detta har närmast varit stegringar i
11955: spörsmål nr 69:                                    kostnadsberäkningarna för en del projekt som är
11956:           Är Regeringen medveten om att anläg-     på hälft. Fastän distriktet har gjort upp sitt
11957:        gandet av landsvägen Panelia-Eurakoski      program för år 1988 inom en litet större finansie-
11958:        kommer att genomföras senare än plane-      ringsram än föregående åtgärdsprogram har den
11959:        rat och, om så är fallet,                   inte varit tillräcklig för att alla projekt skall
11960:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    kunna påbörjas i enlighet med planen.
11961:        för att anläggandet av landsvägen Pane-        Pianeroa för vägen Panelia-Eurakoski färdig-
11962:        lia-Eurakoski skulle påbörjas år 1988 i     ställs under år 1987. Genomförandet av projektet
11963:        enlighet med den planerade tidtabellen?     beror närmast på den framtida finansieringen.
11964:                                                    Väg- och vattenbyggnadsverkets nya åtgärdspro-
11965:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   gram har gjorts upp under förutsättning att
11966: anföra följande:                                   väginvesteringarna i hela Jandet utökas med ca
11967:    Åtgärdsprogrammet för Åbo väg- och vatten-      200 Mmk per år och ökningen närmast inriktas
11968: byggnadsdistrikt för åren 1986-92 uppgjordes       på huvudvägnätet och bevarandet av redan be-
11969: inom den då förutsedda finansieringsramen. Det     lagda vägars konstruktion. Det är inte realistiskt
11970: nu uppgjorda nya åtgärdsprogrammet för åren        att anta att ökningen i väginvesteringarna vore
11971: 1987-93 har uppgjorts vad åren 1986-88 be-         större än uppskattat. Tvärtom existerar det ett
11972: träffar i Åbo distrikt inom en finansieringsram    hot att starsekonomin inte tillåter så stora ök-
11973: som reellt är sammanlagt ca 15 Mmk större än       ningar och då är det möjligt att nya lokala vägar
11974: ramen för föregående program. Trots det har        såsom Panelia-Eurakoski måste uppskjutas ännu
11975: man av de elva projekt i programmet som            längre in i framtiden än för närvarande.
11976: 
11977:     Helsingfors den 4 juni 1987
11978: 
11979:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
11980:                                                 1987 vp.
11981: 
11982: Kirjallinen kysymys n:o 70
11983: 
11984: 
11985: 
11986: 
11987:                                    Anttila: Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintaedellytysten ke-
11988:                                      hittämisestä
11989: 
11990: 
11991:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11992: 
11993:    Maatalouden tutkimuskeskuksen siirto Jokioi-       rusteita mm. ympäristö- Ja terveyskysymyksiin
11994: siin on maamme hajasijoitushankkeista onnistu-        liittyville keskusteluille.
11995: nein. Maatalouden tutkimuskeskukselle on Joki-            Samoin pyritään tutkimuksen painoalueen ja
11996: oisiin rakennettu useiden vuosien aikana hyvät,       tavoitetarkastelun rinnalla kiinnittämään huo-
11997: uudenaikaiset toimitilat. Maatalouden tutkimus-       miota tutkimuksen laadun kehittämiseen ja ase-
11998: keskuksen toimintaa pyritään tutkimuskeskuksen        tettujen tavoitteiden saavuttamiseen entistä no-
11999: oman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan           peammin. Bioteknologia on alue, jonka kehittä-
12000: suuntaamaan valtiovallan tiedepoliittisten kan-       miseen kiinnitetään erityistä huomiota. Siihen
12001: nanottojen sekä valmisteilla olevan Maatalous-        pyritään myös hankkimaan ulkomailta saatavissa
12002: tutkimus 2000 -ohjelman painoalojen mukaises-         oleva uusin tutkimusaineisto.
12003: ti. Lähtökohtana on tällöin, että MTTK palvelisi          Tutkimustoiminta on myöskin hyvin kansain-
12004: mahdollisimman tehokkaasti tutkimustulosten           välistä, ja tätä taustaa vasten yhteistyö on hyvin
12005: laajaa käyttäjäkuntaa -      maataloustuotantoa,      laajaa ulkomailla toimivien tutkimuslaitosten
12006: neuvontaa, hallintoa, tuotteiden jatkojalostusta      kanssa.
12007: sekä tavallista kuluttajaa. Tähän liittyy paitsi          Yhtenä tärkeänä alueena on myöskin tutki-
12008: relevantit tutkimusaiheet myöskin vaatimus tut-       muksen kohteena liitännäiselinkeinojen edistä-
12009: kimuksen korkeasta laadusta.                          minen. Turkistutkimuksen kehittäminen samoin
12010:    MTTK:IIe annettua tehtävää pyritaan yhä            kuin mehiläistalouden ja lammastalouden tutki-
12011: enemmän toteuttamaan tutkimusohjelmien avul-          minen tulevat olemaan keskeisesti toiminta- ja
12012: la. Tutkimusohjelmien tavoitteena on pitkäjän-        taloussuunnitelman mukaan mukana tutkimus-
12013: teisellä ja tavoitteellisella voimavarojen suuntaa-   keskuksen toiminnassa seuraavien viiden vuoden
12014: misella kehittää MTTK:n valmiuksia ja nostaa          aikana.
12015: osaamisen tasoa valituilla alueilla. Päätöksen tut-       Maatalouden ylituotanto erityisesti kotieläin-
12016: kimusohjelman toteutuksesta tekee MTTK:n hal-         tuotteiden alueella on omalta osaltaan vaatimassa
12017: litus, joka myös jakaa tarkoitukseen määrärahat.      maatalouden tutkimuksen panostamista erityises-
12018: Näin ohjelmakäytännöstä muodostuu tärkeä hal-         ti kasvinviljelytuotantoon erikoiskasvit mukaan
12019: lituksen käytössä oleva toiminnan sisällöllisen       luettuna sekä maaseudun muihin liitännäiselin-
12020: ohjauksen keino.                                      keinoihin.
12021:                                                           Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintaa
12022:    Resurssien käytön optimointi edellyttää, että      haittaakio henkilöstöresurssien suuri puute, josta
12023: toiminnan tehokkuutta ja laatua arvioidaan.           johtuen tutkimustoiminnalle rakennetut hyvät
12024: MTTK:n toiminta- ja taloussuunnitelman mu-            fyysiset resurssit kuten rakennukset, pellot, eläi-
12025: kaan suunnittelukaudella suoritetaan toiminnan        met ja laitteet ovat jatkuvasti vajaakäytössä, mikä
12026: ja tehokkuuden arviointia myöhemmin määrättä-         on käsittääksemme kansantaloudellisesti järjetön-
12027: vässä laajuudessa.                                    tä.
12028:    Tutkimustiedotusta on perinteisesti suunnattu          Maatalouden pitkältä momentilta saastyy
12029: viljelijä- ja neuvojakunnan tarpeisiin. Tulevai-      markkinointiin t~rkoitettuja vientimäärärahoja,
12030: suudessa tutkimukselta odotetaan yhä enemmän          joiden osoittammen maatalouden tutkimus-
12031: myös tavalliselle kuluttajalle suunnattua tiedo-      toiminnan kehittämiseen olisi varsin perusteltua.
12032: tusta, sillä näin voidaan myös edistää suuren             Yhtenä esimerkkinä otan mm. 22 miljoonaa
12033: yleisön tietämystä maataloudesta sekä antaa pe-       markkaa maksavan kasvinjalostusosaston raken-
12034: 
12035:  2706051
12036: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 70
12037: 
12038: nushankkeet. Sen lisäksi tarvittaisiin 2 miljoonaa     henkilöstöresursseista. Ottaen huomioon nykyi-
12039: markkaa rakennuksen kaiostamiseen ja määrära-          sen erittäin huonon työllisyystilanteen ja sen, että
12040: haa sinne tarvittavan henkilökunnan palkkaami-         meillä akateemisiakin henkilöitä on työttömänä,
12041: seen. Maatalouden tutkimuskeskus on useita             tuntuu tämä henkilöstöresurssipula täysin käsittä-
12042: vuosia talousarvioissaan esittänyt mm. kasvinja-       mättömältä.
12043: lostusosaston erikoistutkijan viran perustamista.         Maataloustutkimuksen perustehtävät ovat ol-
12044: Perusteluna on mainittu, että maamme pelto-            leet samoja vuosikymmenestä toiseen, mutta eri
12045: alasta lähes 50 % kylvetään Jokioisten lajikkeilla.    aikakausina tavoitteita on tutkimuksessa lähestyt-
12046: Kasvinjalostuksen mahdollisuudet tulevaisuudes-        ty eri tavoin. Nyt elämme aikakautta, jolloin
12047: sa ovat lähes rajattomat. Tässä yhteydessä viita-      yhteiskunnan eri tahojen odotukset maatalous-
12048: taan eri tahoilla tehtyihin arvioihin bioteknolo-      tutkimusta kohtaan ovat erityisen suuret. Ongel-
12049: gian merkityksestä maailman ravinnontuotannos-         mien ratkaisu halutaan saada nopeasti ja luotet-
12050: sa ja myös esimerkiksi ympäristönsuojelussa. Käy-      tavasti. Tästä syystä tutkimuspanosta on entistä
12051: tännössä kuitenkin budjetin käsittelyn yhteydessä      enemmän suunnattava uusien, nopeiden tutki-
12052: valtiovarainministeriössä on tämä kasvinjalostus-      musmenetelmien kehittämiseen ja jo olemassa
12053: osaston erikoistutkijan virka vedetty punakynällä      olevien uusien menetelmien soveltamiseen maa-
12054: yli.                                                   taloustutkimukseen. Uusista läpimurtoaan odot-
12055:    Maatalouden tutkimuskeskuksen seuraavien            tavista menetelmistä mainittakoon biotekniikka.
12056: viiden vuoden toimintasuunnitelmassa on esitet-        Uusi biotekniikka perustuu mahdollisuuteen
12057: ty henkilöstölisäykset, jotka ovat seuraavat: Etelä-   muunnella solujen perintötekijöitä, tehostaa jo
12058: Suomeen tarvitaan uusia vakansseja 79, mikä on         tunnettuja reaktioita tai saada aikaan uusia reak-
12059: 19,3 % ja kustannuksina 6,9 miljoonaa markkaa.         tioita tai kokonaan uuden perintöaineksen omaa-
12060: Keski-Suomessa sijaitseville tutkimusasemille tar-     via kasveja ja organismeja. Biotekniikalla voidaan
12061: vitaan 10 uutta vakanssia eli 14,7 % lisäyksenä ja     edistää tuotteiden laatua ja ympäristöystävällistä
12062: se on 824 000 markkaa. Pohjois-Suomeen tarvi-          tuotantoa. Sovellutusalueet maataloustutkimuk-
12063: taan 24 uutta vakanssia, mikä on 52,2 % ja             sessa liittyvät kasvinjalostukseen, kotieläinjalos-
12064: kustannuksina 1,8 miljoonaa markkaa. Kaiken            tukseen (alkionsiirto) sekä biologiseen tuholais-
12065: kaikkiaan uudet vakanssit maksaisivat 9,6 miljoo-      ten ja kasvitautien torjuntaan.
12066: naa markkaa.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12067:    On erittäin arvokas asia, että maamme tutki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12068: mustoiminta on hajasijoitettu eri puolille maata,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12069: jotta voidaan tutkimus- ja kehittämistoiminta          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12070: todella toteuttaa maamme erilaisiin sää- ja ympä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12071: ristöolosuhteisiin nojautuen.                                  ryhtyä ja missä aikataulussa maatalouden
12072:    Maatalouden tutkimuskeskuksen talous- ja toi-               tutkimustoiminnan vaatimien välttämät-
12073: mintasuunnitelmassa vuosille 1988-1992 on                      tömien henkilöstöresurssien myöntämi-
12074: varsin yksityiskohtaisesti perusteltu näiden uusien            seksi Maatalouden tutkimuskeskuksen
12075: henkilöstölisäyksien tarve.                                    toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
12076:    Valtio on varsin viisaasti hajaottanut maatalou-            1988-1992 esitettyjen perusteitujen tar-
12077: den tutkimustoiminnan ympäri maata ja hankki-                  peiden mukaisesti, ja
12078: nut näille tutkimusasemille ja Jokioisissa toimi-                 miten Hallitus aikoo turvata bioteknii-
12079: valle Maatalouden tutkimuskeskukselle hyvät fyy-               kan kehittämiseen tarvittavat sekä talou-
12080: siset olosuhteet. Valtio ei ole kuitenkaan huoleh-             delliset että henkilöstöresurssit MTTK:n
12081: tinut näiden hajasijoitettujen tutkimusasemien                 toiminnassa?
12082: 
12083:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1987
12084: 
12085:                                            Sirkka-Liisa Anttila
12086:                                         1987 vp. -     KK n:o 70                                         3
12087: 
12088: 
12089: 
12090: 
12091:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12092: 
12093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tutkimus 2000 -projekti ja maa- ja metsätalous-
12094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ministeriön asettama tutkimus- ja tarkastuslaitos-
12095: olette 12 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn              työryhmä. Molempien ryhmien työ on juuri päät-
12096: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tym~ssä. Ensiksi mainitun hankkeen raportti tu-
12097: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       lee srsältämään maataloustutkimuksen tarkistetut
12098: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-    tavoitteet, painoalueet, kehittämistarpeet ja eh-
12099: sesta kysymyksestä n:o 70:                              dotukset tavoitteisiin pääsemiseksi. Jälkimmäisen
12100:                                                         selvityksen ehdotuksissa tullaan kiinnittämään
12101:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         huomiota erityisesti tutkimustoiminnan organi-
12102:         ryhtyä ja missä aikataulussa maatalouden        s~atioon. T~voitt~ena on selkeyttää toimintoja
12103:         tutkimustoiminnan vaatimien välttämät-          siten, että bwlogmen, teknologinen ja elintarvi-
12104:         tömien henkilöstöresurssien myöntämi-           ketutkimus toimisivat yhteisen hallinnollisen ja
12105:         seksi Maatalouden tutkimuskeskuksen             tutkimusjohdon alaisina ja nykyistä kiinteämmäs-
12106:         toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille      sä yhteistyössä maatalousekonomian tutkimuksen
12107:         1988-1992 esitettyjen perusteitujen tar-        kanssa.
12108:         peiden mukaisesti, ja
12109:            miten Hallitus aikoo turvata bioteknii-         Molempien edellä mainittujen selvitysten eh-
12110:         kan kehittämiseen tarvittavat sekä talou-       dotuksissa on pyritty ottamaan huomioon myös
12111:         delliset että henkilöstöresurssit MTTK:n        Maatalouden tutkimuskeskuksen henkilöstöre-
12112:         toiminnassa?                                    surssien tarpeet ja muut tutkimuskeskuksen ke-
12113:                                                         hittämistarpeet. Hallitus tulee käsittelemään eh-
12114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        dotuksia lähivuosien tulo- ja menoarvioiden val-
12115: ti seuraavaa:                                           mistelun yhteydessä ja ottamaan niihin kantaa
12116:                                                         valtiontalouden sallimissa rajoissa.
12117:    Hallituksen tutkimus- ja tuotekehittelypolitii-
12118: kan lähtökohtana on maamme tuotannon kan-                  Biotekniikan tutkimuksen kehittämiseksi Suo-
12119: sainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja kehit-        messa on äskettäin laadittu Suomen Akatemian
12120: täminen. Maamme tarvitsee kehittyäkseen ja me-          selvitys '' Biotekniikan ja molekyylibiologian ke-
12121: nestyäkseen uusia tuotannon aloja, uusia tuottei-       hittämisohjelma vuosille 1988-1992." Opetus-
12122: ta, uutta tekniikkaa, tietoa ja taitoa. Kaikilla        ministeriö_n asettaman biotekniikan rahoitustyö-
12123: aloilla on yhteistä osaamisen vaatimusten kasva-        ryhmän, JOSSa ovat edustettuina eri hallinnon-
12124: minen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on           alat, tehtävänä on mm. tehdä ehdotus kehittä-
12125: tutkimus- ja kehitystyöllä ratkaiseva merkitys.         misohjelman vaatiman rahoituksen jakautumises-
12126: Tutkimuksen rahoitus onkin viime vuosina ollut          ta eri rahoitustahojen kesken. Työryhmän huhti-
12127: yksi valtion menotalouden painoaloista. Kuluvan         kuussa 1987 luovutetussa välimuistiossa on esitet-
12128: vuoden tulo- ja menoarviossa uusia voimavaroja          ty vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon huomatta-
12129: on osoitettu erityisesti teknologiseen tutkimuk-        vaa lisärahoitusta biotekniikan tutkimukseen.
12130: seen sekä korkeakoulujen tutkimuksen ja tutkija-        Esityksessä on otettu huomioon alan tutkimuksen
12131: koulutuksen edellytysten parantamiseen.                 kehittäminen myös Maatalouden tutkimus-
12132:    Maatalouden tutkimustoiminnan osalta on äs-          keskuksessa.
12133: kettäin ollut käynnissä useita kehittämishankkei-          Hallitus käsittelee biotekniikan kehittämiseen
12134: ta. Keskeisimmät niistä ovat maataloustutkimuk-         tarvittavia henkilöstö- ja muita resursseja antaes-
12135: sen neuvottelukunnan käynnistämä Maatalous-             saan tulo- ja menoarvioesityksensä vuodelle 1988.
12136: 
12137:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
12138: 
12139:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
12140: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 70
12141: 
12142: 
12143: 
12144: 
12145:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12146: 
12147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tionen, och den arbetsgrupp för forsknings- och
12148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kontrollanstalter som jord- och skogsbruksminis-
12149: den 12 maj 1987 tili vederbörande medlem av           teriet tillsatte. Båda gruppernas arbete håller som
12150: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     bäst på att slutföras. Det förstnämnda projektets
12151: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade        rapport kommer att innefatta justerade mål för
12152: spörsmål nr 70:                                       lantbruksforskningen, prioritetsområden, utveck-
12153:                                                       lingsbehov och förslag tili hur målen skall upp-
12154:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nås. I de förslag som ingår i den senare utred-
12155:        för beviljande av de nödvändiga perso-         ningen kommer uppmärksamhet att fästas sär-
12156:        nalresurser som krävs för forskningsverk-      skilt vid forskningsverksamhetens organisation.
12157:        samheten inom lantbruket i enlighet            Målet är att göra verksamhetsformerna klarare så
12158:        med de motiverade behov vilka anges i          att den biologiska och teknologiska forskningen
12159:        verksamhets- och ekonomipianeo för             och livsmedelsforskningen kommer att fungera
12160:        Lantbrukets forskningscentral för åren         under en gemensam ledning både vad ankom-
12161:        1988-1992 och viiken är tidtabellen för        mer administration och forskning, och i ett
12162:        dessa åtgärder, och                            närmare samarbete med den lantbruksekonomis-
12163:           hur ämnar Regeringen trygga de eko-         ka forskningen.
12164:        nomiska resurser och personalresurser vil-         I de förslag som ingår i båda utredningarna
12165:        ka behövs för utvecklandet av biotekni-        har man eftersträvat att beakta också Lantbrukets
12166:        ken inom Lantbrukets forskningscentrals        forskningscentrals personalbehov och forsknings-
12167:        verksamhet?                                    centralens övriga utvecklingsbehov. Regeringen
12168:                                                       kommer att behandla förslagen i samband med
12169:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      beredningen av de närmaste årens statsförslag
12170: anföra följande:                                      och ta ställning tili dem inom de ramar som
12171:    Utgångspunkten för regeringens forsknings-         starsekonomin tillåter.
12172: och produktutvecklingspolitik är att trygga en            För utvecklande av biotekniken i Finland har
12173: förbättring och utveckling av den internationella     inom Finlands Akademi nyligen uppgjorts en
12174: konkurrenskraften för vårt lands produktion. För      utredning omfattande ett utvecklingsprogram för
12175: att utvecklas och ha framgång behöver vårt land       bioteknik och molekylärbiologi för åren 1988-
12176: nya produktionsområden, nya produkter, ny tek-        1992. Den av undervisningsministeriet tillsatta
12177: nik, kunskap och nya färdigheter. Skärpta krav        finansieringsarbetsgruppen för bioteknik, där oli-
12178: på kunnande är en gemensam faktor på alla             ka förvaltningsområden finns representerade, har
12179: områden. Forsknings- och utvecklingsarbetet har       tili uppgift bl.a. att uppgöra ett förslag tili hur
12180: en avgörande betydelse för uppnåendet av dessa        den finansiering som utvecklingsprogrammet
12181: mål. Finansieringen av forskningen har i över-        kräver skall fördelas mellan olika finansiärer. I
12182: ensstämmelse härmed utgjort ett prioriterat om-       den delpromemoria som arbetsgruppen överlät i
12183: råde inom statens utgiftsekonomi. I statsförslaget    april 1987 föreslås en betydande ökning av
12184: för innevarande år har nya resurser anvisats          finansieringen av bioteknisk forskning bli inta-
12185: särskilt för teknologisk forskning samt för för-      gen i statsförslaget för år 1988. I framställningen
12186: bättring av förutsättningarna för forskningen vid     har också beaktats att forskningen på området
12187: högskolorna och forskarutbildningen.                  utvecklas vid Lantbrukets forskningscentral.
12188:    Beträffande lantbruksforskningen har flera ut-         Regeringen behandlar de personalresurser och
12189: vecklingsprojekt nyligen pågått. De mest centrala     andra resurser som behövs för utveckling av
12190: av dem har varit projektet Lantbruksforskning         biotekniken då den avlåter sin propositon angå-
12191: 2000 som startades av lantbruksforskningsdelega-      ende statsförslaget för år 1988.
12192: 
12193:     Helsingfors den 10 juni 1987
12194:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
12195:                                                 1987 vp.
12196: 
12197: Kirjallinen kysymys n:o 71
12198: 
12199: 
12200: 
12201: 
12202:                                    Rinne: Työllistämistoimenpiteiden ja eri tukimuotojen yhtenäistä-
12203:                                       misestä ja yksinkertaistamisesta
12204: 
12205: 
12206:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12207: 
12208:    Työllisyyshallinto on rasitettu suuritäisellä tu-   Kunnallisella työllistämistuella täyden tukioi-
12209: kiviidakolla. Asiakaspalvelutyössä ylikuormitetut      keuskauden jälkeen sai jatkaa vain 0-3 prosent-
12210: virkailijat kokevat tukiviidakon hankalana ja tus-     tia tapauksista. Työsuhteen pysyvyyttä on pidet-
12211: kaisena.                                               tävä tärkeänä turvallisuuskriteerinä, mikä puoltaa
12212:    Noin kaksikymmentä erilaista tukimuotoa, jot-       suoran työllistämistuen soveltamisalan ja tuen
12213: ka kaikki ovat yksilötason erityistoimia, voitaisiin   määrän palauttamista alkuperäisiin tehokkaisiin
12214: välittömästi kiinteyttää seuraavasti:                  muotoihinsa.
12215:    1.    Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen            Suoran tuen ehtojen muuttaminen alkoi jo
12216: työllisyysvastikkeellisella marginaalitukijärjestel-   vuoden 1986 alusta. Ennakoivia toimia ei sen
12217: mällä.                                                 jälkeen ole voitu tehdä alle vuoden kestäviin
12218:    2. Nuoriin kohdistuvat erityistoimenpiteet.         työttömyysjaksoihin, eikä 80 prosentin tukea ole
12219:    3. Työrajoitteisiin kohdistuvat erityistoimenpi-    voitu käyttää 1-2 vuotta työttöminä olleisiin.
12220: teet.                                                     Suoran marginaalituen ehdot muutettiin käyt-
12221:    4. Itse itsensä työllistävät työttömät.             tökelvottomaan muotoon niin tuen määrän kuin
12222:    5. Muu yksilön lähtökohdista lähtevä erityistoi-    sen kohdentamisenkin suhteen vuoden 1986
12223: menpide.                                               alusta. Räikeimpänä esimerkkinä olkoon tämän
12224:    Kaiken toiminnan lähtökohtana on, että työ-         vuoden alusta tehty asetuksenmuutos suoraan
12225: voimapalveluja parantamalla edistetään tuetta          marginaalitukijärjestelmään. Nuoren työttömän
12226: työllistymistä. Erityistoimenpiteiden määrä tulee      on odotettava kaksi vuotta, ennen kuin työllistäjä
12227: supistaa minimiin. Erityistoimet astuvat kuvaan,       voi saada 80 prosentin tuen, jolla työllistyy.
12228: kun kaikki muut työllistämistä ja koulutusta           Vuonna 1984 riitti vielä 9 kuukauden odo-
12229: koskevat menetelmät on todettu tehottomiksi;           tusaika, joka sekin nuorten tapauksissa on liikaa.
12230: vastentahtoinen työttömyys yksilötasolla jatkuu.          Pitkäaikaistyöttömyys luo työttömyydenuhan
12231:    Tiivistäen voidaan todeta, että vuoden 1986         kaikille työssä oleville, erityisesti työmarkkinoille
12232: alusta ja 1987 alusta tehdyt asetuksenmuutokset        pyrkiville nuorille. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa
12233: tulevat pitkällä aikavälillä nostamaan työttömyys-     myös työttömyysastetta ratkaisevalla tavalla. Tor
12234: astetta ja venyttämään työttömyyden yksilökes-         Erikssonin väitöskirjassa (1985) todetaan yksiselit-
12235: toa. Suoran työllistämistukikokeilun projektiryh-      teisesti: Vaikka kaikki lyhytaikaiset työttömyydet
12236: män voimat eivät riittäneet estämään muutospai-        poistettaisiin, niin sillä ei juurikaan ole vaikutus-
12237: neita, jotka omalta osaltaan johtivat edellisen        ta työttömyysasteeseen. Ammattikäytännöstä tie-
12238: hallituksen epäonnistumiseen työllisyyspolitiikan      detään myös, että vain pitkäaikaistyöttömyyttä
12239: kohdalla - sen inhimillisesti kipeimmällä koh-         vähentämällä voidaan pudottaa työttömyysastet-
12240: taa.                                                   ta, joka Suomessa on noin puolta korkeampi
12241:    Suorassa työllisyysvastikkeellisessa marginaali-    kuin muissa EFTA-maissa keskimäärin.
12242: tuessa työsuhteen pysyvyys oli ratkaisevasti pa-          Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa myös taloudel-
12243: rempi kuin muissa menetelmissä. Suoran työllis-        lista turvattomuutta. Suoran työllistämistuen
12244: tämistuen kokeilun seurantatyöryhmä teetti tut-        kokeilu teki haastattelututkimuksen pitkäaikais-
12245: kimuksen Liiketaloustieteellisellä tutkimuslaitok-     työttömien elämäntilanteesta noin vuosi sitten.
12246: sella. Suorassa työllistämistuessa työllistetty sai    71 prosenttia katsoi joutuvansa tinkimään ravin-
12247: jatkaa täyden tukioikeusajan jälkeen samalla           nosta, 96 prosenttia vaatetuksesta ja 43 prosenttia
12248: työnantajalla tuetta 68 prosentissa tapauksista.       terveydenhoidosta.       Suoralla marginaalituella
12249: 
12250: 270636U
12251: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 71
12252: 
12253: työllistettäessä heidän nettotulonsa kasvoivat vä-             Mihin toimenpttetsun ja millä toteu-
12254: littömästi yli 100 prosenttia työttömyysaikaisesta          tusaikataululla Hallitus aikoo ryhtyä yksi-
12255: olotilasta. Vastikkeellisella marginaalituella puu-         löön kohdistuvien työllistämistoimenpi-
12256: tutaan tulonjakoon sosiaalisen tasauksen perus-             teiden selkiyttämiseksi ja suoran vastik-
12257: talta.                                                      keellisen marginaalitukijärjestelmän eh-
12258:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tojen palauttamiseksi alkuperäisiin, järke-
12259:                                                             viin ja tehokkaisiin muotoihinsa?
12260: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12261: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12262: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12263: 
12264:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1987
12265: 
12266:                                              Heikki Rinne
12267:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 71                                            3
12268: 
12269: 
12270: 
12271: 
12272:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12273: 
12274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Tässä yhteydessä yhdenmukaistetaan työllistämis-
12275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimenpiteitä koskevia säännöksiä.
12276: olette 12 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn
12277:                                                           Uusi työllisyyslaki takaa jokaiselle pitkäaikais-
12278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
12279:                                                       työttömälle mahdollisuuden työhön. Samoin jo-
12280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
12281:                                                       kainen alle 20-vuotias kolme kuukautta työttö-
12282: taja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
12283:                                                       mänä ollut nuori on työllistettävä. Kun työlli-
12284: myksestä n:o 71:                                      syyslain mukaiset työllistämisvelvoitteet ovat vii-
12285:           Mihin toimenpiteisiin ja millä toteu-       mesijainen keino työn järjestämiseen, on pyrki-
12286:        tusaikataululla Hallitus aikoo ryhtyä yksi-    myksenä edelleen jatkaa pitkäaikaistyöttömien
12287:        löön kohdistuvien työllistämistoimenpi-        työllistämistä yksityiselle sektorille työllistämis-
12288:        teiden selkiyttämiseksi ja suoran vastik-      tuella. Koska työllisyyslain mukainen työllistä-
12289:        keellisen marginaalitukijärjestelmän eh-       misvelvoite koskee vuoden työttömänä olleita, on
12290:        tojen palauttamiseksi alkuperäisiin, järke-    tarkoituksenmukaista, että yksityisille työnanta-
12291:        viin ja tehokkaisiin muotoihinsa?              jille voitaisiin myöntää työllistämistukea jo ennen
12292:                                                       tätä.
12293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Valmistellussa     työllisyysasetusluonnoksessa
12294: ti seuraavaa:                                         työllistämistukia on yhdenmukaistettu siten, että
12295:    Eduskunta antoi 13 päivänä maaliskuuta 1987        ne kaikki ovat päiväkohtaisia ja niiden perustana
12296: työllisyyslain (275 187), joka tulee voimaan vuo-     on työttömyysturvalain mukainen korkein perus-
12297: den 1988 alussa. Tähän liittyen työvoimaministe-      päiväraha kuten työllisyyslain mukaisessa kuntien
12298: riössä valmistellaan uutta työllisyysasetusta, joka   valtionosuudessa. Pitkäaikaistyöttömien työllistä-
12299: on tarkoitus antaa kesän aikana. Uusi asetus tulee    misestä maksettavan tuen tasoa on siten vaikea
12300: voimaan samanaikaisesti työllisyyslain kanssa.        verrata nykyiseen, koska nykyisen tuen suuruus
12301: Annenavaan työllisyysasetukseen sisällytetään         määräytyy maksettavan palkan perusteella. Ehdo-
12302: työllistämistoimenpiteitä koskevat säännökset,        tettu tuen määrä olisi 1. 7.1987 alkaen noin
12303: jolloin kaikki nykyiset säännökset kumoutuvat.        4 100 markkaa kuukaudessa.
12304: 
12305:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1987
12306: 
12307:                                                                   Typvoimaministeri Matti Puhakka
12308: 4                                       1987 vp. -- RJ( n:o 71
12309: 
12310: 
12311: 
12312: 
12313:                                 Till Riksdagens Herr Talman
12314: 
12315:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den nya sysselsättningslagen garanterar varje
12316: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         långtidsarbetslös möjlighet till arbete. Likaså
12317: den 12 maj 1987 till vederbörande medlem av            skall sysselsättning beredas åt varje ung person
12318: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-     under 20 år, som varit arbetslös i tre månader.
12319: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 71:            Då de sysselsättningsskyldigheter som avses i
12320:                                                        sysselsättningslagen utgör en sistahandsutväg att
12321:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ordna arbete, är målsättningen att ytterligare
12322:         ta, och med viiken tidtabell, för att          fortsätta sysselsättandet av långtidsarbetslösa
12323:         klarlägga de individinriktade sysselsätt-      inom den privata sektorn med hjälp av sysselsätt-
12324:         ningsåtgärderna och för att återställa vill-   ningsstöd. Emedan den i sysselsättningslagen
12325:         koren för det direkta marginalstödsyste-       åsyftade sysselsättningsskyldigheten gäller sådana
12326:         met i deras ursprungliga, förnuftiga och       som varit arbetslösa ett år, är det ändamålsenligt
12327:         effektiva former?                              att privata arbetsgivare kunde beviljas sysselsätt-
12328:                                                        ningsstöd redan dessförinnan.
12329:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1 utkastet till den sysselsättningsförordning
12330: anföra följande:                                       som är under beredning har sysselsättningsstöden
12331:    Riksdagen gav den 13 mars 1987 en sysselsätt-       förenhetligats sålunda, att de alla är dagersätt-
12332: ningslag (275/87), som träder i kraft i början av      ningar och baserar sig på den högsta grunddag-
12333: 1988. 1 anslutning härtill är en ny sysselsättnings-   penningen enligt lagen om utkomstskydd för
12334: förordning under beredning vid arbetskraftsmi-         arbetslösa liksom fallet är beträffande kommu-
12335: nisteriet. Meningen är att denna skall ges under       nernas statsandel enligt sysselsättningslagen. Ni-
12336: sommarens lopp. Den nya förordningen träder i          vån på det stöd som skall utbetalas för sysselsätt-
12337: kraft samtidigt som sysselsättningslagen. 1 den        ningen av långtidsarbetslösa är sålunda svår att
12338: sysselsättningsförordning som skall ges inryms         jämföra med den nuvarande, emedan det nuva-
12339: stadganden om sysselsättningsåtgärder, varvid al-      rande stödbeloppet fastställs på grundval av den
12340: la nuvarande stadganden kommer att upphävas.           utbetalade lönen. Det föreslagna stödbeloppet
12341: 1 detta sammanhang kommer stadgandena om               skulle fr.o.m. 1.7.1987 vara ca 4 100 mark per
12342: sysselsättningsåtgärderna att förenhetligas.           månad.
12343: 
12344:      Helsingfors den 15 juni 1987
12345: 
12346:                                                                   Arbetskraftsminister Matti Puhakka
12347:                                                1987 vp.
12348: 
12349: Kirjallinen kysymys n:o    72
12350: 
12351: 
12352: 
12353: 
12354:                                   Kohijoki: Terveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä työaikaa ly-
12355:                                     hennettäessä
12356: 
12357: 
12358:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12359: 
12360:   Työajan sopimusten mukainen lyhentäminen           saavuttaa niitä tavoitteita, mitä valtakunnalliset
12361: aiheuttaa terveydenhuollon laitoksissa kasvavaa      suunnitelmat edellyttävät. Laitoksissa on joudut-
12362: painetta muutoinkin alimitoitettuja virkakiintiöi-   tu ratianalisoimaan toimintaa ja mitoittamaan
12363: tä kohtaan. Esimerkiksi Satakunnan Keskussai-        töitä uudella tavalla, jotta voitaisiin hoitaa lisä-
12364: raalassa tarvitaan vuoteen 1990 mennessä 37, 5       velvoitteita ja uusia tehtäviä saavutettua palvelu-
12365: uutta virkaa jo solmittujen sopimusten edellyttä-    tasoa huonontamatta.
12366: män työajan lyhennyksen vuoksi. Jo vuonna 1986
12367: mainitussa sairaalassa käytettiin virkavajauksen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12368:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12369: täyttämiseen 10 000 lisätyötuntia. Koska virka-
12370:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12371: määrät toimintaan verrattuna ovat jo nykyisin
12372:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12373: minimissään, niin nykyisen toiminnan ylläpitä-
12374: minen ja osin myös työajan lyhentäminen ovat
12375: aiheuttaneet vuonna 1986 Satakunnan Keskussai-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12376: raalassa hoitopuolella yli 15 000 tunnin ylityöt.            ryhtyä terveydenhuollon virkakiintiöiden
12377:                                                              korottamiseksi siten, että sopimuksen
12378:    Useissa terveydenhuollon laitoksissa nykyinen             mukaiset työajan lyhennykset voidaan to-
12379: virkakiintiö on niin pieni, ettei sen avulla voida           teuttaa saavutettu palvelutaso säilyttäen?
12380: 
12381:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
12382: 
12383:                                            Maunu Kohijoki
12384: 
12385: 
12386: 
12387: 
12388:  270606M
12389: 2                                      1987 vp. -      KK n:o   72
12390: 
12391: 
12392: 
12393: 
12394:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12395: 
12396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tys joudutaan korvaamaan joko työn käytännön
12397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          järjestelyin taikka korvaamalla menetetty työaika
12398: olette 13 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             uudella työntekijämäärällä. Työajan lyhentämi-
12399: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nen aiheuttaa terveydenhuollossa merkittäviä
12400: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      henkilöstöpoliittisia vaikutuksia, sillä terveyden-
12401: taja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      huollossa ei voida automatisoimalla korvata työ-
12402: myksestä n:o 72:                                       ajan lyhentämistä kuten tuotannollisilla aloilla
12403:                                                        teollisuudessa.
12404:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12405:         ryhtyä terveydenhuollon virkakiintiöiden          Työajan lyhentämisen vaikutuksia selvittäneen
12406:         korottamiseksi siten, että sopimuksen          työryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollos-
12407:         mukaiset työajan lyhennykset voidaan to-       sa virkalisäystarve on vuosien 1988-1991 välise-
12408:         teuttaa saavutettu palvelutaso säilyttäen?     nä aikana kaikkiaan noin 2 150 virkaa. Sosiaali-
12409:                                                        huolto tarvitsee noin 900 virkaa, kansanterveys-
12410:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       työ noin 500 virkaa ja sairaanhoitolaitokset noin
12411: ti seuraavaa:                                          700 virkaa, eli terveydenhuollon tarve on yhteen-
12412:                                                        sä noin 1 250 virkaa ja vuodessa noin 310 virkaa.
12413:    1.3.1986 voimaan tulleen kunnallisen virkaeh-
12414: tosopimuksen mukaan sovittiin työaikaa lyhen-             Edellä oleviin arvioihin työryhmä on päätynyt
12415: nettäväksi vuosina 1986-1990 siten, että työajan       siten, että virkalisäystarpeesta on otettu huo-
12416: lyhennys koskee viranhaltijoita ja työntekijöitä,      mioon erikoissairaanhoidon ja laitoshuollon osal-
12417: joiden säännöllinen ja tosiasiallinen työaika on       ta noin 50 %, muun avohuollon osalta noin
12418: ennen työajan lyhennystä ollut keskimäärin vä-         25 % paitsi kotipalveluitten osalta, jossa kom-
12419: hintään 40 tuntia viikossa. Työajan lyhennys           pensaatiotarve on arvioitu 100-prosenttisena.
12420: vuosina 1986-1990 on porrasteinen ja lyhentää          Muilta osin työajan menetys tulee ensisijaisesti
12421: lopullisesti voimaan tullessaan viikoittaista työai-   korvata sekä työvuoron että työajan käyttöä kos-
12422: kaa 105 minuuttia viikossa. Terveydenhuollossa         kevin järjestelyin sekä toiminnan tehostamisen ja
12423: työajan lyheneminen kohdistuu henkilökunta-            rationalisoinnin avulla. Tarkoituksena on, että
12424: ryhmiin, joiden määrä vuonna 1987 oli noin             kyseinen virkamäärä otetaan vuosittain huo-
12425: 94 600. Näistä lyhennetyn työajan piiriin kuuluu       mioon valtakunnallisia suunnitelmia vahvistetta-
12426: suoritettujen selvitysten perusteella noin 7 3 900     essa.
12427: työntekijää.                                              Työajan lyhennyksestä koituvat ongelmat ovat
12428:    Työaikaa ja sen järjestelyä koskevat kysymykset     olleet terveydenhuollon suunnittelusta vastaavien
12429: hoidetaan perinteisesti työnantaja- ja työntekijä-     viranomaistahojen tiedossa. Siksi on jatkuvasti
12430: järjestöjen välisinä neuvottelukysymyksinä. Työ-       pyritty lisäämään virkojen määriä valtakunnalli-
12431: ajan lyhentymisestä aiheutuva työvoiman mene-          sissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa.
12432: 
12433:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
12434: 
12435:                                                           Sosiaali- Ja terveysmmtsteri Helena Pesola
12436:                                       1987 vp. -      KK n:o   72                                       3
12437: 
12438: 
12439: 
12440: 
12441:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12442: 
12443:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tingen genom praktiska arbetsarrangemang eller
12444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        genom att ersätta den förlorade arbetstiden med
12445: den 13 maj 1987 tili vederbörande medlem av           ny arbetskraft. Förkortningen av arbetstiden har
12446: statsrådet översäm avskrift av följande av riks-      inom hälsovården betydande personalpolitiska
12447: dagsman Kohijoki undertecknade spörsmål nr            verkningar, eftersom man där inte kan kompen-
12448: 72:                                                   sera förkortningen av arbetstid genom automati-
12449:                                                       sering, vilket man kan göra inom industrins
12450:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      produktionsgrenar.
12451:         för att höja tjänstekvoterna inom hälso-
12452:         vården så, att de överenskomna förkort-          Enligt den arbetsgrupp som utrett följderna av
12453:         ningarna av arbetstiden kan genomföras        förkortningen av arbetstiden kommer social- och
12454:         utan att den uppnådda servicenivån sjun-      hälsovården under åren 1988-1991 att behöva
12455:         ker?                                          sammanlagt ca 2 150 nya tjänster. Socialvården
12456:                                                       behöver ca 900 tjänster, folkhälsoarbetet ca 500
12457:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tjänster och sjukvårdsanstalterna ca 700 tjänster.
12458: anföra följande:                                      Detta innebär att behovet inom hälsovården
12459:                                                       sammanlagt är ca 1 250 tjänster, ca 310 per år.
12460:   Enligt det kommunala tjänstekoliektivavtal
12461: som trädde i kraft 1. 3. 1986 förkortas arbetstiden      Arbetsgruppen har kommit tili ovan nämnda
12462: under åren 1986-1990 så, att förkortningen av         siffror så, att den av behovet av flera tjänster för
12463: arbetstiden gälier tjänsteinnehavare och arbetsta-    specialsjukvårdens och anstaltvårdens del har be-
12464: gare, vars ordinarie och faktiska arbetstid före      aktat ca 50 %, för den övriga öppna vårdens del
12465: förkortningen varit i genomsnitt minst 40 tim-        ca 25 %, förutom för hemservicens del, där den
12466: mar i veckan. Förkortningen av arbetstiden sker       beräknat att behovet av kompensation är 100-
12467: under åren 1986-1990 stegvis och kommer,              procentigt. I övrigt kommer arbetstidsförlusten
12468: sedan den genomförts i sin helhet, att förkorta       att ersätta~ främst genom arrangemang i fråga
12469: arbetstiden med 105 minuter per vecka. Inom           om utnytt)andet av arbetsskiftet och arbetstiden
12470: hälsovården kommer förkortningen av arbetsti-         genom effektiverad verksamhet och genom ratio:
12471: den att beröra personalgrupper, vilka år 1987         nalisering. Man har för avsikt att årligen beakta
12472: bestod av ca 94 600 personer. Av dessa omfattas       ifrågavarande antal tjänster vid faststäliandet av
12473: enligt utredningar ca 7 3 900 arbetstagare av den     de riksomfattande planerna.
12474: förkortade arbetstiden.                               . De myndigheter som ansvarar för planeringen
12475:    Frågor angående arbetstiden och regleringen        mom hälsovården har varit medvetna om vilka
12476: av denna löses traditionelit genom förhandlingar      problem förkortningen av arbetstiden medför.
12477: arbetsgivar- och arbetstagarorganisationer emel-      Därför har man hela tiden försökt öka amalet
12478: lan. Den förlust av arbetskraft som den förkorta-     tjänster i de riksomfattande planerna för social-
12479: de arbetstiden medför, måste kompenseras an-          och hälsovården.
12480: 
12481:       Helsingfors den 11 juni 1987
12482: 
12483:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
12484:                                                1987 vp.
12485: 
12486: Kirjallinen kysymys n:o 73
12487: 
12488: 
12489: 
12490: 
12491:                                    Kärhä: Junavuorojen säilyttämisestä rataosuudella Helsinki-Kirk-
12492:                                      konummi
12493: 
12494: 
12495:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12496: 
12497:    Kirkkonummen kunnan asukkaat turvautuvat           taa siten, että ne eivät enää pysähtyisi kaikilla
12498: työmatkoillaan runsaasti junaliikenteeseen pääs-      asemilla samalla tavoin kuin nyt tapahtuu.
12499: täkseen Helsingissä tai Espoossa tai muissa radan-       Ehdotetut aikataulujen muutokset merkitsevät
12500: varsikunnissa sijaitseville työpaikoilleen. Kirkko-   sitä, että työssä käyvien kuntalaisten työmatkat
12501: nummen kunnan oma työpaikkaomavaraisuus on            vaikeutuvat merkittävästi. Aikataulujen muutok-
12502: pieni, joten matkustajia työmatkajuniin on ollut      set tuovat tullessaan jopa kahden tunnin lisäyk-
12503: riittävästi.                                          sen päivittäin työmatkaan käytettyyn aikaan.
12504:                                                          Koska Helsingin ja Kirkkonummen välisissä
12505:    Tähän mennessä Valtionrautatiet on palvellut       junavuoroissa on ollut matkustajia täydet määrät
12506: muualla työssä käyviä kirkkonummelaisia tyydyt-       työmatka-aikoina, ei Kirkkonummen kunta ei-
12507: tävällä tavalla. Junat ovat kulkeneet siten, että     vätkä sen asukkaat voi ymmärtää työvuoroliiken-
12508: matkustajat ovat päässeet ilman kohtuuttomia          teen heikentämistä kerrotulla tavalla.
12509: odotusaikoja aamuisin esim. klo 7 aikaville työ-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12510: vuoroilleen pääkaupunkiseudulle. Junien kulke-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12511: minen ruuhka-aikoina kaksi kertaa tunnissa ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12512: niiden pysähtyminen myös pienemmillä asemilla         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12513: on turvannut asukkaiden sekä työhönmeno- että
12514: paluuliikenteen.                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12515:                                                              ryhtyä, jotta Kirkkonummen asukkaiden
12516:   Valtionrautatiet on kuitenkin ilmoittanut                  työmatkat eivät kohtuuttomasti vaikeudu
12517: muuttavansa junayhteyksiä Helsingin ja Kirkko-               Valtionrautateiden aikataulumuutosten
12518: nummen välillä. Junien kulkua aiotaan nopeut-                seurauksena?
12519: 
12520:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
12521: 
12522:                                               Lea Kärhä
12523: 
12524: 
12525: 
12526: 
12527: 270561N
12528: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 73
12529: 
12530: 
12531: 
12532: 
12533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12534: 
12535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ne pysähtyvät vain Karjaalla ja Salossa. Kirkko-
12536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nummen ja Helsingin väliseen matkustamiseen
12537: olette 13 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn          pikajunia ei ole tarkoitettu, vaan tämä liikenne
12538: kirjeenne n:o 380 ohella toimittanut valtioneu-     hoidetaan entistä paremmin nopeutetuilla S-
12539: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   junilla.
12540: sanedustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli-
12541:                                                        Pääradalla on Helsingin ja Riihimäen välillä
12542: sesta kysymyksestä n:o 73:                          toteutettu kahden junan tarjonta tunnissa niin,
12543:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       että toinen on nopea R-juna ja toinen hitaampi,
12544:        ryhtyä, jotta Kirkkonumen asukkaiden         kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvä H-juna. Tä-
12545:        työmatkat eivät kohtuuttomasti vaikeudu      mä järjestely on saanut matkustajien hyväksymi-
12546:        Valtionrautateiden aikataulumuutosten        sen. Koska rantaradan liikennemäärät eivät ole
12547:        seurauksena?                                 kehittyneet odotetulla tavalla, on katsottu aiheel-
12548:                                                     liseksi siirtyä täällä myös samanlaiseen järjestel-
12549:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    mään, missä suurimpia paikkoja palvelee ympäri
12550: ti seuraavaa:                                       vuorokauden nopea S-juna. Pienemmät liikenne-
12551:                                                     paikat jäävät tällöin yhden junayhteyden varaan
12552:    Rautatiehallituksen mielestä uudet juna-aika-
12553:                                                     tunnissa kuten pääradallakin. Kirkkonummen
12554: taulut parantavat rantaradan palvelutasoa ja
12555:                                                     kunnalta saadun lausunnon perusteella on klo
12556: näin ollen matkustajamäärät kasvavat. Turun
12557:                                                     6. 50 lähteväksi suunniteltu juna siirretty lähte-
12558: rataa perusparannetaan parhaillaan nimenomaan
12559:                                                     mään klo 6.32.
12560: Helsingin ja Turun välisiä matkoja varten. Liike-
12561: ja asiointimatkojen osuus rantaradalla on vain         Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään kilpaile-
12562: puolet muuhun rataverkkoon verrattuna. Tilan-       maan matkustusnopeudessa henkilöauton ja
12563: teen parantamiseksi nopeutetaan aamulla Helsin-     linja-auton kanssa suurten liikennepaikkojen
12564: kiin saapuvaa ja klo 16:n jälkeen Helsingistä       matkustajista ja täten nostamaan rantaradan mat-
12565: lähtevää pikajunaa puoli tuntia. Tämän vuoksi       kustajamääriä.
12566: 
12567:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
12568: 
12569:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
12570:                                         1987 vp. -      KK n:o 73                                        3
12571: 
12572: 
12573: 
12574: 
12575:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12576: 
12577:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             från Helsingfors efter kloekan 16 så, att restiden
12578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          förkortas med en halv timme. Därför stannar
12579: 380 av den 13 maj 1987 tili vederhörande                dessa tåg hara i Karis oeh Salo. Snälltågen är inte
12580: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      avsedda för resor mellan Kyrkslätt oeh Helsing-
12581: av riksdagsledamot Lea Kärhä underteeknade              fors, utan denna trafik sköts ännu hättre än
12582: spörsmål nr 73:                                         tidigare med S-tåg som kör snahhare än förut.
12583:                                                            På stamhanan mellan Helsingfors oeh Riihimä-
12584:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         ki erhjuds tågförhindelser två gånger i timmen
12585:         för att arhetsresorna för invånarna i           så, att det ena tåget är ett snahht R-tåg oeh det
12586:         Kyrkslätt inte skall försvåras i oskälig grad   andra ett långsammare H-tåg som stannar på alla
12587:         som en följd av Statsjärnvägarnas tidta-        trafikplatser. Passagerarna har godkänt detta ar-
12588:         hellsändringar?                                 rangemang. Eftersom trafikens omfattning på
12589:                                                         kusthanan inte har utveeklats som väntat har det
12590:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ansetts motiverat att oekså där övergå tili ett
12591: anföra följande:                                        likadant system, där de större orterna hetjänas av
12592:    Enligt järnvägsstyrelsens åsikt förhättrar de nya    ett snahht S-tåg som trafikerar dygnet runt. De
12593: tågtidtahellerna kusthanans servieeniv~, oeh så-        mindre trafikplatserna hlir härvid heroende av en
12594: lunda växer antalet passagerare. Ahohanan               tågförhindelse i timmen, preeis som på stamha-
12595: grundförhättras som häst uttryeklig,en med tanke        nan. På hasen av Kyrkslätts kommuns utlåtande
12596: på resor mellan Helsingfors oeh Aho. Andelen            ändrades avgångstiden för tåget som enligt pla-
12597: resor som görs i affärssyfte oeh i syfte att uträtta    nerna skulle avgå kloekan 6.50 tili kloekan 6.32.
12598: ärenden är på kusthanan hara hälften jämfört               Genom alla dessa åtgärder eftersträvar man att
12599: med det övriga järnvägsnätet. För förhättrande av       tävla med personhilar oeh hussar på de stora
12600: situationen ändras tidtahellen för snälltåget som       trafikplatserna, oeh att sålunda öka passageraran-
12601: anländer tili Helsingfors på morgonen oeh avgår         talen på kusthanan.
12602: 
12603:      Helsingfors den 19 maj 1987
12604: 
12605:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
12606:                                                   1987 vp.
12607: 
12608: Kirjallinen kysymys n:o 74
12609: 
12610: 
12611: 
12612: 
12613:                                     Ryynänen ym.: Valtionosuuden myöntämisestä koulurakennusten
12614:                                       yhteiskäytöstä aiheutuviin kustannuksiin
12615: 
12616: 
12617:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12618: 
12619:    Hallitus totesi kulttuuripoliittisessa selonteos-    merkittävä. Koulutiloissa toimii monia kunnalli-
12620: saan eduskunnalle 7.10.1982 opetus- ja kulttuu-         sia palveluita kuten kirjasto, kansalais- ja työ-
12621: ritilojen yhteisrakentamisen ja yhteiskäytön ole-       väenopisto, nuorisotoimi, terveydenhoitopalve-
12622: van kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen laaja-alaisen        lut, lasten päivähoito, esikoulu, eläkeläistoimin-
12623: kehittämisen ja myös kansantalouden kannalta            ta, työttömien kurssitoiminta ja yleensä hyvin
12624: keskeisen tärkeä tekijä. Useimmille kulttuuri- ja       monenlainen vapaaehtoinen harrastus- ja järjes-
12625: vapaa-ajan toiminnoille tarkoituksenmukaiset ja         tötoiminta. Koulujen käyttöä näihin toimintoi-
12626: riittävät tilat ovat välttämätön edellytys. Varsi-      hin voidaan ja tulee näiden selvitysten perusteel-
12627: naisten kulttuuri- ja liikuntatilojen lisäksi erityi-   la lisätä ja monipuolistaa.
12628: sesti koulut voivat etenkin haja-asutusalueilla            Opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyttötoimi-
12629: palvella ja palvelevatkin laajasti koko koulua          kunta teki mietinnössään useita ehdotuksia kou-
12630: ympäröivän yhteisön kulttuuri- ja vapaa-ajantoi-        lutilojen yhteiskäytön helpottamiseksi. Nämä
12631: minnan tarpeita.                                        koskivat valtionosuussäännöstön muuttamista
12632:    Koululaitos muodostaa maamme kattavimman             sekä järjestely-, valvonta- ja vastuukysymyksiä,
12633: julkisten tilojen verkoston. Peruskoulun ala-aste       jotka kouluissa toimikunnan tekemän selvityksen
12634: on käytännöllisesti katsoen jokaisessa kylässä ja se    perusteella oli koettu ongelmiksi.
12635: on samalla kyläyhteisössä usein ainoa julkinen             Toimikunta kiinnitti huomiota muun muassa
12636: tila. Koulutiloja käytetään varsinaiseen koulutyö-      siihen, että peruskoulun ja ammatillisten oppilai-
12637: hön 190 päivää vuodessa ja keskimäärin 5-6              tosten valtionapusäännösten mukaan koulujen
12638: tuntia päivittäin. Varsinaisen koulukäytön ohella       valtionosuuteen oikeuttaviin oppilaskohtaisiin
12639: onkin siis hyvät mahdollisuudet käyttää kouluti-        käyttömenoihin ei saa sisällyttää menoja muusta
12640: loja kansalaisten erilaiseen harrastus-, opiskelu-,     kuin varsinaisesta koulutoiminnasta. Sen vuoksi
12641: ynnä muuhun toimintaan koulun varsinaisen               yleensä edellytetäänkin käyttökorvauksen peri-
12642: toiminnan siitä häiriintymättä.                         mistä koulun ulkopuolisilta tilojen käyttäjiltä. Jos
12643:    Julkisten tilojen yhteiskäyttö onkin periaattees-    ulkopuolisessa käytössä on kyse toisesta valtion-
12644: sa hyväksytty esimerkiksi opetusministeriön aset-       apua saavasta toiminnasta, saadaan valtionapua
12645: taman opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyttötoi-      yleensä tuota toimintaa koskevien valtionapu-
12646: mikunnan mietinnössä ( 1985: 17). Se esitti peri-       säännösten perusteella. Ongelman muodostaakin
12647: aatteellisena kantanaan, että julkisin varoin han-      sellainen vapaa kansalaistoiminta, jota ei erikseen
12648: kittuja tai tuettuja tiloja, erityisesti koulutiloja,   tueta valtion varoista.
12649: tulee voida käyttää laaja-alaisesti kulttuuri- ja          Toisaalta opetus- ja kulttuuritilojen yhteiskäyt-
12650: vapaa-ajantoimen, yhteiskunnallisten palvelujen         tötoimikunnan tekemät ehdotukset koskivat etu-
12651: ja kansalaistoiminnan käyttöön omistus- tai hal-        päässä taajamissa sijaitsevia kouluja. Koulutilojen
12652: lintasuhteista riippumatta.                             monikäytön esteenä haja-asutusalueilla ovat toi-
12653:     Koulutilojen yhteiskäyttöä erityisesti haja-asu-    sentyyppiset, uudet ongelmat. Näistä vaikein on
12654: tusalueilla on selvitelty muun muassa ns.               peruskoulujen lakkautuminen oppilaitten vähe-
12655: KOKKE-projektissa (1984) ja kyläkoulujen moni-          nemisen takia. Kouluhallituksen laatimien las-
12656: käyttökokeilussa Juankoskella. Sen tulokset osoit-      kelmien mukaan peruskoulujen lakkautuminen
12657: tivat, että koulu on kylässä tärkeä fyysinen ja         tulee jatkumaan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suo-
12658: henkinen resurssi ja sen arvo myös kyläläisten          messa lähimpien viiden vuoden aikana noin
12659: kokous-, kokoontumis- ja harrastuspaikkana on           100-200 koulun määrällä. Koulujen lakkautu-
12660: 
12661: 270668E
12662: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 74
12663: 
12664: minen vaarantaa myös kyläläisten opiskelu-, har-        Valtionosuuden myöntammen lakkautetussa
12665: rastus- ja kokoustoiminnan, koska koulun lak-        peruskoulussa tapahtuvaan muuhun opetustoi-
12666: kautumisen jälkeen ei nykyisten säännösten mu-       mintaan mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen
12667: kaan koulurakennuksessa jatkuvaan muuhun toi-        talonmiehen, järjestelijän tai muun vastaavan
12668: mintaan yleensä saada valtionosuutta.                viran perustamisen huolehtimaan koulutilojen
12669:    Nykyisiä säännöksiä tulisikin muuttaa. Ensin-     käytöstä muuhun toimintaan myös haja-asutus-
12670: näkin kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen          alueella.
12671: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä       Tässä esitetty lainmuutos mahdollistaisi siis
12672: lainoista annetun lain (1112/78) 17 §:n 2 mo-        koulutilojen käytön kyläyhteisön vireyttä ja elävä-
12673: menttia tulisi muuttaa siten, että koulun tiloissa   nä säilymistä palveleviin toimintoihin varsinaisen
12674: harjoitettava sekä varsinainen koulutoiminta että    peruskoulun lakkautumisen jälkeenkin. Tämä
12675: muu aikuisopetus, nuoriso- tai kulttuuritoiminta     olisi tärkeää maaseudun tulevaisuuden kannalta.
12676: olisivat samanarvoisia valtionosuuksia myönnettä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12677: essä. Koulutiloissa harjoitettavan muun oppilai-     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
12678: toksen, aikuisopetuksen sekä nuoriso- ja kulttuu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12679: ritoiminnan käyttömenojen sekä yhteisistä kiin-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12680: teistön hoito- ja ylläpitokustannuksista aiheutu-
12681: vien menojen tulisi kuulua oppilaskohtaisesti                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12682: määräytyvän valtionosuuden piiriin, jolloin niistä           siin valtionosuussäännösten muuttami-
12683: ei tarvitsisi periä käyttökorvausta. Tämä koskisi            seksi siten, että kunnan koulutiloissa har-
12684: niin muuta kunnallista kuin vapaaehtoisten kan-              joitettavan muun oppilaitoksen, aikuis-
12685: salaisjärjestöjenkin järjestämää toimintaa.                  opetuksen sekä nuoriso- ja kulttuuritoi-
12686:    Toiseksi mikäli kunnan koulutiloissa harjoitet-           minnan käyttömenot sekä yhteisistä kiin-
12687: tava varsinainen koulutoiminta ja muu edellä                 teistön hoito- ja ylläpitokustannuksista
12688: mainittu toiminta nähtäisiin samanarvoisina val-             aiheutuvat menot kuuluisivat oppilas-
12689: tionosuuksia myönnettäessä, tulisi kouluraken-               kohtaisesti määräytyvän valtionosuuden
12690: nuksen käytöstä aiheutuviin menoihin voida saa-              piiriin ja että kunnan koulurakennuksen
12691: da siellä tapahtuvan muun opetustoiminnan sekä               käytöstä aiheutuviin menoihin voitaisiin
12692: nuoriso- ja kulttuuritoiminnan osalta valtion-               saada siellä tapahtuvan muun opetustoi-
12693: osuutta, vaikka peruskoulun varsinainen toiminta             minnan sekä nuoriso- ja kulttuuritoimin-
12694: olisikin lakannut. Tämän valtionosuuden myön-                nan osalta valtionosuutta, vaikka koulun
12695: tämisestä voitaisiin säätää erikseen asetuksella.            varsinainen toiminta olisikin lakannut
12696: Asetuksessa voitaisiin tarkentaa, miten eri ta-              oppilaiden vähenemisen tai muun syyn
12697: pauksissa ns. oppilaskohtaiset käyttömenot arvi-             takia?
12698: oitaisiin.
12699: 
12700:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
12701: 
12702:          Mirja Ryynänen                 Anneli Jäätteenmäki             Kalle Röntynen
12703:          Timo Kietäväinen               Tytti Isohookana-Asunmaa        Pekka Puska
12704:                                       1987 vp. -     KK n:o 74                                         3
12705: 
12706: 
12707: 
12708: 
12709:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12710: 
12711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohtaisia. Tiettyä tehtävää varten kunnalle
12712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myönnettävän valtionosuuden määrä perustuu
12713: olette 13 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn           valtion ja kuntien väliseen kustannusten jakoon,
12714: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         joka on toteutettu asianomaisen tehtäväalan val-
12715: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tionosuussäännöksissä. Valtio osallistuu vain nii-
12716: taja Mirja Ryynäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    den menojen rahoitukseen, jotka ovat tarpeen
12717: sesta kysymyksestä n:o 74:                           kysymyksessä olevan kunnan tehtävän suorittami-
12718:                                                      seen. Kuntien tehtävänä olevan peruskoulutoi-
12719:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       men rahoitukseen valtio osallistuu peruskoulun,
12720:        siin valtionosuussäännösten muuttami-         lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
12721:        seksi siten, että kunnan koulutiloissa har-   -avustuksista annetussa laissa ( 1112 178) säädetys-
12722:        joitettavan muun oppilaitoksen, aikuis-       sä järjestyksessä.
12723:        opetuksen sekä nuoriso- ja kulttuuritoi-         Kunnan peruskoulurakennuksessa harjoitetta-
12724:        minnan käyttömenot sekä yhteisistä kiin-      van muun oppilaitoksen, aikuisopetuksen sekä
12725:        teistön hoito- ja ylläpitokustannuksista      nuoriso- ja kulttuuritoiminnan käyttömenoja
12726:        aiheutuvat menot kuuluisivat oppilas-         sekä yhteisistä kiinteistön hoito- ja ylläpitokus-
12727:        kohtaisesti määräytyvän valtionosuuden        tannuksista aiheutuvia menoja ei voida pitää
12728:        piiriin ja että kunnan koulurakennuksen       peruskoulutoimen järjestämiseksi tarpeellisina
12729:        käytöstä aiheutuviin menoihin voitaisiin      kustannuksina. Niin ikään niitä menoja, jotka
12730:        saada siellä tapahtuvan muun opetustoi-       aiheutuvat lakkautetun peruskoulun kouluraken-
12731:        minnan sekä nuoriso- ja kulttuuritoimin-      nuksen käyttämisestä muihin kuin peruskoulun
12732:        nan osalta va!tionosuutta, vaikka koulun      tarpeisiin, ei voida pitää peruskoulutoimen jär-
12733:        varsinainen toiminta olisikin lakannut        jestämiseksi tarpeellisina kustannuksina.
12734:        oppilaiden vähenemisen tai muun syyn             Edellä olevan perusteella on todettava, että
12735:        takia?                                        peruskoulun valtionosuussäännösten muuttami-
12736:                                                      nen edustaja Ryynäsen ym. kysymyksessä tarkoi-
12737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tetulla tavalla olisi vastoin valtionosuusjärjestel-
12738: seuraavaa:                                           män yleisiä periaatteita sekä muuttaisi valtion ja
12739:   Kuntien valtionosuussäännökset ovat tehtävä-       kuntien välistä kustannustenjakoa.
12740: 
12741:       Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
12742: 
12743:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
12744: 4                                    1987 vp. -     KK n:o 74
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 
12749:                               Till Riksdagens Herr Talman
12750: 
12751:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         starsandel som beviljas en kommun för en viss
12752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      uppgift bygger på den kostnadsfördelning mel-
12753: den 13 maj 1987 till vederbörande medlem av         lan stat och kommuner som har genomförts i
12754: regeringen översänt avskrift av följande av riks-   statsandelsstadgandena för uppgiftsområdet i frå-
12755: dagsledamot Mirja Ryynänen m.fl. underteckna-       ga. Staten deltar endast i finansieringen av de
12756: de spörsmål nr 74:                                  utgifter som är nödvändiga för att kommunen
12757:                                                     skall kunna fullgöra den berörda uppgiften. I
12758:           Har Regeringen för avsikt att vidta       finansieringen av grundskolväsendet, som är en
12759:        åtgärder för att ändra stadgandena om        uppgift för kommunerna, deltar staten i den
12760:        starsandel så, att driftsutgifterna för      ordning som stadgas i lagen om statsandelar och
12761:        andra läroanstalters verksamhet för vux-     statsunderstöd till grundskolor, gymnasier och
12762:        enutbildning samt för ungdoms- och kul-      allmänna bibliotek ( 1112/7 8).
12763:        turverksamhet, som bedrivs i kommu-             Driftsutgifterna för vuxenutbildning, som en
12764:        nens skollokaliteter, samt utgifterna för    annan läroanstalt bedriver i en kommunal grund-
12765:        gemensamma vård- och underhållskost-         skolbyggnad, samt för ungdoms- och kulturverk-
12766:        nader för fastigheten, skulle omfattas av    samhet eller utgifter, som föranleds av gemen-
12767:        den starsandel som fastställs per elev och   samma vård- och underhållskostnader för fastig-
12768:        så, att man för de utgifter som föranleds    heten, kan inte anses vara nödvändiga kostnader
12769:        av att kommunens skolbyggnad används         för grundskolväsendet. lnte heller kan de utgifter
12770:        för annan undervisningsverksamhet samt       som föranleds av att en indragen grundskolas
12771:        för ungdoms- och kulturverksamhet kun-       skolbyggnad används för andra än grundskolans
12772:        de få statsandel, även om skolans egentli-   behov anses som nödvändiga utgifter för upprätt-
12773:        ga verksamhet skulle ha upphört på           hållande av grundskolväsendet.
12774:        grund av minskat elevantai eller av annan       På basis av vad som ovan anförts måste konsta-
12775:        orsak?                                       teras att en ändring av stadgandena om statsan-
12776:                                                     delar till grundskolan på det sätt som avses i
12777:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     riksdagsledamot Ryynänens m.fl. :s spörsmål
12778: anföra följande:                                    skulle stå i konflikt med statsandelssystemets
12779:   Stadgandena om kommunernas statsandelar           allmänna principer och ändra kostnadsfördel-
12780: hänför sig till åliggandena. Storleken av den       ningen mellan stat och kommuner.
12781: 
12782:     Helsingfors den 25 juni 1987
12783: 
12784:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
12785:                                                1987 vp.
12786: 
12787: Kirjallinen kysymys n:o 75
12788: 
12789: 
12790: 
12791: 
12792:                                    Almgren: Joustavan eläkejärjestelmän toteuttamisesta julkishallin-
12793:                                      nossa
12794: 
12795: 
12796:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12797: 
12798:   Joustavaa eläkeikäjärjestelmää sovelletaan jo       non palveluksessa oleville työntekijöille samat
12799: yksityissektorilla. Käytössä ovat sekä yksilöllinen   etuudet, jotka on saatu yksityissektorille. Vielä
12800: varhaiseläkejärjestelmä että varhennettu van-         on huomattava, että nuorempien ikäluokkien
12801: huuseläkej ärj estelmä.                               työmarkkinoille pääseminen edellyttäisi joustavia
12802:   Julkishallinnon puolella ei vastaavaan järjestel-   eläkeikäjärjestelyjä myös valtion ja kuntien palve-
12803: mään ole päästy. Asiaa tutkiva komitea on saanut      luksessa oleville.
12804: jatkuvasti lisäaikaa selvityksen ja lain muotoon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12805: saarettavan esityksen tekemistä varten. Kun           tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12806: muille työntekijöille on jo lailla turvattu tietty    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12807: etuus, tuntuu kohtuuttomalta, että julkishallin-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12808: non palveluksessa olevat työntekijät eivät ole
12809: päässeet samaan asemaan. Työtehtävien luonteen                  Milloin päästään tilanteeseen, jossa jul-
12810: muuttuminen, siirtyminen ATK-järjestelmiin ja                kishallinnon työntekijöille saadaan sa-
12811: muiden nykyaikaisten työtapojen käyttöönotta-                manlaiset etuudet joustavan eläkeiän so-
12812: minen sekä toisaalta vanhenevan työntekijäkun-               veltamisessa kuin on yksityisellä sektoril-
12813: nan kokemat rasitukset oikeuttavat julkishallin-             la?
12814: 
12815:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
12816: 
12817:                                              Esko Almgren
12818: 
12819: 
12820: 
12821: 
12822: 270671H
12823: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 75
12824: 
12825: 
12826: 
12827: 
12828:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12829: 
12830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtion, kunnan ja muihin julkisiin eläkejärjestel-
12831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miin on mahdollista sisällyttää vastaavat jousta-
12832: olette 14 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            van eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat elä-
12833: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kemuodot, jotka toteutetaan yksityisissä työeläke-
12834: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     järjestelmissä, sekä tästä johtuvat julkisen sekto-
12835: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta     rin eläkkeelle siirtymisjärjestelmän muutostar-
12836: kysymyksestä n:o 75:                                  peet. Komitean tulee selvitystyönsä perusteella ja
12837:                                                       ottaen huomioon valintaoikeuden järjestäminen
12838:           Milloin päästään tilanteeseen, jossa jul-   laatia ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja sää-
12839:        kishallinnon työntekijöille saadaan sa-        dösmuutoksista.
12840:        manlaiset etuudet joustavan eläkeiän so-
12841:        veltamisessa kuin on yksityisellä sektoril-      Julkishallinnon eläkeikäkomitean määräaikaa
12842:        la?                                            on komitean esityksestä jatkettu ja se päättyy
12843:                                                       31.12.1987. Selvitystyön pitkittyminen on komi-
12844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tean mukaan pääasiassa johtunut siitä, että yleis-
12845: seuraavaa:                                            tä eläkeikää alempien ns. erityisten eläkeikien
12846:                                                       kysymyksen ratkaisu on osoittautunut odotettua-
12847:     Yksityisen sektorin työeläkelaeissa on voimassa   kin vaikeammaksi.
12848: ns. joustava eläkeikäjärjestelmä, joka koostuu
12849: kolmesta toisiaan täydentävästä eläkemuodosta,           Komitea on ilmoittanut, että komitean työn
12850: yksilöllisestä varhaiseläkkeestä, varhennetusta       päättymisen äärirajana on vuoden 1987 loppu,
12851: vanhuuseläkkeestä sekä osa-aikaeläkkeestä. Yksi-      jolloin kaikkien ehdotusten tulee olla valmiina.
12852: löllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke     Edelleen komitea on ilmoittanut, että joustavien
12853: tulivat voimaan vuoden 1986 alusta ja osa-aika-       eläkemuotojen sisällöstä ei sinänsä vallitse komi-
12854: eläke tämän vuoden alusta.                            teassa erimielisyyttä. Kuitenkin sellainen ratkai-
12855:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle työnteki-    su, joka sisältäisi vain joustavien eläkemuotojen
12856: jäin eläkelain, kansaneläkelain ja eräiden niihin     toteuttamisen, mutta jättäisi kokonaan ratkaise-
12857: liittyvien lakien mukaista joustavaa eläkeikäjär-     matta komitean selvitystyön kannalta olennaisen
12858: jestelyä koskeviksi laeiksi (HE n:o 85/1985 vp.)      kysymyksen, edellä tarkoitetun erityisten elä-
12859: on lausuttu mm.:                                      keikien kysymyksen, olisi osaratkaisu, joka ei
12860:     "Nyt annettava esitysehdotus sisältää muutos-     ilmeisesti saavuttaisi komiteassa riittävää yksimie-
12861: ehdotukset yksityisen työeläkejärjestelmän työelä-    lisyyttä eikä myöskään jatkossa olisi toteuttamis-
12862: kelakeihin ja niihin liittyen myös kansaneläke-       kelpoinen. Komitea katsookin, että laaja-alaisesti
12863: järjestelmän mukaisiin eläkelakeihin... Hallitus      hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi on
12864: tulee erikseen selvittämään myös joustavan elä-       työ suoritettava kokonaisuutena siten, että kaik-
12865: keikäjärjestelmän toteuttamismahdollisuudet val-      kien työhön liittyvien kysymysten ratkaisumalli
12866: tion ja kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tä-   on osapuolten tiedossa, kun ne lopullisesti mää-
12867: tä tarkoitusta varten on asetettu komitea, jonka      rittelevät kantansa ratkaisuehdotukseen.
12868: tulee saada työnsä päätökseen vuoden 1986 lop-           Valtiovarainministeriön puolesta totean, että
12869: puun mennessä.''                                      heti kun komitea esittää toteuttamiskelpoisen
12870:    Valtioneuvosto asetti ko. komitean 3.1.1985.       ratkaisun, ministeriö on valmis ryhtymään tarvit-
12871: Komitean tehtäväksi annettiin selvittää, miten        taviin lainsäädäntötoimiin.
12872: 
12873:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
12874: 
12875:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
12876:                                         1987 vp. -- ~ n:o 75                                             3
12877: 
12878: 
12879: 
12880: 
12881:                                 Till Riksdagens Herr Talman
12882: 
12883:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samt övriga offentliga pensionssystem kunde ta
12884: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         in pensionsformer som möjliggör en flexibel
12885: den 14 maj 1987 till vederbörande medlem av            pensionering, i motsvarighet till de pensionsfor-
12886: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      mer som genomförts i de privata arbetspensions-
12887: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål            systemen. Vidare fick kommitten i uppdrag att
12888: nr 75:                                                 utreda vilka behov av ändringar detta orsakar i
12889:                                                        pensioneringssystemet inom den offentliga sek-
12890:           När kommer vi i den situationen att de       torn. Kommitten kommer att på basis av sitt
12891:         anställda inom den offentliga förvalt-         utredningsarbete och med beaktande av ordnan-
12892:         ningen ges samma förmåner i tillämp-           det av valrättigheten bereda ett förslag till behöv-
12893:         ningen av en flexibel pensionsålder som        liga åtgärder och ändringar av författningar.
12894:         de anställda inom den privata sektorn?             Terminen för kommitten för pensionsåldern
12895:                                                        inom den offentliga förvaltningen har förlängts
12896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och den upphör 31.12.1987. Utredningsarbetet
12897: anföra följande:                                       har enligt kommitten fördröjts huvudsakligen på
12898:    1 den privata sektorns arbetspensionslagar in-      grund av att avgörandet av frågan om s.k.
12899: går ett s.k. flexibelt pensionsåldersarrangemang,      särskilda pensionsåldrar som är lägre än den
12900: som består av tre pensionsformer som komplette-        allmänna pensionsåldern har visat sig vara svårare
12901: rar varandra, dvs. individuell förtidspension,         än väntat.
12902: förtida ålderspension och deltidspension. Den              Kommitten har meddelat att dess arbete slut-
12903: individuella förtidspensionen och den förtida          förs senast till utgången av år 1987, då alla
12904: ålderspensionen trädde i kraft vid ingången av år      förslag skall vara färdiga. Vidare har kommitten
12905: 1986 och deltidspensionen vid ingången av detta        meddelat att det i och för sig inte råder oenighet
12906: år.                                                    om innehållet i formerna för flexibel pensionsål-
12907:     1 regeringens proposition till riksdagen med       der. Ett sådant beslut som innehåller endast
12908: förslag tilllagar om ett flexibelt pensionsåldersar-   förverkligandet av flexibla pensionsformer, men
12909: rangemang i enlighet med lagen om pension för          som inte har någon som helst lösning på den
12910: arbetstagare, folkpensionslagen samt vissa andra       fråga soni är viktig med hänsyn till kommittens
12911: lagar som har samband med dem (RP nr 8511985           utredningsarbete, den ovan nämnda frågan om
12912: rd.) sägs bl.a.:                                       särskilda pensionsåldrar, vore dock en dellösning,
12913:     ''Den proposition som nu avlåts innehåller         som man uppenbart inte kunde vara tillräckligt
12914: förslag till ändringar i det privata arbetspensions-   ening om i kommitten och som det därmed inte
12915: systemets pensionslagar och i samband därmed           heller vore möjligt att verkställa i fortsättningen.
12916: också i lagarna enligt folkpensionssystemet ....       Kommitten anser därför att man för att kunna nå
12917: Regeringen kommer också separat att utreda             ett vidsträckt godtagbart slutresultat bör utföra
12918: möjligheterna att införa ett flexibelt pensionsål-     arbetet som en helhet så, att alla parter känner
12919: derssystem i det statliga och kommunala pen-           till lösningsmodellen för alla frågor som har
12920: sionssystemet. 1 detta syfte har det tillsatts en      samband med arbetet, då de slutligt tar ställning
12921: kommitte som skall slutföra sitt arbete före           till lösningsförslaget.
12922: utgången av år 1986."                                      Finansministeriet framhåller för sin del att
12923:     Statsrådet tillsatte denna kommitte 3. 1. 198 5.   ministeriet genast då kommitten framställer en
12924: Kommitten gavs i uppdrag att utreda hur man i          realiserbar lösning är berett att vidta nödvändiga
12925: det statliga och de kommunala pensionssystemen         lagstiftningsåtgärder.
12926: 
12927:      Helsingfors den 16 juni 1987
12928: 
12929:                                                                                Minister Ulla Puolanne
12930:                                                1987 vp.
12931: 
12932: Kirjallinen kysymys n:o 76
12933: 
12934: 
12935: 
12936: 
12937:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen
12938:                                       toteuttamisesta
12939: 
12940: 
12941:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12942: 
12943:    Nykyisen lainsäädännön mukaan yksinäisen              Myös verotuksessa eläkeläispuolisoiden muita
12944: henkilön täysi kansaneläke on 1 kuntaryhmässä         eläkeläisiä epäedullisempi kohtelu koskee vain
12945: 1 893 mk/kk ja II kuntaryhmässä 1 812 mk/kk.          pienten ja keskisuurten eläkkeiden saajia, sillä
12946: Samansuuruisena kansaneläke maksetaan myös            erilainen verotus ulottuu vain siihen tulotasoon
12947: naimisissa olevalle eläkkeensaajalle, jos hänen       saakka, jossa oikeus eläketulovähennykseen lak-
12948: puolisonsa ei saa kansaneläkettä. Eläkeläispuoli-     kaa.
12949: soille maksetaan täysimääräisenä lisäosana 81             Molemmat edellä kuvatut vaikutukset on kyt-
12950: prosenttia yksinäisen henkilön täydestä lisäosasta,   ketty kansaneläkkeen saamiseen. Käytännössä
12951: jolloin täysi kansaneläke on 1 kuntaryhmässä          syntyy tilanteita, jolloin kansaneläkettä ei kanna-
12952: 1 596 mk/kk ja II kuntaryhmässä 1 531 mk/kk.          ta lainkaan ottaa vastaan. Kansaneläkkeen hake-
12953:    Kansaneläkkeiden porrastaminen kahteen per-        misen kannattavuuteen liittyvät verotuksenkin
12954: heluokkaan aiheuttaa epäkohtia, jotka ilmenevät       vaikutuksen huomioon ottavat edullisuusvertailut
12955: selvimmin tilanteessa, jolloin jälkimmäinen puo-      ovat erittäin hankalat tehdä.
12956: lisoista siirtyy eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen      Jos eläkkeellä jo olevan puolison työeläke on
12957: merkitsee tulotason alentumista palkan vaihtues-      alle 3 000 mk/kk, eläkkeelle siirtyvän puolison ei
12958: sa eläkkeeksi. Samalla jo aiemmin eläkkeelle          kannata ottaa kansaneläkettä, jos hänen työeläk-
12959: siirtyneen puolison kansaneläkettä pienennetään,      keensä on suurempi kuin 2 000-2 300 mk/kk.
12960: koska häntä ruvetaan yksinäisen eläkkeensaajan           Jos eläkkeellä jo olevan puolison työeläke on
12961: sijasta pitämään eläkeläispuolisona.                  vähintään 3 000 mk/kk, mutta enintään 4 200
12962:    Alenema on korkeimmillaan 1 kuntaryhmässä          mk/ kk, eläkkeelle siirtyvän puolison ei kannata
12963: 297 mk ja II kuntaryhmässä 281 mk/kk. Alene-          ottaa kansaneläkettä, jos hänen työeläkkeensä on
12964: ma koskettaa vain lisäosan saajia eli pienimpien      tietyllä tulovälillä. Tulovälin alkamis- ja päätty-
12965: eläkkeiden saajia. Jos työeläke on niin suuri, että   miskohta ovat riippuvaiset eläkkeellä jo olevan
12966: oikeutta lisäosaan ei ole, ei toisen puolison         puolison eläkkeen suuruudesta.
12967: siirtyminen eläkkeelle vaikuta millään tavoin            Jos puolison eläke ylittää 4 200 mk/kk, eläk-
12968: kummankaan eläkkeen suuruuteen.                       keelle siirtymässä olevan kannattaa ottaa kansan-
12969:    Eläkkeen pieneneminen on aiheuttanut kiusal-       eläke vastaan käytännöllisesti katsoen aina.
12970: lisia tilanteita myös, kun viranomaiset ovat tul-        Edellä esiin tuodut epäkohdat voidaan korjata
12971: kinneet kahden eläkeläisen asuvan avioliiton-         vuosia vireillä olleen kansaneläkeuudistuksen IV-
12972: omaisissa olosuhteissa, joihin myös sovelletaan       vaiheen toteuttamisella, jolla kumottaisiin elä-
12973: eläkeläispuolisoita koskevia säännöksiä.              keläispuolisoiden lisäosaa alentavat säännökset.
12974:    Eläkkeensaajapuolisoita koskeva rajoitussääntö        Viime aikoina on vaadittu toimia pientä
12975: vaikuttaa myös eläkkeiden verotukseen. Kunnal-        työeläkettä saavien aseman parantamiseksi. Myös
12976: lisverotuksen eläketulovähennys on pienempi sil-      näiden korottamiseksi yksinkertaisin keino on
12977: loin, kun molemmat puolisot saavat kansanelä-         kahden perheluokan poistaminen kansaneläk-
12978: kettä.                                                keistä.
12979:    Myös verotettavan eläketulon alaraja madal-           Kaikkein kipeimmin korjausta eläkkeisiinsä
12980: tuu. Verotus kiristyy samanaikaisesti molemmilla      tarvitsevat vanhimmat ikäluokat tai nuoruudesta
12981: puolisoilla, sillä jo eläkkeellä olevaan puolisoon-   asti työkyvyttömät, joilla ei ole työeläketurvaa.
12982: kin aletaan soveltaa eläkeläispuolisoita koskevia     Riittävänä vähimmäiseläkkeenä ei voida pitää
12983: säännöksiä.                                           1 531 markan tai 1 596 markan eläkettä.
12984: 
12985: 270637V
12986: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 76
12987: 
12988:   Kansaneläkeuudistuksen IV-vaiheeseen kuuluu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12989: myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisäosaa      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12990: koskevan rajoitussäännöksen poistaminen. Tämä-
12991: kin rajoitus kohdistuu vain pienituloisimpiin elä-
12992: keläisiin, joten sen poistaminen on perusteltua.              Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo
12993:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ryhtyä kansaneläkeuudistuksen IV-vai-
12994: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                heen toteuttamiseksi pikaisesti?
12995: 
12996:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1987
12997: 
12998:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Ensio Laine                    Esko-Juhani Tennilä
12999:          Pekka Leppänen                 Raila Aho                      Claes Andersson
13000:          Tytti Isohookana-Asunmaa       Pekka Puska                    Esko Almgren
13001:          Vappu Säilynoja                Heli Astala                    Anna-Liisa Jokinen
13002:                                         Juhani Vähäkangas
13003:                                       1987 vp. -     KK n:o 76                                        3
13004: 
13005: 
13006: 
13007: 
13008:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13009: 
13010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilön ja avioliitossa olevan henkilön kansan-
13011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eläke on erisuuruinen.
13012: olette 14 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn               Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus sel-
13013: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vittää pienten työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden
13014: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    yhteensovitussääntöjen toimivuus ja oikeuden-
13015: taja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuulu-       mukaisuus. Tässä yhteydessä on kansaneläke-
13016: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 76:             järjestelmän uudistustarpeet myös kysymyksessä
13017:                                                      esiin tulleiden näkökohtien valossa kartoitettava.
13018:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin jo sanoa, ettei
13019:        ryhtyä kansaneläkeuudistuksen IV-vai-         aikaisemmin suunniteltu kansaneläkejärjestelmän
13020:        heen toteuttamiseksi pikaisesti?              IV -vaiheeseen sisältyvä puolisoiden eläketulojen
13021:                                                      yhdenmukaistaminen tai lisäosan maksaminen
13022:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille täysimää-
13023: ti seuraavaa:                                        räisenä sellaisenaan täytä hallitusohjelmassa ase-
13024:                                                      tettuja tavoitteita. Puolisoiden eläketulojen yhte-
13025:    Kysymyksen perusteluissa on tuotu esiin niitä     näistäminen yksinäisen henkilön tulojen tasolle
13026: epäkohtia, jotka tällä hetkellä ovat ilmenneet       antaa lisäeläketurvaa vain tälle ryhmälle jättäen
13027: kansaneläkejärjestelmässä.      Ongelmallisimpia     yksinäiset pienituloiset eläkkeensaajat uudistuk-
13028: niistä ovat eläkkeensaajapuolisoiden eläketurvan     sen ulkopuolelle. Kansaneläkkeen lisäosan mak-
13029: aleneminen ja etenkin pienituloisten eläkkeen-       saminen täysimääräisenä laitoshoidossa olevalle
13030: saajien aseman huomioon ottaminen.                   eläkkeensaajalle puolestaan merkitsisi käytännös-
13031:    Kansaneläkejärjestelmän     kokonaisuudistusta    sä korotetun eläkkeen maksamista pääasiassa lai-
13032: koskevien eduskunnalle annettujen hallituksen        toshoitoa ylläpitäville yhteisöille, esimerkiksi
13033: esitysten mukaan kansaneläkeuudistuksen '' vii-      kunnille ja kuntainliitoille. Potilaalle itselleen
13034: meisessä vaiheessa eläkkeen määrät yhtenäiste-       jäävä hyöty olisi vähäinen. Uudistus heikentäisi
13035: tään. Muun muassa poistetaan kansaneläkelaista       myös nykyisiä pyrkimyksiä tukea avohoitoa kan-
13036: säännös, jonka mukaan kansaneläkkeen lisäosaa        saneläkkeen apu- ja hoitolisäjärjestelmää kehittä-
13037: ei voida maksaa julkisessa laitoshoidossa olevalle   mällä. Tämän uuden hoitotuen tarkoituksena on
13038: eläkkeensaajalle." Uudistuksen IV-vaiheen to-        nimenomaan yksilöllisesti ottaa huomioon eläk-
13039: teuttamisesta on mainittu, että "kansaneläke-        keensaajan sairaudesta ja vammasta aiheutuva
13040: uudistuksen viimeisen eli neljännen vaiheen to-      taloudellisen tuen tarve. Hoitotukiuudistuksella
13041: teutuksen ajoitus ratkaistaan myöhemmin erik-        olisi suuri merkitys myös nuorille eläkkeensaajil-
13042: seen''.                                              le.
13043:    Kuten kysymyksessä on perusteltu, tietyillä           Eduskunnalle aikaisemmin annetuissa hallituk-
13044: tuloalueilla toisen puolison jäätyä aikaisemmin      sen esityksissä suunnitellun kansaneläkejärjestel-
13045: kansaneläkkeelle ja toisen puolison hakeutuessa      män IV-vaiheen kokonaiskustannukset ovat tä-
13046: myöhemmin kansaneläkkeelle ensiksi mainitun          män päivän arvioiden mukaan noin 1,2 miljardia
13047: puolison tulot alenevat. Eräänä syynä tähän on       markkaa vuodessa. Tämäntasoinen uudistus loh-
13048: se, että kansaneläkejärjestelmässä naimisissa ole-   kaisisi kaavamaisella tavalla suuren osan sosiaali-
13049: vaa henkilöä pidetään samassa asemassa kuin          turvan uudistamiseen käytettävissä olevista va-
13050: yksinäistä eläkkeensaajaa, niin kauan kuin hänen     roista, jolloin muilla sosiaaliturvan alueilla jou-
13051: puolisonsa ei saa kansaneläkettä tai rintamasoti-    duttaisiin parannuksia lykkäämään tai jopa niistä
13052: laseläkettä. Kulutustutkimuksissa on kuitenkin       kokonaan luopumaan.
13053: todettu, että aviopuolisoiden henkeä kohden              Tästä syystä hallitusohjelmassa ilmaistujen ta-
13054: laskettu kulutus on selvästi pienempi kuin yksi-     voitteiden mukaisesti sosiaali- ja terveysministe-
13055: näisen henkilön. Kansaneläkkeen tavoitteen -         riön tarkoituksena on asettaa laajapohjainen ko-
13056: vähimmäiseläketurvan takaamisen - kannalta           mitea, jonka tehtävänä on selvittää pienten työ-
13057: on siten yhtä perusteltua katsoa, että yksinäisen    eläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitus-
13058: 4                                      1987 vp. -- ~ n:o 76
13059: 
13060: saannösten toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta         teet. On luonnollista, että komitean ehdottamat
13061: kiinnittäen erityistä huomiota eläkkeelle siirty-     toimenpiteet on edellä mainituista syistä ajoitet-
13062: vien puolisoiden eläketurvan muutoksissa todet-       tava ja mitoitettava suhdannekehityksen ja val-
13063: tuihin epäjohdonmukaisuuksiin. Samassa yhtey-         tion talouden sallimissa puitteissa. Sosiaali- ja
13064: dessä on mahdollista selvittää eläkkeiden tarkis-     terveysministeriön tarkoituksena on pyrkiä asetta-
13065: tusmenettelyssä olevat epäkohdat ottaen huo-          maan kysymyksessä oleva komitea jo kuluvan
13066: mioon eläkejärjestelmien erityispiirteet ja tavoit-   kesän aikana.
13067: 
13068:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
13069: 
13070:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
13071:                                        1987 vp. -     KK n:o 76                                        5
13072: 
13073: 
13074: 
13075: 
13076:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13077: 
13078:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anse att en ensam persons och en gift persons
13079: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        folkpension är olika stora.
13080: den 14 maj 1987 tili vederbörande medlem av               I enlighet med regeringsprogrammet är avsik-
13081: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ten att utreda ändamålsenligheten och rättvisan
13082: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl.           hos samordningsreglerna för små arbetspensioner
13083: undertecknade spörsmål nr 76:                         och folkpensioner. I detta sammanhang skali
13084:                                                       också reformbehoven för folkpensionssystemet
13085:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        beträffande de synpunkter som framlagts i spörs-
13086:        för att snabbt genomföra IV skedet av          målet kartläggas. Redan i detta skede kan man
13087:        folkpensionsreformen?                          dock säga att samordnandet av makars pensions-
13088:                                                       inkomster elier betalande av tiliäggsdelen tili
13089:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fulit belopp tili pensionstagare i anstaltvård,
13090: anföra följande:                                      vilka åtgärder ingår i det tidigare planerade IV
13091:                                                       skedet för folkpensionssystemet inte som sådana
13092:     I motiveringen för spörsmålet har framlagts de    uppfylier målen som uppstälits i regeringspro-
13093: missförhålianden som för närvarande fram-             grammet. Samordnandet av makars pensionsin-
13094: kommit i folkpensionssystemet. De mest pro-           komster tili nivån för ensamma personers in-
13095: blematiska av dessa är att pensionsskyddet för        komster ger tiliäggspensionsskydd enbart för
13096: pensionstagarmakar minskar och beaktandet av          denna grupp och lämnar ensamma pensionstaga-
13097: stäliningen för i synnerhet pensionstagare med        re med små inkomster utanför reformen. Beta-
13098: små inkomster.                                        lande av folkpensionens tiliäggsdel tili fulit be-
13099:    Enligt de regeringspropositioner som avlåtits      lopp tili pensionstagare i anstaltvård skulie i
13100: tili riksdagen och som gälier totalreformen av        praktiken innebära betalande av förhöjd pension
13101: folkpensionssystemet '' samordnas beloppen för        i huvudsak tili de samfund som upprätthålier
13102: pensionerna i det sista skedet för folkpensionsre-    anstaltvården tili exempel kommuner och kom-
13103: formen. Bl.a. avlägsnas från folkpensionslagen        munalförbund. Patientens egen nytta vore liten.
13104: ett stadgande enligt vilket tiliäggsdelen för folk-   Reformen skulie också försvaga de nuvarande
13105: pensionen inte kan betalas tili pensionstagare        strävandena att stöda den öppna vården genom
13106: som vårdas på offentlig anstalt.'' Om genomfö-        utvecklande av hjälp- och vårdtiliäggssystemet för
13107: randet av reformens IV skede har nämnts"att           folkpensionen. Avsikten med detta nya vårdbi-
13108: tiden för genomförandet av det sista skedet dvs.      drag är uttryckligen att individuelit ta i beaktan-
13109: det fjärde skedet för folkpensionsreformen avgörs     de pensionstagarens behov av ekonomiskt stöd
13110: senare separat''.                                     vilket föranletts av sjukdom elier skada. Vårdbi-
13111:     Såsom det motiverats i spörsmålet gälier det      dragsreformen skulie ha stor betydelse också för
13112: för vissa inkomstområden att då den ena maken         unga pensionstagare.
13113: folkpensioneras tidigare och den andra maken             I de regeringspropositioner som tidigare avlå-
13114: folkpensioneras senare minskar den först nämnda       tits tili riksdagen är kostnaderna för det planera-
13115: makens inkomster. En orsak tili detta är att en       de IV skedet av folkpensionssystemet enligt da-
13116: gift person i folkpensionssystemet anses vara i       gens uppskattningar 1,2 miljarder mark per år.
13117: samma situation som en ensam pensionstagare så        En reform på denna nivå skulie på ett schema-
13118: länge som hans make inte erhålier folkpension         tiskt sätt utbryta en stor del av medlen för
13119: elier frontmannapension. Vid konsumtionsun-           reformeringen av socialskyddet och då skulie man
13120: dersökningar har det dock konstaterats att äkta       bli tvungen att uppskjuta förbättringar på andra
13121: makars konsumtion räknad per person är betyd-         sektorer inom socialskyddet elier rentav avstå från
13122: ligt mindre än en ensam persons. Med tanke på         dem helt och håliet.
13123: målet för folkpensionen - garanterande av ett            Av denna orsak har social- och hälsovårdsmi-
13124: minimipensionsskydd - är det lika motiverat att       nisteriet för avsikt att i enlighet med de mål som
13125: 6                                    1987 vp. -    KK n:o 76
13126: 
13127: finns i regeringsprogrammet tillsätta en bredba-   det för pensioner med beaktande av pensionssys-
13128: sig kommitte vars uppgift är att utreda ända-      temens särdrag och mål. Det är naturligt att de
13129: målsenligheten och rättvisan hos samordnings-      åtgärder som kommitten föreslår av ovan nämn-
13130: reglerna för små arbetspensioner och folkpensio-   da orsaker skall tidsbestämmas och dimensioneras
13131: ner med speciell uppmärksamhet vid inkonse-        inom de ramar konjunkturutvecklingen och stats-
13132: kvenser som konstaterats vid ändringar i pen-      hushållningen tillåter. Social- och hälsovårdsmi-
13133: sionsskyddet för makar som pensioneras. 1 detta    nisteriet har för avsikt att tillsätta ifrågavarande
13134: sammanhang är det möjligt att utreda de miss-      kommitte redan under sommaren.
13135: förhållanden som finns inom justeringsförfaran-
13136: 
13137:     Helsingfors den 16 juni 1987
13138: 
13139:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
13140:                                                    1987 vp.
13141: 
13142: Grjallinen kysymys n:o 77
13143: 
13144: 
13145: 
13146: 
13147:                                      Isohookana-Asunmaa ym.: Asuntolainojen korkomenojen vähen-
13148:                                         nysoikeudesta eräissä tapauksissa
13149: 
13150: 
13151:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13152: 
13153:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 2 momentin         museron tai välien rikkoutumisen takia. Lisäksi
13154: '510/77) mukaan verovelvollisella on oikeus vä-           puolisoja koskevia säännöksiä sovelletaan avio-
13155: bentää kokonaistulostaan valtion- ja kunnallisve-         liitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä
13156: rotuksessa velkojensa korot. Vähennysoikeudesta           taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elä-
13157: )O säädetty rajoituksia tulo- ja varallisuusverolain      neisiin henkilöihin, jotka ovat olleet aikaisemmin
13158: 38 §:ssä sekä velkojen ja korkojen vähennysoi-            keskenään avioliitossa tai joilla on ollut tai on
13159: k:euden rajoittamisesta verotuksessa annetussa            yhteinen lapsi.
13160: laissa.                                                       Siten, jos ns. avoliitossa elävillä verovelvollisil-
13161:    Pääsääntöisesti verovelvollinen saa vähentää           la, jotka eivät aikaisemmin ole olleet avioliitossa
13162: vain omasta velastaan suorittamaosa korot. Eril-          ja joilla ei ole yhteistä lasta, on yhteinen velka,
13163: lisverotuksen vähennysjärjestelmässä on kuiten-           sen korot vähennetään heidän verotuksissaan si-
13164: Kin eräitä perhekohtaisia vähennyksiä, joihin             ten kuin he ovat velasta vastuussa ja ovat korot
13165: k:uuluu myös velkojen korkojen vähennysoikeus.            tosiasiallisesti suorittaneet. Mikäli verovelvollisilla
13166: Siten esimerkiksi perheen vakituisen asunnon              on yhteinen molempien nimissä vakituisen asun-
13167: hankkimisesta ja petusparannuksesta aiheutuneet           non ostoa tai perusparannusta varten nostettu
13168: korot vähennetään sekä valtion- että kunnallisve-         laina, asunto on asuntoyhtiön osakeluettelon
13169: rotuksessa sen puolison tuloista, joka on vähen-          mukaan molempien verovelvollisten hallinnassa
13170: nystä vaatinut, riippumatta siitä, kumpi puoliso          ja molemmat verovelvolliset asuvat todistettavasti
13171: on velallinen tai kumpi on korot velkojalle suo-          vakituisesti kyseessä olevassa asunnossa, voivat
13172: rittanut.                                                 nämä molemmat vähentää kokonaistuloistaan
13173:    Velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoitta-           asuntolainasta maksamaosa koron, kumpikin
13174: misesta verotuksessa annetun lain 2 §:n 1 mo-             erikseen enintään 25 000 markkaa. He voivat
13175: mentissa on velan korkojen vähennysoikeutta               siis yhteenlaskettuna vähentää yhteisen asunnon
13176: rajoitettu siten, että verovelvollisella tai puolisoil-   hankkimiseksi ottamaosa lainan koroista 50 000
13177: la yhdessä on oikeus vähentää velkojen korkoja            markkaa tai tosiasiallisesti omavastuu poisluettu-
13178: enintään 25 000 markkaa. Tähän määrään saa                na 48 200 markkaa.
13179: sisältyä oman tai perheen vakituisen asunnon                  Yhteisen asunnon hankkineet ns. avoliitossa
13180: hankkimisesta aiheutuneiden velkojen korkojen             elävät, joita ei tulo- ja varallisuusverolain 2 a §:n
13181: lisäksi muita korkoja enintään 10 000 markkaa.            mukaan katsota puolisoiksi, ovat asuntolainojen
13182: Laissa (999/85) säädetyn velkojen korkojen 600            verovähennysoikeuden suhteen paremmassa ase-
13183: markan omavastuuosuuden takia suurin sallittu             massa kuin avioliitossa olevat tai muuten puoli-
13184: vähennettävä määrä on tosiasiassa 24 400 mark-            soiksi katsotut yhteisen asunnon hankkineet vero-
13185: kaa.                                                      velvolliset.
13186:     Perhekohtaisena vakituisen asunnon hankkimi-              Oletettavasti harvat yhteisen, vakituisen asun-
13187: sesta ja perusparannuksesta aiheutuneiden laino-          non ostoa varten velan nostaneet verovelvolliset
13188: jen korkojen vähennysoikeus koskee tulo- ja               pystyvät käytännössä vähentämään kokonaistu-
13189: varallisuusverolain 2 a §:n puolisoiksi määrittele-       loistaan yhteensä 48 200 markkaa pelkästään
13190: miä henkilöitä. Puolisoilla tarkoitetaan henkilöi-        asuntolainan korkoja. Kuitenkin tähän kumman-
13191: tä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat               kin erilliseen 24 400 markan tosiasialliseen vä-
13192: solmineet avioliiton, paitsi mikäli he ovat vero-         hennyksen enimmäismäärään voi sisältyä vuodes-
13193: vuoden päättyessä asuneet pysyvästi erillään asu-         sa enintään 10 000 markkaa muita korkomenoja.
13194: 
13195: 270633R
13196: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 77
13197: 
13198: Tämänkin jälkeen verovelvolliset voivat yhdessä         asuntolainojen korkomenojen vähennysoike
13199: vähentää asuntolainan korkoja 28 800 markkaa            voitaisiin vielä porrastaa perheen lasten lukumä
13200: vuodessa. Tämä on 4 400 markkaa enemmän                 rän mukaan, jolloin vähennysoikeus kasvaisi b
13201: vuodessa kuin yhteisen asunnon hankkineet puo-          ten lukumäärän lisääntyessä.
13202: lisot voivat yhdessä asuntolainan korkoja vähen-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje
13203: tää.                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämn
13204:    Avioliitossa olevat tai muuten puolisoiksi kat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j
13205: sotut verovelvolliset ovat siis lainsäädännön ja        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13206: käytännön mukaan eriarvoisessa asemassa asunto-
13207: lainojen verovähennysoikeuden suhteen kuin                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiH
13208: käytännössä samaan tarkoitukseen ja samalla ta-                siin tulo- ja varallisuusverolain muun
13209: valla yhteisen asunnon hankkineet ns. avoliitossa              miseksi siten, että sen 2 a §: n puolisoi~
13210: olevat verovelvolliset, joita tulo- ja varallisuusve-          määrittelemät verovelvolliset ja ns. avol1
13211: rolain 2 a § ei määrittele puolisoiksi.                        tossa ilman yhteisiä lapsia asuvat verove
13212:    Ns. avoliitto on Suomessa huomattavasti yleis-              volliset olisivat yhdenvertaisia asuntola
13213: tynyt viime vuosina joko avioliittoa edeltävänä tai            nan korkomenojen verovähennysoike1
13214: sen korvaavana yhteiselämän muotona. Tämän-                    den suhteen, ja
13215: kään vuoksi ei ole perusteltua, että avioliitossa ja              jos Hallitus aikoo ryhtyä toimenpite
13216: avoliitossa olevat ovat lainsäädännössä eriarvoises-           siin, miten Hallitus aikoo yhdenvertaist
13217: sa asemassa.                                                   misen suorittaa ja aikooko Hallitus ryhtJ
13218:    Asuntolainojen korkovähennysoikeus tulisikin                toimenpiteisiin siten, että perheellisil
13219: saattaa yhtäläiseksi avioliitossa ja erityyppisissä            asuntolainojen korkomenojen vähenny
13220: avioliitonomaisissa olosuhteissa oleville, silloinkin          oikeus porrastettaisiin perheen lasten h
13221: kun heillä ei ole yhteisiä lapsia. Perheellisiltä              kumäärän mukaan?
13222: 
13223:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
13224: 
13225:          Tytti Isohookana-Asunmaa         Jukka Vihriälä                   Mirja Ryynänen
13226:          Aapo Saari                       Mauri Pekkarinen                 Eino Siuruainen
13227:          Juhani Alaranta                  Annikki Koistinen                Timo Kietäväinen
13228:                      Esko Aho                                    Sirkka-Liisa Anttila
13229:                                        1987 vp. -     KK n:o 77                                         3
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 
13234:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13235: 
13236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilöä tai puolisoita yhteisesti. Se, mitä tulo-
13237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja varallisuusverolaissa taas on puolisoista säädet-
13238: olette 13 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            ty, koskee lain 2 a §: n mukaan myös verovuonna
13239: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh-
13240: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     teissa eläneitä henkilöitä, joilla on tai on ollut
13241: taja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-          yhteinen lapsi tai jotka ovat aikaisemmin olleet
13242: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 77:            keskenään avioliitossa.
13243:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Niin sanotussa avoliitossa eläviä koskeva sään-
13244:        siin tulo- ja varallisuusverolain muutta-      nös lisättiin tulo- ja varallisuusverolakiin (1043/
13245:        miseksi siten, että sen 2 a §:n puolisoiksi    74) sen säätämisen yhteydessä eduskuntakäsitte-
13246:        määrittelemät verovelvolliset ja ns. avolii-   lyn aikana. Tuolloin puolisoibio sovellettiin vielä
13247:        tossa ilman yhteisiä lapsia asuvat verovel-    yhteisverotusta, joten säännöksen merkitys oli
13248:        volliset olisivat yhdenvertaisia asuntolai-    nykyistä suurempi. Säännös haluttiin säilyttää
13249:        nan korkomenojen verovähennysoikeu-            laissa myös vuonna 1975 toteutetun erillisverouu-
13250:        den suhteen, ja                                distuksen jälkeen, koska verojärjestelmään jäi
13251:           jos Hallitus aikoo ryhtyä toimenpitei-      edelleen eräitä yhteisverotuksen piirteitä, esimer-
13252:        siin, miten Hallitus aikoo yhdenvertaista-     kiksi kysyjän mainitsema velkojen korkoja koske-
13253:        misen suorittaa ja aikooko Hallitus ryhtyä     van vähennyksen perhekohtaisuus.
13254:        toimenpiteisiin siten, että perheellisiltä        Avopuolisoita koskevan säännöksen tarkoituk-
13255:        asuntolainojen korkomenojen vähennys-          sena on saattaa avio- ja avoliitossa elävät henkilöt
13256:        oikeus porrastettaisiin perheen lasten lu-     verotuksellisesti keskenään mahdollisimman sa-
13257:        kumäärän mukaan?                               manlaiseen asemaan. Avoliiton määrittämisen
13258:                                                       ongelmallisuuden vuoksi verotuksellisesti avolii-
13259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tossa elävinä voidaan kuitenkin pitää vain sellai-
13260: ti seuraavaa:                                         sia henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet
13261:    Siitä poiketen, mitä muualla verolainsäädän-       keskenään naimisissa tai joilla on tai on ollut
13262: nössä on säädetty, noudatetaan velkojen korkoja       yhteinen lapsi, koska tällaiset tosiseikat ovat
13263: verotuksessa vähennettäessä lakia velkojen korko-     viranomaisten todettavissa. Esimerkiksi pelkän
13264: jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotukses-      yhteisasumisen katsominen riittäväksi perusteeksi
13265: sa (953/74). Sen väliaikaisesti voimassa olevan       puolisoverotukselle johtaisi käytännössä verotuk-
13266: 2 §:n (961/86) mukaan verovelvollisella on oi-        sen massamenettelyluonteeseen soveltumatto-
13267: keus veronalaisista tuloistaan vähentää elinkeino-    miin selvitystilanteisiin. Verotuksellinen puoliso-
13268: toimintaan, maatilatalouden harjoittamiseen ja        käsite ei siten ulotu suureen osaan tosiasiallisesti
13269: muuhun ansiotoimintaan liittyvien velkojen ko-        avioliitonomaisissa olosuhteissa elävistä henkilöis-
13270: rot. Kunnallisverotuksessa saadaan tietyn tuloläh-    tä, joten kysymyksen perusteluissa esitetyn kaltai-
13271: teen tuloihin kohdistuvien velkojen korot kuiten-     sia tilanteita syntyy.
13272: kin vähentää vain sanotun tulolähteen tuloista.          Perhekohtainen korkojen vähentämisoikeus on
13273:    Lisäksi verovelvollinen saa saman säännöksen       samansuuruinen kuin yksinäisen henkilön vähen-
13274: nojalla vähentää velkojen korkoja omavastuu-          nysoikeus lähinnä siitä syystä, että sekä perheellä
13275: osuus huomioon otettuna yhteensä enintään             että yksin asuvalla henkilöllä on periaatteessa
13276: 24 400 markkaa. Tähän määrään saa sisältyä            vain yksi koti. Yksin asuvan henkilön saattaa
13277: muita kuin oman tai perheen vakituisen asunnon        myös olla hankalampi suoriutua asuntoveloistaan
13278: hankkimisesta tai perusparantamisesta aiheutu-        kuin esimerkiksi perheen, jossa molemmilla puo-
13279: neiden velkojen korkoja yhteensä enintään             lisoilla on tuloja, joten korkojen vaikutus yksin
13280:  10 000 markkaa.                                      asuvan henkilön veronmaksukykyyn on usein
13281:    Kuten kysymyksen perusteluissakin on todet-        h~omattava, ja on otettu näin verotuksessa huo-
13282: tu, säännös koskee verovelvollista luonnollista       mwon.
13283: 4                                    1987 vp. -- KJC n:o 77
13284: 
13285:    Lasten lukumäärä perheessä saattaa vaikuttaa    perheen koosta riippumaton korkovähennys ja
13286: asunnon kokoon ja myös sen tasoon ja samalla       toisaalta joukko vähennyksiä lasten elättämisen
13287: asuntolainan sekä siitä maksettavien korkojen      perusteella.
13288: määrään. Verotuksessa seikkaa ei ole otettu kor-      Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen,
13289: kovähennystä myönnettäessä huomioon, koska         jonka yhteydessä vähennysjärjestelmää selkeyte-
13290: asuntolainan suuruus muutoinkin on riippuvai-      tään ja tarvittaessa vähennyksiä korvataan suorilla
13291: nen asumisen tavasta ja tasosta sekä myös lainan   tulonsiirroilla. Myös velkojen korkojen vähentä-
13292: tarpeesta. Periaatteessahan asuntolainan korot     miseen liittyvät näkökohdat tulevat harkittaviksi
13293: ovat elantomenoja ja sellaisina verotuksessa vä-   uudistuksen yhteydessä. Koska vuoden 1988 ve-
13294: hennyskelvottomia samoin kuin lapsista aiheutu-    roperustemuutokset eivät saa olla ristiriidassa uu-
13295: vat elatusmenotkin. Kun molemmilla kuitenkin       distuspyrkimysten kanssa, ei hallitus aio tässä
13296: on vaikutuksensa veronmaksukykyyn, on ne otet-     vaiheessa erikseen ryhtyä kysymyksessä esitettyi-
13297: tu verotuksessa erikseen huomioon myöntämällä      hin toimenpiteisiin.
13298: 
13299:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
13300: 
13301:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
13302:                                         1987 vp. -- RJ( n:o 77
13303: 
13304: 
13305: 
13306: 
13307:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
13308: 
13309:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Såsom också konstateras i spörsmålets motive-
13310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ring gäller stadgandet skattskyldig fysisk person
13311: den 13 maj 1987 tili vederbörande medlem av             eller makar gemensamt. Det som åter är stadgat
13312: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       om makar i lagen om skatt på inkomst och
13313: dagsledamot Tytti lsohookana-Asunmaa m.fl.              förmögenhet gäller enligt lagens 2 a § också
13314: underteckade spörsmål nr 77:                            personer som under skatteåret levat i äktenskaps-
13315:                                                         liknande förhållanden i gemensamt hushåll och
13316:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-        som har eller har haft ett gemensamt barn eller
13317:        te att ändra lagen om skatt på inkomst           tidigare varit gifta med varandra.
13318:        och förmögenhet så, att de i 2 a § såsom
13319:                                                            Stadgandet om s.k. sambor fogades under
13320:        makar definierade skattskyldiga och              riksdagsbehandlingen tili lagen om skatt på in-
13321:        skattskyldiga som lever i s.k. äktensskaps-
13322:                                                         komst och förmögenhet (1043/74) i samband
13323:        liknande förhåliande men inte har ge-
13324:                                                         med stiftandet av lagen. Vid den tidpunkten
13325:        mensamma barn skulie vara jämstälida
13326:                                                         tillämpades ännu sambeskattning på makar, var-
13327:        vad beträffar rätten att avdra ränreutgif-       för stadgandets betydelse var större än för närva-
13328:        terna för bostadslån vid beskattningen,
13329:                                                         rande. Man ville bibehålla stadgandet i lagen
13330:        och                                              också efter den år 1975 genomförda särbeskatt-
13331:           om Regeringen har för avsikt att vidta        ningen, eftersom skattesystemet fortfarande bi-
13332:        åtgärder, på vilket sätt ämnar Regeringen        behöll vissa drag av sambeskattning, t.ex. den av
13333:        få till stånd jämstälidheten och ämnar           spörsmålsstäliaren nämnda bindning tili familjen
13334:        Regeringen vidta åtgärder så, att rätten         som gäller för avdrag av räntor på gäld.
13335:        att avdra ränteutgifter för bostadslån be-
13336:        träffande personer som har familj grade-            Avsikten med stadgandet om sambor är att
13337:        ras efter antalet barn i familjen?               försätta personer som lever i äktenskap och i
13338:                                                         äktenskapsliknande förhållanden i en så likartad
13339:                                                         stälining som möjligt vad beskattningen beträf-
13340:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         far. På grund av den problematiska definitionen
13341: anföra följande:                                        av begreppet äktenskapsliknande förhåliande kan
13342:    Med avvikelse från vad som eljest är stadgat i       i beskattningsmässigt avseende såsom äktenskaps-
13343: skattelagstiftningen, iakttas vid avdrag av ränta       liknande förhållande likväl betraktas endast ett
13344: på gäld vid beskattningen lagen om begränsning          förhållande mellan personer som tidigare varit
13345: av rätten att vid beskattningen avdraga ränta på        gifta med varandra eller som har eller har haft ett
13346: gäld (953/74). Enligt dess temporära 2 § (9611          gemensamt barn, eftersom fakta av denna typ
13347: 86) har en skattskyldig rätt att från sin skatteplik-   kan konstateras av myndigheterna. Att t.ex.
13348: tiga inkomst avdra räntorna på gäld som hänför          betrakta enbart samboende som en tillräcklig
13349: sig tili näringsverksamhet, gårdsbruk och annan         grund för att beskattningen skall verkställas som i
13350: förvärvsverksamhet.     Vid      kommunalbeskatt-       fråga om makar skulle i praktiken leda tili
13351: ningen får dock räntor på gäld som hänför sig tili      utredningssituationer som inte lämpar sig för det
13352: inkomsten från viss förvärvskälia avdras endast         slag av massförfarande som beskattningen utgör.
13353: från inkomsterna från denna förvärvskälla.              1 skattemässigt avseende omafattar begreppet
13354:    Den skattskyldige får därjämte med stöd av           make således inte en stor del av de personer som
13355: samma paragraf avdra räntor på gäld med be-             i själva verket lever i äktenskapsliknande för-
13356: aktande av självriskandelen tili ett sammanlagt         hållanden, av viiken anledning situationer av det
13357: belopp av högst 24 400 mk. 1 detta belopp får           slag som nämns i spörsmålets motivering upp-
13358: ingå andra räntor på gäld än sådana som                 står.
13359: föranletts av anskaffning eller grundreparation av         Den tili familjen knutna rätten att avdra
13360: egen eller familjens stadigvarande bostad tili ett      räntor är lika stor som en enskild persons av-
13361: belopp av högst 10 000 mk.                              dragsrätt närmast av den orsaken att såväl famil-
13362: 6                                    1987 vp. -     KK n:o 77
13363: 
13364: jen som en ensamboende person i princip har         barnens uppehälle. Eftersom båda slagen av
13365: bara ett hem. En ensamboende person kan också       utgifter likväl har sin inverkan på skattebetal-
13366: ha svårare att klara sina bostadsskulder än t.ex.   ningsförmågan, har de beaktats i beskattningen
13367: en familj, där bägge makarna har inkomster,         var för sig genom beviljande av ett ränteavdrag
13368: varför räntornas inverkan på en ensamboende         som är oberoende av familjens storlek och dess-
13369: persons skattebetalningsförmåga ofta är betydan-    utom ett antal avdrag på grund av underhåll av
13370: de, och sålunda beaktad i beskattningen.            barn.
13371:    Antalet barn i familjen kan inverka på bo-
13372: stadens storlek och också på dess nivå och samti-      Regeringen kommer att genomföra en total
13373: digt på beloppet av bostadslånet och de räntor      skattereform, och i samband därmed görs av-
13374: som skall betalas på detta. Vid beskattningen har   dragssystemet klarare och vid behov ersätts av-
13375: denna omständighet inte beaktats, eftersom bo-      dragen med direkta inkomstöverföringar. Också
13376: stadslånets storlek också eljest är beroende av     synpunkter som gäller avdrag av räntorna på gäld
13377: boendesättet och boendenivån samt även av           kommer att prövas i samband med reformen. Då
13378: lånebehovet. I princip utgör ju räntorna på ett     ändringarna av skattegrunderna för år 1988 inte
13379: bostadslån utgifter för uppehälle och är sålunda    får strida mot reformsträvandena, ämnar rege-
13380: inte av det slaget att de skulle vara avdragbara    ringen inte i detta skede särskilt vidta de i
13381: vid beskattningen, lika litet som utgifterna för    spörsmålet anförda åtgärderna.
13382: 
13383:     Helsingfors den 12 juni 1987
13384: 
13385:                                                                           Minister Ulla Puolanne
13386:                                                 1987 vp.
13387: 
13388: Kirjallinen kysymys n:o 78
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Maatilaharjoittelun saamisesta koulutus-
13394:                                       sopimukseen perustuvan työpaikkakoulutuksen piiriin
13395: 
13396: 
13397:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13398: 
13399:    Ammatillisten oppilaitosten ja kurssikeskusten      Tästä yli puolet käytetään oppisopimuskoulutuk-
13400: oppilaat voivat saada ohjattua työharjoittelua,        seen.
13401: työnopetusta ja hankkia työelämässä vaadittavaa           Koska maatilaharjoittelijat eivät kuulu koulu-
13402: taitoa työpaikkakoulutuksessa. Tällöin ammatilli-      tussopimusjärjestelmän piiriin, on ammattikasva-
13403: nen oppilaitos tai kurssikeskus solmii säädetyt        tushallitus vahvistanut heille erillisen harjoitte-
13404: ehdot täyttävän työnantajan kanssa ns. koulutus-       luohjesäännön. Harjoittelijoita palkkaavat maati-
13405: sopimuksen työpaikkakoulutuksen järjestämises-         lat solmivat sen mukaan alan ammatillisen oppi-
13406: tä. Harjoittelijan palkkaavalle työnantajalle suori-   laitoksen kanssa viideksi vuodeksi sopimuksen
13407: tetaan valtion varoista ns. koulutuskorvausta.         harjoittelijan paikkaamisesta. Ammattikasvatus-
13408: Koulutussopimuksesta on säädetty laissa oppiso-        hallitus on vahvistanut maatalousharjoittelijan
13409: pimuslain väliaikaisesta muuttamisesta (647 /83),      kuukausipalkat. Palkan suuruus riippuu iästä ja
13410: joka on voimassa vuoden 1988 loppuun saakka.           harjoitteluvuodesta. Alle 18-vuotiaan ensimmäi-
13411: Koulutussopimukseen perustuvan työpaikkakou-           sen vuosikurssin tilaharjoittelupalkka on 1 250
13412: lutuksen tarkemmista perusteista on lisäksi sää-       markkaa ja toisen vuosikurssin 1 800 markkaa.
13413: detty valtioneuvoston päätöksessä (696/ 1983), ja      Yli 18-vuotiaan ensimmäisen vuoden harjoittelu-
13414: työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen           palkka on 1 800, toisen 2 100 ja kolmannen tai
13415: määräksi vuonna 1987 on vahvistettu valtioneu-         sitä seuraavan 2 800 markkaa kuukaudessa. Kou-
13416: voston päätöksellä (229/ 1987) 650 markkaa kuu-        lutussopimusjärjestelmässä noudatetaan palk-
13417: kaudessa yhtä oppilasta kohti.                         kauksessa voimassa olevia työehtosopimuksia eri
13418:    Valtioneuvoston päätöstä (696/1983) soveltava       aloilla. Ammattikasvatushallitus kuitenkin tässä-
13419: ammattikasvatushallitus on kuitenkin vuodesta          kin vahvistaa harjoittelijoiden palkat ja on esi-
13420: 1983 saakka ja edelleen vuonna 1987 rajannut           merkiksi puutarha-alalla määrännyt sen 70 pro-
13421: maatalousoppilaitosten oppilaiden maatiloilla ta-      sentiksi alimman palkkaluokan TES:n mukaisesta
13422: pahtuvan harjoittelun pois koulutussopimukseen         palkasta, joka on 2 500 markan tienoilla.
13423: perustuvan työpaikkakoulutuksen piiristä. Am-             Ammattikasvatushallitus onkin määritellyt
13424: mattikasvatushallituksen kollegio on päättänyt         maatilaharjoittelijoiden ohjepalkat muiden kou-
13425: tästä erikseen vuosittain. Koska maatilaharjoitte-     lutusalojen koulutussopimuksien ohjepalkkoja al-
13426: lusta ei voi solmia koulutussopimusta, ei siitä        haisemmiksi, koska maatilaharjoittelijan työnan-
13427: voida siten myöskään maksaa työnantajalle kou-         tajalle ei makseta koulutussopimuksen mukaista
13428: lutuskorvausta.                                        koulutuskorvausta. Tämän ohella maatilaharjoit-
13429:     Ammattikasvatushallitus perustelee maatila-        telijan ohjepalkasta vähennetään harjoittelijan
13430: harjoittelun rajaamista pois koulutussopimusjär-       ylläpidon verotusarvo eli 690 markkaa kuukau-
13431: jestelmän piiristä määrärahojen vähyydellä. Se ei      dessa. Siten esimerkiksi 18 vuotta täyttänyt en-
13432: siis perustu suoranaisesti oppisopimuslakiin, op-      simmäisen vuosikurssin maatilaharjoittelija saa
13433: pisopimusasetukseen tai edellä mainittuihin val-       palkkana ohjepalkan 1 800 mk/kk vähennettynä
13434: tioneuvoston päätöksiin, joissa koulutussopimuk-       690 markan luontaisedun verotusarvona eli noin
13435: seen perustuvasta työpaikkakoulutuksesta tar-          1 100 markkaa.
13436: kemmin määrätään. Valtion tulo- ja menoarvios-            Tilanne on harjoittelijan kannalta epäoikeu-
13437: sa vuodelle 1987 on korvausten maksamiseksi            denmukainen, sillä maatiloilla harjoittelevien
13438: oppi- tai koulutussopimuksen tehneille työnanta-       maatalousoppilaitosten oppilaiden palkat jäävät
13439: jille varattu 142 miljoonan markan määräraha.          tämän seurauksena alemmiksi kuin muissa työ-
13440: 
13441: 2706402
13442: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 78
13443: 
13444: paikoissa harjoittelevien saman oppilaitoksen op-     perustuu määrärahojen puutteeseen, tulisi val-
13445: pilaiden. Siten esimerkiksi maatalousoppilaitok-      tion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa asia
13446: sen korjaajalinjan oppilas saa huoltokorjaamolla      korjata ja korottaa alamomentin 29.74.71 määrä-
13447: harjoitellessaan koulutussopimuksen ja työnanta-      rahaa siten, että koulutuskorvausta voitaisiin
13448: jalle maksettavan koulutuskorvauksen takia kor-       maksaa myös maatilaharjoittelusta.
13449: keampaa palkkaa kuin maatilalla harjoitteleva            Maatilaharjoittelijoita arvioidaan esimerkiksi
13450: oppilas, joka ei kuulu koulutussopimusjärjestel-      ensi kesänä olevan yhteensä noin 2 000 kappalet-
13451: män piiriin.                                          ta. Koska he harjoittelevat viiden kuukauden
13452:    Karjatalousvaltaisilla alueilla kuten Mikkelin,    ajan, tarvittaisiin määrärahaan lisäystä 2 000 x 5
13453: Kuopion, Keski-Suomen ja osin Oulun läänissä          x 650 markkaa eli yhteensä 6 050 000 markkaa.
13454: on lisäksi maatilaharjoittelijoista enemmän ky-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13455: syntää kuin tarjontaa. Suurelta osalta epäsuhta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13456: johtuu siitä, että oppilaat hakeutuvat maatilahar-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13457: joittelijan palkan pienuuden takia ensisijaisesti     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13458: muihin mahdollisiin harjoittelupaikkoihin kuin
13459: maatiloille.                                                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13460:    Maatilaharjoittelijan palkan vahvistaminen                   maatiloilla tapahtuva harjoittelu ei am-
13461: muita ammattialoja huomattavasti alemmaksi li-                  mattikasvatushallituksen tekemän pää-
13462: säksi alentaa maatiloilla tehtävän työn arvostusta,             töksen takia kuulu koulutussopimukseen
13463: minkä ei pitäisi olla harjoittelujärjestelmän tar-              perustuvan työpaikkakoulutuksen piiriin,
13464: koituksena.                                                     Ja
13465:    Epäkohta tulisikin korjata ja ottaa myös maati-                 aikooko Hallitus korottaa vuoden 1988
13466: loilla tapahtuva ammatillisten oppilaitosten ja                 tulo- ja menoarviossa koulutuskorvauk-
13467: kurssikeskusten oppilaiden harjoittelu koulutus-                siin varattavaa määrärahaa siten, että
13468: sopimukseen perustuvan työpaikkakoulutuksen                     myös maatilaharjoittelu voitaisiin ottaa
13469: piiriin samalla tavalla kuin muidenkin ammatti-                 koulutussopimukseen perustuvan työ-
13470: alojen harjoittelu. Koska asiassa tehty poikkeus                paikkakoulutuksen piiriin?
13471: 
13472:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1987
13473: 
13474:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Eino Siuruainen                 Juhani Alaranta
13475:          Annikki Koistinen               Timo Kietäväinen                Aapo Saari
13476:          Mauri Pekkarinen                Sirkka-Liisa Anttila            Esko Aho
13477:                     Jukka Vihriälä                               Mirja Ryynänen
13478:                                          1987 vp. -      KK n:o 78                                           3
13479: 
13480: 
13481: 
13482: 
13483:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13484: 
13485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lutuksen JafJestämiseen         koulutussopimuksin
13486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            6 500 vuotuisen koulutuspaikan verran. Tämä
13487: olette 13 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn               merkitsee käytännössä sitä, että koulutussopi-
13488: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             mustoiminnan piirissä on runsaat 20 000 amma-
13489: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tillisten oppilaitosten oppilasta, kun vastaava
13490: taja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta             luku vuonna 1986 oli 18 860. Koulutuskorvauk-
13491: kirjallisesta kysymyksestä n:o 78:                       sia tullaan maksamaan noin 39 miljoonaa mark-
13492:                                                          kaa. Menoarviossa asetetun tavoitteen mukaisesti
13493:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että           koulutussopimuksin voidaan järjestää vain vajaat
13494:         maatiloilla tapahtuva harjoittelu ei am-         puolet kaikesta ammatillisten oppilaitosten työ-
13495:         mattikasvatushallituksen tekemän pää-            harjoittelusta ja muusta työpaikoilla tapahtuvasta
13496:         töksen takia kuulu koulutussopimukseen           opetuksesta. Mm. tästä syystä ammattikasvatus-
13497:         perustuvan työpaikkakoulutuksen piiriin,         hallitus antaa ammatillisille oppilaitoksille luvan
13498:         Ja                                               tehdä koulutussopimuksia työpaikkakoulutuksen
13499:            aikooko Hallitus korottaa vuoden 1988         järjestämiseksi.
13500:         tulo- ja menoarviossa koulutuskorvauk-
13501:                                                             Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon
13502:         siin varattavaa määrärahaa siten, että
13503:                                                          aikana työharjoittelun osuus on oleellisesti lisään-
13504:         myös maatilaharjoittelu voitaisiin ottaa
13505:                                                          tynyt kaikkien koulutusalojen opetussuunnitel-
13506:         koulutussopimukseen perustuvan työ-
13507:                                                          missa. Näin ollen on ollut luonnollista, että
13508:         paikkakoulutuksen piiriin?
13509:                                                          päähuomio on kiinnitetty kokonaan uusien alo-
13510:                                                          jen ja harjoittelujaksojen toimivuuden takaami-
13511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            seen. Koulutussopimustoiminnan suuntaamista
13512: seuraavaa:                                               on ohjattu vuosille 1986-1988 valtioneuvoston
13513:    Ammatillisten oppilaitosten työpaikkaharjoit-         vahvistamalla keskiasteen koulutuksen kehittä-
13514: telun järjestämisessä on 1.8.1983 alkaen käytetty        misohjelmalla, jossa edellytetään merenkulun
13515: kokeiluluonteisesti koulutussopimuksia. Koulu-           koulutuksen, teknikko- ja insinöörikoulutuksen
13516: tussopimusjärjestelmä perustuu väliaikaisesti            sekä myyjäkoulutuksen asettamista etusijalle har-
13517: muutettuun oppisopimuslakiin, joka on voimassa           joittelutoimintaa kehitettäessä. Voimavarojen oh-
13518: vuoden 1988 loppuun. Työpaikkakoulutustoi-               jaaminen perinteisiin ja moitteettomasti toimi-
13519: minnan keskeisenä tavoitteena on ollut kerätä            viin harjoittelujärjestelmiin ei tässä tilanteessa ole
13520: kokemuksia oppilaitosten ja työpaikkojen yhteis-         ollut tarkoituksenmukaista.
13521: työmallista, jolla voitaisiin pysyvästi järjestää tar-      Myös maatilatalouden koulutusalalla on koulu-
13522: peellinen ja välttämätön koulutusyhteistyö. Kou-         tussopimuksia käytetty maatalousteknisen ja
13523: lutussopimustoiminnalla on pyritty toisaalta ta-         -kaupallisen työharjoittelun toimeenpanossa. Sen
13524: kaamaan harjoittelupaikkojen saatavuutta kaikil-         sijaan maatiloilla tapahtuva harjoittelu on ollut
13525: la niillä koulutusaloilla, joilla harjoittelu on am-     toistaiseksi toiminnan ulkopuolella. Ensinnäkin
13526: mattitaitotavoitteiden kannalta välttämätöntä, ja        useimmilla maatalousoppilaitoksilla on maatilat,
13527: toisaalta varmistamaan työharjoittelun kehittymi-        joilla oppilaat osallistuvat käytännön työskente-
13528: nen sisällöllisesti osana koulutusta ja sen opetus-      lyyn. Maatilaharjoitteluun on useiden vuosikym-
13529: suunnitelmia.                                            menten aikana luotu pysyvä ja erittäin hyvin
13530:    Oppilaitosten ja työpaikkojen koulutusyhteis-         toimiva harjoittelujärjestelmä. Toisaalta maatila-
13531: työstä ja eri osapuolten tehtävistä ei aiemmin ole       harjoittelupaikkoja on toistaiseksi ollut täysin
13532: ollut sitovia säännöksiä. Koulutussopimuksen             riittävästi saatavilla. Siten niukkojen voimavaro-
13533: tehneille työnantajille on uusien säännösten mu-         jen suuntaaminen maatilaharjoitteluun ei edellä
13534: kaisesti myös ryhdytty korvaamaan valtion varois-        esitettyjen koulutussopimustoiminnan tavoittei-
13535: ta kouluttamisesta aiheutuvia menoja. Vuoden             den ja suunnitteluohjeiden perusteella ole ollut
13536: 1987 tulo- ja menoarviossa on varauduttu sekä            ajankohtaista. Lisäksi on syytä todeta, että maati-
13537: työharjoittelun että työnopetusta korvaavan kou-         loille harjoittelijoista aiheutuvat työvoimakustan-
13538: 4                                   1987 vp. -    KK n:o 78
13539: 
13540: nukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin        sopimusten maaraa. Kuitenkaan tässäkään vai-
13541: useimpien muiden alojen vastaavat kustannuk-      heessa ei opetusministeriön käsityksen mukaan
13542: set.                                              ole tarkoitus laajentaa koulutussopimustoimintaa
13543:    Hallitus ei ole vielä käsitellyt vuoden 1988   kaikkeen harjoitteluun, vaan edelleen keskittyä
13544: tulo- ja menoarvioesitystään. Opetusministeriö    niihin koulutusaloihin, joilla harjoittelua on vai-
13545: on omassa ehdotuksessaan lähtenyt siitä, että     kea saada ja joilla ammattitaitotavoitteiden saa-
13546: vuonna 1988 edelleen laajennettaisiin koulutus-   vuttaminen sitä ensisijaisesti edellyttää.
13547: 
13548:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1987
13549: 
13550:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Piipari
13551:                                       1987 vp. -- KJC n:o 78                                            5
13552: 
13553: 
13554: 
13555: 
13556:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
13557: 
13558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eniighet med de nya stadgandena även börjat
13559: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av       betaias ersättningar av statens medel för de
13560: den 13 maj 1987 tili vederbörande mediem av          utgifter som utbiidningen föranieder. 1 stats-
13561: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-    verkspropositionen för år 1987 har man för
13562: dagsiedamot lsohookana-Asunmaa m.fl. under-          ordnandet av arbetspraktiken och den utbiidning
13563: tecknade spörsmåi nr 78:                             som ersätter arbetsundervisningen reserverat
13564:                                                      6 500 årliga utbiidningspiatser. Detta innebär i
13565:          Är Regeringen medveten om att den           praktiken att drygt 20 000 yrkesiäroanstaltselever
13566:        praktik som utförs på gårdsbruk på grund      omfattas av utbildningsavtaisverksamheten, me-
13567:        av ett besiut av yrkesutbiidningsstyrelsen    dan motsvarande siffra år 1986 var 18 860. Ca 39
13568:        inte omfattas av den arbetspiatsutbiid-       miij. mk kommer att utbetaias i utbildnings-
13569:        ning som baserar sig på utbildningsavtai      ersättningar. I eniighet med det måi som upp-
13570:        och                                           ställts i utgiftsstaten kan endast knappt häiften
13571:           har Regeringen för avsikt att höja det     av den totaia arbetspraktiken inom yrkesiäroans-
13572:        ansiag som i statsverkspropositionen for      talterna och den övriga utbildning som ges på
13573:        år 1988 reserveras för utbiidningsersätt-     arbetspiatserna ordnas med hjäip av utbildnings-
13574:        ningar så, att även praktiken på gårds-       avtal. Bl.a. av denna orsak beviijar yrkesutbiid-
13575:        bruk skall omfattas av den arbetspiatsut-     ningsstyrelsen yrkesiäroanstalterna tillstånd att
13576:        biidning som baserar sig på utbildnings-      ingå utbiidningsavtai för ordnande av arbetspiat-
13577:        avtai?                                        sutbiidningen.
13578:                                                         Under den tid mellanstadiereformen har verk-
13579:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      ställts har arbetspraktikens andel ökat väsentligt i
13580: anföra föijande:                                     undervisningspianerna inom alla utbiidnings-
13581:   Då yrkesiäroanstalternas arbetspiatspraktik har    områden. Det är såiedes naturligt att uppmärk-
13582: ordnats har sedan 1.8.1983 utbiidningsavtai an-      samheten helt har fästs vid säkerställandet av
13583: vänts i försökssyfte. Systemet med utbildnings-      funktionsdugiigheten då det gäller helt nya om-
13584: avtai baserar sig på den temporärt ändrade Iäro-     råden och praktikmetoder. Utbiidningsverksam-
13585: avtalsiagen, som är i kraft tili utgången av år      hetens inriktning har för åren 1986--1988 styrts
13586: 1988. Det centraia målet för arbetspiatsutbild-      genom det av statsrådet fastställda programmet
13587: ningen har varit att samia erfarenheter av en        för utveckiandet av utbildningen på mellansta-
13588: samarbetsmodell för Iäroinrättningarna och ar-       diet, i viiket det förutsätts att utbiidningen inom
13589: betspiatserna, genom viiken det nödvändiga och       sjöfarten samt tekniker- och ingenjörsutbiid-
13590: oundgängiiga utbiidningssamarbetet permanent         ningen Iiksom även utbiidningen av försäijare
13591: kunde ordnas. Genom utbildningsverksamheten          ställs i främsta rummet då praktikverksamheten
13592: har man å ena sidan försökt garantera tillgången     utveckias. Det har i detta Iäge inte varit ända-
13593: på praktikpiatser på alla de utbiidningsområden      måiseniigt att styra resurserna tili de traditionella
13594: där det med tanke på måien i fråga om yrkeskun-      praktiksystem som redan fungerar okianderligt.
13595: skap är nödvändigt med praktik, å andra sidan           Även inom utbiidningsområdet för Iantbruk
13596: har man velat säkerställa att arbetspraktiken        har utbiidningsavtaien använts då den Iantbruks-
13597: innehållsmässigt sett utveckias som en del av        tekniska och -ekonomiska arbetspraktiken har
13598: utbildningen och den undervisningspian som           verkställts. Däremot omfattar verksamheten än så
13599: gäller denna.                                        Iänge inte praktik på gårdsbruksenheterna. För
13600:    Det finns sedan tidigare inga bindande stad-      det första finns vid de flesta Iantbruksiäroanstal-
13601: ganden om utbiidningssamarbetet mellan Iäroin-       ter gårdar där eleverna deltar i det praktiska
13602: rättningarna och arbetspiatserna eller om vilka      arbetet. För praktiken på gårdsbruken har under
13603: uppgifter som ankommer på parterna. Tili de          flera årtionden skapats ett permanent och mycket
13604: arbetsgivare som har ingått utbiidningsavtai har i   väifungerande system med praktikantgårdar. Å
13605: 6                                       1987 vp. -- RJC n:o 78
13606: 
13607: andra sidan har det hittills funnits alideles tili-    visningsministeriet utgår 1 sttt eget förslag från
13608: räckligt med platser för praktiken på gårdsbru-        att antalet utbildningsavtal ytterligare utökas år
13609: ken. Därför har det inte varit aktuellt att styra de   1988. Likväl är avsikten enligt undervisningsmi-
13610: knappa resurserna tili denna praktik på basis av       nisteriets uppfattning inte helier att i detta skede
13611: de mål för utbildningsverksamheten och de pla-         utvidga utbildningsavtalsverksamheten tili att
13612: neringsanvisningar för vilka redogörs ovan. Dess-      omfatta all slags praktik. Däremot kommer man
13613: utom är det skäl att konstatera att de arbets-         fortfarande att koncentrera sig på de utbildnings-
13614: kraftskostnader som gårdsbruken föranleds av           områden där det är svårt att få en praktikplats
13615: praktikanterna är betydligt lägre än motsvarande       och där uppnåendet av målen i fråga om yr-
13616: kostnader på de flesta övriga områden.                 keskunskap i första hand förutsätter praktik.
13617:    Regeringen har ännu inte behandlat sin propo-
13618: sition angående statsförslaget för år 1988. Under-
13619: 
13620:      Helsingfors den 23 juni 1987
13621: 
13622:                                                                            Minister Anna-Liisa Piipari
13623:                                                1987 vp.
13624: 
13625: Kirjallinen kysymys n:o 79
13626: 
13627: 
13628: 
13629: 
13630:                                    Pulliainen ym.: Valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman to-
13631:                                       teuttamisen kiirehtiruisestä
13632: 
13633: 
13634:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13635: 
13636:    Valtioneuvosto vahvisti viitisen vuotta sitten        Valtio käytti viime vuonna koko maassa vain
13637: valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman, jo-     0,8 milj. markkaa lintuvesikohteiden ostoon.
13638: hon kuuluu 287 kohdetta ja runsaat 83 000 ha          Sekä rahaa että ostohenkilökuntaa tarvittaisiin
13639: maita ja vesiä. Valtion omistuksessa näistä on        lisää. Rahaa tarvittaisiin vuodessa vähintään 2
13640: 2 100 ha. Yksityismailla lintuvesiä on viime vuo-     milj. mk asiantuntijoiden laskelmien mukaan.
13641: sina rauhoitettu n. 450 ha. Kolmenkymmenen            Nykyisellä toteutusvauhdilla valtioneuvoston hy-
13642: tärkeimmän kohteen suojelu on kuitenkin edisty-       vältä päätökseltä suojella lintuvesiä putoaa pohja
13643: nyt heikosti. Kansainvälisestikin arvokkaista lin-    po1s.
13644: tuvesistä valtio omistaa vain n. 4 % eli 1 300 ha.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13645: Loput yli 30 000 ha ovat yksityisomistuksessa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13646:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13647:    Nyt ojitukset ja pellonraivaukset uhkaavat näi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13648: tä arvokkaita lintuvesiä kaikkialla Suomessa, mis-
13649: sä niitä on. Näin on tapahtunut mm. Mietoisissa                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin valta-
13650: Laajoen suistossa. Rantaniittyjen kuivatus vie lin-          kunnallisen lintuvesien suojeluohjelman
13651: nuilta totutut pysähdys- ja pesimäalueet.                    kohteiden valtion omistukseen hankkimi-
13652:                                                              sen kiirehtimiseksi?
13653: 
13654:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
13655: 
13656:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
13657:                       Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
13658: 
13659: 
13660: 
13661: 
13662: 270647G
13663: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 79
13664: 
13665: 
13666: 
13667: 
13668:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13669: 
13670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on vapaaehtoisin kaupoin siirtymässä valtion
13671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omistukseen.
13672: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn              Lintuvesiohjelman alueiden lopullista toteutta-
13673: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mista hidastaa ehkä eniten alueiden omistus-
13674: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    muoto. Huomattava osa periaatepäätöksen mu-
13675: taja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    kaisista alueista on yhteisiä vesialueita. Osuutta
13676: kysymyksestä n:o 79:                                 yhteiseen vesialueeseen ei oikeudellisesti ole
13677:                                                      mahdollista käsitellä samalla tavalla kuin tilaa tai
13678:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin valta-      määräalaa. Yksittäisen tilan osuuden ostaminen
13679:        kunnallisen lintuvesien suojeluohjelman       lintuvesialueelta edellyttää aina koko alueen osa-
13680:        kohteiden valtion omistukseen hankkimi-       kastilojen ja osuuksien erillistä selvittämistä, mi-
13681:        sen kiirehtimiseksi?                          kä useimmiten on erittäin suuritöistä ja hankalaa.
13682:                                                      Yksinkertaisin ja tehokkain tapa yhteisen alueen
13683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     hankkimiseksi valtiolle on lunastaminen. Lunas-
13684: ti seuraavaa:                                        tusta taas ei yleensä käytetä, ellei alueen luon-
13685:                                                      nontila ole uhattuna. Ympäristöministeriö ja
13686:    Lintuvesien suojelua koskevaan ohjelmaan          maanmittaushallitus kehittävät kuitenkin edel-
13687: kuuluvat alueet ovat suurimmaksi osaksi yksityis-    leen menettelytapoja, joilla ohjelman toteutta-
13688: ten omistamia. Valtioneuvoston ohjelmasta            mista voitaisiin edistää.
13689: 3. 6. 1982 tekemän periaatepäätöksen pääsäännön         Omistusolojen takia on toisaalta myös peri-
13690: mukaan ei alueita ole tarkoitus hankkia valtiolle.   aatepäätöksen mukaisten lintuvesien luonnontila
13691: Alueista on kuitenkin tarkoitus tehdä luonnon-       yleensä säilynyt melko hyvänä. Suojelualueiden
13692: suojelulain mukaisia suojelualueita siten, että ne   hankintoihin ja rauhoituskorvauksiin tulo- ja me-
13693: rauhoitetaan omistajan hakemuksesta asianomai-       noarviossa osoitetut varat eivät ainakaan tähän
13694: sen lääninhallituksen päätöksellä. Ohjelman to-      mennessä ole olleet este lintuvesiohjelman to-
13695: teuttamiseksi ostetaan siihen kuuluvia maa- ja       teuttamiselle. Este ohjelman tehokkaalle toteut-
13696: vesialueita kuitenkin valtiolle aina silloin, kun    tamiselle on sen sijaan ollut luonnonsuojeluteh-
13697: siihen on tilaisuus. Alueita myös lunastetaan aina   täviä lääninhallituksissa hoitavan henkilöstön vä-
13698: silloin, kun niiden luonnonsuojeluarvo joutuu        hyys. Lääninhallituksien henkilöstöä onkin tar-
13699: uhatuksi, ellei vapaaehtoista kauppaa saada ai-      koitus erityisesti lisätä lähivuosina. Henkilöstön
13700: kaan. Kaikkein arvokkaimmat lintuvedet pyri-         kasvaessa on tarkoitus huolehtia siitä, että riittä-
13701: tään kuitenkin hankkimaan valtion omistukseen.       västi hankinta- ja korvausmäärärahoja voidaan
13702: Esimerkiksi Parikkalan Siikalahti on lunastamalla    edelleen osoittaa suojeluohjelmien toteuttami-
13703: siirtynyt valtion haltuun. Euran Koskeljärvi taas    seen.
13704: 
13705:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1987
13706: 
13707:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13708:                                         1987 vp. -     KK n:o 79                                        3
13709: 
13710: 
13711: 
13712: 
13713:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13714: 
13715:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           försenas kanske mest av formen för ägande av
13716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         områdena. En betydande del av de i principbe-
13717: den 15 maj 1987 till vederbörande medlem av            slutet angivna områdena är samfällda vattenom-
13718: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      råden. En andel i ett samfällt vattenområde kan
13719: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          inte juridiskt behandlas på samma sätt som en
13720: mål nr 79:                                             lägenhet ellet ett outbrutet område. Köp av en
13721:                                                        enskild lägenhet på ett fågelsjöområde förutsätter
13722:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       alltid en särskild utredning beträffande de lägen-
13723:        te att påskynda anskaffningen till staten       heter som är delägare i hela området och om
13724:        av föremålen för det riksomfattande pro-        andelarna i området. En sådan utredning är för
13725:        grammet till skydd för fågelsjöar och           det mesta synnerligen arbetsdryg och besvärlig.
13726:        fågelrika havsvikar?                            Det enklaste och effektivaste sättet att förvärva
13727:                                                        ett område för statens räkning är då förvärvet
13728:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sker genom inlösning. Inlösning tillgrips i all-
13729: anföra följande:                                       mänhet inte ifall områdets naturtillstånd inte är
13730:    De områden som omfattas av programmet för           hotat. Miljöministeriet och lantmäteristyrelsen
13731: skydd av fågelsjöar befin~er sig t~ll ~törre delen i   utvecklar likväl alltjämt tillvägagångssätt, genom
13732: privat ägo. Enligt regeln 1 det pnnopbeslut som        vilka förverkligandet av programmet kan främjas.
13733: statsrådet fattade om programmet 3.6.1982 är             Just på grund av ägoförhållandena har å andra
13734: avsikten inte att förvärva områdena åt staten. Av      sidan också de i principbeslutet angivna fågelsjö-
13735: dessa områden skall likväl bildas i naturskyddsla-     arnas naturtillstånd i allmänhet bibehållits rätt
13736: gen angivna skyddsområden så, att områdena             väl. De i statsförslaget anvisade medlen för
13737: fredas på ägarens ansöka~ genom länssty~els~ns         anskaffning av skyddsområden och ersättningar
13738: beslut. I syfte att förverkhga programmet mkops        för fredning har åtminstone inte hittills utgjort
13739: alltid därav berörda mark- och vattenområden           något hinder för förverkligande av fågelsjöpro-
13740: likväl till staten då möjlighet därtill föreligger.    grammet. Ett hinder för effektivt förverkligande
13741: Ett område inlöses också alltid då dess na-            av programmet har däremot varit bristen på
13742: turskyddsvärde är hotat, om en frivillig affär inte    personal, som handhar naturskyddsfrågor vid
13743: kan fås till stånd. De värdefullaste fågelsjöarna      länsstyrelserna. Avsikten är också att särskilt öka
13744: förvärvas likväl såvitt möjligt åt staten. T.ex.       personalen vid länsstyrelserna under de närmaste
13745: Siikalahti i Parikkala har genom inlösen övergått      åren. Även under det att personalen ökas är
13746: i statens besittning. Koskeljärvi i Eura håller        avsikten att tillse, att tillräckliga anskaffnings-
13747: däremot genom frivilliga affärer på att övergå i       och ersättningsanslag alltjämt kan anvisas
13748: statens ägo.                                           förverkligandet av skyddsprogrammen.
13749:    Det slutliga förverkligandet i fråga om de
13750: områden som ingår i programmet för fågelsjöar
13751: 
13752:      Helsingfors den 22 juni 1987
13753: 
13754:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
13755:                                                  1987 vp.
13756: 
13757: Kirjallinen kysymys n:o 80
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762:                                     Pulliainen ym.: Turvetuotantolupien myöntämisen antamisesta ve-
13763:                                        sioikeuden tehtäväksi
13764: 
13765: 
13766:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13767: 
13768:   Vesiensuojeluyhdistysten tuoreissa vesrsto- ja           Nykyinen epäselvä ja kaikkien kannalta epä-
13769: ympäristökatsauksissa tähdennetään metsäojitus-         tyydyttävä tilanne voitaisiin saada paremmaksi,
13770: ten ja turvetuotannon vesistövaikutusten selvittä-      jos turvetuotannon luvat käsiteltäisiin vesioikeu-
13771: misen tärkeyttä. Myös kalatalouspiirien virka-          dessa. Silloin vesien käyttäjät, kalastusoikeuden
13772: miesten ja luottamushenkilöiden taholta on kiin-        haltijat ja kalatalousviranomaiset voisivat nykyistä
13773: nitetty huomiota siihen, että turvetuotanto ai-         paremmin esittää käsityksensä luvan edellytyksis-
13774: heuttaa haittaa vesistöille ja sitä kautta kalatalou-   tä. Lupaehdoissa voitaisiin silloin myös määritellä
13775: delle. Samaan tulokseen on tullut myös korkein          kalataloudellisten vahinkojen korvaukset ja kom-
13776: hallinto-oikeus monissa turvetuotantoa koskevissa       peosointi.
13777: päätöksissään.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13778:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13779:    Tällä hetkellä kaivataan selkeitä pelisääntöjä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13780: siitä, kuinka vesistöjen eri käyttömuotoja yhteen-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13781: sovitetaan. Vesistökoh taisiin tarkkailu tu tkim uk-
13782: siin tulisi liittää turvetuotannon kalataloudellisia              Aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-
13783: vaikutuksia ilmentävät osat, joissa selvitettäisiin             miin, joiden tuloksena turvetuotantolu-
13784: ainakin rehevöitymisen astetta, makuvirheitä ja                 vat myönnetään aina vesioikeuskäsittelyn
13785: kalojen elohopeapitoisuuksia.                                   kautta?
13786: 
13787:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
13788: 
13789:           Erkki Pulliainen                Osmo Soininvaara                Vappu Säilyooja
13790:           Eero Paloheimo                  Arto Lapiolahti                 Timo Laaksonen
13791:           Tina Mäkelä                     Pekka Haavisto                  Pentti Lahti-Nuuttila
13792:           Antero Kekkonen                 Eosio Laine                     Saara-Maria Paakkinen
13793:           Heikki Rinne                    Raimo Vuoristo                  Matti Vähäoäkki
13794:           Liisa Jaakonsaari               Sinikka Hurskainen-Leppäoeo     Ilkka-Christian Björklund
13795:           Arja Alho                       Jorma Rantaneo                  Kari Rajamäki
13796:           Marita Jurva                    Raimo Vistbacka                 Esko Almgren
13797:           Ole Wasz-Höckert                Sirpa Pietikäinen               Matti Saarineo
13798:                       Jukka Roos                              Claes Andersson
13799: 
13800: 
13801: 
13802: 
13803: 270638X
13804: 2                                       1987 vp. -- RJC n:o 80
13805: 
13806: 
13807: 
13808: 
13809:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13810: 
13811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallitus kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
13812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siihen, että vesilain laaja osittaisuudistus, joka
13813: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             tulee voimaan 1. 12.1987, sisältää eräitä vesien-
13814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           suojelua tehostavia muutoksia vesilakiin. Vesis-
13815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tön muuttamis- ja pilaamiskieltoa koskevia sään-
13816: taja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    nöksiä on muutettu siten, että kiellettyjen toi-
13817: sesta kysymyksestä n:o 80:                             menpiteiden joukossa nimenomaisesti mainitaan
13818:                                                        ne toimenpiteet, jotka vahingollisesti muuttavat
13819:           Aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-        luontoa taikka vähentävät vesistöön liittyviä ym-
13820:         miin, joiden tuloksena turvetuotantolu-        päristöarvoja tai sen käyttömahdollisuutta veden-
13821:         vat myönnetään aina vesioikeuskäsittelyn       hankintaan tai virkistyskäyttöön taikka joista ai-
13822:         kautta?                                        heutuu vaaraa terveydelle. Lisäksi vesilain kielto-
13823:                                                        jen kattavuutta on lisätty laajentamalla vesistön
13824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       muuttamiskiellon alaa.
13825: ti seuraavaa:
13826:                                                           Vesiasiain neuvottelukunnan äskettäin valmis-
13827:    Turvetuotantoalueilla tehtävä kuivatus, kuiva-      tuneessa vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuo-
13828: tusvesien johtaminen vesistöön taikka itse tur-        teen 1995 kiinnitetään huomiota siihen, että
13829: peennosto saattavat aiheuttaa sellaisia vesistövai-    turvetuotannon vesiensuojelussa tulee kehittää
13830: kutuksia, joiden aiheuttaminen ilman vesioikeu-        allastyyppejä ja tuotantoalueiden suunnittelua
13831: den lupaa on kielletty vesistön muuttamis- tai         sekä pyrkiä kehittämään taloudellisia menetelmiä
13832: pilaamiskiellon vastaisina. Turvetuotantoalueilta      liuenneiden aineiden poistoon. Turvetuotantoa
13833: jobdettavia vesiä on oikeuskäytännössä usein pi-       ei tavoiteohjelman mukaan tulisi perustaa erityi-
13834: detty jätevesinä, joiden johtamisen vesistöön on       sesti suojeltavien tai muuten arvokkaiden vesialu-
13835: katsottu aiheuttavan vesilain 1 luvun 19 §:ssä         eiden läheisyyteen.
13836: tarkoitettuja, pilaamiskiellon piiriin kuuluvia
13837: seurauksia. Vesioikeuksien lupapäätöksiin on              Vesiviranomaisten valvontamahdollisuuksien
13838: otettu     vahinkoja     vähentäviä    velvoitteita,   tehostamiseksi turvetuotannon vesiensuojelun
13839: kalanpoikasistutusvelvoitteita sekä turvetuotanto-     osalta on parhaillaan vireillä vesien suojelua kos-
13840: alueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaiku-      kevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen
13841: tuksia koskevia tarkkailuvelvoitteita.                 tarkistaminen. Tavoitteena on saattaa ilmoitus-
13842:    Vesilain lupajärjestelmää sovelletaan turvetuo-     velvollisten piiriin myös turvetuotantoyksiköt.
13843: tantoon kuten muihinkin vesihankkeisiin. Turve-          Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten hallitus
13844: tuotantoluvat myönnetään nykyisin aina vesioi-         katsoo, että vesilain kielto- ja lupajärjestelmä
13845: keuskäsittelyn kautta, jos vesistön muuttamis- tai     kattaa myös turvetuotannon vesiensuojelua kos-
13846: pilaamiskieltosäännökset sitä edellyttävät. Näin       kevien kysymysten hoitamisen. Uusia toimia lu-
13847: ollen kaikki vesiensuojelullisesti merkittävät         pajärjestelmän perusteiden muuttamiseksi ei ai-
13848: hankkeet kuuluvat lupajärjestelmän piiriin.            nakaan toistaiseksi tarvita.
13849: 
13850:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1987
13851: 
13852:                                                                      Oikeusministeri Matti Louekoski
13853:                                          1987 vp. -     KK n:o 80                                        3
13854: 
13855: 
13856: 
13857: 
13858:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
13859: 
13860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Regeringen fäster i detta sammanhang upp-
13861: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise           märksamhet vid att i den omfattande panielia
13862: av den 15 maj 1987 tili vederbörande mediem av          reform av vatteniagen som träder i kraft
13863: statsrådet översänt avskrift av föijande, av riks-      1.12.1987 ingar vissa ändringar som innebär en
13864: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade            effektivering av vattenskyddet. Stadgandena i
13865: spörsmåi nr 80:                                         förbudet mot förändring och förorening av vat-
13866:                                                         tendrag har ändrats så att biand de förbjudna
13867:            Ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-         åtgärderna uttryckiigen nämns sådana åtgärder
13868:         der för att torvproduktionstillstånden          som Ieder tili skadiiga förändringar av naturen
13869:         alltid skall undergå prövning i vatten-         eller tili minskning av miijövärdet eller möjiighe-
13870:         domstoien innan de beviljas?                    terna att använda vattendraget för vattenförsörj-
13871:                                                         ning eller rekreation eller som medför våda för
13872:    Som svar på spörsmåiet anför jag vördsamt            häisan. Dessutom har förbuden i vatteniagen
13873: föijande:                                               gjorts mera omfattande genom att förbudet mot
13874:    Dräneringen, aviedningen av dräneringsvatt-          förändring av vattendrag har utvidgats.
13875: net i ett vattendrag och sjäiva torvtäkten på ett
13876: torvproduktionsområde kan ha sådana verkningar             I det måiprogram för vattenvården tili år 1995
13877: på vattendragen som strider mot förbudet att            som delegationen för vattenärenden nyiigen har
13878: förändra eller förorena vattendrag och kräver           utarbetat fästs uppmärksamhet vid att torvpro-
13879: såiunda vattendomstoiens tillstånd. Det vatten          duktionen i sitt vattenskydd måste utveckia bas-
13880: som avieds från torvproduktionsområdena har i           sängtyperna och pianeringen av produktionsom-
13881: rättspraxis ofta betraktats som avioppsvatten,          rådena och försöka utveckia ekonomiska metoder
13882: som då det avieds i vattendrag har ansetts              för att aviägsna Iösta substanser. Torvproduktion
13883: förorsaka sådana i 1 kap. 19 § vatteniagen avsed-       bör eniigt måiprogrammet inte iniedas i närhe-
13884: da verkningar som faller inom ramen för                 ten av vattenområden som särskilt skall skyddas
13885: förbudet mot förorening. I vattendomstoiarnas           eller som annars är värdefulla.
13886: tillståndsresoiutioner har intagits vissa förpiiktel-      En revision av förordningen om förhandsåtgär-
13887: ser, avsedda att minska skadorna, och åiigganden        der för skydd av vatten pågår för närvarande i
13888: att piantera fiskyngel och kontrollera mängden,         syfte att effektivera vattenmyndigheternas möj-
13889: kvaiiteten och verkningarna av det vatten som           Iigheter att övervaka vattenskyddet inom torvpro-
13890: kommer från torvproduktionsområdena.                    duktionen. Avsikten är att göra också torvpro-
13891:    Tillståndssystemet i vatteniagen tillämpas på        duktionsenheterna anmäiningsskyidiga.
13892: torvproduktionen på samma sätt som på andra
13893: vattenprojekt. Tillstånden för torvproduktion             Med hänvisning tili ovan anförda synpunkter
13894: prövas numera alitid i vattendomstolen, om              anser regeringen att förbuds- och tillståndssyste-
13895: stadgandena i förbudet mot förändring eller             met i vatteniagen täcker också vattenskyddet
13896: förorening av vattendrag kräver det. Härigenom          inom torvproduktionen. Nya åtgärder för att
13897: omfattar tillståndssystemet alla ur vattenskydds-       ändra grunderna för tillståndssystemet behövs
13898: synpunkt betydande projekt.                             åtminstone inte tills vidare.
13899: 
13900:      Helsingfors den 8 juni 1987
13901: 
13902:                                                                      Justitieminister Matti Louekoski
13903:                                                1987 vp.
13904: 
13905: Kirjallinen kysymys n:o 81
13906: 
13907: 
13908: 
13909: 
13910:                                   Paloheimo ym.: Kierrättävän tekniikan kehittämisestä luonnonvaro-
13911:                                      jen säästämiseksi
13912: 
13913: 
13914:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13915: 
13916:    Uusiutumattomien luonnonvarojen loppumi-          lyttäisi pitkäjänteistä rakennemuutosta, joka olisi
13917: nen uhkaa lähimpinä vuosikymmeninä lähes             hyvässä käynnissä silloin, kun niukkuus raaka-
13918: kaikkia teollistuneita maita, niiden joukossa Suo-   aineista on ajankohtainen vielä nykyistäkin vaka-
13919: mea. Ensimmäiset merkit meillä ovat Vuonoksen        vampana.
13920: ja Hammaslahden kuparintuotannon lopettami-             Maassamme olisi välttämätöntä ryhtyä pikaisiin
13921: nen, uhka Keretin tuotannon lopettamisesta ja        toimenpiteisiin kierrättävän tekniikan kehittämi-
13922: tieto niinkin yleisen luonnonvaran kuin soran        seksi tutkimuksen, tuotantokoneiston ja tuotan-
13923: loppumisesta lähimpinä vuosikymmeninä.               toprosessien kohdalla. Kaikkia noita toimia tulisi
13924:   Näihin ensimmäisiin merkkeihin on syytä suh-       edistää perinpohjaisella selvityksellä, jolla kierrät-
13925: tautua vakavasti, koska uusiutumattomien raaka-      tävän tekniikan nykytila ja mahdollisuudet maas-
13926: aineiden loppuminen tai ratkaiseva väheneminen       samme kartoitettaisiin.
13927: maailmassa tulee johtamaan niiden äkilliseen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13928: hinnannousuun ja kukin maa on yhä suurem-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13929: massa määrin omien raaka-aineittensa varassa.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13930:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13931:    Ainoat kestävät keinot pitkällä tähtäyksellä
13932: ovat kulutuksen tuntuva vähentäminen tai kier-                 Aikooko Hallitus tehdä selvityksen
13933: rättävän tekniikan tutkimus ja laajamittainen                kierrättävän tekniikan nykyistä laajem-
13934: soveltaminen. Edellinen keinoista johtaisi tuntu-            masta soveltamisesta ja sen edellyttämistä
13935: vaan elintason laskuun, jälkimmäinen taas edel-              muutoksista lainsäädäntöön?
13936: 
13937:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
13938: 
13939:           Eero Paloheimo                Erkki Pulliainen                Pekka Haavisto
13940:           Raimo Vuoristo                Heikki Rinne                    Marita Jurva
13941:           Osmo Soininvaara              Seppo Kääriäinen                Antero Kekkonen
13942:                      Ilkka Joenpalo                            Iiris Hacklin
13943: 
13944: 
13945: 
13946: 
13947: 270639Y
13948: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 81
13949: 
13950: 
13951: 
13952: 
13953:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13954: 
13955:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sessa on käynnissä kolmivuotinen saastavan tek-
13956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nologian tutkimusohjelma, ja ympäristönsuojelu-
13957: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             tekniikkaan on tarkoitus panostaa nykyistä enem-
13958: kirjeenne n:o 435 ohella toimittanut valtioneu-        män tutkimusresursseja.
13959: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Teknologian kehittämiskeskus on vuoden 1986
13960: sanedustaja Eero Paloheimon ym. näin kuuluvas-         aikana osallistunut rahoittajana noin 80:een sääs-
13961: ta kysymyksestä n:o 81:                                tävän teknologian tutkimus- ja kehitysprojektiin.
13962:            Aikooko Hallitus tehdä selvityksen          Näihin on panostettu yhteensä noin 40 miljoo-
13963:         kierrättävän tekniikan nykyistä laajem-        naa markkaa. Kyseessä ei ole mikään uusi rahoi-
13964:         masta soveltamisesta ja sen edellyttämistä     tuskohde. Säästävän teknologian hankkeita on
13965:         muutoksista lainsäädäntöön?                    rahoitettu jo 1970-luvun alusta lähtien kauppa-
13966:                                                        ja teollisuusministeriön ja SITRAn tutkimus- ja
13967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kehitysvaroin.
13968: seuraavaa:                                                Edellä on esimerkein todettu, että kierrättävän
13969:    Kierrättävä tekniikka (recycling-technology) on     tekniikan alalla on tehty sekä selvitys- että tutki-
13970: säästävän tekniikan osa-alue. Ominaista kierrättä-     mus- ja kehitystyötä. Selvitykset eivät aiheen
13971: välle tekniikalle on eräiden tuotannontekijöiden       luonteen vuoksi voi olla koko kierrättävän teknii-
13972: kuten raaka-aineiden, syntyneiden prosessijättei-      kan kenttää kattavia, vaan ne ovat kohdistuneet
13973: den tai energian palauttaminen takaisin proses-        tiettyihin raaka-aineisiin tai näiden yhdistelmiin
13974: siin. Toinen merkittävä piirre on kuluttajilta         sekä tuotantoprosesseihin. Kierrättävään tekniik-
13975: kerättävän jäteaineen - esim. paperin, lasin,          kaan voidaan soveltaa monien tieteiden ja teknii-
13976: metallien, muovien, kumin ja öljytuotteiden -          koiden tutkimustuloksia - onhan se luonteel-
13977: palauttaminen prosessiin tai käytettäväksi mui-        taan monitieteellinen. Selvitystyötä tullaankin
13978: de? tuotteiden raaka-aineena tai niiden täyteai-       jatkamaan monilla tahoilla ja monien aiheiden
13979: nema.                                                  osalta ottaen huomioon mm. elinkeinoelämän
13980:    Kierrättävää tekniikkaa on sovellettu niin          tarpeet, luonnonvarojen saatavuus sekä ympäris-
13981: kauan kuin maataloutta ja teollisuutta on harjoi-      tötekijät. Kierrättävään tekniikkaan liittyy niin
13982: tettu. Sovellutukset palautuvat pitkälti taloudel-     monia aiheita, että se ei ole yhdellä laajallakaan
13983: lisiin tekijöihin, joihin vaikuttavat mm. eri          selvityksellä katettavissa.
13984: raaka-aineiden saatavuus ja nykyään yhä enem-             Lainsäädäntöä kehitettäessä on otettava huo-
13985: män ympäristötekijät. Uusia sovellutuksia ovat         mioon sen kansantaloudelliset kustannusvaiku-
13986: erityisesti mahdollistaneet tutkimuksella saadut       tukset. On myös seurattava alan lainsäädännön
13987: tiedot ja taidot. Tutkimus ja tekninen kehitystyö      kansainvälistä kehitystä. On vältettävä erilaisten
13988: avaavat yhä uusia mahdollisuuksia kierrättävälle       toiveiden ja realiteettien yhteentörmäyksiä, joi-
13989: tekniikalle, mutta myös uusien korvaavien ainei-       den yhteisvaikutukset voivat muodostua aivan
13990: den käyttöönotolle.                                    toisiksi, kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Hallitus
13991:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus on panos-        ei halua antaa katteettomia lupauksia lainsäädän-
13992: tanut resurssejaan raaka-ainekohtaisiin ja yksittäi-   nössä tehtävistä konkreettisista muutoksista. Tä-
13993: siä prosesseja koskeviin tutkimuksiin ja selvityk-     mä ei merkitse sitä, että hallitus näkisi kierrättä-
13994: siin. Esimerkkejä näistä ovat jäteöljyjen regene-      vän teknologian ja siihen liittyvän lainsäädäntö-
13995: rointi, voimalaitostuhkien ja masuunikuonien           työn toisen luokan kysymyksenä. Kyseessä on,
13996: hyötykäyttö, maatalousjätteiden hyödyntäminen          kuten edellä on jo todettu, monien tieteiden ja
13997: energiantuotantoon, kunnallisjätteen määrän ja         tekniikkojen tulosten yhteensovittaminen. Tä-
13998: laadun tutkiminen, selluteollisuuden bioliettei-       män lisäksi tehtävä on hallinnollisesti vaativa;
13999: den hyötykäyttö sekä teollisuuden jätteiden käyt-      onnistuakseen se vaatii useiden ministeriöiden ja
14000: tömahdollisuudet energiantuotantoon. Osa näis-         niiden hallinnonalojen kitkatonta yhteistyötä.
14001: tä on jo toteutettu, osa on vielä kesken. Keskuk-      Tähän hallitus luonnollisesti pyrkiikin.
14002: 
14003:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1987
14004: 
14005:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14006:                                        1987 vp. -     KK n:o 81                                        3
14007: 
14008: 
14009: 
14010: 
14011:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14012: 
14013:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           terna att använda industriavfali i energiproduk-
14014: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tionen. En del av dessa har redan förverkligats,
14015: 435 av den 15 maj 1987 tili vederbörande              en del hålier på att bli verklighet. Vid cenrralen
14016: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    pågår ett treårigt forskningsprogram för resurs-
14017: av riksdagsman Eero Paloheimo m.fl. underteck-        snål teknologi, och avsikten är att mera forsk-
14018: nade spörsmål nr 81:                                  ningsresurser än för närvarande skali satsas på
14019:                                                       mil jövårdstekniken.
14020:          Ämnar Regeringen göra en urredning
14021:        om en bredare tiliämpning än för närva-           Teknologiska urvecklingscenrralen deltog un-
14022:                                                       der år 1986 som finansiär i ca 80 forsknings- och
14023:        rande av återvinningstekniken och av de
14024:                                                       urvecklingsprojekt som gällde den resurssnåla
14025:        ändringar den förutsätter i lagstift-
14026:                                                       teknologin. I dessa har satsats totalt ca 40 miljo-
14027:        ningen?
14028:                                                       ner mark. Det är inte fråga om något nytt
14029:                                                       finansieringsobjekt. Projekt inom den resurssnåla
14030:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        tekoologin har finansierats sedan början av 1970-
14031: samt följande:                                        talet med handels- och industriministeriets och
14032:    Återvinningstekniken (recycling-technology) är     SITRA:s forsknings- och urvecklingsmedel.
14033: ett delområde inom den resurssnåla tekniken.             Ovan har med exempel konstaterats att det
14034: Kännetecknande för återvinningstekniken är att        inom återvinningstekniken har gjorts både utred-
14035: en del av produktionsfaktorerna såsom råmate-         nings- och forsknings- samt utvecklingsarbete.
14036: rial, uppkommet processavfali elier energi åter-      Utredningarna kan på grund av ämnets karaktär
14037: förs tili processen. Ett annat betydande drag är      inte täcka hela fältet inom återvinningstekniken,
14038: att av konsumenterna uppsamlat avfalismaterial        utan de har inriktats på vissa råvaror eller kombi-
14039: - t.ex. papper, glas, metali, plast, gummi och        nationer av dessa samt på produktionsprocesser.
14040: oljeprodukter - återförs tili processen elier an-     På återvinningstekniken kan forskningsresultaten
14041: vänds som råvara i andra produkter elier som          från många vetenskaper och tekniker tiliämpas
14042: fylinadsmaterial i dem.                               - den är ju tili sin karaktär tvärvetenskaplig.
14043:    Återvinningstekniken har tiliämpats så länge       Utredningsarbetet kommer därför också att fort-
14044: som jordbruk och industri har bedrivits. Tiliämp-     gå på många håli och i fråga om många ämnen
14045: ningarna går långt tilibaka på ekonomiska fakto-      med beaktande av bl.a. näringslivets behov,
14046: rer, som bl.a. påverkas av möjligheterna att          möjligheterna att erhålia naturresurser samt mil-
14047: erhålia olika råvaror och numera i alit högre grad    jöfaktorerna. Tili återvinningstekniken ansluter
14048: även av miljöfaktorer. De nya tillämpningarna         sig så många ämnesområden att en utredning
14049: har i synnerhet möjliggjorts genom den know-          inte kan täcka hela den, inre ens om utredningen
14050: how man har fått genom forskning. Forskningen         är omfattande.
14051: och det tekniska utvecklingsarbetet ger fortfaran-       Då lagstiftningen utvecklas skali dess kost-
14052: de tiliträde tili nya möjligheter för återvinnings-   nadsmässiga inverkan på nationalhushåliningen
14053: tekniken, men också tili ibruktagandet av nya,        beaktas. Aven den inrernationelia utvecklingen
14054: ersättande ämnen.                                     inom branschens lagstiftning bör man följa med.
14055:    Statens tekniska forskningscentral har satsat      Koliisioner melian olika önskningar och realiteter
14056: sina resurser på forskning i och utredning av         bör undvikas, emedan deras gemensamma in-
14057: råmaterial och enskilda processer. Exempel på         verkan kan ge upphov tili något helt annat än
14058: sådana är regenerering av avfalisoljor, nyttoan-      det lagstiftaren hade avsett. Regeringen vili inte
14059: vändning av kraftverksaska och masugnsslagg,          ge löften utan täckning om de konkreta änd-
14060: urnyttjande av jordbruksavfali i energiproduktio-     ringar som skali göras i lagstiftningen. Detta
14061: nen, undersökning av kvantiteten och kvaliteten       betyder inre att regeringen skulie anse återvin-
14062: på kommunalavfali, nyttoanvändning av biolo-          ningstekniken och lagstiftningsarbetet i anslut-
14063: giskt slam från celiulosaindustrin samt möjlighe-     ning tili denna vara en andra rangens fråga.
14064: 4                                    1987 vp. -- KJ( n:o 81
14065: 
14066: Saken gäller, såsom ovan har konstaterats, en        krävs det ett friktionsfritt samarbete mellan flera
14067: sammanjämkning av resultaten av många veten-         ministerier och deras förvaltningsområden. Detta
14068: skaper och tekniker. Dessutom är uppgiften           försöker regeringen naturligtvis också åstadkom-
14069: administrativt krävande, för att den skall lyckas    ma.
14070: 
14071:     Helsingfors den 17 juni 1987
14072: 
14073:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14074:                                                   1987 vp.
14075: 
14076: Kirjallinen kysymys n:o 82
14077: 
14078: 
14079: 
14080: 
14081:                                      Louvo: Jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehostamisesta erityi-
14082:                                        sesti kaatopaikoilla
14083: 
14084: 
14085:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14086: 
14087:   Tein vuoden 1985 valtiopäivillä jätehuollon            tarvikejätteiden hyötykäyttö on vielä lähes koko-
14088: suunnittelun ja valvonnan tehostamista koskevan          naan järjestämättä.''
14089: raha-asia-aloitteen, jossa oli seuraavan sisältöinen        Olen uusinut aloitteen vuoden 1986 valtiopäi-
14090: perustelu osa:                                           villä sekä myös alkaneilla valtiopäivillä toivomus-
14091:    ''Huonosti hoidetut kaatopaikat, joihin tuotua        aloitteeksi esittäen, että hallitus ryhtyisi kiireelli-
14092: orgaanista jätettä ei kunnolla peitetä, samoin           sesti toimenpiteisiin jätehuollon suunnittelun ja
14093: kuin erityisesti turkistarhojen huolimattomasti          valvonnan sekä jätteiden hyötykäytön tehostami-
14094: käsitelty rehu ja rehujäte aiheuttavat suuria hait-      seksi erityisesti orgaanisten jätteiden osalta sekä
14095: toja ympäristölle haju-, kärpäs- ja rottahaittoina.      lintujen epäselektiivisen myrkyttämisen ja huu-
14096: Tämän lisäksi ne keräävät ikään kuin ruokinta-           maamisen kieltämiseksi kaatopaikoilla ja orgaa-
14097: paikkoina myös lintuja, erityisesti lokkeja. Lin-        nisten aineiden käsittelypaikoilla.
14098: nut, paitsi että ne indikoivat ympäristölle huo-            Aiheen aloitteeseeni sain joutuessani henkilö-
14099: nosti hoidetosta jätehuollosta, koetaan myöskin          kohtaisesti toteamaan pari vuotta sitten, että
14100: haittoina useilla nykyisillä kaatopaikoilla, jäteve-     myrkkyjä jälleen käytetään ja myös rauhoitetut
14101: denpuhdistamoilla, turkistarhoilla, kalanviljely-        linnut joutuvat myrkyttämisen uhreiksi. Mökil-
14102: laitoksilla ja elintarvikevarastoilla.                   tämme Virolahdelta löytyi nimittäin tajuton ka-
14103:                                                          lalokki, joka eläinlääkärin elvytystoimien jälkeen
14104:    Sen sijaan, että orgaanisia jätteitä käsittelevät     kylläkin pelastui.
14105: laitokset todellakin huolellisesti hoitaisivat jätteet      Vaikka epäkohtaan mm. eduskunta on aloit-
14106: suojaten ja peittäen ne, huonosta hoidosta kieli-        teiden muodossa kiinnittänyt huomiota ja olen
14107: vät indikaattorit eli linnut pyritään hävittämään        tuonut sen esiin myös eduskunnassa ympäristö-
14108: myrkkysyöteillä väitettyyn terveydelliseen uhkaan        ministeriön pääluokan yhteydessä sekä keskuste-
14109: vedoten ja sitä kyseenalaisesti hyväksi käyttäen.        luissa maa- ja metsätalousministeriön virkamies-
14110:    Lääkintöhallitus on jälleen viime toukokuussa,        ten kanssa, mitään konkreettista muutosta nykyi-
14111: 22.5.1985 lähettämällään kirjeellä maa- ja metsä-        seen asiantilaan ei ole tapahtunut. Huonosti
14112: talousministeriölle suostunut kyseisen ministe-          hoidetut orgaaniset jätteet kaatopaikoilla ja tur-
14113: riön pyyntöön mm. cx-kloraloosin käyttämisestä           kistarhoilla houkuttelevat edelleen lintuja ja sen
14114: lintujen myrkyttämiseen ja huumaamiseen edellä           sijaan, että jätteet asianmukaisesti kompostoitai-
14115: mainituilla paikoilla. Myrkkypyynti ei suinkaan          siin ja hyötykäytettäisiin, huonosta hoidosta kie-
14116: ole valikoivaa vaan myrkkyä syövät myös lailla           livät linnut, myös rauhoitetut, myrkytetään. Täs-
14117: rauhoitetut linnut (asetus eräiden lintulajien rau-      tä saimme juuri tällä viikolla uuden todisteen
14118: hoittamisesta 26.4.19831405 ), erityisesti lokit.        nuoren merikotkan menehtyessä syötyään myrky-
14119: Huumatut ja myrkytetyt linnut joutuvat avutto-           tetyn lokin.
14120: mina ennen kuolemaansa monenlaisten kärsimys-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14121: ten kohteeksi.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14122:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14123:    cx-kloraloosin ja muiden epäselektiivisten            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14124: myrkkysyöttien käyttö lintujen pyynnissä onkin
14125: lain vastaisena kiellettävä ja sen sijaan kiinnitet-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14126: tävä nykyistä enemmän huomiota jätehuollon                       ryhtyä jätehuollon suunnittelun ja val-
14127: suunnitteluun, tehostamiseen ja valvontaan.                      vonnan sekä jätteiden hyötykäytön tehos-
14128: Mm. orgaanisten jätteiden, kuten rehu- ja elin-                  tamiseksi erityisesti orgaanisten jätteiden
14129: 
14130: 270648H
14131: 2                                 1987 vp. -    KK n:o 82
14132: 
14133:       osalta sekä lintujen myrkyttämisen ja           la ja muilla eloperäisten aineiden ja jät-
14134:       huumaamisen kieltämiseksi kaatopaikoil-         teiden käsittelypaikoilla?
14135: 
14136:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 198 7
14137: 
14138:                                      Anna-Kaarina Louvo
14139:                                        1987 vp. -     KK n:o 82                                          3
14140: 
14141: 
14142: 
14143: 
14144:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14145: 
14146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niset jätteet mukavasti käsitellä pienkomposto-
14147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         reissa. Ympäristöministeriö on julkaissut pien-
14148: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            kompostointia koskevan oppaan. Valitettavasti
14149: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pienkompostointi on harvoin mahdollinen suu-
14150: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     rilla kaupunkikiinteistöillä käytännöllisistä syistä.
14151: taja Anna-Kaarina Louvon näin kuuluvasta kirjal-
14152:                                                          Suuret orgaanisten jätteiden määrät olisivat
14153: lisesta kysymyksestä n:o 82:
14154:                                                       parhaiten kompostoitavissa joko suurissa kompos-
14155:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tointilaitoksissa tai aumakomposteina esimerkiksi
14156:        ryhtyä jätehuollon suunnittelun ja val-        kaatopaikan yhteydessä erillisellä alueella. Suuri-
14157:        vonnan sekä jätteiden hyötykäytön tehos-       mittainen kompostointi on kuitenkin selvitysten
14158:        tamiseksi erityisesti orgaanisten jätteiden    perusteella teknisesti ja taloudellisesti erittäin
14159:        osalta sekä lintujen myrkyttämisen ja          vaativaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään
14160:        huumaamisen kieltämiseksi kaatopaikoil-        kompostointilaitosta. Ympäristöministeriölle on
14161:        la ja muilla eloperäisten aineiden ja jät-     osoitettu jätteiden hyödyntämisen kehittämis- ja
14162:        teiden käsittelypaikoilla?                     kokeilutoimintaan varoja valtion tulo- ja menoar-
14163:                                                       viossa, mutta ainakin toistaiseksi niin niukasti,
14164:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      että varsinaisia laitosinvestointihankkeita ei voida
14165: ti seuraavaa:                                         merkitsevästi avustaa.
14166:    Jätteiden hyödyntäminen on jätehuollon ensi-          Näissä olosuhteissa on odotettavissa, että kaa-
14167: sijainen tavoite. Tähän velvoittavat jätehuoltolain   topaikalle joudutaan vielä suhteellisen pitkään
14168: 2 § sekä valtioneuvoston 3. 7. 1986 tekemä peri-      tuomaan myös orgaanisia jätteitä. Näiden jättei-
14169: aatepäätös jätteiden hyödyntämisestä. Velvoitteet     den hyödyntäminen edistyy vain, jos kunnat
14170: koskevat kaikkia jätteitä, näin ollen myös elimel-    kehittävät aktiivisesti jätehuoltoaan ja pyrkivät
14171: lisiä eli orgaanisia jätteitä. Ympäristöministeriö    yhä enemmän jätteiden lajitteluun ja hyödyntä-
14172: on teettänyt orgaanisen jätteen hyödyntämisestä       miseen. Tämä vaatii jätehuollon erittäin hyvää
14173: useita selvityksiä, kuten selvitykset                 yleissuunnittelua. Ympäristöministeriö on jaka-
14174:     - kompostointiin soveltuvista teollisuus- ja      nut kunnille ''Jätehuollon yleissuunnittelu kun-
14175: yhdyskuntajätteistä ja niiden hyödyntämisestä ja      nissa'' -julkaisun, jossa asiaa käsitellään ohjeen-
14176:     - kompostointikelpoisen talousjätteen tal-        omaisesti. Kaatopaikan suunnittelua, perustamis-
14177: teenoton kannattavuudesta.                            ta ja hoitoa sekä valvontaa koskevia ohjeita on
14178:                                                       annettu jätehuoltolain nojalla jo vuonna 1982.
14179:     Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva jäte-
14180:                                                       Kaatopaikkojen hoidossa ja valvonnassa sekä nii-
14181: huollon neuvottelukunta on teettänyt laajan sel-
14182:                                                       den yleisessä laatutasossa esiintyvien puutteiden
14183: vityksen jätteiden hyödyntämisestä. Tämän pe-
14184: rusteella jätehuollon neuvottelukunta on laatinut     korjaamiseksi ympäristöministeriö on täydentänyt
14185: erikseen julkaistun jätteiden hyödyntämisen ke-       edellä mainittuja ohjeita 14.4.1987 kunnille lä-
14186:                                                       hetetyllä kirjeellä. Nämä ohjeet riittänevät tois-
14187: hittämisohjelman vuosille 1986-1995. Näissä
14188:                                                       taiseksi. Valvontaa on kuitenkin tehostettava sekä
14189: jätteiden hyödyntämismahdollisuudet ja kehittä-
14190: mistoimet on esitetty jätelajeittain.                 valtionhallinnossa että kunnissa, kun henkilö-
14191:                                                       ym. voimavaroja saadaan lisää jätehuollon suun-
14192:     Tutkimusten ja selvitysten perusteella on pää-    nitteluun ja valvontaan.
14193: dytty siihen, että tehokkain tapa kaatopaikalle
14194: tulevan jätemäärän pienentämiseksi on jätteiden          Terveydenhoitoasetuksen 81 §:n nojalla kiin-
14195: alkulajittelun ja sen jälkeisen keräilyn ja hyödyn-   teistön omistajan tai haltijan tulee tarvittaessa
14196: tämisen edistäminen jätelajeittain. Orgaaniset        ryhtyä toimiin terveydellistä haittaa tai vaaraa
14197: jätteet tulee myös erottaa muista jätteistä ja        aiheuttavien vahinkoeläinten hävittämiseksi. Hä-
14198: käsitellä jätehuoltolain edellyttämällä tavalla.      vittäminen on tehtävä terveyslautakunnan hyväk-
14199: Nykyisin voidaan pienen asuinkiinteistön orgaa-       symällä tavalla. Mikä on ''vahinkoeläin'', ei ole
14200: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 82
14201: 
14202: missään yhteydessä määritelty. Ensi sijassa tarkoi-   merkiksi kaatopaikoilla ja turkistarhoissa myrkky-
14203: tettaneen kuitenkin rottia ja eräitä hyönteisiä.      pyynnissä ilmenneistä ongelmista. Nämä saatta-
14204:    Terveyslautakunta voi terveydenhoitoasetuksen      vat johtua huonosti ja huolimattomasti tehdyistä
14205: 83 §:n nojalla määrätä kunnassa toimista muun         myrkytyksistä, joissa ei ole noudatettu maa- ja
14206: muassa kyyhkysten ja lokkien hävittämiseksi, jos      metsätalousministeriön antamia ohjeita. Lisäksi
14207: näiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muu-     myrkkypyyntiin on saatettu ryhtyä riittämättö-
14208: toin aiheuttavan terveydellistä haittaa tai vaaraa.   min perustein. Lääkintöhallitus on kaikissa alfa-
14209:    Terveydenhoitolain uudistus on parhaillaan         kloraloosia koskevissa kannanotoissaan tähdentä-
14210: valmisteilla sitä varten asetetussa toimikunnassa,    nyt, että ennen sen käyttöä tulee selvittää mah-
14211: terveydenhoitolakitoimikunnassa.                      dollisuudet käyttää muita keinoja. Vielä lääkin-
14212:    Alfakloraloosin käytöstä on lääkintöhallitus il-   töhallitus toteaa, että alfakloraloosin käyttöä kor-
14213: moittanut muun muassa sen olevan vanhastaan           vaavia valmisteita ei toistaiseksi ole voitu hyväk-
14214: käytetty eläinten nukutusaine, jota oli käytetty      syä käyttöön.
14215: vahinkolintujen torjuntaan Keski-Euroopassa jo           Ympäristöministeriö on 22.5.1987 lähettänyt
14216: 1940-luvulta lähtien. Suomessa siitä on saatu         maa- ja metsätalousministeriölle kirjeen lintujen
14217: hyviä kokemuksia, sillä käytettävä, suhteellisen      myrkyttämisestä. Ympäristöministeriön käsityk-
14218: laimea annostus ei yleensä tapa lintuja. Näin         sen mukaan niin sanottujen vahinkolintujen hä-
14219: ollen rauhoitettujen lintujen voidaan antaa herä-     vittäminen myrkyllä kaipaisi perusteellista uudel-
14220: tä, kun taas vahingollisiksi määritellyt tapetaan.    leenharkintaa. Ympäristöministeriö on esittänyt
14221: Kysymyksessä mainitun merikotkan todennäköi-          kirjeessään, että tarpeellisia tarkennuksia ja li-
14222: nen kuolinsyy oli ruokatorveen takertuneesta lo-      säyksiä tehtäisiin pikaisesti lupaehtoihin, joilla
14223: kin jalasta aiheutuneesta henkitorven kokoonpu-       myrkkyjä saa käyttää eläinten pyyntiin. Ympäris-
14224: ristumisesta johtunut tukehtuminen.                   töministeriö on esittänyt useita seikkoja harkitta-
14225:    Lääkintöhallitus ilmoittaa pitävänsä alfaklora-    vaksi asiassa. Myrkkypyynti perustuu metsästys-
14226: loosia nykyisin soveliaimpana myrkkypyyntiin          lain säännöksiin, joten asia kuuluu tältä osin
14227: käytettävänä kemikaalina. Lääkintöhallitus il-        maa- ja metsätalousministeriölle.
14228: moittaa kuitenkin myös olevansa tietoinen esi-
14229: 
14230:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1987
14231: 
14232:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14233:                                         1987 vp. -     KK n:o 82                                        5
14234: 
14235: 
14236: 
14237: 
14238:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14239: 
14240:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ring, insamling och återanvändning av olika
14241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         avfallstyper särskilt för sig. Organiskt avfall bör
14242: den 15 maj 1987 till vederbörande medlem av            dessutom skiljas åt från annat avfall och behand-
14243: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      las på det sätt som lagen om avfallshantering
14244: dagsledamot Anna-Kaarina Louvo undertecknade           förutsätter. Nuförtiden kan man bekvämt be-
14245: spörsmål nr 82:                                        handla organiskt avfall från små bostadsfastighe-
14246:                                                        ter i små kompostanordningar. Miljöministeriet
14247:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         har publicerat en handbok om kompostering i
14248:        för att effektivera planeringen och över-       liten skala. Tyvärr är kompostering i liten skala
14249:        vakningen av avfallshantering samt åter-        av praktiska skäl sällan möjlig i stora bostads-
14250:        vinningen av avfall, speciellt i fråga om       fastigheter.
14251:        organiskt avfall, och vilka åtgärder ämnar
14252:        Regeringen vidta för att förbjuda förgift-          Stora mängder organiskt avfall kunde bäst
14253:        ning och bedövning av fåglar på avstjälp-       komposteras antingen i stora komposteringsan-
14254:        ningsplatser och på andra behandlings-          läggningar eller i strängkomposter på ett särskilt
14255:        platser för organiska ämnen och organiskt       område, t.ex. i samband med avstjälpningsplat-
14256:        avfall?                                         sen. Kompostering i stor skala är dock enligt
14257:                                                        utredningarna både tekniskt och ekonomiskt
14258:                                                        mycket krävande. I Finland finns det inte för
14259:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillfället en enda komposteringsanläggning. Mil-
14260: anföra följande:                                       jöministeriet har i statsförslaget anvisats medel
14261:     Återvinning av avfall är det främsta målet för     för utvecklings- och försöksverksamhet för åter-
14262: avfallshantering. Till detta förpliktar 2 § lagen      vinning av avfall, men åtminstone hittills har de
14263: om avfallshantering samt statsrådets principbe-        tillmätts så knappt att egentliga projekt för
14264: slut av den 3 juli 1986 om återvinning av avfall.      anläggningsinvesteringar inte på ett betydande
14265: Dessa förpliktelser gäller allt avfall, alltså också   sätt kan understödjas.
14266: animaliskt, dvs. organiskt, avfall. Miljöministe-         Under dessa förhållanden är det troligt att
14267: riet har låtit göra flera utredningar om återvin-      man ännu relativt länge också måste föra orga-
14268: ning av organiskt avfall, t.ex. utredningarna          niskt avfall till avstjälpningsplatserna. Återvin-
14269:    - om sådant industriavfall och kommunalt            ningen av detta avfall kan främjas bara om
14270: avfall som är lämpligt för kompostering och om         kommunerna aktivt utvecklar sin egen avfalls-
14271: återvinningen av det och                               hantering och allt mer bemödar sig om att
14272:    - om lönsamheten vid återvinning av kom-            sortera och återanvända avfallet. Det här kräver
14273: posterbart hushållsavfall.                             en mycket god allmän planering av avfallshante-
14274:    Delegationen för avfallshantering, som verkar i     ringen. Miljöministeriet har till kommunerna
14275: samband med miljöministeriet, har låtit göra en        delat ut publikationen "Översiktlig planering av
14276: omfattande utredning om återvinning av avfall.         kommunernas avfallshantering'', som tar upp
14277: På grundval av utredningen har delegationen            saken direktivmässigt. Anvisningar om hur av-
14278: uppgjort ett utvecklingsprogram för återvinning        stjälpningsplatser skall planeras, anläggas och
14279: av avfall för åren 1986-1995, vilket har publice-      skötas har med stöd av lagen om avfallshantering
14280: rats särskilt för sig. 1 utredningen och i pro-        getts redan år 1982. För att avhjälpa bristerna i
14281: grammet har återvinningsmöjligheterna och ut-          skötseln och övervakningen av avstjälpningsplat-
14282: vecklingsåtgärderna framförts separat för varje        serna samt i deras allmänna kvalitetsnivå har
14283: typ av avfall.                                         miljöministeriet i ett brev till kommunerna 14.4.
14284:     På basis av undersökningarna och utredningar-       1987 kompletterat ovan nämnda direktiv. Dessa
14285: na har man dragit den slutsatsen att det effekti-      direktiv torde räcka tills vidare. Övervakningen
14286: vaste sättet att minska den avfallsmängd som förs      bör dock effektiveras både inom statsförvalt-
14287: till avstjälpningsplatserna är att främja försorte-    ningen och i kommunerna, när man får mera
14288: 6                                       1987 vp. -- NJ( n:o 82
14289: 
14290: person- och aodra resurser för plaoeriog och            ihop på gruod av att måseos beo fastnat i
14291: övervakoiog av avfallshameriogen.                       matstrupeo.
14292:    Med stöd av 81 § hälsovårdsförordoiogeo skall            Medicioalstyrelseo meddelar att deo aoser al-
14293: ägareo eller iooehavareo av fastighet vid behov         fakloralos vara deo lämpligaste kemikalieo vid
14294: skrida till åtgärder för utrotniog av skadedjur,        fåogst med gift. Medicioalstyrelseo meddelar
14295: som föraoleder saoitär olägeohet eller fara. Ut-        dock att deo också är medveten om de problem
14296: rotoingeo bör göras på ett sätt som hälsovårds-         som på avstjälpoiogsplatser och vid pälsdjursfar-
14297: oämndeo godkäot. Ordet '' skadedjur'' har iote          mer förekommit vid fåogst med gift. Dessa
14298: definierats i oågot sammaohaog. 1 främsta haod          problem kao bero på att förgiftniogaroa gjorts på
14299: torde dock råttor och vissa iosekter avses.             ett dåligt och vårdslöst sätt och på att jord- och
14300:    Hälsovårdsoämoden kao med stöd av 83 §               skogsbruksmioisteriets direktiv ime har följts.
14301: hälsovårdsförordoiogeo inom kommuoeo vidta              Dessutom kao mao ha aoväot giftet uran tillräck-
14302: åtgärder för utrotning av bl.a. duvor och måsar,        liga skäl. Medicinalstyrelseo har i alla sioa ställ-
14303: om dessa kao aoses sprida sjukdomar eller i             oiogstagaodeo i fråga om alfakloralos betooat att
14304: övrigt förorsaka sanitär olägeohet eller fara.          mao före anväodniogeo bör utreda aodra möjlig-
14305:    En revidering av hälsovårdslageo är för tillfället   heter. Medicioalstyrelseo påpekar också att pre-
14306: uoder beredoiog ioom kommissioneo för revide-           parat, som kuode ersätta alfakloralos, ime äoou
14307: riog av hälsovårdslageo.                                har kunnat godkäooas för aoväodoiog.
14308:    Angående aoväodaodet av alfakloralos har me-             Miljöministeriet har 22.5.1987 skickat ett brev
14309: dicinalstyrelsen meddelat bl.a. att det är ett          om förgiftniog av fåglar till jord- och skogsbruks-
14310: sedao gammalt begagoat bedövoiogsmedel för              mioisteriet. Eoligt miljömioisteriets uppfattniog
14311: djur, och att det i Mellaoeuropa har anväots för        borde mao gruodligt ompröva utrotandet av s.k.
14312: bekämpoiog av skadefåglar redao fr.o.m. 1940-           skadefåglar med gift. Miljömioisteriet har i sitt
14313: talet. 1 Finland har mao goda erfareoheter av           brev framfört att oödväodiga justeriogar och
14314: det, eftersom deo relativt milda doseriog som           tillägg bör göras i tillståodsvillkoreo, eoligt vilka
14315: aovänds i allmäohet iote dödar fåglaroa. Såluoda        gift får aoväodas vid fåogst av djur. Miljömiois-
14316: kan mao låta fridlysta fåglar vakoa, medao mao          teriet har framfört att flera detaljer i ärendet bör
14317: dödar de skadliga. Den sanoolika orsakeo till att       övervägas. Fåogst med gift baserar sig på stad-
14318: deo havsöro som oämodes i spörsmålet dog är             gaodeo i jaktlageo. Äreodet aokommer därför
14319: kvävniog, som berott på att luftstrupeo tryckts         till deooa del på jord- och skogsbruksministeriet.
14320: 
14321:      Helsingfors deo 22 juoi 1987
14322: 
14323:                                                                              Miljömioister Kaj Bärlund
14324:                                                1987 vp.
14325: 
14326: Kirjallinen kysymys n:o 83
14327: 
14328: 
14329: 
14330: 
14331:                                   Anttila ym.: Metsäveron määräytymisperusteiden tarkistamisesta
14332: 
14333: 
14334:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14335: 
14336:    Maatilatalouden tuloverolaki annettiin vuonna         Niissä kunnissa, joissa viime vuosina on vero-
14337: 1968. Vielä 1960-luvulla hakkuupoistuma vaihte-       luokitus uusittu, ovat tuottoperusteet jo tällä
14338: li metsien kasvun molemmin puolin. Tämän              hetkellä käytännön hakkuumahdollisuuksien ylä-
14339: vuoksi on hyvin ymmärrettävää, että maatilata-        puolella. Perusteet ovat näissä kunnissa 90-
14340: louden verotusta uudistettaessa jatkui metsien        95 % metsien kasvusta. Hakkuupoistuma on
14341: kasvu metsätalouden tuoton perusteena, vaikka         kuitenkin 15-20 % metsien kasvua pienempi.
14342: maatilatalouden tuloverolaissa ei tätä selvästi sa-   Sinänsä hyväksyttävä veroperusteiden yhtenäistä-
14343: notakaan.                                             mistavoite johtaa veroluokituksia nopeuttamaila
14344:                                                       yhä merkittävämpään kohtuuttamuuteen ottaen
14345:    Vuoden 1970 jälkeen hakkuupoistuma on ol-          huomioon, ettei näköpiirissäkään ole metsien
14346: lut pysyvästi hakkuusuunnitetta (metsien kasvua)      koko kasvun hyödyntämismahdollisuuksia. Tä-
14347: pienempi. Vuosina 1970-85 tämä ero on ollut           män vuoksi on metsäverotuksen kohtuullisen
14348: keskimäärin 9,4 milj.m 3 vuodessa ja 1980-luvulla     tason säilyttämisen lisäksi löydettävä muita kei-
14349: yli 10 milj.m 3 • Tällä hetkellä metsien kasvu on     noja eri kuntien metsäverotustason yhtenäistämi-
14350: noin 66 milj.m 3 ja suunnite 65 milj.m 3 • Poistu-    seksi.
14351: ma on ollut 1980-luvulla keskimäärin 53
14352: milj .m 3 . Metsä 2000 -ohjelmakaan ei aseta ta-         Metsäverotuksen kiristämissuunnitelmia pitäisi
14353: voitteeksi vuosille 1986-95 nykyisen kasvun saa-      tarkastella perusteellisesti myös metsä- ja metsä-
14354: vuttamista, vaan lähtee 62 milj.m 3:n tavoitteesta.   teollisuuspoliittisena kysymyksenä. Metsävarat
14355:                                                       antavat hyviä mahdollisuuksia metsäteollisuuden
14356:    Metsien kasvusta jää nykyisin 15-20 % käyt-        laajentamiseen, mikä kuitenkin edellyttää inves-
14357: tämättä. Kun maassamme ei ehkä pitkään aikaan         tointien tuntuvaa lisäämistä. Tältä kannalta on
14358: saadakaan kasvun suuruista puumäärää markki-          ajatusharha, että puuraaka-aineen verotusta kiris-
14359: noiduksi käyttömahdollisuuksien puutteessa, on        tämällä turvattaisiin maallemme tärkeän vienti-
14360: selvää, ettei metsien kasvu ole oikea metsävero-      teollisuuden kilpailukykyä, kannattavuutta ja in-
14361: tuksen peruste. Tämän vuoksi metsäverotusta           vestointiedellytyksiä.
14362: tulee korjata siten, että todellinen hakkuupoistu-       Metsän kasvatuksen pitkäaikaisuudesta johtuu,
14363: ma otetaan metsäverotuksen tasoon vaikuttavana        että tulot useimmista metsänhoitotoimenpiteistä
14364: tekijänä huomioon.                                    tulevat vasta vuosikymmenien jälkeen seuraavien
14365:    Hakkuupoistuman huomioon ottamista puol-           sukupolvien hyväksi. Näin ollen metsänomistajat
14366: tavat myös keskimääräisen metsäverojärjestelmän       voivat lisätä metsätulokenymää säästämällä met-
14367: luonteesta johtuvat seikat. Jos tuottoperusteet       sänhoitomenoista. Seuraukset näkyvät vasta vuo-
14368: ovat keskimäärin 100 % :n tasolla kasvuun näh-        sikymmenien jälkeen. Mitä suurempi osa puun-
14369: den, jota ei puun kysynnän puolestakaan ole           myyntituloista menee metsäverojen ja muiden
14370: mahdollista saavuttaa, on hyvin luonnollista,         pakollisten menojen maksamiseen, sitä vähem-
14371: ettei suuri osa metsänomistajista hyväksy tällaista   män käytetään harkinnanvaraisten ja pitkävaikut-
14372: metsäverotuskäytäntöä. Arvionvaraisesti keski-        teisten metsänhoitotoimenpiteiden rahoittami-
14373: määräiseen tuottoon perustuva metsäverojärjes-        seen.
14374: telmä voi olla toimiva vain tasolla, joka ei ole         Metsäverotuksen kiristyminen saattaa siten
14375: kohtuuton ainakaan kovin suurelle osalle metsän-      alentaa metsänhoitotöiden tasoa, mitä ei voi
14376: omistajia. Nykyisellään tuottoperusteet ovat kes-     pitää kansantaloudellisesti oikean suuntaisena ke-
14377: kimäärin 70-80 % :n tasolla metsien kasvusta eli      hityksenä ottaen huomioon metsätalouden ja
14378: varsin lähellä todellisia metsätuloja.                -teollisuuden merkityksen        nettovientitulojen
14379: 
14380: 270632Q
14381: 2                                     1987 vp. -- KJC n:o 83
14382: 
14383: hankkijana. Viime vuosina on ollut nähtävissä        huomioon se, että metsien kasvusta jää nykyisit
14384: edellä mainitun suuntaista kehitystä. Kun esi-       15--20 % käyttämättä metsäteollisuuden kapasi
14385: merkiksi keskimääräiset metsänviljelykustannuk-      teetin puutteen vuoksi. Todellinen hakkuupois
14386: set ovat nousseet 3 % vuodessa 1970-luvun alus-      ruma onkin otettava metsäverotuksen tasoon vai
14387: ta lähtien, on metsän uudistamisessa luontaisen      kuttavana tekijänä huomioon. Mikä muu am
14388: uudistamisen osuus voimakkaasti lisääntynyt. Tä-     mattiryhmä maksaa veroa sellaisesta edusta, jot:
14389: hän ovat vaikuttaneet muutkin kuin säästäväi-        ei pysty käytännössä edes hyödyntämään?
14390: syyssyyt. Metsänparannustöihin osoitettuja varoja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
14391: ei ole myöskään pystytty kaikkia käyttämään,         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämm
14392: vaikka metsänomistajien oma rahoitusosuus on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
14393: näissä usein melko vähäinen.                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14394:   Metsäverotuksen tasoa ja vaikutuksia tuleekin
14395: perusteellisesti selvittää ja harkita eikä mennä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko4
14396: ~7lkästään verotuksen tasoa korottaviin tarkistuk-          ryhtyä ja missä aikataulussa metsäverope
14397: snn.                                                        rusteiden korjaamiseksi siten, että todelli
14398:   Hallitusohjelmassa ei ole otettu konkreettisesti          neo hakkuupoistuma otetaan metsävero
14399: kantaa metsäverotukseen. Näin ollen olisi halli-            tuksen tasoon vaikuttavana tekijänä huo
14400: tuksen metsäveroperusteista päättäessään otettava           mioon?
14401: 
14402:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
14403: 
14404:                      Sirkka-Liisa Anttila                    Jukka Vihriälä
14405:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 83                                           3
14406: 
14407: 
14408: 
14409: 
14410:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14411: 
14412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toinneissa arvioitua kasvua vähäisempää. Poistu-
14413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ma on kuitenkin aina lukuun ottamatta paria
14414: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            poikkeuksellista lamavuotta ollut verotuksen
14415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pohjana olevien verokuutiometrien määrää suu-
14416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     rempi. Käytännössä keskimääräinen verotuksessa
14417: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta        arvioitu metsän bruttotuotto on aina jäänyt kan-
14418: kirjallisesta kysymyksestä n:o 83:                    torahatuloja pienemmäksi. Tämä johtuu metsä-
14419:                                                       verotuksen yleisestä lievästä tasosta ja verokuutio-
14420:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         metrimäärän vähäisyydestä todelliseen kasvuun
14421:        ryhtyä ja missä aikataulussa metsäverope-      verrattuna. Tuloverotuksen yleiseen tasoon ver-
14422:        rusteiden korjaamiseksi siten, että todelli-   rattuna liian raskaasta metsäverotuksesta olisi
14423:        nen hakkuupoistuma otetaan metsävero-          kysymys vasta silloin, kun verokuutiometrien
14424:        tuksen tasoon vaikuttavana tekijänä huo-       määrä vastaisi kasvua ja verotuksessa arvioitu
14425:        mioon?                                         metsän tuotto ylittäisi todelliset kantorahatulot.
14426:                                                          Metsäverotuksen kehittämiskomitea käsitteli
14427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mietinnössään (Komiteanmietintö 1978:21) pois-
14428: ti seuraavaa:                                         tuman vaikutusta metsäverotukseen. Mietinnössä
14429:    Metsätalouden veronalaiset tulot muodostuvat       todettiin, että ottamalla poistuma kasvun sijasta
14430: metsämaan arvioidusta keskimääräisestä puhtaas-       metsäverotuksen perusteeksi olisi verotus periaat-
14431: ta tuotosta ja hankintatyön arvosta. Metsämaan        teessa keskimäärin realisointiperiaatteen mukaista
14432: puhtaana tulona pidetään sitä tuottoa, jonka          verotusta. Realisointiperiaatteen toteutuminen
14433: samanlaatuisen metsämaan arvioidaan kunnassa          olisi kuitenkin vain keskimääräistä. Jos verovel-
14434: verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltä-        vollinen myy puuta tasaisesti tai jos hänen myyn-
14435: neenä hakkuuvuotena keskimäärin antaneen.             tinsä muuttuvat eri suuntaan kuin metsänomista-
14436: Metsämaan puhdas tuotto arvioidaan maatilata-         jien keskimäärin, vastaa poistuman mukainen
14437: louden tuloveroasetuksessa säädetyillä arviointi-     verotus hänen metsätulojaan huonommin kuin
14438: perusteilla. Näistä metsämaan pinta-ala ja laatu      kasvun mukainen. Realisointiperiaatteen noudat-
14439: määritellään maatilakohtaisesti veroluokituksessa.    taminen ei välttämättä ole maksukyvyn mukais-
14440: Metsäveroluvut, verokuutiometrin rakenne sekä         ta, sillä hakkaamaton kasvu varastoimu metsään
14441: keskimääräinen vähennys on säädetty asetuksessa       ja on myöhemmin myytävissä ja siten lisää vero-
14442: alueittaisina tai kunnittaisina keskiarvoina. Vero-   velvollisen veronmaksukykyä. Jos taas poistuma
14443: kuutiometrin keskimääräinen raha-arvo sääde-          on suurempi kuin kasvu, puuvarastojen pienene-
14444: tään vuosittain valtioneuvoston päätöksellä.          minen alentaa veronmaksukykyä myöhempinä
14445:    Myös metsätulojen verottamisen päätavoite on       vuosina. Verokuutiometrin keskimääräisen raha-
14446: fiskaalinen eli julkisen talouden varaintarpeen       arvon perusteena käytetään kantohintoja. Kun
14447: tyydyttäminen. Veropoliittisesti on tärkeätä, että    puutavaran kysyntä alittaa hakkuumahdollisuu-
14448: metsän puhdasta tuottoa verotetaan mahdolli-          det, on seurauksena hintojen aleneminen. Hinto-
14449: simman yhdenmukaisesti muiden tulojen kanssa.         jen aleneminen taas vaikuttaa raha-arvoihin, jo-
14450: Kaavamaisessa keskiarvolukuihin perustuvassa          ten metsäverotuskin lievenee, tosin hitaasti, kun
14451: järjestelmässä noudatetaan kuitenkin periaattees-     raha-arvot lasketaan kolmen hakkuuvuoden kes-
14452: sa varovaisuutta. Kasvuun perustuvan, myyntitu-       kiarvoina.
14453: loista riippumattoman verotuksen etuna on vero-          Verohallituksen tilastojen mukaan verotuksen
14454: rasituksen ja verotulojen kertymän tasaisuus.         perusteena oleva verokuutiomäärä on 43 miljoo-
14455:    Metsän kasvun ja hakkuupoistuman välisestä         naa kuutiometriä. Tämä määrä on vain 65 pro-
14456: erosta ja sen mahdollisesta huomioon ottamisesta      senttia valtakunnan metsien 7. inventoinnissa
14457: verotuksessa on käyty keskustelua 1970-luvulta        todetusta veronalaisten metsämaiden kasvusta
14458: lähtien. Metsien käyttö on pysyvästi ollut inven-     vuosina 1977--1984. Määrä on selvästi pienempi
14459: 4                                       1987 vp. -     KK n:o 83
14460: 
14461: kuin saman aikavälin poistuma. Uusien inven-           nalta, totesi mmstwssaan, että verokuutiometri-
14462: tointitietojen ottaminen veroperusteiden pohjak-       määrän jälkeenjääneisyyttä voidaan pitää sekä
14463: si korottaisi verokuutiomäärän noin 48 miljoo-         teollisuuspoliittisesti että metsätaloudellisesti
14464: naan kuutiometriin. Tämäkin olisi vain 73 pro-         kielteisenä, koska sen voidaan arvioida heikentä-
14465: senttia todellisen kasvun määrästä ja olisi edel-      vän sekä puun tarjontaa että vähentävän mielen-
14466: leenkin keskimääräistä poistumaa pienempi.             kiintoa verotusta lieventäviin metsäinvestointei-
14467:    Valtiovarainministeriön lokakuussa 1986 aset-       hin.
14468: tama työryhmä ehdotti muistiossaan (työryhmä-             Edellä esitetyn perusteella on todettavissa, että
14469: muistio 1986: VM 32) annettavaksi uuden maati-         metsäveroperusteiden korjaaminen todellisen
14470: latalouden tuloveroasetuksen, johon sisältyisivät      hakkuupoistuman huomioon ottamalla ei ole
14471: myös valtakunnan metsien 7. inventoinnin tieto-        tarkoituksenmukaista. Hallitus tulee kuitenkin
14472: jen pohjalta lasketut metsäveroluvut ja verokuu-       kokonaisverouudistusta valmistellessaan otta-
14473: tiometrin rakenne. Työryhmä, jonka tehtävänä           maan huomioon mahdolliset metsäverotuksen
14474: oli tarkastella maatilatalouden tuloveroasetusta       kehittämistarpeet hallitusohjelmassa mainittujen
14475: teollisuuspoliittiselta ja metsätaloudelliselta kan-   uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
14476: 
14477:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
14478: 
14479:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
14480:                                        1987 vp. -- RJC n:o 83                                           5
14481: 
14482: 
14483: 
14484: 
14485:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14486: 
14487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Skillnaden mellan skogens tillväxt och avverk-
14488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningsmängden, och ett eventuellt beaktande av
14489: den 15 maj 1987 tili vederbörande medlem av           denna skilinad vid beskattningen, har diskuterats
14490: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sedan 1970-ta~et. Skogarna har fortgående ut-
14491: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-         nyttjats mindre än den tiliväxt som uppskattas
14492: tecknade spörsmål nr 83:                              vid inventeringar skulle ha medgett. Avgången
14493:                                                       har dock alitid, med undantag av några exceptio-
14494:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        nelia depressionsår, varit större än det antal
14495:        för att korrigera grunderna för skogs-         skattekubikmetrar som ligger tili grund för be-
14496:        beskattningen så, att den verkliga avverk-     skattningen. I praktiken har den genomsnittliga
14497:        ningsmängden beaktas som en faktor,            bruttointäkt som i beskattningen uppskattas här-
14498:        som påverkar skogsbeskattningens nivå,         röra från skog alltid varit mindre än rotprisin-
14499:        och viiken är tidtabelien för dessa åtgär-     komsten. Detta beror på skogsbeskattningens
14500:        der?                                           låga allmänna nivå och på skattekubikmetrarnas
14501:                                                       ringa antal i jämförelse med den faktiska tillväx-
14502:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ten. 1 jämförelse med inkomstbeskattningens
14503: anföra följande:                                      allmänna nivå vore det frågan om en alltför tung
14504:                                                       skogsbeskattning först då antalet skattekubikmet-
14505:    Skogsbrukets skattepliktiga inkomster består av
14506:                                                       rar motsvarar tillväxten och den skogsintäkt som
14507: den beräknade genomsnittliga nettointäkten av
14508:                                                       uppskattas vid beskattningen överstiger de faktis-
14509: skogsmarken och värdet av leveransarbetet. Så-
14510:                                                       ka rotprisinkomsterna.
14511: som nettoinkomst av skogsmark anses den intäkt
14512: som skogsmarker av samma slag i kommunen                 Kommitten för revidering av skogsbeskatt-
14513: uppskattas ha givit under det avverkningsår, som      ningen behandlade i sitt betänkande (Kommitte-
14514: utgår under skatteåret, och de två närmast före-      betänkande 1978:21) avgångens inverkan på
14515: gående avverkningsåren. Nettointäkten av skogs-       skogsbeskattningen. 1 betänkandet konstaterades
14516: mark uppskattas på bedömningsgrunder om vil-          att om avgången tas som grund för skogsbeskatt-
14517: ka stadgas i inkomstskatteförordningen för gårds-     ningen i stället för tiliväxten blir beskattningen i
14518: bruk. Av dessa definieras skogsmarkens areal och      princip beskattning som utförs i enlighet med
14519: kvalitet för enskilda gårdsbruk vid skatteklassifi-   den genomsnittliga realiseringsprincipen. Reali-
14520: ceringen. Skogsskattetalen, skatteku bikmeterns       seringsprincipen skulle emeliertid förverkligas en-
14521: uppbyggnad samt avdraget i medeltal bestäms i         dast genomsnittligt. Om den skattskyldige säljer
14522: förordningen som medeltal per område elier            virke i jämn takt, elier om omfattningen av hans
14523: kommun. Om skattekubikmeterns genomsnitt-             försäljning ändras på ett sätt som avviker från
14524: liga penningvärde stadgas årligen genom stats-        skogsägarnas i medeltal, motsvarar beskattning
14525: rådsbeslut.                                           enligt avgången hans inkomster sämre än be-
14526:    Huvudmålet också för beskattningen av skogs-       skattning enligt tillväxten. lakttagandet av reali-
14527: inkomster är fiskaliskt, dvs. att tilifredsstälia     seringsprincipen innebär inte nödvändigtvis att
14528: statsekonomins behov av medel. Skattepolitiskt        betalningsförmågan följs, eftersom den tiliväxt
14529: sett är det viktigt att nettointäkterna av skog       som inte avverkas lagras i skogen och kan säljas
14530: beskattas på så enhetliga grunder som möjligt i       senare, och sålunda ökar den skattskyldiges skat-
14531: jämförelse med andra inkomster. I ett schema-         tebetalningsförmåga. Om igen avgången är större
14532: tiskt system som baserar sig på medeltal iakttas      än tillväxten innebär virkeslagrens minskning att
14533: emeliertid i princip försiktighet. Fördelen med       skattebetalningsförmågan sjunker under senare
14534: en beskattning som grundar sig på tillväxt obe-       år. Rotpriserna används som grund för det ge-
14535: roende av försäljningsinkomster är att skatte-        nomsnittliga penningsvärdet för en skattekubik-
14536: belastningen och de belopp som inflyter i form        meter. Då efterfrågan på virke understiger av-
14537: av skatteinkomster blir jämna.                        verkningsmöjligheterna leder detta tili att priser-
14538: 6                                       1987 vp. -- KJ{ n:o 83
14539: 
14540: na sjunker. Sjunkande priser återigen påverkar          ningen också skall innefattas skogsskattetal och
14541: penningvärdena så att också skogsbeskatrningen          en skattekubikmeteruppbyggnad som baserades
14542: lindras, visserligen långsamt, emedan penning-          på uppgifterna från den sjunde inventeringen av
14543: värdena räknas som genomsnittsvärden för tre            rikets skogar. Arbetsgruppen, som hade tili upp-
14544: avverkningsår.                                          gift att granska inkomstskatteförordningen för
14545:    Enligt skattestyrelsens statistik är antalet skat-   gårdsbruk utgående från inkomstpolitiska och
14546: tekubikmetrar som ligger tili grund för beskatt-        skogsekonomiska synpunkter, konstaterade i sin
14547: ningen 43 milj. m 3 • Detta antal är bara 65 % av       promemoria att det kan anses såväl industripoli-
14548: den tiliväxt under åren 1977--1984 som vid den          tiskt som skogsekonomiskt negativt att skatte-
14549: sjunde inventeringen av rikets skogar konstatera-       kubikmeterantalet släpar efter, emedan dettakan
14550: des gälla skattepliktiga skogsmarker. Antalet är        beräknas såväl försvaga virkesutbudet som mins-
14551: klart mindre än avgången under samma tid. Om            ka intresset för skogsinvesteringar som skulle
14552: nya inventeringsuppgifter tas tili grund för be-        lindra beskattningen.
14553: skattningen höjer detta skattekubikmetrarnas an-
14554: tal tili ca 48 milj. m 3 . Också detta utgör endast        På basis av det ovan anförda kan det konstate-
14555: 73 % av den faktiska tillväxtens omfattning, och        ras, att det inte är ändamålsenligt att korrigera
14556: är fortfarande mindre än den genomsnittliga             grunderna för skogsbeskattningen genom att be-
14557: avgången.                                               akta den faktiska avverkningsmängden. Rege-
14558:    En arbetsgrupp som finansministeriet tillsatte i     ringen kommer emellertid vid beredningen av en
14559: oktober 1986 föreslog i sin promemoria (prome-          helhetsskattereform att beakta de eventuella be-
14560: morior av arbetsgrupper 1986: FM 32) att en ny          hoven av att utveckla skogsbeskattningen i enlig-
14561: inkomstskatteförordning för gårdsbruk skall ges.        het med de mål för reformen som nämns i
14562: I promemorian föreslogs att i den nya förord-           regeringsprogrammet.
14563: 
14564:      Helsingfors den 12 juni 1987
14565: 
14566:                                                                               Minister Ulla Puolanne
14567:                                                1987 vp.
14568: 
14569: Kirjallinen kysymys n:o 84
14570: 
14571: 
14572: 
14573: 
14574:                                    Anttila ym.: Rehuomavaraisuutta koskevien säännösten muuttami-
14575:                                      sesta maatilan tuotantosuunnanvaihdoksissa
14576: 
14577: 
14578:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14579: 
14580:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-        tämä rehuomavaraisuusvaatimuksen noudattami-
14581: pauksissa annettua lakia n:o 1011/84 on jatkettu      nen tuotantosuunnan vaihtamistilanteessa, koska
14582: eduskunnan päätöksellä vuoteen 1990 saakka.           sitä ei tarvita sukupolvenvaihdostilanteessa. Sa-
14583: Samalla tarkistettiin luvansaantiin vaikuttavia eh-   malla on muistettava se, että nykyinen valtava
14584: toja ja tehtiin siihen teknisiä muutoksia. Edus-      vimma pellonraivaukseen on suoranaista seuraus-
14585: kunnassa lakiehdotukseen lisättiin maininta siitä,    ta siitä, että lainsäädännöllä olemme asettaneet
14586: että valtioneuvosto määrää tarkemmin ne perus-        rehuomavaraisuusvaatimukset liian korkealle.
14587: teet, joita käytetään rehuomavaraisuusvaatimuk-       Erityisesti tämä on pienten tilojen ongelma.
14588: sen osalta silloin, kun on kysymys tuotantosuun-         Edelleen on todettava se, että tällainen tuotan-
14589: nan vaihtamisesta lain sallimissa rajoissa. Valtio-   non leikkaaminen on ristiriidassa myöskin halli-
14590: neuvosto on tehnyt asiasta päätöksen n:o 279/87       tusmuodon 6 §:n omaisuuden suojan kanssa.
14591: ja tällöin edellyttänyt rehuomavaraisuudeksi yhtä     Tilalle on aikanaan rakennukset investoitu tiettyä
14592: kolmasosaa. Tämä valtioneuvoston päätös on            kotieläintuotantomäärää varten. Nyt sairaus-
14593: suoranaisessa ristiriidassa kotieläintuotannon oh-    tapauksessa tai tulipalotapauksessa, kun ollaan
14594: jaamislain kanssa silloin, kun kyseessä on suku-      tuotantosuuntaa pakotettuja vaihtamaan, valtio-
14595: polvenvaihdos tai luopumistapaus. Lain mukaan         neuvosto päätöksellään aikaansaa sen, että osa
14596: kotieläintuotantolupaa myönnetään tilan jatka-        tästä aikanaan investoidusta tuotantorakennuk-
14597: jalle pääsääntöisesti siinä laajuudessa kuin tuo-     sesta jää hyödyntämättä. Tämäkö on sopusoin-
14598: tanto on ollut sukupolvenvaihdoshetkellä. Täl-        nussa hallitusmuodon 6 §:n omaisuuden suojan
14599: löin ei aivan oikein edellytetä mitään rehuomava-     kanssa?
14600: raisuusvaatimuksia, vaan tilan tuotanto voi jat-
14601:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14602: kua sillä tasolla, mikä se on ollut ennen omista-
14603:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14604: janvaihdosta.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14605:    Tätä taustaa vasten valtioneuvoston päätös         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14606: 113: n rehuomavaraisuudesta iskee suoraan vyön
14607: alle sellaista tuottajaa, jota jo on kohdannut                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14608: kotieläintuotannon ohjaamislain vaatima joko tu-             ryhtyä ja missä aikataulussa muuttaak-
14609: lipalo tai sairaus tai muu näihin verrattava syy,            seen valtioneuvoston päätöstä poistamalla
14610: jotka ovat tuotantosuunnan vaihtamisen ehdotto-              113: n rehuomavaraisuusvaatimuksen sil-
14611: mat edellytykset. Tällä tavalla valtioneuvosto te-           loin, kun on kyseessä tuotantosuunnan
14612: kemällään päätöksellä n:o 279/87 lyö jo kerran               vaihtaminen kotieläintuotannon ohjaa-
14613: lyötyä. On täysin käsittämätöntä, mihin perustuu             mislain tarkoittamissa tapauksissa?
14614: 
14615:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1987
14616: 
14617:                       Sirkka-Liisa Anttila                     Jukka Vihriälä
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 270641A
14623: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 84
14624: 
14625: 
14626: 
14627: 
14628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14629: 
14630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuten kysymyksessä tuodaan esille, eduskunta
14631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          antoi 13.3.1987 voimaan tulleella lain muutok-
14632: olette 15 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             sella (239/87) valtioneuvostolle mahdollisuuden
14633: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           lieventää rehuomavaraisuusvaatimusta tuotanto-
14634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      suunnan vaihdoslupaa myönnettäessä siitä, mitä
14635: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta         ne olisivat kotieläintuotannon ohjaamislain
14636: kirjallisesta kysymyksestä n:o 84:                     (1011184) 4 §:n mukaan. Lain 5 §:ssä nimittäin
14637:                                                        todetaan, että valtioneuvosto määrää ne perus-
14638:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teet, jotka ovat rehuomavaraisuuden osalta edel-
14639:         ryhtyä ja missä aikataulussa muuttaak-         lytyksenä luvan myöntämiseen tuotantosuunnan
14640:         seen valtioneuvoston päätöstä poistamalla      vaihdoksen yhteydessä.
14641:         11 3:n rehuomavaraisuusvaatimuksen sil-           Valtioneuvosto lievensikin 12.3.1987 rehu-
14642:         loin, kun on kyseessä tuotantosuunnan          omavaraisuusvaatimusta tietyissä tuotantosuun-
14643:         vaihtaminen kotieläintuotannon ohjaa-          nan vaihdostilanteissa muuttamalla 30.1.1987
14644:         mislain tarkoittamissa tapauksissa?            antamaansa päätöstä kotieläintuotannon ohjaa-
14645:                                                        misesta eräissä tapauksissa (71187). Rehuomava-
14646:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          raisuusvaatimuksen lievennys koskee tapauksia,
14647:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-         joissa on kyse tuotantosuunnan vaihtamisluvan
14648: pauksissa annetun lain ( 10 11 184) 4 §: ssä on        myöntämisestä sairauden takia tai siitä syystä,
14649: säädetty ne yleiset rehuomavaraisuusvaatimukset,       että tuotantorakennuksen uusiminen on tullut
14650: jotka erikokoisilta tiloilta edellytetään perus-       välttämättömäksi tulipalon tai tulvan tuhottua
14651: tamis- tai laajentamislupaa myönnettäessä. Maa-        entisen rakennuksen. Rehuomavaraisuuden on
14652: talouspiirin myöntämissä luvissa rehuomavarai-         oltava näissä luvissa valtioneuvoston päätöksen
14653: suuden on oltava sika-, kana- ja nautakarjatiloilla    mukaan vähintään yksi kolmasosa tilan rehuntar-
14654: vähintään kaksi kolmasosaa ja maatilahallituksen       peesta, kun se muuten olisi kaksi kolmasosaa tai
14655: luvissa kolme neljäsosaa yrityksen koko rehuntar-      kolme neljäsosaa rehuntarpeesta. Valtioneuvos-
14656: peesta. Silloin kun perustamis- ja laajentamislu-      ton edellyttämä rehuomavaraisuusvaatimus ei ole
14657: pia on yleensä mahdollista myöntää, maatalous-         ristiriidassa hallitusmuodon 6 §:n omaisuuden-
14658: piirit voivat myöntää luvan enintään 60 nauta-         suojan kanssa jo yksistään siitä syystä, että valtio-
14659: eläimen tai 200 sian tai 1000:n tuotantoiässä          neuvosto on sille myönnettyjen valtuuksien no-
14660: olevan kanan yksikkökokoon asti. Maatilahalli-         jalla ensin päättänyt, missä tapauksissa tuotanto-
14661: tuksen luvissa vastaavat enimmäismäärät ovat 120       suunnan vaihtaminen on mahdollista, ja sen
14662: nautaeläintä tai 400 sikaa tai 4000 kanaa.             jälkeen päättänyt siitä, miten rehuomavaraisuut-
14663:    Rehunsaantia koskevia vaatimuksia ei kuiten-        ta lievennetään. Tämän vuoden osalta hallitus ei
14664: kaan tarvitse ottaa huomioon, ellei siihen ole         aio muuttaa em. valtioneuvoston päätöksissä
14665: erityisiä syitä silloin, kun on kyse luvan myöntä-     12.3.1987 ja 30.1.1987 edellytettyjä rehuomava-
14666: misestä maatilalla harjoitetun kotieläintuotannon      raisuusvaatimuksia, mutta tulevia päätöksiä val-
14667: jatkamiseen entisessä laajuudessa yritystoiminnan      misteltaessa on syytä harkita, minkälainen rehuo-
14668: harjoittajan vaihduttua (4 § 3 momentti).              mavaraisuus olisi kohtuullista vaatia eri tilanteis-
14669:    Laki antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden         sa. Kuitenkin tietty rehuomavaraisuusvaatimus
14670: päättää niistä edellytyksistä, joiden perusteella      on asetettava myös tuotantosuunnan vaihdoslu-
14671: maatilahallitus voi myöntää luvan tuotantosuun-        piin jo yksistään ympäristöongelmien välttämi-
14672: nan vaihtamiseen. Laissa näitä edellytyksiä ei ole     seksi.
14673: lueteltu.
14674: 
14675:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1987
14676: 
14677:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14678:                                        1987 vp. -      KK n:o 84                                         3
14679: 
14680: 
14681: 
14682: 
14683:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14684: 
14685:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Såsom det anförs i spörsmålet gav riksdagen
14686: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         genom en lagändring (239/87) statsrådet möjlig-
14687: den 15 maj 1987 tili vederbörande medlem av            het att lindra kravet på självförsörjningsgraden i
14688: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      fråga om foder vid ändring av produktionsinrikt-
14689: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-          ning i jämförelse med vad kraven vore enligt 4 §
14690: tecknade spörsmål nr 84:                               lagen om styrning av husdjursproduktionen
14691:                                                        (1011/84). 1 5 § lagen konstateras nämligen att
14692:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        statsrådet bestämmer de grunder som, beträffan-
14693:        för att ändra statsrådets beslut genom att      de självförsörjningsgraden i fråga om foder, utgör
14694:        slopa kravet på 1/3 självförsörjningsgrad i     en förutsättning för beviijande av tilistånd vid
14695:        fråga om foder då det är frågan om              byte av produktion~inriktning.
14696:        ändring av produktionsinriktning i fali            Statsrådet lindrade även 12.3.1987 kravet på
14697:        som avses i lagen om styrning av hus-           självförsörjningsgrad i fråga om foder i vissa fali
14698:        djursproduktionen, och viiken är tidta-         av byte av produktionsinriktning, genom att
14699:        belien för dessa åtgärder?                      ändra sitt beslut av 30.1.1987 om styrning av
14700:                                                        husdjursproduktionen i vissa fali (71/87). Lind-
14701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringen av kravet på fodersjälvförsörjning gälier
14702: anföra följande:                                       fall, där det är fråga om beviijande av tillstånd
14703:    1 4 § lagen om styrning av husdjursproduktio-       tili byte av produktionsinriktning på grund av
14704: nen i vissa fali (1011/84) stadgas om de alimänna      sjukdom, eller på grund av att det har blivit
14705: krav på fodersjälvförsörjning som stälis på lägen-     nödvändigt att förnya någon produktionsbygg-
14706: heter av varierande storlek, då tilistånd att starta   nad efter att en eldsvåda elier en översvämning
14707: elier utvidga företag beviijas. För tilistånd som      har förstört den tidigare byggnaden. Enligt stats-
14708: beviijas av lantbruksbyrån skall självförsörjnings-    rådets beslut skali självförsörjningsgraden i fråga
14709: graden i fråga om foder vara minst två tredjede-       om foder i dessa fali vara minst en tredjedel av
14710: lar för svinhushållnings-, hönshushållnings- eller     lägenhetens foderbehov, då den annars vore två
14711: nötboskapsföretag, och för tillstånd som jord-         tredjedelar elier tre fjärdedelar av foderbehovet.
14712: bruksstyrelsen beviljar tre fjärdedelar av före-       Den fodersjälvförsörjning som statsrådet förutsät-
14713: tagets hela foderbehov. 1 de fall där det över-        ter står inte i strid med egendomsskyddet enligt
14714: huvudtaget är möjligt att bevilja tilistånd att        6 § regeringsformen redan av den orsaken, att
14715: starta elier utvidga företag kan lantbruksdistrik-     statsrådet med stöd av detsamma beviljade befo-
14716: ten bevilja tillstånd för enheter om högst 60          genheter först har beslutat i vilka fali byte av
14717: nötkreatur eller 200 svin eller 1 000 hönor i          produktionsinriktning är möjligt, samt därefter
14718: produktiv ålder. 1 tillstånd som jordbruksstyrel-      hur kravet på självförsörjningsgrad i fråga om
14719: sen beviijar är motsvarande maximiantal 120            foder lindras. För innevarande års del ämnar
14720: nötkreatur eller 400 svin eller 4 000 höns.            Regeringen inte ändra de krav gällande självför-
14721:    Kraven på fodertillgång behöver emellertid          sörjningsgraden i fråga om foder om vilka stadgas
14722: inte beaktas, om särskiida skäl inte påkallar          i ovannämnda statsrådsbeslut 12.3.1987 och
14723: annat, då det är fråga om beviljande av tilistånd      30.1.1987, men vid beredningen av kommande
14724: för fortsättande av företag på gårdsbruksenhet i       beslut är det skäl att överväga viiken grad av
14725: samma omfattning som tidigare då ny företagare         fodersjälvförsörjning det är rimligt att kräva i
14726: träder tili (4 § 3 mom.).                              olika situationer. Dock måste vissa krav på fo-
14727:    Lagen ger statsrådet möjlighet att besluta om       dersjälvförsörjning stälias också i tillstånden till
14728: de förutsättningar, på basen av vilka jordbruks-       byte av produktionsinriktning, redan för att
14729: styrelsen kan bevilja tillstånd att ändra produk-      undgå miijöproblem.
14730: tionsinriktningen. Dessa förutsättningar räknas
14731: inte upp i lagen.
14732: 
14733:       Helsingfors den 18 juni 1987
14734: 
14735:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14736:                                                 1987 vp.
14737: 
14738: Kirjallinen kysymys n:o 85
14739: 
14740: 
14741: 
14742: 
14743:                                    Puska ym.: Kansanterveystieteeseen liittyvien oppiaineiden opetuk-
14744:                                       sen turvaamisesta lääkärikoulutuksessa
14745: 
14746: 
14747:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14748: 
14749:   Terveydenhuoltomme eräitä keskeisiä pyrki-          rin virka poistettiin ja tilalle otettiin anestesiolo-
14750: myksiä ja samalla pulmia viimeksi kuluneiden          gian apulaisprofessuuri.
14751: parinkymmenen vuoden ajan ovat olleet avohoi-            Kuopion yliopistossa ollaan sosiaalipolitiikan
14752: don ja ehkäisevän työn sekä palvelujen inhimilli-     lehtoraattia siirtämässä pois kansanterveystieteen
14753: syyden edistäminen. Kaikkeen tähän pyritään           laitoksesta. Turun yliopistossa kansanterveystie-
14754: lääkärikoulutuksessa erityisesti kansanterveystie-    teen opetuksen asema on uhattuna, koska lääke-
14755: teen opetuksessa.                                     tieteen lisensiaatin tutkinnon pakollisten opinto-
14756:    Nykymuotoiset kansanterveystieteen laitokset       jen määrän on katsottu paisuneen liian suureksi
14757: luotiin maamme lääketieteellisiin tiedekuntiin        ja opetusta on päätetty supistaa. Myös Tampe-
14758: 1970-luvun alkupuolella. Sekä lääketieteitä että      reen yliopisto on virkabudjettiesityksessään siirtä-
14759: käyttäytymistieteitä edustavan monipuolisen           nyt kansanterveystieteen laitoksen epidemiolo-
14760: opettaja- ja tutkijakunnan avulla ovat nämä lai-      gian assistentuurin aiemmalle prioriteetille korva-
14761: tokset vastanneet alan lääkärikoulutuksesta kos-      ten sen kliinisen lääketieteen viralla.
14762: kien mm. kansanterveystyön perusteita ja organi-         Opetusministeriön toimesta laadittiin yksityis-
14763: sointia, ennalta ehkäisevää työtä, terveyskasvatus-   kohtainen ohjelma lääkäreiden perusterveyden-
14764: ta, työterveydenhuoltoa, sosiaaliturvan perusteita    huollon opetuksen kehittämisestä vuonna 1984.
14765: ym. Tällaisen oppisisällön merkitys lääkärikoulu-     Toimikunnan esitykset eivät kuitenkaan saavutta-
14766: tuksessa on tavattoman tärkeää ajatellen tervey-      neet tukea lääketieteellisissä tiedekunnissa ja nii-
14767: denhuoltomme tavoitteita esim. hallituksen            tä on toteutettu vain pieneltä osin.
14768: parin vuoden takaisen terveyspoliittisen selon-          Kansanterveystieteen alan opettajat ja tutkijat
14769: teon ja Maailman Terveysjärjestön "Terveyttä          ovat ymmärrettävästi olleet huolissaan tapahtu-
14770: kaikille vuoteen 2000'' strategian toteuttamises-     neesta kehityksestä nimenomaan ajatellen valmis-
14771: sa. Tähän liittyvät myös monet suuret kansan-         tuvien lääkärien valmiuksia avohuollossa, ennal-
14772: tautien ehkäisyä koskevat kansalliset projektit,      taehkäisyssä ja potilassuhteiden hoitamisessa. He
14773: omalääkärijärjestelmän omaksuminen sekä palve-        ovat kirjelmässään kiinnittäneet huomiota siihen,
14774: lujen inhimillisyyttä koskeva ''Ihminen tervey-       että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole määritellyt
14775: denhuollossa'' -projekti.                             tarkemmin niitä edellytyksiä, joilla lääketieteen
14776:    Viime vuosina lääketieteelliset tiedekunnat        lisensiaatit laillistetaan ammatinharjoittajiksi. Tä-
14777: ovat päätöksillään monin tavoin pyrkineet supis-      mä on mahdollistanut sen, että lääketieteelliset
14778: tamaan kansanterveystieteeseen liittyvien oppiai-     tiedekunnat ja yliopistot ovat voineet supistaa
14779: neiden opetusta. Vastikään Helsingin yliopiston       kansanterveystyön kannalta olennaisten alojen
14780: lääketieteellinen tiedekunta on esittänyt, että       opetusta ja tulkita asetusta lääketieteellisistä tut-
14781: kansanterveystieteen, erityisesti lääketieteellisen   kinnoista siten kuin kulloinkin on näyttänyt
14782: sosiologian apulaisprofessuuri lakkautetaan koko-     sopivalta.
14783: naan. Päätös on johdonmukaista jatkoa tiede-             Tässä kirjelmässä esitettiin edelleen, että sosi-
14784: kunnan aikaisemmille päätöksille. Vuonna 1984         aali- ja terveysministeriön tulisi yksityiskohtaisesti
14785: Helsingin yliopisto supisti kansanterveystieteen      määritellä ne tiedot, taidot ja valmiudet, jotka
14786: opetusta 47 % :lla ja yleislääketieteen ja psykiat-   lääketieteen lisensiaatin tulee osoittaa hankki-
14787: rian opetusta noin 30 % :lla. Tiedekunnan vuo-        neensa, ennen kuin hänet voidaan laillistaa lää-
14788: den 1988 virkabudjetissa työterveysopin professo-     kärin ammattiin. Samoin kirjelmän allekirjoitta-
14789: 
14790: 270667D*
14791: 2                                       1987 vp. -- NJC n:o 85
14792: 
14793: jat ovat vaatineet, että niiltä osin kuin yliopiston   teellisen sosiologian apulaisprofessuuri on ala
14794: opetus ei anna lääketieteen lisensiaatin tutkinnon     ainoa professoritasoinen virka maassamme ja o
14795: suorittaneille näitä valmiuksia, lääkintöhallituk-     näin tärkeä kansallinen tehtävä. Lääketieteelline
14796: sen tulee edellyttää lisäopintoja lääkärintoimen       sosiologia on se keskeinen kanava, jonka kautt
14797: harjoittamisesta annetun lain 2 §:n mukaisesti.        yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellinen näkökul
14798:    Maan laajoissa osissa on viime vuosina terveys-     ma tuodaan esiin lääketieteen opetuksessa j
14799: keskusten työtä haitannut lääkäripula, jonka il-       tutkimuksessa. Se on tärkeä mm. sairauksie
14800: maantuminen lääkärikoulutuksen lukumääräises-          yhteiskunnallisia ja väestön elintapoihin liittyvi
14801: tä lisäämisestä huolimatta on ollut yllättävä. On      taustoja selviteltäessä sekä terveyskasvatuksen j
14802: ilmeistä, että lääkäreitä kyllä valmistuu melko        in~imillisemmän potilas-lääkärisuhteen kehitt~
14803: runsaasti, mutta heitä ei riittävästi hakeudu maa-     m1sessä.
14804: seudun terveyskeskuksiin. Vaikka tähän ilmiöön            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~
14805: voi olla muitakin syitä, on lääkärikoulutuksen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
14806: sisältö hyvin avainasemassa. Voidaan epäillä, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j~
14807: lääkärikoulutuksessa ei riittävästi opeteta niitä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14808: käytännön taitoja ja valmiuksia, joita terveyskes-
14809: kuslääkärin työssä tarvitaan. Voidaan myös kysyä,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
14810: onko kansanterveystieteellisen opetuksen supista-              ryhtyä kansanterveystieteeseen liittyvier
14811: misella ja tiedekunnan nuivalla suhtautumisella                lääkärintoimen harjoittamisen ja erityise:
14812: tähän opetukseen yhteys aivan viime vuosina                    ti terveyskeskuslääkärityön sekä nk. oml
14813: ilmaantuneeseen vakavaan lääkäripulaan terveys-                lääkärijärjestelmän kannalta tärkeide
14814: keskuksissa. Ja joka tapauksessa tässä tilanteessa             oppiaineiden opetuksen turvaamiseksi -
14815: pitäisi kansanterveystieteeseen liittyvien lääkärin            vireillä olevien supistusten estämiseksi j
14816: toimen kannalta tärkeiden oppiaineiden opetusta                opetuksen edistämiseksi-- niin, että läi
14817: lisätä ja kehittää eikä supistaa, kuten nyt on                 kärikoulutuksen sisällöllä voitaisiin edi:
14818: käymässä.                                                      tää valmistuvien lääkärien hakeutumist
14819:    Erityisen tyrmistyttävää on Helsingin yliopis-              terveyskeskustyöhön ja edistää heidän se
14820: ton lääketieteellisen tiedekunnan päätös muuttaa               viytymistään avosairaanhoidon ja kansar
14821: lääketieteellisen sosiologian apulaisprofessorin               tautien ennaltaehkäisyn tärkeissä tehtl
14822: virka anestesiologian apulaisprofessuuriksi. On                vissä sekä edistää inhimillisiä ja myönte
14823: syytä todeta, että Helsingin yliopiston lääketie-              siä potilassuhteita?
14824: 
14825:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
14826: 
14827:          Pekka Puska                      Riitta Kauppinen               Jorma Huuhtanen
14828:          Claes Andersson                  Ole Wasz-Höckert               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14829:          Reijo Lindroos                   Sinikka Mönkäre                Arvo Kemppainen
14830:                                           Kirsti Ala-Harja
14831:                                         1987 vp. -     KK n:o 85                                        3
14832: 
14833: 
14834: 
14835: 
14836:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14837: 
14838:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rauksena tästä on mm. terveyskeskusharjoittelun
14839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          järjestäminen sairaalaharjoittelun lisäksi.
14840: olette 19 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn                Lääketieteen peruskoulutuksessa annetaan pe-
14841: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           rusterveydenhuoltoon liittyvää opetusta lääketie-
14842: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      teen yleisopinnoissa, aineopinnoissa ja harjoitte-
14843: taja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        lussa. Toteutus kuitenkin vaihtelee suuresti yli-
14844: sesta kysymyksestä n:o 85:                             opistoittain.
14845:                                                           Perusterveydenhuollon opetuksesta yliopistois-
14846:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sa vastaavat Helsingin yliopistoa lukuun ottamat-
14847:        ryhtyä kansanterveystieteeseen liittyvien,      ta kansanterveystieteen laitokset. Helsingin yli-
14848:        lääkärintoimen harjoittamisen ja erityises-     opistossa opetuksesta vastaa yleislääketieteen lai-
14849:        ti terveyskeskuslääkärityön sekä nk. oma-       tos yhdessä kansanterveystieteen laitoksen kanssa.
14850:        lääkärijärjestelmän kannalta tärkeiden
14851:                                                           Tavoitteena on lääketieteellisistä tutkinnoista
14852:        oppiaineiden opetuksen turvaamiseksi -
14853:                                                        annetun asetuksen mukaisesti toimia siten, että
14854:        vireillä olevien supistusten estämiseksi ja
14855:                                                        koulutuksesta valmistuvat lääkärit saavat myös
14856:        opetuksen edistämiseksi - niin, että lää-
14857:                                                        perusterveydenhuollon edellyttämät valmiudet
14858:        kärikoulutuksen sisällöllä voitaisiin edis-
14859:                                                        koulutuksessaan. Perusterveydenhuollon opetuk-
14860:        tää valmistuvien lääkärien hakeutumista
14861:                                                        sen puutteita ja ongelmia on kartoitettu perus-
14862:        terveyskeskustyöhön ja edistää heidän sel-
14863:                                                        teellisesti eri toimikunnissa ja työryhmissä. Kai-
14864:        viytymistään avosairaanhoidon ja kansan-
14865:                                                        kissa asiaa koskevissa esityksissä on korostettu
14866:        tautien ennaltaehkäisyn tärkeissä tehtä-
14867:                                                        yleislääketieteen voimavarojen lisäämistä sekä oh-
14868:        vissä sekä edistää inhimillisiä ja myöntei-
14869:                                                        jatun terveyskeskusharjoittelun järjestämistä.
14870:        siä potilassuhteita?
14871:                                                           Opetusministeriön toimenpiteistä keskeisin on
14872:                                                        ollut perusterveydenhuollon opetusresurssien li-
14873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          sääminen. Lääketieteellisiin tiedekuntiin onkin
14874: seuraavaa:                                             viime vuosina perustettu yhteensä kolmisenkym-
14875:                                                        mentä apulaisopettajan ja opetushoitajan tointa
14876:    Kansanterveyslain tavoitteena oli siirtää tervey-   lähinnä terveyskeskusharjoittelun toteuttamista
14877: denhuollon painopiste avoterveydenhuoltoon.            varten. Muista perusterveydenhuollon voimavara-
14878: Lähtökohtana oli, että kansanterveydelliset on-        lisäyksistä todettakoon perusterveydenhuollon ja
14879: gelmamme eivät ratkea vain sairaalalaitoksen ke-       yleislääketieteen professuurin perustaminen Hel-
14880: hittämisellä, vaan väestömme sairastavuus vaatii       singin yliopistoon sekä geriatrian erikoistumis-
14881: tehokkaan avohoitojärjestelmän luomista. Tästä         koulutuksen aloittaminen ja tähän liittyvien pro-
14882: on luonnollisena seurauksena, että myös tervey-        fessuurien perustaminen Turun ja Helsingin yli-
14883: denhuoltohenkilöstön koulutusta on siirrettävä         opistoihin.
14884: yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolelle.
14885:                                                           Terveyskeskusten lääkäripulaa selvitettäessä on
14886:    Lääkäreiden peruskoulutusta onkin 1970-             useissa yhteyksissä todettu, että eräs syy terveys-
14887: luvulta lähtien uudistettu. Uudistuksen keskei-        keskusten lääkäripulaan on sairaalapuolta vastaa-
14888: simpiä tavoitteita oli edellä olevan mukaisesti        van urakierron puuttuminen. Perusterveyden-
14889: lääkäreiden peruskoulutuksen suuntaaminen ai-          huollon opetuksessa tärkein ammatillisen jatko-
14890: kaisempaa enemmän avohoitoon sekä yhteiskun-           koulutuksen alue on erityisesti yleislääketieteen
14891: tatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen osuuden     mutta myös työterveyden erikoistumiskoulutus.
14892: lisääminen.                                            Parhaillaan vireillä olevaan erikoislääkärikoulu-
14893:    Lääkäreiden peruskoulutus perustuu v. 1977          tuksen uudistukseen liittyen on opetusministeriö
14894: voimaan tulleeseen lääketieteellisistä tutkinnoista    asettanut työryhmät valmistelemaan yleislääketie-
14895: annettuun asetukseen. Asetus edellyttää perus-         teen ja työterveyshuollon erikoisalojen koulutus-
14896: koulutuksen painottamista avoterveydenhoitoon          ta. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutustyö-
14897: useissa yhteyksissä. Yhtenä konkreettisena seu-        ryhmän muistio on juuri valmistunut.
14898: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 85
14899: 
14900:    Opetusministeriön käsityksen mukaan yleislää-      simman parhaalla tavalla. Terveysviranomaisten,
14901: ketieteen erikoisalan koulutuksen aikaansaami-        kunnallisten keskusjärjestöjen ja alan ammatti-
14902: nen on tärkeätä myös lääkäreiden peruskoulutuk-       kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa on ter-
14903: sen tavoitteiden kannalta. Tämän johdosta yleis-      veyskeskuksiin hakeutumiseen todettu koulutuk-
14904: lääketieteen erikoisalan koulutus pyritäänkin         sen ohella vaikuttavan myös monien muiden
14905: käynnistämään pikaisesti yhteistyössä terveysvi-      seikkojen.
14906: ranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon
14907: vuosia 1988-1992 koskeviin viisivuotissuunnitel-          Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyiset
14908: maesityksiin sisältyykin työryhmän ehdottamat         säädökset - lääketieteellisistä tutkinnoista an-
14909: yleislääketieteen erikoiskoulutuksen edellyttämät     nettu asetus sekä erikoislääkärin tutkinnosta an-
14910: koulutusvirkaesitykset. Opetusministeriö puoles-      nettu asetus - luovat sellaisenaan hyvän pohjan
14911: taan pyrkii myötävaikuttamaan yleislääketieteen       perusterveydenhuollon opetuksen tehokkaalle
14912: opetusvirkojen perustamiseen.                         järjestämiselle. Perusterveydenhuollon nykyistä
14913:    Mitä tulee erityisesti kyselyssä esitettyyn Hel-   tehokkaampi opetus ja siihen liittyvä harjoittelu
14914: singin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan       on mahdollista sisällyttää nykyiseen koulutukseen
14915: päätökseen muuttaa lääketieteellisen sosiologian      myös ilman opiskeluajan pidentymistä. Edellä
14916: apulaisprofessorin virka anestesian apulaisprofes-    mainitut toimenpiteet, erityisesti yleislääkäreiden
14917: suuriksi, on syytä todeta, että muutosta ei voida     erikoistumiskoulutuksen aikaansaaminen, tulevat
14918: toteuttaa pelkästään lääketieteellisen tiedekun-      omalta osaltaan monipuolistamaan valmistuvien
14919: nan päätöksellä. Esitystä muutoksesta ei ole ope-     lääkärien terveyskeskustyössä tarvitsemia val-
14920: tusministeriöön tullut.                               miuksia. Myös terveysviranomaisten suunnitel-
14921:    Edellä käsitellyn lääkärikoulutuksen opetuksen     mat ja toimenpiteet terveyskeskuslääkäreiden
14922: sisällöllä on keskeinen merkitys lääkärien suhtau-    työn kehittämiseksi tulevat omalta osaltaan lisää-
14923: tumiselle ja hakeutumiselle terveyskeskustyöhön       mään lääkäreiden terveyskeskuksiin hakeutumis-
14924: ja heidän selviytymiselleen tässä työssä mahdolli-    ta.
14925: 
14926:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
14927: 
14928:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
14929:                                        1987 vp. -     KK n:o 85                                          5
14930: 
14931: 
14932: 
14933: 
14934:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14935: 
14936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att huvudvikten i grundutbildningen i ett flertal
14937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sammanhang skallläggas på den öppna hälsovår-
14938: den 19 maj 1987 tili vederbörande medlem av           den. En konkret följd av detta är bl.a. att praktik
14939: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kommer att ordnas inte bara vid sjukhusen utan
14940: dagsman Pekka Puska m.fl. undertecknade spörs-        även vid hälsovårdscentralerna.
14941: mål nr 85:                                               Undervisning, som hänför sig tili grundhälso-
14942:                                                       vården, ges inom den medicinska grundutbild-
14943:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningen i form av allmänna studier, ämnesstudier
14944:        för att trygga undervisningen i de ämnen       och praktisk övning. Genomförandet av under-
14945:        som hör samman med folkhälsovetenska-          visningen varierar dock i hög grad vid de olika
14946:        pen och som är viktiga med tanke på            universiteten.
14947:        utövandet av läkaryrket och speciellt ar-
14948:                                                          Med undantag av Helsingfors universitet ges
14949:        betet som hälsovårdscentralläkare samt
14950:                                                       undervisningen i grundhälsovård vid universite-
14951:        systemet med s.k. egenläkare - för att
14952:                                                       ten inom dessas institutioner för folkhälsoveten-
14953:        förhindra de indragningar som är aktuel-
14954:        la och främja undervisningen - så, att         skap. Vid Helsingfors universitet sköts undervis-
14955:                                                       ningen av institutionen för allmän medicin till-
14956:        man genom utformningen av innehållet i
14957:        läkarutbildningen kunde bidra tili att         sammans med institutionen för folkhälsoveten-
14958:        nyblivna läkare söker sig tili arbete vid      skap.
14959:        hälsovårdscentralerna och tili att de klarar      Målet är att i enlighet med förordningen om
14960:        av de viktiga uppgifter som den öppna          medicinska examina verka så, att de läkare som
14961:        sjukvården och förebyggandet av folk-          slutför sin utbildning även ges de färdigheter
14962:        sjukdomarna utgör samt förmår främja           som grundhälsovården förutsätter. Bristerna i och
14963:        humana och positiva patientkontakter?          problemen inom undervisningen i grundhälso-
14964:                                                       vård har kartlagts grundligt av olika kommissio-
14965:                                                       ner och arbetsgrupper. 1 alla framställningar,
14966:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som gjorts i saken, har en ökning av den
14967: anföra följande:                                      allmänna medicinens resurser och ordnandet av
14968:    Syftet med folkhälsolagen var att flytta tyngd-    handledd praktik vid hälsovårdscentralerna beto-
14969: punkten inom hälsovården tili den öppna vår-          nats.
14970: den. Utgångspunkten var att problemen inom               Den viktigaste åtgärden som undervisningsmi-
14971: vår folkhälsovård inte kan lösas enbart genom         nisteriet har vidtagit har varit att utöka resurserna
14972: utvecklande av sjukhusväsendet utan att sjuk-         för undervisningen i grundhälsovård. Vid de
14973: domsfrekvensen hos vår befolkning kräver att ett      medicinska fakulteterna har också under de se-
14974: effektivare system för öppen vård skapas. Som en      naste åren sammanlagt ca 30 befattningar som
14975: naturlig följd av detta måste även sjukvårdsperso-    biträdande lärare och undervisningsskötare inrät-
14976: nalens utbildning flyttas bort från universitets-     tats närmast för genomförandet av praktiken vid
14977: centralsjukhusen.                                     hälsovårdscentralerna. Av de övriga ökningarna
14978:    Grundutbildningen av läkare har också refor-       av resurserna inom grundhälsovården kan näm-
14979: merats sedan 1970-talet. De viktigaste målen för      nas inrättandet av en professur i allmän medicin
14980: reformen var, i enlighet med det som sagts ovan,      och grundhälsovård vid Helsingfors universitet
14981: att i högre grad än tidigare betona den öppna         samt inledandet av specialiserad utbildning i
14982: vården vid grundutbildningen av läkare samt att       geriatri och inrättandet av de professurer som hör
14983: öka den samhällsvetenskapliga och beteendeve-         samman med denna vid Åbo och Helsingfors
14984: tenskapliga andelen i utbildningen.                   universitet.
14985:    Grundutbildningen av läkare baserar sig på            Då läkarbristen vid hälsovårdscentralerna har
14986: förordningen om medicinska examina, som träd-         utretts har det i flera sammanhang konstaterats
14987: de i kraft år 1977. 1 förordningen förutsätts det     att en orsak tili denna brist är avsaknaden av en
14988: 6                                       1987 vp. -      KK n:o 85
14989: 
14990: sådan tjänstecirkulation som finns vid sjukhusen.       mmlsteriet har inte fått någon framställning
14991: Det viktigaste området då det gäller den yrkesin-       beträffande ändringen.
14992: riktade fortbildningen inom grundhälsovårdsut-
14993:                                                            lnnehållet i den undervisning inom läkarut-
14994: bildningen är den utbildning som leder till
14995:                                                         bildningen som behandlats ovan är av avgörande
14996: specialläkarexamen, särskilt i allmän medicin
14997:                                                         betydelse för hur läkarna kommer att förhålla sig
14998: men även i arbetshygien. 1 anslutning till den
14999:                                                         till arbetet vid hälsocentralerna och för i hur stor
15000: reform av specialläkarutbildningen som pågår
15001:                                                         utsträckning de kommer att söka sig till sådant
15002: som bäst har undervisningsministeriet tillsatt ar-
15003:                                                         arbete samt för att de skall klara av detta arbete
15004: betsgrupper för att bereda utbildningen inom
15005:                                                         på bästa möjliga sätt. 1 de förhandlingar som
15006: specialområden för allmän medicin och företags-
15007:                                                         förts mellan hälsovårdsmyndigheterna, kommu-
15008: hälsovård. Den arbetsgrupp som har utrett den
15009:                                                         nernas centralorganisationer och yrkeskåren i
15010: utbildning som leder till specialläkarexamen i
15011:                                                         branschen har man kunnat konstatera att många
15012: allmän medicin har nyligen färdigställt sin pro-
15013:                                                         andra faktorer utöver utbildningen inverkar på i
15014: memoria.
15015:                                                         hur stor utsträckning läkarna söker sig till hälso-
15016:    Undervisningsministeriet anser att det även
15017:                                                         vårdscentralerna.
15018: med tanke på målen för grundutbildningen av
15019: läkare är viktigt att få till stånd utbildning inom        Sammanfattningsvis kan det konstateras att de
15020: specialområdet för allmän medicin. Därför               nuvarande författningarna - förordningen om
15021: försöker man snabbt få igång denna utbildning i         medicinska examina och förordningen om speci-
15022: samarbete med hälsovårdsmyndigheterna. 1 de             alläkarexamen - i sig utgör en god grund för ett
15023: framställningar som gäller femårsplanen för so-         effektivt ordnande av undervisningen i grundhäl-
15024: cial- och hälsovården för åren 1988-1992 före-          sovård. Det är möjligt att effektivera undervis-
15025: slås även att de utbildningstjänster inrättas som       ningen i grundhälsovård och praktiken i anslut-
15026: den av arbetsgruppen föreslagna specialläkarut-         ning till denna inom ramen för den nuvarande
15027: bildningen i allmän medicin förutsätter. Under-         utbildningen utan att studietiden behöver
15028: visningsministeriet försöker å sin sida arbeta för      förlängas. De ovan nämnda åtgärderna, särskilt
15029: att undervisningstjänsterna i allmän medicin in-        inledandet av specialiserad utbildning av allmän-
15030: rättas.                                                 läkare, kommer för sin del att ge de nyblivna
15031:    Vad beträffar det i spörsmålet särskilt nämnda       läkarna de mångsidigare färdigheter som behövs i
15032: beslutet av Helsingfors universitets medicinska         arbetet vid hälsovårdscentralerna. Även hälso-
15033: fakultet att ändra tjänsten som biträdande pro-         vårdsmyndigheternas planer och de åtgärder som
15034: fessor i medicinsk sociologi till en biträdande         syftar till att utveckla hälsovårdscentralläkarnas
15035: professur i anestesi så finns det skäl att konstatera   arbete kommer att för sin del bidra till ett ökat
15036: att ändringen inte kan genomföras enbart genom          intresse hos läkarna att söka sig till hälsovårds-
15037: beslut av medicinska fakulteten. Undervisnings-         centralerna.
15038: 
15039:      Helsingfors den 25 juni 1987
15040: 
15041:                                                              Undervisningsminister Christoffer Taxell
15042:                                                 1987 vp.
15043: 
15044: Kirjallinen kysymys n:o 86
15045: 
15046: 
15047: 
15048: 
15049:                                    Tennilä ym.: Tornionjokilaakson kuntien edustuksen saamisesta
15050:                                      suomalais-ruotsalaiseen rajajokikomissioon
15051: 
15052: 
15053:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15054: 
15055:    Tornionjokilaaksossa pidetään tärkeänä, että       laakson kuntien edustajaa. Muiksi jäseniksi valit-
15056: paikallinen väki saa valita omat edustajansa suo-     taisiin ehdotuksen mukaan yksi lainoppinut ja
15057: malais-ruotsalaiseen rajajokikomissioon. Nykyi-       yksi kalabiologi, ja aikaisemmin komission jäse-
15058: sellään sopimus ei edellytä komission jäsenten        nenä toiminut insinööri siirtyisi tekniseksi asian-
15059: olevan paikallisia asukkaita tai asiantuntijoita.     tuntijaksi, jota komissio tarvittaessa kuulisi.
15060: Näin ollen rajajokilaakson asukkailla ei ole suoraa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15061: mahdollisuutta vaikuttaa omaa elinympäristöään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15062: koskeviin päätöksiin.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15063:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15064:    Rajajokilaakson edustajien valinta komissioon
15065: on noussut esille rajan kummallakin puolella.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15066: Norrbottenin lääniä edustavat kansanedustajat                 ryhtyä suomalais-ruotsalaisen rajajokiko-
15067: ovat tehneet asiasta aloitteen ja Tornio-Muonio-              mission laajentamiseksi siten, että joki-
15068: jokiseura esittää, että rajajokikomission jäseniksi           laakson kunnat voivat valita komissioon
15069: tulisi kutsua kummastakin maasta kolme joki-                  omat edustajansa?
15070: 
15071:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
15072: 
15073:           Esko-Juhani Tennilä            Asko Apukka                  Hannele Pokka
15074:           Kimmo Sarapää                  Keijo Jääskeläinen           Paavo Väyrynen
15075:                      Seppo Pelttari                            Aimo Ajo
15076: 
15077: 
15078: 
15079: 
15080: 270642B
15081: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 86
15082: 
15083: 
15084: 
15085: 
15086:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15087: 
15088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        telyä tai toimenpidettä, joka voi aiheuttaa vesis-
15089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tön pilaantumista, jos toimenpide suoritetaan
15090: olette 19 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             rajajoessa. Lisäksi sopimus koskee myös edellä
15091: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mainitun laatuisia toimenpiteitä, milloin ne suo-
15092: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ritetaan jollakin soveltamisalueella jommassa-
15093: taja Esko-Juhani Tennilän ym. näin kuuluvasta          kummassa valtiossa ja niillä saattaa olla vaikutuk-
15094: kirjallisesta kysymyksestä n:o 86:                     sia toisessa valtiossa. Lisäksi sopimus koskee ka-
15095:                                                        lastusta erityisesti mainitulla soveltamisalueella.
15096:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Siten komission tehtävänä on käsitellä lupa- ja
15097:         ryhtyä suomalais-tuotsalaisen rajajokiko-      korvauskysymyksiä kansallisten viranomaisten
15098:         mission laajentamiseksi siten, että joki-      (vesioikeuksien) sijasta sekä huolehtia eräistä val-
15099:         laakson kunnat voivat valita komissioon        vontatehtävistä ja muista hallinnollisista tehtävis-
15100:         omat edustajansa?                              tä, mm. niistä, jotka koskevat kalastusta.
15101:                                                           Koska komissio suorittaa lähinnä vesioikeuksil-
15102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          le kuuluvia tehtäviä, mristuttaa sen kokoonpa-
15103: seuraavaa:                                             nokin vesioikeuksien kokoonpanoa. Sopimuksen
15104:    Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission aset-      mukaan kummankin maan hallitus nimeää ko-
15105: taminen perustuu Suomen ja Ruotsin välillä             missioon kolme jäsentä, joista puheenjohtajana
15106: 16.9.1971 allekirjoitettuun rajajokisopimukseen.       toimivan tulee olla lainoppinut ja omata
15107: Rajajokisopimuksen valmistelu tapahtui suoma-          kokemusta tuomarintoimissa, yhden teknillinen
15108: lais-ruotsalaisen rajajokikomitean toimesta vuosi-     asiantuntija ja kolmannen jäsenen rajaseudun
15109: na 1962--1968. Komiteassa olivat edustettuina          oloihin hyvin perehtynyt henkilö, joka määrätään
15110: molempien maiden asiantuntijat. Sen mietintö           Lapin lääninhallituksen ja vastaavasti Norrbotte-
15111:  "Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus" on        nin lääninhallituksen tehtyä hänestä esityksen.
15112: julkaistu Pohjoismaiset mietinnöt (Nordiska ut-           Komission kokoonpanossa on siten yhdistetty
15113: redningar) -sarjassa (1968: 17).                       toisaalta vesioikeudellisen päätöksenteon edellyt-
15114:    Komitean mietinnöstä ilmenee, että kumman-          tämä asiantuntemus ja toisaalta paikallistunte-
15115: kin maan viranomaiset, mm. Lapin ja Norrbotte-         mus. Komission viranomaisluonnetta korostaa
15116: nin lääninhallitukset, olivat kokeneet suureksi        vielä, että komission jäsenet toimivat sopimuksen
15117: puutteeksi, ettei maiden välillä ollut vesiä koske-    mukaan rikosoikeudellisen virkamiesvastuun alai-
15118: vissa asioissa yhteistä elintä, jolla olisi riittävä   sina ja että heidän on ennen toimeen astumis-
15119: toimivalta.                                            taan vannottava tuomarinvala tai annettava sitä
15120:    Komitea päätyikin ehdottamaan sellaisen yh-         vastaava vakuutus kotimaassaan.
15121: teisen rajajokikomission asettamista, joka rajave-        Kysymystä rajajokikomission jäsenmäärän nos-
15122: sistöjen osalta saisi suorittaakseen ne tehtävät,      tamisesta ja lisäämisestä paikallisten kuntien
15123: jotka muutoin kuuluisivat vesituomioistuimille ja      edustajilla on tarkasteltava siinä valossa, mitä
15124: eräiltä osin myös lääninhallituksille. Täten ko-       tehtäviä varten rajajokikomissio on asetettu ja
15125: missio saisi niin laajan toimivallan, että se voisi    miten näiden tehtävien hoitaminen muualla
15126: hoitaa suurimman osan niistä rajavesistöjä koske-      maassa on järjestetty.
15127: vista asioista, jotka jossain muodossa edellyttävät       Hallituksen käsityksen mukaan myös valtakun-
15128: yhteistyötä rajan yli.                                 nan rajajoissa tulisi pyrkiä mahdollisimman suu-
15129:    Edellä sanottu osoittaa, että suomalais-ruotsa-     ressa määrin samankaltaiseen vesioikeudelliseen
15130: lainen rajajokikomissio on pyritty muodostamaan        päätöksentekojärjestelmään kuin muualla maassa
15131: viranomaiseksi, jonka pääasiallinen tehtävä olisi      ottaen kuitenkin huomioon kansainvälisen vesis-
15132: toimia lupia myöntävänä viranomaisena eräissä          tön erityispiirteet. Tässä on onnistuttu varsin
15133: vesien käyttöä koskevissa asioissa. Rajajokisopi-      hyvin, koska nykyisellään rajajokikomission ko-
15134: muksen mukaan sopimus koskee toimenpidettä,            koonpano on verrattavissa vesioikeuksien kokoon-
15135: joka on rakentamista vesistöön, vesistön säännös-      panoon.
15136:                                        1987 vp. -     KK n:o 86                                          3
15137: 
15138:    Paikallista asiantuntemusta edustaa komissios-      tien edustajia, mitä mahdollisuutta komissio on
15139: sa yksi jäsen kummastakin maasta. Myös ainakin         myös laajasti käyttänyt hyväkseen. Myöskin ko-
15140: Suomen puolen puheenjohtajan ja teknillisen            mission sihteeri rajaseudulta kotoisin olevana on
15141: asiantuntijan paikallistuntemus on hyvä, koska         rajaseudun oloihin hyvin perehtynyt.
15142: he päätoimissaan hoitavat sellaisia virkoja, joiden       Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, ettei
15143: toimialueeseen myös rajaseutu kuuluu" Tämän            suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission kokoon-
15144: lisäksi komissiolla on mahdollisuus kuulla ko-         panon muuttaminen kysymyksessä ehdotetulla
15145: kouksissaan muita asiantuntijoita ja myös kun-         tavalla ole ajankohtainen.
15146: 
15147:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1987
15148: 
15149:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15150: 4                                      1987 vp. -- ~ n:o 86
15151: 
15152: 
15153: 
15154: 
15155:                                Till Riksdagens Herr Talman
15156: 
15157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enlighet med gränsälvsöverenskommelsen gäller
15158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        överenskommelsen byggande i vatten, vattenreg-
15159: den 19 maj 1987 till vederbörande medlem av           lering eller åtgärd som kan förorsaka förorening
15160: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     av vattnet, om åtgärden vidtas i gränsälven.
15161: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknat        Dessutom gäller överenskommelsen också sådana
15162: spörsmål nr 86:                                       åtgärder som är av ovan nämnda typ, då dessa
15163:                                                       åtgärder vidtas inom något av tillämpningsområ-
15164:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       dena i någondera staten och om det kan tänkas
15165:        för att bredda den finsk-svenska gräns-        få följder i den andra staten. Dessutom gäller
15166:        älvskommissionen så, att älvdalskommu-         överenskommelsen fiske i synnerhet inom ovan
15167:        nerna kan välja in sina egoa representan-      nämnda tillämpningsområden. Kommissionens
15168:        ter i kommissionen?                            uppgift är således att handlägga tillstånds- och
15169:                                                       ersättningsfrågor i stället för de nationella myn-
15170:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       digheterna (vattendomstolarna) samt att sköta
15171: anföra följande:                                      vissa övervakningsuppgifter och andra administ-
15172:    Tillsättandet av den finsk-svenska gränsälvs-      rativa uppgifter, bl.a. dem som gäller fiske.
15173: kommissionen baserar sig på den gränsälvsöver-            Eftersom kommissionen närmast handhar upp-
15174: enskommelse som undertecknades av Finland och         gifter som ankommer på vattendomstolarna, på-
15175: Sverige 16.9.1971. Gränsälvsöverenskommelsen          minner också dess sammansättning om vatten-
15176: bereddes åren 1962--1968 på uppdrag av den            domstolarnas sammansättning. Enligt över-
15177: finsk-svenska gränsälvskommitten. Sakkunniga          enskommelsen utser vartdera landets regering tre
15178: från båda länderna var representerade i kommit-       medlemmar i kommissionen, av vilka ordföran-
15179: ten. Kommittens betänkande '' Gränsälvsöverens-       den skall vara lagkunnig och erfaren i domarvärv,
15180: kommelse mellan Sverige och Finland" har              en skall vara tekniskt sakkunnig och den tredje
15181: publicerats i serien Nordiska utredningar             medlemmen skall vara en med gränsbygdens
15182: (1968: 17).                                           förhållanden väl förtrogen person. Denna person
15183:    Av kommittens betänkande framgår att myn-          utses på framställning av länsstyrelsen i Lapp-
15184: digheterna i bägge länderna, bl.a. länsstyrelserna    lands län och på motsvarande sätt av länsstyrelsen
15185: i Lapplands och Norrbottens län, hade upplevt         i Norrbottens län.
15186: det som en stor brist att Sverige och Finland inte        1 kommissionens sammansättning förenas såle-
15187: har ett sådant gemensamt organ för vattenfrågor       des å ena sidan den sakkännedom som betingas
15188: som har tillräckliga befogenheter.                    av det vattenrättsliga beslutsfattandet och å
15189:    Kommitten beslöt sig för att föreslå tillsättan-   andra sidan lokalkännedomen. Kommissionens
15190: det av en sådan gemensam gränsälvskommission          karaktär av myndighet framhävs ytterligare av att
15191: som för gränsvattendragens del skulle få i upp-       kommissionens medlemmar enligt överenskom-
15192: drag att utföra de göromål som i annat fall           melsen tjänstgör under straffrättsligt tjänsteman-
15193: ankommer på vattendomstolarna och till vissa          naansvar och att de, innan de tillträder sin
15194: delar också på länsstyrelserna. Härigenom skulle      befattning, skall avlägga domared eller avge en
15195: kommissionen få så stora befogenheter att den         motsvarande försäkran i sitt hemland.
15196: kunde sköta största delen av de ärenden som               Frågan om att utöka gränsälvskommissionens
15197: gäller gränsvattendrag och som i någon form           medlemsantal med reprensentanter för de lokala
15198: förutsätter samarbete över gränsen.                   kommunerna bör granskas mot bakgrunden av
15199:    Det ovan nämnda visar att syftet har varit att     de uppgifter för vilka gränsälvskommissionen har
15200: utforma den svensk-finska gränsälvskommissio-         tillsatts och med beaktande av hur skötseln av
15201: nen till en myndighet, vars huvudsakliga uppgift      dessa uppgifter är arrangerad i resten av landet.
15202: är att, i vissa ärenden angående vattenanvänd-            Enligt regeringens uppfattning borde också för
15203: ning, vara en tillståndsbeviljande myndighet. 1       rikets gränsälvar i tillräckligt stor utsträckning
15204:                                         1987 vp. -- KJC n:o 86                                           5
15205: 
15206: eftersträvas ett likartat system för vattenrättsligt    verksamhetsområde också gränsbygden hör. Där-
15207: beslutsfattande som i resten av landet, likväl med      utöver har kommissionen möjlighet att höra
15208: beaktande av de särdrag som de internationella          andra sakkunniga, och också representanter för
15209: vattendragen uppvisar. Man har lyckats särdeles         kommunerna, på sina möten. Denna möjlighet
15210: väl här i, emedan gränsälvskommissionens nuva-          har kommissionen också utnyttjat i stor omfatt-
15211: rande sammansättning är jämförbar med vatten-           ning. Kommissionens sekreterare är hemma från
15212: domstolarnas sammansättning.                            gränsbygden och är därför också väl insatt i dess
15213:    Den lokala sakkunskapen representeras i kom-         förhållanden.
15214: missionen av en medlem från vartdera landet. På            På basis av det ovan nämnda anser regeringen
15215: den finska sidan är ordförandens och den tek-           att det inte är aktuellt att ändra den finsk-svens-
15216: niskt sakkunniges lokalkännedom god, eftersom           ka gränsälvskommissionens sammansättning så-
15217: de på heltid sköter sådana tjänster till vilkas         som det föreslås i spörsmålet.
15218: 
15219:      Helsingfors den 18 juni 1987
15220: 
15221:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
15222:                                                 1987 vp.
15223: 
15224: Kirjallinen kysymys n:o 87
15225: 
15226: 
15227: 
15228: 
15229:                                    Säilynoja ym.: Sotilasvammalain säännösten soveltamiskäytännön
15230:                                       lieventämisestä
15231: 
15232: 
15233:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15234: 
15235:   Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises-       perusteella ei vielä voida todeta henkilöllä olevan
15236: ta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan                kohtuullista elatusta.
15237: vahingoittuneen, sairastuneen tai kadonneena             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15238: kuolleeksi julistetun leskelle voidaan myöntää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15239: huoltoeläke silloinkin, kun hän on solminut            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15240: uuden avioliiton, kolme vuotta sen jälkeen, kun        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15241: myöhemmin solmittu avioliitto on purkautunut.
15242: Tämä huoltoeläke voidaan kuitenkin myöntää                       Onko Hallitus tietoinen, että sotilas-
15243: vain, mikäli puolison työ- ja ansiokyky sekä                  vammalain soveltamisalan laajentamisesta
15244: varallisuus ovat niin vähäiset, että hän on vailla            annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaista
15245: kohtuullista elatusta.                                        kohtuullista elatusta harkittaessa käyte-
15246:   Huoltoeläkkeen myöntämisen esteeksi on                      tään kohtuuttoman tiukkaa tulkintaa, ja
15247: usein noussut ahdas tulkinta siitä, milloin työ- ja           JOS on,
15248: ansiokyky sekä varallisuus ovat niin vähäiset, ettei             mihin toimenprtersun Hallitus aikoo
15249: henkilöllä ole kohtuullista toimeentuloa.                     ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-
15250:   Käytännössä henkilön ei ole katsottu olevan                 ten, että oikeus sotilasvammalain ja sen
15251: vailla kohtuullista elatusta muun muassa silloin,             soveltamisalan laajentamisesta annetun
15252: kun hänen kuukausiansionsa ovat olleet vajaat                 lain mukaiseen huoltoeläkkeeseen syntyy
15253: 2 100 markkaa. Mainitun suuruisen eläkkeen                    eläkettä kipeästi tarvitseville?
15254: 
15255:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
15256: 
15257:           Vappu Säilynoja                Lauha Männistö                   Timo Laaksonen
15258:           Raila Aho                      Pekka Leppänen                   Claes Andersson
15259:           Ole Wasz-Höckert               Pertti Lahtinen                  Asko Apukka
15260:           Seppo Pelttari                 Juhani- Vähäkangas               Liisa Jaakonsaari
15261:                                          Ensio Laine
15262: 
15263: 
15264: 
15265: 
15266: 270650K
15267: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 87
15268: 
15269: 
15270: 
15271: 
15272:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15273: 
15274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ansiokyky sekä varallisuus ovat niin vähäiset, että
15275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hän on vailla kohtuullista elatusta.
15276: olette 19 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn                Harkittaessa näissä tapauksissa huoltoeläkkeen
15277: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           myöntämistä otetaan aina huomioon hakijan yk-
15278: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      silölliset olosuhteet. Ennen asian ratkaisua tapa-
15279: taja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      turmavirasto hankkii yleensä asuinkunnan sosiaa-
15280: kysymyksestä n:o 87:                                   lilautakunnalta selvityksen hakijan varallisuudes-
15281:                                                        ta ja toimeentulosta.
15282:            Onko Hallitus tietoinen, että sotilas-
15283:         vammalain soveltamisalan laajentamisesta          Kohtuullista elatusta harkittaessa otetaan huo-
15284:         annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaista         mioon hakijan nettotulot. Näistä vähennetään
15285:         kohtuullista elatusta harkittaessa käyte-      kohtuullisiksi katsotut asumiskustannukset, jat-
15286:         tään kohtuuttoman tiukkaa tulkintaa, ja        kuvaluonteiset sairauskulut, välttämättömän ul-
15287:         jos on,                                        kopuolisen avun käytöstä johtuvat kustannukset
15288:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sekä toimeentulon kannalta välttämättömien lai-
15289:         ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-         nojen korot. Tällaisina lainoina pidetään esimer-
15290:         ten, että oikeus sotilasvammalain ja sen       kiksi asuntolainan korkoja.
15291:         soveltamisalan laajentamisesta annetun            Huoltoeläkkeen myöntämisraja on 1.1.1987
15292:         lain mukaiseen huoltoeläkkeeseen syntyy        lukien noin 2 180 markkaa kuukaudessa. Jos
15293:         eläkettä kipeästi tarvitseville?               hakijan käyttöön jäävä rahamäärä vähennysten
15294:                                                        jälkeen on pienempi kuin 2 180 markkaa, myön-
15295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       netään huoltoeläke, ellei hakijalla ole huomatta-
15296: ti seuraavaa:                                          vaksi katsottavaa varallisuutta. Tällaisena pide-
15297:                                                        tään esimerkiksi 50 000 markan talletukset.
15298:    Sotilasvammalain (404148) nojalla suoritetaan
15299: korvausta sota- tai asevelvollisuuspalveluksesta ai-      Myöntämisrajaa korotetaan vuosittain työeläke-
15300: heutuneesta vammasta tai sairaudesta. Jos vam-         indeksin mukaan. Tapaturmaviraston huoltoelä-
15301: man tai sairauden seurauksena on ollut kuolema,        kettä koskevassa asiassa tekemään päätökseen
15302: suoritetaan omaisille huoltoeläkettä. Jos huolto-      tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa päätök-
15303: eläkkeeseen oikeutettu leski solmii uuden avio-        sestä vakuutusoikeuteen. Asia voidaan myös saat-
15304: liiton, hänelle suoritetaan 3 vuoden huoltoeläke       taa uudelleen vireille tapaturmavirastossa, jolloin
15305: yhdellä kertaa. Sotilasvammalain soveltamisalan        eläke voidaan myöntää, jos hakijan taloudellinen
15306: laajentamisesta annetun lain (390 156) mukaan          tilanne on muuttunut.
15307: voi tapaturmavirasto vielä myöntää leskelle huol-         Tapaturmavirastoon saapuu vuosittain harkin-
15308: toeläkkeen, jos lesken solmima uusi avioliitto on      nanvaraista huoltoeläkettä koskevia hakemuksia
15309: sittemmin purkautunut. Hakemuksen voi tehdä,           vajaat 300, joista arviolta puoleen annetaan
15310: kun avioliiton purkautumisesta on kulunut vä-          myönteinen päätös. Sosiaali- ja terveysministe-
15311: hintään kolme vuotta.                                  riön tietoon ei ole tullut, että kysymyksessä
15312:    Kysymys on tarveharkintaisesta huoltoeläkkees-      olevaan harkinnanvaraisen huoltoeläkkeen myön-
15313: tä, jonka edellytyksenä on, että hakijan työ- ja       tämiseen liittyisi kohtuuttomia edellytyksiä.
15314: 
15315:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1987
15316: 
15317:                                                                               Ministeri Tarja Halonen
15318:                                      1987 vp. -- NJC n:o 87                                           3
15319: 
15320: 
15321: 
15322: 
15323:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15324: 
15325:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sökandens arbets- och förvärvsförmåga samt
15326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förmögenhet är så ringa att han saknar skälig
15327: den 19 maj 1987 tili vederbörande medlem av         utkomst.
15328: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Då beviljande av försörjningspension övervägs
15329: dagsman Säilynoja m.fl. undertecknade spörsmål      i dessa fali, tas alitid den sökandes personliga
15330: nr 87:                                              förhålianden i beaktande. lnnan ärendet avgörs,
15331:           Är Regeringen medveten om att vid         ber olycksfallsverket om en utredning över sökan-
15332:        prövningen av skäligt underhåli enligt       dens förmögenhet och inkomster av den kom-
15333:        3 § 2 mom. i lagen angående utvidgad         mun, där denna är bosatt.
15334:        tiliämpning av lagen om skada, ådragen i        Då frågan om skälig utkomst prövas, tas sö-
15335:        militärtjänst används en oskäligt sträng     kandens nettoinkomster i beaktande. Från dessa
15336:        tolkning                                     avdras sådana boendekostnader som kan anses
15337:           och om Regeringen är medveten om          skäliga, sjukkostnader av bestående natur, ut-
15338:        detta, vilka åtgärder ämnar Regeringen       gifter för nödvändig utomståendes hjälp samt
15339:        vidta för att ändra lagstiftningen så att    räntor på lån som är nödvändiga för utkomsten;
15340:        rätt tili försörjningspension enligt lagen   sådana räntor är t.ex. räntor för bostadslån.
15341:        om skada, ådragen i militärtjänst och           Gränsen för beviljande av försörjningspension
15342:        lagen om dess utvidgade tiliämpning tili-    är fr.o.m. 1.1.1987 ca 2 180 mk i månaden. Ifall
15343:        kommer dem som mest behöver den?             den penningmängd som sökanden efter avdragen
15344:                                                     har tili förfogande är mindre än 2 180 mk,
15345:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     beviljas försörjningspension om sökanden inte
15346: anföra följande:                                    har förmögenhet som kan anses betydande; så-
15347:                                                     dan är t.ex. depositioner om 50 000 mk.
15348:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i mili-
15349: tärtjanst (404148) erläggs ersättning för skada        Gränsen för beviljande av försörjningspension
15350: elier sjukdom som orsakats av krigstjänst elier     höjs årligen enligt arbetspensionsindex. Olycks-
15351: värnplikt. Ifali skadan elier sjukdomen lett tili   falisverkets beslut i ett ärende angående försörj-
15352: dödsfali, erhålier de anhöriga försörjningspen-     ningspension, kan av den som är missnöjd över-
15353: sion. Om en änka som är berättigad tili försörj-    klagas hos försäkringsdomstolen. Ärendet kan
15354: ningspension ingår ett nytt äktenskap, erhåller     även tas tili återbehandling i olycksfalisverket och
15355: hon försörjningspension på en gång för tre år.      pension kan då beviljas, om sökandens ekono-
15356: Enligt lagen angående utvidgad tiliämpning av       miska situation förändrats.
15357: lagen om skada, ådragen i militärtjänst (390/56)       Olycksfallsverket får årligen närmare 300 an-
15358: kan olycksfalisverket på nytt bevilja änkan         sökningar om behovsprövad försörjningspension
15359: försörjningspension, ifall hennes nya äktenskap     och uppskattningsvis hälften av dem bifalis. Det
15360: senare upplösts. Ansökan kan göras då minst tre     har inte kommit tili social- och hälsovårdsminis-
15361: år förflutit från upplösningen av äktenskapet.      teriet kännedom att beviljandet av ifrågavarande
15362:    Försörjningspensionen är behovsprövad och        behovsprövade försörjningspensior skulle vara
15363: förutsättningarna för erhåliande av den är att      förknippat med oskäliga förutsättningar.
15364: 
15365:      Helsingfors den 24 juni 1987
15366: 
15367:                                                                             Minister Tarja Halonen
15368:                                               1987 vp.
15369: 
15370: Kirjallinen kysymys n:o 88
15371: 
15372: 
15373: 
15374: 
15375:                                   Pietikäinen ym.: Tiestön rakentamisen ja metsähakkuiden estärui-
15376:                                      sestä Kessin erämaassa Inarinjärven itäpuolella
15377: 
15378: 
15379:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15380: 
15381:    Inarinjärven itäpuolella sijaitseva Kessin erä-   kaatavat siemenpuut ja Inarinjärven rannalle
15382: maa, jossa metsähallitus valmistelee tiestöä ja      suunnitellun suojametsävyöhykkeen, mikä olisi
15383: hakkuita, tulisi liittää suojametsälain alaisuu-     maisemallinen katastrofi.
15384: teen. Vuonna 1922 säädetystä laista alue on             Suunnitellut hakkuut työllistävät korkeintaan
15385: jäänyt pois puutteellisten metsäntutkimustieto-      20 metsuria. On ilmeistä, että porotalous ja
15386: jen vuoksi. Vuotuinen lämpösumma on Kessissä         turismi Kessin alueella työllistävät enemmän tu-
15387: 650-700 d.d., kun se muualla suojametsävyö-          levaisuudessa, jos metsä jätetään hakkaamatta.
15388: hykkeen etelärajalla on 700 d.d.                        Vaihtoehtoisena työllistämiskeinona voitaisiin
15389:    Kessin metsä on Vätsärin paliskunnan porota-      harkita mm. pienimuotoista käsi- ja huonekalu-
15390: louskäytössä. Vanhan, runsaasti talviruokaa tuot-    teollisuutta, jonka perinteitä seudulla on. Tällai-
15391: tavan mäntymetsän hakkaaminen heikentää po-          sessa tarkoituksessa Kessin ainutlaatuinen tiheä-
15392: rojen selviytymismahdollisuuksia. Porotalouden       syinen mänty olisi arvoisessaan käytössä toisin
15393: vuotuinen tuotto hehtaaria kohden on alueella        kuin sellukattiloissa.
15394: suurempi kuin metsänkasvun tuotto.
15395:                                                         Selluteollisuuden raaka-aineeksi Kessin hak-
15396:    Kessin metsä on hyvin vanhaa, 200-400-vuo-
15397: tiasta. Uusiutuminen suunniteltujen hakkuiden        kuu ei ole kannattava eikä tarpeellinen. Maas-
15398:                                                      samme on miljoonien kuutiometrien vuosittai-
15399: jälkeen on erittäin kyseenalaista, koska metsän-
15400:                                                      nen kasvu hakkaamatta, ja myös keräyspaperin
15401: kasvun äärialueella ilmansaasteiden kielteinen
15402:                                                      tarjonnan ja kysynnän välinen ero on kaksinker-
15403: vaikutus tulee seuraavien 200 vuoden aikana
15404: olemaan epäilemättä paljon voimakkaampi kuin         tainen verrattuna suunniteltuun puuraaka-aineen
15405: menneiden 200 vuoden aikana. Siksi metsä tulisi      vuotuiseen hakkuutuottoon Kessissä.
15406: jättää tuottavan porotalouden käyttöön eikä hei-        Näistä syistä toimenpiteet Paatsjoen metsäta-
15407: kentää poronhoidon asemaa ilmeisen tuottamat-        lousalueella tulisi keskeyttää ja suunnitella alu-
15408: tomilla taloushakkuilla, semminkin kun alue          een talouskäyttö uudelleen ottaen huomioon
15409: kuuluu vuoden 1973 asetuksen mukaiseen saa-          muut kuin hakkuuseen pohjaavat työllistämis-
15410: melaisten kotipaikka-alueeseen, jolla tulisi ennen   vaihtoehdot.
15411: kaikkea turvata saamelaisten mahdollisuudet pe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15412: rinteisten elinkeinojensa harjoittamiseen.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15413:     Saamelaisvaltuuskunnan mukaan jopa metsä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15414: hallituksen omistusoikeus alueeseen on kyseen-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15415:  alainen.
15416:     Alueella elää maamme kaikkia suurperoja sekä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15417:  joutsenia, hanhia ja metsoja, joiden elinoloille           ryhtyä tiestön laajentamisen ja hakkuu-
15418:  hakkuut ovat hyvin vakava uhka.                            suunnitelman toteuttamisen keskeyttämi-
15419:     Edelleen on vaarana, että hakkuiden jälkeen             seksi Kessin erämaassa Inarinjärven itä-
15420:  myrskytuhot tunkeutuvat metsään helposti ja                puolella?
15421: 
15422: 
15423: 
15424: 
15425: 270646F
15426: 2                                 1987 vp. -   KK n:o 88
15427: 
15428: 
15429:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
15430: 
15431:        Sirpa Pietikäinen           Jouni J. Särkijärvi         Pirjo Rusanen
15432:        Eeva Turunen                Riitta Saastamoinen         Kari Häkämies
15433:        Liisa Hilpelä               Sinikka Hurskainen-Leppänen Pirjo-Riitta Antvuori
15434:        Anneli Taina                Päivi Varpasuo              Arja Alho
15435:        Marja-Liisa Löyttyjärvi     Tuulikki Hämäläinen         Reijo Lindroos
15436:        Tapio Holvitie              Tellervo Renko              Saara-Maria Paakkinen
15437:        Antti Kalliomäki            Marja-Liisa Tykkyläinen     Riitta Uosukainen
15438:        Riitta Myller               Jouko Skinnari              Ilkka-Christian Björklund
15439:        Jukka Gustafsson            Marita Jurva                Tuula Linnainmaa
15440:        Claes Andersson             Olli Ikkala                 Sauli Niinistö
15441:        Anssi Rauramo               Ritva Vastamäki             Keijo Jääskeläinen
15442:        Jörn Donner                 Ole Wasz-Höckert            Anna-Kaarina Louvo
15443:        Eva-Riitta Siitonen         Lea Kärhä                   Ritva Laurila
15444:        Kirsti Ala-Harja            Ben Zyskowicz               Kaarina Dromberg
15445:        Timo Roos                   Risto Ahonen                Liisa Jaakonsaari
15446:        Kerttu Törnqvist            Virpa Puisto                Sinikka Mönkäre
15447:        Matti Vähänäkki             Raimo Vuoristo             Jukka Roos
15448:        Mats Nyby                   Ilkka Joenpalo              Iiris Hacklin
15449:        Tuula Paavilainen           Reino Paasilinna            Martti Tiuri
15450:        Riitta Kauppinen            Annikki Koistinen           Pekka Haavisto
15451:        Erkki Pulliainen            Eero Paloheimo              Osmo Soininvaara
15452:        ]. Juhani Kortesalmi        Tina Mäkelä                Jorma Fred
15453:        Toimi Kankaanniemi          Esko Almgren                Heikki Rinne
15454:        Matti Saarinen              Lauri Metsämäki             Arto Lapiolahti
15455:        Heikki Riihijärvi           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Seppo Kääriäinen
15456:        Antero Kekkonen             Anneli Jäätteenmäki         Esko Helle
15457:        Heli Astala                 Anna-Liisa Jokinen          Marjatta Stenius-Kaukonen
15458:        Ensio Laine                 Mikko Elo                   Martti Korkia-Aho
15459:        Jouni Backman               Erkki Pystynen              Markku Pohjola
15460:                                        1987 vp. -- KJ< n:o 88                                           3
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15466: 
15467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen paljon, mikä metsälauhan ohella muodostaa
15468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         olennaisen ravinnonlisän poroille.
15469: olette 19 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn                Kessin alueen kasvukauden pituus on noin 120
15470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vuorokautta. Sinä aikana kertyvä lämpösumma
15471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     on keskimäärin 650--700 päiväastetta. Se on
15472: taja Pietikäisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    samaa tasoa kuin muuallakin Inarin metsätalous-
15473: kysymyksestä n:o 88:                                  alueella, missä metsätaloutta on harjoitettu pit-
15474:                                                       kään. Havumetsäraja on suunnilleen 550 päiväas-
15475:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen kohdalla.
15476:        ryhtyä tiestön laajentamisen ja hakkuu-            Kessin alueen metsät ovat olleet jo kauan
15477:        suunnitelman toteuttamisen keskeyttämi-        Inarin hoitoalueen hakkuusuunnitteessa mukana.
15478:        seksi Kessin erämaassa Inarinjärven itä-       Kulkuvaikeuksien vuoksi hakkuita ei 1920- ja
15479:        puolella?                                       1930-luvun jälkeen ole kuitenkaan tehty. Tuol-
15480:                                                       loin alue käsiteltiin lähes kauttaaltaan poiminta-
15481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hakkuilla, eli nykyiset metsät eivät ole läheskään
15482: seuraavaa:                                            luonnontilaisia.
15483:                                                           Hakkuutoimintaa ryhdyttiin suunnittelemaan
15484:    Inarinjärven itäpuolineo alue rajoittuu etelässä   Kessin alueelle Urho Kekkosen kansallispuiston
15485: Paatsjokeen, lännessä Inarinjärveen, pohjoisessa      perustamiseen liittyvänä toimenpiteenä.
15486: Sevettijärventiehen ja idässä valtakunnan rajaan.         Edellä mainitun kansallispuiston perustamista
15487: Suojametsäalueeseen kuuluvaa pohjoisosaa nimi-        koskevan hallituksen esityksen (n:o 8/1982 vp.)
15488: tetään Vätsärin alueeksi. Pääosa tästä seudusta       perusteluissa mainittiin muun muassa seuraavaa:
15489: kuuluu Vätsärin seutukaavavaraukseen ja on siten       "Inarin kunnan osalta on korvaavana toimenpi-
15490: metsähallinnon taloustoiminnan ulkopuolella.          teenä tarkoitus toteuttaa Paatsjoen sillan ja tähän
15491: Seutukaavavarauksen pinta-ala on noin 60 000          liittyvän noin 2 kilometrin pituisen yleisen tien
15492: hehtaaria. Eteläosa on Kessin aluetta ja kuuluu       rakentamishankkeet Inarinjärven itäpuolisille
15493: Inarin talousmetsäalueeseen lukuun ottamatta          alueille. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaisi
15494: Inarinjärven rantoja suojaavaa luonnonhoitomet-       hakkuiden suorittamisen Paatsjoen pohjoispuoli-
15495: sää. Metsähallituksen maankäyttösuunnitelmat          silla metsäalueilla, jolloin metsähallitus voisi mu-
15496: ovat yhtäpitäviä seutukaavan kanssa. Kessi ei         kautua puiston perustamisen johdosta tapahtu-
15497: kuulu mihinkään viralliseen suojeluohjelmaan.         vien hakkuiden estymiseen siirtämällä hakkuutoi-
15498:    Inarin hoitoalueen Kessin toimintapiiri käsit-     minnan näille alueille. Hakkuiden suorittaminen
15499: tää maapinta-alaa 48 100 hehtaaria ja vesiä 5 000     edesauttaisi metsätyöpaikkojen säilymistä Inarin
15500: hehtaaria. Taloustoiminnan piirissä olevaa metsä-     kunnan alueella ja siten osaltaan korvaisi mene-
15501: maata on Kessin alueella 28 400 hehtaaria. Tällä      tettäviä metsätyöpaikkoja. ''
15502: alueella on puustoa noin 2,3 miljoonaa kuutio-           Eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan mietin-
15503: metriä eli keskimäärin 81 kuutiota hehtaaria          nössä (n: o 2411982 vp.) lausuttiin asiasta vielä
15504: kohti.                                                lisäksi seuraavaa: "Kun Urho Kekkosen kansallis-
15505:    Kasvimaantieteellisesti Kessi kuuluu Metsä-        puiston perustamisessa on kysymys valtakunnalli-
15506: Lappiin, missä tyypillistä on yleensä jäkälämai-      sista ja kansainvälisistäkin lähtökohdista ja tar-
15507: den runsaus. Kessi poikkeaa kuitenkin muusta          peista, on erittäin tärkeätä, että alueen luonnon-
15508: Metsä-Lapista, sillä kuivia jäkäläkankaita on vä-     varojen käytön rajoittamisesta ja puiston perus-
15509: hän, 10 prosenttia metsämaiden pinta-alasta.          tamisesta aiheutuvat menetykset korvataan alu-
15510: Tämän vuoksi Vätsärin paliskunnan alueeseen           een kunnille. Hallituksen tulee seurata kansallis-
15511: kuuluvassa Kessissä esiintyy jäkälää vähemmän ja      puiston kehittymistä ja työllisyystilannetta alueel-
15512: metsälauhaa runsaammin kuin viereisillä Ivalon        la ja ryhtyä tarvittaessa muihinkin toimiin kuin
15513: ja Näätämön paliskuntien alueilla. Alueen run-        niihin korvaaviin järjestelyihin, joihin hallituksen
15514: saspuustoisuudesta johtuen on luppoa suhteelli-       esityksen perusteluissa viitataan ja joiden toteut-
15515: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 88
15516: 
15517: taminen kuntien kanssa sovitulla tavalla on si-            Kessin alueen hakkuumäärä olisi 27 000 kuu-
15518: nänsä välttämätöntä.''                                  tiometriä vuodessa, mikä on 13 % Inarin hoito-
15519:    Kessin alueen toimintaa on suunniteltu huo-          alueen hakkuusuunnitteesta. Toiminta työllistäisi
15520: mattavasti perusteellisemmin kuin mitä normaa-          20 metsätyöntekijää ja yhteensä noin 30 henki-
15521: liin metsätalouden suunnitteluun kuuluu. Lähtö-         löä, joita ei ole pitemmän päälle mahdollista
15522: kohtana on ollut alueen erityispiirteistä lähtevä       työllistää muualla Inarin talousmetsäalueella.
15523: metsien hoidon ja hakkuiden yhteensovittaminen
15524:                                                           Kessin metsien käytön suunnittelussa ovat yh-
15525: muihin metsänkäyttömuotoihin.
15526:                                                         teydet eri väestöryhmiin olleet normaalia tiiviim-
15527:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti ennen
15528:                                                         mät. Metsähallinto on ollut jatkuvasti yhteistyös-
15529: Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista
15530:                                                         sä Inarin kunnan, paliskuntien ja muiden sidos-
15531: työryhmän selvittämään niitä metsien hoidon ja
15532:                                                         ryhmien kanssa Kessin alueen toimintasuunnitel-
15533: käytön periaatteita, joiden mukaan Kessin alueen
15534:                                                         mista.
15535: metsätaloudelliset toimenpiteet tulisi suorittaa.
15536: Tämä Paatsjoen metsätaloustyöryhmän mietintö              Kessin alueen erämaaluonne pyritään säilyttä-
15537: valmistui 20.12.1982. Mietintö sisältää perusteel-      mään mahdollisimman hyvin ja turvaamaan
15538: lisen kuvauksen alueesta ja selvityksen alueen          luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytykset.
15539: merkityksestä eri elinkeinoille ja maankäyttö-          Kestävän metsätalouden periaatteen mukaan toi-
15540: muodoille sekä ehdotukset metsien hoidon ja             minta olisi jatkuvaa ja hitaasti etenevää. Toimin-
15541: käytön periaatteista. Työryhmä otti toimenpide-         takierto on suunniteltu 50 vuodeksi, jona aikana
15542: ehdotuksissaan erityisesti huomioon paikallisen         alueen metsät käsiteltäisiin hoitaen ja uudistaen
15543: väestön mielipiteet sekä alueen merkityksen po-         monikäytön periaattein.
15544: ronhoidon harjoittamisen kannalta.
15545:                                                            Laajan erämaa-alueen säilyttämiseksi on Metsä-
15546:    Mietinnön ehdotukset on otettu huomioon
15547:                                                         Lappiin perustettu Urho Kekkosen kansallispuis-
15548: suunniteltaessa Kessin metsien käsittelyä. Inarin
15549:                                                         to. Kun otetaan huomioon edellä selvitetyt suun-
15550: hoitoalueelle on vahvistettu keväällä 1986 hoito-
15551:                                                         nitelmat Kessin alueen käytöstä sekä paikallinen
15552: aluekohtainen metsänkäsittelyohje. Sen mukaan
15553:                                                         työllisyystilanne ja muut paikallisen väestön tar-
15554: Kessin alueen metsiä pyritään uudistamaan ensi-
15555:                                                         peet sekä se, että Inarin kunnanhallitus on hy-
15556: sijaisesti luontaisesti siemenpuuhakkuita käyt-
15557:                                                         väksynyt Inarin hoitoalueen metsätaloussuunni-
15558: täen. Milloin tämä ei ole mahdollista, käytetään
15559:                                                         telman myös Kessin osalta, ei tiestön rakentami-
15560: harkiten avohakkuuta. Pääosalla uudistusaloja ei
15561:                                                         sen ja metsätalouden harjoittamisen keskeyttä-
15562: tarvita kevyttäkään maanmuokkausta. Uudistus-
15563:                                                         mistä Kessin alueella voida pitää tarkoituksen-
15564: alat vaihtelevat 2-20 hehtaariin. Huomattava
15565:                                                         mukaisena eikä paikallisen väestön kannalta koh-
15566: osa hakkuista on kasvatushakkuita ja ylispuiden         tuullisena toimenpiteenä.
15567: poistoa taimikoiden päältä. Suot ja kalliometsät
15568: jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Kaikkia ranta-            Maa- ja metsätalousministeriö tulee kuitenkin
15569: metsiä hoidetaan maisemalliset näkökohdat ko-           asettamaan lähiaikoina toimikunnan seuraamaan
15570: rostetusti huomioon ottaen. Maiseman ja luon-           Kessin alueelle suunnitellun metsätaloudellisen
15571: non hoidosta on erityisohjeensa. Metsäojituksia ja      toiminnan aloittamista ja toimenpiteiden tarkoi-
15572: lannoituksia ei alueella tehdä.                         tuksenmukaisuutta metsien moninaiskäyttöperi-
15573:    Metsätalouden harjoittaminen Kessin alueella         aatteiden toteutumisen kannalta. Toimikunnan
15574: on taloudellisesti kannattavaa. Metsähallituksen        tulee tarvittaessa tehdä ehdotuksia toimintaperi-
15575: laskelmien mukaan vuotuinen nettotulo olisi             aatteiden kehittämiseksi sekä toiminnan laajuu-
15576: Kessin alueelta 0, 9 milj. mk. Paikallisesti merkit-    den ja ajoituksen mahdollisiksi tarkistuksiksi.
15577: tävämpää on kuitenkin se, että Kessin alueen            Seurantatoimikunnan jäseniksi on tarkoitus ni-
15578: metsätalouden menot olisivat 4,5 milj. markkaa          metä ainakin metsähallinnon, Inarin kunnan,
15579: vuodessa. Tästä suurin osa olisi paikallisten työn-     porotalouden, luonnonsuojeluliikkeen, ympäris-
15580: tekijöiden palkkoja.                                    töhallinnon ja metsäntutkimuksen edustajat.
15581: 
15582:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1987
15583: 
15584:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15585:                                          1987 vp. -      KK n:o 88                                        5
15586: 
15587: 
15588: 
15589: 
15590:                                   Till Riksdagens Herr Talman
15591: 
15592:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tillsammans med kruståteln utgör ett betydande
15593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           näringstillskott för renarna.
15594: den 19 maj 1987 till vederbörande medlem av                 Växtperiodens längd på Kessiområdet är ca
15595: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        120 dygn. Temperatursumman för dessa dagar är
15596: dagsman Pietikäinen m. fl. undertecknade spörs-          i genomsnitt 650-700 graddagar. Temperatur-
15597: mål nr 88:                                               summan håller samma nivå som på andra ställen
15598:                                                          inom Enare skogsbruksområde, där skogsbruk
15599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          bedrivits redan länge. Barrskogsgränsen går vid
15600:         för att avbryta utbyggandet av vägnätet          ungefär 550 graddagar.
15601:         och förverkligandet av avverkningsplanen             Skogarna inom Kessiområdet har redan länge
15602:         i Kessi ödemark öster om Enare träsk?            ingått i avverkningsplanen för Enare revir. På
15603:                                                          grund av svårigheterna att ta sig fram i området
15604:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har ingen avverking dock skett sedan 1920- och
15605: anföra följande:                                         1930-talen. Avverkning genom plockhuggning
15606:                                                          skedde då i så gott som hela området. Det
15607:     Området öster om Enare träsk gränsar i söder         innebär att de nuvarande skogarna inte alls
15608: till Pasvik älv i väster till Enare träsk, i norr till   befinner sig i naturtillstånd.
15609: Sevettijärvivägen och i öster till riksgränsen. Om-          Avverkningen i Kessiområdet började planeras
15610: rådet i norr, Vätsäriområdet, hör till ett skogs-        som en följd av att Urho Kekkonens nationalpark
15611: skyddsområde. Största del en av området hör till         inrättades.
15612: Vätsäri regionplanereservering och berörs sålunda           1 motiveringen till regeringspropositionen (nr
15613: inte av forstförvaltningens ekonomiska aktivite-         81 1982 rd.) om inrättandet av nämnda national-
15614: ter. Regionplanereserveringens areal är ca 60 000        park hette det bl.a.: "För Enare kommuns del
15615: ha. Södra delen därav hör till Kessiområdet och          har man för avsikt att såsom ersättande åtgärd
15616: Enare ekonomiskog, med undanrag av natur-                öster om Enare träsk bygga en bro över Pasvik älv
15617: vårdsskogen som skyddar stränderna vid Enare             samt anlägga en ca 2 km lång allmän väg i
15618: träsk. Forststyrelsens markanvändningsplaner             anslutning därtill. Genomförandet av projektet
15619: överensstämmer med regionplanen. Kessi hör               skulle möjliggöra avverkning på skogsområdena
15620: inte till något officiellt skyddsprogram.                norr om Pasvik älv, varvid forststyrelsen skulle
15621:     Kessi verksamhetsdistrikt inom Enare revir om-       kunna kompensera det avverkningsarbete, som
15622: fattar 48 100 hektar markområden och 5 000               förhindras genom inrättandet av parken, genom
15623: hektar vatten. På Kessiområdet finns 28 400              att överföra verksamheten till dessa skogsområ-
15624: hektar skogsmark, som omfattas av den ekono-             den. Avverkningen skulle bidra till bevarandet av
15625: miska driften. På detta område utgör trädbe-             skogsarbetsplatser i Enare kommun och skulle
15626: ståndet ca 2,3 milj. kubikmeter, dvs. i genom-           sålunda delvis ersätta de skogsarbetsplatser som
15627: snitt 81 kubikmeter per hektar.                          går förlorade.''
15628:     1 geobotaniskt hänseende hör Kessi till Skogs-          1 betänkandet från riksdagens lag- och ekono-
15629: lappland, där förekomsten av lavmarker i allmän-         miutskott (nr 24/1982 rd.) uttalades i frågan
15630: het är typisk. Kessi avviker emellertid från det         dessutom följande: ''Då det beträffande inrät-
15631: övriga Skogslappland, ty torra lavhedar före-            tandet av Urho Kekkonens nationalpark är fråga
15632: kommer i ringa utsträckning, dvs. de utgör 10 %          om utgångspunkter och behov på riksnivå och
15633: av skogsmarkernas areal. Av denna anledning              även internationell nivå är det ytterst viktigt att
15634: förekommer i Kessi, som hör till Vätsäri renbe-          de förluster begränsningen av utnyttjandet av
15635: teslag, mindre lav och mera kruståtel än på de           naturtillgångarna på området och inrättandet av
15636: bredvidliggande områdena, som hör tillIvalo och          parken medför ersätts kommunerna. Regeringen
15637: Näätämä renbeteslag. Till följd av att området är        bör övervaka hur nationalparken och sysselsätt-
15638: trädrikt finns där relativt mycket tagellav som          ningsläget på området utvecklas och vid behov
15639: 6                                      1987 vp. -- RJC n:o 88
15640: 
15641: vidta även andra åtgärder än de ersättande arran-     4,5 milj. mk per år. Största delen av denna
15642: gemang till vilka hänvisas i motiveringen till        summa utgörs av löner till arbetstagare på orten.
15643: propositionen och som det i och för sig är               Avsikten är att av avverkningsmängden inom
15644: nödvändigt att genomföra på det sätt som över-        Kessiområdet skall uppgå till 27 000 kubikmeter
15645: enskommits med kommunerna.''                          per år, vilket utgör 13 % av avverkningsplanen
15646:    Verksamheten på Kessiområdet har planerats         för Enare revir. Verksamheten sysselsätter 20
15647: betydligt grundligare än vad som i allmänhet          skogsarbetare och sammanlagt ungefär 30 perso-
15648: gäller för normal forstplanering. Planeringen har     ner, vilka det på sikt inte är möjligt att sysselsätta
15649: utgått från att skogsvården och avverkningen          annanstans inom Enare ekonomiskogsområde.
15650: skall samordnas med övriga former av utnyttjan-          Vid planeringen av användningen av skogarna
15651: de av skogen, utgående från områdets speciella        i Kessi har kontakterna med olika befolknings-
15652: karaktär.                                             grupper varit intensivare än normalt. Forstför-
15653:                                                       valtningen har stått i ständig kontakt med Enare
15654:    Innan Urho Kekkonens nationalpark inrättades
15655:                                                       kommun, renbeteslagen och andra intressegrup-
15656: tillsatte jord- och skogsbruksministeriet en ar-
15657:                                                       per beträffande verksamhetsplanerna för Kes-
15658: betsgrupp för att utreda de principer för vården
15659:                                                       siområdet.
15660: och utnyttjandet av skogarna som forståtgärderna
15661:                                                          Avsikten är att Kessiområdets ödemarkskarak-
15662: inom Kessiområdet bör följa. Denna forstarbets-
15663:                                                       tär skall bevaras så väl som möjligt och att
15664: grupp för Pasvik älv framlade sitt betänkande
15665:                                                       förutsättningarna för naturnäringarna skall tryg-
15666: 20.12.1982. Betänkandet innehåller en grundlig
15667:                                                       gas. Enligt principen för uthålligt skogsbruk skall
15668: beskriving av området och en utredning om
15669:                                                       verksamheten vara fortgående och gå långsamt
15670: områdets betydelse för olika näringar och olika
15671:                                                       fram. Driftscykeln har planerats för 50 år, under
15672: former av markanvändning samt förslag till prin-
15673:                                                       vilken tid skogarna i området skall vårdas och
15674: ciper för vården och användningen av skogarna. I
15675:                                                       förnyas enligt principerna för mångbruk.
15676: sina förslag till åtgärder beaktade arbetsgruppen
15677:                                                          Urho Kekkonens nationalpark har inrättats i
15678: särskilt den lokala befolkningens åsikter samt
15679:                                                       Skogslappland för att bevara ett vidsträckt öde-
15680: områdets betydelse för renskötseln.
15681:                                                       marksområde. Då de ovan anförda planerna för
15682:    Förslagen i betänkandet har beaktats då be-        användningen av Kessiområdet, det lokala syssel-
15683: handlingen av skogarna i Kessi har planerats.         sättningsläget och övriga behov hos lokalbefolk-
15684: Våren 1986 fastställdes särskilda skogsskötselan-     ningen beaktas varvid även det faktum att kom-
15685: visningar för Enare revir. Enligt dessa är avsikten   munstyrelsen i Enare har godkänt skogsbrukspla-
15686: att i första hand förnya skogarna inom Kessiom-       nen för Enare revir också för Kessiområdets del
15687: rådet på ett naturligt sätt genom huggning till       noteras, kan det inte anses ändamålsenligt att
15688: fröträdsställning. I de fall detta inre är möjligt    avbryta utbyggandet av vägnätet och bedrivandet
15689: används kalhuggning med eftertanke. På största        av skogsbruk på området och med tanke på den
15690: delen av förnyelseytorna behövs inte ens en lätt      lokala befolkningen kan detta inte heller betrak-
15691: markbearbetning. Förnyelseytorna varierar mel-        tas som en skälig åtgärd.
15692: lan 2 och 20 hektar. En betydande del av                 Jord- och skogsbruksministeriet kommer emel-
15693: avverkningen är beståndsvårdande huggning och         lertid att inom en nära framtid tillsätta en
15694: huggning av överståndare i planrbestånden. My-        kommission för att följa inledandet av den
15695: rar och skogsmark på berggrund berörs inte av         skogsekonomiska verksamhet som planerats för
15696: avverkningen. Alla strand-skogar sköts så att         Kessiområdet och ändamålsenligheten hos åtgär-
15697: landskapsmässiga synpunkter får stor uppmärk-         derna med tanke på förverkligandet av principer-
15698: samhet. Särskilda anvisningar finns för land-         na för mångbruk. Kommissionen skall vid behov
15699: skaps- och naturvård. Skogsdikning och gödsling       föreslå hur verksamhetsprinciperna kunde förtyd-
15700: utförs inte på området.                               ligas samt komma med förslag till eventuella
15701:    Det är ekonomiskt lönsamt att bedriva skogs-       justeringar av verksamhetens omfattning och tid-
15702: bruk på Kessiområdet. Enligt forststyrelsens be-      tabell. Avsikten är att till medlemmar i kommis-
15703: räkningar skulle den årliga nettoinkomsten från       sionen utse representanter för åtminstone
15704: Kessiområdet utgöra 0,9 milj. mk. Större bety-        forstförvaltningen, Enare kommun, renhushåll-
15705: delse för trakten har dock det faktum att ut-         ningen, naturvårdsrörelsen, miljöförvaltningen
15706: gifterna för skogsbruket i Kessiområdet skulle bli    och skogsforskningen.
15707: 
15708:     Helsingfors den 18 juni 1987
15709: 
15710: 
15711:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
15712:                                                  1987 vp.
15713: 
15714: Kirjallinen kysymys n:o 89
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719:                                     Löyttyjärvi ym.: Kalevankatu 39:ssä sijaitsevan talon saamisesta
15720:                                        asuinkäyttöön
15721: 
15722: 
15723:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15724: 
15725:    Ryhmä nuoria, asunnottomia naisia valtasi            telua, jonka mukaan keskusta-alueet haluttiin
15726: lauantaina 16.5.1987 Kalevankatu 39:ssä sijaitse-       varata liikekäyttöön. Tänään lähtökohta on toi-
15727: van valtion omistaman puutalon. Sama ryhmä              nen, elävän keskustan säilyttäminen ja asumisen
15728: valtasi talon jo toistamiseen. Ensimmäinen val-         suosiminen keskusta-alueilla.
15729: taus tapahtui vappuna.                                     Asuinkäyttö turvaa parhaiten myös nyt kysees-
15730:    Teknillisen oppilaitoksen hallitsema talo on         sä olevan suojelukohteen säilymisen. Tyhjillään-
15731: yksi vanhimmista Helsingin keskustassa säilyneis-       pito rappeuttaa talon nopeasti.
15732: tä puutaloista ja muodostaa yhdessä Kalevankatu
15733: 41 :ssä ja 43 :ssa sijaitsevien talojen kanssa Museo-      Asuntojen tyhjilläänpitoa samaan aikaan, kun
15734: viraston suojelukohteen.                                asunnottomuus on mitä polttavin ongelma, ei
15735:    Talossa on kaksi siipeä, joista toinen on ollut      millään voi perustella. Valtion ja valtion laitosten
15736: tyhjillään viisi vuotta, toinen vuoden. Varsinkin       tulisi tässä asiassa toimia esimerkillisesti.
15737: vuoden asukkaitta ollut siipi on kohtuullisessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15738: kunnossa. Vieressä olevissa ja vastaavankuntoisis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15739: sa taloissa asutaan. Rakennusvalvonta- ja terveys-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15740: virastot eivät olekaan luokitelleet taloa asumiseen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15741: kelpaamattomaksi. Tähän Teknillisen oppilaitok-
15742: sen edustajat kuitenkin ovat vedonneet kieltäy-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15743: tyessään aiemmin neuvottelemasta talon vuokraa-                tyhtyä Kalevankatu 39:ssä sijaitsevan val-
15744: misesta asuinkäyttöön.                                         tion omistaman talon saattamiseksi takai-
15745:    Kaavassa Kalevankatu 39 ei ole osoitettu asuin-             sin asuinkäyttöön ja talon asuntojen
15746: käyttöön, mikä kuvaa 1960-luvun kaavoitusajat-                 vuokraamiseksi asunnottomille nuorille?
15747: 
15748:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1987
15749: 
15750:           Marja-Liisa Löyttyjärvi          Heli Astala                     Reino Paasilinna
15751:           Osmo Soininvaara                 Pekka Haavisto                  Ilkka-Christian Björklund
15752:           Marita Jurva                     Esko Seppänen                   Ensio Laine
15753: 
15754: 
15755: 
15756: 
15757: 270645E
15758: 2                                     1987 vp. -- KJC n:o 89
15759: 
15760: 
15761: 
15762: 
15763:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15764: 
15765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nassa ja Helsingin teknillisen oppilaitoksen käy-
15766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tössä olevalla tonttialueella. Tontti on rakennus-
15767: olette 19 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn          kiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tont-
15768: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tialueen kivirakennukset tullaan lähivuosina pe-
15769: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   ruskorjaamaan, ja puurakennusten alue muodos-
15770: taja Marja-Liisa Löyttyjärven ym. näin kuuluvasta   taa tontilla ainoan lisärakennuspaikan.
15771: kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:                     Rakennuksissa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä ja
15772:                                                     sähkölaitteet sekä uunit ovat palovaaralliset.
15773:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Myöskään kaivoa, likavesisäiliötä ja ulkokäymä-
15774:        ryhtyä Kalevankatu 39:ssä sijaitsevan val-   löitä ei ole. Rakennuksia voidaan käyttää lähinnä
15775:        tion omistaman talon saattamiseksi takai-    varastointitarkoituksiin.
15776:        sin asuinkäyttöön ja talon asuntojen            Mitä tulee talojen väliaikaiseen kunnostami-
15777:        vuokraamiseksi asunnottomille nuorille?      seen asuinkäyttöön, ei se ole ministeriön käsityk-
15778:                                                     sen mukaan aiheellista, koska niitä tullaan käyt-
15779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tämään teknillisen oppilaitoksen peruskorjauksen
15780: seuraavaa:                                          aikana erilaisiin tilapäisiin säilytys- ja varastointi-
15781:   Helsingissä Kalevankatu 39:ssa sijaitsevat puu-   tarkoituksiin sekä koska tonttia, jolla rakennukset
15782: rakennukset, jotka ovat aikaisemmin olleet asuin-   sijaitsevat, tullaan todennäköisesti tarvitsemaan
15783: käytössä, ovat ammattikasvatushallituksen hallin-   teknillisen oppilaitoksen lisärakennusta varten.
15784: 
15785:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1987
15786: 
15787:                                                                         Ministeri Anna-Liisa Piipari
15788:                                      1987 vp. -     KK n:o 89                                        3
15789: 
15790: 
15791: 
15792: 
15793:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15794: 
15795:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        singfors finskspråkiga läroverks förfogande. På
15796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tomten gälier byggnadsförbud på grund av änd-
15797: den 19 maj 1987 tili vederbörande medlem av         ring av stadsplanen. Stenbyggnaderna på tomt-
15798: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   området kommer under de närmaste åren att
15799: dagsledamot Marja-Liisa Löyttyjärvi m.fl. under-    grundrepareras, och träbyggnadsområdet är det
15800: tecknade spörsmål nr 89:                            enda stälie på tomten där man kan bygga tili.
15801:                                                        1 byggnaderna finns det varken vattenledning
15802:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     elier avlopp, och elapparaterna och ugnarna är
15803:        för att få det statsägda huset på Kaleva-    brandfarliga. Det finns inte helier brunn, smuts-
15804:        gatan 39 i bostadsanvändning och för att     vattentank elier uteklosett. Byggnaderna kan
15805:        hyra ut husets bostäder tili bostadslösa     främst användas för lagringsändamål.
15806:        ungdomar?                                       Enligt ministeriets uppfattning är det inte
15807:                                                     motiverat att tilifäliigt iståndsätta husen i bo-
15808:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    stadsskick, dels därför att de under den tid som
15809: anföra följande:                                    tekniska läroverket grundrepareras kommer att
15810:    Träbyggnaderna vid Kalevagatan 39 i Helsing-     användas för tilifäliig förvaring och lagring, dels
15811: fors, vilka tidigare använts för bostadsändamål,    därför att den tomt som byggnaderna befinner
15812: finns på ett tomtområde som är i yrkesutbild-       sig på sannolikt kommer att behövas för tilibygg-
15813: ningsstyrelsens besittning och som står tili Hel-   nad av tekniska läroverket.
15814: 
15815:     Helsingfors den 23 juni 1987
15816: 
15817:                                                                        Minister Anna-Lzisa Piipari
15818:                                                1987 vp.
15819: 
15820: Kirjallinen kysymys n:o 90
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825:                                   Kärhä: Vakuutusoikeuden jutturuuhkan purkamisesta
15826: 
15827: 
15828:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15829: 
15830:   Edellisen eduskunnan aikana vakuutusoikeu-         mään ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä
15831: desta lakkautettiin kaksi ylimääräistä jaostoa,      siitä, miten vakuutusoikeudessa käsiteltävien jut-
15832: koska vakuutusoikeuteen vireille tulevien asioi-     tujen käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää. Työryh-
15833: den määrän lainmuutosten seurauksena arveltiin       mä katsoi, että tehokkain keino vakuutusoikeu-
15834: voimakkaasti vähenevän. Näin alussa tapahtui-        den käsittelyaikojen lyhentämiseksi ratkaisutoi-
15835: kin, mutta tämän jälkeen eduskunta sääti vakuu-      mintaa muuten vaikeuttamatta olisikin ylimää-
15836: tusoikeuden käsiteltäväksi uusia asiaryhmiä, ku-     räisen jaoston perustaminen.
15837: ten työttömyysturvalain mukaiset valitukset.            Vakuutusoikeudessa käsiteltävissä asioissa on
15838: Työttömyysturvavalitukset lisäsivät huomattavasti    kysymys yksityisen kansalaisen jokapäiväisestä toi-
15839: vakuutusoikeuden työmäärää, mutta myös mui-          meentulosta. Siksi ne olisi pystyttävä ratkaise-
15840: den asiaryhmien kohdalla on viime vuosina ta-        maan mahdollisimman nopeasti, mutta kuiten-
15841: pahtunut vireille tulevien asioiden määrässä kas-    kin perusteellisen tutkinnan, huolellisen harkin-
15842: vua. Kahden viime vuoden aikana onkin vakuu-         nan ja yhdenmukaisen käytännön asettamien
15843: tusoikeuteen saapuneiden juttujen määrä lisään-      vaatimusten mukaisesti. Yksityisen muutoksen-
15844: tynyt yhteensä lähes 1 300 kappaleella. Kaik-        hakijan oikeusturvan takaamiseksi olisikin vakuu-
15845: kiaan vakuutusoikeuteen saapuu vuosittain noin       tusoikeuteen mitä pikimmin perustettava lisä-
15846: 6 000 muutoksenhakemusta.                            jaosto.
15847:   Edellä kerrotusta on ollut seurauksena, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15848: vakuutusoikeuteen on syntynyt jutturuuhka, mi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15849: kä on johtanut asioiden käsittelyaikojen pidenty-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15850: miseen. Käsittelyaika kutakin vireillä olevaa jut-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15851: tua kohden on kasvanut keskimäärin yhdeksi
15852: vuodeksi. Asioiden pitkästä vireilläolosta ylim-              Tuleeko Hallitus esittämään valtion lä-
15853: mässä sosiaaliturvatuomioistuimessa on tehty                hivuosien tulo- ja menoarvioesityksessä
15854: edellisen ja jopa nykyisenkin eduskunnan aikana             määrärahan yhden ylimääräisen jaoston
15855: sekä suullisia että kirjallisia kyselyjä. Oikeus-           perustamiseksi vakuutusoikeuteen sen
15856: ministeriö asetti 18.6.1986 työryhmän selvittä-             jutturuuhkan purkamiseksi?
15857: 
15858:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1987
15859: 
15860:                                               Lea Kärhä
15861: 
15862: 
15863: 
15864: 
15865: 270631P
15866: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 90
15867: 
15868: 
15869: 
15870: 
15871:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15872: 
15873:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toa. Saapuvien asioiden maaran ollessa alle
15874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         6 000, oikeusministeriön käsityksen mukaan viisi
15875: olette 20 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            jaostoa pystyi käsittelemään uudet asiat ilman,
15876: kirjeenne n:o 481 ohella toimittanut valtioneu-       että jutturuuhkia olisi syntynyt. Viime vuonna
15877: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tilanne on kuitenkin huonontunut. Uusien asioi·
15878: sanedustaja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta      den määrä, joka vuonna 1982 oli 5 679 asiaa, on
15879: kysymyksestä n:o 90:                                  noussut ja oli 6 500-6 600 asiaa vuosina 1985-
15880:                                                       1986. Vakuutusoikeus ei ole myöskään pystynyt
15881:          Tuleeko Hallitus esittämään valtion lä-      ratkaisemaan enempää kuin keskimäärin 6 500
15882:        hivuosien tulo- ja menoarvioesityksessä        juttua vuodessa.
15883:        määrärahan yhden ylimääräisen jaoston             Työmarkkinajärjestöjen kiinnitettyä vuoden
15884:        perustamiseksi vakuutusoikeuteen sen           1986 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä oi·
15885:        jutturuuhkan purkamiseksi?                     keusministeriön huomiota eräisiin vakuutus-
15886:                                                       oikeuden toiminnassa havaittuihin kehittämistar-
15887:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      peisiin oikeusministeriö asetti 18.6.1986 työryh-
15888: ti seuraavaa:                                         män, jonka tehtäväksi annettiin mm. selvittää,
15889:    Vuoden 1982 loppuun saakka vakuutusoikeu-          miten vakuutusoikeudessa käsiteltävien juttujen
15890: dessa oli toiminnassa kaksi ylimääräistä jaostoa.     käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää. Työryhmän
15891: Saman vuoden alusta muutoksenhakujärjestelmä          ehdotukset sisältävät mm. väliaikaisen lisäjaoston
15892: muuttui siten, että ensimmäiseksi muutoksenha-        perustamisen vakuutusoikeuteen jo vuoden 1987
15893: kuasteeksi perustettiin tapaturmalautakunta. Tä-      aikana. Mietintö sisältää myös muita toimenpide-
15894: mä vähensi huomattavasti vakuutusoikeuteen            ehdotuksia vakuutusoikeuden toiminnan tehosta-
15895: saapuvien asioiden määrää, vuositasolla noin          miseen. Tavoitteena on saada nykyiset lähes 12
15896: 12 000 asiasta 6 000 uuteen asiaan. Samanaikai-       kuukauden käsittelyajat lyhennetyiksi noin 6
15897: sesti vakuutusoikeudessa otettiin käyttöön atk-       kuukaudeksi.
15898: järjestelmä, joka vähensi asioiden valmisteluun          Oikeusministeriön mielestä vakuutusoikeuden
15899: tarvittavaa henkilötyötä. Vakuutusoikeudessa voi-     käsittelyaikojen lyhentäminen ja syntyneen juttu-
15900: tiin näin lakkauttaa vuonna 1983 toinen sekä          ruuhkan purkaminen olisi sanotun työryhmän
15901: vuonna 1984 toinen ylimääräinen jaosto, jonka         selvityksen perusteella ratkaistava vuoden 1988
15902: jälkeen on toiminnassa ollut viisi vakinaista jaos-   tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
15903: 
15904:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
15905: 
15906:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
15907:                                         1987 vp. -     KK n:o 90                                          3
15908: 
15909: 
15910: 
15911: 
15912:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15913: 
15914:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inkommande ärenden var under 6 000, ansåg
15915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          justitieministeriet att fem divisioner kunde hand-
15916: nr 481 av den 20 maj 1987 tili vederbörande            lägga de nya ärendena utan att någon anhopning
15917: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      behövde uppstå. Situationen försämrades emel-
15918: de, av riksdagsman Kärhä undertecknade spörs-          lertid i fjol. Antalet nya ärenden ökade från
15919: mål nr 90:                                             5 679 år 1982 tili 6 500-6 600 åren 1985-
15920:                                                        1986. Försäkringsdomstolen har inte helier kun-
15921:            Kommer Regeringen att i budgeten för        nat avgöra flera än i medeltal 6 500 ärendet per
15922:         något av de närmaste åren föreslå ett          år.
15923:         anslag för att inrätta en extraordinarie
15924:         division i försäkringsdomstolen för att           Arbetsmarknadsorganisationerna fäste i sam-
15925:         undgå anhopningen av ärenden?                  band med 1986 års inkomstpolitiska avtal justi-
15926:                                                        tieministeriets uppmärksamhet vid vissa utveck-
15927:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           lingsbehov inom försäkringsdomstolens verksam-
15928: följande:                                              het. Tili följd härav tilisatte justitieministeriet
15929:                                                        18.6.1986 en arbetsgrupp med uppgift bl.a. att
15930:    Fram tili slutet av 1982 hade försäkringsdom-
15931:                                                        utreda hur handläggningstiderna för målen i
15932: stolen två extraordinarie divisioner. I början av
15933:                                                        försäkringsdomstolen skali kunna förkortas. Ar-
15934: 1982 ändrades systemet för ändringssökande i
15935:                                                        betsgruppen föreslår bl.a. att en tilifäliig division
15936: olycksfalisförsäkringsärenden så att en olycksfalis-
15937:                                                        skali inrättas inom 1987. Betänkandet innehålier
15938: nämnd tilisattes som första rättsmedelsinstans.
15939:                                                        också andra förslag tili åtgärder för att effektivera
15940: Detta medförde en avsevärd minskning i antalet
15941:                                                        försäkringsdomstolens verksamhet. Avsikten är
15942: ärenden i försäkringsdomstolen. Antalet ärenden
15943:                                                        att förkorta de nuvarande handläggningstiderna
15944: per år sjönk från cirka 12 000 tili 6 000. Samti-
15945:                                                        på cirka 12 månader tili cirka 6 månader.
15946: digt tog försäkringsdomstolen i bruk ett ADB-
15947: system, varigenom det förberedande arbetet               Justitieministeriet anser att försäkringsdomsto-
15948: minskade. Härigenom kunde den ena extraordi-           lens handläggningstider måste kunna förkortas
15949: narie divisionen i försäkringsdomstolen indras         och anhopningen av ärenden elimineras på basen
15950: 1983 och den andra 1984, varefter domstolen har        av den ovan nämnda arbetsgruppens utredning i
15951: arbetat med fem ordinarie divisioner. Då antalet       samband med behandlingen av 1988 års budget.
15952: 
15953:      Helsingfors den 10 juni 1987
15954: 
15955:                                                                      Justitieminister Matti Louekoski
15956:                                                 1987 vp.
15957: 
15958: Kirjallinen kysymys n:o 91
15959: 
15960: 
15961: 
15962: 
15963:                                    Väistö: Postikonttoreiden säilyttämisestä maaseudun postipalvelujen
15964:                                       turvaamiseksi
15965: 
15966: 
15967:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15968: 
15969:    Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen ja kehit-        yksittäisen toimipaikan kannattavuuden perus-
15970: tämistoimiin on viime vuosina kiinnitetty erityis-     teella. Mikäli kokonaisuuden tarkastelun sijaan
15971: tä huomiota myös valtionhallinnossa. Maaseudun         siirrytään toimipaikkatasolle, niin ajaudutaan
15972: elinkeinopohjaa on vahvistettu ja pienyritystoi-       auttamatta laajojen haja-asutusalueiden palvelu-
15973: mintaa elvytetty muun muassa työpaikkatuen ja          jen heikkenemiseen edelleen ja siellä asuvien,
15974: lääninrahan avulla. Elinkeinotoimintojen vireyt-       usein ikääntyneiden ihmisten saattamiseen kovin
15975: tämiseen tähtää myös laki maaseudun pienimuo-          eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella.
15976: toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä ( 10 31/          Maaseudun palvelutoimintojen järjestämisessä
15977: 86) ja siihen liittyvä asetus (65/87).                 on noussut esille myös tehtävien ja palvelukoko-
15978:    Haja-asutusalueiden ja kylien kehityksestä on       naisuuksien yhdistäminen. Postipalvelujen säilyt-
15979: huolta kannettu myös maakunta- ja kuntatasolla         täminen esim. osana kyläkaupan toimintaa on
15980: sekä ennen muuta itse kylissä. Omatoimineo             usein kuitenkin kaatunut postilaitoksen maksa-
15981: ponnistelu kyläyhteisöjen toimivuuden säilyttä-        mien palkkioiden pienuuteen. Laskennallisen,
15982: miseksi on selvästi vahvistunut.                       suoritteiden määrän perusteella arvioidun työajan
15983:    Työ- ja toimeentulomahdollisuuksien ohella          mukaisten palkkioiden taso ei houkuttele kaup-
15984: huomiota on kiinnitetty nykyistä parempien asu-        piaita, jotka käytännössä antaisivat postin palve-
15985: misedellytysten aikaansaamiseen sekä peruspalve-       luja koko kaupan aukioloajan. Palkkioiden korot-
15986: lujen säilymiseen. Perinteisesti näihin palveluihin    tamisella voitaisiin toisaalta saada myös välttämä-
15987: on luettu kyläkauppa, koulu ja posti.                  tön ja riittävä tuki kyläkaupankin säilyttämiseksi.
15988:    Tässä tilanteessa on yllättävää, että yhteiskun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15989: nallisena palvelulaitoksena toimiva posti- ja tele-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15990: laitos suunnittelee haja-asutusalueiden palvelu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15991: jen supistamista ja postikonttoreiden lukumäärän       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15992: vähentämistä. Suunnitelmat ovat ristiriidassa                    Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-
15993: maaseudun kehittämistavoitteiden ja palvelujen                laitoksen suunnitelmista haja-asutusaluei-
15994: ylläpitämisen kanssa.                                         den kiinteiden postitoimipaikkojen pal-
15995:    Postilaitoksen palvelujen heikentämissuunni-               veluaikojen supistamiseksi muun muassa
15996: telmat ovat tulleet esille muun muassa Kiihtelys-             Kiihtelysvaaran kunnassa, ja
15997: vaarassa, jossa postilaitos on aloittamassa Uskalin,             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
15998: Oskolan, Huhtilammin ja Keskijärven postikont-                kiinteiden postipalvelujen säilyttämiseksi
15999:  toreiden aukioloaikojen supistamiskokeilun.                  kylissä, jotta tätäkin kautta voitaisiin vah-
16000:    Kokeilusuunnitelma on herättänyt laajan vas-               vistaa haja-ausutusalueiden elinkelpoi-
16001: tustuksen ja myös keskustelun siitä, kuinka pit-              suutta ja tukea kylien asukkaiden omatoi-
16002: källe yhteiskunnallisissa palvelulaitoksissa ratkai-          misia pyrkimyksiä kyläyhteisönsä toimi-
16003: suja voidaan tehdä toimipaikkakohtaisina kunkin               vuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?
16004: 
16005:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
16006: 
16007:                                               Matti Väistö
16008: 
16009: 
16010: 
16011: 270685Y
16012: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 91
16013: 
16014: 
16015: 
16016: 
16017:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16018: 
16019:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Postitoimipaikkojen käyttöasteen aleneminen
16020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           haja-asutusalueilla on merkinnyt useissa tapauk-
16021: olette toukokuun 21 päivänä 1987 päivätyn kir-          sissa talous- tai suoritekohtaisten kustannusten
16022: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kohtuutonta kohoamista. Esim. kysymyksessä
16023: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mainituissa Kiihtelysvaaran kunnassa sijaitsevissa
16024: Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      toimipaikoissa, jotka kaikki ovat avoinna viisi
16025: n:o 91:                                                 tuntia päivässä, asiointi on ollut niin vähäistä,
16026:                                                         että asiakkaiden palveluun on todellisuudessa
16027:            Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-      kulunut aikaa keskimäärin vain runsas tunti.
16028:         laitoksen suunnitelmista haja-asutusaluei-      Toimipaikkojen alueella on talouksia 40:stä
16029:         den kiinteiden postitoimipaikkojen pal-         (Huhtilampi) 84:ään (Keskijärvi). Tällaisissa ta-
16030:         veluaikojen supistamiseksi muun muassa          pauksissa on luonnollista, että postipalvelujen
16031:         Kiihtelysvaaran kunnassa, ja                    saatavuus pyritään paremmin sopeuttamaan ky-
16032:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      syntään ja kohtuullisen palvelutason asettamiin
16033:         kiinteiden postipalvelujen säilyttämiseksi      vaatimuksiin.
16034:         kylissä, jotta tätäkin kautta voitaisiin vah-
16035:         vistaa haja-asutusalueiden elinkelpoisuut-         Postitoimessa omaksutun käytännön mukaan
16036:         ta ja tukea kylien asukkaiden omatoimi-         postitoimipaikan lakkauttaminen on viimeinen
16037:         sia pyrkimyksiä kyläyhteisönsä toimivuu-        keino, johon turvaudutaan selvitettäessä käyttö-
16038:         den säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?          asteeltaan alhaisen toimipaikan palvelujen jatka-
16039:                                                         mismahdollisuuksia. Ensisijaisesti tällaisen toimi-
16040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        paikan hoitoa pyritään jatkamaan osa-aikaisesti
16041: ti seuraavaa:                                           tai yhdistämällä toimipaikan hoito postinjakelu-
16042:                                                         tehtäviin tai toisen toimipaikan hoitoon. Käytän-
16043:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoite-             nössä vaihtoehdot merkitsevät toimipaikkakoh-
16044: tun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seuraukse-      taisen aukioloajaa supistumista.
16045: na väestö on muuttanut kaupunkeihin ja maa-
16046: seutukeskuksiin, joihin myös kauppa- ja muut               Toimipaikkojen toimintaan vaikuttavat muu-
16047: palvelut ovat keskittyneet. Väestö- ja asia-            tokset toteutetaan käytännössä toimipaikan hoi-
16048: kaskadon vuoksi on vastaavasti maaseutualueiden         tajan jäädessä eläkkeelle. Toimipaikan toiminnan
16049: kauppoja, kouluja, paikallispankkien konttoreita        kokonaan loppuessa kohtuullinen palvelutaso py-
16050: ja myös postitoimipaikkoja jouduttu lakkautta-          ritään turvaamaan esim. postipalveluautolinjojen
16051: maan.                                                   ja postinjakajan suorittamien asiointipalvelujen
16052:    Posti- ja telelaitoksen tavoitteena toimipaikka-     avulla.
16053: verkkoa kehitettäessä on tarjota asiakkaille posti-        Posti- ja telelaitos on viime vuosina osaltaan
16054: palvelut kohtuulliselta etäisyydeltä ja palveluta-      pyrkinyt aktiivisesti kohottamaan toimipaikkojen
16055: sovaatimuksia vastaavina sekä samalla siten, että       käyttöastetta laajentamalla niiden palveluvalikoi-
16056: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toimin-     maa eräillä postitoimen ulkopuolisilla palveluilla.
16057: talinja vastaa posti- ja telelaitoksen taloudenhoi-     Haja-asutusalueiden toimipaikat tarjoavat mm.
16058: dosta annetun lain (565/50) periaatteita, joiden        kirjasto- ja lääkekaappipalveluja sekä ilmoitus-
16059: mukaan laitoksen toiminnassa on yleisen edun            taulutilaa. Kuntien ja muiden yhteistyökumppa-
16060: ohella otettava huomioon myös laitoksen kannat-         neiden suhtautuminen lisäpalvelujen tarjontaan
16061: tavuus ja terveet liikeperiaatteet.                     ei kuitenkaan aina ole ollut paras mahdollinen.
16062: 
16063:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1987
16064: 
16065:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
16066:                                       1987 vp. -     KK n:o 91                                         3
16067: 
16068: 
16069: 
16070: 
16071:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16072: 
16073:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det faktum att postanstalterna i glesbygderna
16074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anlitas allt mindre har i många fall inneburit en
16075: den 21 maj 1987 tili vederbörande medlem av          orimlig höjning av kostnaderna per prestation.
16076: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Exempelvis i de i spörsmålet nämnda anstalterna
16077: dagsman Väistö m.fl. undertecknade spörsmål nr       i Kiihtelysvaara kommun, som alla håller öppet
16078: 91:                                                  fem timmar om dagen, är kundantalet så litet,
16079:                                                      att det i verkligheten genomsnittligt har använts
16080:           Är Regeringen medveten om post- och        drygt en timme för kundbetjäning. 1 området
16081:        televerkets planer att förkorta betjänings-   finns det ca 40 (Huhtilampi) tili 84 hushåll
16082:        tiderna vid fasta postanstalter i glest be-   (Keskijärvi). 1 sådana fall är det naturligt att man
16083:        bodda områden, bl.a. i Kiihtelysvaara         strävar att bättre anpassa förekomsten av postal
16084:        kommun, och                                   betjäning tili efterfrågan och tili de krav som en
16085:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        skälig servicenivå ställer.
16086:        att bevara de fasta posttjänsterna i byar-
16087:        na, så att man även på detta sätt kunde          Enligt den praxis som följs i postfunktionen är
16088:        förstärka livsdugligheten i glesbygderna      en indragning av en postanstalt en sista utväg,
16089:        och stöda invånarnas egna aktiva strävan-     som man tar tili då man utreder fortsättnings-
16090:        den för att bevara och utveckla ett funge-    möjligheterna för en postanstalt med få kunder.
16091:        rande bysamfund?                              1 första hand är avsikten att fortsätta med en
16092:                                                      betjäning på deltid eller genom att slå samman
16093:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     skötseln av en sådan postanstalt med postutbär-
16094: anföra följande:                                     ning eller med skötseln av en annan postanstalt.
16095:                                                      1 praktiken innebär dessa alternativ en minskning
16096:    Som en följd av den närings- och samhällspoli-    av varje anstalts öppethållningstider.
16097: tik som under de senaste årtiondena utövats i
16098: vårt land har befolkningen flyttat tili städer och      De förändringar som inverkar på anstalternas
16099: landsortscentra, dit även butiks- och andra tjäns-   verksamhet förverkligas i praktiken då anstaltsfö-
16100: ter koncentrerats. P.g.a. befolknings- och kund-     reståndaren går i pension. lfall anstaltens verk-
16101: brist har man i glesbygderna följaktligen varit      samhet slutar helt, strävar man att säkra service-
16102: tvungen att dra in butiker, skolor, lokala bank-     nivån t.ex. med hjälp av linjer för postbetjä-
16103: kontor och även postanstalter.                       ningsbilar och med en postutbärare som sköter
16104:    Då post- och televerket utvecklar sitt an-        om postärenden.
16105: staltsnät är dess mål att erbjuda kunderna postal       Post- och televerket har för sin del aktivt
16106: setvice på ett rimligt anstånd och på ett sådant     försökt öka användningen av anstalterna genom
16107: sätt att de motsvarar fordringarna på servicens      att vidga deras serviceutbud med en del för
16108: nivå och så att verksamheten tillika ger resultat    postfunktionen utomstående service. Anstalterna
16109: och är ekonomisk. Verksamheten följer principer-     i glesbygderna erbjuder bl.a. biblioteks- och
16110: na i lagen om de allmänna grunderna för post-        medicinskåpsservice samt utrymme för anslags-
16111: och telegrafverkets hushållning (565/50), av vii-    tavlor. Kommunernas och de andra samarbets-
16112: ken det framgår att verket bör skötas enligt         partnernas inställning tili utbudet av tilläggs-
16113: sunda affärsprinciper med avseende fast på dess      setvice har dock inte alltid varit den bästa
16114: lönsamhet och landets allmänna fördel.               tänkbara.
16115: 
16116:     Helsingfors den 30 juni 1987
16117: 
16118:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
16119:                                                  1987 vp.
16120: 
16121: Skriftligt spörsmål nr 92
16122: 
16123: 
16124: 
16125: 
16126:                                     Nyby m.fl.: Om datummärkning av produkter
16127: 
16128: 
16129:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
16130: 
16131:    Ur konsumentskyddssynpunkt är det viktigt att        värt förlängas. I Sverige har livsmedelsverket
16132: de varor som saluförs är av hög kvalitet. Därför        infört obligatorisk datummärkning av bröd.
16133: datummärks vissa produkter. Antalet produkter              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16134: som datummärks är ännu litet i Finland. Det har         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16135: t.ex. visat sig att batterier tili klockor kan vara i   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
16136: det närmaste tomma då konsumenten köper                 följande spörsmål:
16137: dem. Mjukt bröd datumstämplas inte. Genom
16138: antimögeltilisatser kan brödets hålibarhet avse-                  Har Regeringen för avsikt att vidta
16139:                                                                åtgärder för att produktsortimentet som
16140:                                                                datummärks utökas?
16141: 
16142:      Helsingfors den 21 maj 1987
16143: 
16144:                        Mats Nyby                                 Lauri Metsämäki
16145: 
16146: 
16147: 
16148: 
16149: 270643C
16150: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 92
16151: 
16152: Kirjallinen kysymys n:o 92                                                                 Suomennos
16153: 
16154: 
16155: 
16156: 
16157:                                    Nyby ym.: Tuotteiden varustamisesta päivämäärämerkinnäillä
16158: 
16159: 
16160:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16161: 
16162:    Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että         määrännyt leivän päivämäärämerkinnät pakolli-
16163: myytävät tavarat ovat korkealaatuisi~. Tämän          siksi.
16164: vuoksi eräisiin tuotteisiin merkitään pätvämäärät.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16165: Päivämäärin varustettujen tuotteiden lukumäärä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16166: on Suomessa vielä pieni. On esimerkiksi osoittau-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16167: tunut, että kellojen paristot voivat olla lähes       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16168: tyhjiä ostohetkellä. Tavalliseen le~pään ei _tehd_ä
16169: päivämäärämerkintää. Holl_lehtumtsta ~stävten h-                Onko Hallitus aikeissa ryhtyä tOimen-
16170: säaineiden avulla leivän sätlyvyyttä voidaan mer-            piteisiin päivämäärämerkintöjen lisäämi-
16171: kittävästi pidentää. Ruotsin elintarvikevirasto on           seksi tuotevalikoimassa?
16172: 
16173:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1987
16174: 
16175:                       Mats Nyby                                Lauri Metsämäki
16176:                                       1987 vp. -     KK n:o 92                                          3
16177: 
16178: 
16179: 
16180: 
16181:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16182: 
16183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kinnät eivät ole kovin yleisiä mm. siitä syystä,
16184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        että ruuhkien tasaamiseksi leipiä joudutaan väli-
16185: olette 21 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn           varastoimaan pakastettuina. Tästä syystä päiväys-
16186: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         merkinnät eivät antaisi kuluttajalle hänen tarvit-
16187: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    semaansa tietoa leivän todennäköisestä säilymis-
16188: taja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ajasta. Yleinen pyrkimys on myydä ruokaleipä
16189: myksestä n:o 92:                                     mahdollisimman tuoreena, ja siitä syystä esim.
16190:                                                      säilöntäaineiden käyttö on kiellettyä pakkaamat-
16191:           Onko Hallitus aikeissa ryhtyä toimen-      tomassa ruokaleivässä.
16192:        piteisiin päivämäärämerkintöjen lisäämi-         Elintarvikkeita koskevat päiväysmerkintäsään-
16193:        seksi tuotevalikoimassa?                      nökset ovat hajallaan lainsäädännössä ja päiväys-
16194:                                                      ten merkitsemisessä on jonkin verran kirjavuutta.
16195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Myyntipäällysmerkintöjä koskevat säännökset ja
16196: seuraavaa:                                           määräykset on kuitenkin tarkoitus uudistaa ensi
16197:    Elintarvikelainsäädäntöön sisältyy päiväysmer-    tilassa, ja siinä yhteydessä Suomessa tullaan seu-
16198: kintöjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jotka     raamaan kansainvälistä käytäntöä mahdollisim-
16199: koskevat kuitenkin vain osaa elintarvikkeista.       man tarkoituksenmukaisella tavalla ensisijaisena
16200: Helposti pilaautuvien elintarvikkeiden, kanan-       tavoitteena kuluttajansuojan ja kuluttajan saa-
16201: munien, erityisvalmisteiden, pakasteiden ja las-     man informaation parantaminen.
16202: tenruokien myyntipäällyksessä on aina ilmoitetta-        Päiväysmerkintöjen käyttö on elintarvikkeita ja
16203: va viimeinen myyntipäivä. Maidontarkastuslain        lääkkeitä lukuunottamatta erittäin harvinaista.
16204: nojalla on lisäksi määrätty viimeisen myyntipäi-     Kulutustavaroiden kohdalta siihen ei ole lainsää-
16205: vän merkitsemisestä kulutusmaitotuotteisiin sekä     dännössä nimenomaista velvoitetta.
16206: elintarvikerasvalain nojalla määrätään margarii-         Mikäli tuote osoittautuu laadullisesti kelvotto-
16207: nin ja sen eri valmisteiden päiväysmerkinnöistä.     maksi, on kuluttajalla oikeus korvaukseen kulut-
16208: Lisäksi elintarvikelain nojalla on säädetty pak-     tajansuojalainsäädännön nojalla. Kuluttajalla on
16209: kauspäivän merkitseminen pakolliseksi ruokape-       oikeus olettaa, että tuotteella on tietty kestoikä,
16210: runan ja juustojen myyntipäällykseen.                ja ellei se toteudu, on kuluttajalla oikeus vedota
16211:    Pakollisten päiväysmerkintöjen lisäksi elinkei-   tuotteen virheellisyyteen. Kulutustavaroiden laa-
16212: nonharjoittajat merkitsevät vapaaehtoisesti päi-     dun takeena on päiväysmerkintöjen käytöllä hy-
16213: väyksiä mm. kahviin, kekseihin, joihinkin leivin-    vin vaihteleva merkitys hyödykeryhmästä riip-
16214: tuotteisiin ja mehuihin. Ruokaleivän päiväysmer-     puen.
16215: 
16216:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1987
16217: 
16218:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
16219: 4                                        1987 vp. -      KK n:o 92
16220: 
16221: 
16222: 
16223: 
16224:                                  Till Riksdagens Herr Talman
16225: 
16226:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             arna skall kunna utjämnas. Av denna anledning
16227: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           skulle datumanteckningarna inte ge konsumen-
16228: den 21 maj 1987 till vederbörande medlem av              ten den uppgift han behövde om den troliga
16229: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        hållbarhetstiden för brödet. Den allmänna strä-
16230: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr             van är att sälja matbrödet så färskt som möjligt,
16231: 92:                                                      och därför är det t. ex. förbjudet att använda
16232:                                                          konserveringsmedel i matbröd som inte förpac-
16233:           Har Regeringen för avsikt att vidta            kas.
16234:         åtgärder för att produktsortimentet som
16235:         datummärks utökas?                                  Stadgandena som gäller darumanteckningar på
16236:                                                          livsmedel finns utspridda i lagstiftningen, och i
16237:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          någon mån förekommer det brokighet i fråga om
16238: anföra följande:                                         datumanteckningarna. Stadgandena och bestäm-
16239:                                                          melserna om anteckningar på försäljningshöljen
16240:     1 livsmedelslagstiftningen ingår stadganden          har man emellertid för avsikt att reformera så fort
16241: och bestämmelser om datumanteckningar, dessa             som möjligt, och härvid kommer internationell
16242: gäller emellertid bara en del livsmedel. På              praxis att följas på ett så ändamålsenligt sätt som
16243: förpackningshöljet till lättfördärvliga livsmedel,       möjligt med bättre konsumentskydd och infor-
16244: hönsägg, specialtillverkningar, djupfrysta pro-          mation åt konsumenten som främsta målsätt-
16245: dukter och barnmat skall sista försäljningsdagen         mng.
16246: alltid uppges. Med stöd av lagen om mjölkkon-
16247: troll har dessutom fastställts att sista försäljnings-      Bruket av datumanteckningar är synnerligen
16248: dagen skall antecknas på konsumtionsmjölkpro-            ovanligt förutom i fråga om livsmedel och medi-
16249: dukter, och med stöd av lagen om vissa livsme-           ciner. För konsumtionsförnödenheter finns ingen
16250: delsfetter bestäms om datumanteckningar på               uttrycklig förpliktelse om detta i lagstiftningen.
16251: margarin och dess olika produkter. Dessutom har             lfall en produkt visar sig vara oduglig i fråga
16252: med stöd av livsmedelslagen stadgats att förpack-        om kvaliteten, har konsumenten med stöd av
16253: ningsdagen skall antecknas på försäljningshöljena        konsumentskyddslagstiftningen rätt att få ersätt-
16254: till matpotatis och ost.                                 ning. Konsumenten har rätt att utgå ifrån att
16255:     Vid sidan av de obligatoriska datumanteck-           produkten har en viss hållbarhetstid, och om så
16256: ningarna uppger näringsidkarna frivilligt datum          inte är fallet har konsumenten rätt att hänvisa till
16257: på bl.a. kaffe, kex, en del bageriprodukter och          att produkten är felaktig. Som garanti för kvali-
16258: safter. På matbröd är datumanteckningar inte             teten på konsumtionsförnödenheterna har bruket
16259: särskilt allmänna bl.a. på grund av att brödet           av datumanteckningar en mycket varierande be-
16260: måste mellanlagras djupfryst för att anhopning-          tydelse beroende på förnödenhetsgrupp.
16261: 
16262:      Helsingfors den 15 juni 1987
16263: 
16264:                                                                               Minister Pertti Salolainen
16265:                                               1987 vp.
16266: 
16267: Kirjallinen kysymys n:o 93
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272:                                   Pulliainen ym.: Kansallispuiston perustamisesta Kolovedelle Mikke-
16273:                                      lin lääniin
16274: 
16275: 
16276:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16277: 
16278:    Mikkelin läänin Enonkosken, Heinäveden ja         sä. Jos jälkimmäiset toteutetaan, katoaa alueen
16279: Savonrannan kuntien alueella sijaitseva Kolovesi     erämaisuus. Metsähallinnon hakkuusuunnitelma
16280: on kansainvälisesti arvokas suojelukohde, joka on    on jopa seutukaavan vastainen. Metsähallitus on
16281: mukana mm. UNESCOn World Hetitage -ohjel-            tiettävästi ostanut Koloveden alueelta luonnon-
16282: massa ja kansallispuistokomitean mietinnössä         suojelutarkoituksiin osoitetuilla määrärahoilla ai-
16283: (1976:88). Se on myös vahvistetun seutukaavan        nakin 110 ha:n kokoisen määräalan (RN:o 8:27),
16284: SU1-kohde. Seutukaavan suojelualuevaraus ei          jota se nyt aikoo pääosin talousmetsäksi.
16285: juurikaan koske yksityismaita.                          Mikkelin lääninhallitus on kääntynyt kirjelmäl-
16286:    Koloveden alueelta voidaan mainita monta          lä (8.8.1986) ympäristöministeriön puoleen esit-
16287: merkittävää kohdetta, kuten Ukonvuoren aarni-        täen, että Koloveden suojelumuodoksi tulisi sel-
16288: alue, Koukkuvirran luonnonhoitometsä, kallio-        lainen, että "alueen luonnonarvot ja uhanalai-
16289: maalaukset, Heinäveden kulttuurihistoriallisesti     nen lajisto eivät häviä alueelta''.
16290: arvokas laivareitti, Käkölammenharju sekä lukui-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16291: sat eläin- ja kasvilajit, joiden suojelutarpeeseen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16292: on viime aikoina kiinnitetty useissa yhteyksissä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16293: huomiota.                                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16294:    Koloveden alueeseen kohdistuu nyt monta
16295: uhkaa, joista mainittakoon tässä yhteydessä vain               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-
16296: mökkiasutuksen laajentumismahdollisuus ja met-              sallispuiston perustamiseksi Mikkelin lää-
16297: sähallinnon hakkuusuunnitelmat alueen metsis-               nin Koloveden alueelle?
16298: 
16299:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1987
16300: 
16301:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
16302:                      Pekka Haavisto                           Kari Rajamäki
16303:                                           Osmo Soininvaara
16304: 
16305: 
16306: 
16307: 
16308: 270658T
16309: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 93
16310: 
16311: 
16312: 
16313: 
16314:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16315: 
16316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ovat esittäneet Koloveden aluetta valtion retkei·
16317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lyalueeksi, kun taas Mikkelin lääninhallitus or
16318: olette 22 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn          tehnyt esityksen Koloveden kansallispuiston pe·
16319: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rustamisesta alueelle. Luonnonsuojelualueiden.
16320: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   kuten kansallispuistojen perustaminen kuulut:
16321: taja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   ympäristöministeriölle, kun taas valtion retkeily·
16322: kysymyksestä n:o 93:                                alueiden perustaminen kuuluu maa- ja metsäta·
16323:                                                     lousministeriölle. Ministeriöt ovat neuvotellee1
16324:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-      useita kertoja Koloveden tulevasta käytöstä.
16325:        sallispuiston perustamiseksi Mikkelin lää-      Ympäristöministeriö on sitä mieltä, että Kolo·
16326:        niin Koloveden alueelle?                     veden alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi kan·
16327:                                                     sallispuiston perustaminen olisi paras ratkaisu
16328:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    Lopullista ratkaisua, joka saatetaan valtioneuvos
16329: ti seuraavaa:                                       ton käsiteltäväksi, ei kuitenkaan ole vielä saatt:
16330:   Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle ym-      aikaan. Joka tapauksessa Koloveden alueesta tul·
16331: päristönsuojelusta 28.9. 1984 todetaan erikseen     Iee erityisalue, missä rakentaminen kielletään j:
16332: selvitettävän muun muassa Koloveden alueen          metsänkäyttöä säännellään. Metsähallitus on pi·
16333: suojelutarvetta ja -tapaa. Alueen maanomistaja      dättäytynyt kaikista toimista alueella, kunnes ser
16334:     metsähallitus - sekä asianomaiset kunnat        lopullinen käyttö saadaan ratkaistuksi.
16335: 
16336:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1987
16337: 
16338:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
16339:                                      1987 vp. -     KK n:o 93                                         3
16340: 
16341: 
16342: 
16343: 
16344:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16345: 
16346:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ner har föreslagit att Kolovesiområdet skall bli ett
16347: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      statligt strövområde, medan länsstyrelsen i St.
16348: den 22 maj 1987 till vederbörande medlem av         Michels län har framfört ett förslag om att
16349: statsrådet översant avskrift av följande av riks-   grunda en nationalpark på området. Grundandet
16350: dagsman Erkki Pulliainen m.fl undertecknade         av naturskyddsområden, t.ex. nationalparker,
16351: spörsmål nr 9 3:                                    hör till miljöministeriet, medan grundandet av
16352:                                                     statliga strövområden hör till jord- och skogs-
16353:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       bruksministeriet. Ministerieroa har flere gånger
16354:        att grunda en nationalpark på Kolove-        diskuterat det framtida bruket av Kolovesi.
16355:        siområdet i St. Michels län?                     Miljöministeriet anser att grundandet av en
16356:                                                     nationalpark vore den bästa lösningen för att
16357:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     bevara naturvärden i Kolovesiområdet. Man har
16358: anföra följande:                                    ännu inte nått en slutlig lösning, som senare förs
16359:    I statsrådets redogörelse till riksdagen 28.9.   till statsrådet för behandling. I alla fall torde
16360: 1984 angående miljöskydd, konstateras att bl.a.     Kolovesi bli ett specialområde, där byggande
16361: skyddsbehovet och -metoden rörande Kolove-          förbjuds och skogsbruket regleras. Forststyrelsen
16362: siområdet skall utredas skilt. Områdets mark-       avhåller sig från all verksamhet på området, tills
16363: ägare, forststyrelsen, samt vederbörande kommu-     frågan om dess slutliga användning löses.
16364: 
16365:     Helsingfors den 22 juni 1987
16366: 
16367:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
16368:                j
16369:               j
16370:              j
16371:             j
16372:            j
16373:           j
16374:          j
16375:         j
16376:        j
16377:       j
16378:      j
16379:     j
16380:    j
16381:   j
16382:  j
16383: j
16384:                                              1987 vp.
16385: 
16386: Kirjallinen kysymys n:o 94
16387: 
16388: 
16389: 
16390: 
16391:                                 Kärhä: Peruskoulun luokanopettajien koulutuspaikkojen määrän
16392:                                   lisäämisestä
16393: 
16394: 
16395:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16396: 
16397:    Pula pätevista peruskoulun luokanopettajista       Selviytyäkseen opettajavajauksistaan kunnat
16398: on tullut pysyväksi ongelmaksi Etelä-Suomessa.     ovat joutuneet palkkaamaan vuodeksi kerralla
16399: Syy luokanopettajien lukumäärän vähyyteen on       epäpäteviä opettajia lähinnä opiskelupaikkaa
16400: muun muassa luokkakokojen pienentäminen ala-       vaille jääneistä ylioppilaista. Tämä on kuitenkin
16401: asteen 32 oppilaan ylärajasta 2 5 oppilaaseen.     huono ratkaisu, sillä Uudenmaan koulujen suu-
16402: Samanaikaisesti opettajakoulutus tuottaa vähem-    ret luokkakoot, asutuskeskuksien levottomat
16403: män ammattitaitoisia opettajia kuin työelämästä    nuoret ja nykyaikaiset opetustavoitteet edellyttä-
16404: poistuu eläkkeelle siirtymisen myötä. Muutaman     vät opettajalta suurta ammatillista valmiutta.
16405: vuoden sisällä toteutettava julkisen hallinnon        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16406: joustava eläkejärjestelmä tulee vielä paheota-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16407: maan nykyistä opettajavajausta.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16408:                                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16409:   Uudellamaalla pula pätevistä luokanopettajista
16410: on kaikkein hälyttävin. Esimerkkinä voi mainita             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16411: Keravan kaupungin, jossa kuluvana keväänä 16              ryhtyä peruskoulun luokanopettajien
16412: avoimeen luokanopettajan virkaan tuli vain kaksi          koulutuspaikkojen määrän lisäämiseksi
16413: hakemusta. Tilanne on vastaavanlainen muissa-             pysyväksi muodostuneen vajauksen pois-
16414: kin Uudenmaan suurissa kasvukeskuksissa.                  tamiseksi?
16415: 
16416:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
16417: 
16418:                                             Lea Kärhä
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 
16423: 270666C
16424: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 94
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 
16429:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16430: 
16431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on pyritty vaikuttamaan korostamalla mm. sisäl-
16432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          töjen eheyttämistä. Sisällöt ovat kuitenkin viime
16433: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             kädessä yliopistojen itsensä päätettävissä olevia
16434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           asioita. Ministeriössä on valmistunut erityinen
16435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      toimenpideohjelma, jossa on paneuduttu mm.
16436: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta          opintojen pitkittymiseen. Ohjelma sisältää ehdo-
16437: kysymyksestä n:o 94:                                   tuksia myös syiden poistamiseksi.
16438:                                                           Opettajatarvetta seurataan jatkuvasti. Viimeksi
16439:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         opettajankoulutusneuvoston opettajatarvejaosto
16440:         ryhtyä peruskoulun luokanopettajien            on tehnyt esityksiä opiskelijamääristä. Aloitus-
16441:         koulutuspaikkojen määrän lisäämiseksi          paikkojen määrää ollaan nostamassa. Vuonna
16442:         pysyväksi muodostuneen vajauksen pois-         1986 varsinaiseen koulutukseen voitiin ottaa 712
16443:         tamiseksi?                                     opiskelijaa, vuonna 1987 otetaan yhteensä 768
16444:                                                        uutta opiskelijaa. Tarkoitus on vuosittain nostaa
16445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         aloituspaikkoja siten, että niitä on vuosikymme-
16446: seuraavaa:                                             nen 1990 alkuun mennessä n. 900. Aloituspaik-
16447:    Luokanopettajien vajaukseen johtaneita sylta        kojen nostaminen edellyttää, että korkeakoulut
16448: on useita. Koulutuksen piteneminen 2- ja 3-vuo-        saavat tähän riittäviä voimavaroja. Niinpä kor-
16449: tisesta 160 opintoviikon laajuiseksi kandidaatin       keakouluja on kehotettu ottamaan omissa toi-
16450: tutkintoon johtavaksi oli aluksi yksi näitä tekijöi-   minta- ja taloussuunnitelmissaan huomioon, että
16451: tä. Opintojen pitkittyminen erilaisista syistä on      korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa
16452: selvästi vaikuttanut valmistuneiden määrään ja         aloituspaikkojen lisäys suunnataan kasvatustie-
16453: sitä tietä pätevien opettajien saamiseen. Tämä         teellisellä alalla luokanopettajien koulutukseen.
16454: ilmiö on ominaista erityisesti pääkaupunkiseu-            Akuutin pääkaupunkiseudulla ilmenneen va-
16455: dulla, jossa on myös helppo hakeutua tilapäisiin       jauksen poistamiseksi alkaa Helsingin yliopistossa
16456: opettajantehtäviin tai kokonaan muulle alalle.         syksyllä 1987 kaksivuotinen poikkeuskoulutus.
16457: Vajausta on aiheutunut niin ikään koulutus-            Näitä poikkeuskoulutuskursseja on tarkoitus jat-
16458: poliittisista ratkaisuista, kuten luokanopettajien     kaa niin kauan kuin tarvetta ilmenee.
16459: ulottamisesta luokille, joilla aiemmin on käytetty        Kuten alussa todettiin, vajauksen syyt ovat
16460: aineenopettajia.                                       moninaiset ja niiden poistaminen vie oman ai-
16461:    Opetusministeriössä näihin asioihin on paneu-       kansa. Pysyvästä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kysy-
16462: duttu kiinnittämällä huomiota sekä määrällisiin        mys, ja vajauksen poistamiseksi on opetusminis-
16463: että laadullisiin tekijöihin. Koulutuksen kestoon      teriössä ryhdytty toimenpiteisiin.
16464: 
16465:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
16466: 
16467:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
16468:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 94                                            3
16469: 
16470: 
16471: 
16472: 
16473:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16474: 
16475:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          själva som bestämmer om innehållen. 1 ministe-
16476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        riet har ett särskilt åtgärdsprogram uppgjorts, i
16477: den 26 maj 1987 till vederbörande medlem av           vilket bl.a. förlängningen av studierna har un-
16478: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dersökts. Prognmmet innehåller också förslag till
16479: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          hur orsakerna kunde avlägsnas.
16480: nr 94:                                                   Man följer ständigt med lärarbehovet. Utbild-
16481:                                                       ningsbehovssektionen inom lärarutbildningsrådet
16482:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       har senast gjort framställningar om antalet stude-
16483:        för att öka antalet studieplatser för klass-   rande. Antalet nybörjarplatser kommer att ökas.
16484:        lärare i grundskolan i syfte att avhjälpa      År 1986 kunde man ta in 712 studerande till den
16485:        den numera varaktiga bristen?                  egentliga utbildningen, år 1987 kommer man att
16486:                                                       ta in sammanlagt 768 nya studerande. Avsikten
16487:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är att antalet nybörjarplatser årligen skall ökas så,
16488: anföra följande:                                      att de i början av nästa årtionde, 1990, är ca 900.
16489:    Orsakerna till bristen på klasslärare är många.    En förutsättning för att antalet nybörjarplatser
16490: Till en början var en av orsakerna den att            kan ökas är att högskolorna får tillräckligt resur-
16491: utbildningen, från att ha varit 2- och 3-årig,        ser för det. Därför har högskolorna uppmanats
16492: förlängdes till att innefatta 160 studieveckor och    att i sina egna verksamhets- och ekonomiplaner
16493: leda till kandidatexamen. Det att studierna av        fästa avseende vid att en ökning av antalet
16494: olika skäl blivit längre har tydligt påverkat anta-   nybörjarplatser i utvecklingsplanen för högskole-
16495: let utexaminerade och därmed också möjligheten        väsendet inom pedagogiken inriktas på klasslärar-
16496: att få kompetenta lärare. Detta fenomen före-         utbildningen.
16497: kommer särskilt inom huvudstadsregionen, där             För att avhjälpa den akuta brist som råder
16498: det också är lätt att söka sig till tillfälliga       inom huvudstadsregionen startar vid Helsingfors
16499: läraruppgifter eller till en helt annan bransch.      universitet hösten 1987 en 2-årig undantagsut-
16500: Eristen har även sin grund i utbildningspolitiska     bildning. Man har för avsikt att anordna dylika
16501: lösningar, t.ex. i att klasslärare används i sådana   undantagsutbildningskurser så länge det finns
16502: klasser som tidigare haft ämneslärare.                behov av dem.
16503:    lnom undervisningsministeriet har man under-          Såsom i början konstaterades, är orsakerna till
16504: sökt saken genom att fästa uppmärksamhet både         bristen många och det tar sin tid att avlägsna
16505: vid kvantitativa och kvalitativa faktorer. Man har    dem. Det är emellertid inte fråga om något
16506: försökt inverka på utbildningstidens längd bl.a.      bestående fenomen, och undervisningsminis-
16507: genom att betona vikten av att konsolidera            teriet har skridit till åtgärder för att avhjälpa
16508: innehållen. Det är dock i sista hand universiteten    bristen.
16509: 
16510:      Helsingfors den 25 juni 1987
16511: 
16512:                                                            Undervisningsminister Chnstoffer Taxell
16513:                                                1987 vp.
16514: 
16515: Kirjallinen kysymys n:o 95
16516: 
16517: 
16518: 
16519: 
16520:                                   Tykkyläinen ym: Kotiäitien sosiaaliturvan parantamisesta
16521: 
16522: 
16523:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16524: 
16525:    Kotiäidit ovat jääneet vähälle huomiolle so-      tu olleen vuonna 1980 4,5 miljardia tuntia.
16526: siaaliturvaa kehitettäessä. Kotona tehtyä vuosi-     Rahassa mitattuna tämä merkitsee 77,8 miljardia
16527: kymmenien työtä ei eläkkeissä eikä sosiaaliturvas-   markkaa, mikä on peräti 42 % vuoden 1980
16528: sa oteta huomioon: 65 vuotta täyttäessään kotiäi-    bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi on luon-
16529: ti tulee oikeutetuksi vain kansaneläkkeeseen.        nollisesti otettava huomioon ne kotona tehdyn
16530: Kuitenkin kotiäidit tekevät vuosikymmeniä koto-      työn tuottamat inhimilliset arvot, joita rahassa ei
16531: naan palkatonta työtä, jonka arvo sekä kansan-       voida mitata.
16532: taloudelle että yleisinhimilliseltä kannalta kat-       Kotiäitien sosiaaliturvan heikkous on nykyisin
16533: soen on mittaamaton. Monessa perheessä juuri         yksi pahimmista epäkohdista maassamme. Asi-
16534: kotona työtä tekevä äiti luo lapsille sellaista      aan kiinnitettiin huomiota viimeksi käydyissä
16535: turvallisuudentunnetta, että sen vaikutus kestää     hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan kirjat-
16536: koko elämän. - On lisäksi muistettava, että          tiin maininta, jonka mukaan kotona hoitotyötä
16537: monella nyt vanhuuseläkkeelle jääväliä kotiäidillä   tekevien sosiaaliturvan epäkohdat selvitetään.
16538: ei aikoinaan lapsia saadessaan ole ollut mitään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16539: valinnanmahdollisuutta: 1940- ja 1950-luvulla ei     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16540: yhteiskunnan järjestämiä lasten päivähoitopaik-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16541: koja juuri ollut.                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16542:    Kotona tehty työ on myös kansantalouden
16543: kannalta erittäin arvokasta ja yhteiskuntaa hyö-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16544: dyttävää. Tämän työn määrän on tilastokeskuk-                ryhtyä kotiäitien sosiaaliturvan paranta-
16545: sen vuonna 1985 tekemässä tutkimuksessa arvioi-              miseksi?
16546: 
16547:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
16548: 
16549:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                  Pertti Hietala
16550: 
16551: 
16552: 
16553: 
16554: 270665B
16555: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 95
16556: 
16557: 
16558: 
16559: 
16560:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16561: 
16562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puolison työeläke avioeron sattuessa ositetta1sun
16563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siten, että kotona työskennellyt puoliso saisi
16564: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             lukea eläkkeekseen osan puolisonsa työeläkkees-
16565: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tä. Saaduissa lausunnoissa ehdotukseen suhtau-
16566: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      duttiin kuitenkin ristiriitaisesti. Muun muassa
16567: taja Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     oikeusministeriö katsoi, että avioliittolain sään-
16568: kysymyksestä n:o 95:                                   nöksiä tulisi ensin tarkistaa.
16569:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan selvitys-
16570:         ryhtyä kotiäitien sosiaaliturvan paranta-      työryhmä on maaliskuussa 1986 jättämässään
16571:         miseksi?                                       muistiossa tarkastellut kotona pientä, alle 3-vuo-
16572:                                                        tiasta lastaan hoitavien henkilöiden sosiaaliturvaa
16573:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja sen puutteita. Keskeisimmiksi ongelma-alueik-
16574: ti seuraavaa:                                          si nähtiin eläketurvaan ja sairausvakuutuslain
16575:                                                        mukaiseen toimeentuloturvaan liittyvät kysymyk-
16576:    Työeläketurvan tarkoituksena on korvata työn-       set. Eläketurvan osalta työryhmä esitti useita eri
16577: tekijälle ja yrittäjälle eläkkeelle siirtymisen joh-   malleja, joiden avulla voitaisiin estää eläketurvan
16578: dosta poisjäänyttä palkkaa tai työtuloa ja turvata     heikkeneminen, jos ansiotyöstä pois jääminen
16579: siten työssäoloaikana saavutetun kulutustason          johtuu pienen lapsen hoidosta. Työryhmän eh-
16580: kohtuullinen säilyminen myös eläkeaikana. Elä-         dotusten ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta
16581: kejärjestelmiemme toisena tavoitteena on taata         selvitetään parhaillaan työryhmätyönä työeläk-
16582: kaikkien eläkkeensaajien vähimmäistoimeentulo          keen karttumisen yhtenäistämistä niissä tapauk-
16583: eläkeaikana. Tämä toteutetaan kansaneläkejärjes-       sissa, joissa henkilö jää äitiys-, isyys- tai vanhem-
16584: telmän avulla, jos työeläkettä ei ole lainkaan         painlomalle taikka hoitovapaalle hoitamaan lasta
16585: karttunut tai työhistoriaan on jäänyt aukkoja.         kotona. Työryhmälle asetettu määräaika päättyy
16586: Vuoden 1985 alusta toteutuneen kansaneläke-            31.10.1987.
16587: uudistuksen III-vaiheen mukaan jokaisella henki-
16588: löllä on oikeus henkilökohtaiseen kansaneläkkee-          Perheenäitien eläketurvaa selvitetään osaksi
16589: seen, jonka suutuuteen eivät vaikuta muut tulot        myös         perhe-eläkekomiteassa.          Komitean
16590: kuin eläkkeensaajan omat eläketulot.                   28.6.1985 valmistuneessa osamietinnössä on esi-
16591:    Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä elä-      tetty perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvitetty
16592: keturvakeskuksessa selvitettiin 1970-luvun lopul-      useiden vaihtoehtoisten uudistusmallien vaiku-
16593: la mahdollisuuksia perheenäitien eläketurvan pa-       tuksia perheiden toimeentuloturvaan. Komitea ei
16594: rantamiseksi. Tämä johti vuonna 1980 työnteki-         ole vielä esittänyt yksityiskohtaista ehdotusta
16595: jäin eläkelain muuttamiseen siten, että kotonaan       perhe-eläketurvan vastaiseksi järjestämiseksi. Ko-
16596: alle 3-vuotiasta lasta hoitaneella perheenäidillä      mitean työlle asetettu määräaika päättyy
16597: on oikeus niin sanottuun täysitehoiseen työkyvyt-      15.10.1987.
16598: tömyyseläketurvaan. Uudistus merkitsi sitä, että          Kotona lastaan hoitavan vanhemman sosiaali-
16599: työkyvyttömyyseläkkeen suutuudessa otetaan lap-        turvan kehittäminen on kokonaisuudessaan sosi-
16600: sen hoidon johdosta huomioon myös työkyvyttö-          aali- ja terveysministeriön tutkittavana. Tässä
16601: myyseläketapahtumasta eläkeikään jäljellä olevat       vaiheessa on syytä odottaa edellä mainittujen
16602: vuodet, vaikka työsuhteen päättymisestä onkin          selvitystöiden valmistumista ja tämän jälkeen
16603: kulunut vuotta pitempi aika. Eräänä vaihtoehto-        harkita vielä mahdollisesti tarvittavia jatkotoi-
16604: na esitettiin myös, että enemmän ansaitsevan           menpiteitä.
16605: 
16606:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
16607: 
16608:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
16609:                                       1987 vp. -     KK n:o 95                                        3
16610: 
16611: 
16612: 
16613: 
16614:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16615: 
16616:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         händelse av skilsmässa skulle delas så, att den
16617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       make som har arbetat i hemmet skulle få räkna
16618: den 26 maj 1987 tili vederbörande medlem av          en del av makens arbetspension tili sin pension. 1
16619: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    de utlåtanden som fåtts var åsikterna om för-
16620: dagsledamot Tykkyläinen m.fl. undertecknade          slaget dock motstridiga. Bl. a. justitieministeriet
16621: spörsmål nr 95:                                      ansåg att stadgandena i äktenskapslagen först
16622:                                                      borde ses över.
16623:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
16624:        för att förbättra socialskyddet för hus-         En arbetsgrupp för utredning av socialskyddet
16625:        mödrar?                                       för den som vårdar sitt barn i hemmet har i sitt
16626:                                                      PM, som avgavs i mars 1986, granskat socialskyd-
16627:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det och bristerna i detta för personer, som vårdar
16628: anföra följande:                                     sitt under 3 år gamla barn i hemmet. Det
16629:                                                      viktigaste problemområdet ansågs vara frågor i
16630:    En avsikt med arbetspensionsskyddet är att        anslutning tili pensionsskyddet och tili det ut-
16631: ersätta arbetstagare och företagare för lön eller    komstskydd varom stadgas i sjukförsäkringslagen.
16632: arbetsinkomst, som har uteblivit tili följd av       Beträffande pensionsskyddet föreslog arbetsgrup-
16633: pensionering, och på så sätt säkerställa att den     pen flera olika modeller, genom vilka en försäm-
16634: konsumtionsnivå som har uppnåtts under tiden i       ring av pensionsskyddet kunde motverkas, om
16635: arbete i rimlig grad bibehålls också under pen-      frånvaron från förvärvsarbete beror på vården av
16636: sionstiden. En annan avsikt med våra pensions-       ett litet barn. Utgående från arbetsgruppens
16637: system är att garantera minimiutkomsten för alla     förslag och de utlåtanden som har fåtts om dem
16638: pensionstagare under pensionstiden. Denna av-        utreder en arbetsgrupp som bäst frågan om ett
16639: sikt uppnås genom folkpensionssystemet, om           förenhetligande av arbetspensionens tillväxt i de
16640: ingen arbetspension alls har influtit eller om det   fall då någon är moderskaps-, faderskaps- eller
16641: finns luckor i arbetshistorian. Enligt folkpen-      föräldraledig för att vårda ett barn i hemmet.
16642: sionsreformens III skede, som genomfördes från       Tidsfristen, som utsatts för arbetsgruppen, utgår
16643: början av år 198 5, har var och en rätt tili         31.10.1987.
16644: personlig folkpension, på vars belopp andra in-
16645: komster än pensionstagarens egna pensionsin-             Husmödrarnas pensionsskydd utreds tili en del
16646: komster inte inverkar.                               också inom familjepensionskommitten. 1 kom-
16647:    Vid pensionsskyddscentralen utreddes i slutet     mittens delbetänkande, som förelåg 28.6.1985,
16648: av 1970-talet på begäran av social- och hälso-       angavs målen för familjepensionsskyddet och
16649: vårdsministeriet möjligheterna att förbättra hus-    tillika utreddes flera alternativa reformmodellers
16650: mödrarnas pensionsskydd. Detta ledde år 1980         inverkan på familjernas utkomstskydd. Kommit-
16651: tili att lagen om pension för arbetstagare ändra-    ten har ännu inte framlagt något detaljerat
16652: des så, att en husmor, som vårdat ett under 3 år     förslag om hur familjepensionsskyddet skall ord-
16653: gammalt barn i sitt hem, har rätt tili s.k.          nas i framtiden. Tidsfristen, som utsatts för
16654: invalidpensionsskydd med full effekt. Reformen       kommittens arbete, utgår 15.10.1987.
16655: innebar att även de år som återstår från invalidi-       Utvecklandet av socialskyddet för föräldrar,
16656: tetens början tili pensionsåldern beaktas på         som vårdar sina barn i hemmet, undersöks i dess
16657: grund av barnavård då invalidpensionens belopp       helhet av social- och hälsovårdsministeriet. 1
16658: fastställs, även om längre tid än ett år har         detta skede är det skäl att vänta tills ovan
16659: förflutit sedan arbetsförhållandet upphörde. Som     nämnda utredningsarbeten är färdiga och att
16660: ett alternativ föreslogs också att arbetspensionen   därefter överväga vilka fortsatta åtgärder som
16661: för den av makarna som har högre inkomst i           ännu eventuellt fordras.
16662: 
16663:      Helsingfors den 25 juni 1987
16664: 
16665:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16666:                                                 1987 vp.
16667: 
16668: Kirjallinen kysymys n:o 96
16669: 
16670: 
16671: 
16672: 
16673:                                    Paloheimo ym.: Uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisestä
16674: 
16675: 
16676:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16677: 
16678:    Hallitus on ohjelmassaan yksiselitteisesti pääty-   kiertoviljelystä saatava puu jne. Myös syvemmältä
16679: nyt siihen, että uusia ydinvoimaloita ei enää          maasta saatava geoterminen energia saattaa myö-
16680: rakenneta Suomeen. Energiahuoltomme on tästä           hemmin tulevaisuudessa olla käyttökelpoinen
16681: syystä yhä suuremmassa määrin muiden energia-          energialähde.
16682: lähteiden varassa. Näistä tällä hetkellä realistisin      Maallemme olisi eduksi, että valmius vaihtoeh-
16683: on fossiilisten polttoaineiden käyttö.                 toisiin energiamuotoihin olisi olemassa silloin,
16684:    Tämä on öljyn poikkeuksellisen alhaisen hin-        kun öljyn hinta jälleen niukkuudesta johtuen
16685: nan johdosta tällä hetkellä ymmärrettävää. Öljyn       kohoaa ja lukemattomat hajautetut ja omavarai-
16686: rajallisuudesta johtuen tilanne ei edes taloudelli-    suuteen perustuvat energiamuodot muuttuvat ta-
16687: sesti säilyne nykyisellään kovin kauan. Taloudel-      loudellisesti kannattaviksi ja realistisiksi. Nykyi-
16688: lisiakin ongelmia vakavampi ongelma on fossiilis-      nen öljyn hinta on keinotekoisen alhainen.
16689: ten polttoaineiden vaikutus ilmakehään, hiilidi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16690: oksidin väistämätön lisääntyminen.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16691:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16692:   Keskipitkälläkin aikavälillä on siitä syystä vält-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16693: tämätöntä, että Suomessa ryhdytään pikaisesti
16694: laatimaan suunnitelmia ja myöhemmin kokeile-                      Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin ja
16695: maan ja käyttämään erilaisia uusiutuvia energia-               laajamittaisiin toimiin fossiilisille poltto-
16696: varoja. Näistä merkittävimmät ovat auringon                    aineille ja ydinenergialle vaihtoehtoisten
16697: suorasta säteilystä saatava energia sekä sen joh-              energiamuotojen kehittämiseksi maas-
16698: dannaiset: tuuli, vesivoima, maanlämpö, lyhyt-                 samme?
16699: 
16700:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
16701: 
16702:                       Eero Paloheimo                            Pekka Haavisto
16703:                       Erkki Pulliainen                          Osmo Soininvaara
16704: 
16705: 
16706: 
16707: 
16708: 270649]
16709: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 96
16710: 
16711: 
16712: 
16713: 
16714:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16715: 
16716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimus- ja
16717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koetoimintaa on pelkästään kauppa- ja teolli-
16718: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             suusministeriön energiaosaston varoin tuettu
16719: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           noin 20 Mmk:lla. Tästä selvitystyöstä on saatu
16720: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      arvioita vaihtoehtoisten energialähteiden potenti-
16721: taja Paloheimon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      aalista sekä teknis-taloudellisesta kilpailukyvystä.
16722: kysymyksestä n:o 96:                                       Aurinkoenergian hyödyntämisen ongelmana
16723:                                                        pohjoisilla leveysasteilla ovat sen saatavuuden ja
16724:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin ja         tarpeen ajalliset erot sekä myös alhainen tehoti-
16725:        laajamittaisiin toimiin fossiilisille poltto-   heys. Neljä viidesosaa säteilymäärästä saadaan
16726:        aineille ja ydinenergialle vaihtoehtoisten      maalis- ja syyskuun välisenä aikana. Energiaa
16727:        energiamuotojen kehittämiseksi maas-            varastoimaHa olisi selvittävä kylmän talvikauden
16728:        samme?                                          yli. Aurinkoenergian varastointia koskevia tutki-
16729:                                                        muksia on Suomessakin kauppa- ja teollisuusmi-
16730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nisteriön rahoittamana menossa.
16731: seuraavaa:                                                 Suomessa auringon säteilytehon vuosikeskiarvo
16732:    Suomessa harjoitetun energiapolitiikan tavoit-      on noin 100 W 1m 2 • Suomen energiatarpeen
16733: teena on lisätä energiahuoltomme riippumatto-          tyydyttämiseksi tarvittaisiin pelkästään keräintä
16734: muutta tuontienergiasta. Aktiivisen energiapoli-       varten 2 000 km 2 :n ala. Tämä pinta-ala vastaa
16735: tiikan tuloksena ovat energiansäästölle asetetut       noin puolta Suomen liikennealueiden pinta-alas-
16736: tavoitteet toteutuneet ja energiahuollon kotimai-      ta.
16737: suusaste kääntynyt lievään nousuun. Energia-               Aurinkoenergian käyttömahdollisuudet raken-
16738: huoltomme rakenne on muuttunut ja monipuo-             nusten lämmitykseen ovat parhaat uudessa ra-
16739: listunut. Kivihiilen, öljyn ja ydinvoiman lisäksi      kennuskannassa. Karkea arvio aurinkolämmön
16740: on otettu käyttöön turve ja maakaasu. Monipuo-         hyödyntämismahdollisuuksien ylärajasta vuosina
16741: lisuutensa vuoksi energiahuoltomme varmuus on          2000-2020 on runsas 15 % uusien asuntojen
16742: lisääntynyt. Nk. vaihtoehtoisia energialähteitä,       koko lämmöntarpeesta.
16743: aurinkoa, tuulta, luontoon varastoitunutta aurin-          Aurinkoparistojärjestelmät ovat aurinkosähkön
16744: gon lämpöä jne. käytetään myös, mutta näiden           hyödyntämisessä rajatasoa käyttökohteissa kilpai-
16745: osuus kokonaistaloudesta ei ole nykyisellään mer-      lukykyisiä tavanomaisiin energiantuotantomuo-
16746: kittävä.                                               toihin verrattuna. Niiden kokonaisteho voisi olla
16747:    Pitkällä tähtäyksellä ensi vuosituhannen puo-       kuitenkin noin 1-2 MW:n luokkaa lähitulevai-
16748: lella vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen         suudessa eli kokonaisenergiataloudellisesti kovin
16749: merkitys kasvaa. Öljyn hinnan arvioidaan vaihte-       rajallisia.
16750: levan tulevaisuudessa nopeassa tahdissa, hinta-           Tuulienergian vuotuiseksi tekniseksi tuotanto-
16751: trendi on nouseva. Vaihtoehtoisten energialähtei-      potentiaaliksi Suomessa on arvioitu 4-5 TWh,
16752: den taloudelliseen kilpailukykyyn öljyn hinnan-        mikä edustaa sähkön nykytuotannossa noin
16753: muutokset eivät vaikuta kuitenkaan yhtä selvästi       10 % :n osuutta. Näin ollen tuulienergialla voi
16754: kuin aikaisemmin johtuen energiarakenteen mo-          siten olla tulevaisuudessa vain muuta sähkö- ja
16755: nipuolisuudesta.                                       energiahuoltoa täydentävä rooli. Ruotsin kahden
16756:    Kansainvälisen mittapuun mukaan Suomen              toimivan suurvoimalan kokemusten valossa sa-
16757: omaehtoisen energiapolitiikan tärkein alue on          dannen rakennettavan tuulivoimalan investointi-
16758: ollut mittava kotimaisten polttoaineiden käytön        kustannusten perusteella olisi päästävissä sähkön
16759: tukeminen. Puun ja turpeen käyttöä on tuettu           tuotantohintaan 25-30 p/kWh. Näillä sadalla
16760: mm. investointiavustuksin ja tutkimusvaroin.           voimalalla (ii 2-3 MW) pystyttäisiin tuottamaan
16761: Vuosina 1979-1986 on kotimaisen energian               vain noin 1 % Suomen nykyhetken sähköntar-
16762: käyttöönottoinvestointeihin     myönnetty     500      peesta, ja tuotantohintakin olisi ainakin kaksin-
16763: Mmk.                                                   kertainen perinteisiin tuotantomuotoihin verrat-
16764:                                         1987 vp. -       KK n:o 96                                          3
16765: 
16766: tuna. Tähän mennessä saadut tulokset tuuliener-          kentamista rajoittavat myös ympäristönsuojelulli-
16767: giatutkimuksesta eivät anna riittävää pohjaa laa-        set syyt.
16768: jamittaiseen tuulienergian tuotantoon.                      Vaikka vaihtoehtoiset energialähteet eivät tällä
16769:    Maaperään ja vesistöihin varastoitunutta aurin-       hetkellä ole taloudellisesti erityisen kilpailukykyi-
16770: gon energiaa voidaan hyödyntää lämpöpumppu-              siä konventionaalisten energialähteiden kanssa,
16771: jen avulla. Lämpöpumppujen käytön edistämi-              tulee hallitus omasta puolestaan edistämään
16772: nen on viime vuosina ollut tärkeä tutkimuksen ja         vaihtoehtoisten energiateknologioiden kehitystä.
16773: myös avustustoiminnan kohde. Suomessa on                 Kuten kysyjätkin toteavat, halvan energianhin-
16774: noin 10 000 kpl lämpöpumppuja, näistä yli                nan aikana kehitystyötä tulisi tehdä, jotta
16775: 90 % pientaloissa ja näistä valtaosa nk. maaläm-         varauduttaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa
16776: pöpumppuja. Muutamia maaperän tai vesistön               ko_~dattaviin energian hinta- tai saatavuusongel-
16777: lämpöä käyttäviä lämpöpumppuja on rakennettu             mun.
16778: suuriin kiinteistöihin tai kaukolämmitykseen.               Valtion tärkeimmäksi toimenpiteeksi vaihtoeh-
16779: Luonnon lämpöä hyödyntävien lämpöpumppu-                 toisten energialähteiden edistämiseksi tulee tut-
16780: jen yhteinen lämpöteho on tällä hetkellä 50              kimus-, kehitys- ja koetoiminnan tukeminen.
16781: MW. Vuoteen 2000 mennessä tehon arvioidaan               Parhaillaan on käynnissä kauppa- ja teollisuusmi-
16782: nousevan 90 MW:iin.                                      nisteriön energiaosaston rahoituksena selvitystyö
16783:    Lämpöpumppujen yleistymisen suhteen oltiin            vaihtoehtoisten energialähteiden potentiaalista
16784: hyvin toiveikkaita tutkimuskokonaisuutta käyn-           Suomessa. Tämän selvitystyön tulosten pohjalta
16785: nistettäessä 1980-luvun alussa. Esimerkiksi Ruot-        ryhdytään tarpeellisiin jatkotoimiin.
16786: sissa lämpöpumput ovat levinneet laajalle. Läm-             Erityisesti vaihtoehtoisten energialähteiden
16787: pöpumpputeknologia on suhteellisen valmista.             tutkimus- ja koetoiminnan osalta on huomattava
16788: Yleistymistä ovat rajoittaneet lähinnä yleinen          'se, että Suomen omat tutkimusresurssit ovat
16789: energianhintojen aleneminen sekä sähkön ja läm-          pienet. Energiateknologioiden kehitystyössä jou-
16790: mön hintasuhde Suomessa, mikä ei ole lämpö-              dutaan pakostakin turvautumaan kansainväliseen
16791: pumpulle edullinen.                                      yhteistyöhön. Esimerkiksi aktiivista aurinkotek-
16792:    Puun lyhytkiertoviljelyä on tutkittu 1970-            nologiaa kehitetään nk. aurinkovyöhykkeellä sel-
16793: luvun lopulta. Aluksi tutkittiin eri pajulajikkei-       laisin panoksin, että Suomella ei ole koskaan
16794: den soveltuvuutta ja ominaisuuksia sekä käynnis-         siihen mahdollisuutta. Tutkimustyön tehtävänä
16795: tettiin tarvittava konekaluston kehitystyö. Jo noin      on myös hankkia muualla kehitettyä tietoa tänne
16796: viiden vuoden viljelykokeiden jälkeen voitiin to-        ja luoda edellytykset tiedon omaksumiselle.
16797: deta, että olemassa olevilla lajikkeilla biomassan          Tällä hetkellä on meneillään varsin laaja ener-
16798: kuiva-ainetuotto hehtaarilta vuodessa on täysin          giapolitiikan arviointiprosessi. Tässä yhteydessä
16799: riittämätön ajatellen toiminnan taloudellisuutta.        myös vaihtoehtoisten energialähteiden rooli
16800: Myös lajikkeiden pakkasenkestävyys ei ollut riit-        maamme energiahuollossa tulee uudelleen pun-
16801: tävä Suomen olosuhteisiin. Näiden tulosten jäl-          nittavaksi.
16802: keen toiminta on keskitetty lähinnä kasvibiologi-           Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihtoeh-
16803: siin tutkimuksiin sopivien viljelylajikkeiden ke-        toisten energialähteiden käyttöä on selvitetty
16804: hittämiseksi.                                            melko laajasti. Erilaisia koekohteita on runsaasti
16805:    Mikäli kyseiset vaatimukset täyttäviä lajikkeita      vireillä. Tähän mennessä saadut tulokset eivät ole
16806: pystytään kehittämään, arvioidaan tutkimus-              antaneet aihetta vaihtoehtoisten energialähteiden
16807: panostus uudelleen. Tällä hetkellä meneillään            laajamittaiseen käyttöön. Hallitus tulee kuiten-
16808: olevista puun lyhytkiertoviljelyyn liittyvistä tutki-    kin jatkamaan näitten energialähteiden kehitys-
16809: muksista voidaan mainita turvetuotantokenttien           työn tukemista. Halvan energian aikana keskeisin
16810: jälkikäyttövaihtoehtojen selvittäminen mm. leh-          muoto on tutkimus-, kehitys- ja koetoiminnan
16811: tipuiden lyhytkiertoviljelyn avulla.                     tukeminen. Tutkimustyössä kansainvälinen tie-
16812:    Vesivoiman lisärakentamista on myös kartoitet-        donvaihto on eräs merkittävä kanava tiedontason
16813: tu. Lisäpotentiaali ei ole kovin merkittävä. Ra-         kohottamiseksi Suomessa.
16814: 
16815:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1987
16816: 
16817:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
16818: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 96
16819: 
16820: 
16821: 
16822: 
16823:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16824: 
16825:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Forsknings- och experimentverksamheten med
16826: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        alternativa energikälior har enbart av handels-
16827: den 26 maj 1987 tili vederbörande medlem av           och industriministeriets energiavdelning under-
16828: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     stötts med ca 20 Mmk. I och med detta utred-
16829: dagsman Paloheimo m.fl. undertecknade spörs-          ningsarbete har man fått bedömningar av de
16830: mål nr 96:                                            alternativa energikäliornas potentiella samt tek-
16831:                                                       nisk-ekonomiska konkurrenskraft.
16832:           Ämnar Regeringen vidtaga brådskande            Problemet med utnyttjandet av solenergi på
16833:         och vittomfattande åtgärder för att i vårt    nordliga breddgrader är skilinaden mellan den
16834:         land utveckla alternativa energiformer tili   tid då energin står att få och den tid då den
16835:         de fossila bränslena och kärnkraften?         behövs mest, samt också den låga intensiteten.
16836:                                                       Fyra femtedelar av strålningsmängden erhålls
16837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mellan mars och september. Man skulle vara
16838: anföra följande:                                      tvungen att klara sig med lagrad energi under
16839:                                                       den kalia vinterperioden. Lagringen av solenergi
16840:    Målsättningen med den energipolitik som be-        undersöks också i Finland med finansiering av
16841: drivs i Finland är att utöka vår energiförsörjnings   handels- och industriministeriet.
16842: oberoende av importerad energi. Som resultat av          I Finland är årsmedeltalet av solens strålnings-
16843: en aktiv energipolitik har de mål som stälides för    effekt ca 100 W 1m2 • För att Finlands behov av
16844: energisparandet blivit verklighet och den in-         energi skulie kunna tiligodoses behövdes enbart
16845: hemska andelen av energiförsörjningen ökat nå-        för solfångarna en yta på 2 000 km 2 • Denna yta
16846: got. Energiförsörjningens struktur har förändrats     motsvarar ungefär hälften av trafikområdena i
16847: och blivit mångsidigare. Vid sidan av stenkol,        Finland.
16848: olja och kärnkraft har torv och naturgas också           Möjligheterna att använda solenergi vid upp-
16849: börjat användas. På grund av sin mångsidighet         värmningen av byggnader är bäst i det nya
16850: har energiförsörjningens säkerhet ökat. De s.k.       byggnadsbeståndet. En grov uppskattning av den
16851: alternativa energikäliorna sol, vind, i naturen       övre gränsen i fråga om möjligheterna att utnytt-
16852: lagrad solvärme o.s.v. används också, men deras       ja solvärme åren 2000-2020 ger drygt 15 % av
16853: andel av den totala hushåliningen är i dagens         det totala värmebehovet i nya bostäder.
16854: läge inte betydande.                                     Solbatterisystemet är ett gränsfali, vad gälier
16855:    På lång sikt, in på nästa årtusende, kommer        konkurrenskraft jämfört med de konventionelia
16856: betydelsen av de alternativa formerna av energi-      energiproduktionsformerna, vid utnyttjandet av
16857: produktion att öka. Oljepriset beräknas i fram-       solelektricitet i användningsobjekten. Deras tora-
16858: tiden växla i snabb takt, trenden i fråga om          la effekt kunde emeliertid i en nära framtid vara
16859: priset är uppåtgående. På de alternativa energi-      i klassen 1-2 MW, d.v.s. mycket begränsade
16860: käliornas ekonomiska konkurrenskraft kommer           med tanke på den torala energihushåliningen.
16861: förändringarna i oljepriset emeliertid inte att          Vindenergins årliga tekniska produktionspo-
16862: inverka så klart som tidigare tili följd av energi-   tential i Finland har beräknats tili 4-5 TWh,
16863: strukturens mångsidighet.                             vilket utgör ca 10 % av den nuvarande elproduk-
16864:    Enligt internationell måttstock har det vikti-     tionen. Sålunda kunde vindenergin i framtiden
16865: gaste området i den energipolitik Finland på eget     bara komplettera den övriga el- och energiförsörj-
16866: initiativ bedriver varit det omfattande stödjandet    ningen. I skenet av de erfarenheter man har fått
16867: av bruket av inhemskt bränsle. Användningen av        av de två storkraftverk som verkar i Sverige kunde
16868: trä och torv har stötts med bl.a. investeringsun-     man med investeringskostnaderna för hundra
16869: derstöd och forskningsresurser. Åren 1979-1986        vindkraftverk få ett produktionspris på el på
16870: har 500 Mmk beviljats i investeringar för ibrukta-    25-30 p/kWh. Med dessa hundra kraftverk (a
16871: gande av inhemsk energi.                              2-3 MW) kunde bara ca 1 % av det behov av el
16872:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 96                                             5
16873: 
16874: Finland har i dag produceras, och produktions-            Utbyggandet av vattenkraften har också kart-
16875: priset skulle vara åtminstone det dubbla jämfört      lagts. Tilläggspotentialen är inte särskilt ansenlig.
16876: med de traditionella produktionsformerna. De          Byggandet begränsas också av miljövårdsskäl.
16877: resultat som har erhållits hittills av vindenergi-        Fastän de alternativa energikällorna i dagens
16878: forskningen ger inte en tillräcklig grund för         läge ekonomiskt inte är särskilt konkurrenskrafti-
16879: produktion av vindenergi i stor skala.                ga jämfört med de konventionella energikällor-
16880:    Solenergi som har lagrats i marken och vatten-     na, kommer regeringen för sin del att främja
16881: dragen kan utnyttjas med hjälp av värmepum-           utvecklandet av alternativa energiteknologier. Så-
16882: par. Främjandet av användningen av värmepum-          som spörsmålsställarna även konstaterar borde
16883: par har under de senaste åren allt mer blivit         man under en tid med billigt energipris utföra
16884: föremål för forskning och understödsverksamhet.       utvecklingsarbete så att man kan gardera sig mot
16885: 1 Finland finns ca 10 000 värmepumpar, av dessa       eventuella framtida problem i fråga om energi-
16886: mer än 90 % i småhus och största delen av dem         priser och möjligheten att erhålla energi.
16887: är s.k. jordvärmepumpar. Några värmepumpar                Statens viktigaste uppgift i fråga om främjan-
16888: som använder värme ur marken eller vattendra-         det av alternativa energikällor är att understöda
16889: gen har installerats i stora fastigheter eller i      forsknings-, utvecklings- och försöksverksamhe-
16890: samband med fjärruppvärmningen. Den sam-              ten. 1 detta nu pågår ett utredningsarbete över
16891: manlagda värmeeffekten av de värmepumpar              de alternativa energikällornas potential i Finland
16892: som utnyttjar värme ur naturen är i detta nu 50       och detta arbete finansieras av handels- och
16893: MW. Till år 2000 beräknas effekten stiga till 90      industriministeriets energiavdelning. På basis av
16894: MW.                                                   resultaten av detta utredningsarbete kommer
16895:    Då forskningen som helhet startade i början av     nödvändiga åtgärder att vidtas i fortsättningen.
16896: 1980-talet trodde man hoppfullt att värmepum-             1 synnerhet när det gäller forsknings- och
16897: parna skulle bli mycket allmänna. 1 Sverige t.ex.     försöksverksamhet för alternativa energikällor bör
16898: har bruket av värmepumpar spritt sig vida.            man beakta att Finlands egna forskningsresurser
16899: Värmepumpteknologin är förhållandevis färdig.         är små. 1 det energiteknologiska utvecklingsarbe-
16900: Det att pumparna inte är allmännare beror             tet är man tvungen att förlita sig på internatio-
16901: främst på en allmän sänkning av energipriserna        nellt samarbete. Exempelvis aktiv solteknologi
16902: samt prisförhållandet mellan el och värme som i       utvecklas i de Iänder som utnyttjar solenergi med
16903: Finland inte är förmånligt för värmepumpen.           sådana insatser att man i Finland aldrig kommer
16904:    Odling av träd med kort omloppstid har             att kunnna åstadkomma något liknande. Forsk-
16905: undersökts sedan slutet av 1970-talet. 1 början       ningsarbetets uppgift är också att skaffa oss
16906: undersöktes olika videarters lämplighet och egen-     information som har utvecklats på annat håll,
16907: skaper samt startades arbete på att utveckla den      och skapa förutsättningar för att denna informa-
16908: maskinpark som behövs. Redan efter ca fem års         tion skall kunna utnyttjas.
16909: odlingsexperiment kunde man konstatera att               Just nu pågår en mycket omfattande energipo-
16910: med de sorter som stod till buds är en avkastning     litisk bedömningsprocess. 1 detta sammanhang
16911: av torrsubstansbiomassa från en hektar per år         övervägs också de alternativa energikällornas roll i
16912: alldeles otillräckligt med tanke på verksamhetens     vårt lands energiförsörjning på nytt.
16913: lönsamhet. Videarternas frostmotstånd var inte            Som sammandrag kan konstateras att använd-
16914: heller tillräckligt för förhållandena i Finland.      ningen av alternativa energikällor har utretts
16915: Efter dessa resultat har verksamheten främst          tämligen omfattande. Många experimentobjekt
16916: koncentrerats på växtbiologiska undersökningar        av olika slag är aktuella. De resultat som hittills
16917: för att utveckla lämpliga odlingsarter.               har erhållits har inte gett anledning till använd-
16918:    lfall man lyckas utveckla arter som fyller de      ning av de alternativa energikällorna i större
16919: uppställda kraven kommer forskningsinsatserna         skala. Regeringen kommer emellertid att fortsät-
16920: att omvärderas. Av de undersökningar i anslut-        ta att understöda utvecklingsarbetet i fråga om
16921: ning till odlingen av träd med kort omloppstid        dessa energikällor. Så länge energin är billig
16922: som pågår just nu, kan nämnas en utredning av         kommer den centralaste formen att vara under-
16923: olika alternativ i fråga om användningen av           stödande av forsknings-, utvecklings- och försöks-
16924: torvproduktionsfälten efter torvproduktionen,         verksamhet. 1 forskningsarbetet är det internatio-
16925: genom bl.a. odling av lövträd med kort om-            nella utbytet av information en viktig kanal när
16926: loppstid.                                             det gäller att höja informationsnivån i Finland.
16927: 
16928:     Helsingfors den 24 juni 1987
16929: 
16930:                                                      Handels- och industriminister Iikka Suominen
16931:                                                  1987 vp.
16932: 
16933: Kirjallinen kysymys n:o 97
16934: 
16935: 
16936: 
16937: 
16938:                                     Pulliainen ym.: Öljyvahinkojen ennaltaehkäisystä ja öljyntorjunnas-
16939:                                        ta Perämeren alueella
16940: 
16941: 
16942:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16943: 
16944:    Öljyvahingot näyttävät kuuluvan tämän ajan              Paikallisten asiantuntijoiden mukaan öljyntor-
16945: arkipäivään. Perämeren alueella on ollut onnea,         juntavalmius on Perämerellä talvella erittäin
16946: kun viime vuosien öljyvahingot ovat sattuneet           heikko, jäättömänä aikana jonkin verran parem-
16947: Vaasasta etelään olevilla merialueillamme. To-          pi. Oulun ja Lapin läänien tekemiä työnjako- ja
16948: dennäköisyys niiden esiintymiseen myös Peräme-          yhteistyösuunnitelmia ei liene vieläkään vahvis-
16949: ren alueella on melkoinen, sillä siellä kuljetetaan     tettu. Jos haaveri on tapahtunut aavalla merellä,
16950: pelkästään Suomen puolella noin miljoona ton-           kuuluu torjunta tiettävästi vesi- ja ympäristöhalli-
16951: nia pohtonesteitä ja sen lisäksi runsaasti myrkylli-    tukselle, jonka öljyntorjuntaoperaatioita johtavan
16952: siä kemikaaleja vuodessa.                               virkamiehen asemapaikkana on Helsingin kau-
16953:    Öljyvahinkoja voidaan ennalta ehkäistä mm.           punki. Mahdollista on, ettei häneen saada riittä-
16954: vaatimalla niitä kuljettavilta aluksilta turvallinen    vän nopeasti yhteyttä haaverin tapahduttua.
16955: rakenne (kuten kaksoispohja) ja väittämällä kul-           Kaiken kaikkiaan ennaltaehkäisy- ja valmiusti-
16956: jetuksia jääoloissa.                                    lanne öljyvahinkojen osalta näyttää siis varsin
16957:    Perämeri poikkeaa muista merialueistamme             kehnolta.
16958: mm. alhaisemman suolapitoisuutensa, kylmyy-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16959: tensä, pussimaisuutensa, lainekäyttäytymisensä ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16960: väyläahtautensa puolesta. Kaikilla näillä tekijöillä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16961: on oma merkityksensä, jos öljyä joutuu mereen.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16962: Suomen puoleisella Perämeren rannikolla on lu-
16963: kuisia suojelualueita, jotka sijaitsevat suhteellisen              Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
16964: lähellä laivaväyliä.                                            miin öljyvahinkojen ennaltaehkäisyn ja
16965:                                                                 öljyntorjunnan tehostamiseksi Perämeren
16966:                                                                 alueella?
16967:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
16968: 
16969:                       Erkki Pulliainen                           Pekka Haavisto
16970:                       Osmo Soininvaara                           Eero Paloheimo
16971: 
16972: 
16973: 
16974: 
16975: 270669F
16976: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 97
16977: 
16978: 
16979: 
16980: 
16981:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16982: 
16983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sijoitettu Vaasaan. Uusi 33-metrinen öljyntor-
16984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          junta-alus valmistuu ja sijoitetaan Vaasaan syksyl-
16985: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             lä 1988.
16986: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Ympäristöministeriön toiminta- ja taloussuun-
16987: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      nitelmassa vuosille 1988--1992 on varauduttu
16988: taja E. Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   uusien öljyntorjunta-alusten hankintaan itäiselle
16989: kysymyksestä n:o 97:                                   Suomenlahdelle ja Perämerelle. Laivaliikenteen
16990:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-      ja öljynkuljetusten takia on itäiselle Suomenlah-
16991:        miin öljyvahinkojen ennaltaehkäisyn ja          delle sijoitettava alus kiireellisin näistä.
16992:        öljyntorjunnan tehostamiseksi Perämeren            Kuntien öljyntorjuntakaluston puolesta torjun-
16993:        alueella?                                       tavalmius on Perämerellä tyydyttävä. Kokkolassa
16994:                                                        ja Oulussa on F-luokan öljyntorjuntaveneet. Tor-
16995:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       niossa on D-luokan vene ja Kemissä E-luokan
16996: ti seuraavaa:                                          vene. Hailuodon kunnan käyttöön on luovutettu
16997:                                                        valtion puolesta E-luokan vene. Niin ikään Mar-
16998:    Valtion kaluston puolesta Perämeren öljyva-
16999:                                                        tinniemeen on sijoitettu E-luokan öljyntorjunta-
17000: hinkojen torjuntavalmius perustuu Oulussa ja
17001:                                                        vene, joka on luotsipiirin käytössä.
17002: Kokkolassa oleviin torjuntakalustovarikoihin.
17003: Myös Vaasaan on hankkeilla uusi öljyntorjuntava-          Oulun ja Lapin lääneihin laadittua öljyntor-
17004: rikko, joka valmistunee v. 1988. Varsinaisia öl-       junnan yhteistyösuunnitelmaa ei ole vahvistettu,
17005: jyntorjunta-aluksia ei valtiolla vielä ole Peräme-     koska lääninhallitusten johdolla laadittavat suun-
17006: ren alueella, mutta merenkulkuhallituksen Seili-       nitelmat muuttuivat lakisääteisiksi. Uudet suun-
17007: luokan väylänhoitoalus Letto on siJOitettu             nitelmat on laadittava lääninhallitusten johdolla
17008: Ouluun. Sillä voidaan siirtää öljyntorjuntakalus-      28.2.1989 mennessä.
17009: to, muun muassa Oulussa oleva meripuomi,                  Öljyntorjuntavalmius Perämerellä ei ole vielä
17010: vahinkoalueelle. Lähin valtion öljyntorjunta-alus      täysin tyydyttävä. Tuntuvia parannuksia toteute-
17011: on Oili 4, uusin Oili-luokan aluksista, joka on        taan kuitenkin lähivuosina.
17012: 
17013:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1987
17014: 
17015:                                                                            Ministeri Jarmo Rantanen
17016:                                         1987 vp. -     KK n:o 97                                         3
17017: 
17018: 
17019: 
17020: 
17021:                                 Till Riksdagens Herr Talman
17022: 
17023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nytt 33 meter långt oljebekämpningsfartyg blir
17024: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         klart och stationeras i Vasa hösten 1988.
17025: den 26 maj 1987 till vederbörande medlem av               1 miljöministeriets verksamhets- och ekono-
17026: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      mipian för åren 1988-1992 har man berett sig
17027: dagsman E. Pulliainen m.fl. undertecknade              på att anskaffa nya oljebekämpningsfartyg till
17028: spörsmål nr 97:                                        Östra Finska viken och till Bottenviken. På grund
17029:                                                        av fartygstrafiken och oljetransporterna är det
17030:           Har Regeringen för avsikt att snabbt         fartyg som skall stationeras i Östra Finska viken
17031:         vidta åtgärder för att förebygga oljeska-      det mera brådskande av dessa.
17032:         dor och effektivera oljebekämpningen i            1 fråga om kommunernas oljebekämpningsma-
17033:         Bottenviken?                                   teriel är bekämpningsberedskapen i Bottenviken
17034:                                                        tillfredsställande. 1 Karleby och Uleåborg finns
17035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        oljebekämpningsbåtar i F-klassen. 1 Torneå finns
17036: anföra följande:                                       en båt i D-klassen och i Kemi en båt i E-klassen.
17037:                                                        Staten har överlåtit en båt i E-klassen i Karlö
17038:    1 fråga om statens materiel baserar sig bekämp-     kommuns bruk. Likaså finns i Martinniemi en
17039: ningsberedskapen för oljeskador i Bottenviken på       oljebekämpningsbåt i E-klassen, som används av
17040: de depåer för bekämpningsmateriel som finns i          distriktet.
17041: Uleåborg och Karleby. Även i Vasa planeras en              Den plan för oljebekämpningssamarbete som
17042: ny oljebekämpningsdepå, som torde bli klar år          uppgjordes för Uleåborgs och Lapplands län har
17043: 1988. Några egentliga oljebekämpningsfartyg har        inte fastställts, eftersom det stadgades en ny i lag
17044: staten ännu inte i Bottenviken, men sjöfartssty-       om planer som skall uppgöras under ledning av
17045: relsens farledsservicefartyg Letto i Seiliklassen är   länsstyrelserna. Nya planer måste därför uppgö-
17046: stationerat i Uleåborg. Med det kan oljebekämp-        ras under ledning av länsstyrelserna före den
17047: ningsmateriel, bl.a. den havsbom som finns i           28.2.1989.
17048: Uleåborg, flyttas till det område där skadan har          Oljebekämpningsberedskapen i Bottenviken är
17049: inträffat. Det närmast förlagda statliga oljebe-       ännu inte helt tillfredsställande. Väsentliga för-
17050: kämpningsfartyget är Oili 4, det nyaste av farty-      bättringar genomföres dock under de närmaste
17051: gen i Oiliklassen, som är förlagt till Vasa. Ett       åren.
17052: 
17053:      Helsingfors den 29 juni 1987
17054: 
17055:                                                                              Minister Jarmo Rantanen
17056:                                                1987 vp.
17057: 
17058: Kirjallinen kysymys n:o 98
17059: 
17060: 
17061: 
17062: 
17063:                                   Pulliainen ym.: Maa-aineslain säännösten toimivuudesta käytän-
17064:                                      nössä
17065: 
17066: 
17067:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17068: 
17069:    Maa-aineslain (555/81) 3 §:n mukaan "maa-         omaisiin. Tosin on esiintynyt joitakin aivan päin-
17070: aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu      vastaisiakio tapauksia.
17071: kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon             Oma erityinen ongelmansa on osoittautunut
17072: merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon-     olevan, että aivan suojellun suon vieressä oleva
17073: nonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia       harju annetaan soranotolla tuhota (esim. Oulussa
17074: tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia       Pilpasuon vieressä oleva alue). Näin ei toteudu
17075: luonnonolosuhteissa".      Pääsääntöisesti luvan     ainakaan lain perimmäinen tarkoitus.
17076: maa-aineksen ottamiseen myöntää kunnanhalli-            Ajankohtainen asia on myös, että toimintansa
17077: tus. Saman lain 7 § kuitenkin velvoittaa kunnan-     aloittaneiden ympäristönsuojelulautakuntien teh-
17078: hallitusta alistamaan myöntämispäätöksensä lää-      täviin ei kuulu antaa lausuntoa maa-aineslaissa
17079: ninhallituksen vahvistettavaksi mm. silloin, kun     tarkoitetuista hankkeista, vaan kunnanhallitukset
17080: "alueella on luonnonsuojelun kannalta valtakun-      tekevät päätökset ilman asiantuntijalautakunnan
17081: nallista merkitystä''.                               lausuntoa.
17082:    Kuten julkisesta keskustelustakin on käynyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17083: ilmi, maa-aineslain käytäntöön soveltamisessa on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17084: esiintynyt ongelmia, joiden tuloksena erityisesti    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17085: maisemakuvallisesti arvokkaita harjuja ollaan en-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17086: tiseen malliin tuhoamassa. Kunnahallitukset ovat
17087: lähes poikkeuksetta antaneet luvat soranottoon.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
17088: Alistuksia lääninhallituksille on tapahtunut har-           taataan, että maa-aineslain (55 5181)
17089: voin ja silloinkin yleensä niin, että lääninhalli-          3 § :ssä ilmaistu tavoite käytännössä to-
17090: tuksen taholta on otettu yhteyttä kunnanviran-              teutuu?
17091: 
17092:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
17093: 
17094:                      Erkki Pulliainen                         Osmo Soininvaara
17095:                      Eero Paloheimo                           Pekka Haavisto
17096: 
17097: 
17098: 
17099: 
17100: 270670G
17101: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 98
17102: 
17103: 
17104: 
17105: 
17106:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17107: 
17108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noin viidellätoista ohjelman alueella. Maa-aines-
17109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lain 3 § :ssä ilmaistu tavoite ei kuitenkaan koske
17110: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            yksin valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman
17111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kohteita, vaan kaikkea maa-ainesten ottotoimin-
17112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     taa.
17113: taja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
17114:                                                          Maa-aineslain säätämisen yhteydessä eduskun-
17115: kysymyksestä n:o 98:
17116:                                                       ta otti kantaa varsin voimakkaasti maa-aineslain
17117:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla     mukaisten asioiden hallintokäytäntöön. Lupavi-
17118:        taataan, että maa-aineslain (55 5181)          ranomaiseksi osoitettiin kunnanhallitus, jonka
17119:        3 §:ssä ilmaistu tavoite käytännössä to-       päätökset tulee eräissä tapauksissa alistaa läänin-
17120:        teutuu?                                        hallituksen hyväksyttäväksi. Hallituksessa ei ole
17121:                                                       vireillä uudistusta, joka muuttaisi tätä kunnan ja
17122:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valtion viranomaisten välistä työnjakoa. Y mpäris-
17123: ti seuraavaa:                                         töministeriö tulee lähiaikoina kuitenkin täyden-
17124:                                                       tämään maa-aineslain soveltamisesta antamiaan
17125:    Maa-aineslain 3 §:ssä on ilmaistu yleisellä ta-
17126:                                                       ohjeita vastaamaan ministeriön toimesta kerättyjä
17127: valla tämän lain perusteella annetut rajoitukset
17128:                                                       tutkimustietoja.
17129: maa-ainesten ottamiselle. Silloin kun lupaviran-
17130: omaiset toteavat maa-aineslain 3 §:n 1 momen-            Maa-aineslaki ei puutu kunnallishallinnon si-
17131: tissa mainittuja haitallisia seurauksia, ei maa-      sällä tapahtuvaan maa-ainesasioiden valmistelu-
17132: ainesten ottolupaa tule myöntää. Yleisesti ottaen     käytäntöön. Laissa kuntien ympäristönsuojelun
17133: hallitus katsoo, että maa-aineslain tavoitteet ovat   hallinnosta osoitetaan kunnan viranomaisia kos-
17134: toteutuneet varsin tyydyttävästi lain edellyttä-      keva yhteistyövelvoite. Jos kunnan viranomaisen
17135: mässä hallintokäytännössä.                            käsiteltävänä olevalla asialla on olennainen mer-
17136:    Valtioneuvoston 3. 5 .1984 tekemän päätöksen       kitys ympäristönsuojelun kannalta, ympäristön-
17137: mukaisen valtakunnallisen harjujensuojeluohjel-       suojelulautakunnalle on pyrittävä varaamaan ti-
17138: man toteuttamisessa voidaan maa-aineslain ja          laisuus tulla kuulluksi asiassa. Tämän säännöksen
17139: rakennuslain 124 a §:n mukaiset lupajärjestelmät      perusteella 1.10.1986 alkaen lakisääteisiä ympä-
17140: todeta toimiviksi. Valtioneuvoston päätökseen         ristönsuojelulautakuntia tulee tarpeen mukaan
17141: sisältyvien 159 alueen suojelussa maa-ainesten        kuulla myös maa-ainesasioiden valmistelussa.
17142: otolta on tähänastisten kokemusten valossa on-        Eräissä kunnissa on tämä valmistelukäytäntö
17143: nistuttu vähintäänkin tyydyttävästi. Normaalia        määritelty myös kunnanvaltuuston hyväksymässä
17144: vaikeampia ristiriitatapauksia on esiintynyt vain     ympäristönsuojelulautakunnan johtosäännössä.
17145: 
17146:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1987
17147: 
17148:                                                                           Ministeri ]armo Rantanen
17149:                                          1987 vp. -     KK n:o 98                                       3
17150: 
17151: 
17152: 
17153: 
17154:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
17155: 
17156:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommit endast på ca 15 av områdena i pro-
17157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          grammet. Det syfte som avses i 3 § marktäkts-
17158: den 26 maj 1987 tili vederbörande medlem av             lagen gälier likväl inte enbart de områden som är
17159: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       föremål för det riksomfattande programmet för
17160: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           skyddande av åsar, utan ali slags täktverksamhet.
17161: mål nr 98:                                                 I samband med att marktäktslagen stiftades
17162:                                                         tog riksdagen mycket kraftigt stälining tili den
17163:            Har Regeringen för avsikt att vidta          förvaltningspraxis som tiliämpas på sådana ären-
17164:         åtgärder för att säkerstälia att det syfte      den som omfattas av lagen. Tili tiliståndsmyn-
17165:         som avses i 3 § marktäktslagen (55 5181)        dighet utsågs kommunstyrelsen, vars beslut i
17166:         uppnås i praktiken?                             vissa fali skali understälias länsstyrelsen. Rege-
17167:                                                         ringen har inte någon reform på gång som skulie
17168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändra denna arbetsfördelning melian de kommu-
17169: anföra följande:                                        nala och statliga myndigheterna. Miljöministeriet
17170:    I 3 § marktäktslagen nämns på ett alimänt sätt       kommer dock att inom den närmaste framtiden
17171: de begränsningar för tagande av substanser som          komplettera de anvisningar ministeriet har utfär-
17172: bestämts på basis av lagen. I fali då tilistånds-       dat om tiliämpningen av lagen, så att de motsva-
17173: myndigheterna varseblir sådan skadlig inverkan          rar de uppgifter som genom ministeriets försorg
17174: som avses i 3 § 1 mom. marktäktslagen, skali            har insamlats genom undersökningar.
17175: tilistånd för tagande av substanser inte beviljas.         Marktäktslagen ingriper inte i beredningspraxis
17176: Regeringen anser att syftena med marktäktslagen         i fråga om marktäktsärenden inom kommu-
17177: alimänt taget har uppnåtts på ett relativt tili-        nalförvaltningen. De kommunala myndigheterna
17178: fredsstäliande sätt i den förvaltningspraxis som        är enligt lagen om kommunernas miljövårdsför-
17179: förutsätts i lagen.                                     valtning skyldiga att samarbeta. Om ett ärende,
17180:    Mao kan konstatera att de tiliståndssystem om        som behandlas av en kommunal myndighet, är
17181: vilka stadgas i marktäktslagen och i 124 a §            av väsentlig betydelse för miljövården, skali mil-
17182: byggnadslagen fungerar väl vid fuliföljandet av         jövårdsnämnden om möjligt beredas tilifälie att
17183: det riksomfattande program för skyddande av             bli hörd i ärendet. På basis av detta stadgande
17184: åsarna som avses i statsrådets beslut av 3. 5. 1984.    skali de fr.o.m. 1.10.1986 lagstadgade miljö-
17185:    Beträffande skyddet av de 159 områden som            vårdsnämnderna vid behov höras även vid bered-
17186: nämns i statsrådets beslut mot tagande av sub-          ningen av marktäktsärenden. I vissa kommuner
17187: stanser har man i ljuset av erlarenheterna hittilis     har denna beredningspraxis definierats även i
17188: lyckats minst sagt tillfredsställande. Konfliktsitua-   den av kommunfullmäktige godkända instruktio-
17189: tioner, som är svårare än normalt, har före-            nen för miljövårdsnämnden.
17190: 
17191:      Helsingfors den 29 juni 1987
17192: 
17193:                                                                              Minister Jarmo Rantanen
17194:                                               1987 vp.
17195: 
17196: Kirjallinen kysymys n:o 99
17197: 
17198: 
17199: 
17200: 
17201:                                   Pohjanoksa ym.: Henkilöjunaliikenteen säilyttämisestä Rauman-
17202:                                      Kokemäen rataosuudella
17203: 
17204: 
17205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17206: 
17207:   Valtionrautatiet on ilmoittanut, että Rau-         teyksiä. Mikäli junaparivuoroja aletaan korvata
17208: man- Kokemäen rataosuudelta poistetaan aa-           linja-autoyhteyksillä, supistaa se entisestään mat-
17209: muinen junapari, joka korvataan linja-autoliiken-    kustajamääriä, sillä saadun tiedon mukaan linja-
17210: teellä niin, ettei se kuitenkaan palvele esim.       auto ei palvele kaikkia ratavarren kuntia. Aikai-
17211: Eurajoen kunnan asukkaita.                           sempien kokemusten perusteella tiedetään, ettei
17212:   Junaparin poistaminen perustuu kannattamat-        linja-autokuljetus ole ollut matkustajien suosios-
17213: tomaan liikenteeseen ja vähäiseen matkustajalu-      sa.
17214: kuun.                                                    Mikäli Valtionrautatiet aloittaa nyt henkilölii-
17215:    Matkustajamäärien vertailussa todettiin luku-     kenteen supistustoimet Rauman rataosuudelta,
17216: määrän olevan vain 25-29 matkustajaa vuorolla.       ovat pian samassa tilanteessa myös Porin rata-
17217: Tämä on kuitenkin vaunullinen matkustajia. On        osuuden junaparit, ja näin joustava junaliikenne
17218: otettava huomioon, että Raumalla käyttävät ju-       Satakuntaan on vaarassa sekä sen myötä kaikki
17219: naa kulkuneuvonaan hyvin paljon esim. opiskeli-      kehittämistoimet heikentyvät.
17220: jat. Heidän matkansa ajoittuvat pääsääntöisesti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17221: viikonloppuihin ja vielä määrättyihin vuodenai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17222: koihin. Tämä tuo tietysti matkustajamääriinkin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17223: vaihtelua ja epätasaisuutta. Junayhteydet sisä-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17224: maahan ovat olleet kuitenkin siksi joustavia, että              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta rata-
17225: junaa opiskelijapiireissä käytetään runsaasti Rau-           osuus Rauma - Kokemäki jäisi edelleen
17226: malta ja Raumalle suuntautuvassa liikenteessä.               henkilöliikenteeseen sen nykyisessä laa-
17227:    Yhteydet Raumalta ja Raumalle ovat perintei-              juudessa,
17228: sesti olleet esim. tavaraliikenteen osalta junayh-              miten Hallitus aikoo turvata opiskeli-
17229: teyksiä. Tavaraliikenne vilkastuu jatkuvasti Rau-            joiden mahdollisuudet käyttää junaa kul-
17230: man sataman laajetessa, mikäli Valtionrautatiet              kuneuvonaan ja turvata heille mahdolli-
17231: hoitavat rataosuuden tyydyttävään kuntoon.                   suudet jatkoliikenteeseen, sekä
17232:    Henkilöliikenteellä on ollut osuutensa myös                  miten Hallitus aikoo turvata radanseu-
17233: rataosuuden radanvarren asukkaiden liikkumis-                dun asukkaiden mahdollisuudet käyttää
17234: mahdo!lisuuteen. Heidän yhteytensä Raumalle ja               junaa kulkuneuvonaan entisessä laajuu-
17235: muualle sisämaahan ovat olleet junaliikenneyh-               dessa?
17236: 
17237:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
17238: 
17239:            Aino Pohjanoksa              Raimo Vuoristo                  Kalevi Lamminen
17240:            Timo Roos                    Raila Aho                       Timo Laaksonen
17241:            Mikko Elo                    Lea Mäkipää                     Maunu Kohijoki
17242:                                         Einari Nieminen
17243: 
17244: 
17245: 
17246: 
17247:  2706575
17248: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 99
17249: 
17250: 
17251: 
17252: 
17253:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17254: 
17255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kun komitea tarkasteli Valtionrautateiden ta-
17256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          loudellista yleistavoitetta, se katsoi, että edus-
17257: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             kunta ja valtioneuvosto määräävät Valtionrauta-
17258: kirjeenne n:o 506 ohella toimittanut valtioneu-        teiden tehtävät, palvelutason sekä talouden tu-
17259: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      los- ja muut yhteiskunnalliset velvoitteet. Samal-
17260: sanedustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuulu-           la luonnollisesti eduskunta ja valtioneuvosto huo-
17261: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 99:               lehtivat rautateiden kilpailuaseman säilyttämises-
17262:                                                        tä. Mikäli asetetuista tavoitteista aiheutuu Val-
17263:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta rata-      tionrautateille alijäämää, on tätä pidettävä yh-
17264:         osuus Rauma -- Kokemäki jäisi edelleen         teiskuntapoliittisesti hyväksyttävänä alijäämänä,
17265:         henkilöliikenteeseen sen nykyisessä laa-       joka korvataan valtion tulo- ja menoarviossa erik-
17266:         juudessa,                                      seen tätä tarkoitusta varten osoitetusta määrära-
17267:            miten Hallitus aikoo turvata opiskeli-      hasta.
17268:         joiden mahdollisuudet käyttää junaa kul-          Tulo- ja menoarviossa on ollutkin vuodesta
17269:         kuneuvonaan ja turvata heille mahdolli-        197 3 lähtien erillinen määräraha paikallisliiken-
17270:         suudet jatkoliikenteeseen, sekä
17271:                                                        teen alijäämän korvaamiseen. Viime vuosina tä-
17272:            miten Hallitus aikoo turvata radanseu-      mä korvaussumma on ollut noin 20 milj. mk,
17273:         dun asukkaiden mahdollisuudet käyttää          mikä on noin 20 % koko Valtionrautateiden
17274:         junaa kulkuneuvonaan entisessä laajuu-         henkilöpaikallisliikenteen liikekirjanpidollisesta
17275:         dessa?                                         alijäämästä. Korvaussumma on siis koko ajan
17276:                                                        ollut syntyneeseen alijäämään nähden liian pieni.
17277:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Kuluvan vuoden budjetissa tähän tarkoitukseen
17278: ti seuraavaa:                                          on 20,3 milj. mk. Tämän rahan liikenneministe-
17279:     Valtionrautateiden henkilöpaikallisliikenteen      riö on osoittanut ohjeineen äskettäin rautatiehal-
17280: ongelmia on selvitetty viime vuosina useissa eri       litukselle, mikä merkitsee sitä, että noin 90
17281: työryhmissä ja toimikunnissa. Paikallisliikenteen      tappiollista paikallisjunaa voidaan pitää liiken-
17282: laajuustaso ja kustannukset selvitettiin juna- ja      teessä, joka vastaa noin 1,9 miljoonaa junakilo-
17283: rataosakohtaisesti vuonna 1984 valmistuneessa          metriä vuodessa. Enempään tämä budjetissa ole-
17284: ns. HEKE-mietinnössä. Periaatteelliselta kannalta      va määräraha ei ole antanut mahdollisuuksia.
17285: taas on paikallisliikenteen kehittämiseen otettu           Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee, on
17286: kantaa viimeksi parlamentaarisen rautatiekomi-         27.9.1987 alkaen lakkautettavan Rauman--
17287: tean viime tammikuussa valmistuneessa yksimie-         Kokemäen aamujunaparin (548/ 549) matkusta-
17288: lisessä mietinnössä.                                   jamäärä riittämätön peittämään liikenteenhoidon
17289:     Parlamentaarinen rautatiekomitea totesi, että      aiheuttamat kustannukset. Lakkautuksen toisena
17290: paikallisliikenne rautateillä voidaan nähdä sekä       perusteena on se seikka, että aamupäivän tavara-
17291: henkilökaukoliikenteen jatko- ja syöttöliikentee-      liikenne voidaan ko. rataosalla järjestää nykyistä
17292: nä että toisaalta pelkästään paikallista tarvetta      paremmin asiakkaita palvelevaksi sekä edullisem-
17293: palvelevana liikenteenä. Kun otetaan huomioon          min kustannuksin ilman henkilöliikenteen ai-
17294: mm. väestökehitys, ei tämän liikenteen kysyntä         heuttamia sidonnaisuuksia.
17295: tulevaisuudessa kasva, mutta siitä huolimatta             Sisämaan ja Rauman välistä opiskelijaliiken-
17296: liikennettä on tarpeen ylläpitää yhteiskunnan          nettä ei aamujunapari palvele, koska kyseinen
17297: tarjoamana peruspalveluna korvaamalla Valtion-         liikenne keskittyy perjantai- ja sunnuntai-iltoi-
17298: rautateille siitä aiheutuva alijäämä. Komitea on       hin. Kysymyksen perusteluissa esitetty huoli
17299: siis nähnyt vallitsevan tosiasian, että näiden pal-    myös Porin junien lakkauttamisesta on aiheeton,
17300: velujen tarjonta ei ole mahdollista liiketaloudelli-   sillä palveleehan käynnissä oleva Tampereen ja
17301: sesti kannattavana, vaan Valtionrautateiden pai-       Porin välisen radan perusparannustyö pääosin
17302: kallisliikenteen hoito edellyttää nyt ja myös tule-    henkilöliikenteen tarvetta ja sen tulevaa kehittä-
17303: vaisuudessa julkisen vallan tukea.                     mistä.
17304:                                          1987 vp. -- ~ n:o 99                                             3
17305: 
17306:   Vielä voidaan todeta, että hyvin järjestetty          sempaa. Kun rautateiden kaukoliikennettä palve-
17307: korvaava linja-autoliikenne palvelee yleensä jous-      levassa vuorossa kelpaavat lisäksi rautatieliput, ei
17308: tavammin asutuskeskuksia, vaikka se saattaakin          matkustajien taholta liene odotettavissa kielteisiä
17309: vaatia eräissä yksittäistapauksissa lisäjärjestelyjä.   reaktioita, kuten vastaavat tähänastiset tapaukset
17310: Silloinkin korvaava liikenne on yhteiskunnalle          osoittavat.
17311: kustannuksiltaan selvästi junaliikennettä edulli-
17312: 
17313:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1987
17314: 
17315:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
17316: 4                                       1987 vp. -- ~ n:o 99
17317: 
17318: 
17319: 
17320: 
17321:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17322: 
17323:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lokaltrafik förutsätter nu, och även i framtiden,
17324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         understöd från samhällets sida.
17325: 506 av den 26 maj 1987 tili vederbörande                  När kommitten granskade det generella målet
17326: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     för Statsjärnvägarnas ekonomi, fann den att riks-
17327: av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. un-           dagen och statsrådet fastställer Statsjärnvägarnas
17328: dertecknade spörsmål nr 99:                            uppgifter och servicenivå samt deras skyldigheter
17329:                                                        beträffande resultat och andra samhälleliga
17330:           Vad ämnar Regeringen göra för att
17331:                                                        förpliktelser i fråga om ekonomin. Samtidigt
17332:         fortfarande bibehålla persontrafiken på
17333:                                                        bemödar sig riksdagen och statsrådet givetvis om
17334:         bansträckan Raumo--Kumo i dess nuva-           att järnvägarna skall bevara sin konkurrenskraft.
17335:         rande omfattning och                           Om de uppställda målen medför underskott för
17336:            hur ämnar Regeringen trygga studeran-       Statsjärnvägarna, bör detta ses som ett samhälls-
17337:         des möjligheter att använda tåg som            politiskt godtagbart underskott, som i statsför-
17338:         fortskaffningsmedel och trygga deras           slaget ersätts med medel som anvisats speciellt
17339:         möjligheter tili skarvtrafik samt              för detta ändamål.
17340:            hur ämnar Regeringen trygga möjlig-            Statsförslaget har ända sedan år 1973 innehål-
17341:         heterna för de invånare som bor i närhe-       lit ett särskilt anslag för ersättande av underskott
17342:         ten av banan att i samma omfattning            i lokaltrafiken. Under de senaste åren har denna
17343:         som tidigare använda tåg som fortskaff-        ersättningssumma varit ca 20 milj.mk, vilket är
17344:         ningsmedel?                                    ca 20% av hela det bokföringsmässiga underskot-
17345:                                                        tet i Statsjärnvägarnas personlokaltrafik. Ersätt-
17346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningssumman har alltså hela tiden varit alltför
17347: anföra följande:                                       liten jämfört med det uppkomna underskottet. I
17348:    Problemen i Statsjärnvägarnas personlokaltra-       budgeten för detta år har 20,3 milj.mk reserve-
17349: fik har under de senaste åren utretts av flera olika   rats för det här ändamålet. Trafikministeriet har
17350: arbetsgrupper och kommissioner. Omfångsnivån           nyligen anvisat järnvägsstyrelsen detta anslag
17351: och kostnaderna för lokaltrafiken utreddes speci-      med tillhörande anvisningar, vilket innebär att ca
17352: fikt för de olika tåg- och bansträckorna i det s.k.    90 förlustbringande lokaltåg kan hållas kvar i
17353: HEKE-betänkandet, som blev färdigt år 1984.            trafiken, vilket isin tur motsvarar ca 1,9 miljoner
17354: Den principiella ståndpunkten angående utveck-         tågkilometer per år. Detta är allt som budgetan-
17355: landet av lokaltrafiken intogs senast i parlamen-      slaget har gett möjligheter tili.
17356: tariska järnvägskommittens enhälliga betänkan-            Såsom framgår av motiveringen för spörsmålet,
17357: de, som förelag i januari i år.                        är antalet passagerare för morgontågparet (548 1
17358:    Parlamentariska järnvägskommitten konsta-           549) mellan Raumo och Kumo, som indras
17359: terade att lokaltrafiken per järnväg kan ses dels      fr.o.m. 27.9.1987, inte tillräckligt stort för att
17360: som skarv- och matartrafik för personfjärrtrafi-       täcka de kostnader som upprätthållandet av trafi-
17361: ken, dels som trafik för att tillgodose endast det     ken medför. En annan grund för indragningen är
17362: lokala behovet. Då man beaktar bl.a. befolk-           det faktum att förmiddagens godstrafik på ifrå-
17363: ningsutvecklingen kommer inte efterfrågan på           gavarande bansträcka bättre än för tillfället kan
17364: sådan trafik att öka i framtiden. Trots det är         fås att betjäna kunderna och anordnas tili lägre
17365: nödvändigt att upprätthålla denna trafik som en        kostnader utan de bundenheter som persontrafi-
17366: samhällelig basserviceform genom att ersätta           ken medför.
17367: Statsjärnvägarna för det underskott som denna             Morgontågparet betjänar inte studerandetrafik
17368: trafik förorsakar. Kommitten har alltså insett det     mellan inlandet och Raumo, eftersom denna
17369: föreliggande faktum att det inte är möjligt att        trafik är koncentrerad tili fredags- och söndags-
17370: erbjuda denna service på ett företagsekonomiskt        kvällar. Den oro som i motiveringen för spörsmå-
17371: lönande sätt, utan skötseln av Statsjärnvägarnas       let framfördes över indragandet av Björneborgs-
17372:                                      1987 vp. -    KK n:o 99                                        5
17373: 
17374: tåget är obefogad, eftersom det pågående grund-    kanske i v~~sa enskilda fall kräver tillläggsarran-
17375: förbättringsarbetet på hanan mellan Tammerfors     gemang. Aven då är den ersättande trafiken
17376: och Björneborg främst tillgodoser behovet av       betydligt billigare för samhället än tågtrafiken.
17377: persontrafik och en framtida utveckling av den.    Då dessutom tågbiljetterna är giltiga på den linje
17378:   Det kan ännu konstateras att en välorganise-     som betjänar järnvägarnas fjärrtrafik, torde passa-
17379: rad, ersättande busstrafik ofta på ett smidigare   gerarnas reaktioner inte vara negativa, såsom
17380: sätt betjänat bosättningscentra, fastän den        motsvarande fall hittills har visat.
17381: 
17382:     Helsingfors den 18 juni 1987
17383: 
17384:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
17385: 1
17386: 1
17387: 1
17388:     1
17389:     1
17390:     1
17391:         1
17392:         1
17393:         1
17394:             1
17395:             1
17396:             1
17397:                 1
17398:                 1
17399:                 1
17400:                     1
17401:                     1
17402:                     1
17403:                         1
17404:                         1
17405:                         1
17406:                                                 1987 vp.
17407: 
17408: Kirjallinen kysymys n:o 100
17409: 
17410: 
17411: 
17412: 
17413:                                    Haavisto ym.: Koe-eläinsuojelun tehostamisesta
17414: 
17415: 
17416:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17417: 
17418:   Vihreä eduskuntaryhmä on, huolestuneena                Asetuksessa on sen 9 § :ssä luokiteltu tieteelli-
17419: saamistaan koe-eläinten kohtelua koskevista tie-      set eläinkokeet, joista voi aiheutua koe-eläimille
17420: doista, päättänyt esittää seuraavan kirjallisen ky-   kipua tai tuskaa. Asetuksen myöhemmissä pykä-
17421: symyksen:                                             lissä on säädetty tarkoin lupamenettelystä näissä
17422:                                                       tapauksissa. Läänineläinlääkärin toimenpiteet
17423:    Eläinsuojelulain (91171 ja 777/85) ja sitä sel-    koskien suunniteltuja tai käynnistettyjä eläinko-
17424: ventävän asetuksen (1076/85) määräykset kos-          keita Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella
17425: kien koe-eläintoimintaa ovat varsin selvät. Ase-      viittaavat siihen, että eläinsuojelulaki ja sitä sel-
17426: tuksen 6 §:n mukaan "eläinkokeen päämääränä           ventävä asetus eivät käytännössä kuitenkaan toi-
17427: ei saa olla eläimen kivun- tai tuskankestokyvyn       mi. Mm. eläinkokeiden luokittelu olisi epäonnis-
17428: tutkiminen" ja "eläinkoe on korvattava muulla         tunut laitoksen henkilökunnan toimena.
17429: tutkimus- tai opetusmenetelmällä, milloin se             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17430: kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17431: on käytännössä mahdollista''. Saman asetuksen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17432: mukaan eläinkokeessa ei saa aiheuttaa kipua tai       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17433: tuskaa eikä kokeesta tai koeolosuhteista saa ai-
17434: heutua merkittävää häiriötä eläimen hyvinvoin-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
17435: nille. Sallitussa poikkeustapauksessakin on eläi-             taataan,     että    eläinsuojeluasetuksen
17436: meen kohdistuvia kipuvaikutuksia aina vähen-                  (1076/85) 6 §:ssä ilmaistu tavoite toteu-
17437: nettävä kaikilla kokeen tarkoituksen kannalta                 tuu käytännössä sekä yksityisissä yrityksis-
17438: mahdollisilla toimenpiteillä.                                 sä että valtion laitoksissa?
17439: 
17440:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
17441: 
17442:                       Pekka Haavisto                           Eero Paloheimo
17443:                       Erkki Pulliainen                         Osmo Soininvaara
17444: 
17445: 
17446: 
17447: 
17448: 2706741
17449: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 100
17450: 
17451: 
17452: 
17453: 
17454:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17455: 
17456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rittamista koskevia säännöksiä. Siellä säädetään
17457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muun muassa, että eläinsuojelulain 9 §:n 3 mo-
17458: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyo             mentissa tarkoitetussa tieteellisessä eläinkokeessa
17459: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on koe-eläimeen kohdistuvia kipuvaikutuksia ai-
17460: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      na vähennettävä kaikilla kokeen tarkoituksen
17461: taja Haaviston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       kannalta mahdollisilla toimenpiteillä. Muussa
17462: kysymyksestä n:o 100:                                  eläinkokeessa ei eläimelle saa aiheutua kipua tai
17463:                                                        tuskaa, eikä kokeesta tai koeolosuhteista saa ai-
17464:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      heutua merkittävää häiriötä eläimen hyvinvoin-
17465:         taataan,     että    eläinsuojeluasetuksen     oille. Lisäksi säädetään, että eläinkoe on korvat-
17466:         (1076/85) 6 §:ssä ilmaistu tavoite toteu-      tava muulla tutkimus- tai opetusmenetelmällä,
17467:         tuu käytännössä sekä yksityisissä yrityksis-   milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saa-
17468:         sä että valtion laitoksissa?                   vuttamiseksi on käytännössä mahdollista. Eläin-
17469:                                                        kokeen päämääränä ei saa olla eläimen kivun- tai
17470:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tuskansietokyvyn tu tkimineo.
17471: ti seuraavaa:
17472:    Koe-eläintoiminnasta on annettu asetus                 Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole
17473: (1076/85) 20 päivänä joulukuuta 1985 ja tämä           tullut, että nimenomaista säännöstä olisi rikottu.
17474: asetus on tullut voimaan 1.1.1986. Siinä sääde-        Sen sijaan eräät julkisuudessakin olleet epäselvyy-
17475: tään muun muassa, että kaikista asetuksen tar-         det ovat, kuten kysyjätkio mainitsevat, esiinty-
17476: koittamista kokeista on tehtävä varsin yksityis-       neet kokeiden luokittelussa ensimmäiseen ja toi-
17477: kohtainen suunnitelma, joka on ennen kokeen            seen luokkaan. Ensimmäisen luokan kokeet on
17478: aloittamista alistettava laitokseen perustettavan      alistettava lääninhallituksen hyväksyttäviksi.
17479: koe-eläintoimikunnan ja eräissä tapauksissa lää-          Sen varmistamisessa, että kokeissa noudatetaan
17480: ninhallituksen hyväksyttäväksi. Kuitenkin näiden       asetuksen 6 §:o säännöksiä ja suoritetaan oikein
17481: asioiden osalta annettiin käytännön syistä siirty-     kokeiden luokittelu, on laitosten koe-eläintoimi-
17482: mäsäänoöksissä koe-eläintoiminnan harjoittajille       kuntien osuus tärkeä. Asetuksen 11 §:ssä sääde-
17483: vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa koe-eläintoi-      tään toimikunnan kokoonpanosta siten, että sii-
17484: mikunta tulee asettaa ja asetuksen 10 §:n tarkoit-     hen tulee kuulua yksi koe-eläinlaitoksen eläinko-
17485: tamat koesuunnitelmat saattaa koe-eläintoimi-          keita johtava ja valvova henkilö puheenjohtajana,
17486: kunnan tai lääninhallituksen käsiteltäviksi.           ja yksi laitoksen koe-eläinten hoidosta vastaava
17487:    Siten asetuksenmukainen menettely tulikin           henkilö sekä vähintään kaksi muuta henkilöä,
17488: monessa tapauksessa käytäntöön vasta juuri en-         joiden tulee olla perehtyneitä koe-eläintoimin-
17489: nen vuoden 1986 loppua.                                taao. Lisäksi läänineläinlääkäreillä tai maa- ja
17490:    Eläinsuojelulliset arvot eivät useimmiten ole       metsätalousministeriön eläinlääkintöosastoo mää-
17491: objektiivisesti mitattavissa. Tästä on seurauksena,    räämillä eläinlääkäreillä on oikeus olla läsnä toi-
17492: että melko uuden asetuksen säännökset ja niiden        mikunnan kokouksessa.
17493: tulkinta eivät kaikilta osin ole löytäneet käytän-
17494: nön uomiaan ja syntyy tilanteita, joissa voidaan          Ministeriössä on nyt harkittavaoa toimikuntien
17495: epäillä säännösten tarkoittamien tarkoitusperien       kokoonpanon täydentämineo tai muutoin niiden
17496: tulevan sivuutetuksi. On kuitenkin ilmeistä, että      saattaminen laajapohjaisemmiksi. Lisäksi pyri-
17497: valvontaviranomaisten ja tutkijoiden yhteinen          tään käytettävissä olevien resurssien puitteissa
17498: pyrkimys ja yhteistoiminta poistaa näitä epäkoh-       lisäämään läänien ja maa- ja metsätalousministe-
17499: tia.                                                   riön eläinlääkintöosaston määräämien eläinlääkä-
17500:    Kysymyksessä tarkoitetun koe-eläintoiminnasta       rien osallistumismahdollisuuksia toimikuntien
17501: annetuo asetuksen 6 §:ssä on eläinkokeiden suo-        kokouksiin.
17502: 
17503:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1987
17504: 
17505:                                                   Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17506:                                       1987 vp. -      KK n:o 100                                        3
17507: 
17508: 
17509: 
17510:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17511: 
17512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           3 mom. djurskyddslagen skall de smärtor som
17513: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         åsamkas försöksdjuret, alltid minskas med alla de
17514: den 26 maj 1987 tili vederbörande medlem av            åtgärder, som är möjliga med hänseende tili
17515: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      experimentets syfte. I annat djurexperiment får
17516: dagsman Haavisro m.fl. undertecknade spörsmål          djur inte åsamkas smärta eller plåga och experi-
17517: nr 100:                                                mentet eller experimentförhållandena får inte
17518:                                                        föranleda betydande störning i djurets välbefin-
17519:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-           nande. Dessutom stadgas det att djurexperiment
17520:        nom vilka det garanteras att det mål som        skall ersättas med annan undersöknings- eller
17521:        anges i 6 § djurskyddsförordningen              undervisningsmerod då detta är för uppnående
17522:        (1076/85) genomförs i praktiken både i          av experimentets syfte eller vinnande av resultat
17523:        privata företag och i statliga verk?            med experimentet i praktiken möjligt. Djurexpe-
17524:                                                        riment får inte utföras i syfte att utröna i viiken
17525:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utsträckning djur kan utstå smärta eller plåga.
17526: anföra följande:                                          Jord- och skogsbruksministeriet har inte fått
17527:    En förordning om försöksdjursverksamhet gavs        kännedom om att något uttryckligt stadgande
17528: den 20 december 1985 och trädde i kraft den 1          skulle ha överträtts. Däremot har det också i
17529: januari 1986. I den stadgas bl.a. att för alla         offentligheten förekommit en del oklarheter,
17530: experiment, som avses i förordningen, skall upp-       såsom spörsmålsställarna nämner, beträffande
17531: göras en mycket detaljerad pian, som innan             klassificeringen av experimenten i första och
17532: experimentet påbörjas skall hänskjutas tili en vid     andra klassen. Första klasseos experiment skall
17533: anstalten tillsatt försöksdjurskommission och i en     hänskjutas tili länsstyrelsen för godkännande.
17534: del falllänsstyrelsen för godkännande. Vad dessa           Anstalternas försöksdjurskommissioners med-
17535: saker beträffar gavs dock av praktiska orsaker i       verkan är viktig då det gäller att försäkra sig om
17536: övergångsstadgandena idkarna av försöksdjurs-          att stadgandena i 6 § förordningen iakttas vid
17537: verksamhet en övergångstid om ett år, inom             experimenten och att klassificeringen av experi-
17538: viiken försöksdjurskommissionen skall tillsättas       menten utförs rätt. 1 11 § förordningen stadgas
17539: och de experimentplaner som avses i 10 § förord-       om kommissionens sammansättning att tili den
17540: ningen skall hänskjutas tili försöksdjurskommis-       skall höra en person, som leder och övervakar
17541: sionen eller länsstyrelsen för behandling.             utförandet av försöksdjursanstaltens djurexperi-
17542:    Således infördes det förfarande som föreskrivs i    ment och som är ordförande för kommissionen,
17543: förordningen i många fall just före utgången av        samt en person, som ansvarar för skötseln av
17544: år 1986.                                               anstaltens försöksdjurs, samt minst två andra
17545:     Djurskyddsvärden är oftast inte objektivt mät-     medlemmar, vilka skall vara förtrogna med
17546: bara. Detta har som följd att stadgandena i den        försöksdjursverksamhet. Dessutom har länsveteri-
17547: relativt nya förordningen och dessas tolkning inte     närerna eller de veterinärer som förordnats av
17548: tili alla delar har funnit sin form i praktiken och    jord- och skogsbruksministeriets veterinäravdel-
17549: det uppstår situationer, i vilka man kan misstän-      ning rätt att vara närvarande vid kommissionens
17550: ka att de mål som avses i stadgandena blir             möten.
17551: åsidosatta. Det är dock uppenbart att övervak-             Vid ministeriet övervägs nu en komplettering
17552: ningsmyndigheternas och forskarnas gemensam-           av kommissionernas sammansättning eller utvä-
17553: ma strävanden och samarbetet dem emellan               gar att annars ge dem en bredare bas. Dessutom
17554: avlägsnar dessa missförhållanden.                      är avsikten inom ramen för de resuser som står
17555:     I 6 § den förordning om försöksdjursverksam-       tili förfogande att försöka öka möjligheterna för
17556: het som avses i spörsmålet finns stadganden om         länsveterinärerna och de veterinärer som förord-
17557: utförande av djurexperiment. Där stadgas bl.a.         nats av jord- och skogsbruksministeriets veteri-
17558: att i vetenskapligt djurexperiment som avses i 9 §     näravdelning att delta i kommissionernas möten.
17559: 
17560: 
17561:      Helsingfors den 29 juni 1987
17562: 
17563:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17564: 1
17565: 1
17566:  1
17567:   1
17568:   1
17569:    1
17570:     1
17571:     1
17572:      1
17573:       1
17574:       1
17575:        1
17576:         1
17577:         1
17578:          1
17579:           1
17580:           1
17581:            1
17582:             1
17583:             1
17584:              1
17585:               1
17586:               1
17587:                1
17588:                 1
17589:                 1
17590:                  1
17591:                   1
17592:                   1
17593:                    1
17594:                                                 1987 vp.
17595: 
17596: Grjallinen kysymys n:o 101
17597: 
17598: 
17599: 
17600: 
17601:                                     Männistö ym.: Invalideille palautettavan autoveron määrän korotta-
17602:                                       misesta
17603: 
17604: 
17605:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17606: 
17607:    Autojen hintojen korotusten ja invalideille        kolmen vuoden aikana yli 40 000 markkaa eli
17608: myönnettävien veronpalautusten suhde on viime         vuosittain lähes 13 500 markkaa. Se ei ole pieni-
17609: ruosina muotoutunut liikuntavammaisia syrjiväk-       tuloiselle liikuntavammaiselle mahdollista.
17610: ;i. Esimerkiksi invalidivarusteinen auto (Saab           Invalidien autoveron palautustasoa tulisi pikai-
17611: )00) on maksanut vuoden 1984 alussa 98 000            sesti korottaa. Sen lisäksi olisi säädettävä järjestel-
17612: markkaa, mutta maksaa tämän vuoden alussa             mä, joka turvaisi halutuo tason säilymisen vuosit-
17613: 140 000 markkaa. Nousu on siis ollut 42 000           tain ilman eri päätöksiä.
17614: markkaa.                                                 Liikuntavammainen ei voi käyttää heikkotasoi-
17615:    Kolmen vuoden aikana autojen hinnat nousi-         sia halpoja autoja, sillä niillä muutoinkin vaikean
17616: vat 100 000 markan hintaisten autojen kohdalla        liikkumisen turvallisuus vaarantuu. Päinvastoin
17617: yleensä 7 000-10 000 markkaa vuosittain, mut-         liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi olisi
17618: ta veronpalautus nousi vuonna 1986 vain 1 180         välttämätöntä sallia täydellä autoveron palautus-
17619: markkaa ja tänä vuonna vieläkin vähemmän eli          oikeudella auton vaihtaminen uuteen kahden
17620: 700 markkaa.                                          vuoden välein.
17621:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17622:    Auto on itsenäiseen toimintaan, yhteiskunnal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17623: liseen osallistumiseen ja liikkumiseen pyrkivälle     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17624: liikuntavammaiselle välttämätön apu, jonka            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17625: hankkiminen pitäisi tehdä mahdollisimman
17626: edulliseksi. Autoveron alhainen palautusosuus on                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
17627: kuitenkin johtanut yhdessä auton vaihdossa tar-               menpiteisiin invalidien autoveron palau-
17628: vittavan välirahan (auton uusi hinta miinus hyvi-             tuksen korottamiseksi, sen tason ylläpitä-
17629: tys vanhasta) kanssa siihen, että auton vaihtamis-            miseksi ja kahden vuoden vaihtovälin
17630: ta tarvitsevan liikuntavammaisen pitäisi säästää              hyväksymiseksi?
17631: 
17632:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
17633: 
17634:           Lauha Männistö                 Anna-Liisa Jokinen               Vappu Säilynoja
17635:           Heli Astala                    Esko Helle                       Timo Laaksonen
17636:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist                 Raila Aho
17637:           Pekka Leppänen                 Asko Apukka                      Pertti Lahtinen
17638: 
17639: 
17640: 
17641: 
17642: 2706511
17643: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 101
17644: 
17645: 
17646: 
17647: 
17648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17649: 
17650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kittavan ajoneuvon tuli siihen asti voimassa ollei-
17651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den säännösten mukaan olla hinnaltaan kohtuul-
17652: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn           linen ja asianomaisen invalidin tarvetta vastaava.
17653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Liian kalliiksi katsotusta autosta ei siten saanw
17654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    veronpalautusta lainkaan. Markkamääräisistä ve·
17655: taja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     ronpalautuksen enimmäismääristä säädettiin au-
17656: kysymyksestä n:o 101:                                tolle asetettavan hintavaatimuksen tulkinnanva-
17657:                                                      raisuudesta aiheutuneiden kohtuuttomuuksier
17658:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     välttämiseksi.
17659:        menpiteisiin invalidien autoveron palau-
17660:                                                         Lakia muutettaessa tarkoituksena edelleen oli.
17661:        tuksen korottamiseksi, sen tason ylläpitä-
17662:                                                      että yhteiskunta osallistuu autoverosta luopumal·
17663:        miseksi ja kahden vuoden vaihtovälin
17664:                                                      la vammaisen henkilön autonhankintaan vain
17665:        h yväksymiseksi?
17666:                                                      siihen määrään asti, mikä on katsottava tarpeelli-
17667:                                                      seksi asianomaisen käyttöön kohtuullisesti sovel-
17668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tuvan auton hankkimiseksi. Jos asianomainen
17669: ti seuraavaa:                                        hankkii tätä tasoa kalliimman auton, hänen on
17670:    Vammaisten liikkumista omaa henkilöautoa          kustannettava mm. auton hintaan sisältyvä ve·
17671: käyttäen on vuodesta 1962 alkaen tuettu myöntä-      ronpalautuksen ylittävä autoveron osa itse.
17672: mällä palautusta autoverosta auto- ja moottori-         Veronpalautuksen enimmäismääriä on sanotun
17673: pyöräverosta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun       lainmuutoksen jälkeen tarkistettu yhdeksän ker-
17674: vammaisen hankkiessa käyttöönsä henkilöauton.        taa pitäen silmällä veronpalautuksen riittävyyttä
17675: Lainkohdassa on säädetty palautukselle enim-         kohtuuhintaisten ja asianomaisten vammaisten
17676: mäismäärät. Säännöksen 1 momentissa tarkoite-        kuljetustarvetta vastaavien autojen autoveron ke-
17677: tut vammaiset voivat saada 1.1.1987 tullivalvon-     hitystä. Viimeksi veronpalautuksen enimmäis-
17678: nasta luovutetuista ajoneuvoista 22 400 markkaa      määriä on korotettu vuoden 1987 alusta. Veron-
17679: taikka, jos auton käyttäjälle on välttämätön auto-   palautuksen autoverolain 17 §:n 1 momentissa
17680: maattivaihteella varustettu auto, 29 600 mark-       säädetty enimmäismäärä muusta kuin automaat-
17681: kaa. Pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa vähin-      tivaihteistoisesta autosta on verrattuna henkilöau-
17682: tään 40 prosentin alaraajavammaisia koskevissa       toista eri vuosien autoveron kertymästä ja uusien
17683: tapauksissa veronpalautuksen määrä on 60 pro-        henkilöautojen lukumäärästä lasketmun keski-
17684: senttia veron maarasta, kuitenkin enintään           määräiseen autoveroon ollut vuosina 1977-1986
17685: 14 600 markkaa.                                      seuraava:
17686:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
17687: 17 §:n 4 momentin ja lain 8 §:n, 12 §:n ja           vuosi           veronpalautuksen      autovero
17688:                                                                       enimmäismäärä       keskimäärin
17689: 13 §: n nojalla palautettu vero tai osa siitä on
17690: maksuunpantava, jos ajoneuvo luovutetaan             1977               12 000             12 300
17691: muulle kuin toiselle veronpalautukseen oikeute-      1978               12 000             13 800
17692: tulle ennen säädetyn määräajan kulumista. Mak-       1979               14 500             15 400
17693: suunpantavaa määrää alennetaan yhdellä kolmas-       1980               14 500             14 800
17694: kymmeneskuudesosalla jokaista täyttä kuukautta       1981               16 000             17 500
17695: kohden, jonka ajoneuvo on ollut rekisteröitynä       1982               17 700             18 200
17696: veronpalautuksen saajan nimissä. Veronpalautuk-      1983               18 900             21 900
17697: sen kuoleentumisaika on siten kolme vuotta.          1984               20 000             22 900
17698:    Ennen 1.1.1977 voimaan tullutta lain muutos-      1985               21 000             22 600
17699: ta (laki auto- ja moottoripyöräverosta annetun       1986               21 900             24 600
17700: lain muuttamisesta 29.12.1976 n:o 1095/76)
17701: lakiin ei sisältynyt veronpalautuksen markkamää-       Asetelma osoittaa, että veronpalautuksen
17702: räisiä enimmäismääriä koskevia säännöksiä. Han-      enimmäismääriä korottamalla on voitu seurata
17703:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 101                                           3
17704: 
17705: henkilöautoista keskimäärin suoritetun veron           kään hintaluokissa ei ilmeisesti ole kuitenkaan
17706: muutosta. Esimerkiksi vuonna 1986 veronpalau-          ollut niin nopeaa kuin kysymyksessä esitetään.
17707: tuksen enimmäismäärä oli riittävä autoveron täy-       Esimerkkinä olleen auton neliovinen perusmalli
17708: simääräiseen palauttamiseen runsaasta puolesta         maksoi vuoden 1984 alussa 93 500 markkaa ja
17709: tuona vuonna myydyistä uusista henkilöautoista.        vuoden 1987 alussa 108 500 markkaa.
17710: Vuonna 1986 palautettiin autoveroa yhteensä               On kuitenkin tarkasteltava myös sitä, ovatko
17711: noin 61 miljoonaa markkaa 2 984:lle vammaisel-         olosuhteet muutoin muuttuneet sillä tavoin, että
17712: le. Veronpalautusmenettelyn voidaan siten kat-         olisi luovuttava periaatteesta, jonka mukaan in-
17713: soa tältä osin hyvin vastaavan veronpalautuksen        validipalautuksella tuenaisiin kohtuuhintaisen
17714: enimmäismääristä säädettäessä omaksuttuja tuen         auton hankintaa tämän ylittävän tason kustanta-
17715: mitoituksen periaatteita. Veronpalautusta saavat       misen jäädessä asianomaisen itsensä tehtäväksi.
17716: vammaiset eivät myöskään käytännössä ole joutu-        Veronpalautuksen tasokorotusta vastaava vaiku-
17717: neet tyytymään muiden kuluttajien itselleen os-        tus olisi myös kysymyksessä ehdoterolla veronpa-
17718: tamia autoja keskimäärin halvempiin autoihin.          lautuksen kuoleentumisajan lyhentämisellä kol-
17719: Viime vuosina kalleimpien hintaryhmien autojen         mesta kahteen vuoteen.
17720: vaikutus keskimääräiseen veroon on lisäksi kasva-
17721: nut mm. näihin ryhmiin kuuluvien yritysautojen            Autojen tekninen laatu, niiden luotettavuus,
17722: osuuden uusista autoista lisääntyessä. Y ritysauto-    ajo-ominaisuudet ja turvallisuus ovat kaikkiin
17723: ja on nykyisin eräiden arvioiden mukaan noin           hintaluokkiin kuuluvissa autoissa jatkuvasti pa-
17724: kolmannes uusista henkilöautoista.                     rantuneet. Henkilöauton keskimääräinen käyttö-
17725:    Kysymyksen perusteluissa esitetään kuitenkin        ikä on verrattuna esimerkiksi kymmenen vuotta
17726: arvio, jonka mukaan autojen hintojen korotusten        sitten vallinneeseen tilanteeseen huomattavasti
17727: ja invalideille myönnettävien veronpalautusten         kasvanut. Samoin uusissa malleissa myös vam-
17728: suhde on viime vuosina muodostunut liikunta-           maisen kannalta tärkeä auton huoltoväli on mo-
17729: vammaisia syrjiväksi. Perusteeksi tälle käsitykselle   nissa tapauksissa nykyisin pitempi kuin se oli
17730: esitetään laskelma vuonna 1984 100 000 markan          vanhemmissa automalleissa. Mitkään tekijät eivät
17731: hintaluokkaan kuuluneiden autojen hintakehi-           viittaa siihen, että autoveron palautusta saavan
17732: tyksestä. Laskelman mukaan esimerkkinä Saab            liikuntavammaisen kohtuullinen autonkäytön
17733: 900 -merkkisen auton hinta olisi noussut vuoden        tarve edellyttäisi tässä tilanteessa siirtymistä yli
17734: 1984 alusta vuoden 1987 alkuun 42 000 markalla         100 000 markan hintaluokkaan kuuluvien auto-
17735: ja samaan hintaluokkaan kuuluvien autojen hin-         jen käyttöön. Autojen kestävyyden jatkuva pa-
17736: tojen nousu yleensäkin olisi ollut 7 000--10 000       rantuminen ei myöskään puolla veronpalautuk-
17737: markkaa vuodessa. Kysymyksessä katsotaan, ettei        sen kuoleentumisajan lyhentämistä nykyisestään.
17738: liikuntavammainen voi käyttää heikkotasoisia              Invalidien veronpalautusmenettelyä ei ole tar-
17739: halpoja autoja liikkumisen turvallisuuden vaaran-      koitus kehittää esitetyllä tavoin enimmäispalau-
17740: tumatta. Auton vaihto ei mainittujen hinnan-           tuksen tasoa olennaisesti korottamalla tai palau-
17741: nousujen johdosta ole pienituloiselle liikunta-        tuksen kuoleentumisaikaa lyhentämällä. Vam-
17742: vammaiselle mahdollista.                               maisten liikkumisen tuen kehittämisessä voidaan
17743:    Voidaan todeta, että esille otettuun hintaryh-      edelleen pitää lähtökohtana tuen kohdistamista
17744: mään kuuluvat autot ovat keskimääräistä kalliim-       kohtuuhintaisiin ja asianomaisen vammaisen
17745: paan hintaluokkaan kuuluvia eikä näihin hinta-         käyttötarvetta vastaaviin autoihin. Hinnaltaan
17746: luokkiin kuuluvien autojen hankintaa ole nähty         edullisissakin autoissa on nykyisin monia luotet-
17747: missään vaiheessa tarpeelliseksi tukea täysimää-       tavia, vankkarakenteisia ja sisätiloiltaankin hyvin
17748: räisellä veronpalautuksella. Hintakehitys näissä-      myös vammaisten käyttöön soveltuvia autoja.
17749: 
17750:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1987
17751: 
17752:                                                                  Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
17753: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 101
17754: 
17755: 
17756: 
17757: 
17758:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17759: 
17760:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skulle det fordon som skaffades ha ett rimligt
17761: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        pris och motsvara vederbörande invalids behov.
17762: den 26 maj 1987 till vederbörande medlem av           För en bil, som ansågs alltför dyr, erhölls sålunda
17763: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ingen skatteåterbäring alls. Stadgandena om
17764: dagsman Männistö m.fl. undertecknade spörsmål         maximibeloppen av skatteåterbäringen i mark
17765: nr 101:                                               innefattades i lagen för att undvika de orimlighe-
17766:                                                       ter som föranleddes av att det högsta tillåtna
17767:           Ämnar Regeringen vidta brådskande           bilpriset var beroende av tolkning.
17768:         åtgärder för att höja återbäringen på
17769:                                                           När lagen ändrades var avsikten vidare att
17770:         invaliders bilskatt, bibehålla nivån på
17771:                                                       samhället skulle delta i en invalids bilanskaffning
17772:         denna återbäring och godkänna att bilen
17773:                                                       genom att avstå från bilskatten endast intill det
17774:         byts med två års mellanrum?
17775:                                                       belopp som anses erforderligt för anskaffning av
17776:                                                       en bil, som rimligtvis lämpar sig för vederböran-
17777:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       des bruk. Om vederbörande skaffar en dyrare bil
17778: anföra följande:                                      skall han själv bekosta bl.a. dendel av bilskatten
17779:    Sedan år 1962 har man understött invalidernas      som ingår i bilens pris och som överstiger skatte-
17780: möjligheter att röra sig med egen bil genom att       återbäringen.
17781: bevilja återbäring på bilskatten då en invalid,           Efter närnnda lagändring har skatteåterbäring-
17782: som avses i 17 § lagen om bil- och motorcy-           arnas maximibelopp justerats nio gånger, med
17783: kelskatt, skaffar en personbil för eget bruk. 1       beaktande av att skatteåterbäringen skall vara
17784: lagrummet stadgas om maximibelopp för återbä-         tillräcklig för att motsvara bilskattens utveckling
17785: ringen. De invalider som avses i 1 mom. i             för bilar med rimligt pris, vilka svarar mot
17786: stadgandet kan erhålla 22 400 mk för bilar, som       vederbörande invaliders transportbehov. Senast
17787: överlåtits från tullkontrollen 1.1.1987, eller, om    höjdes skatteåterbäringarnas maximibelopp vid
17788: en bil med automatväxel är nödvändig för den          ingången av år 1987. Maximibeloppet av skatte-
17789: som använder bilen 29 600 mk. 1 de fall som           återbäringen för en bil utan automatväxel, om
17790: avses i 2 mom. i paragrafen och som gäller            vilket stadgas i 17 § 1 mom. bilskattelagen, har
17791: rörelsehindrade invalider med en invaliditetsgrad     jämfört med den genomsnittliga bilskatten, ut-
17792: av minst 40 % är skatteåterbäringen 60 % av           räknad enligt den influtna bilskatten på person-
17793: skattens belopp, dock högst 14 600 mk.                bilar under olika år samt antalet bilar, under
17794:    Med stöd av 17 § 4 mom. samt 8, 12 och             åren 1977-1986 varit följande:
17795: 13 §§ lagen om bil- och motorcykelskatt skall
17796: den skatt som har återbetalats eller en del därav     år             skatteåterbäringens    bilskatten
17797:                                                                        maximibelopp        i medeltal
17798: debiteras, om fordonet innan en bestämd tid har
17799: utgått överlåts till annan än den som har rätt till   1977               12 000             12 300
17800: skatteåterbäring. Det belopp som debiteras sänks      1978               12 000             13 800
17801: med en trettiosjättedel för varje hel månad,          1979               14 500             15 400
17802: under viiken fordonet har varit registrerat i den     1980               14 500             14 800
17803: persons namn som erhåller skatteåterbäringen.         1981               16 000             17 500
17804: Skatteåterbäringens inverkan på återförsäljningen     1982               17 700             18 200
17805: upphör sålunda efter tre år.                          1983               18 900             21 900
17806:    Före en lagändring, som trädde i kraft             1984               20 000             22 900
17807: 1.1.1977 (lag angående ändring av lagen om bil-       1985               21 000             22 600
17808: och motorcykelskatt 29.12.1976 nr 1095/76),           1986               21 900             24 600
17809: ingick det inte några stadganden om maximibe-
17810: loppet av skatteåterbäringen i mark i lagen.            Tabellen visar att man genom att höja maximi-
17811: Enligt de stadganden som gällde före ändringen        beloppen för skatteåterbäringen har kunnat följa
17812:                                         1987 vp. -      KK n:o 101                                          5
17813: 
17814: med förändringen i den genomsnittliga skatten           prisutvecklingen dock av allt att döma varit så
17815: på personbilar. T.ex. år 1986 var maximibe-             snabb som det anförs i spörsmålet. En grundmo-
17816: loppet för skatteåterbäringen tillräckligt stort för    dell av ifrågavarande bil med fyra dörrar kostade
17817: att täcka återbäringen av hela bilskatten för drygt     93 500 mk i början av år 1984 och 108 500 mk i
17818: hälften av de nya personbilar som såldes under          början av år 1987.
17819: året. År 1986 återbetalades bilskatt till ett värde        Det bör dock också granskas huruvida om-
17820: av ca 61 milj. mk till 2 984 invalider. Sålunda         ständigheterna i övrigt har ändrats så, att det är
17821: kan det anses att skatteåterbäringsförfarandet till     skäl att frångå principen om att man med
17822: denna del väl motsvarar de principer för dimen-         invalidåterbäring borde stöda anskaffningen av
17823: sionering av stödet som har tillämpats vid lag-         bilar med rimliga priser, medan det ankommer
17824: stiftningen om skatteåterbäringens maximibe-            på vederbörande själv att bekosta den del av
17825: lopp. De invalider som erhåller skatteåterbäring        priset som överstiger ifrågavarande nivå. Också
17826: har heller inte i praktiken tvingats nöja sig med       om den tid under vilken skatteåterbäringarna
17827: genomsnittligt billigare bilar än övriga konsu-         påverkat återförsäljningen förkortas från tre till
17828: menter köper. Under de senaste åren har bilarna         två år, vilket föreslås i spörsmålet, leder det till
17829: inom de dyraste prisgrupperna påverkat den              verkningar som motsvarar verkningarna av att
17830: genomsnittliga skatten i allt högre grad, detta         skatteåterbäringarnas nivå höjs.
17831: som en följd av att antalet företagsägda bilar i           Bilarnas tekniska kvalitet, deras tillförlitlighet,
17832: dessa prisgrupper har ökat. De företagsägda bi-         köregenskaper och säkerhet har fortgående för-
17833: larnas andel av alla nya bilar har ökat. Enligt         bättrats i alla prisklasser. Den genomsnittliga
17834: vissa beräkningar är numera ca en tredjedel av de       användningstiden för en personbil har ökat be-
17835: nya persoohilama företagsägda bilar.                    tydligt i jämförelse med situationen för exempel-
17836:    I spörsmålets motivering framläggs emellertid        vis tio år sedan. De nya modellerna behöver
17837: en kalkyl, enligt vilken relationen mellan bilar-       också i många fall service mera sällan än de äldre
17838: nas prisstegringar och de skatteåterbäringar som        bilmodellerna, vilket är viktigt för en invalidise-
17839: beviljas invalider under de senaste åren har            rad person. Inga faktorer tyder på att det skäliga
17840: utvecklats i en riktning, som diskriminerar invali-     behov av att använda bil som föreligger hos en
17841: derna. Som grund för denna uppfattning anförs           rörelsehindrad person, som erhåller skatteåterbä-
17842: en kalkyl över prisutvecklingen för de bilar som        ring, i denna situation skulle förutsätta, att han
17843: år 1984 hörde till prisklassen 100 000 mk. Enligt       övergår till att använda bilar i prisklassen över
17844: kalkylen har exempelvis priset på en bil av             100 000 mark. Att bilarnas hållbarhet fortgående
17845: märket Saab 900 stigit med 42 000 mk från               har förbättrats talar heller inte för en förkortning
17846: början av år 1984 till början av år 1987, och           av den tid under viiken skatteåterbäringarna
17847: prisstegringen för bilar i samma prisklass har i        påverkar återförsäljningen.
17848: allmänhet varit mellan 7 000 och 10 000 mk per             Avsikten är inte att utveckla förfarandet med
17849: år. I spörsmålet anförs att en rörelsehindrad           skatteåterbäring till invalider på det sätt som
17850: person inte kan använda billiga bilar av sämre          anförs, genom att maximiåterbäringens nivå vä-
17851: klass utan att säkerheten äventyras. På grund av        sentligt höjs ellet den tid under vilken återbä-
17852: nämnda prisstegringar är det inte möjligt för en        ringen påverkar återförsäljningen förkortas. Vid
17853: rörelsehindrad person med små inkomster att             utvecklandet av stödet till invalidernas fortskaff-
17854: byta bil.                                               ningsmöjligheter kan utgångspunkten alltjämt
17855:    Det kan konstateras att bilarna i den anförda        anses vara att stödet inriktas på bilar med rimliga
17856: prisklassen är dyrare än vad bilar i genomsnitt         priser, vilka motsvarar invalidens behov. Också
17857: kostar och att det i inget skede har ansetts            bland billiga bilar finns det numera många
17858: erforderligt att stödja anskaffningen av bilar i        pålitliga, säkert byggda bilar, där också utrym-
17859: dessa högre prisklasser genom en fullständig            mena inne i bilen väl lämpar sig för invaliders
17860: skatteåterbäring. Inte heller i dessa prisklasser har   bruk.
17861: 
17862:      Helsingfors den 24 juni 1987
17863: 
17864:                                                                          Finansminister Erkki Litkanen
17865:                                                1987 vp.
17866: 
17867: Kirjallinen kysymys n:o 102
17868: 
17869: 
17870: 
17871: 
17872:                                    Männistö ym.: Osaeläkkeellä olevan eläketurvan parantamisesta
17873:                                      hänen jäädessään työkyvyttömyyseläkkeelle
17874: 
17875: 
17876:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17877: 
17878:    Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 1 §: n     merkitsee vain osaa toimeentulosta. Se osa, joka
17879: 7 momentin mukaan eläketurva ei koske palve-          hankitaan kevyemmän ja huonommin palkatun
17880: lussuhdetta mm. sinä aikana, jona viranhaltija tai    työn muodossa, on kuitenkin yhtä tärkeä toi-
17881: työntekijä on saanut laissa säädettyä tai julkisen    meentulon kannalta lopullista eläkkeelläoloa aja-
17882: eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuhteeseen        tellen. Tuona aikana, kun vakuutettu on ollut
17883: taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa sellaista työ-   osatyössä, hänen ansiotasonsa tai etenemismah-
17884: kyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta määrättäes-      dollisuutensa aikaisemman ammatin tehtävissä
17885: sä on otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen         on poissuljettu ja samalla hänen eläkkeen perus-
17886: jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio. Tämä     teena oleva palkkansa aikaisemman ammatin
17887: eläketurvan karttumista rajoittava määräys liittyy    mukaan lopullisesti eläkkeelle siirryttäessä jää
17888: kiinteästi osaeläkkeeseen. Rajoituksella on halut-    vajaaksi. Näin jää eläketaso vajaaksi, kun ei
17889: tu estää osaeläkettä saava henkilö ansaitsemasta      myöskään osatyö ole kartuttanut eläketurvaa.
17890: uutta täysitehoista eläkettä. Tällainen määräys          Sisäministeri Kaisa Raatikainen on 31. 12. 1986
17891: aiheuttaa sen, että osaeläkkeellä oleva vakuutettu    vastannut asiaa koskevaan kirjalliseen kysymyk-
17892: ei osatyöstä huolimatta voi parantaa eläketur-        seen, koska esimerkki koskee Kunnallisen elä-
17893: vaansa, vaikka aikaisemman työn perusteella ei        kelaitoksen eläkesäännön alaista eläkettä. Asia on
17894: myöskään eläketurva lisäänny, eikä ole siis täysi-    kuitenkin sosiaalipoliittinen epäkohta, ja sitä
17895: tehoinen eläke.                                       tulisi tarkastella työntekijän sosiaalisen oikeuden-
17896:    Esimerkki kertoo henkilöstä, jonka työkyky         mukaisuuden toteutumisen näkökulmasta.
17897: sairauden vuoksi aleni niin paljon, että hänelle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17898: myönnettiin osaeläke. Toisen osan toimeentulos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17899: ta on turvannut uusi aikaisempaa kevyempi työ.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17900: Työ on kunnallisen eläkelain alaista, josta on        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17901: maksettu eläkevakuutusmaksut, mutta vakuute-
17902: tun tullessa täysin työkyvyttömäksi hän yllätyk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17903: sekseen joutuu huomaamaan, ettei eläketurva                   ryhtyä turvatakseen osaeläkkeellä olevalle
17904: olekaan lisääntynyt.                                          työntekijälle täysitehoisen, täydelle eläk-
17905:    Vakuutetulle kielteisessä tulkinnassa ei ole               keelle siirtymisen ajankohtaa vastaavan
17906: otettu huomioon sitä, että osaeläke myös jäljellä             eläkkeen hänen jäädessään työkyvyttö-
17907: olevien vuosien huomioon ottamisen jälkeenkin                 myys- tai vanhuuseläkkeelle?
17908: 
17909:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
17910: 
17911:           Lauha Männistö                 Kari Rajamäki                   Juhani Laitinen
17912:           Jorma Huuhtanen                Sauli Hautala                   Heikki Riihijärvi
17913: 
17914: 
17915: 
17916: 
17917: 270656R
17918: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 102
17919: 
17920: 
17921: 
17922: 
17923:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17924: 
17925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sääntö. Sen mukaan, jos työntekijä on samanai-
17926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaisesti kahdessa tai useammassa työ- tai virka-
17927: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             suhteessa, otetaan huomioon hänen koko ansio-
17928: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           toimintansa ratkaistaessa, onko häntä pidettävä
17929: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      työkyvyttömänä. Jos hän terveydentilansa takia
17930: taja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjal-       joutuu luopumaan osasta töistään ja häntä pide-
17931: lisesta kysymyksestä n:o 102:                          tään työkyvyttömänä, hänelle myönnetään eläke
17932:                                                        myös sen työn perusteella, jota hän edelleen
17933:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jatkaa. Tällöin tästä jatkuvasta työsuhteesta laske-
17934:         ryhtyä turvatakseen osaeläkkeellä olevalle     taan eläkepalkan ja työsuhteen keston perusteella
17935:         työntekijälle täysitehoisen, täydelle eläk-    eläke, joka tulee maksuun yhdessä muun ansio-
17936:         keelle siirtymisen ajankohtaa vastaavan        eläkkeen kanssa.
17937:         eläkkeen hänen jäädessään työkyvyttö-             Työkyvyttömyyseläkkeessä luetaan työsuhteen
17938:         myys- tai vanhuuseläkkeelle?                   kestoon kuuluvaksi paitsi työsuhteiden voimassa-
17939:                                                        oloajat myös aika työkyvyttömyyden alkamisesta
17940:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       eläkeikään. Näin menetellään, jos työkyvyttö-
17941: ti seuraavaa:                                          myys alkaa pääsääntöisesti joko työsuhteen kes-
17942:    Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko osa-            täessä tai viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen
17943: eläkkeenä tai täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä.         päättymisestä. Työkyvyttömyyseläkettä, johon si-
17944: Työkyvyttömyyseläkettä koskevan määritelmän            sältyy eläkettä korottavana tämä tuleva palvelus-
17945: mukaan oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on          aika, sanotaan täysitehoiseksi työkyvyttömyys-
17946: työntekijällä, jonka työkyvyn voidaan sairauden,       eläkkeeksi. Siten sekä täysi työkyvyttömyyseläke
17947: vian tai vamman johdosta arvioida, kun otetaan         että myös osaeläke ovat näissä tapauksissa niin
17948: huomioon myös jo kulunut aika, olevan yhden-           sanottuja täysitehoisia eläkkeitä. Jakamattomuu-
17949: jaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähin-       den periaatteesta johtuu, että tuleva palvelusaika
17950: tään kahdella viidesosalla. Työkyvyn alentumista       lasketaan myös edellä mainitusta jatkuvasta työ-
17951: arvioitaessa otetaan huomioon lisäksi laissa erik-     suhteesta.
17952: seen luetellut yksilölliseen työkykyyn vaikuttavat        Tulevan ajan huomioon ottaminen eläkkee-
17953: seikat. Lain mukaan työkyvyn vaihdellessa ote-         seen oikeuttavana palvelusaikana parantaa olen-
17954: taan huomioon vuotuinen ansio.                         naisesti eläketurvaa, ja sen ansiosta työikäiset
17955:    Työkyvyttömyysmääritelmässä on kysymys ko-          ihmiset saavat eläketapahtuman sattuessa täysi-
17956: konaisvaltaisesta arviosta siitä, millaiseen ansioi-   määräisen eläketurvan. Tästä syystä on työeläke-
17957: den tasoon työntekijä sairaudestaan huolimatta         lainsäädännössä vastaavasti säädetty, että eläkkee-
17958: vielä kohtuudella yltää. Jos työntekijä on edel-       seen oikeuttavaksi palvelusajaksi ei lasketa enää
17959: leen työssä, työkyvyttömyyden asteen arviointi         uudelleen sitä työssäoloaikaa, jolloin työntekijä
17960: tapahtuu vertaamalla hänen sairautensa aikaisia        on saanut täysitehoista työkyvyttömyyseläkettä.
17961: ansioita sairautta edeltäneisiin ansioihin. Ansioi-    Säännöksellä on tarkoitettu estää kaksinkertaisen
17962: den aleneman ollessa näin laskettuna kaksi vii-        eläketurvan karttuminen.
17963: desosaa työntekijällä on oikeus osaeläkkeeseen.           Jos työntekijä saatuaan osatyökyvyttömyyselä-
17964: Jos ansioiden alenema on arvion mukaan kolme           kettä paranee ja hänen ansiotulonsa nousevat yli
17965: viidesosaa, työntekijällä on oikeus täyteen työky-     laissa määritellyn kahden viidesosan rajan, on
17966: vyttömyyseläkkeeseen.                                  osaeläke lakkautettava. Kun hän myöhemmin saa
17967:    Työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen vaikutta-         vanhuuseläkkeen tai sitä ennen ehkä työkyvyttö-
17968: vat työsuhteen kesto ja työansiot. Osaeläkkeen         myys- tai työttömyyseläkkeen, lasketaan eläkkee-
17969: määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläk-           seen oikeuttavaksi palvelusajaksi myös se aika,
17970: keestä.                                                jonka hän sai sanottua täysitehoista osaeläkettä.
17971:    Työeläkejärjestelmän periaatteisiin kuuluu niin        Jos taas työntekijä tulee täysitehoista osaeläket-
17972: sanottu työkyvyttömyyden jakamattomuuden               tä saadessaan täysin työkyvyttömäksi, maksetaan
17973:                                       1987 vp. -     KK n:o 102                                       3
17974: 
17975: hänelle täyttä työkyvyttömyyseläkettä, joka on          Täysitehoista osaeläkettä saaneen työntekijän
17976: puolet suurempi kuin osaeläke. Kun tässäkin          työssäoloaika tulee otettavaksi huomioon van-
17977: tapauksessa eläkkeessä on ollut etukäteen mak-       huuseläkettä määrättäessä niin sanottuna vapaa-
17978: sussa tulevien palvelusvuosien perusteella mää-      kirjaeläkkeenä. Työnantaja ilmoittaa eläkelaitok-
17979: räytyvää eläketurvaa, ei ole tarkoituksenmukais-     selle työsuhteen palvelusaika- ja palkkatiedot ja
17980: ta, että täyden eläkkeen määrää lisättäisiin elä-    eläkelaitos laskee syntyneen eläkeoikeuden mää-
17981: keaikaisen osa-aikatyöskentelyn perusteella.         rän ja vapaakirjan arvon. Vapaakirja yhdistetään
17982:    Työeläkelainsäädännön mukaista vakuutus-          vanhuuseläkkeeseen muuntamalla se viimeisen
17983: maksua suoritetaan vain niistä palkoista tai ansi-   työsuhteen ehtoja vastaavaksi eläkkeeksi. Osa-
17984: oista, joiden perusteella karttuu eläkettä. Koska    eläkkeellä tapahtunut työskentely vaikuttaa siten
17985: täysitehoisella osaeläkkeellä olon aikana suorite-   korottavasti vanhuuseläkkeen määrään muilta
17986: tusta työstä ei ansaita uutta palvelusaikaa, työn-   osin paitsi niin sanotun tulevan palvelusajan
17987: antaja ei ole velvollinen maksamaan tällaisen        perusteella.
17988: työntekijän työstä vakuutusmaksua. Sama koskee
17989: tällaisella eläkkeellä olevia yrittäjiä.
17990: 
17991:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
17992: 
17993:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
17994: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 102
17995: 
17996: 
17997: 
17998: 
17999:                                  Till Riksdagens Herr Talman
18000: 
18001:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Till arbetspensionssystemets principer hör re-
18002: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          geln om att arbetsoförmågan är odelbar. Detta
18003: den 26 maj 1987 till vederbörande medlem av             innebär att om arbetstagaren samtidigt står i två
18004: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       eller flera arbets- eller tjänsteförhållanden beak-
18005: dagsledamot Lauha Männistö m.fl. underteckna-           tas hela hans förvärvsverksamhet när det avgörs
18006: de spörsmål nr 102:                                     hurvida hans skall anses som arbetsoförmögen.
18007:                                                         Om han på grund av sitt hälsotillstånd blir
18008:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tvungen att avstå från en del av sitt arbete och
18009:         i syfte att för en arbetstagare med del-        han anses som arbetsoförmögen, beviljas han
18010:         pension, som övergår till invalid- eller        pension också på grundval av det arbete som han
18011:         ålderspension, säkerställa en heleffektiv       alltjämt fortsätter med. För detta fortsatta arbets-
18012:         pension, motsvarande den pension som            förhållande beräknas härvid på grundval av lönen
18013:         utgår vid tidpunkten för övergång till full     och arbetsförhållandets längd en pension, som
18014:         pension?                                        utbetalas tillsammans med den övriga förvärvs-
18015:                                                         penswnen.
18016:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I fråga om invalidpension anses arbetsförhål-
18017: anföra följande:                                        landets längd innefatta dels de tider arbetsförhål-
18018:                                                         landet varit i kraft, dels tiden från det arbetsoför-
18019:    Invalidpension beviljas antingen i form av           mågan inträdde fram till pensionsåldern. Detta
18020: delpension eller såsom full invalidpension. Enligt      är förfarandet om arbetsoförmågen i huvudsak
18021: definitionen på invalidpension tillkommer rätt          inträder antingen medan arbetsförhållandet på-
18022: att erhålla invalidpension arbetstagare, vars ar-       går eller senast inom ett år efter att arbetsförhål-
18023: betsförmåga på grund av sjukdom, lyte eller             landet upphört. Invalidpension, vari ingår denna
18024: skada, med beaktande jämväl av den tid som              återstående anställningstid, som höjer pensionen,
18025: redan förflutit, kan uppskattas vara utan avbrott       kaUas heleffektiv pension. Sålunda är både full
18026: nedsatt med minst två femtedelar under åtmins-          invalidpension och delpension i dessa fall så
18027: tone ett år. Vid bedömningen av i vilken mån            kallade heleffektiva pensioner. Av principen om
18028: arbetsförmågan är nedsatt beaktas dessutom vissa        odelbarhet följer att den återstående tjänstgö-
18029: faktorer som inverkar på den individuella arbets-       ringstiden beräknas också för nämnda fortsatta
18030: förmågan och som uppräknas särskilt i lagen. Vid        arbetsförhållande.
18031: varierande arbetsförmåga beaktas enligt lagen               Beaktandet av den återstående tiden såsom
18032: den årliga förtjänsten.                                 tjänstgöringstid, som berättigar till pension, för-
18033:    I definitionen på arbetsoförmåga är det fråga        bättrar väsentligt pensionsskyddet och tack vare
18034: om en helhetsbedömning av vilken förtjänstnivå          detta får människor i arbetsför ålder fullt pen-
18035: arbetstagaren trots sin sjukdom rimligen kan            sionsskydd vid pensionsfall. Av denna orsak stad-
18036: uppnå. Om arbetstagaren fortfarande är i arbete,        gas på motsvarande sätt i arbetspensionslagstift-
18037: bedöms invaliditetsgraden genom att hans                ningen att såsom tjänstgöringstid, som berättigar
18038: förvärvsinkomster under sjukdomstiden jämförs           till pension, räknas inte mera på nytt den tid i
18039: med förvärvsinkomsterna före sjukdomen.                 arbetet då arbetstagaren har fått heleffektiv inva-
18040: Minskar förvärvsinkomsterna sålunda enligt detta        lidpension. Avsikten med stadgandet är att för-
18041: beräkningssätt med två fem tedelar, har arbetsta-       hindra att dubbelt pensionsskydd uppstår.
18042: garen rätt till delpension. Minskar förvärvsin-             Om arbetstagaren tillfrisknar efter att han har
18043: komsterna enligt uppskattning med tre femtede-          börjat få delinvalidpension och hans förvärvsin-
18044: lar, har arbetstagaren rätt till full invalidpension.   komster överstiger den gräns på två femtedelar
18045:    Arbetsförhållandets längd och förvärvsinkoms-        som fastställts i lagen, skall delpensionen indras.
18046: ter inverkar på invalidpensionens storlek. Del-         Då han senare erhåller ålderspension eller dess-
18047: pension utgör hälften av full invalidpension.           förinnan eventuellt invalid- eller arbetslös-
18048:                                       1987 vp. -     KK n:o 102                                       5
18049: 
18050: hetspension, beräknas såsom tili pension berätti-    delpension, är arbetsgivaren inte skyldig att beta-
18051: gande tjänstgöringstid också den tid då han fick     la försäkringspremie för dylik arbetstagares arbe-
18052: nämnda heleffektiva pension.                         t~. Detsamma gälier företagare med dylik pen-
18053:    Om igen en arbetsgivare medan han erhåller        swn.
18054: heleffektiv delpension blir helt arbetsoförmögen,       Tiden i arbete för arbetstagare, som fått helef-
18055: betalas tili honom en full invalidpension, som är    fektiv delpension, skali beaktas vid faststäliandet
18056: dubbelt större än delpensionen. Då pensionen         av ålderspension i form av så kaliad fribrevspen-
18057: också i detta fali innehåliit på förhand utbetalt    sion. Arbetsgivaren meddelar pensionsanstalten
18058: pensionsskydd, som bestäms på grundval av            tjänstgörings- och löneuppgifter för arbetsförhål-
18059: återstående tjänstgöringsår, är det inte ändamåls-   landet och pensionsanstalten uträknar beloppet
18060: enligt att beloppet av den fulia pensionen ökas      av den pensionsrätt som uppstått och värdet av
18061: på grundval av deltidsarbete under pensionsti-       fribrevet. Fribrevet sammanslås med ålderspen-
18062: den.                                                 sionen genom att det ändras tili en pension, som
18063:    Försäkringspremie enligt arbetspensionslag-       motsvarar vilikoren för det senaste arbetsförhål-
18064: stiftningen betalas endast på de löner elier den     landet. Arbete, som skett under tiden för del-
18065: förtjänst på grund av vilka pensionen tiliväxer.     pension, inverkar således förhöjande på ålders-
18066: Eftersom ny tjänstgöringstid inte förtjänas för      pensionens belopp tili övriga delar utom på
18067: arbete, som utförts under tiden för heleffektiv      grundval av den återstående tjänstgöringstiden.
18068: 
18069:      Helsingfors den 25 juni 1987
18070: 
18071:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18072:                                                 1987 vp.
18073: 
18074: Kirjallinen kysymys n:o 103
18075: 
18076: 
18077: 
18078: 
18079:                                    Lahti-Nuuttila: Yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien aseman
18080:                                      parantamisesta
18081: 
18082: 
18083:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18084: 
18085:    Työttömyyseläkkeen ikärajan asteettaioen nos-          Toisena epäkohtana yli 55-vuotiaiden pitkäai-
18086: taminen 60-vuoteeo edellyttää sosiaaliturvan au-       kaistyöttömien kohdalla on ilmoittautumisvelvol-
18087: kottomuutta tämän ikärajan alittaville työttömil-      lisuus työvoimatoimistossa joka kuukausi, jotta
18088: le. Valitettavasti näin ei nyt ole asianlaita. Epä-    oikeus työttömyyspäivärahaan säilyy. Näin työ-
18089: kohtana on pidettävä sitä, että mahdollisuutta         hön ilmoittautumisvelvollisuudeo asettaminen
18090: jäädä yksilölliselle varhaiseläkkeelle ei ole toteu-   yli 55-vuotiaalle pitkäaikaistyöttömälle on täysin
18091: tettu julkisella sektorilla eikä monella yksityiseo-   turhaa ja työttömän kannalta nöyryyttävää.
18092: kään sektorin työntekijöillä ole ollut mahdolli-       Työnvälitystoimisto ei kuitenkaan pysty osoitta-
18093: suutta saada yksilöllistä varhaiseläkettä eläkkeel-    maan yli 55-vuotiaalle työttömälle mitään työtä.
18094: lepääsylle asetettujen tiukkojen ehtojen vuoksi.       Ikääntyneiden työttömien kohdalla riittäisikin il-
18095: On siis pelättävissä, että yli 55-vuotias pitkäai-     moittautumistiheydeksi kerran kolmessa kuukau-
18096: kaistyötöo jää väliioputoajaksi.                       dessa tai kerran puolivuosittain.
18097:    Tilannetta helpotti 1.4.1987 voimaan tullut            Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu täsmällisiä
18098: työttömyysturvalain muutos. Sen seurauksena yli        toimenpiteitä edellämainittujen epäkohtien kor-
18099: 55-vuotiaan ansiooo sidottu työttömyysavustus ei       jaamiseksi. Siinä on tosin todettu, että sosiaali-
18100: alene 200 avustuspäivän jälkeen, eoimmäispäivä-        turvan eri järjestelmien väliinputoajien asemaa
18101: rahakausi on nostettu 900 päivään. Lain paran-         korjataan kehittämällä sekä perusturvaa että an-
18102: nukset eivät kuitenkaan ole täysin poistaneet          siosidonnaista sosiaaliturvaa.
18103: väliinputoamisen uhkaa. Enimmillään 55-vuo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18104: tiaana työttömäksi jäänyt voi saada työttömyys-        tyksen 37 §:n 1 momenttiio viitaten esitän kun-
18105: päivärahaa yhtäjaksoisena noin 3 vuoden ja kah-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18106: deksan kuukauden ajan. Työttömyyspäivärahan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18107: maksamisen eoimmäisajan ikääntynyt pitkäai-
18108: kaistyötön on noin 58,5 vuotias ja ansioon sido-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18109: tun työttömyyspäivärahan maksamisen päätyttyä                 ryhtyä, että yli 55-vuotiaat työttömät ei-
18110: hän joutuu puolitoista vuotta elämään pelkän                  vät jäisi ansiosidonnaiseo työttömyystur-
18111: peruspäivärahan varassa, jonka suuruus nykyisin               van ulkopuolelle ennen työttömyyseläk-
18112: on 75 markkaa päivässä. - Tämän väliinputoa-                  keelle pääsyään ja että näitä ikääotyneitä
18113: ruisuhan poistamiseksi tulisi päivärahakauden                 työttömiä nöyryyttävä ilmoittautumisvel-
18114: enimmäisrajaa nostaa vielä ainakin 400 päivällä,              vollisuus työvoimatoimistossa saataisiin
18115: jolloin ikääntynyt pitkäaikaistyötön alkaisi ansi-            nykyistä joustavammaksi?
18116: oon sidotuo päivärahakauden jälkeen saada työt-
18117: tömyyseläkettä.
18118: 
18119:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
18120: 
18121:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
18122: 
18123: 
18124: 
18125: 
18126: 270659U
18127: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 103
18128: 
18129: 
18130: 
18131: 
18132:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18133: 
18134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tetun päivärahan enimmäisajan täyttymisen jäl-
18135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keen siirtyvät henkilöt. Selvityksen pohjalta halli-
18136: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn           tus tulee ryhtymään tilanteen vaatimiin toimen-
18137: kirjeenne ohella, toimittanut valtioneuvoston        piteisiin.
18138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
18139:                                                         Työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-
18140: taja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kir-
18141:                                                      sista edellytyksistä annetun asetuksen 9 §:n mu-
18142: jallisesta kysymyksestä n:o 103.
18143:                                                      kaan työttömyysturvan saajan on säilyttääkseen
18144:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oikeutensa siihen ilmoittauduttava työvoimatoi-
18145:        ryhtyä, että yli 55-vuotiaat työttömät ei-    mistolle sen määräämällä tavalla. Tämän mukaan
18146:        vät jäisi ansiosidonnaisen työttömyystur-     työvoimatoimistolla on vapaa harkintaoikeus il-
18147:        van ulkopuolelle ennen työttömyyseläk-        moittautumisaikaa määrätessään. Työvoimatoi-
18148:        keelle pääsyään ja että näitä ikääntyneitä    misto voi hyväksyä ilmoittautumisen myös puhe-
18149:        työttömiä nöyryyttävä ilmoittautumisvel-      limitse.
18150:        vollisuus työvoimatoimistossa saataisiin         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, että
18151:        nykyistä joustavammaksi?                      työttömän ilmoittautumisesta työvoimatoimis-
18152:                                                      toille annetut säädökset ovat joustavat. Säädökset
18153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        antavat työvoimatoimistoille mahdollisuuden il-
18154: seuraavaa:                                           moittautumisaikaa määrätessään ottaa huomioon
18155:    Ikääntyneiden 55 vuotta täyttäneiden ansioon      sekä työvoimatoimiston tarpeet että työttömän
18156: suhteutetun työttömyysturvan enimmäisaikaa pi-       olosuhteet. Pääsääntöisesti 55 vuotta täyttäneisiin
18157: dennettiin 1 päivänä huhtikuuta 1987 voimaan         sovelletaankin kuukautta pitempiä, jopa kolmen
18158: tulleella lailla 150 päivällä 900 päivään. Näin      kuukauden ilmoittautumisjaksoja. Työvoimami-
18159: ollen kaikki 55 vuotta täyttäneet muuten ansio-      nisteriö selvittää parhaillaan, mitä mahdollisuuk-
18160: turvaan oikeutetut työttömät saavat tällä hetkellä   sia olisi vähentää henkilökohtaisia ilmoittautumi-
18161: työttömyyskassailta päivärahaa enimmäisaikaa         sia vielä enemmän. Tässä yhteydessä tulee selvi-
18162: koskevien säännösten estämättä. Tänä aikana          tettäväksi, missä määrin ja minkälaisissa tilanteis-
18163: hallitus seuraa tilanteen kehitystä selvittämällä    sa voitaisiin henkilökohtaisista ilmoittautumisista
18164: muun muassa peruspäivärahalle ansioon suhteu-        luopua kokonaan.
18165: 
18166:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
18167: 
18168:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
18169:                                      1987 vp. -      KK n:o 103                                       3
18170: 
18171: 
18172: 
18173: 
18174:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18175: 
18176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         maximitiden för utbetalning av sådan dagpen-
18177: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ning som avvägs enligt förtjänsten har gått tili
18178: den 26 maj 1987 tili vederbörande medlem av          ända övergår tili att lyfta grunddagpenning. På
18179: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    basis av utredningen kommer regeringen att
18180: dagsman Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade          vidta de åtgärder som situationen kräver.
18181: spörsmål nr 103:
18182:                                                          Enligt 9 § förordningen om de arbetskraftspo-
18183:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      litiska förutsättningarna för erhållande av ut-
18184:        för att arbetslösa, som är över 55 år, inte   komstskydd för arbetslösa skall mottagare av
18185:        skall behöva stå utanför det tili förtjäns-   utkomstskydd för att bevara sin rätt därtill anmä-
18186:        ten bundna utkomstskyddet för arbets-         la sig hos arbetskraftsbyrån på det sätt som byrån
18187:        lösa innan de blir berättigade tili arbets-   bestämmer. Enligt detta har arbetskraftsbyrån fri
18188:        löshetspension och för att den för dessa      prövningsrätt i fråga om fastställandet av anmäl-
18189:        äldre arbetstagare förödmjukande plikten      ningstiden. Arbetskraftsbyrån kan godkänna en
18190:        att anmäla sig hos arbetslöshetsbyrån         anmälning också per telefon.
18191:        skall göras smidigare än för närvarande?         Med stöd av det som ovan anförts anser
18192:                                                      regeringen att stadgandena om arbetslösas anmä-
18193:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lan hos arbetskraftsbyrån är smidiga. Stadgande-
18194: anföra följande:                                     na gör det möjligt för arbetskraftsbyråerna att vid
18195:    Maximitiden för det enligt förtjänsten avvägda    fastställandet av anmälningstiden beakta såväl
18196: utkomstskyddet för arbetslösa förlängdes i fråga     arbetskraftsbyråns behov som den arbetslöses för-
18197: om äldre arbetstagare, som fyllt 55 år, genom en     hållanden. I regel tillämpas även i fråga om
18198: lag, som trädde i kraft den 1 april 1987, med 150    personer som fyllt 55 år anmälningsperioder som
18199: dagar tili 900 dagar. Sålunda får för närvarande     är längre än en månad. Perioderna kan t.o.m.
18200: alla arbetslösa som fyllt 55 år och som eljest är    omfatta tre månader. Arbetskraftsministeriet ut-
18201: berättigade tili förtjänstskydd, dagpenning från     reder för närvarande vilka möjligheter det finns
18202: arbetslöshetskassorna utan hinder av stadgandena     att ytterligare inskränka de personliga anmäl-
18203: om maximitid. Regeringen följer för närvarande       ningarna. I detta sammanhang bör utredas i
18204: situationens utveckling genom att utreda bl.a. de    viiken mån och i vilka situationer de personliga
18205: förhållanden som gäller personer, vilka sedan        anmälningarna helt kan frångås.
18206: 
18207:      Helsingfors den 25 juni 1987
18208: 
18209:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18210:                                                1987 vp.
18211: 
18212: Kirjallinen kysymys n:o 104
18213: 
18214: 
18215: 
18216: 
18217:                                    Kohijoki: Maakuntaliittojen Ja seutukaavaliittojen yhdistämisestä
18218: 
18219: 
18220:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18221: 
18222:    Useissa maamme maakunnissa on pitkällisten            - yhteisen työnjohdon, yhteisten toimitilojen
18223: pohdiskelujen jälkeen havaittu tarve maakunta-        ja -välineistön sekä yhteisen tietopalvelun käytön
18224: liittojen ja seutukaavaliittojen toimintojen yhdis-   avulla syntyy erittäin huomattavia kustannussääs-
18225: tämiseksi. Niiden yhdistäminen tietenkin tulisi       töjä nykytilaan verrattuna
18226: merkitsemään uuden organisaation muodostu-
18227:                                                         - hallintokulut pienenevät, kun nykyisten
18228: mista siten, että sen toiminta kattaisi nykyiset      kahden sijasta on vain yksi organisaatio.
18229: maakuntaliittojen seutukaavaliittojen toiminnat.
18230:    Yhdistämisellä aikaansaatavan uuden organi-           Maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen ja nii-
18231: saation muodostamista puoltaisivat ainakin seu-       den toimintojen yhdistämisen esteenä on tällä
18232: raavat näkökohdat:                                    hetkellä voimassa oleva rakennuslaki. Muutta-
18233:         maakunnan oma kokonaisnäkemys selkey-         malla sitä yhdistäminen olisi mahdollista. Sen
18234: tyy                                                   vuoksi rakennuslakia tulisikin muuttaa niin, ettei
18235:        maakunnan ääni tulee paremmin kuulluk-         se olisi noiden liittojen ja niiden toimintojen
18236: si, sillä erilaisten esitysten, lausuntojen ja kan-   yhdistymisen esteenä. Lainmuutos tulisi saada
18237: nanottojen painoarvo nousee maakunnan yhteis-         aikaan nopeasti ja sisällöltään sellaisena, että se
18238: ten asioiden valmistelun ja päätösvallan ollessa      suo mahdollisuudet maakuntaliittojen ja seutu-
18239: nykyistä kootummin samoissa käsissä                   kaavaliittojen yhdistämiselle vapaaehtoisesti.
18240:    - luottamushenkilöiden merkitys           kasvaa   Kunnallinen itsehallintoperiaate tulisi myös täl-
18241: maakunnan kehittämisessä organisaation koko-          löin turvatuksi.
18242: naisvastuun korostuessa                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18243:    - edellytykset maakuntahallinnon jatkuvalle        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18244: kehittämiselle paranevat                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18245:     - valmius uusien, kunnallishallinnon yhtei-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18246: sesti hoidettavien tehtävien vastaanottamiseen ja
18247: niistä suoriutumiseen paranee                                  Aikooko, ja missä aikataulussa, Halli-
18248:     - tutkimus ja suunnittelu sekä niiden hyväk-             tus ryhtyä toimenpiteisiin rakennuslain
18249: sikäyttö tehostuvat toiminnan muodostaessa kit-              muuttamiseksi niin, että nykyisten maa-
18250: kauoman kokonaisuuden                                        kuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yh-
18251:     - yhteydenpito valtion ja muihin viranomai-              distäminen sekä niiden toimintojen yh-
18252: siin sekä eri yhteisöihin yksinkertaistuu                    distäminen olisi mahdollista?
18253: 
18254:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
18255: 
18256:                                            Maunu Kohijoki
18257: 
18258: 
18259: 
18260: 
18261: 270655Q
18262: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 104
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18268: 
18269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tojen yhdistämisen eduista ja haitoista. Mietin-
18270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nössä marraskuulta 1986 on etuja pidetty suu-
18271: olette 27 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            rempina ja päädytty suosittamaan eri alueilla
18272: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vapaaehtoista yhdistämistä. Lisäksi on todettu,
18273: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     että tarvittaessa on erikseen selvitettävä, millaisia
18274: taja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     lainsäädäntötoimia kehitys mahdollisesti jatkossa
18275: kysymyksestä n:o 104:                                 edellyttää. Yhdistymistä on selvitetty myös eri
18276:                                                       maakunnissa ja tehty konkreettisia yhdistämiseh-
18277:           Aikooko, ja missä aikataulussa, Halli-      dotuksiakin.
18278:        tus ryhtyä toimenpiteisiin rakennuslain            Maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yhdis-
18279:        muuttamiseksi niin, että nykyisten maa-        täminen on mahdollista ilman lainsäädäntömuu-
18280:        kuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yh-      toksia ympäristöministeriön luvalla. Ministeriössä
18281:        distäminen sekä niiden toimintojen yh-         ryhdytään lähiaikoina selvittämään laajemminkin
18282:        distäminen olisi mahdollista?                  seutukaavoitukseen liittyvien rakennuslain sää-
18283:                                                       dösten ajankohtaista kehittämistarvetta. Asiaan
18284:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      liittyy mm. valtionosuutta koskevan järjestelmän
18285: ti seuraavaa:                                         uudistaminen, joka on valmisteilla kunnallista-
18286:   Kunnallisten keskusjärjestöjen toimesta on laa-     louden neuvottelukunnassa.
18287: dittu selvitys maakuntaliittojen ja seutukaavaliit-
18288: 
18289:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
18290: 
18291:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18292:                                      1987 vp. -- RJ( n:o 104                                        3
18293: 
18294: 
18295: 
18296: 
18297:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
18298: 
18299:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vember 1986 har fördelarna ansetts större och
18300: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       detta har resulterat i en rekommendation om
18301: den 27 maj 1987 tili vederbörande medlem av          frivillig sammanslagning inom olika områden.
18302: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Dessutom har det konstaterats att det vid behov
18303: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-          bör utredas hurudana lagstiftningsåtgärder ut-
18304: mål nr 104:                                          vecklingen möjligen förutsätter i fortsättningen.
18305:                                                      Sammanslagningen har även utretts i de olika
18306:           Ämnar Regeringen, och med viiken           landskapen och konkreta sammanslagningsförslag
18307:        tidtabell, vidta åtgärder för en ändring av   har gjorts.
18308:        byggnadslagen så att en sammanslagning           En sammanslagning av landskaps- och region-
18309:        av de nuvarande landskaps- och region-        planeförbunden är med miljöministeriets till-
18310:        planeförbunden samt av deras funktioner       stånd möjlig utan lagstiftningsändringar. På mi-
18311:        skulle vara möjlig?                           nisteriet börjar man inom den närmaste fram-
18312:                                                      tiden i vidare skala utreda det aktuella behovet
18313:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     av att utveckla de stadganden i byggnadslagen
18314: anföra följande:                                     som berör regionplanläggningen. Saken är
18315:    På initiativ av de kommunala centralorganisa-     förknippad med en reform av statsandelssyste-
18316: tionerna har man utrett för- och nackdelar med       met, som är under beredning i delegationen för
18317: en eventuell sammanslutning av landskaps- och        kommunal ekonomi.
18318: regionplaneförbund. I ett betänkande från no-
18319: 
18320:     Helsingfors den 26 juni 1987
18321: 
18322:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
18323:                                                1987 vp.
18324: 
18325: Kirjallinen kysymys n:o 105
18326: 
18327: 
18328: 
18329: 
18330:                                   Kohijoki: Katsastustoimipaikan rakentamisesta Parkanoon
18331: 
18332: 
18333:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18334: 
18335:    Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakunnan ta-        ko ikäluokat kattavan tutkintotoiminnan ajokor-
18336: louselämän ja liikenteen vilkkain keskus. Parka-      tin saamiseksi ja vielä erikseen sen, että katsastus-
18337: noon on mm. keskittynyt talousalueen vetovoi-         toimipaikoista ilmeisesti tullaan muodostamaan
18338: mainen ja monipuolinen autokaupan verkosto            sananmukaisesti liikenneturvallisuustyön keskuk-
18339: sekä hyvin suuri määrä autoliikennettä palvelevaa     sia toimialueilleen, niin näyttäisi olevan tarkoi-
18340: korjaarnotoimintaa.                                   tuksenmukaista sijoittaa pysyvä katsastustoimi-
18341:    Parkanosta     kuitenkin    puuttuu     autojen    paikka Parkanoon. Oman läänin alueella sijaitse-
18342: myynti-, vaihto- sekä korjaustoimintaakin välittö-    vien naapurikuntien lisäksi Parkanon katsastus-
18343: mästi palveleva autojen katsastusasema.               toimipaikan toimialueeseen nähdäkseni vallan
18344:    Aikanaan Parkanossa oli valtion toimesta katsas-   hyvin voitaisiin liittää joitakin kuntia myös naa-
18345: tustoimintaa, mikä silloin tapahtui väliaikaisissa    puriläänien puolelta, kuten esimerkiksi naapuri-
18346: tiloissa. Katsastustoimintaa Parkanossa ei kuiten-    kunta Kutu Hämeen läänin puolelta jne.
18347: kaan onnistuttu vakinaistamaan, vaan se lopetet-         Kansantaloudellisesti sekä aivan yksityistä ih-
18348: tiin Ikaalisten katsastusaseman valmistuttua. Sil-    mistä ajatellen olisi tarkoituksenmukaista raken-
18349: loin kaikki katsastustoiminta keskitettiin !kaali-    taa kyllin tiheä katsastustoimipaikkojen verkosto.
18350: sun.                                                  Siten säästyisi vuosittain "suunnaton määrä"
18351:    Katsastusaseman ja katsastustoiminnan puut-        ajokilometrejä sekä arvokasta aikaa, kun katsas-
18352: tuminen koetaan Parkanossa kuntalaisten kes-          tustoimipaikkojen palveluja ei tarvitsisi lähteä
18353: kuudessa hyvin suurena epäkohtana, ja se myös         hakemaan kaukaa naapurikaupungeista.
18354: haittaa sekä hidastaa autoalan myönteistä kehi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18355: tystä.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18356:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18357:    Jo nyt ja vastaisuudessa yhä enemmän katsas-
18358:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18359: tusaseman puuttuminen vaikuttaa heikentävästi
18360: liikenneturvallisuustyön kehittämistä tarkoitta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18361: vaan toimintaan Parkanon kaupungissa sekä sen                 ryhtyä ja missä aikataulussa toteuttaak-
18362: naapurikunnissa.                                              seen katsastustoimipaikan sijoittamisen,
18363:    Ottaen huomioon autokannan ennakoitua                      perustamisen sekä rakentamisen Parka-
18364: huomattavasti voimakkaamman kasvun sekä ko-                   noon?
18365: 
18366:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
18367: 
18368:                                            Maunu Kohijoki
18369: 
18370: 
18371: 
18372: 
18373: 270652M
18374: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 105
18375: 
18376: 
18377: 
18378: 
18379:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18380: 
18381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ajoneuvokalustoa huomattavasti, katsastus- Ja
18382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuljettajantutkintomatkoja.
18383: olette 27 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn               Katsastustoimipaikkojen lukumäärää tullaan
18384: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lähivuosina jonkin verran lisäämään niin, että v.
18385: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     1992 olisi katsastustoimipaikkoja yhteensä 77
18386: taja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     paikkakunnalla.
18387: kysymyksestä n:o 105:
18388:                                                          Parkanosta on matkaa lähimpään katsastustoi-
18389:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mipaikkaan Ikaalisiin 36 km. Kankaanpään kat-
18390:        ryhtyä ja missä aikataulussa toteuttaak-       sastustoimisto on melkein yhtä lähellä. Katsastus-
18391:        seen katsastustoimipaikan sijoittamisen,       toimipaikan perustamista sellaisille paikkakunnil-
18392:        perustamisen sekä rakentamisen Parka-          le, joiden etäisyys olemassa olevasta toimipaikasta
18393:        noon?                                          on suurempi tai joilla on enemmän ajoneuvoja,
18394:                                                       on pidettävä kiireellisempänä. Tämän johdosta
18395:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Parkanoon ei ole suunnitteilla perustaa lähivuosi-
18396: ti seuraavaa:                                         na katsastustoimipaikkaa.
18397:    Katsastustoimipaikkoja on tällä hetkellä kaik-        Hallitus katsoo, että katsastuspalvelujen saanti
18398: kiaan 70 paikkakunnalla. Tämän lisäksi suorite-       tällä alueella on kohtuullisesti turvattu, kun
18399: taan useille paikkakunnille, jotka ovat etäällä       Parkanoon tehdään nyt kuljettajantutkintomat-
18400: katsastustoimipaikoista ja joissa on katsastettavaa   koja kahdesti kuussa.
18401: 
18402:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1987
18403: 
18404:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
18405:                                        1987 vp. -      KK n:o 105                                          3
18406: 
18407: 
18408: 
18409: 
18410:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18411: 
18412:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Antalet besiktningsställen kommer under de
18413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         närmaste åren att utökas i någon mån, så att
18414: den 27 maj 1987 tili vederbörande medlem av            besiktningsställen år 1992 kommer att finnas på
18415: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      allt som allt 77 orter.
18416: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-
18417: mål nr 105:                                               Avståndet från Parkano tili det närmaste be-
18418:                                                        siktningsstäliet i Ikalis är 36 km. Besiktningsby-
18419:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rån i Kankaanpää ligger nästan lika nära. Det
18420:         för att genomdriva att ett besiktningsstäl-    måste anses vara mera brådskande att inrätta
18421:         le förläggs tili, anläggs och byggs i Parka-   besiktningsställen på sådana orter från vilka av-
18422:         no och viiken är tidtabellen härför?           ståndet tili ett besiktningsstälie är större eller där
18423:                                                        det finns ett större antal fordon. Därför finns det
18424:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inga planer på att inrätta något besiktningsstälie
18425: anföra följande:                                       i Parkano under de närmaste åren.
18426:   För närvarande finns besiktningsstälien på alit
18427: som alit 70 orter. Dessutom görs besiktnings- och         Regeringen anser att tiligången på besiktnings-
18428: förarexamensresor tili ett flertal orter, från vilka   service inom området har tryggats i rimlig mån
18429: avståndet tili närmaste besiktningsstälie är stort     då förarexamensresor nu görs tili Parkano två
18430: och där fordonen som skall besiktas är många.          gånger i månaden.
18431: 
18432:      Helsingfors den 24 juni 1987
18433: 
18434:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
18435:                                                1987 vp.
18436: 
18437: Skriftligt spörsmål nr 106
18438: 
18439: 
18440: 
18441: 
18442:                                   Rehn: Om import- elier användningsavgift för att minska använd-
18443:                                     ningen av s.k. freoner
18444: 
18445: 
18446:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
18447: 
18448:    Som känt utgör fullständigt haiogenerade              En import- eller användningsavgift på för-
18449: CFC-föreningar, så kallade freoner, en stor fara      siagsvis 40 FIM per kiiogram fullständigt haioge-
18450: för det ozoniager, som omger jorden, och som          nerade CFC-föreningar kunde mycket väl snabbt
18451: fungerar som filter för solens ultravioietta stråi-   införas även i vårt land. Samtidigt kunde man
18452: ning. Ozoniagret är en förutsättning för att vi       även eftersträva en internationell överenskom-
18453: överhuvudtaget finns på jorden. Användningen          melse med innehållet att alla Iänder skulle införa
18454: av dessa fullständigt halogenerade kiorfluorkar-      en dyiik avgift för att inte de internationella
18455: boner har diskuterats, och förslag om inskränk-       konkurrensförhållandena skulle påverkas. Det
18456: ning och förbud har gjorts. Användningen som          skulle sannolikt snabbt påverka användningen
18457: drivmedel i spray-förpackningar har förbjudits i      och i synnerhet utsiäppen av dessa farliga freoner
18458: en rad länder.                                        i atmosfären.
18459:    1 Sverige föresiås nu att man skulle införa en        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
18460: importavgift om 50 SEK per kilogram för dessa         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18461: ämnen. Avsikten är att stimulera tili användning      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18462: av ersättningsämnen i stället för dessa aggressiva
18463:                                                       följande spörsmål:
18464: freoner. 1 vissa fall kan man i stället använda
18465: ofullständigt haiogenerade freoner, som bryts ner
18466: innan de hunnit skada ozonlagret, i andra fall                  Har Regeringen för avsikt att vidta
18467: kan man använda helt andra ämnen. Denna                      åtgärder för att minska användningen
18468: metod, att skapa ekonomiska incitament för att               och utsläppen av fullständigt haiogenera-
18469: använda alternativa ämnen kunde övervägas när                de CFC-föreningar och att införa en im-
18470: det gäller användningen av miljöfarliga ämnen                port- eller användningsavgift för sådana
18471: överhuvudtaget.                                              ämnen?
18472: 
18473:      Helsingfors den 20 maJ 1987
18474: 
18475:                                             Elisabeth Rehn
18476: 
18477: 
18478: 
18479: 
18480: 270684X
18481: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 106
18482: 
18483: Kirjallinen kysymys n:o 106                                                                   Suomennos
18484: 
18485: 
18486: 
18487: 
18488:                                    Rehn: Tuonti- tai käyttömaksun asettamisesta ns. freonien käytön
18489:                                      vähentämiseksi
18490: 
18491: 
18492:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18493: 
18494:    Kuten tunnettua ovat täydellisesti halogenoi-       kannustamiseksi, voitaisiin harkita yleensä ympä-
18495: dut CFC-yhdisteet, ns. freonit, suureksi vaaraksi      ristölle vaarallisten aineiden käytön osalta.
18496: maapalloa ympäröivälle otsonikerrokselle, joka            Tuonti- tai käyttömaksu, joka olisi esim. 40
18497: toimii auringon ultraviolettisäteilyn suodattime-      Suomen markkaa kilogrammaa kohden täydelli-
18498: na. Otsonikerros on ehtona ylipäänsä elämän            sesti halogenoitujen CFC-yhdisteiden osalta, voi-
18499: olemassaololle maapallolla. Näiden täydellisesti       taisiin hyvin nopeasti ottaa käyttöön maassamme.
18500: halogenoitujen fluorikloorihiilivetyjen käyttö on      Samanaikaisesti voitaisiin lisäksi pyrkiä sellaiseen
18501: aiheuttanut keskustelua, ja ehdotuksia rajoituk-       kansainväliseen sopimukseen, jonka nojalla kaik-
18502: sista ja kielloista on tehty. Näiden käyttö ponne-     ki maat ottaisivat käyttöön tällaisen maksun,
18503: kaasuna suihkepakkauksissa on kielletty useissa        jotta kansainväliset kilpailusuhteet eivät muut-
18504: matssa.                                                tuisi. Tämä vaikuttaisi todennäköisesti nopeasti
18505:    Ruotsissa on tekeillä ehdotus tuontimaksun          näiden vaarallisten freonien käyttöön ja erityisesti
18506: asettamisesta näille aineille. Maksu olisi 50 Ruot-    niiden päästöihin ilmakehään.
18507: sin kruunua kilogrammaa kohden. Ehdotuksen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18508: tarkoituksena on näitä agressiivisia freoneja kor-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18509: vaavien aineiden käyttöön kannustaminen. Jois-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18510: sakin tapauksissa näiden sijaan voidaan käyttää        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18511: freoneja, jotka eivät ole täydellisesti halogenoitu-
18512: ja ja jotka hajoavat, ennen kuin ne ehtivät                       Onko Hallitus aikeissa ryhtyä toimen-
18513: vahingoittaa otsonikerrosta. Toisissa tapauksissa              piteisiin   täydellisesti    halogenoitujen
18514: voidaan käyttää kokonaan muita aineita. Tätä                   CFC-yhdisteiden käytön ja päästöjen vä-
18515: menetelmää, jossa luodaan taloudellisia kiihok-                hentämiseksi ja tuonti- tai käyttömaksun
18516: keita     vaihtoehtoisten     aineiden      käyttöön           asettamiseksi tällaisille aineille?
18517: 
18518:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1987
18519: 
18520:                                              Elisabeth Rehn
18521:                                        1987 vp. -     KK n:o 106                                         3
18522: 
18523: 
18524: 
18525: 
18526:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18527: 
18528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pöytäkirjan voimaantulosta. Keskusteluissa on ol-
18529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lut esillä myös 30 prosentin lisävähennys. Pöytä-
18530: olette 20 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            kirjaan tulee järjestelmä, jolla uusia aineita voi-
18531: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          daan saattaa säätelyn piiriin ja tarkistaa säätelyssä
18532: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     olevien rajoitustarvetta.
18533: taja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Pohjoismaiden ympäristöministerit päättivät
18534: myksesä n:o 106.                                      kokouksessaan Helsingissä helmikuussa 1987, et-
18535:           Onko Hallitus aikeissa ryhtyä toimen-       tä kerätään tiedot kaikkien pohjoismaiden mah-
18536:        piteisiin   täydellisesti    halogenoitujen    dollisuuksista vähentää kloorifluorihiilivetyjen
18537:        CFC-yhdisteiden käytön ja päästöjen vä-        päästöjä 25 prosentilla vuoteen 1991 mennessä.
18538:        hentämiseksi ja tuonti- tai käyttömaksun       Tarkoituksena on laatia yhteispohjoismainen
18539:        asettamiseksi tälläisille aineille?            päästöjen vähentämissuunnitelma.
18540:                                                          Suomessa on yhteistyössä teollisuuden kanssa
18541:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        selvitetty kloorifluorihiilivetyjen käyttöä toimi-
18542: seuraavaa:                                            aloittain, käytön kehitystä ja päästöjen vähentä-
18543:    Stratosfäärin otsonikerroksen suojelutarve on      mistä. Suomen täysin halogenoitujen kloorifluo-
18544: kiistatta osoitettu muun muassa Yhdistyneiden         rihiilivetyjen (CFC-11, CFC-12, CFC-113 ja CFC-
18545: Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) järjes-         114) käyttö on viime vuosina ollut keskimäärin
18546: tämässä kansainvälisessä korkean tason tiedemies-     noin 3000 tonnia vuodessa jakaantuen seuraavas-
18547: konferenssissa tämän vuoden huhtikuussa.              ti: kovamuovit keskimäärin 40 prosenttia, aeroso-
18548:    Hallitus katsoo, että otsonikerroksen suojelu      liteollisuus 30 prosenttia, kylmälaitteet (lämmön-
18549: on koko maapalloa koskeva ongelma ja toimenpi-        siirtoaineena) 15 prosenttia, liuotinainekäyttö
18550: teisiin tulee ryhtyä kansainvälisesti. Suomi on       (elektroniikkateollisuus ja tekstiilien puhdistus)
18551: allekirjoittanut ja ratifioinut Wienin sopimuksen     10 prosenttia ja pehmeät muovit 5 prosenttia.
18552: otsonikerroksen suojelemiseksi ja toiminut mää-       Ennusteet osoittavat, että aerosoliteollisuus vä-
18553: rätietoisesti yhdessä muiden Pohjoismaiden kans-      hentää kloorifluorihiilivetyjen käyttöä. Käyttö-
18554: sa, jotta saataisiin aikaan yleissopimuksen lisäksi   määrät ovat vakiintuneet useimmilla muilla toi-
18555: pöytäkirja otsonia tuhoavien aineiden päästöjen       mialoilla. Kovamuoveille saattaa kuitenkin syn-
18556: rajoittamisesta. Pöytäkirjan valmistelu onkin         tyä uutta merkittävää käyttöä ja jotkut nykyiset
18557: edennyt niin pitkälle, että UNEP on kutsunut          käyttöalat kasvavat voimakkaasti.
18558: asiasta koolle diplomaattikonferenssin tämän             Riippumatta siitä, sovitaanko kansainvälisesti
18559: vuoden syyskuussa. Suomi aikoo allekirjoittaa         suurista kloorifluorihiilivetyjen päästöjen vähen-
18560: rajoittamispöytäkirjan diplomaattikonferenssissa      tämisestä vai ei, on Suomessa löydettävä keinoja
18561: ja ratifioida sen mahdollisimman pian.                näiden aineiden käytön rajoittamiseksi. Käyttöä
18562:    Pöytäkirjaluonnoksessa on esitetty kloorifluori-   tullaan Suomessa ensiksi rajoittamaan alueilla,
18563: hiilivetyjen tuotannon ja käytön jäädyttämistä        joilla on tekniikkaa päästöjen rajoittamiseksi,
18564: vuoden 1986 tasolle kaksi vuotta pöytäkirjan          korvaavia aineita tai tuotteita. Ensimmäiseksi
18565: voimaantulosta ja kahdenkymmenen prosentin            rajoitusten kohteeksi joutuu ilmeisesti kloorifluo-
18566: tuotannon ja käytön vähennystä neljä vuotta           rihiilivetyjen aerosolikäyttö.
18567: 
18568:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
18569: 
18570:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18571: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 106
18572: 
18573: 
18574: 
18575: 
18576:                                Till Riksdagens Herr Talman
18577: 
18578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som gör det möjligt att inbegripa nya ämnen i
18579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       regleringen och justera behovet av begränsningen
18580: den 20 maj 1987 till vederbörande medlem av          av ämnen som redan är reglerade      0
18581: 
18582: 
18583: 
18584: 
18585: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Vid sitt möte i Helsingfors i februari 1987
18586: dagsman Rehn undetecknade spörsmål nr 106:           beslöt de nordiska miljöministrarna att informa-
18587:          Har Regeringen för avsikt att vidta         tion skall samlas om möjligheterna att i alla
18588:        åtgärder för att minska användningen          nordiska Iänder minska utsläppen av klorfluor-
18589:        och utsläppen av fullständighet haloge-       kolväten med 25 % fram till år 1991. Avsikten är
18590:        nerade CFC-föreningar och att införa en       att en samnordisk plan för minskade ursläpp
18591:        import- eller användningsavgift för såda-     skall göras uppo
18592:        na ämnen?                                        I Finland har man i samråd med industrin
18593:                                                      utrett användningen av klorfluorkolväten i olika
18594:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     branscher, liksom även hur användningen ut-
18595: anföra följande:                                     vecklats och ursläppen minskato I Finland har
18596:    Behovet att skydda ozonskiktet i stratosfären     användningen av fullständigt halogenerade klor-
18597: har obestridligen påvisats, bl.ao vid den interna-   fluorkolväten (CFC-11, CFC-12, CFC-113 och
18598: tionella vetenskapsmannakonferens som anord-         CFC-114) under de senaste åren varit i genom-
18599: nades av Förenta Nationernas miljöprogram            snitt ungefär 3 000 ton per år, fördelad på
18600: (UNEP) i april detta år  0
18601:                                                      följande sätt: hårdplaster i genomsnitt 40 %,
18602:    Regeringen anser att skyddandet av ozonskik-      aerosolindustri 30 %, kylanläggningar (som vär-
18603: tet är ett globalt problem och att åtgärder bör      meöverföringsmedium) 15 % , användning som
18604: vidtas internationellto Finland har undertecknat     lösningsmedel (elektronikindustri och rengöring
18605: och ratificerat Wienkonventionen för skydd av        av textiler) 10 % och mjukplaster 5 %0 Progno-
18606: ozonskiktet och arbetat målmedvetet tillsammans      serna visar att aerosolindustrin minskar använd-
18607: med de andra nordiska länderna för att utöver        ningen av klorfluorkolväteno På de flesta andra
18608: konventionen åstadkomma ett protokoll om be-         områden har användningsmängderna stabilise-
18609: gränsning av utsläpp av ämnen som förstör            ratso För hårdplasterna kan emellertid nya bety-
18610: ozoneto Beredningen av protokollet har nu fram-      dande användningsområden uppkomma och vis-
18611: skridit så långt att UNEP har sammankallat en        sa nuvarande användningsområden växer kraf-
18612: diplomatkonferens i ärendet i september detta        tigto
18613: åro Finland har för avsikt att vid diplomatkonfe-       Oberoende av om internationella avtal nås om
18614: rensen underteckna protokollet om begränsning        att minska stora utsläpp av klorfluorkolväten eller
18615: och att ratificera det så snart som möjligto         inte, måste vi i Finland hitta medel för att
18616:    I protokollsutkastet har anförts att produktio-   begränsa användningen av dessa ämneno I Fin-
18617: nen och användningen av klorfluorkolväten skall      land kommer användningen att i första hand
18618: frysas på 1986 års nivå två år efter det att         begränsas på områden med tekniska förutsätt-
18619: protokollet har trätt i kraft och att produktionen   ningar för en begränsning av utsläppen och på
18620: och användningen av dem skall minskas med            områden där det finns ersättande ämnen eller
18621: 20 % fyra år efter ikraftträdandeto Vid diskussio-   produkter. Användningen av klorfluorkolväten i
18622: nerna har dessutom en extra minskning om             sprayförpackningar kommer uppenbarligen att
18623: 30 % varit föreo I protokollet intas ett system      först bli föremål för begränsningarnao
18624: 
18625:     Helsingfors den 26 juni 1987
18626: 
18627:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
18628:                                                1987 vp.
18629: 
18630: Kirjallinen kysymys n:o 107
18631: 
18632: 
18633: 
18634: 
18635:                                    Pulliainen ym.: Metsien uudistumisen turvaamisesta valtion mailla
18636:                                       Lapissa
18637: 
18638: 
18639:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18640: 
18641:    Metsien keinollinen uudistaminen edellyttää,          Vallitseva tilanne merkitsee, ettei metsänuu-
18642: että on käytettävissä kylvöä ja/ tai taimituotantoa   distus etene suunnitellulla tavalla. Kylvämiseen
18643: varten riittävästi tarkoitukseen sopivaa, hyvin       ei ole siementä ja istutus on siihen verrattuna
18644: itävää siementä. Taimituotannon on puolestaan         kallista ja myös monessa mielessä epävarmaa.
18645: onnistuttava varmalla tavalla, jos istutusvaihtoeh-      Perustava syy on Lapin äärevä ilmasto. Se
18646: to valitaan. Viime aikoina julkisuuteen tulleet       näkyy havupuiden siementuotannossa ja taimien
18647: tiedot antavat ymmärtää, että kumpikin keino          menestymisessä sekä taimitarhoilla että luonnos-
18648: ontuu.                                                sa. Avohakkuilla vielä mikroilmaston äärevyyttä
18649:                                                       lisätään. Eteläinen siemen- ja puuaines ei Lapissa
18650:    Koko Lapin läänin alueelta on saatu kuusen         menesty, joten siirroissakaan ei ole mielekkyyttä.
18651: siementä viimeksi vuosina 1971-72 ja männyn              Ainoa kestävä ratkaisu on metsänkäsittelytapo-
18652: siementä pari vuotta myöhemmin. Kuluneena
18653:                                                       jen "pehmentäminen" nykyisestään. Avohak-
18654: talvena yritettiin Etelä-Lapissa havupuiden käpy-
18655:                                                       kuista luovutaan niin, että ainoastaan hyvin pie-
18656: jen suurkeräystä, mutta tulos jäi alle puoleen        nialaiset aukot sallitaan. Lakimetsiin ei kajota ja
18657: tavoitteesta. Siemenvarastot lisääntyivät vain n.     samaa periaatetta noudatetaan talousmetsiksi
18658: 6 000 kilolla.                                        luokitelluissa metsissä, joiden ilmasto-olot vastaa-
18659:    Lapin läänin pohjois- ja itäosiin sopiva män-      vat lakimetsien ilmasto-oloja.
18660: nynsiemen on loppumassa. Kuluneen talven ke-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18661: räyksellä siihen saatiin pieni helpotus lyhyeksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18662: ajaksi. Koko läänissä taimituotantoon siemenva-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18663: rastot riittävät 7-8 vuodeksi eteenpäin.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18664:    Mutta myös taimituotannossa on ongelmia.                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
18665: Esim. Kemijärven Ketolan taimitaehalla joudu-                 ''pehmennetään'' metsänkäsittelytapoja
18666: taan hylkäämään lähes kolmannes männyn tai-                   Lapissa metsähallinnon hallinnassa olevil-
18667: mista. Syynä pidetään sääoloja kuluneen puolen                la valtionmailla vastaamaan äärevien il-
18668: vuoden aikana.                                                masto-olojen asettamia vaatimuksia?
18669: 
18670:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
18671: 
18672:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
18673:                       Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
18674: 
18675: 
18676: 
18677: 
18678: 270683V
18679: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 107
18680: 
18681: 
18682: 
18683: 
18684:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18685: 
18686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Metsähallituksen toimesta on perustettu Etelä-
18687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja Keski-Suomeen männyn siemenviljelyksiä La-
18688: olette kirjeellänne 27 päivänä toukokuuta 1987         pin siemenhuollon turvaamiseksi. Nuoruutensa
18689: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ja runsaan taustapölytyksen vuoksi siemenvilje-
18690: vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen ym. seu-       lykset tuottavat toistaiseksi siementä vasta Etelä-
18691: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 107:     Lapin olosuhteisiin. Viljelysten on arvioitu kehit-
18692:                                                        tyvän siten, että vuoteen 2000 mennessä siemen-
18693:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla    viljelyssiementä on käytettävissä koko Lapin alu-
18694:         '' pehmennetään'' metsänkäsittelytapoja        een metsänviljelyihin. Siemenviljelysten tuotan-
18695:         Lapissa metsähallinnon hallinnassa olevil-     non varmistamiseksi ja siemenen saannin nopeut-
18696:         la valtionmailla vastaamaan äärevien il-       tamiseksi metsähallitus on ollut yhtenä osapuole-
18697:         masto-olojen asettamia vaatimuksia?            na käynnistämässä ns. Pohjois-Suomen metsän-
18698:                                                        viljelyaineiston kehittämisprojektia. Siemenvilje-
18699:                                                        lyssiemenen lisäksi tullaan keräämään kaikki saa-
18700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tavilla oleva luonnonsiemen ja kehittämään me-
18701: seuraavaa:                                             netelmiä vajaasti tuleentuneen siemenen jälki-
18702:    Kuusen siementä kerättiin vuosina 1970-71           kypsyttämiseksi.
18703: koko Lapin läänin alueelta. Metsähallinnon toi-            Siemenhuollon osalta Lapin metsänviljely ei
18704: mesta kuusen siementä kerättiin tuolloin 4 750         siis ole umpikujassa, vaikkakin muutamia niuk-
18705: kg. Kevään 1987 taimitarhakylvöjen jälkeen on          koja vuosia saattaa tulla ennen vuosituhannen
18706: ko. keräyskauden ja sitä vanhempaa kuusen sie-         vaihdetta.
18707: mentä varastossa n. 4 000 kg. Nykyisellä käytöllä
18708:                                                           Taimituotantoa on kehitetty voimakkaasti
18709: se riittää yli 20 vuodeksi. Siemenen vanhentumi-
18710:                                                        1980-luvulla. Tuloksena ovat sekä biologisesti
18711: nen aiheuttaa ongelmia itämisessä ja taimien
18712:                                                        että taloudellisesti entistä kilpailukykyisemmät
18713: kehittymisessä. Sen vuoksi talvella 1986-87 täy-
18714:                                                        taimet.
18715: dennettiin kuusen siemenvarastoja Lapin läänin
18716: lounaisosassa, Ranuan ja Rovaniemen hoitoalu-             Viime syksyn ja talven poikkeukselliset sääolot,
18717: eissa ja Länsi-Lapin hoitoalueen eteläosassa. Ke-      pakkasten ja vesisateiden vuorottelu yli vuoden
18718: räystulos oli 50 000 litraa käpyjä, josta saadaan n.   vaihteen ja sen jälkeen kovat pakkaset ja vähäi-
18719: 500 kg siementä.                                       nen lumipeite aiheuttivat taimitarhoilla normaa-
18720:    Männyn siementä kerättiin vuosina 1972-7 3          lia enemmän taimien vaurioitumista. Tuhoja on
18721: 67 000 kg. Kevään 1987 kylvöjen jälkeen siitä on       eniten läänin eteläosasta olevissa alkuperissä, jois-
18722: jäljellä n. 20 000 kg. Lisäksi varastossa on aiem-     sa tappio kolmen alkuperän osalta on 20-
18723: min kerättyä vajaasti tuleentunutta siementä n.        30 % :n luokkaa (kysymyksessä esiintuotu Keto-
18724: 7 000 kg. Talvella 1986-87 kerättiin em. alueel-       lan taimitarhan tuho on mainittu ehkä liian
18725: ta läänin lounaisosassa 560 000 kg männynkäpy-         suureksi). Pohjoisissa alkuperissä vauriot ovat
18726: jä, joista saadaan lähes 3 000 kg siementä. Män-       vähäisempiä. Kun taimien lajittelu ja lähetys
18727: nynsiemenen kokonaisvarasto on siis tällä hetkel-      ovat vielä käynnissä, ei tarkkaa tietoa tappioista
18728: lä n. 30 000 kg. Varastossa olevan männyn              ole, mutta asettunevat ne kokonaisuudessaan n.
18729: siemenen käyttö on suunniteltu siten, että läänin      2-4 % normaalivuosia suuremmiksi. Metsänvil-
18730: lounaisosassa em. alueella siementä riittää metsä-     jelytöiden toteuttamiseen tällä ei kuitenkaan ole
18731: kylvöön ja taimituotantoon. Muualla alueella           vaikutusta.
18732: voidaan taimitarhasiemenen riittävyys valtion ja          Maankäsittelytapoja on jatkuvasti kehitetty
18733: yksityismetsätalouden taimitarhoille turvata vuo-      olemassa olevan tutkimustiedon ja saadun
18734: teen 1995 saakka. Valtion metsien kylvöön sie-         kokemuksen perusteella. Lapin läänin valtion
18735: mentä riittää vuoteen 1990 saakka. Ulkopuolisille      metsille vahvistettiin uudet käsittelyohjeet v.
18736: ei siementä läänin pohjois- ja itäosissa metsäkyl-     1985. Niiden pohjalta on kukin hoitoalue laati-
18737: vöön luovuteta.                                        nut paikalliset olosuhteet huomioon ottavat, täy-
18738:                                       1987 vp. -      KK n:o 107                                         3
18739: 
18740: dentävät ja tarkentavat ohjeet, joiden mukaan          tamismenetelmän valinnassa korostetaan pieni-
18741: nyt toimitaan.                                         piirteistä suunnittelua ja olemassa olevien vaihto-
18742:    Tärkeimmät muutokset olivat uudistusaukon           ehtojen täysimääräistä hyväksikäyttöä.
18743: suurimman koon pienentäminen ja luontaisen                Nykyiset Lapin valtionmetsien uudistamisoh-
18744: uudistamisen hyväksikäytön korostaminen. Uu-           jeet perustuvat tämänhetkiseen tietoon. Ohjeilla
18745: distusaukon koko on sidottu kasvupaikan lämpö-         lisätään mm. viljelytiheyttä. Kokemuksia kerä-
18746: summaan. Maksimikoko vaihtelee talousmetsissä          tään ja uutta tietoa seurataan jatkuvasti. Ohjeita
18747: 30-10 ha. Korkeiden alueiden männiköissä se            kehitetään ja muutetaan sitä mukaa kuin metsä-
18748: on 5 ha ja kuusikoissa 3 ha. Niissä uudistushak-       taloudellisia tai muita riittävän painavia syitä
18749: kuita ei suoriteta käytännön mittakaavassa, vaan       ilmenee.
18750: tarkoituksena on luoda pysyvä koealaverkosto              Edellä lausutun perusteella hallitus katsoo,
18751: metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen yh-        että metsien uudistuminen Lapin valtion metsissä
18752: teistyönä jo käynnistettyä korkeiden alueiden          voidaan siemenhuollon ja taimituotannon osalta
18753: metsien uudistamismenetelmien selvittelyä var-         lähivuosina turvata. Käyttökelpoisen siemensa-
18754: ten.                                                   don talteen ottoon tullaan jatkuvasti kiinnittä-
18755:    Ohjeet edellyttävät, että luontaisen uudistami-     mään huomiota. Lapin läänin valtion metsien
18756: sen mahdollisuudet käytetään täysimääräisesti          käsittelyohjeita on muutettu viimeksi v. 1985
18757: hyväksi jättämällä siemenpuita sekä vaihtelemalla      kysymyksessä tarkoitettuun suumaan ja ohjeiden
18758: uudistusaukon kokoa ja muotoa reunametsien             kehittämistä on tarkoitus jatkaa edelleenkin ii-
18759: siemennyksen hyödyntämiseksi. Käytännössä tä-          menevien tarpeiden mukaan. Hallitus ei katso
18760: mä tarkoittaa sitä, että luontaista taimiainesta       aiheelliseksi ryhtyä asiassa erityisiin toimenpitei-
18761: tulee myös kaikille viljeltäville kohteille. Uudis-    sun.
18762: 
18763:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
18764: 
18765:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
18766: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 107
18767: 
18768: 
18769: 
18770: 
18771:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18772: 
18773:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            överlåts inte frö för skogssådd i länets norra och
18774: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          östra delar.
18775: den 27 maj 1987 till vederbörande medlem av                Genom försorg av skogsstyrelsen har fröod-
18776: statsrådet översänt avskrift av följaode av riks-       lingar anlagts i Södra och Mellersta Finland i
18777: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           syfte att trygga fröförsörjningen i Lappland. På
18778: mål nr 107:                                             grund av sin ungdom och sin rikliga bakgrunds-
18779:                                                         pollinering producerar fröodlingarna tillsvidare
18780:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-          frön enbart för förhållandena i södra Lappland.
18781:         nom vilka skogsbehandlingssättet på den         Det har uppskattats att odlingarna kommer att
18782:         statsjord som är i skogsförvaltningens be-      utvecklas så att det fram till år 2000 finns
18783:         sittning i Lappland kan "uppmjukas" så          fröodlingsfrön till förfogande för skogsodlingarna
18784:         att det motsvarar de krav de extrema            i hela Lappland. För att trygga fröodlingarnas
18785:         klimatförhållandena ställer?                    produktion och försnabba tillgången på frön har
18786:                                                         skogsstyrelsen som en part varit med om att
18787:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         starta ett s.k. utvecklingsprojekt för norra Fin-
18788: anföra följande:                                        lands skogsodlingsmaterial. Förutom fröodlings-
18789:                                                         frö kommer man att samla alla naturfrön som
18790:    Granfrön insamlades åren 1970-71 ino~ hela           står att få och utveckla metoder för att i efter-
18791: Lapplands län. Genom skogsförvaltningens                hand bringa knappt mognade fröo att mogna.
18792: försorg insamlades då 4 750 kg granfrön. Efter             För fröförsörjningens del befinoer sig alltså
18793: plantskolesådden våren 1987 finns det i lager ca        inte skogsodlingen i Lappland i någoo återvänds-
18794: 4 000 kg granfrö, dels från ifrågavarande upp-          gränd, fastän några år av knapphet kan före-
18795: samlingsperiod, dels sådant som är äldre än det         komma före utgångeo av detta årtusende.
18796: förstnämnda. Med nuvarande praxis räcker det               Plantproduktionen har kraftigt förkovrats uo-
18797: för över 20 år. Fröets åldrande förorsakar pro-         der 1980-talet. Detta har resulterat i både biolo-
18798: blem för groendet och plantornas utveckling.            giskt och ekonomiskt allt kookurrenskraftigare
18799: Därför kompletterades granfrölagret vintern             plantor.
18800: 1986-1987 i Lapplands läns sydvästliga del, i              De exceptionella väderleksförhållandena förra
18801: Ranua och Rovaniemi revir och i södra delen av          hösten och vintern, kölden och regnen kring
18802: västra Lapplands revir. Uppsamlingsresultatet var       årsskiftet och den hårda kölden och det ringa
18803: 50 000 liter kottar, av vilka fås ca 500 kg fröo.       snötäcket under tiden därefter förorsakade mera
18804:    År 1972-73 samlades 67 000 kg tallfrö. Efter         plantskador än normalt i plantskolorna. Det har
18805: sådden våren 1987 finns det kvar ca 20 000 kg.          förekommit mest förstörelse hos ursprungen från
18806: Dessutom finns det i lager ca 7 000 kg knappt           länets södra delar där förlusten vad tre ursprung
18807: mogna frön, som samlats tidigare. Vintern               beträffar var i klassen 20-30 % (förstörelsen i
18808: 1986-87 samlades inom ovan nämnda område i              plantskolan i Ketola, viiken anförs i spörsmålet
18809: länets sydvästra del 560 000 kg tallkottar, av          har kanske aogetts för stor). 1 ursprungeo från
18810: vilka det fås närmare 3 000 kg frön. Det totala         norr har skadorna varit mindre. Då sorteringen
18811: förrådet av tallfrön är alltså för närvarande ca        och sändningen av plantorna änou är i gång
18812: 30 000 kg. Användningen av det tallfrö som              finns det iote exakta uppgifter om förlusterna,
18813: finns i lager har planerats så att i länets sydvästra   men de torde bli ca 2-4 % större än under
18814: del på ovan nämnda område räcker fröna till             normala år. Detta inverkar dock iote på skogsod-
18815: skogssådd och plantproduktion. Annanstans på            lingsarbetena.
18816: området kan tillgången på plantskolefrö för sta-           Jordbehandlingssätten har kontinuerligt ut-
18817: tens och den privata skogsekonomins plantskolor         vecklats på basis av existerande uppgifter fråo
18818: tryggas fram till år 1995. För sådd av statsskogar      forskning och av erhållna erfarenheter. De nya
18819: räcker fröet fram till år 1990. Till utomstående        behandlingsdirektiven för statsskogarna i Lapp-
18820:                                       1987 vp. -      KK n:o 107                                       5
18821: 
18822: Iands Iän fastställdes år 1985. Utgående från dem     riai också används på alla områden som skall
18823: har alla revir gjort upp kompietterande och           odias. Vid vaiet av förnyelsemetod betonas pia-
18824: preciserande direktiv med beaktande av de Iokaia      nering i Iiten skaia och fullt utnyttjande av de
18825: förhållandena. Arbetet pågår nu eniigt dessa          existerande aiternativen.
18826: direktiv.                                                Förnyelsedirektiven för de nuvarande statssko-
18827:    De viktigaste förändringarna var en minskning
18828:                                                       garna i Lappiand grundar sig på just nu aktuella
18829: av den största storleken för förnyelseytan och ett
18830:                                                       uppgifter. Genom direktiv ökas bl.a. odiingstät-
18831: betonande av utnyttjandet av naturlig förnyelse.
18832:                                                       heten. Erfarenheter samias och nya uppgifter
18833: Förnyelseytans storlek är bunden vid växtpiatsens
18834:                                                       föijs kontinuerligt. Direktiven utveckias och änd-
18835: värmesumma. Maximistorleken i ekonomiskogar
18836:                                                       ras i och med att det uppkommer tillräckiigt
18837: varierar melian 30 och 10 ha. 1 talldungarna på
18838:                                                       vägande skogsekonomiska eller andra skäl.
18839: höga områden är den 5 ha och i grandungar 3
18840: ha. 1 dem utförs inte föryngringshuggningar              På basis av det ovan anförda anser regeringen
18841: eniigt någon praktisk omfattnning, utan avsikten      att förnyelsen av skogarna i statsskogarna i Lapp-
18842: är att skapa ett bestående nät av experimentom-       Iand under de närmaste åren kan tryggas vad
18843: råden i samarbete melian skogsforskningsanstai-       fröförsörjningen och piantproduktionen beträf-
18844: ten och forststyrelsen med tanke på den redan         far. Man kommer kontinuerligt att fästa upp-
18845: igångsatta utredningen av förnyelsemetoder för        märksamhet vid tillvaratagandet av en använd-
18846: skogar på höga områden.                               ningsbar fröskörd. Behandiingsdirektiven för
18847:    Direktiven förutsätter att de möjiigheter den      statsskogarna i Lappiands Iän har ändrats i den
18848: naturliga förnyelsen ger utnyttjas helt genom att     riktning som senast avsågs i spörsmåiet år 1985
18849: fröträd Iämnas kvar samt genom att förnyelse-         och avsikten är att ailtjämt fortsätta att utveckia
18850: ytans storlek och form varieras för att frösätt-      direktiven i den mån det uppkommer behov
18851: ningen i kantskogar skali kunna utnyttjas. 1          härav. Regeringen anser det inte motiverat att
18852: praktiken innebär detta att naturligt piantmate-      vidta speciella åtgärder i saken.
18853: 
18854:      Helsingfors den 1 juii 1987
18855: 
18856:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
18857:                                                 1987 vp.
18858: 
18859: Kirjallinen kysymys n:o 108
18860: 
18861: 
18862: 
18863: 
18864:                                    Tennilä: Rovaniemen metsäopiston laajennushankkeen toteuttami-
18865:                                      sesta
18866: 
18867: 
18868:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18869: 
18870:    Rovaniemen metsäopisto toimii nykyään tilois-      metsäoppilaitosten hallinnolliseksi uudelleen jär-
18871: sa, jotka on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosi-     jestämiseksi työryhmän. Selvitystyön kesken ollen
18872: na 1931 ja 1958. Nämä tilat ovat alunperin            ei suunnittelutyötä voitu aloittaa ja siihen myön-
18873: tarkoitetut kaksivuotisen metsäteknikkokoulu-         netty määräraha palautettiin.
18874: tuksen käyttöön, jolloin oppilaitoksessa oli ker-        Vuoden 1985 lopulla pidetyssä suunnitteluko-
18875: rallaan vain yksi 40 hengen oppilasryhmä. Lisäksi     kouksessa todettiin sitten, ettei vuonna 1984
18876: tilat mahdollistivat yhden pienehkön ryhmän           laadittu PES enää täyttänyt käyttäjien tilavaati-
18877: kurssimaisen koulutuksen samanaikaisesti.             muksia. Näin alkoi uusi suunnitteluvaihe, jonka
18878:    Tänään toimii opistossa kaksi 4-vuotista opisto-   tuloksena AKH:lle on lähetetty 9.2.1987 opiston
18879: linjaa, yleisjaksopohjainen ja ylioppilaspohjai-      ja lääninhallituksen kouluosaston yhteistyönä laa-
18880: nen. Samanaikaisesti on oppilaitosjaksolla siten 6    tima perustamis- ja esisuunnitelmaesitys jatkotoi-
18881: opetusryhmää a 16-18 oppilasta. Lisäksi pitäisi       menpiteitä varten.
18882: tiloihin mahduttaa myös erillinen, metsätoimi-           Hankkeen kustannusarvio on 11,5 miljoonaa
18883: henkilöiden lisäkoulutusta antava kurssiosasto,       markkaa ja AKH:n kollegio on investointihank-
18884: jossa opetusryhmän koko vaihtelee yleisesti 20-       keiden KTS:ssa vuosille 1988-1992 esittänyt
18885: 30 henkeen.                                           Rovaniemen metsäopiston perustamis- ja lisära-
18886:    Rovaniemen metsäopiston laajentamishanketta        kennushankkeelle seuraavan rahoitusaikataulun:
18887: on alustavasti tarkasteltu useita kertoja jo 1970-
18888: luvulla. Vuosina 1977-78 suunniteltiin metsä-           1987             300 000,-
18889: opiston ja AKH:n toimesta hankkeen mitoitusta           1988           1 600 000,-
18890: ja huonetilaohjelmaa. Ensimmäinen varsinainen           1989           6 100 000,-
18891: perustamissuunnitelma laadittiin opiston ja La-         1990           3 500 000,-
18892: pin piirirakennustoimiston yhteistyönä syksyllä                       11 500 000,-
18893: 1979.
18894:    Keskiasteen kehittämisohjelmien mukaisesti            Hanke on tarkoitus toteuttaa työllisyysvaroin.
18895: aloitettiin opistossa myös ylioppilaspohjainen        Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 sille
18896: ylemmän opistoasteen koulutus syksyllä 1982.          ei kuitenkaan myönnetty tarvittavaa suunnittelu-
18897: Tämä tilanne pakotti tarkistamaan rakennus-           määrärahaa 300 000,-.
18898: suunnitelmia ja uusi tarkistettu perustamis- ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18899: esisuunnitelma valmistui keväällä 1983. Sitäkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18900: tarkistettiin vielä vuoden 1984 alussa ja sai ope-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18901: tusministeriön vahvistuksen 26.1.1984.                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18902:    Edellä mainittua perustamissuunnitelmaa ei
18903: kuitenkaan koskaan päästy toteuttamaan, vaan se                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Rovaniemen
18904: pantiin AKH:n ja opetusministeriön toimesta                    metsäopiston laajennushankkeen kiirehti-
18905: jäihin kesällä 1984, kun AKH asetti Hirvaan                    miseksi?
18906: 
18907:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1987
18908: 
18909:                                          Esko-Juhani Tennilä
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 270695)
18914: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 108
18915: 
18916: 
18917: 
18918: 
18919:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18920: 
18921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Käytyjen neuvottelujen tuloksena ammattikas-
18922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vatushallitus on päätynyt ratkaisuun, jonka mu-
18923: olette 27 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            kaan suunnittelua ryhdytään jatkamaan perus-
18924: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          korjauksen osalta ja mahdollinen lisärakennustar-
18925: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ve selvitetään tämän suunnittelun kestäessä. Jat-
18926: taja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjal-     kosuunnittelu on käynnistynyt 25.5.1987 pide-
18927: lisesta kysymyksestä n:o 108:                         tyssä suunnittelukokouksessa.
18928:                                                          Ammattikasvatushallitus on pitänyt perus-
18929:          Mitä Hallitus aikoo tehdä Rovaniemen         korjaushankkeen toteuttamista kiireellisenä ja
18930:        metsäopiston laajennushankkeen kiirehti-       esittänyt 10.4.1987 opetusministeriölle 300 000
18931:        miseksi?                                       markan suunnittelumäärärahan irrottamista.
18932:                                                       Opetusministeriö tulee tekemään tämän määrä-
18933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         rahan irrottamispäätöksen lähiaikoina.
18934: seuraavaa:                                               Puheena oleva peruskorjaushanke on esitetty
18935:                                                       otettavaksi vuoden 1988 työllisyystyöohjelmaan
18936:    Opetusministeriö on 26.1.1984 vahvistanut          ja rahoitustarpeeksi on laskettu vuonna 1988
18937: Rovaniemen metsäopiston peruskorjaushankkeen          2 300 000 markkaa ja vuonna 1989 5 500 000
18938: yhdistetyn perustamis- ja esisuunnitelman. Suun-      markkaa.
18939: nitelma käsittää oppilaitoksen päärakennuksen            Lisärakennustarve, jolle on varattu opetusmi-
18940: peruskorjauksen, joka on laajuudeltaan 2 602          nisteriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuun-
18941: hyötyneliömetriä.                                     nitelmassa vuodelle 1990 3 500 000 markkaa,
18942:    Suunnittelu keskeytettiin 4. 12. 198 5 pidetyssä   voidaan määritellä tarkasti vasta, kun on selvitet-
18943: suunnittelukokouksessa, kun ryhdyttiin tutki-         ty metsäopiston ja Hirvaan metsäkonekoulun
18944: maan esitettyjä muuttuneita tilantarpeita.            tilojen tarkoituksenmukainen yhteiskäyttö.
18945: 
18946:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1987
18947: 
18948:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
18949:                                      1987 vp. -     KK n:o 108                                        3
18950: 
18951: 
18952: 
18953: 
18954:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18955: 
18956:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        slutet att planeringen fortsätts för grundrepara-
18957: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tionens del och ett möjligt behov av utbyggnad
18958: av den 27 maj 1987 tili vederbörande medlem av      utreds under planeringen. Den fortsatta plane-
18959: statsrådet översänt en avskrift av följande av      ringen har påbörjats vid ett planeringssamman-
18960: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade       träde den 25.5.1987.
18961: spörsmål nr 108:                                       Y rkesutbildningsstyrelsen har hållit förverkli-
18962:                                                     gandet av grundreparationen för brådskande och
18963:          Vad avser Regeringen göra för att på-      har den 10.4.1987 till undervisningsministeriet
18964:        skynda utbyggnaden av Rovaniemi skogs-       föreslagit att mk 300 000 skulle lösgöras från
18965:        institut?                                    anslaget för planeringen. Undervisningsminis-
18966:                                                     teriet kommer att fatta beslut härom inom när-
18967:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    maste framtid.
18968: anföra följande:                                       Den ifrågavarande grundreparationen har före-
18969:    Undervisningsministeriet har den 26.1.1984       slagits att tas upp i programmet för sysselsätt-
18970: faststälit den kombinerade anläggnings- och pre-    ningsarbeten för år 1988 och finansieringsbeho-
18971: liminära planen för grundreparationen av Rova-      vet har man beräknat tili mk 2 300 000 för år
18972: niemi skogsinstitut. Planen omfattar grundrepa-     1988 och mk 5 500 000 för år 1989.
18973: ration av institutets huvudbyggnad som tili sin        Behovet av utbyggnad för viiken det i verk-
18974: omfattning är 2 602 nyttokvadratmeter.              samhets- och ekonomieplanen för undervisnings-
18975:    Planeringen avbröts den 4.12 .198 5 vid ett      ministeriets förvaltningsområde för år 1990 reser-
18976: planeringssammanträde, då man började studera       verats mk 3 500 000 kan faststälias noggrant först
18977: föreslagna förändringar i utrymmesbehovet.          efter det man utrett ,ett ändamålsenligt gemen-
18978:    Som en följd av de förda underhandlingarna       samt utnyttjande av utrymmena i skogsinstitutet
18979: har yrkesutbildningsstyrelsen kommit tili det be-   och Hirvaa skogsmaskinsskola.
18980: 
18981:     Helsingfors den 8 juli 1987
18982: 
18983:                                                                        Minister Anna-Liisa Pti"pari
18984:                                                 1987 vp.
18985: 
18986: Kirjallinen kysymys n:o 109
18987: 
18988: 
18989: 
18990: 
18991:                                   Jäätteenmäki ym.: Rintamalisän periruisestä hoitolaitoksen hoito-
18992:                                      maksuna
18993: 
18994: 
18995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18996: 
18997:    Kun eläkeläinen on pysyvässä laitoshoidossa,          Kaikki laitokset eivät noudata Kelan ohjeita ja
18998: hänelle voidaan määrätä hoitomaksu tulojen mu-        maksavat vain 334 markan pohjaosan tai esim.
18999: kaan. Laitokset ja lautakunnat ovat ilmeisesti        300 mk/ kk potilaille. Nämä laitokset vetoavat
19000: ottaneet kaikki eläkkeensaajan tulot huomioon         sosiaaliministeriön antamaan ohjeistoon. Näin on
19001: hoitomaksussa. Potilaalle itselleen pitää jäädä       syntynyt ristiriita kahden valtion instituution oh-
19002: käyttövaroiksi omista tuloistaan vähintään kan-       jeiden kesken.
19003: saneläkkeen pohjaosaa vastaava määrä eli tänä            Rintamaveteraanit kokevat epäoikeudenmukai-
19004: vuonna vähintään 334 markkaa kuukaudessa.             seksi, että rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä
19005:    Sen sijaan, jos koko kansaneläke maksetaan         voidaan heiltä periä laitoshoitomaksuna. Laitok-
19006: laitokselle tai sosiaalilautakunnalle käytettäväksi   sessa ollessaankin veteraanin tulisi saada rintama-
19007: eläkkeensaajan laitoshoitoon, on laissa (KEL          lisä kansaneläkkeen pohjaosan tapaan käyttöva-
19008: 43 §) selvä määräys siitä, että eläkkeensaajalle      roikseen. Asiaan ovat veteraanijärjestöt ja myös
19009: itselleen on heti eläkkeen tultua maksettava          rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta esittä-
19010: omaan henkilökohtaiseen käyttöön ns. käyttöva-        neet useasti muutosta.
19011: rat. Käyttövaroina on maksettava eläkkeen ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19012: hoitomaksun erotus, aina kuitenkin kansaneläk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19013: keen pohjaosan määrä eli 334 mk/kk. Myös              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19014: nykyinen rintamalisä, 161 mk ja ylimääräinen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19015: rintamalisä edellytetään Kansaneläkelaitoksen
19016: ohjeessa annettavaksi käyttövaroiksi kokonaisuu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19017: dessaan laitoshoidossa oleville rintamamiehille.              siin, ettei rintamalisää vastaisuudessa voi-
19018:                                                               taisi periä laitoshoitomaksuna?
19019: 
19020:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1987
19021: 
19022:            Anneli Jäätteenmäki           Mirja Ryynänen                 Esko Jokiniemi
19023:            Annikki Koistinen             Riitta Kauppinen               Kalle Röntynen
19024:            Aapo Saari                    Jorma Fred                     Jukka Vihriälä
19025: 
19026: 
19027: 
19028: 
19029: 270672)*
19030: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 109
19031: 
19032: 
19033: 
19034: 
19035:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19036: 
19037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Maksuasetuksen 12 §: ssä on säädetty myös
19038: mamttussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          käyttövaroista. Sen mukaan vähennetään pitkäai-
19039: olette 28 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            kaisessa laitoshuollossa olevan henkilön tuloista
19040: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          20 prosenttia henkilökohtaiseen käyttöön tuleva-
19041: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     na osuutena. Henkilökohtaiseen käyttöön tulee
19042: taja Jäätteenmäen ym. näin kuuluvasta kirjallises-    kuitenkin jäädä vähintään kansaneläkkeen pohja-
19043: ta kysymyksestä n:o 109:                              osan suurumen määrä.
19044:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Jos kansaneläke maksetaan laitokselle tai so-
19045:        siin, ettei rintamalisää vastaisuudessa voi-   siaalilautakunnalle eläkkeensaajan laitoshoitoon
19046:        taisi periä laitoshoitomaksuna?                käytettäväksi, tulee kansaneläkelain (347 156)
19047:                                                       43 §:n mukaan eläkkeensaajan henkilökohtaiseen
19048:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      käyttöön maksaa asetuksessa erikseen määrättävä
19049: ti seuraavaa:                                         osa eläkkeestä. Kansaneläkeasetuksen (594 156)
19050:                                                       64 §: n mukaan eläkkeensaajalle itselleen on an-
19051:    Sosiaalihuoltolain (710 182) nojalla vastaavat     nettava vähintään kansaneläkkeen pohjaosan
19052: sosiaalipalveluiden järjestämisestä kunnat. Sosi-     suuruinen määrä kuukaudessa.
19053: aalihuoltolain 28 §:n mukaan ovat sosiaalityö ja
19054: kasvatus- ja perheneuvonta maksuttomia, muista           Kansaneläkelaitoksen antamien ohjeiden mu-
19055: sosiaalipalveluista voidaan periä maksu. Sosiaali-    kaan rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä
19056: palveluista määrätty maksu voidaan jättää peri-       edellytetään annettavaksi kokonaisuudessaan
19057: mättä tai sitä voidaan alentaa, jos siihen on syytä   käyttövaroihin. Kansaneläkelaitoksen ohjeet pe-
19058: esimerkiksi toimeentuloedellytysten säilyttämi-       rustunevat tarkastuslautakunnan yksittäistapauk-
19059: seksi. Maksuista on määrätty tarkemmin sosiaali-      sessa antamaan päätökseen, jonka mukaan rima-
19060: palveluista perittävistä maksuista annetussa ase-     malisää ei ole rinnastettava eläkkeeseen. Rinta-
19061: tuksessa (887 183, jäljempänä maksu asetus).          malisän luonne ei ole aivan selvä, ylimääräistä
19062:    Maksuasetuksen 5 §:n mukaan peritään van-          rintamalisää koskevan lainsäädännön valmistelun
19063: hainkodin ja muussa huoltolaitoksessa järjestetys-    yhteydessä katsottiin sosiaali- ja terveysministe-
19064: tä jatkuvasta ympärivuorokautisesta laitoshuollos-    riön käsityksen mukaan rintamalisä kuitenkin
19065: ta hoitoa saaneelta maksukyvyn mukaan määräy-         eläkkeeksi.
19066: tyvä maksu, joka on hänen kuukautta kohti                Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä jatku-
19067: laskettujen tulojensa määrä, kuitenkin enintään       vasta ympärivuorokautisesta laitoshuollosta perit-
19068: 4 210 markkaa kalenterikuukaudelta.                   tävät maksut määräytyvät asianomaisen sosiaali-
19069:    Tulojen perusteella määrätyt maksut määrä-         palveluiden maksuja koskevan asetuksen mukai-
19070: tään normaalien jatkuvien nettotulojen mukaan.        sesti. Nykyinen tilanne, jossa käytännössä esiin-
19071: Maksuasetuksen 11 §:n 2 momentin mukaan               tyy eri tulkintoja näistä maksuista rintamalisän
19072: tuloksi luetaan muun muassa eläkkeet. Maksu-          osalta, ei ole tyydyttävä. Sosiaali- ja terveysminis-
19073: asetuksen 12 § :ssä on lueteltu erikseen tuloihin     teriö tulee ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalipal-
19074: kuulumattomat avustukset ja etuudet. Tähän            veluiden maksuja koskevan ja kansaneläkelain-
19075: luetteloon ei kuulu rintamalisää.                     säädännön yhteensovittamiseksi.
19076: 
19077:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
19078: 
19079:                                                                              Ministeri Tarja Halonen
19080:                                       1987 vp. -     KK n:o 109                                        3
19081: 
19082: 
19083: 
19084: 
19085:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19086: 
19087:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        inkomsterna. Fronttillägget ingår Inte i denna
19088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förteckning.
19089: den 28 maj 1987 tili vederbörande medlem av             I 12 § avgiftsförordningen har det också stad-
19090: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    gats om disponibla medel. Enligt den avdras
19091: dagsman Jäätteenmäki m.fl. undertecknade             20 % såsom den andel som tillkommer person i
19092: spörsmål nr 109:                                     långvarig anstaltsvård för dennes personliga
19093:                                                      bruk, likväl minst ett belopp som motsvarar
19094:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        folkpensionens grunddel.
19095:        att fronttillägget inte i framtiden kunde         Om folkpensionen betalas tili anstalt eller
19096:        uppbäras som avgift för anstaltsvård?         socialnämnd för att användas för pensionstaga-
19097:                                                      rens anstaltsvård skall enligt 43 § folkpensionsla-
19098:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gen (347 156) för pensionstagarens personliga
19099: anföra följande:                                     bruk betalas en del av pensionen, som separat
19100:                                                      fastställs i förordningen. Enligt 64 § folkpen-
19101:    Med stöd av socialvårdslagen (710/ 82) ansvarar   sionsförordningen ( 594 156) skall pensionstagaren
19102: kommunerna för anordnandet av social service.        själv ges minst ett belopp som motsvarar folkpen-
19103: Enligt 28 § socialvårdslagen är socialarbete och     sionens grunddel i månaden.
19104: rådgivning i uppfostrings- och familjefrågor av-         Enligt de anvisningar folkpensionsanstalten ut-
19105: giftsfria. För annan social service kan uppbä~as     färdat förutsätts det att fronttillägget och det
19106: avgift. Man kan låta bli att uppbära den avg1ft      extra fronttillägget i sin helhet skall ges som
19107: som fastställts för social service eller också kan   disponibla medel. Folkpensionsanstaltens anvis-
19108: den nedsättas om det finns orsak tili det, t.ex.     ningar torde grunda sig på prövningsnämndes
19109: för att utkomstförutsättningarna skall kunna be-     beslut i enskilt fall, enligt vilket fronttillägget
19110: varas.                                               inte skall jämställas med pension. Karaktären hos
19111:    Närmare föreskrifter om avgifterna ingår i        fronttillägget är inte helt klar. I samband med
19112: förordningen om avgifter för social service (887 1   beredningen av lagstiftningen om det extra
19113: 83, nedan avgiftsförordningen).                      fronttillägget ansågs enligt social- och hälsovårds-
19114:    Enligt 5 § avgiftsförordningen uppbärs för        minister!ets uppfattning dock fronttillägget vara
19115: kontinuerlig anstaltsvård dygnet runt i åldrings-    en penswn.
19116: hem eller annan vårdanstalt hos vårdtagare en           Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
19117: avgift som bestäms enligt betalningsförmågan         fattning fastställs de avgifter som uppbärs för
19118: och som utgör beloppet av hans per månad             anstaltsvård dygnet runt i enlighet med vederbö-
19119: beräknade inkomster, likväl högst 4 210 mark         rande förordning om avgifterna för olika slag av
19120: per kalendermånad.                                   social service. Den nuvarande situationen, i vii-
19121:    De avgifter som fastställts på basis av inkoms-   ken det i praktiken finns olika tolkningar om
19122: terna bestäms enligt de normala kontinuerliga        dessa avgifter för fronttilläggets del, är inte
19123: nettoinkomsterna. Enligt 11 § 2 mom. avgiftsför-     tillfredsställande. Social- och hälsovårdsministe-
19124: ordningen räknas bl.a. pensioner som inkomster.      riet kommer att vidta åtgärder för att samordna
19125: l 12 § avgiftsförordningen har separat räknats       lagstiftningen beträffande avgifterna för social
19126: upp de understöd och förmåner som inte hör tili      service med folkpensionslagstiftningen.
19127: 
19128:      Helsingfors den 1 juli 1987
19129: 
19130:                                                                              Minister Tarja Halonen
19131:                                                   1987 vp.
19132: 
19133: Kirjallinen kysymys n:o 110
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 
19138:                                     Jääskeläinen ym.: Rinnehiihtokeskuksen rakentamisesta Enontekiön
19139:                                        Pyhäkerolle
19140: 
19141: 
19142:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19143: 
19144:   Ympäristöministeriö asetti 8 päivänä elokuuta          nehiihtokeskuksen rakentamisen todettuaan, et-
19145: 1986 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia             tei murtomaahiihto yksin houkuttele alueelle
19146: ehdotukset Pallas-Ounastunturin kansallispuiston         riittävästi talvimatkailijoita.
19147: Enontekiön kunnan puoleisen osan käytön nyky-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19148: tilasta erityisesti silmälläpitäen erityyppisten ur-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19149: heilumuotojen, luonnonsuojelun ja muun käy-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19150: tön välisiä ristiriitoja sekä tehdä esitys eri toimin-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19151: tojen tarkoituksenmukaisesta yhteensovittamises-
19152: ta.                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19153:    Enontekiön kunnassa sijaitsevat matkailualan                 ryhtyä Enontekiön kunnassa sijaitsevan
19154: yritykset näkevät erittäin tärkeänä Pyhäkeron rin-              rinnehiihtokeskuksen rakentamiseksi?
19155: 
19156:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1987
19157: 
19158:                        Keijo Jääskeläinen                         Ben Zyskowicz
19159:                        Martti Korkia-Aho                          Matti Lahtinen
19160:                                               Ritva Vastamäki
19161: 
19162: 
19163: 
19164: 
19165: 270654P
19166: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 110
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19172: 
19173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa koskevan
19174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lain muuttamista, koska hiihtokeskuksen alue
19175: olette 28 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             tulisi erottaa kansallispuistosta. Kansallispuiston
19176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mahdollinen pienentäminen tältä osin edellyttäi-
19177: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      si myös sen laajentamista muualta, mikä vaatii
19178: taja Jääskeläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    omat selvityksensä.
19179: kysymyksestä n:o 110:                                     Toimikunta selvitteli myös noin 10 kilometrin
19180:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        etäisyydellä Hetasta olevan Sammalvaaran ja He-
19181:         ryhtyä Enontekiön kunnassa sijaitsevan         tao välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Jyppy-
19182:         rinnehiihtokeskuksen rakentamiseksi?           rän vaaran sopivuutta lasketteluun. Sammalvaa-
19183:                                                        ran pienilmasto, lähinnä lumi- ja tuuliolot, ovat
19184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       huomattavasti edullisemmat kuin Pyhäkeron.
19185: ti seuraavaa:                                          Jyppyrä taas sopii kaikin puolin lasketteluun,
19186:                                                        koska se sijaitsee kylän välittömässä läheisyydessä.
19187:    Enontekiön kunta on suunnitellut Pallas-            Sen rinteet kuitenkin täyttävät vain paikallisen
19188: Ounastunturin kansallispuiston pohjoisimpaan           laskettelukeskuksen mitat. Sammalvaarasta sen
19189: osaan laskettelurinteitä. Kunnan teettämien las-       sijaan saattaisi kehittyä koko maankin kannalta
19190: kelmien mukaan rinteet olisivat mitoiltaan Suo-        varteenotettava laskettelukeskus. Toimikunta ei
19191: men suurimpia ja vastaisivat lasketteluprofiilil-      havainnut esteitä Sammalvaaran tai Jyppyrän
19192: taan Ylläksen rinteitä.                                käytölle hiihtorinteinä, mikä lisäisi Hetan mah-
19193:    Tilanteen selvittämiseksi ympäristöministeriö       dollisuuksia talvisen hiihtoharrastuksen keskukse-
19194: asetti 8.8.1986 toimikunnan, joka 15.2.1987            na.
19195: mennessä valmisteli mietinnön Pyhäkeron sopi-
19196: vuudesta rinnehiihtoon ja tutki samalla muita             Toimikunta totesi, ettei nyt ole mahdollista
19197: mahdollisuuksia kehittää Enontekiön kirkonky-          ratkaista kysymystä Pyhäkeran rakentamisesta.
19198: län Hetan edellytyksiä hiihto- ja laskettelukes-       Ennen mahdollista tällaista päätöstä on selvitettä-
19199: kuksena.                                               vä mahdollisen rakentamisen yhteydessä uhan-
19200:    Toimikunta piti Pyhäkeroa muodoltaan ja pro-        alaisiksi joutuvat luonnonsuojeluarvot. Toimi-
19201: fiililtaan sinänsä sopivana lasketteluun. Pyhäke-      kunta katsoi myös, että rakentaminen ei ole
19202: ran ongelma on kuitenkin sen lisäksi, että se on       mahdollista, ellei laskettelupäiviä sesongin aika-
19203: kansallispuistossa, sen sijainti massiivisen pohjoi-   na ole riittävästi. Toimikunta edellyttikin perus-
19204: sen tunturiketjun pohjoisimmalla reunalla. Tämä        teeliisin pienilmaston tutkimuksin hankittavia
19205: aiheuttaa erittäin äärevän pienilmaston. Nämä          tietoja tuulesta, lämpötilasta ja lumioloista Pyhä-
19206: voivat tehdä lasketteluolosuhteet laskettelukau-       kerolla. Myös haitat porotaloudelle on selvitettä-
19207: den aikana sietämättömiksi. Lisäksi säänmuutok-        vä.
19208: set Hetan alueella ovat nopeita ja yllätyksellisiä.       Tutkimukset Pyhäkeran sopivuudesta ja sen
19209: Ilmasto-ongelmiin liittyy, että Pyhäkeran etäisyys     mahdollisuuksista rinnehiihtokeskukseksi on aloi-
19210: Hetan majoituspisteestä on 8-10 kilometriä.            tettu. ilmastoselvityksiä on tehtävä ainakin kah-
19211:    Toimikunnan yksimielisessä mietinnössä tode-        den tai kolmen talven aikana, jotta saataisiin
19212: taankin, että rioteitten rakentaminen rakenta-         likimääräinen käsitys Pyhäkerolla laskettelukaute-
19213: matta myös majoitustiloja niitten läheisyyteen,        na vallitsevista oloista. Tänä aikana suunnitelmat
19214: lähinnä Pyhäkeran juurelle, ei näytä mahdollisel-      mahdollisen laskettelukeskuksen tien ja tarvitta-
19215: ta. Tämä merkitsee käytännössä, että rinnehiih-        vien lainsäädäntötoimien valmistelemiseksi ovat
19216: tokeskuksen mahdollinen rakentaminen vaatisi           vireillä.
19217: 
19218:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
19219: 
19220:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19221:                                        1987 vp. -      KK n:o 110                                      3
19222: 
19223: 
19224: 
19225: 
19226:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
19227: 
19228:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nalpark ändras, eftersom området runt skidcen-
19229: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         trumet bör avskiljas från nationalparken. En
19230: den 28 maj 1987 tili vederbörande medlem av            eventuell minskning av nationalparken här
19231: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      förutsätter att den utvidgas på annat håll, vilket
19232: dagsmanJääskeläinen m.fl. undertecknade spörs-         kräver särskilda utredningar.
19233: mål nr 110:                                               Korumissioneo utredde också hur Sammalvaa-
19234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ra, som ligger ungefär 10 kilometer från Hetta,
19235:        för att bygga ett backåkningscentrum i          och fjället Jyppyrä, som ligger i omedelbar när-
19236:        Enontekis kommun?                               het av Hetta, lämpar sig för utförsåkning. Mik-
19237:                                                        roklimatet på Sammalvaara, närmast snö- och
19238:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vindförhållandena, är betydligt fördelaktigare än
19239: anföra följande:                                       på Pyhäkero. Jyppyrä igen lämpar sig på alla sätt
19240:                                                        för utförsåkning eftersom det ligger i omedelbar
19241:    Enontekis korumun har planerat utförsåk-            närhet av byn. Backarna fyller dock enbart måt-
19242: ningsbanor i den nordligaste delen av Pallas-          ten för ett lokalt utförsåkningscentrum. Sammal-
19243: Ounastunturi nationalpark. Enligt de beräk-            vaara kunde däremot utvecklas tili ett beaktans-
19244: ningar som kommunen låtit göra hör sluttningar-        värt utförsåkningscentrum för hela landet. Koru-
19245: na vad måtten beträffar tili de största i Finland      missioneo såg inga hinder för att Sammalvaara
19246: och backprofilen motsvarar branterna vid Ylläs-        eller Jyppyrä skulle kunna användas för utförsåk-
19247: tunturi.                                               ning, vilket skulle öka Hettas förutsättningar som
19248:    För att klarlägga situationen tillsatte miljömi-    vinterskidcentrum.
19249: nisteriet 8.8.1986 en kommission, som 15.2.1987
19250: lade fram ett betänkande om Pyhäkeras lämplig-            Korumissioneo konstaterade att det inte nu är
19251: het för utförsåkning och samtidigt undersökte          möjligt att lösa frågan om en utbyggnad av
19252: andra möjligheter att utveckla Hetta i Enontekis       Pyhäkero. Före ett eventuellt dylikt beslut måste
19253: kyrkby, som skid- och utförsåkningscentrum.            det utredas vilka naturskyddsvärden som hotas i
19254:    Korumissioneo ansåg att Pyhäkera vad formen         samband med en eventuell utbyggnad. Korumis-
19255: och profilen beträffar är lämpligt för utförsåk-       sioneo ansåg också att en utbyggnad inte är
19256: ning. Problemet med Pyhäkero är dock, förutom          möjlig om inte antalet dagar då det går att åka
19257: att det ligger i en nationalpark, dess läge längst i   skidor under säsongen är tillräckligt. Korumissio-
19258: norr på en massiv nordlig fjällkedja. Detta            neo förutsatte också att man genom grundliga
19259: föranleder ett ytterst extremt mikraklimat, som        undersökningar om mikroklimatet inhämtar
19260: kan göra förhållandena under utförsåkningspe-          uppgifter om vind, temperatur och snöförhållan-
19261: rioden outhärdliga. Dessutom är väderleksför-          den på Pyhäkero. Också nackdelarna för rensköt-
19262: ändringarna i området kring Hetta snabba och           seln bör utredas.
19263: överraskande. Tili klimatproblemen ansluter sig           Undersökningarna om Pyhäkeros lämplighet
19264: det faktum att Pyhäketo ligger 8-10 kilometer          och dess möjligheter som utförsåkningscentrum
19265: från inkvarteringarna i Hetta.                         har påbörjats. Klimatutredningar måste göras
19266:    Korumissioneo konstaterar i sitt enhälliga be-      under åtminstone två eller tre vintrar, för att
19267: tänkande att det inte verkar möjligt att bygga ut      man skall få en ungefärlig uppfattning om de
19268: backarna om det inte också byggs inkvarterings-        förhållanden som råder på Pyhäkera under ut-
19269: utrymmen i deras närhet, närmast vid foten av          försåkningsperioden. Under denna tid blir pla-
19270: Pyhäkera. Detta innebär i praktiken att ett            nerna på en väg tili det eventuella skidcentret
19271: eventuellt byggande av ett backåkningscentrum          och på ett utarbetande av nödvändiga lagstift-
19272: kräver att lagen om Pallas-Ounastunturi natio-         ningsåtgärder aktuella.
19273: 
19274:       Helsingfors den 26 juni 1987
19275: 
19276:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
19277:                                                 1987 vp.
19278: 
19279: Kirjallinen kysymys n:o 111
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 
19284:                                    Männistö ym.: Pysyvässä laitoshoidossa olevien potilaiden hoitopäi-
19285:                                      vämaksun poistamisesta lomapäiviltä
19286: 
19287: 
19288:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19289: 
19290:    Sairaalaliiton yleiskirjeessä B 11/1983 suositel-   kitsee, että sairaalassa oleva perheenjäsen voidaan
19291: laan asetukseen ja sosiaalihallituksen yleiskirjee-    ottaa kalenterikuukauden aikana 8 vuorokaudek-
19292: seen viitaten pysyväishoidon maksun menettely-         si lomalle. Sairaalaan on kuitenkin maksettava 7
19293: tavaksi seuraavaa: ''Ellei pysyväisessä laitoshoi-     vuorokaudelta hoitopäivämaksu ja vasta 8. on
19294: dossa olevaa potilasta ole poistettu sairaalasta, ei   maksuton.
19295: enintään 7 päivän poissaolo kalenterikuukauden            Tämä menettely ei rohkaise omaisia ottamaan
19296: aikana loman vuoksi tai muusta syystä vaikuta          pysyvästi laitoshoidossa olevia potilaita viikonlop-
19297: vähentävästi maksun määrään. Vähintään 8 päi-          puiomille eikä näin edistä potilaan ja hänen
19298: vän poissaolo vaikuttaa maksuun siten, että 7          omaistensa suhteiden säilymistä. Joissakin ta-
19299: päivää ylittäviä poissaolopäiviä ei katsota hoito-     pauksissa lomamahdollisuus voisi valmistaa tietä
19300: päiviksi.''                                            pysyväisessä laitoshoidossa olevan potilaan siirty-
19301:    Mielisairaalassa pysyväisessä laitoshoidossa ole-   miselle avohoitoon. Olisikin pikaisesti päästävä
19302: va potilas joutuu siis maksamaan kalenterikuu-         takaisin sellaiseen käytäntöön, että pysyväisessä
19303: kauden aikana 7 lomapäivän hoitomaksun, vasta          laitoshoidossa olevasta potilaasta ei hoitopäivä-
19304: 8. tai sitä useampi poissaolopäivä alentaa hoito-      maksua peritä loman ajalta.
19305: maksua.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19306:    Käytössä oleva laskutustapa on epäoikeuden-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19307: mukainen ja mielisairaanhoidon tavoitteiden vas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19308: tainen. Laitoshoidossa olevan potilaan kannalta        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19309: olisi välttämätöntä, että hän voisi olla sairaalasta
19310: lomalla ja perheen parissa. Käytännössä se on                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19311: useimmiten mahdollista vain viikonloppuisin,                   siin pysyvässä laitoshoidossa olevien poti-
19312: varsinkin, jos kotona asuvat perheenjäsenet teke-              laiden hoitopäivämaksun poistamiseksi
19313: vät normaalia työviikkoa. Tavallisesti tämä mer-               lomapäiviltä?
19314: 
19315:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1987
19316: 
19317:           Lauha Männistö                 Esko Helle                       Raila Aho
19318:           Vappu Säilynoja                Juhani Vähäkangas                Pauli Uitto
19319:                                          Pekka Leppänen
19320: 
19321: 
19322: 
19323: 
19324: 270664A
19325: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 111
19326: 
19327: 
19328: 
19329: 
19330:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19331: 
19332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        2 a §:n mukaan maksua määrättäessä noudate-
19333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taan soveltuvin osin, mitä sosiaalipalveluista pe-
19334: olette 28 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            rittävistä maksuista annetussa asetuksessa (887 1
19335: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          83) on säädetty laitoshuollon maksuista.
19336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Viimeksi mainitun asetuksen 17 §:n 1 momen-
19337: taja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tin mukaan (muut. 334/85) maksu peritään
19338: kysymyksestä n:o 111:                                 kuukausikorvauksena myös tilapäisiltä poissaolo-
19339:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        päiviltä, laitoshuollossa kuitenkin enintään seit-
19340:        siin pysyvässä laitoshoidossa olevien poti-    semältä poissaolopäivältä kalenterikuukaudessa.
19341:        laiden hoitopäivämaksun poistamiseksi             Mielisairaslain 18 §:n 3 momentin mukainen
19342:        lomapäiviltä?                                  pysyvästi laitoshoidossa olevalta potilaalta perittä-
19343:                                                       vä maksu koostuu sekä ylläpidosta että hoidosta.
19344:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Potilasta ei poisteta sairaalan kirjoista hänen
19345: ti seuraavaa:                                         lomansa ajaksi, ja näin ollen sairaalan tulee antaa
19346:    Pysyvästi laitoshoidossa olevana pidetään mie-     hänelle myös loman aikana hänen tarvitsemaansa
19347: lisairaanhoidosta perittävistä maksuista annetun      hoitoa, esimerkiksi lääkehoitoa. Potilaalla on
19348: asetuksen (1094/77) 2 a §:n (muut. 317 /80)           myös mahdollisuus koska tahansa keskeyttää lo-
19349: mukaan mielisairaanhoitolaitoksessa hoidettava-       mansa ja palata sairaalaan.
19350: na olevaa potilasta, jonka hoito on laitoksessa           Mielisairaslain ja -asetuksen voimaantuloa kos-
19351: jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuu-         kevissa ohjeissaan lääkintöhallitus on korostanut
19352: kautta ja jonka toimintakyvyn, kun otetaan huo-       välttämättömyyttä ylläpitää ja tukea mielisairaa-
19353: mioon hänen terveydentilansa ja muut edellytyk-       lassa olevien potilaiden yhteyksiä kotiin ja tavan-
19354: sensä tulla toimeen laitoksen ulkopuolisissa olo-     omaiseen asuinympäristöön. Potilaan käyntejä
19355: suhteissa, on katsottava heikentyneen pysyvästi       kotonaan taikka sukulaisten tai ystävien luona
19356: siten, että häntä on tämän vuoksi hoidettava          voidaan näin ollen pitää tärkeänä osana hoitoa.
19357: jatkuvasti laitoksessa.                               Potilaan maksukyvyn mukaan vahvistetun kuu-
19358:    Mielisairaslain (187 152) 18 §:n 3 momentista      kausimaksun perimisen ei kuitenkaan voida kat-
19359: (muut. 694/82) ilmenee, että pysyvästi laitoshoi-     soa estävän potilaan lomallepääsyä, vaan asiaan
19360: dossa olevalta potilaalta voidaan periä ylläpidosta   vaikuttavat ennenkaikkea potilaan terveydentila
19361: ja hoidosta kunnallisista yleissairaaloista annetun   ja hänen muut edellytyksensä tulla toimeen lai-
19362: lain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu potilaan         toksen ulkopuolisissa olosuhteissa eli samat asiat,
19363: maksukyvyn mukainen maksu. Mielisairaanhoi-           joiden perusteella hänen on katsottu olevan pysy-
19364: dosta perittävistä maksuista annetun asetuksen        västi laitoshoidossa.
19365: 
19366:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
19367: 
19368:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
19369:                                       1987 vp. -- RJ( n:o 111                                         3
19370: 
19371: 
19372: 
19373: 
19374:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19375: 
19376:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förordningen om avgifter för socialservice (887 1
19377: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        83) är stadgat om avgifter för anstaltsvård.
19378: den 28 maj 1987 till vederbörande medlem av              Enligt 17 § 1 mom. (ändr. 334/85) i sistnämn-
19379: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     da förordning uppbärs avgift såsom månadser-
19380: dagsledamot Männistö m.fl. undertecknade              sättning även för tillfälliga frånvarodagar, för
19381: spörsmål nr 111 :                                     anstaltsvård dock högst för sju frånvarodagar per
19382:                                                       kalendermånad.
19383:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Den avgift som enligt 18 § 3 mom. sinnessjuk-
19384:        att för semesterdagar avskaffa den vård-       lagen uppbärs hos patient i långvarig anstaltsvård
19385:        dagsavgift som patienter i långvarig an-       täcker både uppehälle och vård. Patienten ut-
19386:        staltsvård betalar.                            skrivs inte under sin semester från sjukhusets
19387:                                                       böcker och därför bör sjukhuset även under
19388:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      semestern ge honom den vård han behöver, t.ex.
19389: anföra följande:                                      medicinering. Det är också möjligt för patienten
19390:    Enligt 2 a § förordningen om avgifter som          att när som helst avbryta sin semester och åter-
19391: uppbäres för sinnessjukvård (1094/77, ändr.           vända tili sjukhuset.
19392: 317/80) anses såsom patient i långvarig an-              Medicinalstyrelsen har i sina anvisningar med
19393: staltsvård patient som vårdas på vårdanstalt för      anledning av sinnesjuklagens och sinnessjukför-
19394: sinnessjuka och vars vård på anstalt oavbrutet har    ordningens ikraftträdande betonat nödvändighe-
19395: fortgått i minst sex månader samt vars verksam-       ten av att upprätthålla och stödja sinnessjukhus-
19396: hetsförmåga, med beaktande av hans hälsotill-         patienters kontakter med hemmet och med den
19397: stånd och hans övriga förutsättningar att klara sig   vanliga boendemiljön. Patientens besök hemma
19398: i förhållanden utanför anstalten, måste anses ha      eller hos släktingar eller vänner kan därför ses
19399: försämrats varaktigt så, att han på grund därav       som en viktig del av vården. Uppbärandet av en
19400: fortgående måste vårdas på anstalt.                   månadsavgift, som fastställs enligt patientens
19401:    Av 18 § 3 mom. sinnessjuklagen (187/52,            betalningsförmåga, kan dock inte anses hindra
19402: ändr. 694/82) framgår att hos patient i långvarig     patienten från att åka på semester. Situationen
19403: anstaltsvård kan uppbäras i 24 § 2 mom. lagen         påverkas härvid framför allt av sådana faktorer
19404: om kommunala allmänna sjukhus avsedd avgift           som patientens hälsotillstånd och hans övriga
19405: enligt betalningsförmåga för uppehälle och vård.      förutsättningar att klara sig i förhållanden utan-
19406: Enligt 2 a § förordningen om avgifter som upp-        för anstalten, alltså samma faktorer, på basis av
19407: bäres för sinnessjukvård iakttages 1'vid bestäm-      vilka han anses vara patient i långvarig an-
19408: mande av avgiften i tillämpliga / delar vad i         staltsvård.
19409: 
19410:      Helsingfors den 25 juni 1987
19411: 
19412:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
19413: 1
19414: 1
19415:  1
19416:  1
19417:   1
19418:   1
19419:    1
19420:    1
19421:     1
19422:     1
19423:      1
19424:      1
19425:       1
19426:       1
19427:        1
19428:        1
19429:         1
19430:         1
19431:          1
19432:          1
19433:           1
19434:           1
19435:            1
19436:            1
19437:                                                  1987 vp.
19438: 
19439: Kirjallinen kysymys n:o 112
19440: 
19441: 
19442: 
19443: 
19444:                                     Isohookana-Asunmaa ym.: Kotimaista polttoainetta käyttävien
19445:                                        alue- ja kaukolämpökeskusten toimintaedellytysten turvaamises-
19446:                                        ta
19447: 
19448: 
19449:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19450: 
19451:     Vuoden 1985 lopulla alkanut kevyen- ja ras-         jylämmityksen hintaero on nykyhinnoin noin 60
19452: kaan polttoöljyn hinnan alentuminen ja liike-           milj. markkaa vuodessa. Näin ollen menoarviossa
19453: vaihtoverouudistus ovat tuntuvasti heikentäneet         oleva avustusmääräraha ei riitä turvaamaan pien-
19454: kotimaisten polttoaineiden, etenkin hakkeen,            ten kotimaisten kaukolämpölaitosten taloutta.
19455: kilpailukykyä alue- ja kaukolämpökeskusten polt-
19456: toaineena. Hintakehitys on johtanut suunnitteil-           Kotimaisten polttoaineiden käytön lisääminen
19457: la olevien kotimaista polttoainetta käyttävien          on merkittävä osa maamme virallista energiapoli-
19458: laitosten rakentamisen lykkääntymiseen. Kiin-           tiikkaa. Energiantuotannossa on tärkeää turvau-
19459: teistökohtaisesta öljylämmityksestä on tullut           tua useisiin eri energialähteisiin, myös kotimai-
19460: yleensä taloudellisempi kuin kaukolämmitykses-          siin polttoaineisiin. Kotimaisten polttoaineiden
19461: tä.                                                     kilpailukykyä ei tule tarkastella yksinomaan liike-
19462:                                                         taloudellisesti, vaan niiden käytöllä on merkitystä
19463:     Nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevat kotimais-
19464:                                                         myös työllisyyden ja ympäristönsuojelun kannal-
19465: ta polttoainetta käyttävät laitokset on aikoinaan
19466:                                                         ta. Lisäksi hakkeen käyttö edistää järkevää met-
19467: rakennettu noudattaen maamme virallista ener-           sänhoitoa ja perustuu uusiutuviin luonnonvaroi-
19468: giapolitiikkaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on      hin.
19469: yleensä myöntänyt investointi- ja korkotukea ja
19470: todennut investoinnit kannattaviksi.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19471:     Valtion vuoden 1987 menoarviossa on osoitet-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19472: tu 20 milj. markan määräraha käytettäväksi ker-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19473: taluonteisina avustuksina lähinnä pienten, koti-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19474: maista polttoainetta käyttävien alue- ja kauko-
19475: lämpökeskusten toiminnan jatkuvuuden turvaa-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19476: miseksi ja keskeneräiselle kaukolämpöverkoston                 ryhtyä kotimaista polttoainetta, etenkin
19477: rakentamiselle.                                                haketta, käyttävien alue- ja kaukolämpö-
19478:     Selvitysten mukaan kotimaisella polttoaineelia             keskusten toiminnan turvaamiseksi pit-
19479: tuotetun kaukolämmön ja kiinteistökohtaisen öl-                källä aikavälillä?
19480: 
19481:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1987
19482: 
19483:           Tytti Isohookana-Asunmaa        Jukka Vihriälä                  Juho Sillanpää
19484:           Juhani Alaranta                 Timo Kietäväinen                Seppo Pelttari
19485:           Esko Aho                        Mauri Pekkarinen                Mirja Ryynänen
19486:           Sirkka-Liisa Anttila            Anneli Jäätteenmäki             Jorma Huuhtanen
19487:           Annikki Koistinen               Markku Lehtosaari               Matti Väistö
19488: 
19489: 
19490: 
19491: 
19492: 270693G
19493: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 112
19494: 
19495: 
19496: 
19497: 
19498:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19499: 
19500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luvun alkupuolella ennen uudistuksen voimaan-
19501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuloa. Toisaalta ne ovat toimineet ajanjaksona,
19502: olette 28 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             jolloin kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky
19503: kirjeenne n:o 531 ohella toimittanut valtioneu-        on ollut hyvä. Tilannetta oikaisemaan sekä öljyn
19504: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      hinnan äkillistä laskua pehmentämään onkin
19505: sanedustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin               kuluvan vuoden menoarviossa osoitettu 20 mil-
19506: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 112:          joonan markan määräraha kertatuontoisiksi avus-
19507:                                                        tuksiksi kauko- ja aluelämpökeskuksille. Avus-
19508:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tukset on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä pien-
19509:         ryhtyä kotimaista polttoainetta, etenkin        ten, kotimaista polttoainetta käyttävien alue- ja
19510:         haketta, käyttävien alue- ja kaukolämpö-       kaukolämpökeskusten toiminnan jatkuvuuden
19511:         keskusten toiminnan turvaamiseksi pit-          turvaamiseksi sekä keskenetäisen kaukolämpöver-
19512:         källä aikavälillä?                             koston rakentamiseen. Kaukolämmön kilpailuti-
19513:                                                        lannetta, avustuksen myöntämisperusteita ja
19514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          määrärahan riittävyyttä on selvitetty vuoden al-
19515: seuraavaa:                                             kupuolella kauppa- ja teollisuusministeriön, val-
19516:    Viime vuosina on maamme kaukolämmön ja              tiovarainministeriön ja lämpölaitosyhdistyksen
19517: kaukolämpövoiman tuotantoon käytetyistä poh-           yhteisessä työryhmässä.
19518: toaineista ollut noin 20 % turvetta ja noin 1, 5-          Työryhmän käsityksen mukaan 20 milj. mk
19519: 2 % metsähaketta. Lisäksi teollisuuden puujät-          määräraha on riittävä, kunhan se kohdistetaan
19520: teen osuus on ollut runsaat 2 %. Käytetystä             niille pienille lämpölaitoksille, joiden tilanne on
19521: turpeesta noin 10 % on ollut pienissä lämpökes-        heikoin. Haketta käyttävät laitokset on useimmi-
19522: kuksissa käytettyä palaturvetta ja loput 90 % on        ten rakennettu 1980-luvun alkupuolella ja ne
19523: ollut jyrsinturvetta, jota käytetään suurissa läm-      kuuluvat siten niihin, joiden on mahdollista
19524: pökeskuksissa ja sähköä sekä lämpöä tuottavissa        saada avustusta. Avustuksen jakoperusteita kos-
19525: kaupunkien lämmitysvoimalaitoksissa.                   keva valtioneuvoston päätös annettiin kesäkuun
19526:    Viimeaikoina käyttöön otettujen, turvetta            puolivälissä.
19527: polttavien lämmitysvoimalaitosten ja tehtyjen              Keskeinen tekijä, joka vaikuttaa kotimaisten
19528: sekä vireillä olevien rakentamispäätösten valossa      polttoaineiden käyttöhalukkuuteen ja käyttö-
19529: näyttää siltä, että jyrsinturpeen käyttö tulee lähi-   mahdollisuuksiin niin alue- ja kaukolämpökes-
19530: vuosina entisestäänkin lisääntymään kaukoläm-          kuksissa kuin muuallakin, on niiden hintakilpai-
19531: mityksessä.                                            lukyky kilpaileviin polttoaineisiin verrattuna.
19532:    Palaturvetta ja etenkin haketta käyttävien          Polttoturpeen hintakilpailukyky on ollut viime
19533: pienten lämpölaitosten osalta voidaan todeta,          vuosina selvästi parempi kuin hakkeen. Huomi-
19534: että vuosi 1986 oli niille monessakin mielessä         onarvoista kuitenkin on, että hakkeen hintakil-
19535: vaikea. Tärkein tekijä oli luonnollisesti öljyn        pailukyky verrattuna raskaaseen pohtoöljyyn
19536: hinta, joka putosi alkuvuonna 1986 alle puoleen        heikkeni todella merkittävästi vasta kevään ja
19537: loppusyksyn 1985 hintatasosta. Useimmissa ta-          kesän 1986 aikana öljyn hinnan romahdettua.
19538: pauksissa lämpölaitokset joutuivat laskemaan               Kotimaisia polttoaineita käyttävien alue- ja
19539: myymänsä lämmön hintaa öljyn hinnan tahdissa,          kaukolämpökeskusten toimintaan liittyen valtio-
19540: koska niiden tariffiuudistus oli kesken ja tariffit    vallalla on edelleenkin käytössään mm. kauppa- ja
19541: vielä täysin öljysidonnaisia.                          teollisuusministeriön kotimaisten polttoaineiden
19542:    1.8.1986 voimaan tullut liikevaihtoverotuksen       käytön edistämistä koskeva avustus (normaalisti
19543: muutos ja sen mukaisesti saatava liikevaihtovero-      enintään 20 % investointikustannuksista), läm-
19544: palautus kotimaista polttoainetta käyttävien läm-      pökeskus- ja verkostoinvestointeja koskevat työl-
19545: pökeskusten investoinneista jätti verotuksellisesti    listämisavustukset sekä asuntohallituksen lämpö-
19546: heikompaan asemaan ne lämpölaitokset, jotka            keskus- ja verkostoinvestointilainat. Näitä voi-
19547: ovat tehneet lämpökeskusinvestointinsa 1980-           daan edelleenkin myöntää erilaisille KP A-hank-
19548:                                       1987 vp. -      KK n:o 112                                       3
19549: 
19550: keille. Lisäksi työvoimamtmsteno on vuosittain         siin, lukuun ottamatta tämän vuoden menoarvios-
19551: myöntänyt noin 20-30 milj. mk, ja saatujen             sa olevaa 20 milj. mk lämpölaitosmäärärahaa.
19552: tietojen mukaan myöntää tänäkin vuonna, ener-              Todettakoon lopuksi, että kotimaisiin pohtoai-
19553: giapuun korjuuavustusta niille kunnille, jotka          neisiin ja lämpölaitoksiin liittyvä tutkimus- ja
19554: hankkivat alueensa metsistä pieniläpimittaista         koetoiminta sekä kehitystyö on se kanava, jota
19555: puuta työllisyystöinä ja hakettavat sen kunnan         käyttäen varmimmin pitkällä tähtäyksellä vahvis-
19556: lämpökeskuksessa käytettäväksi.                         tetaan myös kotimaisten polttoaineiden kilpailu-
19557:    Aiemmin mainittu lämpölaitosten toimintaa ja         kykyä sekä tehostetaan entisestään lämpölaitosten
19558: tilannetta pohtinut työryhmä on ehdottanut             toimintaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö käyt-
19559: myös, että asuntohallitus voisi tarvittaessa myön-     tää vuosittain noin 20-30 milj. mk kotimaisiin
19560: tää pidennyksiä niiden laitosten lämpölaitos-           pohtoaineisiin liittyvään tutkimukseen. Vasti-
19561: laina-aikoihin, joissa taloudellinen tilanne on         kään on käynnistynyt myös mittava polttotek-
19562: kireä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että laitokset        niikkatutkimusohjelma, kustannuksiltaan noin
19563: siirtyisivät hakkeen sijasta polttamaan palaturvet-     10 milj. mk vuodessa, joka tulee aikanaan hyö-
19564: ta siellä, missä se teknillisesti on mahdollista ja     dyttämään myös kotimaisia polttoaineita käyttä-
19565: missä palaturvetta on saatavilla.                       viä lämpölaitoksia. Maa- ja metsätalousministe-
19566:    Öljyn hinta on noussut noin 15-20 % vuo-            riön alaisessa metsäntutkimuslaitoksessa on käyn-
19567: den 1987 tammikuussa kesän 1986 pohjaluke-              nistetty mittavan PERA-projektin (puu energian
19568: mista, joten kotimaisten polttoaineiden kilpailu-       raaka-aineena, 1978-1986) jatkeena tutkimus-
19569: kyky on hieman parantunut öljyyn nähden. Tässä          ohjelma, jonka puitteissa mm. pyritään kehittä-
19570: tilanteessa ja nykyisin käytettävissä olevat keinot    mään keinoja, joilla entistä taloudellisemmin
19571: huomioon ottaen ei ole katsottu aiheelliseksi           saataisiin hankittua pieniläpimittainen puu pois
19572: ryhtyä mihinkään uusiin nopeisiin toimenpitei-          metsästä.
19573: 
19574:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
19575: 
19576:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19577: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 112
19578: 
19579: 
19580: 
19581: 
19582:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19583: 
19584:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           omsättningsskatten för investeringar i värmecen-
19585: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        traler, vilka använder inhemskt bränsle, som
19586: 531 av den 28 maj 1987 till vederbörande              betalas i enlighet med den försatte de värmeverk
19587: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    som gjorde sina investeringar i värmecentraler i
19588: av riksdagsledamot lsohookana-Asunmaa m.fl.           början av 1980-talet, dvs. innan reformen trädde
19589: undertecknade spörsmål nr 112:                        i kraft, i en skattemässigt sett sämre ställning än
19590:                                                       andra. Å andra sidan har dessa värmeverk arbetat
19591:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        under en period då de inhemska bränslenas
19592:        för att på lång sikt trygga verksamheten i     konkurrenskraft har varit god. För att rätta till
19593:        de värmecentraler för blockuppvärmning         situationen och för att lindra den plötsliga sänk-
19594:        och fjärrvärmecentraler som använder in-       ningen av priset på olja har också i statsförslaget
19595:        hemskt bränsle och särskilt flis.              för innevarande år anvisats ett anslag på 20 milj.
19596:                                                       mk för understöd av engångsnatur till fjärrvärme-
19597:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       centralerna och värmecentralerna för blockupp-
19598: anföra följande:                                      värmning. Understöden är avsedda att användas
19599:    Under de senaste åren har ca 20 % av de            närmast för att trygga den fortsatta verksamheten
19600: bränslen som använts vid produktionen av fjärr-       i sådana mindre värmecentraler för blockupp-
19601: värme och fjärrvärmekraft i vårt land utgjorts av     värmning och fjärrvärmecentraler som använder
19602: torv och ca 1,5-2 % av skogstillreddflis. Dess-       inhemskt bränsle samt för att bygga ut det
19603: utom har andelen avfallsvirke från industrin varit    halvfärdiga fjärrvärmenätet. Frågorna om fjärr-
19604: drygt 2 % . Av den torv som har använts har ca        värmens konkurrenssituation, grunderna för be-
19605: 10 % utgjorts av stycketorv, som används i            viljandet av understöd och anslagets tillräcklighet
19606: mindre värmecentraler, och resten, 90 %, av           utreddes i början av året av en arbetsgrupp, där
19607: frästorv, som används i större värmecentraler och     handels- och industriministeriet, finansministe-
19608: i de kraftvärmeverk i städerna som producerar el      riet och Finska värmeverksföreningen var före-
19609: och värme.                                            trädda.
19610:    Med tanke på de kraftvärmeverk som har tagits          Arbetsgruppen anser att anslaget på 20 milj.
19611: i bruk på den senaste tiden och som använder          mk är tillräckligt stort, om det riktas till de små
19612: torv som bränsle och på basis av de beslut om         värmeverk där läget är sämst. De värmeverk som
19613: byggande som är anhängiga ser det ut som om           använder flis är oftast byggda i början av 1980-
19614: användningen av frästorv i fjärruppvärmningen         talet och hör således till dem som har möjlighet
19615: kommer att öka ytterligare under de närmaste          att få understöd. Ett statsrådsbeslut, som gällde
19616: åren.                                                 grunderna för fördelningen av understöden, ut-
19617:    Då det gäller mindre värmeverk, som använder       färdades i mitten av juni.
19618: stycketorv och framför allt flis, kan man konsta-        De inhemska bränslenas konkurrenskraft med
19619: tera att år 1986 i många hänseenden var ett svårt     avseende på priset, jämförd med samma egen-
19620: år för dessa. Det som bidrog mest till detta var      skap hos de konkurrerande bränslena, är en
19621: naturligtvis priset på olja som i början av år 1986   faktor som inverkar i hög grad på benägenheten
19622: sjönk till under hälften av vad det var under         och möjligheterna att använda inhemska bräns-
19623: senhösten 198 5. 1 de flesta fallen tvingades         len i fråga om såväl värmecentralerna för block-
19624: värmeverken sänka priset på den värme de sålde i      uppvärmning som fjärrvärmecentralerna och även
19625: takt med att priset på olja sjönk, eftersom           annars. Priset på bränntorv har under de senaste
19626: reformen av deras tariffer ännu inte hade slut-       åren varit klart konkurrenskraftigare än priset på
19627: förts och tarifferna således ännu var helt bundna     flis. Det är dock värt att notera att konkurreskraf-
19628: vid priset på olja.                                   ten hos priset på flis, jämfört med priset på tung
19629:    Den ändring av omsätrningsbeskattningen som        brännolja, blev klart sämre först under våren och
19630: trädde i kraft 1.8.1986 och den återbäring på         sommaren 1986, då priset på olja rasade.
19631:                                         1987 vp. -      KK n:o 112                                       5
19632: 
19633:    Då det gälier verksamheten i de värmecentraler        renskraft har således förbättrats en aning jämfört
19634: för blockuppvärmning och fjärrvärmecentraler             med oljan. 1 detta läge och då de medel man har
19635: som använder inhemska bränslen har statsmakten           tiligång tili i dag beaktas, har man inte ansett
19636: fortfarande tiligång tili bl.a. handels- och indu-       det vara nödvändigt att vidta några nya hastiga
19637: striministeriets understöd tili främjande av an-         åtgärder, med undantag av att anslaget på 20
19638: vändningen av inhemska bränslen (normalt högst           milj. mk för värmeverk upptogs i statsförslaget
19639: 20 % av investeringskostnaderna), sysselsätt-            för innevarande år.
19640: ningsunderstöden för investeringar i värmecen-
19641: traler och byggande av nät samt bostadsstyrelsens           Avslutningsvis kan det konstateras att den
19642: lån för samma ändamål. Dessa kan fortfarande             forsknings- och försöksverksamhet samt det ut-
19643: beviljas för olika inhemska bränsleprojekt. Dess-        vecklingsarbete som gälier inhemska bränslen och
19644: utom har arbetskraftsministeriet årligen beviljat        värmeverk är det säkraste sättet att på lång sikt
19645: ca 20-30 milj. mk, vilket det enligt uppgift             stärka de inhemska bränslenas konkurrenskraft
19646: kommer att göra också i år, i understöd för              och ytterligare effektivera värmeverkens verksam-
19647: drivning av energived tili de kommuner som               het. Handels- och industriministeriet använder
19648: skaffar virke med liten diameter från sina skogar i      årligen ca 20-30 milj. mk för forskning, som
19649: form av sysselsättningsarbete och som flishugger         hänför sig tili inhemska bränslen. Nyligen
19650: det för att användas i kommunens värmecentral.           igångsattes även ett omfattande program för
19651:    Den ovan nämnda arbetsgruppen, som har                forskning i förbränningsteknik. Kostnader för
19652: dryftat värmeverkens verksamhet och läget be-            detta kommer att uppgå tili ca 10 milj. mk om
19653: träffande dessa, har även föreslagit att bostads-        året, och programmet kommer i sinom tid även
19654: styrelsen vid behov kunde förlänga lånetiderna i         att gagna de värmeverk som använder inhemska
19655: fråga om lån för värmeverk då det gälier de              bränslen. 1 skogsforskningsinstitutet, som lyder
19656: värmeverk som befinner sig i en ekonomiskt sett          under jord- och skogsbruksministeriet, har som
19657: svår situation. Dessutom föreslår arbetsgruppen          fortsättning på det omfattande projekt som gäli-
19658: att verken skall övergå tili att bränna stycketorv i     de träet som råvara för energi (PERA, 1978-
19659: stäliet för flis, där det är tekniskt möjligt och där    1986) igångsatts ett forskningsprogram, inom
19660: det finns tiligång tili stycketorv.                      ramen för vilket man bl.a. försöker utveckla olika
19661:    Priset på olja hade i januari 1987 stigit med ca      former av teknik för att på ett ännu mera
19662: 15-20 %, jämfört med bottennoteringen som-               ekonomiskt sätt än tidigare få ut virke med liten
19663: maren 1986. De inhemska bränslenas konkur-               diameter ur skogarna.
19664: 
19665:      Helsingfors den 1 juli 1987
19666: 
19667:                                                         Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19668:                                                   1987 vp.
19669: 
19670: Kirjallinen kysymys n:o 113
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675:                                     Rinne: Säännösten muuttamisesta koe-eläinten suojelun tehostami-
19676:                                        seksi
19677: 
19678: 
19679:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19680: 
19681:   Julkisuuteen tulee jatkuvasti tietoja eläinten        suljetuksi ulos työttömyysturvan piiristä. Tällai-
19682: huonosta kohtelusta, jota voimassa oleva lainsää-       nen mahdollisuus on olemassa.
19683: däntömme ei ole kyennyt estämään. Tästä pää-               Eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö tulee
19684: tellen eläinten kohtelua koskevat säännökset ei-        tarvitsemaan uudistusta senkin takia, että ihmi-
19685: vät ole asianmukaisessa järjestyksessä.                 nen vieraantuu luonnosta. Yhä useammille tuot-
19686:                                                         taa vaikeuksia tuntea ja tietää luomakunnan
19687:   Eläinten kohtelua koskevaa valvontaa vaivaa           mekanismeja, jotka eivät tietoperimänä enää aina
19688: todennäköisesti myös henkilöstöresurssien puute.
19689:                                                         kulje tuleville sukupolville.
19690: Epäkohtiin ei näin ollen päästä kiinni kuin
19691:                                                            Rahanhimo tieteellisellä puolella saattaa johtaa
19692: sattuman kautta.                                        entistä häikäilemättömämpiin ja julmempiin ra-
19693:   Viimeksi julkitullut tapaus on Helsingin yli-         hanhankintakeinoihin koe-eläinten kärsimysten
19694: opiston fysiologisella laitoksella. Tarpeettomien       hinnalla.
19695: kärsimysten tuottamistapauksia, tieteen nimissä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19696: tehtyinä, tulisi erityisesti valvoa ja vastuunalaiset   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19697: saattaa edesvastuuseen erityisen syyntakeellisina.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19698:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19699:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa
19700: henkilökunnasta on kieltäytynyt tällaisesta työstä.              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19701: Työstä kieltäytyminen saattaa eräissä tilanteissa              ryhtyä eläinten kohtelua koskevan sään-
19702: johtaa työttömyysturvan menettämiseen. Henki-                  noston korjaamiseksi tai nykyisen sään-
19703: lö, joka kieltäytyy eläinrääkkäyksestä, voi joutua             nöstön paremmaksi valvomiseksi?
19704: 
19705:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1987
19706: 
19707:                                                Heikki Rinne
19708: 
19709: 
19710: 
19711: 
19712: 270673K
19713: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 113
19714: 
19715: 
19716: 
19717: 
19718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19719: 
19720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koesuunnitelmaa ei ole noudatettu, on heidän
19721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimitettava tarkastus koe-eläinlaitoksessa. Näi-
19722: olette 26 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             den epäilytilanteessa tehtävien tarkastustoimen-
19723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           piteiden lisäksi heillä sekä muulla maa- ja metsä-
19724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      talousministeriön eläinlääkintöosaston määrää-
19725: taja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       mällä eläinlääkärillä on oikeus omasta aloittees-
19726: myksestä n:o 113:                                      taan olla läsnä eläinkoetta suoritettaessa. Tämän
19727:                                                        lisäksi he voivat tarkastaa koe-eläimet, niiden
19728:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hoidon ja säilytyksen sekä toimintaan liittyvät
19729:         ryhtyä eläinten kohtelua koskevan sään-        asiakirjat. Myös koe-eläintoimikunnan kokouk-
19730:         nöstön korjaamiseksi tai nykyisen sään-        sessa heillä on läsnäolo-oikeus. Tätäkin toimin-
19731:         nöstön paremmaksi valvomiseksi?                taa on tarkoitus käytettävien voimavarojen puit-
19732:                                                        teissa tehostaa.
19733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Koti- tai tarhaeläinten ollessa kysymyksessä
19734: ti seuraavaa:                                          tehdään tarkastus eläinsuojelusäännösten ja
19735:    Eläinsuojelulainsäädäntöä on uusittu paljon         -maaraysten noudattamisen toteamiseksi silloin,
19736: viime vuosina. Laki eläinsuojelulain muuttami-         kun on syytä epäillä, että eläintä hoidetaan,
19737: sesta (777/85) sekä asetus koe-eläintoiminnasta        kohdellaan tai käytetään eläinsuojelusäännösten
19738: (1076/85) tulivat voimaan 1.1.1986 ja asetus           vastaisesti. Eläinsuojeluviranomaiset voivat ilman
19739: eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta ( 1075/86)         epäilyäkin tehdä tarkastuskäynnin sirkukseen,
19740: tuli voimaan 1.1.1987. Eläinsuojelusäännöstöä          eläintarhaan, eläinesitykseen sekä sinne, missä
19741: on näin ollen muutettu varsin äskettäin ajan           harjoitetaan eläinsuojelulain 10 § :ssä tarkoitettua
19742: tasalla olevaksi. Eläinsuojelulain 11 §:n (777/85)     toimintaa. Tarha- ja kotieläinten eläinsuojelun
19743: mukaan eläinsuojelun ylin johto ja valvonta kuu-       osalta valvonta siis perustuu suurelta osin siihen,
19744: luu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-      että epäillyistä eläinsuojelusäännösten rikkomisis-
19745: osastolle. Läänissä eläinsuojeluvalvonnasta huo-       ta ilmoitetaan eläinsuojeluviranomaisille heti
19746: lehtii lääninhallitus, ja siellä nämä tehtävät kuu-    epäilyn herätessä. Tämän vuoksi suuren yleisön
19747: luvat lähinnä läänineläinlääkärille ja apulaislää-     valistaminen eläinsuojeluasioissa sekä eläinsuoje-
19748: nineläinlääkärille. Kunnassa eläinsuojeluvalvonta      lutietouden levittäminen koulutustilaisuuksien ja
19749: kuuluu kunnan- tai kaupungineläinlääkärille ja         tiedotusvälineiden avulla on erittäin tärkeää.
19750: terveystarkastajalle sekä poliisille. Lääninhallitus   Myös vapaaehtoisiin eläinsuojelutyötä tekeviin
19751: voi lisäksi määräämillään ehdoilla myöntää eläin-      järjestöihin ovat viranomaiset jatkuvasti yhteydes-
19752: lääkintöosaston hyväksymän koulutuksen saa-            sä ja antavat apua heidän työhönsä. Lisäksi
19753: neelle henkilölle oikeuden tiettyjen eläinsuojelul-    paikallisia eläinsuojeluviranomaisia: kunnallis-
19754: listen tarkastusten tekemiseen ja kehotusten an-       eläinlääkäreitä, terveystarkastajia ja poliiseja kou-
19755: tamiseen mahdollisesti havaittujen epäkohtien          lutetaan eläinsuojelutietouden ja asiantuntemuk-
19756: korjaamiseksi. Tällaisia oikeuksia onkin myön-         sen lisäämiseksi. Kaikkia näitä toimintoja tullaan
19757: netty useassa läänissä ja siten täydennetty viran-     edelleen jatkamaan ja tehostamaan. Maa- ja
19758: omaisvalvontaa.                                        metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto järjes-
19759:    Koe-eläintoiminnassa eläinsuojelulain ja sen        tää tänä kesänä eläinsuojelua käsittelevän koulu-
19760: nojalla annettujen säännösten ja määräysten nou-       tustilaisuuden, joka on tarkoitettu vapaaehtoises-
19761: dattamista valvovat koe-eläintoiminnasta anne-         sa eläinsuojelutyössä toimiville, eläinsuojelun
19762: tun asetuksen (1076/85) 16 §:n mukaisesti lää-         kanssa työssään tekemisiin joutuville sekä kaikille
19763: ninhallituksessa läänineläinlääkäri ja apulaislää-     muillekin eläinsuojelusta kiinnostuneille.
19764: nineläinlääkäri. Mikäli on syytä epäillä, että an-        Julkisuuteen tulevat ikävät eläinsuojelusään-
19765: nettuja säännöksiä, määräyksiä tai koe-eläintoi-       nösten ja -määräysten rikkomiset ovat yksittäista-
19766: minnalle asetettuja lupaehtoja taikka hyväksyttyä      pauksia, joihin yleensä liittyy myös muita ongel-
19767:                                         1987 vp. -      KK n:o 113                                          3
19768: 
19769: mia, kuten sairauksia, mielenterveyden häiriöitä,        selvyydet ovat ilmeisesti pääosin johtuneet siitä,
19770: alkoholin väärinkäyttöä sekä vanhuuden muka-             että uusia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden
19771: naan tuomia sosiaalisia ongelmia. Näitä tapauk-          tulkintaa ei ole vielä riittävästi laitoksella ja sen
19772: sia tulee todennäköisesti aina silloin tällöin esiin-    koe-eläintoimikunnassa tunnettu. Läänineläin-
19773: tymään valvonnasta huolimatta. Tärkeätä olisi,           lääkäreiden suorittaman koe-eläintoiminnan val-
19774: että ympäristössä asuvat ihmiset riittävän nopeas-       vonnan tärkeyttä tullaan entisestään korosta-
19775: ti ja ajoissa ilmoittaisivat viranomaisille epäilyis-    maan. Samoin tullaan tarkastustoimintaa tehos-
19776: tään, jotta eläinsuojelulliset ongelmat eivät pääsi-     tamaan, jotta voidaan luotettavasti seurata eläin-
19777: si muodostumaan vakaviksi. Viime aikoina julki-          suojelusäännösten noudattamista koe-eläintoi-
19778: suudessa esiintyneen Helsingin yliopiston erään          mintaa harjoittavissa laitoksissa.
19779: laitoksen koe-eläintoiminnassa esiin tulleet epä-
19780: 
19781:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1987
19782: 
19783:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19784: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 113
19785: 
19786: 
19787: 
19788: 
19789:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19790: 
19791:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            djursverksamheten, eller den godkända experi-
19792: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          mentplanen inte har iakttagits, skalllänsveterinä-
19793: den 26 maj 1987 till vederbörande medlem av             ren eller biträdande länsveterinären utöva inspek-
19794: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tion i försöksdjursanstalten. Utöver dessa inspek-
19795: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 113:            tioner, som utövas i misstänkta situationer, har
19796:                                                         de nyss nämnda veterinärerna samt övriga veteri-
19797:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        närer, som förordnats av jord- och skogsbruksmi-
19798:         för att rätta till lagstiftningen om skötsel    nisteriets veterinäravdelning, rätt att på eget
19799:         av djur eller för att bättre övervaka gäl-      initiativ närvara då djurexperiment utförs. Dess-
19800:         lande lagstiftning?                             utom kan de verkställa besiktning av försöksdjur,
19801:                                                         deras förvaring och skötsel samt granska de
19802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         handlingar som gäller verksamheten. De har
19803: anföra följande:                                        också rätt att närvara vid försöksdjurskommissio-
19804:                                                         nens sammanträden. Avsikten är att inom ramen
19805:    Djurskyddslagstiftningen har i stor utsträck-
19806:                                                         för till buds stående medel effektivera också
19807: ning reviderats under de senaste åren. Lagen om
19808:                                                         denna verksamhet.
19809: ändring av djurskyddslagen (777 /85) samt
19810: förordningen om försöksdjursverksamhet (1076/              Då det är frågan om husdjur eller djur i
19811: 85) trädde i kraft 1.1.1986 och förordningen om         djurgård verkställs en besiktning för konsta-
19812: ändring av djurskyddsförordningen (1075/86)             terande av att djurskyddsstadgandena och -bes-
19813: 1.1.1987. Lagstiftningen om djurskydd har så-           tämmelserna iakttas då det finns skäl att befara,
19814: lunda helt nyligen moderniserats. Enligt 11 §           att djuret sköts eller brukas i strid med
19815: djurskyddslagen ankommer den högsta led-                djurskyddsstadgandena. Djurskyddsmyndigheter-
19816: ningen av och tillsynen över djurskyddet på jord-       na kan även utan misstanke verkställa inspektion
19817: och skogsbruksministeriets veterinäravdelning.          i cirkus, i djurgård och vid föreställning där djur
19818: Tillsynen över djurskyddet inom vart och ett län        medverkar samt på den plats där verksamhet som
19819: handhas av länsstyrelsen. Där ankommer dessa            åsyftas i 10 § djurskyddslagen bedrivs.
19820: uppgifter närmast på länsveterinären och biträ-            Beträffande djurskydd, som gäller husdjur och
19821: dande lansveterinären. 1 kommuner ankommer              djur i djurgård grundar sig tillsynen således i stor
19822: tillsynen över djurskyddet på kommunal- eller           utsträckning på att djurskyddsmyndigheterna un-
19823: stadsveterinären och hälsoinspektören samt poli-        derrättas om misstänkta brott mot djurskydds-
19824: sen. Vidare kan länsstyrelsen på villkor som den        stadgandena genast då misstankarna vaknar. Där-
19825: föreskriver bevilja en person, som erhållit av jord-    för är det synnerligen viktigt att upplysa den
19826: och skogsbruksministeriets veterinäravdelning           stora allmänheten i djurskyddsfrågor, samt att
19827: godkänd utbildning, rätt att verkställa vissa be-       sprida kunskap om djurskydd genom utbildning
19828: siktningar och inspektioner med avseende på             och med massmedias hjälp. Myndigheterna står i
19829: djurskydd samt att uppmana vederbörande att             kontinuerlig kontakt också med organisationer,
19830: avhjälpa missförhållandena. Sådana rättigheter          som utför frivilligt djurskyddsarbete, och bistår
19831: har också beviljats i flera län och sålunda har         dem häri. Vidare utbildas de lokala djurskydds-
19832: myndigheternas tillsyn kompletterats.                   myndigheterna, dvs. kommunalveterinärer, häl-
19833:    Enligt 16 § förordningen om försöksdjursverk-        soinspektörer och poliser, i syfte att öka
19834: samhet (1076/85) övervakar länsveterinären och          djurskyddskunskaperna och sakkunskapen. Alla
19835: biträdande länsveterinären vid länsstyrelserna att      dessa verksamhetsformer kommer att fortsättas
19836: djurskyddslagen och med stöd av den givna               och effektiveras. Jord- och skogsbruksministeriets
19837: stadganden och bestämmelser iakttas inom                veterinäravdelning ordnar dessutom denna som-
19838: försöksdjursverksamhet. Om skäl finns att miss-         mar utbildning i djurskydd. Utbildningen är
19839: tänka att givna stadganden eller bestämmelser           avsedd för dem som är verksamma inom det
19840: eller tillståndsvillkor, som har ställts för försöks-   frivilliga djurskyddet, dem som kommer i kon-
19841:                                        1987 vp. -      KK n:o 113                                       5
19842: 
19843: takt med djurskyddet i sitt arbete samt alla andra     De oklarheter i anslutning tili försöksdjursverk-
19844: som är intresserade av djurskydd.                      samheten vid en institution vid Helsingfors uni-
19845:    De tråkiga fall av brott mot djurskyddsstad-        versitet vilka nyligen har diskuterats i offentlig-
19846: ganden och -bestämmelser som når offentlighe-          heten har av allt att döma i huvudsak berott på
19847: ten är enskilda fall, som i allmänhet är samman-       att man vid instirutionen och inom dess försöks-
19848: kopplade också med andra problem såsom sjuk-           djursverksamhet ännu inte tillräckligt väl har
19849: domar, mentala störningar, alkoholmissbruk och         känt tili de nya stadgandena och bestämmelserna
19850: sådana sociala problem som åldrandet medför.           samt deras tolkning. Vikten av länsveterinärernas
19851: Det är troligt att dylika fall alltid kommer att       tillsyn över försöksdjursverksamheten kommer att
19852: dyka upp då och då, trots tillsynen. Det är            framhållas mera än tidigare. Också inspektions-
19853: viktigt att de människor som bor i närheten            verksamheten kommer att effektiveras, så att
19854: tillräckligt snabbt och i tillräckligt god tid med-    man på ett tillförlitligt sätt kan följa med hur
19855: delar myndigheterna sina misstankar, så att            djurskyddsstadgandena efterlevs vid institutioner
19856: djurskyddsproblemen inte hinner bli allvarliga.        som bedriver försöksdjursverksamhet.
19857: 
19858:      Helsingfors den 29 juni 1987
19859: 
19860:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19861: 1
19862: 
19863: 
19864: 
19865: 1
19866:                                                   1987 vp.
19867: 
19868: Kirjallinen kysymys n:o 114
19869: 
19870: 
19871: 
19872: 
19873:                                      Kietäväinen ym.: Vesiliikenteen turvallisuuden parantamisesta Sai-
19874:                                         maalla
19875: 
19876: 
19877:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19878: 
19879:    Suur-Saimaan kapeilla, usein sokkeloisilla ja         nettomuustapauksissa olisivat enttam vakavat.
19880: runsaasti virtaavilla vesireiteillä liikkuvat alukset    Vaarallisten myrkkyjen kuljetus on pikaisesti, jo
19881: aiheuttavat vesistöalueella öljykatastrofin vaaraa.      kuluvan vuoden aikana, kiellettävä Saimaan ve-
19882: Suuren säiliöaluksen tai myrkkyjä kuljettavan            sistöalueella. Tarvittavat säädökset mm. luettelo
19883: aluksen karilleajo heikoissa sääolosuhteissa näillä      sisävesillä kuljetettavaksi kiellettävistä aineista on
19884: vesireiteillä aiheuttaa alueen ainutlaatuiselle          laadittava pikaisesti maamme olosuhteita vastaa-
19885: norppa-, kala- ja lintukannalle korvaamattomia           vasti. Kansainvälisten määräysten suoraan tapah-
19886: vahinkoja erittäin helposti.                             tuva kopioimi saattaisi johtaa liian monimutkai-
19887:    Saimaan vesistöalueelle sopivan öljyntorjunta-        seen ja oloihimme soveltumattomaan säädös-
19888: kaluston lisääminen ja kehittäminen on siksi             töön.
19889: tarpeen. Erityisesti tarvitaan pikaisesti Saimaalla         Saimaan vesiliikenteen turvallisuuden kohen-
19890: liikkuville säiliö- ja kuivalastialuksille riittävän     tamiseksi tulee alueen vesiväyliä parantaa mah-
19891: hyvä torjuntakalusto ja miehistölle tieto, kuinka        dollisimman nopeasti. Kiireellisimpiä nämä toi-
19892: kalustoa käytetään. Näin on mahdollista suorit-          met ovat Savonlinnan kaupungin kohdalla, jossa
19893: taa torjuntatoimet nopeasti vahingon saruttua            uusi väylän linjaus tulisi toteuttaa Aholahti-vaih-
19894: niin, ettei vahinko laajenisi liian laajalle alueelle.   toehdon pohjalta.
19895: Tällä tavoin voidaan myös voittaa lisäaikaa laa-
19896: jempien torjuntatoimenpiteiden aloittamiselle.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19897:    Saimaan vesistöalueelle tarvitaan lisää myös          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19898: öljyn torjunnassa käytettäviä aluksia, jotta niitä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19899: olisi saatavilla nopeasti onnettomuuksien tapah-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19900: duttua. Kaluston lisäys tulisi rahoittaa jo mah-
19901: dollisessa syksyn lisäbudjetissa tai viimeistään                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
19902: 1988 budjetissa.                                                 menpiteisiin vaarallisten myrkkyjen kul-
19903:    Vuonna 1981 valmistunutta Saimaan öljyntor-                   jetuksen kieltämiseksi Saimaan vesistö-
19904: juntasuunnitelmaa on toteutettu vain osittain.                   alueella ja yleensä maamme sisävesillä,
19905: Nyt suunnitelma tulisi pikaisesti tarkistaa. Ns.                 Saimaalla liikkuvien säiliöalusten ja kui-
19906: alusjätelain (HE 203/86) 31 §:n mukaan läänin-                   valastialusten varustamiseksi nykyistä pa-
19907: hallitusten on laadittava öljyntorjuntasuunnitel-                remmalla aluskohtaisella öljyntorjuntaka-
19908: ma. On tärkeää, että Saimaan alueen lääninhalli-                 lustolla, öljyn torjunnassa käytettävien
19909: tukset pyrkivät laatimaan yhteisen, Saimaata kos-                alusten lisäämiseksi Saimaalla, Saimaalla
19910: kevan, ajan tasalle tarkistetun öljyntorjuntasuun-               suoritettavien öljykuljetusten tarpeelli-
19911: nitelman mahdollisimman nopeasti.                                suuden ja niitä korvaavien kuljetus-
19912:    On myös tarkoin harkittava, onko öljyn kulje-                 mahdollisuuksien selvittämiseksi ja Sai-
19913: tus vesiteitse Saimaalla yleensä järkevää ja tarkoi-             maan vesistöalueen väylästön parantami-
19914: tuksenmukaista, kun otetaan huomioon ne huo-                     seksi nykyistä turvallisemmaksi ja näin
19915: mattavat riskit, mitkä tästä toiminnasta aiheutu-                Saimaan vesistön elinvoiman turvaami-
19916: vat.                                                             seksi ja alueella tapahtuvan vesiliikenteen
19917:    Saimaalla on suunniteltu aloitettavaksi vaaral-               turvallisuuden kohentamiseksi?
19918: listen myrkkyjen kuljetus, minkä seuraukset on-
19919: 
19920: 
19921: 270692F
19922: 2                                1987 vp. -   KK n:o 114
19923: 
19924:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
19925: 
19926:        Timo Kietäväinen            Kalle Röntynen          Pekka Puska
19927:        Esko Jokiniemi              Heikki Kokko            Matti Väistö
19928:        Mirja Ryynänen              Markku Lehtosaari       Jorma Huuhtanen
19929:        Kari Rajamäki               Jouni Backman           Pekka Haavisto
19930:        Eero Paloheimo              Pertti Hietala          Heikki Järvenpää
19931:        Heikki Riihijärvi           Pirjo Rusanen           Seppo Kääriäinen
19932:        Riitta Kauppinen            Riitta Uosukainen       Marja-Liisa Tykkyläinen
19933:        Esko Almgren                Lauha Männistö          Riitta Saastamoinen
19934:                                        1987 vp. -      KK n:o 114                                          3
19935: 
19936: 
19937: 
19938: 
19939:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19940: 
19941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Iisista toimista. Päätöksiä tehtäessä on verrattava
19942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toisiinsa säiliöaluskuljetusten, aluksilla tehtävien
19943: olette 29 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             kappaletavarakuljetusten, rautatiekuljetusten ja
19944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           maantiekuljetusten aiheuttamia onnettomuusris-
19945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kejä ja mahdollisten onnettomuuksien aiheutta-
19946: taja T. Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      mia ympäristöhaittoja.
19947: sesta kysymyksestä n:o 114:                               Voimassa olevan lainsäädännön eli aluksista
19948:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä
19949:        menpiteisiin vaarallisten myrkkyjen kul-        (746/83) annetun asetuksen 23 §:n mukaan Sai-
19950:        jetuksen kieltämiseksi Saimaan vesistö-         maan syväväylällä liikennöiväliä öljysäiliöaluksel-
19951:        alueella ja yleensä maamme sisävesillä,         la tulee olla öljyntorjuntapuomia vähintään kol-
19952:        Saimaalla liikkuvien säiliöalusten ja kui-      me kertaa aluksen pituus ja öljynkeräyspumput.
19953:        valastialusten varustamiseksi nykyistä pa-      Saimaan vesistössä liikkuvissa öljysäiliöaluksissa
19954:        remmalla aluskohtaisella öljyntorjuntaka-       tulee olla myös kaksoispohja. Vaatimukset eivät
19955:        lustolla, öljyn torjunnassa käytettävien        koske jo ennen vuotta 1982 Saimaalla liikennöi-
19956:        alusten lisäämiseksi Saimaalla, Saimaalla       neitä öljysäiliöaluksia eivätkä kuivalastialuksia.
19957:        suoritettavien öljykuljetusten tarpeelli-       Vain yhdessä Saimaalla viime vuosina öljyä kul-
19958:        suuden ja niitä korvaavien kuljetus-            jettaneessa aluksessa ei ole kaksoispohjaa.
19959:        mahdollisuuksien selvittämiseksi ja Sai-           Tämän säännöksen noudattamista valvotaan
19960:        maan vesistöalueen väylästön parantami-         siten, että Mälkiän sululla olevasta valtion öljyn-
19961:        seksi nykyistä turvallisemmaksi ja näin         torjuntavarastosta annetaan aluksiin niiden Sai-
19962:        Saimaan vesistön elinvoiman turvaami-           maalla kulun ajaksi tarvittava määrä öljyntorjun-
19963:        seksi ja alueella tapahtuvan vesiliikenteen     tapuomia. Järjestelmä on laajennettavissa koske-
19964:        turvallisuuden kohentamiseksi?                  maan kaikkia Saimaalla liikennöiviä aluksia. Tä-
19965:                                                        mä edellyttää kuitenkin öljyntorjuntamateriaalin
19966:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lisähankinto ja.
19967: ti seuraavaa:                                             Saimaan alueelle on sijoitettu öljyntorjunta- ja
19968:    Liikenneministeriö on yhteistyössä kauppa- ja       väylänhoitoalus Kummeli ja kaksi valtion öljyn-
19969: teollisuusministeriön kanssa asettanut 14.11.1986      torjuntavenettä. Alueen kunnilla on yhteensä 17
19970: työryhmän selvittämään vaarallisten kemikaalien        öljyntorjuntavenettä. Öljyntorjunta-alus Kum-
19971: kuljetuksia Saimaalla ja muilla sisävesillä. Työ-      meli peruskorjataan tämän vuoden aikana aseota-
19972: ryhmän tulee 30.11.1987 mennessä muun muas-            maila siihen kotimaiset öljynkeräyslaitteet.
19973: sa tehdä tarpeelliseksi katsomansa esitykset vaa-         Saimaan öljyntorjuntavalmiuden parantami-
19974: rallisten kemikaalien sisävesikuljetuksia koskevan     seksi sinne suunniteltiin hankittavaksi öljyntor-
19975: lainsäädännön kehittämiseksi.                          junta- ja tutkimusalus. Tilausvaltuutus aluksen
19976:    Työryhmän tähän mennessä keräämien tieto-           hankintaan saatiin vuoden 1986 toisessa lisäme-
19977: jen mukaan Saimaalla kuljetetaan vain harvoja          noarviossa. Aluksen yksityiskohtaisessa suunnitte-
19978: vaarallisia kemikaaleja irtolasteina taikka pakat-     lussa todettiin kuitenkin, että öljyntorjunnan ja
19979: tuina. Öljytuotteita kuljetetaan vuodessa noin         tutkimuksen yhdistäminen samaan alukseen ei
19980: 70 000 tonnia ja metanolia noin 8 000 tonnia.          ollut rakenteellisesti eikä taloudellisesti edullista.
19981: Muilla sisävesillä ei käytettävissä olevien tietojen   Hallituksen tarkoituksena on pikaisesti selvittää,
19982: mukaan kuljeteta vaarallisia kemikaaleja.              millaiset valtion öljyntorjunta-alukset ovat toi-
19983:    Vesi- ja ympäristöhallituksessa laaditaan lisäksi   minnaltaan ja taloudellisesti asianmukaisimmat
19984: selvitystä siitä, mitä öljykuljetusten lopettaminen    Saimaalla. Lisäksi tulisi alueen keskeisten kuntien
19985: Saimaan syväväylällä vaikuttaisi.                      hankkia uudentyyppisiä öljynkeräysveneitä. Kun-
19986:    Hallituksen tarkoitus on edellä mainitun työ-       nat saavat hankintoihinsa täysimääräisen tai lähes
19987: ryhmän ehdotusten valmistuttua päättää tarpeel-        täysimääräisen korvauksen öljysuojarahastolta.
19988: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 114
19989: 
19990:    Saimaan väylästö on varsin hyvässä kunnossa.        taloussuunnitelmassa tämä väylähanke on ajoitet-
19991: Savonlinnan kaupungin kohdalla oleva Kyrönsal-         tu vuoteen 1990.
19992: mi on väylästön vaikein kohta. Tie- ja vesiraken-         Hallitus pitää Saimaan vesistön elinvoimaisuu-
19993: nuslaitoksessa on selvitetty väylän siirtämistä joko   den turvaamista tärkeänä. Alueen vesiliikenteen
19994: Laitaatsalmeen tai Aholahteen. Valintaan vaikut-       turvallisuutta voidaan nykyisestään parantaa.
19995: tavat vesiteiden lisäksi myös rautatie, maantie ja     Vaarallisten kemikaalien ja öljyn kuljettamisen
19996: sillat. Tie- ja vesirakennuslaitoksen toiminta- ja     edellytyksiä harkitaan tekeillä olevien selvitysten
19997:                                                        valmistuttua.
19998: 
19999:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1987
20000: 
20001:                                                                             Ministeri Jarmo Rantanen
20002:                                       1987 vp. -      KK n:o 114                                        5
20003: 
20004: 
20005: 
20006: 
20007:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20008: 
20009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          oljetransporterna på Saimens djupled skulle upp-
20010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        höra.
20011: den 29 maj 1987 tili vederbörande medlem av              Regeringen har för avsikt att besluta om de
20012: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     erforderliga åtgärderna sedan den ovannämnda
20013: dagsman T. Kietäväinen m.fl. undertecknade            arbetsgruppens förslag blivit färdiga. Då besluten
20014: spörsmål nr 114:                                      fattas bör de risker för olyckshändelser som
20015:                                                       tankfartygstransporterna, styckegodstransporterna
20016:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma           och järnvägstransporterna föranleder samt de
20017:        åtgärder i syfte att förbjuda transporten      miljöskador som eventuella olyckshändelser med-
20018:        av farliga gifter på Saimenvattnen och i       för jämföras med varandra.
20019:        allmänhet på vårt lands inlandsvatten,
20020:                                                          Enligt gällande stadganden, dvs. 23 § förord-
20021:        utrusta tankfartyg och torrlastfartyg, som
20022:                                                       ningen om förhindrande av vattnens förorening,
20023:        rör sig på Saimen, med bättre oljebe-
20024:                                                       förorsakad av fartyg (746/83), skall oljetankfar-
20025:        kämpningsutrustning ombord på de
20026:                                                       tyg, som trafikerar Saimens djupled, vara försett
20027:        enskilda fartygen än för närvarande, öka
20028:                                                       med minst en sådan mängd oljebommar som
20029:        antalet fartyg som används för oljebe-
20030:                                                       motsvarar fartygets tredubbla längd och med
20031:        kämpningen på Saimen, utreda behovet
20032:                                                       oljeuppsamlingspumpar. Oljetankfartyg som rör
20033:        av oljetransporter på Saimen och möjlig-
20034:                                                       sig på Saimenvattnen skall också vara försedda
20035:        heterna för transporter som skulle ersätta
20036:                                                       med dubbel botten. De ovan nämnda kraven
20037:        dem och förbättra farlederna på Saimen-
20038:        vattnen så att de blir tryggare än för         gäller inte oljetankfartyg som gått i trafik på
20039:        närvarande och sålunda trygga livskraften      Saimen redan före år 1982, inte heller torrlastfar-
20040:                                                       tyg. Endast ett fartyg, som under de senaste åren
20041:        hos Saimenvattnen och höja säkerheten i
20042:                                                       transporterat olja på Saimen, har saknat dubbel
20043:        fråga om den vattentrafik som försiggår
20044:                                                       botten.
20045:        inom området?
20046:                                                          Efterlevnaden av detta stadgande övervakas så,
20047:                                                       att fartygen förses med den mängd oljebommar
20048:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de behöver för färden på Saimen från statens
20049: anföra följande:                                      oljebekämpningslager vid Mälkiä sluss. Systemet
20050:    Trafikministeriet tillsatte 14.11.1986 i samar-    kan utvidgas tili att gälla alla fartyg som trafike-
20051: bete med handels- och industriministeriet en          rar Saimen. Detta förutsätter likväl tilläggs-
20052: arbetsgrupp med uppgift att utreda transporten        anskaffningar av oljebekämpningsmateriel.
20053: av farliga kemikalier på Saimen och andra inre           Oljebekämpnings- och farledsservicefartyget
20054: farvatten. Arbetsgruppen skall före 30.11.1987        Kummeli och två av statens oljebekämpningsbå-
20055: bl.a. göra framställningar som den anser vara         tar har förlagts tili Saimenområdet. Kommuner-
20056: påkallade i syfte att utveckla lagstiftningen om      na i området har sammanlagt 17 oljebekämp-
20057: transporten av farliga kemikalier på inre farvat-     ningsbåtar. Oljebekämpningsfartyget Kummeli
20058: ten.                                                  grundrepareras under detta år genom att inhems-
20059:    Enligt de uppgifter som arbetsgruppen hittills     ka oljeinsamlingsanordningar installeras på farty-
20060: insamlat transporteras på Saimen endast sällan        get.
20061: farliga kemikalier som bulklast eller i emballage.       1 syfte att förbättra oljebekämpningsberedska-
20062: Oljeprodukter transporteras i en omfattning som       pen på Saimen planerades anskaffning av ett
20063: uppgår tili ca 70 000 ton och metanol i omfatt-       oljebekämpnings- och forskningsfartyg för områ-
20064: ningen ca 8 000 ton per år. På andra inre             det. Beställningsfullmakt för anskaffning av far-
20065: farvatten transporteras enligt tillgängliga uppgif-   tyget erhölls i den andra tilläggsbudgeten för år
20066: ter inte farliga kemikalier.                          1986. Beträffande den detaljerade planeringen av
20067:    Inom varten- och miljöförvaltningen utarbetas      fartyget konstaterades likväl, att det inte vare sig
20068: därjämte en utredning av vilka följderna vore om      konstruktionsmässigt eller ekonomiskt var
20069: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 114
20070: 
20071: förmånligt att kombinera oljebekämpning och           frågan om en flyttning av farleden antingen tili
20072: forskning på samma fartyg. Regeringen har för         Laitaatsalmi eller Aholahti utretts. På valet in-
20073: avsikt att skyndsamt utreda vilka slag av statliga    verkar förutom vattenvägarna också järnvägen,
20074: oljebekämpningsfartyg som funktionsmässigt och        landsvägen och broarna. I väg- och vattenbygg-
20075: i ekonomiskt avseende är mest lämpliga på             nadsverkets verksamhets- och ekonomipian har
20076: Saimen. Därjämte borde de centrala kommuner-          detta farledsprojekt tidsplanerats för år 1990.
20077: na på området anskaffa nya typer av oljeinsam-
20078: lingsbåtar. Kommunerna får ersättning tili fullt         Regeringen anser det vara viktigt att trygga
20079: eller nästan fullt belopp för sina anskaffningar ur   livskraften i Saimenvattnen. Tryggheten hos om-
20080: oljebekämpningsfonden.                                rådets vattentrafik kan göras bättre än för närva-
20081:    Farlederna i Saimen är i relativt gott skick.      rande. Förutsättningarna för transport av farliga
20082: Kyrönsalmi vid staden Nyslott är farledens svåras-    kemikalier och olja kommer att övervägas sedan
20083: te punkt. Vid väg- och vattenbyggnadsverket har       de utredningar som pågår blivit färdiga.
20084: 
20085:      Helsingfors den 2 juli 1987
20086: 
20087:                                                                            Minister ]armo Rantanen
20088:                                                1987 vp.
20089: 
20090: Kirjallinen kysymys n:o 115
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                                   Ryynänen ym.: Peruskoulun ja lukion ns. kielilisäresurssin saamises-
20096:                                     ta koulukohtaiseksi
20097: 
20098: 
20099:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20100: 
20101:    Valtioneuvosto on hyväksynyt peruskoulun ja        vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Yläasteella alka-
20102: lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman vuosil-      vaa kieltä ja valinnaisaineena opetettavaa vierasta
20103: le 1985-1991. Tältä pohjalta on laadittu lääni-       kieltä varten ei lisäksi ole lainkaan erillistä lisäke-
20104: ja kuntakohtaiset kieliohjelmat. Nämä ohjelmat        hystä. Näiden kielten opettamiseen on ala-asteen
20105: uhkaavat kuitenkin jäädä toteutumatta sekä pe-        laajemman kieliohjelman vuoksi otettava tarvitta-
20106: ruskoulujen että lukioiden kielenopetuksen re-        va lisäkehys varsinaisesta tuntikehyksestä sekä
20107: surssien riittämättömyyden vuoksi. Laajan ja mo-      koululautakunnan käytettävissä olevista tunneis-
20108: nipuolisen kieliohjelman toteutuminen on lähin-       ta.
20109: nä suurten asutuskeskuksien peruskoulujen ja              Kun tuntikehysjärjestelmä ja sen mukaiset re-
20110: lukioiden varassa. Nämä ovat tuntikehysresurs-        surssit tulevat tänä vuonna olleeksi käytössä kaksi
20111: siensa suhteen jo muutenkin vaikeuksissa, joten       lukuvuotta, on lukioissa käynyt selväksi, että
20112: monipuolisen kieltenopetuksen järjestäminen on        varsinkin C- ja D-kielten opetusta on jouduttu
20113: niissä vaarantunut.                                   supistamaan resurssien riittämättömyyden vuok-
20114:   Jos kunnassa opetetaan kieliohjelman perus-         si. Kielilisäresurssit pitäisikin lukiossa mitoittaa
20115: teella yhteisenä aineena kahta tai useampaa vie-      lukion tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytetty-
20116: rasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista     jen resurssien suuruisiksi.
20117: kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä saadaan      Epäkohtaa voitaisiin korjata muuttamalla sekä
20118: oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-       peruskoulun että lukion kielilisäresurssit kunta-
20119: rää korottaa. Tämä ns. kielilisäresurssi on määri-    kohtaisista koulukohtaisiksi. Toiseksi perus-
20120: telty peruskouluasetuksen 45 §:n 3 momentissa.        koulussa kielilisäresurssin suuruus tulisi mitoittaa
20121: Lukioiden osalta kielilisäresurssi on määritelty      siten, että tuntimäärä vuosiluokkaa kohti on
20122: lukioasetuksen 39 §:n 2 momentissa. Kunnan            sama kuin valtioneuvoston päättämässä tuntijaos-
20123: peruskoulujen oppiaineiden opettamiseen käytet-       sa. Lukion kielilisäresurssi tulisi mitoittaa lukion
20124: tävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään           tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytettyjen re-
20125: kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainit-     surssien suuruiseksi.
20126: tua kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla           Eduskunnan sivistysvaliokunta korosti uusia
20127: asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä           koululakeja säädettäessä kansalaisten hyvän kieli-
20128: kieltä lukuunottamatta. Tuntimäärän sijoittami-       taidon merkitystä ja edellytti vieraiden kielten
20129: sesta kouluille päättää koululautakunta. Lukiois-     opetuksen monipuolistamista peruskouluissa. Va-
20130: sa voidaan samalla tavalla korottaa oppiaineiden      liokunta korosti myös sitä, että tuntikehyksen
20131: opettamiseen käytettävää tuntimäärää enintään         tulee olla koulun kannalta riittävä. Valiokunnan
20132: kahdella tunnilla viikossa kutakin lukiolain          aikaisemmin lausuma mielipidekin siis puoltaisi
20133: 21 §:n 4 momentissa tarkoitettua kieltä kohti         mainittujen epäkohtien korjaamista.
20134: kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20135: opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuunottamatta.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20136: Myös lukioiden kielilisäresurssien sijoittamisesta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20137: lukioihin päättää koululautakunta.                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20138:    Ongelmat kouluissa ovat lähinnä kahdenlaisia.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20139: Ensinnäkin kielilisäresurssi määritellään kunta-              siin peruskoulun ja lukion kielilisäresurs-
20140: eikä koulukohtaisena ja toiseksi se on riittämä-              sin muuttamiseksi koulukohtaiseksi sekä
20141: tön. Kuntakohtainen määrittely on liian jäykkä                kielilisäresurssin korottamiseksi siten, että
20142: 
20143: 2706632
20144: 2                                 1987 vp. -     KK n:o 115
20145: 
20146:       peruskoulun osalta sen tuntimäärä olisi          tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytettyjä
20147:       sama kuin valtioneuvoston päättämässä            resursseja?
20148:       tuntijaossa ja lukion osalta se vastaisi
20149: 
20150:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
20151: 
20152:        Mirja Ryynänen                Pekka Puska                 Markku Lehtosaari
20153:        Jorma Huuhtanen               Tellervo Renko              Eeva-Liisa Moilanen
20154:        Pekka Haavisto                Eero Paloheimo              Timo Kietäväinen
20155:                                        1987 vp. -      KK n:o 115                                           3
20156: 
20157: 
20158: 
20159: 
20160:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20161: 
20162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käytettävät voimavarat, tuntikehys, säädetään
20163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laissa pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Tästä pää-
20164: olette 29 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn             säännöstä on poikettu vain erityisopetuksen ja
20165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           monipuolisen kielitarjonnan vaatiman lisäresurs-
20166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sin osalta. Näissä molemmissa tapauksissa poik-
20167: taja Ryynäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        keamiseen on perustellut syyt, koska kunnalle on
20168: kysymyksestä n:o 115:                                  tarkoituksenmukaista varata mahdollisuus koh-
20169:                                                        dentaa voimavaroja myös eri koulujen kesken.
20170:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Hallituksen käsityksen mukaan tuntikehysjärjes-
20171:        siin peruskoulun ja lukion kielilisäresurs-     telmää tulee jatkossa kehittää vielä suurempaa
20172:        sin muuttamiseksi koulukohtaiseksi sekä         kuntakohtaista joustoa merkitsevään suuntaan.
20173:        kielilisäresurssin korottamiseksi siten, että   Kysymyksessä esitetty vaihtoehto kielikurssin
20174:        peruskoulun osalta sen tuntimäärä olisi         määrittelemisestä koulu- eikä kuntakohtaisesti
20175:        sama kuin valtioneuvoston päättämässä           olisi yleisten koulutoimen ja kunnallishallinnon
20176:        tuntijaossa ja lukion osalta se vastaisi        kehittämispyrkimysten vastaista.
20177:        tuntikehysjärjestelmäkokeilussa käytettyjä
20178:        resursseja?                                        Tuntikehyksen suuruus on harkintakysymys,
20179:                                                        eikä ehdotonta käsitystä riittävästä tuntikehykses-
20180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tä voida yksiselitteisesti esittää. Hallitus on tietoi-
20181: seuraavaa:                                             nen niistä vaikeuksista, joita erityisesti lukion
20182:    Tuntikehysjärjestelmän eräänä tavoitteena on        nykyinen tuntikehys on aiheuttanut. Toisaalta
20183: ollut koulun ja kunnan toimintavapauden lisää-         taas on todettava, että uuden lainsäädännön
20184: minen opetukseen tulevien voimavarojen koh-            mukaan tehtyjen opetussuunnitelmien ja tuntija-
20185: dentamisessa. On katsottu, että suuremmalla            kojen mukaan toimivien lukioiden tuntikerty-
20186: joustavuudella käytettävissä olevat voimavarat         mästä ei ole kokemuksia lopullisen johtopäätök-
20187: voidaan käyttää tehokkaimmin opetuksen hyväk-          sen tekoa varten. Hallitus tulee seuraamaan uu-
20188: si koulukohtaiset olot huomioon ottaen. Tästä          sien opetussuunnitelmien käyttöönoton vaiku-
20189: syystä uudessa koululainsäädännössä ei ole enää        tuksia tuntikehyksen kannalta, samoin lukuvuon-
20190: oppiaineisiin sidottuja määräyksiä opetusryhmän        na 1987-88 alkavan Iuokattomao lukion asetta-
20191: vähimmäis- tai enimmäiskoosta. Opetukseen              mia vaatimuksia tuntikehykseen.
20192: 
20193:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
20194: 
20195:                                                                     Opetusministeri Christoffer Taxell
20196: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 115
20197: 
20198: 
20199: 
20200: 
20201:                                Till Riksdagens Herr Talman
20202: 
20203:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         huvudregel har undanrag gjorts endast för den
20204: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tilläggsresurs som specialundervisningen och ett
20205: den 29 maj 1987 till vederbörande medlem av          mångsidigt språkutbud kräver. I båda fallen
20206: statsrådet översänt en avskrift av följande av       finns goda grunder för en avvikelse från regeln,
20207: riksdagsman Ryynänen m.fl. undertecknade             eftersom det är ändamålsenligt att göra det
20208: spörsmål nr 115 :                                    möjligt för en kommun att fördela resurser även
20209:                                                      mellan olika skolor. Enligt regeringens uppfatt-
20210:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ning bör timresurssystemet i fortsättningen ut-
20211:        att göra grundskolans och gymnasiets          vecklas i en riktning som innebär en ännu större
20212:        tilläggsresurser för språkundervisning        smidighet gentemot kommunerna. Det i spörs-
20213:        skolbundna och öka dem så att timanra-        målet framförda alternativet, att bestämma resur-
20214:        let för grundskolans del blir detsamma        serna för språkundervisning skolvis och inte kom-
20215:        som enligt den timfördelning som stats-       munvis, skulle stå i strid med de allmänna
20216:        rådet har beslutat om och för gymnasiets      strävandena att utveckla skolväsendet och kom-
20217:        del motsvarar de i försöksverksamheten        munalförvaltningen.
20218:        med timresurser använda resurserna?               Timresursens storlek är en prövningsfråga, och
20219:                                                      någon kategorisk åsikt om viiken timresurs som
20220:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        är tillräcklig kan inte entydigt framföras. Rege-
20221: anföra följande:                                     ringen är medveten om de svårigheter som i
20222:     Ett av syftena med timresurssystemet har varit   synnerhet gymnasiets nuvarande timresurs har
20223: att öka skolans och kommunens handlingsfrihet        gett upphov till. Å andra sidan bör det konstate-
20224: vid fördelningen av de resurser som tilldelas        ras att erfarenheterna av timantalen i de gymna-
20225: undervisningen. Det har ansetts att resurser, som    sier som arbetar enligt läroplaner och timfördel-
20226: kan användas smidigare, effektivast kan användas     ningsplaner, uppgjorda i enlighet med den nya
20227: till förmån för undervisningen med beaktande av      lagstiftningen, inte är tillräckliga för att någon
20228: förhållandena i varje skola. Av denna orsak finns    definitiv slutsats skall kunna dras. Regeringen
20229: inte längre i den nya skollagstiftningen några       kommer att studera effekterna av införandet av
20230: bestämmelser om en undervisningsgrupps mi-           de nya läroplanerna med avseende på timresur-
20231: nimi- eller maximistorlek i olika ämnen. De          sen och kommer även att studera de krav som det
20232: resurser, timresursen, som får användas för un-      klasslösa gymnasiet, som börjar läsåret 1987-88,
20233: dervisningen är lagstadgade skolvis. Från denna      ställer beträffande timresursen.
20234: 
20235:     Helsingfors den 25 juni 1987
20236: 
20237:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
20238:                                                 1987 vp.
20239: 
20240: Kirjallinen kysymys n:o 116
20241: 
20242: 
20243: 
20244: 
20245:                                    T. Roos ym.: Yleisopetukseen sijoitettujen vaikeasti vammaisten
20246:                                       oppilaiden opetuksen järjestämisestä
20247: 
20248: 
20249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20250: 
20251:    Opettajien mahdollisuudet vastata yleisope-         sijoittaa pieneen opetusryhmään. Yleisopetuksen
20252: tukseen sijoitettujen vaikeasti vammaisten oppi-       tuntikehys kuitenkaan nykymuodossa ei anna
20253: laiden opetuksesta ja kasvatuksesta eivät ole riit-    siihen mahdollisuuksia.
20254: tävät. Näiden oppilaiden määrä (arviolta 200-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20255: 300) on lisääntymässä, kun taas käytettävissä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20256: olevien auttamiskeinojen määrä on lähes olema-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20257: ton.                                                   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20258:    Opettajien perehdyttämiskoulutusta on voitava                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20259: tehostaa ja koulunkäyntiavustajien käyttömah-                 ryhtyä, jotta oppiaineiden opettamiseen
20260: dollisuuksia lisätä. Parhaiten integraatiota voitai-          käytettävää tuntimäärää voitaisiin korot-
20261: siin järkevissä puitteissa edistää ja opettajien              taa sellaisissa tapauksissa, kun perusope-
20262: työtä samalla tukea luomalla olosuhteet ja sään-              tusryhmässä on mukana vaikeasti vam-
20263: nökset sellaisiksi, että ko. oppilaat voitaisiin              mainen oppilas?
20264: 
20265:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
20266: 
20267:                       Timo Roos                                 Kalevi Lamminen
20268:                       Tapio Holvitie                            Aino Pohjanoksa
20269:                                                Mats Nyby
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274: 270662Y
20275: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 116
20276: 
20277: 
20278: 
20279: 
20280:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20281: 
20282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nojalla ilman hakumenettelyä oppilasmäärään si-
20283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dotun perusresurssin. Tämän lisäksi kouluhallitus
20284: olette 29 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn            voi myöntää kunnalle hakemuksesta harkinnan-
20285: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          varaisia lisäresursseja opetusministeriön antamien
20286: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ohjeiden mukaan.
20287: taja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Pyrkimyksiä sijoittaa vammainen lapsi yleis-
20288: kysymyksestä n:o 116:                                 opetuksen opetusryhmään on pidettävä oikean-
20289:                                                       suuntaisina, vaikkakaan kaikissa tapauksissa tämä
20290:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ei ole mahdollista. Yleisopetuksessa voidaan sää-
20291:        ryhtyä, jotta oppiaineiden opettamiseen        detyn tuntikehyksen puitteissa käyttää erilaisia
20292:        käytettävää tuntimäärää voitaisiin korot-      opetusryhmäkokoja, joskaan yleisopetukseen ei
20293:        taa sellaisissa tapauksissa, kun perusope-     voida siirtää erityisopetuksesta lisäresursseja siinä-
20294:        tusryhmässä on mukana vaikeasti vam-           kään tapauksessa, että erityisopetusta tarvitseva
20295:        mainen oppilas?                                oppilas sijoitetaan yleisopetuksen opetusryh-
20296:                                                       mään. Yleisopetuksesta voidaan siirtää resursseja
20297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        erityisopetukseen nykyistenkin säännösten perus-
20298: seuraavaa:                                            teella, mutta resurssien siirtoa toisinpäin ei voida
20299:    Tuntikehysjärjestelmää aletaan ensimmäistä         tehdä.
20300: kertaa soveltaa erityisopetukseen 1.8.1987 lu-           Tuntikehysjärjestelmän vakiinnuttua sekä eri-
20301: kien. Erityisopetuksen resurssointia koskeva käy-     tyisopetuksen       resurssointitavasta     saatavien
20302: täntö tulee tässä yhteydessä perusteellisesti muut-   kokemusten perusteella vasta voidaan arvioida,
20303: tumaan, koska aikaisemmin erityisopetuksen voi-       onko ja millä tavoin syytä muuttaa yleis- ja
20304: mavaroja säädeltiin lähinnä luvanvaraisten opet-      erityisopetuksen keskinäisiä resurssointisuhteita.
20305: tajanvirkojen avulla. Koko maata käsittäviä auk-      Tuntikehysjärjestelmän erään tavoitteen, resurs-
20306: torisoituja suunnitelmia erityisopetuksen voima-      sien joustavuuden lisäämisen, kannalta olisi to-
20307: varoista ei ollut.                                    dennäköisesti tarpeen selvittää, voitaisiinko yleis-
20308:    Uudessa erityisopetuksen resurssointijärjestel-    opetuksen ja erityisopetuksen resurssit yhdistää
20309: mässä jokainen kunta saa peruskouluasetuksen          yhdeksi peruskoulun tuntikehysjärjestelmäksi.
20310: 
20311:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
20312: 
20313:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
20314:                                       1987 vp. -      KK n:o 116                                        3
20315: 
20316: 
20317: 
20318: 
20319:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20320: 
20321:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommun tilläggsresurser enligt prövning i eniig-
20322: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         het med undervisningsministeriets anvisningar.
20323: av den 29 maj 1987 till vederbörande mediem av           Att försöka piacera ett handikappat barn i en
20324: statsrådet översänt en avskrift av föijande av        undervisningsgrupp för alimän undervisning bör
20325: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörs-        anses vara en åtgärd i rätt riktning, även om det
20326: mål nr 116:                                           inte är möjiigt att göra det i samtliga fail. 1 den
20327:                                                       allmänna undervisningen kan man inom ramen
20328:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       för den stadgade timresursen ha oiika stora
20329:        för att det antai timmar som får användas      undervisningsgrupper, även om tilläggsresurser
20330:        för undervisning i Iäroämnena skali kun-       inte kan överföras från speciaiundervisningen till
20331:        na höjas i sådana fali då i en basgrupp        den allmänna undervisningen ens i det fall att en
20332:        ingår en svårt handikappad elev?               elev, som behöver speciaiundervisning, piaceras i
20333:                                                       en undervisningsgrupp för allmän undervisning.
20334:     Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt     Från den allmänna undervisningen kan resurser
20335: anföra föijande:                                      överföras till specialundervisningen även eniigt
20336:    Timresurssystemet börjar för första gången         nu gällande stadganden, men någon överföring
20337: tillämpas på speciaiundervisningen räknat från        av resurser i motsatt riktning är inte möjiig.
20338: 1.8.1987. Praxis i fråga om resursfördelningen           Först när timresurssystemet har stabiiiserats och
20339: när det gäller specialundervisning kommer i           man har fått erfarenheter av det sätt på vilket
20340: detta sammanhang att ändras grundiigt, emedan         resursfördelningen sker för speciaiundervisning-
20341: resurserna för speciaiundervisning tidigare regie-    ens del kan man bedöma huruvida och på vilket
20342: rades främst med hjäip av Iärartjänster, som var      sätt det är skäi att ändra det inbördes förhållan-
20343: beroende av tillstånd. Några Iandsomfattande          det mellan den alimänna undervisningen och
20344: auktoriserade pianer beträffande resurserna för       speciaiundervisningen i fråga om resursfördel-
20345: specialundervisning fanns inte.                       ningen. Med tanke på att ett av syftena med
20346:    1 det nya resursfördelningssystemet för speciai-   timresurssystemet är en smidigare resursfördel-
20347: undervisningen får varje kommun med stöd av           ning vore det sannoiikt påkallat att utreda huru-
20348: grundskoieförordningen utan ansökningsförfa-          vida resurserna för allmän undervisning och re-
20349: randen vid elevantalet bunden basresurs. Utöver       surserna för speciaiundervisning kunde samman-
20350: den kan skoistyrelsen på ansökan beviija en           siås tili ett enda timresurssystem för grundskoian.
20351: 
20352:      Helsingfors den 25 juni 1987
20353: 
20354:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
20355:                                                1987 vp.
20356: 
20357: Kirjallinen kysymys n:o 117
20358: 
20359: 
20360: 
20361: 
20362:                                   Pulliainen ym.: Kyläkauppojen toimintaedellytysten parantamisesta
20363:                                      Pohjois-Suomessa
20364: 
20365: 
20366:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20367: 
20368:    Hallitusohjelman mukaan istuvan hallituksen       jääneistä tarvitsee julkista tukea pystyssä pysyäk-
20369: tavoitteena on "turvata kansalaisille työ, asunto    seen.
20370: ja peruspalvelut maan kaikissa osissa''.                Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoit-
20371:    Bioindikaattorit kertovat siitä, kuinka luonto    teena onkin maaseudun peruspalvelujen turvaa-
20372: kulloinkin voi. On olemassa koko joukko sellaisia    minen maan kaikissa osissa, siis myös haja-asu-
20373: indikaattoreita, jotka kertovat, kuinka ihmisyh-     tusalueilla Pohjois-Suomessa. Tässä akuutissa ti-
20374: teiskunta kulloinkin voi. Niitä voitaisiin kutsua    lanteessa tarvitaan valtion tukea, jotta kielteinen
20375: vaikkapa '' elämänvireenindikaattoreiksi''. Maa-     kehitys pysäytetään ja kaupat saadaan muun
20376: seutukylissä koulu, posti ja kauppa kuuluvat         elvytystoiminnan tuloksena jälleen itsestään kan-
20377: peruspalveluihin. Jos ne kylästä lakkautetaan, se    nattaviksi. Nyt keskimääräinen tuki kauppaa
20378: voi huonosti. Yhden poistuminen vie usein men-       kohti on n. 9 000 mk. Sitä pitäisi korottaa
20379: nessään muut.                                        huomattavasti, jotta toiminnan jatkuminen taat-
20380:    Viime vuosina monet kylät haja-asutusalueilla     taisiin.
20381: ovat menettäneet ainokaisen kauppansa ja monil-         Merkittävää on myös, että yhteiskunta lisää
20382: le kyläkaupoille ennustetaan synkkää kohtaloa        panostustaan investointiavustuksiin.
20383: lähivuosina. Pitkien etäisyyksien maan pohjois-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20384: puolisko on tässä suhteessa aivan erikoisasemassa;   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20385: siellä kyläkaupan lopettaminen tuntuu rajuna         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20386: kielteisenä muutoksena kyläyhteisön toiminnas-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20387: sa.
20388:     Vuonna 1986 Lapin läänin alueella lakkautet-              Aikooko Hallitus ryhtyä hallitusohjel-
20389: tiin n. 20 kyläkauppaa, jäljelle jäi 227. Oulun             mansa edellyttämiin toimiin Pohjois-Suo-
20390: läänin alueelle jäi Iakkautusten jälkeen 316 kylä-          men kyläkauppakuolemien pikaiseksi es-
20391: kauppaa. Selvityksen mukaan kolmannes jäljelle              tämiseksi?
20392: 
20393:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
20394: 
20395:           Erkki Pulliainen              Eino Siuruainen            Annikki Koistinen
20396:           Juhani Alaranta               Hannele Pokka              Kimmo Sarapää
20397:           Arvo Kemppainen               Osmo Soininvaara           Juhani Vähäkangas
20398:           Tellervo Renko                Tytti Isohookana-Asunmaa Eero Paloheimo
20399:           Asko Apukka                   Pauli Saapunki             Kalevi Mattila
20400:                       Paavo Väyrynen                        Pekka Haavisto
20401: 
20402: 
20403: 
20404: 
20405: 2706440
20406: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 117
20407: 
20408: 
20409: 
20410: 
20411:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20412: 
20413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teiden poistumaa siten, että palvelujen välttävä
20414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saavutettavuus kiinteästä myymälästä tai myymä-
20415: olette 29 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn          läautosta saataisiin säilymään kansantaloudellises-
20416: kirjeenne n:o 541 ohella lähettänyt valtioneuvos-   ti kohtuullisin kustannuksin.
20417: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      Tukimuodot ovat alusta alkaen olleet jatkuvan
20418: jennöksen kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjalli-   kehittelyn alaisina. On pyritty löytämään sellaisia
20419: sesta kysymyksestä n:o 117:                         muotoja, joissa valtion varojen käyttö olisi tarkoi-
20420:                                                     tuksenmukaista ja perusteltua, mutta JOissa
20421:          Aikooko Hallitus ryhtyä hallitusohjel-     kauppa kuitenkin säilyttäisi oman aktiivisuuten-
20422:        mansa edellyttämiin toimiin Pohjois-Suo-     sa. Nykyisellään tuki käsittää investointituen,
20423:        men kyläkauppakuolemien pikaiseksi es-       toimintatuen ja tavarankuljetustuen. Yksittäinen
20424:        tämiseksi?                                   myymälä voi olla näiden kaikkien tukien piirissä.
20425:                                                     Valtion tulo- ja menoarviossa tukeen on varattu
20426:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      vuodelle 1987 yhteensä 12 milj. markkaa. Tuen
20427: seuraavaa:                                          piiriin on vuosittain tullut n. 400 myymälää ja
20428:    Päivittäistavaramyymälöitä oli 31.12.1986 ko-    300 myymäläautoa, ja sillä on myötävaikutettu
20429: ko maassa 8 05 7, näistä haja-asutusalueella        n. 310 000 kuluttajan palveluihin ja n. 1 500
20430: 2 431. Myymäläautojen määrä oli 397. Tilastotie-    työpaikan säilymiseen.
20431: tojen mukaan päivittäiskaupan toimipisteiden           Pohjois-Suomen eli Oulun ja Lapin läänin
20432: jatkuva väheneminen kiihtyi 1980-luvun puolivä-     myymälöiden ja myymäläautojen väheneminen
20433: lissä. Vuosina 1985-86 myymälöiden poistuma         oli v. 1986 keskiarvoltaan saman suuruista kuin
20434: 1980-luvun alkupuoleen verrattuna oli kaksinker-    koko maassa. Pohjois-Suomen osuus vuosittain
20435: tainen, sillä se oli koko maassa 5,2 % ja haja-     sitoutuvasta n. 12 milj. markan haja-asutusaluei-
20436: asutusalueilla 8,1 %. Myymäläautot vähenivät        den vähittäiskaupan rahoitustuesta oli v. 1985
20437: 9 % :lla. Poistuma tulee ilmeisesti jatkumaan       31 % ja viime vuonna 44 %.
20438: samaosu un taisena.                                    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
20439:    Erityisesti haja-asutusalueen myymälöiden toi-   tuesta annettu laki on nykyisellään voimassa
20440: mintaedellytykset ovat vaikeutuneet; myymälän       vuoden 1989 loppuun. Kauppa- ja teollisuusmi-
20441: yleinen kustannustason nousu edellyttää suurem-     nisteriön asettama haja-asutusalueiden vähittäis-
20442: pia tuottoja, kuluttajien vaatimustaso on kohon-    kaupan työryhmä on tehtävänsä mukaisesti haja-
20443: nut sekä kulutustottumukset ja ostotavat ovat       asutusalueiden vähittäiskauppapalvelujen tapah-
20444: muuttuneet. Autoistumisen lisäännyttyä on ollut     tuneen saavutettavuuskehityksen sekä tulevaisuu-
20445: entistä helpompaa asioida taajamissa, joihin pal-   den arvioiden perusteella valmistelemassa esitys-
20446: velujen monipuolisuus ja laatu sekä myymälöi-       tään haja-asutusalueiden kauppapalvelujen tur-
20447: den erikoistarjoukset houkuttelevat. Asiakkaiden    vaamisen tehostamiseksi. Työryhmä jättää minis-
20448: väheneminen ja Ostosten määrän pieneneminen         teriölle esityksensä jatkovalmisteluja varten jo
20449: omassa lähikaupassa sekä kauppiaiden ikääntymi-     tänä kesänä.
20450: nen ja heikkokuntoiset kauppakiinteistöt ovat          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
20451: osaltaan kiihdyttäneet haja-asutusalueen myymä-     kauppa- ja teollisuusministeriö on jo ryhtynyt
20452: löiden poistumaa.                                   koko valtakunnan osalta haja-asutusalueiden
20453:    Hallitus pitää tärkeänä myös haja-asutusaluei-   kaupan nykytilanteen selvitystehtäviin ja hallitus
20454: den peruspalvelujen säilymistä. Päivittäistavara-   tulee aikanaan ministeriön valmistelutyön perus-
20455: kaupan turvaamiseksi valtiovalta on vuodesta        teella antamaan esityksensä nykyisen haja-asutus-
20456: 1975 tukenut haja-asutusalueella toimivaa vähit-    alueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun
20457: täiskauppaa. Rahoitustuen tavoitteena on hidas-     lain jatkamiseksi, tuen piirin laajentamiseksi ja
20458: taa haja-asutusalueiden vähittäiskaupan toimipis-   toimenpiteiden tehostamiseksi.
20459: 
20460:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1987
20461: 
20462:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
20463:                                         1987 vp. -      KK n:o 117                                       3
20464: 
20465: 
20466: 
20467: 
20468:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
20469: 
20470:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             nomiska kostnader också i fortsättningen skall
20471: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          kunna erhållas i en fast butik eller butiksbil.
20472: 541 av den 29 maj 1987 tili vederbörande                    Stödformerna har från första början varit före-
20473: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      mål för en fortgående utveckling. Mao har strä-
20474: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade           vat efter att hitta sådana former där använd-
20475: spörsmål nr 117:                                        ningen av statliga medel skulle vara ändamålsen-
20476:            Ämnar Regeringen vidtaga de åtgärder         lig och motiverad, men där affären ändå kunde
20477:         som förutsätts i regeringsprogrammet för         bevara sin egen aktivitet. I detta nu omfattar
20478:         att med det snaraste förhindra bybutiks-        stödet investeringsstöd, verksamhetsstöd och
20479:         döden i norra Finland?                          varutransportstöd. En enskild affär kan vara före-
20480:                                                         mål för alla dessa stödformer. I statsförslaget har
20481:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sammanlagt 12 milj. mk reserverats för stödet för
20482: anföra följande:                                        år 1987. Årligen har ca 400 affärer och 300
20483:                                                         butiksbilar fått stöd och det har bidragit tili att
20484:    Dagligvaruaffärerna var 8 05 7 stycken i hela        service för ca 310 000 konsumenter och ca 1 500
20485: landet 31.12.1986, och av dessa fanns 2431 i            arbetsplatser har kunnat bevaras.
20486: glesbygden. Antalet butiksbilar uppgick tili 397.
20487:                                                             Affärerna och butiksbilarna i norra Finland,
20488: Enligt statistikuppgifterna gick den fortgående
20489:                                                         d.v.s. Uleåborgs och Lapplands Iän, minskade år
20490: minskningen av dagligvaruaffärernas verksam-
20491:                                                          1986 i medeltal lika mycket som i hela landet.
20492: hetsenheter snabbare i mitten på 1980-talet.
20493: Åren 1985-86 var butiksnedläggningen dubbel             Norra Finlands andel av det årliga bindande
20494:                                                         finansieringsstödet på ca 12 milj. mk för detalj-
20495: jämfört med under den första delen av 1980-
20496:                                                         handeln i glesbygden uppgick år 1985 tili 31 %
20497: talet, och den uppgick nu tili 5,2 % i hela             och senaste år tili 44 % .
20498: landet och 8,1 % i glesbygden. Butiksbilarna
20499: minskade med 9 %. Nedläggningarna kommer                    Den lag som har getts om finansieringsstöd för
20500: uppenbarligen att fortgå enligt denna trend.            detaljhanddn i glesbygder är i detta nu i kraft
20501:    Verksamhetsförutsättningarna för i synnerhet         tili slutet av år 1989. Den av handels- och
20502: affärerna i glesbygden har försvårats, ökningen av      industriministeriet tillsatta arbetsgruppen för de-
20503: affärens allmänna kostnadsnivå förutsätter större       taljhandeln i glesbygden håller på att bereda en
20504: avkastning, konsumenternas krav har ökat och            framställning över hur affärsservicen i glesbygden
20505: konsumtions- och köpvanorna har förändrats. Då          effektivare kunde garanteras, på basis av den
20506: bilismen ökat har det blivit allt lättare att uträtta   vändning utvecklingen av möjligheterna att er-
20507: sina ärenden i tätorterna, där den mångsidiga           hålla detaljhandelsservice i glesbygden har tagit,
20508: och kvalitativa servicen samt affärernas special-       samt på basis av en bedömning av framtiden.
20509: erbjudanden lockar. De allt färre kunderna och          Arbetsgruppen kommer redan i sommar att läm-
20510: den minskande mängden inköp i näraffären samt           na in sitt förslag tili ministeriet för fortsatt
20511: de åldrande köpmännen och affärsfastigheter i           beredning.
20512: dåligt skick har för sin del bidragit tili en allt         Utgående från ovanstående kan det konstateras
20513: snabbare nedläggning av affärerna i glesbygden.         att handels- och industriministeriet redan har
20514:    Regeringen anser det viktigt att också gles-         vidtagit åtgärder för att utreda nuläget i fråga om
20515: bygdsområdenas basservice kan bevaras. För att          glesbygdshandeln i hela landet, och att Rege-
20516: trygga dagligvaruaffären har statsmakten sedan år       ringen i sinom tid, med ministeriets berednings-
20517: 1975 understött detaljhandeln i glesbygden. Mål-        arbete som utgångspunkt, kommer att ge sitt
20518: sättningen med det finansiella understödet är att       förslag tili fortsättning på den nuvarande lagen
20519: få nedläggningen av detaljhandelns verksamhets-         om finansieringsstöd för detaljhandeln i glesbyg-
20520: enheter i glesbygden att sakta av så att den            der, tili utvidgning av understödsramarna och tili
20521: nödvändigaste servicen med rimliga nationaleko-         effektivare åtgärder.
20522: 
20523:    Helsingfors den 17 juni 1987
20524: 
20525:                                                                            Minister Pertti Salolainen
20526:                                                   1987 vp.
20527: 
20528: Kirjallinen kysymys n:o 118
20529: 
20530: 
20531: 
20532: 
20533:                                      Saastamoinen: Henkisiä instituutioita, kuten koulujen suojelua
20534:                                         koskevien säännösten aikaansaamisesta
20535: 
20536: 
20537:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20538: 
20539:    ''Meillä on nyt aika äläkkä yhteiskouluasias-         too se pitkäjänteisestä ja sitkeästä sivistystahdosta
20540: sa", näin kirjoitti Minna Canth 100 vuotta sitten        ja sivistystyöstä. Mielestäni kysymys Kuopion yh-
20541: Kuopiosta tyttärelleen Ziirichiin. Minna Canth ja        teiskoulun lukion toiminnan jatkumisesta ei ole
20542: hänen edistykselliset aikalaisensa Lucina Hagman         pelkästään Kuopion kaupunkia koskeva. Sellai-
20543: mukaan luettuna kävivät vuosikausia kestävän             sen laitoksen kuin suomalaisen yhteiskoulun
20544: tiukan taistelun suomenkielisen yhteiskoulun             merkitys on aina ollut maakunnallinen ja myös
20545: saamiseksi Kuopioon. Kuopiossa oli jo silloin            valtakunnallinen.
20546: ruotsinkielinen tyttökoulu sekä lyseo. Minna                Tässä ajassa on havaittavissa paljon pintakult-
20547: Canth piti tärkeänä, että myös suomenkielisillä          tuuriin liittyviä ilmiöitä, jotka eivät tunne kunni-
20548: tytöillä olisi mahdollisuus yliopistoon johtavaan        oitusta kulttuuritraditioita kohtaan. Liian usein
20549: koulutukseen.                                            kiinnitetään huomiota lukuihin, numeroihin,
20550:    Meillä on nytkin äläkkä yhteiskouluasiassa            taulukoihin ja tehokkuuteen. Kansakunnan kult-
20551: Kuopiossa. Sata vuotta sitten perustettiin koulua,       tuuritraditio on monimuotoinen ilmiö, se kasvaa
20552: nyt se halutaan lopettaa. Kuopion kaupunginval-          ja vahvistuu koko kansakunnan olemassaolon
20553: tuusto on tosin niukalla äänten enemmistöllä             ajan. Osatekijöitä ovat tavat, monet konkreettiset
20554: tehnyt päätöksen, jonka mukaan Kuopion yhteis-           kiinteät muistomerkit kuten rakennukset ja esi-
20555: koulun lukio yhdistettäisiin Kuopion lyseon luki-        neet. Mutta lisäksi myös käsitteelliset tekijät
20556: oon. Opetusministeriöltä on anottu lupaa tähän           kuten esimerkiksi eräät instituutiot.
20557: koulufuusioon ja lupa on saatu. Yhdistämispää-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20558: töstä on perusteltu sillä, että keskustan lukioihin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20559: ei riitä oppilaita. Tältä näyttikin vuosi pari sitten,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20560: mutta kuten tiedämme, suunnitelmat eivät aina            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20561: toteudu ja tällä hetkellä Kuopion yhteiskoulun
20562: lukioon on tulossa yltäkyllin oppilaita. Valtuus-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20563: ton päätös on valtuuston päätös, siihen en tässä                 siin sellaisten säännösten aikaansaamisek-
20564: tahdo puuttua, joskin päätöksestä on valitettu.                  si, joiden avulla voitaisiin suojella paitsi
20565:    Kuopion yhteiskoulu on tänä vuonna toiminut                   konkreettisia, käsin kosketeltavia kulttuu-
20566: 95 vuotta. Kun sivistyslaitos on toiminut näin                   rimuistomerkkejä, kuten rakennuksia ja
20567: kauan ja sen toiminta on alkanut jo ennen                        maisemakokonaisuuksia, myös henkisiä
20568: valtiollisen itsenäisyytemme saavuttamista, ker-                 instituutioita, kuten kouluja?
20569: 
20570:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1987
20571: 
20572:                                             Riitta Saastamoinen
20573: 
20574: 
20575: 
20576: 
20577:  270661X
20578: 2                                        1987 vp. -       KK n:o ll8
20579: 
20580: 
20581: 
20582: 
20583:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20584: 
20585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nen instituutio, jonka on pystyttävä muuttumaan
20586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             yhteiskunnallisten muutosten mukana ja muu-
20587: olette 29 päivänä toukokuuta 1987 päivätyn                toksia ennakoiden.
20588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Kuopion kaupunginvaltuusto on katsonut tar-
20589: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         koituksenmukaiseksi yhdistää kaupungin keskus-
20590: taja Saastamoisen näin kuuluvasta kirjallisesta           tassa toistensa välittömässä läheisyydessä olevat
20591: kysymyksestä n:o 118:                                     kaksi lukiota. Oppilasmäärät, asutuksen jakautu-
20592:                                                           minen, liikenneolot sekä lukiokoulutuksen tarve
20593:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           ovat olennaisesti muuttuneet siitä, mitä ne olivat
20594:         siin sellaisten säännösten aikaansaamisek-        kyseessä olevien koulujen perustamisvaiheessa.
20595:         si, joiden avulla voitaisiin suojella paitsi      Kuopion kaupunginvaltuusto on toimivaltansa
20596:         konkreettisia, käsin kosketeltavia kulttuu-       puitteissa päättänyt, miten se asukkailleen järjes-
20597:         rimuistomerkkejä, kuten rakennuksia ja            tää koulutuspalveluja ja koulujen fuusioiminen
20598:         maisemakokonaisuuksia, myös henkisiä              on täysin hyväksyttävä ratkaisu. Ratkaisulla ei ole
20599:         instituutioita, kuten kouluja?                    vaikeutettu koulutuksen saavutettavuutta eikä
20600:                                                           huononnettu ulkokuntalaisten mahdollisuuksia
20601:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            sijoittua Kuopiossa toimiviin lukioihin. Valtion
20602: seuraavaa:                                                kouluviranomaisilla ei ole ollut aihetta puuttua
20603:    Kulttuuritradition vaaliminen ei edellytä, että        kaupungin ratkaisuihin.
20604: jonkun pitkään toimineen kulttuuri-instituution              Hallitus ei pidä tarpeellisena sellaisten sään-
20605: toimintaa jatkettaisiin entisellään vain sen vuok-        nösten aikaansaamista, joilla pyrittäisiin estä-
20606: si, että instituutio on syntynyt tietyissä historialli-   mään tässä tarkoitettujen kunnallisten päätösten
20607: sissa oloissa. Koululaitoksen tulee olla dynaami-         toimeenpano.
20608: 
20609:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1987
20610: 
20611:                                                                        Opetusministeri Christoffer Taxell
20612:                                        1987 vp. -     KK n:o 118                                       3
20613: 
20614: 
20615: 
20616: 
20617:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20618: 
20619:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           samhället och som skall kunna föregripa ändring-
20620: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            arna.
20621: skrivelse av den 29 maj 1987 tili vederbörande
20622: medlem av statsrådet översänt en avskrift av             Stadsfullmäktige i Kuopio har ansett det vara
20623: följande av riksdagsman Saastamoinen under-           ändamålsenligt att sammanslå de två gymnasier
20624: tecknade spörsmål nr 118:                             som ligger i varandras omedelbara närhet i sta-
20625:                                                       dens centrum. Elevantalet, bosättningsfördel-
20626:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningen, trafikförhållandena och behovet av gym-
20627:        att uppgöra sådana stadganden, med vars        nasieutbildning har på ett väsentligt sätt föränd-
20628:        hjälp inte bara konkreta, handgripliga         rats sedan den tid då ifrågavarande skolor grun-
20629:        kulturminnesmärken, t.ex. byggnader            dades. Stadsfullmäktige i Kuopio har inom ra-
20630:        och hela lanskap, utan också andliga           men för sin kompetens beslutat om hur den skall
20631:        institutioner, t.ex. skolor, kunde skyd-       erbjuda stadens invånare utbildningsservice, och
20632:        das?                                           fusion av skolorna är en fullt acceptabellösning.
20633:                                                       Lösningen har inte försämrat möjligheterna att få
20634:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utbildning och inte heller möjligheterna för
20635: anföra följande:                                      invånare från andra kommuner att bli intagna tili
20636:    Bevarandet av kulturtraditioner förutsätter inte   gymnasium i Kuopio. Statens skolmyndigheter
20637: att man skall fortsätta som förut med verksam-        har inte sett någon anledning tili att befatta sig
20638: heten vid en kulturinstitution, som funnits sedan     med stadens avgöranden.
20639: en lång tid, bara därför att institutionen har           Regeringen anser det inte vara nödvändigt att
20640: grundats under vissa historiska förhållanden.         få tili stånd några sådana stadganden, med vilka
20641: Skolväsendet skall vara en dynamisk institution,      man skulle försöka förhindra verkställandet av
20642: som skall kunna anpassa sig efter ändringar i         här avsedda kommunala beslut.
20643: 
20644:     Helsingfors den 25 juni 1987
20645: 
20646:                                                            Undervisningsminister Chnstoffer Taxell
20647: 1
20648: 1
20649:  1
20650:   1
20651:   1
20652:    1
20653:    1
20654:     1
20655:     1
20656:      1
20657:      1
20658:       1
20659:       1
20660:        1
20661:        1
20662:         1
20663:         1
20664:          1
20665:          1
20666:           1
20667:           1
20668:            1
20669:            1
20670:             1
20671:                                                1987 vp.
20672: 
20673: Skriftligt spörsmål nr 119
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 
20678:                                   Melin m.fl.: Om lindring av de krav som ställs för 2:a klasseos
20679:                                     brevpost
20680: 
20681: 
20682:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
20683: 
20684:    Enligt postens direktiv för 2:a klass brev bör    utom i praktiken möjliggöra 2:a klass post även
20685: dessa uppgå tili minst 20 st per postningsgång.      för privatpersoner. Om detta inte är möjligt
20686: För storföretag med mycket post är detta ett         skulle dock en minskning av minimiantalet tili
20687: behändigt sätt att spara kostnader för brev, som     10 eller 15 brev per postningsgång innebära en
20688: icke är brådskande. För småföretag, som verk-        väsentlig förbättring för mången småföretagare.
20689: ligen vore i behov av statens stödåtgärder, är det
20690:                                                         Hänvisande tili det ovan anförda får under-
20691: i de flesta fall omöjligt att använda sig av 2:a
20692:                                                      tecknade i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
20693: klass brev. Få småföretagare kan nämligen dagli-
20694:                                                      ordningen föreskriver tili vederbörande medlem
20695: gen få ihop 20 st 2:a klasseos brev, utan måste
20696:                                                      av statsrådet ställa följande spörsmål:
20697: vänta i några dagar innan denna mängd samlats.
20698: Väntetiden blir därvid för lång och enda utvägen
20699: är att abvända enbart dyrare 1:a klass post.                   Är Regeringen beredd att minska mi-
20700:                                                             nimiantalet postförsändelser som nu
20701:    Ett avskaffande av minimiantalet brev skulle             krävs per postningsgång för billigare 2:a
20702: ställa alla företagare i samma ställning och dess-          klass brevpost?
20703: 
20704:      Helsingfors den 2 juni 1987
20705: 
20706:           Ingvar S. Melin               Gunnar Jansson                Per-Henrik Nyman
20707: 
20708: 
20709: 
20710: 
20711: 270653N
20712: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 119
20713: 
20714: Kirjallinen kysymys n:o 119                                                                 Suomennos
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719:                                    Melin ym.: 2. luokan kirjepostille asetettujen vaatimusten lieventä-
20720:                                      misestä
20721: 
20722: 
20723:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20724: 
20725:    Postin antamien 2. luokan kirjeitä koskevien          Kirjeiden vähimmäismäärän poistaminen aset-
20726: ohjeiden mukaan näiden määrän tulee olla vä-          taisi kaikki yrittäjät samaan asemaan, ja tekisi
20727: hintään 20 kpl postituskerralla. Suuryrityksille,     käytännössä myös yksityishenkilöille mahdollisek-
20728: joilla on paljon postia, tämä on kätevä tapa          si käyttää hyväkseen 2. luokan postia. Jos tämä ei
20729: säästää sellaisista kirjeistä aiheutuvia kustannuk-   ole mahdollista, vähimmäismäärän alentaminen
20730: sia, jotka eivät ole kiireellisiä. Pienyrityksien,    10 tai 15 kirjeeseen postituskerralta merkitsisi
20731: jotka todella olisivat valtion tuen tarpeessa, on     olennaista parannusta monelle pienyrittäjälle.
20732: useimmissa tapauksissa mahdotonta käyttää hy-
20733: väkseen 2. luokan kirjeitä. Harvat pienyrittäjät        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20734:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20735: voivat nimittäin saada kokoon 20 kpl 2. luokan
20736:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20737: kirjettä päivittäin, vaan he joutuvat odottamaan
20738:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20739: muutamia päiviä, ennen kuin tämä määrä on
20740: saatu kokoon. Odotusaika muodostuu tällöin
20741: liian pitkäksi, ja ainoaksi mahdollisuudeksi jää                Onko Hallitus valmis alentamaan ny-
20742: pe.lkästään kalliimman ·1. luokan postin käyttä-             kyisin vaadinavaa halvemman 2. luokan
20743: mmen.                                                        kirjepostin postilähetysten vähimmäis-
20744:                                                              määrää postituskerralta?
20745: 
20746:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
20747: 
20748:          Ingvar S. Melin                 Gunnar Jansson                 Per-Henrik Nyman
20749:                                        1987 vp. -      KK n:o 119                                       3
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20755: 
20756:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa        poikkeavasti. Voidakseen käyttää hitaampaa ja
20757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siitä syystä huokeampaa 2. luokan kuljetusno-
20758: olette kesäkuun 2 päivänä 1987 päivätyn kirjeen-       peutta tulee asiakkaalla olla 2. luokan kirjeitä 20
20759: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kpl postituskertaa kohden.
20760: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Meli-
20761: nin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-         Kirjeiden vähimmäismäärärajan valinnalla py-
20762:                                                        rittiin mm. siihen, että se toimii hyvänä erottelu-
20763: tä n:o 119:
20764:                                                        perusteena 1. ja 2. luokan postina kuljetettaville
20765:           Onko Hallitus valmis alentamaan ny-          kirjeille. Samalla pyrittiin siihen, että asiakkai-
20766:        kyisin vaadittavaa halvemman 2. luokan          den olisi suhteellisen helppo yltää määrärajaan
20767:        kirjepostin postilähetysten vähimmäis-          päivittäisten lähetyskertymien osalta. Postitalou-
20768:        määrää postituskerralta?                        dellisena tavoitteena määrärajaa asetettaessa oli
20769:                                                        uudistuksen toteuttaminen siten, että postitoi-
20770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       men tulokertymä ei uudistuksen johdosta ale ne.
20771: ti seuraavaa:                                          Näiden lähtökohtien mukaisesti 2. luokan kirjei-
20772:                                                        den vähimmäismäärärajaksi saatiin 20 kpl.
20773:    Vuonna 1984 toteutetun kirjelähetysten luoki-
20774: tusuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli postilii-       Mikäli määrärajaksi valittaisiin nykyistä alhai-
20775: kenteen tehostaminen ja palvelutuotannon edel-         sempi kappalemäärä, merkitsisi se postitaloudel-
20776: lytysten parantaminen. Tavoitteeseen pyrittiin         lisessa mielessä tulojen menetystä 2. luokan kir-
20777: yksinkertaistamaila postiliikennettä koskevia          jeiden määrän lisääntyessä 1. luokan kustannuk-
20778: säännöksiä ja samalla itse postiliikennettä. Uudis-    sella. Samalla muutos lisäisi painetta taksojen
20779: tuksen toteuttaminen oli kuitenkin käytännössä         korottamiseen, mikä heikentäisi postitoimen ase-
20780: mahdollista vain tietyin, lähetysten postiin jättä-    maa kiristyvässä kilpailutilanteessa. Vähimmäis-
20781: miseen ja käsittely- ja kuljetusprosessiin liittyvin   määrärajan kokonaan poistaminen merkitsisi em.
20782: edellytyksin. Tavoitteena oli myös saada aikaan        taloudellisuusnäkökohtien lisäksi sitä, ettei edes
20783:  1. ja 2. luokan kirjeiden entistä tasaisempi jakau-   huomattavalla lisäkapasiteetilla - mikäli sitä
20784: ma, jolloin voitaisiin varmistaa 1. luokan kirjei-     olisi käytettävissä - pystyttäisi turvaamaan kii-
20785: den nopea perilletoimitus ja vähentää ilta- ja         reellisen 1. luokan postin perilletoimitusta asiak-
20786: yötyötä. Lähetysten erillään pitämiseksi ja kiireel-   kaiden haluamassa määräajassa. Posti- ja telelai-
20787: listen 1. luokan kirjeiden perilletoimituksen tur-     toksen asiakkailtaosa saama palaute sekä muut
20788: vaamiseksi tavoiteajassa jouduttiin asiakkaan va-      kokemukset kuluneiden kolmen vuoden ajalta
20789: lintamahdollisuutta jossain määrin rajoittamaan.       ovat myös osoittaneet, ettei kirjeluokituksessa ole
20790:     Nykyisen luokitusjärjestelmän kaksi kuljetus-      tällä hetkellä tarvetta esitetyn kaltaiseen muutok-
20791:  nopeusluokkaa on taksoitettu selvästi toisistaan      seen.
20792: 
20793:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1987
20794: 
20795:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
20796: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 119
20797: 
20798: 
20799: 
20800: 
20801:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
20802: 
20803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         använda den långsammare, och därför förmånli-
20804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gare, 2:a klassen skali kunden ha minst 20
20805: den 2 juni 1987 tili vederbörande medlem av          stycken 2:a klass brev per postningsgång.
20806: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
20807:                                                         Vid valet av gränsen för minimiantalet brev
20808: dagsman Melin m.fl. undertecknade spörsmål nr
20809:                                                      eftersträvades bl.a. att den fungerar väl som
20810: 119:                                                 grund för att särskilja brev, som skall transporte-
20811:           Är Regeringen beredd att minska mi-        ras som 1:a respektive 2:a klass post. Syftemålet
20812:        nimiantalet postförsändelser som nu           var samtidigt att det skall vara relativt lätt för
20813:        krävs per postningsgång för billigare 2:a     kunderna att uppnå minimiantalet försändelser,
20814:        klass brevpost?                               som anhopas per dag. Det ekonomiska målet då
20815:                                                      minimiantalet fastslogs var att reformen skall
20816:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      genomföras så, att postfunktionens inkomster
20817: anfora följande:                                     inte sjunker tili följd härav. 1 enlighet med dessa
20818:                                                      utgångspunkter fastställdes gränsen för minimi-
20819:     Huvudsyftet med den år 1984 genomförda
20820:                                                      antalet 2:a klass brev tili 20 stycken.
20821: reformen av klassificeringen av brevförsändelser
20822: var att effektivera posttrafiken och att förbättra       Om det som minimiantal skulie väljas ett antal
20823: förutsättningarna för produktioneo av tjänster.      försändelser, som är lägre än det nuvarande,
20824: Avsikten var att målet skulie nås genom att          skulle det i ekonomiskt hänseende innebära ett
20825: stadgandena angående posttrafiken, och därige-       inkomstbortfall, då mängden brev av 2:a klass
20826: nom också själva posttrafiken, förenklades. Ge-      ökar på bekostnad av antalet brev av 1:a klass.
20827: nomförandet av reformen var emeliertid i prakti-     Förändringen skulle samtidigt öka behovet av att
20828: ken möjligt endast under sådana förutsättningar      höja taxorna, vilket skulle försvaga postens ställ-
20829: som ansluter sig tili inlämnandet av försändelser    ning i den allt hårdare konkurrensen. Ett full-
20830: tili posten och tili hanterings- och transportpro-   ständigt slopande av minimiantalet skulle, bort-
20831: cessen. Målet var också att åstadkomma en jäm-       sett från de ovan nämnda ekonomiska synpunk-
20832: nare fördelning än tidigare av 1:a och 2 :a klass    terna, dessutom innebära att det inte ens med en
20833: brev. Då kunde en snabb befordran av 1:a klass       betydande tilläggskapacitet, om en sådan stod
20834: brev säkerstälias och kvälls- och nattarbetet kun-   tili förfogande, skulie gå att säkerställa beford-
20835: de minskas. För att säkerställa att försändelserna   ringen av brådskande 1:a klass post inom den tid
20836: hålls i sär och att brådskande 1: a klass brev       som kunderna önskar. Den feedback som post-
20837: befordras inom avsedd tid var det nödvändigt att     och televerket har fått av sina kunder, samt andra
20838: i viss mån inskränka kundens valmöjligheter.         erfarenheter under de tre år som har gått, har
20839:    De två befordringsklasserna i det nuvarande       också utvisat att det inte i detta ögonblick finns
20840: klassificeringssystemet har taxerats så att det      något behov av en ändring av brevklassifice-
20841: tydligt avviker från varandra. För att kunna         ringen av det slag som föreslås i spörsmålet.
20842: 
20843:     Helsingfors den 24 juni 1987
20844: 
20845:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
20846:                                                 1987 vp.
20847: 
20848: Kirjallinen kysymys n:o 120
20849: 
20850: 
20851: 
20852: 
20853:                                    Astala: TVL:n konekorjaamon rakentamisesta Turkuun
20854: 
20855: 
20856:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20857: 
20858:    TVL:n konekorjaamon uudisrakennusta on              minen on ainoa järkevä ja taloudellinen vaihto-
20859: odotettu Turussa jo useita vuosia. Hanke on ollut      ehto, mikäli halutaan Turun konekorjaamon tilo-
20860: vireillä ilmeisesti jo yli 20 vuotta. Se on ollut      ja kehittää nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Ny-
20861: useita kertoja lähellä toteutumistaan, mutta aina      kyinen ahdas ja liikenteellisesti hankala sekä
20862: ovat muut TVL:n piirit korjaamorakentamisten           suunniteltujen uusien katujen pirstoma tontti ei
20863: suhteen ohittaneet TVL:n Turun piirin erittäin         suo mahdollisuutta kehittää korjaamotoimintaa
20864: kiireellisen ja tarpeellisen rakennushankkeen.         nykyisissä tiloissa. TVL:n Turun piirillä on Ru-
20865: Toivon mukaan vuoden 1988 budjetissa varataan          nosmäessä noin 14 hehtaarin suuruinen tontti,
20866: rakentamismäärärahoja konekorjaamon rakenta-           johon uusi konekorjaamo on mahdollista raken-
20867: miseen Turussa. Suunnitelmat ovat valmiina ja          taa.
20868: työt voidaan aloittaa välittömästi.                       On perusteltua syytä edellyttää, että TVL:n
20869:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piiri on        konekorjaamon rakentaminen Turussa alkaa vii-
20870: useaan otteeseen esittänyt huolestumisensa kor-        meistään vuoden 1988 alusta.
20871: jaamohankkeen siirtymisestä. Piirin konekalus-
20872:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20873: ton, mukaan lukien laaja lauttakalusto, taloudel-
20874:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20875: linen kunnossapitotoiminta kärsii ja kaluston
20876:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20877: toimintavarmuus jopa vaarantuu, mikäli uuden
20878:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20879: korjaamon rakentamista vielä lykättäisiin.
20880:    TVL:n Turun piiri on toiminnaltaan vilkkain                  Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
20881: piiri. Siellä on myös eniten yksittäisiä tiemestari-          Turun piirin konekaluston, mukaan lu-
20882: piirejä. Turun korjaamon toiminta on keskittynyt              kien laaja lauttakalusto, kunnossapitotoi-
20883: lossi- ja aluskaluston sekä ns. konepankkikalus-              minta kärsii ja kaluston toimintavarmuus
20884: ton korjaus- ja huoltotoimintaan. Vesiliikenneka-             vaarantuu, mikäli uutta konekorjaamo-
20885: luston kunnossapidosta huolehtii Turun korjaa-                hanketta ei pikaisesti toteuteta ja välttä-
20886: mo kokonaisuudessaan.                                         mättömiä määrärahoja varata viimeistään
20887:    Nykyisen konekorjaamon rakentaminen on                     valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvi-
20888: aloitettu jo vuonna 1928. Uusien tilojen rakenta-             oon?
20889: 
20890:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
20891: 
20892:                                                Heli Astala
20893: 
20894: 
20895: 
20896: 
20897: 2706862
20898: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 120
20899: 
20900: 
20901: 
20902: 
20903:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20904: 
20905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin ko-
20906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nekorjaamo on laitoksen toimenpideohjelmassa
20907: olette 2 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-    esitetty toteutettavaksi vuosina 1988--90, mutta
20908: ne n:o 573 ohella toimittanut valtioneuvoston        hankkeen laajuuden takia on uudessa ohjelma-
20909: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    luonnoksessa hankkeen aikataulua täsmennetty
20910: taja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta      siten, että korjaamon rakennussuunnittelu aloite-
20911: kysymyksestä n:o 120:                                taan vuonna 1988 ja se rakennetaan vuosina
20912:                                                      1989--91. Rakennussuunnittelun aloittaminen
20913:           Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n        vaatii suunnittelukehotuksen antamisen ja mää-
20914:        Turun piirin konekaluston, mukaan lu-         rärahan varaamisen valtion tulo- ja menoarvioon.
20915:        kien laaja lauttakalusto, kunnossapitotoi-    Kysymyksessä esitetty arvio suunnitelmien val-
20916:        minta kärsii ja kaluston toimintavarmuus      miusasteesta ja töiden aloittamisvalmiudesta on
20917:        vaarantuu, mikäli uutta konekorjaamo-         tästä syystä liian optimistinen.
20918:        hanketta ei pikaisesti toteuteta ja välttä-      Hankkeen kustannusennuste on juuri valmis-
20919:        mättömiä määrärahoja varata viimeistään       tuneen perustamissuunnitelmaehdotuksen mu-
20920:        valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvi-        kaan 16,0 miljoonaa markkaa (i = 155) ja laajuus
20921:        oon?                                          noin 3 000 hyöty-m 2 •
20922:                                                         Liikenneministeriö pitää hanketta tarpeellisena
20923:                                                      ja kiireellisenä sekä pyrkii siihen, että hanke
20924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     voitaisiin toteuttaa edellä esitetyn tarkistetun
20925: ti seuraavaa:                                        aikataulun mukaisesti.
20926: 
20927:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1987
20928: 
20929:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
20930:                                      1987 vp. -      KK n:o 120
20931: 
20932: 
20933: 
20934: 
20935:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20936: 
20937:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         verkets maskinreparationsverkstad skall uppföras
20938: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       åren 1988-90, men på grund av att projektet är
20939: 573 av den 2 juni 1987 tili vederbörande medlem      så omfattande, har tidtabellen för projektet i det
20940: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nya programutkastet preciserats så, att bygg-
20941: riksdagsledamot Heli Astala undertecknade            nadsplaneringen påbörjas år 1988 och repara-
20942: spörsmål nr 120:                                     tionsverkstaden byggs under åren 1989-91.
20943:                                                      Byggnadsplaneringen kan inte påbörjas förrän
20944:           Är Regeringen medveten om att upp-         projekteringsanmaning har getts och anslag har
20945:        rätthållandet av maskininventarier, inklu-    reserverats i statsförslaget. Den i spörsmålet fram-
20946:        sive omfattande färjinventarier, vid väg-     förda uppskattningen av byggskedet för det pla-
20947:        och vattenbyggnadsverkets Åbo distrikt        nerade nybygget och av förutsättningarna för att
20948:        försvåras och att inventariernas funktions-   påbörja arbetet är därför allrför optimistisk.
20949:        säkerhet äventyras, om projektet angåen-
20950:        de en ny maskinreparationsverkstad inte         Kostnadsberäkningen för projektet är enligt
20951:        snart genomförs och nödvändiga medel          det nyss uppgjorda förslaget tili anläggningsplan
20952:        reserveras senast i statsförslaget för år     16,0 miljoner mark (i = 155) och arealen ca
20953:        1988?                                         3 000 nyttokvadratmeter.
20954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Trafikministeriet anser att projektet är nödvän-
20955: anföra följande:                                     digt och brådskande, och ministeriet gör vad det
20956:   Det har i åtgärdsprogrammet för väg- och           kan för att detta projekt skall kunna genomföras
20957: vattenbyggnadsverkets Åbo distrikt föreslagits att   i enlighet med ovan nämnda, justerade tidtabell.
20958: 
20959:     Helsingfors den 18 juni 1987
20960: 
20961:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
20962: \
20963:                                                  1987 vp.
20964: 
20965: Kirjallinen kysymys n:o 121
20966: 
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                                     Pulliainen: Rehtorien ja dekaanien päätösvallan lisäämisestä korkea-
20971:                                        koululaitoksessa
20972: 
20973: 
20974:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20975: 
20976:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan halli-        nit kuitenkin yksimielisesti esittivät mallin, jolla
20977: tus suunnittelee korkeakoululaitoksen rehtorien         päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen
20978: ja dekaanien päätösvaltaan sisältyvien valtuuksien      lopputulokseen. Rahat jaettiin hallituksen pää-
20979: lisäämistä erityisesti erittelemättömien määrära-       töksellä tiedekunnille tavalla, joka mahdollistaa
20980: hojen jakamisessa. Rehtorilla olisi valta päättää       mm. reagenssien hankinnassa mahdollisimman
20981: viran sijoittamisesta ja opetusalan täsmentämises-      suuret kertaostot, jolloin hinta on mahdollisim-
20982: tä tai muuttamisesta, jollei muualla ole toisin         man edullinen hankkijalle. Samalla kirjallisuu-
20983: säädetty.                                               den hankinnat saatiin kerrankin tehdä ilman
20984:     Samoin julkisuudessa esiintyneiden tietojen         "jemmausoperaatiota", joka näkyy aina loppu-
20985: mukaan hallitus haluaisi näin ajaa ''tavoitteellis-     vuodesta säästönä olevana laitosmäärärahaosuute-
20986: ta johtamista'' yliopistolaitokseen. Tätä tehostet-     na, mihin puolestaan tilintarkastajat kiinnittävät
20987: taisiin vielä pidentämällä rehtorien ja dekaanien       huomiota ja mikä antaa ulkopuoliselle aivan
20988: toimikausia.                                            väärän kuvan yliopiston toiminnasta.
20989:     Oulun yliopistossa pitempään kuin kukaan               Oulun yliopiston hallituksessa ei ole kertaa-
20990: toinen dekaanina toimineena minulle on kerty-           kaan 7 vuoden aikana, jolloin olen rahoja ollut
20991: nyt kokemuksia tavoitteellisesta johtamisesta ny-       jakamassa, "riidelty" rahoista, vaan on perus-
20992: kyisten säädösten voimassa ollessa ja henkiseltä        teellisesti keskusteltu jaon perusteista ja kyetty
20993: ilmastoltaan usein vaikeassakin tiedekunnassa.          aina myös erityiskohdentamiseen, kun siihen on
20994:     Opetusministeriön virkamiehistö puhuu mie-          tarvetta ollut. Kertaakaan ei ole jakopäätöksestä
20995: lellään ''määrärahojen tasajaosta'' korkeakouluis-      äänestetty, vaikka keskustelu onkin kestänyt tun-
20996: sa ja "riitelystä rahojen jaossa". Oulun yliopis-       teja. Tällä tavoin on dekaaneilla ollut selvä kuva
20997: ton luonnontieteellisessä tiedekunnassa toteutet-       jaon perusteista, kun he ovat joutuneet aikanaan
20998: tiin dekaanikauteni aikana (6,5 v) kaksi tuloksel-      raportoimaan tiedekunnan 1tiedekuntaneuvoston
20999: lisuuden arviointia (johtavana henkilönä prof.          jäsenille ja laitosten johtajille/ esimiehille.
21000: Hans Krieger). Kumpikin selvitys antoi hyvin              Jos päätöksen tekisi dekaani tai rehtori yksin,
21001: samanlaisen kuvan "tuloksellisuudesta" sekä             kohdistuisi häneen kohtuuton paine ennen jako-
21002: opinnäytteissä että tieteellisessä tuotannossa. Sel-    päätöstä ja sen jälkeen. Hän joutuisi kertomaan
21003: vitysten tulosten perusteella myös ohjattiin tiede-     päätöksensä perusteet kymmenille ja sadoille
21004: kunnan jaettavissa olleita määrärahoja. Kun sel-        henkilöille erikseen, eikä hän ennättäisi tehdä
21005: vitystyö oli tehty yhteisymmärryksessä, niin tiede-     mitään ''järkevää'' tuona aikana. Samalla kasau-
21006: kunnan päättävä elinkin saattoi sopusoinnussa           tuisi kohtuuttomia paineita seuraavaan dekaanin
21007: tehdä päätöksensä. Tärkeää on nimittäin myös            tai rehtorin vaaliin. Enemmistöhän jäisi aina
21008: se, että kaikille laitoksille ja opettaja-tutkijoille   ilman '' erityisrahaa''.
21009: taataan työskentelyedellytykset. Kaikillahan on
21010: voimassa olevien säädösten mukaan opetus- ja               Merkittävää on myös pohdiskella sitä, mikä on
21011:  (lehtoreita lukuun ottamatta) tutkimusvelvolli-        tuloksellisuutta. Kun tämä on tiedekuntien ja eri
21012: suus.                                                   alojen kesken hyvin vaikeaa perusteiltaan saman-
21013:                                                         kaltaistaa, johtaa se erityisesti rehtorin vaali
21014:     Kuluvalle vuodelle myönnettiin Oulun yliopis-
21015: tolle sen verran lisää laitosmäärärahaa, että sitä      -tilanteessa taktikointiin, jossa arvot ratkaistaan
21016:                                                         jo rehtorin valinnalla.
21017: saatettiin ajatella jossain määrin ohjattavan tuot-
21018: tavuusperiaatteen mukaan. Tiedekuntien dekaa-             Ei ole myöskään mitään mieltä jättää rehtorin
21019: 
21020: 270741]
21021: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 121
21022: 
21023: ratkaistavaksi sitä, mikä on alaltaan määrittämät-    kaanin) harteille ei mahdollisesti lainkaan palvele
21024: tömän professuurin ala.                               sitä tehokkuuden tavoitetta, johon pyritään.
21025:    Sen sijaan voidaan säädöksin mahdollistaa se,         Lisäksi on syytä tähdentää sitä, että tieteellisen
21026: että hallituksen ja tiedekuntaneuvoston mahdol-       yhteisön työn merkitys paljastuu usein vasta vuo-
21027: lisuutta delegoida päätösvaltaa rehtorille ja de-     sikymmenien jälkeen, kun nähdään, palveliko
21028: kaanille lisätään. On kuitenkin todettava, ettei      tuo toiminta lainkaan sen yhteisön hyvää, jolle se
21029: hallitus eikä liioin tiedekuntaneuvosto nykyisel-     oli hyväksi tarkoitettu. Maapallon historia kertoo
21030: läänkään läkähdy työtaakan alla.                      lukuisista tapauksista, joissa tieteellis-teknisestä
21031:    Hallinnonuudistuksella pynttun lisäämään           oivalluksesta on ollut vain vahinkoa ihmis- ja
21032: työyhteisödemokratiaa      korkeakoululaitoksessa.    muulle luomakunnalle. Tilannetta ei pelasta se,
21033: Nyt ollaan taas menossa päinvastaiseen suuntaan,      että oivallus tehtiin "tavoitteellisen johtamisen
21034: mikäli julkisuuteen tihkuneet tiedot kertovat         tuloksena tehokkaasti''.
21035: todellisista aikeista.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21036:    Yhteenvetona edellä sanotusta voidaan todeta,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21037: että kannustamalla yliopistollista työyhteisöä si-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21038: säiseen, demokraattisia pelisääntöjä noudatta-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21039: vaan tulostensa arviointiin ja sen perusteella
21040: johtopäätösten tekoon luodaan suotuisa ilmapiiri                 Aikooko Hallitus todella ryhtyä toi-
21041: tiedeyhteisölle, joka spontaanisti pyrkii tuloksel-            miin yliopistojen ja korkeakoulujen reh-
21042: lisuuteen. Päätösvallan ja vastuun sälyttäminen                torien ja dekaanien valtuuksien lisäämi-
21043: yhden tai korkeintaan muutaman henkilön (de-                   seksi säädösteitse?
21044: 
21045:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
21046: 
21047:                                             Erkki Pulliainen
21048:                                       1987 vp. -- ~ n:o 121                                             3
21049: 
21050: 
21051: 
21052: 
21053:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21054: 
21055:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lujen mahdollisuuksia itse päättää niille osoitet-
21056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tujen määrärahojen käytöstä. Valtioneuvoston
21057: olette 2 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-     päätös jaettiin eduskunnalle sen käsitellessä lakia
21058: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      korkeakoululaitoksen kehittämisestä.
21059: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliai-        Korkeakoululaitoksen kehittämislain ja valtio-
21060: sen tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 121:           neuvoston päätöksen edellyttämät toimenpiteet
21061:          Aikooko Hallitus todella ryhtyä toi-         ovat korkeakouluissa ja opetusministeriössä val-
21062:        miin yliopistojen ja korkeakoulujen reh-       misteltavina. Näihin kuuluu myös korkeakou-
21063:        torien ja dekaanien valtuuksien lisäämi-       lujen tavoitteellisen johtamisen edellytysten pa-
21064:        seksi säädösteitse?                            rantaminen.
21065:                                                          Tavoitteellisen johtamisen kehittämistoimia on
21066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valmisteltu korkeakoulujen johdon ja opetusmi-
21067: ti seuraavaa:                                         nisteriön edustajien kesken. Valmistelutyössä on
21068:                                                       muun ohella selvitetty sitä, miten korkeakouluja
21069:    Laissa korkeakoululaitoksen kehittämisestä
21070:                                                       koskevia säädöksiä tulisi tarkistaa, jotta tavoit-
21071: (1052/86) säädetään korkeakoulujen määräraho-
21072:                                                       teelliselle johtamiselle luotaisiin nykyistä parem-
21073: jen korottamisesta ja niiden kohdentamisesta.
21074:                                                       mat mahdollisuudet. Säädösten osalta selvitys-
21075: Määrärahoja korotetaan lain mukaan tehokkaan
21076:                                                       työssä on tullut esille kolme kohdetta, joiden
21077: ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Mää-
21078:                                                       osalta harkitaan tarkistuksia. Nämä ovat päätök-
21079: rärahojen lisäystä kohdennettaessa otetaan lain
21080:                                                       senteon delegoiminen, johtamistehtävissä olevien
21081: mukaan erityisesti huomioon tutkimuksen ja tut-
21082:                                                       päätösvallan vahvistaminen ja toimikausien pi-
21083: kijankoulutuksen tarpeet sekä saavutetut tulok-
21084:                                                       dentäminen.
21085: set.
21086:    Päättäessään esittää Tasavallan Presidentille,        Opetusministeriön ja korkeakoulujen edusta-
21087: että eduskunnalle annetaan esitys laiksi korkea-      jien kesken sovittiin, että ministeriössä valmistel-
21088: koululaitoksen kehittämisestä, valtioneuvosto te-     laan virkatyönä käsittelyn pohja, jonka nojalla
21089: ki samalla päätöksen korkeakoululaitoksen kehit-      korkeakouluissa voidaan asiaa käsitellä ja tehdä
21090: tämisestä vuosina 1988--1991. Päätöksen mu-           korkeakoulun ehdotus. Koska samanaikaisesti
21091: kaan eräitä määrärahoja lisätään vuosittain reaali-   ovat vireillä uudesta virkamieslainsäädännöstä
21092: sesti vähintään 15 % . Samalla valtioneuvosto         johtuvat säädösten tarkistukset, nämä kaksi asiaa
21093: edellytti, että korkeakoulujen uudet voimavarat       liitettiin käytännön syistä yhteen.
21094: osoitetaan pääosin tutkimuksen ja tutkijankoulu-         Korkeakoulut ovat käsitelleet ehdotuksensa
21095: tuksen edellytysten parantamiseen ja että korkea-     asetusten tarkistamiseksi asianmukaisessa käsitte-
21096: koulujen toimintaa tehostetaan ja tuloksellisuut-     lyjärjestyksessä ja toimittaneet ehdotuksensa ope-
21097: ta parannetaan. Valtioneuvosto edellytti myös,        tusministeriölle. Opetusministeriössä tutkitaan
21098: että korkeakoulujen tavoitteellisen johtamisen        tehdyt ehdotukset ja ryhdytään asian vaatimiin
21099: edellytyksiä parannetaan sekä lisätään korkeakou-     toimiin.
21100: 
21101:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
21102: 
21103:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
21104: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 121
21105: 
21106: 
21107: 
21108: 
21109:                                Till Riksdagens Herr Talman
21110: 
21111:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           utökas. Statsrådets beslut delades ut till riks-
21112: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er             dagen då den behandlade lagen om utveckling
21113: skrivelse av den 2 juni 1987 till vederbörande       av högskoleväsendet.
21114: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      De åtgärder som förutsätts i lagen om utveck-
21115: av riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       ling av högskoleväsendet och i statsrådets beslut
21116: mål nr 121:                                          bereds för närvarande i högskolorna och under-
21117:          Ämnar Regeringen verkligen vidta åt-        visningsministeriet. Till dessa hör också förbätt-
21118:        gärder för att öka befogenheterna för         ring av förutsättningarna för högskolornas mål-
21119:        universitetens och högskolornas rektorer      styrning.
21120:        och dekaner författningsvägen?                   Åtgärderna för utveckling av målstyrningen
21121:                                                      har beretts av högskolornas ledning och undervis-
21122:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsministeriet representanter. Vid berednings-
21123: anföra följande:                                     arbetet har det bl.a. utretts hur stadgandena
21124:                                                      beträffande högskolorna skall justeras för att
21125:    1 lagen om utveckling av högskoleväsendet
21126:                                                      bättre förutsättningar för målstyrningen skapas.
21127: (1052/86) stadgas om höjning av högskolornas
21128:                                                      Vad stadgandena beträffar har det i utrednings-
21129: anslag och deras tilldelning. Enligt lagen höjs
21130:                                                      arbetet framkommit tre objekt för vilkas del det
21131: anslagen för säkrande av en effektiv och resultat-
21132:                                                      övervägs justeringar. Dessa är delegering av be-
21133: rik verksamhet. Vid tilldelningen av de ökade
21134:                                                      slutsfattandet, stärkande av beslutanderätten för
21135: anslagen skall enligt lagen särskilt beaktas beho-
21136:                                                      dem som har ledningsuppgifter och förlängning
21137: ven inom forskning och forskarutbildning samt
21138:                                                      av tjänstetiden.
21139: uppnådda resultat.
21140:    Då statsrådet beslöt att för Republikens Presi-      Mellan representanter för undervisningsminis-
21141: dent framlägga att tili riksdagen skulle avlåtas     teriet och högskolorna överenskoms det att grun-
21142: en proposition om utveckling av högskoleväsen-       den för behandlingen bereds i ministeriet som
21143: det fattade det samtidigt ett beslut om utveck-      tjänstearbete på basis av vilket man i högskolorna
21144: ling av högskoleväsendet åren 1988-1991. En-         kan behandla ärendet och utarbeta högskolans
21145: ligt beslutet höjs en del anslag årligen reellt      förslag. Eftersom justeringar av stadgandena be-
21146: minst 15 % . Samtidigt förutsatte statsrådet att     träffande de nya tjänstemannalagstiftningen är
21147: högskolornas nya resurser i huvudsak används för     aktuella samtidigt har dessa två saker av praktiska
21148: förbättrande av förutsättningarna för forskning      orsaker sammankopplats.
21149: och forskarutbildning och att högskolornas verk-        Högskolorna har behandlat sina förslag till
21150: samhet effektiveras och resultatet förbättras.       justering av förordningarna i sakenlig behand-
21151: Statsrådet förutsatte också att förutsättningarna    lingsordning och tillställt undervisningsminis-
21152: för högskolornas målstyrning förbättras samt att     teriet sina förslag. De gjorda förslagen granskas i
21153: högskolornas möjligheter att själva bestämma om      undervisningsministeriet och de åtgärder som
21154: användningen av de anslag om anvisats dem            saken kräver vidtas.
21155: 
21156:     Helsingfors den 23 juli 1987
21157: 
21158:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
21159:                                                1987 vp.
21160: 
21161: Kirjallinen kysymys n:o 122
21162: 
21163: 
21164: 
21165: 
21166:                                   Lehtosaari ym.: Pilkintämaksujen Jaon nopeuttamisesta
21167: 
21168: 
21169:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21170: 
21171:    Vuonna 1982 annettu kalastuslaki on ollut             Kalastuspiirien päätöksistä tehdyt valitukset
21172: voimassa noin neljä ja puoli vuotta. Kalastuslaki     ratkaiseva maan ylin kalatalousviranomainen on
21173: sisältää eräänä uutuutena pilkintämaksun ja pil-      tukiessaan omia kalastuspiirejään ilmeisen tarkoi-
21174: kintäkorttijärjestelmän. Läänikohtaisia pilkintä-     tuksellisesti hidastanut päätösten antamista ja
21175: kortteja on maassamme lunastettu vuosina              näin pyrkinyt siihen, että enemmiltä valituksilta
21176: 1983-1985 yhteensä noin 590 000 kpl, joista           luovuttaisiin, jolloin kalastuspiirin päätös jää
21177: valtio on perinyt kalaveden omistajille lyhentä-      yleensä voimaan. Tämä menettely on ollut näh-
21178: mättöminä tuloutettavia varoja noin 15 000 000        däkseni keskeisimpänä syynä siihen, että kalave-
21179: mk.                                                   den omistajat ovat joutuneet kohtuuttoman
21180:    Pilkintäkorttijärjestelmä on koettu piikkikalas-   kauan odottamaan pilkintämaksujaan, joita he
21181: tajien keskuudessa käyttökelpoiseksi, mutta kala-     kipeästi tarvitsisivat kalavesiensä hoitoon. Esimer-
21182: veden omistajien kannalta järjestelmä ei ole          kiksi Mikkelin läänissä ovat vuosina 1983-1985
21183: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Näin siksi,     pilkintämaksut, yhteensä 1 846 880 mk, seisseet
21184: että eräissä lääneissä kalaveden omistajien rahat     valtion korottomalla tilillä yksistään siitä syystä jo
21185: joutuvat vielä seisomaan valtion korottomalla         lähes vuoden, koska kalatalousviranomainen ei
21186: tilillä ainakin tämän vuoden eli ensimmäiset          ole antanut päätöstä tehdystä aiheellisesta vali-
21187: pilkintämaksut vähintään viisi vuotta. Tämä on        tuksesta, vaikka aikaa sen antamiseen tuskin
21188: kohtuuttoman pitkä aika, kun entisen kalastus-        tarvittaisiin tuntiakaan.
21189: lain aikana pilkkiluvista kertyneet varat voitiin
21190: käyttää vuosittain kalavesien hoitoon.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21191:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21192:    Syynä pilkintämaksujen jaon hitauteen näyttää
21193:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21194: monissa tapauksissa olevan se, että kalastuslain      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21195: tarkoittamissa kalastuspiireissä on päätäntävalta
21196: kaikissa asioissa, myös pilkintämaksujen jaossa
21197: kalastusalueille, annettu kalastusbiologin yksin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21198: ratkaistavaksi. Omien tarkoitusperien toteuttami-             tynyt tai aikoo ryhtyä maan ylimmän
21199: seksi on useissa tapauksissa suorastaan synnytetty            kalatalousviranomaisen päätösten antami-
21200: valitustilanteita. Tämä koskee niin kalastusaluei-            sen ja pilkintämaksujen jaon nopeuttami-
21201: den muodostamista, pilkintämaksujen jakamista                 seksi, sekä kalastuspiirien päätösten teon
21202: kuin myös kalastuskuntien sääntöjen uudistamis-               laajentamiseksi ja siten valitustilanteiden
21203: ta.                                                           vähentämiseksi?
21204: 
21205:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
21206: 
21207:           Markku Lehtosaari              Timo Kietäväinen                 Riitta Kauppinen
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 270700P
21213: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 122
21214: 
21215: 
21216: 
21217: 
21218:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21219: 
21220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perehtyä laajaan asiakirja-aineistoon kokonaisuu-
21221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tena. Hallintolainkäyttöasioina valitukset oli li-
21222: olette 2 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-      säksi ratkaistava sellaisessa järjestyksessä, ettei
21223: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       valittajien yhdenvertaisuutta loukattu. Valmiste-
21224: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mark-      lun jälkeen ministeriö on kuluvan vuoden kevääl-
21225: ku Lehtosaaren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       lä ratkaissut valitukset seitsemän kalastuspiirin
21226: kysymyksestä n:o 122:                                  osalta. Päätöksissään ministeriö hyväksyi osan
21227:                                                        valituksista. Prosessuaalisista syistä eräät valituk-
21228:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      set oli jätettävä tutkimatta, mutta yhtään valitus-
21229:         tynyt tai aikoo ryhtyä maan ylimmän            ta ei ole peruutettu. Ministeriön päätöksistä on
21230:         kalatalousviranomaisen päätösten antami-       kolmesta valitettu korkeimpaan hallinto-oikeu-
21231:         sen ja pilkintämaksujen jaon nopeuttami-       teen, jossa asiat ovat edelleen vireillä.
21232:         seksi, sekä kalastuspiirien päätösten teon        Mikkelin kalastuspiirin kalastusaluejakopäätök-
21233:         laajentamiseksi ja siten valitustilanteiden    sestä ministeriöön valitti 41 kalastuskuntaa ja
21234:         vähentämiseksi?                                muuta yhteisöä. Yksikään niistä ei valittanut
21235:                                                        ministeriön hylkäävästä päätöksestä korkeimpaan
21236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hallinto-oikeuteen. Sen sijaan ne ovat käyttäneet
21237: ti seuraavaa:                                          hyväkseen kalastuslain 69 §: n 3 momentissa
21238:    Kalastuslain 3 §:n 2 momentin nojalla vesialu-      varattua tilaisuutta hakea kalastuspiiriitä kalas-
21239: eet on niiden omistussuhteista ja kunnallisesta        tusalueen rajojen muuttamista.
21240: jaotuksesta riippumatta jaettava kalastusalueisiin.       Uuden kalastuslain soveltaminen on tuottanut
21241: Maa- ja metsätalousministeriön asettamat lauta-        joukon hallinnollisia ja oikeudellisia tulkintaky-
21242: kunnat valmistelivat ehdotukset ja kalastuspiirit      symyksiä. Lain täytäntöönpano ja valitusasioiden
21243: vahvistivat päätöksillään vesialueiden jaon kalas-     laajuus on vienyt runsaasti sekä kalastuspiirien
21244: tusalueisiin ja alueiden rajat. Vasta tämän jäl-       että maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja
21245: keen kalastuspiirit saattoivat jakaa pilkintämak-      metsästysosaston resursseja. Kalastuslain 86 §:n 2
21246: suista kertyneet tulot kalastusalueille, joiden teh-   momentin mukaan kalastuspiireissä tulisi olla
21247: tävänä on nyt jakaa varat edelleen vesialueen          muun ohella johtavan kalastusbiologin ja kalas-
21248: omistajille.                                           tusbiologin virkoja, mutta näistä vain jälkimmäi-
21249:    Kalastuspiirien kalastusaluejakopäätöksistä ja      set ovat olleet perustettuina. Johtavan kalastus-
21250: pilkintävarojen jakopäätöksistä tehtiin kuitenkin      biologin virat on esitetty perustettaviksi, jotta
21251: maa- ja metsätalousministeriöön useita kymme-          niiden haltijat kalastuspiirin kalastustoimiston
21252: niä muutoksenhakemuksia. Valitusten johdosta           päällikköinä voisivat ratkaista asiat esittelystä.
21253: ministeriö joutui pyytämään kalastuspiireiltä ja       Kun uuden kalastuslain edellyttämät virat saa-
21254: useilta muilta tahoilta lausuntoja sekä varaamaan      daan täytettyä ja kalastusalueet perustettua, oi-
21255: valittajille mahdollisuuden antaa vastineensa nii-     keus- ja hallintokäytäntö vakiintunevat siten,
21256: den johdosta. Kirjoitustenvaihdon päätyttyä syk-       ettei pilkintävarojen jaossa vastaisuudessa ole
21257: syllä 1986 ministeriö piti tarkoituksenmukaisena       odotettavissa vähäisintäkään viivytystä.
21258: 
21259:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1987
21260: 
21261:                                                                                Ministeri Ole Norrback
21262:                                       1987 vp. -      KK n:o 122                                         3
21263: 
21264: 
21265: 
21266: 
21267:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21268: 
21269:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de förvaltningsrättslig lagskipning skulle besvä-
21270: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ren dessutom avgöras i en sådan ordning att
21271: den 2 juni 1987 till vederbörande medlem av           ändringssökandenas likställighet inte kränktes.
21272: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Efter beredningen har ministeriet under vårens
21273: dagsman Markku Lehtosaari m. fl. underteckna-         lopp avgjort besvären för sju fiskeridistrikts del. 1
21274: de spörsmål nr 122:                                   sina avgöranden godkände ministeriet en del av
21275:                                                       besvären. Av processuella skäl måste en del
21276:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      besvär lämnas utan avseende, men inte ett enda
21277:        eller vilka åtgärder ämnar den vidta för       besvär har återkallats. Besvär har inlämnats till
21278:        att påskynda utfårdandet av landets högs-      högsta förvaltningsdomstolen angående tre av
21279:        ta fiskerimyndigheters beslut och utdel-       ministeriets beslut. Ärendena är fortfarande an-
21280:        ningen av pilkfiskeavgifterna, samt för        hängiga i högsta förvaltningsdomstolen.
21281:        att bredda fiskeridistriktens beslutsfattan-      Till ministeriet inlämnades besvär av 41 fiske-
21282:        de och därigenom minska anralet besvär?        lag och andra sammanslutningar angående S:t
21283:                                                       Michels fiskeridistrikts beslut om indelning i
21284:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fiskeområden. lnte en enda av dessa sammanslut-
21285: anföra följande:                                      ningar inlämnade besvär till högsta förvaltnings-
21286:    Vattenområdena skall, med stöd av 3 § 2            domstolen angående ministeriets beslut att
21287: mom. lagen om fiske, oberoende av ägoförhål-          förkasta besväret. Däremot har de utnyttjat den
21288: landena och den kommunala indelningen, inde-          rätt som de, enligt 69 § 3 mom. lagen om fiske,
21289: las i fiskeområden. De nämnder som jord- och          har att till fiskeridistriktet rikta en anhållan om
21290: skogsbruksministeriet har tillsatt beredde för-       ändring av gränserna för fiskeområdet.
21291: slagen och fiskeridistrikten bekräftade genom            Tillämpningen av den nya lagen om fiske har
21292: sina beslut indelningen av vattenområdena i           gett u pphov till ett anral administrativa och
21293: fiskeridistrikt och gränserna för områdena. Först     juridiska tolkningsfrågor. Verkställandet av lagen
21294: härefter kunde fiskeridistrikten till fiskeområde-    och besvärsärendenas omfattning har tärt på
21295: na dela ut de inkomster som influtit genom            resurserna både för fiskeridistrikten och för jord-
21296: pilkfiskeavgifterna. Fiskeområdenas uppgift är        och skogsbruksministeriets avdelning för jakt och
21297: nu att dela ut tillgångarna vidare till ägarna av     fiske. Enligt 86 § 2 mom. lagen om fiske borde
21298: vattenområdena.                                       det inom fiskeridistrikten bl.a. finnas ledande
21299:    Tiotals ändringsansökningar riktades emeller-      fiskeribiologs- och fiskeribiologstjänster, men av
21300: tid till jord- och skogsbruksministeriet angående     dessa har endast de senare varit inrättade. Det
21301: fiskeridistriktens beslut om indelningen i fiske-     har föreslagits att ledande fiskeribiologstjänster
21302: områden och utdelningen av medel som influtit         skall inrättas, så att innehavarna av dessa tjänster,
21303: genom pilkfiskeavgifterna. Till följd av besvären     i egenskap av chefer för fiskeribyråerna vid fiske-
21304: tvingades ministeriet inbegära utlåtanden från        ridistrikten, på föredragning skall kunna avgöra
21305: fiskeridistrikten och från flera andra håll samt ge   ärendena. Då de tjänster som den nya lagen om
21306: ändringssökandena en möjlighet att bemöta utlå-       fiske förutsätter besätts och då fiskeområdena
21307: tandena. Då utväxlingen av skrivelser hade upp-       bildas, torde rätts- och förvaltningspraxis bli
21308: hört hösten 1986 ansåg ministeriet att det var        vedertagen så, att utdelningen av medel, som
21309: ändamålsenligt att fördjupa sig i hela det omfat-     influtit genom pilkfiskeavgifterna, inre försenas
21310: tande materialet. 1 egenskap av ärenden angåen-       det minsta i framtiden.
21311: 
21312:      Helsingfors den 7 juli 1987
21313: 
21314:                                                                                Minister Ole Norrback
21315:                                               1987 vp.
21316: 
21317: Kirjallinen kysymys n:o 123
21318: 
21319: 
21320: 
21321: 
21322:                                   Väänänen ym.: Ansionmenetyksen korvaamisesta kunnallisia luotta-
21323:                                     mustehtäviä hoitaville pienyrittäjille
21324: 
21325: 
21326:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21327: 
21328:    Kun työsuhteessa toimivat kansalaiset hoitavat    ta päiviä viikossa, korvaus on saattanut olla
21329: kunnallisia luottamustehtäviä, heille korvataan      harkinnanvarainen, koska sunnuntai lasketaan
21330: lain mukaan tapahtunut ansionmenetys. Kunnal-        vapaapäiväksi.
21331: liset keskusjärjestöt kuten mm. Suomen Kunnal-          Yrittäjät, jotka eivät ole oman yrityksensä
21332: lisliitto ja Finlands svenska kommunförbund ovat     palkkalistoilla, ovatkin muita vaikeammassa ase-
21333: laatineet erityiset palkkiosäännöt kunnan luotta-    massa kunnallisia luottamustehtäviä hoitaessaan,
21334: mushenkilöitä vanen ja lisäksi yleiskirjeillään,     koska yhtenäistä menettelytapaa tapahtuneen an-
21335: viimeksi 12.3.1987, tarkistaneet palkkiosääntö-      sionmenetyksen korvaamiseksi heille ei näissä
21336: mallia perusteluineen.                               tapauksissa kunnissa ole. Tulkinta voi vaihdella
21337:    Siitä huolimatta on ollut havaittavissa, että     huomattavasti mm. eri kaupunkikuntien välillä.
21338: mikäli yrittäjänä toimiva kansalainen osallistuu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21339: kunnallisten luottamustehtävien hoitoon, kor-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21340: vausmenettely kunnittain vaihtelee.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21341:    Pääsääntöisesti yrittäjän on hankittava yrittä-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21342: jäntehtävälleen sijainen, jotta ansionmenetys kor-
21343: vataan. Pienyrittäjä, joka toimii esimerkiksi kih-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21344: lakunnanoikeuden lautamiehen tehtävässä, ei ai-                ryhtyä säännösten muuttamiseksi ja yhte-
21345: na ole voinut saada itselleen sijaista muun muas-              näisen käytännön aikaansaamiseksi niin,
21346: sa maatalouden lomittajapulan tai muissa yrityk-               että kunnallisia luottamustehtäviä hoita-
21347: sissä tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön pu-             vat pienyrittäjät saatettaisiin muiden vas-
21348: lan vuoksi. Korvausta ei ole silloin maksettu,                 taavia tehtäviä hoitavien kanssa samanar-
21349: vaan on katsottu, että luottamustehtävää hoita-                voiseen asemaan ansionmenetyksestä ai-
21350: nut voi tehdä työtehtäviään lauantaisin. Mikäli                heutuvien korvausten määrittämisen ja
21351: esimerkiksi lautamiehen tehtävä on vaatinut usei-              maksamisen suhteen?
21352: 
21353:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1987
21354: 
21355:           Marjatta Väänänen             Sirkka-Liisa Anttila             Heikki Kokko
21356:           Kalle Röntynen                Jorma Huuhtanen                  Tellervo Renko
21357:           Hannu Tenhiälä                Annikki Koistinen                Riitta Kauppinen
21358:           Eino Siuruainen               Juho Sillanpää                   Pekka Puska
21359:                                         Markku Lehtosaari
21360: 
21361: 
21362: 
21363: 
21364: 270691E
21365: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 123
21366: 
21367: 
21368: 
21369: 
21370:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21371: 
21372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kusjärjestöt ovat antaneet suositusmalleja palk-
21373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiosäännöiksi.
21374: olette 2 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-       Kunnallislain edellä mainittujen säännösten
21375: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     on katsottu (mm. KHO 5.2.1985 taltio 486)
21376: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mar-     edellyttävän, että korvausta voidaan maksaa vain
21377: jatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     tilanteissa, joissa luottamushenkilölle on syntynyt
21378: kysymyksestä n:o 123:                                osoitettavissa olevaa tosiasiallista ansionmenetys-
21379:                                                      tä. Kuntien keskusjärjestöjen ohjemallit lähtevät
21380:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       niin ikään tästä periaatteesta. Kunnallislain sään-
21381:        ryhtyä säännösten muuttamiseksi ja yhte-      nökset ja keskusjärjestöjen ohjemallit sellaisinaan
21382:        näisen käytännön aikaansaamiseksi niin,       eivät aseta luottamushenkilöitä ammattiryhmit-
21383:        että kunnallisia luottamustehtäviä hoita-     täin tai muutoinkaan epäyhtenäiseen asemaan.
21384:        vat pienyrittäjät saatettaisiin muiden vas-   Käytännössä yrittäjät ovat silti joissakin tapauk-
21385:        taavia tehtäviä hoitavien kanssa samanar-     sissa muita epäedullisemmassa asemassa. Tämä
21386:        voiseen asemaan ansionmenetyksestä ai-        johtuu siitä, että ansionmenetysten osoittaminen
21387:        heutuvien korvausten määrittämisen ja         on toisen palveluksessa olevien osalta ongelmat-
21388:        maksamisen suhteen?                           tomampaa kuin yrittäjien osalta.
21389:                                                         Kysymys on ongelmasta, jota ei voi täysin
21390:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     poistaa yleisillä säännöksillä ja ohjeilla. Sen vuok-
21391: ti seuraavaa:                                        si ja kun yksittäisten tapausten oikeudenmukai-
21392:                                                      suuden harkitseminen on haluttu jättää itsehal-
21393:    Kysymyksessä käsitellyt korvaukset perustuvat     linnolliselle pohjalle, kunnissa tapahtuvaksi,
21394: kunnallislain 21 §:n 1 momentin 2 kohtaan ja 2       kunnallislain säännöksien muuttamista tältä osin
21395: momenttiin. Mainitut lain säännökset edellyttä-      ei voi pitää tarpeellisena. Kuntien keskusjärjes-
21396: vät, että luottamushenkilöille suoritetaan "kor-     töillä on aikomuksia ja lienee myöskin mahdolli-
21397: vausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustan-        suuksia ohjemalliensa täydentämiseen myös sillä
21398: nuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu      tavoin, että ansionmenetysten osoittamiseksi yrit-
21399: sijaisen paikkaamisesta, lastenhoidon järjestämi-    täjiltä vaadittavat perusteet tulevat eri kuntien
21400: sestä tai muusta vastaavasta syystä" ja että "kor-   kesken nykyistä yhtenäisemmiksi ja johtavat suh-
21401: vausten perusteet määrätään palkkiosäännössä,        teessa muihin ammattiryhmiin nykyistä yhden-
21402: jonka kunnanvaltuusto hyväksyy." Kuntien kes-        vertaisempiin ratkaisuihin.
21403: 
21404:     Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1987
21405: 
21406:                                                                 Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
21407:                                        1987 vp. -      KK n:o 123                                        3
21408: 
21409: 
21410: 
21411: 
21412:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21413: 
21414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De ovan nämnda stadgandena i kommu-
21415: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nallagen har ansetts (bl.a. HFD ).2.198) liggare
21416: den 2 juni 1987 tili vederbörande medlem av            486) förutsätta att ersättning kan betalas endast i
21417: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sådana situationer, då den förtroendevalda har
21418: dagsledamot Marjatta Väänänen m.fl. underteck-         åsamkats en påvisbar faktisk förlust av förtjänst.
21419: nade spörsmål nr 123:                                  De normerande modeller som kommunernas
21420:                                                        centralorganisationer gett ut går likaså från den-
21421:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        na princip. Stadgandena i kommunallagen och
21422:        för att ändra bestämmelserna och åstad-         centralorganisationernas normerande modeller
21423:        komma en enhetlig praxis så att småföre-        försätter inte i sig de förtroendevalda yrkesgrupp-
21424:        tagare,    som    handhar korumunala            vis eller på annat sätt i en oenhetlig position. I
21425:        förtroendeuppdrag, beträffande faststäl-        praktiken är företagarna emellertid i vissa fall i
21426:        lande och betalning av ersättningar för         en ofördelaktigare ställning än andra. Detta
21427:        frångången förtjänst bringas i en likvär-       beror på att det för de personer som är i annans
21428:        dig ställning med andra personer, som           tjänst är problemfriare att påvisa förlust av
21429:        handhar motsvarande uppdrag?                    förtjänst än vad det är för privatföretagarna.
21430:                                                           Det är här fråga om ett problem, som inte helt
21431:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan elimineras med allmänna bestämmelser och
21432: anföra följande:                                       anvisningar. Därför, och eftersom önskemålet har
21433:    De ersättningar som har behandlats i spörsmå-       varit att övervägandet av de enskilda fallens
21434: let baserar sig på 21 § 1 mom. 2 punkten och 2         rättmätighet skall ske på självstyrelsebasis, dvs. i
21435: mom. kommunallagen. Stadgandena i lagen                kommunerna, kan en ändring av stadgandena i
21436: förutsätter att det tili den förtroendevalda betalas   kommunallagen inte tili denna del anses nödvän-
21437: ersättning för förlust av förtjänst liksom även för    dig. Kommunernas centralorganisationer har för
21438: kostnader, som på grund av förtroendeuppdraget         avsikt, och torde också ha möjligheter, att kom-
21439: föranleds av avlönande av vikarie, anordnande av       plettera sina normerande modeller också så, att
21440: barnvård eller annan motsvarande orsak och att         de motiveringar som krävs av företagarna för
21441: grunderna för ersättningarna fastställs i arvode-      påvisande av förlust av förtjänst blir enhetligare
21442: stadgan, som godkänns av kommunfullmäktige.            än nu i olika kommuner och leder tili jämbörli-
21443: Kommunernas centralorganisationer har gett re-         gare avgöranden än hittills i förhållande tili
21444: kommendationsmodeller tili arvodestadgor.              andra yrkesgrupper.
21445: 
21446:      Helsingfors den 2 juli 1987
21447: 
21448:                                                                       Inrikesminister Jarmo Rantanen
21449:                                                 1987 vp.
21450: 
21451: Kirjallinen kysymys n:o 124
21452: 
21453: 
21454: 
21455: 
21456:                                   Jääskeläinen ym.: Kauppaoppilaitosten oppilaiden kesätyöpaikko-
21457:                                      jen lisäämisestä valtion virastoissa
21458: 
21459: 
21460:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21461: 
21462:    Kauppaoppilaitosten opiskelijat ovat kesällä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21463: 1987 saaneet niukasti harjoittelupaikkoja valtion     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21464: eri virastoissa. Aikaisempina vuosina oli kyseessä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21465: olevaa työharjoittelua varten varattu työllisyys-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21466: määrärahaa ja opiskelijat saivat opintojensa kan-
21467: nalta tarpeellista harjoittelutyötä.
21468:    Kauppaoppilaitosten julkishallinnon ja toimis-               Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
21469: totekniikan linjoilla opiskeleville työ valtionhal-          ryhtyä työllisyysmäärärahojen varaamisek-
21470: linnon virastoissa on parasta mahdollista opiske-            si valtionhallintoon kauppaoppilaitosten
21471: luohjelmaa tukevaa työtä.                                    oppilaiden kesätyöpaikkoja varten?
21472: 
21473:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
21474: 
21475:                       Keijo Jääskeläinen                       Riitta Uosukainen
21476:                       Pirjo Rusanen                            Sakari Valli
21477:                                            Aino Pohjanoksa
21478: 
21479: 
21480: 
21481: 
21482: 270687A
21483: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 124
21484: 
21485: 
21486: 
21487: 
21488:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21489: 
21490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taava, vaikka nyt puheena olevat määrärahat on
21491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siirretty pääluokasta toiseen.
21492: olette 3 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-        Käytännössä harjoittelupaikkojen järjestämis-
21493: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      menettely on muuttunut siten, etteivät työvoi-
21494: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Keijo     matoimistot enää osallistu harjoittelupaikkojen
21495: Jääskeläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    täyttämiseen, vaan harjoittelupaikat hankkii joko
21496: symyksestä n:o 124:                                   korkeakoulu tai ammatillinen oppilaitos, joka
21497:                                                       myös osoittaa harjoittelijat hankkimiinsa paikkoi-
21498:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hin. Työvoimahallinnon osalta muutos on mer-
21499:        ryhtyä työllisyysmäärärahojen varaami-         kinnyt työmäärän vähentymistä ja tätä kautta
21500:        seksi valtionhallintoon kauppaoppilaitos-      mahdollisuuksia suunnata käytettävissä olevia
21501:        ten oppilaiden kesätyöpaikkoja varten?         niukkoja henkilöstöresursseja muihin työvoima-
21502:                                                       palveluihin.
21503:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Uudesta harjoittelupaikkojen järjestämisme-
21504: ti seuraavaa:                                         nettelystä ei vielä ole saatu riittävästi kokemuk-
21505:     Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa siirret-     sia, koska muutos on tapahtunut vasta kuluvan
21506: tiin aikaisemmin työllisyysmäärärahoiksi momen-       vuoden aikana. Oppilaiden aseman kannalta voi-
21507: tille 34.50.02 budjetoidut opiskelijoiden kesätyö-    daan kuitenkin todeta, että ammattikasvatushal-
21508: paikkojen järjestämiseen tarkoitetut määrärahat       litus on pyrkinyt turvaamaan erityisesti opiske-
21509: opetusministeriön pääluokkaan. Määrärahaa siir-       luun liittyvän pakollisen työharjoittelun järjestä-
21510: rettiin yhteensä 30 miljoonaa markkaa, josta 22       misen sen käyttöön edellä kerrotun mukaisesti
21511: miljoonaa markkaa osoitettiin opetusministeriön       siirtyneiden määrärahojen avulla. Nimenomaan
21512: käytettäväksi korkeakouluopiskelijoiden palkkaa-      kauppaoppilaitosten osalta on ammattikasvatus-
21513: miseksi harjoittelijoiksi valtionhallintoon ja 8      hallituksen ilmoituksen mukaan määrärahojen
21514: miljoonaa markkaa ammattikasvatushallituksen          alueellisessa jakamisessa otettu huomioon myös
21515: käyttöön ammatillisten oppilaitosten oppilaiden       työllisyysnäkökohdat.
21516: palkkaamiseksi harjoittelijoiksi valtionhallintoon.      Edellä olevan perusteella hallituksella ei tällä
21517: Määrärahan taso ja sen jakautuminen korkeakou-        hetkellä ole tarkoituksena muuttaa opiskelijoiden
21518: lujen ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden       harjoittelupaikkojen järjestämismenettelyä valti-
21519: harjoittelupaikkojen kesken vastaa vuoden 1986        onhallinnossa. Uudesta järjestestelmästä saata-
21520: vastaavan työllisyysmäärärahan käyttöä, joten täl-    vien kokemusten perusteella tullaan myöhemmin
21521: tä osin tilanne on suunnilleen aikaisempaa vas-       harkitsemaan jatkotoimenpiteitä tässä asiassa.
21522: 
21523:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1987
21524: 
21525:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
21526:                                      1987 vp. -      KK n:o 124                                       3
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                                Till Riksdagens Herr Talman
21532: 
21533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         även om det omtalade anslaget har förts över från
21534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       en huvudtitel tili en annan.
21535: den 3 juni 1987 tili vederbörande medlem av             Förfarandet vid anordnande av praktikplatser-
21536: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    na har i praktiken förändrats så att arbetskrafts-
21537: dagsman Keijo Jääskeläinen m.fl. undertecknade       byråerna inte längre deltar i besättandet av
21538: spörsmål nr 124:                                     praktikplatserna, utan dessa platser anskaffas av
21539:                                                      högskolan respektive yrkesläroanstalten, som ock-
21540:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      så anvisar praktikanter tili de anskaffade platser-
21541:        för att se tili att sysselsättningsanslag     na.      För      arbetskraftsförvaltningen     har
21542:        inom statsförvaltningen reserveras för        forändringen betytt minskad arbetsmängd och
21543:        sommararbetsplatser åt elever vid han-        därigenom möjligheter att rikta in de knappa
21544:        delsläroverk?                                 personalresurser som står tili förfogande på an-
21545:                                                      nan arbetskraftsservice.
21546:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Man har ännu inte fått tillräckligt mycket
21547: anföra följande:                                     erfarenheter av det nya förfarandet med anord-
21548:    1 statsförslaget för innevarande år överfordes    nande av praktikplatser, då ändringen inträffade
21549: det, tidigare under moment 34.50.02 såsom            först under det här året. För elevernas vidkom-
21550: sysselsättningsanslag för anordnande av sommar-      mande kan man dock konstatera att yrkesutbild-
21551: arbetsplatser for studerande budgeterade anslaget    ningsstyrelsens syfte har varit att trygga anord-
21552: tili undervisningsministeriets huvudtitel. Över-     nandet av tili studierna ansluten obligatorisk
21553: föringen av anslaget gälide sammanlagt 30 miljo-     arbetspraktik med hjälp av det anslag som förts
21554: ner mark, varav 22 miljoner mark anvisades tili      över tili dess förfogande på det sätt som anförts
21555: undervisningsministeriet för att användas tili av-   ovan. Vad gälier särskilt handelsläroverken, har
21556: lönande av högskolestuderande som praktikanter       man enligt yrkesutbildningsstyrelsens meddelan-
21557: inom statsförvaltningen och 8 miljoner mark tili     de också beaktat sysselsättningssynpunkterna vid
21558: yrkesutbildningsstyrelsen för avlönande av yrkes-    den regionala fördelningen av anslagen.
21559: läroverkselever som praktikanter inom statsför-         Med stöd av det ovan anförda har regeringen
21560: valtningen. Anslagets nivå och fördelningen av       för närvarande inte för avsikt att ändra det
21561: anslaget på praktikplatser åt elever vid å ena       förfarande vid anordnande av praktikplatser för
21562: sidan högskolor och å andra sidan yrkesläroan-       studerande som gäller inom statsförvaltningen.
21563: stalter svarar mot användningen av motsvarande       På basen av de erfarenheter man får kommer
21564: sysselsättningsanslag för år 1986. På den här        man senare att överväga vilka fortsatta åtgärder
21565: punkten liknar läget alltså ungefär det tidigare,    den här frågan eventuellt kommer att föranleda.
21566: 
21567:     Helsingfors den 2 juli 1987
21568: 
21569:                                                                 Arbetskraftsminister Matti Puhakka
21570:                                               1987 vp.
21571: 
21572: Kirjallinen kysymys n:o 125
21573: 
21574: 
21575: 
21576: 
21577:                                  Jääskeläinen ym.: Nuorisotyöhön tarkoitettujen valtionosuuksien
21578:                                     korottamisesta
21579: 
21580: 
21581:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21582: 
21583:   Valtioneuvoston vahvistama ns. nuorisomarkka         Nuorten aktiivisuuden suunraamiseksi eri nuo-
21584: on aiheuttamassa Lapin läänin kunnille oleellisia   risojärjestöjen työhön ja toimintaan olisi nuoriso-
21585: valtionosuuksien menetyksiä. Eniten valtion-        markka oleellisesti korotettava.
21586: osuuksia ovat menettämässä sellaiset kunnat, jot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21587: ka ovat käyttäneet edellisen lain mukaiset valti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21588: onosuudet hyväkseen: jakaneet paljon järjestö-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21589: avustuksia, järjestäneet kuljetuksia ja vuokran-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21590: neet nuorisotoiminnalle tarpeellisia tiloja.
21591:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21592:                                                            ryhtyä ns. nuorisomarkan korottamiseksi?
21593: 
21594:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
21595: 
21596:                      Keijo Jääskeläinen                      Asko Apukka
21597:                      Aimo Ajo                                Hannele Pokka
21598:                                        Kimmo Sarapää
21599: 
21600: 
21601: 
21602: 
21603: 270660V
21604: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 125
21605: 
21606: 
21607: 
21608: 
21609:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21610: 
21611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      erääntyneiden aikaisempien vuosien valtion-
21612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osuuksien loppuerien takia.
21613: olette 3 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-       Kuntien nuorisotyön asukaskohtaisen markka-
21614: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    määrän korottaminen tulee esille hallituksen ensi
21615: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jääs-   vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-
21616: keläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sä.
21617: myksestä n:o 125:                                       Kyselyssä on viitattu siihen, että ns. nuoriso-
21618:                                                     markka on aiheuttamassa Lapin läänin kunnille
21619:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       oleellisia valtionosuuksien menetyksiä ja että eni-
21620:        ryhtyä ns. nuorisomarkan korottamiseksi?     ten valtionosuuksia ovat menettäneet sellaiset
21621:                                                     kunnat, jotka ovat käyttäneet edellisen lain val-
21622:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tionosuudet hyväkseen ja ovat näin ollen hyöty-
21623: seuraavaa:                                          neet kustannuslajikohtaisesta valtionosuuksien ja-
21624:                                                     kautumisesta.
21625:    Vuoden 1986 alussa voimaan tulleen nuoriso-          Kuntien valtionosuuskäytäntö on tällä hetkellä
21626: työlain ( 1068185) mukaisesti määräytyy kuntien     laajojen uudistusten alaisena. Kaikissa kokonais-
21627: nuorisotyön avustaminen palkkauskustannuksia        uudistuksissa on lähdetty siitä, että valtion-
21628: lukuun ottamatta pääasiassa asukaskohtaisen         osuuskäytäntöä yksinkertaistetaan ja kunnille it-
21629: markkamäärän perusteella. Vuosina 1986 ja 1987      selleen jätetään enemmän päätösvaltaa toimin-
21630: valtioneuvosto on vahvistanut tämän markka-         nan sisällön suunnittelussa. Näin ollen on siirryt-
21631: määrän eduskunnan osoittamien määrärahojen          ty kustannuslajikohtaisista valtionosuusjärjestel-
21632: puitteissa 6 markaksi asukasta kohden.              mistä sellaisiin valtionosuuden jakoperusteisiin,
21633:    Kuntien nuorisotyön valtionosuudet on viime      joissa valtionosuus määräytyy tiettyä yksikköä
21634: vuosina rahoitettu yksinomaan veikkauksen ja        kohti. Usein tällöin on käytetty jakoperusteena
21635: raha-arpajaisten voittovaroista, joista nuorison-   kunnan asukaslukua.
21636: kasvatustyön osuus on ollut noin 13 %. Vuoden           Valtionosuusjärjestelmän uusiminen nuoriso-
21637: 1987 tulo- ja menoarviossa nuorisonkasvatustyö-     työlain antamisen yhteydessä on aiheuttanut
21638: hön oli osoitettu 113 miljoonaa markkaa, josta      muutamille kunnille valtionosuuksien pienene-
21639: 57 miljoonaa markkaa oli varattu kuntien nuori-     mistä, joka kehitys voidaan pysäyttää nostamalla
21640: sotyöhön. Nuorisotyön asukaskohtaista markka-       nuorisotyön asukaskohtaista markkamäärää. Ope-
21641: määrää ei ole voitu vuosina 1986 ja 1987 vahvis-    tusministeriö tulee pyrkimään tähän päämäärään
21642: taa korkeammaksi kuin 6 markaksi veikkauksen        tulo- ja menoarvioiden ja toiminta- ja talous-
21643: oletettua pienemmän tuoton ja maksettavaksi         suunnitelmien valmistelussa.
21644: 
21645:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
21646: 
21647:                                                                        Ministeri Anna-Lzisa Pziparz"
21648:                                       1987 vp. -     KK n:o 125                                       3
21649: 
21650: 
21651: 
21652: 
21653:                                Till Riksdagens Herr Talman
21654: 
21655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att slutraterna för tidigare års statsandelar har
21656: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förfallit till betalning.
21657: av den 3 juni 1987 till vederbörande medlem av          Frågan om en höjning av markbeloppet per
21658: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    invånare för kommunernas ungdomsarbete tas
21659: dagsmanJääskeläinen m.fl. undertecknade spörs-       upp i samband med regeringens behandling av
21660: mål nr 125:                                          nästa års budget.
21661:                                                         I spörsmålet har hänvisats till att den s.k.
21662:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ungdomsmarken håller på att förorsaka kommu-
21663:        för att höja den s.k. ungdomsmarken?          nerna i Lapplands län en väsentlig förlust av
21664:                                                      statsandelar och att sådana kommuner som har
21665:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utnyttjat statsandelarna enligt den tidigare lagen
21666: anföra följande:                                     och som således har dragit fördel av fördelningen
21667:                                                      enligt kostnandsslag för statsandelarna har
21668:    I enlighet med lagen om ungdomsarbete             förlorat mest statsandelar.
21669: (1068/85), som trädde i kraft i början av år 1986,      Praxis beträffande kommunernas statsandelar
21670: fastställs understödet för kommunernas ung-          håller för närvarande på att reformeras i betydan-
21671: domsarbete med undantag av avlöningskostna-          de omfattning. Vid alla totalreformer har man
21672: derna i huvudsak på basis av ett markbelopp per      utgått från att praxis beträffande statsandelar
21673: invånare. Åren 1986 och 1987 har statsrådet,         förenklas och att kommunerna själva får mera
21674: inom de ramar som riksdagen beviljat anslag för,     beslutanderätt vid planeringen av verksamhetens
21675: fastställt detta markbelopp till 6 mark per invå-    innehåll. Därför har man övergått från ett stats-
21676: nare.                                                andelssystem enligt kostnadsslag till sådana
21677:    Statsandelarna för kommunernas ungdomsar-         fördelningsgrunder för statsandelen enligt vilka
21678: bete har under de senaste åren enbart finansierats   statsandelen fastställs på basis av en viss enhet.
21679: med vinstmedel av tippning och penninglotte-         Härvid har ofta som fördelningsgrund använts
21680: rier, av vilka andelen för ungdomsfostringsarbe-     kommunens invånarantal.
21681: tet har varit ca 13 %. I budgeten för år 1987           Förnyandet av statsandelssystemet i samband
21682: hade det anvisats 113 miljoner mark för ung-         med att lagen om ungdomsarbete stiftades har
21683: domsfostringsarbete, varav 57 miljoner mark ha-      vållat en del kommuner en minskning av statsan-
21684: de reserverats för kommunernas ungdomsarbete.        delarna. Denna utveckling kan hejdas genom att
21685: Markbeloppet per invånare för ungdomsarbete          markbeloppet per invånare för ungdomsarbetet
21686: har inte åren 1986 och 1987 kunnat fastställas       höjs. Undervisningsministeriet kommer att
21687: högre än till 6 mark eftersom intäkterna av          försöka nå detta mål vid beredningen av budge-
21688: tippningen var mindre än väntat och på grund av      ter och verksamhets- och ekonomiplaner.
21689: 
21690:      Helsingfors den 26 juni 1987
21691: 
21692:                                                                         Minister Anna-Liisa Piipari
21693:                                                 1987 vp.
21694: 
21695: Skriftligt spörsmål nr 126
21696: 
21697: 
21698: 
21699: 
21700:                                   Rehn: Om utvidgningen av statliga företags och inrättningars
21701:                                     verksamhet
21702: 
21703: 
21704:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21705: 
21706:   Statliga företag och inrättningar bör inte idka     nas ekonomiska överlevnad. Försäljningen av oli-
21707: sådan verksamhet, som direkt konkurrerar med          ka utensilier tili frimärkssamlare är en av fri-
21708: privata företag och intressen, där sådana sköter      märkshandelns viktigaste inkomstkälior.
21709: kundernas behov tili fuli belåtenhet.                    I stäliet för att konkurrera med frimärkshand-
21710:    Nu planerar post- och televerket att inleda        larna bör postens filatelisetvice ha ett förtroende-
21711: försäljning av vissa utensilier vid sina butiker,     fulit samarbete med frimärkshandlarna och på
21712: som betjänar filatelister. Det är fråga om för-       alit sätt stöda och uppmuntra deras verksamhet.
21713: varingsfickor för sk. FDC-kuvert, dvs. förstadags-    Posten tiliförs icke oväsentliga inkomster via
21714: stämplade kuvert.                                     frimärkshandlarna.
21715:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21716:    Försäljningen av förvaringsfickor sköts av fri-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21717: märkshandlare. Dessa kan stå tili tjänst med ett      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
21718: stort urval av olika förvaringsfickor, albumar etc.   följande spörsmål:
21719: Att post- och televerket på detta sätt börjar
21720: konkurrera med frimärkshandlarna, som ju dess-                   Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
21721: utom är just filateliservicens storkunder kan inre            för att inte statliga företag och inrätt-
21722: anses vara ändamålsenligt. En sådan verksamhet                ningar börjar konkurrera med privata i
21723: kan ju lätt utvidgas tili att omfatta även andra              sådana fali där dessa fulit tillfredsställan-
21724: utensilier, vilket kunde äventyra frimärkshandlar-            de kan sköta kundernas behov?
21725: 
21726:      Helsingfors den 3 juni 1987
21727: 
21728:                                             Elisabeth Rehn
21729: 
21730: 
21731: 
21732: 
21733: 2706971
21734: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 126
21735: 
21736: Kirjallinen kysymys n:o 126                                                                      Suomennos
21737: 
21738: 
21739: 
21740: 
21741:                                      Rehn: Valtion yritysten ja laitosten toiminnan laajentumisesta
21742: 
21743: 
21744:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21745: 
21746:    Valtion yritysten ja laitosten ei tule harjoittaa     vikkeiden myyminen postimerkkeilijöille on yksi
21747: sellaista toimintaa, jossa ne suoranaisesti kilpaile-    postimerkkikaupan tärkeimpiä tulonlähteitä.
21748: vat yksityisten yritysten ja intressien kanssa sellai-      Postimerkkikauppiaiden kanssa kilpailemisen
21749: sella alueella, jossa nämä yritykset hoitavat täysin     sijasta postin filateliapalvelun tulee olla luotta-
21750: tyydyttävästi asiakkaidensa tarpeet.                     muksellisessa yhteistyössä postimerkkikauppiai-
21751:    Posti- ja telehallitus suunnittelee tällä hetkellä    den kanssa ja kaikin tavoin tukea ja kannustaa
21752: eräiden tarvikkeiden myynnin aloittamista posti-         heidän toimintaansa. Postin postimerkkikauppi-
21753: merkkeilijöitä palvelevissa myymälöissään. Ky-           aiden kautta saarnat tulot eivät ole merkityksettö-
21754: seessä on ns. FDC-kuorien, eli ensipäivän leimal-        miä.
21755: la varustettujen kuorien, säilytystaskut.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21756:    Säilytystaskuja myyvät postimerkkikauppiaat.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21757: Heillä on myytävänä suuri valikoima erilaisia            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21758: säilytystaskuja, kansioita jne. Posti- ja telelaitok-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21759: sen tällä tavoin aloittamaa kilpailua postimerkki-
21760: kauppiaiden kanssa, jotka sitä paitsi ovat juuri                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21761: filateliapalvelun suurasiakkaita, ei voida pitää                 ryhtyä, jotteivät valtion yritykset ja lai-
21762: tarkoituksenmukaisena. Tällainen toiminta voi-                   tokset ryhdy kilpailemaan yksityisten yri-
21763: daan helposti laajentaa käsittämään myös muut                    tysten kanssa sellaisissa tapauksissa, joissa
21764: tarvikkeet, mikä voisi vaarantaa postimerkki-                    nämä yritykset pystyvät täysin tyydyttä-
21765: kauppiaiden taloudellisen toimeentulon. Eri tar-                 västi hoitamaan asiakkaidensa tarpeet?
21766: 
21767:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
21768: 
21769:                                                Elisabeth Rehn
21770:                                         1987 vp. -      KK n:o 126                                        3
21771: 
21772: 
21773: 
21774: 
21775:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21776: 
21777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ensipäivänkuorien säilytystaskujen ja niiden ko-
21778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           koomakansioiden tilauspalvelun. Tuotteiden suo-
21779: olette kesäkuun 3 päivänä 1987 päivätyn kirjeen-        ramyyntiä tullaan harjoittamaan lähinnä posti-
21780: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        merkkikeskuksen myymälässä sekä em. suurim-
21781: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Reh-        piin postitoimipaikkoihin perustetuissa filateeli-
21782: nin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      sissa myyntipisteissä.
21783: 126:                                                       Hyvää asiakaspalvelua on, jos asiakkaalle tarjo-
21784:                                                         taan säilytystarvikkeita samasta paikasta kuin ke-
21785:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         räilykohteitakin. Se on myös kansainvälinen tapa
21786:         ryhtyä, jotteivät valtion yritykset ja lai-     ja taloudellisen kilpailun edistämisestä annetun
21787:         tokset ryhdy kilpailemaan yksityisten yri-      lain mukainen menettely (423/73). Se myös
21788:         tysten kanssa sellaisissa tapauksissa, joissa   kuuluu posti- ja telelaitoksen toimialaan palvelua
21789:         nämä yritykset pystyvät täysin tyydyttä-        patantavana toimenpiteenä (PTLA 368/81).
21790:         västi hoitamaan asiakkaidensa tarpeet?             Suunniteltu tuotekokonaisuus, säilytystasku ja
21791:                                                         kotelo, on rakenteeltaan ja materiaalihaan vaati-
21792:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maton. Sillä pyritään tyydyttämään ainoastaan
21793: ti seuraavaa:                                           asiakkaiden perustarpeet eikä se näin ollen tule
21794:    Posti- ja telelaitoksen hoitama filateliapalvelu     kilpailemaan samoista markkinoista postimerkki-
21795: on kansainvälisen käytännön mukainen posti-             kauppiaiden myymien erikoistuotteiden kanssa.
21796: merkkejä julkaisevan postilaitoksen tapa palvella          Koska postin kotimaisista asiakkaista erittäin
21797: postimerkkeilystä kiinnostuneita koti- ja ulko-         suuri osa on alueilta, joissa ei toimi ainoatakaan
21798: maisia keräilijöitä.                                    postimerkkikauppiasta, ei palvelu tältä osin ole
21799:    Posti- ja telelaitos on Suomessa hoitanut filate-    ollut läheskään tyydyttävällä tasolla.
21800: liapalvelua vuodesta 1936 lähtien eli yli 50 vuot-         Posti- ja telelaitoksella on tietyt velvoitteensa
21801: ta. Tätä nykyä tehtävää hoitaa pääosin Posti-           asiakkaitaan kohtaan. Myös filatelian edistämisen
21802: merkkikeskus -niminen postiylijohtajan alainen          kannalta on välttämätöntä, että harrastustaan
21803: erityisyksikkö, jolla tällä hetkellä on yli 30 000      aloittava postimerkkeilijä saa perustarvikkeensa
21804: kotimaista ja yli 20 000 ulkomaista yksittäiskeräi-     mahdollisimman vaivattomasti. Tämä on luon-
21805: lijää ja postimerkkikauppiasta pysyväisasiakkai-        nollisesti myös postimerkkikauppiaiden edun
21806: naan. Lisäksi asiakaspalvelua varten on Kuopios-        mukaista, sillä Postimerkkikeskuksen asiakkaat
21807: sa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Vaasassa           muodostavat sen ydinjoukon, josta kauppiaat
21808: filateelinen kassa ja Maarianhaminassa filatelia-       saavat tulevat asiakkaansa. Yleistä on, että edis-
21809: palvelu ao. postialuekonttoreiden yhteydessä.           tyttyään harrastuksessaan keräilijä siirtyy kerää-
21810:    Ensipäivänkuoret ovat posti- ja telelaitoksen        mään vanhoja kohteita, kirjekuoria ja postimerk-
21811: omia tuotteita, jotka pääosin myydään Posti-            kejä, vaikka on aloittanut uutuuspostimerkkien
21812: merkkikeskuksen pysyväisasiakkaille. Kotimaisille       keräilyllä.
21813: postimerkkikauppiaille ja sitä kautta .heidän asi-         Posti- ja telelaitoksen filateliapalvelu hoitaa
21814: akkailleen kuoria myydään vain noin 7 %.                lähinnä uusien postimerkkien kauppaa, sillä eri-
21815:     Postimerkkikeskuksen asiakkaat ovat toistuvasti     koispostimerkeistä Postimerkkikeskus myy aino-
21816: valitelleet sitä, että kuorien järjestelmällistä säi-   astaan kulumassa olevan ja enintään neljän edel-
21817: lyttämistä varten ei ole ollut filateliapalvelussa      lisen vuoden aikana julkaistuja postimerkkejä,
21818: eikä postitoimipaikoissa saatavana säilytystaskuja      ellei niitä ole jo aiemmin myyty loppuun. Posti-
21819: tai muita tarkoitukseen sopivia alustoja. Asian         merkkikauppiailla voi olla ja on jopa yli 100
21820: korjaamiseksi ja jotta asiakkaita voitaisiin palvella   vuotta vanhoja käytettyjä tai käyttämättömiä pos-
21821: paremmin, on Postimerkkikeskus aloittamassa             timerkkejä myynnissä.
21822: 
21823:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1987
21824: 
21825:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
21826: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 126
21827: 
21828: 
21829: 
21830: 
21831:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21832: 
21833:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            i Frimärkscentralens affär samt vid filateliförsälj-
21834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ningspunkter, som har inrättats i de ovan nämn-
21835: den 3 juni 1987 tili vederbörande medlem av             da, största postanstalterna.
21836: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Det är god kundservice om kunden erbjuds
21837: dagsledamot Rehn undertecknade spörsmål nr              förnödenheter för förvaring på samma ställe som
21838: 126:                                                    samlingsobjekten. Det är också en internationeli
21839:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        kutym och ett förfarande som överensstämmer
21840:         för att inte statliga företag och inrätt-       med lagen om främjande av ekonomisk konkur-
21841:         ningar börjar konkurrera med privata i          rens (423/73). Det hör också tili post- och
21842:                                                         televerkets verksamhetsområde som en åtgärd
21843:         sådana fali där dessa fullt tillfredsstälian-
21844:         de kan sköta kundernas behov?                   som förbättrar betjäningen (förordningen om
21845:                                                         post- och televerket 368/81).
21846:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Den planerade produkthelheten, förvarings-
21847: anföra följande:                                        fickan och fodralet, är anspråkslösa tili konstruk-
21848:                                                         tioneo och gjord av anspråkslöst material. Me-
21849:    Den filateliservice som post- och televerket
21850:                                                         ningen med den är endast att tilifredsstälia
21851: sköter är ett sätt för ett postverk som emitterar
21852:                                                         kundernas grundläggande behov. Den kommer
21853: frimärken att i enlighet med internationell praxis
21854:                                                         således inte att konkurrera om samma marknader
21855: betjäna inhemska och utländska samlare som är
21856:                                                         som de specialprodukter som frimärkshandlarna
21857: intresserade av frimärken.
21858:                                                         säljer.
21859:    Post- och televerket har i Finland skött filateli-
21860: servicen sedan år 1936, dvs. i över 50 års tid. För        Eftersom en mycket stor del av postens in-
21861: närvarande sköts uppgiften i huvudsak av en             hemska kunder finns på områden där inte en
21862: specialenhet med namnet Frimärkscentralen.              enda frimärkshandlare verkar är betjäningen tili
21863: Den är underställd postöverdirektören och har           dessa delar inte på en närmelsevis tilifredsstälian-
21864: för närvarande över 30 000 inhemska och mer än          de nivå.
21865: 20 000 utländska samlare och frimärkshandlare              Post- och televerket har vissa förpliktelser gent-
21866: som permanenta kunder. Dessutom finns det för           emot sina kunder. Också då det gälier att främja
21867: kundbetjäningen i Kuopio, Tammerfors, Åbo,              filateli är det nödvändigt att en frimärkssamlare,
21868: Uleåborg och Vasa filatelikassor och i Mariehamn        som inleder sin hobby, får sina basförnödenheter
21869: en filateliservice i samband med vederbörande           så lätt som möjligt. Detta är naturligtvis också
21870: postområdeskontor. Förstadagskuverten är post-          förmånligt för frimärkshandlarna, eftersom Fri-
21871: och televerkets egoa produkter, som i huvudsak          märkscentralens kunder utgör den kärntrupp där
21872: säljs tili Frimärkscentralens permanenta kunder.        handlarna finner sina blivande kunder. Det är
21873: Tili inhemska frimärkshandlare och via dem tili         alimänt att samlarna, då de avancerat i sin
21874: deras kunder säljs bara ca 7 % av kuverten.             hobby, övergår tili att samla gamla objekt,
21875:    Frimärkscentralens kunder har upprepade              kuvert och frimärken fastän de börjat med att
21876: gånger beklagat sig över att det med tanke på en        samla nya frimärken.
21877: systematisk förvaring av kuverten inte vid filateli-       Post- och televerkets filateliservice sköter när-
21878: servicen eller postanstalterna har tilihandahållits     mast handeln med nya frimärken. I fråga om
21879: förvaringsfickor eller andra underlag, som är           specialfrimärkena säljer Frimärkscentralen nämli-
21880: lämpliga för ändamålet. För att rätta tili saken        gen endast frimärken som hålier på att förbrukas
21881: och för att betjäna kunderna bättre håller Fri-         och som har emitterats uteslutande under de fyra
21882: märkscentralen på att införa en bestäliningsservi-      föregående åren, om de inte redan tidigare sålts
21883: ce för förvaringsfickor för förstadagskuvert och        slut. Frimärkshandlarna kan ha och har rentav
21884: uppsamlingsmappar för dem. Direktförsälj-               över hundra år gamla använda elier oanvända
21885: ningen av produkterna kommer närmast att idkas          frimärken tili salu.
21886: 
21887:      Helsingfors den 7 juli 1987
21888: 
21889:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
21890:                                                 1987 vp.
21891: 
21892: Kirjallinen kysymys n:o 127
21893: 
21894: 
21895: 
21896: 
21897:                                    Ahonen ym.: Teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista kou-
21898:                                      lutustarpeista
21899: 
21900: 
21901:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21902: 
21903:     Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon tehtailla on         Veritaksen määräämän tarkastajan valvonnan
21904: palkattu sata ydinlankahitsaajaa Tanskasta ja          alaisena luokkakokeen kaikki ja 27:stä kurssin
21905: Skotlannista. Asianomaiset viranomaiset ovat           käyneestä 26 läpäisi luokkatestin. Nämä hitsaajat
21906: myöntäneet työvoiman maahantuontiin tarvitta-          olivatkin sen jälkeen Rauma-Repolan Mäntyluo-
21907: vat luvat. Kyseisen ammattiryhmän tuontia              don tehtailla lainassa, kunnes Uudenkaupungin
21908: Rauma-Repolan Mäntyluodon tehtaille on perus-          telakka työllisyystilanteen parannuttua joutui ko-
21909: teltu sillä, että Suomesta ei ole saatavissa ns.       mentamaan miehensä jälleen kotiin omiin töi-
21910: ydinlankahitsaustaitoa omaavia työntekijöitä riit-     hinsä.
21911: tävästi. Väitetään, että ydinlankahitsaus on sellai-      Kyseinen tapaus osoittaa vääjäämättä julkisuu-
21912: nen ammattiala, jolle ei ole nopeasti saatavissa       dessa esiintyneet väitteet perättömiksi siitä, ettei-
21913: ammattitaitoista työvoimaa.                            kö kyseiseen ydinlankatekniikkaan voitaisi nope-
21914:     Ns. ydinlankahitsaustekniikka on kehitetty jat-    asti kouluttaa uutta työvoimaa sekä yrityksessä
21915: kuvaan hitsaukseen lähinnä automaatteja varten         olevaa työvoimaa ydinlankatekniikan käyttöön.
21916: ja se on päällystepuikkohitsausta korvaavaa hit-          Näyttääkin ilmeiseltä, että Rauma-Repolan
21917: saustekniikkaa. Ero ydinlankahitsauksen ja puik-       Mäntyluodon tehtaat ja Rauma-Repola yleensä
21918: kohitsauksen välillä on vain siinä, että suoja-aine    väistää omaa vastuutaan työvoiman uudelleen- ja
21919: on langan sisällä, ja tämä mahdollistaa jatkuvan       jatkokoulutuksesta varsinkin, kun kyseinen teh-
21920: hitsauksen ilman puikkohitsauksen tuottamia            das on vuosien varrella vähentänyt sadoittain
21921: katkoja. Ydinlankahitsaus mahdollistaa myös            kyseisen alan ammattityövoimaa, jota olisi ollut
21922: suurten aineenvahvuuksien hitsaamisen kerralla.        saatavilla nytkin Porin, Rauman ja Uudenkau-
21923:     Maassamme on useita ammattikurssikeskuksia,        pungin työvoimatoimistojen työttömien työnha-
21924:                                                        kijoitten joukosta.
21925: jotka suorittavat hitsaajien täydennys- ja jatko-
21926:                                                           Näiden työvoimatoimistojen kirjoilla oli kysei-
21927: koulutusta. Tähän täydennys- ja jatkokoulutuk-
21928:                                                        sen perusammattivalmiuden omaavia työttömiä
21929: seen kuuluu mm. ydinlankahitsauksen opettami-
21930: nen ja tarvittaessa myöskin luokituskokeen suo-        työntekijöitä huhtikuun lopussa n. 200. Myös
21931: rittaminen. Kokemukset ammattikurssikeskuk-            alueen kurssikeskuksilla oli koulutukseen tarvitta-
21932: sessa suoritetusta täydennyskoulutuksesta osoitta-     vat opettajaresurssit.
21933: vat, että perusammattivalmiustaidot omaava                Tätä taustaa vasten, ja kun maassa oli 30.4.
21934: kaari- ja mig-hitsaaja pystyy omaksumaan uuden         kaikkiaan 147 600 työtöntä työnhakijaa, mikä on
21935: ydinlankahitsaustekniikan n. 1-4 viikon kurssin        5, 7 % koko työvoimasta, on syytä epäillä, että
21936: perusteella.                                           työluvan saannin edellytykset Rauma-Repolan
21937:                                                        Mäntyluodon tehtaitten tuontityövoiman osalta
21938:     Esimerkkinä kyseiseen Rauma-Repolan Mänty-         ovat olleet viranomaisia harhaan johtavia.
21939:  luodon tehtaitten tapaukseen voidaan todeta,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21940:  että Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakalta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21941:  oli lomautettuna levyseppä-hitsaajia vuodenvaih-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21942:  teen kahta puolta, jotka koulutettiin 3 viikon        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21943:  kurssilla ammattikasvatushallituksen alaisen Lai-
21944:  tilan ammatillisen kurssikeskuksen toimesta ydin-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21945:  lankahitsaajiksi. Kyseisellä ydinlankahitsauskurs-            ryhtyä, jotta teollisuuden rakennemuu-
21946:  silla oli 27 telakalta lomautettua työntekijää.               toksen vaatimiin koulutushaasteisiin tar-
21947:  Kolmen viikon kurssin jälkeen suoritti Norske                 tuttaisiin nopeasti ja tehokkaasti, jotta
21948: 
21949:  270694H
21950: 2                                 1987 vp. -     KK n:o 127
21951: 
21952:       uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avul-         tajien vastuuta oman työvoimansa am-
21953:       la turvattaisiin oman maan ammattityö-           mattitaidon kehittymisestä ja säilymisestä
21954:       voiman työllistyminen, ja miten työnan-          voidaan lisätä?
21955: 
21956:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
21957: 
21958:         Risto Ahonen                 Arto Lapiolahti             Timo Laaksonen
21959:                                         1987 vp. -      .KK n:o 127                                      3
21960: 
21961: 
21962: 
21963: 
21964:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21965: 
21966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ns. runkopaikat ja erilliskurssipaikat sekä pääkou-
21967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lutusalat. Runkopaikat muodostuvat kurssikes-
21968: olette 3 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-       kusten perustaruispäätösten mukaisista oppilas-
21969: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        paikoista.
21970: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Risto          Ammatillisten kurssikeskusten koulutusalat ja
21971: Ahosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          koulutusalakohtaiset oppilasmäärät vaihtelevat si-
21972: myksestä n:o 127:                                       ten vuosittain työvoimapoliittisten tarpeiden mu-
21973:                                                         kaisesti. Kurssikeskuksissa annettava koulutus
21974:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         seuraa elinkeinoelämän tarpeita joustavasti jopa
21975:         ryhtyä, jotta teollisuuden rakennemuu-          paikallisetkin erityisolosuhteet huomioiden.
21976:         toksen vaatimiin koulutushaasteisiin tar-       Kurssikeskusten opettajakunnan tieto- ja taitota-
21977:         tunaisiin nopeasti ja tehokkaasti, jotta        soa kehitetään mm. järjestämällä jatkuvasti am-
21978:         uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avul-        matillisia ja pedagogisia täydennyskursseja sekä
21979:         la turvattaisiin oman maan ammattityö-          mahdollistamaila opettajien työskentely elinkei-
21980:         voiman työllistyminen, ja miten työnanta-       noelämässä. Myös koneet ja laitteet ovat kurssi-
21981:         jien vastuuta oman työvoimansa ammat-           keskuksissa yleensä teollisuudessa käytettävien
21982:         titaidon kehittymisestä ja säilymisestä         laitteiden tasoa ja vastaavat pääpiirteiltään nyky-
21983:         voidaan lisätä?                                 ajan vaatimuksia.
21984:                                                            Edellä esitetyn perusteella voidaankin todeta,
21985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          että ammatillisilla kurssikeskuksilla on varsin hy-
21986: seuraavaa:                                              vät valmiudet vastata teollisuuden rakennemuu-
21987:    Ammatillisia kurssikeskuksia on maassamme            toksien vaatimiin koulutushaasteisiin. Kysymyk-
21988: kaikkiaan 42 ja niiden alaisia sivuosastoja 10.         sessä esitetty tapaus näyttää kuitenkin osoittavan,
21989: Työllisyyskoulutuksen määrällinen tavoite kulu-         että kurssikeskusten mahdollisuuksien hyväksi
21990: van vuoden tulo- ja menoarviossa on asetettu            käyttämisessä on monessa suhteessa ongelmia.
21991: sellaiseksi, että koulutuksessa olisi jatkuvasti kes-   Ensinnäkin näyttää siltä, että eri valtionviran-
21992: kimäärin 17 000 oppilasta. Kurssikeskuksissa on         omaisten yhteistoiminnassa tarkoitetun kaltaisissa
21993: perustaruispäätösten mukaan vahvistettuja pysy-         tilanteissa on puutteita. Toiseksi näyttää siltä,
21994: viä oppilaspaikkoja yhteensä 11 915. Näiden py-         että kurssikeskusten tarjoamia mahdollisuuksia ei
21995: syvien paikkojen ohella kurssikeskuksissa järjeste-     riittävästi tunneta. Kolmanneksi näyttää myös
21996: tään myös erilliskurssitoimintaa. Kurssikeskukset       siltä, että yritysten työvoiman käyttöä koskevissa
21997: järjestävät jatkuvasti perus-, uudelleen-, jatko- ja    suunnitelmissa ei riittävästi huomioida täyden-
21998: täydennyskoulutusta monilla eri teollisuuden,           nys- ja uudelleenkoulutuksen antamia mahdolli-
21999: palvelun ja perustuotannon aloilla. Kurssikeskus-       suuksia eikä suunnitelmia ilmeisesti aina laadita
22000: ten, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen        sellaisella aikajänteelläkään, että näitä mahdolli-
22001: ym. järjestämillä erilliskursseilla on keskimäärin      suuksia voitaisiin hyödyntää.
22002: yhteensä noin 5 000 oppilasta. Lisäksi kurssikes-          Hallitus pyrkii edellä mainittujen epäkohtien
22003: kukset järjestävät lyhytkestoista muuta kurssitoi-      korjaamiseen muun ohella siinä yhteydessä, kun
22004: mintaa kuin työllisyyskoulutusta. Tämä koulutus         opetusministeriön huhtikuussa 1987 asettaman
22005: on tarkoitettu lähinnä työssäkäyvän väestön am-         kurssikeskustoimikunnan työ valmistuu. Toimi-
22006: matilliseksi jatko- tai täydennyskoulutukseksi.         kunnan tehtävänä on muun muassa kurssikeskus-
22007:    Ammattikasvatushallitus vahvistaa vuosittain         ten rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että
22008: työvoimaministeriön esityksestä valtion tulo- ja        sekin edesauttaisi koulutuksen kysynnän ja tar-
22009: menoarvion perustelujen ja osoitettujen määrära-        jonnan yhteensovittamista, sekä kurssikeskusten
22010: hojen perusteella kurssikeskusten vuosisuunnitel-       joustavuuden parantaminen ja alueellisten tar-
22011: mat, jotka sisältävät oppilaspaikkojen määrän eli       peiden entistä parempi huomioon ottaminen.
22012: 
22013:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1987
22014:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
22015: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 127
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                 Till Riksdagens Herr Talman
22020: 
22021:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           huvudsakliga skolningssektorerna. Basplatserna
22022: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          består av de elevplatser som fastställts vid grun-
22023: av den 3 juni 1987 till vederbörande medlem av         dandet av respektive skolningscentral.
22024: statsrådet översänt en avskrift av följande av            Skolningssektorerna vid kurscentralerna för yr-
22025: riksdagsman Risto Ahonen m.fl. undertecknade           kesutbildning och elevantalet inom varje skol-
22026: spörsmål nr 127:                                       ningssektor varierar sålunda med hänsyn till
22027:                                                        arbetskraftspolitiska behov. Den skolning som
22028:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22029:        för att man snabbt och effektivt skall          ges vid kurscentralerna följer smidigt näringsli-
22030:                                                        vets behov och tar hänsyn t.o.m. till lokala
22031:        kunna svara mot de utmaningar inom
22032:                                                        speciella omständigheter. Kunskapsnivån och yr-
22033:        skolningen som industrins strukturför-
22034:                                                        kesskickligheten hos kurscentralernas lärarkår för-
22035:        ändringar kräver, för att man genom
22036:                                                        bättras bl.a. genom att regelbundet anordna
22037:        omskolning och vidareutbildning skall
22038:                                                        fackliga och pedagogiska kompletteringskurser
22039:        kunna säkra sysselsättningen för vårt
22040:                                                        samt genom att göra det möjligt för lärarna att
22041:        lands yrkeskunniga arbetskraft och hur
22042:                                                        arbeta inom näringslivet. Även de maskiner och
22043:        skall man kunna öka arbetsgivarnas an-
22044:                                                        anordningar som finns vid kurscentralerna mot-
22045:        svar för utvecklingen och bevarandet av
22046:                                                        svarar de som man använder i industrin och
22047:        den egna arbetskraftens yrkesskicklighet?
22048:                                                        möter i stort sett nutidens krav.
22049:                                                           Med hänsyn till vad som ovan anförts kan man
22050:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22051:                                                        konstatera att kurscentralerna för yrkesutbildning
22052: anföra följande:
22053:                                                        har en rätt god färdighet att svara mot de
22054:    Det finns inalles 42 kurscentraler för yrkesut-     utmaningar inom skolningen som industrins
22055: bildning och 10 underavdelningar i vårt land.          strukturförändringar kräver. Det i spörsmålet
22056: Den kvantitativa målsättningen för sysselsätt-         upptagna fallet tycks dock utvisa att det i flera
22057: ningsskolningen i årets inkomst- och utgiftsbud-       hänseenden finns problem när det gäller att
22058: get är att i genomsnitt 17 000 elever oavbrutet        utnyttja de möjligheter som kurscentralerna er-
22059: skulle vara i skolning.                                bjuder. För det första förefaller det som om det
22060:    1 kurscentralerna finns det enligt besluten om      skulle finnas brister i samarbetet mellan olika
22061: etablering inalles 11 915 fastställda bestående        statliga myndigheter liksom i nämnda situtation.
22062: elevplatser. Utöver dessa bestående platser anord-     För det andra förefaller det som om man inte
22063: nas vid kurscentralerna även specialkursverksam-       skulle känna till de möjligheter som kurscentra-
22064: het. Kurscentralerna anordnar regelbundet              lerna har att erbjuda. För det tredje förefaller det
22065: grund- och omskolning samt vidareutbildning på         även som om man i de planer som berör använd-
22066: många områden inom industri, setvicenäring och         ningen av företagens arbetskraft, inte i tillräcklig
22067: basproduktion. Vid de specialkurser som anord-         grad beaktar de möjligheter som vidareutbild-
22068: nas av kurscentralerna, yrkesskolorna och univer-      ningen och omskolningen erbjuder och att man
22069: siteten finns det i medeltal ca 5 000 elever.          inte uppgör dessa planer i ett sådant tidsperspek-
22070: Dessutom anordnar kurscentralerna kortvarig an-        tiv att man skulle ha nytta av dessa möjligheter.
22071: nan kursverksamhet än sysselsättningsskolning.            Regeringen strävar att rätta till nämnda miss-
22072: Denna skolning är avsedd närmast för den arbe-         förhållanden bl.a. i samband med att den kom-
22073: tande befolkningens yrkesmässiga vidareutbild-         mitte för kurscentralerna som undetvisningsmi-
22074: ning.                                                  nisteriet tillsatte i april 1987 får sitt arbete
22075:    Y rkesutbildningsstyrelsen fastställer årligen på   slutfört. Kommittens uppgift är bl.a., att förnya
22076: basen av arbetskraftsministeriets förslag och de       systemet för finansieringen av kurscentralerna så
22077: motiveringar och anvisade anslag som finns upp-        att den skulle bidra till att balansera utbud och
22078: tagna i statsbudgeten årsplanerna för kurscentra-      efterfrågan inom skolningen. Dess uppgift är
22079: lerna som upptar mängden av elevplatser eller de       även att förbättra smidigheten vid kurscentraler-
22080: s.k. basplatserna och specialkursplatserna samt de     na samt att bättre beakta de regionala behoven.
22081: 
22082:      Helsingfors den 8 juli 1987
22083:                                                                            Minister Anna-Liisa Piipari
22084:                                               1987 vp.
22085: 
22086: Kirjallinen kysymys n:o 128
22087: 
22088: 
22089: 
22090: 
22091:                                   Mattila ym.: Asunto-osakeyhtiön omaan käyttöön tarkoitetun läm-
22092:                                     pökeskuksen liikevaihtoverovelvollisuudesta
22093: 
22094: 
22095:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22096: 
22097:    Eräässä maamme kaupungissa toimii kolmen          liikevaihtoverolain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla lii-
22098: pienen rivitaloyhtiön muodostama lämpökeskus         ketoiminnan muodossa.
22099: osakeyhtiönä. Kyseinen lämpökeskus on siis kol-         Käytännössä kuitenkin sähkön ja lämmön ja-
22100: men pienen asunto-osakeyhtiön perustama ja           kelu tapahtuu vain em. kolmelle asunto-osakeyh-
22101: jakaa näille sähkön, lämmön ja lämpimän veden.       tiölle omakustannushintaan voittoa tavoittele-
22102: Lämpökeskuksen piiriin kuuluu kaikkiaan 2 5          matta. Ulkopuolisille ei suoriteta jakelua. Läm-
22103: asuinhuoneistoa.                                     pökeskuskattilan puhdistus, lumityöt ja monet
22104:                                                      juoksevat asiat hoidetaan talkootyönä aivan ku-
22105:    Asianomaisen läänin liikevaihtoverotoimisto oli   ten talokohtaisen lämpökeskuksenkin osalta nor-
22106: katsonut em. lämpökeskuksen toiminnan liike-         maalisti tehdään. Aikaisemmassa oikeuskäytän-
22107: vaihtoverovelvolliseksi 1. 8. 1986 lukien lähinnä    nössä asunto-osakeyhtiöiden perustama yhtymä
22108: lämmön myynnin johdosta. Liikevaihtovero-oikeus      silloin, kun se ei harjoittanut liiketoimintaa vaan
22109: osaltaan kumosi tämän päätöksen 11.11.1986 ja        toimi omakustannusperiaatteella, katsottiin liike-
22110: määräsi lämpökeskuksen poistettavaksi verovel-       vaihtoverosta vapaaksi. Nyt tehty ratkaisu ei siis
22111: vollisten luettelosta. Liikevaihtovero-oikeuden      puolla rivitalojen muodostamaa keskitettyä läm-
22112: valtionasiamies valitti päätöksestä korkeimmalle     pökeskusta, mutta asettaa sen eriarvoiseen ase-
22113: hallinto-oikeudelle, joka saattoi liikevaihtovero-   maan kerrostalojen lämpökeskusten kanssa. Kor-
22114: toimiston päätöksen voimaan samalla, kun ku-         keimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen
22115: mosi liikevaihtovero-oikeuden asiasta tekemän        tällaisista irtipääseminen edellyttää liikevaihtove-
22116: päätöksen. Perusteluissa korkein hallinto-oikeus     rolain muutosta tältä osin.
22117: toteaa mm.: "Asiakirjojen mukaan asunto-osa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22118: keyhtiöt olivat perustaneet sähkön, lämmön ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22119: lämpimän veden toimittamiseksi omistamilleen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22120: rakennuksille puheena olevan osakeyhtiön. Osa-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22121: keyhtiön ja sen osakkaiden etuyhteys huomioon
22122: ottaen ei sillä seikalla, mikä hinta kulutetusta                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22123: sähkö- ja lämpöenergiasta veloitetaan asunto-osa-            siin liikevaihtoverolain 1 §:n muuttami-
22124: keyhtiöiltä, ole liikevaihtoverotuksessa oikeudel-           seksi niin, ettei se koskisi pienten asunto-
22125: lista merkitystä.'' Korkeimman hallinto-oikeu-               osakeyhtiöiden omaan käyttöön tarkoitet-
22126: den ratkaisun mukaan energian myynti tapahtuu                tua lämpökeskusta?
22127: 
22128:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
22129: 
22130:           Kalevi Mattila               Juhani Alaranta                   Esko Aho
22131: 
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 270696K
22136: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 128
22137: 
22138: 
22139: 
22140: 
22141:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22142: 
22143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töksen perusteluissa todetaan, osakeyhtiön ja sen
22144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osakkaiden etuyhteys huomioon ottaen ei sillä
22145: olette 3 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-      seikalla, mikä hinta kulutetusta sähkö- ja lämpö-
22146: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       energiasta veloitetaan asunto-osakeyhtiöiltä, ole
22147: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Matti-     liikevaihtoverotuksessa oikeudellista merkitystä.
22148: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     Lämpökeskuksen osakkaiden lukumäärällä ei ole
22149: n:o 128:                                               myöskään merkitystä. Asunto-osakeyhtiöiden
22150:                                                        omistamat lämpöyhtiöt ovat itsenäisiä oikeus-
22151:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        henkilöitä, joten ne muodollisesti katsottuna
22152:         siin liikevaihtoverolain 1 §:n muuttami-       myyvät lämpöenergiaa ulkopuolisille. Osakas-
22153:         seksi niin, ettei se koskisi pienten asunto-   yhtiöiltä lämmöstä perittävät maksut kattavat
22154:         osakeyhtiöiden omaan käyttöön tarkoitet-       yleensä kaikki lämmön tuottamisesta ja jakelusta
22155:         tua lämpökeskusta?                             aiheutuvat kustannukset.
22156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Verovelvollinen suorittaa liikevaihtoveroa ve-
22157: ti seuraavaa:                                          rollisen myyntinsä ja vähennyskelpoisten ostojen
22158:                                                        erotuksesta eli myynnin verotusarvosta. Verovel-
22159:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaihto-
22160:                                                        vollisella lämpökeskuksella on liikevaihtoverolain
22161: veroa on suoritettava tavaran myynnistä, joka
22162:                                                        14 §:n 1 momentin nojalla oikeus oman myyn-
22163: tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Lain 2 §:n
22164:                                                        tinsä verotusarvoa laskettaessa vähentää kauko-
22165: mukaan liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja tava-
22166:                                                        lämmön ja sähkön tuottamisessa käyttämiensä
22167: roita ovat myös sähkö, lämpöenergia, kaupunki-
22168:                                                        sekä jälleenmyytäväksi verovelvolliselta verollise-
22169: kaasu ja muut niihin verrattavat energiahyödyk-
22170:                                                        na hankkimiensa energiahyödykkeiden ostohinta.
22171: keet. Näiden säännösten mukaan jokainen, joka
22172:                                                        Lämpökeskus saa yleensä vähentää myynnin vero-
22173: harjoittaa energiahyödykkeiden myyntiä liiketoi-
22174:                                                        tusarvoa laskettaessa myös eräistä energiainves-
22175: minnan muodossa, on liikevaihtoverovelvollinen.
22176:                                                        toinneista aiheutuvat menot. Tämä vähennysoi-
22177:    Liikevaihtoverolaissa ei ole määritelty liiketoi-
22178:                                                        keus perustuu energiainvestointien liikevaihtove-
22179: minnan käsitettä. Liiketoiminnan tarkoituksena
22180:                                                        rovähennyksistä annetun lain säännöksiin. Vä-
22181: pidetään yleensä voiton tavoittelua, mutta myös
22182:                                                        hennysjärjestelmästä johtuen liikevaihtoveron
22183: omakustannushintaan tapahtuva myynti on jois-
22184:                                                        merkitys on omakustannushintaan myytäessä vä-
22185: sakin tapauksissa katsottu liiketoiminnaksi.           häinen.
22186:    Korkein hallinto-oikeus on antanut useita pää-
22187: töksiä, joiden mukaan asunto-osakeyhtiöiden               Valtiovarainministeriö sekä kauppa- ja teolli-
22188: omistamien osakeyhtiömuotoisten lämpökeskus-           suusministeriö selvittävät parhaillaan energian lii-
22189: ten toiminta tapahtui liiketoiminnan muodossa,         kevaihtoverotukseen liittyviä epäkohtia. Selvityk-
22190: joten lämpökeskukset olivat liikevaihtoverovel-        sen valmistuttua hallitus tulee tekemään tarkoi-
22191: vollisia. Kuten myös kirjallisessa kysymyksessä        tuksenmukaiseksi havaitsemansa korjausehdotuk-
22192: mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden pää-           set liikevaihtoverolainsäädäntöön.
22193: 
22194:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
22195: 
22196:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
22197:                                       1987 vp. -      KK n:o 128                                       3
22198: 
22199: 
22200: 
22201: 
22202:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22203: 
22204:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lagets och aktieägarnas intressegemenskap, inte
22205: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det pris som uppbärs för förbrukad el- och
22206: den 3 juni 1987 tili vederbörande medlem av           värmeenergi hos bostadsaktiebolaget någon juri-
22207: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     disk betydelse vid omsättningsbeskattningen.
22208: dagsledamot Mattila m.fl. undertecknade spörs-        Detsamma gäller antalet delägare i värmecentra-
22209: mål nr 128:                                           len. Värmebolag, som ägs av bostadsaktiebolag,
22210:                                                       är självständiga juridiska personer, som formellt
22211:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          sett säljer värmeenergi tili utomstående. De vär-
22212:        ändring av 1 § lagen angående omsätt-          meavgifter som uppbärs hos delägarbolagen
22213:        ningsskatt så att den inte gäller sådana       täcker i allmänhet alla kostnader för värmepro-
22214:        värmecentraler i små bostadsaktiebolag         duktionen och -distributionen.
22215:        som är avsedda för eget bruk?
22216:                                                          En skattskyldig betalar omsättningsskatt för
22217:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skilinaden mellan sin beskattningsbara försälj-
22218: anföra följande:                                      ning och avdragbara inköp, dvs. för försäljning-
22219:                                                       ens beskattningsvärde. Enligt 14 § lagen angåen-
22220:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt
22221:                                                       de omsättningsskatt kan för beskattningsbar vär-
22222: utgår på försäljning av vara i rörelse omsättnings-
22223:                                                       mecentral vid beräkning av beskattningsvärdet
22224: skatt. Enligt 2 § lagen avses med vara i lagen
22225:                                                       avdras inköpspriset på de energinyttigheter som
22226: även elektricitet, värmeenergi och stadsgas samt
22227:                                                       centralen använt för produktion av fjärrvärme
22228: annan med dessa jämförbar energinyttighet. En-
22229:                                                       och el och som skaffats av den skattskyldiga som
22230: ligt dessa stadganden är den som idkar försälj-
22231:                                                       beskattningsbara för återförsäljning. 1 allmänhet
22232: ning av energinyttighet i form av affärsverksam-
22233:                                                       får för värmecentral vid beräkning av försäljning-
22234: het skyldig att betala omsättningsskatt.
22235:                                                       ens beskattningsvärde även avdras utgifterna för
22236:    Begreppet affärsverksamhet har inte definierats
22237:                                                       vissa energiinvesteringar. Denna rätt baserar sig
22238: i lagen angående omsättningsskatt. 1 allmänhet
22239:                                                       på stadgandena i lagen om avdrag för energiin-
22240: anses syftet med affärsverksamhet vara strävan
22241:                                                       vesteringar vid omsättningsbeskattningen. På
22242: efter vinst, men i vissa fall har även försäljning
22243:                                                       grund av systemet med avdrag har omsättnings-
22244: till självkostnadspris ansetts som affärsverksam-
22245:                                                       skatten liten betydelse vid försäljning tili själv-
22246: het.                                                  kostnadspris.
22247:     Högsta förvaltningsdomstolen har gett flera
22248: beslut, enligt vilka verksamhet vid värmecentral         Finansministeriet och handels- och industri-
22249: av aktiebolagstyp, som ägs av bostadsaktiebolag       ministeriet utreder eventuella missförhållande,
22250: är affärsverksamhet, vilket betyder att omsätt-       som hänför sig tili omsättningsbeskattningen av
22251: ningsskatt utgår för värmecentraler. Såsom även       energi. När utredningen är klar kommer rege-
22252: konstateras i motiveringen tili högsta förvalt-       ringen att lägga fram förslag tili sådana juste-
22253: ningsdomstolens beslut, som nämns i det skriftli-     ringar av lagstiftningen angående omsättnings-
22254: ga spörsmålet, har, med beaktande av aktiebo-         skatt som den anser ändamålsenliga.
22255: 
22256:      Helsingfors den 3 juli 1987
22257: 
22258:                                                                              Minister Ulla Puolanne
22259:                                                  1987 vp.
22260: 
22261: (irjallinen kysymys n:o 129
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 
22266:                                     Tenhiälä: Patentti- ja rekisterihallituksen toimintojen tehostamises-
22267:                                        ta
22268: 
22269: 
22270:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22271: 
22272:    Patentti- ja rekisterihallitus on kauppa- ja         useita vuosia ja normaalistikin muutamasta kuu-
22273: eollisuusministeriön alainen virasto, jonka toi-        kaudesta yli vuoteen. Syynä ovat mm. henkilös-
22274: ninnan tarkoituksena on teknistaloudellisen ke-         töpula, puutteellinen tekniikka sekä byrokraat-
22275: lityksen edistäminen ensisijaisesti huolehtimalla       tiset säännökset ja menettelytavat.
22276: >atentti-, tavaramerkki- ja mallioikeushakemus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22277: en ja kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelystä,         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22278: 1äihin liittyvistä hallintopäätöksistä sekä asian-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22279: •maisten rekisterien ylläpidosta.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22280:   Jo vuosia tosiasiallinen tilanne on ollut päin-
22281:  astainen, eli patentti- ja rekisterihallitus toimin-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22282: taliaan pikemminkin hidastaa kuin nopeuttaa                    patentti- ja rekisterihallituksen toimin-
22283:  eknistaloudellista kehitystä. Virastoon lähetetty-            nan tehostamiseksi siten, että nykyinen
22284:  ~n erilaisten ilmoitusten, hakemusten tai ano-                asioiden käsittelyn kohtuuton hitaus voi-
22285:  nusten käsittely kestää pahimmissa tapauksissa                daan poistaa?
22286: 
22287:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1987
22288: 
22289:                                              Hannu Tenhiälä
22290: 
22291: 
22292: 
22293: 
22294:  70688B
22295: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 129
22296: 
22297: 
22298: 
22299: 
22300:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22301: 
22302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tentti- ja rekisterihallituksen toimintojen voin:
22303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kas kehittäminen.
22304: olette 3 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-         Keskeisimmällä sijalla on automatisointi
22305: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       ATK:n käyttöönotto. Yli 200 000 elinkeinonh:
22306: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Han-       joittajan muutosilmoitusten ja tietojen käsitte:
22307: nu Tenhiälän kirjallisesta kysymyksestä n:o 129:       vireillä olevien 20 000 patenttihakemuksen,
22308:                                                        9 000 tavaramerkkihakemuksen ja yli 1 000 m:
22309:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22310:                                                        lioikeushakemuksen käsittely hakemusmääri
22311:         patentti- ja rekisterihallituksen toimin-
22312:                                                        jatkuvasti lisääntyessä ei ole mahdollista ilm
22313:         nan tehostamiseksi siten, että nykyinen
22314:                                                        pikaista siirtymistä ATK-järjestelmiin. My
22315:         asioiden käsittelyn kohtuuton hitaus voi-      eduskunta on kiinnittänyt huomiota asiaan, si
22316:         daan poistaa?
22317:                                                        eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnö!
22318:                                                        hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä vuode
22319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       1987 todetaan valiokunnan edellyttävän, e1
22320: ti seuraavaa:                                          patentti- ja rekisterihallitukselle osoitetaan riit1
22321:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tietoinen        vät taloudelliset ja henkilöstölliset edellytyk!
22322: siitä, että asioiden määrät patentti- ja rekisteri-    ajanmukaisen ATK-järjestelmän luomiseksi vir:
22323: hallituksen toimintasektorilla ovat viime vuosien      ton tarpeita varten. Hallituksen tarkoituksena ,
22324: aikana lisääntyneet valtavasti. Tämä on seurausta      valvoa, että näin myös tehdään.
22325: teknologian alalla tapahtuneesta jatkuvasta kehi-         Äskettäin tehdyistä parannuksista voida
22326: tyksestä, talouselämän huomattavasta vilkastumi-       mainita, että yrityskiinnityshakemusten käsitte
22327: sesta ja yleisesti lisääntyneestä kansainvälistymi-    ajat ovat vuoden aikana lyhentyneet yli kolme!
22328: sestä.                                                 kuukaudesta alle kahteen viikkoon ja toteutett
22329:    Hallinnonhajautuskomitean (ns. Pajusen ko-          jen uudistusten seurauksena näytetään päästäv
22330: mitean) mietinnöstä käy ilmi, että tutkituista         viikon käsittelyaikaan. Tavaramerkkihakemuksl
22331: keskusvirastoista patentti- ja rekisterihallituksen    joiden käsittelyajat vielä joitakin vuosia sitt
22332: asiamäärien kasvu viime vuosina on ollut abso-         olivat yli neljä vuotta, käsitellään nykyisin a
22333: luuttisesti ja suhteellisesti suurin verrattuna mui-   kahdessa vuodessa, mikä on varsin normaali ka
22334: hin keskusvirastoihin.         Esimerkiksi vuosina     sainvälinen käytäntö. Patenttihakemusten käs
22335: 1973-1983 pelkästään PRH:n hallintopäätöksis-          telyajat eivät ole hakemusten valtavasta kasvw
22336: sä oli lisäystä 73 000. Kokonaismäärä on nykyisin      johtuen tuntuvasti lyhentyneet. On kuiten~
22337: n. 180 000 päätöstä vuodessa. Vertailun vuoksi         otettava huomioon, että patenttihakemusten l
22338: voidaan todeta, että muiden keskusvirastojen           sittely kaikkialla maailmassa kestää tehokkaan~
22339: vuosittain käsittelemät asiamäärät eivät ole puol-     käsittelyn alaisena 3-4 vuotta. Suomessa kesl
22340: takaan mainitusta lisäyksestä.                         määräinen käsittelyaika on noin neljä vuot1
22341:    Patenttihakemuksia, joista kaksi kolmasosaa on      Tosin kotimaiset hakemukset käsitellään huom:
22342: ulkomaisia, on vireillä 20 000, tavaramerkkihake-      tavasti nopeammin.
22343: muksia n. 10 000 ja mallioikeushakemuksia n.              Parhaillaan selvitetään kauppa- ja teollisuusn
22344: 1 000. Kaupparekisterissä on vireillä tällä hetkel-    nisteriössä ns. pikkupatentti- eli hyödyllisuusm
22345: lä n. 33 000 hakemusta. Vuonna 1986 vahvistet-         lijärjestelmän käyttöönottoa. Tällöin pienemm
22346: tiin yrityskiinnityksiä n. viiden miljardin markan     Ie keksinnäille saataisiin halvempi ja nopeam
22347: arvosta ja kaupparekisteröitiin perusilmoituksia ja    suoja. Tämän mm. Japanissa ja Saksan liittota!
22348: muutosilmoituksia yli 50 000.                          vallassa toteutetun järjestelmän katsotaan lis~
22349:    Kauppa- ja teollisuusministeriön, valtiovarain-     vän luovuutta, keksinnöllisyyttä ja innovaatic
22350: ministeriön ja patentti- ja rekisterihallituksen       yhteiskunnassa.
22351: yhteisvoimin on ryhdytty toteuttamaan 21 koh-             Tilinpäätösasiakirjojen valvontajärjestelmää
22352: dan teho-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on pa-          kodifiointijärjestelmää ollaan uudistamassa ko~
22353:                                         1987 vp. -      KK n:o 129                                         3
22354: 
22355: naisuudessaan. Tästä on tehty kauppa- ja teolli-            Edellä mainittu patentti- ja rekisterihallituksen
22356: suusministeriön kautta esitys oikeusministeriölle        uudistusohjelma sisältää myös tehostetun kirjas-
22357: eräiden osakeyhtiö-, osuuskunta- ja kirjanpitolain       topalveluprojektin. Patentti- ja rekisterihallituk-
22358: määräysten muuttamiseksi siten, ettei nykyinen           sen kirjastossa säilytetään yli 20 miljoonaa tekno-
22359: puutteellinen olotila enää tulisi jatkumaan. Asi-        logian alan julkaisua, joiden entistä tehokkaampi
22360: asta oikeusministeriön toimesta hankitut lausun-         hyödyntäminen tutkijoiden, elinkeinoelämän ja
22361: not ovat olleet uudistukselle myönteiset. Tästä          muun yhteiskunnan hyväksi on työn alla. Myös
22362: tultaneen antamaan esitys eduskunnalle lähiai-           kansainvälistä yhteistyötä tietojenvälityksen alalla
22363: koina.                                                   lisätään entisestään.
22364:    Patentti- ja rekisterihallituksen valitusosasto on       Virastossa tullaan myös kiinnittämään erityises-
22365: organisoitu uudelleen. Sinne tulevat valitusasiat        ti huomiota henkilöstön, niin johdon kuin mui-
22366: voidaan käsitellä vuonna 1988 puolta nopeam-             den työntekijöiden koulutukseen. Tavoitteena on
22367: min kuin tällä hetkellä.                                 kohottaa esimiesten valmiuksia toimintasektorin-
22368:    Kaupparekisteriosasto on tarkoitus organisoida        sa johtamisessa ja motivoida koko henkilöstö
22369: kokonaan uudelleen. Samalla siellä toteutetaan           entistä tuottavampaan työskentelyyn. Viime vuo-
22370: ATK:n käyttöönotto. Tällöin kaikki käsittelyajat         sien aikana on myös työn tuottavuus PRH:n
22371: tulevat tuntuvasti lyhenemään. Lisäksi nykytek-          osastoilla lisääntynyt ja ylittänyt useissa kohdin
22372: niikkaa hyväksi käyttäen saadaan alueelliset pal-        valtionhallinnon yleisen tavoitteen, mikä on 2 %
22373: velut paranemaan. Viran puolesta suoritettava            vuodessa. Pelkästään tuottavuuden lisäyksellä ei
22374: nimien ennakkotutkimus on tarkoitus aloittaa             ruuhkia päästä kuitenkaan purkamaan johtuen
22375: kuluvan vuoden aikana. Sitä varten on suoritettu         valtavasti kasvavista hakemusmääristä. Tilanne
22376: koeajoja. Tiedustelu tulisi olemaan maksullinen          edellyttää uudistusohjelman toteuttamista.
22377: ja vastaus saataisiin noin viikossa. Aikanaan tie-          Hallitus on tietoinen niistä vaikeuksista, jotka
22378: dustelu jouduttiin lopettamaan, koska virastolla         jatkuvasti kasvavalla teknistaloudelliselta kannal-
22379: ei ollut resursseja vastata noin 27 000 vuodessa         ta keskeisellä sektorilla toimivalla patentti- ja
22380: tehtyyn tiedusteluun. Käytännössä nimien en-             rekisterihallituksella on. Sen vuoksi on tarkoitus
22381: nakkotiedustelu on osoittautunut välttämättö-            huolehtia siitä, että edellä mainittu viraston
22382: mäksi toimenpiteeksi asiakaspalvelun kannalta.           itsensä laatima kehittämisohjelma toteutetaan
22383: Nyt se tullaan toteuttamaan täysin uusitussa             niin, että käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä ja
22384: muodossa.                                                asiakaspalvelua tehostettua edelleen. Tämä vaatii
22385:    Edellä mainittujen uudistusten lisäksi tullaan        sekä henkisiä että alueellisia lisäresursseja. Kuten
22386: viraston toimesta paneutumaan erityisesti palve-         vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvioesitykses-
22387: lujen tehostamiseen. Valtiovarainministeriön toi-        sä patentti- ja rekisterihallituksen osalta tode-
22388: mesta on valmistunut laajamittainen palvelutut-          taan, virasto hankkii aiheuttamiensa kustannuk-
22389: kimusraportti, jossa on kartoitettu virastoissa asi-     sia vastaavat tulot maksuina ja veroluontoisina
22390: oivien tarpeita, mielipiteitä ja parannusehdotuk-        erinä, joten uudistusohjelman toteuttaminen ei
22391: sia.                                                     suoranaisesti rasita valtiontaloutta.
22392: 
22393:        Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
22394: 
22395:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22396: 4                                      1987 vp. -- ~ n:o 129
22397: 
22398: 
22399: 
22400: 
22401:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
22402: 
22403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Handels- och industriministeriet, finansminis-
22404: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         teriet och patent- och registerstyrelsen har med
22405: den 3 juni 1987 tili vederbörande medlem av            förenade krafter skridit till åtgärdet för att full-
22406: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      följa ett intensivprogram med 21 punkter. Avsik-
22407: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs-            ten med programmet är att kraftigt utveckla
22408: mål nr 129:                                            verksamheten vid patent- och registerstyrelsen.
22409:                                                           Automatisering och införande av ADB ställs i
22410:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       främsta rummet. Utan ett snabbt övergående till
22411:         för att effektivera verksamheten vid pa-       ADB-system är det inte möjligt att handlägga
22412:         tent- och registerstyrelsen så, att den        över 200 000 ändringsanmälningar och uppgifter
22413:         nuvarande oskäligt långsamma handlägg-         från näringsidkare, 20 000 anhängiga patentan-
22414:         ningen av ärenden kan försnabbas?              sökningar, över 9 000 varumärkesansökningar
22415:                                                        och över 1 000 mönsterrättsansökningar -- och
22416:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        antalet ansökningar ökar hela tiden. Även riks-
22417: anföra följande:                                       dagen har fäst uppmärksamhet vid saken, efter-
22418:                                                        som riksdagens statsutskott i sitt betänkande om
22419:    Handels- och industriministeriet är medvetet        propositionen angående statsförslaget för år 1987
22420: om att antalet ärenden inom patent- och register-      konstaterar att utskottet förutsätter att tillräckligt
22421: styrelsens verksamhetssektor har vuxit kraftigt        med ekonomiska resurser och personalresurser
22422: under de senaste åren. Detta är en följd av en         anvisas patent- och registerstyrelsen, för att ett
22423: kontinuerlig utveckling inom teknologin, av ett        tidsenligt ADB-system skall kunna införas i syfte
22424: betydande uppsving inom näringslivet och av en         att tillgodose ämbetsverkets behov. Regeringen
22425: alimänt ökande internationalisering.                   har för avsikt att övervaka att så verkligen sker.
22426:    Av det betänkande som avgavs av kommitten              Angående nyligen gjorda förbättringar kan
22427: för decentralisering av förvaltningen (den s.k.        nämnas att handläggningstiderna för ansök-
22428: Pajunenkommitten) framgår att i fråga om de            ningar om företagsinteckning på ett år har
22429: undersökta centrala ämbetsverken har ökningen          förkortats från över tre månader till under två
22430: av antalet ärenden både absolut och relativt           veckor. Som en följd av redan gjorda reformer ser
22431: räknat, under de senaste åren varit störst, vid        det ut som om man kunde komma ner tili en
22432: patent- och registerstyrelsen. T.ex. under åren        handläggningstid på en vecka. Varumärkesansök-
22433: 1973--1983 ökade antalet förvaltningsbeslut en-        ningar, för vilka handläggningstiden ännu för
22434: dast vid patent- och registerstyrelsen med             några år sedan överskred fyra år, handläggs i dag
22435: 73 000. I dag är hela antalet ca 180 000 beslut        på mindre än två år, vilket är högst normalt,
22436: per år.                                                internationellt sett. På grund av den väldiga
22437:    Tili jämförelse härmed kan konstateras att det      ökningen av antalet ansökningar har inte hand-
22438: antal ärenden som de övriga centrala ämbetsver-        läggningstiderna för patentansökningar märkbart
22439: ken årligen handlägger inte ens uppgår tili            förkortats. Härvid bör emellertid beaktas att
22440: hälften av ovan nämnda ökning.                         handläggningen av patentansökningar överallt i
22441:    20 000 patentansökningar, varav två tredjede-       världen tar 3--4 år i anspråk, även om handlägg-
22442: lar är utländska, ca 10 000 varumärkesansök-           ningen är effektiv. I Finland är den genomsnitt-
22443: ningar och ca 1 000 mönsterrättsansökningar är         liga handläggningstiden ca fyra år. Inhemska
22444: anhängiga. Vid handelsregi~tret ~r för tilifäliet ca   ansökningar handläggs dock betydligt sanbbare.
22445: 33 000 ansökningar anhängtga. Ar 1986 fastställ-          För tillfället undersöks vid handels- och in-
22446: des företagsinteckningar till ett värde av ca 5        dustriministeriet frågan om införande av ett s.k.
22447: miljarder mark och över 50 000 grundanmäl-             minipatent- eller nyttighetsmönstersystem. Där-
22448: ningar och ändringsanmälningar infördes i han-         igenom skulle ett billigare och snabbare skydd
22449: delsregistret.                                         fås för mindre uppfinningar. Detta system, som
22450:                                         1987 vp. -      KK n:o 129                                         5
22451: 
22452: tiliämpats bl.a. i Japan och Förbundsrepubliken            Patent- och registerstyrelsens tidigare nämnda
22453: Tyskland, anses öka kreativiteten, uppfinningsri-       reformprogram innehåller också ett projekt angå-
22454: kedomen och innovationerna i samhäliet.                 ende effektiverad bibliokteksservice. I patent-
22455:    Övervakningen och kodifieringen av boksluts-         och registerstyrelsens bibliotek förvaras över 20
22456: dokument kommer att förnyas i sin helhet. En            miljoner publikationer inom teknologibranschen.
22457: framstälining har gjorts via handels- och industri-     För tillfället försöker man utarbeta ett sätt för
22458: ministeriet tili justitieministeriet om ändring av      forskare, näringslivet och det övriga samhället att
22459: vissa bestämmelser i lagen om aktiebolag, lagen         bättre än hittills utnyttja dessa publikationer.
22460: om andelslag och bokföringslagen så, att den            Även det internationella samarbetet inom data-
22461: nuvarande bristfäliiga situationen kunde upp-           överföringen kommer att ökas.
22462: hjälpas. De utlåtanden som genom justitieminis-
22463:                                                             Vid ämbetsverket kommer man också att fästa
22464: teriets försorg inhämtats om ärendet har varit
22465:                                                          särskild uppmärksamhet vid utbildningen av per-
22466: positiva tili reformen. En proposition angående
22467:                                                          sonalen. Detta gäller såväl ledningen som andra
22468: ärendet torde inom en snar framtid avlåtas tili
22469:                                                          arbetstagare. Målet är att förbättra förmännens
22470: riksdagen.                                               färdigheter att leda sin verksamhetssektor och att
22471:     Besvärsavdelningen vid patent- och registersty-      motivera hela personalen tili att arbeta på ett allt
22472: relsen har omorganiserats. År 1988 kommer be-            produktivare sätt. Under de senaste åren har även
22473: svärsärendena att kunna handläggas dubbelt               arbetsproduktiviteten ökat vid patent- och regis-
22474: snabbare än för tillfället.                              terstyrelsens avdelningar och på flera håll över-
22475:     Det är meningen att helt omorganisera han-           stigit det allmänna målet inom statsförvalt-
22476: delsregisteravdelningen. Samtidigt kommer ADB            ningen, dvs. en stegring med 2 % per år. På
22477: att tas i bruk där, vilket kommer att innebära att       grund av att antalet ansökningar växer väldigt
22478: alla handläggningstider märkbart förkortas. Dess-        kan anhopningar emellertid inte undvikas endast
22479: utom kan man förbättra den regionala servicen            genom en ökad produktivitet, utan situationen
22480: genom att utnyttja dagens teknik. Avsikten är att        förutsätter att reformprogrammet följs.
22481:  under detta år påbörja en förhandsundersökning
22482: om namn, viiken görs på ämbetets vägnar.                    Regeringen är medveten om de svårigheter
22483:  Därför har man gjort provkörningar. Förfrågan           som patent- och registerstyrelsen har, eftersom
22484:  kommer att vara avgiftsbelagd och svaret fås på         denna verkar inom en sektor som ständigt växer
22485:  ungefär en vecka. Man var tidigare tvungen att          och som ur teknisk och ekonomisk synvinkel sett
22486:  upphöra med att besvara förfrågningar, eftersom         är central. Därför har regeringen för avsikt att
22487:  ämbetsverket inte hade resurser tili att svara på ca    sörja för att nämnda utvecklingsprogram, som
22488:  27 000 förfrågningar per år. I praktiken har det        ämbetsverket självt har uppgjort, följs så, att
22489:  visat sig att namnförfrågan är nödvändig ur             handläggningstiderna ytterligare kan förkortas
22490:  kundservicesynvinkel. Nu kommer den att ge-             och kundservicen effektiveras. Detta kräver både
22491:  nomföras i en helt omarbetad form.                      intellektuella och regionala tilläggsresurser. Så-
22492:     Förutom redan nämnda reformet kommer man             som framgår av statsförslaget för år 1987 för
22493:  genom ämbetsverkets försorg att koncentrera sig         patent- och registerstyrelsens del förvärvar äm-
22494:  specielit på att effektivera servicen. Genom fi-        betsverket genom avgifter och belopp av skatte-
22495:  nansministeriets försorg har en omfattande servi-       natur inkomster, som motsvarar de kostnader
22496:  ceundersökningsrapport gjorts, där man har kart-        som föranleds. Fullföljandet av reformprogram-
22497:  lagt behov, åsikter och förbättringsförslag från        met belastar därför inte direkt statshushåll-
22498:  personer som uträttat ärenden hos ämbetsverket.         nmgen.
22499: 
22500:      Helsingfors den 1 juli 1987
22501: 
22502:                                                         Handels- och industriminister likka Suominen
22503:                                                 1987 vp.
22504: 
22505: Kirjallinen kysymys n:o 130
22506: 
22507: 
22508: 
22509: 
22510:                                    Pulliainen ym.: Ympäristölle vaarallisten säiliövuotojen estämisestä
22511: 
22512: 
22513:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22514: 
22515:    Kuluneena talvena on tapahtunut siinä määrin           Kovalla pakkasella ja/ tai sen aikaansaamalla
22516: lukuisia ympäristökatastrofeja, että kansa on ryh-     roudalla on ollut roolinsa kussakin näistä onnet-
22517: tynyt kyselemään, "Mikä on tämän viikon ympä-          tomuustapauksista. Suomi on tunnetusti pohjoi-
22518: ristöonnettomuus?". Merialueella sattuneet öljy-       nen maa, jonka talveen kuuluvat sekä kova
22519: vahingot ovat yksi ryhmä tässä onnettomuuksien         pakkanen että routa. Ne on otettava huomioon
22520: ketjussa, mutta ympäristölleen vahingollisia ai-       kaikissa rakenteissa sekä maan sisässä että maan-
22521: neita on päässyt luontoon myös manneralueella.         pinnan yläpuolella. Ne vaikuttavat myös ruetal-
22522: Seuraavassa esitellään kolme esimerkkitapausta         leihin haurastaen niitä. Rakennemateriaalin tar-
22523: Teknillisen tarkastuskeskuksen ystävällisesti laati-   kastuksessa nämä näkökohdat on otettava huo-
22524: man selvityksen perusteella lyhyesti kuvattuna.        mwon.
22525:    Heti tämän vuoden alkupäivinä vuoti yht. 450           Kova pakkanen kuuluu myös asiaan, kun suo-
22526: tonnia monoklooribentseeniä Oy Mercantile              ritetaan rakenteiden ja järjestelmien toimivuuden
22527: Ab:n Kotkan öljyvaraston kiinteästä satamaput-         tarkastusta. Henkilöiitä tulee edellyttää riittävää
22528: kilinjasta auki jääneestä venttiilistä. Vuodot ta-     pakkasen kestävyyttä ja heille tulee antaa riittävä
22529: pahtuivat putkiston huuhtelun ja laivauksen ai-        koulutus ennen tehtävään ryhtymistä. Epämuka-
22530: kana, jolloin käyttöhenkilökunta laiminlöi tar-        vissa oloissa suoritettava hyvää ammattitaitoa vaa-
22531: kastusvelvollisuutensa puutteellisesta koulutuk-       tiva työ tulee myös luonnollisesti ottaa huomioon
22532: sesta ja ilmeisesti myös pakkasesta johtuen.           palkkauksessa.
22533:    Tammikuun lopulla vuoti Kaukomarkkinat
22534:                                                          Sama koulutuksellinen vaatimus tulee asettaa
22535: Orn Haminan öljysatamassa sijaitsevasta 6 000
22536:                                                        myös huoltohenkilökunnalle, joka ei saa tehdä
22537: m :n säiliön pohjan repeämästä 350 tonnia I
22538:                                                        työvirheitä.
22539: luokan palavaa nestettä, piperyleeniä. Tässäkin
22540: tapauksessa oli yhtenä syynä pitkään jatkunut             Edellä sanottu merkitsee huomioon otettuna
22541: pakkanen ja toisena merkittävänä syynä olivat          kustannuksia, joiden kiertäminen laiminlyönneil-
22542: rakenteelliset heikkoudet itse säiliössä.              lä tulee sanktioida voimallisesti. Laiminlyönneistä
22543:    Seuraava vahinko sattui Vaskiluodossa, kun Oy       itsestään voi koitua kuolemanvaara niin luonnon
22544: Shell Ab:n säiliön venttiilin laipan murtumasta        eliöille kuin ihmisellekin. Vahingot on ennalta-
22545: vuoti 10 m 3 bensiiniä. Venttiili murtui, kun          ehkäistävä oikein valituilla toimenpiteillä. Yksi-
22546: varastopäällikkö yritti ruuvata sen muttereita tiu-    kin onnettomuus on liikaa.
22547: kemmalle tiivistääkseen aiemmin toteamansa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22548: epätiiviyden. Mahdollisina syinä voidaan pitää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22549: toisaalta roudan aiheuttamia vaikutuksia ja toi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22550: saalta työvirhettä.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22551:    Tutkimukset näissä tapauksissa ovat Teknilli-
22552: sen tarkastuskeskuksen ilmoituksen mukaan kes-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
22553:  ken. Lopulliset tulokset saataneen alkaneen kesän            miin, joilla ennaltaehkäistään ympäristöl-
22554: aikana, mutta jo nyt voidaan tehdä eräitä merki-              leen vaarallisten aineiden vuotaminen
22555: tyksellisiä havaintoja.                                       varastosäiliöistä?
22556: 
22557:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1987
22558:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
22559:                       Osmo Soininvaara                         Eero Paloheimo
22560: 270717H
22561: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 130
22562: 
22563: 
22564: 
22565: 
22566:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22567: 
22568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kemikaalien käsittelyn turvallisuuden valvonta
22569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Suomessa on jo tällä hetkellä erittäin laajaa.
22570: olette 4 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-      Vaikka edustaja Pulliaisen ym. kysymyksessä mai-
22571: ne n:o 611 ohella toimittanut valtioneuvoston          nitussa kolmessa onnettomuudessa näyttävät seu-
22572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      raukset tämänhetkisten tietojen perusteella ra-
22573: taja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    joittuvan toiminnanharjoittajille itselleen ja hei-
22574: sesta kysymyksestä n:o 130:                            dän vakuuttajilleen aiheutuneisiin taloudellisiin
22575:                                                        menetyksiin, ovat vahingot antaneet osaltaan
22576:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-      aiheen toiminnan painopisteen ja käytännön val-
22577:        miin, joilla ennaltaehkäistään ympäristöl-      vontatoimenpiteiden uudelleen arviointiin. Tä-
22578:        leen vaarallisten aineiden vuotaminen           mä työ on kuitenkin käynnistynyt jo kolme
22579:        varastosäiliöistä?                              vuotta sitten ulkomailla sattuneiden vakavien
22580:                                                        kemikaalionnettomuuksien johdosta.          Tähän
22581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mennessä on eri viranomaisten yhteistyönä laa-
22582: ti seuraavaa:                                          dittu paikallisten valvontaviranomaisten käyttöön
22583:    Varastoinoin lisäksi vaarallisten aineiden käsit-   luettelo vaarallisimmista kemikaalivarastoista ja
22584: telyyn liittyy vahingon vaara niitä valmistettaessa,   niissä olevista kemikaaleista (157 kohdetta). Lu-
22585: kuljetettaessa ja käytettäessä. Riippuen kemikaa-      ettelon perusteella on jo suoritettu viranomaisten
22586: lien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista   yhteistyönä valvontatarkastukset kloorin ja rikki-
22587: sekä ainemääristä ja käsittelyolosuhteista ovat        dioksidin vaunujen täyttö- ja tyhjennysasemilla.
22588: kemikaalien käsittelyn yhteydessä mahdolliset          Vastaavia yhteistarkastuksia valmistellaan neste-
22589: onnettomuudet syntytavaltaan ja seurauksiltaan         kaasuvarastoille. Toimintaa kehitetään koko ajan
22590: hyvin erilaisia.                                       pyrkien suuntaamaan käytettävissä olevat rajalli-
22591:                                                        set voimavarat sinne, missä onnettomuusriskit
22592:    Vaarallisten aineiden käsittelyn turvallisuutta
22593:                                                        ovat suurimmat.
22594: koskevia säännöksiä ja määräyksiä sisältyy myrk-
22595: kylainsäädäntöön, räjähdysvaarallisia aineita kos-        Kemikaalisatamat on viime talven tapahtu-
22596: kevaan lainsäädäntöön, työturvallisuuslainsää-         mien johdosta valittu erityistarkastelun kohteek-
22597: däntöön, vaarallisten aineiden kuljetuksia koske-      si. Niiden tilaa ja tarvittavia parannustoimenpi-
22598: vaan lainsäädäntöön, terveydenhoitolainsäädän-         teitä selvittämään kauppa- ja teollisuusministeriö
22599: töön, paineastialainsäädäntöön, vesiensuojelu-         on asettanut työryhmän, jonka tulee kuluvan
22600: lainsäädäntöön ja pelastustointa koskevaan lain-       vuoden loppuun mennessä laatia satamakohtai-
22601: säädäntöön. Mainittujen lainsäädäntöjen toi-           nen ohjelma turvallisuuden parantamiseen täh-
22602: meenpano kuuluu kauppa- ja teollisuusministe-          täävistä toimenpiteistä. (Työryhmä luovutti väli-
22603: riön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikennemi-     raporttinsa 30.3.1987.)
22604: nisteriön, ympäristöministeriön ja sisäasiainmi-          Suuronnettomuustutkinnan suunnittelukunta
22605: nisteriön tehtäviin, ja käytännön valvontaa hoita-     tekee hallitukselta saamansa toimeksiannon mu-
22606: vat lukuiset keskusvirastot alueorganisaatioineen,     kaisesti lisäksi yhteenvedon Kotkan ja Haminan
22607: lääninhallitukset ja monet paikalliset viranomai-      vuototapausten johdosta eri tahoilla tehtävistä
22608: set. Eri tasoilla on lisäksi useita virallisia ja      tutkimuksista ja tulee sen perusteella tekemään
22609: epävirallisia yhteistyöelimiä, joissa koordinoidaan    ehdotuksensa        tarvittavista    toimenpiteistä
22610: säädösten valmistelua ja viranomaisten valvonta-       kemikaalien varastoinoin turvallisuuden paranta-
22611: toimintaa.                                             miseksi.
22612:    Edellä tarkoitetun hallintojärjestelmän avulla         Jo voimassa olevat säädökset ja määräykset
22613: voidaan kemikaalien turvallisuusvalvontaa toteut-      mahdollistavat valvontaviranomaisten tavanomai-
22614: taa varsin kattavasti ja ottaa huomioon eri tavoit-    sen toiminnan tehostamisen ja onnettomuuksien
22615: teet (päästöjen terveys- ja ympäristöhaittojen eh-     ehkäisemiseksi asetettavien vaatimusten tiukenta-
22616: käisy, työturvallisuus, onnettomuuksien ennalta-       misen. Tällaisiin toimiin on myös ryhdytty. Edel-
22617: ehkäisy, kuljetusturvallisuus ja pelastuspalvelu ).    lä kuvattujen laajempien selvitysten lisäksi on
22618:                                         1987 vp. -      KK n:o 130                                          3
22619: 
22620: mm. käynnistetty säiliöiden perustuksia koskeva         ja varastointi) valvonnan tehostamiseen. Olennai-
22621: standardin uusiminen. Myös säiliöiden tarkastus-        simpia muutoksia nykykäytäntöön tässä suhteessa
22622: ta koskeva standardi, samoin kuin varsinaiset           olisivat:
22623: säiliöstandardit tullaan tarkistamaan, kun onnet-          1) kemikaalien ympäristövaarallisuuden huo-
22624: tomuuksia selvittämään asetetut tutkijaryhmät           mioon ottaminen samanlaisena vaaraominaisuu-
22625: ovat saaneet omat selvityksensä ja niihin pohjau-       tena kuin terveydelle vaarallisuus ja räjähdys- ja
22626: tuvat ehdotuksensa valmiiksi. Standardien uusi-         palovaarallisuus,
22627: misen tekee kauppa- ja teollisuusministeriön               2) terveydelle vaarallisten kemikaalien teollista
22628: apuna toimiva räjähdysvaarallisten aineiden lau-        käsittelyä harjoittavien laitosten valvonnan laa-
22629: takunta. Pakkasenkestoon, eräänä yksityiskohta-         jentaminen siten, että valmistuslaitosten lisäksi
22630: na laajassa kokonaisuudessa, on Suomessa perin-         tulisivat varastot ja käyttölaitokset sellaisen lupa-
22631: teisesti kiinnitetty ja kiinnitetään edelleenkin        ja ilmoitusmenettelyn piiriin, minkä yhteydessä
22632: paljon huomiota. Tässä suhteessa eivät edustaja         selvitettäisiin ennen toiminnan aloittamista, että
22633: Pulliaisen ym. kysymyksessä mainitut tapaukset          laitos on suunniteltu ja rakennettu asianmukai-
22634: näytä edellyttävän uusia erityistoimia. Perussyyt       sesti, sekä
22635: näissä tapauksissa näyttävät tämänhetkisten tieto-         3) ehdotettuun vaarallisia teollisuuskemikaale-
22636: jen perusteella olevan muualla kuin sääolosuh-          ja koskevaan asetukseen yhdistettäisiin - samalla
22637: teissa ja niiden huomioon ottamattomuudessa.            yhdenmukaistaen - kaikkien edellä mainittujen
22638:    Nykyisessä hallintojärjestelmässä on kuitenkin       kemikaaliryhmien osalta hallintomenettelyä ja
22639: eräitä puutteita. Pelkästään myrkyllisten aineiden      turvallisuusperiaatteita koskevat säännökset. Täl-
22640: varastointi ja teknillinen käyttö ei kuulu sellaisen    lä ohjattaisiin myös alemmanasteisia säädöksiä
22641: lupa- ja ilmoitusjärjestelmän piiriin, jossa enna-      kattamaan keskitetysti kaikki kemikaalien vaara-
22642: kolta tarkistettaisiin perusteilla olevan varaston ja   ominaisuudet.
22643: käyttölaitoksen teknillisen toteutuksen asianmu-           Kysymyksessä olevan lainsäädäntöuudistuksen
22644: kaisuus turvallisuuden kannalta. Tällainen järjes-      valmistelu on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että
22645: telmä on palavien nesteiden osalta ollut käytössä       hallitus voi antaa kemikaalilakiehdotuksen edus-
22646: jo useita vuosikymmeniä ja on osoittautunut             kunnalle syksyllä 1987.
22647: varsin tehokkaaksi. Toinen selvä puute on se,              Edellä olevan johdosta on kuitenkin syytä
22648: että kemikaaleja käsittelevien laitosten teknillistä    korostaa, että viranomaisten tekemiä valvontatar-
22649: turvallisuutta käsittelevät säädökset ja määräykset     kastuksia ei kuitenkaan koskaan ole käytännössä
22650: perustuvat lainsäädäntöön, jota säädettäessä ovat       mahdollista saada niin kattaviksi ja jatkuviksi,
22651: muut kuin ympäristönsuojelunäkökohdat olleet            että kaikki onnettomuudet voitaisiin tätä kautta
22652: päällimmäisiä (palo- ja räjähdysvaarojen sekä ter-      ehkäistä ennakolta. Ensisijaisesti toiminnanhar-
22653: veysvahinkojen ehkäisy).                                joittajan vastuulla on, ja tulee aina olemaan,
22654:    Edellä tarkoitetut puutteet on tarkoitus poistaa     toiminnan päivittäinen valvonta niin, että
22655: valmisteilla olevassa kemikaalilainsäädännön uu-        kemikaalien käsittelyssä noudatetaan riittävää
22656: distuksessa. Ehdotetuissa uusissa säännöksissä on       huolellisuutta ja varovaisuutta sekä annettuja
22657: muun ohella pantu erityisesti painoa kemikaalien        määräyksiä ja ohjeita ja näin menetellen välte-
22658: teollisen käsittelyn (valmistus, teknillinen käyttö     tään vahinkojen syntyminen.
22659: 
22660:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1987
22661: 
22662:                                                                                Ministeri Erkki Liikanen
22663: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 130
22664: 
22665: 
22666: 
22667: 
22668:                                 Till Riksdagens Herr Talman
22669: 
22670:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Övervakningen av säkerheten i hanteringen av
22671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         kemikalier i Finland är redan synnerligen omfat-
22672: 611 av den 4 juni 1987 till vederbörande medlem        tandeo Fastän det i de tre olyckor som nämns i
22673: av statsrådet översänt avskrift av följande riks-      riksdagsman Pulliainens moflo spörsmål ser ut
22674: dagsman Erkki Pulliainen m.flo undertecknade           som om följderna på basen av nuvarande uppgif-
22675: spörsmål nr 130:                                       ter begränsar sig till de ekonomiska förluster som
22676:                                                        verksamhetens utövare och försäkrarna åsamkats,
22677:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-         har skadorna gett upphov till en omvärdering av
22678:         der, varigenom läckage av miljöfarliga         verksamhetens tyngdpunkt och av de praktiska
22679:         ämnen från lagerutrymmen förebyggs?            övervakningsåtgärdernao Detta arbete har dock
22680:                                                        inletts redan för tre år sedan till följd av allvarliga
22681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kemikalieolyckor utomlandso Hittills har olika
22682: anföra följande 0
22683:                                                        myndigheter i samråd gjort upp en förteckning
22684:    Förutom vid lagringen av farliga ämnen före-        över de farligaste kemikalielagren och de kemika-
22685: ligger risk för skada även vid hanteringen av          lier som finns i dessa (157 platser)o Förteckningen
22686: dessa i samband med tillverkning, transport och        ställs till de lokala övervakningsmyndigheternas
22687: användning Beroende på kemikaliernas fysikalis-
22688:             0
22689:                                                        dispositiono
22690: ka och kemiska egenskaper samt på kvantiteter             På basen av förteckningen har tillsynsbesikt-
22691: och hanteringsförhållanden är de eventuella            ning på påfyllnings- och tömningsstationerna för
22692: olyckor som uppstår i samband med hanteringen          klor- och svaveldioxid redan företagits, gemen-
22693: av kemikalierna mycket olika såväl till uppkoms-       samt av olika myndighetero Motsvarande gemen-
22694: ten som till följdernao                                samma besiktningar förbereds för flytgaslagero
22695:    Stadganden och bestämmelser som gäller han-         Verksamheten utvecklas hela tiden så att de till
22696: teringen av farliga ämnen ingår i lagstiftningen       buds stående begränsade resurserna inriktas på
22697: om gifter, i lagstiftningen om explosiva ämnen,        sådana ställen där olycksriskerna är störsto
22698: arbetarskyddslagstiftningen, i lagstiftningen om          Kemikaliehamnarna har med anledning av
22699: transport av farliga ämnen, i hälsovårdslagstift-      händelserna senaste vinter valts till föremål för
22700: ningen, i lagstiftningen om tryckkärl, i lagstift-     särskild övervakning Handels- och industriminis-
22701:                                                                              0
22702: 
22703: 
22704: 
22705: 
22706: ningen om vattenskydd och i lagstiftningen gäl-        teriet har tillsatt en arbetsgrupp som skall utreda
22707: lande räddningsväsendeto Verkställigheten av           deras situation och nödvändiga förbättringsåtgär-
22708: nämnda lagstiftning hör till handels- och indu-        dero Denna bör före slutet av innevarande år
22709: striministeriets, social- och hälsovårdsministeri-     utarbeta ett program för de olika hamnarna över
22710: ets, trafikministeriets, miljöministeriets och inri-   åtgärder som syftar till att förbättra säkerheteno
22711: kesministeriets uppgifter och den praktiska över-      (Arbetsgruppen överlät sin mellanrapport
22712: vakningen sköts av många centrala äm betsverk           300301987)
22713: jämte deras regionala organisationer, länsstyrel-         Planeringskommissionen för undersökning av
22714: serna och många lokala myndighetero :På olika          storolyckor gör på uppdrag av regeringen dess-
22715: nivåer finns dessutom flera officiella och inoffici-   utom ett sammandrag av de undersökningar som
22716: ella samarbetsorgan, i vilka beredningen av stad-      gjorts på olika håll med anledning av läckagen i
22717: gandena och myndigheternas övervaknitngsverk-          Kotka och Fredrikshamn och kommer på grund
22718: samhet koordineraso                                    därav att framställa förslag om åtgärder som är
22719:    Med hjälp av ovan avsedda förvaltningssystem        nödvändiga för att förbättra säkerheten vid lag-
22720: kan säkerhetsövervakningen av kemikalier ge-           ring av kemikaliero
22721: nomföras synnerligen bra samt de olika målen              De stadganden och föreskrifter som redan är i
22722: beaktas (förebyggande av hälso- och miljörisker        kraft möjliggör en effektivering av övervaknings-
22723: vid utsläpp, arbetarskydd, förebyggande av             myndigheternas sedvanliga verksamhet och en
22724: olyckor, transportsäkerhet och räddningstjänst)   0    åtstramning av de krav som ställs på förebyggan-
22725:                                       1987 vp. -     KK n:o 130                                        5
22726: 
22727: det av olyckor. Sådana åtgärder har även vidta-      ningen, som är under beredning. 1 de föreslagna
22728: gits. Utom de mera omfattande utredningar som        nya stadgandena har man bl.a. lagt speciell vikt
22729: ovan beskrivits har bl.a. en omarbetning av          vid en effektiverad övervakning av den industri-
22730: standarden för cisterners grundkonstruktion          ella hanteringen av kemikalier (tillverkning, tek-
22731: igångsatts. Standarden gällande kontrollen av        niska användning och lagring). Väsentliga för-
22732: cisterner såsom även de egentliga cinsternstandar-   ändringar i den nuvarande praxisen härvidlag är:
22733: derna kommer att revideras, när de utredargrup-         1) att den fara kemikalierna utgör för miljön
22734: per som tillsatts för att undersöka olyckorna blir   beaktas i lika hög grad som hälsorisken och
22735: färdiga med sina undersökningar och sina förslag     explosions- och brandrisken,
22736: på basen av dessa. Nämnden för explosionsfarliga
22737: ämnen, som fungerar som ett hjälporgan för              2) att övervakningen av de anläggningar där
22738:                                                      kemikalier som är farliga för hälsan hanteras
22739: handels- och industriministeriet, förnyar standar-
22740:                                                      industriellt utvidgas så att utom tillverkningsan-
22741: derna. Av tradition har man i Finland fäst- och
22742:                                                      läggningar även lager och driftsanläggningar
22743: fäster man alltjämt - stor vikt vid hur kemika-
22744:                                                      skulle omfattas av ett sådant tillstånds- och
22745: lierna tål köld, som en detalj i den omfattande
22746:                                                      anmälningsförfarande att man innan verksam-
22747: helheten. 1 detta avseende ser det ut som om de
22748:                                                      heten inleds skall utreda huruvida anläggningen
22749: fall som riksdagsman Pulliainen m.fl. nämnt i
22750: spörsmålet inte förutsätter nya specialåtgärder.     är ändamålsenligt byggd och planerad, samt
22751: De grundläggande orsakerna i dessa fall ser på          3) att stadganden som gäller det administrativa
22752: basen av nuvarande uppgifter ut att vara andra       förfarandet och principerna för säkerheten för
22753: än väderleksförhållandena eller att dessa noncha-    alla ovannämnda kemikaliegrupper skall sam-
22754: lerats.                                              manslås med den föreslagna förordningen gällan-
22755:    1 det nuvarande förvaltningssystemet finns        de farliga industrikemikalier och samtidigt fören-
22756: dock vissa brister. Enbart lagring och teknisk       hetligas. Härigenom styrs även stadganden av
22757: användning av farliga ämnen omfattas inte av ett     lägre grad så att de koncentrerat täcker alla
22758: sådant tillstånds- och anmälningssystem där man      riskegenskaper hos kemikalier.
22759: på förhand skulle kontrollera att det tekniska          Beredningen av den ifrågavarande lagstift-
22760: utförandet av nyetablerade lager och driftsan-       ningsreformen har avancerat till ett sådant skede
22761: läggningar är ändamålsenligt ur säkerhetssyn-        att regeringen kan avlåta förslaget till kemikalie-
22762: punkt. Ett sådant system har vad brännbara           lag tili riksdagen hösten 1987.
22763: vätskor beträffar varit i bruk redan i årtionden        På grund av det ovannämnda är det dock skäl
22764: och har visat sig vara synnerligen effektivt. En     att betona, att det i praktiken inte är möjligt att
22765: annan tydlig brist är att de stadganden och          få myndigheternas tillsynsbesiktningar så täckan-
22766: bestämmelser som gäller den tekniska säkerheten      de och kontinuerliga att alla olyckor härigenom
22767: för de anläggningar där kemikalier hanteras base-    kunde förebyggas. 1 för~hand är verksamhets-
22768: rar sig på lagstiftning, där man vid beredningen     utövaren, och kommernan alltid att vara, ansva-
22769: fäst större vikt vid annat än miljöskyddet (före-    rig för den dagliga j)vervakningen av verksam-
22770: byggande av brand- och explosionsrisker samt         heten så, att/en tilfräcklig omsorg och försiktig-
22771: hälsorisker).                                        het samt givna föreskrifter och anvisningar iakttas
22772:    Avsikten är att avlägsna de ovan avsedda          vid hanteringen av kemikalier .\ Därmed undviks
22773: bristerna genom en reform av kemikalielagstift-      uppkomsten av skador.
22774: 
22775:     Helsingfors den 20 juli 1987
22776: 
22777:                                                                             Minister Erkki Lzikanen
22778:                                                  1987 vp.
22779: 
22780: Kirjallinen kysymys n:o 131
22781: 
22782: 
22783: 
22784: 
22785:                                     Mattila: Poliisin valvontavelvollisuuksien laajuudesta
22786: 
22787: 
22788:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22789: 
22790:    Poliisilain 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on       tövälitysliikkeiden tarkastuksesta aina ulkomaa-
22791: laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaa-    laisista ja kioskikaupoista pidettävään kortistoon.
22792: minen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden       Ainakin 45 laissa tai asetuksessa säädetään poliisi-
22793: voimassa pitäminen. Poliisiasetuksen 1 §:ssä ko-        viranomaisille varsinaisen tehtävän ulkopuolisia
22794: rostetaan, että poliisin tulee toiminnassaan kiin-      velvoitteita. Erityisesti elinkeino- ja talousoikeu-
22795: nittää erityistä huomiota järjestyshäiriöiden, ri-      den alaan liittyvät tehtävät muodostavat alan,
22796: kollisuuden, tapaturmien ja onnettomuuksien             jotka eivät kuulu poliisille ja joissa poliisilla on
22797: ennakolta ehkäisemiseen. Poliisin tulee antaa           riittämätön asiantuntemus.
22798: myös yleisölle sellaista apua, jonka voidaan kat-          Lukuisat valvontatehtävät saattavat sivuuttaa
22799: soa kuuluvan poliisin tehtäviin. Poliisin valvonta-     myös poliisin varsinaiset tehtävät, mitä ei voida
22800: velvollisuutta on vuosien varrella laajennettu sel-     pitää tarkoitustaan vastaavana.
22801: laisillekin aloille, joilla ei ole yhteyttä poliisin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22802: edellä lueteltuihin varsinaisiin tehtäviin. Valvon-
22803:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22804: tavelvollisuus tosin on vanhaa perua ajoilta, jol-
22805:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22806: loin poliisi oli lähes ainoa valtion paikallishallin-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22807: non virkamies. Jo vuoden 17 34 rakennuskaari
22808: velvoitti nimismiehen valvomaan, että jokaisella                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
22809: talonpojalla oli talossaan humalisto.                           miin, joilla poliisille kuulumattomat,
22810:    Valtion hallinnon selkiydyttyäkin on toistuvas-              yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä-
22811: ti poliisille asetettu lisää varsinaisen tehtäväalan            pitämiseen kuulumattomat tehtävät siir-
22812: ulkopuolisia velvoitteita. Ne vaihtelevat kiinteis-             retään muille viranomaisille?
22813: 
22814:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
22815: 
22816:                                               Kalevi Mattila
22817: 
22818: 
22819: 
22820: 
22821: 270701Q
22822: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 131
22823: 
22824: 
22825: 
22826: 
22827:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22828: 
22829:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:o 1 momentissa           mietinnössään (Komiteanmietintö 1986: 16), että
22830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           erityisesti poliisin päätehtävään vain vähän tai ei
22831: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-       lainkaan liittyvät elinkeinotoimintaa koskevat
22832: ne o:o 644 ohella lähettänyt valtioneuvoston            valvonta- ja lupa-asiat tulee siirtää valtion muille
22833: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-     yleis- tai erityishallintoviraoomaisille.
22834: sen kansanedustaja Kalevi Mattilan kirjallisesta           Komitea esittää muille viranomaisille siirrettä-
22835: kysymyksestä o:o 131, jossa tiedustellaan:              väksi lupa-asiat, jotka koskevat: asuoooovälitys-
22836:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-      liikkeitä, majoitus- ja ravitsemisliikkeitä, liikku-
22837:         miin, joilla poliisille kuulumattomat,          vaa kauppaa, kiinteistöovälitystä, palavia nesteitä
22838:         yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä-    ja myrkkyjen hankkimista. Muille viranomaisille
22839:         pitämiseen kuulumattomat tehtävät siir-         esitetään siirrettäväksi valvonta-asiat, jotka koske-
22840:         retään muille viranomaisille?                   vat: elintarvikelaiosäädäotöä, asunnonvälitysliik-
22841:                                                         keitä, kiinteistönvälitystä ja kauppaliikkeitä. Po-
22842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        liisin muiden tehtävien kannalta merkitykselliset
22843: ti seuraavaa:                                           tai poliisin erityisvalmiuksia vaativat valvonta- ja
22844:                                                         lupa-asiat tulee sen sijaan säilyttää poliisilla.
22845:    Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sisältöä ei   Tällaisia ovat esimerkiksi yksityisetsivä- ja vartioi-
22846: ole mahdollista rajata täsmällisesti. Kun lisäksi       misliiketoiminta, ajokorttivalvonta sekä osallistu-
22847: yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat         minen ajokortin myöntämisedellytysten määritte-
22848: siihen, mitä seikkoja pidetään yleistä järjestystä ja   lyyn. Sisäasiainministeriö valmistelee jatkotoi-
22849: turvallisuutta vaarantavioa, poliisin valvontavel-      menpiteitä mietinnön pohjalta.
22850: vollisuuden cajaarnineo suoranaisesti yleisen jär-
22851: jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liitty-        Poliisi selvittelee päihtyneiden käsittelyn järjes-
22852: viin tehtäviin on sangen hankalaa. Poliisilta ei        tämistä uudella tavalla. Poliisin käsityksen mu-
22853: myöskään voida poistaa sellaisia tehtäviä, joita        kaan kiinnioton ja kuljetusten jälkeiset toimenpi-
22854: varten ei ole osoitettavissa erityisviraoomaista,       teet eivät sille kuulu.
22855: vaan poliisi joutuu hoitamaan nuo tehtävät yleis-          Sisäasiainministeriö on säädösmuutosehdotuk-
22856: hallintoviraoomaiseoa.                                  sista ja uusista säädöshankkeista antamissaan lau-
22857:    Eräitä poliisille aiemmin kuuluneita tehtäviä        sunnoissa esittänyt, ettei säännösten valvontaa
22858: on jo saatu siirretyksi pois poliisilta tai siihen      säädettäisi poliisin tehtäväksi, jos sovelias erityis-
22859: tähtäävät valmistelutoimet ovat vireillä.               viraoomaioeo on voitu nimetä tai mikäli kyseessä
22860:    Valtioneuvoston 23 päivänä helmikuuta 1984           ei ole selvästi yleisen järjestyksen tai turvallisuu-
22861: asettama parlamentaarinen poliisikomitea esittää        den ylläpitämiseen liittyvä tehtävä.
22862: 
22863:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1987
22864: 
22865:                                                                     Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
22866:                                         1987 vp. -      KK n:o 131                                       3
22867: 
22868: 
22869: 
22870: 
22871:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22872: 
22873:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            poliseos huvudsakliga uppgift skali överföras på
22874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          statens andra allmänna elier särskilda förvalt-
22875: 644 av den 9 juni 1987 tili vederbörande medlem         ningsmyndigheter.
22876: av statsrådet översänt avskrift av följande av             Kommitten föreslår att tillståndsärenden, som
22877: riksdagsman Kalevi Mattila undertecknade spörs-         berör följande områden, överförs på andra myn-
22878: mål nr 131:                                             digheter: bostadsförmedlingsrörelser, hoteli- och
22879:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder var-         restaurangrörelser, kringföringshandel, fastig-
22880:         igenom sådana uppgifter som inte an-            hetsförmedling, brännbara vätskor och anskaff-
22881:         kommer på polisen och inte har att göra         ning av gifter. Kommitten föreslår att övervak-
22882:         med upprätthåliandet av alimän ordning          ningsärenden, som gälier följande områden,
22883:         och säkerhet överförs på andra myndighe-        överförs på andra myndigheter: livsmedelslag-
22884:         ter?                                            stiftningen, bostadsförmedlingsrörelser, fastig-
22885:                                                         hetsförmedling och handelsrörelser. Däremot an-
22886:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ser kommitten att övervaknings- och tilisynsären-
22887: anföra följande:                                        den, som är betydelsefulia med tanke på poliseos
22888:                                                         övriga uppgifter elier som kräver poliseos special-
22889:    Det är omöjligt att skarpt avgränsa vad alimän       färdigheter, alltjämt bör kvarstå hos polisen.
22890: ordning och säkerhet innebär. Då därtili samhäl-        Sådana är t.ex. ärenden som gälier privatdetekti-
22891: leliga förändringar påverkar uppfattningen om           vers och bevakningsföretagsverksamhet, kontroli
22892: vad som anses äventyra alimän ordning och               av körkort samt deltagande i definieringen av
22893: säkerhet är det synnerligen vanskligt att avgränsa      förutsättningarna för beviljande av körkort. Inri-
22894: poliseos övervakningsskyldighet direkt tili upp-        kesministeriet bereder fortsatta åtgärder på basen
22895: gifter som sammanhänger med upprätthåliandet            av betänkandet.
22896: av alimän ordning och säkerhet. Det är inte
22897: helier möjligt att frånta polisen sådana uppgifter         Polisen utreder möjligheterna att ordna be-
22898: för vilka specialmyndigheter inte kan anvisas,          handlingen av herusade på ett nytt sätt. Enligt
22899: utan är av sådan art att polisen tvingas sköta dem      poliseos uppfattning hör de åtgärder som vidtas
22900: i egenskap av alimän förvaltningsmyndighet.             sedan en person har gripits och transporterats
22901:    Vissa uppgifter, som tidigare ankom på poli-         inte tili poliseos uppgifter.
22902: sen, har redan kunnat överföras tili andra instan-         Inrikesministeriet har i sina utlåtanden om
22903: ser, elier också är beredningsåtgärder i detta syfte    förslagen tili ändringar av författningar och om
22904: anhängiga.                                              nya författningsprojekt föreslagit att det inte
22905:    Den parlamentariska poliskommitten, som              skali föreskrivas att övervakningen av stadgande-
22906: statsrådet tilisatte den 23 februari 1984, föreslår i   nas efterlevnad ankommer på polisen om en
22907: sitt betänkande (kommittebetänkande 1986: 16)           lämplig specialmyndighet har kunnat utses elier
22908: att särskilt de övervaknings- och tiliståndsärenden     om det inte är frågan om en uppgift som klart
22909: som gälier näringsverksamhet och som endast i           hör samman med upprätthåliandet av alimän
22910: ringa utsträckning elier inte alis anknyter tili        ordning och säkerhet.
22911: 
22912:      Helsingfors den 7 juli 1987
22913: 
22914:                                                                       Inrikesminister Jarmo Rantanen
22915:                                                1987 vp.
22916: 
22917: Kirjallinen kysymys n:o 132
22918: 
22919: 
22920: 
22921: 
22922:                                    Kietäväinen: Kotiavustajien eläkeikärajan alentamisesta
22923: 
22924: 
22925:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22926: 
22927:    Maassamme on kehitetty viime vuosien aikana           Kotiavustajan työn rasittavuutta ei kuitenkaan
22928: tehokkaasti kotonaan asuvien ja apua tarvitsevien     ole otettu huomioon kotiavustajan eläkeikää
22929: ihmisten kotiavustuspalveluja. Suunta on ollut        määrättäessä. Kotiavustajien eläkeikä on tällä
22930: oikea, sillä näin on mahdollistettu monelle ihmi-     hetkellä 63 vuotta. Kotiavustajat kokevat elä-
22931: selle tilaisuus elää kotonaan laitoshoidon sijasta.   keikärajansa kohtuuttoman korkeaksi, sillä esim.
22932: Kehitys on kuitenkin lisännyt kotiavustajien työn     kodinhoitajien eläkeikäraja on pudotettu 60 vuo-
22933: rasittavuutta, koska yhä useampi kotiavustettava      teen ja apuhoitajien 58 vuoteen. Kotiavustajien
22934: henkilö on varsin heikkokuntoinen. Etenkin            eläkeikää tuleekin pikaisesti laskea nykyisestä
22935: heikkokuntoisten vanhusten nostaminen esim.           alaspäin.
22936: saunotettaessa ja pestessä ja monet muut koti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22937: avustajan raskaat työt aiheuttavat kotiavustajille    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22938: usein sairaslomia. Kotiavustajan työ on myös          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22939: henkisesti rasittavaa, koska kotiavustaja on mo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22940: nasti ainoa henkilö, jota vanhus tapaa suhteelli-
22941: sen säännöllisesti. Näin kotiavustajan täytyy olla               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
22942: ymmärtävä keskustelukumppani, neuvonantaja                    tus aikoo ryhtyä alentaakseen kotiavusta-
22943: ja uskottu henkilö.                                           jien eläkeikärajaa?
22944: 
22945:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
22946: 
22947:                                            Timo Kietäväinen
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952: 270690D
22953: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 132
22954: 
22955: 
22956: 
22957: 
22958:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22959: 
22960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       alempi eläkeikä. Koska kotiavustajaa ei ole mai-
22961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nittu kyseisessä liitteessä, on kotiavustajan elä-
22962: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-     keikä yleinen 63 vuoden eläkeikä.
22963: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         Valtioneuvosto asetti 3 päivänä tammikuuta
22964: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Timo      1985 komitean, jonka tehtävänä on selvittää,
22965: Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    miten mm. kunnan eläkejärjestelmään on mah-
22966: sestä n:o 132:                                        dollista sisällyttää vastaavat joustavan eläkkeelle
22967:                                                       siirtymisen mahdollistavat eläkemuodot, jotka
22968:             Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    toteutetaan yksityisessä työeläkejärjestelmässä,
22969:          tus aikoo ryhtyä alentaakseen kotiavusta-    sekä tästä johtuvat eläkkeellesiirtymisjärjestelmän
22970:          jien eläkeikärajaa?                          muutostarpeet. Komitean määräajaksi asetettiin
22971:     Esitän vastauksena kunnioittavasti seuraavaa:     31.12.1986. Valtioneuvosto on sittemmin piden-
22972:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-   tänyt määräaikaa siten, että komitean tulee saada
22973: kelain mukaan kunnallisesta eläketurvasta määrä-      työnsä päätökseen viimeistään 31.12.1987.
22974: tään Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä,          Edellä mainitun julkishallinnon eläkeikäkomi-
22975: jonka hyväksyy kunnallisen itsehallinnon periaat-     tean tehtävänä on selvittää kokonaisvaltaisesti
22976: teiden mukaisesti Kunnallisen eläkelaitoksen val-     mm. kunnallisen alan eläkkeellesiirtymisjärjestel-
22977: tuuskunta. Eläkesäännössä yleiseksi eläkeiäksi on     mää ja sen muutostarpeita. Komitean työn olles-
22978: määrätty 63 vuotta. Eläkesäännön liitteessä, joka     sa tässä vaiheessa kesken, on katsottu, että muu-
22979: niinikään on valtuuskunnan hyväksymä, on mai-         toksia kunnalliseen eläkkeellesiirtymisjärjestel-
22980: nittu kaikkiaan noin satakunta eri virka- tai         mään ei ole syytä tehdä. Tämä koskee myös
22981: ammattinimikettä, joissa on yleistä eläkeikää         kotiavustajien eläkeikää ja eläkkeelle siirtymistä.
22982: 
22983:       Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1987
22984: 
22985:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
22986:                                        1987 vp. -      KK n:o 132                                       3
22987: 
22988: 
22989: 
22990: 
22991:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22992: 
22993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           pensionsålder den allmänna pensionsåldern, dvs.
22994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         63 år.
22995: den 9 juni 1987 tili vederbörande medlem av
22996: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Statsrådet tilisatte den 3 januari 1985 en
22997: dagsman Timo Kietäväinen undertecknade spörs-          kommitte med uppgift att utreda bl.a. på vilket
22998:                                                        sätt det är möjligt att i en kommuns pensionssys-
22999: mål nr 732:                                            tem införa sådana pensionsformer vilka på sam-
23000:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-          ma sätt som då det är fråga om det privata
23001:         geringen vidta i syfte att sänka gränsen       arbetspensionssystemet möjliggör en flexibel
23002:         för hemhjälparnas pensionsålder?               övergång tili pension, samt det härav föranledda
23003:                                                        behovet att ändra systemet för övergång tili
23004:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       pension. Kommitten skulle ha sitt arbete färdigt
23005: anföra följande:                                       senast 31.12.1986. Statsrådet har sedermera
23006:                                                        förlängt den tid kommitten har tili sitt förfogan-
23007:    Enligt lagen om pension för kommunala tjäns-
23008:                                                        de så, att arbetet skall vara slutfört senast
23009: teinnehavare och arbetstagare bestäms angående         31.12.1987.
23010: det kommunala pensionsskyddet i Kommunala
23011: pensionsanstaltens pensionsstadga, som god-              Den ovan nämnda kommitten för pensionsål-
23012: känns av Kommunala pensionsanstaltens delega-          dern inom den offentliga förvaltningen har tili
23013: tion i enlighet med principerna för kommunal           uppgift att på ett helhetsbetonat sätt utreda bl.a.
23014: självstyrelse. 1 pensionsstadgan är den alimänna       den kommunala sektorns system för övergång tili
23015: pensionsåldern faststälid tili 63 år. 1 bilagan tili   pension och behovet av ändringar härvidlag. Då
23016: pensionsstadgan, viiken likaså skali godkännas av      kommittens arbete i detta skede ännu inte är
23017: delegationen, nämns inalles ca ett hundratal           avslutat, har man ansett att det inte föreligger
23018: tjänste- elier yrkesbenämningar, vilka berättigar      skäl tili att företa ändringar i det kommunala
23019: tili en lägre pensionsålder än den alimänna            systemet för övergång tili pension. Detta gäller
23020: pensionsåldern. Eftersom hemhjälparna inte är          också hemhjälparnas pensionsålder och deras
23021: nämnda i den ifrågavarande bilagan, är deras           övergång tili pension.
23022: 
23023:      Helsingfors den 2 juli 1987
23024: 
23025:                                                                      lnrikesminister Jarmo Rantanen
23026:                                                1987 vp.
23027: 
23028: Kirjallinen kysymys n:o 133
23029: 
23030: 
23031: 
23032: 
23033:                                   Pulliainen ym.: Kalojen keräilyn järjestämisestä sisävesien ammatti-
23034:                                      ja sivutoimikalastajilta
23035: 
23036: 
23037:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23038: 
23039:    Uusiutuvien luonnonvarojen hyväksikäytön           dettiin, että jotta keräilytoiminta saataisiin laajas-
23040: järkevä kehittäminen on niitä avainasioita, joilla    sa mittakaavassa toimivaksi järjestelmäksi, aina-
23041: maaseutumme voidaan säilyttää kauttaaltaan            kin ensi vaiheessa tarvitaan valtion varoista käyn-
23042: asuttuna, jos maaseutuväestön usko elinmahdol-        nistystukea. Kun ketju kalastajilta perkaus- ja
23043: lisuuksiin säilytetään ja jos valtiovalta hoitaa      alkujalostusyksikön kautta lentokentälle on saatu
23044: osuutensa tätä tukevasti.                             toimivaksi, toiminta on nykyhintatasolla ilmei-
23045:    Maamme lähes 200 000 järvessä ja lammessa          sesti itsensä kattavaa. Kannattavaa se on nykyisin
23046: elävät kalakannat muodostavat uusiutuvan luon-        jo mm. Sodankylän Lokan alueella.
23047: nonvaran, jota voitaisiin nykyistä paljon tehok-         Merkittävää on myös, että pyynnissä saaduille
23048: kaammin hyödyntää vaarantamatta itse kalakan-         ns. roskakaloille ja perkausvaiheen jätteille löytyy
23049: tojen tuottokykyä. Sekä ns. arvokaloille että ns.     myös käyttöä mm. turkiseläinten ravintona, kun-
23050: roskakaloille löytyy nykyisin markkinoita, jos vain   han tämä kala-aines oikein käsitellään.
23051: yksi asia saadaan toimimaan, nimittäin kalojen           Viime aikoina varsin monet tapahtumat ovat
23052: keräily.                                              lisänneet epävarmuutta maamme maaseudulla.
23053:    Arvokaloihin kuuluvat lohikalojen ohella myös      Sen sijaan tulisi luoda varmuutta tulevaisuuden
23054: mm. ahvenet, joiden markkinoita Sveitsissä ja         suhteen. Kalatalouden kehittämisessä on oiva
23055: Ranskassa luonnehditaan usein ilmaisulla "raja-       mahdollisuus toimia tähän suuntaan.
23056: ton''. Niinpä Kuusamosta aloitetaan ahventen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23057: vienti Sveitsiin lähiaikoina. Sveitsiläinen Stefan    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23058: Berger on luvannut perkaamattomista ahvenista         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23059: 4,50 mk/kg. Kalat fileoidaan Kuusamossa ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23060: viedään tuoreina pakastettuina vastaanottajamaa-
23061: han. Aiemmin ahvenia on hankittu myös Kuiva-                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
23062: niemeltä.                                                     miin, joilla mahdollistetaan kestävällä ta-
23063:    Kuusamonkin tapauksessa ongelmana on ah-                   valla erilaisen kala-aineksen keräily sisäve-
23064: venten keräily kalastajilta. Maatalouskeskus on               sien ammatti- ja sivutoimikalastajilta nii-
23065: suositellut sivutoimi- ja ammattikalastajille vuo-            den toimittamiseksi alkujalostusyksiköi-
23066: rokeräilyä sovituista keräilypisteistä. Aiemmin               hin ja edelleen markkinoille kotimaassa
23067: asiaa Oulun yliopiston toimesta tutkittaessa to-              ja ulkomailla?
23068: 
23069:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
23070: 
23071:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
23072:                       Eero Paloheimo                           Osmo Soininvaara
23073: 
23074: 
23075: 
23076: 
23077: 270704T
23078: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 133
23079: 
23080: 
23081: 
23082: 
23083:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23084: 
23085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueella ollut vaikeasti ratkaistava ongelma. Eri-
23086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laisia kuljetustukikokeiluja on käytännössä
23087: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-      kokeiltu sisävesialueilla, joista tässä on kysymys,
23088: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       1970-luvun loppupuolelta lähtien. Vuoden 1986
23089: selle jäSenelle jäljennöksen kansanedustaja Pulli-     lopussa valmistui tuoreen kalan kuljetusjärjestel-
23090: aisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       män kehittämistä käsittelevän projektin loppura-
23091: sestä n:o 133:                                         portti, jonka tekijä on kuljetuksiin perehtynyt
23092:                                                        konsulttiyritys. Maa- ja metsätalousministeriö on
23093:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-      asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kulje-
23094:        miin, joilla mahdollistetaan kestävällä ta-     tustukikokeiluista saatujen tulosten sekä edellä
23095:        valla erilaisen kala-aineksen keräily sisäve-   mainitun loppuraponin pohjalta laatia kuluvan
23096:        sien ammatti- ja sivutoimikalastajilta nii-     vuoden loppuun mennessä ehdotus saariston ja
23097:        den toimittamiseksi alkujalostusyksiköi-        syrjäseutujen kalansaaliin kul jetustukijärjestel-
23098:        hin ja edelleen markkinoille kotimaassa         mäksi. Kun mainittu jätjestelmä saadaan koko
23099:        ja ulkomailla?                                  laajuudessaan toimimaan edellyttäen, että siihen
23100:                                                        voidaan osoittaa tarvittavat määrärahat, voidaan
23101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       myös todeta, mitä vaikutusta sillä on mm. ahve-
23102: ti seuraavaa:                                          nen vientiin, jota monien eri yritysten toimesta
23103:    Kalansaaliin keräily ja markkinoille saattami-      on vaihtelevalla menestyksellä harjoitettu 1970-
23104: nen on ulkosaaristossa ja monin paikoin sisävesi-      luvulta lähtien.
23105: 
23106:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1987
23107: 
23108:                                                                               Ministeri Ole Norrback
23109:                                        1987 vp. -      KK n:o 133                                       3
23110: 
23111: 
23112: 
23113: 
23114:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23115: 
23116:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           yttre skärgården och på många håll i insjöområ-
23117: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det. I insjöområdet, vilket behandlas här, har
23118: den 9 juni 1987 tili vederbörande medlem av            man sedan slutet av 1970-talet prövat olika
23119: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      former av transportstöd. I slutet av år 1986
23120: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          avgavs en slutrapport om transport av färsk fisk,
23121: mål nr 133:                                            gjord av ett konsultföretag, som specialiserat sig
23122:                                                        på olika former av transport. Jord- och skogs-
23123:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-         bruksministeriet har tilisatt en arbetsgrupp, som
23124:        der, med vilka man på ett bestående sätt        på basen av de resultat man fått av transport-
23125:        i insjöområdet möjliggör uppsamling av          stödsförsöken och av den förut nämnda slutrap-
23126:        fisk av yrkesfiskare och av personer med        porten inom detta år skall utarbeta ett förslag för
23127:        fiske som bisyssla samt leverans av fisk tili   ett transportstödssystem för skärgårdens och gles-
23128:        primärförädlingsenheter och vidare tili         bygdernas fiskefångster. När man väl fått detta
23129:        marknader i hem- och i utlandet?                system att fungera - med den förutsättningen
23130:                                                        att man kan anvisa de medel som behövs för det
23131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        - kan man notera viiken dess inverkan är bl.a.
23132: anföra följande:                                       för expon av abborre. Flera olika företag har
23133:   Hur man skali samla upp fisk och få ut den på        sedan 1970-talet med växlande framgång expor-
23134: marknaden har utgjort ett svårlöst problem i den       terat abborre.
23135: 
23136:      Helsingfors den 10 juli 1987
23137: 
23138:                                                                                Minister Ole N01rback
23139: 1
23140: 
23141: 1
23142: 
23143: 
23144: 
23145: 
23146:     1
23147: 
23148:     1
23149: 
23150: 
23151: 
23152: 
23153:         1
23154: 
23155:         1
23156:                                               1987 vp.
23157: 
23158: Kirjallinen kysymys n:o 134
23159: 
23160: 
23161: 
23162: 
23163:                                   Anttila ym.: Ammattioppilaitosten liikuntatunnilla sattuvien tapa-
23164:                                     turmien korvaamisesta
23165: 
23166: 
23167:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23168: 
23169:    Valtion omistamissa keskiasteen ammatillisissa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23170: oppilaitoksissa on syntynyt ongelma liikuntatun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23171: neilla sattuvien tapaturmien korvaamisesta. Val-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23172: tion tapaturmavirasto korvaa sellaiset tapaturmat,   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23173: jotka sattuvat ammattioppilaitoksessa käytännön
23174: työssä taikka harjoittelussa. Sen sijaan liikunta-
23175: tunneilla tapahtuvista tapaturmista ei ole min-                Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
23176: käänlaisia määräyksiä. Liikunta on kuitenkin kes-           ryhtyä ja missä aikataulussa järjestääkseen
23177: kiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa pakollinen          keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa
23178: oppiaine. Liikuntatunneilla on mahdollisuus sat-            liikuntatunneilla sattuvien tapaturmien
23179: tua erilaisia tapaturmia, joskus jopa varsin vaka-          korvaamisen valtion varoista, aivan kuten
23180: viakin. Puutarha-alan oppilaitoksessa Hattulassa            opiskelutapaturma-asetuksessa säädetään
23181: on liikuntatunnilla sattunut tapaturma, jonka               käytännön työssä ja harjoittelussa sattu-
23182: korvaamisessa on syntynyt ongelma.                          vista tapaturmista?
23183: 
23184:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
23185: 
23186:                      Sirkka-Liisa Anttila                     Tytti Isohookana-Asunmaa
23187: 
23188: 
23189: 
23190: 
23191: 270707X
23192: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 134
23193: 
23194: 
23195: 
23196: 
23197:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23198: 
23199:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      singin yliopiston voimistelulaitoksen'', Jyväsky-
23200: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         län yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan
23201: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-     taikka urheiluopiston oppilasta. Muilta osin lii-
23202: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      kuntatunnilla sattuneet tapaturmat eivät ole va-
23203: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           kuutusturvan piirissä.
23204: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-
23205:                                                         Oppilaiden vakuutusturvan parantamiseksi
23206: sesta kysymyksestä n:o 134:
23207:                                                       eräät kunnalliset oppilaitokset ovat ottaneet va-
23208:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paaehtoisia vakuutuksia, jotka kattavat myös esi-
23209:        ryhtyä ja missä aikataulussa järjestääkseen    merkiksi liikuntatunneilla sattuvat tapaturmat.
23210:        keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa     Vapaaehtoisia vakuutusmaksuja ei kuitenkaan
23211:        liikuntatunneilla sattuvien tapaturmien        oteta huomioon käyttökustannusten valtion-
23212:        korvaamisen valtion varoista, aivan kuten      osuusperusteita määrättäessä. Sen sijaan työlli-
23213:        opiskelutapaturma-asetuksessa säädetään        syyskoulutuksessa olevat oppilaat on 1.4.1986
23214:        käytännön työssä ja harjoittelussa sattu-      lukien rinnastettu täysin työntekijöihin kaikkien
23215:        vista tapaturmista?                            koulutuksessa sattuvien tapaturmien osalta. Va-
23216:                                                       kuutusturvan laajennus toteutettiin tapaturmava-
23217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kuutuslain 3 §:n muuttamisesta annetulla lailla
23218: seuraavaa:                                            (86/86). Keskeisenä perusteena oli työharjoitte-
23219:                                                       lun ja siihen liittyvien matkojen suuri osuus
23220:    Ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaille sattu-
23221:                                                       työllisyyskoulutuksessa ja yleensä koulutuksen
23222: vien tapaturmien korvaamista koskevat säännök-
23223:                                                       työnomaisuus.
23224: set sisältyvät opiskelijatapaturman korvaamisesta
23225: annettuun asetukseen (851/48). Asetuksen 1 §:n           Hallituksen tarkoituksena on selvittää, olisiko
23226: mukaan laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa       ammatillisten oppilaitosten osalta tarpeen laajen-
23227: käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja ky-    taa oppilaiden vakuutusturvaa työllisyyskoulu-
23228: symyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten       tuksessa olevien oppilaiden etuja vastaaviksi si-
23229: olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan           ten, että ammatillisten oppilaitosten oppilaiden
23230: työtapaturmana, jos opiskelu on tapahtunut ase-       ja työllisyyskursseilla olevien oppilaiden vakuu-
23231: tuksen 2 §:ssä mainitussa tai tarkoitetussa kou-      tusturva määräytyisi samojen perusteiden mukai-
23232: lussa, laitoksessa tai opetuskurssilla.               sesti. Näin pakollinen vakuutusturva koskisi kaik-
23233:    Niin ikään korvataan sellainen tapaturma, joka     kea oppilaitosyhteisön toimintaa mukaan lukien
23234: voimistelun tai urheilun opiskelulle ominaisten       liikuntatunnit sekä koulu- ja työharjoittelumat-
23235: olosuhteiden aiheuttamana on kohdannut ''Hel-         kat.
23236: 
23237:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
23238: 
23239:                                                                         Ministeri Anna-Liisa Piipari
23240:                                       1987 vp. -      KK n:o 134                                       3
23241: 
23242: 
23243: 
23244: 
23245:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23246: 
23247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rättning'', Jyväskylä universitets idrottsve-
23248: anger, hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tenskapliga fakultet eller idrottsinstitut. Till
23249: av den 9 juni 1987 till vederbörande medlem av        andra delar faller inte olycksfall som skett under
23250: statsrådet översänt en avskrift av följande av        gymnastiklektioner inom ramen för försäkrings-
23251: riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. undeneck-      skyddet.
23252: nade spörsmål nr 134:
23253:                                                          För att förbättra elevernas försäkringsskydd har
23254:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vissa kommunala läroanstalter tecknat frivilliga
23255:        ta, och inom viiken angiven tid, för att       försäkringar som täcker även t.ex. olycksfall som
23256:        ombesörja att de olycksfall som sker un-       skett under gymnastiklektioner. Premierna för
23257:        der gymnastiklektionerna i mellanstadiets      frivillig försäkring beaktas dock inte då man
23258:        yrkesläroanstalter ersätts ur statsmedel, i    definierar statsandelen av driftskostnaderna. Där-
23259:        enlighet med vad studieolycksfallsförord-      emot är elever i sysselsättningsutbildning sedan
23260:        ningen stadgar gällande olycksfall som         1.4.1986 helt jämställda med arbetstagare då det
23261:        sker under normalt arbete och praktik?         gäller olycksfall som skett under undervisningen.
23262:                                                       En utvidgning av försäkringsskyddet förverkliga-
23263:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      des genom lagen (86/86) om förändring av 3 § i
23264: anföra följande:                                      lagen om olycksfallsförsäkring. Ett centralt motiv
23265:                                                       var att arbetspraktiken och resorna i anslutning
23266:    De stadganden som berör ersättning för olycks-
23267:                                                       härtill upptog en stor andel av sysselsättningsut-
23268: fall åt elever vid yrkesläroanstalterna är upptagna
23269:                                                       bildningen och att undervisningen i allmänhet
23270: i förordningen om skadestånd för olycksfall vid
23271:                                                       var arbetspräglad.
23272: undervisning (851/48). Enligt 1 § i förordningen
23273: ersätts olycksfall som skett under laboratorie-          Regeringen har för avsikt att utreda om det för
23274: eller fältarbete eller annat praktiskt övningsarbe-   yrkesläroanstalternas del, skulle finnas behov att
23275: te och under omständigheter som är utmärkande         utvidga försäkringsskyddet för eleverna i syssel-
23276: för studieformen i fråga som olycksfall i arbete,     sättningsutbildning så att försäkringsskyddet för
23277: om studierna har skett i skola, anstalt, eller        elever vid yrkesläroanstalter och sysselsättnings-
23278: lärokurs som anges i förordningens 2 §.               kurser skulle definieras enligt lika grunder. Så-
23279:    Likaledes ersätts sådant olycksfall som skett      lunda skulle det obligatoriska försäkringsskyddet
23280: under omständigheter som är utmärkande för            omfatta all verksamhet inom läroanstaltskollekti-
23281: gymnastik- och idrottsstudier och som drabbat         vet d.v.s. gymnastiklektioner, skol- och prakti-
23282: elev vid "Helsingfors universitets gymnastikin-       kantresor.
23283: 
23284:       Helsingfors den 15 juli 1987
23285: 
23286:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
23287:                                                   1987 vp.
23288: 
23289: Kirjallinen kysymys n:o 135
23290: 
23291: 
23292: 
23293: 
23294:                                      Anttila ym.: Aluesairaaloiden asemasta sairaalahallintoa uudistetta-
23295:                                        essa
23296: 
23297: 
23298:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23299: 
23300:    Vireillä on ollut jo usean vuoden ajan sairaala-      ja maakuntatason erikoissairaanhoitolaitokset, ja
23301: hallinnon uudistus, jonka tarkoituksena on lak-          näin ollen niiden pitäisi olla ao. kuntien mahdol-
23302: kauttaa nykyiset noin 100 sairaalakuntainliittoa         lisimman välittömässä hallinnossa. Eräät aluesai-
23303: ja perustaa tilalle 20 sairaanhoitopiirin kuntain-       raaloistamme ovat sellaisia saumasairaaloita, joik-
23304: liittoa, joista esimerkiksi Varsinais-Suomen sai-        si aluesairaalat alun perin tarkoitettiinkin. Ne
23305: raanhoitopiirin kuntainliitto käsittäisi 56 kuntaa       sijaitsevat etäällä keskussairaaloista, joita ne osit-
23306: ja 420 000 asukasta. Toteutuessaan tämä uudis-           tain korvaavat, ja niiden toimialueet ulottuvat
23307: tus olisi eräs sodanjälkeisen ajan mullistavimpia.       usein kahden tai kolmenkin keskussairaalapiirin
23308: Muun muassa aluesairaaloiden jäsenkunnat ja              alueelle. Näin ollen uudistusta sairaalahallinnon
23309: niiden yli kaksi miljoonaa asukasta menettäisivät        osalta ei missään tapauksessa saa toteuttaa väki-
23310: kertaheitolla määräysvaltansa itse rakentamiinsa         valtaisesti, vaan on jätettävä aluesairaaloille mah-
23311: ja ylläpitämiinsä sairaaloihin ja päätösvalta siirtyi-   dollisuus pysyä myöskin oman kuntainliittoosa
23312: si käytännössä läänien ja maakuntien pääkaupun-          hallinnossa. Kun aluesairaalat edelleen voisivat
23313: geille, joilla ei ole ollut minkäänlaista osuutta        vastuualueellaan täysitehoisesti palvella erikois-
23314: aluesairaaloiden ylläpitämisessä. Uudistus olisi         sairaanhoidon tarpeen tyydyttämistä, ei siitä, että
23315: seurausvaikutuksiltaan suunnitellun pakollisen           aluesairaalat jäävät sairaanhoitopiirin ulkopuolel-
23316: kuntauudistuksen luokkaa.                                le, pitäisi aiheutua yleiseltä kannalta mitään
23317:     Sairaalahallinnon uudistusta on valmisteltu          suurempaa haittaa. Aluesairaaloiden toimintaa ja
23318: suppeissa sosiaali- ja terveysministeriön virka-         niiden kehittämistä investoinnit mukaan lukien
23319: miestyöryhmissä, eikä sairaaloiden ja kuntien            luonnollisesti ohjaisivat erikoissairaanhoidon ja
23320: edustajien lausuntoja ole edes vakavasti haluttu         muun terveydenhoidon lakisääteiset suunnitel-
23321: ottaa huomioon. Mitään vastaavan suuruusluo-             mat, ja toimintojen koordinointi voitaisiin muu-
23322: kan uudistusta ei ole maassamme valmisteltu              toin järjestää kiinteäksi.
23323: yhtä kevyin perustein.
23324:                                                             Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on selkeä
23325:     Nykyinen sairaalahallinnon organisaatio on           maininta sairaalahallinnon uudistamishankkeen
23326: luonut lyhyessä ajassa maahamme erään maail-             toteuttamisesta. Ministerin antamien lausuntojen
23327: man toimivimmista ja korkeatasoisimmista sai-            mukaan hankkeessa ei viivytellä.
23328: raalalaitoksista. Nykyinen sairaalahallinto on jul-
23329: kisen hallinnon eräs tehokkaimmista alueista.               Aluesairaaloiden liitto on useasti esittänyt vas-
23330: Asian valmistelijat eivät ole käytännössä pysty-         tustavansa suunniteltua sairaalahallinnon uudis-
23331: neet osoittamaan mitään todella oleellisia syitä,        tusta ja aivan siitä syystä, että aluesairaalat pel-
23332: esimerkiksi taloudellisia säästöjä, jotka puoltaisi-     käävät aivan perustellusti kärsivänsä tässä uudis-
23333: vat suunnitellun hallintomallin toteuttamista.           tuksessa. On itsestään selvää, että terveydenhuol-
23334:     Aluesairaaloiden kannalta suunniteltu uudis-         lon kehittämisessä resursseja emme voi jatkuvasti
23335: tus on alusta pitäen koettu erityisen vaikeaksi.         lisätä, ja tällöin keskussairaaloita tultaisiin hyvin
23336: Aluesairaaloiden asema eroaa muista erikoissai-          helposti kehittämään olemassa olevien aluesairaa-
23337:  raanhoitolaitoksista mm. siinä, että niiden raken-      loiden kustannuksella. Sen jälkeen, kun ne olisi-
23338: taminen on tapahtunut paikallisista tarpeista läh-       vat vielä samaa kuntainliittoa, ei tarvittaisi kuin
23339: tien ja kuntien vapaaehtoisen yhteistoiminnan            virkasiirto, jolloin keskussairaala voisi hyvin hel-
23340: pohjalta. Aluesairaalat toimivat olennaisesti lä-        posti täydentää vajaana olevaa henkilökuntakapa-
23341:  hempänä väestöä, jota ne palvelevat, kuin lääni-        siteettiaan.
23342: 
23343: 270705U
23344: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 135
23345: 
23346:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         mistellessaan turvatakseen aluesairaaloille
23347: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              mahdollisuuden halutessaan jättäytyä
23348: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          muodostettavan sairaanhoitopiirin ulko-
23349: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 puolelle ottaen huomioon sen, että uu-
23350:                                                           distuksen toteuttaminen kovin väkivaltai-
23351:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             sesti varmasti huomattavasti haittaa sai-
23352:        ryhtyä sairaalahallinnon uudistusta val-           raanhoidon kehittämistä?
23353: 
23354:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
23355: 
23356:                      Sirkka-Liisa Anttila                   Ilkka Joenpalo
23357:                      Arto Lapiolahti                        Rirva Vastamäki
23358:                                        1987 vp. -      KK n:o 135                                          3
23359: 
23360: 
23361: 
23362: 
23363:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23364: 
23365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siitä, miten ruotsinkielisen väestön sairaanhoito-
23366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          palvelut tulee turvata. Toimikunta kuuli työsken-
23367: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kirjeen-      telyvaiheessaan Keskussairaalapiirien Liittoa,
23368: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       Mielisairaalain Liittoa, Tuberkuloosipiirien Liit-
23369: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Antti-     toa ja Aluesairaalaliittoa. Valmisteluvaiheessa on
23370: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     kuntien näkemykset otettu laajalti huomioon ja
23371: n:o 135:                                               mukaan valmistelutyöhön.
23372:                                                           Erikoissairaanhoidon hallinnon uudistamisessa
23373:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23374:                                                        on tavoitteena korvata nykyiset noin 100 erillistä
23375:         ryhtyä sairaalahallinnon uudistusta val-
23376:                                                        kuntainliittoa 20 sairaanhoitopiirin kuntainliitol-
23377:         mistellessaan turvatakseen aluesairaaloille    la, jotka jokainen alueellaan vastaisivat erikoissai-
23378:         mahdollisuuden halutessaan jättäytyä           raanhoidon toteuttamisesta. Erikoissairaanhoidon
23379:         muodostettavan sairaanhoitopiirin ulko-
23380:                                                        hallinnon uudistamisen jälkeen voitaisiin perus-
23381:         puolelle ottaen huomioon sen, että uu-         terveydenhuollossa toimiva ja kehittyvä väes-
23382:         distuksen toteuttaminen kovin väkivaltai-      tövastuujärjestelmä toteuttaa myös erikoissairaan-
23383:         sesti varmasti huomattavasti haittaa sai-      hoidossa.
23384:         raanhoidon kehittämistä?
23385:                                                           Nykyisin toimivat kuntainliitot purettaisiin ja
23386:                                                        perustettaisiin uusi sairaanhoitopiirin kaikkia
23387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuntia edustava kuntainliitto, jossa kullakin kun-
23388: ti seuraavaa:                                          nalla on väestöluvun mukainen edustus kuntain-
23389:    Erikoissairaanhoidon hallinnon uudistus on ol-      liiton liittovaltuustossa. Sairaanhoitopiirin kun-
23390: lut vireillä jo 1950-luvulta alkaen eli lähes kolme-   tainliitolla olisi mahdollisuus toteuttaa alueellaan
23391: kymmentä vuotta. 1970-luvulla syntyi terveyden-        tarkoituksenmukaista porrastusta toimintoja ha-
23392: huollon suunnittelujärjestelmä, joka perustuu          jauttamalla ja keskittämällä. Lisäksi hankintojen
23393: kunnalliseen porrastettuun terveydenhuoltoon.          keskittyminen sekä huoltopalveluiden kokonais-
23394:    Terveydenhuollon kustannukset ovat jatkuvasti       valtainen järjestäminen tulisi entistä taloudelli-
23395: nousseet. Yksi kustannusten säästömahdollisuus         semmaksi.
23396: on järjestää palvelut porrastetusti siten, että eri       Sairaaloiden hallinnosta vastaisivat liittoval-
23397: porrastustason palvelut järjestetään palvelukoko-      tuusto, liittohallitus sekä liittovaltuuston alainen
23398: naisuuteen nähden tarkoituksenmukaisesti ja laa-       johtokunta, jolla olisi varsin laajat päätösvaltuu-
23399: dullisesti korkeatasoisina.                            det ja jonka johdolla sairaalakohtainen suunnit-
23400:    Erikoissairaanhoitolakiesitystä on valmisteltu      telu tapahtuisi. Johtokunnan jäsenet tulisi valita
23401: pitkään ja valmistelutyö on ollut laajaa. Valmis-      niistä kunnista, jotka kuuluvat kyseisen sairaalan
23402: telutyön aloitti valtioneuvoston 3.9.1964 asetta-      vaikutusalueeseen. Lisäksi aluesairaaloista on tar-
23403: ma komitea. Komiteanmietinnön ja siitä annet-          vittaessa mahdollista valtioneuvoston päätöksellä
23404: tujen lausuntojen pohjalta sosiaali- ja terveysmi-     muodostaa kahden tai useamman sairaanhoito-
23405: nisteriö valmisteli vuonna 1974 ehdotuksen sai-        piirin erikoissairaala, silloin kun toiminta-alue
23406: raanhoitolaiksi, jota ei ole kuitenkaan annettu.       lain voimaan tullessa on useamman sairaanhoito-
23407: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.4.1981 uu-    piirin alueella.
23408: den toimikunnan, johon kuului sosiaali- ja ter-           Kun näköpiirissä on erikoissairaanhoidon pal-
23409: veysministeriön, Suomen Kaupunkiliiton, Suo-           velujen jatkuva kallistuminen, erikoissairaanhoi-
23410: men Kunnallisliiton, Finlands Svenska Kom-             don hoitojärjestelmän on oltava rakenteeltaan
23411: munförbundin ja Sairaalaliiton edustus. Toimi-         sellainen, että erikoissairaanhoidon resurssit voi-
23412: kunnan ruotsinkielinen jaos laati ehdotuksen           daan sijoittaa hyötyä tuottavasti eikä itse järjestel-
23413: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 135
23414: 
23415: mä monimutkaisuudessaan tarpeettomasti niele            telmistä luovutaan ja saadaan aikaan alueen väes-
23416: potilaiden hoitamiseen tarkoitettuja voimavaroja.       töstä vastaava kuntainliitto, jonka piirissä nykyi-
23417:    Sairaalahallinnon uudistuksessa ei ole kyse          siä sairaanhoitolaitoksia voidaan kehittää myös
23418: aluesairaaloiden toiminnan vaikeuttamisesta vaan        piirin reuna-alueet huomioon ottaen tarkoituk-
23419: erikoissairaanhoidon hallinnon kehittämisestä si-       senmukaisesti ja kustannuksia säästävästi.
23420: ten, että alueella toimivista päällekkäisistä järjes-
23421: 
23422:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1987
23423: 
23424:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
23425:                                         1987 vp. -      KK n:o 135                                         5
23426: 
23427: 
23428: 
23429: 
23430:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23431: 
23432:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Liitto, Mielisairaalain Liitto och Tuberkuloosipii-
23433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          rien Liitto samt Kretssjukhusförbundet. I bered-
23434: den 9 juni 1987 tili vederbörande medlem av             ningsskedet har kommunernas synpunkter beak-
23435: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tats i vid utsträckning, och de har även intagits i
23436: dagsman Anttila m.fl. undertecknade spörsmål            beredningsarbetet.
23437: nr 135:                                                    Målet för reformen av specialsjukvårdens
23438:                                                         förvaltning är att ersätta de nuvarande ca 100
23439:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
23440:                                                         separata kommunalförbunden med 20 kommu-
23441:         vid beredningen av sjukhusförvaltningens
23442:                                                         nalförbund för sjukvårdsdistrikt, av vilka ettvart
23443:         reform för att garantera kretssjukhusen         på sitt eget område svarar för specialsjukvården.
23444:         möjligheten att, om de så önskar, utebli        Efter att specialsjukvårdens förvaltning har
23445:         från det sjukvårdsdistrikt som bildas, det-     förnyats kunde ett befolkningsansvarssystem,
23446:         ta med beaktande av att om reformen             som fungerar och utvecklas inom bashälsovården,
23447:         verkställs med stort våld detta säkerligen i    genomföras också för specialsjukvårdens del.
23448:         betydande utsträckning skadar utvecklan-
23449:         det av sjukvården?                                 De för närvarande verksamma kommunalför-
23450:                                                         bunden skulle upplösas och ett nytt kommu-
23451:                                                         nalförbund som representerar alla kommuner i
23452:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ett sjukvårdsdistrikt grundas. I detta kommu-
23453: anföra följande:                                        nalförbund har envar kommun i förbundsfull-
23454:    Reformen av specialsjukvårdsförvaltningen har        mäktige en representation, som svarar mot be-
23455: varit anhängig redan från och med 1950-talet,           folkningsmängden. Kommunalförbundet för ett
23456: d.v.s. i nästan trettio år. Under 1970-talet upp-       sjukvårdsdistrikt skulle ha möjlighet att på sitt
23457: kom ett planeringssystem för hälsovården. Detta         område genomföra en ändamålsenlig differentie-
23458: baseras på kommunal differentierad hälsovård.           ring genom att decentralisera och koncentrera
23459:    Kostnaderna för hälsovården har hela tiden           funktionerna. Vidare skulle det inom ett sådant
23460: stigit. En möjlighet tili kotsnadsbesparingar är        system bli allt mera ekonomiskt att koncentrera
23461: att tjänsterna ordnas differentierat så, att tjäns-     anskaffningarna samt ordna servicen på ett över-
23462: terna på varje differentieringsnivå är ändamålsen-      gripande sätt.
23463: liga i förhållande tili helheten av den service som        Enligt förslaget svarar förbundsfullmäktige,
23464: erbjuds, och på en kvalitativt hög nivå.                förbundsstyrelsen samt en direktion som är un-
23465:    Propositionen med förslag tili en specialsjuk-       derställd dessa och har mycket omfattande be-
23466: vårdslag har beretts länge, och beredningsarbetet       slutsbefogenheter och under vars ledning plane-
23467: har varit omfattande. Beredningsarbetet inleddes        ringen för enskilda sjukhus utförs, för sjukhusens
23468: av en kommitte som statsrådet tillsatte 3. 9.1964.      förvaltning. Direktionens medlemmar skall väljas
23469: På basen av kommittebetänkandet och avgivna             från de kommuner som tillhör ifrågavarande
23470: utlåtanden beredde social- och hälsovårdsminis-         sjukhus influensområde. Vidare kan kretssjukhu-
23471: teriet år 197 4 ett förslag tili en sjukvårdslag, som   sen vid behov genom statsrådsbeslut bilda ett
23472: emellertid inte har givits. Social- och hälsovårds-     specialsjukhus för två eller flera sjukvårdsdistrikt,
23473: ministeriet tillsatte 23.4.1981 en ny kommission.       i det fall då verksamhetsområdet vid lagens
23474: Social- och hälsovårdsministeriet, Finlands Stads-      ikraftträdande omfattar områden inom flera sjuk-
23475: förbund, Suomen Kunnallisliitto, Finlands               vårdsdistrikt.
23476: Svenska Kommunförbund och Sjukhusförbundet                 Emedan det förefaller som om specialsjuk-
23477: var representerade i denna kommission. Kom-             vårdens tjänster kontinuerligt skulle stiga i pris
23478: missionens svenskspråkiga sektion gjorde upp ett        måste specialsjukvårdens vårdsystem ha en sådan
23479: förslag tili hur den svenskspråkiga befolkningens       struktur att specialsjukvårdens resurser kan inves-
23480: sjukvårdsservice skall tryggas. I sitt arbete hörde     teras på ett nyttigt sätt och systemet självt inte
23481: kommissionen förbunden Keskussairaalapiirien            genom sin komplicerade uppbyggnad i onödan
23482: 6                                    1987 vp. -- RJC n:o 135
23483: 
23484: slukar resurser som är avsedda för patiemernas      de system som fungerar på området och skapar
23485: vård.                                               ett kommunalförbund som ansvarar för områdets
23486:    Vid reformen av sjukhusförvaltningen är det      befolkning, och inom ramen för vilket existeran-
23487: inte frågan om att försvåra kretssjukhusens verk-   de sjukvårdsinrättningar kan utvecklas ändamåls-
23488: samhet utan om att utveckla specialsjukvårdens      enligt och på ett sätt som in besparar kostnader,
23489: förvaltning så att man avstår från de överlappan-   också med beaktande av distriktets randområden.
23490: 
23491:     Helsingfors den 14 juli 1987
23492: 
23493:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
23494:                                                  1987 vp.
23495: 
23496: Kirjallinen kysymys n:o 136
23497: 
23498: 
23499: 
23500: 
23501:                                     Anttila: Oy Alko Ab:n toiminnan laajentumisesta makeuttajatuo-
23502:                                       tantoon
23503: 
23504: 
23505:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23506: 
23507:     Oy Alko Ab on hakenut lupaa tuotannon                tuutonta, että valtion yhtiö tulee kilpailijaksi
23508: laajentamiseen 80 milj. ohrakilon jalostamiselle.        tälle rajatut markkinat omaavalle toimialalle.
23509: Tuotanto on tarkoitus aloittaa Rajamäen tyhjäksi            Edelleen on todettava, että Suomen Sokeri
23510: jäävässä polttimossa ja rakenteella olevan Kos-          Oy:n Jokioisten tehtaan henkilökunnasta osa on
23511: kenkorvan tehtaan valmistuttua ja tuotannon              pitkälle erikoiskoulutettua ja myös prosessihenki-
23512: siirryttyä sinne. Samalla Alko on tekemässä yh-          löstö on jouduttu yhtiön toimesta kouluttamaan.
23513: teistyösopimusta tanskalaisyhtiön kanssa entsyy-        Jos tehtaan toiminta joudutaan Oy Alko Ab:n
23514: min viennistä sekä sen markkinoinnista Suomes-           suunnitelmien toteutumisen vuoksi kannattamat-
23515: sa. Nämä molemmat hankkeet merkitsevät Oy                tomana lopettamaan, ei sen henkilöstölle ole
23516: Alko Ab:n tuloa osittain samoille markkinoille           saatavissa lähialueelta koulutusta vastaavaa työtä.
23517: Suomen Sokeri Oy:n Jokioisten tehtaiden kanssa.
23518: Erityisesti tämä Alkon toiminta koskettaaJokiois-           Edelleen hallitus on vuoden 1984 päätöstä
23519: ten tehtaan makeuttajatuotantoa sekä beta-amy-           tehdessään todennut, että se seuraa tehdashank-
23520: laasientsyymituotantoa. Kun Alko vuonna 1984             keen aiheuttamia työllisyysvaikutuksia eri tahoilla
23521: sai luvan etanolitehtaalleen, vastustettiin tätä         ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Samanai-
23522: hanketta Jokioisissa jo silloin, koska tehtaan yh-       kaisesti Oy Alko Ab ei ole vielä ottanut kantaa
23523: teyteen oli suunniteltu tuotantolinjat myös tärk-        80 milj. ohrakilon jalostamiselle, vaan ilmeisesti
23524: kelyksen, tärkkelyshydrolysaattien ja tärkkelysma-       tällä pelaa aikaa, jotta Rajamäelle suunniteltu
23525: keuttajien valmistusta varten. Suomen Sokeri             tuotanto saataisiin mahdollisimman pitkälle to-
23526: Oy:n Jokioisten tehtaan makeuttajatuotannon              teutetuksi, ennen kuin asia tulee mahdollisesti
23527: kapasiteetista on käytössä vain noin 30-40 % .           uudelleen hallituksessa esille. Viitaten vuoden
23528: Tästä kapasiteetista on myyty Oy Alko Ab:lle             1984 valtioneuvoston tekemään päätökseen olisi
23529: noin puolet, ja mikäli Alko rakentaa oman                mielestäni nyt tehtävä nämä silloin luvatut selvi-
23530: tehdasyksikkönsä, on tuotannon jatkaminenJoki-           tykse~ ja s~lvi~yks~t "?-akeuttajateollisuuden kapa-
23531: oisissa tämän jälkeen kannattamatonta. Vuoden            stteettsta Ja kdpadutdanteesta ja sen jälkeen uu-
23532: 1984 päätöstä alkoholitehdashankkeesta ja siihen        delleen harkittava, onko uutta nestesokeritehdas-
23533: liittyvästä nestesokeritehtaasta perusteltiin silloin   ta syytä lainkaan rakentaa ja onko valtion yhtiön
23534: sillä, että Rajamäelle sijoitettavalla nestesokeri-      toiminnan laajentaminen mielekästä ja tarkoituk-
23535: tehtaalla pystytään työllistämään sieltä vapautuva      senmukaista toimialoille, joilla on jo riittävän
23536: henkilökunta. Jos nyt anottu lupa myönnetään,           ~ap~iteetin omaava yksityinen teollisuus ja var-
23537: ei enää ole olemassa esitettyjä työllisyysperusteita    smkm, kun kysymyksessä on valtiovallan säätele-
23538: nestesokeritehtaan rakentamiselle, koska Rajamä-        mä toimiala.
23539: elle tulee etanolin valmistusta. Taloudellisiakaan          Vaikka Jokioisten tehtaitten toiminta merkit-
23540: perusteita tehtaan rakentamiselle ei ole esitettä-      see koko Suomen Sokerin toiminnassa vain noin
23541: vissä. Beta-amylaasientsyymistä Suomen Sokeri            5 % :n määrää, on kuitenkin Suomen Sokerin
23542: Oy:n Jokioisten tehdas valmistaa suurimman              Jokioisten tehtaiden toiminnalla Jokioisten kun-
23543: osan ja se menee pääosin vientiin, tällä hetkellä       nalle ja sen työntekijöille korvaamaton merkitys.
23544: 15 eri maahan. Kun yhtiö on viime vuoden                S~omen S~keri Oy:n Jokioisten tehtaat on Joki-
23545: aikana investoinut pääasiassa tälle sektorille 10       oisten suunn teolhnen työnantaja, 115 työnteki-
23546: milj. markalla, on täysin käsittämätöntä ja koh-        jää.
23547: 270702R
23548: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 136
23549: 
23550:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         seurata Alkon tehdashankkeen aiheutta-
23551: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            mia työllisyysvaikutuksia eri tahoilla ja
23552: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, sekä
23553: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                           miten Hallitus voi sallia valtion yhtiön
23554:                                                            toiminnan laajenemisen sellaiselle alueel-
23555:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              le, siis makeuttajatuotantoon, jolla on jo
23556:        ryhtyä valtioneuvoston vuonna 1984 teke-            riittävän kapasiteetin omaava yksityinen
23557:        män päätöksen johdosta, jossa on luvattu            teollisuus?
23558: 
23559:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1987
23560: 
23561:                                          Sirkka-Liisa Anttila
23562:                                       1987 vp. -      KK n:o 136                                         3
23563: 
23564: 
23565: 
23566: 
23567:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23568: 
23569:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             3. Tuotannon raaka-aineena käytetään vain
23570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kotimaista, kotimarkkinahintaista ohraa, jollei
23571: olette 9 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         valtioneuvosto erityisistä syistä myönnä poikkeus-
23572: jeenne n:o 649 ohella toimittanut valtioneuvos-       ta.
23573: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Valtioneuvosto liitti päätökseensä lausuman,
23574: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta       jonka mukaan hallitus seuraa tehdashankkeen
23575: kysymyksestä n:o 136:                                 aiheuttamia työllisyysvaikutuksia eri aloilla ja
23576:                                                       ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
23577:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Maa- ja metsätalousministeriö on 18 päivänä
23578:        ryhtyä valtioneuvoston vuonna 1984 teke-       huhtikuuta 1984 asettanut toimikunnan selvittä-
23579:        män päätöksen johdosta, jossa on luvattu       mään erikoiskasvien, joilla muun ohessa tarkoite-
23580:        seurata Alkon tehdashankkeen aiheutta-         taan Sokerijuurikasta ja tärkkelyspetunaa, viljely-
23581:        mia työllisyysvaikutuksia eri tahoilla ja      laajuuden ottaen huomioon tuotantopoliittiset
23582:        ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, sekä      näkökohdat sekä näiden kasvien merkitys maata-
23583:           miten Hallitus voi sallia valtion yhtiön    louden ja jalostuselinkeinojen työllisyydelle ja
23584:        toiminnan laajenemisen sellaiselle alueel-     tulonmuodostukselle. Toimikunta jättänee mie-
23585:        le, siis makeuttajatuotantoon, jolla on jo     tintönsä siihen liittyvine ehdotuksineen ja lakiesi-
23586:        riittävän kapasiteetin omaava yksityinen       tyksineen tämän kesän aikana. Hallituksen esi-
23587:        teollisuus?                                    tykset sokerilaiksi ja tärkkelyslaiksi annettaneen
23588:                                                       eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Lisäksi
23589:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:       valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa koti-
23590:                                                       maisen tärkkelystuotannon ja tärkkelyssiirappien
23591:     Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto päätti 24 päi-      ja -makeuttajien valmistuksen tukemista. Tarkas-
23592: vänä marraskuuta 1983 toteuttaa integroidun           tuskertomuksen valmistuttua siinä mahdollisesti
23593: viljaetanolin ja tärkkelyksen tuotantoa koskevan      esiin tulleet seikat voidaan ottaa huomioon tärk-
23594: hankkeen Ilmajoen kunnassa sijaitsevassa Kos-         kelys- ja sokerilakiesityksiä valmisteltaessa.
23595: kenkorvan tehtaassa sekä integroidun makeut-             Oy Alko Ab on 29 päivänä toukokuuta 1986
23596: taja- ja leivinhiivatuotantoa koskevan hankkeen       pyytänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi-
23597: Nurmijärven kunnassa sijaitsevassa Rajamäen           si toimenpiteisiin sellaisen päätöksen aikaansaa-
23598: tehtaassa. Yhtiön päätös alistettiin valtioneuvos-    miseksi, jolla yhtiö saisi luvan hankkia Nurmijär-
23599: ton hyväksyttäväksi 30 päivänä maaliskuuta            ven kunnan Rajamäen tehtaille uutta tärkkelys-
23600: 1984, jolloin hankkeen toteuttamiselle asetettiin     tehdashanketta varten noin 80 000 tonnia re-
23601: eräitä edellytyksiä:                                  huohraa kotimaasta maailmanmarkkinahintaan
23602:     1. Tuotanto käynnistyy aikaisintaan vuonna        tai tuoda rehuohraa maahan, jos kotimaisen
23603: 1987 ja toteutetaan siten, että hankkeen tai          ohrasadon niukkuus estää raaka-ainesaannin koti-
23604: yhtiön teollisuustoimen kannattavuutta seurataan      maasta.
23605: erillään yhtiön muusta toiminnasta myöhemmin             Oy Alko Ab:n hakemus käsiteltiin talouspoliit-
23606: valtion ja yhtiön välillä sovittavalla tavalla.       tisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa 1986.
23607:     2. Valtio ei suorita Oy Alko Ab:n tai vastaavan   Tällöin asetettiin työryhmä tutkimaan Oy Alko
23608: tuottamalle tärkkelykselle ja tärkkelysmakeutta-      Ab:n toisen ohraviinatehtaan tärkkelys- ja rehu-
23609: jalle hintatukea ja tärkkelysmakeuttajatuotanto       tuotantoon liittyviä heijastusvaikutuksia. Asia on
23610: rajataan siten, että tuotanto käsittää vain yhtiön    vielä kesken.
23611: itsensä tuottamien tai yhtiön lukuun tuotettujen         Alkon vuonna 1984 hyväksytty tehdashanke
23612: alkoholijuomien valmistukseen kulloinkin käytet-      sisälsi yhtiön toiminnan laajenemisen makeutta-
23613: tävän määrän, sekä että se tapahtuu sopusoinnus-      jatuotantoon. Talouspoliittisen ministerivalio-
23614: sa kulloinkin toteutettavan sokeripolitiikan kans-    kunnan hanketta tutkimaan asettama ministeri-
23615: sa.                                                   työryhmä totesi varsin petusteellisesti hankkeen
23616: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 136
23617: 
23618: teollisuus- ja talouspoliittisia seurauksia tutkittu-   koskevien päätösten uudelleen tarkasteluun ole
23619: aan, että Oy Alko Ab:n oikeutta omaan käyttöön          nyt aihetta.
23620: tulevan välituotteen tuottamiseksi ei voida evätä,         Hallitus on täysin tietoinen 30 päivänä maalis-
23621: ja että Oy Alko Ab:n sokerituotanto on perus-           kuuta 1984 annetun työllisyyttä koskevan lausu-
23622: teltua teollisuuspoliittisista syistä. Valtioneuvos-    man velvoittavuudesta. Koska Oy Alko Ab:n
23623: ton päätöksen jälkeen makeuttajatehtaan raken-          tehdashankkeet eivät ole vielä edenneet toteutta-
23624: tamista on ryhdytty toteuttamaan Rajamäellä             mis- ja tuotantovaiheeseen, ei tässä vaiheessa ole
23625: niin, että tällä hetkellä tehtaan laitetilaukset on     mahdollista lausua edes alustavia arvioita hank-
23626: tehty ja uudisrakennuksen perustustyöt ovat             keiden työllisyysvaikutuksista, saatikka niitä seu-
23627: käynnissä. Tehtaan tuotanto alkaa noin vuoden           rata. Huomattakoon, että maailmantalouden ja
23628: kuluttua. Sen sijaan Alkon vuonna 1986 esittämä         -markkinoiden kehitys, maassa jatkossa harjoitet-
23629: tehdashanke ei sisällä lainkaan makeuttajatuo-          tava makeuttaja-ainepolitiikka ja monet muut
23630: tantoa, eikä muutoinkaan ole vaihtoehtoinen             epävarmuustekijät tulevat ratkaisevasti vaikutta-
23631: vuonna 1984 hyväksytyn tehdashankkeen kanssa.           maan alan työllisyyskehitykseen. Maamme sokeri-
23632: Kun maamme makeuttajamarkkinoilla ei myös-              ja tärkkelyspolitiikka on parhaillaan uudelleen
23633: kään ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuo-          arvioinnin kohteena. Tällöin näiden alojen toi-
23634: den 1984 jälkeen, ei Alkon makeuttajatuotantoa          mintaedellytykset ja kilpailuolosuhteet tulevat
23635:                                                         arvioitaviksi.
23636: 
23637:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
23638: 
23639:                                                                                Ministeri Tarja Halonen
23640:                                       1987 vp. -     KK n:o 136                                         5
23641: 
23642: 
23643: 
23644: 
23645:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23646: 
23647:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             3. Som råvara för produktioneo används en-
23648: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bart inhemskt korn tili hemmamarknadspris om
23649: den 9 juni 1987 tili vederbörande medlem av          statsrådet inte av speciell orsak medger undan-
23650: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tag.
23651: dagsman Anttila undertecknade spörsmål nr 136:           Statsrådet fogade ett uttalande tili sitt beslut
23652:                                                      enligt vilket regeringen följer de verkningar på
23653:           Vilka åtgärder ämnar Regeringer vidta      sysselsättningen som fabriksprojektet förorsakar
23654:        på grund av statsrådets beslut av år 1984,    på olika områden och vid behov vidtar åtgärder.
23655:        i vilket man har lovat att följa de syssel-
23656:                                                         Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte den 18
23657:        sättningsverkningar på olika områden vil-     april 1984 en kommission för att utreda odlings-
23658:        ka föranleds av Alkos fabriksprojekt och      omfattningen för specialväxter, med vilka bl.a.
23659:        att vid behov vidta åtgärder samt             avses sockerbeta och stärkelsepotatis, med be-
23660:           hur kan Regeringen tiliåta att verksam-    aktande av produktionspolitiska synpunkter samt
23661:        heten för ett statligt bolag utvidgas tili    dessa växters betydelse för sysselsättningen inom
23662:        ett sådant område, dvs. sötningsmedels-       jordbruket och förädlingsnäringsgrenarna och in-
23663:        produktionen, där det redan finns privat      komstbildningen. Kommissionen torde lämna
23664:        industri med tiliräcklig kapacitet?           sitt betänkande med därtili anslutna förslag och
23665:                                                      propositioner under loppet av denna sommar.
23666:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Regeringens proposition tili sockerlag och stärkel-
23667: anföra följande:                                     selag torde avlåtas tili riksdagen under höstsessio-
23668:                                                      nen. Dessutom granskar statens revisionsverk un-
23669:    Oy Alko Ab:s fötvaltningsråd beslöt den 24        derstödandet av inhemsk stärkelseproduktion och
23670: november 1983 att genomföra ett integrerat           tiliverkningen av stärkelsesirap och -sötningsme-
23671: projekt beträffande produktion av spannmålseta-      del. Efter det att revisionsberättelsen färdigställts
23672: nol och stärkelse vid Koskenkorva fabriken som       kan de faktorer som eventuelit kommit fram i
23673: är belägen i Ilmola kommun samt ett integrerat       den tas i beaktande då propositionerna tili stär-
23674: projekt rörande produktion av sötningsmedel och      kelse- och sockerlag bereds.
23675: pressjäst i Rajamäki fabriken som är belägen i           Oy Alko Ab har den 29 maj 1986 anhåliit om
23676: Nurmijärvi kommun. Bolagets beslut underställ-       att social- och hälsovårdsministeriet skulie vidta
23677: des statsrådet för godkännande den 30 mars 1984      åtgärder för åstadkommande av sådant beslut
23678: och då uppstälides en del förutsättningar för        med vilket bolaget erhålier tilistånd att tili Raja-
23679: projektets genomförande:                             mäki fabrikerna i Nurmijärvi kommun för det
23680:    1. Produktioneo inleds tidigast år 1987 och       nya stärkelsefabrikprojektet skaffa ca 80 000 ton
23681: genomförs så att lönsamheten för projektets elier    foderkorn från hemlandet tili världsmarknadspris
23682: bolagets industrifunktion följs separat från bola-   elier importera foderkorn tili landet om en liten
23683: gets övriga verksamhet på sätt som senare över-      inhemsk kornskörd förhindrar tiligången på råva-
23684: enskoms mellan staten och bolaget.                   ror från hemlandet. Oy Alko Ab:s ansökan
23685:    2. Staten erlägger inte prisstöd för stärkelse    behandlades i det finanspolitiska ministerutskot-
23686: elier stärkelsesötningsmedel som Oy Alko Ab          tet i september 1986. Härvid tilisattes en arbets-
23687: elier motsvarande producerat och produktioneo        grupp för att undersöka de återverkningar som
23688: av stärkelsesötningsmedel begränsas så att pro-      anknyter tili stärkelse- och foderproduktionen vid
23689: duktioneo omfattar enbart den mängd som be-          Oy Alko Ab:s andra kornbrännvinsfabrik. Ären-
23690: hövs för tiliverkningen av alkoholdrycker som        det är inte ännu slutfört.
23691: bolaget själv producerat eller som producerats för       Alkos fabriksprojekt som godkändes år 1984
23692: bolaget samt att det sker i harmoni med den          innehöll en utvidgning av bolagets verksamhet
23693: sockerpolitik som förverkligas vid olika tidpunk-    tili sötningsmedelsproduktion. Ministerarbets-
23694: ter.                                                 gruppen, som tilisatts av det finanspolitiska mi-
23695: 6                                      1987 vp. -      KK n:o 136
23696: 
23697: nisterutskottet för att undersöka projektet, kon-      ingen orsak att ompröva de beslut som gälle1
23698: staterade efter att grundligt ha undersökt de          Alkos sötningsmedelsproduktion.
23699: industripolitiska och ekonomiskpolitiska följder-         Regeringen är fullt medveten om de förpliktel·
23700: na av projektet att Oy Alko Ab inte kan förvägras      ser uttalandet av den 30 mars 1984 innebär
23701: rätten att producera en mellanprodukt för eget         Eftersom Oy Alko Ab:s fabriksprojekt inte änm
23702: bruk och att Oy Alko Ab:s sockerproduktion är          har avancerat tili realiserings- och produktions·
23703: motiverad av industripolitiska orsaker. Efter stats-   skedet är det inte i detta skede möjligt att angc
23704: rådets beslut har byggandet av sötningsmedelsfa-       ens preliminära uppskattningar om de verkninga1
23705: briken påbörjats i Rajamäki så, att anlägg-            projekten har på sysselsättningen, och än mindrc
23706: ningsbeställningarna har gjorts och grundarbete-       följa dem. Det bör observeras att utvecklinger
23707: na på nybyggnaden är i gång. Produktionen i            för världsekonomin och -marknaderna, den söt·
23708: fabriken inleds om ca ett år. Däremot innehåller       ningsmedelspolitik som i fortsättningen bedrivs
23709: inte det fabriksprojekt som Alko framlade år           landet och många andra osäkerhetsfaktorer på et1
23710: 1986 någon sötningsmedelsproduktion och är             avgörande sätt kommer att inverka på sysselsätt·
23711: inte annars heller alternativt med fabriksprojek-      ningsurvecklingen inom branschen. Socker- od:
23712: tet som godkändes år 1984. Då det inte heller          stärkelsepolitiken i vårt land håller för närvaran·
23713: har skett betydande förändringar på sötningsme-        de på att omvärderas. Härvid kommer dess~
23714: delsmarknaden i vårt land efter år 1984 finns det      branschers verksamhetsförutsättningar och kon·
23715:                                                        kurrensförhållanden att granskas.
23716: 
23717:      Helsingfors den 3 juli 1987
23718: 
23719:                                                                                Minister Tarja Halonen
23720:                                                 1987 vp.
23721: 
23722: Kirjallinen kysymys n:o 137
23723: 
23724: 
23725: 
23726: 
23727:                                     Särkijärvi ym.: Inkoon Ingarkilajoen taimenkannan säilymisen tur-
23728:                                        vaamisesta
23729: 
23730: 
23731:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23732: 
23733:    Onko hallitus tietoinen, että Inkoon Ingarkila-   tarkoitus rahoittaa valtion varoilla ja että per-
23734: joen vesistössä elävä luonnonvarainen taimenkan-     kaustöistä on voitu päättää ojitustoimituksessa
23735: ta on uhattuna joen perkaussuunnitelman joh-         (toimitusmiesten päätös 13.3.1984). Toimenpide
23736: dosta?                                               loukkaa merkittävää yleistä etua ja on siten
23737:    Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin tarkoitukse-   vesilain 1 luvun 15 §:n vastainen.
23738: na on aloittaa v. 1987 syyskuussa joen perkaus.         Perkaustyön tavoitteena on maatalouden edel-
23739: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen teke-      lytysten parantaminen. Nykyisessä maatalouden
23740: missä selvityksissä on käynyt ilmi, että kyseinen    ylituotantotilanteessa tämäntyyppisten töiden te-
23741: meritaimenkanta on luonnonvaraista perua. Se         keminen valtion varoin ei ole mielekästä. Onhan
23742: on viimeisiä Suomenlahteen laskevien jokien al-      ylituotannon eräänä vaihtoehtona tuotteiden hä-
23743: kuperäisiä kantoja. Tällaisen kannan perintöai-      vittäminen.
23744: neksena on erityisen suuri merkitys, kun Uuden-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23745: maan jokiin pyritään löytämään uudelleen istu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23746: tettavia taimenkantoja. Arvot ovat rahalla kor-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23747: vaamattomia.                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23748:    Ingarkilajoen kantaa ei mitenkään pitäisi pääs-
23749: tää tuhoutumaan, vaan kaikin voimin pyrkiä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23750: suojelemaan ja elvyttämää.n. S~ilyttämisen e?e~­            ryhtyä Ingarkilajoen taimenkannan pelas-
23751: lytyksenä on jokivesistön p1täm~ner: luonn~nula~­           tamiseksi ja ylipäänsä kansantaloudelli-
23752: sena ja kulkua estävien patola1tte1den p01staml-            sesti tappiollisten ja ympäristölle vahin-
23753: nen.                                                        gollisten vesistöjen perkausten lopettami-
23754:    Sitäkin merkillisempää on, että perkaustyöt on           seksi?
23755: 
23756:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
23757: 
23758:           Jouni J. Särkijärvi            Reino Paasilinna              Esko Helle
23759:           Marja-Liisa Löyttyjärvi        Erkki Pulliainen              Matti Saarinen
23760: 
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 270714E
23765: 2                                      1987 vp. -- EJC n:o 137
23766: 
23767: 
23768: 
23769: 
23770:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23771: 
23772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        onko kysymyksessä joen alkuperäinen vai istutuk-
23773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sista peräisin oleva kanta ja missä määrin se
23774: olette 10 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         mahdollisesti on sekoittunut istutusten seurauk-
23775: jeenne n:o 651 ohella toimittanut valtioneuvos-        sena, on vielä selvittämättä.
23776: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Maa- ja metsätalousministeriön ja Helsingin
23777: edustaja Särkijärven ym. kirjallisesta kysymykses-     vesi- ja ympäristöpiirin edustajien kesken on
23778: tä n:o 137:                                            kuitenkin neuvoteltu 14.4.1987 päivätyn tarkkai-
23779:                                                        luohjelman pohjalta Ingarskila ån taimenkannan
23780:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suojelusta perkaustyön yhteydessä. Tarkoituksena
23781:         ryhtyä Ingarkilajoen taimenkannan pelas-       on siirtää perkauksen vaikutusalueelta taimenen-
23782:         tamiseksi ja ylipäänsä kansantaloudelli-       poikaset perkausalueen yläpuolisiin koskiin ja
23783:         sesti tappiollisten ja ympäristölle vahin-     samalla selvittää mahdollisuus järjestää taimenille
23784:         gollisten vesistöjen perkausten lopettami-     lisääntymisalueiden laajentamiseksi nousumah-
23785:         seksi?                                         dollisuus Ingarskilan myllypadon ohi.
23786:                                                           Kysymys valtion varoin toteutettavista, kansan-
23787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taloudellisesti tappiollisina ja ympäristölle vahin-
23788: ti seuraavaa:                                          gollisina pidetyistä vesistöjen perkaushankkeista
23789:    Ingarskila å (Ingarkilajoki) sijaitsee läntisellä   luopumiseksi mahdollisesti tarvittavista toimen-
23790: Uudellamaalla Inkoon kunnassa. Joen veden laa-         piteistä on noussut viime aikoina esille ennen
23791: tu on voimakkaan hajakuormituksen heikentä-            kaikkea Uudellamaalla. Tilanteen selkiyttämisek-
23792: mä. Lisäksi joen virtaamat vaihtelevat suuresti ja     si maa- ja metsätalousministeriö asetti 27.4.1987
23793: joki tulvii herkästi.                                  työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Taasian-
23794:    Ingarskila ån ojitusyhtiö haki ojitustoimituk-      joen vesistötyöhön ja muihinkin Helsingin vesi-
23795: sessa (Tnro 116 Hev. 1:1) lupaa joen perkaami-         ja ympäristöpiirin vesistötyöhankkeisiin ja niiden
23796: seen tulvien poistamiseksi. Myönnettyyn lupaan         toteuttamiseen liittyviä eri näkökohtia.
23797: (toimitusmiesten päätös 13.3.1984) sisältyy mm.           Työryhmän tulee toimeksiantoosa perusteella
23798: velvoite laatia maa- ja metsätalousministeriön         tehdä elokuun 1987 loppuun mennessä tarpeelli-
23799: hyväksymällä tavalla selvitys kalastosta ja rapu-      siksi katsomiaan ehdotuksia em. vesistötyöhank-
23800: kannasta Ingarskila ån perkausta koskevalta uo-        keiden valmistelusta ja toteutuksesta. Tässä yh-
23801: man osalta ennen perkaukseen ryhtymistä.               teydessä tulevat tarkasteltaviksi myös perusteet ja
23802:    Näiden selvitysten yhteydessä paljastui, että       ehdot vesistöjen perkaushankkeiden toteuttami-
23803: joessa oli luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Se,    seksi.
23804: 
23805:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1987
23806: 
23807:                                                                                Ministeri Ole Norrback
23808:                                        1987 vp. -     KK n:o 137                                        3
23809: 
23810: 
23811: 
23812: 
23813:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23814: 
23815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tering samt i viiken mån beståndet möjligtvis är
23816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        uppblandat som följd av inplanteringarna.
23817: den 10 juni 1987 tili vederbörande medlem av             Representanter för jord- och skogsbruksminis-
23818: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     teriet och Helsingfors vatten- och miljödistrikt
23819: dagsman Särkijärvi m.fl. undertecknade spörsmål       har likväl på basen av ett granskningsprogram
23820: nr 137:                                               som är daterat 14.4.1987 sinsemelian rådgjort
23821:           Vilka åtgärder ärnnar Regeringen vidta      om skydd av laxöringsbeståndet i samband med
23822:        i syfte att rädda laxöringsbeståndet i         rensningsarbetet. Avsikten är att från det område
23823:        lngarskila å och överhuvudtaget för att få     som berörs av rensningen flytta laxöringsynglen
23824:        ett slut på de nationalekonomiskt förlust-     tili forsar som är belägna ovanför det område
23825:        bringande och för miljön skadliga rens-        som skall rensas och samtidigt utreda möjlighe-
23826:        ningarna av vattendrag?                        ten att för utvidgande av laxöringarnas fortplant-
23827:                                                       ningsområde få tili stånd stigningsmöjlighet
23828:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förbi lngarskila kvarndamm.
23829: anföra följande:                                         Frågan om de åtgärder som eventuelit behövs
23830:    lngarskila å är belägen i västra Nyland i lngå     för att det skall vara möjligt att avstå från sådana
23831: kommun. Kvaliteten på vattnet i ån försämras av       projekt som gäller rensning av vattendrag och
23832: den kraftiga spridda belastningen. Dessutom           skall genomföras med hjälp av statens medel
23833: varierar vattenföringen i ån kraftigt och ån svärn-   sarnt anses vara skadliga för miljön har under de
23834: mar lätt över.                                        senaste tiderna blivit aktuella frarnför allt i
23835:    Dikningsbolaget för lngarskila å sökte vid en      Nyland. För att få en rätsida på problemet
23836: dikningsförrättning (Förrättningsnr. 116 Helsing-     tillsatte    jord-    och     skogsbruksministeriet
23837: fors vatten- och miljödistrikt 1:1) tilistånd tili    27.4.1987 en arbetsgrupp med uppgift att utreda
23838: rensning av ån i syfte att eliminera översvärn-       olika synpunkter i anslutning tili vattendragsar-
23839: ningarna. Det beviljade tiliståndet (förrättnings-    betena i Tessjöån och också andra projekt som
23840: männens beslut 13. 3.1984) innehålier bl. a. en       gälier vattendragsarbeten inom Helsingfors vat-
23841: förpliktelse att på ett sätt som godkänns av jord-    ten- och miljödistrikt och förverkligandet av
23842: och skogsbruksministeriet göra en utredning av        dem.
23843: fiskstammen och kräftstammen i den fåra i                Arbetsgruppen skall på basen av sitt uppdrag
23844: lngarskila å som rensningen gäller innan rens-        före slutet av augusti 1987 göra de förslag den
23845: ningsarbetet påbörjas.                                anser vara påkallade beträffande beredningen
23846:    1 samband med dessa utredningar visade det         och genomförandet av de ovannämnda projekten
23847: sig, att ån hade ett bestånd av laxöring som          rörande vattendragsarbeten. 1 detta sammanhang
23848: förökar sig på naturligt sätt. Det är tills vidare    blir också grunderna och villkoren för genomfö-
23849: outrett om det var fråga om åns ursprungliga          randet av de projekt som gäller rensning av
23850: fiskstam eller ett bestånd som härrör från inplan-    vattendragen föremål för granskning.
23851: 
23852:      Helsingfors den 8 juli 1987
23853: 
23854:                                                                               Minister Ole NoTTback
23855:                                                 1987 vp.
23856: 
23857: Kirjallinen kysymys n:o 138
23858: 
23859: 
23860: 
23861: 
23862:                                    R. Aho ym.: Kansalaisten oikeuksien turvaamisesta henkilöllisyyden
23863:                                       osoittavien asiakirjojen koneellisessa tarkastuksessa
23864: 
23865: 
23866:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23867: 
23868:    Kysymyksen virikkeenä on passiuudistuksen           saavat kansainvälisen standardin mukaan optises-
23869: yhteydessä tehty päätös sisällyttää passiin kan-       ti luettavat rivit, ellei hyvässä uskossa toimivaa
23870: sainvälisen standardin mukaiset optisesti luetta-      hallintoa pysäytetä. Näin luodaan teknisiä edelly-
23871: vat rivit. Tarkoitus on kuitenkin laajemmin he-        tyksiä sille, että maan sisällä vaivaton koneellinen
23872: rättää keskustelua siitä, miten sinänsä pienet         henkilöllisyyden tarkastaminen käy mahdolliseksi
23873: tekniset uudistukset saattavat kokonaisuutena ja       ja siten myös henkilöllisyyden tarkastamisen yh-
23874: olosuhteiden muuttuessa uhata kansalaisen yksi-        teys on kirjatravissa tiedostoihin.
23875: tyisyyttä ja oikeuksia. Siksi kysymyksessä otetaan        Olosuhteiden muuttuessa - eikä 1930-luku
23876: esille myös poliisihallinnon tietokoneistaminen,       oikeastaan ole kaukana eivätkä sitä myöhemmät
23877: henkilöllisyystodistusten uusiminen ja eräitä          ''mustat listat'' - ja kun henkilöllisyystodistuk-
23878: muita tietosuojaan liittyviä kysymyksiä.               sen mukana pitäminen tehdään velvoittavaksi,
23879:                                                        syntyy mahdollisuus väestön rekisteröimiseen pal-
23880:    Onko passi turvallinen?                             jon laajemmin kuin mihin perinnäiskäsityksen
23881:    Lyhytaikaisia passeja lukuun ottamatta passin       mukaan Suopon miehet pystyivät. Maamme rajo-
23882: valmistuksessa siirrytään keskitettyyn kirjoittami-    jen sisäpuolelle on mahdollista pystyttää uudet,
23883: seen varmuuskirjapainossa, joksi on valittu Suo-       rajapuomein merkitsemättömät rajat.
23884: men Pankki. Tällöin pyritään estämään passien             Hallinnon tietokoneistuminen voi olla myös
23885: valmistamista koskevien painovälineiden ja             vaaraksi.
23886: -materiaalien sekä valmiiden painotuotteiden              Poliisihallinto, niin kuin kaikki muukin hallin-
23887: joutuminen vääriin käsiin. Valokuva, henkilötie-       to haluaa ja tarvitsee tietokoneita. Ne helpottavat
23888: dot ym. laminoidaan passin etukannen sisäsivul-        paperityötä, jouduttavat rikosten selvittämistä ja
23889: le. Tämä on epäilemättä tarkoituksenmukaista,          nopeuttavat kunnon kansalaisten palvelua.
23890: eikä siihen nähden ole huomauttamista. Keskite-           Tietokone tarjoaa kuitenkin tekniset edellytyk-
23891: ryssä kirjoittamisessa tehdään kuitenkin laminoi-      set myös sellaiseen tiedon keräämiseen, tallenta-
23892: dun sivun alaosaan kansainvälisen standardin           miseen ja erittelyyn, joka ei enää suojaakaan
23893: mukaiset optisesti luettavat rivit, jotka ovat sisä-   kansalaista vaan muodostaa hänelle uhkan, jos
23894: asiainministeriön 21. 5.1987 päivätyn tiedotteen       yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu. Tietokoneiden
23895: mukaan tarpeelliset koneellista passintarkastusta      merkitys kasvaa silloin, kun niitä voidaan käyttää
23896: varten.                                                koneellisesti tarkastettu jen henkilöllisyystodistus-
23897:    Koneellinen tarkastus nopeuttaa ja helpottaa        ten tai passien kirjaustilanteiden tallettamiseen.
23898: virkamiehen työtä. Se tarjoaa kuitenkin myös           Vaaralliseksi tilanne käy, jos erilaisia tiedostoja
23899: oivan teknisen mahdollisuuden rekisteröidä kan-        voidaan helposti yhdistää jollakin yleisesti käytös-
23900: salaisen liikkuminen tarkastuspisteen kautta.          sä olevalla ja kansalaisen yksilöiväliä tunnuksella.
23901: Näin on teknisesti mahdollista valvoa kansalais-          Sosiaaliturvatunnuksen käytön leviämisestä on
23902: ten liikkumista rajan yli. Kansalaisen kannalta        seurauksena läpivalaistu kansalainen.
23903: passista voikin sopivissa olosuhteissa tulla turval-      Sen varmistamiseksi, että kansalainen saa itsel-
23904: lisuusriski.                                           leen kuuluvan oikean eläkkeen, on luotu sosiaali-
23905:    Tämä pakottaa uusimaan henkilöllisyystodis-         turvatunnus. Sittemmin sosiaaliturvatunnuksen
23906: tuksen.                                                käyttö on riistäytynyt. Sitä tivaa verottaja. Sen
23907:    Koneellisesti tarkastettavissa olevasta passista    kirjoittaa työtodistukseen työnantaja. Tiliä ava-
23908: seuraa, että seuraavaksi henkilöllisyystodistukset     tessa sitä penää pankkivirkailija. Vakuutusasia-
23909: 
23910: 270739G
23911: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 138
23912: 
23913: mies kysyy sitä. Saadaksesi helsinkiläisenä Helsin-    olosuhteet muuttuvat. Keskustelu esimerkiksi
23914: gin kaupungin liikennelaitoksen vuosikortin jou-       Saksan Iiittotasavallassa koneellisesti tarkastetta-
23915: dut kirjoittamaan sen lomakkeeseen. Kun kirja-         vasta henkilöllisyystodistuksesta on ollut vilkasta.
23916: lainaus siirtyy ATK:lle, mikä onkaan luonnolli-        Kenties siellä 1960-luvun lopulla säädetyt hätäti-
23917: sempaa kuin sosiaaliturvatunnuksen käyttö.             lalait ja sittemmin paljastunut poliisin harjoitta-
23918: Niinpä se ei enää olekaan sosiaaliturvatunnus          ma laajamittainen kansalaisten rekisteröinti ovat
23919: vaan henkilötunnus.                                    herkistäneet mielet. Meillä on luotettu esival-
23920:    Näin henkilötunnus yhdistää kansalaista kos-        taan, hallitukseen. Mutta hallituksethan vaihtu-
23921: kevat, lukemattomissa tiedostoissa piilevät tie-       vat.
23922: dot. On olemassa tekniset edellytykset kansalai-          Poikkeusoloissa tai yhteiskunnallisen ilmapiirin
23923: sen '' läpivalaisuun'' .                               muuttuessa kansalaisen suojaksi luodulla lainsää-
23924:    Entäpä jos tätä teknistä edellytystä ei suotaisi:   dännöllä on taipumus menettää teräänsä, tulla
23925: rajoitettaisiin henkilötunnuksen käyttö vain elä-      ontoksi.
23926: keturvaan?                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23927:    Sanotaan: "Kunnon kansalaisen ei tarvitse           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23928: pelätä!"                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23929:    Kunnon kansalaisen ei tarvitse pelätä. Ei aina-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23930: kaan vielä. On kuitenkin vähitellen - tarkoitta-
23931: matta ja hyvässä uskossa - luotu edellytykset                     Onko Hallitus pohtinut eräissä teknis-
23932: sille, että olosuhteiden muuttuessa kaikki poik-               luonteisissa uudistuksissa (mm. passin ja
23933: keava tulee kirjatuksi, rekisteröidyksi ja valvon-             myöhemmin myös henkilöllisyystodistuk-
23934: taan saatetuksi. Ja kunnon kansalainen voi olla                sen koneellinen tarkastettavuus, henkilö-
23935: poikkeava: ay-aktiivi, luonnonsuojelija, aseista-              tunnuksen paisuva käyttö, poliisihallin-
23936: kieltäytyjä, talonvaltaaja, ulkomaista syntyperää,             non tietokoneistaminen) piilevää vaaraa
23937: ydinvoiman vastustaja, "terroristien suojelija",               kansalaisen yksityisyydelle, mikä vaara
23938: "radikaali", kommunisti, sosialisti tai sellaisesta            saattaa tulla ajankohtaiseksi yhteiskunnan
23939: epäilty. Tai kenties kunnon kansalainen on vain                olojen tai ilmapiirin muuttuessa, ja
23940: ollut väärään aikaan väärässä paikassa.                           aikooko Hallitus luopua henkilöllisyy-
23941:     On outoa, miten vähän maassamme on kiinni-                 den osoittavien asiakirjojen koneellisesta
23942: tetty huomiota siihen, mitä vaaroja hallinnon                  tarkastettavuudesta ja muulla tavoin pyr-
23943: asianmukainen kehittäminen voi tarjota, kun                    kiä kansalaisen suojaamiseen?
23944: 
23945:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
23946: 
23947:          Raila Aho                        Vappu Säilynoja                 Pekka Haavisto
23948:          Esko Helle                       Ensio Laine                     Heikki Rinne
23949:                                        1987 vp. -      KK n:o 138                                         3
23950: 
23951: 
23952: 
23953: 
23954:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23955: 
23956:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syntymäajan tarkistusnumero, passin haltijan su-
23957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kupuoli, asiakirjan viimeinen voimassaolopäivä ja
23958: olette 10 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         tarkistusnumero viimeiselle voimassaolopäivälle.
23959: jeenne n:o 652 ohella lähettänyt valtioneuvoston          Optisesti luettavat rivit palvelevat kansainvälis-
23960: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-    tä passintarkastusta. Suomeen ei ole suunniteltu
23961: sen kansanedustaja Raila Ahon ym. kirjallisesta        optisesti toimivien lukijalaitteiden hankintaa.
23962: kysymyksestä n:o 138, jossa tiedustellaan:             Mikäli myös Suomessa tulevaisuudessa siirrytään
23963:                                                        koneelliseen passintarkastukseen, tarkastus ai-
23964:            Onko Hallitus pohtinut eräissä teknis-      heuttaa toimenpiteitä vain silloin, kun koneelli-
23965:         luonteisissa uudistuksissa (mm. passin ja      sessa vertailussa todetaan maasta poistumisen tai
23966:         myöhemmin myös henkilöllisyystodistuk-         maahan saapumisen este. Tilanne on sama kuin
23967:         sen koneellinen tarkastettavuus, henkilö-      tarkastettaessa henkilötunnuksen perusteella ajo-
23968:         tunnuksen paisuva käyttö, poliisihallin-       korttitietoja tai mahdollista etsintäkuulutusta.
23969:         non tietokoneistaminen) piilevää vaaraa        Tiedusteluja, niiden tapahtuma-aikoja ja -paik-
23970:         kansalaisen yksityisyydelle, mikä vaara        koja ei rekisteröidä, ellei tiedustelujen tulosten
23971:         saattaa tulla ajankohtaiseksi yhteiskunnan     perusteella ryhdytä muihin toimenpiteisiin.
23972:         olojen tai ilmapiirin muuttuessa, ja              Henkilötodistuksen uudistamisen suunnittelu
23973:            aikooko Hallitus luopua henkilöllisyy-      alkanee syksyllä 1987. Vielä ei ole ratkaistu,
23974:         den osoittavien asiakirjojen koneellisesta     tuleeko uuteen henkilötodistukseen optisesti lu-
23975:         tarkastettavuudesta ja muulla tavoin pyr-      ettavat rivit.
23976:         kiä kansalaisten suojaamiseen?                    Henkilötunnuksen käyttö henkilön tunnista-
23977:                                                        misessa on poliisihallinnossa erittäin tärkeää, kos-
23978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ka poliisi antaa henkilöllisyyttä todistavia asiakir-
23979: ti seuraavaa:                                          joja, myöntää lupia ja suorittaa rikostutkintaa.
23980:    Passin optisesti luetravien rivien tarkoitus on     Yksilön oikeusturvan kannalta on välttämätöntä,
23981: helpottaa Suomen kansalaisten liikkumista ulko-        että luvat annetaan ja toimenpiteet kohdistetaan
23982: mailla, sillä optisesti luettavat rivit mahdollista-   tarkasti yksilöidylle oikealle henkilölle. Henkilö-
23983: vat passin koneellisen tarkastamisen ja näin ollen     tunnus on ainoa henkilön täysin tunnistava tieto.
23984: passintarkastus nopeutuu.                                 Henkilörekisterilaki tulee voimaan 1 päivänä
23985:    Passin optisesti luettavien rivien standardi pe-    tammikuuta 1988. Se muun muassa sallii rekiste-
23986: rustuu ICAO:n dokumenttiin 9303 ja Euroopan            rien käyttämisen vain siihen toimintaan, mihin
23987: neuvoston päätöslauselmaan 1977126.                    ne ovat perustetut. Lakiin sisältyy myös kielto
23988:    Optisesti 1uettavat rivit sisältävät seuraavat      yhdistellä eri rekisterien tietoja. Sisäasiainminis-
23989: tiedot: asiakirjan tunnus, haltijan kansalaisuus,      teriössä ei valmistella henkilöllisyyden osoittavien
23990: haltijan suku- ja etunimet, passin numero, passin      asiakirjojen koneellisesta tarkastettavuudesta luo-
23991: numeron tarkistusnumero, haltijan syntymäaika,         pumista.
23992: 
23993:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1987
23994: 
23995:                                                                   Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
23996: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 138
23997: 
23998: 
23999: 
24000: 
24001:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24002: 
24003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nummer, passinnehavarens kön, handlingens sis-
24004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ta giltighetsdag och kontrollnummer för den sista
24005: 652 av den 10 juni 1987 till vederbörande             giltighetsdagen.
24006: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       De optiskt läsbara raderna tjänar den interna-
24007: av riksdagsledamot Raila Aho m.fl. underteckna-       tionella passkontrollen. Finland har inte några
24008: de spörsmål nr 138:                                   planer på att anskaffa optiska teckenläsarappara-
24009:                                                       ter. Om också Finland i framtiden övergår till
24010:            Har Regeringen övervägt den fara för       maskinell passkontroll, medför kontrollen åtgär-
24011:        medborgarnas integritet som döljer sig i       der endast om något hinder för utresa från eller
24012:        vissa reformer av teknisk natur (bl.a.         inresa till Jandet observeras vid den maskinella
24013:        möjligheten till maskinell kontroll av         jämförelsen. Situationen är densamma som när
24014:        pass och senare även identitetsbevis, den      körkortsuppgifter eller en eventuell efterlysning
24015:        tilltagande användningen av personbe-          kontrolleras på basis av personbeteckningen.
24016:        teckning, datoriseringen inom polisför-        Förfrågningarna, tidpunkten och platsen där de
24017:        valtningen) och som kan aktualiseras om        har gjorts registreras inte, om inte andra åtgärder
24018:        förhållandena eller atmosfären i samhäl-       vidtas på basis av förfrågningsresultaten.
24019:        let förändras, och                                Planeringen av reformen av identitetsbevisen
24020:            ämnar Regeringen slopa möjligheten         torde inledas hösten 1987. Det har ännu inte
24021:        till maskinell kontroll av handlingar som      avgjorts om det nya identitetsbeviset kommer att
24022:        styrker individens identitet eller på annat    innehålla optiskt läsbara rader.
24023:        sätt försöka skydda medborgarna?                  Inom polisförvaltningen är det mycket viktigt
24024:                                                       att personbeteckningen används för identifiering
24025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av en person, eftersom polisen utfärdar identi-
24026: anföra följande:                                      tetsbevis, beviljar tillstånd och undersöker brott.
24027:    Avsikten med de optiskt läsbara raderna i          Med tanke på individens rättsskydd är det nöd-
24028: passet är att göra det lättare för finska medborga-   vändigt att tillstånden ges och åtgärderna riktas
24029: re att röra sig utomlands. De optiskt läsbara         mot rätt person, som noggrant har identifierats.
24030: raderna möjliggör en maskinell kontroll av passet     Personbeteckningen är den enda uppgift som
24031: och passkontrollen går på detta sätt snabbare.        fullständigt styrker en persons identitet.
24032:    Standarden för de optiskt läsbara raderna i           Personregisterlagen träder i kraft den 1 januari
24033: passet baserar sig på ICAO:s dokument 9303 och        1988. Den tillåter bl.a. att registren används
24034: Europarådets resolution 1977126.                      endast för det ändamål för vilket de har upp-
24035:    De optiskt läsbara raderna innehåller följande     gjorts. I lagen ingår också ett förbud mot att
24036: uppgifter: handlingens signum, innehavarens na-       samköra uppgifter från olika register. Slopandet
24037: tionalitet, innehavarens släkt- och förnamn, pas-     av möjligheten till maskinell kontroll av hand-
24038: sets nummer, passnumrets kontrollnummer, in-          lingar som, styrker en persons identitet, är inte
24039: nehavarens födelsetid, födelsetidens kontroll-        under beredning vid inrikesministeriet.
24040: 
24041:     Helsingfors den 21 juli 1987
24042: 
24043:                                                                     Inrikesminister Jarmo Rantanen
24044:                                                 1987 vp.
24045: 
24046: Kirjallinen kysymys n:o 139
24047: 
24048: 
24049: 
24050: 
24051:                                    P. Leppänen ym.: Työllistämistuen käytön valvonnasta
24052: 
24053: 
24054:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24055: 
24056:    Valtakunnallistakin huomiota saanut Jyväsky-        käyttöä, jos jokin yritys pystyy keinottelemaan
24057: län Liikenteen kiista huolto- ja siivoustöiden         henkilöstön vähentämisen kautta työt firmansa
24058: siirtämisestä yksityiselle yritykselle on herättänyt   ulkopuolisille, ja nämä sitten suorittavat työtään
24059: eräitä ajatuksia ja kysymyksiä. Aikaisemmin Jy-        halvemmalla, pienemmällä työvoimamäärällä,
24060: väskylän Liikenteellä kuljettajana toiminut hen-       jota yhteiskunta tukee. Mielestämme asia tulee
24061: kilö on perustanut yrityksen nimeltä Linja-Sii-        kiireellisesti selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toi-
24062: vous Huuskonen ja on palkannut kaksi työnteki-         menpiteisiin.
24063: jää, jotka tietojemme mukaan saavat työllistämis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24064: tukea. Samaan aikaan on Jyväskylän Liikenteen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24065: vakituisesta henkilökunnasta osalle työ loppu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24066: massa ja osa aiotaan siirtää huoltotöistä kuljetta-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24067: jiksi. Näin on arvioitu työsuhteen päättymisen
24068: olevan edessä noin kymmenellä henkilöllä. Mie-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24069: lestämme on työllistämismäärärahojen väärin-                   ryhtyä, ettei työllistämismäärärahoja voi-
24070:                                                                taisi väärinkäyttää?
24071: 
24072:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
24073: 
24074:                       Pekka Leppänen                            Tina Mäkelä
24075: 
24076: 
24077: 
24078: 
24079: 270711B
24080: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 139
24081: 
24082: 
24083: 
24084: 
24085:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24086: 
24087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nuoren kanssa, jolla ei ole kyseiseen tehtävään
24088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        riittävää työkokemusta.
24089: olette 10 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          Linja-Siivous Huuskosen palvelukseen osoite-
24090: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tut työttömät ovat täyttäneet edellä mainitut
24091: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työttömyysehdot. Molemmissa tukimuodoissa on
24092: Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     lisäksi asetettu työnantajalle tuen saamista koske-
24093: kysymyksestä n:o 139:                                via ehtoja. Tukea ei voida myöntää, jos työnanta-
24094:                                                      ja on hakemusta edeltäneiden kolmen kuukau-
24095:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24096:        ryhtyä, ettei työllistämismäärähoja voitai-   den aikana irtisanonut tai 1omauttanut työnteki-
24097:                                                      jöitä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Tu-
24098:        si väärinkäyttää?
24099:                                                      keen perustuva työhönottaminen ei myöskään saa
24100:                                                      aiheuttaa muiden työntekijöiden irtisanomista tai
24101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     1omauttamista eikä työolosuhteiden tai etuuksien
24102: ti seuraavaa:                                        huonontumista.
24103:    Kysymyksen perusteena on viitattu yksittäiseen       Linja-Siivous Huuskonen on täyttänyt myös
24104: tapaukseen, Jyväskylän Liikenne -nimisen yrityk-     työnantajaa koskevat tuen saamisen ehdot. Työ-
24105: sen ja Linja-Siivous Huuskonen -nimisen yrityk-      voimatoimiston tiedossa ei tukea myönnettäessä
24106: sen väliseen toimintaan. Jyväskylän Liikenne olisi   ole ollut se, kenelle yritys suorittaa huoltotöitä
24107: siirtänyt Linja-Siivous Huuskosen suoritettavaksi    eikä myöskään se, liittyykö yrityksen toiminta
24108: siivoustöitä samanaikaisesti kun Jyväskylän Lii-     tavalla tai toisella Jyväskylän Liikenne Oy:n toi-
24109: kenteen vakituisesta henkilökunnasta osan työ-       mintaan. Koska tuen myöntämisen edellytykset
24110: suhde olisi päättymässä. Kysymyksen mukaan           ovat täyttyneet, työllistämistuet on myönnetty
24111: tilanteeseen on osaltaan vaikuttanut se, että        tavanomaisessa järjestyksessä. Jyväskylän työvoi-
24112: Linja-Siivous Huuskonen on saanut kahden työn-       matoimistoon ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoit-
24113: tekijän palkkaamiseen työllistämistukea työlli-      tautunut työttömiksi työnhakijoiksi henkilöitä,
24114: syysmäärärahoista.                                   jotka olisivat olleet Jyväskylän Liikenne Oy:n
24115:    Jyväskylän työvoimatoimistosta saatujen tieto-    palveluksessa.
24116: jen mukaan työvoimatoimisto on Linja-Siivous             Vaikka edellä kerrotussa tapauksessa ei työvoi-
24117: Huuskosen hakemuksesta, joka koski kahden            matoimiston tiedossa ole ollut se, että tukea
24118: työntekijän paikkaamista yritykseen tankkaus- ja     saavan yrityksen toiminta saattaisi vaikuttaa jon-
24119: huoltotöihin, myöntänyt 22.4.1987 yritykselle        kin toisen yrityksen toimintaan, kiinnitetään käy-
24120: pitkäaikaistyöttömien työllistämistukea yhden ja     tännössä eri tukitoimenpiteissä huomiota tuen
24121: perehdyttämistukea yhden työntekijän palkkaa-        myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta harkitta-
24122: miseen. Työvoimatoimisto osoitti mainittuun yri-     essa tuen mahdolliseen vaikutukseen kilpailuti-
24123: tykseen pitkäaikaistyöttömien työllistämistuella     lanteeseen yritysten välillä tai muihin välillisiin
24124: vuonna 1966 syntyneen nuoren yli kaksi vuotta        vaikutuksiin. Tarkoituksena ei luonnollisesti ole
24125: työttömänä olleen työnhakijan. Perehdyttämistu-      se, että tukitoiminnasta aiheutuisi toisille yrityk-
24126: ella osoitettiin yritykseen vuonna 1967 syntynyt     sille ja niiden työllisyystilanteeseen ongelmia.
24127: nuori työtön työnhakija.                             Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei kuiten-
24128:    Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuesta anne-    kaan ole kysymys työllistämistuesta aiheutuvista
24129: tun asetuksen (998/86) säännösten mukaan tu-         seurauksista vaan seurauksista, jotka mahdollises-
24130: kea voidaan myöntää yli vuoden työttömänä            ti jatkossa aiheutuvat yritysten välisestä huolto-
24131: työnhakijana olleen henkilön työllistämiseen. Pe-    palvelujen järjestelystä. Työvoimaviranomaisilla
24132: rehdyttämistukea voidaan eräistä nuorten yhteis-     ei ole mahdollisuutta puuttua yritysten väliseen
24133: kuntatakuuseen liittyvistä toimenpiteistä anne-      toimintaan, eikä myöskään edellä mainituissa
24134: tun asetuksen (72/84) säännösten mukaan myön-        säännöksissä asetetut ehdot täyttävää tukea voida
24135: tää työnantajalle, joka tekee työelämään pereh-      tällaisilla perusteilla periä takaisin. Tilanteen ai-
24136: dyttämiseksi työsopimuksen 20-24-vuotiaan            heuttajana ei näin ollen voida pitää työllistämis-
24137:                                        1987 vp. -     KK n:o 139                                        3
24138: 
24139: tukea, joten tapauksesta mahdollisesti aiheutu-       ja- sekä työntekijäosapuolten välisillä käytettävis-
24140: viin seurauksiin tuleekin etsiä ratkaisua työnanta-   sä olevilla keinoilla.
24141: 
24142:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1987
24143: 
24144:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
24145: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 139
24146: 
24147: 
24148: 
24149: 
24150:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24151: 
24152:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            20-24-årig ung person, som inte har tillräcklig
24153: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        arbetserfarenhet för uppgiften i fråga.
24154: den 10 juni 1987 till vederbörande medlem av               De arbetslösa som anvisats arbete i tjänst hos
24155: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-     Linja-Siivous Huuskonen har uppfyllt de ovan-
24156: dagsman Pekka Leppänen m. fl. undertecknade            nämda arbetslöshetsvillkoren. 1 båda stödformer-
24157: spörsmål nr 139:                                        na har man dessutom ställt arbetsgivaren villkor
24158:                                                        för erhållandet av stöd. Stöd kan inte beviljas om
24159:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       arbetsgivaren under de tre senaste månaderna
24160:         för att sysselsättningsanslag inte skall       före inlämnandet av ansökan sagt upp eller
24161:         kunna missbrukas?                              permitterat arbetstagare på grund av produk-
24162:                                                         tionsmässiga ellet ekonomiska skäl. Anställning
24163:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som baserar sig på stöd får inte heller medföra
24164: anföra följande:                                       uppsägningar eller permitteringar av andra ar-
24165:                                                        betstagare ellet försämring av andra arbetstagares
24166:     Som anledning till spörsmålet har man hänvi-       arbetsförhållanden ellet förmåner.
24167: sat till ett enstaka fall, verksamheten mellan             Linja-Siivous Huuskonen har också uppfyllt de
24168: företagen Jyväskylän Liikenne och Linja-Siivous        villkor för erhållandet av stöd som gäller arbetsgi-
24169: Huuskonen. Jyväskylän Liikenne skulle ha över-         varen. Vid beviljandet av stödet hade arbets-
24170: låtit städningsarbeten åt Linja-Siivous Huusko-        kraftsbyrån inte kännedom om åt vilka företaget
24171: nen samtidigt som arbetsförhållandet hos en del         utför servicearbete och ej heller om företagets
24172: av den fast anställda personalen i Jyväskylän          verksamhet på ett ellet annat sätt anknyter till
24173: Liikenne skulle upphöra. Enligt spörsmålet har         Jyväskylän Liikenne Oy:s verksamhet. Eftersom
24174: situationen delvis påverkats av att Linja-Siivous      förutsättningarna för beviljandet av stödet är
24175: Huuskonen har från sysselsättningsanslag fått          uppfyllda, har sysselsättningsstöd beviljats i sed-
24176: sysselsättningsstöd för anställning av två arbetsta-   vanlig ordning. TiliJyväskylä arbetskraftsbyrå har
24177: gare.                                                  åtminstone hittills inte anmält sig som arbetslösa
24178:     Enligt uppgifterna från Jyväskylä arbetskrafts-    arbetssökande sådana personer som varit i tjänst
24179: byrå har arbetskraftsbyrån 22.4.1987 på ansökan,       hos Jyväskylän Liikenne Oy.
24180: som gällde avlönande av två personer för tank-             Även om arbetskraftsbyrån i det ovan referera-
24181: nings- och servicearbeten vid företaget, beviljat      de fallet inte haft kännedom om att verksam-
24182: företaget sysselsättningsstöd för långtidsarbetslösa   heten i ett sådant företag som erhåller stöd
24183: för avlönande av en person och introduktionsstöd       kunde påverka verksamheten i något annat före-
24184: för avlönande av likaså en person. Arbetskrafts-       tag, fäster man i praktiken uppmärksamhet, då
24185: byrån anvisade med hjälp av sysselsättningsstöd        man överväger ändamålsenligheten i beviljandet
24186: för långtidsarbetslösa till ovannämda företag en       av stöd för olika stödåtgärder, på hur stödverk-
24187: 1966 född arbetssökande som varit arbetslös över       samheten eventuellt inverkar på konkurrenssitua-
24188: två år. Med hjälp av introduktionsstöd anvisades       tionen mellan företagen eller vilka andra indirek-
24189: till företaget en 1967 född arbetslös arbetssökan-     ta verkningar den kommer att ha. Syftet är
24190: de.                                                    naturligtvis inte att stödverksamheten skulle
24191:    Enligt stadgandena i förordningen om syssel-        föranleda andra företag problem och försvåra
24192: sättningsstöd för långtidsarbetslösa (998/86) kan      deras sysselsättningsläge. 1 det aktuella fallet är
24193: stöd beviljas för sysselsättning av en arbetssökan-    det emellergid inte fråga om konsekvenser av
24194: de som varit arbetslös över ett år. lntroduktions-     sysselsättningsstöd, utan om de följder som ar-
24195: stöd kan enligt stadgandena i förordningen om          rangerandet av servicetjänster mellan företagen i
24196: vissa åtgärder i anslutning till samhällsgaranti för   fortsättningen kommer att ha. Arbetskraftsmyn-
24197: unga (72/84) beviljas arbetsgivare som ingår ett       digheterna har inte möjlighet att ingripa i verk-
24198: arbetsavtal för orientering i arbetslivet med en       samheten mellan företagen och de kan inte heller
24199:                                      1987 vp. -     KK n:o 139                                     5
24200: 
24201: på sådana grunder återkräva ett stöd som uppfyl-    följder som fallet eventuellt kommer att ha borde
24202: ler de i ovannämda stadganden ställda villkoren.    sökas med hjälp av de medel som arbetsgivar-
24203: Orsaken tili situationen kan således inte anses     och arbetstagarparterna har till sitt förfogande.
24204: vara sysselsättningsstöd, varför en lösning på de
24205: 
24206:     Helsingfors den 17 juli 1987
24207: 
24208:                                                               Arbetskraftsminister Matti Puhakka
24209:                                                 1987 vp.
24210: 
24211: Kirjallinen kysymys n:o 140
24212: 
24213: 
24214: 
24215: 
24216:                                    Kietäväinen: Nurmikasvien kylvösiemenhuoltoon liittyvien ongel-
24217:                                       mien poistamisesta
24218: 
24219: 
24220:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24221: 
24222:    Voimassa oleva laki nurmikasvien kylvösiemen-       raakaeristä omilla pakkaamoillaan kunnostetta-
24223: huollon turvaamisesta (566/86), minkä eduskun-         vaksi kukin omista lajikkeistaan. Ne eivät myös-
24224: ta on yksimielisesti hyväksynyt, on aiheuttanut        kään myy kantasiementä kilpailijoikseen katso-
24225: ongelmia timotein viljelijä-pakkaajille. Lain mu-      milleen viljelijä-pakkaamoille, jotka ovat siemen-
24226: kaan timotein viljelijä-pakkaajilta peritään           tuotantolain mukaan muuten hyväksyttyjä ja joi-
24227: 1.8.1987 alkaen tarkastetusta siemenestä tasaus-       ta maassa on ilmeisesti toistasataa.
24228: maksua 1,4 mk/kg. Viljelijä-pakkaaja ei saa mi-           Viljelijä-pakkaajien mielestä eräs ratkaisu on-
24229: tään korvausta maksamastaan tasausmaksusta.            gelmaan olisi velvoittaa valtion viljavarasto teke-
24230: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Mikkelin         mään sopimuksia kaikkien maatilapakkaamoiden
24231: läänin oloissa 15 ha:n suuruinen timotein sie-         kanssa. Samoin tasausmaksusta tulisi luopua vil-
24232: mentuotantoala, mikä antaa satoa yhteensä n.           jelijä-pakkaamojen osalta. Myös kasvinjalostus-
24233: 6 000 kg, aiheuttaa 8 400 markan suuruisen             maksusta tulisi luopua viljelijä-pakkaamojen
24234: tasausmaksun viljelijä-pakkaajalle, tällainen vilje-   osalta siihen saakka kunnes viljelijä-pakkaamoille
24235: lijä ei saa siementuotantotukea kuten "sopimus-        ruvetaan myymään niiden tarvitsemaa nurmikas-
24236: tuottajat''.                                           vien siementä.
24237:    Koko valtakunnan siemenhuollon kannalta vil-
24238: jelijä-pakkaamojen merkitys on esim. timotein            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24239: tuotannon osalta vuotuisia nurmien perustamis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24240: aloja tasaava ja valtakunnan eri osiin paremmin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24241: kuin keskusliikkeiden sopimukset jakaantuneina         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24242: myös satoa tasaava. Kun esim. etelässä on ollut
24243: lähes kato timotein siemenestä, on mm. Savossa                   Onko Hallitus tietoinen nurmikasvien
24244: ollut varsin hyvä sato. Siemenhuollon kannalta                kylvösiemenhuollosta annetun lain vilje-
24245: viljelijä-pakkaamojen merkitys korostuu myös                  lijä-pakkaamoille aiheutuneista ongelmis-
24246: siksi, että niiden avulla varmistetaan kullekin               ta, ja
24247: alueelle sopeutuneen siemenen saanti.                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24248:    Viljelijä-pakkaamojen ongelmia lisää se, että              ryhtyä viljelijä-pakkaamojen ongelmien
24249: keskusliikkeet tekevät sopimuksia pääasiassa vain             ratkaisemiseksi?
24250: 
24251:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
24252: 
24253:                                            Timo Kietäväinen
24254: 
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 270708Y
24259: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 140
24260: 
24261: 
24262: 
24263: 
24264:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24265: 
24266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        no, tasausvarastointi) kerätään siementen myynti-
24267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hintoihin sisällytettyinä tasausmaksuina. Lain toi-
24268: olette 10 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         meenpanoa kannalta on tarkoituksenmukaista,
24269: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       että kaikki ne siemenet, joiden huollon turvaa-
24270: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        misesta on kysymys, saatetaan tasausmaksuperin-
24271: Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     nän piiriin ja siten tasavertaiseen asemaan riippu-
24272: sestä n:o 140:                                         matta siitä, onko tavara tuotettu lain tarkoitta-
24273:                                                        malla sopimusviljelyksellä vai ei vai onko siemen
24274:           Onko Hallitus tietoinen nurmikasvien         tuotu ulkomailta. Kun tasausmaksut siementen
24275:        kylvösiemenhuollosta annetun lain vilje-        myyntihintoihin sisällytettyinä nostavat hintoja,
24276:        lijä-pakkaamoille aiheutuneista ongelmis-       joutuisivat lain nojalla tuotetut siemenet myyn-
24277:        ta, ja                                          nissä epäedullisempaan asemaan kuin lain ulko-
24278:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         puolisilla viljelyksillä tuotetut siemenet, jos ta-
24279:        ryhtyä viljelijä-pakkaamojen ongelmien          sausmaksuja perittäisiin vain lain mukaisesta tuo-
24280:        ratkaisemiseksi?                                tannosta. Tasausmaksuista aiheutuva myyntihin-
24281:                                                        tojen erilaisuus olisi omiaan ylläpitämään ja jopa
24282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lisäämään lain ulkopuolista suunnittelematoma
24283: ti seuraavaa:                                          tuotantoa.
24284:    Nurmikasvien kylvösiementuotantoa on lain-             Tasausmaksu ja pinta-alatuki muodostavat
24285: säädäntötoimenpitein tuettu vuodesta 1946 läh-         maatalouden sisäisen rahoitusjärjestelmän, jossa
24286: tien. Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on          siemenen ostaja viime kädessä maksaa tasausmak-
24287: nurmikasvien siemenhuollon turvaaminen ja              sun. Maatilapakkaamojen kustannusrakenne ja
24288: maan eri alueille soveltuvien lajikkeiden saannin      liikevaihtoverottomuus huomioon ottaen ne pää-
24289: varmistaminen. Vaikka meillä viljeltävien nurmi-       sevät suunnilleen samaan lopputulokseen kuin
24290: kasvien siementuotanto onnistuukin yleensä vä-         viljelijä, joka saa pinta-alatuen.
24291: hintään tyydyttävästi, tulee tuotannon kasvukau-
24292: sien sääolojen suurista vaihteluista johtuen olla         Nykyisellä lainsäädännöllä pyritään lisäämään
24293: suunnitelmallisesti ohjattua sopimustuotantoa.         nurmikasvien sopimuspohjaista siementuotantoa.
24294:    Valtion siementarkastuslaitoksen hyväksymien        Lain mukaan Valtion viljavarasto voi tehdä myös
24295: timotein Siemenviljelysten pinta-alasta on nykyi-      suoria sopimuksia viljelijöiden kanssa. Toistaisek-
24296: sin noin 80 % kylvösiemenlain mukaista tuotan-         si on kylvösiemenlain mukainen toiminta tarkoi-
24297: toa. Lähinnä lain ulkopuolisen tuotannon heilah-       tus hoitaa liikkeiden välityksellä ja niiden kanssa
24298: teluista johtuen timotein siementilanne on vaih-       tehtävin hankinta- ja markkinointisopimuksin.
24299: dellut tuontitarpeesta runsaaseen ylituotantoon.       Ellei nurmikasvien siementuotantoa pystytä ny-
24300: Nurmikasvien siemenhuollon toimivuuden kan-            kyisellä järjestelmällä tyydyttävästi hoitamaan,
24301: nalta olisikin tärkeää, että sopimustuotannon          tekee Valtion viljavarasto suoria tuotanto- ja
24302: laajuus ja tavaran markkinointi saataisiin nykyistä    markkinointisopimuksia viljelijöiden kanssa.
24303: paremmin hallintaan.                                     Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
24304:    Kylvösiemenhuollon turvaamiseen tarvittavat         mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
24305: varat (pinta-alatukien maksatus, lain toimeenpa-       menpiteisiin.
24306: 
24307:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
24308: 
24309:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24310:                                       1987 vp. -      KK n:o 140                                         3
24311: 
24312: 
24313: 
24314: 
24315:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24316: 
24317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           form av utjämningsavgifter som inkluderats
24318: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         försäljningspriserna för frö. Vad verkställigheten
24319: den 10 juni 1987 tili vederbörande medlem av           av lagen beträffar är det ändamålsenligt att för
24320: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      all den frövara för vars del tillgången skall
24321: dagsman Kietäväinen undenecknade spörsmål nr           säkerställas uppbärs utjämningsavgift. Därmed
24322: 140:                                                   jämställs all frövara, oberoende av om den pro-
24323:                                                        ducerats genom kontraktsodling enligt lagen eller
24324:            Är Regeringen medveten om de pro-           inte eller om fröet har importerats. Då utjäm-
24325:         blem som lagen om säkerställande av            ningsavgifterna, som inkluderats i försäljnings-
24326:         tillgången på vallväxtfrö förorsakar för       priserna för frö, höjer priserna, skulle det frö som
24327:         odlarpackerierna och                           producerats med stöd av lagen vara i ett oför-
24328:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       månligare läge vid försäljningen än frö som
24329:         för att lösa odlarpackeriernas problem?        producerats på de odlingar som inte omfattas av
24330:                                                        lagen, om utjämningsavgifterna uppbärs enbart
24331:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för produktion enligt lagen. De skillnader i
24332: anföra följande:                                       försäljningspriserna som förorsakats av utjäm-
24333:    Produktioneo av vallväxtfrö har understötts         ningsavgifterna kan bidra tili att upprätthålla och
24334: med lagstiftningsåtgärder sedan år 1946. Ett           rentav öka den oplanerade produktion som inte
24335: centralt mål för lagstiftningen är att tiligången      omfattas av lagen.
24336: på vallväxtfrö skall säkerställas och att möjlighe-       Utjämningsavgiften och arealunderstödet ut-
24337: ten att få soner som är lämpade för olika              gör ett internt finansieringssystem i lantbruket.
24338: områden i landet skall tryggas. Fastän produktio-      Frököparen betalar i sista hand utjämningsavgif-
24339: neo av frö tili vallväxter som odlas hos oss i         ten. Med beaktande av jordbrukspackeriernas
24340: allmänhet lyckas åtminstone tillfredsställande,        kostnadsstruktur och omsättningsskattefrihet
24341: bör produktioneo på grund av de stora växlingar-       uppnår de ungefär samma slutresultat som odlare
24342: na beträffande växtperiodernas väderleksförhål-        som erhåller arealunderstöd.
24343: landen vara en planmässigt styrd kontraktspro-
24344: duktion.                                                   Med nuvarande lagstiftning strävar man att
24345:    Ca 80 % av arealen för de timotejfröodlingar        öka kontraktsproduktionen av vallväxtfrö. Enligt
24346: som godkänts av Statens frökontrollanstalt är för      lagen kan Statens spannmålsförråd också göra
24347: närvarande produktion enligt utsädeslagen. När-        direkta kontrakt med odlarna. Avsikten är att
24348: mast på grund av variationer i den produktion          verksamheten enligt utsädeslagen tillsvidare skall
24349: som inte omfattas av lagen har situationen för         skötas genom affärernas förmedling och genom
24350: timotejfrö varierat från imponbehov tili riklig        leverans- och marknadsföringsavtal som ingås
24351: överproduktion. Med tanke på ändamålsenlig-            med dem. Om inte produktioneo av vallväxtfrö
24352: heten i fråga om tillgången på vallväxtfrö är det      tillfredsställande kan skötas med nuvarande sys-
24353: därför viktigt att omfattningen av kontraktspro-       tem, ingår Statens spannmålsförråd direkta pro-
24354: duktionen och marknadsföringen av varan kunde          duktions- och marknadsföringsavtal med odlar-
24355: bemästras bättre än ddigare.                           na.
24356:    De medel som behövs för att trygga tiligången          På basis av det ovan anförda anser jag att
24357: på frövara (utbetalning av arealunderstöd, verk-       spörsmålet inte ger orsak tili ytterligare åtgärder
24358: ställighet av lagen, utjämningsupplag) insamlas i      från regeringens sida.
24359: 
24360:        Helsingfors den 15 juli 1987
24361: 
24362:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24363:                                 j
24364:                                 j
24365:                             j
24366:                             j
24367:                         j
24368:                         j
24369:                     j
24370:                     j
24371:                 j
24372:                 j
24373:             j
24374:             j
24375:         j
24376:         j
24377:     j
24378:     j
24379: j
24380: j
24381:                                                1987 vp.
24382: 
24383: Kirjallinen kysymys n:o 141
24384: 
24385: 
24386: 
24387: 
24388:                                    Kohijoki: Tiestön parantamisesta Satakunnassa
24389: 
24390: 
24391:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24392: 
24393:    Kuluneiden vuosikymmenien aikana Turun                -Valtatiellä n:o 2 Pori-Harjavalta Ulvilan ja
24394: tie- ja vesirakennuspiirin sisäisessä määrärahojen    Nakkilan seuduilla keskimääräinen vuorokausilii-
24395: jaossa Satakunnan maakunnan osalle tiemäärära-        kenne on jo nyt lähes 9 000 autoa/vrk. Välttä-
24396: hoja ei ole liiennyt Satakunnalle suhteellisesti      mättömiä eritasoristeyksiä puuttuu, ja tämän nyt
24397: kuuluvan osuuden mukaisesti. Sen seurauksena          2-kaistaisen valtatien rakentaminen 4-kaistaiseksi
24398: tiestön kehittäminen Satakunnassa on jäänyt pa-       luvataan toteuttaa koko pituudeltaan vasta joskus
24399: hasti jälkeen maan keskitasosta.                      noin v. 2020 ja 4-kaistaistamisen aloituskin siir-
24400:    Tiestön kehittämisen jälkeenjääneisyys näkyy       tyisi ohjelman mukaan vuoteen 1993.
24401: ja osaltaan myös vaikuttaa liikenneonnettomuuk-           - Valtatiellä n:o 8 Hyvelä-Söörmarkku on
24402: sien suureen määrään. Huomattavaa on erityisesti      n. vajaat 5 kilometrin pituinen tieosuus, jolla
24403: myös se, että koko maakunnan eräs merkittävim-        liikenteen huippukausina liikenteen määrä jo nyt
24404: piin kuuluva kehittymisen edellytys on hyvä ja        ylittää 15 000 autoa/vrk ja keskimääräinenkin
24405: toimiva tieverkosto. Se on myös Satakunnassa          liikenne on miltei 10 000 autoa/vrk.
24406: sijaitsevien monien satamien toiminnan kehitty-           Hyveiän risteys muodostui viime vuonna val-
24407: misen edellytys.                                      mistuneesta valtatien n:o 8 ja Länsitien liittymäs-
24408:     Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta vuo-    tä. Eritasoristeystä ei paikalle rakennettu, vaikka
24409: sille 1987-1993 laaditun toimenpideohjelman           liikenteen määrä jo ajat sitten sitä olisi edellyttä-
24410: mukaan Satakunnan alueen toimenpide- ja ra-           nyt.
24411: hoitusosuus näyttää jäävän täysin riittämättömäk-
24412:                                                           Hyvelän-Söörmarkun vanha kaksikaistainen
24413: si. Jo vuosikaudet vireillä olleita välttämättömiä    valtatieosuus on myös liikenneturvattomuuden
24414: tiehankkeita on jälleen siirretty tuonnemmaksi
24415:                                                       kannalta erittäin vaikea. Tällä alle viiden kilo-
24416: epämääräiseen tulevaisuuteen.
24417:                                                       metrin matkalla on viimeisten 10 vuoden kulues-
24418:     Satakunnan tieolosuhteiden jälkeenjääneisyyt-     sa sattunut 98 viranomaisten tietoon tullutta
24419: tä kuvaa osaltaan myös se, ettei Satakunnassa         liikenneonnettomuutta, joissa on kuollut yhteen-
24420: vielä ole ollenkaan 4-kaistaisia teitä, vaikka lii-   sä kuusi ja vammautunut yhteensä 37 henkilöä.
24421: kennemäärät jo ajat sitten olisivat sitä edellyttä-
24422: neet.                                                    Tuskin löytyy koko Suomesta toista liikenteen
24423:                                                       ruuhkaisuuden sekä liikenneonnettomuuksien
24424:     Monilla Satakunnan valtateillä autoliikenteen
24425:                                                       laadun ja määrän suhteen näin vaikeaa tieosuut-
24426: määrä vilkkaimpina aikoina on paljon yli 10 000
24427:                                                       ta.
24428: ja jopa yli 15 000 autoa vuorokaudessa ja keski-
24429: määräinenkin autoliikenne miltei 10 000 autoa            - Valtatiellä n:o 23 Kankaanpäässä olevan
24430: vuorokaudessa. Liikenne tuolloin on 2-kaistaisilla    Pohjanmaantien erittäin vaarallisen risteyksen ra-
24431: teillä varsin ruuhkaista ja siitä aiheutuen myös      kentaminen eritasoristeykseksi on sekin luvattu
24432: liikenneonnettomuuksien vaara kasvaa.                 aloittaa vasta v. 1990.
24433:     Esimerkkejä muutamista ruuhkaisimmista 2-            Tässä erikseen lueteltujen muutaman kohteen
24434: kaistaisista teistä Satakunnassa:                     lisäksi on Satakunnassa hyvin lukuisa määrä mui-
24435:     - Valtatietä n:o 8 etelästä Raumalle tultaessa    ta tärkeitä ja välttämättömiä tiehankkeita, joita
24436: keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 9 200        rahoituksen puuttumisen vuoksi vuodet ja vuosi-
24437: autoa/vrk. Ja edelleen puuttuu eritasoliittymä        kymmenet toistensa jälkeen on siirretty tuon-
24438: Rauman eteläisestä risteyksestä mainitulla valta-     nemmaksi.
24439: tiellä. Ohjelmiin eritasoliittymä on merkitty vasta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24440: vuosille 1990-1992.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24441: 
24442: 270699N
24443: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 141
24444: 
24445: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä eri-
24446: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        tyisiin toimenpiteisiin tieolosuhteitten
24447:                                                            kohentamiseksi nopeutetussa aikataulussa
24448:                                                            Satakunnan alueella?
24449: 
24450:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
24451: 
24452:                                           Maunu Kohijoki
24453:                                        1987 vp. -      KK n:o 141                                       3
24454: 
24455: 
24456: 
24457: 
24458:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24459: 
24460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisääntymistä     nykyisestä    nom       11 % :sta
24461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          13,6 %:iin.
24462: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-             Turun tie- ja vesirakennuspiirin sisällä rahoi-
24463: jeenne n:o 675 ohella toimittanut valtioneuvos-        tuslisäys kohdistuu kokonaisuudessaan Varsinais-
24464: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Suomen alueelle, jossa on selvästi Satakunnan
24465: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kirjal-        kohteita ongelmallisempina mm. Turun ohikul-
24466: lisesta kysymyksestä n:o 141:                          kutie, Turun-Salon ja Turun-Rauman tiet.
24467:                                                            Kysymyksen perusteluissa esimerkkeinä esitetyt
24468:            Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä eri-    tieosuuksien parantamiset ovat tärkeitä ja kiireel-
24469:         tyisiin toimenpiteisiin tieolosuhteitten       lisiä. Ne ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä tie-
24470:         kohentamiseksi nopeutetussa aikataulussa       osuuksia. Kun muualla on huonompia teitä,
24471:         Satakunnan alueella?                           enemmän liikennettä ja pidemmistä ongelma-
24472:                                                        kohdista kysymys, ei lisärahoituksesta ole riittä-
24473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nyt juuri lainkaan rahaa Satakunnan hankkeiden
24474: ti seuraavaa:                                          nopeuttamiseen.
24475:                                                            Lisäksi esimerkkeinä mainittujen hankkeiden
24476:    Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toi-     nopeuttamista rajoittaa hankkeiden suunnitelma-
24477: menpideohjelma vuosiksi 1987-93 on yhden-              tilanne. Suunnitteluohjelman mukaan ainoas-
24478: mukainen samaa aikajaksoa koskevan koko maan           taan Hyvelän-Söörmarkun osuuden rakentamis-
24479: ohjelman kanssa. Ohjelma on laadittu liikenne-         ta voitaisiin nopeuttaa vuodella. Suunnitteluoh-
24480: ministeriön hallinnonalan suunnitelman 1988-           jelman toteutumisen uhkana on kuitenkin niuk-
24481: 92 mukaisiin rahoituskehyksiin. Ohjelmassa on          ka rahoitus. Kuluvan vuoden rahoituksessa on
24482: oletettu, että tieinvestointien rahoitustasoa noste-   koko maan vaje tällä hetkellä yli 20 Mmk, josta
24483: taan vuosittain 200 Mmk aina vuoteen 1992 asti,        huomattava osa on Turun tie- ja vesirakennuspii-
24484: jonka jälkeen saavutettu taso säilytetään. Tie- ja     rissä.
24485: vesirakennushallitus on määritellyt tiestön nyky-         Yhteenvetona voidaan todeta, että laadittu
24486: tilan ja puutteet sekä asettanut piireittäin tavoit-   tienpidon toimenpideohjelma perustuu 200
24487: teet, mihin tulisi käytettävänä olevilla määrära-      Mmk:n vuotuiseen tieinvestointien lisäykseen.
24488: hoilla päästä vuoteen 1993 mennessä. Tie- ja           Vuosittaisten tulo- ja menoarvioiden laatimisen
24489: vesirakennuspiiri on vastaavasti omalla alueellaan     yhteydessä nähdään, onko tähänkään mahdolli-
24490: ajoittanut toimenpiteet ohjelmassa esitettyyn to-      suuksia. Tulo- ja menoarvion liitteenä oleva kat-
24491: teuttamisaikatauluun.                                  saus valtion talouden kehitysnäkymiin kun ei
24492:    Koko maan toimenpideohjelmassa on Turun             lupaa tieinvestointeihin kasvua lainkaan. Mah-
24493: tie- ja vesirakennuspiirin tieinvestointien rahoi-     dollisuudet tieolosuhteiden kohentamiseksi no-
24494: tusta suunniteltu lisättäväksi yli 80 % vuoteen        peutetussa aikataulussa Satakunnan alueella ovat
24495: 1992 mennessä eli lisäys olisi yli 150 Mmk.            siis varsin vähäiset, ellei tiemäärärahojen tasoa
24496: Toteutuessaan tämä merkitsisi piirin osuuden           saada olennaisesti korotetuksi.
24497: 
24498:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
24499: 
24500:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
24501: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 141
24502: 
24503: 
24504: 
24505: 
24506:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24507: 
24508:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              lnom Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikt
24509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         inriktas hela finansieringsökningen på Egentliga
24510: 675 av den 11 juni 1987 tili vederbörande              Finland, där bl.a. Åbo omfartsväg, Abo-Salovä-
24511: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     gen och Åbo-Raumovägen är uppenbart mer
24512: av riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade            problematiska än objekten i Satakunta.
24513: spörsmål nr 141 :
24514:                                                           Förbättringarna av de vägavsnitt vilka nämns
24515:          Ämnar Regeringen snabbt vidta sär-            som exempel i spörsmålets motivering är viktiga
24516:        skilda åtgärder i syfte att förbättra vägför-   och brådskande. Det är likväl där fråga om
24517:        hållandena i Satakunta-området inom ra-         relativt korta vägavsnitt. Då det på annat håll är
24518:        men för en påskyndad tidtabell?                 fråga om sämre vägar, mer trafik och längre
24519:                                                        problematiska avsnitt, har de medel som erhållits
24520:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       genom tilläggsfinansiering knappast alls räckt tili
24521: anföra följande:                                       för att påskynda projekten i Satakunta.
24522:    Åtgärdsprogrammet för Åbo väg- och vatten-            Påskyndandet av de som exempel nämnda
24523: byggnadsdistrikts väghållning åren 1987-93             projekten begränsas ytterligare av projektens pla-
24524: överensstämmer med programmet för hela landet          neringssituation. Enligt planeringsprogrammet
24525: under motsvarande tid. Programmet har utarbe-          skulle endast byggandet av avsnittet Hyvelä-
24526: tats i enlighet med finansieringsramarna för pla-      Södermark kunna påskyndas med ett år. Ett hot
24527: nen beträffande trafikministeriets förvaltnings-       mot förverkligandet av det planerade pro-
24528: område 1988-92. 1 planen har förutsatts, att           grammet är dock den knappa finansieringen.
24529: finansieringsnivån för väginvesteringarna årligen      Finansieringen för innevarande år uppvisar för
24530: höjs med 200 Mmk ända tili år 1992, varefter           närvarande för hela landet ett underskott på över
24531: den uppnådda nivån bibehålls. Väg- och vatten-         20 Mmk, varav en betydande andel gäller Åbo
24532: byggnadsstyrelsen har fastställt vägnätets nuva-       väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
24533: rande tillstånd och brister samt distriktsvis upp-
24534: ställt de mål vilka med disponibla anslag borde           Sammanfattningsvis kan konstateras, att det
24535: uppnås före år 1993. Väg- och vattenbyggnadsdi-        program för väghållning som utarbetats grundar
24536: striktet har på sitt eget område tidsplanerat          sig på en årlig ökning på 200 Mmk av väginveste-
24537: åtgärderna för den tidtabell beträffande deras         ringarna. 1 samband med utarbetandet av de
24538: förverkligande som är upptagen i programmet.           årliga statsförslagen är det möjligt att bedöma
24539:    1 åtgärdsprogrammet för hela landet skall en-       om möjligheter härtill alls föreligger. 1 den
24540: ligt planerna finansieringen av Åbo väg- och           översikt över urvecklingsutsikterna för statshus-
24541: vattenbyggnadsdistrikts väginvesteringar ökas          hållningen som utgör en bilaga tili statsförslaget
24542: med över 80 % före år 1992, dvs. ökningen              utlovas inte överhuvudtaget någon ökning av
24543: skulle överstiga 150 Mmk. Förverkligandet av           väginvesteringarna. Möjligheterna att påskynda
24544: detta skulle innebära att distriktets andel ökar       tidtabellen för förbättrande av vägförhållandena
24545: från den nuvarande omfattningen, ca 11 %, tili         inom Satakunta är sålunda rätt obetydliga om
24546: 13,6 %.                                                inte väganslagens nivå väsentligt kan höjas.
24547: 
24548:     Helsingfors den 1 juli 1987
24549: 
24550:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
24551:                                               1987 vp.
24552: 
24553: Kirjallinen kysymys n:o 142
24554: 
24555: 
24556: 
24557: 
24558:                                   Pulliainen: Oulun läntisen meriväylän syventämisen aloittamisesta
24559: 
24560: 
24561:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24562: 
24563:    Ouluun kuljetetaan menteltse vuosittain yli          On siis erinomaisen perusteltua syventaa
24564: 0,5 milj. tonnia öljyä. Käytössä oleva väylä         Oulun läntistä meriväylää 8 m:stä 10 m:iin.
24565: kulkee vaikeakulkuista reittiä, jonka varressa on    Myös viranomaistarkastuksessa hanke on todettu
24566: mm. luonnonsuojelualueita. Oljyvahingon sat-         perustelluksi. Hankkeen kustannusarvio on 15
24567: tuessa siitä aiheutuisi ongelmia, joiden hoitami-    milj. mk, ja se voitaisiin saattaa päätökseen
24568: nen voisi nykyvalmiuksilla olla ylivoimainen teh-    vuoden 1989 syksyyn mennessä.
24569: tävä.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24570:    Nykyinen liikennekäytäntö on myös taloudelli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24571: sesti rasittava. Syventämällä Oulun läntistä meri-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24572: väylää ja saattamalla se näin käyttöön lyhennet-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24573: täisiin matkaa yli 60 km, mikä merkitsee säästöä
24574: ajassa ja polttoainekustannuksissa ja vähentää                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Oulun
24575: haaveririskiä. Myös hinausavun vähentyminen                   läntisen meriväylän syventämisen aloitta-
24576: alentaa sellaisenaan kuljetuskustannuksia.                    miseksi 8 m:stä 10 m:iin?
24577: 
24578:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
24579: 
24580:                                            Erkki Pulliainen
24581: 
24582: 
24583: 
24584: 
24585: 270715F
24586: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 142
24587: 
24588: 
24589: 
24590: 
24591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24592: 
24593:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuotteet ovat selluloosa, paperi, sahatavara Ja
24594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lannoitteet. Päätuontitavarat ovat öljy ja
24595: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       kemikaalit.
24596: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Suoraan merelle johtavan väylän syventämisen
24597: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Pulliai-   10 metrin väyläksi on todettu olevan kuljetus-
24598: sen kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:              taloudellisesti kannattava hanke. Pääosa hyödystä
24599:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Oulun      aiheutuu talviaikaisesta liikenteestä ja erityisesti
24600:        läntisen meriväylän syventämisen aloitta-     siitä, että jäänmurtajien avustusmatkat lyhene-
24601:        miseksi 8 m:stä 10 m:iin?                     vät. Myös ympäristönsuojelulliset näkökohdat
24602:                                                      puoltavat hankkeen toteuttamista.
24603:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Oikoväylän rakennustyön kustannusarvio on
24604: ti seuraavaa:                                        15,0 miljoonaa markkaa. Väylän rakennussuun-
24605:    Ouluun johtaa suoraan mereltä 8,0 metrin          nitelma on laadittu, ja teknillinen valmius väylä-
24606: tuloväylä. Kemin väylän kautta kiertämällä voi-      työn aloittamiselle on olemassa.
24607: daan Oulun satamaan päästä 10 metrin rannik-           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
24608: koväylää pitkin. Kiertomatka on noin 70 kilo-        Oulun 10 metrin väylän rakennustyö on mukana
24609: metriä.                                              meriväylien kehittämissuunnitelmissa. Hankkeen
24610:    Oulun sataman kokonaisliikennemäärä on            toteuttaminen on riippuvainen tarkoitukseen
24611: noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tärkeimmät vienti-        myönnettävistä määrärahoista.
24612: 
24613:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
24614: 
24615:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
24616:                                       1987 vp. -     KK n:o 142                                       3
24617: 
24618: 
24619: 
24620: 
24621:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24622: 
24623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ror och gödsel. De huvudsakliga importvarorna
24624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       är olja och kemikalier.
24625: den 11 juni 1987 tili vederbörande medlem av            Det har konstaterats att det skulle vara ett
24626: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    transportekonomiskt lönsamt projekt att göra
24627: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr         den farled som leder rakt ut i havet 10 m djup.
24628: 142:                                                 Den största nyttan erhålls i trafiken vintertid och
24629:             Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder för    i synnerhet genom att isbrytarnas assistansavstånd
24630:          att fördjupa Uleåborgs västra havsfarled    blir kortare. Även ur miljöskyddssynvinkel
24631:          från 8 m tili 10 m?                         förordas projektet.
24632:                                                         Konstnadsberäkningen för byggnadsarbetena
24633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på denna genvägsfarled uppgår tili 15,0 miljoner
24634: anföra följande:                                     mk. En byggnadsplan har gjorts upp för farleden
24635:    In tili Uleåborg leder en 8 m djup farled för     och teknisk beredskap för att påbörja farledsarbe-
24636: inkommande trafik rakt från havet. Om man gör        tet finns.
24637: en omväg via farleden tili Kemi kan man komma           På basis av ovanstående konstaterar regeringen
24638: in tili hamnen i Uleåborg längs en 10 m djup         att byggnadsarbetet på en 10 meters farled tili
24639: kustfarled. Omvägen är ca 70 kilometer lång.         Uleåborg finns med i utvecklingsplanerna för
24640:    Den totala trafikmängden i hamnen i Uleå-         havsfarleder. Genomförandet av projektet är be-
24641: borg uppgår tili ca 1,5 miljoner ton. De viktigas-   roende av de anslag som beviljas för detta
24642: te exportprodukterna är cellulosa, papper, sågva-    ändamål.
24643: 
24644:        Helsingfors den 15 juli 1987
24645: 
24646:                                                                           Minister Pekka Vennamo
24647:                                                 1987 vp.
24648: 
24649: Kirjallinen kysymys n:o 143
24650: 
24651: 
24652: 
24653: 
24654:                                    Pelttari ym.: Kaivostoiminnan jatkamisesta Kolarin Rautuvaarassa
24655: 
24656: 
24657:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24658: 
24659:   Lapissa, Muonionjokilaaksossa on huolestunei-        lanne on viime aikoina ollut melko hyvä. Pahim-
24660: na seurattu Rautaruukki Oy:n Kolarin Rautuvaa·         millaan kunnan työttömyysaste on ollut noin 20
24661: ran kaivoksen kohtaloa koskevan tilanteen kehi-        prosentin tienoilla. 5 000 asukkaan kunnalle 200
24662: tystä. Kaivoksen lopettaminen näyttää ainakin          työntekijän työsuhteen loppuminen merkitsee to-
24663: ~htiön johdon käsitysten mukaan olevan edessä.         della vakavaa tilannetta.
24664: Mikäli Kolarin kaivos joudutaan sulkemaan, niin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24665: ensimmäinen mahdollinen ajankohta on ensi              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24666: vuodenvaihde. Kaivosyhtiö on käynnistänyt selvi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24667: tykset lopettamisen vaikutuksista yhtiön henki-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24668: löstöön.
24669:    Muonionjokivarren ja koko Lapin teollisuuden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24670: kannalta Rautuvaaran kaivos on tärkeä. Kaivos                 ryhtyä Kolarin Rautuvaaran kaivostoimin-
24671: työllistää runsaat 200 henkilöä, ja kaivoksen                 nan jatkamiseksi ja korvaavien työpaikko-
24672: kuljetusten varassa on voitu pitää yllä rautatielii-          jen luomiseksi kaivostoiminnan ehtymi-
24673: kennettä Kolariin. Kolarin kunnan työllisyysti-               sen varalle?
24674: 
24675:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
24676: 
24677:                       Seppo Pelttari                            Esko-Juhani Tennilä
24678: 
24679: 
24680: 
24681: 
24682:  270716G
24683: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 143
24684: 
24685: 
24686: 
24687: 
24688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24689: 
24690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       voimakkaasti laskenut, mikä pakottaa arvioimaat
24691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuotannon jatkamisedellytykset uudelleen.
24692: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-           Nykyiseen rautarikasteiden halpaan hintaar
24693: jeenne n:o 677 ohella toimittanut valtioneuvos-       vaikuttavat seuraavat tekijät:
24694: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        -- Rautarikasteiden tuotantokapasiteetti or
24695: edustaja Pelttarin ym. näin kuuluvasta kirjallises-   huomattavasti suurempi kuin rautarikasteider
24696: ta kysymyksestä n:o 143:                              kysyntä. Tuotantokustannukset ovat erittäin al
24697:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        haiset mm. Brasiliassa ja Australiassa.
24698:        ryhtyä Kolarin Rautuvaaran kaivostoimin-          -- Rautarikasteiden tuotanto tapahtuu osit·
24699:        nan jatkamiseksi ja korvaavien työpaikko-      tain sellaisissa maissa, jotka valuuttapulan vuoks
24700:        jen luomiseksi kaivostoiminnan ehtymi-         joutuvat jättämään uusien tehokkaiden kaivos·
24701:        sen varalle?                                   tensa pääomakustannukset kattamatta saadak
24702:                                                       seen tuotteensa kaupaksi. (Brasilia)
24703:                                                          -- Valtamerirahtien matala taso johtuu ton·
24704:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         niston ylitarjonnasta sekä merenkulun ja laivan·
24705: seuraavaa:                                            rakennuksen saamista subventioista.
24706:    Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivos sijaitsee         -- Päätuottajamaiden rautarikastetuotannor
24707: Kolarin kunnassa. Sen tuotanto on 650 000 t/v         kannattavuus on niissä harjoitetun valuuttapoli·
24708: rautarikastetta ja 9 000 t/v kuparirikastetta. Kai-   tiikan johdosta lähes riippumaton dollarin kurs-
24709: voksen tuotanto perustuu maanalaiseen malmi-          sin kehityksestä.
24710: louhintaan Rautuvaarassa sekä avolouhintaan              Rautuvaaran kaivoksen kannattavuus on ollU1
24711: Laurinojan louhoksella. Rautuvaaran esiintymä         heikko koko toiminnan ajan. Ra(ltuvaaran kai-
24712: tulee loppuun louhituksi vuoden 1990 puolivälis-      voksen tämän vuoden tappioksi arvioidaan, edel-
24713: sä, minkä jälkeen toimintaa voitaisiin jatkaa         lä mainittu työvoimaministeriön avustus mukaar
24714: pelkästään Laurinojan esiintymän nykyistä suu-        luettunakin, noin 25 miljoonaa markkaa eli yli
24715: remmalla louhinnalla noin yhdeksän vuotta.            100 000 markkaa kaivoksen työntekijää kohden.
24716:    Vuonna 1986 tapahtuneen rikasteiden hintata-          Rautarikasteiden maailmanmarkkinahintatason
24717: son voimakkaan laskun johdosta tuotannollinen         arvioidaan tällä hetkellä olevan niin matala, ett~
24718: toiminta Rautuvaarassa muodostui siinä määrin         suurten ja tehokkaiden kaivosten tulot riittävät
24719: tappiolliseksi, että Rautaruukki Oy kääntyi           käyttökustannusten maksamiseen, mutta eivät
24720: kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen. Selvit-     riitä täysimääräisiin pääomakustannuksiin. Suu-
24721: telyjen jälkeen Rautaruukki Oy sai työvoimami-        resta ja hitaasti putkautuvasta rautarikasteiden
24722: nisteriöitä avustusta vuosiksi 1987--1988 yhteen-     ylitarjontatilanteesta johtuen on arvioitavissa, et·
24723: sä 11,6 miljoonaa markkaa toiminnan varmista-         tä nykyinen rautarikasteiden reaalihintojen laske-
24724: miseksi vuoden 1990 puoliväliin saakka, minkä         va trendi jatkuisi viela ainakin 1990-luvun alku-
24725: lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työ-   puolelle.
24726: ryhmän selvittelemään kaivostoiminnan jatkamis-          Kolarin kunnan työttömyysaste oli 16,4 %
24727: mahdollisuuksia alueella. Työryhmän selvitys val-     toukokuussa 1987. Työttömyys on selvästi vähen-
24728: mistui 30.1.1987. Työryhmä ehdotti riittävien         tynyt edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta.
24729: kannattavuusedellytysten turvaamiseksi, että val-     Kunnan teollisista työpaikoista Rautuvaaran kai-
24730: tiovalta osallistuisi 1990-luvulla soveltuvin tuki-   voksen osuus on yli puolet.
24731: toimenpitein Laurinojan kaivostoiminnan rahoi-           Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
24732: tukseen sekä lisäksi Laurinojan rikasteen kuljetus-   Kolari-työryhmä jätti raporttinsa 28.6.1985. Työ·
24733: ten tukemiseen nykyisellä tavalla. Kuljetustuen       ryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet
24734: määrä on yli 10 miljoonaa markkaa vuodessa.           edistää Kolarin kunnan tuotantoa erityisesti se-
24735:    Vastoin olettamuksia on rikasteiden hintataso      menttituotannon, kaivostoiminnan, pienteolli-
24736: vuoden 1987 alkukuukausien aikana edelleenkin         suuden ja matkailun osalta.
24737:                                        1987 vp. -- EJ< n:o 143                                           3
24738: 
24739:    Kolarin sementtiteollisuuden säilyttämiseksi ja     teuttaa, voidaan mainita erityisesti kunnan kou-
24740: uusien tuotteiden luomiseksi sementin rinnalle         lutuskeskushanke.
24741: työryhmä piti osapuolten välistä yhteistyötä tär-         Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1981
24742: keänä. Työryhmä totesi, että matkailulla on            asettaman kaivospaikkakuntien seurantatyöryh-
24743: Kolarissa erittäin hyvät kehittymisedellytykset.       män loppuraportti valmistui 29. 5. 1986. Ministe-
24744: Työryhmä korosti matkailun volyymin lisäämisen         riö seuraa jatkuvasti kaivospaikkakuntien työlli-
24745: mahdollistavien investointien tärkeyttä. Näitä in-     syystilannetta. Seurantavastuu on ministeriön
24746: vestointeja tulisi suorittaa paitsi majoitus- ym.      27.11.1985 asettamalla erityisprojektien seuran-
24747: tiloihin myös alueen liikenneyhteyksien ja lähilii-    tatyöryhmällä, jonka määräaika päättyy vuoden
24748: kenteen kehittämiseen sekä matkailukylien vesi-        1987 lopussa. Kauppa- ja teollisuusministeriö
24749: huoltoon ja muuhun kunnallistekniikkaan.               korostaa, että mikäli kaivostoiminta päättyy
24750:    Työryhmän mielestä Kolarissa on hyvät mah-          Kolarissa, siihen tulee varautua riittävän ajoissa
24751: dollisuudet lisätä turkistarhausta ja pienyritystoi-   sekä Rautaruukki Oy:n henkilöstösuunnittelussa
24752: mintaa. Turkistarhauksen lisäämiseksi työryhmä         että valmisteltaessa sellaisia toimenpiteitä, joilla
24753: pitää tärkeänä alan koulutustilaisuuksien lisää-       valtion ja kunnan viranomaiset voivat vaikuttaa
24754: mistä kunnassa. Muista toimenpiteistä, joita kun-      korvaavien työpaikkojen syntymiseen.
24755: nan elinkeinoelämän edistämiseksi on syytä to-
24756: 
24757:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1987
24758: 
24759:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
24760: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 143
24761: 
24762: 
24763: 
24764: 
24765:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24766: 
24767:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          ningarna för en fortsatt produktion är nödvän-
24768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        dig. Det nuvarande låga priset på järnslig påver-
24769: 677 av den 11 juni 1987 tili vederbörande             kas av följande faktorer:
24770: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       -- Produktionskapaciteten i fråga om järnslig
24771: av riksdagsman Pelttari m.fl. undertecknade           är märkbart större än efterfrågan på järnslig.
24772: spörsmål nr 143:                                      Produktionskostnaderna är synnerligen låga bl.a.
24773:                                                       i Brasilien och Australien.
24774:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24775:        för att fortsätta gruvdriften i Rautavaara i      -- Produktioneo av jänslig sker delvis i sådana
24776:        Kolari och för att skapa ersättande arbets-    länder, där man på grund av valutabristen är
24777:        platser i den händelse att gruvan sinar?       tvungen att lämna kapitalkostnaderna för de nya
24778:                                                       effektiva gruvorna otäckta för att få sin produkt
24779:                                                       såld. (Brasilien)
24780:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
24781: anföra följande.                                         -- Den låga prisnivån på oceanfrakterna beror
24782:                                                       på ett överutbud på tonnage samt på de subven-
24783:    Rautaruukki Oy:s }\autuvaara gruva är belägen      tioner som erhålis inom sjöfarten och skepps-
24784: i Kolari kommun. Produktioneo uppgår tili             byggnadsbranschen.
24785: 650 000 ton järnslig per år och 9 000 ton kop-           -- Järnsligsproduktionens lönsamhet i de vik-
24786: parslig per år. Produktioneo vid gruvan sker i        tigaste producentländerna är på grund av den
24787: form av malmbrytning under jord i Rautuvaara          valutapolitik som bedrivs där i det närmaste
24788: samt i form av dagbrott i Laurinoja. Brytningen       oberoende av dollarkursens utveckling.
24789: av malmförekomsten i Rautuvaara blir slutförd i
24790: medlet av år 1990, varefter driften skali kunna          Rautuvaaragruvan har uppvisat en svag lön-
24791:                                                       samhet under hela verksamhetsperioden. Rautu-
24792: fortsätta enbart med malmbrytning i Laurinoja i
24793: ca nio år i större skala än hittilis.                 vaaragruvans förlust beräknas i år uppgå tili ca 25
24794:                                                       milj. mk, d.v.s. mer än 100 000 mk per gruvar-
24795:    På grund av att prisnivån på slig kraftigt gått
24796:                                                       betare, om ovannämnda bidrag från arbetskrafts-
24797: ned år 1986 blev produktioneo i Rautuvaara i          ministeriet räknas med.
24798: den mån förlustbringande, att man vid Rauta-
24799: ruukki Oy kontaktade handels- och industri-              Världsmarknadspriset på järnslig beräknas · för
24800: ministeriet. Sedan utredningar utförts, erhöli        närvarande vara så lågt, att inkomsterna från de
24801: Rautaruukki Oy bidrag för åren 1987--1988 från        stora och effektiva gruvorna räcker tili för att
24802: arbetskraftsministeriet sammanlagt 11,6 miljoner      täcka kapitalkostnaderna tili fulit belopp. Be-
24803: mark i syfte att trygga verksamheten fram tili        roende på ett stort och långsamt minskande
24804: mitten av år 1990. Dessutom tilisatte handels-        överutbud av järnslig kan man räkna med att den
24805: och industriministeriet en arbetsgrupp för att        nuvarande sjunkande realpristrenden i fråga om
24806: utreda möjligheterna att fortsätta gruvdriften på     järnslig fortsätter ännu åtminstone tili början av
24807: området. Arbetsgruppens utredning blev färdig         1990-talet.
24808: 30.1.1987. Arbetsgruppen föreslog att statsmak-         Arbetslöshetsgraden i Kolari kommun var
24809: ten skulie delta i finansieringen av gruvdriften i    16,4 % i maj 1987. Arbetslösheten har tydligt
24810: Laurinoja genom lämpliga stödåtgärder samt            minskat sedan motsvarande månad i fjol. Rautu-
24811: dessutom delta i stödjandet av transporten av slig    vaaragruvans andel av arbetsplatserna inom in-
24812: på det nuvarande sättet. Härigenom skulie             dustrin i kommunen uppgår tili mer än hälften.
24813: förutsättningen för lönsamhet tryggas. Transport-       Kolariarbetsgruppen, som tilisatts av handels-
24814: stödet uppgår tili mer än 10 miljoner mark per        och industriministeriet, inlämnade sin rapport
24815: år.                                                   28.6.1985. Arbetsgruppens uppgift var att utre-
24816:     Mot förväntningarna har prisnivån på slig         da möjliheterna att främja produktioneo i Kolari
24817: yttermera gått ned under de första månaderna år       kommun specielit i fråga om cementproduktion,
24818: 1987, vilket gör att en omvärdering av förutsätt-     gruvdrift, småindustri och turism.
24819:                                        1987 vp. -     KK n:o 143                                        5
24820: 
24821:    1 syfte att bevara cementindustrin i Kolari och    inom kommunen, kan speciellt nämnas kommu-
24822: att skapa nya produkter vid sidan av cement           nens utbildningscentralsprojekt.
24823: ansåg arbetsgruppen att samarbetet mellan olika          Den uppföljningsarbetsgrupp för gruvorterna
24824: parter är viktigt. Arbetsgruppen konstaterade, att    som tillsatts av handels- och industriministeriet
24825: turismen i Kolari har synnerligen goda förutsätt-     år 1981 fick sin slutrapport färdig 29.5.1986.
24826: ningar att utveckh1s. Arbetsgruppen framhävde         Ministeriet följer fortsättningsvis med sysselsätt-
24827: vikten av investeringar som möjliggör en ökning       ningsläget på gruvorterna. Ansvaret för uppfölj-
24828: av turismens volym. · Sådana investeringar borde      ningen bärs av en uppföljningsarbetsgrupp för
24829: göras utom i härbärgerings- o.a. utrymmen även        specialprojekt, som tillsatts av ministeriet
24830: i utvecklandet av trafikförbindelser och av närtra-   27.11.1985. Arbetsgruppens mandattid går ut i
24831: fiken på området samt i turistbyarnas vattenför-      slutet av år 1987.
24832: sörjning och i övrig kommunalteknik.                     Handels- och industriministeriet framhäver att
24833:    Enligt arbetsgruppens uppfattning finns det        man, om gruvdriften upphör i Kolari, bör bereda
24834: goda möjligheter att öka pälsdjursaveln och små-      sig på detta i tillräckligt god tid, såväl vid
24835: företagarverksamheten i Kolari. För att öka päls-     personalplaneringen hos Rautaruukki Oy som vid
24836: djursaveln anser arbetsgruppen det vara viktigt       förberedandet av sådana åtgärder varigenom de
24837: att inom kommunen öka utbildningsmöjligheter-         statliga och kommunala myndigheterna kan
24838: na inom branschen. Av övriga åtgärder, vilka det      medverka tili uppkomsten av ersättande arbets-
24839: är skäl att vidta i syfte att främja näringslivet     platser.
24840: 
24841:      Helsingfors den 16 juli 1987
24842: 
24843:                                                                            Minister Pertti Salolainen
24844:                             j
24845:                             j
24846:                         j
24847:                         j
24848:                     j
24849:                     j
24850:                 j
24851:                 j
24852:             j
24853:             j
24854:         j
24855:         j
24856:     j
24857:     j
24858: j
24859: j
24860:                                                  1987 vp.
24861: 
24862: Kirjallinen kysymys n:o 144
24863: 
24864: 
24865: 
24866: 
24867:                                     Helle ym.: Siviilipalvelusmiehille järjestettäviä korvaavia kertaushar-
24868:                                       joituksia koskevista määräyksistä
24869: 
24870: 
24871:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24872: 
24873:     Silloinen työvoimaministeri Urpo Leppänen           ja taitojen ylläpitäminen''. Välittömästi tämän
24874: hyväksyi 28.11.1986 uudet määräykset siviilipal-        jälkeen ilmoitetaan, että kertausharjoituksia kor-
24875: veluksen järjestämisestä ja suorittamisesta.            vaavaan palvelukseen aiotaan määrätä ensisijai-
24876:     Käsiteltäessä vuoden 1985 valtiopäivillä halli-     sesti niitä siviilipalvelusmiehiä, jotka ovat suorit-
24877: tuksen esitystä niin sanotun siviilipalveluslain        taneet varusmiespalveluksen, mutta sittemmin
24878: väliaikaisesta muuttamisesta eduskuntakäsittelys-       - muuttuneen vakaumuksen vuoksi - kieltäy-
24879: sä oli keskeisenä kysymyksenä, suojaako muutet-         tyneet asepalveluksesta. Kertausharjoituksia kor-
24880: tava siviilipalvelus enää aseistakieltäytyjän väki-     vaavasta palveluksesta aiotaan siis tehdä aseellisen
24881: vallanvastaista vakaumusta. Muun muassa puo-            palveluksen kertauskurssi, mikä on yksiselitteises-
24882: lustusasiainvaliokunnan puheenjohtaja toisti            ti vakaumuksensuojasäännösten ja siviilipalvelus-
24883: täysistuntokeskustelussa kerta kerran jälkeen, et-      lain lähtökohtien vastaista.
24884: tei tarkoituksena ole kytkeä siviilipalvelusta sisäl-      Työvoimaministeriön määräykset mahdollista-
24885: löltään kokonaismaanpuolustukseen. Eduskunta-           vat kertausharjoituksia korvaavan palveluksen to-
24886: käsittely oikeuttaa korostamaan lain soveltamises-      teuttamisen puolustusvoimien kertausharjoitus-
24887: sa 11 §:n 1 momenttiin sisällytetyn vakaumuk-           ten mallin mukaan, mihin viittaavat sotilasvaat-
24888: sensuojasäännöksen merkitystä. Sen mukaan pal-          teiden, armeijan kenttäkeittiöiden ja telttojen
24889: velus on järjestettävä siten, ettei siviilipalvelus-    käyttö.
24890: miehen vakaumus joudu ristiriitaan palvelusteh-            Vaikka kertausharjoituksia korvaavaa palvelus-
24891: tävien kanssa.                                          ta ei ilmeisesti ole lähdetty toteuttamaan aivan
24892:     Viittaus väliaikaislain vakaumuksensuojasään-       työvoimaministeriön määräysten mukaisena, on
24893: nökseen sisältyy myös ns. väliaikaisasetukseen (11      itse määräysten olemassaolokin omiaan antamaan
24894: § 1 mom.), missä on erikseen todettu vakaumuk-          väärän kuvan sekä palveluksen järjestäville viran-
24895: sensuojan kohdistuvan myös siviilipalveluksen           omaisille että palvelukseen kutsuttaville.
24896: koulutusjaksoon.
24897:                                                            On pelättävissä, että vakaumuksensuojan si-
24898:     Lain ja asetuksen vastaista onkin, ettei työvoi-    vuuttaminen työvoimaministeriön määräyksissä
24899: maministeriön määräyksissä ole kiinnitetty mi-          ja korvaavan palveluksen järjestämisessä johtaa
24900: tään huomiota vakaumuksemuojaan.                        kutsuttujen kieltäytymiseen palveluksesta. Siviili-
24901:     Kertausharjoituksia korvaava palvelus esitetään     palveluslain mukaan korvaavaan palvelukseen
24902: määräyksissä itsenäisenä palvelusmuotona, vaikka        saapumatta jäämisestä voidaan rangaista vain
24903: sekin on pysyvän lain 1 §:n ja 3 §:n 2 momentin         ehdottomalla vankeudella. Kyseessä on ilmeinen
24904: tarkoittamaa siviilipalvelusta. Sitä koskevat myös      epäkohta, kun armeijan kertausharjoituksiin saa-
24905: väliaikaislain 11 §:n 1 momentin ja väliaikaisase-      pumatta jäämisestä selviää sakoilla. Lisäksi kysy-
24906: tuksen 11 §:n 1 momentin vakaumuksensuoja-              mys ei ole "pinnaamisesta", vaan korvaavista
24907: säännökset.                                             kertausharjoituksista kieltäytyvän puolella on lain
24908:     Määräyksissä on kertausharjoituksia korvaavalle     vakaumuksensuojasäännös, ja mahdolliset van-
24909: siviilipalvelukselle asetettu oma tarkoituksensa,       keusrangaistukset ovat siten seurausta työvoima-
24910:  ''varsinaisena palvelusaikana hankittujen tietojen     ministeriön virheellisistä määräyksistä.
24911: 270710A
24912: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 144
24913: 
24914:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Mihin toimun Hallitus aikoo ryhtyä,
24915: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               jotta työvoimaministeriön siviilipalveluk-
24916: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           sen järjestämisestä antamat määräykset
24917: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  eivät johtaisi vakaumuksensuojan sivuut-
24918:                                                            tamiseen korvaavia kertausharjoituksia
24919:                                                            järjestettäessä ja vankeusrangaistuksiin?
24920: 
24921:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
24922: 
24923:          Esko Helle                    Liisa Jaakonsaari             Ilkka-Christian Björklund
24924:          Vappu Säilynoja               Marja-Liisa Löyttyjärvi       Pekka Haavisto
24925:                                        Claes Andersson
24926:                                       1987 vp. -     KK n:o 144                                        3
24927: 
24928: 
24929: 
24930: 
24931:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24932: 
24933:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        reettisina luokkaopetustilaisuuksina. Osa opetuk-
24934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesta annetaan käytännön harjoitteluna maastos-
24935: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       sa, mm. ympäristöhallinnon toimialan tilaisuuk-
24936: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sissa. Reserviläiset on varustettava ja huollettava
24937: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      olosuhteiden ja koulutustarpeiden mukaan. Käy-
24938: Esko Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tännön syistä vaatetus, ruokailuvälineistä ja tar-
24939: kysymyksestä n:o 144:                                vittaessa majoitusteltat saadaan edullisimmin
24940:                                                      käyttöön puolustusvoimilta. Tämä ei suinkaan
24941:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       merkitse kertausharjoituksia korvaavan siviilipal-
24942:        jotta työvoimaministeriön siviilipalveluk-    veluksen toteuttamista puolustusvoimien kertaus-
24943:        sen järjestämisestä antamat määräykset        harjoitusten mallin mukaan.
24944:        eivät johtaisi vakaumuksensuojan sivuut-
24945:        tamiseen korvaavia kertausharjoituksia           Palvelustaan suorinavien vakaumuksensuojaa
24946:        järjestettäessä ja vankeusrangaistuksiin?     ei työvoimaministeriön antamilla määräyksillä ole
24947:                                                      pyritty sivuuttamaan eikä sitä myöskään palvelus-
24948:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ta toimeenpantaessa tule sivuuttaa.
24949: ti seuraavaa:
24950:                                                         Siviilipalveluslainsäädännön      rangaistussaan-
24951:    Kertausharjoituksia korvaavan siviilipalveluk-    nöksiä on kysyjien viittaamalla tavalla aiheellista
24952: sen tarkoitus on säännelty asetuksessa (320/86       täydentää sakkorangaistusvaihtoehdolla, joka on
24953: 6 § 1 mom.). Säännös on sisällytetty sama-           tarpeellinen erityisesti kertausharjoituksia korvaa-
24954: na     siviilipalveluksesta    työvoimaministeriön   van palveluksen yhteydessä poisjääntien ja mui-
24955: 28.11.1986 antamiin määräyksiin. Se kattaa sekä      den pienehköjen rikkomusten rankaisemiseksi.
24956:    - peruspalveluksensa siviilipalvelusmiehinä       Niihin vankeusrangaistus on liian ankara, eivätkä
24957: suorittaneet reserviläiset että                      kurinpitorangaistukset sovellu käytettäviksi ly-
24958:    - ne reserviläiset, jotka palveltuaan varusmie-   hyen palvelustilaisuuden aikana.
24959: hinä ovat myöhemmin kieltäytyneet kertaushar-
24960: joituksista ja hakeutuneet siviilipalvelukseen.         Siviilipalveluksen järjestämisestä ja suorittami-
24961:    Viimeksi mainittuja tarkoittaa nimenomaan         sesta annetut työvoimaministeriön määräykset
24962: määräyksen loppukohta ''tai muun tarpeellisen        perustuvat lakiin ja asetukseen. Ministeriön tar-
24963: koulutuksen ja työharjoittelun antaminen". Hei-      koituksena on koota kokemuksia niiden sovelta-
24964: dät koulutetaan uudelleen kertausharjoituksia        misesta ja samassa yhteydessä myös mm. aseista-
24965: korvaavan siviilipalveluksen aikana. Tällöin ei      kieltäytyjiä edustavien järjestöjen näkemyksiä.
24966: luonnollisestikaan ole kyse sotilaskoulutuksen       Selvitysten pohjalta voidaan sitten harkita, missä
24967: kertaamisesta, vaan palveluksen tarkoituksen         määrin 28.11.1986 annettuja määräyksiä on tar-
24968: edellyttämästä kouluttamisesta.                      kistettava ja mitä muutoksia tarvitaan aseeno-
24969:    Kertausharjoituksia korvaavia koulutustilai-      masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annet-
24970: suuksia ei ole tarkoitus toimeenpanna vain teo-      tuihin säännöksiin.
24971: 
24972:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1987
24973: 
24974:                                                                   Työvoimaministeri Matti Puhakka
24975: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 144
24976: 
24977: 
24978: 
24979: 
24980:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24981: 
24982:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          retisk klassundervisning. En del av undervis-
24983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen ges som praktiska övningar ute i ter-
24984: den 11 juni 1987 tili vederbörande medlem av           rängen, t.ex. utbildningsperioder inom miljöför-
24985: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-     valtningen. Reservisterna måste ges utrustning
24986: dagsman Esko Helle m.fl. undertecknade spörs-          och uppehälie alit efter förhåliandena och utbild-
24987: mål nr 144:                                            ningsbehoven. Av praktiska skäl kan beklädnad,
24988:                                                        matkärl och -bestick samt vid behov tält för
24989:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inkvartering förmånligast rekvireras hos försvars-
24990:         för att de bestämmelser som arbetskrafts-      makten. Detta betyder ingalunda att civiltjänst
24991:         ministeriet gett om anordnande och fuli-       som ersätter repetitionsövningar skulie verkstälias
24992:         görande av civiltjänst inte skulle leda tili   enligt samma modeli som repetitionsövningarna
24993:         förbigående av övertygelseskyddet vid an-      vid försvarsmakten.
24994:         ordnande av tjänstgöring som ersätter             Arbetskraftsministeriets bestämmelser är inte
24995:         repetitionsövningar elier tili fängelse-       avsedda för att leda tili förbigående av övertygel-
24996:         straff?                                        seskyddet för dem som fuligör sin tjänst, och ej
24997:                                                        helier vid fuligörandet av tjänsten får detta skydd
24998:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förbigås.
24999: anföra följande:                                          De straffstadganden som tillämpas inom civil-
25000:    Avsikten med civiltjänst som ersätter repeti-       tjänstgöringslagstiftningen är det skäl att, på det
25001: tionsövningar definieras i förordningen (320/          sätt som spörsmålsstäliarna avser, kompletteras
25002: 86 6 § 1 mom. ). Stadgandet har i samma form           med ett bötesstraffalternativ, som behövs särskilt
25003: intagits i arbetskraftsministeriets bestämmelser av    i anslutning tili tjänstgöring som ersätter repeti-
25004: 28.11.1986 rörande civiltjänst. De omfattar            tionsövningar, för bestraffning för frånvaro från
25005:    - de reservister som fuligjort sin ordinarie        tjänst och andra mindre förseelser. 1 dessa fali är
25006: tjänstgöring som civiltjänstepliktiga, och             fängelsestraff för strängt och disciplinstraff kan
25007:    - de reservister som efter att ha tjänstgjort       inte lämpligen användas för en kort tjänstgö-
25008: som beväringar senare har vägrat att delta i           ringsperiod.
25009: repetitionsövningar och sökt sig tili civiltjänst.        Arbetskraftsministeriets bestämmelser angåen-
25010:    Slutet av bestämmelsen '' elier att ge annan        de anordnande och fuliförande av civiltjänst
25011: behövlig utbildning elier arbetspraktik'' åsyftar      baserar sig på lagen och förordningen. Ministe-
25012: särskilt de sistnämnda. De ges omskolning under        riet kommer att samla in erfarenheter av hur
25013: civiltjänst som ersätter repetitionsövningar. Här      dessa tiliämpats och samtidigt också utreda bl.a.
25014: är det naturligtvis inte fråga om repetition av        vapenvägrarorganisationernas åsikter om saken.
25015: militärutbildningen, utan det gälier sådan ut-         På basis av utredningarna kan man sedan över-
25016: bildning som är förenlig med tjänstgöringens           väga i vilka hänseenden bestämmelserna av
25017: avsikt.                                                28.11.1987 skall ses över och vilka ändringar som
25018:    Avsikten är inte att anordna den utbildning         behövs i stadgandena om vapenfri tjänst och
25019: som ersätter repetitionsövningar endast som teo-       civiltjänst.
25020: 
25021:     Helsingfors den 17 juli 1987
25022: 
25023:                                                                  Arbetskraftsminister Matti Puhakka
25024:                                                  1987 vp.
25025: 
25026: Kirjallinen kysymys n:o 145
25027: 
25028: 
25029: 
25030: 
25031:                                     Helle ym.: Eläkkeestä luopumista koskevien säännösten lisäämisestä
25032:                                       eläkelainsäädäntöön
25033: 
25034: 
25035:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25036: 
25037:    Eläkelajien valikoima on viime vuosina kasva-        tilanteeseen. Kuitenkin nimenomaan kansan-
25038: nut. Rintamaveteraanien varhaiseläke, yksilölli-        eläkkeestä luopuminen saattaa olla perheen yh-
25039: nen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke ja           teen laskettua nettotuloa arvioitaessa järkevää.
25040: osa-aikaeläke ovat uusimmat eläkkeelle siirtymi-        Tämä johtuu siitä, että kansaneläkeuudistuksen
25041: sen muodot. Valikoiman lisääntyessä on eläketur-        neljättä vaihetta ei ole vielä toteutettu. Jos kum-
25042: van kattavuus parantunut; yhä useammalle eläk-          matkin puolisoista saavat kansaneläkettä tai toi-
25043: keelle haluavalle on osoitettavissa hänelle yksilöl-    nen heistä kansaneläkettä ja toinen rintamasoti-
25044: lisesti sopiva eläketurvan laji. Tämä on myönteis-      laseläkettä, kansaneläkkeen lisäosa (tai rintama-
25045: tä kehitystä.                                           sotilaseläke) maksetaan pienempänä kuin yksi-
25046:    Valikoiman lisääntyminen on kuitenkin koros-         näiselle eläkeläiselle tai sellaiselle naimisissa ole-
25047: tanut eräitä aikaisemminkin esiintyneitä ongel-         valle eläkkeensaajalle, jonka puoliso ei saa po.
25048: mia. Eläkelainsäädäntö on vaikeaselkoista. Vero-        Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä. Elä-
25049: tus tuo ratkaisuihin omat kiemuransa. Eläkkeen-         keläispuolisoilla myös kunnallisverotuksen elä-
25050: hakijan itsensä on monasti lähes mahdotonta             ketulovähennykset ovat normaalia matalampia.
25051: arvioida, mikä vaihtoehtoisista eläkelajeista olisi        Eläkelainsäädäntöön sisältyy mainintoja eläk-
25052: juuri hänelle edullisin. Henkilökohtaisen tilan-        keen lakkauttamisesta. Nämä säännökset ovat
25053: teen lisäksi myös puolison, ts. koko perheen            tulleet lakeihin ajan myötä, kunkin uuden elä-
25054: käteen jäävän tulon arviointi eri vaihtoehdoissa        kelajin synnyttämistä erityistarpeista. Ne koske-
25055: on muodostunut miltei tieteen haaraksi. Näitä           vat lähinnä tapauksia, joissa eläkkeensaaja ei
25056: ns. edullisuusvertailuja tehdään päivittäin lähin-      enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä: esi-
25057: nä Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen asi-       merkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky
25058: antuntemukseen ja toisaalta verotoimistojen neu-        on palautunut tai työttömyyseläkkeen saajalle on
25059: voihin tukeutuen.                                       osoitettu pysyvä työpaikka. Tällöin tulee yleensä
25060:     Huolellisestikin tehty edullisuusvertailu saattaa   kyseeseen eläkkeen lakkauttaminen vastoin sen
25061: myöhemmin osoittautua virheelliseksi. Lopulli-          saajan tahtoa. Säännöksillä myös estetään kahden
25062: sen verotuksen valmistuminen voi osoittaa, että         eläkelajin saaminen samanaikaisesti. Yleissään-
25063: jokin toinen valinta olisi ollut taloudellisesti        nöstä eläkkeen lakkauttamisesta sen saajan pyyn-
25064: kannattavampi. Edullisuusvertailuja tehtäessä ei        nöstä ei lainsäädännössä ole.
25065: edes voida tietää kaikkia lopulliseen verotukseen          Erityisesti työeläkejärjestelmän piirissä on pi-
25066: vaikuttavia tekijöitä, kuten koko kalenterivuo-         detty eläkelakien sisältämiä eläkkeen lakkautus-
25067: teen kohdistuvia sairauskuluvähennyksiä yms.            säännöksiä tyhjentävinä. Kun niiden joukossa ei
25068: Olosuhteet ja siten laskelmien perusteet voivat         ole säännöstä, jonka mukaan eläke voitaisiin
25069: myös muuttua valintatilanteen jälkeen.                  lakkauttaa taloudellisen edullisuuslaskelman pe-
25070:     Edullisuusvertailun osoittauduttua virheellisek-    rusteella, on tehty johtopäätös, että tällainen
25071: si taikka olosuhteiden muututtua olisi eläkkeestä       toimenpide ei lain mukaan olisi mahdollinen.
25072: voitava päästä eroon. Käytännössä tämä voi osoit-       Asian yhteydessä on viitattu myös "saavutettujen
25073:  tautua mahdottomaksi. Eläkelajin vaihtaminen           etujen'' koskemattomuuden periaatteeseen: jo
25074:  toiseksi saattaa vielä onnistuakin, mutta eläkkees-    myönnettyä Sosiaalietuutta ei voida ottaa pois.
25075:  tä kokonaan luopuminen on ongelmallisempaa.            Teoria sopii kuitenkin äärimmäisen huonosti ti-
25076:  Eläkelainsäädännössä ei ole varauduttu tällaiseen      lanteeseen, jossa on kysymys etuuden maksami-
25077: 
25078: 2707265
25079: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 145
25080: 
25081: sesta vastoin tahtoa ja taloudellista tappiota tuot-   tää, miksei näin - häneltä mitään kysymättä -
25082: taen.                                                  myönnettyä eläkettä voitaisi myöhemmin lak-
25083:    Tätä perinteistä, mutta käytännön tarpeita          kauttaa. Kielteinen suhtautuminen eläkkeen lak-
25084: vastaamatonta teoriaa on viime aikoina arvostel-       kauttamiseen asettaa myös asiakaspalvelulle jok-
25085: tu. Yksittäistapauksissa siitä onkin voitu poiketa.    seenkin kohtuuttomia vaatimuksia.
25086: Muodollisen laintulkinnan asemesta on tällöin             Lain säännösten puuttuessa eläkkeiden lakkau-
25087: korostettu sosiaalivakuutuksen enty1spiirte1ta:        tuskäytäntö on epäyhtenäinen. Mitenkään ei voi-
25088: ratkaisuissa olisi aina pidettävä tavoitteena asiak-   da hyväksyä sitä kantaa, että eläkettä ei voitaisi
25089: kaan edun toteutumista. Kun etuuden hakemi-            edes kirjallisesta pyynnöstä lakkauttaa, vaikka
25090: nen on vapaaehtoista, olisi siitä voitava päästä       eläkelaitos itse toteaisi, että lakkauttaminen on
25091: eroonkin oman tahdonilmaisun perusteella, eten-        taloudellisesti järkevä toimenpide. Vaikka onkin
25092: kin jos esimerkiksi eläkkeen edelleen maksami-         tilanteita, jolloin lakkautuspyyntöön ei ole ai-
25093: nen selvästi tuottaa taloudellista tappiota.           heellista suostua, olisi eläkkeestä luopuminen
25094:    Eläkejärjestelmiin on toisaalta vuosia kehitet-     kuitenkin mahdollistettava aina, kun kyseessä ei
25095: ty keinoja, joilla varmistettaisiin, että etuuksiin    toisaalta ole keinottelu eikä toisaalta voida havai-
25096: oikeutetut aina saisivat heille kuuluvan eläkkeen.     ta la~kauttamisen olevan eläkkeensaajan etujen
25097: Esimerkiksi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä         vastaista.
25098: suorastaan kehotetaan hakemaan, viimeksi mai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25099: nittua lain tätä edellyttävän säännöksen pakotta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25100: mana. Aikaisemmin muuta eläkettä saaneille             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25101: voidaan kansaneläkejärjestelmässä eräissä tapauk-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25102: sissa myöntää 65 vuoden iän täytytryä vanhuus-
25103: eläke ilman hakemusta; onhan viran puolesta                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-
25104: myöntamtsta yleisesti pidetty tavoiteltavana                   kelainsäädännön muuttamiseksi ensisijai-
25105: asiana. Ilman hakemusta pyritäänkin etuuksia                   sesti siten, että eläkkeestä luopuminen ei
25106: myöntämään kansaneläkejärjestelmässä aina, mil-                voisi taloudellisesti järkevänä vaihtoehto-
25107: loin eläkelaitoksella on hallussaan asian ratkaise-            na tulla kysymykseen ja toissijaisesti si-
25108: miseksi tarvittavat tiedot. Kuitenkin on mahdol-               ten, että eläke voitaisiin kirjallisesta
25109: lista, että eläkkeen vastaanottaminen osoittautuu              pyynnöstä yleensä lakkauttaa, milloin rat-
25110: hakijan taloudellisen tilanteen kannalta haitalli-             kaisu olisi pyynnön esittäjän etujen mu-
25111: seksi. Henkilön on jokseenkin mahdoton ymmär-                  kaista?
25112: 
25113:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
25114: 
25115:          Esko Helle                       Raila Aho                       Juhani Vähäkangas
25116:          Esko Seppänen                    Lauha Männistö                  Claes Andersson
25117:                                         1987 vp. -       KK n:o 145                                         3
25118: 
25119: 
25120: 
25121:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25122: 
25123:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            puolisoiden eläketurvan muutoksissa todettuihin
25124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             epäjohdonm ukaisuuksiin.
25125: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-                Eläkeläispuolisoiden kansaneläkkeen nostami-
25126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          nen yksinäisen henkilön eläkkeen tasolle koskisi
25127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           noin 200 000 eläkkeensaajaa ja merkitsisi kansan-
25128: Esko Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            eläkejärjestelmälle vuotuisia lisäkustannuksia
25129: kysymyksestä n:o 145:                                     noin 800 miljoonaa markkaa. Eläkeläispuolisoi-
25130:                                                           den eläkkeiden yhtenäistäminen yksinäisten eläk-
25131:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-           keensaajien eläketurvan tasolle on muutoinkin
25132:         kelainsäädännön muuttamiseksi ensisijai-          kysymyksenalaista. Kulutustutkimuksissa on to-
25133:         sesti siten, että eläkkeestä luopuminen ei        dettu, että aviopuolisoiden henkeä kohden las-
25134:         voisi taloudellisesti järkevänä vaihtoehto-       kettu kulutus on selvästi pienempi kuin yksinäi-
25135:         na tulla kysymykseen ja toissijaisesti si-        sen henkilön. Kansaneläkkeen tavoitteen - vä-
25136:         ten, että eläke voitaisiin kirjallisesta          himmäisturvan takaamisen - kannalta on siten
25137:         pyynnöstä yleensä lakkauttaa, milloin rat-        perusteltua katsoa, että yksinäisen henkilön kan-
25138:         kaisu olisi pyynnön esittäjän etujen mu-          saneläke voisi olla avioliitossa olevan kansanelä-
25139:         kaista?                                           kettä suurempikin.
25140:                                                               On selvää, että erityistapauksissa on ilmeistä
25141:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tarvetta myös eläkkeensaajan omasta pyynnöstä
25142: ti seuraavaa:                                             tapahtuvaan eläkkeen lakkauttamiseen. Kysy-
25143:    Kysymyksessä eläkkeen lakkauttamisen tarvetta          myksessä esiin tuodut verotuksen vuosittaiset
25144: perustellaan sillä, ettei kansaneläkejärjestelmän         vaihtelut eivät satunnaisuutensa vuoksi liene kui-
25145: IV vaihetta ole vielä toteutettu. Tarve eläkkeen          tenkaan niitä painavimpia syitä. Tarvetta eläk-
25146: lakkauttamiseen eräissä tapauksissa. juontaa juu-         keen lakkauttamiseen hakijan omasta pyynnöstä
25147: rensa nykyisestä kansaneläkelainsäädännöstä, jos-         on ilmennyt lähinnä työkyvyttömyyseläkkeissä.
25148: sa on ongelmana se, että tietyillä tuloalueilla           Vakuutettu pitää itseään työkykyisenä ja kokee,
25149: toisen puolison jäätyä aikaisemmin kansaneläk-            että työkyvyttömyyseläkkeen saaminen estää hän-
25150: keelle ja toisen puolison hakeutuessa myöhem-             tä hakeutumasta työmarkkinoille. Toisaalta esiin-
25151: min eläkkeelle ensiksi mainitun puolison tulot            tyy myös tapauksia, joissa esimerkiksi rintamaso-
25152: alenevat. Yksilötasolla tämä on koettu sellaiseksi        tilaseläke antaa paremman toimeentuloturvan
25153: epäjohdonmukaisuudeksi, ettei kansaneläkettä              kuin työkyvyttömyyseläke. Yksittäistapauksissa
25154: ole haluttu ottaa vastaan toimeentuloturvan ale-          sosiaalivakuutusviranomaiset ovat lakkauttaneet
25155: nemisen vuoksi. Syynä tähän eläketurvan piene-            e.l.äkkeitä tai myöntäneet toisen eläkkeen niiden
25156: nemiseen on se, että kansaneläkejärjestelmässä            SIJaan.
25157: naimisissa olevaa henkilöä pidetään samassa ase-              Vakuutettujen toimeentuloturvan kannalta on
25158: massa kuin yksinäistä eläkkeensaajaa niin kauan           tärkeää, että heidän sosiaalituevastaan huolehdi-
25159: kuin hänen puolisonsa ei saa kansaneläkettä tai           taan mahdollisimman joustavasti riittävät oikeus-
25160: rintamasotilaseläkettä.                                   turvanäkökohdat huomioon ottaen. Olennaisesti
25161:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen kan-       tähän kuuluu vakuutuslaitosten palvelusperiaat-
25162: saneläkejärjestelmässä olevassa edellä mainitusta         teen korostaminen, jolloin vakuutettu jo eläk-
25163: epäkohdasta. Parhaillaan on valtiovarainministe-          keen hakemusvaiheessa saisi riittävää tietoa siitä,
25164: riön järjestelyosastolla lausunnolla sosiaali- ja ter-    mitä eläke hänelle merkitsee. Eläkkeen lakkaut-
25165: veysministeriön ehdotus komitean asettamiseksi            tamisessa on kysymys läheisesti myös eläkepäätös-
25166: tutkimaan myös tätä ongelmaa. Komitean tehtä-             tä koskevan muutoksenhakujärjestelmän kehittä-
25167: vänä olisi muun ohella selvittää pienten työeläk-         misestä. Nämä kysymykset tulevat esille valtio-
25168: keiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitussään-             neuvoston 5.4.1987 asettamassa Eläketurvan
25169: nösten toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta kiin-           muutoksenhakukomiteassa, jonka työlle asetettu
25170: nittäen erityistä huomiota eläkkeelle siirtyvien          määräaika päättyy 30.6.1988.
25171:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1987
25172:                                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
25173: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 145
25174: 
25175: 
25176: 
25177:                                Till Riksdagens Herr Talman
25178: 
25179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Ett höjande av folkpensionen för pensionerade
25180: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       makar till samma nivå som pensionen för ensam-
25181: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av         stående skulle beröra ungefär 200 000 pensions-
25182: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tagare och innebära merkostnader om c. 800
25183: dagsman Esko Helle m.fl. undertecknade spörs-        miljoner mark årligen för folkpensionssystemet.
25184: mål nr 145:                      ·                   En samordning av pensionerade makars pensio-
25185:                                                      ner till nivån för ensamstående pensionstagares
25186:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        pensionsskydd är också annars tvivelaktig. I kon-
25187:        att pensionslagstiftningen skall ändras i     sumtionsundersökningar har konstaterats att ma-
25188:        första hand så, att det inte kan vara ett     kars konsumtion per person är klart mindre än en
25189:        ekonomiskt vettigt alternativ att avstå       ensamstående persons. Med tanke på målet för
25190:        från pension och i andra hand så, att         folkpensionen - garanterande av minimiut-
25191:        pensionen kan indras på skriftlig anhål-      komstskyddet - är det således befogat att anse
25192:        lan, om denna lösning är fördelaktig för      att folkpensionen för den som lever ensam kunde
25193:        den som anhåller därorn?                      vara större än folkpensionen för den som är gift.
25194:                                                         Det är klart att det i specialfall finns ett
25195:   Såsom svar på detta spörsmål jfår jag vördsamt     uppenbart behov av indragning av pension på
25196: anföra följande:                                     pensionstagarens anhållan. De årliga variationer i
25197:    I spörsmålet motiveras behov~t av indragning      beskattningen som tagits upp i spörsmålet torde
25198: av pension med att folkpensionssystemets IV          dock på grund av sin tillfälliga natur inte utgöra
25199: skede ännu inte har genomförts. Behovet av att       något tungt vägande skäl. Behovet av indrag-
25200: indra pension i vissa fall har sid: ursprung i den   ning av pension på sökandens egen anhållan har
25201: nuvarande folkpensionslagstiftningen, i vilken       främst framkommit i samband med invaliditets-
25202: problemet inom vissa inkomstområden är att då        pensioner. Den försäkrade anser sig vara arbetsför
25203: den ena maken har fått folkpension tidigare och      och upplever att erhållande av invaliditetspen-
25204: den andra maken senare går i pension, sjunker        sion hindrar honom från att komma in på
25205: den först nämnda makens inkomster. På individ-       arbetsmarknaden. Å andra sidan förekommer
25206: nivå har detta upplevts som en sådan inkonse-        också fall då t.ex. frontmannapension ger ett
25207: kvens att man inte har velat ta emot folkpension     bättre utkomstskydd än invaliditetspension. I
25208: på grund av att utkomstskyddet då sjunker.           enstaka fall har socialförsäkringsmyndigheterna
25209: Orsaken till att pensionsskyddet minskar är att en   dragit in pensioner eller beviljat andra pensioner
25210: gift person i folkpensionssystemet anses ha sam-     i stället.
25211: ma ställning som en ensamstående pensionstaga-          Med tanke på de försäkrades utkomstskydd är
25212: re så länge maken inte får folkpension eller         det viktigt att deras socialskydd sköts så smidigt
25213: frontmannapension.                                   som möjligt med beaktande av tillräckliga rätts-
25214:    Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet     skyddssynpunkter. Till detta hör som en väsent-
25215: om detta missförhållande i folkpensionssystemet.     lig del betonande av försäkringsanstalternas servi-
25216: Som bäst är social- och hälsovårdsministeriets       ceprinciper, varvid den försäkrade redan då han
25217: förslag till tillsättande av en kommitte, som        ansöker om pension skulle få tillräcklig informa-
25218: även skulle undersöka detta problem, på remiss       tion om vad pensionen kommer att innebära för
25219: vid finansministeriets organisationsavdelning.       honom. Vid indragning av pension är det också
25220: Kommittens uppgift skulle bl.a. vara att utreda      fråga om att utveckla ett system för ändringssö-
25221: ändamålsenligheten och rättvisan i de stadgande      kande som rör pensionsbeslut. Dessa frågor tas
25222: som samordnar små arbetspensioner och folkpen-       upp i Kommitten för ändringssökande i pen-
25223: sioner. Härvid skulle speciellt beaktas den inkon-   sionsskyddsärenden, som tillsattes 5.4.1987 av
25224: sekvens som har konstaterats i förändringarna i      statsrådet. Tidsfristen för kommittens arbete ut-
25225: pensionsskyddet för makar som pensioneras.           går 30.6.1988.
25226: 
25227:     Helsingfors den 21 juli 1987
25228: 
25229:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25230:                                                 1987 vp.
25231: 
25232: Kirjallinen kysymys n:o 146
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237:                                    Törnqvist ym.: Kuntoutuslaitoksen rakentamisesta Kolille
25238: 
25239: 
25240:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25241: 
25242:    Kolin     kuntoutuslaitoshankkeen      käynnisti    nen mahdollisimman lähellä kuntoutettavan ko-
25243: vuonna 1980 Pohjois-Karjalan lääninhallitus.           tipaikkaa ja kuntoutettavalle tutussa ympäristös-
25244: Alussa hanketta johti maaherra Esa Timosen             sä. Vuonna 1984 oli Kansaneläkelaitoksen mak-
25245: asettama työryhmä ja suunnittelun rahoituksesta        samia Pohjois-Karjalan läänin asukkaiden kun-
25246: vastasi Lieksan kaupunki. Hanke eteni ripeästi, ja     toutustapahtumia yhteensä 660, joista voitiin
25247: jo syyskuussa 1980 oltiin valmiita jättämään avus-     hoitaa oman läänin alueella 103.
25248: tushakemus Raha-automaattiyhdistykselle.                  Huolimatta maan kuntoutuspaikkojen koko-
25249:    Hanketta ajamaan perustettiin välittömästi          naismäärästä jää Pohjois-Karjalaan alueellinen
25250: Pohjois-Karjalan kunnon ja terveydenedistämis-         tyhjiö, ja suurin osa läänin kuntoutettavista jou-
25251: yhdistys ry. Sen jäseniä ovat Lieksan kaupunki,        tuu käymään kuntoutuksessa muualla maassa.
25252: Suomen Matkailuliitto ry. ja Karjalan Matkailu         Kolin kuntoutuslaitos on siis alueellisen kysyn-
25253: Oy. Yhdistys on sen jälkeen vuosittain uudista-        nän perusteella välttämätön. Investointikustan-
25254: nut avustushakemuksen Raha-automaattiyhdis-            nuksia voidaan keventää, kun laitoksessa pysty-
25255: tykselle. Avustusta haetaan 20,7 milj. markkaa,        tään hyödyntämään jo olemassa olevia majoitus-
25256: ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2 5, 8           ja ravitsemistiloja. Laitoksen suunnittelussa on
25257: milj. markkaa.                                         mm. liikuntavammaiset otettu huomioon erillis-
25258:    Kolin kuntoutuslaitoshanke on kuntoutuslaitos       ryhmänä. Tämä näkyy majoitustilojen ja muiden
25259: tukitoimintoineen, ja se rakennettaisiin Lieksan       tilojen suunnittelussa.
25260: kaupungin Kolinkylään matkailukeskus Loma-                Koli on maamme vanhimpia matkailukohteita
25261: Kolin yhteyteen. Laitoksen perustoiminnan muo-         ja olisi vetovoimainen kuntoutuslaitoksenkin
25262: dostavat kuntoutus- ja kylpylätoiminnat. Lisäksi       paikkana. Kolille kuntoutettavat tulevat mielel-
25263: laitokseen tulevat liikuntatilat ja majoitustilat      lään, ja sinne on helppo saada myös ns. itse
25264: liikuntavammaisille. Alueella ovat valmiina ravit-     maksavia asiakkaita, esimerkiksi järjestämällä lii-
25265: semistoiminta, majoitustilat ja kunnallistekniik-      kuntalomia.     Kolin kuntoutuslaitoshankkeen
25266: ka.                                                    suunnittelu tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Poh-
25267:    Kolin kuntoutuslaitoshankkeen tausta on se,         jois-Karjalan läänin sosiaali- ja terveysosaston
25268: että Pohjois-Karjalan läänissä ei ole riittävästi      kanssa. Lisäksi yhteistyötä on myös Pohjois-Karja-
25269: kuntoutuskapasiteettia ja että Kolilla pystytään       lan keskussairaalan kanssa.
25270: käyttämään hyväksi jo olemassa olevia majoitus-           Hankkeen suunnitteluvalmius on hyvä. Huo-
25271: ja ravitsemistiloja, joita ovat Loma-Koli ja Ho-       netilaohjelma, maankäyttösuunnitelma ja luon-
25272: telli-Koli. Kuntoutuslaitoksen perustamisen tar-       nospiirustukset ovat valmiit. Raha-automaattiyh-
25273: peellisuus näkyy siinä, että Pohjois-Karjalan          distyksen rakennustarkastustoimikunta on niistä
25274: maksusitoumusasiakkaiden määrät ovat jatkuvasti        jo antanut lausuntonsa, ja yksityiskohtaisempi
25275: kasvaneet. Maksusitoumuksella kuntoutettavien          suunnittelu odottaa vain Raha-automaattiyhdis-
25276: kustannuksista vastaa yhteiskunta. Maksusitou-         tyksen myönteistä kantaa. Yhdistyksen toiminta
25277: musasiakkaita on kuntoutettu vuonna 1977 yh-           ja hankkeen suunnittelu on tapahtunut tähän
25278: teensä 656 henkilöä ja vuonna 1983 tämä määrä          saakka Lieksan kaupungin tarkoitukseen myöntä-
25279: oli noussut 1 461 henkilöön. Tällä hetkellä valta-     män määrärahan turvin. Suunnittelun jatkamis-
25280: osa näistä maksusitoumusasiakkaista kuntoute-          edellytysten turvaaminen pysyvämmin on kuiten-
25281:  taan eri puolilla Suomea sijaitsevissa laitoksissa.   kin välttämätöntä. Pohjois-Karjalan kunnon ja
25282: Sekä kuntoutettavien että yhteiskunnan kannalta        terveydenedistämisyhdistys ry. on esittänytkin,
25283: olisi tarkoituksenmukaista suorittaa kuntouttami-      että mikäli varsinaisen rahoitusavustuksen myön-
25284: 
25285: 270724Q
25286: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 146
25287: 
25288: tämiseen ei ole tässä vaiheessa mahdollisuuksia,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen p-
25289: niin myönnettäisiin avustus Kolin kuntoutuslai-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25290: toksen suunnittelun jatkamiseen.
25291:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25292:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä ja milloin Kolin kuntoutuslaitok-
25293: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               sen rakentamiseksi?
25294: 
25295:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
25296: 
25297:          Kerttu Törnqvist              Eeva Turunen                  Riitta Myller
25298:          Marja-Liisa Tykkyläinen       Virpa Puisto                  Markku Pohjola
25299:                                        Sinikka Mönkäre
25300:                                        1987 vp. -      KK n:o 146                                         3
25301: 
25302: 
25303: 
25304: 
25305:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25306: 
25307:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Sen mukaisesti kuin valtion tulo- ja meno-
25308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          arvioesityksessä vuodelle 1987 momentissa
25309: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         33.92.50 (Avustus yksityisille yhteisöille kansan-
25310: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       terveystyön kustannuksiin) on edellytetty, ei val-
25311: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tioneuvosto päättäessään Raha-automaattiyhdis-
25312: Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      tyksen tuoton jaosta 12.2.1987 myöntänyt avus-
25313: symyksestä n:o 146:                                    tusta uusien kylpylöiden tai kuntoutuslaitosten
25314:                                                        perustamiseen. Avustuksia ei myöskään myön-
25315:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         netty vanhojen toimintayksiköiden laajennus-
25316:         ryhtyä ja milloin Kolin kuntoutuslaitok-       hankkeisiin eikä sellaisiinkaan rakennushankkei-
25317:         sen rakentamiseksi?                            siin, joita jo aikaisemmin oli avustettu, mutta
25318:                                                        joiden rakennustyöt eivät vielä olleet alkaneet.
25319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Ohjeeiliseen avustussuunnitelmaan varattiin
25320:                                                        hankkeittain kohdentamattomat avustukset vuo-
25321: ti seuraavaa:
25322:                                                        siksi 1988-90 kuntoutuslaitosten ja niiden laa-
25323:    Pohjois-Karjalan kunnon ja terveydenedistä-         jennushankkeiden avustamista varten. Seuraa-
25324: ruisyhdistys ry. voi hakea kuntoutuslaitoshank-        vaan avustusten jakoon mennessä on päätetty
25325: keeseensa avustusta Raha-automaattiyhdistyksen         suorittaa selvitys, jonka pohjalta voidaan harkita
25326: tuotosta. Raha-automaattiavustusten hakemisesta        kaikkien avustusta hakeneiden järjestöjen hank-
25327: säädetään raha-automaattiasetuksessa. Hakemus,         keiden tarvetta, tarkoituksenmukaisuutta ja alu-
25328: joka koskee uutta rakennushanketta, tulee jättää       eellista sijaintia.
25329: sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuun lop-         Kuntoutuslaitosinvestointeja selvittämään on
25330: puun mennessä. Muuta tarkoitusta koskeva hake-         asetettu työryhmä, jonka selvityksen pohjalta
25331: mus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Raha-          seuraavassa jaossa voidaan ottaa kantaa yksittäi-
25332: automaattiyhdistyksen hallitus tekee hakemusten        siin investointihankkeisiin. Tarkoituksena on sel-
25333: perusteella asiantuntijoita kuultuaan seuraavan        vittää, mitä hankkeita on vireillä raha-automaat-
25334: tammikuun 15. päivään mennessä valtioneuvos-           tiavustuksia hakevilla järjestöillä sekä kaupallisel-
25335: tolle ehdotuksen avustusten jaoksi ja ohjeelliseksi    la ja julkisella sektorilla. Lisäksi arvioidaan kun-
25336: avustussuunnitelmaksi seuraavaksi kolmeksi vuo-        toutuspalvelujen laajentamisen tarvetta, jolloin
25337: deksi. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käy-          kiinnitetään huomiota muun muassa hoitoisuus-
25338: töstä päättää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysmi-   astetta sekä alueellista sijaintia koskeviin kysy-
25339: nisteriön esittelystä.                                 myksiin.
25340: 
25341:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1987
25342: 
25343:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
25344: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 146
25345: 
25346: 
25347: 
25348: 
25349:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25350: 
25351:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 enlighet med vad som förutsätts i moment
25352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         33.92.50, Understöd tili enskilda sammanslut-
25353: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av           ningar för kostnader för folkhälsoarbete, i stats-
25354: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      förslaget för år 1987 beviljade statsrådet inte
25355: dagsledamot Törnqvist m.fl. undertecknade              understöd för anläggning av nya badanstalter
25356: spörsmål nr 146:                                       eller rehabiliteringsanstalter då det beslöt om
25357:                                                        fördelningen av Penningautomatföreningens av-
25358:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        kastning 12.2.1987. Understöd beviljades heller
25359:        för att bygga en rehabiliteringsanstalt i       inte för projekt i syfte att utvidga gamla verksam-
25360:        Koli, och viiken är tidtabellen för dessa       hetsenheter, och inte ens för sådana projekt som
25361:        åtgärder?                                       redan tidigare hade understötts, men på vilka
25362:                                                        byggnadsarbetena ännu inte hade inletts. 1 den
25363:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        riktgivande pianeo rörande fördelningen av un-
25364: anföra följande:                                       derstöd reserverades understöd, som inte hade
25365:                                                        specificerats enligt särskilda projekt, för åren
25366:    Föreningen Pohjois-Karjalan kunnon ja tervey-       1988-90 för understödjande av rehabiliterings-
25367: denedistämisyhdistys r.y. kan ansöka om under-         anstalter och deras utbyggnadsprojekt. Mao har
25368: stöd för sitt rehabiliteringsanstaltsprojekt av Pen-   fattat beslut om att innan understöd utdelas
25369: ningautomatföreningens avkastning. Beträffande         nästa gång utföra en utredning på basen av
25370: ansökningar om penningautomatunderstöd stad-           viiken man kan överväga behovet av, ändamåls-
25371: gas i penningautomatförordningen. En ansökan           enligheten hos och den regionala utplaceringen
25372: som gäller ett nytt byggnadsprojekt skall inges        av projekt som planeras av alla de organisationer
25373: till social- och hälsovårdsministeriet före ut-        vilka har ansökt om understöd.
25374: gången av mars. En ansökan som gäller något               En arbetsgrupp har tillsatts för att utreda
25375: annat ändamål inlämnas före utgången av sep-           investeringar i rehabiliteringsanstalter. På basen
25376: tember. Penningautomatföreningens styrelse an-         av arbetsgruppens utredning kan man, då under-
25377: för, på basen av ansökningarna och efter att ha        stöd nästa gång utdelas, ta ställning tili enskilda
25378: hört sakkunniga, före den påföljande 15 januari        investeringsprojekt. Avsikten är att utreda vilka
25379: ett förslag tili statsrådet om fördelning av under-    projekt som är anhängiga inom de organisationer
25380: stöden, och till en riktgivande pian rörande           som ansöker om penningautomatunderstöd,
25381: fördelningen av understöd för de följande tre          samt på den kommersiella och den offentliga
25382: åren. Statsrådet beslutar på framställning av          sektorn. Vidare uppskattas behovet av att bygga
25383: social- och hälsovårdsministeriet om hur Pen-          ut rehabiliteringstjänsterna, varvid uppmärksam-
25384: ningautomatföreningens avkastning skall använ-         het fästs bl.a. vid frågor som gäller graden av
25385: das.                                                   vård samt den regionala utplaceringen.
25386: 
25387:      Helsingfors den 21 juli 1987
25388: 
25389:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25390:                                                  1987 vp.
25391: 
25392: Kirjallinen kysymys n:o     147
25393: 
25394: 
25395: 
25396: 
25397:                                     Pulliainen ym.: Tehtaiden myrkkypäästöjen estämisestä
25398: 
25399: 
25400:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25401: 
25402:     Suomalaisille teollisuuslaitoksille sattuu nykyi-      Tehdaslaitosten johtajien moraali on natssa
25403: sin tuon tuostakin "inhimillisiksi erehdyksiksi"        asioissa ilmiselvästi höllentynyt, kun tapauksista
25404: usein luonnehdittuja "vahinkoja", joissa luon-          ei seuraa muuta kuin huonoimmassakaan ta-
25405: nolle ja ihmiselle joko myrkyllisiä tai muutoin         pauksessa vain hiukan kiusallista julkisuutta pai-
25406: ongelmallisia aineita joutuu tehtaiden putkisto-        kallisessa, joskus jopa Helsingin lehdistössä.
25407: jen tai säiliöiden ulkopuolelle. Tapahtuman laa-           Ainoa "lääke" tähän huolestuttavaan tilantee-
25408: juus ja vaikutusten kestoaika riippuvat sattumas-       seen on, että näistä huolimattomuuksista seuraa
25409: ta ja sisältävät mahdollisena vaihtoehtona suuren       tuntuva rangaistus.
25410: luokan katastrofin.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25411:     Otamme yhden tuoreen esimerkin. Touko-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25412: kuun 25. päivänä 1987 pääsi Veitsiluodon Oulun          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25413: tehtailta ''karkuun'' natriumaluminaattia, jonka        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25414: vaikutuksesta Oritkarin alueella kuoli meressä
25415: ainakin suurehko määrä kaloja, erityisesti kuorei-                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
25416: ta.                                                            miin, joilla ennaltaestetään luonnolle
25417:                                                                myrkyllisten nesteiden päästöt valtionyh-
25418:                                                                tiöiden ja muilta tehdaslaitoksilta?
25419: 
25420:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
25421: 
25422:                        Erkki Pulliainen                          Eero Paloheimo
25423:                        Osmo Soininvaara                          Pekka Haavisto
25424: 
25425: 
25426: 
25427: 
25428: 270725R
25429: 2                                     1987 vp. -      KK n:o    147
25430: 
25431: 
25432: 
25433: 
25434:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25435: 
25436:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          repeäminen tai puhkeaminen aiheuttaa vakavan
25437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaaran. Omat vaaransa aiheuttavat tehtaan
25438: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         kemikaalikuljetukset. Erityisesti kemikaalien las-
25439: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tauksen ja purkauksen yhteydessä sattuu vahin-
25440: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        koja. Tällaisesta päästöstä oli kysymys Veitsiluoto
25441: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     Oy:n Oulun tehtailla viime toukokuussa.
25442: myksestä n:o 147:                                         Satunnaispäästöjen haittojen eliminoimiseksi
25443:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-     tehtailta vaaditaan mm. erityisiä jätevesien vie-
25444:         miin, joilla ennaltaestetään luonnolle         märöintijärjestelyjä, riittäviä säiliötilavuuksia, säi-
25445:         myrkyllisten nesteiden päästöt valtionyh-      liöiden suoja-allastuksia, viemäreihin automaatti-
25446:         tiöiden ja muilta tehdaslaitoksilta?           sia seurantajärjestelmiä, joihin on yhdistetty hä-
25447:                                                        lytys häiriötilanteissa, sekä riittävän suuria altai-
25448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ta, jotka on tarkoitettu käyttöön nimenomaan
25449: ti seuraavaa:                                          häiriö tilanteissa.
25450:    Teollisuuslaitosten jätevesien johtamista vesis-       Tehtaiden satonnaispäästöjä ja kemikaalion-
25451: töön säännellään lähinnä vesioikeuksien antamil-       nettomuusriskiä kemikaalivarastoissa pyritään li-
25452: la lupapäätöksillä ja vesi- ja ympäristöhallituksen    säksi vähentämäan mm. siten, että valmistelta-
25453: antamilla ennakkoilmoituslausunnoilla. Näissä          vassa uudessa kemikaalilaissa on aikaisempia la-
25454: päätöksissä ja lausunnoissa on määritelty, kuinka      keja paremmin otettu huomioon tehtaissa käytet-
25455: suuri jätevesikuormitus kultakin teollisuuslaitok-     tävien kemikaalien ympäristövaarallisuus. Vesien-
25456: selta voidaan vesistöön laillisesti johtaa. Kuormi-    suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä anne-
25457: tusrajojen noudattamista seurataan mm. velvoite-       tun asetuksen (283 162) muutosehdotuksessa on
25458: tarkkailun avulla. Kuormitusrajojen lisäksi pää-       esitetty kemikaalivarastojen ottamista asetuksen
25459: töksissä ja lausunnoissa on yleensä erityisehto,       3 §:n luetteloon. Siinä luetellaan laitokset ja
25460: joka velvoittaa laitoksen ilmoittamaan asianomai-      toiminnot, joista on tehtävä ennakkoilmoitus.
25461: selle vesi- ja ympäristöpiirille viipymättä tavan-     Vesi-      ja    ympäristöhallituksessa      laaditaan
25462: omaisesta poikkeavasta päästöstä.                      kemikaalien varastointia koskevia vesiensuoje-
25463:    Vesiensuojelutoimet vähentävät jatkuvasti teh-      luohjeita sekä selvitetään kemikaalien riskinarvi-
25464: taiden prosessipäästöjä. Satunnaispäästöistä on        ointia.
25465: tullut yhä merkityksellisempi tekijä tehtaiden            Viranomaiset ovat siis ryhtyneet selvitys- ja
25466: kokonaispäästöjen aiheuttajana. Ne vaarantavat         lainsäädäntötoimiin, joilla on tarkoitus ennakolta
25467: myös lupaehtojen toteutumisen. Satunnaispääs-          ehkäistä muun muassa myrkyllisten nesteiden
25468: töjä sattuu eniten tehtaiden seisokkien tuntumas-      päästöt tehtaista ja kemikaalivarastoista. Jos toi-
25469: sa, kun prosessia ollaan pysäyttämässä tai käyn-       minnassa syyllistytään rikokseen, siitä seuraa
25470: nistämässä. Äkilliset muutokset prosessissa saatta-    muun muassa vesilain ja jätehuoltolain mukaan
25471: vat samoin johtaa suuriin päästöihin. Säiliön          tuntuva rangaistus.
25472: 
25473:     Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
25474: 
25475:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
25476:                                       1987 vp. -      KK n:o    147                                     3
25477: 
25478: 
25479: 
25480: 
25481:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25482: 
25483:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sönder medför detta en allvarlig fara. Fabrikernas
25484: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kemikalietransporter har sina egna risker. Det är
25485: den 11 juni 1987 tili vederbörande medlem av           särskilt i samband med lastningen och lossningen
25486: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      av kemikalier som olyckor sker. Ett sådant ut-
25487: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          släpp var det fråga om vid Veitsiluoto Oy:s
25488: mål nr 147:                                            fabriker i Uleåborg i maj.
25489:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-             För att skadorna av de tillfälliga utsläppen
25490:        der med vilka man på förhand kan för-           skall kunna elimineras fordras av fabrikerna bl.a.
25491:        hindra att statsbolagens fabriksanlägg-         särskilda avloppsregleringsarrangemang för av-
25492:        ningar och andra fabriksanläggningar            loppsvattnen, tillräckligt stora behållare, skydds-
25493:        släpper ut vätskor, som är giftiga för          bassänger runt behållarna, automatiska system
25494:        naturen?                                        för övervakning av avloppen, vilka skall vara så
25495:                                                        konstruerade att de alarmerar om störningar
25496:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inträffar, samt tillräckligt stora bassänger som
25497: anföra följande:                                       uttryckligen är avsedda att användas om stör-
25498:                                                        ningar inträffar.
25499:    Avledandet av avloppsvattnen från industri-
25500: anläggningarna tili vattendragen regleras närmast          Man försöker dessutom minska fabrikernas
25501: genom vattendomstolarnas tillståndsbeslut och          tillfälliga utsläpp och riskerna för kemikalie-
25502: de utlåtanden om förhandsanmälningarna som             olyckor i kemikalieupplagen genom att bl.a. i
25503: vatten- och miljöstyrelsen ger. 1 dessa beslut och     den nya kemikalielagen, som är under bered-
25504: utlåtanden fastställs storleken av den avloppsvat-     ning, bättre än i tidigare lagar beakta den fara
25505: tenbelastning som industrianläggningen lag-            för miljön som de kemikalier vilka används i
25506: enligt kan avleda tili vattendraget. Att gränserna     fabrikerna utgör. 1 ett förslag tili ändring av
25507: för belastningen iakttas övervakas bl.a. med           förordningen om förhandsåtgärder för skydd av
25508: hjälp av en obligationskontroll. Utöver gränserna      vatten (283/62) föreslås att kemikalieupplagen
25509: för belastningen innehåller besluten och utlåtan-      skall tas med i förteckningen i förordningens 3 §.
25510: dena dessutom i allmänhet ett särskilt villkor,        1 den uppräknas de inrättningar och funktioner
25511: enligt vilket anläggningen är skyldig att ofördröj-    om vilka förhandsanmälan skall göras. Vatten-
25512: ligen meddela vatten- och miljödistriktet om           och miljöstyrelsen utarbetar anvisningar för vat-
25513: utsläpp som avviker från det normala.                  tenskydd i samband med upplagring av kemika-
25514:    Tack vare vattenskyddsåtgärderna minskar fa-        lier samt utreder hur den risk som kemikalierna
25515: brikernas processutsläpp hela tiden. De tillfälliga    medför skall kunna uppskattas.
25516: utsläppen utgör en allt betydelsefullare del av            Myndigheterna har således gjort utredningar
25517: fabrikernas sammanlagda utsläpp. De utgör ock-         och vidtagit lagstiftningsåtgärder i syfte att på
25518: så en risk för att villkoren i tillstånden inte        förhand förebygga bl.a. utsläpp av giftiga vätskor
25519: uppfylls. Tillfälliga utsläpp sker mest i anslut-      från fabriker och kemikalieupplag. Om någon i
25520: ning tili fabrikernas driftstopp, när man håller på    samband med en dylik verksamhet gör sig skyl-
25521: att stanna eller sätta i gång processen. Plötsliga     dig tili brott, medför detta bl.a enligt vattenla-
25522: förändringar i processen kan likaså leda tili stora    gen och lagen om avfallshantering kännbara
25523: utsläpp. Om en behållare får sprickor ellet går        straff.
25524: 
25525:      Helsingfors den 22 juli 1987
25526: 
25527:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
25528:                                                1987 vp.
25529: 
25530: Kirjallinen kysymys n:o 148
25531: 
25532: 
25533: 
25534: 
25535:                                   Pulliainen ym.: Sähköyhtiöiden veivoittamisesta ostamaan tuulivoi-
25536:                                      malla tuotettua sähköä
25537: 
25538: 
25539:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25540: 
25541:    Antaessaan vastauksen kirjalliseen kysymyk-        hintaan, on kivihiilivoimalan oltava tuotantota-
25542: seen n:o 38 kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka      valtaan saastutusta aiheuttamaton (siis varustettu
25543: Suominen ilmoitti, että ''KTM on käynnistänyt         mm. rikinpoistolaitteilla).
25544: 3-5 vuotta kestävän tuulivoiman suurvoimatuo-
25545: tannon mahdollisuuksia selvittävän tutkimus-             Suomessakin eräät yksityiset sijoittajat ovat
25546: hankkeen''. Tällainen monipuolinen tutkimus           kiinnostuneita sijoittamaan ympäristöään saastut-
25547: on sinällään paikallaan, olletikin kun siinä on       tamattomaan tuulivoimatuotantoon, mutta on-
25548: mukana alan tutkimuslaitoksia ja tuulivoimaloi-       gelmana on, että sähköyhtiöt suhtautuvat nihke-
25549: den rakentamisesta kiinnostuneita yrityksiä.          ästi sähkön pientuottajiin. Maassamme tarvittai-
25550:                                                       siinkin laki, joka velvoittaa sähköyhtiöt ostamaan
25551:    Keskustelu kansalaisten keskuudessa tuulivoi-
25552:                                                       pientuottajien tuottaman sähkön yleiseen verk-
25553: man käytöstä jatkuu tämän rinnalla. Erikoista
25554:                                                       koon hintaan, jonka esim. valtioneuvosto määrää
25555: pontta tälle keskustelulle antavat ulkomailta saa-
25556:                                                       huomioon ottaen sen, ettei tuulivoimalla sähköä
25557: puvat viestit.
25558:                                                       tuotettaessa saastuteta luontoa ja ihmisten hen-
25559:    Tanskassa tuulivoimaloiden valmistus työllistää    gittämää ilmaa.
25560: yli 2 000 ihmistä ja maa saa vientitulojakin
25561: tuulivoimaloista yli miljardi kruunua vuodessa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25562: Yhdysvalloissa kytkettiin tämän vuosikymmenen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25563: alkupuolella yleiseen sähköverkkoon noin viides-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25564: sä vuodessa yli 13 000 tuulivoimalaa, yhteistehol-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25565: taan 1 100 MW. Toiminta perustuu yksityiseen
25566: sijoitustoimintaan, mikä viittaa siihen, että se on            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisen lain-
25567: taloudellisesti kannattavaa. Sijoitusten yhteis-             säädännön valmisteluun, joka veivoittaisi
25568: määräksi Yhdysvalloissa on arvioitu 1, 6 miljardia           sähköyhtiöt ostamaan valtioneuvoston
25569: dollaria.                                                    vahvistamaan, perusteiltaan hyväksyttä-
25570:    Kun verrataan tuulen avulla tuotetun sähkön               vään hintaan tuulivoimaloilla tuotetun
25571: hintaa esim. kivihiilen avulla tuotetun sähkön               sähkön?
25572: 
25573:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
25574: 
25575:           Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto                 Eero Paloheimo
25576: 
25577: 
25578: 
25579: 
25580: 270689C
25581: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 148
25582: 
25583: 
25584: 
25585: 
25586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25587: 
25588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mon ja Haaviston kirjalliseen kysymykseen n:o 38
25589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koskien tuulivoimaloiden kehitystyötä ja käytön
25590: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       lisäämistä toin esille, että tuulienergialla voi
25591: jeenne n:o 682 ohella toimittanut valtioneuvos-      tulevaisuudessa olla vain muuta sähkö- ja ener-
25592: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    giahuoltoa täydentävä, vaatimattomaksi jäävä
25593: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    rooli. Totesin edelleen, että tähän mennessä
25594: sesta kysymyksestä n:o 148:                          tehtyjen tutkimusten tulokset eivät anna riittävää
25595:                                                      pohjaa ryhtyä suurimittaiseen tuulivoimatuotan-
25596:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisen lain-     toon.
25597:        säädännön valmisteluun, joka veivoittaisi        Kauppa- ja teollisuusministeriö onkin käynnis-
25598:        sähköyhtiöt ostamaan valtioneuvoston          tänyt em. vastauksessani mainitun 3-5 vuotta
25599:        vahvistamaan, perusteiltaan hyväksyttä-       kestävän tuulivoiman suurtuotannon mahdolli-
25600:        vään hintaan tuulivoimaloilla tuotetun        suuksia selvittelevän tutkimushankkeen.
25601:        sähkön?                                          Kun tämän hetken tietämyksen mukaan tuuli-
25602:                                                      voiman osuus ei maassamme tule olemaan mi-
25603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kään merkittävä ja kun em. tutkimus on vielä
25604: seuraavaa:                                           kesken, ei hallitus ole harkinnut lainsäädännön
25605:   Aikaisemmin tänä vuonna vastauksessani kan-        valmistelua sähköyhtiöiden veivoittamiseksi osta-
25606: sanedustajat Pulliaisen, Soininvaaran, Palohei-      maan tuulivoimaloilla tuotettua sähköä.
25607: 
25608:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1987
25609: 
25610:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri likka Suominen
25611:                                       1987 vp. -     KK n:o 148                                         3
25612: 
25613: 
25614: 
25615: 
25616:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25617: 
25618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa, framhöll jag att vindenergin i framtiden
25619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        endast kan ha en obetydlig roll som komplement
25620: 682 av den 11 juni 1987 tili vederbörande             tili den övriga el- och energiförsörjningen. Vidare
25621: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    konstaterade jag att resultaten av de undersök-
25622: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade         ningar som gjorts hittills inte ger en tillräcklig
25623: spörsmål nr 148:                                      grund för inledande av produktion av vindkraft i
25624:                                                       stor skala.
25625:           Har Regerinen för avsikt att börja bere-
25626:        da en sådan lagstiftning som förpliktar            Handels- och industriministeriet har också star-
25627:        elbolagen att köpa den el som produceras       tat det 3-5-åriga forskningsprojekt som syftar
25628:        med vindkraftverk tili ett pris som fast-      tili att utreda möjligheterna tili storproduktion
25629:        ställs av statsrådet och vars grunder är       av vindkraft och som omnämns i mitt tidigare
25630:        godtagbara?                                    svar.
25631:                                                          Då vindkraftens andel i vårt land enligt den
25632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kunskap vi har i dag inte kommer att vara av
25633: anföra följande:                                      någon större betydelse och då den ovan nämnda
25634:    1 mitt svar tidigare i år på riksdagsmännen        undersökningen ännu inte har slutförts, har rege-
25635: Pulliainens, Soininvaaras, Paloheiroos och Haa-       ringen inte för avsikt att bereda någon lagstift-
25636: vistos spörsmål nr 38, vilket gällde utveckandet      ning, som förpliktar elbolagen att köpa el, som
25637: av vindkraftverken och en ökad användning av          produceras i vindkraftverk.
25638: 
25639:      Helsingfors den 1 juli 1987
25640: 
25641:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
25642: 1
25643: 1
25644:  1
25645:   1
25646:   1
25647:    1
25648:     1
25649:     1
25650:      1
25651:       1
25652:       1
25653:        1
25654:         1
25655:         1
25656:          1
25657:           1
25658:           1
25659:            1
25660:             1
25661:             1
25662:              1
25663:               1
25664:               1
25665:                1
25666:                                               1987 vp.
25667: 
25668: Kirjallinen kysymys n:o 149
25669: 
25670: 
25671: 
25672: 
25673:                                   Vihriälä ym.: Diakonien kelpoisuudesta sosiaalityön tehtäviin
25674: 
25675: 
25676:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25677: 
25678:    Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehdoista pää-       Asemksen (888/83) 17 §:n mukaan pätevöity-
25679: tettiin asetuksilla (944/80, 945/80 ja 963/80),      miskoulutusta tullaan järjestämään vuoteen 1990
25680: jotka tulivat voimaan 1.1.1981. Asetusten mu-        saakka. Tutkintonsa vuoden 1983 loppuun men-
25681: kaan kelpoisuustasovaatimus korotettiin korkea-      nessä suorittaneille diakoneille pätevöitymiskou-
25682: koulututkintoon. Sosiaalityöntekijän kelpoisuu-      lutus antaa kelpoisuuden kaikkiin sosiaalityön
25683: den antavien mtkintojen joukosta poistettiin         virkoihin, myös hallinnollisiin (sosiaalijohtaja,
25684: mm. hyvin arvostettu opistoasteinen nuoriso- ja      -sihteeri, jne.). Mutta näillä näkymillä vuoden
25685: sosiaalityön, myöhemmin diakonia- ja sosiaali-       1983 loppuun mennessä tutkintonsa suorittaneis-
25686: työn mtkinto (diakonimtkinto). Asemsten mu-          ta ja pätevöitymiskoulumkseen halukkaista kaik-
25687: kaan sosiaalityöntekijän tehtävissä 1.1.1981 toi-    ki eivät ennätä suorittaa koulutusta määräaikaan
25688: mineet diakonit olivat kelpoisia vastaavaan vir-     mennessä. Vaikeutena ovat lähinnä pienet koulu-
25689: kaan.                                                tuskiintiöt.
25690:    Vähän myöhemmin eli 1.6.1981 tulivat voi-            Nykyisin tutkintovaatimusten (samat kuin en-
25691: maan asetukset (326/81 ja 327 /81). Näillä ase-      nen asemksen (888/83) voimaantuloa) mukaan
25692: tuksilla kelpoisuusehtoja lievennettiin niin, että   opiskelleita diakoneja on valmismnut vuoden
25693: myös diakonit olivat tietyin rajauksin kelpoisia     1983 jälkeenkin, ja viimeiset valmistuvat v. 1990.
25694: sosiaalityön virkoihin, lähinnä asiakastyöhön.       Kelpoisuuksien osalta tämä ryhmä on varsinaisen
25695: Asetukset (326/81 ja 327 /81) olivat voimassa        väliinputoajan asemassa. Tutkinto ei anna ase-
25696: 31.12.1983 saakka.                                   tuksen (888/83) mukaista sosiaalityöntekijän kel-
25697:    Asetuksissa (245/82 ja 257 /82) mainittu sosi-    poisuutta. Pätevöitymiskoulutukseen päästäkseen
25698: aalityön pätevöitymiskoulums antaa kelpoisuu-        tulee olla kahden vuoden työkokemus sosiaali-
25699: den kaikkiin sosiaalityön virkoihin, myös diako-     työstä. Miten hankkia tarvittava työkokemus,
25700: neille. Sosiaalihallituksen vuonna 1982 tekemän      kun ei ole kelpoinen? Toisaalta viimeiset nykyis-
25701: selvityksen mukaan siihen mennessä diakonitut-       ten tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat dia-
25702: kinnon suorittaneista n. 250 oli halukasta suorit-   konit valmistuvat vuonna 1990 eli samana vuon-
25703: tamaan pätevöitymiskoulumksen. Tähän men-            na kuin pätevöitymiskoulums päättyy. Vuosina
25704: nessä pätevöitymiskoulumksen on suorittanut n.       1984-1990 valmistuneita tai valmistuvia diako-
25705: 70-75 diakonia.                                      neja on noin 300.
25706:    1.1.1984 mli voimaan asetus sosiaalihuollon          Samanaikaisesti em. ongelmien kanssa valta-
25707: ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (A       kunnassa on yhä kasvava pula koulutemista sosi-
25708: 888/83). Asetuksen 17 §:n ja edelleen sovelta-       aalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijöiden vajaus
25709: misohjeiden mukaan diakonit ovat kelpoisia seu-      koskettaa erityisesti tiettyjä alueita kuten pääkau-
25710: raaviin sosiaalityöntekijän virkoihin, mikäli tut-   punkiseutua. Kaupunkiliiton tietojen mukaan
25711: kinto on suoritettu vuoden 1983 loppuun men-         vuoteen 1990 mennessä sosiaalityöntekijöiden va-
25712: nessä:                                               jaus pääkaupunkiseudulla mlee olemaan noin
25713:                                                      400. Toisaalta siis on pula sosiaalityöntekijöistä ja
25714:    - sosiaalitarkkaajat ja kunnan muut sosiaali-     toisaalta 300 ammatillisen koulutuksen saanutta
25715: työntekijät                                          sosiaalityöntekijää on vailla muodollista kelpoi-
25716:    - huoltoalan, a-klinikan ja nuorisoaseman         suutta.
25717: johtajat                                                Diakonien kannalta epäoikeudenmukainen ti-
25718:    - hoitokodin, huoltokodin ja muun päihde-         lanne voitaisiin korjata esimerkiksi muuttamalla
25719: huollon toimintayksikön johtajat.                    asetusta (888/83) niin, että vuosina 1984-1990
25720: 
25721: 2707092
25722: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 149
25723: 
25724: valmistuneet diakonit salSlvat tutkinnon perus-              Mihin toimenpttelSltn Hallitus aikoo
25725: teella vastaavat kelpoisuudet kuin vuoden 1983             ryhtyä vuosina 1984-1990 valmistunei-
25726: loppuun mennessä valmistuneet diakonit. Sa-                den ja valmistuvien diakonien kelpoisuu-
25727: massa yhteydessä asetuksen 17 §:stä poistettaisiin         den määrittelemiseksi samaksi kuin en-
25728: pätevöitymiskoulutuksen takaraja.                          nen vuotta 1983 valmistuneiden, sekä
25729:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25730: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  aikooko Hallitus jatkaa sosiaalityönte-
25731: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           kijöiden pätevöitymiskoulutusta vuoden
25732: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  1990 jälkeen?
25733: 
25734:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
25735: 
25736:         Jukka Vihriälä                  Lea Kärhä                    Tina Mäkelä
25737:                                         1987 vp. -      KK n:o 149                                      3
25738: 
25739: 
25740: 
25741: 
25742:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25743: 
25744:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vaan virkaan. Siirtymäsäännöksin turvattiin mm.
25745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ennen vuoden 1983 loppua valmistuneille diako-
25746: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          neille kelpoisuus esimerkiksi sosiaalitoimistojen
25747: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ja päihdehuollon toimintayksiköiden asiakastyötä
25748: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tekevien sosiaalityöntekijöiden virkoihin (L 944/
25749: Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       80, A 945/80, A 963/80, A 326/81, A 327 /81).
25750: myksestä n:o 149:                                          Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-
25751:                                                         poisuusehdoista annettu asetus (888/83) ja sosi-
25752:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25753:                                                         aalihallituksen sen perusteella antamat ohjeet
25754:         ryhtyä vuosina 1984-1990 valmistunei-
25755:                                                         turvaavat edelleen diakonien aseman samalla ta-
25756:         den ja valmistuvien diakonien kelpoisuu-
25757:                                                         voin kuin vuoden 1981 säädökset.
25758:         den määrittelemiseksi samaksi kuin en-
25759:         nen vuotta 1983 valmistuneiden, sekä               Diakonien erityisasema on otettu huomioon
25760:            aikooko Hallitus jatkaa sosiaalityönte-      sekä pätevöitymiskoulutusta että kelpoisuusehto-
25761:         kijöiden pätevöitymiskoulutusta vuoden          jen siirtymäsäädöksiä laadittaessa.
25762:         1990 jälkeen?                                      Ensiksikin ennen vuotta 1984 valmistuneet
25763:                                                         diakonit ovat ilman sosiaalityön työkokemusta ja
25764:                                                         pätevöitymiskoulutusta edelleen kelpoisia sosiaa-
25765:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lityön asiakastyön virkoihin sekä päihdehuollossa
25766: ti seuraavaa:                                           myös toimintayksikön johtotehtäviin. Näin on
25767:    Sosiaalihuolto on viime vuosikymmenenä voi-          haluttu turvata niiden aikaisemmin diakonikou-
25768: makkaasti laajentunut ja monipuolistunut. Alan          lutuksen saaneiden ja 1.1.1981 diakoniksi opis-
25769: henkilöstö on 15 vuoden aikana kolminkertaistu-         kelleiden asema, jotka koulutukseen hakeutues-
25770: nut. Tällä hetkellä sosiaalihuollon tehtävissä toi-     saan olivat suunnitelleet työtä sosiaalihuollossa,
25771: mii noin 100 000 työntekijää. Asiakastyötä teke-        jossa ei tuolloin ollut tiukkoja kelpoisuusehtoja.
25772: viä sosiaalityöntekijöitä sosiaalihuollossa oli vuo-       Toiseksi niille diakoneille, jotka olivat
25773: den 1984 lopussa 2 100. Vuoden 1984lopussa on           1.1.1981 opiskelemassa diakoneiksi, annettiin
25774: puolella koko henkilöstöstä ollut ammatillista          mahdollisuus päästä pätevöitymiskoulutukseen
25775: koulutusta. Sosiaalityössä ammattikouluttamatto-        ilman kahden vuoden työkokemusta sosiaalityös-
25776: mien osuus oli pienin.                                  sä, mikä vaaditaan mm. nuorisotyön tutkinnon
25777:    Sosiaalihuollon tehtäviin on useita erilaisia        ja humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon
25778: koulutuksia: korkeakoulutasoinen sosiaalityönte-        suorittaneilta.
25779: kijäin koulutus, sosiaalialan keskiasteen koulu-           Työvoimapulan takia sosiaalityöntekijöiden pä-
25780: tukset (joista sosiaalikasvattajan, kehitysvammais-     tevöitymiskoulutusta jatkettiin vuodesta 1987
25781: ten ohjaajan, sosiaaliohjaajan ja diakonin koulu-       vuoden 1990 loppuun (Asetus 888/83).
25782: tukset ovat opistoasteisia; kodinhoitajan, päivä-          Vuoden 1981 jälkeen diakoniksi opiskelevat
25783: hoitajan ja kehitysvammaisten hoitajan kouluas-         ovat tienneet, etteivät he ole kelpoisia sosiaali-
25784: teisia), lastentarhanopettajien koulutus sekä per-      työntekijän virkoihin. Näin ollen heille ei ole
25785: hepäivähoitajan ja kotiavustajan kurssit.               syntynyt mitään erityistä "oikeutta" saada sosi-
25786:    Sosiaalihuollon tehtävissä työskentelevän hen-       aalityöntekijän kelpoisuutta. Ne diakonit, joilla
25787: kilöstön kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella       on kahden vuoden työkokemus sosiaalityössä,
25788: (888/8 3), joka tuli voimaan 1. 1. 1984. Tähän          voivat hakeutua pätevöitymiskoulutukseen sa-
25789: asetukseen koottiin aiemmin eri säädöksissä sää-        malla tavoin kuin sosiaali- ja terveysministeriön
25790: dellyt sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuus-          ohjeissa luetellut muun tutkinnon, mm. soveltu-
25791: ehdot.                                                  van ylemmän kandidaattitutkinnon tai humanis-
25792:    Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehdoiksi oli jo     tisten tieteiden kandidaatin tutkinnon, yhteis-
25793: vuodesta 1981 lukien säädetty korkeakoulutut-           kunnallisen tutkinnon tai nuorisotyön tutkinnon,
25794: kinto. Samalla turvattiin jo viroissa olleille koulu-   sosiaalikasvattajan tai sosiaalihoitajan tutkinnon
25795: tuksesta riippumatta kelpoisuus omaan ja vastaa-        suorittaneet henkilöt.
25796: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 149
25797: 
25798:    Työkokemusta sosiaalityöntekijän tehtävissä on        Ammatillisen koulutuksen saaneiden osuuden
25799: mahdollista hankkia mm. viransijaisuuksilla ja        lisääntyessä sosiaalihuollossa, erityisesti sosiaali-
25800: avoimen viran hoidolla, joita molempia työvoi-        alan keskiasteen koulutuksen käynnistyttyä, tarvi-
25801: mapulan takia on tarjolla runsaasti.                  taan ohjaus- ja koordinointitehtävissä sosiaali-
25802:    Pätevöitymiskoulutuksen sosiaalityöntekijäksi      työntekijöiltä laajoja ja teoreettisia tietoja. Lisäksi
25803: on suorittanut yli sata diakonia. Uudentyyppi-        sosiaalityön perinteisten asiakastyön tehtävien
25804: seen, työn ohessa suoritettavaan pätevöitymis-        hoitaminen ja laajenevat vaikutustehtävät edel-
25805: koulutukseen on otettu ensisijaisesti niitä henki-    lyttävät ongelmien ja niiden yhteyksien syvempää
25806: löitä, joilla on ollut suoritettuna ns. pätevöity-    hallintaa eli korkea-asteen koulutusta. Sosiaali-
25807: miskoulutukseen kuuluvat yleisopinnot tai ap-         huollon kehittäminen vaatii myös paikallista tut-
25808: probaturarvosanat. Tästä syystä osa diakoneja on      kimus- ja kokeilutoimintaa, joka edellyttää kor-
25809: jäänyt järjestettyjen kurssien ulkopuolelle. Päte-    kea-asteen koulutusta.
25810: vöitymiskoulutukseen on ollut vuosittain yli kol-        Näistä syistä sosiaali- ja terveysministeriö kat-
25811: minkertainen määrä hakijoita kuin mitä on voitu       soo, että sosiaalityöntekijällä tulee olla korkea-
25812: ottaa koulutukseen.                                   asteen koulutus eikä pidä tarkoituksenmukaisena
25813:                                                       laajentaa sosiaalityöntekijöiden kelpoisuutta kos-
25814:    Vuosina 1984-1990 valmistuvat diakonit ovat
25815:                                                       kemaan vuosina 1984-1990 valmistuvia diako-
25816: kelpoisia asetuksen (888/83) perusteella sellaisiin
25817:                                                       nep.
25818: sosiaalihuollon virkoihin, joihin vaadittavana,
25819:                                                          Sosiaalityöntekijäpulan poistamiseksi on suun-
25820: tehtävään soveltuvana tutkintona diakonikoulu-
25821:                                                       niteltu laaja pätevöitymiskoulutusohjelma ja so-
25822: tusta voidaan pitää. Tällaisia ovat mm. asumis-
25823:                                                       veltuvan ylemmän kandidaattitutkinnon suoritta-
25824: palveluyksiköiden johtajan virat.
25825:                                                       neiden henkilöiden ns. väliaikainen sosiaalityön
25826:    Sosiaalityöntekijöiden tehtävät ovat voimak-       koulutus. Ne on suunniteltu päättymään vuonna
25827: kaasti muuttuneet ja muuttuvat edelleen: talou-        1990. Sosiaalityöntekijän koulutusta järjestävistä
25828: dellisen avun ja muiden konkreettisten palvelu-       korkeakouluista 1990-luvulla valmistunee työvoi-
25829: jen välittämisen rinnalle ovat nousseet ihmisten      matarpeeseen nähden riittävästi sosiaalityönteki-
25830: vuorovaikutussuhteissa ilmenevien häiriöiden lie-     jöitä. Opetusministeriön sosiaalityöntekijöiden
25831: vittäminen, yksilöiden ja perheiden kanssa työs-      koulutustarvetyöryhmä selvitti asiaa vuonna 1986
25832: kentelyn rinnalle yhteisöjen toimivuuteen vaikut-     (OPM 1986:8) ja osaa työryhmän tekemistä eh-
25833: taminen sekä asiakastyössä saatavan tiedon käyt-      dotuksista on jo alettu toteuttaa. Sosiaalityönte-
25834: täminen laajemmin yhdyskuntien toiminnan              kijöiden vaihtuvuuteen yms. tulisi lisäksi puuttua
25835: suunnittelussa hyvinvoinnin edistämiseksi, ongel-     työn uudelleen organisoinnilla, työnohjausjärjes-
25836: mien poistamiseksi ja lieventämiseksi.                telyin ja palkkaratkaisuin kuten sosiaali- ja ter-
25837:    Sosiaalityöntekijän koulutus on 1980-luvulla       veysministeriön työryhmä on esittänyt (STM
25838: laajentunut siten, että tällä hetkellä koulutusta      1985:28).
25839: järjestetään kuudessa korkeakoulussa. Lisäksi            Sosiaalityöntekijöiden pätevöitymiskoulutuk-
25840: koulutus alkaa Joensuun yliopistossa syksyllä         sesta ja väliaikaiskoulutuksesta 1990-luvulla va-
25841: 1987. Sosiaalihuoltajakoulutusta, joka johtaa         pautuvat voimavarat tarvitaan alan jatkokoulu-
25842: alempaan korkeakoulututkintoon, järjestetään          tukseen ja kehittämistyöhön. Vapautuvia voima-
25843: enää ainoastaan ruotsinkielisenä koulutuksena,        varoja ei siten ole tarkoituksenmukaista käyttää
25844: muu sosiaalityön koulutus sisältyy ylempään kor-      peruskoulutuksen väliaikaiseen täydentämiseen
25845: keakoulututkintoon.                                   vuoden 1990 jälkeen.
25846: 
25847:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
25848: 
25849:                                                                               Ministeri Tarja Halonen
25850:                                         1987 vp. -     KK n:o 149                                        5
25851: 
25852: 
25853: 
25854: 
25855:                                  Till Riksdagens Herr Talman
25856: 
25857:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           digt tryggades för dem som redan innehade en
25858: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tjänst behörighet för den egna tjänsten eller
25859: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av           motsvarande, oberoende av utbildning. Genom
25860: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      övergångsbestämmelser tryggades bl.a. behörig-
25861: dagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål          heten för diakoner som blivit färdiga före år 1983
25862: nr 149:                                                t.ex. för tjänster för socialarbetare med kundar-
25863:                                                        bete i socialbyråer och verksamhetsenheterna
25864:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     inom missbrukarvården (L 944/80, F 945/80, F
25865:           för att fastställa behörigheten för dia-     963/80, F 326/81, F 327/81).
25866:           koner som blivit och blir färdiga åren
25867:                                                           Förordningen om behörighetsvillkoren för yr-
25868:           1984-1990 så att den är den samma som
25869:                                                        kesutbildad personai inom socialvården (888/83)
25870:           för diakoner som blivit färdiga före år      och de anvisningar som socialstyrelsen utfärdat
25871:           1983 samt
25872:                                                        på basis av den tryggar fortfarande diakonernas
25873:              ämnar Regeringen fortsätta behörig-       ställning på samma sätt som författningarna av år
25874:           hetsutbildningen för socialarbetare efter    1981.
25875:           år 1990?                                        Diakonernas specialställning har tagits i be-
25876:                                                        aktande både då behörighetsutbildningen och
25877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        övergångsbestämmelserna för behörighetsvillko-
25878: anföra följande:                                       ren gjordes upp:
25879:    Sociaivården har under senaste decennium               För det första är diakoner som blivit färdiga
25880: kraftigt utvidgats och blivit mångsidigare. Perso-     före år 1984 och som saknar arbetserfarenhet av
25881: nalen inom branschen har tredubblats under 15          socialarbete och behörighetsutbildning fortfaran-
25882: år. För närvarande verkar inom uppgifterna inom        de behöriga för tjänsterna inom socialt kundarbe-
25883: sociaivården ca 100 000 arbetstagare. I slutet av      te samt inom missbrukarvården också för led-
25884: år 1984 fanns det inom socialvården 2 100 social-      ningsuppgifter i verksamhetsenheterna. På detta
25885: arbetare med kundbetjäningsarbete. I slutet av år      sätt har man velat trygga ställningen för dem
25886: 1984 hade hälften av hela personalen yrkesut-          som tidigare skaffat sig diakonutbildningen och
25887: bildning. De icke yrkesutbildades andel var            dem som studerat till diakon 1. 1. 1981, vilka då
25888: minst i socialarbete.                                  de sökte sig till utbildningen hade planerat att
25889:    Det finns många olika slags utbildning för          arbeta inom socialvården, där det inte på den
25890: uppgifterna inom socialvården: utbildning för          tiden fanns strama behörighetsvillkor.
25891: socialarbetare på högskolenivå, utbildning på             För det andra gavs de diakoner som 1.1.1981
25892: mellanstadiet för det sociala området (av vilka        studerade till diakoner möjlighet att delta i
25893: socialpedagog, handledare av urvecklingshämma-         behörighetsutbildning utan två års arbetserfaren-
25894: de, socialhandledare och diakon är på institutni-      het av socialarbete, vilket bl.a. krävs av dem som
25895: vå samt hemvårdare, dagvårdare och vårdare av          avlagt examen i ungdomsarbete och examen för
25896: urvecklingshämmade på skolnivå), utbildning för        kandidat i humanistiska vetenskaper.
25897: barnträdgårdslärare samt kurser för familjedag-           På grund av bristen på arbetskraft fortsattes
25898: vårdare och hemhjälpare.                               behörighetsutbildningen för socialarbetare från
25899:    Det stadgas genom förordning om behörig-            år 1987 till slutet av år 1990 (Förordning 888/
25900: hetsvillkoren för personai som arbetar med upp-        83).
25901: gifter inom socialvården (888/83) viiken trädde i        De som studerat till diakoner efter år 1981 har
25902: kraft 1.1.1984. I denna förordning samlades            varit medvetna om att de inte är behöriga för
25903: behörighetsvillkoren för personalen inom social-       socialarbetartjänster. Det har således inte upp-
25904: vården vilka tidigare funnits i olika författningar.   kommit någon särskild '' rätt'' för dem att erhålla
25905:    Som behörighetsvillkor för socialarbetare hade      behörighet för socialarbetare. De diakoner som
25906: redan år 1981 stadgats högskoleexamen. Samti-          har två års erfarenhet av socialarbete kan söka sig
25907: 6                                      1987 vp. -      KK n:o 149
25908: 
25909: till behörighetsutbildning på samma sätt som de        lägre högskoleexamen, anordnas numera enbart
25910: personer som avlagt andra examina, bl. a. en           på svenska, övrig utbildning i socialarbete ingår i
25911: lämplig högre kandidatexamen eller kandidat-           den högre högskoleexamen.
25912: examen i humanistiska vetenskaper, en samhälle-           Då andelen yrkesutbildade ökar inom social-
25913: lig examen eller examen i ungdomsarbete eller          vården, speciellt efter att utbildningen på mel-
25914: examen för socialpedagog eller socialvårdare vilka     lanstadiet för det socialområdet inletts, krävs det
25915: räknats upp i social- och hälsovårdsministeriets       av socialarbetarna vid styrnings- och koordine-
25916: anvisningar.                                           ringsuppgifter omfattande teoretiska kunskaper.
25917:     Man kan skaffa sig arbetserfarenhet av en          Dessutom förutsätter skötseln av uppgifterna det
25918: socialarbetares uppgifter genom att bl.a. sköta        traditionella kundarbetet inom socialarbetet och
25919: vikariat och vakanta tjänster. Det finns ett rikligt   de mera omfattande påverkningsuppgifterna ett
25920: utbud av båda på grund av bristen på arbets-           djupare bemästrande av problemen och deras
25921: kraft.                                                 samband dvs. utbildning på högskolenivå. Ut-
25922:     Över hundra diakoner har avlagt behörighets-       vecklandet av socialvården kräver också lokal
25923: utbildningen för socialarbetare. Till den nya          forsknings-     och     försöksverksamhet,    vilket
25924: typen av behörighetsutbildning som fullgörs vid        förutsätter utbildning på högskolenivå.
25925: sidan av arbetet har i första hand antagits perso-        Av dessa orsaker anser social- och hälsovårds-
25926: ner som avlagt de allmänna studier eller appro-        ministeriet att socialarbetare skall ha högskoleut-
25927: baturvitsord som hör till den s.k. behörighetsut-      bildning och anser det inte ändamålsenligt att
25928: bildningen. Av denna orsak har en del av               urvidga behörigheten för socialarbetare att gälla
25929: diakonerna blivit utanför de anordnade kurserna.       diakoner som blir färdiga åren 1984-1990.
25930: Till behörighetsutbildningen har det årligen fun-         För att avlägsna bristen på socialarbetare har
25931: nits över tre gånger så många sökande som det          det planerats ett omfattande behörighetsutbild-
25932: kunnat antas till utbildningen.                        ningsprogram och s.k. temporär socialarbetsut-
25933:     De diakoner som blir färdiga åren 1984-1990        bildning för personer som avlagt lämplig högre
25934: är på basis av förordningen 888/83 behöriga för        kandidatexamen. De har planerats att avslutas år
25935: sådana tjänster inom socialvården för vilka dia-       1990. Från de högskolor som anordnar utbild-
25936: konutbildningen är den examen som krävs och            ning för socialarbetare torde det under 1990-talet
25937: som anses lämplig. Sådana är bl.a. tjänsterna          bli färdiga tillräckligt många socialarbetare med
25938: som ledare för boendeserviceenheterna.                 hänsyn till behovet av arbetskraft. Undervis-
25939:    Uppgifterna för socialarbetare har ändrats          ningsministeriets arbetsgrupp för socialarbetarnas
25940: mycket och ändras fortfarande: vid sidan av            behov av utbildning utredde saken år 1986
25941: förmedling av ekonomisk hjälp och andra kon-           (OPM 1986:8) och en del av de förslag arbets-
25942: kreta tjänster har kommit lindring av störningar       gruppen gjort har redan börjat genomföras. Man
25943: som framkommer i människorelationer, vid sidan         borde dessutom ingripa i socialarbetarnas omsätt-
25944: av arbetet med individer och familjer stödjande        ning med omorganisering av arbetet, arbetsstyr-
25945: av gemenskapers funktionsduglighet samt utnytt-        ningsarrangemang och lönelösningar såsom so-
25946: jande av den information som erhålls i kundarbe-       cial- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp har
25947: tet på ett mera omfattande sätt vid planeringen        framlagt (STM 1985 :28).
25948: av samhällenas verksamhet i syfte att främja              De resurser som frigörs under 1990-talet från
25949: välfärden samt att avlägsna och lindra problem.        behörighetsutbildningen och den temporära ut-
25950:    Utbildningen för socialarbetare har under           bildningen för socialarbetare behövs för fortbild-
25951: 1980-talet utvidgats så att det för närvarande         ning och urvecklingsarbete inom branschen. Det
25952: anordnas utbildning i sex högskolor. Dessutom          är således inte ändamålsenligt att använda de
25953: inleds utbildning vid Joensuu universitet hösten       resurser som frigörs för temporär komplettering
25954: 1987. Utbildning av socialvårdare, som är en           av grundutbildningen efter år 1990.
25955: 
25956:      Helsingfors den 15 juli 1987
25957: 
25958:                                                                                Minister Tarja Halonen
25959:                                                   1987 vp.
25960: 
25961: Kirjallinen kysymys n:o 150
25962: 
25963: 
25964: 
25965: 
25966:                                      Paasilinna ym.: Jätepaperin keräykseen ja käyttöön liittyvistä ongel-
25967:                                         mista
25968: 
25969: 
25970: 
25971: 
25972:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25973: 
25974:    Kotikeräyspaperin talteenotto on Suomessa                Hallituksen esitykseen vuoden 1987 1 lisäme-
25975: taantunut huomattavasti. Syynä tähän on, että            noarvioksi sisältyvä 1 miljoona markkaa (mom.
25976: kotimaassa ei ole riittävästi teollista käsittelykapa-   35.13.62) kotikeräyspaperin markkinoinnin ja
25977: siteettia ja Euroopan vientimarkkinat ovat tyreh-        tuotekehityksen edistämiseksi on riittämätön, ei-
25978: tyneet. Paperinkeräys Oy on jo joutunut kuluvan          kä sillä ole mitään merkitystä paperinkeräystoi-
25979: vuoden alusta lukien rajoittamaan kotikeräyspa-          mintaa uhkaavan lamaantumisen estämiseksi. Pa-
25980: perin vastaanottoa noin 30 prosenttia vuosien            perinkerääjäyritykset ovat pieniä perheyrityksiä,
25981: 1985-86 tasosta. Tällöin kerättiin kotikeräyspa-         joilla ei ole aikaa ja varaa odottaa erilaisten
25982: peria noin 140 000 tn/v.                                 tuotekehi ttel yproj ektien tuloksia.
25983:    Nykytilanteen jatkuessa jäisi vuosittain noin            Ensi vaiheen supistustoimet kotikeräyspaperin
25984: 70 000 tonnin keräyspaperimäärä ottamatta tal-           vastaanotossa uhkaavat 50-70 keräily-yrityksen
25985: teen. Tämän välittömät taloudelliset vaikutukset         olemassaoloa (lähes puolet ammattikunnasta), ja
25986: olisivat seuraavat:                                      siten koko keräystoimintaa uhkaa vakava taantu-
25987:    - noin viidesosa nykyisestä koko jätepaperin          minen muidenkin kierrätettävien raaka-aineiden
25988: ja noin puolet kotikeräyspaperin keräystoimin-           kuin paperin kohdalla.
25989: nasta jäisi toteutumatta;                                   Syntyneessä kriisitilanteessa pikaiset toimet
25990:    - toimintansa lopettaisi noin 30 alan yritystä        ovat tarpeen paperinkeräysorganisaation toimin-
25991: ja työttömäksi jäisi noin 130-150 työntekijää;           nan ylläpitämiseksi. Kauppa- ja teollisuusminis-
25992:                                                          teriön paperinkeräystyöryhmä (Muistio, Helsinki
25993:    - valtion ja kuntien verotulojen menetys olisi
25994:                                                          1987) on esittänyt toimenpidepakettia, jonka
25995: yhteensä noin 7-9 milj. mk vuodessa;
25996:                                                          toteuttamisella paperinkeräystoiminta ja kotike-
25997:    - kiinteistöille ja taloyhtiöille aiheutuisi lisä-    räyspaperin käyttö pystytään pysyvästi turvaa-
25998: kustannuksia noin 22 milj. mk vuodessa kotike-           maan väliaikaisten toimenpiteiden avulla. Ehdo-
25999: räyspaperin toimittamisesta kaatopaikoille, sekä         tuksista keskeisin on kauppa- ja teollisuusminis-
26000:    - kansantalous menettäisi 20-30 milj. mk              teriön myönnettäväksi ehdotettu valtion laina
26001: (teollisuuden keräyspaperista maksama hinta)             jätepaperin siistauslaitoksen rakentamiseksi sano-
26002: vuodessa keräyspaperin raaka-ainearvon menetyk-          malehtipaperin tuotannon yhteyteen. Yksi tällai-
26003: senä.                                                    nen siistauslaitos (kapasiteetti 65 000-80 000
26004:    Välittömien taloudellisten vaikutusten ohella         tn/v) riittää poistamaan nykyisen ongelman pysy-
26005: seurauksena olisi laajoja jätehuoltopoliittisia vai-     västi.
26006: kutuksia. Paperinkeräystoiminnan perusedelly-               Edellisen hallituksen 3. 7.1986 tekemässä peri-
26007: tykset saattaisivat romahtaa. Huomattava osa             aatepäätöksessä jätteiden hyödyntämisen kehittä-
26008: väestöstä osallistuu keräystoimintaan; ylitarjonta-      misestä asetettiin konkreettiseksi tavoitteeksi
26009: ongelma johtuu juuri väestön aktiivisesta keräys-        kotikeräyspaperin        talteenoton   nostaminen
26010: toiminnasta. Jos valtio ei tässä tilanteessa osallistu   100 000-120 000 tonnia vuodessa. Jos tästä ta-
26011: ylitarjontaongelman ratkaisemiseen, merkitsisi se        voitteesta nyt luovutaan, merkitsee se hallituksen
26012: kielteistä suhtautumista kansalaisten yleisesti          ja koko valtiovallan uskottavuuden menettämistä
26013: omaksumaan toimintaan.                                   kansalaisten silmissä.
26014: 
26015: 2707322
26016: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 150
26017: 
26018:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         siihen liittyvistä periaatteellisesti vaikeista
26019: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ongelmista, joilla voi olla kauaskantoiset
26020: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          seuraukset koko jätteiden hyödyntämisen
26021: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 kehittämiseen, ja
26022:                                                              mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
26023:          Onko Hallitus tietoinen jätepaperin              tus aikoo ryhtyä näiden ongelmien ratkai-
26024:        keräyksen ja käytön kriisitilanteesta ja           semiseksi?
26025: 
26026:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1987
26027: 
26028:         Reino Paasilinna               Esko Helle                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
26029:         Erkki Pulliainen               Matti Saarinen                Jouni J. Särkijärvi
26030:         Tuulikki Hämäläinen            Mats Nyby                     Sinikka Mönkäre
26031:          Markku Pohjola                Jouni Backman                 Saara-Maria Paakkinen
26032:         Virpa Puisto                   Riitta Myller                 Antti Kalliomäki
26033:         Reijo Lindroos                 Timo Roos                      Matti Vähänäkki
26034:         Jukka Roos                     Heikki Rinne                  Eero Paloheimo
26035:         Osmo Soininvaara               Lea Mäkipää                   Marita Jurva
26036:         Ilkka-Christian Björklund      Lea Savolainen                Matti Luttinen
26037:         Pekka Haavisto                 Sulo Aittoniemi               Iiris Hacklin
26038:         Jussi Ranta                    Pertti Hietala                Riitta Järvisalo-Kanerva
26039:         Pentti Lahti-Nuuttila          Mikko Elo                     Kari Urpilainen
26040:         Seija Karkinen                 Pirjo Ala-Kapee               Sakari Knuuttila
26041:         Marja-Liisa Tykkyläinen        Heikki Riihijärvi             Esko Almgren
26042:         Arja Alho                      Eeva-Liisa Moilanen           Markus Aaltonen
26043:         Arto Lapiolahti                Risto Ahonen                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
26044:         Kerttu Törnqvist               Jouko Skinnari                Urpo Leppänen
26045:         J. Juhani Kortesalmi           Anna-Kaarina Louvo            Pirjo Rusanen
26046:         Sirpa Pietikäinen              Jorma Fred                    Anneli Taina
26047:         Kalevi Lamminen                Riitta Uosukainen             Riitta Saastamoinen
26048:         Tapio Holvitie                 Kimmo Sasi                    Riitta Jouppila
26049:         Liisa Hilpelä                  Eva-Riitta Siitonen           Kaarina Dromberg
26050:         Martti Tiuri                   Lea Kärhä                     Keijo Jääskeläinen
26051:         Matti Lahtinen                 Maunu Kohijoki                Päivi Varpasuo
26052:         Tuula Linnainmaa               Anssi Rauramo                 Sauli Niinistö
26053:          Kirsti Ala-Harja              Tauno Valo                    Ole Wasz-Höckert
26054:         Per-Henrik Nyman               Jörn Donner                   Marjatta Stenius-Kaukonen
26055:         Esko-Juhani Tennilä            Esko Seppänen                 Raila Aho
26056:         Pauli Uitto                    Claes Andersson               Timo Laaksonen
26057:         Vappu Säilynoja                Juhani Vähäkangas             Pertti Lahtinen
26058:         Pekka Leppänen                 Jarmo Wahlström               Heli Astala
26059:         Lauha Männistö                 Anna-Liisa Jokinen            Tellervo Renko
26060:         Jukka Vihriälä                 Johannes Virolainen           Matti Maijala
26061:          Kauko Heikkinen               Annikki Koistinen             Riitta Kauppinen
26062:         Esko Jokiniemi                 Heikki Kokko                  Timo Kietäväinen
26063:         Markku Lehtosaari              Kalle Röntynen                Pauli Saapunki
26064:         Eino Siuruainen                Seppo Kääriäinen              Aapo Saari
26065:         Tytti Isohookana-Asunmaa       Pirkko Ikonen                 Esko Aho
26066:         Juhani Alaranta                Seppo Pelttari                Mauri Pekkarinen
26067:         Anneli Jäätteenmäki            Kalevi Mattila                Jukka Gustafsson
26068:                                          1987 vp. -       KK n:o 150                                        3
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26074: 
26075:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Vuoden 1987 I lisämenoarviossa on varattu 1
26076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             miljoona markkaa käytettäväksi erityisesti kotike-
26077: olette 10 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-            räyspaperista valmistettavien tuotteiden tuoteke-
26078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          hittelyn ja kotikeräyspaperin markkinoinnin tu-
26079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           kemiseen. Määrärahalla voidaan edistää kotike-
26080: Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         räyspaperin pysyvän teollisen käytön turvaamista.
26081: symyksestä n:o 150:                                          Hallituksen talouspoliittisessa ministerivalio-
26082:                                                           kunnassa on useaan otteeseen keskusteltu muista
26083:            Onko Hallitus tietoinen jätepaperin            toimista syntyneen kriisitilanteen laukaisemisek-
26084:         keräyksen ja käytön kriisitilanteesta ja          si. Valiokunta on päättänyt puoltaa 4 miljoonan
26085:         siihen liittyvistä periaatteellisesti vaikeista   markan esittämistä vuoden 1987 II lisämenoar-
26086:         ongelmista, joilla voi olla kauaskantoiset        vioon. Varat käytettäisiin kotikeräyspaperin ke-
26087:         seuraukset koko jätteiden hyödyntämisen           räilytoiminnan ylläpitämiseen siten, että talteen-
26088:         kehittämiseen, ja                                 oton määrä olisi vuosina 1987-88 sama kuin se
26089:            mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-         on ollut vuosina 1985-86.
26090:         tus aikoo ryhtyä näiden ongelmien ratkai-            Ministerivaliokunta antoi ympäristöministeriöl-
26091:         semiseksi?                                        le tehtäväksi esittää 15.8.1987 mennessä muita
26092:                                                           mahdollisesti tarvittavia lyhyen tähtäyksen toi-
26093:                                                           menpiteitä paperinkeräystoiminnan jatkuvuuden
26094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
26095:                                                           turvaamiseksi.
26096: seuraavaa:
26097:                                                              Kesän 1987 aikana ympäristöministeriö ja
26098:    Kotikeräyspaperin talteenoton vaikeudet kär-           kauppa- ja teollisuusministeriö ovat neuvotelleet
26099: jistyivät syksyllä 1986. Tämä johtui keräilyn te-         sellaisten paperinjalostusyritysten kanssa, jotka
26100: hokkuuden lisääntymisestä sekä siitä, ettei koti-         ovat osoittaneet halukkuutta ryhtyä kotikeräyspa-
26101: mainen paperinjalostusteollisuus ollut lisännyt           perin käytön turvaaviin investointeihin. Edellä
26102: kotikeräyspaperin käyttöä sen tarjontaa vastaavas-        mainittua 1 miljoonan markan määrärahaa on
26103: ti. Samanaikaisesti myös Keski-Euroopan vienti-           tarkoitus käyttää juuri tällaisten investointihank-
26104: markkinat tyrehtyivät. Keräyspaperivarastot täyt-         keiden suunnitteluun sekä niiden kannattavuu-
26105: tyivät ja alan yritykset joutuivat rajoittamaan           den ja tuotteiden markkinoinnin selvittämiseen.
26106: keräystoimintaa. Syntyneessä tilanteessa ympäris-         Ensisijaisesti selvityksen kohteena olisi uusi sano-
26107: töministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö           malehtipaperituotannon yhteyteen rakennettava
26108: järjestivät neuvottelun metsäteollisuuden yritys-         siistauslaitos. Laitoksen kapasiteetti olisi lähes
26109: ten ja paperinkeräysalan yritysten kesken. Neu-           100 000 tonnia vuodessa. Kotikeräyspaperin tal-
26110: vottelun tuloksena kauppa- ja teollisuusministe-          teenottomäärä ja sen riittävyys raaka-aineena sal-
26111: riö asetti työryhmän selvittämään toimia kriisiti-        linevat lähivuosina vain yhden mainitun kokoi-
26112: lanteen purkamiseksi. Työryhmän ehdotukset                sen siistauslaitoksen rakentamisen. Toisen raken-
26113: koskivat yhtäältä väliaikaisia toimia, joiden avulla      taminen voinee tulla kysymykseen vasta 1990-
26114: pidetään yllä kotikeräyspaperin keräilyä, ediste-         luvun puolivälissä.
26115: tään kotikeräyspaperin markkinointia ja kehite-              Uuden siistauslaitoksen investointikustannuk-
26116: tään uusia käyttömahdollisuuksia ennen uuden              set ovat 100-120 miljoonaa markkaa. Jos uusi
26117: pysyvän teollisen käsittelykapasiteetin perus-            siistauslaitos rakennetaan, vastaisi keräyspaperin
26118: tamista, sekä toisaalta valtion tukitoimia kotike-        hyödyntäminen valtioneuvoston 3. 7.1986 teke-
26119: räyspaperin pysyvän teollisen käytön turvaaville          mässä periaatepäätöksessä esitettyä tasoa.
26120: investoinneille. Tällaisista hankkeista tärkein olisi        Ympäristöministeriö varautuu myöntamaan
26121: sanomalehtipaperitehtaaseen yhdennetty siistaus-          korkotukea siistauslaitoksen sekä muihin kotike-
26122: laitos.                                                   räyspaperin pysyvää käyttöä turvaaviin investoin-
26123:    Työryhmän ehdotusten perusteelta on ryhdytty           teihin. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön
26124: seuraaviin toimiin.                                       myöntämän aluepoliittisen tuen käyttö inves-
26125: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 150
26126: 
26127: toimi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksina sekä    pystyttäisiin sen vastaanoton rajoituksista ja osit-
26128: korkotukena voi tulla kysymykseen. Sama koskee       taisesta pysähtymisestä huolimatta, edellä maini-
26129: avustuksia yritysten energiansäästöinvestointei-     tun väliaikaisen tuen turvin pitämään yllä siihen
26130: hin. Valtion tuki annettaisiin vain perustamisvai-   asti, kun tarvittavat investoinnit on toteutettu.
26131: heessa. Jatkuvaa tukea ei siis annettaisi.
26132:    Paperinkeräys Oy on neuvotellut kotimaisten         Hallitus lähtee siitä, että alustavat ratkaisut
26133: ja ulkomaisten jätepaperia käyttävien yritysten      uuden siistauslaitoksen rakentamiseksi voidaan
26134: kanssa. Näistä neuvotteluista saadut tiedot viit-    tehdä valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
26135: taavat siihen, että kotikeräyspaperin talteenottoa   valmistelun yhteydessä.
26136: 
26137:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
26138: 
26139:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
26140:                                      1987 vp. -     KK n:o 150                                        5
26141: 
26142: 
26143: 
26144: 
26145:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26146: 
26147:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På basis av arbetsgruppens förslag har följande
26148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       åtgärder vidtagits.
26149: den 10 juni 1987 tili vederbörande medlem av            I den första tilläggsbudgeten för år 1987 har
26150: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    reserverats en miljon mark specielit för produkt-
26151: dagsman Paasilinna m.fl. undertecknade spörs-        utvecklingen av produkter som tiliverkas av retur-
26152: mål nr 150:                                          papper från hushållen och för understödjande av
26153:                                                      marknadsföringen av returpapper från hushållen.
26154:           Är Regeringen medveten om krissitua-
26155:                                                      Med anslaget kan tryggandet av en bestående
26156:        tionen för insamlingen och använd-
26157:                                                      industriell användning av returpapper från hus-
26158:        ningen av avfalispapper och de därmed         hållen främjas.
26159:        förknippade principielia, svåra problem
26160:        som kan ha vittgående följder för utveck-        I regeringens ekonomiskpolitiska minister-
26161:        landet av ali återvinning av avfali, och      utskott har flera gånger diskuterats vilka andra
26162:                                                     åtgärder som kunde vidtas för att lösa den
26163:           vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-
26164:                                                     uppkomna krissituationen. Utskottet har beslutat
26165:        ringen vidta för att lösa dessa problem?
26166:                                                     förorda att 4 miljoner mark föreslås i II tilläggs-
26167:                                                      budgeten för år 1987. Medlen skulie användas
26168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     för upprätthållande av insamlingen av returpap-
26169: anföra följande:                                    per från hushållen så att den återvunna mängden
26170:    Svårigheterna för återvinningen av returpapper   åren 1987-88 vore lika stor som åren 1985-86.
26171: från hushålien tilispetsades hösten 1986. Detta         Ministerutskottet gav miljöministeriet i upp-
26172: berodde på att insamlingseffektiviteten hade        drag att senast 15.8.1987 framlägga andra kort-
26173: ökats samt på att den inhemska pappersföräd-        siktiga åtgärder som eventuelit behövs för att
26174: lingsindustrin inte hade ökat användningen av       trygga kontinuiteten för pappersinsamlingsverk-
26175: returpapper från hushålien i motsvarighet tili      samheten.
26176: utbudet. Samtidigt avstannade också export-            Under sommaren 1987 har miljöministeriet
26177: marknaderna i Melianeuropa. Lagren för retur-       och handels- och industriministeriet förhandlat
26178: papper fylides och företagen inom branschen var     med sådana pappersförädlingsföretag som visat
26179: tvungna att begränsa sin insamlingsverksamhet. 1    sig villiga att göra investeringar som tryggar
26180: den situation som uppkommit anordnade miljö-        användningen av returpapper från hushållen.
26181: ministeriet och handels- och industriministeriet    Ovan nämnda anslag om 1 miljon mark skall
26182: förhandlingar melian skogsindustriföretagen och     användas uttryckligen för planering av sådana
26183: pappersinsamlingsföretagen. Som ett resultat av     investeringsprojekt samt för utredning av deras
26184: förhandlingarna tillsatte handels- och industri-    lönsamhet och marknadsföringen av produkter-
26185: ministeriet en arbetsgrupp för att utreda med       na. Objektet för utredningen vore i första hand
26186: vilka åtgärder krissituationen kunde lösas. Ar-     den nya avsvärtningsanläggning som skall byggas
26187: betsgruppens förslag gällde å ena sidan temporä-    i samband med tidningspappersproduktionen.
26188: ra åtgärder med vilkas hjälp insamlingen av         Anläggningens kapacitet vore närmare 100 000
26189: returpapper från hushålien upprätthålls, mark-      ton per år. Mängden återvunnet returpapper från
26190: nadsföringen av returpapper från hushållen främ-    hushållen och dess tillräcklighet som råmaterial
26191: jas och nya användningsmöjligheter utvecklas        torde under de närmaste åren tiliåta byggande av
26192: innan en ny bestående industrieli behandlingska-    endast en avsvärtningsanläggning av ovan nämn-
26193: pacitet grundas samt å andra sidan statliga stö-    da storlek. Byggandet av en andra anläggning
26194: dåtgärder för investeringar som tryggar en bestå-   torde komma i fråga först i mitten av 1990-talet.
26195: ende industriell användning av returpapper från        Investeringskostnaderna för den nya avsvärt-
26196: hushålien. Av sådana projekt vore det viktigaste    ningsanläggningen är 100-120 miljoner mark.
26197: en avsvärtningsanläggning som integrerats med       Om en ny avsvärtningsanläggning byggs, skulle
26198: en tidningspappersfabrik.                           utnyttjandet av returpapper motsvara den nivå
26199: 6                                    1987 vp. -     KK n:o 150
26200: 
26201: som framlagts i statsrådets principbeslut av          Paperinkeräys Oy har förhandlat med inhems-
26202: 3.7.1986.                                           ka och utländska företag som använder avfalls-
26203:    Miljöministeriet bereder sig för att bevilja     papper. De uppgifter som erhållits vid dessa
26204: räntestöd för investeringar i avsvärtningsanlägg-   förhandlingar tyder på att återvinningen av retur-
26205: ningen samt andra investeringar som tryggar         papper från hushållen, trots begränsningarna och
26206: bestående användning av returpapper från hus-       det partiella avbrottet i emottagningen, kunde
26207: hållen. Också användning av det regionalpolitis-    upprätthållas med stöd av det ovan nämnda
26208: ka understöd som handels- och industriministe-      temporära understödet tills dess de nödvändiga
26209: riet beviljat som investerings-, etablerings- och   investeringarna har genomförts.
26210: utvecklingsunderstöd samt som räntestöd kan           Regeringen utgår från att de preliminära lös-
26211: komma i fråga. Det samma gäller för understöd       ningarna för byggandet av en ny avsvärtningsan-
26212: för företagens energiinbesparingsinvesteringar.     läggning kan göras i samband med beredningen
26213: Statsunderstöd skulle ges enbart i anlägg-          av statsförslaget för år 1988.
26214: ningsskedet. Kontinuerligt understöd skulle allt-
26215: så inte ges.
26216: 
26217:     Helsingfors den 23 juli 1987
26218: 
26219:                                                                         Miljöminister Kaj Bårlund
26220:                                                 1987 vp.
26221: 
26222: lGrjallinen kysymys n:o 151
26223: 
26224: 
26225: 
26226: 
26227:                                    Ahonen ym.: Meripelastusjärjestelmän kehittämisestä
26228: 
26229: 
26230:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26231: 
26232:    Rajavartiolaitosta koskevan lain ja asetuksen       o_levan havaitsemista ja pelastamismahdollisuuk-
26233: mukaan laitoksen päätehtävänä on rajojen varti-        sta.
26234: )inti ja valvonta sekä poliisin ohella yleisen            Rajavartiolaitoksen tehtävänä ei ole vastata
26235: iärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen caja-     meripelastusjärjestelmän kehittämisestä, osallis-
26236: la merialueella sekä tullilaitoksen ohella tullival-   tujien koulutuksesta eikä välittömän pelastusval-
26237: vonta.                                                 miuden turvaamisesta. Ministerityöryhmän aset-
26238:    Laki meripelastuspalvelusta määrittelee rajavar-    tamasta tyydyttävän meripelastusvalmiuden ta-
26239: tiolaitoksen tehtäväksi suorittaa meripelastuspal-     voitteesta ollaan henkilöstökehityksen osalta jäl-
26240: velua ja huolehtia sen suunnittelusta, johtamises-     jessä yli puolet, ja ne vakanssit, jotka on annettu,
26241: ta ja valvonnasta sekä viranomaisten ja yhteisöjen     on suunnattu nelinkertaisen johtamisjärjestelmän
26242: vhteistoiminnasta.                                     muodostamiseen.
26243:    Vuonna 1980 asetettiin ministerityöryhmä sel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26244: vittämään meripelastusjärjestelmän kehittämistä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26245: >iten, että tyydyttävä valmius saavutetaan vuo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26246: teen 1985 mennessä.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26247:    Merivartioasemille on määrätty yhden tunnin
26248: pelastuslähtöaika virka-ajan ulkopuolella. Alle                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26249: 10 •c:iseen veteen joutuneella on 0-1 tuntia                   ryhtyä meripelastuksen koulutusvastuun,
26250: tajuissaan pysymisaikaa ja 0,5 - 1,5 tuntia                    kehittämisvastuun ja lähtövalmiusvas-
26251:                                                                tuun kehittämiseksi sellaiselle tasolle, et-
26252: b.engissäpysymisaikaa.
26253:                                                                teivät kansalaiset joudu järjestelmän toi-
26254:    Rajavartiolaitoksen esikunta on antanut useille             mimattomuuden ja virastokankeuden
26255: merivartioasemille määräyksen pienentää meripe-                vuoksi vaille pelastusmahdollisuuksia ja
26256: lastusta suorittavan veneen miehistön lukumää-                 että samalla turvataan merivartiostoissa
26257: rää kolmesta kahteen mieheen.                                  pelastustyötä suorittaville parhaat mah-
26258:    Kyseinen käsky heikentää ratkaisevasti hädässä              dolliset toiminta- ja pelastusvalmiudet
26259: 
26260:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
26261: 
26262:           Risto Ahonen                    Mikko Elo                       Lauri Metsämäki
26263:           Boris Renlund                   Håkan Malm                      Kari Urpilainen
26264: 
26265: 
26266: 
26267: 
26268: 270734B
26269: 2                                          1987 vp. -- ~ n:o 151
26270: 
26271: 
26272: 
26273: 
26274:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26275: 
26276:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa              toimivat meripelastusviranomaiset ja Suom
26277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               Meripelastusseuran edustajat ovat edustettuir
26278: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-              Ammattimerenkulkijoiden omaan turvallisu
26279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            teen liittyvästä meripelastuskoulutuksesta vast:
26280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             vat työnantajat sekä ammatilliset oppilaitok:
26281: Ahosen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:              siitä erikseen annettujen kansallisten ja Suome:
26282:                                                             ratifioitujen kansainvälisten sopimusten muk
26283:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             sesti. Vapaa-ajan vesilläliikkujien koulutusta ~
26284:         ryhtyä meripelastuksen koulutusvastuun,             tavat alan lukuisat vapaaehtoisjärjestöt omi
26285:         kehittämisvastuun ja lähtövalmiusvas-               sääntöjensä puitteissa.
26286:         tuun kehittämiseksi sellaiselle tasolle, et-
26287:         teivät kansalaiset joudu järjestelmän toi-             Meripelastuspalvelun valmiutta on kuluva
26288:         mimattomuuden ja virastokankeuden                   vuosikymmenellä kehitetty asiaa vuonna 19
26289:         vuoksi vaille pelastusmahdollisuuksia ja            tutkineen ministeriryhmän kannanoton muk
26290:         että samalla turvataan merivartiostoissa            sesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstön kehittäm
26291:         pelastustyötä suorittaville parhaat mah-            ohjelmasta tyydyttäväksi katsettavaan valmiute
26292:         dolliset toiminta- ja pelastusvalmiudet?            on toteutunut 75 prosenttia, jotka voimavarat '
26293:                                                             suunnattu ensisijaisesti toisaalta rajavartiolaite
26294:                                                             sen meripelastusvalmiuden kohottamiseksi pen
26295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            tetun vartiolentueen perustamiseen ja toisaa
26296: ti seuraavaa:                                               merivartiostojen johtamisjärjestelmän kehittän
26297:    Meripelastuspalvelusta annetun lain yleisperus-          seen Hampurissa vuonna 1979 solmitun kansai
26298: telujen mukaan järjestelmän kehittämisellä pyri-            välisen meripelastuspalvelusopimuksen muk:
26299: tään siihen, että ainakin vilkkaimmin liikennöi-            seksi. Sopimus astui kansainvälisesti voima
26300: dyillä merialueilla voitaisiin ylläpitää sellaista          vuonna 1985 ja tuli Suomessa voima
26301: valmiutta, että merihätään tai muuhun vaaraan               6.12 .1986. Samanaikaisesti on rajavartiolaitoks
26302: joutuneille ihmisille voitaisiin antaa apua koh-            merivartioalus- ja helikopterikalusto uusiutun
26303: tuullisessa ajassa. Meripelastusjärjestelmää ei lain        ja kehittynyt sekä lisääntynyt. Uuden kalust<
26304: perustelujen mukaan voida myöskään rakentaa                 tehokas käyttö on tehostanut myös henkilöku
26305: vain yhden viranomaistahon mukaan, vaan laki                nan käyttöä entistä keskitetymmin, mikä c
26306: edellyttääkin kaikkien merialueilla toimivien vi-           kuitenkin ottaen huomioon myös meripelasn
26307: ranomaisten osallistuvan meripelastuspalveluun              palveluun soveltuvien valvontavälineiden
26308: asetuksessa säädetyllä tavalla. Lain perustelut             muun kalustollisen kehityksen vahventanut me
26309: edellyttävät myös, että merellä liikkujat ovat              pelastuspalvelun alueellista valmiutta ja kok
26310: omalta osaltaan varustautuneet vähintään hyvän              naistehoa. Välitön lähtövalmius perustuu me
26311: merenkulkutavan mukaisin merenkulku- ja pe-                 pelastuspalveluun osallistuvien viranomaist<
26312: lastusvälinein.                                             työssäolevan henkilöstön käyttöön, jota täyde
26313:    Meripelastuspalveluun osallistuvat viranomai-            netään tarvittaessa vapaamuotoisella varallaol
26314: set ja vapaaehtoiset järjestöt vastaavat kukin itse         valmiudella sekä vapaaehtoisen meripelastusp:
26315: henkilökuntansa ja jäsenistönsä koulutuksesta               velun valmiudella.
26316: oman alansa tehtäviin mukaan luettuna meripe-                  Tiedossa ei ole lähiaikoina sattuneita sellai~
26317: lastuspalvelu. Siltä osin, mikä liittyy meripelas-          vaaratilanteita merialueella, joissa nykyisen me
26318: tuspalvelun johtamiseen sekä viranomaisten ja               pelastusjärjestelmän toimimattomuuden tai vin
26319: vapaaehtoisten toiminnan koordinoimiseen, an-               tokankeuden vuoksi kansalaiset olisivat jääne
26320: taa koulutusta myös rajavartiolaitos. Tämä tapah-           vaille pelastusmahdollisuuksia. Onnettomuus
26321: tuu säännöllisten vuosittaisten harjoitusten sekä           lastot meripelastuspalvelun toiminnasta kuluva]
26322: meripelastuskeskusten ja lohkokeskusten yhteis-             vuosikymmenellä osoittavat myös, että annet
26323: toimintaeliminä toimivien johtoryhmien puitteis-            säädökset meripelastuspalvelujärjestelmästä ja se
26324: sa, joissa kaikki alueellisilla ja paikallisilla tasoilla   toiminnasta sekä tehdyt päätökset sen kehittärr
26325:                                       1987 vp. -     KK n:o 151                                     3
26326: 
26327: sestä ovat olleet oikeaan osuneita ja niiden poh-    ennen kuin käynnissä oleva kehitystyö rajavartio-
26328: jalta tapahtunut kehitys on ollut oikean suuntais-   laitoksen kohdalla on saatettu loppuun vuonna
26329: ta. Näin ollen nykyisen meripelastuspalvelujärjes-   1980 tehdyn ministeriryhmän kannanoton mu-
26330: telmän muuttamiseen ei ole aihetta ainakaan          kaisesti.
26331: 
26332:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
26333: 
26334:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
26335: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 151
26336: 
26337: 
26338: 
26339: 
26340:                                Till Riksdagens Herr Talman
26341: 
26342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         centraler och undercentraler, i vilka alla sjörädd-
26343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningsmyndigheter som verkar på regional eller
26344: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av         lokal nivå och representanter för Finlands Sjö-
26345: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    räddningssällskap är representerade. Arbetsgivar-
26346: dagsman Ahonen m.fl. undertecknade spörsmål          na samt yrkesläroanstalterna är ansvariga för
26347: nr 151:                                              sjöräddningsutbildningen i anslutning till yrkes-
26348:                                                      sjöfararnas egen säkerhet i enlighet med natio-
26349:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nella och i Finland ratificerade internationella
26350:        för att utveckla utbildningsansvaret, ut-     avtal. Många frivilliga organisationer utbildar
26351:        vecklingsansvaret och startberedskapsan-      inom ramen för sina egna stadgar dem som rör
26352:        svaret inom sjöräddningen till en sådan       sig på sjön på sin fritid.
26353:        nivå att medborgarna inte på grund av
26354:        systemets funktionsoduglighet och byrå-          Sjöräddningstjänstens beredskap har under in-
26355:        krati blir utan räddningsmöjligheter och      nevarande decennium utvecklats i enlighet med
26356:        att det samtidigt för dem som utför           den ministergrupps ställningstagande som under-
26357:        räddningsarbete i sjöbevakningen tryggas      sökte saken år 1980. Av utvecklingsprogrammet
26358:        så god aktions- och räddningsberedskap        för gränsbevakningsväsendets personai för en be-
26359:        som möjligt?                                  redskap som kan anses tillfredsställande har 75
26360:                                                      procent genomförts. Resurserna har i främsta
26361:                                                      hand inriktats på å ena sidan grundandet av en
26362:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bevakningsflyggrupp som grundats för att höja
26363: anföra följande:                                     gränsbevakningsväsendets sjöräddningsberedskap
26364:    Enligt den allmänna motiveringen för lagen        och å andra sidan på utveckling av sjöbevakning-
26365: om sjöräddningstjänst strävar man efter att ut-      arnas ledningssystem i enlighet med det interna-
26366: veckla systemet så att det åtminstone på de          tionella avtalet för sjöräddningstjänst som slöts i
26367: livligast trafikerade havsområdena är möjligt att    Hamburg år 1979. Avtalet trädde internationellt
26368: upprätthålla sådan beredskap att en människa         i kraft år 1985 och i Finland 6.12.1986. Samti-
26369: som råkat i sjönöd eller annan fara kan ges hjälp    digt har gränsbevakningsväsendets materiel i frå-
26370: inom rimlig tid. Sjöräddningssystemet kan inte       ga om sjöbevakningsfartyg och helikoptrar
26371: heller enligt motiveringen för lagen bygga på        förnyats och utvecklats samt utökats. Den effekti-
26372: endast en myndighet utan lagen förutsätter att       va användningen av den nya materielen har också
26373: alla myndigheter som verkar på havsområdet           effektiverat användningen av personalen allt me-
26374: deltar på det sätt som stadgas i förordningen. 1     ra koncentrerat, vilket dock också med beaktande
26375: motiveringen för lagen förutsätts också att de       av utvecklingen för övervakningsanordningar som
26376: som rör sig på havet själva är försedda med minst    lämpar sig för sjöräddningstjänsten och annan
26377: de sjöfarts- och räddningsredskap som gott sjö-      utveckling beträffande materielen har förstärkt
26378: mansskap förutsätter.                                sjöräddningstjänstens regionala beredskap och to-
26379:    De myndigheter och frivilliga organisationer      tala effektivitet. Omedelbar startberedskap
26380: som deltar i sjöräddningstjänsten ansvarar var och   grundar sig på användningen av den tjänstgö-
26381: en själva för personalens och medlemmarnas           rande personalen hos de myndigheter som deltar
26382: utbildning för uppgifterna på det egna området       i sjöräddningstjänsten, viiken vid behov kom-
26383: inklusive sjöräddningstjänsten. Till den del det     pletteras med beredskap i fri form samt med den
26384: är fråga om ledningen av sjöräddningstjänsten        frivilliga sjöräddningstjänstens beredskap.
26385: samt koordineringen av myndigheternas och fri-          Det finns inte kännedom om att det under
26386: villigas verksamhet ger också gränsbevakningsvä-     den närmaste tiden skulle ha inträffat sådana
26387: sendet utbildning. Detta sker inom ramen för         farliga situationer på havsområdena där medbor-
26388: regelbunda årliga övningar samt ledningsgrupper      garna på grund av funktionsoduglighet och byrå-
26389: som verkar som samarbetsorgan för sjöräddnings-      krati hos det nuvarande sjöräddningssystemet
26390:                                     1987 vp. -- KJC n:o 151
26391: 
26392: skulle ha blivit utan räddningsmöjligheter.        har haft rätt riktning. Någon orsak ~tt ändra det
26393: Olycksfallsstatistiken om sjöräddningstjänstens    nuvarande sjöräddningstjänstsystemet föreligger
26394: verksamhet under innevarande decennium visar       åtminstone inte innan det pågående utvecklings-
26395: också att de stadganden som givits om sjörädd-     arbetet för gränsbevakningsväsendets del har
26396: ningstjänstsystemet och dess verksamhet samt       slutförts i enlighet med ministergruppens ställ-
26397: besluten om dess utvecklande har varit riktiga     ningstagande av år 1980.
26398: och att den utveckling som skett på basis av dem
26399: 
26400:     Helsingfors den 23 juli 1987
26401: 
26402:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
26403:                    j
26404:                   j
26405:                  j
26406:                 j
26407:                j
26408:               j
26409:              j
26410:             j
26411:            j
26412:           j
26413:          j
26414:         j
26415:        j
26416:       j
26417:      j
26418:     j
26419:    j
26420:   j
26421:  j
26422: j
26423:                                                 1987 vp.
26424: 
26425: Kirjallinen kysymys n:o 152
26426: 
26427: 
26428: 
26429: 
26430:                                    P. Leppänen: Metsureiden irtisanomisen estämisestä
26431: 
26432: 
26433:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26434: 
26435:    Viime kuukausien aikana on suuri joukko             samanaikaisesti metsureita ja tmta olisi ollut
26436: metsureita jäänyt työttömiksi eri puolilla Suomea      vaikka millä mitalla. Työnantajapuolen ilmoituk-
26437: yksityisten puunjalostusyhtiöitten fuusioissa, kun     sen mukaan töitä kyllä olisi, mutta matkat tule-
26438: samassa yhteydessä on myöskin puunhankintaor-          vat niin kalliiksi, ettei kannata pitempään mat-
26439: ganisaatioita muutettu. Metsureiden työttömyyt-        kaan lähteä, joten lopputili oli tosiasia. Asiaa on
26440: tä on lisännyt sekin, että puun korjuutyötä on         käsitelty paikallisella tasolla, jossa ei ole löytynyt
26441: siirretty monitoimikoneitten hoidettavaksi. Nä-        yksimielisyyttä, koska kyseessä oli työsuhde, jota
26442: mä ovat johtaneet monissa maakunnissa metsu-           on jatkettu useampaan kertaan, eli toistaiseksi
26443: reiden työpaikkojen menetyksiin. Sama ilmiö            voimassa oleva. Ja kun työtä olisi ollut, niin
26444: myöskin on osittain levinnyt metsähallituksen          herää kysymys, miksi sitten purkaa työsuhde.
26445: puolelle.                                              Onko taustalla ehkä jotain muuta? Asian käsitte-
26446:    Viitasaaren hoitoalueelia Keski-Suomessa on         ly jatkuu edelleen nähtävästi eri tasoilla. Loppu-
26447: tullut taas päivänvaloon eräs törkeä irtisanomista-    tulosta ei tässä vaiheessa kukaan näytä vielä
26448: paus, jossa metsähallitus on käyttänyt mielestäni      tietävän. Joka tapauksessa työsuhde on purettu ja
26449: väärää työsuhteeseen liittyvää irtisanomismenet-       työt ovat jääneet pois tai ne on siirretty muiden
26450: telyä. Metsuri Mauno Haikaran työsuhde alkoi           tehtäviksi.
26451: 8.10.1986, jolloin hänelle tehtiin määräaikainen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26452: työsuhde joulukuun loppuun 1986. Tammikuun             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26453: alkupäivinä suullisesti sovittiin työsuhteen jatkos-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26454: ta tammikuun loppuun 1987. Työtä tehtiin edel-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26455: leen ilman minkäänlaista sopimusta helmikuun
26456: puolella, jolloin esimiehet tarjosivat metsuri Hai-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26457: karalie sopimusta, joka kestäisi helmikuun lop-                ryhtyä perusteluissa tarkoitettujen kaltais-
26458: puun 1987. Työtä tehtiin edelleen maaliskuun                   ten metsähallituksen palveluksessa ole-
26459: puolella 1987 ja 16.3.1987 tuli ilmoitus, että                 vien metsureiden irtisanomisten estämi-
26460: töitä ei enää olekaan, vaikka käytännössä etsittiin            seksi?
26461: 
26462:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
26463: 
26464:                                             Pekka Leppänen
26465: 
26466: 
26467: 
26468: 
26469: 270706V
26470: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 152
26471: 
26472: 
26473: 
26474: 
26475:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26476: 
26477:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muslain (125/84) mukaan solmia määräaikaisia
26478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja peräkkäisiäkin työsopimuksia.
26479: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-            Metsä- ja uittoalan työsopimusasioiden käsitte-
26480: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lyjärjestyksen mukaisesti ovat työntekijä- ja työn-
26481: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P.        antajajärjestöjen piiriasiamiehet käsitelleet ja rat-
26482: Leppäsen seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-       kaisseet myös kysymyksessä tarkoitetun tapauk-
26483: myksen n:o 152:                                        sen. Metsähallitus oli asian ratkaisemiseksi ja siltä
26484:                                                        varalta, että kyseinen työsuhde, vastoin metsähal-
26485:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lituksen käsitystä, olisi muuttunut vakituiseksi,
26486:        ryhtyä perusteluissa tarkoitettujen kaltais-    suorittanut työsuhteen päättyessä hyvityksenä 22
26487:        ten metsähallituksen palveluksessa ole-         päivän palkan. Piiriasiamiesten ratkaisu asian
26488:        vien metsureiden irtisanomisten estämi-
26489:                                                        päättämisestä tähän 22 päivän palkkasuorituk-
26490:        seksi?                                          seen on ollut yksimielinen, ja he ovat katsoneet
26491:                                                        asian loppuun käsitellyksi.
26492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
26493: seuraavaa:                                                Edellä lausutun perusteella kysymyksessä esi-
26494:                                                        tetty asia ei anna hallituksen taholta aihetta
26495:    Metsähallituksen ilmoituksen mukaan kysy-           toimenpiteisiin. Hallitus tulee kuitenkin seuraa-
26496: myksessä esitetyssä tapauksessa on ollut kyse          maan metsähallituksen työvoima- ja konepolitii-
26497: määräaikaisesta työsuhteesta, joka päättyi ilman       kan toteuttamista siten, että työllisyyden hoito
26498: inisanomista määräaikaisena sovitun työn tultua        tulee maaliskuun alusta 1987 voimaan tulleen
26499: tehdyksi. Metsätyöt ovat ilmasto-olosuhteista ja       metsähallintolain (138/87) mukaisesti huo-
26500: vuodenaikojen vaihtelusta johtuen kausiluontei-        mioonotetuksi.
26501: sia, ja tämän vuoksi näissä töissä voidaan työsopi-
26502: 
26503:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
26504: 
26505:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
26506:                                       1987 vp. -      KK n:o 152                                         3
26507: 
26508: 
26509: 
26510: 
26511:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26512: 
26513:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 enlighet med den ordning i vilken arbetsav-
26514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         talsfrågorna på skogs- och flottningsområdet be-
26515: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av           handlas har arbetstagar- och arbetsgivarorganisa-
26516: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      tionernas distr!ktsombudsmän behandlat och av-
26517: dagsman P Leppänen undenecknade spörsmål
26518:             0                                          gjort också det i spörsmålet åsyftade falleto Forst-
26519: nr 152:                                                styrelsen hade i syfte att avgöra ärendet och för
26520:                                                        den händelse att det ifrågavarande arbetsförhål-
26521:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        landet, i strid mot forststyrelsens uppfattning,
26522:        i syfte att förhindra sådana uppsägningar       skulle ha blivit stadigvarande, som gottgörelse
26523:        av skogsarbetare i forststyrelsens tjänst       utbetalat lön för 22 dagar då arbetsförhållandet
26524:        som avses i motiveringen?                       avslutadeso Distriktsombudsmännens avgörande
26525:                                                        att avsluta ärendet med denna utbetalning av lön
26526:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för 22 dagar har varit enhälligt och de har
26527: anföra följande:                                       betraktat frågan som slutbehandlado
26528:    Enligt vad forststyrelsen meddelar har det i det       Med stöd av vad som anförts ovan föranleder
26529: fall som anförs i spörsmålet varit fråga om ett        det i spörsmålet anförda ärendet inte åtgärder
26530: tidsbundet arbetsförhållande som avslutades utan       från regeringens sida. Regeringen kommer likväl
26531: uppsägning då arbetet, vilket enligt överenskom-       att följa med förverkligandet av forststyrelsens
26532: melse skulle utföras på viss tid, blivit utföno        arbetskrafts- och maskinpolitik så, att skötseln av
26533: Skogsarbete är på grund av klimatologiska för-         sysselsättningen beaktas i enlighet med lagen om
26534: hållanden och årstidernas växlingar säsongbeto-        forstförvaltningen (138/87), som trädde i kraft
26535: nat och därför kan arbetsavtalen beträffande           räknat från början av mars 1987     0
26536: 
26537: 
26538: 
26539: 
26540: dessa arbeten enligt lagen om arbetsavtal (125/
26541: 84) ingås för viss tid och även efter varandra.
26542: 
26543:      Helsingfors den 15 juli 1987
26544: 
26545:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo To Pohjala
26546:                                               1987 vp.
26547: 
26548: Kirjallinen kysymys n:o 153
26549: 
26550: 
26551: 
26552: 
26553:                                   Rajamäki: Perhepäivähoitajien työolosuhteiden parantamisesta
26554: 
26555: 
26556:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26557: 
26558:    Kunnallisessa päivähoidossa yhäti laajenevana     on myös pidettävä sitä, että ylitöiden maksu
26559: hoitomuotona on perhepäivähoito. Kunnallisen         tapahtuu kuuden viikon periodeissa jälkikäteen.
26560: toiminnan laajentuessa ovat kuitenkin perhepäi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26561: vähoitajien asema ja työolosuhteet jääneet kehi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26562: tyksestä jälkeen. Perhepäivähoitajat työskentele-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26563: vät työaikalain ulkopuolella. Hoitajien kuukausi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26564: ansioille aiheuttavat huomattavia vaihteluita las-
26565: ten poissaolot tai vähyys. Hoitajan ansio saattaa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26566: vaihdella kuukausittain jopa 2 000 markkaa.                 ryhtyä työaikalain saattamiseksi koske-
26567: Myös verotuksessa on jatkuvasti epäselvyyksiä               maan rajallisena perhepäivähoitajia, työ-
26568: lähinnä ruokakustannuskorvauksen osalta. Elä-               ajan lyhennyksen saamiseksi vapaana,
26569: keikäkysymyksessä ei myöskään riittävästi ole               perhepäivähoitajan takuupalkan turvaa-
26570: otettu huomioon pienten lasten kasvattajan ja               miseksi, kustannuskorvauksen verotto-
26571: hoidon kannalta 63 vuoteen saakka ulottuvaa                 muuden varmistamiseksi, eläkeiän alen-
26572: työelämää.                                                  tamiseksi, omien pienten lasten paikalli-
26573:    Perhepäivähoitajan omien alle 10-vuotiaiden              sen hoitovapaan turvaamiseksi, yötyökor-
26574: lasten paikallinen hoitovapaa puuttuu niin                  vausten parantamiseksi sekä yleensä per-
26575: ikään. Yötyön osalta perhepäivähoitaja ei saa               hepäivähoitajien asemaan liittyvien epä-
26576: korvausta koko yöstä, vaan puolesta. Epäkohtana             kohtien korjaamiseksi?
26577: 
26578:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
26579: 
26580:                                             Kari Rajamäki
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585: 270718]
26586: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 153
26587: 
26588: 
26589: 
26590: 
26591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26592: 
26593:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Työajan lyhennyksestä on kunnallisella alalla
26594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sovittu työehtosopimuksin. Työajan lyhennys so-
26595: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-        vittiin kuntasektorilla koskemaan myös työaika-
26596: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lain ulkopuolisia ryhmiä, vaikka tiedettiin näiden
26597: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ryhmien osalta eräät käytännön toteuttamisvai-
26598: Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     keudet. Muun muassa tästä syystä voimassa ole-
26599: myksestä n:o 153:                                     vassa sopimuksessa sovittiin, että milloin työajan
26600:                                                       lyhennystä ei voida antaa aikana, annetaan vas-
26601:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taava etuus rahakorvauksena. Myös perhepäivä-
26602:        ryhtyä työaikalain saattamiseksi koske-        hoitajien kohdalla sopimuksen sisältö on se, että
26603:        maan rajallisena perhepäivähoitajia, työ-      työajan lyhennys annetaan aikana, ja jos työajan
26604:        ajan lyhennyksen saamiseksi vapaana,           lyhennys ei toteudu näin, korvataan se rahana.
26605:        perhepäivähoitajan takuupalkan turvaa-         Tältä osin perhepäivähoitajat ovat aivan samassa
26606:        miseksi, kustannuskorvauksen verotto-          asemassa kuin muutkin kuntien palveluksessa
26607:        muuden varmistamiseksi, eläkeiän alen-         olevat. Kysymys perhepäivähoitajien työajasta on
26608:        tamiseksi, omien pienten lasten paikalli-      kiinteässä yhteydessä pienten lasten vanhempien
26609:        sen hoitovapaan turvaamiseksi, yötyökor-       työaikaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Sosi-
26610:        vausten parantamiseksi sekä yleensä per-       aali- ja terveysministeriö pitää lapsen hoidon
26611:        hepäivähoitajien asemaan liittyvien epä-       perusteella myönnettävän vanhempien työajan
26612:        kohtien korjaamiseksi?                         lyhennyksen toteuttamista tarpeellisena.
26613:                                                          Perhepäivähoitajien kiinteä kuukausipalkkaus
26614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on tällä hetkellä mahdollista. Kunnallinen sopi-
26615: ti seuraavaa:                                         musvaltuuskunta on antanut kuukausipaikkais-
26616:                                                       ten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja
26617:    Perhepäivähoitajien työolosuhteisiin liittyvät     koskevat soveltamisohjeet 25.6.1986 (TES liite
26618: kysymykset, kuten perhepäivähoitajien palkkaus,       6 a). Kuukausipalkasta on mahdollista sopia pai-
26619: yötyökorvaukset, omien pienten lasten paikalli-       kallisesti perhepäivähoitajan ja kunnan välillä.
26620: nen hoitovapaa ja työajan lyhennykset, kuuluvat       Kiinteä kuukausipalkka on yksinkertaista toteut-
26621: yleisiin työmarkkinakysymyksiin, jotka ratkais-       taa niissä tapauksissa, joissa lasten hoitoajat eivät
26622: taan yleisten työehtosopimusedellytysten vallites-    kovin runsaasti vaihtele. Työaikojen vaihtelu si-
26623: sa neuvotellen eri sopijaosapuolten kesken. Sosi-     nänsä ei estä liitteen 6 a soveltamista, jos niiden
26624: aali- ja terveysministeriön toimialan kannalta        puitteissa kiinteä kuukausipalkka on mahdollista
26625: perhepäivähoidon kehittäminen olennaisena osa-        laskea. Kiinteään kuukausipalkkaan siirtyminen
26626: na lasten päivähoitojärjestelmää on tärkeätä pait-    perhepäivähoitajien kohdalla on kuitenkin tois-
26627: si riittävän päivähoitotarjonnan takaamiseksi niin    taiseksi ollut varsin hidasta, mikä on mahdollista
26628: myös järjestettävien palvelujen laadun varmista-      tulkita myös siten, että hyvin suurta painetta
26629: miseksi.                                              kiinteään kuukausipalkkaan siirtymiseen kaikkien
26630:    Kysymystä työaikalain saattamisesta koske-         perhepäivähoitajien kohdalla tai kaikissa kunnis-
26631: maan myös perhepäivähoitajia on selvitelty sosi-      sa ei ole olemassa.
26632: aali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmäs-       Kunnallisten perhepäivähoitajien saaman kus-
26633: sä. Työryhmä, jossa olivat mukana myös perhe-         tannuskorvauksen verottamisesta on verohallitus
26634: päivähoitajia edustavat ammattijärjestöt, päätyi      todennut kantanaan kuntien keskusjärjestöille
26635: esittämään, ettei perhepäivähoitajia tulisi saattaa   osoittamassaan kirjeessä kustannuskorvaukset lu-
26636: työaikalain alaisuuteen. Työaikalain jäykkien         ettavan veronalaiseksi tuloksi, josta tehdään vas-
26637: määräysten soveltaminen perhepäivähoitajiin           taavansuuruinen vähennys. Verohallituksen kan-
26638: johtaisi ilmeisesti koko perhepäivähoidon uudel-      ta perustui korkeimman hallinto-oikeuden pää-
26639: leenarviointiin.                                      tökseen kustannuskorvauksen verotusta koskevas-
26640:                                       1987 vp. -      KK n:o 153                                         3
26641: 
26642: sa valitusasiassa. Perhepäivähoitajien kustannus-     tavaksi myös perhepäivähoitajien eläkeikä ja eläk-
26643: korvausjärjestelmää on selvitelty myös Kunnalli-      keelle siirtyminen.
26644: sen sopimusvaltuuskunnan työryhmässä, jonka              Kunnallisen alan sopimusten mukaan työnte-
26645: tarkoituksena oli kehittää tätä järjestelmää edel-    kijällä on oikeus saada paikallista työlomaa enin-
26646: leen. Työryhmässä olivat edustettuina eri ammat-      tään kolme peräkkäistä työpäivää, mikäli työnte-
26647: tijärjestöt, Kunnallinen sopimusvaltuuskunta          kijän lapsi äkillisesti sairastuu eikä muuta hoitoa
26648: sekä myös verotuksen asiantuntijat. Verotuksessa      saada järjestetyksi. Yhtenä edellytyksenä em.
26649: ilmenevää epäkohtaa lukuun ottamatta työryhmä         työloman saamiselle on se, että molemmat van-
26650: ei löytänyt muita merkittäviä ongelmia kustan-        hemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella.
26651: nuskorvausjärjestelmässä, vaan totesi kustannus-      Tätä edellytystä perhepäivähoitajat kotityönteki-
26652: ten korvausten kohonneen jopa todellisten kus-        jöinä eivät täytä. Sanottu teksti sisältyy ilmeisesti
26653: tannusten nousua suuremmiksi.                         miltei kaikkiin työ- ja virkaehtosopimuksiin lähes
26654:                                                       samansisältöisenä, joten työmarkkinoiden ns.
26655:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
26656:                                                       yleisestä tekstistä ei ole katsottu perustelluksi
26657: kelain (202/64) mukaan kunnallisesta eläketur-
26658:                                                       poiketa perhepäivähoitajien osalta.
26659: vasta määrätään kunnallisen eläkelaitoksen elä-
26660:                                                          Kunnallisen kuukausipaikkaisia työntekijöitä
26661: kesäännössä, jonka hyväksyy kunnallisen itsehal-
26662:                                                       koskevan       työehtosopimuksen         1.3.1986-
26663: linnon periaatteiden mukaisesti kunnallisen elä-
26664:                                                       29.2.1988 allekirjoituspöytäkirjassa asetettiin työ-
26665: kelaitoksen valtuuskunta. Eläkesäännössä yleisek-
26666:                                                       ryhmä selvittämään perhepäivähoitajan oman
26667: si eläkeiäksi on määrätty 63 vuotta. Eläkesäännön
26668:                                                       lapsen äkillisestä sairastumisesta aiheutuvan hoi-
26669: liitteessä, joka niin ikään on valtuuskunnan hy-
26670:                                                       don keskeytyksen paikallisuutta. Työryhmä on
26671: väksymä, on mainittu kaikkiaan noin 100 eri
26672:                                                       saattanut työnsä päätökseen, ja selvitys on käytet-
26673: virka- tai ammattinimikettä, joissa on yleistä
26674:                                                       tävissä kevään 1988 sopimuksista neuvoteltaessa.
26675: eläkeikää alempi eläkeikä. Koska perhepäivähoi-
26676:                                                          Kunnallisen kuukausipaikkaisia työntekijöitä
26677: tajaa ei ole mainittu kyseisessä liitteessä, on
26678:                                                       koskevan työehtosopimuksen liitteen 6 5 §:n 2
26679: perhepäivähoitajan eläkeikä yleinen 63 vuoden
26680:                                                       kohdan mukaan, milloin hoidossa oleva lapsi
26681: eläkeikä.
26682:                                                       joutuu yöpymään perhepäivähoitajan luona, lue-
26683:   Valtioneuvosto asetti 3 päivänä tammikuuta          taan klo 22.00-07.00 tapahtuneesta hoidossa-
26684: 1985 komitean, jonka tehtävänä on selvittää,          oloajasta puolet korvattavaksi hoitoajaksi eli työ-
26685: miten mm. kunnan eläkejärjestelmään on mah-           ajaksi. Yöajasta tulee siis 4,5 tunnin työaika
26686: dollista sisällyttää vastaavat joustavan eläkkeelle   riippumatta siitä, joudutaanko tällöin työskente-
26687: siirtymisen mahdollistavat eläkemuodot, jotka         lemään lainkaan. Toinen mahdollisuus olisi mak-
26688: toteutetaan yksityisessä työeläkejärjestelmässä,      saa perhepäivähoitajalle yötyöstä tehtyjen työtun-
26689: sekä tästä johtuvan eläkkeellesiirtymisjärjestel-     tien mukaan. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin
26690: män muutostarpeet. Komitean määräajaksi ase-          pidetty hankalana työntekijäjärjestön kannalta.
26691: tettiin 31.12.1986. Vaitioneuvosto on sittemmin          Perhepäivähoitajia koskevaan työehtosopimuk-
26692: pidentänyt määräaikaa siten, että komitean tulee      seen on viime vuosina tehty huomattavia muu-
26693: saada työnsä päätökseen viimeistään 31.12.1987.       toksia. Edelleen perhepäivähoitajien työsuhteen
26694: Tämän julkishallinnon eläkeikäkomitean tehtävä-       ehtoja on selvitetty monella eri tavoin. Muun
26695: nä on selvittää kokonaisvaltaisesti mm. kunnalli-     muassa Helsingin ja \Espoon kaupungeissa on
26696: sen alan eläkkeellesiirtymisjärjestelmää ja sen       käynnissä laajat kokeilut perhepäivähoitajien
26697: muutostarpeita. Tässä yhteydessä tulee tarkastel-     kiinteästä kuukausipalk~sta.
26698:                                                                                !
26699: 
26700:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1987
26701: 
26702:                                                                              Ministeri Tarja Halonen
26703: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 153
26704: 
26705: 
26706: 
26707: 
26708:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26709: 
26710:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dagvårdarna skulle uppenbarligen leda till en
26711: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       omvärdering av hela familjedagvården.
26712: den 11 juni 1987 till vederbörande medlem av            På den kommunala sektorn har det över-
26713: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    enskommits om en förkortning av arbetstiden
26714: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörsmål         genom kollektivavtal. Mao kom överens om att
26715: nr 153:                                              förkortningen av arbetstiden på den kommunala
26716:                                                      sektorn också skulle gälla de grupper som inte
26717:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      omfattas av arbetstidslagen fastän man kände till
26718:        för att bringa arbetstidslagen att begrän-    vissa praktiska svårigheter beträffande dessa
26719:        sat gälla familjedagvårdare, ge familje-      grupper. Bl. a. av denna orsak överenskoms i det
26720:        dagvårdarna möjlighet att få arbetstids-      gällande avtalet att när förkortningen av arbetsti-
26721:        förkortningen som ledig tid, trygga ga-       den inte kan ges som tid ges motsvarande förmån
26722:        rantilönen för familjedagvårdare, säker-      som ersättning i pengar. Också beträffande fa-
26723:        ställa skattefriheten för kostnadsersätt-     miljedagvårdarna är avtalets innehåll det att
26724:        ningen, sänka pensionsåldern, trygga          arbetstidsförkortningen ges som tid, och om det
26725:        vårdledigheten med lön för familjedag-        inte är möjligt ersätts den med pengar. Till dessa
26726:        vårdare med egna småbarn, förbättra er-       delar är familjedagvårdarna i samma situation
26727:        sättningen för nattarbete samt över-          som andra kommunalt anställda. Frågan om
26728:        huvudtaget för att korrigera de missför-      familjedagvårdarnas arbetstid har nära samband
26729:        hållanden som är förknippade med fa-          med arbetstiden för småbarnsföräldrar och de
26730:        mil jedagvårdarnas ställning?                 förändringar som skett i den. Social- och hälso-
26731:                                                      vårdsministeriet anser att det är nödvändigt att
26732:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      genomföra en förkortning av arbetstiden för
26733: anföra följande:                                     föräldrar på grund av vården av barn.
26734:                                                         Familjedagvårdarna kan för närvarande ges en
26735:    De frågor som är förknippade med familjedag-      fast månadslön. Kommunala avtalsdelegationen
26736: vårdarnas arbetsförhållanden, t.ex. familjedag-      har 25.6.1986 utfärdat tillämpningsanvisningar
26737: vårdarnas lön, ersättningar för nattarbete, ledig-   beträffande villkoren i anställningsförhållandena
26738: het med lön för vård av egna småbarn och             för familjedagvårdare med månadslön (bilaga 6 a
26739: arbetstidsförkortningar, hör till de allmänna ar-    i kollektivavtalet). Det är möjligt att lokalt
26740: betsmarknadsfrågorna, som avgörs under rådan-        komma överens om månadslönen mellan familje-
26741: de allmänna kollektivavtalsbetingelser genom         dagvårdaren och kommunen. Det är enkelt att
26742: förhandlingar mellan de olika avtalsparterna.        genomföra en fast månadslön i de fall där
26743: Med hänsyn till social- och hälsovårdsministeriets   vårdtiderna för barnen inte varierar särskilt myck-
26744: verksamhetsområde är det viktigt att familjedag-     et. Variationen i arbetstiderna hindrar inte i och
26745: vården utvecklas som en väsentlig del av barn-       för sig att bilaga 6 a tillämpas om det inom
26746: dagvårdssystemet, både för att ett tillräckligt      ramen för dem är möjligt att räkna ut den fasta
26747: dagvårdsutbud skall garanteras och för att kvali-    månadslönen. Övergången till fast månadslön
26748: teten hos den service som ges skall säkerställas.    beträffande familjedagvårdarna har dock hittills
26749:    Frågan om att bringa arbetstidslagen att också    varit mycket långsam, vilket eventuellt kantoikas
26750: gälla familjedagvårdare har utretts i en arbets-     så att ett mycket stort tryck för övergång till fast
26751: grupp som social- och hälsovårdsministeriet till-    månadslön inte existerar för alla familjedagvårda-
26752: satt. Arbetsgruppen, i viiken familjedagvårdarna     res del eller i alla kommuner.
26753: representerades av fackorganisationer, beslöt           Om beskattningen av den kostnadsersättning
26754: föreslå att familjedagvårdarna inte borde omfat-     som kommunala familjedagvårdare erhåller har
26755: tas av arbetstidslagen. Tillämpningen av de stra-    skattestyrelsen som sin ståndpunkt framhållit i
26756: ma bestämmelserna i arbetstidslagen på familje-      ett cirkulär till de kommunala centralorganisatio-
26757:                                       1987 vp. -      KK n:o 153                                        5
26758: 
26759: nerna att kostnadsersättningarna skali räknas som     dess förändringsbehov. I detta sammanhang
26760: skattepliktig inkomst, på viiken görs ett avdrag      kommer också familjedagvårdarnas pensionsålder
26761: av motsvarande storlek. Skattestyrelsens stånd-        och pensionering att granskas.
26762: punkt grundade sig på högsta förvaltningsdom-            Enligt avtalet för den korumunala sektorn har
26763: stolens utslag i ett besvärsärende som gälide         en arbetstagare rätt att få ledighet med lön för
26764: beskattningen av kostnadsersättning. Kostnadser-      högst tre på varandra följande arbetsdagar, om
26765: sättningssystemet för familjedagvårdarna har ock-     arbetstagarens barn plötsligt insjuknar och annan
26766: så utretts i en arbetsgrupp som Korumunala            vård inte kan ordnas. En förutsättning för erhål-
26767: avtalsdelegationen tilisatt för att vidareutveckla    lande av ovan nämnda ledighet är att båda
26768: detta system. Olika fackorganisationer, Korumu-       föräldrarna förvärvsarbetar utanför hemmet. Fa-
26769: nala avtalsdelegationen samt skatteexperter var       miljedagvårdarna uppfyller inte denna förutsätt-
26770: representerade i arbetsgruppen. Förutom ett           ning, eftersom de arbetar hemma. Ovan nämnda
26771: missförhåliande i beskattningen fann arbetsgrup-      text ingår uppenbarligen med nästan samma
26772: pen inga betydande problem i kostnadsersätt-          innehåll i så gott som alla koliektivavtal och
26773: ningssystemet, utan konstaterade att ersättningen     tjänstekollektivavtal, så det har inte således an-
26774: för kostnader hade stigit rentav mera än de           setts motiverat att avvika från arbetsmarknadens
26775: verkliga kostnaderna.                                 s.k. allmänna text för familjedagvårdarnas del.
26776:    Enligt lagen om pension för korumunala tjäns-
26777:                                                          I underteckningsprotokollet för det kollektiv-
26778: teinnehavare och arbetstagare (202 164) stadgas
26779:                                                       avtal för tiden 1.3.1986-29.2.1988 som gäller
26780: om det korumunala pensionsskyddet i den koru-
26781:                                                       korumunala arbetstagare med månadslön tilisat-
26782: munala pensionsanstaltens pensionsstadga, vii-
26783:                                                       tes en arbetsgrupp för att utreda möjligheterna
26784: ken i enlighet med principen om kommunal
26785:                                                       för familjedagvårdare att erhålia lön under det
26786: självstyrelse godkänns av den korumunala pen-
26787:                                                       avbrott i vården som uppstår då det egna barnet
26788: sionsanstaltens delegation. Den alimänna pen-
26789:                                                       plötsligt insjuknar. Arbetsgruppen har färdig-
26790: sionsåldern har i pensionsstadgan faststälits tili
26791:                                                       ställt sitt arbete och utredningen finns till
26792: 63 år. I bilagan tili pensionsstadgan, viiken också
26793:                                                       förfogande vid avtalsförhandlingarna våren 1988.
26794: har godkänts av delegationen, har nämnts alit
26795: som allt ca 100 olika tjänste- eller yrkesbenäm-         Enligt 5 § 2 punkten i bilaga 6 till kollektivav-
26796: ningar som har en lägre pensionsålder än den          talet för korumunala arbetstagare med månads-
26797: allmänna pensionsåldern. Eftersom familjedag-         lön skall, då ett barn som är i vård måste
26798: vårdarna inte har nämnts i ifrågavarande bilaga       övernatta hos familjedagvårdaren, hälften av
26799: är familjedagvårdarnas pensionsålder 63 år.           vårdtiden mellan kl 22.00-07.00 räknas som
26800:    Statsrådet tillsatte den 3 januari 1985 en         vårdtid som skali ersättas, dvs. som arbetstid. Av
26801: kommitte, vars uppgift var att utreda bl.a. om        natten är alltså 4,5 timmar arbetstid, oberoende
26802: det i det korumunala pensionssystemet är möjligt      av om man härvid är tvungen att arbeta eller
26803: att inkludera motsvarande pensionsformer för          inte. En annan möjlighet vore att familjedagvår-
26804: flexibel pensionering som de som genomförs i          daren skulie ges ersättning för nattarbete enligt
26805: det privata arbetspensionssystemet samt att utre-     arbetstimmar. Denna möjlighet har dock ansetts
26806: da hur pensioneringssystemet måste ändras till        besvärlig ur arbetstagarorganisationens synvinkel.
26807: följd av detta. Den utsatta tiden för kommitten          Det har under de senaste åren gjorts betydan-
26808: var 31.12.1986. Statsrådet har sedermera förlängt     de ändringar i koliektivavtalet för familjedagvår-
26809: tiden så att kommitten skall ha sitt arbete färdigt   dare. Villkoren i familjedagvårdarnas arbetsför-
26810: senast 31.12.1987. Uppgiften för denna kommit-        hållande har fortsättningsvis utretts på många
26811: te för pensionsåldern inom den offentliga förvalt-    olika sätt. Bl.a. i Helsingfors och Esbo pågår
26812: ningen är att helhetsbetonat utreda bl.a. pensio-     omfattande försök beträffande fast månadslön
26813: neringssystemet på det korumunala området och         för familjedagvårdare.
26814: 
26815:      Helsingfors den 20 juli 1987
26816: 
26817:                                                                               Minister Tarja Halonen
26818: 1
26819: 
26820: 1
26821: 
26822: 1
26823: 
26824: 1
26825: 
26826:     1
26827: 
26828:     1
26829: 
26830:     1
26831: 
26832:     1
26833: 
26834:         1
26835: 
26836:         1
26837: 
26838:         1
26839: 
26840:             1
26841: 
26842:             1
26843: 
26844:             1
26845: 
26846:             1
26847:                                                 1987 vp.
26848: 
26849: Kirjallinen kysymys n:o 154
26850: 
26851: 
26852: 
26853: 
26854:                                    Knuuttila ym.: Olutmainonnan kulujen vähennyskelpoisuudesta
26855:                                      verotuksessa
26856: 
26857: 
26858:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26859: 
26860:    Panimot mainosta~at erittäin runsaasti 1-olut-     ja veroviranomaisten pitäisi puuttua. Suurisuun-
26861: ta. Mainostamista tapahtuu paitsi erilaisissa jul-    taisesta mainostamisesta huolimatta on monissa
26862: kaisuissa hyvin näyttävästi myös televisiossa. Mai-   ravintoloissa vaikea saada 1-olutta. 1-oluen mai-
26863: nonta toimii samaUa myös oluen yleismainonta-         nonta lisäksi näyttää keskittyvän niihin mainosvä-
26864: na, sillä usein 1-olutta tarkoittava tunnus ei        lineisiin, joissa väkevämpien oluitten mainosta-
26865: sanottavasti tule esille. Näin on voinut tapahtua     minen on kielletty.
26866: vuodesta toiseen, vaikka alkoholijuomien mai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26867: nonta on yleensä laissa kielletty.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26868:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26869:   Ihmetystä on herättänyt myös se, että verottaja     sen<rn vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26870: on tiettävästi hyväksynyt mainoskulut vähennys-
26871: kelpoisina kuluina, vaikka ainakin joissakin ta-                Millä perusteella verottaja hyväksyy 1-
26872: pauksissa mainoskulut 1-oluen kohdalla ovat lii-             oluen mainoskulut verotuksessa vähen-
26873: kevaihtoa suuremmat. Tästä voidaan vetää myös                nyskelpoisiksi kuluiksi, vaikka ne asialli-
26874: se johtopäätös, että 1-oluen mainonta onkin                  sesti suurelta osin ovat alkoholijuomien
26875: alkoholijuomien piilomainontaa, johon valvonta-              piilomainontaa?
26876: 
26877:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1987
26878: 
26879:           Sakari Knuuttila               Jorma Rantanen              . Matti Saarinen
26880:                     Jouni Backman                              Anna-Liisa Jokinen
26881: 
26882: 
26883: 
26884: 
26885: 270719K
26886: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 154
26887: 
26888: 
26889: 
26890: 
26891:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26892: 
26893:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Sa-
26894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        man lain 8 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan
26895: olette 11 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja
26896: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ovat muun ohessa ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja
26897: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      -julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista ja
26898: Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   mainostilaisuuksista johtuneet menot.
26899: myksestä n:o 154:
26900:                                                         Edellä mainittujen säännösten nojalla ovat l-
26901:           Millä perusteella verottaja hyväksyy I-    oluen mainoskulujen lisäksi myös vahvempien
26902:        oluen mainoskulut verotuksessa vähen-         oluitten ja alkoholin mainoskulut kokonaan vä-
26903:        nyskelpoisiksi kuluiksi, vaikka ne asialli-   hennyskelpoisia verotuksessa. Veroviranomaisilla
26904:        sesti suurelta osin ovat alkoholijuomien      ei lain mukaan ole mahdollisuutta olla hyväksy-
26905:        piilomainontaa?                               mättä näitä todellisia tulonhankkimiskuluja tulo-
26906:                                                      verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Mikäli verola-
26907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     keja muutettaisiin siten, että mainoskulujen vä-
26908: ti seuraavaa:                                        hennysoikeutta kysymyksessä tarkoitetuissa ta-
26909:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain        pauksissa ei olisi, törmättäisiin samoihin tul-
26910: (360/68) 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat         kinta- ja valvontaongelmiin, joita ilmeisesti myös
26911: elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säi-    alkoholijuomien mainontakielto on aiheuttanut.
26912: 
26913:     Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1987
26914: 
26915:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
26916:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 154                                        3
26917: 
26918: 
26919: 
26920: 
26921:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26922: 
26923:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringsverksamheten. Enligt 8 § 1 mom. 5 punkten
26924: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        i samma lag är utgifter för annonsering, kundtid-
26925: den 11 juni 1987 tili vederbörande medlem av          ningar och -publikationer, sedvanliga reklamgå-
26926: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vor och reklarnvisningar ävensom annat sådana
26927: dagsman Knuuttila m.fl. undertecknade spörs-          avdragbara utgifter som avses i 7 §.
26928: mål nr 154:
26929:                                                          Med stöd av ovan nämnda stadganden är
26930:           På viiken grund godkänner beskattaren       förutom reklamutgifterna för öl i I accisklassen
26931:        reklamutgifter för öl i I accisklassen som     även reklamutgifter för starkare öldrycker helt
26932:        avdragbara utgifter vid beskattningen          och håliet avdragbara i beskattningen. Enligt lag
26933:        fastän de objektivt sett tili stor del utgör   har skattemyndigheterna inte några möjligheter
26934:        dold reklam för alkoholdrycker?                att låta bli att godkänna de verkliga utgifterna
26935:                                                       för inkomstens förvärvande som avdragbara vid
26936:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inkomstbeskattningen. Om skattelagarna ändra-
26937: anföra följande:                                      des sålunda, att avdragsrätt för reklamutgifter i
26938:   Enligt 7 § i lagen om beskattning av inkomst        de avsedda fallen inte förekommer, skulie man
26939: av näringsverksamhet (360/68) är utgifter för         stöta på samma tolknings- och övervaknings-
26940: inkomstens förvärvande och bibehåliande samt          problem, som tydligen även reklamförbudet mot
26941: därav härrörande förluster avdragbara inom nä-        alkoholdrycker har förorsakat.
26942: 
26943:      Helsingfors den 20 juli 1987
26944: 
26945:                                                                             Minister Ulla Puolanne
26946:                                                1987 vp.
26947: 
26948: Kirjallinen kysymys n:o 155
26949: 
26950: 
26951: 
26952: 
26953:                                   Kortesalmi: Luontaiselinkeinonharjoittajien oikeudesta saada polt-
26954:                                     toaineveron palautusta moottorikelkan polttoaineesta
26955: 
26956: 
26957:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26958: 
26959:    Poromiehillä on nykyisin oikeus saada polttoai-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26960: neveronpalautusta moottorikelkassa käyttämäs-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26961: tään polttoaineesta. Samaa oikeutta ei ole kui-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26962: tenkaan poromiehiin rionastettavilla luontaiselin-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26963: keinonharjoittajilla, vaikka he toimivat samoilla
26964: alueilla ja samoissa olosuhteissa kuin poromiehet-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin luon-
26965: kin. Tähän epäkohtaan olisi pikaisesti saatava              taiselinkeinonharjoittajien saattamiseksi
26966: korjaus, eli luontaiselinkeinojenharjoittajat Poh-          samaan asemaan poromiesten kanssa
26967: jois-Suomessa olisi saatettava samaan asemaan               moottorikelkan polttoaineveron palautta-
26968: poromiesten kanssa.                                         misessa?
26969: 
26970: 
26971:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
26972: 
26973:                                         ]. Juhani Kortesalmi
26974: 
26975: 
26976: 
26977: 
26978:  270738F
26979: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 155
26980: 
26981: 
26982: 
26983: 
26984:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26985: 
26986:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rustelujen mukaan saadaan käyttää porotaloudes-
26987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa käytettävien moottorikeikkojen käyttökustan-
26988: olette 12 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         nusten alentamiseen. Tämän määrärahan suu-
26989: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ruus vastaa porotaloudessa käytettävien moottori-
26990: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     keikkojen polttoaineverona valtiolle kertyväksi
26991: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       arvioitua määrää.
26992: kysymyksestä n:o 155:                                     Porotalouteen kuuluva porojen talvilaidunta-
26993:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin luon-       minen edellyttää laidunalueiden tehokasta käyt-
26994:         taiselinkeinonharjoittajien saattamiseksi      töä, kuitenkin siten, että laitumien kulutus jää
26995:         samaan asemaan poromiesten kanssa              alueiden tiheän vaihtamisen vuoksi mahdollisim-
26996:         moottorikelkan polttoaineveron palautta-       man vähäiseksi. Tällaisesta liikkuvasta laidunta-
26997:         misessa?                                       misesta aiheutuu huomattavia kustannuksia
26998:                                                        moottorikeikkojen käyttömenoina. Tämä näkö-
26999:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kohta on ollut perusteena edellä mainitun val-
27000: seuraavaa:                                             t~onapumäärärahan ottamiselle tulo- ja menoar-
27001:                                                        vwon.
27002:    Laki polttoaineverosta (948/82) ei sisällä sään-
27003: nöksiä porotaloudessa käytettävien moottorikeik-          Sellaisten luontaiselinkeinojen kuten kalastuk-
27004: kojen polttoaineen veronpalautuksesta porotalou-       sen ja metsästyksen harjoittamiseen ei liity siinä
27005: den harjoittajille. Sen sijaan valtion tulo- ja        määrin moottorikelkan käytöstä aiheutuvia kus-
27006: menoarvion momentilla 30. 35.48 (Valtionapu            tannuksia kuin porotalouden harjoittamiseen,
27007: eräiden poronhoidosta aiheutuvien kustannusten         minkä vuoksi edellä mainitun laista valtion tukea
27008: alentamiseksi) on määräraha, jota momentin pe-         ei niiden osalta ole katsottu perustelluksi.
27009: 
27010:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
27011: 
27012:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27013:                                      1987 vp. -      KK n:o 155                                      3
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 
27018:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
27019: 
27020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         renskötseln) som enligt motiveringarna under
27021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       momentet får användas för sänkning av drifts-
27022: den 12 juni 1987 tili vederbörande medlem av         kostnaderna för snöskotrar som används vid
27023: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    renskötseln. Storleken på detta anslag motsvarar
27024: dagsman ). Juhani Kortesalmi undertecknade           det belopp som beräknas inflyta i form av
27025: spörsmål nr 15 5:                                    bränsleaccis på snöskotrar som används vid
27026:                                                      renskötseln.
27027:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Renarnas betesgång om vintern, vilket ingår i
27028:        att naturnäringsidkarna skali uppnå sam-      renskötseln, förutsätter en effektiv användning av
27029:        ma stälining som renskötarna vad återbä-      betesområdena dock så, att betesområdenas slita-
27030:        ringen av bränsleaccis på snöskoter be-       ge blir så litet som möjligt genom täta byten av
27031:        träffar?                                      dem. En sådan rörlig betesgång föranleder bety-
27032:                                                      dande kostnader i form av utgifter för använd-
27033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ningen av snöskoter. Denna synpunkt har varit
27034: anföra följande:                                     den grundläggande orsaken tili varför ovan
27035:    Lagen om bränsleaccis (948/82) innehålier inte    nämnda statsbidrag upptagits i statsförslaget.
27036: några stadganden om skatteåterbäring tili renskö-      Kostoader föranledda av användning av
27037: tare på bränsle för snöskotrar som används inom      snöskoter hör inte i lika hög grad som utövandet
27038: renhushåliningen. Däremot finns ett anslag i         av renskötsel samman med sådana naturnäringar
27039: statsförslaget under moment 30.35.48 (Statsun-       som fiske och jakt, varför ovan nämnda stöd inte
27040: derstöd för sänkning av vissa kostnader för          ansetts vara motiverat för deras del.
27041: 
27042:     Helsingfors den 23 juli 1987
27043: 
27044:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27045:                                               1987 vp.
27046: 
27047: Kirjallinen kysymys n:o 156
27048: 
27049: 
27050: 
27051: 
27052:                                  Kortesalmi: Petovahinkojen korvaamisesta riekonpyytäjille
27053: 
27054: 
27055:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27056: 
27057:    Pohjois-Suomessa harjoitettavalle poronhoidol-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27058: le sekä ns. luontaiselinkeinoille muodostavat pe-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27059: tovahingot suuren haittatekijän vielä nykyäänkin.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27060: Poronhoitajat saavat ja ovat jo pitkään saaneet     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27061: petovahingoista korvauksia, mutta Lapissa riekon
27062: pyyntiin oikeutetut luontaiselinkeinon harjoitta-
27063: jat Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella eivät saa             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin peto-
27064: minkäänlaisia korvauksia petovahingoista, vaikka           vahinkojen korvaamiseksi riekonpyytäjille
27065: usein pedot eli ketut, korpit ja haukat syövät             Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
27066: ansapyytäjien ansoista riekkoja. Riekonpyytäjät            silloin kun ketut, korpit ja haukat todis-
27067: katsovatkin, että heillä tulisi olla sama oikeus           tettavasti ovat vieneet ansoista saaliseläi-
27068: kuin poromiehillä saada petokorvauksia.                    miä eli riekkoja?
27069: 
27070:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
27071: 
27072:                                        ]. Juhani Kortesalmi
27073: 
27074: 
27075: 
27076: 
27077: 270729V
27078: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 156
27079: 
27080: 
27081: 
27082: 
27083:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27084: 
27085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti
27086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavaa:
27087: olette 12 päivänä kesäkuuta päivät~n kirje~nne           Valtion tulo- ja menoarviossa on määrärahat
27088: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle     hirvieläinten, petoeläinten sekä luonnonsuojelu-
27089: jäsenelle jäljennöksen k~~sa~edustaja Kortesal~       lailla rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheut-
27090: men näin kuuluvasta ktqalltsesta kysymyksesta         tamien vahinkojen korvaamista varten. Tarkoi-
27091: n:o 156:                                              tuksena on ollut korvata vahingot tapauksissa,
27092:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin peto-       jolloin vahingonaiheuttaja on erityisen suojel~n
27093:                                                       kohteena eikä vahinkoja ole tarkoituksenmukais-
27094:        vahinkojen korvaamiseksi riekonpyytäj!lle
27095:                                                       ta estää vahinkoa aiheuttavia eläimiä tappamalla.
27096:        Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunms.sa
27097:        silloin kun ketut, korpit ja haukat todi~­     Muutoin ei riistaeläinten, kuten ei muidenkaan
27098:        tettavasti ovat vieneet ansoista saaliseläi-   luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinkoja
27099:                                                       ole valtion varoista korvattu. Tähän menettelyyn
27100:        miä eli riekkoja?
27101:                                                       ei ole suunnitteilla muutoksia.
27102: 
27103:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1987
27104: 
27105:                                                                              Ministeri Ole No"back
27106:                                     1987 vp. -     KK n:o 156                                     3
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27112: 
27113:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
27114: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av      anföra följande:
27115: den 12 juni 1987 tili ve.derböra~~e medlem. av        I statsbudgeten finns anslag för ersättning av
27116: statsrådet översänt avsknft av foljande av nks-    skador som förorsakats av älgdjur, rovdjur samt
27117: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr       av sällsynta djur som blivit fridlysta genom
27118: 156:                                               naturskyddslagen. Avsikten har varit att ersätta
27119:                                                    skadorna i de fall då det djur som förorsakat
27120:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i s~f­    skadan åtnjuter särskilt skydd och det inte är
27121:        te att ersätta snöripjägarna i Enontekts,   ändamålsenligt att förhindra skadan genom att
27122:        Enare och Utsjoki kommuner för skador       döda de djur som åstadkommer skada. I övrigt
27123:        som åsamkats av rovdjur och rovfåglar då    har skador som förorsakats av villebråd såsom
27124:        rävar, korpar och hökar bevisligen fört     även av andra djur som lever fritt i naturen inte
27125:        bytesdjur d. v.s. snöripor ur snaror?       ersatts av staten. Några ändringar i detta
27126:                                                    förfarande är inte under planering.
27127: 
27128:     Helsingfors den 10 juli 1987
27129: 
27130:                                                                           Minister Ole Norrback
27131:                                                1987 vp.
27132: 
27133: Kirjallinen kysymys n:o 157
27134: 
27135: 
27136: 
27137: 
27138:                                   Kortesalmi: Riekonpyytäjien oikeudesta kuljettaa metsästysasetta
27139:                                     moottorikelkassa
27140: 
27141: 
27142:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27143: 
27144:    Suomen pohjoisimmissa kunnissa, Enontekiöl-        miehetkin, joilla siis on aseenkuljetusoikeus
27145: lä, Inarissa ja Utsjoella, on joukko ns. luontais-    moottorikelkassa.
27146: elinkeinon harjoittajia, jotka saavat elantonsa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27147: mm. riekon ja muiden metsälintujen pyynnistä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27148: sekä kalastuksesta. Noiden kolmen pohjoisim-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27149: man kunnan riekonpyytäjät pitävät epäkohtana          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27150: sitä, että he eivät saa kuljettaa ampuma-asetta
27151: moottorikelkassa kuten poromiehet. Aseen kulje-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
27152: tus olisi tärkeätä esimerkiksi korppien ampumista            sästysaseen kuljettamisen saliimiseksi
27153: varten sekä aseen metsästyspaikalle kuljettami-              moottorikeikalla Enontekiön, Inarin sekä
27154: seksi. Riekonpyytäjät korostavat, että periaattees-          Utsjoen kunnissa asuville riekonpyytäjille
27155: sa he liikkuvat samoissa olosuhteissa kuin poro-             samaan tapaan kuin on aseenkuljetusoi-
27156:                                                              keus moottorikelkassa poromiehillä?
27157: 
27158:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1987
27159: 
27160:                                          ] . Juhani Kortesalmi
27161: 
27162: 
27163: 
27164: 
27165: 270722N
27166: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 157
27167: 
27168: 
27169: 
27170: 
27171:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27172: 
27173:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valla henkilöllä, jolle aseen mukanaolo virantoi-
27174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mituksen laadusta johtuen on tarpeellinen, tai
27175: olette 12 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       poronhoitoa toimittavalta poromiehellä.'' Met-
27176: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sästysasetuksen (659/83) 15 b §:n 1 momentin
27177: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mukaan ''Poliisipiirin päällikkö voi yksittäisessä
27178: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tapauksessa antaa luvan kuljettaa lataamatonta
27179: myksestä n:o 157:                                    metsästysasetta suojuksessa moottorikeikassa tai
27180:                                                      siihen verrattavassa kulkuneuvossa sen liikkuessa
27181:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-       yleisen tien ulkopuolella tiettynä aikana ennakol-
27182:        sästysaseen kuljettamisen saliimiseksi        ta ilmoitettua reittiä käyttäen ehdolla, että kulje-
27183:        moottorikeikalla Enontekiön, Inarin sekä      tuksen aikana asetta ei käytetä metsästykseen."
27184:        Utsjoen kunnissa asuville riekonpyytäjille       Metsästysaseen kuljettaminen moottorikelkassa
27185:        samaan tapaan kuin on aseenkuljetusoi-        on osoittautunut monella tavoin ongelmalliseksi.
27186:        keus moottorikeikassa poromiehillä?           Tarve aseen kuljettamiseen on monessa tapauk-
27187:                                                      sessa nykyisissä säädöksissä sanottua laajempi.
27188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Toisaalta jo nykyisten säädösten sallima aseen
27189: ti seuraavaa:                                        kuljettaminen on johtanut moniin väärinkäytök-
27190:    Metsästyslain (290/62 muut. 764/66) 44 §:n 1      siin.
27191: momentin mukaan ''Riistaeiäimen etsiminen,              Maa- ja metsätalousministeriössä on asiaa var-
27192: jäljittäminen tai muu seuraaminen on kielletty       ten asetetun työryhmän toimesta parhaillaan val-
27193: moottorikeikkaa tai siihen verrattavaa kulkuneu-     misteilla metsästyslain kokonaisuudistus. Edellä
27194: voa apuna käyttäen. Ajettaessa sellaisella kulku-    sanottujen aseen kuljettamista moottorikelkassa
27195: neuvolla yleisen tien ulkopuolella ei metsästysase   koskevien säädösten mahdollinen muuttaminen
27196: saa olla mukana, paitsi virantoimituksessa liikku-   tulee harkittavaksi tämän työn yhteydessä.
27197: 
27198:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1987
27199: 
27200:                                                                              Ministeri Ole Norrback
27201:                                       1987 vp. -     KK n:o 157                                       3
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 
27206:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27207: 
27208:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         behöver hava vapen med sig, elier av renkarl som
27209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sysslar med renskötsel." Enligt 15 b § 1 mom.
27210: den 12 juni 1987 tili vederbörande medlem av         jaktförordningen kan '' Chefen för polisdistrikt i
27211: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    enskilda fali lämna tilistånd tili att i motorsläde
27212: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr         elier därmed jämförbart fordon transportera
27213: 157:                                                 oladdat jaktvapen i fodral, då transporten sker
27214:                                                      utanför allmän väg under viss tid med anlitande
27215:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     av en på förhand meddelad rutt, på vilikor att
27216:        te att tillåta ripjägare som är bosatta i     vapnet inte brukas för jakt under tiden för
27217:        Enontekis, Enare och Utsjoki kommuner         transporten.''
27218:        att transportera jaktvapen i motorsläde,
27219:        på samma sätt som renkarlarna har rätt          Transporten av jaktvapen i motorsläde har på
27220:        tili vapentransport i motorsläde?             många sätt visat sig vara problematisk. Behovet
27221:                                                      av att transportera vapen är i många fali mera
27222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     omfattande än vad som anges i gällande stadgan-
27223: anföra följande:                                     den. Å andra sidan har transporten redan i den
27224:                                                      omfattning den är tiliåten i de nuvarande stad-
27225:    Enligt 44 § 1 mom. jaktlagen {290/62 ändr.
27226:                                                      gandena lett tili många slag av missbruk.
27227: 764/66) är "Uppsökande, spårning elier annat
27228: följande av villebråd med tillhjälp av motorkälke       1 jord- och skogsbruksministeriet bereds för
27229: elier annat därmed jämförligt fortskaffningsme-      närvarande på åtgärd av en för ändamålet tilisatt
27230: del förbjudet. Vid färd med sådant fortskaff-        arbetsgrupp en totalreform av jaktlagen. En
27231: ningsmedel utanför allmän väg må jaktvapen           eventueli ändring av de ovannämnda stadgande-
27232: icke medtagas, förutom av person i tjänsteförrätt-   na om transport av vapen i motorsläde tas upp
27233: ning, som på grund av tjänsteförrättningens art      tili prövning i samband med detta arbete.
27234: 
27235:      Helsingfors den 10 juli 1987
27236: 
27237:                                                                              Minister Ole Norrback
27238:                                               1987 vp.
27239: 
27240: Kirjallinen kysymys n:o 158
27241: 
27242: 
27243: 
27244: 
27245:                                   Isohookana-Asunmaa: Kirjallisuuden ostotuen laajentamisesta
27246: 
27247: 
27248:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27249: 
27250:    Kirjallisuuden ostotukea kokeiltiin vuosina       pääasiassa tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta
27251: 1980-1983. Vuodesta 1984 lähtien on valtion          sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Järjestelmän
27252: tulo- ja menoarvioon sisältynyt veikkausvoittova-    avulla on onnistuttu tuomaan lukijoiden ulottu-
27253: roista myönnettävä kirjallisuuden ostotukimäärä-     ville kirjoja, joita ei muutoin hankittaisi pieniin
27254: raha, joka edelleen jaetaan kunnille kirjahankin-    tai keskisuuriin kirjastoihin. Ostotukijärjestelmäl-
27255: toja varten. Vuoden 1987 määräraha on 1 milj.        lä on positiivista vaikutusta koko kirjapolitiik-
27256: mk.                                                  kaan: niin kustantamiseen, alueelliseen kustan-
27257:    Sekä kokeilu että myöhemmin tapahtunut            nustukeen kuin lukuharrastukseen, vähemmistö-
27258: määrärahan käytön seuranta ovat osoittaneet,         jen asemaan ja esikoisteoksiin. Välillisesti järjes-
27259: että valikoitu kirjallisuuden ylimääräinen osto-     telmä vaikuttaa piristävästi myös kirjakauppoihin
27260: tuki on erittäin tärkeä kulttuuritukimuoto. Jär-     ja koko maaseudun kirjakulttuuriin.
27261: jestelmä on varsin joustava ja epäbyrokraattinen,       Hyvien kokemusten perustalta ostotukijärjes-
27262: ja koko määräraha voidaan käyttää kirjallisuus-      telmää tulisi laajentaa ainakin keskisuuriin (alle
27263: hankintoihin.                                        10 000 asukkaan) kuntiin. Tämä edellyttäisi
27264:                                                      määrärahan nostamista 2, 5-3,5 miljoonaan
27265:    Määrärahan pienuudesta johtuen järjestelmää
27266:                                                      markkaan vuodessa.
27267: ei ole voitu ulottaa kaikkiin kuntiin. Tällä het-
27268: kellä ostotukijärjestelmä koskee noin 250 pientä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27269: alle 6 000 asukkaan kuntaa. Asukasta kohti las-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27270:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27271: kettuna tuen määrä sitä saavissa kunnissa vaihte-
27272:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27273: lee markan molemmin puolin.
27274:    Ostotuella voidaan hankkia vain vahvistettuun                Aikooko Hallitus laajentaa kirjallisuu-
27275: kirjavalikoimaan sisältyviä kirjoja. Kirjavalikoi-           den ostotukijärjestelmää siten, että pien-
27276: man kokoavat valtion kirjallisuustoimikunta ja               ten kuntien lisäksi ainakin keskisuuret
27277: tiedonjulkistamisen     neuvottelukunta.   Viime             kunnat tulisivat ostotukijärjestelmän pii-
27278: vuonna listaan sisältyi 327 nimikettä sisältäen              riin?
27279: 
27280:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
27281: 
27282:                                      Tytti Isohookana-Asunmaa
27283: 
27284: 
27285: 
27286: 
27287: 270747Q
27288: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 158
27289: 
27290: 
27291: 
27292: 
27293:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27294: 
27295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pää. Ostotukea annettiin, niin kuin kysymyksen
27296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           perusteluissakin mainitaan, kunnille, joiden vä-
27297: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          kiluku on enintään 6 000. Tällaisia kuntia on
27298: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        noin 250 eli yli puolet maamme kunnista. Vuon-
27299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         na 1986 noudatettujen jakoperusteiden mukaan
27300: Tytti Isohookana-Asunmaan näin kuuluvasta kir-          enintään 2 000 asukkaan kunnat saivat 2 000
27301: jallisesta kysymyksestä n:o 158:                        markkaa, enintään 4 000 asukkaan kunnat 3 700
27302:                                                         markkaa ja enintään 6 000 asukkaan kunnat
27303:            Aikooko Hallitus laajentaa kirjallisuu-      5 250 markkaa kukin.
27304:         den ostotukijärjestelmää siten, että pien-         Vuoden 1987 määrärahan osalta ei ole vielä
27305:         ten kuntien lisäksi ainakin keskisuuret         tehty päätöstä, koska valtion kirjallisuustoimi-
27306:         kunnat tulisivat ostotukijärjestelmän pii-      kunnan ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan
27307:         riin?                                           ehdotukset tuella hankittavista kirjoista eivät ole
27308:                                                         valmistuneet eikä kirjallisuustoimikunta tehnyt
27309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ehdotustaan määrärahan jakamiseksi. Kun kui-
27310: ti seuraavaa:                                           tenkin vuonna 1987 tarkoitukseen on käytettävis-
27311:    Kirjallisuuden vuosina 1980-83 suoritetuista         sä, taiteen tukemiseen osoitettujen veikkausvoit-
27312: ostotukikokeiluista laadittu loppuraportti valmis-      tovarojen kokonaiskasvun poikkeuksellisen py-
27313: tui vuonna 1985. Tämän vuoksi järjestelmän              sähtymisen vuoksi, vain yhtä suuri määräraha
27314: vakinaistamista voitiin harkita vasta vuoden 1986       kuin edellisenäkin vuonna, tukijärjestelmää on
27315: tulo- ja menoarviota laadittaessa. Tarkoitukseen        vaikeaa olennaisesti laajentaa, koska tuki jäisi
27316: voitiin tuolloin osoittaa taiteen tukemiseen osoi-      tällöin kuntaa kohti merkityksettämän pieneksi.
27317: tetuista veikkausvoittovaroista 1 000 000 mark-            Kokeilujen yhteydessä todettiin muun ohella
27318: kaa.                                                    myös, että melko suuriinkin kirjastoihin oli tuella
27319:    Kokeiluista saatujen kokemusten mukaan täl-          hankittu teoksia, joita kirjaston varsinaisen han-
27320: lainen tuki, jonka avulla kirjastot hankkivat hy-       kinnan yhteydessä ei ollut ostettu. Tukihankin-
27321: vätasoista vähälevikkistä kirjallisuutta valtion kir-   nat näyttivät siten monipuolistaneen kokoelmia
27322: jallisuustoimikunnan ja tiedonjulkistamisen neu-        muuallakin kuin vain pienimpien kuntien kirjas-
27323: vottelukunnan laatimien kirjavalikoimaluetteloi-        toissa. Valtion kirjallisuustoimikunta on tämän
27324: den pohjalta, on mielekkäintä ja hyödyllisintä          vuoksi ehdottanut, että tuki ulotettaisiin 10 000
27325: pienten kuntien kirjastoille. Niiden kokoelmiin         asukkaan kuntiin saakka ja että tarkoitukseen
27326: on useimmiten vaikea hankkia kirjoja, joiden            käytettäisiin vuosittain noin runsas 2 500 000
27327: käyttö todennäköisesti jää vähäiseksi. Mitä pie-        markan määräraha vuoden 1985 hintatason mu-
27328: nempi kirjasto on, sitä tervetulleempaa vaihtelua       kaisesti laskettuna.
27329: ostotukimäärärahalla hankitut kirjat tuovat sen            Opetusministeriön pyrkimyksenä onkin laajen-
27330: kokoelmiin.                                             taa kirjallisuuden ostotuen piiriä, ensi vaiheessa
27331:    Tämän vuoksi tuki laajennettiin jo vuonna            ainakin jonkin verran nykyistä isompiin kuntiin,
27332: 1986 valtakunnalliseksi, vaikka varoja ei tässä         sitä mukaa kuin tarkoitukseen on käytettävissä
27333: vaiheessa ollutkaan käytettävissä sanottua enem-        lisää varoja.
27334: 
27335:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1987
27336: 
27337:                                                                            Ministeri Anna-Liisa Piipari
27338:                                       1987 vp. -      KK n:o 158                                        3
27339: 
27340: 
27341: 
27342: 
27343:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27344: 
27345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anförs i spörsmålet, åt kommuner med högst
27346: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         6 000 invånare. Det finns 250 sådana kommu-
27347: av den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av       ner, elier hälften av korumuneroa i vårt land.
27348: statsrådet översänt en avskrift av följande av        Enligt de för år 1986 faststälida fördelningsgrun-
27349: riksdagsman Tytti Isohookana-Asunmaa under-           derna fick kommuner med högst 2 000 invånare
27350: tecknade spörsmål nr 158:                             2 000 mark, kommuner med högst 4 000 invåna-
27351:                                                       re 3 700 mark och kommuner med högst 6 000
27352:          Ämnar Regeringen utvidga stödsyste-          invånare 5 250 mark var.
27353:        met för inköp av litteratur så att, utöver        Vad anslaget för år 1987 beträffar har beslut
27354:        de små kommunerna, systemet även skul-         ännu inte fattats, ty förslagen om de böcker som
27355:        le omfatta åtminstone medelstora kom-          kan anskaffas med stödet, som uppgörs av statens
27356:        muner?                                         litteraturkommission och delegationen för infor-
27357:                                                       mationsspridning är inte färdigstälida och littera-
27358:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     turkommissionen har inte avgett sitt förslag om
27359: följande:                                             fördelningen av anslaget. Tillväxten av de tips-
27360:    Slutrapporten om försöken med stöd för inköp       vinstmedel som anvisas för att stöda konsten har
27361: av litteratur under åren 1980-83 färdigstälides       exceptionelit avstannat.
27362: år 1985. På grund härav kunde man överväga att           Därför står endast ett lika stort anslag som
27363: göra systemet permanent först vid uppgörandet         förra året tili förfogande för detta ändamål under
27364: av statsbudgeten för år 1986. För ändamålet           1987 och sålunda är det svårt att väsentligt
27365: kunde man då av de tipsvinstmedel som anslagits       utvidga stödsystemet, ty stödet skulie i så fali bli
27366: för stödjandet av konsten anvisa 1 000 000 mark.      betydelselöst litet per kommun.
27367:    Tack vare detta system anskaffar biblioteken          Under försöken konstaterades bl.a. även, att
27368: kvalitativt högtstående litteratur som utgivits i     man tili rätt stora bibliotek med hjälp av detta
27369: små upplagor på basen av de förteckningar över        stöd anskaffat sådana verk, som man inte köpt i
27370: bokurval som uppgjorts av statens litteraturkom-      samband med den egentliga anskaffningen.
27371: mission och delegationen för informationssprid-       Stödanskaffningarna tycks sålunda ha gjort sam-
27372: ning. De erfarenheter man fått av försöken            lingarna mångsidigare även annorstädes än i de
27373: utvisar att detta system är mest meningsfulit och     små kommunernas bibliotek. Statens litteratur-
27374: nyttigt för biblioteken i de små kommunerna.          kommission har därför föreslagit att stödet skulie
27375: Tili deras samlingar är det ofta svårt att anskaffa   utvidgas tili att omfatta kommuner med 10 000
27376: sådana böcker som sannolikt läses i ringa ut-         invånare och att man för ändamålet skulie
27377: sträckning. Ju mindre biblioteket är desto mera       förfoga över ett anslag på 2 500 000 mark räknat
27378: välkommen är den omväxling som böcker anskaf-         efter 1985 års prisnivå.
27379: fade med anslagen för inköpsstöd medför i dess           Undervisningsministeriet har för avsikt att ut-
27380: samlingar.                                            vidga kretsen för inköpsstödet av litteratur, i
27381:    Därför utvidgades stödet redan år 1986 tili att    första skedet tili att omfatta åtminstone något
27382: omfatta hela landet, trots att medel i detta skede    större kommuner än för närvarande. Detta kom-
27383: inte fanns att tiligå i större utsträckning än vad    mer att ske med hänsyn tili de tiliäggsmedel som
27384: som nämnts ovan. Inköpsstöd gavs, som det             står tili förfogande för detta ändamål.
27385: 
27386:     Helsingfors den 5 augusti 1987
27387: 
27388:                                                                           Minister Anna-Lzisa Piipari
27389:                                               1987 vp.
27390: 
27391: Kirjallinen kysymys n:o 159
27392: 
27393: 
27394: 
27395: 
27396:                                   P. Leppänen: Pyhä järven veden pinnan säännöstelystä 1uopumisesta
27397: 
27398: 
27399:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27400: 
27401:   Äänekosken kaupungin ja Saarijärven kaupun-        ei kuitenkaan olisi koko maan sähköenergian
27402: gin välillä sijaitsee Pyhäjärvi. Sen vedenpintaa     tuotannon kannalta mitään merkitystä. Koska
27403: on säännöstelty 1960-luvun alkuvuosista lähtien.     asiaa on eri tahojen, etenkin kylätoimikuntien
27404: Säännöstely johtuu lähinnä Parantalankosken          toimesta vuosia käsitelty, niin olisi asiaan jokin
27405: voimalaitoksen tarvitsemasta vesimäärästä. Kala-     ratkaisu löydettävä. Katson, että hallituksen tuli-
27406: kanta Pyhäjärvessä, etenkin siikakanta, on kärsi-    si selvityttää mahdollisuudet luopua nykyisistä
27407: nyt hyvin voimakkaasti säännöstelystä. Ongelmis-     säännöstelyistä.
27408: ta ei ole määrätty minkäänlaisia korvauksia.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27409: Useat eri tahot ovat esittäneet, että Pyhäjärven     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27410: vedenpinnan nykyisenkaltaisesta säännöstelystä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27411: luovuttaisiin. Tilalle tulisi esimerkiksi Pyhäkos-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27412: ken vapaa juoksutus tai osittain säännöstelty
27413: juoksutus jne.                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27414:    On luonnollista, että tämä vähentäisi Paranta-            ryhtyä Pyhäjärven vapauttamiseksi veden-
27415: lankosken voimalaitoksen sähköntuotantoa. Sillä              pinnan säännöstelystä?
27416: 
27417:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
27418: 
27419:                                           Pekka Leppänen
27420: 
27421: 
27422: 
27423: 
27424: 270730X
27425: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 159
27426: 
27427: 
27428: 
27429: 
27430:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27431: 
27432:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             Se seikka, että vesistöjen käyttöä koskevat
27433: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           arvostukset ovat maassamme vuosikymmenien
27434: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          kuluessa muuttuneet ja tilanne niin Pyhäjärven
27435: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kuin monien muidenkin järvien säännöstelyssä
27436: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         koetaan erityisesti paikallisen väestön kannalta
27437: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        usein epätyydyttäväksi, edellyttäisi säännöstelyra-
27438: symyksestä n:o 159:                                     jojen ja -ehtojen tarkistamista. Ongelman moni-
27439:                                                         tahoisuus ja sen suuri kansantaloudellinen merki-
27440:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tys huomioon ottaen voimassa olevia säännöstely-
27441:         ryhtyä Pyhäjärven vapauttamiseksi veden-        jä olisi tarkasteltava eri näkökohdat huomioon
27442:         pinnan säännöstelystä?                          ottaen perusteellisesti, ennen kuin ryhdytään
27443:                                                         toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi. Pää-
27444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        määränä voisi olla, että säännöstelyluvat tehtäi-
27445: ti seuraavaa:                                           siin määräaikaisiksi, jolloin lupaehtoja voitaisiin
27446:     Saarijärven reitin Pyhäjärven säännöstely pe-       uutta lupaa harkittaessa tarkistaa, mikäli muut-
27447: rustuu vesistötoimikunnan 31.3.1962 antamaan            tuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Vesi- ja
27448: ja korkeimman hallinto-oikeuden 25.10.1962              ympäristöhallituksessa selvitetäänkin parhaillaan
27449: vahvistamaan lupaan. Luvan haltijana on nykyi-          voimassa olevien säännöstelyjen tarkistamismah-
27450: sin vesi- ja ympäristöhallitus. Säännöstely suorite-    dollisuuksia. Tämä selvitystyö mahdollisine sään-
27451: taan Parantalankoskeen Itä-Suomen vesioikeuden          nöstelyjen muutoksineen on kuitenkin erittäin
27452: 10.4.1964 antamalla päätöksellä rakennetulla pa-        laaja ja aikaa viepä tehtäväkokonaisuus.
27453: dolla, jonka omistaa Parantalankosken Voima                Vuonna 1987 on vesi- ja ympäristöhallinnossa
27454: Oy. Säännöstely on toteutettu sekä maa- ja              aloitettu Saarijärven reitin kunnostuksen suun-
27455: metsätaloutta haitanneiden tulvien poistamiseksi        nittelu. Tämän suunnittelutyön yhteydessä on
27456: että vesivoiman tuotannon lisäämiseksi.                 tarkoitus mm. selvittää, onko syytä ja perusteita
27457:     Pyhäjärvellä vallitsevan laillisen nykytilanteen    ryhtyä toimenpiteisiin Pyhäjärven säännöstelyn
27458: muuttaminen uusien tavoitteiden saavuttamisek-          muuttamiseksi. Asian johdosta on perustettu
27459: si on vaikeasti toteutettavissa loukkaamatta ke-        seurantaryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen
27460: nenkään oikeudellisia etuja. Säännöstelyn muut-         kuntia ja vesien eri käyttömuotoja.
27461: taminen edellyttää vesioikeuskäsittelyä intressi-          Hallitus katsoo, että Pyhäjärven säännöstelyn
27462: vertailuineen. Tämä puolestaan vaatii muuttami-         muuttamismahdollisuuksien selvittäminen liittyy
27463: sesta aiheutuvien taloudellisten edunmenetysten         osana jo aloitettuun suunnittelutyöhön. Vasta
27464: ja vahinkojen, samoin kuin sillä mahdollisesti          suunnittelutyön päätyttyä voidaan arvioida jatko-
27465: saavutettavien hyötyjen perusteellista selvittämis-     toimenpiteitten tarpeellisuutta.
27466: tä.
27467: 
27468:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
27469: 
27470:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo T Pohjala
27471:                                       1987 vp. -      KK n:o 159                                        3
27472: 
27473: 
27474: 
27475: 
27476:                                Till Riksdagens Herr Talman
27477: 
27478:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förändrats under årtiondenas lopp och situa-
27479: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tionen för såväl Pyhäjärvi som även många andra
27480: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av          sjöar vad reglering beträffar ofta upplevs som
27481: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     otillfredsställande särskilt från den lokala befolk-
27482: dagsman Pekka Leppänen undertecknade spörs-           ningens synpunkt, förutsätter en justering av
27483: mål nr 159:                                           regleringsgränserna och -villkoren. Problemets
27484:                                                       mångfasetterade karaktär och dess stora national-
27485:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ekonomiska betydelse med beaktande av ikraft-
27486:        för att befria Pyhäjärvi från reglering av     varande regleringar borde grundligt granskas
27487:        vattenståndet?                                 med hänsyn tili olika synpunkter innan åtgärder
27488:                                                       vidtas för en förändring av situationen. Målet
27489:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kunde vara, att regleringstillstånden ges på viss
27490: anföra följande:                                      tid, varvid villkoren för tillstånden skulle kunna
27491:    Regleringen av Pyhäjärvi som hör tili Saarijär-    ses över vid övervägande av ett nytt tillstånd,
27492: vistråten baserar sig på tilistånd som getts av       såframt de förändrade förhållandena ger anled-
27493: vattendragskommissionen 31.3.1962 och fast-           ning härtill. Vid vatten- och miljöstyrelsen utreds
27494: ställts    av    högsta      förvaltningsdomstolen    som bäst möjligheterna att justera ikraftvarande
27495: 25.10.1962. Tillståndshavare är nuförtiden vat-       regleringar. Detta utredningasarbete jämte even-
27496: ten- och miljöstyrelsen. Regleringen utförs i Pa-     tuella ändringar i regleringarna är dock som
27497: rantalankoski med en damm som byggts genom            helhet synnerligen omfattande och tidsödande.
27498: Östra Finlands vattendomstols beslut 10.4.1964.          År 1987 har man inom vatten- och miljöstyrel-
27499: Dammen ägs av Parantalankosken Voima Oy.              sen påbörjat planeringen av iståndsättandet av
27500: Regleringen har genomförts såväl i syfte att          Saarijärvistråten. 1 samband med detta plane-
27501: avlägsna översvämningar vilka har inverkat men-       ringsarbete har man för avsikt att bl.a. utreda,
27502: ligt på jord- och skogsbruket som i syfte att öka     om det finns orsak och om det är motiverat att
27503: produktioneo av vattenkraft.                          vidta åtgärder för att justera regleringen av
27504:    En förändring av den nuvarande rättsliga situa-    Pyhäjärvi. Med anledning av denna fråga har en
27505: tionen i Pyhäjärvi i syfte att uppnå de nya målen     uppföljningsgrupp tillsatts, vars medlemmar re-
27506: kan svårligen genomföras utan att kränka någons       presenterar kommunerna inom området samt
27507: juridiska förmåner. En justering av regleringen       olika användningsformer av vattendragen.
27508: förutsätter behandling i vattendomstolen jämte           Regeringen anser, att utredningen av möjlig-
27509: intressejämförelser. Detta å sin sida kräver en       heterna att justera regleringen av Pyhäjärvi ingår
27510: grundlig utredning av den nytta som eventuellt        som en del i det redan påbörjade planeringsarbe-
27511: uppnås genom denna och likaså av de förluster         tet. Först sedan planeringsarbetet slutförts kan
27512: av ekonomiska förmåner och skador som förorsa-        man bedöma huruvida fortsatta åtgärder är nöd-
27513: kas av förändringen.
27514:                                                       vändiga.
27515:    Det faktum, att de värderingar som gäller
27516: användningen av vattendragen i vårt land har
27517: 
27518:     Helsingfors den 22 juli 1987
27519: 
27520:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27521:                                     J
27522:                                     J
27523:                                 J
27524:                                 J
27525:                             J
27526:                             J
27527:                         J
27528:                         J
27529:                     J
27530:                     J
27531:                 J
27532:                 J
27533:             J
27534:             J
27535:         J
27536:         J
27537:     J
27538:     J
27539: J
27540: J
27541:                                               1987 vp.
27542: 
27543: Kirjallinen kysymys n:o 160
27544: 
27545: 
27546: 
27547: 
27548:                                   Kärhä: Ulkomaalaisten työlupien saanmn helpottamisesta
27549: 
27550: 
27551:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27552: 
27553:    Ulkomaalaisasetuksen 32 §:n mukaan Suomes-            Muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa,
27554: sa oleskelevalle ulkomaalaiselle voidaan myöntää     on puheena olevassa asiassa pystytty siirtymään
27555: työlupa ainoastaan määrätynlaiseen työhön tai        joustavampaan järjestelmään, jossa työlupa voi-
27556: määrätylle luvassa mainitulle työnantajalle suori-   daan myöntää ulkomaalaiselle ilman edellä ker-
27557: tettavaan työhön. Yleensä työlupa annetaan tie-      rottuja rajoituksia. Suomen käytännössä sanottu-
27558: tyn työnantajan työhön.                              ja rajoituksia voidaan joustaa vain siinä tapauk-
27559:    Käytännössä kerrottu säännös on osoittautunut     sessa, että henkilö on ollut aikaisemmin Suomen
27560: kohtuuttomaksi varsinkin niissä tapauksissa, jois-   kansalainen tai asunut maassa vähintään 10 vuot-
27561: sa henkilö joutuu vaihtamaan työpaikkaa hänestä      ta.
27562: itsestään riippumattomista syistä.
27563:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27564:    Työpaikan vaihtamiseen oikeuttavan työluvan       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27565: hakeminen kestää noin 1,5-2 kuukautta, ja
27566:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27567: tuoksi ajaksi ulkomaalainen joutuu luovuttamaan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27568: passiosa työluvasta päättäville viranomaisille.
27569: Oleskelu ilman passia pari kuukautta tuo muka-
27570: naan arvaamattomia vaikeuksia, koska passitto-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27571: muus hankaloittaa esimerkiksi tilien käyttöä pan-           siin Suomessa oleskelevien ulkomaalais-
27572: keissa. Työluvan vaihdosta valtiolle perittävä 200          ten työlupien saantiin liittyvien perus-
27573: markan korvaus tuntuu niin ikään kohtuuttomal-              teluissa tarkoitettujen rajoitusten poista-
27574: ta silloin, kun työpaikan vaihto johtuu ulkomaa-            miseksi tai järjestelmän muuttamiseksi
27575: laisen omasta tahdosta riippumattomasta syystä.             joustavammaksi?
27576: 
27577:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
27578: 
27579:                                               Lea Kärhä
27580: 
27581: 
27582: 
27583: 
27584: 270733A
27585: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 160
27586: 
27587: 
27588: 
27589: 
27590:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27591: 
27592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myönnettävä ensimmäisellä kerralla vähintään
27593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuodeksi tai voidaanko työlupa kahden vuoden
27594: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-        jälkeen myöntää ilman määräaikaa ja rajoituksit-
27595: jeenne n:o 701 ohella lähettänyt valtioneuvoston      ta.
27596: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-      Ulkomaalaislain 15 §:n 4 momentin mukaan
27597: sen kansanedustaja Lea Kärhän kirjallisesta kysy-     työlupaa koskevassa asiassa on ennen päätöksen
27598: myksestä n:o 160, jossa tiedustellaan:                tekemistä hankittava työvoimaministeriön lau-
27599:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sunto. Työlupa-asiaa ratkaistaessa otetaan huo-
27600:        siin Suomessa oleskelevien ulkomaalais-        mioon alalla ja paikkakunnalla vallitseva työlli-
27601:        ten työlupien saantiin liittyvien perus-       syystilanne. Sisäasiainministeriö pitää nykyistä
27602:        teluissa tarkoitettujen rajoitusten poista-    työlupakäytäntöä työnantajan vaihtuessa asian-
27603:        miseksi tai järjestelmän muuttamiseksi         mukaisena.
27604:        joustavammaksi?                                   Ulkomaalaisen työluvasta peritään leimavero
27605:                                                       leimaverolain mukaan vastavuoroisuudesta riip-
27606:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      puen, harkinnan mukaan, enintään 600 mark-
27607: ti seuraavaa:                                         kaa. Leimavero määräytyy siten ulkomaalaisen
27608:    Ulkomaalaislain (400/83) mukaan on ulko-           kotivaltion suomalaisilta perimän leimaveron
27609: maalaisen hankittava työlupa ennen ansiotyöhön        sekä työluvan pituuden mukaan. Työluvat mak-
27610: ryhtymistä.                                           savat 50 markasta 300 markkaan tai ovat koko-
27611:    Ulkomaalaisasetuksen (252/84) 10 §:n mu-           naan maksuttomia.
27612: kaan työn laatu tai kestoaika taikka ulkomaalai-         Ulkomaalaisten työlupa-asiat käsitellään sisä-
27613: sen maahantulon tai maassa oleskelun tarkoitus        asiainministeriössä aiheettomasti viivyttelemättä,
27614: ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon pää-        mutta käytettävissä olevan henkilöstön määrä
27615: tettäessä siitä, onko työlupa pääsäännön mukaan       asettaa käsittelynopeudelle rajoituksensa.
27616: 
27617:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
27618: 
27619:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
27620:                                       1987 vp. -- RJ( n:o 160                                          3
27621: 
27622: 
27623: 
27624: 
27625:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27626: 
27627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ett år eller om arbetstiliståndet efter två år kan
27628: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        beviljas utan tidsfrist och begränsningar.
27629: 701 av den 16 juni 1987 tili vederbörande                Enligt 15 § 4 mom. utlänningslagen skali i ett
27630: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ärende som gälier arbetstilistånd arbetskraftsmi-
27631: av riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade            nisteriets utlåtande inhämtas innan beslutet fat-
27632: spörsmål nr 160:                                      tas. Då ett arbetstiliståndsärende avgörs, beaktas
27633:           Har Regeringen för avsikt att vidta         sysselsättningssituationen i branschen och på or-
27634:        åtgärder för att upphäva de i motive-          ten. Inrikesministeriet anser att nuvarande praxis
27635:        ringen nämnda begränsningarna i fråga          i fråga om arbetstillstånd är ändamålsenlig då
27636:        om arbetstilistånd tili utlänningar som        arbetsgivaren byts.
27637:        vistas i Finland elier för att göra systemet      På en utlännings arbetstilistånd uppbärs enligt
27638:        smidigare?                                     lagen angående stämpelskatt i stämpelskatt, be-
27639:                                                       roende på reciprocitet, enligt prövning högst 600
27640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      mk. Stämpelskatten faststälis således med be-
27641: anföra följande:                                      aktande av den stämpelskatt som man i utlän-
27642:    Enligt utlänningslagen (400183) skali en utlän-    ningens hemland uppbär av finländare samt den
27643: ning skaffa arbetstillstånd innan han börjar          tid arbetstiliståndet är i kraft. Arbetstillstånden
27644: förvärvsarbeta.                                       kostar mellan 50 och 300 mk eller är helt
27645:    Enligt 10 § utlänningsförordningen (252 184)       avgiftsfria.
27646: är arbetets art och varaktighet elier syftet med         Ärenden som gälier arbetstilistånd för utlän-
27647: utlänningens inresa tili landet elier vistelse i      ningar behandlas i inrikesministeriet utan omoti-
27648: landet faktorer som skali beaktas, då beslut fattas   verade dröjsmål, men hur snabbt ärendet kan
27649: om huruvida arbetstillstånd i enlighet med hu-        handläggas beror på storleken av den personai
27650: vudregeln första gången skali beviljas för minst      som står tili förfogande.
27651: 
27652:      Helsingfors den 23 juli 1987
27653: 
27654:                                                                     Inrikesminister Jarmo Rantanen
27655:                                                  1987 vp.
27656: 
27657: Kirjallinen kysymys n:o 161
27658: 
27659: 
27660: 
27661: 
27662:                                     Kärhä: Invalidivähennyksen säilyttämisestä eläkeläisten kunnallisve-
27663:                                       rotuksessa
27664: 
27665: 
27666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27667: 
27668:    Vuoden 1980 alussa toteutetun kansaneläke-           Käytännössähän vähennyksen jatkamiseen olisi
27669: uudistuksen yhteydessä poistettiin eläkeläisiltä        vielä mahdollisuuksia syksyn 1987 valtiopäivillä
27670: mahdollisuus tehdä kunnallisverotuksessa invali-        valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä.
27671: divähennys. Vuonna 1983 valittu eduskunta pa-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27672: lautti kuitenkin eläkeläisille sanotun vähennyk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27673: sen vuosien 1983-1987 verotukseen niiden elä-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27674: keläisten kohdalla, jotka olivat ennättäneet pääs-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27675: tä ko. vähennyksestä osallisiksi eli niille eläkeläi-
27676: sille, jotka olivat saaneet ko. vähennyksen vuo-                  Aikooko Hallitus vuoden 1988 valtion
27677: den 1982 verotuksessa.                                         tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä
27678:    Julkisuudessa on jatkuvasti vaadittu sanotun                antaa esityksen invalidivähennyksen edel-
27679: vähennyksen palauttamista eläkeläisille kunnal-                leen säilyttämisestä eläkeläisten kunnal-
27680: lisverotukseen myöskin vuoden 1987 jälkeen.                    lisverotuksessa?
27681: 
27682:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
27683: 
27684:                                                 Lea Kärhä
27685: 
27686: 
27687: 
27688: 
27689: 270698M
27690: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 161
27691: 
27692: 
27693: 
27694: 
27695:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27696: 
27697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja varallisuusverolain 36 §:ään väliaikaisesti 5
27698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        momentti, jonka mukaan verovelvollinen, jolla
27699: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-       on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa
27700: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vuosilta 1984-1987 toimitettavissa kunnallis-
27701: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      verotuksissa vähentää sen suuruisen invalidivä-
27702: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    hennyksen, johon hänellä on oikeus vuodelta
27703: sestä n:o 161:                                       1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei
27704:                                                      hän vuosina 1984-1987 voimassa olevien sään-
27705:           Aikooko Hallitus vuoden 1988 valtion       nösten perusteella ole oikeutettu tätä suurem-
27706:        tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä     paan invalidivähennykseen.
27707:        antaa esityksen invalidivähennyksen edel-
27708:        leen säilyttämisestä eläkeläisten kunnal-        Lainsäädännön muutos merkitsi sitä, että pää-
27709:        lisverotuksessa?                              osa niistä eläkeläisistä, jotka olivat vuonna 1982
27710:                                                      olleet oikeutettuja kunnallisverotuksen invalidi-
27711:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vähennykseen, mutta jotka eivät saaneet sitä
27712: ti seuraavaa:                                        vuodelta 1983 toimitetussa verotuksessa, saivat
27713:                                                      vähennyksen väliaikaisesti vuosina 1984-1987.
27714:    Kansaneläkeuudistukseen liittyneen eläkkei-
27715:                                                      Muutos ei tuonut vähennystä kaikille eläkeläisil-
27716: den verotuksen yhtenäistämisen yhteydessä vuon-
27717:                                                      le, vaan ainoastaan niille, jotka olivat siihen
27718: na 1983 muutettiin kunnallisverotuksen invalidi-
27719:                                                      oikeutettuja vuonna 1982 ja joilla tuolloin oli
27720: vähennystä koskevia säännöksiä siten, että vähen-
27721:                                                      veronalaista eläketuloa. Arvioitaessa kokonaisuu-
27722: nys myönnetään enintään muun ansiotulon kuin
27723:                                                      dessaan tilannetta eläkeläisten osalta on lisäksi
27724: eläketulon suuruisena. Tämä muutos merkitsi          otettava huomioon se, etteivät myöskään sellaiset
27725: sitä, että verovelvollinen, jolla on pelkästään
27726:                                                      henkilöt, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle vasta
27727: eläketuloa tai eläketuloa ja omaisuustuloa taikka
27728:                                                      vuoden 1982 jälkeen, ole enää oikeutettuja kun-
27729: pelkästään omaisuustuloa, ei enää voi saada kun-
27730:                                                      nallisverotuksen invalidivähennykseen, ellei heil-
27731: nallisverotuksessa invalidivähennystä.
27732:                                                      lä ole myös muuta ansiotuloa kuin eläketuloa.
27733:    Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen ra-
27734: joittaminen koettiin epäkohdaksi erityisesti nii-      Päätettäessä vuonna 1983 kunnallisverotuksen
27735: den pelkkää eläketuloa saaneiden verovelvollisten    invalidivähennyksen väliaikaisesta palauttamises-
27736: kohdalla, jotka olivat ennen vuotta 1983 olleet      ta eräille eläkkeensaajille katsottiin, että neljän
27737: oikeutettuja vähennykseen. Muutoksen vaikutus-       vuoden pituinen siirtymäaika on kohtuullinen.
27738: ten lieventämiseksi hallitus ehdotti vuoden 1984     Näin ollen vuodelta 1987 toimitettavassa vero-
27739: tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä väliaikai-    tuksessa sovelletaan viimeisen kerran tätä väliai-
27740: sesti muutettavaksi kunnallisverotuksen invalidi-    kaissäännöstä. Hallitus ei ole vielä ottanut kantaa
27741: vähennyksen myöntämisperusteita. Vuoden 1983         vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksen yhtey-
27742: lopussa annetulla lailla (1097/83) lisättiin tulo-   dessä annettaviin verolakiesityksiin.
27743: 
27744:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1987
27745: 
27746:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
27747:                                       1987 vp. -      KK n:o 161                                       3
27748: 
27749: 
27750: 
27751: 
27752:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27753: 
27754:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rärt skulle ändras. Genom en lag som gavs i
27755: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        slutet av år 1983 (1097/83) fogades till 36 §
27756: den 16 juni 1987 till vederbörande medlem av          lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
27757: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     temporärt ett 5 mom., enligt vilket en skattskyl-
27758: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          dig som har haft skattepliktig pensionsinkomst år
27759: nr 161:                                               1982 vid kommunalbeskattningen för åren
27760:                                                       1984-1987 kan avdra ett så stort invalidavdrag
27761:          Ämnar Regeringen i samband med               som han hade rätt till i kommunalbeskattningen
27762:        behandlingen av statsförslaget för år 1988     för år 1982, om han inte med stöd av de
27763:        avlåta en proposition om bevarande av          stadganden som är i kraft åren 1984-1987 är
27764:        invalidavdraget för pensionärer vid kom-       berättigad till ett större invalidavdrag än detta.
27765:        munalbeskattningen?                               Ändringen av lagstiftningen innebar att största
27766:                                                       delen av de pensionärer som år 1982 var berätti-
27767:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gade till invalidavdraget i kommunalbeskatt-
27768: anföra följande:                                      ningen men som inte erhöll det i beskattningen
27769:    I samband med samordningen av beskattning-         för år 1983 erhöll avdraget temporärt åren
27770: en av pensioner som anslöt sig till folkpensionsre-   1984-1987. Ändringen medförde inte att alla
27771: formen ändrades år 1983 stadgandena beträffan-        pensionärer erhöll avdraget, utan enbart de som
27772: de invalidavdraget i kommunalbeskattningen så         var berättigade till det år 1982 och som då hade
27773: att avdraget beviljas högst till ett lika stort       skattepliktig pensionsinkomst. Då man i sin
27774: belopp som annan förvärvsinkomst än pensions-         helhet bedömer situationen för pensionärernas
27775: inkomst. Denna förändring innebar att, en skatt-      del bör man dessutom ta i beaktande att inte
27776: skyldig som har enbart pensionsinkomst eller          heller sådana personer som har gått i pension
27777: pensionsinkomst och förmögenhetsinkomst eller         efter år 1982 längre är berättigade till invalidav-
27778: enbart förmögenhetsinkomst inte längre kan få         drag i kommunalbeskattningen om de inte också
27779: invalidavdrag i kommunalbeskattningen.                har annan förvärvsinkomst än pensionsinkomst.
27780:    Begränsandet av invalidavdraget i kommu-              Då det år 1983 beslöts om ett temporärt
27781: nalbeskattningen upplevdes som ett missförhål-        återförande av invalidavdraget i kommu-
27782: lande speciellt beträffande de skattskyldiga som      nalbeskattningen till vissa pensionstagare ansågs
27783: enbart erhöll pensionsinkomst och som före år         det att en övergångstid om fyra år är rimlig.
27784: 1983 hade varit berättigade till avdraget. För att    Således tillämpas detta temporära stadgande för
27785: lindra verkningarna av förändringen föreslog re-      sista gången i beskattningen för år 1987. Rege-
27786: geringen i samband med budgetpropositionen            ringen har inte ännu tagit ställning till de
27787: för år 1984 att grunderna för beviljande av           skattepropositioner som skall avlåtas i samband
27788: invalidavdrag i kommunalbeskattningen tempo-          med budgetpropositionen för år 1988.
27789: 
27790:     Helsingfors den 8 juli 1987
27791: 
27792:                                                                              Minister Ulla Puolanne
27793:                                                  1987 vp.
27794: 
27795: Skriftligt spörsmål nr 162
27796: 
27797: 
27798: 
27799:                                     Westerlund m.fl.: Om forcerad avveckling av kärnkraft
27800: 
27801: 
27802:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27803: 
27804:    Den tragiska olyckan vid kärnkraftverket Tjer-       verkningar vi inte behärskar, och i arv tili följan-
27805: nobyl i Ukraina med följder vars dimensioner vi         de generationer lämna livshotande avfall med
27806: ännu inte ens kan ana oss tili har fått en stor del     tyåtföljande problem, som vi helier inte känner,
27807: av världens nationer att tänka om då det gäller         men däremot nogsamt kan ana oss tili. Att man i
27808: kärnkraftens utnyttjande som energikälla i fort-        en stor del av världen blir alit mera reserverad
27809: sättningen.                                             gentemot kärnkraften som energikälla borde ju
27810:    Hitintills har man i synnerhet från kärnkraftin-     även ge oss en hei del att tänka på.
27811: dustrins sida velat göra gällande att frånsett              Det kommer inte heller mera att lyckas att
27812: smärre problem i samband med avfallshante-              hemlighålia riskmomenten och olyckstilibuden
27813: ringen är den egentliga driften praktiskt taget         såsom man i allmänhet hitintills gjort.
27814: riskfri. Den bistra sanningen är dock en helt               För några år sedan förklarade ju kärnkraftsin-
27815: annan, vilket ett flertal av Europas Iänder bittert     dustrin bl.a. att lättvattenreaktorerna var så säkra
27816: fått erfara. De allvarligaste skadorna på grund av      att man endast i teorin kunde räkna med ett
27817: Tjernobyl-olyckan såväl för människorna som             olycksfall (Rasmussens härdsmälta) på tio miljo-
27818: miljön ligger dock framåt i tiden.                      ner elier mera tills Harrisburg-olyckan inträffade.
27819:    En totalvärdering av skadorna för folk och           Numera känner man tili att inte mindre än ett
27820: Iänder på grund av en kärnkraftsolycka i likhet         drygt hundratal alivarliga tilibud inträffat med
27821: med Tjernobyl-katastrofen, är s.g.s. omöjlig att        dessa reaktorer, som av lugnande anledningar
27822: göra. De direkta påtagliga skadeverkningarna på         hemlighåliits.
27823: kortare sikt är möjliga att något så när uppskatta.         Likaså har hävdats att de Sovjet-tiliverkade
27824: Däremot vad de indirekta följdverkningarna be-          reaktorerna är att betrakta som helt ofarliga tilis
27825: träffar som sträcker sig över år och årtionden i        en av Tjernobyl kärnkraftverkets reaktorer explo-
27826: framtiden, kan dessa först i ett senare skede           derade.
27827: något så när uppskattas och konstateras.                    Om skadorna i anslutning tili en kärnkrafts-
27828:    En kärnkraftskatastrof upplever de flesta män-       olycka endast kunde mätas i mark och penni för
27829: niskor med fullt berättigande i första hand med         förlorad inkomst, vore hela problematiken kring
27830: oro och ångest för vad som sker med miljön och          kärnkraften trots alit relativt enkel, men så är det
27831: våra livsmedel. De erfarenheter vi icke oväntat         ju dessvärre inte. De direkta och framför alit
27832: erhållit efter Tjernobyl-olyckan inom betydande         indirekta följderna av kärnkraftsolyckor för män-
27833: områden i Europa är att de ekonomiska skadorna          niskor som drabbas av cancersjukdomar och ge-
27834: i första hand drabbar de yrkeskategorier, som är        netiska missbildningar, är de alivarliga och tragis-
27835: verksamma inom livsmedelsproduktionen, s.s.             ka sidan. Den amerikanska läkaren och experten
27836: främst jordbrukare, trädgårdsmästare, fiskare           på benmärgstransplantationer, Robert Gale, som
27837: o.s.v. Jämfört med vårt västra broderland Sverige       ju under flere perioder senaste sommar var en-
27838: klarade vi oss relativt lindrigt i varje fall vad de    gagerad för att hjälpa de värst strålningsdrabbade
27839: direkta skadeverkningarna beträffar. I Sverige          offren, anger en uppskattad siffra om minst
27840: uppskattas däremot enbart för lantbruk~ts del           100 000 människor enbart i Sovjet, som riskerar
27841: skadorna fdr senaste år tili långt över 200 miljo-      att drabbas av cancer som en följd av olyckan.
27842: ner kronor och de totala skadorna, varvid beak-             Vilka förändringar i attityder och inställning
27843: tats samtliga i detta nu kända ekonomiska förlus-       tili kärnkraften som energikälia kan vi i dag, ett
27844: ter, stiger i vårt västra grannland tili över 1         år efter Tjenrobyl-katastrofen, notera? En hei del
27845: miljard kronor.                                         konkreta åtgärder och beslut har trots alit gjorts
27846:    Det kan inte vara riktigt att ytterligare utveckla   och den allmänna instäliningen tili kärnkraften
27847: ett system, som i huvudsak bygger på följder och        har blivit alit mera negariv. Som rätt anmärk-
27848: 
27849: 270728U
27850: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 162
27851: 
27852: ningsvärt kan nämnas, att förre chefen för Sveri-     vi nu främst är i behov av är alltså ingaluoda
27853: ges Kärnkraftsinspektion, generaldirektör Lars        några nya kärnkraftverk utan i stället en avveck-
27854: Nordström, uttalat sig starkt kritiskt mot kärn-      lingsplan för att i forcerad takt kunna avsluta
27855: kraften som energikälla i allmänhet och att vissa     verksamheten vid våra fyra kärnkraftverk i Lovisa
27856: enskilda kärnkraftverk som Ringhals 1 och 2 samt      och Olkiluoto. En avvecklingsplan som i prakti-
27857: Oskarshamn 1 borde avvecklas inom snar fram-          ken innebär att vi inom en rimlig tid (högst
27858: tid. Enligt Lars Nordström utgörs bl.a. pro-          8-10 år) definitivt kan nedlägga verksamheten
27859: blemet av försprödning av reaktortankar till följd    vid våra kärnkraftverk.
27860: av neutronstrålning. De är svårt att kartlägga hur       Vårt ansvar för kommande generationers lev-
27861: långt försprödningen har gått och sålunda svårt       nadsbetingelser kräver att även vi i Finland vidtar
27862: att beräkna en reaktortanks hållbarhet. Vidare        de åtgärder och beslut vi varken för eller kan
27863: säger Lars Nordström att roströta (en typ av          underlåta att göra. Med kärnkraften som energi-
27864: korrosion) i vissa rörskarvar är nästan omöjlig att   källa har vi tagit krafter i anspråk vilka vi i
27865: reparera.                                             krissituationer inte behärskar och detta faktum
27866:    I Väst-Tyskland kommer det nybyggda kärn-          kan ingen mera i dag förneka.
27867: kraftverket Kalkar i Nordrhein-Westfalen nära            Det finns endast en definitiv lösning med
27868: den holländska gränsen, som kostat ca 15 miljar-      tanke på kärnkraftens såväl kort- som långsikti-
27869: der mark, med all sannolikhet aldrig att tagas i      ga riskproblem - vi måste slutgiltigt upphöra
27870: bruk och planerna att bygga nya kärnkraftverk i       med att utnyttja denna energiform och ju förr vi
27871: Nordrhein-Westfalen har helt övergivits.              kan inleda avvecklingen desto bättre.
27872:    I USA återigen har inga nya kärnkraftverk             I regeringsprogrammet konstateras att nya
27873: beställts sedan 1978 och flere nya och halvfärdiga    kärnkraftverk inte kommer att uppföras under
27874: kärnkraftverk kommer med största sannolikhet          innevarande valperiod. Denna breda politiska
27875: aldrig att tas i bruk.                                överenskommelse bygger självfallet på något av
27876:    I vårt västra grannland Sverige har man även       den oro och osäkerhet som präglar framtiden
27877: på regeringsnivå dryftat och undersökt vilka möj-     med tanke på de risker som är förenade med
27878: ligheter som föreligger att avveckla kärnkraften      kärnkraftens utnyttjande som energikälla.
27879: tidigare än den nu gällande bortre gränsen år            Om så är fallet är det väl rimligt att regeringen
27880: 2010. I Väst-Tyskland har man likaså utrett           redan nu vidtar de åtgärder som krävs med tanke
27881: förutsättningarna för en avveckling av kärnkraft-     på att behovet av en avveckling redan inom en
27882: verken. I Nederländerna uppgör man för närva-         snar framtid kan bli ofrånkomligt.
27883: rande en avvecklingsplan vid Groningens univer-          En existerande avvecklingsplan av våra kärn-
27884: sitets energi- och miljöforskningsinstitution. Så-    kraftverk måste ses som en del av de säkerhetsåt-
27885: väl i Schweitz som i Italien är kraven för en         gärder kärnkraftens utnyttjande som energikälla
27886: avveckling av kärnkraftverken även inom den           kräver.
27887: politiska sektorn påfallande starka.                     Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
27888:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27889:    I dag är i varje fall situationen den att vi
27890:                                                       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
27891: framför allt måste söka tryggare lösningar än vad
27892:                                                       följande spörsmål:
27893: som innefattas i kärnkraftens utnyttjande.
27894:    Vi har egoa utomordentliga alternativa energi-                Vilka åtgärder har regeringen vidtagit
27895: källor och de konventionella kraftverkstyperna                eller ämnar den vidta för uppgörandet av
27896: med numera synnerligen välutvecklande renings-                en tidsmässigt kraftigt forcerad avveck-
27897: anläggningar och aggregat, och det är så vi bl.a. i           lingsplan syftande till en slutlig nedlägg-
27898: framtiden bör ersätta kärnkraften. Den planerade              ning av verksamheten vid våra kärnkraft-
27899: kraftigt utökade importen av jordgas från Sovjet-             verk och inom viiken preliminär tidsram
27900: unionen är likaså ett steg i rätt riktning och                beräknas den sista enheten kunna tas ur
27901: denna energiform bör på allt sätt prioriteras. Vad            bruk?
27902: 
27903:      Helsingfors den 16 juni 1987
27904: 
27905:                       Henrik Westerlund                        Håkan Malm
27906:                       Håkan Nordman                            Ole Wasz-Höckert
27907:                                        1987 vp. -      KK n:o 162                                         3
27908: 
27909: Kirjallinen kysymys n:o 162                                                                    Suomennos
27910: 
27911: 
27912: 
27913: 
27914:                                    Westerlund ym.: Ydinvoiman käytöstä luopumisen nopeuttami-
27915:                                      sesta
27916: 
27917: 
27918:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27919: 
27920:    Tshernobylin ydinvoimalaitoksessa Ukrainassa        kokonaisvahingot, jolloin huomioon otetaan
27921: sattunut traaginen onnettomuus, jonka seuraus-         kaikki nykyään tunnetut taloudelliset menetyk-
27922: ten mittasuhteita emme vielä voi edes aavistaa,        set, nousevat läntisessä naapurimaassamme yli 1
27923: on saanut suuren osan maailman kansoista arvioi-       miljardin kruunun.
27924: maan uudelleen ydinvoiman käyttöä energian-               Ei voi olla oikein kehittää edelleen järjestel-
27925: lähteenä tulevaisuudessa.                              mää, joka pääasiassa perustuu seurauksiin, jotka
27926:    Tähän saakka on erityisesti ydinvoimateollisuu-     eivät ole hallittavissamme, ja jättää seuraaville
27927: den taholta väitetty, että pienistä ydinjätteen        sukupolville perinnöksi hengenvaarallista jätettä
27928: käsittelyyn liittyvistä ongelmista huolimatta varsi-   siihen liittyvine ongelmineen, joita emme myös-
27929: nainen käyttö on käytännöllisesti katsoen vaara-       kään tunne, mutta jotka selvästi voimme aavis-
27930: tonta. Karvas totuus on kuitenkin aivan toisenlai-     taa. Yhä varauksellisemman suhtautumisen ydin-
27931: nen, ja tämän useat Euroopan maat ovat katke-          voimaan energianlähteenä suuressa osassa maail-
27932: rasti saaneet kokea. Vakavimmat Tshernobylin           maa pitäisi myös antaa meille riittävästi ajattele-
27933: onnettomuudesta sekä ihmisille että ympäristölle       misen aihetta.
27934: aiheutuvat vahingot ovat kuitenkin nähtävissä             Enää ei onnistuta myöskään pitämään salassa
27935: vasta tulevaisuudessa.                                 vaaramomentteja ja uhkaavia onnettomuustilan-
27936:    Kokonaisarviota ihmisille ja valtiolle aiheutu-     teita, kuten yleensä tähän saakka on tehty.
27937: vista vahingoista Tshernobylin katastrofiin verrat-       Joitakin vuosia sitten ydinvoimateollisuus selit-
27938: tavan ydinvoimaonnettomuuden seurauksena on            ti muun muassa kevytvesireaktoreiden olevan
27939: lähes mahdotonta tehdä. Välittömät selvät hait-        niin turvallisia, että vain teoriassa saatettiin las-
27940: tavaikutukset voidaan lyhyellä tähtäyksellä arvioi-    kea onnettomuuden (Rasmussenin ytimen sula-
27941: da jollakin tavoin. Sen sijaan mitä välillisiin,       minen) tapahtuvan yhden suhteessa runsaaseen
27942: vuosien ja vuosikymmenten päähän tulevaisuu-           10 miljoonaan tai vieläkin suuremmassa suhtees-
27943: teen ulottuviin seurausvaikutuksiin tulee, ne voi-     sa siihen saakka, kunnes Harrisburgin onnetto-
27944: daan vasta myöhäisemmässä vaiheessa arvioida ja        muus tapahtui. Nykyisin tiedetään jo runsaan
27945: todeta jollakin tavoin.                                100 vakavan uhkatilanteen syntyneen näissä reak-
27946:    Useimmat ihmiset kokevat ydinvoimakatastro-         toreissa, mikä on rauhoittelemissyistä pidetty
27947: fin täysin oikeutetusti ensisijaisesti huolena ja      salassa.
27948: tuskana siitä, mitä ympäristölle ja elintarvikkeil-        Samoin väitettiin neuvostovalmisteisten reak-
27949: lemme tapahtuu. Ne kokemukset, jotka odote-            toreiden olevan täysin vaarattornia siihen saakka,
27950: tusti saatiin Tshernobylin onnettomuuden jäl-          kunnes Tshernobylin ydinvoimalaitoksen reakto-
27951: keen merkittäviltä alueilta Euroopasta, osoitta-       rit räjähtivät.
27952: vat, että taloudelliset vahingot ensisijaisesti ai-       Jos ydinvoimalaonnettomuuden vahingot voi-
27953: heutuvat elintarviketuotannossa työskenteleville       taisiin mitata tulonmenetyksen markkoina ja
27954: ammattiryhmille kuten maanviljelijöille, puutar-       penneinä, olisivat ydinvoimaan liittyvät ongel-
27955: hureille, kalastajille jne. Läntiseen naapurimaa-      mat kokonaisuudessaan kaikesta huolimatta suh-
27956: hamme Ruotsiin verrattuna selvisimme suhteelli-        teellisen yksinkertaisia, mutta pahinta tässä on,
27957: sen lievillä vahingoilla ainakin välittömien vahin-    että asia ei ole näin. Y dinvoimaonnettomuuksis-
27958: kojen osalta. Ruotsissa sen sijaan vahingot arvioi-    ta ihmisille syöpäsairauksina ja geneettisinä epä-
27959: daan ainoastaan maatalouden osalta viime vuon-         muodostumina aiheutuvat välittömät ja ennen
27960: na reilusti yli 200 miljoonaksi kruunuksi, ja          kaikkea välilliset seuraukset ovat asian vakava ja
27961: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 162
27962: 
27963: traaginen puoli. Amerikkalainen lääkäri ja luu-         Nykyään tilanne on joka tapauksessa se, että
27964: ydinsiirtojen asiantuntija Robert Gale, joka viime   meidän on ennen kaikkea etsittävä turvallisempia
27965: kesänä useaan otteeseen osallistui pahiten sätei-    ratkaisuja kuin mitä ydinvoiman käyttöön liittyy.
27966: lylle alttiiksi joutuneiden uhrien auttamiseen,         Meillä on monia erinomaisia vaihtoehtoisia
27967: ilmoittaa pelkästään Neuvostoliiton osalta arvio-    energialähteitä, ja konventionaaliset voimalatyy-
27968: luvuksi vähintään 100 000 ihmistä, jotka ovat        pit ovat nykyään varustettuja hyvin kehittyneillä
27969: vaarassa saada syövän onnettomuuden seuraukse-       puhdistuslaitteilla. Muun muassa tällä tavoin
27970: na.                                                  meidän on tulevaisuudessa korvattava ydinvoima.
27971:     Millaisia asenne- ja suhtautumismuutoksia        Suunniteltu laajeneva maakaasun tuonti Neuvos-
27972: ydinvoimaan energianlähteenä voimme havaita          toliitosta on myös askel oikeaan suuntaan, ja
27973: nykyään, kun Tshernobylin katastrofista on kulu-     tämä energiamuoto onkin kaikin tavoin asetetta-
27974: nut vuosi? Kaikesta huolimatta useisiin konkreet-    va etusijalle. Nyt emme suinkaan tarvitse uusia
27975: tisiin toimenpiteisiin on ryhdytty ja päätöksiä      ydinvoimaloita, vaan sen sijaan ydinvoimasta
27976: tehty, ja yleinen suhtautuminen ydinvoimaan on       luopumissuunnitelman, jotta voisimme nopeassa
27977: muuttunut yhä kielteisemmäksi. Erittäin huo-         tahdissa lopettaa toiminnan neljässä ydinvoima-
27978: mionarvoista on, että Ruotsin ydinvoiman tarkas-     lassamme Loviisassa ja Olkiluodolla. Ydinvoiman
27979: tuslaitoksen (Sveriges Kärnkraftsinspektion) enti-   käytöstä luopumissuunnitelman tulisi merkitä
27980: nen pääjohtaja Lars Nordström on lausunnois-         käytännössä sitä, että kohtuullisessa ajassa (enin-
27981: saan suhtautunut hyvin kriittisesti ydinvoimaan      tään 8-10 vuotta) voimme lopullisesti lopettaa
27982: yleensä energianlähteenä ja esittänyt, että eräät    toiminnan ydinvoimaloissamme.
27983: yksittäiset ydinvoimalat kuten Ringhals 1 ja 2          Vastuu tulevien sukupolvien elinehdoista edel-
27984: sekä Oskarshamn 1 tulisi poistaa käytöstä lähitu-    lyttää, että me Suomessa ryhdymme sellaisiin
27985: levaisuudessa. Lars Nordströmin mukaan ongel-        toimenpiteisiin ja saamme aikaan sellaisia pää-
27986: mia aiheutuu mm. neutronisäteilyn aiheutta-          töksiä, joita me emme saa emmekä voi jättää
27987: masta reaktorin tankkien haurastumisesta. On         tekemättä. Käyttämällä ydinvoimaa energianläh-
27988: vaikea selvittää, kuinka pitkälle haurastuminen      teenä olemme ottaneet sellaisia voimia käyttöön,
27989: on edennyt ja siten vaikea laskea reaktorin tankin   joita emme kriisitilanteissa hallitse. Tätä tosiseik-
27990: kestävyyttä. Edelleen Lars Nordström sanoo, että     kaa kukaan ei nykyään enää kielläkään.
27991: tuostevaurioita (eräs korroosiotyyppi) joissakin        Ydinvoiman sekä lyhytaikaisiin että pitkäaikai-
27992: putkien liitoksissa on lähes mahdotonta korjata.     siin riskiongelmiin on olemassa ainoastaan yksi
27993:     Länsi-Saksaan Nordrhein-Westfaleniin lähelle     lopullinen ratkaisu - meidän on lopullisesti
27994: Hollannin rajaa rakennettua uutta Kaikarin ydin-     lakattava käyttämästä tätä energiamuotoa. Mitä
27995: voimalaa, joka on maksanut noin 15 miljardia         pikemmin voimme aloittaa ydinvoimasta luopu-
27996: markkaa, ei todennäköisesti koskaan tulla otta-      misen, sitä parempi.
27997: maan käyttöön, ja suunnitelmista uusien ydin-
27998: voimaloiden rakentamiseksi N ordrhein-W estEale-        Hallitusohjelmassa todetaan, ettei uusia ydin-
27999: niin on kokonaan luovuttu.                           voimaloita rakenneta tämän vaalikauden aikana.
28000:     Yhdysvalloissa puolestaan ei ole tehty uusia     Tämä laaja poliittinen sopimus perustuu tietysti
28001: ydinvoimaloiden tilauksia vuoden 1978 jälkeen,       siihen huoleen ja epävarmuuteen, joka on !ei-
28002: ja monia uusia ja puoliksi valmiita ydinvoimaloi-    mallista tulevaisuudelle ydinvoiman käyttöön
28003: ta ei suurella todennäköisyydellä koskaan tulla      energianlähteenä liittyvien vaarojen vuoksi.
28004: ottamaan käyttöön.                                      Jos asian laita on näin, on kai kohtuullista,
28005:     Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on         että hallitus jo nyt ryhtyy niihin toimenpiteisiin,
28006: myös hallitustasolla pohdittu ja tutkittu mahdol-    joita tarvitaan ydinvoiman käytöstä luopumiseen
28007: lisuuksia ydinvoimasta luopumiseksi ennen ny-        tämän tarpeen käydessä ehkä jo lähitulevaisuu-
28008: kyisin voimassa olevaa takarajaa, joka on vuosi      dessa välttämättömäksi.
28009: 2010. Länsi-Saksassa on myös tutkittu mahdolli-         Olemassa oleva suunnitelma ydinvoimaloi-
28010: suuksia luopua ydinvoimaloiden käytöstä. Alan-       demme käytöstä luopumiseksi on nähtävä osaksi
28011: komaissa tehdään parhaillaan Groningenin yli-        niitä turvallisuustoimenpiteitä, joita ydinvoiman
28012: opiston energian- ja ympäristöntutkimuslaitok-       käyttö energianlähteenä vaatii.
28013: sella suunnitelmaa ydinvoimasta luopumiseksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28014: Sekä Sveitsissä että Italiassa ovat vaatimukset      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28015: ydinvoimaloiden käytöstä luopumiseksi myös po-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28016: liittisella sektorilla tuntuvia.                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28017:                                  1987 vp. -      KK n:o 162                                     5
28018: 
28019:      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-            lakkauttamiseen ydinvoimaloissamme, ja
28020:   tynyt tai aikoo ryhtyä laatiakseen sellaisen         millaisen alustavan aikakehityksen puit-
28021:   ajallisesti  huomattavasti      nopeutetun           teissa viimeinen yksikkö voitaisiin poistaa
28022:   ydinvoiman käytöstä luopumissuunnitel-               käytöstä?
28023:   man, joka tähtää toiminnan lopulliseen
28024: 
28025: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28026: 
28027:                 Henrik Westerlund                       Håkan Malm
28028:                 Håkan Nordman                           Ole \'Qasz-Höckert
28029: 6                                      1987 vp. -      KK n:o 162
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28035: 
28036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vitellään kauppa- ja teollisuusministeriössä par-
28037: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           haillaan. Alustavat tulokset osoittavat, ettei ole
28038: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          syytä tehdä ennenaikaisia luopumispäätöksiä.
28039: jeenne n:o 745 ohella toimittanut valtioneuvos-            Helmikuussa 1987 valtioneuvosto asetti komi-
28040: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tean, jonka tehtävänä on selvittää eri energia-
28041: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta kir-          muotojen yhteiskunnallisia vaikutuksia, mukaan
28042: jallisesta kysymyksestä n:o 162:                        lukien niiden terveys- ja ympäristöriskit. Työs-
28043:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       sään komitea joutunee ottamaan kantaa myös
28044:         tynyt tai aikoo ryhtyä laatiakseen sellaisen    ydinvoiman käyttöön liittyviin näkökohtiin. Ko-
28045:         ajallisesti  huomattavasti      nopeutetun      mitean määräaika ulottuu vuoden 1988 loppuun
28046:         ydinvoiman käytöstä luopumissuunnitel-          saakka.
28047:         man, joka tähtää toiminnan lopulliseen             Nykyisten ydinvoimalaitosten toiminta perus-
28048:         lakkauttamiseen ydinvoimaloissamme, ja          tuu laajaan lupajärjestelmään, josta ylimpänä
28049:         millaisen alustavan aikakehityksen puit-        viranomaisena vastaa kauppa- ja teollisuusminis-
28050:         teissa viimeinen yksikkö voitaisiin poistaa     teriö. Ydinvoimalaitosten käyttöä ja turvallisuut-
28051:         käytöstä?                                       ta valvoo Säteilyturvakeskus. Huomattava osa
28052:                                                         ydinenergian käytön valvonnasta perustuu enna-
28053:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kolta ohjelmoituihin ja säännöllisesti toistettaviin
28054: seuraavaa:                                              tarkastuksiin. Nykyiset ydinvoimalaitokset ovat
28055:     Hallitus on kirjannut ohjelmaansa energiapoli-      toimineet hyvin, ja niissä on ollut vikoja tai
28056: tiikkaa koskevaan kohtaan kannan, että uusia            käyttökeskeytyksiä huomattavasti vähemmän
28057: ydinvoimaloita ei rakenneta. Nykyisin käytössä          kuin ydinvoimalaitoksissa yleensä. Tehdyt turval-
28058: olevien ydinvoimalaitosten osalta ohjelmassa to-        lisuusanalyysit ovat myös tukeneet käsitystä lai-
28059: detaan, että niiden tuottamien ydinjätteiden kä-        tosten luotettavuudesta.
28060: sittelyä koskevaa tutkimus- ja selvitystyötä tehos-        Kauppa- ja teollisuusministeriö ei edellä esite-
28061: tetaan.                                                 tyin perustein näe aiheelliseksi tässä vaiheessa
28062:     Ohjelma määrittelee näin ollen varsin selkeästi     määritellä, milloin nykyiset ydinvoimayksiköt tu-
28063: hallituksen toimet ydinvoiman lisärakentamisen          lee viimeistään sulkea. Tarkoitus ei myöskään ole
28064: tai ydinjätehuollon suhteen.                            käynnistää ydinvoimasta luopumisen suunnitte-
28065:     Ohjelmassa mainitun jätehuollon lisäksi myös        lua tilanteessa, jossa eri energiamuotojen, mu-
28066: nykyisen ydinvoimakapasiteetin korvaamiseen             kaan lukien ydinvoima, yhteiskunnallisia vaiku-
28067: liittyviä taloudellisia ja ympäristövaikutuksia se!-    tuksia on juuri alettu kattavasti selvittää.
28068: 
28069:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
28070: 
28071:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
28072:                                       1987 vp. -     KK n:o 162                                        7
28073: 
28074: 
28075: 
28076: 
28077:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28078: 
28079:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           preliminära resultaten visar att det inte finns
28080: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        orsak att göra förhastade beslut om nedläggning.
28081: 745 av den 16 juni 1987 tili vederbörande                 I februari 1987 tillsatte statsrådet en kommit-
28082: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    te, som fick i uppdrag att utreda de olika
28083: av riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade         energiformernas samhälieliga verkningar och där-
28084: spörsmål nr 162:                                      med också deras hälso- och miljörisker. I sitt
28085:                                                       arbete blir kommitten antagligen också tvungen
28086:           Vilka åtgärder har regeringen vidtagit      att ta stälining tili synpunkter i anslutning tili
28087:        elier ämnar den vidta för uppgörandet av       användningen av kärnkraft. Kommitten är tilisatt
28088:        en tidsmässigt kraftigt forcerad avveck-       tili slutet av år 1988.
28089:        lingsplan syftande tili en slutlig nedlägg-        Verksamheten i de nuvarande kärnkraftverken
28090:        ning av verksamheten vid våra kärnkraft-       baserar sig på ett omfattande tiliståndssystem,
28091:        verk och inom viiken preliminär tidsram        som handels- och industriministeriet som högsta
28092:        beräknas den sista enheten kunna tas ur        myndighet ansvarar för. Driften och säkerheten i
28093:        bruk?                                          kärnkraftverken övervakas av Strålsäkerhetscen-
28094:                                                       tralen. En avsevärd del av övervakningen av
28095:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kärnenergidriften baserar sig på på förhand pro-
28096: anföra följande:                                      grammerade och regelbundet upprepade inspek-
28097:    I punkten om energipolitik i sitt program har      tioner. Dagens kärnkraftverk har fungerat bra
28098: regeringen antecknat ståndpunkten att nya kärn-       och i dem har förekommit märkbart mindre fel
28099: kraftverk inte kommer att byggas. Om de kärn-         och driftstopp än i kärnkraftverk i alimänhet. De
28100: kraftverk som är i bruk nu konstateras i pro-         säkerhetsanalyser som har gjorts har också de
28101: grammet att det forsknings- och utredningsarbe-       understött uppfattningen om kraftverkens pålit-
28102: te som gälier behandlingen av det kärnavfall som      lighet.
28103: dessa producerar kommer att effektiveras.                 Handels- och industriministeriet anser med
28104:    1 programmet definieras sålunda synnerligen        ovanstående som motivering att det inte finns
28105: klart regeringens åtgärder i fråga om utbyggan-       orsak att i detta skede fastslå när de nuvarande
28106: det av kärnkraften samt kärnavfalishanteringen.       kärnkraftverken senast bör stängas. Man har inte
28107:    Förutom den avfalishantering som nämns i           heller för avsikt att påbörja planeringen för att
28108: programmet utreds också som bäst på handels-          avveckla kärnkraften i detta läge då en omfattan-
28109: och industriministeriet de ekonomiska och miljö-      de utredning av de olika energiformernas -
28110: mässiga verkningar som ansluter sig tili ersättan-    också kärnkraftens - samhälieliga verkningar
28111: det av den nuvarande kärnkraftskapaciteten. De        just har inletts.
28112: 
28113:      Helsingfors den 22 juli 1987
28114: 
28115:                                                      Handels- och industriminister likka Suominen
28116:                                                1987 vp.
28117: 
28118: Kirjallinen kysymys n:o 163
28119: 
28120: 
28121: 
28122: 
28123:                                   Pulliainen ym.: Kalastuslain täytäntöönpanoon liittyvien resurssien
28124:                                      lisäämisestä
28125: 
28126: 
28127:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28128: 
28129:    Kalastuslain uudistamisella 1980-luvulla on il-   eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin kuin istu-
28130: miselvästi pyritty tehostamaan kalavesien hoitoa     kaspoikastuonto. Parhaillaan monissa kalastuspii-
28131: ja järkiperäistämään kalatalouteen liittyvää toi-    reissä odotetaan, että kalavesien hoitoon käytet-
28132: meliaisuutta. Tuorein uudistus on vain pari vuot-    tävissä oleva pilkintämaksukertymä ehtisi vielä
28133: ta vanha.                                            tämän vuoden istukkaiden hankintaan.
28134:    Kalatalouden uudistaminen ei ole kuitenkaan          Kalatalouden käytännön työssä työskentelevät
28135: edennyt Iainlaatijan edellyttämällä tavalla. Voi-    kaipaavat valtiovallalta selkeää rahoitusohjelmaa,
28136: maan tullessaan uusi kalastuslaki velvoitti vesi-    jotta laadittujen suunnitelmien käytännön to-
28137: alueen omistajia eli kalastuskuntia laatimaan ka-    teuttamiseen voitaisiin suunnitelmallisesti ryhtyä.
28138: lastusalueille käyttö- ja hoitosuunnitelman. Varo-   Nyt toiminta on ollut haitallisen lyhytjänteistä.
28139: jen puutteen takia suunnitelmien toteutus on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28140: jäänyt kuitenkin heikoksi. Kentällä työskentele-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28141: vät ovat kautta linjan sitä mieltä, että valtion     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28142: olisi pitänyt osoittaa käynnistysrahoitus.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28143:    On esitetty, että valtion annettua käyttöön
28144: alkurahoitusvarallisuuden toimintaa voitaisiin                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti te-
28145: myöhemmin jatkaa alueittain esimerkiksi kalas-              hostamaan uuden kalastuslain käytännön
28146: tuslupien tuoman rahoituksen turvin. Muun mu-               toteuttamista osoittamalla siihen riittä-
28147: assa kalavesien hoitoon käytettävissä olevat varat          västi resursseja?
28148: 
28149:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28150: 
28151:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
28152:                      Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
28153: 
28154: 
28155: 
28156: 
28157: 2707130
28158: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 163
28159: 
28160: 
28161: 
28162: 
28163:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28164: 
28165:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tu mm. henkilöstörakenteen osalta saattaa kalas-
28166: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuslaissa määritellylle tasolle. Maa- ja metsäta-
28167: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         lousministeriön tarkoituksena on mahdollisim-
28168: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       man nopeasti saada kalastuspiireihin perustetuksi
28169: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mm. johtavien kalastusbiologien virat, jotta voi-
28170: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     mavaroja olisi käytettävissä riittävään kalastusalu-
28171: myksestä n:o 163:                                      eiden toiminnan ohjaamiseen. Toisaalta kalastus-
28172:                                                        alueiden toiminnan tehostamiseksi on maa- ja
28173:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti te-      metsätalousministeriö osoittanut aikaisempaa
28174:         hostamaan uuden kalastuslain käytännön         enemmän varoja uusien kalastuskuntien perus-
28175:         toteuttamista osoittamalla siihen riittä-      tamisen vaatimaan kalataloudelliseen neuvon-
28176:         västi resursseja?                              taan, jotta kalastusalueen kalavesien omistajien
28177:                                                        edustajien osallistuminen kalastusalueiden toi-
28178:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-            mintaan saataisiin mahdollisimman laajaksi.
28179: nioittavasti seuraavaa:                                   Kalavesien suunnitelmallinen hyödyntäminen
28180:    Vuonna 1983 voimaan tulleen kalastuslain            pyrittäessä vesialueiden mahdollisimman suureen
28181: mukaisesti kalastusta harjoitettaessa on tämän         pysyvään tuottavuuteen tulee kalastuslain mukai-
28182: lain soveltamisalueella pyrittävä vesialueiden         sesti tapahtumaan kalastusalueiden käyttö- ja
28183: mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuu-             hoitosuunnitelmien puitteissa. Maa- ja metsäta-
28184: teen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että      lousministeriö on viime vuosina osoittanut ene-
28185: kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja        nevässä määrin kalastuksenhoitomaksuina valtiol-
28186: ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat.          le kertyneitä varoja kalastusalueiden käyttö- ja
28187: On myös huolehdittava kalakannan hoidosta ja           hoitosuunnitelmien laadimaa tukeviin tarkoituk-
28188: lisäämisestä. Kalastuslain mukaisesti on maahan        siin. Samoin kalastuspiireissä tehtävä kalastuspii-
28189: muodostettu maa- ja metsätalousministeriön alai-       rien alueellinen kalataloussuunnittelu on saatu
28190: nen kalatalouden piirihallinto -- kalastuspiirit --    laajennetuksi koko maata kattavaksi ja siten myös
28191: ja toteutettu jo melko kattavasti kalastuspiirikoh-    kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien
28192: tainen kalastusaluejako.                               laadimaa tukevaksi suunnittelutoiminnaksi. Sitä
28193:    Kalastuslain tavoitteiden saavuttaminen käy-        mukaa kuin kalastusalueiden käyttö- ja hoito-
28194: tännössä edellyttää kalastusalueverkoston toteu-       suunnitelmat tulevat hyväksytyiksi tai vahviste-
28195: tumista ja kalastusalueiden toiminnan riittävää        tuiksi kalastuslaissa säädetyllä tavalla maa- ja
28196: ohjausta ja valvontaa. Kalastusalueiden toimin-        metsätalousministeriön tarkoituksena on tehostaa
28197: nan ohjaaminen ja valvonta ovat kalatalouden           juuri näissä suunnitelmissa mukana olevien käy-
28198: piirihallinnon keskeisiä tehtäviä. Kuitenkaan ka-      tännön kalastusta ja kalavesien hoitoa koskevien
28199: lastuspiirien toimintaedellytyksiä ei ole vielä voi-   toimenpiteiden tukemista ja avustamista.
28200: 
28201:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1987
28202: 
28203:                                                                                Ministeri Ole Norrback
28204:                                       1987 vp. -     KK n:o 163                                         3
28205: 
28206: 
28207: 
28208: 
28209:                                Till Riksdagens Herr Talman
28210: 
28211:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beträffar, den nivå som fastställs i lagen om
28212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fiske. Jord- och skogsbtuksministeriet avser att så
28213: den 16 juni 1987 till vederbörande medlem av         snabbt som möjligt inrätta ledande fiskeribio-
28214: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     logstjänster inom fiskeridistrikten, så att resurser
28215: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-        står till buds för tillräcklig styrning av fiskeområ-
28216: mål nr 163:                                           denas verksamhet. A andra sidan har jord- och
28217:                                                      skogsbruksministeriet, för att effektivera fiskeom-
28218:           Ämnar Regeringen med det snaraste           rådenas verksamhet, anvisat mer resurser än tidi-
28219:        börja effektivera det praktiska genomfö-       gare för den fiskerihushållningsrådgivning som
28220:        randet av den nya lagen om fiske genom         grundandet av nya fiskelag kräver. Detta har
28221:        att anvisa tillräckligt med resurser?          gjorts för att representanterna för ägarna av
28222:                                                       fiskevattnen inom fiskeområdet skall fås att delta
28223:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      i fiskeområdenas verksamhet i så stor utsträck-
28224: anföra följande:                                      ning som möjligt.
28225:    1 enlighet med den nya lagen om fiske, som            Då målet är vattenområdenas största möjliga
28226: trädde i kraft år 1983, bör inom tillämpningsom-     bestående produktivitet kommer, i enlighet med
28227: rådet för denna lag eftersträvas största möjliga     lagen om fiske, ett systematiskt utnyttjande av
28228: bestående produktivitet vid bedrivande av fiske.     fiskevattnen att äga rum inom ramen för fiske-
28229: 1 synnerhet bör det dras försorg om att fiskbe-      områdenas planer för nyttjande och vård. Jord-
28230: ståndet utnyttjas rationellt och med beaktande av    och skogsbruksministeriet har under de senaste
28231: fiskeriekonomiska synpunkter, samt sörjas för        åren i allt högre grad anvisat medel som influtit
28232: vården och ökningen av fiskbeståndet. 1 enlighet     till staten i form av fiskevårdsavgifter för ända-
28233: med lagen om fiske har det bildats en distrikts-     mål som stöder uppgörandet av fiskeområdenas
28234: förvaltning för fiskerihushållningen, som är un-     planer för nyttjande och vård. Likaså har fiskeri-
28235: derställd jord- och skogsbruksministeriet, dvs.      distriktens regionala fiskerihushållningsplane-
28236: landet har indelats i fiskeridistrikt, och indel-    ring, som företas inom fiskeridistrikten, kunnat
28237: ningen i fiskeområden har genomförts tämligen        utsträckas till att omfatta hela landet och därige-
28238: långt inom de enskilda fiskeridistrikten.            nom har en planeringsverksamhet som stöder
28239:    För att syftet med lagen om fiske skall kunna     uppgörandet av fiskeområdenas planer för nytt-
28240: nås i praktiken förutsätts det att ett nät av        jande och vård kunnat åstadkommas. 1 takt med
28241: fiskeområden kan åstadkommas och att fiskeom-        att fiskeområdenas planer för nyttjande och vård
28242: rådenas verksamhet styrs och övervakas tillräck-     godkänns eller fastställs såsom det stadgas i lagen
28243: ligt. Styrningen och övervakningen av fiskeområ-     om fiske, avser jord- och skogsbruksministeriet
28244: denas verksamhet är viktiga uppgifter för di-        att effektivera understödjandet av de praktiska
28245: striktsförvaltningen för fiskerihushållning. Ändå    åtgärder som ingår i dessa planer och som gäller
28246: motsvarar fiskeridistriktens verksamhetsförutsätt-   fiske och vård av fiskevatten.
28247: ningar ännu inte, bl.a. vad personalstrukturen
28248: 
28249:      Helsingfors den 20 juli 1987
28250: 
28251:                                                                               Minister Ole Norrback
28252:                                                1987 vp.
28253: 
28254: Kirjallinen kysymys n:o 164
28255: 
28256: 
28257: 
28258: 
28259:                                   Pulliainen ym.: Sisävesien rehevöitymisen estämisestä
28260: 
28261: 
28262:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28263: 
28264:    Rehevöityminen on ollut tosiasia varsin monis-     etelä- ja länsirannikolla alueilla, missä peltojen
28265: sa Suomen sisävesissä jo pitkään. Fosfori on          osuus maapinta-alasta on 20-30 % ja järviä on
28266: pahin vesien rehevöittäjä, mutta paikoitellen on      vähän. Näillä alueilla maatalouden harjoittajien
28267: merkitystä myös typellä. Näitä kasvien ravinteita     tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei
28268: joutuu sisävesiimme varsin monesta lähteestä.         ainakaan virtsaa, lantaa tai puristenesteitä pääse
28269:    Näyttää ilmeiseltä, että maataloudesta peräisin    suoraan vesistöihin. Ne ovat arvokkaita ravintei-
28270: oleva fosfori likaa vesistöjä vähemmän kuin jäte-     den lähteitä, joiden paikka on pelloilla, ei vesis-
28271: vesien fosfori. Pelloilta tulvavesien avulla liik-    töissä.
28272: keelle lähtevä fosfori kulkeutuu veden mukana            Kokemus on osoittanut, että vesistöjen likaajat
28273: nopeahkosti mereen tai painuu järven pohjaan,         eivät omaehtoisesti rajoittaen vähennä ravinne-
28274: ennen kuin vedessä elävät levät ehtivät käyttää       päästöjään. Ainoa todella toimiva keino estää
28275: sitä hyväkseen. Kesäaikaan ja talvella vesiin jou-    vesistöjen kuormitus on tehdä se lainsäädäntöä ja
28276: tuva fosfori onkin vesistöjen rehevöitymistä eni-     valvontaa apuna käyttäen. Nyt, kun yhteiskunta
28277: ten edistävää.                                        on laajalti asennoitunut siihen, että ympäristön
28278:    Jätevesikuormitus onkin ongelmallista juuri        likaaminen ja saastuttaminen on lopetettava, on
28279: sen vuoksi, että sitä esiintyy kautta vuoden          sen tapahduttava myös vesistöjen osalta.
28280: suurin piirtein samalla tehokkuudella. Suomen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28281: vesistöistä kuului 1980-luvun alussa huonoim-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28282: paan käyttökelpoisuusluokkaan n. 130 km2 jär-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28283: viä. Koko tämä alue on teollisuuden jätevesien        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28284: purkualuetta. Pahimpia vesien pilaajia ovat sellu-
28285: tehtaat, jotka on vesien likaajina saatava kuriin.               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti sel-
28286:    Maatalouskin voi olla alueellisesti merkityksel-           laisiin toimiin, joilla käytännössä estetään
28287: linen vesistöjen pilaaja. Näin on asianlaita maan             vesistöjemme rehevöityminen?
28288: 
28289:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28290: 
28291:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
28292:                       Pekka Haavisto                           Osmo Soininvaara
28293: 
28294: 
28295: 
28296: 
28297: 270731Y
28298: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 164
28299: 
28300: 
28301: 
28302: 
28303:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28304: 
28305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hajakuormitus, joka on perälSln mm. maata-
28306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loudesta, turvetuotannosta, metsätaloudesta,
28307: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-        haja-asutuksesta, liikenteestä ja ilman epäpuh-
28308: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tauksien kaukokulkeutumisesta, on vielä melko
28309: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       paha ongelma. Sitä ei toistaiseksi ole otettu
28310: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    riittävästi huomioon ympäristönsuojelua koske-
28311: myksestä n:o 164 :                                    vassa lainsäädännössä.
28312:                                                          Suomessa ratkaisee jätevesien johtamisluvat ve-
28313:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti sel-     sioikeus vesilain nojalla. Vesilakia muutettiin
28314:        laisiin toimiin, joilla käytännössä estetään   vastikään monilta osin. Lainmuutos tulee voi-
28315:        vesistöjemme rehevöityminen?                   maan 1.12.1987. Vesilakia ja sen nojalla annettu-
28316:                                                       ja määräyksiä valvoo maassamme vesi- ja ympä-
28317:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ristöhallitus, joka on uudelleen organisoituna
28318: ti seuraavaa:                                         toiminut 1.10.1986 lähtien ympäristöministeriön
28319:    Vesistöjämme kuormittavat ravinteet ovat pe-       alaisuudessa.
28320: räisin luonnonhuuhtoutumasta ja sen lisäksi pää-         Vastikään asetetussa ympäristönsuojelua koske-
28321: asiassa kolmesta muusta päälähteestä: asutukses-      via lupia ja ilmoituksia käsittelevässä komiteassa
28322: ta, teollisuudesta ja hajakuormituksesta. Asutuk-     ruoditaan myös vesilain lupa- ja ilmoitusjärjestel-
28323: sen ja teollisuuden aiheuttamaa fosforikuormi-        mää. Vesilaissa on muutakin tarkistamisen varaa,
28324: tusta on saatu vesilain mukaisin toimin viimeis-      sillä esimerkiksi ympäristöhallintoon tehdyt uu-
28325: ten viidentoista vuoden aikana olennaisesti vä-       distukset eivät vielä heijastu vesilakiin.
28326: hennetyksi. Yhdyskuntien jätevesitilanne on ny-          Vesiasiain neuvottelukunnan ehdotus vesien-
28327: kyisin tältä osin verraten tyydyttävä, sillä taaja-   suojelun tavoiteohjelmaksi vuoteen 1995 asti on
28328: majätevesien fosforista saadaan jo yli 80 % pois-     valmistunut viime talvena. Ehdotuksesta on pyy-
28329: tetuksi puhdistamoissa.                               detty lausuntoja. Tarkoitus on, että tavoiteohjel-
28330:    Teollisuuden jätevesiä ei vieläkään käsitellä      ma vahvistettaisiin valtioneuvoston periaatepää-
28331: yhtä tehokkaasti kuin asumajätevesiä. Erityisesti     töksellä. Ehdotuksessa on monia tavoitteita, joi-
28332: puunjalostusteollisuuden uudet biologiset puh-        den saavuttamiseksi on olennaisesti pienennettä-
28333: distamot parantavat tilannetta aivan lähivuosina.     vä vesistöjen ravinnekuormitusta.
28334: 
28335:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
28336: 
28337:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28338:                                       1987 vp. -      KK n:o 164                                       3
28339: 
28340: 
28341: 
28342: 
28343:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28344: 
28345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den diffusa belastningen, som härstammar
28346: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        bl.a. från lantbruket, torvproduktionen, skogs-
28347: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av          bruket, glesbygdsbosättningen, trafiken och
28348: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     fjärrtransporterade luftföroreningar utgör fortfa-
28349: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-         rande ett rätt stort problem. Det har tills vidare
28350: mål nr 164:                                           inte beaktats tillräckligt i lagstiftningen om mil-
28351:                                                       jövård.
28352:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-
28353:        ning vidta sådana åtgärder, varigenom              1 Finland avgörs tillstånden att få leda ut
28354:        eutrofieringen av våra vattendrag i prakti-    avloppsvatten av vattendomstolen med stöd av
28355:        ken förhindras?                                vattenlagen. Vattenlagen ändrades nyligen i
28356:                                                       många stycken. Lagändringen träder i kraft
28357:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1.12.1987. Vattenlagen och de bestämmelser
28358: anföra följande:                                      som utfärdats med stöd av denna övervakas i vårt
28359:                                                       land av vatten- och miljöstyrelsen, som efter en
28360:    De näringsämnen som belastar våra vattendrag       omorganisering har verkat under miljöministeriet
28361: härstammar från den naturliga urlakningen av          från och med 1.10.1986.
28362: jordmånen och därutöver tili största delen från
28363: tre andra huvudkällor; bosättningen, industrin           1 den nyligen tillsatta kommitte som behand-
28364: och den diffusa belastningen. Den fosforbelast-       lar tillstånd och anmälningar rörande miljövård
28365: ning som förorsakas av bosättningen och indu-         granskas också vattenlagens tillstånds- och anmäl-
28366: strin har man med hjälp av åtgärder enligt            ningssystem. 1 vattenlagen finns också annat som
28367: vattenlagen kunnat minska väsentligt under de         kunde justeras eftersom t.ex. de reformer som
28368: senaste femton åren. Situationen beträffande          företagits inom miljöförvaltningen ännu inte
28369: samhällenas avloppsvatten är för närvarande i         återspeglas i vattenlagen.
28370: detta avseende rätt tillfredsställande eftersom           Förslaget från delegationen för vattenärenden
28371: t.o.m. över 80 % av fosforen i tätorternas av-        tili målprogram för vattenvården tili år 1995 blev
28372: loppsvatten avlägsnas i reningsverken.                färdigt senaste vinter. Utlåtanden om förslaget
28373:    lndustrins avloppsvatten behandlas ännu inte       har inbegärts. Avsikten är att målprogrammet
28374: lika effektivt som bosättningens avloppsvatten.       skall fastställas genom ett principbeslut av stats-
28375: Särskilt träförädlingsindustrins nya biologiska re-   rådet. 1 förslaget finns många mål, vilkas uppnå-
28376: ningsverk förbättrar situationen under de när-        ende kräver att näringsämnesbelastningen på
28377: maste åren.                                           vattendragen minskas betydligt.
28378: 
28379:      Helsingfors den 23 juli 1987
28380: 
28381:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
28382:                                               1987 vp.
28383: 
28384: Kirjallinen kysymys n:o 165
28385: 
28386: 
28387: 
28388: 
28389:                                   Pulliainen ym.: Kiiminkijoen vedenlaadun säilyttämisestä hyvänä
28390: 
28391: 
28392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28393: 
28394:    Kiiminkijoki laskee Oulujoen pohjoispuolella      mys lisätä voimakkaasti turvetuotantoa joen va-
28395: Perämereen. Tämä vielä rakentamatao joki kuu-        luma-alueella. Jokeahan nyt jo kuormittavat tur-
28396: luu Project Aqua -ohjelman mukaisiin tieteelli-      vetuotannon ohella taajamien ja haja-asutus-
28397: sen tutkimuksenkin kannalta arvokkaisiin jokiuo-     alueiden päästöt, metsätalous, maatalous ja
28398: mun.                                                 kalankasvatus.
28399:    Kiiminkijoki on arvokalajoki, jonka kalalajis-       Kun järkevä turvetuotanto on sinansa perus-
28400: toon kuuluu hauen, ahvenen, lahnan ja harjuk-        teltuakio ja kun toisaalta tiedetään ne uhkat,
28401: sen ohella myös mm. lohta, taimenta, vaellussii-     joita sen lisäämisestä on ympäristövaikutuksina,
28402: kaa ja tammukkaa. Jokeen nousee myös nahkiais-       tulee yhteiskunnalla olla kokonaisstrategia jo en-
28403: ta. Kiiminkijoki on ollut myös hyvä rapujoki,        nalta, kuinka nuo ympäristöongelmat ennaltaeh-
28404: jossa kuitenkin rapurutto on tehnyt tuhojaan.        käistään. Viime vuosikymmeninähän on ollut
28405: Kiiminkijoessa on myös hyvä uimavesi, mikä           tyypillistä, että suomalainen ympäristönsuojelu
28406: edellä mainittuihin ominaisuuksiin yhdistettynä      on ollut lähinnä jälkien paikkaamista, mikäli se
28407: tekee siitä arvokkaan virkistysalueen.               ylipäätään on ollut jälkikäteen mahdollista.
28408:    Kiiminkijoen laatu on nykyisellään yleisesti
28409: ottaen suhteellisen hyvä, mutta esim. siihen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28410: laskeva Nuorittajoki on tummempivetinen ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28411: omaa korkeahkon rautapitoisuuden. Jälkimmäi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28412: sessä esiintyy talvisin jopa happivajausta. Kun      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28413: Kiiminkijoen vedenlaadulle annetaan vielä arvo-
28414: lause hyvä, niin Nuorittajoessa se on vain tyydyt-             Aikooko Hallitus ryhtyä laatimaan ko-
28415: tävä.                                                       konaisstrategiaa, jolla turvataan Kiimin-
28416:    Kiiminkijoen vedenlaatuun kohdistuu monta                kijoen vedenlaadun säilyminen hyvänä
28417: uhkaa, joista tällä hetkellä merkittävin on pyrki-          kaikissa tilanteissa?
28418: 
28419:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28420: 
28421:                       Erkki Pulliainen                        Eero Paloheimo
28422:                       Pekka Haavisto                          Osmo Soininvaara
28423: 
28424: 
28425: 
28426: 
28427:  270742K
28428: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 165
28429: 
28430: 
28431: 
28432: 
28433:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28434: 
28435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puolestaan selvitetään parhaillaan Kiiminkijoen
28436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vesiensuojelun yleissuunnittelussa, joka päättyy
28437: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         vuoden 1987 loppuun mennessä. Suunnittelun
28438: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tarkoituksena on
28439: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           - selvittää jokeen eri lähteistä tulevaa kuor-
28440: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     mitusta sekä erityisesti kalataloudelle ja joen
28441: myksestä n:o 165:                                      suojelulle asetetuille tavoitteille ongelmia aiheut-
28442:                                                        tavat tekijät;
28443:            Aikooko Hallitus ryhtyä laatimaan ko-          - selvittää veden laatua ja siinä tapahtuneita
28444:         konaisstrategiaa, jolla turvataan Kiimin-      muutoksia;
28445:         kijoen vedenlaadun säilyminen hyvänä              - selvittää kuormituksen vaikutuksia jokive-
28446:         kaikissa tilanteissa?                          den laatuun;
28447:                                                           - selvittää mahdollisuuksia ja esittää suosi-
28448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tuksia siitä, miten kuormitusta vähentävillä ja
28449: ti seuraavaa:                                          muilla toimenpiteillä Kiiminkijoen vesistön tilan
28450:    Vesiensuojelua on maassamme pystytty hoita-         säilyminen mahdollisimman luonnontilaisena
28451: maan tehokkaasti. Yhdyskuntien ja teollisuuden         voidaan turvata sen suojelulle asetettujen tavoit-
28452: aiheuttamaa jätevesikuormitusta on vähennetty          teiden mukaisesti;
28453: viimeisten 15 vuoden aikana huomattavasti. Pe-            - selvittää tarvittavien toimenpiteiden kus-
28454: russtrategia on siten oikean suuntainen.               tannuksia; sekä
28455:    Erilaisista lähteistä peräisin olevasta hajakuor-      - esittää keinoja toimenpiteiden toteuttami-
28456: mituksesta on sen sijaan tulossa vesiensuojeluon-      seksi.
28457: gelma. Tämä on kuitenkin tiedostettu ja myös              Koska turvetuotanto on Kiiminkijoen vesistö-
28458: sen korjaamiseksi selvitetään keinoja. Hajakuor-       alueella nopeasti laajentunut ja se kuormittaa
28459: mitus ja siihen luettava turvetuotanto ovat juuri      vesistöä, on tehty turvetuotannon vesistövaiku-
28460: arvokkaan Kiiminkijoen rasitteita. Ilman tehok-        tuksia koskevia tutkimuksia. Parhaillaan laadi-
28461: kaita vesiensuojelutoimia turvetuotannon laajen-       taan erillistä turvetuotantoselvitystä. Se on tar-
28462: taminen on selvä uhka vesistön nykytilalle.            koitus myös julkaista. Selvitys antaa omalta osal-
28463:    Kiiminkijoen suojelutavoitteet on esitetty vesi-    taan perusteita Kiiminkijoen vesiensuojelun
28464: ja ympäristöhallituksen laatimassa vesienkäytön        yleissuunnitelmassa esitettäville turvetuotantoa
28465: kokonaissuunnitelmassa. Joen suojelustrategiaa         koskeville toimenpide-ehdotuksille.
28466: 
28467:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
28468: 
28469:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28470:                                        1987 vp. -- ~ n:o 165                                          3
28471: 
28472: 
28473: 
28474: 
28475:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28476: 
28477:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          generalplaneringen av vattenskyddet i Kiminge
28478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        älv, som blir färdig före utgången av år 1987.
28479: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av          Avsikten med planeringen är
28480: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        -- att utreda den belastning som drabbar
28481: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-         älven från olika källor samt de faktorer som
28482: mål nr 165:                                           förorsakar problem beträffande målen som upp-
28483:          Har Regeringen för avsikt att börja          ställts särskilt för fisket och älvskyddet;
28484:        göra upp en totalstrategi som tryggar att         -- att utreda vattenkvaliteten och de föränd-
28485:        vattenkvaliteten i Kiminge älv bevaras         ringar som inträffat däri;
28486:        god under alla förhållanden?                      -- att utreda inverkningarna av belastningen
28487:                                                       på älvvattnets kvalitet;
28488:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         -- att utreda möjligheterna tili och ge rekom-
28489: anföra följande:                                      mendationer om garantier för att Kiminge älvs
28490:    1 vårt land har man förmått sköta vattenskyd-      vattendrag med hjälp av åtgärder som minskar
28491: det på ett effektivt sätt. Den avloppsvattenbelast-   belastningen och andra åtgärder skall kunna
28492: ning som samhällena och industrin förorsakar har      bevaras i ett så naturligt tillstånd som möjligt i
28493: minskat betydligt under de 15 senaste åren.           enlighet med de mål som uppställts för skyddet
28494: Basstrategin har således rätt inriktning.             av vattendraget;
28495:    Den diffusa belastningen som härstammar från          -- att utreda kostnaderna för de nödvändiga
28496: olika källor, håller däremot på att bli ett vat-      åtgärderna, samt
28497: tenskyddsproblem. Man är dock medveten om                -- att föreslå på vilket sätt åtgärderna skall
28498: det och man söker också utvägar att komma tili        genomföras.
28499: rätta med problemet. Just den värdefulla Ki-             Eftersom torvproduktionen har utvidgats
28500: mingeälven är utsatt för diffus belastning bl. a.     snabbt inom Kiminge älvs flodområde och den
28501: från torvproduktion. Utan effektiva vat-              belastar vattendraget, har det gjorts undersök-
28502: tenskyddsåtgärder utgör utvidgningen av torv-         ningar om torvproduktionens inverkningar på
28503: produktionen ett klart hot mot vattendragets          vattendragen. Som bäst görs en särskild torvpro-
28504: nuvarande tillstånd.                                  duktionsundersökning. Avsikten är också att
28505:    Skyddsmålen för Kiminge älv har presenterats       publicera den. Utredningen motiverar för egen
28506: i den totalplan för vattenanvändningen som            del de åtgärdsförslag rörande torvproduktionen
28507: gjorts upp av vatten- och miljöstyrelsen. Skydds-     som läggs fram i generalplanen för vattenskyddet
28508: strategin för älven å sin sida utreds som bäst i      i Kiminge älv.
28509: 
28510:     Helsingfors den 23 juli 1987
28511: 
28512:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
28513:                                                  1987 vp.
28514: 
28515: Kirjallinen kysymys n:o 166
28516: 
28517: 
28518: 
28519: 
28520:                                     Tenhiälä: Valtionavustusten myöntämisestä pienille yksityistiekun-
28521:                                        nille
28522: 
28523: 
28524:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28525: 
28526:    Eräät viimeaikaiset päätökset ovat vaikuttaneet         Yksityistielain 93 §:ssä on mainittu eräitä syi-
28527: siihen, että yksityistiet eivät valtionavustuksen       tä, joista yhdenkin täyttyessä valtionavustusta
28528: suhteen ole samanarvoisessa asemassa. Kuitenkin         pitäisi maksaa. Yhtenä syynä mainitaan se, että
28529: yksityistielain tarkoituksen pitäisi olla, että tie-    jos tien pidosta syntyy rasittavia kustannuksia tai
28530: avustuksia saisivat eniten tarpeessa olevat. Liiken-    tienpitokustannusten suuruus on huomattava,
28531: neministeriön yleisohjeiden ja eräiden muiden           niin valtionavustusta olisi maksettava.
28532: päätösten perusteella on syntynyt tilanne, jossa           Edellä olevasta seuraa, että jos tieosakkaita on
28533: eniten valtion kunnossapitoavustuksien tarpeessa        vähän, niin tienpitorasitus on yksilöä kohden
28534: olevat yksityistiet eivät avustusta saa.                suurempi ja kustannusten suuruus huomattava
28535:    Aikanaan Suomen Kunnallisliitto on yleiskir-         verrattuna sellaiseen yksityistiehen, jossa osakkai-
28536: jeellään esittänyt, että yksityistiekuntia liitettäi-   ta on enemmän ja he saavat vielä kaiken lisäksi
28537: siin yhteen kysymyksessä olevan avustuksen saa-         yhteiskunnan avustukset täysimääräisinä.
28538: miseksi ja samalla kustannuksien vähentämiseksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28539: Kun tällaisia yhdistämisiä on tapahtunut, ei            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28540: valtionapua ole kuitenkaan saatu.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28541:    Tänä päivänä yksityistien kunnossapitokustan-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28542: nukset ovat suunnilleen samat, olipa tiellä kaksi
28543: tai kolme osakasta tai yli kymmenen. Tilanne on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28544: sellainen, että 2-3 asukkaan yksityistiet ovat                  ryhtyä, jotta yksityisteiden varrella asuvat
28545: huonommassa asemassa väkirikkaisiin teihin ver-                 tulisivat samanarvoiseen asemaan valtion-
28546: rattuna.                                                        avustusten suhteen?
28547: 
28548:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28549: 
28550:                                              Hannu Tenhiälä
28551: 
28552: 
28553: 
28554: 
28555: 270740H
28556: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 166
28557: 
28558: 
28559: 
28560: 
28561:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28562: 
28563:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         saannin edellytykseksi asetetm tien pituuden tai
28564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           asumksen määrän suhteen vaatimuksia.
28565: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-             Pysyvän asutuksen pääsyteillä asutuksen mää-
28566: jeenne n:o 706 ohella toimittanut valtioneuvos-         rän tulee olla vähintään kolme taloutta (KHO
28567: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       D:5246/41105.03.1979          ja   D:3096/32/79/
28568: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-           09.02.1981). Pysyvän asutuksen käyttämän, pai-
28569: jallisesta kysymyksestä n:o 166:                        kalliseen hallinto- ja palvelukeskukseen johtavan
28570:                                                         tien pituuden tulee olla vähintään yksi kilometri
28571:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         (KHO D:4422/24.10.1979 ja D:3806/33/80/
28572:         ryhtyä, jotta yksityisteiden varrella asuvat    05.11.1980).
28573:         tulisivat samanarvoiseen asemaan valtion-
28574:         avustusten suhteen?                                Valtionavustuksen määrää on lisätty vuoden
28575:                                                         1978 alusta lukien porrastamaila perusavustus-
28576:                                                         prosentti kehitysalueittain 40, 45 ja 50 prosentik-
28577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        si. Perusavustuksen lisäksi annetaan lisäavustusta
28578: ti seuraavaa:                                           muiden kuin tieosakkaiden liikenteen perusteella
28579:    Yksityisistä teistä annetun lain 93 §:ssä, sellai-   enintään 20, tieosakkaiden vähävaraisuuden pe-
28580: sena kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977               rusteella enintään 20, tien kunnossapitokustan-
28581: annetussa laissa (728/77), sekä yksityisistä teistä     nusten suuruuden perusteella enintään 10 ja tien
28582: annetun asetuksen 13 §:ssä, sellaisena kuin se on       varrella pysyvästi asuvaa tieosakasta kohden Iaske-
28583: 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa asetukses-         ron tiepituuden perusteella enintään 10 prosent-
28584: sa (998/77), säädetään valtion varoista myönnet-        tia. Myönnettävän avustuksen määrä voi kuiten-
28585: tävästä yksityisen tien kunnossapitoavustuksesta.       kin olla enintään 80 prosenttia. Tieosakkaiden
28586: Kyseisten lainkohtien muuttaminen toteutettiin          itsensä vastattavaksi jää vähintään 20 prosenttia.
28587: 1 päivänä tammikuuta 1978 voimaan tulleen                  Avustettavien yksityisteiden määrän lisäänty-
28588: yksityisten teiden valtionavustussäädösten koko-        minen ja avustusprosentin suuruus vuosma
28589: naisuudistuksen yhteydessä. Kokonaisuudistusta          1976-1986 on ollut seuraava:
28590: koskevan hallimksen esityksen (HE n:o 13/1977
28591: vp.) yleisperusteluissa todetaan muun muassa:                                                  1976     1981     1986
28592: ''Yksityisten teiden varrella asuvat joutuvat vas-      Valtion kunnossapi-
28593: taamaan heille välttämättömien liikenneyhteyk-           toavustusta saavien
28594: sien ylläpitokustannusten suuresta osasta, kun           teiden lukumäärä,
28595: taas yleisten teiden varrella asuville ei aiheudu        kpl . . . . . . . . . . . . . . .   8 390    13 600   16 360
28596: lainkaan suoranaisia tienpitokustannuksia. ''           Valtion kunnossapi-
28597: Muiltakin osin lainuudistuksen perusteluissa ko-         toavustusta saavien
28598: rostetaan valtionavustuksen lisäämisen tarpeelli-        teiden pimus, km .                  32 651   45 714   54 390
28599: suutta pysyvän asutuksen tarpeisiin käytettäville,      Avustusprosentti kes-
28600: paikalliseen hallinto- tai palvelukeskukseen joh-        kimäärin, % . . . . . .                38       52       54
28601: taville yksityisteille.                                 Kunnossapitoavus-
28602:    Yksityistielain mukaan valtion varoista anne-         tuksen             menot,
28603: taan vuosittain avustusta sellaisen yksityisen tien      Mmk (ao. vuoden
28604: kunnossapitoon, jota koskevien asioiden hoita-           kustannustasossa)..                 13,89    49,04    90,60
28605: mista varten on perustettu tiekunta, jolla on
28606: paikkakunnalla huomattava liikeoteeilinen mer-            Vuonna 1976 valtionavustusta saavien teiden
28607: kitys tai joka on tarpeellinen pysyvän asutuksen        keskimääräinen pituus on ollut 3,89 km ja vuon-
28608: pääsytienä.                                             na 1986 noin 3,33 km. Avustusjärjestelmän laa-
28609:    Paikkakunnalla huomattavan liikenteellisen           jentaminen siten, että tien vähimmäispituudeksi
28610: merkityksen omaaville teille ei ole avustuksen-         mli yksi kilometri, ei ole sanottavasti muuttanut
28611:                                          1987 vp. -      KK n:o 166                                        3
28612: 
28613: keskimääräistä kilometripituutta. Tämä kuvaa             teihin liitetty hyvinkin laajoja, muun muassa
28614: selvästi nykyisten säädösten aikana tapahtunutta         metsätalouden tarpeita silmällä pitäen rakennet-
28615: tiekuntien järjestäytymistä ja yhdistymistä.             tuja teitä. Tällöin yhdistämisen seurauksena on
28616:    Liikenneministeriön aloitteesta tehdyn selvi-         voitu hakea tien kunnossapitoavustusta myöskin
28617: tyksen (Tie- ja vesirakennushallitus 1982: Selvitys      sellaiselle tieosalle, jonka rakentaminen ja siihen
28618: yksityisistä teistä) mukaan avustusperusteiden           valtionavustuksen myöntäminen ovat tapahtu-
28619: laajentaminen koskemaan vain yhden talouden              neet muiden kuin yksityisteiden valtionavus-
28620: käyttämiä teitä, tiepituuden ollessa nykyinen 1          tussäännösten perusteella. Tällaisten tieosien
28621: km, tulisi valtionavustuksen piirissä olemaan            kunnossapito on useimmiten järjestetty maatila-
28622: noin 78 000 km yksityisiä teitä. Mikäli samalla          tai metsänparannusvaroin tapahtuneen rakenta-
28623: tien vähimmäispituutta alennettaisiin esim. 400          misen avustusperusteiden ja säännösten puitteis-
28624: metriin, olisi avustettavia teitä selvityksen mu-        sa.
28625: kaan noin 92 000 km, eli kaksinkertainen määrä              Liikenneministeriö pitää asianmukaisena ja tie-
28626: nyt voimassa olevien säännösten mukaan avustus-          kuntien hallinnon kannalta tarkoituksenmukaise-
28627: ta saaviin nähden.                                       na, että yksityisiä teitä yhdistetään. Teiden yhdis-
28628:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että               täminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että
28629: ''Eräät viimeaikaiset päätökset ovat vaikuttaneet        kaikkia näin syntyviä tieverkkoja myös avustetaan
28630: siihen, että yksityistiet eivät valtionavustuksen        valtion varoista. Avustusedellytykset tulee arvos-
28631: suhteen ole samanarvoisessa asemassa.'' Lisäksi          tella eri lähtökohdista ja nimenomaan yksityisten
28632: todetaan, että ''Liikenneministeriön yleisohjei-         teiden avustustarpeen kannalta. Tällöin on otet-
28633: den ja eräiden muiden päätösten perusteella on           tava huomioon voimassa olevat yksityisiä teitä
28634: syntynyt tilanne, jossa eniten valtion kunnossapi-       koskevat avustussäännökset.
28635: toavustusten tarpeessa olevat yksityistiet eivät            Lääninhallitukset ovat päätöksillään myöntä-
28636: avustusta saa.'' Suomen Kunnallisliiton yleiskir-        neet tien kunnossapitoavustuksen vain pysyvän
28637: jeeseen viitaten perusteluissa todetaan, että            asutuksen tarpeisiin käytetyille tieosille. Korkein
28638: ''Kun tällaisia yhdistämisiä on tapahtunut, ei           hallinto-oikeus on ratkaisuissaan katsonut, että
28639: valtionapua ole kuitenkaan saatu.''                      lääninhallitus on näissä oloissa voinut määrätä
28640:    Sellaisia uusia "päätöksiä", joilla olisi rajoitet-   kunnossapitoavustuksen perusteet yhdistetyn yk-
28641: tu vuoden 1978 alussa voimaan tulleita avustus-          sityisen tien osille erikseen (KHO D:3594/ 34/
28642: säädöksiä, ei ole annettu. Sen sijaan yksityistie-       85/13.05.1987 ja D:3492/37/85/13.05.1987).
28643: kuntien toimesta on eräitä laajoja tieverkkoja              Nykyistä valtion, kuntien, tiekuntien ja mui-
28644: yhdistetty. Näin muodostettu yksityinen tie (tie-        den yksityisten tienpitoa koskevaa säädöstöä sekä
28645: verkko) on saattanut sisältää muun muassa yksin-         kustannusten ja vastuun jakoa pidetään vanhen-
28646: omaan metsätalouden tarpeisiin rakennettuja tie-         tuneena, hajanaisena ja epäselvänä. Tästä syystä
28647: osia, joita pysyvä asutus ei käytä eikä tarvitse         liikenneministeriön tarkoituksena on ryhtyä sel-
28648: kuljettaessa paikalliseen hallinto- tai palvelukes-      vittämään säädösten ja hallintomenettelyn yksin-
28649: kukseen.                                                 kertaistamista. Kysymyksessä tarkoitettu avustus-
28650:    Viime aikoina on yksityistielain tarkoittamien        säädösten mahdollinen muuttaminen tullaan kä-
28651: pysyvän asutuksen tarpeisiin käytettäviin yksityis-      sittelemään mainitun selvitystyön yhteydessä.
28652: 
28653:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1987
28654: 
28655:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
28656: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 166
28657: 
28658: 
28659: 
28660: 
28661:                                  Till Riksdagens Herr Talman
28662: 
28663:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             som är av avsevärd betydelse för samfärdseln på
28664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          orten.
28665: 706 av den 16 juni 1987 till vederbörande                  Vid tillfartsvägar till fast bosättning skall bo-
28666: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      sättningen bestå av minst tre hushåll (HFD
28667: av riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade             D:5246/41/05.03.1979 och D:3096/32/79/
28668: spörsmål nr 166:                                        09.02.1981). En sådan väg som används av den
28669:                                                         fasta bosättningen för trafik till ett lokalt förvalt-
28670:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        nings- eller servicecentrum skall vara minst en
28671:         för att de som är bosatta vid enskilda          kilometer lång (HFD D:4422/24.10.1979 och
28672:         vägar skall komma i jämlik ställning i          D:3806/33/80/ 05 .11.1980).
28673:         fråga om statsbidrag?
28674:                                                            Statsbidragets belopp har ökats från ingången
28675:                                                         av år 1978 genom att grundprocenten för bidra-
28676:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         get differentierades till 40, 45 och 50 % i
28677: anföra följande:                                        enlighet med ifrågavarande utvecklingsområde.
28678:     1 93 § lagen om enskilda vägar, sådan den           Utöver grundbidraget beviljas tilläggsbidrag: på
28679: lyder i lag av den 14 oktober 1977 (728/77),            basen av annan trafik än vägägarnas högst 20 % ,
28680: samt i 13 § förordningen om enskilda vägar,             på basen av att vägdelägarna är mindre bemedla-
28681: sådan den lyder i förordning av den 23 december         de högst 20 %, på basen av storleken av kost-
28682:  1977 (998/77), stadgas om bidrag som beviljas          naderna för vägens underhåll högst 10 % och på
28683: för underhåll av enskilda vägar av statens medel.       basen av vägsträckan per fast bosatt delägare
28684: Ändringen av ifrågavarande lagrum genomfördes           högst 10 %. Det beviljade bidraget kan emeller-
28685: i samband med totalreformen av stadgandena              tid uppgå till högst 80 % . Vägdelägarna själva
28686: om statsbidrag för underhåll av enskilda vägar,         måste svara för minst 20 %.
28687: viiken trädde i kraft den 1 januari 1978. 1 den            Ökningen av antalet enskilda vägar som erhål-
28688: allmänna motiveringen till regeringens proposi-         ler bidrag och bidragsprocenten har under åren
28689: tion ( RP nr 13/1977 rd. ), som gäller totalrefor-      1976-1986 varit följande:
28690: men, konstateras bl.a.: "De (som bor vid enskil-
28691: da vägar) nödgas svara för en stor del av kost-                                        1976     1981     1986
28692: naderna för underhållet av sina oundgängliga            Antal vägar som er-
28693: trafikförbindelser, medan åter de som bor vid             håller statligt bi-
28694: allmänna vägar inte alls behöver vidkännas några          drag för underhåll
28695: direkta väghållningskostnader.'' Också till övriga        st.................        8 390    13 600   16 360
28696: delar framhålls i motiveringen till lagreformen         Längden på vägar
28697: behovet av att öka statsbidraget till enskilda            som erhåller stat-
28698: vägar som används för den fasta bosättningens             ligt bidrag för un-
28699: behov, för trafik till ett lokalt förvaltnings- eller     derhåll km .. .. .. ..     32 651   45 714   54 390
28700: servicecentrum.                                         Bidragsprocenten         i
28701:     Enligt lagen om enskilda vägar utges årligen av       medeltal % . . . . . . .       38      52        54
28702: statens medel bidrag för underhåll av sådana            Utgifter för bidraget
28703: enskilda vägar för vilka ett väglag har grundats          Mmk (enligt kost-
28704: för skötseln av angelägenheter som rör vägen,             nadsnivån för ifrå-
28705: och vilka på orten är av avsevärd betydelse för           gavarande år)......        13,89    49,04    90,60
28706: samfärdseln, eller vilka behövs som tillfartsvägar
28707: till fast bosättning.                                      År 1976 var den genomsnittliga längden på
28708:     Inga fordringar beträffande vägens längd eller      vägar som erhöll statsbidrag 3,89 km och år 1986
28709: bosättningens omfattning har ställts som                ca 3,33 km. Den genomsnittliga längden har inte
28710: förutsättning för beviljande av bidrag för vägar        nämnvärt påverkats av att bidragssystemet har
28711:                                          1987 vp. -      KK n:o 166                                        5
28712: 
28713: kompletterats så att vägen måste vara minst en           med tanke på skogshushållningens behov, anslu-
28714: kilometer lång. Detta återspeglar klart det fak-         tits till enskilda vägar som används för den fasta
28715: tum att väglagen, under den tid de nya stadgan-          bosättningens behov. Härvid har det, till följd av
28716: dena har varit i kraft, har organiserat sig och gått     sammanslagningen, varit möjligt att ansöka om
28717: samman.                                                  bidrag för underhåll av väg också för en sådan
28718:    Enligt en utredning som utfördes på trafikmi-         vägdel vars byggande har skett på basis av andra
28719: nisteriets initiativ (Väg- och vattenbyggnadssty-        stadganden än stadgandena om statsbidrag för
28720: relsen 1982: Selvitys yksityisistä teistä) innebär en    enskilda vägar, och för vars byggande också
28721: utvidgning av grunderna för beviljande av bidrag         statsbidrag har beviljats på basis av andra stad-
28722: så, att de gäller vägar som utnyttjas av bara ett        ganden än dessa. Underhållet av sådana vägdelar
28723: hushåll, medan minimiväglängden bibehålls vid            har oftast ordnats inom ramen för bidragsgrun-
28724: 1 km, att ca 78 000 km enskilda vägar skulle             der och stadganden som gäller byggande vilket
28725: omfattas av statsbidraget. Om man samtidigt              utförs med medel för gårdsbruksenheter eller
28726: sänker minimiväglängden t.ex. till 400 m, kom-           skogsförbättringsmedel.
28727: mer de vägar som beviljas bidrag att utgöra ca              Trafikministeriet anser det vara på sin plats
28728: 92 000 km, dvs. det dubbla i jämförelse med              och, med tanke på väglagens förvaltning, ända-
28729: längden av de vägar som erhåller bidrag enligt           målsenligt att förena enskilda vägar. Samman-
28730: gällande stadganden.                                     slagningen av vägar får dock inte leda till att alla
28731:    1 motiveringen till spörsmålet konstateras att        vägnät som uppkommer på detta sätt också
28732: ''Vissa beslut som har fattats under den senaste         understöds av statens medel. Förutsättningarna
28733: tiden har bidragit till att de enskilda vägarna inte     för beviljande av bidrag bör bedömas ur olika
28734: är jämställda beträffande statsbidraget. '' Vidare       synvinklar, och uttryckligen med tanke på det
28735: konstateras att det ' 'På basis av trafikministeriets    bidragsbehov som föreligger beträffande enskilda
28736: allmänna anvisningar och vissa andra beslut har          vägar. Härvid måste också de gällande bidrags-
28737: uppkommit en situation där de enskilda vägar             stadgandena beträffande enskilda vägar beaktas.
28738: som mest är i behov av statsbidrag för underhåll
28739: inte erhåller bidrag." Med hänvisning till ett              Länsstyrelserna har genom sina beslut beviljat
28740: cirkulär av förbundet Suomen Kunnallisliitto             bidrag för underhåll av vägar endast för sådana
28741: konstateras det i motiveringen att "Då sådan             vägdelar som används för den fasta bosättningens
28742: sarnmanslagning har skett har statsbidrag emel-          behov. Högsta förvaltningsdomstolen har i sina
28743: lertid inte erhållits.''                                 avgöranden ansett att länsstyrelsen under dessa
28744:    Sådana nya "beslut" genom vilka de bidrags-           omständigheter har kunnat fastställa grunderna
28745: stadganden som trädde i kraft vid ingången av år         för vägunderhållsbidraget skilt för olika delar av
28746: 1978 skulle ha begränsats har inte utfärdats.            enskilda vägar som förenats (HFD D:3594/34/
28747: Däremot har vissa omfattande vägnät förenats             85/13.05.1987 och D:349/37/85/13.05.1987).
28748: genom de enskilda väglagens försorg. En privat              De nuvarande författningarna om statens,
28749: väg (ett vägnät) som har bildats pa detta sätt har       kommunernas, väglagens och andra enskildas
28750: kunnat innefatta bl.a. vägdelar som har byggts           väghållning anses föråldrade, splittrade och okla-
28751: för skogshushållningens behov, vilka den fasta           ra. Av denna orsak har trafikministeriet för avsikt
28752: bosättningen inte använder och inte heller behö-         att börja utreda möjligheterna att förenkla
28753: ver vid trafik tilllokala förvaltnings- eller service-   författningarna och förvaltningsförfarandet. Den
28754: centrum.                                                 eventuella ändring av bidragsstadgandena som
28755:    Under den senaste tiden har till och med              avses i spörsmålet kommer att behandlas i sam-
28756: mycket omfattande vägar, som har byggts bl. a.           band med utredningsarbetet.
28757: 
28758:      Helsingfors den 15 juli 1987
28759: 
28760:                                                                                 Minister Matti Puhakka
28761:                                                   1987 vp.
28762: 
28763: Kirjallinen kysymys n:o 167
28764: 
28765: 
28766: 
28767: 
28768:                                     Pelttari ym.: Ammatillisten kurssikeskusten toimintaedellytysten
28769:                                        parantamisesta
28770: 
28771: 
28772:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28773: 
28774:    Muutaman viime vuoden ajan on kurssikeskus-          pitkiä matkoja. Kaikkien kurssikeskusten osalta
28775: ten maine koulutuksen järjestäjinä laskenut. Tä-        tavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu.
28776: hän ovat vaikuttaneet ammattikasvatushallitus,             Kurssikeskuksille aiheutui lisäongelmia am-
28777: opetusministeriö ja työvoimaministeriö. Kurssi-         mattikasvatushallituksen organisaatiomuutokses-
28778: keskuksille lankeaa myös osavastuu.                     ta, jossa erillisestä ammattikurssitoimistosta teh-
28779:    Työvoimaministeriö on julkisuudessa esittänyt        tiin liike- ja erityisalojen opetuksen alainen toi-
28780: näkemyksen, että kurssikeskukset ovat institutio-       misto. Seuraava valaissee asiaa:
28781: nalisoituneet. Väittämä ei pidä paikkaansa, mitä           Viime vuonna (1986) kurssikeskukset saivat
28782: osoittavat kurssikeskusten kurssivalikoiman kehit-      ansaitsematoota julkisuutta taloutensa hoidossa.
28783: tyminen ja oppilaiden sijoittuminen työelämään.         Ansio julkisuuden perusteista lankeaa osin am-
28784:    Opetusministeriön hallinnonalan budjetti saa         mattikasvatushallituksen liike- ja erityisalojen
28785: kasvaa vuosittain vain säädellyissä rajoissa. Työlli-   opetuksen osastolle. Käytäntönä vuoteen 1986
28786: syyskoulutuksen tarve sen sijaan riippuu työlli-        asti oli ollut, että työvoimaministeriön ilmoitta-
28787: syystilanteesta. Työvoimaministeriö, ammattikas-        mien oppilaspaikkojen mukaan kurssikeskukset
28788: vatushallitus ja elinkeinoelämä ovat korostaneet        laativat ammattikasvatushallitukselle talousarvi-
28789: lisäksi teknologisen kehityksen aikaansaamien           onsa ja näitä oppilaspaikkoja on käytetty vuoden
28790: koulutustarpeiden huomioimista koulutuksessa.           alussa tapahtuvan liikkeellelähdön perusteena.
28791: Kurssikeskukset ovat huomioineet teknologisen              Esimerkiksi Rovaniemen ammatillisen kurssi-
28792: kehityksen, mikä työllisyyskoulutuksen tarpeen          keskuksen laatima talousarvio syksyllä 1985 pää-
28793: lisäksi on johtanut siihen, että on syntynyt risti-     tyi 28 304 000 markan loppusummaan (630 op-
28794: riita säädellyn kasvun ja tarpeen välille.              pilaspaikkaa).
28795:    Opetusministeriön budjettiraamien luonteesta            Ammattikasvatushallitus lähetti vuotta 1986
28796: johtuen on syytä epäillä, ettei opetusministeriö        varten kurssikeskukselle talousarviopäätöksensä
28797: ole esittänyt ammattikasvatushallituksen esittä-        24.2.1986 ja talousarvio päätyi 19 701 000 mar-
28798: miä työllisyyskoulutusmäärärahoja edelleen val-         kan loppusummaan. Myöhemmin vuonna 1986
28799: tiovarainministeriölle. Yleissääntönä työllisyys-       kurssikeskukselle myönnettyä avustusta ei voitu
28800: koulutuksen rahapolitiikan hoitamisessa on ollut        avustuksen myöntämisen myöhäisestä ajankoh-
28801: se, että valtion budjetissa vahvistetut määrälliset     dasta johtuen kokonaisuudessaan käyttää. Am-
28802: tavoitteet on saavutettu lisäbudjettien avulla.         mattikasvatushallituksen päätös myös muiden
28803:    Kun ammattikurssikeskusten rahoituksellinen          kurssikeskusten osalta oli samansuuntainen kuin
28804: pe,rusta on ollut epävarma ja tilapäisluonteinen,       Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen osalta.
28805: ei esimerkiksi oppilastyöpäivää kohti laskettu          Päätös merkitsi, että kaikkialla suunniteltuja
28806: määräraha ole kehittynyt koulutuksen kehittämi-         kursseja oli peruutettava ja henkilökunnalle an-
28807: sen kannalta riittävän positiivisesti.                  nettava lomautusvaroituksia.
28808:    Määrärahojen lisäksi toinen tärkeä resurssipo-          Merkittävin muutos ammattikasvatushallituksen
28809: liittinen keino on suunnittelu- ja toimistotyövoi-      vuotta 1986 koskevissa päätöksissä oli, että osa
28810: man jako. Lähtökohtana ammattikasvatushalli-            koulutuksesta voitiin aloittaa ilman ammattikasva-
28811: tuksella on ollut se, että kurssikeskuksille myön-      tushallituksen lupaa. Tämä perustui 16.1.1986 voi-
28812: netään niiden tekemän esityksen perusteella             maan astuneeseen työllisyyskoulutuslain muutok-
28813: enintään 19 tuntia/ oppilaspaikka suunnittelua.         seen ja oli mahdollinen valtioneuvoston erikseen
28814: Nykyisessä myöntöpolitiikassa ei huomioida mm.          päättämissä tapauksissa. Valtioneuvosto teki nk.
28815: 
28816: 270746P
28817: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 167
28818: 
28819: delegointipäätöksen 20.11.1986 niin, että se astui    tarpeen mukaisesti, ja kaikki osapuolet noudat-
28820: voimaan 1.1.1987.                                     talSlvat sovittuja käyttäytymismalleja.
28821:    Ammattikurssikeskusten ongelmien poistami-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28822: seksi tulisi päästä seuraaviin ratkaisuihin:          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28823:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28824:    1. kurssikeskusten oppilastyöpäivän hinta saa-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28825: taisiin todellisen objektiivisesti mittavan tarpeen
28826: mukaiseksi,                                                     Onko Hallitus tietoinen ammatillisten
28827:                                                              kurssikeskusten rahoituksessa esiintyvistä
28828:   2. kurssikeskusten mm. alueellinen erityisluon-            puutteista, ja aikooko Hallitus nostaa
28829: ne tunnustettaisiin,                                         kurssikeskusten rahoituksen riittävälle ta-
28830:     3. työvoimaresurssit jaettaisiin taloudellisen           solle?
28831: 
28832:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
28833: 
28834:                       Seppo Pelttari                           Kimmo Sarapää
28835:                                         1987 vp. -      KK n:o 167                                          3
28836: 
28837: 
28838: 
28839: 
28840:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28841: 
28842:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           hallinnonalalle nykyisellä tavalla on osoittautu-
28843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nut ongelmalliseksi. Työasioihin liittyvää hallin-
28844: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          toa on selvitetty työasioiden hallintokomiteassa
28845: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        (KoM 1986:28), joka kiinnitti erityistä huomiota
28846: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         juuri työllisyyskoulutuksen hallinnossa ilmennei-
28847: Pelttarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       siin ongelmiin. Komitea esitti työllisyyskoulutuk-
28848: myksestä n:o 167:                                       sen hallinto-ongelmien ratkaisemiseksi kaksi
28849:                                                         vaihtoehtoa: 1) työllisyyskoulutus ja ammatilliset
28850:            Onko Hallitus tietoinen ammatillisten        kurssikeskukset siirretään kokonaisuudessaan työ-
28851:         kurssikeskusten rahoituksessa esiintyvistä      voimaministeriön hallinnonalalle, 2) työvoima-
28852:         puutteista, ja aikooko Hallitus nostaa          ministeriön ja opetusministeriön työnjako työlli-
28853:         kurssikeskusten rahoituksen riittävälle ta-     syyskoulutuksessa muutetaan siten, että työvoi-
28854:         solle?                                          mahallinto ostaa työllisyyskoulutuspalvelut ope-
28855:                                                         tusministeriön      hallinnonalan      ammatillisilta
28856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kurssikeskuksilta ja muilta laitoksilta.
28857: ti seuraavaa:                                              Yhdensuuntaisesti edellä esitetyn 2 vaihtoeh-
28858:    Työllisyyskoulutuksen järjestäminen perustuu         don kanssa vuoden 1987 tulo- ja menoarvion
28859: lakiin työllisyyskoulutuksesta (31176). Lain mu-        luvun 29.69 (Ammatillinen kurssitoiminta ja
28860: kaan valtio maksaa kokonaan ammatillisten kurs-         ammatilliset erikoisoppilaitokset) perusteluosassa
28861: sikeskusten ja oppilaitosten ylläpitäjille tästä kou-   todetaan muun muassa seuraavaa:
28862: lutuksesta aiheutuvat kustannukset. Valtionra-             '' Työllisyyskoulutuksessa toteutetaan säästö- ja
28863: hoitus hoidetaan nykyisin valtion tulo- ja meno-        rationalisointitoimia mm. kurssikeskusten työnja-
28864: arviossa opetusministeriön pääluokkaan otettaval-       koa kehittämällä. Työllisyyskoulutuksen tehok-
28865: la määrärahalla.                                        kuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi selvi-
28866:    Viime vuosina työllisyyskoulutuksen ja amma-         tetään mahdollisuudet muuttaa työllisyyskoulu-
28867: tillisten kurssikeskusten toiminnan taloudellisuu-      tuksen hallinnollisia järjestelyjä siten, että työvoi-
28868: teen on liittynyt eräitä ongelmia. Suoritetuissa        maministeriö ostaisi työllisyyskoulutuspalvelut
28869: selvityksissä on todettu, että ammatillisten kurssi-    ammatillisilta kurssikeskuksilta, ammatillisilta
28870: keskusten koulutustilojen ja opetuskaluston             oppilaitoksilta ja korkeakouluilta.''
28871: vuokrakustannukset muodostavat kohtuuttoman                Valtioneuvosto teki 5. 3.1987 periaatepäätök-
28872: suuren osan kurssikeskusten käyttömenoista ja           sen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittami-
28873: että koulutustilojen ja kaluston käyttöaste on          sen suunnitteluperiaatteista.
28874: joissakin kurssikeskuksissa varsin alhainen.               Periaatepäätökseen sisältyy mm. seuraava työl-
28875:    Toiminnan taloudellisuutta on erityisesti parin      lisyyskoulutuksen kehittämiseen liittyvä kohta:
28876: viime vuoden aikana pyritty parantamaan hallin-            "13. Työllisyyskoulutuksen rahoituksesta vas-
28877: topäätöksillä. Niiden vaikutuksista saadut              taa valtio. Tavoitteena on kehittää työllisyyskou-
28878: kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ase-        lutuksen hallintoa siten, että työvoimahallinto
28879: tettuja tavoitteita ei ole riittävässä määrin saavu-    ostaisi työllisyyskoulutuksena järjestettävän am-
28880: tettu ja että erot eri kurssikeskusten välillä ovat     matillisen perus- ja jatkokoulutuksen ammatilli-
28881: huomattavat. Tähän liittyen on opetusministe-           silta kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja korkea-
28882: riöön palkattu 1.2.-31.12.1987 väliseksi ajaksi         kouluilta sekä muun koulutuksen edellä maini-
28883: ammatillisten kurssikeskusten työnjaon tarkista-        tuilta tai muilta koulutuksen järjestäjiltä valtion
28884: mista ja taloudellisuuden selvitystä varten työso-      tulo- ja menoarviossa työvoimaministeriön pää-
28885: pimussuhteinen ylitarkastaja. Tehtävä liittyy osa-      luokkaan otettavalla määrärahalla.''
28886: na työllisyyskoulutuksen ja ammatillisten kurssi-          Opetusministeriö asetti 3.4.1987 kurssikeskus-
28887: keskusten kehittämistehtävään.                          toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia suunni-
28888:    Työllisyyskoulutuksen ja ammatillisten kurssi-       telma ammatillisten kurssikeskusten kehittämi-
28889: keskusten hallinnon jakautuminen kahdelle eri           sestä siten, että työvoimahallinto ostaisi työlli-
28890: 4                                        1987 vp. -   KK n:o 167
28891: 
28892: syyskoulutuspalvelut ammatillisilta kurssikeskuk-     mtoltu. Nämä kurssikeskukset t01m1vat paaosin
28893: silta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä ja että     valtion tiloissa, joista ei ole vuokrakuluja, kuten
28894: ammatillisista kurssikeskuksista muodostettaisiin     useimmilla muilla kurssikeskuksilla. Kainuun ja
28895: monipuolisia ammatillisia aikuiskoulutuspalvelu-      Lapin kurssikeskuksille myönnetyt määrärahat
28896: ja tarjoavia aikuiskoulutuskeskuksia. Toimikun-       ovat kuitenkin oppilastyöpäivää kohden (esim.
28897: nan määräaika päättyy 31.12.1987.                     Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen osalta)
28898:    Vuosina 1984-86 työllisyyskoulutukseen osal-       kurssikeskusten keskimääräistä oppilastyöpäivä-
28899: listuneiden määrät ja opiskelijakohtaiset kustan-     määrärahaa suuremmat. Lisäksi on Kainuun ja
28900: nukset olivat seuraavat:                              Lapin ammatillisille kurssikeskuksille myönnetty
28901:                                                       työllisyyskoulutusmäärärahoista vuosittain erilli-
28902: Vuosi       oppilasmäärä    määräraha    mk/oppilas   siä kehittämis- ja suunnittelumäärärahoja.
28903:                                mk
28904:                                                          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
28905: 1984          17 408       589 952 346     33 890     hallitus on tietoinen ammatillisten kurssikeskus-
28906: 1985          15 970       567 200 008     35 517     ten rahoituksessa ja toiminnassa ilmenneistä
28907: 1986          15 441       661 282 802     42 826     puutteista. Tarkoitetut ongelmat liittyvät kuiten-
28908:                                                       kin niin kiinteästi koko työllisyyskoulutusinsti-
28909:    Vuonna 1987 valtion tulo- ja menoarviossa on       tuution hallinnollisiin ja toiminnallisiin epäkoh-
28910: momentille 29.69.27 (Työllisyyskoulutus) osoi-        tiin, ettei niitä voida ratkaista pelkästään määrä-
28911: tettu 669 485 000 mk.                                 rahoja lisäämällä vaan koko hallinnollisen raken-
28912:    Kehitysalueiden ammatillisten kurssikeskusten      teen ja toiminnan uudistamisella. Tätä tarkoitta-
28913: erityisolosuhteita ja -tarpeita on työllisyyskoulu-   va suunnittelu- ja kehittämistoiminta on jo aloi-
28914: tuksen määrärahojen jaossa jossain määrin huo-        tettu.
28915: 
28916:         Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1987
28917: 
28918:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
28919:                                       1987 vp. -     KK n:o 167                                        5
28920: 
28921: 
28922: 
28923: 
28924:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28925: 
28926:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        arbetet med att utveckla sysselsättningsutbild-
28927: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ningen och yrkeskurscentralerna.
28928: av den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av         Fördelningen av administrationen i sysselsätt-
28929: statsrådet översänt en avskrift av följande av       ningsutbildningen och yrkeskurscentralerna på
28930: riksdagsman Pelttari m.fl. undertecknade spörs-      två olika förvaltningsorgan på nuvarande sätt har
28931: mål nr 167:                                          visat sig vara problematisk. Förvaltningen i an-
28932:                                                      knytning tili arbetsärenden har utretts i kommit-
28933:             Är Regeringen medveten om de brister ten för arbetsärendenas förvaltning (KoM
28934:         som finansieringen av yrkeskurscentraler- 1986:28) viiken fäste särskild uppmärksamhet vid
28935:          na uppvisar och ämnar Regeringen öka de problem som påvisats i förvaltningen av
28936:          finansieringen av kurscentralerna tili en sysselsättningsutbildningen. Kommitten fram-
28937:         tillfredsställande nivå?                     lade två alternativ för att lösa förvaltningsproble-
28938:                                                      men i sysselsättningsutbildningen: 1) sysselsätt-
28939:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningsutbildningen och yrkeskurscentralerna över-
28940: anföra följande:                                     flyttas i sin helhet tili arbetskraftsministeriets
28941:                                                      förvaltningsområde.
28942:    Anordnande        av    sysselsättningsutbildning    2) Arbetsfördelningen mellan arbetskraftsmi-
28943: grundar sig på lagen om sysselsättningsutbild- nisteriet och undervisningsministeriet i sysselsätt-
28944: ning (31176). Enligt lagen betalar staten de som ningsutbildningen förändras så att arbetskrafts-
28945: upprätthåller yrkeskurscentraler och yrkesläroan- förvaltningen köper tjänster anknutna tili syssel-
28946: stalter alla kostnader som föranleds av denna sättningsutbildning av de yrkeskurscentraler och
28947: utbildning. Statsfinansieringen sköts numera övriga inrättningar som hör tili undervisningsmi-
28948: med det anslag som tas ur huvudtiteln undervis-      nisteriets förvaltningsområde.
28949: ningsministeriets förvaltningnsområde i statsbud-       Enligt samma riktlinjer som alternativ 2) kon-
28950: geten.                                               stateras i de detaljerade motiveringarna tili kapi-
28951:    Under senare år har lönsamheten i sysselsätt- tel 29.69 i 1987 års statsbudget (Yrkeskursverk-
28952: ningsutbildningen       och yrkeskurscentralernas samhet och specialyrkesläroanstalter) bl.a. följan-
28953: verksamhet varit förenad med vissa problem. 1 de:
28954: gjorda utredningar har det konstaterats att hy-         ''Inom sysselsättningsutbildningen vidtas spar-
28955: reskostnaderna för utbildningsutrymmen och un- och rationaliseringsåtgärder bl.a. genom att kurs-
28956: dervisningsmaterial i yrkeskurscentralerna utgör centralernas arbetsfördelning utvecklas. I syfte att
28957: en oskäligt hög andel av kurscentralernas drifts- förbättra sysselsättningsutbildningens effektivitet
28958: kostnader och att nyttjandegraden av utbild- och ekonomi utreds möjligheterna att ändra de
28959: ningsutrymmen och materia! i endel kurscentra- administrativa arrangemangen beträffande syssel-
28960: ler varit synnerligen låg.                           sättningsutbildningen så att arbetskraftsministe-
28961:    Särskilt under de två senaste åren har man riet skulle köpa sysselsättningsutbildningstjänster
28962: försökt förbättra verksamhetens lönsamhet ge- från yrkeskurscentralerna, yrkesläroanstalterna
28963: nom förvaltningsbeslut. Erfarenheterna av dessas och högskolan.''
28964: följdverkningar har dock visat att de uppställda        Statsrådet fattade den 5.3.1987 ett principbe-
28965: målen inte uppnåtts tili tillräcklig grad och att slut om de principer som skulle gälla vid plane-
28966: olikheterna mellan kurscentralerna är avsevärda. 1 ringen av den fackliga vuxenutbildningens finan-
28967: anknytning tili detta har tili undervisningsminis- siering. I principbeslutet ingår bl.a. följande
28968: teriet anställts en i arbetsavtalsförhållande ståen- moment som berör utvecklingen av sysselsätt-
28969: de överinspektör för perioden 1.2-31.12.1987 ningsutbildningen:
28970: tili vars uppgifter hör att justera arbetsfördel-       "13. För finansieringen av sysselsättningsut-
28971: ningen mellan de olika kurscentralerna och att : bildningen svarar staten. Syftet är att utveckla
28972: utreda lönsamheten. Uppgiften utgör en del av sysselsättningsutbildningens administration så,
28973: 6                                      1987 vp. -      KK n:o 167
28974: 
28975: att arbetskraftsförvaltningen, isin sysselsättnings-   29.69.27 (Sysselsättningsutbildning) anslagits mk
28976: utbildning, med de anslag som i statsbudgeten          669 485 000.
28977: finns upptagna under arbetskraftsministeriets hu-         Vid tilldelningen av anslagen för sysselsätt-
28978: vudtitel, skulle köpa den fackliga grund- och          ningsutbildning har man i viss mån beaktat de
28979: vidareutbildningen samt den övriga utbildningen        speciella omständigheterna och behoven vid yr-
28980: av yrkeskurscentralerna, läroanstalterna och hög-      keskurscentralerna i utvecklingsområdena. Dessa
28981: skolorna eller andra arrangörer av utbildning.         kurscentraler verkar huvudsakligen i statens loka-
28982:    Undervisningsministeriet tillsatte den 3.4.1987     liteter där inte hyror uppbärs som vid de flesta
28983: Kurscentralkommitten vars uppgift var att göra         andra kurscentralerna
28984: upp en plan för urvecklingen av yrkeskurscentra-           Anslagen som beviljats kurscentralerna i Kaja-
28985: lerna så, att arbetskraftsförvaltningen skulle köpa    naland och Lappland (t.ex. vid Rovaniemi Yr-
28986: tjänsterna anknutna till sysselsättningsutbild-        keskurscentral) är per elevarbetsdag dock större
28987: ningen av yrkeskurscentralerna och andra arrang-       än det genomsnittliga anslaget för alla yrkeskurs-
28988: örer av utbildning och att yrkeskurscentralerna        centraler. Dessutom har yrkeskurscentralerna i
28989: skulle utformas till vuxenturbildningscentraler        Kajanaland och Lappland av anslagen för syssel-
28990: som skulle erbjuda mångsidiga fackliga vuxenut-        sättningsutbildning årligen beviljats särskilda ut-
28991: bildningstjänster. Kommittens mandat löper ur          vecklings- och planeringsanslag.
28992: den 31.12.1987.                                           Utgående från vad som ovan anförts kan det
28993:    Antalet deltagare i sysselsättningsutbildning       konstateras att regeringen är medveten om de
28994: under åren 1984-86 och kostnaderna per elev            brister som förekommit i finansieringen av och
28995: var följande:                                          verksamheten vid yrkeskurscentralerna. De ifrå-
28996:                                                        gavarande problemen är dock så fast anknutna
28997:                                                        till administrativa och funktionella missförhållan-
28998:     År       elevantal    anslag mk      mk/elev
28999:                                                        den inom hela sysselsättningsurbildningsinstitu-
29000: 1984         17 408      589 952 346     33 890        tionen att de inte enbart kan lösas genom att öka
29001: 1985         15 970      567 200 008     35 517        anslagen utan genom att förnya hela den admini-
29002: 1986         15 441      661 282 802     42 826        strativa strukturen och verksamheten. Den plane-
29003:                                                        rings- och utvecklingsverksamhet som syftar till
29004:        1987 års statsbudget har för momentet           detta har redan påbörjats.
29005: 
29006:        Helsingfors den 5 augusti 1987
29007: 
29008:                                                                           Minister Anna-Liisa Piipari
29009:                                                 1987 vp.
29010: 
29011: ikriftligt spörsmål nr 168
29012: 
29013: 
29014: 
29015: 
29016:                                    Malm m.fl.: Om överföring av skogsmaskinentreprenörerna under
29017:                                      företagarnas pensionssystem
29018: 
29019: 
29020:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29021: 
29022:    I reglerna för arbetspension finns i vissa fall    sentanter i en kommitte för socialförsäkringarnas
29023: )tympligheter, som leder tili att. vissa grupp.er     tillämpningsområden, men uran framgång.
29024: [nte behandlas på ett ändamålsenhgt och rättvtst         Beroende på starka säsongvariationer medför
29025: ;ätt. Ett exempel på detta är, att traktorföretaga-   emellertid nuvarande system att skogsmaskin-
29026: re och skogsmaskinentreprenörer underlyder            entreprenörerna erlägger betydande pensionspre-
29027: KAPL-systemet. Stadgandena rörande dessa              mier, utan att dock erhålla motsvarande pen-
29028: grupper urgår från KAPL 1 a §. När det gäller         sionsförmåner. En överföring tili FÖPL-systemet
29029: ;kogsmaskinentreprenörerna slår detta stadgande       skulle avlägsna dels missförhållandet att pen-
29030: bdt fel. Denna yrkesgrupp har redan länge             sionspremiernas belopp varierar starkt över året,
29031: påtalat, att deras pensio?sskydd inte blir            dels skulle pensionsskyddet bli mera rättvist för
29032: tillfredsställande ordnat vta KAPL-systemet.          denna grupp.
29033: Maskinentreprenörernas för~!Jnd har efterst~ävat         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29034: att i stället underställas FOPL-systemet, vtlket
29035:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29036: bättre skulle motsvara deras verksamhets natur        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29037: och deras ekonomiska verklighet.                      följande spörsmål:
29038:    Maskinentreprenörernas förbund har i olika
29039: ;ammanhang velat att KAPL 1 a § skulle precise-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
29040: ras så, att även skogsentreprenörerna kunde un-              för att KAPL 1 a § skulle preciseras så,
29041: derordnas FÖPL-systemet. Senast skedde detta                 att skogsmaskinentreprenörerna skulle
29042: via MELA:s och lantbruksproducenternas repre-                överföras tili FÖPL-systemet?
29043: 
29044:     Helsingfors den 16 juni 1987
29045: 
29046:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
29047: 
29048: 
29049: 
29050: 
29051:  270723P
29052: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 168
29053: 
29054: Kirjallinen kysymys n:o 168                                                               Suomem
29055: 
29056: 
29057: 
29058: 
29059:                                   Malm ym.: Metsäkoneurakoitsijoiden siirtämisestä yrittäjien e
29060:                                     kejärjestelmän piiriin
29061: 
29062: 
29063:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29064: 
29065:    Työeläkesäännöksissä esiintyy joissakin tapauk-   lä sosiaalivakuutusten soveltamisalueita käsit
29066: sissa kömpelyyksiä, joiden vuoksi eräitä ryhmiä ei   leessä komiteassa, mutta menestyksettä.
29067: kohdella tarkoituksenmukaisesti ja oikeuden-            Voimakkaiden kausivaihteluidea johdosta r
29068: mukaisella tavalla. Yhtenä esimerkkinä tästä on,     kyinen järjestelmä merkitsee kuitenkin sitä, e
29069: että traktoriyrittäjät ja metsäkoneurakoitsijat      metsäkoneurakoitsijat maksavat huomattavia e
29070: kuuluvat tEL-järjestelmän piiriin. Näitä ryhmiä      kemaksuja saamatta kuitenkaan vastaavia eliU
29071: koskevien säännösten lähtökohtana on LEL 1 a §.      etuuksia. Siirtyminen YEL-järjestelmään poist~
29072: Metsäkoneurakoitsijoiden osalta tämä säännös ei      toisaalta sen epäkohdan, että eläkemaksuj
29073: ole oikeaan osuva. Tämä ammattiryhmä on jo           määrät vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikar
29074: pitkään valittanut, että heidän eläketurvansa ei     toisaalta tämän ryhmän eläketurvasta tulisi 4
29075: tule kunnolla järjestetyksi tEL-järjestelmän kaut-   keudenmukaisempi.
29076: ta. Koneurakoitsijoiden liitto on pyrkinyt sen
29077:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärj4
29078: sijaan pääsemään YEL-järjestelmän piiriin. Tämä
29079:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämr
29080: vastaisi paremmin heidän toimintansa luonnetta
29081:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j
29082: ja taloudellista todellisuutta.
29083:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29084:    Koneurakoitsijoiden liitto on eri yhteyksissä
29085: halunnut LEL 1 a §:n täsmentämistä siten, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aik,
29086: myös metsäkoneurakoitsijat voitaisiin ottaa YEL-            ryhtyä LEL 1 a §:n täsmentämiseksi site
29087: järjestelmän piiriin. Viimeksi tämä tapahtui ME-            että metsäkoneurakoitsijat voitaisiin si
29088: LAn ja Maataloustuottajien edustajien välityksel-           tää YEL-järjestelmän piiriin?
29089: 
29090:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
29091: 
29092:                      Håkan Malm                               Boris Renlund
29093:                                        1987 vp. -      KK n:o 168                                         3
29094: 
29095: 
29096: 
29097: 
29098:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29099: 
29100:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yrittäjienkin kannalta varsin hyvin. Sitä vastoin
29101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työryhmä havaitsi eräiden rajanveto-ongelmien
29102: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         syntyneen silloin, kun yrittäjä samanaikaisesti
29103: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       toimi sekä LEL:n että yrittäjien eläkelain (YEL)
29104: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        piirissä. Näissä tilanteissa oli mahdollista, että
29105: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         YEL:n mukainen vakuutus jäi ottamatta niin
29106: kysymyksestä n:o 168:                                  pitkältä ajalta, ettei asiaa jälkikäteen voitu korja-
29107:                                                        ta. Oli myös mahdollista, että muu yrittäjätoi-
29108:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        minta kuin metsässä suoritettu traktorityö jäi niin
29109:         ryhtyä LEL 1 a §:n täsmentämiseksi siten,      vähäiseksi, ettei se yltänyt YEL:ssä säädetyn pa-
29110:         että metsäkoneurakoitsijat voitaisiin siir-    kollisen vakuuttamisen rajaan. Näistä heikkouk-
29111:         tää YEL-järjestelmän piiriin?                  sista huolimatta Eläketurvakeskuksen asettama
29112:                                                        työryhmä päätyi ehdottamaan aikaisempien sään-
29113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nösten säilyttämistä.
29114: ti seuraavaa:                                             Viimeksi      metsäkoneurakoitsijoiden        elä-
29115:    Kun työeläkejärjestelmään vuoden 1970 alusta        kevakuutusasiaa on tutkittu sosiaali- ja terveysmi-
29116: liitettiin yrittäjien ja maatalousyrittäjien elä-      nisteriön asettamassa Eräiden sosiaalivakuutusla-
29117: kelait, lisättiin samalla myös lyhytaikaisissa työ-    kien soveltamisrajatoimikunnasssa, joka antoi
29118: suhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin (LEL)       mietintönsä vuonna 1986 (Komiteanmietintö
29119: uusi 1 a §. Sen mukaan myös henkilö, joka              1986:24). Toimikunta totesi samoin kuin Elä-
29120: olematta työsopimussuhteessa tekee rahana mak-         keturvakeskuksen asettama työryhmä aikanaan,
29121: settavaa korvausta vastaan metsätyötä tai asetuk-      että LEL 1 a §:ssä säädetty järjestelmä on vakiin-
29122: sella säädettävää muuta työtä LEL:n piiriin kuu-       tunut sekä työnteettäjien että yrittäjien kannalta
29123: luvalla työalalla käyttäen traktoria tai sen voimal-   hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi, siitä on tullut
29124: la toimivaa muuta konetta, on velvollinen kus-         osa työnteettäjien ja yrittäjien välistä tariffi- ja
29125: tantamaan itselleen ja työssä käyttämälleen apu-       muuta neuvottelumekanismia. Järjestelmää voi-
29126: laiselle LEL:ssä säädetyn eläketurvan. Säännös         daan myös pitää yrittäjille oikeudenmukaisena,
29127: perustui vuonna 1967 mietintönsä antaneen              koska LEL:n maksuprosentti on kaikille sama ja
29128: Traktorimiesten sosiaaliturvatoimikunnan (Komi-        kaikille metsätyötä suorittaville pakollinen. Elä-
29129: teanmietintö 1967/B25) ehdotukseen. Toimi-             keturvan karttuminen vaihtelee työtilaisuuksien
29130: kunta perusteli ehdotustaan muun muassa sillä,         mukaan joustavasti, ja järjestelmä sopii siten
29131: että traktorimiesten työskentelyjaksot ovat yleen-     varsin hyvin alalle, jolla, kuten metsäkoneura-
29132: sä lyhytaikaisia ja että yrittäjän työskentely met-    koitsijoiden kohdalla, tapahtuu huomattavia
29133: sätyössä ei olennaisesti eroa työsopimussuhteessa      suhdannevaihteluja.
29134: tehdystä työstä, minkä vuoksi on luontevaa saat-          Toimikunta kiinnitti huomiota myös niihin
29135: taa kaikki metsätyö saman eläkelaitoksen piiriin.      rajoituksiin, jotka LEL:n järjestelmään liittyivät
29136:     Metsätyötä tekevien traktoriyrittäjien työeläke-   verrattuna YEL:n järjestelmään. Näistä mainitta-
29137: turvaa koskevaa kysymystä selvitettiin vuonna          koon, että yrittäjät nykyisen järjestelmän mukaan
29138: 1977 Eläketurvakeskuksen asettamassa työryh-           eräissä tapauksissa joutuvat järjestämään itselleen
29139: mässä. Tällöin todettiin, ettei puhtaasti metsä-       LEL:n eläketurvan ohella myös YEL:n mukaisen
29140: työtä tekevien traktoriyrittäjien osalta ollut elä-    eläketurvan. LEL:n mukaisesta vakuuttamisvel-
29141: keturvan järjestämistavassa ilmennyt ongelmia,         vollisuudesta ei myöskään voida myöntää vapau-
29142: koska valtaosa työstä oli ollut lähes päätoimista ja   tusta kuten YEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvol-
29143: tehty puutavarayhtiöiden työmailla. Näille työn-       lisuudesta, eikä LEL:n järjestelmässä ole pienyrit-
29144: teettäjille järjestelmä, jossa työnteettäjä pidätti    täjien vakuutusmaksualennusta kuten YEL:n jär-
29145: korvauksesta vakuutusmaksun ja tilitti sen edel-       jestelmässä. Sitä paitsi vanhojen ikäluokkien elä-
29146: leen eläkelaitokselle, oli jo vakiintunut ja toimi     keturvan karttuminen on LEL:n mukaan heikom-
29147: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 168
29148: 
29149: paa kuin YEL:n mukaan. Toimikunta katsoi               kalla tehty työ on vaatinut LEL 1 a §:n sovelta-
29150: kuitenkin, että esiin tuodut ongelmat olivat           mista ja maksun pidättämistä koko siitä työtulo-
29151: eläketurvan kokonaisuuden kannalta niin vähäi-         osuudesta, joka yrittäjälle on laskettava traktorin
29152: set, ettei nykyisen LEL 1 a §:n kumoamiseen            käytöstä metsätyöhön. Toimikunta ehdotti sään-
29153: ollut syytä.                                           nösten tarkistamista siten, että yrittäjän työpanos
29154:    Sen sijaan toimikunta kiinnitti huomiota sään-      otettaisiin huomioon LEL 1 a §:ää sovellettaessa
29155: nöksiin siitä, mitä työtä LEL 1 a §:ää sovellettaes-   vain, kun hänen työnsä on pääasiassa käsittänyt
29156: sa otetaan huomioon. Tästä on säädetty lyhyt-          ajo-, järjestely- tai kaluston kunnossapitotyötä
29157: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-      metsätyön varsinaisella suorituspaikalla.
29158: kelain 1 a §:n soveltamisesta annetussa asetukses-        Edellä selostetut, metsätyötä tekevien traktori-
29159: sa. Sen mukaan LEL 1 a §:ää sovelletetaan ei           yrittäjien työeläketurvaa tutkineiden toimikun-
29160: ainoastaan henkilöön, joka suorittaa traktorin         tien ja työryhmän esittämät näkökohdat ja perus-
29161: ajotyötä, vaan myös henkilöön, joka suorittaa          telut pitävät edelleenkin paikkansa. Ei näytä
29162: traktorin metsätyössä käyttöä varten työn järjeste-    olevan riittävää perustetta metsäkoneurakoitsijoi-
29163: lyä tai kaluston kunnossapitoa metsätyön varsi-        den siirtämiseen pois LEL:n soveltamispiiristä.
29164: naisella suorituspaikalla. Yrittäjän työtuloa las-     Nykyinen järjestelmä on osoittautunut toiminta-
29165: kettaessa otetaan huomioon myös hänen teke-            kykyiseksi, ja se ottaa joustavasti huomioon työn-
29166: mänsä muu traktorin sopimuksen mukaista käyt-          tarjonnassa tapahtuvat vaihtelut. Parhaillaan on
29167: töä varten tarvittava työ, ei kuitenkaan silloin,      valmisteltavana LEL 1 a §:n soveltamiseen liittyvä
29168: kun hän tekee yksinomaan tällaista muuta työtä.        asetuksen säännösten tarkistus, joka poistanee
29169: Käytännössä tämä on merkinnyt, että varsin             eräitä nykyiseen käytäntöön liittyviä hankaluuk-
29170: vähäinenkin metsätyön varsinaisella suorituspai-       sia.
29171: 
29172:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1987
29173: 
29174:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
29175:                                        1987 vp. -      KK n:o 168                                        5
29176: 
29177: 
29178: 
29179: 
29180:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29181: 
29182:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           givaren innehöll försäkringspremie av ersätt-
29183: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen och inlevererade premien tili pensionsan-
29184: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av           stalten, redan vedertaget och fungerade bra även
29185: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ur företagarnas synvinkel. Däremot märkte ar-
29186: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                 betsgruppen att vissa gränsdragningsproblem
29187: spörsmål nr 168:                                       uppstod då en företagare samtidigt omfattades av
29188:                                                         bå~e KAPL och lagen om pension för företagare
29189:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       (FOPL). Vid sådana tillfälien var det möjligt att
29190:         för att KAPL 1 a § skulle preciseras så,       försäkringen enligt FöPL blev otagen för så lång
29191:         att skogsmaskinentreprenörerna skulle          tid att saken inte efteråt kunde rättas tili. Det
29192:         överföras tili FÖPL-systemet?                  kunde också hända att annan företagarverksam-
29193:                                                        het än i skogen utfört traktorarbete var av så liten
29194:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        omfattning att den inte nådde gränsen för den
29195: anföra följande:                                       obligatoriska försäkring varom stadgas i FÖPL.
29196:                                                        Arbetsgruppens slutliga förslag var att de tidigare
29197:    När lagarna om pension för företagare och
29198:                                                        stadgandena skulie kvarståg trots dessa svagheter.
29199: lantbruksföretagare i början av 1970 anknöts tili
29200: arbetspensionssystemet, fogades samtidigt också           Frågan om skogsmaskinentreprenörernas pen-
29201: en ny 1 a § tilllagen om pension för arbetstagare      sionsförsäkring har senast undersökts av Kommis-
29202: i korrvariga arbetsförhållanden (KAPL). Enligt         sionen för utredning av tiliämpningsgränser i
29203: denna paragraf är även den som utan att stå i          vissa socialförsäkringslagar, som tilisattes av so-
29204: arbetsavtalsförhållande mot ersättning i pengar        cial- och hälsovårdsministeriet och avgav sitt
29205: med tillhjälp av traktor eller annan med traktor-      betänkande år 1986 (Kommittebetänkande
29206: kraft fungerande maskin utför skogsarbete eller        1986:24). Kommissionen konstaterade, liksom
29207: genom förordning stadgat annat arbete inom ett         på sin tid den av Pensionsskyddscentralen tillsat-
29208: arbetsområde, som faller under KAPL, skyldig           ta arbetsgruppen, att det system varom stadgas i
29209: att för sig och för sin medhjälpare i arbetet          1 a § KAPL har stabiliserat sig tili en helhet som
29210: bekosta i KAPL stadgat pensionsskydd. Stadgan-         fungerar väl ur både uppdragsgivarnas och före-
29211: det grundar sig på ett förslag av Kommissionen         tagarnas synvinkel. Det har blivit en del av
29212: för organisering av traktorförares socialskydd,        mekanismen för tariff- och andra förhandlingar
29213: som avgav sitt betänkande år 1967 (Kommittebe-         mellan uppdragsgivare och företagare. Systemet
29214: tänkande 1967 /B25). Kommissionen motiverade           kan också anses vara rättvist för företagarna,
29215: sitt förslag bl.a. med att traktorförarnas arbetspe-   eftersom den premieprocent som avses i KAPL är
29216: rioder i allmänhet är kortvariga och att en            samma för alla och obligatorisk för alla som utför
29217: företagares arbete i skogsarbete inte väsentligt       skogsarbete. Pensionsskyddets tiliväxt varierar en-
29218: skiljer sig från arbete i arbetsavtalsförhåliande.     ligt arbetstilifäliena och således lämpar sig syste-
29219: Det är därför naturligt att alit skogsarbete hän-      met mycket bra för en bransch inom viiken
29220: förs tili samma pensionsanstalt.                       konjunkturväxlingarna är betydande, såsom för
29221:    Frågan om arbetspensionsskyddet för traktorfö-      skogsmaskinen treprenörernas vidkommande.
29222: retagare i skogsarbete utreddes 1977 i en arbets-         Kommissionen fäste också uppmärksamhet vid
29223: grupp som tilisatts av Pensionsskyddscentralen.        de begränsningar som anslöt sig tili systemet i
29224: Härvid konstaterades att det i fråga om traktorfö-     KAPL jämfört med systemet i FÖPL. Av dessa
29225: retagare som utför enbart skogsarbete inte hade        kan nämnas att företagarna enligt det nuvarande
29226: framkommit några problem i sättet att anordna          systemet i vissa fall är tvungna att åt sig själva
29227: pensionsskyddet, eftersom största delen av arbe-       anordna inte bara pensionsskydd enligt KAPL
29228: tet närmast hade varit arbete i huvudsyssla och        utan också pensionsskydd enligt FÖPL. Från
29229: urförts på trävarubolagens arbetsplatser. För upp-     försäkringsskyldighet enligt KAPL kan inte bevil-
29230: dragsgivarna var systemet, enligt vilket uppdrags-     jas befrielse såsom från försäkringsskyldighet en-
29231: 6                                    1987 vp. -     KK n:o 168
29232: 
29233: ligt FÖPL, och systemet enligt KAPL medger          fordrat att 1 a § KAPL tillämpas och försäkrings-
29234: ingen nedsättning av försäkringspremien för små-    premie innehålls av hela den andel av arbetsin-
29235: företagare, såsom systemet enligt FÖPL. Dess-       komsten som skall tillräknas företagaren för an-
29236: utom är pensionsskyddets tillväxt för de äldre      vändande av traktorn i skogsarbete. Kommissio-
29237: åldersklasserna svagare enligt KAPL än enligt       nen föreslog att stadgandena skulle ändras så, att
29238: FÖPL. Kommissionen ansåg dock att de problem        företagarens arbetsinsats skulle beaktas vid
29239: som framlagts var så obetydliga med avseende på     tillämpningen av 1 a § KAPL endast då hans
29240: pensionsskyddet som helhet att det inte fanns       arbete i huvudsak har bestått av körning, organi-
29241: skäl att upphäva den nuvarande 1 a § KAPL.          sering av arbetet eller underhåll av redskap på
29242:    Däremot fäste kommissionen uppmärksamhet         den egentliga platsen för utförande av skogsarbe-
29243: vid stadgandena om vilket arbete som beaktas        te.
29244: vid tillämpningen av 1 a § KAPL. Om detta
29245: stadgas i förordningen angående tilllämpningen         Ovan relaterade synpunkter och motiv, vilka
29246: av 1 a § lagen om pension för arbetstagare i        har framlagts av kommissionerna och arbetsgrup-
29247: konvariga arbetsförhållanden. Enligt denna          pen som har undersökt arbetspensionsskyddet för
29248: förordning tillämpas 1 a § KAPL inte enbart på      traktorföretagare som utför skogsarbete, gäller
29249: den som utför körning med traktor utan också på     fortfarande. Det ser inte ut att finnas tillräckligt
29250: den som för traktorns användande i skogsarbete      goda skäl att flytta skogsmaskinentreprenörerna
29251: utför organisering av arbetet eller underhåll av    från tillämpningsområdet för KAPL. Det nuva-
29252: redskap på egentlig plats för utförande av skogs-   rande systemet har visat sig vara funktionsdugligt
29253: arbete. Vid uträknandet av arbetsinkomsten be-      och det beaktar på ett flexibelt sätt variationer i
29254: aktas också för traktorns avtalsenliga användning   arbetsutbudet. Som bäst bereds en ändring av
29255: nödvändigt annat arbete som företagaren utför,      stadgandena i förordningen angående tillämp-
29256: dock inte då han utför enbart sådant annat          ningen av 1 a § lagen om pension för arbetsta-
29257: arbete. 1 praktiken har detta betytt att även ett   gare i kortvariga arbetsförhållanden, som torde
29258: obetydligt arbete som har utförts på den egentli-   avhjälpa vissa svårigheter i anslutning till nuva-
29259: ga platsen för utförande av skogsarbete har         rande praxis.
29260: 
29261:     Helsingfors den 20 juli 1987
29262: 
29263:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29264:                                               1987 vp.
29265: 
29266: Kirjallinen kysymys n:o 169
29267: 
29268: 
29269: 
29270: 
29271:                                     Sarapää: Alle 65-vuotiaiden rintamaveteraanien oikeudesta alen-
29272:                                      nukseen linja-autoliikenteessä
29273: 
29274: 
29275:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29276: 
29277:    Alle 65-vuotiaat rintamaveteraanit ovat saaneet   pitkälle. Linja-autoilla sen sijaan pääsee liikkeelle
29278: yhteiskunnalta tukea matkakustannuksiinsa. Ve-       joka kunnasta.
29279: teraanit saavat junalla ja lentokoneella matkusta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29280: essaan 50 % :n alennuksen. Tämä on oikein, sillä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29281: veteraanit joutuvat käymään usein mm. lääkäris-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29282: sä ja kuntoutuksessa jo vammojensakin vuoksi.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29283:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä t01mun
29284:   Lapissa välimatkat ovat pitkät ja lääkärit ja              50 % :n alennuksen ulottamiseksi alle 65-
29285: kuntoutuslaitokset pitkien taipaleiden takana,               vuotiaiden rintamaveteraanien linja-auto-
29286: eivätkä VR:n ja lentoliikenteen palvelut ulotu               matkoihin?
29287: 
29288:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
29289: 
29290:                                            Kimmo Sarapää
29291: 
29292: 
29293: 
29294: 
29295: 270712C
29296: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 169
29297: 
29298: 
29299: 
29300: 
29301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29302: 
29303:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       heutuvat tulojen menetykset jäävät näiden kan-
29304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nettaviksi toisin kuin esim. rautatieliikenteessä,
29305: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-      jossa vastaavan tyyppisen alennuksen myöntämi-
29306: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nen korvataan VR:lle valtion tulo- ja menoarvios-
29307: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sa olevasta määrärahasta.
29308: Kimmo Sarapään näin kuuluvasta kirjallisesta           Alennusprosentin suurentaminen ja alennuk-
29309: kysymyksestä n:o 169:                               sen ulottaminen ilman yrittäjiä edustavan järjes-
29310:                                                     tön hyväksymistä myös alle 65-vuotiaisiin rinta-
29311:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin            maveteraaneihin ei ole linja-autoliikenteen talou-
29312:        50 % :n alennuksen ulottamiseksi alle 65-    delliset toimintaedellytykset huomioon ottaen
29313:        vuotiaiden rintamaveteraanien linja-auto-    mahdollista ilman, että siitä syntyvä tulojen vä-
29314:        matkoihin?                                   hennys korvataan liikenteenharjoittajille julkisista
29315:                                                     varoista. Liikenneministeriöllä ei ole käytettävissä
29316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tähän tarkoitukseen määrärahoja ja toisaalta lii-
29317: ti seuraavaa:                                       kenneministeriön käsityksen mukaan on tarkoi-
29318:    Linja-autoliikenteessä saavat kaikki 65 vuotta   tuksenmukaisinta tukea yhteiskunnan varoin
29319: täyttäneet henkilöt 30 % :n alennuksen linja-       kannattamattomia, mutta kuitenkin tarpeellisia
29320: automatkoihinsa. Alennuksen saaminen edellyt-       linja-autovuoroja. Mikäli eduskunta osoittaa
29321: tää 65-kortin hankkimista Oy Matkahuolto Ab:n       tulo- ja menoarviossa kysymyksessä esitettyyn
29322: toimipisteestä (linja-autoasemalta) ja matkalipun   tarkoitukseen varoja, tulee liikenneministeriö
29323: lunastamista vähintään 75 km:n matkalle. Alen-      luonnollisesti mielihyvin toteuttamaan veteraa-
29324: nuksen myöntämisestä liikenteenharjoittajille ai-   nien matkalippualennuksen.
29325: 
29326:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1987
29327: 
29328:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
29329:                                       1987 vp. -      KK n:o 169                                       3
29330: 
29331: 
29332: 
29333: 
29334:                                 Till Riksdagens Herr Talman
29335: 
29336:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          karna, i motsats tili vad faliet är t.ex. inom
29337: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        järnvägstrafiken, där SJ får ersättning för motsva-
29338: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av          rande rabatt med ett anslag som finns upptaget i
29339: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     statsförslaget.
29340: dagsman Kimmo Sarapää underteckande spörs-               En höjning av rabattprocenten och en utsträck-
29341: mål nr 169:                                           ning av rabatten tili att omfatta också frontvete-
29342:                                                       raner under 65 år utan godkännande av den
29343:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         organisation som representerar företagarna är inte
29344:        att 50 % rabatten skali utsträckas tili att    med beaktande av de ekonomiska verksamhets-
29345:        omfatta bussresor som foretas av frontve-      förutsättningarna för busstrafiken möjlig utan att
29346:        teraner vilka inte fylit 65 år?                den inkomstminskning som uppstår ersätts tra-
29347:                                                       fikidkarna ur offentliga och dessutom är det
29348:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       enligt trafikministeriets uppfattning mest ända-
29349: anföra följande:                                      målsenligt att med samhäliets medel stöda olön-
29350:   1 busstrafiken får alla som fyllt 65 år en rabatt   samma men likväl nödvändiga bussturer. Om
29351: på 30 % för sina bussresor. Rabatten förutsätter      riksdagen anvisar medel i budgeten för det
29352: anskaffning av ett 65-kort från Oy Matkahuolto        ändamål som avses i spörsmålet, kommer trafik-
29353: Ab:s servicepunkt (vid busstationen) och inlös-       ministeriet naturligtvis med glädje att genomföra
29354: ning av biljett för en resa på minst 75 km. Den       biljettrabatten för veteranerna.
29355: inkomstförlust rabatten medför bärs av trafikid-
29356: 
29357:      Helsingfors den 8 juli 1987
29358: 
29359:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
29360:                            j
29361:                           j
29362:                          j
29363:                         j
29364:                        j
29365:                       j
29366:                      j
29367:                     j
29368:                    j
29369:                   j
29370:                  j
29371:                 j
29372:                j
29373:               j
29374:              j
29375:             j
29376:            j
29377:           j
29378:          j
29379:         j
29380:        j
29381:       j
29382:      j
29383:     j
29384:    j
29385:   j
29386:  j
29387: j
29388:                                                1987 vp.
29389: 
29390: Kirjallinen kysymys n:o 170
29391: 
29392: 
29393: 
29394: 
29395:                                    Saari ym.: Valikoivan kuljetustuen myöntämisestä Pohjalainen-leh-
29396:                                       delle
29397: 
29398: 
29399:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29400: 
29401:    Eduskunta tiukensi kuluvan vuoden tulo- ja            Pohjalainen ei täytä myöskään niitä poikkeus-
29402: menoarvion käsittelyn yhteydessä sanomalehdille       ehtoja, jotka voisivat ollako. avustuksen myöntä-
29403: myönnettävän ns. valikoivan kuljetustuen ehtoja,      misen perusteena. Lehti ilmestyy läänin pääkau-
29404: ja valtioneuvosto on antanut asiaa koskevan pää-      pungissa. Alueen taloudellinen kantokyky on
29405: töksen (478/87), jonka mukaan avustusta myön-         verraten hyvä. Lehden pääasiallisin kilpailija on
29406: netään heikossa taloudellisessa asemassa oleville     Seinäjoella ilmestyvä Ilkka, jonka levikki on viral-
29407: lehdille, jotka pääsääntöisesti ovat vähintään kol-   lisen tarkastuksen mukaan Pohjalaista pienempi.
29408: mesti viikossa ilmestyviä kakkoslehtiä. Ehdosta          Pohjalainen ja Ilkka ovat voimakkaasti ja verra-
29409: voidaan poiketa, mikäli lehti ilmestyy paikka-        ten tasaväkisesti kilpailevia sanomalehtiä. Ilkka ei
29410: kunnalla, jonka talouksien lukumäärä on vähäi-        kuitenkaan ehdotuksen mukaan saa ko. valtion-
29411: nen ja alueen taloudellinen kantokyky heikko ja       apua. Pohjalaisen saama tuntuva valtionapu mer-
29412: mikäli lehden levikkialueella levikiltään huomat-     kitsisi siten sitä, että valtion tuella vinoutettaisiin
29413: tavasti suurempi sanomalehti kilpailee tasavertai-    tasapainoista kilpailutilannetta lehtien välillä.
29414: sena.                                                 Mainittakoon, että vuonna 1986 Ilkka sai valikoi-
29415:                                                       vaa kuljetustukea 337 000 markkaa. Nyt tukea ei
29416:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lii-         esitetä myönnettäväksi, kun sen sijaan Pohjalai-
29417: kenneministeriö esittää Vaasassa ilmestyvälle         sen tuki nousisi yli 300 000 markalla vuoden
29418: Pohjalainen-lehdelle valikoivaa kuljetustukea         1976 tasosta.
29419: 1 840 000 markkaa. Pohjalainen ei kuitenkaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29420: täytä avustuksen myöntämisen pääehtoa, koska          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29421: se on valtakunnallinen ykköslehti. Parlamentaari-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29422: sen lehdistökomitean mietinnössä se luetaan           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29423: markkinointialueen ykköslehdeksi, kun taas
29424: esim. Seinäjoella ilmestyvä Ilkka on astetta alem-               Aikooko liikenneministeriö noudattaa
29425: pitasoinen ykköslehti. Pohjalainen kuuluu lisäksi             ns. valikoivan lehtien kuljetustuen jako-
29426: maakuntien ykköslehtien markkinointiketjuun,                  esityksessään valtioneuvoston päätöstä
29427: mikä antaa sille tuntuvan edun ilmoitusmarkki-                (4781 87) Pohjalainen-lehdelle esitettäväs-
29428: notnntssa.                                                    sä kuljetustuessa?
29429: 
29430:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
29431: 
29432:           Aapo Saari                     Juho Sillanpää                Jukka Vihriälä
29433:                        Esko Aho                                 Matti Maijala
29434: 
29435: 
29436: 
29437: 
29438: 2707035
29439: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 170
29440: 
29441: 
29442: 
29443: 
29444:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29445: 
29446:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Saatuaan lehdistötukilautakunnalta edellä
29447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mainitun kirjelmän liikenneministeriö pyysi vielä
29448: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-        lehdistötukilautakunnalta lisäselvitystä. Lehdistö-
29449: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tukilautakunta antoi liikenneministeriölle lisäsel-
29450: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vityksensä 16.6.1987 päivätyssä kirjeessään, jossa
29451: Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     lautakunta viittasi tukea hakeneille sanomaleh-
29452: sestä n:o 170:                                        dille lähettämäänsä täydentävään kyselyyn ja tu-
29453:                                                       kihakemuksista sekä niiden liitteistä saamiinsa
29454:           Aikooko liikenneministeriö noudattaa        tietoihin päätyen yksimielisesti toteamaan, että
29455:        ns. valikoivan lehtien kuljetustuen jako-      sen 26.5.1987 tuen saajiksi ehdottamat sanoma-
29456:        esityksessään valtioneuvoston päätöstä         lehdet täyttävät valtioneuvoston päätöksessä
29457:        (4 78/87) Pohjalainen-lehdelle esitettäväs-    (478/87) asetetut tuen saannin ehdot.
29458:        sä kuljetustuessa?                                Avustusten myöntämisen perusteena olevista
29459:                                                       taloudellisista lähtökohdista voidaan todeta, että
29460:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tehty ratkaisu perustuu kaikkien lehtien osalta
29461: ti seuraavaa:                                         käytettävissä olleisiin lehtien ilmoittamiin talou-
29462:    Valtioneuvosto on jakanut 17.6.1987 sanoma-        dellista tilaansa koskeviin tietoihin. Näin on
29463: lehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden kustannusten     myös Pohjalaisen ja Ilkan osalta.
29464: alentamiseen vuoden 1987 tulo- ja menoarvion             Koska kysymyksessä on hakemisvuoden kus-
29465: momentilla 31.5 5 .41.1 osoitetun määrärahan.         tannusten alentamiseksi myönnetty tuki, voidaan
29466: Määrärahan jakoperusteista ja avustusten hakemi-      vielä mainita, että valtioneuvoston myöntämiin
29467: sesta valtioneuvosto on antanut päätöksen             avustuksiin liittyy muun muassa seuraava ehto:
29468: 7.5.1987 (478/87). Päätökseen sisältyvät yleiset         "Mikäli avustuksen saamiseksi havaitaan esite-
29469: avustusten myöntämisperusteet. Avustusten jako        tyn virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
29470: tapahtuu valtioneuvoston suorittaman tarkoituk-       salatun seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa
29471: senmukaisuusharkinnan mukaan ottaen huo-              avustuksen myöntämiseen tai avustus on muu-
29472: mioon em. päätös. Ns. valikoivan lehdistötuen         toin suoritettu virheeliisin edellytyksin tai perus-
29473: jakoehdotuksen valmistelua varten valtioneuvosto      teettomasti tai avustus käytetään muuhun kuin
29474: on asettanut parlamentaarisesti kokoonpannun          mihin se on tarkoitettu, liikenneministeriön on
29475: lehdistötukilautakunnan. Lautakunta valmistelee       määrättävä avustus tai asianomainen osa siitä
29476: vuosittain määrärahan jakoehdotuksen liikenne-        palautettavaksi valtiolle. Mikäli tilityksen tarkas-
29477: ministeriölle. Myös valtioneuvoston 17.6.1987         tuksen yhteydessä osoittautuu, että avustuksen
29478: tekemä päätös perustuu em. lautakunnan teke-          saaja ei ole ollut sellaisessa taloudellisessa asemas-
29479: mään yksimieliseen jakoehdotukseen. Lehdistö-         sa, että avustuksen saaja olisi ollut avustukseen
29480: tukilautakunta perusteli avustusten jakoehdotus-      valtioneuvoston päätöksen no 478/87 mukaisesti
29481: taan liikenneministeriölle 26.5.1987 osoittamas-      oikeutettu, avustus voidaan joko kokonaan tai
29482: saan kirjelmässä muun muassa seuraavasti:             osaksi määrätä palautettavaksi. Jos asetettuja eh-
29483:    '' Avustussummien suuruutta harkitessaan lau-      toja ei muutoin noudateta, avustuksen saaja
29484: takunta on ottanut lähtökohdakseen kunkin leh-        voidaan velvoittaa palauttamaan valtiolle avus-
29485: den taloudellisen aseman, johon on perehdytty         tusmääräraha joko kokonaan tai tarpeelliseksi
29486: hakemuksessa esitettyjen tietojen, taseitten ja       katsottava osa. Palautettavalle määrälle on mak-
29487: toimintakertomusten avulla.'' Lisäksi lautakunta      settava sen nostopäivästä lukien maksupäivään
29488: totesi kirjelmässään, että sen tuen saajiksi ehdot-   saakka vuotuista korkoa 16 prosenttia, kuitenkin
29489: tamat lehdet täyttävät valtioneuvoston päätökses-     vähintään neljä prosenttiyksikköä yli Suomen
29490: sä (478/87) mainitut edellytykset.                    Pankin kulloinkin voimassa olevan peruskoron' ' .
29491: 
29492:     Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1987
29493: 
29494:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
29495:                                        1987 vp. -       KK n:o 170                                          3
29496: 
29497: 
29498: 
29499: 
29500:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
29501: 
29502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Efter att ha erhållit denna ovannämnda skri-
29503: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          velse av nämnden för stöd tili pressen bad
29504: den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av            trafikministeriet om en tilläggsutredning. Nämn-
29505: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       den för stöd tili pressen gav trafikministeriet
29506: dagsman Saari m.fl undertecknade spörsmål nr            denna tilläggsutredning i sin skrivelse av den 16
29507: 170:                                                    juni 1987. 1 denna skrivelse hänvisade nämnden
29508:                                                         tili den kompletterande förfrågan som den sänt
29509:            Ämnar trafikministeriet i sitt transport-    tili de tidningar som ansökt om stöd samt tili de
29510:         stödsförslag tili tidningen Pohjalainen         uppgifter som framgått ur ansökningarna med
29511:         följa statsrådets beslut (478/87) om            bilagor och konstaterade enhälligt, att de tid-
29512:         fördelningsgrunderna för det s.k. selekti-      ningar som den 26 maj 1987 beviljats stöd
29513:         va transportstödet tili tidningspressen?"       uppfyller de villkor som statsrådets beslut (478/
29514:                                                         87) förutsätter.
29515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Om de ekonomiska utgångspunkter som ut-
29516: anföra följande:                                        gjort grund för beviljande av understöd, kan det
29517:    Statsrådet har 17.6.1987 delat ut det i              konstateras, att beslutet grundar sig på de upp-
29518: 31. 55 .41.1. mom. i budgeten avsedda anslag för        gifter som alla tidningar gett om sin ekonomiska
29519: år 1987 som anvisats för nedsättning av trans-          ställning. Detta gäller även tidningarna Pohjalai-
29520: port-, distributions- och andra kostnader för           nen och Ilkka.
29521: tidningspressen. Om fördelningsgrunderna för                Eftersom det är frågan om ett understöd som
29522: och sökande av understöd ur detta anslag har            beviljas för att sänka utgifterna under ansök-
29523: statsrådet 7.5.1987 utfärdat ett beslut (478/87). 1     ningsåret, kan det ännu påpekas, att bl.a. följan-
29524: detta beslut ingår de allmänna kriterierna för          de villkor förknippas med de anslag som statsrå-
29525: beviljande av understöd. Fördelningen av under-         det beviljar:
29526: stöd sker enligt statsrådets behovsprövning, med            "Ifall felaktiga eller vilseledande uppgifter
29527: beaktande av ovannämnda beslut. För beredning           getts eller ifall sådana uppgifter hemlighållits,
29528: av fördelningsförslaget rörande s.k. selektivt pres-    som kunde ha inverkat på beviljande av anslag,
29529: stöd har statsrådet tillsatt en parlamentariskt         ifall anslaget på annat sätt beviljats enligt felakti-
29530: sammansatt presstödsnämnd. Nämnden överlåter            ga förutsättningar eller utan grund, ifall anslaget
29531: årligen tili trafikministeriet ett fördelningsförslag   används för något annat ändamål än det avsed-
29532: för anslaget. Även statsrådets beslut 17.6.1987         da, skall trafikministeriet förordna att anslaget
29533: baserar sig på den ovannämnda nämndens enhäl-           eller den del som avses, återbetalas tili staten.
29534: liga fördelningsbeslut. Nämnden för stöd tili           lfall det vid granskning av redovisningen visar sig
29535: pressen motiverade anslagets fördelningsförslag i       att de tidningar som beviljats understöd inte
29536: sin skrivelse 26.5.1987 tili trafikministeriet bl.a.    varit i sådan ekonomisk ställning att de enligt
29537: enligt följande:                                        statsrådets beslut nr 478/87 varit berättigade tili
29538:    ''Då nämnden prövat anslagens storlek har            anslaget, kan det förordnas, att anslaget bör
29539: man tili utgånspunkt tagit varje tidnings ekono-        återbetalas helt eller delvis. Ifall de uppställda
29540: miska ställning, som man har bekantat sig med           villkoren för övrigt inte följs, kan dessa tidningar
29541: med hjälp av de uppgifter, balansräkningar och          åläggas att tili staten returnera anslaget antingen
29542: verksamhetsberättelser som funnits tillhanda''.         helt eller den del som anses nödvändig. För den
29543: Dessutom konstaterar nämnden i sin skrivelse att        del som återbetalas skall fr.o.m. lyftningsdagen
29544: de tidningar, som den föreslagit skall beviljas         erläggas en årlig ränta på 16 %, dock minst 4
29545: understöd, uppfyller de krav som statsrådets            procentenheter över Finlands Banks grundränta
29546: beslut (478/87) förutsätter.                            vid ifrågavarande tillfälle.''
29547: 
29548:     Helsingfors den 9 juli 1987
29549: 
29550:                                                                         Trafikminister Pekka Vennamo
29551:                                                 1987 vp.
29552: 
29553: Kirjallinen kysymys n:o 171
29554: 
29555: 
29556: 
29557: 
29558:                                    Anttila ym.: Valtiovarainministeriön kannanotosta tiemäärärahojen
29559:                                      korottamiseen
29560: 
29561: 
29562: 
29563:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29564: 
29565:     Valtiovarainvaliokunta on käsitellessään vuo-     teista huolehditaan osana maan liikenneverkon
29566: den 1985 tulo- ja menoarviota todennut seuraa-        kehittämistä. Saamansa selvityksen perusteella
29567: vaa: Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota sii-      valiokunta on todennut avustuskelpoisia yksityis-
29568: hen, että valtakunnan päätiestön rakenteellinen       ten teiden tekemishankkeita olevan runsaasti yli
29569: kunto ja liikenteellinen palvelutaso ovat nopeasti    momentille lisätyn määrärahan tason. Valiokunta
29570: heikkenemässä. Eräiltä osin parantamistoimenpi-       edellyttää, että yksityisten teiden tekemisen val-
29571: teitä on jo siinä määrin lykätty, että tilanteesta    tionapumäärärahat saatetaan tarpeenmukaiselle
29572: aiheutuu merkittäviä liikennetaloudellisia haitto-    tasolle. Eduskunta on käsitellessään valtion vuo-
29573: ja sekä turvallisuusriskien nousua. Valiokunta        den 1985 tulo- ja menoarviota yhtynyt valtiova-
29574: edellyttää, että hallitus pikaisesti ryhtyy toimen-   rainvaliokunnan edellä esitettyyn lausuntoon.
29575: piteisiin päätiestön liikenteenvälityskyvyn ja ra-       Käsitellessään vuoden 1986 valtion tulo- ja
29576: kenteellisen kunnon saattamiseksi sen liikenne-       menoarviota valtiovarainvaliokunta on todennut
29577: poliittisen merkityksen mukaiseen tasoon. Koska       hallituksen yleisiä teitä koskevan budjettiesityk-
29578: myös muun tieverkon kunnossa on runsaasti             sen sisältävän sen suuntaisia toimenpiteitä pää-
29579: puutteita, valiokunta edellyttää, että päätiever-     tiestön liikenteenvälityskyvyn ja rakenteellisen
29580: kon ongelmien poistamiseksi lisätään tieinves-        kunnon parantamiseen, joita eduskunta vastauk-
29581: tointien kokonaisrahoitusta lähivuosina huomat-       sessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja
29582: tavasti, jolloin myös alempiasteisen tieverkon        menoarvioksi vuodelle 1985 edellytti. Koska ties-
29583: kehittäminen voidaan edelleen turvata.                tön kunnossa ja liikenteen välityskyvyssä olevat
29584:     Edelleen mietinnössään valiokunta kiinnittää      puutteet ovat huomattavat, valiokunta toistaa
29585: hallituksen huomiota siihen, että rakennuslain        eduskunnan viimevuotisen lausuman ja edellyt-
29586: 136 a §:n mukainen katujen ja kaavateiden ra-         tää, että hallitus jatkaa tienpidon kokonaisrahoi-
29587: kentamisen harkinnanvarainen valtionapumäärä-         tuksen lisäämistä. Lisäksi valiokunta edellyttää,
29588: raha kunnille ei ole viime vuosina kehittynyt sen     että hallitus kiinnittää huomiota määrärahojen
29589: liikennepoliittisen merkityksen mukaisesti. Pe-       alueellisen jakautuman saattamiseen tienpidon
29590: rustellusti avustettavissa olevia hankkeita on yli    tarpeiden mukaiseksi.
29591: kaksinkertainen maara nykyisen määrärahan                Edelleen valtiovarainvaliokunta on vuoden
29592: mahdollistamaan tasoon verrattuna. Monet mo-          1986 tulo- ja menoarvioesitystä käsitellessään
29593: mentin määrärahalla avustettavat katuhankkeet         toistanut edellisen vuoden kannanottonsa val-
29594: ovat liikenteelliseltä merkitykseltään tärkeimpien    tionavun katujen rakentamisen kohdalla ja lisäksi
29595: tiehankkeiden veroisia. Valiokunta katsoo, että       todennut seuraavaa: Valtion vuoden 1986 bud-
29596: tie- ja katuverkon hallinnollinen erilaisuus ei saa   jettiesityksessä hallitus on perusteluja ilmoitta-
29597: muodostua esteeksi tieliikenneolojen tasapuoli-       matta vähentänyt momentin määrärahaa 10,5
29598: selle kehittämiselle. Valiokunta edellyttää, että     milj. markalla 21 milj. markkaan. Koska määrä-
29599: momentin määrärahoja lisätään jatkossa tuntu-         rahan lisäysperusteet ovat edelleen eduskunnan
29600: vasti.                                                viime vuoden hyväksymän mukaiset, toistaa va-
29601:     Valiokunta toteaa tieliikenneolojen tasapuoli-    liokunta eduskunnan aikaisemman lausuman ja
29602: sen kehittämisen edellyttävän, että myös yleisen      merkitsee momentille lisäystä 12,5 milj. mark-
29603:  tieverkon ulkopuolella olevan väestön tieolosuh-     kaa. Lisäksi valiokunta edellyttää, että hallitus
29604: 270736D
29605: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 171
29606: 
29607: selvittää katujen rakentamisen valtionavun lii-       nossa, joskin ne ovat varsin urautuneita. Öljyso-
29608: kennepoliittisen merkityksen ja avustusjärjestel-     ratiet ovat kestopäällysteteitä selvästi huonom-
29609: män kehittämistarpeen sekä ryhtyy asian vaati-        massa kunnossa. TVH:n runkosuunnitelman mu-
29610: miin toimenpiteisiin.                                 kaan teiden kehittämisen painopiste on päätie-
29611:    Käsiteltäessä vuoden 1987 tulo- ja menoarviota     verkolla, jolla on myös valtaosa yleisten teiden
29612: eduskunnan valtiovarainvaliokunta on todennut         liikenteestä. Peruskorjausten painopiste on vas-
29613: seuraavaa: Eduskunta on vastauksessaan hallituk-      taavasti tiepituudeltaan suurella alemmalla tie-
29614: sen esityksiin vuosien 1985 ja 1986 valtion tulo-     verkolla. Edelleen teiden kehittämistarve on
29615: ja menoarvioksi edellyttänyt, että hallitus ryhtyy    Etelä-Suomen ja huomattavassa määrin myös
29616: pikaisiin toimenpiteisiin päätiestön liikenteenvä-    Keski-Suomen pääteillä. Peruskorjaustarve jakau-
29617: lityskyvyn ja rakenteellisen kunnon saattamiseksi     tuu tasaisesti koko maan tieverkolle, samoin kuin
29618: sen liikenteellisen merkityksen mukaiseen tasoon      teiden hoito- ja kunnostustarve. Tie- ja vesira-
29619: ja tässä tarkoituksessa lisää tienpidon kokonaisra-   kennuslaitoksen tarkoituksena on pyrkiä nosta-
29620: hoitusta lähivuosina tuntuvasti. Valiokunta on        maan tienpidon määrärahat tarpeen mukaiselle
29621: todennut, ettei vuonna 1986 toteutettu eikä           tasolle 1990-luvun alkuvuosiin mennessä. Tämä
29622: vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen sisälty-     merkitsisi n. 200 milj. mk:n vuotuista lisäystar-
29623: vä tienpidon rahoituksen lisäys vielä riitä saatta-   vetta tienpidon määrärahoihin. Lisäys vastaa tie-
29624: maan rahoitusta eduskunnan tarkoittaman lii-          liikenteelle vuosittain kerättävien erityisverojen
29625: kenne- ja yhteiskuntapoliittisen tarpeen mukai-       kuten polttoaine- ja moottoriajoneuvoverojen li-
29626: selle tasolle. Valiokunta edellyttää, että hallitus   säystä. Näin tieliikenteeltä kerättävien verojen
29627: määrätietoisesti jatkaa tienpidon kokonaisrahoi-      arvioitavissa oleva vuotuinen lisäys suunnattaisiin
29628: tuksen lisäämistä lähivuosina ja suuntaa sitä lii-    tieliikenneolojen parantamiseen.
29629: kenteellisesti tärkeimpiin kohteisiin.                   Samassa yhteydessä emme saa unohtaa valtion-
29630:    Valiokunta on todennut kuntien rahoitus-           apua kunnille paikallisteiden aiheuttamiin me-
29631: osuuksien paikallisteiden tekemiseen ja kunnos-       noihin, samoin kuin valtionapua katujen raken-
29632: sapitoon muodostavan kohtuuttoman rasituksen          tamiseen ja yksityisten teiden tekemiseen. Päätie-
29633: erityisesti vähävaraisille kunnille. Kuntien mak-     verkosto palvelee suurten asutuskeskusten välistä
29634: suhelpotushakemukset ovat määrärahojen riittä-        liikennettä, kun taas alueen sisällä olevaa liiken-
29635: mättömyyden vuoksi ruuhkautuneet useilta vuo-         netarvetta palvelevat paikallistiet, kadut ja yksi-
29636: silta. Lisäksi valiokunta on edellyttänyt, että       tyistiet. Haja-asutusalueen ihmisiltä kerätyt val-
29637: hallitus selvittää mahdollisuudet luopua koko-        tion veromarkat ovat aivan yhtä arvokkaita kuin
29638: naan kuntien maksuosuuksista paikallisteiden ai-      pääteiden yhteyksien varrella asuvien veronmak-
29639: heuttamien menojen rahoitukseen.                      sajienkin, minkä vuoksi myös alemmanasteista
29640:    Edelleen eduskunnan valtiovarainvaliokunta         tieverkkoa on kehitettävä.
29641: on toistanut jo kahtena viime vuonna kiinnittä-          Viitaten vuosien 1985, 1986 ja 1987 tiemäärä-
29642: neensä hallituksen huomiota siihen, ettei raken-      rahojen kehitykseen sekä siihen, että liikennemi-
29643: nuslain 136 a §:n mukainen harkinnanvarainen          nisteriö on vuosittain esittänyt varsin tuntuvaa
29644: valtionapumääräraha kunnille ole kehittynyt sen       tiemäärärahojen korottamista sekä siihen, että
29645: liikennepoliittisen merkityksen mukaisesti. Sa-       eduskunta on edellyttänyt todella tuntuvaa tie-
29646: moin valiokunta on todennut käsitellessään val-       määrärahojen lisäystä, mutta todellinen leikkuri
29647: tionapua yksityisteiden tekemiseen, että edus-        on löytynyt valtiovarainministeriöstä, haluamme
29648: kunta on edellyttänyt jo vuoden 1985 tulo- ja         kiinnittää vakavaa huomiota tähän hyvinvointi-
29649: menoarvioesitystä käsitellessään, että valtionapu-    valtion häpeäpilkkuun, teiden kuntoon.
29650: määrärahat yksityisten teiden tekemiseen saate-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29651: taan tarpeen mukaiselle tasolle. Eduskunta on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29652: hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan esitykset em.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29653: mukaisesti.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29654:    Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on
29655: laadittu varsin ansiokas ohjelma Tie 2000. Tä-                  Minkälaisia periaatteita ja näkemyksiä
29656: män ohjelman mukaan yleisillä teillä liikenne-               noudattaen valtiovarainministeriö suh-
29657: määrät ovat kehittyneet aikaisempia suunnitel-               tautuu vuoden 1988 tulo- ja menoarvio-
29658: mia huomattavasti nopeammin. Tässä laaditussa                valmistelussaan liikenneministeriön eh-
29659: Tie 2000 -ohjelmassa todetaan kestopäällystetei-             dotukseen tiemäärärahojen tuntuvaan ko-
29660: den olevan vielä jokseenkin tyydyttävässä kun-               rottamiseen ottaen huomioon teiden ra-
29661:                                1987 vp. -- KJ< n:o 171                                      3
29662: 
29663:   kentamisen ja peruskorjauksen sekä pai-             hatarpeet ja eduskunnan näistä tarpeista
29664:   kallisteiden, katujen rakentamisen ja yk-           julkilausuman selkeän vaatimuksen?
29665:   sityisteiden vaatimat valtionapumäärära-
29666: 
29667: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
29668: 
29669:    Sirkka-Liisa Anttila           Matti Väistö                  Mauri Pekkarinen
29670:    Seppo Kääriäinen               Esko Aho                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29671:    Juhani Alaranta                Einari Nieminen               Heikki Kokko
29672:    Hannu Tenhiälä                 Timo Kietäväinen              Pauli Saapunki
29673:    Tytti Isohookana-Asunmaa       Kauko Heikkinen               Pirkko Ikonen
29674:    Esko Jokiniemi                 Seppo Pelttari                Riitta Kauppinen
29675:    Aapo Saari                     Annikki Koistinen            Jukka Vihriälä
29676:    Jorma Huuhtanen                Tellervo Renko                Markku Lehtosaari
29677:    Kalevi Mattila                 Pekka Puska                   Matti Maijala
29678:    Mirja Ryynänen                 Hannele Pokka                 Kimmo Sarapää
29679:                 Eino Siuruainen                        Juho Sillanpää
29680: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 171
29681: 
29682: 
29683: 
29684: 
29685:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29686: 
29687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ten, nimellismääriä ei tule ehdottaa korotettavik-
29688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         si. ''
29689: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          Jos ministeriöiden tulo- ja menoarvioehdotuk-
29690: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      set toteutettaisiin, se johtaisi valtion menojen
29691: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       moninkertaisesti mainittua kasvuvaraa suurem-
29692: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   paan reaaliseen kasvuun. Valtaosa valtion me-
29693: sesta kysymyksestä n:o 171:                           noista on sillä tavoin perusteiltaan sidottuja, että
29694:           Minkälaisia periaatteita ja näkemyksiä      niihin ei voida puuttua lakeja muuttamatta tai
29695:        noudattaen valtiovarainministeriö suh-         sopimuksia purkamatta. Tämä merkitsee sitä,
29696:        tautuu vuoden 1988 tulo- ja menoarvio-         että valtion menojen kasvun välttämätön hillintä
29697:        valmistelussaan liikenneministeriön eh-        joudutaan toistuvasti liiankin voimakkaasti koh-
29698:        dotukseen tiemäärärahojen tuntuvaan ko-        distamaan sellaisiin harkinnanvaraisiin meno-
29699:        rottamiseen ottaen huomioon teiden ra-         eriin, joita haluttaisiin pitää painopistealueina.
29700:        kentamisen ja peruskorjauksen sekä pai-           Ensi vuoden tulo- ja menoarviota laatiessaan
29701:        kallisteiden, katujen rakentamisen ja yk-      hallitus noudattaa hallitusohjelmassa viitoitettuja
29702:        sityisteiden vaatimat valtionapumäärära-       linjanvetoja ja painotuksia. Hallitusohjelman
29703:        hatarpeet ja eduskunnan näistä tarpeista       mukaan mm. tiestön peruskunnostusta tehoste-
29704:        julkilausuman selkeän vaatimuksen?             taan ja lisärahoitusta suunnataan liikenteellisesti
29705:                                                       tärkeimpiin kohteisiin. Hallitusohjelman edellyt-
29706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tämät toimenpiteet ajoitetaan ja mitoitetaan suh-
29707: seuraavaa:                                            dannekehityksen ja valtiontalouden mahdolli-
29708:                                                       suuksien mukaisesti.
29709:    Suomen kansantalous elää suhteellisen suotui-
29710: saa kasvukautta sekä tänä että ensi vuonna.              Valtiovarainministeriö suhtautuu tiemäärära-
29711: Bruttokansantuotteen kasvu on suurin piirtein         hoihin, kuten muihinkin määrärahoihin, pitäen
29712: pitkän aikavälin kasvu-uralla eli 3 prosentin tun-    lähtökohtana edellä mainitsemiani näkökohtia.
29713: tumassa. Vuodeksi 1988 ei ennakoida mitään            Teiden kunnossapidon ja rakentamisen tarpeista
29714: erityistä tarvetta valtion erityistoimiin.            sinänsä vallinnee hallituksen, liikenneministe-
29715:    Ensi vuoden tulo- ja menoarviota laadittaessa      riön, valtiovarainministeriön ja myös opposition
29716: joudutaankin kiinnittämään korostettua huomio-        kesken laaja yksimielisyys. Mahdolliset erimieli-
29717: ta valtiontalouden tilan kohentamiseen ja erityi-     syydet nousevatkin esiin vasta siinä vaiheessa,
29718: sesti valtion menojen kasvuvauhdin hillitsemi-        kun tiemäärärahojen tarve joudutaan punnitse-
29719: seen. Näin on meneteltävä, mikäli halutaan            maan vastakkain muiden kasvavien menotarpei-
29720: koota voimavaroja seuraavan laskukauden tuo-          den ja terveen taloudenpidon vaatimusten kans-
29721: mien ongelmien varalle.                               sa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kantaa
29722:    Tämänkaltaista linjaa tukivat myös edellinen       erityistä vastuuta kansantalouden ja valtiontalou-
29723: hallitus ja sen valtiovarainministeri antaessaan      den menestyksestä. Tämän vastuun valtiovarain-
29724: viime keväänä ministeriöille ohjeet vuoden 1988       ministeriö mielellään jakaa mahdollisimman mo-
29725: tulo- ja menoarvioesityksen laatimiseksi. Laadin-     nen osapuolen kanssa.
29726: taohjeessa todettiin mm. seuraavaa: ''Kun val-           Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion luvun
29727: tiontalouden rahoitusasema huononee tana              31.24 perusteluissa todetaan, että tienpidon
29728: vuonna, olisi menojen lisäyksissä ensi vuonna         määrärahojen lisäys kohdistetaan tienpidon tar-
29729: noudatettava erityistä malttia. Valtion menot         peen mukaisesti päällystettyjen teiden kunnon
29730: kiintein hinnoin (ilman kuoletuksia) voisivat         parantamiseen, pääteiden liikennöitävyyden pa-
29731: nousta enintään yhden prosentin, kun niiden           rantamiseen ja suunnitteluun. Samansuuntaista
29732: tänä vuonna arvioidaan kasvavan jopa 5 prosent-       linjaa on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna siten,
29733: tia. . . . suuruudeltaan täysin harkinnanvaraisten    että painopiste on vilkkaimmin liikennöityjen
29734: määrärahojen, kuten harkinnanvaraisten avustus-       teiden peruskorjauksessa ja parantamisessa.
29735:                                        1987 vp. -- RJC n:o 171                                        5
29736: 
29737:     Edustaja Anttilan ym. kirjallisessa kysymykses-   daan tänä vuonna maksetuiksi. Myös valtionavut
29738: sä on kiinnitetty huomiota nimenomaan teiden          katujen rakentamiseen ja yksityisten teiden teke-
29739: rakentamisen ja peruskorjauksen määrärahoihin         miseen kasvavat tänä vuonna moninkertaisesti
29740: sekä paikallisteiden, katujen rakentamisen ja yk-     enemmän kuin valtion menot yleensä. Määrära-
29741: sityisteiden vaatimiin valtionapumäärärahoihin.       hat yleisten teiden tekemiseen kasvavat tänä
29742: Jo vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa kaikki           vuonna . noin 150 milj. mk eli kymmenisen
29743: kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut määrärahat     prosenttia.
29744: kasvoivat reaalisesti useita prosenttiyksikköjä          Eduskunnan kannanottojen voidaankin todeta
29745: enemmän kuin valtion muut menot keskimäärin,          tulleen varsin hyvin huomioon otetuiksi jo tähän
29746: määräraha yleisten teiden tekemiseen jopa run-        mennessä huolimatta valtiontalouden tiukoista
29747: saasti toistakymmentä prosenttia. Vuoden 1987         raameista.
29748: tulo- ja menoarvioesityksen mukaan kysymykses-           Hallituksen, kuten myös valtiovarainministe-
29749:  sä tarkoitetut määrärahat olisivat kasvaneet reaa-   riön, tarkoituksena on vuoden 1988 tulo- ja
29750: lisesti osin huomattavastikin. Eduskunta korotti      menoarviossa edelleen turvata tarpeellisimpien
29751:  eräitä määrärahoja vielä selvästi niin, että mm.     tiemäärärahojen, kuten esimerkiksi yleisten tei-
29752: valtionapumääräraha kunnille paikallisteiden ai-      den tekemiseen osoitettujen määrärahojen, reaa-
29753:  heuttamiin menoihin kasvoi lähes kolminkertai-       linen kasvu. Määrärahat pyritään kohdeotamaan
29754:  seksi. Mainitun määrärahan tasokorotuksen vuok-      teiden rakentamis- ja peruskorjaustarpeiden kan-
29755:  SI aiemmilta vuosilta siirtyneet korvaukset saa-     nalta mahdollisimman tehokkaasti.
29756: 
29757:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1987
29758: 
29759:                                                                Valtiovarainministeri Erkki Ltikanen
29760:  6                                      1987 vp. -- ~ n:o 171
29761: 
29762: 
29763: 
29764: 
29765:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
29766: 
29767:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anslag som till sin storlek är helt beroende av
29768:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         prövning, t.ex. understöd enligt prövning."
29769:  den 16 juni 1987 till vederbörande medlem av               Om ministeriernas förslag till budgetförslag
29770:  statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      förverkligas, leder det till en mångdubbelt större
29771:  dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-        realtillväxt av statens utgifter än den ovan nämn-
29772:  de spörsmål nr 171:                                    da. Största delen av statens utgifter är på så sätt
29773:                                                         bundna till sina grunder, att man inte kan
29774:             Med iakttagande av vilka principer och      ingripa i dessa utan att ändra lagarna eller häva
29775:          synpunkter förhåller sig finansministeriet     avtalen. Detta betyder att det är nödvändigt att
29776:          i beredningen av statsverkspropositionen       upprepade gånger t.o.m. alltför kraftigt inrikta
29777:          för år 1988 till trafikministeriets förslag    dämpandet av ökningen av statsutgifterna på
29778:          om en avsevärd höjning av väganslagen          sådana utgiftsposter som är underkastade pröv-
29779:          med beaktande av det behov av statsbi-         ning och som man skulle vilja prioritera.
29780:          drag som påkallas av byggandet av vägar,          Vid uppgörandet av statsförslaget för nästa år
29781:          grundförbättring, bygdevägar, byggande         följer regeringen de linjedragningar och priorite-
29782:          av gator ävensom enskilda vägar samt           ringar som inskrivits i regeringsprogrammet. En-
29783:          riksdagens tydliga krav i sitt uttalande av    ligt regeringsprogrammet effektiveras bl. a. en
29784:          dessa behov?                                   grundläggande iståndsättning av vägnätet och
29785:                                                         tilläggsfinansieringen inriktas på de trafikmässigt
29786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        viktigaste objekten. De åtgärder som förutsätts
29787:  anföra följande:                                       enligt regeringsprogrammet dimensioneras och
29788:                                                         genomförs tidsmässigt i enlighet med konjunk-
29789:      Finlands nationalekonomi upplever en relativt      turutvecklingen och statsekonomin.
29790:   gynnsam tillväxtperiod såväl i år som i nästa år.        Finansministeriet förhåller sig till väganslagen,
29791:   Okningen av bruttonationalprodukten följer i          såsom också till övriga anslag, med ovan nämnda
29792:   stort sett målet för tillväxten d. v.s. är ca 3       aspekter som utgångspunkt. 1 fråga om behovet
29793: · procent. För år 1988 förutspås inte något speciellt   av iståndsättning och byggande av vägar är
29794:   behov av statliga stimulansåtgärder.                  regeringen, trafikministeriet, och finansministe-
29795:      Vid uppgörandet av nästa års budget måste          riet och även oppositioneo mycket eniga. Even-
29796:   uppmärksamhet även fästas vid att förbättra           tuella meningsskiljaktigheter uppstår först i det
29797:   statsekonomin och speciellt tillväxttakten för sta-   skede när behovet av väganslag måste vägas mot
29798:   tens utgifter dämpas. Så här måste man gå till        övriga växande utgiftsbehov och kraven på en
29799:   väga, om man vill samla resurser i händelse av        sund hushållning. Finansministeriets uppgift är
29800:   problem som följande nedgångsperiod för med           att särskilt ansvara för att nationalekonomin och
29801:   sig.                                                  statsekonomin sköts framgångsrikt. Detta ansvar
29802:      Denna linje stöddes även av den föregående         delar finansministeriet gärna med så många par-
29803:   regeringen och dess finansminister då den i våras     ter som möjligt.
29804:   gav anvisningar åt ministerieroa för uppgörande          1 motiveringarna till kapitel 31.24 i statsför-
29805:   av statsverkspropositionen för år 1988. 1 anvis-      slaget för innevarande år konstateras, att anslags-
29806:   ningarna för uppgörandet konstaterades bl.a.          ökningen för väghållningen inriktas i enlighet
29807:   följande: ''Då statshushållningens finansierings-     med väghållningens behov på förbättrande av
29808:   ställning försämras i år, bör man vara särskilt       vägbeläggningarnas skick, förbättring av huvud-
29809:   återhållsam i utgiftsökningarna nästa år. Statens     vägarnas trafikduglighet och planering. Det är
29810:   utgifter till fasta priser (utan amorteringar) kan    meningen att samma linje följs även nästa år
29811:   stiga med högst 1 % , då de i år beräknas växa        sålunda, att tyngdpunkten läggs vid en grund-
29812:   räntor 5 % . Höjningar bör inte heller föreslås i     läggande reparation och förbättring av de livli-
29813:   fråga om de nominella beloppen för sådana             gast trafikerade vägarna.
29814:                                        1987 vp. -- ~ n:o 171                                          7
29815: 
29816:    I riksdagsman Anttilas med fleras skriftliga       lasi år. Även statsbidragen för byggande av gator
29817: spörsmål har uppmärksamhet fästs uttryckligen         och enskilda vägar ökar i år mångdubbelt jämfört
29818: vid anslagen för byggande och grundläggande           med statens utgifter i allmänhet. Anslagen för
29819: reparation av vägar samt vid statsbidrag som          allmänna vägar ökar i år med ca 150 milj. mk
29820: krävs för byggande av gator och enskilda vägar.       d.v.s. med ca 10 procent.
29821: Redan i statsförslaget för år 1986 ökade alla de         Man kan även konstatera att riksdagens syn-
29822: anslag som avsetts i det skriftliga spörsmålet        punkter blivit synnerligen väl beaktade hittills
29823: reellt sett med flera procentenheter jämfört med      trots de snäva ramarna för statsekonomin.
29824: statens övriga utgifter i genomsnitt, anslaget för
29825: allmänna vägar t.o.m. med mera än tio procent.           Regeringen och likaså finansministeriet har för
29826: Enligt statsförslaget för år 1987 har de i spörsmå-   avsikt att i statsförslaget för år 1988 alltjämt
29827: let avsedda anslagen reellt ökat delvis även avse-    trygga en reell tillväxt av de mest nödvändiga
29828: värt. Riksdagen höjde ännu vissa anslag så            väganslagen, såsom t.ex. de anslag som anvisats
29829: mycket att bl.a. statsbidraget tili kommunerna        för byggande av allmänna vägar.
29830: ökade med nästan det tredubbla. På grund av              Målet är att inrikta anslagen så effektivt som
29831: nivåförhöjningen av det nämnda anslaget kan           möjligt med hänsyn tili behovet av vägbyggande
29832: ersättningar som överförts från tidigare år utbeta-   och grundläggande förbättring av vägar.
29833: 
29834:      Helsingfors den 24 juli 1987
29835: 
29836:                                                                       Finansminister Erkki Lizkanen
29837:                                                 1987 vp.
29838: 
29839: Skriftligt spörsmål nr 172
29840: 
29841: 
29842: 
29843: 
29844:                                    Westerlund m.fl.: Om justering av grunderna för bestämmandet av
29845:                                      lantbruksföretagarnas semester
29846: 
29847: 
29848:                                 Till Riksdagens Herr Talman
29849: 
29850:    Enligt gällande semesterlag ( 2 18 5) och förord-      1 jämförelse med en löntagares rätt till semes-
29851: ning (46 18 5) är tilllantbrukarnas årssemester den    ter ter sig denna olägenhet orättvis.
29852: fortfarande aktiva jordbrukaren med animalie-             Vi hemställer därför om nödiga ändringar i
29853: produktion berättigad, som under föregående år         nämnda semesterlag och -förordning. Med tanke
29854: (räknat från den 1 april till den 31 mars) fått sin    på bristen på avbytare vore det mest ändamålsen-
29855: huvudsakliga utkomst av husdjursskötseln. Rät-         liga att utbetala den införtjänande semestern åt
29856: ten gäller dessutom högst en familjemedlem,            den avgående lantbruksföretagaren i pengar.
29857: som genom arbete med gårdens husdjur fått sin             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
29858: huvudsakliga utkomst.                                  ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29859:    Vid ägoskifte i början av kalenderåret leder        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
29860: lagens bestämmelser till att den överlåtande           följande spörsmål:
29861: panen går miste om semesterrätten. Endast om
29862: gårdens nya ägare anställer överlåtaren för hus-                 Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
29863: djursskötsel och betalar honom högre lön än                   eller ämnar den vidtaga med anledning
29864: pensionen och eventuella andra inkomster upp-                 av de gällande och till denna del icke
29865: går till bibehålls semesterrätten. 1 praktiken är             rättvisa bestämmelserna i lantbruksföreta-
29866: det oftast oändamålsenligt och ekonomiskt alltför             garnas semesterlag?
29867: betungande med ett dylikt förfarande vid gene-
29868: rationsskiften.
29869:      Helsingfors den 16 juni 1987
29870: 
29871:                       Henrik Westerlund                         Håkan Malm
29872: 
29873: 
29874: 
29875: 
29876: 270721M
29877: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 172
29878: 
29879: Kirjallinen kysymys n:o 172                                                                   Suomennos
29880: 
29881: 
29882: 
29883: 
29884:                                     Westerlund ym.: Maatalousyrittäjien vuosilomien määräytymispe-
29885:                                       rusteiden tarkistamisesta
29886: 
29887: 
29888:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29889: 
29890:   Voimassa olevan vuosilomalain (2/85) ja -ase-         vaa ryhtyä tällaiseen menettelyyn sukupolven-
29891: tuksen (46/85) mukaan maanviljelijöiden vuosi-          vaihdoksen yhteydessä.
29892: lomaan on oikeutettu edelleen maanviljelystä               Verrattuna palkansaajan lomaoikeuteen tämä
29893: harjoittava viljelijä, jolla on kotieläintuotantoa ja   haitta vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta.
29894: joka edellisenä vuotena (laskettuna 1 päivästä             Esitämme tämän vuoksi, että tarpeellisia muu-
29895: huhtikuuta 31 päivään maaliskuuta) on saanut            toksia tehtäisiin mainittuun vuosilomalakiin ja
29896: pääasiallisen toimeentulonsa karjataloudesta. Oi-       -asetukseen. Lomittajapulan huomioon ottaen
29897: keus koskee lisäksi enintään yhtä perheenjäsentä,       tarkoituksenmukaisinta olisi maksaa ansaittu lo-
29898: joka työskentelemällä tilan karjataloudessa on          ma rahana toiminnasta luopuvalle maatalousyrit-
29899: saanut pääasiallisen toimeentulonsa.                    täjälle.
29900:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29901:    Kalenterivuoden alussa tapahtuneen omista-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29902: janvaihdoksen yhteydessä lain määräykset johta-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29903: vat siihen, että luovuttava osapuoli menettää           vaksi seuraavan kysymyksen:
29904: lomaoikeutensa. Ainoastaan, jos tilan uusi omis-
29905: taja ottaa luovuttajan palvelukseensa hoitamaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
29906: karjataloutta ja maksaa hänelle eläkettä korkeam-               tynyt tai aikoo ryhtyä voimassa olevien ja
29907: paa palkkaa ja mahdollisia muita tuloja, lomaoi-                tältä osin epäoikeudenmukaisten maata-
29908: keus säilyy. Käytännössä usein on epätarkoituk-                 lousyrittäjien vuosilomalaissa olevien
29909: senmukaista ja taloudellisesti aivan liian rasitta-             määräysten johdosta?
29910: 
29911:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
29912: 
29913:                        Henrik Westerlund                         Håkan Malm
29914:                                         1987 vp. -      KK n:o 172                                        3
29915: 
29916: 
29917: 
29918: 
29919:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29920: 
29921:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Vuosiloman osalta lomituspalvelujen tarkoi-
29922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuksena on luoda maatalousyrittäjälle muiden
29923: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          ammattiryhmien lomaoikeuksia vastaavat mah-
29924: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        dollisuudet irtaantua arkisesta työnteosta hänen
29925: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa turvaami-
29926: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          seksi. Karjatalousyrityksen toiminnan jatkuvuus
29927: kysymyksestä n:o 172:                                   turvataan järjestämällä yrittäjälle lomittaja hoita-
29928:                                                         maan karjaa loma-ajaksi. Nykyinen lainsäädäntö
29929:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       ei sisällä mahdollisuutta korvata lomaoikeutta
29930:         tynyt tai aikoo ryhtyä voimassa olevien ja      yrittäjälle taloudellisesti. Lomituspalveluja koske-
29931:         tältä osin epäoikeudenmukaisten maata-          vien säännösten muuttaminen tältä osin ei ole
29932:         lousyrittäjien vuosilomalaissa olevien          ollut esillä.
29933:         määräysten johdosta?                               Jatkossa voitaisiin harkita säännösten muutta-
29934:                                                         mista siten, että maatalousyrittäjän vuosilomaoi-
29935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           keus määräytyisi pelkän karjataloustyösidonnai-
29936: seuraavaa:                                              suuden perusteella. Tällöin yrittäjä olisi oikeutet-
29937:                                                         tu vuosilomaan jatkaessaan omistajanvaihdoksen
29938:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun        jälkeen työskentelyään karjataloudessa, vaikka
29939: lain (2 185) 2 §:ssä säädetään lain tarkoittamalle      saisikin pääasiallisen toimeentulonsa muista läh-
29940: vuosilomaoikeudelle kolme edellytystä. Lomaan           teistä. Siinä tapauksessa, että luovuttava osapuoli
29941: oikeutetun maatalousyrittäjän on harjoitettava          lopettaa kokonaan työskentelyn karjataloudessa
29942: itse työhön osallistuen karjataloutta, saatava kar-     lomanmääräytymisvuoden aikana, olisi yksi mah-
29943: jataloudesta pääasiallinen toimeentulonsa ja olta-      dollisuus turvata hänen lomaetunsa se, että luo-
29944: va siinä määrin sidonnainen yrityksen karjatalou-       vuttaja oikeutettaisiin halutessaan pitämään ker-
29945: teen kuuluviin tehtäviin, ettei hänellä ole mah-        tyneen vuosilomansa jo ennen omistajanvaihdos-
29946: dollisuutta vapautua ilman lain tarkoittamia lo-        ta.
29947: mituspalveluja tehtävistään vuosilomansa ajaksi.            Maatalousyrittäjän vuosilomaoikeutta käsitel-
29948: Käytännössä pääasiallisen toimeentulon edelly-          lään maataloustuloneuvottelijoiden 14. 5. 1987
29949: tyksen on katsottu toteutuvan, mikäli yrittäjä saa      asettamassa työryhmässä. Siihen kuuluu Maata-
29950: yli puolet tuloistaan karjataloudesta.                  loustuottajain Keskusliitto ry:n ja valtion eri
29951:    Maatalousyrityksen omistajanvaihdoksen ta-           viranomaisten edustajia. Työryhmän tulee toi-
29952: pahduttua tilan luovuttavan osapuolen ei katsota        meksiantoosa mukaisesti selvittää maatalousyrit-
29953: saavan pääasiallista toimeentuloaan luovuttamas-        täjän lomituspalveluista annetun lain ja siihen
29954: taan yrityksestä muulloin kuin siinä tapauksessa,       perustuvien säännösten epäkohtia ja tehdä esityk-
29955: että tilan uusi omistaja sopii luovuttajan kanssa       set niiden korjaamiseksi. Erityisesti työryhmän
29956: tämän osallistumisesta karjatalouden hoitamiseen        tulee tehdä esitys lomituspalveluihin oikeutettu-
29957: ja että luovuttajalle tästä tuleva ansio on eläkettä    jen määrittelyn selventämiseksi. Ehdotukset lain
29958: ja muita tuloja korkeampi. Tällaisessa tapaukses-       muutoksista on tehtävä vuoden 1987 syyskuun
29959: sa tilan luovuttajalla säilyy lain tarkoittama vuosi-   loppuun mennessä ja muut ehdotukset vuoden
29960: lomaoikeus. Vuosilomaan on lain 2 §:n mukaan            1987 loppuun mennessä. Ehdotusten valmistut-
29961: kuitenkin oikeutettu yhden maatalousyrityksen           tua sosiaali- ja terveysministeriö osaltaan ottaa
29962: osalta enintään kaksi yrittäjää.                        kantaa uudistusten jatkovalmisteluun.
29963: 
29964:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1987
29965: 
29966:                                                                                Ministeri Tarja Halonen
29967:    4                                    1987 vp. -- NJC n:o 172
29968: 
29969: 
29970: 
29971: 
29972:                                   Till Riksdagens Herr Talman
29973: 
29974:      1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          retagare skall ges semesterrättigheter som motsva-
29975:   anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rar andra yrkesgruppers möjligheter att frigöra sig
29976:   den 16 juni 1987 till vederbörande medlem av          från det dagliga arbetet med tanke på deras
29977: _ statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     psykiska och fysiska välbefinnande. Kreaturssköt-
29978:   dagsman Westerlund m.fl. undertecknade spörs-         seln tryggas genom att företagaren får en avbyta-
29979:   mål nr 172:                                           re som sköter djuren under semestertiden. Den
29980:                                                         nuvarande lagstiftningen ger inte någon möjlig-
29981:              Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     het att ersätta semesterrätten ekonomiskt. En
29982:           eller ämnar den vidtaga med anledning         ändring av stadgandena om avbytarservice på
29983:           av de gällande och till denna del icke        denna punkt har inte diskuterats.
29984:           rättvisa bestämmelserna i lantbruksföreta-
29985:                                                             1 fortsättningen kunde man överväga en änd-
29986:           garnas semesterlag?                           ring av stadgandena så, att lantbruksföretagarnas
29987:                                                         semesterrätt fastställs enbart enligt bundenheten
29988:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
29989:                                                         till kreatursskötsel. På så sätt vore en företagare
29990:    anföra följande:
29991:                                                         berättigad till semester då han efter ägarbytet
29992:       1 2 § lagen om avbytarsetvice för lantbruksfö-    fortsätter att delta i kreatursskötseln, även om
29993:    retagare (2 185) anges tre förutsättningar för den   han får sin huvudsakliga utkomst från andra
29994:    semesterrätt som avses i lagen. En lantbruksföre-    källor. 1 så fall att den överlåtande parten helt
29995:    tagare som är berättigad till semester skall själv   slutar att delta i kreatursskötseln under kvalifika-
29996:    deltagande i arbetet bedriva kreatursskötsel och     tionsåret, kunde en möjlighet vara, att överlåta-
29997:    få sin huvudsakliga utkomst därav och på så sätt     ren berättigas att redan före ägarbytet hålla den
29998:    vara bunden till de uppgifter som hör till före-     semester han har rätt till.
29999:    tagets kreatursskötsel att han inte har möjlighet        Lantbruksföretagarnas semesterrätt behandlas i
30000:    att lösgöra sig från sitt arbete för semester utan   en arbetsgrupp tillsatt den 14 maj 1987 av
30001:    den service som avses i lagen. 1 praktiken anses     lantbruksinkomstförhandlarna. Till denna hör
30002:    förutsättningarna för en huvudsaklig utkomst         företrädare för Maataloustuottajain Keskusliitto
30003:    vara uppfyllda, ifall företagaren får mer än         r.y. och olika statliga myndigheter. Arbetsgrup-
30004:    hälften av sina inkomster från kreatursskötsel.      pen bör enligt uppdraget utreda eventuella miss-
30005:       Då ett lantbruksföretag byter ägare, anses den    förhållanden i lagen om avbytarservice för lant-
30006:    överlåtande parten inte få sin huvudsakliga ut-      bruksföretagare och i stadganden som baserar sig
30007:    komst av det företag han överlåtit, utom i det       på den, samt ge förslag som syftar till att
30008:    fall att lägenhetens nya ägare överenskommer         avhjälpa dem. Arbetsgruppen bör speciellt göra
30009:    med överlåtaren om att denne deltar i kreaturs-      upp ett förslag med syftet att klargöra definitio-
30010:    skötseln och att de inkomster som överlåtaren får    nen av dem som är berättigade till avbytarservice.
30011:    av detta är högre än pensionen och övriga            Förslagen till lagändringar bör göras före ut-
30012:    inkomster. 1 sådana fall bibehåller överlåtaren      gången av september 1987 och andra förslag före
30013:    rätten till semester enligt lagen. Enligt 2 § i      utgången av år 1987. Då förslagen har fram-
30014:    lagen är dock högst två företagare per lantbruks-    ställts, tar social- och hälsovårdsministeriet för sin
30015:    företag berättigade till semester.                   del ställning till en fortsatt beredning av änd-
30016:       Avsikten med avbytarservice är att lantbruksfö-   ringen.
30017: 
30018:        Helsingfors den 21 juni 1987
30019: 
30020:                                                                                  Minister Tarja Halonen
30021:                                                1987 vp.
30022: 
30023: Kirjallinen kysymys n:o 173
30024: 
30025: 
30026: 
30027: 
30028:                                    Tennilä: Rautuvaaran kaivostoiminnan jatkamisesta Kolarissa
30029: 
30030: 
30031:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30032: 
30033:    Rautaruukki Oy on suuntautunut lopettamaan         jatkuu ainakin vuoteen 1990, jotta saadaan aikaa
30034: Kolarissa toimivan Rautuvaaran kaivoksen. Rau-        korvaavien työpaikkojen luomiseksi. Tänä aikana
30035: taruukin hallintoelimissä on puhuttu siitä, että      rautarikasteen maailmanmarkkinahinta voi sitä
30036: lopettaminen tapahtuisi jo tulevan vuoden vaih-       paitsi muuttua siten, että käy mahdolliseksi hyö-
30037: teessa.                                               dyntää kaikki alueella tiedossa olevat malmivarat.
30038:    Rautuvaaran kaivoksen toiminnan lopettami-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30039: nen merkitsisi yli 200 työpaikan menetystä. Äk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30040: kiä tapahtuva kaivostoiminnan lopettaminen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30041: merkitsisi suoranaista katastrofitilannetta Kolarin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30042: kunnassa.
30043:    Hallituksen onkin puututtava asiaan ja turvat-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30044: tava ensi vuoden budjettiin tarvittava määräraha             ryhtyä sen turvaamiseksi, että kaivostoi-
30045: kaivostoiminnan jatkamiseksi. Samalla tulee teh-             minta Rautuvaarassa Kolarissa jatkuu ai-
30046: dä sitova periaatepäätös siitä, että kaivostoiminta          nakin vuoteen 1990?
30047: 
30048:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1987
30049: 
30050:                                          Esko-Juhani Tennilä
30051: 
30052: 
30053: 
30054: 
30055: 270737E
30056: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 173
30057: 
30058: 
30059: 
30060: 
30061:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30062: 
30063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimakkaasti laskenut, mikä pakottaa arvioimaan
30064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuotannon jatkamisedellytykset uudelleen.
30065: olette 19 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-           Nykyiseen rautarikasteiden halpaan hintaan
30066: jeenne n:o 743 ohella toimittanut valtioneuvos-       vaikuttavat seuraavat tekijät:
30067: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        - Rautarikasteiden tuotantokapasiteetti on
30068: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta         huomattavasti suurempi kuin rautarikasteiden
30069: kirjallisesta kysymyksestä n:o 17 3:                  kysyntä. Tuotantokustannukset ovat erittäin al-
30070:                                                       haiset mm. Brasiliassa ja Australiassa.
30071:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           - Rautarikasteiden tuotanto tapahtuu osit-
30072:         ryhtyä sen turvaamiseksi, että kaivostoi-     tain sellaisissa maissa, jotka valuuttapulan vuoksi
30073:         minta Rautuvaarassa Kolarissa jatkuu ai-      joutuvat jättämään uusien tehokkaiden kaivos-
30074:         nakin vuoteen 1990?                           tensa pääomakustannukset kattamatta saadak-
30075:                                                       seen tuotteensa kaupaksi. (Brasilia)
30076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            - Päätuottajamaiden rautarikastetuotannon
30077: seuraavaa:                                            kannattavuus on niissä harjoitetun valuuttapoli-
30078:                                                       tiikan johdosta lähes riippumaton dollarin kurs-
30079:    Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivos sijaitsee      sin kehityksestä.
30080: Kolarin kunnassa. Sen tuotanto on 650 000 tn/v           - Valtamerirahtien matala taso, joka johtuu
30081: rautarikastetta ja 9 000 tn/v kuparirikastetta.       tonniston ylitarjonnasta sekä merenkulun ja lai-
30082: Kaivoksen tuotanto perustuu maanalaiseen mal-         vanrakennuksen saamista subventioista.
30083: milouhintaan Rautuvaarassa sekä avolouhintaan            Rautuvaaran kaivoksen kannattavuus on ollut
30084: Laurinojan louhoksella. Rautuvaaran esiintymä         heikko koko toiminnan ajan. Rautuvaaran kai-
30085: tulee loppuun louhituksi vuoden 1990 puolivälis-      voksen tämän vuoden tappioksi arvioidaan, edel-
30086: sä, minkä jälkeen toimintaa voitaisiin jatkaa         lä mainittu työvoimaministeriön avustus mukaan
30087: pelkästään Laurinojan esiintymän nykyistä suu-        luettunakin, noin 25 miljoonaa markkaa eli yli
30088: remmalla louhinnalla noin yhdeksän vuotta.            100 000 markkaa kaivoksen työntekijää kohden.
30089:    Vuonna 1986 tapahtuneen rikasteiden hintata-          Rautarikasteiden maailmanmarkkinahintatason
30090: son voimakkaan laskun johdosta tuotannollinen         arvioidaan tällä hetkellä olevan niin matala, että
30091: toiminta Rautuvaarassa muodostui siinä määrin         suurten ja tehokkaiden kaivosten tulot riittävät
30092: tappiolliseksi, että Rautaruukki Oy kääntyi           käyttökustannusten maksamiseen, mutta eivät
30093: kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen. Selvit-     riitä täysimääräisiin pääomakustannuksiin. Suu-
30094: telyjen jälkeen Rautaruukki Oy sai työvoimami-        resta ja hitaasti purkautuvasta rautarikasteiden
30095: nisteriöitä avustusta vuosiksi 1987-1988 yhteen-      ylitarjontatilanteesta johtuen on arvioitavissa, et-
30096: sä 11,6 miljoonaa markkaa toiminnan varmista-         tä nykyinen rautarikasteiden reaalihintojen laske-
30097: miseksi vuoden 1990 puoliväliin saakka, minkä         va trendi jatkuisi vielä ainakin 1990-luvun alku-
30098: lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työ-   puolelle.
30099: ryhmän selvittelemään kaivostoiminnan jatkamis-          Näin ollen Rautuvaaran tappiollisen kaivostoi-
30100: mahdollisuuksia alueella. Työryhmän selvitys val-     minnan jatkamiselle ei näyttäisi olevan enää
30101: mistui 30.1.1987. Työryhmä ehdotti riittävien         kestäviä perusteita. Kysymys on lähinnä siitä,
30102: kannattavuusedellytysten turvaamiseksi, että val-     millä tavalla ja missä aikataulussa toteutetaan
30103: tiovalta osallistuisi 1990-luvulla soveltuvin tuki-   toiminnan alasajo niin, että siitä Kolarin kunnal-
30104: toimenpitein Laurinojan kaivostoiminnan rahoi-        le aiheutuvat työllisyysongelmat voitaisiin mah-
30105: tukseen sekä lisäksi Laurinojan rikasteen kuljetus-   dollisimman pitkälle torjua. Tässä tarkoituksessa
30106: ten tukemiseen nykyisellä tavalla. Kuljetustuen       kauppa- ja teollisuusministeriössä parhaillaan sel-
30107: määrä on yli 10 miljoonaa markkaa vuodessa.           vitetään yhdessä työvoimaministeriön ja yhtiön
30108:    Vastoin olettamuksia on rikasteiden hintataso      kanssa edellytyksiä ja toimenpiteitä työllisyyson-
30109: vuoden 1987 alkukuukausien aikana edelleenkin         gelman lievittämiseksi. Toimenpiteissä keskeinen
30110:                                     1987 vp. -     KK n:o 173                                      3
30111: 
30112: paino on uusien, korvaavien työpaikkojen luomi-        Päätökset Rautuvaaran kaivoksen osalta pyri-
30113: sella, jossa tarvitaan valtion ja kuntien viran-    tään tekemään mahdollisimman pian, kun tarvit-
30114: omaisten, asianomaisen yhtiön sekä paikallisen      tavat selvitykset ovat valmistuneet.
30115: elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.
30116: 
30117:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1987
30118: 
30119:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30120: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 173
30121: 
30122: 
30123: 
30124: 
30125:                                  Till Riksdagens Herr Talman
30126: 
30127:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                 Dagens låga pris på järnslig påverkas av följan-
30128: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er                de faktorer:
30129: skrivelse nr 743 av den 19 juni 1987 till vederbö-         -   Kapaciteten att producera järnslig är avse-
30130: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av         värt större än efterfrågan på järnslig. Produk-
30131: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä             tionskostnaderna är synnerligen låga bl.a. i Brasi-
30132: undertecknade spörsmål nr 17 3:                         lien och Australien.
30133:                                                            - Produktioneo av järnslig sker delvis i Iän-
30134:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        der som på grund av valutabrist är tvungna att
30135:         för att gruvverksamheten i Rautuvaara i         lämna kapitalkostnaderna på sina nya, effektiva
30136:         Kolari skall fortgå åtminstone fram till år     gruvor otäckta för att få sin produkt såld. (Brasi-
30137:         1990?                                           lien)
30138:                                                            - Lönsamheten på produktioneo av järnslig i
30139:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de huvudsakliga producentländerna är på grund
30140: anföra följande:                                        av den valutapolitik som dessa Iänder bedriver
30141:     Den av Rautaruukki Oy ägda gruvan Rautu-            nästan oberoende av hur dollarkursen utvecklar
30142: vaara är belägen i Kolari kommun. Den produce-          Slg.
30143: rar 650 000 ton järnslig och 9 000 ton kopparslig          - Den låga prisnivån på oceanfrakterna som
30144: per år. Gruvproduktionen består av malmbryt-            beror på överutbudet på tonnage samt på de
30145: ning under jorden i Rautuvaara samt dagbrott i          subventioner som både sjöfarten och skeppsbygg-
30146: Laurinoja. Fyndigheterna i Rautuvaara kommer            nadsbranschen får.
30147: att ta slut i mitten av år 1990, varefter driften          Rautuvaara-gruvans lönsamhet har varit svag
30148: kunde fortgå genom en brytning i större skala av        under hela verksamhetstiden. Förlusten för Rau-
30149: enbart fyndigheten i Laurinoja i ungefär nio år.        tuvaara-gruvan beräknas bli ca 25 miljoner mk i
30150:     Till följd av den kraftiga nedgången i prisni-      år d.v.s. mer än 100 000 mk per gruvarbetare,
30151: vån på slig år 1986 blev produktionsverksamhe-          fastän det ovannämnda understödet från arbets-
30152: ten i Rautuvaara så förlustbringande att Rauta-         kraftsministeriet räknas med.
30153: ruukki Oy vände sig till handels- och industri-            Nivån på världsmarknadspriset på järnslig be-
30154: ministeriet. Efter utredningar fick Rautaruukki         räknas i detta nu vara så låg att inkomsterna från
30155: Oy understöd av arbetskraftsministeriet på sam-         de stora, effektiva gruvorna räcker för att betala
30156: manlagt 11,6 miljoner mk för åren 1987-88 för           driftskostnaderna men inte kapitalkostnaderna
30157: att verksamheten skulle kunna garanteras fram           till fullt belopp. Beroende på ett stort och
30158: till mitten av år 1990. Utöver detta tillsatte          långsamt minskande överutbud av järnslig kan
30159: handels- och industriministeriet en arbetsgrupp         man räkna med att den nuvarande sjunkande
30160: för att utreda möjligheterna att fortsätta med          realpristrenden i fråga om järnslig fortsätter ännu
30161: gruvdriften på området. Arbetsgruppens utred-           åtminstone till början av 1990-talet.
30162: ning blev klar 30.1.1987. Arbetsgruppen föreslog            Sålunda verkar det inte längre finnas hållbara
30163: att, för att tillräckliga förutsättningar för lönsam-   motiveringar för att fortsätta med den förlust-
30164: heten skall kunna garanteras, statsmakten också         bringande gruvdriften i Rautuvaara. Det är när-
30165: på 1990-talet bör delta i finansieringen av gruv-       mast frågan om på vilket sätt och med viiken
30166: driften i Laurinoja med lämpliga stödåtgärder           tidtabell driften skall trappas ner så att de
30167: och i transporten av slig från Laurinoja på det         sysselsättningsproblem som Kolari kommun står
30168: sätt som sker idag. Transportstödsbeloppet upp-         inför i och med detta så långt som möjligt skall
30169: går till mer än 10 miljoner mk om året.                 kunna avhjälpas. 1 denna avsikt utreds som bäst
30170:    Tvärt emot det väntade har prisnivån på slig         på handels- och industriministeriet tillsammans
30171: fortsatt att sjunka kraftigt under de första måna-      med arbetskraftsministeriet och bolaget förutsätt-
30172: derna år 1987. Detta gör att man tvingas omvär-         ningarna och åtgärderna för att lindra sysselsätt-
30173: dera förutsättningarna till en fortsatt produktion.     ningsproblemet. Tyngdpunkten i åtgärderna lig-
30174:                                    1987 vp. -   KK n:o 173                                     5
30175: 
30176: ger på att åstadkomma nya, ersättande arbets-       Besluten om Rautuvaara-gruvan kommer att
30177: platser och därvid krävs samarbete mellan de     fattas så snart som möjligt när de nödvändiga
30178: statliga och kommunala myndigheterna, veder-     utredningarna har blivit klara.
30179: börande bolag och det lokala näringslivet.
30180: 
30181:     Helsingfors den 23 juli 1987
30182: 
30183:                                                 Handels- och industriminister likka Suominen
30184:                                                1987 vp.
30185: 
30186: Kirjallinen kysymys n:o 174
30187: 
30188: 
30189: 
30190: 
30191:                                   Tennilä: Soklin fosfaatin jatkojalostamisen suorittamisesta Lapissa
30192: 
30193: 
30194:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30195: 
30196:    Lapissa on pidetty välttämättömänä Soklin          vallitsee Lapissa. Näin ollen olisi kohtuutonta ja
30197: kaivoksen avaamista. Lapin väen toiminta onkin        täysin väärin, jos Lapista kaivettava apatiitti kul-
30198: ollut vaikuttamassa siihen, että kaivoksen avaa-      jetettaisiin maakunnan ulkopuolelle jatkojalos-
30199: minen on varmistunut, samoin rikastamon ra-           tettavaksi.
30200: kentaminen Savukosken kunnassa sijaitsevan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30201: Sokiin alueelle.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30202:    Lapissa herättää nyt kuitenkin suurta huolta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30203: se, että Sokiin fosfaattirikasteen jatkojalostus      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30204: saattaa mennä Lapin ulkopuolelle. Julkisuudessa
30205: on ollut tietoja, joiden mukaan Kemira suunnit-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30206: telee fosforihappotehdasta Oulun seudulle. Uu-                ryhtyä, niin että Soklin fosfaatin jatkoja-
30207: sia työpaikkoja tarvitaan tietysti lähes kaikkialle           lostus fosforihapoksi tulee tapahtumaan
30208: maassamme, mutta erityisen paha työttömyys                    Lapissa?
30209: 
30210:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1987
30211: 
30212:                                          Esko-Juhani Tennilä
30213: 
30214: 
30215: 
30216: 
30217: 270727T
30218: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 174
30219: 
30220: 
30221: 
30222: 
30223:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30224: 
30225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           fosfaatin hyödyntäminen on mahdollista vam
30226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            viemällä fosforituotteet muihin maihin maail-
30227: olette 17 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-           manmarkkinahintaan.
30228: jeenne n:o 744 ohella toimittanut valtioneuvos-
30229:                                                             Kemiran ilmoituksen mukaan Soklia koskeva
30230: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
30231:                                                          teknis-taloudellinen selvitystyö pyritään saamaan
30232: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta
30233:                                                          valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Jul-
30234: kirjallisesta kysymyksestä n:o 174:                      kisuudessakin esiintyneiden tietojen mukaan
30235:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          näyttää siltä, että tiettyjä edellytyksiä Sokiin
30236:         ryhtyä, niin että Sokiin fosfaatin jatkoja-      apatiitin hyödyntämiseen on olemassa. Kauppa-
30237:         lostus fosforihapoksi tulee tapahtumaan          ja teollisuusministeriön tiedossa ei kuitenkaan ole
30238:         Lapissa?                                         vielä mitään yksityiskohtia niistä edellytyksistä ja
30239:                                                          tuotannon järjestämisen perusteista, joiden puit-
30240:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            teissa Kemira voisi aloittaa Sokiin fosforin hyö-
30241: seuraavaa:                                               dyntämisen. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole
30242:                                                          edellytyksiä ottaa kantaa siihen, missä ja miten
30243:    Kemira Oy osti vuoden 1986 alussa Rautaruuk-
30244:                                                          fosfaatin mahdollinen hyödyntäminen tullaan to-
30245: ki Oy:ltä oikeudet Sokiin fosfaattiesiintymään.
30246:                                                          teuttamaan.
30247: Kemiran tarkoituksena on selvittää, onko yhtiöllä
30248: edellytyksiä jalostaa Sokiin fosfaatti liiketaloudel-       Sen jälkeen kun Kemiran selvitys on valmistu-
30249: lisesti kannattavasti. Kun Kemiran Siilinjärven          nut, hallitus tulee määrittelemään kantansa nii-
30250: fosforiesiintymä riittää kattamaan tällä hetkellä        hin toimenpiteisiin, joita valtion taholta mahdol-
30251: käytännössä Suomen koko fosforitarpeen, Sokiin           lisesti edellytetään hankkeen toteuttamiseksi.
30252: 
30253:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
30254: 
30255:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
30256:                                       1987 vp. -- RJC n:o 174                                            3
30257: 
30258: 
30259: 
30260: 
30261:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30262: 
30263:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utnyttja fosfaten i Sokli bara genom att exportera
30264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        fosforprodukterna till andra Iänder till världs-
30265: 744 av den 17 juni 1987 till vederbörande             marknadspris.
30266: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       Enligt vad Kemira har meddelat kommer man
30267: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-         att sträva till att få det teknisk-ekonomiska
30268: nade spörsmål nr 174:                                 utredningsarbete som gäller Sokli färdigt till
30269:                                                       slutet av detta år. Enligt uppgifter som också har
30270:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förekommit i offentligheten verkar det som om
30271:        för att vidareförädlingen av Soklis fosfat     det skulle finnas en del förutsättningar för att
30272:        till fosforsyra skall ske i Lappland?          utnyttja apatit från Sokli. Handels- och industri-
30273:                                                       ministeriet känner emellertid inte ännu till några
30274:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      detaljer om de förutsättningar och grunder för
30275: anföra följande:                                      anordnandet av produktionen under vilka Kemi-
30276:    Kemira Oy köpte i början av år 1986 av             ra kunde påbörja utnyttjandet av fosfor från
30277: Rautaruukki Oy rättigheterna till fosfatfyndighe-     Sokli. Sålunda finns det i detta skede inga
30278: terna i Sokli. Kemira har för avsikt att utreda om    förutsättningar för att ta ställning till var och hur
30279: bolaget har förutsättningar att förädla fosfaten i    ett eventuellt utnyttjande av fosfaten skall ske.
30280: Sokli så att det är företagsekonomiskt lönsamt.          Då Kemiras utredning har blivit färdig kom-
30281: Emedan Kemiras fosforfyndigheter i Siilinjärvi i      mer regeringen att ta ställning till de åtgärder
30282: detta nu i praktiken räcker för att täcka hela        som eventuellt förutsätts från statens sida för att
30283: Finlands behov av fosfor, är det möjligt att          projektet skall kunna genomföras.
30284: 
30285:     Helsingfors den 22 juli 1987
30286: 
30287:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
30288:                                                    1987 vp.
30289: 
30290: Skriftligt spörsmål nr 175
30291: 
30292: 
30293: 
30294: 
30295:                                      Nordman m.fl.: Om centralsjukhusens andel                 specialistutbild-
30296:                                        mngen
30297: 
30298: 
30299:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
30300: 
30301:    Förordningen om specialistläkarexamen (691 1           de s.k. enmiljondistrikten på respektive cent-
30302: 85), som trädde i kraft den 1 augusti 1986,               ralsjukhus. Man skulie härvid utgå från gemen-
30303: innebär att centralsjukhusens andel i utbild-             samt vai av assistentee. En sådan rekrytering av
30304: ningen minskar. Den specialiseringstid som bli-           blivande specialister regionvis skulie underlätta
30305: vande specialister kan räkna sig tili godo minskar        besättande av tjänster runt omkring i landet.
30306: från i regel två år tili ett år eller ingen tid alls. 1      Den svenskspråkiga specialistutbildningen på
30307: motsvarande grad koncentreras denna utbildning            centralsjukhus bör anknytas tili IV Medicinska
30308: tili de medicinska fakulteterna och universitets-         universitetskliniken i Helsingfors, IV Kirurgiska
30309: centralsjukhusen.                                         kliniken och II Pediatriska kliniken vid Helsing-
30310:    Begränsad rätt att ge specialistutbildning har         fors Universitet.
30311: varit särskilt värdefullt för centralsjukhusen i de          Uppläggningen av specialistutbildningen bör
30312: svensk- och tvåspråkiga regionerna, eftersom en           präglas av strävan att gagna hela sjukvården och
30313: stor del av deras specialistläkartjänster kunnat          inte av att ensidigt tilifredsstälia universitetsklini-
30314: besättas med läkare som fått sin utbildning där           kernas behov och målsättningar.
30315: och som kunnat tala svenska.                                 Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30316:     Man kan starkt ifrågasätta om det gagnar              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30317: utbildningen att förkorta den praktiska utbild-           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30318: ningen på centralsjukhusen på detta sätt. Om              följande spörsmål:
30319: eventuella förbättringar ansetts nödvändiga, bor-                    Är Regeringen medveten om de svårig-
30320: de de hellre ha företagits på centralsjukhusen. På                heter som stadgandena i förordningen
30321: så sätt hade man varken äventyrat utbildningens                   om specialläkarexamen (691195) förorsa-
30322: kvalitet eller standarden på vården på cent-                      kar centralsjukhusen och
30323: ralsjukhusen.                                                        är Regeringen beredd att medverka tili
30324:     För ett närmande melian universitetscentral-                  en sådan segmenterad utbildning att
30325: sjukhusen och centralsjukhusen kunde blockmo-                     t.ex. två år av specialiseringstiden åter
30326: delier för utbildningen skapas. En viss tid av                    skulie avdelas för studier vid centralsjuk-
30327: specialiseringen kunde ske regionvis elier inom                   husen?
30328: 
30329:      Helsingfors den 16 juni 1987
30330: 
30331:                        Håkan Nordman                                Ole Wasz-Höckert
30332: 
30333: 
30334: 
30335: 
30336: 270745N
30337: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 175
30338: 
30339: Kirjallinen kysymys n:o 175                                                                    Suomenno
30340: 
30341: 
30342: 
30343: 
30344:                                    Nordman ym.: Keskussairaaloiden osuudesta erikoislääkärikoulu
30345:                                      tuksessa
30346: 
30347: 
30348:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30349: 
30350:    Erikoislääkärin tutkinnosta annettu asetus          löin yhteinen assistenttien valinta. Tällainen alu
30351: (691/85), joka tuli voimaan 1 päivänä elokuuta         eittain tapahtuva tulevien erikoislääkäreiden rek
30352: 1986, vähentää keskussairaaloiden osuutta koulu-       rytointi helpottaisi virkojen täyttämistä eri puoli!
30353: tuksessa. Erikoistumisaika, jonka tulevat erikois-     la maata.
30354: lääkärit voivat laskea hyväkseen, vähenee pää-            Ruotsinkielinen keskussairaaloissa annettav
30355: sääntöisesti kahdesta vuodesta yhteen vuoteen tai      erikoistumiskoulutus tulisi kytkeä Helsingin yli
30356: häviää kokonaan. Vastaavasti tämä koulutus kes-        opistollisen keskussairaalan IV sisätautien klini
30357: kitetään lääketieteellisiin tiedekuntiin ja yliopis-   kan, IV kirurgisen klinikan ja II lastentautiel
30358: tollisiin keskussairaaloihin.                          klinikan yhteyteen.
30359:    Rajoitettu mahdollisuus erikoistumiskoulutuk-          Erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa on ol
30360: sen antamiseen on ollut erityisen arvokasta ruot-      tava keskeisenä pyrkimys koko sairaanhoido1
30361: sinkielisten ja kaksikielisten seutujen keskussai-     hyödyntämiseen eikä yksipuolisesti yliopistollis
30362: raaloille, koska suuri osa näiden erikoislääkärin      ten klinikoiden tarpeiden ja tavoitteiden tyydyt
30363: viroista on voitu täyttää täällä koulutuksensa         tämiseen.
30364: saaneilla lääkäreillä, jotka ovat osanneet puhua          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
30365: ruotsia.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
30366:    Voidaankin kysyä, onko koulutuksen kannalta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
30367: hyödyllistä lyhentää käytännön koulutusta kes-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30368: kussairaaloissa tällä tavoin. Jos mahdollisia paran-              Onko Hallitus tietoinen niistä vaikeuk
30369: nuksia pidetään välttämättöminä, ne olisi mie-                 sista, joita uudet erikoislääkärin tutkin
30370: luummin pitänyt tehdä keskussairaaloissa. Tällä                nosta annetun asetuksen (691/85) mukai
30371: tavoin ei olisi vaarannettu koulutuksen laatua                 set määräykset aiheuttavat keskussairaa
30372: eikä keskussairaaloissa annettavan hoidon tasoa.               loille ja
30373:    Yliopistollisten keskussairaaloiden ja keskussai-              onko Hallitus valmis myötävaikutta
30374: raaloiden lähentämiseksi voitaisiin koulutuksessa              maan sellaiseen lohkoittain tapahtuvaa!
30375: luoda ns. lohkomalleja. Tietty aika erikoistumi-               koulutukseen, jossa esimerkiksi kaks
30376: sesta tapahtuisi alueittain tai ns. miljoonapiirissä           vuotta erikoistumisajasta jälleen tapahtui
30377: kussakin keskussairaalassa. Lähtökohtana olisi täl-            si keskussairaaloissa?
30378: 
30379:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1987
30380: 
30381:                       Håkan Nordman                              Ole Wasz-Höckert
30382:                                         1987 vp. -      KK n:o 175                                          3
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 
30387:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30388: 
30389:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           erikoiskoulutus tulisi voida suorittaa näissä. Kou-
30390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lutukseen voi sisältyä 1-2 vuotta palvelua muus-
30391: olette 16 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-          sa kuin yliopistollisessa sairaalassa tai laitoksessa.
30392: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Suosituksissa todetaan, että myös tämä palvelu
30393: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         on suoritettava lääkintöhallituksen hyväksymässä
30394: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-           koulutusvirassa ja myös tältä osin koulutusta
30395: sesta kysymyksestä n:o 175:                             valvovat yliopistot.
30396:                                                            Opetusministeriön erikoiskoulutuksen suoritta-
30397:            Onko Hallitus tietoinen niistä vaikeuk-
30398:                                                         mista koskevan suosituksen pohjana ovat olleet
30399:         sista, joita uudet erikoislääkärin tutkin-
30400:                                                         lääkäreiden spesialiteettineuvottelukunnan vuo-
30401:         nosta annetun asetuksen (691185) mukai-         teen 1988 voimassa olevat erikoiskoulutuksen
30402:         set määräykset aiheuttavat keskussairaa-        suorittamista koskevat määräykset ja tältä pohjal-
30403:         loille ja
30404:                                                         ta muotoutunut käytäntö. Spesialiteettineuvotte-
30405:            onko Hallitus valmis myötävaikutta-          lukunnan vahvistamat määräykset lähtevät siitä,
30406:         maan sellaiseen lohkoittain tapahtuvaan         että erikoistuvan lääkärin tulee palvella yliopis-
30407:         koulutukseen, jossa esimerkiksi kaksi           tollisessa keskussairaalassa 1-2 vuotta. Erikois-
30408:         vuotta erikoistumisajasta jälleen tapahtui-     lääkärikoulutuksen valmistelutyön yhteydessä
30409:         si keskussairaaloissa?                          tehdyn selvityksen mukaan monilla lääketieteen
30410:                                                         erikoisaloilla tosiasiallinen keskimääräinen yli-
30411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           opistosairaalan osuus oli yli kolme vuotta. Keski-
30412: seuraavaa:                                              arvo kaikilla sairaalaspesialiteeteilla oli kaksi
30413:    Elokuun 1 päivänä 1986 voimaan tulleen eri-          vuotta kahdeksan kuukautta. Erikoislääkärikou-
30414: koislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen mu-          lutuksen käytännön palvelun järjestämistä koske-
30415: kaan erikoislääkärikoulutus siirtyy asteittain ter-     vat opetusministeriön suositukset eivät näin ollen
30416: veysviranomaisten vastuulta yliopistojen lääketie-      merkitse muutosta jo useita vuosia vallinneeseen
30417: teellisten koulutusyksikköjen vastuulle. Asetuk-        tilanteeseen.
30418: sen mukaan lääkärin tulee erikoislääkärin tutkin-          Koulutusviroista päättää lääkintöhallitus, joka
30419: non suorittamiseksi palvella vähintään neljä vuot-      on 30.7.1986 antanut asiasta tutkintoasetuksen
30420: ta lääkintöhallituksen hyväksymässä erikoistumis-       edellyttämän päätöksen. Päätöksessään lääkintö-
30421: virassa. Tutkintoasetukseen ei sisälly tarkempia        hallitus on lähtenyt siitä, että erikoistumisvirat
30422: määräyksiä erikoistumisviroissa tapahtuvasta kou-       ovat toistaiseksi samat kuin vanhassa erikoistu-
30423: lutuksesta eli siitä, suoritetaanko erikoistumis-       miskoulutuksessa olevat virat. Koulutusvirkoja
30424: koulutukseen liittyvä käytännön palvelu yliopis-        koskeva selvitys on kuitenkin parhaillaan lääkin-
30425: tollisissa keskussairaaloissa vai jossakin muualla.     töhallituksessa valmisteilla, ja tässä yhteydessä
30426: Erikoistumiskoulutuksen käytännön palvelun tar-         tullaan erityisesti selvittämään koulutusvirkojen
30427: kempi määrittely jäi opetus- ja terveysviranomais-      jakautuminen yliopistojen keskussairaaloiden ja
30428: ten sekä yliopistojen koulutusyksikköjen tehtä-         muiden tahojen kesken.
30429: väksi.                                                     Uuden tutkintoasetuksen mukainen koulutus
30430:    Opetusministeriö antoi 14.7.1986 erikoislääkä-       aloitettiin 1.8.1986, ja tällöin uuteen erikoislää-
30431: rikoulutuksen järjestämistä koskevat suositukset        kärikoulutukseen voivat pääasiassa hakeutua vain
30432: yliopistoille. Suositukset pohjautuvat laajaan ter-     edellä mainitun ajankohdan jälkeen laillistetut
30433: veysviranomaisten, yliopistojen, alan asiantunti-       lääkärit. Näin ollen ei uudesta koulutuksesta ole
30434: joiden ja järjestöjen kanssa tehtyyn valmistelutyö-     vielä käytettävissä riittävästi kokemuksia, jotta
30435: hön. Suositukset lähtevät siitä, että tärkeimpiä        petusteltuja johtopäätöksiä mahdollisista muu-
30436: erikoiskoulutusyksiköitä ovat edelleen yliopistol-      tostarpeista voitaisiin tehdä.
30437: liset keskussairaalat ja yliopistojen kliinisteoreet-      Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
30438: tiset laitokset. Eräillä aloilla koko neljän vuoden     erikoislääkärikoulutusta koskeva asetus sekä lää-
30439: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 175
30440: 
30441: kintöhallituksen ja opetusministeriön päätökset       tuksen toteuttamista tullaan kiinteästi seuraa-
30442: antavat yliopistoille joustavat puitteet koulutuk-    maan ja tarvittaessa muuttamaan käytäntöä
30443: sen toteuttamiseksi. Asetus ei aseta esteitä koulu-   maamme terveydenhuollon tavoitteiden edellyt-
30444: tuksen järjestämiselle myös muissa kuin yliopis-      tämällä tavalla.
30445: tollisissa keskussairaaloissa. Erikoislääkärikoulu-
30446: 
30447:     Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1987
30448: 
30449:                                                                    Opetusministeri Chnstoffer Taxell
30450:                                       1987 vp. -      KK n:o 175                                         5
30451: 
30452: 
30453: 
30454: 
30455:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30456: 
30457:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         teoretiska institutioner. På vissa områden borde
30458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         hela den fyraåriga specialutbildningen kunna
30459: av den 16 juni 1987 tili vederbörande medlem av       anordnas vid dessa. I utbildningen kan ingå 1-2
30460: statsrådet översänt en avskrift av följande av        års tjänstgöring vid annan inrättning än vid
30461: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteckna-          universitetscentralsjukhus eller institution. I re-
30462: de spörsmål nr 17 5:                                  kommendationerna konstateras att även denna
30463:                                                       tjänstgöring skall utföras i utbildningstjänst god-
30464:           Är Regeringen medveten om de svårig-        känd av medicinalstyrelsen och även för denna
30465:        heter som stadgandena i förordningen           del övervakas utbildningen av universiteten.
30466:        om specialläkarexamen (691/85) förorsa-
30467:        kar centralsjukhusen och                          Som grund för rekommendationerna har legat
30468:           är Regeringen beredd att medverka tili      de direktiv som läkarnas specialitetsdelegation
30469:        en sådan segmenterad utbildning att            utfärdat angående genomgående av specialut-
30470:        t.ex. två år av specialiseringstiden åter      bildning och vilka är i kraft tili 1988. Som grund
30471:        skulle avdelas för studier vid centralsjuk-    har även legat den praxis som utformats De
30472:        husen?                                         direktiv som fastställts av specialitetsdelegationen
30473:                                                       utgår från att läkare som specialiserar sig skall
30474:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     tjänstgöra vid ett universitetscentralsjukhus 1-2
30475:                                                       år. Enligt en utredning som gjorts i samband
30476: följande:
30477:                                                       med förberedelsearbetet av specialläkarutbild-
30478:    Enligt förordningen om specialläkarexamen          ning omfattade den faktiska genomsnittliga an-
30479: som trädde i kraft den 1 augusti 1986 övergår         delen studier vid universitetssjukhus över tre år
30480: ansvaret för specialläkarutbildning gradvis från      på många medicinska specialområden. Genom-
30481: hälsovårdsmyndigheterna tili de medicinska ut-        snittet för alla sjukhusspecialiteter var två år åtta
30482: bildningsenheterna vid universiteten. Enligt          månader. Undervisningsministeriets rekommen-
30483: förordningen skallläkare för att avlägga speciallä-   dationer angående arrangerande av praktiktjänst
30484: karexamen tjänstgöra minst fyra år i specialise-      i samband med specialläkarutbildning innebär
30485: ringstjänst, godkänd av medicinalstyrelsen. I exa-    sålunda ingen förändring i den situation som rått
30486: mensförordningen ingår inga närmare stadgan-          redan i flere år.
30487: den om utbildningen i specialiserings-tjänsten,
30488: d.v.s. om utövandet av praktiktjänsten i sam-            Medicinalstyrelsen fattar beslut om utbild-
30489: band med specialiseringsutbildningen sker vid         ningstjänsterna och den har den 30.7.1986 utfär-
30490: universitetens centralsjukhus eller annorstädes.      dat beslut i ärendet i enlighet med examensför-
30491: Att utfärda närmare bestämmelser om praktik-          ordningen. I sitt beslut har medicinalstyrelsen
30492: tjänst i samband med specialiseringsutbildning        utgått från att specialiseringstjänsterna tillsvidare
30493: överläts på undervisnings- och hälsovårdsmyndig-      är samma tjänster som i den gamla specialise-
30494: heterna samt på universitetens utbildningsenhe-       ringsutbildningen. En utredning om utbild-
30495:                                                       ningstjänsterna är dock som bäst under arbete
30496: ter.
30497:                                                       vid medicinalstyrelsen och i detta sammanhang
30498:    Undervisningsministeriet     utfärdade      den    skall man speciellt utreda fördelningen av utbild-
30499: 14.7.1986 rekommendationer tili universiteten
30500:                                                       ningstjänsterna mellan universitetens centralsjuk-
30501: angående arrangerande av specialläkarutbild-          hus och andra instanser.
30502: ning. Rekommendationerna baserade sig på ett
30503: omfattande förberedelsearbete som utförts av            Utbildningen enligt den nya examensförord-
30504: hälsovårdsmyndigheterna, universiteten samt ex-       ningen påbörjades 1.8.1986 och härvid kan i
30505: perter och organisationer på området. Rekom-          huvudsak endast läkare, som legitimerats efter
30506: mendationerna utgår från att de viktigaste speci-     nämnda tidpunkt, söka sig tili den nya speciallä-
30507: alutbildningsenheterna fortfarande är universi-       karutbildningen. Sålunda saknas ännu tillräckli-
30508: tetscentralsjukhusen och universitetens klinisk-      ga erfarenheter av den nya utbildningen för att
30509: 6                                  1987 vp. -     KK n:o 175
30510: 
30511: man skall kunna dra motiverade slutsatser om      ställer inga hinder för att ordna utbildningen
30512: möjliga behov av förändringar.                    även vid andra instanser än vid universitetscen-
30513:    Det kan på basen av ovannämnda konstateras     tralsjukhusen. Man kommer intimt att följa med
30514: att förordningen om specialläkarutbildning samt   förverkligandet av specialläkarutbildningen och
30515: medicinalstyrelsen och undervisningsministeriet   vid behov ändra det att motsvara målen för vårt
30516: ger universiteten möjligheter att genomföra ut-   lands hälsovård.
30517: bildningen under smidiga former. Förordningen
30518: 
30519:     Helsingfors den 29 juli 1987
30520: 
30521:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
30522:                                                1987 vp.
30523: 
30524: Skriftligt spörsmål nr 176
30525: 
30526: 
30527: 
30528: 
30529:                                   Wasz-Höckert: Om ändring av förbindelsebåten ms Haruns tidta-
30530:                                     bell i Åbolands skärgård
30531: 
30532: 
30533:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30534: 
30535:    Förbindelsebåtstrafiken i Nagu från Pärnäs tili      För att underlätta boendet har staten redan
30536: Utö med ms Harun är av central betydelse för         gjort en hei rad förbättringar i den unika åbo-
30537: utskärsborna men även för sjöbevaknings- och         ländska yttre skärgården. En åtgärd för att tili-
30538: militärpersonal. Person- och varutransporten är      mötesgå befolkningens önskemål angående ms
30539: dessutom vital för de talrika sommargäster som       Haruns tidtabeli bör därför kunna förutsättas.
30540: bebor eller besöker den yttre skärgården i Nagu         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30541: kommun.                                              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30542:    För att säkra födoämnenas användbarhet och        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
30543: underlätta varutransporten har skärgårdsborna        följande spörsmål:
30544: föreslagit sådan ändring i ms Haruns tidtabeli att
30545: förbindelsebåten en dag i veckan, - åtminstone                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
30546: under den varma årstiden - skulie anlöpa Åbo.               för att förbättra förbindelsebåten ms Ha-
30547: Detta har av myndigheterna icke beaktats, trots             runs tidtabeli i Åbolands yttre skärgård?
30548: upprepade framstäliningar från skärgårdsbefolk-
30549: ningens sida.
30550:      Helsingfors den 22 juni 1987
30551: 
30552:                                           Ole Wasz-Höckert
30553: 
30554: 
30555: 
30556: 
30557: 2707431
30558: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 176
30559: 
30560: Kirjallinen kysymys n:o 176                                                                  Suomennos
30561: 
30562: 
30563: 
30564: 
30565:                                     Wasz-Höckert: Yhteysalus ms Harunin aikataulun muuttamisesta
30566:                                       Turunmaan saanstossa
30567: 
30568: 
30569:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30570: 
30571:    Yhteysalusliikenteellä Nauvossa Pärnäisistä             Asumisen helpottamiseksi valtio on jo tehnyt
30572: Utöhön ms Harunilla on keskeinen merkitys               joukon parannuksia ainutlaatuisessa Turunmaan
30573: saaristolaisten lisäksi myös merivartiosto- ja soti-    ulkosaaristossa. Tämän vuoksi voidaankin edel-
30574: lashenkilöstölle. Henkilö- ja tavarakuljetukset         lyttää toimenpiteitä saaristolaisten ms Harunin
30575: ovat lisäksi elintärkeitä lukuisille Nauvon kunnan      aikataulua koskevien toiveiden osalta.
30576: ulkosaaristossa asuville tai siellä käyville kesävie-
30577: raille.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30578:                                                         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30579:    Ravintoaineiden käytettävyyden varmistami-
30580:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30581: seksi ja tavaroiden kuljetuksen helpottamiseksi         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30582: Saaristolaiset ovat ehdottaneet ms Harunin aika-
30583: taulua muutettavaksi siten, että yhteysalus poik-
30584: keaisi yhtenä päivänä viikossa Turkuun -- aina-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30585: kin lämpimänä vuodenaikana. Saaristolaisten                    ryhtyä parantaakseen yhteysalus ms Haru-
30586: toistuvista esityksistä huolimatta viranomaiset ei-            nin aikataulua Turunmaan ulkosaaristos-
30587: vät ole ottaneet tätä huomioon.                                sa?
30588: 
30589:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1987
30590: 
30591:                                             Ole Wasz-Höckert
30592:                                        1987 vp. -      KK n:o 176                                         3
30593: 
30594: 
30595: 
30596: 
30597:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30598: 
30599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          näiden tavoitteiden saavuttamiselta. Kun lisäksi
30600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Nauvon saarten välille rakennettiin silta ja !ossi-
30601: olette 22 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-         yhteyksiä Paraisten ja Nauvon välillä parannet-
30602: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tiin, lyheni matkustusaika linja-autolla Turusta
30603: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Wasz-        Pärnäisiin 1, 5 tuntiin. Ms Harunin kulkuaika
30604: Höckertin kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:          Turusta Pärnäisiin on 3 tuntia.
30605:                                                           Suurempien tavaramäärien kuljettaminen ta-
30606:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        pahtuu Turusta saaristotietä pitkin Pärnäisten
30607:         ryhtyä parantaakseen yhteysalus ms Haru-       kautta Houtskariin ja Korppooseen. Koska Pär-
30608:         nin aikataulua Turunmaan ulkosaaristos-        näisiin on rakennettu tavaroiden säilytystilat,
30609:         sa?                                            voidaan myös Utön reitin kuljetustarpeet hoitaa
30610:                                                        tätä kautta. Matkustajien odotustilat ja tavaroi-
30611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den säilytystilat ovat tosin tilapäisiä, mutta lopul-
30612: ti seuraavaa:                                          listen tilojen on tarkoitus valmistua vuoden 1988
30613:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamien,        aikana, jolloin myös uusi laituri ms Harunia
30614: saariston liikenneoloja selvittäneiden työryhmien      varten valmistuu. Samassa yhteydessä postilaitos
30615: selvitykset vuosilta 1976 ja 1981 suosiuivat uu-       s~~rtää toimipisteensä Nauvon Mattnäsistä Pärnäi-
30616: den yhteysaluksen hankkimista Utön reitille, lii-      sun.
30617: kenteen rajaamista aikaisemmasta Turun-Pär-               Ms Harunin nykyinen reitti ja aikataulu on
30618: näisten-Utön reitistä pelkästään Pärnäisten-           saanut myös arvostelua osakseen. Muun muassa
30619: Utön välille sekä matkustaja- ja tavaraterminaalin     on esitetty, että nykyistä reittiä ja aikataulua
30620: rakentamista Pärnäisiin.                               muutettaisiin siten, että alus poikkeaisi yhtenä
30621:    Utön reitille suunniteltu ms. Harun asetettiin      päivänä viikossa Turkuun. Ehdotettu muutos
30622: liikenteeseen 1.6.1986. Samalla rakennettiin Pär-      johtaisi siihen, että työaikalain puitteissa toimien
30623: näisiin tilapäiset matkustajien odotustilat sekä       yhteysaluksen vuoroja Utön puoleisessa päässä
30624: tavaroiden säilytystilat, joissa myös on kylmä- ja     jouduttaisiin supistamaan nykyisestä. Kun lisäksi
30625: pakastetilat elintarvikkeille. Pärnäisten-Turun        otetaan huomioon, että matkustusaika linja-
30626: osuus poistettiin ja aikataulu laadittiin Pärnäis-     autolla Pärnäisistä Turkuun on vain puolet vas-
30627: ten-Utön osuudelle neuvottelemalla siitä ensin         taavasta yhteysaluksen käyttämästä ajasta ja lo-
30628: mm. kuntien, postin ja puolustuslaitoksen edus-        pulliset matkustajien odotustilat ja tavaroiden
30629: tajien kanssa.                                         kylmäsäilytystilat valmistunevat Pärnäisiin vuo-
30630:    Suunniteltaessa ms Harunin reittiä ja aikatau-      den 1988 aikana, ei ehdotettua muutosta aina-
30631: lua pyrittiin Saaristolaisia mahdollisimman hyvin      kaan tässä vaiheessa ole perusteltua toteuttaa.
30632: palvelevaan lopputulokseen siten, että aluksen         Toistaiseksi tulisi seurata liikenneyhteyksien ke-
30633: tulo- ja lähtöajat Pärnäisissä kytkeytyisivät linja-   hittymistä ja tehdä myöhemmässä vaiheessa, jos
30634: autoliikenteen aikatauluihin ja mahdollistaisivat      aihetta siihen ilmenee, yhteysaluksen aikatau-
30635: myös riittävän asioimisajan kuntakeskuksissa.          luun eri osapuolia tyydyttävät ja kokonaisuuden
30636: Pärnäisten-Turun reittiosuus on niin pitkä ja          kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiset
30637: aikaa vievä, että sen ajaminen olisi vienyt pohjan     muutokset.
30638: 
30639:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1987
30640: 
30641:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
30642: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 176
30643: 
30644: 
30645: 
30646: 
30647:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30648: 
30649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att den skulle ha gjort det omöjligt att uppnå
30650: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dessa målsättningar. Då man dessutom byggde
30651: den 22 juni 1987 tili vederbörande medlem av           en bro mellan öarna i Nagu, och förbättrade
30652: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      färjförbindelserna mellan Pargas och. Nagu,
30653: dagsman W asz-Höckert undertecknade spörsmål           förkortades resetiden med buss från Abo tili
30654: nr 176:                                                Pärnäs tili 1, 5 timmar. För ms Harun tar det 3
30655:                                                        timmar att gå från Åbo tili Pärnäs.
30656:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
30657:         för att förbättra förbindelsebåten ms Ha-         Transporten av stö.rre varumängder sker längs
30658:         runs tidtabell i Åbolands yttre skärgård?      skärgårdsvägen från Abo via Pärnäs tili Houtskär
30659:                                                        och Korpo. Eftersom uppbevaringsrum för gods
30660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har byggts i Pärnäs, kan också transportbehoven
30661: anföra följande:                                       längs Utö-rutten skötas härvia. Väntrummena för
30662:                                                        passagerare och uppbevaringsrummen för gods är
30663:     De av handels- och industriministeriet tillsatta
30664:                                                        visserligen tillfälliga, men de slutgiltiga lokalite-
30665: arbetsgrupperna för utredning av trafikförhållan-
30666: dena i skärgården rekommenderade i sina utred-         terna skall bli klara under år 1988, då också en
30667:                                                        ny brygga för ms Harun blir klar. I samband med
30668: ningar åren 1976 och 1981 att en ny förbindel-
30669:                                                        detta flyttar postverket sin verksamhetsenhet från
30670: sebåt skulle skaffas för rutten tili Utö, att trafi-
30671:                                                        Mattnäs i Nagu tili Pärnäs.
30672: ken skulle begränsas från den tidigare rutten
30673: Åbo-Pärnäs-Utö tili enbart Pärnäs-Utö samt att            Ms Haruns nuvarande rutt och tidtabell har
30674: en passagerar- och godsterminal skulle byggas i        också kritiserats. Bland annat har det föreslagits
30675: Pärnäs.                                                att den nuvarande rutten och tidtabellen skulle
30676:     Den för Utö-rutten planerade ms Harun sattes       ~ndras så att båten en dag i veckan skulle anlöpa
30677: i trafik 1.6.1986. Samtidigt byggdes i Pärnäs          Abo. Den föreslagna ändringen skulle leda tili
30678: tillfälliga väntrum för passagerare samt uppbe-        att man blev tvungen att minska på förbindelse-
30679: varingsrum för gods, där det också finns .kyl- och     båtens turer i Utö-ändan av rutten från det
30680: frysrum för livsmedel. Sträckan Pärnäs-Abo slo-        nuvarande, på grund av arbetstidslagen. Då man
30681: pades, och en tidtabell för Pärnäs-Utö gjordes         dessutom beaktar att resetiden från Pärnäs tili
30682: upp sedan man hade förhandlat med represen-            Åbo är bara hälften av den tid det tar för
30683: tanter för bl.a. kommunerna, posten och                förbindelsebåten och att de slutliga väntrummen
30684: försvarsmakten.                                        för passagerare och kylrummen för gods i Pärnäs
30685:    Då rutten och tidtabellen för ms Harun plane-       borde bli klara år 1988, är det åtminstone i detta
30686: rades strävade man tili ett slutresultat som så väl    skede inte motiverat att genomföra den föreslag-
30687: som möjligt skulle betjäna skärgårdsborna på så        na ändringen. Tills vidare bör man följa med hur
30688: sätt att båtens ankomst- och avgångstider i Pär-       trafikförbindelserna utvecklas och i ett senare
30689: näs skulle vara kombinerade med busstrafikens          skede, om det är nödvändigt, göra ändringar i
30690: tidtabeller och även ge tillräckligt med tid för       förbindelsebåtens tidtabell på ett sätt som till-
30691: uträttandet av ärenden i kommuncentrumen.              fredsställer de olika parterna och som med tanke
30692: Sträckan Pärnäs-Åbo är så lång och tidskrävande        på helheten är så ändamålsenligt som möjligt.
30693: 
30694:      Helsingfors den 28 juli 1987
30695: 
30696:                                                                              Minister Pekka Vennamo
30697:                                                  1987 vp.
30698: 
30699: Kirjallinen kysymys n:o 177
30700: 
30701: 
30702: 
30703: 
30704:                                    Pulliainen ym.: Haapaveden turvevoimalan jäähdytysvesien ympä-
30705:                                       ristöhaittojen estämisestä
30706: 
30707: 
30708:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30709: 
30710:    Vastatessaan eduskunnan kyselytunnilla Pudas-       Kalojen kutu on veden lämpötilasta riippuvai-
30711: järven turvevoimalaa koskeviin kysymyksiin             nen. Kaloja pienempiin veden eliöstöihin kohon-
30712: kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suom~nen          neet lämpötilat vaikuttavat vaihtelevin tavoin.
30713: ilmoitti olevansa sitä mieltä, että lauhdevotma-       Yleensä muutokset yhdellä trofiatasolla vaikutta-
30714: loissa tulee energia käyttää mahdollisimman tar-       vat myös sen yläpuolella oleviin trofiatasoihin.
30715: koin hyväksi. Pudasjärven turvevoimalan osalta            Näiden biologisten ja fysikaalisten vaikutusten
30716: tarkan vastauksen antaminen oli kuitenkin minis-       taustalla on pelkkä tuhlaus, kun lämpöä ei
30717: terin mukaan tuolloin vielä liian aikaista.            käytetä hyödyksi vaan jopa vahingoksi. Ensisijais-
30718:    Erään toisen turvevoimalan, nimittäin Haapa-        ta olisikin, että pikaisesti selvitettäisiin, kuinka
30719: veden turvevoimalan, osalta yksityiskohtaisen          nyt hyödyntämättä jäävä lämpö hyödynnettäi-
30720: vastauksen pitää olla valmiina, sillä sitä jo raken-   siin. Tähänhän ministeri Ilkka Suominenkin il-
30721: netaan. Itse laitosratkaisu on traditionaalinen eli    moitti eduskunnassa pyrkivänsä.
30722: se pystyy käyttämään hyväkseen vain kolmasosan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30723: turpeen energiasta. Muu on laitoksen ulkopuolel-
30724:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30725: la ympäristöongelma.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30726:    IVOn omien ilmoitusten mukaan läheisen              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30727: Haapajärven lämpötila tulee turvevoimalaitoksen
30728: jäähdytysvesien laskun vuoksi nousemaan asteesta                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30729:  useisiin asteisiin vuodenajasta riippuen. Sekä                siin Haapaveden turvevoimalan tuotta-
30730: kesäisellä että talvisella vesistön lämpötilan nou-            man lämmön hyväksikäyttämiseksi mah-
30731: sulla on biologisia ja fysikaalisia seuraamuksia.              dollisimman tarkasti ja siten jäähdytysve-
30732:    Talvella lämmitetyssä vedessä on sulia alueita.             sien ympäristölle aiheuttamien haittojen
30733: Eliöstöön vaikutukset ovat kaikkein suurimmat.                 ennaltaestämiseksi?
30734: 
30735:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
30736: 
30737:                       Erkki Pulliainen                          Osmo Soininvaara
30738: 
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 270735C
30743: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 177
30744: 
30745: 
30746: 
30747: 
30748:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30749: 
30750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Jäähdytysvesi on tarkoitus ottaa Pyhäjoesta j:
30751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         palauttaa Haapajärveen.
30752: olette 26 päivänä kesäkuuta 1987 päivätyn kir-            Turvevoimalaitoksen sijoittamiseen Haapave
30753: jeenne n:o 754 ohella toimittanut valtioneuvos-       delle ovat vaikuttaneet useat eri seikat. Perus
30754: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     edellytyksenä on kuitenkin ollut riittävien käytet
30755: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tävissä olevien suurtuotantokelpoisten suovarojer
30756: sesta kysymyksestä n:o 177:                           sijainti laitoksen läheisyydessä. Yhdistetyn säh
30757:                                                        kön ja lämmön tuotannon perusedellytys, riittäv:
30758:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lämpökuorma läheisessä taajamassa tai teolli
30759:         siin Haapaveden turvevoimalan tuotta-         suudessa, ei Haapavedellä sen sijaan täyty. Haa
30760:         man lämmön hyväksikäyttämiseksi mah-           paveden kunnan kaukolämmön tarve on lähitule
30761:         dollisimman tarkasti ja siten jäähdytysve-    vaisuudessa noin 10 MW:n luokkaa. Runsaast
30762:         sien ympäristölle aiheuttamien haittojen      energiaa kuluttavaa teollisuutta ei Haapavedelli
30763:         ennaltaestämiseksi?                           ole.
30764:                                                           Haapaveden turvevoimalan tuottaman läm
30765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mön hyväksikäyttämistä on selvitetty usealla er
30766: seuraavaa:                                             taholla. Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoi
30767:    Valtioneuvosto teki marraskuussa 1986 peri-         tuksella on meneillään tutkimus, jossa selvitetäär
30768: aatepäätöksen 1990-luvun alkupuolen sähkö-            eri vaihtoehtoja voimalaitoksen jätelämmön hyö
30769: huollon turvaamisesta. Päätöksen mukaan etusi-        dyntämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään eri vaih
30770: jalla sähkön tuotantokapasiteetin lisäämisessä         toehtojen teknisiä ratkaisuja, kustannuksia j:
30771: ovat yhdistetyt sähkön ja lämmön tuotannon             kaupallisia toteutumismahdollisuuksia yhteistyös
30772: laitokset. Näitä voidaan 1990-luvun puoliväliin       sä Haapaveden kunnan kanssa. Tutkittavia vaih
30773: mennessä rakentaa noin 1 100 megawatin verran.         toehtoja ovat mm. kalanviljely, jäteveden puh
30774: Vuosia 1987-1996 koskevaan sähköhuollon run-          distamon toiminnan tehostaminen, lämminvesi
30775: kosuunnitelmaan sisältyvät mm. Seinäjoelle,            kastelu, kasvihuoneet ja kylpylälaitos. Tutkimu:
30776: Kemiin, Mikkeliin ja Ouluun kaavaillut turvetta       valmistuu vielä tämän vuoden aikana, ja ser
30777: käyttävät lämmitysvoimalaitokset. Tarkoituksena        tuloksia voidaan hyödyntää myös myöhemmir
30778: onkin varmistaa kaikkien toteuttamiskelpoisten         Suomeen rakennettavien lauhdutusvoimalaitos·
30779: yhteistuotantolaitosten rakentamisedellytykset.       ten yhteydessä.
30780:    Toteuttamiskelpoisista yhteistuotantolaitoksis-        Haapaveden kunnan toimeksiannosta on teht)
30781: ta saatava sähkön tuotantokapasiteetin lisäys ei      selvitykset laitokselta saatavissa olevan lämmör
30782: kuitenkaan yksin kata arvioitua sähkön kysynnän       hyväksikäyttämisestä. Selvitysten pohjalta or
30783: kasvua. Tämän vuoksi joudutaan rakentamaan             kunnan ja IVOn välillä käyty keskusteluja läm·
30784: myös Haapaveden turvevoimalan kaltaisia lauh-          mön myynnistä. Kunta on jätelämmön lisäks1
30785: dutusvoimalaitoksia. Vastaavanlaista laitosta on      ollut kiinnostunut myös laitokselta saatavissa ole·
30786: kaavailtu Pudasjärvelle 1990-luvun puoliväliin        van vastapainelämmön käyttämisestä.
30787: mennessä. Periaatepäätöksen mukaan lauhdutus-             Yrityksille, jotka siirtyvät käyttämään jäteläm·
30788: voimaa tuotettaisiin turpeen lisäksi kivihiilellä.    pöä, tai joita mahdollisesti perustetaan jäteläm·
30789:    Haapavedelle rakennetaan 150 MW:n sähköte-          pöä hyödyntämään, voi kauppa- ja teollisuusmi·
30790: hoineo lauhdutusvoimalaitos, joka aikataulun          nisteriö myöntää investointiavustuksia. Avustuk·
30791: mukaan valmistuu vuoden 1989 loppuun men-             sia voidaan kotimaisen energian tuotannon j~
30792: nessä. Laitoksen vuotuinen turpeen kulutus on         energiansäästön edistämiseksi annetun lain nojal·
30793: noin 2, 5 milj. kuutiota. Jäähdytysvettä tarvitaan    la myöntää jätelämmön hyödyntämisestä johtu·
30794: noin 5 m 3 / s, ja sen lämpötilan nousu on laitok-    viin investointikustannuksiin.
30795: sella noin 10 oc, kun laitos toimii täydellä              Voimalaitosten jäähdytysvesien vaikutuksista
30796: tehollaan. Tällöin laitokselta siirtyy jäähdytysve-   on runsaasti sekä tutkimuksiin että kokemukseen
30797: siin noin 200 MW:n luokkaa oleva lämpöteho.           perustuvaa tietoa. Haapaveden olosuhteisiin par·
30798:                                       1987 vp. -     KK n:o 177                                       3
30799: 
30800: haiten soveltuvan jäähdytysveden otto- ja purku-      den purkauspaikan läheisyydessä. Järven jäätilan-
30801: ratkaisun löytämiseksi on IVOn toimesta tehty         ne tulee luonnollisesti heikentymään.
30802: laajat selvitykset. Vesistön osalta on tutkittu          Etukäteisarvioiden perusteella jäähdytysvesien
30803: hydrologiaa, lämpötaloutta ja jääolosuhteita sekä     johtaminen Haapajärveen tulee talvella paranta-
30804: veden laatua, biologiaa ja kalataloutta. Voimalai-    maan syvänteiden veden vaihtuvuutta ja siten
30805: toksen jäähdytysjärjestelmä on suunniteltu laajo-     alusveden happitilannetta, millä on edullinen
30806: jen mallikokeiden perusteella.                        vaikutus järven tilaan. Nykyisellään Haapajärven
30807:    Tehtyjen selvitysten mukaan lauhdutusvoima-        veden vaihtuminen on melko heikkoa, mikä
30808: laitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman, vesistössä     näkyy ajoittaisena happitilanteen heikentymise-
30809: enimmillään muutaman asteen lämpötilannou-            nä. Jäähdytysjärjestelmän suunnittelussa on kiin-
30810: sun, ei ole Suomen oloissa todettu aiheuttavan        nitetty huomiota veden vaihtuvuuden paranta-
30811: haittaa eliöstössä. Vuodenaikojen vaihtumisen         miseen.
30812: vaikutus säilyy, eikä merkittäviä muutoksia eliö-       Jäähdytysvesien ottamiselle ja vesistöön palaut-
30813: lajien valtasuhteissa sen paremmin kuin eri tro-      tamiselle on haettava vesioikeuden lupa. Tässä
30814: fiatasoillakaan ole voitu havaita. Tutkimusten        yhteydessä suunnitelmat tarkistetaan ja määrä-
30815: mukaan Haapajärven lämpötila nousee enimmil-          tään, millä ehdoin lupa jäähdytysveden johtami-
30816: lään muutamalla asteella pääasiassa jäähdytysve-      seen voidaan myöntää.
30817: 
30818:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
30819: 
30820:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri likka Suominen
30821: 4                                      1987 vp. -- KJC n:o 177
30822: 
30823: 
30824: 
30825: 
30826:                                 Till Riksdagens Herr Talman
30827: 
30828:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har man för avsikt att ta ur Pyhäjoki och släppa
30829: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ut i Haapajärvi.
30830: 754 av den 26 juni 1987 till vederbörande                Flera olika faktorer har gjort att man har
30831: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    beslutat placera torvkraftverket i Haapavesi.
30832: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade         Grundförutsättningen är emellertid att tillräck-
30833: spörsmål nr 177:                                      ligt med myrar som duger till starproduktion
30834:                                                       skall stå till förfogande i närheten av verket. Den
30835:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30836:                                                       grundläggande förutsättningen för en kombine-
30837:         att i så hög grad som möjligt utnyttja den
30838:                                                       rad produktion av el och värme, tillräcklig vär-
30839:         värme som torvkraftverket i Haapavesi
30840:                                                       mebelastning inom en tätort eller industri i
30841:         producerar, och därmed på förhand för-        närheten, uppfylls emellertid inte i Haapavesi.
30842:         hindra de olägenheter som kylvattnet
30843:                                                       Haapavesi kommuns behov av fjärrvärme under
30844:         förorsakar miljön?
30845:                                                       den närmaste framtiden är i storleksklassen ca 10
30846:                                                       MW. Någon industri med stor energikonsumtion
30847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       finns inte i Haapavesi.                     -
30848: anföra följande:                                         Möjligheterna att utnyttja den värme som
30849:    Statsrådet fattade i november 1986 ett princip-    torvkraftverket i Haapavesi kommer att produce-
30850: beslut om tryggandet av elförsörjningen under         ra har utretts på flera olika håll. En undersökning
30851: början av 1990-talet. Enligt beslutet kommer          som utreder olika alternativ då det gäller utnytt-
30852: företräde att ges åt sådana kraftverk som produ-      jandet av spillvärme från kraftverket pågår som
30853: cerar både el och värme då produktionskapacite-       bäst och den finansieras av handels- och industri-
30854: ten för el utökas. Dylika kan fram till mitten av     ministeriet. I undersökningen utreds, i samarbete
30855: 1990-talet byggas för 1 100 megawatt. I rampla-       med Haapavesi kommun, tekniska lösningar på,
30856: nen för elförsörjningen under åren 1987--1996         kostnader för och kommersiella möjligheter att
30857: ingår de kraftvärmeverk soro använder torv som        realisera de olika alternativen. De alternativ som
30858: har planerats i bl.a. Seinäjoki, Kemi, St Michel      undersöks är bl. a. fiskodling, effektivering av
30859: och Uleåborg. Avsikten är också att garantera         verksamheten i reningsverket för avfallsvatten,
30860: förutsättningarna för byggandet av alla realiser-     bevattning med varmt vatten, växthus och badin-
30861: bara kraftverk med kombinerad produktion.             rättningar. Undersökningen kommer att bli fär-
30862:    Den ökning av pröduktionskapaciteten på el         dig under detta år, och resultaten av den kan
30863: som erhålls av de samproduktionsverk som är           också utnyttjas i samband med kondenskraftverk
30864: realiserbara täcker emdlertid inte ensamt den         som byggs i Finland vid en senare tidpunkt.
30865: beräknade ökningen i efterfrågan på el. Därför           På uppdrag av Haapavesi kommun har utred-
30866: blir man också tvungen att bygga kondenskraft-        ningar gjorts över möjligheterna att utnyttja den
30867: verk av samma typ som torvkraftverket i Haapa-        värme som fås av verket. På basis av utredningar-
30868: vesi. Ett likadant kraftverk har planerats i Pudas-   na har kommunen och IVO förhandlat om
30869: järvi till mitten av 1990-talet. Enligt principbe-    försäljning av värme. Kommunen har vid sidan
30870: slutet skulle kondenskraft produceras forutom         av spillvärme också varit intresserad av att använ-
30871: med torv också med stenkol.                           da den mottrycksvärme som kan fås från verket.
30872:    I Haapavesi byggs ett kondenskraftverk med            Företag som övergår till att använda spillvär-
30873: en eleffekt på 150 MW och enligt tidtabellen          me, eller som möjligtvis grundas för att utnyttja
30874: kommer detta kraftverk att stå klart i slutet av år   spillvärme, kan beviljas investeringsbidrag av
30875: 1989. Verkets årliga konsumtion ay torv är ca 2,5     handels- och industriministeriet. Med stöd av
30876: milj. kubik. Ca 5 m 3 1s kylvatten behövs och dess    lagen om främjande av inhemsk energiproduk-
30877: temperatur stiger med ca 10 ·c då verket går för      tion och av energisparande kan understöd bevil-
30878: full effekt. Härvid övergår en värmeeffekt på ca      jas för investeringskostnader föranledda av ut-
30879: 200 MW från verket till kylvattnet. Kylvattnet        nyttjandet av spillvärme.
30880:                                       1987 vp. -     KK n:o 177                                          5
30881: 
30882:    Om de inverkningar kraftverkens kylvatten har      iakttas. Enligt undersökningarna stiger tempera-
30883: finns mycket kunskap som baserar sig dels på          turen i Haapajärvi som mest med några grader,
30884: undersökningar dels på erfarenhet. För att hitta      huvudsakligen vid det ställe där kylvattnet släpps
30885: den lösning på upptagning och utpumpning av           ut i sjön. lsläget i sjön kommer naturligtvis att
30886: kylvatten som bäst lämpar sig för förhållandena i     försvagas.
30887: Haapavesi har omfattande utredningar gjorts på            På basis av på förhand gjorda bedömningar
30888: uppdrag av IVO. 1 fråga om vattendraget har           kommer ledandet av kylvattnet ut i Haapajärvi
30889: man undersökt hydrologi, värmehushållning och         vintertid att förbättra vattencirkulationen i
30890: isförhållanden samt kvaliteten på, biologin och       fördjupningarna och sålunda även syretillförseln
30891: fiskehushållningen i vattnet. Kraftverkets avkyl-     tili underskiktet, vilket har en gynnsam inverkan
30892: ningssystem har planerats på basis av omfattande      på situationen i sjön. 1 dagens läge cirkulerar
30893: modellexperiment.                                     vattnet ganska dåligt i Haapajärvi, vilket märks i
30894:    Den temperaturökning i vattendragen på             form av en tidvis förekommande försvagning av
30895: högst några grader som kondenskraftverkets kyl-       syretillförseln. Vid planeringen av avkylningssys-
30896: vatten förorsakar har, enligt de undersökningar       temet har uppmärksamhet fästs vid en förbätt-
30897: man har gjort, inte kunnat konstateras ge upp-        ring av vattencirkulationen.
30898: hov tili olägenheter för organismerna i förhållan-        För att få ta kylvatten och släppa ut det i
30899: dena i Finland. Den inverkan växlingen i årsti-       vattendraget igen måste man ansöka om tillstånd
30900: derna har kvarstår, och inga betydande föränd-        av vattendomstolen. 1 samband med detta juste-
30901: ringar i maktförhållandena mellan organismarter-      ras planerna och fastslås villkoren för att tillstånd
30902: na eller på de olika trofinivåerna har kunnat         att leda kylvatten skall beviljas.
30903: 
30904:      Helsingfors den 22 juli 1987
30905: 
30906:                                                      Handels- och industriminister likka Suominf!n
30907:                                                  1987 vp.
30908: 
30909: Kirjallinen kysymys n:o 178
30910: 
30911: 
30912: 
30913: 
30914:                                     Pulliainen ym.: Riistakarttajärjestelmän käyttöön ottamisesta Suo-
30915:                                        messa
30916: 
30917: 
30918:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30919: 
30920:     Runsaudenvaihtelut ovat tyypillisiä pohjoisille     logien toimesta suurimmassa osassa maata. Kar-
30921: riistakannoille. Ne voivat olla luonteeltaan joko       toituksen tuloksena on voitu merkitä peruskartan
30922: säännöllisiä tai epäsäännöllisiä. Nämä vuodesta         lehdille eri riistalajien eri vuodenaikoina käyttä-
30923: toiseen vaihtelut on pidettävä erossa vuoden            mät alueet. Tietenkään kaikilta maan kolkilta ei
30924: sisällä riistaeläinkannassa tapahtuvasta yksilömää-     ole saatu yhtä luotettavaa tietoa.
30925: rän vaihtelusta (oskillaatiosta). Riistakannan run-        Maan käytön myötä tieto myös muuttuu, joten
30926: saudessa voi tapahtua myös rakennemuutoksia.            tiedoston ajan tasalla pitäminen on jatkuva teh-
30927: Tavallisesti ne ovat vähentymisiä, joiden taustalla     tävä. Paras tulos saadaan, jos kautta koko maan
30928: on joko kannan tappamalla tuhoaminen tai elin-          suoritetaan riistalaskentoja, joihin topografisten
30929: ympäristön muuttaminen ao. riistalajille sopi-          karttojen merkinnät perustuvat.
30930: mattomaksi.                                                Riistan elinympäristöistä laadituilla kartoilla
30931:     Eri riistalajeilla on jo syrjäyttävän kilpailun     on merkitystä, jos maan käytössä hyväksytään
30932: periaatteen perusteella toisistaan ainakin jossain      moninaiskäytön periaate ja jos eri viranomaiset
30933: maarin poikkeavat elinympäristövaatimukset.             veivoitetaan ottamaan ne huomioon erilaisia
30934: Osa riistalajeista kuuluu niihin, jotka vaihtavat       maankäyttösuunnitelmia Jaatiessaan ja suunnitel-
30935: elinympäristöä vuodenaikojen mukaan (esim.              mia käytännössä toteuttaessaan. Norjalaiset tutki-
30936: hirvi). Osa muuttaa osaksi vuotta meiltä pois           jat ovat havainneet, että 'riistakartoilla' on myös
30937: (pääosa vesilinnuista). Kaikissa tapauksissa riista-    psykologinen merkitys. Suunnittelijat ylipäätään
30938: eläinyksilön on löydettävä elämisen mahdollisuus        tukeutuvat mielellään karttoihin ja moniväripai-
30939: vuoden jokaisena päivänä.                               natuksella tuotetut riistakartat kiinnittävät hei-
30940:     Huomattava osa riistaeläimistämme kuuluu            dän huomiotaan tavalla, joka myös johtaa riistan
30941: metsän ekasysteemin eläimistöön, jonka elineh-          elinympäristövaatimusten huomioon ottamiseen
30942: toihin vaikuttaa olennaisesti se, millaista metsien     omassa suunnittelutyössä.
30943: käsittelyä toteutetaan. Myös peltojen käsittely            Riistakarttojen olemassaolo voi olla myös on-
30944: vaikuttaa siellä ruokailevien tai jatkuvasti elävien    gelmallista, jos niitä käytetään harvalukuisten tai
30945: lajien elinmahdollisuuksiin. Myös vesistön raken-       uhanalaisten lajien etsimiseen tuhoamismielessä.
30946:  netta voidaan muuttaa ihmisen toimenpiteiden           Tämän vuoksi onkin viisasta laatia kaksi kartta-
30947:  tuloksena.                                             versiota, joista yksityiskohtainen A-versio on vain
30948:                                                         viranomaiskä ytössä.
30949:     Niin metsät, pellot kuin vesistötkin ovat nykyi-
30950:                                                            Norjassa on saatu riistakarttojen käytöstä siinä
30951: sin ihmisen intensiivisen käytön kohteina. Toi-
30952:                                                         määrin myönteisiä kokemuksia, että järjestelmä
30953:  millaan ihminen voi joko vaikeuttaa tai edesaut-
30954:                                                         on syytä ottaa käyttöön Suomessakin. Meillähän
30955:  taa riistan elämää. Ihminen voi niin halutessaan
30956:                                                         on kartoitettu vain metsojen soidinpaikkoja ja
30957:  valita toimensa niin, että riistankin elinvaatimuk-
30958:                                                         hirvien vuodenaikaisvaellusreittejä sekä laadittu
30959:  set otetaan niissä huomioon. Tämä on tajuttu
30960:                                                         luettelo arvokkaista vesilintuvesistä.
30961:  Norjassa, joka on käytännön riistanhoitotyössä
30962:  Suomelle malliksi kelpaava maa.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30963:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30964:     Norjassa riistaeläinten paikallisten elinympäris-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30965:  töjen kartoitus aloitettiin jo v. 1972. Kunnalliset    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30966:  riistayksiköt suorittivat peruskartoituksen niin,
30967:  että se oli suoritettu loppuun v. 1973. Työtä                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Nor-
30968:  jatkettiin myöhemmin ammattimaisten riistabio-                 jan mallin mukaan riistaeläinten alueel-
30969: 
30970: 270744M
30971: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 178
30972: 
30973:       lisesti tärkeiden elinympäristöjen kartoit-         taan huomioon myös maankäytön käy-
30974:       tamiseksi tarkoituksella, että kartoitus-           tännön suunnittelussa ja käytännön to-
30975:       työn tuloksena tuotetut riistakartat ote-           teutuksessa?
30976: 
30977:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1987
30978: 
30979:                     Erkki Pulliainen                        Osmo Soininvaara
30980:                                        1987 vp. -     KK n:o 178                                        3
30981: 
30982: 
30983: 
30984: 
30985:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30986: 
30987:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuden myös riistatietojen rekisteröintiin. Järjes:-
30988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telmä perustuu täysin suomalaiseen atk-pohjai-
30989: olette kesäkuun 26 päivänä 1987 päivätyn kir-         seen rekisteriratkaisuun (ns. LIS-järjestelmä). Tä-
30990: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hän rekisteriin ollaan parhaillaan liittämässä mm.
30991: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ympäristöministeriön      ympäristötiedostoja    ja
30992: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    esim. linnustokartoitus on tällä hetkellä atk-poh-
30993: myksestä n:o 178:                                     jaisena tiedostona (Lintuatlas) ja on liitettävissä
30994:                                                       mainittuun keskusrekisteriin.
30995:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Nor-
30996:        jan mallin mukaan riistaeläinten alueel-          Metsätaloudessa ovat yksityismetsätalouden
30997:        lisesti tärkeiden elinympäristöjen kartoit-    osalta Keskusmetsälautakunta Tapio ja Metsästä-
30998:        tamiseksi tarkoituksella, että kartoitus-      jäin keskusjärjestö kehittämässä riistatalouskoodit
30999:        työn tuloksena tuotetut riistakartat ote-      sisältävää metsätalouden suunnittelujärjestelmää
31000:        taan huomioon myös maankäytön suun-            (ns. TASO-järjestelmää). Järjestelmä antaa mah-
31001:        nittelussa ja käytännön toteutuksessa?         dollisuuden sekä riistakantoja että sen elinympä-
31002:                                                       ristöjä koskevien tietojen huomioon ottamiseen
31003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      metsätaloustoimintojen yhteydessä. Järjestelmän
31004: ti seuraavaa:                                         on arvioitu kattavan v. 1993 yli 90 % maan
31005:                                                       yksityismetsätalouden metsäalueista. Samanaikai-
31006:    Riistakantojen runsautta ja rakennetta maan
31007:                                                       sesti ollaan yksityismetsätaloutta varten kehittä-
31008: eri alueilla on maassamme seurattu jo pitkään.
31009:                                                       mässä riistan huomioon ottavia metsänkäsittely-
31010: Tarkkoja selvityksiä on tehty etenkin taloudelli-
31011:                                                       ohjeita. Maanomistajien asenne samoin kuin yk-
31012: sesti arvokkaista (esim. hirvieläimet) tai esim.
31013:                                                       sityismetsätaloutta koskeva lainsäädäntö sitten
31014: uhanalaisuutensa vuoksi poikkeuksellisen huo-
31015:                                                       ratkaisevat, missä määrin suunnittelujärjestelmän
31016: mion kohteena olleista eläimistä (esim. saimaan-
31017:                                                       tietoja käytännössä hyödynnetään. Valtion met-
31018: hylje, euroopanmajava, metsäpeura). Parhaillaan
31019:                                                       sien osalta on metsähallituksessa kehitteillä par-
31020: on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa
31021:                                                       haillaan järjestelmä, jonka avulla metsä- ja riista-
31022: käynnissä entistä kattavamman ja tarkemman
31023:                                                       taloussuunnitelmien yhteydessä kartoitettavat
31024: riistalaskennan suunnittelu. Uudistuksella pyri-
31025:                                                       riistakantoja ja sen elinympäristöjä koskevat tie-
31026: tään riistakantojen runsauden ja rakenteen arvi-
31027:                                                       dot saadaan mukaan metsätaloussuunnittelua
31028: oinnin ohella myös riistan ja sen elinympäristöjen
31029:                                                       koskevaan atk-järjestelmään. Riistan huomioon
31030: suhteiden seurantaan. Näiden riistan elinympä-
31031:                                                       ottamiseksi metsätalouden käytännön toimenpi-
31032: ristövaatimusten ja maankäytön eri vaihtoehtojen
31033:                                                       teissä on metsähallituksessa laadittu koulutusoh-
31034: vaikutusten perusteella on sitten tarkoitus antaa
31035:                                                       jelma ja toteutusohjeet.
31036: edellytykset riistan huomioon ottaville ratkaisuil-
31037: le maankäytön käytännön suunnittelussa ja toi-           Kysymyksessä tarkoitettua riistakarttajärjestel-
31038: menpiteiden toteutuksessa.                            mää ollaan edellä selostetun mukaisesti usealla
31039:    Maanmittaushallituksessa ollaan parhaillaan        taholla kehittämässä. Järjestelmää on pyrittävä
31040: kehittämässä automaattiseen tietojenkäsittelyyn       kehittämään nimenomaan Suomen olosuhteita ja
31041: perustuvia karttalaitoksia, mikä antaa mahdolli-      mahdollisuuksia vastaavaksi.
31042: 
31043:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
31044: 
31045:                                                                              Ministeri Ole Norrback
31046:  4                                        1987 vp. -- ~ n:o 178
31047: 
31048: 
31049: 
31050: 
31051:                                    Till Riksdagens Herr Taimao
31052: 
31053:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             databehandling, vilket gör det möjligt att också
31054:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           registrera uppgifter om villebråd. Systemet
31055:  den 26 juni 1987 till vederbörande medlem av             grundar sig på en finländsk, ADB-baserad regis-
31056:  statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        terlösning (det s.k. LIS-systemet). För tillfället
31057:  dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-            förenas bl.a. miljöministeriets miljöfiler med
31058:  mål nr 178:                                              detta register, och t.ex. fågelkartläggningen
31059:                                                           finns nu som en ADB-baserad fil (Lintuatlas) och
31060:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           kan förenas med n~mnda centralregister.
31061:          att enligt Norges modell kartlägga regio-            För privatskogsbrukets del utvecklar Keskus-
31062:          nalt viktiga livsmiljöer för villebråd, med      metsälautakunta Tapio och Jägarnas ceotralorga-
31063:          den avsikten att de villebrådskartor som         nisation ett system för planering av skogsbruk
31064:          kartläggningsarbetet resulterar i beaktas        (det. s.k. TASO-systemet), som innehåller vilt-
31065:          även när markanvändningen planeras och           hushållningskoder. Systemet ger en möjlighet att
31066:          realiseras i praktiken?                          i samband med skogsbruksverksamheter beakta
31067:                                                           uppgifter om både villebrådsbeståndet och dess
31068:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        livsmiljöer. Det har beräknats att systemet år
31069:   anföra följande:                                        1993 täcker mer än 90 % av landets skogsområ-
31070:      I vårt land har man redan länge följt med            den inom privatskogsbruket. Samtidigt uppgörs
31071:   villebrådsbeståndens riklighet och struktur på          för privatskogsbruket sådana direktiv för behand-
31072:   olika områden i landet. Noggranna utredningar           ling som tar villebrådet i beaktande. Markägarnas
31073:   har gjorts i synnerhet om ekonomiskt värdefulla         inställning, liksom också lagstiftningen för pri-
31074:   djur (t.ex. hjortdjur) eller om djur som t.ex. på       vatskogsbruk, kommer att vara avgörande för i
31075: . grund av sin hotade situation fått exceptionell         viiken mån uppgifterna i planeringssystemet ut-
31076: · uppmärksamhet (t.ex. saimensälen, den europe-           nyttjas i praktiken. För statens skogar utarbetas
31077:   iska bävern, skogsrenen). För tillfället planeras       för tillfället vid forststyrelsen ett system, med
31078:   vid vilt- och fiskeriforskningsinstitutet en allt mer   vars hjälp de uppgifter om villebrådsbeståndet
31079:   täckande och exakt villebrådsräkning. Med refor-        och dess livsmiljöer som kartläggs i samband med
31080:   men strävar man förutom efter att uppskatta             skogsbruks- och vilthushållningsplanerna kan in-
31081:   villebrådsbeståndets riklighet och struktur även        föras i ADB-systemet för skogsbruksplanering.
31082:   efter att följa med förhållandena mellan villebrå-      För att villebrådet skall beaktas när de praktiska
31083:   det och dess livsmiljöer. Avsikten är att på basis      åtgärderna inom skogsbruket vidtas, har forststy-
31084:   av dessa verkningar av de olika alternativen för        relsen uppgjort ett utbildningsprogram och reali-
31085:   villebrådets livsmiljökrav och för markanvänd-          seringsdirektiv.
31086:   ning skapa förutsättningar för lösningar som                Det i spörsmålet avsedda systemet med ville-
31087:   beaktar villebrådet när markanvändningen plane-         brådskartor utvecklas på flera håll enligt det som
31088:   ras i praktiken och åtgärder vidtas.                    redogjorts ovan. Avsikten är att utveckla systemet
31089:      Vid lantmäteristyrelsen utvecklar man som            till att motsvara förhållandena och möjligheterna
31090:   bäst kartverk som baserar sig på automatisk             i Finland.
31091: 
31092:       Helsingfors den 22 juli 1987
31093: 
31094:                                                                                   Minister Ole Norrback
31095:                                                 1987 vp.
31096: 
31097: Kirjallinen kysymys n:o 179
31098: 
31099: 
31100: 
31101: 
31102:                                    Pulliainen ym.: Tienkäyttömaksun perimisestä ulkomaisilta rekka-
31103:                                       autoilta Suomessa
31104: 
31105: 
31106:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31107: 
31108:    Liikennealan viranomaiset ja alaa edustavat eri       Liikennöidessään Suomen maanteillä norjalai-
31109: järjestöt ovat valittaneet tänäkin vuonna maan-       set rekat kuluttavat maamme maanteitä, saastut-
31110: teidemme kehnoa kuntoa ja vaatineet varoja            tavat ilmaa sekä teiden varsien eliöstöä ja maape-
31111: niiden kunnostamiseen. Kotimaisilta autoilla          rää, lisäävät liikenneonnettomuuksien mahdolli-
31112: teillä liikkujilta peritään monessa vaiheessa vero-   suuksia ja kuormien laadusta riippuen lisäävät
31113: ja, joiden tuotolla teitä voidaan kunnostaa. Sen      katastrofimahdollisuuksia. Norjalaiset itse "ke-
31114: sijaan ulkomaalaiset saavat täällä autoilla ilman     huvat'', että he voittavat ajassa useita vuorokau-
31115: tienkäyttö maksua.                                    sia kulkiessaan Finnmarkista Suomen kautta
31116:                                                       Etelä-Norjaan, joten varaa maksaa Suomen
31117:    Teillämme liikennöivistä ulkomaalaisista turis-    maanteiden käytöstä täytyy olla.
31118: tit muodostavat yhden ryhmän ja tavaraliikentee-
31119: seen lukeutuva rekkaliikenne toisen. Jälkimmäi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31120: nen puolestaan koostuu suomalaisten tuottamien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31121: tai ostamien tavaroiden kuljettamisesta maahan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31122: tai maasta ja ulkomaalaisten liikennöinnistä          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31123: maamme kautta hoitaessaan oman maansa asioi-
31124: ta. Viimeksi mainituista merkittävin on norjalais-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tien-
31125: ten harjoittama kauttakulkuliikenne, joka on                 käyttömaksun perimiseksi ulkomaisilta
31126: Norjalle taloudellisesti erittäin edullinen ratkai-          rekoilta niiden liikennöidessä Suomen
31127: su.                                                          maanteillä?
31128: 
31129:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
31130: 
31131:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
31132: 
31133: 
31134: 
31135: 
31136: 270754Y
31137: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 179
31138: 
31139: 
31140: 
31141: 
31142:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31143: 
31144:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jen verottamisesta. Sopimuksen 2 artiklan mu-
31145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaan sopimukseen liittyvät maat sitoutuvat ole-
31146: olette 3 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         maan perimättä toisessa sopimusmaassa rekiste-
31147: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       röidyiltä ajoneuvoilta mm. ajoneuvon hallinnan
31148: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        perusteella suoritettavia veroja. Asetuksen sään-
31149: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     nös on siten tämän sopimuksen kohdan mukai-
31150: myksestä n:o 179:                                      nen. Menettely merkitsee käytännössä vastavuo-
31151:                                                        roista vapautta kiinteistä veroista nykyisin 14
31152:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tien-        maan kanssa.
31153:         käyttömaksun perimiseksi ulkomaisilta             Valtiovarainministeriön päätöksessä eräiden ul-
31154:         rekoilta niiden liikennöidessä Suomen          komailla rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttami-
31155:         maanteillä?
31156:                                                        sesta moottoriajoneuvoverosta tai veron alentami-
31157:                                                        sesta ( 10591 77) on säännöksiä 14 eri maassa
31158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rekisteröityjen ajoneuvojen verovapauksista tai
31159: ti seuraavaa:                                          veronalennuksista. Verovapauksia tai veranalen-
31160:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 34 §:n         nuksia on myönnetty laissa säädetyin vastavuoroi-
31161: mukaan ulkomailla rekisteröidystä Suomeen tila-        suusehdoin sekä kiinteästä että kulutusverosta.
31162: päistä käyttöä varten tuodusta ajoneuvosta on          Vastaveroisten veronalennusten on katsottu ole-
31163: suoritettava moottoriajoneuvoverona kiinteää ve-       van Suomelle edullisia ottaen huomioon maan-
31164: roa jokaiselta kalenterikuukaudelta, jona ajoneu-      tieteellisen sijaintimme sekä sen, että kansainvä-
31165: voa Suomessa käytetään, sekä lisäksi kulutusveroa      lisestä kuorma-autoliikenteestämme suurin osa
31166: Suomessa ajettavan matkan perusteella, sen mu-         tapahtuu kotimaisella kalustolla.
31167: kaan kuin asetuksella säädetään. Lainkohdassa on          Tärkeimmät maat, joiden kanssa ei voitu sopia
31168: säädetty mm. siitä, että asetuksella voidaan sää-      vastavuoroisen täydellisen verovapauden toteutta-
31169: tää vapautuksesta näiden verojen maksamisesta.         misesta, ovat Ruotsi, Norja, Itävalta ja Sveitsi.
31170: Myös veron määrästä säädetään asetuksella. Val-        Näissä maissa rekisteröidyistä ajoneuvoista täällä
31171: tiovarainministeriön päätöksellä voidaan vasta-        perittävien verojen määrä on kuitenkin alennettu
31172: vuoroisuuden ehdoin myöntää vapautus maini-            vastavuoroisuusperiaatteen edellyttämälle tasolle.
31173: tuista veroista tai alentaa niitä.                     Esimerkiksi Norjassa rekisteröidystä kuorma-
31174:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain täytän-        autosta kulutusveron määrä on 0,74 markkaa
31175: töönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen        kilometriltä ja kuorma-auton perävaunusta 0,45
31176: 9 §:n mukaan ulkomailla rekisteröidystä diesel-        markkaa kilometriltä. Kulutusveron vuorokau-
31177: käyttöisestä kuorma-autosta on suoritettava tila-      delta perittäviä vähimmäismääriä ei sovelleta
31178: päisen Suomessa käytön vuorokaudelta kiinteää          Norjassa rekisteröityihin ajoneuvoihin. Veron
31179: veroa 150 markkaa ja kulutusveroa 2,40 markkaa         määrä vastaa suomalaisilta ajoneuvoilta keski-
31180: ajokilometriltä. Kulutusveroa on kuitenkin suori-      määrin Norjassa perittäviä veroja ja ylittää Suo-
31181: tettava vähintään 960 markkaa täälläolon vuoro-        messa rekisteröidyiltä kuorma-autoilta Suomessa
31182: kaudelta. Kuorma-auton perävaunusta kiinteä            perittävän polttoaineveron ja ajoneuvoveron kilo-
31183: vero on 90 markkaa vuorokaudelta ja kulutusvero        metrille lasketun keskimääräisen määrän.
31184: 0,90 markkaa ajokilometriltä, kuitenkin vähin-            Runsaat 70 prosenttia Suomessa käyvistä ulko-
31185: tään 360 markkaa vuorokaudelta.                        mailla rekisteröidyistä kuorma-autoista on mais-
31186:    Asetuksen 9 a §:n mukaan kiinteää veroa ei          ta, joissa rekisteröidyiltä ajoneuvoilta peritään
31187: kuitenkaan peritä sellaiselta ulkomailla rekisteröi-   kulutusveroa. Tähän sisältyvät myös kysymyksen
31188: dyltä kuorma-autolta tai sen perävaunulta, jonka       perusteluosassa mainitut Suomen aluetta kautta-
31189: rekisteröintimaa on liittynyt 10 päivänä helmi-        kulkuliikenteeseen käyttävät Norjassa rekisteröi-
31190: kuuta 1967 annetulla asetuksella (106/67) voi-         dyt ajoneuvot.
31191: maan saatettuun yleissopimukseen kansainväli-             Yhtenä keskeisenä tekijänä raskaan tieliiken-
31192: sessä tavarankuljetuksessa käytettyjen ajoneuvo-       teen verotuksen kehittämisessä on parhaillaan
31193:                                        1987 vp. -- RJC n:o 179                                         3
31194: 
31195: meneillään oleva kansainvälisen tieliikenteen va-     mailta kilpailukyvyn ja liikennöimismahdolli-
31196: pautumiskehitys. Tärkeimpänä vaikuttavana teki-       suuksien säilyttämiseksi Euroopan alueella.
31197: jänä on EC:ssä tapahtuva kaupan esteiden poista-
31198:                                                          Suomen nykyinen raskaan tieliikenteen vero-
31199: miseen liittyvä liikenteen säätelyn uudelleenjär-
31200:                                                       järjestelmä on rakenteeltaan ja verotuksen tasol-
31201: jestely. Osana tätä on myös tieliikenteen verotuk-
31202:                                                       taankin lähellä EC-maiden vastaavaa keskimää-
31203: sen yhtenäistäminen sillä tavoin, että eri maiden
31204:                                                       räistä verotusta.
31205: liikennöitsijöiden kilpailuedellytykset myös vero-
31206: tuksen kannalta olisivat mahdollisimman tasa-            Ulkomailla rekisteröityjen raskaiden ajoneuvo-
31207: puoliset. Kaupan esteiden poistamisen tulisi          yhdistelmien verotuksessa ei ole tarkoituksenmu-
31208: EC:n tavoiteaikataulun mukaan olla toteutettu         kaista toteuttaa nykyisessä tilanteessa muutoksia,
31209: vuoteen 1992 mennessä. Tällä kehityksellä on          jotka saattaisivat olla huonosti yhteensopivia kan-
31210: merkittäviä vaikutuksia monilla alueilla myös         sainvälisen kehityksen kanssa. Uusilla veroilla tai
31211: EC:n ulkopuolisiin maihin. Vaikutukset ovat           veronkorotuksilla voisi juuri nyt käyttöön otettui-
31212: erityisen selviä mm. juuri kansainvälisessä tavara-   na olla Suomen omaa kansainvälistä tavarankul-
31213: liikenteessä.                                         jetustoimintaa vaikeuttavia seurauksia. Valtiova-
31214:    Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, miten EC:n       rainministeriössä seurataan tieliikenteen verotuk-
31215: piirissä tullaan kehittämään raskaan tieliikenteen    sen kansainvälistä kehitystä ja ryhdytään tarvit-
31216: verotusta. Siten ei voida vielä arvioida, mitä tämä   taessa valmistelemaan muutoksia asianomaisiin
31217: tulee ehkä edellyttämään EC:n ulkopuolisilta          säännöksiin.
31218: 
31219:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1987
31220: 
31221:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
31222: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 179
31223: 
31224: 
31225: 
31226: 
31227:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
31228: 
31229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vid internationeli godsbefordran. Enligt artikel 2
31230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          i konventionen förbinder sig de Iänder som
31231: den 3 juli 1987 tili vederbörande medlem av             biträder konventionen tili att underlåta att upp-
31232: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       bära bl.a. skatter som erläggs på grundvalen av
31233: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           fordonets besittning i fråga om fordon, som är
31234: mål nr 179:                                             registrerade i ett annat avtalsland. Stadgandet i
31235:                                                         förordningen motsvarar sålunda denna punkt i
31236:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          konventionen. I praktiken innebär förfarandet
31237:         att uppbära en trafikantavgift av utländ-       för närvarande ömsesidig frihet från fasta skatter
31238:         ska långtradare då de trafikerar på Fin-        i fråga om 14 länder.
31239:         lands vägar?
31240:                                                            I finansministeriets beslut om befrielse från
31241:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mororfordonsskatt elier nedsättning av skatten
31242: anföra följande:                                        för vissa utomlands registrerade fordon (1059/77)
31243:                                                         ingår stadganden om befrielse från skatt elier
31244:     Enligt 34 § förordningen om skatt på motor-         nedsättning av skatten beträffande fordon som är
31245: fordon skali för fordon som registrerats i utlandet     registrerade i 14 olika länder. Befrielser från skatt
31246: och därifrån inföns tili Finland för tilifäliigt bruk   elier nedsättningar av skatten har, på de vilikor
31247: i mororfordonsskatt erläggas fast skatt för varje       om ömsesidighet om vilka stadgas i lagen, bevil-
31248: kalenderdygn under vilket fordonet används i            jats både i fråga om fast skatt och konsumtions-
31249: Finland samt dessutom konsumtionsskatt på               skatt. De ömsesidiga skattenedsättningarna har
31250: grundval av den sträcka som körs i Finland, i           ansetts vara förmånliga för Finland med beaktan-
31251: enlighet med vad som stadgas genom förord-              de av vårt geografiska läge samt det faktum att
31252: ning. I lagrummet stadgas bl.a. om att det är           största delen av vår internationelia lastbilstrafik
31253: möjligt att genom förordning stadga om befrielse        sker med inhemsk materiel.
31254: från skyldighet att erlägga dessa skatter. Genom
31255: förordning stadgas också om skattens belopp.               De viktigaste länderna med vilka man inte har
31256: Genom finansministeriets beslut kan under vili-         kunnat avtala om fullständig ömsesidig skattefri-
31257: kor av ömsesidighet befrielse beviljas från nämn-       het är Sverige, Norge, Österrike och Schweiz.
31258: da skatter, eller skatterna nedsättas.                  Beloppet av den skatt som här uppbärs för
31259:     Enligt 9 § förordningen angående verkstäliig-       fordon registrerade i dessa Iänder har emeliertid
31260: het och tiliämpning av lagen om skatt på motor-         sänkts tili den nivå som ömsesidighetsprincipen
31261: fordon skali för uromlands registrerad lastbil i        förutsätter. För t.ex. en lastbil som är registrerad
31262: viiken används dieselolja som bränsle för tillfäliig    i Norge är konsumtionsskatten 0, 74 mk per
31263: användning i Finland erläggas en fast skatt av          kilometer och för en lastbils släpvagn 0,45 mk
31264: 150 mk per dygn och en konsumtionsskatt av              per kilometer. Konsumtionsskattens minimibe-
31265: 2,40 mk per körkilometer. I konsumtionsskatt            lopp per dygn tiliämpas inte på fordon som är
31266: skali dock erläggas minst 960 mk per dygn under         registrerade i Norge. Skattens belopp motsvarar
31267: vilket fordonet använts i Finland. För släpvagn         den skatt som i genomsnitt uppbärs av finska
31268: tili lastbil är den fasta skatten 90 mk per dygn        fordon i Norge och överstiger det genomsnittliga
31269: och konsumtionsskatten 0,90 mk per körkilome-           beloppet per kilometer av bränsleskatt och for-
31270: ter, dock minst 360 mk per dygn.                        donsskatt som i Finland uppbärs för här registre-
31271:                                                         rade lastbilar.
31272:     Enligt 9 a § förordningen uppbärs fast skatt
31273: emellertid inte för sådan utomlands registrerad            Drygt 70 % av de utomlands registrerade
31274: lastbil elier dess släpvagn, vars registreringsland     lastbilar som besöker Finland kommer från Iän-
31275: biträtt den genom en förordning av den 10               der, för vilka gälier att konsumtionsskatt uppbärs
31276: februari 1967 (106/67) i kraft bragta konventio-        hos oss för fordon som registrerats där. I denna
31277: nen rörande beskattning av fordon, som används          andel ingår också de i Norge registrerade fordon
31278:                                        1987 vp. -     KK n:o 179                                      5
31279: 
31280: som nämns i spörsmålets motivering och som            utvecklas inom EG Sålunda kan man ännu inte
31281:                                                                          0
31282: 
31283: 
31284: 
31285: 
31286: använder finskt territorium för genomfartstrafiko     uppskatta vad detta eventuellt kommer att
31287:    En central faktor vid utvecklandet av den          förutsätta av Iänder utanför EG för att de skall
31288: tunga vägtrafikens beskattning är den som bäst        bibehålla sin konkurrenskraft och sina trafike-
31289: pågående utvecklingen, som innebär ett befrian-       ringsmöjligheter på europeiskt områdeo
31290: de av den internationella vägtrafikeno Den vikti-        Finlands nuvarande system för beskattning av
31291: gaste faktorn är den omorganisering av trafikens      tung vägtrafik är, både vad ankommer struktur
31292: reglering som pågår inom EG i anslutning tili         och beskattningsnivå, nära EG-ländernas motsva-
31293: avlägsnandet av handelshindreno En del av detta       rande genomsnittliga beskattning  0
31294: 
31295: 
31296: 
31297: 
31298: är också förenhetligandet av vägtrafikens beskatt-       Det är inte ändamålsenligt att i beskattningen
31299: ning på ett sådant sätt att konkurrensförutsätt-      av utomlands registrerade tunga fordonskombi-
31300: ningarna för de olika ländernas trafikanter blir så   nationer i rådande läge genomföra sådana änd-
31301: jämlika som möjligt också vad ankommer be-            ringar som kanske passar dåligt ihop med den
31302: skattningeno Handelshindren borde enligt mål-         internationella utvecklingeno Nya skatter eller
31303: tidtabellen för EG vara avlägsnade före år 19920      skatteförhöjningar kunde, om de togs i bruk just
31304: Denna utveckling har betydande verkningar ock-        nu, ha följder som försvårar Finlands egen inter-
31305: så på många områden utanför EG-ländernao              nationella godsbefordringstarfiko Vid finansmi-
31306: Verkningarna är särskilt tydliga bl.ao just inom      nisteriet följer man med den internationella
31307: den internationella godstrafikeno                     utvecklingen av vägtrafikens beskattning och in-
31308:    Ännu vet man emellertid inte hur beskatt-          leder vid behov beredningen av ändringar i
31309: ningen av den tunga vägtrafiken kommer att            vederbörande stadgandeno
31310: 
31311:      Helsingfors den 19 augusti 1987
31312: 
31313:                                                                              Minister Ulla Puolanne
31314:                                                1987 vp.
31315: 
31316: Kirjallinen kysymys n:o 180
31317: 
31318: 
31319: 
31320: 
31321:                                    Pulliainen ym.: Kertakäyttömuovi pullojen valmistamisen Ja maa-
31322:                                       hantuonnin kieltämisestä
31323: 
31324: 
31325:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31326: 
31327:    Länsimaisten teollisuusvaltioiden ihminen on       rikkalaisilla kollegoillaan; he heittävät auton ik-
31328: tekemässä ei vaan omasta elinpiiristään vaan          kunasta tiensivuun muovipullot ja muun vastaa-
31329: koko maapallosta kertakäyttöhyödykettä. Lyhyen        van jätteen, jolleivät sitten kerää niitä muovikas-
31330: aikavälin tuottojen ja kulujen välisen suhteen        siin, joka viedään tien varrella olevaan metsään.
31331: maksimoimiseksi ihminen näyttää olevan valmis         Kaikissa tapauksissa lopputulos on sama. Muovi-
31332: sysäämään lukemanoman määrän kulutuksensa             jäte säilyy luonnossa muuttumattomana.
31333: synnyttämiä laskuja tulevien sukupolvien makset-         Muovipullokulttuurin ongelmallisuuteen on
31334: taviksi. Kertakäyttöhyödykkeitä valmistettaessa       kiinnitetty huomiota sekä luonnonsuojelujärjes-
31335: riistetään luontoa, ja tuotteen kertakäyttövaiheen    töjen että viranomaisten toimesta, mutta tilanne
31336: jälkeen niillä saastutetaan luontoa.                  on vain pahentunut juppiutuvassa maassa. Tässä
31337:    Kertakäyttötavaroiden määrä on kasvanut rä-        tilanteessa ei tehoa ilmeisesti muu kuin kerta-
31338: jähdysmäisesti viime vuosina. Tämän kehitysku-        käyttömuovipullojen valmistamisen ja maahan-
31339: lun yhtenä ääripisteenä voidaan mainita vaikkapa      tuonnin kieltäminen. Kun näin on tehty, voi-
31340: kertakäyttökamera. Osasta kertakäyttötavaroita        daan katsoa, seuraako sitä yleinen järkiintyminen
31341: on massakäytön tuloksena tullut jo ympäristö-         tässä asiassa vai tarvitaanko lisätoimia.
31342: ongelma.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31343:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31344:    Kesällä 1987 merkittävä muutos aiempaan on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31345: bensiininjakeluasemilla tarjolla olevien kertakäyt-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31346: tömuovipullojen ja muiden vastaavasti pakattu-
31347: jen tavaroiden räjähdysmäinen lisääntyminen.                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
31348: Maamme maanteillä liikennöivillä autoilijoilla on            miin kertakäyttömuovipullojen valmista-
31349: hyvin samanlaiset tavat kuin heidän pohjois-ame-             misen ja maahantuonnin kieltämiseksi?
31350: 
31351:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
31352: 
31353:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo .
31354: 
31355: 
31356: 
31357: 
31358: 270751U
31359: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 180
31360: 
31361: 
31362: 
31363: 
31364:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31365: 
31366:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        pakattu lähinnä kertakäyttötölkkeihin 5--6 %,
31367: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          eikä osuus ole kasvanut. Vuonna 1986 käytettiin
31368: olette 3 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         kertakäyttöpakkauksiin pakattuja hiilihappoisia
31369: jeenne n:o 757 ohella lähettänyt valtioneuvoston       virvoitusjuomia noin 6 milj. litraa ja oluita noin
31370: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      17 milj. litraa.
31371: taja Pulliaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o        Ympäristönsuojelullisista      syistä säädettiin
31372: 180, jossa tiedustellaan:                              vuonna 1976 kaikille kertakäyttöisiin pakkauksiin
31373:                                                        pakatuille virvoitusjuomille 60 pennin lisävero
31374:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
31375:                                                        litralta, mikä vuonna 1981 korotettiin 1 mark-
31376:         miin kertakäyttömuovipullojen valmista-        kaan litralta. Erityisesti alumiinitölkkien käytön
31377:         misen ja maahantuonnin kieltämiseksi?
31378:                                                        lisääntymisen ehkäisemiseksi nostettiin virvoitus-
31379:                                                        juomien lisävero vuoden 1982 alusta metalli- ja
31380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lasipakkauksiin pakatuilta virvoitusjuomilta 3
31381: seuraavaa:                                             markkaan litralta. Muunlaisiin päällyksiin, kuten
31382:    Suomessa on kansainvälistenkin vertailujen va-      muoviin, pakatuilta virvoitusjuomilta lisävero säi-
31383: lossa hyvin toimiva palautuspullojärjestelmä vir-      lytettiin entisellään.
31384: voitusjuomille sekä oluelle ja useimmille muille          Tällä hetkellä näyttää siltä, että muovisten
31385: alkoholijuomille. Esimerkiksi 113 litran palautus-     kertakäyttöpakkausten määrä ja osuus virvoitus-
31386: pullo kiertää keskimäärin 29 kertaa. Palautus-         juomapakkauksina on huomattavasti lisääntymäs-
31387: pullo on mitä parhain esimerkki ympäristönsuo-         sä. Hiilihappoisia virvoitusjuomia pakattiin muo-
31388: jelun perusperiaatteet täyttävästä tuotteesta ja       vipakkauksiin vuonna 1986 noin 2, 7 % ja kulu-
31389: pakkauksesta, josta syntyy vähän jätettä, joka         van vuoden tammi-kesäkuussa arvioiden mukaan
31390: kuluttaa vähän luonnonvaroja, jonka tuotannossa        noin 4,5 %. Osuuden lisääntymisen mahdollista-
31391: synty~ vähän saasteita ja joka kuluttaa vähän          vat alhaisesta lisäverosta johtuva kasvava tuonti ja
31392: energtaa.                                              kotimaisen valmistuksen lisääntyminen. Oy A.
31393:    Hallituksen esitykseen virvoitusjuomaverolain       Ahlström Ab aloitti PET-muovipullojen valmis-
31394: muuttamisesta (HE n:o 1051 1980 vp.) antamas-          tuksen vuonna 1984 ja Oy Sohlberg Ab kuluvana
31395: saan vastauksessa eduskunta on ottanut periaat-        vuonna.
31396: teellisen kannan virvoitusjuomapakkauksi~n ja             Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat Suomen
31397: edellyttänyt selvitettävän, millä toimenpiteillä       tavoin säilyttäneet palautuspullon lähes yksin-
31398: voitaisiin ehkäistä virvoitusjuomien pakkauksissa      omaisena virvoitusjuoma- ja olutpakkauksena.
31399: luontoon häviämättömiin kertakäyttöpäällyksiin         Ruotsissa pakataan huomattava osa virvoitusjuo-
31400: siirtyminen. Valtioneuvosto on selonteossaan           mista alumiinitölkkiin, joita varten on suurin
31401: eduskunnalle ympäristönsuojelusta 28.9.1984 to-        kustannuksin kehitetty keräilyjärjestelmä tyhjille
31402: dennut, että uudistamattomista luonnonvaroista         tölkeille. Tavoitteeksi asetetun 75 % :n talteenot-
31403: saatavia hyödykkeitä on kierrätettävä mahdolli-        toasteen saavuttamisessa ei kuitenkaan ole vielä
31404: simman pitkälle. Jätteiden hyödyntämisen ke-           onnistuttu. Ruotsin esimerkki osoittaa, että
31405: hittämistä     koskevassa     periaatepäätöksessään    muunlaisessa kuin panttiin perustuvassa palau-
31406: 3. 7.1986 hallitus katsoi, että palautuspullojärjes-   tuspullojärjestelmässä on huomattavia vaikeuksia
31407: telmää tulisi kehittää edelleen.                       saavuttaa palautuspulloon verrattavaa talteenot-
31408:    Pakkaaminen kertakäyttöpakkauksiin on pie-          toastetta, joka Suomessa on 96--97 %.
31409: nin vaihteluin kuitenkin lisääntynyt siten, että          Kansainvälisissä selvityksissä, kuten Taloudelli-
31410: hiilihappoisista virvoitusjuomista (pois luettuna      sen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD)
31411: kivennäisvedet) on kertakäyttöpakkauksiin pakat-       suorittamissa selvityksissä on todettu kiertolasi-
31412: tu vuonna 1976 0, 7 %, vuonna 1980 1,9 %,              pullon olevan ympäristövaikutuksiltaan paras
31413: vuonna 1984 3,1 %, vuonna 1986 3,7 % ja                pakkaus virvoitusjuomille. Samaan tulokseen
31414: vuoden 1987 ensimmäisellä puoliskolla arvioiden        päädytään myös Pakkausteknologiaryhmä ry:n
31415: mukaan noin 5, 5 %. Oluita on viime vuosina            suorittamassa ''Pakattujen juomien jakelujärjes-
31416:                                       1987 vp. -     KK n:o 180                                      3
31417: 
31418: telmätutkimuksessa''. Tutkimuksen mukaan ke-         juomapakkausten maaran lisääntyminen. Tilavi-
31419: vyt kiertopullo on kustannuksiltaankin edullisin     na esineinä juomapakkaukset lisäävät myös jäte-
31420: virvoitusjuomapakkaus. Lisäksi kiertopullon vaa-     astioiden tyhjennystarvetta ja siten myös keräily-
31421: tima energiapanos on vähäinen, samoin kuin           kustannuksia, vaikka ne eivät päätyisi luontoon.
31422: syntyvä jätemäärä.                                      Virvoitusjuomien      palautuspullojärjestelmän
31423:    Ympäristöministeriön teettämissä roskaantu-       turvaamiseksi ja kertakäyttöpakkausten ympäris-
31424: misselvityksissä on todettu kertapakkauksen jää-     töhaittojen ehkäisemiseksi on välttämätöntä
31425: vän herkemmin ympäristöön kuin kiertopullon.         puuttua erityisesti kertakäyttöisten muovipak-
31426: Huolimatta siitä, että kertapakkausten osuus kai-    kausten voimakkaaseen kasvuun, mutta myös
31427: kista virvoitusjuomapakkauksista on vähäinen,        rajoittaa muunlaisten kertakäyttöpakkausten kas-
31428: kertajuomapakkauksia löytyi vuonna 1984 kaikis-      vavaa käyttöä. Ympäristönsuojelun ja jätehuollon
31429: ta roskista 6 %. Kiertopullojen osuus kaikista       kannalta olisi kertakäyttöisten juomapakkausten
31430: roskista oli vain 1 %, kaikki alkoholipakkaukset     käytön kieltäminen kokonaan perusteltua, mutta
31431: mukaan lukien. Koska roskaantuneiden alueiden        muista syistä johtuen saattaa olla tarpeen sallia
31432: puhdistaminen on kallista ja aikaavievää, on         kertakäyttöisille virvoitusjuomapakkauksille esi-
31433: tältäkin kannalta syytä rajoittaa kertakäyttöisten   merkiksi 1980-luvun alussa vallinnut taso.
31434: 
31435:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1987
31436: 
31437:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bådund
31438: 4                                      1987 vp. -- KJ( n:o 180
31439: 
31440: 
31441: 
31442: 
31443:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31444: 
31445:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1984, 3,7 % år 1986 och uppskattningsvis om-
31446: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         kring 5, 5 % under första hälften av år 1987. Öl
31447: 757 av den 3 juli 1987 till vederbörande medlem        har under de senaste åren förpackats närmast i
31448: av statsrådet översänt en avskrift av följande av      engångsburkar till 5--6 %, och andelen har inte
31449: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade             ökat. Ar 1986 förbrukades ca 6 milj. liter kolsyra-
31450: spörsmål nr 180:                                       de läskedrycker och ca 17 milj. liter öl i engångs-
31451:                                                        förpackningar.
31452:             Har Regeringen för avsikt att vidta
31453:                                                            Av miljövårdspolitiska skäl pålades alla läske-
31454:         skyndsamma åtgärder för att förbjuda
31455:                                                        drycker i engångsförpackningar år 1976 en
31456:         tillverkning och import av engångsflaskor
31457:                                                        tilläggsaccis på 60 penni per liter, viiken år 1981
31458:         av plast?                                      höjdes till 1 mark per liter. I synnerhet för att
31459:                                                        hindra en ökad användning av aluminiumburkar
31460:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            höjde man från ingången av år 1982 tilläggsacci-
31461: anföra följande:                                       sen på läskedrycker till 3 mark per liter för
31462:    Finland har ett även i ljuset av internationella    läskerycker i förpackningar av glas eller metall.
31463: jämförelser välfungerande system med returfla-         För läskedrycker i andra förpackningar, t.ex. av
31464: skor för läskedrycker samt för öl och för de flesta    plast, förblev tilläggsaccisen oförändrad.
31465: andra alkoholdrycker. T.ex. en returflaska som             För närvarande ser det ut som om mängden
31466: rymmer 113 liter återanvänds i medeltal 29             och andelen av engångsförpackningar av plast
31467: gånger. Returflaskan är ett ypperligt exempel på       som läskedrycksförpackningar skulle öka avsevärt.
31468: en produkt och en förpackning som följer miljö-        Kolsyrade läskedrycker förpackades år 1986 i
31469: vårdens grundprinciper: den ger inte upphov till       plastförpackningar till omkring 2, 7 % och i ja-
31470: mycket avfall, den förbrukar inte mycket naturre-      nuari--juni innevarande år till uppskattningsvis
31471: surser, vid dess produktion uppstår inte mycket        omkring 4, 5 %. En ökning av andelen möjlig-
31472: föroreningar, och den förbrukar inte mycket            görs av den på grund av den låga tilläggsaccisen
31473: energt.                                                ökande importen och av den ökade inhemska
31474:    I sitt svar på regeringens proposition med          tillverkningen. Oy A. Ahlström Ab inledde till-
31475: förslag till lag angående ändring av lagen om          verkningen av PET-plastflaskor år 1984 och Oy
31476: läskedrycksaccis (RP nr 10511980 rd.) har riks-        Sohlberg Ab innevarande år.
31477: dagen principiellt tagit ställning till läskedrycks-       Av de nordiska länderna har Norge och Dan-
31478: förpackningarna och förutsatt att det utreds med       mark liksom Finland behållit returflaskan som
31479: vilka åtgärder man kan hindra en övergång till         den så gott som enda läskedrycks- och ölförpack-
31480: sådana engångsförpackningar i fråga om läske-          ningen. I Sverige förpackas en betydande del av
31481: drycker som inte nedbryts av naturen. Statsrådet       läskedryckerna i aluminiumburkar, för vilka ett
31482: har i sin redogörelse till riksdagen av den 28         system för insamling av tomma burkar har ut-
31483: september 1984 om miljövården konstaterat att          vecklats med stora kostnader. Man har likväl inte
31484: nyttigheter som utvinns ur icke förnyelsebara          ännu lyckats uppnå den som mål uppställda
31485: naturtillgångar bör återanvändas så långt som          återvinningsgraden, 75 %. Exemplet från Sverige
31486: möjligt. I sitt principbeslut av den 3 juli 1986       visar att det då systemet med returflaskor är ett
31487: om utvecklande av åtetvinningen av avfall ansåg        annat än det som baserar sig på pant är mycket
31488: regeringen att systemet med returflaskor bör           svårt att uppnå en återvinningsgrad som kan
31489: vidareu tvecklas.                                      jämföras med returflaskans, viiken i Finland är
31490:    Förpackningen i engångsförpackningar har lik-       96--97 %.
31491: väl med små variationer ökat så, att av de                 I internationella utredningar, såsom de som
31492: kolsyrade läskedryckerna (med undantag av mi-          Organisationen för ekonomiskt samarbete och
31493: neralvatten) 0, 7 % förpackades i engångsför-          utveckling (OECD) utför, har det konstaterats att
31494: packningar år 1976, 1,9 % år 1980, 3,1 % år            returflaskan av glas är den till sina miljökonsek-
31495:                                       1987 vp. -      KK n:o 180
31496: 
31497: venser bästa förpackningen för läskedrycker. Till     synpunkt sett skäl att begränsa ökningen av
31498: samma resultat har man kommit i en av Pakkaus-        mängden engångsförpackningar för drycker. Som
31499: teknologiaryhmä ry utförd undersökning om dis-        skrymmande föremål ökar dryckesförpackningar-
31500: tributionssystemet för förpackade drycker "Pa-        na också behovet av att tömma soptunnorna och
31501: kattujen juomien jakelujärjestelmätutkimus'. En-      sålunda även insamlingskostnaderna, även om de
31502: ligt undersökningen är en lätt returflaska även       inte blir kvar ute i naturen.
31503: vad kostnaderna beträffar den förmånligaste
31504: förpackningen för läskedrycker. Dessutom kräver          För att systemet med returflaskor för läske-
31505: returflaskan inte mycket energi och ger inte          drycker skall kunna tryggas och de miljöskador
31506: upphov till mycket avfall.                            engångsförpackningarna orsakar förhindras är det
31507:    I de utredningar om nedskräpning som miljö-        nödvändigt att göra något åt den kraftiga ök-
31508: ministeriet har låtit göra har det konstaterats att   ningen i synnerhet av engångsförpackningarna av
31509: en engångsförpackning lättare blir kvar i miljön      plast, men även att begränsa den ökande an-
31510: än en returflaska. Trots att engångsförpackning-      vändningen av andra engångsförpackningar. Från
31511: arnas andel av samtliga läskedrycksförpackningar      miljövårds- och avfallshanteringssynpunkt vore
31512: är obetydlig utgjordes 6 % av allt skräp år 1984      det motiverat att helt förbjuda användningen av
31513: av engångsförpackningar som innehållit drycker.       engångsförpackningar för drycker, men av andra
31514: Returflaskornas andel av allt skräp var endast        orsaker kan det vara nödvändigt att tillåta en-
31515: 1 %, samtliga alkoholförpackningar inberäkna-         gångsförpackningar för läskedrycker t.ex. i den
31516: de. Då det är dyrt och tidsödande att städa upp       omfattning i viiken de förekom i början av
31517: nedskräpade områden, är det även från denna           1980-talet.
31518: 
31519:      Helsingfors den 12 augusti 1987
31520: 
31521:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
31522:                                                 1987 vp.
31523: 
31524: Kirjallinen kysymys n:o 181
31525: 
31526: 
31527: 
31528: 
31529:                                    Pulliainen ym.: Outokumpu Oy:n Tornion tehtaiden kromipäästö-
31530:                                       jen vähentämisestä
31531: 
31532: 
31533:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31534: 
31535:    Kromilla on tärkeä merkitys teräksen valmis-        Outokumpu Oy:n Tornion tehtaita. Tämä teh-
31536: tuksessa, kromauksessa ja alkuaineena monissa          daslaitosyksikkö sijaitsee niin lähellä Ruotsin vas-
31537: yhdisteissä, joilla on hyötykäyttöä. Samalla kun       taista rajaa, että tehtaiden kromipäästöjä hyvin
31538: kromista on näin hyötyä ihmisen taloudessa, siitä      todennäköisesti joutuu myös Ruotsin puolelle,
31539: voi olla myös merkittävää haittaa, sillä kromiyh-      jos niitä ajautuu Suomen luontoon.
31540: disteet ovat yleensä myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa      Suomeen tulee saasteita runsaasti Keski-Euroo-
31541: allergisia reaktioita sekä iho-, limakalvo- ja keuh-   pasta, Neuvostoliitosta ja jonkin verran myös
31542: kovaurioita.                                           Ruotsista ilmavirtojen mukana. Tämä ei ole kui-
31543:    Kun luontoa kuormitetaan nykyisin varsin mo-        tenkaan peruste saastuttaa vastavuoroisesti Ruot-
31544: nilla raskasmetalleilla, kromista on paikoitellen      sin luontoa. Päinvastoin Suomen tulee olla malli-
31545: tullut siihen tarpeeton lisä. Se aiheuttaa haittoja    kelpoinen maa, joka kaikin tavoin rajoittaa niin
31546: kasveille ja ravintoketjuissa myös kuluttajille,       kotimaan kuin ulkomaidenkin saastuttamista. Se
31547: eläimille ja ihmisille. Maahan joutunut kromi          maksaa selvää rahaa, mutta lasku on pienempi
31548: siirtyy edelleen pohjavedessä.                         nyt kuin vuosikymmenien jälkeen.
31549:    Kromikysymys on noussut tänä vuonna julki-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31550: sen keskustelun kohteeksi erikoisesti Perämeren        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31551: perukalla, jossa Haaparannan tienoilla on mitat-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31552: tu kohonneita kromipitoisuuksia. Kromin koko-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31553: naispitoisuus on kaksinkertaistunut vuodesta
31554:  1983 lähtien. Korkeita pitoisuuksia on todettu                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
31555: ilmasta ravinteensa ottavassa jäkälässä.                       miin kromipäästöjen radikaaliksi vähen-
31556:    Ruotsalainen vaikuttaja- ja tutkijataho on il-              tämiseksi Outokumpu Oy:n Tornion teh-
31557: moittanut pitävänsä ilmeisenä kromilähteenä                    tailta?
31558: 
31559:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
31560: 
31561:                       Erkki Pulliainen                          Eero Paloheimo
31562: 
31563: 
31564: 
31565: 
31566: 2707495
31567: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 181
31568: 
31569: 
31570: 
31571: 
31572:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31573: 
31574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa          neuvoja niiden pienentämiseksi. Mitään kon-
31575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kreettista haittaa ei lausunnossa kuitenkaan osoi-
31576: olette 3 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-          teta esiintyneen.
31577: jeenne n:o 758 ohella toimittanut valtioneuvos-            Ilmansuojeluilmoituksesta ilmenee, että teh-
31578: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taan kaasumaiset päästöt ovat hyvin pienet ja
31579: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta           hiukkaspäästötkin ovat vuodesta 198 3 vuoteen
31580: kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:                     1986 pienentyneet noin 20 %. Tämä siitäkin
31581:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-      huolimatta, että tehtaiden tuotanto on ko. aika-
31582:         miin kromipäästöjen radikaaliksi vähen-         na yli kaksinkertaistunut. Ilmoituksesta selviää
31583:         tämiseksi Outokumpu Oy:n Tornion teh-           edelleen, että kolme suurinta päästälähdettä sin-
31584:         tailta?                                         trausuuni, terässulatto ja ferrokromin murskaus
31585:                                                         ja seulonta vastaavat noin 93 % kaikista päästöis-
31586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tä. Suurin, sintrausuuni vastaa yli 80 % kaikista
31587: seuraavaa:                                              päästöistä. Sintrausuuni olikin tarkoitus ottaa
31588:                                                         pois tuotannosta laajennuksen yhteydessä v.
31589:    Outokumpu Oy:n Tornion tehtaat tuottavat             1985, mutta tuotantoteknisesti osoittautui kui-
31590: ferrokromia ja ruostumatonta terästä. Tällaisessa       tenkin perustelluksi pitää se toistaiseksi käynnis-
31591: tuotannossa kromi esiintyy oksidimuodossa. Laa-         sä. Tällöin tehtiin päätös kaasunpesulaitteiston
31592: joissa, mm. Pohjoismaissa suoritetuissa epide-          rakentamisesta sintrausuunille. Se valmistuu syys-
31593: miologisissa tutkimuksissa ei tällaisen teoll~­         kuussa 1987, jolloin suurin päästölähde on pois-
31594: suuden ole voitu osoittaa aiheuttavan terveydelli-      tunut. Ferrokromin murskauksen ja seulonnan
31595: siä haittoja. Myrkylliset kromiyhdisteet ovat pää-      suodatuslaitteet on jo kesäkuussa 1987 otettu
31596: asiassa kromaatteja, tällöin lähinnä lyijykromaat-      käyttöön. Yhtiön johtokunta on kesäkuussa 1987
31597: tia, mutta niitä ei esiinny nyt kyseessä olevassa       tehnyt periaatepäätöksen terässulaton saneerauk-
31598: teollisuudessa.                                         sesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa uusitaan
31599:    Outokumpu Oy:n Tornion tehtaat on ilman-             kaasunpuhdistusjärjestelmä. Mikäli rahoitus jär-
31600: suojelulain säätämässä järjestyksessä jättänyt La-      jestyy suunnitellulla tavalla, on tämä useita kym-
31601: pin lääninhallitukselle ilmansuojeluilmoituks~n         meniä miljoonia maksava puhdistusjärjestelmä
31602: tammikuussa 1984. Ilmoitusta on myöhemmm                käytössä jo syksyllä 1988. Vastaavaa puhdistusjär-
31603: useampaan otteeseen täydennetty. Ilmoituksessa          jestelmää ei ole Pohjoismaissa vielä muissa teh-
31604: selvitetään yksityiskohtaisesti kaikki mitatut pääs-    taissa käytössä.
31605: töt, suoritetut toimenpiteet ja suunnitteilla ole-
31606: vat toimenpiteet päästöjen pienentämiseksi.                Kun otetaan huomioon Outokumpu Oy:n
31607:    Kuulutusaikana ei ilmoitukseen ole jätetty yh-       Tornion tehtaiden 12 viime vuoden aikana teke-
31608: tään muistutusta. Lausunnon ovat antaneet Tor-          mät ympäristönsuojelulliset investoinnit, noin
31609: nion kaupungin terveyslautakunta ja Ruotsin             120 milj. mk sekä meneillään ja suunnitelmissa
31610: luonnonhoitovirasto, Statens Naturvårdsverk.            olevat toimenpiteet, voidaan todeta, että niiden
31611: Terveyslautakunnan lausunnossa todetaan, että           toteuduttua on ympäristönsuojelullinen tilanne
31612: lautakunnan tietoon ei ole tullut mitään päästö-        tehtailla kansainvälisestikin ottaen esimerkillises-
31613: jen aiheuttamia haittoja, eikä lautakunnalle ole        sä järjestyksessä.
31614: tullut yhtään valitusta niistä. Ruotsin luonnon-           Kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristö-
31615: hoitoviraston lausunnossa käsitellään paastoJa          ministeriö seuraavat Outokumpu Oy:n Tornion
31616: yleensä, pidetään niitä liian suurina ja annetaan       tehtaiden ilmansuojelutilannetta.
31617: 
31618:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1987
31619: 
31620:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
31621:                                      1987 vp. -     KK n:o 181                                          3
31622: 
31623: 
31624: 
31625: 
31626:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
31627: 
31628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         minskas. Förekomsten av några konkreta olägen-
31629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       heter påvisas emellertid inte i utlåtandet.
31630: 758 av den 3 juli 1987 tili vederbörande medlem         Av luftvårdsanmälan framgår att fabrikens ut-
31631: av statsrådet översänt avskrift av följande av       släpp i gasform är mycket små och att även
31632: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-      partikelutsläppen har minskat med ca 20 % från
31633: de spörsmål nr 181:                                  år 1983 tili år 1986. Detta trots att fabrikernas
31634:                                                      produktion under denna tid har mer än fördubb-
31635:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-        lats. Av anmälan framgår vidare att de tre största
31636:        der för att åstadkomma en radikal ned-        utsläppskällorna, sintringsugnen, stålsmältverket
31637:        skärning av kromutsläppen från Outo-          och ferrokromkrossen och -sikten, svarar för ca
31638:        kumpu Oy:s fabriker i Torneå?                 93 % av alla utsläpp. Den största källan tili
31639:                                                      utsläpp, sintringsugnen, åstadkommer mer än
31640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     80 % av samtliga utsläpp. Avsikten var att
31641: anföra följande:                                     sintringsugnen skulle tas ur produktion i sam-
31642:    Outokumpu Oy:s fabriker i Torneå producerar       band med utvidgningen år 1985, men det visade
31643: ferrokrom och rostfritt stål. Vid denna produk-      sig trots allt av produktionstekniska skäl vara
31644: tion förekommer krommen i oxidform. I de             motiverat att tills vidare ha den i bruk. Härvid
31645: omfattande epidemologiska undersökningar som         fattades beslut om att gastvättningsapparatur
31646: har gjorts bl.a. i Norden har en dylik industri      skulle byggas för sintringsugnen. Den kommer
31647: inte kunnat påvisas medföra olägenheter för          att bli klar i september 1987, och då har den
31648: hälsan. De giftiga kromföreningarna är huvud-        största källan tili utsläpp avlägsnats. Filterappara-
31649: sakligen kromater, och då främst blykromater,        tur för krossningen och siktningen av ferrokrom
31650: och dessa förekommer inte inom den industri det      togs i bruk redan i juni 1987. Bolagets direktion
31651: nu är fråga om.                                      fattade i juni 1987 ett principbeslut om sanering
31652:    Outokumpu Oy:s fabriker i Torneå har i            av stålsmältverket. I första skedet av denna
31653: januari 1984 lämnat in en luftvårdsanmälan tili      kommer gasrengöringssystemet att förnyas. Ifall
31654: länsstyrelsen i Lapplands Iän i den ordning som      finansieringen kan ordnas på det sätt som plane-
31655: stadgas i luftvårdslagen. Anmälan har senare         rats kommer detta rengöringssystem, som kostar
31656: kompletterats i flera omgångar. I anmälan utreds     tiotals miljoner, att vara i bruk redan hösten
31657: i detalj alla uppmätta utsläpp samt vidtagna och     1988. Motsvarande rengöringssystem är inte ännu
31658: planerade åtgärder för hur utsläppen skall kunna     i bruk i någon fabrik i Norden.
31659: minskas.                                                Då man beaktar de miljövårdsinvesteringar på
31660:    Under kungörelsetiden lämnades inte en enda       ca 120 milj. mk som Outokumpu Oy:s fabriker i
31661: anmärkning in över anmälan. Utlåtanden har           Torneå har gjort under de senaste 12 åren samt
31662: getts av Torneå stads hälsovårdsnämnd och Sta-       de åtgärder som vidtas i dagens läge och de som
31663: tens Naturvårdsverk i Sverige. I hälsovårdsnämn-     är under planering, kan det konstateras att när
31664: dens utlåtande konstateras att det tili nämndens     dessa har genomförts är miljövårdssituationen vid
31665: kännedom inte har kommit några uppgifter om          fabrikerna i exemplarisk ordning också interna-
31666: olägenheter förorsakade av utsläppen och inte        tionellt sett.
31667: heller några besvär över dem. I utlåtandet från         Handels- och industriministeriet och miljömi-
31668: svenska naturvårdsverket behandlas utsläpp i all-    nisteriet följer med luftvårdssituationen vid
31669: mänhet, de anses för stora och råd ges hur de kan    Outokumpu Oy:s fabriker i Torneå.
31670: 
31671:     Helsingfors den 10 augusti 1987
31672: 
31673:                                                     Handels- och industriminister Iikka Suominen
31674:                                                 1987 vp.
31675: 
31676: Kirjallinen kysymys n:o 182
31677: 
31678: 
31679: 
31680: 
31681:                                   Pulliainen ym.: Kotimaisten fosforimalmioiden pitkän aikavälin
31682:                                      hyödyntämisstrategian luomisesta
31683: 
31684: 
31685:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31686: 
31687:    Maassamme on kaksi merkittävää alkaalikivi-        käyttää kaikki tämä lannoiteaines kotimaassa.
31688: perheeseen kuuluvaa fosforimalmiota, joista voi-      Kaukana ei ole ajatus, että kotimaisesta fosfori-
31689: daan ottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuudelle.      malmista valmistettujen lannoitteiden vienti ul-
31690: Savukosken koillisosassa Sokiin karbonatiittimas-     komaille kielletään.
31691: siivi on rapautumalla syntynyt fosforimalmi, jon-        Jos näin edistykselliseen ajatteluun pystytään,
31692: ka P20 5 -pitoisuus on merkittävästi korkeampi        tuntuisi järkevältä ajoittaa fosforimalmioiden
31693: kuin Siilinjärven geologiselta iältään vanhem-        käyttö niin, että ensin käytettäisiin Siilinjärven
31694: man, primäärikivenä esiintyvän fosforimalmin.         malmio loppuun ja vasta sitten ryhdyttäisiin
31695: Jälkimmäinen malmio on hyödyntämisen kohtee-          hyödyntämään Sokiin malmiota. Vähintä mitä
31696: na ja edellisen hyödyntämistä suunnitellaan.          voidaan ja tulee tehdä, on laatia pitkän aikavälin
31697:  Mm. Oulun kaupungin virkamiesten kanssa on           kotimaisten fosforimalmioiden hyödyntämisstra-
31698: neuvoteltu jatkojalostuslaitosten sijoittamisesta     tegia. Varsin perusteltu lähtökohta tuolle strate-
31699: kaupungin alueelle. Merkittävää on, että kumpi-       gialle on raaka-ainevarojen kotimaisuuden takaa-
31700: kin hanke on valtionyhtiö Kemiran toimena,            minen mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
31701:  joten kauppa- ja teollisuusministeriöllä on mitä     Siinä on myös otettava huomioon, että energia-
31702: suurin vaikutus siihen, mikä kulloinenkin toi-        puun lisääntyvä käyttö tullee lisäämään tarvetta
31703:  mintastrategia on.                                   siirtää ravinteita energiametsien maaperaan.
31704:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31705:    Sekä Sokiin että Siilinjärven fosforimalmien       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31706: etuna on, että niissä on vähän kadmiumia verrat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31707: tuna esimerkiksi Luoteis-Afrikassa hyödynnettä-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31708: viin vastaaviin malmeihin. Kun maanviljelyksessä
31709: käytetään runsaasti lannoitteita, tällä on mitä                 Aikooko Hallitus laatia kotimaisten
31710: suurin merkitys. Pitkällä aikavälillä asiaa tarkas-          fosforimalmioiden pitkän aikavälin hyö-
31711: teltuna tuntuu varsin perustellulta pyrkimys                 d yntämisstrategian?
31712: 
31713:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
31714: 
31715:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
31716: 
31717: 
31718: 
31719: 
31720:  270750T
31721: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 182
31722: 
31723: 
31724: 
31725: 
31726:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31727: 
31728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Sokiin tyyppisiä fosfaatteja on myös muualla
31729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maailmassa. Tämän lisäksi on kehitetty menetel-
31730: olette 3 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-        miä kadmiumin poistamiseksi niitä sisältävistä
31731: jeenne n:o 759 ohella toimittanut valtioneuvos-       fosfaateista. Niinpä kotimaisten fosforimalmien
31732: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     varaaminen vain kotimaan käyttöön ei ole tar-
31733: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta         peellista, koska fosforiraaka-aineen puhtaus pys-
31734: kirjallisesta kysymyksestä n:o 182:                   tytään turvaamaan edellä mainituilla menetel-
31735:                                                       millä.
31736:          Aikooko Hallitus laatia kotimaisten
31737:        fosforimalmioiden pitkän aikavälin hyö-           Sokiin fosforimalmiesiintymän hyödyntäminen
31738:        dyntämisstrategian?                            edellyttää erittäin suurta investoioria ja tuotan-
31739:                                                       toa, jotta toiminta voisi olla taloudellisesti kan-
31740:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nattavaa. Tämä merkitsee kotimaan fosforitar-
31741: seuraavaa:                                            peeseen nähden lähes nelinkertaista tuotantoa,
31742:                                                       eli kaikkina aikoina pääosa on vietävä.
31743:    Kotimaisista fosforiesiintymistä hyödynnetään
31744: tällä hetkellä Siilinjärven fosforimalmia. Tuotet-       Tämän vuoksi Sokiin kaivoksen avaaminen voi
31745: tava fosforirikaste riittää tyydyttämään kotimaan     olla taloudellista ainoastaan vientiin turvautu-
31746: lannoitekäytön vaatiman fosforitarpeen. Lisäksi       malla. Vientimahdollisuuksien kieltäminen tai
31747: maahan tuodaan vaihtelevia määriä raakafosfaat-       rajoittaminen muodostuisi esteeksi Sokiin mal-
31748: tia vientitarpeita varten.                            min taloudelliselle hyödyntämiselle. Siinäkin ta-
31749:    Kemiraila on menossa kaksivuotinen projekti        pauksessa, että Siilinjärven esiintymä olisi lop-
31750: Sokiin hyödyntämismahdollisuuksien selvittämi-        puun käytetty, Sokiin kaivoksen avaaminen ja
31751: seksi.                                                sen suuruus edellyttävät aina vientiä.
31752:    Vaikka Suomessa Siilinjärven esiintymä ja Sok-        Edellä todettuun viitaten kauppa- ja teolli-
31753: Iin rapautuma olisivat hyödynnetty loppuun, on        suusministeriö katsoo, että kestävän kotimaisen
31754: Sokiin rapautuman alla iso Siilinjärvi-tyyppinen      fosforimalmioiden hyödyntämisstrategian perusta
31755: esiintymä, joka on teknis-taloudellisten seikkojen    on riittävä kannattavuus. Jos riittävät kannatta-
31756: salliessa hyödynnettävissä ja joka kattaa kotimai-    vuusedellytykset runsaan kotimaisen luonnonva-
31757: sen fosforitarpeen sadoiksi vuosiksi. Myös muun       ran hyödyntämiseksi syntyvät vain viennin kaut-
31758: maailman fosforiraaka-ainevarat ovat erittäin         ta, ei vientimahdollisuuksien rajoittamista voida
31759: suuret ja riittävät pitkälle tulevaisuuteen.          pitää tarkoituksenmukaisena. Pikemminkin päin-
31760:    Siilinjärven ja Sokiin fosforimalmit ovat kad-     vastoin, vientiedellytysten turvaaminen on hyö-
31761: miumvapaita. Kadmiumvapaita Siilinjärven ja           dyntämisstrategian keskeinen edellytys.
31762: 
31763:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1987
31764: 
31765:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
31766:                                        1987 vp. -      KK n:o 182                                         3
31767: 
31768: 
31769: 
31770: 
31771:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31772: 
31773:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            der utvecklats för avlägsnande av kadmium från
31774: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          fosfater som innehåller det. Därför är det inte
31775: 759 av den 3 juli 1987 tili vederbörande medlem         nödvändigt att reservera inhemsk fosformalm
31776: av statsrådet översänt avskrift av följande av          enban för inhemskt bruk, eftersom fosforråva-
31777: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-         rans renhet kan garanteras med ovannämnda
31778: de spörsmål nr 182:                                     metoder.
31779:                                                             För utnyttjandet av fosformalmsfyndigheterna
31780:            Ämnar Regeringen göra upp en strate-         i Sokli förutsätts en synnerligen stor investering
31781:         gi över utnyttjandet av inhemsk fosfor-         och produktion för att verksamheten skall vara
31782:         malm på lång sikt?                              ekonomiskt lönsam. Detta betyder med avseende
31783:                                                         på behovet av fosfor här i Finland en nästan
31784:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fyrdubblad produktion, vilket leder tili att största
31785: anföra följande:                                        delen hela tiden måste exporteras.
31786:    Av de inhemska fosforfyndigheterna utnyttjas             På grund av detta kan det vara lönsamt att
31787: idag fosformalm från Siilinjärvi. Den fosforslig        öppna Sokli-gruvan bara om man använder sig av
31788: som produceras räcker för att tillgodose den            export. Om exportmöjligheterna förbjöds elier
31789: inhemska gödslingens behov av fosfor. Dessutom          begränsades skulie det innebära ett hinder för ett
31790: importeras varierande mängder råfosfat för ex-          ekonomiskt utnyttjande av malmen i Sokli. Ock-
31791: portbehov.                                              så i det fali att fyndigheterna i Siilinjärvi har
31792:    Hos Kemira pågår ett tvåårigt projekt där            använts tili slut, förutsätter öppnandet av Sokli-
31793: möjligheterna att utnyttja Sokli utreds.                gruvan och storleken på fyndigheterna där ändå
31794:    Även om fyndigheterna i Siilinjärvi och vitt-        alitid expon.
31795: ringen i Sokli skulle ha utnyttjats tili slut, finns        Hänvisande tili ovanstående anser handels- och
31796: det under vittringen i Sokli en stor fyndighet av       industriministeriet att den hålibara grunden för
31797: samma typ som i Siilinjärvi. Den kan utnyttjas          en strategi för utnyttjandet av inhemska fosfor-
31798: om de teknisk-ekonomiska faktorerna tillåter det        malmer är att det är tiliräckligt lönsamt. Om
31799: och den täcker det inhemska behovet av fosfor           tiliräckliga förutsättningar för ett lönsamt utnytt-
31800: för hundratals år. Också den övriga världens            jande av denna rikliga inhemska naturresurs bara
31801: resurser av fosforråvaror är synnerligen stora och      kan åstadkommas genom export, kan en begräns-
31802: räcker långt in i framtiden.                            ning av exportmöjligheterna inte anses ändamåls-
31803:    Fosformalmerna i Siilinjärvi och Sokli är fria       enlig. Snarare tvärtom, garanterade exportmöj-
31804: från kadmium. Fosfat av den här typen finns             ligheter är en central förutsättning för strategin
31805: också annanstans i världen. Dessutom har meto-          för utnyttjandet.
31806: 
31807:      Helsingfors den 10 augusti 1987
31808: 
31809:                                                        Handels- och industriminister Iikka Suominen
31810:                                                1987 vp.
31811: 
31812: Kirjallinen kysymys n:o 183
31813: 
31814: 
31815: 
31816: 
31817:                                   Pulliainen ym.: "Eurooppa saasteettomaksi" -prosessin käynnistä-
31818:                                      misestä
31819: 
31820: 
31821:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31822: 
31823:    ETYK-prosessin käynnistäminen toteutuneen           Jonkun täytyy tehdä aloite ''Eurooppa saas-
31824: laajuisena oli rauhantyön kannalta suurenmoinen      teettomaksi'' -prosessin (ES) käynnistämiseksi.
31825: aikaansaannos, mistä lankeaa syvällinen kiitos       Suomella on valtiona ja sen ulkopoliittisella joh-
31826: maan silloiselle ulkopoliittiselle johdolle.         dolla poliittisena vaikuttajana uskottavuutta tä-
31827:    ETYK-prosessin käynnistämiseen tähtäävät toi-     män elintärkeän prosessin käynnistämiseksi vas-
31828: menpiteet osoittivat sen tavan, jolla voidaan        tetta herättävällä tavalla. Aikaa on vähän käytet-
31829: saada valtioiden vastuulliset johdot toimimaan,      tävissä. Tarvitaan nopeita päätöksiä ja päättäväis-
31830: kun asia on kaikkia koskettava ja merkitykseltään    tä, asiaan uskovaa toimintaa aivan kuten oli
31831: mittava.                                             asianlaita 1970-luvun alkupuolella käynnistettä-
31832:                                                      essä ETYK-prosessia.
31833:    Ulkoasiainministeriön palveluksessa on ETYK-
31834: prosessissa ansioitunutta henkilökuntaa, joka tie-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31835: tää, millä tavoin tämänkaltainen työ onnistuu        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
31836: sekä poliittisesti että teknisesti.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31837:    Nyt kaikki tämä osaaminen tarvitaan prosessis-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31838: sa, joka koskettaa meistä eurooppalaisista jokais-
31839: ta, so. Euroopan laajuisen ympäristön saastutta-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ''Eu-
31840: misen lopettamisessa ja jo tuhoutuneiden aluei-             rooppa saasteettomaksi'' -prosessin käyn-
31841: den elvyttämisessä, mikäli se enää on mahdollis-            nistämiseksi ulkopoliittisen aktiivisuuden
31842: ta.                                                         tuloksena?
31843: 
31844:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1987
31845: 
31846:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
31847: 
31848: 
31849: 
31850: 
31851: 270748R
31852: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 183
31853: 
31854: 
31855: 
31856: 
31857:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31858: 
31859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             Eurooppaan suuntautuvia ympäristönsuojelua
31860: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           edistäviä toimenpiteitä ajatellen on tässä yhtey-
31861: olette 3 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-          dessä syytä palauttaa myös mieliin vuonna 1974
31862: jeenne n:o 760 ohella toimittanut valtioneuvos-         solmittu ja vuonna 1980 voimaan astunut Helsin-
31863: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       gin yleissopimus, joka luo puitteet Itämeren
31864: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta           merellisen ympäristön suojelemiseksi.
31865: kirjallisesta kysymyksestä n: o 18 3 :                      Osana Suomen toimintaa kansainvälisen ym-
31866:                                                         päristöalan yhteistyön edistämiseksi on myös kah-
31867:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimeen ''Eu-        denvälisten sopimusten solmiminen ensi sijassa
31868:         rooppa saasteettomaksi" -prosessin käyn-        naapurimaidemme kanssa. Tällaisista sopimuksis-
31869:         nistämiseksi ulkopoliittisen aktiivisuuden      ta mainittakoon Suomen ja Ruotsin viranomais-
31870:         tuloksena?                                      ten välinen Pohjanlahden suojelusopimus vuo-
31871:                                                         delta 1972 sekä Neuvostoliiton kanssa vuonna
31872:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        1985 solmittu sopimus yhteistyöstä ympäristön-
31873: ti seuraavaa:                                           suojelun alalla. Pohjoismaiden Neuvoston aloit-
31874:                                                         teesta solmittiin vuonna 1976 voimaan tullut
31875:    Hallitus on jo 1970-luvun alusta lähtien ollut       ympäristönsuojelua koskeva yleissopimus.
31876: aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä           Hallituksen mielestä kaikkien toivoma pää-
31877: ympäristönsuojelun tehostamiseksi. Niinpä Suo-          määrä saasteeton Eurooppa onkin saavutettavissa
31878: men valtuuskunta oli tärkeällä tavalla mukana           parhaiten sinnikkäällä työllä, jota tehdään niin
31879: luonnostelemassa ETYKin päätösasiakirjaan sisäl-        kansallisella tasolla kuin myös kansainvälisen yh-
31880: tyvää, ympäristönsuojelua koskevaa osaa. Tuol-          teistyön puitteissa.
31881: loinhan pystyttiin ensimmäistä kertaa Euroopan             ETYKin osalta todettakoon, että marraskuussa
31882: puitteissa sopimaan niistä yhteistyöaloista, joilla     1986 Wienissä työnsä aloittaneen kolmannen
31883: osanottajavaltiot tulevat yhteistoimintaa harrasta-     seurantakokouksen asialistalla ovat ympäristön-
31884: maan. Näiksi alueiksi mainittiin ennen kaikkea          suojeluun liittyvät kysymykset olleet ns. II-korin
31885: ilmansaastumisen torjunta, vesiensuojelu ja ma-         alueella korostetusti esillä. Aihekokonaisuuteen
31886: kean veden käyttö, meriympäristönsuojelu,               liittyviä aloitteita on tehty toistakymmentä.
31887: maankäyttö ja maaperä, luonnonsuojelu ja luon-          Aloitteiden joukossa keskeiseen asemaan on
31888: nonsuojelualueet, asuntoalueiden ympäristöolo-          noussut Suomen valmistelema ja muiden Poh-
31889: suhteiden parantaminen ja ympäristön muutos-            joismaiden tukemana tehty aloite ympäristöyh-
31890: ten perustutkimus, tarkkailu, ennakointi ja ar-         teistyötä käsittelevän ETYK-asiantuntijakokouk-
31891: viointi. Tuolloin sovittiin erityisiksi toimenpiteik-   sen järjestämisestä läheisessä yhteistyössä YK:n
31892: si ilmansaasteiden kaukokulkeutumisen laajan            Euroopan talouskomission (ECE) kanssa. ETYK-
31893: tarkkailu- ja arviointiohjelman luomisesta kan-         ympäristökokousaloitteen asiasisältöä on vast-
31894: sainvälisellä yhteistyöllä alkaen rikkidioksidista.     ikään selvitetty yksityiskohtaisesti Wienissä.
31895: Samalla sovittiin että Yhdistyneiden Kansakun-
31896: tien Euroopan talouskomissio (ECE) tulisi jatkos-           Asiantuntijakokouksessa käsiteltäisiin seuraavia
31897:                                                         ympäristönsuojelun alueita:
31898: sa toimimaan sinä kansainvälisenä järjestönä,
31899: jossa eurooppalaista yhteistyötä ympäristönsuoje-           1) teollisuus- ja muiden ympäristöonnetto-
31900: lun alalla tultaisiin edelleen kehittämään.             muuksien tiedonvaihdon ja tiedotusjärjestelmän
31901:                                                         kehittäminen, kompensaatio- ja vastuuvelvolli-
31902:    ECE:ssä saatiinkin Suomen ja muiden Pohjois-         suudet
31903: maiden aloitteesta neuvotelluksi yleissopimus,
31904: joka koskee ilman epäpuhtauksien kaukokulkeu-               2) vaarallisten jätteiden käsittely, kuljetus ja
31905: tumista valtiosta toiseen; tämä yleissopimus alle-      hävittäminen
31906: kirjoitettiin vuonna 1979. Siihen liittyen on myös          3) vaarallisten kemikaalien käyttö ja valvonta
31907: neuvoteltu rikkipäästöjä koskeva pöytäkirja, joka          4) flooran, faunan ja niiden elinympäristön
31908: allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1985.              suojelu
31909:                                       1987 vp. -     KK n:o 183                                       3
31910: 
31911:   ETYK-ympäristönsuojelukokousaloitteen lisäk-       jestettav1en ETYK-asiantuntijakokousten jouk-
31912: si Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden             koon sovitaan osanottajavaltioiden yhteisellä pää-
31913: kanssa esittänyt kolme muuta ympäristöaloitetta,     töksellä ympäristö-ETYKin järjestämisestä. Suo-
31914: jotka keskittyvät ilman-, merellisen ympäristön ja   men valtuuskunta tulee myös jatkossa toimimaan
31915: otsonikerroksen suojeluun.                           aktiivisesti sen puolesta, että ympäristö-ETYK
31916:    Eurooppalaisen ympäristöyhteistyön alueella       kutsutaan koolle ja että Wienin loppuasiakirjaan
31917: ETYKissä tehdyt ehdotukset tarjoavat runsaasti       sisällytetään merkittävä eurooppalaista ympäris-
31918: mahdollisuuksia konsensuspäätöksille Wienissä        töyhteistyötä käsittelevä osuus.
31919: niin, että Wienin seurantakokouksen jälkeen jär-
31920: 
31921:     Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1987
31922: 
31923:                                                                    Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
31924: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 183
31925: 
31926: 
31927: 
31928: 
31929:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31930: 
31931:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Med tanke på miljövårdsbefrämjande åtgärder
31932: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          som avser Europa är det skäl att i detta samman-
31933: nr 760 av den 3 juli 1987 till vederbörande            hang även komma ihåg Helsingforskonventionen
31934: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-        som ingicks år 1974 och trädde i kraft år 1980
31935: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade           och som lägger grunden till skyddet av Östersjöns
31936: skriftliga spörsmål nr 183:                            marina miljö.
31937:                                                            En del av Finlands verksamhet för främjandet
31938:            Ämnar Regeringen med anledning av           av samarbetet inom den internationella miljösek-
31939:         den utrikespolitiska aktiviteten vidta åt-     torn utgör även ingåendet av bilaterala avtal
31940:         gärder för att inleda processen '' ett         främst med våra grannländer. Som exempel kan
31941:         föroreningsfritt Europa''?                     nämnas avtalet om skydd av Bottniska viken
31942:                                                        mellan myndigheterna i Finland och Sverige från
31943:                                                        år 1972 samt avtalet med Sovjetunionen om
31944:   Såsom svar på detta spörmål får jag vördsamt
31945:                                                        samarbete på miljövårdens område från år 1985.
31946: anföra följande:
31947:                                                        På initiativ av Nordiska rådet slöts en konvention
31948:    Regeringen har redan från början av 1970-talet      om miljöskydd, som trädde i kraft år 1976.
31949: aktivt deltagit i det internationella samarbetet för       Enligt regeringens uppfattning kan målet som
31950: att effektivera miljövården. Sålunda spelade Fin-      alla hoppas på - ett föroreningsfritt Europa -
31951: lands delegation en viktig roll vid utformandet         bäst uppnås genom ett ihärdigt arbete, som
31952: av den del av KSSE-slutdokumentet som berör            utförs såväl på ett nationellt plan som inom
31953: miljövården. Då kunde man ju för första gången         ramen för det inrernationella samarbetet.
31954: inom en europeisk ram komma överens om de                  Beträffande KSSE bör det konstateras, att på
31955: områden på vilka de deltagande staterna skall          agendan för den tredje uppföljningskonferensen,
31956: samarbeta. Såsom samarbetsområden nämndes              som inledde sitt arbete i november 1986 i Wien,
31957: framför allt luftföreningskontroll, vattenförore-      intar inom den s.k. andra korgen frågor som
31958: ningskontroll och färskvattenanvändning, skydd         hänför sig till miljövårdens område en fram-
31959: av denmarina miljön, markanvändning och jord,          trädande plats. Ett tiotal förslag som hänför sig
31960: naturvård och naturreservat, förbättring av miljö-     till detta tema har gjorts. En central ställning
31961: förhållanden i bosättningsområden samt grund-          bland dessa har ett förslag som förberetts av
31962: forskning, övervakande, förutsägande och fast-         Finland och understötts av de övriga nordiska
31963: ställande av förändringar i miljön. Som en sär-        länderna om att anordna ett expertmöte om
31964: skild åtgärd kom man överens om att genom              miljösamarbete inom ramen för KSSE och i nära
31965: internationellt samarbete utveckla ett omfattande      samarbete med FN:s Ekonomiska kommission för
31966: program för övervakning och beräkning av lång-         Europa (ECE). Det sakliga innehållet i förslaget
31967: väga transporter av luftförorenande ämnen, till        om en KSSE-miljökonferens har nyligen i detalj
31968: en början avseende svaveldioxid. Samtidigt ena-        utretts.
31969: des man om att Förenta Nationernas Ekonomiska             Expertmötet skulle behandla följande områden
31970: kommission för Europa (ECE) i fortsättningen           inom miljövården:
31971: skulle vara den internationella organisation där           1) Utveckling av informationsutbyte och infor-
31972: det europeiska samarbetet på miljövårdens områ-        mationssystem samt kompensations- och ansvars-
31973: de skulle komma att vidare utvecklas.                  skyldighet vid industri- och miljöolyckor
31974:    På initiativ av Finland och de övriga nordiska          2) Behandling, transport och förstöring av
31975: länderna fick man i ECE till stånd en konvention       farliga avfallsämnen
31976: om långväga gransöverskridande luftförore-                3) Användning och kontroll av farliga kemika-
31977: ningar. Konventionen undertecknades år 1979.           lier
31978: Ett protokoll till denna angående svavelutsläpp           4) Skydd av flora och fauna samt deras livsmil-
31979: undertecknades i Helsingfors år 1985.                  jö
31980:                                       1987 vp. -      KK n:o 183
31981: 
31982:    Förutom initiativet tili en KSSE-miljövårds-       kommer överens om att i samband med de
31983: konferens har Finland tillsammans med de övriga       KSSE-expertmöten som anordnas efter uppfölj-
31984: nordiska länderna gjort ytterligare tre miljövårds-   ningskonferensen i Wien arrangera en miljö-
31985: förslag som gäller skydd av luften, den marina        KSSE. Finlands delegation kommer även i fort-
31986: miljön och ozonlagret.                                sättningen att aktivt verka för att en miljö-KSSE
31987:    De förslag som gjorts i KSSE om europeiskt         sammankallas och att en betydande del av Wien-
31988: miljövårdssamarbete erbjuder rikliga möjligheter      konferensens slutdokument behandlar europeiskt
31989: för beslut med konsensus sålunda, att man med         mil jövårdssamarbete.
31990: ett gemensamt beslut av de deltagande staterna
31991: 
31992:     Helsingfors den 7 augusti 1987
31993: 
31994:                                                                        Utrikesminister Kalevi Sorsa
31995:                                                  1987 vp.
31996: 
31997: Kirjallinen kysymys n:o 184
31998: 
31999: 
32000: 
32001: 
32002:                                     Rajamäki: Vanhojen akkujen jätehuollon järjestämisestä
32003: 
32004: 
32005:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32006: 
32007:    Erityisenä jäteongelmana on edelleenkin van-         on, että akusta saa rahaa ja tämä ohjaa tehok-
32008: hojen akkujen käsittelyn järjestäminen. Ainoa           kaimmin akkuja oikeaan käsittelyyn. Palautus-
32009: akkujen käsittelylaitos on Airaksela Oy:n Siilin-       maksun myönteistä vaikutusta on todettu mm.
32010: järven laitos. Akkujen käsittely~innat ovat varsin      juomapullojen palautuksessa.
32011: korkeat. Tällä hetkellä kunta JOUtuu ottamaan              Palautusmaksun väärinkäyttö esim. ulkomai-
32012: akut vastaan veloituksetta. Näin koska käsittely-       sen akkuromun muodossa on estettävissä vaikka
32013: laitoksen hinnan (n. 20 mk) perintä ei saattaisi        katsastusviranomaisen antamalla todistuksella.
32014: akkuja kaatopaikan ongelmajätevarastoon.                Keskeistä asiassa on, että tähän tai vastaavaan
32015:    Kun lyijyjätteen kertymä oli vuonna 1979             toimenpiteeseen ryhdytään nopeasti.
32016: 9 500 t, oli siitä akkuromun osuus 70 %. Kysees-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32017: sä on siis erittäin suuri ja vajavaisesti järjestetty   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32018: ympäristökysymys maassamme. Ympäristöminis-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32019: teriön selvityksessä jätteiden hyödyntämisestä          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32020: vuodelta 1985 (A:35) esitettiin jo eräänä vaihto-
32021: ehtona panttijärjestelmän käyttöönottoa akkujen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32022: ja siihen rionastettavien metallia sisältävien tuot-           ryhtyä akkuromun turvalliseksi käsittele-
32023: teiden hyödyntämisen edistämiseksi. Toimenpi-                  miseksi esimerkiksi lainmuutoksella mah-
32024: teisiin ei kuitenkaan ympäristöministeriön tahol-              dollistetun   palautusmaksujärjestelmän
32025: ta ole vielä ryhdytty. Palautusmaksun hyvä puoli               luomisella?
32026: 
32027:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32028: 
32029:                                               Kari Rajamäki
32030: 
32031: 
32032: 
32033: 
32034: 2707578
32035: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 184
32036: 
32037: 
32038: 
32039: 
32040:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32041: 
32042:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          tietyt erityisvaatimukset. Romuakkuja ei saa si·
32043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joittaa kaatopaikoille tai varastoida epäasiallisesti
32044: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         koska seurauksena saattaa olla lyijyn joutuminer
32045: jeenne n:o 761 ohella lähettänyt valtioneuvoston        vesistöihin ja pohjavesiin. Jos romuakkujen keräi·
32046: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-     lyä ja käsittelyä ei kyetä järjestämään asianmukai·
32047: sen kansanedustaja Rajamäen kirjallisesta kysy-         sesti, on vaarana, että ympäristöön saattaa joutu~
32048: myksestä n:o 184, jossa tiedustellaan:                  lyijyä ja sen yhdisteitä jopa 6 000--7 000 tonni~
32049:                                                         vuodessa.
32050:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Jätehuollon neuvottelukunnan hyväksymässi
32051:         ryhtyä akkuromun turvalliseksi käsittele-       ''Jätteiden hyödyntämisen kehittämisohjelmass;
32052:         miseksi esimerkiksi lainmuutoksella mah-        1986--95'' edellytetään lyijyromun hyödyntämi·
32053:         dollistetun   palautusmaksujärjestelmän         sen lisäämistä. Valtioneuvosto on jätteiden hyö
32054:         luomisella?                                     dyntämisen kehittämisestä tekemässään peri.
32055:                                                         aatepäätöksessä 3. 7.1986 katsonut, että lyijyro·
32056:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mun talteenottoa tulee lisätä.
32057: ti seuraavaa:                                              Ongelman ratkaisemiseksi on ympäristöminis
32058:    Suomessa arvioidaan poistettavan käytöstä vuo-       teriössä pohdittu muun muassa seuraavia toimia:
32059: sittain noin 500 000 käynnistysakkua. Niiden                1. maksujärjestelmää, jossa uuden akun hin
32060: yhteenlaskettu massa on noin 10 000 tonnia.             taan sisällytetään lisämaksu, jolla valtion tulo- j~
32061: Lisäksi poistetaan käytöstä teollisuusakkuja, jotka     menoarvion kautta rahoitetaan keräilyä ja käsitte·
32062: kuitenkin otetaan talteen varsin tarkoin ja hyö-        lyä,
32063: dynnetään raaka-aineena. Varastoituna on lisäksi           2. panttijärjestelmää, jossa uuden akun hin·
32064: huomattava määrä vanhoja käytöstä poistettuja           taan sisällytetään palautusmaksu, joka maksetaar
32065: käynnistysakkuja. Kaikkien romuakkujen talteen-         takaisin akun palauttajalle sekä
32066: ottoasteeksi arvioitiin maassamme vuonna 1984               3. kuntien toimia valvonnan ja keräilyn tehos·
32067: noin 50 prosenttia. Käynnistysakkujen talteenot-        tamiseksi.
32068: to oli todennäköisesti huomattavasti tätä pienem-          Mainitut toimet eivät ole toistensa vaihtoehto·
32069: pi (Ruotsissa 60--65 prosenttia). Parin viime           ja, vaan toisiaan täydentäviä. Paras lopputulo:
32070: vuoden aikana talteenottoaste on jatkuvasti alen-       saavutettaisiin todennäköisesti käyttämällä kaik
32071: tunut.                                                  kia kolmea keinoa. Maksujärjestelmällä voitaisiir
32072:    Syynä talteenoton supistumiseen ovat olleet          rahoittaa nopeasti käytännön toimet eli luod;
32073: keräily- ja käsittelyjärjestelmän kalleus ja epäsuo-    koko maan kattava keräily ja käsittely sekä tiedot·
32074: tuisa lyijyn maailmanmarkkinahinnan kehitys.            taa asiasta riittävästi. Maksujärjestelmä olisi hal·
32075: Koska ala kannattaa liiketaloudellisesti heikosti,      linnoltaan helppo ja valvottavissa ilman lisähen·
32076: alalla toimivat yritykset eivät ole voineet järjestää   kilöstöä. Maksu olisi myös joustava, sillä sitä olis
32077: tehokasta keräilyä. Tilanne ei ole käynyt ongel-        helppo säädellä lyijyn maailmanmarkkinahinnar
32078: malliseksi ainoastaan Suomessa, vaan yhtä lailla        muutosten mukaisesti. Panttijärjestelmällä sa·
32079: monissa muissakin maissa. Ilmeisesti lyijyn             moin kuin kuntien toimilla olisi mahdollist;
32080: maailmanmarkkinahinta pysyy pitkään nykyisellä          tehostaa erityisesti alkukeräilyä. Palautusmaksur
32081: matalalla tasolla. Näin ollen romuakkujen tal-          eli pantin käyttöönoton edellytyksenä on kuiten
32082: teenoton tehostaminen edellyttää erityistoimia.         kin, että ensin on luotu toimiva jatkokeräily- j~
32083:    Romuakut ovat jätehuoltolainsäädännön nojal-         käsittelyjärjestelmä sekä varmistettu järjestelmär
32084: la ongelmajätteitä, koska ne sisältävät massastaan      rahoitus.
32085: yli puolet lyijyä ja erilaisia lyijyn yhdisteitä ja        Ympäristöministeriö neuvotteli kevään 198~
32086: kolmasosan rikkihappoliuosta. Ongelmajätteitä           aikana kaikkien romuakkukysymyksen ratkaise·
32087: koskevat säännökset ja määräykset edellyttävät,         misen kannalta keskeisten tahojen kanssa edelH
32088: että romuakkujen varastointi ja käsittely täyttävät     mainituista ehdotuksista. Neuvotteluissa saavu·
32089:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 184                                         3
32090: 
32091: tettiin riittävä yksimielisyys maksujärjestelmän        Hallituksen piirissä selvitetään parhaillaan mi-
32092: käyttöönotosta. Jätehuollon neuvottelukunta kä-      kä edellä mainituista järjestelmistä taikka yhdis-
32093: sitteli asiaa kesäkuussa 1987 ja esitti ympäristö-   telmä niistä olisi tehokkain ja taloudellisin tapa
32094: ministeriölle määräaikaisen romuakkumaksujär-        romuakkuongelman ratkaisemiseksi. Käytännön
32095: jestelmän käyttöönottoa vuoden 1988 alusta.          toimiin on tarkoitus ryhtyä mahdollisimman no-
32096: Ympäristöministeriö on puolestaan valmistellut       peasti.
32097: tarvittavan lakiehdotuksen.
32098: 
32099:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
32100: 
32101:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32102: 4                                       1987 vp. -- EJC n:o 184
32103: 
32104: 
32105: 
32106: 
32107:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
32108: 
32109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            upplagras på ett osakligt sätt, emedan följden
32110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          kan bli att bly hamnar i vattendrag eller i
32111: 761 av den 22 juli 1987 tili vederbörande med-          grundvattnet. Om det inte är möjligt att ordna
32112: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      insamlingen och hanteringen av skrotbatterier på
32113: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål             ett ändamålsenligt sätt, finns det risk för att upp
32114: nr 184:                                                 tili 6 000--7 000 ton bly och blyföreningar kan
32115:                                                         hamna i miljön per år.
32116:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
32117:         för åstadkommande av en riskfri hante-              I ''Utvecklingsprogram för återvinning av av-
32118:         ring av ackumulatorskrot exempelvis ge-         fall 1986--95" som har godkänts av delegatio-
32119:         nom att med en lagändring skapa ett             nen för avfallshantering förutsätts det, att åter-
32120:         system med återlämningsavgift?                  vinningen av blyskrot ökas. Statsrådet har i sitt
32121:                                                         principbeslut av 3. 7.1986 beträffande utvecklan-
32122:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det av återvinningen av avfall konstaterat, att
32123: anföra följande:                                        tilivaratagandet av blyskrot skall ökas.
32124:                                                             För att problemet skall kunna lösas har bland
32125:     Enligt uppskattning kasseras i Finland årligen      annat följande åtgärder dryftats i miljöministe-
32126: ca 500 000 startbatterier. Den sammanlagda              riet:
32127: massan hos dessa är ca 10 000 ton. Dessutom                 1. ett betalningssystem, enligt vilket i priset på
32128: kasseras industribatterier, som dock noggrant tas       en ny ackumulator inkluderas en tilläggsavgift,
32129: tilivara och används som återvinningsråvara. Ett        med viiken insamling och hantering finansieras
32130: betydande antal kasserade startbatterier har även       genom statsförslaget,
32131: lagrats. Graden för tillvaratagande av samtliga
32132:                                                             2. ett pantsystem, enligt vilket i priset på en
32133: skrotbatterier uppskattades år 1984 tili ca 50
32134:                                                         ny ackumulator inkluderas en återlämningsav-
32135: procent. Graden för tillvaratagande av startbatte-      gift, som återbetalas tili den som återlämnar en
32136: rier var sannolikt betydligt lägre (i Sverige 60--
32137:                                                         ackumulator samt
32138: 65 procent). Under de alira senaste åren har
32139: graden för tilivaratagande hela tiden minskat.              3. kommunernas åtgärder för effektivering av
32140:     En orsak tili att tilivaratagandet har minskat är   övervakningen och insamlingen.
32141: det dyra insamlings- och hanteringssystemet och             Dessa åtgärder är inte alternativa, utan kom-
32142: den ogynnsamma utvecklingen av blyets världs-           pletterar varandra. Förmodligen skulle det bästa
32143: marknadspris. Emedan den företagsekonomiska             resultatet uppnås genom alla tre metoderna. Med
32144: lönsamhet en inom branschen är svag, har före-          finansieringssystemet kunde de praktiska åtgär-
32145: tagen i branschen inte kunnat ordna någon               derna snabbt finansieras, dvs. ett landsomfattan-
32146: effektiv insamling. Situationen har blivit pro-         de insamlings- och hanteringssystem skapas samt
32147: blematisk såväl i Finland som i ett flertal andra       tillräcklig information ges om saken. Betalnings-
32148: länder. Blyets världsmarknadspris kommer up-            systemet skulle vara enkelt i fråga om administra-
32149: penbarligen länge att förbli på nuvarande låga          tionen och kunde lätt övervakas utan tilläggsper-
32150: nivå. Fördenskull förutsätter tillvaratagandet av       sonal. Avgiften skulle även vara flexibel, för den
32151: skrotbatterier sprcialåtgärder.                         kunde utan svårighet justeras enligt fluktuatio-
32152:     Med stöd av lagstiftningen om avfallshantering      nerna i blyets världsmarknadspriser. Med hjälp av
32153: är skrotbatterierna problemavfall, emedan över          pantsystemet liksom genom kommunernas åtgär-
32154: hälften av batteriets massa är bly och olika            der kunde särskilt primärinsamlandet effektive-
32155: blyföreningar och en tredjedel svavelsyrelösning.       ras. En förutsättning för att en återlämningsav-
32156: Stadgandena och bestämmelserna om problem-              gift eller en pant kan tas i bruk är dock att det
32157: avfall förutsätter att upplagring och hantering av      först har skapats ett fungerande system med
32158: skrotbatterier uppfyller vissa krav. Skrotbatterier     tanke på fortsatt insamling och hantering samt
32159: får inte placeras på avstjälpningsplatser eller         att finansieringen av systemet har säkerställts.
32160:                                        1987 vp. -     KK n:o 184
32161: 
32162:     Miljöministeriet förhandlade under våren 1987     en av år 1988. Miljöministeriet har      sm tur
32163: om ovannämnda förslag med samtliga parter som         berett det erforderliga lagförslaget.
32164: har en central ställning då frågan om skrotbatte-
32165: rier skall lösas. Vid förhandlingarna uppnåddes          Inom regeringen utreds för närvarande, vilket
32166: tillräcklig enighet om ibruktagandet av ett betal-    av de ovannämnda systemen eller viiken av de
32167: ningssystem. Delegationen för avfallshantering        ovannämnda kombinationerna som är den effek-
32168: behandlade ärendet i juni 1987 och föreslog för       tivaste och mest ekomiska lösningen på pro-
32169: miljöministeriet att ett tidsbundet betalningssys-    blemet med skrotbatterier. Avsikten är att prak-
32170: tem för skrotbatterier skall tas i bruk vid ingång-   tiska åtgärder vidtas så snart som möjligt.
32171: 
32172:      Helsingfors den 27 augusti 1987
32173: 
32174:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
32175:                                                  1987 vp.
32176: 
32177: Kirjallinen kysymys n:o 185
32178: 
32179: 
32180: 
32181: 
32182:                                     Paloheimo ym.: Tulevaisuuden opetuksesta koulujen lukioluokilla
32183: 
32184: 
32185:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32186: 
32187:    On yleisesti tunnustettu, että yhteiskuntamme        suutta ennakoiviin teoksiin Ja niissä sovellettui-
32188: on tällä hetkellä poikkeuksellisessa muutosvai-         hin menetelmiin.
32189: heessa. Tulevaisuus yhdenkin sukupolven kulut-             Suomalaisissa kouluissa opetetaan noin 700
32190: tua on ratkaisevasti toisenlainen kuin aika maas-       tuntia historiaa, sitä aikaa, jolle oppilaat eivät
32191: samme viimeisten kolmenkymmenen vuoden ku-              enää mahda mitään. Tulevaisuuden opetusta ei
32192: luessa. Hallituksen ohjelmasta käy ilmi, että se        ole, koska siitä ei ole tietoja. Kuitenkin, sen
32193: on täysin selvillä edellisestä. Julkisuudessa sitä on   tapahtumiin tämän päivän koululaiset voivat vai-
32194: jopa kutsuttu "hallitun rakennemuutoksen" hal-          kuttaa ja siinä he elämänsä viettävät.
32195: litukseksi.                                               Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
32196:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32197:    Tulevaisuuden eri mahdollisuuksiin tulisi asen-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32198: noitua ennakkoluulotta ja avoimella, parhaita           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32199: vaihtoehtoja etsiväliä mielellä. Siksi olisi tärkeää,
32200: että jo koulun ylimmillä luokilla nuorisolle selvi-              Aikooko Hallitus ryhtyä roimiin tule-
32201: tettäisiin niitä menetelmiä, joiden avulla tulevai-            vaisuuden opetuksen saattamiseksi koulu-
32202: suuttamme voidaan suunnitella. Olisi myös kes-                 jemme ylempien luokkien opetusohjel-
32203: keistä tutustuttaa heidät merkittävimpiin tulevai-             maan?
32204: 
32205:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32206: 
32207:           Eero Paloheimo                   Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto
32208: 
32209: 
32210: 
32211: 
32212: 2707725
32213: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 185
32214: 
32215: 
32216: 
32217: 
32218:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32219: 
32220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista oppimää-
32221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ristä. Uusien opetussuunnitelmien mukaan kou-
32222: olette kirjeellänne 22 päivänä heinäkuuta 1987       lun tulee tukea oppilaan ajattelun kehittymistä
32223: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      maailmaa aktiivisesti jäsentävään suuntaan. Tä-
32224: vastattavaksi kansanedustaja Paloheimon ym. te-      män johdosta luonnontieteellisten ja matemaat-
32225: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 185:      tisten sekä reaaliaineiden opetuksessa pyritään
32226:                                                      oppilaille antamaan valmiuksia eritellä tulevai-
32227:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tule-       suuden erilaisia vaihtoehtoja. Tässä opetuksessa
32228:        vaisuuden opetuksen saattamiseksi koulu-      korostuu myös oppilaiden luovuus: uusien kysy-
32229:        jemme ylempien luokkien opetusohjel-          mysten asettaminen ja uusien tulevaisuudenku-
32230:        maan?                                         vien havaitseminen.
32231:                                                         Koulun opetussuunnitelmaan tulee kuulua
32232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        myös aihekokonaisuuksia. Tämän mukaisesti uu-
32233: seuraavaa:                                           sissa opetussuunnitelmissa on maailman rauhaan
32234:    Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa (477/    ja elinympäristöön liittyviä kokonaisuuksia. Op-
32235: 83) todetut kasvatustavoitteet ovat koulun toi-      pilaat tutustuvat myös paikkakunnan elinkeino-
32236: mintaa ohjaavia toimintaperiaatteita, jotka tulee    elämään ja sen kehitysnäkymiin.
32237: ottaa huomioon eri aineiden kasvatus- ja opetus-        Kuten edellä todetusta ilmenee, tulevaisuuden
32238: tilanteissa. Tämän mukaisesti koulun opetus- ja      opetukseen liittyviä kokonaisuuksia on sisällytetty
32239: muu toiminta tulee järjestää siten, että se antaa    koulun kasvatus- ja opetustoiminnalle asetettujen
32240: oppilaille muun ohessa elinympäristön ja luon-       tavoitteiden mukaisesti opetussuunnitelmaan.
32241: non suojelemisen kannalta tarpeellisia valmiuk-      Hallituksen käsityksen mukaan opetussuunnitel-
32242: sia. Kasvatuksen lähtökohtana on elämää edistä-      maa tulee edelleen kehittää eri tieteenalojen rajat
32243: vät ja ihmisyyttä turvaavat arvot. Oppiaineittain    ylittäviä kokonaisuuksia käsittäväksi, jolloin tulee
32244: tarkasteltuna tulevaisuuden opetus liittyy ensisi-   nykyistä enemmän mahdollisuuksia tulevaisuu-
32245: jaisesti historian, yhteiskuntaopin, uskonnon,       den opetukseen kuuluviin aihekokonaisuuksiin.
32246: elämänkatsomustiedon ja luonnontieteellisten ai-     Tässä kehittämistyössä tulee käyttää hyväksi myös
32247: neiden opetukseen.                                   sitä tutkimustietoa, jota jo käynnistetty tulevai-
32248:    Peruskoululain ja lukiolain mukaisesti koulu-     suuden tutkimus tuottaa. Sitä vastoin uuden
32249: hallitus on antanut opetussuunnitelman laadin-       oppiaineen ottamista koulun opetussuunnitel-
32250: taa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset        maan ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
32251: 
32252:     Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
32253: 
32254:                                                                          Ministeri Christoffer Taxell
32255:                                         1987 vp. -      KK n:o 185                                        3
32256: 
32257: 
32258: 
32259: 
32260:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
32261: 
32262:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            olika läroämnena och beslutat om de riksomfat-
32263: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           tande lärokurseroa. Enligt de nya läroplaneroa
32264: av den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av         bör skolan stödja utvecklingen av elevens tänke-
32265: statsrådet avsänt en avskrift av följande riksdags-     sätt tili att aktivt kunna analysera världen. Därför
32266: man Paloheimo m.fl. undertecknade spörsmål nr           försöker man i undervisningen i naturvetenskap,
32267: 185:                                                    matematik och realämnen att ge eleveroa färdig-
32268:                                                         heter i att särskilja mellan framtidens olika
32269:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          alternativ. I denna undervisning understryks även
32270:         att inkludera undervisning om framtiden         elevens kreativitet genom att lära sig nya fråge-
32271:         i de högre klasseroas läroplan i våra           ställningar och att upptäcka nya framtidsvyer.
32272:         skolor?                                            1 skolans läroplan bör även nya genomgående
32273:                                                         teman ingå. Sålunda bör problemkomplex som
32274:   Som svar på spörsmålet anför jag följande:            berör världsfreden och miljön ingå i de nya
32275:    De pedagogiska målen i grundskolelagen               läroplaneroa. Eleveroa får även bekanta sig med
32276: (476/83) och gymnasielagen (477/83) utgör de            ortens näringsliv och dess utvecklingsperspektiv.
32277: ledande principeroa för skolans verksamhet, som            Som av ovan anförda framgår har i läroplanen
32278: skall beaktas i pedagogiska och undervisningssi-        inkluderats problemkomplex som berör undervis-
32279: tuationer i olika läroämnen. Enligt dessa skall         ni~ gen om framtiden i enlighet med de mål som
32280: skolans undervisning och övrig verksamhet an-           uppställts för skolans uppfostrings- och undervis-
32281: ordnas så att den bl.a. ger eleveroa nödvändiga         ningsverksamhet. Enligt regeringens uppfattning
32282: färdigheter för miljö- och naturskydd. Utgångs-         bör läroplanen vidareutvecklas tili att omfatta
32283: punkten för fostran är att trygga livets grundvär-      helheter som överskrider gränseroa för de olika
32284: den och främja humanitet. Sett ur olika läroäm-         vetenskapsgrenaroa, varvid man mer än tidigare
32285: nens synvinkel anknyter undervisningen om               kan närma sig de problemkomplex som berör
32286: framtiden huvudsakligen tili undervisningen i           undervisningen om framtiden. I detta utveck-
32287: historia, samhällslära, religion, filosofi och natur-   lingsarbete bör man även utnyttja den kunskap
32288: vetenskap.                                              som erhållits genom den redan påbörjade fram-
32289:    Enligt grundskolelagen och gymnasielagen har         tidsforskningen. Däremot kan det inte anses vara
32290: skolstyrelsen utfärdat allmänna direktiv för upp-       ändamålsenligt att inkludera ett nytt separat
32291: görandet av läroplan och undervisningen i de            läroämne i skolans läroplan.
32292: 
32293:      Helsingfors den 3 september 1987
32294: 
32295:                                                                             Minister Christoffer Taxell
32296:                                                 1987 vp.
32297: 
32298: Kirjallinen kysymys n:o 186
32299: 
32300: 
32301: 
32302: 
32303:                                    Paloheimo ym.: Työajan muuttamisesta nykyistä joustavammaksi
32304: 
32305: 
32306:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32307: 
32308:    Työllisyysongelma on kaikkien poliittisten pii-     viejäksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on todennä-
32309: rien tavoiteohjelmissa asetettu tärkeysjärjestykses-   köisesti myös virheellinen. Tietotekniikan piiristä
32310: sä ensisijaiseksi. Hyvin vähän on kuitenkin kiin-      tosin saattaa löytyä kapeita markkinarakoja vien-
32311: nitetty huomiota siihen, että työttömyys nykyisen      nille, mutta valtaosa tuon alan tuotteista tullee
32312: tuotantorakenteen vallitessa tulee säilymään tai       Suomessa tulevaisuudessakin olemaan tuontitava-
32313: todennäköisesti lisääntymään.                          raa ja korkean teknologian kauppatase vajaa.
32314:    Tämä johtuu yhteiskuntamme kyllästymisestä             Terve keino työn määrän tasaamiseksi kaikille
32315: kulutustarvikkeilla ja automaation mukanaan            tarvitseville olisi kannustaa aktiiviväestöä osa-
32316: tuomasta työpaikkojen menetyksestä perinteisen         aikatyöhön ja saattaa joustava osa-aikatyö eri
32317: teollisuuden piirissä. Vaikka palvelujen piirissä      muodoissaan täysin normaalityöhön rinnastetta-
32318: työpaikkoja voidaankin rajoitetusti lisätä, aiheut-    vaksi vaihtoehdoksi. Tämän tulisi koskea palk-
32319: tanee automaatio lähitulevaisuudessa sielläkin         kausta, irtisanomissuojaa, kesälomia, eläkkeitä
32320: työttömyyttä. Edelleen, ei voida ajatella, että        Jne.
32321: palveluammateilla voitaisiin edes nykytekniikan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32322: keinoin työllistää kaikkia työpaikan tarvitsijoita     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32323: tulevaisuudessa.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32324:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32325:    Usein on viitattu siihen, että tietotekniikka
32326: tarjoaisi runsaasti työpaikkoja lähivuosina. Tämä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-
32327: käsitys on lähtöisin joko olennaisesta ajatusvir-              säädännön muuttamiseksi sellaiseksi, että
32328: heestä tai sitten kuvitelmasta, että Suomi voisi               joustava osa-aikatyö muodostuu normaa-
32329: muodostua merkittäväksi korkean teknologian                    lityön tasaveroiseksi vaihtoehdoksi?
32330: 
32331:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32332: 
32333:           Eero Paloheimo                  Erkki Pulliainen                Pekka Haavisto
32334: 
32335: 
32336: 
32337: 
32338: 2707552
32339: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 186
32340: 
32341: 
32342: 
32343: 
32344:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32345: 
32346:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            aatteessa samalla tavoin kuin täysiaikaisessa ja
32347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            pysyvässä työssä olevia. Samoin on toteutettu
32348: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-          vuoden 1987 alusta osa-aikaeläke, joka mahdol-
32349: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         listaa joustavan eläkkeelle siirtymisen. Vuosilo-
32350: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          malain muuttamisesta annetulla lailla (227 186)
32351: Paloheimon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         osa-aikatyötä tekevät on saatettu vuosiloma-
32352: symyksestä n:o 186:                                      etuuksien suhteen pääsääntöisesti samaan ase-
32353:                                                          maan kokoaikatyötä tekevien kanssa. Myös työt-
32354:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-         tömyysturvan saamisen ehtoja on lievennetty osa-
32355:         säädännön muuttamiseksi sellaiseksi, että        aikaisten työttömien osalta.
32356:         joustava osa-aikatyö muodostuu normaa-              Hallitusohjelman työelämän uudistamista kos-
32357:         lityön tasaveroiseksi vaihtoehdoksi?             kevaan osaan sisältyy myös osa-aikatyöntekijöiden
32358:                                                          aseman parantaminen.
32359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Hallituksen ohjelmassa todetaan, että osa-aika-
32360: seuraavaa:                                               työntekijöiden työsuhde- ja sosiaaliturvaa paran-
32361:    Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan           netaan ja että palkansaajien mahdollisuuksia vai-
32362: vuonna 1985 oli osa-aikatyötä tekeviä palkansaa-         kuttaa tuotannon muutoksiin, uuden teknolo-
32363: jia noin 140 000. Osa-aikatyössä olleiden määrä          gian käyttöön, koulutukseen ja työaikajärjestelyi-
32364: on pysynyt 1980-luvulla lähes ennallaan. Toisaal-        hin parannetaan osallistumisjärjestelmää uudista-
32365: ta kokoaikatyötä tekevistä henkilöistä 180 000           malla. Samoin hallitusohjelman mukaan työnte-
32366: haluaisi periaatteessa siirtyä tilapäisesti osa-aikai-   kijäin turvallisuuden parantamiseksi on ajoissa
32367: seen työhön, ja tunsaat 90 000 henkilöä olisivat         ennen heidän asemaansa koskevia ratkaisuja yh-
32368: halukkaita kyseiseen siirtoon pysyvästi.                 teistoimintamenettelyssä ensisijaisesti selvitettävä
32369:    Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden työ-            ja todettava työntekijöiden uudelleenkouluttami-
32370: suhde- ja sosiaaliturvaa on parannettu viime             sen ja -sijoittamisen tarve ja mahdollisuus. Työn-
32371: vuosina sosiaali- ja terveysministeriön asettaman        tekijöiden yksilöllisiä työajan järjestelytarpeita
32372: osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunnan (Komi-             otetaan huomioon siten, että pienten lasten van-
32373: teanmietintö 1983:79) työn pohjalta. Työelä-             hemmille annetaan mahdollisuus lyhennettyyn
32374: keturvan osalta osa-aikaisissa ja tilapäisissä töissä    työaikaan. Näiden työelämän uudistusten toteut-
32375: olevia työntekijöitä kohdellaan vuosina 1985-            tamiseksi hallitus on aloittanut neuvottelut asian-
32376: 1987 voimaan tulleiden uudistusten jälkeen peri-         omaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.
32377: 
32378:      Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1987
32379: 
32380:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
32381:                                         1987 vp. -- RJ( n:o 186                                            3
32382: 
32383: 
32384: 
32385: 
32386:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
32387: 
32388:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            anstälida i heltidsarbete av bestående natur. På
32389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          samma sätt har fr.o.m. början av år 1987 införts
32390: den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av            en deltidspension, som möjliggör en flexibel
32391: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       pensionering. Genom en lag om ändring av
32392: dagsman Paloheimo m.fl. undertecknade spörs-            semesterlagen (227 186) har personer i deltidsar-
32393: mål nr 186:                                             bete uppnått samma stälining vad semesterför-
32394:                                                         månerna beträffar som sådana som i huvudsak
32395:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          utför heltidsarbete. Även vilikoren för åtnjutan-
32396:         att ändra lagstiftningen så, att flexibelt      de av arbetslöshetsskydd har lindrats för de
32397:         deltidsarbete blir ett alternativ tili nor-     deltidsarbetslösa.
32398:         malt arbete?                                       I den del av regeringsprogrammet som gälier
32399:                                                         arbetslivet ingår även en förbättring av de del-
32400:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tidsanstälidas stälining.
32401: anföra följande:                                           I regeringens program konstateras att de del-
32402:    Enligt statistikcentralens arbetskraftsförfrågan     tidsanstälidas arbets- och socialskydd förbättras
32403: uppgick antalet löntagare i deltidsarbete år 1985       och att löntagarnas möjligheter att påverka för-
32404: tili ca 140 000. Antalet deltidsanstälida har un-       ändringar i produktionen, tiliämpningen av ny
32405: der 1980-talet varit så gott som oförändrat. Å          teknologi,     utbildningen      och    arbetstidsar-
32406: andra sidan vore 180 000 heltidsanstälida i prin-       rangemangen förbättras genom en reform av
32407: cip viliiga att tilifäliigt övergå tili deltidsarbete   samrådssystemet. Likaså skali enligt regerings-
32408: och drygt 90 000 personer vore viliiga tili en          programmet i syfte att förbättra arbetstagarnas
32409: varaktig överföring av detta slag.                      säkerhet i god tid innan sådana beslut fattas som
32410:     Anstälinings- och socialskyddet för dem som         gälier deras stälining i första hand i samarbetsför-
32411: arbetar på deltid har förbättras under de senaste       farandet utredas och konstateras behovet av och
32412: åren utgående från det arbete som gjorts av             möjligheten tili omskolning och omplacering av
32413: socialskyddskommissionen för deltidsarbete, vii-        arbetstagarna. Arbetstagarnas individuelia behov
32414: ken tilisatts av social- och hälsovårdsministeriet,     att ordna arbetstiden beaktas sålunda, att föräld-
32415: (Kommittebetänkande 1983:79). För arbetspen-            rar med små barn får möjlighet tili förkortad
32416: sionsskyddets del behandlas de personer som är          arbetstid. För att genomföra dessa reformer i
32417: anstälida i deltidsarbete och i tilifäliiga arbeten     arbetslivet har regeringen inlett förhandlingar
32418: efter reformerna under åren 1985--1987 i prin-          med vederbörande arbetsmarknadsorganisatio-
32419: cip på samma sätt som sådana personer som är            ner.
32420: 
32421:      Helsingfors den 24 augusti 1987
32422: 
32423:                                                                                 Minister Matti Puhakka
32424:                                                  1987 vp.
32425: 
32426: Kirjallinen kysymys n:o 187
32427: 
32428: 
32429: 
32430: 
32431:                                    Paloheimo ym.: Pakkausten ylimääräisestä liikevaihtoverosta
32432: 
32433: 
32434:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32435: 
32436:   Suomalaiset uhraavat pakkauksiin vuosittain          tettuja. Tällä menettelyllä olisi sekä välittömiä
32437: noin 6 miljardia markkaa, josta ajautuu valtaosa       että välillisiä myönteisiä seurauksia.
32438: välittömästi kaatopaikoille.                              Välittömänä seurauksena voisi laskea huomat-
32439:                                                        tavat verotulot valtiolle. Välillisena seurauksena
32440:    Pakkaukset ovat kaikkein kertakäyttöisin osa
32441:                                                        pakkausteollisuus muuttaisi tavoitteitaan, kerta-
32442: tuotteistamme. Ne muodostavat tavaran vähit-
32443:                                                        käyttöpakkaukset vähenisivät ja uudet, vähem-
32444: täismyyntihinnasta kohtuuttoman suuren osan ja
32445:                                                        män saastuttavat pakkausmateriaalit tulisivat
32446: niiden välillinen haittavaikutus näkyvimpänä
32447:                                                        kannattaviksi. Kertakäyttökulttuurin hillitsemi-
32448: ympäristön roskaajana ja kaatopaikkojen täyttäjä-
32449:                                                        nen vaikuttaisi myönteisesti yhteiskunnan koko-
32450: nä on merkittävä.                                      naistavoitreisiin.
32451:    Koko pakkausteollisuus tarvitsisi pikaista uusi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32452: mista siten, että luontoon jäävistä, hajoamatto-       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
32453: mista kertakäyttöpakkauksista luovuttaisiin as-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32454: teittain kokonaan.                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32455:   Pakkauksiin tulisi sisällyttää entymen, melko                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
32456: korkea liikevaihtovero, jonka tulisi olla porrastet-          mistellakseen lainsäädäntöä, jolla pak-
32457: tu siten, että luonnossa hajoamattomat kerta-                 kausten hintaan sisällytettäisiin ylimääräi-
32458: käyttöpakkaukset olisivat erityisen raskaasti vero-           nen liikevaihtovero?
32459: 
32460:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32461: 
32462:           Eero Paloheimo                  Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto
32463: 
32464: 
32465: 
32466: 
32467: 270759D
32468: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 187
32469: 
32470: 
32471: 
32472: 
32473:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32474: 
32475:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:o 1 momentissa           hinnan perusteella. Kuluttajan ostamao tuotteen
32476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           pakkauksen hinnassa on säädetyn veroprosentin
32477: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyo kir-         mukainen määrä liikevaihtoveroa.
32478: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Mikäli pakkauksille säädettäisiio korkeampi ve-
32479: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         roprosentti kuin muille tavaroille ja poikkeavaa
32480: Paloheimon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        veroprosenttia sovellettaisiin kaikissa myyntipor-
32481: symyksestä n:o 187:                                     taissa, aiheutuisi tästä hankaluuksia erityisesti
32482:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-          vähittäiskaupoille. Yleisesti vähittäiskaupoissa
32483:         mistellakseeo lainsäädäntöä, jolla pak-         myytävieo tavaroiden säätäminen eri veroprosent-
32484:         kausten hintaan sisällytettäisiio ylimääräi-    tieo alaisiksi vaikeuttaisi huomattavasti veron
32485:         nen liikevaihtovero?                            laskemista ja verovalvontaa. Koska pakkausten
32486:                                                         osuutta ei yleensä veloiteta erikseen vaan tuot-
32487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teen hintaan sisältyväoä, johtaisi korkeamman
32488: ti seuraavaa:                                           prosentin käyttö helposti pakkauksen osuuden
32489:                                                         alihioooitteluuo.
32490:    Liikevaihtoverolakia säädettäessä eräs keskei-
32491: nen tavoite oli oeutraliteettitavoite, joka tarkoit-       Korotetun veroprosentin käyttö olisi mahdol-
32492: taa sitä, ettei liikevaihtoverotus muuttaisi hyö-       lista rajoittaa koskemaan vain pakkauksen valmis-
32493: dykkeiden suhteellisia hintoja verrattuna tilan-        tajaa. Pakkauksen jälleeomyyjällä ei olisi ostovä-
32494: teeseen, jossa verotusta ei olisi lainkaan. Liike-      hennysoikeutta korotetun veroprosentin osalta.
32495: vaihtovero on luonteeltaan yleinen, kaikkia tava-       Tällöin ei enää kuitenkaan olisi kysymyksessä
32496: roita ja kaikkia vaihdannao vaiheita koskeva vero.      yleinen periaatteessa kaikkiin verovelvollisiio ja
32497: Kaikkien vähittäiskaupan tavaravalikoimaan kuu-         kaikkiin tavaroihio kohdistuva liikevaihtovero,
32498: luvien tuotteiden myynti tarkoitettiin verollisek-      vaan tiettyihin tuotteisiin ja niiden valmistajiio
32499: si. Lisäksi tarkoituksena oli, että kaikkia tavaroita   kohdistuva valmistevero.
32500: verotetaan saman veroprosentin mukaan.                     Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,
32501:     Pakkausten valmistuksesta, myynnistä ja maa-        että eri pakkauksia koskevan muita tavaroita
32502: hantuonoista on liikevaihtoverolain 1 § :o mukai-       korkeamman porrastetuo veroprosentin säätämi-
32503: sesti suoritettava veroa. Pakkausten valmistaja         nen olisi liikevaihtoverojärjestelmämme perus-
32504: suorittaa veroa pakkauksen myyntihinnan perus-          periaatteideo vastaista ja siten epätarkoituksen-
32505: teella. Pakkauksen jälleenmyyjä on usein pakat-         mukaista. Kulutukseen kohdistuvaa valikoivaa
32506: tavao tuotteen valmistaja. Jälleenmyyjä ei yleensä      verotusta varten on valmisteverotus, jota kehitet-
32507: veloita pakkauksen hintaa erikseen vaan se sisäl-       täessä on otettu huomioon kertakäyttöisten
32508: tyy pakatun tuotteen myyntihintaan, josta vero          myyntipakkausten vähentäminen. Valmisteveroo
32509: tilitetään. Myös vähittäiskauppa tilittää veron         lisävero on käytössä virvoitusjuomien ja oluen
32510: pakkauksen ja pakatun tuotteen yhteisen myynti-         kertakäyttöisteo myyntipakkausten osalta.
32511: 
32512:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1987
32513: 
32514:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
32515:                                        1987 vp. -     KK n:o 187                                        3
32516: 
32517: 
32518: 
32519: 
32520:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32521: 
32522:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förpackade produkten. I priset på förpackningen
32523: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tili den vara konsumenten köper ingår omsätt-
32524: den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av          ningsskatt enligt stadgad skatteprocent.
32525: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Om skatteprocenten för förpackningar vore
32526: dagsman Paloheimo m.fl. undertecknade spörs-          högre än för övriga varor och om avvikande
32527: mål nr 187:                                           skatteprocent tillämpades i alla försäljningsske-
32528:                                                       den, skulle detta medföra svårigheter i synnerhet
32529:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         för minuthandlarna. Om skatteprocenterna för
32530:        att bereda sådan lagstiftning, med viiken      de varor som säljs i minuthandlarna vore olika,
32531:        en extra omsättningsskatt skulle inklude-      skulle det generellt sett märkbart försvåra en
32532:        ras i priset på förpackningar?                 skattesänkning och skatteövervakningen. Efter-
32533:                                                       som förpackningens andel inte i allmänhet debi-
32534:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       teras särskilt, utan såsom en del av priset på
32535: anföra följande:                                      produkten, leder tillämpandet av en högre pro-
32536:    Då lagen angående omsättningsskatt stadga-         cent lätt tili att förpackningsandelen prissätts för
32537: des, var ett av de viktiga målen neutralitetsmålet,   lågt.
32538: vilket innebär att omsättningsbeskattningen inte          Det vore möjligt att begränsa användningen av
32539: förändrar de relativa priserna på förnödenheterna     en högre skatteprocent tili att gälla endast till-
32540: jämfört med en sådan situation där ingen be-          verkaren av förpackningen. Förpackningens åter-
32541: skattning tillämpas. Omsättningsskatten är tili       försäljare skulle inte ha rätt tili inköpsavdrag vad
32542: sin narur allmän, den berör alla varor och alla       beträffar den höjda skatteprocenten. Då vore det
32543: skeden av omsättningen. Avsikten var att försälj-     emellertid inte längre fråga om en allmän om-
32544: ningen av alla produkter i minuthandlarnas varu-      sättningsskatt, som i princip gäller alla skattskyl-
32545: sortiment är skattbelagd. Därtill var avsikten att    diga och alla varor, utan om en accis, som gäller
32546: alla varor beskattas enligt samma skatteprocent.      vissa produkter och deras tillverkare.
32547:    För tillverkning, försäljning och import av            På basis av det ovan anförda kan det konstate-
32548: förpackningar skall enligt 1 § lagen angående         ras att införandet av en särskild avtrappad skatte-
32549: omsättningsskatt betalas skatt. Förpackningstill-     procent för förpackningar, viiken är högre än för
32550: verkaren erlägger skatt på basis av förpackningens    övriga varor, skulle strida mot grundprinciperna
32551: försäljningspris. Förpackningens återförsäljare är    för vårt omsättningsskattesystem och sålunda vara
32552: ofta tillverkaren av den förpackade produkten.        oändamålsenligt. För selektiv konsumtions-
32553: Återförsäljaren debiterar i allmänhet inget sär-      beskattning finns accisbeskattningen. Vid utveck-
32554: skilt pris för förpackningen, utan det ingår i        landet av accisbeskattningen har minskandet av
32555: försäljningspriset på den förpackade produkten,       användningen av försäljningsförpackningar för
32556: för vilket skatt redovisas. Också minuthandeln        engångsbruk beaktats. Tilläggsskatt på accisen
32557: redovisar för skatt på basis av det gemensamma        uppbärs på läskedrycks- och ölförsäljningsför-
32558: försäljningspriset på förpackningen och den           packningar för engångsbruk.
32559: 
32560:      Helsingfors den 25 augusti 1987
32561: 
32562:                                                                               Minister Ulla Puolanne
32563:                                                1987 vp.
32564: 
32565: Kirjallinen kysymys n:o 188
32566: 
32567: 
32568: 
32569: 
32570:                                    Paloheimo ym.: Paperin valmisteverosta
32571: 
32572: 
32573:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32574: 
32575:    Suomalaiset uhraavat paperiin vuosittain noin        Välittömänä seurauksena voi laskea huomatta-
32576: 12 miljardia markkaa, paperinkulutus on noin          vat verotulot valtiolle. Välillisenä seurauksena
32577: miljoona tonnia. Tästä määrästä vain vähäinen         paperin turha kulutus pienenisi, paperi saisi
32578: osa saadaan uudelleen hyötykäyttöön, suoranai-        arvonsa suomalaisen puun jalosteena, metsien
32579: sesti kaatopaikoille ajautuu noin puolet.             käyttö muuttuisi harkitummaksi, tarpeeton in-
32580:    Paperi edustaa määrällisesti merkittävintä erää    formaatiotulva vaimenisi ja muutos vaikuttaisi
32581:                                                       ~yönteisesti yhteiskunnan tiedotuksen ilmapii-
32582: turhasta kulutuksesta. Tämä johtuu siitä, että
32583: paperinkulutusta ei valvota edes yksityisellä, pu-    run.
32584: humattakaan julkisesta sektorista. Valvonnan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32585: puute on selvä merkki siitä, että paperin hinta on    tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
32586: kohtuuttoman alhainen, sitä pidetään lähes il-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32587: maisena.                                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32588:   Jos paperiin sisällytettäisiin erityinen, ylimää-            Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
32589: räinen valmistevero, olisi tällä menettelyllä sekä           maan lainsäädäntöä, jolla paperin hin-
32590: välittömiä että välillisiä myönteisiä seurauksia.            taan sisällytettäisiin valmistevero?
32591: 
32592:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32593: 
32594:           Eero Paloheimo                 Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto
32595: 
32596: 
32597: 
32598: 
32599: 270760E
32600: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 188
32601: 
32602: 
32603: 
32604: 
32605:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32606: 
32607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valmistetut tuotteet edustivat tasta noin kahta
32608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kolmasosaa ja muut metsäteollisuuden tuotteet
32609: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-      noin kolmannesta. Paperin tuotannosta noin
32610: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     85--90 prosenttia toimitetaan vientiin. Näin ol-
32611: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Palohei-   len paperin kotimaan kulutuksen supistaminen
32612: mon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       verotuksen avulla ei sanottavasti vaikuttaisi met-
32613: sestä n:o 188:                                       sien kokonaiskäyttöön.
32614:                                                         Paperin kotimaisesta kulutuksesta ohjautuu
32615:          Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-         pakkauksiin ja päällyksiin lähes kolmannes, sano-
32616:        maan lainsäädäntöä, jolla paperin hin-        malehtiin noin 20 prosenttia, erilaisiin saniteetti-
32617:        taan sisäll ytettäisiin valmistevero?         ja kotitaloustarkoituksiin noin 10 prosenttia sekä
32618:                                                      muihin tarkoituksiin loput 40 prosenttia. Tästä
32619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       osuudesta tärkein sektori on kirjapainoala.
32620: seuraavaa:                                              On ilmeistä, että verotuksella voitaisiin jossain
32621:    Kysymyksen perusteluissa todetaan mm., että       määrin vaikuttaa kotimaan kulutuksen määrään,
32622: verotuksen avulla voitaisiin rajoittaa tarpeetonta   mutta yhtä todennäköistä on, että tietyillä kulu-
32623: informaatiotulvaa, parantaa yhteiskunnan tiedo-      tussektoreilla vero ainoastaan lisäisi kustannuksia
32624: tuksen ilmapiiriä, saada metsien käyttö nykyistä     ilman, että voitaisiin saavuttaa edellä mainittuja
32625: harkitummaksi, vähentää turhaa paperin kulu-         verotukselle asetettuja päämääriä.
32626: tusta sekä lisätä valtion verotuloja.                   Paperin kulutukseen pyritään tällä hetkellä
32627:    Asetetut tavoitteet ovat sinänsä perusteltuja.    vaikuttamaan valtiovallan toimenpitein, ei lisää-
32628: Viimeksi mainittua kohtaa lukuun ottamatta, ei       mällä sen verotusta, vaan mm. edistämällä pape-
32629: paperista kannettava erityinen valmistevero kui-     rin hyötykäyttöä. Tähän tarkoitukseen valtion
32630: tenkaan ole välttämättä paras eikä edes tehokas      tulo- ja menoarvioon on varattu määrärahoja.
32631: keino kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.           Sellaista verotuslainsäädäntöä, jolla rajoitettai-
32632:    Mikäli tarkastellaan esimerkiksi metsien käyt-    siin paperin kulutusta, ei ole tällä hetkellä val-
32633: töä teollisuuden raaka-aineena, on huomattava,       misteilla. Hallitus keskittää päähuomionsa vero-
32634: että valtaosa metsäteollisuuden tuotannosta toi-     tuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun. Tulisi-
32635: mitetaan vientiin. Metsäteollisuuden tuotteiden      ko verotuksellisia toimenpiteitä käyttää nykyistä
32636: osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 1986       enemmän yleensä kulutuksen rajoittamiseen ja
32637: lähes 40 prosenttia. Paperi ja pahvi sekä niistä     ohjaamiseen, jää selvitettäväksi eri yhteydessä.
32638: 
32639:     Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
32640: 
32641:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
32642:                                       1987 vp. -- EJC n:o 188                                       3
32643: 
32644: 
32645: 
32646: 
32647:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32648: 
32649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lar av detta och övriga skogsindustriprodukter ca
32650: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       en tredjedel. Av pappersproduktionen exporteras
32651: den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av         ca 85--90 procent. Således skulle en minskning
32652: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    av den inhemska konsumtionen av papper med
32653: dagsman Paloheimo m.fl. undertecknade spörs-         hjälp av beskattningen inte nämnvärt inverka på
32654: mål nr 188:                                          det totala utnyttjandet av skogarna.
32655:                                                         Av den inhemska konsumtionen av papper
32656:          Ämnar Regeringen bereda en sådan            gäller närmare en tredjedel förpackningar och
32657:        lagstiftning genom viiken i priset på         omslag, ca 20 procent tidningar, ca 10 procent
32658:        papper inkluderas en accis?                   olika sanitets- och hushållsändamål samt 40 pro-
32659:                                                      cent tili övriga ändamål. Av denna andel är den
32660:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     viktigaste sektorn boktryckeribranschen.
32661: anföra följande:                                        Det är uppenbart att man med beskattningen i
32662:    I motiveringen för spörsmålet konstateras bl.a.   viss mån kunde inverka på den inhemska kon-
32663: att med hjälp av beskattningen kunde det onödi-      sumtionen, med det är lika sannolikt att skatten
32664: ga informationsflödet begränsas, atmosfären för      på vissa konsumtionssektorer enbart skulle öka
32665: samhällsinformationen förbättras, utnyttjandet       kostnaderna utan att de ovan nämnda mål som
32666: av skogarna fås mera överlagt, onödig pap-           uppställts för beskattningen kunde uppnås.
32667: perskonsumtion minskas samt statens skatte-             För närvarande försöker man att påverka kon-
32668: intäkter ökas.                                       sumtionen av papper genom statliga åtgärder,
32669:    De uppställda målen är i och för sig motivera-    inte genom att öka beskattningen av den utan
32670: de. Med undantag av den sistnämnda punkten är        bl.a. genom att främja utnyttjandet av papper.
32671: en särskild accis för papper dock inte nödvändigt-   För detta ändamål har anslag reserverats i stats-
32672: vis den bästa eller ens en effektiv metod för att    förslaget.
32673: uppnå ifrågavarande mål.                                Sådan skattelagstiftning genom viiken pap-
32674:     Då man t.ex. granskar utnyttjandet av skogar-    perskonsumtionen begränsas bereds inte för när-
32675: na som råvara för industrin bör man observera att    varande. Regeringen koncentrerar sin uppmärk-
32676: största delen av skogsindustrins produktion ex-      samhet på beredningen av totalreformen av be-
32677: porteras. Andelen för skogsindustrins produkter      skattningen. Frågan om beskattningsåtgärder
32678: av Finlands totala expon var år 1986 närmare 40      skall användas mera än för närvarande för att i
32679: procent. Papper och papp samt produkter som          allmänhet begränsa och styra konsumtionen
32680: tillverkats av dem representerade ca två tredjede-   kommer att utredas i ett annat sammanhang.
32681: 
32682:      Helsingfors den 27 augusti 1987
32683: 
32684:                                                                            Minister Ulla Puolanne
32685:                                                1987 vp.
32686: 
32687: Kirjallinen kysymys n:o 189
32688: 
32689: 
32690: 
32691: 
32692:                                   Paloheimo ym.: Mainoskulujen verovähennysoikeuden poistami-
32693:                                      sesta
32694: 
32695: 
32696:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32697: 
32698:   Suomalaiset uhraavat mainoksiin vuosittain         tavaan tuloon, olisi tällä menettelyllä sekä välit-
32699: noin 7 miljardia markkaa ja ovat maailmassa          tömiä että välillisiä myönteisiä seurauksia.
32700: neljännellä tilalla kun lasketaan mainostamiseen        Välittömänä seurauksena voi laskea huomatta-
32701: käytetyt varat henkeä kohti. Vain Yhdysvallat,       vat verotulot valtiolle. Välillisenä seurauksena
32702: Sveitsi ja Norja olivat vuonna 1985 tuhlailevam-     mainosbudjetit pienenisivät ratkaisevasti, tarpee-
32703: pla.                                                 ton kulutus ja epäterve aineellinen kasvu hidas-
32704:                                                      tuisi ja muutos vaikuttaisi myönteisesti yhteis-
32705:    Liikeyrityksen kannattaa sijoittaa rahaa pikem-   kunnan henkiseen ilmapiiriin.
32706: min turhaankin mainokseen kuin osoittaa saman           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32707: verran verotettavaa voittoa tilinpäätöksessään.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32708: Siitä syystä suuri osa mainoksesta palvelee itse     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32709: asiassa veronkiertoa, sokeaa taloudellista kasvua    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32710: ja kulutuksen kaikkein tarpeettomiota osaa.
32711:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai-
32712:    Jos mainokseen käytettyjä summia ei saisi las-           noskulujen verovähennysoikeuden poista-
32713: kea yhtiöiden tilinpäätöksessä vähennyskelpoisek-           miseksi kokonaan tai leikkaamiseksi osit-
32714: si kuluksi vaan ne olisi otettava mukaan verotet-           tain?
32715: 
32716:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32717: 
32718:           Eero Paloheimo                Erkki Pulliainen                Pekka Haavisto
32719: 
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 270761F
32724: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 189
32725: 
32726: 
32727: 
32728: 
32729:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32730: 
32731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Verovelvollisella on tämän periaatteen mukai-
32732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sesti oikeus tavoitella tuloa sellaisilla tavoilla ja
32733: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         keinoilla, joita hän pitää tarkoituksenmukaisioa.
32734: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Verottajan on hyväksyttävä lopputulos, johon
32735: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         verovelvollinen päätyy. Tämän periaatteen mu-
32736: Eero Paloheimon ym. näin kuuluvasta kirjallises-        kaisesti kaikki tulon hankkimiseksi suoritetut
32737: ta kysymyksestä n:o 189:                                menot saadaan vähentää tosiasiallisesta vaikutuk-
32738:                                                         sesta riippumatta.
32739:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai-
32740:                                                            Mainonnasta ja markkinoinoista aiheutuvat
32741:         noskulujen verovähennysoikeuden poista-
32742:                                                         menot olisivat elinkeinoverolain 7 §:n yleissään-
32743:         miseksi kokonaan tai leikkaamiseksi osit-
32744:                                                         nön perusteella vähennyskelpoisia tulon hankki-
32745:         tain?
32746:                                                         misesta tai säilyttämisestä aiheutuoeina meooioa.
32747:                                                         Lain 8 §:n 5 momentissa on mainittu väheonys-
32748:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kelpoisina menoioa ilmoittelusta, asiakaslehdistä
32749: ti seuraavaa:                                           ja -julkaisuista, tavanomaisista maiooslahjoista,
32750:    Yritysten tuloverojärjestelmä pohjautuu netto-       mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta joh-
32751: voiton verottamiseen. Elinkeinotulon verottami-         tuneet menot. Mainosmenojen vähentämisoikeu-
32752: sesta annettua lakia vuonna 1968 säädettäessä           teen on verotuskäytännössä jouduttu puuttu-
32753: yrityksen verotettavan tulon määrittämisen perus-       maan silloin, kun meno on suoritettu muussa
32754: taksi omaksuttiin liiketaloustieteen piirissä kehi-     kuin elinkeinotoiminnan edistämistarkoituksessa,
32755: tetty    tuloslaskentateoria,      meno-tulo-teoria.    esimerkiksi poliittisen toiminnan tukemiseen.
32756: Meno-tulo-teorian mukaan tulos syntyy menojen           Mainoslahjojen kohdalla on vähennysoikeus ra-
32757: ja tulojen erotuksesta.                                 joitettu tavanomaisiin maiooslahjoihio.
32758:    Menot eli tuotannontekijöistä suoritetut vastik-        Elinkeinoverolain 7 §:ssä asetetusta pääsään-
32759: keet ja tulot eli suoritteista saadut vastikkeet ovat   nöstä, että kaikki verovelvollisen todellisessa ja
32760: liiketaloustieteessä vallitsevan käsityksen mukaan      vakaassa tulon hankkimis- tai säilyttämistarkoi-
32761: ne perustekijät, joiden nojalla määritetään talou-      tuksessa suorittamat menot ovat vähennyskelpoi-
32762: dellisen yrityksen tulos. Elinkeinotulon verotta-       sia, on laissa poikettu kahden menon kohdalla.
32763: misesta annetun lain verotettavan tuloksen las-         Toinen poikkeus koskee edellä mainittuja tavan-
32764: kentaa koskevat säännökset on laadittu tämän            omaisista mainoslahjoista aiheutuneita menoja ja
32765: mukaisesti.                                             toineo edustusmenoja. Edustusmenoista ovat vä-
32766:    Periaatteessa pitäisi kaikki tuotannontekijöistä     hennyskelpoisia vain liikkeen toimialaan ja toi-
32767: suoritetut vastikkeet ottaa vähennyksinä huo-           minnan laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulli-
32768: mioon. Elinkeinoverolaissa on periaate toteutettu       set menot sen mukaan kuin verohallitus tarkem-
32769: melko täydellisenä sisällyttämällä lain 7 §:ääo         min määrää. PoikkeusteD tarpeellisuudesta on
32770: säännös, jonka mukaan vähennyskelpoisia ovat            esitetty epäilyjä, kun verolainsäädännössä on
32771: elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säi-        säännöksiä, joilla veronkierto voidaan estää. Käy-
32772: lyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.             tännölliset syyt ja pyrkimys eri verovelvollisryh-
32773:    Hallituksen esityksessä todettiin, että vähen-       mieo tasapuoliseen kohteluuo ovat olleet syynä
32774: nyskelpoisia ovat kaikki ne menot, jotka on             poikkeusten säätämiseen. Verotuskäytännössä on
32775: suoritettu tulon hankkimis- tai säilyttämistarkoi-      vakiintunut tulkinta mainosmenon ja edustusme-
32776: tuksessa tai jotka ovat siihen johtaneet. Hallituk-     non rajoista.
32777: sen esityksen perusteluissa todettiin vielä, että          Yritysten tuloverotuksen kehittämistä koskevis-
32778: vähennyskelpoisia ovat sellaisetkin menot, jotka        sa selvityksissä on päädytty siihen, että nykyinen
32779: eivät ole johtaneet tulon kertymiseen tai säilyttä-     nettovoittoon perustuva yritysverojärjestelmä on
32780: miseen, jos ne vain on suoritettu todellisessa ja       tarkoituksenmukaista säilyttää. Edellä selostettu
32781: vakaassa tulon haokkimis- ja säilyttämistarkoituk-      tuloverotuksen perusperiaate verovelvollisen oi-
32782: sessa.                                                  keudesta tavoitella tuloa parhaaksi katsomaliaan
32783:                                       1987 vp. -     KK n:o 189                                     3
32784: 
32785: tavalla edellyttää kaikkien elinkeinotoimintaa       ongelmia. Parhaillaan valmisteltavana olevan ko-
32786: edistävien menojen vähennyskelpoisuutta. Näin        konaisverouudistuksen yhteydessä selvitetään
32787: ollen vain joidenkin menojen vähennysoikeuden        myös yritysverojärjestelmän tarkistamistarpeita.
32788: poistaminen ei sovellu lain periaatteisiin. Mai-     Vähennysoikeuksien mahdolliset rajoitukset tule-
32789: noskulujen vähennysoikeuden osittainen rajoitta-     vat harkittaviksi tässä yhteydessä.
32790: minen lisäisi verotuksessa tulkinta- ja rajanveto-
32791: 
32792:     Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1987
32793: 
32794:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
32795: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 189
32796: 
32797: 
32798: 
32799: 
32800:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32801: 
32802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           influtit eller bibehållits, förutsatt att utgifterna
32803: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har erlagts med faktisk och allvarlig avsikt att
32804: den 22 juli 1987 till vederbörande medlem av           förvärva och bibehålla inkomst.
32805: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
32806: dagsman Eero Paloheimo m.fl. undertecknade                Den skattskyldige har enligt denna princip rätt
32807:                                                        att eftersträva inkomst på sådant sätt och med
32808: spörsmål nr 189:
32809:                                                        sådana medel som han anser vara ändamålsen-
32810:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         liga. Beskattaren måste godkänna det slutresultat
32811:         att helt avlägsna rätten till skatteavdrag     som den skattskyldige uppnår. Enligt denna
32812:         för reklamkostnader eller delvis skära ned     princip får alla utgifter för förvärvande av in-
32813:         den?                                           komst avdras oberoende av den faktiska verkan.
32814:                                                           Utgifter för reklam och marknadsföring är
32815:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        enligt det allmänna stadgandet i 7 § näringsskat-
32816: anföra följande:                                       telagen avdragbara såsom utgifter för förvärvande
32817:    Inkomstskattesystemet för företag baserar sig       och bibehållande av inkomst. I lagens 8 § 5
32818: på beskattning av nettovinsten. Då lagen om            mom. har såsom avdragbara utgifter nämnts
32819: beskattning av inkomst av näringsverksamhet år         utgifter för annonsering, kundtidningar och
32820: 1968 stiftades, godtogs den resultatberäknings-        -publikationer, sedvanliga reklamgåvor, reklam-
32821: teori som utvecklats inom företagsekonomin,            visningar ävensom annat dylikt. Inom beskatt-
32822: utgift-inkomst-teorin, som grund för fastställan-      ningspraxis har man varit tvungen att befatta sig
32823: de av företagets beskattningsbara inkomst. Enligt      med avdragsrätten i fråga om reklamutgifter, om
32824: utgift-inkomst-teorin är resultatet skillnaden         utgiften har erlagts i annat syfte än för främjande
32825: mellan utgifterna och inkomsterna.                     av näringsverksamheten, t.ex. för stödjande av
32826:    Utgifterna, dvs. det vederlag som erlagts för       politisk verksamhet. För reklamgåvornas del har
32827: produktionsfaktorerna, och inkomsterna, dvs.           avdragsrätten begränsats till att gälla sedvanliga
32828: det vederlag som erhållits för prestationerna,         reklamgåvor.
32829: utgör enligt rådande uppfattning inom företags-           Från huvudregeln i 7 § näringsskattelagen,
32830: ekonomin de grundfaktorer med vars stöd ett            enligt vilken den skattskyldiges alla utgifter som
32831: ekonomiskt företags resultat fastställs. De stad-      erlagts i faktiskt och allvarligt syfte att förvärva
32832: ganden i lagen om beskattning av inkomst av            eller bibehålla inkomst är avdragbara, har i fråga
32833: näringsverksamhet som gäller beräkning av det          om två utgifter gjorts undantag. Det ena undan-
32834: beskattningsbara resultatet, har uppgjorts enligt      taget gäller utgifter för redan nämnda sedvanliga
32835: detta.                                                 reklamgåvor och det andra representationsutgif-
32836:    I princip borde allt vederlag som erläggs för       ter. Avdragbara representationsutgifter är endast
32837: produktionsfaktorerna beaktas som avdrag. I nä-        de utgifter, som med hänsyn till rörelsens verk-
32838: ringsskattelagen har denna princip följts nästan       samhetsområde samt verksamhetens beskaffenhet
32839: helt, genom att det i lagens 7 § har intagits ett      och omfattning är skäliga, i enlighet med vad
32840: stadgande, enligt vilket utgifter för inkomstens       skattestyrelsen närmare bestämmer. Det har
32841: förvärvande och bibehållande samt därav härrö-         framförts tvivel om nödvändigheten av dessa
32842: rande förluster är avdragbara inom näringsverk-        undantag, eftersom det i skattelagstiftningen
32843: samheten.                                              finns stadganden, med vilka kringgående av
32844:    I regeringspropositionen framhölls det att av-      skattskyldighet kan förhindras. Praktiska skäl och
32845: dragbara är alla de utgifter som har erlagts i syfte   en strävan efter att olika grupper av skattskyldiga
32846: att förvärva eller bibehålla inkomst eller som har     skall behandlas jämlikt har varit orsaker till att
32847: lett därtill. I motiveringen till regeringsproposi-    undantagen stadgats. Inom beskattningspraxis
32848: tionen framhölls vidare att avdragbara är också        finns en vedertagen tolkning av var gränserna för
32849: sådana utgifter som inte har lett till att inkomst     reklamutgift och representationsutgift går.
32850:                                      1987 vp. -     KK n:o 189                                      5
32851: 
32852:    I utredningar som gäller utvecklandet av före-   det inte i enlighet med lagens principer att
32853: tagens inkomstbeskattning har man kommit tili       avlägsna avdragsrätten endast för vissa utgifter.
32854: den slutsatsen att det är ändamålsenligt att        Delvist begränsande av avdragsrätten för reklam-
32855: bibehålla det nuvarande systemet för företagens     utgifter skulle öka tolknings- och gränsdragnings-
32856: inkomstskatt, vilket baserar sig på nettovinsten.   problemen i beskattningen. I samband med
32857: Ovan refererade grundprincip för inkomst-           totalskattereformen, som är under beredning,
32858: beskattningen, dvs. den skattskyldiges rätt att     utreds även behovet av att ändra företagsskatte-
32859: eftersträva inkomst på det sätt han anser vara      systemet. Eventuella begränsningar i avdragsrät-
32860: bäst, förutsätter att alla utgifter som främjar     terna kommer att övervägas i detta sammanhang.
32861: näringsverksamheten är avdragbara. Sålunda är
32862: 
32863:     Helsingfors den 25 augusti 1987
32864: 
32865:                                                                            Minister Ulla Puolanne
32866:                                                 1987 vp.
32867: 
32868: Kirjallinen kysymys n:o 190
32869: 
32870: 
32871: 
32872: 
32873:                                    Pulliainen ym.: Toimenpiteistä ns. Brundtlandin komission "Our
32874:                                       Common Future'' -raportin ehdotusten toteuttamiseksi
32875: 
32876: 
32877:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32878: 
32879:     Yhdistyneet Kansakunnat käynnisti pääsihtee-       Kehitysmaat tarvitsevat erikoisesti taitotietoa
32880: rinsä toimeksiannolla joulukuussa 1983 projek-         omaehtoisuuteen siirtymiseen. Tämän taitotie-
32881: tin, jonka tuloksena halutaan vaikuttaa kestävän       don on tuettava niiden omaa kulttuuria.
32882: talouden ja demokratian puitteissa yhteiseen tu-          Suomi kuuluu maapallon elintasovaltioihin,
32883: levaisuuteemme. The World Commission on En-            jolla on kuitenkin rasitteenaan pahentuvat ympä-
32884: vironment and Developmentin puheenjohtajaksi           ristöongelmat. Suomen on siis osana kansainvä-
32885: kutsuttiin Norjan silloinen ja nykyinen pääminis-      listä yhteisöä pysäytettävä oman ja naapurien
32886: teri, rouva Gro Harlem Brundtland. Oxford              luonnon saastuttaminen. Suomi on myös taito-
32887: University Press julkaisi komission työn tuloksen      tietomaa, jolla on annettavana taitotietoa kehi-
32888: 383-sivuisena kirjana tämän vuoden alkupuolel-         tysmaiden hyväksi. Tämän on tapahduttava
32889: la.                                                    epäitsekkyyden lähtökohdasta lähtien- äskettäi-
32890:     Raportin keskeinen sanoma on, että maapallon       sessä välikysymyskeskustelussa eduskunnassa pää-
32891: ympäristöongelmat kaatuvat päälle. Kun ympä-           ministeri ilmoitti, että hallituksen lähtökohta on
32892: ristön tila heikkenee, yhteiskunnan köyhin osa         itsekkyyden ja oman hyödyn lähtökohta.
32893: ensimmäisenä joutuu kärsimään. Köyhyys onkin
32894:                                                           Suomi on intensiivisesti mukana YK:n ja sen
32895: maapallolla polttava ongelma. Jollei pikaisia,         alajärjestöjen toiminnassa. Sillä on näin erin-
32896: radikaaleja kehityskulkumuutoksia saada aikaan,        omainen mahdollisuus vaikuttaa komission ta-
32897: maapalloa odottaa lähitulevina vuosikymmeninä          voitteen toteutumiseen käynnistämällä esimer-
32898: katastrofi, jota voitaisiin kutsua superekokatastro-
32899:                                                        kiksi "Eurooppa Saasteettomaksi" -prosessi ja
32900: fiksi. Tämä ilmaisu ei ole komission raportista,
32901:                                                        olemalla muutoinkin aloitteellinen kaikkialla,
32902: jossa vaaditaan uudistuksia tehtäväksi vuoteen         missä se on mukana. ''Eurooppa Saasteetto-
32903: 2000 mennessä.                                         maksi" -prosessilla olisi myös psykologinen mer-
32904:     Raportin nykytilanteen arvioinnin voi kiteyttää    kitys, joka julkisuuden kautta saisi aikaan tar-
32905: yhteen sen otsikkoon "tulevaisuutemme on               peellisen ja välttämättömän asennemuutoksen.
32906: uhattu". Komission eettisinä lähtökohtina ovat
32907:                                                           Brundtlandin komission raportin sisällöstä voi-
32908: ilmiselvästi olleet luonto ja ihminen, kun nykyi-
32909: sen länsimaisen kulttuurin eettisenä lähtökohta-       daan esittää myös kriittisiä näkökohtia. Puhu-
32910:                                                        malla taloudellisesta kasvusta sielläkin, missä se
32911: na on vain ihminen. Tulevaisuuden avaimia ovat
32912:                                                        ei ole asetettua tavoitetta tukevaa, ilmiselvästi
32913: rauha, turvallisuus, demokratia sekä harmonia
32914:                                                        ''kosiskellaan'' läntisiä teollisuusmaita mukaan
32915: luonnon ja ihmisen kesken. Kehitys ei hylkää
32916:                                                        komission tavoitteita tukemaan. Komission tavoi-
32917: teknologiaa, vaan asettaa sille uudet, nykyistä
32918: paljon suuremmat vaatimukset. Komissio puhuu           te on nähtävä kuitenkin näiden heikkouksien yli
32919:                                                        maapallon laajuisena, jalona ja kiireellisenä pyr-
32920:  "less materia! intensive" -ratkaisuista. Komission
32921:                                                        kimyksenä. Maapallosta on pikaisesti saatava rau-
32922: raporttia arvioidessa ei voi välttyä ajatukselta,
32923:  että jotta päästäisiin toivottuun köyhyyden pois-     han planeetta, jonka talousjärjestelmä on kestä-
32924:  tamiseen, rikkaiden tulee itserajoittamisen kautta    vän talouden järjestelmä, missä ihminen ja luon-
32925:                                                        to elävät harmoniassa keskenään.
32926: vähentää omaa kulutustaan ja auttaa kehitysmai-
32927: ta omavaraiseen omillaan toimeentulemiseen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32928: luonnon kantokyvyn huomioon ottaen. Kehitys-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32929: maista ei ole lainojensa takaisinmaksajiksi, mikä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32930: on rikkaiden rahoittajien otettava huomioon.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32931: 
32932: 270768N
32933: 2                                 1987 vp. -     KK n:o 190
32934: 
32935:         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti to-         Environment and Development) Our
32936:       teuttamaan käytännössä ns. Brundtlandin          Common Future -raportin suosituksia?
32937:       komission (The W orld Commission on
32938: 
32939:     Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
32940: 
32941:                    Erkki Pulliainen                      Pekka Haavisto
32942:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 190                                            3
32943: 
32944: 
32945: 
32946: 
32947:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32948: 
32949:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jen hupeneminen saattavat vaarantaa ihmiskun-
32950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nan taloudellista ja sosiaalista kehitystä, jos ny-
32951: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       kyiset kehityssuuntaukset jatkuvat. Komissio
32952: jeenne n:o 767 ohella lähettänyt valtioneuvoston      kiinnittää erityistä huomiota ympäristön saastu-
32953: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   miseen teollisuusmaissa, teollisuusmaiden ja ke-
32954: sen kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta       hitysmaiden taloudellisten suhteiden, kuten
32955: kysymyksestä n:o 190, jossa tiedustellaan:            kauppasuhteiden, aiheuttamiin ongelmiin sekä
32956:                                                       köyhyyden aiheuttamaan luonnonvarojen väärin-
32957:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti to-       käyttöön kehitysmaissa.
32958:        teuttamaan käytännössä ns. Brundtlandin           Ennen kuin komission noin 200 erilaisen suosi-
32959:        komission (The W orld Commission on            tuksen toteuttamista voidaan ryhtyä valmistele-
32960:        Environment and Development) Our               maan, Suomessa on käytävä laaja keskustelu
32961:        Common Future -raportin suosituksia?           niiden tavoitteista ja vaikutuksista.
32962:                                                          Hallitus aikoo maailmankomission raportin
32963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      suomennoksen valmistuttua pyytää siitä lausun-
32964: ti seuraavaa:                                         toja muun muassa asianomaisilta viranomaisilta,
32965:    Ympäristön ja kehityksen maailmankomission         kunnilta, keskusjärjestöiltä ja kansalaisjärjestöiltä
32966: eli Brundtlandin komission raportti "Our Com-         sekä esitellä raportin eduskunnalle.
32967: mon Future" julkistettiin 27.4.1987 Lontoossa.           Komission ehdotukset ja suositukset koskevat
32968: Suomessa ovat raportin valmistelua ja julkaise-       käytännöllisesti katsoen kaikkia hallinnonaloja.
32969: mista seuranneet ympäristöministeriö ja ulkoasi-      Siksi hallitus harkitsee myös korkeatasoisen yh-
32970: ainministeriö ja osallistuneet sen käsittelyyn mm.    teistyöelimen perustamista eri viranomaisten
32971: YK:n ympäristöohjelman (UNEP) hallintoneu-            työskentelyn sovittamiseksi yhteen.
32972: voston 14. istunnossa Nairobissa 8.--19.6.1987.          Viranomaisten välisen yhteistyön järjestäminen
32973: Maailmankomission raportin tiivistelmästä val-        on tärkeätä myös Suomen kansainvälisen esiinty-
32974: mistui ).6.1987 ympäristöministeriön julkaisema       misen valmistelemiseksi. Maailmankomission ra-
32975: suomennos. Koko raportti julkaistaan suomeksi         portti ja sen ehdotuksia ja suosituksia käsitellään
32976: syksyllä 1987.                                        sekä Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineu-
32977:    Maailmankomission raportti on laaja selvitys       vostossa että YK:n yleiskokouksessa ja erityisjär-
32978: maapallon ympäristön tilasta ja siihen vaikutta-      jestöissä. Tätä jatkovalmistelua varten on tarkoi-
32979: vista tekijöistä. Raportin keskeinen sanoma on,       tus varata erityinen määräraha vuoden 1988 tulo-
32980: että kasvavat ympäristöongelmat ja luonnonvaro-       ja menoarvioesityksessä.
32981: 
32982:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
32983: 
32984:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32985: 4                                    1987 vp. -- RJ< n:o 190
32986: 
32987: 
32988: 
32989: 
32990:                                Till Riksdagens Herr Talman
32991: 
32992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kan äventyra mänsklighetens ekonomiska och
32993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       sociala utveckling, om de nuvarande utvecklings-
32994: 767 av den 22 juli 1987 till vederbörande med-       trenderna fortsätter. Kommissionen fäster spe-
32995: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   ciell vikt vid miljöföroreningar i industriländer-
32996: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade           na, vid de problem som orsakas av de ekono-
32997: spörsmål nr 190:                                     miska relationerna mellan industri- och utveck-
32998:                                                      lingsländerna, såsom handelsrelationerna, samt
32999:          Ämnar Regeringen snabbt genomföra           det av fattigdom orsakade missbruket av natur-
33000:        den s.k. Brundtlandkommissionens (The         tillgångar i utvecklingsländerna.
33001:        W orld Commission on Environment and             lnnan man kan påbörja förberedelserna för att
33002:        Development) rekommendationer i rap-          förverkliga kommissionens ca 200 olika rekom-
33003:        porten "Our Common Future" i prakti-          mendationer, bör målen och verkningarna om-
33004:        ken?                                          fattande diskuteras i Finland.
33005:                                                         Då den finska översättningen av världskom-
33006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     missionens rapport utges, ämnar regeringen be-
33007: anföra följande:                                     gära utlåtanden om den av de berörda myndig-
33008:   Rapporten "Our Common Future", från                heterna, kommunerna, centralförbunden, med-
33009: Världskommissionen för miljö och utveckling,         borgarorganisationer och den ämnar även föredra
33010: dvs. Brundtlandkommissionen, offentliggjordes        rapporten för riksdagen.
33011: den 27 april 1987 i London. 1 Finland har               Kommissionens förslag och rekommendationer
33012: miljöministeriet och utrikesministeriet följt be-    gäller praktiskt taget alla förvaltningsområden.
33013: redningen och utgivandet av rapporten. Dessa         Därför överväger riksdagen grundandet av ett
33014: ministerier har också deltagit i behandlingen av     samarbetsorgan på hög nivå för att samordna
33015: rapporten under FN:s miljöprograms (UNEP)            olika myndigheters arbete.
33016: förvaltningsråds 14 session i Nairobi 8--               Organiserandet av ett samarbete mellan myn-
33017: 19.6.1987. Miljöministeriet publicerade den 5        digheterna är viktigt även för förberedelserna av
33018: juni 1987 en finsk översättning av rapportens        Finlands internationella framträdande. Världs-
33019: sammanfattning. Hela rapporten kommer att            kommissionens rapport, dess förslag och rekom-
33020: utges på finska under hösten 1987.                   mendationer kommer att behandlas såväl i Nor-
33021:   Världskommissionens rapport är en omfattan-        diska rådet, i Nordiska ministerrådet som vid
33022: de utredning av den globala miljöns tillstånd och    FN:s generalförsamling och i dess specialorgani-
33023: de faktorer som inverkar på den. Det centrala        sationer. För denna fortsatta behandling är det
33024: budskapet i rapporten är att de ökande miljö-        meningen att i propositionen angående statsför-
33025: problemen och minskningen av naturtillgångarna       slaget 1988 reservera ett särskilt anslag.
33026: 
33027:     Helsingfors den 27 augusti 1987
33028: 
33029:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
33030:                                                1987 vp.
33031: 
33032: Kirjallinen kysymys n:o 191
33033: 
33034: 
33035: 
33036:                                    Pulliainen ym.: Suomen suhtautumisesta Euroopan yhteisön (EC)
33037:                                       kaupan ja liiketoiminnan esteiden poistaruispyrkimyksiin
33038: 
33039: 
33040:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33041: 
33042:    Kansainvälinen kilpailukyky ja rakennemuutos       Vaikka esim. Suomen ei tarvitsekaan alentaa
33043: ovat talouselämämme käyttämiä iskusanoja, jotka       omia määräyksiään EC:n tasolle, se ei voi vaatia
33044: myös tasavallan hallitus on ominut omaa politiik-     tänne tulevilta tuotteilta omia korkeampia laatu-
33045: kaansa kuvaamaan. Niistä sanotaan johtuvan in-        vaatimuksiaan, koska se tulkittaisiin oitis EC:n
33046: tegraatiopaineita ja sopeutumistarpeita, joita        piirissä kilpailua rajoittavaksi toimeksi. Suomessa
33047: Suomen ulkopuolella luo erityisesti Euroopan          käydään parhaillaan keskustelua teollisesti val-
33048: yhteisö (EC) omilla toimillaan. Viimeksi mainit-      mistettujen elintarvikkeiden säteilyttämisestä nii-
33049: tu on kiteyttänyt pyrkimyksensä ja keinonsa in-       den säilyvyyden lisäämiseksi. Meillä vallitseva
33050: tegraatioprosessissa Valkoisessa kirjassa ja siihen   mielipide suhtautuu tähän toimeen kielteisesti,
33051: olennaisesti kytkeytyvässä Yhtenäisyysasiakirjassa.   mutta EC:n päättävien elinten mielestä se on
33052: Sopeutumisongelmatiikan kansainvälisessä kau-         hyväksyttävää.
33053: passa mukana olevalle valtiolle, joka harjoittaa        Julkisessa sanassa on mainittu todella suuntaa
33054: Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kanssa kaup-        tulevaisuudelle antavana reagoiminen EC:n ns.
33055: paa, synnyttää pyrkimys luoda suurmarkkina-           heikkovirtadirektiiviin. Siinä Suomen olisi sallit-
33056: alue poistamalla esteet kaupalta ja liiketoimin-      tava EC-maiden normit ja testausmenetelmät
33057: nalta.                                                täyttävien tuotteiden tuonti ja markkinoillepääsy
33058:     Poistenavat kaupan esteet koostuvat fyysisistä,   ilman ennakkotarkastusta. Tuotteet voitaisiin tes-
33059: teknisistä ja julkistalouksien luomista esteistä.     tata vasta, kun ne ovat jo markkinoilla, mikä
33060: Ensiksi mainitussa ryhmässä ovat mm. tuotteiden       luonnollisesti saattaa aiheuttaa puutteita katta-
33061: terveysvaatimukset, toisessa mm. ympäristömää-        vuudessa. Joissakin tapauksissa kävisi toisinkin
33062: räykset ja kolmannessa mm. verotus. Asetettui-        ~äin, eli meidän heikko normistomme vahvistui-
33063: hin tavoitteisiin pääsemistä on helpotettu mah-       51.
33064: 
33065:  dollistamalla enemmistöpäätösten teko yhteisön         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33066: sisällä. Luonnollisesti EC:n integraatiostrategia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33067: tähtää siihen, että se vetää tärkeät kauppakump-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33068:  panit mukaan samaan prosessiin.                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33069:     Euroopan yhteisön kauppakumppaneiden on                      Tietääkö Hallitus, että Euroopan yhtei-
33070:  kuitenkin tarkoin mietittävä integraatioprosessiin           sön Valkoisessa kirjassa ja muutoin hy-
33071:  mukaan lähtemisen kielteiset ja myönteiset puo-              väksymien kaupan ja liiketoiminnan es-
33072:  let. On selvää, että joitakin kauppapoliittisia              teiden poistamiseen tähtäävien normien
33073:  etuja on saavutettavissa sopeutumalla EC:n nor-              sellaisenaan hyväksyminen Suomen lain-
33074:  meihin, mutta yhtä selvää on, että myös kieltei-             säädännössä merkitsee useissa tapauksissa
33075:  siä seuraamuksia on odotettavissa. Niitä on ehkä             huononousta maamme voimassa olevaan
33076:  vaikea havaitakin ensi alkuun, kun kehitys etenee            normistoon tai meillä tavoittelemisen ar-
33077:  pienin askelin asetuksin tai sitä alemman tason              voiseksi katsotmun normiston tavoiteta-
33078:  säädöksin.                                                   soon, Ja
33079:     Pelättävissä on ensinnäkin, että EC:n määräyk-               aikooko Hallitus toimia niin, ettei täl-
33080:  set tuskin määräytyvät jäsen- ja kauppakumppa-               laista takaperoista kehitystä pääse tapah-
33081:  nimaiden korkeimpien standardien mukaan.                     tumaan?
33082: 
33083:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33084: 
33085:                       Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
33086:  270753X
33087: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 191
33088: 
33089: 
33090: 
33091: 
33092:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33093: 
33094:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ns. yhtenäisyysasiakirjassa (Single Act) on erityi-
33095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen kohta, joka velvoittaa EC:n komission perus-
33096: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       tamaan terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuo-
33097: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jelua ja kuluttajansuojelua koskevat määräyseh-
33098: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       dotuksensa korkeaan suojelun tasoon. Ne eivät
33099: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    näin ollen edusta EC-maiden nykyisten määräys-
33100: myksestä n:o 191:                                     ten keskitasoa.
33101:           Tietääkö Hallitus, että Euroopan yhtei-        On tietenkin selvää, että vastaisuudessa voi
33102:        sön Valkoisessa kirjassa ja muutoin hy-        esiintyä myös tapauksia, joissa EC:n määräykset
33103:        väksymien kaupan ja liiketoiminnan es-         eivät vastaa Suomessa saavutettua turvallisuuden
33104:        teiden poistamiseen tähtäävien normien         ja suojelun tasoa. Tällaisissa tapauksissa Suomella
33105:        sellaisenaan hyväksyminen Suomen lain-         ei ole mitään velvoitteita heikentää omia mää-
33106:        säädännössä merkitsee useissa tapauksissa      räyksiään. Todettakoon, että Rooman sopimuk-
33107:        huononousta maamme voimassa olevaan            sen ja yhtenäisyysasiakirjan mukaan jopa EC:n
33108:        normistoon tai meillä tavoittelemisen ar-      jäsenmailla on oikeus ylläpitää yhteisiä määräyk-
33109:        voiseksi katsottuun normiston tavoiteta-       siä korkeatasoisempia turvallisuus- ja suojeluvaa-
33110:        soon, Ja                                       timuksia. Kaikki poikkeamat on kuitenkin voita-
33111:           aikooko Hallitus toimia niin, ettei täl-    va pätevästi perustella. Jotta EFTA/EC-yhteistyö
33112:        laista takaperoista kehitystä pääse tapah-     olisi mielekästä, koskee perusteluvelvollisuus
33113:        tumaan?                                        luonnollisesti myös EFTA-maita. Päteväksi perus-
33114:                                                       teluksi ei tällöin riitä vakiintunut käytäntö tai
33115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vallitseva mielipide, vaan on kyettävä osoitta-
33116: ti seuraavaa:                                         maan, että kyseessä on todella korkeamman tur-
33117:                                                       vallisuuden ja suojelun tason varmistaminen.
33118:    Suomen osallistumisella EFTA/EC-yhteistyö-
33119: hön on tarkoitus turvata maamme elintärkeät              Kysymyksessä esitetty menettely, että maas-
33120: vientiedut Länsi-Euroopan markkinoilla. Yhteis-       samme sovellettaisiin EC-maista tuotaviin tuot-
33121: työn avulla EFTA-mailla on mm. mahdollisuus           teisiin lievempiä vaatimuksia kuin kotimaassa tai
33122: vaikuttaa EC:n laatimien teknisten määräysten         muualla valmistettuihin, ei tule kysymykseen.
33123: sisältöön ja tasoon. Yhteistyössä ei näin ollen ole   Tuotteita koskevat määräykset ovat ja tulevat
33124: Suomen kannalta kysymys pelkästään ulkoisiin          olemaan _?uomessa samoja tuotteiden alkuperä-
33125: muutoksiin sopeutumisesta, vaan aktiivisesta,         maasta rnppumatta.
33126: kansallisiin etuihin perustuvasta toiminnasta.           Kysymyksessä mainitun EC:n pienjännitedi-
33127:    Tähänastinen kokemus yhteistyöstä on ollut         rektiivin kohdalla ei ongelmana ole EC:n sähkö-
33128: sikäli rohkaisevaa, että EC on teknisiä määräyksiä    turvallisuusnormien hyväksyminen. Eräin varsin
33129: valmistellessaan ottanut huomioon EFTA-maiden         vähäisin poikkeuksin ovat Suomen sähköturvalli-
33130: esittämiä näkökohtia ja että laadittavat määräyk-     suusnormit jo nyt yhtäpitäviä EC:n vaatimusten
33131: set ovat edustaneet varsin hyvää turvallisuuden ja    kanssa. Sen sijaan Suomen sähkötarkastusjärjes-
33132: suojelun tasoa. Yksikään tähän mennessä yhteis-       telmää tulisi kehittää siten, että Suomessa voitai-
33133: työn puitteissa valmistelluista EC:n ehdotuksista     siin hyväksyä samassa laajuudessa ja samoin edel-
33134: ei ao. viranomaistemme arvioiden mukaan mer-          lytyksin EC-maissa suoritettujen tarkastusten tu-
33135: kitsisi Suomessa nykyisin saavutetun turvallisuu-     loksia kuin mitä niissä hyväksytään Suomess~
33136: den ja suojelun tason heikentämistä. Sen sijaan       suoritettujen tarkastusten tuloksia. Kauppa- j~
33137: erityisesti lelujen turvallisuutta koskeva ehdotus    teollisuusministeriön asettama toimikunta on sel-
33138: täydentäisi merkittävällä tavalla Suomen varsin       vittänyt tätä kysymystä ja saanut viime heinä-
33139: puutteellisia määräyksiä.                             kuussa valmiiksi ehdotuksensa. Toimikunnan eh-
33140:    Edellä esitetty myönteinen tilanne johtuu          dotusten perustana on, ettei maamme nykyist~
33141: epäilemättä huomattavalta osalta siitä, että EC:n     korkeaa sähköturvallisuuden tasoa heikennetä.
33142:                                      1987 vp. -     KK n:o 191                                      3
33143: 
33144:    Pyrkiessään turvaamaan maamme vientiedut         kehittämiseksi tätä koskevia määräyksiä valmistel-
33145: EC:n yhdentymiskehityksen yhteydessä hallitus       taessa. Samalla hallitus pitää lähtökohtanaan,
33146: tulee jatkuvasti kiinnittämään huomiota siihen,     ettei Suomessa saavutettua turvallisuuden ja suo-
33147: että Suomi omalta osaltaan aktiivisesti myötävai-   jelun tasoa tulla heikentämään.
33148: kuttaa korkean turvallisuuden ja suojelun tason
33149: 
33150:     Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1987
33151: 
33152:                                                       Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen
33153: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 191
33154: 
33155: 
33156: 
33157: 
33158:                                Till Riksdagens Herr Talman
33159: 
33160:    I det syfte 37 § moment 1 av Riksdagsord-         EG:s s.k. enhetsakt (single act) innehåller en
33161: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder av        särskild bestämmelse som ålägger EG-kommissio-
33162: den 22 juli 1987 till vederbörande medlem av         nen att grunda förslag till standarder rörande
33163: Statsrådet överlämnat avskrift av följande av        hälsa, säkerhet, miljöskydd och konsumentskydd
33164: riksdagsman Pulliainen m.fl. underskrivna skrift-    på en hög skyddsnivå. De representerar således
33165: liga spörsmål nr 191:                                inte medeltalet för EG-ländernas nuvarande stan-
33166:                                                      darder.
33167:           Är Regeringen medveten om att ett
33168:                                                         Det står givetvis klart, att också sådana fall kan
33169:        godkännande som sådant av de i Europe-
33170:                                                      uppkomma i framtiden där EG:s standarder inte
33171:        iska gemenskapens vita bok eller i övrigt
33172:                                                      motsvarar den säkerhets- och skyddsnivå som
33173:        antagna normer som strävar till att av-       man uppnått i Finland. I sådana fall har Finland
33174:        veckla handels- och affärsverksamhetshin-
33175:                                                      ingen skyldighet att försvaga sina egoa standar-
33176:        der i många fall innebär en försämring av
33177:                                                      der. Det kan konstateras att enligt Rom-fördraget
33178:        våra ikraftvarande normer eller en
33179:                                                      och enhetsakten har t.o.m. EG:s medlemsländer
33180:        försvagning av den nivå som annars hos
33181:                                                      rätt att bibehålla högre säkerhets- och skyddskrav
33182:        oss anses vara eftersträvansvärd, och
33183:                                                      än de gemensamma standarderna. Varje avvikelse
33184:           ämnar Regeringen verka så att en så-       skall man dock kunnas motivera tillfredsställan-
33185:        dan utveckling i fel riktning inte kommer     de. För att EFTA/EG-samarbetet ska vara ända-
33186:        att inträffa?                                 målsenligt, gäller motiveringsskyldigheten natur-
33187:                                                      ligtvis också EFTA-länderna. Som tillfredsställan-
33188:    Som svar på spörsmålet anför jag högaktnings-     de motivering gäller i sådant fall inte sedvana
33189: fullt följande:                                      eller allmänt rådande uppfattning, utan det
33190:    Avsikten med Finlands deltagande i EFTA/          måste kunna påvisas att det verkligen är fråga om
33191: EG-samarbetet är att trygga vårt lands livsviktiga   att säkerställa en högre säkerhets- och skydds-
33192: exportintressen på den västeuropeiska markna-        nivå.
33193: den. Genom samarbetet har EFTA-länderna bl.a.           Det i spörsmålet framförda förfarandet, enligt
33194: en möjlighet att påverka innehållet och nivån av     vilket det i vårt land skulle tillämpas lägre krav
33195: de tekniska standarder EG uppgör. I samarbetet       på produkter som importeras från EG-länderna
33196: im det således för Finlands del inte enbart fråga    än på produkter framställda i hemlandet eller
33197: om en anpassning till yttre förändringar, utan       övriga länder kommer inte i fråga. Standarderoa
33198: om en aktiv på nationella intressen grundad          för produkter är och förblir desamma i Finland
33199: verksamhet.                                          oberoende av produkternas ursprungsland.
33200:    Hittills erhållna erfarenheter från samarbetet       Vad gäller det i spörsmålet nämnda lågspän-
33201: har varit uppmuntrande såtillvida, att EG vid        ningsdirektivet ligger problemet inte i att god-
33202: beredandet av tekniska standarder har beaktat de     känna EG:s normer för elsäkerhet. Finlands elsä-
33203: synpunkter EFTA-länderna framfört och att dessa      kerhetsnormer är med några få avvikelser redan
33204: standarder har representerat en rätt hög säker-      nu i överensstämmande med EG:s krav. Däremot
33205: hets- och skyddsnivå. Inte ett enda av de förslag    borde det finländska elprovningssystemet utveck-
33206: EG hittills förberett inom ramen för samarbetet      las så, att man i Finland i samma utsträckning
33207: skulle enligt berörda myndigheters bedömning         och på lika grunder skall kunna godkänna prov-
33208: innebära en försämring av den säkerhets- och         ningsresultat utförda i EG-länderna, som man i
33209: skyddsnivå som redan uppnåtts i Finland. Där-        dessa godkänner provningsresultat erhållna i Fin-
33210: emot skulle i synnerhet förslaget rörande leksa-     land. En av handels- och industriministeriet
33211: kers säkerhet på ett betydande sätt komplettera      uppsatt komitte har utrett denna fråga och
33212: Finlands rätt bristfälliga standarder.               färdigställt sitt svar förra juli. Utgångspunkten
33213:    Den ovan presenterade positiva situationsbe-      för kommittens förslag är att den höga nivån för
33214: dömingen beror utan tvivel i hög grad på det, att    elsäkerheten i vårt land inte sänks.
33215:                                       1987 vp. -     KK n:o 191                                      5
33216: 
33217:    I sina strävanden att trygga vårt lands export-   hög säkerhets- och skyddsnivå vid förberedandet
33218: intressen i förbindelse med EG:s integrationsut-     av standarder. Samtidigt är det regeringens ut-
33219: veckling kommer regeringen fortsättningsvis att      gångspunkt att den i Finland uppnådda säker-
33220: fästa uppmärksamhet vid, att Finland för sin         hets- och skyddsnivån inte kommer att försvagas.
33221: egen del aktivt medverkar till utvecklingen av en
33222: 
33223:      Helsingfors den 19 augusti 1987
33224: 
33225:                                                           Utrikeshandelsminister Pertti Salolainen
33226:                                                1987 vp.
33227: 
33228: Kirjallinen kysymys n:o 192
33229: 
33230: 
33231: 
33232: 
33233:                                   Pulliainen ym.: Kalateiden rakentamiseen velvoittavan lainsäädän-
33234:                                      nön valmistelusta
33235: 
33236: 
33237:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33238: 
33239:    Maamme lukuisten jokien valjastaminen voi-         tantolaitokselle estää sieltä tapahtuvan istutustoi-
33240: matalouden tarpeisiin merkitsi radikaalia muu-        minnan.
33241: tosta vaelluskalakannoille. Monet kutupaikat tu-         Tässä tilanteessa ainoa järkevä ja toimiva malli
33242: houtuivat ja padot estivät kaloja nousemasta          on palauttaa "nousukala" entisiin lohijokiin ra-
33243: synnyinjokiinsa kutemaan meressä vietetyn syön-       kentamalla niihin kalatiet ja kunnostamaila nii-
33244: nösvaiheen jälkeen. Kalateitä (esim. kalaportaita)    den kutualueet niiltä osin kuin se on vielä
33245: ei joko lainkaan rakennettu tai rakennetut lait-      mahdollista. Samalla jokien vedenlaatuun on
33246: teet eivät toimineet tyydyttävällä tavalla. Tulok-    kiinnitettävä huomiota.
33247: sena oli jokikohtaisten lohikalakantojen (nousu-         Korkein hallinto-oikeus teki helmikuussa 1987
33248: kalakantojen) tuhoutuminen. On selvää, että           tässä katsannossa merkittävän ennakkopäätöksen:
33249: jokivarsien väestö reagoi tapahtuneeseen voimal-      Kymijoen alajuoksun voimaloihin ja patoihin on
33250: lisesti.                                              uudelleen rakennettava kalatiet.
33251:    Lohikalakantojen luonnollisen lisääntymisen           Useissa joissa (esim. Kemijoki ja Oulujoki)
33252: loputtua valtaosassa kutujokia tilannetta on yri-     useat eri yhtiöt ovat rakentaneet voimaloita,
33253: tetty korjata velvoiteistutusten avulla. Itämerestä   joten jo siitä syystä uusien ratkaisujen hakeminen
33254: ja sen lahdista voikin niiden tuloksena saada         oikeusteitse on liikaa aikaa vievää ja kallista.
33255: saaliiksi mm. merilohia, mutta valjastetut joet          Nykytilanne on siinä määrin huolestuttava,
33256: ovat vailla tätä jaloa kalaa.                         että jotta saataisiin vitaalit lohi- ja meritaimen-
33257:    Tehokkaasta merikalastuksesta on puolestaan        kannat niiden entisiin jokiin, on lainsäädäntö-
33258: muodostunut uhka vielä valjastamattomien jo-          teitse velvoitettava rakentamaan toimivat kalatiet
33259: kien (esim. Tornionjoki ja Simojoki) lohikannoil-     ja kunnostamaan lohikalojen kutualueet ko. jois-
33260: le. Jokiin kutemaan nouseva kanta on supistu-         sa. Uudet kannat saadaan jokiin istukkaista lei-
33261: mistaan supistunut, jolloin jokien tarjoama li-       mauttamisen kautta.
33262: sääntymispotentiaali on jäänyt vajaakäyttöiseksi.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33263: Pahinta on, että näin on tuhottu luontaisen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33264: elämänkierron kantaa, joka on todella tarpeen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33265: lajin geneettisen diversiteetin säilyttämisen kan-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33266: nalta.                                                          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-
33267:     Myöskään lohikalojen keinollinen lisääminen               mistelemaan sellaista lainsäädäntöä, jolla
33268: ei ole ongelmatonta. Eläinten laitostuminen,                  vesivoimaloiden rakentajat veivoitetaan
33269: tautivaara ja leimautumisten epäonnistuminen                  rakentamaan toimivat kalatiet kutemaan
33270: ovat uhka vaadittavan tasoiselle istutustoiminnal-            nousevia lohikalakantoja varten niiltä
33271: le. Yksin paisetaudin ilmestyminen istukastuo-                osin kuin ne ovat edelleen rakentamatta?
33272: 
33273:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33274: 
33275:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
33276: 
33277: 
33278: 
33279: 
33280:  270764]
33281: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 192
33282: 
33283: 
33284: 
33285: 
33286:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33287: 
33288:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Viime aikoina on yhä enenevässä määrin kiin-
33289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nitetty huomiota vanhojen velvoitteiden toi-
33290: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-        meenpanoon sekä vanhojen, epätarkoituksenmu-
33291: jeenne n:o 769 ohella toimittanut valtioneuvos-        kaisiksi osoittautuneiden velvoitteiden saattami-
33292: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      seen ajanmukaisiksi. Kysymykseen ovat tällöin
33293: edustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta kysymyksestä     saattaneet tulla mm. kalatien rakentaminen,
33294: n:o 192:                                               emokalojen siirto jokien vapaille kutualueille,
33295:                                                        kalojen istutustoiminta tai kutualueiden entistä-
33296:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-      minen. Tarvittavat toimenpiteet edellyttävät kui-
33297:         mistelemaan sellaista lainsäädäntöä, jolla     tenkin aina tapauskohtaista harkintaa.
33298:         vesivoimaloiden rakentajat veivoitetaan           Huhtikuun 30 päivänä 1987 annettu laki vesi-
33299:         rakentamaan toimivat kalatiet kutemaan         lain muuttamisesta (467/87) suo nykyistä parem-
33300:         nousevia lohikalakantoja varten niiltä         mat mahdollisuudet vanhojen velvoitteiden toi-
33301:         osin kuin ne ovat edelleen rakentamatta?       meenpanolle ja ajanmukaistamiselle. Tämän lain
33302:                                                        2 luvun 22 §:n 4 momentin mukaan vesioikeus
33303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voi hakemuksesta muuttaa kalanhoitovelvoitetta
33304: ti seuraavaa:                                          ja kalanhoitomaksua koskevia määräyksiä, jos
33305:                                                        olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Lisäksi
33306:    Suomessa on padottu vesistöjä jo kauan voima-       tämän lain, joka tulee voimaan 1 päivänä joulu-
33307: talouden ym. tarpeisiin. Patoamisella on aiheu-        kuuta 1987, soveltamisesta todetaan, että
33308: tettu samalla tuntuvia kalataloudellisia menetyk-      kalanhoitovelvoitteiden määräämistä koskevia
33309: siä. Useissa vesistöissä vaelluskalakannat ovat hei-   säädöksiä (VL 2:22, 2:22b, 8:25, 9:15, 10:24a,
33310: kentyneet tai hävinneet kokonaan, kun patoami-         10:24b, 10:25, 10:25a ja 10:27) sovelletaan lain
33311: sen seurauksena vaelluskalojen nousu kutualueil-       voimaan tultua myös aikaisemmin annetun pää-
33312: leen on estynyt tai vaikeutunut.                       töksen tai siinä asetettujen velvollisuuksien
33313:    Vaelluskalakannat on pyritty pelastamaan eri-       muuttamiseen tai tarkistamiseen.
33314: laisin vahinkoa estävin tai kompensoivin toimen-          Edellä esitetyn perusteella katson, ettei aina-
33315: pitein. Patoajan suoritettaviksi määrätyt toimen-      kaan tässä vaiheessa, jolloin vesilain muutoksen
33316: piteet ovat muuttuneet ajan mittaan sitä mukaa,        vaikutuksista ei ole vielä lainkaan kokemuksia,
33317: kun on saatu kokemuksia ja tietoa kalakantojen         ole syytä ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpitei-
33318: hoitotoimenpiteiden tuloksellisuudesta. Osa van-       siin vesistöjen patoajien veivoittamiseksi rakenta-
33319: hoista velvoitteista on samalla vähitellen osoittau-   maan toimivat kalatiet niiltä osin, kun ne ovat
33320: tunut vanhentuneiksi.                                  rakentamatta.
33321: 
33322:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
33323: 
33324:                                                                               Ministeri Ole NoTTback
33325:                                       1987 vp. -      KK n:o 192                                         3
33326: 
33327: 
33328: 
33329: 
33330:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33331: 
33332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             På sista tiden har man i allt större utsträckning
33333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        koncentrerat sig på verkställigheten av gamla
33334: den 22 juli 1987 till vederbörande medlem av          förpliktelser samt uppdaterandet av gamla
33335: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förpliktelser som visat sig oändamålsenliga. Bl.a.
33336: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-         inrättandet av en fiskväg, överflyttning av avels-
33337: mål nr 192:                                           fiskar till älvarnas fria lekområden, utplantering
33338:                                                       av fisk eller restaurering av lekområdena har
33339:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          härvid kunnat komma i fråga. Åtgärderna
33340:        ning bereda lagstiftning, genom viiken         förutsätter dock alltid prövning från fall till fall.
33341:        de som bygger vattenkraftverk förpliktas          Lagen den 30 april 1987 (4671 87) om ändring
33342:        att inrätta fungerande fiskvägar för de        av vattenlagen är ägnad att förbättra möjligheter-
33343:        laxfiskbestånd som stiger för att leka, till   na att verkställa och uppdatera gamla förpliktel-
33344:        de delar som de ännu inte inrättats?           ser. Enligt 2 kap. 22 § 4 mom. i den nämnda
33345:                                                       lagen kan vattendomstolen på ansökan ändra
33346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bestämmelserna om skyldighet att vårda fiskbe-
33347: anföra följande:                                      ståndet och betala fiskeskyddsavgift, om för-
33348:                                                       hållandena har undergått väsentliga föränd-
33349:    1 Finland har man redan länge avdämt vatten-       ringar. Dessutom konstateras om tillämpningen
33350: drag bl.a. för energihushållningens behov. Av-        av denna lag, som träder i kraft den 1 december
33351: dämningen har samtidigt förorsakat betydande          1987, att de stadganden som gäller åläggande av
33352: fiskekonomiska förluster. 1 många vattendrag har      skyldighet att vårda fiskbeståndet (VL 2:22,
33353: vandringsfiskbestånden försvagats eller försvunnit    2:22b, 8:25, 9:15, 10:24a, 10:24b, 10:25, 10:25a
33354: helt och hållet då vandringsfiskarnas stigning till   och 10:27), efter det att lagen trätt i kraft
33355: lekområdena som en följd av avdämningen har           tillämpas också på ändring eller justering av
33356: förhindrats eller försvårats.                         tidigare givna utslag eller skyldigheter enligt
33357:    Man har försökt rädda vandringsfiskbestånden       dem.
33358: genom olika skadeförhindrande eller kompense-            På basis av det ovan anförda anser jag att det
33359: rande åtgärder. De åtgärder som ålagts avdäm-         åtminstone inte i detta skede då man inte ännu
33360: maren har ändrats allteftersom man fått erfaren-      har några erfarenheter av verkningarna av änd-
33361: het och kunskap om resultatet av vårdåtgärderna       ringen i vattenlagen, finns orsak att vidta legisla-
33362: rörande fiskbestånden. En del av de gamla             tiva åtgärder for att förplikta avdämmarna att
33363: förpliktelserna har samtidigt så småningom visat      inrätta fungerande fiskvägar till de delar som
33364: sig föråldrade.                                       sådana inte inrättats.
33365: 
33366:      Helsingfors den 27 augusti 1987
33367: 
33368:                                                                                Minister Ole Norrback
33369:                                                 1987 vp.
33370: 
33371: Kirjallinen kysymys n:o 193
33372: 
33373: 
33374: 
33375: 
33376:                                    Pulliainen ym.: Energiapuun talteenoton saattamisesta verovapaaksi
33377:                                       toiminnaksi
33378: 
33379: 
33380:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33381: 
33382:     Tasavallan istuva hallitus on ilmoittanut halli-   voidaan laskea, että jos hakkuun ja lähikuljetuk-
33383: tusohjelmassaan pyrkivänsä valmistelemaan ve-          sen työmenekki on 1 miestyöpäivä/4 m 3 energi-
33384: rouudistuksen. Veropolitiikalla on mahdollisuus        apuuta, niin 10,5 milj. m 3 :n korjuu vaatii n.
33385: edistää myös työllisyyttä ja nimenomaan siellä,        12 000 miestyövuotta.
33386: missä nyt työttömyys on kaikkein suurin ongelma           Näiden metsätyöpaikkojen luominen luonnol-
33387: eli Pohjois-Suomen haja-asutusalueella. Samalla        lisesti kerrannaisvaikutuksella lisää muita työ-
33388: voidaan edistää haja-asutusalueiden asuttuna py-       paikkoja maaseudulla, jolloin mm. palvelukyn-
33389: symistä ja edelleen voidaan edistää kotimaisten        nykset ylitetään, jotka puolestaan pitävät kylällä
33390: energianlähteiden käyttöä ja osaltaan tukea sel-       koulun, postin ja kaupan.
33391: laista energiapolitiikkaa, jota hallitus ohjelmansa       Nykytilanteessa energiapuu joutuu hintakilpai-
33392: mukaisesti pyrkinee toteuttamaan.                      luun muiden energianlähteiden kanssa. Jälkim-
33393:     Näihin tavoitteisiin päästään lisäämällä merkit-   mäisten alhainen hinta pakottaa tukemaan ener-
33394: tävästi energiapuun talteenottoa. Sillä voidaan        giapuun talteenottoa taloudellisesti. Tämä tapah-
33395: korvata fossiilisia energianlähteitä n. kahdella       tuu parhaiten saattamalla energiapuun talteenot-
33396: miljoonalla öljyekvivalenttitonnilla. Tähän pääs-      to samanlaisen verotuskohtelun alaiseksi kuin on
33397: tään, kun taimiston kasvutiheyttä nostetaan            metsämarjojen poiminta (so. talteenotto).
33398:  1 700:sta 5 OOO:een, jolloin puun tuotto hehtaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33399:  rilta kohoaa Etelä-Suomessa keskimäärin 60 m 3 ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33400:  Pohjois-Suomessa 30 m 3• Vuotuinen ensiharven-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33401:  nuspoistuman kokonaislisäys on näin 10,5 milj.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33402:  m 3, joka on noin 17 % metsiemme nyky kasvus-
33403:  ta. Jos oletetaan, että 5,3 m 3 puuta vastaa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ener-
33404:  energiasisällöltään 1 tonnia öljyä (a 1 200 mk),             giapuun talteenoton saattamiseksi verova-
33405:  saadaan sen arvoksi 2,37 miljardia mk. Edelleen              paaksi toiminnaksi?
33406: 
33407:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33408: 
33409:                       Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
33410: 
33411: 
33412: 
33413: 
33414:  270762G
33415: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 193
33416: 
33417: 
33418: 
33419: 
33420:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33421: 
33422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          5 % ja suurimmillaan Pohjois-Suomessa era1ss
33423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kunnissa 24 %. Hallituksen käsittelyyn on tulo!
33424: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-        sa asetuksen muutos, jonka mukaan hukkapuu
33425: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       osuus tulisi lisääntymään keskimäärin 1 % -yks:
33426: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         köllä ja alueittainen vaihtelu tulisi olemaan väli]
33427: Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     lä 7-38 %. Metsätalouden keskimääräisess
33428: kysymyksestä n:o 193:                                   pinta-alaverotuksessa ollaan näin ollen jo nyky1
33429:                                                        sin likimain siinä tilanteessa, jota kyselyssä tal
33430:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ener-         koitetaan.
33431:         giapuun talteenoton saattamiseksi verova-
33432:                                                            Maatilatalouden tuloverolain 12 §:n mukaa
33433:         paaksi toiminnaksi?
33434:                                                        metsätaloudesta saaduksi puhtaaksi tuloksi lue
33435:                                                        taan myös sen työn arvo, jonka verovelvolline
33436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sekä hänen puolisonsa ja muu perheenjäsenens
33437: ti seuraavaa:                                          ovat tehneet valmistaessaan tai kuljettaessaa
33438:     Metsätalouden veronalaiset tulot muodostuvat       puutavaraa omasta metsästään tapahtuneen haf1
33439: metsämaan arvioidusta keskimääräisestä puhtaas-        kintakaupan tai muun siihen verrattavan myyr
33440: ta tuotosta ja hankintatyön arvosta. Maatilatalou-     nin yhteydessä. Hankintatyön arvo katsotaan ve
33441: den tuloverolain 11 §:n mukaan metsätaloudesta         ronalaiseksi tuloksi kuitenkin vain siltä osin kui
33442: saatuna puhtaana tulona pidetään sitä tuottoa,         puun määrä verovuonna ylittää 150 kuutiome1
33443: jonka samanlaatuisen metsämaan arvioidaan              riä.
33444: kunnassa verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä            Kun metsänomistaja omasta metsästään kerä
33445: edeltäneenä hakkuuvuotena keskimäärin anta-            ja myy energiapuuta, näin muodostuvan työ
33446: neen. Metsämaan puhdas tuotto arvioidaan maa-          arvon verottamiseen sovelletaan maatilataloude
33447: tilatalouden tuloveroasetuksessa säädetyilla arvi-     tuloverolain 12 §:ää. Metsänomistaja voi siis vuc
33448: ointiperusteilla. Näistä metsämaan pinta-ala ja        sittain verovapaasti myydä 150m3 energiapuut~
33449: laatu määritellään maatilakohtaisesti veroluoki-       mikä vastaa yli 300 hehtaarin suuruisen mets~
33450: tuksessa. Metsäveroluvut, verokuutiometrin ra-         maan vuosittain tuottaman hukkapuun määrä~
33451: kenne sekä keskimääräinen vähennys on säädetty         Näin ollen voitaneen katsoa, että voimassa olev~
33452: asetuksessa alueittaisina tai kunnittaisina keskiar-   verosäännökset mahdollistavat myös metsänomi~
33453: voina. Verokuutiometrin keskimääräinen raha-           tajan omatoimisessa energiapuun korjuussa lik
33454: arvo säädetään vuosittain valtioneuvoston päätök-      main kyselyssä tarkoitetun toiminnan.
33455: sellä.                                                     Siltä osin kuin tarkoituksena on edistää toise
33456:    Valtakunnan metsien inventoinneissa selvite-        metsässä kasvavan - runkopuuston talteenotto
33457: tään puustotiedot, joihin perustuvat metsävero-        ja myyntiä, on huomattava, että toimintaa <
33458: luvut ja verokuutiometrin rakenne. Jos metsien         voida rinnastaa jokamiehenoikeudella tapahtt
33459: puun tuotosta olisi mahdollista lisätä kyselyssä       vaan marjastukseen. Omaan käyttöön maanomc
33460: esitetyllä tavalla taimikeiden kasvatustiheyttä li-    tajan luvalla toisen metsästä kerätyn energiapuu
33461: säämällä, näkyisi muutos aikanaan valtakunnan          arvoa ei lueta kerääjän veronalaiseksi tuloksi. Jc
33462: metsien inventoinneissa selvitettävissä puuston        toisen metsästä kerättyä energiapuuta käytetää
33463: määrää ja laatua koskevissa tiedoissa. Tuotoksen       oman maatilan tai yrityksen energiahuoltoor
33464: lisäys tulisi tällöin ilmeisesti kohdistumaan pää-     mahdollisesti säästyneet energiakustannukset n
33465: osin siihen osaan puustoa, joka verokuutiometrin       loutuvat tuotteita myytäessä.
33466: rakenteessa luetaan hukkapuuosaan. Metsätalou-            Jos toimintaa harjoitetaan myyntiä varter
33467: den verotuksessa hukkapuulle ei määrätä raha-          energiapuun kerääminen on yleensä liiketoimir
33468: arvoa.                                                 taa, johon sovelletaan elinkeinotulon verottam.
33469:    Voimassa olevassa verokuutiometrin rakentees-       sesta annettua lakia. Tällöin toiminnassa muc
33470: sa hukkapuuosuus on keskimäärin 13 %. Alim-            dostunut nettotulos katsotaan yrittäjän veronala
33471: millaan se on Etelä-Suomessa eräissä kunnissa          seksi tuloksi.
33472:                                       1987 vp. -     KK n:o 193                                     3
33473: 
33474:    Metsäverotuksen tarkistamiseen energiapuun        valmistellessaan hallitus kuitenkin tulee otta-
33475: talteenoton saattamiseksi verovapaaksi toimin-       maan huomioon mahdolliset metsäverotuksen
33476: naksi ei edellä esitetyt näkökohdat huomioon         kehittämistarpeet hallitusohjelmassa mainittujen
33477: ottaen ole erityistä syytä. Kokonaisverouudistusta   uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
33478: 
33479:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1987
33480: 
33481:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
33482: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 193
33483: 
33484: 
33485: 
33486: 
33487:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33488: 
33489:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 gällande skattekubikmeterstruktur utgör
33490: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        spillvedens andel i genomsnitt 13 % . Den mins-
33491: den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av          ta andelen, 5 %, förekommer i vissa kommuner i
33492: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     södra Finland och den största, 24 % , i vissa
33493: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade          kommuner i norra Finland. Regeringen kommer
33494: spörsmål nr 193:                                      inom kort att få tili behandling en ändring av
33495:                                                       förordningen, enligt viiken spillvedens andel
33496:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ökar i genomsnitt med 1 procentenhet och de
33497:        att tillvaratagandet av energived skall        regionala variationerna ligger vid 7-38 %.
33498:        kunna bli skattefri verksamhet?                M.a.o. är situationen i fråga om den genomsnitt-
33499:                                                       liga arealbeskattningen inom skogsbruket redan
33500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för närvarande i det närmaste sådan som åsyftas i
33501: anföra följande:                                      spörsmålet.
33502:    De skattepliktiga inkomsterna inom skogsbru-          Enligt 12 § inkomstskattelagen för gårdsbruk
33503: ket utgörs av den beräknade genomsnittliga net-       räknas såsom nettoinkomst av skogsbruket även
33504: tointäkt som skogsmarken ger samt av värdet av        värdet av det arbete, som den skattskyldige samt
33505: leveransarbete. Enligt 11 § inkomstskattelagen        dennes make och annan medlem av hans familj
33506: för gårdsbruk anses såsom nettoinkomst av skogs-      utfört genom att upparbeta eller transportera
33507: bruk den nettointäkt som skogsmarker av samma         virke i samband med leveransförsäljning eller
33508: slag i kommunen uppskattas ha givit i medeltal        annan därmed jämförbar försäljning ur egen
33509: det avverkningsår, som utgår under skatteåret,        skog. Värdet av leveransarbetet anses dock utgöra
33510: och de två närmast föregående avverkningsåren.        skattepliktig inkomst endast tili den del virkes-
33511: Nettoinkomsten av skogsmark beräknas utgående         mängden under skatteåret överstiger 150 kubik-
33512: från de beräkningsgrunder, om vilka har stadgats      meter.
33513: i inkomstskatteförordningen för skogsbruk. Av            Då en skogsägare i egen skog samlar energived
33514: dessa fastställs skogsmarkens areal och kvalitet      och säljer veden, tillämpas på beskattningen av
33515: per gårdsbruk i skatteklassificeringen. Skogsskat-    det värde av arbetet som uppstår på detta sätt
33516: tetalen, skattekubikmeterstrukturen samt det ge-      12 § inkomstskattelagen för gårdsbruk. Skogs-
33517: nomsnittliga avdraget har fastställts i förord-       ägaren kan alltså årligen skattefritt samla in och
33518: ningen såsom regionala eller kommunala genom-         sälja 150 m 3 energived, vilket motsvarar en sådan
33519: snittsvärden. Skattekubikmeterns medelpenning-        mängd spillved som en skogsmark på drygt 300
33520: värde fastställs årligen genom statsrådets beslut.    hektar årligen producerar. Utgående från detta
33521:    Vid inventeringar av landets skogar urreds         torde det kunna anses att de gällande skattestad-
33522: uppgifterna om skogsbeståndet, på vilka skogs-        gandena även då skogsägaren själv samlar energi-
33523: skattetalen och skattekubikmeterstrukturen base-      ved möjliggör i det närmaste en sådan verksam-
33524: rar sig. Om det vore möjligt att öka virkesavkast-    het som avses i spörsmålet.
33525: ningen från skogarna på det sätt som avses i             Tili den del avsikten är att främja tilivarata-
33526: spörsmålet, dvs. genom att öka plantskogens           gandet och försäljningen av stamved ur en an-
33527: täthet, skulle denna ändring i sinom tid framgå       nans skog, skali det beaktas att denna verksam-
33528: av de uppgifter som vid inventeringen av landets      het inte kan jämstälias med bärplockning med
33529: skogar klarläggs beträffande kvantiteten av och       stöd av aliemansrätten. Värdet av sådan energi-
33530: kvaliteten hos trädbeståndet. Den ökade avkast-       ved som med markägarens tilistånd samlats ur en
33531: ningen skulle i detta fall uppenbarligen gälla        annans skog för eget bruk räknas inte som
33532: huvudsakligen den del av trädbeståndet som i          skattepliktig inkomst för den som samlat veden.
33533: fråga om skattekubikmeterstrukturen räknas som        Om sådan energived som samlats ur en annans
33534: spillvirke. Vid beskattningen av skogsbruk har        skog används tili energiförsörjning på en egen
33535: för spillvirke inte fastställts något penningvärde.   gårdsbruksenhet elier i ett eget företag, bokförs
33536:                                     1987 vp. -- RJ( n:o 193
33537: 
33538: de eventuellt inbesparade energikostnaderna som       Med beaktande av de ovan anförda synpunk-
33539: inkomst vid försäljning av produkterna.            terna finns det inte någon särskild orsak att ändra
33540:                                                    skogsbeskattningen så att tillvaratagandet av
33541:   Bedrivs verksamheten med tanke på försälj-       energived blir skattefri verksamhet. I samband
33542: ning, är samlandet av energived i regel affärs-    med beredningen av en totalskattereform kom-
33543: verksamhet, på viiken tillämpas lagen om be-       mer regeringen dock att beakta eventuella ut-
33544: skattning av inkomst av näringsverksamhet. I       vecklingsbehov beträffande skogsbeskattningen i
33545: detta fall anses nettoresultatet av verksamheten   enlighet med den målsättning i regeringspro-
33546: utgöra skattepliktig inkomst för företagaren.      grammet som gäller reformen.
33547: 
33548:     Helsingfors den 25 augusti 1987
33549: 
33550:                                                                           Minister Ulla Puolanne
33551:                                               1987 vp.
33552: 
33553: Kirjallinen kysymys n:o 194
33554: 
33555: 
33556: 
33557: 
33558:                                  Pulliainen ym.: Katalyyttien maaraamisestä pakollisiksi uustssa
33559:                                     autoissa saasteiden vähentämiseksi
33560: 
33561: 
33562:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33563: 
33564:    Kautta koko autoistuneen maailman autojen        tulossa pakollisiksi vuosina 1988-1989. Ollak-
33565: pakokaasut muodostavat merkittävän ympäristö-       seen uskottava ympäristönsuojelijana Suomen tu-
33566: ongelman. Ne ovat olleet aikaansaamassa Keski-      lee olla mieluummin muita edellä tässä kehityk-
33567: Euroopan metsäkuolemia ja ne ovat osa smogia,       sessä kuin niiden kanssa samassa rintamassa.
33568: joka on hengenvaarallinen hengityselinten sai-      Erikoisen veivoittavaksi tämän tekee se, että suo-
33569: rauksista kärsiville.                               malainen Kemira on kehittänyt markkinoille te-
33570:    Mitä karummille ja pohjoiseromille alueille      hokkaan kolmitoimikatalyytin.
33571: maapallolla siirrytään, sitä vähemmän luonto           Autoilijoiden halukkuutta asentaa autoihinsa
33572: kestää saasteita. Kun vauriot ovat jo näkyvissä     katalyytti luonnollisesti parantaisi se, että autove-
33573: havupuissa, kuten nyt on jo Etelä-Suomessa, niin    roa katalyytin hinnan verran alennettaisiin.
33574: tilanne on jo hälyttävä.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33575:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33576:    Autojen pakokaasuissa joutuu ympäröivään il-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33577: maan mm. häkää, hiilivetyjä, lyijyä ja typen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33578: oksideja. Niiden päästöjä voidaan merkittävästi
33579: vähentää käyttämällä lyijytöntä bensiiniä ja va-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kata-
33580: rustamalla autot katalyytillä. Useissa Euroopan             lyyttien määräämiseksi pakollisiksi uusiin
33581: maissa pakokaasuja puhdistavat katalyytit ovatkin           autoihin vuoden 1988 alusta lukien?
33582: 
33583:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33584: 
33585:                      Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
33586: 
33587: 
33588: 
33589: 
33590:  270767M
33591: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 194
33592: 
33593: 
33594: 
33595: 
33596:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33597: 
33598:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            jolla on muun muassa yritetty vauhdittaa liiken-
33599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            teen päästöjen vähentämistä Euroopassa. Ryh-
33600: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-          mässä on lisäksi valmisteltu yksityiskohtaiset asia-
33601: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kirjat pakokaasumääräyksistä ja niiden valvonnas-
33602: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ta. Nämä otetaan käyttöön muun muassa Ruot-
33603: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sissa. Ympäristöministeriö on laatinut yhdessä
33604: myksestä n:o 194:                                        liikenneministeriön kanssa ehdotuksen valtioneu-
33605:                                                          voston päätökseksi, jonka mukaan Suomi nou-
33606:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kata-          dattaisi aluksi Euroopan talousyhteisön määräys-
33607:         lyyttien määräämiseksi pakollisiksi uusiin       ten päästätasoja ja aikatauluja, mutta tiukentaisi
33608:         autoihin vuoden 1988 alusta lukien?              määräykset 1990-luvun ensi puoliskolla muiden
33609:                                                          Pohjoismaiden määräysten tasolle. Ehdotuksessa
33610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           esitetään lisäksi muun muassa raskaiden ajoneu-
33611: seuraavaa:                                               vojen päästöjen vähentämisen valmistelua sekä
33612:    Useissa Euroopan maissa pyritään vähentä-             auto- ja mottoripyöräverolain tarkistamisen sel-
33613: mään liikenteestä aiheutuvaa ilman pilaantumis-          vittämistä. Ehdotuksesta on saatu lausunnot.
33614: ta erityisesti bensiinikäyttöisiä henkilöautoja kos-     Päätösten valmistelu jatkuu valtioneuvostossa,
33615: kevin teknillisin määräyksin. Niin sanotut kolmi-        erityisesti ympäristöministeriössä ja liikennemi-
33616: toimikatalysaattorit tulevat käytännössä pakolli-        nisteriössä. Valtiovarainministeriö ei sen sijaan
33617: siksi uusissa henkilöautomalleissa vuoteen 1989          vielä valmistele verotuksen muuttamista.
33618: mennessä ainakin Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa           Liikenteen aiheuttaman ilman pilaantumisen
33619: ja Sveitsissä. Euroopan talousyhteisön alueella,         vähentämiseksi tehtävä säädösvalmistelu vie vielä
33620: joka on tiheästi asuttu ja autoistunut, tällaiset        niin paljon aikaa, ettei hallitus voi määrätä
33621: katalysaattorit tulevat pakollisiksi sylinteritilavuu-   katalysaattoreita pakollisiksi uusiin autoihin aina-
33622: deltaan yli 2 000 cm :n uusiin henkilöautomal-           kaan vuoden 1988 alusta lukien. Osaan uusista
33623: leihin 1.10.1988. Tätä pienempien autojen il-            automalleista tätä ryhdyttäneen kuitenkin vaati-
33624: mansuojelua pyritään Euroopan automarkkinoilla           maan Suomessakin vuoden 1988 loppupuolella.
33625: tehostamaan moottoritekniikan kehittämistä               Ympäristöministeriö ei ole kansainvälisessä yh-
33626: kannustavin, teknistaloudellisin perustein laadi-        teistyössä pitänyt asianmukaisena, että nimen-
33627: tuin määräyksin, joissa pienille ja keskikokoisille      omaan yksi ainoa tekninen menetelmä määrättäi-
33628: henkilöautoille asetetaan lievemmät päästöjen            siin pakolliseksi. Silti hallitus pyrkii tiukenta-
33629: vähentämistavoitteet ja pitempi sopeutumisaika.          maan henkilöautojen pakokaasumääräyksiä nope-
33630:    Suomen ympäristöministeriö on osallistunut            ammin kuin tämä tapahtuu suurimmassa osassa
33631: kansainvälisen ns. Tukholman ryhmän työhön,              Eurooppaa.
33632: 
33633:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
33634: 
33635:                                                                        Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33636:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 194                                         3
33637: 
33638: 
33639: 
33640: 
33641:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
33642: 
33643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Syftet med detta arbete har bl.a. varit att påskyn-
33644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       da minskandet av utsläppen från trafiken i Euro-
33645: den 22 juli 1987 tili vederbörande medlem av         pa. 1 gruppen har dessutom beretts detaljerade
33646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    dokument om avgasbestämmelser och över-
33647: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-        vakningen av dem. Dessa tas i bruk bl.a. i
33648: mål nr 194:                                          Sverige. Miljöministeriet har tillsammans med
33649:                                                      trafikministeriet utarbetat ett förslag tili stats-
33650:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        rådsbeslut, enligt vilket Finland tili en början
33651:        att katalysatorer skall förordnas bli obli-   skall iaktta utsläppsnivåerna och tidtabellerna i
33652:        gatoriska i nya bilar från början av år       Europeiska ekonomiska gemenskapens bestäm-
33653:        1988?                                         melser, men under första hälften av 1990-talet
33654:                                                      skärpa bestämmelserna så att de når samma nivå
33655:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som bestämmelserna i de övriga nordiska länder-
33656: anföra följande:                                     na. Dessutom föreslås bl.a. att ett minskande av
33657:    1 flera europeiska Iänder försöker man minska     utsläppen från tunga fordon skall förberedas och
33658: den förorening av luften som orsakas av trafiken     att en ändring av lagen om bil- och motorcy-
33659: genom tekniska bestämmelser, som speciellt gäl-      kelskatt skall utredas. Utlåtanden om förslaget
33660: ler bensindrivna personbilar. S.k. trefunktionella   har fåtts. Beredningen av besluten fortsätter i
33661: katalysatorer blir i praktiken obligatoriska j nya   statsrådet, i synnerhet i miljöministeriet och
33662: personbilsmodeller före 1989 åtminstone i Oster-     trafikministeriet. Finansministeriet bereder där-
33663: rike, Norge, Sverige och Schweiz. Ioom Europe-       emot inte ännu en ändring av beskattningen.
33664: iska ekonomiska gemenskapens område, som är
33665: tätt befolkat och bildominerat, blir sådana kata-       Beredningen av stadganden för minskande av
33666: lysatorer obligatoriska 1.10.1988 i nya bilmodel-    luftföroreningar, som orsakas av trafiken, tar
33667: ler med en cylindervolym på över 2 000 m 3 • När     ännu så lång tid att regeringen inte kan föreskri-
33668: det gäller bilar som är mindre än så försöker man    va att katalysatorer skall bli obligatoriska i nya
33669: på den europeiska bilmarknaden effektivera luft-     bilar ännu från början av 1988. 1 fråga om en del
33670: vården genom bestämmelser som sporrar utveck-        nya bilmodeller torde detta dock börja krävas
33671: landet av motortekniken och som är uppgjorda         även i Finland under den senare hälften av 1988.
33672: på tekniska och ekonomiska grunder. 1 dessa          1 det internationella samarbetet har miljöministe-
33673: bestämmelser uppställs lindrigare mål för            riet inte ansett det vara ändamålsenligt att före-
33674: minskande av utsläppen från små och medelstora       skriva att uttryckligen en enda teknisk metod
33675: personbilar och längre anpassningstid.               skall bli obligatorisk. Regeringen försöker dock
33676:    Finlands miljöministerium har deltagit i den      skärpa avgasbestämmelserna för personbilar snab-
33677: internationella s.k. Stockholmsgruppens arbete.      bare än detta sker i största delen av Europa.
33678: 
33679:      Helsingfors den 27 augusti 1987
33680: 
33681:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
33682:                                                 1987 vp.
33683: 
33684: Kirjallinen kysymys n:o 195
33685: 
33686: 
33687: 
33688: 
33689:                                    Pulliainen ym.: Maa-aineksen oton kieltämisestä tärkeillä pohjavesi-
33690:                                       alueilla
33691: 
33692: 
33693:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33694: 
33695:    Vesi- ja ympäristöhallituksen, tie- ja vesiraken-   puolestaan heijastuu huonontumisena lähellä si-
33696: nushallituksen ja Geologian tutkimuskeskuksen          jaitsevan pohjavedenottaman veden laatuun.
33697: meneillään olevasta maa-ainesten oton vaikutusta          Mitään merkkejä happaman laskeuman vähen-
33698: pohjaveden laatuun selvittävästä tutkimuksesta         tymisestä maamme tärkeillä harjualueilla ei ole
33699: julkisuuteen annetuista ennakkotiedoista käy il-       havaittavissa. Nämä harjualueet ovat samalla tär-
33700: mi, että laaja-alaisella maa-ainesten otolla huo-      keitä pohjavesialueita. Näin ollen on jo käytettä-
33701: nonnetaan pohjaveden laatua. Veteen liuennei-          vissä olevien tutkimustulosten valossa välttämä-
33702: dea ainesten määrä kasvaa ja maaperän pusku-           töntä suojella tärkeitä pohjavesiesiintymiä kieltä-
33703: rointikyky happosateita vastaan vähenee. Eräät         mällä maa-ainesten otto niin, että sillä ei millään
33704: lika-aineet kulkeutuvat helpommin kuin muu-            tavoin huononneta pohjaveden laatua. Tämän
33705: toin pohjaveteen kaivualueilla.                        pyrkimyksen rinnalla vaikuttavat luonnollisesti
33706:    Tutkimuksessa mainitaan eräänä syynä pohja-         luonnonsuojelulliset ja maisemalliset näkökohdat
33707: veden laadun muutoksiin se, että kaivun yhtey-         painavma.
33708: dessä poistetaan maannoskerros, jolloin maape-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33709: rän vedenpidätyskyky ja haihdunta vähenevät.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33710: Samalla pohjavedeksi imeytyvän veden määrä             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33711: lisääntyy.                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33712:    Harjuihin kaivetut lammikot voivat olla myös
33713: heikentämässä pohjaveden laatua. Jos lammikon                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
33714: läpi virtaa paljon vettä, pohjaveden lämpötila,               ainesten oton kieltämiseksi tärkeillä poh-
33715: happipitoisuus ja pH vaihtelevat ajoittain, mikä              javesialueilla?
33716: 
33717:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33718: 
33719:                       Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
33720: 
33721: 
33722: 
33723: 
33724: 270765K
33725: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 195
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33731: 
33732:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hankittava asianomaisen vesipiirin lausunto, jol-
33733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lei tätä ole pidettävä tarpeettomana. Jos maa-
33734: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       ainesten ottamiseen tarvitaan vesioikeuden lupa
33735: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tai vesiasiaa koskeva hakemus on vesioikeudessa
33736: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vireillä, tämän lain mukaisten hakemusten käsit-
33737: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tely voidaan lykätä, kunnes vesiasia on lainmu-
33738: myksestä n:o 195:                                     kaisesti ratkaistu. Maa-ainesten ottoa koskevia
33739:                                                       asioita käsittelevän viranomaisen tulee siten
33740:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-       hankkia vesiviranomaisen lausunto, jos maa-
33741:         ainesten oton kieltämiseksi tärkeillä poh-    aineksen otto saattaa vaikuttaa pohjaveteen. Lain
33742:         javesialueilla?                               3 §:ssä on määritelty ainesten ottamisen rajoituk-
33743:                                                       set, jotka ovat varsin tiukat.
33744:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Vesi- ja ympäristöhallituksella, Geologian tut-
33745: ti seuraavaa:                                         kimuskeskuksella ja tie- ja vesirakennushallituk-
33746:    Pohjavesillä on tärkeä merkitys vedenhankin-       sella on parhaillaan käynnissä yhteinen tutkimus,
33747: nalle. Yhdyskuntien vedentarpeesta turvataan          jolla pyritään selvittämään maa-ainesten oton
33748: pohjavesillä noin puolet. Haja-asutusalueilla käy-    vaikutuksia pohjavesiin. Alustavasti näyttää siltä,
33749: tetään vedenhankintaan lähes yksinomaan pohja-        että kysymyksessä tarkoitettu maa-ainesten oton
33750: vesiä. Pohjavesien osuutta vedenhankinnassa py-       täydellinen kieltäminen tärkeillä pohjavesialueil-
33751: ritään edelleen lisäämään, koska ne yleensä laa-      la ei ole välttämätöntä, kunhan tällaisten aluei-
33752: dultaan ovat pintavesiä parempia eivätkä niin         den hydrogeologiset ominaisuudet tunnetaan
33753: herkästi pilaantuvia kuin pintavedet. Pohjavesien     riittävän tarkasti. Toisaalta on maassamme niin
33754: suojelu on siten vesiensuojelun merkittävä paino-     sanottujen tärkeiden pohjavesialueiden lisäksi
33755: pistealue, minkä takia pohjavesien muuttuminen        suuri joukko muita vedenhankintaan soveltuvia
33756: ja pilaantuminen pyritään estämään mahdolli-          pohjavesialueita. Siksi maa-ainesten ottoa on
33757: simman tehokkaasti.                                   näilläkin alueilla tarpeen rajoittaa ainakin jossain
33758:    Vesilain säännökset antavat mahdollisuudet         määrin. Edellä mainitun tutkimuksen tulosten
33759: myös maa-ainesten otosta aiheutuvan pohjave-          nojalla on tarkoitus laatia ohjeet maa-ainesten
33760: sien muuttumisen ja pilaantumisen estämiseen.         ottamisesta siten, että pohjavesihaitoilta välty-
33761:    Vesilain (264/61) nojalla on alun alkaenkin        tään.
33762: rajoitettu maa-ainesten ottamista eräiltä veden-         Hallitus ei ainakaan toistaiseksi pidä tarpeelli-
33763: hankinnan kannalta merkityksellisiltä pohjavesi-      sena laatia säännöksiä, jotka ehdottomasti kieltä-
33764: alueilta. Vesilakiin äskettäin tehty muutos (467/     vät maa-ainesten oton tärkeillä pohjavesialueilla.
33765: 87) antaa entistä paremmat mahdollisuudet poh-        Maa-ainesten ottoa on kuitenkin aiheellista ohja-
33766: javesien suojeluun. Vesilain 1 luvun 18 §:n mu-       ta mahdollisuuksien mukaan muualle kuin tär-
33767: kaan ei ilman vesioikeuden lupaa saa käyttää          keille tai vedenhankintaan soveltuville muille
33768: pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tar-       pohjavesialueille.
33769: koittavaan toimeen siten, että se voi olennaisesti       Seuraavat toimet ovat tarpeellisia maamme
33770: vähentää tärkeän tai vedenhankintakäyttöön so-        pohjavesivarojen suojelemiseksi liiallisen ja suun-
33771: veltuvan muun pohjavesiesiintymän antoisuutta         nittelemattoman maa-ainesten oton haitoilta:
33772: tai muutoin huonontaa sen käyttömahdollisuuk-            Vesi- ja ympäristöhallinto tekee valmiiksi
33773: sia. Kielto koskee myös maankamaran ainesten          maamme pohjavesien kartoituksen. Se koskee
33774: ottamista ja muuta tointa, jos tästä ilmeisesti voi   sekä niin sanottuja tärkeitä pohjavesiesiintymiä,
33775: aiheutua edellä mainittu seuraus. Tapaukset,          että kaikkia muitakin pohjavesialueita. Vesi- ja
33776: joissa vesioikeuskaan ei voi myöntää lupaa, on        ympäristöhallinnolle pyritään antamaan tehtävän
33777: määritelty 9 luvun 8 §:ssä.                           edellyttämät voimavarat.
33778:    Maa-aineslain (555/81) 13 §:n mukaan on               Ryhdytään alueellisesti suunnittelemaan vesi-
33779: maa-aineksen ottoa koskevasta lupahakemuksesta        huollon ja maa-aineshuollon tarpeiden sovitta-
33780:                                    1987 vp. -     KK n:o 195                                    3
33781: 
33782: mista yhteen. Näin maa-ainesten otto suunna-        Sekä maa-aineslain että maa-ainesten ottoa
33783: taan mahdollisimman suuressa määrin muualle       koskevien rakennuslain ja vesilain säännösten
33784: kuin vedenhankintaan soveltuville pohjavesialu-   noudattamisen valvontaa tehostetaan.
33785: eille.
33786: 
33787:     Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1987
33788: 
33789:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33790: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 195
33791: 
33792: 
33793: 
33794: 
33795:                                Till Riksdagens Herr Talman
33796: 
33797:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 13 § marktäktslagen (55 5 181) skall över
33798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ansökan om tillstånd för marktäkt inhämtas be-
33799: den 22 juli 1987 till vederbörande medlem av         höriga vattendistrikts utlåtande om det inte bör
33800: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    anses onödigt. Om det för marktäkt behövs
33801: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-        vattendomstolens tillstånd eller om en ansökan
33802: mål nr 195:                                          som gäller ett vattenärende är anhängig i vatten-
33803:                                                      domstolen kan behandlingen av ansökningar i
33804:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        enlighet med denna lag uppskjutas tills vatten-
33805:        att förbjuda marktäkt på viktiga grund-       ärendet har avgjorts i enlighet med lagen. Myn-
33806:        vattensområden?                               dighet som behandlar ärenden som gäller mark-
33807:                                                      täkt skall således inhämta utlåtande av vatten-
33808:                                                      myndigheten om marktäkten kan inverka på
33809:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33810: anföra följande:                                     grundvattnet. 1 3 § lagen har fastställts begräns-
33811:                                                      ningarna för täktsverksamheten vilka är mycket
33812:    Grundvattnet har en stor betydelse för vatten-    strama.
33813: anskaffningen. Ca hälften av samhällenas behov          Vatten- och miljöstyrelsen, Geologiska forsk-
33814: av vatten tryggas med grundvatten. 1 glesbygder-     ningscentralen och väg- och vattenbyggnadssty-
33815: na används för vattenanskaffningen nästan en-        relsen har inlett en gemensam undersökning med
33816: bart grundvatten. Man strävar att öka grundvatt-     viiken man strävar efter att utreda marktäktens
33817: nets andel av vattenanskaffningen eftersom det i     inverkan på grundvattnet. Preliminärt verkar det
33818: allmänhet till sin kvalitet är bättre än ytvattnet   som om ett totalt förbud mot marktäkt på
33819: och inte förfars så lätt som ytvattnet. Skyddandet   viktiga grundvattenområden inte är nödvändigt
33820: av grundvattnet är således ett betydande tyngds-     om man tillräckligt detaljerat känner till de
33821: punktsområde för vattenskyddet och därför strä-      hydrologiska egenskaperna för sådana områden.
33822: var man att så effektivt som möjligt förhindra att   Å andra sidan finns det i vårt land förutom de
33823: grundvattnet förändras och förfars.                  s.k. viktiga grundvattenområdena en stor mängd
33824:    Stadgandena i vattenlagen ger också möjlighet     andra grundvattenområden som lämpar sig för
33825: att förhindra den förändring och förorening av       vattenanskaffning. Därför är det nödvändigt att
33826: grundvattnet viiken förorsakas av marktäkt.          begränsa marktäkten också på dessa områden
33827:                                                      åtminstone i viss utsträckning. Avsikten är att
33828:    Med stöd av vattenlagen ( 264161) har också
33829:                                                      med stöd av resultaten för ovan nämnda under-
33830: marktäkt från början begränsats beträffande en
33831:                                                      sökning göra upp anvisningar för marktäkt så att
33832: del grundvattenområden som är viktiga för vat-
33833: tenanskaffningen. Den ändring som nyligen            grundvattensskador undviks.
33834: gjordes i vattenlagen (467 /87) ger ännu bättre         Regeringen anser det inte åtminstone tills
33835: möjligheter att skydda grundvattnet. Enligt 1        vidare nödvändigt att göra upp stadganden vilka
33836: kap. 18 § vattenlagen får man inte utan vatten-      absolut förbjuder marktäkt på viktiga grundvat-
33837: domstolens tillstånd använda grundvatten eller       tenområden. Det är dock motiverat att styra
33838: vidta åtgärd som avser tagande av grundvatten så     marktäkten i mån av möjlighet annanstans än till
33839: att det väsentligt kan minska annan givande          viktiga grundvattenområden eller andra grund-
33840: grundvattensföreteelse som är viktig eller lämplig   vattenområden som är lämpliga för vatten-
33841: för vattenanskaffningsbruk eller annars försämrar    anskaffning.
33842: dess användningsmöjligheter. Förbudet gäller            Följande åtgärder är nödvändiga för att skydda
33843: också tagande av material från jordskorpan och       grundvattentillgångarna i vårt land mot de olä-
33844: annan åtgärd, om det uppenbart av denna kan          genheter som en överdimensionerad och oplane-
33845: uppstå ovan nämnda följd. De fall, för vilka inte    rad marktäkt innebär:
33846: ens vattendomstolen kan bevilja tillstånd har           Vatten- och miljöfötvaltningen färdigställer
33847: fastställts i 9 kap. 8 §.                            kartläggningen av grundvattnen i vårt land. Den
33848:                                       1987 vp. -      KK n:o 195                                     5
33849: 
33850: gäller både s.k. viktiga grundvattensförekomster      marktäkten i så stor utsträckning som möjligt på
33851: och också alla andra grundvattenområden. Man          andra platser än de grundvattenområden som
33852: strävar efter att ge vatten- och miljöförvaltningen   lämpar sig för vattenanskaffning.
33853: de resurser som uppgiften förutsätter.                   Overvakningen av iakttagandet av både mark-
33854:    Man börjar regionalt planera sammanjämk-           täktslagen och de stadganden i byggnadslagen
33855: ningen av behoven för vattenförsörjningen och         och vattenlagen vilka gäller marktäkt effektive-
33856: jordmaterialförsörjningen. På detta sätt riktas       ras.
33857: 
33858:      Helsingfors den 24 augusti 1987
33859: 
33860:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
33861:                                                1987 vp.
33862: 
33863: Kirjallinen kysymys n:o 196
33864: 
33865: 
33866: 
33867: 
33868:                                   Pulliainen ym.: Vesakontorjunta-aineiden levittämisen kieltämisestä
33869:                                      ilma-aluksesta
33870: 
33871: 
33872:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33873: 
33874:    Vesakoiden kemiallisten yhdisteiden levittämi-    sisäpuolella. Lakiesitys Siikavaaran valtionmaiden
33875: seen perustuvasta hävittämisestä on käyty run-       suojelusta oli tuolloin valmisteltavana ympäristö-
33876: saasti keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa.     ministeriössä. Toisekseen lääninhallitus kiinnitti
33877: Eräissä yksittäistapauksissa kansalaiset ovat tur-   huomiota siihen, että Holapanvaara kuuluu alu-
33878: vautuneet jopa kansalaistottelemattomuuteen          eeseen, jonka kasvillisuudella ja kasvistolla on
33879: rinnastettavissa olevaan toimintaan pyrkiessään      emäksisistä kivilajeista koostuvan kallioperän an-
33880: estämään vesakontorjunta-aineiden levittämistä       sioista Pudasjärven oloissa tavallista enemmän
33881: ilma-aluksista käsin. Tämä menetelmähän on           kiinnostavuutta ja harvinaisuusarvoa. Holapan-
33882: varsin epätarkka: lehtipuiden vesojen tappami-       vaarana tämä koski suunniteltuun lentolevitys-
33883: seen tarkoitettu kemiallinen yhdiste tuhoaakin       alueeseen kuuluvia ja välittömästi liittyviä rinne-
33884: paljon muuta eliöstöä ja estää mm. marjasadon        suo- ja purojuotteja. Kolmanneksi lääninhallitus
33885: keräämisen alueelta ko. vuoden loppukesällä.         totesi lausunnossaan, että luonnonsuojeluvaiku-
33886:   Julkisuudessa käyty keskustelu johti siihen,       tuksien yhteydessä on otettava huomioon, että
33887: että eduskunta muutti torjunta-ainelain (327 169)    suunnitellulla lentolevitysalueella tai alle 100
33888: 5 a ja 5 b §:ää vuonna 1985. Voimassa olevan         metrin päässä alueen rajasta on useita puroja ja
33889: 5 b §:n mukaan "vesakontorjunta-aineen levittä-      lähteitä. Maa- ja metsätalousministeriön tor-
33890: minen ilma-aluksesta on ilman kunnanhallituk-        junta-aineen lentolevityksestä 18.4.1987 anta-
33891: sen lupaa kielletty''. Maanomistajan hakemuk-        man päätöksen 1 §:ssä todetaan muun muassa,
33892: sesta on pyydettävä lausunto sekä piirimetsälau-     että suunnitelmaa tehtäessä on otettava huo-
33893: takunnalta että lääninhallitukselta. Lainkohta       mioon, että alueen rajasta on vähintään 100
33894: (5 b §) on ymmärrettävä niin, että nimenomaan        metriä vesistöön.
33895: lääninhallituksen tehtävänä on katsoa, että laissa      Näiden perusteiden nojalla lääninhallitus pää-
33896: mainitut kaikki ehdot täyttyvät, kun lupa myön-      tyi Pudasjärven tapauksessa johtopäätökseen, että
33897: netään. Toimenpiteellä ei nimittäin saa "aiheut-     esitetystä suunnitelman mukaisesta torjunta-
33898: taa sanottavaa haittaa luonnonsuojelulle tai pai-    aineen levittämisestä aiheutuu torjunta-ainelain
33899: kalliselle väestölle ja vesakon hävittäminen muil-   5 b §:ssä tarkoitettua haittaa luonnonsuojelulle.
33900: la menetelmillä aiheuttaisi maanomistajille koh-     Muuhun arviointiin käytössä ollut aineisto ei
33901: tuuttomia kustannuksia''.                            antanut perusteita. Tästä huolimatta Pudasjärven
33902:    Nyt tästä lainmuutoksesta on saatu käytännön      kunnanhallitus antoi torjunta-aineen lentolevi-
33903: kokemuksia, jotka ilmiselvästi antavat aihetta       tysluvan. Lääninhallituksen perusteltu lausunto
33904: uuteen lainmuutokseen, jolla kielletään vesakon-     ei millään tavoin vaikuttanut kunnanhallituksen
33905: torjunta-aineiden levittäminen ilma-aluksesta.       päätöksen sisältöön.
33906: Seuraavassa eräitä esimerkkejä voimassa olevan          Toisessa esimerkkitapauksessa Oulun läänin-
33907: lain käytäntöön soveltamisesta.                      hallitus antoi lausunnon Kärsämäen kunnanhalli-
33908:    Oulun lääninhallitus antoi 30.5.1986 lausun-      tukselle Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksen vas-
33909: tonsa Pudasjärven kunnanhallitukselle metsähal-      taavanlaisesta hakemuksesta 29.6.1987. Lupaa
33910: linnon Pudasjärven hoitoalueen hakemuksesta.         haettiin kaikkiaan 22 kohteeseen eri puolille
33911: Suunniteltu levitysalue sijaitsi Holapanvaaran       kunnan aluetta, ja hakemukset koskivat n. 40
33912: maastossa valtioneuvoston vuonna 1979 vahvista-      tilan alueita. Näissä tapauksissa ei ollut havaitta-
33913: man soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvan           vissa luonnonsuojelun kannalta mainittavia eri-
33914: Siikavaaran (kohde D 3.12.) suojelurajauksen         tyisarvoja. Sen sijaan lääninhallitus kiinnitti huo-
33915: 
33916: 270756A
33917: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 196
33918: 
33919: miota siihen, että kohteet 2 ja 3 olivat lähellä          Kaiken kaikkiaan nämä tapaukset osoittavat,
33920: Luonuanojaa ja kohde 19 sijaitsi kirkonkylän           etteivät kunnanhallitukset ole kykeneviä hoita-
33921: läheisyydessä, aivan vilkkaasti liikennöidyn kan-      maan vastuullisesti tällaisia asioita. Kun ottaa
33922: tatien vieressä. Samalla lääninhallitus tähdensi       huomioon, millaisiin tapauksiin lupia on haettu,
33923: lausunnossaan sitä, että hakijan olisi tullut val-     on todella paikallaan kieltää vesakontorjunta-
33924: mistella näinkin laajamittaista hanketta huomat-       aineiden levitys ilma-aluksista.
33925: tavasti huolellisemmin. Lääninhallituksen mu-
33926:                                                           Tätä käytännöllistä perustetta tukevat monet
33927: kaan torjunta-ainelain 5 b §:n 2 momentin mu-
33928:                                                        muut perusteet, sekä käytännölliset että aatteelli-
33929: kaisen luvan myöntämiseen vaadittavien edelly-
33930:                                                        set. Vesakot ovat hoidettavissa aina myös mekaa-
33931: tysten arviointiin eivät hakemuksesta ja sen liit-
33932:                                                        nisin keinoin, jotka ovat valikoivia. Työvoimaa
33933: teistä ilmenevät tiedot kaikin osin riitä. Tulkin-
33934:                                                        maaseudulla on, rahaa tasavallassa. Luonnonsuo-
33935: nanvaraista oli lääninhallituksen lausunnon mu-
33936:                                                        jelullisesti ja luonnonhoidollisesti vesakontor-
33937: kaan myös se, voidaanko 22 eri kohteeseen              junta-aineiden levittäminen ilma-aluksista ei ole
33938: kerralla haettua toimenpidettä pitää kyseisessä
33939:                                                        missään mielessä hyväksyttävää. Näin tuhotaan
33940: lainkohdassa tarkoitettuna poikkeustapauksena.
33941:                                                        sekä kasveissa että eläimissä eri trofiatasoilla eliöi-
33942:    Kärsämäen tapauksessa asiasta syntyi kunnan-        tä, joita ei ole edes tarkoitettu tuhota. Samalla
33943: hallituksessa sentään keskustelua, ja lupa myön-       aiheutetaan vaaraa väestölle ja vaikeutetaan mm.
33944: nettiin äänestyksen (4-3) jälkeen. Luonnollisesti      marjasadon talteenottoa.
33945: Keski-Pohjanmaan metsälautakunta oli lausun-
33946: nossaan ehdoitta asettunut luvan myöntämisen              On syytä todeta vielä yksi merkittävä yleinen
33947: kannalle.                                              näkökohta. On nimittäin erittäin valitettavaa,
33948:    Pudasjärven tapauksessa oli kunnasta kotoisin       että päätösvallan delegoimi hallinnossa alaspäin
33949: oleva Marja Haverinen valittanut maa- ja metsä-        ei tällaisessa tapauksessa näytä onnistuvan. On
33950: talousministeriöön, joka kuitenkin jätti valituk-      lähellä ajatus, että kunnallisen luottamushenki-
33951: sen tutkimatta, koska "kunnanhallituksen päätös        lön viitetaustan suhteet hallitsevat mielialoja sii-
33952: ei koskenut valittajan etua tai oikeutta'' (päätös     nä määrin, että niin lain kirjain kuin yleinen
33953: n:o 2164/541 MMM 1986).                                harkintakin jäävät sivuun.
33954:    Kärsämäen tapauksessa on valitusmahdollisuus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33955: tätä kirjoitettaessa olemassa, jolloin tullee selvi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33956: tettäväksi sekin, oliko paikallisella metsänhoito-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33957: yhdistyksellä valtakirjaa hakea lupaa maanomis-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33958: tajien puolesta. Pudasjärven tapaukseen viitaten
33959: itse asiasta valittajan täytynee olla rajanaapuri                 Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
33960: ruiskutettavan alueen omistajalle, jotta valitus               maan sellaista muutosta voimassa olevaan
33961: ylipäätään ministeriössä tutkittaisiin. Jo tämä                lainsäädäntöön, jolla vesakontorjunta-
33962: tekee valitusmenettelystä varsin heikon keinon                 aineiden levittäminen ilma-aluksista kiel-
33963: vaikuttaa lopputulokseen.                                      letään?
33964: 
33965:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
33966: 
33967:                       Erkki Pulliainen                           Pekka Haavisto
33968:                                       1987 vp. -     KK n:o 196                                         3
33969: 
33970: 
33971: 
33972: 
33973:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33974: 
33975:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kunnanhallituksen päätökseen saa hakea muu-
33976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tosta maa- ja metsätalousministeriöitä se, jonka
33977: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       etua tai oikeutta asia koskee. Ministeriön päätök-
33978: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sestä ei enää ole valitusoikeutta.
33979: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Vesakontorjunta-aineen lentolevitystä koskevat
33980: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    uudet säännökset ja määräykset ovat olleet voi-
33981: myksestä n:o 196:                                     massa vasta parisen vuotta. Hallituksen tietoon ei
33982:                                                       ole tullut niistä huonoja kokemuksia. Lentolevi-
33983:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-         tysten määrän suunta on ollut lievästi laskeva,
33984:        maan sellaista muutosta voimassa olevaan       mitä sinänsä ei voida pitää hyvänä kehityksenä
33985:        lainsäädäntöön, jolla vesakontorjunta-         niin kauan kuin torjunta-aineiden käyttö metsä-
33986:        aineiden levittäminen ilma-aluksista kiel-     taloudessa yleensä on sallittua. Onhan lentolevi-
33987:        letään?                                        tys selvästi halvin vesakontorjuntatapa ja lisäksi
33988:                                                       työntekijöiden työturvallisuuden kannalta vaarat-
33989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tornin. Kun levityksessä on noudatettu siitä an-
33990: seuraavaa:                                            nettuja suoja- ja varomääräyksiä, sen ei myöskään
33991:   Torjunta-aineen lentolevitystä koskevat sään-       kertaakaan ole todettu aiheuttaneen vaaraa ulko-
33992: nökset uudistettiin 9 päivänä elokuuta 1985           puolisille tai ympäristölle.
33993: torjunta-ainelain 5 a ja 5 b §:n muuttamisesta           Kysymyksen perusteluissa on epäilty kunnan-
33994: annetulla lailla (704/85), joka tuli voimaan 1        hallitusten kykyä hoitaa vastuullisesti vesakontor-
33995: pa1vana marraskuuta 1985. Yksityiskohtaiset           junta-aineen lentolevitystä koskevia lupa-asioita.
33996: määräykset lentolevityksestä sisältyvät maa- ja       Hallituksella ei ole aihetta tällaiseen epäilyyn.
33997: metsätalousministeriön 18 päivänä huhtikuuta          Perusteluissa on viitattu siihen, että lentolevitys-
33998: 1986 torjunta-aineen lentolevityksestä antamaan       päätöstä koskevan valitusoikeuden rajaaminen
33999: päätökseen (306/86).                                  vain niihin, joiden etua tai oikeutta asia koskee,
34000:   Uusilla normeilla tiukennettiin vesakontor-         tekee valitusmenettelystä heikon keinon vaikut-
34001: junta-aineen lentolevityksen edellytyksiä. Levitys    taa asiaan. Hallituksen mielestä säännökset ovat
34002: on sallittua ainoastaan poikkeustapauksessa           tältäkin osin tarkoituksenmukaiset. On pidettävä
34003: asianomaisen kunnanhallituksen annettua siihen        oikeana sitä, ettei toisen laillisesti harjoittamaan
34004: luvan. Ennen luvan myöntämistä kunnanhalli-           elinkeinotoimintaan, johon vesakontorjunta-
34005: tuksen tulee pyytää asiasta lääninhallituksen ja      aineen lentolevitys liittyy, voi ulkopuolinen
34006: metsälautakunnan lausunnot. Lääninhallituksen         puuttua muuten kuin siinä tapauksessa, että asia
34007: on lausunnossaan selvitettävä hankkeen vaiku-         koskee hänen konkreettista etuaan tai oikeut-
34008: tuksia luonnonsuojelun ja paikallisen väestön         taan. Esimerkiksi niin sanottu jokamiehenoikeus
34009: kannalta, metsälautakunnan taas hankkeen met-         tai kunnan jäsenyys eivät sinänsä tuo valitusoi-
34010: sätaloudellista tarkoituksenmukaisuutta ja sitä,      keutta lentolevitystä koskevaan kunnanhallituk-
34011: että levityssuunnitelma on siitä annettujen mää-      sen päätökseen.
34012: räysten mukainen. Kunnanhallituksen asiana               Hallitus toteaa, ettei uusien säännösten mukai-
34013: päätöksentekijänä on luonnollisesti viime kädessä     sesti toteutetuista vesakontorjunta-aineen levityk-
34014: harkita, että lentolevityksen edellytykset ovat       sistä ilma-aluksesta ole saatu sellaisia kokemuk-
34015: olemassa kussakin yksittäistapauksessa.               sia, että lentolevitys tulisi ki~ltää.
34016: 
34017:      Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1987
34018: 
34019:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34020: 4                                      1987 vp. -- NJC n:o 196
34021: 
34022: 
34023: 
34024: 
34025:                                 Till Riksdagens Herr Talman
34026: 
34027:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De nya stadgandena och bestämmelserna om
34028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          spridning av slybekämpningsmedel från luften
34029: den 22 juli 1987 till vederbörande medlem av            har varit i kraft i bara ett par år. Regeringen har
34030: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       inte erhållit kännedom om dåliga erfarenheter
34031: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-           beträffande dem. Antalet fall där spridning från
34032: mål nr 196:                                             luften tillämpas har utvecklats så, att det har
34033:                                                         sjunkit lindrigt, vilket i sig inte kan anses vara en
34034:           Ämnar Regeringen inleda beredningen           god utveckling så länge bekämpningsmedlens
34035:         av en sådan ändring i gällande lagstift-        användning överhuvudtaget tillåts inom skogs-
34036:         ning att spridning av slybekämpningsme-         bruket. Spridning från luften är ju det klart
34037:         del från luftfartyg förbjuds?                   billigaste sättet att bekämpa sly, och därtill med
34038:                                                         tanke på arbetstagarnas skydd i arbetet det
34039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ofarligaste. Då de skydds- och varningsföreskrif-
34040: anföra följande:                                        ter som utfärdats har iakttagits vid spridningen
34041:    Stadgandena om spridning av bekämpnings-             har den heller inte en enda gång konstaterats ha
34042: medel från luften reformerades genom lagen om           förorsakat fc> ·'1 för utomstående eller för miljön.
34043: ändring av 5 a och 5 b §§ lagen om bekämp-
34044: ningsmedel (704/85) som trädde i kraft den 1               I spörsmålets motivering betvivlas kommunsty-
34045: november 1985. De detaljerade bestämmelserna            relsernas förmåga att på ett ansvarskännande sätt
34046: om spridning från luften ingår i jord- och              sköta de tillståndsärenden som gäller spridning
34047: skogsbruksministeriets beslut av den 18 april           av slybekämpningsmedel från luften. Regeringen
34048: 1986 om spridning av bekämpningsmedel från              har ingen orsak till sådana tvivel. I motiveringen
34049: luften (306/86).                                        hänvisas det till att det faktum, att rätten att
34050:    Genom de nya normerna skärptes förutsätt-            söka ändring i beslut om spridning från luften
34051: ningarna för spridning av slybekämpningsmedel           har avgränsats till att gälla endast dem vilkas
34052: från luften. Spridning är tillåten endast i undan-      fördel eller rätt ärendet gäller, innebär att
34053: tagsfall efter att vederbörande kommunstyrelse          förfarandet vid ändringssökande blir ett svagt sätt
34054: har beviljat tillstånd till den. Innan kommunsty-       att påverka saken. Enligt regeringens åsikt är
34055: relsen beviljar tillstånd skall den inhämta länssty-    stadgandena åndamålsenliga också till denna del.
34056: relsens och skogsnämndens utlåtanden i ärendet.         Det måste anses rätt att en utomstående inte kan
34057: Länsstyrelsen skall i sitt utlåtande utreda projek-     ingripa i näringsverksamhet, som någon annan
34058: tets verkningar ur naturvårdens och ortsbefolk-         lagligt utövar och till viiken spridning av slybe-
34059: ningens synvinkel, skogsnämnden återigen pro-           kämpningsmedel från luften ansluter sig, utom i
34060: jektets forstliga ändamålsenlighet och huruvida         det fall att ärendet gäller hans konkreta fördel
34061: planen för spridning från luften överensstämmer         eller rätt. Till exempel den s.k. allemansrätten
34062: med de bestämmelser som utfärdats om den.               eller medlemskap i kommunen innebär inte i sig
34063: Givetvis ankommer det i sista hand på kommun-           att man har rätt att söka ändring i kommunsty-
34064: styrelsen att i egenskap av beslutsfattare pröva,       relsens beslut som gäller spridning från luften.
34065: att förutsättningarna för spridning från luften
34066: föreligger i ettvart enskilt fall.                         Regeringen konstaterar att man inte har fått
34067:    Ändring i kommunstyrelsens beslut får sökas          sådana erfarenheter av spridning av slybekämp-
34068: hos jord- och skogsbruksministeriet av den vars         ningsmedel från luftfartyg i enlighet med de nya
34069: rätt eller fördel ärendet gäller. I ministeriets        stadgandena, att spridning från luften borde
34070: beslut får ändring inte sökas genom besvär.             förbjudas.
34071: 
34072:      Helsingfors den 24 augusti 1987
34073:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34074:                                                 1987 vp.
34075: 
34076: Kirjallinen kysymys n:o 197
34077: 
34078: 
34079: 
34080: 
34081:                                    Pulliainen ym.: Luonnonsuojelulain kokonaisuudistuksen valmiste-
34082:                                       lun käynnistämisestä
34083: 
34084: 
34085:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34086: 
34087:    Lainsäädäntö heijastelee usein sen laatimisen         Lain henkeenkin olisi saatava uudistuksia, ku-
34088: ajan tuntoja ja ongelmia. Tämä pätee jopa sellai-     ten esimerkiksi se, että luonnolle aiheutetut
34089: seen lakiin kuin luonnonsuojelulaki. Vaikka ky-       vauriot on korjattava, jos niitä ei voida välttää
34090: symys on alkuperäisen luonnon suojelusta, niin        erilaisiin töihin ryhdyttäessä. Tämä periaate on jo
34091: lainsäädäntö voi osoittautua ajan mittaan van-        Ruotsin ja Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa
34092: hentuneeksi tällaisessakin tapauksessa. Luonnon-      lainsäädännössä.
34093: suojelulain perusteellista uusimista onkin vaadit-       Luonnonsuojelulakia uudistettaessa tulisi har-
34094: tu viime aikoina useissa yhteyksissä. Vertailusää-    kita, olisiko tarpeellista lisätä joustavia suojeluta-
34095: döksinä on tällöin viitattu niin Ruotsin vastaa-      poja nykyisten pysyviksi tarkoitettujen toimien
34096: vaan lainsäädäntöön, joka sekin on jo yli 20          rinnalla. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua tavoit-
34097: vuotta vanha, ja Ahvenanmaan maakunnan                teista tinkien.
34098: vuonna 1977 vahvistettuun lakiin ''Landskaplag
34099: om naturvård".                                           Esimerkkinä siitä, kuinka asenneilmastossa voi
34100:    Luonnonsuojelulakimme tavoite sinänsä on oi-       tapahtua vuosik-ymmenien aikana suuria muu-
34101: kea ja ajassa kestävä, mutta kysymys on siitä, että   toksia, mainittakoon äskettäinen Sodankylässä
34102: asetettu tavoite on voitava toteuttaa vaihtelevassa   tapahtunut munarosvous. Kun tuomio julistet-
34103: ja muuttuvassa arkitodellisuudessa. Niin yksittäi-    tiin, yleisönosaston kirjoituksissa kautta maan
34104: siin kasvi- ja eläinlajeihin kuin ekosysteemeihin-    vaadittiin ankarampaa rangaistusta munaros-
34105: kin kohdistuvat uhkat muuttuvat ajan mukana;          voukseen syyllistyneille briteille. Nyt kuitenkin
34106: lain turvin tulisi voida reagoida niihin niin, että   oli asianlaita niin, että itse munarosvouksesta
34107: itse luonnonsuojelullinen tavoite toteutuu.           olisi tullut minimaalineo rangaistus. Nyt lange-
34108:                                                       tettu tuomio perustuikin salakuljetukseen, ei
34109:    Niinpä uuden luonnonsuojelulain tulisi vel-
34110: voittaa hoitamaan ja vaalimaan suojeltuja alueita     munarosvouteen. Tämäkin tapaus osoittaa, kuin-
34111: niiden erikoisluonne huomioon ottaen. Lajien          ka aikansa elänyt nykyinen luonnonsuojelulaki
34112:                                                       on.
34113: suojelussa on usein ratkaisevan tärkeää lajien
34114: elinympäristöjen suojelu. Olennaista tulee olla,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34115: että laji todella säilyy Suomen luonnossa; uhkat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34116: sen olemassaololle on poistettava. Erikoisen tär-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34117: keää tämä on nyt akuutisti uhanalaisiksi luokitel-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34118: tujen kasvi- ja eläinlajien osalta. Kun aikaa on
34119: usein hyvin vähän jäljellä, lainsä~ännön uudis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin luon-
34120: tamiseen on pikaisesti ryhdyttävä; sen vanhentu-              nonsuojelulain kokonaisuudistuksen ai-
34121: neisuus ei saa olla esteenä lajien suojelussa.                kaansaamiseksi?
34122: 
34123:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1987
34124: 
34125:                       Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
34126: 
34127: 
34128: 
34129: 
34130: 270769P
34131: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 197
34132: 
34133: 
34134: 
34135: 
34136:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34137: 
34138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Luonnonsuojelulakiin on tehty viime vuosina
34139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         useita osittaisuudistuksia, joilla on voitu korjata
34140: olette 22 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       lain pahimmat puutteet. Osittaisuudistuksin on
34141: jeenne n:o 774 ohella lähettänyt valtioneuvoston      ollut mahdollista reagoida luonnonolojen muu-
34142: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   toksiin, erityisesti mitä tulee niistä aiheutuviin
34143: sen kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta       eläin- ja kasvilajien suojelutarpeisiin. Vuonna
34144: kysymyksestä n:o 197, jossa tiedustellaan:            1987 voimaan tulleella luonnonsuojelulain muu-
34145:                                                       toksella ajanmukaistettiin lain rangaistus- ja me-
34146:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin luon-        nettämisseuraamusta koskevat säännökset.
34147:        nonsuojelulain kokonaisuudistuksen ai-            Ympäristöministeriössä on parhaillaan valmis-
34148:        kaansaamiseksi?                                teilla laaja luonnonsuojelulain muutos, jota kos-
34149:                                                       keva hallituksen esitys on tarkoitus saada anne-
34150:                                                       tuksi eduskunnalle vuoden 1988 aikana. Tämä
34151:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      merkitsisi lähes kaikkien lain keskeisten säännös-
34152: ti seuraavaa:                                         ten uudistamista.
34153: 
34154:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1987
34155: 
34156:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
34157:                                        1987 vp. -      KK n:o 197                                      3
34158: 
34159: 
34160: 
34161: 
34162:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34163: 
34164:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nom vilka de värsta bristerna i lagen har kunnat
34165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         avhjälpas. Genom sådana partiella revisioner har
34166: 774 av den 22 juli 1987 tili vederbörande med-         det varit möjligt att reagera på förändringar i
34167: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande     naturförhållandena, i synnerhet i fråga om de
34168: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade          behov av att skydda djur- och växtarter som dessa
34169: spörsmål nr 197:                                       förändringar framkallat. Genom den ändring av
34170:                                                        lagen om naturskydd som trätt i kraft år 1987 har
34171:          Har Regeringen för avsikt att vidta           de i lagen ingående stadgandena om straff och
34172:        åtgärder för att få tili stånd en fullständig   förverkandepåföljd moderniserats.
34173:        revision av lagen om naturskydd?                   Vid miljöministeriet är en omfattande ändring
34174:                                                        av lagen om naturskydd som bäst under bered-
34175:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            ning. A vsikten är att propositionen i fråga skall
34176: anföra följande:                                       avlåtas tili riksdagen under år 1988. Propositio-
34177:   Lagen om naturskydd har under de senaste             nen innebär att så gott som alla centrala stadgan-
34178: åren underkastats flera partiella revisioner, ge-      den i lagen revideras.
34179: 
34180:     Helsingfors den 27 augusti 1987
34181: 
34182:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
34183:                                               1987 vp.
34184: 
34185: Kirjallinen kysymys n:o 198
34186: 
34187: 
34188: 
34189: 
34190:                                  Särkijärvi: Veneilykäyttöön tulevan kevyen polttoöljyn hintasään-
34191:                                     nöstelystä luopumisesta
34192: 
34193: 
34194:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34195: 
34196:   Suomessa on 114 venehuoltoasemaa, jotka           män vuoksi ei tarvitsisi pitää yllä kaikkea käyttöä
34197: myyvät kevyttä polttoöljyä. Sen hinta on sään-      koskevaa hintasäännöstelyä.
34198: nöstelty, vaikka valtaosa myynnistä meneekin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34199: huvittelutarkoituksiin. Säännöstelyn seurauksena    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34200: jakelupalkkio ei vastaa kustannuksia eikä muiden    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34201: polttonesteiden myynnistä saatavaa palkkiota.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34202:   Niillä ammattikalastajilla, joiden vuoksi sään-                Aikooko Hallitus esittää luovuttavaksi
34203: nöstely on olemassa, on mahdollisuus todistaa                  kevyen polttoöljyn hintasäännöstelystä si-
34204: asemansa esim. elinkeinoluvan esittämällä. Tä-                 tä venehuoltoasemilta myytäessä?
34205: 
34206:     Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1987
34207: 
34208:                                          Jouni ]. Särkijärvi
34209: 
34210: 
34211: 
34212: 
34213: 270752V
34214: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 198
34215: 
34216: 
34217: 
34218: 
34219:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34220: 
34221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        p/1. Bensiinien myyntipalkkio on käytännössä
34222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keskimäärin 34--35 p/1. Venehuoltoasemilla on
34223: olette 24 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-       kevyen polttoöljyn osuus polttoainemyynnistä n.
34224: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      64 % ja loput bensiiniä. Y mpäristönsuojelullisis-
34225: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ta ja teknisistä syistä on palvelu veneasemien
34226: Jouni J. Särkijärven kirjallisesta kysymyksestä n:o   myynnissä välttämätöntä.
34227:  198:                                                    Veneasemayrittäjille sallittiinkin kuluvan vuo-
34228:                                                       den kesäkuussa elinkeinohallituksen päätöksellä
34229:           Aikooko Hallitus esittää luovuttavaksi      palvelulisän (6 p/1) periminen myös kevyen polt-
34230:         kevyen polttoöljyn hintasäännöstelystä si-    toöljyn myynnistä. Myyntipalkkion osittainen va-
34231:         tä venehuoltoasemilta myytäessä?              pauttaminen pelkästään venehuoltoasemilla aset-
34232:                                                       taisi yleensä huoltamoyrittäjät eriarvoiseen ase-
34233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         maan. Myös tällaisen säännöksen valvonta olisi
34234: seuraavaa:                                            hankalaa.
34235:    Nestemäisistä pohtoaineista polttoöljyille vah-       Kilpailu- ja hintakomitea ehdotti helmikuussa
34236: vistetaan ylimmät kuluttajahinnat. Bensiineissä       1987 mietinnössään (KTM 1987:4) kilpailulain-
34237: ja dieselöljyssä on kaupan myyntipalkkio ollut        säädännön uudistamista sekä nykymuotoisesta
34238: 18.6.1984 lähtien yrittäjien määriteltävissä.         hintavalvonnasta luopumista ja hintavalvontalain
34239:    Huoltamon vahvistettu       liikevaihtoveroton     kumoamista. Asian jatkovalmistelu on vireillä
34240: myyntipalkkio on kevyessä pohtoöljyssä 10,95          kauppa- ja teollisuusministeriössä.
34241: 
34242:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1987
34243: 
34244:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
34245:                                       1987 vp. -     KK n:o 198                                        3
34246: 
34247: 
34248: 
34249: 
34250:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34251: 
34252:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           bensin är i praktiken i medeltal 34-35 p/1. På
34253: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er            båtservicestationerna utgör den lätta brännoljans
34254: skrivelse av den 24 juli 1987 tili vederbörande      andel av bränsleförsäljningen ca 64 % och resten
34255: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   är bensin. Av miljövårdsmässiga och tekniska skäl
34256: av riksdagsman Jouni]. Särkijärvi undertecknade      är servicen vid försäljning på båtstationerna nöd-
34257: spörsmål nr 198:                                     vändig.
34258:                                                         Båtstationsföretagarna fick därför i juni inne-
34259:           Ämnar Regeringen föreslå att prisregle-    varande år efter beslut av näringsstyrelsen debite-
34260:        ringen av lätt brännolja skulle slopas vid    ra ett servicetillägg (6 p/1) också på försäljningen
34261:        försäljningen på servicestationer för bå-     av lätt brännolja. Ett partiellt frigivande av
34262:        tar?                                          försäljningsprovisionen enbart för båtservicesta-
34263:                                                      tionerna skulle försätta servicestationsföretagarna
34264:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      allmänt taget i en ojämlik ställning. Dessutom
34265: anföra följande:                                     skulle det vara svårt att övervaka ett sådant
34266:    1 fråga om de flytande bränslena fastställs ett   stadgande.
34267: högsta konsumentpris på brännoljor, medan               Konkurrens- och priskommitten föreslog i feb-
34268: företagarna sedan 18.6.1984 har kunnat fastslå       ruari 1987 i sitt betänkande (HIM 1987:4) att
34269: handelns försäljningsprovision på bensin och die-    konkurrenslagstiftningen skulle reformeras samt
34270: selolja.                                             att prisövervakningen i sin nuvarande form skulle
34271:    Den för servicestationer fastställda omsätt-      slopas och prisövervakningslagen upphävas. Fort-
34272: ningsskattefria försäljningsprovisionen är 10,95     satt beredning av ärendet pågår på handels- och
34273: p/1 för lätt brännolja. Försäljningsprovisionen på   industriministeriet.
34274: 
34275:      Helsingfors den 18 augusti 1987
34276: 
34277:                                                                           Minister Pertti Salolainen
34278: 1
34279: 
34280: 1
34281: 
34282: 
34283: 
34284: 
34285:     1
34286: 
34287:     1
34288: 
34289: 
34290: 
34291: 
34292:         1
34293: 
34294:         1
34295: 
34296: 
34297: 
34298: 
34299:             1
34300: 
34301:             1
34302: 
34303: 
34304: 
34305: 
34306:                 1
34307: 
34308:                 1
34309: 
34310: 
34311: 
34312: 
34313:                     1
34314:                                                1987 vp.
34315: 
34316: Kirjallinen kysymys n:o 199
34317: 
34318: 
34319: 
34320: 
34321:                                   Särkijärvi: Retretin seisakkeen sadekatoksen rakentamisesta
34322: 
34323: 
34324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34325: 
34326:   Retretin taidekeskuksen lähellä olevalle seisak-    taiteenkin - ei pelkästään sateelta suojaamisen
34327: keelle on professori Olavi Lanu suunnitellut tai-     vuoksi - kannatettava, tulisi se voida toteuttaa.
34328: deteoksen, joka toimisi samalla sadekatoksena.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34329: Sittemmin on käynyt ilmi, että valtio omistaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34330: TVL:n kautta tähän tarkoitetun maakaistaleen.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34331: Valtion puhevaltaa on asiassa käyttänyt TVL:n         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34332: Mikkelin piiri, joka on kieltänyt teoksen sijoitta-
34333: misen.                                                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34334:                                                                 siin, jotta Retretin seisakkeelle suunnitel-
34335:                                                                 tu professori Olavi Lanun sadekatos-veis-
34336:   Suunnitelmista ja asian aikaisemmista vaiheista               tos
34337:                                                                  . voitaisiin
34338:                                                                            .  pystyttää
34339:                                                                                   .      huolimatta
34340:                                                                                          .     .     valtion
34341: päätellen rakentamisluvan epäämiselle ei kuiten-                vuanomatsen astassa atemmtn ottamasta
34342: kaan ole asiallisia perusteita. Kun hanke on                    vastustavasta kannasta?
34343: 
34344:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1987
34345: 
34346:                                           Jouni ]. Särkijärvi
34347: 
34348: 
34349: 
34350: 
34351:  270763H
34352: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 199
34353: 
34354: 
34355: 
34356: 
34357:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34358: 
34359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1987 päivätyllä kirjeellään Retretti Oy:lle antanut
34360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maanomistajan suostumuksen professori Olavi
34361: olette 24 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         Lanun veistoksen sijoittamiseen Retretin seisak-
34362: jeenne n:o 776 ohella toimittanut valtioneuvos-         keelle Punkaharjun kunnassa. Veistoksen on kat-
34363: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sottu liittyvän oleellisesti Retretin rautatieseisak-
34364: edustaja Jouni ]. Särkijärven näin kuuluvasta           keen toimintoihin symbolina, odotustilana ja
34365: kirjallisesta kysymyksestä n:o 199:                     sadekatoksena.
34366:                                                            Retretin taidekeskus on toteuttanut sadekatos-
34367:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          veistoksen yhteistyössä Joensuun rautatiepiirin
34368:        siin, jotta Retretin seisakkeelle suunnitel-     kanssa.
34369:        tu professori Olavi Lanun sadekatos-veis-           Seisakealueen käyttötarkoitus on muuttunut
34370:        t?s voitai~iin pys.tyttää ~molir;natta valtion   rautatieliikennealueeksi Pohjois-Karjalan läänin-
34371:        vuanomatsen astassa atemmm ottamasta             hallituksen vuonna 1968 vahvistamassa Punka-
34372:        vastustavasta kannasta?                          harjun Tuunaansaaren rakennuskaavassa. Alue
34373:                                                         voidaan valtion rakennusmaan hallinnosta anne-
34374:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tun asetuksen (26/ 1972) mukaisesti siirtää tie- ja
34375: ti seuraavaa:                                           vesirakennushallitukselta rautatiehallituksen hal-
34376:   Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on aiemmas-        lintaan sen jälkeen kun sen rajat tarkentuvat
34377: ta kannastaan poiketen 28 päivänä heinäkuuta            vireillä olevassa kaavamuutoksessa.
34378: 
34379:     Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1987
34380: 
34381:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
34382:                                        1987 vp. -      KK n:o 199                                      3
34383: 
34384: 
34385: 
34386: 
34387:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34388: 
34389:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          markägarens samtycke till att professor Olavi
34390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         Lanus skulptur reses på hållplatsen i Retretti i
34391: 776 av den 24 juli 1987 till vederbörande med-         Punkaharju kommun. Skulpturen har ansetts
34392: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     väsentligt höra samman med funktionerna för
34393: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade          järnvägshållplatsen i Retretti såsom symbol, vänt-
34394: spörsmål nr 199:                                       utrymme och regntak.
34395:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Konstcentret i Retretti har utarbetat skulptu-
34396:         att professor Olavi Lanus skulptur, som        ren i samarbete med Joensuu järnvägsdistrikt.
34397:         har formen av ett regntak och som plane-          I den byggnadsplan som länsstyrelsen i Norra
34398:         rats för hållplatsen i Retretti, skall kunna   Karelens Iän år 1968 fastställde för Tuunaansaari
34399:         resas trots att en statlig myndighet tidiga-   i Punkaharju ändrades hållplatsområdets använd-
34400:         re har motsatt sig detta?                      ningsändamål så, att området fungerar som järn-
34401:                                                        vägstrafikområde. Området kan i enlighet med
34402:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förordningen om förvaltningen av statens bygg-
34403: anföra följande:                                       nadsmark (26/ 1972) överföras från väg- och vat-
34404:    S:t Michels väg- och vattenbyggnadsdistrikt         tenbyggnadsstyrelsen i järnvägsstyrelsens besitt-
34405: har ändrat sin tidigare ståndpunkt och genom           ning efter det områdets gränser har preciserats i
34406: sitt brev av den 28 juli 1987 tili Retretti Oy givit   den planeändring som nu är anhängig.
34407: 
34408:      Helsingfors den 24 augusti 1987
34409: 
34410:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
34411:                                                 1987 vp.
34412: 
34413: Kirjallinen kysymys n:o 200
34414: 
34415: 
34416: 
34417: 
34418:                                   Helle: Suomen sähkölaiteturvallisuuden takaamisesta
34419: 
34420: 
34421:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34422: 
34423:    Euroopan Yhteisö (EC) on painostanut Suo-          33 % ), kun taas muualta (myös kotimaiset) tul-
34424: mea luopumaan hyvin toimivasta sähkölaitteiden        leista hylättiin 18 %.
34425: pakollisesta ennakkotarkastusjärjestelmästä. EC: n       Lukusarjat osoittavat pakollisen ennakkotarkas-
34426: mielestä sähkölaitteiden ennakkotarkastus on          tuksen tarpeellisuuden. Luvuista käy myös selväs-
34427: muka eräs kaupan teknisistä esteistä. Näinhän ei      ti esiin, että jos EC-maista tulevien sähkölaittei-
34428: ole, vaan kysymys on käyttäjien turvallisuuden        den vapaa myynti sallitaan, Suomen sähköturval-
34429: takaamisesta. On syytä huomata, että ennakko-         lisuuden taso laskee nykyisestä.
34430: tarkastus on kestänyt vain kolmesta viikosta kol-        Pienjännitedirektiivitoimikunnan mtetmnön
34431: meen kuukauteen, joten se ei ole voinut olla          toteutuminen eli pakollisesta ennakkotarkastuk-
34432: minkäänlainen rehellisen kaupankäynnin este.          sesta luopuminen aiheuttaisi tarpeen lisätä säh-
34433:    EC on omassa keskuudessaan sopinut Suomea          köturvallisuudesta huolehtivaa henkilöstöä. Näin
34434: alhaisemmasta sähköturvallisuuden tasosta. Nyt        toimikunta itse toteaa.
34435: se on siis vaatimassa Suomea hyväksymään kysei-          Sen sijaan mietinnöstä ei käy ilmi, onko
34436: set alhaisten turvallisuusmääräysten mukaiset         EFTA-järjestön elimissä käsitelty EC:n painostus-
34437: laitteet myyntiin ilman asiallista ennakkotarkas-     toimia ja yhteistä suhtautumista sähkölaitetarkas-
34438: tusta. Jopa valmistajien antaman ''vakuutuksen''      tukseen.
34439: tulisi riittää myynnin aloittamiseen.                    Viime aikoina maamme lainsäädännössä on
34440:    Pienjännitedirektiivitoimikunnan mietinnössä       pyritty omaksumaan se periaate, että paras ja
34441: todetaan mm. EC:n säännöksistä: "Pienjännite-         tehokkain tapa kuluttajien suojaamiseksi on te-
34442: direktiivin 8 artiklan mukaan valmistaja voi il-      hostaa ennaltaehkäisyä ja lisätä ennakkotarkas-
34443: moittaa tuotteen täyttävän direktiivin tarkoitta-     tuksia. Sähkölaitetarkastuksen suhteen näyttää
34444: mat turvallisuusvaatimukset, vaikka se ei vastaisi-   olevan vaarana kulku täysin vastakkaiseen suun-
34445: kaan harmaaisoituja kansainvälisiä standardeja,       taan. Epäkelvot tuotteet vedettäisiin pois markki-
34446: kunhan se täyttää direktiivin yleiset turvallisuus-   noilta vasta sitten kun ne ovat osoittautuneet
34447: vaatimukset.''                                        vaarallisiksi.
34448:    Sähköturvallisuuden taso on Pohjoismaissa sel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34449: västi parempi kuin Keski-Euroopan maissa, joissa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34450: ei ole pakollista ennakkotarkastusta.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34451:    Vuonna 1986 Sähkötarkastuskeskus tarkasti          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34452: kaikkiaan 10 990 sähkölaitetyyppiä, joista hylät-
34453: tiin n. 12 %. EC-maista tulleista laitteista hylät-             Aikooko Hallitus kuuliaisesti polvistua
34454: tiin 15 % ja muista (mukaan lukien kotimaiset)               EC:n painostuksen edessä ja heikentää
34455: hylkäysprosentti oli 9.                                      maamme korkealla tasolla olevaa sähkö-
34456:    Täydellisen tyyppitarkastuksen kävi läpi 2 401            laiteturvallisuutta ja
34457: laitetta, joista hylättin 27 %. EC-maista tullei-               onko Hallituksen mielestä EFTA-järjes-
34458: den ja muiden välinen ero oli huomattava.                    tö ja siinä mukana olevat Suomen edusta-
34459: EC-maista tulleista täyden tyyppitarkastuksen                jat toimineet tarvittavalla aktiivisuudella
34460: kohteeksi joutuneista hylättiin joka kolmas (n.              sähkölaiteturvallisuuden lisäämiseksi?
34461: 
34462:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1987
34463: 
34464:                                               Esko Helle
34465: 
34466: 270770Q
34467: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 200
34468: 
34469: 
34470: 
34471: 
34472:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34473: 
34474:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             Osana kaupan teknisten esteiden poistamisen
34475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           selvitystyötä kauppa- ja teollisuusministeriö asetti
34476: olette 29 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-         19.2.1986 toimikunnan, jonka tehtävänä oli sel-
34477: jeenne n:o 777 ohella toimittanut valtioneuvos-         vittää, miten EC-maissa sähkölaitteiden turvalli-
34478: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suutta ja kauppaa määrittelevän ns. pienjännite-
34479: edustaja Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta          direktiivin periaatteet olisivat tarkoituksenmukai-
34480: kysymyksestä n:o 200:                                   simmin sovellettavissa Suomessa ja ne vaikutuk-
34481:                                                         set, jotka soveltamisesta aiheutuisivat.
34482:            Aikooko Hallitus kuuliaisesti polvistua         Toimikunta jätti mietintönsä kauppa- ja teolli-
34483:         EC:n painostuksen edessä ja heikentää           suusministeriölle 22.7.1987. Toimikunta ehdotti
34484:         maamme korkealla tasolla olevaa sähkö-          selvitystyönsä tuloksena kehitettäväksi sähkölait-
34485:         laiteturvallisuutta ja                          teiden rekisteröintijärjestelmä, jossa rekisteröin-
34486:            onko Hallituksen mielestä EFfA-järjes-       nin edellytyksenä olisi:
34487:         tö ja siinä mukana olevat Suomen edusta-               ennakkotarkastus Sähkötarkastuskeskukses-
34488:         jat toimineet tarvittavalla aktiivisuudella     sa
34489:         sähkölaiteturvallisuuden lisäämiseksi?                 ennakkotarkastus muun maan tarkastuskes-
34490:                                                         kuksessa
34491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             - hyväksytyn ja valvotun tarkastusjärjestel-
34492: seuraavaa:                                              män omaavan valmistajan itsensä suorittama tar-
34493:    EFtA-vapaakauppasopimuksen, EC-tulliliiton           kastus
34494: sekä kunkin EFfA-maan EC:n kanssa tekemän                  - sähkölaitteen jättäminen tarkastettavaksi
34495: vapaakauppasopimuksen tuloksena on syntynyt             Sähkötarkastuskeskukseen ja samalla hyväksyttä-
34496: kauppa-alue, joka käsittää 18 Länsi-Euroopan            vien vakuuksien antaminen siitä, että laite täyt-
34497: maata ja jossa teollisuustuotteiden tullit ja mää-      tää määräykset.
34498: rälliset rajoitukset ovat poistuneet näiden maiden         Laitteen myynti voi alkaa rekisteröinnin tapah-
34499: välisestä kaupasta vuoden 1983 lopussa.                 duttua. Toimikunta ehdottaa myös, että uusi
34500:    Täydellinen vapaakauppa ei alueella ole kui-         järjestelmä otettaisiin käyttöön vasta kun on
34501: tenkaan toteutunut vaan jäljellä on muita kau-          todettu, että näin on Suomen osalta tarpeellista
34502: pan esteitä kuin tullit tai määrälliset rajoitukset.    ja hyödyllistä, eikä ennen kuin tuotevastuuta
34503:    EFfA-maiden ja EC:n yhteisessä ministeriko-          koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan Suomes-
34504: kouksessa v. 1984 hyväksyttiin ns. Luxemburgin          sa.
34505: julkilausuma, jossa asetettiin tavoitteeksi jäljellä        Nykyiseen järjestelmään verrattuna ehdotuk-
34506: olevien kaupan esteiden poistaminen.                    sessa on erona se, että pakollinen ennakkotarkas-
34507:    Kun EC hyväksyi v. 1985 oman ohjelmansa ns.          tus muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja sen rinnalle
34508: "valkoisen kirjan" EC-maat käsittävien "Euroo-          tulisi pakollinen jälkitarkastus. Mikäli valmista-
34509: pan kotimarkkinoiden' ' aikaansaamiseksi vuo-           jalla on oma hyväksytty ja valvottu tarkastusjär-
34510: teen 1992 mennessä, on EFTA- EC yhteistyössä            jestelmänsä, voitaisiin sellaisessa tapauksessa hy-
34511: puolestaan asetettu tavoitteeksi, että kaupan es-       väksyä valmistajan oma tarkastus.
34512: teet saataisiin mahdollisuuksien mukaan poiste-             Hallitus ei ole ottanut kantaa asiaan. Mietintö
34513: tuiksi EFfA- ja EC-maiden väliltä samassa tah-          on lähetetty lausuntokierrokselle, minkä jälkeen
34514: dissa kuin EC-maiden kesken.                            hallitus vasta voi ottaa kantaa kysymykseen.
34515: 
34516:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1987
34517: 
34518:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34519:                                         1987 vp. -- ~ n:o 200                                            3
34520: 
34521: 
34522: 
34523: 
34524:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
34525: 
34526:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och industriministeriet 19.2 .1986 en kommis-
34527: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          sion, som fick i uppdrag att utreda hur principer-
34528: 777 av den 29 juli 1987 tili vederbörande med-          na i det s.k. lågspänningsdirektivet, som definie-
34529: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      rar säkerheten i och handeln med elapparatur i
34530: riksdagsman Helle undertecknade spörsmål nr             EG-länderna, ändamålsenligast skulle gå att
34531: 200:                                                    tillämpa i Finland samt de verkningar tillämp-
34532:                                                         ningen skulle ha.
34533:             Ämnar Regeringen lydigt böja sig för
34534:          EG:s påtryckningar och gå med på att               Korumissioneo överlämnade sitt betänkande
34535:          vårt lands elapparatursäkerhet av hög          tili handels- och industriministeriet 22.7.1987.
34536:          standard försvagas, och                        Korumissioneo föreslog som resultat av sitt utred-
34537:             har EFTA-organisationen, och Finlands       ningsarbete att ett registreringssystem skulle ut-
34538:          representanter i den, enligt Regeringens       vecklas för elapparaturen, där förutsättningen för
34539:          åsikt, verkat så aktivt som behövs för att     registrering skulle vara:
34540:          säkerheten i fråga om elapparaturen skall         -- förhandsgranskning vid Elinspektionscen-
34541:          kunna ökas?                                    tralen
34542:                                                            -- förhandsgranskning vid inspektionscenrral i
34543:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        annat land
34544: anföra följande:                                            -- egen granskning utförd av tillverkare som
34545:    Som resultat av EFTA:s frihandelsavtal, EG:s         har ett godkänt och övervakat granskningssystem
34546: tullförbund samt varje EFTA-lands frihandelsav-            -- inlämnande av elapparatur för granskning
34547: tal med EG har ett handelsområde omfattande             tili Elinspektionscentralen och samtidigt givande
34548: 18 västeuropeiska Iänder uppstått, där tullarna         av godtagbara försäkringar om att apparaten
34549: för och de kvantitativa begränsningarna av in-          fyller bestämmelserna.
34550: dustriprodukter avlägsnades i handeln mellan
34551:                                                            Försäljningen av apparaten kan börja då regist-
34552: dessa Iänder vid slutet av år 1983.
34553:                                                         reringen har skett. Korumissioneo föreslår också
34554:    En fullständigt fri baodel har emellertid inte
34555:                                                         att det nya systemet skulle tas i bruk först då det
34556: blivit verklighet inom området, utan kvar finns
34557:                                                         har konstaterats att det är nödvändigt och tili
34558: andra handelshinder än tullarna och de kvantita-
34559:                                                         nytta för Finlands del och inte förrän lagstift-
34560: tiva begränsningarna.
34561:                                                         ningen om produktansvar har trätt i kraft i
34562:    Vid EFTA-ländernas och EG:s gemensamma
34563:                                                         Finland.
34564: ministersammanträde år 1984 godkändes den
34565: s.k. Luxemburg-deklarationen, där som mål ställ-           Jämfört med nu gällande system är skillnaden i
34566: des upp att de resterande handelshindren skulle         förslaget den att den obligatoriska förhands-
34567: avlägsnas.                                              granskningen skulle ändras tili frivillig och vid
34568:    Medan EG år 1985 godkände sitt programs              sidan av den skulle en obligatorisk eftergransk-
34569: s.k. vita bok för att fram tili år 1992 få tili stånd   ning tas i bruk. Ifall tillverkaren har ett eget,
34570: en '' europeisk hemmamarknad'' omfattande               godkänt och övervakat granskningssystem, kunde
34571: EG-länderna, har i samarbetet mellan EFTA och           man i dessa fall godkänna tillverkarens egen
34572: EG ställts som mål att handelshindren mellan            granskning.
34573: EFTA- och EG-länderna om möjligt skulle fås                Regeringen har inre tagit ställning i ärendet.
34574: bort i samma takt som mellan EG-länderna.               Betänkandet har sänts på en utlåtanderunda,
34575:    Som en del av utredningsarbetet för att avlägs-      först efter den kan regeringen ta ställning tili
34576: na de tekniska handelshindren, tillsatte handels-       frågan.
34577: 
34578:        Helsingfors den 1 september 1987
34579: 
34580:                                                         Handels- och industriminister Ilkka Suominen
34581:                                               1987 vp.
34582: 
34583: Kirjallinen kysymys n:o 201
34584: 
34585: 
34586: 
34587: 
34588:                                  Anttila: Kylmäkosken kunnan työllisyystilanteen parantamisesta ja
34589:                                    vankilahankkeen nopeuttamisesta
34590: 
34591: 
34592:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34593: 
34594:    Eduskunta on hyväksyessään valtion vuoden        Ie rakennettavan Hämeen lääninvankilan vankila-
34595: 1987 tulo- ja menoarvion lisännyt valtiovarainva-   hankkeen siirtämistä tuonnemmaksi. Tällainen
34596: liokunnan yksimielisellä ehdotuksella lääninvan-    suunnitelma ottaen huomioon tammikuussa tänä
34597: kiloiden suunnittelumäärärahaan 1,5 milj. mar-      vuonna eduskunnan tekemän määrärahalisäys-
34598: kan määrärahan käytettäväksi mm. Kylmäkoskel-       päätöksen tuntuu tässä tilanteessa varsin oudolta.
34599: Ie rakennettavan Hämeen lääninvankilan suun-        Samaan aikaan Kylmäkosken kunnan työllisyysti-
34600: nitteluun sekä Haapamäelle rakennettavan vanki-     lanne vaatisi päinvastoin vankilahankkeen jou-
34601: lan suunnitteluun. Tämä 1,5 milj. markan mää-       duttamista eikä sen siirtämistä tuonnemmaksi.
34602: rärahan lisäys oli eduskunnalta selkeä kannanotto   Itseään hallitun rakennemuutoshallituksen ni-
34603: vankilahankkeiden vauhdittamiseksi. Hämeen          mellä kutsuvalta hallitukselta tällaiset suunnitel-
34604: lääninvankilan rakentamista Kylmäkoskelie on        mat tuntuvat pöyristyttäviltä.
34605: suunniteltu jo vuodesta 1977 lähtien. Eduskunta
34606:                                                        Aikaisempina vuosina valtiovalta on omilla
34607: on vuonna 1979 päättänyt Hämeen lääninvanki-        toimillaan pyrkinyt lievittämään vaikeiden työlli-
34608: lan uudeksi sijoituspaikaksi Kylmäkosken kun-       syyspaikkakuntien toimeentulomahdollisuuksia
34609: nan. Valtio on kunnasta hankkinut jo maa-alu-       aientamalla mm. valtion omia kuntiin suunnitel-
34610: een vankilatonttia varten. Alun perin Hämeen
34611:                                                     tuja hankkeita. Nyt Kylmäkosken kunnan koh-
34612: lääninvankilan rakentaminen Kylmäkoskelie oli       dalla ollaan tekemässä aivan päinvastoin, mikäli
34613: tarkoitus toteuttaa 1980-luvun puolivälissä. Vuo-   valtiovarainministeriöstä julkisuuteen tulleet tie-
34614: si vuodelta hanketta kuitenkin on siirretty ja      dot pitävät todella paikkansa.
34615: viimeksikin Pyhäselkään Pohjois-Karjalaan raken-
34616: nettava vankilahanke ohitti Kylmäkosken juuri         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34617: työllisyyssyistä.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34618:    Kylmäkosken kunnassa kunnan suurin teolli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34619: nen työnantaja lopetti toimintansa vieden muka-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34620: naan lähes 300 työpaikkaa. Tällainen työpaikka-
34621: määrien menetys pienessä kunnassa on katastro-               Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
34622: faalinen tilanne. Tästä johtuen valtioneuvosto             omalta osaltaan lievittää Kylmäkosken
34623: teki maaliskuussa tänä vuonna päätöksen Kylmä-             kunnan vaikeaa työllisyystilannetta, ja
34624: kosken kunnan määräämisestä ns. erityistuki-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34625: alueeksi tämän vuoden loppuun saakka. Näin                 ryhtyä vankilahankkeen nopeuttamiseksi
34626: valtiovalta omalta osaltaan omilla toimenpiteil-           ottaen huomioon Kylmäkosken vaikea
34627: lään pyrkii lievittämään Kylmäkosken kunnan                työllisyystilanne sekä eduskunnan asiasta
34628: suurtyöttömyyttä.                                          tämän vuoden tammikuussa tekemä sel-
34629:    Helsingin Sanomissa olleiden tietojen mukaan            keä päätös suunnittelumäärärahan lisäyk-
34630: valtiovarainministeriö suunnittelee Kylmäkoskel-           sestä?
34631: 
34632:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1987
34633: 
34634:                                         Sirkka-Liisa Anttila
34635: 
34636: 
34637: 
34638: 270758C
34639: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 201
34640: 
34641: 
34642: 
34643: 
34644:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34645: 
34646:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menpiteiden kohteeksi (erityisalueeksi) kuluvan
34647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden loppuun saakka.
34648: olette 30 päivänä heinäkuuta 1987 päivätyn kir-        Kunnan työpaikkakehitykseen pitemmällä ai-
34649: jeenne n:o 778 ohella toimittanut valtioneuvos-     kavälillä vaikuttavista valtion toimenpiteistä on
34650: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   huomattava merkitys Hämeen lääninvankilan ra-
34651: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta     kentamisella. Oikeusministeriön suunnitelmien
34652: kysymyksestä n:o 201:                               mukaan lääninvankilaan tulee kaikkiaan 79 vir-
34653:                                                     kaa. Näiden työpaikkojen lisäksi on vankilan
34654:           Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo       välillinen työllisyysvaikutus huomattava.
34655:        omalta osaltaan lievittää Kylmäkosken           Oikeusministeriö       on     kuluvan       vuoden
34656:        kunnan vaikeaa työllisyystilannetta, ja      kesäkuussa antanut lääninvankilahanketta koske-
34657:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      van suunnittelukehotuksen rakennushallituksel-
34658:        ryhtyä vankilahankkeen nopeuttamiseksi       le. Varsinainen rakennussuunnittelu päästään
34659:        ottaen huomioon Kylmäkosken vaikea           aloittamaan tämän vuoden syksyllä. Rakennus-
34660:        työllisyystilanne sekä eduskunnan asiasta    hallituksessa laadituo suunnitteluaikataulun mu-
34661:        tämän vuoden tammikuussa tekemä sel-         kaan rakennussuunnittelu kestää kevääseen 1989.
34662:        keä päätös suunnittelumäärärahan lisäyk-     Rakennustyöt on tällöin mahdollista aloittaa syk-
34663:        sestä.                                       syllä 1989.
34664:                                                        Vastoin eräitä lehtitietoja vireillä ei ole suunni-
34665:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    telmia lääninvankilahankkeen lykkäämiseksi.
34666: ti seuraavaa:                                       Vuosina 1987-88 on varauduttu osoittamaan
34667:    Kylmäkosken kunnan työllisyystilanteen äkilli-   rakennussuunnitteluun tarvittavat määrärahat.
34668: sesti heikennyttyä kunnan alueella toimineen        Rakentamisaikatauluun otetaan tarkemmin kan-
34669: suurehkon yrityksen lopetettua toimintansa val-     taa vuosia 1989-92 koskevan toiminta- ja ta-
34670: tioneuvosto päätti 26.2.1987 tasapainoisen alu-     loussuunnitelman laadinnan ja käsittelyn sekä
34671: eellisen kehityksen edistämisestä annetun lain      vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen valmis-
34672: (532/81) 8 §:n nojalla määrätä kunnan erityistoi-   telun yhteydessä.
34673: 
34674:     Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1987
34675: 
34676:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
34677:                                        1987 vp. -     KK n:o 201                                       3
34678: 
34679: 
34680: 
34681: 
34682:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34683: 
34684:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          föremål för specialåtgärder (utgöra ett specialom-
34685: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        råde) tili slutet av innevarande år.
34686: 778 av den 30 juli 1987 tili vederbörande med-           Byggandet av Tavastehus länsfängelse utgör en
34687: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, av   viktig del av de statliga åtgärder som på längre
34688: riksdagsledamot Anttila undertecknade spörsmål        sikt påverkar på sysselsättningsutvecklingen inom
34689: nr 201:                                               kommunen. Enligt justitieministeriets planer
34690:                                                       kommer inalies 79 tjänster att inrättas i länsfäng-
34691:           Genom vilka åtgärder ämnar Rege-            elset. Dessutom kommer fängelset att ha en
34692:        ringen lindra det svåra sysselsättningslä-     betydande indirekt inverkan på sysselsättningen.
34693:        get i Kylmäkoski kommun, och                      Justitieministeriet uppmanade i juni i år bygg-
34694:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nadsstyrelsen att uppgöra en pian för länsfängel-
34695:        för att påskynda fängelseprojektet med         seprojektet. Den egentliga byggnadsplaneringen
34696:        tanke på det svåra sysselsättningsläget i      kan inledas denna höst. Enligt byggnadsstyrel-
34697:        Kylmäkoski och riksdagens entydiga be-         sens planeringstidtabeli kommer byggnadsplane-
34698:        slut om en ökning av planeringsanslagen        ringen att pågå tili våren 1989. Byggnadsarbete-
34699:        i januari detta år?                            na kan då inledas på hösten 1989.
34700:                                                          Tvärtemot vissa uppgifter som förekommit i
34701:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          tidningarna föreligger inga planer på att upp-
34702: följande:                                             skjuta länsfängelseprojektet. Anstalter har vidta-
34703:    Då sysselsättningsläget i Kylmäkoski kommun        gits för att under 1987-88 kunna anvisa tiliräck-
34704: plötsligt försämrades tili följd av att ett större    liga anslag för byggnadsplaneringen. I samband
34705: företag nedlade sin verksamhet i kommunen,            med utarbetandet och godkännandet av verksam-
34706: beslöt statsrådet 26.2.1987 med stöd av 8 § lagen     hets- och ekonomiplanen för 1989-92 och be-
34707: om främjande av en balanserad regional utveck-        redningen av statsförslaget för 1989 tas närmare
34708: ling (532/81) förordna att kommunen skulle bli        stälining tili byggnadstidtabelien.
34709: 
34710:      Helsingfors den 13 augusti 1987
34711: 
34712:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
34713:                                                  1987 vp.
34714: 
34715: Kirjallinen kysymys n:o 202
34716: 
34717: 
34718: 
34719: 
34720:                                     Väänänen: Kasvinviljelykoeaseman perustamisesta Uudellemaalle
34721: 
34722: 
34723:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34724: 
34725:    Uudenmaan läänissä on maantieteellisten ja              Sen jälkeen kun Uudenmaan läänistä siirrettiin
34726: ilmastollisten olosuhteiden ansiosta muuta maata        Maatalouden tutkimuskeskus Jokioisiin Etelä-
34727: paremmat edellytykset harjoittaa kasvinviljelyä.        Hämeeseen, läänissä ei ole ollut omaa kasvinvil-
34728: Paitsi huomattavaa vihannes- ja juurikasvien vil-       jelykoeasemaa. Kun ilmastolliset ym. olosuhteet
34729: jelyä läänissä harjoitetaan tuloksekasta viljanvilje-   muualla maassa eivät vastaa Uudenmaan läänin
34730: lyä. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan pelto-            oloja, on aiheellista perustaa lääniin oma koe-
34731: pinta-alasta on vain 7, 7 prosenttia, läänissä tuo-     asema. Tehdyistä lukuisista esityksistä huolimatta
34732: tettiin esimerkiksi vuonna 1985 koko maan ke-           hankkeeseen ei ole ryhdytty.
34733: vätvehnästä 26 prosenttia, rukiista yli 20 prosent-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34734: tia ja syysvehnästä vajaat 20 prosenttia.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34735:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34736:    Vaikka Suomen maataloudessa useilla aloilla          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34737: on ylituotantoa, jonka markkinoiminen on vai-
34738: keaa, leipäviljan osalta näin ei ole asian laita.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34739: Maahan tuodaan varsinkin ulkomaista ruista,                    ryhtyä Uudenmaan lääniin tarvittavan,
34740: usein myös vehnää, lisäksi ulkomaisia vihannek-                maan- ja puutarhaviljelyä edistävän kas-
34741: sia. Uusimaa on kuten eteläinen Suomi yleensä                  vinviljelykoeaseman aikaansaamiseksi sen
34742: myös aluetta, jossa viljanviljelyn katsotaan me-               jälkeen, kun Maatalouden tutkimus-
34743: nestyvän. Ilmastolliset olot muualla ovat tälle                keskus siirrettiin sen alueelta Hämeen
34744: tuotannolle varsin nuivat.                                     lääniin?
34745: 
34746:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1987
34747: 
34748:                                             Marjatta Väänänen
34749: 
34750: 
34751: 
34752: 
34753: 27077IR
34754: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 202
34755: 
34756: 
34757: 
34758: 
34759:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34760: 
34761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         läänin lounaisosa ja Kymen läänin eteläpuolisko.
34762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Vaikka tiedetään, että vyöhykkeen eri osissa on
34763: olette 3 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-       mm. maalajeista ja ilmastosta johtuvia eroja, on
34764: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       koko alueen katsottu pääpiirteissään edustavan
34765: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mar-       samankaltaisia kasvien kasvuoloja.
34766: jatta Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Uudenmaan läänissä on useita kasvintuotanto-
34767: myksesta n:o 202:                                      tutkimusta ja siihen liittyvää koetoimintaa har-
34768:                                                        joittavaa tutkimusyksikköä. Helsingin yliopistolla
34769:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on koetilat Viikissä ja Siuntiossa, Kemiraila Vih-
34770:        ryhtyä Uudenmaan lääniin tarvittavan,           dissä ja Hankkijalla Tuusulassa. Vihdissä sijaitse-
34771:        maan- ja puutarhaviljelyä edistävän kas-        va Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos
34772:        vinviljelykoeaseman aikaansaamiseksi sen        tekee myös kasvintuotantoa tukevaa teknologista
34773:        jälkeen, kun Maatalouden tutkimus-              tutkimusta.
34774:        keskus siirrettiin sen alueelta Hämeen             I viljelyvyöhykkeellä on lisäksi Maatalouden
34775:        lääniin?                                        tutkimuskeskuksen kaikki osastot, joista kahdek-
34776:                                                        san on Jokioisissa ja yksi Piikkiössä, jonka tehtä-
34777:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vänä on puutarhantutkimus. Samalla vyöhyk-
34778: ti seuraavaa:                                          keellä toimivat myös tutkimuskeskuksen Lounais-
34779:    Siementavaran kaupasta annetun lain ja ase-         Suomen, Satakunnan ja Kymenlaakson tutki-
34780: tuksen nojalla maatilahallitus pitää Suomen sää-       musasemat.
34781: döskokoelmassa vuosittain julkaistavaa luetteloa          Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
34782: niiden tärkeimpien kasvilajien lajikkeista, joiden     lähivuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan ei
34783: viljely on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.       ole sisällytetty kasvinviljelykoeaseman perus-
34784: Kasvintuotantoedellytysten perusteella maamme          tamista Uudenmaan lääniin. Hallitus katsoo, että
34785: on sanotussa luettelossa jaettu viiteen viljelyvyö-    edellä mainittujen tutkimusyksiköiden tulokset
34786: hykkeeseen. Eteläisimpään eli I vyöhykkeeseen          edistävät läänin maan- ja puutarhanviljelyä. Hal-
34787: kuuluu Uudenmaan läänin lisäksi Ahvenanmaa,            lituksen tarkoituksena ei ole esittää kysymyksessä
34788: Turun ja Porin läänin eteläpuolisko, Hämeen            tarkoitetun koeaseman perustamista.
34789: 
34790:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1987
34791: 
34792:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34793:                                        1987 vp. -- RJC n:o 202                                           3
34794: 
34795: 
34796: 
34797: 
34798:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34799: 
34800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ten om skillnaderna i zonernas olika delar, vilka
34801: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          beror på jordarterna och klimatet, har hela
34802: den 3 augusti 1987 tili vederbörande medlem av          området i huvuddrag ansetts representera liknan-
34803: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       de växtförhållanden för växterna.
34804: dagsledamot Marjatta Väänänen undertecknade                1 Nylands Iän finns flera forskningsenheter
34805: spörsmål nr 202:                                        som bedriver forskning beträffande växtproduk-
34806:                                                         tion och försöksverksamhet som anknyter tili
34807:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         den. Helsingfors universitet har försöksgårdar i
34808:        för att åstadkomma en försöksstation för         Vik och Sjundeå, Kemira i Vichtis och Hankkija i
34809:        växtodling viiken främjar jordbruk och           Tusby. Statens lantbruksteknologiska forsknings-
34810:        trädgårdsodling och viiken behövs i Ny-          anstalt som är belägen i Vichtis bedriver också
34811:        lands Iän efter det att Lantbrukets forsk-       teknologisk forskning som understöder växtpro-
34812:        ningscentral förflyttades från dess område       duktionen.
34813:        tili Tavastehus Iän?                                1 1 odlingszonen finns dessutom alla avdel-
34814:                                                         ningar vid Lantbrukets forskningscentral, av vilka
34815:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        åtta är i Jockis och en i Pikis. Uppgiften för
34816: anföra följande:                                        avdelningen i Pikis är trädgårdsforskning. 1 sam-
34817:    Med stöd av lagen och förordningen om han-           ma zon verkar också forskningscentralens forsk-
34818: del med frövara för jordbruksstyrelsen i Finlands       ningsstationer i sydvästra Finland, Satakunta och
34819: författningssamling en förteckning, som publice-        Kymmenedalen.
34820: ras årligen, över de viktigaste sorterna rör växtar-       1 verksamhets- och ekonomipianeo för jord-
34821: ter vilkas odling har visat sig ändamålsenlig. På       och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
34822: basis av förutsättningarna för växtproduktion har       för de närmaste åren ingår inte grundandet av en
34823: vårt land i ovan nämnda förteckning delats in i         försöksstation för växtodling i Nylands Iän. Rege-
34824: fem odlingszoner. Tili den sydligaste, dvs. 1           ringen anser att resultaten för ovan nämnda
34825: zonen hör förutom Nylands Iän Aland, södra              forskningsenheter främjar jordbruket och träd-
34826: hälften av Åbo och Björneborgs Iän, den sydväst-        gårdsodlingen i länet. Regeringen har inte för
34827: liga delen av Tavastehus Iän och den södra              avsikt att föreslå att den försöksstation som avses
34828: hälften av Kymmene Iän. Fastän man är medve-            i spörsmålet skall grundas.
34829: 
34830:      Helsingfors den 31 augusti 1987
34831: 
34832:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34833:                                                1987 vp.
34834: 
34835: Kirjallinen kysymys n:o 203
34836: 
34837: 
34838: 
34839: 
34840:                                    Vähänäkki: Vähemmistökansallisuuksien yliopiston perustamisesta
34841:                                      Tukholmaan
34842: 
34843: 
34844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34845: 
34846:    Sotien jälkeisenä aikana on Suomesta muutta-       tisikin opettajakuntaa, jonka kouluttamisen aika-
34847: nut Ruotsiin satojatuhansia kansalaisiamme pa-        na olisi kaiken aikaa elävä yhteys suomenkieli-
34848: remman työllisyyden ja muiden elinehtojen hou-        seen kulttuuriin Suomessa, mutta joka toisaalta
34849: kuttelemina.      Tapahtuneista paluumuutoista        riittävästi ottaisi huomioon suomenkielisten uu-
34850: huolimatta on huomattava osa siirtolaisista jäänyt    den aseman ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
34851: pysyväisesti Ruotsiin ja saanut sittemmin myös           Edellä esitettyjen tarpeiden tyydyttämiseksi ja
34852: Ruotsin kansalaisuuden.                               omaperäisen suomenkielisen kulttuurin luomi-
34853:    Aikuisina siirtolaisiksi muuttaneiden joukossa     seksi Ruotsin suomenkielisten siirtolaisten kes-
34854: on suomen kieli useimmissa tapauksissa säilynyt       kuuteen olisikin välttämätöntä, että Ruotsiin ja
34855: jatkuvasti muistissa ja jopa kotikielenä. Ruotsissa   siellä nimenomaan Tukholmaan saataisiin aikaan
34856: tarjolla olevan suomenkielisen kirjallisuuden ja      suomenkielinen yliopisto. Ajateltavissa olisi ehkä
34857: muun kulttuuritarjonnan vähäisyys lienee kuiten-      myös, että Ruotsiin luotaisiin erityinen vähem-
34858: kin vuosien myötä aiheuttanut sen, että suomen-       mistökansallisuuksien yliopisto, jossa suomenkie-
34859: kielisten siirtolaisten keskuudessa on yhteys suo-    listen ohella myös muut Ruotsin siirtolaisryhmät
34860: menkieliseen kulttuuriin ja myös äidinkielen ke-      voisivat vaalia omien äidinkieliensä ja oman kan-
34861: hitykseen katkennut tahi on se ainakin karkea-        sallisen kulttuurinsa kehitystä.
34862: massa. Ruotsin koululaitoksessa annettava suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34863: menkielinen opetuskaan ei ole niinkään kohdis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34864: tunut aikuisväestöön, vaan heidän lapsiinsa, ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34865: on se joka tapauksessa alkeisopetusta perus-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34866: koulussa, jonka opetuksen aikuisväestö on saanut
34867: jo aikanaan Suomessa. Korkeampi suomenkieli-                    Onko valtioneuvoston piirissä tiedos-
34868: nen hengenviljely lieneekin Ruotsissa lähinnä                tettu korkeamman suomenkielisen kult-
34869: vain Suomesta tuotettujen tilapäisten järjestely-            tuurin ja muun hengenviljelyn tarve
34870: jen ja yhteyksien varassa, joka ei anna Ruotsin              Ruotsiin muuttaneiden suomenkielisten
34871: suomenkieliselle väestönosalle kunnollista perus-            siirtolaisten keskuudessa ja onko tässä
34872: taa omakohtaiselle suomenkieliselle kulttuurille.            mielessä harkittu toimenpiteisiin ryhty-
34873:    Vielä lohduttomammaksi on tilanne katsottava              mistä erityisen vähemmistökansallisuuk-
34874: suomenkielisten siirtolaisten lapsien ja lastenlap-          sien yliopiston perustamiseksi Tukhol-
34875: sien kohdalla. Suomesta tuotettu opettajavoima               maan, joko yksinomaan suomenkielisenä
34876: suomenkieliseen peruskouluopetukseen ei ole pi-              Suomesta muuttaneita ja heidän jälkeläi-
34877: temmän päälle riittävä, eikä ruotsalaisen kulttuu-           siään varten tahi yhteisenä ajatellen Ruot-
34878: riympäristön sanelemia tarpeita kattava. Tehokas             siin pysyväisesti siirtyneitä muitakin kan-
34879: suomenkielinen peruskouluopetus Ruotsissa vaa-               sallisuuksia?
34880: 
34881:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1987
34882: 
34883:                                            Matti Vähänäkki
34884: 
34885: 
34886: 
34887: 
34888: 270777Y
34889: 2                                          1987 vp. -       KK n:o 203
34890: 
34891: 
34892: 
34893: 
34894:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34895: 
34896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              miseen läheisessä yhteistyössä Ruotsin hallituksen
34897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               kanssa. Esimerkkejä tästä yhteistyöstä ovat suo-
34898: olette 7 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-            malaisruotsalainen koulutusneuvosto sekä mo-
34899: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-            lempien hallitusten tukemat erilaiset hankkeet
34900: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Vähä-           vapaan sivistystyön alalla. Myös erilaisten kansa-
34901: näkin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä            laisjärjestöjen kautta Suomen hallitus tukee ruot-
34902: n:o 203:                                                    sinsuomalaisten kulttuuritoimintaa.
34903:                                                                Ruotsinsuomalaisten olojen kehittäminen vaa-
34904:            Onko valtioneuvoston piirissä tiedos-            tii luonnollisesti välttämättä akateemisesti koulu-
34905:         tettu korkeamman suomenkielisen kult-               tettua henkilöstöä, joka taitaa sekä suomea että
34906:         tuurin ja muun hengenviljelyn tarve                 ruotsia. Tähän asti suurin osa tällaisesta henkilös-
34907:         Ruotsiin muuttaneiden suomenkielisten               töstä on rekrytoitu Ruotsiin Suomesta. Suurin
34908:         siirtolaisten keskuudessa ja onko tässä             yksittäinen ryhmä ovat Ruotsin koululaitoksen
34909:         mielessä harkittu toimenpiteisiin ryhty-            palveluksessa toimivat suomenkieliset opettajat.
34910:         mistä erityisen vähemmistökansallisuuk-             Viime vuosina on Ruotsin yliopistolaitos kuiten-
34911:         sien yliopiston perustamiseksi Tukhol-              kin alkanut kouluttaa opettajia suomenkielisen ja
34912:         maan, joko yksinomaan suomenkielisenä               kaksikielisen opetuksen tehtäviin. Hallituksen
34913:         Suomesta muuttaneita ja heidän jälkeläi-            mielestä on toivottavaa, että vastaisuudessa entis-
34914:         siään varten tahi yhteisenä ajatellen Ruot-         tä suurempi osa ruotsinsuomalaisesta nuorisosta
34915:         siin pysyväisesti siirtyneitä muitakin kan-         hakeutuu lukiokoulun kautta korkeakouluihin.
34916:         sallisuuksia?                                       Sekä Ruotsin että Suomen korkeakoulujen tulee
34917:                                                             olla tämän nuorison käytettävissä.
34918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                  Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
34919: seuraavaa:                                                  sen piirissä ei ole harkittu aloitteen tekemistä
34920:    Hallitus kiinnittää jatkuvaa huomiota Ruotsiin           Ruotsille erillisen suomenkielisen korkeakoulun
34921: siirtyneen suomalaisväestön lasten suomenkieli-             perustamisesta, vielä vähemmän yleisen vähem-
34922: seen peruskouluopetukseen, suomalaissiirtolais-             mistökansallisuuksien yliopiston perustamisesta.
34923: ten muiden kouluolojen ja sivistyselämän kehit-             Näin pitkälle menevä ehdotus ylittäisi hallituk-
34924: tämiseen samoin kuin sivistyksellisten siteiden             sen käsityksen mukaan jo ne sinänsä varsin laajat
34925: lujittamiseen suomalaiseen kulttuurielämään.                puitteet, joissa pohjoismaista yhteistyötä ja suo-
34926: Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huo-            malais-ruotsalaista yhteistyötä on perinteellisesti
34927: miota ulkomailla asuvien suomalaisten paluu-                harjoitettu. Päinvastoin hallitus katsoo, että ruot-
34928: muuton edistämiseen. Tähän liittyvät myös halli-            sinsuomalaisten sivistysoloja olisi edistettävä poh-
34929: tuksen pyrkimykset ruotsinsuomalaisten koulu-               joismaiden kulttuurisopimuksen hengen ja sää-
34930: tuksellisten ja sivistyksellisten siteiden lujittami-       dösten mukaisesti pohjoismaisena kysymyksenä
34931: seksi Suomeen, mikä osaltaan helpottaa paluu-               eikä yleisenä kansallisuus- ja vähemmistöpoliitti-
34932: muuttoa Suomeen.                                            sena kysymyksenä. Tässä työssä painopiste on
34933:    Ruotsissa asuvia suomalaissiirtolaisia koskevassa        edelleen suomenkielisen ja kaksikielisen opetuk-
34934: toiminnassaan hallitus lähtee siitä, että Suomen            sen kehittämisessä Ruotsin peruskoulussa ja li-
34935: ja Ruotsin välisten läheisten ja pitkäaikaisten             sääntyvästi myös lukiokoulussa. Tätä tietä ruot-
34936: historiallisten, kielellisten ja sivistyksellisten sitei-   sinsuomalaiselle nuorisolle tarjoutuu parhaiten
34937: den johdosta suomalaissiirtolaiset muodostavat              mahdollisuus käyttää hyväkseen ei vain Ruotsin
34938: erikoisryhmän, jota ei voida verrata muihin Ruot-           vaan myös Suomen sekä suomen- että ruotsinkie-
34939: sissa asuviin siirtolaisryhmiin. Tästä syystä halli-        lisen yliopisto- ja korkeakoululaitoksen tarjoamaa
34940: tus pyrkii suomalaissiirtolaisten aseman paranta-           opetusta.
34941: 
34942:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1987
34943: 
34944:                                                                               Ministeri Anna-Liisa Piipari
34945:                                          1987 vp. -     KK n:o 203                                        3
34946: 
34947: 
34948: 
34949: 
34950:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
34951: 
34952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har regeringen som mål att, i nära samråd med
34953: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           den svenska regeringen, förbättra ställningen för
34954: av den 7 augusti 1987 tili vederbörande medlem          de finska invandrarna. Finsk-svenska utbildnings-
34955: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av         rådet och de olika projekt inom det fria kulturar-
34956: riksdagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål            betet som stöds av bägge regeringarna är exempel
34957: nr 203:                                                 på detta samarbete. Finlands regering stöder
34958:                                                         kulturverksamheten för de i Sverige bosatta fins-
34959:              Är man inom statsrådet medveten om         ka medborgarna även genom olika medborgaror-
34960:           behovet av en högre finskspråkig kultur       gamsationer.
34961:           och annan intellektuell odling hos de tili        Att utveckla förhållandena för sverigefinnarna
34962:           Sverige inflyttade finskspråkiga invand-      kräver naturligtvis akademiskt utbildad personai
34963:           rarna och har man i detta hänseende           som behärskar både finska och svenska. Tili dags
34964:           övervägt åtgärder för att grunda ett uni-     dato har största delen av denna personai rekryte-
34965:           versitet i Stockholm speciellt för folkliga   rats tili Sverige från Finland. Den största enskilda
34966:           minoriteter, antingen enbart för finsk-       gruppen är de finskspråkiga lärare som tjänstgör
34967:           språkiga som inflyttat från Finland och       vid Sveriges skolväsende. Under senare år har
34968:           deras ättlingar eller ett universitet ge-     Sveriges universitetsväsende dock börjat utbilda
34969:           mensamt för andra nationaliteter som          lärare i finskspråkig och tvåspråkig undervisning.
34970:           flyttat tili och som stadigvarande bosatt     Enligt regeringen är det önskvärt, att i framtiden
34971:           sig i Sverige?                                en allt större andel av den sverigefinska ungdo-
34972:                                                         men söker sig tili högskolorna efter gymnasiet.
34973:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        Högskolorna i både Sverige och Finland bör vara
34974: följande:                                               tillgängliga för denna ungdom.
34975:    Regeringen fäster fortlöpande uppmärksamhet              Med hänvisning tili det ovan anförda fastslår
34976: vid grundskoleundervisningen på finska för bar-         regeringen att den inte övervägt att framställa
34977: nen tili den finskspråkiga befolkning som flyttar       initiativ tili Sverige om att grunda en särskild
34978: tili Sverige. Regeringen följer noga med utveck-        finskspråkig högskola, än mindre ett allmänt
34979: lingen av övriga skolförhållanden och av kulturli-      universitet för nationella minoriteter. Ett så långt
34980: vet för de finskspråkiga invandrarna samtidigt          gående förslag skulle enligt regeringen överskrida
34981: som den strävar att sammanknyta de kulturella           de i och för sig redan synnerligen omfattande
34982: banden med kulturlivet i Finland. I regerings-          ramarna för det traditionella nordiska och finsk-
34983: programmet har speciell uppmärksamhet fästs             svenska samarbetet. Regeringen anser tvärtom,
34984: vid att jämna vägen för de finska medborgare            att kulturförhållandena för sverigefinnarna borde
34985: som är bosatta utomlands att återvända tili             främjas i den anda och enligt de regler som
34986: hemlandet. Tili detta anknyter även regeringens         förutsätts i det nordiska kulturavtalet. De bör
34987: försök att förstärka de utbildningsmässiga och          behandlas som en nordisk fråga och inte som en
34988: kulturella banden för de i Sverige bosatta finska       allmän nationalitets- och minoritetspolitisk fråga.
34989: medborgarna tili Finland, vilket för sin del            I detta arbete ligger tyngdpunkten fortfarande
34990: underlättar återflyttningen tili Finland.               vid att utveckla den finskspråkiga och tvåspråkiga
34991:     I den verksamhet som berör finska invandrare i      undervisningen i Sveriges grundskola och i ökan-
34992: Sverige utgår regeringen ifrån att de finska            de grad även i gymnasiet. På detta sätt erbjuds
34993: invandrarna utgör en speciell grupp, tack vare de       den sverigefinska ungdomen de bästa möjlighe-
34994: intima och långvariga historiska, språkliga och         terna att utnyttja den undervisning som ges inte
34995: kulturella banden mellan Finland och Sverige.           bara i Sverige utan även i Finlands både finsk-
34996: Denna grupp kan inte jämföras med andra                 och svenskspråkiga universitets- och högskolevä-
34997: invandrargrupper i Sverige. Av denna anledning          sende.
34998: 
34999:      Helsingfors den 11 september 1987
35000: 
35001:                                                                             Minister Anna-Liisa Piipari
35002:                                                  1987 vp.
35003: 
35004: Kirjallinen kysymys n:o 204
35005: 
35006: 
35007: 
35008: 
35009:                                     Vähänäkki: Keräyspaperin siistauslaitoksen sijoituspaikasta
35010: 
35011: 
35012:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35013: 
35014:   Jätepaperin keräyksellä on Suomessa pitkät            Iässä. Keräyspaperin kokoamista ajatellen ovat
35015: perinteet ja tällä hetkellä erityisesti nk. sosiaali-   niin maantie- kuin rautatieyhteydetkin Kotkan ja
35016: nen tilaus kansalaisten keskuudessa. Paperiteolli-      Haminan satamien puolivälissä sijaitsevalla teh-
35017: suudellamme ei liene kuitenkaan riittävää val-          taalla hyvät. Tehtaalla on parhaillaan menossa
35018: miutta vastaanottaa kaikkea saatavissa olevaa ke-       koneiston ym. saneeraustyö, joka valmistuttuaan
35019: räyspaperia ja oleellisessa asemassa tilanteen kor-     tulee vähentämään tehtaan työvoimaa useilla
35020: jautumisessa on siistauslaitosten rakentaminen          kymmenillä henkilöillä. Nämä tulisivat siistaus-
35021: sopiviksi katsotravien paperitehtaiden yhteyteen.       laitoksen rakentamisella korvatuiksi.
35022: Tunnettua on, että ympäristöministeriö on osal-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35023: taan varautunut ja vastaisuudessa yhä enenevästi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35024: varautumassa avustamaan siistauslaitosten raken-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35025: tamista.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35026:    Kymen lääni on yksi suurteollisuuden rakenne-
35027: muutoksista eniten kärsineitä alueita ja on valtio-               Aikooko valtioneuvosto käyttää vaiku-
35028: valta tämän tiedostaen useilla erityisprojekteilla             tusvaltaansa siten, että keräyspaperin siis-
35029: ollut tukemassa teollisuuden lakkauttamien työ-                tauslaitos suunnitellaan ja sijoitetaan val-
35030: paikkojen korvaamista uusilla. Tätä taustaa vas-               tioenemmistöisen Enso-Gutzeit Osakeyh-
35031: ten olisi luonnollista, että siistauslaitosten ai-             tiön omistaman Summan sanomalehtipa-
35032: kaansaamisen yhteydessä yhtenä sijoituspaikkana                peritehtaan yhteyteen Vehkalahdelle ja
35033: nimenomaan huomioitaisiin Kymen lääni. Erin-                   että mainitulle tehtaalle luodaan siistaus-
35034: omaiset olosuhteet siistauslaitokselle olisivat                laitoksen ehkä vaatimat taloudelliset
35035: Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Summan sanomalehti-                   edellytykset tehtaan tuotannon kehittä-
35036: paperitehtaat Vehkalahden kunnan Summan ky-                    misessä?
35037: 
35038:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1987
35039: 
35040:                                              Matti Vähänäkki
35041: 
35042: 
35043: 
35044: 
35045: 2707782
35046: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 204
35047: 
35048: 
35049: 
35050: 
35051:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35052: 
35053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           räyspaperityöryhmän työn kuluessa tammikuussa
35054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            1987 kauppa- ja teollisuusministeriön tekemään
35055: olette 7 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-         kyselyyn saatujen vastausten mukaan kaksi yh-
35056: ne n:o 781 ohella toimittanut valtioneuvoston            tiötä ilmoitti tutkivansa mahdollisuuksia raken-
35057: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        taa uusi siistauslaitos sanomalehtipaperituotan-
35058: taja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallisesta       non yhteyteen. Kesän 1987 aikana ympäristömi-
35059: kysymyksestä n:o 204:                                    nisteriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat
35060:                                                          neuvotelleet sellaisten paperiteollisuusyritysten
35061:              Aikooko valtioneuvosto käyttää vaiku-       kanssa, jotka ovat osoittaneet halukkuutta ryhtyä
35062:           tusvaltaansa siten, että keräyspaperin siis-   kotikeräyspaperin käytön turvaaviin investointei-
35063:           tauslaitos suunnitellaan ja sijoitetaan val-   hin. Ensisijaisesti selvityksen kohteena on ollut
35064:           tioenemmistöisen Enso-Gutzeit Osakeyh-         nimenomaan uusi sanomalehtipaperituotannon
35065:           tiön omistaman Summan sanomalehtipa-           yhteyteen rakennettava siistauslaitos.
35066:           peritehtaan yhteyteen Vehkalahdelle ja            Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on tarkastellut
35067:           että mainitulle tehtaalle luodaan siistaus-
35068:                                                          60 000 t/v keräyspaperin siistauslaitoksen perus-
35069:           laitoksen ehkä vaaumat taloudelliset
35070:                                                          teita ja todennut, että Summan tehtaiden yhtey-
35071:           edellytykset tehtaan tuotannon kehittä-
35072:                                                          teen rakennettuna olisi noin 90 milj. markan
35073:           misessä?                                       investoinnilla saavutettavissa joitakin etuja puun
35074:                                                          käytön ja sähkön kulutuksen kannalta, mutta
35075:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       runsaasta uusiamassan käytöstä sanomalehtipape-
35076: ti   seuraavaa:                                          rissa aiheutuu myös taloudellisia rasitteita laadun
35077:    Keräyspaperin hyötykäyttö on Suomessa viime           ja myyntihinnan laskuna, paperikoneen tuotan-
35078: vuosina jatkuvasti jäänyt pienemmäksi kuin ke-           totehokkuuden heikkenemisenä ja tehtaan ympä-
35079: räyspaperin talteenotto. Tämä koskee erityisesti         ristökuorman kasvuna. Sen vuoksi uusiomassaan
35080: kotikeräyspaperia, jonka talteenoton vaikeudet           siirtyminen vaatisi huomattavaa investointi- tai
35081: alkoivat syksyllä 1986. Suomessa ei ole teollista        muuta tukea tullakseen kannattavaksi. Tuotepo-
35082: kotikeräyspaperin käyttöä sen tarjontaa vastaavas-       litiikan muutoksen aiheuttamat riskit myynti-
35083: ti, ja tilanne kärjistyi huomattavasti edelleen,         määriin ja -hintaan vaativat lisäksi oman perus-
35084: kun Euroopan vientimarkkinat alkoivat tyrehtyä.          teellisen selvityksen. Samoin tuotekehityksen,
35085: Paperinkeräys Oy joutui rajoittamaan kotikeräys-         ympäristönsuojelun ja paperintuotannon vaati-
35086: paperin vastaanottoa ensin 30 % ja loppukevääs-          mat lisäinvestoinnit edellyttävät lisätutkimuksia.
35087: tä 40 %. Kesällä tilanne heikkeni vielä tästäkin.        Näiden selvitysten valmistuminen olisi yhtiön
35088: Keräyspaperityöryhmä, joka pttt mmsuonsa                 ilmoituksen mukaan ollut mahdollista aikaisin-
35089: 10.3. 1987, esitti tilapäisiä erityistoimenpiteitä       taan vuoden 1987 lopulla.
35090: edellytysten luomiseksi keräystoiminnan häiriöt-            Kesäkuussa Yhtyneet Paperitehtaat Oy ilmoitti
35091: tömälle jatkumiselle. Työryhmän tekemien toi-            suunnitelmistaan rakentaa siistausmassalaitos
35092: menpide-ehdotusten pohjalta hallituksen talous-          Kaipolaan. Laitoksen kapasiteetti olisi noin
35093: poliittinen ministerivaliokunta on päättänyt             100 000 t/v ja hankkeen kustannusarvio noin
35094: puoltaa 4 milj. markan avustuksen myöntämistä            130 milj. markkaa. Uusi siistauslaitos ratkaisisi
35095: Paperinkeräys Oy:lle, mikäli kotikeräyspaperia           kotikeräyspaperiongelman pitkällä aikavälillä.
35096: koskevat rajoitukset poistetaan. Paperinkeräys Oy           Ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuus-
35097: on ilmoittanut poistavansa rajoituksia asteittain        ministeriön ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n väli-
35098: syyskuusta alkaen, mikäli valtio myöntää maini-          sissä neuvotteluissa päästiin 13.8.1987 peri-
35099: tun avustuksen.                                          aateyksimielisyyteen. Yhtiö tekee lopulliset pää-
35100:    Kotikeräyspaperin hyötykäytön pysyvämmän              töksensä kuluvan syksyn aikana. Valtio osallistuisi
35101: ratkaisun kannalta avainkysymys on kuitenkin             hankkeen rahoitukseen myöntämällä hankkeelle
35102: uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen. Ke-             aluepoliittisena tukena investointiavustusta ja jät-
35103:                                        1987 vp. -      KK n:o 204                                          3
35104: 
35105: teiden hyödyntämisen edistäruisinvestointien            seen ja tuotannon lisäykseen kaikki mahdolliset
35106: korkotukea. Valtion tuen osuus olisi yhteensä           toimenpiteet.
35107: noin 23 milj. markkaa. Valtion tuki voitaisiin              Suunnitellun siistauslaitoksen työllistävä vaiku-
35108: siten myöntää jo käytössä olevien tukijärjestel-        tus on varsin vähäinen. Yhtyneet Paperitehtaat
35109: mien kautta.                                            Oy:n ilmoituksen mukaan käytettäessä moder-
35110:    Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n suunnitelmasta           neinta tekniikkaa suunniteltu siistauslaitos työl-
35111: rakentaa siistausmassalaitos Kaipolaan päästiin         listäisi 10-20 henkilöä. Sen sijaan siistauslaitos-
35112: periaateratkaisuun ennen kuin päätöstä Enso-            hanke on mitä suurimmassa määrin ympäristöpo-
35113: Gutzeit Osakeyhtiössä voitiin tehdä tarvittavien        liittinen. Siistauslaitoksen mahdollisimman no-
35114: lisätutkimusten ollessa kesken. Enso-Gutzeit Oy         pea rakentaminen ja käynnistäminen merkitsee
35115: onkin nyt todennut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n          kotikeräyspaperin talteenoton jatkumisen turvaa-
35116: ehdotuksen siistauslaitoksen rakentamisesta tul-        mista ja paperinkeräysorganisaation toiminta-
35117: leen ratkaistuksi, jolloin käytettävissä oleva tuki-    edellytysten jatkuvuutta.
35118: rahoitus ja keräyspaperi ovat tulleet sidomiksi.           Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, et-
35119: Tässä tilanteessa Enso-Gutzeit Oy ilmoittaa käsi-       tei nykyisellä kotikeräyspaperin talteenoton tasol-
35120: tyksenään, ettei uuden siistauslaitoksen rakenta-       la toisen uuden siistauslaitoksen rakentamiseen
35121: miseen Summaan ole edellytyksiä. Sen sijaan             Summaan ole edellytyksiä. Tästä syystä valtio-
35122: Enso-Gutzeit Oy tulee tekemään alueella toimi-          neuvosto ei voi enää käyttää vaikutusvaltaansa
35123: van Keräyskuitu Oy:n, jonka osakas Enso-Gutzeit         siistauslaitoksen sijoittamiseksi Enso-Gutzeit Osa-
35124: Oy on, siistauslaitoksen toiminnan parantami-           keyhtiön Summan tehtaille.
35125: 
35126:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1987
35127: 
35128:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
35129: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 204
35130: 
35131: 
35132: 
35133: 
35134:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35135: 
35136:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           begränsningarna stegvis från september, ifall sta-
35137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ten beviljar detta understöd.
35138: 781 av den 7 augusti 1987 tili vederbörande                För att en mer bestående lösning skall kunna
35139: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     åstadkommas i fråga om nyttoanvändningen av
35140: av riksdagsman Matti Vähänäkki undertecknade           insamlingspapper från hemmen är emellertid
35141: spörsmål nr 204:                                       den viktigaste frågan att åstadkomma ny produk-
35142:                                                        tionskapacitet. Medan insamlingspappersarbets-
35143:            Ämnar statsrådet använda sitt inflytan-     gruppens arbete pågick, meddelade två bolag i
35144:         de så att en avsvärtningsanläggning för        januari 1987 som svar på en förfrågan av handels-
35145:         insamlingspapper planeras och placeras i       och industriministeriet att de undersöker möjlig-
35146:         samband med den tidningspappersfabrik          heterna att bygga en ny avsvärtningsanläggning i
35147:         i Summa i Veckelax som ägs av Enso-            samband med produktionen av tidningspapper.
35148:         Gutzeit Osakeyhtiö, där staten har aktie-      Under sommaren 1987 förhandlade miljöminis-
35149:         maJontet, och att de ekonomiska                teriet och handels- och industriministeriet med
35150:         förutsättningar som möjligtvis behövs för      de pappersindustriföretag som hade visat sig
35151:         avsvärtningsanläggningen     skapas     då     villiga att göra investeringar som skulle trygga
35152:         nämnda fabriks produktion utvecklas?           användningen av insamlingspapper från hem-
35153:                                                        men. I första hand har en ny avsvärtningsanlägg-
35154:                                                        ning i samband med produktioneo av tidnings-
35155:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        papper varit föremål för utredning.
35156: anföra följande:
35157:                                                            Enso-Gutzeit Oy har granskat motiveringarna
35158:    Nyttoanvändningen av insamlingspapper i Fin-        tili en avsvärtningsanläggning för 60 000 ton
35159: land har under de senaste åren fortsätrningsvis        insamlingspapper per år och konstaterat att det i
35160: försiggått i mindre skala än det tillvaratagna         samband med fabrikerna i Summa skulle gå att
35161: insamlingspapperet skulle ha föranlett. Detta          nå en del fördelar i fråga om träanvändningen
35162: gäller i synnerhet papper insamlat från hemmen,        och elkonsumtionen med en investering på ca 90
35163: där svårigheterna i fråga om tillvaratagandet          milj. mk, men att användningen av mycket
35164: började hösten 1986. I Finland används inte            returfibermassa i tidningspapper också ger upp-
35165: insamlingspapper från hemmen industriellt i en         hov tili ekonomisk belastning i form av sänkt
35166: utsträckning som skulle motsvara utbudet, och          kvalitet och försäljningspris, en försvagning av
35167: situationen försvårades ännu mera då den euro-         pappersmaskinens produktionseffektivitet och en
35168: peiska exportmarknaden började få nog. Paperin-        ökad belastning av miljön. Därför skulle en
35169: keräys Oy måste begränsa mottagandet av insam-         övergång tili returfibermassa kräva avsevärda in-
35170: lingspapper från hemmen, först med 30 % och            vesteringsstöd eller andra former av stöd för att
35171: vid slutet av våren med 40 %. På sommaren              bli lönsam. 1 fråga om de risker en ändring av
35172: försämrades läget ännu mer. Insamlingspappers-         produktpolitiken innebär för försäljningsmäng-
35173: arbetsgruppen, som överlät sin promemoria              derna och -pris~~ krävs dessutom en egen, grund-
35174: 10.3.1987, föreslog temporära specialåtgärder för      lig utredning. Av en de tilläggsinvesteringar som
35175: att skapa förutsättningar för att insamlingsverk-      krävs för produktutvecklingen, miljövården och
35176: samheten i fortsättningen skulle kunna löpa            pappersproduktionen förutsätter mera undersök-
35177: friktionsfritt. På basis av de förslag tili åtgärder   ningar. Dessa utredningar kunde, enligt vad
35178: som arbetsgruppen kom med har regeringens              bolaget meddelade, bli klara tidigast vid slutet av
35179: ekonomisk-politiska ministerutskott         beslutat   år 1987.
35180: förorda att ett understöd på 4 milj. mk beviljas           I juni meddelade Yhtyneet Paperitehtaat sina
35181: Paperinkeräys Oy, ifall de begränsningar som           planer på att bygga en avsvänningsanläggning i
35182: gäller insamlingspapper från hemmen slopas.            Kaipola. Anläggningen skulle ha en kapacitet på
35183: Paperinkeräys Oy har meddelat att bolaget slopar       ca 100 000 ton 1år och projektets kostnadsberäk-
35184:                                        1987 vp. -     KK n:o 204                                        5
35185: 
35186: ning uppgår tili ca 130 milj. mk. Den nya              ma. Däremot kommer Enso-Gutzeit att vidta alla
35187: avsvärtningsanläggningen skulie på lång sikt lösa      åtgärder som behövs för att förbättra avsvän-
35188: problemet med papper insamlat från hemmen.             ningsanläggningens verksamhet och öka produk-
35189:    Vid förhandlingar melian miljöministeriet,          tioneo vid Keräyskuitu Oy, som är verksamt
35190: handels- och industriministeriet och Yhtyneet          inom detta område, och vars delägare Enso-Gut-
35191: Paperitehtaat Oy kunde man 13.8.1987 princi-           zeit är.
35192: piellt enas. Bolaget fattar sina slutgiltiga beslut
35193:                                                           Den effekt den planerade avsvärtningsanlägg-
35194: under höstens gång. Staten skulie delta i finan-
35195:                                                        ningen har på sysselsättningen är mycket liten.
35196: sieringen av projektet genom att bevilja projektet
35197:                                                        Enligt vad Yhtyneet Paperitehtaat Oy har med-
35198: regionalpolitiskt stöd i form av investeringsbidrag
35199:                                                        delat skulle den planerade avsvänningsanlägg-
35200: och räntestöd för investeringar som främjar ut-
35201:                                                        ningen, då modernaste teknik används, sysselsät-
35202: nyttjandet av avfall. Det statliga stödets andel       ta 10-20 personer. Däremot är avsvärtningspro-
35203: skulle sammanlagt vara ca 2 3 milj. mk. Statligt
35204:                                                        jektet i högsta grad en miljöpolitisk fråga. Ett så
35205: stöd kunde sålunda beviljas genom de stödsystem
35206:                                                        snabbt byggande och startande av avsvännings-
35207: som redan är i bruk.
35208:                                                        anläggningen som möjligt innebär garantier för
35209:    Om Yhtyneet Paperitehtaat Oy:s planer på att
35210:                                                        ett fortgående tillvaratagande av insamlingspap-
35211: bygga en avsvärtningsanläggning i Kaipola kom
35212:                                                        per från hemmen och kontinuitet i verksamhets-
35213: man tili en principieli lösning innan Enso-Gut-
35214:                                                        förutsättningarna för pappersinsamlingsorganisa-
35215: zeit kunde fatta sitt beslut, på grund av att de
35216:                                                        tionen.
35217: tilläggsundersökningar som behövdes ännu på-
35218: gick. Enso-Gutzeit har sedermera konstaterat att          På basis av ovanstående kan det konstateras att
35219: i fråga om Yhtyneet Paperitehtaat Oy:s förslag         med det tillvaratagande av papper insamlat från
35220: om byggande av en avsvänningsanläggning har            hemmen som sker i dagens läge finns det inga
35221: en lösning nåttS, varvid den stödfinansiering som      förutsättningar för att bygga en ny avsvärtnings-
35222: står tili buds för insamlingspapper redan är           anläggning i Summa. På grund av detta kan
35223: fastlåst. I denna situation meddelar Enso-Gutzeit      statsrådet inte längre använda sitt inflytande för
35224: Oy som sin åsikt att det inte finns förutsättningar    att få en avsvänningsanläggning placerad i Enso-
35225: att bygga en ny avsvärtningsanläggning i Sum-          Gutzeit Osakeyhtiös fabriker i Summa.
35226: 
35227:      Helsingfors den 11 september 1987
35228: 
35229:                                                       Handels- och industriminister likka Suominen
35230:                                                  1987 vp.
35231: 
35232: Kirjallinen kysymys n:o 205
35233: 
35234: 
35235: 
35236: 
35237:                                    Astala: Varusmiesten lomapukuihin tarvittavan kankaan tilaamises-
35238:                                       ta ulkomailta
35239: 
35240: 
35241:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35242: 
35243:    Puolustusvoimien jokin aika sitten tekemä           kaan englantilaisen sekä ranskalaisen ja suomalai-
35244: päätös tilata varusmiesten lomapukujen kangas          sen tarjouksen ero merkitsee n. 8 000 pukua.
35245: ulkomailta on herättänyt huomiota ja ihmetystä         Olisi tullut ottaa myös huomioon kansantalou-
35246: eri kansalaispiireissä sekä Vaivillan henkilökun-      delliset vaikutukset, joilla hintaeron voi katsoa
35247: nan keskuudessa.                                       kumoutuvan. Mm. verotuksen kautta valtion
35248:    Kangashankinnat on aiemmin suoritettu Vai-          kassaan olisi kertynyt tuloja, jotka nyt jäävät
35249: villa Oy:stä. Puolustusvoimien ostot merkitsevät       saamatta. Työttömyyden sattuessa edellytetään
35250: työllisyyttä Valvillalle. Olisi odottanut, että sekä   valtiolta myös velvoitteita. Vaivilla on suorittanut
35251: puolustusvoimat, puolustusministeriö että maan         armeijalle myös merkittävää tuotekehittelyä. Nyt
35252: hallitus olisivat edelleenkin suosineet valtion yh-    tehty kangastilaus ulkomailta on monessa suh-
35253: tiötä, suomalaista työtä ja arvostaneet ainoan         teessa merkittävä periaatteellinen ratkaisu.
35254: suomalaisen villatehtaan merkitystä osaavana              Hallituksen tulisi pikaisesti ottaa käsittelyyn
35255: kankaantekijänä. Sekä Neuvostoliiton kauppa et-        puolustusvoimien ostohanke Englannista ja Rans-
35256: tä mahdollisen kriisiajan valmius edellyttävät         kasta ja vaikuttaa suomalaisen työn suosimiseen,
35257: myös Vaivillan olemassaoloa ja sen täystyöllisyyt-     niin että ulkomaisesta tilauksesta luovutaan.
35258: tä. Puolustusministeriö on aiempien tilausten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35259: yhteydessä korostanut Vaivillan strategista merki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35260: tystä kriisiaikojen varalta, ainoana tiettyjä kan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35261: gastyyppejä valmistavana kotimaisena yhtiönä.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35262: Miten on ajateltavissa kriisiaikojen toiminta, jos               Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
35263: ns. normaaliaikana suositaan ulkomaita. Onko                   mien tekemästä päätöksestä tilata kan-
35264: niin, että puolustusvoimille ei olekaan tärkeätä               kaat varusmiesten lomapukuihin ulko-
35265: puolustaa suomalaista työtä! Edustaako kyseinen                mailta ja
35266: päätös puolustusministeriön ja hallituksen käsi-                 mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisestä
35267: tystä hallitusta rakennemuutoksesta?                           ostohankkeesta luopumiseksi, suomalai-
35268:   Puolustusministeriö on perustellut tilauspää-                sen työn suosimiseksi ja kankaiden tilaa-
35269: töstään hintaerolla. Vaivillan työntekijöiden mu-              miseksi edelleenkin Vaivilla Oy:ltä?
35270: 
35271:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1987
35272: 
35273:                                                Heli Astala
35274: 
35275: 
35276: 
35277: 
35278: 270780B
35279: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 205
35280: 
35281: 
35282: 
35283: 
35284:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35285: 
35286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rena lisäkustannuksena puolustushallinnon rajal-
35287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisista hankintaresursseista suoritettavaksi. Lisäksi
35288: olette 10 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-    on hankkeen työllisyysvaikutuksia arvioitaessa
35289: ne n:o 782 ohella toimittanut valtioneuvoston        huomioitava, että kotimainen teollisuus saa pu-
35290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kujentekovaiheessa nyt hankittavan kangasmää-
35291: taja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta      rän johdosta n. 11 000 puvun valmistusta vastaa-
35292: kysymyksestä n:o 205:                                van lisätyön, mikä tosin ei koidu Vaivilla Oy:n
35293:                                                      hyväksi, mutta on työllisyysvaikutuksiltaan lähes
35294:          Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-       Vaivilla Oy:n menettämää työtä vastaava.
35295:        mien tekemästä päätöksestä tilata kan-
35296:        kaat varusmiesten lomapukuihin ulko-             Puolustusministeriö ei näe mitään syytä sille,
35297:        mailta ja                                     että tehtyjen ulkomaisten tilausten purkamiseen
35298:          mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisestä        tulisi ryhtyä. Tilaukset ovat molempia osapuolia
35299:        ostohankkeesta luopumiseksi, suomalai-        sitovia ja niiden yksipuolinen purkaminen ai-
35300:        sen työn suosimiseksi ja kankaiden tilaac     heuttaisi mahdollisesti suuriakin korvausvaati-
35301:        miseksi edelleenkin Vaivilla Oy:ltä?          muksia Suomen valtiolle.
35302:                                                         Lopuksi on todettava, että Vaivilla Oy:llä on
35303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tällä hetkellä muuta puolustushallinnon tilaus-
35304: seuraavaa:                                           kantaa ja Vaivilla Oy tulee jatkossakin olemaan
35305:                                                      tärkeä puolustusvoimien kangastoimittaja.
35306:    Puolustusministeriö teki pääesikunnan esityk-
35307: sestä 30.7.1987 ulkomaista kangashankintaa kos-         Tehdyn ulkomaisen kangashankinnan arvo on
35308: kevan päätöksen ja oikeutti pääesikunnan tilaa-      alle 1,5 % verrattuna Vaivilla Oy:n vuoden 1986
35309: maan varusmiesten pukukangasta yhteensä              liikevaihtoon. Tätäkin taustaa vasten tuntuu asi-
35310: 51 000 m Ranskasta ja Englannista. Tilausten         asta noussut kohu jossain määrin ylimitoitetulta.
35311: yhteisarvo on n. 2,8 mmk ja toimitukset tapahtu-        Puolustusministeriö pitää tärkeänä, että koti-
35312: vat vuoden 1988 alkuun mennessä. Pääesikunta         maisen teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin eri
35313: on tehnyt kankaista sitovat tilaukset 4.8.1987.      toimenpitein lisätä ja siten kasvattaa kotimaisen
35314:    Ulkomaisen kankaan ostopäätös tehtiin voi-        teollisuuden osuutta puolustusvoimien hankin-
35315: massa olevien hankintamääräysten mukaisesti ja       noissa. Tämän johdosta puolustusministeriö teki
35316: se perustui kaupallisille näkökohdille. Laadultaan   30.7.1987 periaatepäätöksen työryhmän asetta-
35317: sekä koti- että ulkomainen kangas todettiin vaati-   misesta, jonka tehtävänä on selvittää Suomen
35318: muksia vastaavaksi. Asiasta hankittiin myös sää-     puolustusvälineteollisuuden kilpailukyvyn nyky-
35319: dösten edellyttämä ulkomaisten hankintojen           tilannetta ja tehdä toimenpidesuosituksia, joilla
35320: neuvottelukunnan lausunto, joka myös puolsi          sen kilpailukykyä voitaisiin parantaa ja siten
35321: ulkomaista hankintaa. Vaivilla Oy:n tarjous oli      lisätä puolustusvoimien hankintoja kotimaasta.
35322: niin paljon kalliimpi, että sen hyväksyminen olisi   Työryhmään kutsutaan jäseniä, jotka edustavat
35323: tiennyt 11 000 pukua vastaavan kangasmäärän          valtionhallinnon eri sektoreita sekä teollisuutta ja
35324: vähennystä tai vastaavasti n. 1,6 milj. mk:n         työntekijäjärjestöjä. Työryhmän jäsenet nimetään
35325: lisäkustannusta, mitä on kotimaisuusnäkökoh-         erikseen.
35326: datkin huomioiden pidettävä kohtuuttoman suu-           Työryhmä aloittaa työskentelynsä lähiaikoina.
35327: 
35328:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
35329: 
35330:                                                                    Puolustusministeri Ole Norrback
35331:                                       1987 vp. -- ~ n:o 205                                             3
35332: 
35333: 
35334: 
35335: 
35336:                                Till Riksdagens Herr Taimao
35337: 
35338:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsresurser. Dessutom bör man vid bedöm-
35339: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr        ningen av projektets sysselsättande inverkningar
35340: 782 av den 10 augusti 1987 tili vederbörande          komma ihåg att på grund av den mängd tyg som
35341: medlem av statsrådet översänt avskrift av föijande    nu skaffas får den inhemska industrin i sömnads-
35342: av riksdagsledamot Heli Astaia undertecknade          skedet ett arbetstillskott, motsvarande tillverk-
35343: spörsmåi nr 205:                                      ningen av ca 11 000 dräkter. Detta kommer
35344:                                                       visserligen inte Vaivilla Oy tili godo men vad
35345:           Känner Regeringen tili försvarsmaktens      sysselsättningsverkningarna beträffar motsvarar
35346:        besiut att beställa tyget tili beväringarnas   det nästan det arbete som Vaivilla Oy går miste
35347:        permissionsdräkter från utlandet och           om.
35348:           vad ämnar Regeringen göra för att              Försvarsministeriet ser ingen orsak tili att man
35349:        detta köp inte skall komma tili stånd, för     skulle börja häva de redan gjorda utländska
35350:        att det finska arbetet skall gynnas och för    beställningarna. Beställningarna är bindande för
35351:        att tygerna också i fortsättningen skall       båda parter och ett ensidigt upphävande av dem
35352:        beställas hos Vaivilla Oy?                     kunde eventuellt medföra stora ersättningskrav
35353:                                                       på finska staten.
35354:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          Tili sist kan det konstateras att Vaivilla Oy för
35355: anföra föijande:                                      närvarande har annan orderstock från försvarsför-
35356:    Försvarsministeriet fattade 30.7.1987 på fram-     valtningen och att Vaivilla Oy också i framtiden
35357: ställning från huvudstaben ett besiut om anskaff-     kommer att vara en viktig tygieverantör för
35358: ning av tyg från utlandet och bemyndigade             försvarsmakten.
35359: huvudstaben att från Frankrike och Engiand               Värdet av den utländska tyganskaffningen är
35360: beställa sammaniagt 51 000 m tyg tili dräkter åt      under 1,5 % om man jämför med Vaivilla Oy:s
35361: beväringarna. Det sammaniagda värdet av be-           omsättning år 1986. Också mot denna bakgrund
35362: ställningarna uppgår tili ca 2,8 milj. mk och         förefaller den uppståndelse som väckts om saken
35363: Ieveranserna skall ske före ingången av år 1988.      i någon mån överdriven.
35364: Huvudstaben gjorde bindande beställningar av             Försvarsministeriet anser det viktigt att den
35365: tygerna 4.8.1987.                                     inhemska industrins konkurrenskraft förbättras
35366:    Besiutet att köpa utländskt tyg fattades i         genom oiika åtgärder och att den inhemska
35367: eniighet med de gällande anskaffningsbestäm-          industrins andel av försvarsmaktens anskaffningar
35368: melserna och det grundade sig på handelssyn-          såiunda höjs. Av denna anledning fattade
35369: punkter. Både inhemsk och utländskt tyg konsta-       försvarsministeriet 30.7.1987 ett principbesiut
35370: terades motsvara kvaiitetskraven. 1 eniighet med      om tillsättande av en arbetsgrupp med uppdrag
35371: bestämmelserna inhämtades också utlåtande om          att utreda nuiäget för Finiands försvarsmateriei-
35372: saken från delegationen för anskaffningar i utlan-    industris konkurrenskraft och rekommendera åt-
35373: det. Delegationen förespråkade också att anskaff-     gärder varmed konkurrensförmågan kunde för-
35374: ningen skulle ske i utlandet. Vaivilla Oy:s offert    bättras och försvarsmaktens anskaffningar i hem-
35375: var så mycket dyrare att ett godkännande hade         landet såiunda ökas. Tili mediemmar i arbets-
35376: inneburit en minskning av tygmängden motsva-          gruppen kallas representanter för statsförvalt-
35377: rande 11 000 dräkter, eller också merkostnader        ningens oiika sektorer samt för industrin och
35378: om ca 1,6 miij. mk, viiket också med beaktande        arbetstagarorganisationerna.        Arbetsgruppens
35379: av hänsyn tili den inhemska produktioneo måste        mediemmar utses särskilt.
35380: anses som en oskäiigt stor merkostnad att betaias        Arbetsgruppen inieder sitt arbete inom den
35381: med försvarsförvaltningens begränsade anskaff-        närmaste framtiden.
35382: 
35383:      Helsingfors den 17 september 1987
35384: 
35385:                                                                       Försvarsminister Ole Norrback
35386:                                                 1987 vp.
35387: 
35388: Kirjallinen kysymys n:o 206
35389: 
35390: 
35391: 
35392: 
35393:                                    Helle: Sähkölain edellyttämästä jakelualueiden vahvistamisesta
35394: 
35395: 
35396:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35397: 
35398:    Sähkölaki tuli voimaan 1.1.1980. Laki edellyt-     '' Aluesuunnitelmaehdotuksessa tulee olla myös
35399: tää sekä valtakunnallisten että alueellisten sähkö-   ehdotus alueen sähkölaitosten jakelualueista.'' Ja
35400: huoltosuunnitelmien laatimista. Maa on jaettu         toisessa kohdassa: '' Aluesuunnitelman piiriin
35401: KTM:n päätöksellä 20 yhteistoiminta-alueeseen.        kuuluvat nimellisjännitteeltään yli 20 kV, kui-
35402: Kullakin alueella on aluetoimikunta, jonka teh-       tenkin enintään 110 kV sähkönsiirtolaitteistot.''
35403: täviin kuuluu aluesuunnitelmaehdotuksen laati-           Hämeen yhteistoiminta-alueella (alue 8) toimii
35404: mmen.                                                 yhden suuren sähkölaitoksen (Hämeen Sähkö
35405:    Eduskuntakäsittelyssä laki muuttui hieman          Oy) ohella kuusi muuta jakelulaitosta. Hämeen
35406: hallituksen esityksestä. Valtiovarainvaliokunnan      Sähkö Oy toimii sekä jakelu- että tukkusähkölai-
35407: lausunnon mukaisesti eduskunta hyväksyi mm.           toksena.
35408: alueellista sähköhuoltoa käsittelevään 18 §:ään          Hämeen Sähkön itsepintaisen fuusioimipyrki-
35409: lisäyksen siitä, että aluesuunnitelmaan tulee ot-     myksen vuoksi alueen kaikille jakelulaitoksille ei
35410: taa myös esitys jakelualueista.                       ole vahvistettu jakelualuetta, vaikka sähkölaki
35411:    Valtiovarainvaliokunta perusteli muutosta seu-     sen määrääkin. Lisäksi ko. sähkölaitoksilta (Hat-
35412: raavasti: "18 §. Tarpeettomien, useampikertais-       tulan Sähkö Oy, Janakkalan kunnan sähkölaitos
35413: ten jakelualueiden syntymisen välttämiseksi on        ja Lempäälän Sähkö Oy) on riistetty sähkölain
35414: katsottu tarpeelliseksi liittää aluesuunnitelmaan     takaama oikeus rakentaa 20 kV:n siirtoverkkoa.
35415: suunnitelma alueista, joilla sähkölaitokset tulevat      On huomattava, että edellä mainitut sähkölai-
35416: sähkönjakelua suorittamaan. Jakelulla tarkoite-       tokset ovat jo vuonna 1981 saaneet sähkölain
35417: taan tässä yhteydessä enintään 20 kV:n jännit-        edellyttämän luvan toimia sähkölaitoksena. Ne
35418: teellä tapahtuvaa sähkönjakelua. Tältä osin valio-    ovat myös kaikki aluesuunnitelman piiriin kuulu-
35419: kunta ei ole yhtynyt hallituksen esityksen perus-     via sähkölaitoksia.
35420: teluihin, joiden mukaan jakelualueet olisivat ol-        Sähkölaki ei tunne yhteisiä jakelualueita, ku-
35421: leet pelkkä suositus alueen sähkölaitoksille."        ten Hämeen aluetoimikunta on Hämeen Sähkön
35422:    25 § :ssä säädetään rakentamisluvista. Siinä sa-   vaatimuksesta suunnitelmissaan julistanut. On
35423: notaan mm.:                                           hämmästyttävää, että KTM on toistuvasti myön-
35424:                                                       tynyt lainvastaisen tilanteen jatkumiseen Hä-
35425:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa et ole        meen yhteistoiminta-alueella.
35426: tarpeen:                                                 Sähkölaki on ollut voimassa jo lähes kahdeksan
35427:                                                       vuotta. Siitä huolimatta Hämeen yhteistoiminta-
35428:   ... nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin   alueella ei ole vieläkään vahvistettu kaikkien
35429: sähkönsiirto- ja jakelulaitteiston rakentamiseen,     sähkölaitosten osalta jakelualueita, vaikka laki
35430: mikäli kyseisen laitteiston rakentaa hyväksytyn       sen selkeästi edellyttää. Tällä viranomaisten salli-
35431: aluesuunnitelman piin'in kuuluva sähkölaitos          malla ja hyväksymällä lainvastaisella vetkuttelulla
35432: sähkönjakelualueellaan.                               on tarkoituksellisesti aiheutettu ao. sähkölaitok-
35433:                                                       sien toiminnalle erittäin suurta haittaa.
35434:             "
35435:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35436:    Kursivoitu kohta on eduskunnan lisäys halli-
35437:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35438: tuksen esitykseen ja se perustuu em. 18 §:n           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35439: lisäykseen.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35440:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut
35441: ohjeet sähköhuollon aluesuunnitelmaehdotuksen                   Aikooko Hallitus lain ja eduskunnan
35442: tekemisestä. Ohjeissa todetaan mm. seuraavasti:              selkeästi ilmaiseman tahdon vastaisesti
35443: 
35444: 270773T
35445: 2                                   1987 vp. -     KK n:o 206
35446: 
35447:       olla edelleen vahvistamatta Hämeen yh-             myötä sähkölain edellyttämään lailliseen
35448:       teistoiminta-alueen sähkölaitosten jakelu-         menettelyyn?
35449:       alueita vai päästäänkö uuden hallituksen
35450: 
35451:     Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1987
35452: 
35453:                                            Esko Helle
35454:                                      1987 vp. -     KK n:o 206                                        3
35455: 
35456: 
35457: 
35458: 
35459:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35460: 
35461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jakelualueista vasta v. 1984 vuosien 1985-89
35462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sähköhuollon aluesuunnitelmassa. Aluetoimi-
35463: olette 12 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-    kunnan ehdotuksessa sama maantieteellinen alue
35464: ne n:o 783 ohella toimittanut valtioneuvoston        on jaettu jänniterajan mukaan kahden eri sähkö-
35465: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    laitoksen jakelualueeksi siten, että alueet ovat 20
35466: taja Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kV:n verkon osalta Hämeen Sähkö Oy:n jakelu-
35467: myksestä n:o 206:                                    aluetta sekä muuntamoiden ja pienjänniteverkon
35468:                                                      osalta kunkin osakaslaitoksen jakelualuetta. Osa-
35469:           Aikooko Hallitus lain ja eduskunnan        kaslaitoksille kuuluu sähköntoimitusvelvollisuus
35470:        selkeästi ilmaiseman tahdon vastaisesti       kaikkien sähkönkäyttäjien osalta. Aluetoimikun-
35471:        olla edelleen vahvistamatta Hämeen yh-        nan ehdotus ei ollut yksimielinen.
35472:        teistoiminta-alueen sähkölaitosten jakelu-       Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi alue-
35473:        alueita vai päästäänkö uuden hallituksen      toimikunnan ehdotuksen em. jakelualueista
35474:        myötä sähkölain edellyttämään lailliseen      21.3.1986 tekemällään päätöksellä. Päätökses-
35475:        menettelyyn?                                  sään ministeriö katsoi, ettei ehdotus ole sähkö-
35476:                                                      lain vastainen ottaen huomioon alueen verkoston
35477:   Vastauksena kysymykseen esitän. kunnioittaen       omistussuhteet ja alueella vallinneen käytännön.
35478: seuraavaa:                                           Ministeriö katsoi myös, että aluetoimikunnan
35479:   Hämeen sähköhuollon yhteistoiminta-alueella        ehdotus täytti sähkölaissa mainitut hyväksymis-
35480: ovat kysymyksessä mainittujen sähkölaitosten         edellytykset eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia
35481: osalta verkoston omistussuhteet poikkeukselliset.    painavia perusteita, joiden perusteella ministeriö
35482: Näillä jakelualueilla Hämeen Sähkö Oy omistaa        olisi voinut muuttaa aluetoimikunnan ehdotusta.
35483: 20 kV:n verkon ja sen osakaslaitokset (Hattulan         Edellä mainitut kolme osakaslaitosta valittivat
35484: Sähkö Oy, Janakkalan kunnan sähkölaitos ja           ministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-
35485: Lempäälän Sähkö Oy) omistavat kukin omalla           oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vali-
35486: alueellaan jakelumuuntamot ja pienjännitever-        tuksen 31. 12. 1986 tekemällään päätöksellä.
35487: kon.                                                    Ministeriön päätöksen tultua näin ollen lain-
35488:   Koska em. sähkölaitokset eivät päässeet keske-     voimaiseksi on kysymyksessä tarkoitetut Hämeen
35489: nään sopimukseen jakelualueistaan, teki Hämeen       sähköhuollon yhteistoiminta-alueen jakelualueet
35490: sähköhuollon aluetoimikunta ehdotuksen näistä        hyväksytty sähkölain mukaisesti.
35491: 
35492:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1987
35493: 
35494:                                                     Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
35495: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 206
35496: 
35497: 
35498: 
35499: 
35500:                                Till Riksdagens Herr Talman
35501: 
35502:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gionkommissionens förslag har samma geografis-
35503: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ka område delats i distributionsområden för två
35504: 783 av den 12 augusti 1987 till vederbörande           olika elverk enligt spänningsgränsen, sålunda att
35505: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     områdena i fråga om nätet på 20 kV är Hämeen
35506: av riksdagsman Helle undertecknade spörsmål nr         Sähkö Oy:s distributionsområde samt i fråga om
35507: 206:                                                   transformatorstationer och lågspänningsnät varje
35508:                                                        delägarverks distributionsområde. Delägarverken
35509:           Ämnar Regeringen i strid med lagen           har skyldighet att leverera el åt alla elkonsumen-
35510:        och riksdagens klart uttryckta vilja fortfa-    ter. Regionkommissionens förslag var inte enhäl-
35511:        rande låta bli att fastställa distributions-    ligt.
35512:        områdena för elverken inom samarbets-
35513:        regionen i Tavastland eller kommer man             Handels- och industriministeriet godkände re-
35514:        i och med den nya regeringen att nå det         gionkommissionens förslag om de ovannämnda
35515:        lagliga förfarande som ellagen förutsät-        distributionsområdena med ett beslut som fatta-
35516:        ter?                                            des 21.3.1986. I sitt beslut ansåg ministeri et att
35517:                                                        förslaget inte stred mot ellagen då man beaktar
35518:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ägoförhållandena till nätverket på området och
35519: anföra följande:                                       den praxis som rådde där. Ministeri et ansåg också
35520:                                                        att regionkommissionens förslag uppfyllde de
35521:    Inom samarbetsregionen för Tavastlands elför-       förutsättningar för att bli godkänt som nämns i
35522: sörjning är ägoförhållandena till nätverket i fråga    ellagen och att inga sådana vägande skäl hade
35523: om de elverk som nämns i spörsmålet exceptio-          uppkommit i ärendet som skulle ha gett ministe-
35524: nella. Inom dessa distributionsområden äger Hä-        riet anledning att ändra regionkommissionens
35525: meen Sähkö Oy ett nät på 20 kV och dess                förslag.
35526: delägarverk (Hattulan Sähkö Oy, Janakkala kom-
35527: muns elverk och Lempäälän Sähkö Oy) äger var              De ovannämnda tre delägarverken överklagade
35528: och en distributionstransformatorstationerna och       ministeriets beslut hos högsta förvaltningsdom-
35529: lågspänningsnätet på sitt område.                      stolen. Högsta förvaltningsdomstolen avslog be-
35530:    Emedan ovannämnda elverk sinsemellan inte           svären med sitt beslut av 31.12.1986.
35531: kunde komma överens om sina distributionsom-              Då ministeriets beslut på detta sätt vann laga
35532: råden, lade regionkommissionen för elförsörj-          kraft har de distributionsområden inom samar-
35533: ningen i Tavastland först år 1984 fram ett förslag     betsregionen för Tavastlands elförsörjning som
35534: om dessa distributionsområden i regionplanen           avses i spörsmålet godkänts i enlighet med ella-
35535: för elförsörjningen under åren 1985-89. I re-          gen.
35536: 
35537:      Helsingfors den 7 september 1987
35538: 
35539:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
35540:                                                1987 vp.
35541: 
35542: Kirjallinen kysymys n:o 207
35543: 
35544: 
35545: 
35546: 
35547:                                   Seppänen: Elinkeinoelämän kansainvälisten yhdentymispyrkimysten
35548:                                      suhteesta Suomen puolueettomuuspolitiikkaan
35549: 
35550: 
35551:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35552: 
35553:    Viime vuosina Suomessa pääomamarkkinoita           tautunut Euroopan Neuvosto, johon erityisesti
35554: on integroitu ylikansallisiin läntisiin pääoma-       elinkeinoelämän edustajat haluavat Suomen liit-
35555: markkinoihin. Usein se on tapahtunut ilman,           tää. Ja myös pohjoismainen pääomamarkkinoi-
35556: että eduskunta on säätänyt uusia lakeja; sen          den yhteistyö, jota esittää ns. Gyllenhammarin
35557: perusteella, että vanhoja lakeja on tulkittu uu-      ryhmä ja jota tukee mm. ministeri Taxell, perus-
35558: della tavalla.                                        tuu aktiivisten länsikytkentöjen lisäämiseen.
35559:    Tämän kehityksen seurauksena Suomen elin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35560: keinoelämässä ovat lisääntyneet peruuttamatto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35561: mat omistukselliset siteet suomalaisten yritysten     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35562: ja ulkomaisten omistajien välillä. Talouden ra-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35563: kennemuutoksen seurauksena Suomi ei ole kau-
35564: pan ja teollisuuden kysymyksissä puolueeton,                    Tulkitaanko Suomen puolueettomuut-
35565: vaan osa maailmanlaajuisia kapitalistisia markki-            ta nykyisin niin, että "puolueettomuus"
35566: noita.                                                       on sellaista absoluuttista toiminnan va-
35567:    Sen lisäksi Suomen politiikka kansainvälisissä            pautta, että Suomen kansainväliset sopi-
35568: järjestöissä on viime vuosina ollut aktiivista. Nä-          mukset eivät rajoita Suomen viranomais-
35569: mä järjestöt, joista mainittakoon EFTA, ESA ja               ten tai elinkeinoelämän toimintaa teolli-
35570: Eureka, eivät ole luonteeltaan avoimia vaan sel-             suuden, kaupan tai rahamarkkinoiden
35571: västi länsisuuntautuneita. Samoin on länsisuun-              toisen polven länsi-integraatiossa?
35572: 
35573:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1987
35574: 
35575:                                             Esko Seppänen
35576: 
35577: 
35578: 
35579: 
35580: 270782D
35581: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 207
35582: 
35583: 
35584: 
35585: 
35586:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35587: 
35588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         leen samassa tahdissa pureta myös Suomen ja
35589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           EC:n väliltä, ottaen huomioon, että kaikki
35590: olette 17 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-       EFTA-kumppanimmekin pyrkivät näin tekemään
35591: ne n:o 784 ohella toimittanut valtioneuvoston           omalta osaltaan.
35592: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Tässäkin tilanteessa on huolehdittava siitä, että
35593: taja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta        vientimme saa yhtä hyvät kilpailuedellytykset
35594: kysymyksestä n:o 207:                                   kuin pääasiallisten kilpailijoittemme vienti. Toi-
35595:                                                         mintamme tässä tilanteessa on samanlaista Suo-
35596:            Tulkitaanko Suomen puolueettomuut-
35597:                                                         men edunvalvontaa kuin niissä tilanteissa, jotka
35598:         ta nykyisin niin, että "puolueettomuus"
35599:                                                         johtivat aikaisempiin kauppapoliittisiin ratkaisui-
35600:         on sellaista absoluuttista toiminnan va-
35601:                                                         hin. Nyt sovellamme tätä linjaa muuttuneissa ja
35602:         pautta, että Suomen kansainväliset sopi-
35603:                                                         muuttuvissa olosuhteissa, joissa EFTAn ja EC:n
35604:         mukset eivät rajoita Suomen viranomais-
35605:                                                         kanssa solmittujen vapaakauppasopimusten rin-
35606:         ten tai elinkeinoelämän toimintaa teolli-
35607:                                                         nalle tarvitaan myös uusia ratkaisuja uusiin kon-
35608:         suuden, kaupan tai rahamarkkinoiden
35609:                                                         kreettisiin ongelmiin.
35610:         toisen polven länsi-integraatiossa?
35611:                                                            EC:n sisäisen integraatiokehityksen mukanaan
35612:                                                         tuomiin haasteisiin vastaamisessa tarjoaa EFTA-
35613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
35614:                                                         maitten ja EC:n yhteistyö parhaan vaihtoehdon.
35615: ti seuraavaa:
35616:                                                         Koska tässä yhteistyössä lähdetään siitä, että sekä
35617:    Kauppapoliittisten ratkaisujen ansiosta Suomi        EFTAn että EC:n perusluonteet säilytetään en-
35618: on pystynyt aikaansaamaan viennilleen yhtä va-          nallaan, tulevat sen puitteissa sovittavat järjeste-
35619: paan pääsyn kansainvälisille markkinoille kuin          lyt olemaan luonteeltaan Suomen tarpeita ja
35620: pääasiallisten kilpailijoitten viennillä on. Pohjois-   yhteistyön pohjaa koskevia näkemyksiä vastaavia.
35621: maitten ja muun Länsi-Euroopan osalta voidaan           Suomen etujen mukaista on huolehtia siitä, että
35622: todeta, että EFTAan ja sen jäsenmaiden ja EC:n          EFTA pystyy mahdollisimman tehokkaasti aja-
35623: vapaakauppasopimuksiin perustuva järjestelmä            maan jäsenmaittensa etuja tämänhetkisessä kaup-
35624: on toiminut hyvin. Kauppa on kehittynyt tasa-           papoliittisessa tilanteessa. Liittymisemme EFTAn
35625: painoisesti ja se on monipuolistunut, samalla           täysjäseneksi palveli tätä päämäärää osana pyrki-
35626: kun Suomen talouselämän rakenne on muuttu-              mystä vahvistaa EFT An tasapainottavaa roolia
35627: nut ja uudistunut.                                      eurooppalaisessa vapaakauppajärjestelmässä. Tä-
35628:    Markkinataloudessa tapahtuu kuitenkin muu-           män järjestelmän keskeisiä piirteitä on kotimark-
35629: toksia, ja toisaalta EC on varsinkin parin viime        kinoiden käsitteen ja sisällön laajeneminen niin
35630: vuoden kuluessa kehittynyt tavalla, joka saattaa        pohjoismaitten piirissä kuin laajemmallakin eu-
35631: merkittävästi muuttaa kilpailuasetelmia näillä          rooppalaisella markkinatalouden alueella.
35632: markkinoilla. EC:n vuonna 1985 tekemä päätös               EFTA-maat ja EC asettivat Luxemburgissa v.
35633: sisäisten markkinoiden kehittämisestä vuoteen           1984 pidetyssä ministerikokouksessa tavoitteek-
35634: 1992 mennessä merkitsee käytännössä sitä, että          seen dynaamisen eurooppalaisen talousalueen
35635: EC-maiden välisestä kaupasta tullaan poistamaan         luomisen. Tavoitteemme tässä yhteistyössä liitty-
35636: jäljellä olevat tavaroiden, eräiden palvelusten ja      vät teollisuustuotteiden kaupan jäljellä olevien
35637: tuotannontekijöiden vapaan liikkumisen esteet.          esteiden poistamiseen koko Länsi-Euroopan alu-
35638:    Sinänsä EC:n sisäisten markkinoiden kehitty-         eelta niin pitkälle kuin mahdollista sekä kaupan
35639: minen on vienti-intressiemme kannalta myön-             ja taloudellisen kanssakäymisen kehittämismah-
35640: teistä sen edistämän talouskasvun ansiosta. Tar-        dollisuuksien edistämiseen muilla tavoin. Meidän
35641: jolla on kuitenkin vaara, että teollisuustuotteita      kannaltamme keskeisimpiä kysymyksiä ovat kau-
35642: koskeviin vapaakauppasopimuksiimme perustuva            pan teknisten esteiden poistaminen, kauppaa
35643: suhteellinen kilpailuasemamme heikkenee, ellei          vääristävän valtiontuen vähentäminen ja poista-
35644: jäljellä olevia kaupan ja vaihdon esteitä suunnil-      minen, teollisoikeuksien suojelu, epäterveiden
35645:                                       1987 vp. -- ~ n:o 207                                            3
35646: 
35647: kauppatapojen estäruiskeinojen kehittäminen ja        tutkimuslaitostemme liian vähäiset kontaktit ovat
35648: kauppaan liittyvän byrokratian vähentäminen.          korostaneet EUREKA-yhteistyön merkitystä kan-
35649:    Pohjoismainen taloudellinen yhteistyö ja sen       naltamme.
35650: kehittäminen perustuu samoih0 lähtökohtiin.              Suomi on täten aktiivisesti valvonut etujaan
35651: Sen tavoitteeksi ovat Pohjoismai~neuvosto ja          Euroopan taloudellisessa yhteistyössä ja antanut
35652: ministerineuvosto vahvistaneet ''Pofijolan koti-      siihen oman panoksensa. Kokonaisratkaisumme
35653: markkinoiden'' toteuttamisen. Tässä työssä ei         tasapuolisuus on sopusoinnussa puolueettomuus-
35654: pyritä uusiin alueellisiin sopimusjärjestelyihin      politiikkamme kanssa. Tulemme myös jatkossa
35655: vaan käytännön läheisellä tavalla parantamaan         huolehtimaan siitä, että osallisturuisemme lisään-
35656: pohjoismaiden välisen taloudellisen yhteistoimin-     tyvän kansainvälisen vuorovaikutuksen haasteisiin
35657: nan edellytyksiä.                                     saa muodot, jotka antavat edellytyksen puolueet-
35658:    Viime vuosina on länsieurooppalaisen teknolo-      tomuuspolitiikan harjoittamiselle ja itsenäisen
35659: giayhteistyön merkitys kasvanut huomattavasti.        päätösvallan säilyttämiselle kaikissa olosuhteissa.
35660: On havahduttu huomaamaan, ettei mikään alu-
35661:                                                          Myös Neuvostoliitossa käynnissä oleva talous-
35662: een valtio yksinään pysty vastaamaan Yhdysval-
35663:                                                       uudistus sekä sosialistimaiden kaupallis-taloudel-
35664: tain ja Japanin teknologiseen haasteeseen. Seu-
35665:                                                       listen suhteiden lisääntyminen Länsi-Euroopan
35666: rauksena on ollut EC:n teknologiayhteistyön te-
35667:                                                       kanssa merkitsee meille jatkuvasti kiristyvää kil-
35668: hostuminen, Euroopan avaruusjärjestön kehittä-
35669:                                                       pailua. Ulkomaankauppamme kokonaisetujen
35670: minen ja EUREKA-yhteistyön käynnistyminen.
35671:                                                       valvominen vaatii kilpailuasemien turvaamista ja
35672: On selvää edellä selostettujen lähtökohtien pe-
35673:                                                       edelleen parantamista myös tällä suunnalla.
35674: rusteella, että Suomen on tullut toimia aktiivises-
35675: ti etujensa turvaamiseksi tässä tilanteessa.             Kuten presidentti Kekkonen totesi vuonna
35676:    Suomen liittyminen ESAn liitännäisjäseneksi        1970, taloudelliset etumme edellyttävät kilpailu-
35677: kuluvan vuoden alusta tarjoaa mahdollisuuden          aseman ylläpitämistä ja parantamista kaikkialla ja
35678: huipputeknologiaan liittyvän osaamisen lisäämi-       kaikkiin suuntiin. Hän korosti, että tämä pyrki-
35679: seen ja teollisuutemme kilpailukyvyn kohottami-       mys itse asiassa kulkee rinta rinnan puolueetto-
35680: seen osallistumalla avaruustoimintaan. Erityisiä      muuspolitiikkamme toteuttamisen kanssa ja on
35681: painopistealojamille ESA-yhteistyössä ovat satel-     sen onnistumisen edellytys. Tämä näkemys on
35682: liittitietoliikenne ja kaukokartoitussatelliittien    edelleen ajankohtainen.
35683: keräämän tiedon käyttö meteorologiassa sekä              Todettakoon lopuksi, että "puolueettomuus"
35684: metsätalouden, merenkulun ja kartoituksen apu-        ei varsinaisesti ole kauppapolitiikan termi, kuten
35685: na.                                                   presidentti Kekkosen lausunnostakin on havaitta-
35686:    Suomen osallistuminen EUREKAan on osoit-           vissa, eikä puolueettomuuspolitiikan periaatteita
35687: tautunut hyödylliseksi. EUREKAn tavoitteena on        välttämättä sovelleta kauppapoliittisiin sopimus-
35688: lisätä eurooppalaisten yritysten ja tutkimuslaitos-   järjestelyihin, kuten käy ilmi esim. Euroopan
35689: ten T&K-yhteistyötä kilpailukykyisten tuotteiden      tilannetta tarkkailtaessa. Sen sijaan voitaneen
35690: kehittämiseksi maailmanmarkkinoita silmällä pi-       puhua kauppapoliittisten sopimusjärjestelyjen ta-
35691: täen. Sen puitteissa pyritään myös ympäristö-,        sapuolisuudesta ja tasapainoisuudesta, missä suh-
35692: liikenne- ym. yhteisten ongelmien ratkaisemi-         teessa Suomi epäilemättä on ainoa laatuaan Eu-
35693: seen. Syrjäisen sijaintimme sekä yritystemme ja       roopassa.
35694: 
35695:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
35696: 
35697:                                                                     Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
35698: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 207
35699: 
35700: 
35701: 
35702: 
35703:                                Till Riksdagens Herr Talman
35704: 
35705:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          baserar sig på våra frihandelsavtal om industri-
35706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       produkter, försvagas om inte de hinder som finns
35707: den 17 augusti 1987 nr 784 till vederbörande         kvar för baodel och utbyte slopas i ungefär
35708: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   samma takt också mellan Finland och EG, med
35709: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade           beaktande av att alla våra EFTA-kumpaner för
35710: spörsmål nr 207:                                     sin del kommer att sträva till samma sak.
35711:                                                         Också i detta läge bör man se till att vår export
35712:           Toikas Finlands neutralitet nuförtiden
35713:                                                      ges lika goda konkurrensförutsättningar som ex-
35714:        så, att "neutralitet" innebär en sådan
35715:                                                      porten i våra viktigaste konkurrentländer. Vårt
35716:        absolut handlingsfrihet att internatio-
35717:                                                      agerande i denna situation är likadan bevakning
35718:        nella avtal som Finland ingått inte be-       av Finlands intressen som den som förekom i de
35719:        gränsar de finländska myndigheternas el-
35720:                                                      situationer som ledde till de tidigare handelspoli-
35721:        ler det finländska näringslivets verksam-
35722:                                                      tiska avgörandena. Nu tillämpar vi denna linje
35723:        het i den västintegrering av andra genera-
35724:                                                      under andra och föränderliga förhållanden, i
35725:        tionen som pågår inom industrin, han-
35726:                                                      vilka det vid sidan av de frihandelsavtal som
35727:        deln och penningmarknaden?
35728:                                                      ingåtts med EFTA och EG behövs även nya
35729:                                                      lösningar på nya konkreta problem.
35730:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35731:                                                         När svar skall sökas på de utmaningar som
35732: anföra följande:                                     integreringen inom EG ställer, erbjuder samarbe-
35733:     Tack vare vissa handelspolitiska avgöranden      tet mellan EFTA-länderna och EG det bästa
35734: har Finland för sin export lyckats skapa ett lika    alternativet. Eftersom man i detta samarbete
35735: fritt tillträde till den internationella marknaden   utgår från att såväl EFTA:s som EG:s grundka-
35736: som exporten från våra viktigaste konkurrenter       raktär skall bibehållas, kommer de arrangemang,
35737: har. Beträffande de nordiska länderna och det        om vilka man avtalar inom ramen för samarbe-
35738: övriga Västeuropa kan konstateras att det system     tet, att motsvara Finlands behov och synpunkter
35739: som baserar sig på EFTA och frihandelsavtalen        på grunderna för samarbetet. Det är förenligt
35740: mellan dess medlemsländer och EG har fungerat        med Finlands intressen att se till att EFTA så
35741: väl. Utvecklingen inom handeln har varit balan-      effektivt som möjligt kan arbeta för medlemslän-
35742: serad och handeln har blivit mångsidigare samti-     dernas intressen i dagens handelspolitiska situa-
35743: digt som det finländska näringslivets struktur har   tion. Den omständigheten att vi blev fullvärdiga
35744: förändrats och förnyats.                             medlemmar i EFTA tjänade detta syfte som en
35745:     Inom marknadsekonomin inträffar dock för-        del i strävandena att stärka EFTA:s utjämnande
35746: ändringar och dessutom har EG i synnerhet            roll inom det europeiska frihandelssystemet. Ett
35747: under de två senaste åren utvecklats på ett sätt     av de viktigaste dragen i detta system är utvid-
35748: som kan förändra konkurrensen på denna mark-         gandet av begreppet hemmamarknad och denna
35749: nad på ett väsentligt sätt. EG:s beslut från år      marknads innehåll, såväl inom den nordiska
35750: 1985 om utvecklande av den interna marknaden         kretsen som i större sammanhang på områden
35751: till år 1992 innebär i praktiken att man inom        med europeisk marknadsekonomi.
35752: handeln mellan EG-länderna kommer att slopa             Vid ministermötet 1984 i Luxemburg uppställ-
35753: de kvarvarande hindren för fri rörlighet beträf-     de EFTA-länderna och EG som mål skapandet av
35754: fande varor, vissa tjänster och produktionsfakto-    ett dynamiskt europeiskt ekonomiskt område.
35755: rer.                                                 Våra målsättningar inom detta samarbete sam-
35756:     Med tanke på våra egoa exportintressen är        manhänger med eliminerandet av de kvarvarande
35757: utvecklandet av den interna EG-marknaden i sig       hindren för handeln med industriprodukter i så
35758: en positiv sak, tack vare den ekonomiska tillväxt    stor utsträckning som möjligt inom hela Västeu-
35759: som främjas på detta sätt. Det föreligger dock       ropa samt med främjandet av möjligheterna i
35760: risk för att vår relativa konkurrensställning, som   övrigt att utveckla handeln och det ekonomiska
35761:                                        1987 vp. -     KK n:o 207                                       5
35762: 
35763: urngänget. För oss är det viktigast att tekniska      och forskningsinstitutioner i syfte att utveckla
35764: hinder för handeln elirnineras, att det statsstöd     konkurrenskraftiga produkter med tanke på
35765: sorn snedvrider handeln minskas och slopas, att       världsmarknaden. Inom ramen för EUREKA stä-
35766: den industrielia äganderätten skyddas, att meto-      var man också tili att finna lösningar på miljö-
35767: der att förhindra osunda handelsmetoder utveck-       och trafikproblem samt andra gemensamma pro-
35768: las och att den byråkrati som förekommer i            blem. För oss är EUREKA-samarbetet dessutom
35769: anslutning tili handeln minskas.                      viktigt p.g.a. vårt avlägsna läge och våra företags
35770:    Det ekonomiska samarbetet inom Norden och          och forskningsinstitutioners alitför få kontakter.
35771: utvecklandet av detta samarbete baserar sig på           Finland har alltså aktivt bevakat sina intressen
35772: samma utgångspunkter. Nordiska rådet och mi-          inom det europeiska ekonomiska samarbetet och
35773: nisterrådet har som mål för detta samarbete           där gjort sin egen insats. Balansen i vår helhets-
35774: faststälit införandet av '' den nordiska hemma-       lösning harmonierar med vår neutralitetspolitik.
35775: marknaden''. I detta arbete strävar man inte          Vi kommer även i fortsättningen att se tili att
35776: efter nya regionala avtalsarrangemang, utan man       vårt deltagande i mötandet av utmaningarna på
35777: försöker på ett vardagsnära sätt förbättra            det allt mera omfattande internationella planet
35778: förutsättningarna för ekonomisk samverkan mel-        får sådana former som gör det möjligt att bedriva
35779: lan de nordiska länderna.                             neutralitetspolitik och bevara den självständiga
35780:    Under de senaste åren har det västeuropeiska       beslutanderätten i alla lägen.
35781: samarbetet inom teknologin fått alit större bety-        Också den ekonomiska reform som pågår i
35782: delse. Man har vaknat tili insikt om att ingen stat   Sovjetunionen samt de socialistiska ländernas
35783: på något område ensam kan svara på den tekno-         ökade handelspolitiska förbindelser med Västeu-
35784: logiska utmaningen från USA ochJapan. Följden         ropa innebär en ständigt hårdnande konkurrens
35785: har varit att det teknologiska samarbetet inom        för oss. Vår utrikeshandels helhetsintressen kräver
35786: EG har effektiverats, den Europeiska rymdorga-        att konkurrensställningen tryggas och förbättras
35787: nisationen har utvecklats och EUREKA-samarbe-         ytterligare också på detta håll.
35788:  tet har inletts. På basis av vad som tidigare           Som president Kekkonen konstaterade år 1970
35789: anförts är det klart att vi i Finland har varit       förutsätter våra ekonomiska intressen att konkur-
35790:  tvungna att arbeta aktivt för att trygga våra        rensställningen upprätthålls och denna strävan i
35791:  intressen i denna situation.                         själva verket gårt hand i hand med förverkligan-
35792:     Då Finland vid ingången av detta år blev          det av vår neutralitetspolitik och att den utgör en
35793:  associerad medlem i ESA, erbjöd detta en möj-        förutsättning för att denna politik skall lyckas.
35794: lighet att öka det teknologiska kunnandet på          Detta synsätt är fortfarande aktuellt.
35795:  högsta nivå och höja vår industris konkurrens-          Tili slut kan det konstateras att "neutralitet"
35796:  kraft genom deltagande i rymdarbetet. Områden        inte är en egentlig handelspolitisk term, vilket
35797:  som för oss är särskilt viktiga inom ESAsamarbe-     även framgår av president Kekkonens uttalande,
35798:  tet är sateliitkommunikationen och använd-           och att neutralitetspolitikens principer inte nöd-
35799:  ningen av data, som satelliter för fjärranalys       vändigtvis tiliämpas på handelspolitiska avtalsar-
35800:  insamlar inom meteorologin, samt som hjälpme-        rangemang, vilket framgår t.ex. vid observation
35801:  del inom skogsbruk, sjöfart och kartläggning.        av läget i Europa. Däremot torde man kunnatala
35802:     Det finländska deltagandet i EUREKA har           om opartiskhet och balans i de handelspolitiska
35803:  visat sig vara nyttigt. EUREKA har som mål att       avtalsarrangemangen. I detta avseende är Finland
35804:  öka R&D-samarbetet mellan europeiska företag         utan tvekan unikt i Europa.
35805: 
35806:      Helsingfors den 3 september 1987
35807: 
35808:                                                                         Utrikesminister Kalevi Sorsa
35809:                                                 1987 vp.
35810: 
35811: Kirjallinen kysymys n:o 208
35812: 
35813: 
35814: 
35815: 
35816:                                    Seppänen: YY A-sopimuksen merkityksestä Suomen ulkopolitiikassa
35817: 
35818: 
35819:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35820: 
35821:    Pääministeri Harri Holkerin hallituksen ohjel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35822: massa hallitus esittää toteuttavaosa kansainvälisis-   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35823: sä suhteissa Paasikiven-Kekkosen linjaa. Sen li-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35824: säksi hallitus sanoo kehittävänsä YYA-sopimuk-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35825: seen perustuvia suhteita Neuvostoliiton kanssa.
35826: Niin ikään hallitus "toteuttaa rauhan lujittami-                 Tuleeko Hallitus tulkitsemaan YY A-
35827: seen tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa''.                   sopimusta koko Suomen ulkopolitiikan
35828:    Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan sanota, pitää-            vai ainoastaan Suomen ja Neuvostoliiton
35829: kö hallitus YYA-sopimusta Suomen ulkopolitii-                 välisten suhteiden perusasiakirjana?
35830: kan vai ainoastaan Suomen ja Neuvostoliiton
35831: välisten suhteiden perusasiakirjana.
35832: 
35833:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1987
35834: 
35835:                                              Esko Seppänen
35836: 
35837: 
35838: 
35839: 
35840: 270783E
35841: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 208
35842: 
35843: 
35844: 
35845: 
35846:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35847: 
35848:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
35849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti   seuraavaa:
35850: olette 13 elokuuta 1987 päivätyn kirjeenne n:o
35851: 785 ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus, jonka
35852: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     voimassaoloaikaa on kolme kertaa pidennetty, on
35853: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden pe-
35854: myksestä n:o 208:                                   rusasiakirja. Koska näiden suhteiden merkitys on
35855:                                                     keskeinen Suomen ulkopolitiikan kannalta,
35856:           Tuleeko Hallitus tulkitsemaan YY A-       YY A-sopimus kuuluu Suomen koko ulkopolitii-
35857:        sopimusta koko Suomen ulkopolitiikan         kan perusasiakirjoihin.
35858:        vai ainoastaan Suomen ja Neuvostoliiton
35859:        välisten suhteiden perusasiakirjana?
35860: 
35861:     Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
35862: 
35863:                                                                     Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
35864:                                       1987 vp. -     KK n:o 208                                       3
35865: 
35866: 
35867: 
35868: 
35869:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
35870: 
35871:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
35873: den 13 augusti 1987 nr 785 tili vederbörande
35874: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     VSB-pakten, som ingicks 1948 och vars giltig-
35875: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade           hetstid har förlängts tre gånger, är grunddoku-
35876: spörsmål nr 208:                                     mentet för relationerna mellan Finland och
35877:                                                      Sovjetunionen. Eftersom dessa relationer är av
35878:           Kommer Regeringen att tolka VSB-           central betydelse för Finlands utrikespolitik, hör
35879:        pakten som ett grunddokument för Fin-         VSB-pakten tili grunddokumenten för Finlands
35880:        lands hela utrikespolitik elier endast som    hela utrikespolitik.
35881:        ett grunddokument för relationerna mel-
35882:        lan Finland och Sovjetunionen?
35883: 
35884:     Helsingfors den 3 september 1987
35885: 
35886:                                                                        Utrikesminister Kalevi Sorsa
35887:                                                 1987 vp.
35888: 
35889: Kirjallinen kysymys n:o 209
35890: 
35891: 
35892: 
35893: 
35894:                                    Seppänen: Erään malesialaisen karkottamisesta Suomesta
35895: 
35896: 
35897:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35898: 
35899:    Malesiassa, jonne Neste Oy on juuri perus-          hänet teljetään hallituksen poliittisena vastustaja-
35900: tamassa kemiallisen alan teollisuuslaitosta yhdes-     na - ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä -
35901: sä paikallisten omistajien kanssa, asuu monenro-       islamin tai muiden häneen soveltumattomien
35902: tuisia ihmisiä. Poliittista valtaa käyttävät alkupe-   lakien perusteella vankilaan. Maassa käytetään
35903: räisväestön edustajat, jotka ovat vähitellen -         helposti myös hirttämistä oikeudenkäytön muo-
35904: lainsäädäntöönsä tukeutuen- laajentamassa val-         tona.
35905: taansa myöskin kiinalaisen väestönosan hallitse-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35906: maan elinkeinoelämään. Rodun - ja uskonnon             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35907: - perusteella ihmiset ovat Malesiassa eriarvoises-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35908: sa asemassa, ja maassa kansalaisilta puuttuvat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35909: monet perustavaa laatua olevat kansalaisoikeu-
35910: det.                                                              Millä tavalla Hallitus on tehdessään
35911:    Sisäasiainministeriön virkamiehet ovat karkot-              karkotuspäätöksen hankkinut informaa-
35912: tamassa maastamme Wen Ya Fo -nimisen Male-                     tioosa siitä, miten Malesiassa kohdellaan
35913: sian kansalaisen, joka edustaa paikallista kiina-              Wen Ya Fon kaltaisia maan hallituksen
35914: laista väestönosaa. On ilmeistä, että Malesiassa               poliittisia vastustajia?
35915: 
35916:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1987
35917: 
35918:                                              Esko Seppänen
35919: 
35920: 
35921: 
35922: 
35923:  270784F
35924: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 209
35925: 
35926: 
35927: 
35928: 
35929:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35930: 
35931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallituksen esityksessä eduskunnalle ulkomaa-
35932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laislaiksi (HE n:o 186/1981 vp., s. 11) todetaan,
35933: olette 13 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-     että ulkoasiainministeriöllä on parhaat edellytyk-
35934: ne n:o 786 ohella lähettänyt valtioneuvoston          set arvioida tilannetta ulkomaalaisen kotimaassa.
35935: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   Sen johdosta ulkomaalaislain 13 §:ssä on säädet-
35936: sen kansanedustaja Esko Seppäsen kirjallisesta        ty, että kysymykseen tuleva lausunto on hankitta-
35937: kysymyksestä n:o 209, jossa tiedustellaan:            va ulkoasiainministeriöltä. Käsitellessään helmi-
35938:                                                       kuussa 1985 ja marraskuussa 1986 Malesian kan-
35939:           Millä tavalla Hallitus on tehdessään        salaisen W en Y a Fon asiaa sisäasiainministeriö on
35940:        karkotuspäätöksen hankkinut informaa-          ulkomaalaislain 13 §:n nojalla hankkinut ulko-
35941:        tionsa siitä, miten Malesiassa kohdellaan      asiainministeriön lausunnot. Karkotuspäätöksestä
35942:        Wen Ya Fon kaltaisia maan hallituksen          korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyn valituk-
35943:        poliittisia vastustajia?                       sen johdosta sisäasiainministeriö on lisäksi touko-
35944:                                                       kuussa 1987 hankkinut ulkoasiainministeriöitä
35945:                                                       uuden lausunnon tilanteesta Malesiassa.
35946:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
35947: ti seuraavaa:
35948: 
35949:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
35950: 
35951:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
35952:                                       1987 vp. -      KK n:o 209                                       3
35953: 
35954: 
35955: 
35956: 
35957:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35958: 
35959:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I regeringens proposition tili Riksdagen med
35960: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        förslag tili utlänningslag (RP nr 186/1981 rd., s.
35961: 786 av den 13 augusti 1987 tili vederbörande          11) konstateras att utrikesministeriet har de bästa
35962: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    förutsättningarna att bedöma situationen i en
35963: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade            utlännings hemland. På grund härav har det i
35964: spörsmål nr 209:                                      13 § utlänningslagen stadgats att det utlåtande
35965:                                                       som kommer i fråga skali inhämtas från utrikes-
35966:           På vilket sätt har Regeringen skaffat sin   ministeriet. Då inrikesministeriet i februari 1985
35967:        information om hur politiska mot-              och november 1986 behandlade ärendet beträf-
35968:        ståndare tili landets regering, sådana som     fande den malesiska medborgaren Wen Ya Fo
35969:        Wen Ya Fo, behandlas i Malesien då den         inhämtades utlåtanden med stöd av 13 § utlän-
35970:        fattat beslutet om utvisning?                  ningslagen från utrikesministeriet om situationen
35971:                                                       i Malesien.
35972:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35973: anföra följande:
35974: 
35975:      Helsingfors den 18 september 1987
35976: 
35977:                                                                     Inrikesminister Jarmo Rantanen
35978:                                                 1987 vp.
35979: 
35980: Skriftligt spörsmål nr 210
35981: 
35982: 
35983: 
35984: 
35985:                                    Nordman: Om främjande av näringsverksamheten på landsbygden
35986: 
35987: 
35988:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35989: 
35990:    Betydande förändringar i vårt lands näringsliv      växthusanläggningar överstiger i regel kostnadsta-
35991: är att vänta. En strukturomvandling är nödvän-         ken i lagen, för fiskebåtar och annat ofta. Enligt
35992: dig för bibehållen konkurrenskraft, för sysselsätt-    lagen får kostnaderna för investeringsbidragen
35993: ning och fortsatt välstånd. Men omställningen          vara högst 500 000 mark (inberäknat tidigare
35994: kommer att drabba svaga regioner, om inte              understödda investeringar), och låneansökningar
35995: särskilda räddningsåtgärder vidtas. Specielit          som överstiger 300 000 mark skall först riktas tili
35996: svårskötta blir sysselsättnings- och utkomstfrågor-    Utvecklingsområdesfonden. Ett nytt växthus på
35997: na på landsbygden, om arbetskraften inom lant-         ca 1 000 m 2 , som är nödvändigt för en familjs
35998: bruket minskas enligt Lantbruk 2000, samtidigt         utkomst, kostar 600 000-700 000 mark.
35999: som industrin och handeln genomgår en rationa-            Dessa bestämmelser innebär att investeringar
36000: liseringsprocess. Utvecklingen och befolknings-        delvis måste utföras med u-fondslån och normala
36001: strömmarna hotar att kantra alit mera över tili        banklån och därmed med högre räntekostnader,
36002: trängsel-Finland.                                      trots att verksamheten tili innehåli och omfatt-
36003:     När regeringen !ovat bidra tili en behärskad       ning överensstämmer med lagens syften. Kravet
36004: strukturomvandling, måste det innebära strävan         på att vissa låneansökningar skall understälias
36005: tili regional balans med jämbördiga utvecklings-       u-fonden innebär dessutom extra pappersexercis.
36006: förhålianden i landets olika delar. En sådan              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
36007: skötsel av strukturomvandlingen kräver en rad          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36008: stödåtgärder för u-områdena och landsbygden.           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
36009: Alit eftersom lantbruksproduktionen begränsas          följande spörsmål:
36010: och rationaliseras blir landsbygden mera beroen-
36011: de av ett mångsidigare näringsliv. Lagen om                      Är Regeringen medveten om hur kost-
36012: främjande av näringsverksamhet i liten skala -                nadstaken om 500 000 mark för bidrag
36013: som trädde i kraft i år - har tillkommit just för             och 300 000 mark för lån försvårar nöd-
36014: att komplettera lantbruket som utkomstkälla.                  vändiga investeringar i sådan näringsverk-
36015: Erfarenheterna visar att intresset för att skapa nya          samhet som landsbygdsnäringslagen är
36016: arbetsplatser är större än vad anslagen i statsbud-           avsedd att främja,
36017: geten räcker tili för. Några centrala vilikor för                är Regeringen medveten om vilka men
36018: understöd och lån enligt lagen väcker dessutom                för näringsidkare bestämmelsen om att
36019: kritik.                                                       lån som överstiger 300 000 mark alltid
36020:     Avsikten att uppmuntra företagsamhet på                   först skali underställas utvecklingsområ-
36021:  bred bas genom att begränsa stödet tili familjefö-           desfonden och
36022:  retag och företag med bara 2-3 anställda är                     är Regeringen beredd att ändra ovan-
36023:  god. Men även landsbygdsverksamhet i liten                   nämnda bestämmelser för att stimulera
36024:  skala kan vara kapitalkrävande. Kostnaderna för              näringsverksamheten på landsbygden?
36025: 
36026:      Helsingfors den 17 augusti 1987
36027: 
36028:                                             Håkan Nordman
36029: 
36030: 
36031: 
36032: 
36033:  270781C
36034: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 210
36035: 
36036: Kirjallinen kysymys n:o 210                                                                   Suomennos
36037: 
36038: 
36039: 
36040: 
36041:                                    Nordman: Maaseudun elinkeinotoiminnan edistämisestä
36042: 
36043: 
36044:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36045: 
36046:    Maamme elinkeinoelämässä on odotettavissa           lastusveneiden ja muiden kustannukset ylittävät
36047: merkittäviä muutoksia. Rakennemuutos on vält-          usein lain asettaman kustannuskaton. Lain mu-
36048: tämätön kilpailukyvyn säilyttämiseksi, työllisyy-      kaan investointiavustusten kustannukset saavat
36049: den ja jatkuvan hyvinvoinnin takaamiseksi. Muu-        olla enintään 500 000 markkaa (aikaisemmin
36050: tos tulee kuitenkin koettelemaan heikkoja aluei-       tuetut investoinnit mukaan lukien), ja 300 000
36051: ta, mikäli erityisiin pelastustoimiin ei ryhdytä.      markkaa ylittävät lainahakemukset on ensin osoi-
36052: Erityisen vaikeasti hoidettaviksi käyvät työllisyys-   tettava Kehitysaluerahastolle. Perheen toimeen-
36053: ja toimeentulokysymykset maaseudulla, jos maa-         mlolle välttämätön noin 1 000 m 2 :n uusi kasvi-
36054: talouden työvoima vähenee Maatalous 2000               huone maksaa 600 000--700 000 markkaa.
36055: -komitean laskelmien mukaisesti, teollisuuden ja          Nämä määräykset merkitsevät sitä, että inves-
36056: kaupan läpikäydessä rationalisointiprosessia sa-       toinnit on osaksi toteutettava KERAn lainoin ja
36057: manaikaisesti. Kehitys ja väestövirrat uhkaavat        osaksi normaalein pankkilainoin ja näin ollen
36058: kallistua yhä enemmän ruuhka-Suomeen.                  korkeammin korkokustannuksin siitä huolimatta,
36059:    Hallituksen lupaus hallitun rakennemuutoksen        että toiminta sisällöltään ja laajuudeltaan on lain
36060: edistämisestä tulee merkitä pyrkimystä alueel-         tavoitteiden mukainen. Vaatimus eräiden laina-
36061: liseen tasapainoon luomalla tasavertaiset kehitys-     hakemusten alistamisesta KERAlie merkitsee li-
36062: mahdollisuudet maan eri osiin. Tällaisen raken-        säksi paperisodan lisääntymistä.
36063: nemuutoksen hoitamisen edellytyksenä on jouk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36064: ko tukitoimia kehitysalueilla ja maaseudulla. Sitä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36065: mukaa kuin maataloustuotantoa rajoitetaan ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36066: rationalisoidaan, tulee maaseutu yhä riippuvai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36067: semmaksi monipuolisemmasta elinkeinoelämäs-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36068: tä. Laki maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-               avusrukselle asetettu 500 000 markan ja
36069: minnan edistämisestä -- joka tuli voimaan tänä                lainalle asetettu 300 000 markan kustan-
36070: vuonna -- on nimenomaan syntynyt täydentä-                    nuskatto vaikeuttaa välttämättömien in-
36071: maan       maataloutta       toimeentulolähteenä.             vestointien tekemistä sellaiseen elinkeino-
36072: Kokemukset osoittavat kiinnostuksen uusien työ-               toimintaan, jota maaseudun elinkeinola-
36073: paikkojen luomiseen olevan suurempi kuin mi-                  ki on tarkoitettu edistämään, ja
36074: hin valtion tulo- ja menoarvion määrärahat riittä-               onko Hallitus tietoinen niistä haitoista,
36075: vät. Jotkut lain avustukselle ja lainalle asettamat           joita määräys kaikkien 300 000 markkaa
36076: keskeiset ehdot herättävät lisäksi arvostelua.                ylittävien lainojen alistamisesta aina ensin
36077:   Tarkoitus      yrittäjyyden       laaja-alaiseen            Kehitysaluerahastolle aiheuttaa elinkei-
36078: kannustamiseen rajaamaila tuki perheyrityksiin ja             nonharjoittajalle, sekä
36079: 2--3 työntekijän yrityksiin on hyvä. Mutta myös                  onko Hallitus valmis muuttamaan
36080: maaseudun pienimuotoinen elinkeinotoiminta                    edellä mainittuja määräyksiä edistääkseen
36081: voi olla pääomia vaativaa. Kasvihuoneiden, ka-                maaseudun elinkeinotoimintaa?
36082: 
36083:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1987
36084: 
36085:                                             Håkan Nordman
36086:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 210                                          3
36087: 
36088: 
36089: 
36090: 
36091:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36092: 
36093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Investointiavustusten perusteena olevien hy-
36094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         väksyttävien kustannusten enimmäismääräksi on
36095: olette 17 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-     toistaiseksi vahvistettu 500 000 markkaa siten,
36096: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      että prosentuaalinen avustus lasketaan enintään
36097: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Håkan     500 000 markan kustannusarviosta, johon lue-
36098: Nordmanin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         taan mukaan saman yrittäjän kaikki avustettavat
36099: myksestä n:o 210:                                     investoinnit. Rahoituskelpoisuuden suhteen kus-
36100:                                                       tannusarviolle sen sijaan ei ole asetettu ylärajaa.
36101:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36102:        avustukselle asetettu 500 000 markan ja           Maaseutuelinkeinoasetuksen 19 §:n mukaan
36103:        lainalle asetettu 300 000 markan kustan-       maatilahallituksen tulee lainoituksen osalta vah-
36104:        nuskatto vaikeuttaa välttämättömien in-        vistaa hankkeelle kustannusarvio, jota suurem-
36105:        vestointien tekemistä sellaiseen elinkeino-    paan hankkeeseen ei saa myöntää maaseutuelin-
36106:        toimintaan, jota maaseudun elinkeinola-        keinolainaa, jos Kehitysaluerahasto Oy (KERA)
36107:        ki on tarkoitettu edistämään, ja               on valmis myöntämään tarkoitukseen lainaa. Ky-
36108:           onko Hallitus tietoinen niistä haitoista,   seisen kustannusarvion määräksi on toistaiseksi
36109:        joita määräys kaikkien 300 000 markkaa         vahvistettu 300 000 markkaa. Koska maaseutu-
36110:        ylittävien lainojen alistamisesta aina ensin   elinkeinolainahakemukseen tulee liittää KERAn
36111:        Kehitysaluerahastolle aiheuttaa elinkei-       kirjallinen ilmoitus siitä, myöntääkö se hankkee-
36112:        nonharjoittajalle, sekä                        seen lainaa, voidaan KERAn valmius lainan
36113:           onko Hallitus valmis muuttamaan             myöntämiseen käytännössä selvittää vain teke-
36114:        edellä mainittuja määräyksiä edistääkseen      mällä lainahakemus KERAlle. Hallitus ei katso
36115:        maaseudun elinkeinotoimintaa?                  aiheelliseksi tässä vaiheessa muuttaa kyseistä me-
36116:                                                       nettelyä.
36117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36118: ti seuraavaa:                                             Nykyisin sovellettavat markkamääräiset rajat
36119:                                                        on asetettu järjestelmän käynnistysvaiheessa ot-
36120:    Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-           taen tällöin huomioon maaseutuelinkeinolain so-
36121: nan edistämisestä annetun lain (1031186), maa-         velluttaminen muiden rahoittajasektoreiden toi-
36122: seutuelinkeinolain, tavoitteena on edistää maati-      minta-alueisiin sekä tulo- ja menoarviossa tarkoi-
36123: latalouteen ja muuhun alkutuotantoon liittyvien        tukseen osoitettujen varojen määrä. Tarkoitukse-
36124: sekä niitä täydentävien pienimuotoisten elinkei-       na on kuitenkin selvittää, onko kustannuksille
36125: nojen harjoittamista koko maassa sekä kehittää         asetettuja enimmäismarkkamääriä jatkossa syytä
36126: niihin kohdistuvien valtion tukitoimenpiteiden         lieventää.
36127: hallinnollista järjestelyä. Maaseutuelinkeinolain
36128: täytäntöönpanosta on annettu ta~ker_npia ~ää­             Hallituksen tarkoituksena on lisäksi asettaa
36129: räyksiä asetuksella maaseudun ptemmuototsen            maaseutuelinkeinoasetuksen 38 § :ssä tarkoitettu
36130: elinkeinotoiminnan edistämisestä (6 51 87). Mai-       maaseutuelinkeinoasiain neuvottelukunta avusta-
36131: nitussa asetuksessa on lisäksi maatilahallitukselle    maan maatilahallitusta kaikissa periaatteellisesti
36132: annettu valtuudet antaa tarkempia määräyksiä ja        tärkeissä maaseutuelinkeinolain täytäntöönpanoa
36133: ohjeita asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltami-      koskevissa asioissa, mukaan lukien nyt esille tuo-
36134: sesta.                                                 dut seikat.
36135: 
36136:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
36137: 
36138:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36139: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 210
36140: 
36141: 
36142: 
36143: 
36144:                                Till Riksdagens Herr Talman
36145: 
36146:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom maximibelopp för de godtagbara kost-
36147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nader som utgör grunden för investeringsbidrag
36148: den 17 augusti 1987 till vederbörande medlem          har hittills fastställts 500 000 mk så, att det
36149: av statsrådet översänt avskrift av följande av        procenruella bidraget räknas på ett kostnadsför-
36150: riksdagsman Håkan Nordman undertecknade               slag på högst 500 000 mk, i vilket inräknas alla
36151: spörsmål nr 210:                                      de investeringar för vilka en och samma företaga-
36152:                                                       re erhåller bidrag. Beträffande finansieringsdug-
36153:           Är Regeringen medveten om hur kost-         ligheten har man emellertid inre angett någon
36154:        nadstaken om 500 000 mark för bidrag           övre gräns för kostnadsförslaget.
36155:        och 300 000 mark för lån försvårar nöd-           Enligt 19 § landsbygdsnäringsförordningen
36156:        vändiga investeringar i sådan näringsverk-     skall jordbruksstyrelsen fastställa ett kostnadsför-
36157:        samhet som landsbygdsnäringslagen är           slag för projekt i fråga om långivningen, och för
36158:        avsedd att främja,                             ett större projekt får landsbygdsnäringslån inte
36159:           är Regeringen medveten om vilka men         beviljas, om Utvecklingsområdesfonden Ab är
36160:        för näringsidkare bestämmelsen om att          redo att bevilja lån för ändamålet. Beloppet av
36161:        lån som överstiger 300 000 mark alltid         ifrågavarande kostnadsförslag har tillsvidare fast-
36162:        först skall underställas utvecklingsområ-      ställts till 300 000 mk. Eftersom man till ansökan
36163:        des fonden och                                 om landsbygdsnäringslån skall foga Utvecklings-
36164:           är Regeringen beredd att ändra ovan-        områdesfonden Ab:s skriftliga redogörelse för,
36165:        nämnda bestämmelser för att stimulera          om den beviljar lån för projektet, kan fondens
36166:        näringsverksamheten på landsbygden?            villighet att bevilja lån i praktiken utredas bara
36167:                                                       genom att låneansökan riktas till fonden. Rege-
36168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringen anser det inte motiverat att i detta skede
36169: anföra följande:                                      ändra förfarandet.
36170:                                                          De gränser i mark som för närvarande tilläm-
36171:    Syftet med lagen om näringsverksamhet i liten      pas har fastslagits i det skede då systemet togs i
36172: skala på landsbygden (1031186), landsbygdsnä-         bruk. Därvid beaktades möjligheterna att anpas-
36173: ringslagen, är att främja sådana i liten skala        sa landsbygdsnäringslagen till andra finansiärsek-
36174: bedrivna näringar som ansluter sig till och kom-      torers verksamhetsområden samt beloppet av de
36175: pletterar gårdsbruk och annan primärproduktion        medel som hade anvisats för ändamålet i statsför-
36176: i hela landet samt att utveckla den administrativa    slaget. Avsikten är emellertid att utreda huruvida
36177: organisationen av de statliga stödåtgärder som        det är skäl att i framtiden reducera de takbelopp
36178: inriktas på dem. Närmare bestämmelser om              som har angetts för kostnaderna.
36179: landsbygdsnäringslagens verkställighet har getts         Regeringen har vidare för avsikt att tillsätta
36180: med förordningen om främjande av näringsverk-         den delegation för landsbygdsnäringsärenden
36181: samhet i liten skala på landsbygden (65/87). I        som avses i 38 § landsbygdsnäringsförordningen
36182: nämnda förordning ges därtill jordbruksstyrelsen      och vars uppgift är att bistå jordbruksstyrelsen i
36183: befogenheter att utfärda närmare bestämmelser         principiellt viktiga ärenden gällande landsbygds-
36184: och anvisningar om förordningens verkställighet       näringslagens verkställighet, inberäknat de fakto-
36185: och tillämpning.                                      rer som här har tagits upp.
36186: 
36187:     Helsingfors den 16 september 1987
36188: 
36189:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36190:                                                1987 vp.
36191: 
36192: Kirjallinen kysymys n:o 211
36193: 
36194: 
36195: 
36196: 
36197:                                   Rajamäki: Kotiteollisuuden henkilöstön palkkaamiseen tarkoitettu-
36198:                                      jen valtionapujen myöntämisestä
36199: 
36200: 
36201:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36202: 
36203:   Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvion            Käsittely on saanut aikaan myös muita haitto-
36204: käsittelyn yhteydessä eduskunta vakinaisti koti-     ja. Valamon kansanopistolle oli myönnetty val-
36205: teollisuuden kenttään 74 työllisyysvaroin pitkäai-   tionaputoimi 1.12.1986-31.7.1987 ja heille tie-
36206: kaisesti ylläpidettyä tointa valtionaputoimiksi.     to toimen saamisesta tuli vasta 18.5.1987, joten
36207:                                                      se meni ohi.
36208:    Asian käsittely viipyi ammattikasvatushallituk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36209: sessa kesäkuuhun. Opetusministeriö saattoi osal-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36210: taan asian viikossa eteenpäin valtiovarainministe-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36211: riöön, jossa valtionaputoimien myöntäminen on        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36212: ollut siitä lähtien.
36213:                                                                Huolehtiiko Hallitus eduskunnan pää-
36214:    Kotiteollisuuden kentässä on herättänyt huolta           tösten mukaisesti, että valtionapu koti-
36215: se, että asian verkkainen eteneminen johtaisi               teollisuuden henkilöstön palkkaukseen
36216: siihen, että päätöksen tullessa myöhään ei val-             myönnetään takautuvasti, ja
36217: tionapua saataisi takautuvasti. Kyseessä on pien-              mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
36218: ten kotiteollisuusyhdistysten kohdalla erittäin             virkamieskäsittelyn ja asioiden valmiste-
36219: merkittävä taloudellinen uhka.                              lun nopeuttamiseksi?
36220: 
36221:         Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1987
36222: 
36223:                                             Kari Rajamäki
36224: 
36225: 
36226: 
36227: 
36228: 270787)
36229:     1
36230: 2                                        1987 vp. -- NJ( n:o 211
36231: 
36232: 
36233: 
36234: 
36235:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36236: 
36237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Edellä esitetyn johdosta ammattikasvatushalli-
36238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tus pyysi kirjeellä 12.11.1986 kotiteollisuus-
36239: olette 18 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-        neuvontajärjestöjä lähettämään esityksensä vuo-
36240: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         den 1987 uusista toimista ammattikasvatushalli-
36241: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kari         tukselle 31.12.1986 mennessä. Esitykset tuli teh-
36242: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          dä ammattikasvatushallituksessa laaditulle lo-
36243: sestä n:o 211:                                           makkeelle ainoastaan niistä toimista, joita on
36244:                                                          tilapäisin työllistämisvaroin hoidettu vähintään 3
36245:            Huolehtiiko Hallitus eduskunnan pää-          vuotta.
36246:         tösten mukaisesti, että valtionapu koti-
36247:         teollisuuden henkilöstön palkkaukseen               Ammattikasvatushallitus joutui osaksi neuvon-
36248:         myönnetään takautuvasti, ja                      tajärjestöjen puutteellisista esityksistä johtuen
36249:            mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä          sekä siitä, että uusien toimien määrä muuttui
36250:         virkamieskäsittelyn ja asioiden valmiste-        eduskuntakäsittelyn aikana, pyytämään järjestöil-
36251:         lun nopeuttamiseksi?                             tä runsaasti lisäselvityksiä, joista viimeinen saapui
36252:                                                          2 5 . 5. 198 7 ammattikasvatushallitukseen. Valmis-
36253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           teluaikana ammattikasvatushallitus kävi toimien
36254: seuraavaa:                                               rakenteeseen liittyviä neuvotteluja myös Kotiteol-
36255:    Kotiteollisuuden neuvontatoimintaa rahoite-           lisuuden keskusliitto ry:n kanssa. Lopullisen esi-
36256: taan valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä           tyksen opetusministeriölle ammattikasvatushalli-
36257: harkinnanvaraisella, kotiteollisuuden edistämi-          tus teki 28.5.1987.
36258: seen tarkoitetulla määrärahalla. Menoarvion käyt-           Opetusministeriö lähetti oman esityksensä val-
36259: tösuunnitelman mukaan valtionapua myönne-                tiovarainministeriölle 8.6.1987. Valtiovarainmi-
36260: tään kotiteollisuusneuvontajärjestöjen palkkaus-         nisteriön palkkaosaston pyytämien lisäselvitysten
36261: menoihin ja muihin menoihin.                             sekä opetusministeriön ja valtiovarainministeriön
36262:    Valtionapua saavan kotiteollisuuden neuvonta-         palkkaosaston kanssa käytyjen neuvottelujen jäl-
36263: organisaation muodostavat Kotiteollisuuden kes-          keen valtiovarainministeriön palkkaosasto antoi
36264: kusliitto ry. ja sen jäseninä 22 alueellista kotiteol-   26.8.1987 asiassa lausuntonsa. Opetusministeriö
36265: lisuusyhdistystä sekä saamelaisalueella toimiva          on 31.8. 1987 tehnyt päätöksensä uusien toimien
36266: Sapmelas Duodjarat r.y.                                  perustamisesta sekä eräiden toimien osalta toimi-
36267:    Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon           rakenteen muuttamisesta.
36268: sisältyi määräraha 74 aikaisemmin tilapäisin työl-
36269: listämistoimin palkatun henkilön palkkaamisek-              Kuten edellä esitetystä käy selville uusia toimia
36270: SI.                                                      koskeva virkamieskäsittely on kestänyt harvinai-
36271:    Valtion tulo- ja menoarvion yleisten sovelta-         sen kauan. On kuitenkin syytä todeta, että
36272: misohjeiden mukaan kaikista sellaisista esityksis-       eräiden uusien toimien perustamisen yhteydessä
36273: tä, joissa edellytetään valtionavun turvin palkat-       on samalla kertaa voitu suorittaa kotiteollisuuden
36274: tavaksi uutta henkilöstöä, on ennen lopullisen           neuvontapqestoJen esittamat toimirakenteen
36275: päätöksen tekemistä pyydettävä valtiovarainmi-           muutokset sekä palkkausperusteiden korottami-
36276: nisteriön palkkaosaston lausunto toimien luku-           set. Opetusministeriö tulee kuitenkin mahdolli-
36277: määrän, nimikkeiden, kelpoisuusehtojen sekä              suuksiensa mukaan vastaisuudessa samanlaisten
36278: palkkauksen osalta. Valtionapuviranomaisen eli           toimien perustamisen yhteydessä huolehtimaan
36279: ammattikasvatushallituksen on pyydettävä edellä          siitä, että sekä valtionapuviranomaista että muu-
36280: tarkoitettu lausunto asianomaisen ministeriön            ta päätöksentekoa edeltävää lausuntomenettelyä
36281: kautta.                                                  koskevaa virkamieskäsittelyä voitaisiin nopeuttaa.
36282: 
36283:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
36284: 
36285:                                                                             Ministeri Anna-Liisa Piipari
36286:                                         1987 vpo -      KK n:o 211                                        3
36287: 
36288: 
36289: 
36290: 
36291:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
36292: 
36293:   I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen
36294:                                0                        givningsorganisationerna för hemsiöjd att sända
36295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           in sina försiag om nya befattingar för år 1987
36296: av den 18 augusti 1987 tili vederbörande med-           före 31.12.1986. Försiagen skulie fylias i på en
36297: Iem av statsrådet översänt en avskrift av föijande      biankett utarbetad av yrkesutbiidningsstyrelsen
36298: av riksdagsman Kari Rajamäki undertecknade              och gälide endast sådana befattningar som upp-
36299: spörsmåi nr 211:                                        rätthåliits med sysselsättningsmedei minst 3 åro
36300:            Ombesörjer Regeringen, i eniighet               Y rkesutbildningsstyrelsen såg sig föraniåten,
36301:         med riksdagens besiut, att statsunderstö-       dels på grund av rådgivningsorganisationernas
36302:         det för aviöning av personalen inom             bristfälliga försiag, dels på grund av att antaiet
36303:         hemsiöjd beviijas retroaktivt och               befattningar förändrades under riksdagens be-
36304:            viika åtgärder avser Regeringen vidta        handiing, att be organisationerna om omfattande
36305:         för att påskynda tjänstemännens hand-           tilläggsutredningar av viika den sista ankom
36306:         Iäggning och förberedelsen av ärendena?         25.5.1987 tili yrkesutbiidningsstyrelsen. Under
36307:                                                         beredningstiden förde yrkesurbiidningsstyreisen
36308:     Såsom svar på spörsmåiet anför jag vördsamt         förhandiingar med Centraiförbundet för hem-
36309: föijande:                                               siöjd r.f. angående befattningarnas uppbyggnad.
36310:                                                         Y rkesutbiidningsstyrelsen framiade det siutliga
36311:     Rådgivningsverksamheten inom hemsiöjd fi-           försiaget tili undervisningsministeriet 28.501987.
36312:  nansieras med ett prövning underkastat ansiag
36313:  som upptagits i statsbudgeten för att främja               Undervisningsministeriet sände sitt eget försiag
36314: hemsiöjdeno Eniigt budgetens dispositionspian           tili finansministeriet 8.6.1987 0 Efter det att Iö-
36315:  beviijas statsunderstöd åt hemsiöjdens rådgiv-         neavdelningen vid finansministeriet infordrat
36316:  ningsorganisationer för Iöne- och andra utgifter.      tiliäggsutredningar och efter de förhandiingar
36317:     Det rådgivningsorgan inom hemsiöjd och dess         som fördes melian undervisningsministeriet och
36318:  22 regionala hemsiöjdsföreningar som erhålier          finansministeriets Iöneavdelning gav finansminis-
36319:  statsunderstöd utgörs av Centraiförbundet för          teriets Iöneavdelning sitt utlåtande i ärendet
36320:  hemsiöjd samt Sapmelas Duodjarat r.f. som              26.8.1987 0      V ndervisningsministeriet       har
36321:  verkar i sameregioneno                                 31.8.1987 fattat sitt besiut om inrättande av nya
36322:     Under innevarande år upptogs i statsbudgeten        befattningar samt för vissa befattningars del om
36323:  ansiag för aviöning av 74 personer som tidigare        ändringar i befattningsstrukturen.
36324:  varit tilifäliigt aviönade med sysselsättningsme-         Som av ovan anförda framgår har tjänstemän-
36325:  del.                                                   nens handiäggning av de nya befattningarna
36326:     Eniigt de alimänna tiliämpningsdirektiven i         dragit Iångt ut på tideno Det är dock skäi att
36327:  statsbudgeten bör utlåtande inhämtas av finans-        fastsiå, att i samband med grundandet av nya
36328:  ministeriets Iöneavdelning angående ali ny perso-      befattningar har man på samma gång kunnat
36329:  nai som skali aviönas med statsunderstödo Detta        göra de ändringar i befattningsstrukturen och de
36330:  utlåtande bör inhämtas före siutligt besiut i          förhöjningar av Iönegrunderna som hemsiöjdens
36331:  frågan fattas och gälier såväi antaiet befattningar,   rådgivningsorganisationer framställto Undervis-
36332:   benämningen av dem, kompetensvilikoren samt           ningsministeriet kommer dock, i mån av möjiig-
36333:  aviöningens storleko Den myndighet som beviijar        het, att framdeles, i samband med grundande av
36334:  statsunderstödet d v s. yrkesutbiidningsstyreisen
36335:                     0   0                               nya befattningar att sörja för att tjänstemännens
36336: . bör inhämta detta utlåtande genom respektive          handiäggning av ärenden som berör den myndig-
36337: :ministerium.                                           het som beviijar statsunderstöd samt övriga utlå-
36338:     På grund av ovan anförda bad yrkesutbiid-           tanden som föregår besiutsfattandet skall kunna
36339:   ningsstyrelsen med en skrivelse 12. 11.1986 råd-      påskyndaso
36340: 
36341:      Helsingfors den 22 september 1987
36342:                                                                            Minister Anna-Liisa Pzipari
36343:                                                1987 vp.
36344: 
36345: Kirjallinen kysymys n:o 212
36346: 
36347: 
36348: 
36349: 
36350:                                   Elo: Toimenpiteistä konkurssirikollisuuden estämiseksi
36351: 
36352: 
36353:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36354: 
36355:    Suomen voimassa oleva konkurssilainsäädäntö       kin on luonnollista, että konkurssirikoksien myö-
36356: on peräisin vuodelta 1868. On luonnollista, että     tä katoaa tuhansia työpaikkoja vuosittain, ja
36357: laki on pääosin jo vanhentunut. Konkurssilain-       yhteiskunnalle aiheutuu myös arviolta useiden
36358: säädännön kokonaisuudistusta on viime vuosi-         miljardien markkojen vahingot vuodessa.
36359: kymmenien aikana luvattu useaan otteeseen,              Viimeksi julkisuudessa on kiinnitetty huomio-
36360: mutta käytännössä osittaisuudistuksetkin ovat        ta porilaisen Teikit Oy:n tekemään konkurssiin.
36361: edenneet varsin hitaasti. Liiketoiminnan kehitty-    On väitetty, että omistajat ovat rikollisin keinoin
36362: essä ja monimutkaistuessa uusia epäkohtia on         ottaneet rahaa Teikit Oy:stä. Teikit meni kon-
36363: tullut esille nopeassa tahdissa.                     kurssiin 27 päivänä heinäkuuta 1987. Velkoja
36364:    Myös konkurssien lukumäärä ja samalla toden-      yrityksellä oli 46 miljoonaa markkaa ja varoja
36365: näköisesti konkurssirikosten määrä kasvaa. Niin-     noin 10 miljoonaa markkaa. Teikit Oy:n kon-
36366: pä 1970-luvulla pantiin vireille noin 1 000 kon-     kurssi johti yrityksen noin 125 työntekijän ja
36367: kurssia vuodessa, mutta esim. viime vuonna           toimihenkilön irtisanomiseen, mikä lisäsi näin
36368: 2 463 yritystä haettiin konkurssiin. Pahinta yh-     Porin talousalueen ennestäänkin vaikeata työttö-
36369: teiskunnan kannalta on, ettei varattomaksi tode-     myyttä.
36370: tun konkurssipesän valvonnasta kukaan ole enää          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36371: vastuussa tai edes kiinnostunut. Ruotsissa on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36372: tutkittu, että yli puoleen varattomuuteen rauen-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36373: neista konkursseista sisältyy yksi tai useampia      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36374: rikoksia. Ei ole mitään syytä otaksua, että Suo-               Onko Hallitus tietoinen nykyisen kon-
36375: messa asiat olisivat paremmin. Se, ettei konkurs-           kurssilainsäädännön jälkeenjääneisyydestä
36376: sirikoksia tule maassamme useammin esille, joh-             ja konkurssirikollisuuden arvioidusta li-
36377: tuu pääasiassa talousrikostutkijoiden puutteesta.           sääntymisestä, ja
36378: Ruotsissa talousrikostutkijoita on 650, mutta                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36379: Suomessa vain muutamia kymmeniä.                            ryhtyä erityisesti porilaisen Teikit Oy:n
36380:   On syytä korostaa, että yhteiskunnalle aiheu-             julkisuudessa väitetyn konkurssirikoksen
36381: tuu konkurssirikoksista suuria tappioita. Ensinnä-          suhteen?
36382: 
36383:     Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1987
36384: 
36385:                                               Mikko Elo
36386: 
36387: 
36388: 
36389: 
36390: 270776X
36391: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 212
36392: 
36393: 
36394: 
36395: 
36396:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36397: 
36398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työryhmän jäsenille annettujen muiden kii-
36399: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        reellisten valmistelutehtävien vuoksi työryhmä ei
36400: olette 19 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-    ole voinut toimia alunperin suunnitellulla tehol-
36401: ne n:o 789 ohella toimittanut valtioneuvoston        la. Uudistuksen vauhdittamiseksi oikeusministe-
36402: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    riön tarkoituksena on sen vuoksi syksyn aikana
36403: taja Mikko Elon näin kuuluvasta kirjallisesta        asettaa uusi työryhmä, jonka tehtävänä on laatia
36404: kysymyksestä n:o 212:                                konkurssisäännön kokonaisuudistuksen edellyttä-
36405:                                                      mät säädösehdotukset.
36406:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen kon-
36407:        kurssilainsäädännön jälkeenjääneisyydestä        Tällä hetkellä erillisessä oikeusministeriön työ-
36408:        ja konkurssirikollisuuden arvioidusta li-     ryhmässä valmistellaan erillistä lakia takaisinsaan-
36409:        sääntymisestä, ja                             nista konkurssipesään, joka korvaisi konkurssi-
36410:                                                      säännön vanhentuneet takaisinsaantisäännökset.
36411:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36412:        ryhtyä erityisesti porilaisen Teikit Oy:n     Uudistuksella pyritään nykyistä tehokkaammin
36413:        julkisuudessa väitetyn konkurssirikoksen      estämään ennen konkurssia tehdyt, velkojia louk-
36414:        suhteen?                                      kaavat omaisuusjärjestelyt. Ehdotus valmistuu
36415:                                                      kuluvan syksyn aikana.
36416:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Myös rikoslain konkurssirikoksia koskevat sään-
36417: ti seuraavaa:                                        nökset ovat vanhentuneet. Rikoslain kokonais-
36418:                                                      uudistusta valmistelevassa oikeusministeriön ri-
36419:    Vanhentunutta konkurssilainsäädäntöä on yri-      koslakiprojektissa on laadittu ehdotus uusiksi
36420: tetty uudistaa jo pitemmän aikaa. Vuonna 1974        rangaistussäännöksiksi. Rikoslain kokonaisuudis-
36421: asetettiin komitea, jonka tehtävänä oli muun         tuksen ensimmäiseen vaiheeseen, jota tarkoittava
36422: muassa valmistaa ehdotus konkurssijärjestelmän       hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnalle
36423: uudistamisen yleisiksi suuntaviivoiksi ja periaat-   ensi vuoden alussa, sisältyvät myös säännökset
36424: teiksi. Tämä konkurssioikeuden kehittämiskomi-       velallisen rikoksista, joilla korvattaisiin vanhentu-
36425: tean laaja mietintö (Kom.miet. 1978:37) valmis-      neet konkurssirikossäännökset.
36426: tui vuonna 1978. Mietinnössä käsiteltiin ennen
36427: kaikkea konkurssimenettelyn uudistamisen peri-          Konkurssirikosten tutkintaa on helpotettu kir-
36428:                                                      janpitolain 38 §:n muutoksella (904/85), jolla
36429: aatteita.
36430:                                                      korotettiin kirjanpitorikoksen rangaistusasteikko
36431:    Muun muassa mietinnön ja siitä hankittujen
36432:                                                      kahdeksi vuodeksi vankeutta sekä lisäksi säädet-
36433: lausuntojen pohjalta oikeusministeriö asetti maa-
36434:                                                      tiin rangaistavaksi muun muassa kirjanpidon lai-
36435: liskuussa 1982 työryhmän valmistelemaan kon-
36436:                                                      minlyönti ja sen hävittäminen tai kätkeminen.
36437: kurssilainsäädännön kokonaisuudistusta. Tarkoi-
36438: tuksena oli, että konkurssisääntö uudistettaisiin       Tehdyiksi väitettyjen rikosten oikeudellinen
36439: useassa vaiheessa. Samana vuonna työryhmä sai        selvittely kuuluu poliisi- ja syyttäjäviranomaisille
36440: erillistoimeksiannon ns. konkurssikaranteenisään-    sekä tuomioistuimille eikä hallituksen asiana ole
36441: nöstön valmistelemisesta. Vuoden 1986 alusta         siten ottaa kantaa kysymyksessä mainitun yrityk-
36442: voimaan tullut laki liiketoimintakiellosta (1059/    sen toiminnassa mahdollisesti tapahtuneisiin
36443: 85) perustuukin työryhmässä suoritettuun valmis-     konkurssirikoksiin.
36444: telutyöhön. Lain mukaan liiketoimintakieltoon           Yleisesti on kuitenkin todettava, että varojen
36445: voidaan tietyin edellytyksin määrätä konkurssive-    puutteeseen rauenneita konkursseja ei riittävässä
36446: lallinen tai muuten konkurssissa osallisena ollut,   määrin voimavarojen vähäisyyden vuoksi voida
36447: joka on menetellyt liiketoiminnassaan sopimatto-     tutkia, vaikka näihin konkursseihin on epäilty
36448: masti velkojia kohtaan.                              usein liittyvän konkurssirikoksia.
36449: 
36450:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1987
36451: 
36452:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
36453:                                       1987 vp. -     KK n:o 212                                         3
36454: 
36455: 
36456: 
36457: 
36458:                                Till Riksdagens Herr Talman
36459: 
36460:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Emedan arbetsgruppens medlemmar gtvlts
36461: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       andra brådskande beredningsuppgifter har den
36462: 789 av den 19 augusti 1987 till vederbörande         inte kunnat arbeta så effektivt som man ur-
36463: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   sprungligen planerade. För att påskynda refor-
36464: av riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs-        men ämnar justitieministeriet därför under hös-
36465: mål nr 212:                                          tens lopp tillsätta en ny arbetsgrupp med uppgift
36466:                                                      att göra upp de förslag till författningar som
36467:          Är Regeringen medveten om att den           totalrevideringen av konkursstadgan förutsätter.
36468:        gällande konkurslagstiftningen är föråld-         För närvarande finns det vid justitieministeriet
36469:        rad och att konkursbrottsligheten väntas      en separat arbetsgrupp som bereder en skild lag
36470:        öka, och                                      om återvinning till konkursbo som skall ersätta
36471:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       konkursstadgans föråldrade återvinningsstadgan-
36472:        med anledning av särskilt det konkurs-        den. Avsikten med reformen är att effektivare
36473:        brott som Teikit Oy i Björneborg enligt       kunna förhindra sådana, före en konkurs vidtag-
36474:        uppgifter i offentligheten påstås ha be-      na egendomsarrangemang som kränker borgenä-
36475:        gått?                                         rerna. Förslaget blir färdigt under höstens lopp.
36476:                                                          Även strafflagens stadganden om konkursbrott
36477:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är föråldrade. Ett förslag till nya straffstadganden
36478: anföra följande:                                     har uppgjorts inom ramen för justitieministeriets
36479:    Den föråldrade konkurslagstiftningen har re-      strafflagsprojekt, som syftar till en totalrevidering
36480: dan länge varit föremål för revideringssträvan-      av strafflagen. 1 det första skedet av totalrevide-
36481: den. År 1974 tillsattes en kommitte som bl.a.        ringen av strafflagen, om vilket en regeringspro-
36482: hade till uppgift att bereda ett förslag till all-   position kommer att avlåtas till riksdagen i
36483: männa riktlinjer och principer för revidering av     början av nästa år, ingår även stadganden om
36484: konkurssystemet. Denna kommitte för utvecklan-       gäldenärsbrott, som skall ersätta de föråldrade
36485: de av konkursrätten avlät ett omfattande betän-      konkursbrottsstadgandena.
36486: kande år 1978 (komm.bet. 1978:37). 1 betänkan-           Undersökningen av konkursbrott har gjorts
36487: det behandlades framför allt principerna för         lättare genom en ändring av 38 § bokföringsla-
36488: reformering av konkursförfarandet.                   gen (904/85), genom vilken straffskalan för bok-
36489:    På basis av bl.a. betänkandet och utlåtandena     föringsbrott höjdes till fängelse i två år, samtidigt
36490: därom tillsatte justitieministeriet i mars 1982 en   som bl.a. underlåtelse att föra bok samt förstö-
36491: arbetsgrupp med uppgift att bereda en totalrevi-     rande eller döljande av bokföringsmaterial stad-
36492: dering av konkurslagstiftningen. Avsikten var att    gandes vara straffbart.
36493: revidera konkursstadgan i flera skeden. Samma år         Den rättsliga utredningen av påstådda brott
36494: fick arbetsgruppen i säruppdrag att bereda för-      ankommer på polis- och åklagarmyndigheterna
36495: slag till stadganden om s.k. konkurskarantän.        samt domstolarna, varför det inte är regeringens
36496: Den lag om näringsförbud (1059/85) som trädde        sak att ta ställning till evenruella konkursbrott i
36497: i kraft från början av år 1986 bygger på arbets-     det företags verksamhet som nämns i spörsmålet.
36498: gruppens beredningsarbete. Enligt lagen kan              Allmänt kan det emellertid konstateras att
36499: näringsförbud under vissa förutsättningar med-       konkurser som förfallit i brist på tillgångar inte
36500: delas en konkursgäldenär eller den som på annat      på grund av för små resurser kan undersökas
36501: sätt varit delaktig i en konkurs om denne i sin      tillräckligt ingående, trots misstanke om kon-
36502: rörelse förfarit otillbörligt gentemot borgenärer.   kursbrott i samband med dem.
36503: 
36504:      Helsingfors den 8 september 1987
36505: 
36506:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
36507:                                               1987 vp.
36508: 
36509: Kirjallinen kysymys n:o 213
36510: 
36511: 
36512: 
36513: 
36514:                                   Kortesalmi: Moottoriajoneuvojen tarpeettoman tyhjäkäynnin rajoit-
36515:                                     tamisesta
36516: 
36517: 
36518:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36519: 
36520:    Saastehaitat alkavat olla sangen huolestuttavat   onnistuttaisiin, tarvittaisiin kuitenkin selvä ja
36521: nimenomaan suurissa kaupungeissa ja muissa           riittävän tiukka lainsäädännön valvonta ilmaa
36522: asutustaajamissa. Yksi ilmaa saastuttava tekijä      saastuttavan tyhjäkäynnin estämiseksi ja rajoitta-
36523: ovat moottoriajoneuvot. Erityisen kiusalliselta ja   miseksi.
36524: tarpeettomalta tuntuu varsinkin kaupunkipai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36525: koissa ja taajamissa autojen ja muiden moottori-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36526: ajoneuvojen tyhjäkäynti, joka saastuttaa haitaksi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36527: asti ihmisten hengitysilmaa. Tällainen tarpeeton     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36528: moottoriajoneuvojen tyhjäkäynti olisi pyrittävä
36529: joko kokonaan estämään tai sitä ainakin tuntu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
36530: vasti rajoittamaan. Mainittakoon, että eräissä              miin moottoriajoneuvojen tarpeettoman
36531: kaupungeissa on jo ilmennytkin vakavaa pyrki-               tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaitto-
36532: mystä moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin estämi-              jen estämiseksi ja poistamiseksi tiukenta-
36533: seen ja hillitsemiseen. Jotta näissä pyrkimyksissä          malla ja tehostamalla riittävästi valvontaa
36534:                                                             sekä muunlaisin sopivin keinoin?
36535: 
36536:      Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1987
36537: 
36538:                                         ]. Juhani Kortesalmi
36539: 
36540: 
36541: 
36542: 
36543:  270788K
36544: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 213
36545: 
36546: 
36547: 
36548: 
36549:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36550: 
36551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rajoittaa suoraan auton tarpeetonta käyttämistä
36552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          auton ollessa paikallaan.
36553: olette 20 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-          Ajoneuvon käytöstä aiheutuvien haittojen pi-
36554: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       tämiseksi mahdollisimman vähäisinä on ajoneu-
36555: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-     von käytöstä annettu yleissäännös tieliikennelain
36556: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         (267/81) 86 §:ssä. Kyseisessä säännöksessä vaadi-
36557: kysymyksestä n:o 213:                                  taan, että moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsi-
36558:                                                        teltävä siten, ettei sen moottorista ja muista
36559:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
36560:                                                        laitteista aiheudu kohtuutonta melua, ilman pi-
36561:         miin moottoriajoneuvojen tarpeettoman
36562:                                                        laantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa mat-
36563:         tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaitto-
36564:                                                        kustaville tai ympäristölle.
36565:         jen estämiseksi ja poistamiseksi tiukenta-
36566:         malla ja tehostamalla riittävästi valvontaa        Tieliikennelain (267/81) 86 §:ään sisältyvän
36567:         sekä muuolaisin sopivin keinoin?               valtuutuksen nojalla on annettu ajoneuvoasetuk-
36568:                                                        sen (233/82) 45 §:n 2 momentti, jossa yksityis-
36569:                                                        kohtaisemmin kielletään auton tarpeeton käyttä-
36570:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36571:                                                        minen paikallaan. Säännöksen mukaan ajoneu-
36572: ti seuraavaa:
36573:                                                        von seistessä taajamassa muusta syystä kuin pa-
36574:    Autoilun jatkuvasti lisääntyessä on autojen         kollisen liikenne-esteen vuoksi saa ajoneuvon
36575: pakokaasupäästöjen aiheuttamiin ympäristöhait-         moottoria käyttää vain, jos se ajoneuvon tekni-
36576: toihin alettu kiinnittää yhä laajempaa huomiota.       sen, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön
36577: Pakokaasupäästöjen aiheuttamat terveyshaitat tu-       kannalta on välttämätöntä.
36578: levat selvimmin esille tiheästi liikennöidyillä alu-      Tarpeettoman tyhjäkäynnin erottaminen ajo-
36579: eilla, kuten kaupungeissa ja lähiöissä.                neuvon käytön kannalta välttämättömästä tyhjä-
36580:    Suomessa autojen pakokaasupäästöjen haitto-         käynnistä ei kuitenkaan aina ole käytännön val-
36581: jen rajoittamiseksi on annettu sekä auton saastut-     vonnassa helppoa. Kuorma-autojen useat hal-
36582: tavaa käyttöä että auton moottorin saastuttamis-       linta- ja lisälaitteet kuten esim. paineilmalla
36583: ominaisuuksia rajoittavat säännökset.                  toimivat käyttöjarrut ja erilaiset hallintalaitteiden
36584:    Liikenteeseen hyväksyttävälle autolle on tielii-    tehostimet sekä tavarannostolaitteet saavat käyt-
36585: kennelain (267/81) 83 §:ssä asetettu yleisvaati-       tövoimansa auton moottorin tuottamasta tehosta.
36586: mus, jonka mukaan auton on oltava rakenteel-           Erityisesti kylminä talviaikoina, jolloin mm. au-
36587: taan, varusteiltaan ja kunnoltaan mm. sellainen,       ton akkujen kyky luovuttaa lisälaitteiden tarvitse-
36588: että sen käytöstä aiheutuvat melu ja ilman pi-         maa energiaa heikkenee pakkasesta johtuen, vaa-
36589: laantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi.          tii lisälaitteiden, kuten esimerkiksi takalaitanosti-
36590: Tieliikennelaissa olevaa yleisvaatimusta noudat-       men toistuva käyttö auton ollessa paikallaan
36591: taen on ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanopää-           auton käyttämistä. Toisaalta samoissa olosuhteis-
36592: töksessä säädetty yksityiskohtaiset raja-arvot au-     sa on myös suuri houkutus syyllistyä tahallisesti
36593: ton pakokaasujen sallituille saastepitoisuuksille.     auton tarpeettomaan paikallakäyttämiseen ohjaa-
36594: Tällä hetkellä voimassa olevat auton pakokaasu-        mon pitämiseksi lämpimänä. Selvimpiä tällaisia
36595: jen saastepitoisuuden sallitut raja-arvot ovat vuo-    väärinkäytöksiä ovat kuitenkin tapaukset, joissa
36596: delta 1986, jolloin ne tarkistettiin yleiseurooppa-    taajaman jakelukuljetuksessa käytettävä paketti-
36597: laisen vaatimustason mukaisiksi.                       tai kuorma-auto jätetään turhaan talvella käyn-
36598:    Vaikka auton moottorin pakokaasujen saaste-         tiin lastauksen, purkamisen tai asioinnilla käyn-
36599: pitoisuuksille asetetuilla raja-arvoilla voidaan       nin ajaksi.
36600: olennaisesti vähentää liikenteen aiheuttamien pa-         Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
36601: kokaasujen haittavaikutuksia, on tarpeettoman          moottoriajoneuvojen tarpeettoman tyhjäkäynnin
36602: tyhjäkäynnin aiheuttamien saastehaittojen estä-        aiheuttamien haittojen estämiseksi on aikanaan
36603: miseksi ja poistamiseksi kuitenkin tehokkaampaa        liikenneministeriön hallinonalalla annettu tarvit-
36604:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 213                                         3
36605: 
36606: tavat säännökset, jotka selvästi kieltävät mootto-       Hallitus katsoo, että moottonaJoneuvon tar-
36607: riajoneuvon tarpeettoman käyttämisen ajoneuvon        peettoman tyhjäkäynnin kieltävän säännöstön
36608: ollessa paikallaan.                                   toimivuutta käytännössä voidaan nykyisestään
36609:    Koska moottoriajoneuvon tarpeetonta käyttä-        parantaa valvonnallisilla keinoilla ja vaikuttamal-
36610: mistä auton ollessa paikallaan edelleen jossain       la autoilijoiden käyttäytymiseen valistamalla hei-
36611: määrin esiintyy, osoittaa se, että kyseisen toimin-   tä nykyistä enemmän tyhjäkäynnin haitallisuu-
36612: nan kieltävää säännöstöä ei riittävästi noudateta.    desta.
36613: 
36614:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
36615: 
36616:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
36617: 4                                       1987 vp. -- KJ( n:o 213
36618: 
36619: 
36620: 
36621: 
36622:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
36623: 
36624:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            direkt begränsa en onödig användning av motorn
36625: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          i en bil, då bilen står stilla, detta för att
36626: den 20 augusti 1987 till vederbörande medlem            förhindra och eliminera de föroreningar som
36627: av statsrådet översänt avskrift av följande av          onödig tomgång medför.
36628: riksdagsman]. Juhani Kortesalmi undertecknade               För att de olägenheter som användningen av
36629: spörsmål nr 213:                                        fordon medför skall kunna hållas så små som
36630:                                                         möjligt finns i 86 § vägtrafiklagen (267/81) ett
36631:            Har Regeringen för avsikt att i
36632:                                                         allmänt stadgande om användning av fordon. I
36633:         brådskande ordning vidta åtgärder för att
36634:                                                         detta stadgande krävs att motordrivet fordon
36635:         förhindra och eliminera miljöförore-
36636:                                                         skall användas så att dess motor och övriga
36637:         ningar, som förorsakas av att motorfor-
36638:                                                         anordningar inte åstadkommer oskäligt buller,
36639:         don i onödan går på tomgång, genom att
36640:                                                         oskäliga luftföroreningar eller oskälig olägenhet
36641:         skärpa och i tillräckligt hög grad effekti-
36642:                                                         för fordonets passagerare eller omgivningen.
36643:         vera övervakningen samt genom andra
36644:         lämpliga åtgärder?                                  Med stöd av bemyndigandet i 86 § vägtrafikla-
36645:                                                         gen (267 /81) har 45 § 2 mom. fordonsförord-
36646:                                                         ningen (233/82) utfärdats. Däri ingår ett mera
36647:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
36648:                                                         detaljerat förbud mot onödig tomgång då bilen
36649: anföra följande:                                        står stilla. Enligt stadgandet får fordon, som
36650:    I och med att bilismen kontinuerligt ökar har        stannat inom tätort av annan orsak än tvingande
36651: man börjat fästa allt större uppmärksamhet vid          trafikhinder, ha motorn i gång endast om det är
36652: de skador på miljön som bilavgaserna förorsakar.        nödvändigt för fordonets tekniska, ändamålsen-
36653: Tydligast kommer de men för hälsan som                  liga och säkra användning.
36654: föranleds härav fram i tätt trafikerade områden,            Vid övervakningen i praktiken är det dock inte
36655: t.ex. städer och förorter.                              alltid lätt att skilja onödig tomgång från tom-
36656:    För att begränsa de olägenheter utsläppen av         gång, som är nödvändig för fordonets använd-
36657: bilavgaser medför har man i Finland utfärdat            ning. Många manöverorgan och tilläggsanord-
36658: bestämmelser, som begränsar både en förorenan-          ningar i lastbilar, t.ex. tryckluftsdrivna färdbrom-
36659: de användning av bilar och de egenskaper hos            sar och olika slag av effektanordningar tili manö-
36660: bilmotorerna som förorenar miljön.                      verorgan och varuhissar, får sin drivkraft från den
36661:    För bil, som kan godkännas för användning i          energi som bilmotorn producerar. I synnerhet
36662: trafiken, har i 83 § vägtrafiklagen (267 /81) ställts   under kalla vintrar då bl.a. bilackumulatorernas
36663: ett allmänt krav, enligt vilket bilen till sin          förmåga att lämna den energi som tilläggsanord-
36664: konstruktion och utrustning och till sitt skick         ningarna behöver minskar till följd av kölden,
36665: skall vara bl. a. sådan att det buller och den          kräver en upprepad användning av tilläggsanord-
36666: luftförorening som användningen av bilen med-           ningar, t.ex. hissanordningen på flaket, att bilen
36667: för blir så ringa som möjligt. Med iakttagande av       körs på tomgång då den står stilla. Å andra sidan
36668: det allmänna kravet i vägtrafiklagen har det i          är också frestelsen stor att man göra sig skyldig
36669: beslutet om verkställighet av fordonsförord-            tili onödig tomgång för att hålla styrhytten varm.
36670: ningen fastställts detaljerade gränsvärden för          Tydligare missbruk av denna typ är dock de fall
36671: föroreningshalten i bilavgaser. Gällande tillåtna       där motorn i en paket- eller lastbil, som används
36672: gränsvärden för föroreningshalten i bilavgaser är       för distribution i tätorter, i onödan körs på
36673: från år 1986, då de justerades i enlighet med de        tomgång under den tid Iasming eller lossning
36674: allmäneuropeiska kraven.                                pågår ellet ärenden uträttas.
36675:    Fastän de genom de gränsvärden som har                   Men hänvisning tili det anförda konstaterar
36676: fastställts för föroreningar i bilavgaser är möjligt    Regeringen att man inom trafikministeriets
36677: att på ett väsentligt sätt minska olägenheterna av      förvaltningsområde på sin tid utfärdade erforder-
36678: avgaser i trafiken, är det dock effektivare att         liga stadganden för att förhindra de olägenheter
36679:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 213                                    5
36680: 
36681: som onödig tomgång medför. Dessa stadganden              Regeringen anser att funktionsdugligheten i
36682: förbjuder klart och tydligt att motorn i ett fordon   praktiken beträffande stadgandet om förbud mot
36683: används i onödan medan fordonet står stilla.          onödig tomgång i motorfordon för närvarande
36684:    Eftersom onödig användning av motorn då            kan förbättras genom övervakning och genom att
36685: bilen står stilla fortfarande förekommer i någon      bilisternas beteende påverkas genom mera upp-
36686: mån visar detta att förbudsstadgandet inte efter-     lysning om tomgångens skadlighet.
36687: levs i tillräckligt hög grad.
36688: 
36689:      Helsingfors den 18 september 1987
36690: 
36691:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
36692:                                                  1987 vp.
36693: 
36694: Kirjallinen kysymys n:o 214
36695: 
36696: 
36697: 
36698: 
36699:                                     Tennilä: Opettajan vtrasta erottamisen peruuttamisesta
36700: 
36701: 
36702:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36703: 
36704:     Opetusministeriön on välttämättä välittömästi       että hän vasemmistolaisena kunnanvaltuutettuna
36705: otettava selvitettäväksi Savukosken kunnassa La-        on usein joutunut vastakkain kunnan johdon
36706: pissa tapahtunut opettajan virasta erottaminen.         kanssa erilaisissa asioissa.
36707: Näin siksi, että lehtori Rainer Salosen virasta            Rainer Salosen virasta erottamisen hyväksymi-
36708: erottamiseen liittyy selvästikin poliittisia tekijöi-   nen merkitsisi poliittisen ajojahdin ja virkakielto-
36709: tä.                                                     järjestelmän hyväksymistä.
36710:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36711:   Rainer Salonen on päätetty panna koululauta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36712: kunnan äänestyspäätöksellä (äänin 4-4 puheen-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36713: johtajan äänen ratkaistessa) viralta sik~i, ~ttä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36714: Rainer Salosen koululuokka on estely-yntykststä
36715: huolimatta tehnyt kaukomatkan Neuvostoliit-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36716: toon Sotshiin. Matka on onnistunut hyvin. Neu-                  ryhtyä Savukosken kunnassa poliittisin
36717: vostoliiton-matkan lisäksi Rainer Salosta vastaan               perustein suoritetun lehtori Rainer Salo-
36718: hyökätään kunnan johdon toimesta myös siksi,                    sen virasta erottamisen peruuttamiseksi?
36719: 
36720:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1987
36721: 
36722:                                            Esko-Juhani Tennilä
36723: 
36724: 
36725: 
36726: 
36727: 2708185
36728: 2                                     1987 vp. -- KJC n:o 214
36729: 
36730: 
36731: 
36732: 
36733:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36734: 
36735:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        haltijana on toiminnallaan ja käyttäytymisellään
36736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        virassaan sekä virkatehtäviensä laiminlyömisellä
36737: olette kirjeellänne 21 päivänä elokuuta 1987         osoittanut, ettei hän ansaitse sitä luottamusta ja
36738: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     kunnioitusta, jota hänen asemansa edellyttää.
36739: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    Toiminta on lautakunnan mukaan ollut toistuvaa
36740: sanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta   huolimatta siitä, että häntä on rangaistu kurinpi-
36741: kysymyksestä n:o 214:                                totoimin. Samalla koululautakunta on päättänyt
36742:                                                      pidättää lehtori Salosen virantoimituksesta tois-
36743:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taiseksi, kunnes erottamisasiasta saadaan lainvoi-
36744:        ryhtyä Savukosken kunnassa poliittisin        mainen päätös.
36745:        perustein suoritetun lehtori Rainer Salo-        Lehtori Salonen on valittanut koululautakun-
36746:        sen virasta erottamisen peruuttamiseksi?      nan päätöksestä kouluhallitukseen. Kouluhallitus
36747:                                                      on pyytänyt asiasta Lapin lääninhallituksen ja
36748:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Savukosken kunnan koululautakunnan lausun-
36749: seuraavaa:                                           not. Kouluhallituksen valitusasiassa antamasta
36750:    Savukosken kunnan koululautakunta on              ratkaisusta on valitusoikeus korkeimpaan hal-
36751: 8. 7.1987 antamallaan päätöksellä erottanut leh-     linto-oikeuteen.
36752: tori Rainer Salosen opettajan virasta. Lautakunta       Kun virasta erottaminen on parhaillaan vali-
36753: viittaa päätöksessään peruskoululain (476/83)        tuksen perusteella viranomaisten selvitettävänä ja
36754: 63 §:n 2 momenttiin ja 66 §:n 1 momenttiin.          kun kannan ottaminen valitukseen ei kuulu hal-
36755: Koululautakunta on perustellut päätöstään sillä,     litukselle, hallitus ei katso aiheelliseksi ryhtyä
36756: että lehtori Salonen koulunsa vakinaisen viran       toimenpiteisiin tässä asiassa.
36757: 
36758:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
36759: 
36760:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
36761:                                       1987 vp. -- RJ< n:o 214                                          3
36762: 
36763: 
36764: 
36765: 
36766:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36767: 
36768:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skola, genom sin verksamhet och sitt uppförande
36769: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         samt genom att försumma sina tjänsteåligganden
36770: av den 21 augusti 1987 tili vederbörande med-         har visat att han inte förtjänar det förtroende och
36771: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   den aktning som hans ställning förutsätter. Verk-
36772: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr         samheten har, enligt nämnden, upprepats trots
36773: 214:                                                  att han har bestraffats med disciplinärt förfaran-
36774:                                                       de. Samtidigt har skolnämnden beslutat att tills
36775:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      vidare avhålla lektor Salonen från tjänsteutöv-
36776:         för att återkalla beslutet om att avskeda     ning tills beslutet om avskedandet vinner laga
36777:         lektor Rainer Salonen i Savukoski kom-        kraft.
36778:         mun från hans tjänst, vilket skett på
36779:         politiska grunder?                               Lektor Salonen har besvärat sig hos skolstyrel-
36780:                                                       sen över skolnämndens beslut. Skolstyrelsen har i
36781:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt        ärendet bett om utlåtande av Lapplands länssty-
36782: följande:                                             relse och skolnämnden i Savukoski kommun.
36783:                                                       Skolstyrelsens beslut i besväret kan överklagas hos
36784:    Skolnämnden i Savukoski kommun har med             högsta förvaltningsdomstolen.
36785: sitt beslut 8. 7.1987 avskedat lektor Rainer Salo-
36786: nen från hans tjänst som lärare. Nämnden hänvi-          Då avskedandet från tjänsten på basen av
36787: sar i sitt beslut tili 63 § 2 mom. och 66 § 1 mom.    besvär som bäst utreds av myndigheterna och ett
36788: grundskolelagen {476/83). Skolnämnden har             ställningstagande i besväret inte hör tili rege-
36789: motiverat sitt beslut med, att lektor Salonen, i      ringen, anser regeringen det inte finnas skäl att
36790: egenskap av ordinarie tjänsteinnehavare vid sin       vidta åtgärder i detta ärende.
36791: 
36792:      Helsingfors den 30 september 1987
36793: 
36794:                                                            Undervisningsminister Chnstoffer Taxell
36795:                  j
36796:                 j
36797:                j
36798:               j
36799:              j
36800:             j
36801:            j
36802:           j
36803:          j
36804:         j
36805:        j
36806:       j
36807:      j
36808:     j
36809:    j
36810:   j
36811:  j
36812: j
36813:                                                1987 vp.
36814: 
36815: Kirjallinen kysymys n:o 215
36816: 
36817: 
36818: 
36819: 
36820:                                   Koistinen: Naisten rintamapalvelustunnuksia koskevien hakemus-
36821:                                     ten käsittelyn nopeuttamisesta
36822: 
36823: 
36824:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36825: 
36826:    Rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osal-     eläkettä ei voida myöntää Kansaneläkelaitoksen
36827: listuneella naisella on oikeus rintamasotilaseläk-    toimesta ennen kuin hakija on saanut mainitun
36828: keeseen rintamasotilaseläkelain mukaisella taval-     rintamapalvelustunnuksen. Vaikka eläke makse-
36829: la. Edellytyksenä rintamasotilaseläkkeen saami-       taankin hakemuksen vireille tulosta taannehtivas-
36830: seen on rintamapalvelustunnuksen omaaminen ja         ti, aiheutuu vuosien odottamisesta kohtuuttomia
36831: rintamasotilaseläkelain muiden edellytysten täyt-     taloudellisia vaikeuksia eläkkeenhakijalle.
36832: tyminen.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36833:    Rintamapalvelustunnuksen naiselle antaa vete-      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36834: raanitunnuslautakunta hakemuksesta. Tunnus            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36835: tulee antaa naiselle, joka Suomen kansalaisena        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36836: on vuosien 1939-1945 sotien aikana palvellut
36837: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-
36838: koissa, taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois-            ten rintamapalvelustunnuksia koskevien
36839: sa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien               hakemusten käsittely kestää veteraanitun-
36840: lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut rintama-               nuslautakunnassa useissa tapauksissa jopa
36841: palvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rintama-            2-3 vuotta ja että tämän johdosta useille
36842: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.                  hakijoille aiheutuu kohtuuttomia talou-
36843:    Eri yhteyksissä on ilmennyt, että naisten rinta-          dellisia vaikeuksia, ja
36844: mapalvelustunnusten käsittely kestää usein jopa                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36845: 2-3 vuotta. Pitkä käsittelyaika muodostaa haki-              ryhtyä edellä kerrotun ongelman poista-
36846: jalle taloudellisen ongelman, sillä rintamasotilas-          miseksi?
36847: 
36848:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1987
36849: 
36850:                                           Annikki Koistinen
36851: 
36852: 
36853: 
36854: 
36855: 270814N
36856: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 215
36857: 
36858: 
36859: 
36860: 
36861:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36862: 
36863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voin joukko-osastojen vahvuuskirjaa. Hyvin usein
36864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joudutaan hakijoilta pyytämään lisäselvityksiä ja
36865: olette 25 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-       todisteita ilmoitetusta palveluksesta, joten myös
36866: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        heiltä kuluu paljon aikaa sodanaikaisten asioiden
36867: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kois-       selvittämiseen ja todisteiden hankkimiseen. Juuri
36868: tisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        tämä selvittelytyö on ruuhkauttanut hakemusten
36869: n:o 215:                                                käsittelyn. Tämänhetkistä hakemusten tutkinta-
36870:                                                         tasoa ei voida kuitenkaan enää alentaa loukkaa-
36871:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-     matta hakijan oikeusturvaa ja saattamatta haki-
36872:         ten rintamapalvelustunnuksia koskevien          joita keskenään eriarvoiseen asemaan.
36873:         hakemusten käsittely kestää veteraanitun-          Ruuhkan selvittämiseksi lautakunnan työtä on
36874:         nuslautakunnassa useissa tapauksissa jopa       tehostettu. Hakemusten käsittelyä on yksinker-
36875:         2--3 vuotta ja että tämän johdosta useille
36876:                                                         taistettu muun muassa helpottamalla todistelu-
36877:         hakijoille aiheutuu kohtuuttomia talou-
36878:                                                         menettelyä ja muuttamalla arkistotutkimuksen
36879:         dellisia vaikeuksia, ja                         järjestelyjä. Lisäksi lautakunta on luonut hakijoi-
36880:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          den yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi var-
36881:         ryhtyä edellä kerrotuo ongelman poista-         sin suuritöisiä rintamapalveluksen normeja sekä
36882:         miseksi?                                        vetänyt toiminta- ja rajalinjoja, jotka ovat no-
36883:                                                         peuttaneet ja selkiyttäneet päätöksentekoa.
36884:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Jos hakija on saanut kielteisen päätöksen, hän
36885: ti seuraavaa:                                           voi valittaa siitä puolustusministeriöön. Koska
36886:    Rintamapalvelustunnuksesta ja sen hakemises-         puolustusministeriöllä ei ole omaa erityistä orga-
36887: ta on säädetty sosiaali- ja terveysministerin esitte-   nisaatiota valitusten tutkimiseen, se lähettää vali-
36888: lystä annetussa rintamapalvelustunnusasetuksessa        tukset lausuntopyynnöin veteraanitunnuslauta-
36889: (554/78). Alun perin tunnuksen hakemiselle              kunnalle, joka käytännössä tutkii asian uudel-
36890: säädettiin    takarajaksi     31.12.1982,     mutta     leen.
36891: 1. 7.1984 tämä rajoitus poistettiin.                       Esitettyä käsittelyprosessia ei voida nykyisin
36892:    Tällä hetkellä hakemuksia on tullut jo 70 000.       voimavaroin enää ratkaisevasti nopeuttaa.
36893: Niistä on käsitelty 58 000. Suurin osa hakemuk-            Kysymyksessä esitettyjen taloudellisten haitto-
36894: sista on todennäköisesti jo saapunut, mutta uusia       jen vähentämiseksi on hakemuksien käsittelyjär-
36895: hakemuksia tehdään yhä.                                 jestystä muutettu siten, että niiden hakijoiden,
36896:    Veteraanitunnuslautakunta on viran puolesta          joille tunnus tuo mahdollisuuden sosiaalisiin
36897: velvollinen selvittämään, onko hakija oikeutettu        etuuksiin, hakemukset on pyritty käsittelemään
36898: rintamapalvelustunnukseen. Hakemuksen saa-              mahdollisimman nopeasti. Lisäksi hakemusten
36899: vuttua lautakunnalle selvitetään arkistotutkimuk-       käsittelyjärjestystä on painotettu vanhimpien ikä-
36900: sin ilmoitettujen tietojen oikeellisuus. Vain noin      luokkien hyväksi. Veteraanitunnuslautakunta on
36901: 20 % hakemuksista on niin täydellisiä, että ha-         sopinut Kansaneläkelaitoksen kanssa ilmoitusme-
36902: kemus voidaan ratkaista lyhyen arkistoselvityksen       nettelystä koskien rintamasotilaseläkkeen ja rinta-
36903: jälkeen. Koko käsittelyaika on tällöin noin kuusi       maveteraanien varhaiseläkkeen hakijoita, jotta
36904: kuukautta. Kaikissa muissa tapauksissa joudu-           näiden asiat voitaisiin käsitellä nopeasti. Edelleen
36905: taan suorittamaan aikaa vieviä laajoja arkistotut-      rintamalisään liittyen on Kansaneläkelaitoksen
36906: kimuksia sekä hankkimaan muita lisäselvityksiä.         kanssa syksyllä 1985 sovittu, että lautakunta
36907: Työtä vaikeuttaa erityisesti se, ettei ole olemassa     lähettää rintamapalvelustunnuspäätösten jäljen-
36908: yhtenäisiä luetteloita tai muita tiedostoja naisten     nöskappaleet Kansaneläkelaitoksen käytettäväksi.
36909: palveluksesta sotien aikana. Myös asiakirja-aineis-     Tällä järjestelyllä on merkittävästi helpotettu ja
36910: to on varsin puutteellista ja hajanaista, koska         yksinkertaistettu rintamalisän maksamista takau-
36911: naisten palveluksesta ei ole pidetty miesten ta-        tuvasti myös puolta vuotta pidemmältä ajalta eli
36912:                                       1987 vp. -- EJ( n:o 215                                         3
36913: 
36914: rintamapalvelustunnuksen anomisajankohdasta           saamisoikeuden selvitysvelvollisuutta koskevien
36915: lukien. Näin on poistettu suureksi osaksi ne          säännösten muuttaminen ei ole hakijoiden oi-
36916: haitat, jotka ovat hakijoille aiheutuneet hake-       keudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun huo-
36917: musten pitkästä käsittelyajasta.                      mioon ottaen mahdollista. Veteraanitunnuslauta-
36918:    Vastaisuudessa hakemusten käsittelyä voitaisiin    kunnan työmenetelmiä ja yhteistyötä sosiaalivi-
36919: nopeuttaa henkilöresursseja lisäämällä juuri työ-     ranomaisten ja arkistoviranomaisten kanssa on
36920: läimpään vaiheeseen, hakemusten arkistotutki-         kehitetty ja sitä tullaan edelleenkin jatkamaan.
36921: mukseen.                                              Hakemusten käsittelyn oleellinen nopeuttaminen
36922:    Asettamalla hakijoille suurempi selvitysvelvoite   näyttäisi olevan mahdollista vain veteraanitun-
36923: voitaisiin lautakunnan päätöksentekoa nopeut-         nuslautakunnan tutkimustyötä nopeuttamalla.
36924: taa. Tämä ei olisi kuitenkaan hakijoiden oikeus-      Mahdollisuuksia tähän tarvittavan lisähenkilöstön
36925: turvan kannalta hyvä ratkaisu, sillä heillä ei        palkkaamiseen tullaan edelleen selvittämään. Vi-
36926: useinkaan olisi käytettävissään sellaisia selvityk-   reillä olevat hakemukset tullaan käsittelemään
36927: siä, että tunnus yksistään niiden petusteella voi-    niin nopeasti kuin se on käytettävissä olevien
36928: taisiin myöntää.                                      resurssien puitteissa hakijan oikeudet turvaavalla
36929:    Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että    tavalla mahdollista.
36930: tunnuksen myöntämisedellytysten tai tunnuksen
36931: 
36932:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1987
36933: 
36934:                                                                    Puolustusministeri Ole Norrback
36935: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 215
36936: 
36937: 
36938: 
36939: 
36940:                                 Till Riksdagens Herr Talman
36941: 
36942:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sökandena om tilläggsutredningar och bevis på
36943: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        den uppgivna tjänstgöringen, varför även de får
36944: den 25 augusti 1987 till vederbörande medlem          lägga ner mycket tid på att reda ut saker som
36945: av statsrådet översänt avskrift av följande av        hänför sig till kriget och skaffa bevis. Det är
36946: riksdagsledamot Koistinen undertecknade spörs-        detta utredningsarbete som har förorsakat anhop-
36947: mål nr 215:                                           ningen vid behandlingen av ansökningarna. Den
36948:                                                       nuvarande utredningsnivån i fråga om handling-
36949:           Är Regeringen medveten om att be-           arna kan likväl ime sänkas ytterligare utan att
36950:        handlingen av de ansökningar som gäller        sökandenas rättsskydd äventyras och de försätts i
36951:        fronttjänsttecken för kvinnor kan dröja        en ojämlik ställning sinsemellan.
36952:        2--3 år i veteranteckensnämnden, vilket
36953:                                                          Nämndens arbete har effektiverats för att an-
36954:        förorsakar många sökande oskäliga eko-         hopningen skall klaras av. Behandlingen av an-
36955:        nomiska svårigheter, och                       sökningarna har förenklats bl.a. genom att bevis-
36956:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningsförfarandet har förenklats och genom att de
36957:        för att avskaffa detta problem?                arrangemang som hänför sig till arkivforskningar-
36958:                                                       na har ändrats. Dessutom har nämnden för att
36959:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       garantera att sökandena behandlas lika lagt ner
36960: anföra följande:                                      mycket arbete på att utarbeta normer för tjänst-
36961:     Om fromtjänsttecken och hur man ansöker om        göring vid fronten samt dragit upp riktlinjer och
36962: detta stadgas i förordningen om fronttjänsttecken     satt gränser för verksamheten, vilket har gjort
36963: (554/78), vilken givits på föredragning av social-    beslutsfattandet snabbare och entydigare.
36964: och hälsovårdsministern. Ursprungligen stadga-           Om en sökande har fått ett negativt beslut kan
36965: des att teeken skulle sökas senast 31.12.1982,        han anföra besvär över detta hos försvarsministe-
36966: men 1. 7. 1984 slopades denna begränsning.            riet. Eftersom försvarsministeriet inte har någon
36967:     I detta nu har redan 70 000 ansökningar           särskild organisation som skulle pröva besvären,
36968: lämnats in. Av dem har 58 000 behandlats.             sänder ministeriet besvären jämte begäran om
36969: Största delen av ansökningarna har troligen redan     utlåtande till veteranteckensnämnden, som i
36970: inkommit, men nyansökningar görs ännu.                praktiken prövar ärendet på nytt.
36971:    Veteranteckensnämnden är på tjänstens vägnar          Den ovan beskrivna behandlingsprocessen kan
36972: skyldig att utreda om sökandena är berättigade        ime fås märkbart snabbare med nuvarande resur-
36973: till fronttjänsttecken. Då en ansökan har inkom-      ser.
36974: mit till nämnden utreds riktigheten hos de               För att de ekonomiska olägenheter som nämns
36975: lämnade uppgifterna genom arkivforskningar.           i spörsmålet skall kunna minskas har den ordning
36976: Endast ca 20 % av ansökningarna är så komplet-        i vilken ansökningarna behandlas ändrats så, att
36977: ta att de kan avgöras efter en kort arkivforskning.   man strävar efter att så snabbt som möjligt
36978: Den totala behandlingstiden blir då ca sex måna-      behandla de sökandes ansökningar, vilka tecknet
36979: der. I alla övriga fall blir man tvungen att göra     ger möjlighet att ansöka om sociala förmåner.
36980: omfattande och arbetsdryga efterforskningar i         Dessutom har man gett de äldre årsklasserna
36981: arkiven samt att skaffa övriga tilläggsutredningar.   förtur vid behandlingen av ansökningarna. Vete-
36982: Arbetet försvåras särskilt av att det inte finns      ranteckensnämnden och folkpensionsanstalten
36983: några enhetliga förteckningar eller andra reg_ister   har kommit överens om ett anmälningsförfaran-
36984: över kvinnornas tjänstgöring under krigen. Aven       de i fråga om dem som ansöker om frommanna-
36985: dokumentmaterialet är mycket bristfälligt och         pension och förtidspension för frontveteraner, så
36986: osammanhängande, eftersom kvinnornas arbete           att dessa sökandes ärenden kan behandlas
36987: ime finns dokumenterat på samma sätt som då           snabbt. Då det gäller fronttillägget kom nämn-
36988: det gäller männen, där man har fört styrkebok         den och folkpensionsanstalten hösten 1985 dess-
36989: över truppförbanden. Mycket ofta måste man be         utom överens om att nämnden sänder avskrifter
36990:                                       1987 vp. -- NJC n:o 215                                        5
36991: 
36992: av de beslut som gäller fronttjänsttecken till          Med stöd av det som anförts ovan anser
36993: folkpensionsanstalten. Genom detta arrange-          regeringen att det med beaktande av en rättvis
36994: mang har utbetalningen av fronttillägget retroak-    och jämlik behandling av sökandena inte är
36995: tivt blivit betydligt lättare och enklare även då    möjligt att ändra de stadganden som gäller
36996: det gäller tider över ett halvt år, dvs. från det    förutsättningarna för beviljande av tecknet eller
36997: personeo i fråga ansökte om fronttjänsttecken. På    utredningsskyldigheten beträffande rätten att er-
36998: detta sätt har de olägenheter som den långa          hålla detta. Veteranteckensnämndens arbetsme-
36999: behandlingstiden förorsakat sökandena till stora     toder och samarbetet med de sociala myndighe-
37000: delar kunnat avskaffas.                              terna och arkivmyndigheterna har utvecklats och
37001:    1 framtiden kunde man göra behandlingen av        kommer att fortsätta även i framtiden. Endast
37002: ansökningarna snabbare genom att öka personal-       genom att göra veteranteckensnämndens utred-
37003: resurserna i det mest arbetsdryga skedet, dvs. vid   ningsarbete snabbare tycks det vara möjligt att få
37004: arkivforskningen.                                    till stånd en väsentligt snabbare behandling av
37005:    Om sökandena gavs en större utredningsskyl-       ansökningarna. Möjligheterna att avlöna tilläggs-
37006: dighet kunde beslutsfattandet i nämnden fås          personal för detta kommer ytterligare att utredas.
37007: snabbare. Med tanke pa sökandenas rättsskydd är      De ansökningar som är anhängiga kommer att
37008: detta dock ingen bra lösning, eftersom de ofta       behandlas så snabbt som det är möjligt inom
37009: inte har tillgång till sådana utredningar att        ramen för de nuvarande resurserna utan att
37010: tecknet skulle kunna beviljas enbart på basis av     sökandenas rättigheter äventyras.
37011: dessa.
37012: 
37013:      Helsingfors den 29 september 1987
37014: 
37015:                                                                      Försvarsminister Ole Norrback
37016:                                                 1987 vp.
37017: 
37018: Kirjallinen kysymys n:o 216
37019: 
37020: 
37021: 
37022: 
37023:                                    Koistinen: Matkailijoiden opastusmerkkien asettamista koskevien
37024:                                      määräysten muuttamisesta
37025: 
37026: 
37027:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37028: 
37029:    Tienkäyttäjien opastus tapahtuu yleensä tien-      ei ole lääninhallituksen myöntämää elinkeinolu-
37030: viitoilla ja suunnistustauluilla. Tämän lisäksi       paa ja joissa tie- ja vesirakennushallituksen ohjei-
37031: opastukseen on mahdollista käyttää matkailijoita      den mukaan ei aseteta opastusmerkkiä n:o 724
37032: varten tarkoitettuja erityisiä opastusmerkkejä.       (ravintola) ja 725 (kahvila). Viittaan tältä osin
37033: Näissä opastusmerkeissä kohde on osoitettu sitä       majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuk-
37034: kuvaavalla tunnuksella. Tieliikenneasetuksessa        sen 10 §:n 1 momenttiin, 12 ja 13 §:ään. Usein
37035: mainittu liikennemerkki n:o 724 (lusikka ja haa-      harvaan asutulla alueella ravitsemistoiminta on
37036: rukka ristikkäin) koskee ravintolaa ja n:o 725        pienimuotoista ja edellä mainittuihin majoitus-
37037: (kahvikuppi) kahvilaa. Tie- ja vesirakennushalli-     ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen sään-
37038: tuksen ohjeiden mukaan opastusmerkillä n:o 724        nöksiin perustuvaa, sinänsä laillista toimintaa,
37039: osoitetaan vain ne ravintolat, jotka täyttävät        mihin ei tarvita elinkeinolupaa. Toiminnalla voi
37040: majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuk-     kuitenkin olla huomattavaa paikallista ja laajem-
37041: sen vaatimukset ja joilla on asianmukaiset elin-      paakin merkitystä tienkäyttäjille ja matkailuun
37042: keinoluvat ravitsemisliikkeen pitämiseen. Mainit-     liittyen. Tämän vuoksi tässä puheena olevat mat-
37043: tujen ohjeiden mukaan opastusmerkillä n:o 725         kailijoiden opastusmerkit tulisi voida harvaan
37044: osoitetaan vain kahvilat, jotka täyttävät majoitus-   asutulla alueella asettaa ravitsemisliikkeiden yh-
37045: ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen vaati-      teyteen, vaikka liikkeiltä ei vaadita elinkeinolu-
37046: mukset ja joilla on asianmukaiset luvat kahvilan      paa.
37047: pitämiseen.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37048:    Käsitykseni mukaan opastusmerkkien käytöllä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37049: tulisi pyrkiä parantamaan ja monipuolistamaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37050: liikenteen palvelua. Toisaalta opastusmerkkien        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37051: käytöllä tulisi pyrkiä vaikuttamaan etenkin har-
37052: vaan asutulla alueella pienten ravitsemisliikkei-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37053: den toimintaedellytyksiin. Tästä syystä harvaan               ryhtyä matkailijoiden opastusmerkkejä
37054: asutulla alueella tulisi elinkeinotoiminnan har-              n:o 724 (ravintola) ja n:o 725 (kahvila)
37055: JOittamiseen liittyvien näkökohtien korostua                  koskevien ohjeiden muuttamiseksi siten,
37056: opastusmerkkejä asetettaessa.                                 että ravintolaa ja kahvilaa koskevat opas-
37057:    Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun ase-             tusmerkit saadaan asettaa harvaan asutui-
37058: tuksen nojalla ravitsemispalvelujen tarjoaminen               Ja alueella myös pienten ravitsemistoi-
37059: on mahdollista myös sellaisissa tapauksissa, joissa           mintaa harjoittavien yritysten yhteyteen?
37060: 
37061:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1987
37062: 
37063:                                           Annikki Koistinen
37064: 
37065: 
37066: 
37067: 
37068: 2707891
37069: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 216
37070: 
37071: 
37072: 
37073: 
37074:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37075: 
37076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tie- ja vesirakennushallituksen ohjeiden mu-
37077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kaisesti merkillä "Ravintola" osoitetaan vain ra-
37078: olette 25 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-        vintolat, jotka täyttävät majoitus- ja ravitsemis-
37079: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         liikkeistä annetun asetuksen vaatimukset ja joilla
37080: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kois-        on asianmukaiset luvat ravitsemisliikkeen pitämi-
37081: tisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä         seen. Ravintolasta tulee olla saatavissa lämmintä
37082: n:o 216:                                                 tuokaa aikana, joka noudattaa yleisesti käytössä
37083:                                                          olevaa, vastaavan tasoisissa paikoissa noudatetta-
37084:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vaa aukioloaikaa. Vastaavasti näiden ohjeiden
37085:         ryhtyä matkailijoiden opastusmerkkejä            mukaisesti merkillä ''Kahvila'' osoitetaan vain
37086:         n:o 724 (ravintola) ja n:o 725 (kahvila)         kahvilat, jotka täyttävät majoitus- ja ravitsemis-
37087:         koskevien ohjeiden muuttamiseksi siten,          liikkeistä annetun asetuksen vaatimukset ja joilla
37088:         että ravintolaa ja kahvilaa koskevat opas-       on asianmukaiset luvat kahvilan pitämiseen.
37089:         tusmerkit saadaan asettaa harvaan asutul-
37090:         la alueella myös pienten ravitsemistoi-             Ravintolan ja kahvilan lajin ja tason määrittää
37091:         mintaa harjoittavien yritysten yhteyteen?        lääninhallitus. Tätä menettelyä voidaan pitää
37092:                                                          tarkoituksenmukaisena, koska tielaitoksella ei ole
37093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tarvittavaa asiantuntemusta.
37094: ti seuraavaa:
37095:                                                             Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun ase-
37096:    Hallitus katsoo, että liikennemerkkien käytössä       tuksen 10 §:n 1 momentissa, 12 ja 13 §:ssä
37097: on pyrittävä mahdollisimman yhtenäiseen käy-             esitetyissä tapauksissa ei ole kysymys saman ase-
37098: täntöön sekä kansainvälisellä että kansallisella         tuksen 3 §:ssä määritellyistä käsitteistä "Ravinto-
37099: tasolla. Yhtenäisen käytännön saavuttamiseksi            la" tai "Kahvila", vaan kysymyksessä ovat eräät
37100: tarvitaan ohjeita ja määräyksiä paitsi lainsäädän-       muut asetuksessa mainitut tarjoilupaikat, esimer-
37101: nössä, myös alemmalla tasolla.                           kiksi elintarvike- tai grillikioskit.
37102:    Tieliikennelain 50 §:n mukaisesti liikenne-
37103: merkkien merkityksestä säädetään asetuksella.               Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena liiken-
37104: Tieliikenneasetuksen 20 §:n mukaisesti on liiken-        nemerkkien ''Ravintola'' ja ''Kahvila'' käytön
37105: nemerkille n:o 724 annettu nimeksi "Ravintola"           laajentamista edellä mainittuihin pieniin tarjoi-
37106: ja liikennemerkille n:o 725 vastaavasti nimi             lupaikkoihin. Tämä johtaisi kohteiden laatutason
37107: "Kahvila". Näistä merkeistä on lisäksi ministe-          suureen vaihteluun sekä liikennemerkkien luku-
37108: riön päätöksellä säädetty, että niitä ei yleensä         määrän huomattavaan kasvuun. Hallitus viittaa
37109: käytetä taajamissa. Yhtenäisen käytännön turvaa-         tässä yhteydessä Pohjoismaiden neuvoston 35.
37110: miseksi yleisillä teillä on tie- ja vesirakennushalli-   istunnossa hyväksyttyihin suosituksiin n:o 41 ja
37111: tus antanut alaisilleen piirikanttoreille yksityis-      42, joiden mukaan pohjoismaiden hallitusten
37112: kohtaiset ohjeet matkailijoiden opastusmerkkien          tulisi yhdessä edistää liikennemerkkijärjestelmän
37113: käytöstä.                                                yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista.
37114: 
37115:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
37116: 
37117:                                                                      Liikenneministeri Pekka Vennamo
37118:                                        1987 vp. -     KK n:o 216                                       3
37119: 
37120: 
37121: 
37122: 
37123:                                 Tili Riksdagens Herr T'llman
37124: 
37125:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om användningen av informationsmärken för
37126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        resande.
37127: den 25 augusti 1987 tili vederbörande medlem             Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens anvis-
37128: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ningar anger märket "Restaurang" endast såda-
37129: riksdagsledamot Koistinen undertecknade spörs-        na restauranger som uppfylier kraven i förord-
37130: mål nr 216:                                           ningen om härbärgerings- och förplägnadsrörel-
37131:                                                       ser och som har behöriga tillstånd att bedriva
37132:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förplägnadsrörelse. 1 restaurangen bör finnas tili-
37133:        för att anvisningarna som gäller informa-      gång tili varm mat under en tid som följer den
37134:        tionsmärkena nr 724 (restaurang) och nr        öppethåliningstid som alimänt iakttas och som
37135:        725 (kafe) för resande skali ändras så, att    skali följas på andra stälien med samma stan-
37136:        informationsmärkena som rör restaurang         dard. På motsvarande sätt anger enligt anvisning-
37137:        och kafe skall få sättas upp på glesbe-        arna märket ''Kafe'' endast de kafeer som upp-
37138:        byggt område även i anslutning tili små        fylier fordringarna i förordningen om härbärge-
37139:        företag som bedriver förplägnadsverksam-       rings- och förplägnadsrörelser och som har behö-
37140:        het?                                           riga tilistånd att hålia kafe.
37141:                                                          Restaurangers och kafeers art och standard
37142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       faststälis av länsstyrelsen. Detta förfarande kan
37143: anföra följande:                                      anses vara ändamålsenligt, eftersom vägväsendet
37144:                                                       inte har den sakkunskap som fordras.
37145:    Regeringen anser att man vid användning av            1 de fall som anges i 10 § 1 mom., 12 och
37146: vägmärken bör eftersträva en så enhetlig praxis       13 §§ förordningen om härbärgerings- och
37147: som möjligt, både på internationeli och nationeli     förplägnadsrörelser är det inte fråga om begrep-
37148: nivå. För att en enhetlig praxis skali kunna          pen "Restaurang" eller "Kaf€", som definieras i
37149: uppnås behövs anvisningar och bestämmelser            3 §, utan om vissa andra serveringsstälien som
37150: inte bara i lagstiftningen utan också på lägre        nämns i förordningen, t.ex. livsmedel- elier grili-
37151: nivå.                                                 kiosker.
37152:    Enligt 50 § vägtrafiklagen stadgas om vägmär-         Regeringen anser det inte vara ändamålsenligt
37153: kens innebörd genom förordning. 1 20 § vägtra-        att utvidga användningen av vägmärkena ''Res-
37154: fikförordningen har vägmärket nr 724 fått be-         taurang" och "Kafe" tili att gälia ovan nämnda
37155: nämningen "Restaurang" och vägmärket nr 725           små serveringsstälien. Detta skulie leda tili stora
37156: på motsvarande sätt benämningen ''Kafe''. Om          variationer i objektens kvalitetsnivå och en avse-
37157: dessa märken har dessutom genom ministeriets          värd ökning av antalet vägmärken. Regeringen
37158: beslut stadgats att de vanligen inte används i        hänvisar i detta sammanhang tili rekommenda-
37159: tätorter. För att trygga en enhetlig praxis beträf-   tionerna nr 41 och 42, som godkändes vid
37160: fande vägmärken på allmänna vägar har väg- och        Nordiska rådets 35 session, enligt vilka de nordis-
37161: vattenbyggnadsstyrelsen utfärdat detaljerade an-      ka regeringarna tilisammans bör främja ett enkla-
37162: visningar för sina underlydande distriktskontor       re och enhetligare vägmärkessystem.
37163: 
37164:      Helsingfors den 22 september 1987
37165: 
37166:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
37167:                                                  1987 vp.
37168: 
37169: Kirjallinen kysymys n:o 217
37170: 
37171: 
37172: 
37173: 
37174:                                    Vähänäkki ym.: Kiviteollisuuden kehittämisestä Kaakkois-Suomessa
37175: 
37176: 
37177:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37178: 
37179:    Kaakkois-suomalaisella kiviteollisuudella on jo     ne ulkomaisia yrittäjiä suorittamaan jalostustoi-
37180: pitkät perinteet. Raakakiveä, graniittia on jo         mintaa suomalaisen kiven osalta täällä. Julkisten
37181: vuosisata pari sitten toimitettu mm. Pietarin          ym. rakennustemme suunnittelijatkin ovat oloti-
37182: (nyk. Leningradin) rakennuskiveksi ja muistopat-       lan niin hyväksyneet, että voittopuolisesti esittä-
37183: saiden raaka-aineeksi eritoten Virolahden alueel-      vät rakennuksissa käytettäväksi koristeena ulko-
37184: ta. Runsas neljäkymmentä vuotta sitten taas            maista kiveä, jopa ilmastoomme sopimatonta
37185: löydettiin Ylämaan spektroliitti, jonka sanotaan       marmorilajiketta. - Asenteiden ollessa kuvatun
37186: kotimaisista kivistä parhaiten täyttävän jalokivelle   kaltaisia ei kotimaisen kivenjalostuksen mahdolli-
37187: asetettavat vaatimukset.                               suuksia ole pyritty julkisenkaan tahon puolesta
37188:                                                        suuremmin selvittämään. Kiireellisesti tulisikin
37189:    Muutaman hiljaisemman vuosikymmenen jäl-            nyt paneutua asiaan: selvittää kotimaisen kiven
37190: keen on kaakkoissuomalainen kiviteollisuus jäl-        mahdollisimman edullinen ja tekniikaltaan kil-
37191: leen nostamassa päätään. Ylämaalla louhitaan ja        pailukykyinen jalostustapa ja -koneisto, järjestää
37192: myös hiotaan sekä jalostetaan koruiksi spektroliit-    alan kaikentasoinen koulutus erityisesti ottaen
37193: tia. Jonkin verran Ylämaalla on myös graniitin         huomioon kivenjalostuskoulutus opisto- ja kor-
37194: Iouhimaa raakakiveksi. Virolahdella puolestaan         keakoulutasolla, tutkia kotimaisen kiviaineksen
37195: toimii kolme kivilouhintaa harjoittavaa yritystä,      markkinoinnin kehittämistä niin omia markki-
37196: joiden yhteinen työllistävä vaikutus tällä hetkellä    noita kuin vientiäkin ajatellen jne.
37197: lienee noin 30 henkilöä. Valtaosa graniittisesta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37198: raakakivestä toimitetaan ulkomaille, lähinnä Ita-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37199: liaan, jalostettavaksi erilaisiin rakennustuotannon    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37200: tarpeisiin. Raakakiven vientiin liittyy Kaakkois-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37201: Suomen graniittisen kiviteollisuuden ongelma,
37202: niin kuin kiviteollisuuden ongelma koko maassa:                 Onko Hallituksessa tiedostettu kivenja-
37203: kotimaassa tapahtuvan kivenjalostuksen kehittä-               lostusteollisuuden potentiaalisesti suuri
37204: mismahdollisuuksia ei ole riittävästi selvitetty.             merkitys Kymen läänin kaakkoisimpien
37205: On tyydytty toteamaan, että Etelä-Euroopassa on               kuntien, mm. Virolahden ja Ylämaan
37206: vuosisataiset perinteet marmorin ja muun raaka-               kehittämiselle sekä koko valtakunnankin
37207: kiven jalostamisessa, joten on tarpeetonta täällä             kiviteollisuutta ajatellen ja
37208: oman kivemme kohdalla edes ryhtyä jalostusas-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
37209: teen nostoon: ei perustamaan laajempimittaista                kotimaisen raakakiven jalostus- ja mark-
37210: jalostustoimintaa eikä edes houkuttelemaan tän-               kinointimahdollisuuksien kehittämiseksi?
37211: 
37212:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1987
37213: 
37214:                       Matti Vähänäkki                           Reino Paasilinna
37215:                       Pentti Lahti-Nuuttila                     Liisa Jaakonsaari
37216: 
37217: 
37218: 
37219: 
37220: 270816Q
37221: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 217
37222: 
37223: 
37224: 
37225: 
37226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37227: 
37228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sekä tehty toimenpide-esityksiä. Tutkimus-
37229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimintaa on jatkettu VTT:ssa Kiviteollisuuslii-
37230: olette 26 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-      ton, kiviteollisuusyritysten ja kiviteollisuuden ul-
37231: ne n:o 794 ohella toimittanut valtioneuvoston          kopuolisten yritysten yhteistyönä (kustannukset
37232: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      noin 1,4 milj. mk), ja tutkimuksiin on annettu
37233: taja Matti Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kirjal-       rahoitusta myös kauppa- ja teollisuusministeriös-
37234: lisesta kysymyksestä n:o 217:                          tä ja Teknologian kehittämiskeskuksesta:
37235:                                                           Suomen luonnonkivien rakennusteknisen käy-
37236:           Onko Hallituksessa tiedostettu kivenja-
37237:                                                        tön kehittäminen ( 1982-198 5)
37238:        lostusteollisuuden potentiaalisesti suuri
37239:        merkitys Kymen läänin kaakkoisimpien               Luonnonkivijulkisivun ja rakenteiden ja kiinni-
37240:        kuntien, mm. Virolahden ja Ylämaan              tystekniikan kehittäminen (1985-1987)
37241:        kehittämiselle sekä koko valtakunnankin            Kivilaattapintaisen polymetaanieristeisen beto-
37242:        kiviteollisuutta ajatellen ja                   nielementin kehittäminen ( 1986).
37243:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         Näiden tutkimusten lisäksi yritysten toimesta
37244:        kotimaisen raakakiven jalostus- ja mark-        on harjoitettu valtion tuella merkittävää tuoteke-
37245:        kinointimahdollisuuksien kehittämiseksi?        hitystoimintaa.
37246:                                                           Kiviteollisuusliiton ja AKH:n kanssa on käyty
37247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keskusteluja koko 1980-luvun ajan koulutuksen
37248: ti seuraavaa:                                          järjestämisestä. Tämän tuloksena viime syksynä
37249:                                                        käynnistyi Kurussa Pirkanmaan ammattikoulun
37250:    Kiviteollisuuden tuotannon bruttoarvo on kas-
37251:                                                        alainen kivenjalostajan koulutus koeluontoisesti.
37252: vanut tasaisesti viime vuosikymmenen lopulta
37253:                                                        Koulutuksen tulevaisuus on avoin, koska tarvitta-
37254: lähtien. Vuonna 1985 tuotannon brunoarvo ylitti
37255: 350 miljoonan markan rajan. Alan kasvua voi-           viin konehankintoihin ei ole osoitettu määrära-
37256:                                                        hoja. Lappeenrannan teknillinen oppilaitos pys-
37257: daan pitää erittäin nopeana, sillä tuotannon
37258:                                                        tyy tyydyttämään työnjohtajatason henkilötar-
37259: bruttoarvo on kaksinkertaistunut tällä vuosikym-
37260: menellä. Kiviteollisuuden tuotannon bruttoar-          peen. Oppisopimuskoulutus on varsin käytetty
37261: vosta louhinta muodostaa noin 213 ja jalostus          koulutusmuoto, jonka oppiohjelman uudistus on
37262:                                                        parhaillaan menossa Kiviteollisuusliiton ja
37263: 113. Vuonna 1986 jalostetun kiven viennin arvo
37264:                                                        AKH:n yhteistyönä.
37265: oli noin 17 miljoonaa markkaa, kun se vuosina
37266: 1984 ja 1985 jäi vielä alle 10 miljoonan markan.          Korkeakoulutasoista kiviteollisuuteen erikois-
37267: Kiviteollisuusyritysten ponnistelut jalostusarvon      tunutta opetusta ei tarvita. Sen sijaan nykyisissä
37268: nostamiseksi ovat alkaneet tuottaa tulosta.            koulutusohjelmissa on kehittämisen varaa erityi-
37269:    1980-luvulla kiviteollisuus on kokenut merkit-      sesti arkkitehtien suhteen. Luonnonkiven käyttöä
37270: tävän muutoksen. Yritykset ovat investoineet           rakennusmateraalina ei oteta koulutuksessa riittä-
37271: tuotantokoneiston uudistamiseen ja tuotantome-         västi huomioon.
37272: netelmien parantamiseen. Jalostustekniikka suo-           Oppikirjamateriaalista on ollut pulaa. Asia on
37273: malaisissa yrityksissä on tänä päivänä täysin kil-     korjaantumassa, sillä Kiviteollisuusliiton ja
37274: pailukykyinen kilpailijamaiden yritysten kanssa.       AKH:n yhteistyönä valmistuu tämän vuoden
37275: Louhintatekniikassa olemme edelläkävijöitä. Tek-       lopulla alaa koskeva kirjasarja. AKH on myöntä-
37276: nisen murroksen myötä perinteiset kiviammatit          nyt hankkeeseen noin 100 000 markkaa.
37277: ovat poistumassa, koska käsityön osuus rajoittuu          Yrittäjäkoulutusta on järjestänyt mm. Helsin-
37278: vain eräisiin poikkeustapauksiin.                      gin yliopiston Lahden koulutus- ja tutkimus-
37279:    Kiviteollisuuteen liittyvä tutkimus- ja selvitys-   yksikkö sekä Taideteollinen korkeakoulu. Viimei-
37280: työ on ollut yhtäjaksoista vuodesta 1981 alkaen.       sin yrittäjäkurssi päättyy syyskuun 1987 puolivä-
37281: Kauppa- ja teollisuusi(Ilinisteriön asettama kivite-   lissä. Useilla paikkakunnilla on lisäksi järjestetty
37282: ollisuusryhmä julkaisi vuonna 1981 mietintönsä,        kurssiluontoista koulutusta niin yrittäjille kuin
37283: jossa on selvitetty alan tilaa ja kehitysnäkymiä       työntekijöillekin.
37284:                                       1987 vp. -     KK n:o 217                                         3
37285: 
37286:    Vientimarkkinoinnin edistämiseksi toimii Suo-      482 500 markkaa. Läänin kehittämisrahasta on
37287: men Ulkomaankauppaliitossa kiviteollisuuden           myönnetty tukea seuraaville projekteille:
37288: vientiyhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina            1. Saaren kunta ja kiviyrittäjät
37289: kaikki merkittävät vientiyritykset. Toiminta on          Kiviteollisuuden edellytysten selvitys (72 000
37290: aktiivista, mm. yhteisesiintymiset messuilla, sym-    mk).
37291: posiumit, vienninedistämismatkat, ulkomaisten            2. Ylämaan kunta
37292: asiakkaiden vierailut, alan ulkomaisten toimitta-        Kiviteollisuuden tuotekehitys- ja markkinoin-
37293: jien vierailut jne. Tällä hetkellä merkittävin yh-    tiprojekti (40 000 mk).
37294: teishanke on kiviteollisuutta koskevan vientielo-        3. Maakuntaliitot
37295: kuvan valmistaminen. Tämän pitäisi olla valmis           Malminetsintäprojektit        (''Malmi- Mania' ')
37296: vuoden 1988 helmikuussa. KTM osallistuu kus-          (yht. 150 000 mk).
37297: tannuksiin 50 % :lla eli noin 100 000 markalla.          4. Savitaipaleen kunta
37298: Kiviteollisuuden vientiyhteistyöryhmän toteutta-         Kiven jatkojalostusmahdollisuudet ( 15 000
37299: mia toimenpiteitä on myös muilta osin rahoitettu      mk).
37300: KTM:n vienninedistämisvaroin.                            5. Pienyrityksille on myönnetty tukea kolmelle
37301:                                                       yritykselle yht. 250 500 mk.
37302:    Perusselvitykset Kymen läänin kiviteollisuudes-
37303:                                                          Kiviteollisuuden kehittämiseen on sekä koko
37304: ta tehtiin 1980-luvun alussa, ja Kymen läänin
37305:                                                       maassa että Kymen läänissä käytetty laajasti ja
37306: teollisuustoimikunta on jatkuvasti seurannut alan
37307:                                                       monipuolisesti tarjolla olevia teollisuuspoliittisia
37308: kehitystä läänissä. Tämän toiminnan tuloksena
37309:                                                       toimenpiteitä. Nopeasti kasvava, monipuolistuva
37310: on aloitettu mm. hiojakoulutus Ylämaalla. Lisäk-
37311:                                                       ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimiala ei
37312: si KTM ja Kehitysaluerahasto ovat olleet rahoitta-
37313:                                                       edellytä tällä hetkellä mitään erityistoimenpitei-
37314: massa useita Kymen läänin hankkeita.
37315:                                                       tä. Sen sijaan yleisin teollisuuspoliittisin toimen-
37316:   Kymen lääninhallituksen kautta on osoitettu         pitein toteutettavien hankkeiden edellytyksenä
37317: valtion tukea läänin kiviteollisuudelle ja sen        on jatkossakin se, että alan oma aktiivisuus ja
37318: edistäruistoimiin vuosina 1986-1989 yhteensä          hankkeiden ideointi jatkuu.
37319: 
37320:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
37321: 
37322:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri likka Suominen
37323: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 217
37324: 
37325: 
37326: 
37327: 
37328:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37329: 
37330:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           industrigruppen publicerade år 1981 sitt betän-
37331: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        kande, där situationen i och utvecklingsutsikter-
37332: 794 av den 26 augusti 1987 tili vederbörande          na för branschen utreddes och förslag tili åtgär-
37333: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    der framlades. Forskningsverksamheten fortgår
37334: av riksdagsman Vähänäkki m.fl. undertecknade          på statens tekniska forskningscentral i samarbete
37335: spörsmål nr 217:                                      med Kiviteollisuusliitto ry, stenindustriföretag
37336:                                                       och företag som står utanför stenindustrin (kost-
37337:           Är Regeringen medveten om stenför-          nader ca 1,4 milj. mk) och forskningen har också
37338:        ädlingsindustrins potentiellt stora bety-      finansierats av handels- och industriministeriet
37339:        delse för utvecklingen i kommunerna i          och Teknologiska utvecklingscentralen:
37340:        den sydöstra delen av Kymmene Iän,
37341:                                                          Utvecklandet av den byggnadstekniska an-
37342:        bl.a. Vederlax och Ylämaa samt för sten-
37343:        industrin i hela landet, och                   vändningen av finsk natursten (1982-1985)
37344:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Utvecklandet av naturstensfasad och strukturer
37345:        att utveckla möjligheterna att förädla och     och fästteknik (1985-1987)
37346:        marknadsföra inhemsk råsten?                      Utvecklandet av betongelement med yta av
37347:                                                       stenplattor och polymetanisolering ( 1986).
37348:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Utöver denna forskning har en avsevärd pro-
37349: anföra följande:                                      duktutveckling bedrivits på initiativ av företagen
37350:                                                       och med statligt stöd.
37351:    Bruttovärdet av produktioneo inom stenindu-
37352: strin har oökat jämnt sedan slutet av senaste            Med Kiviteollisuusliitto och yrkesutbild-
37353: årtionde. Ar 1985 överskred produktionens brut-       ningsstyrelsen har anordnandet av utbildning
37354: tovärde 350 miljoner marks gränsen. Ökningen i        diskuterats under hela 1980-talet. Som ett resul-
37355: branschen kan anses vara synnerligen snabb,           tat av detta påbörjades senaste höst i Skuru på
37356: eftersom bruttovärdet av produktioneo har             prov en utbildning för stenförädlare och denna
37357: fördubblats under detta årtionde. Av bruttovär-       utbildning är underställd Pirkanmaan ammatti-
37358: det av produktioneo inom stenindustrin utgörs         koulu. Utbildningens framtid är öppen, eftersom
37359: ca 2 13 av brytning och 113 av förädling. År 1986     anslag inte har anvisats för anskaffning av de
37360: var värdet på exporten av förädlad sten ca 17         maskiner som behövs. Det tekniska läroverket i
37361: miljoner mark, medan den åren 1984 och 1985           Villmanstrand kan tillgodose behovet av personai
37362: ännu inte hade nått upp tili 10 miljoner mark.        på arbetsledarnivå. Läroavtalsutbildningen är en
37363: Stenindustriföretagens ansträngningar att höja        synnerligen använd utbildningsform, och dess
37364: förädlingsvärdet har börjat ge resultat.              läroprogram reformeras som bäst i samarbete
37365:     Under 1980-talet har stenindustrin genomgått      mellan Kiviteollisuusliitto och yrkesutbild-
37366: en betydande förändring. Företagen har investe-       ningsstyrelsen.
37367: rat i ny produktionsapparatur och i bättre pro-          På stenindustri specialiserad undervisning på
37368: duktionsmetoder. Förädlingstekniken i de finska       högskolenivå behövs inte. Däremot finns inom
37369: företagen är i dag fullt konkurrensdugliga med        de nuvarande utbildningsprogrammen behov av
37370: företagen i konkurrentländerna. I fråga om bryt-      utveckling i synnerhet i fråga om arkitekterna.
37371: ningstekniken hör vi tili föregångsländerna. I och    Bruket av natursten som byggnadsmaterial upp-
37372: med det tekniska genombrottet håller de tradi-        ~ärksammas inte i tillräckligt hög grad i utbild-
37373: tionella stenyrkena på att försvinna, eftersom        mngen.
37374: hantverket begränsar sig tili några få undantags-        På läroboksmaterial har man lidit brist. Situa-
37375: fall.                                                 tionen håller på att bli bättre i och med att en
37376:     Forsknings- och utredningsarbetet i anslutning    bokserie, som är en samproduktion av Kiviteolli-
37377: tili stenindustrin har fortgått sedan år 1981. Den    suusliitto och yrkesutbildningsstyrelsen, kommer
37378: av handels- och industriministeriet tillsatta sten-   att bli färdig i slutet av detta år. Y rkesutbild-
37379:                                        1987 vp. -     KK n:o 217                                        5
37380: 
37381: ningsstyrelsen har beviljat projektet ca 100 000       Utvecklingsområdesfonden varit med om att fi-
37382: mark.                                                  nansiera ett flertal projekt i Kymmene Iän..
37383:    Företagarutbildning har anordnats av bl.a.             Genom länsstyrelsen i Kymmene Iän har stat-
37384: Helsingfors universitets utbildnings- och forsk-       ligt stöd på sammanlagt 482 500 mark anvisats
37385: ningsenhet i Lahtis samt Konstindustriella hög-        för länets stenindustri och åtgärder för att främja
37386: skolan. Den senast arrangerade företagarkursen         den under åren 1986-1989. Av utvecklingspen-
37387: tar slut i mitten av september 1987. På ett flertal    ningen för länet har stöd för följande projekt
37388: orter har dessutom utbildning i form av kurser         beviljats:
37389: arrangerats såväl för företagare som för arbetsta-        1. Saari kommun och stenföretagare
37390: gare.                                                     Utredning av stenindustrins förutsättningar
37391:                                                        (72 000 mk).
37392:    För främjande av exportmarknadsföringen                2. Ylämaa kommun
37393: finns vid Finlands Utrikeshandelsförbund en               Produktutvecklings- och marknadsföringspro-
37394: samarbetsgrupp för exporten inom stenindustrin.        jekt för stenindustrin (40 000 mk).
37395: I denna arbetsgrupp finns alla mer betydande              3. Landskapsförbunden
37396: exportföretag representerade. Verksamheten är             Malmletningsprojekt (" Malmmani") (tot.
37397: livlig, bl.a. gemensamma uppträdanden på mäs-          150 000 mk).
37398: sor, symposier, resor för att främja exporten,            4. Savitaipale kommun
37399: besök av utländska kunder, besök av utländska             Möjligheterna att vidareförädla sten ( 15 000
37400: redaktörer i branschen o.s.v. Det mest betydande       mk).
37401: samprojektet i detta nu är en exportfilm om               5. Av småföretagen har tre beviljats stöd på
37402: stenindustrin. Den skall vara färdig i februari        sammanlagt 250 500 mk.
37403: 1988. HIM deltar i kostnaderna med 50 %,                  För att utveckla stenindustrin har man både
37404: d.v.s. ca 100 000 mark. De åtgärder som export-        inom hela Jandet och i Kymmene Iän använt de
37405: samarbetsgruppen inom stenindustrin genomför           mångsidiga industripolitiska åtgärder som i stor
37406: har också tili övriga delar finansierats med HIM:s     utsträckning står tili buds. Inom den snabbt
37407: medel för exportfrämjande.                             växande, allt mångsidigare och internationellt
37408:    De grundläggande utredningarna av stenin-           konkurrensdugliga branschen förutsätts i detta
37409: dustrin i Kymmene Iän gjordes i början av              nu inga specialåtgärder. Däremot är också i
37410: 1980-talet, och industrikommissionen för Kym-          fortsättningen en förutsättning för att projekten
37411: mene Iän har kontinuerligt följt med hur bran-         skall kunna genomföras med allmänna industri-
37412: schen har utvecklat sig i länet. Som resultat av       politiska åtgärder det att branschens egen driftig-
37413: denna verksamhet har bl.a. en sliparutbildning         het och iderikedom i fråga om projekt kan
37414: påbörjats i Ylämaa. Dessutom har HIM och               fortgå.
37415: 
37416:      Helsingfors den 30 september 1987
37417: 
37418:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
37419: 1
37420: 1
37421:  1
37422:   1
37423:   1
37424:    1
37425:     1
37426:     1
37427:      1
37428:       1
37429:       1
37430:        1
37431:         1
37432:         1
37433:          1
37434:           1
37435:           1
37436:            1
37437:             1
37438:             1
37439:              1
37440:               1
37441:               1
37442:                1
37443:                 1
37444:                 1
37445:                  1
37446:                   1
37447:                   1
37448:                                                  1987 vp.
37449: 
37450: Kirjallinen kysymys n:o 218
37451: 
37452: 
37453: 
37454: 
37455:                                     Vähänäkki ym.: Urpalanjoen ja sen lähijärvien järjestelyhankkeen
37456:                                       tarpeellisuudesta
37457: 
37458: 
37459:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37460: 
37461:    Lähivuosina valtion varoin rahoitettavaksi on        lannoitetaan rantaan saakka jne. - Järjestely-
37462: esitetty Urpalanjoen ja sen lähijärvien järjestely-     hankkeen päätavoitteena on tulvavaarallisten pel-
37463: hanke Kymen läänin Luumäen ja Miehikkälän               tohehtaarien saaminen viljelyyn. Tätä perustetta
37464: kuntien alueella. Hankkeen kokonaiskustannus-           eivät mitkään tämänhetkiset näkemykset puolla,
37465: arvio on 14,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen               eivät valtakunnallisesti eivätkä paikallisesti. Tällä
37466: päämääränä on saada hallintaan vedenkorkeudet           hetkellä on Urpalanjoen vesistön tärkein talou-
37467: Urpalanjoessa ja sen lähijärvissä ja tällöin nimen-     dellinen merkitys virkistys-, kalastus- ja matkailu-
37468: omaan poistaa vesivaikeudet tulvahaitoista kärsi-       käytössä. Nämä päämäärät puolestaan tulevat
37469: vältä alueelta, jota on laskettu olevan noin 1 440      parhaiten tavoitettaviksi siten, että Urpalanjoen
37470: hehtaaria. Anomus järjestelystä on lähtenyt jo          järjestelyhankkeesta kokonaan luovutaan ja että
37471: 30.10.1956. Liikkeelle panevana voimana on sil-         alueen vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan jä-
37472: loin oletettavasti ollut silloin vallinnut käsitys      tevesikuormitusta vähentämällä ja maatalouden
37473: lisäpeltoalueen saamisesta sekä tulvahaitoista kär-     vesiensuojelua korostetaan erityisesti valistustyöl-
37474: sivän peltoalueen saamisesta mahdollisimman             lä. - Huomioon otettavana erityispiirteenä Ur-
37475: tuottoisaksi. Eri viranomaiskäsittelyjen jälkeen on     palanjoen vesistöä ajatellen on tosiseikka, että
37476: lopullinen, toteutettavaksi ajateltu suunnitelma        huomattava osa vesistön alajuoksusta on Neuvos-
37477: allekirjoitettu 1.12.1975. Hankkeen lupapäätös          toliiton alueella. Järjestelytoimien edellä seloste-
37478: vesioikeudelta on vuodelta 1980 ja monivaiheisen        tut vaikutukset vesistön veden laatuun tulisi
37479: muutoksenhakukierroksen jälkeen KHO:lta v.              tämän huomioon ottaen tarkoin tutkia tarvittaes-
37480: 1982 ja vesiylioikeudelta v. 1984.                      sa yhteistyössä naapurimaan viranomaisten kans-
37481:    Järjestelyhankkeen suunnittelun etenemisen           sa.
37482: myötä on hankkeen vastustus vuosi vuodelta                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37483: kiihtynyt, ja nyttemmin pidetään monilla paikal-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37484: lisilla ja alueellisilla tahoilla ja tasoilla kummas-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37485: tuttavana, että hanketta edelleen pidetään yllä ja      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37486: että sen toteuttamiseen edellytetään saatavan
37487: valtion varoja. Esim. todetaan v. 1985 suoritetus-                 Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että Ur-
37488: sa tutkimuksessa järjestelyhankkeen vaikutuksista               palanjoen järjestelyhankkeen kaltaisia,
37489: Urpalanjoen vesistön veden laatuun muun muas-                   vuosikymmeniä vireillä olleita ja tavoit-
37490: sa seuraavaa: Järvien happiolosuhteet menevät                   teidensa puolesta epäajankohtaisia, vesis-
37491: sekaisin, kiintoaineet aiheuttavat veden· pysyvää               tön tilaa ja laatua oleellisesti muuttavia
37492: samentumista ja kalakannan vähentymistä, poh-                   toimituksia valtion varoin suoritetaan
37493: jaeläimistä kuolee, ravinnepitoisuuden nousu ai-                usein pelkästään sen vuoksi, että suunni-
37494: heuttaa rehevöitymistä, järvien rantaeroosio kas-               telmiin ja viranomaiskäsittelyyn on jo
37495: vaa, vesistön fosforipitoisuus kasvaa, kun pellot               tullut uhratuksi valtion varoja?
37496: 
37497:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1987
37498: 
37499:           Matti Vähänäkki                  Reino Paasilinna                Liisa Jaakonsaari
37500: 
37501: 
37502: 
37503: 270813M
37504: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 218
37505: 
37506: 
37507: 
37508: 
37509:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37510: 
37511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           keuksetta merkittäviä toimenpiteitä, joilla paran-
37512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            netaan etenkin vesistön virkistyskäytön edellytyk-
37513: olette 26 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-        siä. Näin on asian laita myös Urpalanjoen järjes-
37514: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         telyn osalta. Hankkeen päätavoite on edelleen
37515: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja M.           maatalouden tulvasuojelu, mutta tämän ohella
37516: Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        siinä on otettu huomioon vesien- ja ympäristön-
37517: myksestä n:o 218:                                        suojeluun, virkistyskäyttöön ja kalatalouteen liit-
37518:                                                          tyvät näkökohdat.
37519:            Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että Ur-
37520:         palanjoen järjestelyhankkeen kaltaisia,             Kysymyksen perusteluissa katsotaan, että Ur-
37521:         vuosikymmeniä vireillä olleita ja tavoit-        palanjoen järjestelyn vaikutukset vesistön veden
37522:         teidensa puolesta epäajankohtaisia, vesis-       laatuun tulisi tarkoin tutkia. Hallitus toteaa, että
37523:         tön tilaa ja laatua oleellisesti muuttavia       nämä seikat on jo yksityiskohtaisesti selvitetty
37524:         toimituksia valtion varoin suoritetaan           vesioikeuskäsittelyn ja siihen kuuluneen katsel-
37525:         usein pelkästään sen vuoksi, että suunni-        mustoimituksen aikana. Selvitysten perusteella
37526:         telmiin ja viranomaiskäsittelyyn on jo           vesioikeus on vuonna 1980 voinut myöntää hank-
37527:         tullut uhratuksi valtion varoja?                 keelle toteuttamisluvan. Vedenlaatu- ym. vaiku-
37528:                                                          tusten seuraamiseksi lupapäätökseen sisältyy
37529:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         määräys monipuolisesta vesien laadun, kalakan-
37530: ti seuraavaa:                                            nan ja muun eliöstön tarkkailusta. Sen mukaises-
37531:                                                          ti on tutkimuksia tehty vuodesta 1981 alkaen ja
37532:    Kysymyksessä katsotaan muun muassa, että              niitä jatketaan rakentamistöiden aikana sekä
37533: Urpalanjoen järjestely ja sen kaltaiset hankkeet         myös niiden päättymisen jälkeen. Rakentamistyö
37534: ovat tavoitteidensa puolesta epäajankohtaisia.           on käynnissä, ja siihen on tähän mennessä myön-
37535: Vesirakentamishankkeiden ajankohtaisuutta ja             netty 1, 7 mmk määrärahoja.
37536: tarvetta on selvitetty hankekohtaisesti maa- ja
37537: metsätalousministeriön asettamassa ''vesirakenta-           Jo myönnettyjä määrärahoja voidaan pitää
37538: mistöiden tarvetoimikunnassa'', jossa oli jäseninä       eduskunnan kannanottona hankkeen toteuttami-
37539: myös maatalouden, luonnonsuojelun ja kalata-             sen puolesta. Hankkeen keskeyttäminen tässä
37540: louden edustajia. Toimikunta antoi yksimielisenä         vaiheessa merkitsisi sen hyödynsaajille jo kertaal-
37541: mietintönsä vuonna 1982 (Komiteanmietinnöt               leen valtion taholta luvattujen toimenpiteiden
37542: 1982: 15 ja 56).                                         peruuttamista. Tämä ei olisi myöskään alueel-
37543:    Urpalanjoen tulvasuojelutyöt mainittu toimi-          lisesti tasapuolista, koska vastaavia hankkeita on
37544: kunta totesi tarpeellisiksi, ja hankkeeseen on sen       toteutettu ja toteutetaan vieläkin muualla maas-
37545: suosituksen mukaisesti lisätty kalaportaan raken-        sa. Vesistötyöt edellyttävät varsin pitkää valmis-
37546: taminen joen alaosalla. Toimikunta esitti useiden        telu- ja toteutusaikaa, minkä vuoksi lyhytjäntei-
37547: hankkeiden yhteydessä täydennysten tai lisäselvi-        set ratkaisut heikentävät toiminnan uskottavuut-
37548: tysten tekemistä mm. luonnonsuojelun, vesien             ta ja aiheuttavat helposti alueellista epätasa-
37549: virkistyskäytön ja kalatalouden näkökohtien edis-        arvoa. Yhteiskuntapoliittiset linjanmuutokset tu-
37550: tämiseksi.                                               lisi ottaa huomioon vesistörakentamisessa pitem-
37551:    Yleisesti voidaan lisäksi todeta, että tulvasuoje-    mällä aikavälillä ilman, että tämä johtaa jo
37552: luhankkeisiin sisältyy tänä päivänä miltei poik-         aloitettujen hankkeiden keskeyttämiseen.
37553: 
37554:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1987
37555: 
37556:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37557:                                       1987 vp. -     KK n:o 218                                        3
37558: 
37559: 
37560: 
37561: 
37562:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37563: 
37564:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för en användning av vattendragen för rekrea-
37565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tion. Detta är också fallet i fråga om regleringen
37566: den 26 augusti 1987 tili vederbörande medlem          av Urpalanjoki. Det viktigaste syftet med projek-
37567: av statsrådet översänt avskrift av följande av        tet är fortfarande att skydda lantbruket mot
37568: riksdagsman M. Vähänäkki m.fl. undertecknade          översvämningar. Vid sidan härav beaktar projek-
37569: spörsmål nr 218:                                      tet emellertid också synpunkter som gälier vat-
37570:                                                       t~n- och miljövård, rekreation och fiskerihushåli-
37571:           Anser Regeringen det nödvändigt att         nmg.
37572:        förrättningar, som varit under beredning
37573:        i decennier och vilkas målsättning blivit         1 spörsmålets motivering anförs att de verk-
37574:        inaktuell, t.ex. regleringsprojektet i Ur-     ningar som regleringen av Urpalanjoki har på
37575:        palanjoki, som på ett väsentligt sätt          vattenkvaliteten i vattendraget borde undersökas
37576:        förändrar situationen och kvaliteten i vat-    noggrant. Regeringen konstaterar att dessa om-
37577:        tendraget, ofta verkstälis med statens me-     ständigheter redan har utretts i detalj under
37578:        del endast av den anledningen att statliga     vattendomstolsbehandlingen och vid den syne-
37579:        medel redan offrats på planering och           förrättning som hörde tili denna. På basis av
37580:        myndighetsbehandling?                          dessa utredningar kunde vattendomstolen år
37581:                                                       1980 bevilja tilistånd för projektet. För att verk-
37582:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningarna på vattenkvaliteten m.m. skall kunna
37583: anföra följande:                                      följas, innehåller vattendomstolens tillstånd en
37584:                                                       bestämmelse om en mångsidig kontroll av vat-
37585:    Spörsmålsställarna anser att bl.a. målsätt-
37586:                                                       tenkvaliteten, fiskbeståndet och övrig flora och
37587: ningen för regleringen av Urpalanjoki och lik-
37588:                                                       fauna. 1 enlighet med denna bestämmelse har
37589: nande projekt har blivit inaktuell. Aktualiteten
37590:                                                       undersökningar gjorts fr.o.m. år 1981 och de
37591: hos och behovet av vattenbyggnadsprojekt har
37592:                                                       fortsätter under byggnadstiden och också däref-
37593: utretts för varje projekt av kommissionen för
37594:                                                       ter. Byggnadsarbetet pågår och hittills har 1, 7
37595: utredning av behovet av vattenbyggnadsarbeten,
37596:                                                       mmk beviljats i anslag för detta arbete.
37597: som tilisattes av jord- och skogsbruksministeriet
37598: och där också lantbruket, naturvården och fiske-         De anslag som redan har beviljats kan anses
37599: rihushåliningen var representerade. Kommissio-        vara ett ställningstagande av riksdagen för ett
37600: nen avlät sitt enhälliga betänkande år 1982           utförande av projektet. Skulle projektet avbrytas
37601: (kommittebetänkande 1982:15 och 56).                  i detta skede, betydde detta för nyttohavarna att
37602:    Kommissionen konstaterade att arbetena i Ur-       åtgärder, som redan en gång utlovats från statens
37603: palanjoki, vilka gälier skydd mot översväm-           sida återkallades. Dessutom skulle detta inte
37604: ningar, är nödvändiga och på rekommendation           heller vara opartiskt i regionalt hänseende, efter-
37605: av kommissionen utvidgades projektet så att en        som motsvarande projekt genomförts och kom-
37606: fisktrappa byggs i åns nedre lopp. Kommissionen       mer att genomföras på andra håll i landet.
37607: föreslog kompletteringar elier tiliäggsutredningar    Arbeten i vattendrag förutsätter en mycket lång
37608: i samband med flera projekt bl.a. för att syn-        tid för beredning och utförande. Kortsiktiga
37609: punkter, som är betingade av naturvården, an-         lösningar försvagar därför trovärdigheten hos
37610: vändningen av vattendragen för rekreation och         verksamheten och föranleder lätt en regional
37611: fiskerihushållningen skall främjas.                   ojämlikhet. 1 fråga om vattenbyggnadsarbeten
37612:    Generellt kan dessutom konstateras att projek-     borde förändringarna i den samhällspolitiska lin-
37613: ten gäliande skydd mot översvämningar i dag           jedragningen beaktas på längre sikt utan att
37614: nästan utan undantag omfattar betydande åtgär-        detta leder tili att redan påbörjade projekt av-
37615: der, som förbättrar i synnerhet förutsättningarna     bryts.
37616:      Helsingfors den 28 september 1987
37617: 
37618:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
37619:                                                   1987 vp.
37620: 
37621: Kirjallinen kysymys n:o 219
37622: 
37623: 
37624: 
37625: 
37626:                                     Vähänäkki ym.: Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa koskevien
37627:                                       järjestyssääntöjen valmistelusta
37628: 
37629: 
37630:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37631: 
37632:    Ä~kettäin on julkistettu ympäristömmJSteriön         veneilijät ovat ammoisista aJOista saakka käyttä-
37633: vahvistama Itäisen Suomenlahden kansallispuis-          neet maihinnousuun ja turvapaikkoina, silloin
37634: ton runkosuunnitelma, joka koskettaa itäisen            kun myrsky varsinkin syksyllä nopeasti yllättää.
37635: saaristoalueen saaripinta-alaa noin 520 hehtaarin       Epäilys, että muitakin pienveneilijöiden vuosi-
37636: alalta. Runkosuunnitelmaan perustuen tullaan            kymmenisiä ja jopa vuosisataisia oikeuksia ollaan
37637: seuraavaksi laatimaan järjestyssäännöt, joissa sää-     järjestyssäännöissä radikaalisti kaventamassa, val-
37638: dellään saaristoalueen suunnitelmallinen käyttö         litsee itäisen Suomenlahden rannikkokunnissa ja
37639: virkistykseen, matkailuun, opetukseen, tutki-           saaristossa.
37640: mukseen ym. käyttötarkoituksiin. Niinpä runko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37641: suunnitelma tietää jo kertoa, että mm. noin 100         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37642: hehtaaria saaripinta-alasta tullaan pysyttämään         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37643: täysin luonnontilaisina, mikä edellyttää, että nii-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37644: hin tulee joko pysyväiset tahi pesinnän aikaiset
37645: maihinnousurajoitukset. Kaikki tämä on hyvää ja                   Aiotaanko Itäisen Suomenlahden kan-
37646: oikein, kunhan rannikkokuntien ja saariston                    sallispuiston järjestyssääntöjä laadittaessa
37647: asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja jopa ve-                riittävällä ja millä tavalla kuulla lähialu-
37648: neilyn turvallisuutta ei tarpeettomasti järjestys-             een kuntien, eri järjestöjen, vesialueiden
37649: säännöillä vaaranneta. On nimittäin väitetty, että             ja maanomistajien yms. ohella myös vir-
37650: runkosuunnitelmassa on asetettu maihinnousura-                 kistyskalastajien ja -veneilijöiden mielipi-
37651: joituksia joillekin saarille (mm. Varis ja Vellinki),          teet ja huomioida pienveneilijöiden me-
37652: jotka eivät ole nk. lintusaaria, mutta joita pien-             renkulun turvallisuus riittävät maihin-
37653:                                                                nousumahdollisuudet järjestämällä?
37654: 
37655:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1987
37656: 
37657:                        Matti Vähänäkki                           Reino Paasilinna
37658:                        Pentti Lahti-Nuuttila                     Liisa Jaakonsaari
37659: 
37660: 
37661: 
37662: 
37663: 270808G
37664: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 219
37665: 
37666: 
37667: 
37668: 
37669:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37670: 
37671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edustajia. Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin
37672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös paljon lausuntoja.
37673: olette 26 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-        Kansallispuistossa on retkeilyn tarpeet yritetty
37674: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      ottaa huomioon mahdollisimman tarkoin, tosin
37675: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Vähä-     luonnonsuojelun sallimissa rajoissa. Niinpä kaik-
37676: näkin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      kiin luonnonsatamasaariin tulevat rantautumis-
37677: sestä n:o 219:                                        paikat, jätehuolto, telttailumahdollisuus ja eräi-
37678:                                                       siin saariin autiotupakin. Nykyisessä kansallis-
37679:           Aiotaanko Itäisen Suomenlahden kan-         puistossa on tosin hyvin vähän suojaisia luonnon-
37680:        sallispuiston järjestyssääntöjä laadittaessa   satamia. Veneilijät joutuvat siten pyrkimään mai-
37681:        riittävällä ja millä tavalla kuulla lähialu-   hin myös Suojattomille luodoille. Kesämökkiasu-
37682:        een kuntien, eri järjestöjen, vesialueiden     tus on nimittäin vallannut suuren osan mante-
37683:        ja maanomistajien yms. ohella myös vir-        reenläheisten suojaisten metsäsaarten rannoista.
37684:        kistyskalastajien ja -veneilijöiden mielipi-   Kansallispuistoa varten olisikin tarpeellista hank-
37685:        teet ja huomioida pienveneilijöiden me-        kia ja siihen liittää veneilyyn sopivia metsäisi2
37686:        renkulun turvallisuus riittävät maihin-        saaria läheltä rannikkoa.
37687:        nousumahdollisuudet järjestämällä?                Veneilymahdollisuuksia kansallispuistossa vä-
37688:                                                       hentää myös se, että suuri osa Itäisen Suomen-
37689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lahden kansallispuiston saarista on tärkeitä meri-
37690: ti seuraavaa:                                         lintujen pesimäluotoja, jotka on rauhoitettav~
37691:    Ympäristöministeriö vahvisti 16.6.1987 Itäisen     lintujen pesimäajaksi. Kansallispuiston alue on
37692: Suomenlahden kansallispuiston hoito- ja käyttö-       olennaisen tärkeä esimerkiksi koko Suomenlah-
37693: suunnitelman. Siinä määrätään periaatteet, joita      den ruokkilintu- ja selkälokkikannoille. Eräill~
37694: on noudatettava muun muassa järjestettäessä           saarilla esiintyy lisäksi sellaisia uhanalaisia lintu-
37695: kansallispuiston opastusta ja palveluja, joihin       lajeja, jotka eivät pesi yhdyskunnissa, muw
37696: kuuluu myös venesatamia ja telttailualueita, sekä     tarvitsevat siitä huolimatta pesimisrauhan. Mai·
37697: linnuston pesimärauhan ja kasvillisuuden suoje-       hinnousurajoituksia voidaan toisaalta sovelta<
37698: lussa, mikä puolestaan edellyttää tiettyjä liikku-    joustavasti siten, että rajoitus voidaan siinä~
37699: misrajoituksia.  Liikkumisrajoitukset koskevat        saaresta toiseen, kun lintuyhdyskunta vaihta~
37700: kansallispuiston niin sanottuja rajoitusosia.         pesimäsaartaan.
37701:    Runkosuunnitelman perusteella metsähallitus           Lintusaarten maihinnousukielto koskee vair
37702: vahvistaa kansallispuistolle luonnonsuojelulain       lintujen pesimäaikaa, joten loppukesän ja syksyr
37703: mukaisen järjestyssäännön, jossa on yksityiskoh-      veneily ei esty. Lintusaaret ovat tosin tuuliselh
37704: taiset määräykset muun muassa liikkumisrajoi-         säällä suojattomuutensa vuoksi yleensä sopimat·
37705: tuksista.                                             tornia maihinnousuun. Kysymyksessä nimelt~
37706:    Hoito- ja käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa       mainitut saaret Varis ja Vellinki ovat täysir
37707: on kuultu mahdollisimman tarkoin ja otettu            suojattomia. Niiden lähellä on suhteellisen suo·
37708: huomioon paikallisten kuntien, järjestöjen ja         jaisia saaria, kuten Lanskeri 1,5 km:n ja Ulko
37709: viranomaisten mielipiteet. Suunnitelmaa valmis-       Tammio 2 km:n päässä. Näihin rakennetaar
37710: telleeseen työryhmään kuului alueen kuntien           veneilijöitä varten rantautumispaikat.
37711: 
37712:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
37713: 
37714:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
37715:                                        1987 vp. -      KK n:o 219                                        3
37716: 
37717: 
37718: 
37719: 
37720:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37721: 
37722:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             1 nationalparken har man så noggrant som
37723: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         möjligt försökt beakta friluftslivets behov, visser-
37724: den 26 augusti 1987 tili vederbörande medlem           ligen inom de gränser som naturskyddet tillåter.
37725: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Samtliga öar med naturlig hamn kommer således
37726: riksdagsman Vähänäkki m.fl. undenecknade               att få landningsställen, avfallshantering och möj-
37727: spörsmål nr 219:                                       ligheter tili tältning. Vissa öar kommer att få en
37728:                                                        ödestuga. 1 den nuvarande nationalparken finns
37729:           Är det meningen att vid uppgörandet          det visserligen mycket få skyddade naturliga
37730:        av ordningsregler för Östra Finska vikens       hamnar. Småbåtsförare tvingas således försöka ta
37731:        nationalpark, jämte de närliggande kom-         sig i land också på oskyddade kobbar. Sommar-
37732:        munernas, de olika organisationernas,           stugebebyggelsen har nämligen erövrat en stor
37733:        vattenområdenas,     markägarnas m. fl.         del av stränderna på de skyddade, skogbevuxna
37734:        åsikter höra också fritidsfiskarnas och         öar som ligger nära fastlandet. Det vore nödvän-
37735:        småbåtsförarnas åsikter och i så fall hur,      digt att förvärva lämpliga skogbevuxna öar, som
37736:        och ämnar man beakta småbåtsförarnas            ligger nära kusten och är lämpliga för småbåtstra-
37737:        sjösäkerhet genom att anordna tillräckliga      fik, och ansluta dem tili nationalparken.
37738:        landstigningsmöjligheter?
37739:                                                           Möjligheterna tili småbåtstrafik i nationalpar-
37740:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ken minskas också av att en stor del av öarna i
37741: anföra följande:                                       Östra Finska vikens nationalpark är viktiga häck-
37742:                                                        ningsplatser för sjöfåglar och måste fridlysas för
37743:    Miljöministeriet fastställde 16.6. ~.987 under-     den tid fåglarna häckar. Nationalparkens område
37744: hålls- och dispositionsplanen för Ostra Finska         är mycket viktigt t.ex. för bestånden av tordmule
37745: vikens nationalpark. 1 planen bestäms de princi-       och silltrut i hela Finska viken. På vissa skär
37746: per som skall följas bl.a. då guidning och service     förekommer därtill sådana utrotningshotade få-
37747: anordnas i nationalparken. Tili servicen hör också     gelarter som inte häckar i samhällen, men som
37748: båthamnar och områden för tältning. Principerna        trots det behöver lugn och ro under häckningsti-
37749: skall följas också vid skyddandet av fåglarnas         den. Begränsningen av landstigningsrätten kan å
37750: häckningsfrid och av växdigheten, vilket för sin       andra sidan tillämpas smidigt på så sätt att
37751: del förutsätter vissa begränsningar av rörelsefrihe-   begränsningen kan flyttas från ett skär tili ett
37752: ten. Begränsningarna gäller vissa delar av natio-      annat, då fågelsamhället byter häckningsplats.
37753: nalparken, så kallade begränsade delar.
37754:    På basis av stomplanen fastställcr forststyrelsen      Förbudet att landstiga på fågelskär gäller en-
37755: en ordningsstadga för nationalparken i enlighet        dast under fåglarnas häckningstid och hindrar
37756: med lagen om naturskydd. Ordningsstadgan in-           inte småbåtstrafiken på sensommaren och hös-
37757: nehåller detaljerade bestämmelser bl.a. om be-         ten. Fågelskären är visserligen i allmänhet olämp-
37758: gränsningarna av rörelsefriheten.                      liga för landstigning vid blåsigt väder på grund
37759:    Vid beredningen av underhålls- och disposi-         av sitt oskyddade läge. De i spörsmålct vid namn
37760: tionsplanen har de lokala kommunernas, organi-         nämnda öarna Varis och Vellinki är fullständigt
37761: sationernas och myndigheternas åsikter beaktats        oskyddade. 1 närheten av dem finns relativt
37762: och hörts så noggrant som möjligt. Representan-        skyddade öar, som t.ex. Lanskeri på 1,5 kilome-
37763: ter för kommunerna i området fanns med i den           ters avstånd och Ulko-Tammio på 2 kilometers
37764: arbetsgrupp som beredde planen. Många utlå-            avstånd. På dessa öar kommer det att byggas
37765: tanden om utkastet tili planen inbegärdes också.       landningsställen för småbåtsförare.
37766: 
37767:      Helsingfors den 25 september 1987
37768: 
37769:                                                                             Miljöminister Kaj Bärlund
37770:                                                1987 vp.
37771: 
37772: Kirjallinen kysymys n:o 220
37773: 
37774: 
37775: 
37776: 
37777:                                   Kortesalmi: Metsätalouden toimintaedellytysten parantamisesta
37778: 
37779: 
37780:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37781: 
37782:    Metsähallituksen uuden ylijohtajan Pentti Ta-        Ylijohtaja Takala pitää myös välttämättömänä,
37783: kalan mukaan maassamme on harvennushakkuita          että metsätalouden asema saatetaan tasavertaisek-
37784: rästissä tuhansien miestyövuosien verran ja myös     si muiden maatilatalouden tuotantosuuntien
37785: uudistushakkuut ovat alimitoitettuja.                kanssa. Lisämetsämaan hankintaan pitäisi Taka-
37786:                                                      lan mielestä saada helpommin lainaa ja metsän-
37787:   Takala on laskenut, että nyt metsissämme           viljelijöiden eläketulot ja sairausajan palkkaus
37788: kasvaa puuta 10 miljoonaa kuutiometriä enem-         kuntoon. Näidenkin toimien avulla maaseudun
37789: män kuin sitä korjataan. Tämän ylijäämän hak-        elinkelpoisuutta vahvistettaisiin.
37790: kaaminen toisi maaseudulle lisätuloja 2 miljardia
37791:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37792: markkaa. Maatalouden ylituotanto-ongelmien
37793:                                                      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37794: seurauksena onkin pyrittävä lisäämään metsäta-
37795:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37796: louden osuutta erityisesti työtulojen antajana.
37797:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37798:    Hakkuiden ohella metsätaloudesta saatavia tu-
37799:                                                                Millaisiin kiireellisiin entytstoimiin
37800: loja voidaan maaseudulla asuville lisätä myös
37801:                                                             Hallitus aikoo ryhtyä maamme metsien
37802: metsänhoitoa tehostamalla. Esimerkiksi metsä-
37803:                                                             ylijäämäpuuston korjaamiseksi sekä met-
37804: maan uudistusalan veronhuojennus on jäänyt
37805:                                                             sänhoidon tehostamiseksi kiinnittämällä
37806: saamatta hoitorästien vuoksi joka toiselta metsän-
37807: omistajalta. Kysymyksessä on Takalan mukaan                 huomiota metsämaan uudistusalojen ve-
37808: vuosittain 100 miljoonan markan suuruinen sum-              ronhuojennukseen, sekä
37809:                                                                aikooko Hallitus saattaa metsätalouden
37810: ma.
37811:                                                             aseman tasavertaiseksi muiden maatilata-
37812:    Maamme laajan maaseudun ja sen haja-asutus-              louden tuotantosuuntien kanssa helpotta-
37813: alueiden elinkelpoisuutta on kaikin tavoin pyrit-           malla lainansaantia lisämetsämaan han-
37814: tävä lisäämään, jolloin myös kaikki metsätalou-             kintaan sekä saattamalla metsänviljelijöi-
37815: den mahdollisuudet on käytettävä tehokkaasti                den eläketulot ja sairausajan palkkauksen
37816: hyväksi.                                                    kuntoon?
37817: 
37818:     Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1987
37819: 
37820:                                         J. Juhani Kortesalmi
37821: 
37822: 
37823: 
37824: 
37825: 270819T
37826: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 220
37827: 
37828: 
37829: 
37830: 
37831:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37832: 
37833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siteetin määrä ja rakenne. Metsien hakkuiden
37834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisääminen edellyttää metsäteollisuuden laajenta-
37835: olette 28 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-    mista ja tuotantorakenteen jatkuvaa kehittämis-
37836: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     tä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivan metsä-
37837: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Korte-   teollisuuden kehittämisen lähtökohtana on kil-
37838: salmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    pailukyvyn ylläpitäminen ja turvaaminen. Maam-
37839: n:o 220:                                             me talous-, teollisuus- ja metsäpolitiikan keskei-
37840:                                                      nen tehtävä onkin turvata lähivuosina metsäteol-
37841:           Millaisiin kiireellisiin entytstotmun      lisuuden kilpailukyky ja riittävä kannattavuus
37842:        Hallitus aikoo ryhtyä maamme metsien          laajennusinvestointien toteuttamiseksi.
37843:        ylijäämäpuuston korjaamiseksi sekä met-           Päävastuu puun käyttöä lisäävistä metsäteolli-
37844:        sänhoidon tehostamiseksi kiinnittämällä
37845:                                                      suuden investoinneista on yrityksillä, jotka kanta-
37846:        huomiota metsämaan uudistusalojen ve-
37847:                                                      vat myös toimintaan liittyvät taloudelliset riskit.
37848:        ronhuojennukseen, sekä                        Valtiovallan toimenpiteillä voidaan kuitenkin
37849:           aikooko Hallitus saattaa metsätalouden     monipuolisesti edesauttaa metsäteollisuuden in-
37850:        aseman tasavertaiseksi muiden maatilata-      vestointien toteutumista. Hallitus pyrkii harjoit-
37851:        louden tuotantosuuntien kanssa helpotta-      tamaan inflaatiota torjuvaa talouspolitiikkaa si-
37852:        maila lainansaantia lisämetsämaan han-        ten, että tuotantokustannusten nousu olisi meillä
37853:        kintaan sekä saattamalla metsänviljelijöi-    alhaisempi kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa.
37854:        den eläketulot ja sairausajan palkkauksen     Inflaation vastaisen politiikan onnistuminen riip-
37855:        kuntoon?                                      puu kuitenkin oleellisesti tulo- ja kantohintapo-
37856:                                                      liittisista ratkaisuista, jotka vaikuttavat välittö-
37857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        mästi metsäteollisuuden kustannuskehitykseen.
37858: seuraavaa:                                              Vuonna 1986 toteutettu energiaverouudistus
37859:    Tehostuneen metsänhoidon ja laaja-alaisten        on merkinnyt erityisesti metsäteollisuuden toi-
37860: metsänparannustoimenpiteiden          seurauksena    mintaedellytysten pitkäiänteistä parantamista.
37861: metsien kasvu on 1960-luvulta lähtien jatkuvasti     Teollisuuden kilpailukykyä tukevan energiapoli-
37862: lisääntynyt. Metsien hakkuut eivät ole sen sijaan    tiikan harjoittaminen ja sähköhuollon turvaami-
37863: 1980-luvulla saavuttaneet vielä 1960-luvun tasoa.    nen on hallituksen jatkuvana tavoitteena.
37864: Vuodesta 1970 lähtien on hakkuupoistuma jää-             Metsäteollisuuden kannattavuuden kohentu-
37865: nyt pysyvästi metsien kasvua pienemmäksi niin,       minen yhdessä rahoitusmarkkinoiden kehittymi-
37866: että valtakunnallisen hakkuusuunnitteen ja hak-      sen kanssa parantaa metsäteollisuuden pääoma-
37867: kuupoistuman erotus on ollut keskimäärin 10          huoltoa, mikä näkyy uusien investointihankkei-
37868: milj. kuutiometriä vuodessa. Tämä erotus on          den suunnittelun vauhdittumisena. Samaan
37869: tällä vuosikymmenellä edelleen suurentunut.          suuntaan ovat vaikuttaneet vuonna 1986 toteute-
37870: Vuosina 1982-86 hakkuupoistuma jäi keskimää-         tut yritysverotuksen muutokset.
37871: rin noin 14 milj. m 3 metsien kasvua pienemmäk-          Metsäteollisuuden kilpailukyvyn jatkuvan yllä-
37872: si. Metsävarojen puolesta on siten olemassa hyvin    pitämisen kannalta on tärkeää tehostaa tutkimus-
37873: merkittäviä mahdollisuuksia laajentaa koko kan-      ja kehittämistoimintaa. Erityistä tarvetta tähän
37874: santalouden kehitystä tukevaa perusteollisuutta      on sahateollisuudessa. Tutkimus- ja kehittämis-
37875: ja samalla edistää maaseudun elinkeinojen ylläpi-    toiminnan edistäminen on vuoden 1988 tulo- ja
37876: tämistä. Metsä 2000 -ohjelmassa on selvitetty        menoarvioesityksessä hallituksen toimenpiteiden
37877: sekä hakkuutavoitteet että puuntuotantotoimen-       painopistealue. Tämän mukaisesti on tarkoitus
37878: piteiden tarve.                                      lisätä huomattavasti muun muassa Teknologian
37879:    Metsävarojen    hyväksikäyttömahdollisuuksiin     kehittämiskeskuksen ja Valtion teknillisen tutki-
37880: vaikuttavat ennen muuta metsäteollisuuden toi-       muskeskuksen voimavaroja, jotka ovat myös met-
37881: mintaedellytykset ja niistä johtuva tuotantokapa-    säteollisuuden tuotekehitys- ja markkinoinnin
37882:                                        1987 vp. -     KK n:o 220                                        3
37883: 
37884: edistämishankkeiden toteuttamiseksi käytettävis-       dollisiin töihin. Tämä käytäntö on alkuvaiheiden
37885: sä.                                                    jälkeen vakiintumassa.
37886:    Edellä mainitut talous-, energia- ja tutkimus-         Metsätaloussuunnittelulla ja metsänomistajiin
37887: poliittiset toimenpiteet turvaavat osaltaan puun       kohdistuvalla neuvonnalla voidaan lisätä metsän-
37888: käyttöä lisäävien investointihankkeiden toteutu-       omistajien oma-aloitteisuutta metsänhoitotöiden
37889: mista lähivuosina. Samaan suuntaan vaikuttavat         oikea-aikaiseen tekemiseen tai teettämiseen. Met-
37890: metsäteollisuuden yritysjärjestelyt ja omarahoi-       sätaloussuunnittelun ja neuvonnan voimavaroja
37891: tusmahdollisuuksien parantuminen. Kokonai-             on viime vuosina lisätty metsälautakuntiin. Piiri-
37892: suudessaan edellytykset metsäteollisuuden inves-       metsälautakuntien ja metsänparannuspiirien yh-
37893: tointien laajentumiselle ovat varsin hyvät olet-       distäminen 1. 5.1987 lukien metsälautakunniksi
37894: taen, että puukaupan järjestöt pystyvät huolehti-      tulee osaltaan tarjoamaan voimavarojen kohden-
37895: maan puumarkkinoiden toimivuudesta. Puu-               tamismahdollisuuksia metsänhoidolliseen neu-
37896: markkinoiden seurantaa varten on asetettu toimi-       vontaan. Maa- ja metsätalousministeriö tulee li-
37897: kunta, jonka tehtävänä on muun muassa laatia           säksi selvittämään taimikoiden veronhuojennuk-
37898: selvityksiä puumarkkinoiden toimivuuteen vai-          seen liittyvästä tarkastustoiminnasta saadut koke-
37899: kuttavista tekijöistä.                                 mukset ja tarkastusmenettelyn kehittämistarpeet.
37900:                                                           Tilojen metsätalouteen suuntautumista edistä-
37901:     Metsätalouden puolella muodostaa harvennus-        mään tarkoitetun maatilalain muutosesityksen
37902: hakkuiden ja erityisesti ensiharvennusten lisäämi-     hallitus antaa aivan lähitulevaisuudessa eduskun-
37903: nen keskeisen toimenpidekohteen. Maa- ja met-          nan käsiteltäväksi. Maatilalain muutosesitys nou-
37904: sätalousministeriössä valmistellaan toimikunnan        dattelee tältä osin sisällöltään vuonna 1986 mie-
37905: asettamista selvittämään ne metsä-, energia-,          tintönsä jättäneen metsätaloustilatyöryhmän eh-
37906: vero- ja työllisyyspoliittiset toimenpiteet, joilla    dotuksia. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityk-
37907: voidaan edistää ensiharvennusten riittävää toteu-      sen, on maatilalain mukaista rahoitustukea mah-
37908: tumista ja lisätä puun energiakäyttöä. Samalla         dollista kohdistaa metsätalouteen suuntautuville
37909: tehostetaan harvennushakkuiden kansantaloudel-         tiloille muun muassa lisämetsämaan hankintaan.
37910: liseen merkitykseen, metsäteollisuuden rakenteen       Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen sisäl-
37911: kehittämiseen ja harvennushakkuiden taloudelli-        tyvien perustelujen mukaan on maatilatalouden
37912: siin edellytyksiin kohdistuvaa tutkimusta.             kehittämisrahaston varojen käytössä tarkoitus ot-
37913:     Metsänhoidon edistämis- ja turvaamisnäkökoh-       taa erityisesti huomioon metsätaloustilojen kehit-
37914: dat sisältyvät 1. 5.1987 voimaan tulleeseen met-       tämistarpeet. Maataloustuotannosta metsätalou-
37915: sänparannuslakiin. Maa- ja metsätalousministeriö       teen siirtymistä tuetaan myös tuotannon tasapai-
37916: pyrkii lain toimeenpanossa varmistamaan muun           nottamisvaroin. Metsätalousyrittäjien eläketurvan
37917: muassa sen, että mahdollisuudet taimikoiden            ja muun sosiaaliturvan parantamista koskevat
37918: alkukehityksen turvaamiseksi tarvittavien töiden       toimenpiteet ovat valmisteltavina sosiaali- ja ter-
37919: tekemiseen paranevat. Samaan tavoitteeseen py-         veysministeriön ja maa- ja metsätalousministe-
37920: ritään myös työllisyysvarojen käytöllä metsänhoi-      riön yhteistyönä.
37921: 
37922:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
37923: 
37924:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37925: 4                                    1987 vp. -     KK n:o 220
37926: 
37927: 
37928: 
37929: 
37930:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
37931: 
37932:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hetsförutsättningar samt av produktionskapacite-
37933: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tens omfattning och struktur, vilka är beroende
37934: den 28 augusti 1987 tili vederbörande medlem        av dem. För att skogsavverkningen skall kunna
37935: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ökas måste skogsindustrin utvidgas och produk-
37936: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål       tionsstrukturen fortgående utvecklas. Utgångs-
37937: nr 220:                                             punkten för utvecklandet av en skogsindustri,
37938:                                                     som verkar på den internationella marknaden, är
37939:           Vilka brådskande specialåtgärder äm-      ett upprätthållande och tryggande av konkur-
37940:        nar Regeringen vidta för att ta tilivara     renskraften. Den cenrrala uppgiften för den
37941:        överskottsvirket i vårt lands skogar samt    ekonomiska politiken samt industri- och skogspo-
37942:        för att effektivera skogsvården genom att    litiken i vårt land är således att under de
37943:        fästa uppmärksamhet vid skattelättnader      närmaste åren trygga skogsindustrins konkurrens-
37944:        för förnyelseytor på skogsmark samt          kraft och säkerställa att lönsamheten blir tillräck-
37945:           har Regeringen för avsikt att göra        ligt stor för att investeringar skall kunna göras
37946:        skogsbruket jämbördigt med de övriga         med sikte på ytterligare utvidgningar.
37947:        produktionsgrenarna inom gårdsbruket            Företagen bär det huvudsakliga ansvaret för att
37948:        genom att underlätta erhållandet av lån      investeringar, som ökar virkesförbrukningen, görs
37949:        för anskaffning av tillskottsmark samt       inom skogsindustrin. De tar även de ekonomiska
37950:        genom att se tili att skogsodlarnas pen-     risker som hänför sig tili verksamheten. Stats-
37951:        sionsinkomster och avlöningen under          makten kan likväl genom att vidta åtgärder
37952:        sjukdomstid fås i ordning?                   medverka tili att skogsindustrins investeringar
37953:                                                     genomförs på ett mångsidigt sätt. Regeringen
37954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     försöker bedriva en inflationsbromsande ekono-
37955: anföra följande:                                    misk politik, som syftar tili att få ner ökningen
37956:    Som en följd av det effektivare skogsbruket      av produktionskostnaderna hos oss så att den är
37957: och de omfattande skogsförbättringsåtgärder som     mindre än i de viktigaste konkurrentländerna.
37958: har vidtagits har tillväxten i skogarna konstant    De politiska avgöranden som hänför sig till
37959: ökat sedan 1960-talet. Skogsavverkningarna har      inkomstpolitiken och rotpriset inverkar direkt på
37960: däremot på 1980-talet ännu inte nått upp tili       kostnadsutvecklingen inom skogsindustrin och är
37961: 1960-talets nivå. Sedan år 1970 har avverknings-    därför avgörande för om den inflationsbromsan-
37962: mängden permanent varit mindre än tillväxten i      de politiken blir framgångsrik.
37963: skogarna, så att skillnaden mellan den planerade       Den energiskattereform som genomfördes år
37964: avverkningen i Jandet och avverkningsmängden        1986 har inneburit att verksamhetsförutsätt-
37965: har varit i genomsnitt 10 milj. m 3 per år.         ningarna speciellt för skogsindustrin har förbätt-
37966: Skillnaden har ytterligare ökat under innevaran-    rats på lång sikt. Regeringen försöker hela tiden
37967: de årtionde. Under åren 1982-86 var avverk-         bedriva en energipolitik, som stöder industrins
37968: ningsmängden ca 14 milj. m 3 mindre än tillväx-     konkurrenskraft, och trygga elförsörjningen.
37969: ten i skogarna. Då det gäller skogstillgångarna        Då skogsindustrins lönsamhet blir bättre och
37970: finns det således förhållandevis goda möjligheter   finansieringsmarknaden utvecklas förbättras ock-
37971: att utvidga basindustrin, som stöder hela den       så skogsindustrins kapitalförsörjning. Detta kom-
37972: samhällsekonomiska utvecklingen, och samtidigt      mer tili synes genom att planeringen av nya
37973: främja upprätthållandet av näringsgrenarna på       investeringsprojekt tar fart. I samma riktning har
37974: landsbygden. I programmet Skog 2000 har såväl       de ändringar i företagsbeskattningen som ge-
37975: avverkningsmålet som behovet av åtgärder tili       nomfördes år 1986 verkat.
37976: fromma för virkesproduktionen utretts.                 För att skogsindustrins konkurrenskraft fortlö-
37977:    Möjligheterna att utnyttja skogstillgångarna     pande skall kunna upprätthållas är det viktigt att
37978: påverkas framför allt av skogsindustrins verksam-   effektivera forsknings- och utvecklingsarbetet.
37979:                                         1987 vp. -       KK n:o 220                                         5
37980: 
37981: Särskilt stort är behovet av effektivering inom           är nödvändiga för att trygga plantbeståndens
37982: sågindustrin. 1 propositionen angående statsför-          utveckling i begynnelseskedet förbättras. 1 sam-
37983: slaget för år 1988 har huvudvikten i regeringens          ma syfte används även sysselsättningsmedel för
37984: åtgärder fästs vid främjandet av forskning och            skogsvårdsarbeten. Denna praxis hålier efter in-
37985: utveckling. 1 enlighet här med är avsikten att            ledningsskedet på att bli fast.
37986: kännbart öka bl.a teknologiska utvecklingscentra-             Genom skogsbruksplanering och rådgivning,
37987: lens och statens tekniska forskningscentrals resur-       som riktar sig tili skogsägarna, kan dessa fås att i
37988: ser, vilka kan användas även för genomförandet            högre grad på eget initiativ utföra elier låta
37989: av projekt som syftar tili att främja produktut-          utföra skogsvårdsarbeten vid rätt tidpunkt.
37990: vecklingen och marknadsföringen inom skogsin-             Skogsnämnderna har under de senaste åren fått
37991: dustrin.                                                  ökade resurser för skogsbruksplanering och råd-
37992:     De ovan nämnda åtgärderna, vilka hänför sig           givning. Då distriktsskogsnämnderna och skogs-
37993: tili den ekonomiska politiken samt energi- och            förbättringsdistrikten fr.o.m. 1.5.1987 samman-
37994: forskningspolitiken, garanterar för sin del att           slogs tili skogsnämnder blev det möjligt att styra
37995: investeringsprojekt, som ökar virkesförbruk-              resurser tili skogsvårdsrådgivningen. Jord- och
37996: ningen, kommer att kunna genomföras under de              skogsbruksministeriet kommer dessutom att utre-
37997: närmaste åren. 1 samma riktning verkar före-              da erfarenheterna av den inspektionsverksamhet
37998: tagsarrangemangen inom skogsindustrin och de              som hänför sig tili skattelättnaderna för plantbe-
37999: förbättrade möjligheterna tili självfinansiering. 1       stånd och behoven av utvecklande av inspek-
38000: det stora hela är förutsättningarna för ökade             tionsförfarandet.
38001: investeringar inom skogsindustrin mycket goda,                Regeringen kommer alideles inom den när-
38002: under förutsättning att organisationerna för trä-         maste framtiden att tili riksdagen avlåta en
38003: varuhandel kan se tili att trävarumarknaden fun-          proposition med förslag tili ändring av lagen om
38004: gerar. En kommission har tilisatts för att följa          gårdsbruksenheter, vars syfte är att främja att
38005:  läget på trävarumarknaden. Den skali bl.a. utre-         lägenheterna inriktar sig på skogsbruk. Förslaget
38006:  da vilka faktorer som inverkar på hur denna              tili ändring av lagen om gårdsbruksenheter mot-
38007:  marknad fungerar.                                        svarar i detta avseende de förslag som arbetsgrup-
38008:     lnom skogsbruket är framför alit ökningen av          pen för skogsbrukslägenheter framlade i det
38009:  antalet gallringar och specielit första gallringar en    betänkande som den avgav år 1986. Om riks-
38010:  central åtgärd. Vid jord- och skogsbruksministe-         dagen antar propositionen blir det möjligt att
38011:  riet bereds tilisättandet av en kommission, som          styra ett sådant finansieringsstöd som avses i
38012:  skali utreda de skogs-, energi-, skatte- och syssel-     lagen om gårdsbruksenheter tili lägenheter, som
38013:  sättningspolitiska åtgärder genom vilka man kan          inriktar sig på skogsbruk, bl.a. för anskaffning av
38014:  främja att första gallringar utförs i tiliräcklig        tiliskottsmark för skogsbruk. Enligt motiveringen
38015:  omfattning och att träets användning för energi-         för propositionen angående statsförslaget för år
38016:  ändamål ökas. Samtidigt effektiveras forskningen         1988 är avsikten att vid användningen av gårds-
38017:  rörande galiringarnas betydelse för samhäliseko-         brukets utvecklingsfonds medel särskilt beakta
38018:  nomin, utvecklandet av skogsindustrins struktur          behovet av utveckling på de lägenheter som
38019:  och de ekonomiska förutsättningarna för gali-            bedriver skogsbruk. Övergång från lantbrukspro-
38020:  ring.                                                    duktion tili skogsbruk stöds också med medel
38021:     Synpunkter på främjandet och tryggandet av            Sf>m är avsedda för balansering av produktionen.
38022:  skogsvården ingår i skogsförbättringslagen, som          Atgärder, som gälier förbättrande av lantbruksfö-
38023:  trädde i kraft 1.5.1987. Jord- och skogsbruksmi-         retagarnas pensionsskydd och övriga socialskydd,
38024:  nisteriet försöker då lagen verkstälis bl.a. säker-      bereds av social- och hälsovårdsministeriet och
38025:  stälia att möjligheterna att utföra de arbeten som       jord- och skogsbruksministeriet tillsammans.
38026: 
38027:      Helsingfors den 30 september 1987
38028: 
38029:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
38030:                                                 1987 vp.
38031: 
38032: Kirjallinen kysymys n:o 221
38033: 
38034: 
38035: 
38036: 
38037:                                    Kortesalmi: Rapolan Linnavuoren muinaislöytöjen säilyttämisestä
38038:                                      valtatietä n:o 3 rakennettaessa
38039: 
38040: 
38041:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38042: 
38043:    Viime vuosina ovat suurta huolta herättäneet       neli vaatisi myös toimivan turvajärjestelmän. Vas-
38044: tieviranomaisten suunnitelmat, jotka uhkaavat         tapainona tunnelista saatava murske säästäisi
38045: muinaistieteellisesti ja myös luonnon kannalta        alueen soravaroja ja siis myös ympäröivää luontoa
38046: arvokkaan Rapolanharjun säilymistä. Tieviran-         huomattavasti.
38047: omaisten suunnitelmista mikään ei ole ympäris-           Toinen vaihtoehto Rapolanharjun kulttuurihis-
38048: tön kannalta kovin hyvä ratkaisu. Sen sijaan jos      toriallisesti arvokkaan Linnavuoren säilyttämiseksi
38049: rakennettaisiin Rapolanharjun alitse tunneli, tä-     on tieviranomaisten suunnitelmissa oleva ns. Toi-
38050: mä ratkaisu eli harjun puhkaisu säästäisi Linna-      jalan linjaus, joka kokonaan kiertäisi Rapolanhar-
38051: vuoren muinaislöytöalueen.                            jun vesistön eteläpuolitse välillä littala-Kulju.
38052:    Helsingin Sanomien alan asiantuntijoilla teet-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38053: tämän laskelman mukaan Rapolanharju alittuisi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38054: runsaan kilometrin pituisella kaksoistunnelilla.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38055: Teknisesti tunnelin louhinta on mahdollista.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38056: Hintaa tulisi noin 1 400 metrin nelikaistaiselle
38057: tunnelille runsaat 40 miljoonaa markkaa. Asian-                 Aikooko Hallitus säilyttää tienraken-
38058: tuntijalaskelmien mukaan tunnelin louhinta on                nuksen yhteydessä Rapolan Linnavuoren
38059: kustannuksiltaan kilpailukykyinen maan päällä                arvokkaat muinaislöydöt joko valitsemalla
38060: kulkevan moottoritien kanssa. Tuuletus ja valais-            vaihtoehdoksi ns. Toijalan linjauksen tai
38061: tus nostaisivat tunneliratkaisun hintaa. Pitkä tun-          tunneliratkaisun?
38062: 
38063:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1987
38064: 
38065:                                          J. Juhani Kortesalmi
38066: 
38067: 
38068: 
38069: 
38070: 270860N
38071: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 221
38072: 
38073: 
38074: 
38075: 
38076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38077: 
38078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tyksen pohjoispuolella (Sääksämäen--Rapolan
38079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alue) selvitetyistä alavaihtoehdoista kaksi ympä-
38080: olette 28 päivänä elokuuta 1987 päivätyn kirjeen-     ristövaikutuksiltaan vähiten haitallista on tarkoi-
38081: ne n:o 798 ohella toimittanut valtioneuvoston         tus sisällyttää pääsuuntaselvitysraporttiin. Vana-
38082: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     javeden ylitys on vaihtoehdoissa sama: noin 800
38083: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-     metriä pitkä silta puoli kilometriä nykyisen riip-
38084: lisesta kysymyksestä n:o 221:                         pusillan itäpuolella. Rapolanharjun kohdalla toi-
38085:                                                       nen alavaihtoehto sijoittuu nykyisen valtatien
38086:           Aikooko Hallitus säilyttää tienraken-       rinnalle vesistön puolelle (nykyinen valtatie jää
38087:         nuksen yhteydessä Rapolan Linnavuoren         tarvittavaksi rinnakkaistieksi) ja toinen alavaihto-
38088:         arvokkaat muinaislöydöt joko valitsemalla     ehto sijoittuu vesialueelle (tukeutuu Niittysaa-
38089:         vaihtoehdoksi ns. Toijalan linjauksen tai     reen ja Annilanniemeen) runsaan 0,5 kilometrin
38090:         tunneliratkaisun?                             etäisyydelle nykyisestä valtatiestä. Alavaihtoehdot
38091:                                                       yhtyvät ennen Valkeakosken eteläistä eritaso-
38092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      liittymää. Tunnelivaihtoehtoa Rapolanharjun
38093: ti seuraavaa:                                         alueelle ei ole suunniteltu. Kumpikaan näistä
38094:                                                       vaihtoehdoista ei siis koske Rapolanharjun aluet-
38095:                                                       ta, vaan ne ovat nykyisen valtatien toisella puo-
38096:     Nykyinen suunnittelutilanne                       lella. Tekeillä olevassa pääsuuntaselvitysraportissa
38097:                                                       esitetään molemmat pääsuunnat, sekä ns. Toija-
38098:    Moottoritien pääsuuntavaihtoehtojen selvittely     lan suunta että ns. Valkeakosken suunta, ominai-
38099: Hämeenlinnan ja Kuljun välillä (noin 60 km)           suuksineen ja vertaillaan näitä kahta pääsuuntaa
38100: aloitettiin vuoden 1985 alkupuolella. Aluksi kes-     keskenään.
38101: kityttiin ns. Toijalan pääsuunnan selvittämiseen.
38102: Selvitystyötä laajennettiin myöhemmin käsittä-
38103: mään myös ns. Valkeakosken pääsuunta. Molem-
38104: pien pääsuuntavaihtoehtojen selvittämisen tarve         jatkotoimenpiteet
38105: tuotiin esille ympäristöministeriön taholta. Pe-
38106: rusteena oli lähinnä mahdollisimman kattavan             Valinta pääsuuntavaihtoehtojen välillä on teh-
38107: selvityksen laatiminen sekä Toijalan pääsuunnalla     tävissä vasta pääsuuntaselvitysraportin valmistut-
38108: todetut eräät ympäristölliset ongelmakohteet.         tua ja selvityksestä pyydettävien kannanottojen
38109: Pääsuuntaselvitystyötä varten perustettiin tie- ja    jälkeen. Selvityksestä saatavien lausuntojen pe-
38110: vesirakennuslaitoksen, kuntien, lääninhallituksen     rusteella voidaan myös päättää, ovatko tehdyt
38111: ja seutukaavaliittojen edustajien muodostama          selvitykset riittävät pääsuuntapäätöksen tekemi-
38112: työryhmä.                                             selle vai tarvitaanko lisäselvityksiä. Lausunnot
38113:    Selvitystyötä seuraamaan ja avustamaan on          pyydetään mm kunnilta, lääninhallitukselta, ym-
38114: lisäksi perustettu ympäristöministeriön nimeämä       päristöministeriöltä, maakunta- ja seutukaavalii-
38115: työryhmä (edustus mm. museovirastosta) sekä           toilta, museovirastolta jne.
38116: alueen maanviljelijöiden muodostama työryhmä.            Rapolan Linnavuoren alue ja muinaislöydöt
38117: Yhteydet suunnittelijoiden sekä edellä mainittu-      ovat muinaismuistolain suojaamat eikä tienra-
38118: jen ryhmien välillä ovat olleet selvitystyön aikana   kentaminen voi tapahtua vastoin tätä lakia. Mu-
38119: hyvin kiinteät.                                       seoviraston edustuksen kiinteä mukanaolo selvi-
38120:    Pääsuuntaselvitystyössä on voitu edetä asteit-     tystyössä on varmistanut molemminpuolisen tie-
38121: tain vaiheeseen, jossa keskinäiseen vertailuun on     tojen saannin Rapolan alueesta. Jos ns. Valkea-
38122: jäänyt kaksi pääsuuntaa Kuljun ja Iittalan välillä:   kosken pääsuunta osoittautuu lähes tasavertaisek-
38123: ns. Toijalan suunta ja ns. Valkeakosken suunta.       si tai paremmaksi kuin ns. Toijalan pääsuunta,
38124:    Toijalan suunnalla on jäljellä yksi vaihtoehto.    on Rapolan alueen erikoisolosuhteet otettava vie-
38125: Ns. Valkeakosken pääsuunnalla Vanajaveden yli-        lä erityistarkasteluun siten, että aluekokonaisuus
38126:                                        1987 vp. -      KK n:o 221                                     3
38127: 
38128: voidaan säilyttää. Pääsuuntaselvitysraporttiin si-     vuoden aikana. Päätöksiä jatkotoimenpiteiksi
38129: sällytetään tarkastelu tunnelin rakentamisedelly-      voitaneen tehdä vuoden 1988 puolivälin jälkeen.
38130: tyksistä käytettävissä olevien lähtötietojen pohjal-   Tällöin ratkeavat kysymyksessä esille tuodut on-
38131: ta, ei siis kuitenkaan varsinaista tunnelin rakenta-   gelmat valtatien n:o 3 osalta Hämeenlinnan ja
38132: missuunnitelmaa.                                       Tampereen välillä.
38133:    Tekeillä oleva pääsuuntaselvitysraportti on tar-
38134: koitus saada valmiiksi ja lausunnoille kuluvan
38135: 
38136:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1987
38137: 
38138:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
38139: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 221
38140: 
38141: 
38142: 
38143: 
38144:                                Till Riksdagens Herr Taimao
38145: 
38146:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beträffande Toijala-riktningen återstår ett al-
38147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ternativ. I den s.k. Valkeakoski-riktningen norr
38148: 798 av den 28 augusti 1987 till vederbörande         om bron över Vanajavesi (Sääksmäki-Rapola
38149: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   området) är två av de underalternativ som utretts
38150: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       minst skadliga med hänsyn till miljön och avsik-
38151: nade spörsmål nr 221:                                ten är att ta med dem i rapporten över utred-
38152:                                                      ningen över huvudriktningen. Överfarten vid
38153:            Ämnar Regeringen bevara de värdeful-      Vanajavesi är gemensam i vartdera alternativet:
38154:         la fornfynden i Linnavuori i Rapola vid      en ca 800 meter lång bro en halv kilometer öster
38155:         byggandet av motorvägen antingen ge-         om den nuvarande hängbron. Vid Rapolanharju
38156:         nom att låta denna löpa genom Toijala        förläggs det andra underalternativet i bredd med
38157:         eller genom att välja tunnelalternativet?    den nuvarande huvudvägen på samma sida som
38158:                                                      vattendraget (den nuvarande huvudvägen blir
38159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vid behov en parallell väg) och det andra under-
38160: anföra följande:                                     alternativet inplaceras på vattenområdet (baserar
38161:                                                      sig på Niittysaari och Annilanniemi) på drygt en
38162:                                                      halv kilometers avstånd från den nuvarande hu-
38163:     Det nuvarande planen.ngslåget                    vudvägen. Underalternativen förenas vid en
38164:                                                      planskild anslutning, söder om Valkeakoski. Nå-
38165:     Utredningen av alternativen för motorvägens      gon tunnel tili Rapolanharju har inte planerats.
38166: huvudriktning mellan Tavastehus och Kulju (ca        Ingetdera av dessa alternativ gäller Rapolanharju
38167: 60 km) inleddes i början av år 1985. I början        området utan de ligger på andra sidan om den
38168: koncentrerades arbetet på att utreda den s.k.        nuvarande huvudvägen. I utredningsrapporten
38169: Toijala-riktningen. Utredningsarbetet utvidgades     rörande motorvägens riktning, som är under
38170: senare till att omfatta även den s.k. Valkeakoski-   arbete, presenteras och jämförs de båda huvud-
38171: riktningen. Behovet av att utreda alternativen i     riktningarna med varandra, såväl den s.k. Toi-
38172: fråga om vardera huvudriktningen framfördes av       jala-riktningen som den s.k. Valkeakoski-rikt-
38173: miljöministeriet. Målet var att åstadkomma en så     ningen jämte deras egenskaper.
38174: täckande utredning som möjligt samt att utreda
38175: vissa problemställen i terrängen, vilka konsta-
38176: terats i Toijala-riktningen. För utredningsarbetet
38177: beträffande Toijala tilisattes en arbetsgrupp med      Åtgärder i fortsättningen
38178: representanter för väg- och vattenbyggnadsver-
38179: ket, kommunerna, länsstyrelsen och region-              Valet mellan huvudriktningarna skall ske först
38180: plansförbunden. Miljöministeriet har dessutom        efter att rapporten om utredningen av huvudrikt-
38181: tillsatt en arbetsgrupp (med bl.a. representanter    ningen har färdigställts och sedan ställningsta-
38182: för museiverket) med uppgift att följa upp och       ganden inbegärts om utredningen. På basis av de
38183: bistå med utredningsarbetet samt en annan ar-        utlåtanden som fås om utredningen kan även
38184: betsgrupp som bestod av jordbrukare från områ-       beslut fattas om, huruvida utredningen räcker tili
38185: det. Kontakterna mellan planerare och ovan           för ett beslut eller om extra utredningar är
38186: nämnda grupper har varit mycket goda under           nödvändiga. Utlåtanden begärs bl.a. av kommu-
38187: arbetets gång.                                       ner, länsstyrelsen, miljöministeriet, landskaps-
38188:     I utredningsarbetet har man vad vägens hu-       och regionplansförbunden, museiverket m.fl.
38189: vudriktning beträffar kunnat avancera etappvis          Linnavuori området i Rapola och fornfynden är
38190: till ett skede, där de två huvudriktningarna         enligt lagen om fornminnen fredade och väg kan
38191: mellan Kulju och Iittala, den s.k. Toijala-rikt-     inte anläggas i strid med denna lag. Det faktum
38192: ningen och den s.k. Valkeakoski-riktningen jäm-      att museiverket medverkat i utredningsarbetet
38193: förs sinsemellan.                                    har lett till att man fått information om Rapola
38194:                                       1987 vp. -     KK n:o 221                                    5
38195: 
38196: området från vardera parten. Om den s.k. Val-        fråga om någon egentlig byggnadsplan för tun-
38197: keakoski-riktningen visar sig vara nästan jämbör-    neln.
38198: dig med eller bättre än den s.k. Toijala-rikt-          Avsikten är att rapporten om utredningen över
38199: ningen, måste de speciella förhållandena i Rapo-     huvudriktningen skall bli fårdig och ges för
38200: la speciellt ses över att områdeshelheten kan        utlåtande under innevarande år. Beslut om åtgär-
38201: bevaras. 1 rapporten över utredningen av huvud-      der i fortsättningen torde kunna fattas under
38202: riktningen har en granskning av förutsättningar-     senare hälften av år 1988. Härvid avgörs de
38203: na för ett tunnelbygge tagits med utgående från      problem som förts fram i fråga om vägavsnittet
38204: de uppgifter som är tillgängliga. Det är dock inte   Tavastehus-Tammerfors på huvudväg 3.
38205: 
38206:      Helsingfors den 1 oktober 1987
38207: 
38208:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
38209:                                                  1987 vp.
38210: 
38211: Skriftligt spörsmål nr 222
38212: 
38213: 
38214: 
38215: 
38216:                                     Rehn: Om lindrigare beskattning av utomlands bosatta finländska
38217:                                       pensionärer
38218: 
38219: 
38220:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
38221: 
38222:    Finländska pensionärer som bosätter sig utom-        att där betalar en pensionär som flyttat utom-
38223: lands beskattas enligt reglerna för källskatt, dvs.     lands en skattesats om 10 % på sina pensionsin-
38224: för närvarande är beskattningen 35 % oberoende          komster.
38225: av pensionens storlek. Detta innebär, att i syn-           När det gälier finländska utflyttade pen-
38226: nerhet pensionärer med liten eller medelstor            sionärer borde det inte vara svårt att beskatta
38227: pension betalar avsevärt mera i skatt om de är          deras pensionsinkomster i enlighet med förskotts-
38228: bosatta utomlands i jämförelse med dem som är           innehåliningstabeli elier i enlighet med deklara-
38229: bosatta i Finland.                                      tion, så att man i varje fall inte skattemässigt
38230:    Förhållandet att pensionärer med liten eller         skulle behandla utflyttade pensionärer sämre än
38231: medelstor pension beskattas hårdare om de bo-           hemmavarande.
38232: satt sig utomlands måste betraktas som oskäligt            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38233: och orättvist, särskilt som dessa inte på något sätt    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
38234: belastar samhällsservicen i Finland.                    ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
38235:                                                         följande spörsmål:
38236:    Källskatten som pensionärerna betalar går i sin
38237: helhet tili staten, vilket betyder att deras tidigare             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
38238: hemkommuner inte har något ekonomiskt utbyte                   för att finländska pensionärer som flyttat
38239: av skatteintäkterna. Om man jämför med för-                    utomlands i beskattningen skali jämstäl-
38240:  hållandena i t.ex. Sverige kan man konstatera,                las med sådana, som bor i Finland?
38241: 
38242:      Helsingfors den 1 september 1987
38243: 
38244:                                               Elisabeth Rehn
38245: 
38246: 
38247: 
38248: 
38249: 270811K
38250: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 222
38251: 
38252: Kirjallinen kysymys n:o 222                                                                 Suomennos
38253: 
38254: 
38255: 
38256: 
38257:                                   Rehn: Ulkomailla asuvten suomalaisten eläkeläisten verotuksen
38258:                                     keven tämisestä
38259: 
38260: 
38261:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38262: 
38263:   Ulkomaille asumaan asettuvia suomalaisia elä-      dellista hyötyä verotuloista. Verrattaessa tilannet-
38264: keläisiä verotetaan lähdeveroa koskevien säännös-    ta esim. Ruotsin tilanteeseen voidaan todeta, että
38265: ten mukaisesti. Tämän mukaisesti nykyinen vero-      siellä ulkomaille muuttanut eläkeläinen maksaa
38266: tus on 35 % riippumatta eläkkeen suuruudesta.        verotuloistaan 10 % :n veromäärän. Suomesta
38267: Tämä merkitsee sitä, että erityisesti pientä tai     muuttaneiden eläkeläisten eläketulojen verotta-
38268: keskisuurta eläkettä saavat ulkomailla asuvat elä-   misen ennakonpidätystaulukon tai veroilmoituk-
38269: keläiset maksavat huomattavasti enemmän veroa        sen mukaisesti ei pitäisi olla vaikeaa. Näin ei
38270: kuin Suomessa asuvat eläkeläiset.                    ainakaan ulkomaille muuttaneita eläkeläisiä koh-
38271:    Sitä seikkaa, että pientä tai keskisuurta elä-    deltaisi verotuksellisesti kotimaassa asuvia huo-
38272: kettä saavia eläkeläisiä verotetaan ankarammin,      nommm.
38273: jos he ovat asettuneet asumaan ulkomaille, on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38274: pidettävä kohtuuttomana ja epäoikeudenmukai-         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38275: sena. Kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista tämä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38276: on erityisesti sen vuoksi, etteivät nämä henkilöt    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38277: millään tavoin rasita Suomen yhteiskunnallisia                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38278: palveluja.                                                   ryhtyä, jotta ulkomaille muuttaneita suo-
38279:    Eläkeläisten maksama lähdevero menee koko-                malaisia eläkeläisiä kohdeltaisiin verotuk-
38280: naisuudessaan valtiolle, mikä merkitsee sitä, että           sessa tasavertaisesti Suomessa asuvien elä-
38281: heidän aikaisemmilla kotikunnillaan ei ole talou-            keläisten kanssa?
38282: 
38283:     Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1987
38284: 
38285:                                            Elisabeth Rehn
38286:                                         1987 vp. -      KK n:o 222                                         3
38287: 
38288: 
38289: 
38290: 
38291:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38292: 
38293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tulot sekä hänen kokonaisvarallisuutensa. Näin ei
38294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ole rajoitetusti verovelvollisen osalta. Rajoitetusti
38295: olette 1 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-       verovelvollinen on, kuten edellä on todettu,
38296: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        verovelvollinen Suomessa ainoastaan täältä saa-
38297: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Elisa-      mastaan tulosta ja täällä olevasta varallisuudesta.
38298: beth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         On yleensä sekä verovelvollisen että verovirano-
38299: myksestä n:o 222:                                       maisen edun mukaista, että rajoitetusti verovel-
38300:                                                         vollisen verotus on jossain määrin kaavamaisem-
38301:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         paa kuin yleisesti verovelvollisen verotus.
38302:         ryhtyä, jotta ulkomaille muuttaneita suo-       OECD:n jäsenvaltioiden yleisesti hyväksymänä
38303:         malaisia eläkeläisiä kohdeltaisiin verotuk-     periaatteena voidaan pitää sitä, että asuinvaltion
38304:         sessa tasavertaisesti Suomessa asuvien elä-     veroviranomainen huolehtii siitä, että henkilö
38305:         keläisten kanssa?                               maksaa veroa veronmaksukykynsä mukaisesti.
38306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Suhteellinen verojärjestelmä johtaa yleensä ai-
38307: ti seuraavaa:                                           na siihen, että pienituloinen katsoo kärsivänsä
38308:                                                         vääryyttä ja suurituloisen katsotaan hyötyvän jär-
38309:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) säännös-      jestelmästä. Yleisesti verovelvollisen ja rajoitetus-
38310: ten mukaan henkilö, joka verovuonna ei ole              ti verovelvollisen saamien tulojen perusteella
38311: asunut Suomessa, on velvollinen suorittamaan            määrättäviä veroprosentteja verrattaessa on
38312: veroa sekä Suomesta saamansa tulon että täällä          pidettävä mielessä, että yleisesti verovelvollisen
38313: olevan varallisuutensa perusteella. Tällaista hen-      verokanta määräytyy verovelvollisen kaikkien tu-
38314: kilöä sanotaan rajoitetusti verovelvolliseksi. Hen-     lojen samoin kuin hänen kokonaisvarallisuutensa
38315: kilöä, jonka katsotaan asuvan Suomessa, sano-           perusteella. Rajoitetusti verovelvollisen lähde-
38316: taan yleisesti verovelvolliseksi.                       valtiosta saarnat tulot ja lähdevaltiossa oleva va-
38317:    Rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta on       rallisuus edustavat yleensä vain osaa hänen tulois-
38318: säädetty rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varal-   taan ja varallisuudestaan. Täten ei rajoitetusti
38319: lisuuden verottamisesta annetussa laissa eli ns.        verovelvollisen verorasitusta voida suoraviivaisesti
38320: lähdeverolaissa (6271 78). Lähdeverolain mukaan         verrata yleisesti verovelvollisen verorasitukseen.
38321: eläkkeestä saa tehdä 300 markan vähennyksen             Verorasitusta verrattaessa olisi aina tiedettävä
38322: kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, ja jäljelle     henkilön kaikki tulot ja hänen kokonaisvaralli-
38323: jääneestä määrästä peritään 35 prosentin lähdeve-       suutensa.
38324: ro.
38325:    Voidaan kysyä, eikö tällainen suhteellinen ve-          Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta
38326: rojärjestelmä ole ristiriidassa sen keskeisenä peri-    eläkkeestä peritään valtion- ja kunnallisvero läh-
38327: aatteena Suomen samoin kuin taloudellisen yh-           deveron muodossa. Verrattaessa Suomessa eläk-
38328: teistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsen-          keestä perittävää lähdeveroa Ruotsin vastaavaan
38329: maiden verotuksessa yleensäkin noudatettavan            veroon voidaan todeta, että ulkomaille asumaan
38330: periaatteen kanssa, jonka mukaan verovelvolliset        muuttaneiden eläkeläisten on maksettava Ruot-
38331: maksavat veroa veronmaksukykynsä mukaisesti.            sista saamastaan eläkkeestä 10 prosenttia kunnal-
38332: Viimeksi mainittu periaate toteutetaan verotuk-         lisveroa ja sen lisäksi progressiivisen asteikon
38333: sessa siten, että toisaalta verokannat ovat progres-    mukaisesti valtionveroa.
38334: siivisia ja toisaalta myönnetään vähennyksiä.              Hallitus tulee lähdeverolakia tarkistettaessa
38335: Henkilön veronmaksukyvyn mukainen verotus               kiinnittämään huomiota myös eläkkeiden vero-
38336: voidaan kuitenkin toimittaa ainoastaan silloin,         tukseen ja siinä mahdollisesti esiintyviin epäkoh-
38337:  kun verotuksen pohjana ovat henkilön kaikki            tiin.
38338: 
38339:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
38340:                                                                                Ministeri Ulla Puolanne
38341: 4                                      1987 vp. -- FJ< n:o 222
38342: 
38343: 
38344: 
38345: 
38346:                                 Till Riksdagens Herr Talman
38347: 
38348:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En begränsat skattskyldig person är, som ovan
38349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         konstaterats, skattskyldig i Finland enbart för här
38350: den 1 september 1987 till vederbörande medlem          förvärvad inkomst och här befintlig förmögen-
38351: av statsrådet översänt avskrift av följande av         het. I allmänhet ligger det i både de skattskyl-
38352: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade           digas och skattemyndigheternas intresse att be-
38353: spörsmål nr 222:                                       skattningen av begränsat skattskyldiga är något
38354:                                                        mera schematisk än beskattningen av allmänt
38355:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skattskyldiga. En princip, som allmänt godkänns
38356:         för att finländska pensionärer som flyttat     av OECD:s medlemsländer, kan anses vara att
38357:         utomlands i beskattningen skall jämstäl-       myndigheterna i den stat där en person är bosatt
38358:         las med sådana, som bor i Finland?             sköter om att han betalar skatt enligt sin skatte-
38359:                                                        betalningsförmåga.
38360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Ett proportionellt ·skattesystem leder i allmän-
38361: anföra följande:                                       het alltid till att låginkomsttagare anser sig
38362:    Enligt lagen om skatt på inkomst och                orättvist behandlade och att höginkomsttagare
38363: förmögenhet (1043/74) är en person, som under          anses förtjäna på systemet. När man jämför de
38364: skatteåret inte varit bosatt i Finland, skyldig att    skatteprocenter som fastställs på basis av in-
38365: erlägga skatt på basis av både i Finland förvärvad     komsterna för allmänt skattskyldiga och begrän-
38366: inkomst och här befintlig förmögenhet. En sådan        sat skattskyldiga bör man hålla i minnet att
38367: person kaUas begränsat skattskyldig. En person,        skattesatsen för en allmänt skattskyldig person
38368: som anses vara bosatt i Finland, kaUas allmänt         fastställs på basis av den skattskyldiges alla in-
38369: skattskyldig.                                          komster samt hans totala förmögenhet. De in-
38370:    Om beskattningen av begränsat skattskyldiga         komster som en begränsat skattskyldig person får
38371: personer stadgas i lagen om beskattning av             från den stat varifrån han flyttat och den
38372: begränsat skattskyldig för inkomst och förmögen-       förmögenhet han har där representerar i allmän-
38373: het (627/78), dvs. den s.k. källskattelagen. En-       het endast en del av hans inkomster och
38374: ligt källskattelagen får från pension avdras 300       förmögenhet. Sålunda kan en begränsat skatt-
38375: mk för varje full kalendermånad. På det resteran-      skyldig persons skattebörda och en allmänt skatt-
38376: de beloppet uppbärs 35 % i källskatt.                  skyldig persons skattebörda inte jämföras direkt.
38377:    Man kan fråga sig om inte ett sådant propor-        När man jämför skattebördan borde man alltid
38378: tionellt skattesystem strider mot den princip som      känna till personens alla inkomster och hans
38379: skall iakttas som en central princip vid beskatt-      totala förmögenhet.
38380: ningen i Finland, liksom över huvud taget i               På den pension som betalas till en begränsat
38381: medlemsländerna i organisationen för ekono-            skattskyldig uppbärs stats- och kommunalskatt i
38382: miskt samarbete och utveckling (OECD), enligt          form av källskatt. Vid jämförelse av den källskatt
38383: viiken de skattskyldiga betalar skatt enligt sin       som i Finland uppbärs på pension med motsva-
38384: skattebetalningsfö~måga. Denna princip genom-          rande skatt i Sverige kan det konstateras att
38385: förs i beskattningen genom å ena sidan progressi-      pensionärer, som bosatt sig utomlands, skall
38386: va skattesatser och å andra sidan beviljande av        betala 10 % i kommunalskatt på den pension
38387: avdrag. Beskattning enligt en persons skatte-          som de får från Sverige och därutöver statsskatt
38388: betalningsförmåga kan dock verkställas endast då       enligt en progressiv skala.
38389: personens alla inkomster samt hans totala                 Då regeringen justerar källskattelagen kommer
38390: förmögenhet utgör grund för beskattningen. Så          den också att beakta beskattningen av pensioner
38391: är inte fallet för den begränsat skattskyldiges del.   och eventuella missförhållanden i den.
38392: 
38393:      Helsingfors den 25 september 1987
38394: 
38395:                                                                              Minister Ulla Puolanne
38396:                                              1987 vp.
38397: 
38398: Skriftligt spörsmål nr 223
38399: 
38400: 
38401: 
38402: 
38403:                                  Nordman m.fl.: Om bostadssparpremie och räntestöd för ombygg-
38404:                                    nadsarbeten
38405: 
38406: 
38407:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38408: 
38409:    En av de mest angelägna bostadspolitiska åt-    bostad, och i stäliet satsar på en gammal bostad,
38410: gärderna är att förbättra bostadssituationen för   som kräver omfattande renovering och ombygg-
38411: de unga. Boendekostnaderna är höga för dem i       nad, i oförmånlig stälining. I vissa fall kan inte
38412: ett skede, då betalningsförmågan är svag i för-    det lån, som den egna sparandelen skulie berätti-
38413: hållande tili levnadskostnaderna. Statens hjälp    ga tili, utnyttjas för finansieringen.
38414: vid anskaffande av den första ägobostaden är          Eftersom det är ett centralt bostadspolitiskt
38415: otillräcklig trots bostadslån, sparpremier och     mål att bostadsbeståndet används bättre, bör
38416: räntestöd. Sparmålen är så höga, att en del        låne- och andra stödsystem för grundförbättring
38417: tvingas uppge sitt mål, egen bostad. Regeringens   och ombyggnad utvecklas.
38418: principbeslut om bättre vilikor är synnerligen
38419:                                                       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
38420: motiverat.                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
38421:    Bostadssparpremien och räntestödet gälier för   ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
38422: anskaffande av ny eller gammal ägobostad. I        följande spörsmål:
38423: många fali måste anskaffningen förenas med
38424: grundrenovering och tillbyggnad för at~ en ända-             Är Regeringen beredd att utsträcka
38425: målsenlig lösning skali åstadkommas. Aven kost-           bostadssparpremien och räntestödet för
38426: naderna för godtagbara sådana åtgärder bör kun-           den första ägobostaden tili att gälia även
38427: na räknas tili anskaffningskostnaden. Nu hamnar           för nödvändig renovering och ombygg-
38428: bostadssparare, som avstår från att köpa en ny            nad?
38429: 
38430:     Helsingfors den 2 september 1987
38431: 
38432:                      Håkan Nordman                          Elisabeth Rehn
38433: 
38434: 
38435: 
38436: 
38437: 270845X
38438: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 223
38439: 
38440: Kirjallinen kysymys n:o 223                                                                Suomennos
38441: 
38442: 
38443: 
38444: 
38445:                                   Nordman ym.: Asuntosäästöpalkkion ja korkotuen myöntämisestä
38446:                                     asuntojen peruskorjaukseen
38447: 
38448: 
38449:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38450: 
38451:    Yksi kiireellisimmistä asuntopoliittisista toi-   kyään ne asuntosäästäjät, jotka luopuvat uuden
38452: menpiteistä on nuorten asuntotilanteen paranta-      asunnon ostamisesta ja sen sijaan sijoittavat van-
38453: minen. Nuorten asumiskustannukset ovat korkei-       haan, laajaa kunnostusta ja peruskorjausta vaati-
38454: ta vaiheessa, jolloin maksukyky on heikko suh-       vaan asuntoon, joutuvat epäedulliseen asemaan.
38455: teessa elinkustannuksiin. Valtion antama apu         Joissakin tapauksissa ei lainaa, johon oma säästö-
38456: ensimmäisen omistusasunnon hankkimisessa on          osuus oikeuttaisi, voida käyttää rahoitukseen.
38457: riittämätön asuntolainoista, säästöpalkkioista ja       Koska keskeisenä asuntopoliittisena tavoitteena
38458: korkotuesta huolimatta. Säästötavoitteet ovat        on asuntokannan parempi käyttäminen, tulisi
38459: niin korkeat, että osa joutuu luopumaan tavoit-      laina- ja muita tukijärjestelmiä kehittää perus-
38460: teestaan, oman asunnon hankkimisesta. Halli-         parannusta ja -korjausta ajatellen.
38461: tuksen periaatepäätös ehtojen parantamisesta on-
38462:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38463: kin varsin aiheellinen.
38464:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38465:    Asuntosäästöpalkkio ja korkotuki koskevat uu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38466: den tai vanhan omistusasunnon hankkimista.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38467: Monissa tapauksissa hankintaan on liitettävä pe-
38468: ruskorjaus ja laajennus tarkoituksenmukaisen rat-              Onko Hallitus valmis ulottamaan ensi-
38469: kaisun aikaansaamiseksi. Myös tällaisten hyväk-              asunnon asuntosäästöpalkkion ja korko-
38470: syttävien toimenpiteiden aiheuttamat kustannuk-              tuen koskemaan myös välttämätöntä
38471: set tulisi voida lukea hankintakustannuksiin. Ny-            kunnostusta ja peruskorjausta?
38472: 
38473:     Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1987
38474: 
38475:                      Håkan Nordman                            Elisabeth Rehn
38476:                                        1987 vp. -      KK n:o 223                                       3
38477: 
38478: 
38479: 
38480: 
38481:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38482: 
38483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aiheutuvaa rasitusta lieventää laina-aikaa piden-
38484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tämällä. Uudistusesitykset liittyvät hallituksen
38485: olette 1 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-      esitykseen valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
38486: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       vioksi.
38487: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Nord-
38488: manin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Oman asunnon hankintaan myönnettävien lai-
38489:                                                        nojen korkotuesta annetun lain (639/82) 1 §:n
38490: sestä n:o 223:
38491:                                                        mukaan rahalaitos voi myöntää oman asunnon
38492:           Onko Hallitus valmis ulottamaan ensi-        hankkimisen tai rakentamisen rahoittamiseksi
38493:         asunnon asuntosäästöpalkkion ja korko-         sellaisia lainoja, joista valtio maksaa rahalaitok-
38494:         tuen koskemaan myös välttämätöntä              selle korkohyvitystä. Lain 2 §:n mukaan korkotu-
38495:         kunnostusta ja peruskorjausta?                 kilainaksi voidaan hyväksyä asuntosäästöpalkkio-
38496:                                                        lain (862/80) mukaisessa asuntosäästösopimuk-
38497:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sessa tarkoitettu laina tai sen osa. Korkotukilai-
38498: ti seuraavaa:                                          naksi hyväksyminen edellyttää tiettyjen asunnon
38499:                                                        hintaa ja korkotukilainan suuruutta sekä korkoa
38500:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmällä ja siihen liit-
38501:                                                        koskevien edellytysten täyttymistä. Asuntosäästö-
38502: tyvällä oman asunnon hankintaan myönnettävien
38503:                                                        palkkio on kiinteä markkamäärä asuntoa kohti,
38504: lainojen korkotuella tuetaan nuorten ensimmäi-
38505:                                                        eikä sen suuruus riipu asunnon hinnasta tai
38506: sen omistusasunnon hankintaa. Järjestelmä on
38507:                                                        lainan määrästä.
38508: osoittautunut asuntopoliittisesti tarkoituksenmu-
38509: kaiseksi, valtion asuntolainoitusta täydentäväksi         Ulottamalla ASP-korkotukilainoitus koske-
38510: tukimuodoksi. Vuoden 1987 toukokuun lopussa            maan myös asunnon hankinnan yhteydessä tehtä-
38511: oli voimassa 56 692 asuntosäästöpalkkiotiliä, ja       vää asunnon välttämätöntä kunnostamista ja pe-
38512: asuntosäästöpalkkio oli siihen mennessä maksettu       ruskorjausta voitaisiin myös tämän tukimuodon
38513: kaikkiaan 39 853 säästäjälle. Korkotukilainoja oli     yhteydessä edistää asunnon hankintaa vanhasta
38514: toukokuun lopussa voimassa 33 057.                     asuntokannasta, asuntokannan kunnostamista ja
38515:    Asuntosäästöpalkkio- ja korkotukijärjestelmää       laatu- ja varustetason parantamista. Tarkoitukse-
38516: pyritään kehittämään siten, että se entistä parem-     na on ryhtyä selvittämään, miten voidaan tarkoi-
38517: min tukee asunnon tarpeessa olevia pieni- ja           tuksenmukaisella tavalla laajentaa ASP-korkotu-
38518: keskituloisia nuoria. Säästötavoitteen saavutta-       kijärjestelmää ensiasunnon hankinnan yhteydessä
38519: mista on tarkoitus helpottaa omarahoitusosuutta        tapahtuvaan peruskorjaukseen, ja ryhtyä valmis-
38520: alentamalla ja asumisaikaisista pääomamenoista         telemaan tarvittavia säädösmuutoksia.
38521: 
38522:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
38523: 
38524:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38525: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 223
38526: 
38527: 
38528: 
38529: 
38530:                                Till Riksdagens Herr Talman
38531: 
38532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tiden skall lindras genom att lånetiden förlängs.
38533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Reformförslagen ansluter sig till regeringens pro-
38534: den 1 september 1987 till vederbörande medlem         position angående statsförslaget för år 1988.
38535: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Enligt 1 § lagen om räntestödslån för anskaf-
38536: riksdagsman. Nordman m.fl. undertecknade              fande av. ägarbostad (639/82) kan penninginrätt-
38537: spörsmål nr 223:                                      ning som står under offentlig tillsyn för finansie-
38538:                                                       ring av anskaffande eller byggande av ägarbostad
38539:           Ar Regeringen beredd att utsträcka          bevilja lån för vilka staten betalar räntegottgörel-
38540:        bostadssparpremien och räntestödet för         se till penninginrättningen. Enligt 2 § i lagen
38541:        den första ägobostaden till att gälla även     kan som räntestödslån godkännas i bostads-
38542:        för nödvändig renovering och ombygg-           sparavtal enligt lagen om bostadssparpremier
38543:        nad?                                           (862/80) avsett lån eller del därav. Godkännande
38544:                                                       av lån som räntestödslån förutsätter att vissa krav
38545:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beträffande bostadens pris och räntestödslånets
38546: anföra följande:                                      storlek samt räntan uppfylls. Bostadssparpremien
38547:    Systemet med bostadssparpremier och det där-       är ett fast belopp per bostad, och dess storlek är
38548: till anslutna räntestödet för lån som beviljas för    inte beroende av bostadens pris eller lånebelop-
38549: anskaffning av en egen bostad är ett stöd för         pet.
38550: unga människor som anskaffar sin första ägobo-           Om bostadssparpremien och räntestödslångiv-
38551: stad. Systemet har visat sig vara en bostadspoli-     ningen utsträcks till att gälla även nödvändig
38552: tiskt ändamålsenlig stödform, som kompletterar        renovering och ombyggnad av bostaden i sam-
38553: de statliga bostadslånen. Vid utgången av maj         band med anskaffandet av bostaden, kunde man
38554: 1987 fanns det 56 692 bostadssparpremiekonton         även i samband med denna stödform främja
38555: och bostadssparpremie hade till dess utbetalts till   anskaffningen av bostäder inom ramen för det
38556: inalles 39 853 sparare. Räntestödslånen var vid       gamla bostadsbeståndet, renoveringen av bo-
38557: utgången av maj 33 057 till antalet.                  stadsbeståndet och förbättrandet av kvalitets- och
38558:     Strävan är att bostadssparpremie- och ränre-      utrustningsnivån. Avsikten är att man skall börja
38559: stödssystemet skall utvecklas så, att det bättre än   utreda hur man på ett ändamålsenligt sätt kan
38560: förut stöder bostadsbehövande unga med små            utvidga systemet med bostadssparpremier och
38561: och medelstora inkomster. Avsikten är att spar-       räntestöd till att gälla ombyggnad i samband
38562: målen skall bli lättare att nå genom att självfi-     med anskaffningen av den första bostaden, och
38563: nansieringsandelen sänks och att den belastning       b?ria bereda nödvändiga ändringar av lagstift-
38564: som föranleds av kapitalutgifterna under boende-      nmgen.
38565: 
38566:      Helsingfors den 6 oktober 1987
38567: 
38568:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
38569:                                                  1987 vp.
38570: 
38571: Kirjallinen kysymys n:o 224
38572: 
38573: 
38574: 
38575: 
38576:                                     Laine: Postilähetysten leimaamista koskevien säännösten muuttami-
38577:                                        sesta
38578: 
38579: 
38580:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38581: 
38582:    Kansalaisten keskuudessa on viime päivinä            muuttamiseen. Hallituksen tulisi puolestaan ryh-
38583: varsin yleisesti paheksuttu ja moitittu postilaitok-    tyä toimenpiteisiin, joilla tulevaisuudessa este-
38584: sen menettelyä sen salliessa kirjeiden ja postikort-    tään uskonnollisten, kaupallisten ja puoluepoliit-
38585: tien leimaamisen niihin kuulumattomalla uskon-          tisten tunnuksien käyttö postin leimauksissa.
38586: nollisen kampanjan tunnuksella. Tämä menette-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38587: ly näyttää kohdistuneen niin yksityisten kansa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38588: laisten lähettämiin ja vastaanottarniin kirjeisiin ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38589: kortteihin kuin myös yhteisöjen postiin ja viralli-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38590: siin kirjeisiin. Yleisesti on ihmetelty sitä, miksi
38591: valtion laitos on tällä tavoin ryhtynyt Billy Gra-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38592: ham Mission mainoskampanjan jatkeeksi.                         ryhtyä postilähetysten leimaamista koske-
38593:    Posti- ja telehallituksen tulisi välittömästi sel-          vien säännösten muuttamiseksi niin, että
38594: vittää laiminlyönnit ja virheet, jotka ovat johta-             leima ei saa sisältää uskonnollisia, kau-
38595: neet aikaisemmin noudatetun menettelytavan                     pallisia tai muita vastaavia tunnuksia?
38596: 
38597:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1987
38598: 
38599:                                                 Ensio Laine
38600: 
38601: 
38602: 
38603: 
38604: 270831G
38605: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 224
38606: 
38607: 
38608: 
38609: 
38610:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38611: 
38612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         esim. Valtionrautatiet vuokraa mainostilaa junis-
38613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta ja liikennepaikkojen rakennuksista.
38614: olette 1 päivänä syyskuuta 1988 päivätyn kirjeen-         Viestiilisiä mainoksia postin leimauskoneissa
38615: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       on esiintynyt jo 1920-luvulta lähtien. Koska
38616: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lai-       leimat ovat kuitenkin pääosin olleet kulttuuria,
38617: neen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        turismia tai jonkin paikkakunnan omaa matkai-
38618: n:o 224:                                               lua edistäviä, ei asiasta aiemmin ole syntynyt
38619:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vastaavanlaista julkisuutta.
38620:         ryhtyä postilähetysten leimaamista koske-         Nyt kysymyksessä oleva Billy Graham Missio
38621:         vien säännösten muuttamiseksi niin, että       Helsinki -mainos oli käytössä Helsingin Postikes-
38622:         leima ei saa sisältää uskonnollisia, kau-      kuksen NEC-leimauskoneessa 7.-30.8.1987.
38623:         pallisia tai muita vastaavia tunnuksia?        Kyseisellä koneella leimattiin päivittäin noin
38624:                                                        6, S % Postikeskuksen lähtevästä kirjepostista.
38625:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Koska tilaisuuden järjestäjät olivat antaneet ym-
38626: ti seuraavaa:                                          märtää, että tapahtuman takana olisivat kaikki
38627:    Postin päivämääräleimojen yhteydessä esiinty-       maamme uskonnolliset piirit ja koska asian rat-
38628: vät mainos- ja tiedotustekstit ovat yleisiä koko       kaisemisella oli kiire, tämä johti liian hätiköityyn
38629: maailmassa. Teksti voi olla joko postin oma tai        päätökseen mainostilan vuokraamisesta.
38630: jonkun ulkopuolisen yhteisön tms., jolle posti on         Tämän tapauksen jälkeen posti- ja telehallituk-
38631: vuokrannut mainostilan lähtevien kirjeiden lei-        sessa on tehty päätös, jonka mukaan uskontoon
38632: mauskoneessa. Periaatteessa ovat kaikki hyvien         liittyvät mainostila-anomukset rinnastetaan poli-
38633: tapojen mukaiset tekstit olleet sallittuja lukuun      tiikkaa ja kaupallisia mainoksia koskeviin. Näin
38634: ottamatta poliittisia ja puhtaasti kaupallisia teks-   ollen vastaavanlainen tapaus ei tulevaisuudessa
38635: tejä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että myös         uusiudu.
38636: 
38637:      Helsingissä S päivänä lokakuuta 1987
38638: 
38639:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
38640:                                      1987 vp. -- RJ< n:o 224                                           3
38641: 
38642: 
38643: 
38644: 
38645:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38646: 
38647:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        också t.ex. Statsjärnvägarna hyr ut reklamutrym-
38648: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      me på tåg eller i trafikplatsernas byggnader.
38649: den 1 september 1987 tili vederbörande medlem          Det har förekommit annonser med budskap i
38650: av statsrådet översänt avskrift av följande av      postens stämplingsmaskiner redan sedan 1920-
38651: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr         talet. Eftersom stämplarna dock i huvudsak har
38652: 224:                                                främjat kultur, turism eller någon orts turism,
38653:                                                     har saken inte tidigare fått motsvarande offent-
38654:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     lighet.
38655:        för att ändra stadgandena beträffande           Texten ''Billy Graham Missio Helsinki'' som
38656:        stämpling av postförsändelser så att stäm-   det nu är frågan om var i bruk i NEC-stämplings-
38657:        peln inte får innehålla religiösa, kommer-   maskinen i Helsingfors Postcentral 7.--
38658:        siella eller andra motsvarande paroller?     30.8.1987. Med ifrågavarande maskin stämplades
38659:                                                     dagligen ca 6, 5 % av den avgående brevposten
38660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     från Postcentralen. Eftersom tillställningens ar-
38661: anföra följande:                                    rangörer hade låtit förstå att alla religiösa kretsar
38662:                                                     i vårt land stod bakom evenemanget och efter-
38663:   Reklam- och informationstexter som före-          som ärendet måste avgöras snabbt ledde detta tili
38664: kommer i samband med postens datumstämplar          ett för förhastat beslut om uthyrning av reklamu-
38665: är allmänna i hela världen. Texten kan vara         trymme.
38666: antingen postens egen eller ha skrivits av något       Efter denna händelse har vid post- och telesty-
38667: utomstående samfund e.a.d. Posten har hyrt ut       relsen fattats ett beslut enligt vilket sådana
38668: reklamutrymme för texten i stämplingsmaskinen       ansökningar beträffande reklamutrymme som an-
38669: för avgående post. I princip har alla texter som    knyter tili religion jämställs med ansökningar
38670: överensstämmer med god sed varit tillåtna med       som gäller politiska och kommersidla annonser.
38671: undantag av politiska och rent kommersiella         Således kommer ett motsvarande fall inte att
38672: texter. För jämförelsens skull kan det nämnas att   upprepa sig i framtiden.
38673: 
38674:     Helsingfors den 5 oktober 1987
38675: 
38676:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
38677:                                                1987 vp.
38678: 
38679: Kirjallinen kysymys n:o 225
38680: 
38681: 
38682: 
38683: 
38684:                                    Laine: USA:n hallituksen päättämien atk:ta koskevien vientikielto-
38685:                                       jen vaikutuksista
38686: 
38687: 
38688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38689: 
38690:   Yhdysvallat on tunnetuilla vientikieltomää-            Tänä vuonna Digitalin yhdessä Nokia Oy:n
38691: räyksillään pyrkinyt estämään korkeatasoisen tek-     kanssa Espoossa järjestämällä atk-asiantuntijoille
38692: nologian ja tiedon siirtymisen Neuvostoliittoon ja    tarkoitetulla kurssilla on jälleen vaadittu allekir-
38693: muihin sosialistisiin maihin. Tätä säännöstöä on      joitettavaksi paperi, jossa vaaditaan sitoumusta
38694: sovellettu myös Suomessa tietokoneita käyttäviin      USA:n vientikieltosäännösten noudattamisesta.
38695: henkilöihin ja mm. Digital-yhtiön tietokonekou-
38696: lutukseen osallistuviin suomalaisiin. Niinpä vii-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38697: meksi mainituille kursseille osallistuvia mm. Suo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38698: men valtion virkamiehiä on vaadittu allekirjoitta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38699: maan paperi, jossa he sitoutuvat noudattamaan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38700: USA:n vientikieltosäännöksiä.
38701:   Vastatessaan viime vuonna em. asiaa koskenee-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38702: seen eduskuntakyselyyn ministeri Vennamo totesi               tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vastaisuudes-
38703: hallituksen pitävän ko. sitoumusten allekirjoitta-            sa tietokonekoulutukseen osallistuviita ja
38704: mista koskevia vaatimuksia epäasiallisina ja lupasi           tietokonetekniikan ammattilaisilta ei vaa-
38705: ryhtyä sellaisiin toimiin, ettei sopimuksia enää              dita sitoumuksia USA:n vientikieltosään-
38706: vaadittaisi allekirjoitettavaksi.                             nöksien noudattamisesta?
38707: 
38708:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1987
38709: 
38710:                                               Ensio Laine
38711: 
38712: 
38713: 
38714: 
38715: 270810)
38716: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 225
38717: 
38718: 
38719: 
38720: 
38721:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38722: 
38723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Laitekoulutukseen osallistuneet, myös virka-
38724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          miehet, ovat allekirjoittaneet tällaisia sitoumuk-
38725: olette 1 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-      sia. Niitä voidaan pitää laitehankintoihin liitty-
38726: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       vään koulutukseen kuuluvina yksityisoikeudellisi-
38727: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E.         lla salassapitositoumuksina, jotka eivät oikeudel-
38728: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      lisesti tai muuten liity kyseisen virkamiehen vir-
38729: tä n:o 225:                                            kasuhteeseen. On syytä todeta, että hyvin usein
38730:                                                        tällaiseen koulutukseen liittyy sellaista teknistä
38731:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      tietoa ja sellaisen teknologian käyttöä, jonka
38732:         tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vastaisuudes-    yritykset haluavat pitää kilpailijailtaan salassa.
38733:         sa tietokonekoulutukseen osallistuviha ja      Myös tästä syystä sitoumusten allekirjoitus vaadi-
38734:         tietokonetekniikan ammattilaisilta ei vaa-     taan.
38735:         dita sitoumuksia USA:n vientikieltosään-
38736:         nöksien noudattamisesta?                          Toisaalta suomalaiset yritykset joutuvat kuiten-
38737:                                                        kin käytännön toiminnassaan tekemisiin rajoitus-
38738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten kanssa. Kaupoissaan ne voivat yksityisoikeu-
38739: ti seuraavaa:                                          dellisesti sopia, että jotkut tuotteet jäävät Suo-
38740:    Eräiden suomalaisten atk-laitteiden ja -ohjel-      meen eikä niitä siis jälleenviedä tai että niiden
38741: mien maahantuojien järjestämissä tiedotustilai-        jälleenvientiä rajoitetaan. Yritysten etujen mu-
38742: suuksissa on osallistujille jaettu julkaisua, jonka    kaista on luonnollisesti säilyttää hyvät ja luotta-
38743: nimi on "Tietoisku Yhdysvaltain vientivalvon-          mukselliset suhteet kaikkiin suuntiin. Jos yrityk-
38744: nasta''. Saadakseen tämän julkaisun osanottajan        set tekevät oman harkintansa perusteella jälleen-
38745: on edellytetty allekirjoittavan kaavakkeen, jossa      vientiä rajoittavia välipuheita, on lähdettävä sii-
38746: allekirjoittaja lupaa, että julkaisua käytetään vain   tä, että ne myös kunnioittavat tekemiään sopi-
38747: ko. henkilön edustamassa yrityksessä eikä sitä         muksia. Tämä sama koskee myös laitekoulutuk-
38748: levitetä ja monisteta edelleen jakelua varten.         seen liittyviä sitoumuksia.
38749: Lisäksi kaavakkeessa todetaan, että julkaisussa           Nykyään atk-laitteiden käytön lisääntyessä no-
38750: olevat tiedot muuttuvat jatkuvasti eikä julkaisija-    peasti valtionhallinnossa ja toisaalta näiden lait-
38751: yritys siten ole vastuussa niiden paikkansapitävyy-    teiden teknisten ominaisuuksien parantuessa jat-
38752: destä.                                                 kuvasti on myös käyttökoulutuksen tarve julkisel-
38753:    Tämä allekirjoitettava kaavake on siis lähinnä      la sektorilla kasvanut. Useassa tapauksessa riittä-
38754: tekijänoikeuksiin ja toisaalta tuotevastuuseen liit-   vän kattavan koulutuksen voi antaa ainoastaan
38755: tyvä. Mainitunlaisiin tiedotustilaisuuksiin tai se-    laitetoimittaja. Toisaalta koulutus on yleensä osa
38756: minaariluonteiseen yleiskoulutukseen on käytet-        hankintasopimusta ja siten hankkijan kannalta
38757: tävissä olevan tiedon mukaan osallistunut yritys-      taloudellisesti edullinen.
38758: sektorin edustajia.
38759:    Tämän lisäksi eräät atk-alan maahantuojat ovat         Valtionvarainministeriön järjestelyosasto, jolle
38760: järjestäneet tietokoneisiin liittyvää laitekoulutus-   kuuluvat valtionhallinnon atk-asiat, on kiinnittä-
38761: ta. Näihin koulutustilaisuuksiin osallistuneilta on    nyt tähän asiaan laitteita tuovien yritysten huo-
38762: edellytetty salassapitositoumusta. Sen mukaisesti      miota ja esittänyt, että tällaisia henkilökohtaisia
38763: koulutuksessa saatavaa tietoa ei saa välittää eteen-   salassapitositoumuksia ei enää valtion virkamies-
38764: päin.                                                  ten osalta sovellettaisi.
38765: 
38766:      Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1987
38767: 
38768:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
38769:                                         1987 vp. -- RJC n:o 225                                            3
38770: 
38771: 
38772: 
38773: 
38774:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
38775: 
38776:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen               Deltagare i sådan utbildning, även qanste-
38777: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           män, har undertecknat förbindelser av denna art.
38778: av den 1 september 1987 tili vederbörande               De kan anses vara privaträttsliga förbindelser tili
38779: medlem av statsrådet överlämnat avskrift av föl-        sekretessplikt i anslutning tili inköp av datama-
38780: jande av riksdagsman E. Laine undertecknade             skiner, och har varken i rättslig mening eller
38781: skriftliga spörsmål nr 225:                             annars någonting att göra med denna tjänste-
38782:                                                         mans tjänsteförhållande. Det är skäl att notera
38783:            Tili vilka åtgärder har Regeringen skri-     att tili sådan utbildning ansluter sig mycket ofta
38784:         dit eller ämnar den skrida för att deltaga-     tekniskt vetande och användning av sådan tekno-
38785:         re i datamaskinsutbilding eller yrkesverk-      logi som företagen vill hemlighålla för sina
38786:         samma på datamaskinsteknikens område            konkurrenter. Också av denna orsak krävs under-
38787:         i framtiden inte avkrävs en förbindelse         teckning av förbindelsen.
38788:         att följa USA:s exportförbudsregler?
38789:                                                            Å andra sida kommer finländska företag också
38790:    Som svar på spörsmålet anför jag högaktnings-        i beröring med begränsningar i sin praktiska
38791: fullt följande:                                         verksamhet. Vid uppgörande av köp kan de i
38792:                                                         privaträttslig mening komma överens om att
38793:    Vid informationstillställningar som en del fin-      endel produkter förblir i Finland och att de
38794: ländska importörer av ADB-maskiner och -pro-            sålunda inte exporteras vidare ellet att vidarex-
38795: gram arrangerat har tili deltagarna utdelats en         porten begränsas. Det ligger naturligtvis i före-
38796: publikation, vars namn är "Information om               tagens intresse att upprätthålla goda och
38797: Förenta staternas exportövervakning''. För att          förtroendefulla förbindelser i alla riktningar. Ifall
38798: erhålla denna publikation har deltagaren                företagen på basen av sina egna överväganden
38799: förutsatts underteckna ett formulär, där han            kommer överens om begränsningar för vidareex-
38800: förbinder sig tili att använda publikationen en-        porten, är utgångspunkten den att de också
38801: bart i det företag han representerar och att inte       respekterar ingångna avtal. Detta gäller också för
38802: sprida den eller mångfaldiga den för vidare             förbindelserna som hör ihop med utbildning
38803: distribution. Vidare konstateras det i formuläret       rörande enskilda datamaskiner.
38804: att uppgifterna i publikationen fortgående un-
38805: dergår förändringar och att det företag som                Då användningen av ADB-apparatur i statsför-
38806: utgivit den därför inte ansvarar för att uppgifter-     valtningen nu snabbt ökar och apparaturens
38807: na är riktiga.                                          tekniska egensksper fortgående förbättras har
38808:    Formuläret som ges för underskrift hänför sig        också behovet för utbildning snabbt ökat. I
38809: sålunda närmast tili upphovsrätten och å andra          många fall är enbart leverantörerna i stånd att
38810:                                                         lämna en tillräckligt mångsidig utbildning. Å
38811: sidan tili produktansvaret. I ovannämnda infor-
38812: mations- ellet utbildningstillställningar i semina-     andra sidan utgör utbildningen en del av inköps-
38813: rieform har enligt tillgängliga uppgifter deltagit      avtalet och är därför ekonomiskt fördelaktig för
38814: representanter för enskilda företag.                    köparen.
38815:    Förutom detta har endel importörer i ADB-               Finansministeriets organisationsavdelning som
38816:  branschen arrangerat utbildning ansluten tili          ansvarar för statsförvaltningens ADB-ärenden,
38817: enskilda datamaskiner. Deltagarna i sådan ut-           har fäst importföretagens uppmärksamhet vid
38818:  bildning har förutsatts förbinda sig tili sekretess-   denna fråga och föreslagit att statens tjänstemän
38819: plikt. Enligt den får information erhållen i            inte längre skulle förutsättas förbinda sig tili
38820:  utbildningen inte förmedlas vidare.                    sådan personlig sekretessplikt.
38821: 
38822:      Helsingfors den 25 september 1987
38823: 
38824:                                                                               Minister Pertti Salolainen
38825:                                                1987 vp.
38826: 
38827: Kirjallinen kysymys n:o 226
38828: 
38829: 
38830: 
38831: 
38832:                                   Kortesalmi: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten
38833:                                     suojelun tehostamisesta
38834: 
38835: 
38836:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38837: 
38838:    Maamme vanhojen kirkkojen joukossa on vielä        sille. Tämäntyyppisestä laintulkinnan kirjavuu-
38839: runsaasti sellaisia, joiden kunnostus on kesken tai   desta johtuu, ettei riittävän nopeisiin rakennus-
38840: sitä ei ole vielä edes aloitettu. Usein tällaisista   suojelupäätöksiin huonosti harkittujen kunnos-
38841: kunnostuksista päätetään seurakunnassa ottamat-       tustoimenpiteiden tullessa esiin voida ryhtyä.
38842: ta esimerkiksi museovirastoon yhteyttä asiantun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38843: temuksen saamiseksi. Esimerkki tämäntyyppises-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38844: tä korjaustoiminnasta on tällä hetkellä meneil-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38845: lään oleva Kurikan kirkon katon korjaus. Kor-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38846: jauksesta ovat päättäneet seurakunnan omat eli-
38847: met, ja kirkolliset viranomaiset eivät ole tähän                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
38848: päätökseen puuttuneet.                                       miin tarvittavan selkeän ja kiistattoman
38849:    Voimassa olevaa lakia tulkitaan tällä hetkellä            lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla
38850: kahteen tapaan. Ympäristöministeriö väittää                  turvattaisiin maamme vanhojen raken-
38851: kirkkojen suojelusta määrättävän samoin periaat-             nustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti
38852: tein kuin muusta rakennussuojelusta. Lääninhal-              arvokkaiden kirkkorakennusten säilymi-
38853: litus taas viittaa kirkkolakiin, jossa kirkkoraken-          nen ja estettäisiin niihin kohdistuvat asi-
38854: nusten suojelu määrätään kirkollisille viranomai-            antuntemattomat korjaustoimenpiteet?
38855: 
38856:     Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
38857: 
38858:                                         J. Juhani Kortesalmi
38859: 
38860: 
38861: 
38862: 
38863: 270917A
38864: 2                                       1987 vp. -       KK n:o 226
38865: 
38866: 
38867: 
38868: 
38869:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38870: 
38871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ottaa suojelun kohteista ja asian vireillepanosta
38872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vastaavanlaiset säännökset kuin rakennusten suo-
38873: olette 3 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-        jelusta on rakennussuojelulaissa. Rakennussuoje-
38874: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         lulain soveltamisalan selventämiseksi valiokunta
38875: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-       edellytti hallituksen selvittävän, millaisia raken-
38876: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta           nuksia on pidettävä kirkollisina rakennuksina.
38877: kysymyksestä n:o 226:                                        Rakennussuojelulain mukaan kirkollisten ra-
38878:                                                          kennusten suojelusta on säädetty kirkkolaissa.
38879:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-        Kirkkolain säännökset eivät kuitenkaan nykyisel-
38880:         miin tarvittavan selkeän ja kiistattoman         lään ole riittävät turvaamaan kirkollisten raken-
38881:         lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla            nusten suojelua, ja ne ovat osittain ristiriidassa
38882:         turvattaisiin maamme vanhojen raken-             rakennussuojelulain kanssa. Aloiteoikeus kirkko-
38883:         nustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti   lain muuttamisessa ja uudistamisessa kuuluu kir-
38884:         arvokkaiden kirkkorakennusten säilymi-           kolliskokoukselle. Kirkon taholla onkin käynnissä
38885:         nen ja estettäisiin niihin kohdistuvat asi-      jo pitkälle edennyt kirkkolain uudistamistyö,
38886:         antuntemattomat korjaustoimenpiteet?             jonka yhteydessä on tarkoitus uudistaa ja selven-
38887:                                                          tää myös kirkollisten rakennusten suojelua koske-
38888:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            vat säännökset.
38889: seuraavaa:                                                   Kirkkohallituksessa on kuluvana syksynä val-
38890:    Hallitus pitää tärkeänä sitä, että maamme             misteltu myös uudet ohjeet seurakunnille kirkko-
38891: vanhoja rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistori-      rakennusten muutostöiden suunnitelmien saatta-
38892: allisesti arvokkaita kirkkorakennuksia korjattaessa      misesta aikaisempaa useammissa tapauksissa kirk-
38893: rakennussuojelulliset näkökohdat tulevat riittä-         kohallituksen käsittelyyn, jolloin myös museovi-
38894: vässä määrin huomioon otetuiksi. Uutta raken-            raston kanta kirkon rakennusasiain neuvottelu-
38895: nussuojelulakia ei kuitenkaan tällä hetkellä ole         kunnassa olevan edustajan välityksellä tulee esite-
38896: mahdollista soveltaa kirkkorakennuksiin, koska           tyksi ja rakennussuojelulliset näkökohdat voidaan
38897: rakennussuojelulaissa on edelleen säännös kirkol-        tähänastista paremmin ottaa huomioon.
38898: listen rakennusten sulkemisesta pois rakennus-               Vuonna 1986 on valmistunut opetusministe-
38899: suojelulain piiristä. Laki- ja talousvaliokunta          riön asettaman kirkollisten rakennusten suojelu-
38900: (LtVM n:o 9/1984 vp.) tosin katsoi lakia käsitel-        toimikunnan mietintö, jonka toimenpide-ehdo-
38901: täessä, että kirkollisia rakennuksia tulisi koskea       tukset osaltaan edistävät kulttuurihistoriallisesti
38902: vastaavanlaisten säännösten kuin muitakin kult-          arvokkaiden kirkkojen säilymistä. Tässä mietin-
38903: tuuriperintöön ja historiaan liittyviä rakennuksia.      nössä on määritelty kirkollisten rakennusten käsi-
38904: Valiokunta korostikin, että kirkkolakiin tulisi          te.
38905: 
38906:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
38907: 
38908:                                                                      Opetusministeri Christoffer Taxell
38909:                                       1987 vp. -      KK n:o 226                                        3
38910: 
38911: 
38912: 
38913: 
38914:                                 Till Riksdagens Herr Talman
38915: 
38916:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           gen bör innefattas liknande stadganden om
38917: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            skyddsobjekten och ärendets anhängiggörande
38918: skrivelse av den 3 september 1987 till vederbö-       som byggnadsskyddslagen stadgar om skydd av
38919: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift       byggnader. För att klargöra tillämpningsområdet
38920: av följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi       för byggnadsskyddslagen förutsatte utskottet att
38921: undertecknade spörsmål nr 226:                        Regeringen utreder, vilka byggnader som kan
38922:                                                       anses som kyrkliga byggnader.
38923:           Ämnar Regeringen vidta brådskande               Enligt byggnadsskyddslagen stadgar kyrkola-
38924:        åtgärder för att åstadkomma en sådan           gen om skyddet av kyrkliga byggnader. De
38925:        klar och ostridig lagstiftning genom vii-      nugällande stadgandena i kyrkolagen är inte
38926:        ken man kunde säkerställa att vårt lands       tillräckliga för att säkerställa skyddet av kyrkliga
38927:        arkitektoniskt och kulturhistoriskt värde-     byggnader och de står delvis i konflikt med
38928:        fulla gamla kyrkobyggnader bevaras och         byggnadsskyddslagen. Motionsrätten till att
38929:        att man förhindrar att de blir utsatta för     ändra och förnya kyrkolagen ankommer på kyr-
38930:        icke-sakkunniga reparationsåtgärder?           komötet. lnom kyrkan är arbetet med att förnya
38931:                                                       kyrkolagen redan långt framskridet och avsikten
38932:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är att förnya och förtydliga stadgandena även vad
38933: anföra följande:                                      kyrkliga byggnader beträffar.
38934:    Regeringen anser det vara av vikt att vid              lnom kyrkostyrelsen har man under denna
38935: reparation av vårt lands arkitektoniskt och kultur-   höst utarbetat nya direktiv till församlingarna,
38936: historiskt värdefulla gamla kyrkobyggnader de         att i större utsträckning än tidigare översända
38937: byggnadsskyddsmässiga synpunkterna i tillräcklig      planerna om förändringsarbeten på kyrkobyggna-
38938: utsträckning blir beaktade. Det är dock inte          der för handläggning vid kyrkostyrelsen, varvid
38939: möjligt att för närvarande tillämpa den nya           även museiverkets ståndpunkt blir framlagd och
38940: byggnadsskyddslagen på kyrkobyggnader, ty             de byggnadsskyddande synpunkterna bättre blir
38941: byggnadsskyddslagen upptar fortfarande ett stad-      beaktade.
38942: gande som utesluter kyrkliga byggnader ur ra-             År 1986 färdigställdes betänkandet om kyrkli-
38943: men för byggnadsskyddslagen. Lag- och ekono-          ga byggnader som utarbetats av den skyddskom-
38944: miutskottet (LeUB nr 9/1984 rd.) ansåg visserli-      mitte som tillsattes av undervisningsministeriet.
38945: gen vid behandlingen av lagen att för kyrkliga        Förslagen till åtgärder i betänkandet bidrar för
38946: byggnader bör liknande stadganden gälla, som          sin del till att bevara kulturhistoriskt värdefulla
38947: för övriga byggnader som anknyter till kulturarv      kyrkor. 1 detta betänkande har begreppet kyrkli-
38948: och historia. Utskottet underströk att i kyrkola-     ga byggnader definierats.
38949: 
38950:     Helsingfors den 8 oktober 1987
38951: 
38952:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
38953:                                                  1987 vp.
38954: 
38955: Kirjallinen kysymys n:o 227
38956: 
38957: 
38958: 
38959: 
38960:                                     Kortesalmi: Lohen pyynnin rajoittamisesta Itämerellä
38961: 
38962: 
38963:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38964: 
38965:    Perämeren lohisaaliit jäivät kuluneena kesänä        tuneiden poikasten olisi jo pltanyt palata syn-
38966: tavanomaista huonommiksi. Arvioiden mukaan              nyinjokiinsa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
38967: lohta on saatu vain neljännes edelliseen vuoteen        Mikäli lohi olisi päässyt Perämerelle, se olisi
38968: verrattuna. Asiantuntijoiden mukaan yksistään           näkynyt saaliissa. Edellä olevasta voidaan päätel-
38969: kylmä sää ei ole voinut pudottaa saaliita näin          lä, että lohenpyyntirajoitukset, erityisesti Itäme-
38970: alhaisiksi. Heidän mukaansa saaliiden romahta-          rellä, olisivat tarpeellisia. Toinen toimenpide,
38971: misen syy löytyy Itä- ja Selkämeren tehokalastuk-       jolla lohen kasvaminen Itämeressä täysikasvuisek-
38972: sesta.                                                  si varmistettaisiin olisi verkkojen silmäkoon laa-
38973:    Alusten verkko- ja koukkumäärät ovat viime           jentaminen.
38974: vuosina lisääntyneet eteläisillä merialueilla niin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38975: rajusti, ettei lohi yksinkertaisesti pääse enää nou-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38976: semaan Perämerelle. Itä- ja Selkämerellä pitäisi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38977: pikaisesti supistaa kalastusvälinemääriä. Muussa        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38978: tapauksessa lohi kuolee pohjoisissa vesissä suku-                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
38979: puuttoon.                                                       miin lohenpyyntirajoitusten aikaansaami-
38980:    Perämereen laskeviin Kemi-, Ii- ja Oulujokiin                seksi erityisesti Itämerellä ja verkkojen
38981: on vuosittain istutettu yli miljoona lohenpoikas-               silmäkoon laajentamiseksi Perämeren lo-
38982: ta. Vuonna 1986 tuli kuluneeksi kolme vuotta                    hisaaliiden turvaamiseksi tulevina vuosi-
38983: ensimmäisistä istutuksista, ja vaellusikäisiksi vart-           na?
38984: 
38985:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
38986: 
38987:                                           ]. Juhani Kortesalmi
38988: 
38989: 
38990: 
38991: 
38992: 270871A
38993: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 227
38994: 
38995: 
38996: 
38997: 
38998:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38999: 
39000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kun komissio ei päässyt sopimukseen lohen
39001: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saaliskiintiöiden jaosta jäsenmaiden kesken, se
39002: olette 3 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-     päätti pidentää lohen kesärauhoitusta kahdella
39003: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      viikolla syyskuun 15 päivän loppuun.
39004: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja]. Ju-
39005: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta           Komissio käsitteli lisäksi seuraavia lohen kalas-
39006: kysymyksestä n:o 227:                                 tukseen liittyviä säätelytoimenpiteitä: Lohen sii-
39007:                                                       makalastuksen rajoittamista, lohiverkon silmä-
39008:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-      koon suurentamista ja pysyvien rauhoitusaluei-
39009:        miin lohenpyyntirajoitusten aikaansaami-       den perustamista. Komissio päätti rajoittaa lohen
39010:        seksi erityisesti Itämerellä ja verkkojen      siimapyyntiä siten, että se on kielletty 1.4.-
39011:        silmäkoon laajentamiseksi Perämeren lo-        15. 11. molemmat päivät mukaan luettuina nel-
39012:        hisaaliiden turvaamiseksi tulevina vuosi-      jän meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista
39013:        na?                                            Suomenlahtea lukuun ottamatta. Sen sijaan ko-
39014:                                                       missio ei voinut tässä kokouksessa päättää verkon
39015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         silmäkoon harventamisesta eikä pysyvien rauhoi-
39016: seuraavaa:                                            tusalueiden perustamisesta, vaan päätti pyytää
39017:                                                       niistä suositusta kansainväliseltä merentutkimus-
39018:    Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio, jo-      neuvostolta (ICES), joka laatii komissiolle kala-
39019: ka on Itämeren maiden yhteinen organisaatio           kantojen arviot ja niiden säätelysuositukset. Näin
39020: tehtävänään kalakantojen turvaaminen ja tässä         ollen ko. asiat tulevat esille uudelleen komission
39021: tarkoituksessa kalastuksen säätely, piti 13. istun-   14. istunnossa syyskuussa 1988.
39022: tonsa 21.-26.9.1987 Varsovassa. Se käsitteli
39023: muiden tärkeiden kalalajien lisäksi lohen kalas-        Lohen kalastuksen säätelyä koskevissa as101ssa
39024: tuksen säätelyä tarkoituksena luonnonvaraisten        on ollut vaikeata saada sopimuksia aikaan ja vasta
39025: lohikantojen suojelu ja niiden nousun tehostami-      tämän vuoden istunnossa komissio saavutti en-
39026: nen kutujokiin.                                       simmäiset konkreettiset tulokset lohen kohdalla.
39027: 
39028:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
39029: 
39030:                                                                               Ministeri Ole Norrback
39031:                                        1987 vp. -- ~ n:o 227                                           3
39032: 
39033: 
39034: 
39035: 
39036:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39037: 
39038:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           länderna beslöt den att förlänga sommarfridlys-
39039: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen för laxen med två veckor fram tili den 15
39040: den 3 september 1987 tili vederbörande medlem          september.
39041: av statsrådet översänt avskrift av följande av
39042: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade            Kommissionen behandlade dessutom följande
39043: spörsmål nr 227:                                       regleringsåtgärder som anknyter tili laxfiske: Be-
39044:                                                        gränsande av laxfiske med rev, förstoring av
39045:           Ämnar Regeringen i syfte att trygga          laxnätens maskvidd och inrättande av fridlys-
39046:        laxfångsterna i Bottenviken under de            ningsområden. Kommissionen beslöt att begrän-
39047:        kommande åren i brådskande ordning              sa laxfångst med rev så att den är förbjuden från
39048:        vidta åtgärder för begränsande av lax-          och med 1.4 tili och med 15. 11 fyra sjömil
39049:        fisket specielit i Östersjön och för försto-    utanför baslinjerna med undantag av Finska
39050:        rande av nätens maskvidd?                       viken. Däremot kunde kommissionen inte vid
39051:                                                        detta möte besluta om utglesningen av nätens
39052:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        maskvidd och inte helier om inrättandet av
39053: anföra följande:                                       permanenta fridlysningsområden utan beslöt att
39054:                                                        begära rekommendationer beträffande dem av
39055:    Den internationelia fiskerikommissionen för         det internationelia havsforskningsrådet (ICES)
39056: Östersjön viiken är en gemensam organisation för       som för kommissionen gör upp uppskattningar
39057: länderna kring Östersjön med uppgift att trygga        av fiskbestånden och regleringsrekommendatio-
39058: fiskbeståndet och att reglera fisket i detta hän-      ner för dem. Således tas ifrågavarande ärenden
39059: seende, höli sin 13 session 21--26.9.1987 i            upp på nytt vid kommissionens 14 session i
39060: Warszava. Den behandlade förutom regleringen           september 1988.
39061: av fisket av andra viktiga fiskarter också reglering
39062: av laxfisket med avsikt att skydda vilda laxbes-          Det har varit svårt att få tili stånd avtal i
39063: tånd och att effektivera deras stigning tili lekäl-    ärenden som gälier reglering av laxfisket, och
39064: var.                                                   kommissionen uppnådde först vid sessionen det-
39065:    Då kommissionen inte kunde nå ett avtal om          ta år de första konkreta resultaten då det gälier
39066: laxfångstkvoternas fördelning melian medlems-          laxen.
39067: 
39068:      Helsingfors den 9 oktober 1987
39069: 
39070:                                                                               Minister Ole Norrback
39071:                                               1987 vp.
39072: 
39073: Kirjallinen kysymys n:o 228
39074: 
39075: 
39076: 
39077: 
39078:                                   Kortesalmi: Maatalouskoneiden yhteiskäytön tukemisesta maatalou-
39079:                                     den verotusta koskevia säännöksiä muuttamalla
39080: 
39081: 
39082:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39083: 
39084:    Maatalouden merkitys maallemme sekä ravin-        maanviljelijöiksi ryhtyviä viljelemään maata
39085: nontuottajana että työnantajana on kiistattoman      luonnonmukaisesti ja välttämään turhia konein-
39086: tärkeä. Kuitenkin jo vuosien ajan on maatalou-       vestointeja.
39087: dessa esiintynyt nurjaa kehitystä, joka aikaansaa       Valtion olisi verotuksellisin keinoin tuettava
39088: maaseudun autioitumista ja toisaalta turhaa yli-     niitä viljelijöitä, jotka perustavat esimerkiksi
39089: tuotantoa.                                           pienviljelijäyhdistyksen ja ostavat koneet yhdessä.
39090:    Verotus suosii kalliita koneinvestointeja. Tä-    Tällöin voisi kukin vuorollaan vuokrata koneet ja
39091: män johdosta monet maatilat ylivelkaantuvat ja       välttää näin omalla kohdallaan turhia investoin-
39092: suuri osa pienviljelijäväestöstä joutuu muutta-      teja.
39093: maan asutuskeskuksiin ja Etelä-Suomen ruuhka-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39094: alueelle. Jäljelle jääneet maanviljelijät joutuvat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39095: keskittymään vain yhden kasvin viljelyyn. Vuoro-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39096: viljely unohtuu - maanhoito kääntyy ryöstöksi.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39097: Tätä kehitystä on sanottu järkeväksi, mutta tämä               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
39098: järkiperäisyys aikaansaa ylituotantoa, jonka ai-            miin maatalousverotuksen muuttamiseksi
39099: heuttamien ongelmien ratkaisuun vuosittain jou-             niin, että verotuksen keinoin tuettaisiin
39100: dutaan käyttämään tuhansia miljoonia markkoja.              nykyistä enemmän niitä viljelijöitä, jotka
39101:    Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa mei-            perustavat esimerkiksi pienviljelijäyhdis-
39102: dän pitää ennakkoluulottomasti miettiä eri vaih-            tyksen ja ostavat maataloudessa tarvitta-
39103: toehtoja maatalouden ongelmien ratkaisemiseksi.             vat koneet yhdessä ja käyttävät niitä vuo-
39104: Olisi suosittava pienviljelyä ja kannustettava              roperiaatteella tilansa töissä?
39105: 
39106:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
39107: 
39108:                                         J. Juhani Kortesalmi
39109: 
39110: 
39111: 
39112: 
39113: 270817R
39114: 2                                       1987 vp. -- KJ< n:o 228
39115: 
39116: 
39117: 
39118: 
39119:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39120: 
39121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tämisestä johtuneiden menojen erotus. Maata-
39122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           louden ja sen sivuelinkeinojen verotus perustuu
39123: olette 3 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-       tilakohtaisesti selvitettävään puhtaaseen tuloon
39124: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        eli todellisten tulojen ja menojen erotukseen.
39125: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-      Maatilatalouden tuloverolaissa, jonka mukaan
39126: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta          maatilatalouden tuloverotus toimitetaan, on
39127: kysymyksestä n:o 228:                                   omaksuttu sekä laaja tulokäsite että laaja meno-
39128:                                                         käsite.
39129:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-          Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen.
39130:         miin maatalousverotuksen muuttamiseksi          Uudistuksen lähtökohtana on eri tulolajien yhtä-
39131:         niin, että verotuksen keinoin tuettaisiin       läinen verottaminen. Hallitus valmistelee koko-
39132:         nykyistä enemmän niitä viljelijöitä, jotka      naisverouudistuksen siten, että sen toteuttami-
39133:         perustavat esimerkiksi pienviljelijäyhdis-      nen voidaan aloittaa jo vuoden 1989 valtion tulo-
39134:         tyksen ja ostavat maataloudessa tarvitta-       ja menoarvion yhteydessä ja saattaa päätökseen
39135:         vat koneet yhdessä ja käyttävät niitä vuo-      vaalikauden loppuun mennessä. Valmistelutyö
39136:         roperiaatteella tilansa töissä?                 tulee saattaa päätökseen tammikuun loppuun
39137:                                                         mennessä vuonna 1988.
39138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Parhaillaan valmisteltavana olevan kokonaisve-
39139: ti seuraavaa:                                           rouudistuksen yhteydessä selvitetään myös maati-
39140:    Maatalouden puhdas tulo on maataloudesta             latalouden tuloverotuksen kehittämistarpeet hal-
39141: sekä siihen tai metsätalouteen liittyvästä sellaises-   litusohjelmassa mainittujen uudistusten tavoittei-
39142: ta toiminnasta, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä,    den mukaisesti. Hallituksen tarkoituksena ei ole
39143: rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna           tätä ennen ryhtyä toimiin maatalousverotuksen
39144: saatujen tulojen ja tulon hankkimisesta tai säilyt-     muuttamiseksi kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
39145: 
39146:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
39147: 
39148:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
39149:                                      1987 vp. -     KK n:o 228                                      3
39150: 
39151: 
39152: 
39153: 
39154:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39155: 
39156:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skattningen av lanrbruk och binäringar tili lanr-
39157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      bruk grundar sig på nettoinkomsten, som utreds
39158: den 3 september 1987 tili vederbörande medlem       lägenhetsvis, dvs. på skilinaden melian de faktis-
39159: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ka inkomsterna och utgifterna. I inkomstskattela-
39160: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade      gen för gårdsbruk, enligt viiken beskattningen av
39161: spörsmål nr 228:                                    inkomst av gårdsbruk verkstälis, har omfattats
39162:                                                     både ett vidsträckt inkomstbegrepp och ett vid-
39163:          Ämnar Regeringen vidta brådskande          sträckt utgiftsbegrepp.
39164:        åtgärder för att ändra gårdsbruksbeskatt-
39165:        ningen så, att de odlare som bildar t.ex.       Regeringen kommer att genomföra en to-
39166:        en småbrukarförening och köper de be-        talskattereform. Utgångspunkten för reformen är
39167:        hövliga lantbruksmaskinerna gemensamt        att de olika inskomstslagen skali beskattas på
39168:        samt turas om att använda dem i arbete-      enahanda grunder. Regeringen bereder totalskat-
39169:        na på sin lägenhet stöds med beskatt-        tereformen så, att den kan börja genomföras
39170:        ningsmässiga medel i större utsträckning     redan i samband med statsförslaget för år 1989
39171:        än nu?                                       och slutföras före utgången av valperioden. Be-
39172:                                                     redningsarbetet skali slutföras före utgången av
39173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     januari 1988.
39174: anföra följande:                                      I samband med den totalskattereform som för
39175:   Nettoinkomsten av lanrbruk utgörs av skilina-     närvarande är under beredning utreds också be-
39176: den melian den under skatteåret av lantbruket       hoven av en utveckling av beskattningen av
39177: samt av sådan tili detta elier tili skogsbruk       inkomst av gårdsbruk i enlighet med målen för
39178: ansluten verksamhet, som inte bör anses såsom       de reformer som nämnts i regeringsprogrammet.
39179: en särskild rörelse, i penningar elier penningars   Regeringen har inre för avsikt att dessförinnan
39180: värde uppburna inkomsten och utgifterna för         vidta åtgärder för att ändra gårdsbruksbeskatt-
39181: inkomstens förvärvande och bibehåliande. Be-        ningen på det sätt som avses i spörsmålet.
39182: 
39183:     Helsingfors den 30 september 1987
39184: 
39185:                                                                            Minister Ulla Puolanne
39186: 1
39187: 1
39188: 
39189: 
39190: 
39191: 
39192:     1
39193:     1
39194:                                               1987 vp.
39195: 
39196: Kirjallinen kysymys n:o 229
39197: 
39198: 
39199: 
39200: 
39201:                                   Moilanen: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron vaikutuksesta kan-
39202:                                     saneläkkeen lisäosan määrään
39203: 
39204: 
39205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39206: 
39207:    Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen tullessa     män vuoksi sen tulee toteutua koskemattomana
39208: voimaan Iueteitiin mm. tulot, jotka vaikuttavat      henkilölle niiden säädösten perusteella kuuluvien
39209: kansaneläkkeen lisäosaa pienentävästi. Lain as-      sosiaaliturvaetuoksien rinnalla, rajoittamatta ja
39210: teittaisen toteutumisen jälkeen em. tulona eivät     vähentämättä henkilöille muilla perusteilla ja
39211: enää olleet esim. vuokra- ja pääomatulot.            muun lainsäädännön nojalla yleistä sosiaalitur-
39212:    Uudistuksen tarkoituksena on ollut, että vain     vaa.
39213: omat työeläkkeet ja näihin rinnastettavat kor-          Työttömyysturvauudistusta eduskunnassa sää-
39214: vaukset sekä perhe-eläkkeet pienentävät lisäosaa.    dettäessä saatiin lakiin kohta, jonka mukaan
39215: Nyt lukuisten sosiaalisten etuuksien joukosta vain   elinkorko katsotaan haittakorvausluonteiseksi ei-
39216: sotilasvammalain mukaan maksettava elinkorko         kä se siten vaikuta työttömyyspäivärahan suuruu-
39217: on lisäosaa pienentävä tulo - sellainen ei kui-      teen. Kansaneläkelaissa tulisi noudattaa samaa
39218: tenkaan ole esim. siviilivamman perusteella mak-     periaatetta.
39219: settava korvaus.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39220:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on hait-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39221: takorvaus. Se on tarkoitettu pysyväksi korvauk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39222: seksi siitä vammasta, jonka asianomainen on          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39223: saanut, riippumatta siitä, millaiseksi vamman
39224: taloudellinen vaikutus muodostuu. Elinkorko                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39225: määrätään lääketieteellisin perustein ja kuuluu             ryhtyä kansaneläkelain muuttamiseksi
39226: valtion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Eri-           niin, että sotilasvammalain mukainen
39227: tyiskorvauksena se ei koske ansionmenetyksen                elinkorko ei vaikuta kansaneläkkeen lisä-
39228: hyvittämistä eikä määräydy tulojen mukaan. Tä-              osan suuruuteen?
39229: 
39230:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1987
39231: 
39232:                                          Eeva-Liisa Moilanen
39233: 
39234: 
39235: 
39236: 
39237: 270838P
39238: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 229
39239: 
39240: 
39241: 
39242: 
39243:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39244: 
39245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Joksi lukeminen olisi merkinnyt kansaneläkkeen
39246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alenemista. Tämän estämiseksi vanhojen työeläk-
39247: olette 3 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-      keiden saajien asema turvattiin siten, että heille
39248: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       maksettiin lisäosana vähintään entistä tukiosaa
39249: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Eeva-      vastaava osa edellyttäen, että vakuutetulla oli
39250: Liisa Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     siihen muiden tulojensa perusteella oikeus. Työ-
39251: myksestä n:o 229:                                      eläke luettiin tuloksi vain tiettyyn markkamää-
39252:                                                        rään saakka, jonka ylittävä osa ei vaikuttanut
39253:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lisäosan määrään. Markkamääristä vähennettiin
39254:        ryhtyä kansaneläkelain muuttamiseksi            lisäosaan vaikuttavan muun tulon määrä.
39255:        niin, että sotilasvammalain mukainen
39256:        elinkorko ei vaikuta kansaneläkkeen lisä-          Sotilasvammalain (404/48) mukaisten etuuk-
39257:        osan suuruuteen?                                sien saajien asema oli kansaneläkejärjestelmässä
39258:                                                        ennen vuotta 1983 sama kuin vanhaa työeläkettä
39259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       saavien. Etuuksia ei luettu tuloksi tukiosaa mää-
39260: ti seuraavaa:                                          rättäessä, mutta ne luettiin kokonaan tukilisätu-
39261:                                                        loksi. Siksi sotilasvammalain mukaiset elinkorko
39262:    Kansaneläkejärjestelmän      kokonaisuudistusta     ja huoltoeläke suojattiin samalla tavoin kuin
39263: koskevat lait vahvistettiin helmikuussa 1982           vanhat työeläkkeet. Kuitenkin edellytettiin, että
39264: (103-112/82). Tavoitteena oli muodostaa kan-           etuus oli alkanut ennen vuotta 1983. Sen sijaan 1
39265: saneläkkeestä eläkevähenteinen etuus, jonka suu-       päivänä tammikuuta 1983 tai sen jälkeen alkanut
39266: ruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaa-       sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huolto-
39267: jan omat eläketulot. Osana tätä uudistusta sää-        eläke luettiin kokonaan lisäosatuloksi. Tarkoituk-
39268: dettiin kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen           sena oli, että edellä mainittujen muutosten vai-
39269: yhteydessä, jolloin tukiosa ja tukilisä yhdistettiin   kutukset olisi otettu huomioon sotilasvammalain•
39270: lisäosaksi, että vuoden 1983 alusta kansaneläk-        säädännössä.
39271: keen lisäosaa vähentävänä otetaan huomioon
39272: eläkkeensaajan omat työ-, virka- ja yrittäjäeläk-         Kansaneläkeuudistuksella ei tarkoitettu puut-
39273: keet ja niitä vastaavat korvaukset.                    tua rintamaveteraanien erityisasemaan sosiaalitur-
39274:                                                        van piirissä. Ainoastaan niiden sotilasvammalain
39275:    Uudistuksen kannalta vaikean ongelman muo-
39276:                                                        mukaisten korvausten saajilla, joilla elinkorko ja
39277: dostivat jo myönnetyt työeläkkeet ja niiden eri-
39278: lainen käsittely tukiosassa ja tukilisässä. Ne eläk-   huoltoeläke olivat alkaneet tammikuun 1 päivän
39279: keet, jotka ovat alkaneet työeläkejärjestelmässä       1983 jälkeen, toteutettiin kansaneläkeuudistuk-
39280:                                                        sen tavoite eläkevähenteisestä järjestelmästä.
39281: vuoden 1975 heinäkuun alussa tapahtuneen taso-
39282:                                                        Tuolloin valtaosa vuosien 1939-1945 sotiin osal-
39283: korotuksen jälkeen (niin sanotut uudet työeläk-
39284: keet), olivat tukiosassa etuoikeutettuja noin 500      listuneiden veteraanien korvauksista oli alkanut
39285: markan kuukausinaiseen määrään saakka. Ennen           ennen viimeksi mainittua päivämäärää ja uusia
39286:                                                        korvauksia myönnettiin etupäässä asevelvollisuus-
39287: sanottua päivämäärää alkaneet (niin sanotut van-
39288:                                                        aikana sattuneista vammautumisista.
39289: hat työeläkkeet) olivat puolestaan tukiosassa ko-
39290: konaan etuoikeutettuja tuloja. Tukilisässä mo-            Hallitus on tietoinen, että vuoden 1983 jäl-
39291: lemmat eläkkeet otettiin huomioon täysimääräi-         keen alkaneet uudet sotilasvammalain mukaiset
39292: sinä. Koska kansaneläkkeen tarkoituksena oli olla      korvaukset eivät pelkästään rajoitu nuorten ase-
39293: eläke, jota vähentävät ainoastaan vakuutetun           velvollisten saamiin etuuksiin, vaan valtaosa uu-
39294: muut eläketulot, uusien työeläkkeiden osittainen       sistakin myönnettävistä korvauksista perustuu
39295: etuoikeus poistettiin lisäosasta vuoden 1983 alus-     vuosien 1939-1945 sotiin. On pidetty myös
39296: ta mainitulla tavalla.                                 kohtuuttomana, että vamman tai sairauden pa-
39297:    Tukiosassa kokonaan etuoikeutettujen, niin sa-      hentumisajankohta tai puolison kuolinhetki rat-
39298: nottujen vanhojen työeläkkeiden kokonaan tu-           kaisisi eräissä tapauksissa, miten oikeus kansan-
39299:                                       1987 vp. -     KK n:o 229                                       3
39300: 
39301: eläkelain mukaiseen lisäosaan määräytyy sotilas-     teraanien sosiaaliturvan parantaminen. Sotilas-
39302: vammalain mukaisten etuuksien perusteella.           vammalain mukaisen peruselinkoron etuoikeut-
39303:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-      taminen kansaneläkkeen lisäosassa merkitsee kan-
39304: koituksena on jatkaa rintamaveteraanien sosiaali-    saneläkejärjestelmälle noin 76 miljoonan markan
39305: turvan kehittämistä ottaen huomioon erityisesti      vuotuisia lisäkustannuksia. Sen eriarvoisuuden
39306: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat veteraa-   poistaminen, mikä perustuu 1.1.1983 jälkeen
39307: nit ja invalidit. Painopiste asetetaan kuntoutuk-    alkaneiden peruselinkorkojen saattamisessa sa-
39308: sen lisäämiseen. Myös sotilasvammalain mukai-        manarvoiseen asemaan muiden -elinkorkojen
39309: nen peruselinkorko etuoikeutetaan kansaneläk-        kanssa, merkitsee kansaneläkejärjestelmälle noin
39310: keen lisäosaa laskettaessa.                          8 miljoonan markan vuotuisia lisäkustannuksia.
39311:    Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti on          Hallitus tulee erikseen päättämään sotilas-
39312: rintamaveteraanien sosiaaliturvan parantamisessa     vammalain mukaisten peruselinkorkojen etuoi-
39313: edettävä asteittain ottamalla ensin huomioon         keuttamisen ajankohdasta.
39314: vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien ve-
39315: 
39316:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
39317: 
39318:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
39319: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 229
39320: 
39321: 
39322: 
39323: 
39324:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
39325: 
39326:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordoingen         fråga om tiliäggsdelen vid ingången av år 1983
39327: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       på det nämnda sättet.
39328: den 3 september 1987 tili vederbörande medlem
39329: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Att i fråga om understödsdelen oavkortat räk-
39330: riksdagsledamot Eeva-Liisa Moilanen underteck-       na de helt privilegierade s.k. gamla arbetspensio-
39331:                                                      nerna som inkomst skulie ha inneburit en sänk-
39332: nade spörsmål nr 229:
39333:                                                      ning av folkpensionen. För att förhindra detta
39334:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tryggades stäliningen för mottagarna av gammal
39335:        för att ändra folkpensionslagen så, att       arbetspension så, att tili dem i tilläggsdel betala-
39336:        livränta enligt lagen om skada, ådragen i     des minst ett belopp som motsvarade den tidiga-
39337:        militärtjänst, inte påverkar folkpensio-      re understödsdelen under förutsättning att den
39338:        nens tiliäggsdel?                             försäkrade på basen av sina övriga inkomster
39339:                                                      hade rätt därtili. Arbetspensionen räknades som
39340:                                                      inkomst bara upp tili ett visst belopp, och den
39341:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
39342:                                                      överskjutande delen inverkade inte på tiliäggs-
39343: anföra följande:
39344:                                                      delens belopp. Från beloppen avdrogs den övriga
39345:    De lagar som gälide totalrevideringen av folk-    inkomst som inverkade på tiliäggsdelen.
39346: pensionssystemet stadfästes i februari 1982
39347: (103-112/82). Målsättningen var att av folkpen-         Situationen för mottagare av förmåner enligt
39348: sionen skapa en pensionsavhängig förmån vilkens      lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/48),
39349: storlek inte påverkades av andra än pensionstaga-    nedan militärskadelagen, var i folkpensionssyste-
39350: rens egoa pensionsinkomster. Som en del av           met före år 1983 densamma som för dem som
39351: denna reform stadgades i samband med skede II        fick gammal arbetspension. Förmånerna räknades
39352: A av folkpensionsreformen, då understödsdelen        inte som inkomst vid bestämmande av under-
39353: och understödstiliägget slogs samman tili en         stödsdelen, men de räknades i sin helhet som
39354: tiliäggsdel, att man från ingången av år 1983        inkomst i samband med understödstiliägget.
39355: som sådana förmåner som minskar folkpensio-          Därför skyddades livräntan och försörjningspen-
39356: nens tilläggsdel skulie beakta pensionstagarens      sionen enligt militärskadelagen på samma sätt
39357: egoa arbets-, tjänste- och företagarpensioner        som de gamla arbetspensionerna. Det förutsattes
39358: samt ersättningar som motsvarar dem.                 dock att förmånen hade börjat utgå före år 1983.
39359:                                                      Däremot räknades livränta och försörjningspen-
39360:    Ett svårt problem med tanke på reformen
39361:                                                      sion enligt militärskadelagen som hade börjat
39362: utgjordes av redan beviljade arbetspensioner och
39363:                                                      utgå den 1 januari 1983 elier senare helt och
39364: deras olikartade behandling med avseende på          håliet som tiliäggsdelsinkomst. Avsikten var att
39365: understödsdel och understödstiliägg. De pensio-
39366:                                                      inverkan av de ovan nämnda ändringarna skulie
39367: ner, som börjat utgå efter den nivåhöjning som
39368:                                                      beaktas i militärskadelagstiftningen.
39369: företogs i arbetspensionssystemet i början av juli
39370: 1975 (de s.k. nya arbetspensionerna), var privile-      Avsikten var inte att genom folkpensionsrefor-
39371: gierade i fråga om understödsdelen upp tili ett      men ingripa i frontveteranernas särstälining inom
39372: belopp om ca 500 mk per månad. De pensioner          socialskyddet. Endast för de mottagare av ersätt-
39373: som börjat före den nämnda dagen (de s.k.            ning enligt militärskadelagen, vilkas livränta och
39374: gamla arbetspensionerna) var å andra sidan helt      försörjningspension hade börjat utgå efter den 1
39375: privilegierade inkomster i fråga om understöds-      januari 1983, genomfördes folkpensionsrefor-
39376: delen. Beträffande understödstiliägget beaktades     mens målsättning om ett pensionsavhängigt sys-
39377: vardera pensionen tili fulit belopp. Eftersom        tem. Då hade den huvudsakliga delen av ersätt-
39378: avsikten var att folkpensionen skali vara en         ningarna tili veteraner som deltagit i krigen åren
39379: pension som endast minskas av den försäkrades        1939-1945 börjat utgå före den nämnda dagen
39380: övriga pensionsinkomster, slopades den panielia      och nya ersättningar beviljades i första hand för
39381: privilegieringen av de nya arbetspensionerna i       skador som inträffade under värnplikstiden.
39382:                                        1987 vp. -     KK n:o 229                                       5
39383: 
39384:    Regeringen är medveten om att de nya ersätt-       Också livränta enligt militärskadelagen privilegie-
39385: ningar i enlighet med militärskadelagen som           ras vid uträkningen av folkpensiones tilläggsdel.
39386: börjat utgå efter år 1983 inte uteslutande begrän-        I enlighet med målsättningarna i regerings-
39387: sar sig tili de förmåner som unga värnpliktiga får,   programmet bör man avancera stegvis i förbätt-
39388: och att huvuddelen också av de nya ersättningar       randet av frontveteranernas socialskydd. Först bör
39389: som beviljas baserar sig på 1939-1945 års krig.       frågan om en förbättring av socialskyddet för de
39390: Det har också ansetts oskäligt att den tidpunkt       veteraner som befinner sig i den ekonomiskt sett
39391: när skadan elier sjukdomen förvärras elier ma-        svagaste stäliningen beaktas. Privilegieringen av
39392: kens dödsögonblick i vissa fali skulie avgöra hur     livränta enligt militärskadelagen i folkpensionens
39393: rätten tili tiliäggsdel enligt folkpensionslagen      tilläggsdel innebär merkostnader om ca 76 milj.
39394: bestäms utgående från förmånerna enligt mili-         mk per år för folkpensionssystemet. Att slopa
39395: tärskadelagen.                                        den olikvärdighet, som grundar sig på att livrän-
39396:    I enlighet med regeringsprogrammet har rege-       tor som börjat utges efter 1.1.1983 jämställs med
39397: ringen för avsikt att fortsätta utvecklandet av       andra livräntor, innebär merkostnader om ca 8
39398: socialskyddet för frontveteraner med beaktande        milj. mk per år för folkpensionssystemet.
39399: av särskilt sådana veteraner och invalider som            Regeringen kommer att fatta ett separat beslut
39400: befinner sig i en svår ekonomisk ställning.           om tidpunkten för privilegierandet av livränta
39401: Tyngdpunkten läggs på en ökad rehabilitering.         enligt militärskadelagen.
39402: 
39403:      Helsingfors den 6 oktober 1987
39404: 
39405:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
39406:                                                   1987 vp.
39407: 
39408: Kirjallinen kysymys n:o 230
39409: 
39410: 
39411: 
39412: 
39413:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Työntekijäin eläkelain mukaisen muutok-
39414:                                         senhaun sallimisesta vain eläkkeenhakijalle
39415: 
39416: 
39417:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39418: 
39419:    Työntekijäin eläkelain 21 §:n 1 momentin              Iitti eläkelautakunnan päätöksestä vakuutus-
39420: mukaan asianosainen, joka ei tyydy eläkelaitok-          oikeuteen.
39421: sen ·tai eläketurvakeskuksen eläkettä taikka elä-           TEL:n 21 §:n 6 momentin mukaan on elä-
39422: kelaitokselle tai työnantajalle tässä laissa säädetty-   kelaitoksen päätöstä muutoksenhausta huolimat-
39423: jä velvollisuuksia koskevaan päätökseen, saa ha-         ta noudatettava. Näin ollen eläkelautakunnan
39424: kea ·siihen muutosta kirjallisella valituksella elä-     päätöstä ei ole tarvinnut panna toimeen. Työnte-
39425: kelautakunnalta.                                         kijäin eläkelaista poiketen kansaneläkelain vas-
39426:    Saman pykälän 2 momentin mukaan, joka ei              taavien säännösten mukaan eläkelaitoksen ja vas-
39427: tyydy eläkelautakunnan edellä mainitussa asiassa         taavasti tarkastuslautakunnan päätöstä on muu-
39428: antamaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta           toksenhausta huolimatta noudatettava. TEL:n
39429: vakuutusoikeudet ta.                                     säännökset merkitsevät, että eläkesäätiö on voi-
39430:                                                          nut siirtää eläkkeen maksamista edelleen vuodel-
39431:    1 momentin sanamuodosta voidaan päätellä,             la. Eläkesäätiön valituksessa on itse asiassa ollut
39432: että valitusoikeus eläk~ttä koskevassa asiassa on        kysymys työnantajan tekemästä valituksesta. Elä-
39433: tarkoitettu vain eläkkeenhakijalle. Tätä näkemys-        kesäätiön hallituksen työntekijäin edustajalle ei
39434: tä tukee eläkelautakunnan päätös jättää tutki-           valituksesta ole edes kerrottu. Valituksen peruut-
39435: matta työnantajan valitus. Päätöksen on vakuu-           tamista eläkesäätiöltä pyydettäessä eläkesäätiön
39436: tusoikeus vahvistanut (VO:n päätös n:o 8933/             hoitaja on kysynyt vain Oy Finlayson Ab:n hal-
39437: 71/1)44/29.11.1972).                                     lintojohtajan ja työterveyslääkärin mielipidettä
39438:    2 momentin sanamuoto on mahdollistanut                eikä valitusta ole peruttu.
39439: kuitenkin eläkelaitoksen valitusoikeuden elä-               Eläkesäätiön menettelyä kuvatussa tapauksessa
39440: kettäkin koskevassa asiassa. Tällöin eläkesäätiö         on vaikea nähdä muuna kuin kiusantekona yh-
39441: voi valittaa eläkelautakunnan päätöksestä, mikä          tiön pitkäaikaista työntekijää kohtaan, joka ensin
39442: itse asiassa merkitsee valitusoikeutta työnanta-         on menettänyt työpaikkansa ja jonka eläkkeelle
39443: jalle, jolla on määräysvalta eläkesäätiön hallituk-      pääsyä yhtiö vielä yrittää estää.
39444: sessa.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39445:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39446:    Tästä syntyviä ongelmia kuvaa seuraava esi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39447: merkki. Oy Finlayson Ab inisanoi värjäämönsä             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39448: työntekijöitä pääsiäisenä 1986. Inisanottujen jou-
39449: kossa ollut vuonna 1931 syntynyt värjäri haki                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39450: yksilöllistä varhaiseläkettä, jonka Kansaneläke-                ryhtyä eläkettä koskevan muutoksenhaun
39451: laitos hänelle myönsi, mutta Finlaysonin elä-                   saliimiseksi vain eläkkeenhakijalle ja elä-
39452: kesäätiö hylkäsi. Eläkelautakunta kumosi elä-                   kelaitosten veivoittamiseksi noudatta-
39453: kesäätiön päätöksen ja määräsi eläkkeen myön-                   maan eläkelautakunnan päätöstä muu-
39454: nettäväksi. Finlaysonin eläkesäätiö kuitenkin va-               toksenhausta huolimatta?
39455: 
39456:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1987
39457: 
39458:                        Marjatta Stenius-Kaukonen                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
39459: 
39460: 
39461: 
39462: 270844V
39463: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 230
39464: 
39465: 
39466: 
39467: 
39468:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39469: 
39470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          arviointiin liittyvistä ratkaisuista. Oikeuskäytän-
39471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nössä myös pelkästään työkyvyn arviointiin liitty-
39472: olette 4 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-       vät eläkelaitosten valitukset ovat olleet harvinai-
39473: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        sia.
39474: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ste-
39475:                                                            Kysymyksen perusteluissa on viitattu työnteki-
39476: nius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         jäin eläkelain 21 §:n 6 momentin säännökseen,
39477: kysymyksesta n:o 230:                                   jonka mukaan eläkelaitoksen päätöstä on muu-
39478:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes
39479:         ryhtyä eläkettä koskevan muutoksenhaun          asia ·on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
39480:         saliimiseksi vain eläkkeenhakijalle ja elä-     Säännös saattaa joissain yksittäistapauksissa joh-
39481:         kelaitosten veivoittamiseksi noudatta-          taa eläkkeenhakijan kannalta kohtuuttomaan
39482:         maan eläkelautakunnan päätöstä muu-             lopputulokseen silloin, kun eläkelaitoksen päätös
39483:         toksenhausta huolimatta?                        on ollut hylkäävä ja eläkelaitos on valittanut
39484:                                                         eläkelautakunnan myönteisestä päätöksestä va-
39485:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kuutusoikeuteen. Kysymyksessä esitetty eläkelai-
39486: ti seuraavaa:                                           toksen menettely on kuitenkin voimassa olevan
39487:                                                         lainsäädännön mukainen.
39488:    Eläkeasiassa valitusoikeus kuuluu asianosaiselle
39489: eli sille, jolla on asiassa välitöntä oikeudellista        Muutoksenhakumenettelyn yksinkertaistami-
39490: etua valvottavanaan. Eläkkeenhakijan ohella elä-        nen ja muutoksenhakuasteissa noudatettavat pro-
39491: kelaitoksella ja, kun on kysymys velvollisuudesta       sessuaaliset menettelytavat ovat parhaillaan selvi-
39492: järjestää ja kustantaa eläketurva, myös työnanta-       tettävinä valtioneuvoston 15.4.1987 asettamassa
39493: jalla voi olla asiassa oikeudellista etua valvottava-   komiteassa. Komitean tulee muun muassa tehdä
39494: naan ja siten asianosaisen asema. Kuten kysy-           ehdotukset uusiksi sosiaaliprosessisäännöksiksi ot-
39495: myksen perusteluissa on todettu, työnantajalla ei       taen huomioon eläkkeenhakijoiden oikeusturva-
39496: sen sijaan ole vakiintuneen käytännön mukaan            näkökohdat. Komitealle asetettu määräaika päät-
39497: katsottu olevan välitöntä etua valvottavanaan           tyy 30.6.1988, minkä jälkeen hallitus päättää
39498: eikä siten valitusoikeutta työntekijän työkyvyn         tarvittavista toimenpiteistä.
39499: 
39500:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
39501: 
39502:                                                            Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
39503:                                        1987 vp. -- ~ n:o 230                                             3
39504: 
39505: 
39506: 
39507: 
39508:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39509: 
39510:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som hänför sig tili bedömningen av arbetsta-
39511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         garens arbetsförmåga. 1 rättspraxis har också
39512: den 4 september 1987 tili vederbörande medlem          sådana besvär från pensionsanstalterna som en-
39513: av statsrådet översänt avskrift av följande av         bart gällt bedömandet av arbetsförmågan varit
39514: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under-          sällsynta.
39515: teclcnade spörsmål nr 230:                                1 motiveringen tili spörsmålet har hänvisats tili
39516:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        21 § 6 mom. lagen om pension för arbetstagare.
39517:        för att möjliggöra att endast pensionssö-       Enligt momentet skall pensionsanstaltens beslut
39518:        kanden kan söka ändring i fråga om              oberoende av ändringssökande iakttas tilis ären-
39519:        pension och att ålägga pensionsanstalter-       det har avgjons genom laga kraft vunnet beslut.
39520:        na att iaktta pensionsnämndens beslut           Stadgandet kan i enstaka fall leda tili ett för
39521:        oberoende av ändringssökande.                   pensionssökanden orimligt slutresultat, när pen-
39522:                                                        sionsanstaltens beslut har varit förkastande och
39523:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pensionsanstalten har anfön besvär över pen-
39524: anföra följande:                                       sionsnämndens positiva beslut hos försäkrings-
39525:                                                        domstolen. Pensionsanstaltens förfarande över-
39526:   1 pensionsärenden tilikommer besvärsrätten           ensstämmer dock med gällande lagstiftning.
39527: sakägaren, d.v.s. denperson som har ett omedel-
39528: bart rättsligt intresse att bevaka i ärendet. Utöver       En förenkling av förfarandet vid änd-
39529: pensionssökanden kan pensionsanstalten och, när        ringssökande och de processuella tillvägagångs-
39530: det är fråga om skyldighet att anordna och             sätt som skall följas i de olika rättsmedelsinstan-
39531: bekosta pensionsskydd, även arbetsgivaren ha ett       serna utreds som bäst av en kommitte, som
39532: rättsligt intresse i ärendet att bevaka och sålunda    tillsatts av statsrådet 15.4.1987. Kommitten bör
39533: ha samma ställning som sakägaren. Såsom i              bl.a. ge förslag tili nya socialprocesstadganden
39534: motiveringen tili spörsmålet har anföns, har           med beaktande av synpunkter som gäller pen-
39535: enligt vedenagen praxis arbetsgivaren däremot          sionssökandenas rättsskydd. Kommittens termin
39536: inte ansetts ha ett omedelban intresse att bevaka      utgår 30.6.1988, varefter styrelsen besluter om
39537: och sålunda inte ha besvärsrätt i fråga om beslut      nödvändiga åtgärder.
39538: 
39539:      Helsingfors den 6 oktober 1987
39540: 
39541:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
39542:                                                    1987 vp.
39543: 
39544: Kirjallinen kysymys n:o 231
39545: 
39546: 
39547: 
39548: 
39549:                                      Kortesalmi: Naisten osallistumisesta maanpuolustustehtäviin
39550: 
39551: 
39552:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39553: 
39554:    Vuonna 1986 suoritetuissa mielipidetutkimuk-           seen. Monet aseettomaan palveluun liittyvät teh-
39555: sissa yhdeksän kymmenestä kannattaa naisten               tävät sopisivat naisille vähintäänkin yhtä hyvin
39556: kouluttamista       tarvittaessa   puolustusvoimien       kuin varusmiehille. Tämä olisi lisäksi omalta
39557: aseettomiin tehtäviin. Lisäksi n. 40 % haastatel-         osaltaan lisäämässä sukupuolten välistä tasa-arvoa
39558: luista oli sitä mieltä, että asiasta kiinnostuneiden      ja tyydyttämässä naisten keskuudessa laajasti le-
39559: naisten olisi niin halutessaan voitava saada myös         vinnyttä kiinnostusta maanpuolustuksen tehtä-
39560: aseellista koulutusta.                                    Vlln.
39561:    Viime sodan aikana naiset muodostivat erittäin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39562: tärkeän osatekijän maamme puolustuksessa. Hei-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39563: dän vastuullaan oli runsaasti mm. lentovalvonta-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39564: ja huoltotehtäviä. Lisäksi viestitoiminnan ja puo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39565: lustusvoimien lääkintähuollon tehtävissä oli huo-
39566: mattava määrä na1s1a.                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39567:    Kehitettäessä puolustusvoimien toimintaa ny-                   siin, joilla mahdollistettaisiin naisille
39568: kyisillä väestö- ja talousresursseilla tulisi vakavasti           osallistuminen aseettomiin maanpuolus-
39569: harkita mahdollisuutta, että myös naisilla olisi                  tustehtäviin sekä oikeus saada siihen kou-
39570: mahdollisuus päästä puolustusvoimien koulutuk-                    lutusta puolustusvoimissa?
39571: 
39572:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1987
39573: 
39574:                                             ]. Juhani Kortesalmi
39575: 
39576: 
39577: 
39578: 
39579: 270875E
39580: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 231
39581: 
39582: 
39583: 
39584: 
39585:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39586: 
39587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muodostavat naistenkin osalta perustan heidän
39588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osallistumiselleen ja suoriutumiselleen erilaisissa
39589: olette 7 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-    yhteiskuntaa kohtaavissa kriiseissä.
39590: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-
39591:                                                        Jo nykyisellään naisten osallistuminen työelä-
39592: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-   m~än    Suomessa on maailman huippuluokkaa ja
39593: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       he1dät koulutetaan myös työnantajansa toimesta
39594: kysymyksestä n:o 231:
39595:                                                      tehtäviinsä. Siten varautuminen erilaisiin kriisei-
39596:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       hin on koko yhteiskunnan tehtävä. Koska naisille
39597:        siin, joilla mahdollistettaisiin naisille     ei ole järjestetty asevelvollisuuteen rinnastettavaa
39598:        osallistuminen aseettomiin maanpuolus-        osallistumisvelvollisuutta kriisikoulutukseen, lan-
39599:        tustehtäviin sekä oikeus saada siihen kou-    keaa koulutusvastuu kriisien varalta myös mui-
39600:        lutusta puolustusvoimissa?                    den viranomaisten tehtäväksi. Tärkeitä aloja ovat
39601:                                                      väestönsuojelu, palo- ja pelastustoimi, sosiaali- ja
39602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     terveydenhuolto sekä viestitystehtävät. Niitä tu-
39603: ti seuraavaa:                                        kevia toimintoja ovat tiedotus ja jokapäiväiseen
39604:                                                      huoltoon liittyvät tehtävät. Puolustusministeriö
39605:    Poikkeusolot koskevat koko yhteiskuntaa. Kan-     on valmis antamaan kaiken tukensa muille viran-
39606: salaisten vastuu ja velvollisuudet ovat yhteiset.    omaisille näissä pyrkimyksissä.
39607: Naisten osallistuminen maanpuolustustehtäviin
39608: on väestönsuojelua ja työvelvollisuutta lukuun          Puolustushallinnon piirissä palvelee tällä het-
39609: ottamatta lainsäädäntöteitse järjestämättä.          kellä jo tuhansia naisia, jotka puolustusvoimat on
39610:    Kansalaisten kriisiajan tehtävien määrittämi-     kouluttanut tehtäviinsä tai antanut tarvittavan
39611: nen ja niihin varautuminen on järjestyneen yh-       lisäkoulutuksen. Puolustusvoimien kannalta tär-
39612: teiskunnan etujen mukaista. Kansalaistemme oi-       keimpiä tällaisia tehtäviä ovat aluevalvontaan,
39613: keusturva ja yhteiskuntamme kyky kestää kriisejä     viestitykseen, huoltoon ja hallintoon liittyvät toi-
39614: vahvistuu, kun sekä yksityiset henkilöt että eri     minnot. Lisäksi mm. puolustusvoimien järjestä-
39615: yhteiskuntasektorit jo ennalta tietävät, miten eri   mille maanpuolustus- ja muille kursseille kutsu-
39616: tilanteissa on toimittava. Tähän päämäärään täh-     taan yhä enemmän naisia, jotta tietous maan-
39617:                                                      p~~lustuksesta ja kriiseihin varautumisesta lisään-
39618: tää myös ehdotus ns. valmiuslainsäädännöksi.
39619: Asiaa koskevan esityksen antaminen eduskunnal-       tylSl.
39620: le on puolustusministeriöstä riippumattomista           Puolustusministeriö toteaa, että valmiuslain-
39621: syistä lykkääntynyt.                                 säädännön aikaansaaminen loisi paremmat edel-
39622:    Poikkeusolojen varalta suoritettavat varautu-     lytykset varautumiselle erilaisiin kriiseihin, jotka
39623: mistoimenpiteet ja erityisesti etukäteiskoulutus     yhteiskuntaa voivat kohdata.
39624: 
39625:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1987
39626: 
39627:                                                                    Puolustusministeri Ole Norrback
39628:                                       1987 vp. -- ~ n:o 231                                              3
39629: 
39630: 
39631: 
39632: 
39633:                                 Till Riksdagens Herr Talman
39634: 
39635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildningen utgör också för kvinnornas del en
39636: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        grund för deras deltagande i de vapenfria uppgif-
39637: den 7 september 1987 till vederbörande medlem         terna i kristid.
39638: av statsrådet översänt avskrift av följande av
39639: riksdagsman ] . Juhani Kortesalmi undertecknade          Redan för närvarande är kvinnornas deltagan-
39640: spörsmål nr 2 31:                                     de i arbetslivet i Finland på toppnivå i världen
39641:                                                       och de skolas till sina uppgifter även av sina
39642:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-         arbetsgivare. Således är beredskapen för olika
39643:        nom vilka kvinnornas deltagande i upp-         kriser hela samhällets uppgift. Då man inte
39644:        gifterna inom det vapenfria försvaret av       ordnat skyldighet för kvinnor att delta i krisskol-
39645:        landet samt rätten att erhålla utbildning      ning som likställs med värnplikt, faller skolnings-
39646:        för det möjliggörs?                            plikten för krissituationer även på andra myndig-
39647:                                                       heter än försvaret. Viktiga områden är befolk-
39648:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsskyddet, brand- och räddningsväsendet, so-
39649: anföra följande:                                      cial- och hälsovården samt signaleringsuppgifter.
39650:    Undantagsförhållanden berör hela samhället.        Dessa stöds av informationsverksamheten och
39651: Medborgarnas ansvar och plikter är gemensam-          uppgifter inom det dagliga underhållet. Försvars-
39652: ma. Kvinnornas deltagande i uppgifterna inom          ministeriet är redo att ge övriga myndigheter allt
39653: försvaret av landet har med undantag av befolk-       sitt stöd i dessa strävanden.
39654: ningsskyddet och arbetsplikten inte ordnats lag-         Inom försvarsförvaltningen tjänstgör i detta nu
39655: stiftningsvägen.                                      redan tusentals kvinnor, vilka av försvarsmakten
39656:    Det är förenligt med ett organiserat samhälle      skolats till sina uppgifter eller till vilka den gett
39657: att fastställa medborgarnas uppgifter i kristid och   erforderlig tilläggsutbildning. Ur försvarsmaktens
39658: att förbereda sig för dem. Våra medborgares           synpunkt är de viktigaste av dessa uppgifter
39659: rättssäkerhet och vårt samhälles förmåga att hålla    övervaknings-, signal-, underhålls- och förvalt-
39660: ut i kriser förstärks då både privatpersoner och      ningsverksamheterna. För att öka kunskap om
39661: olika samhällssektorer redan på förhand vet hur       försvaret och krisberedskapen, kallar man dess-
39662: de skall handla i olika situationer. Också för-       utom allt flera kvinnor till försvars- och andra
39663: slaget till s.k. beredskapslagstiftning syftar till   kurser, som anordnas av bl.a. försvarsmakten.
39664: detta. Avlåtandet av propositionen beträffande
39665: ärendet till riksdagen har uppskjutits av orsaker        Försvarsministeriet konstaterar, att åstadkom-
39666: som inte beror på försvarsministeriet.                mandet av en beredskapslagstiftning skulle ge
39667:    De förberedelser som vidtas med tanke på           bättre förutsättningar för beredskap på olika
39668: undanragsförhållanden och speciellt förhandsut-       kriser som kan möta samhället.
39669: 
39670:      Helsingfors den 12 oktober 1987
39671: 
39672:                                                                        Försvarsminister Ole No11back
39673:                                                  1987 vp.
39674: 
39675: Kirjallinen kysymys n:o 232
39676: 
39677: 
39678: 
39679: 
39680:                                     Kortesalmi: Jätehuollon kehittämisestä maaseudulla
39681: 
39682: 
39683:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39684: 
39685:    Ympäristöministeriön       toimeksiantona      on    myös palavan, keräysastiaan. Mitä kauempana
39686: vuonna 1985 valmistunut Pohjois-Suomen tutki-           talous jäteastiasta sijaitsi, sitä vähemmän keräi-
39687: muslaitoksella tutkimus '' maaseutukunnan jäte-         lyyn jätettä taloudesta toimitettiin.
39688: huollon suunnittelun lähtökohdat''. Tässä tutki-           Suoritetusta tutkimuksesta voidaan todeta, et-
39689: muksessa selvitetään yleisesti maaseutukunnan           tä maaseudun jätehuollon kehittäminen on olta-
39690: jätehuollon perusteita käyttäen esimerkkikuntana        va suunnittelun lähtökohtana. Jätehuollon tason
39691: Suomussalmen kuntaa. Suomussalmen haja-asu-             nostaminen on erinomaisen tärkeätä, jotta tur-
39692: tusalueille oli kokeiluluonteisesti perustettu kaksi    vattaisiin haja-asutusalueiden kunnollinen jäte-
39693: jätteenkeräilyreittiä yhteispituudeltaan 380 kilo-      ~uoltotoiminta ympäristön puhtaana pitämisek-
39694: metriä. Mukaan saattoivat liittyä reittien varrelta     Sl.
39695: kaikki halukkaat kiinteistöt. Jätteenkäsittelymak-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39696: sua ei kuntalaisilta käytetyistä jätekonteista perit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39697: ty.                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39698:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39699:    Tutkimuksessa suoritettiin haastattelu kolmeen
39700: keräilypiiriin kuuluvalla kylällä. Jätteenkeräilyyn               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ympä-
39701: oli 71,3 % talouksista tyytyväisiä ja piti sitä                ristöministeriön suorittaman kokeilun
39702: hyvänä. Keräilyyn tyytymättömät asuivat yleensä                pohjalta tehostaakseen maaseudun jäte-
39703: etäällä keräilyastiasta. Lähellä keräysastiaa asuvat           huoltoa ja kiirehtiäkseen sitä koskevaa
39704: toimittivat lähes kaiken tuottamaosa jätteen,                  suunnittelutyötä?
39705: 
39706:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1987
39707: 
39708:                                           J. Juhani Kortesalmi
39709: 
39710: 
39711: 
39712: 
39713: 270874D
39714: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 232
39715: 
39716: 
39717: 
39718: 
39719:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39720: 
39721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saadaan lopullinen tutkimuskertomus. Lähiaikoi-
39722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         na valmistuu myös loppuraportti Sipoossa teh-
39723: olette 7 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-     dystä monivuotisesta kokeellisesta tutkimuksesta,
39724: ne n:o 809 ohella lähettänyt valtioneuvoston          jonka tavoite on ollut kehittää maaseudun haja-
39725: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   asutusalueille soveltuvaa vesi- ja jätehuoltoa.
39726: sen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjal-
39727:                                                          Ympäristöministeriö on antanut keväällä 1987
39728: lisesta kysymyksestä n:o 232, jossa tiedustellaan:
39729:                                                       kunnille ohjeet jätehuollon yleissuunnittelusta
39730:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ympä-       Gätehuollon yleissuunnittelu kunnissa, YM:n
39731:        ristöministeriön suorittaman kokeilun          julkaisu D: 27, 1987). Ohjeet koskevat kunnan
39732:        pohjalta tehostaakseen maaseudun jäte-         koko jätehuoltoa ja niissä on omana kohtanaan
39733:        huoltoa ja kiirehtiäkseen sitä koskevaa        käsitelty haja-asutusalueiden jätehuoltoa. Ohjeita
39734:        suunnittelutyötä?                              tältä osin valmisteltaessa on hyödynnetty erityi-
39735:                                                       sesti edellä mainituissa tutkimuksissa saatuja tu-
39736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      loksia. Ympäristöministeriö on julkaissut myös
39737: ti seuraavaa:                                         käytännönläheisen opaskirjan maatilojen jäte-
39738:                                                       huollosta (Maatilojen jätehuolto, YM:n julkaisu
39739:    Ympäristöministeriö on viime vuosina selvittä-
39740:                                                       B:8, 1986).
39741: nyt haja-asutusalueiden jätehuollon ongelmia.
39742: Tärkeä osa näistä selvityksistä on ollut kysymyk-       Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten ja nii-
39743: sen perusteluosassa mainittu Suomussalmella to-       den perusteella annettujen ohjeiden odotetaan
39744: teutettu kokeilu ja siihen liittyvä tutkimus. Tut-    tehostavan maaseudun haja-asutusalueiden jäte-
39745: kimuksen tulokset on julkaistu vuonna 1985 ja         huollon suunnittelua. Paremman suunnittelun
39746: ne on lähetetty tiedoksi kaikille kunnille. Ympä-     odotetaan vuorostaan johtavan toiminnan parem-
39747: ristöministeriön rahoituksella on sittemmin jat-      paan järjestämiseen, missä edelleen on kysymyk-
39748: kettu Suomussalmella tutkimusta, josta piakkoin       sen perusteluosassa mainittuja ongelmia.
39749: 
39750:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
39751: 
39752:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39753:                                       1987 vp. -     KK n:o 232                                      3
39754: 
39755: 
39756: 
39757: 
39758:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39759: 
39760:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          porten om den försöksundersökning som före-
39761: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tagits i Sibbo under ett flertal år och som har
39762: 809 av den 7 september 1987 tili vederbörande        haft som mål att utveckla sådan vatten- och
39763: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   avloppsservice och avfalishantering som lämpar
39764: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        sig för landsbygdens glesbebyggda områden.
39765: nade spörsmål nr 232:                                   Miljöministeriet har på våren 1987 gett kom-
39766:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder på         munerna anvisningar om den alimänna plane-
39767:        grundval av miljöministeriets försöksverk-    ringen av avfalishanteringen (Översiktlig plane-
39768:        samhet för att effektivera avfalishante-      ring av kommunernas avfalishantering, MM:s
39769:        ringen på landsbygden och påskynda pla-       publikation 0:27, 1987). Anvisningarna gälier
39770:        neringsarbetet angående avfalishante-         hela avfalishanteringen för kommunerna och av-
39771:        ringen?                                       falishanteringen i glesbygden har behandlats i en
39772:                                                      särskild punkt i anvisningarna. Vid beredningen
39773:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av anvisningarna tili denna del har man i synner-
39774: anföra följande:                                     het dragit nytta av de resultat som erhållits
39775:                                                      genom de ovan nämnda undersökningarna. Mil-
39776:   Miljöministeriet har under de senaste åren         jöministeriet har också publicerat en praktisk
39777: utrett problemen med avfalishanteringen i gles-      handledning för avfalishanteringen vid gårds-
39778: bygden. En viktig del av denna utredning har         bruksenheter (Maatilojen jätehuolto, MM:s pub-
39779: varit den i spörsmålets motiveringsdel nämnda
39780:                                                      likation B:8, 1986).
39781: försöksverksamheten i Suomussalmi och under-
39782: sökningen i anslutning tili den. Resultaten av          De undersökningar som utförts hittilis och de
39783: undersökningen har publicerats år 1985 och de        anvisningar som hittilis getts på basis av dem
39784: har sänts tili samtliga kommuner tili kännedom.      förväntas effektivera planeringen av avfallshante-
39785: Undersökningen har sedermera fortsatts i Suo-        ringen i glesbygderna. Bättre planering torde i
39786: mussalmi med hjälp av finansiering från miljö-       sin tur leda tili att verksamheten organiseras
39787: ministeriet. En slutlig rapport om undersök-         bättre. Ordnandet av veksamheten besväras fort-
39788: ningen kommer att erhålias inom kort. Inom en        sättningsvis av de problem som nämns i motive-
39789: snar framtid färdigstälis också den slutliga rap-    ringsdelen tili spörsmålet.
39790: 
39791:      Helsingfors den 8 oktober 1987
39792: 
39793:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
39794:                                                 1987 vp.
39795: 
39796: Kirjallinen kysymys n:o 233
39797: 
39798: 
39799: 
39800: 
39801:                                    Kortesalmi: Kotimaisten puutarhatuotteiden kulutuksen lisäämisek-
39802:                                      si tarvittavista toimenpiteistä
39803: 
39804: 
39805:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39806: 
39807:    Puutarhatuotteet muodostavat maassamme             käyttöisten jalosteiden puuttumisesta. Mikäli tä-
39808: merkittävimmän kansalaisten vitamiininsaanti-         mä pullonkaula saataisiin poistetuksi, olisi suuri
39809: lähteen varsinkin talvisin. Sipuli, tuoreet juurek-   osa maamme talouksista valmis lisäämään puu-
39810: set ja puutarhamarjat sekä säilyke- ja pakastemar-    tarhatuotteiden ja muiden vihannesten käyttöä
39811: jat ovat suoritettujen tutkimusten mukaan käyt-       nykyisestään. Näin päästäisiin myös lähemmäs
39812: tötiheydeltään     yleisimmät     puutarhatuotteet    suositusarvoa ja näin ollen lisääntyisi maamme
39813: maassamme. Tutkimusten mukaan maan keskiar-           väestön ruokatottumusten terveellisyys.
39814: voinen vihannesten henkeä kohti oleva käyttö on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39815: noin puolet suosituksesta, 110 kg:sta. Tutkimuk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39816: sissa on myös todettu kuluttajien arvelevan tuore-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39817: vihannesten ja marjojen kulutuksen kasvavan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39818: nykyisestään. Lähes kaikki kuluttajat ovat olleet
39819: halukkaita ostamaan nimenomaan kotimaisia                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin puu-
39820: tuotteita, mikäli he saavat sitä samalla hinnalla            tarhatuotteiden ja muiden kotimaisten
39821: muualta tuotettujen kanssa. Lisäksi voidaan tode-            vihannesten kulutuksen lisäämiseksi tu-
39822: ta kotimaisten vihannesten ja kasvisten olevan               kemalla helppokäyttöisten jalosteiden ke-
39823: ylivoimaisesti puhtaampia kuin ulkomailta tuote-             hittelyä ja tuotantoa sekä lisäämällä kun-
39824: tut tuotteet.                                                nollisia säilytystiloja eri puolilla maata ja
39825:                                                              mahdollisesti tukitoimin turvaamaan ko-
39826:    Kesäisin puutarhatuotteiden saaminen on yk-               timaisten puhtaiden puutarhatuotteiden
39827: sinkertaista joko kaupoista tai toreilta, mutta              kilpailukykyä ulkomaisiin vihannes- ja
39828: talvisin valikoima on huomattavasti niukempi                 puutarhatuotteisiin ja niiden jalosteisiin
39829: johtuen puutteellisista säilytystiloista ja helppo-          verrattuna?
39830: 
39831:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1987
39832: 
39833:                                          J. Juhani Kortesalmi
39834: 
39835: 
39836: 
39837: 
39838: 270861P
39839: 2                                      1987 vp. -       KK n:o 233
39840: 
39841: 
39842: 
39843: 
39844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39845: 
39846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kotimaista puutarhatuotantoa voidaan lisätä
39847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sitä mukaa, kuin kulutus kasvaa. Se edellyttää
39848: olette 7 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-        tuotannon monipuolistamista ja laadun paranta-
39849: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         mista, laadun valvonnan kehittämistä, tutkimuk-
39850: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-       sen lisäämistä ja markkinoiden tutkimista. Näi-
39851: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta           hin on kiinnitettävä huomiota, ja on suunnattava
39852: kysymyksestä n:o 233:                                    entistä enemmän huomiota ja varoja markkinoin-
39853:                                                          titoiminnan kehittämiseen.
39854:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin puu-              Kotimaisten puutarhatuotteiden kysyntää pyri-
39855:        tarhatuotteiden ja muiden kotimaisten             tään edistämään myös tukemalla puutarhatuot-
39856:        vihannesten kulutuksen lisäämiseksi tu-           teiden markkinointia. Valtion tulo- ja menoar-
39857:        kemalla helppokäyttöisten jalosteiden ke-         vioon on vuosittain otettu määräraha maatalous-
39858:        hittelyä ja tuotantoa sekä lisäämällä kun-        tuotteiden markkinoinnin tukemista varten. Mai-
39859:        nollisia säilytystiloja eri puolilla maata ja     nitusta määrärahasta myönnetään avustuksia ko-
39860:        mahdollisesti tukitoimin turvaamaan ko-           timaisten puutarhatuotteiden mainontaan ja me-
39861:        timaisten puhtaiden puutarhatuotteiden            nekinedistämiseen. Kuluvana vuonna tähän tar-
39862:        kilpailukykyä ulkomaisiin vihannes- ja            koitukseen on varattu yhteensä 1 680 000 mark-
39863:        puutarhatuotteisiin ja niiden jalosteisiin        kaa.
39864:        verrattuna?                                          Mitä kotimaisen puutarhaviljelyn muuhun tu-
39865:                                                          kemiseen tulee, on puutarhaviljelyä tuettu maa-
39866:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tilalain (188/77) nojalla vuoden 1986 loppuun
39867: ti seuraavaa:                                            saakka. Rahoitustukea on myönnetty mm. varas-
39868:                                                          torakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja
39869:    Vihannesten ja muiden puutarhatuotteiden              peruskorjaukseen. Laki maaseudun pienimuotoi-
39870: kulutus on 1970-luvulta lähtien kasvanut huo-            sen elinkeinotoiminnan edistämisestä ( 10 31186)
39871: mattavan nopeasti. Esimerkiksi vihanneksia kulu-         tuli voimaan 1.1.1987. Tämän lain nojalla voi-
39872: tettiin asukasta kohti vuonna 1971 noin 24 kiloa,        daan antaa rahoitustukea mm. vihanneksista ja
39873: mutta vuonna 1986 jo 49 kiloa. Kulutuksen                muista puutarhatuotteista valmistettavien jalos-
39874: kasvu on ollut siis selvää. Tänä vuonna vahvistu-        teiden ja tuotantomenetelmien yksityiskohtaisiin
39875: neen valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosi-           kehittämishankkeisiin, mikäli laissa tarkoitetut
39876: tusten mukaan vihannesten ja juuresten käyttöä           edellytykset muutoin täyttyvät.
39877: tulisi edelleen lisätä.                                     Mainitun maaseutuelinkeinolain nojalla on
39878:    Puutarhatuotteiden kotimaisuusaste on varsin          myös mahdollista myöntää lain piiriin kuuluville
39879: korkea. Vihanneksilla se on noin 80 prosenttia ja        yrityksille rahoitustukea yritystoiminnassa tar-
39880: marjoilla lähes 85 prosenttia. Vihannesten ja            peellisten säilytystilojen rakentamiseen. Puutar-
39881: marjojen kotimaisuusastetta voidaankin pitää             hatalouden kuuluminen maaseutuelinkeinolain
39882: tyydyttävänä. Vastaavasti Ruotsissa ja Norjassa          tarjoamien tukitoimien piiriin merkinnee tukitoi-
39883: kotimaisuusaste on huomattavasti pienempi.               minnan tehostumista ja siten myös yritystoimin-
39884:    Kotimaisten puhtaiden puutarhatuotteiden              nan edellytysten paranemista. Hallitus pitää ny-
39885: tuotannon kehittyminen nykylaajuuteensa on ol-           kyisiä puutarhatalouden tukijärjestelmiä tässä
39886: lut mahdollista tuontilisensiointijärjestelmämme         suhteessa riittävinä. Hallitus tulee kuitenkin seu-
39887: avulla. Periaatteena on, että puutarhatuotteita          raamaan maaseutuelinkeinolain täytäntöönpanoa
39888: tuodaan ulkomailta silloin, kun kohtuuhintaisia,         ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin mahdol-
39889: vastaavia kotimaisia tuotteita ei ole saatavilla.        lisesti havaittavien epäkohtien korjaamiseksi.
39890: 
39891:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1987
39892: 
39893:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
39894:                                       1987 vp. -       KK n:o 233                                        3
39895: 
39896: 
39897: 
39898: 
39899:                                 Till Riksdagens Herr Talman
39900: 
39901:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den inhemska trägårdsproduktionen kan ökas
39902: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          i takt med konsumtionen. Det förutsätter att
39903: den 7 september 1987 till vederbörande medlem           produktionen blir mångsidigare och kvaliteten
39904: av statsrådet översänt avskrift av följande av          förbättras, kvalitetskontrollen utvecklas, forsk-
39905: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade          ning intensifieras och marknadsundersökningar
39906: spörsmål nr 233:                                        utförs. Dessa frågor måste ägnas uppmärksam-
39907:                                                         het, och marknadsföringen måste få medel och
39908:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           allt högre prioritet.
39909:        att konsumtionen av trädgårdsprodukter              Avsikten är att stimulera efterfrågan på in-
39910:        och andra inhemska grönsaker skall kun-          hemska trädgårdsprodukter även så att stöd be-
39911:        na ökas genom att stöd beviljas för plane-       viljas för marknadsföringen av dessa. I statsför-
39912:        ring och produktion av lätthanterliga            slaget upptas årligen ett anslag för stödjande av
39913:        förädlingsprodukter, antalet användbara          marknadsföringen av lantbruksprodukter. Av
39914:        förvaringsutrymmen på olika håll i landet        nämnda anslag beviljas understöd för reklam och
39915:        ökas och konkurrenskraften hos inhemska          främjandet av avsättningen i fråga om inhemska
39916:        rena trädgårdsprodukter tryggas med              trädgårdsprodukter. lnnevarande år har för detta
39917:        eventuella stödåtgärder i förhållande till       ändamål reserverats sammanlagt 1 680 000 mk.
39918:        utländska grönsaks- och trädgårdsproduk-            Den inhemska trädgårdsodlingen har även be-
39919:        ter och förädlingsprodukter av dessa?            viljats annat stöd, som utgivits med stöd av lagen
39920:                                                         om gårdsbruksenheter (188/77) till utgången av
39921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         år 1986. Finansieringsstöd har beviljats bl.a. för
39922: anföra följande:                                        byggande, utvidgande och grundreparation av
39923:                                                         lagerbyggnader. Lagen om främjande av närings-
39924:    Konsumtionen av grönsaker och andra träd-            verksamhet i liten skala på landsbygden (10311
39925: gårdsprodukter har sedan 1970-talet ökat i märk-        86) trädde i kraft 1.1.1987. Med stöd av denna
39926: bart snabb takt. Exempelvis grönsaker konsume-          lag kan finansieringsstöd beviljas bl.a. för detal-
39927: rades år 1971 ca 24 kg per invånare, år 1986            jerade utvecklingsprojekt som gäller förädlings-
39928: däremot redan 49 kg. Konsumtionsökningen har            produkter av bl.a. grönsaker och andra trädgårds-
39929: alltså varit påfallande kraftig. Enligt statens nä-     produkter samt produktionsmetoder, om de i
39930: ringsdelegations rekommendationer som fastställ-        lagen avsedda förutsättningarna i övrigt uppfylls.
39931: des i år bör konsumtionen av grönsaker och                 Med stöd av nämnda lag är det även möjligt
39932: rotsaker fortfarande ökas.                              att bevilja företag som omfattas av lagens
39933:    1 fråga om trädgårdsprodukter är den inhems-         tillämpningsområde finansieringsstöd för uppfö-
39934: ka andelen relativt stor. För grönsakernas del          randet av förvaringsutrymmen som behövs vid
39935: utgör den ca 80 % och i fråga om bär ca 8 5%.           företagarverksamheten. Då trädgårdsskötsel om-
39936: Den inhemska andelen kan alltså anses vara              fattas av de stödåtgärder som ovannämnda lag
39937: tillfredsställande beträffande grönsaker och bär. I     ger möjlighet till, torde detta innebära att stöd-
39938: Sverige och Norge är den inhemska andelen               verksamheten effektiveras och därmed även
39939: betydligt mindre.                                       förutsättningarna för företagarverksamheten för-
39940:    Utvecklingen av produktionen av inhemska             bättras. Regeringen anser att de nuvarande stöd-
39941: rena trädgårdsprodukter har varit möjlig på             systemen i fråga om trädgårdsskötsel är tillräcklig
39942: grund av importlicenssystemet. Principen är att         i detta avseende. Regeringen kommer dock att
39943: trädgårdsprodukter importeras, om motsvarande           följa verkställigheten av ifrågavarande lag och vid
39944: inhemska produkter inte finns att tillgå till ett       behov vidta åtgärder för att eventuellt konsta-
39945: skäligt pris.                                           terade missförhållanden skall kunna avhjälpas.
39946: 
39947:      Helsingfors den 7 oktober 1987
39948: 
39949:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
39950:                       j
39951:                      j
39952:                     j
39953:                    j
39954:                   j
39955:                  j
39956:                 j
39957:                j
39958:               j
39959:              j
39960:             j
39961:            j
39962:           j
39963:          j
39964:         j
39965:        j
39966:       j
39967:      j
39968:     j
39969:    j
39970:   j
39971:  j
39972: j
39973:                                                 1987 vp.
39974: 
39975: Kirjallinen kysymys n:o 234
39976: 
39977: 
39978: 
39979: 
39980:                                    T. Roos ym.: Kirkonkylämäisiä taajamia koskevien katumaksulain
39981:                                       säännösten muuttamisesta
39982: 
39983: 
39984:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39985: 
39986:    Katumaksulaki korjattunakin koetaan edelleen        mutta toisella on siihen suoraan liittymä ja toisen
39987: epäoikeudenmukaiseksi. Näin on tilanne erityi-         liittymä on ko. tielle tulevalle liittymätielle. Jos
39988: sesti kirkonkylämäisissä taajamissa. Kylää halkai-     tämä liittymätie on päällystämätön, syntyy katu-
39989: seva vanha mutta päällystetty paikallistie saattaa     maksun koossa jo merkittäviä eroja. Samanikäi-
39990: olla luokiteltu 1 luokan tieksi. Katumaksu mää-        sissä ja -tasoisissa kiinteistöissä toisen katumaksu
39991: rittyy silloin sen mukaisesti. Tiehen liittyvät kaa-   saattaa olla tällaisessa tapauksessa jopa kolmin-
39992: vakadut tai -tiet kuuluvat II tai III luokkaan         kertainen naapuriin verrattuna. Tämä ei varmaan
39993: riippuen siitä, onko ne päällystetty. Useimmiten       ole voinut olla tarkoitus katumaksulakia säädettä-
39994: niitä ei ole päällystetty. Tästä sitten seuraa katu-   essä.
39995: maksussa eroja, joita on vaikea käsittää, eikä
39996:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39997: niiden kautta ainakaan selkeänä välity katumak-
39998: sun perimmäinen tarkoitus. Tyytymättömyyttä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39999:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40000: on omiaan lisäämään myös se, että samassakin
40001:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40002: taajamassa, kaavoitetun alueen pienuudesta joh-
40003: tuen, samanlaisissa oloissa asuvista toisilla on
40004: katumaksuvelvollisuus ja toisilla ei.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40005:                                                                ryhtyä erityisesti kirkonkylämäisissä taaja-
40006:  Kaksi naapurusta saattaa asua yhtä kaukana,                   missa esiintyvien katumaksulain epäoi-
40007: muutaman metrin etäisyydellä 1 luokan tiestä,                  keudenmukaisuuksien oikaisemiseksi?
40008: 
40009:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1987
40010: 
40011:            Timo Roos                      Pentti Lahti-Nuuttila        Marja-Liisa Tykkyläinen
40012:                        Arto Lapiolahti                         Lauri Metsämäki
40013: 
40014: 
40015: 
40016: 
40017:  270876F
40018: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 234
40019: 
40020: 
40021: 
40022: 
40023:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40024: 
40025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuluja. Toisena erityisenä ongelmana kirjelmässä
40026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on mainittu kaavoitetun alueen pienuudesta joh-
40027: olette 7 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-      tuvat maksuvelvollisuuden vaihtelut. Mainitut
40028: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       erot johtuvat jo lain soveltamisalasta, sillä katu-
40029: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja T.         maksua peritään vain kaavoitetuilla alueilla ole-
40030: Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      vilta kiinteistönomistajilta. Tämä epätasa-arvo on
40031: sestä n:o 234:                                         poistettavissa kaavoittamalla samassa asemassa
40032:                                                        olevat alueet yhtäläisesti. Kaavoituksesta vor
40033:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         päättää kunta itse.
40034:         ryhtyä erityisesti kirkonkylämäisissä taaja-      Kiinteistöjen jakautumisessa eri luokkiin on
40035:         missa esiintyvien katumaksulain epäoi-         laissa säädetyt erityiset perusteet, joille on ole-
40036:         keudenmukaisuuksien oikaisemiseksi?            massa, niin kuin edelläkin on todettu, omat
40037:                                                        tavoitteensa. Se, että luokituksen asema katu-
40038:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maksun määräämisessä korostuu, johtuu siitä,
40039: ti seuraavaa:                                          että lain mukaan luokkien väliset erot ovat varsin
40040:    Katumaksulain mukaan kiinteistön katumaksu          suuret. Maksaahan kolmanteen luokkaan kuulu-
40041: määräytyy sen verotusarvon ja kiinteistöä palvele-     va 30 % ja toiseen luokkaan kuuluva 60 %
40042: van kadun laadun mukaan kolmeen eri luokkaan           ensimmäiseen luokkaan kuuluvan kiinteistön ka-
40043: jaettuna. Periaatetta katumaksun porrastamisesta       tumaksusta. Tähän porrastuksen suuruuteen on
40044: kadun laadun mukaan voidaan pitää oikeana,             kiinnittänyt huomiota jo katurasituslainsäädäntö-
40045: sillä kadun laadulla on vaikutusta kiinteistön         työryhmä vuonna 1982 tekemissään lainmuutos-
40046: arvoon ja sen käyttökelpoisuuteen. Käytännössä         ehdotuksissa sekä edelleen katumaksukomitea
40047: tilanteet liittymäjärjestelyjen osalta ovat kuiten-    vuonna 198 3. Valmisteltaessa katumaksulain
40048: kin vaihtelevat, joten joillakin raja-alueilla saat-   muutosesitystä, joka tuli voimaan 1. 1. 1987
40049: taa syntyä katumaksuissa eroja, jotka tuntuvat         (1063/86), oli varsin pitkään esillä myöskin luok-
40050: epäoikeudenmukaisilta. Näitä tilanteita voi syn-       kien välisen porrastuksen lievennys. Porrastuksen
40051: tyä myös muilla kaavoitetuilla alueilla kuin kir-      lievennystä ei kuitenkaan otettu lopulliseen halli-
40052: konkylämäisissä taajamissa ja erityisesti silloin,     tuksen esitykseen. Katumaksulain oltua nyt voi-
40053: kun kaavaa ei ole vielä toteutettu.                    massa jo lähes 8 vuotta ovat eräissä kunnissa
40054:    Kysymyksessä on erikseen kiinnitetty huomiota       aikaisemmin varsin korkeat katumaksuprosentit
40055: yleisen tien aiheuttaman katumaksun luokan             jo laskeneet. Tämä on merkinnyt katumaksujen
40056: määräytymiseen. Yleisen tien varrella olevan           tasoittumista ja luokituksesta aiheutuvien ongel-
40057: kiinteistön katumaksuluokan määräytyminen en-          mienkin vähenemistä.
40058: simmäiseen luokkaan perustuu siihen, että tiet             Hallitus on tietoinen katumaksuluokitukseen
40059: ovat kokonaan julkisin varoin rakennetut ja            liittyvistä eräistä ongelmista ja tulee seuraamaan
40060: myöskin pidetään kunnossa, minkä vuoksi tonti-         jatkossakin katumaksujen tasoa ja maksujen mää-
40061: nomistajille ei aiheudu näistä teistä lainkaan         räytymistä.
40062: 
40063:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1987
40064: 
40065:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
40066:                                         1987 vp. -- KJ( n:o 234                                          3
40067: 
40068: 
40069: 
40070: 
40071:                                  Tili Riksdagens Herr Taiman
40072: 
40073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pianiagda området är Iitet. Dessa vanatwner
40074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sammanhänger med Iagens tiliämpningsområde,
40075: den 7 september 1987 tili vederbörande medlem           eftersom gatuavgift endast uppbärs av fastighets-
40076: av statsrådet översänt avskrift av föijande av          ägare i pianiagda områden. Denna ojämiikhet
40077: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörs-          kan aviägsnas genom Iikartad pianiäggning av
40078: måi nr 234:                                             områden i samma Iäge. Det är kommunerna
40079:                                                         sjäiva som bestämmer om pianiäggningen.
40080:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Det finns särskilda Iagstadgade gtunder med
40081:         för att rätta tili de orättvisor som gatuav-    oiika syftemåi för indelningen av fastigheter i
40082:         giftsiagen medför specielit i tätorter med      oiika kiasser. Det faktum att indelningen i kias-
40083:         karaktär av kyrkby?                             ser biir så poängterad då gatuavgiften bestäms
40084:                                                         beror på att skilinaderna melian kiasserna eniigt
40085:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        Iagen är mycket stora. En fastighet som hör tili
40086: anföra föijande:                                        tredje gatuavgiftskiassen betaiar ju 30 % och en i
40087:    Eniigt gatuavgiftsiagen bestäms gatuavgiften         andra avgiftskiassen 60 % av den gatuavgift som
40088: för en fastighet på basis av dess beskattnings-         en fastighet i första avgiftskiassen betaiar. Att
40089: värde och arten av den gata invid viiken fastighe-      skilinaderna melian kiasserna är så stora togs
40090: ten är belägen, indelade i tre oiika kiasser.           redan upp i de försiag tili ändring av Iagen som
40091: Principen om differentiering av gatuavgiften på         arbetsgruppen för gatuservitutlagstiftning gjorde
40092: basis av gatans art kan anses riktig, eftersom          år 1982 och också av gatuavgiftskommitten år
40093: gatans art påverkar värdet av fastigheten och vad       1983. Då man förberedde det försiag tili ändring
40094: den kan användas tili. Men i praktiken visar det        av gatuavgiftsiagen som trädde i kraft 1.1.1987
40095: sig att fastigheternas ansiutningar tili gatan varie-   (1063/86) diskuterades ännu i ett mycket sent
40096: rar, och detta betyder att det i vissa gränsfali kan    skede en Iindring av graderingen melian klasser-
40097: uppkomma skilinader i gatuavgiften som verkar           na. Lindringen togs dock inte med i den siutgilti-
40098: orättvisa. Sådana situationer kan också uppstå i        ga regeringspropositionen biand annat för att en
40099: andra pianiagda områden än i tätorter av typen          ändring av kiassificeringen skulie ha varit alitför
40100: kyrkbyar, och specielit i sådana fali där pianen        arbetsdryg. Då gatuavgiftsiagen nu har varit i
40101: ännu inte är utbyggd.                                   kraft i inemot åtta år har gatuavgiftsprocenterna,
40102:    I spörsmålet har frågan om bestämmande av            som tili en början varit mycket höga i en del
40103: gatuavgiftskiass vid alimän väg tagits upp sär-         kommuner, redan sjunkit. Detta innebär att
40104: skilt. Att gatuavgiften vid alimän väg bestäms          gatuavgifterna har utjämnats och också de pro-
40105: eniigt första kiass beror på att sådana vägar helt      biem som kiassificeringen förorsakade har
40106: och håliet har byggts med alimänna medel och            minskat.
40107: underhålis med alimänna medel, vilket gör att              Regeringen är medveten om att det före-
40108: tomtägarna inte förorsakas några som helst ut-          kommer vissa probiem som sammanhänger med
40109: gifter för dem. Det andra specifika probiemet           gatuavgiftskiassificeringen och kommer också
40110: som tas upp i spörsmåiet gälier de variationer i        framgent att föija med nivån på gatuavgifterna
40111: betainingsskyidigheten som förorsakas av att det        och bestämmandet av dem.
40112: 
40113:      Helsingfors den 12 oktober 1987
40114: 
40115:                                                                             Miijöminister Kaj Bärlund
40116:                                                 1987 vp.
40117: 
40118: Kirjallinen kysymys n:o 235
40119: 
40120: 
40121: 
40122: 
40123:                                    Kohijoki: Rautateiden kunnon parantamisesta Satakunnassa
40124: 
40125: 
40126:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40127: 
40128:   Kuten äskettäin valmistuneessa Tampereen yli-       valtakunnallista merkitystä esim. polttoaineiden
40129: opiston aluetieteen laitoksen tutkimuksessa tode-     kuljetusten turvaamisen kannalta.
40130: taan, on Satakunnan ja erityisesti sen satamakau-         Konkreettisen esimerkin avulla voidaan nykyis-
40131: punkien Porin ja Rauman nykyinen tila maamme          tä tilannetta liikenteen lopettamisen jälkeen jo
40132: rautateiden rataverkossa huono verrattaessa näitä     mainitulla rataosalla havainnollistaa kun tode-
40133: kaupunkeja muihin Etelä-Suomen kaupunkei-             taan, että Porin-Parkanon väli piteni 103:lla ja
40134: hin.                                                  Porin-Kankaanpään väli peräti 195:llä kilomet-
40135:    Rautatieolosuhteita Satakunnassa on huomat-        rillä, kun liikenne nyt kulkee vain Tampereen
40136: tavasti heikentänyt liikenteen lopettaminen           kautta.
40137: 2.6.1985 Porin (Ruosniemen) ja Kankaanpään               Peruskorjauksen alaisena olevan Tampereen
40138: välillä Porin-Parkanon-Haapamäen radalla.             (Lielahden)-Porin radan peruskorjaustyö on
40139: Porin-Parkanon rata kulkee useiden kuntien ja         edennyt niin, että rataosa Lielahti-Kokemäki
40140: kuntakeskusten lävitse. Näiden kuntien kaavoi-        saadaan kuntoon pian ohjelman mukaisesti. Pe-
40141: tus- ja rakennustoiminnassa on erityisesti teolli-    ruskorjausohjelman mukaisesti rataosan Koke-
40142: suus- ja yritystoimintojen rakennukset ja -alueet     mäki-Rauma kunnostamisen tulisi olla valmiina
40143: sijoitettu rautatien tärkeä merkitys huomioon         v. 1989 ja rataosan Kokemäki-Pori v. 1990.
40144: ottaen. Vuosikymmenien kuluessa ovat radanvar-        Äskettäin on julkisuuteen tullut tieto, että mo-
40145: sikunnat tehneet myös suuria kunnallisteknisiä        lempien viimeksi mainittujen rataosien (Koke-
40146: investointeja, samaten kuin on tehty yritystoi-       mäki-Rauma ja Kokemäki-Pori) peruskorjaus
40147: minnan taholtakin.                                    siirrettäisiin tuonnemmaksi epämääräiseen tule-
40148:                                                       vaisuuteen. Rautatiehallituksen taholta on lehti-
40149:   Jo tähän mennessä on liikenteen lopettamises-       tietojen mukaan annettu ymmärtää, että näitä
40150: ta em. rataosalla aiheutunut radanvarsikunnille
40151: ja koko Satakunnalle syvän taloudellisen taantu-      molempia rataosia pidettäisiin kunnossa normaa-
40152:                                                       lein vuosikunnostustoimenpitein.
40153: misen leima sekä tietenkin hyvin huomattavia
40154: menetyksiä ja haittaa.                                   Molempien mainittujen rataosien kunto on jo
40155:                                                       pitkään ollut varsin heikko; junat joutuvat liik-
40156:    Erityisesti on huomattava, että liikenteen lo-     kumaan hyvin hitaasti eikä vaunuja voida lastata
40157: pettaminen jo mainitulta rataosalta jättää sata-      täyteen. Siitä johtuen kuljetuksissa tarvitaan vau-
40158: maryhmän        Rauma-Mäntyluoto-Tahkoluoto           nuja tavallista enemmän ja se tietenkin aiheuttaa
40159: vain yhden raskaasti kuormitetun yksiraiteisen        kuljetuskustannuksia yli kohtuuden.
40160: rataosan = Kokemäki-Lielahti (Tampere) va-
40161: raan. Näin heikkoa tilannetta ei maassamme ole           Aikanaan rautatiehallituksen taholta ilmoitet-
40162: muiden satamaryhmien kohdalla. Tämän tilan-           tiin, että Tampereen-Porin rautatie tullaan pe-
40163: teen korjaamiseksi on Satakunnassa tehty työtä        ruskorjaukseen liittyen myös sähköistämään. Siitä
40164: määrätietoisesti; on tehty työtä liikenteen käyn-     asiasta on sittemmin tyystin vaiettu.
40165: nistäiDiseksi uudelleen Porin-Parkanon radalla,          Koko Satakunnan taloudellisen elpymisen
40166: ja pitkän aikavälin tavoitteena on oltava myös        edellytyksiä voitaisiin merkittävästi nopeuttaa ja
40167: Uudenkaupungin-Rauman-Porin rata. Varsin-             parantaa tämän ja tulevan ajan tarpeet täyttävän
40168: kin tulevissa hiilikuljetuksissa Tahkoluodosta Par-   asianmukaiseen tekniseen tasoon yltävän rauta-
40169: kanoon ja Seinäjoen alueille, ja myös kauemmak-       tieverkon avulla. Samalla tulisi turvattua myös
40170: si pohjoiseen sekä sisämaahan, tulee rautatien        VR:n uskottavuus ja kilpailukyky kuljetusten
40171: merkitys voimakkaasti korostumaan. Tällä on           suorittajana.
40172: 
40173: 270862Q
40174: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 235
40175: 
40176:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vä rautatie Uusikaupunki-Rauma-
40177: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             Pori, huomioon ottaen mahdollisuudet
40178: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           radan jatkamiseksi Suupohjaan Kaskisiin
40179: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         johtavalle radalle asti,
40180: 
40181:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä toi-             että peruskorjaukseen liittyen rautatie
40182:        menpiteisiin rautatieliikenteen ja -liiken-          Tampereelta Poriin ja Raumalle sähköis-
40183:        neolosuhteiden kehittämiseksi ja paranta-            tettäisiin alkuperäisen sähköistämissuun-
40184:        miseksi mm. siten,                                   nitelman mukaisesti, ja
40185:           että keskeytetty liikenne rataosalla Pori            että vielä peruskorjaamatta olevien ra-
40186:        (Ruosniemi )-Kankaanpää aloitettaisiin               taosien Kokemäki-Rauma sekä Koke-
40187:        jälleen mahdollisimman pian,                         mäki-Pori peruskorjaus toteutettaisiin
40188:           että selvitettäisiin mahdollisuudet ai-           alkuperäisen peruskorjaussuunnitelman
40189:        kaansaada Pohjanlahden satamat yhdistä-              ja -aikataulun mukaisesti?
40190: 
40191:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1987
40192: 
40193:                                            Maunu Kohijoki
40194:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 235                                           3
40195: 
40196: 
40197: 
40198: 
40199:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40200: 
40201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maksiminopeudet ovat rataosalla Tampere--
40202: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Pori henkilöliikenteessä 120 km/h ja tavaralii-
40203: olette 8 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-     kenteessä 120--80 km/h akselipainosta riippuen.
40204: ne n:o 812 ohella toimittanut valtioneuvoston         Kokemäen ja Rauman välillä ovat vastaavat no-
40205: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     peudet 100 km/h henkilöliikenteessä ja 100--50
40206: taja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     km/h tavaraliikenteessä. Porin ja Ruosniemen
40207: kysymyksestä no 235:                                  välillä on maksiminopeus 50 km/h.
40208:                                                          Erillisiin kysymyksiin todetaan seuraavaa:
40209:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä toi-
40210:                                                          - Ruosniemen--Kankaanpään välin liikenne
40211:        menpiteisiin rautatieliikenteen ja -liiken-
40212:                                                       oli ennen liikenteen lopettamista n. 7 000 ton-
40213:        neolosuhteiden kehittämiseksi ja paranta-
40214:                                                       nia/vuosi. Radan kunnossapitokustannukset oli-
40215:        miseksi mm. siten,
40216:                                                       vat n. 1,5 milj. mk vuodessa, eivätkä liikenteen
40217:           että keskeytetty liikenne rataosalla Pori   tulot kattaneet edes radan kunnossapitokustan-
40218:        (Ruosniemi )--Kankaanpää aloitettaisiin        nuksia. Liikenteen keskeyttämisen jälkeen ei ole
40219:        jälleen mahdollisimman pian,                   tullut esille mitään sellaisia seikkoja, jotka edel-
40220:           että selvitettäisiin mahdollisuudet ai-     lyttäisivät liikenteen uudelleen aloittamisen ja
40221:        kaansaada Pohjanlahden satamat yhdistä-        edelleen radan parantamisen. Rautatiehallitus on
40222:        vä rautatie Uusikaupunki--Rauma--              esittänyt, että kyseinen rataosuus puretaan tar-
40223:        Pori, huomioon ottaen mahdollisuudet           peettomana.
40224:        radan jatkamiseksi Suupohjaan Kaskisiin           - Uudenkaupungin--Rauman--Porin rataa
40225:        johtavalle radalle asti,
40226:                                                       (URPO) on aikoinaan selvitetty seutukaavaliiton
40227:           että peruskorjaukseen liittyen rautatie
40228:                                                       ja kuntien toimesta. Rataa ei ole koskaan esitetty
40229:        Tampereelta Poriin ja Raumalle sähköis-        rakennettavaksi, eikä tavaraliikenteen kuljetus-
40230:        tettäisiin alkuperäisen sähköistämissuun-      määrien perusteella voi pitää ko. rataa tarpeelli-
40231:        nitelman mukaisesti, ja                        sena.
40232:           että vielä peruskorjaamatta olevien ra-        -- Sähköistyksen osalta todetaan, että Valti-
40233:        taosien Kokemäki--Rauma sekä Koke-             onrautateiden ohjelmissa on käynnistää selvitys-
40234:        mäki--Pori peruskorjaus toteutettaisiin        työ sähköistyksen jatkamisesta siten, että 1990-
40235:        alkuperäisen peruskorj aussu unni telman       luvun alussa voidaan päättää mahdollisesta "jat-
40236:        ja -aikataulun mukaisesti?                     kosähköistyksestä''.
40237:                                                          -- Lielahden--Kokemäen radan parantamis-
40238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      työt ovat edenneet siten, että perusparannus
40239: ti seuraavaa:                                         valmistuu Kokemäelle v. 1988. Tällöin rataosa
40240:    Satakunnan ratojen kunnosta voidaan yleisesti      on varustettu jatkuvaksihitsatuilla K54-kiskoilla
40241: todeta, että ne ovat liikenteen laadun ja määrän      ja sepelitukikerroksella.
40242: perusteella asetettujen kunnossapitotasojen mu-          - Kokemäen--Porin väli on K43-kiskoilla va-
40243: kaan vähintään tyydyttävässä kunnossa pieniä          rustettu sepelöity rata, jonka liikennemäärä oli v.
40244: alueita lukuun ottamatta. Nämä huonompikun-           1985 3,8 milj. bruttotonnia. Ko. välin kiskot
40245: toiset pienehköt alueet sijaitsevat rataosalla        ovat tyydyttävässä kunnossa ja niitten yli mennyt
40246: Pori--Ruosniemi.                                      kuormitus on vain hiukan yli puolet siitä kuormi-
40247:    Kyseisten alueiden ratojen sallitut akselipainot   tusmäärästä, jonka kiskojen lasketaan kestävän.
40248: ovat kiskotusten mukaiset eli väleillä Tampere--      Nykyisen mukaisella liikenteen vuosittaisella
40249: Pori/Rauma 22,5 t ja väleillä Pori--Ruosniemi ja      kuormituksella ja akselipainoilla on kiskoilla vielä
40250: Kiukainen--Kauttua 20 t, joka on suurempi             käyttöikää jäljellä n. 10 vuotta.
40251: kuin ns. A-radan normaali akselipaino. Kyseinen          - Kokemäen--Rauman rata on K43-kiskoilla
40252: 20 tonnin akselipainoinen liikenne sallitaan tosin    varustettu sorarata, ja sen liikenteen määrä oli v.
40253: hiljennetyllä nopeudella.                             1985 2,8 milj. bruttotonnia. Rata on tyydyttäväs-
40254: 4                                    1987 vp. -- RJC n:o 235
40255: 
40256: sä kunnossa ja nykyinen liikennöintitaso hoide-     osalta 1990-luvun puoliväliin mennessä. Porin/
40257: taan normaalilla kunnossapitotoimenpiteellä.        Rauman ratojen parantamiset sijoittuvat priori-
40258: Kiskoilla on käyttöikää jäljellä nykyisen kuormi-   teettijärjestyksessä kiskojen kunnon perusteella
40259: tuksen mukaan laskettuna n. 20 vuotta.              näitten ratojen jälkeen.
40260:    Tarkasteltaessa Satakunnan ratoja verrattuna       Edellä olevan perusteella Valtionrautatiet lo-
40261: vastaaviin muihin ratoihin on todettava, että       pettaa Porin ratojen perusparantamisen tässä vai-
40262: keskimääräisesti huonompikuntoisia kiskoja on       heessa Kokemäelle. Tämän jälkeen radat hoide-
40263: mm. rataosalla Karjaa--Turku, Oulu--Kontio-         taan normaalein kunnossapitotoimenpitein sii-
40264: mäki, Laurila--Rovaniemi, Hyvinkää--Karjaa ja       hen saakka, kunnes kiskojen kunto edellyttää
40265: Pieksämäki--Varkaus. Näitten ratojen kiskoo-        perusparannus- ja kiskonvaihtotöitä. Parantamis-
40266: vaihto ja perusparannus on tehtävä lähivuosina ja   töitä voidaan nopeuttaa, mikäli Valtionrautatei-
40267: viimeistään 1990-luvun aikana ja suurimmalta        den investointitasoa voidaan lisätä.
40268: 
40269:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
40270: 
40271:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
40272:                                       1987 vp. -- EJK n:o 235                                            5
40273: 
40274: 
40275: 
40276: 
40277:                                Tili Riksdagens Herr Talman
40278: 
40279:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ket är större än de s.k. A-banans normala axel-
40280: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tryck. Den ifrågavarande trafiken med ett axel-
40281: 812 av den 8 septemher 1987 tili vederhörande         tryck på 20 ton tillåts likväl med minskad
40282: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    hastighet.
40283: av riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade               Maximihastigheterna är på hanavsnittet Tam-
40284: spörsmål nr 235:                                      merfors--Björneborg i persontrafiken 120 km/h
40285:                                                       och i varutrafiken 120--80 km/h beroende på
40286:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-        axeltrycket. Melian Kumo och Raumo är motsva-
40287:        gärder i syfte att utveckla och förhättra      rande hastigheter 100 km/h i persontrafiken och
40288:        järnvägstrafiken och trafikförhåliandena       100--50 km/h i varutrafiken. Melian Björnehorg
40289:        hl.a. så,                                      och Rosnäs är maximihastigheten 50 km/h.
40290:           att den avhrutna trafiken på hanavsnit-         Beträffande de enskilda frågorna kan följande
40291:        tet Björnehorg (Rosnäs)--Kankaanpää            konstateras:
40292:        återupptas så snart som möjligt
40293:                                                           -- Melian Rosnäs och Kankaanpää uppgick
40294:           att möjligheterna att få tili stånd en      trafiken innan den indrogs tili ca 7 000 ton 1år.
40295:        järnväg som sammanhinder hamnarna              Kostnaderna för att hålla banan i skick uppgick
40296:        vid Bottniska viken (Nystad--Raumo--           tili ca 1, 5 milj .mk i året och intäkterna från
40297:        Björnehorg) utredes, med heaktande av          trafiken täckte inte ens banans underhållskostna-
40298:        att hanan skulle fortsättas ända tili Sydös-   der. Efter det trafiken avbrutits har inga sådana
40299:        terhotten tili den hana som leder tili         omständigheter       framkommit,      som     skulle
40300:        Kaskö                                          förutsätta att trafiken inleds på nytt elier att
40301:           att järnvägen från Tammerfors tili          hanan förhättras. Järnvägsstyrelsen har föreslagit
40302:        Björnehorg och Raumo i samhand med             att ifrågavarande hanavsnitt rivs såsom obehöv-
40303:        grundreparationen elektrifieras i enlighet     ligt.
40304:        med den ursprungliga elektrifieringspla-
40305:                                                           -- Banan      Nykarleby--Raumo--Björneborg
40306:        nen och
40307:                                                       har på sin tid utretts genom regionplansförbun-
40308:           att grundreparationen av hanavsnitten       dets och kommunernas försorg. Det har aldrig
40309:        Kumo--Raumo samt Kumo--Björnehorg              framkommit något förslag om att denna hana
40310:        vilka ännu inte grundreparerats genom-         skulle hyggas, inte heller kan hanan på basis av
40311:        förs i enlighet med den ursprungliga           varutrafikens transportmängder anses vara nöd-
40312:        grundreparationsplanen och -tidtahelien?       vändig.
40313:                                                           -- Vad elektrifieringen beträffar konstateras
40314:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att i Statsjärnvägarnas program ingår att starta ett
40315: anföra följande:                                      utredningsarhete om fortsättande av elektrifie-
40316:    Beträffande det skick i vilket hanorna i Sata-     ringen så, att det i början av 90-talet är möjligt
40317: kunta befinner sig kan alimänt konstateras, att       att besluta om eventuell ''fortsatt elektrifiering''.
40318: de med tanke på den underhålisnivå som skali              -- Förbättringsarbetena på banan Lielax--
40319: upprätthålias på hasis av trafikens kvalitet och      Kumo har fortskridit så, att grundförbättringen
40320: mängd befinner sig i ett åtminstone tillfredsstäl-    blir färdig vid Kumo år 1988. Då är banan
40321: lande skick, frånsett vissa mindre områden.           utrustad med helsvetsade K54-skenor och ett
40322: Dessa områden som är i sämre skick är helägna         stödlager av makadam.
40323: på hanavsnittet Björnehorg--Rosnäs.                       -- På sträckan Kumo--Björneborg finns en
40324:    De tiliåtna axeltrycken på hanorna på område-      hana med K43-skenor på makadam. Trafikmäng-
40325: na i fråga överensstämmer med skenläggningen,         den uppgick år 1985 tili 3,8 milj. bruttoton.
40326: dvs. axeltrycket är på avsnitten Tammerfors--         Skenorna på den ifrågavarande sträckan är i
40327: Björneborg/Raumo 22,5 t och på avsnitten Björ-        tilifredsställande skick och den belastning de
40328: neborg--Rosnäs och Kiukais--Kauttua 20 t, vil-        utsatts för är endast något mer än hälften av den
40329: 6                                     1987 vp. -- ~ n:o 235
40330: 
40331: helastning som skenorna heräknats tåla. Med den      Hyvinge--Karis och Pieksämäki--Varkaus. Ske-
40332: helastning och det axeltryck som den nuvarande       norna på dessa hanor måste hytas och grundrepa-
40333: trafiken årligen medför återstår ännu ca 10 år av    ration av dem göras under de närmaste åren,
40334: skenornas användningstid.                            senast under 1990-talet. Till största delen måste
40335:    -- På hanan Kumo--Raumo finns en med              arhetena utföras under första hälften av 1990-
40336: K43-skenor utrustad grushana, och trafikmäng-        talet. Förhättringen av hanorna Björnehorg--
40337: den på hanan uppgick år 1985 till 2,8 milj.          Raumo placerar sig på hasis av det skick i vilket
40338: hruttoton. Banan är i tillfredsställande skick och   skenorna hefinner sig i prioritetsordningen efter
40339: den nuvarande trafikeringsnivån sköts med nor-       ovan nämnda hanor.
40340: mala underhållsåtgärder. Räknat enligt den nu-           Med stöd av det som anförts ovan avslutar
40341: varande helastningen återstår ca 20 år av skenor-    Statsjärnvägarna grundförhättringen av Björne-
40342: nas användningstid.                                  horgshanorna i detta skede vid Kumo. Därefter
40343:    En granskning av skenorna på andra hanor          sköts hanorna genom normala underhållsåtgärder
40344: som motsvarar hanorna i Satakunta utvisar, att       tills skenornas skick förutsätter grundförhätt-
40345: skenor som i genomsnitt hefinner sig i sämre         ringsarheten och uthyte av skenor. Förhättrings-
40346: skick finns hl.a. på hansträckorna Karis--Åho,       arhetena kan påskyndas i det fall att Statsjärnvä-
40347: Uleåhorg--Kontiomäki,        Laurila--Rovaniemi,     garnas investeringsnivå kan höjas.
40348: 
40349:     Helsingfors den 2 oktoher 1987
40350: 
40351:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
40352:                                                  1987 vp.
40353: 
40354: Kirjallinen kysymys n:o 236
40355: 
40356: 
40357: 
40358: 
40359:                                     Laine: Työntekijöiden mahdollisuudesta järjestää rauhantilaisuuksia
40360:                                        työpaikoilla
40361: 
40362: 
40363:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40364: 
40365:    Vaikka useimpien poliittisten ryhmien ja eri-        löstö voisi kutsua haluamansa puhujan tai alusta-
40366: tyisesti laajojen kansalaispiirien keskuudessa on       Jan.
40367: korostettu rauhan, solidaarisuuden ja Suomen ja            Kun ei näytä mahdolliselta asian saammen
40368: Neuvostoliiton ystävyyden puolesta tapahtuvan           myönteiseen lopputulokseen työmarkkinaosa-
40369: toiminnan tärkeää merkitystä, ei työpaikkojen           puolten neuvotteluin, tulisi ryhtyä lainsäädäntö-
40370: työläisille ja muulle henkilöstölle ole vielä turvat-   toimiin, joilla turvataan henkilöstölle mahdolli-
40371: tu oikeutta näitä asioita käsittelevien tilaisuuk-      suus työajan sisällä tai ruokatauolla järjestää
40372: sien järjestämiseen työnantajien omistamissa ti-        työnantajien tiloissa rauhaa ja ystävyystoimintaa
40373: loissa.                                                 käsittelevä tilaisuus.
40374:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40375:    Sen paremmin YK:n kehotukset rauhanvuo-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40376: den tilaisuuksien järjestämisestä kuin YYA-sopi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40377: muksen 40-vuotisjuhlan lähestyminen eivät ole           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40378: muuttaneet työnantajien asennetta myönteisem-
40379: mäksi. Edelleenkään ei ole mahdollista esim.                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40380: YY A-sopimuksen vuosipäivän tai vuosittain jär-                siin, joilla turvataan työntekijöille ja toi-
40381: jestettävän YK:n aseidenriisuntaviikon aikana                  mihenkilöille oikeus rauhan- ja ystävyys-
40382: sellaisen tilaisuuden järjestäminen, johon henki-              tilaisuuksien järjestämiseen työpaikoilla?
40383: 
40384:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1987
40385: 
40386:                                                 Ensio Laine
40387: 
40388: 
40389: 
40390: 
40391: 270863R
40392: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 236
40393: 
40394: 
40395: 
40396: 
40397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40398: 
40399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehtävien hoitamiseen työajan ulkopuolella. Ko-
40400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koontumisesta yleisten asioiden käsittelyä varten
40401: olette 9 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kirjeen-      ei kuitenkaan ole tällaista säännöstä. Näin ollen
40402: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kysymyksessä tarkoitettujen tilaisuuksien sallimi-
40403: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lai-       nen työpaikalla jää voimassa olevan lainsäädän-
40404: neen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        nön mukaan työnantajan harkintaan.
40405: n:o 236:
40406:                                                           Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen tilai-
40407:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         suuksien järjestäminen on yhteiskunnan kannalta
40408:        siin, joilla turvataan työntekijöille ja toi-   myönteistä ja toivottavaa. Tämän vuoksi olisi
40409:        mihenkilöille oikeus rauhan- ja ystävyys-       asiantilan korjaantumiseksi eduksi, että työmark-
40410:        tilaisuuksien järjestämiseen työpaikoilla?      kinaosapuolet keskenään selvittäisivät mahdolli-
40411:                                                        suudet rauhantilaisuuksien järjestämiseen työpai-
40412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       koilla. Mikäli tällaisessa selvityksessä ilmenee,
40413: ti seuraavaa:                                          että nimenomaan sopivien tilojen puuttuminen
40414:   Työsopimuslain mukaan työnantajalla on oi-           osoittautuu laajemmalti esteeksi kysymyksessä
40415: keus johtaa ja valvoa työn suorittamista. Tämän        tarkoitetulle rauhantyölle, sosiaali- ja terveysmi-
40416: johto- ja valvontaoikeuden piiriin katsotaan kuu-      nisteriö tulee omalta osaltaan vaikuttamaan täl-
40417: luvan myös työpaikan tilojen käytöstä päättämi-        laisten esteiden poistamiseen, kuten tässä asiassa
40418: sen. Työsopimuslain 52 §:ssä on erikseen säädet-       on ministeriön taholta aikaisemminkin todettu.
40419: ty työntekijöiden oikeudesta käyttää tarkoituk-        Samassa yhteydessä voitaisiin harkita mahdolli-
40420: seen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja     suuksia lainsäädäntötoimiin ryhtymiseksi siten,
40421: maksuttomasti työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelli-       että työpaikoilla järjestettäville rauhantilaisuuk-
40422: seen kokoontumiseen ja niihin liittyvien järjestö-     sille ei olisi lainsäädännöllisiä esteitä.
40423: 
40424:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
40425: 
40426:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
40427:                                       1987 vp. -      KK n:o 236                                      3
40428: 
40429: 
40430: 
40431: 
40432:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40433: 
40434:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som behövs för behandling av frågor om arbets-
40435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förhållanden. Ett liknande stadgande om sam-
40436: den 9 september 1987 till vederbörande medlem         mankomster för behandling av allmänna ärenden
40437: av statsrådet översänt avskrift av följande av        finns dock inte. Enligt gällande lagstiftning är
40438: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr           frågan om att tillåta i spörsmålet avsedda sam-
40439: 236:                                                  ~ankomster beroende av arbetsgivarens pröv-
40440:                                                       mng.
40441:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-          Ur samhällssynpunkt är det positivt och önsk-
40442:        nom vilka arbetare och övriga anställda        värt att ordna sådana sammankomster som avses i
40443:        tillförsäkras rätt att ordna freds- och        spörsmålet. Med tanke på en ändring i detta
40444:        vänskapssammankomster på arbetsplat-           avseende vore det till fördel att arbetsmarknads-
40445:        serna?                                         parterna sinsemellan utredde möjligheterna att
40446:                                                       arrangera fredssammankomster på arbetsplatser-
40447:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na. Om det i en sådan utredning konstateras att
40448: anföra följande:                                      avsaknaden av uttryckligen lämpliga utrymmen i
40449:    Enligt lagen om arbetsavtal har arbetsgivaren      högre grad visar sig vara ett hinder för det i
40450: rätt att leda och övervaka utförandet av arbetet.     spörsmålet avsedda fredsarbetet, bör social- och
40451: Till denna lednings- och övervakningsrätt anses       hälsovårdsministeriet själv bidra till att sådana
40452: även höra rätten att besluta om användningen av       hinder elimineras, såsom från ministerhåll tidiga-
40453: arbetsplatslokaliteterna. I 52 § i lagen om arbets-   re konstaterats i denna fråga. Samtidigt kunde
40454: avtal har särskilt stadgats om arbetstagarnas rätt    möjligheterna att vidta lagstiftningsåtgärder
40455: att utom arbetstid avgiftsfritt använda för ända-     övervägas så att lagstiftningen inte skulle utgöra
40456: målet lämpliga utrymmen i arbetsgivarens besitt-      något hinder för anordnande av fredssamman-
40457: ning för sådana sammankomster och uppgifter           komster på arbetsplatsen.
40458: 
40459:      Helsingfors den 8 oktober 1987
40460: 
40461:                                                                              Minister Matti Puhakka
40462:                                                  1987 vp.
40463: 
40464: Kirjallinen kysymys n:o 237
40465: 
40466: 
40467: 
40468: 
40469:                                     Valli: Matkailuperävaunujen tyyppikatsastuksen uusimisesta
40470: 
40471: 
40472:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40473: 
40474:    Ajoneuvojen tyyppikatsastus on keskitetty Hel-         Joustavan palvelun ja maan eri osien vapaasa-
40475: sinkiin. Kuitenkin esim. matkailuperävaunuja            tamista saatavan hyödyn takia olisi tyyppikatsas-
40476: tuodaan maahan muidenkin vapaasatamien kaut-            tusta voitava hajauttaa esim. siten, että siitä
40477: ta, mikä on osoittautunut edulliseksi kuljetus-         vastaava viranomainen kiertäisi tarpeen mukaan
40478: muodoksi. Jos matkailuperävaunu on tuotu maa-           eri vapaasatamapaikkakunnilla, ellei tyyppikat-
40479: han Oulussa, on jokainen tyyppi kuljetettava            sastusta voitaisi uskoa kokonaan paikalliselle vi-
40480: Helsinkiin tyyppikatsastukseen. Tämä aiheuttaa          ranomaiselle.
40481: huomattavia kustannuksia maahantuojalle ja nos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40482: taa siten hintoja.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40483:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40484:   Maahantuoja voi välttää Helsinkiin kuljettami-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40485: sen, jos hän katsastuttaa jokaisen myymänsä
40486: vaunun vapaasatamapaikkakunnan katsastusase-                      Aikooko Hallitus uudistaa matkailupe-
40487: malla, jolla on tarvittavat laitteet. Menettely lisää          rävaunujen tyyppikatsastuksen siten, että
40488: puolestaan aseman työmäärää, koska vaunujen                    se voisi tapahtua vapaasatamapaikkakun-
40489: määrä kasvaa nopeasti.                                         tien katsastusasemilla?
40490: 
40491:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1987
40492: 
40493:                                                 Sakari Valli
40494: 
40495: 
40496: 
40497: 
40498: 270872B
40499: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 237
40500: 
40501: 
40502: 
40503: 
40504:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40505: 
40506:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tustoimipaikkaan on tarkoituksenmukaista useis-
40507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta käytännön syistä.
40508: olette 10 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-            Helsingissä sijaitsee mm. yksi maamme vilk-
40509: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaimmista tuontisatamista. Matkailuperävaunu-
40510: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        jen tyyppikatsastuksen ollessa vapaaehtoista ei
40511: Sakari Vallin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tyyppikatsastustarve kokonaisuudessaan ole muo-
40512: myksestä n:o 237:                                      dostunut suureksi. Matkailuperävaunujen vähäi-
40513:                                                        sen tyyppikatsastustoiminnan keskittäminen yh-
40514:            Aikooko Hallitus uudistaa matkailupe-       teen toimipisteeseen antaa tyyppikatsastukselle
40515:         rävaunujen tyyppikatsastuksen siten, että      parhaat mahdollisuudet kehittää matkailuperä-
40516:         se voisi tapahtua vapaasatamapaikkakun-        vaunujen osalta teknistä tietämystään. Lisäksi
40517:         tien katsastusasemilla?                        toiminnan keskittäminen yhteen toimipaikkaan
40518:                                                        vähentää matkailuperävaunujen tyyppikatsastuk-
40519:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sessa tarvittavien erikoisvälineiden määrää ja hel-
40520: ti seuraavaa:                                          pottaa yhdenmukaisen tyyppikatsastuskäytännön
40521:                                                        aikaansaamista.
40522:    Matkailuperävaunujen tyyppikatsastus on Suo-
40523:                                                           Helsingin toimipaikalla katsotaan olevan par-
40524: messa vapaaehtoista. Matkailuperävaunu on
40525:                                                        haat edellytykset matkailuperävaunujen tyyppi-
40526: mahdollista merkitä rekisteriin joko pelkästään
40527:                                                        katsastukseen, koska siellä toimii entuudestaan
40528: rekisteröintikatsastuksen perusteella tai ilman re-
40529:                                                        tyyppikatsastustoimintaa maassa keskitetysti hoi-
40530: kisteröintikatsastusta tyyppikatsastuksessa rekiste-
40531:                                                        tava tyyppikatsastustoimisto. Toiminnan keskit-
40532: röintiä varten annettavan todistuksen tai sen
40533:                                                        tämistä Helsingin toimipaikkaan puoltaa myös
40534: jäljennöksen perusteella.
40535:                                                        se, että useimmat maamme matkailuperävaunu-
40536:    Matkailuperävaunun hyväksyttäminen liiken-          jen valmistajat ja maahantuojat ovat sijoittuneet
40537: teeseen on mahdollista kaikilla maamme katsas-         juuri pääkaupunkiseudulle tai sen läheisyyteen.
40538: tustoimipaikoilla.                                        Tyyppikatsastuksessa edellytetään, että matkai-
40539:    Mahdollisuus rekisteröidä matkailuperävaunu         luperävaunun nestekaasulaitteet on erikseen
40540: tyyppikatsastuksen perusteella on suunniteltu          tyyppihyväksytty. Nestekaasulaitteiden tyyppitar-
40541: helpottamaan ja yksinkertaistamaan niin maa-           kastuksia suorittaa Suomessa vain Espoossa sijait-
40542: hantuojan kuin rekisteröintiviranomaisen rutiini-      seva Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Koska
40543: toimia sellaisten samaa mallia olevien matkailu-       useimmat matkailuperävaunut käytetään neste-
40544: perävaunujen osalta, joita tuodaan maahan suu-         kaasulaitteiden tarkastuksen takia muutenkin
40545: rina erinä.                                            pääkaupunkiseudulla, soveltuu Helsingin katsas-
40546:    Tähän asti kuitenkin suuri osa maahantuoduis-       tustoimipaikka joustavasti matkailuperävaunujen
40547: ta matkailuperävaunuista on ollut mallia, jota         tyyppikatsastusten suorituspaikaksi.
40548: kyseinen maahantuoja on tuonut maahan vain                Hallitus katsoo, että matkailuperävaunujen
40549: vähäisessä määrin eikä näin ollen ole katsonut         tyyppikatsastuksen ollessa nykyisin vapaaehtoista
40550: tarpeelliseksi tyyppikatsastuttaa. Vuosittain mat-     ja matkailuperävaunujen tyyppikatsastuspalvelu-
40551: kailuperävaunuja on tyyppikatsastettu vain n. 30       jen saannin ollessa tarvitsijoille kohtuullisesti tur-
40552: kpl.                                                   vattu ei tällä hetkellä ole tarpeellista laajentaa
40553:    Matkailuperävaunujen tyyppikatsastustoimin-         matkailuperävaunujen tyyppikatsastustoimintaa
40554: nan keskittäminen pelkästään Helsingin katsas-         Helsingin ulkopuolelle.
40555: 
40556:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
40557: 
40558:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
40559:                                         1987 vp. -- NJC n:o 237                                           3
40560: 
40561: 
40562: 
40563: 
40564:                                  Till Riksdagens Herr Talman
40565: 
40566:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Helsingfors har en av landets livligaste import-
40567: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          hamnar. Då typbesiktningen av husvagnar är
40568: den 10 september 1987 tili vederbörande med-            frivillig har behovet av typbesiktning som helhet
40569: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      inte blivit särskilt stort. Genom att koncentrera
40570: riksdagsman Sakari Valli undertecknade spörsmål         det Iilla antalet typbesiktningar av husvagnar tili
40571: nr 237:                                                 ett ställe skapar man de bästa möjligheterna för
40572:                                                         utvecklande av tekniskt kunnande i fråga om
40573:           Ämnar Regeringen ändra typbesikt-             husvagnar. Att verksamheten koncentreras tili ett
40574:         ningen av husvagnar så, att besiktningen        ställe minskar behovet av den specialutrustning
40575:         kan ske på besiktningsställen på orter          som behövs vid typbesiktning av husvagnar och
40576:         med frihamn?                                    skapar bättre möjligheter för en enhetlig typbe-
40577:                                                         siktningspraxis.
40578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
40579: anföra följande:                                           Besiktningsstället i Helsingfors anses ha de
40580:                                                         bästa förutsättningarna för typbesiktning av hus-
40581:    Typbesiktningen av husvagnar är frivillig i          vagnar då där redan finns en typbesiktningsbyrå
40582: Finland. En husvagn kan antecknas i registret           som centralt sköter typbesiktningen i landet. För
40583: antingen enbart på basis av registreringsbesikt-        en koncentrering av verksamheten tili besikt-
40584: ningen eller utan registreringsbesiktning på basis      ningsstället i Helsingfors talar även det faktum
40585: av ett intyg för registrering eller en kopia av detta   att de flesta av landets tillverkare och importörer
40586: som ges vid typbesiktningen.                            av husvagnar finns i huvudstadsregionen eller
40587:    En husvagn kan godkännas för trafik på alla          dess närhet.
40588: besiktningsställen i vårt land.
40589:    Syftet med möjligheten att registrera en hus-           När husvagnar typbesiktigas förutsätts att hus-
40590: vagn på basis av typbesiktningen är att underlät-       vagnens flytgasanordningar har typbesiktigats
40591: ta och förenkla importörens och registrerings-          särskilt. Typbesiktningen av flytgasanordningar
40592: myndigheternas rutinåtgärder i fråga om sådana          utförs i Finland endast av Statens tekniska forsk-
40593: husvagnar av samma modell som importeras i              ningscentral som ligger i Esbo. Eftersom de flesta
40594: stora partier.                                          husvagnar på grund av besiktningen av flytgas-
40595:    Hittills har dock största delen av de importera-     anordningarna ändå måste föras tili Helsingfors
40596: de husvagnarna varit av sådan modell som har            lämpar sig besiktningsstället i Helsingfors bra
40597: importerats endast i liten skala. Därför har im-        som typbesiktningsställe för husvagnar.
40598: portören ansetot det vara onödigt att låta typbe-          Då typbesiktningen av husvagnar är frivillig
40599: siktiga dem. Arligen typbesiktigas endast ca 30         och tillgången på typbesiktningsservice för hus-
40600: husvagnar.                                              vagnar är ordnad på ett skäligt sätt anser rege-
40601:    Det finns många praktiska orsaker tili att           ringen att det inte för tillfället är nödvändigt att
40602: koncentrera typbesiktningen av husvagnar tili           utvidga typbesiktningen av husvagnar tili områ-
40603: besiktningsstället i Helsingfors.                       den utanför Helsingfors.
40604: 
40605:      Helsingfors den 9 oktober 1987
40606: 
40607:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
40608:                                 j
40609:                                 j
40610:                             j
40611:                             j
40612:                         j
40613:                         j
40614:                     j
40615:                     j
40616:                 j
40617:                 j
40618:             j
40619:             j
40620:         j
40621:         j
40622:     j
40623:     j
40624: j
40625: j
40626:                                                   1987 vp.
40627: 
40628: Kirjallinen kysymys n:o 238
40629: 
40630: 
40631: 
40632: 
40633:                                     T. Roos ym.: Opiskelijain hammashuollon laajentamisesta
40634: 
40635: 
40636:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40637: 
40638:    Opiskelijain maksutonta hammashuoltoa on                 Näistä seikoista johtuen maksuttoman ham-
40639: asteittain viime vuosina merkittävästi kehitetty.        mashoidon käyttömahdollisuudet eivät ole kaikil-
40640: Viime vuoden alusta tuli voimaan laki, joka              la alle 26-vuotiailla opiskelijoilla tasavertaiset.
40641: takasi maksuuoman hammashoidon alle 26-vuo-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40642: tiaille. Lakiin sisältyy kuitenkin ehto, joka on jo      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40643: osoittautunut kiusalliseksi opiskelijan kannalta.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40644: Lain mukaan näet opiskelijan on hoidettava               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40645: hampaansa kotipaikkakunnallaan.
40646:    Harva opiskelija kuitenkin asuu niin lähellä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40647: kotipaikkakuntaansa, että hammashoito olisi vai-                ryhtyä opiskelijain hammashuollon laa-
40648: vatta järjestettävissä. On myös taloudellisesti ra-             jentamiseksi siten, että vieraspaikkakun-
40649: sittavaa, kun joutuu useasti matkustamaan kau-                  talaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus
40650: kaakin hampaitaan hoidattamaan. Oppilaitoksis-                  saada maksutonta hammashoitoa myös
40651: sa, erityisesti keskiasteella, on yleensä varsin tiuk-          opiskelupaikkakunnanaan?
40652: ka poissaolokontrolli. Ei myöskään opintojen ete-
40653: nemisen kannalta ole hyväksi runsas poissaolo.
40654:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1987
40655: 
40656:            Timo Roos                       Risto Ahonen                    Jorma Rantanen
40657:            Jukka Gustafsson                Markku Pohjola                  Arja Alho
40658:            Kerttu Törnqvist                Liisa Jaakonsaari               Antti Kalliomäki
40659: 
40660: 
40661: 
40662: 
40663:  270915Y
40664: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 238
40665: 
40666: 
40667: 
40668: 
40669:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40670: 
40671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              saada maksutonta hammashoitoa myös
40672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               opiskelupaikkakunnallaan?
40673: olette 10 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-
40674: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti
40675: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      seuraavaa:
40676: T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
40677:                                                         Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-
40678: myksestä n:o 238:                                    nalle esitys lainsäädännön muuttamiseksi siten,
40679:                                                      että heinäkuun 1 päivästä 1988 lähtien vuonna
40680:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1960 ja sen jälkeen syntyneet opiskelijat saavat
40681:        ryhtyä opiskelijain hammashuollon laa-        hammashuoltonsa opiskelupaikkakuntansa ter-
40682:        jentamiseksi siten, että vieraspaikkakun-     veyskeskuksessa alennettuun hintaan kotipaikka-
40683:        talaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus   kunnastaan riippumatta.
40684: 
40685:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
40686: 
40687:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
40688:                                       1987 vp. -      KK n:o 238                                      3
40689: 
40690: 
40691: 
40692: 
40693:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40694: 
40695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
40696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        anföra följande:
40697: den 10 september 1987 tili vederbörande med-             Regeringens avsikt är att avlåta en proposition
40698: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    tili riksdagen om ändring av lagstiftningen så att
40699: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörs-        studerande som fötts år 1960 och därefter räknat
40700: mål nr 238:                                           från den 1 juli 1988 kommer att få sin tandvård
40701:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tili nedsatt pris vid hälsovårdscentralen på sin
40702:         för att utvidga tandvården för studerande     studieort, oberoende av hemorten.
40703:         så att studerande från andra orter har
40704:         möjlighet tili avgiftsfri tandvård också på
40705:         den ort där de studerar?
40706: 
40707:      Helsingfors den 13 oktober 1987
40708: 
40709:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
40710:                         j
40711:                     j
40712:                     j
40713:                 j
40714:                 j
40715:             j
40716:             j
40717:         j
40718:         j
40719:     j
40720:     j
40721: j
40722: j
40723:                                                1987 vp.
40724: 
40725: Kirjallinen kysymys n:o 239
40726: 
40727: 
40728: 
40729: 
40730:                                   Kortesalmi: Takuuansiojärjestelmän luomisesta turvekoneurakoitsi-
40731:                                     joille
40732: 
40733: 
40734:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40735: 
40736:    Turvetuotanto on eräs maamme energiahuol-          sateisten kesien sattuessa ja aiheuttaessa nostetun
40737: lon kannalta tärkeä osatekijä. Turpeen saantiin ja    turvemäärän romahtamisen. Tällä tavoin voitai-
40738: sen suolta korjaamiseen vaikuttavat ratkaisevasti     siin luoda tälle eräälle maamme energiahuollon
40739: ilmastolliset tekijät. Korjatun turpeen määrä voi     avainalalle jatkuvuutta sekä samalla varmistaa
40740: vaihdella huomattavasti eri kesien välillä.           siinä toimivien yrittäjien toimeentulomahdolli-
40741:    Turpeen nosto tapahtuu pitkälti yksityisten        suudet.
40742: urakoitsijoiden omistamilla kalliilla koneilla. Sa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40743: teisen kesän sattuessa ja nostetun turvemäärän        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40744: jäädessä vähäiseksi joutuvat alalla toimivat ko-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40745: neurakoitsijat vakaviin maksu- ja rahoitusvai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40746: keuksiin tulojen jäädessä jopa 20-30 % :iin nor-
40747: maalikesien tulotasosta. Tämä vaarantaa yrittä-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
40748: jien mahdollisuutta jatkaa alalla ja samalla myös-           miin turvekoneurakoitsijoiden takuuan-
40749: kin maamme häiriötöntä energiahuoltoa.                       siojärjestelmän luomiseksi sekä korkotu-
40750:    Jotta maassamme turvattaisiin turvetuotannon              kien myöntämiseksi huonojen korjuuolo-
40751: jatkuvuus, tulisi turvekoneurakoitsijoille luoda             suhteiden aiheuttamien rahoitusvaikeuk-
40752: takuutulojärjestelmä sekä myöntää korkotukea                 sien helpottamiseksi?
40753: 
40754:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1987
40755: 
40756:                                          ). Juhani Kortesalmi
40757: 
40758: 
40759: 
40760: 
40761:  270921E
40762: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 239
40763: 
40764: 
40765: 
40766: 
40767:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40768: 
40769:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         mön avulla turvekentällä. Turve voidaan korjata
40770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuotantokentältä varastoaumoihin, kun sen kos-
40771: olette 10 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         teusprosentti on alentunut 80--90 % :sta runsaa-
40772: jeenne n:o 816 ohella toimittanut valtioneuvos-        seen 50 % :iin. Näin ollen turvetta voidaan tuot-
40773: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taa normaalisti sulan maan aikana noin touko-
40774: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallises-      kuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Sadesäällä
40775: ta kysymyksestä n:o 239:                               ei turvetta yleensä voi irrottaa eli jyrsiä kentästä
40776:                                                        eikä myöskään korjata kentältä varastoaumoihin.
40777:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
40778:         miin turvekoneurakoitsijoiden takuuan-            Turvetuotannolle oleellisia ja tunnetusti vaih-
40779:         siojärjestelmän luomiseksi sekä korkotu-       televia tekijöitä sekä ajallisesti että alueellisesti
40780:         kien myöntämiseksi huonojen korjuuolo-         ovat siis kosteuden haihdunta ja sateisuus. Nämä
40781:         suhteiden aiheuttamien rahoitusvaikeuk-        ovat alan perusriskitekijöitä, jotka vaikuttavat
40782:         sien helpottamiseksi?                          kulloinkin tuotetun turpeen määrään ja sitä
40783:                                                        kautta kaikkien alalla toimivien yrittäjien ja yri-
40784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tysten ansioon ja toiminnan kannattavuuteen.
40785: seuraavaa:                                             Em. riskitekijät lienevät varsin hyvin kaikkien
40786:                                                        alalla toimivien tiedossa, joten niiden pitäisi
40787:    Turvetuotannon traktoriurakointi on elinkei-
40788:                                                        näkyä myös alan yrittäjien toiminnan ja rahoituk-
40789: no, jota tyypillisesti harjoitetaan maa- ja metsäta-
40790:                                                        sen sekä konehankintojen suunnittelussa esim.
40791: louden sivuelinkeinona tai osana muuta koneura-
40792:                                                        siten, että hyvinä turvevuosina, kuten vuonna
40793: kointia, jos elinkeinonharjoittaja on päätoiminen
40794:                                                        1986, varaudutaan jo mahdolliseen seuraavaan
40795: koneurakoitsija.
40796:                                                        huonoon turvevuoteen.
40797:    Nykyiset jyrsin- ja palaturpeen tuotantomene-
40798: telmät perustuvat irrotetun turpeen kuivattami-          Turvetta on 1980-luvulla tuotettu Suomessa
40799: seen, kosteuden haihduttamiseen, auringon läm-         seuraavasti (milj. m 3 ; vuosi 1987 ennakkotieto):
40800:                             1980      1981     1982      1983      1984      1985      1986      1987
40801: Polttoturve ..........       9,2       3,9     16,5      10,1       8,1       9,5     20,4    n. 7
40802: Kasvuturve ..........        1,5       0,6      1,7       0,8       0,7       1,0      1,3    n. 0,7
40803: Yhteensä ............       10,7      4,5      18,2      10,9       8,8     10,5      21,7    n. 7,7
40804: 
40805:    Heikoin tuotantovuosi tällä vuosikymmenellä            Polttoaineena turve on jatkuvassa kilpailutilan-
40806: on ollut vuosi 1981, jolloin tuotettiin vain 4, 5      teessa joko hiilen, raskaan polttoöljyn tai kevyen
40807: milj. m 3 • Sääolojen puolesta sen sijaan vuosi        polttoöljyn kanssa, riippuen siitä, tuotetaanko
40808: 1987 on ylivoimaisesti huonoin; vastaava kesä on       sähköä, lämpöä ja sähköä vaiko pelkkää lämpöä
40809: viimeksi ollut vuonna 1962. Tärkeimpiä selittäjiä      ja minkä kokoluokan kattilalaitos on kysymykses-
40810: vuoden 1987 sääoloihin nähden hyvään tuotanto-         sä. Tällä hetkellä em. tuontipolttoaineiden hin-
40811: tulokseen lienevät lisääntyneet tuotantopinta-alat     tataso on melko alhainen ja tämä puolestaan
40812: sekä turvealan tuotannonohjauksen kehittyminen         aiheuttaa painetta pitää turpeen myyntihinta
40813: viime vuosina ja kehitystyön tulosten soveltami-       alhaisena, jotta turvetta yleensä käytettäisiin
40814: nen käytäntöön mm. laitteistojen, alueellisen          polttoaineena. Tämä hintatilanne heijastuu väis-
40815: sääseurannan ja koulutuksen muodossa. Mainit-          tämättä turpeen hinnan osatekijöihin, joista suu-
40816: takoon, että kauppa- ja teollisuusministeriö on        rimpia on turvetraktoriurakointi. Traktoriura-
40817: energiatutkimusvaroista rahoittanut em. kehitys-       koinuin osuus jyrsinturpeen aumahinnasta on
40818: työtä. Tarkoitus on jatkossakin suunnata osa           karkeasti noin neljännes ja työvaltaisemman ja
40819: energiatutkimusvaroista nykyisten tuotantomene-        järeämpiä koneita vaativan palaturpeen auma-
40820: telmien edelleen kehittämiseen.
40821:                                       1987 vp. -      KK n:o 239                                          3
40822: 
40823: hinnasta urakoinuin osuus on karkeasti noin            vuosina ja tällöin ei kysymyksessä enää olisikaan
40824: kolmannes.                                             joidenkin vaikeuksiin joutuneiden turveurakoitsi-
40825:   Jos nykyinen, pääsääntöisesti tuotettuihin tur-      joiden ja tuottajien tilapäinen auttaminen.
40826: vekuutioihin perustuva koneurakointihinnoittelu           Turvetuotantoalan kokonaisedun mukaista
40827: ei alan jonkun osapuolen mielestä ole tyydyttävä,      sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä olisi, että
40828: vaan alalle halutaan luoda esimerkiksi jonkinlai-      turvekoneurakoitsijat ja heidän etujärjestönsä
40829: nen takuuansiojärjestelmä, on tämä lähinnä tur-        sekä suurimmat turvetuottajayhtiöt käynnistäisi-
40830: vealan urakoitsijoiden ja heidän etujärjestöjensä      vät välittömästi keskinäiset neuvottelut alan ra-
40831: sekä urakanantajien eli suurten turveyritysten         hoitustilanteesta yleensä ja tänä vuonna erityisesti
40832: välinen neuvotteluasia. Näissä neuvotteluissa on       sekä kartoittaisivat yhteistoimin tapauskohtaisesti
40833: syytä ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat         ne urakoitsijat, joiden tilanne todella on heikko,
40834: seikat, myös mahdollisen uuden järjestelmän            ja selvittäisivät, mikä tilanteeseen on syynä ja
40835: vaikutus tuotetun turpeen hintaan ja sitä kautta       mitä mahdollisuuksia on päästä pois umpikujas-
40836: polttoturpeen kilpailukykyyn.                          ta. Pankki- ja rahalaitoslainoituksien osalta on
40837:    Valtion turvetuotantoa koskevat rahoitusmah-        syytä selvittää lyhennyserien lykkäysmahdollisuu-
40838: dollisuudet ovat sinänsä varsin monipuoliset.          det. Tapauksissa, joissa on turvauduttu osamak-
40839: Eräin edellytyksin maatilahallituksesta on mah-        surahoitukseen, on syytä selvittää, miksi yleensä
40840: dollista saada turvetuotantolainoja ja tämän vuo-      on turvauduttu näin lyhytaikaiseen ja raskaaseen
40841: den alusta maaseutuelinkeinolain mukaisia avus-        rahoitusmuotoon. Todettakoon myös, että kesän
40842: tuksia, lainoja tai korkotukilainoja. Samoin           1987 turvesato on eri puolilla maata vaihdellut
40843: kauppa- ja teollisuusministeriöstä on mahdollista      melkoisesti ja esim. Vapo Oy:n tuotantotavoit-
40844: saada korkotukilainoja ja ministeriön teollisuus-      teesta toteutui Pohjanmaalla runsaat 70 % ja
40845: piireistä yritysten investointi- ja käynnistysavus-    Pohjois-Karjalassa vain vajaa kolmannes.
40846: tuksia. Lisäksi Kehitysaluerahasto Oy voi myön-           Hallitus tulee seuraamaan tilannetta ja odot-
40847: tää lainoja turvetuotantoyrityksille. Kaikilla em.     taa, että turvealan urakoitsijat, heidän etujärjes-
40848: valtion rahoitusmuodoilla on kuitenkin yksi yh-        tönsä ja suurimmat turvetuottajat ensi tilassa
40849: teinen piirre: niitä on haettava ennen kuin            käynnistävät keskinäiset neuvottelunsa nyt pu-
40850: turvetuotantoon liittyvä investointi tehdään.          heena olevista rahoitusvaikeuksista ja muistakin
40851: Näin ollen niitä ei voida soveltaa esim. huonojen      alan sisäisistä ongelmista. Tällöin myös turpeen
40852: turpeenkorjuuolosuhteiden aiheuttamien rahoi-          kilpailukyky tuontipolttoaineiden suhteen ja alan
40853: tusvaikeuksien helpottamiseen ilman lainsäädän-        yleinen kannattavuus säilyisivät mahdollisimman
40854: tömuutoksia. Jos lainsäädäntömuutoksia tehtäi-         hyvinä, ja tämä puolestaan vaikuttaisi suotuisasti
40855: siin, tulisivat ne vaikuttamaan hyvinäkin turve-       alan työllisyyteen kaikissa tuotantoportaissa.
40856: 
40857:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
40858: 
40859:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
40860: 4                                      1987 vp. -- KJ( n:o 239
40861: 
40862: 
40863: 
40864: 
40865:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
40866: 
40867:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na då dess fuktighetshalt har sjunkit från 80--
40868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         90 % tili drygt 50 %. Sålunda kan torv i norma-
40869: 816 av den 10 september 1987 tili vederbörande         la fall produceras under den tid då marken är
40870: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     ofrusen, ungefär från mitten av majtili mitten av
40871: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-         augusti. Vid regnväder kan torven i allmänhet
40872: mål nr 239:                                            in te löstagas, d. v. s. fräsas från fältet och in te
40873:                                                        heller bärgas in i reservstackarna.
40874:           Har Regeringen för avsikt att snabbt             För torvproduktionen väsentliga och som be-
40875:        vidta åtgärder för att skapa ett system         kant både tidsmässigt och regionalt varierande
40876:        med garanterade förtjänster för torv-           faktorer är alltså fuktavdunstningen och neder-
40877:        maskinsentreprenörer samt för att bevilja       bördsfördelningen. Dessa är grundläggande risk-
40878:        räntestöd för att underlätta de finansie-       faktorer inom branschen och de inverkar på den
40879:        ringssvårigheter som uppkommit tili följd       mängd torv som produceras vid varje enskilt
40880:        av de svåra skördeförhåliandena?                tillfälle och därmed på inkomsterna för alla de
40881:                                                        företagare och företag som verkar i branschen och
40882:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på hur lönsam verksamheten är. Dessa riskfakto-
40883: anföra följande:                                       rer torde vara synnerligen väl kända bland alla
40884:    Torvproduktion med traktorentreprenader är          dem som verkar i branschen, och därför borde de
40885: en näringsgren, som idkas som binäring tili jord-      också beaktas i företagarnas planering av sin
40886: och skogsbruket elier som en del av övriga             verksamhet och finansiering samt sina maskin-
40887: maskinentreprenader, ifali näringsidkaren har          anskaffningar, t.ex. på så sätt att man under ett
40888: maskinentreprenader som huvudsyssla.                   gott torvår, såsom år 1986, förbereder sig på att
40889:    Dagens metoder för att producera fräs- och          det följande året eventuellt kan bli ett dåligt
40890: stycketorv baserar sig på torkning av den löstagna     torvår.
40891: torven, d.v.s. fukten fås att avdunsta, på torvfäl-        Torv har under 1980-talet producerats i Fin-
40892: tet med hjälp av värme från solen. Torven kan          land enligt följande (miljoner kubikmeter; för år
40893: bärgas in från produktionsfältet tili reservstackar-   1987 förhandsuppgift):
40894: 
40895:                             1980      1981     1982      1983      1984      1985      1986      1987
40896: Bränntorv ...........        9,2       3,9     16,5      10,1       8,1       9,5     20,4     ca 7
40897: Växttorv ............        1,5       0,6      1,7       0,8       0,7       1,0      1,3     ca 0,7
40898: Totalt ...............      10,7       4,5     18,2      10,9       8,8      10,5     21,7     ca 7,7
40899: 
40900:    Det sämsta produktionsåret hittills under detta     ning. Det kan nämnas att handels- och industri-
40901: årtionde var år 1981, då bara 4,5 miljoner             ministeriet har finansierat det ovannämnda ut-
40902: kubikmeter torv producerades. I fråga om väder-        vecklingsarbetet med medel för energiforskning.
40903: leken har däremot år 1987 varit överlägset det         A vsikten är att också i fortsättningen inrikta en
40904: sämsta; en liknande sommar har vi senast upp-          del av medlen för energiforskning på en vidare-
40905: levt år 1962. De viktigaste faktorerna som kan ge      utveckling av de nuvarande produktionsmetoder-
40906: en förklaring tili det med tanke på väderleksför-      na.
40907: hållandena goda produktionsresultatet under år            Som bränsle konkurrerar torven hela tiden
40908: 1987 torde vara de utökade produktionsarealerna        med antingen koi, tung brännolja eller lätt
40909: samt att styrningen av produktioneo inom torv-         brännolja, beroende på om det är el, värme och
40910: branschen under de senaste åren har utvecklats         el eller enbart värme som produceras och viiken
40911: och att resultaten av utvecklingsarbetet har           storleksklass på pannanläggningen det är fråga
40912: tillämpats praktiskt bl.a. i form av apparatur,        om. I detta nu är prisnivån på de ovannämnda
40913: regional uppföljning av väderleken och utbild-         importerade bränslena ganska låg och detta å sin
40914:                                         1987 vp. -- RJC n:o 239                                           5
40915: 
40916: sida gör att torvens försäljningspris måste hållas       ändras. Om ändringar görs i lagstiftningen kom-
40917: nere för att torv över huvud taget skall användas        mer de att inverka också på goda torvår, och då
40918: som bränsle. Detta prisläge återspeglar sig ound-        är det inte längre fråga om att tillfälligt hjälpa
40919: vikligen på de delfaktorer torvpriset består av, av      några torventreprenörer och producenter som har
40920: vilka bland de största är torvtraktorentreprena-         råkat i svårigheter.
40921: derna. Traktorentreprenadernas andel av stack-
40922:                                                             Det vore både på kortare och längre sikt
40923: priset på frästorv är grovt taget ca en fjärdedel        förenligt med torvproduktionsbranschens bästa
40924: och av stackpriset på stycketorv, som är mer             om torvmaskinentreprenörerna och deras intres-
40925: arbetskrävande och för viiken starkare maskiner          seorganisationer samt de största torvproduktions-
40926: behövs, grovt taget ca en tredjedel.                     bolagen omedelbart kunde sätta i gång med
40927:     lfall den nuvarande prissättningen av maskin-
40928:                                                          förhandlingar om finansieringsläget i branschen i
40929: entreprenader, som huvudsakligen baserar sig på          allmänhet och detta år i synnerhet samt gemen-
40930: producerad torvkubik, enligt någon parts åsikt           samt fall för fall kartlägga de entreprenörer, vars
40931: inte är tillfredsställande utan man vill skapa t.ex.
40932:                                                          situation är verkligt svår och utreda vad orsaken
40933: någon form av system med garanterade förtjäns-
40934:                                                          till denna situation är och vilka möjligheter det
40935: ter i branschen, är detta i första hand en               finns att komma ut ur den återvändsgränd de
40936: förhandlingsfråga mellan torvbranschens entre-           befinner sig i. 1 fråga om belåningen från banker
40937: prenörer och deras intresseorganisationer å ena
40938:                                                          och penninginrättningar finns det skäl att utreda
40939: sidan och entreprenadgivare d.v.s. de stora torv-
40940:                                                          möjligheterna att uppskjuta betalningen av
40941: företagen å andra sidan. Vid dessa förhandlingar         amorteringsraterna. 1 de fall då man har tagit till
40942: är det skäl att beakta alla faktorer som inverkar        finansiering med avbetalning är det skäl att
40943: på frågan, även den inverkan ett eventuellt nytt         utreda varför man över huvud taget har använt
40944: system har på priset på den producerade torven
40945:                                                          sig av en så kortvarig och påfrestande finansie-
40946: och därigenom på bränntorvens konkurrenskraft.           ringsform. Det kan också konstateras att torvskör-
40947:     Statens möjligheter att finansiera torvproduk-       den sommaren 1987 har varierat avsevärt på olika
40948: tionen är i sig synnerligen mångsidiga. Under
40949:                                                          håll i landet och t.ex. av Vapo Oy:s mål för
40950: vissa förutsättningar är det möjligt att från jord-
40951:                                                          produktioneo blev drygt 70 % verklighet i Öster-
40952:  bruksstyrelsen få torvproduktionslån och från och       botten medan i Norra Karelen bara en knapp
40953: med början av detta år understöd, lån eller              tredjedel.
40954: räntestödslån enligt lagen om främjande av nä-
40955:  ringsverksamhet i liten skala på landsbygden.              Regeringen kommer att följa med hur situa-
40956:  Också från handels- och industriministeriet är det      tionen utvecklar sig och väntar sig att torvbran-
40957:  möjligt att få räntestödslån och från ministeriets      schens entreprenörer, deras intresseorganisationer
40958: industridistrikt investerings- och startbidrag för       och de största torvproducenterna så snart som
40959:  företag. Dessutom kan Utvecklingsområdesfon-            möjligt påbörjar förhandlingar om de finansie-
40960:  den Ab bevilja lån åt företag med torvproduk-           ringssvårigheter som påtalas här och även om
40961:  tion. Alla ovanstående statliga finansieringsfor-       andra interna problem i branschen. Härigenom
40962:  mer har emellertid ett gemensamt drag: man              kan det bli möjligt att bevara torvens konkur-
40963:  måste anhålla om dem innan investeringen i              renskraft i förhållande till de importerade bräns-
40964:  torvproduktionen görs. Sålunda kan de inte              lena och hålla branschens allmänna lönsamhet så
40965:  tillämpas t.ex. för att underlätta finansieringssvå-    hög som möjligt, vilket i sin tur inverkar gynn-
40966:  righeter som har uppstått på grund av svåra             samt på sysselsättningen i alla produktionsfaser
40967:  torvbärgningsförhållanden om inte lagstiftningen        inom branschen.
40968: 
40969:      Helsingfors den 15 oktober 1987
40970: 
40971:                                                         Handels- och industriminister Ilkka Suominen
40972:                                                 1987 vp.
40973: 
40974: Kirjallinen kysymys n:o 240
40975: 
40976: 
40977: 
40978: 
40979:                                    Hetemäki-Olander: Helsingin lastentarhanopettajaopiston toimm-
40980:                                      taedellytysten parantamisesta
40981: 
40982: 
40983:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40984: 
40985:    Helsingin lastentarhanopettajaopisto kantaa            Opistolla ei myöskään koulun alkaessa ole
40986: huomattavan suuren osan maan lastentarhan-             vuokrasopimusta enempää Ebenesersäätiön kuin
40987: opettajien koulutusvastuusta. Pääkaupunkiseu-          Vallilan tiloistakaan. Sopimus on viivästynyt,
40988: dun lastentarhanopettajapula on johtanut siihen,       koska kouluhallituksessa asiasta ei ole huolehdit-
40989: että jo entuudestaan kroonista tilanahtautta ja        tu.
40990: henkilöstövajausta poteva Helsingin opisto on             Lastentarhanopettajan koulutuksesta on noin
40991: laajentunut yli 600 opiskelijan yksiköksi. Koulu-      30 prosenttia opetusharjoittelua. Tällä hetkellä
40992: tustarve on kiistaton ja kouluttajilla on myös         Helsingin opistolla on harjoittelusopimus 63
40993: halua opetuksen kehittämiseen. Koululla on kui-        kunnan kanssa ja harjoittelunohjaajia on noin
40994: tenkin pysyvä huoli siitä, miten se pystyy toteut-     300. Helsingin lastentarhanopettajaopistolle tuli-
40995: tamaan opetussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet,       si nimetä pääkaupunkiseudun kunnista nopeasti
40996: kun tilapäisjärjestelyistä ei tunnu tulevan loppua.    tietyt harjoittelupäiväkodit ja muut harjoittelu-
40997:                                                        paikat, jotta opiston opettajilta edellytettävä har-
40998:    Tällä hetkellä opetus tapahtuu 6-8 eri paikas-      joittelun arviointi mahdollistuisi. Kouluhallituk-
40999: sa. Vallilan ruotsinkielisen ala-asteen tilat on       sen, sosiaalihallituksen ja ammattikasvatushalli-
41000: annettu opiston käyttöön. Talo vaatii kuitenkin        tuksen tulisi koordinoida opetusharjoittelu.
41001: perusteellisen remontin, joten saneerauksen
41002:                                                           Vuoteen 1990 mennessä pitäisi päästä tavoit-
41003: suunnitteluun ja sen toteuttamiseen olisi ryhdyt-      teeseen, jonka mukaan jokaiselle 3-vuotiaalle on
41004: tävä välittömästi. Tontille rakennettavaan lisära-
41005:                                                        mahdollista tarvittaessa varmistaa päivähoitopaik-
41006: kennukseen tulisi varata rahat seuraavien budjet-
41007:                                                        ka. Tämä merkitsee sitä, että kolmen vuoden
41008: tien yhteydessä.                                       sisällä on koulutettava suuri määrä lastentarhan-
41009:   Vallilan koulusta saadaan hyvä, mutta sen            opettajia. Päivähoidon työkenttä on jatkuvasti
41010: opiskelukelpoisuuden toteuttamiseksi tarvitaan         laajentunut ja monipuolistunut. Työ vaatii am-
41011: nopeasti suunnitelma. Koulu menee kaavailujen          mattitaitoa, jotta päivähoidolle asetettuihin kas-
41012: mukaan täysremonttiin vuoden 1989 alusta. Ra-          vatustavoitteisiin päästäisiin. Koulutuksen on
41013: kennushallituksen mielestä työ kestää 1 112            vastattava näitä vaatimuksia.
41014: vuotta. Kouluhallituksesta tai opetusministeriös-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41015: tä ei ole esitetty mitään suunnitelmaa, missä          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41016: osoitteessa tuolloin 768 opiskelijan koulutus ta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41017: pahtuu.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41018:   Vallilan yksikkökään ei kuitenkaan tällä het-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41019: kellä toimi, koska talossa ei ole kalusteita eikä              ryhtyä Helsingin lastentarhanopettaja-
41020: opetusvälineitä opiskelijoille, työpöytiä ja tuoleja           opiston toimintaedellytysten saattamisek-
41021: opettajille, ei vahtimestaria avaamaan ja lukitse-             si vastaamaan järkevää ja tuloksellista
41022: maan ovia, ei puhelimia eikä siivoojia.                        opetustyötä?
41023: 
41024:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1987
41025: 
41026:                                          Elsi Hetemäki-Olander
41027: 
41028: 
41029: 
41030: 2709392
41031: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 240
41032: 
41033: 
41034: 
41035: 
41036:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41037: 
41038:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opiskelijamäärän lisäyksestä johtuen opiston
41039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vakinaisten opettajien määrä on kasvanut vuoden
41040: olette kirjeellänne 4 päivänä syyskuuta 1987          aikana 20 opettajasta 28:aan. Opettajatilanteen
41041: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       helpottamiseksi lastentarhanopettajaopistosta an-
41042: vastattavaksi kansanedustaja Hetemäki-Olanderin       nettua asetusta on muutettu 1.8.1987 lukien
41043: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o          siten, että opistossa voi olla myös päätoimisia
41044: 240:                                                  tuntiopettajia. Kuluvan syksyn aikana opistossa
41045:                                                       on palkattu 10 päätoimista tuntiopettajaa.
41046:            Mihin toimenpltetsHn Hallitus aikoo           Lastentarhanopettajakoulutukseen kuuluu 30
41047:         ryhtyä Helsingin lastentarhanopettaja-        opintoviikon laajuinen opetus- ja muu harjoitte-
41048:         opiston toimintaedellytysten saattamisek-     lu, jota järjestetään johtokunnan hyväksymissä
41049:         si vastaamaan järkevää ja tuloksellista       päiväkodeissa eri-ikäisten lasten ryhmissä ja mah-
41050:         opetustyötä?                                  dollisuuksien mukaan perhepäivähoidon ohjaa-
41051:                                                       jan tehtävissä, peruskoulun alkuopetuksessa sekä
41052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sosiaalitoimen eri tehtävissä.
41053: seuraavaa:                                               Vuonna 1986 aloitettu päivähoitajakoulutus
41054:                                                       on lisännyt harjoittelupaikkojen tarvetta päiväko-
41055:    Pääkaupunkiseudun        lastentarhanopettajava-   deissa. Tämä ja opiskelijamäärän huomattava
41056: jauksen poistamiseksi on Helsingin lastentarhan-      kasvu Helsingin lastentarhanopettajaopistossa
41057: opettajaopiston aloituspaikkamäärää lisätty väli-     ovat aiheuttaneet vaikeuksia lastentarhanopetta-
41058: aikaisesti vuosina 1986 ja 1987 128:sta 256:een.      jiksi opiskelevien opetusharjoittelun järjestämi-
41059: Lisäksi opistosta on vuokrattu tilat lukuvuoden       sessä.
41060: 198 7-88 alusta ruotsinkieliselle lastentarhan-          Lastentarhanopettajaopistosta annetun asetuk-
41061: opettajakoulutukselle, joka toimii Pietarsaaren       sen mukaan opiston johtokunta vahvistaa opetus-
41062: lastentarhanopettajaopiston alaisena ja jossa opis-   harjoittelusuunnitelman. Helsingin lastentarhan-
41063: kelijoita on 32.                                      opettajaopiston opetusharjoittelun järjestämisessä
41064:    Helsingin lastentarhanopettajaopiston tilajär-     ilmenneiden ongelmien poistamiseksi kouluhalli-
41065: jestelyitä on selvitetty opetusministeriön työryh-    tus on pyytänyt opiston johtokunnalta selvitystä
41066: mässä. Nykyisin opistolla on käytössä Helsingin       siitä, miten opetusharjoittelu tulisi järjestää ot-
41067: kaupungissa Ebenesersäätiöltä 31.12.1992 saakka       taen huomioon opiston nykyisen opiskelijamää-
41068: vuokratut tilat (1 545 m 2) ja Vallgårdin koulu-      rän ja päivähoitajakoulutuksen käynnistymisestä
41069: kiinteistö (2 641 m 2 ) sekä Vantaan kau~ungilta      aiheutuvan harjoittelupaikkojen saannin vaikeu-
41070: 31.7.1988 asti vuokratut tilat (1 382 m ). Vall-      tumisen.
41071: gård-kiinteistöstä on tehty Helsingin kaupungin          Kuten edellä sanotusta ilmenee, hallitus on
41072: kanssa vuokrasopimus 1.8.1987 alkaen, joka jat-       katsonut aiheelliseksi lisätä merkittävästi lasten-
41073: kuu siihen asti, kun rakennus siirtyy valtion         tarhanopettajakoulutusta pääkaupunkiseudulla.
41074: omistukseen, kuitenkin enintään 31.12.1992            Samanaikaisesti hallituksen tavoitteena on saada
41075: saakka. Kiinteistön luovutuksesta ja rakennuksen      Helsingin lastentarhanopettajaopiston käyttöön
41076: peruskorjauksesta on tarkoitus sopia Helsingin        omat, asianmukaiset huoneistotilat Helsingin
41077: kaupungin ja valtion välillä erikseen.                kaupungin Vallgårdin koulukiinteistöstä.
41078: 
41079:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1987
41080: 
41081:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
41082:                                        1987 vp. -     KK n:o 240                                       3
41083: 
41084: 
41085: 
41086: 
41087:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41088: 
41089:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              På grund av att antalet studerande ökat har
41090: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         antalet stadigvarande lärare vid institutet under
41091: av den 4 september 1987 tili vederbörande             ett år ökat från 20 tili 28. För att underlätta
41092: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          lärarsituationen har förordningen om barnträd-
41093: följande av riksdagsman Hetemäki-Olander un-          gårslärarinstitut fr.o.m. 1.8.1987 ändrats så att
41094: dertecknade spörsmål nr 240:                          vid institutet även kan verka heltidsanstälida
41095:                                                       timlärare. Under höstens lopp har 10 heltidsan-
41096:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       stälida timlärare anstälits vid institutet.
41097:        för att skapa sådana verksamhetsförutsätt-        Tili utbildningen av barnträdgårdslärare hör
41098:        ningar för Helsingin lastentarhanopetta-       30 studieveckor omspännande utbildning och
41099:        jaopisto att de fylier kraven på ett förnuf-   praktik som anordnas vid av direktionen godkän-
41100:        tigt och framgångsrikt undervisningsarbe-      da daghem för grupper av barn i olika åldrar och
41101:        te?                                            i mån av möjlighet som handledare vid familje-
41102:                                                       dagvård, vid nybörjarundervisning i grundskolan
41103:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      samt vid olika uppgifter inom socialvård.
41104: anföra följande:                                         Den dagvårdarutbildning som inleddes år
41105:    För att eliminera bristen på barnträdgårdslära-    1986 har ökat behovet av praktikantplatser vid
41106: re i huvudstadsregionen har antalet nybörjar-         daghemmen. Denna och den betydande ök-
41107: platser vid Helsingin lastentarhanopettajaopisto      ningen av antalet studerande vid Helsingin las-
41108: temporärt ökats från 128 tili 256 under åren 1986     tentarhanopettajaopisto har åstadkommit svårig-
41109: och 1987. Dessutom har vid institutet fr.o.m.         heter i att ordna undervisningspraktik för de
41110: början av läsåret 1987-88 hyrts lokaliteter för       personer som studerar tili barnträdgårdslärare.
41111: den svenskspråkiga undervisningen för barnträd-          Enligt förordningen om barnträdgårdslärarin-
41112: gårdslärare, som är understälid Jakobstads barn-      stitut faststälier institutets direktion planen för
41113: trädgårdslärarinstitut och där 32 personer srude-     undervisningspraktik. För att eliminera de pro-
41114: rar.                                                  blem som yppat sig vid anordnandet av undervis-
41115:    Undervisningsministeriets arbetsgrupp har ut-      ningspraktik vid Helsingin lastentarhanopettaja-
41116: rett utrymmesarrangemangen för Helsingin las-         opisto har skolstyrelsen av institutets direktion
41117: tentarhanopettajanopisto. För närvarande har in-      begärt en utredning om hur undervisningsprakti-
41118: stitutet i Helsingfors stad hyrt utrymmen (1 545      ken skali ordnas med beaktande av institutets
41119: m 2) av Ebeneserstiftelsen tili 31.12.1992 och        nuvarande antal studerande och av att tiligången
41120: skolfastigheten i Valigård (2 641 m 2 ) samt hyrt     på praktikantplatser försvårats på grund av att
41121: utrymmen (1 382 m 2) av Vanda stad tili               dagvårdarutbildningen inletts.
41122: 31.7.1988. Hyresavtal om Valigårdsfastigheten            Som av ovan nämnda framgår har Regeringen
41123: har slutits med Helsingfors stad fr.o.m. 1.8.1987     ansett det finnas skäl att avsevärt öka utbild-
41124: och det fortlöper tilis byggnaden övergår i statens   ningen av barnträdgårdslärare inom huvudstads-
41125: ägo, dock senast tili 31.12.1992. Avsikten är att     regionen. Samtidigt har Regeringen som mål att
41126: separat sluta avtal melian Helsingfors stad och       ombesörja att Helsingin lastentarhanopettaja-
41127: staten om fastighetens överlåtelse och bygg-          opisto tili sitt förfogande får tilibörliga urrym-
41128: nadens grundliga renovering.                          men i Valigård skolfastighet i Helsingfors stad.
41129: 
41130:      Helsingfors den 14 oktober 1987
41131: 
41132:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
41133:                                                  1987 vp.
41134: 
41135: Kirjallinen kysymys n:o 241
41136: 
41137: 
41138: 
41139: 
41140:                                     Astala: Mynämäen tiemestaripiirin säilyttämisestä toiminnallisena
41141:                                        yksikkönä
41142: 
41143: 
41144:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41145: 
41146:    Varsinais-Suomen tiestöä parannetaan ohjaa-          rakennettavaksi vuosina 1992-94. Se lisää tei-
41147: malla nykyistä enemmän valtion budjettivaroja           den hoidon ja kunnossapidon tarvetta alueella.
41148: alueen teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.             Tien hoidon ja kunnossapidon kannalta on
41149: Tiestöä ei paranneta Varsinais-Suomen tiemesta-         erityisesti tällä alueella tärkeätä, että toimenpitei-
41150: ripiirejä lakkauttamalla.                               siin ryhdytään nopeasti. Lounais-Suomi on sää-
41151:    TVH:n toimeksiannosta TVL:n Turun piiri              olosuhteiltaan vaikea. Nopeat lämpötilan vaihte-
41152: laatii parhaillaan esitystä Turun ja Porin läänin       lut + 1- 0 asteen molemmin puolin toistuvat
41153: tiemestaripiirien supistamisesta. Siinä esitettä-       täällä vuoden aikana useammin kuin muualla
41154: neen mm. Mynämäen tiemestaripiirin lakkautta-           Suomessa.
41155: mista. Mikäli kyseinen hanke toteutuisi, heikke-           Liikenneverkko on Varsinais-Suomessa maan
41156: nisi tiestön kunnossapidon palvelujen saavutetta-       tiheimpiä. Tältäkään osin ei tiemestaripiirien
41157: vuus oleellisesti erityisesti laajennettavien piirien   supistaminen ole perusteltua.
41158: reuna-alueilla.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41159:    Mynämäen tiemestaripiirin tukikohta on pe-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41160: rustettu v. 195 7, rakennukset valmistuneet v.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41161: 1961. Ne on vast'ikään kunnostettu ja riittävät         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41162: tiemestaripiirin tukikohdaksi. Valtiolla on Mynä-                  Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Mynä-
41163: mäessä myös sora- ja kallioalueita. Mynämäen                    mäen tiemestaripiirin säilyttämiseksi
41164: tiemestaripiirin tiestö on 406 587 km Askaisten,                edelleenkin toiminnallisena yksikkönä,
41165: Lemun, Mynämäen, Nousiaisten ja Mietoisten                      jotta Askaisten, Lemun, Mynämäen,
41166: kuntien alueella. Lisänä ovat vielä Velkuan jää-                Nousiaisten ja Mietoisten kuntien tiestön
41167: tiet.                                                           ja Velkuan jääteiden osalta kunnossapi-
41168:    Tärkeän HAKU-tien väli Mynämäki-Aura on                      don palvelujen saavutettavuus ja nykyi-
41169: merkitty TVL:n tienpidon toimenpideohjelmassa                   nen taso turvataan?
41170: 
41171:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1987
41172: 
41173:                                                 Heli Astala
41174: 
41175: 
41176: 
41177: 
41178: 270922F
41179: 2                                       1987 vp. -- RJC n:o 241
41180: 
41181: 
41182: 
41183: 
41184:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41185: 
41186:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tarpeellisuutta tullaan tarkastelemaan myös tälti
41187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           pohjalta.
41188: olette 14 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-             Alussa mainitun suunnittelun tavoite sinänsi
41189: jeenne n:o 818 ohella toimittanut valtioneuvos-         on tuottavuuden ja tehokkuuden kohottaminen
41190: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       eikä sillä ole vaikutusta tienpidollisten palvelujer
41191: edustaja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta     saavutettavuuteen. Teiden kunnossapitotoimen
41192: kysymyksestä n:o 241:                                   piteet (laatutaso ja ajoitukset) määritellään yh
41193:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Mynä-           teismitallisina koko valtakunnassa teiden liiken
41194:         mäen tiemestaripiirin säilyttämiseksi           teellisen tärkeyden ja liikennemäärän mukaar
41195:         edelleenkin toiminnallisena yksikkönä,          pitämättä tukikohtien laatua tai sijaintia määrää
41196:         jotta Askaisten, Lemun, Mynämäen,               vänä, ts. tiemestaripiirin tukikohdan sijainti e
41197:         Nousiaisten ja Mietoisten kuntien tiestön       ratkaise sitä, mitä toimenpiteitä tai missä järjes
41198:         ja Velkuan jääteiden osalta kunnossapi-         tyksessä jonkin alueen yleisillä teillä tehdään.
41199:         don palvelujen saavutettavuus ja nykyi-            Tiemestaripiirien tukikohtien taloudellisena j:
41200:         nen taso turvataan?                             teknisesti toimivana ikänä on pidetty 30:tä vuot
41201:                                                         ta. Mikäli Mynämäen tiemestaripiiri lakkautettai
41202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        siin, se tapahtuisi käytännössä n. 10 vuodet
41203: ti seuraavaa:                                           ylimenokauden kuluessa. Tällöin tukikohdan pi
41204:                                                         toikä jo ylittyy ja siellä tehdyt kunnostustyö
41205:    Tie- ja vesirakennushallitus antoi kuluvan vuo-
41206:                                                         tulevat hyödynnetyiksi. Kysymys ei siis ole mis
41207: den toukokuulla tie- ja vesirakennuspiireille oh-
41208:                                                         tään yhtäkkisestä toimenpiteestä. Sora- ja kallio
41209: jeet ja suunnittelupuitteet tiemestaripiiri- ja tuki-
41210:                                                         alueet tullaan hyödyntämään kaikissa tilanteissa
41211: kohtaverkon kehittämisestä vuosina 1991--2000
41212:                                                         Mitä tulee Velkuan seudun jääteiden hoitoon or
41213: ja määräsi piirit laatimaan kyseisen suunnitelman
41214:                                                         todettava, että niiden hoito on tapahtunut j<
41215: 1.3.1988 mennessä. Suunnittelu on pahasti kes-          useita vuosia yksityisiä palveluja käyttämällä.
41216: ken, eikä tässä tilanteessa voida esittää lopullisia
41217: ratkaisuja minkään suunnitelmaan liittyvän yksi-           Mahdollisen ns. HAKU-tien rakentaminen e
41218: tyiskohdan eikä yksittäisen tiemestaripiirin osal-      lisää tiestönhoitotarvetta alueella niin paljon
41219: ta.                                                     että se tulisi ottaa huomioon tukikohtaverkot
41220:    Tukikohtaverkon kehittäminen liittyy osana           laatua määritettäessä.
41221: kunnossapidon resurssien mitoitukseen, joihin              Kuten alussa on todettu, kysymys on 1990
41222: luetaan henkilöstö, koneet ja toimitilat (tukikoh-      lukua koskevasta suunnittelusta, joka koskee ko
41223: dat). Kun on tiedossa, että tie- ja vesirakennus-       ko maata. Suunnitelmat tie- ja vesirakennuslai
41224: laitoksen oman henkilöstön ja kaluston määrä            toksessa valmistuvat ensi vuoden puolella. Tälli
41225: pienenee, on luonnollista ja järkevää, että tämä        hetkellä ei ole mahdollista ottaa enempää kanta:
41226: otetaan myös huomioon hallintopaikkojen ja tu-          yksittäiseen, kyseiseen suunnitelmaan mahdolli
41227: kikohtien määrässä. Mynämäen tiemestaripiirin           sesti sisältyvästä asiasta.
41228: 
41229:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1987
41230: 
41231:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
41232:                                        1987 vp. -      KK n:o 241                                        3
41233: 
41234: 
41235: 
41236: 
41237:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
41238: 
41239:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Utgående från detta kommer även att utredas om
41240: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr         Mynämäki vägmästardistrikt är nödvändigt.
41241: 818 av den 14 september 1987 tili vederbörande            Måiet för den i början nämnda pianeringen är
41242: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande     att höja produktiviteten och effektiviteten och
41243: av riksdagsiedamot Heli Astaia undertecknade           den p~verkar inte tillgången på vägunderhållsser-
41244: spörsmål nr 241:                                       vice. Atgärderna för underhåliet av vägar (kvali-
41245:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tetsnivå och tidsschema) bestäms på ett jämför-
41246:        i syfte att upprätthålla Mynämäki väg-          bart sätt i hela Iandet beroende på hur viktig
41247:        mästardistrikt som en aktiv enhet, så att       vägen är trafikmässigt sett och på trafikmängden.
41248:        tillgången på underhållsservice och den         Vägmästarstationernas art eller Iäge, m.a.o. pia-
41249:        nuvarande nivån på vägnätet i Villnäs,          ceringen av distriktets station är inte avgörande
41250:        Lemu, Mynämäki, Nousis och Mietoinen            för viika åtgärder eller i viiken ordning åtgärder
41251:        kommuner samt på isvägarna i Veikua             vidtas på alimänna vägar inom ett område.
41252:        tryggas?                                           Vägmästardistriktsstationens ekonomiska och
41253:                                                        tekniska fungerande åider anses vara 30 år. Om
41254:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       Mynämäki vägmästardistrikt upphörde, skulle
41255: anföra föijande:                                       det i praktiken innebära en övergångsperiod på
41256:                                                        ca 10 år. Härvid överskrids redan vägmästarstatio-
41257:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gav i maj
41258:                                                        nens åider och de underhållsarbeten som utförts
41259: detta år väg- och vattenbyggnadsdistrikten anvis-
41260:                                                        där biir utnyttjade. Det är såiedes inte fråga om
41261: ningar och pianeringsramar för utveckiandet av
41262:                                                        någon piötsiig åtgärd. Grus- och bergsområden
41263: vägmästardistrikts- och vägmästarstationsnätet
41264:                                                        kommer att utnyttjas i alla situationer, Vad
41265: under åren 1991-2000. Distrikten fick i upp-
41266:                                                        Velkua traktens isvägar beträffar kan det konsta-
41267: drag att göra upp pianerna före 1.3.1988. Piane-
41268:                                                        teras att skötseln av dem redan i flera år har
41269: ringen är Iångt ifrån siutförd och i denna situa-
41270:                                                        skötts genom privata tjänster.
41271: tion kan inte några siutgiltiga Iösningar presente-
41272: ras vare sig i fråga om någon detaij i pianen eller       Aniäggandet av en eventuell s.k. HAKU-väg
41273: om ett enskilt vägmästardistrikt.                      ökar inte behovet av vägnätets skötsel på området
41274:    Utveckiandet av vägmästarstationsnätet ingår        så mycket att det borde beaktas vid bestämman-
41275: som en del i dimensioneringen av resurserna för        det av standarden på vägmästarstationsnätet.
41276: underhållet, tili viiket räknas personal, maskiner        Såsom i början har konstaterats är det fråga om
41277: och Iokaliteter (vägmästarstationer). Eftersom         pianering för 1990-taiet, som gäller hela Iandet.
41278: man vet att väg- och vattenbyggnadsverkets egen        Pianerna vid väg- och vattenbyggnadsverket biir
41279: personai och inventariemängd minskar, är det           färdiga nästa år. För tillfället är det inte möjiigt
41280: naturligt och förnuftigt att detta beaktas i antaiet   att desto mera ta ställning tili en fråga som
41281: administrationspiatser och vägmästarstationer.         eventuellt ingår i en enskiid pian.
41282: 
41283:      Helsingfors den 7 oktober 1987
41284: 
41285:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
41286:                                           j
41287:                                       j
41288:                                       j
41289:                                      j
41290:                                  j
41291:                                  j
41292:                                 j
41293:                             j
41294:                             j
41295:                            j
41296:                        j
41297:                        j
41298:                       j
41299:                   j
41300:                   j
41301:                  j
41302:              j
41303:              j
41304:          j
41305:      j
41306:      j
41307:  j
41308:  j
41309: j
41310:                                                  1987 vp.
41311: 
41312: Kirjallinen kysymys n:o 242
41313: 
41314: 
41315: 
41316: 
41317:                                     Pulliainen ym.: Veitsiluodon Viesti -lehdessä olleista ympäristöpo-
41318:                                        liittisista kannanotoista
41319: 
41320: 
41321:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41322: 
41323:    Suomessa on sananvapaus, joka on varjeltava          nen metsistä, joiden se toivoo olevan saman
41324: arvo sinänsä. Tämän vapauden nojalla jaetun             artikkelin mukaankin mahdollisimman hyvätuot-
41325: informaation perusteella altistuu myös arvostelul-      toisia. Kun juuri saastepäästöillä tuhotaan met-
41326: le. Kun kysymys on valtionyhtiöstä, niin sen            sien elinvoimaa, näyttää siltä, ettei Veitsiluoto-
41327: tuottaman ja jakaman informaatio- ja propa-             yhtiössä hallita kokonaisuuksia. Merkittävää on,
41328: ganda-aineiston voidaan katsoa edustavan myös           että kirjoittaja on juttuaan varten haastatellut
41329: istuvan hallituksen näkemystä. Tässä mielessä           yhtiön teknillistä johtajaa Eino Ravaskaa, joka
41330: Sirpa Lahdenperän artikkeli '' Suojelusijoitus ei       lienee tekstin myös taekastanut ennen julkaise-
41331: tuota rahaa" Veitsiluodon Viestissä n:o 2/1987          mista.
41332: muodostaa mielenkiintoisen tarkastelun kohteen.
41333:                                                            Kaikissa tapauksissa Veitsiluoto-yhtiön tapa
41334:    Artikkelin otsikko jo kertoo, mikä on kirjoi-        tarkastella yhtiön toimintaedellytyksiä on vahin-
41335: tuksen keskeinen sanoma. Tämä varmistetaan              gollisen lyhytjänteinen. Kun kysymys on valtion-
41336: tekstissä seuraavilla lausumilla: ''Nykyisin tehtä-     yhtiöstä, tulisi sen olla esimerkkinä yksityiselle
41337: vät ympäristönsuojeluun kohdistuvat investointi-        teollisuuslohkollekin.
41338: päätökset joudutaan lähes säännönmukaisesti to-
41339: teamaan yritystaloudellisesti kannattamattomiksi.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41340: Senpä vuoksi meille asetettavat vaatimukset tulisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41341: asettaa enintään samalle tasolle kuin tärkeimmis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41342: sä kilpailijamaissamme ... Voidaan vaikkapa leik-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41343: kiä ajatuksella, mihin muuhun tämä raha voitai-
41344: siin käyttää - sillä jostakin muusta kehittämis-                  Edustaako Veitsiluoto Oy:n ympäristö-
41345: toimenpiteestä se on tietenkin pois.''                         poliittinen näkemys ja taloudellinen ajat-
41346:    Veitsiluoto Oy harjoittaa puun jalostamista                 telu myös Hallituksen omaksumaa näke-
41347: erilaisiin käyttötarkoituksiin. Se on siis riippuvai-          mystä näissä asioissa?
41348: 
41349:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
41350: 
41351:                        Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
41352:                        Osmo Soininvaara                          Eero Paloheimo
41353: 
41354: 
41355: 
41356: 
41357: 2709162
41358: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 242
41359: 
41360: 
41361: 
41362: 
41363:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41364: 
41365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Veitsiluodon Viesti -lehdessä (n:o 2/1987)
41366: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-         Veitsiluoto Oy:n toimivan johdon näkemykset
41367: mies, 15 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-            ympäristönsuojeluinvestoinneista ja niiden käyt-
41368: jeenne n:o 838 ohella toimittanut valtioneuvos-          tökustannuksista, joihin näkemyksiin esitetty ky-
41369: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        symys perustuu, on esitetty johdon vastuualueen
41370: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        eli yrityksen liiketoiminnassa suoraan näkyvien
41371: sesta kysymyksestä n:o 242:                              kustannusten ja tuottojen näkökulmasta. Tästä
41372:                                                          liiketaloudellisesta näkökulmasta ympäristönsuo-
41373:            Edustaako Veitsiluoto Oy:n ympäristö-         jeluinvestoinnit harvoin ovat kannattavia vaihto-
41374:         poliittinen näkemys ja taloudellinen ajat-       ehtoisiin investointikohteisiin verrattuna.
41375:         telu myös Hallituksen omaksumaa näke-               Veitsiluodon Viesti -lehdessä esitetyt näkemyk-
41376:         mystä näissä asioissa?                           set eivät sen sijaan koske ympäristönsuojeluhank-
41377:                                                          keiden kannattavuutta laajemmin eli niitä ei ole
41378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            esitetty kansantalouden ja ympäristön näkökul-
41379: seuraavaa:                                               masta. Näkemykset eivät myöskään ole kannan-
41380:    Hallitus pidättää itselleen täydellisesti oikeu-      otto ympäristönsuojelua vastaan. Kysymyksessä
41381: den oman näkemyksensä muodostamiseen ja sen              mainitussa artikkelissa esitetään havainnollisesti
41382: julkistamiseen niin ympäristöpolitiikassa kuin           yhtiön tekemien ja parhaillaan käynnissä olevien
41383: myös muissa yhteiskuntapoliittisissa kysymyksis-         ja suunniteltujen ympäristönsuojeluinvestointien
41384: sä. Valtionyhtiöiden toimivan johdon kannan-             suotuisa vaikutus ympäristön tilaan. Veitsiluodon
41385: otot eivät siten edusta hallituksen näkemyksiä.          tehtaiden rikkipäästöt ilmaan ovat vähentyneet
41386:    Valtionyhtiöiden toiminnan edellytetään ole-          viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana noin kym-
41387: van yritystaloudellisesti kannattavaa. Pyrkiessään       menesosaan aiemmasta. Samoin jätevesien biolo-
41388: liiketaloudellisesti hyvään tulokseen valtionyh-         ginen hapenkulutus on pienentynyt äsken mai-
41389: tiöillä on samat oikeudet mutta myös yhtäläiset          nittuna aikana noin 70 tonnista noin 20 tonniin,
41390: velvollisuudet kuin muilla osakeyhtiöillä. Ympä-         ja määrä pienenee edelleen.
41391: ristönsuojelun osalta valtionyhtiöiden tulee nou-           Veitsiluoto Oy:n tavoitteena on edelleen vä-
41392: dattaa tarkasti kulloinkin voimassa olevia sään-         hentää toiminnastaan aiheutuvia ympäristöhait-
41393: nöksiä ja viranomaisten niiden perusteella teke-         toja sijoittamalla ympäristönsuojeluhankkeisiin
41394: miä päätöksiä. Mikäli valtionyhtiöille asetetaan         huomattavan määrän henkilöstönsä tietämystä ja
41395: yritystaloudellista kannattavuutta rasittavia lisä-      taloudellisia panoksia. Yhtiö ilmoittaa käyttävän-
41396: vaatimuksia, olivatpa ne joko ympäristönsuoje-           sä tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 150 milj.
41397: luun tai muihin yhteiskuntapoliittisiin tavoittei-       markkaa ympäristönsuojeluinvestointeihin, mikä
41398: siin liittyviä, on aiheutuva liiketaloudellinen lisä-    osoittaa, että yhtiö käytännössä pyrkii edelleen
41399: rasitus erikseen korvattava tai otettava osinkovaa-      vakavasti vähentämään aiheuttamiaan ympäristö-
41400: timuksia asetettaessa huomioon.                          haittoja.
41401: 
41402:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1987
41403: 
41404:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri likka Suominen
41405:                                       1987 vp. -- RJC n:o 242                                          3
41406: 
41407: 
41408: 
41409: 
41410:                                Tili Riksdagens Herr Talman
41411: 
41412:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           presenteras de åsikter ledningen för Veitsiluoto
41413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Oy har i fråga om miljövårdsinvesteringar och
41414: 838 av den 15 september 1987 till vederbörande        driftskostnaderna för dessa -- på dessa åsikter
41415: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    baserar sig detta spörsmål utgående från ledning-
41416: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade         ens ansvarsområde, d.v.s. de kostnader och den
41417: spörsmål nr 242:                                      avkastning som direkt framgår av företagets af-
41418:                                                       färsverksamhet. 1 detta företagsekonomiska per-
41419:           Representerar Veitsiluoto Oy:s miljö-       spektiv är miljövårdsinvesteringarna sällan lön-
41420:        politiska synpunkter och ekonomiska tän-       samma i jämförelse med de alternativa investe-
41421:        kande också Regeringens åsikter i dessa        ringsobjekten.
41422:        frågor?                                           De åsikter som presenteras i tidningen Veitsi-
41423:                                                       luodon Viesti gäller däremot inte miljövårdspro-
41424:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      jektens lönsamhet i större utsträckning, d.v.s. de
41425: anföra följande:                                      har inte presenterats i nationalekonomiskt och
41426:    Regeringen förbehåller sig helt och hållet rät-    miljömässigt perspektiv. Åsikterna är inte heller
41427: ten att bilda sig en egen uppfattning och även        ett ställningstagande mot miljövården. 1 den i
41428: att offentligt framföra den både då det gäller        spörsmålet nämnda artikeln presenteras på ett
41429: miljöpolitiken och även andra samhällspolitiska       åskådligt sätt den gynnsamma inverkan de miljö-
41430: frågor. De ställningstaganden som statsbolagens       vårdsinvesteringar bolaget har gjort, håller på
41431: ledning har representerar sålunda inte regering-      med och planerar har på miljön. Under de
41432: ens åsikter.                                          senaste 15 åren har Veitsiluoto-fabrikernas svavel-
41433:    Statsbolagens verksamhet förutsätts vara före-     utsläpp i luften minskat till ungefär en tiondel av
41434: tagsekonomiskt lönsam. 1 sin strävan efter ett        det tidigare. Avfallsvattnets biologiska syreförb-
41435: företagsekonomiskt gott resultat har statsbolagen     rukning har också minskat under denna tid från
41436: samma rättigheter men också samma skyldigheter        ca 70 ton till ca 20 ton, och mängden fortsätter
41437: som andra aktiebolag. 1 fråga om miljövården          att minska.
41438: skall statsbolagen noggrant följa gällande stad-         Veitsiluoto Oy har fortsättningsvis som mål att
41439: ganden och de beslut som myndigheterna har            minska de miljöolägenheter som förorsakas av
41440: fattat på basis av dessa stadganden. 1 fall på        bolagets verksamhet genom att investera en avse-
41441: statsbolagen ställs extra krav som blir en börda      värd mängd av den kunskap personalen har samt
41442: för den företagsekonomiska lönsamheten, de må         ekonomiska resurser i miljövårdsprojekt. Bolaget
41443: då ansluta sig till miljövården eller till andra      meddelar att det i år och nästa år kommer att
41444: samhällspolitiska mål, bör denna extra påfrest-       använda sammanlagt ca 150 milj. mark för
41445: ning på företagsekonomin ersättas separat eller       miljövårdsinvesteringar, vilket visar att bolaget i
41446: beaktas då kraven på dividender ställs.               praktiken fortsättningsvis strävar efter att minska
41447:    1 tidningenVeitsiluodonViesti (nr 2/1987)          de miljöolägenheter det har åstadkommit.
41448: 
41449:     Helsingfors den 14 oktober 1987
41450: 
41451:                                                      Handels- och industriminister likka Suominen
41452:                                                 1987 vp.
41453: 
41454: Kirjallinen kysymys n:o 243
41455: 
41456: 
41457: 
41458: 
41459:                                    Elo ym.: Kehitysvammaisten työosuusrahojen verottamisesta
41460: 
41461: 
41462:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41463: 
41464:    Tämän vuoden alkupuolella tuli julkisuuteen            Verohallitus ilmoittaa myös kantanaan, että
41465: verohallituksen kannanotto kehitysvammaisten           vaikka työosuusrahasta ei käytännössä joutuisi-
41466: työosuusrahan veronalaisuudesta. Kannanotos-           kaan maksamaan veroa, verovelvollisen on ilmoi-
41467: saan verohallitus totesi, että tulo- ja varallisuus-   tettava työosuusraha veronalaisena tulona vero-
41468: verolain mukaan työosuusraha on pidettävä ve-          tuksessaan, koska ilmoittamisvelvollisuutta ei ole
41469: ronalaisena tulona (Tulo- ja varallisuusverolaki       tältä osin verohallituksen päätöksellä rajoitettu.
41470: 19 §). Edelleen verohallitus totesi lausunnossaan,     Myös suorituksen maksajalla on velvollisuus antaa
41471: että oikeuskäytännössä omaksutun kannan mu-            verovelvollisen verotusta varten ns. tarkkailuil-
41472: kaan terapialuonteisesta työskentelystä maksettu-      moitus verotoimistolle, jos työosuusrahan vuotui-
41473: na, määrältään vähäisenä työosuusrahaa ei voita-       nen yhteismäärä saajaa kohti on 200 mk tai sitä
41474: ne kuitenkaan pitää työstä maksettuna ennakko-         suurempi.
41475: perintälain 4 §:ssä tarkoitettuna palkkana, josta
41476: maksajan olisi toimitettava ennakonpidätys ja             Käytännössä kehitysvammaisten työosuusraho-
41477: maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työ-        ja on harvoin verotettu, koska vammaisten tulot
41478: osuusrahasta ei ole toimitettava verohallituksen       eivät nouse niin suuriksi, että niistä joutuisi
41479: mukaan ennakonpidätystä myöskään ennakkope-            maksamaan veroa. Kuitenkin voimassa oleva laki
41480: rintälain 5 ja 6 §:n nojalla, joissa on säädetty       ja verohallituksen tulkinta ovat johtaneet siihen,
41481: muiden kuin palkaksi katsottavien veronalaisten        että kehitysvammaisten työosuusrahan veronalai-
41482: suoritusten ennakonpidätyksen alaisuudesta.            suus aiheuttaa runsaasti työtä sekä veroviran-
41483: Työosuusrahan osalta vero maksuunpannaan näin          omaisille että työosuusrahan maksajille. Niinpä
41484: ollen vasta lopullisessa verotuksessa.                 esim. maamme erityishuoltopiireissä verohalli-
41485:                                                        tuksen ottama kanta on aiheuttanut huomatta-
41486:    Kuten verohallituksen lausunnossakin huo-           van määrän lisätyötä.
41487: mautetaan, normaalit työosuusrahat eivät kuiten-
41488: kaan käytännössä nouse verotettavaan määrään,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41489: jos henkilöllä ei ole muita veronalaisia tuloja.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41490: Sen sijaan esim. eläketuloa saavilla veronalainen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41491: työosuusraha pienentää verovelvollisille mahdol-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41492: lisesti myönnettävää eläketulovähennystä. Niin
41493: ikään työosuusrahalla saattaa olla merkitystä ve-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41494: ro~maksukyvyn alentumisvähennyksen myöntä-                    ryhtyä kehitysvammaisten työosuusrahan
41495: mlseen.                                                       vapauttamiseksi verosta?
41496: 
41497:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
41498: 
41499:           Mikko Elo                      Pirjo Ala-Kapee                 Lea Savolainen
41500:           Saara-Maria Paakkinen          Jouko Skinnari                  Risto Ahonen
41501:                                          Arja Alho
41502: 
41503: 
41504: 
41505: 
41506: 270902]
41507: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 243
41508: 
41509: 
41510: 
41511: 
41512:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41513: 
41514:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kin vastaavan suuruiset eläkeläisen saarnat lisätu-
41515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lot, kuten kysymyksen perusteluissa myös tode-
41516: olette 15 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-       taan.
41517: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Sosiaalietuuksia ja -avustuksia koskevaa lain-
41518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      säädäntöä kehitettäessä on viime vuosina pidetty
41519: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         lähtökohtana sitä, että tulon laadun ei pidä
41520: kysymyksestä n:o 243:                                vaikuttaa verotuskohteluun. Ratkaisevaa on tulo-
41521:                                                      jen määrä ja henkilön veronmaksukyky. Palkkaa
41522:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        korvaavat ja niihin rinnastettavat suoritukset ovat
41523:        ryhtyä kehitysvammaisten työosuusrahan        siten periaatteessa veronalaista tuloa.
41524:        vapauttamiseksi verosta?                         Työtoiminnan tuottaman tulon verottamatta
41525:                                                      jättäminen sillä perusteella, että suorituksen
41526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     maksajalle on vaivaa tarkkailuilmoituksen lähet-
41527: ti seuraavaa:                                        tämisestä verotoimistoon, kuten kysymyksen pe-
41528:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 19 §:n     rusteluissa on esitetty, ei ole perusteltua. Vaikka
41529: mukaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan verovel-     työosuusraha jäisi kokonaistulojen vähäisyyden
41530: vollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saa-     vuoksi usein verottamatta, voi tulojen yhteismää-
41531: rnat tulot. Ns. työosuusraha on siten saajansa       rän todeta verovelvollisen lisäksi vasta veroviran-
41532: veronalaista tuloa. Kuten kysymyksen perus-          omainen, ei yksittäisen suorituksen maksaja, jo-
41533: teluissakin on todettu, korkeimman hallinto-         ten verotuskohtelun muuttaminen ei todennä-
41534: oikeuden kannan mukaisesti (31.12.1982 T 611)        köisyysperusteinkaan ole tarkoituksenmukaista.
41535: työosuusrahaa ei vähäisyytensä vuoksi kuitenkaan        Kun hallitus lisäksi aikoo toteuttaa kokonaisve-
41536: pidetä ennakkoperintälain (418 159) 4 §: ssä tar-    rouudistuksen, jonka lähtökohtana on eri tulola-
41537: koitettuna palkkatulona, eikä siitä toimiteta en-    jien yhtäläinen verottaminen, eivät työosuusra-
41538: nakonpidätystä muidenkaan mainitun lain sään-        haa koskevat erillistoimenpiteet voi tulla tässä
41539: nösten nojalla. Kysymyksen perusteluissa on niin     vaiheessa kysymykseen. Uudistuksen toteuttami-
41540: ikään todettu, että työosuusrahaa ei yleensä vero-   nen aloitetaan vuoden 1989 valtion tulo- ja
41541: teta ainakaan valtionverotuksessa, koska saajan      menoarvion yhteydessä, eivätkä vuoden 1988
41542: kokonaistulot eivät tavallisesti nouse verotetta-    veroperusteiden muutokset saa olla ristiriidassa
41543: vaan määrään.                                        uudistuspyrkimysten kanssa. Yksittäistapauksissa
41544:    Osa työosuusrahan saajista saa perustoimeentu-    tehtävät ratkaisut eivät vielä toistaiseksi ole ajan-
41545: lonaan eläketuloa. Työosuusraha vaikuttaa siten      kohtaisia, eikä hallituksella ole annettavanaan
41546: eläketulovähennyksiin samalla tavoin kuin muut-      niistä tietoja.
41547: 
41548:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
41549: 
41550:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
41551:                                       1987 vp. -     KK n:o 243                                       3
41552: 
41553: 
41554: 
41555: 
41556:                                Tili Riksdagens Herr Talman
41557: 
41558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         närs övriga extra inkomster av motsvarande stor-
41559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lek, vilket också framhålls i motiveringen till
41560: den 15 september 1987 till vederbörande med-         spörsmålet.
41561: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      När man utvecklat lagstiftningen om socialför-
41562: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade            måner och socialbidrag har utgångspunkten un-
41563: spörsmål nr 243:                                     der de senaste åren varit att inkomstens an inte
41564:                                                      får påverka bemötandet i beskattningshänseende.
41565:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Avgörande är inkomsternas storlek och personens
41566:        för att befria flitpenningen för utveck-      skattebetalningsförmåga. Prestationer som ersät-
41567:        lingsstörda från skatt?                       ter lön och motsvarande prestationer är därmed i
41568:                                                      princip skattepliktig inkomst.
41569:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Att lämna inkomst som fås genom arbetsterapi
41570: anföra följande:                                     obeskattad på den grunden att den som erlägger
41571:    Enligt 19 § lagen om skatt på inkomst och         prestationen har besvär med att sända kontroll-
41572: förmögenhet {1043/74) anses såsom skattepliktig      anmälan till skattebyrån, vilket har anförts i
41573: inkomst skattskyldigs inkomster i penningar eller    motiveringen till spörsmålet, är inte motiverat.
41574: penningars värde. Den s.k. flitpenningen är          Fastän flitpenningen ofta skulle bli obeskattad på
41575: således skattepliktig inkomst för mottagaren.        grund av de torala inkomsternas ringa belopp,
41576: Såsom det anföns i motiveringen till spörsmålet      kan det sammanlagda beloppet av inkomsterna
41577: betraktas flitpenningen i enlighet med högsta        förutom av den skattskyldige fastställas först av
41578: fötvaltningsdomstolens ståndpunkt ( 31.12. 1982      skattemyndigheten, inte av den som erlägger en
41579: T 611) på grund av sin obetydlighet dock inte        enskild prestation. Det är därför inte ändamåls-
41580: som löneinkomst enligt 4 § lagen om förskotts-       enligt att ändra bemötandet i beskattningshän-
41581: uppbörd {418/59), och på flitpenning görs ingen      seende ens på sannolikhetsgrunder.
41582: förskottsinnehållning med stöd av övriga stad-          Då regeringen dessutom ämnar genomföra en
41583: ganden i nämnda lag. 1 motiveringen till spörs-      totalskattereform, för viiken utgångspunkten är
41584: målet har även framhållits att flitpenningen i       att olika inkomstslag skall beskattas på lika
41585: allmänhet inte beskattas, åtminstone inte i stats-   grunder, kan särskilda åtgärder beträffande flit-
41586: beskattningen, eftersom de totala inkomsterna        penningen inte komma i fråga i detta skede.
41587: för den som lyfter flitpenning vanligen inte         Reformen börjar genomföras i samband med
41588: uppgår till ett beskattningsbart belopp.             statsförslaget för år 1989, och ändringarna av
41589:    En del av dem som lyfter flitpenning får sin      skattegrunderna för år 1989 får inte stå i konflikt
41590: huvudsakliga utkomst i form av pensionsin-           med reformsträvandena. Lösningar i enskilda fall
41591: komst. Flitpenningen påverkar därmed pensions-       är inte tills vidare aktuella, och regeringen kan
41592: inkomstavdragen på samma sätt som en pensio-         inte ge några uppgifter om dem.
41593: 
41594:      Helsingfors den 9 oktober 1987
41595: 
41596:                                                                             Minister Ulla Puolanne
41597:                                                 1987 vp.
41598: 
41599: Kirjallinen kysymys n:o 244
41600: 
41601: 
41602: 
41603: 
41604:                                    Rinne: Verotuksella kerättyjen varojen palauttamisesta kaikkein
41605:                                       pienituloisimmille
41606: 
41607: 
41608:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41609: 
41610:    Sairaudesta johtuvat kustannukset muodostu-         flaatiotarkistuksia sairaudesta johtuviin kuluihin
41611: vat kohtuuttomiksi taloudellisiksi rasituksiksi pie-   vuoden 1988 budjettiesityksessään.
41612: nituloisille ja vähän varallisuutta omaaville ihmi-       Teko iskee raskaimmin kaikkein suurimmassa
41613: sille.                                                 ahdingossa eläviin ihmisiin.
41614:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41615:    Taloudelliseen ahdinkoon ajettuja ryhmiä löy-
41616:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41617: tyy lapsiperheiden, eläkeläisten, opiskelijoiden,
41618:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41619: työttömien ja pienipalkkaisten piiristä.
41620:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41621:   Väliinputoajissa löytyy säälittäviä yksittäista-
41622: pauksia, jollaisia ei hyvinvointivaltion maine kol-              Aikooko Hallitus palauttaa vuonna
41623: hiintumatta kestä.                                            1988 vaikeimpaan asemaan joutuneilta ja
41624:                                                               syrjäytetyiltä ihmisiltä suuren verouudis-
41625:   Harri Holkerin 1. hallitus jättää esittämättä               tuksen nimissä lainaamansa rahan takai-
41626: vuoden 1988 budjettiesityksessään inflaatiotarkis-            sin juuri näille ihmisille vuoden 1989
41627: tukset verovähennyksiin eikä myöskään esitä in-               aikana?
41628: 
41629:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
41630: 
41631:                                               Heikki Rinne
41632: 
41633: 
41634: 
41635: 
41636: 270903K
41637: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 244
41638: 
41639: 
41640: 
41641: 
41642:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41643: 
41644:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            annetulla lailla (1097 /83) vuodelta 1984 toimi-
41645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tenavaa verotusta varten, jolloin vähentämättä
41646: olette 16 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-           jäävistä omavastuuosuuksista samalla ensimmäi-
41647: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         sen kerran säädettiin. Yksinäisellä henkilöllä
41648: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          omavastuuosuus oli tuolloin 200 markan ja puo-
41649: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       lisoilla 400 markan suuruinen. Seuraavana vuon-
41650: myksestä n:o 244:                                        na annetulla lailla (972/84) omavastuuosuudet
41651:                                                          korotettiin nykyisiin määriinsä vähennyksen
41652:            Aikooko Hallitus palauttaa vuonna             enimmäismääriä muuttamatta.
41653:         1988 vaikeimpaan asemaan joutuneilta ja              Tätä ennen sairauskuluvähennystä tarkistettiin
41654:         syrjäytetyiltä ihmisiltä suuren verouudis-       vuonna 1975 (608/75), joten hallituksen linja
41655:         tuksen nimissä lainaamansa rahan takai-          tämän vähennyksen suhteen ei ole uusi tai poik-
41656:         sin juuri näille ihmisille vuoden 1989           keuksellinen.
41657:         aikana?                                              Sairauskuluvähennyksen omavastuuosuutta ei
41658:                                                          oteta huomioon vähennyksen ylärajaa laskettaes-
41659:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sa, joten verovelvollinen voi tehdä täysimääräisen
41660: ti seuraavaa:                                            vähennyksen myös vuodelta 1988 toimitettavassa
41661:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, ettei            verotuksessa, jos sairauskustannusten yhteismäärä
41662: hallitus valtion tulo- ja menoarvioon liittyen esitä     ylittää vähennyksen enimmäismäärän lisättynä
41663: sairauskuluvähennykseen eikä muihinkaan vero-            omavastuuosuuden määrällä, mikä suuntaa vä-
41664: vähennyksiin inflaatiotarkistusta vuodelle 1988.         hennyksen niille verovelvollisille, joilla on suu-
41665: Kysymyksen perustelujen mukaan sairaudesta               remmat sairaudesta johtuvat kulut. Omavastuu-
41666:  johtuvat kustannukset muodostuvat kohtuutta-            osuuksia pienempiä kustannuksia ei ole veron-
41667: miksi taloudellisiksi rasituksiksi pienituloisille ih-   maksukykyyn vaikuttavina otettu vuoden 1983
41668:  misille.                                                lainmuutoksen jälkeen huomioon, koska vero-
41669:    Verovelvollinen voi verotuksessaan vuodelta           tuksen vähennysjärjestelmää on pyritty kaava-
41670: 1988 vähentää omia tai perheenjäsentensä sai-            maistamaan ja järkeistämään.
41671: rauskuluja 300 markkaa ylittävältä osalta enin-              Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen.
41672: tään 1 600 markkaa tai, jos kysymyksessä ovat            Sen yhteydessä vähennysjärjestelmää selkeytetään
41673: puolisot, 600 markkaa ylittävältä osalta yhteensä        ja tarvittaessa vähennyksiä korvataan suorilla tu-
41674: enintään 3 200 markkaa, kuten kuluvanakio                lonsiirroilla. Tulonsiirrot, kuten koko uudistus-
41675: vuonna. Enimmäismääriä korotetaan lisäksi 500            kin, on tarkoitus toteuttaa siten, että tulonjako
41676: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvat-    yhteiskunnassa ei muutu pieni- ja keskituloisten
41677: tilapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna           eikä lapsiperheiden asemaa heikentävällä tavalla.
41678: elättänyt, samoin kuin tänäkin vuonna.                   Valmistelutyön tässä vaiheessa hallituksella ei ole
41679:    Sairauskuluvähennyksen nykyiset enimmäis-             annettavanaan tietoja uudistuksen yksityiskohdis-
41680: määrät säädettiin 29 päivänä joulukuuta 1983             ta.
41681: 
41682:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
41683: 
41684:                                                                                 Ministeri Ulla Puolanne
41685:                                       1987 vp. -- RJC n:o 244                                         3
41686: 
41687: 
41688: 
41689: 
41690:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41691: 
41692:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          första gången om självriskandelar, som inte kan
41693: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avdras. För en ensamstående var självriskandelen
41694: den 16 september 1987 tili vederbörande med-          då 200 mk och för makar 400 mk. Genom en lag
41695: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    som gavs följande år (972 184) höjdes självriskan-
41696: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade spörs-         delarna tili de nuvarande beloppen utan att
41697: mål nr 244:                                           avdragens maximibelopp ändrades.
41698:           Har Regeringen för avsikt att se tili att      Tidigare har sjukdomskostnadsavdraget juste-
41699:        de pengar som i den stora skatterefor-         rats år 1975 (608/75), varför regeringens linje i
41700:        mens namn år 1988 kommer att lånas av          fråga om detta avdrag varken är ny elier exceptio-
41701:        de människor som har det svårast och           neli.
41702:        som även annars är förbigångna returne-           Sjukdomskostnadsavdragets självriskandel be-
41703:        ras tili just dessa människor under år         aktas inte då avdragets övre gräns beräknas,
41704:        1989?                                          varför de skattskyldiga kan göra avdrag tili det
41705:                                                       fulia beloppet även i beskattningen för år 1988
41706:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      om det sammanlagda beloppet av sjukdomskost-
41707: anföra följande:                                      naderna överstiger avdragets maximibelopp, ökat
41708:    1 motiveringen för spörsmålet konstateras att      med beloppet av självriskandelen. Tack vare
41709: regeringen i samband med statsförslaget inte          detta kommer avdraget de skattskyldiga tili godo
41710: föreslår någon inflationsjustering av sjuk-           som har de största sjukdomskostnaderna. Kost-
41711: domskostnadsavdraget elier de övriga skatteav-        nader som understiger självriskandelen har inte
41712: dragen år 1988. Enligt motiveringen utgör sjuk-       ansetts inverka på skattebetalningsförmågan och
41713: domskostnaderna en orimligt stor ekonomisk            de har därför inte beaktats efter lagändringen år
41714: belastning för småinkomsttagarna.                     1983, eftersom man har velat åstadkomma ett
41715:    Liksom under innevarande år kan de skattskyl-      mera schematiskt och rationelit avdragssystem
41716: diga i beskattningen för år 1988 avdra högst          inom beskattningen.
41717: 1 600 mk såsom egna och familjemedlemmars                Regeringen kommer att genomföra en totalre-
41718: sjukdomskostnader, tili den del de överstiger 300     form av beskattningen. 1 samband med reformen
41719: mk, elier, då det är fråga om makar, sammanlagt       kommer avdragssystemet att göras klarare och vid
41720: högst 3 200 mk, tili den del kostnaderna över-        behov kommer avdragen att ersättas med direkta
41721: stiger 600 mk. Liksom i år höjs maximibeloppet        inkomstöverföringar. Avsikten är att genomföra
41722: dessutom med 500 mk för varje minderårigt barn        inkomstöverföringarna, liksom även hela refor-
41723: elier fosterbarn som den skattskyldige har försörjt   men, på så sätt att inkomstfördelningen i sam-
41724: under skatteåret.                                     häliet inte ändras så att små- och medelinkomst-
41725:    De nuvarande maximibeloppen för sjuk-              tagarnas elier barnfamiljernas stälining blir säm-
41726: domskostnadsavdragen stadgades genom en lag           re. 1 detta skede av beredningsarbetet kan rege-
41727: av den 29 december 1983 (1097 /83) för beskatt-       ringen inte ge några detaljerade upplysningar om
41728: ningen för år 1984. Samtidigt stadgades för           reformen.
41729: 
41730:     Helsingfors den 9 oktober 1987
41731: 
41732:                                                                              Minister Ulla Puolanne
41733:                                                  1987 vp.
41734: 
41735: Skriftligt spörsmål nr 245
41736: 
41737: 
41738: 
41739: 
41740:                                     Westerlund m.fl.: Om grunderna för skördeskadeersättningar
41741: 
41742: 
41743:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
41744: 
41745:     Också om de landsomfattande skördeskadorna          vesteringsreserveringar kunde utnyttjas för finan-
41746: ännu inte i detta skede helt kan kartläggas elier       siering av skördeskador.
41747: värdemässigt uppskattas vet vi i varje fali att det        Vidare kommer verksamheten och åtgärderna
41748: för de enskilda drabbade jordbrukarna gränsar           vid statens spannmålsförråd att vara särskilt bety-
41749: melian betydande tili nära nog torala skördeska-        delsefulla under det kommande året. Ett skynd-
41750: dor.                                                    samt beslut visavi en viss nedtrappning av spann-
41751:     Vi undertecknade vili för vår del framföra          målens kvalitetskrav synes likaså som en nödvän-
41752: några såväl principielia som saksynpunkter med          dig åtgärd.
41753: tanke på den nytilisatta skördeskadedelegatio-             Slutligen bör spannmålsförrådets lagervolym
41754: nens och dess arbetsgrupps verksamhet.                  av spannmål som tili större delen måste utnyttjas
41755:     De egentliga faktiska skördeskadorna bör så         för täckande av den inhemska konsumtionen,
41756: långt möjligt ersättas i form av direkta ersätt-        inte kompletteras genom oövervägd och onödig
41757: ningar och de planerade räntestödslånen bör             spannmålsimport som bl.a. var faliet för några år
41758: endast utgöra en kompletterande stödform.               sedan. Principen beträffande ett senare återstäl-
41759:     Skuldbördan är i många fali, och särskilt för       lande av spannmålsberedskapen vid statens
41760: unga jordbrukare, alitför hög redan nu varför           spannmålsförråd bör i denna situation utgå ifrån
41761: skördeskadornas reglering genom en ytterligare          att detta bör ske genom kommande års egen
41762: förhöjd skuldbörda inte kan komma ifråga.               inhemsk produktion.
41763:                                                            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
41764:     Vad de planerade och kompletterande ränte-
41765:                                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
41766: stödslånen beträffar är det viktigt att dessa blir av
41767: en mera långfristig typ än vad som senast var           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
41768:                                                         följande spörsmål:
41769: faliet.
41770:     Vid beräkningen av inträffad skördeskada bor-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
41771: de självriskkoefficientens 20 % andel särskilt i               taga för att de egentliga skördeskadorna
41772: denna situation sänkas tili 10 % . Med tanke på                erlägges som ersättningar och
41773: våra genomsnittligt relativt små jordbruksenheter                  på vilket sätt har Regeringen beaktat
41774: drabbar den nuvarande 20 procentiga självriskan-               elier ämnar den beakta de i spörsmålet
41775: delen oskäligt hårt, varför en korrigering är väl              övriga nämnda åtgärderna i anslutning
41776: motiverad.                                                     tili bl.a. självriskandelens storlek, investe-
41777:     I denna situation vore det även fulit motiverat            ringsreserveringens utnyttjande samt
41778: med en utvidgning av beskattningens investe-                   verksamheten vid statens spannmålsför-
41779:  ringsreserveringssystem så att tidigare gjorda in-            råd ?
41780: 
41781:      Helsingfors den 16 september 1987
41782: 
41783:                        Henrik Westerlund                         Håkan Malm
41784: 
41785: 
41786: 
41787: 
41788: 270977Q
41789: 2.                                      1987 vp. -      KK n:o 245
41790: 
41791: Kirjallinen kysymys n:o 245                                                                    Suomennos
41792: 
41793: 
41794: 
41795: 
41796:                                     Westerlund ym.: Satovahinkojen korvausperusteista
41797: 
41798: 
41799:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41800: 
41801:    Vaikkakaan maanlaajuisia satovahinkoja ei vie-       rusteltua siten, että aikaisemmin tehdyt inves-
41802: lä tässä vaiheessa täysin voida kartoittaa tai vahin-   tointivaraukset voitaisiin käyttää satovahinkojen
41803: kojen arvoa arvioida, tiedämme joka tapauksessa         rahoitukseen.
41804: että yksittäisten satovahinkoja kärsineiden maan-          Lisäksi valtion viljavaraston toiminta ja toi-
41805: viljelijöiden osalta kyse on aina merkittävistä         meopiteet ovat erityisen merkittäviä tulevana
41806: lähes täydellisiin satovahinkoihio.                     vuotena. Nopea päätös viljan laatuvaatimusten
41807:    Me allekirjoittaneet haluamme omalta osal-           tietystä alentamisesta näyttää samoin välttämät-
41808: tamme esittää joitakin sekä periaatteellisia että       tömältä toimenpiteeltä.
41809: asianäkökohtia, jotka koskevat äskettäin asetetun          Viljavarastoon varastoidun viljan määrää, joka
41810: satovahinkoneuvottelukunnan ja sen työryhmän            suurimmaksi osaksi joudutaan käyttämään koti-
41811: toimintaa.                                              maisen kulutuksen tyydyttämiseen, ei tule lisätä
41812:    Varsinaiset satovahingot tulisi mahdollisim-         harkitsemattomaHa ja tarpeettomalla viljan tuoo-
41813: man pitkälti korvata suorilla korvaoksilla ja suun-     nilla, mikä mm. tapahtui joitakin vuosia sitten.
41814: niteltujen korkotukilainojen tulisi olla ainoastaan     Viljavalmiuden myöhempää palauttamista val-
41815: täydentävä tukimuoto.                                   tion viljavarastossa koskevan periaatteen tulisi
41816:    Velkataakka on monissa tapauksissa, erityisesti      tässä tilanteessa lähteä siitä, että tämä tapahtuisi
41817: nuorten viljelijöiden osalta, jo nyt aivan liian        tulevien vuosien omalla kotimaisella tuotannolla.
41818: suuri, minkä vuoksi satovahinkojärjestelyt velka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41819: taakkaa yhä lisäämällä eivät voi tulla kyseeseen.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41820:    Suunniteltujen, täydentävien korkotukilaino-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41821: jen osalta on tärkeää, että ne muodostuisivat           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41822: pitkäaikaisemmiksi kuin viime kerralla.
41823:    Tapahtunutta satovahinkoa laskettaessa tulisi                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41824: omavastuukertoimen 20 prosentin osuus erityises-                ryhtyä, jotta varsinaisten satovahinkojen
41825: ti tässä tilanteessa laskea 10 prosenttiin. Meidän              hoitaminen tapahtuisi korvauksin, ja
41826: keskimääräisesti suhteellisen pienet maanviljelys-                 millä tavoin Hallitus on ottanut huo-
41827: yksikkömme huomioon ottaen nykyinen 20 pro-                     mioon tai aikoo ottaa huomioon kysy-
41828: sentin omavastuuosuus on kohtuuttoman suuri,                    myksessä mainitut muut mm. omavas-
41829: minkä vuoksi korjaus on perusteltua.                            tuuosuuden suuruuteen, investointiva-
41830:    Tässä tilanteessa olisi myös verotuksen inves-               rauksen käyttämiseen sekä valtion viljava-
41831: tointivarausjärjestelmän laajentaminen täysin pe-               raston toimintaan liittyvät toimenpiteet?
41832: 
41833:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
41834: 
41835:                        Henrik Westerlund                         Håkan Malm
41836:                                         1987 vp. -      KK n:o 245                                         3
41837: 
41838: 
41839: 
41840: 
41841:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41842: 
41843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siä tai laadullisia vahinkoja. Valtioneuvosto on-
41844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kin jo kuluvana vuonna päättänyt varmistaa heh-
41845: olette 16 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-           tolitrapainoltaan liian kevyen viljan markkinoin-
41846: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         nin rehuteollisuuteen tai alkoholin valmistukseen
41847: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          maksamalla tällaiselle viljalle lisähintaa.
41848: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-             Hallitus on lisäksi antanut eduskunnalle esi-
41849: lisesta kysymyksestä n:o 245:                            tyksen laiksi vuoden 1987 satovahinkojen johdos-
41850:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ta myönnettävistä korkotukilainoista. Esitys tulee
41851:         ryhtyä, jotta varsinaisten satovahinkojen        täydentämään satovahinkojen korvaamisesta an-
41852:         hoitaminen tapahtuisi korvauksin, ja             netussa laissa säädettyä korvausjärjestelmää. Sato-
41853:            millä tavoin Hallitus on ottanut huo-         vahinkolainaa voisi saada myös puutarhakasveille
41854:         mioon tai aikoo ottaa huomioon kysy-             aiheutuneiden satovahinkojen johdosta sekä laa-
41855:         myksessä mainitut muut mm. omavas-               tuyahinkojen aiheuttamien menetysten lievittä-
41856:         tuuosuuden suuruuteen, investointiva-            mtseen.
41857:         rauksen käyttämiseen sekä valtion viljava-          Satovahinkotilanteen tarkemmin selvittyä hal-
41858:         raston toimintaan liittyvät toimenpiteet?        litus aikoo palata asiaan riittävän määrärahan
41859:                                                          saamiseksi tulo- ja menoarvioon satovahinkojen
41860:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           korvaamiseen. Valtion viljavaraston toimesta py-
41861: seuraavaa:                                               ritään katoalueille toimittamaan kelvollista rehu-
41862:                                                          viljaa. Kuluvan vuoden heikkolaatuinen rehuvil-
41863:    Kuluvana vuonna ovat poikkeukselliset sääolo-
41864:                                                          jasato pyritään ohjaamaan teollisuuskäyttöön,
41865: suhteet aiheuttaneet satovahinkoja lähes koko            jossa se jalostetaan käyttökelpoiseksi rehuksi.
41866: maan alueella. Vaikka viime viikkojen lyhyehköt          Heikkolaatuisen rehuviljan käyttö suoraan tiloilla
41867: poutajaksot ovat parantaneet vahinkotilannetta
41868:                                                          ei tule ruokintaopillisestikaan olemaan ongelma-
41869: erityisesti maan eteläisissä osissa, on viljelykas-      tonta.
41870: veille aiheutuneita satovahinkoja pidettävä poik-
41871: keuksellisen suurina maan pohjoisissa osissa.               Hallituksessa tutkitaan maa- ja metsätalousmi-
41872: Määrällisten vahinkojen lisäksi esiintyy yleisesti       nisteriöstä tehdyn aloitteen pohjalta mahdolli-
41873: tuntuvia laadullisia menetyksiä - leipäviljasato         suuksia investointivarausten käyttämiseksi satova-
41874: on lähes kokonaan käytettävissä vain rehuksi tai         hinkojen aiheuttamien menetysten peittämiseen.
41875: viljasato yleensäkin mm. alhaisen hehtolitrapai-            Satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa
41876: nonsa vuoksi on laadultaan tavallista heikompi.          tarkoitettuun viljelijän omavastuuosuuden alen-
41877:    Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain             tamiseen tuskin on mahdollisuutta, mikäli sato-
41878: (530/75) mukaan on mahdollista suorittaa sato-           vahinkojen aiheuttamien menetysten korvaami-
41879: vahinkoja kärsineille viljelijöille viljelmäkohtaisia    seksi ja lieventämiseksi käytetään samanaikaisesti
41880: korvauksia ja yleiskorvauksia. Viljelmäkohtaisella       useita keinoja. Riittävien viljelmäkohtaisten kor-
41881: korvauksella pyritään korvaamaan viljelmälle ai-         vausten lisäksi tarkoituksena on maksaa yleiskor-
41882: heutunut satovahinko suoralla rahallisella kor-          vauksia sekä myöntää korkotukilainoja satovahin-
41883: vauksella. Viljelmäkohtaisen satovahinkokor-             koja kärsineille. Myös verotuksessa tulee riittäväs-
41884: vauksen saamiseksi viljelijän tulee ilmoittaa vil-       ti ottaa ennakkoon huomioon tapahtuneet sato-
41885: jelmällään tapahtunut satovahinko. Yleiskor-             vahingot, joiden voidaan arvioida vaikuttavan
41886: vauksilla on taas mahdollista korvata erilaisia          viljelijöiden tulonmuodostukseen ja maksuval-
41887: laajemmalla alueella yleisesti esiintyviä määrälli-      miuteen vielä ensi vuodenkin aikana.
41888: 
41889:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
41890: 
41891:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
41892: 4                                       1987 vp. -       KK n:o 245
41893: 
41894: 
41895: 
41896: 
41897:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41898: 
41899:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              lag har inträffat på ett större område. Statsrådet
41900: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            har också redan innevarande år beslutat säkra
41901: den 16 september 1987 tili vederbörande med-              marknadsföringen av spannmål, vars vikt per
41902: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av        hektoliter är för liten, tili foderindustrin elier för
41903: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. underteck-            framstälining av alkohoi genom att betala ett
41904: nade spörsmål nr 245:                                     tiliäggspris för sådan spannmål.
41905:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-               Regeringen har dessutom tili riksdagen avlåtit
41906:        taga för att de egentliga skördeskadorna           en proposition med förslag tililag om räntestöds-
41907:        erlägges som ersättningar och                      lån med anledning av 1987 års skördeskador.
41908:            på vilket sätt har Regeringen beaktat          Propositionen kommer att komplettera det er-
41909:        elier ämnar den beakta de i spörsmålet             sättningssystem som ingår i lagen om ersättande
41910:        övriga nämnda åtgärderna i anslutning              av skördeskador. Det föreslås att skördeskadelån
41911:        tili bl.a. självriskandelens storlek, investe-     skali beviljas också för skördeskador som har
41912:        ringsreserveringens utnyttjande samt               drabbat trädgårdsväxter samt för att lindra förlus-
41913:        verksamheten vid statens spannmålsför-             ter på grund av kvalitativa skador.
41914:        råd?                                                   Sedan skördeskadesituationen har utrettS när-
41915:                                                           mare ämnar regeringen återkomma tili saken för
41916:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att få tiliräckligt stora anslag i statsförslaget för
41917: anföra följande:                                          ersättande av skördeskador. Statens spannmåls-
41918:                                                           förråd kommer att försöka leverera duglig foder-
41919:    På grund av de exceptionelia väderleksförhål-
41920:                                                           spannmål tili de områden där skörden har slagit
41921: landena under innevarande år har skördeskador
41922:                                                           fel. Detta års skörd av foderspannmål av dålig
41923: uppkommit nästan över hela landet. Även om de
41924:                                                           kvalitet försöker man använda inom industrin,
41925: korta perioderna av uppehålisväder under de
41926:                                                           där den förädlas tili användbart foder. En direkt
41927: senaste verkorna har förbättrat läget i synnerhet i
41928:                                                           användning av foderspannmål av dålig kvalitet
41929: de södra delarna av landet, måste de skördeska-           på lägenheterna kommer inte helier utfodrings-
41930: dor som har drabbat kulturväxterna i landets
41931:                                                           mässigt sett att vara problemfri.
41932: norra delar anses vara exceptionelit stora. Utöver
41933: de volymmässiga skadorna är också de kvalitativa              På basis av ett initiativ från jord- och skogs-
41934: förlusterna påtagliga - nästan hela skörden av            bruksministeriet undersöker regeringen möjlighe-
41935: brödsäd duger endast tili foder och hela spann-           terna att använda investeringsreserveringar tili
41936: målsskörden är i alimänhet tili sin kvalitet sämre        täckning av de förluster som skördeskadorna
41937: än normalt bl.a. på grund av den låga vikten per          föranleder.
41938: hektoliter.                                                   Det är knappast motiverat med en sänkning av
41939:    Enligt lagen om ersättande av skördeskador             odlarens självriskandel, som avses i lagen om
41940: (530/75) kan lägenhetsbestämda ersättningar och           ersättande av skördeskador, om man samtidigt på
41941: alimänna ersättningar betalas tili odlare, som har        flera sätt ersätter och lindrar de förluster som
41942: drabbats av skördeskador. Genom lägenhetsbe-              skördeskadorna har föranlett. Avsikten är att det
41943: stämda ersättningar försöker man med direkta              utöver tiliräckligt stora lägenhetsbestämda ersätt-
41944: ersättningar i pengar ersätta de skördeskador som         ningar också skali betalas alimänna ersättningar
41945: har drabbat brukningsenheten. För att få lägen-           samt att personer, som har drabbats av skör-
41946: hetsbestämd skördeskadeersättning skali odlaren           deskador, skali beviljas räntestödslån. Också vid
41947: meddela om den skördeskada som har drabbat                beskattningen måste skördeskadorna på förhand
41948: hans brukningsenhet. Med de alimänna ersätt-              beaktas i tiliräckligt hög grad. Skördeskadorna
41949: ningarna igen är det möjligt att ersätta olika            kan beräknas inverka på odlarnas inkomstbild-
41950: volymmässiga elier kvalitativa skador, som över           ning och betalningsförmåga ännu nästa år.
41951:     Helsingfors den 23 oktober 1987
41952: 
41953:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohja
41954:                                                   1987 vp.
41955: 
41956: Kirjallinen kysymys n:o 246
41957: 
41958: 
41959: 
41960: 
41961:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Etelä-Afrikassa vierailleiden taiteilijoiden ja
41962:                                        urheilijoiden Suomeen tulon estämisestä
41963: 
41964: 
41965:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41966: 
41967:    YK:n yleiskokousten päätöslauselmissa on                Vastustuksesta huolimatta Tampereen kaupun-
41968: 1980-luvulla toistuvasti vedottu kirjailijoihin, tai-   ki on päättänyt jatkaa sopimustaan orkesterinjoh-
41969: teilijoihin, muusikoihin ja muihin persoonalli-         taja Erich Bergelin kanssa, vaikka hän on juuri
41970: suuksiin Etelä-Afrikan boikotoimiseksi. YK:n            vieraillut Etelä-Afrikassa. Helsingin juhlaviikoilla
41971: apartheidin vastaisen erikoiskomitean ponniste-         on vastikään ollut esiintymässä argentiinalainen
41972: luille    kulttuurihenkilöiden    mobilisoimiseksi      pianisti, jonka nimi on YK:n rotusorron vastai-
41973: apartheidin vastaiseen kampanjaan on annettu            sen keskuksen laatimalla nimilistalla.
41974: yleiskokousten tunnustus. Niinikään yleisko-               Nimilistalla olevien taiteilijoiden ja urheilijoi-
41975: kouksissa on annettu tunnustusta YK:n aparthei-         den tulo Suomeen voitaisiin YK:n päätöslausei-
41976: din vastaisen keskuksen toiminnalle. Suomi on           mien hengen mukaisesti torjua viranomaisten
41977: ollut mukana hyväksymässä näitä päätöslausel-           vaikutuksella.
41978: mta.
41979:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41980:    Apartheidin vastainen keskus on laatinut vuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41981: desta 1983 alkaen rekisteriä, johon on kirjattu         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41982: taiteilijoita ja urheilijoita, jotka ovat esiintyneet   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41983: tai kilpailleet Etelä-Afrikassa. Ulkoministeriön
41984: virkamiesten julkisuuteen antamien tietojen mu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41985: kaan rekisteri on ulkoministeriölle vain taustama-              YK:nyleiskokouksissa hyväksyttyjen peri-
41986: teriaalia, johon ulkoministeriö suhtautuu neut-                 aatteiden mukaisesti ryhtyä, jotta sellaiset
41987: raalisti. Ulkoministeriö ei esimerkiksi pyri aktiivi-           suhteet yksityisten henkilöiden ja insti-
41988: sesti vaikuttamaan juhlien järjestäjiin, ettei rekis-           tuutioiden kanssa, joita Etelä-Afrikan
41989: terissä esiintyviä taiteilijoita kutsuta Suomeen                hallitus saattaa käyttää rotusorron puoles-
41990: esiintymään.                                                    ta, saataisiin loppumaan?
41991: 
41992:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
41993: 
41994:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Jukka Gustafsson                 Claes Andersson
41995:           Ensio Laine                     Anna-Liisa Jokinen               Sakari Knuuttila
41996: 
41997: 
41998: 
41999: 
42000: 270970H
42001: 2                                        1987 vp. -- KJ( n:o 246
42002: 
42003: 
42004: 
42005: 
42006:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42007: 
42008:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            lopettamiseksi Etelä-Afrikan kanssa. Tässä voi-
42009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            daan sanktiouhkana esimerkiksi käyttää sellaisen
42010: olette 17 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-           järjestön tai yhteisön saaman julkisen rahoitus-
42011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tuen rajoittamista, jonka jäsen tai edustaja on
42012: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          esiintynyt Etelä-Afrikassa. Järjestöt ja yhteisöt
42013: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. kirjallisesta kysy-        voivat omasta puolestaan sanktioida Etelä-Afri-
42014: myksestä n:o 246, joka kuuluu:                           kassa esiintyviä jäseniään työsuhteeseen tai jäsen-
42015:                                                          oikeuksiin puuttumalla. Tällainen menettely on
42016:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sopusoinnussa Suomen Etelä-Afrikka-politiikan
42017:         YK:nyleiskokouksissa hyväksyttyjen peri-         kanssa, vaikka juridista velvoitetta siihen ei ole.
42018:         aatteiden mukaisesti ryhtyä, jotta sellaiset
42019:         suhteet yksityisten henkilöiden ja insti-           Suomalaisnimien lähes täydellinen puuttumi-
42020:         tuutioiden kanssa, joita Etelä-Afrikan           nen "mustilta listoilta" on yhtenä osoituksena
42021:         hallitus saattaa käyttää rotusorron puoles-      siitä, että valtiovallan ja kulttuuri- ja urheilujär-
42022:         ta, saataisiin loppumaan?                        jestöjen yhteisin toimenpitein, joita yksityiset
42023:                                                          taiteilijat ja urheilijat ovat vastuuntuntoisesti tu-
42024:                                                          keneet, Suomi on osoittautunut sanansa mittai-
42025:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         seksi Etelä-Afrikan vastaisten vapaaehtoisten boi-
42026: ti seuraavaa:                                            kottitoimien toteuttamisessa.
42027:     Suomen hallitus on pohjoismaiden yhteisessä             Suomen ja Etelä-Afrikan välisen tavarakaupan
42028:  Etelä-Afrikan vastaisessa toimintaohjelmassa jo v.      kieltävän lain (599/87) tultua 1.7.1987 voimaan
42029:  1978 hyväksynyt suosituksen kulttuurisuhteiden          ja kieltoon liittyvän siirtymäkauden päätyttyä
42030:  lopettamisesta Etelä-Afrikan apartheid-halli tuk-       30.9.1987 on myös eteläafrikkalaisten liikemies-
42031:  sen kanssa. Suomi on pohjoismaiden ja eräiden           ten matkoja Suomeen entisestään rajoitettu viisu-
42032:  Afrikan valtioiden kanssa ollut YK:nviime yleis-        miteitse. Suomalaisten liikemiesten matkat eivät
42033:  kokouksissa laatimassa päätöslauselmaa, jossa ve-       ole viranomaisten säänneltävissä. Rangaistuksen
42034:  dotaan hallituksiin ja järjestöihin kulttuuri-,         kohteena voi olla vain toiminta, joka rikkoo lakia
42035:  tiede- ja urheilualan suhteiden lopettamiseksi          eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimista
42036:  apartheidia tukevien tai siihen perustuvien etelä-      (1104/85) sekä em. lakia tämän lain muuttami-
42037: afrikkalaisten laitosten ja yhteisöjen kanssa.           sesta.
42038:     Tässä päätöslauselmassa ei ole viittausta po.
42039:  kysymyksen perusteluissa mainittuun YK:n                   Suomen kansalaisten yksityistä matkailua
42040:  apartheidin vastaisen keskuksen rekisteriin, ns.        Etelä-Afrikkaan ei viranomaistoimin voida rajoit-
42041: mustaan listaan taiteilijoista ja urheilijoista, jotka   taa.
42042: ovat esiintyneet tai kilpailleet Etelä-Afrikassa.           Sanktioinnin piiriin eivät tietenkään kuulu
42043:  Apartheid-keskus ilmoittaa julkaisseensa ''mustia       yhteydet eteläafrikkalaisiin apartheidia vastusta-
42044: listoja" YK:n apartheidin vastaisen erityiskomi-         viin järjestöihin ja yhteisöihin. Sama koskee hu-
42045:  tean pyynnöstä osana lukuisissa päätöslauselmissa       manitaarista toimintaa ja tiedotusvälineiden yh-
42046: vaadittua kampanjaa Etelä-Afrikan hoikotoimi-            teyksiä. Näillä alueilla rajoituksia ovat aiheutta-
42047: seksi kulttuurin alalla. Erityiskomiteassa ei ole        neet Etelä-Afrikan viranomaisten toimet.
42048: jäseninä pohjoismaita.                                      Kolmansien maiden kansalaisten suhteen ei
42049:     Etelä-Afrikan kansalaisten osalta kulttuurin ja      ole senkaltaista poliittista velvoitetta viranomais-
42050: urheilualan yhteyksien ylläpitäminen Suomeen             ten toimenpiteisiin kuin kyseen ollessa Suomen
42051: on voitu tehokkaasti estää mm. viisumimääräyk-           ja Etelä-Afrikan kansalaisista. YK:ssahallituksiin
42052: sin, joista -- kuten myös niihin sisältyvistä poik-      kohdistettujen vetoomusten voidaan katsoa sisäl-
42053: keuksista -- on sovittu yhteispohjoismaisesti.           tävän suosituksia ensi sijassa kyseisten hallitusten
42054:     Suomen yhteispohjoismaisesti ja YK:n piirissä        toimenpiteistä oman maansa kansalaisia kohtaan
42055: hyväksymien velvoitteiden mukaan viranomaiset            ja tarkoittavan ao. maan bilateraalisia Etelä-
42056: tekevät voitavansa kulttuuri- ja urheiluyhteyksien       Afrikka-suhteita.
42057:                                         1987 vp. -      KK n:o 246                                          3
42058: 
42059:    YK:n apartheid-keskuksen 27.3.1987 päivät-           vasti voidaan edellyttää, että muunmaalaisten
42060: tyyn taiteilijalistaan liittyy johdantokappale, jossa   mustalistattujen taiteilijain ja urheilijain Etelä-
42061: selostetaan listan julkaisemisen tarkoitusta. Tii-      Afrikka-yhteyksiin puuttuvat niiden valtioiden
42062: vistäen voidaan todeta, että 1) siinä mainituille       viranomaiset, joiden kansalaisista on kyse. Suo-
42063: halutaan tuottaa kielteistä julkisuutta, 2) listan      meen tulevat taiteilijat ja urheilijat eivät ole
42064: avulla halutaan vedota sillä oleviin taiteilijoihin,    Suomen hallituksen tai muiden valtiollisten vi-
42065: että he luopuisivat tulevista esiintymisistä Etelä-     ranomaisten vieraita.
42066: Afrikassa ja 3) hallituksia, järjestöjä ym. tahoja          Suomen Etelä-Afrikka-politiikan kanssa ei ole
42067: kehotetaan taivuttelemaan listalla olevia luopu-        ristiriidassa, jos taide- ja urheilutilaisuuksien jär-
42068: maan uusista esiintymisistä Etelä-Afrikassa.            jestäjät itse pitävät parempana pidättyä yhteis-
42069:    Tavoitteena on siis hankkia ao. taiteilijoilta       työstä mustalistattujen esiintyjien kanssa tai ke-
42070: lupaus olla vastaisuudessa esiintymättä Etelä-          hottavat näitä, esimerkiksi yhteistyön jatkumisen
42071: Afrikassa. Harkittavaksi jää, millaisin keinoin         edellytyksenä, luopumaan uusista esiintymisistä
42072: suostuttelu tällaisen lupauksen saamiseksi tapah-       Etelä-Afrikassa. Saattamalla tällaisen lupauksen
42073: tuu.                                                    YK:napartheidin vastaisen keskuksen tietoon ao.
42074:    Suomessa valtiovallalla on vastuu Suomen ja          taiteilija tai urheilija saa nimensä pois luettelois-
42075: Etelä-Afrikan bilateraalisista yhteyksistä. Vastaa-     ta.
42076: 
42077:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
42078: 
42079:                                                                        Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
42080: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 246
42081: 
42082: 
42083: 
42084: 
42085:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
42086: 
42087:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I enlighet med de förpliktelser som Finland
42088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        godkänt gemensamt för Norden och i FN-kretsar
42089: den 17 september 1987 tili vederbörande med-          gör myndigheterna vad de kan för att bryta
42090: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    kontakterna med Sydafrika inom kultur och
42091: riksdagsledamot    Marjatta Stenius-Kaukonen          idrott. Här kan man hota med sanktioner som
42092: m.fl. undertecknade spörsmål nr 246:                  t.ex. en nedskärning av det offentliga finansie-
42093:                                                       ringsstödet tili en sådan organisation elier ett
42094:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sådant samfund vars medlem elier representant
42095:        för att i enlighet med principer som           har uppträtt i Sydafrika. Organisationerna och
42096:        godkänts vid FN:s generalförsamlings           samfunden kan för sin del ta i bruk sanktioner
42097:        möten få ett slur på sådana relationer tili    genom att ingripa i arbetsförhåliandena och
42098:        privata personer och institutioner som         rättigheterna för de medlemmar som uppträder i
42099:        Sydafrikas regering kan urnyttja för           Sydafrika. Ett sådant förfarande överensstämmer
42100:        apartheid?                                     med Finlands Sydafrikapolitik, fastän juridisk
42101:                                                       förpliktelse inte föreligger.
42102:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det faktum att finländska namn så gott som
42103: anföra följande:                                      helt saknas på de "svarta listorna" är ett bevis
42104:     Finlands regering har i ett gemensamt nordiskt    på, att Finland genom statsmaktens och kultur-
42105: program för verksamhet mot Sydafrika redan år         och idrottsorganisationernas gemensamma åtgär-
42106: 1978 godkänt en rekommendation angående bry-          der, som de privata artisterna och idrottsmännen
42107: tande av de kulturelia relationerna tili Sydafrikas   ansvarsmedvetet har understött har visat sig stå
42108: apartheidregering. Vid FN :s generalförsamlings       vid sitt ord när det gälier att genomföra friviliiga
42109: senaste möten har Finland tilisammans med de          bojkottåtgärder mot Sydafrika.
42110: nordiska länderna och vissa afrikanska stater            Sedan lagen som förbjuder varuhandel melian
42111: urarbetat en resolution, i viiken ingår en vädjan     Finland och Sydafrika (599 187) trätt i kraft
42112: tili regeringar och organisationer om att dessa       1. 7.1987 och den övergångsperiod som hör sam-
42113: skali bryta eventuelia kultur-, vetenskaps- och       man med förbudet upphört 30.9.1987 har de
42114: idrottsrelationer tili sydafrikanska inrättningar     sydafrikanska affärsmännens resor tili Finland
42115: och samfund som stöder apartheid elier baserar        ytterligare begränsats genom visum. De finländs-
42116: sin verksamhet på sådan.                              ka affärsmännens resor kan inte regleras av myn-
42117:     I denna resolution hänvisas inte tili FN :s       digheterna. Föremålet för straff kan endast vara
42118: ami-apartheidcenters register, som nämnts i mo-       en verksamhet som strider mot lagen om vissa
42119: tiveringen tili ifrågavarande spörsmål, dvs. den      åtgärder mot Sydafrika (1104/85) samt lagen om
42120: s.k. svarta listan över artister och idrottsmän som   ändring av nämna lag.
42121: har uppträtt elier tävlat i Sydafrika. Apartheid-        Finska medborgares privata turistresor tili Syd-
42122: centret uppger att den på begäran av FN:s             afrika kan inte begränsas genom åtgärder av
42123: apartheidkommitte har pu blicerat svarta listor       myndigheterna.
42124: som ett led i den kampanj som i ett stort antal          Sanktionerna berör naturligtvis inte komakter-
42125: resolutioner krävts i syfte att bojkotta Sydafrika    na med sådana sydafrikanska organisationer och
42126: på det kulturelia området. De nordiska länderna       samfund som motsätter sig apartheid. Samma
42127: är inte medlemmar i kommitten.                        sak gälier för humanitär verksamhet och massme-
42128:     För de sydafrikanska medborgarnas del har         diernas komakter. På dessa områden har begräns-
42129: upprätthåliandet av kontakterna med Finland           ningar åstadkommits genom åtgärder från de
42130: inom kultur och idrott kunnat förhindras effek-       sydafrikanska myndigheterna.
42131: tivt bl.a. genom visumbestämmelser, om vilka-            Vad medborgare i tredje land beträffar har
42132: såsom även om undantagen- gemensamt över-             man inte samma slags politiska skyldigheter i
42133: enskommits i Norden.                                  fråga om myndigheternas åtgärder som när det
42134:                                          1987 vp. -- KJC n:o 246                                           5
42135: 
42136: gälier de finländska och sydafrikanska medbor-           vilka medel övertalningen att avge sådant löfte
42137: garna. En inom FN framstälid vädjan tili rege-           sker.
42138: ringar kan anses innehålia rekommendationer i               I Finland har statsmakten ansvaret för de
42139: första hand angående regeringarnas åtgärder              bilaterala kontakterna mellan Finland och Sydaf-
42140: gentemot det egna landets medborgare samt avse           rika. På motsvarande sätt kan man förutsätta att
42141: landets bilaterala förhålianden tili Sydafrika.          myndigheterna i andra stater ingriper i sina
42142:    Tili FN :s anti-apartheidcenters förteckning          artisters och idrottsmäns kontakter med Sydafri-
42143: över konstnärer daterad 27.3.1987 hör en inled-          ka, om de är uppförda på listan. De artister och
42144: ning, där avsikten med publicerandet av förteck-         idrottsmän som kommer tili Finland betraktas
42145: ningen utreds. Sammanfattningsvis kan konstate-          inte som gäster hos regeringen elier övriga statli-
42146: ras, att 1) förteckningen syftar tili negativ publi-     ga myndigheter.
42147: citet för dem som nämns i den, 2) förteckningen             Det strider inte mot Finlands sydafrikapolitik
42148: innebär en vädjan tili de konstnärer som finns           om arrangörerna för konst- och idrottsevenemang
42149: upptagna på den att de skall avstå från att i            själva anser det vara bättre att avhålia sig från
42150: framtiden uppträda i Sydafrika och att 3) rege-          samarbete med artister som finns på den '' svarta
42151: ringar, organisationer m.fl. uppmanas att över-          listan'' eller uppmanar dem, t.ex. som en
42152: tala dem som finns i förteckningen att avstå från        förutsättning för fortsatt samarbete, att avstå från
42153: att uppträda på nytt i Sydafrika.                        nya uppträdanden i Sydafrika. Om FN:s anti-
42154:    Målet är således att avkräva ett löfte av artister-   apartheidcenter informeras om ett sådant löfte
42155: na om att i framtiden låta bli att uppträda i            får artisten elier idrottsmannen sitt namn struket
42156: Sydafrika. En bedömningsfråga är sedan med               ur förteckningen.
42157: 
42158:      Helsingfors den 22 oktober 1987
42159: 
42160:                                                                            Utrikesminister Kalevi Sorsa
42161:                                              1987 vp.
42162: 
42163: Kirjallinen kysymys n:o 247
42164: 
42165: 
42166: 
42167: 
42168:                                 Fred: Mikrotietokoneiden hankintakustannusten vähennyskelpoi-
42169:                                    suudesta free lancer -toimittajien verotuksessa
42170: 
42171: 
42172:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42173: 
42174:    Helsingin verolautakunta noudattaa erilaista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42175: käytäntöä kuin naapurikunnat eikä hyväksy teks-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42176: tinkäsittelyyn käytettävän mikrotietokoneen han-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42177: kintamenoa free lancer -toimittajien vähennys-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42178: kelpoiseksi tulonhankkimiskustannukseksi vero-
42179: tuksessa.                                                    Aikooko Hallitus antaa tarkempia oh-
42180:                                                           jeita siitä, voidaanko ja millä edellytyksil-
42181:    Ongelma saattaa olla yleisempikin ottaen huo-          lä tekstinkäsittelyyn tarkoitettu mikrotie-
42182: mioon verovirastojen lukuisuuden ja free lancer           tokone hyväksyä free lancer -toimittajille
42183: -toimittajakunnan ja heidän työehtojensa moni-            verovähennyskelpoiseksi tulonhankkimis-
42184: naisuuden.                                                kustannukseksi?
42185: 
42186:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
42187: 
42188:                                             Jorma Fred
42189: 
42190: 
42191: 
42192: 
42193: 270851D
42194: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 247
42195: 
42196: 
42197: 
42198: 
42199:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42200: 
42201:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          elantokustannuksiin kuuluvana verotuksessa vä-
42202: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hennyskelvotonta.
42203: olette 18 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-            Kysymyksessä mainittujen mikrotietokoneiden
42204: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja tekstinkäsittelylaitteistojen hankintahinnan vä-
42205: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        hentämisestä tulonhankkimiskuluna verotuksessa
42206: Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       on saatu sekä keskusverolautakunnan (KVL 612/
42207: myksestä n:o 247:                                      1984) että korkeimman hallinto-oikeuden pää-
42208:           Aikooko Hallitus antaa tarkempia oh-         tökset (KHO 30.4.1986 n:o 155 ). Ne on julkais-
42209:        jeita siitä, voidaanko ja millä edellytyksil-   tu myös Verohallinnon käsikirjassa (Verohallituk-
42210:        lä tekstinkäsittelyyn tarkoitettu mikrotie-     sen julkaisu 377/1987). Verotuskäytäntö on va-
42211:        tokone hyväksyä free lancer -toimittajille      kiintumassa em. päätöksissä ilmenevien periaat-
42212:        verovähennyskelpoiseksi tulonhankkimis-         teiden mukaiseksi.
42213:        kustannukseksi?                                    Helsingin verolautakunnan kanta ei periaat-
42214:                                                        teessa poikkea maassa yleisesti noudatetusta käy-
42215:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tännöstä, kuten kysymyksen perusteluissa on esi-
42216: ti seuraavaa:                                          tetty. Vähennysoikeuden epääminen yksittäista-
42217:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 25 §:n       pauksessa on saattanut johtua esimerkiksi siitä,
42218: mukaan verovelvollisella on oikeus tulostaan vä-       että po. laitteen hinnasta tai sen suorittamisesta
42219: hentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä         ei ole esitetty verotuksessa riittävää selvitystä tai
42220: johtuneet menot. Poikkeuksista tähän pääsään-          esimerkiksi siitä, että selvitys laitteen käytöstä
42221: töön on säädetty erikseen. Tulon hankkimisesta         ansiotoiminnan yhteydessä on ollut puutteellinen
42222: tai säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa          tai, että laitteen taso ansiotoimintaa ajatellen on
42223: vähentää esimerkiksi verovelvollisen ja hänen          ollut poikkeuksellinen tai muusta sen kaltaisesta
42224: perheensä elantokustannuksia.                          syystä.
42225:    Verovelvollisen ansiotoiminnassa käytettyjen           Verohallituksen tehtävänä on siitä annetun
42226: koneiden ja laitteiden hankintamenot vähenne-          asetuksen (273/74) 1 §:n 2 momentin nojalla
42227: tään verotuksessa vuotuisina poistoina noudat-         edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toi-
42228: taen soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon osalta       mittamista antamalla veroviranomaisille neuvoja
42229: on säädetty. Irtaimen käyttöomaisuuden poistot         ja ohjeita. Kysymyksessä esitetyn verotuksen yksi-
42230: tehdään esinekohtaisina esimerkiksi sen vuoksi,        tyiskohdan osalta näin on myös menetelty. Halli-
42231: että osa esineen hankintahinnasta saattaa olla         tuksen asiana ei ole siihen puuttua.
42232: 
42233:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1987
42234: 
42235:                                                                                Ministeri Ulla Puolanne
42236:                                       1987 vp. -     KK n:o 247                                        3
42237: 
42238: 
42239: 
42240: 
42241:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42242: 
42243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Både centralskattenämnden (centralskatte-
42244: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nämnden 612/ 1984) och högsta förvaltnings-
42245: den 18 september 1987 tili vederbörande med-         domstolen (HFD 30.4. 1986 nr 15 5) har tagit
42246: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   stälining tili möjligheterna att i beskattningen
42247: riksdagsman Jorma Fred undertecknade spörsmål        dra av anskaffningspriset för sådana mikrodatorer
42248: nr 247:                                              och textbehandlingsapparater som nämns i spörs-
42249:                                                      målet såsom utgifter för inkomstens förvärvande.
42250:           Ämnar Regeringen utfärda närmare           Deras beslut och utslag har också publicerats i
42251:        anvisningar om och under vilka förutsätt-     Handboken för skatteförvaltningen (Skattestyrel-
42252:        ningar utgifterna för en mikrodator som       sens publikation 3771 1987). Beskattningspraxis
42253:        avsetts för textbehandling kan godkännas      håller på att stabiliseras i enlighet med principer-
42254:        som avdrag i beskattningen som en utgift      na i ovan nämnda avgöranden.
42255:        för inkomstens förvärvande för frilansre-
42256:        daktörer?                                        Helsingfors skattenämnds ståndpunkt avviker
42257:                                                      inte i princip från den praxis som allmänt
42258:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      iakttagits i landet, såsom i motiveringen för
42259: anföra följande:                                     spörsmålet har anförts. Förvägrad avdragsrätt i
42260:    Enligt 2 5 § lagen om skatt på inkomst och        enskilda fall kan t.ex. ha berott på att det i
42261: förmögenhet (1043/74) har den skattskyldige rätt     beskattningen inte har framlagts tillräcklig utred-
42262: att från sin inkomst avdra utgifterna för inkomst-   ning om ifrågavarande anordnings pris elier er-
42263: ens förvärvande och bibehållande. Om undanta-        läggandet av det eller t.ex. på att utredningen
42264: gen tili denna huvudregel har stadgats separat.      om användningen av anordningen i samband
42265: Såsom utgifter för inkomstens förvärvande elier      med förvärvsverksamhet har varit bristfäliig elier
42266: bibehåliande får inte avdras t.ex. den skattskyl-    att anordningens nivå med tanke på förvärvsverk-
42267: diges och hans familjs levnadskostnader.             samhet har varit exceptioneli elier på andra
42268:    Anskaffningsutgifterna för maskiner och an-       sådana omständigheter.
42269: ordningar som den skattskyldige använt i sin
42270: förvärvsverksamhet avdras i beskattningen såsom         På skattestyrelsen ankommer med stöd av 1 §
42271: årliga avskrivningar med iakttagande i tiliämp-      2 mom. i den förordning som givits om den
42272: liga delar av vad som stadgats om inkomst av         (273/74) att främja en riktig och enhetlig be-
42273: näringsverksamhet. Avskrivningarna för lösa an-      skattning genom råd och anvisningar tili skatte-
42274: läggningstiligångar görs föremålsvis t.ex därför     myndigheterna. Beträffande den detalj i beskatt-
42275: att en del av anskaffningspriset för ett föremål     ningen som tagits upp i spörsmålet har det också
42276: inte kan avdras i beskattningen eftersom den         förfarits på detta sätt. Det är inte regeringens sak
42277: utgör levnadskostnader.                              att ingripa i denna fråga.
42278: 
42279:      Helsingfors den 7 oktober 1987
42280: 
42281:                                                                              Minister Ulla Puolanne
42282:                                                 1987 vp.
42283: 
42284: Kirjallinen kysymys n:o 248
42285: 
42286: 
42287: 
42288: 
42289:                                    Lahti-Nuuttila: Visuaalisten taiteiden ja ilmaisutaidon keskiasteen
42290:                                      opettajakoulutuskokeilun aloittamisesta
42291: 
42292: 
42293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42294: 
42295:   Musiikinopetuksen ja viimeksi tanssitaiteen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42296: opetuksen opettajakoulutus on saatu alulle. Visu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42297: aalisten taiteiden opettajakoulutus on vielä aloit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42298: tamatta.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42299:    Kun tarkastellaan kuvateknologian nopeata ke-
42300: hitystä ja kuvataiteen keskiasteen sekä korkea-
42301: koulun nopeata edistymistä, olisi näiden kaik-                 Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
42302: kien koulujen opettajille saatava tiedoksi opetu-            ryhtyä ja millä aikataululla toteuttaa visu-
42303: sopin ja opetuspsykologian perusteet. Myös kan-              aalisten taiteiden ja ilmaisutaidon keski-
42304: salais- ja työväenopistojen sekä lasten- ja nuorten          asteen opettajakoulutuksen käyttäen hy-
42305: kuvataidekoulujen taideopettajat ovat vailla vas-            väksi myös ko. koulutuksen aloittamista
42306: taavia tietoja.                                              kokeiluprojektin muodossa?
42307: 
42308:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
42309: 
42310:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
42311: 
42312: 
42313: 
42314: 
42315: 2709852
42316: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 248
42317: 
42318: 
42319: 
42320: 
42321:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42322: 
42323:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tin ja 2. modernin tanssin opettajien koulutus
42324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          varten, 3. tanssin ohjaajien koulutusta varten
42325: olette 18 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         4. tanssin alkuopettajien koulutusta varten. Ta
42326: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teen alojen keskiasteen ammatillisesta koulutui
42327: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sesta ovat siten ohjaaja/ opettajakoulutuksen osa
42328: Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjalli-       ta järjestämättä kysymyksessä tarkoitetut ala
42329: sesta kysymyksestä n:o 248:                            visuaaliset alat kokonaisuudessaan ja näyttämi:
42330:                                                        ilmaisuala.
42331:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Valtioneuvoston mainitun päätöksen ja hall
42332:         ryhtyä ja millä aikataululla toteuttaa visu-   tusohjelman mukaista kehittämistyötä on näide
42333:         aalisten taiteiden ja ilmaisutaidon keski-     kahden järjestämättä olevan alan kohdalla teh
42334:         asteen opettajakoulutuksen käyttäen hy-        kuluvan vuoden aikana. Opetusministeriö aset
42335:         väksi myös ko. koulutuksen aloittamista        viestintäkulttuuritoimikunnan 24.2.1987. Toim
42336:         kokeiluprojektin muodossa?                     kunnan yhteydessä työskentelee koulutusjaost1
42337:                                                        jonka tehtävänä on muun muassa selvittää audi1
42338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          visuaalisen alan opettajien koulutustarpeet. Jao
42339: seuraavaa:                                             ton tulee tehdä ehdotuksensa toimikunnai
42340:    Hallitusohjelmassa on kaksi kohtaa, jotka ko-       29.2.1988 mennessä.
42341: rostavat taidekasvatuksen merkitystä. Toisen mu-          Jaostotyöskentely on tapahtunut laajapohjais,
42342: kaan koulutusjärjestelmän puitteissa kehitetään        na ko. sektorin koulutustarpeet huomioon o
42343: mahdollisuuksia taidekasvatukseen ja toisen mu-        taen. Yksi todetuista koulutustarvealueista c
42344: kaan taidealan oppilaitosten valtionosuus- ja          kuvataiteen alan, videoalan ja näyttämöalan ol
42345: avustusjärjestelmiä kehitetään. Opetusministeri-       jaaja-opettaja. Nämä molemmat alat ovat strat'
42346: össä tehdyssä selvitystyössä on todettu, että olen-    gisesti tärkeitä koko viestintäkulttuurin ammati
42347: nainen este taidekasvatuksen edistymiselle on          lista koulutusta kehitettäessä.
42348: taideaineiden opettajien saatavuus niin koulutus-         Opetusministeriö on siirtänyt kolme taidekm
42349: järjestelmän puitteissa kuin harrastuksen ohjauk-      lua ammattikasvatushallituksen alaisiksi oppila
42350: sessakin. Tämän kokonaisongelman kaksi osa-            toksiksi. Ammattikasvatushallituksen työnä ov,
42351: aluetta ovat visuaalisen alan ja ilmaisutaidon alan    valmistuneet opetussuunnitelmat, ja parhaillaa
42352: opettajien koulutus.                                   työskentelee työryhmä, joka selvittää, mitä km
42353:    Keskiasteen koulutusratkaisu on tehty musii-        lutustarpeita nimenomaisesti kuvataiteen alueel
42354: kinopetuksen ja tanssitaiteen opetuksen osalta.        on ja onko tarkoituksenmukaista siirtää my1
42355: Musiikin eri ammattialojen koulutuksen järjestä-       muita oppilaitoksia ammattikasvatushallitukse
42356: minen perustuu valtioneuvoston päätökseen kou-         alaisuuteen.
42357: luhallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen            Opetusministeriössä on lisäksi valmistum
42358: järjestämisestä (3.4.1986). Tuossa päätöksessä         Teatterialan koulutusrakennetyöryhmän muisti1
42359: mitoitettiin musiikkialan aloituspaikoiksi kaik-       Muistiossa korostetaan samoin keskiasteen kouh
42360: kiaan 305 paikkaa vuodessa. Päätöksessä todettiin      tusratkaisun tarvetta.
42361: myös, että vastaavasti selvitetään kuvataiteen,           Edellä kuvatun suunnittelutyön nojalla on t1
42362: tanssitaiteen, taidekasvatuksen ja näyttämötai-        dettavissa, että kysymyksessä esille otetut kouh
42363: teen koulutuskysymykset.                               tustarpeet ovat hallituksen tiedossa ja selvitystyc
42364:    Tämän päätöksen lausuman mukaisesti on              sekä toimenpideratkaisujen valmistelun alaisin:
42365: suunnittelukauden 1986-88 aikana toteutettu               Koska visuaalinen ja ilmaisuala ovat olenna
42366: tanssin ammatillisen keskiasteen koulutuskokeilu       nen osa viestintäkulttuurin laajaa ja vielä järjest:
42367: 1.8.1987 alkaen Kuopion konservatoriossa. Ko-          mättä olevaa koulutuskokonaisuutta, näyttää ta
42368: keilu liittyy opetussuunnitelmatyöhön, jossa val-      koituksenmukaiselta toteuttaa sekä visuaaliste
42369: mistetaan opetussuunnitelmat 1. klassisen bale-        alojen että ilmaisutaidon opettajien ja ohjaajie
42370:                                        1987 vp. -     KK n:o 248                                       3
42371: 
42372: koulutusratkaisu taman suuren kokonaisuuden           lu voisi käynnistyä noin vuoden kuluttua opetus-
42373: yhteydessä. Tällöin määrällisesti suhteellisen sup-   suunnitelmatyön käynnistymisestä.
42374: pea ohjaaja/ opettajakoulutus voisi saada tukea          Musiikin ja tanssin opettaja/ ohjaajakoulutuk-
42375: koko sektorin muusta ammatillisesta koulutuk-         sen yhteydessä on käynyt ilmeiseksi, että pedago-
42376: sesta, ja se niveltyisi siten saumattomaksi osaksi    gikoulutuksen täytyy tapahtua kiinteässä yhtey-
42377: keskiasteen ammatillisen peruskoulutuksen jär-        dessä itse opetustyöhön. Konservatoriot ovat lai-
42378: jestelmää.                                            toksia, joissa keskiasteen ammatillisen koulutuk-
42379:                                                       sen lisäksi annetaan myös harrastajien (lapsista
42380:    Koska viestintäkulttuuritoimikunnan koulu-         aikuisiin) koulutusta. Tämän on todettu voimis-
42381: tusjaoston tulee jättää ministeriölle ehdotuksensa    tavan pedagogin ammatti-identiteetin muotou-
42382: vuoden 1988 alkupuolella, voidaan etenemisaika-       tumista ja hakeutumista valmistumisen jälkeen
42383: taulusta todeta seuraavaa. Alkuvuodesta 1988 on       nimenomaisesti opetustehtäviin.
42384: mahdollista aloittaa eri opintolinjoilla tapahtuvaa      Mikäli koulutusratkaisut etenevät suunnitellul-
42385: opiskelua ja sen sisältöjä koskeva opetussuunni-      la tavalla, on odotettavissa, että visuaalisten ja
42386: telmatyö. Mikäli suunnitelmatyö opettaja-ohjaa-       ilmaisutaidon alan opettajien/ ohjaajien saata-
42387: jakoulutuksen osalta etenee vastaavalla tavalla       vuus kansalais- ja työväenopistojen, lasten ja
42388: kuin tanssin opettaja/ ohjaajakoulutuksen suun-       nuorten kuvataidekoulujen, videoharrastuksen,
42389: nittelutyö, on periaatteessa mahdollista, että        teatteri- ja ilmaisuopetuksen ja muun vastaavan
42390: opetussuunnitelman laatimiseksi tarvittava kokei-     taideharrastuksen parissa ratkaisevasti paranee.
42391: 
42392:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1987
42393: 
42394:                                                                         Ministeri Anna-Ltisa Pzipari
42395: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 248
42396: 
42397: 
42398: 
42399: 
42400:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
42401: 
42402:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Försöket ingår i ett läroplansarbete, där läro-
42403: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         planerna utarbetas för lärarutbildningen i 1.
42404: av den 18 september 1987 till vederbörande            klassisk balett och 2. modern dans, 3. instruk-
42405: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-    törsutbildningen i danskonst och 4. utbildningen
42406: de av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila under-        av nybörjarlärare i danskonst. De i spörsmålet
42407: tecknade spörsmål nr 248:                             avsedda områdena: de visuella områdena i sin
42408:                                                       helhet och scenkonst respektive framställnings-
42409:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       konst är sålunda inte åtgärdade vad beträffar
42410:         och inom vilket tidsrum för att genom-        instruktörs/lärarutbildningen på konstens områ-
42411:         föra mellanstadiets lärarutbildning inom      de på yrkesutbildningens mellanstadium.
42412:         de visuella konsterna och framställnings-
42413:         konsten genom att inleda ett försökspro-         Enligt statsrådets beslut och i enlighet med
42414:         jekt för att påbörja även ifrågavarande       regeringsprogrammet har under innevarande år
42415:         utbildning?                                   utvecklingsarbete utförts till fromma för dessa två
42416:                                                       oåtgärdade områden. U ndervisningsministeriet
42417:                                                       tillsatte 24.2.1987 en kommission för mediekul-
42418:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tur. 1 anslutning till kommissionen verkar en
42419: framföra följande:                                    utbildningssektion, vars uppgifter bl. a. är att
42420:    1 regeringsprogrammet finns det två punkter        utreda utbildningsbehoven för lärarna inom det
42421: som understryker betydelsen av konstfostran.          audivisuella området. Sektionen skall framlägga
42422: Enligt den ena utvecklas möjligheterna till konst-    sitt förslag till kommissionen före 29.2.1988.
42423: fostran inom ramen för utbildningssystemet, en-          Sektionsarbetet har skett på bred bas med
42424: ligt den andra utvecklas statsandels- och under-      tanke på utbildningsbehoven inom ifrågavarande
42425: stödssystemen för läroanstalterna inom konstom-       sektor. Ett av de områden som konstaterats vara i
42426: rådet. 1 en utredning som gjorts vid undervis-        behov av instruktörs/lärarutbildning är bild-
42427: ningsministeriet har det konstaterats att ett vä-     konst, video- och scenkonst. Dessa områden är av
42428: sentligt hinder för konstfostrans förkovran är        strategisk vikt då man utvecklar yrkesutbild-
42429: bristen på lärare i konstämnen såväl inom utbild-     ningen inom hela mediekulturen.
42430: ningssystemet som inom styrningen av konstut-
42431: övning som hobby. Utbildningen av lärare inom            Undervisningsministeriet har ställt tre konst-
42432: områdena visuell konst och framställningskonst        skolor under yrkesutbildningsstyrelsen. Läro-
42433: är två delområden inom detta problemkomplex.          planerna har utarbetats vid yrkesutbildningssty-
42434:                                                       relsen och som bäst verkar en arbetsgrupp som
42435:    Man har kommit till en lösning i utbildningen
42436:                                                       utreder vilka utbildningsbehov särskilt området
42437: på mellanstadiet inom musikundervisning och
42438:                                                       bildkonst har och om det är ändamålsenligt att
42439: undervisning i danskonst. Anordnandet av ut-
42440:                                                       ställa även andra läroanstalter under yrkesutbild-
42441: bildning inom musikens olika yrkesområden
42442:                                                       ningsstyrelsen.
42443: grundar sig på statsrådets beslut om anordnande
42444: av yrkesutbildning (3.4.1986) som är underställt         Vid undervisningsministeriet har dessutom
42445: skolstyrelsen. 1 detta beslut dimensionerades ny-     promemorian '' Arbetsgruppen för utbildnings-
42446: börjarplatserna inom musikområdet till samman-        strukturen inom teaterområdet'' färdigställts. 1
42447: lagt 305 platser om året. 1 beslutet fastslogs även   promemorian understryks likaledes behovet av
42448: att    utbildningsfrågorna     inom      bildkonst,   att frågan om utbildningen på mellanstadiet
42449: danskonst, konstpedagogik och scenkonst i mot-        löses.
42450: svarande grad utreds.                                    På basen av det ovan beskrivna planeringsarbe-
42451:    Enligt detta beslut har under planperioden         tet kan det fastslås att regeringen är medveten
42452: 1986-88 ett dansundervisningsförsök på det            om de utbildningsbehov som framställts i spörs-
42453: yrkesinriktade mellanstadiet genomförts vid Kuo-      målet och att de är föremål för utredning och
42454: pio konservatorium börjande fr.o.m. 1.8.1987.         förslag till åtgärder.
42455:                                       1987 vp. -      KK n:o 248
42456: 
42457:    Eftersom den visuella konsten och framställ-       försöksperiod som behövs för att utarbeta läro-
42458: ningskonsten utgör en väsentlig del av mediekul-      planen kunde inledas ca ett år efter det arbetet
42459: turens breda om ännu oorganiserade utbildnings-       med läroplanen inletts.
42460: helhet synes det ändamålsenligt att genomföra
42461:                                                          1 samband med utbildningen av lärare/
42462: utbildningen av lärare och instruktörer inom
42463:                                                       instruktörer inom musik och dans har det fram-
42464: bägge områden i anslutning tili mediekulturen
42465:                                                       gått att den pedagogiska utbildningen måste ske
42466: som helhet. Härvid kunde den kvantitativt rela-       i intim förbindelse med själva undervisningsarbe-
42467: tivt begränsade utbildningen av instruktörer 1
42468:                                                       tet. Konservatorierna är inrättningar där det
42469: lärare få stöd av den övriga yrkesutbildningen
42470:                                                       utöver yrkesutbildning på mellanstadiet även ges
42471: inom hela sektorn, och den kunde då sammanfo-
42472:                                                       utbildning åt amatörer (från barn tili vuxna).
42473: gas tili en integrerad del av den yrkesinriktade
42474:                                                       Detta har konstaterats stärka utformningen av en
42475: grundutbildningen på mellanstadiet.
42476:                                                       pedagogs yrkesidentitet och sporra honom eller
42477:    Då utbildningssektionen inom kommissionen
42478:                                                       henne tili att efter avlagd examen söka sig tili
42479: för mediekulrur skall lämna in sitt förslag tili
42480:                                                       just undervisningsuppgifter.
42481: ministeriet i början av år 1988, kan följande
42482: konstateras om hur arbetet framskridit. Fr.o.m.          Om åtgärderna för utbildningen framskrider
42483: början av år 1988 är det möjligt att inleda arbetet   som planerat är det att förvänta, att tillgången på
42484: med läroplanen som berör studierna och deras          lärare/instruktörer inom visuell konst och fram-
42485: innehåll vid de olika studielinjerna. Om plane-       ställningskonst avsevärt förbättras med tanke på
42486: ringsarbetet för instruktörs/ lärarutbildningens      medborgar- och arbetarinstituten, bildkonstsko-
42487: del framskrider på samma sätt som planeringsar-       lorna för barn och unga, videoverksamheten,
42488: betet för motsvarande utbildning inom                 undervisningen inom teater- och framställnings-
42489: danskonsten är det i princip möjligt att den          konst och annan liknande konstutövning.
42490: 
42491:      Helsingfors den 30 oktober 1987
42492: 
42493:                                                                           Minister Anna-Liisa Piipari
42494:                                                1987 vp.
42495: 
42496: Kirjallinen kysymys n:o 249
42497: 
42498: 
42499: 
42500: 
42501:                                   Rinne: Yritysten omistamien vuokra-asuntojen muuttamisesta omis-
42502:                                      tusasunnoiksi
42503: 
42504: 
42505:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42506: 
42507:    Vuosisadan alun suhteellinen sosiaalinen tur-     vuokra-asuntokanta olisi aikaansaatu. Vuokralai-
42508: vattomuus ja eriarvoisuus on palaamassa uudel-       set ovat nyt maksaneet nämä asunnot yrityksille
42509: leen suomalaiseen yhteiskuntaan. Piirteet muis-      vuokrien muodossa. Inflaatio on pitänyt huolen
42510: tuttavat Laukoo torpparihäätöjä sosiaalisilta seu-   lopusta. Lähinnä suuryrityksillä on nyt asuntoja,
42511: raamuksiltaan. Tällä kertaa toteuttajana on teol-    joiden arvo on noussut tähtitieteellisiin summiin.
42512: lisuusaateli, silloin oli maa-aateli. Seuraukset     On siis aika panna rahoiksi ja vuokralaiset ulos.
42513: yksilölle ovat samanlaiset.                             Yleinen ajatuksenkulku elinkeinoelämässä on,
42514:    Työsuhdeasuntojen myyminen on jo joiHain          että kilpailukyky, nopeiden sanktioiden mahdol-
42515: alueilla aloitettu. Odotettavissa on tämänkaltai-    lisuus ja yritysstrategia yleensä, vaativat vapautu-
42516: sen toiminnan vyöry, joka hallitsemattomana          mista asuntopolitiikasta. Kaikki voimat keskite-
42517: tulee johtamaan:                                     tään tuotantotoimintaan ja markkinointiin.
42518:    1) nykyisten vuokralaisten kohtelun epävar-          Tällä kehityskululla näyttäisi olevan erityistä
42519: muuteen                                              voimaa markkinatalouden tässä vaiheessa.
42520:    2) vähentämään vuokra-asuntokantaa, joka en-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42521: tisestään kärjistää asuntopulaa                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42522:    3) aiheuttaa lisää ns. asunnottomuutta            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42523:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42524:    4) estää nuoria ihmisiä itsenäistymästä, mikä
42525: myös johtaa perheen sisäisten paineiden kautta                 Miten ja millä aikataululla Hallitus
42526: yhteiskunnallisiin ongelmiin.                               aikoo konkreettisin toimin turvata ihmis-
42527:    Työsuhdeasuntojen historia on synkkä. Firmat             ten asumisen perusoikeuden toteutumi-
42528: rakensivat asuntoja valtion tukemina työvoima-              sen silloin, kun yritykset välikäsien kautta
42529: poliittisin perustein. Julkinen valta ei huolehti-          luopuvat vuokra-asunnoistaan ja muutta-
42530: nut asuntopolitiikasta siten, että tarpeellinen             vat ne omistusasunnoiksi?
42531: 
42532:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
42533: 
42534:                                             Heikki Rinne
42535: 
42536: 
42537: 
42538: 
42539: 270954Q
42540: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 249
42541: 
42542: 
42543: 
42544: 
42545:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42546: 
42547:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vollisuudet mm. irtisanomissuojan osalta perus-
42548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuvat tällöin huoneenvuokralain säännöksiin.
42549: olette 17 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-           Yritykset ovat viime vuosina keskittyneet tuo-
42550: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tannolliseen toimintaansa ja karsineet muuta toi-
42551: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mintaansa. Tämä on mm. johtanut siihen, että
42552: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    yritykset ovat myyneet omistamiaan työsuhde-
42553: myksestä n:o 249:                                     asuntoja. Tällaisissa tilanteissa asuntojen säilymi-
42554:           Miten ja millä aikataululla Hallitus        nen vuokra-asuntokäytössä riippuu ensisijaisesti
42555:        aikoo konkreettisin toimin turvata ihmis-      kuntien toimenpiteistä.
42556:        ten asumisen perusoikeuden toteutumi-             Valtion taholta tuetaan vanhojen vuokra-asun-
42557:        sen silloin, kun yritykset välikäsien kautta   tojen hankintaa korkotukilainoin. Korkotukea
42558:        luopuvat vuokra-asunnoistaan ja muutta-        voivat saada kunnat ja eräät muut yhteisöt.
42559:        vat ne omistusasunnoiksi?                      Lisäksi kunnat voivat saada asunnottomille tar-
42560:                                                       koitettujen vuokra-asuntojen hankintaan lainoja
42561:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ja avustuksia. Ympäristöministeriön tarkoitukse-
42562: ti seuraavaa:                                         na on myös tehdä ehdotus laajemmasta vanhojen
42563:    Valtion asuntolainoittamat vuokra-asunnot          vuokra-asuntojen hankintaa koskevasta lainoitus-
42564: ovat asuntotuotantolain mukaisten käyttö- ja luo-     järjestelmästä.
42565: vutusraJOltusten alaisia. Rajoitukset koskevat           Hallituksen tärkeimpänä asuntopoliittisena ta-
42566: eräin vähäisin poikkeuksin kaikkia, myös työsuh-      voitteena on vuokra-asuntotilanteen parantami-
42567: deasuntoina käytettäviä aravavuokra-asuntoja.         nen. Tässä tarkoituksessa hallitus on 20.8.1987
42568: Rajoitusten voimassaoloajan aravavuokra-asuntoja      käsitellyt kansliapäällikkö Lauri Tarastin yhden
42569: on omistajanvaihdoksesta huolimatta käytettävä        hengen työryhmän 13-kohtaisen ohjelmaehdo-
42570: vuokra-asuntoina. Rajoitukset ovat voimassa 45        tuksen välittömiksi asuntopoliittisiksi toimenpi-
42571: vuotta lainan myöntämisestä, lukuun ottamatta         teiksi. Ohjelma sisältää nimenomaan valtion lai-
42572: vuosina 1971-1979 lainoitettuja taloja, joiden        noittaman vuokra-asuntotuotannon ja vapaara-
42573: rajoitusaika on 25 vuotta.                            hoitteisten vuokra-asuntojen lisäämiseen tähtää-
42574:    Vuokratalojen käyttöä ja luovutusta koskevat       viä toimenpiteitä. Hallituksen esitykseen vuoden
42575: rajoitukset on säädetty turvaamaan vuokra-asun-       1988 tulo- ja menoarvioksi sisältyy mm. arava-
42576: tokannan säilyminen, varmistamaan vuokralais-         vuokra-asuntojen tuotannon lisääminen 12 000
42577: ten asumisturva ja valtion tuen kohdentuminen         asuntoon vuodessa sekä myös asumistukijärjestel-
42578: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Sään-   män kehittäminen. Asuntopolitiikan pitkän täh-
42579: nösten tavoitteet ovat myös käytännössä toteutu-      täimen suunnittelu tapahtuu parhaillaan ympä-
42580: neet hyvin.                                           ristöministeriön asettamassa, pääjohtaja Olavi
42581:    Kun on kyse vapaarahoitteisista vuokra-asun-       Syrjäsen johtamassa projektiryhmässä, jonka teh-
42582: noista, lainsäädännöllistä velvoitetta käyttää        tävänä on laatia ehdotus toiseksi valtakunnalli-
42583: asuntoja jatkuvasti vuokra-asuntoina ei ole.          seksi asunto-olojen kehittämisohjelmaksi vuosina
42584: Vuokralaisten ja vuokranantajien oikeudet ja vel-     1989-1993.
42585: 
42586:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
42587: 
42588:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
42589:                                       1987 vp. -      KK n:o 249                                        3
42590: 
42591: 
42592: 
42593: 
42594:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
42595: 
42596:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det grundar sig härvid på stadgandena i hyresla-
42597: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gen.
42598: den 17 september 1987 tili vederbörande med-              Företagen har under de senaste åren koncen-
42599: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    trerat sig på sin produktiva verksamhet och
42600: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade spörs-         gallrat bort andra aktiviteter. Detta har bl.a. lett
42601: mål nr 249:                                           tili att företagen har sålt de arbetsbostäder de
42602:                                                       ägt. Om bostäderna bevaras som hyresbostäder i
42603:           Hur och med viiken tidtabell ämnar          sådana situationer beror i första hand på kommu-
42604:        Regeringen genom konkreta åtgärder             nernas åtgärder.
42605:        trygga människornas grundrättighet be-             Staten understöder anskaffningen av gamla
42606:        träffande boendet då företagen genom           hyresbostäder genom räntestödslån. Kommuner-
42607:        mellanhänder avstår från sina hyresbostä-      na och vissa andra samfund kan erhålla ränte-
42608:        der och ändrar dem tili ägarbostäder?          stöd. Dessutom kan kommunerna erhålia lån och
42609:                                                       understöd, som är avsedda för anskaffningen av
42610:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hyresbostäder för bostadslösa. Miljöministeriets
42611: anföra följande:                                      avsikt är att också framlägga förslag om ett mera
42612:    Hyresbostäder med bostadslån av staten är          omfattande lånesystem, som gälier anskaffningen
42613: underkastade nyttjande- och överlåtelsebegräns-       av gamla hyresbostäder.
42614: ningar enligt lagen om bostadsproduktion. Be-             Regeringens viktigaste bostadspolitiska mål är
42615: gränsningarna gäller med ett fåtal undantag alla      att förbättra situationen för hyresbostäder. I
42616: aravahyresbostäder, också arbetsbostäder. Under       denna avsikt har regeringen 20.8.1987 behandlat
42617: den tid begränsningarna gäller skall aravahyres-      kanslichef Lauri Tarastis enmansarbetsgrupps
42618: bostäderna trots ägarbyte användas som hyresbo-       programförslag i 13 punkter tili omedelbara
42619: städer. Begränsningarna gäller 4) år efter det att    bostadspolitiska åtgärder. Programmet innehålier
42620: lånet beviljats, med undantag av hus som belå-        uttryckligen åtgärder som siktar på en ökning av
42621: nats åren 1971-1979, för vilka begränsningarna        den hyresbostadsproduktion som sker med lån
42622: gäller 2) år.                                         från staten och av hårdvalutahyresbostäderna. I
42623:    Begränsningarna av nyttjandet och överlåtelsen     regeringens proposition tili riksdagen angående
42624: av hyreshus har föreskrivits för att trygga beva-     statsförlaget för år 1988 ingår bl.a. förslag om en
42625: randet av hyresbostadsbeståndet och att hyresgäs-     ökning av produktioneo av aravahyresbostäder
42626: ternas boendeskydd och statsunderstödets inrikt-      tili 12 000 bostäder per år samt ett utvecklande
42627: ning skall kunna säkerställas på ett socialt ända-    av bostadsbidragssystemet. En projektgrupp, som
42628: målsenligt sätt. Målen för stadgandena har också      tilisatts av miljöministeriet och som leds av
42629: i praktiken förverkligats väl.                        generaldirektör Olavi Syrjänen, planerar för när-
42630:    Då det är frågan om hårdvalutahyresbostäder        varande bostadspolitiken på lång sikt. Projekt-
42631: finns det inga legislativa förpliktelser att konti-   gruppens uppgift är att göra upp ett förslag tili
42632: nuerligt använda bostäderna som hyresbostäder.        det andra riksomfattande programmet för ut-
42633: Hyresgästernas och hyresvärdarnas rättigheter och     vecklande av bostadsförhållandena under åren
42634: skyldigheter bl.a. beträffande uppsägningsskyd-       1989-1993.
42635: 
42636:      Helsingfors den 23 oktober 1987
42637: 
42638:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
42639:                                                 1987 vp.
42640: 
42641: Kirjallinen kysymys n:o 250
42642: 
42643: 
42644: 
42645: 
42646:                                    Metsämäki ym.: Ruuvien ja puhtien saatavuuden turvaamisesta
42647: 
42648: 
42649:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42650: 
42651:    Tammisaaressa t01m1va, Suomen viimeinen            mäkin, nyt lopettamisuhan alla oleva tehdas, on
42652: kiinnikkeitä (ruuveja ja pultteja) valmistava teol-   toiminut eri nimillä vuodesta 1939 alkaen.
42653: lisuuslaitos, Suomen Pultti Oy on ilmoittanut            Mikäli lopettamispäätös tehdään, merkitsee se
42654: henkilöstölleen tehtaan lopettamisesta 31.1.1988      Suomen joutumista näin keskeisten tarvikkeiden
42655: mennessä. Suomen Puhti on ruotsalaisen                osalta täysin tuonnin varaan.
42656: Kanthal-Höganäs Ab:n tytäryhtiö, joka on sata-           Voi vain arvailla, mitä seurauksia oman tuo-
42657: prosenttisesti emoyhtiön omistuksessa.                tannon puuttumisella saattaa olla mahdollisessa
42658:   Yrityksen päätuotteina ovat erilaiset standardi-    kriisitilanteessa, jolloin ulkomailta tuleva tuonti
42659: ruuvit ja -pultit teollisuuden ja rakennustuotan-     vaikeutuu ja pahimmassa tapauksessa loppuu
42660: non tarpeisiin.                                       kokonaan.
42661:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42662:   Tehtaan lopettamisen myötä jää 75 henkilöä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42663: ilman työpaikkaa Tammisaaressa. Samalla jää           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42664: suomalainen teollisuus ja rakennustuotanto il-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42665: man kotimaista ruuvien ja pulttien toimittajaa.
42666:                                                                 Onko Hallitus tietoinen Suomen vii-
42667:    Kanthal-Höganäsin konsernin johto on anta-                meistä pultteja ja ruuveja valmistavaa
42668: nut ymmärtää, että lopettamisuhan takana ovat                teollisuuslaitosta, Suomen Puhti Oy:tä
42669: tehtaan viime vuosina tuottamat tappiot. Kon-                uhkaavasta lopettamisesta, ja
42670: sernin johdon mukaan ovat tappiot johtuneet                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42671: pitkälti halpatuontimaista tulevasta kiristyneestä           ryhtyä turvatakseen ruuvien ja puhtien
42672: kilpailusta.                                                 saannin teollisuuden ja rakennustuotan-
42673:    Suomessa tapahtuvalla kiinnikkeiden (ruuvien              non tarpeisiin myös mahdollisissa kriisiti-
42674: ja pulttien) tuotannolla on pitkät perinteet. Tä-            lanteissa?
42675: 
42676:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
42677: 
42678:           Lauri Metsämäki                Tuulikki Hämäläinen             Ilkka Joenpalo
42679:           Ilkka-Christian Björklund      Matti Saarinen                  Markku Pohjola
42680:           Elisabeth Rehn                 Arto Lapiolahti                 Päivi Varpasuo
42681:                                          Johannes Virolainen
42682: 
42683: 
42684: 
42685: 
42686: 270953P
42687: 2                                            1987 vp. -      KK n:o 250
42688: 
42689: 
42690: 
42691: 
42692:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42693: 
42694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  Tuonnin osuus on 1980-luvulla lisääntynyt
42695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                huomattavasti Suomen ruuvi- ja pulttimarkki-
42696: olette 22 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-               noilla. Vuonna 1980 kotimaisten tuottajien
42697: jeenne n:o 885 ohella toimittanut valtioneuvos-              markkinaosuus oli 37 %, mutta 1986 vain 11 %.
42698: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vuoden 1986 markkinaosuuden voimakas lasku
42699: edustaja Lauri Metsämäen ym. näin kuuluvasta                 johtui myös Suomen Pultti Oy:n Turun tehtaan
42700: kirjallisesta kysymyksestä n:o 250:                          toiminnan lopettamisesta vuonna 198 5.
42701:            Onko Hallitus tietoinen Suomen vii-                  Suomen Pultti Oy, joka on ruotsalaisen
42702:                                                              Kanthal-Höganäs Ab:n tytäryhtiö, on ilmoitta-
42703:         meistä pultteja ja ruuveja valmistavaa
42704:                                                              nut lopettavansa Tammisaaren tehtaan tuotan-
42705:         teollisuuslaitosta, Suomen Pultti Oy:tä
42706:         uhkaavasta lopettamisesta, ja                        non 31.1.1988 mennessä. Tämän jälkeen Suo-
42707:                                                              men ainoaksi ruuvien ja puhtien valmistajaksi jää
42708:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42709:                                                              Pulko Oy.
42710:         ryhtyä turvatakseen ruuvien ja pulttien
42711:         saannin teollisuuden ja rakennustuotan-                 Pulko Oy:n osuus ruuvien ja pulttien koko-
42712:         non tarpeisiin myös mahdollisissa kriisiti-          naismarkkinoista oli 1986 noin 4, 5 % . Yhtiön
42713:         lanteissa?                                           päätuotteissa markkinaosuus on luonnollisesti
42714:                                                              huomattavasti suurempi. Yhtiö on valmistanut
42715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                pieniä määriä myös Suomen Pultti Oy:n Tammi-
42716: seuraavaa:                                                   saaren tehtaan tuotannon kanssa kilpailevia tuot-
42717:                                                              teita. Pulko Oy:llä on kuitenkin kapasiteettia
42718:    Ruuveja ja pultteja valmistavat Suomessa Suo-             moninkertaistaa tuotantonsa näissä tuotteissa, ja
42719: men Pultti Oy Tammisaaressa sekä Pulko Oy                    yhtiöltä saadun tiedon mukaan tuotantoa onkin
42720: Toijalassa. Suomen Pultti Oy:n päätuotteet ovat              tarkoitus lisätä jo lähitulevaisuudessa. Ruuvien ja
42721: standardiruuvit ja -pultit. Pulko Oy tuottaa puo-            puhtien saatavuus kriisitilanteissa riippuu mm.
42722: lestaan pääasiassa erikoisruuveja ja -pultteja.              seuraavista seikoista:
42723:    Suomen ruuvi- ja puhtimarkkinat ovat kehitty-                    olemassa oleva tuotantokapasiteetti
42724: neet vuosina 1983-1985 seuraavasti:
42725:                                                                     varastot
42726:                                    1983       1984   1985           raaka-aineiden saatavuus
42727:                                           milj. mk                  uusien koneiden ja laitteiden saatavuus.
42728: Tuotanto ............... .        84,8 83,6 78,9                 Suomen Pultti Oy:n Tammisaaren tehtaan
42729: Tuonti ................. .       124,3 138,5 174,4           kotimaan toimitukset olivat vuonna 1986 noin 14
42730: Vienti .................. .       28,0 32,3 25,2             milj. markkaa. Pulko Oy:n nykyisellä kapasitee-
42731: Kulutus ................ .       181,1 189,8 228,1           tilla voidaan korvata kriisitilanteissa lähes tämän-
42732:                                                              suuruiset toimitukset. Normaaliaikoina toimitus-
42733: Kotimarkkinaosuus (%) .. 31    27      24                    ten määrä on luonnollisesti riippuvainen tuotan-
42734: (Kulutus = tuotanto - vienti + tuonti)                       non kannattavuudesta. Lisäksi tietyntyyppisiä
42735:                                                              ruuveja ja pultteja voidaan valmistaa konepajois-
42736:   Kulutusta arvioitaessa ei ole voitu ottaa huo-             sa sorvattuina tuotteina. Tällaiset tuotteet ovat
42737: mioon tukku- ja vähittäiskaupan eikä kuluttajien             kuitenkin hinnaltaan korkeampia ja usein laadul-
42738: varastojen muutoksia, jotka voivat olla eri suh-             taan heikompia kuin ruuvien ja puhtien normaa-
42739: dannetilanteissa varsin merkittäviä.                         li valmistus.
42740:   Vuonna 1986 Suomen ruuvi- ja puhtimarkki-                     Tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuluttajien
42741: nat olivat noin 226 milj. markkaa. Toimitus-                 varastot vaihtelevat huomattavasti eri suhdanne-
42742: lähteiden mukaan jakautuma oli seuraava:                     tilanteissa. Varastojen suuruus on kuitenkin var-
42743:   - Tuonti.................... 200 milj. mk                  sin merkittävä kulutukseen nähden. Kaupan
42744:       Suomen Pultti Oy.........                14 milj. mk   ruuvi- ja puhtivarastojen määrä vastaa suhdanne-
42745:   - Pulko Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 milj. mk   tilanteesta riippuen 6-9 kuukauden kulutusta.
42746:                                       1987 vp. -     KK n:o 250                                        3
42747: 
42748:   Kriisiaikoina eräitä ruuvi- ja puhtilaatuja voi-       Ruuvi- ja puhtituotannossa käytettävien konei-
42749: daan korvata muilla kiinnikkeillä. Myös ruuvien       den valmistajia Suomessa ei nykyisin ole. Mikäli
42750: ja pulttien uudelleenkäytöllä voidaan vähentää        kriisitilanteissa näiden koneiden tuotantoa kui-
42751: uustuotannon tarvetta, joka voidaan kohdentaa         tenkin tarvittaisiin, kotimaiset konepajayritykset
42752: kaikkein välttämättömimpiin tuotteisiin.              epäilemättä kykenisivät niitä valmistamaan, sillä
42753:                                                       koneissa käytettävän teknologian taso ei ole eri-
42754:    Ruuvien ja pulttien valmistuksessa tarvittava      tyisen korkea.
42755: teräslanka ja -tanko voidaan kriisitilanteissa           Edellä mainituista tekijöistä johtuen ruuvien ja
42756: hankkia kokonaisuudessaan kotimaiselta toimit-        pulttien saatavuuden turvaaminen kriisiaikoina ei
42757: tajalta (Dalsbruk Oy Ab ).                            edellytä tässä tilanteessa erityisiä toimenpiteitä.
42758: 
42759:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
42760: 
42761:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri likka Suominen
42762: 4                                        1987 vp. -     KK n:o 250
42763: 
42764: 
42765: 
42766: 
42767:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
42768: 
42769:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                     Import . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 milj. mk
42770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr                  Finska Bult Ab............                    14 milj. mk
42771: 885 av den 22 september 1987 till vederbörande                  Pulko Oy . . . . . . . . . . . . . . . . .    12 milj. mk
42772: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande          lmportens andel av skruv- och bultmarknaden
42773: av riksdagsman Metsämäki m.fl. undertecknade            i Finland har ökat avsevärt under 1980-talet. År
42774: spörsmål nr 250:                                        1980 var de inhemska tillverkarnas marknadsan-
42775:                                                         del 37 % , men år 1986 bara 11 % . Marknadsan-
42776:           Är Regeringen medveten om att Finska
42777:        Bult Ab, den sista industriinrättningen i        delens starka tillbakagång år ,1986 berodde även
42778:                                                         på att Finska Bults fabrik i Aho upphörde med
42779:        Finland som tillverkar bultar och skruvar,
42780:                                                         sin verksamhet år 1985.
42781:        hotas av nedläggning, och
42782:                                                             Finska Bult Ab, som är dotterbolag till det
42783:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
42784:                                                         svenska Kanthal-Höganäs Ab, har meddelat att
42785:        för att trygga tillgången på skruvar och
42786:                                                         företaget upphör med produktioneo i fabriken i
42787:        bultar för behoven inom industrin och
42788:                                                         Ekenäs 31.1. 1988. Efter detta är Pulko Oy den
42789:        byggnadsproduktionen även vid even-
42790:                                                         enda tillverkaren av skruvar och bultar i Finland.
42791:        tuella krissituationer?
42792:                                                             Pulkos andel av hela skruv- och bultmarkna-
42793:                                                         den var år 1986 ca 4, 5 % . När det gäller bolagets
42794:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         huvudprodukter är marknadsandelen naturligtvis
42795: anföra följande:                                        avsevärt större. Bolaget har också tillverkat små
42796:     Skruvar och bultar tillverkas i Finland av          mängder produkter som tävlar med produkter
42797: Finska Bult Ab i Ekenäs samt Pulko Oy i Toijala.        från Finska Bults fabrik i Ekenäs. Pulko Oy har
42798: Finska Bult Ab har som huvudsakliga produkter           emellertid kapacitet att mångdubbla tillverk-
42799: standardskruvar och -bultar. Pulto Oy å sin sida        ningen av dessa produkter och enligt uppgifter
42800: tillverkar i främsta hand specialskruvar och -bul-      från bolaget har man också för avsikt att utöka
42801: tar.                                                    denna produktion inom en nära framtid.
42802:    Under åren 1983-1985 har skruv- och bult-                Tillgången på skruvar och bultar vid en krissi-
42803: marknaden i Finland utvecklats enligt följande:         tuation är bl.a. beroende av följande faktorer:
42804:                                                                 existerande produktionskapacitet
42805:                                1983      1984    1985           lager
42806:                                       milj. mk
42807:                                                                 tillgången på råvaror
42808: Produktion ..............     84,8 83,6 78,9                    tillgången på nya maskiner och ny appara-
42809: Import ..................    124,3 138,5 174,4          tur
42810: ExEort ...................    28,0 32,3   25,2              De inhemska leveranserna från Finska Bults
42811: Konsumtion .............     181' 1 189,8 228,1         fabrik i Ekenäs uppgick år 1986 till ca 14 milj.
42812:                                                         mk. Med den kapacitet Pulko Oy i dagens läge
42813: Andel av hemmamark-                                     har kan leveranser av nästan samma storlek
42814: naden (%) ...............     31         27      24     ersättas vid en krissituation. Under normala för-
42815: (Konsumtion       produktion -        export + lm-      hållanden är leveransmängden naturligtvis be-
42816: port)                                                   roende av hur lönsam produktioneo är. Dess-
42817:                                                         utom kan skruvar och bultar av en viss typ
42818:    Då konsumtionen bedömdes kunde inte för-             tillverkas som svarvade produkter i mekanisk
42819: ändringarna i parti- och minuthandelns och inte         verkstad. Dylika produkter är emellertid dyrare
42820: heller i konsumenternas lager beaktas. Dessa kan        och ofta kvalitetsmässigt svagare än skruvar och
42821: vara synnerligen stora i olika konjunkturlägen.         bultar som har tillverkats på normalt sätt.
42822:    Är 1986 uppgick skruv- och bultmarknaden i               Parti- och minuthandelns samt konsumenter-
42823: Finland till ca 226 milj. mark. Enligt leveranskäl-     nas lager varierar avsevärt under olika konjunk-
42824: lorna var fördelningen följande:                        turlägen. Lagren är emellertid synnerligen stora i
42825:                                      1987 vp. -- ~ n:o 250                                           5
42826: 
42827: förhållande tili konsumtionen. Handelns la-          tuationer i sin helhet skaffas från en inhemsk
42828: germängder av skruvar och bultar motsvarar,          leverantör (Dalsbruk Oy Ab ).
42829: beroende på konjunkturläge, konsumtionen un-            Någon tillverkare av sådana maskiner som
42830: der 6--9 månader.                                    används vid produktioneo av skruvar och bultar
42831:                                                      finns i dagens läge inte i Finland. Ifall man vid
42832:    Under kristid kan en del skruv- och bultkvali-
42833:                                                      en krissituation ändå behöver produktion av
42834: teter ersättas med andra fästanordningar. Också      dylika maskiner, kan de inhemska verkstadsföre-
42835: genom återanvändning av skruvar och bultar kan
42836:                                                      tagen utan tvivel tillverka sådana, eftersom ma-
42837: behovet av nyproduktion minskas, och produk-         skinernas teknologiska nivå inte är särskilt hög.
42838: tioneo kan då inriktas på de allra mest oumbärli-       På grund av ovanstående faktorer behövs inga
42839: ga produkterna.                                      speciella åtgärder i detta skede för att trygga
42840:   Den ståltråd och -stång som behövs för till-       tillgången på skruvar och bultar vid en krissitua-
42841: verkningen av skruvar och bultar kan vid krissi-     tion.
42842: 
42843:     Helsingfors den 22 oktober 1987
42844: 
42845:                                                     Handels- och industriminister likka Suominen
42846: